TORSTAINA 7. LOKAKUUTA 2021 ? NRO 18 Järveen upotetut joulukuuset tarjoavat ravintoa kaloille ja puhdistavat vettä. Sivut 26–27 AVANTOJA KUUSILLE TORSTAINA 28. MAALISKUUTA 2024 ? NRO 6 ? PERUSTETTU VUONNA 1933 10700_.indd 1 10700_.indd 1 26.3.2024 14.31 26.3.2024 14.31
AJANKOHTAINEN / UUTISET 28.3.2024 2 Metsälehti.fi UUTISET Keväälle jäljellä niukasti taimia ›› 4 Tuulivoima lisää metsätuloja ›› 8–11 METSÄSTÄ Vesistökuorma kuriin metsissä ›› 18–19 Yhteismetsä aikoo tuplata kokonsa ›› 20–21 Husqvarna uudisti suosikkisahan ›› 22–23 PILKKEITÄ Sepelkyyhky kaupungistuu ›› 28 Pomeranssi maustaa pääsiäisherkun ›› 35 TÄSSÄ NUMEROSSA Olli Smolander sahaa jäähän aukkoa Lappeenrannassa. Taustalla Kari-Matti Vuori. Kuva: Juha Metso. Metsälehti 92. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 30 431 (LT/22) Lukijoita 213 000 (KMT/23) Painopaikka Sanoma Manu, Tampere VALTTERI SKYTTÄ, TEKSTI JA KUVA HIRVIELÄINTEN aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen tarkoitetuissa varoissa on tällä hetkellä ylijäämää noin yhdeksän miljoonan euron verran. Tämä selviää maaja metsätalousministeriön viime vuoden tilinpäätöksestä. Metsänomistajille maksettiin korvauksia vuoden 2023 hirvituhoista vain puoli miljoonaa euroa. Miljoonien eurojen kuilu maksuvarojen ja maksettujen korvausten välillä ei ole ihme: MTK:n tuoreen jäsenkyselyn mukaan hirvieläinvahinkoja kärsineistä maanomistajista vain kymmenen prosenttia tekee vahinkoilmoituksen. ”Korvausjärjestelmä pitää uusia. On erikoista, ettei sitä ole haluttu lähteä kehittämään aloitteista huolimatta”, sanoo MTK:n kenttäjohtaja ja riistavastaava Timo Leskinen. Metsästysvuokra vaihtoehtona? Myös metsästäjät ovat turhautuneita hirvivahinkojärjestelHIRVIVAHINKOJÄRJESTELMÄ NATISEE LIITOKSISTAAN Hirvieläinvahinkoja kärsineistä maanomistajista vain kymmenen prosenttia hakee korvauksia. Myös metsästäjät ovat tyytymättömiä ja haluavat, että korvausrahat menisivät suoraan metsiin. 10701_.indd 2 10701_.indd 2 26.3.2024 14.32 26.3.2024 14.32
UUTISET 28.3.2024 Metsälehti.fi 3 HIRVIVAHINKOJÄRJESTELMÄ NATISEE LIITOKSISTAAN YLIJÄÄMÄ LENTOLASKENTOIHIN SILLÄ aikaa, kun hirvivahinkojen korvausjärjestelmä odottaa uudistamistaan, vahingonkorvausvaroista yli jäävät eurot kannattaa käyttää muuhun. Hyviä kohteita riittää. Tänä talvena Etelä-Suomessa tehty lentolaskenta paljasti, kuinka rankasti metsästäjien ilmoittamat tiedot voivat aliarvioida hirvien todellisen lukumäärän. Lentolaskentoja tarvitaan lisää ympäri Suomea. Rahaa ansaitsee myös hirvimäärän ja metsätuhojen välisestä suhteesta kertovan laskentatyökalun kehittäminen. Nyt hirvikantatavoitteiden asettelussa tuijotetaan maksettuja vahingonkorvauksia, vaikka ne eivät kerro alkuunkaan metsien todellisten hirvivahinkojen määrästä. Laskuri ratkoo tätä ristiriitaa. Ehdottoman hyvä käyttökohde euroille olisi selvitystyöryhmä, joka miettisi hirvieläinten kantatavoitteiden asettamiseen ja metsästykseen vihdoin demokraattisen järjestelmän. Nykymallissa metsästyksen edunvalvojat voivat tehdä, mitä haluavat. VALTTERI SKYTTÄ Metsänomistajan kannattaa kiertää mäntytaimikkonsa läpi nyt, kun talven aikana tapahtuneet hirvituhot näkyvät tuoreeltaan. Hirvi voi katkoa taimelta latvan, syödä männyn oksaversoja tai järsiä kuorta, kuten kuvassa. SUSI SYÖ VUODESSA 15 HIRVEÄ, KARHU VÄHEMMÄN METSÄSTÄJÄT perustelevat hirvikannan kasvatustarvetta suurpetotilanteella. SUSIA on Suomessa noin 300. Yhden suden saalisosuus on 15 hirveä vuodessa. SAALISTUSKÄYTTÄYTYMISESSÄ on suuria eroja Suomen sisällä. Lounais-Suomen valkohäntäpeura-alueella hirven rooli suden ruokavaliossa on paljon pienempi kuin Itä-Suomessa. POHJOISMAISTEN tutkimusten mukaan karhu syö vuodessa keskimäärin 5–7 hirveä, pääasiallisesti vasoja keväisin. HIRVIKANNAN tiheys vaikuttaa siihen, kuinka suuresti karhu hirvenpyyntiin keskittyy. SUOMESSA on alhaisempi hirvitiheys kuin Ruotsissa tai Norjassa, joten täällä karhut kaatavat vähemmän hirviä. JOS karhun metsästys loppuisi kokonaan, nykyinen noin 2 000 karhun kanta kaksinkertaistuisi alle 10 vuodessa. Lähde: Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Ilpo Kojola mään. Vahingonkorvausrahat ovat käytännössä peräisin metsästäjien hirvistä ja valkohäntäpeuroista maksamista pyyntilupamaksuista. Esimerkiksi Metsästäjäliiton mukaan korvausvarojen tulisi mennä vuosittain kokonaisuudessaan maanomistajille. Samaa mieltä on Keski-Suomen riistaneuvoston puheenjohtaja Leo Houhala. ”Hirvivahingot pitäisi korvata täysimääräisinä. Jos tulee vahinko, taimet maksetaan, mutta työtä ei. Miksi metsänomistajat laitetaan tekemään ilmaista työtä? Vaihtoehto on, että lopetetaan pyyntilupamaksut ja metsästäjät maksavat suoraan maanomistajille”, Houhala sanoo. Lain mukaan pyyntilupamaksut käytetään ensi sijassa hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisyyn ja korvaamiseen. Niitä voidaan käyttää myös hirvieläinkantojen seurantaan, tutkimukseen ja hoitoon. Lisäksi ylijäämävaroja on mennyt esimerkiksi riistavahinkorekisteriin ja muihin hirvieläinten hallinnointiin liittyviin tietojärjestelmiin. Osa kolmivuotisen siirtomäärärahan noin yhdeksän miljoonan euron potista on tällä hetkellä sidottu jo käynnissä oleviin hankkeisiin. Petotilanne sekoittaa pakkaa Alueelliset riistaneuvostot ovat maaliskuussa päättäneet hirvikantatavoitteista seuraaville kolmelle vuodelle. Esimerkiksi Keski-Suomen riistaneuvosto päätti nostaa kantatavoitetta. Syynä on metsästäjien mukaan varautuminen suurpetokannan kasvuun alueella. Suurpetojen metsästysjärjestelmässä on suuria ongelmia, ja esimerkiksi karhukaadot ovat vähentyneet reilusti parissa vuodessa. ”Karhukanta on suurempi kuin koskaan. Susi on toinen. Mäntän ja Keuruun välillä on nyt lumen aikaan löydetty seitsemän hirvenraatoa”, Keski-Suomen riistaneuvoston puheenjohtaja Houhala sanoo. MTK:n Leskisen mukaan hirvien määrän nosto ei ole kestävä ratkaisu suurpetoasiassa. ”Jos hirvikantaa nostetaan siksi, että pedoille on enemmän ruokaa, sitten meillä on lisää petoja. Ja taas pitää nostaa hirvikantaa.” Kantatavoitteita yhä saavuttamatta Luonnonvarakeskuksen tuoreen kanta-arvion mukaan hirvien määrä on tavoitetasoa suurempi ainakin puolella hirvitalousalueista. Monilla alueilla hirvisaalismäärää tulisi ensi syksynä kasvattaa, MTK:n Leskinen sanoo. MTK:n tuoreen jäsenkyselyn mukaan metsänomistajat haluavat nykyistä pienempää hirvikantaa muun muassa Kaakkois-Suomeen, Etelä-Savoon ja Pohjois-Karjalaan. Esimerkiksi Kaakkois-Suomessa hirvien määrää ei ole saatu laskettua kantatavoitteen tasolle kertaakaan kahden edellisen tavoitekauden aikana. Yksi tavoitekausi kestää kolme vuotta. ”Metsästäjät arvioivat hirvitilannetta metsästyskauden loppupuolella jostain syystä niin, että hirvikanta on alhaalla, vaikka se ei todellisuudessa ole. Metsästys lopetetaan syksyllä liian aikaisin”, Leskinen toteaa. Leskisen mukaan myös valkohäntäpeurojen määrän pienentämistä pitää jatkaa tiheimmän kannan alueilla. MTK:n jäsenkyselyssä enemmistö kannatti voimakasta leikkausta valkohäntäpeurakantaan. KOMMENTTI FAKTA 10701_.indd 3 10701_.indd 3 26.3.2024 14.32 26.3.2024 14.32
AJASSA 28.3.2024 4 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ VIESTI on samansuuntainen niin taimituottajien, metsäyhtiöiden kuin metsänhoitoyhdistystenkin suunnasta. ”Vielä pikkuisen kuusta ja kesäkoivua on myytävänä”, kertoo Pohjan Taimen myyntijohtaja Jaana Mannermaa. Samaa sanovat Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Tiina Laine ja resurssipäällikkö Teppo Oijala: Männyn ja rauduskoivun taimia ei enää saa tämän kevään istutuksiin. Kuusen taimia löytyy vielä osassa maata. Tällä hetkellä myydään taimia pääosin syksylle 2024 ja keväälle 2025. Oijala suosittelee, että metsänomistajat tekisivät taimitilauksensa samalla kertaa, kun uudistushakkuuleimikoiden puukaupoista sovitaan. Silloin taimet saa haluamaansa aikaan. ”Nykyisin taimituottajat kasvattavat taimia vain toimijoiden tilausten mukaisen määrän, joten enää ei voi laskea sen varaan, että taimia olisi saatavissa pitkälle kevääseen asti.” Myöskään Pieksämäellä toimivalla Partaharjun Puutarhalla ei ole suuria tarjota viime hetken taimenostajille. ”Kaikki on jo varattu, ehkä hieman kuusta voi löytyä”, paljastaa toimitusjohtaja Hanna Suhonen. Viime hetken kyselijöitä riittää jonkin verran, vaikka suuri osa kevään ja alkukesän ajaksi metsänviljelyitä suunnittelevista onkin jo varmistanut taimien saannin. ”Kyselijöitä on vielä satunnaisesti, mutta kyllä kevään viljelyitä ja taimitilauksia koskevat sopimukset on lähes sataprosenttisesti tehty”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon johtaja Pekka Sahlman. Männyn siemeniä taimien korvaajiksi Varsinkin kuivahkoilla ja kuivilla kankailla ja vastaavan viljavuustason rämeillä männyn istutuksen voi vaihtaa männyn kylvöön, kunhan maa ei ole kovin hienojakoista, siis hiesua tai savea. ”Männyn siemeniä riittää koko maahan. Lappiin on tarjolla metsikkökeräyssiementä. Muualle maahan tarjolla on ensimmäisen polven siemenviljelysiementä”, kertoo Siemen Forelia Oy:n myyntija asiakkuuspäällikkö Marko Tynkkynen. Tapion siemenkeskuksen viesti on samansuuntainen. Jalostettuja siemenviljelysiemeniä on saatavilla varsinkin Eteläja Väli-Suomeen. Metsälehti on osa Tapio-konsernia. Taimilaarien pohjat pilkottavat Alkavan kevään istutuksille on tarjolla niukasti taimia. Varmimmin istuttajille riittää kuusta. Taimet kannattaa tilata samalla, kun sopii uudistushakkuista. SA M I KA RP PI N EN Metsä Group vähentää korjuun päästöjä Metsä Group vähentää fossiilisten kemikaalien käyttöä puunkorjuussaan. Yhtiön sopimusyrittäjät käyttävät toukokuusta lähtien kantokäsittelyssä pääasiassa harmaaorvakkaa urean sijasta, lisäksi hakkuukoneiden ketjuterät voidellaan biohajoavilla öljyillä. ”Puunkorjuumääräämme perustuva arviomme on, että urean käytön lopettaminen vähentää puunkorjuumme hiilidioksidipäästöjä noin tuhannen dieselhenkilöauton vuosipäästöjen verran”, sanoo Metsä Groupin tuotantojohtaja Hannu Alarautalahti tiedotteessa. Luken suositus: Metsäojitus luvanvaraiseksi Luonnonvarakeskus (Luke) on laatinut uuden politiikkasuosituksen metsätalouden vesistökuormituksen ja ilmastopäästöjen hillitsemiseen. Suosituksen mukaan metsäojitus tulisi tehdä luvanvaraiseksi. Näin varmistettaisiin, että ojia tehdään vain silloin, kun se on välttämätöntä. Metsään.fi:ssä uutta metsävaratietoa Metsään.fi-palvelussa on julkaistu uutta metsävaratietoa 2,4 miljoonan hehtaarin alueelta eri puolilta Suomea. Tietoa on kaikkiaan 21 eri alueelta, Suomen metsäkeskuksesta kerrotaan. Metsäkeskuksen keräämä metsävaratieto perustuu laserkeilaukseen, ilmakuvaukseen, maastomittauksiin ja laskentaan. Metsäkeskus otti viime vuonna käyttöön uuden tietojärjestelmän, jonka ansiosta aineistoja voidaan käsitellä entistä enemmän automaattisesti. Tämän vuoksi metsävaratiedon kuviorajauksissa voi olla epätarkkuutta. Yli kymppitonni yhdestä tukista Saksan Rheinland-Pfalzin osavaltiossa huutokaupattiin tammikuun lopussa arvokkaita lehtipuutukkeja. Huutokauppa on Saksassa tavanomainen tapa myydä arvokkaita puueriä. AFZ Der Wald -lehden mukaan puista tarjotut hinnat nousivat ennätyskorkeiksi. Tammitukkien keskihinta nousi 1 123 euroon kuutiometriltä. Hurjin kuutiohinta maksettiin Pfälzerwaldin alueelta kaadetusta tammitukista: 4 699 euroa. Tilavuudeltaan suuremman tukin myyntihinta nousi jopa 14 454 euroon. 10702_.indd 4 10702_.indd 4 26.3.2024 14.31 26.3.2024 14.31
AJASSA / HAASTATTELU 28.3.2024 6 Metsälehti.fi MIKKO LAITILA, TEKSTI MISKA KORPELAINEN, KUVA ”KUN TEIMME kolme vuotta sitten yhtiölle uutta strategiaa, olin itse sitä mieltä, että tämä lysti ei voi loputtomiin kestää. Jo tuolloin suunnittelimme asiakaskunnan ja palvelutarjonnan laajentamista. Se jäi vain toteuttamista vaille, koska musiikki soi vielä”, Suomen Sijoitusmetsät Oy:n perustaja ja pääomistaja Mika Venho muistelee. Viime vuonna soitto lopulta hiljeni, kun metsärahastot alkoivat jarruttaa ostojaan. ”Enimmillään instituutiosijoittajat vastasivat 60 prosentista kaikista metsätilakaupoista. Nyt toteutuneista kaupoista instituutiot tekevät enää 20 prosenttia”, Venho summaa. Suomen Sijoitusmetsät on kokonaan uudessa tilanteessa. Ammattilaispiireissä tunnetun yhtiön ei tarvinnut vuosiin tehdä lainkaan myyntityötä, nyt palveluita on markkinoitava yksityisasiakkaille. Suomen Sijoitusmetsillä on Venhon mukaan siihen hyvät edellytykset. Joensuulainen yhtiö on kasvanut kymmenessä vuodessa 2,6 miljoonan liikevaihtoa tekeväksi, 12 henkeä työllistäväksi ja hyvin kannattavaksi metsäpalveluyritykseksi. ”Panostamme nyt entistä enemmän metsäkiinteistöjen välitykseen, uutta on myös yhteismetsäosuuksien kauppapaikka.” Hintatiedolle tarvetta Vain reilut kymmenen vuotta sitten Mika Venholla oli nuori perhe, ahdas asunto ja vaatimaton palkka. Hän oli valmistunut metsätalousinsinööriksi 1990-luvulla ja jatkanut opintoja metsänhoitajaksi. ”Mietin tuolloin, että jos en ikinä tee mitään, ei tule koskaan suurempaa asuntoa eikä haaveena ollutta metsätilaakaan.” Metsätilamarkkinoiden kiihtymisen merkit olivat ilmassa, ja Venho ja Mika Elomäki perustivat Suomen Sijoitusmetsät Oy:n vuonna 2014. Yksi juuriMETSÄRAHASTOJEN NEUVONANTAJA Rahastojen nousu lennätti Suomen Sijoitusmetsät nopeaan kasvuun. Nyt yhtiön on löydettävä uudet asiakkaat. 10703_.indd 6 10703_.indd 6 26.3.2024 14.33 26.3.2024 14.33
28.3.2024 Metsälehti.fi 7 AIKOINAAN metsäpuiden tutkimustarhaa vetäessäni ratkoimme ulkona talvehtivien taimien suojaamista myyrien hampailta. Mekaanisilla esteillä pärjää pitkälle, mutta myös myrkkyjen käyttöä pohdittiin. Aiemmin metsätaimitarhakäyttöön rekisteröity myyräsyötti ei kuitenkaan ollut enää ostettavissa, sillä henkitoreisia jyrsijöitä pyytäneiden petoeläinten oli todettu myös altistuvan myrkylle. Ymmärrystä järkevänkuuloiselle elinkeinotoiminnan rajoitukselle söi se, että samalla tehoaineella varustettua valmistetta oli yksityishenkilöille edelleen kaupan kaikissa rautakaupoissa. Metsätaimitarhoja on Suomessa muutama kymmenen, mutta satoihin tuhansiin omakotitaloihin ainetta sai myydä. Sittemmin tilanne on tietääkseni siistiytynyt myös kuluttajapuolella. PUULAJITIEDETTÄ TERVEHENKISEMPÄÄ kiinnostuksen kohdetta saa hakea, mutta myös tässä aihepiirissä metsäelinkeinoa tunnutaan vahdittavan harrastuksia hanakammin. Dendrologian harrastajien some-ryhmiä seuraamalla mikään vaivannäkö ei vaikuta liialliselta, kun kyse on uusien lajien kasvatuskokeiluista. Puiden siemeniä tuodaan lomamatkoilta ja tilataan verkosta, ja pihanäkymänä siedetään styrox-viritelmiä taimien suojaamiseksi kylmältä. Mahdollisista risteymistä kotimaisten lähilajien kanssa taikka metsiin karkaamisesta ei juuri puhuta. Esimerkiksi keisaripuulla on ystävänsä, vaikka laji on lämpimämmissä maissa osoittautunut paikoin hallitsemattomasti leviäväksi. Taannoin sidosryhmistä sen sijaan ärähdettiin, kun kerroimme, että tutkimuskohteenamme on pienessä mittakaavassa ollut pohjoisamerikkalainen douglaskuusi. Vaikka kritiikki vieraslajin tarkastelua kohtaan on osin ymmärrettävää, paine keksiä ratkaisuja puuntuotannon turvaamiseksi ilmaston muuttuessa on myös olemassa. Laji on herättänyt pienimuotoista innostusta aktiivisissa metsänomistajissa hyvän kuivuudenkestävyytensä vuoksi. Loogisuuden nimissä voisi toivoa samoja vaatimuksia kaikelle saman mittakaavan toiminnalle. KESTORISTIRIITA VALLITSEE MYÖS metsätalouden ja korkeiden hirvieläinkantojen välillä. Useinkin on esitetty, että hirvestämisen sosiaaliset ja taloudelliset hyödyt ovat niin suuret, että taimikoiden parturointia tulee sietää. Viimevuotinen Sorkka-hanke osoitti, että taloudellisilla syillä nykytilannetta ei voi kuitenkaan mitenkään perustella: hyötyjen huomioimisenkin jälkeen tase jää vuosittain 200 miljoonaa euroa pakkaselle. Kun yksityisiä metsänomistajia on kolme kertaa metsästystä harrastavia enemmän ja metsätalouden välilliset elinkeinovaikutukset ovat massiivisia, nykyisen riistaeläinpolitiikan arvovalinta harrastuksen eduksi on hurja. Lintubongarina innostuin pari vuotta sitten, kun hokasin lähiseudulta vastarakennetun lintutornin nuotiopaikkoineen. Vieressä kasvoi lisäksi komea männikkö lahopuineen. Tyrmistyksekseni metsä oli viime talvena vedetty nurin, ja maku meni koko paikkaan. Elinkeinoa oli harjoitettu täysin laillisesti, ja se ohitti meidän harrastajien tarpeet. Kyllä harmitti. AJASSA KOLUMNI KUKA KUKA MIKA VENHO SUOMEN Sijoitusmetsät Oy:n perustaja ja pääomistaja TYÖSKENNELLYT aiemmin muun muassa Suomen metsäkeskuksen ja Otso Metsäpalvelut Oy:n palveluksessa 47-vuotias METSÄTALOUSINSINÖÖRI ja metsänhoitaja Joensuun yliopistosta KOTOISIN Liedosta, asuu Joensuussa PERHEESSÄ puoliso ja kolme lasta HARRASTAA suunnistusta ja lukemista OMISTAA satoja hehtaareja metsää ja osuuksia yhteismetsistä syy yrityksen perustamiselle oli metsämarkkinoiden hintatiedon niukkuus. Venho kehitti metsäkauppojen hintatilastoihin perustuvan markkinahintaennusteen, joka auttoi sekä ostajia että myyjiä. Yrityksen pääbisnes on nyt kauppahintojen ja myyntikohteiden seuranta, jonka pohjalta yhtiö tuottaa raportteja, analyyseja ja katsauksia kaikille Suomen merkittävimmille metsämarkkinoiden toimijoille. ”Asiakkaat maksavat luotettavuudesta ja siitä, että näihin on myös käytetty aikaa.” Suursijoittajien ostohuumassa Suomen Sijoitusmetsien tärkeimmiksi asiakkaiksi nousivat joensuulainen suursijoittaja Yrjö Laakkonen ja United Bankersin metsärahastot. Venho ja kumppanit etsivät heille metsäpalstoja kaikkialta Suomesta. ”Tiedämme, miten ammattilaiset hakevat ja arvottavat metsäkiinteistöjä. Haluamme tuoda nämä samat mahdollisuudet sellaisille ei-ammattilaisille, jotka ymmärtävät talouden päälle. Rahastot käyttävät kassavirtalaskelmaa, jota vain harva yksityinen osaa käyttää.” Metsätilamarkkinoita hallitsee MTK-taustainen Metsätilat.fi-palvelu. Pienenä haastajana Venhon on mietittävä, mitä Suomen Sijoitusmetsät pystyy tekemään paremmin kuin markkinajohtaja. Monella tavallisella metsäpalstan etsijällä on Venhon mukaan vain peukalosääntöjä, kuten hehtaarihinta tai kuutiohinta. Osa ajattelee, että kauppahinta on sopiva, jos sen pystyy maksamaan metsän tuotolla kymmenessä vuodessa. Tilaa yksityissijoittajille Juuri nyt metsämarkkinoilla olisi Venhon mukaan tilaa myös yksityissijoittajille. ”Metsämarkkina on niin pieni, että jos markkinoille tulee vaikka kaksikin uutta 40 miljoonan euron rahastoa, markkina on jälleen tukossa.” Metsäkiinteistöjä on jäänyt aiempaa enemmän myymättä, ja hinnatkin painuivat viime vuoden lopulla. Venho veikkaa, että kun nimelliskorot painuvat kolmeen prosenttiin, metsästä saatava keskimäärin reaalinen neljän prosentin tuotto saa kauppamäärät taas kasvuun. ”Myös hajautuksen näkökulmasta metsään sijoittaminen alkaa kiinnostaa yhä useampia. Käytännössä metsäsijoitus on pääomaturvattu, jos tietää mitä tekee metsää ostaessaan.” Venhon oma tavoite päästä metsänomistajaksi on toteutunut yrityksen menestyksen myötä. Nyt hänellä on muutamia satoja hehtaareja metsää ja osuuksia yhteismetsistä. Vauhti on ollut niin kova, että kaikilla tiloilla Venho ei ole ehtinyt itse käymään. ”Myin suurempia metsätiloja pois jo vuosi sitten, koska uskoin että niiden markkina hiljenee instituutioiden vähentäessä ostojaan. Ostin tilalle pienempiä metsäpalstoja.” ”Ennustan, että jos metsätilojen kysyntä ei kasva, myös tarjonta vähenee. En kuitenkaan usko, että tämä on lopullinen olotila. Nyt markkinoilla vedetään henkeä hetki”, Suomen Sijoitusmetsät Oy:n Mika Venho sanoo. HARRASTUKSEN JA ELINKEINON ERO “Mikään vaivannäkö ei vaikuta liialliselta, kun kyse on uusien lajien kasvatuskokeiluista.” KATRI HIMANEN KIRJOITTAJA ON LUONNONVARAKESKUKSEN ERIKOISTUTKIJA. 10703_.indd 7 10703_.indd 7 26.3.2024 14.33 26.3.2024 14.33
28.3.2024 8 Metsälehti.fi AJASSA TUULIVOIMA VOI TUPLATA METSÄN ARVON Tuulivoimaa on tulossa roimasti lisää. Hankealueilla olevien metsätilojen hinnat voivat samalla nousta merkittävästi. MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI SAMI KARPPINEN JA JOHANNES TERVO, KUVAT 10704_.indd 8 10704_.indd 8 26.3.2024 14.34 26.3.2024 14.34
28.3.2024 Metsälehti.fi 9 AJASSA ”E i vieläkään tuulivoimaa”, lauloi Ultra Bra -yhtye vuonna 1999. Se kuvaa tilannetta 25 vuotta sitten. Silloin tuulivoima oli lähinnä hiipuvalla iltanuotiolla kitaraa soittelevien hippien haaveilua. Nyt se on Suomen raskasta energiainfrastruktuuria – ja jatkossa siitä ennustetaan järeää lisää vihertyvälle vientiteollisuudelle. Maisemaan tunkeviin tuulivoimaloihin hermostuneille voi siis olla luvassa entistä huonompia uutisia. Myllyjä on tulossa lisää ja paljon. Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtajan Anni Mikkosen mukaan meillä on valmista tuulivoimakapasiteettia reilun 7 000 megawatin verran. Olkiluodon kolmosyksikön teho on 1 600 megawattia. Tällä hetkellä tuulivoimakapasiteettia rakennetaan 1 000–1 500 megawatin vuositahdilla. Tempon ennustetaan kiihtyvän. Kunnat haluavat tuulivoimaa Kaikkiaan Suomessa käytettiin viime vuonna 80 terawattituntia sähköä. Siitä 14 terawattituntia tuotettiin tuulella, ja Suomi ylsi lähes omavaraiseksi sähköntuotannossa. Omavaraisuuden saavuttaminen ei kuitenkaan hidasta tuulivoiman kasvuodotuksia. ”Laskennallisesti olisi mahdollista tuottaa kaikki Suomessa käytettävä sähkö tuulivoimalla”, Mikkonen toteaa. Niin tuskin tapahtuu, mutta tuulisähkölle riittää ottajia. Liikenne sähköistyy ja kaukolämpöä tuotetaan yhä enemmän lämpöpumpuilla, jotka käyttävät sähköä. Lisäksi Eurooppa tarvitsee entistä enemmän päästötöntä energiaa. Suomen tuulisähköllä voidaan valmistaa vetyä, jota voitaisiin viedä putkia pitkin Eurooppaan. Mikkonen uskoo, ettei yleinen mielipide rajoita tuulivoiman lisärakentamista. ”Kävin äskettäin Pohjois-Pohjanmaalla, jossa on eniten tuulivoimaloita Suomessa. Kaikkien kuntien edustajat haluaisivat voimaloita lisää alueelleen maakuntakaavaan.” Lisää rahaa metsänomistajille Mikkonen ennustaa, että vuonna 2050 Suomessa voitaisiin tuottaa sata terawattituntia maatuulivoimaa. Lisäksi merelle rakennettavissa voimaloissa tuotettaisiin toiset sata terawattituntia. Yhteensä se olisi kaksi ja puoli kertaa sähkön nykyinen vuosikulutus ja lähes 15 kertaa tuulivoiman nykyinen tuotanto. Ennusteen toteutuminen tarkoittaisi, että meillä olisi 1 600:n maalla sijaitsevan tuulivoimalan sijaan 4 000–5 000 maalla sijaitsevaa tuulivoimalaa. Metsänomistajille luvassa voi olla rutkasti lisää rahaa. Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan johtajan Maunu Kilpivaaran mukaan voimalakohtaiset vuosivuokrat ovat vakiintuneet 50 000–70 000 euroon vuodessa. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. 10704_.indd 9 10704_.indd 9 26.3.2024 14.34 26.3.2024 14.34
AJASSA 28.3.2024 10 Metsälehti.fi ”Nykyään voimalakiinteistölle menee vuokrasta 10–20 prosenttia ja ympäröivälle tuulenottoalueelle loput 80–90 prosenttia.” 60 000 euron vuosivuokralla myllytontin vuokraaja saa 9 000 euroa vuodessa. Ympäröivän 150 hehtaarin tuulenottoalueen omistajille maksetaan 340 euroa hehtaarilta. Sekin ylittää parhaiden metsämaiden puuntuoton arvon. Tällaisella vuokratasolla vuodelle 2050 ennustetussa tilanteessa tuulivoima tuottaisi 300 miljoonan euron vuotuiset vuokratulot. Viime vuonna metsänomistajat saivat kantorahatuloja kolme miljardia euroa. Lisää arvoa metsämaille Tuulivoiman tuottamat vuokratulot korottavat myös metsämaiden käypää hintaa. Tähän asti tuulivoimatulojen arvottaminen on ollut hankalaa hankkeiden epävarmuuksien vuoksi. Kauppatieteiden maisteri ja viime vuonna metsätalousinsinööriksi valmistunut Rami Mattila selvitti opinnäytetyössään, miten tuulivoimaloiden vuokratulot huomioidaan, kun metsän käypää arvoa lasketaan summa-arvomenetelmällä. Mattilan opinnäytetyö, Metsätilojen arvonmääritys tuulivoima-alueilla, löytyy osoitteesta theseus. fi. Opinnäytetyö julkaistiin vuonna 2023. ”Ratkaisevaa on hankkeen todennäköisyys. Se pitää ottaa huomioon määriteltäessä tulevien tuulivoimavuokrien nykyarvon laskennassa käytettäviä diskonttokorkoja.” Mattila arvioi hankkeiden toteutumistodennäköisyyttä muun muassa kaavaviranomaisille suunnatulla kyselytutkimuksella. Tämän perusteella hän määritti, millaisia diskonttausprosentteja eri vaiheen tuulivoimahankkeissa tulisi käyttää, kun arvioidaan tulevaisuudessa mahdollisesti saatavia tuloja. Varmimmalla pohjalla hinnoittelu on, kun mylly on jo toiminnassa. Silloin tulot voidaan diskontata nykyhetkeen suunnilleen samansuuruisilla koroilla kuin puumyyntitulot. Tuotantoon ja sähkön hintaan sidotut vuokraperusteet lisäävät epävarmuutta. Toisessa ääripäässä ovat hankkeet, joista on tehty vasta vuokrasopimus. Niiden toteutuminen on epävarmaa, ja toteutuvatkin hankkeet tapaavat supistua kaavoitusvaiheen aikana. ”Heti vuokrasopimuksen tekemisen jälkeen ei kannata lähteä Mersu-kaupoille”, Mattila havainnollistaa. Paljon taustatekijöitä Mattilan mukaan tuulivoimahankkeiden tuotot ovat alkuvaiheessa spekulatiivisia, joten niiden toteutumistodennäköisyyden arvioinnin lisäksi diskonttaamisessa on käytettävä korkeita 10–13 prosentin korkokantoja, jolloin epävarmojen tulojen nykyarvo jää vähäiseksi. ”Vasta investointipäätös kasvattaa lopullisesti hankkeen todennäköisyyttä, ja vuokratuloille voi laskea korkeamman nykyarvon.” Mattilan laskelmien mukaan kymmenen hehtaarin esimerkkitilalla juuri toimintansa aloittanut tuulivoimala kaksinkertaistaa metsän käyvän arvon. Pelkkä vuokrasopimus tuulivoima-alueesta nostaa tilan laskennallista arvoa tyypillisesti vain viidellä prosentilla. Tuulivoimahankkeiden toteutumisen todennäköisyyteen vaikuttavat kuntapolitiikan lisäksi sähkön vientiyhteydet, liikenteen sähköistyminen sekä vetylaitosten ja vihreän teräsja lannoiteteollisuuden investoinnit. Tuulivoimalahanke nostaa metsätilan käypää arvoa sitä enemmän, mitä pidemmällä hanke on, sanoo aiheesta opinnäytetyön tehnyt Rami Mattila. Lähde: Suomen Tuulivoimayhdistys Tuulivoimaloiden määrä vuonna 2024 ja tuulivoimaloiden ennakoitu määrä vuonna 2050. Lisää tuulivoimaloita 1600 kpl 4000-5000 kpl 2024 2050 10704_.indd 10 10704_.indd 10 26.3.2024 14.34 26.3.2024 14.34
AJASSA 28.3.2024 Metsälehti.fi 11 MAAN, esimerkiksi tuulivoimatonttien, vuokraamisesta saatujen tulojen verotusta ollaan uudistamassa. Esitysluonnos muuttaisi maan vuokraamisesta saadut tulot pääomatuloiksi, kuten on toivottu. MTK:n veroasioista vastaava johtaja Timo Sipilä ei silti ole tyytyväinen luonnokseen. Hänen mukaansa se voi vaarantaa maatilojen sukupolvenvaihdokset. ”Esitysluonnoksen mukaan verovuoden aikana vuokrattuja maatilan osia ei luettaisi maatalouden nettovarallisuuteen. Vaarana olisi, ettei vuokrattuja omaisuuseriä voitaisi luovuttaa verovapaasti tilan jatkajalle. Se olisi omiaan hidastamaan ja estämään maatilojen sukupolvenvaihdoksia.” Sipilän mukaan luonnokseen pitäisi lisätä säännös, jonka mukaan maatalouden nettovarallisuuden määrittelyperusteiden muutos ei estä tuloverolain 48. pykälän mukaista luovutusvoiton verovapautta eikä perintöja lahjaverolain 55. ja 56. pykälän mukaisia sukupolvenvaihdoshuojennuksia. Nykyisin maan vuokraamisesta saatavat tulot luetaan maataloustuloksi, joka jaetaan tilan nettovarallisuuden mukaan ansioja pääomatuloon. Metsätiloilla ei ole nettovarallisuutta, joten vuokratulot verotetaan ansiotuloina, mikä ei palkansaajille useinkaan ole edullista. TUULIVOIMALOIDEN VUOKRAT MUUTTUMASSA PÄÄOMATULOKSI Hallituksen esitysluonnos ei kaikilta osin tyydytä MTK:ta. SAMI KARPPINEN SAKSASSA tuulivoimarakentaminen on muutaman laihan vuoden jälkeen kiihtymässä, ja kilpa rakentamiseen soveltuvan maan vuokraamisesta kiristyy. Lisävauhtia rakentamiseen toi viime vuonna voimaan astunut tuuli maalla -laki (Wind-an-Land-Gesetz), jolla tavoitellaan kahta prosenttia Saksan maa-alasta tuulivoimaloiden käyttöön vuoteen 2032 mennessä. Kaksi prosenttia Saksan maapinta-alasta on 715 000 hehtaaria. Tuulivoimayhtiöiden katseet suuntautuvat aiempaa tiukemmin metsiin, sillä rakentamisen ehtoja höllennetään muun muassa sallimalla voimaloiden rakentaminen maisemansuojelualueille. Viime vuoden lopussa Saksassa oli 28 677 maatuulivoimalaa, ja ne tuottivat sähköä 140 terawattituntia. Määrä on kymmenkertainen Suomeen verrattuna. Suomessa oli viime vuonna 1 601 tuulivoimalaa. Pinta-alaltaan Saksa on vain kuusi prosenttia Suomea suurempi. Ennen tuuli maalla lain säätämistä tuulivoiman rakentaminen oli Saksan hallituksen mukaan mahdollista noin 0,8 prosentilla maapinta-alasta. Jopa 200 000 euron vuositulot ”Uusista tuulivoimaloista tarjotaan metsänomistajille yleisesti 100 000 euron vuosivuokraa. Summat ovat jopa moninkertaisia verrattuna vuokriin, joita maksetaan jo toiminnassa olevista tuulivoimaloista”, kertoo metsäasiantuntija Stephan Schweiger Baden-Württenbergin osavaltiossa toimivasta Forstamt Emmendingenistä. Seitsemän megawatin voimaloista, joiden napakorkeus on yli 160 metriä, maksetaan Deutscher Waldbesitzer (Saksalainen metsänomistaja) -lehden mukaan 80 000–200 000 euron vuosivuokria. Vuokran suuruuteen vaikuttavat muun muassa tuuliolosuhteet. Tuulivoimaloille sopivista alueista kilpailevat monet samat yhtiöt, jotka rakentavat tuulivoimaa Suomeenkin. Esimerkiksi Prokon ja Abo Wind ovat tuttuja nimiä myös Suomessa. Saksassa tuulivoimayhtiöt ovat kiinnostuneita erityisesti kirjanpainajien ja myrskyjen tuhoamista metsäalueista. Myös metsänomistajalle tuulivoima voi olla helppo ratkaisu tuhoutuneen metsän osalta. Ajatus tuhoutuneiden metsien viljelystä on usein vieras. Kaikilla metsänomistajilla ei myöskään ole rahaa metsänviljelyyn, sillä tuhopuusta saadut tulot ovat saattaneet kulua puunkorjuuseen. Saksan tavoitteena on, että maan sähköstä 80 prosenttia tuotetaan vuonna 2030 uusiutuvalla energialla. Maa aikoo olla hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä. UUSI LAKI VAUHDITTAA TUULIVOIMAA SAKSASSA Tuulivoiman vaikutus 10 hehtaarin metsätilan käypään arvoon. (Metsätaloudellinen arvo 44 840 euroa) Tuulivoimasopimuksen arvo Tilan kokonaisarvo verojen jälkeen Vuokrasopimus tehty 1 181–2 526 euroa 46 021–47 366 euroa Lainvoimainen rakennuslupa myönnetty, kapasiteettiin perustuva vuokra 6 472–16 170 euroa 51 312–61 010 euroa Toimintansa aloittanut laitos, kapasiteettiin perustuva takuuvuokra 48 140 euroa 92 980 euroa Lähde: Metsätilojen arvonmääritys tuulivoima-alueilla -opinnäytetyö, 2023 Tuulivoimahankkeiden vuokratuottojen arvioinnissa käytettävät diskonttokorot Vaihe diskonttokorko, % Vuokrasopimus tehty, kaavoitusta haetaan 13 Kaavoitus aloitettu 12 Kaavoitus valmistunut 11 Hanke saanut rakennusluvan 10 Investointipäätös tehty 7 Voimala rakenteilla 6 Tuotanto aloitettu 5 Lähde: Metsätilojen arvonmääritys tuulivoima-alueilla -opinnäytetyö, 2023 Vuokran maksun alkamiseen kuluva aika Kaavoituksen vireille tulosta 6,3 vuotta Kaavan lainvoiman saamisesta 3,9 vuotta Lainvoimaisesta rakennusluvasta 2,7 vuotta Investointipäätöksestä 1,9 vuotta Lähde: Metsätilojen arvonmääritys tuulivoima-alueilla -opinnäytetyö, 2023 Saksassa ilmestyvien metsänomistajille suunnattujen lehtien sivut on vuorattu tuulivoimayhtiöiden mainoksilla. 10704_.indd 11 10704_.indd 11 26.3.2024 14.34 26.3.2024 14.34
PUUKAUPPA & TALOUS 28.3.2024 12 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN TYÖMARKKINOILLA käydään historiallista vääntöä kaapin paikan näyttäjästä. Vientiyritykset tuntevat vaikutukset nahoissaan, mutta metsätalouteen asti ne yltävät vaimeana kumuna. Vaikutukset puunkorjuuseen ja puukauppaan ovat toistaiseksi jääneet vähäisiksi ja tulevat viipeellä. Lakko ajoittuu talvikorjuun parhaaseen loppuvaiheeseen, ja hyviä korjuukelejä ei haluta hukata. Polttoainevarastot koneiden tankeissa ”Suurin uhka on polttoaine”, maan suurimman metsäkoneyrityksen Metsäkonepalvelu Oy:n toimitusjohtaja Teemu Tolppa sanoo. Kahdesta ensimmäisestä lakkoviikosta selvittiin, kaikki koneet olivat töissä ja autot liikkeellä, mutta tämän jutun painoon mennessä ja kolmannen lakkoviikon alkaessa tilanne on muuttunut ennustamattomaksi. ”Omat polttoaineet eivät riitä juuri pitemmälle kuin työpäivän loppuun, ja seuraavan päivän tarve haetaan tienvarsien dieselpisteiltä.” Metsäkonepalvelu korjaa kaikille isoille metsäyhtiöille. Lakkoviikot ovat olleet parhaimpien talvikorjuukelien aikaa, eikä tähän aikaan vuodesta varastoitu puu pilaannu. ”Kelirikkoon varautuminen olisi alkanut joka tapauksessa pääsiäiseltä.” Sahateollisuus säpsähti Sahateollisuus ry:n puheenjohtaja Matti Kylävainio luonnehtii toimitusviivästyksiä merkittäviksi. ”Satamalakon vaikutuksia paikkaillaan syksyyn saakka. Kolmen viikon aikana menetettyä kuljetuskapasiteettia ei kurota nopeasti kiinni rajallisen laivaja konttisaatavuuden vuoksi.” Kemiallisen metsäteollisuuden alasajo vaikeuttaa sivuvirtojen eli lähinnä sahahakkeen ja kuitupuun toimituksia ainakin alueellisesti. ”Mikäli tilanne jatkuu pitkään eikä ole varmuutta tehtaiden puunkäytöstä, joudutaan puunkorjuu keskeyttämään sinistymisvaarankin vuoksi. On todennäköistä, että myös sahapuun käyttö pienenee tuotannon rajoitusten seurauksena.” Myös Koskisen Oyj:n toimitusjohtaja Jukka Pahta arvioi, että patoutuneen kuljetustarpeen purku ja tilanteen normalisoituminen vie viikkoja. ”Suomen kilpailukyky halvasta valuutasta nauttivan ruotsalaisen teollisuuden kanssa on heikUhkaava tilanne, lakoilla pitkät seuraukset Satamalakko on pysäyttänyt metsäteollisuuden viennin, mutta metsään asti vaikutukset yltävät lievinä – toistaiseksi. Lakkoilu vaikeuttaa myös raakapuun saatavuutta. Metsä Group pysäytti Kemin-tehtaat puutavaran rautatiekuljetusten keskeytymisen vuoksi. M IK KO H ÄY RY N EN ”Satamalakon vaikutuksia paikkaillaan syksyyn saakka.” 10705_.indd 12 10705_.indd 12 26.3.2024 14.35 26.3.2024 14.35
AJASSA 28.3.2024 Metsälehti.fi 13 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 74,14 s 75,51 s 57,40 s 27,33 s 29,11 s 27,88 s .. 36,38 s Uudistushakkuu 75,90 s 76,19 s 60,28 s 27,75 s 29,86 s 29,31 s .. 36,86 s Harvennushakkuu 69,09 s 70,96 s 50,14 s 27,61 s 28,58 s 27,74 s .. .. Ensiharvennus .. 51,12 s .. 20,75 s 21,41 s 20,91 ? .. .. Hankintahinnat 74,68 s 74,15 s 64,05 s 45,33 ? 46,99 s 46,62 s .. .. s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 74,17 s 75,93 s 55,75 ? 28,27 s 29,27 s 28,46 s 34,56 s 35,36 s Uudistushakkuu 76,45 s 77,04 s 59,36 ? 28,54 s 30,16 s 29,95 s 36,09 s 36,70 s Harvennushakkuu 68,99 s 69,21 s 49,14 s 28,60 s 28,54 s 28,10 s .. .. Ensiharvennus .. .. .. 21,83 s .. 22,59 s .. .. Hankintahinnat 76,05 ? 79,55 ? .. 48,74 s .. 48,68 s .. .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 71,19 s 72,35 s .. 28,76 s 30,92 s 27,36 s 35,73 s 35,39 ? Uudistushakkuu 73,35 s 73,80 ? .. 31,35 s 32,43 s 29,13 s 37,63 ? 37,41 s Harvennushakkuu 66,74 s 66,12 s .. 27,27 s 27,90 s 26,08 s 34,37 s 33,01 ? Ensiharvennus .. .. .. .. .. .. .. .. Hankintahinnat 70,22 ? 68,98 s .. 46,89 ? 46,94 ? 46,88 ? .. .. s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 67,36 s 67,72 s .. 26,08 s 27,71 s 24,56 s 32,39 s 33,10 s Uudistushakkuu 69,55 s 69,19 s .. 28,76 s 29,16 s 27,48 s 34,61 s 34,31 s Harvennushakkuu 61,83 s 61,69 s .. 24,54 s 25,70 s 23,35 ? 30,00 s 30,34 s Ensiharvennus .. .. .. .. .. .. .. .. Hankintahinnat .. .. .. 46,49 s .. .. .. .. s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 63,25 s 61,44 s .. 24,38 s 26,36 s 22,73 s 30,58 s .. Uudistushakkuu 65,53 s 63,41 s .. 27,14 s 27,65 s 24,46 s 32,73 s .. Harvennushakkuu 59,62 s 59,83 s .. 23,78 s 25,19 s 22,44 s 29,40 s .. Ensiharvennus .. .. .. .. .. .. .. .. Hankintahinnat .. .. .. .. .. .. .. .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 70,32 s 71,10 s 42,85 s 27,01 s 29,20 s 27,22 s 32,86 s 33,25 s Uudistushakkuu 71,68 s 71,74 ? 43,73 ? 28,65 s 30,58 s 28,61 s 34,63 s 34,02 s Harvennushakkuu 66,05 s 66,24 s 39,99 s 26,73 s 28,28 s 26,30 s 31,55 s 31,39 s Ensiharvennus 41,58 s .. .. 20,32 s .. .. 27,16 s .. Hankintahinnat 67,92 s .. .. 47,33 s .. 48,23 ? .. .. ET EL Ä-P OH JA NM AA s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 72,17 s 74,58 s 61,18 s 27,46 s 29,25 s 27,88 s 34,64 s 35,62 s Uudistushakkuu 74,19 s 75,67 s 64,36 s 29,03 s 30,44 s 29,73 s 35,95 ? 36,56 s Harvennushakkuu 67,36 s 68,52 s 54,15 s 27,28 s 28,57 s 27,43 s 33,94 s 34,27 s Ensiharvennus 50,83 s 49,99 s 41,85 ? 21,68 s 23,22 s 22,00 s 27,97 s 30,10 s Hankintahinnat 72,66 s 74,05 s 65,70 s 47,56 s 48,33 s 47,97 s 52,09 s .. KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 9-11 keskiarvo s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 72,11 s 73,70 s 63,58 ? 28,25 s 29,46 s 29,12 s 39,07 s 37,73 s Uudistushakkuu 74,34 s 75,09 s 67,36 ? 29,89 s 31,70 s 31,65 s 38,88 ? 39,03 ? Harvennushakkuu 67,89 s 67,45 s 56,10 s 28,34 s 29,12 s 28,96 s 39,23 s 36,69 s Ensiharvennus 50,70 s 50,41 s .. 22,46 s 23,69 s 22,54 s 31,90 s .. Hankintahinnat 70,92 ? 71,57 ? 67,13 s 47,91 s 48,72 s 48,61 s .. .. s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 73,70 s 75,32 s 66,85 s 28,37 s 29,42 s 28,82 s 35,87 s 36,57 s Uudistushakkuu 75,74 s 76,42 s 69,55 s 29,76 s 30,90 s 30,55 s .. .. Harvennushakkuu 68,71 s 69,38 ? 60,20 s 28,91 s 28,89 s 29,17 s 35,27 s 34,89 s Ensiharvennus 52,84 s 51,01 s .. 22,71 s 23,96 s 22,94 s .. .. Hankintahinnat 74,37 s 73,82 s 66,82 ? 49,24 s 49,10 s 48,87 s .. .. KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA ›› METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Milj. m Viikko-ostojen määrä koko Suomessa 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 52 2024 2023 2022 Viikko 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke €/m 3 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 10 20 30 40 50 60 70 80 2004 2011 2015 2019 2024 2007 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 539 469 Puukauppamäärä vko 11 ko. Pyrimme kompensoimaan sitä muun muassa toimitusvarmuudella, jonka häiriintyminen on erittäin huono asia.” Sahateollisuuden isoin uutinen on ollut Versowoodin ilmoitus koko 900 hengen henkilöstöä koskevista muutosneuvotteluista. Toimitusjohtaja Ville Kopra sanoo sitä varautumistoimeksi epävakaassa ympäristössä. ”Laitosten pysäyttämiselle ei tällä hetkellä ole tarvetta, mutta katsomme asiaa päivä ja viikko kerrallaan ja tilanteeseen voidaan reagoida yksikkökohtaisesti. Ketju on pitkä ja pahimmillaan myös hakkuita voidaan joutua rajoittamaan.” Historiaan tilapäishäiriönä? UPM vastasi lakkoon kovimmin ja ilmoitti kaikkia tehtaita koskevista muutosneuvotteluista, mahdollisista lomautuksista, neljän tehtaan pysäytyksestä ja palkanmaksun keskeytyksistä. UPM:n yksityispuukaupan johtaja Janne Kiiliäinen toteaa, että lakoilla ja tehtaiden pysäyttämisillä ei ole puukauppavaikutuksia. Myös korjuu on jatkunut normaalisti. Myös Stora Enson metsäjohtaja Janne Partaselta tulee sama viesti, että lakko ei vaikuta puumarkkinoihin. ”Kotimaan puunhankinnan kasvattaminen jatkuu ja mahdolliset puunkäytön vähennykset kohdistetaan ensisijaisesti tuontipuuhun.” Partanen korostaa puuntarpeen tasaisuutta. ”Puunkorjuu pyörii tällä hetkellä täysillä ja kelit hyödynnetään täysimääräisesti.” Myöskään Metsä Groupilla lakkojen ei nähdä vaikuttavan puukauppaan, ja korjuu on jatkunut normaalisti. 10705_.indd 13 10705_.indd 13 26.3.2024 14.35 26.3.2024 14.35
28.3.2024 14 Metsälehti.fi Päijät-Hämeessä tehtiin maaliskuun alussa iso puukauppa, ainespuukertymän arvio oli lähes 4 000 kuutiota. Kesäkorjuukelpoinen, kuusivaltainen leimikko koostuu 11 hehtaarin päätehakkuusta ja 4,3 hehtaarin kasvatushakkuusta. Kauppa tehtiin metsänhoitoyhdistyksen avulla valtakirjakauppana. Yhdistys kilpailutti kaupan Kuutio.fi:n kautta. Tarjouksia tuli viisi, joista integraattiyhtiön tekemä runkohintatarjous oli merkittävästi muita korkeampi. Korjuu tehdään tulevan kesän aikana. Ennätysrunkohintoja Päijät-Hämeessä Päätehakkuu määrä, m 3 hinta, €/m 3 yhteensä, € Mänty, runkohinta 377 74 27 898 Kuusi, runkohinta 2973 75 222 975 Kuusilaho 55 25 1 375 Koivutukki 12 65,5 786 Koivukuitu 18 30 540 Energiaranka 1 22,5 22,5 Latvusmassa 606 32,5 19 695 Kasvatushakkuu Mäntykuitu 4 28,5 114 Kuusitukki 53 72,5 3842,5 Kuusikuitu 257 30 7710 Kuusilaho 4 22 88 Koivukuitu 4 28,5 114 Yhteensä ainespuu 3 757 m3, energiapuu 607 m3, 285 160 € Päijät-Hämeessä tehtiin maaliskuun alussa iso puukauppa, ainespuukertymän arvio oli lähes 4 000 kuutiota. Kesäkorjuukelpoinen, kuusivaltainen leimikko koostuu 11 hehtaarin päätehakkuusta ja 4,3 hehtaarin kasvatushakkuusta. Kauppa tehtiin metsänhoitoyhdistyksen avulla valtakirjakauppana. Yhdistys kilpailutti kaupan Kuutio.fi:n kautta. Tarjouksia tuli viisi, joista integraattiyhtiön tekemä runkohintatarjous oli merkittävästi muita korkeampi. Korjuu tehdään tulevan kesän aikana. Ennätysrunkohintoja Päijät-Hämeessä Päätehakkuu määrä, m 3 hinta, €/m 3 yhteensä, € Mänty, runkohinta 377 74 27 898 Kuusi, runkohinta 2973 75 222 975 Kuusilaho 55 25 1 375 Koivutukki 12 65,5 786 Koivukuitu 18 30 540 Energiaranka 1 22,5 22,5 Latvusmassa 606 32,5 19 695 Kasvatushakkuu Mäntykuitu 4 28,5 114 Kuusitukki 53 72,5 3842,5 Kuusikuitu 257 30 7710 Kuusilaho 4 22 88 Koivukuitu 4 28,5 114 Yhteensä ainespuu 3 757 m 3 , energiapuu 607 m 3 , 285 160 € PUUKAUPPA JA TALOUS TUORE PUUKAUPPA MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI SAMI KARPPINEN, KUVA VENÄLÄISEN koivutukin tuonnin loppuminen näkyy puumarkkinoilla kahdella tavalla: etelässä hinnannousuna ja pohjoisessa huhuina hankinta-alueen laajentumisesta. Hankinta-alueen pohjoisraja on ollut suunnilleen entisen Oulun läänin eteläraja, länsiosaltaan Ouluun päin venyen. Koivutukin koe-eriä tiedetään menneen Oulun pohjoispuoleltakin, mutta ei erityisen korkeaan hintaan. Koivutukin hinta lähti nousemaan reilu vuosi sitten useilla eteläisillä hinta-alueilla. Tilastot osoittavat, että Savo-Karjalan alueella hinnannousu on jatkunut ja koivutukki hipoo jo havutukin hintoja, mutta Etelä-Suomessa hinnannousu pysähtyi syksyllä sinänsä korkealle tasolle. Tarjouksissa isoja eroja ”Osassa tarjouksista koivutukki on jo saattanut ohittaa havutukin hinnat. Parhaissa koivutukkikohteissa koivutukin hinta on kaksinkertaistunut muutaman vuoden takaiseen verrattuna”, Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen johtaja Jari Yli-Talonen sanoo. Tarjousten välillä on suuria eroja. Osalla tarjoajista on viime viikkoina nähty merkittävä tarjoustason nosto kesäja kelirikkoleimikoissa. ”Muutos on tapahtunut yhtäkkiä ja se selviää vain kilpailuttamalla leimikot.” Koivutukkia varastossa Sastamalassa toimiva Riga Wood sorvaa noin 130 000 kuutiometriä koivutukkia vuodessa. Metsäpäällikkö Timo Uotila vahvistaa, että hinnat ovat parhaimmillaan lähellä havutukkia, mutta vain puhtaissa koivikoissa. ”Havutukkivaltaisten leimikoiden sekapuuna koivutukki on edelleen selvästi havutukkia edullisempi.” Hyvän korjuutalven johdosta koivutukkia on varastoissa, joillakin myös lumivarastoissa. ”Koivutukki säilyy havutukkia paremmin, joten talvipuilla moni pääsee nyt kesän yli tai ainakin kesäkorjuun tarve vähenee”, Uotila sanoo. Koivutukki kolkuttelee havutukin hintoja Hintaralli käy kiivaana varsinkin puhtaissa koivuleimikoissa. Koivutukin hinta on ollut nousussa noin vuoden. Iso kauppa runkohinnalla 40 50 60 70 80 Koivutukki kirii kiinni havutukkeja Mänty-, kuusija koivutukkien kantohinnat Savo-Karjalassa vuoden 2022 viikosta 11 vuoden 2024 viikkoon 11. €/m 3 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki 11/2022 10/2023 09/2024 Lä hd e: Lu ke ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Meillä metsätilakauppa käy! 10705_.indd 14 10705_.indd 14 26.3.2024 14.35 26.3.2024 14.35
Omaan metsään syntyy tunneside Metsät ympäröivät Anna-Maijan kotipaikkaa. Nuorena niissä tuli vietettyä paljon aikaa, milloin mistäkin syystä: leikkien, liikkuen ja oleillen. Vaikka omat metsät paikkana olivatkin tuttuja, niin vasta vuoden 2023 aikana Anna-Maija tutustui niihin läheisemmin myös käytännön asioiden puolesta. Alkuvuodesta Anna-Maija haki metsänomistajille tarkoitettuun metsäalan koulutukseen. Tutkinnon suorittaminen toi oman metsän lähemmäksi kuin ennen. ”Vaikka metsä olikin minulle paikkana tuttu, niin eihän minulla silloin ollut tietoa esimerkiksi siitä, missä meidän metsämme takaraja kulkee”, Anna-Maija naurahtaa. ”Nyt minulla on selkeä käsitys siitä, millaisia omat metsämme ovat.” Metsäalan tutkinnon suorittaminen herätti myös uudenlaista kiinnostusta ja innostusta omaa metsää kohtaan. Metsä vaatii työtä, eikä se pysy hyvässä kunnossa yksinään. Metsänomistajana on myös oltava ajan tasalla metsäasioista, kuten laeista ja sertifioinneista. Anna-Maija arvostaa omassa metsässä erityisesti luontoarvoa ja maisemallisuutta. Metsänhoidolla on mahdollista vaalia niitä arvoja, jotka aikanaan ovat synnyttäneet tunnesiteen metsää kohtaan. Metsästä huolehtiminen on perinnön vaalimista Anna-Maijan kanssa perheen metsiä hoitaa veli. Aikaisemmin Anna-Maija hoiti metsänomistuksen laania.fi kirjallista puolta, mutta koulutuksen myötä myös metsänhoito on tullut tutuksi. Savinaisten metsä on perintöä omilta vanhemmilta ja Anna-Maija kokeekin, että yksi parhaista asioista omassa metsässä on vanhempien tekemän työnjäljen näkeminen. Äidin ja isän antama panostus metsään on merkityksellinen. ”Jos metsä jää hoitamattomaksi, kaikki se tehty työ menee lopulta hukkaan maisema-arvon ja puunlaadun heikentyessä”, Anna-Maija huomauttaa. Vanhemmat ovat halunneet jättää jälkikasvulleen arvokasta perintöä ja Anna-Maija kokee, että myös seuraava sukupolvi ansaitsee saada hyvin hoidettua metsää, josta on myöhemmin iloa monessa eri muodossa. Metsänhoidon menot muuttuivat tuloiksi Savinaisten metsät on kasvatettu talousmetsiksi, eli niistä on tavoitteena saada tuloa myöhemmin. Nyt nuoren metsän hoitoa tehdään viiden hehtaarin kokoiselle alueelle. Nuorelle kuusikolle on tehty aikaisemmin taimikonhoitoa, mutta ravinteikkaasta maasta ovat hyötyneet muutkin lajit kuin vain alalle istutetut kuuset. ”Totesimme veljeni kanssa, että tälle metsälle on kyllä tehtävä jotain hetimiten. Aluksi päätimme raivata sen itse”, Anna-Maija kertoo. Raivaus osoittautui kuitenkin yllättävän haastavaksi, sillä puuta kasvoi todella tiheästi. Pian työn aloittamisen jälkeen Anna-Maija ja veli huomasivat, että raivaamiseen menisi huomattava määrä aikaa ja energiaa. Niinpä he päättivät ottaa yhteyttä metsäasiantuntijaan, joka tunnisti nopeasti metsiköstä hyviä energiapuupaikkoja. Metsäkoneen työskentely mietitytti aluksi: millaista jälkeä omaan metsään mahtaa syntyä? Mieltä rauhoitti suunnittelu, jossa metsäkoneen ajourat ovat tiedossa jo ennakkoon ja toiveita otettiin hyvin huomioon. ”Saimme Laaniasta ja heidän työnjäljestään suosituksia. Heillä on käytössään energiapuun korjuuseen sopivat koneet ja giljotiinikoura, joilla korjuu voidaan hoitaa tehokkaasti ja metsää vahingoittamatta. Meillä oli myös valmiiksi tieto taitavasta metsäkoneenkuljettajasta”, Anna-Maija toteaa. Energiapuun korjuun myötä nuoren metsän hoidon menot muuttuivat tuloiksi, jonka lisäksi hurja määrä aikaa ja energiaa säästyi muuhun tekemiseen. Raivaamalla puuaines olisi jäänyt hyödyntämättä nyt kaikki menee hyötykäyttöön energiaksi. Huoli nuoresta metsästä vaihtui helpotukseksi. ”Kyllä tästä vielä metsä tulee”, Anna-Maija sanoo hymyssä suin. Nuoren metsän kunnostus pelasti kuusikon tulevaisuuden Tarina Kaarramme maantieltä metsänlaitaan, jossa metsäkone hurisee työntouhussa. Nämä ovat Anna-Maija Savinaisen perheen perintömetsiä. Tien reunasta alkavassa metsikössä tehdään nuoren metsän kunnostusta ja sieltä kerätään energiapuuta. Vanhan pellon tilalle kasvatettu kuusimetsä ehti aiheuttaa huolta, sillä taimikonhoidosta huolimatta se oli päässyt vuosien varrella kasvamaan lähes läpäisemättömäksi tiheiköksi. Nyt huolen tilalla on kuitenkin huojennus. “Kyllä tästä vielä metsä tulee”, Anna-Maija toteaa hymyssä suin. Etsi oman alueesi metsäasiantuntija laania.fi MAINOS 10705_.indd 15 10705_.indd 15 26.3.2024 14.35 26.3.2024 14.35
28.3.2024 16 Metsälehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE SE PP O SA M U LI MIELESTÄNI SUOMALAISTEN metsien kyky sitoa hiilidioksidia tulee valjastaa metsänomistajan eduksi luomalla markkina käänteiselle päästökaupalle. Suomen tuleekin viipymättä käynnistää käänteisen päästökaupan valmistelutyö. Tämä tulee resurssoida rahallisesti ja osaamismielessä mahdollisimman tukevasti. Käänteisessä päästökaupassa metsänomistaja myy metsänsä kykyä poistaa ilmakehästä hiilidioksidia. Kauppa on käänteinen verrattuna jo voimassaolevaan päästökauppaan, jossa ostetaan oikeuksia päästää ilmakehään kasvihuonekaasupäästöjä, kuten hiilidioksidia. Käänteisessä päästökaupassa kaupan kohteena on ilmakehästä poistettava hiilidioksidi. Kasvihuonekaasujen ilmakehään päästämisen oikeuksia koskeva päästökauppadirektiivi tuli voimaan vuonna 2003. Päästöjen vähentäminen markkinamekanismia hyödyntämällä on kiistatta ollut EU:n onnistuneimpia keinoja torjua ilmastonmuutosta. Päästökaupan volyymiksi arvioitiin 90 miljardia euroa vain kuusi vuotta direktiivin voimaantulon jälkeen. METSIEN HIILINIELUISTA KÄÄNTEINEN PÄÄSTÖKAUPPA – ISO MAHDOLLISUUS Käänteisen päästökaupan luomiseen tarvitaan finanssialan osaajia. He ovat tuotteistamisen mestareita, kirjoittaa Investors House Oyj:n toimitusjohtaja Petri Roininen. A N TE RO A A LT O N EN Käänteisessä päästökaupassa metsänomistaja myy metsänsä kykyä poistaa ilmakehästä hiilidioksidia. ”Kuviolle tulossa energiapuuhakkuu vielä näille lumille.” Metsä-masa YKSITYISTEN METSIEN hiilinielujen laskeminen osaksi valtioiden hiilitasetta on massiivinen virhe, joka voi käydä Suomelle hyvin kalliiksi, ellei asiaa korjata. Käytännössä hiilinielujen sosialisoinnista on seurannut se, etteivät yksityiset metsänomistajat voi myydä metsiensä hiilinieluja yrityksille, vaikka ostohaluja olisi. Tämän seurauksena Suomen valtio voi joutua ostamaan hiilinieluja muualta, panostamaan miljardeja suojeluun sekä lykkäämään hakkuita valtion mailla, vaikka yksityinen pääoma voisi hoitaa hiilinielut kuntoon nopeasti ja tehokkaasti niin, että metsänomistajat vaurastuisivat ja valtio saisi hiilinielukaupasta verotuloja. Kotimaisetkin yritykset joutuvat nyt ostamaan hiilinieluja ulkomailta voidakseen kertoa asiakkailleen olevansa hiilineutraaleja tai jopa hiilinegatiivisia. Niin sanotun lisäisen hiilensidonnan merkitys on jäänyt nappikaupaksi. Normaalin oikeustajun mukaan yksityisen metsänomistajan pitäisi saada päättää, myykö hän omasta metsästään puuta vai hiilinieluja vai molempia. Aktiivisimmat metsänomistajat ovat jo tutkineet, voisivatko he haastaa valtion oikeuteen hiilinielujensa varastamisesta. Se on vielä vaikeaa, koska lainsäädäntö on vasta muotoutumassa. Todennäköisesti kanteita Euroopan yhteisön tuomioistuimeen hiilinielujen sosialisoinnista nähdään vielä. VIEREISESSÄ YLIÖSSÄ TOIMITUSJOHTAJA Petri Roininen muistuttaa, kuinka nopeasti ja tehokkaasti markkinat kanavoivat kymmeniä miljardeja euroja raskaan teollisuuden päästöjen vähentämiseen. Samankaltaiset mekanismit voisivat hoitaa myös Suomen hiilinielut kuntoon ilman julkisia varoja tai yksityismetsien käyttöön puuttumista. Pohjois-Amerikassa metsät ovat kasvava osa päästökauppaa. Päästäjä voi Yhdysvalloissa ostaa päästöjään vastaavan nielun metsänomistajalta. Siellä ongelmana on se, että ostettu hiilinielu haihtuu entistä useammin savuna ilmaan ilmaston lämmetessä ja metsäpalojen yleistyessä. Suomessa metsät ovat hyvin hoidettuja, mikä vähentää metsäpalon riskiä. Suomessa metsäpaloja voidaan myös rajoittaa tehokkaasti kattavan metsätieverkoston ansiosta. Suomella olisi näin hyvät edellytykset nousta laadukkaiden hiilinielujen tarjoajien kärkikastiin. PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi PS. Lue verkkosivuiltamme syventäviä juttuja Metsäalan Asiantuntijat ry:n kanssa tekemämme petokyselyn tuloksista. ANTAA MARKKINOIDEN HOITAA HIILINIELUT 10706_.indd 16 10706_.indd 16 26.3.2024 14.37 26.3.2024 14.37
28.3.2024 Metsälehti.fi 17 VOI olla kyse ikääntymisen tuomasta harhaluulosta, mutta luulen erottavani metsän piirteitä entistä tarkemmin. Vaihtelun tunnistaminen on varsin hyvä asia, sillä sellaisia metsät luonnostaan ovat. Eroja on metsäkuvioiden mittaluokasta yksittäisten puiden tasolle. Tämä pitää huomioida metsien käsittelyssä: täsmämetsänhoidolla. Perusesimerkki täsmämetsänhoidosta on se, että hakkuuaukolla osataan metsänuudistamistoimissa vaihtaa istutettavaa puulajia ja maanmuokkaustapaa sen mukaan, miten kasvupaikka ja maaperän koostumus vaihtelevat. Karuun rinnemaahan mäntyä, rehevämmälle kohdalla kuusta ja märkään painanteeseen tervaleppää. Täsmämetsänhoitoa ovat myös tulevaisuuden ”älyharvesterit”, siis metsäkoneet, jotka kertovat konekuskille puun tarkkuudella, mitä kannattaa tehdä. Toistaiseksi täsmällisyys on vielä hyvän idean tasolla. Metsätöiden valtamenetelmänä ovat yhä rutiini ja saman kaavan mukaan toimiminen. Jos olet mielestäsi huomioinut puulajien tai metsärakenteen vaihtelua omassa metsässäsi onnistuneesti, pistä viestiä. Hyviä esimerkkejä kaivataan. HIILINIELUIHIN PERUSTUVA KÄÄNTEINEN päästökauppa voi olla jo voimassa olevan päästökaupan kaltainen mahdollisuus. Tavoitteena olisi luoda hiilidioksidin sidonnalle päästökauppaa vastaavat markkinat. Niin sanottuja hiilipörssejä on aikaisemmin selvitetty muun muassa vuonna 2019 ympäristöministeriön toimeksiannosta. Ympäristöministeriön selvityksestä puuttui kaupallinen ja finanssialan näkökulma. Käänteisen päästökaupan luomiseen tarvitaan finanssialan osaajia. He ovat tuotteistamisen mestareita oli kyse rahasta, liiketoiminnasta, appelsiinisadoista, kuparista – tai hiilensidonnasta. Vain ilmastovoimin asia jää aikomukseksi. EU:n intressi hiilipörssin tai käänteisen päästökaupan kehittämiseksi on osoittautunut rajalliseksi. EU vaikuttaa toimivan asiassa mieluummin velvoitteiden ja säädösten kuin markkinaehtoisuuden kautta. Meidän ei tule tyytyä vain sääntömääräisyyteen – päästökauppakin perustuu markkinaehtoisuuteen. Markkinaja hintamekanismi ovat parhaat tavat edistää hiilineutraaliustavoitteita. Käänteistä päästökauppaa ei kuitenkaan synny, elleivät sellaiset maat lähde liikkeelle, jotka valtioina omistavat tai joiden kansalaiset omistavat metsää. Meidän ei pidä tyytyä siihen, että hiilinielut ovat ”valtion taseessa”. Metsät ovat suurelta osin yksityisessä omistuksessa, ja maassa on 600 000 metsänomistajaa. Kyse voi olla omistusoikeudesta ja aivan varmasti kyse on kannustimista. Meidän ei myöskään tule tyytyä siihen, että puhutaan vain hiilensidonnan lisäämisestä. Tai peräti hiilinielulaskennalla mahdollisesti aiheutuvista kustannuksista. Meidän on ajateltava metsien kokonaiskykyä sitoa hiilidioksidia ja tuotteistettava se – suomalaisen metsänomistajan eduksi. EHDOTTAISINKIN, ETTÄ VALTIO käyttää tuntuvan summan – sanotaan 20 miljoonaa euroa – hiilensidonnan markkinan luomiseen sekä käänteisen päästökaupan valmisteluun ja toteutukseen. Hartioiden levittämiseksi hankkeessa tulisi toimia yhdessä Ruotsin ja mahdollisesti Norjan kanssa, joilla on samansuuntaiset intressit. Selvityksen osana tutkittaisiin, onko käänteinen päästökauppa kytkettävissä nykyiseen päästökauppamekanismiin vai toteutettavissa siitä erillisenä. Suomen kansallisena etuna ei ole ylläpitää hiilensidontaa sääntelypohjaisesti, vaan tuotteistaa se käänteisen päästökaupan kaltaisen markkinamekanismin kautta. Tässä voi olla sekä Suomelle että sadoille tuhansille yksityisille metsänomistajille iso mahdollisuus, jota ei saa hukata. Aika toimia on nyt. PETRI ROININEN KIRJOITTAJA ON INVESTORS HOUSE OYJ:N TOIMITUSJOHTAJA. WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP VALTTERI SKYTTÄ Uusi kysymys: Ottaisitko maillesi tuulivoimaa? Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. i Oletko vakuuttanut metsäsi hyönteistuhojen varalta? Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 Kyllä 45% En 55% neet alueelle 50 hehtaarin AJASSA ”Lakon aikana näkee ja lukee monenlaista toimintaa. Vaikuttaako se miten tuleviin puukaupan tarjouspyyntöihin ja toteutuviin puukauppoihin?” Puukauppa ”Huomenna teen kaupat, sillä kohta ei kauppa käy.” Visakallio ”Lakkotoimet eivät vaikuta puukauppoihini. Myyn, jos joku tulee ostamaan sovittuun hintaan.” Jätkä ”Niin minäkin. Varmaan tulee vähäksi aikaa katkos. Yllättävän hyvät hinnat.” Timppa ”Noin 2 000 kuution edestä kauppoja sisässä, niin ei mikään hengen hätä uusia tehdä. Pitää seurata tilannetta. Eivät uudet kaupat pois suljettuja ole, mutta ei hätä, kun entisissäkin on vielä sulattelemista.” Makarov ”Ei vaikuta, kaikki lakot loppuvat aikanaan, ei ole sen takia kiirettä puukaupoille, tehdään polttopuut ensin keväällä kaikessa rauhassa. Tässä lakkosumassa olisi joillain firmoilla/mhy:illä iskun paikka lisätä vientiä Ruotsiin, varsinkin Pohjois-Suomesta. Rekalla rajan yli ja siitä junaan ja tehtaalle. Luulisi olevan kannattavaa businestä.” Apli ”Vaikuttavathan ne lakot joskus tulevaisuudessa, kun puun kysyntä vähenee tehtaiden/sahojen lopettaessa toimintaympäristön epävakauden takia. Ay-pomojen hanke kusee työntekijöiden housuihin samalla kun työpaikat vähenevät.” Puuki ”Katsotaan kysyntä ja hintataso keväämmällä. Poliittiset lakot yhteen päivään ja yhteen lakkoon per syy rajoittava laki on tulossa vapuksi näillä näkymin. Muutkin uudistukset tulevat tässä pikkuhiljaa voimaan ja sitten voidaan toivottavasti palata normaaliin.” Panu ”Lupasin kuitenkin hommata autokuorman havukuitua muiden puiden lisäksi tien viereen. Suhteellisen pettynyt hintaan, jäi 49 €/m 3 . Noussut kuitenkin joka kysymällä.” Puu Hastelija ”Ollaan vain aivan huoletta. Ei yksikään saha tai sellutehdas parin viikon lakkoon kaadu. Jos kaatuu, niin se olisi kaatunut joka tapauksessa.” Nostokoukku ”Silti puun hinta on halpaa ja hyvälaatuista verrattuna moneen muuhun maahan. Keski-eurooppalaiset ostavat suomesta sahat sen takia. Lisäksi Suomessa puun korjuu on helppoa ja halpaa, vuoristoisissa maissa se on kallista ja vaikeaa.” Kalle Kehveli Verkkokeskustelu: Vaikuttaako lakkoilu puukauppaasi? SA M I TI RK KO N EN Täsmälleen – kuten pitää 10706_.indd 17 10706_.indd 17 26.3.2024 14.37 26.3.2024 14.37
METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 28.3.2024 18 Metsälehti.fi VALTTERI SKYTTÄ METSÄN käsittely sysää liikkeelle merkittäviä määriä kiintoainesta, humusta ja ravinteita. Vesistökuormituksen vähentämisessä oleellista on ehkäistä päästöjen syntymistä ylipäänsä sekä pidättää valumavesiä erilaisilla vesiensuojelurakenteilla. ”Kaikki, mikä vähentää maan rikkoutumista, vähentää vesistökuormitusta. Erityisesti tulee välttää rikkomasta maan pintaa vesistöjen lähellä”, sanoo hydrobiologi ja projektijohtaja Taina Ihaksi Baltic Sea Action Groupista. Suometsissä on tärkeää välttää ojien avaamista turhaan. Kun ojia perataan, 50–90 sentin ojasyvyys riittää. Tätä syvemmistä ojista ei ole hyötyä puuston kasvun kannalta, joten ne lisäävät suotta vesistökuormituksen riskiä. ”Yli metrin syvät kuivatusojat ovat turhia ja voivat aiheuttaa liikakuivumista”, sanoo vesiensuojelun johtava asiantuntija Samuli Joensuu Tapiosta. Vesistökuormituksen näkökulmasta suometsissä on syytä välttää laajoja avohakkuita, kertoo johtava tutkija Mika Nieminen Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Niemisen mukaan hakkuiden vesistövaikutukset pysyvät kohtuullisina, kun puuston poistuma säilyy hakkuissa valuma-aluehehtaaria kohden alle sadassa kuutiossa. ”Pahimmat huuhtoumat tulevat silloin, kun valuma-alue vettyy voimakkaasti voimakkaiden hakkuiden seurauksena.” Kaivukatkoja ja lietekuoppia Ehkäisytoimien lisäksi tarvitaan vesiensuojelurakenteita, jotka hidastavat veden virtausnopeutta ja pidättävät metsätalousmailta valuvaa kuormitusta. ”Tärkein asia on, että vesiensuojelussa tarvitaan monia oikein mitoitettuja menetelmiä peräkkäin. Vesistökuormituksen vähentäminen ei saa perustua yhteen ja ainoaan suositeltuun menetelmään”, Joensuu sanoo. Tarvitaan niin ojakohtaisia vesiensuojelurakenteita kuin pintavalutuskenttiä. Yleisimpiä ojaverkostoon tehtyjä ratkaisuja ovat kaivukatkot, lietekuopat, putkipadot ja laskeutusaltaat. Ne keräävät ojissa kulkeutuvaa karkeampaa kiintoainesta tai ehkäisevät sen liikkeelle lähtöä. EHKÄISE JA PIDÄTÄ Metsistä valuvien vesien puhdistamisessa tarvitaan monia peräkkäisiä menetelmiä. Pintavalutuskenttiä tarvitaan nykyistä enemmän. Pintavalutuskentät ovat paras keino ravinteiden pidättämiseen. Kuivuneesta avosuosta on tehty pintavalutuskenttä ojituksen yhteydessä. Johdeojat ohjaavat veden ojaverkostosta keskemmälle suota. JA N I A N TI LA ”Kaikki, mikä vähentää maan rikkoutumista, vähentää vesistökuormitusta.” 10707_.indd 18 10707_.indd 18 26.3.2024 15.28 26.3.2024 15.28
METSÄSTÄ 28.3.2024 Metsälehti.fi 19 VESIENSUOJELUUN 1 ÄLÄ perkaa kaikkia ojia äläkä kaiva liian syvään, ojasyvyys on perattuna 50–90 cm. 2 PÄÄSTÖJEN pidättäminen vaatii useamman vesiensuojelurakenteen peräkkäin, pelkkä laskeutusallas ei riitä. 3 LISÄÄ jatkuvaa kasvatusta alaville alueille. Näin vältytään voimakkaimmilta maanmuokkauksilta ja vähennetään vesistökuormitusta. 4 VESISTÖJEN suojavyöhykkeillä ei pidä ajaa metsäkoneilla. Suojavyöhykkeiden pitää olla vaihtelevan levyisiä, ei pelkkää sertifikaatin minimivaatimusta kaikkialle. Hienoaineksen ja ravinteiden osalta ainoita tehokkaita vesien puhdistajia ovat laajat pintavalutuskentät, sanoo Nieminen. Pintavalutuskenttä on alue, esimerkiksi luonnontilaisen kaltainen suo, jonne ojitetun suoalueen vedet ohjataan. ”Uudet vielä julkaisemattomat tutkimustulokset näyttävät, että fosforin osalta valuma-alueella pitää olla pintavalutuskenttää tai kosteikkoa 5–10 prosenttia pinta-alasta, että vesien puhdistuminen on tehokasta”, Nieminen sanoo. Patoja eroosion estämiseksi Käytännön vesiensuojelutoimet vastaavat tällä hetkellä huonosti tutkimuksen suosituksia peräkkäisistä vesiensuojelurakenteista ja pintavalutuskentistä. Ely-keskuksessa pitkään työskennelleen Taina Ihaksin mukaan ojitusilmoituksissa vesiensuojelumenetelminä ovat edelleen pääsääntöisesti laskeutusaltaat ja lietekuopat. ”Kehittyneempiä menetelmiä, kuten pintavalutuskenttiä tai kosteikkoja, on tehty yksittäistapauksissa.” Parhaimpia kohteita pintavalutuskentiksi ovat luonnontilaiset suot. ”Kertaalleen ojitettuja alueitakin voi ihan hyvin suositella pintavalutuskentiksi, jos niitä ei enää hyödynnetä metsätalouskäyttöön”, Joensuu sanoo. Hänen mukaansa metsätalouskäyttöön soveltumattomien heikkotuottoisten ojitusalueiden ennallistamisella voidaan saavuttaa tuplahyöty: ennallistaminen parantaa luonnon monimuotoisuutta ja samalla ennallistettavaa suota voidaan hyödyntää vesistökuormitusta vähentävänä pintavalutuskenttänä. Ennallistaminen voi lisätä alkuun suon aiheuttamaa vesistökuormitusta, mutta pitkällä tähtäimellä ennallistettu suo on hyvä vesistökuormituksen vähentäjä. Luken Nieminen muistuttaa, että vesistökuormituksen näkökulmasta erityisen ongelmallisilla metsäalueilla tulee tehdä vesiensuojelussa täsmätoimenpiteitä, kuten patoja. ”Näitä ovat esimerkiksi korpiojitusalueet, joilla turve on pitkälle maatunutta ja ojat syöpyvät ojaeroosion vuoksi.” Pato hidastaa veden virtausta ja vähentää maa-aineksen irtoamista ojan reunoista veden vietäväksi. Metsälehti on osa Tapio-konsernia. METSÄTALOUDEN aiheuttamaa vesistökuormitusta ei synny vain soiden ojitusten seurauksena. Kaivukatkoja ja muita vesiensuojelurakenteita tarvitaan myös silloin, kun maata muokataan taimien istuttamiseksi. Esimerkiksi ojitusmätästysalueilla tulee tehdä samat vesiensuojelutoimet kuin kunnostusojituksissa. Jatkuva kasvatus vähentää metsämaan myllertämistä ja vesistökuormitusta etenkin turvemailla, mutta vesiensuojelua pitää miettiä hakkuutavasta huolimatta. ”Vaikka ojia ei kaivettaisikaan auki ja metsää käsitellään jatkuvan kasvatuksen menetelmillä, silti on hyvä tarkastella, onko vesiensuojelun tehostamiselle tarvetta”, sanoo johtava asiantuntija Tiina Ronkainen Tapiosta. Ronkaisen mukaan suometsäalueita voi ilmastonmuutoksen edetessä uhata kesäisin liian veden sijaan kuivuminen. Esimerkiksi oikein mitoitetuilla putkipadoilla pystytään vesiensuojelun lisäksi säätelemään veden pintaa niin, että suometsän kuivuusriski pienenee. Metsänomistaja saa rahoitusta vesiensuojelutoimien suunnitteluun ja toteutukseen uudesta metka-tukijärjestelmästä. VEDET HUOMIOON MYÖS MAANMUOKKAUKSISSA Oikeaoppinen laskeutusallas auttaa pidättämään kiintoainesta. Jos allas on liian pieni eikä hidasta riittävästi veden virtausta, allas voi syöpyä ja lisätä vesistökuormitusta. SA M U LI JO EN SU U , M ET SÄ N H O ID O N SU O SI TU KS ET Vesiensuojelurakenteiden tarkoitus on hidastaa veden virtaamisnopeutta. Kun vesi seisoo, kiintoaines ehtii laskeutua esimerkiksi laskeutusaltaan pohjalle. VA LT TE RI SK YT TÄ VINKIT 10707_.indd 19 10707_.indd 19 26.3.2024 15.28 26.3.2024 15.28
METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA 28.3.2024 20 Metsälehti.fi HAAPAVESI SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT ”PIENESSÄ muutaman sadan hehtaarin yhteismetsässä ei ole pitkällä aikavälillä järkeä. Kun mennään 30–40 vuotta eteenpäin, niin riidat, avioerot ja muut hankaluudet tekevät pienen toiminnasta vaikeaa”, paaluttaa Haapaveden yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja Markku Anttila. Näistä lähtökohdista Anttila on hoitokunnan puheenjohtajan roolissa kasvattanut vuonna 2016 perustettua Haapaveden yhteismetsää. Se on rakentunut hänen 2000-luvun taitteessa Haapavedeltä ostamiensa 500 metsähehtaarin ympärille. ”Työskentelin tuolloin amerikkalaisessa firmassa johtajana. Ne ovat töitä, jotka voivat loppua nopeastikin. Siksi ostin taloudelliseksi turvaksi metsiä. Ostaminen onnistui osin siksi, että monikaan ei halunnut hirvien tuhoamia taimikoita riesakseen.” Idea yhteismetsästä lähti liikkeelle, kun Anttila huomasi, ettei omalla jälkipolvella olisi mahdollisuuksia hoitaa metsiä itse. Alkuvaiheessa Anttila liitti yhteismetsään noin 250 hehtaaria metsiään, ja yhteensä pinta-alaksi muodostui 1 200 hehtaaria. Yhteismetsän syntyyn myötävaikuttivat myös Suomen metsäkeskuksen hanketoiminta, paikallinen metsänhoitoyhdistys sekä Metsähallitus. ”Metsähallitus edisti aiemmin yhteismetsien perustamista liittymällä osakkaaksi, toki osuudet yleensä myytiin toiminnan käynnistyttyä”, kertoo Metsähallituksen maankäyttöasiantuntija Jaana Karvonen. Karvonen toimi viime elokuuhun saakka Metsänhoitoyhdistys Haapavesi-Kärsämäen toiminnanjohtajana. Hän on myös itse yhteismetsän osakas ja nelihenkisen hoitokunnan jäsen. Iso kasvuloikka edessä? Parhaillaan hoitokuntaa työllistää mittava laajentumissuunnitelma. Haapavedellä ja lähikunnissa metsää omistava säätiö Ilmari Caseliuksen perilliset on kiinnostunut liittämään noin 2 300 hehtaarin metsäomaisuutensa Haapaveden yhteismetsään. ”Ajatus yhteismetsästä heitettiin säätiölle jo kymmenen vuotta sitten. Viime syksynä he ottivat ENEMMÄN KUIN OSIENSA SUMMA Haapaveden yhteismetsässä on vireillä laajentuminen, joka lähes tuplaisi pinta-alan 5 300 hehtaariin. Haapaveden yhteismetsän puheenjohtaja Markku Anttila (oik.) ja hakkuukoneyrittäjä Tuomo Seppälä vaihtoivat ajatuksia harvennusvoimakkuudesta ja keliolosuhteista Haapaveden Mieluskylällä metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun harvennusleimikolla. 10708_.indd 20 10708_.indd 20 26.3.2024 15.32 26.3.2024 15.32
28.3.2024 Metsälehti.fi 21 METSÄSTÄ Matti Kärkkäinen KIRJOITTAJA ON PROFESSORI JA PUUNTUOTTAJA. METSÄTALOUS ei ole merkittävä mikroja nanomuovien tuottaja, mutta ei aivan viatonkaan. Valistunut arvaus on, että aikanaan pieniksi partikkeleiksi hajoavia muovituotteita jää metsiin eniten varastokattamisen vuoksi. Energiapuun varastoja katetaan muoveja sisältävillä kalvoilla, ja niitä jää mytyiksi käärittynä metsäluontoon. Taimipakkaukset voivat sisältää muoveja, ja kuljetussyistä laatikot usein kääritään muovikalvoihin, jotka saattavat jäädä metsään. Sitä vastoin metsiin asennettavat muoviset komponentit eivät ole suuri ongelma. Veden johtamiseen käytetyn muoviputken (PE-HD) materiaalin puoliintumisaika palasiksi maassa on noin 5 000 vuotta ja PVC-putken ehkä puolet siitä. Jos putki vaihdetaan kerran sadassa vuodessa, se saadaan kyllä ehyenä kierrätykseen tai polttoon. Tukevan muovituotteen hidasta hajoamista todistaa se, että ihmisvoimaisen lannoitteen levityksen kulta-ajoilta peräisin olevia 50 vuotta vanhoja lannoitesäkkejä löytyy kivien koloista edelleen. METSISSÄ EI OLE tehty samanlaisia muovien inventointeja kuin rannoilla, mutta monien käsitys on, että lukumääräisesti valtaosa ongelmista tulee metsissä käyneiltä ihmisiltä. Metsäteiden levennyksiltä löytyy erityisesti marja-aikaan tupakantumppeja, eväspusseja, muovikääreitä, muovipusseja, kertakäyttöpulloja ja ties mitä. Katkeroituneen metsätiesiivoojan arvio oli, että suomalaiset rakastavat kolmioleipiä. Vai onko ongelma se, että ne pakataan todella tukevaan muovipakkaukseen? Kaupan mainos tiivistää ongelman: ”Valmis välipala ja kätevä eväsleipä retkille tai matkoille”. Pienuudestaan huolimatta tupakantumppi on vakava ongelma. Itse filtteri on muovia, ja kun se kerää poltettaessa tupakan haitta-aineita, siitä tulee ongelmajätettä. Jos kahta tupakantumppia pidetään vuorokausi litrassa vettä, vesi saastuu niin, että kaikki testikalat (paksupäämutu) kuolevat 96 tunnin kuluessa. Mitä tavallinen puuntuottaja voi tehdä pitääkseen metsänsä muovittomana? Ajankohtainen neuvo on, että puuntuottajan on syytä vaatia tekemissään sopimuksissa, että istutuksista huolehtiva organisaatio on järjestänyt metsänreunaan tuomansa pakkausmateriaalin keräämisen ja pois kuljetuksen. Samalla voi muistuttaa, ettei biopohjainen muovi ole sama asia kuin biohajoava muovi. Toisen metsää ei saa roskata millään muovilla. MUOVIT POIS METSÄSTÄ HAAPAVEDEN YHTEISMETSÄ PINTA-ALA 2 937 ha PUUSTO n. 220 000 m 3 PUUSTON kasvu n. 10 000 m 3 /v REKISTERÖITYJÄ omistajia 62, osuuksien summa 230,9 LIIKEVAIHTO vuonna 2023 n. 400 000 euroa YLIJÄÄMÄ/OSUUS vuonna 2023 600 euroa NELIHENKINEN hoitokunta, kokoontuu 5–6 kertaa vuodessa meihin yhteyttä”, Anttila kertoo. Hän näkee, että liitos olisi toteutuessaan kenties viimeinen iso kasvuloikka yhteismetsälle. ”Tässä vaiheessa olemme kiinnostuneita liittämään myös muita yhteismetsän kokonaisuuteen sopivia tiloja osuuksia vastaan tai ostamaan tiloja. Tämän jälkeen rauhoitamme liittymistilanteen ainakin pariksi vuodeksi”, hän arvioi. Yhteismetsän kiinnostus kohdistuu etenkin naapuritiloihin. ”Puustoiset tilat, joilta pystytään korjaamaan puuta myös kesäaikaan, ovat luonnollisesti kiinnostavia.” Yhteismetsän toimintaa edistää avoimuus, jonka puolesta puheenjohtaja liputtaa vahvasti. Tästä syystä yhteismetsän kotisivuilta löytyy tietoa esimerkiksi osuuksien toteutuneista kauppahinnoista. ”Tarvittaessa osakkaan pitää voida muuttaa osuus rahaksi hyvään hintaan alhaisilla vaihtokustannuksilla. Ulkopuolisella ostajaehdokkaalla pitää olla käytössään sama tieto kuin esimerkiksi hoitokunnan jäsenillä.” Tuulivoiman merkitys edelleen epävarma Yhteismetsässä puu liikkuu, sillä osakkaille pitää saada tuloa tasaisesti. Vuosittain puuta hakataan noin 9 000 kuutiota eli reilut kolme kuutiota hehtaarilta. Haapaveden alueen metsille se on paljon. ”Kasvu pidetään hyvänä tekemällä taimikonhoitotyöt prikulleen oikeaan aikaan”, Anttila painottaa. Metsänhoitoyhdistys Haapavesi-Kärsämäen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä ja kaikki merkittävät puukaupat kilpailutetaan. Aktiivinen yhteismetsä on puunostajille ja palveluntuottajille houkutteleva yhteistyökumppani. Anttilan mukaan metsätalous on yhteismetsän pääbisnes tulevaisuudessakin, mutta tuulivoima tekee tuloaan puun rinnalle. ”Meillä on kuusi sopimusta tuulivoimayhtiöiden kanssa, mutta yhdessäkään kohteessa ei ole vielä aloitettu rakentamista. Hankkeisiin liittyy paljon epävarmuutta.” Tuulivoima on kysymysmerkki myös yhteismetsän osuuden arvon kannalta. Anttila on arvioinut, että toteutuessaan hankkeet voisivat tuplata ylijäämän, jota jaettiin viime vuonna 600 euroa osuutta kohti. ”Jos tuulivoiman tuotto-odotukset arvostetaan korkealle, eivätkä hankkeet toteudukaan, pettyvät liittyjät. Jos taas arvostetaan varovaisesti, niin nykyiset osakkaat häviävät. Etenemme varovaisesti ja odotamme tilanteen selkiytymistä.” Hirviongelmakin on helpottanut, mutta kovaa työtä ja vuosien taustavaikuttamista se on puheenjohtajalta vaatinut. ”Vaadimme, että seurat pitävät kannan kurissa. Meitä kuunnellaan, mutta jos näin ei tapahdu, nostamme maltillisina pidettyjä vuokria.” Yhteismetsän hoitokunta kokoontuu 5–6 kertaa vuodessa. Jaana Karvosen ja Markku Anttilan mukaan päätöksenteko on ollut sujuvaa. Yhteismetsän puustotietojen päivitys on ajankohtaista laajentumissuunnitelmien myötä. Markku Anttila vertaa metsänhoitoyhdistysten OmaMetsä-palvelun kuviotietoja näkymään maastossa. PALSTALLA 10708_.indd 21 10708_.indd 21 26.3.2024 15.32 26.3.2024 15.32
METSÄSTÄ 28.3.2024 22 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI RISTO MYKKÄNEN, ASIANTUNTIJA SAMI KARPPINEN, KUVAT HUSQVARNA 560 XP:n ensimmäinen versio tarjosi 2010-luvun alussa sahureille ennen kokemattoman elämyksen. Sylinteritilavuudeltaan 60-kuutiosenttisten sahojen sarjassa ei ollut nähty samanlaista räjähtävää kierrosherkkyyttä. Uuden Husqvarna 560 XP Mark II:n moottori on teknisiltä tiedoiltaan lähes identtinen vanhan kanssa. Silti moottori on maahantuojan mukaan kokonaan uutta tekoa. Uutuusmalli on 300 grammaa kevyempi kuin vanha Mark Suosikkimalli keveni Husqvarna uudisti ammattimallistonsa suosikkisahan, 560 XP:n. Tuttujen kesken kakkosversio on Mark II. Paino on hieman pudonnut, mutta niin näyttää käyneen myös leikkuuteholle. KOKEILTUA I -malli. Ero on pieni mutta riittävä. Sen huomasi, kun sahoja vaihdettiin lennossa. Tästä plussaa. Ulkoiset erot 560-mallin ykkösversioon ovat vähäisiä. Uutta on vaakasuoran kaadonsuuntausviivan lisääminen käynnistinkotelon kupeeseen – ei kylläkään avautunut, mihin sillä tähtäisi. Puolipuristinpainike on jätetty pois, eikä sille olisi tarvettakaan. Moottori käynnistyy kevyesti muutenkin. Ryyppyvipu on korvattu raivaussahoista tutulla start-vivulla. Polttoletkuun on lisätty magneettisuodatin, joka kerää metallihidut bensan seasta. Tämän luvataan vähentävän kaasuttimen magneettiventtiilien häiriöitä, jotka aiheutuvat siitä, että Sylinteritilavuudeltaan 60-kuutiosenttimetrisessä moottorissa riittää ytyä järeiden pihapuiden pienimiseen. terää viilatessa vapautuneet metallihiutaleet kulkeutuvat venttiileihin. Sahassa on uusi Autotune 3 -säädin, jonka luvataan säätävän moottorin toimintaa entistä tarkemmin. Käytännössä eroa ei huomaa. Kiinnostava ja hyödyllisen kuuloinen uudistus ovat irtoamattomat käynnistinkotelon ruuvit. Vanhaa vaimeampi yläkierroksilla Sahan runkoa on hivenen kavennettu ja sahan käsiteltävyys on erinomainen. Testisahaukset AMERIKANSUOMALAISTEN JALANJÄLJILLÄ Metsälehden lukijamatka tehdään syyskuussa Yhdysvaltoihin. Kohteina ovat Minnesota, Wisconsin ja Michigan. MATKAOHJELMA SUNNUNTAI 22.9. Lento Reykjavikin kautta Minneapolikseen. MAANANTAI 23.9. Tutustumme Minneapolikseen, etenkin suomalaishistoriaan. Iltapäivällä siirrymme Duluthiin. TIISTAI 24.9. Jatkamme Michiganin yläniemimaalle Hancockiin, amerikansuomalaisuuden pääkaupunkiin. Matkalla pysähdymme Wisconsinin Oulussa. KESKIVIIKKO 25.9. Amerikansuomalainen perinnekeskus, Quincy Mine -kaivosmuseo. Päivän päätteeksi Yläjärven maisemia ja lyhyt patikointi Kuparisaaren kärjessä vanhan metsän alueella. TORSTAI 26.9. Vierailu sahalaitoksessa. Iltapäivällä tutustumme metsätalouteen ojibwa-heimon tapaan. PERJANTAI 27.9. Paluumatkalla Minneapolikseen tutustumme Wisconsinissa Ponssen toimipisteeseen ja korjuukohteeseen. LAUANTAI 28.9. Jättimäinen Mall of America -ostoskeskus. Paluulento Reykjavikin kautta ja Helsinkiin saavumme sunnuntaina iltapäivällä. HINTA JA ILMOITTAUTUMISET Matkan alustava hinta on 4 098 euroa/ hlö kahden hengen huoneessa. Yhden hengen huoneen lisämaksu on 698 euroa. Hinta sisältää lennot, kuljetukset, vierailut, majoituksen aamiaisineen, viisi lounasta ja illallisen ruokajuomineen. Oppaina matkanjohtaja Pirjo Sehic ja Metsälehden toimittaja Mikko Häyrynen. Vastuullinen matkanjärjestäjä Oy Kon-Tiki Tours Ltd. ILMOITTAUTUMISET 22.7. MENNESSÄ ilmoittautumiset@kontiki.fi tai puhelimitse 09 466 300 Matka edellyttää normaalia kuntoa, sillä joissakin vierailukohteissa käydään maastossa. Huom! Muutokset matkaohjelmaan ja lentoaikatauluihin mahdollisia. LISÄTIETOA www.kontiki.fi tai metsalehti.fi/lukijamatka. 10709_.indd 22 10709_.indd 22 26.3.2024 15.40 26.3.2024 15.40
METSÄSTÄ 28.3.2024 HUSQVARNA 560 XP MARK II SYLINTERITILAVUUS 59,8 cm 3 TEHO 3,5 kW TERÄLAITE 0,325-jaollinen TERÄLAIPAN pituus 13–20 tuumaa (33–50 cm) PAINO ilman terälaitetta, tankit tyhjinä 6 kg PAINO 18 tuuman laipalla tankattuna 7,8 kg VALMISTUSMAA Ruotsi SUOSITUSHINTA 1 249 € KÄYPÄ hinta noin 1 000 € PLUSSAT JA MIINUKSET + erinomainen käsiteltävyys + alentunut paino alentunut leikkuuteho Husqvarna 560 XP (alempana) ja Husqvarna 560 XP Mark II eroavat ulkoisesti vain vähän. Puolipuristinpainiketta Mark II -mallissa ei ole. tehtiin pääosin 18 tuuman laipalla, jonka kanssa saha on tasapainoinen käsitellä. Moottorin luonne on muuttunut. Ykkösversion räyhäkkää ja hetkellisesti rajoittimien ohi ryntäävää kiihtyvyyttä kakkosmarkussa ei ole. Wau-efekti jäi puuttumaan. Täydellä kaasulla elektroninen kierrosten rajoitin tekee käynnistä nelistävän kuuloista. Toki moottorin huippukierrokset kipusivat hieman yli 14 000 kierroksen. Leikkuutehossa uutukainen häviää niukasti mutta säännöllisesti ykkösversiolle. Sahasimme samalla ketjulla ja terälaipalla kaksi leikkoa nippuun sidotuista kahdesta 25-senttisestä koivusta. Kakkosversion sahausaika oli 12,4 sekuntia, kolme vuotta vanhan ykkösmarkun 11,7 sekuntia. Ero on sen verran vähäinen, ettei se heikennä uuden Huskin käyttökelpoisuutta järeän puun sahauksessa. Ero Husqvarnan pykälää pienemmän Husqvarna 550 XP Mark II:n tehoon ja painoon on entistä pienempi. Uutuusmallin lämpökahvallisen version suositushinta on 1 249 euroa. Verkkokaupoissa käypä hinta näyttää asettuneen noin tuhanteen euroon. Ryypyn tilalla on Husqvarnan raivaussahoistakin tuttu start-vipu, joka palautuu kaasua painettaessa. Uutta on käynnistinkotelon kupeeseen lisätty vaakasuora kaadonsuuntausviiva. Sen käyttötarkoitus jäi hiukan hämäräksi. Katso video metsalehti.fi Kaikki lähtee siemenestä Jalostetuilla siemenillä uudistettu metsä tuottaa kiertoaikana jopa rekkakuormallisen enemmän puuta hehtaarilta. Tilaa siemenet metsäkylvöön ja taimitarhalle Tapio Siemenkeskuksesta: Puh. 029 432 6000 ja siemenkeskus@tapio.fi tai verkkokaupasta: Metsäkauppa.fi JALOSTETUN SIEMENEN HYÖDYT: Lisää kasvua ja tuottoa Parempi laatu Tuhonkestävyyttä 10709_.indd 23 10709_.indd 23 26.3.2024 15.40 26.3.2024 15.40
METSÄSTÄ 28.3.2024 24 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI OSKARI NIKKINEN, KUVAT KUVAAJA seuraa lähituntumasta, kun Taiga Forestryn Francis Prior karsii näreestä oksia viimeisen päälle sähäkästi Imatran lähimetsässä. ”Francis luulee, että siitä kuvataan videota, ei se muuten ikinä noin nopeasti karsi”, lohkaisee yhtiön toinen osakas, Fraser Hutchison. Hyväntahtoinen leukailu lienee arkea firmassa, jonka osakkaista toinen, Hutchison, on Edinburgin liepeiltä ja siis skotti ja toinen, Prior, Kaakkois-Englannin kasvatteja. Tänä vuonna Taiga Forestry Oy juhlistaa kymmenvuotista taivaltaan metsäpalveluiden tuottajana. Sinä aikana kahden raivaussahurin firmasta on kasvanut keskisuuri metsäpalveluiden tuottaja. ”Sesonkiaikaan meillä on 12 työntekijää, ja vuotuinen liikevaihtomme on noin 400 000 euroa”, Hutchison kertoo. Vastassa ennakkoluuloja Molempien miesten Suomeen tulon taustalla on sinällään tuttu juttu. Euroopasta muutetaan tänne aika usein puolison perässä. ”OIin vuonna 1995 vaihdossa Joensuun yliopiston metsätieteellisessä tiedekunnassa ja tutustuin tulevaan vaimooni”, Prior paljastaa. Metsänhoitajaksi Englannissa valmistunut Prior työskenteli aluksi synnyinmaassaan metsänhoidon ja puunhankinnan johtotehtävissä, muun muassa Britannian valtion metsiä hoitavassa Forestry Commissionissa. Hutchison oli suorittanut yliopistotutkinnon kaupunkisuunnittelussa ja sittemmin hän on suorittanut britannialaisen maisteritutkinnon myös metsätieteissä. Metsät kuntoon brittiaksentilla Kahden brittimiehen perustama Taiga Forestry Oy on vakuuttanut metsäyhtiöt. Töitä ja kiirettä riittää. Pian alkaa kevään noin miljoonan taimen istutusurakka. Suomeen miehet muuttivat toisistaan tietämättä 2000-luvun alussa. Prior sai huomata, ettei britannialainen metsätutkinto ollut Suomessa korkeassa kurssissa. ”Törmäsin vahvoihin ennakkoluuloihin.” Maisterismiehet moottorisahakurssilla Hutchison ja Prior tapasivat Ruokolahdella järjestetyllä metsätalouden peruskurssilla. Siellä Britanniasta muuttaneet maisterismiehet olivat opiskelemassa metsätyön perusteita. Kurssin jälkeen Hutchison ja Prior työskentelivät itsekseen toiminimiyrittäjinä, mutta pian he päätyivät perustamaan yhteisen osakeyhtiön Taiga Forestry Oy:n. Työurakoiden saaminen oli aluksi vaivalloista. ”Täytyy erikseen kiittää Imatran kaupungin metsäosaston Matti Luostarista ja Tornatorin Juha Veli Hyytiäistä, jotka luottivat meihin, ja saimme ensimmäiset sopimukset”, Hutchison muistelee. Sittemmin työn laatu on vakuuttanut metsäyhtiöt. Taiga Forestry Oy:llä on sopimukset niin Metsä Groupin, UPM:n kuin Tornatorin kanssa. Lisäksi he tekevät taajamametsien hakkuita Imatran kaupungille. Kansainvälinen joukko Priorin mukaan Taiga Forestryn metsurit – jätkät, kuten he sahureitaan kutsuvat – ovat perin kansainvälinen joukko. Lieneekö Suomessa muita metsuriyrityksiä, joiden työkieli olisi englanti? ”Me emme katso, mistä päin työntekijät tulevat. Tärkeintä on, että heillä on oikea asenne ja osaamista metsätyöhön”, Prior sanoo. Priorin huoli on sama kuin kantasuomalaistenkin metsänhoitoyrittäjien. Pula osaavasta työvoimasta rajoittaa yrityksen kasvua. Työtä olisi tarjolla, kunhan olisi tarjota osaavia tekijöitä. Vielä nyt valtaosa työntekijöistä on lomautettuna, mutta huhtikuun lopulla saapuvat ensimmäiset taimierät. Sen jälkeen koko joukolle on luvassa matalalentoa ainakin juhannukseen, kunnes kaikki miljoona tainta on istutettu. ”Istutuskausi on vuoden stressaavinta aikaa. Se merkitsee aina logistisia haasteita ja yllättäen esille tulevia ongelmia”, Hutchison kertoo. Britit johtavat joukkojaan edestä. Molemmat häärivät työmailla mukana raivaussahan tai pottiputken kanssa. Taiga Forestry Oy:n Fraser Hutchison ja Francis Prior tekevät talvikaudella harvennushakkuita Imatran kaupungin metsissä. 10710_.indd 24 10710_.indd 24 26.3.2024 15.44 26.3.2024 15.44
METSÄSTÄ 28.3.2024 Metsälehti.fi 25 METSÄNHOITO SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVA MAALISKUUSSA käyttöönotettua terveyslannoituksen metka-tukea voi saada turvemaiden tuhkalannoitukseen 270 euroa hehtaarille. Boorilannoituksessa tuki on 155 euroa hehtaarille. Uusien tukiehtojen mukaan terveyslannoituskohteen pinta-alan täytyy olla yhteensä vähintään kaksi hehtaaria, mutta se voi koostua useista pienistä kuvioista. Kuvion minimikokoa ei ole määritelty. Osa metsänomistajista on jo pohtinut yksittäisten pienten suometsäkuvioiden yhdistämistä tukikelpoiseksi tuhkalannoitushankkeeksi. Tuhkaa levitetään yleensä 3 000 –5 000 kiloa hehtaarille, joten käsipelillä levitys on työlästä. Keväthangilta se voi kuitenkin onnistua sinnikkäältä tekijältä esimerkiksi moottorikelkkaa apuna käyttäen. Tuntipalkkaa ei toinna laskea. Myös maatalouteen tarkoitettuja apulannanlevittimiä on kokeiltu tuhkan levitykseen, onnistuneestikin. Omatoimituhkaajalle helpoin valinta on rakeistettu tuhka, jota saa nykyisin Yaralta YaraSuna Horus -tuotemerkillä 700:n ja 1 000 kilon suursäkeissä tai irtotavarana. Maatalouskauppiaat ja metsäalan toimijat jälleenmyyvät tuotetta. Verkkokaupoista Horusta löytyy pikaisen googlettamisen perusteella noin 120 euron verolliseen tonnihintaan. Paikallisten lämpölaitostenkin tuhkia voidaan hyödyntää metsälannoitteena, mutta se vaatii käyttäjältä perehtyneisyyttä. Tuhkan tuottajan tulee olla rekisteröity lannoitteiden valmistajaksi ja tuhkan sisältämien ravinteiden määrät on oltava tieTuhkalle uutta buustia metkasta ”Metkassa tukea saa karummillekin kohteille, jos puustoa on vähintään 70 kuutiota hehtaarilla.” Tuhkaa levitetään 3 000–5 000 kiloa hehtaarille. Se on noin kymmenkertainen määrä keinolannoitteisiin verrattuna, joten käsityönä tuhkan levitys on raskasta. Metka-tuki mahdollistaa aiempaa karumpien ja pienempien kuvioiden tuhkalannoituksen. dossa. Ravinteet määrittävät lopulta kasvuvasteen suuruuden. Lentolevityksessä minimikoko hehtaari Lannoituspalveluiden tuottajien näkökulmasta tästä talvesta on tuhkalannoituksessa tullut osin välivuosi. Kemeran ja metkan saumakohdassa uusia hankkeita ei ole laitettu vireille. ”Teemme tuhkalannoituksia tänä talvena 30–40 prosenttia tavallista vähemmän. Odotan kuitenkin, että tuhkalannoituksen kysyntä kasvaa metkan myötä”, kertoo ForestVital Oy:n toimitusjohtaja Petri Jykylä. Metka parantaa tukitasoja ja tuo aiempaa karumpia kohteita tuen piiriin. ”Kemerassa vaatimuksena oli vähintään puolukkatyypin ravinteisuus tuhkalannoituskohteelle, mutta metkassa tukea saa karummillekin kohteille, jos puustoa on vähintään 70 kuutiota hehtaarilla.” Pienet kuviot eivät Jykylän mukaan ole ongelma maalevityksessä, kunhan hankkeen pinta-ala on kokonaisuudessaan ainakin neljä hehtaaria. Lentolevityksessä yksittäisen kuvion minimikoko on noin hehtaari. Ra ha nk er äy sl up a RA /2 02 0/ 92 1 / Po lii si ha lli tu s EEtk tkö tiedä mitä t ö tiedä mitä tek ekisit v isit vanhalla metsälläsi? anhalla metsälläsi? M M yyy tai lahjoita se y tai lahjoita se LL uonnonp uonnonperin erinttösää ösäätiölle tiölle.. Luonnonperintösäätiö ostaa ja suojelee luonnonalueita. Katso lisää www.luonnonperintosaatio.fi tai ota yhteyttä 050 552 2588 tai pepe.forsberg@luonnonperintosaatio.fi LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ 10710_.indd 25 10710_.indd 25 26.3.2024 15.44 26.3.2024 15.44
28.3.2024 26 Metsälehti.fi METSÄSTÄ TIIA PUUKILA, TEKSTI JUHA METSO, KUVAT V että hölskyy jään pinnalle, kun kaira porautuu liki puolimetrisen jään läpi. Lappeenrannassa Myllysaaren edustalla jää kantaa vielä hyvin maaliskuun puolivälissä. Ohikulkija luo katseen jäällä makaavaan osin karisseeseen joulukuuseen sekä kahteen jääsahan ja kairan kanssa työskentelevään mieheen. Lappeenranta Saimaa rotaryklubin Olli Smolander kairaa ja vesibiologi ja kehittämispäällikkö Kari-Matti Vuori Suomen ympäristökeskuksesta (Syke) sahaa. Pian jäähän syntyy kolmion muotoinen aukko. Smolander sitoo sisalnarulla reikätiilen painoksi, ja yhdessä tuumin miehet upottavat kuusen Saimaan syvyyksiin. Kaikkiaan joulukuusia löytyy Saimaan rantavesistä noin 3 500 kappaletta. Kuusia on kerätty yhteistyössä Saimaan alueen rotaryklubien jäsenten kanssa vuodesta 2020. Upotuksessa ovat avustaneet niin rotaryt, partiolaiset kuin kalatalousalueiden osakaskuntien jäsenet. Alun perin paikallisilla oli ajatuksena tehdä ahvenille kutupaikkoja eli kututuroja ja vahvistaa petokalakantaa. Syken alustavat tutkimustulokset osoittavat, että joulukuusilla on paljon tätä laajempia vaikutuksia koko vesistöön. Vesi puhdistuu, luonto monimuotoistuu, kalaja rapumäärät kasvavat ja vesilinnut ja ilmasto hyötyvät. ”Hirveän paljon yksinkertaisempaa monivaikutteista luontoja ilmastotekoa ja kalastonhoitotapaa en voi kuvitella, eikä se kovin paljon maksa”, Vuori sanoo. Järvien ruokabuffet On vaikea ymmärtää, miten upotetulla joulukuusella voi veden alla olla niin suuri merkitys koko vesiekosysteemille. Vuoren mukaan kaikki lähtee kuusten päälle vedessä muodostuvasta limaisesta kerroksesta. Tämä muutaman millimetrin paksuinen limakerros koostuu mikroskooppisista levistä, bakteereista ja sienirihmastoista. Paljailla kivipinnoilla ja pehmeissä pohjissa tällaiselle kasvustolle on niukasti kasvupinta-alaa, Joulukuusista RANTARAVINTOLOITA Järveen upotetut joulukuuset tarjoavat ravintoa kaloille ja vesilinnuille, puhdistavat vettä sekä sitovat hiiltä sadoiksi vuosiksi. Joulukuuset houkuttelevat paikalle sudenkorennon toukkia. Joulukuusten tuoma lajikirjo (yllä) on huomattava verrattuna paljaan pehmeän pohjan lajistoon (alla). Suomen ympäristökeskuksen Kari-Matti Vuori työntää joulukuusen Saimaan syvyyksiin Myllysaaren edustalla Lappeenrannassa. Lappeenranta Saimaa rotarien Olli Smolander seuraa vierestä. 10711_.indd 26 10711_.indd 26 26.3.2024 15.47 26.3.2024 15.47
28.3.2024 Metsälehti.fi 27 METSÄSTÄ mutta oksainen uppopuu on sille otollinen kasvupaikka. Yhden joulukuusen neulasten yhteen laskettu pinta-ala on keskimäärin kuudesta seitsemään neliötä. Levät, bakteerit ja sienirihmastot kietoutuvat jokaisen yksittäisen neulasen ympärille. ”Nämä kaikki lisääntyvät jakautumalla ja ottavat kasvuunsa tarvitsemansa ravinteet liukoisessa muodossa ympäröivästä vedestä eli ovat ravinnesieppareita”, Vuori selventää. Mukaan mahtuu myös sammaleläinten runkokuntia. Ne ovat ikään kuin mikroskooppisia kotimaisia koralleja, jotka värekarvoillaan saalistavat kasviplanktonia. Juuri kasviplanktonin tuotanto ja leväkukinnot ovat yksi ongelma järvissä. Kuusten ympärille syntynyt päällyskasvusto on myös runsasravinteinen laidunmaa suuremmille pohjaeläimille, kuten kotiloille ja päivänkorennoille. Nämä puolestaan ovat tärkeää ravintoa esimerkiksi kaloille sekä vesilintupoikueille. ”Kuusiturot ovat ruokapöytä kaloille, ravuille ja vesilinnuille. Rantaravintoloiksi minä näitä kutsun”, Vuori kertoo. Moninkertainen määrä lajeja Upottaville höttöpohjille kuuset upotetaan jalaksellisissa puukehikoissa. Kuusilla täytetty kehikko painoineen viedään jäälle. Jään sulaessa kehikko uppoaa, mutta jalakset estävät sitä painumasta syvälle pohjamutiin. Vuori kaivaa repustaan kaksi näytepurkkia. Toisessa purkissa on näyte pehmeän höttöpohjan ja toisessa kuusilla täytetyn puukehikon pohjaeläimistöstä. Ero on huomattava. Kuusten ympärillä pohjaeliöstön yksilömäärä on helposti monikymmenkertainen ja lajimäärä jopa kymmenkertainen paljaaseen pohjaan verrattuna. Kuuset ovat houkutelleet paikalle esimerkiksi sudenkorennon toukkia, kotiloita ja vesiperhosen toukkia. ”Jos rantavyöhykkeessä on ravinteita sitovaa päällyskasvustoa ja sitä hyödyntävää valtavaa kuhisevaa pohjaeläinmassaa, se tarkoittaa sitä, että siellä on monin verroin ravinnesiepparia ja vähemmän leville käyttökelpoista ravinnetta”, Vuori summaa. Luonnon matkimista Tavallisesti joulukuuset kerätään kaupunkialueilla energiaksi voimalaitoksille. Vesistöissä ne palvelevat koko vesiekosysES A KI LK KI teemiä ja sitovat hiiltä sadoiksi vuosiksi. Syken laskelmien mukaan nelisen sylillistä upotettua rankapuuta kompensoi Helsinki–Rooma-meno-paluulennon hiilidioksidipäästöt. Vuoren mukaan joulukuusten upottaminen on skaalattavissa laajemmaksi vesistöjen sekä kalaja vesilintukantojen hoitomenetelmäksi, josta ilmastokin hyötyy. Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa joulukuusten keruu ja upotus on jo pitkään jatkunut perinne. Kansalliskaarti yhdessä ympäristöhallinnon kanssa avustaa kuusien keruussa, ja tutkimusta tehdään isolla rahalla. ”Tässä käytännössä vain matkitaan luontoa. Luonnontilaisimmat, puhtaimmat ja ravinneniukimmat vedet tuppaavat olemaan sellaisia, joissa on valtava määrä rantavyöhykkeen uppopuustoa”, Vuori kertoo. Saimaalla joulukuusia on Lappeenrannan lisäksi upotettu Mikkelin ja Ristiinan rantavesiin. Tavoitteena on laajentaa toimintaa. ”Tämä on vasta alkua. Me olemme vasta tulossa seuraavaan vaiheeseen, missä vaikutuksia Joulukuusten ympärille kasvava limakerros on ruokapöytä pohjaeläimille ja suojapaikka petokalojen poikasille. Upotuspaikat merkitään, ettei kukaan vahingossa uppoa avantoon. Yöpakkaset jäädyttävät reiän. saatettaisiin saada ihan oikeasti aikaiseksi”, Smolander toteaa. Tällä hetkellä Lappeenrannassa odottaa kasassa sata joulukuusta. Ne on tarkoitus upottaa lautalta touko-kesäkuun vaihteessa. ”Kuusiturot ovat ruokapöytä kaloille, ravuille ja vesilinnuille.” 10711_.indd 27 10711_.indd 27 26.3.2024 15.48 26.3.2024 15.48
PILKKEET 28.3.2024 28 Metsälehti.fi LUONNOSTA HANNU ESKONEN, TEKSTI JA KUVAT MUISTAN, kun nuorena kavereiden kanssa uumoilimme pöllön tulleen hulluksi, kun se huhuili keskipäivällä Tampereen Härmälän lentokentän reunametsikössä. Vähän myöhemmin tiesin jo, että huhuilija ei ollut pöllö, vaan sepelkyyhky. Tuolloin sen aaltomainen soidinlentokin tuli tutuksi metsänreunan kuusikon yllä. Sepelkyyhky on tuttu lintu suomalaisille. Mikael Agricola nimesi sen kyhckyleseniksi vuonna 1548. Seuraavalla vuosisadalla pappi Henrik Florinus käytti nimeä toukomettinen, joka taisi tulla käännöksenä ruotsista, skogzdufva. Sortavalassa puhuttiin vanhastapiiasta, ja 1700ja 1800-luvuilla kokeiltiin metzäja kauluskyyhkystä. Vuonna 1872 luonnontutkija A. J. Malmberg uudisti lintujen nimistöä jo aika radikaalisti ja otti käyttöön nykyisen sepelkyyhky-nimen. Saameksi sepelkyyhky on dielkoduvva. Pitkä pesimäkausi Sepelkyyhkyt palaavat Suomeen talvehtimisalueiltaan Etelä-Ranskasta, Espanjasta ja Portugalista aikaisin maalis-huhtikuussa. Ne muuttavat muutamassa päivässä yli Euroopan. Heti kohta Suomeen saavuttuaan sepelkyyhkyt aloittavat pesinnän. Niiden pesäkuusikot ovat pellon laiteilla tai metsäsaarekkeissa. Pesänsä sepelkyyhkyt kyhäävät kuusen tai männyn oksanhanSEPELKYYHKY MUUTTAA KAUPUNKIIN Kaupunkielämä suojaa kyyhkyä metsästäjien luodeilta. Vanhin Suomessa rengastettu sepelkyyhky eli linnuksi pitkän elämän, 17 vuotta ja 8 kuukautta. Soitimessaan sepelkyyhkyt kuikuilevat, tekevät lentopyrähdyksiä ja levittelevät siipiään ja pyrstöään. kaan. Pesä on huterasti tehty, ja joskus pesäpohjan läpi näkyvät jopa munat, joita pesään tulee säännöllisesti kaksi kappaletta. Jos tällaiseen joskus törmää, on syytä muistaa, että emot hylkäävät pesän helposti häiriön takia. Emot ruokkivat poikasia aluksi kupumaidolla, jota ne tuottavat kuvun seinämän rauhasista. Myöhemmin poikasille kelpaa kyyhkyjen normaali ruoka: siemenet, silmut, versot, lehdet, viljan siemenet ja herneet. Siinä sivussa ne popsivat myös maasta löytyviä selkärangattomia pikkueläimiä. 10712_.indd 28 10712_.indd 28 27.3.2024 10.18 27.3.2024 10.18
PILKKEET 28.3.2024 Metsälehti.fi 29 KAMALA LUONTO SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva TEKIJÄT OVAT PITKÄN LINJAN LUONTOAMMATTILAISIA. METSÄN KÄTKÖISSÄ PALJON ENEMMÄN ON puhuttu soiden tuhoutumisesta kuin siitä biologisesta prosessista, jonka tuloksena suot syntyvät. Tästä on voinut syntyä mielikuva, että soistuminen on pysähtynyt ja suot ovat katoava luonnonvara. Käsitystä on voinut vahvistaa keskustelu hiilinielujen ja hiilivarastojen niukentumisesta. Huoli on osaksi turha: ojittamattomat suot kasvavat edelleen ja levittäytyvät yhä laajemmiksikin siellä, missä maasto sen sallii. Metsämaa soistuu kahdella tavalla: joko suo laajenee reunaltaan metsään päin tai metsän kosteisiin painanteisiin syntyy rahkasammallaikkuja, jotka vähitellen laajenevat ja yhtyvät. Ensin rahkasammalet syrjäyttävät metsän omat sammalet. Kun rahkasammalpatja paksunee, väistyvät metsän ruohot ja varvut ja korvautuvat suokasveilla. Lajisto riippuu kasvupaikasta, mutta usein ensimmäisiä suokasveja ovat jokapaikansara, tähtisara ja metsäkorte. Puiden kasvu voi hidastua jo soistumisen alkuvaiheissa, mutta yleensä menee vuosikymmeniä ennen kuin puut alkavat kuolla. Jokainen maastossa vähänkin silmät auki liikkunut on nähnyt, että sopivilla paikoilla suot levittäytyvät metsämaalle. Levittäytymisen nopeus riippuu maaston muodoista. Laakeilla paikoilla rahkapeite voi edetä vuodessa kymmeniä senttejä, ehkä jopa metrejä, mutta jyrkemmillä rinteillä etenemistä tuskin huomaa. Jos soistuva kuusikko suojellaan, soistuminen jatkuu ja tuore kangas muuttuu kangaskorveksi. Mutta miten hakkuu vaikuttaa soistuvaan kuusikkoon? Laikkuja kuusikkoon muodostavat korpiSOISTUMINEN JATKUU YHÄ Rahkasammalet valtaavat yhä metsämaata, ja lopulta metsäkasvit joutuvat väistymään. Kuvassa okarahkasammal ja metsätähti. Sepelkyyhky saattaa kesän aikana pesiä myös toistamiseen. Poikaspesiä on löydetty vielä syyskuussakin. Tämä on sikäli ongelmallista, että sepelkyyhkyn metsästys alkaa jo 10. elokuuta. Merkittävä riistalaji Sepelkyyhky on ollut vuodesta 2014 saalismäärältään Suomen suurin riistalaji. Vuonna 2022 sepelkyyhkyjä metsästettiin 250 000 yksilöä. Koko Euroopan saalismääräksi arvioidaan yli 15,5 miljoonaa lintua vuodessa. Valtavan metsästyspaineen takia sepelkyyhkyjen luulisi häviävän sukupuuttoon. Näin ei kuitenkaan ole käynyt. Euroopan kanta on viime vuosikymmeninä lähes tuplaantunut 9–12 miljoonaan lintuun. Sepelkyyhky valtaa uusia alueita pohjoisesta. Se alkoi pesiä Islannissa 2010-luvulla, ja Suomessakin sepelkyyhkyjen matka pohjoiseen jatkuu edelleen. Säännöllisen pesimisen pohjoisraja on jo Keski-Lapissa. Suomen pesimäkanta on kasvanut 1940-luvun 164 000 parista nykypäivän 250 000 –310 000 pariin. Lisääntymisen ja uusien alueiden valtaamisen taustalta löytyy useita syitä. Ilmastonmuutos suosii sepelkyyhkyjä. Keväät tulevat aikaisemmin ja talvet myöhemmin, ja sepelkyyhkyt käyttävät sulan maan ajan tehokkaasti tekemällä useita poikueita vuodessa. Lisäksi viljapeltoja on yhä pohjoisempana ja yhä enemmän. Kaupunkielämä eduksi Sepelkyyhkyt ovat myös muokanneet käyttäytymistään huomattavasti. Ensimmäiset sepelkyyhkyt muuttivat jo 200 vuotta sitten kaupunkeihin pesimään. Hautuumaat, puistot ja asutuksen lähimetsät toimivat pesimäpaikkoina. Tuolloin pesiä löytyi Ranskan, Saksan ja Englannin kaupungeista. Espanjassa ja Portugalissa sepelkyyhkyjen kaupunkikannat syntyivät 1940-luvulla, ja tällä hetkellä niitä on jo myös Baltian maissa ja Etelä-Ruotsissa. 1990-luvulta alkaen sepelkyyhkyjä on alkanut pesiä myös Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Kaupunkielämä on sepelkyyhkyille eduksi. Niitä ei metsästetä kaupungeissa, ja ne elävät puistoissa sekaparvissa kesykyyhkyjen kanssa. Todennäköisesti ne viettävät talvensakin etelän puistoissa ja välttyvät näin metsästäjien luodeilta. Johtaako tämä sitten hiljakseen kannan muuttumiseen? Vähenevätkö haja-asutusalueen sepelkyyhkyt ja runsastuvatko kaupunkikyyhkyt? Sen näyttää tulevaisuus. rahkasammal ja muut vihreät rahkasammallajit näyttävät kuolevan aukolla jo ensimmäisenä kesänä, mutta punertavat tai ruskehtavat lajit näyttäisivät selviävän paremmin. 10712_.indd 29 10712_.indd 29 27.3.2024 10.18 27.3.2024 10.18
30 Metsälehti.fi Maailman johtava innovatiivisten siirrettävien sahalaitosten toimittaja www.uittokalusto.? METSÄTYÖT METSÄSTYS RETKEILY PUUTARHA KONEYRITTÄJÄT METSÄTEOLLISUUS 015 555 0402 ‡ shop@uittokalusto.? Kampanjat voimassa 15.4.2024 asti Norwood MN27 tehokas ja edullinen tukkivannesaha Tukin halkaisija: 69 cm Tukin pituus: 3,8 m Alustan pituus: 4,2 m Laudan leveys max: 56 cm Moottorivaihtoehdot: 13,5 hv Briggs&Stratton 4,0 kW Norwood sähkömoottori Tekniset tiedot MN27 Toimitus kotiovelle vain 99,00€! Kaikki lisävarusteet MN27 kaupan yhteydessä -15%! HETI toimitukseen! Hinta MN27 alk: 5090,00 LUMBERMATE MN27 Max.tukin halkaisija 69 cm Saatavilla sähkötai polttomoottorilla Kysy rahoitusvaihtoehtoja! (Ovh. 5990,00) Suomen suurin metsäalan verkkokauppa! AUTOMAATTIANNOSTELIJA POTTIPUTKEEN 149 , 00 Suomessa kehitetty ja valmistettu ArGrow automaattiannostelija on valmistettu kestävästä muovista. ARGROW LANNOITEGRANULAATTI 18 , 90 Orgaanista typpeä eli arginiinia sisältävä kasviravinne, jonka taimi käyttää tehokkaasti hyväkseen. Argrow lisää juurten kasvua ja vähentää taimien kuolleisuutta merkittävästi. STIHL MS 194 C-E MOOTTORISAHA (ovh. 459,00) 399 , 00 » Teho: 1,4 kW » Moottori: 31,8 cm³ » Paino: 3,6 kg » Laippa: 30 cm STIHL MS 231 MOOTTORISAHA (ovh. 549,00) 449 , 00 » Teho: 2,0 kW » Moottori: 42,6 cm³ » Paino: 4,8 kg » Laippa: 35 cm NORDFOREST KLAPISÄKKI 1,5m³ 12 , 90 NORDFOREST KLAPISÄKKI 1,0m³ 10 , 90 NORDFOREST KLAPISÄKKI 1,5m³ 17 , 90 NORDFOREST KLAPISÄKKI 1,0m³ 15 , 90 Katso määräalennukset verkkokaupasta! NORDFOREST KLAPISÄKKI 250 l 8 , 90 Säkissä yläkulmissa neljä nostolenkkiä ja kahdella sivulla kantolenkit. Korkealaatuinen UV-stabilisointi. Reilunkokoinen suojaläppä, jossa narut nurkissa kiinnitystä varten. ERIKOISVAHVA ERIKOISVAHVA 10713_.indd 30 10713_.indd 30 27.3.2024 10.15 27.3.2024 10.15
28.3.2024 Metsälehti.fi 31 PILKKEET OIKAISU HANNU LILJEROOS, TEKSTI JA KUVA SUOMEN Metsäurheiluliiton (SMUL) 76. talvimestaruuskilpailut pidettiin Jämijärvellä 15.–16.3.2024. Kilpailujen järjestelyistä vastasivat pirkanmaalaiset metsäammattilaiset yhteistyössä Jämin matkailuja lomakeskuksen väen kanssa. Kilpailut olivat avoimet kaikille metsätaitoilusta kiinnostuneille, ja mukana oli yhteensä 102 osallistujaa. Perjantain pikakisassa hiihdettiin noin viisi kilometriä ja lauantain kisassa noin kahdeksan kilometriä. Kilpailijoiden tuli molempina päivinä vastata ladun varrelle sijoitettuihin kahdeksaan tehtävään. Sijoitus ratkaistiin hiihtoajan ja vastausten tarkkuuden perusteella. Kilpailijoiden piti tehtävissä arvioida esimerkiksi puuston puumäärää, ikää, runkolukua ja keskiläpimittaa. Perjantain pikakilpailun voitti Ove Simosas (HUMU). Toiseksi tuli Marko Mustonen (Jymy) ja kolmanneksi Arto Huotari (Kaime). Joukkuevoiton otti Keski-Suomi. Lauantain yleisen sarjan Metsäurheilun mestaruuksista kisattiin Jämillä Metsänomistajien sarjaan osallistui seitsemän kilpailijaa. Pikakisan lähtö. Etualalla Eero Thitz, Pekka Vornanen ja Veikko Korhonen. TOISIN kuin Metsälehden 4/2024 artikkelissa ”Vakuutusyhtiöt kiristäneet linjaansa hyönteistuhoihin” kerrottiin, Lähi-Tapiola Itä myöntää uusiin metsävakuutuksiin turvaa hyönteistuhoja vastaan. Väärä tieto vakuutuksista KILPAILU paras oli Arto Salonen (Jymy). Toiseksi tuli P ekka Noponen (Jymy) ja kolmanneksi Johnny Fagerholm (ÖSI). Taitosarjan voitti Seppo Poikonen (Jymy). Toiseksi tuli Harri Simola (KPMU) ja kolmanneksi Mauri Huusko (LAMU). Joukkuetuloksissa paras oli Pohjois-Savo. Kisoissa oli molempina päivinä oma sarja myös metsänomistajille, joita oli saapunut mukaan seitsemän. Molempina päivinä voiton vei Arvo Kokkonen (KUMU). Toiseksi tuli Aapo Hietalahti (KPMU). Lisätietoja löytyy SMUL:n kotisivuilta osoitteesta www. smul.fi/metsätaitokisat. METSÄNOMISTAJIEN aktiivisuus puukaupassa on kasvussa, MTK:n kevään Metsätutka-kyselystä selviää. Jopa kolmanneksella metsänomistajista on myyntiaikeita tälle tai ensi vuodelle, kun vuosi sitten puukauppasuunnitelmia oli alle kolmanneksella. Eniten puunmyyntiaikeita oli alle 45-vuotiailla metsänomistajilla. He erottuivat myös tyytyväisyydessään toteutuneisiin puukauppoihin. Puukauppaan oltiin ylipäätään aiempaa tyytyväisempiä. Kouluarvosanaksi siitä tuli 8,5. Puun myyntiin vaikuttavista tekijöistä hinnan merkitys on edelleen noussut. Yli puolet kyselyyn vastanneista mainitsi hintatason vaikutuksen puun myyntipäätökseen. ”Puun hintatiedon merkitys puukaupan myyntipäätökseen on kasvanut merkittävästi. Metsänomistajat haluaisivatkin puumarkkinatietoja jatkossa metsänhoitoyhdistyksen välittämänä”, toteaa MTK:n tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen tiedotteessa. Kyselyn mukaan myös metsänhoitoyhdistysten kautta toteutettavien valtakirjakauppojen osuus oli kasvussa. Tutkimuksen aineisto kerättiin puhelinkyselyllä helmi-maaliskuun vaihteessa suomalaisilta metsänomistajilta. Vastaajia oli 502. Vastausten virhemarginaali on noin neljä prosenttiyksikköä. MTK:n kysely: Joka kolmannella metsänomistajalla on puunmyyntiaikomuksia Metsänomistaja, voit saada tapaturmaturvaa ja eläkettä metsästä! Lue lisää Mela-turvasta mela.fi 10713_.indd 31 10713_.indd 31 27.3.2024 10.15 27.3.2024 10.15
28.3.2024 32 Metsälehti.fi PILKKEET METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Petri Koskinen p. 050 438 2865 UIkoasu Anna Back p. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 029 432 6108 Eero Sala p. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. 029 432 6110 Tiia Puukila p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p, 029 432 6115 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. 029 432 6111 Sami Karppinen p. 029 432 6114 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Asiakaspalveluvastaava Annika Andersson Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja Pirkko Sutela-Mero MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Jenny Rantanen p. 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 029 432 6117 ilmoitukset@ metsalehti.fi 92. vuosikerta. perustettu 1933 PALVELUKSEEN HALUTAAN MYYDÄÄN www.metsalehti.fi/metsamaa YHTEISMETSÄOSUUDET, 890 kpl, Itä-Suomen yhteismetsä Itä-Suomen yhteismetsä on UPM:n hallinnoima yhteismetsä, kaupan kohteena olevat osuudet kuuluvat Laurila 740-552-18-5 -kiinteistölle. Hintanäkemys 158.000 €. MYYDÄÄN TARJOUSTEN PERUSTEELLA, myyjä pidättää oikeuden hyväksyä/hylätä saadut tarjoukset. Tarjoukset 30.3.2024 mennessä joko sähköpostitse veijo.laukkanen@ metsat.fi tai osoitteella Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju. PURUVEDEN RANTATONTIT, Kesälahti, Risuniementie 2 länsi/lounaisrantaista tonttia vapaa-ajanasunnoille upeissa maisemissa Puruveden Hummonselän rannalla! Tontit myydään yhdessä. Rantaviivaa yht. n. 160 m, ranta kovapohjainen, hiekkaa ja kiviä, tonttien keskellä suojaisa poukama. Tontit ovat kangasmaastoisia, hyvä puusto, tie perille. Rakennusoikeus molemmilla tonteilla 200 k-m 2 . Hp. Yhteensä 150.000 €. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, p. 050 464 6500. MAATILA, Laihia Noin 15 ha. Laihian eteläosassa. Tila ollut vapaa-ajan käytössä, pellot vuokrattu. Peltojen pinta-ala n. 8,7 ha ja runsaspuustoista metsää n. 4,4 ha, sekä pihapiiri rakennuksineen (mm. konehalli ulkomitoiltaan 18*12 m) ja liittymäsopimuksineen (sähkö ja vesi) Hp. 155.000€ / tarjous METSÄ/PELTOTILA, Toivakka, Kankainen 2 palstasta koostuva n. 42 ha metsä/peltotila. Isompi palsta rajoittuu asfalttitiehen. Metsät hyvässä kasvussa ja maapohjat helppokulkuisia. Metsäarvion mukaan kokonaispuusto n. 5200 m 3 . Pellot vuokrattu 31.12.2023 asti. Peltojen p-ala n. 11 ha. Hp. 255.000 €. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 040 510 8085 Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa OLEN inventoinut kuusikoita omalla alueellani eli Hausjärvellä ja Riihimäellä viime syksynä ja tänä keväänä. Kuusikoissa kävellessäni katse kohdistuu automaattisesti latvuksiin sekä kuolleisiin kuusirunkoihin. Yksittäisestä kuolleesta nuoresta tai vanhasta kuusirungosta ei aina ole aihetta huoleen. Mutta metsää näillä kohdilla on todellakin hyvä seurata heinäkuun maissa. Eli onko tullut lisää kuolleita runkoja metsään. Jos on tullut lisää kuolleita runkoja, niin silloin on hyvä ottaa yhteyttä omaan metsäasiantuntijaansa ja tehdä niin sanottu sotasuunnitelma, miten kuusikkoa voisi varjella. Tänä päivänä kuusikoissamme jylläävät pääsääntöisesti kirjanpainaja ja kuusentähtikirjaaja. Ilmastonmuutos sekä kuusikoiden harvennukset edesauttavat näiden tuholaisten lisääntymistä. Kuusentähtikirjaaja on pienempi kuin kirjanpainaja eikä voi pureutua vanhemman kuusen kaarnan läpi, mutta kuitenkin latvuksiin, jossa kuori on ohuempaa. Kuusentähtikirjaajan tappamat kuuset ovatkin pääosin nuoria, kasvuiässä olevia kuusia. Kirjanpainaja pääsee porautumaan vanhemman kuusen kuoren läpi ja on pääasiallinen syy vanhojen metsien kuolemisiin. Molemmat lajit ovat pieniä, eivätkä jaksa lentää kauas. Kuitenkin ne voivat lentää tuulisella säällä pitkiäkin matkoja. Näitä kuolleita kuusia ei tarvitse poistaa metsästä. Ne eivät enää ole uhka metsälle. Päinvastoin. Vanhoihin, kuolleisiin kuusiin saattaa iskeytyä kirjanpainajan loinen. Myöskin tämän päivän sertifiointisäädökset sekä metsänhoitosuositukset haluavat lisää lahopuustoa metsiimme. Lahopuusto edesauttaa metsiemme monimuotoisuutta. Joskus on ehkä hyvä tehdä jotain, eikä vain seurata tilannetta. On kaksi keinoa yrittää torjua näitä kuusen vihollisia. Yksi keino on laittaa feromonipyydyksiä noin 30 metrin päähän kuusikosta, ei sisälle kuusikkoon. Feromoni ei ole myrkky, vaan uroksen levittämää tuoksua naaraille. Eli uros iskeytyy ensin kuusen runkoon ja levittää omaa tuoksuaan eli feroTarkista kuusikkosi tuhot LUKIJALTA monia ja houkuttelee näin naaraita parittelemaan. Toinen keino on tehdä kuusen rungosta niin sanottu ansapuu. Eli kuusen runko kaadetaan kevättalvella ja annetaan olla siellä noin juhannukseen asti. Tämä runko on heikentynyt ja houkuttelee koiraita sekä naaraita. Juhannuksen/heinäkuun alussa toukat valmistautuvat lentämään ulos rungosta. Eli ennen tätä niin sanottua toista parveilua rungot viedään pois metsästä kauas kuusikoista ja pilkotaan/kuivatetaan, jotta aikuiset yksilöt eivät pääse parveilemaan. Eli suosittelen lämpimästi kaikille kuusikoiden omistajille tarkastuskäyntiä. MARJA TOLONEN METSÄASIANTUNTIJA, METSÄNHOITOYHDISTYS KANTA-HÄME Ilmoita Metsälehdessä! Ota yhteyttä mediamyyntiin: Tuomo Vuorinen p. 029 432 6117 tai tuomo.vuorinen@metsalehti.fi www.kmeoy.fi kmeoy KME Oy Arvostamme Työtehtävään soveltuvaa metsällistä koulutusta sekä aiempaa kokemusta vastaavista tehtävistä. Tehtävä edellyttää oma-aloitteisuutta ja hyviä vuorovaikutustaitoja sekä asiakaspalveluhenkisyyttä. Työn aloitus sopimuksen mukaan, mielellään kuitenkin 01.05.24 alkaen. Lisätiedot ja vapaamuotoiset hakemukset sähköpostilla osoitteeseen matti.karjula@kmeoy.fi 15.04.24 mennessä. Lisätietoja tehtävästä antaa toimitusjohtaja Matti Karjula 040 5206240 Tarjoamme Monipuolisen ja itsenäisen työnkuvan, kilpakykyisen palkkauksen ja muut työehdot sekä ilmapiiriltään hyvähenkisen työyhteisön. Pääset omalta osaltasi vaikuttamaan yrityksemme tulevaan kehitykseen. KME Oy on johtava bioenergian hankkija Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savon itäosissa. Liikevaihtomme on tänä vuonna runsaat 11 miljoonaa euroa, ja tulemme kasvamaan voimakkaasti lähivuosina. Oletko sinä tuleva puunostajamme? Haemme puunostosta ja puunkorjuun ohjauksesta vastaavaa metsätoimihenkilöä nopeasti kasvavaan ja kehittyvään yritykseemme. Toimipisteesi sijaitsee Joensuun toimistollamme, ja toimialueenasi ovat Joensuu sekä lähialueen kunnat. 10714_.indd 32 10714_.indd 32 27.3.2024 10.16 27.3.2024 10.16
28.3.2024 Metsälehti.fi 33 PILKKEET METSÄKRYPTO 3, OIKEA RATKAISU Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: ? Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk) ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. tai p. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. Laskutuslisä paperilaskuissa 2,90 €. Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@ metsalehti.fi). TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 12.4.2024 osoitteessa Tapio Palvelut Oy / Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 6”. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. PALKINNOT metsäkryptosta 3 on arvottu seuraaville kolmelle: Jorma Marjamäki, Tampere, Satu Rantanen, Heinola ja Kaisa Salko, Halikko. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. METSÄRISTIKKO 6 10714_.indd 33 10714_.indd 33 27.3.2024 10.16 27.3.2024 10.16
28.3.2024 34 Metsälehti.fi PILKKEET AJANKOHTAINEN TIIA PUUKILA, TEKSTI MARJAANA MALKAMÄKI, KUVA ETSINTÄHELIKOPTERIT lentävät parhaillaan valtion maiden yllä Kainuussa, Pohjoisja Etelä-Pohjamaalla, Pohjoisja Etelä-Savossa sekä Satakunnassa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tavoitteena on pannoittaa näillä alueilla 10–15 sutta huhtikuun alkuun mennessä. Ilmasta käsin paikannetaan susien tuoreita jälkiä ja etsitään pannoitettavia susia. Pannoituksesta vastaavat Luken kokeneet maastotyöntekijät. ”Meillä on vuosien varrella kehittynyt huomattava osaaminen. Olennaista on huolellisuus ja kokemus”, painottaa tutkimusprofessori Ilpo Kojola Lukesta. Kojola on tehnyt suurpetotutkimusta vuodesta 1996 ja ollut mukana pannoituksissa lukuisia kertoja uransa aikana. Susien liikkeitä on tutkittu pannoittamalla vuodesta 1998. Pannoituksella on saatu paitsi arvioita susikannasta myös esimerkiksi tarkempaa tietoa susien elinalueiden suuruudesta sekä susien vaelluskäyttäytymisestä ja saalistuksesta. Nyt tehtävä pannoitus on osa tuulivoimayhtiöiden ja Luken yhteishanketta. Tavoitteena on pannoittaa susia alueilta, jonne tuulivoimaa on kaavailtu, ja selvittää, miten tuulivoima vaikuttaa susien liikkeisiin, ympäristön käyttöön sekä lisääntymisen onnistumiseen. Vastaavaa susitutkimusta ei ole aikaisemmin tehty Suomessa, mutta Portugalissa on. Siellä tuulivoimarakentaminen johti ainakin yhdessä tapauksessa suden pesinnän epäonnistumiseen. Tulos ei ole yleistettävissä Suomeen. ”Portugalissa suden reviirit ovat hyvin paljon pienempiä kuin meillä. Vaikutus lienee näistä syistä Portugalissa voimakkaampi”, Kojola toteaa ja muistuttaa, että kyseessä on yksittäinen esimerkki. Ehtona yhtenäinen alue Hankkeessa seurataan suden lisäksi metsäpeuraa ja maakotkaa. Nämä kaikki ovat suojeltuja ja viihtyvät kaukana asutuksesta, seuduilla, jonne tuulivoimaakin suunnitellaan. ”Susi on nyt keskustelun polttopisteessä ollut laji, joka kaikkein parhaiten tunnetaan tuulivoimarakentamisen yhteydessä. Kaksi suunnitelmaa on mennyt susien takia nurin viime vuosina.” Susia oli viime vuoden maaliskuun kanta-arvion mukaan kolmesataa. Kuuden seitsemän viime vuoden aikana susikannan painopiste on muuttunut yhä voimakkaammin läntiseen ja lounaiseen Suomeen. Tihein susikanta on tällä hetkellä Tampere–Helsinki-linjan länsipuolella ja Kokemäenjoen eteläpuolella. Myös tuulivoimasuunnitelmista merkittävä osa kohdistuu länteen. Susien liikkeiden tutkiminen pannoittamalla ei kuitenkaan alueella onnistu, koska lännessä maat ovat pitkälti yksityisten omistuksessa. ”Alueen, missä toimitaan, pitää olla yhtenäinen. Lupakäytäntö on käytännössä mahdoton yksityismailla. Yksityiset voivat kieltää pannoituksen omalla maalla, koska me olemme sidottuja metsästysoikeuteen”, Kojola summaa. Suden ja tuulivoiman yhteiselo tarkkailussa Sudet ovat viime vuosina estäneet tuulivoimasuunnitelmia toteutumasta, kertoo suurpetotutkija Ilpo Kojola. Gps-paikantimella varustetut pannat lähettävät neljän tunnin välein tiedon suden sijainnista. Koska yhden pannan akku kestää noin vuoden, tulee tässä hankkeessa olla mahdollisuus pannoittaa samoja susia uudelleen, tutkimusprofessori Ilpo Kojola kertoo. WINDLIFEHANKE HANKKEESSA selvitetään tuulivoiman vaikutuksia metsäeläimiin. TUTKIMUSKOHTEENA ovat luontoja lintudirektiivin suojaamat susi, metsäpeura ja maakotka. Myös vaikutuksia poronhoitoon tutkitaan. HANKKEESSA pannoitetaan vuosittain 10–15 sutta gps-pannoilla. HANKETTA rahoittavat 14 tuulivoimayhtiötä ja Luke. Mukana on myös Suomen Tuulivoimayhdistys. VIISIVUOTINEN hanke jatkuu vuoteen 2027. ”Yksityiset voivat kieltää pannoituksen omalla maalla, koska me olemme sidottuja metsästysoikeuteen.” MIKÄ 10715_.indd 34 10715_.indd 34 27.3.2024 10.16 27.3.2024 10.16
28.3.2024 PILKKEET NUORTEVA SITAATTI Mitä kertovat PUUN HINTATILASTOT? Seuraava Metsälehti ilmestyy 12.4.2024 METSÄLEHTI VUONNA 1984 Sarjassa seurataan Metsälehteä 40 vuoden takaa. HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVAT SITRUSPUIDEN sukuun kuuluu ainavihanta puulaji, jonka hedelmien kuorella maustetaan Suomessa pääsiäisajan mämmiä. Englannissa ja Skotlannissa kyseisen hedelmän kuoret ovat oleellinen osa maiden perinnemarmeladia. Monacossa ja Ranskassa kuorirouheella maustetaan alkoholijuomia ja Suomessakin jouluglögiä piparkakkuineen. Useissa maissa puun eri ainesosat ovat raaka-aineena hajuvesija kosmetiikkateollisuudessa. Pomeranssi eli hapanappelsiini (Citrus aurantium ) tunnetaan maailmalla Sevillan appelsiinin tai karvasappelsiinin (bitter orange ) nimellä. Kyseessä ei ole makeanmakuinen hedelmä, joita ostamme naposteltaviksi ruokamarketeista. K a u p p o i h i m m e e i tuoreita pomeransseja käytännössä edes tuoda, koska harva niitä söisi irvistämättä. Sen sijaan jauhettua tai kuivattua pomeranssinkuorta saa ruokakaupoistamme ympäri vuoden. Pomeranssin alkuperästä ja saapumisesta Eurooppaan noin tuhatkunta vuotta sitten on monenlaisia versioita. Yleisesti pomeranssin sanotaan olevan peräisin Kiinan, Myanmarin ja Intian kupeesta. Sieltä puu sittemmin levisi LähiIdän kautta Välimeren alueelle, erityisesti Espanjaan ja Sevillaan. Amerikan mantereelle puu päätyi Kolumbuksen, eurooppalaisten sotajoukkojen ja lähetyssaarnaajien matkassa. Toiset pitävät pomeranssia omana lajinaan, toiset appelsiinin (C. sinensis ) tavoin hybridinä, joka on risteytetty pomelosta (C. maxima ) ja mandariinista (C. reticulata ). Kuningattaren herkkua Pomeranssi ei juuri kasva kymmentä metriä korkeammaksi. Sen latvus on tuuheampi kuin perinteisen appelsiinipuun. Juuristo on hyvin kestävä ja sitä käytetään perusrunkona monien kaupallisten sitruslajikkeiden varteviljelmillä. Pomeranssin kukista höyrytislataan muun muassa nerolia, joka on raaka-aineena monissa hajuvesissä ja aromaterapeuttisissa öljyissä. Pomeranssin pääsatoa on saatavilla vain lyhyen aikaa, noin tammikuusta helmikuun puoliväliin. Sadonkorjuuaikaan esimerkiksi Monacon valtion kadunvarsien pomeranssipuista saavat ohikulkijat vapaasti kerätä hedelmäkorinsa täyteen. Loput hedelmistä jaetaan kouluihin opetustarkoituksiin, ja osa menee Monacon tislaamolle. Pomeranssin kuori on paksumpi ja maultaan voimakasaromisempi kuin makeiden appelsiinien. Englantilaisten mielestä juuri ja ainoastaan pomeranssinkuori kelpaa täydellisen appelsiinimarmeladin valmistamiseen. Englannin edesmennyt kuningatar Elisabeth II avasi 70-vuotisjuhlakonserttinsa satukirjoista tutun Karhuherra Paddingtonin kanssa. Etukäteen nauhoitetussa videotervehdyksessä molemmat kaivoivat kätköistään omat marmeladileipänsä, jonka jälkeen itse konsertti saattoi alkaa. Myöhemmin, kuningattaren kuoltua, osa kansasta toi Buckinghamin palatsin porteille kukkien ohella marmeladileipiä kuningattaren muistoksi. SITRUSPUUSTA MÄMMIÄ JA MARMELADIA Pomeranssin kuori on paksumpi ja maultaan voimakasaromisempi kuin makeiden appelsiinien. KEVÄÄLLÄ 1984 metsähallituksen (jonka nimi silloin kirjoitettiin vielä pienellä alkukirjaimella) 125-vuotisjuhla lähestyi. Sen merkeissä Metsälehti haastatteli pääjohtaja Paavo Wladimir Jokista, joka tunnettiin paremmin P. W. Jokisena. Haastattelu oli otsikoitu vähän yllättäen ”Byrokratia kiukuttaa pääjohtajaa”. Yksityismetsänomistaja oli tekemisissä metsähallituksen kanssa vain kannellessaan keskusja piirimetsälautakuntien päätöksistä. Jokinen antoi ymmärtää, että metsähallituksen ja sen valvomien lautakuntien suhteet eivät olleet aivan kunnossa. ”Olen pannut merkille, että tällainen kontrollivalta on hyvin arka paikka yksityismetsätaloudelle. Siitä tehdään helposti johtopäätöksiä, että nyt käydään syynäämässä meidän töitämme, ikään kuin emme niitä osaisi ilmankin tehdä. Mutta me teemme vain sen, mitä laki vaatii”, Jokinen sanoi. Metsähallituksen johtajan pakeilla ”JOTTA OLISI mitä esitellä, pitäisi puusta rakentaa huomattavasti enemmän Suomessa. Nyt puun käyttö on rakentamisessa alempana kuin vuosikymmeniin. Päätöksenteossa puurakentamisen edistäminen tapahtuu liikaa joskus ja jouluna.” Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto X-viestipalvelussa 21.3.2024 10715_.indd 35 10715_.indd 35 27.3.2024 10.16 27.3.2024 10.16
Typpilannoitus on tehokkain metsän kasvua lisäävä metsänhoidollinen toimenpide kivennäismailla. Yaran metsälannoitteet sisältävät myös booria metsän terveellisen kasvun ylläpitämiseksi. YaraMila METSÄN NP -kasvatuslannoite on kehitetty kuusikoiden ja sekapuustojen lannoitukseen. Se sisältää typen ja hidasliukoisen fosforin lisäksi runsaasti booria. YaraBela METSÄSALPIETARI on kivennäismaan männiköiden kasvatuslannoite, joka sisältää typen lisäksi kaliumia ja booria. Miksi lannoittaisin metsääni? • Parantaa puuston kasvua ja puun laatua. • Saat noin 15–20 kuutiometriä lisää puuta hehtaarille. • Lyhyempi kiertoaika ja harvennusväli. Pääset toteuttamaan hakkuut aikaisemmin. • Lisäät hiilensidontaa. Hyvin kasvava metsä sitoo enemmän hiilidioksidia. • Kustannukset voi vähentää metsäverotuksessa kertapoistona. yara.? /metsa Metsänlannoitus – tuottava sijoitus ja ilmastoteko 10716_.indd 36 10716_.indd 36 27.3.2024 10.17 27.3.2024 10.17