TORSTAINA 7. LOKAKUUTA 2021 ? NRO 18 Moni metsänomistaja miettii parhaillaan, missä vaiheessa männikön uudistaminen kannattaa. Sivut 20–21 JOKO OLISI AIKA? PERJANTAINA 28. HELMIKUUTA 2025 ? NRO 4 ? PERUSTETTU VUONNA 1933 11275_.indd 1 11275_.indd 1 22.2.2025 12.45.25 22.2.2025 12.45.25
AJANKOHTAINEN / UUTISET 28.2.2025 2 Metsälehti.fi UUTISET Koivua istutetaan entistä enemmän ›› 6 Hiilineutraali Suomi 2035 näyttää utopialta ›› 10–13 Pylvästukista saa lisähintaa ›› 14–15 METSÄSTÄ Tämä suometsä ei tule näkemään hakkuukonetta ›› 22–23 Metsälehti testasi lumikengät ›› 24–25 Metsän kylvöä helmikuussa ›› 28 PILKKEITÄ Euroopan metsähiihtojen presidentti ›› 38 TÄSSÄ NUMEROSSA TORSTAINA 7. LOKAKUUTA 2021 ? NRO 18 Moni metsänomistaja miettii parhaillaan, missä vaiheessa männikön uudistaminen kannattaa. Sivut 20–21 JOKO OLISI AIKA? PERJANTAINA 28. HELMIKUUTA 2025 ? NRO 4 ? PERUSTETTU VUONNA 1933 Jussi Koskinen käyttää kairaa apuna pohtiessaan, mistä aloittaa metsän uudistamisen. Kuva: Sami Karppinen Metsälehti 93. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 31 141 (LT/23) Lukijoita 248 000 (KMT/24) Painopaikka PunaMusta, Joensuu SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT MONI metsäteiden rakentamisja perusparannushankkeita tehnyt toimija on lopettamassa toimintansa. Kentällä koetaan tiehankkeisiin liittyvän byrokratian lisääntyneen voimakkaasti kemeran vaihduttua metka-tukeen viime vuonna. ”Me olemme ulkoistaneet tämän vuoden alusta isompien hankkeiden toteutuksen Temepa Oy:lle. Metka-tuella tehtävistä hankkeista on tullut liian työläitä ja taloudellisesti riskialttiita, jotta meidän kannattaisi tehdä niitä”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen tieasiantuntija Ville Pätynen. Lisääntyneen byrokratian ohella toimijat ovat tuskailleet kiristyneiden rahoitusehtojen kanssa. ”Rahoitusehdot ovat kiristyneet vähitellen jo aiemminkin. Metkaan siirryttäessä ehdot tiukentuivat entisestään ja niiden tulkinnat muuttuivat tiukemmiksi. Pitkällä aikavälillä toimintaa on erittäin haasteellista saada kannattavaksi”, erityisasiantuntija Harri Koponen Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savosta sanoo. Koponen kokee hankalimpana sen, että alan toimijoita tai tiekuntia ei hänen mukaansa tiedoteta rahoitusehtojen tulkintojen muutoksista. Maanlaajuisesti metsäteiden perusparannushankkeiden rahoituspäätöksistä vastaava rahoitusja tarkastuspäällikkö Jussi Pirkonen Metsäkeskuksesta myöntää, että tulkintoihin on tullut muutoksia. ”Kemera-aikaan tulkinnoissa saattoi olla alueellisia eroja, mutta toimintaa on nyt pyritty yhtenäistämään säädösmuutoksen yhteydessä.” TIEHANKKEET TAKKUAVAT Metsäteiden korjausvelka uhkaa kasvaa entisestään, kun tukibyrokratiaan kyllästyneet tiehankkeiden tekijät lyövät hanskoja tiskiin. Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen tieasiantuntija Ville Pätynen sanoo, että metsäteiden perusparannuksille on kysyntää, mutta tukibyrokratia tuskastuttaa toimijoita. 11276_.indd 2 11276_.indd 2 22.2.2025 12.47.00 22.2.2025 12.47.00
UUTISET 28.2.2025 Metsälehti.fi 3 TIEHANKKEET TAKKUAVAT METSÄTEIDEN PERUSPARANNUS METKA-VAROIN HANKKEIDEN hyväksyminen alkoi 2024 lopulla UUSIEN teiden tuki päättyi 2024 lopussa PERUSPARANNUKSEN tukitaso 70 %, siltahankkeet 85 % RAHOITUSTA varattu tälle vuodelle 7 M€ VUONNA 2026 tukitaso tippuu 50 %:n Aiemmin ratkaisuja rahoituksesta teki Suomessa neljä henkilöä, nyt työlajin ohjeistus on keskitetty yhdelle vastuupäällikölle. Omistajaselvitys ahdistaa Yksi eniten toimijoiden tuskaa lisänneistä uudistuksista on rahoituksen saamisen ehtona oleva omistajaselvitys. Sen pitää metka-hakemuksessa olla huomattavasti yksityiskohtaisempi kuin kemeran aikaan. ”Yhteisomistustiloilta 60 prosentilta osakkaista pitää olla suostumus hankkeeseen. Lisäksi pitää olla tieto siitä, mitä muut osakkaat ovat vastanneet hankkeeseen osallistumisesta”, Pirkonen kuvailee. Kemera-aikaan riitti, että 25 prosenttia tilan osakkaista hyväksyi hankkeen. Isoissa tiehankkeissa mukana on usein yhtymiä ja kuolinpesiä, joiden kaikkien osakkaiden tavoittaminen on haastavaa. ”Minulla on Keuruulla suunniteltuna tiehanke pitkälle, mutta yhtä 90-vuotiasta pappaa ei löydy mistään. Iso työ uhkaa nyt valua hukkaan, jos hanketta ei päästä toteuttamaan”, toteaa Pätynen. Rahoituksen ehtona on myös, että kaikille osakastiloille täytyy perustaa sivutieoikeus. ”Ehto oli jo kemera-aikaan, mutta nyt tulkinnoissa ollaan huomattavasti aiempaa tarkempia. Pidän vaatimusta sivutieoikeuden perustamisesta järkevänä, mutta tässäkin asiassa voisi olla hieman maalaisjärkistä joustoa”, Pätynen sanoo. Sivutieoikeuksien perustaminen ja mahdollinen tiealueen leventäminen 12 metriin tarkoittaa, että hankkeet vaativat käytännössä aina tietoimituksen. ”Ei yhtään normaalia vuotta” Tiehankkeiden suunnittelijat kaipaavat tukipolitiikkaan pitkäjänteisyyttä. Isoja hankkeita on riskialtista käynnistää, jos tuen jatkuvuudesta tai riittävyydestä ei ole varmuutta. Metka-tuen vaihtoehtona tiehankkeisiin on voinut hakea rahoitusta ely-keskuksilta, mutta elyn rahat ovat nyt loppu. ”Syksyn 2023 jälkeen elyltä ei ole alueellamme saanut rahoitusta puhtaisiin metsätiehankkeisiin. Jo sovittuja hankkeita on jäänyt myös toteuttamatta, kun elyn rahoitus loppui. Toimijoille rahoitustilanteesta on tiedotettu huonosti tai ei ollenkaan”, kertoo Koponen. Metkan 70 prosentin tukitasoa pidetään tällä hetkellä hyvänä, mutta se on laskemassa jo ensi vuonna 50 prosenttiin. ”Tämä tuo varmasti painetta hankkeiden käynnistämiseen tämän vuoden aikana. Tukipolitiikka aiheuttaa nykimistä hankkeisiin. Yhtään normaalia vuotta ei ole alalla ollut pitkään aikaan”, sanoo Pätynen. Rahoitushakemusten käsittelyajat on myös koettu pitkiksi, mutta Metsäkeskuksen Pirkosen mukaan hakemukset käsitellään noin 1–1,5 kuukaudessa, jos paperit ovat kunnossa. ”Käsittelemme hakemukset saapumisjärjestyksessä. Jos päätös viivästyy, on syynä usein ollut se, että hakijoilta pyydetyissä lisäselvityksissä on ollut viivettä.” Pirkola huomauttaa, että toimijakentällä on myös käynnissä sukupolvenvaihdos, jonka seurauksena osaamisessa perusasioiden osalta on puutteita. ”Tämä näkyy myös rahoitushakemusten laadussa.” SA M I KA RP PI N EN YLI kaksi vuosikymmentä tiehankkeita tehnyt Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon Harri Koponen aikoo lopettaa työt tiehankkeiden parissa tämän vuoden jälkeen. ”Haluan siirtyä toisiin tehtäviin, sillä hankkeiden suunnittelusta ja läpiviennistä on tullut liian raskasta.” Saman johtopäätöksen on tehnyt Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen Ville Pätynen . ”Sanoin suoraan herroille, että voin tehdä jatkossa ihan mitä tahansa muuta hommaa, mutta en tiehankkeita.” Kokeneiden tientekijöiden leipääntyminen työhönsä on koko alan tappio. Tukipolitiikan kiemuroista riippumattakin tiehankkeiden läpivienti on pitkäjänteistä ja erikoisosaamista vaativaa työtä. ”Koulun penkiltä ei saa suoraan valmiuksia näihin tehtäviin. Esimerkiksi tiekuntien kokoukset edellyttävät yleensä kokeneen ammattilaisen otetta, jotta asiat etenevät. Tilauksia olisi paljon, mutta nyt korjausvelka vain kasvaa. Sitä saa mitä tilaa”, Pätynen summaa. TIEMIESTEN MITTA TÄYTTYI METSÄNHOITOYHDISTYS Päijänne aikoo jatkossa panostaa enemmän tiehankkeisiin, joihin ei haeta valtion tukea ollenkaan. ”Jos metsätie rakennetaan Metkan tukiehtojen mukaan, pitää siitä tehdä käytännössä kelirikkokelpoinen. Usein puunkorjuun kannalta riittäisi kevyempikin tie”, sanoo yhdistyksen johtaja Petri Takalo. Metkan tuoma byrokratian lisääntyminen on havaittu myös Päijänteellä. Takalon mukaan tien rakentaminen ilman valtiolta haettavaa tukea onnistuu yleensä joustavammin. ”Haluamme vastata asiakkaiden tarpeisiin nopeasti.” Metka-hankkeistakaan yhdistys ei ole luopumassa kokonaan, vaikka Takalon mukaan isoimpien hankkeiden ulkoistamista on heilläkin pohdittu. ”Minusta siihenkin pitää varautua, että jollain aikavälillä valtion tuki metsäteiden kunnostamiseen vähenee tai loppuu kokonaan.” KEVYEMPIÄ TEITÄ ILMAN TUKEA SA M I KA RP PI N EN Metka-tuki edellyttää tien perusteellista kunnostusta. 11276_.indd 3 11276_.indd 3 22.2.2025 12.47.01 22.2.2025 12.47.01
AJASSA 28.2.2025 4 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA ERI-IKÄISRAKENTEINEN metsänkasvatus on jalkautumassa yhä vahvemmin metsien kasvatusvaihtoehdoksi. Tästä kertoo parhaillaan käynnissä oleva Metsään.fi-palvelun kehitystyö. Palveluun ollaan tuomassa jatkuvapeitteiset hakkuuehdotukset. ”Eri-ikäisrakenteisten metsien kasvatus on suunniteltu tuotavan Metsään.fi-palveluun loppuvuodesta 2025”, kertoo palvelusta vastaava Hanna Parviainen Suomen metsäkeskuksesta. Ajoitusta ei ole lyöty vielä lukkoon. Metsään.fi-palvelua kehitetään vauhdilla ja lista kehitystöistä on pitkä. Edellisten kehitysprojektien valmistuminen sanelee seuraavien aloitusaikataulun. Parhaillaan työn alla on ympäristötuen sähköinen asiointi. Ehdotuksia osalle turvemaista Kun tulevaisuudessa tarkastelee metsätilaa Metsään.fi palvelussa, vastaan voi tulla kaksi hakkuuehdotusta: eri-ikäisrakenteinen ja tasaikäisrakenteinen hakkuu tai pelkästään jompikumpi näistä. ”Alkuvaiheessa etenemme varovaisuusperiaatteen mukaisesti eli tulemme ehdottamaan eri-ikäisrakenteisia hakkuita viljaville turvemaille tuoreesta kankaasta viljavimpiin, jos puuston laskentakriteerit niiden osalta täyttyvät”, kertoo metsätiedon palvelupäällikkö Jussi Lappalainen Metsäkeskuksesta. Erikoistapauksena ovat lehdot, joille ei ehdoteta avohakkuuta ollenkaan. Viljavimpien turvemaiden lisäksi eri-ikäisrakenteisia hakkuuehdotuksia tullaan ehdottamaan kaikista karuimmille turvemaille. Viljavilla turvemailla eri-ikäisrakenteiset hakkuuehdotukset ovat poimintahakkuita ja karuilla turvemailla pienaukkohakkuita. ”Kaikilla muilla kasvupaikkatyypeillä, eli kivennäismailla ja keskiravinteisilla turvemailla, tullaan tekemään laskentaa kuten tälläkin hetkellä. Niille ei siis tulla ennustamaan eri-ikäisrakenteisia hakkuita”, Lappalainen kertoo. Jako perustuu tutkimushavaintoihin. Luonnonvarakeskuksen tutkimustulosten mukaan jatkuvapeitteinen metsätalous onnistuu parhaiten viljavimmilla turvemailla. Niissä se tuottaa myös suurimmat ilmastoja vesistöhyödyt. Poistuma yksi kriteeri Kasvupaikan ohella simuloinnin tuottamaan hakkuuehdotukseen vaikuttaa pitkä lista muuttujia. Kaikkia laskentakriteerejä ei ole vielä vahvistettu. Metsäkeskus kehittää eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatusmallien simulointia yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Puuston laskentakriteereinä tulee olemaan esimerkiksi hakkuukertymärajat sekä kehitysluokka. Puuston tulee olla varttunutta tai uudistuskypsää ja hakkuussa tulee kertyä puuta vähintään 70 kuutiota hehtaarilla. Toisaalta kuviolta ei saa kertyä puuta yli 350 kuutiota hehtaarilta. ”Pyrimme näin estämään sen, että poimintaluonteisia hakkuita ei ehdoteta sellaisiin metsiin, joissa ei todennäköisesti ole minkäänlaista alikasvosta, joka voisi kehittyä tulevaisuudessa isommiksi puiksi”, Lappalainen kertoo. Näin ollen poimintaluontoisia hakkuita ei ehdoteta sulkeutuneisiin ja järeäpuustoisiin kohteisiin. Ei ota kantaa kannattavuuteen Hanna Parviainen muistuttaa, että Metsään.fi-palvelussa ei tehdä metsäsuunnittelua eikä se ole metsäsuunnitelma. Palvelussa ei oteta kantaa, kannattaako jokin toimenpide-ehdotus. Lähtökohtana ovat metsävaratiedosta lasketut ja hyvän metsänhoidon suosituksiin pohjautuvat simuloinnit. Saman toteaa Lappalainen. ”Metsäkeskuksen toimenpide-ehdotukset ovat aktivoiva tuote ja antavat perusinformaatiota metsänomistajalle. Niiden perusteella on hyvä lähteä ammattilaisen kanssa tarkastelemaan tietoja tarkemmin joko sisältöinä tai maastossa.” Metsään.fi alkaa ehdottaa jatkuvan kasvatuksen hakkuita Eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuita tullaan ehdottamaan Metsäkeskuksen verkkopalvelussa osalle turvemaista. Jatkossa Metsää.fi-palvelu saattaa ehdottaa poimintahakkuuta vaihtoehtona päätehakkuulle. SA M I KA RP PI N EN LYHYET Ympäristötuen hakumäärä romahti Viime vuonna Metsäkeskukseen saatiin noin 750 ympäristötukihakemusta. Pudotusta tuli reippaasti edellisvuoteen verrattuna, vuonna 2023 hakemuksia saatiin lähes 1 600 kappaletta. Laskua selittää ennen muuta se, että Metsäkeskus on lopettanut ympäristötukihakemusten valmistelun osana säästötoimia. Metsänomistajien kanssa hakemuksia ovat sen sijaan valmistelleet alan muut toimijat, esimerkiksi metsänhoitoyhdistykset, metsäpalveluyrittäjät ja puunostajat. Metsätieteiden maistereille riittää töitä Metsätieteiden maistereiden työllisyys on jo pitkään ollut hyvällä tasolla, viime syksynä yhdeksän kymmenestä oli töissä. Hiljattain valmistuneille tehdyn kyselyn mukaan koulutusta vastaavaan työhön oli työllistynyt vastaajista yli 70 prosenttia. Hyvää työllisyyttä voi selittää se, että metsäalan asiantuntijaja johtotehtävissä on työvoiman tarvetta eläköitymisten vuoksi. Toinen syy voi olla Venäjän puukaupan loppuminen, mikä on lisännyt kauppaa kotimaassa, kyselyn toteuttanut Työtehoseura arvioi. UPM lopettamassa lääkekehityksen UPM suunnittelee Biomedicals-liiketoimintansa lopettamista. Asia julkistettiin uusimmassa tilinpäätöstiedotteessa yhdellä lauseella, mutta asiasta ei kerrota enempää. Biomedicals-toiminto on kehittänyt koivuselluun pohjautuvia nanosellutuotteita lääketieteen ja biotieteiden sovelluksiin. Patentteja on yli 300 ja tunnetuimpia tuotelupauksia ovat puupohjainen hydrogeeli, biomuste ja haavanhoitotuote. Lisää lehtipuita Sekapuustoisuus on lisääntynyt Suomen kuusentaimikoissa, Metsäkeskus arvioi. Viime vuonna tehdyissä tarkastuksissa havaittiin, että toiseen kertaan hoidetuissa kuusitaimikoissa oli luontaisesti syntyneitä muita puulajeja suhteessa enemmän kuin pienissä taimikoissa, joissa työ oli tehty ensimmäisen kerran. ”Suuntaus näyttäisi olevan se, että yhä useampi metsänomistaja jättää havupuutaimikoihin myös lehtipuita”, toteaa metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Metsäkeskuksesta tiedotteessa. 11277_.indd 4 11277_.indd 4 22.2.2025 12.48.22 22.2.2025 12.48.22
AJASSA 28.2.2025 MIKKO RIIKILÄ HIRVI-DRONE-HANKE on Suomen metsäkeskuksen, Luonnonvarakeskuksen, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen ja Riistakeskuksen yhteinen kehittämisprojekti. Viime vuonna alkaneen, vuoteen 2026 jatkuvan hankkeen tavoitteena on tarkastella, voitaisiinko valikoituja taimia suojata levittämällä Trico-syönninestoainetta droonista ja kuinka käsiteltävät taimet pystytään tunnistamaan tekoälyä ja koneoppimista hyödyntämällä. Samalla on tarkoitus selvittää droonilevityksen liiketoiminnallista kannattavuutta, siis levityksen tuottavuuden ja kustannusten suhdetta. Kokeilun tekee mahdolliseksi viime syksynä kasvinsuojelulakiin tehty muutos, joka mahdollistaa syönninestoaineen levittämisen droonilla kokeiluja tutkimustarkoituksissa. Kokeiltavassa ja kehitteillä olevassa menetelmässä taimikot ensin kuvataan droonin avulla ja kuvien perusteella arvioidaan torjuntatarve ja muodostetaan kuva, jonka avulla ruiskutusdrooni tunnistaa ja paikantaa suojattavat taimet. Näin suojaamiseen tarvitaan kaksi metsäkäyntiä. ”Ruiskudroonia käytetään vain ruiskutukseen kuva-aineistosta tuotetun ruiskutusohjelman mukaan”, kertoo projektipäällikkö Venla Wallius Metsäkeskuksesta. Koelennot aloitettiin viime syksynä Toistaiseksi projetilla ei ole koeTekoälyllä droonit hätistämään hirviä Hirvituhojen torjuntaa kokeillaan tekoälyn ohjaamien, hirvikarkotetta levittävien droonien avulla. Drooneja hyödynnetään jo nyt täyttä häkää metsänhoidossa. Silvadrones Oy on levittänyt booria tuhansille metsähehtaareille. SA M I KA RP PI N EN tää oikean puulajin valintaa oikealle kasvupaikalla ja siten lisätä metsien monimuotoisuutta, kasvua ja hiilensidontaa”, Wallius sanoo. Metsälehti esitteli viime vuonna Ruotsin Linné-yliopistossa kehitetyn Tricon moottoriruiskutukseen perustuvan hirvikarkotteen levitysmenetelmän. Menetelmä todettiin nopeaksi ja alustavien havaintojen perusteella toimivaksi. Kävi kuitenkin ilmi, ettei Tricoa sen käyttöohjeiden mukaan saa levittää kuin yksittäisille taimille suunnaten. toimintaan lupia, mutta ensi vaiheessa ruiskutuksen onnistumista on määrä kokeilla merkkiaineella. Ensimmäisiä koelentoja ja datankeruuta tehtiin viime syksynä. Syönninestoaineen levitykseen liittyviä testauksia jatketaan keväällä. ”Toiveena on, että hankkeen myötä dronelevitys voisi luoda uusia mahdollisuuksia hirvivahinkojen torjuntaan metsänomistajille ja metsäpalveluyrittäjille erityisesti kriittisimmillä hirvivahinkoalueilla.” ”Tätä myöten voitaisiin edisKaikki mallit 2-paikkaisia. NOPEILLE TALVIPAKETTI KAUPANPÄÄLLE ARVO 1620 ? Lumilevy 150 cm, Tuulilasi, Vinssi, Ylläpitolaturi ja Perävaunupistoke! 2/4-veto + lukko edessä. Värit: Sininen ja musta. Markkinoiden tehokkain 500 luokan mönkijä. Teho 32 Kw / 44 Hv ja vääntö 53 N-m / 5200 rmp. 550 XWOLF TOURING Ohjaustehostimella T3b VÄÄNTÖ 66N-m/4500rpm EFI BOSCH RUISKU 700 XWOLF TOURING Rahoituksella alk.149?/kk. Full LED valot Alumiinivanteet Ohjaustehostin T3b, 60 km/h, 2 hlö Värit: Musta ja Desert Yellow VUODEN TAKUU 3 YHTEISTYÖSSÄ BMW KANSSA SUUNNITELTU HUIPPUMOOTTORI! TASAUSPYÖRÄSTÖ! 4x4 1000cc Vetokyky yli 1200 kg. Pikasäädettävät iskunvaimentimet. Markkinoiden hienoin 1000cc traktori työhön ja vapaa-aikaan! Rahoituksella alk.119?/kk. ABS LTX, EPS, LED MADE IN TAIWAN 550 PRO ABS LED Alumiinivanteet! OHJAUSTEHOSTIMELLA Isoin maavara 30,5 cm Vetokyky yli 920 kg 26"Testivoittajarenkaat ym. SAA AJAA TIELLÄ! ? +tk 5980 ALK. ? +tk 6990 83 Hv. ? +tk 8490 Rahoituksella alk.169?/kk. MODULARBOX OY MODULARBOX OY MODULARBOX OY Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III MÖN KIJÄ CE NTE R MÖN KIJÄ CE NTE R MÖN KIJÄ CE NTE R Avoinna: Ark. 10-17, La 10-13 Tilaukset ja tiedustelut puh. tai s-postilla: myynti@rally.fi 09 595 510 040 553 2428 tai netistä www.rally.fi sivuilta Meillä takuu, varaosat ja huolto pelaa varmasti! TILAA HETI OMASI! NOPEAT TOIMITUKSET RAHDILLA KOTIIN ASTI! KATSO KOKO VALIKOIMA www.rally.fi 13990 ? +tk SH.15990? +tk Rahoituksella alk.199?/kk. TRAKTORIMÖNKIJÄT Otamme vaihdossa autoja. 4x4 4x4 4x4 11277_.indd 5 11277_.indd 5 22.2.2025 12.48.23 22.2.2025 12.48.23
AJASSA 28.2.2025 6 Metsälehti.fi VALTTERI SKYTTÄ HAKKUUAUKOILLE on istutettu viime vuosina kiihtyvällä tahdilla lisää niin männynkuin rauduskoivuntaimia. Koivun suosio on noussut jopa niin voimakkaasti, ettei koivuntaimia ole riittänyt kaikille halukkaille. ”Etenkin koivulla kysynnän kasvu on ollut nopeampaa ja siihen vastaaminen ei ole pysynyt mukana. Sen vuoksi olemme tehneet muutamana edellisenä keväänä kesäkoivua, jotta saadaan kysyntää ja tarjontaa tasapainoon”, kertoo Partaharjun Puutarhan toimitusjohtaja Hanna Suhonen. Myös UPM:n Joroisten taimitarhan päällikkö Nina Mustonen kertoo, että männynja koivuntaimien tuotantomäärät ovat nousseet selvästi viime vuosina. ”Koivun suhteellinen määrä on kasvanut mäntyäkin rajummin, mutta Joroisten taimitarhalla mäntyjä vielä ainakin toistaiseksi tuotetaan koivuja enemmän.” Kuusta korvaamaan Partaharjun Puutarhan Hanna Suhonen arvoi, että aiemmin vahvasti kuusipainotteisen Itä-Suomen istutusaukoilla ollaan siirtymässä enemmän myös muihin Kuusikoita vaihdetaan nyt koivulle Männynja koivuntaimien menekki kasvaa. Koivun istutusmäärät ovat kasvaneet niin ripeästi, että taimitarhoilla on ollut vaikeuksia pysyä perässä. ”Koivun määrä on kasvanut mäntyäkin rajummin.” ”Ainakaan toistaiseksi ei ole tullut ilmoituksia, että lisääntynyt männynja koivunistutus olisi näkynyt hirvivahinkojen määrässä”, Väänänen kertoo. Hirvet aiheuttavat metsätaloudelle eniten vahinkoa nimenomaan syömällä puita männynja rauduskoivuntaimikoista. Mäntymäärien kasvu hidastumassa Taimitilastojen perusteella kuusi on yhä ylivoimaisesti suosituin istutuspuu. Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan vuonna 2023 istutuksiin toimitettiin 105 miljoonaa kotimaista kuusta. Mäntyjä lähti samana vuonna kotimaisilta taimitarhoilta noin 60 miljoonaa ja koivuja yhdeksän miljoonaa. Männyn ja koivun istutusmäärät ovat kuitenkin kasvaneet viime vuosina miljoonilla taimilla. Etelä-Savon Vesa Väänänen mainitsee muutoksen syiksi ilmaston lämpenemisen ja havahtumisen monipuulajisuuden hyötyihin. Metsänomistajat ovat ymmärtäneet kuusikoiden riskit, kuten kuivuuden, hyönteistuhot ja juurikääpäsienen. Toisaalta jalostetut rauduskoivuntaimet kasvavat nopeasti ja koivupuutavaralle ja koivupolttopuulle on ollut kasvava kysyntä itäpuun tuonnin loputtua. ”Tämän kevään osalta voisi ehkä todeta, että mäntymäärät eivät enää kasva kovinkaan paljoa, mutta rauduskoivulla on kyllä kysyntää”, kertoo taimituottaja Mellanå Plantin Rainer Bodman. puulajeihin. Männynja koivuntaimien istutusmäärät ovat kasvaneet muun muassa Suomen suurimpiin kuuluvan Etelä-Savon metsänhoitoyhdistyksen alueella. ”Koivuntaimia olisi mennyt enemmän kuin taimitarhoilta oli saatavilla. Samalta näyttää tilanne tänä vuonna”, sanoo Etelä-Savon metsänhoitoyhdistyksen johtaja Petri Pajunen. Niin Pajunen kuin Etelä-Savon metsänhoitoyhdistyksen asiakkuuspäällikkö Vesa Väänänen sanovat, että kyse ei ole pellonistutuksista, vaan koivulla korvataan kuusta metsissä. Reipasta kasvua Istutukseen toimitetut kotimaiset taimet, miljoonaa kappaletta. Lähde: Luke 10 20 30 40 50 60 Mänty Rauduskoivu #SAVETHEDATE FOREXPO.FR MIMIZAN RANSKA 18.-19.-20. KESÄKUUTA 2025 metsäja puuteollisuuden messut 11292_.indd 6 11292_.indd 6 22.2.2025 12.49.48 22.2.2025 12.49.48
Metsänlannoitus vauhdittaa kasvua ja hiilensidontaa Hyvään metsänhoitoon kuuluu monta vaihetta. Metsänlannoitus on niistä tehokkain keino nopeuttaa puuston kasvua ja lisätä metsän hiilensidontaa. Tästä hyötyvät ilmasto ja metsänomistajan talous. Kun tilaat kasvatuslannoituksen 31.5.2025 mennessä, saat siitä 10 % alennuksen. Tarjous koskee Metsä Groupin omistajajäseniä. Tilaa lannoitus metsäasiantuntijaltamme osoitteessa metsagroup.com/lannoitus Lannoituksella lisäpotkua puuston kasvuun Kun tilaat kasvatuslannoituksen 31.5.2025 mennessä, saat siitä 10 % alennuksen 11292_.indd 7 11292_.indd 7 22.2.2025 12.49.49 22.2.2025 12.49.49
AJASSA / HAASTATTELU 28.2.2025 8 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA YHDYSVALTALAINEN sahateollisuuden asiantuntija Paul Jannke ei ole kovinkaan huolissaan presidentti Donald Trumpin asettamista tuontitulleista. ”Jos tullit tulevat voimaan, ne eivät kuitenkaan voi olla pitkäaikaisia.” Jannken mukaan Yhdysvaltojen sahatavaramarkkinoita muokkaavat tulleja suuremmat voimat, ja ne vaikuttavat sahatavaravirtoihin maailmanlaajuisestikin. Jannke on sahateollisuuden johtava asiantuntija Yhdysvalloissa ja Kanadassa toimivassa, mekaanisen metsäteollisuuden markkinainformaatiota tuottavassa Forest Economic Advisors -yhtiössä. Hän vieraili Suomessa helmikuun alussa Sahateollisuus ry:n konferenssissa. Patoutuneet megatrendit Yhdysvalloissa on patoutuneita megatrendejä, joiden paine murtautuu ennemmin tai myöhemmin. Suurimmaksi megatrendiksi Jannke nostaa 15 vuotta jatkuneen alirakentamisen. ”Patoutunutta kysyntää on hurjasti, on paljon parhaimmassa asunnonostoiässä olevia vähän yli kolmekymppisiä, jotka ovat joutuneet lykkäämään asunnon hankintaa.” Early thirties -ikäluokan kyky vaihtaa omaan, isompaan asuntoon on törmännyt korkeisiin, seitsemässä prosentissa huiteleviin asuntolainojen korkoihin. Koronaepidemian alkuun ajoittuva korkojen nousu on ollut jyrkin puoleen vuosisataan, ja asuntoaloitusten määrä on pudonnut miljoonalla yksiköllä. ”Kun keskimääräisen asuntolainan kuukausierät ovat nousseet 1 200 dollarista 2 000 dollariin, niin se jarruttaa ostohaluja.” Saman ilmiön seurausta on maan vanheneva asuntokanta, josta puolet on rakennettu ennen vuotta 1980. Ihmiset mieluummin remontoivat vanhoja taloja kuin hankkivat uusia. MEGATRENDIT VOITTAVAT TRUMPIN TULLIT Pohjois-Amerikan saha-asiantuntija: Alirakentaminen purkautuu ja puupulaa on paikattava tuonnilla. ”Yhdysvaltojen etelä on ainoa alue, missä on mahdollisuus lisätä hakkuita.” 11278_.indd 8 11278_.indd 8 22.2.2025 12.51.38 22.2.2025 12.51.38
28.2.2025 Metsälehti.fi 9 AJASSA KOLUMNI KUKA KUKA? PAUL F. JANNKE 55-vuotias KOTOISIN Miamista, asuu Bostonissa TUTKINNOT taloustieteistä ja saksan kielestä ANALYSOINUT sahatavaramarkkinoita 31 vuotta PERHEESSÄ vaimo ja kaksi lasta HARRASTAA jääkiekkoa, hiihtoa, purjehdusta, surffausta, uintia ja pintasukellusta, retkeilyä MATKUSTANUT yli 60 maassa kaikilla mantereilla Antarktista lukuunottamatta Etelävaltioiden valtapuu etelänkeltamänty on rakennustavaraksi lähes yhtä hyvää kuin pohjoiset havupuut – mutta ei aivan, ja kanadalainen ja eurooppalainen tavara on halutumpaa. Niukkuus kanavoituu tuonniksi Vaikka parhaillaan Yhdysvaltojen sahateollisuudessa on heikko tilanne, niin jollakin aikavälillä kasvava kysyntä törmää niukentuvaan tarjontaan, mikä lisää kysyntää Euroopasta. ”Keski-Euroopassa on omat ongelmansa kirjanpainajatuhojen vuoksi. Ruotsin ja Suomen mahdollisuuksia rajoittaa raaka-aineen korkea hinta.” Joka tapauksessa Euroopassa voidaan tuottaa sahatavaraa, jota Pohjois-Amerikka haluaa ostaa. Sama tavara ei kuitenkaan käy sekä Euroopan että Pohjois-Amerikan markkinoille. Mitat ovat erilaiset, ja Amerikkaan tulee olla mitallistettua eli höylättyä. Yhdysvaltojen mittoja sahaavia sahoja on Keski-Euroopassa, mutta myös Ruotsissa. Vaikea, muttei mahdoton markkina Suomen sahatavaraviennille Yhdysvallat ei ole ollut oikein minkäänlainen kohdemaa. Vienti on vaihdellut kahden puolen sataatuhatta kuutiometriä, eikä Yhdysvallat yllä kahdenkymmenen suurimman kohdemaan joukkoon. Suomalaissahojen kannalta Pohjois-Amerikan markkinoille pääseminen voi olla vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Jannke neuvoo, että kumppaniksi tulee etsiä Yhdysvaltojen itärannikolla toimiva maahantuontiyritys. ”Yhdysvallat on hyvin hintaherkkä markkina. Hinnat vaihtelevat viikoittain, kun taas Euroopassa loivemmin.” Megatrendit metsässä Vielä asuntolainojen koroissa ei ole nähty uskottavaa laskutrendiä, mutta joskus väestörakenteellinen työntävä tuuli tulee. ”Silloin törmätään toisen suunnan megatrendiin, raakapuun tarjonnan rajoitteisiin.” Läntisessä Kanadassa puutavaran saantia rajoittavat hyönteistuhot, alkuperäisväestön aseman vahvistaminen ja meikäläistä metsäpeuraa muistuttavan metsäkaribun elinympäristöjen huomiointi. Itäisessä Kanadassa on karibun vuoksi samankaltaisia rajoitteita, mutta lievempinä. ”Rajoitteita on myös Yhdysvaltojen länsiosissa, ja koko läntinen Pohjois-Amerikka on puunhankinnan kannalta supistuvaa aluetta.” Suurten järvien osavaltioissa ei sahateollisuusmielessä tapahdu oikein mitään: uusia laitoksia ei ole avattu eikä entisiä suljettu. ”Yhdysvaltojen etelä on ainoa alue, missä on mahdollisuus lisätä hakkuita.” MAASEUDUN TULEVAISUUS kertoi 11.12.2024, miten Luonnonvarakeskus ja Sijoitusmetsät laskevat metsän tuoton eri tavalla ja päätyvät näin saamaan tuotoksi 10,4 tai 3,9 prosenttia. Laskentamallit ovat erilaiset, enkä lähde avaamaan niitä tässä tarkemmin, mutta toisessa pelkästään puusto myydään markkinahintaan ja toisessa ajatellaan metsäomaisuus myytäväksi kiinteistönä. Kummankin laskentamallissa on kuitenkin runsaasti liikkuvia osia, joiden vaikutuksesta laskennallisen ja lopullisen tuoton välille voi muodostua suuriakin eroja. HAKKUUARVOLASKELMASSA EI OTETA huomioon metsämaan eikä taimikoiden arvoa. Jonkin näkemyksen mukaan nämä pitäisi ottaa mukaan tuottolaskelmiin, mutta itse kritisoin tätä laskentatapaa. Harva metsänomistaja ottaa tavoitteekseen myydä metsätilansa. Arvonkorotuksin voidaan keinotekoisesti lisätä metsän tuottoa korottamalla metsämaan tasearvoa ja tulouttamalla tämä tilinpäätöksen tuloslaskelmassa. Todellista tuloa ei kuitenkaan muodostu, vaikka kirjanpidossa muodostuu arvonnousua, josta maksetaan vero. Tämä tulo ei kuitenkaan realisoidu ennen kuin metsänomistaja myy metsätilansa, eikä tämä ole pitkäaikaisen metsänomistajan tavoitteena. Enemmänkin metsän omistaminen on vuosikymmeniä tai vuosisatoja kestävää, ja seuraava sukupolvi jatkaa edellisten työtä. Oma metsätilani on ollut suvullamme vuodesta 1583, ja olen 13. sukupolvi tässä ketjussa. Siksi pettäisin vain itseäni, jos laskisin metsämaalle jonkin arvonnousun, joka ei ole realisoitunut yli 440 vuoteen. METSÄRAHASTOT TOKI LASKEVAT oman tuottonsa kuten haluavat, mutta tässäkin on riskinsä. Otan samankaltaisena esimerkkinä Orava-asuntorahaston, joka omisti sijoitusasuntoja ja lupasi rahastoon sijoittaneille tavanomaista korkeampaa tuottoa. Tuotto perustui vuokratuottoon sekä asuntojen arvonnousuun ja asuntorahasto pyrki myymään asuntoja pois kalliimmalla kuin oli ostanut. Malli muistuttaa jossain määrin metsärahastoja, mutta Orava-asuntorahasto oli listattu pörssiin. Kun tuotto ei saavuttanut odotuksia, yhtiön taseessa olevien asuntojen arvoja korotettiin jopa korkeammaksi kuin niiden markkina-arvo. Tämä arvonnousu, joka todellisuudessa perustui vain toiveisiin, kirjattiin tilinpäätöksessä tuloksi, ja tällä tavoin yhtiö oli pystynyt luomaan tyhjästä korkeampaa tuottoa kuin pelkkä vuokratuotto olisi tuonut. Tällainen kikkailu ei kuitenkaan kestänyt kauan vaan yhtiö ajautui vaikeuksiin ja mutkien kautta sen asunnot päätyivät – arvatenkin halvalla –kiinteistösijoitusyhtiö Investors Housen omistukseen. ODOTUKSIIN JA TOIVEISIIN perustuvien tuottojen käyttäminen metsän tuoton laskennassa voi tuntua houkuttelevalta. Yksityisellä metsänomistajalla ei ole tarvetta ryhtyä kikkailuun, mutta metsärahastoissa ja yhteismetsissä saattaa olla tällainen riski. Viime kädessä teoreettiset tuottolaskelmat saattavat romahtaa myrskyn tai kirjanpainajien aiheuttamaan tuhoon. Siksi metsän tuotto on varmaa vasta, kun puutavara on pinossa laanilla, puukaupparahat ovat tulleet pankkitilille ja kaikki mahdolliset, mukaan lukien myös uudistamisen kulut, on otettu huomioon. ONKO OIKEAA TAPAA LASKEA METSÄTILAN TUOTTO? Yhdysvaltojen patoutunut rakentamispaine ja niukentuvat hakkuumahdollisuudet ovat tulleja isompia markkinavoimia, Paul Jannke uskoo. Hän vieraili Suomessa Sahateollisuus ry:n Wood from Finland -konferenssin puhujana. Tomi Salo KIRJOITTAJA ON METSÄNOMISTAJA JA SIJOITTAMISEN ASIANTUNTIJA. 11278_.indd 9 11278_.indd 9 22.2.2025 12.51.40 22.2.2025 12.51.40
28.2.2025 AJASSA MIKKO RIIKILÄ S uomi on samaan aikaan ilmastopolitiikan mallioppilas ja surkimus. Olemme leikanneet kasvihuonekaasupäästöjämme merkittävästi. Vuonna 2004 Suomi sauhusi taivaalle ennätykselliset 85 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaavan määrän kasvihuonekaasupäästöjä. Vuonna 2023 vastaava luku oli enää 40 miljoonaa tonnia. Tältä osin Suomi on toiminut kuten mallioppilaan kuuluukin. Tämä on varmasti monilta jäänyt huomaamatta, koska huomio on keskitetty maankäyttöeli lulucf-sektoriin, erityisesti metsiin ja niiden hakkuisiin. SUOMEN ILMASTOPOLITIIKAN PERUSTEET HAIHTUIVAT Metsät eivät enää niele niin paljon hiiltä kuin poliitikot haluaisivat. Suomen tavoittelema hiilineutraalius vuodelle 2035 onkin muuttumassa utopiaksi. TE RO SI VU LA Jatkuu seuraavalla aukeamalla. 11279_.indd 10 11279_.indd 10 22.2.2025 12.52.50 22.2.2025 12.52.50
28.2.2025 Metsälehti.fi 11 AJASSA ”Kukaan ei pysty sanomaan, millainen lasku on tulossa.” Suomalaisteollisuus on leikannut kasvihuonepäästöjään merkittävästi parin viime vuosikymmenen aikana. Kuvassa on Stora Enson Oulun tehdas, joka valmistaa pakkauskartonkia ja sellua. 11279_.indd 11 11279_.indd 11 22.2.2025 12.52.52 22.2.2025 12.52.52
AJASSA 28.2.2025 12 Metsälehti.fi Sillä saralla emme enää pärjää. Takavuosina metsien hiilinielu, joka muodostuu puuston määrän lisäyksestä ja maaperän hiilen määrän kasvusta, kattoi sektorin muiden osien päästöt. Vuodesta 2021 alkaen metsätkin ovat muuttuneet päästölähteeksi. Näin on käynyt, koska metsiä on viime vuosina hakattu entistä enemmän suhteessa niiden kasvuun. Näin puustoon sitoutuvan hiilen – siis hiilinielun – määrä on pienentynyt. Tähän liittyy lievä paradoksi. Hakkuita on lisätty muun muassa siksi, että puulla on energian tuotannossa korvattu turvetta ja kivihiiltä. Puun poltosta ei lasketa muodostuvan kasvihuonekaasupäästöjä, joten energiantuotannon hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet. Samalla metsänielut ovat heikentyneet. Hiilipolitiikan umpikuja Maankäyttösektorin päästötavoitteet on määritelty EU:n lulucf-asetuksessa vuosien 2021–2025 ja 2026–2030 jaksoille. Suomi hyväksyi tavoitteensa Juha Sipilän hallituksen aikana. Niiden mukaan maankäyttösektorin pitäisi vuosittain sitoa 19 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuosien 2021–2025 jaksolla. Todellisuudessa maankäyttösektori päästää joka vuosi noin 12 miljoonaa tonnia kasvihuonekaasuja. Virallisesti Suomi tavoittelee edelleen itselleen asettamaa tavoitetta vuoden 2023 hiilineutraaliudesta. Todellisuudessa keinot ja usko ovat huvenneet. Teoriassa hiilineutraaliutta voitaisiin lyhyellä aikavälillä tavoitella rajuin hakkuiden rajoituksin, kuten esimerkiksi Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja, professori Janne Kotiaho esitti Ylen A-Studiossa äskettäin. Metsien hoitoa tehostamalla kuten lannoituksia lisäämällä voidaan vuosisadan puoleen väliin mennessä kattaa noin puolet Suomen maankäyttösektorille asetetuista hiilensidontatavoitteista. SA M I KA RP PI N EN Hän vaati 15–20 prosentin leikkauksia vuotuisiin hakkuisiin. Samanlaisia vaatimuksia on esittänyt esimerkiksi Suomen Luonnonsuojeluliitto. Vaatimukset vastaavat suunnilleen Äänekosken ja Kemin uusien sellutehtaiden vuotuista puunkäyttöä. Valtiolla ei näytä olevan halua eikä myöskään pakkokeinoja hakkuiden rajoittamiseen, kuten maaja metsätalousministeri Sari Essayah totesi Metsälehden 3/2025 haastattelussaan. Metsien nielu hävinnyt Kaasut yhteensä tuhatta tonnia CO2-ekv. Päästöt yhteensä ilman lulucf-sektoria Päästöt yhteensä ml. lulucf-sektori 4 Maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous (lulucf) 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 ?50 000 ?25 000 25 000 50 000 75 000 100 000 Lähde: Tilastokeskus, kasvihuonekaasut Suomen kasvihuonekaasupäästöt ilman ja mukaan lukien lulucf-sektori 1990-2023 Metsien kasvu hidastuisi Hakkuurajoitukset olisivat pidemmällä aikavälillä kyseenalainen keino lisätä metsien hiilensidontaa. Ne tarkoittaisivat metsien vanhentamista, mikä jatkossa heikentäisi metsien kasvua. Osin näin on jo käynyt, kun nopeimman kasvunsa vaiheessa olevien, alle 40-vuotiaiden metsien määrä on vähentynyt. Sekä päättäjien keskuudessa että hallinnossa onkin vahvistumassa näkemys, ettei Suomi saavuta 11279_.indd 12 11279_.indd 12 22.2.2025 12.52.54 22.2.2025 12.52.54
AJASSA 28.2.2025 Metsälehti.fi 13 hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuuden (12.2.) haastattelema maaja metsätalousministeriön luonnonvaraneuvos Heikki Granholm piti tavoitteen saavuttamista epätodennäköisenä. Hallituksen sisällä Essayahin lisäksi valtiovarainministeri Riikka Purra on kritisoinut ilmastolakiin naulattuja tavoitteita, jotka otetaan – hallitusohjelman mukaisesti – uuteen tarkasteluun tänä vuonna. Maaja metsätalousministeriön Granholm arvioi, ettei ilmastoneutraaliustavoitteesta välttämättä irtauduta. Todennäköisempänä hän pitää sen lykkäämistä vuoteen 2045 tai vuoteen 2050. Miljardilasku paljastui bluffiksi Mittavia hakkuiden rajoitusvaatimuksia on säestetty varoituksilla miljardien eurojen laskuista, jotka Suomea uhkaavat, jos hakkuurajoituksiin ei suostuta. Suomen Ilmastopaneeli ja ympäristöjärjestöt ovat laskeneet, että Suomi joutuisi ostamaan päästökiintiöitä muilta EU-mailta jopa kahden kolmen miljardin euron edestä kattaakseen tänä vuonna päättyvän viisivuotisen jakson hiilensidontavajeen. Erityisesti Ilmastopaneelin edellinen puheenjohtaja Markku Ollikainen pelotteli suomalaisia miljardilaskuilla, joita liiallisista metsien hakkuista seuraisi. Tällaista laskua ei mitä ilmeisimmin ole tulossa. Ilmastopaneelin nykyisen puheenjohtajan Jyri Seppälän mukaan laskelmat miljardilaskuista perustuivat vanhoihin tietoihin hiilensidonnasta eri Euroopan maissa. ”Vapaiden päästökiintiöiden ostaminen muilta EU-mailta perustui EU:n alkuperäisiin sääntöihin, joiden mukaan päästökiintiöitä olisi voitu lulucf-sektorilla myydä ja ostaa. Nyt tiedossa ei ole mitään maata, joka olisi myymässä vapaita kiintiöitään. Kukaan ei pysty sanomaan, millainen lasku on tulossa.” Todellisuudessa Euroopan unionissa tuskin on maita, jolla edes nimellisesti olisi käyttämättömiä hiilinieluja. Kuten akatemiaprofessori Markku Kulmala Metsälehdelle totesi, yhdelläkään EU-maalla ei ole hiilinieluja, joiden suuruus voitaisiin riippumatta varmentaa. Tästä osoituksena ovat laskelmat Euroopan kahden tarkimmin tutkitun metsämaan, Suomen ja Ruotsin, metsien hiilinieluista. Tulokset ovat ristiriitaisia, vaikka metsät ovat samankaltaisia. Tarvitseeko Suomi hakkurajoituksia? Seppälä esittää maltillisia avauksia hakkuiden rajoituksille. Hän viittaa maaja metsätalousministeriössä valmisteilla olevaan metsänhoidollisten keinojen pakettiin, jolla on tarkoitus tehostaa metsien kasvua ja hiilensidontaa. ”Se on tarpeen, mutta ei pysty korjaamaan nykyistä metsien nieluvajetta.” Seppälä korostaa, että Ilmastopaneeli hyväksyy metsien hyödyntämisen, kunhan sen intensiteetti on linjassa ilmastotavoitteiden kanssa. Toisaalta hän tarkastelisi myös lainsäädännöllisiä keinoja metsien käsittelyn ohjaamiseen. ”Meillä on ihan hyvät metsien hoidon suositukset, kunhan niitä noudatettaisiin. Pitäisi miettiä, millä keinoin metsänomistajat saataisiin käsittelemään metsiään suositusten mukaisesti. Laki on tietysti tehokas keino tähän.” Metsänomistajajärjestö MTK:n energiaja ilmastoasioista vastaava asiantuntija Anssi Kainulainen ei usko metsien käytön rajoituksiin. Hän korostaa, että metsät ovat Suomelle niin suuri asia, että tarve ilmastopolitiikan uudelleen arvioimiseen, eräänlaiseen ”reality checkiin”, kasvaa. Hakkuiden rajoituksiin hän ei usko. ”En usko, että valtio ryhtyisi ulosliputtamaan suomalaista teollisuutta.” Maaperän päästöjä ei voi jättää laskuista Epävarminta metsien kasvihuonekaasulaskelmissa on metsämaan hiilitaseen määrittäminen, kuten Suomen ja Ruotsin vertailu paljasti. Suomen metsät päästävät hiiltä, Ruotsin sitovat. Kainulaisen mukaan helpoin tapa yhdenmukaistaa arvioita olisi jättää maaperäpäästöt huomiotta lulucf-laskelmissa. Puustojen muutokset tunnetaan hyvin metsäinventointien perusteella. Tämä ei hevin onnistu. Maaja metsätalousministeriön johtava asiantuntija Lotta Heikkosen mukaan yksittäinen maa ei voi lähteä sooloilemaan kasvihuonekaasulaskelmissaan. ”Kasvihuonekaasulaskelmissa on noudatettava YK:n alaisen hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n ohjeita – ja niissä edellytetään myös maaperän päästöjen huomioon ottamista.” Jyri Seppälän mielestä nykyiset metsänhoidon suositukset ovat hyviä, kunhan niitä noudatettaisiin. SE PP O SA M U LI LUONNONVARAKESKUKSEN tutkimus “Rewetting drained boreal peatland forests does not mitigate climate, 2025” osoittaa, että puustoisten turvemaametsien ennallistaminen pahentaa ilmastonmuutosta ainakin ennallistamista seuraavien sadan vuoden aikana. Sen jälkeen ennallistamisen ilmastohyödyt kasvavat Tutkimuksen mukaan ojitetun turvemaametsän puustoon ja hakatusta puusta valmistettuihin puutuotteisiin sitoutuu enemmän hiiltä kuin kuivatuksen jälkeen maatuvasta turpeesta vapautuu. Tutkimus vahvistaa myös aiemmat havainnot siitä, että soiden ojittaminen metsänkasvatusta varten on viilentänyt ilmastoa, koska puustoon on ojituksen jälkeen sitoutunut enemmän hiiltä kuin turpeesta on vapautunut. Tutkimuksen tulokset kuvaavat parhaiten paksuturpeisia soita. Ohutturpeiset suot kehittyvät sadassa vuodessa vastaamaan kivennäismaiden metsiä myös hiilitaseeltaan. Tutkimukset tekijät korostavat, että ekologisten hyötyjen tavoittelu turvemaiden metsiä ennallistamalla aiheuttaa ilmaston lämpenemistä koko 2000-luvun ensimmäisen vuosisadan ajan. SOIDEN ENNALLISTAMINEN LÄMMITTÄÄ ILMASTOA Turvemaametsien ennallistaminen avosoiksi pahentaa ilmastonmuutosta. Ojitettujen, puustoisten turvemaiden ennallistaminen avosoiksi lämmittäisi ilmakehää, Luken uudessa tutkimuksessa todetaan. M IK KO RI IK IL Ä Tutkimukset tekivät Luonnonvarakeskuksen tutkijat Samuli Launiainen, Anssi Ahtikoski, Janne Rinne, Paavo Ojanen ja Hannu Hökkä. OLEMME toistuvasti saaneet lukea, kuinka jättimäinen ilmastolasku Suomea uhkaa, ellei hakkuita rajoiteta. Huimimmillaan pari vuotta sitten Ilmastopaneeli laski rätinkiä koituvan jopa seitsemän miljardin euron edestä, kun nieluja pitää ostaa muilta mailta. Pari viikkoa sitten Helsingin yliopiston ympäristöpolitiikan professori Janne I. Hukkinen varoitti, että ilman hakkuurajoituksia ilmastokustannuksia vyörytetään suomalaisille veronmaksajille. (HS Lukijan mielipiteet 28.1.2025) Suomen Ilmastopaneelin puheenjohtaja Jyri Seppälä toteaa ohessa, ettei kukaan pysty sanomaan, millainen lasku meitä odottaa. Ostettavia nielukiintiöitä ei Euroopassa ole tarjolla. Bluffi on nyt katsottu, joten hukkiset ja ollikaiset voisivat lopettaa katteettoman pelottelunsa. Hukkiselle vielä tiedoksi, että myös metsänomistajat ja muut metsäsektorilta elantonsa saavat ovat suomalaisia veronmaksajia. MIKKO RIIKILÄ KOMMENTTI LOPETTAKAA KATTEETON PELOTTEL U 11279_.indd 13 11279_.indd 13 22.2.2025 12.52.55 22.2.2025 12.52.55
28.2.2025 14 Metsälehti.fi PUUKAUPPA & TALOUS MIKKO HÄYRYNEN PYLVÄIDEN päämarkkinat ovat siirtyneet levottomasta Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta laajakaistaverkkoja ja uutta sähköinfraa rakentavaan pohjoiseen Eurooppaan. Samalla laatuvaatimus on noussut, mikä saattaa yllättää kotimaan pylväsleimikoiden tarjoajat. Kummin vain halutaan ajatella, Euroopan suurin pylväsyhtiö on joko Iivari Mononen Oy tai tytäryhtiönsä Scanpole. Joka tapauksessa Karjalasta kajahtaa, sillä pääkonttori on Joensuussa ja tehdas Nurmeksessa. Kotimaan puunhankinta on noin 150 000 kuutiometriä. Määrä ostetaan kuuden henkilön voimin. Vuosittainen ostoslista, jossa on halutut kokoluokat pituuksineen ja läpimittoineen, on kerättävä monista leimikoista, ja siksi ostotavoitteet per ostohenkilö ovat huomattavasti pienemmät kuin sahayhtiöillä. ”Kun puukauppa ylipäätään käy hyvin, niin silloin puuta tulee meillekin hyvin”, metsäpäällikkö Tommi Mononen sanoo. Preemio sahatukkiin nähden on keskimäärin kymppi päälle, mutta vaihtelee leimikoittain ja voi hyvälaatuisessa olla enemmänkin. Korjuuta ilman apteeraushuolia Pylväät ovat pisimmillään 24 metriä, lyhimmillään kahdeksan metriä. Eniten tarvitaan 9–12 metrin pituusluokkia, joiden rinnankorkeusläpimitta on 20 sentistä ylöspäin. ”Järeitäkin runkoja tarvitaan, rinnalta yli 30-senttisiä. Yksittäisiä laaturunkoja löytää turvemailtakin.” Pylväitä on useita kokoluokkia,. Yleisin pylväs otetaan 15,5 sentin latvaläpimittaan ja pienemmät pikkupylväät 13,5 senttimetriin. Menee saivarteluksi, onko tukkiosan talteenotto tarkempaa kuin sahavetoisessa tukkikaupassa. Tukkiosa otetaan päähän saakka, mutta jos leimikolta onnistuu myymään myös parrua, niin sen latvaläpimitta on alempi kuin pikkupylvään. Hankintasäde on noin 300 kilometriä tehtaalta. Varkaus, Jyväskylän yläpuoliset alueet, Haapajärvi, Suomussalmi, Mononen luettelee hankinta-alueen rajoja. Aina leimikko ei käy Mononen myöntää, että joskus metsänomistajalle joutuu sanomaan, että tämä leimikko ei käy. ”Taustalla saattaa olla vanhaa muistia, sillä aiemmin vahvoille Lähi-idän markkinoille meni myös hyvinkin lenkoja runkoja.” Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan markkinat ovat kuivuneet alueiden sisäisistä syistä, mutta pohjoisen Euroopan markkinat ovat vahvistuneet laajakaistarakentamisen ja vihreän energian hankkeiden myötä. ”Ostajat ovat hyvin laatutietoisia. Suoruus ja terveoksaisuus korostuvat.” Joskus leimikon pylväsmäärä on niin pieni, että se ei houkuta sen enempää ostajaa kuin myyjääkään. Alarajana on pidetty yhtä pylväsautokuormallista, 40:tä kuutiota, mutta jos leimikot ovat samalla suunnalla, niin kuorma voidaan koota kahdesta puolikuormallisesta. Iivari Monosesta Scanpoleksi Iivari Mononen Oy on hallinnollinen emoyhtiö, jonka alla on kaksi liiketoiminta-aluetta: pylväsyhtiö Scanpole ja muita kestopuutuotteita valmistava Primatimber. Scanpolella on tytäryhtiöt Ruotsissa, Norjassa, Britanniassa ja Irlannissa. Iivari Monosen historia alkaa 1940-luvulta ja nimi on ollut pylKYMPPI PÄÄLLE Pylvästukille saa kymmenen euroa lisähintaa, mutta kaikissa leimikoissa laatu ei riitä. ”Ostajat ovat hyvin laatutietoisia.” SC A N PO LE Pylväskaupan suhdanteet elävät omaa elämäänsä sahatavarasta irrallaan. Aiemmin tärkeä Lähi-Itä on kuivunut omista syistään, mutta uutta kysyntää on tullut pohjoisen Euroopan laajakaistaja sähköinfrarakentamisesta. Kuvassa Scanpolen Höljäkän kyllästämö Nurmeksessa. 11280_.indd 14 11280_.indd 14 22.2.2025 12.54.58 22.2.2025 12.54.58
28.2.2025 Metsälehti.fi 15 AJASSA ? nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 82,00 ? 82,77 ? 61,49 ? 31,50 ? 33,04 ? 31,53 ? 40,30 ? .. Uudistushakkuu 83,42 ? 83,56 ? 63,64 ? 32,55 ? 34,01 ? 33,57 ? 42,64 ? .. Harvennushakkuu 76,29 ? 75,59 ? 55,21 ? 31,22 ? 31,55 ? 30,79 ? .. .. Ensiharvennus 65,31 ? 63,35 ? .. 25,19 ? 26,11 ? 24,68 ? .. .. Hankintahinnat 81,63 ? 82,96 ? 73,14 ? 52,51 ? 52,59 ? 53,69 ? .. .. ? nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,46 ? 82,33 ? 60,82 ? 31,51 ? 33,27 ? 32,57 ? 39,62 ? 40,72 ? Uudistushakkuu 82,97 ? 83,33 ? 63,38 ? 32,71 ? 34,18 ? 34,32 ? 41,70 ? 42,14 ? Harvennushakkuu 74,77 ? 74,92 ? 54,07 ? 31,55 ? 32,08 ? 31,97 ? 38,59 ? 38,12 ? Ensiharvennus .. 51,92 ? .. 25,88 ? 28,17 ? 26,56 ? .. .. Hankintahinnat 82,61 ? 81,97 ? 69,82 ? 53,19 ? 52,33 ? 53,87 ? .. .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I ? nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 81,10 ? 81,02 ? 56,06 ? 33,66 ? 35,39 ? 31,83 ? 40,33 ? 39,90 ? Uudistushakkuu 83,39 ? 82,94 ? .. 36,06 ? 37,78 33,73 ? 41,66 ? 41,15 ? Harvennushakkuu 73,60 ? 74,35 ? 49,48 ? 31,72 ? 32,78 ? 30,49 ? 38,69 ? 38,49 ? Ensiharvennus 61,34 ? .. .. 26,84 ? .. 23,54 ? .. .. Hankintahinnat .. .. .. 52,61 ? 52,6 ? 7 53,00 ? .. .. ? nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 77,11 ? 78,67 ? .. 30,11 ? 30,96 ? 29,46 ? 43,42 ? 45,59 ? Uudistushakkuu 79,98 ? 80,84 ? .. 31,87 ? 33,90 ? 31,91 ? 48,93 ? 48,18 ? Harvennushakkuu 70,62 ? 70,25 ? .. 29,25 ? 27,90 ? 27,32 ? 37,54 ? 39,77 ? Ensiharvennus 63,43 ? 56,88 ? .. 24,86 ? .. 24,09 ? .. .. Hankintahinnat 77,44 ? 76,16 ? .. 53,27 ? 52,44 ? .. .. .. ? nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 72,83 ? 70,55 ? .. 29,87 ? 30,69 ? 27,21 ? 37,45 ? .. Uudistushakkuu 75,47 ? 73,00 ? .. 32,13 ? .. .. .. .. Harvennushakkuu 68,46 ? 67,60 ? .. 28,61 ? .. 26,50 ? 35,37 ? .. Ensiharvennus .. .. .. .. .. .. .. .. Hankintahinnat .. .. .. .. .. .. .. .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA ? nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,62 ? 82,08 ? 47,53 ? 30,72 ? 33,46 ? 30,53 ? 38,10 ? 38,45 ? Uudistushakkuu 81,87 ? 82,81 ? 48,20 ? 31,78 ? 34,16 ? 31,62 ? 39,03 ? 38,89 ? Harvennushakkuu 76,08 ? 76,02 ? 45,31 ? 30,02 ? 31,85 ? 29,94 ? 37,26 ? 37,11 ? Ensiharvennus .. .. .. 27,36 ? .. 25,44 ? .. .. Hankintahinnat 77,16 ? 76,28 ? .. 52,87 ? .. 53,12 ? .. .. ET EL Ä-P OH JA NM AA ? nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,70 ? 82,15 ? 64,45 ? 31,42 ? 32,95 ? 31,65 ? 40,49 ? 41,16 ? Uudistushakkuu 82,71 ? 83,22 ? 66,72 ? 32,88 ? 34,19 ? 33,26 ? 42,88 ? 42,24 ? Harvennushakkuu 74,57 ? 74,73 ? 58,46 ? 30,91 ? 31,77 ? 31,21 ? 38,36 ? 39,18 ? Ensiharvennus 55,71 ? 56,04 ? 44,01 ? 26,59 ? 26,86 ? 25,96 ? 36,67 ? 34,75 ? Hankintahinnat 80,53 ? 80,76 ? 72,19 ? 53,00 ? 53,03 ? 53,24 ? 56,35 ? 57,41 ? KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 4-7 keskiarvo ? nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,16 ? 81,38 ? 66,74 ? 31,83 ? 31,96 ? 32,39 ? 44,23 ? 42,58 ? Uudistushakkuu 82,32 ? 82,74 ? 68,89 ? 33,19 ? 33,83 ? 33,58 ? 48,66 ? 44,08 ? Harvennushakkuu 73,66 ? 74,13 ? 61,53 ? 31,69 ? 32,11 ? 33,12 ? 41,24 ? 40,22 ? Ensiharvennus .. .. .. 25,76 ? 25,33 ? 25,36 ? .. .. Hankintahinnat 80,77 ? 80,22 ? 72,21 ? 53,91 ? .. 53,16 ? .. .. ? nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 82,45 ? 82,73 ? 69,21 ? 32,09 ? 33,21 ? 32,60 ? 42,03 ? 42,47 ? Uudistushakkuu 84,20 ? 83,70 ? 71,90 ? 33,52 ? 34,39 ? 34,29 ? 44,60 ? 43,68 ? Harvennushakkuu 76,48 ? 75,64 ? 62,28 ? 32,32 ? 32,30 ? 32,64 ? 40,80 ? 40,94 ? Ensiharvennus 50,73 ? 60,18 ? .. 27,88 ? 28,61 ? 27,79 ? .. .. Hankintahinnat 81,22 ? 79,65 ? 73,62 ? 52,87 ? .. 53,65 ? .. .. KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Milj. m Viikko-ostojen määrä koko Suomessa 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 52 2025 2024 2023 Viikko 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 20 40 60 80 100 Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke €/m 3 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 2005 2007 2012 2016 2020 2025 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 532 542 Puukauppamäärä vko 7, m 3 väspuukaupassa käsite ainakin kotimaassa, mutta vuosituhannen alussa kansainvälisemmältä kuulostava Scanpole nostettiin kärkinimeksi. Kumpi nimi vain, mutta joka tapauksessa yhtiö on viimeisen päälle vientiyritys. Puutavarayhtiö Iivari Mononen harjoitti vientikauppaa jo 1950-luvulla ja nykyisin tuotannosta 90 prosenttia menee vientiin. Itäisen Suomen laji Suomessa on puolentusinaa pylväiden valmistajaa. Scanpolen jälkeen kakkossijaa pitää maan suurin sahayhtiö Versowood. Itäisessä Suomessa on muutamia pienempiä valmistajia. Pylvästukkien hankintamäärää ei tilastoida, mutta se jää selvästi alle puolen miljoonan kuutiometrin eikä ole kovinkaan paljon sahaukseen verrattuna. Scanpolen toimitusjohtaja Janne Monnin mukaan silläkin määrällä saadaan kilpailua aikaiseksi ja yritysten hankinta-alueet menevät päällekkäin. ”Erikoispuuta kuitenkin ja laatuvaatimus on korkea.” Ovatko pylväät itäisen Suomen bisnes? Ainakin tuotanto on sijoittunut hyvien raaka-aineiden äärelle, sillä itäisen Suomen mäntyä pidetään läntistä parempana. Kuljetusmatka satamiin on pitkähkö, mutta sen kanssa osataan elää, vaikka aiempi pääväylä Saimaan kanava on nyt suljettu. Monni luonnehtii, että pylväsmarkkina on luonteeltaan tasainen, mutta Euroopan laajakaistaverkot ja aurinkoja tuulivoiman rakentaminen tuovat lisäkysyntää pohjakysynnän päälle. ”Laajakaistarakentaminen on buumi, joka kestää muutaman vuoden. Euroopassa laajakaistaverkkoja rakennetaan paljolti ilmajohtoina.” 11280_.indd 15 11280_.indd 15 22.2.2025 12.55.02 22.2.2025 12.55.02
28.2.2025 16 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS 16 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA ETELÄISESSÄ Suomessa solmittiin viime syksynä poikkeuksellinen puukauppa. Leimikon marraskuussa kilpailuttanut metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija kuvailee sitä ”kerran elämässä” -kaupaksi. Kohteena oli kuusivaltainen päätehakkuu hyvien tieyhteyksien päässä. Kuusen seassa kasvoi mäntyä, koivua ja haapaa. Leimikko oli suurimmalta osin kelirikkokelpoinen. Kaikkiaan ainespuuta arvioitiin kertyvän yhteensä 10 000 kuutiota. Lisäksi kertyisi arviolta 10 000 kuutiota oksia ja latvuksia sekä 8 000 kuutiota kantoja. Kauppa on kertymältään poikkeuksellisen suuri, ja sen arvo keskihinnoilla laskettuna lähenee miljoonaa euroa. Niinpä tässä jutussa ei kerrota leimikon kokoa hehtaareina, ainespuun kertymiä, hintoja puutavaralajeittain eikä leimikon tarkempaa sijaintia. Kahdeksan tarjousta, kaksi kierrosta Päätehakkuusta käytiin kova kilpa. Leimikko kirvoitti yhteensä kahdeksan tarjousta. Parhaimpien ja huonoimpien tarjousten väliset hintaerot olivat huomattavat. Kahden parhaimman tarjouksen tehneen ostajaehdokkaan välillä käytiin vielä toinen tarjouskierros, jossa annettiin mahdollisuus korottaa kuutiohintoja. Kummassakin kärkitarjouksessa ainespuusta tarjottiin kovia hintoja, mutta kaupan ratkaisi lopulta hakkuutähteiden ja kantojen hinta. Latvuksista ja oksista tarjottiin viisi euroa kuutiolta ja kannoista 7,5 euroa kuutiolta. Kun kantojen hinnan muuntaa kiintokuutioiksi, saadaan hinnaksi peräti 37,5 euroa kiintokuutiolta. Näin laskettuna hinta on jopa korkeampi kuin kuitupuulla. Kaikkiaan oksien, latvusten ja kantojen hinta oli voittaneessa tarjouksessa yhteensä 110 000 euroa. Näin merkittävää summaa hakkuutähteestä ei ollut alueella aikaisemmin maksettu, metsänhoitoyhdistyksestä kerrotaan. Myös kantojen, latvusten ja oksien hinnat olivat useamman euron korkeammat kuin pienemmissä leimikoissa. Leimikon uudistamiskustannukset jäävät alle 50 000 euron, joten hakkuutähteillä kattaa helposti alueen uudistamiskulut. Hakkuutähteiden hintataso pitänyt Kohteen hakkuut ovat parhaillaan käynnissä. Leimikko korjataan useammassa osassa. Kaupan valtakirjalla kilpailuttanut metsäasiantuntija kertoo, että myös alkaneen vuoden puolella hakkuutähteistä on maksettu edelleen hyvää hintaa. Mahdollisuus kantojen nostoon on lisännyt kiinnostusta. Kannoista parempi hinta kuin kuitupuusta Harvinaisessa puukaupassa hakkuutähteillä tehtiin 110 000 euron tili. Kannoista voi saada tuntuvan lisän puukauppatiliin. M IK KO H ÄY RY N EN MIKKO HÄYRYNEN TUOREPOLTTO , jossa energiapuu toimitetaan kuumaketjuna suoraan korjuulta haketukseen ja lämpölaitokselle, on saanut jalansijaa muutaman viime vuoden aikana. Taustalla on metsäenergian yleinen kova kysyntä, Venäjän hyökkäyssodan seurauksena. Metsäenergiayhtiö Laanian toimituksissa tuoretavaran osuus on 10–15 prosentissa. Siinä on mukana myös tuore ranka, josta osa saattaa mennä käyttäjällä suoraan haketukseen, osa jää kuivumaan kesän yli. ”Kaikkiaan kokemukset ovat olleet positiiviset”, toimitusjohtaja Tomi Vartiamäki sanoo. ”Tuorepoltto tarjoaa tiettyjä hyötyjä.” Hyödyt koskevat nimenomaan karsitusta rankapuusta haketettua haketta, jos laitoksessa on lämmöntalteenotto. Karkeasti yleistäen kyse on siitä, että tuoreen puun polttaminen tuottaa kosteampia savukaasuja, joiden lämpö otetaan piipunnokasta talteen. ”Polttoaineen kosteustaso ja tuorepuun käyttömahdollisuudet ovat kuitenkin hyvin laitoskohtaisia.” Tuore kokopuu ja metsätähde eivät sovellu tuorepolttoon, koska neulasten kloori ja emäksiset yhdisteet syövyttävät kattilaa. Vaikeasti laskettavaa hyötyä Polttoainetoimittajan näkökulmasta tuorepoltto tarjoaa nopeampaa kiertoa, jolloin puuta eikä myöskään pääomaa seiso varastoissa. Toisaalta jos energiapuu myydään eteenpäin energiasisällön perusteella, niin tuorepuun hinta on alhaisempi korkeamman kosteuden vuoksi. Vartiamäki ei usko, että energiapuun käyttö muuttuisi kokonaan tuorepoltoksi, vaan jatkossakin se perustuu kesän yli kuivuneeseen puuhun. ”Lämmöntuotannon sähköistymisen myötä polttoaineen tarpeen ennakointi on tulevaisuudessa vaikeampaa. Tuorepuu mahdollistaa nopean reagoinnin ja se voi merkittävästi täydentää vaihtelevaa polttoainetarvetta.” Metsänomistajan kannalta pino tienvarresta häviää nopeammin, mutta muuten tuorepoltto ei anna etua ainakaan suoraan. Tili tulee kuutioista, olivat ne tuoreita tai kuivattuja. Metsähakkeen tuorepoltto saanut jalansijaa Lämmöntuotannon sähköistyminen kysyy nopean reagoinnin polttoainetta. Asiantuntija: ”Kerran elämässä” -kauppa JUSSI COLLIN VIIME vuosi oli Ponsselle haastava. Metsäkonevalmistajan liikevoitto laski runsaalla viidenneksellä 37 miljoonaan euroon ja liikevaihto väheni 750 miljoonaan euroon, mikä on vajaat yhdeksän prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Geopoliittisen tilanteen takia markkinoilla oli runsaasti epävarmuutta. ”Liiketoimintamme selkeiden ajureiden, sahateollisuuden ja kemiallisen metsäteollisuuden, vaikeudet heijastuivat metsäkonemyyntiin. Asiakkaidemme investointipäätösten tekeminen hidastui”, toteaa Ponssen toimitusjohtaja Juho Nummela tiedotteessa. Kansainvälisten toimintojen osuus liikevaihdosta laski 74 prosenttiin. Pohjoismaiden ja Baltian osuus nousi 46 prosenttiin. Haastava markkinatilanne heikensi yhtiön tilauskantaa. Niinpä Vieremän tehdas joutui sopeuttamaan toimintaansa loppuvuodesta. Viime vuonna valmistuneiden koneiden määrä oli kuitenkin tilanteeseen nähden kohtuullisen hyvä myynnin onnistuessa toisen vuosipuoliskon aikana, Nummela kertoo. Ponssella vaikea vuosi 11280_.indd 16 11280_.indd 16 22.2.2025 12.55.04 22.2.2025 12.55.04
Metsälehti.fi 17 MIKKO HÄYRYNEN SAHA ja levy-yhtiö Koskisen Oyj:n liikevaihto kasvoi viime vuonna neljällä prosentilla 282 miljoonaan euroon, mutta tulosluvut putosivat rumasti. Liiketulos puolittui 24 miljoonasta 13 miljoonaan euroon, ja kaikki kustannuserät sisältävä viimeisen rivin nettotulos sukelsi 20 miljoonasta kahdeksaan miljoonaan euroon. Tulosprosentiksi jäi vaatimattomasti niukka kolme. Sahauksessa liikevaihto ja kannattavuus paranivat, mutta levyteollisuudessa laskivat, paljolti koivutukin korkean hinnan vuoksi. Yrityksen rahoitusasema on kohtalainen, sillä omavaraisuus eli oman pääoman osuus taseen kokonaisvarallisuudesta on 54 prosenttia ja supistui vain yhdellä prosenttiyksiköllä. Koskisen Oyj:llä tulospudotus Metsänomistaja laittoi Satakunnassa myyntiin kuusivaltaisen päätehakkuuta, harvennusta ja ensiharvennusta sisältävän leimikon. Metsänomistaja päätyi hoitamaan harvennusta ja ensiharvennusta kaipaavat kuviot kuntoon päätehakkuun yhteydessä, sillä ne sijaitsevat aivan päätehakkuukuvion vieressä. Harvennus tehdään yläharvennuksena. Leimikko on kooltaan 2,6 hehtaaria. Päätehakkuuta on 1,1 hehtaaria, yläharvennusta hehtaari ja ensiharvennusta puoli hehtaaria. Leimikko sijaitsee kelirikkokelpoisen tien varressa. Päätehakkuuja yläharvennuskuviot eivät kuitenkaan kestä kelirikon aikaan tai kesällä tehtävää korjuuta, joten leimikko täytyy hakata talvella. Leimikko on tarkoitus hakata tämän vuoden maaliskuussa. Puukaupan kilpailutti paikallinen metsänhoitoyhdistys. Tarjouksia leimikosta tuli kolme. Korkeimman ja matalimman tarjouksen ero oli noin 2 000 euroa. Korkeimmassa tarjouksessa ei ollut mukana hakkuutähteitä. Voittajaksi valikoitui toiseksi korkein tarjous. Valintaan vaikutti oletettu parempi katkonta päätehakkuulla sekä hyvät kokemukset yhtiön korjuujäljestä harvennushakkuilla. Ensiharvennukselle kilpailutuksen voittanut ostaja lupasi järeämmän harvennuksen hinnat. Kolmen hakkuutavan leimikko Päätehakkuu Puutavaralaji Määrä, m 3 Hinta, €/m3 Yhteensä, € Mäntytukki 26 82,50 2145 Mäntykuitu 7 37 259 Mäntylahokuitu 1 28 28 Kuusitukki 243 84 20 412 Kuusikuitu 108 39 4 212 Kuusilahokuitu 1 28 28 Koivutukki 10 59 590 Koivukuitu 29 38 1 102 Koivulahokuitu 1 28 28 Lehtikuitu 1 32 32 Hakkuutähteet 70 26 1 820 Yhteensä 497 30 656 Harvennus ja ensiharvennus Määrä, m 3 Hinta, €/m 3 Yhteensä, € Yhteensä 111 4 988 Koko kauppa, yhteensä 608 35 644 TUORE PUUKAUPPA AJASSA 28.2.2025 ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Meillä metsätilakauppa käy! Kaikki lähtee siemenestä Jalostetuilla siemenillä uudistettu metsä tuottaa kiertoaikana jopa rekkakuormallisen enemmän puuta hehtaarilta. Tilaa siemenet metsäkylvöön ja taimitarhalle Tapio Siemenkeskuksesta: Puh. 029 432 6000 ja siemenkeskus@tapio.fi tai verkkokaupasta: Metsäkauppa.fi JALOSTETUN SIEMENEN HYÖDYT: Lisää kasvua ja tuottoa Enemmän hiilensidontaa Parempi laatu Tuhonkestävyyttä Metsälehti Tabloid advert 175 x 130_HR AW.indd 1 Metsälehti Tabloid advert 175 x 130_HR AW.indd 1 28/01/2025 10:34 28/01/2025 10:34 11280_.indd 17 11280_.indd 17 22.2.2025 12.55.05 22.2.2025 12.55.05
28.2.2025 18 Metsälehti.fi SUOMETSÄT OVAT PALJON mainettaan parempia metsiä. Tämän paljastaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) uusi tutkimus, joka voi tuoda myös Suomen hiilinielulaskelmaan suuria muutoksia. Luken tutkimus vahvistaa myös sen, että soiden ojittaminen metsänkasvatusta varten on viilentänyt ilmastoa, koska puustoon on ojituksen jälkeen on sitoutunut enemmän hiiltä kuin turpeesta on vapautunut ( Samuli Launiainen, Anssi Ahtikoski, Janne Rinne, Paavo Ojanen ja Hannu Hökkä, 2025) Tutkimukset tekijät (s. 13) korostavat, että ekologisten hyötyjen tavoittelu turvemaiden metsiä ennallistamalla aiheuttaa ilmaston lämpenemistä koko 2000-luvun ensimmäisen vuosisadan ajan. Ilmastontutkijat varoittavat lähestyvästä keikahduspisteestä. Heidän mukaansa hiilinielujen vahvistaminen on kriittistä seuraavan 25 vuoden aikana. Sen takia suometsien puuston kasvua onkin syytä vahvistaa – ei ennallistaa. Luken tutkimuksen mukaan ojitettujen turvemaametsien puustoon ja niiltä hakatusta puusta valmistettuihin tuotteisiin sitoutuu enemmän hiiltä kuin kuivatuksen jälkeen maatuvasta turpeesta vapautuu. HELSINGIN YLIOPISTON suometsätieteen professori Annamari Laurén puolestaan korostaa kolumnissaan (s. 23), että turvekankaat ovat hyviä metsämaita. Puuston kasvu on samaa tasoa kuin kivennäismailla, ja yhden tuhkalannoituksen jälkeen kasvu on jopa huomattavasti parempaa. Suurin osa ojituksista on onnistuneita. Valtakunnan metsien inventoinnin mukaan 85 prosenttia ojitetuista soista on jo turvekangasvaiheessa. Niillä kasvavat metsät voivat selviytyä lähitulevaisuudessa uhkaavista kuivista kesistä paremmin kuin kivennäismaiden metsät, koska turvekankailla vettä voidaan säästää pohjapatorakenteilla, madaltamalla ojia tai tukkimalla osa sarkaojista. Turpeen etuna on lisäksi suuri huokostilavuus, johon mahtuu vettä myös säästöön. Pohjaveden pinnan nostaminen vähentää turvekankaan hiilipäästöjä, pienentää ravinnekuormituksia ja – uusimman tutkimuksemme mukaan – parantaa kasvua. Uusin tutkimus pakottaa muuttamaan yleistä mielikuvaa suometsistä. Turvekankaat ovat hyviä metsämaita sekä ilmaston että metsätalouden kannalta. Suometsien puuntuotanto voi olla erinomaista. PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA PS. Oli mukava tavata Metsälehden lukijoita Helsingissä (s. 30–31). Tulemme syyskuussa Tampereelle. Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE SE PP O SA M U LI TAVALLISTA SUUREMMAT hämähäkit ovat valloittaneet metsän ja ainut tapa tilanteen ratkaisemiseksi on imuroida hämähäkit talteen hämähäkki-imurilla. Toisaalla avaruudesta lähetetyt robottihämähäkit ja tiedonkeräysrekat ovat työssään, mutta lentävän lautasen on poimittava ne talteen tietojen analysointia varten. Nämä kaksi eivät ole todellisuutta, vaan GamiLiDAR-tutkimuksen lisättyyn todellisuuteen perustuvia pelillisiä sovelluksia, joita voi pelata matkapuhelimella tai tabletilla. Sovelluksissa pelisisältö piirretään oikean maailman päälle niin, että keinotekoinen maailma sulautuu osaksi todellista maailmaa. Pelejä ei ole kuitenkaan tehty viihteellisyys edellä. Pelin aikana ympäristöstä tallennetaan pistepilvi ja 3D-malli. Tämä mahdollistaa tietojen keräämisen pelaamalla, ilman määrätietoista työskentelyä. OHJAA UFOA JA KERÄÄ METSÄTIETOA SUOMETSIEN PUUNTUOTANTO ON ERINOMAISTA Älylaitteet mahdollistavat uudenlaisen tavan havaita ja tallentaa ympärillämme olevia metsiä pelien avulla. ”Joskus on näkymäpuitakin kaadeltu.” ITÄMAAN IHME Älylaitteet ja pelillistäminen tarjoavat uuden tavan tallentaa metsätietoa. 11281_.indd 18 11281_.indd 18 22.2.2025 12.58.42 22.2.2025 12.58.42
28.2.2025 Metsälehti.fi 19 SELLUTEHDASTA Kainuun Paltamoon suunnitellut Kaicell Fibers tiedotti helmikuun alussa yhtiön toimitusjohtajan eläkkeelle siirtymisestä. Samalla kävi ilmi, että uutta johtajaa ei olla pestaamassa ja koko tehdashankkeessa otetaan aikalisä, ainakin muutamaksi vuodeksi. Pari vuotta sitten tyssäsi Kuopioon sellutehdasta kaavaillut Finnpulp. Se kaatui muutaman valituskierroksen jälkeen lopulta korkeimman hallinto-oikeuden epäämään ympäristölupaan. Kaicellillä ympäristölupa on, ja periaatteessa Kainuussa riittäisi puutakin. Rahaa tehtaan rakentamiseen ei ollut nyt saatavilla. Sijoittajilta loppui usko – yleisen epävarmuuden lisäksi taustalla on huoli niin ympäristösäätelystä kuin mahdollisista hakkuurajoituksista. Näin viime vuosikymmenen sellutehdasbuumi on hiljentymässä. Viidestä vireillä olleesta kaksi on toteutunut – Metsä Groupin Äänekoski ja Kemi. Jäljellä on yhä Kemijärven hanke. Sitä on viritelty jo vuodesta 2008, mutta valmista ei ole tullut. Miljardiluokan tehdashankkeen toteutus on hankalaa, ellei taustalla ole isoa yhtiötä. Edellä mainutut pelit ovat esimerkkejä, joita hyödynnetään GamiLiDAR-tutkimushankkeessa. Sen tavoitteena on selvittää mm. minkälaista tietoa pystytään keräämään tietyllä tavalla toimivien pelillisten vuorovaikutusten avulla ja luoda tiedonkeruuta toteuttavia esimerkkisovelluksia. Tietoja tallentaessa on tärkeää, että mobiililaitetta liikutetaan, sillä tieto kerääntyy vain, jos matkapuhelimen sensori näkee ympäristön eri sijainneista ja erlaisista käännöskulmista. Näin ollen hämähäkkejä metsästettäessä mobiililaite toimii imurina, ja laite pitää viedä hämähäkkien lähelle hetkeksi, jolloin hämähäkki imuroituu talteen. Toisaalta jos pelissä ohjataan lentävää lautasta, pelaajan tulee seurata sitä edetessään metsässä paikasta toiseen. METSIEN TALLENTAMINEN pelillistämistä hyödyntäen sitoutuu osaksi UNITElippulaivan tutkimusta, jossa keskitytään metsien, ihmisten ja koneiden vuorovaikutukseen. Pelillistämisen kautta on mahdollista joukkoistaa tiedonkeruuta, jota pystyvät muuten toteuttamaan vain ammattilaiset. Tällä hetkellä pelejä pystyy pelaamaan vain tietyillä Applen pro-sarjan mobiililaitteilla, sillä pelit vaativat LiDAR-komponentin ympäristön tallentamiseen ja pelikokemuksen mahdollistamiseen. Peleissä onkin erityisen tärkeää, että pelissä esiintyvä sisältö on kosketuksissa ympäristöönsä. Lentävän lautasen pitää pysähtyä, kun se törmää puuhun ja hämähäkkien on osattava kiivetä kivien päälle ja puiden runkoja pitkin, jolloin pelin tapahtumat sidotaan ympäristöön. Usein lisätyn todellisuuden pelissä ei tehdä näin, vaan pelissä esiintyvät sisällöt voivat olla esimerkiksi litteän maan tai pöydän päällä, mutta ympäristö ei varsinaisesti vaikuta niiden pelaamiseen. Näkökulmastamme on kuitenkin oleellista, että pelin sisältö on oikeasti kosketuksissa oikeaan maailmaan ja sen sisältöön. MITÄ KERÄTYLLÄ TIEDOLLA sitten voi tehdä? Sitä voi käyttää esimerkiksi täydentävänä tietona muun metsänmittaustiedon kanssa, sillä tiedosta saadaan mm. puun rungoista mittatietoja. Lisäksi tallennettua ympäristöä on mahdollista tarkastella virtuaalitodellisuuden avulla, jolloin on mahdollista havaita esimerkiksi tallentuneita maanmuotoja kolmiulotteisessa näkymässä kuin olisi itse paikalla. Tulevaisuudessa pelillisten kokemusten taso voi vaihdella myös kohderyhmän mukaan, ja tarjottava sisältö voikin olla toisille pulmapelityyppistä ja toisille tarinapohjaista. Näin pelillisiä kokemuksia voisi sovittaa myös ammattilaisten arkeen. Mahdollisuudet pelillistämisen hyödyntämiselle metsätiedon keräyksessä ovat siis laajat, ja sopivia kokemuksia on odotettavissa monelle käyttäjäryhmälle. TIMO NUMMENMAA KIRJOITTAJA ON YLIOPISTOTUTKIJA TAMPEREEN YLIOPISTON PELILLISTÄMISEN TUTKIMUSRYHMÄSSÄ. . WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP JUSSI COLLIN Uusi kysymys: Teetkö tänä vuonna puukaupan? Omistatko akkusahan? Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. i Tuleeko vuodesta 2025 hyvä metsävuosi? Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 Kyllä 23% En 77% neet alueelle 50 hehtaarin AJASSA Verkkokeskustelu: Kokemuksia haavan kasvatuksesta? Viittä suunniteltiin, kaksi saatiin ”Onko kellään kokemusta luontaisen haavikon kasvatuksesta? Meillä kaadettiin pieni kuvio 2017, missä oli laho kuusikko. Seassa oli paljon haapaa. Päätin laittaa lehtipuuta tilalle ja puulaji vaihtui haapaan. Annoin juurivesojen kasvaa ja raivasin taimikon kesällä 2023. Nyt kuviolla kasvaa 6–7 metrin haapataimikko, runkoluku on 1 600 kpl. Miten pitää jatkaa kasvatusta? Kuusiuskova ”Itse harventaisin kokopuuna mahdollisimman aikaisin, jos energialle on vielä parin vuoden kuluttua tähän malliin kysyntää.” Kokenut kaiken tietää ”Onhan hyvälle haapatukille varmaan paikallista kysyntää. Itse kasvattaisin koivun tapaan tukiksi asti. Toisaalta järeä haapametsä on hieno.” Metsuri motokuski ”Puiden juuret tarvitsevat saman tilan kuin oksatkin. Kun oksat alkavat tavata toisiinsa, on raivauksen tai harvennuksen aika. Metsänhoito on yksinkertaista, eikä siitä kannata sen monimutkaisempaa tehdäkään.” Visakallio ”Haavan kasvatus korkeaa laatua vaativiin tarkoituksiin on varmasti vaikeaa. Oikein kun muistelen, olen saattanut olla mukana haavan toimituksessa huippujääkiekkomailojen valmistusprosessiin. Ennen nykyisiä ’muovimailoja’ huippumailan varren keskiosa tehtiin haavasta, ’kuoret’ päälle tehtiin keinoaineista. Haavan piti olla virheetöntä priimalaatua. Voin vakuuttaa, että sitä kertyi normaalista ’luonnonsumasta’ todella rajoitetusti.” Mettämiäs “Ennen muinoin haapaa meni tulitikkutehtaille ja jokunen rekkakuorma vuodessa patruunatehtaalle, oliko se nyt Lapualle, joka teki patruunoita armeijalle. Sanoivat, että niistä sorvataan räkäpäiden luoteja.” Nostokoukku ”Minun neuvoni on, että kannattaa harventaa rajummin kuin koivikkoa. Alle saattaa kasvaa kuusikko, jonka hyödyntäminen saattaa olla mahdollista, kun haavoista aika jättää.” Timppa ”Varsinkin näkyvillä paikoilla pellon reunoilla, rannoilla, vaaran rinteillä yms. haavat ovat syksyllä ruska-aikaan komeita ja tuovat eloa maisemaan.” Rukopiikki 11281_.indd 19 11281_.indd 19 22.2.2025 12.58.42 22.2.2025 12.58.42
METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 28.2.2025 20 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT METSÄNOMISTAJA Jussi Koskisen varttunut männikkö on tuottanut viiden viime vuoden aikana yli 2 300 euroa hehtaarille, kun monella vastaavalla kuviolla on jääty selvästi pienempään tuottoon. Jyväskylän Nyrölässä asuvalla Koskisella on kymmeniä hehtaareja viljelymänniköitä, jotka lähestyvät päätehakkuujäreyttä. Parhaat männiköt tuottavat puuta edelleen toistakymmentä kuutiota joka vuosi. ”Männiköt ovat tulossa uudistamisvaiheeseen. Kasvunsa lopettaneet vanhat kuusikot on tiloiltamme jo pääosin uudistettu, joten seuraavana ovat vuorossa 50–70-vuotiaat männiköt. Pitäisi vaan tehdä viisas ratkaisu sen suhteen, mitkä kuviot uudistetaan ensimmäisenä.” Koskisen metsissä harvennukset on tehty jo useamman vuosikymmenen ajan omalla, tavanomaista pienemmällä hakkuukonekalustolla. Nykyisin käytössä on Sampon hakkuukone ja John Deeren ajokone. Harvennuksilla on pyritty normaaleihin metsänhoidon suositusten mukaisiin tiheyksiin. ”Mutta kapeammat ajourat mahdollistavat tasaisemman korjuujäljen. Kun puusto on harvennuksen jälkeen tasaisesti kuviolla, niin kasvu säilyy mielestäni parempana. Meidän harvennustemme jäljiltä esimerkiksi ilmakuvilta on vaikea erottaa ajouria jälkeenpäin.” Uraleveys on Koskisen metsissä korkeintaan neljän metrin luokkaa ja puuston aukkopaikat on pyritty hyödyntämään urasuunnittelussa. Lopputuloksena näkymä Koskisen varttuneisiin männiköihin on totuttua puustoisempi. Yli yhdeksän kuutiota vuodessa Suomen metsistä liki viisi miljoonaa hehtaaria on varttuneita kasvatusmetsiä, joissa pääpuulaji on mänty. Se on noin neljännes Suomen metsämaan pinta-alasta. Moni metsänomistaja pohtii siis samoja asioita kuin Koskinen. Hänelle kuviokohtainen kasvu on puuston laadun ohella tärkeimpiä kriteerejä uudistamispäätökselle. ”Mutta kasvun määrittäminen ei ole aivan yksinkertaista. Kokemukseni on, että näiden männiköiden kasvu on usein suurempaa kuin kasvutaulukot osoittavat.” Mittasimme kasvun Koskisen Petäjävedellä sijaitsevalla tilalKUUTIOITA, EUROJA VAI PROSENTTEJA? Tiheämpi männikkö tuottaa metsänomistajalle enemmän motteja ja euroja. ”Vielä ei ole esitetty kannustimia, jotka saisivat pidentämään kiertoaikaa merkittävästi.” Jussi Koskinen aikoo lähivuosina ryhtyä uudistamaan 1960-luvun viljelymänniköitä. Kasvukaira on hyödyllinen apuväline pohdittaessa miltä kuviolta työ aloitetaan. 11282_.indd 20 11282_.indd 20 22.2.2025 13.00.46 22.2.2025 13.00.46
METSÄSTÄ 28.2.2025 Metsälehti.fi 21 MITTASIMME Jussi Koskisen Petäjävedellä sijaitsevalla metsätilalla puiden kasvua useammalla varttuneella männikkökuviolla. Edellisen viiden vuoden aikana puut olivat kasvaneet karuimmilla paikoilla paksuutta noin sentin ja rehevimmillä kasvupaikoilla kaksi senttiä. Tyypillisesti läpimitan kasvu oli puolukkaja mustikkatyypin kuvioilla viiden edellisen vuoden aikana 1,6 senttiä. Viiden edellisen vuoden pituuskasvuksi arvioimme yhden metrin. Rinnankorkeusläpimitan ollessa 23 senttiä ja pituuden 19,5 metriä, tuli puiden keskitilavuudeksi 386 litraa. Erotusmenetelmällä laskien selvisi, että keskimääräinen puu oli kasvanut viiden vuoden aikana noin 67 litraa, eli 13,4 litraa vuodessa. MÄNNYLLE REILUT 13 LITRAA LISÄÄ VUODESSA KOROLLA ON VÄLIÄ KUN hakkuulaskelmia tehtäessä käytetään suurta korkokantaa: Hakkuut ovat etupainotteisia (alussa paljon, myöhemmin vähän) Pitkän ajan puuntuotos pienenee Metsätalouden hiilitase heikkenee Hiilivarastot pienenevät Metsänomistajan nettotulo pienenee Lähde: Timo Pukkala la noin 55-vuotiaalla männikkökuviolla. Keskiläpimitta kuviolla oli 23 senttiä ja puiden keskipituus noin 19,5 metriä. Runkoja oli 700 ja puustoa 270 kuutiota hehtaarilla. Viiden viime vuoden aikana metsä on kasvanut kasvukairauksen perusteella keskimäärin 9,4 kuutiota vuodessa. Prosentteina vuosikasvu on ollut 3,4. Kuivahkon kankaan männikön kasvutaulukko Järvi-Suomeen antaa vastaavalla kohteelle kasvuksi 8,9 kuutiota. Harvempi metsä, suurempi kasvuprosentti Huomionarvoista on, että jos metsä olisi edellisessä harvennuksessa hakattu harvemmaksi, esimerkiksi 500 runkoon hehtaarilla, olisi puuston kasvuprosentti ollut edellisen viiden vuoden aikana huomattavasti suurempi, 4,7 prosenttia. Tämä johtuu siitä, että puustoa olisi kuviolla vähemmän, joten kasvuprosentti olisi suurempi. Sen sijaan kuutioita metsä olisi edellisen viiden vuoden aikana tuottanut vain 33,5, kun Koskisen metsässä tuotos on ollut 46,9 kuutiota. Jos puukuution arvoksi lasketaan 50 euroa, on Koskisen männikkö tuottanut viidessä vuodessa 2 310 euroa. ”Itse käyttäisin hintana 80 euroa kuutiolle, sillä kasvu kohdistuu lähes kokonaan tukkipuuhun ja seuraava hakkuu on päätehakkuu”, sanoo Koskinen. Näin laskien tuotto olisi ollut 3 752 euroa hehtaarilla. Harvemmaksi hakattu männikkö olisi puolestaan tuottanut 50 euron kuutiohinnalla 1 675 euroa. Toki siitä olisi aiemmassa harvennuksessa saatu isommat hakkuutulot ja pääomaa metsään olisi sitoutunut vähemmän. Jos metsänomistaja käyttäisi uudistamiskriteerinä neljän prosentin kasvua, olisi 700 rungon tiheydessä kasvava männikkö jo valmis päätehakkuuseen. Sen sijaan harvempaa männikköä kannattaisi edelleen kasvattaa, vaikka se tuottaa vuodessa vähemmän euroja. Metsänomistajan tehtäväksi jää miettiä, kumpi vaihtoehto on omalla kohdalla järkevämpi. Jatketaanko kiertoaikaa? Hiilinielujen vahvistamiseksi Suomessa on pohdittu paitsi männiköiden kasvattamista hieman nykyistä tiheämpinä myös kiertoaikojen pidentämistä. Männiköissä pidennetyn kierSädekasvu puolukkatyypin varttuneessa männikössä oli tyypillisesti 8 millin luokkaa. Tällä hieman rehevämmällä kuviolla männikön kasvu ylittää kymmenen kuutiota vuodessa, vaikka puusto alkaa olla suositusten mukaisessa uudistamisjäreydessä. Koskisen metsissä harvennukset on tehty jo pitkään omalla Sampon hakkuukoneella. Vaikka Koskinen pyrkii metsänhoidon suositusten mukaiseen tiheyteen, jää metsä selvästi puustoisemman näköiseksi kuin harvennuksilla yleisesti. Koskinen selittää asiaa kapeammilla ajourilla, tasaisella harvennusjäljellä ja huolellisella ajourasuunnittelulla. toajan harvennusmallien mukaan toimiminen lisäisi Luonnonvarakeskuksen mukaan keskituotosta 4–8 prosenttia ja puuston keskimääräistä hiilivarastoa 10–20 prosenttia perusmalleihin verrattuna. Kiinnostaisiko metsänomistajaa kiertoajan jatkaminen? ”Metsätalous on minulle elinkeino, jonka on tarkoitus työllistääkin. Minusta nämä hoidetut viljelymänniköt ovat 60–70-vuotiaina päätehakkuuvaiheessa”, sanoo Koskinen. Hän arvioi, että taloudellisen kannustimen pitäisi olla metsänomistajalle huomattava, jotta kiertoaikoja kannattaisi pidentää vapaaehtoisesti. Se, millaisia päätöksiä metsänomistajat varttuneissa männiköissään tekevät, vaikuttaa paljon paitsi omistajan taloustilanteeseen myös siihen, millaisena hiilinieluna Suomen metsät toimivat lähimpinä vuosikymmeninä. 250 200 150 100 50 Puuston määrä 50 vuoden päästä Korko 2 Korko 3 Korko 4 Alkupuusto Puuston määrä, m 3 /ha Lähde: Timo Pukkala 11282_.indd 21 11282_.indd 21 22.2.2025 13.00.47 22.2.2025 13.00.47
28.2.2025 22 Metsälehti.fi METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA HÄRMÄNKYLÄ SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT KUHMON pohjoiskulmilla Härmänkylässä on yleensä tammikuun lopulla liki metrin verran lunta, mutta tänä vuonna Pentti Heikura joutui odottelemaan pitkälle helmikuulle ennen kuin pääsi puunajoon moottorikelkalla. ”Vain vuosina 1987 ja 1990 on ollut tammikuun alussa vähemmän lunta kuin tänä vuonna. Helmikuun kymmenes päivä lunta oli 45 senttiä, kun vuosi sitten sitä oli jo 80 senttiä.” Heikuralla on tarkat tiedot lumensyvyyksistä 46 vuoden ajalta, sillä hän on pitänyt metsässään virallista säähavaintoasemaa. Omatoiminen metsänomistaja on huomannut säiden muutoksen konkreettisesti hakkuutyössäkin. ”Nykytalvina puut jäätyvät kasoissa kiinni toisiinsa, eikä niitä saa kuormattua käsin. Siksi olen alkanut nostelemaan syksyllä tehdyt pölkyt pystyyn puita vasten.” Ojitusten hurja tulos Heikura on asunut Härmänkylällä Kostamustien varressa koko elämänsä. Hänen isänsä osti vuonna 1964 noin 150 hehtaarin tilan kotikylältään, jotta maatalouden harjoittaminen olisi järkevää. Heikuralla oli kuusi veljeä, joten isän ja seitsemän veljeksen voimin rakennettiin uusi kotitalo ja navetta. Metsätöihin veljekset tottuivat jo pienestä pitäen isän tekemiä pöllejä parkaten. ”Se oli minusta mahottoman mukavaa hommaa.” SUOMETSIEN SADOSTA NAUTISKELLEN Pentti Heikuran suometsiin ei hakkuukoneella ole asiaa. Pentti Heikuran pihapiiristä löytyy nostalginen kotimuseo, johon pääsee tutustumaan kesäisin. Tilan metsistä valtaosa oli turvemaita, joilla puustoa oli 60-luvulla niukasti. ”Metsiin tehtiin ojat pillarilla vuonna 1963. Sarat olivat alkuun 60 metrin levyisiä, mutta ne puolitettiin kaivinkoneella vuonna 1972. Pillarilla tehdyt ojat kunnostettiin 1990-luvun alussa.” Ojitus on tuottanut huiman tuloksen. Jo vuonna 2008 tilan keskipuusto oli lähes sata kuutiota hehtaarille. Nyt se lienee 150 kuution tuntumassa, sillä päätehakKatso video: metsälehti.fi Pentti Heikura sahaa 5–6 tankillista päivässä. Aiemmin syksyllä tehdyt pölkyt odottavat pystyasennossa kuormausta moottorikelkan rekeen. Kelkkakeleillä tehdyt puut nostellaan suoraan kyytiin. 11283_.indd 22 11283_.indd 22 22.2.2025 13.03.23 22.2.2025 13.03.23
28.2.2025 Metsälehti.fi 23 METSÄSTÄ kuita metsissä ei ole juuri tehty. ”Älytön, jotta se on mehtä kasvanutkin. Herran isä, jos nämä suot nyt ennallistettaisiin niin kuin on esitetty. Tilalta pitäisi hakata kymmeniä tuhansia kuutioita puuta pois”, Heikura huokaa. Päätehakkuut seuraavalle sukupolvelle Päätehakattavaa metsääkin tilalta löytyisi. Paljonkin, jos mallia otettaisiin vaikka Metsähallituksesta, jonka maita Heikuran metsien ympärillä on runsaasti. ”Siellä hakataan puut juuri siinä vaiheessa, kun ne alkaisivat kasvaa parhaiten kuutioita. Minusta metsän pitää olla satavuotias ennen kuin sinne tehdään aukko. Tällä tilalla aukkojen teko jää seuraavalle sukupolvelle.” Jälkipolvessakin on metsäosaamista, sillä yksi kolmesta lapsesta on metsänhoitaja. Lapsenlapsikin on ollut jo ukin kanssa moottorisahahommissa. Yhteinen urakka Mutta palataanpa moottorikelkkasavottaan, joka on Heikuran ja Pirjo-vaimon yhteinen urakka joka talvi. ”Minä kaadan ja emäntä ajaa pienemmät puut kelkalla. Isommat puut ajan minä ja tukit nostamme yhdessä rekeen. Ei tarvihe jumppasalille erikseen lähteä”, nauraa 76-vuotias Heikura. Rangat, joista ei myyntipuuta tule, ajetaan kotipihaan keskuslämmityskattilaan pienittäväksi. Tukit, parrut ja kuitupuut kulkevat kelkalla metsätien varteen lähelle hiljaista Kostamustietä, josta puuauto saa ne kyytiin kevään kelirikonkin aikaan. ”Tukit olen myynyt Kuhmo-yhtiölle ja kuitupuut Metsä Groupille.” Hakkuukonetta Heikura ei metsiinsä helposti päästä. Kovien kankaiden harvennuksilla sekä tykkylumen aiheuttamassa tuhosavotassa on toki motokin käynyt. ”Mutta jos näille soille päästäisi isot koneet, niin maastoon tulisi leveät urat, joiden takia tulee helposti tuulituhojakin. Ja kun routaa ei ole, niin painumat metsässä olisivat pahoja. Kun ajaa puut kelkalla, niin mitään jälkiä ei maastoon jää.” Heikura huomauttaa, että kolmenkymmenen metrin sarkaväliin joutuisi hakkuukoneella tekemään kaksi uraa, jolloin uraväli jää väistämättä turhan kapeaksi. ”Ja tuossa on yksi alue, jossa on kuusi lähdettä pienellä alalla. Sinne ei ole asiaa kuin kelkalla.” Monimuotoisuutta, mutta ei jatkuvaa kasvatusta Heikuran harvennuksella puita jää kasvamaan hieman tavallista tiheämmin. Tärkeintä on vapauttaa latvuksille sopivasti tilaa. ”Minä jätän kaikenlaisia puita metsään, muutenhan nämä olisivat metsäpeltoa. Alikasvoskuusista, lehtipuista ja lahopökkelöistä on paljon hyötyä esimerkiksi linnuille. Usein pieni kuusi saa jäädä kasvamaan ison männyn viereen. Puuryhmänkin voi jättää, jos ympärillä on aukeampi kohta.” Vaikka metsään jää kaikenlaisia puita, ei Heikura harjoita metsissään jatkuvaa kasvatusta. ”Se ei sovi varsinkaan näihin suometsiin. Jos isot puut otetaan pois, tulee lumija tuulituhoja ihan varmasti. Suolla männylläkin on juuret pinnassa, eikä se pysy pystyssä kuten kankaalla.” ”Jätän kaikenlaisia puita metsään, muutenhan nämä olisivat metsäpeltoa.” LAURÉN Annamari Laurén KIRJOITTAJA ON SUOMETSÄTIETEEN PROFESSORI HELSINGIN YLIOPISTOSSA. “SURMA TULEE SUOTA myöten”, valistaa sananparsi. Suomalaisista sananparsista ei tiettävästi löydy yhtään positiivista metaforaa suosta. Nykyäänkin suometsien surkeat puolet tuntuvat olevan kaikkien tiedossa: suometsät pilaavat ilmaston, vesistöt ja elinympäristöt, metsänhoito on hankalaa ja puunkorjuu vaikeaa. Epäonnistuneet ojitukset hävettävät. Onko suometsissä mitään hyvää? Kyllä on. Paljonkin. Suurin osa ojituksista on onnistuneita. Ojiituksia tehtiin vilkkaasti 50–70 vuotta sitten. Vuosikymmenten kuluessa soilla on tapahtunut muodonmuutos. Soiden pintakasvillisuus on korvautunut kangasmaiden lajeilla, puusto kasvanut, hajanainen ja aukkoinen metsä on muuttunut tasarakenteisemmaksi. Myös maa on muuttunut, turve on painunut ja tiivistynyt, ja turpeen pinnalle on kertynyt raakahumuseli kangashumuskerros. Suo on muuttunut turvekankaaksi. Puustoltaan ja pintakasvillisuudeltaan näitä alueita ei enää välttämättä erota kangasmetsistä. Valtakunnan metsien inventoinnin mukaan 85 prosenttia ojitetuista soista on jo turvekangasvaiheessa. Turvekankaat ovat monella tapaa uudenlaisia metsiä, ja niiden hoitoon pätevät eri konstit kuin hiljattain ojitettuihin soihin tai kangasmaihin. Turvekankaat ovat soita kangasmaiden vaatteissa: päältä yhtä, alta toista ja toiminnaltaan aivan omanlaistaan. TURVEKANKAAT OVAT HYVIÄ metsämaita, mutta ne ovat vasta kypsyneet sellaisiksi. Puuston vuotuinen kasvu on samaa tasoa kuin kivennäismaiden ravinteisuudeltaan vastaavilla kasvupaikoilla. Vuosikymmenten kariketuotanto on kerryttänyt kangashumukseen ravinteita. Kangasmaihin verrattuna nimenomaan typpeä on tarjolla runsaasti, ja yhdellä tuhkalannoituskerralla voidaan vielä turvata tasapainoinen fosforin ja kaliumin saanti vuosikymmeniksi. Ja hehtaarikasvu lisääntyy kahdesta neljään kuutiometriä vuodessa. Turvekankailla on myös oleellinen etu kangasmaihin nähden: vesitaloutta voidaan säädellä. Kun lähitulevaisuuden kesäkuivuudet rankaisevat Eteläja Keski-Suomen kivennäismaiden kuusikoita, turvekankailla kuivuusriskeihin voidaan varautua. Vettä voidaan säästää pohjapatorakenteilla, madaltamalla ojia tai tukkimalla osa sarkaojista. Turpeessa on luontaisesti suuri huokostilavuus, johon mahtuu vettä myös säästöön. Turvekankaalla korkeampi pohjaveden pinta vähentää hiilipäästöjä, pienentää ravinnekuormituksia ja – uusimman tutkimuksemme mukaan – parantaa kasvua. SUOT KANGASMAIDEN VAATTEISSA Heikuran muistiinpanoista löytyvät tiedot lumensyyvyyksistä liki viiden vuosikymmenen ajalta. ”Tämä on minun aarre, jota ei hakata koskaan”, sanoo Pentti Heikura suojellusta vanhan metsän kuviostaan. 11283_.indd 23 11283_.indd 23 22.2.2025 13.03.25 22.2.2025 13.03.25
METSÄSTÄ 28.2.2025 24 Metsälehti.fi KOKEILTUA HELI VIRTANEN, TEKSTI AKSELI MURAJA, KUVAT ” LUMIKENKÄ on samanlainen työväline kuin raivaussaha: molempien pitää istua käyttäjälleen. Lumikenkäily kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ennen kuin ryhtyy raivaamaan lumikengillä”, opastaa Savon ammattiopiston metsätyön opettaja Petteri Holopainen testiryhmää. Näitä ohjeita Metsälehden lumikenkätestissä rikotaan heti alkuunsa. Vain osa testiryhmästä on käyttänyt lumikenkiä raivaussahatöissä aikaisemmin, lopuilla on takanaan satunnaisia kokeiluja. Parin testaajan asenne lumikenkiä kohtaan on hyvin ennakkoluuloinen. Olosuhteet ovat kuitenkin kohdallaan. Holopaisen mukaan testipäivänä on ”maailman paras keli lumikenkäraivuuseen”. Pakkasta on pari astetta, lunta kolmisenkymmentä senttiä. Suomessa suhteellisen pieni määrä ammattimetsureita tekee raivaussahatöitä ympärivuotisesti. Runsaslumisina talvina lumikengät ovat heille ehdoton varuste, jota ilman ei pärjäisi. Lumikengillä voidaan kuitenkin välttää äkkihumpsahduksia hankeen myös silloin, kun lunta on vähemmän ja se on kantavampaa. Metsälehden lumikenkävertailu tehtiin helmikuun alussa Kuopiossa. Testiryhmänä toimi Pöllitytöt, naismetsänomistajien porukka, joka on tutustunut toisiinsa metsätalousyrittäjän ammattiopinnoissa nelisen vuotta sitten. Holopainen muistuttaa, että talviraivuulla valjaiden säätöjä kannattaa muuttaa sen verran, että raivaussahan terä asettuu jonkin verran tavallista korkeammalle. ”Lumikenkäilyssä matala askellus on tavallisesti ollut toimiva tekniikka. Joka askeleella pitää hakea tukipiste.” TÄYDELLISEN LUMIKENGÄN JÄLJILLÄ Viisi paria lumikenkiä, yksi talvinen päivä aikaa testata niitä kaikkia taimikonhoitotöissä. Ylivoimainen ykkönen erottui joukosta. Reetta Koistisen mielestä Tubbsin lumikengät olisivat olleet hyvät talviselle vaellukselle. Metsänhoitotöissä ne takertuivat häiritsevästi risuihin ja katkaistuihin runkoihin. ALPOSET LILLA PRO Runko: komposiittia Koko: 55 cm x 26 cm Paino: 2,1 kg/pari Kenelle: kengänkoot 35 –48 Valmistusmaa: Suomi Hinta: 129 euroa kouluarvosana 5+ ”Kiikkerät.” ”Huono kantavuus.” ”Yllättävän hyvä kantavuus kokoisekseen.” ”Jalka lipeää sivusuunnassa alta, sivupitoa ei ole ollenkaan. Kaltevalla alustalla todella epävakaa.” ”Lelut. Jos nojaa yhtään taakse, jalat lähtevät alta. Vaaralliset sahan kanssa.” ALPOSET PRO Runko: komposiittia Koko: 65 cm x 30 cm Paino: 2,5 kg/pari Kenelle: kengänkoot 35 –48 Valmistusmaa: Suomi Hinta: 179 euroa kouluarvosana 9 ”Parhaat ja helpoimmat.” ”Ensimmäiset, joilla voisin oikeasti raivata metsässä.” ”Kantavuus hyvä. Pohjan kuviot jäivät helposti kiinni sahattuihin tynkiin.” ”Etuside on huono, siihen jos saa pikasiteen, niin parempi. Pienelle liian leveät.” ”Kannan lukitus voisi vielä parantaa käyttöä.” 9 5+ TESTIVOITTAJA! 11284_.indd 24 11284_.indd 24 22.2.2025 13.05.05 22.2.2025 13.05.05
METSÄSTÄ 28.2.2025 Metsälehti.fi 25 ”Matala askellus on tavallisesti ollut toimiva tekniikka.” Komposiittija putkimalleja Verkkokaupoissa on tarjolla valtava valikoima lumikenkiä. Myyjien suosituksesta kokeiltavaksi valittiin malleja, joiden yhtenäinen pinta-ala on iso. Avoimesta kengästä risut ja oksanpätkät tulevat helposti läpi ja vaikeuttavat liikkumista. Kotimaiset, kestomuovista valmistetut Alposet saatiin testattavaksi kahdessa koossa niitä Joensuussa valmistavalta Oy All-Plast Ab:ltä. Yritys markkinoi isompia, Pro-mallin lumikenkiä metsurikäyttöön sopivina. Komposiittimallinen kenkä oli myös TSL:n 217 M. Testiryhmä valitteli sen heikkoa kantavuutta, mutta ongelma olisi varmaan ratkennut, jos testattavana olisi ollut isokokoisempi malli 227 XL. TSL on ranskalainen yritys, joka valmistaa lumikenkien lisäksi muun muassa kävelyja vaellussauvoja sekä yooner-lumikelkkoja. Osa metsätöiden tekijöistä suosii putkirunkoisia lumikenkämalleja, joten myös sellaisia valittiin mukaan kokeiluun. Testin kalleimmat kengät olivat putkirunkoiset ja yhdysvaltalaisen Tubbs Snowshoes -yrityksen valmistamat – valmistusmaa tosin oli Kiina. Tubbsin kengät erottuivat pisimmällä listalla teknisiä ominaisuuksia. Tubbsin kenkämallit on suunniteltu ensisijaisesti vaelluskäyttöön. Lisäksi testiin saatiin yhdet edulliset, ”markettityypin” lumikengät. Puuilon Nuorkami-lumikenkiä on saatavilla kahdessa koossa, ja tähän testiin hankittiin niistä isommat. Kotimainen selvä ykkönen Lyhin testaaja oli 158-senttinen, pisin keskivertomiehen pituinen eli 178 senttiä. Yllättäen testaajan koolla ei ollut suurta merkitystä tulokseen. Kaikkien suosikkikenkä oli sama, Alposet Pro. Se oli testin levein kenkämalli. Vaikka lyhimmät joutuivat ottamaan tavallista leveämmän haara-asennon, töitä se ei varsinaisesti häirinnyt. Voittajakengän kotimaisuus ilahdutti testaajia, samoin se, että kaikkia sen osia saa hankittua tarvittaessa erikseen. Kehitysehdotuksiakin testaajilla tosin oli. Heikoimmin kantaneet TSL:n kengät sekä Alposten Lilla Prot kantoivat heikosti myös pienintä testaajaa. Kahdella testaajalla oli koon 38 kengät, ja heistä toinen jätti Nuorkami-lumikengät kokeilematta, koska ne istuivat pieneen kenkään liian huonosti. Kukin testasi yhtä kenkämallia noin 15 minuuttia, eli esimerkiksi siteiden kestävyyteen testi ei ota kantaa. Halvimmissa Nuorkami-kengissä tosin alkoi näkyä kulumisen merkkejä jo testin loppua kohti. Tähän kootut tuotteiden tekniset tiedot ovat valmistajien tai myyjien verkkosivuilta. Hinnat on etsitty internetistä, ja ne ovat alimmat lyhyellä googlettamisella kotimaisista verkkokaupoista löytyneet. Testiryhmä: Kaisu Haatainen, Tiina Huttunen, Reetta Koistinen, Annette Kärki ja Minna Leppälä Pöllityttöjen porukka yhteiskuvassa testin päätteeksi: Annette Kärki, Tiina Huttunen, Reetta Koistinen, Kaisu Haatainen ja Minna Leppälä. NUORKAMI Runko: putkirunkoinen Koko: 10 x 36’’ (25 cm x 91 cm) Paino: 2,2 kg Kenelle: 50–120 kg Hinta: 69,90 euroa Valmistusmaa ulkomailla, pakkauksessa ilmoitetaan vain maahantuojayhtiön nimi kouluarvosana 5 ”Kannot jäävät herkästi kiinni lumikenkiin.” ”Koska kantaa ei saa lukittua, peruuttaminen on todella vaikeaa.” ”Ei sovellu raivaukseen. Tasaisella lähes ok kulkea.” ”Ei saa yksin irrotettua sahan kanssa kenkiä.” ”En saanut tukevasti jalkaan, joten en testannut.” TSL 217 M Runko: komposiittia Koko: 65 cm x 22 cm Paino: 1,9 kg/pari Kenelle: 40–100 kg, kengänkoot 35–47 Valmistusmaa: Ranska Hinta: 159 euroa kouluarvosana 7½ ”Voi ottaa myös peruutusaskelia, koska kannan saa kiinnitettyä.” ”Kantavuus ei ollut paras, mutta muuten tukeva liikkua.” ”Hyvät säädöt. Kantavuus ei riitä sahan kanssa.” ”Vaikea kiinnittää metsässä pehmeässä lumessa, jos irtoaa.” TUBBS MOUNTAINEER WOMEN’S Runko: putkirunkoinen Koko: 30’’ (76 cm) Paino: 2,4 kg/pari Kenelle: naisille, ei ilmoitettuja kokorajoituksia Valmistusmaa: Kiina Hinta: 295,12 euroa kouluarvosana 7 – ”Raoista menee oksat läpi ja jää jumiin.” ”Puiden kannot tarttuivat pahasti kiinni, eikä poisto onnistunut riisumatta kenkiä.” ”Peruuttaminen vaikeaa, koska kantaa ei saa lukittua.” ”Pitkä perä haittaa raivatessa.” 77½ 5 11284_.indd 25 11284_.indd 25 22.2.2025 13.05.08 22.2.2025 13.05.08
METSÄSTÄ 28.2.2025 26 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT SUOMESSA käynnistyi 1970-luvun alussa hanke, joka on vaikuttanut kenties eniten maamme metsien rakenteeseen, kun piirimetsälautakunnat aloittivat alueellisen metsäsuunnittelun. Taustalla oli vuonna 1967 annettu asetus, jolla haluttiin tehostaa metsien talouskäyttöä. ”Alueellinen suunnittelu oli yksi suomalainen tapa toimia yhdessä. Näin pystyttiin hankkimaan metsistä tarkempaa paikkaan sidottua tietoa valtakunnan metsien inventoinnin rinnalle”, kertoo pitkän uran metsävaratiedon parissa tehnyt Jorma Jyrkilä. Metsäsuunnittelijat jalkautuivat yksityismetsiin kyläkunnittain. Metsävaratieto hankittiin kuvioittaisena arviointina kaikille alueen tiloille, vaikkei metsänomistaja olisi ollut innokas hankkimaan tilakohtaista suunnitelmaa itselleen. ”Suunnitelmien markkinoinnissa avustivat myös metsänhoitoyhdistykset. Usein yli puolet metsänomistajista osti suunnitelman. Työtä tuettiin julkisin varoin, joten hinta oli metsänomistajalle edullinen”, sanoo metsävaratiedon keruuta ja metsäsuunnittelua tutkinut Raili Hokajärvi. Metsäsuunnittelijoiden liikkuminen yksityismetsissä oli yleisesti hyväksyttyä. Monet metsänomistajat lähtivät myös mukaan maastoon. ”Suunnittelu oli alkuun talouspainotteista ja tuotteen nimikin oli metsätaloussuunnitelma. 1990-luvulla koettiin iso muutos, kun monimuotoisuusasioiden merkitys korostui”, Metsäkeskuksen metsätietopäällikön tehtävästä viime vuonna eläköitynyt Raito Paananen toteaa. Metsäsuunnitelman myötä monelle metsänomistajalle muodostui ensimmäistä kertaa realistinen kuva metsänsä arvosta ja käyttömahdollisuuksista. Suunnitelma oli metsänomistajalle myös tärkeä työkalu puukauppoja tehdessä, sillä puunostajan näkemyksiä pystyi nyt vertaamaan metsäsuunnitelman ehdotuksiin. Kaukokartoituksella avointa metsävaratietoa Alueellista metsäsuunnittelua tehtiin Suomessa aina vuoteen 2012 saakka. ”Jo 2000-luvun alkuvuosina alettiin selvittää, kuinka suunnittelua saataisiin kevyemmäksi ja saapastyötä vähemmäksi. 2010-luvun alussa siirryttiinkin kaukokartoitusperusteiseen inventointiin”, taustoittaa Paananen. Samalla alueelliseen suunnitteluun kytketty tilakohtainen suunnittelu muuttui kilpailunalaiseksi toiminnaksi. Muutos oli suuri, sillä enimmillään Metsäkeskuksella oli ollut riveissään noin 300 metsäsuunnittelijaa, jotka olivat kesäkaudet maastossa. Jokaisen tavoitteena oli tehKuvio kerrallaan Metsäsuunnitelma teki metsänomistajat tietoiseksi metsänsä arvosta. ”Kuviokohtainen metsävaratieto ei ole sama asia kuin tilakohtainen metsäsuunnitelma.” Paperille laaditut tilakohtaiset metsäsuunnitelmat alkavat olla historiaa, kun metsävaratieto on siirtynyt digiaikaan. Viime vuonna Metsäkeskuksen metsävaratietopäällikön tehtävästä eläköitynyt Raito Paananen huomauttaa, että esimerkiksi luontotiedon merkitys on tänä päivänä korostunut, eikä sitä saada ainakaan vielä selville pelkästään kaukokartoittamalla. 11285_.indd 26 11285_.indd 26 22.2.2025 13.09.33 22.2.2025 13.09.33
METSÄSTÄ 28.2.2025 Metsälehti.fi 27 METSÄSUUNNITTELUN KÄÄNNEKOHTIA N. 1970: alueellinen metsäsuunnittelu käynnistyy 1990-LUKU:metsänomistajan tavoitteet ja monimuotoisuus korostuvat 2000-LUKU: gps-signaali vapautuu, digitaaliset kartat ja ilmakuvat käyttöön 2012: maastotyöhön perustuva alueellinen suunnittelu loppuu, ja kaukokartoitus laserkeilaamalla käynnistyy. Tilakohtainen suunnittelu muuttuu kilpailunalaiseksi. 2010-LUKU: Metsään.fipalvelu otetaan käyttöön, eri toimijoilla metsäsuunnitelmasovelluksia 2018: metsätietolaki uudistuu, metsävaratieto avointa LISÄÄ AIHEESTA: lusto.fi/ wp-content/uploads/2025/01/ Vuosilusto15.pdf dä vuosittain keskimäärin 3 000 hehtaaria suunnittelua. Alueellista suunnittelua tehtiin vuosittain kaikkiaan noin miljoona hehtaaria. Suuri mullistus tapahtui vuonna 2018, kun metsävaratieto vapautui henkilötietoja lukuunottamatta lakimuutoksen myötä kaikkien toimijoiden vapaasti käytettäväksi. Metsäkeskuksen tehtävänä on nykyään tuottaa metsävaratieto laserkeilausmenetelmällä yhteistyössä Maanmittauslaitoksen kanssa. Metsänomistajalle se on saatavilla Metsään.fi-palvelun sekä eri toimijoiden omien sovellusten kautta. Tiedolle tarvetta enemmän kuin koskaan Jorma Jyrkilä muistuttaa, että on tärkeää kehittää metsävaratiedon sisältöä, kattavuutta ja ajantasaisuutta edelleen. Siten paranee myös tiedon hyödyntämisaste. ”Suurin haaste on ehkä yhteistyössä, eli kuinka metsätalouden ja ympäristönsuojelun tietovarannot saadaan paremmin päätöksenteon perustaksi, kun haetaan kompromisseja metsien hyödyntämisen, ilmastonmuutoksen hillinnän ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen osalta.” Myös perinteiselle metsäsuunnitelmalle on edelleen paikkansa. ”Metsävaratieto on kuviokohtaista, eikä se ole sama asia kuin tilakohtainen metsäsuunnitelma. Etenkin isommilla tiloilla metsäsuunnitelma on edelleen hyödyllinen työkalu”, muistuttaa Hokajärvi. Hokajärvi, Jyrkilä ja Paananen ovat laatineet Metsämuseo Luston Vuosilusto -julkaisusarjassa julkaistun historiakatsauksen metsäsuunnittelusta ja metsävaratiedon keruusta. Metsävaratiedosta syntyy suunnitelma vasta, kun luodaan näkymä myös metsän tulevaan kehitykseen. Laserkeilauksen myötä metsäsuunnittelijoiden työkalut pölyttyvät varastoissa. HELI VIRTANEN, TEKSTI AKSELI MURAJA, KUVA OHJEET tämän kuusentaimikon reikäperkaukseen ovat selkeät. Seisomaan asetutaan niin, että jalat ovat säästettävän taimen molemmin puolin tai ainakin lähellä sitä. Sen jälkeen pyörähdetään raivaussahan kanssa täysi kierros ja poistetaan muut taimet ympyrän alalta. Kuusentaimien lisäksi säästetään männyt ja koivut. Jos haapaa näkyy, ne poistetaan mäntyihin tarttuvan männynversoruosteen takia. Jos tuomia olisi, ne poistettaisiin kuusiin tarttuvan kuusentuomiruosteen takia. Leppä ja raita taas säästettäisiin: leppä sitoo maahan typpeä ja raidalla seuralaislajeineen on monimuotoisuusarvoja. Vain pihlajantaimiin ei ole selkää ohjetta. Niiden säästäminen voi houkutella hirviä taimikkoon. Toisaalta pihlajallakin on monimuotoisuusarvoja, ja pihlajan säästäminen saattaa vähentää hirvituhoja taloudellisesti tärkeissä puulajeissa. ”Reikäperkaus on työlajina sellainen, että kiire ei saa olla. Pyritään katsomaan parhaimmat kasvatettavat puut ja tekemään työt niiden eduksi”, Savon ammattiopiston (Sakky) lehtori Jouni Seppänen ohjeistaa. Pitkä liuta etuja Reikäperkaus on jossain määrin unohdettu mutta edelleen varsin toimiva menetelmä – tähän juttuun haastateltujen mielestä suorastaan tulevaisuuden työlaji. ”Reikäperatulla kuviolla vesominen on vähäisempää kuin täysraivatulla”, metsätyön opettaja Petteri Holopainen Sakkysta sanoo. Kun vesominen vähentyy, parhaassa tapauksessa vältytään toiselta kierrokselta taimikon varhaishoitoa. ”Reikäperkaus on täysraivausta edullisempi menetelmä, kun lasketaan polttoainekuluja tai käytettyä työaikaa”, Holopainen jatkaa. Opettajien mukaan reikäperkaus on myös keino kasvattaa lehtipuuston määrää helposti, sillä lopullinen puulajivalinta voidaan tehdä vasta myöhemmin. Lehtipuiden säästäminen lisää luonnon monimuotoisuutta ja auttaa sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Onpa lehtipuusekoituksen myös todettu kiihdyttävän puuston kasvua. Lehtipuut nimittäin tuottavat maahan ravinteikasta kariketta, josta myös havupuut hyötyvät. Kosteissa painanteissa lehtipuusto haihduttaa vettä havupuita tehokkaammin, jolloin vesitalous paranee. Kasvamaan jätettävät lehtipuut tuovat sitä paitsi suojaa havupuiden taimille, kun ne toimivat verhopuuston tavoin. Siitä voi olla hyötyä hallan aikaan, mutta myös kesähelteillä. ”Kuusi on puolivarjopuu. Sille ei ole mitään haittaa varjostavasta lehtipuustosta”, Seppänen toteaa. Puustolle parasta Holopaisen mukaan ”vanhakantaiset” hyvän metsänkäsittelyn tavat ovat ehkä vähän unohtuneet. Miksi täysperkausta sitten tehdään niin paljon? Onko reikäperkauksen suosiota vähentänyt se, että sille ei yleensä saanut kemera-tukea? Opettajat ovat hiljaa. Hetken päästä Seppänen palaa asiaan. ”Kyllä se varmaan niin on, että tuilla on vaikutusta monen tekemisiin.” Metka-tuen ehdoissa ei ole ylärajaa alle kolmemetrissä taimikoissa säästettävän puuston runkoluvulle, vain etukasvuiset taimet käsketään poistamaan koko kuviolta. Tulevaisuuden työlaji? ”Paljon kirjoitetaan, että raivaus pitäisi tehdä vasta juhannuksen jälkeen. Pääasia kuitenkin, että homma tulee tehtyä”, Petteri Holopainen sanoo. 11285_.indd 27 11285_.indd 27 22.2.2025 13.09.34 22.2.2025 13.09.34
METSÄSTÄ 28.2.2025 28 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT TAPPITERÄLLÄ varustettu kaivinkoneen kauha raapii kevyesti laikkuja kivikkoiseen maahan. Sirkkalan maansiirron kaivinkoneenkuljettaja Toni Kuronen muokkaa ohuen lumihunnun peittämää metsämaata. On helmikuun puoliväli, ja sää on Loviisassa pari astetta pakkasen puolella. Talvinen maamuokkaus etelässä liki lumettomassa maassa ei sinällään ihmetytä. Silmä ei kuitenkaan erota, että kaivinkoneen kauhan yläosasta ammutaan siemeniä. Käynnissä on talvinen metsäkylvö. Kaivinkone on varustettu Seed Gun -kylvölaitteella. Koneen hytissä on kaksi pienehköä siemensäiliötä. Napin painalluksella siemensäiliöstä lähtee noin 15 siementä paineilman saattelemana maahan odottamaan kevättä. ”Pystyn säätämään plus-miinus kahden siemenen tarkkuudella, kuinka monta siementä kylvöpisteeseen laitetaan”, Kuronen kertoo. Siemenet matkaavat säiliöstä alle kymmenen millimetrin paksuista uretaaniletkua pitkin. Viidentoista metrin matka taittuu alle puolen sekunnin. Kylvöpisteitä tehdään laikkuun noin metrin välein, eli pitkään laikkuun niitä tulee noin neljästä viiteen. ”Puolen metriä vielä menee” Kurosella on työn alla yhteensä neljäntoista hehtaarin uudistusala, joka koostuu kolmesta alueesta. Parhaillaan Kuronen kylvää harjun lakialuetta männylle. Harjun alapuoliset kosteammat kuviot Kuronen mätästi samaisella Metsäkylvöä liki vuoden ympäri Samalla koneella mättäät, siemenet maahan ja ojat auki. Loviisassa kylvettiin metsää täyttä häkää helmikuussa. Kaivinkoneenkuljettaja Toni Kuronen rikkoo kauhalla kevyesti metsämaata ja kylvää männyn siemenet laikkuun. Seed Gun -kylvölaitteessa on kaksi siemensäiliötä, joista ammutaan paineilmalla haluttu määrä siemeniä kylvöpisteeseen. Siemenet kulkevat hytin siemensäiliöistä ohuita letkuja pitkin kauhassa oleviin suuttimiin. Painallus kylvönapista ja siemenet osuvat alle puolessa sekunnissa haluttuun kylvökohtaan maahan. kaivinkoneella ja kauhalla. Ne istutetaan keväällä. Käytetyt puulajit, mättäiden määrä, taimitarve sekä kylvöpisteet rekisteröityvät Seed Gun Asta -järjestelmän karttaan. Näin taimet on helppo löytää myöhemmin. Kylvölaite on ollut markkinoilla vuodesta 1997. Maansiirto Sirkkalan toimitusjohtaja Ju ha Sirkkala on kehittänyt laitteen ja toimii myös laitetta markkinoivan New Forestin johdossa. Sirkkala kertoo, että laitteita on Suomessa noin kuutisenkymmentä. ”Loviisassa tämän maanomistajan maita on uudistettu Seed Gunilla jo 25 vuotta”, Sirkkala kertoo puhelimitse. Kaikkiaan kylvölaitteella on kylvetty jo tuhansia hehtaareja. Myös talvikylvö on ollut käytössä 1990-luvun lopusta saakka. Muutamaa kuukautta kesän lopussa ja syksyn alussa lukuun ottamatta kylvöä tehdään liki ympäri vuoden. ”Talvella suurin rajoite on lumen määrä. 80 senttiä alkaa olla sellainen, että silloin lumesta on kiusaa. Puoli metriä vielä menee ja tasoittaa koneen kulkua”, Sirkkala kertoo. Paras hetki huhtikesäkuussa Metsäntutkimuslaitoksella metsäkylvöä tutkinut Pekka Hele nius muistuttaa, että metsäkylvölle otollisin ajankohta on Eteläja Keski-Suomessa toukokuun alusta kesäkuuhun. Pohjoisessa hieman myöhemmin. Siis samoihin aikoihin, kun siemen varisee luontaisestikin maahan. Myöhäisessä syyskylvössä sekä talvikylvössä siemen varastoidaan maahan odottamaan kevättä. Jotta varastointi onnistuu, siemen ei saa joutua syödyksi tai itää ennen aikojaan. ”Suurin peikko myöhäisessä syyskylvössä ja talvikylvössä on siemenen jäätyminen”, Hele nius kertoo. Lämpötilojen sahaaminen nollan molemmin puolin ja etenkin lumipeitteen sulaminen heikentävät syysja talvikylvön onnistumista. Plussan puolella siemenet kostuvat herkästi. Kun tulee pakkasta perään, kostuneet siemenet jäätyvät ja tuhoutuvat. ”Kylvölle ominaistahan on vaatimaton taimettuminen, eli käytännössä se on vain 10–20 prosenttia, vaikka kylvetään ihan optimiolosuhteissa toukokuussa”, Helenius huomauttaa. Juha Sirkkalan mukaan on asiak kaita, joilla yksikään uudistusala ei ole epäonnistunut. Normaalisti palaute on ollut hyvää, ja samoille asiakkaille tehdään töitä vuodesta toiseen. Toki täydennystarvetta voi olla, ja siksi metsissä on tärkeää etenkin ensimmäisten vuosien aikana kulkea säännöllisesti. ”Suurin peikko on siemenen jäätyminen.” 11293_.indd 28 11293_.indd 28 22.2.2025 13.11.59 22.2.2025 13.11.59
METSÄSTÄ 28.2.2025 Metsälehti.fi 29 LIINA KJELLBERG MIKÄ on taajamametsien rooli metsätuhojen torjunnassa? Tähän kysymykseen kaipaa vastausta Lappeenrannan kaupungin metsäpäällikkö JannePerttu Rantonen. ”Metsätuhojen torjunta on taajamametsissä jätetty pitkälti kuntien itsensä ratkaistavaksi. Valtion tasolla siihen ei juuri puututa”, hän sanoo. Asia on noussut esille viimeaikaisten kirjanpainajatuhojen takia. Kuusikoiden pahin tuhohyönteinen on tehnyt tuhojaan muun muassa Helsingissä, Jyväskylässä, Lahdessa, Tampereella ja Lappeenrannassa. Kirjanpainajatuhojen torjunnan tekee taajama-alueilla haastavaksi se, että metsälaki ja siten myöskään metsätuholaki eivät ole voimassa kaikilla metsäalueil la. Yleiskaava-alueella metsälaki on voimassa vain virkistysalueilla ja sellaisilla alueilla, jotka on varattu maaja metsätalouskäyttöön. Asemakaavoitetulla alueella metsälaki on voimassa vain, jos alue on varattu maaja metsätalouskäyttöön. Esimerkiksi asemakaavoitetun alueen virkistysalueilla metsälaki ei siis ole voimassa, joten siellä metsätuholaki ei velvoita torjumaan hyönteistuhoja. ”Toki metsätuholaki antaa jonkinlaisen ohjenuoran siitä, miten tällaisilla alueilla pitäisi toimia. Metsänuudistaminen on taajamissa kuitenkin vaikeaa, sillä metsät ovat pirstaleisia, niiden käyttö on kovaa ja maisemamuutokset pyritään pitämään maltillisina”, Rantonen sanoo. Aikataulu haasteena Asiaa hankaloittaa entisestään se, että yleisja asemakaava-alueilla on voimassa myös alueidenkäyttölaki. Sen mukaan puuston käsittely edellyttää esimerkiksi asemakaava-alueella yleensä maisematyölupaa. ”Maisematyöluvan saaminen voi viedä kuukausia. Siinä ajassa tuho voi levitä laajalle”, Rantonen sanoo. Maisematyöluvan tuomat aikatauluhaasteet tiedostaa myös Tampereen kaupungin metsätalouspäällikkö Anne Tuominen. Hän kertoo kaupungin suunnitelleen viime kesäksi noin 50 kirjanpainajan valtaaman kuusen kaatamista. Suunnitelma muuttui, Metsätuhojen torjunta on vaikeaa taajamissa Kaavoitus vaikuttaa siihen, miten esimerkiksi kirjanpainajatuhoja ehkäistään. Kuvassa näkyvät punaiset pisteet ovat pystyyn kuivuneita kuusia Lappeenrannassa valtatie 6:n varrella. KO KO FO RE ST sia tarvitaan.” Tuomisen mielestä tärkeintä on hoitaa taajamametsiä niin, että ne ovat elinvoimaisia vielä vuosikymmenten päästä. Yksi keino on sekapuuston suosiminen. ”Jostain näkökulmasta metsälain ulottaminen kaikkiin taajamametsiin voi olla hyvä ajatus, mutta taajamametsissä pitää huomioida myös muut näkökulmat, kuten luontoarvot ja asukkaiden mielipiteet”, Tuominen sanoo. Maaja metsätalousministeriön neuvottelevan virkamiehen Sanna Paanukosken mukaan taajamametsien lainsäädäntöön ei tällä hetkellä suunnitella muutoksia. Valmisteilla olevassa kirjanpainajatuhojen varalta tehtävässä valmiussuunnitelmassa taajamametsät pyritään hänen mukaansa huomioimaan. ”Tuholaiset eivät tunne hallinnollisia rajoja. Jos kirjanpainajatuhot lisääntyvät, täytyy miettiä yhdessä ympäristöministeriön hallinnonalan kanssa, miten harmaat alueet ratkaistaan”, Paanukoski sanoo. Kirjanpainaja on tehnyt tuhojaan muun muassa Lappeenrannan metsissä. JA N N EPE RT TU RA N TO N EN sillä maisematyölupapäätöksestä valitettiin. Kuuset jäivät metsään lahopuiksi, mutta kirjanpainajan mahdollisesti ensi kesänä valtaamat uudet puut voidaan maisematyöluvan perusteella poistaa. ”Maisematyölupa on siitä erikoinen, että sitä pitää hakea kirjanpainajan kesäaikaisille torjuntatoimille ennalta, vaikka puunkaatoihin ei tulisikaan tarvetta”, Tuominen sanoo. Lisää keskustelua Metsätuhojen merkitys on Rantosen ja Tuomisen mukaan taajamissa talousmetsiä moniulotteisempi. Metsätuhoilla ei ole merkitystä vain puuston elinvoimalle ja metsien hoidolle, vaan myös ihmisten turvallisuudelle. Vaarana on, että vahingoittuneet puut kaatuvat ihmisten päälle tai aiheuttavat vaaraa tai katkoksia sähkönjakeluun tai liikenteeseen. Pitäisikö metsälaki ja metsätuholaki siis laajentaa koskemaan myös kaikkia taajamametsiä? Rantonen toivoo, että taajama-alueiden metsätuhoista keskusteltaisiin enemmän. ”Taajamametsien hoitoa pidetään näpertelynä, vaikka kunnilla on valtava metsäomaisuus. Kunnat ovat keskenään hyvin erilaisia, joten lainsäädännön tekeminen ei ehkä ole ratkaisu, mutta ohjeistusta ja poliittisia linjauk11293_.indd 29 11293_.indd 29 22.2.2025 13.12.00 22.2.2025 13.12.00
28.2.2025 30 Metsälehti.fi METSÄSTÄ HELI VIRTANEN, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT ”METSÄ ON OLLUT HYVÄ SIJOITUS” , totesi Hannu Liljeroos Metsälehden lukijatapahtumassa Helsingissä 11. helmikuuta. Liljeroos on tilastoinut metsätilakauppoja järjestelmällisesti vuodesta 2014. Hannun hintaseurannan historian aikana metsämaan hehtaarihinta on noussut Suomessa keskimäärin 78 prosenttia. ”Siitä pitää vähentää vähän, sillä keskipuustot ovat lisääntyneet noin 12 kuutiota ja tukkiosuus neljä prosenttia”, Liljeroos kertoi. Samalla jaksolla inflaatiota kuvaava elinkustannusindeksi on noussut 22 prosenttia. ”Reaalista metsämaan arvonnousua jää kuitenkin.” Samansuuntaisiin tuloksiin olivat päätyneet muutkin tapahtumassa esiintyneet. Luonnonvarakeskuksen tutkija Jussi Leppänen oli vertaillut metsäsijoituksen tuottoa vuosilta 2009– 2024 muihin sijoituskohteisiin. ”Metsä on pärjännyt ihan hyvin, mutta ei se osakkeita voita.” Pelkkiin obligaatioihin sijoittamalla ei olisi tällä ajanjaksolla päästy edes inflaation tasoon. Leppänen muistutti, että rahoitus on lopulta se, mikä ratkaisee. Metsän ostamista harkitsevan tulisi tarkasMetsät ja raha -lukijatapahtuma veti salin täyteen väkeä kuulemaan esityksiä ja seuraamaan paneeleita. Päätoimittaja Petri Koskinen välitti kiinnostavimmat lukijakysymykset esiintyjien vastattavaksi. Hannu Liljeroos esitteli metsätilojen hintakehitystä viimeisten yhdentoista vuoden ajalta: suunta on ollut reippaasti ylöspäin. Metsälehden taloustoimittaja Mikko Häyrynen (vas.) veti metsäpääoman tuottoa koskevan paneelikeskustelun. Siihen osallistuivat Arvometsän omistaja Timo Kujala, Aari Metsän toimitusjohtaja Mikael Beck ja Luonnonvarakeskuksen tutkija Jussi Leppänen. tella lainan reaalikorkoa. Lainarahaa voi sijoittaa vaihtoehtoiseenkin sijoituskohteeseen, eikä metsää ole pakko käyttää pankkina. Syksyllä Tampereella Metsät ja raha -tapahtuma kokosi Kulttuurikasarmin salin täyteen metsänomistajia ja muita metsätaloudesta kiinnostuneita. Paikan päälle oli saapunut noin 160 osallistujaa, ja etäyhteyksien välityksellä tilaisuutta kuunteli noin 150 henkeä. Yksittäisten esitysten ja puheenvuorojen lisäksi aamupäivän kestäneen tapahtuman ohjelmassa oli useita paneelikeskusteluita. Viereisessä salissa nautittiin aamukahvit ja esitysten välillä kävijät saivat jututtaa toisiaan ja näytteilleasettajia. Metsälehti keräsi osallistujilta palautetta, ja se oli positiivista: käytännössä kaikkia puheenvuoroja kiiteltiin ja moni lupasi tulla paikalle uudestaan ensi vuonna, kun vastaava tapahtuma järjestetään Helsingissä. Metsälehden päätoimittaja Petri Koskinen tosin vihjasi yleisölle aamupäivän päätteeksi, että jatkoa on luvassa jo syksyllä Tampereella. Yleisö osallistui aktiivisesti käsiäänestyksillä ja kännykkäsovelluksen kautta. PALJON PUHETTA METSÄSTÄ JA RAHASTA 11286_.indd 30 11286_.indd 30 22.2.2025 13.13.53 22.2.2025 13.13.53
28.2.2025 Metsälehti.fi 31 METSÄSTÄ METSÄTRENDIT kiinnostivat Metsälehden Metsät ja raha -lukijatapahtumaan tulleet metsänomistajat olivat kiinnostuneet kuulemaan, mihin suuntaan metsäalalla ollaan menossa esimerkiksi metsien käytön ja luonnon monimuotoisuuden suhteen. Paikalla oli paljon etämetsänomistajia. LIINA KJELLBERG, TEKSTI / ANNA BACK, KUVAT 1. Millä paikkakunnalla asut ja missä metsäsi sijaitsee? 2. Minkälaista metsää omistat? 3. Mikä metsänomistamisessa on parasta? 4. Mitä tietoa lähdit hakemaan Metsälehden Metsät ja raha -lukijatapahtumasta? PAULA JA JAAKKO OLENIUS 1. Asumme Naantalissa ja metsämme sijaitsee Salon Kiskossa. 2. Metsämme on pääosin nuorta kasvatusmetsää. Osa metsästä on myyty Metso-ohjelmaan. 3. Metsänhoito on meille harrastus. Siinä näkee oman työn jäljen ja se on mielekästä ulkoilua. Hirvieläimistä emme pidä. 4. Kaikki metsään liittyvä kiinnostaa. Tämä oli myös kiva syy tulla Helsinkiin. SIRKKA MYLLYAHO 1. Asun Helsingissä ja metsäni sijaitsee Kuortaneella. Olen yksi kolmihenkisen metsäyhtymän osakkaista. 2. Metsäpalstalla on sekä kasvatusmetsää että päätehakkuukypsää metsää ja se kasvaa kuusta ja mäntyä. 3. Metsä kasvaa joka päivä. Eli pääoma kasvaa. 4. Yleistä asiaa, tapahtumakokonaisuus näytti hyvältä. TEIJO HAUTAMÄKI 1. Asun Porvoossa ja omistan metsää Askolassa ja Miehikkälässä. 2. Askolassa sijaitseva metsä ja osa Miehikkälässä sijaitsevasta metsästä on suojeltu Metso-ohjelman kautta. Miehikkälässä omistan myös taimikon, joka on istutettu vuonna 2019 tehdyn päätehakkuun jälkeen. Suojeluun innostivat Suomen ja maailman luontokato ja ylettömät hakkuut. 3. Se, että saa suojella metsäluontoa. 4. Halusin kuulla, missä mennään, eli miten mielipiteet jakautuvat metsien käytön ja luonnon monimuotoisuuden suhteen. ANTTI RAITANEN 1. Asun Hämeenlinnassa ja metsäni sijaitsee Humppilassa. 2. Talousmetsää. 3. Metsässä olo. Siellä ei tarvitse jutella kenenkään kanssa, vaan saa olla omissa ajatuksissaan. 4. Halusin tulla kuulemaan metsäasioista. HELENE LILLGÄLS 1. Asun Helsingissä ja omistan metsää Kristiinankaupungissa. 2. Omistan kaiken ikäistä talousmetsää, ja metsässäni on myös Natura-alueita. 3. Metsään on kiva mennä nauttimaan luonnosta. Siellä pääsee eri maailmaan verrattuna esimerkiksi toimistotöihin. Viime vuonna opin käyttämään raivaussahaa. 4. On mielenkiintoista kuulla, mihin suuntaan metsäasioissa ollaan menossa. LEENA KAUPPILA 1. Asun Espoossa ja metsäni sijaitsee Hiittisten saaristossa. 2. Omistan luonnonmetsää. Saaristosta ei kannata myydä puuta, sillä puutavaran kuljetus maksaisi enemmän kuin puukaupasta saisi. 3. Metsässä olo. 4. Halusin tulla kuulemaan metsäasioista. 11286_.indd 31 11286_.indd 31 22.2.2025 13.13.57 22.2.2025 13.13.57
PILKKEET 28.2.2025 32 Metsälehti.fi RIISTA JERE MALINEN, TEKSTI JA KUVAT LEIKILLISESTI sanottuna alkamassa on paras ilveskevät 40 vuoteen. Voittihan tamperalainen jääkiekkojoukkue Ilves edellisen Suomen mestaruutensa keväällä 1985 ja hyvältä näyttää sarjataulukon suhteen nytkin. Vielä vahvemmalta ilveksen meno näyttää luonnossa. Hallinto-oikeuksien jäädytettyä kannanhoidollisen ilvesten metsästyksen ei Suomessa ole jahdattu ilveksiä pariin talveen poronhoitoalueen ulkopuolella. Ilvesjahdit jäissä Puolitoista vuotta sitten ilves oli vahvasti tapetilla. Tuolloin Helsingin Sanomat uutisoi usean artikkelin voimin ilvesten poikkeus lupametsästyksen poliittiseksi suhmuroinniksi, jolle ei löydy laillisia perusteita. Nostatuksesta innostui myös Suomen luonnonsuojeluliitto, joka valitti luvista varainkeruukampanjan turvin hallinto-oikeuksiin. Valitusten myötä lähes kaikki poronhoitoalueen ulkopuolelle talveksi 2023–2024 myönnetyt 300 ilveslupaa laitettiin toimenpidekieltoon. Poikkeuslupia jäi voimaan vain kolme: Satakuntaan sekä PARAS ILVESKEVÄT 40 VUOTEEN Maaliskuussa ilvekset ovat äänekkäimmillään ja nyt niitä riittää. Eihän ilveksiä ole metsästetty kahteen talveen. ”Ilves on puhtaasti lihansyöjä.” Maaliskuussa on paras aika bongata luonnossa ilvesten jälkiä ja ääniä. Ilves on lihansyöjä, joiden runsautta rajoittaa metsästystäkin enemmän saaliseläinten määrä. Tässä saaliiksi on jäänyt metsäjänis. 11287_.indd 32 11287_.indd 32 22.2.2025 13.16.47 22.2.2025 13.16.47
PILKKEET 28.2.2025 Metsälehti.fi 33 KAMALA LUONTO SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. METSÄN KÄTKÖISSÄ Keski-Suomeen. Luonnonsuojeluliitto ei valittanut luvista, koska se piti tärkeänä ilvesten metsästyksen sallimista metsäpeura-alueella. Luvilla kaadettiin neljä ilvestä. Tänä talvena ei poronhoitoalueen ulkopuolelle myönnetty ensimmäistäkään kannanhoidollista ilveslupaa. ”Saalisluku on tänä talvena puhdas nolla”, julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen Suomen riistakeskuksesta kertoo. Paitsi poronhoitoalueella, jossa ilvsjahti on jatkunut normaalisti. Kanta-arvio romahti Yhtä vähän ilveksiä metsästettiin viimeksi 1970-luvulla. Silloin ilvesten määrä tosin laskettiin vain sadoissa yksilöissä. Tuoreimman kanta-arvion mukaan viime syksynä Suomessa asusteli vähintään 2260 aikuista ilvestä. Kaikkien yllätykseksi nuppiluku laski edelliskaudesta, vaikka metsästys romahti. ”Vähenemistä selittää metsästäjien havaintoaktiivisuuden lasku. Kun ilveksiä ei metsästetty, niitä ei myöskään seurattu”, Luonnonvarakeskukseta äskettäin eläkkeelle jäänyt tutkimusprofessori Ilpo Kojola sanoo. Ilvespentueista tehdyt näkö-, jälkija riistakamerahavainnot vähenivätkin peräti 39 prosenttia edellisvuodesta. Vaikka ilvesten metsästys onkin ollut pari talvea alamaissa, ei Kojola silti odota kantojen ”räjähtävän käsiin”. ”Ilves on puhtaasti lihansyöjä toisin kuin vaikkapa karhu. Ilvekselle saaliseläinten määrä luonnossa on kriittinen kannan kasvua rajoittava tekijä.” Luontainen kuolevuus onkin ilveksillä korkea. Ilvesbongarin juhlakausi Valtaosan vuodesta ilvekset ovat vaitonaista sakkia. Kevät kuitenkin muuttaa ne suulaiksi. Kiima-ajan kynnyksellä helmi-maaliskuussa saattaa metsistä kuulua kuulaina kevätöinä kummallistakin kakofoniaa. Haukahtelua, murinaa, kiljuntaa ja perinteistä kissamaista mouruamista, joka desibeleiltään saa kotikollin kosiolaulun kuulostamaan käheä-äänisen kakistelulta. Juuri nyt on paras aika mennä metsään kuuntelemaan ilveksiä. Niitä voi kuulla kaikkialla. Samalla reissulla saattaa yhyttää haukahtelevan ketun tai soidintaan huhuilevia pöllöjä. Kalvakassa kuutamossa maaliskuinen metsä on täydellinen tyyssija. VIIME VUOSISADAN alkupuolella härmejäärä oli kannakselainen harvinaisuus. Ensimmäinen yksilö nyky-Suomen alueelta löytyi Virolahdelta 1979, mutta nyt sitä on jo länsirannikollakin Vaasaan asti. Nopean levittäytymisen täytynee johtua ilmaston lämpenemisestä, sillä ravinnon puolesta se olisi voinut valloittaa Suomen milloin hyvänsä. Kun useimmat muut sarvijäärät ovat puiden asukkaina, härmejäärän ravintokasvit ovat tukevavartisia ruohoja kuten ohdakkeita ja takiaisia. Ravintokasveista päätellen se on ensisijaisesti pientareitten ja niittyjen asukas, mutta viihtynee myös nuorilla ruohovaltaisilla uudistusaloilla. Nuori, vielä kasvava ohdakkeen varsi on parempaa ruokaa kuin vuosikymmeniä pystyssä seissyt puu. Niinpä härmejäärän toukalle riittää yksi kesä, ja aikuinen kuoriutuu ontosta varresta jo seuraavan kesän alussa. Monet muut kovakuoriaistoukat saavat jyrsiä kovaa puuta kolme neljä vuotta ennen kuin ovat valmiita koteloitumaan. Härmejäärän kiusana eivät ole tikat, jotka herkuttelevat puissa elävien sarvijäärien toukilla. Saalistajilta härmejääräkään tuskin välttyy, vaikka sen syöjistä ei taida havaintoja olla. Yhtä vaarallinen voisi olla ohdakkeen latvan napsaiseva hirvi, mutta putkimaisen ontto tai ontoksi koverrettu varsi antaa mahdollisuuden nopeisiin liikkeisiin. Häiritty toukka pakenee nopeasti juuren niskaan. Sinne, onton varren tyvelle, jäärä myös koteloituu. Oheisessa kuvassa härmejäärä on huopaohdakkeen pinnalla pää alaspäin asennossa, jossa useat kovakuoriaisnaaraat levittävät ilmaan omaa tuoksuaan koiraille houkutukseksi. Luultavasti se TOISENLAINEN JÄÄRÄ Juuri aikuistunut härmejäärä edelliskesäisen huopaohdakkeen pinnalla. on viettänyt edellisen kesän juuri saman kasvin sisällä. Harmaat soikeat laikut eivät ole jäärän työtä. Ne ovat syntyneet, kun ampiaiset ovat keränneet kuituja pesiensä rakennusaineiksi. Jäykkien ruohojen pintanukka kelpaa siihen yhtä hyvin kuin kelottuneen puun pintakin. 11287_.indd 33 11287_.indd 33 22.2.2025 13.16.50 22.2.2025 13.16.50
PILKKEET 28.2.2025 34 Metsälehti.fi w HELI VIRTANEN, TEKSTI KIMMO BRANDT, KUVA Millainen on toimenkuvasi? Stora Enso päätti aktivoida palvelunsa pääkaupunkiseudun metsänomistajille uudestaan, kun uusi pääkonttori valmistui Katajanokalle. Vastaan näistä palveluista. Toimintaa aletaan nyt suunnitella ja palvelutarjontaa miettiä. Kadulta ei voi kävellä suoraan sisälle, vaan tapaaminen pitää sopia etukäteen. Järjestämme myös tilaisuuksia, joihin on ennakkoilmoittautuminen. Lisäksi tehtävänäni on tuoda sähköistä eMetsä-palvelua tutuksi metsänomistajille ja vastuullani on sidosryhmäyhteistyötä. Miten päädyit työhösi? Palveluasiantuntijan tehtävä on unelmapesti, jonka sain avointa paikkaa hakemalla. Ehdin olla vuoden työttömänä. Sinä aikana hain vain paikkoja, jotka todella tahdoin saada. Tämä oli kiinnostavin ja hakuprosessi jännitti siksi eniten. Tehtävää ei ole ollut tässä muodossa aikaisemmin, ja onkin tosi kivaa ja motivoivaa, että tehtävät eivät tule valmiiksi annettuina. Mikä työssäsi on parasta? Työssä vaaditut valtit ja vahvuudet osuvat yksiin omieni kanssa. Minulla on metsänomistajien tuntemusta ja hirveän hyvät sidosryhmäsuhteet. Nautin ihmisten kohtaamisesta ja neuvontaja auttamistilanteista. Tykkään myös digitaalisten asioiden opastamisesta: on kivaa saada muut hoksaamaan, miten helposti asiat voi hoitaa, kunhan tekniikan saa ensin haltuun. Miten metsäala on muuttunut? Kun opiskelin, tuntui että metsäalalla oli vanhahtava kaiku. Nyt ala on dynaaminen, asioita tehdään uudenlaisella draivilla. Sähköistyminen on ollut hitaampaa kuin monella muulla alalla, mutta lopulta sekin on lähtenyt vauhtiin. Vastuullisuuteen kiinnitetään paljon huomiota: siihen, että asiat tehdään oikein ja kestävästi. Samoin työhyvinvointiin panostetaan. Mitä mieltä olet metsäalan palkkauksesta? Mielestäni se on linjassa muiden alojen kanssa. Hain työttömyysjaksoni aikana töitä myös metsäalan ulkopuolelta ja etenin hauissa pitkälle. Palkkatoiveeni osuivat hyvin yksiin sen kanssa, mitä työnantajat olivat ajatelleet. Unelmien työtehtävässä Sanna Nyman aloitti työn palveluasiantuntijana. Sarjassa seurataan työuria metsäalalla. PALVELUKSEEN HALUTAAN Katso metsäalan työpaikat metsalehti.fi/ tyopaikat tai käytä QR-koodia. KUKA? SANNA NYMAN IKÄ: 50 TYÖ: Palveluasiantuntija Stora Enso Metsällä TYÖHISTORIA: Määräaikainen puolentoista vuoden työ Stora Ensolla Etelä-Suomen puunhankinnan markkinoinnissa. Sitä ennen 21 vuotta Tapio-konsernissa: kirjaliiketoiminnan markkinoinnissa ja alkujaan Metsälehden ilmoitussihteerinä. KOULUTUS: MMM/metsänhoitaja, Helsingin yliopisto 2001 NIMITYKSIÄ UPM UPM:N metsäosastolla yksityispuukaupan johtaja Janne Kiiliäinen ja metsätalousjohtaja Maarit Sallinen vaihtavat vastuualueitaan maaliskuun alussa. Kiiliäinen siirtyy vastaamaan yhtiön metsätaloudesta eli omien, noin 530 000 hehtaarin metsien hoidosta ja käytöstä, sekä yhtiön taimitarhasta Joroisilla. Toiseen suuntaan Sallinen ottaa vastuulleen puunostot yksityismetsistä. Sekä Kiiliäinen että Sallinen jatkavat metsäosaston johtoryhmässä. Koko metsäosastoa johtaa Petri Hakanen, jolla on vastuullaan iso tontti – sellutehtaat, sahat ja puunhankinta. Kiiliäisen mukaan tehtävien vaihto on yhtiössä tavanomaista. Kiiliäinen on ollut UPM:llä 25 vuotta, josta viimeiset neljä vuotta yksityismetsien puukaupoista vastaavana johtajana. ”Uudessa tehtävässä pyrin edistämään metsien käytön hyväksyttävyyttä, oli se sitten vaikka vaikuttamista lainsäädäntöön. Siinä suhteessa voimme isona metsänomistajana parantaa toimintaamme”, Kiiliäinen toteaa. Metsäasiantuntija Polvijärvi Stora Enso Vanhenee 9.3.2025 Metsäasiantuntija (Tampereen ympäristö) Leppäkoski Group Oy Vanhenee 1.3.2025 11288_.indd 34 11288_.indd 34 22.2.2025 13.19.05 22.2.2025 13.19.05
PILKKEET 28.2.2025 Metsälehti.fi 35 PALVELUKSEEN HALUTAAN MIKKO HÄYRYNEN Suomen Sahayrittäjät ry myönsi talvipäivillään Vuoden sahayrittäjä -palkinnon nivalalaiselle Juha Nuoliojalle sekä ensimmäistä kertaa jaetun elämäntyöpalkinnon iiläiselle Jouni Mähöselle. Nuoliojan yrittäjyys alkoi dramaattisesti. Isän äkillinen menehtyminen vuonna 1992 jätti jälkeensä myös kesken jääneen sahausurakan, joka piti saattaa loppuun. Nuoliojalla on kattava sahauskalusto. Liikkuvan sirkkelin lisäksi hän hankki muutama vuosi sitten suurten tukkien ja erikoispuiden sahaukseen kiinteästi asennetun, järeän vannesahan. Nuolioja taitaa myös terien kunnostamisen ja huollon. Hirsiaihioita, lautaa ja lankkua menee sahan läpi vuodessa 2 000–2 500 kuutiometriä. Mähösen suvun sahatoiminta täyttää tänä vuonna 80 vuotta. Jouni Mähösen isänisä Heikki perusti vuonna 1935 myllyn ja sahan Kuolemajärvellä Karjalan Kannaksella. Talvisodan loputtua perhe löysi uuden kodin Pohjois-Pohjanmaalta Iistä. Savottatyöstä saaduilla rahoilla perheen pojat Onni ja Toivo hankkivat uuden sahan, joka käynnistyi 1945. Veljekset jatkoivat sahaustoimintaa aina vuoteen 1980. Toivo jäi eläkkeelle ja Onni pyysi poikaansa Jounia jatkamaan, ja alkoi samalla kouluttaa Jounia ottamaan kokonaisvastuun yrityksestä. Samalla toiminta laajeni. Hallin rakentaminen, höyläkoneinvestointi sekä kuivaamon hankinta kertovat kasvuhalusta. Kaikki hankinnat tehtiin omarahoituksella sitä mukaa, kun kassavirtaa ja pääomaa tuli. Sahatavaran jatkojalostus sekä perinteinen rahtisahaus kuuluvat edelleen yrityksen toimintamuotoihin. Sahayrittäjät jakoi palkintoja Juha Nuolioja on Vuoden sahayrittäjä, Jouni Mähänen sai elämäntyöpalkinnon. Juha Nuolioja on vuoden sahayrittäjä. BIOLOGI Seppo Vuokko, metsäluonnon tietäjä ja tulkki, sai arvostetun palkinnon (Metsälehti Makasiini 8/2024). Vuokko on rohkea tienraivaaja biologina, mutta olisi kaivannut toistakin vastarannan kiiskeä. Biologeista heitä ei löydy, mutta metsäalalla professori Kullervo Kuusela (1924– 2003) oli tunnettu kriittisyydestään. Hän vastasi maamme metsien mittaamisesta Metlassa. Kuusela ja Vuokko eivät tietääkseni olleet tuttuja, mutta heidän ajattelunsa oli yhtä. Tieteellinen ajattelu ja pohdiskelu olivat keskeisiä, epätieteellisyys ärsytti kirjoittamaan. Aineistoja julkaistaessa on tärkeä periaate, että ensin kerrotaan tiedot aiemmista. Monet biologit ovat hylänneet tämän. Tietoisesti unohdetaan, mitä metsäntutkijat ovat julkaisseet. Riidat metsistä ovat keskittyneet avohakkuisiin ja jatkuvaan kasvatukseen. Muistan hyvin Vuokon Biologin uskontunnustus -esitelmän vuodelta 2003. Se oli parodia ”Miksi ympäristöhallinto mustaa Suomen metsätaloutta”. Esitys sai aplodit ja kävin onnittelemassa. Kuinka hän oli kuten reinkarnaatiossa sisäistynyt juuri edesmenneeksi Kuuselaksi. Niin olivat ajatukset samat. Sotien perintö oli Kuuselan arvomaailmassa ja synnytti metsätalouden edistämisen koulukunnan. Menetetty puusto ja kasvu tuli korvata. Metsäohjelmia laadittiin jo 1960-luvulla, ja Kuusela otti haasteen vastaan. Siitä lähtien hän osallistui ja vastasi metsäpolitiikasta, johon kuuluivat metsänhoito, puuvarat, niiden laatu ja kasvu sekä hakkuumahdollisuudet. Avohakkuu sai heti kuulla kunniansa, ja siitä alkoi mediassa metsätalouden vastainen taistelu. Puulajien dynamiikka oli Kuuselan kirjoitusten lempiaihe. Avohakkuun jälkeen on mahdollisuus kasvattaa metsä niin, että sen tuotto ylittää edellisen eikä tästä aiheudu sukupuuttoa. Kriitikot arvostelevat ympäristöministeriötä ja luontopaneeleja. Heitä ärsyttää Helsingin Sanomat, joka harjoittaa ympäristöpolitiikkaa syyttämällä metsätaloutta. ”Sananvapautta puolustavan” lehden suhde Kuuselaan ja Vuokkoon on samanlainen, vastineille ei anneta tilaa ja valitaan omat aiheet. Perinnöksi Kuuselalta jäi kirjoitus ”Kestävää kehitystä tukeva metsätalous”. Se julkaistiin vuonna 1995 kirjassamme ”Pohjoisen havumetsän maa” kansainvälisen tiedeyhteisön (IUFRO) kokouksessa. Se kertoo havumetsiemme luonnonmukaisesta dynamiikasta ja talousmetsistä. Päivitettynä siinä on edelleen olennainen, mikä on tarpeen metsiä ennallistettaessa. SIMO HANNELIUS Vihreän liikkeen kriitikot LUKIJALTA Kullervo Kuusela vuonna 1969. Vuoden 2026 alussa Etelä-Suomeen perustetaan yksi Suomen suurimmista metsänhoitoyhdistyksistä. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Suomi etsii yhdistykselle näkemyksellistä JOHTAJAA. Etsimme: Innovatiivista, innostavaa ja positiivista johtajaa, hyvää tyyppiä! Taitavaa henkilöjohtajaa Bioja metsätalouden kasvavan arvon ymmärtävää visionääriä Liiketoiminnan osaajaa Näkemystä ja kykyä kehittää organisaatiota ja toimintaa tavoitteellisesti. Arvostamme: Laajaa ja menestyksellistä johtamiskokemusta, jonka ei tarvitse olla metsätalousalalta Metsäalan toimintaperiaatteiden ja toimijoiden tuntemista Sujuvia sosiaalisia ja viestintätaitoja Aitoa kiinnostusta metsää, luontoa ja ympäristöä kohtaan. Tarjoamme: Mahdollisuuden kehittää uusia toimintatapoja metsänomistajien eduksi Reilun työyhteisön ja hyvän johtamisen Kannustavat työsuhde-edut ja palkitsemisjärjestelmät Mahdollisuuden liikkuvaan työhön. Hae Hakuprosessissa meitä avustaa Eezy Personnelin henkilöhakukonsultti Liena Silen, 040 482 6770 tai liena.silen@eezy.fi. Hakulomakkeen löydät osoitteesta personnel.eezy.fi/avoimettyopaikat hakusanalla ”Metsänhoitoyhdistys Etelä-Suomi”. Lähetä hakemuksesi palkkatoivomuksineen viimeistään 9.3.2025. Haastattelut järjestetään Lahdessa 12.3.2025. Tehtävää koskeviin tiedusteluihin vastaa myös Metsänhoitoyhdistys Uusimaan hallituksen pj. Kallepekka Toivonen, 050 564 7799, 5.3. klo 9–12. Toivomme uuden johtajan aloittavan tehtävässään viimeistään kesällä 2025. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Suomi kattaa Kantaja Päijät-Hämeen alueet sekä suurimman osan Uuttamaata. Yhdistyksen liikevaihto on noin 20 miljoonaa euroa ja se työllistää lähes sata metsäalan ammattilaista sekä useamman sadan henkilötyövuoden edestä yrittäjiä henkilöstöineen. Metsänhoitoyhdistys on puolueeton, metsänomistajien omistama palveluyritys, joka tarjoaa metsänomistajille kaikki metsänhoidon ja puukaupan palvelut. Metsänhoitoyhdistys on osa MTK:n valtakunnallista palveluja edunvalvontaorganisaatiota. MHY E-Suomi 130x180_95 19.2.2025 11.00 Sivu 1 11288_.indd 35 11288_.indd 35 22.2.2025 13.19.08 22.2.2025 13.19.08
28.2.2025 www.metsalehti.fi/metsamaa METSÄTILA, Parikkala, Likolahdentie 2,136 ha. Hyvä sijainti VT6:n varrella. Tilalla on uudistuskypsää metsää n. 1,75 ha ja nuorta kasvatusmetsää n. 0,25 ha. Kokonaispuustoa n. 600 m3, kasvupaikat lehtomaista kangasta. Myyjä pidättää itselleen kiinteistöstä n. 1000 m2:n alueen, jolla sijaitsee lähde. Tarjoukset 14.3. 2025 mennessä sähköpostilla veijo.laukkanen@metsat.fi Myyjällä on oikeus hylätä/hyväksyä saadut tarjoukset. Hintanäkemys 30.000 €. RANTAMETSÄTILA, Parikkala, Eskola, Lemmikontie 40 4,089 ha. Metsämaata n. 3,61 ha, kokonaispuusto n. 431 m3. Rehevät kasvupohjat. Kiinteistöllä v. 1980 rak. vapaa-ajan rakennus ja muita rakennuksia. Oma sähköliittymä ja kaivo. Simpelejärven ranta-osayleiskaavaan kiinteistölle on merkitty vakituisen asunnon rakennuspaikka, ei rantarakennusoikeutta. Omaa rantaviivaa n. 285 metriä. Hp. 35.000 €. RANTAMETSÄTILA, Kerimäki, Ruokolahti, Lautakannantie 2,73 ha. Kiinteistöllä on n. 1,5 ha nuorta kasvatusmetsää ja n. 1,05 ha varttunutta kasvatusmetsää. Yleiskaavassa tila on maaja metsätalousvaltaista aluetta (M). Saimaan Puruveden rantaviivaa tilalla on n. 320 metriä. Hp. 35.000 €. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 050 464 6500, tai veijo.laukkanen@metsat.fi MAATILA, Laihia 15 ha. Maatila Laihian eteläosassa, ollut vapaa-ajan käytössä, pellot vuokrattu. Peltojen pinta-ala n. 8,7 ha ja runsaspuustoista metsää n. 4,4 ha. Kokonaispuusto arvion mukaan n. 1140 m3 (+2024 kasvu). Pihapiiri rakennuksineen (mm. konehalli ulkomitoiltaan 18 x 12 m) ja liittymäsopimukset (sähkö ja vesi). Etäisyyksiä: Ilmajoki n. 27 km, Laihia n. 32 km, Seinäjoki n. 44 km, Vaasa n. 58 km. Hp. 139.000 €/tarjous. Mahdollisuus tehdä tarjous myös pelkästä pihapiiristä (n. 0,8 ha) ilman konehallia. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 040 510 8085 www.metsalehti.fi/metsamaa Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! PILKKEET NÄIN LUOT TUNNUKSET Metsälehti Digiin 1 Jos olet Metsälehden kestotilaaja, pääset lukemaan Metsälehti Digiä luomalla itsellesi tunnukset osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy. 2 Täytä pyydetyt tiedot ja valitse itsellesi käyttäjänimi sekä salasana. Tarvitset myös asiakasnumerosi, joka löytyy paperilehden osoitekentästä tai laskusta. 3 Lähetämme sinulle sähköpostilla tunnuksen vahvistuspyynnön. Huomaa, että se voi mennä roskapostiisi. 4 Kun tunnusten luominen on valmis, kirjaudu Metsälehden verkkosivuille osoitteessa metsalehti.fi sähköpostiosoitteellasi ja salasanallasi. Jos et ole kestotilaaja, Metsälehti Digiä pääsee lukemaan kätevästi kuukausimaksulla 11,90 euroa. Mikäli palveluun rekisteröitymisessä on pulmia tai muita ongelmia ilmenee, Metsälehden asiakaspalvelu auttaa (puh. 09 315 49 840). Näin luet Metsälehti Digiä 1 Metsälehti Digi löytyy Metsälehden verkkosivuilta lehden logon alla olevalta navigaatioriviltä, kohdasta Lehti. Sitä klikkaamalla pääset sivulle, josta voit siirtyä joko uusimpaan lehteen, verkkolehden arkistoon, näköislehtiin ja maksullisiin sisältöihin. 2 Kun klikkaat Lue verkkolehti -painiketta, pääset uusimman lehden sisällysluetteloon. Sisällysluetteloa on jaoteltu lehdestä tuttuihin osastoihin. 3 Minkä tahansa jutun otsikkoa klikkaamalla pääset lukemaan kyseistä juttua, jos olet kirjautunut palveluun ja sinulla on aktiivinen lukuoikeus. Juttu avautuu uuteen näkymään. Täällä pääset siirtymään edelleen lehden muihin juttuihin helposti otsikon vieressä olevia nuolia klikkaamalla 4 Jos haluat siirtyä takaisin sisällysluetteloon tai katsoa muita numeroita, klikkaa oikeassa yläreunassa olevaa ”hampurilaista”. ? digiohje.indd 1 digiohje.indd 1 9.3.2023 17.03 9.3.2023 17.03 MYYDÄÄN METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Petri Koskinen p. 050 438 2865 UIkoasu Anna Back p. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 029 432 6108 Eero Sala p. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. 029 432 6110 Tiia Puukila p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p, 029 432 6115 Heli Virtanen p. 029 432 6059 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. 029 432 6111 Sami Karppinen p. 029 432 6114 Verkkokoordinaattori Jenny Rantanen p. 029 432 6029 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Asiakaspalveluvastaava Annika Andersson Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja Pirjo Sutela-Mero MARKKINOINTI Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 029 432 6117 ilmoitukset@ metsalehti.fi 93. vuosikerta. perustettu 1933 KOLMEN eteläsuomalaisen metsänhoitoyhdistyksen fuusiovalmistelut etenevät. Nyt uuden yhdistyksen – Metsänhoitoyhdistys Etelä-Suomen – johtajahaku on käynnistynyt. Hakuaika päättyy 9. maaliskuuta. Tehtävään haetaan innostavaa johtajaa, jolla on ymmärrystä ja kokemusta niin bioja metsätaloudesta, liiketoiminnasta kuin organisaation kehittämisestä. Mhy Etelä-Suomi aloittaa ensi vuoden alussa. Se muodostuu nykyisten Metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Uusimaan yhdistyessä. Uusi yhdistys kattaa Kantaja Päijät-Hämeen alueet sekä suurimman osan Uuttamaata. Yhdistyksen liikevaihto tulee olemaan noin 20 miljoonaa euroa ja se työllistää lähes sata metsäalan ammattilaista sekä useamman sadan henkilötyövuoden edestä yrittäjiä henkilöstöineen. Uuteen jättiyhdistykseen haetaan johtajaa 11289_.indd 36 11289_.indd 36 22.2.2025 13.21.12 22.2.2025 13.21.12
28.2.2025 PILKKEET METSÄRISTIKKO 4 METSÄKRYPTO 1, OIKEA RATKAISU Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: ? Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: Näköislehti (sis. audion) ja näköislehtiarkiston, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksulliset sisällöt sekä Metsätietäjä palvelun (arvo 11,90 € / kk) ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. tai p. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. Laskutuslisä paperilaskuissa 3,90 €. Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@ metsalehti.fi). TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 14.3.2025 osoitteessa Tapio Palvelut Oy / Metsä lehti, Maistraatinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsin ki. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 4”. OIKEIN ratkaissei den kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. PALKINNOT metsäkryptosta 1 on arvottu seuraaville: Marja-Leena Mäntylä, Laitila; Seija Pohjanen, Oulainen ja Unto Sundström, Loppi. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. 11289_.indd 37 11289_.indd 37 22.2.2025 13.21.13 22.2.2025 13.21.13
28.2.2025 38 Metsälehti.fi PILKKEET AJANKOHTAINEN FAKTA HEIKKI HAMUNEN, TEKSTI HARRI MÄENPÄÄ, KUVA MATKAILU todellakin avartaa, huomasi kiteeläinen Hanna Joronen talvella 2023. Hän oli ensimmäistä kertaa Suomen joukkueen mukana metsäalan Euroopan mestaruushiihdoissa Sarajevossa. Kun joukkueen johtaja Kalervo Janhonen kertoi ensikertalaiselle, että kisaorganisaatio hakee parhaillaan uusia jäseniä hallitukseen, Joronen ilmaisi kiinnostuksensa. Sattumien kautta hän tulikin valituksi saman tien koko organisaation presidentiksi, historian ensimmäisenä suomalaisena ja ensimmäisenä naisena. ”Metsäalan EM-hiihdoissa yhdistyvät minulle kaksi tärkeää asiaa, urheilu ja metsä. Mutta presidenttiys tuli kieltämättä vähän puskista. Päätin tapojeni mukaisesti hypätä suoraan syvään päätyyn”, vastikään Stora Enson riveissä metsäasiantuntijasta ympäristöasiantuntijaksi siirtynyt Joronen sanoo. Helmikuun puolivälissä Tšekin Nove Mestossa järjestettyihin EM-hiihtoihin ilmoittautui noin 650 metsänomistajaa, opiskelijaa, ammattilaista, alalta eläköitynyttä sekä näiden perheenjäseniä 18 eri maasta. Suomea edusti 21-henkinen joukkue. Luottamustoimen takia Jorosen tapahtumaviikko ja sitä edeltävät päivät ovat täyteläisiä. Tehtävät kattavat kokousten johtamista ja edustamista. ”Valmistautuminen saksaksi ja englanniksi pidettäviin puheisiin sekä kokouksiin vaatii paljon aikaa. Kisaviikosta pari päivää menee puhtaasti järjestön hommissa. Muun ajan voi keskittyä kilpailemiseen ja yhdessäoloon muiden kanssa.” ”Umpiluuhunkin tarttuu” Lukion ja yliopiston lisäksi Joronen oppi kieltä myös Itävallassa. Yksi talvi vierähti hiihdonopettajana Seefeldissä ja yksi vuosi vaihto-oppilaana Innsbruckin yliopistossa. ”En ole koskaan kokenut olevani mikään huippuhyvä saksassa, mutta umpiluuhunkin tarttuu joskus jotain, kun tarpeeksi takoo”, kuuluu 33-vuotiaan metsänhoitajan oma arvio kielitaidosta. Menestystä maantieltäkin Lyhyellä EM-hiihtourallaan Joronen on voittanut mestaruuksiakin. Tšekistä tuliaisina oli kakkossija vapaan hiihtotavan matkalta. ”Pertsan kisassa hiihto tuntui hyvältä, mutta tähtäinten kanssa oli ongelmia, ja tutustuin sakkorinkiin koko rahan edestä”, hän sanoo nelossijan tuoneesta suorituksestaan. Presidentin ykköslajissa ei suksia kuitenkaan tarvita. Palkintokaapissa hänellä on SM-kulta kortteliajosta ja SM-hopea maantiepyöräilystä. ”Hiihto on kulkenut aina mukana talviharjoittelussa. Vapaan hiihto on ollut aina luonnollisin tapa edetä. Näin keski-iän kynnyksellä perinteisen hiihto on kuitenkin alkanut kiinnostamaan enemmän. Seuraavana hankintalistalla on hyvä ja voideltava perinteisen suksipari.” Rouva presidentti hiihtää ja hallinnoi Hanna Joronen on metsäalan EM-hiihtoja järjestävän organisaation ensimmäinen suomalainen puheenjohtaja. METSÄALAN EM-HIIHDOT JOKA talvi järjestettävä tapahtuma. Sai alkunsa Saksan Todtnaussa vuonna 1969. SUUNNATTU metsänomistajille, metsäalan ammattilaisille sekä näiden perheenjäsenille. JÄRJESTETTY Suomessa (Joensuussa) kaksi kertaa, vuosina 1991 ja 2014. TAPAHTUMAVIIKKO tarjoaa hiihdon lisäksi ammatillista sisältöä ekskursioilla ja tapaamismahdollisuuksia eri maiden osallistujien kesken. JÄRJESTETÄÄN seuraavan kerran 18.-24.1.2026 Italian Forni Avoltrissa. VERKKOSIVUT: www.efns.eu Hallintotehtäviensä lisäksi Hanna Joronen oli Tšekin Nove Mestossa suksilla perinteisen ja vapaan hiihtotavan henkilökohtaisissa sarjoissa sekä Suomen viestijoukkueen ankkurina. 11290_.indd 38 11290_.indd 38 22.2.2025 13.22.59 22.2.2025 13.22.59
28.2.2025 PILKKEET NUORTEVA SITAATTI SÄHKÖSAHALLA KLAPITALKOISIIN Metsälehti Makasiini ilmestyy 14.3.2025 HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVA BALKANIN niemimaalla kasvaa sinnikäs havupuulaji, joka vuosisatoja selvinnyt elinvoimaisena läpi ihmiskunnan moninaisten selkkausten. Vilkkaasti kansoitetulla alueella ovat häärineet puunkäyttötarpeineen monet kansakunnat roomalaisista, turkkilaisista ja muinaisista kreikkalaisista lähtien. Suomalaisetkin piipahtivat taistelujen apujoukkoina Balkanin vuorilla 1800-luvulla ”vilua ja nälkää kärsien”. Lajin muutama iäkäs puuyksilö on säilynyt meidän päiviimme saakka ja niitä pidetään Euroopan vanhimpina havupuina. Bosnianmänty (Pinus heldreichii ), toiselta nimeltään harmaarunkomänty, kasvaa pieninä puuryhminä luontaisesti Bosnia-Hertsegovinan, Montenegron, Makedonian, Kosovon, Albanian, Kreikan, Bulgarian ja Italian vuoristoissa. Saksalaiset kutsuvat mäntyä panssarimännyksi, koska vanhemmiten puun kuori uurtuu kilpikaarnamaisiksi laatoiksi. Bosnianmänty on melko hidaskasvuinen, mutta voi parhaimmillaan saavuttaa 40 metrin pituuden ja yli kahden metrin rungonpaksuuden. Puu suosii kalkkiperäistä maaperää ja kasvaa enimmäkseen yhden kahden kilometrin korkeudessa. Istutettuna puu pärjää myös alavilla mailla aina Keski-Eurooppaa, Pohjois-Amerikkaa ja Uutta Seelantia myöten. Pakkasta bosnianmänty kestää yli 40 asteen lukemia. Suomessa puun kasvatuskokeilut eivät toistaiseksi ole olleet menestystarinoita; toisaalta jo maamme valoilmasto ja hapan metsämaa ovat tyystin erilaisia kuin Etelä-Euroopan lauhkeissa vuorimaisemissa. Pihkaviiniä ja viikinkejä Bosnianmänty kuuluu niin sanottuihin kaksineulasmäntyihin. Sen neulaset ovat tulitikun tai parin mittaisia, siis samaa luokkaa kuin metsämännyllä. Puun ulkomuoto muistuttaa pitkälti Keski-Euroopassa yleistä euroopanmustamäntyä (Pinus nigra ), josta sen parhaiten erottaa harmaan runkonsa perusteella. Bosnianmännyn puuaines on kohtuullisen pihkapitoista, ja se on taannoin ollut kreikkalaisten mielestä oivaa materiaalia sikäläisiin viinitynnyreihin. Muissa maissa puun käyttö on enimmäkseen keskittynyt rakennuksiin ja huonekaluihin. Vanhimmat bosnianmännyt ovat Euroopan havupuiden ennätysluokkaa. Pohjois-Kreikassa kasvaa bosnianmänty, joka on peräisin ajalta, jolloin viikingit mellastivat Euroopan eteläosissa. Kyseisestä monista kahinoista säilyneestä puuyksilöstä mitattiin kymmenkunta vuotta sitten tieteellisin menetelmin yli 1 075 vuosilustoa. Sittemmin on parisataa vuotta vanhempiakin bosnianmäntyjä väitetty kasvavan muun muassa Italiassa ja Bulgariassa. HAVUPUU VIIKINKIAJOILTA EERO SALA MAALISKUUN alussa 1940 eli talvisodan lähestyessä loppuaan Metsälehti oli paperipulan jäljiltä kutistunut nelisivuiseksi. Lehti oli syvästi huolissaan polttopuun riittävyydestä. ”Nyt on kysymys välttämättömien lämpömääräin saamisesta kysymättä, minkälaista puuta lyödään uunin pesään” , Metsälehti kirjoitti. ”Nyt on haettava metsistämme ne kohdat, jotka antavat heikomman tuoton kuin metsämaaperän tuottokyky edellyttää ja suoritettava nuorennoshakkuita, jolloin saadaan mahdollisimman runsaasti puutavaraa pinta-alayksikköä kohden.” ”Siellä missä kaskiviljelys on jättänyt metsät heikkoon kuntoon, on nyt muistettava, että niiden ainoa todellinen parantamiskeino on kuusen istutus sitten, kun polttopuuhakkaus on ensin toimitettu.” ”Sen sijaan meidän on tarkoin säästettävä kaikki täystiheät ja täysituottoiset metsiköt, sillä niiden varaan meidän on perustettava metsiemme lähitulevaisuuden tuotto”, Metsälehti linjasi. Pulaa polttopuusta ”NIELUIHIN POHJANNUTTA ILMASTOPOLITIIKKAA ON PYSTYTTÄVÄ ARVIOIMAAN UUDELLEEN.” MAAJA METSÄTALOUSMINISTERI SARI ESSAYAH VIESTIPALVELU X:SSÄ 17.2.2025 METSÄLEHTI SILLOIN ENNEN Sarja kertoo, miltä maailma näytti Metsälehden sivuilla tähän aikaan vuodesta joskus ennen. Bosnianmänty voi saavuttaa jopa 40 metrin pituuden ja yli kahden metrin rungonpaksuuden. 11290_.indd 39 11290_.indd 39 22.2.2025 13.23.02 22.2.2025 13.23.02
Mitähän metsässäni pitäisi tehdä? Metsäkeskuksen Metsään.fi auttaa. • Näet metsäsi mahdollisuudet. Päätä itse metsäsi hoidosta! • Löydät metsätöiden tekijät. Lähetä yhteydenottopyyntöjä metsän hoidosta ja hakkuista. • Metsään.fi on aina avoinna. Hoida metsäasiasi sähköisesti, kun sinulle sopii. Tutustu myös koulutuksiimme metsakeskus.fi/tapahtumat metsakeskus.fi 11291_.indd 40 11291_.indd 40 22.2.2025 13.24.42 22.2.2025 13.24.42