TORSTAINA 7. LOKAKUUTA 2021 ? NRO 18 Metsäala on nopeasti oppinut käyttämään drooneja mitä erilaisimpiin tarkoituksiin. Sivut 8–11 DROONIN SILMIN PERJANTAINA 10. TOUKOKUUTA 2024 ? NRO 9 ? PERUSTETTU VUONNA 1933 10780_.indd 1 10780_.indd 1 5.5.2024 11.51 5.5.2024 11.51
AJANKOHTAINEN / UUTISET 10.5.2024 2 Metsälehti.fi UUTISET ”Kuitupuun energiakäyttö ei paha ongelma” ›› 6–7 Järeysrunkohinnoittelu laajenemassa ›› 12–13 METSÄSTÄ Näin vältät metsätöiden vaaranpaikat ›› 18–19 Hirville kelpasivat myös kuuset ›› 22 Pohjois-Suomen Serlachiukset ›› 26–27 PILKKEITÄ Asta-myrskystä oli hyötyäkin ›› 28–29 Taimiruljanssi on taas edessä ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA TORSTAINA 7. LOKAKUUTA 2021 ? NRO 18 Metsäala on nopeasti oppinut käyttämään drooneja mitä erilaisimpiin tarkoituksiin. Sivut 8–11 DROONIN SILMIN PERJANTAINA 10. TOUKOKUUTA 2024 ? NRO 9 ? PERUSTETTU VUONNA 1933 Jukka Väisänen kuvaa droonilla myyntiin tulevia metsätiloja. Kuva: Matias Honkamaa Metsälehti 90. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 31 764 (LT/20) Lukijoita 166 000 (KMT/21) Painopaikka Punamusta, Joensuu Metsälehti 92. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 30 431 (LT/22) Lukijoita 213 000 (KMT/23) Painopaikka Sanoma Manu, Tampere MIKKO HÄYRYNEN ILMATIETEEN laitoksen tutkijan Jaakko Juvosen valmisteilla oleva väitöskirja haastaa käsityksen metsänomistuksesta laajalle levinneenä kansankapitalismina. Selvitys osoittaa esimerkiksi, että puolitoista promillea väestöstä omistaa kymmenen prosenttia henkilöomisteisista yksityismetsistä ja että yli 50 hehtaarin tiloista yli puolet on ylimmän tulodesiilin eli tulokymmenyksen omistuksessa. Juvosen mukaan mielikuva metsänomistuksesta kansankapitalismina ei kuitenkaan ole väärä. ”Hyvätuloisilla on enemmän myös kaikkea muuta varallisuutta. Muihin pääomatuloihin verrattuna metsänomistus on tasaisemmin jakautunut.” Toisaalta ja todennäköisesti hyvätuloisilla on metsänomistuksia myös yritysten kautta, mikä ei näy vertailussa. Ylimmällä tuloluokalla neljäsosa metsistä Juvosen selvityksen mukaan merkittävä osa yksityismetsien hehtaareista on huomattavan hyvätuloisten käsissä. Metsänomistajista 17 prosenttia kuuluu kotitalouksien korkeimpaan tulodesiiliin. Metsää omistavia henkilöitä tässä desiilissä on 112 700. ”Tämä ryhmä omistaa 26 prosenttia kaikesta henkilötunnukseen yhdistyvästä metsäpinta-alasta, kaikkiaan kolme miljoonaa hehtaaria.” Korkeimmassa tulodesiilissäkään kaikki eivät ole suurmaanomistajia, sillä metsänomistusten keskikoko on vain puolet kaikkien metsänomistusten keskiarvoa suurempi. ”Mutta tämä tulodesiili pitää KANSANKAPITALISMIA, VAI ONKO SITTENKÄÄN? Metsänomistus onkin valtaosin yllättävän hyvätuloisten käsissä, uusi tutkimus osoittaa. 10781_.indd 2 10781_.indd 2 5.5.2024 11.53 5.5.2024 11.53
UUTISET 10.5.2024 Metsälehti.fi 3 sisällään selkeän, reilun 15 000 henkilön metsänomistajaluokan, jossa metsänomistukset ovat yli 50 hehtaaria”, Juvonen toteaa. Korkeimman tulodesiilin metsänomistajista kolmasosa asuu maaseudulla. Heidän metsätilansa ovat suurempia ja metsänomistukset yhteensä 1,6 miljoonaa hehtaaria, mikä on 14 prosenttia selvityksen metsäpinta-alasta. Omistus myös painottuu varsin iäkkäisiin miehiin. Hyvätuloisten osuus on sitä suurempi, mitä isommista tiloista kyse. Alle 50 hehtaarin metsänomistuksissa tulojakauma on tasaisempi. Avuksi ohjauskeinojen ohjaukseen Metsätaloustukien kohdistumisesta tutkimus ei väitä mitään, mutta jättää kuitenkin kysymyksen ilmaan. Juvonen uskoo tulodesiilitarkastelulle olevan käyttöä etenkin metsäpolitiikan ohjauskeinojen suuntaamisessa, kun halutaan määrittää ryhmät, joiden kautta ohjaustoimilla on eniten vaikuttavuutta. ”Menetelmän avulla voidaan arvioida, mihin omistajaryhmiin ohjauskeinot vaikuttavat – ketkä hyötyvät tukitoimista tai kääntäen, ketkä häviävät verotai rajoitepohjaisista ohjauskeinoista”, hän sanoo. Kärjistäen ja tiivistäen: poliittiset ohjaustoimet ovat tehokkaimpia silloin, kun niissä on ajateltu hyvätuloisia, yli 50 metsähehtaaria omistavia maaseutuasujia. Tämä ryhmä kattaa 1,3 prosenttia metsänomistajien lukumäärästä, mutta kymmenen prosenttia yksityismetsistä. Tehokkuus paranee, jos linssiä tarkennetaan vielä iäkkäisiin miehiin. Tuenhakijalta ei kysytä varallisuutta Juvosen selvityksen tulokset eivät yllätä metsäneuvos Erno Järvistä maaja metsätalousministeriöstä. ”Tutkimuksesta ei kuitenkaan ilmene, että ylimmän tulodesiilin metsänomistajille olisi kohdentunut osuuttaan enemmän metsätalouden tukia”, Järvinen toteaa. Metsätaloustukiin varallisuus ei vaikuta suoraan ja tuskin edes välillisesti. Metka-tukijärjestelmän valmistelussa on käytetty lähinnä Metsänomistaja 2020 -tutkimusta, joka antaa tietoa etenkin metsänomistajien asuinpaikasta, iästä, ammatista ja koulutuksesta, mutta ei varallisuudesta. Järvinen muistuttaa, että metsäpolitiikan työkalupakissa on taloudellisten ohjauskeinojen lisäksi normiohjaus eli lainsäädäntö sekä informaatio-ohjaus eli esimerkiksi metsänhoitosuositukset. ”Erityisesti informaatio-ohjauksessa on mahdollista huomioida metsänomistajien tavoitteiden erilaisuus.” KANSANKAPITALISMIA, VAI ONKO SITTENKÄÄN? ”Menetelmän avulla voidaan arvioida, mihin omistajaryhmiin ohjauskeinot vaikuttavat.” METSÄVARAKKAIDEN HYVÄTULOISUUS OSIN KEHÄPÄÄTELMÄÄ Ilmatieteen laitoksella tutkijana työskentelevä Jaakko Juvonen on metsien kestävää käyttöä käsittelevässä väitöskirjatyössään ristiinanalysoinut metsänomistusta ja metsää omistavien kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja. Käytettävissä oleva rahatulo muodostuu ansio-, yrittäjäja pääomatuloista sekä tulonsiirroista veroilla vähennettynä, eli mukana ovat myös puunmyyntitulot. Tilastokeskuksen tuoreimmassa, vuoden 2022 tilastossa ylimmän tulodesiilin alaraja oli 49 250 euroa yhden henkilön taloudessa. Metsänomistaja ei voi koskaan olla varaton ja on kehäpäätelmää, että metsänomistus painottuu hyvätuloisille, sillä puunmyyntitulot nostavat kokonaistuloja. Mutta kuinka hyvätuloisille, sitä ei aiemmin ole juurikaan tutkittu. Jaakko Juvonen on tutkinut metsänomistusta uudella tavalla. LA U SV EN SS O N 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 Hyvätuloisilla eniten metsää Metsänomistajien määrä ja metsäomaisuus eri tulokymmenyksissä Tutkimus pohjaa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) erillisyksikkö Datahuoneen hiljattain ilmestyneeseen raporttiin. Tulodesiili Omistajien maarä Pinta-ala ha 500 000 1000 000 1 500 000 2 000 000 2 500 000 3 000000 3 500 000 O LI VI A RE M PE L 10781_.indd 3 10781_.indd 3 5.5.2024 11.53 5.5.2024 11.53
AJASSA 10.5.2024 4 Metsälehti.fi LYHYET TIIA PUUKILA POROT huomioivasta metsäsuunnittelusta toivotaan apua puukaupan ongelmiin Ylä-Lapissa. Uusi poropainotteinen metsäsuunnitelma kattaa noin kaksisataa hehtaaria Utsjoen yhteismetsän maista. Maat kuuluvat saamelaisten kotiseutualueeseen. Puukaupan ongelmien taustalla on vuonna 2018 valmistunut riskiarviointi. Siinä todettiin, että metsätalous saattaa pohjoisessa olla vaarana saamelaiskulttuurille. Tästä seurasi suurille Inarin alueen yhteismetsille puukauppajumi, koska FSC-sertifiointiin sitoutuneet puunostajat eivät ole enää voineet ostaa puuta alueelta ilman paliskuntien suostumusta. Keväällä 2019 paliskunnat katsoivat, ettei heillä ole vaateita pieniä yksityismetsänomistajia kohtaan, mutta Inarin alueen yhteismetsissä jumi on jatkunut. Myös Utsjoen yhteismetsällä on ollut vaikeuksia saada puuta kaupaksi. ”Muotkattunturin paliskunnan kanssa meillä on jo aikaisemmin ollut keskinäinen sopimus, että Muotkattunturi ei vastusta, mutta se ei tahdo riittää luonnonsuojelujärjestöille”, kertoo Utsjoen yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja Veikko Porsanger. Kaikista puukaupoista pitää erikseen neuvotella paliskuntien kanssa, eikä alueen toisen paliskunnan kanssa ole päästy neuvotteluissa yhteisymmärrykseen. Tämä on saanut puunostajat varpailleen ja pelkäämään hakkuista aiheutuvaa mahdollista mainehaittaa. Metsäyhtiöistä Metsä Group on tehnyt puukauppaa Utsjoen yhteismetsän kanssa. ”Nyt on tarkoitus kokeilla, rohkaiseeko poropainotteinen metsäsuunnittelma muitakin puunostajia ostamaan yhteismetsän alueelta puuta. Saa nähdä, kuinka käy”, Porsanger toteaa. Lisää harvennusta ja poimintaa Uusi metsäsuunnitelma valmistui Suomen Metsäsäätiön rahoittamassa kehittämistyössä. Tavoitteena oli kokeilla ja kehittää menetelmiä poronhoitopainotteisen metsäsuunnitelman laatimiseksi sekä paliskunnan osallistamiseksi metsäsuunnittelussa. Poronhoidolle tärkeät ohjeet kirjattiin metsäsuunnitelmaan ja leimausselosteeseen. Ohjeissa on mainittu esimerkiksi pyrkimys sijoittaa hakkuutähteet ajourille, jolloin ne painuvat koneen alle ja puhdasta maapinta-alaa jää enemmän porojen hyödynnettäväksi. ”Hakkuiden ajankohta sovitaan etukäteen, jotta vältetään porotöiden ja metsätöiden päällekkäisyys” Porsanger kertoo. Poronhoidon huomioiva metsäsuunnitelma lisäsi harvennusja poimintahakkuiden osuutta ja vähensi uudistushakkuita. Porojen huomiointi vähensi hakkuumääriä noin 24 prosenttia ja arvioituja kantorahatuloja 29 prosenttia. Enemmän kuin laki ja sertifiointi vaativat Utsjoen yhteismetsä on PEFCsertifioitu. Metsäsertifioinnilla voidaan osoittaa, että metsiä käytetään vastuullisesti ja kestävästi. Standardi huomioi taloudellisen kestävyyden rinnalla myös luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen sekä kulttuuriset, sosiaaliset ja esteettiset arvot. ”Lainsäädäntö tai PEFC-sertifiointi metsien käytön suunnittelun ohjauskeinoina eivät kuitenkaan velvoita osallistamaan prosessiin saamelaisyhteisöjä tai paliskuntia yksityismetsissä, joihin yhteismetsä lukeutuu. Aikaisemmin paliskunnalta on pyydetty kommentteja lähinnä yksittäisten työkohteiden toteutuksen osalta”, Metsänhoitoyhdistys Lapin metsäneuvoja P asi Peltonen kertoo. Ratkeaako Ylä-Lapin puukauppajumi? Poronhoidolle tärkeät ohjeet kirjattiin metsäsuunnitelmaan ja leimausselosteeseen. Tämän toivotaan lisäävän puunostohaluja. Pohjois-Savossa hakattiin eniten Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa hakattiin viime vuonna puuta metsäteollisuuden tarpeisiin sekä energiapuuksi yhteensä 72,7 miljoonaa kuutiota. Määrä pieneni vuodesta 2022 kolmella prosentilla. Maakunnittain tarkasteltuna puuta hakattiin selvästi eniten Pohjois-Savossa, yhteensä noin 7,4 miljoonaa kuutiometriä. Tukkipuun osalta Pohjois-Savo ylsi ainoana maakuntana yli kolmen miljoonan kuution hakkuumäärään. Kuitupuuta hakattiin puolestaan eniten Pohjois-Pohjanmaalla, noin 3,9 miljoonaa kuutiometriä. Energiapuuta korjattiin eniten Pirkanmaalla. Metsätalouden tukipotti kutistui Valtion tukea metsätöihin on tälle vuodelle luvassa 38,4 miljoonaa euroa. Summa on nelisen miljoonaa euroa pienempi kuin mitä viime vuonna käytettiin. Metka-tuella rahoitetaan metsänhoitoja parannustöitä. Tuella voidaan toteuttaa taimikon ja nuoren metsän hoitoa 115 000 hehtaaria, terveyslannoitusta 10 000 hehtaaria, suometsän hoitoa 11 700 hehtaaria, metsäteiden perusparannuksia 210 kilometriä ja uusien metsäteiden rakentamista 20 kilometriä. Hirvi yhä suurin metsätuhojen aiheuttaja Viime vuonna puuston laatua alentavia tuhoja oli vajaalla viidesosalla puuntuotannon metsämaasta eli noin 4,4 miljoonalla hehtaarilla, Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreessa metsätuhoraportissa todetaan. Määrä kasvoi edellisvuodesta kahdeksan prosenttia, mutta tuhomäärät ovat kuitenkin pienemmät kuin viime vuosikymmenenä keskimäärin. Metsänviljelyä ja puuntuotantoa haittasivat viime vuonna eniten hirvet, lähes puolella miljoonalla hehtaarilla. Esitys erätarkastajien valtuuksista lieveni Hallituksen esitykseen erävalvontalain, metsästyslain ja kalastuslain muuttamista on lausuntokierroksen jälkeen tehty lievennyksiä. Metsästäjän repun tai kalastajan kylmälaukun tarkastaminen edellyttäisi nyt aina epäilyä säännösten tai määräysten rikkomisesta. Kulkuneuvojen tarkastaminen puolestaan ei olisi lainkaan mahdollista. Suomen Metsäsäätiön rahoittamassa hankkeessa kehitettiin menetelmiä poronhoitopainotteisen metsäsuunnitelman laatimiseksi. M AT TI KO LH O 10782_.indd 4 10782_.indd 4 5.5.2024 11.51 5.5.2024 11.51
AJASSA 10.5.2024 Metsälehti.fi 5 MIKKO RIIKILÄ RUOKAVIRASTON juuri julkaiseman tilaston mukaan taimitarhoilta lähetettiin viime vuonna metsänviljelyyn taimia enemmän kuin vuosiin, 175 miljoonaa. Määrä on suurin sitten vuoden 2009. Vuodesta 2021 istutettavien taimien määrä on kohonnut yli 20 miljoonalla. Kasvu on siis yli 15 prosenttia. Metsänviljelyssä suositaan yhä kuusentaimia, joiden osuus metsänviljelyyn toimitetuista taimista oli viime vuonna 60 prosenttia. Tosin kuusen osuus on pienentynyt: Suurimmillaan se oli tämän vuosikymmenen alussa, jolloin seitsemän kymmenestä metsään istutetusta taimesta oli kuusia. Männyntaimien osuus istutusmäärästä oli kolmannes. Osuus ei ole kasvanut merkittävästi viime vuosina. Koivuja istutettiin viime vuonna noin yhdeksän miljoonaa tainta, määrä on kaksinkertaistunut muutamassa 100 000 000 125 000 000 150 000 000 175 000 000 200 000 000 Suunta ylöspäin Lähde: Ruokavirasto Metsätaimien istutusmäärä 2006–2017 Kpl 2006 2010 2014 2018 2022 Viime vuonna istutettiin lähes ennätystahtiin Piristymisestä huolimatta häviämme Ruotsille tylysti istutusmäärissä. vuodessa. Kaikista istutustaimista koivujen osuus on silti vähäinen. Ruotsissa viljely painottuu mäntyyn Ruotsin metsähallinnon, Skogsstyrelsenin, tilaston mukaan maassa istutettiin viime vuonna 431 miljoonaa metsäpuun tainta. Määrä on enemmän kuin kaksi kertaa suurempi kuin Suomessa, vaikka talousmetsien pinta-alassa ei merkittäviä eroja olekaan. Ruotsissa vuosittain istutettujen taimien määrä on kasvanut yli sadalla miljoonalla taimella 2000-luvun aikana. Meillä samanlaista kehitystä ei ole tapahtunut. Suomesta poiketen länsinaapurissa metsänviljely on viime vuosina painottunut mäntyyn. Viime vuonna 55 prosenttia kaikista metsätaimista oli mäntyjä. Samalla kuusen osuus on huvennut 40 prosenttiin. Mäntyjen ja kuusen ohella Ruotsin metsiin ei juuri muuta istutettakaan. Kontortamäntyjä istutettiin noin yhdeksän miljoonaa tainta ja lehtikuusia viitisen miljoonaa. Koivun osuus on marginaalinen. Kaikki Ruotsissa istutettavat männyt ovat paakkutaimina. Kuusentaimista noin viidennes siis noin 35 miljoonaa tainta ovat paljasjuurisia. Paljasjuurikuusia käytetään erityisesti Etelä-Ruotsin viljavilla uudistusaloilla. Suomessa paljasjuurikuusista on päästy eroon. Lähes 90 prosenttia Ruotsin taimista kasvatettiin siemenviljelysiemenestä. TIIA PUUKILA VUODEN alusta voimaan astunut metka-tukijärjestelmä tukee huomattavasti kemeraa avokätisemmin terveyslannoitusta, eikä se ole jäänyt maanomistajilta huomaamatta. ”Aikamoinen räjähdys ollut terveyslannoitushakemusten määrässä”, summaa rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka Suomen metsäkeskuksesta. Toukokuun alkuun mennessä metka-tukea terveyslannoituksiin oli myönnetty kaikkiaan liki 5 800 hehtaarille eli yhteensä runsaat 1,2 miljoonaa euroa. Lisäksi käsittelyssä hakemuksia oli vielä lähes toinen mokoma. Viime vuonna vastaavaan aikaan kemeraa terveyslannoituksiin oli hyväksytty runsaalle 4 100 hehtaarille yhteensä reilut 500 000 euroa. Hakemusmäärät ovat olleet niin suuria, että tukipäätöksiin on tullut väkisin viivettä. Etenkin paperisten hakemusten tallennus vie aikaa. ”Parhaamme yritämme, mutta ihan hetkessä päätöksiä ei tule. Olemme yrittäneet maalevityksellä olevia tuhkalannoituksia priorisoida kärkeen, mutta emme varmaan ihan täysin ole onnistuneet. Joitain hankkeita siirtyy väkisin ensi vuoteen”, Hostikka arvioi. Aikaisemmin kemeratuki kattoi kolmekymmentä prosenttia tuhkaja boorilannoituksen kokonaiskustannuksista. Nyt tukea saa boorilannoitukseen 155 euroa ja tuhkalannoitukseen 270 euroa hehtaarilta. Tuhkalannoituksen hinta ennen veroja vaihtelee noin 300– 500 euron välillä riippuen kohteen koosta ja siitä, levitetäänkö tuhka helikopterilla vai traktorilla. Boorilannoitus maksaa arviolta noin 250 euroa hehtaarilta. Tästä voi laskea, että terveyslannoitusta tuetaan nyt huomattavasti enemmän kuin kemera-aikaan. ”Kyllä se tuki nyt on todella hyvä ja sitä kannattaa hyödyntää”, Aki Hostikka kannustaa. Boorin levitys tehdään sulanmaan aikaan. Tuhkalannoitteen voi levittää myös kasvukauden ulkopuolella. Terveyslannoituksen tukeen hakuryntäys Metka-tukea on haettu ruuhkaksi asti ja päätöksiä joutuu odottamaan. Metsäkauppa.fi PÄIVITÄ METSÄTIETOSI UUTUUS! Merkityksellisiä metsätyyppejä Uutuuskirja kertoo historiallisista ja nykypäivän henkilöistä, jotka ovat toimillaan vaikuttaneet siihen, miten suomalaiset näkevät metsät, metsäluonnon ja metsien käytön. Teos esittelee tekstein ja valokuvin metsävaikuttajia N. A. Osarasta Hans Gutzeitiin, taiteilijoita I. K. Inhasta Anni Swaniin sekä joukon tuntemattomampia nimiä. Suositushinta 36 € TAPIO Maastotaulukot Metsätiedon digitaalinen käsikirja aina mukanasi. Selkeät taulukot ja laskurit ja havainnolliset kuvat. Hinta 21 €/vuosi 10782_.indd 5 10782_.indd 5 5.5.2024 11.51 5.5.2024 11.51
AJASSA / HAASTATTELU 10.5.2024 6 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA SUOMESSA poltetaan vuosittain miljoonia kuutioita kuitupuuta, joka voitaisiin jalostaa myös selluksi. Määrä on ollut nopeassa kasvussa. Metsälehti uutisoi aiheesta (7/2024), ja asia on herättänyt laajaa keskustelua sekä polton puolesta että vastaan. ”En ole kovin huolissani tilanteesta. Energiantuotannossa on käynnissä siirtymävaihe, ja nyt käytävä keskustelu on osin siihen liittyvien muutosten käsittelyä”, toteaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) apulaisprofessori Jussi Lintunen. Hän on työssään perehtynyt metsäja energiasektorin toimintaan ja näiden ilmastopolitiikkaan taloustieteen näkökulmasta. Lintunen muistuttaa, että päästökaupassa puu luokitellaan polttovaiheessa päästöttömäksi, mikä ohjaa tällä hetkellä puuta energiakäyttöön. ”Tilanne muuttuu, kun polttoon perustumattomat lämmitysratkaisut yleistyvät.” Sellun valmistuksen ja energiatuotannon tärkeysjärjestyksestä tutkijalla on kuitenkin selkeä näkemys. ”Lämpö on etenkin Suomen oloissa välttämättömyyshyödyke ja siinä mielessä bruttokansantuotetta tärkeämpi. Myös huoltovarmuuden merkitys korostuu näinä aikoina.” ”Nyt nähdään, kumpi on kannattavampaa” Kuitupuun polttamisen vastustajat perustelevat näkemystään usein sillä, että valtio menettää vientituloja, jos puuta ei ohjata jalostettavaksi. Lintusen mielestä vientitulojen merkitystä korostetaan turhan paljon. ”Ajattelussa on kaikuja 1600-luvun merkantilismista, jossa se valtio voittaa, joka kerää eniten kultarahoja kirstuun. Maapallon tasolla vaihtotase summautuu kuitenkin nollaan, joten koko ajan joillain mailla on alijäämää ja joillain ylijäämää. Pidemmän päälle krooninen vaihtotaseen alijäämä on toki ongelmallista.” Kotimaisella puuenergialla myös korvataan fossiilisia polttoaineita, jotka ostettaisiin ulkomailta. Tästä on vastaava hyöty vaihtotaseen näkökulmasta. Lopulta taloudellinen kannattavuus määrittää sen, mihin käyttöön puu ohjautuu. ”Kannattaa luottaa markkinamekanismiin. Nyt nähdään, kumpi on näillä hinnoilla kanLämpö tärkeämpi kuin BKT Luken apulaisprofessori Jussi Lintunen antaisi markkinoiden päättää, mihin käyttöön kuitupuu ohjautuu. ”En ole kovin huolissani tilanteesta.” 10783_.indd 6 10783_.indd 6 5.5.2024 11.55 5.5.2024 11.55
10.5.2024 Metsälehti.fi 7 AJASSA KOLUMNI KUKA KUKA MAAILMASSA ENNEN OSAKESÄÄSTÖTILIÄ ja korkeakuluisia rahastoja säästöpossuna pidettiin metsää ja patjan alusta. Tilallisen rahoitusneuvottelut uudesta vetojuhdasta käytiin kotisohvan sijaan ajamalla riittävä pino tien varteen. Sijoitusportfoliota realisoitiin elämän tarpeisiin. Silloin ja nyt elämä muutosten turbulenssissa ohittaa metsäsuunnitelman naiivin utopian ja puut on vaihdettava valuuttaan ennen aikojaan. Ikä on vaihtanut kirveen rollaan ja metsänomistaja puristaa enää paikallisen palvelukodin keinutuolin käsinojia. Osa ei enää muista edes olevansa metsänomistajia. Yhteinen tarkoitus ei ollut maksaa puilla asumista palvelukodissa. Vierailulla tuleva perikunta katselee tarjottimella olevaa haaleaa mehukeittoa silmäkulmassa häivähdys vääryyden tunnetta kumipyörien tehtaalle toimittamista moteista. Vanhemman kanssa yhdessä hoidetut taimet lähtivät liian aikaisin. Arvokasvu jäi kesken. NUORUUDEN HUUMASSA unelmoidaan yhteisestä matkasta vanhuuteen, jossa haaleat mehukeitot ovat kaukaista tulevaisuutta. Kesäpäivässä peilityynellä järvenselällä aurinko saa unohtamaan syksyn tuulet ja talven kylmyyden. Joskus seuraava kesä on liian kaukana, ja kaksi onnellista tanssivat viimeisen tanssinsa. Kun polut erkaantuvat, avio-oikeuden alainen omistus mitataan ja tilit tasataan. Hiipuneen rakkauden tasinko otetaan metsästä, ja kannot jäävät lahoamaan. Vaakaa tasatessa metsäsuunnitelmasta katsotaan tulevat aukot ja rakkauden oppirahat tilitetään. ELÄMÄN MOTTIEN TULLESSA täyteen annetaan verokarhulle muutaman kuukauden aika herätä. Arvioitsija mittaa menetetyn metsänomistajan maat ja mannut perukirjaan kirjattaviksi. Verokarhun kirves odottaa teroitettuna perintöveropäätöstä. Metsäsuunnitelman karhu tyllyää saappaan lämmikkeeksi ja suuntaa määrätietoisesti metsään. Perintötiluksilla kirves uppoaa petäjän kylkeen lastujen lennellessä. Sieltä karhu kaataa vaatimansa. Kannot jäävät. Metsätilan myynnin välttämiseksi hakkuu on usein ainoa keino maksaa lankeavat perintöverot. Avioerossa avio-oikeuden alla olevat metsätilat vaikuttavat tasinkoon. Menneen rakkauden viimeinen tilitys vaatii usein hakkuun. Palvelukodissa moteilla maksetaan mehukeitot. TEHKÄÄ PÄÄTÖKSIÄ ja varautukaa elämän muutoksiin ajoissa. Varautumiseen on olemassa keinoja, mutta usein muutos ehtii ensin. Metsän ylisukupolviset kiertoajat eivät sopeudu äkillisiin ja yllättäviin muutoksiin ilman ennakointia. Monen metsänomistajan toive on jatkuvuus ja suunnitelmallisuus. Arvo on myös antaa tilaa seuraaville ottaa vastuu ja jatkaa metsätaloutta. NUORUUDEN JA VANHUUDEN MUUTOKSET ELÄMÄSSÄ “Hiipuneen rakkauden tasinko otetaan metsästä, ja kannot jäävät lahoamaan.” Pekka Keloneva KIRJOITTAJA ON JURISTI JA ETÄMETSÄNOMISTAJA JUSSI LINTUNEN APULAISPROFESSORI Luonnonvarakeskuksessa. Aiemmin tutkijana: Etla, Helsingin yliopisto, Aalto yliopisto, Metla KOULUTUS: FM (teoreettinen fysiikka), VTM (kansantaloustiede) ja FT (taloustiede) TYÖPÖYDÄLLÄ JUURI NYT: Vihreän siirtymän ohjauskeinot metsäsektorilla, biotalouden uudet tuotteet ja niiden arvonlisäpotentiaali 46-vuotias ASUU Helsingissä HARRASTAA ulkoilua, brittidekkareita, suunnistusta, lautapelejä Apulaisprofessori Jussi Lintusen mielestä markkinataloudessa hinnat määräävät, miten puuta on taloudellisesti kannattavaa käyttää. ”Silloin puun käyttö on myös kansantalouden näkökulmasta järkevää.” nattavampaa, sellun valmistus vai polttaminen energiaksi.” Vaikka puulla olisi jalostusarvoa metsäteollisuudessa, se ei Lintusen mukaan tarkoita, että tämä olisi aina yrityksen näkökulmasta taloudellisesti kannattava vaihtoehto. Siksi vanhoja rakenteita ei ole syytä ylläpitää väkisin vanhaa tuotantoa tukemalla ”Sen sijaan uusien tuotteiden ja teknologioiden kehittämiseen kannattaa valtionkin satsata. Niiden avulla bruttokansantuotettakin voi olla mahdollista kasvattaa.” Pitäisikö puunpolttoa verottaa? Markkinataloudessa tehdään päätökset hintojen perusteella. Lintunen näkee, että kansantalouden kannalta valtion voi kuitenkin joskus olla tarpeen vaikuttaa hintoihin, kuten tehdään päästökaupassa. Yksi esille noussut ohjauskeino on puun polton verottaminen. ”Ilmastosyistä puuston ja puutuotteiden hiilivaraston kasvua pitäisi pystyä edistämään. Tähän ei ole Suomessa onnistuttu luomaan kattavia ohjauskeinoja. Puunpolton energiaverolla voisi olla oikeansuuntaisia vaikutuksia.” Veron puolesta ovat lobanneet etenkin ympäristöjärjestöt. Asia kiinnostaa myös valtion pohjattoman kirstun vartijoita. Konsulttiyritys Afry julkaisi hiljattain valtioneuvoston toimeksiannosta laaditun raportin puunpolton verotuksen vaikutuksista. Laskelmien mukaan verotuloja voisi enimmillään kertyä satoja miljoonia euroa. ”Vero todennäköisesti vähentäisi hieman metsien hakkuumääriä ja puu ohjautuisi paremmin jalostukseen. Se voisi edistää myös Suomen tavoitetta saavuttaa hiilineutraalius, jos fossiilisten polttoaineiden käytön lisäys pystyttäisiin lämmöntuotannossa välttämään”, Lintunen arvioi. Ratkaisu olisi kuitenkin epätäydellinen: kannustimet hiilensidontaan metsissä eivät juuri muuttuisi. Kuluttajien kukkarossakin vaikutukset tuntuisivat korkeampana kaukolämmön hintana. Maailmaa ei verotuksellakaan pelasteta. ”Ilmaston kannalta ei ole juuri eroa sillä, että vapautuuko puun sisältämä hiili Suomessa lämpövoimalaitoksen piipusta vai vasta lyhytikäisistä paperituotteista Kiinassa.” 10783_.indd 7 10783_.indd 7 5.5.2024 11.56 5.5.2024 11.56
10.5.2024 8 Metsälehti.fi AJASSA Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon erityisasiantuntija ja laillistettu kiinteistövälittäjä Jukka Väisänen kuvaa myyntiin tulevat metsätilat droonilla. 10784_.indd 8 10784_.indd 8 5.5.2024 11.57 5.5.2024 11.57
10.5.2024 Metsälehti.fi 9 AJASSA TIIA PUUKILA, TEKSTI MATIAS HONKAMAA, KUVAT T T alousmetsien yllä lentävät droonit ovat tulleet jäädäkseen. Niillä on jo nyt lukemattomia tehtäviä aina metsätuhojen havaitsemisesta metsäpalojen ja metsälain valvontaan. Yksi yleisemmistä ympärivuotisista käyttötarkoituksista liittyy metsätilakauppaan. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savossa droonit ovat olleet käytössä kolme neljä vuotta. Kaikkiaan drooneja on yhdistyksellä kolme, ja niitä lennätetään jatkuvasti myyntiin tulevien kiinteistöja metsätilojen kuvauksessa. Metsänhoitoyhdistyksen erityisasiantuntija ja laillistettu kiinteistövälittäjä Jukka Väisänen kuvaa droonilla kaikki myyntiin tulevat metsätilat. ”Se luo kohteesta kiinnostuneelle mielikuvan, miltä tila näyttää ilmasta käsin. Siitä otetaan videota ja kuvia. Miltä puuston latvusto näyttää. Taimisto, onko se raivattu vai ei”, Väisänen luettelee. Maastotyötä drooni ei myytävän metsätilan kartoituksessa vähennä, mutta ostaja pääsee jo kotisohvalta tutustumaan myytävään tilaan tarkemmin. Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistyksessä LANTAA JA VALVONTAA KOPTERIN SIIVIN Droonien ansiosta metsälain rikkomukset paljastuvat entistä herkemmin ja boori levittyy metsutyötä tehokkaammin. Tänä kesänä droonit lentävät tuhansien hehtaarien yllä. Niiden etuja ovat nopeus ja tarkkuus. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. 10784_.indd 9 10784_.indd 9 5.5.2024 11.57 5.5.2024 11.57
AJASSA 10.5.2024 10 Metsälehti.fi drooneista on apua myös talven maastotöissä. Jos lunta on puolireiteen eikä jalan päästä esimerkiksi myyntiin menevän kuvion laitaan, voidaan laittaa drooni ilmaan. Erityinen tehtävä drooneilla on myrskytuhojen kartoituksessa. ”Tuhojen alkukartoituksessa droonit ovat äärimmäisen hyvä apuväline. Jos sattuu pahempi myrskytuho, muutamassa tunnissa meillä on aika hyvä tieto olemassa, mikä on tuhon laajuus”, Metsänhoitoyhdistyksen johtaja Pekka Sahlman kertoo. Esimerkiksi muutama vuosi takaperin juhannusmyrsky kaatoi reippaasti puuta yhdistyksen alueen metsissä. Jukka Väisänen kävi tuolloin droonilla kuvaamassa ja todentamassa myrskytuhojen laajuuden. Droonilla alkukartoitus sujui turvallisesti ja nopeasti. Metsälain rikkomukset ilmi Touko-kesäkuun vaihteessa talousmetsiä alkavat kartoittaa myös metsälain valvontaan valjastetut droonit. Suomen metsäkeskus otti uuden satelliittikuviin perustuvan erotuskuvatulkinnan ja droonitarkastukset käyttöön loppuvuodesta 2019. Aikaisemmin metsälakia valvottiin otantatarkastuksin sekä ennakkotietoihin ja riskiin perustuvilla harkintatarkastuksilla, jotka kattoivat vain pienen osan kaikista hakkuista. Nyt palveluntuottaja vertailee Metsäkeskukselle satelliittikuvia kahtena tai kolmena eri ajankohtana. Käytännössä jälkivalvonta kattaa koko maan ja on aikaisempaa tarkempaa. Satelliittikuvien pohjalta tehtävä erotuskuvatulkinta tuo esille esimerkiksi metsälaissa mainittujen erityisen tärkeiden elinympäristöjen läheisyydessä tehdyt hakkuut. Mikäli herää epäilys, että metsälakikohde on kärsinyt hakkuussa, kohde liitetään droonikuvausohjelmaan ja käydään kuvaamassa droonilla sekä tarvittaessa jalkaudutaan maastoon. Myös laittomat hakkuut, joista ei ole tehty metsänkäyttöilmoitusta, jäävät haaviin. ”Kun erotuskuvatulkinta ja siihen liittyvä droonikuvaus otettiin käyttöön, metsälain rikkomusten määrät kasvoivat vuoden pari, koska rikkomuksia tuli käytännössä enemmän esille kuin perinteisemmillä menetelmillä. Tämän jälkeen määrät rupesivat pienentymään” summaa rahoitusja tarkastuspäällikkö Jarkko Partanen Metsäkeskuksesta. Partasen mukaan toimijat ovat parantaneet toimintaansa valvonnan kehityttyä. Enimmillään metsälain rikkomuksia on ollut liki 300 vuodessa. Nykyään rikkomusten määrät ovat painuneet alle sadan. Syynä ei kuitenkaan ole yksin entistä tarkempi jälkikäteisvalvonta. Mahdollisesti jopa suurempi vaikutus rikkomusten vähenemiseen on neuvonnalla ja ennakoivalla lainvalvonnalla, Partanen huomauttaa. DROONEJA KÄYTETÄÄN TALOUSMETSISSÄ METSÄTUHOJEN seurannassa METSÄPALOJEN valvonnassa ENNALLISTETTAVIEN alueiden suunnittelussa METSÄSUUNNITELMAN laadinnassa METSÄLAIN valvonnassa ja tarkastuksissa lannoituksissa METSÄTILAKAUPASSA OMIEN metsien kuvauksessa ja tuhojen tarkkailussa METSÄVAROJEN inventoinnissa ”Jos nämä kaikki pitäisi tehdä maastossa, kyllä siitä voi henkilötyövuosia alkaa laskemaan.” Drooniin pitää olla aina näköyhteys, kun sitä lennättää. 50 100 150 200 250 300 Metsälain rikkomukset vähentyneet Metsäkeskus otti uuden satelliittikuviin ja drooneihin perustuvan metsälain valvonnan käyttöön loppuvuodesta 2019. Alkuun tarkempi valvonta paljasti metsälain rikkomuksia aikaisempaa enemmän. Toimijoiden toimintatapojen kehitys, neuvonta sekä ennakoiva lainvalvonta käänsivät kuitenkin rikkomukset laskuun. Teknisen ongelman vuoksi osa viime vuoden tapausten ratkaisuista siirtyi tälle vuodelle, mikä nostanee metsärikkomusten määrää vuonna 2024. Lähde: Suomen metsäkeskus Valvontavuosi Metsälain rikkomukset, kpl 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 KUKA FAKTA 10784_.indd 10 10784_.indd 10 5.5.2024 11.57 5.5.2024 11.57
AJASSA 10.5.2024 Metsälehti.fi 11 Maanomistajalle, maanomistajan edustajalle ja tiedossa olevalle hakkuuoikeuden haltijalle lähtee tieto, mikäli leimikolla, josta metsänkäyttöilmoitus on tehty, on hakkuissa huomioitava erikoiskohde. Edelleen yleisin metsälain rikkomus on metsänkäyttöilmoituksen laiminlyönti. Yhden puun tarkkuudella Drooneihin voidaan asentaa tavallisen kameran lisäksi värikirjoa kuvaavia hyperspektrikameroita sekä pimeässäkin toimivia, kolmiulotteista tietoa tuottavia laserkeilaimia. Metsälain valvonnassa droonien käytön ehdoton etu on, että niiden avulla saadaan kerättyä tietoa yksittäisen puun tarkkudella. Maastossa jokaisen puun mittaaminen ei olisi metsikkötasolla järkevää ja tehokasta. Droonikuvilta pystytään arvioimaan myös hoitotarvetta. Vuodesta 2020 alkaen droonilla on tarkastettu kemeratuettujen viljelyhankkeiden jälkihoitovelvoiteen toteutumista. Droonitarkastuksesta jää tulevaisuudessa metsänomistajalle kuva tositteeksi metsään.fi-palveluun. Droonilennot tekee ulkopuolinen yritys. Näin Metsäkeskuksen omalle henkilöstölle jää paremmin aikaa keskittyä kesällä muihin maastotöihin. ”Olemme tehneet droonilla keskimäärin tuhatkunta tarkastusta vuodessa. Jos nämä kaikki pitäisi tehdä maastossa, kyllä siitä voi henkilötyövuosia alkaa laskemaan”, valvontaja tarkastusasiantuntija Tuomas Korva Metsäkeskuksesta summaa. Metsäkeskuksella on droonien käytöstä hyvät kokemukset. Metsälain valvonnan lisäksi drooneja on testattu kirjanpainajatuhojen valvonnassa. Lisäksi käynnissä on hanke, jossa suunnitellaan droonien lennätystä ajourilla. Tavoitteena on kerätä entistä tarkempaa tietoa tunnuksista, joita on vaikea havaita latvusten yläpuolisilla kuvauksilla. Tällaisia ovat esimerkiksi puustovauriot sekä ajourapainaumat. Korva vastaa droonien käytöstä ja kehityksestä Metsäkeskuksessa mutta ei vielä paljasta, mihin kaikkeen droonia voidaan jatkossa käyttää. ”Kyllä meillä lähtökohtaisesti on ajateltu, että tulevaisuudessa tulee enemmän tarkastuslajeja, mutta vielä ei uskalla sanoa, mitä. Aika näyttää”, Korva kertoo. Jopa kuusi hehtaaria tunnissa Takatalvi yllätti Joensuussa toimivan Silvadronesin. Yritys käyttää drooneja boorilannoitukseen. Kasvuhäiriöitä korjaava boori levitetään sulan maan aikaan. Huhtikuun puolivälin jälkeen ensimmäiset lennot olisi jo tehty, mutta lumentulo siirsi lannoituskauden alkua. Silvadrones on tarjonnut vuodesta 2021 droonilla tehtävää talousmetsien boorilannoitusta ensimmäisenä Suomessa, mahdollisesti koko maailmassa. Maatalouskäytössä lannoitusdroonit ovat jo tuttu näky, mutta metsätaloudessa eivät niinkään. Epäilijöitä riitti, kun Tomi Karjalainen yhdessä muiden osakkaiden kanssa polkaisivat lannoitustoiminnan pystyyn. Turhaan. Droonilla on lannoitettu jo yli tuhat hehtaaria ja tälle vuodelle lannoitukset myytiin loppuun pääsiäisenä. Kesälle on luvassa 800–900 hehtaaria lannoitettavaa. Alkuun käytössä oli nestemäinen boori, mutta nyt yhä suurempi osa lannoituksista tehdään rakeistetulla boorilla. Rakeisella boorilla lannoitus käy nestemäistä booria nopeammin ja tunnissa ehtii lannoittaa 4–6 hehtaaria. Vaikeakulkuinenkaan maasto ei hidasta, koska työ tehdään yläilmoista. ”Jos on esimerkiksi tien vieressä lannoitettavana viisi hehtaaria, tunti siitä, kun on auto pysäytetty, olemme jo lähteneet seuraavalle kohteelle. On se todella paljon tehokkaampaa kuin metsurityö”, Karjalainen kertoo. Drooni sopii hyvin juuri boorin levitykseen, sillä booria ei käytetä kovin suuria määriä hehtaarille. Rakeistettua boorilannoitetta tarvitaan noin 15–16 kiloa hehtaarille. Markettidroonilla lannoitteita ei silti levitetä. Silvadronella on käytössä kaksi maatalouspuolen droonia. Niiden siipiväli on levitettynä liki kaksi metriä ja lentoonlähtöpaino lannoitteiden kanssa yli neljäkymmentä kiloa. Silvadronen hyvä menestys on innostanut muitakin alan toimijoita. Karjalainen veikkaa, että pian booria lennättävät muutkin. ”Muutamat kiinnostuneet ovat ottaneet yhteyttä. Jos ei tänä kesänä, olettaisin että vuoden päästä varmaan tulee sellaisia, jotka ainakin yrittävät kilpailla. Mielenkiintoa on nyt ollut.” DROONEJA on käytetty myös metsäsuunnittelun apuna. Parhaimmillaan puuston inventoinnissa päästään droonilla parempaan tarkkuuteen kuin maastomittauksissa. Metsä Group lanseerasi droonimetsäsuunnittelun osaksi metsänomistajille tarjottavaa palveluvalikoimaa vuonna 2019. Drooneja käytettiin pari vuotta metsäsuunnittelussa, ja tuona aikana merkittävä osa metsäsuunnitelmista tuotettiin drooneja apuna käyttäen. Kokemukset olivat hyviä, mutta enää droonit eivät ole laajemmassa operatiivisessa käytössä. ”Suuren mittakaavan ratkaisuna aika ajoi droonien ohi metsäsuunnittelussamme, sillä teknologiakokonaisuus uusine aineistonkeruuja erityisesti analysointimenetelmineen kehittyi. Puustotietojen tarkentamisessa kehitys on vienyt nopeasti kohti tekoälypohjaisia ratkaisuja ja monipuolisia käyttökohteen mukaan valittuja aineistoja”, kertoo Metsä Groupin kehitysjohtaja Olli Leino. Drooneille on edelleen paikkansa esimerkiksi tehdasympäristöissä. Myös droonien uusia käyttötapoja tutkitaan aktiivisesti, mutta rinnalla kulkee vahvasti tekoälyn kehittäminen ja muut aineistot, kuten satelliittikuvat. Tekoälyn ja analytiikan avulla pystytään analysoimaan ja hyödyntämään valtavia tietomassoja. Sillä pystytään valjastamaan esimerkiksi julkinen eri lähteistä tuleva paikkatietoaineisto ja hakkuukoneiden keräämät puustotiedot toimivaksi kokonaisuudeksi. ”Tekoälyä voidaan hyödyntää todella laajasti monessa käyttötarkoituksessa. Jos mietimme luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita, tekoäly on hyvä kaveri myös niiden tunnistamisessa ja tukee hyvin maastotyön kohdistamisesta tehokkaasti”, Leino kertoo. TEKOÄLY HAASTAA DROONIN Droonin lentoa seurataan näytöltä. Jukka Väisänen on käyttänyt drooneja jo useamman vuoden. 10784_.indd 11 10784_.indd 11 5.5.2024 11.57 5.5.2024 11.57
PUUKAUPPA & TALOUS 10.5.2024 12 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVA METSÄ GROUP kertoi huhtikuussa ottavansa niin kutsutun järeysrunkohinnan käyttöön harvennushakkuiden lisäksi uudistushakkuilla. Järeysrunkohinnoittelussa puun hinta määräytyy puulajikohtaisesti kaadettujen puiden keskimääräisen tilavuuden perusteella. Metsä Group on käyttänyt menetelmää harvennuskaupoissa vuodesta 2021 alkaen. ”Menetelmä tuo puukauppaan läpinäkyvyyttä, koska hinta perustuu puiden todelliseen järeyteen. Tämä on reilua metsänomistajaa kohtaan. Järeysrunkohinnoittelu pienentää sekä myyjän että ostajan taloudellista riskiä”, sanoo Metsä Groupin puukauppaja metsäpalvelujohtaja Juho Rantala. Ostajalle menetelmän etu on, että se antaa vapauden katkoa rungot markkinatilanteen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla ilman, että katkonta vaikuttaa metsänomistajan puukauppatuloon. ”Järeysrunkohinnoittelun avulla pystymme aiempaakin paremmin optimoimaan puiden jalostusasteen kaikissa markkinatilanteissa.” Samalla yhtiö luopuu runkohinnoittelun käytöstä uudistushakkuissa kokonaan. Runkohinnoittelussa metsänomistajalle on maksettu puista kiinteä etukäteen määritelty kuutiohinta. Hinta muuttuu, jos arvioitu järeys muuttuu Järeysrunkohintakaupassa metsänomistaja saa metsäasiantuntijalta arvion puiden keskijäreydestä puulajeittain. Jokaiselle puulajille määritetään kuutiometrikohtainen hinta. Metsänomistaja saa myös taulukon siitä, miten maksettava hinta per kuutiometri muuttuu, jos puiden keskijäreys poikkeaa arvioidusta. Jos järeys osoittautuu arvioitua suuremmaksi, hinta nousee. Jos järeys on arvioitua pienempi, hinta laskee. ”Hinnoittelu on porrastettu 20 litran välein. Hinta määräytyy sen portaan mukaan, johon korjuussa mitattu järeys asettuu”, Rantala kertoo. Hän ei kommentoi tarkasti sitä, kuinka paljon hinta voi muuttua arvioidun järeyden muuttuessa. ”Hintahaitari voi kuitenkin olla useita euroja”, hän kuvailee. Järeysrunkohinnoittelun käyttö alkoi Metsä Groupissa huhtikuun lopulla. ”Olemme kouluttaneet metsäasiantuntijamme ja menetelmää on pilotoitu usealla hankintapiirillä. Kokemukset ovat olleet positiivisia. Uskon, että jatkossa teemme merkittävän osan uudistushakkuukaupoista tällä menetelmällä.” Metsänomistajan näkökulPäätehakkuullakin hinta koon mukaan Metsä Group laajentaa järeysrunkohinnoittelun käyttöä. Kuutiohinta voi nousta tai laskea korjuun jälkeen. ”Kohteilla, joilla on monen kokoista puustoa, voi tulla ikäviä yllätyksiä.” Metsä Group käyttää nyt myös päätehakkuilla järeyteen perustuvaa runkohinnoittelua. Siinä metsänomistajan puistaan saama lopullinen hinta selviää vasta, kun puut ovat pinossa. Jos järeys on arvioitua suurempi, hinta nousee, jos pienempi, hinta laskee. 10785_.indd 12 10785_.indd 12 5.5.2024 11.59 5.5.2024 11.59
AJASSA 10.5.2024 Metsälehti.fi 13 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 74,69 s 77,80 s 58,11 s 28,40 s 30,67 s 29,42 s 40,29 s .. Uudistushakkuu 77,42 s 78,48 s 62,95 s 28,91 s 31,36 s 30,96 s 39,36 s .. Harvennushakkuu 66,28 s 68,70 s 47,70 s 28,56 s 29,45 ? 29,42 ? .. .. Ensiharvennus .. 62,21 s .. 24,72 s 25,10 s 23,68 s .. .. Hankintahinnat 74,86 ? 74,81 ? 66,30 s 48,85 s 49,76 s 50,75 s .. .. s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 76,90 s 78,81 s 57,19 ? 28,73 s 30,2 s 4 29,92 ? 35,65 ? 36,84 ? Uudistushakkuu 79,07 s 79,71 s 59,74 s 30,06 s 31,36 s 31,65 s 37,62 ? 38,29 ? Harvennushakkuu 71,58 s 71,12 s 51,55 s 28,77 s 28,63 s 29,90 s 34,72 s 34,00 ? Ensiharvennus .. .. .. 22,10 ? 22,06 s 23,43 ? .. .. Hankintahinnat 76,96 s 76,95 s .. 48,46 ? .. 49,86 s .. .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 70,88 s 74,56 s 48,61 s 29,59 ? 32,15 s 28,65 ? 36,42 s 37,34 s Uudistushakkuu 71,86 s 75,47 s 51,25 s 32,27 s 33,97 s 30,94 s 39,02 s 38,80 s Harvennushakkuu 68,67 s 68,40 ? .. 28,79 ? 29,51 27,38 ? 34,94 ? 34,60 ? Ensiharvennus .. .. .. 24,49 s .. 20,80 s .. .. Hankintahinnat 69,29 ? 71,18 ? .. 47,57 s 47,60 s 47,65 s .. .. s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 70,05 s 69,69 ? .. 27,87 ? 29,23 ? 26,28 ? 34,68 s 36,68 s Uudistushakkuu 73,15 s 72,00 s .. 31,02 ? 31,67 ? 28,41 ? 37,53 s 38,21 s Harvennushakkuu 64,34 s 64,24 s .. 26,95 ? 27,56 ? 25,89 ? 33,08 s .. Ensiharvennus 55,64 s .. .. 23,62 ? .. 23,62 ? .. .. Hankintahinnat 69,24 s 69,49 s .. 44,43 s 46,61 s 45,34 s .. .. s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 65,60 s 65,97 s .. 25,98 ? 26,53 s 23,75 ? 31,80 ? 34,55 s Uudistushakkuu 66,70 ? 67,70 s .. 28,83 ? 29,20 s 26,85 s 33,21 ? 35,77 s Harvennushakkuu 61,72 ? 60,88 s .. 24,67 ? 24,18 s 22,61 s 29,94 ? .. Ensiharvennus 53,91 s 47,88 s .. 21,42 s .. 19,39 s .. .. Hankintahinnat 65,47 s .. .. 44,94 s .. .. .. .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 73,59 s 75,53 s 47,04 s 28,11 s .. 28,71 s 34,89 ? 36,10 ? Uudistushakkuu 75,51 s 76,27 s 47,86 s 30,65 s .. 30,65 s 37,04 ? 36,72 ? Harvennushakkuu 67,65 s 67,31 s 43,78 ? 27,08 s .. 27,32 s 32,88 s 33,77 s Ensiharvennus 54,08 s .. .. 21,29 s .. 20,74 s .. .. Hankintahinnat 69,71 ? .. .. 47,70 s .. 47,40 ? .. .. ET EL Ä-P OH JA NM AA s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 74,43 s 77,73 s 62,48 s 28,75 ? 30,80 s 29,48 s 35,46 ? 37,27 ? Uudistushakkuu 76,47 s 78,70 s 65,87 s 30,63 ? 31,93 s 31,55 s 37,15 ? 38,40 ? Harvennushakkuu 68,63 s 69,83 s 54,29 s 28,37 s 29,55 s 29,03 s 34,43 ? 35,05 ? Ensiharvennus 56,26 s 52,37 s .. 23,07 ? 24,59 s 23,41 ? .. .. Hankintahinnat 73,12 ? 74,24 s 67,92 ? 47,38 ? 49,51 s 48,95 s .. 53,05 s KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 14-17 keskiarvo s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 76,36 s 78,04 s 64,47 s 30,66 s 31,52 s 31,36 s 37,60 s 37,81 ? Uudistushakkuu 79,08 s 79,24 s 68,10 s 32,38 s 33,21 s 33,84 s 39,18 ? 39,30 ? Harvennushakkuu 69,71 s 69,78 s 56,60 s 30,23 s 30,90 s 31,00 s 36,68 s 36,11 s Ensiharvennus 50,22 s 50,04 ? .. 23,54 ? .. 24,57 s .. .. Hankintahinnat 73,61 s 73,94 s 67,95 ? 49,34 s 50,46 s 50,24 s .. .. s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 77,11 s 78,72 s 67,99 s 29,64 s 31,42 s 30,77 s 37,66 s 38,84 s Uudistushakkuu 78,55 s 79,60 s 70,44 s 30,67 s 32,53 s 32,47 s 39,71 s 40,13 s Harvennushakkuu 71,60 s 72,63 s 60,45 s 30,32 s 30,58 s 31,09 s 36,96 s .. Ensiharvennus .. .. .. 23,91 s 24,99 ? 24,18 ? .. .. Hankintahinnat 75,91 s 75,77 ? 71,47 ? 49,86 ? 50,58 s 50,95 s .. .. KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA ›› METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Milj.m Viikko-ostojen määrä koko Suomessa 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 52 2024 2023 2023 Viikko 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 10 20 30 40 50 60 70 80 Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 2004 2011 2015 2019 2024 2007 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 874 680 Puukauppamäärä vko 17, m 3 masta järeysrunkohintatarjouksen vertailu puutavaralajikohtaiseen tarjoukseen voi olla vaikeaa. Halutessaan metsänomistaja saa Rantalan mukaan jatkossakin leimikostaan aina myös puutavaralajikohtaisen tarjouksen ja kauppa voidaan solmia puutavaralajikaupan ehdoin. Järeyden tarkka arviointi vaikeaa MTK:n puukauppa-asioihin erikoistuneen kenttäpäällikkö Pauli Rintalan mukaan avohakkuiden järeysrunkohinnoittelussa puuston koon arvioinnin merkitys korostuu monella tapaa harvennuksiin verrattuna. Hän muistuttaa, että puuston järeyden tarkka arviointi on haastavaa ammattilaiselle, saati satunnaisesti kauppaa tekevälle metsänomistajalle. ”Harvennushakkuilta kertyneiden kokemusten perusteella toteutunut puuston järeys on usein pienempi kuin etukäteen on arvioitu. Tämä on loogistakin, sillä sekä myyjän että ostajan intressissä on kauppaa tehdessä arvioida järeys mieluummin liian suureksi kuin liian pieneksi.” Avohakkuukaupoissa on yleensä kysymys huomattavasti isommista puuja euromääristä kuin harvennuksilla. ”Etenkin kohteilla, joilla on monen kokoista puustoa, voi helposti tulla ikäviä yllätyksiä. Näin voi käydä, jos järeys on arvioitua pienempi ja puukaupan kokonaistilitys putoaa jopa tuhansia euroja.” Yleisesti Rintala näkee huonona puumarkkinoiden kehityksen, jossa ammattitaitoa vaativia osa-alueita ja puukaupan riskejä siirretään metsänomistajille. ”Pidän avohakkuilla kiinteää runkohintaa metsänomistajan kannalta selvästi järeysrunkohintaa parempana vaihtoehtona.” 10785_.indd 13 10785_.indd 13 5.5.2024 11.59 5.5.2024 11.59
10.5.2024 14 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS TUORE PUUKAUPPA MIKKO HÄYRYNEN KAIKKIEN kolmen integraattiyhtiön liikevaihdot laskivat ensimmäisellä vuosineljänneksellä viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna, samoin UPM:ää lukuun ottamatta myös tulokset. Tilanne on iloisempi, jos vertailukohdaksi otetaan edeltävä eli viime vuoden viimeinen neljännes. Silloin Stora Enson liikevaihto kutakuinkin piti ja tulos parani miinukselta merkittävästi plussalle, UPM:n liikevaihto parani ja tulos vieläkin enemmän, ja Metsä Group pysyi kutakuinkin entisissä numeroissa. Suurimmat selittäjät löytyvät yleisesti parantuneesta kysynnästä ja viime vuotta leimanneesta varastojen purusta, joka on nyt ohi lähes kaikissa toiminnoissa. UPM hyötyi myös Uruguayn jättitehtaasta ja osakkuusyhtiönsä kautta Olkiluodon kolmosreaktorista. Tarjonnan niukkuus nostaa sellun hintaa Kiinassa sellujen hinnat ovat nousussa, mutta sen uskotaan johtuvan enemmän tarjonnan tiukkuudesta kuin Iloisempia aikoja, metsäyhtiöt VÄHÄN IKÄVÄ VERTAILUKOHTA Ensimmäisen vuosineljänneksen tunnuslukuja (suluissa edellisvuosi) Stora Enso UPM Metsä Group Metsä Board Liikevaihto, milj. € 2164 (2721) 2640 (2787) 1458 (1634) 484 (542) Liiketulos, milj. € 148 (258) 354 (318) 58 (276) 23 (88) Liiketulos, % 7 (9) 13 (11) 4 (17) 5 (16) Nettotulos, milj. € 84 (185) 279 (183) 40 (213) 20 (88) Omavaraisuus, % 53 (57) 64 (64) 57 (58) 64 (62) Henkilöstö 19412 (21144) 16132 (16985) 9506 (9513) 2263 (2280) kysynnän vedosta. Esimerkiksi Metsä Groupin Kemin biotuotetehdas on niin iso, että sen kaasuräjähdyksen korjaamisesta johtuva lähes kolmen kuukauden seisokki vaikuttaa maailman pitLapissa laitettiin myyntiin kesäkorjuukelpoinen harvennusleimikko hiekkatien varressa. Metsänhoitoyhdistyksen valtakirjalla kilpailuttamassa kohteessa harvennusta oli lähes 10 hehtaaria ja ensiharvennusta kaksi hehtaaria. Arvioitu hakkuukertymä oli kuitenkin pienehkö, yhteensä 532 kuutiota. Mäntyvaltaiseen leimikkoon tuli neljä tarjousta, mikä on alueella hyvä määrä. Tarjousten määrään vaikutti paitsi kesäkorjuukelpoisuus ja tie myös metsän hyvä laatu. Metsässä on tehty taimikonhoidot ja harvennukset ajallaan, ja metsä on todella hyvässä kunnossa. Ensiharvennuskuviolle tehdään vielä ennen hakkuuta lumien sulettua ennakkoraivaus. Ensiharvennukselle saa pienpuun korjuuseen metka-tukea yhteensä 600 euroa eli 300 euroa hehtaarilta. Tilalla olisi ollut myös avohakattavaa, mutta metsikön järkevän kehitysjakauman vuoksi hakkuukypsän metsän annetaan vielä odottaa. Hinta ratkaisi tarjouskilvan. Parhaan ja huonoimman tarjouksen välinen ero mäntytukin hinnassa oli seitsemän euroa. Voiton vei iso metsäyhtiö. Kohde korjataan näillä näkymin tulevana kesänä. Hyvin hoidettu metsä kirvoitti tarjouksia Ensiharvennus puutavaralaji määrä, m³ hinta €/m³ yhteensä € mäntykuitu 86,9 22 1911,8 koivukuitu 6,5 22 143 Harvennus puutavaralaji määrä, m³ hinta €/m³ yhteensä € kuusikuitu 0,8 27,5 22 mäntykuitu 248,2 27,5 6825,5 mäntypikkutukki 27,1 32,5 880,75 koivukuitu 21,3 27,5 585,75 mäntytukki 140,7 65 9 145,5 kuusitukki 0,3 65 19,5 Yhteensä 531,8 19 533,8 käkuitusellun markkinatasapainoon. Maalis-huhtikuun vaihteen poliittiset lakot osuivat sitä voimakkaammin, mitä huonommat mahdollisuudet yhtiöllä oli korvata kotimaan tuotantoa muista maista. Metsä Group arvioi lakkojen hintalapuksi ensimmäisellä kvartaalilla 40 miljoonaa, Stora Enso 25 miljoonaa. UPM arvioi vaikutusten jäävän maltillisiksi. Kolmen suuren metsäyhtiön liikevaihdot laskivat viime vuoden vastaavasta ajankohdasta, kahdella myös tulos. FARMTRAC, TÄYDELLINEN PIENIIN JA SUURIIN METSÄTÖIHIN FARMTRAC, TÄYDELLINEN PIENIIN JA SUURIIN METSÄTÖIHIN TRAKTORIT 10785_.indd 14 10785_.indd 14 5.5.2024 11.59 5.5.2024 11.59
www.uittokalusto.? METSÄTYÖT METSÄSTYS RETKEILY PIHA & PUUTARHA KONEYRITTÄJÄT METSÄTEOLLISUUS 015 555 0402 ‡ shop@uittokalusto.? Kampanjat voimassa 19.5.2023 asti Ruohonleikkurit ja ajoleikkurit Uittokalustolta! HUOM! Leikkurit verkkokaupasta ilmaisella toimituksella!! (Ei koske ajoleikkureita eikä puutarhatraktoreita) STIGA TORNADO 398 AJOLEIKKURI 2499 , 00 (ovh. 2690,00) » 98 cm leikkuri » Teho 7,5 kW » ST 450 OHV » Hydrostaattinen vaihteisto » Asennus ilman rajakaapelia » Max.työaika 150 min STIGA A 1500 ROBOTTILEIKKURI 2599 , 00 (ovh. 2999,00) » Akku 5 Ah » Max.työalue 1500 m² STIGA MULTICLIP 750 S RUOHONLEIKKURI 519 , 00 (ovh. 569,00) STIGA MULTICLIP 47 S RUOHONLEIKKURI 359 , 00 (ovh. 389,00) STIGA MULTICLIP 47 RUOHONLEIKKURI 299 , 00 (ovh. 329,00) STIGA MULTICLIP 50 RUOHONLEIKKURI 319 , 00 (ovh. 349,00) STIGA COMBI 48 S RUOHONLEIKKURI 359 , 00 (ovh. 379,00) HUOM! Ajoleikkureiden toimituskulut nyt vain 59€! (norm. 99€) » Itsevetävä » Allesilppuava » Teho 1,9 kW » ST 120 OHV » Itsevetävä » Allesilppuava » Teho 2,6 kW » ST 170 OHV » Itsevetävä » Keräävä » Teho 2,2 kW » ST 140 OHV » Työnnettävä » Allesilppuava » Teho 2,2 kW » ST 140 OHV » Työnnettävä » Allesilppuava » Teho 1,3 kW » sis. 4 Ah akku+laturi STIGA MULTICLIP 547E KIT AKKULEIKKURI 599 , 00 » Työnnettävä » Allesilppuava » Teho 1,9 kW » ST 120 OHV » Asennus ilman rajakaapelia STIGA A 1000 ROBOTTILEIKKURI 2399 , 00 (ovh. 2599,00) » Akku 2,5 Ah » Max.työalue 1000 m² 10785_.indd 15 10785_.indd 15 5.5.2024 12.00 5.5.2024 12.00
10.5.2024 16 Metsälehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE SE PP O SA M U LI METSÄLEHTI UUTISOI huhtikuussa, että kuitupuuta palaa Suomen energiantuotannossa jopa yhdeksän miljoonaa kuutiometriä. Arvio perustui havainnointiin puuterminaaleissa sekä haastatteluihin. Lukuun sisältyi vajaa kuusi miljoonaa kuutiometriä lämpöja voimalaitosten vuonna 2023 polttamaa metsähaketta. Loput määrästä oli kotitalouksien ja maatilojen polttopuita. Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi lämpöja voimalaitoksissa vuonna 2022 metsähakkeena poltetun kuitupuun mahdolliseksi määräksi 2–3 miljoonaa kuutiometriä. Lukema perustui eroihin tukkija kuitupuun hakkuiden ja käytön välillä sekä asiantuntija-arvioon kuitupuukelpoisen puun osuudesta energiarunkopuun hakkuista. PUU TURVAA SUOMEN ENERGIANTUOTANTOA Sääriippuvaisen uusiutuvan energian lisääntyminen ja fossiilisten polttoaineiden sekä turpeen alasajo korostavat puun merkitystä tasaisen energiantuotannon turvaajana, Luonnonvarakeskuksen asiantuntijat kirjoittavat. Metsäteollisuudellekin kelpaavan puun polttaminen on tuore ilmiö suomalaisessa energiantuotannossa. M IK KO RI IK IL Ä ”Nuorta koivikkoa harvennuksen tarpeessa?” JUHAJNS METSÄJÄTIN PUUNOSTAJAT ihmettelivät äskettäin Metsälehden tapaamisessa, mitä metsänomistajat oikein odottavat. Kauppa ei heidän mukaansa käy toivottuun tahtiin, vaikka raakapuun hinta on Suomessa historiallisen korkealla. Kolmesta suuresta Metsä Groupin puunhankinnan tilanne lienee tasapainoisin. Se on seurausta Kemin biotuotetehtaan käynnistymisen viivästymisestä mutta myös osuudenomistajien aktiivisista puukaupoista. Ruotsista kuuluu samanlaista viestiä. Puukauppoja välittävän Treebulan perustajiin kuuluva Per Hedberg kirjoittaa verkkosivuillamme analyysissään, että metsänomistajien into hakkuisiin on vähentynyt voimakkaasti marraskuusta lähtien. Tämä on Hedbergin mukaan seurausta kirjanpainajatuhojen takia viime vuosina tehdyistä suurista hakkuista, mutta suuri osa metsänomistajista myös uskoo, että hinnat jatkavat vielä nousuaan. Siksi he valitsevat Hedbergin mukaan odottamisen. Metsänomistajat eivät ole Ruotsissa kovin velkaisia, joten heillä on hyvin varaa antaa hintojen nousta vielä lisää. Odottelu on myrkkyä puupulassa kärvisteleville yrityksille. Puuta tarvitaan myös energialaitosten uuneihin, kuten Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija kertoo (s. 6–7). Hinnat ohjaavat hänen mukaansa puun optimaaliseen käyttöön koko kansantalouden kannalta. Tämän seurauksena puukauppaa käyvät metsänomistajat ovat nyt raakapuun vahvan hintakehityksen ansiosta suojassa taantumalta, joka Suomessa vallitsee. ODOTTAVALLA KANNALLA ovat myös KeskiSuomen metsästäjät, jotka kirjoittivat vastauksensa (s. 31) viime Metsälehti Makasiinissa ilmestyneeseen juttuun hirvien aiheuttamista tuhoista. Metsästäjät kertovat kasvattavansa nyt hirvikantoja, koska petokannatkin ovat kasvussa. Tämän logiikan mukaan saalista riittää näin paremmin sekä metsästäjille että pedoille. Metsästäjät odottavatkin ilmeisesti pääsevänsä ampumaan pian myös petoja, sillä petokannathan kasvavat sitä nopeammin, mitä enemmän niille on syötävää. Metsänomistajat on tässä pelissä taas unohdettu kokonaan. Viime vuonna metsänviljelyä ja puuntuotantoa haittasivat Luken mukaan eniten juuri hirvet, jotka aiheuttivat tuhoa lähes puolella miljoonalla hehtaarilla (s. 4). Tuhot Timo Kujalan kuusimetsässä kertovat siitä, että hirviä on aivan liikaa ravinnon määrään nähden (s. 22). Nälkäiset hirvet kaluavat jo kuusten runkojakin. PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi PS. Lue Treebulan analyysi Ruotsin raakapuumarkkinoista verkkosivuiltamme metsalehti.fi . ODOTTAVALLA KANNALLA 10786_.indd 16 10786_.indd 16 5.5.2024 12.08 5.5.2024 12.08
10.5.2024 Metsälehti.fi 17 PITKÄÄN aikaan ei metsäalan keskustelupalstoilla ole kehuttu Yleisradiota niin paljon kuin uusimman Metsäradion jälkeen. Kuitenkaan kyseessä ei ollut sen dramaattisempi aihe kuin tuore selvitys valtakunnan päämedioiden metsäuutisoinnista. Lopputulemakaan ei yllättänyt: metsänomistajien ja metsissä töitä tekevien ääntä ei juuri valtamedioissa kuule. Kuvaavaa metsäalan tunnoista on, että pelkästään tämän asian toteaminen Yleisradion lähetyksessä antoi aiheen riemuun. Iloa ei kestänyt kauan. Kun Luonnonvarakeskus julkisti viime vuoden hakkuutilastot, medialla oli kolme mahdollisuutta valita jutuille kärki: hakkuut vähenivät edellisvuodesta, viime vuonnakaan ei hakattu koko kestävien hakkuumahdollisuuksen verran tai, että joissain maakunnissa kestävät hakkuumahdollisuudet ylitettiin. Itsestään selvää on, mikä oli päämedioiden valinta. Valtakunnan ykköslehti sentään lähti paikan päälle kuuntelemaan metsäammattilaisia (HS 30.3.). Toimittaja kuuli ensimmäisen kerran puun kaatuvan. Ääni oli ”karmiva, raaka ja raapiva”. Moton puikoissa töitä tekevältä metsurilta toimittaja kysyi, miltä tuntui murhata puita. Kaksi eri maailmaa kohtasivat. WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP EERO SALA Uusi kysymys: Istutatko itse taimesi? Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. i Oletko myynyt puuta runkohinnalla? Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 Kyllä 32% En 64% neet alueelle 50 hehtaarin AJASSA Puuta ei lämpöja voimalaitoksissa seurata niin, että siitä voitaisiin tilastoinnissa erotella metsäteollisuuden mittaja laatuvaatimukset täyttävä puu. Todellista lämpöja voimalaitoksissa palavaa ainespuun määrää ei tiedä kukaan, eikä vastaus löydy terminaaleja katselemalla ja pinonpäitä ihmettelemällä. Usein terminaaleihin päätyy varastoitavaksi lähinnä järeämpi, oksaton runkopuu. METSÄTEOLLISUUDELLE JALOSTUSKELPOISEN puun polttaminen on viime aikojen ilmiö suomalaisessa energiantuotannossa. Venäjän-tuonnin romahtaminen yhdessä energiapuun kasvaneen kysynnän kanssa johtivat tilanteeseen, jossa tarvittavaa energiamäärää ei ole ollut mahdollista tuottaa pelkästään pieniläpimittaisella, metsäteollisuudelle kelpaamattomalla puulla. Samalla energiapuun hankintaketjuja on vaivannut nousevien korjuukustannusten ohella pula kalustosta sekä kuljettajista, mikä on osaltaan kääntänyt katseita puustoltaan järeämpiin korjuukohteisiin suurempien hakkuukertymien toivossa. Ainespuun polttamista ei tulla todennäköisesti jatkossakaan lakisääteisesti rajoittamaan. Päivitetyssä EU:n uusiutuvan energian direktiivissä (RED III) rajoituksia asetettiin ainoastaan metsäteollisuudelle jalostuskelpoisen puun polton tukemiselle kansallisissa tukijärjestelmissä. Varsinaisiin bioenergian kestävyyskriteereihin ainespuun polton rajoittaminen ei kuitenkaan lopulta päätynyt. PUUN ENERGIAKÄYTÖN ON joissain ennusteissa arvioitu laskevan jo lähivuosien aikana energiantuotantomenetelmien monipuolistuessa. Ennusteita arvioitaessa on muistettava, että Tilastokeskuksen mukaan fossiiliset polttoaineet ja turve kattoivat vuonna 2022 edelleen 30 prosenttia sähkönja lämmöntuotannossa kuluneista polttoaineista. Tuulija aurinkovoimaa, lämpöpumppuja ja muita palamiseen perustumattomia energiantuotantomenetelmiä sekä energiatehokkuutta parantavia investointeja tarvitaan erityisesti näiden polttoaineiden korvaamisessa. Sääriippuvaisen uusiutuvan energian lisääntyminen ja energian toimitusvarmuutta turvanneiden fossiilisten polttoaineiden sekä turpeen käytön alasajo korostaa puun merkitystä tasaisen energiantuotannon ja huoltovarmuuden turvaajana. Edullinen sähkö ei ole itsestäänselvyys, kun aurinko ei paista eivätkä tuulimyllyn siivet pyöri. Energiamarkkinat tulevat olemaan murroksessa, kun sähkökattilat, vetytalous ja muut investoinnit ovat lisäämässä merkittävästi sähkön kulutusta. Suomalaisen energiajärjestelmän uuden ilmastoja ympäristöystävällisen tasapainon löytäminen vaatii lisää tutkimusta. Tähän tarpeeseen myös Luke vastaa tuoreella REPower-hankkeella, joka pyrkii auttamaan tuulija aurinkovoimaan sekä bioenergiaan liittyvien kestävyyshaasteiden ratkaisemisessa. TUOMAS NIINISTÖ JOHANNA ROUTA MARKUS TOIKKA NIINISTÖ ON LUONNONVARAKESKUKSESSA TUTKIJA, ROUTA TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ JA TOIKKA YLIAKTUAARI. ”Ovatko viiltosuojavaatteet sekä hengittävät ja säänkestävät housut ja takki mukavat käytännössä käyttää? Harrastelijalle turvavaatteet ovat kallis investointi.” Teuvo.T. ”Itse suosin asianmukaisia vaatteita. Viiltosuojahousuja myös raivatessa, niin säästyy pahemmilta mustelmilta ja naarmuilta jaloissa, vaikkei jalkoja sahaakaan. Suojaavat myös kannokossa ja risukossa.” Isaskar Keturi ”Vähän kalliimmat ovat kestäviä ja lisäksi istuvat hyvin päälle. Mutta hengittävää ja säänkestävää ei ole olemassakaan. Hirvipassissa ehkä hengittävyys riittää, mutta ei ruumiillisessa työssä.” Nostokoukku ”Riippuu mitä olet valmis maksamaan vaateista. Nyrkisääntö: 300 housuihin ja 300 takkiin – ru peaa olemaan istuvuus kohdallaan, kestävät myös sadetta vähän aikaa.” Miksuliini65 ”Hyvin pärjäilee m-sahahommissa, kun laittaa viiltosuojahousut ja kengät. Sahaakin on mukava pyöritellä ja puita nostella reisiä vasten, kun on vähän housussa pehmustetta.” Topintam ”Eivät ne lopulta kalliita ole. Itsellä olleet aina halvimmasta päästä ja hyvin niillä on pärjännyt sen mitä harrastaja tekee, alle 50 metsäpäivää vuodessa. Säänkestävät? Eivätkö sadeviitat ole erikseen? Metsätöissä hiki lentää eikä haittaa, vaikka vesisade kastelee puseron märäksi.” Kiila ”Jos näitä ei raski hommata, niin kannattaa jättää homma tekemättä tai teettää sellaisella, jolla varusteet löytyy. Tulee sieltä päälle muitakin kuluja kuin pelkät turva-asusteet.” Hakametsä ”Varusteita hankkiessa kannattaa harkita, millä suojavarusteella on todellista merkitystä. Viiltosuojahousut ovat M-sahan kanssa tarpeen, muissa töissä turhat (ja kalliit). Turvajalkineet on syytä olla M-sahan kanssa, usein näkee kenkiä, joissa on sahan nirhaisuja. Elvistelyä on hankkia yli kolmensadan euron työjalkineet, kun alle satasella saa jo hyvät – ja jopa vedenpitävät.” Jätkä ”Kypärää suosisin raivauk sessa kesäaikaan suojana ötököiltä kuten paarmoilta ja isommassa taimikossa myös risuilta.” A.Jalkanen ”Toissa keväänä olin ennakkoraivuulla kuusikossa, jossa oli paljon poistettavaa koivua. Lumi oli katkaissut kuusen latvan, ja kun kaadoin koivut pois, tuli samalla kuusen latva suoraan kypärään ja siitä olkapäälle. Jos ei olisi ollut kypärää, olisi käynyt pahasti.” Arto Verkkokeskustelu: Millaiset työvaatteet metsätöihin? Puiden murhaajat 10786_.indd 17 10786_.indd 17 5.5.2024 12.08 5.5.2024 12.08
10.5.2024 18 Metsälehti.fi METSÄSTÄ / METSÄNHOITO LIINA KJELLBERG, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT METSÄTÖISSÄ sattuneet tapaturmat nousevat aika ajoin otsikoihin. Kaikkiaan metsätöiden tekeminen ei kuitenkaan ole erityisen vaarallista, kunhan tiedostaa, missä mahdolliset vaaranpaikat ovat, sanoo Hyrian metsätalousalan kouluttaja Jari Hämäläinen. Ensimmäinen askel on huolehtia siitä, että vaatetus on asianmukainen. Jos metsään on menossa esimerkiksi istuttamaan, tarkistamaan taimikon kuntoa tai tekemään varhaisperkausta vesurilla tai raivausveitsellä, riittää, että päällä on säähän sopivat ja maastokelpoiset vaatteet. ”Jalkaan voi laittaa esimerkiksi saappaat tai maihinnousukengät, joissa on kunnon pohjakuvio. Housuiksi kannattaa valita sellaiset, joiden lahkeet saa kiristettyä jalkineiden ympärille. Ne suojaavat puutiaisilta”, Hämäläinen sanoo. Erityisesti istutustöihin tulee valita auringolta suojaavat vaatteet. Pitkähihainen paita tai takki on parempi kuin lyhythihainen, ja hatuksi kannattaa valita sellainen, joka suojaa myös niskaa. Kädessä tulee olla hanskat, sillä havupuuntaimet käsitellään yleensä torjunta-aineella tukkimiehentäitä vastaan. Hienosäätö maastossa Jos suunnitelmissa on raivaussahalla tehtäviä töitä, kuten taimikonharvennusta, tarvitaan jo turvavarustusta. Raivaussahan kanssa työskentelevällä tulee olla visiirillinen kypärä, kuulosuojaimet, suojakäsineet ja vartaloa suojaava ja maastokelpoinen vaatetus sekä tukevat jalkineet. ”Jos ei pidä visiiristä, voi sen korvata suojalaseilla. Turvahousut eivät ole pakolliset, mutta suosittelen niiden käyttöä, sillä ne suojaavat lentäviltä puukappaleilta”, Hämäläinen sanoo. Raivaussahan valjaat hän kehottaa säätämään sopiviksi ennen työmaalle lähtöä. Viimeisen hienosäädön voi tehdä maastossa. ”Parin tankillisen jälkeen tuntee kyllä, ovatko säädöt kunnossa.” Hämäläisen mukaan nyrkkisääntö on, että noin puolet raivaussahan painosta tulee olla lantiolla ja noin puolet taTURVALLISESTI METSÄTÖISSÄ Metsätöissä kokemattomampikin välttyy vahingoilta, kun huolehtii, että varustus on oikeanlainen ja mukana on syötävää sekä juotavaa. ”Mönkijän puikoissa on suojattomampi kuin traktorin kyydissä.” Raivaussahan valjaat tulee säätää niin, että sahan runko on 15–20 senttimetriä lonkkaluun alapuolella, Jari Hämäläinen neuvoo. 10787_.indd 18 10787_.indd 18 5.5.2024 12.22 5.5.2024 12.22
10.5.2024 Metsälehti.fi 19 METSÄSTÄ TIESITKÖ? JOS omistaa Etelä-Suomessa vähintään 50, Keski-Suomessa vähintään 75 tai Pohjois-Suomessa vähintään 100 hehtaaria metsää ja keskimääräisen vuotuisen työpanoksen arvo ylittää tietyn rajan (4 506 euroa vuonna 2024), on velvollinen ottamaan metsänomistajan MYEL-eläkevakuutuksen. Vakuutukseen sisältyy myös työajan MATA-tapaturmavakuutus. Molemmat vakuutukset on tietyin varauksin mahdollista ottaa myös vapaaehtoisesti. NEUVOJA metsätyön turvallisuusriskien ennakointiin ja huomiota varustautumiseen myös silloin, kun ei ole tekemässä varsinaisia metsätöitä. Tätä tarjoaa tänä keväänä ilmestyvä Työturvallisuus omatoimisissa metsätöissä -opas, lupaa Tapion asiantuntija Ari Nieminen. ”Esimerkiksi puunkorjuutyömaalla liikkumista koskevat määräykset ovat muuttuneet paljon kymmenessä vuodessa. Jos puukauppa on tehty pystykaupalla, työmaan turvallisuudesta vastaa puunostaja. Puunostajat edellyttävät yleensä käynnissä olevalla hakkuukohteella liikkujilta huomiovaatetusta, kuten heijastinliiviä, sekä kypärää ja suojalaseja tai visiirillistä kypärää”, Nieminen kertoo. Oppaan edellinen versio Metsätöitä turvallisesti – Työturvallisuusopas omatoimisiin metsätöihin ilmestyi kymmenisen vuotta sitten. Tarve perehdyttää metsänomistajia huolehtimaan työturvallisuudesta on Niemisen mielestä kymmenessä vuodessa lisääntynyt. ”Metsänomistajakunta muuttuu. Yhä harvemmalla on kokemusta maatai metsätilan töistä.” Uusi opas tulee vapaasti ladattavaksi Tapion verkkosivuille. Oppaan on rahoittanut Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela. OMATOIMISEN METSÄTYÖN OPAS UUDISTUU saisesti molemmilla olkapäillä. Ennen raivaussahaamaan lähtöä tulee myös tarkistaa, että saha on kunnossa. Sahan sektorisuojan pitää olla ehjä ja paikallaan, ja kaasuja turvaliipaisimien tulee toimia kunnolla. Lisäksi raivaussahan terä kannattaa viilata ennen töihin lähtöä. Kaatotekniikka tärkeä Jos metsässä aikoo työskennellä moottorisahan kanssa, on päälle syytä laittaa visiirillisen kypärän ja kuulosuojainten lisäksi viiltosuojakäsineet ja -housut sekä turvasaappaat tai viiltosuojakengät, joissa on kärkisuojaus. ”Moottorisahaus on jo sen verran vaativaa, että sitä varten suosittelen käymään moottorisahauskurssin. Hyvät työtekniikat ja varsinkin kaatotekniikka ovat moottorisahauksessa tärkeitä. Jos siinä sählää, voi käydä huonosti”, Hämäläinen sanoo. Puutavaran kuljetuksessa metsänomistajat käyttävät yleensä joko kuormaimella varustettua traktoria tai mönkijää. ”Jos puutavaraa aikoo kuljettaa mönkijällä, on luvassa melko paljon jumppaamista, että puut saa nostettua kyytiin. Mönkijän puikoissa on myös suojattomampi kuin traktorin kyydissä”, Hämäläinen sanoo. Ajourat hän kehottaa suunnittelemaan leimikkoon ennen hakkuun alkamista. Mönkijän kanssa kuormat kannattaa hänen mielestään pitää ainakin aluksi pieninä. Maltilla liikkeelle Vaatetuksen ja varusteiden lisäksi on tärkeää pitää huolta myös omasta jaksamisesta. Metsätöihin vasta totuttelevien kannattaa Hämäläisen mielestä tehdä aluksi puolen päivän mittaista työpäivää. Työpäivän pituutta voi myöhemmin pidentää. Myös ruokaja juomatauoista kannattaa pitää kiinni. ”Kun tein metsurin töitä, join ja söin joka tankkauksen yhteydessä. Jos tekee kunnolla töitä, menee herkästi huonoon kuntoon, jos ei syö ja juo”, Hämäläinen kertoo. Hän muistuttaa, että mahdolliset lääkkeet tulee myös ottaa mukaan. Loppusyksystä yksi suurimmista vaaratekijöistä metsätöissä ovat maa-ampiaispesät. Jos tietää olevansa allerginen ampiaisille, kannattaa allergialääkkeet pitää lähettyvillä. Tapaturman varalta metsätöihin lähtijän kannattaa myös ladata matkapuhelimeensa 112 Suomi -mobiilisovellus. Kun hätäpuhelun soittaa sitä kautta, näkyvät soittopaikan sijaintitiedot hätäkeskukselle. Metsätöihin ei myöskään saisi lähteä kertomatta siitä kenellekään. Jos metsätöihin on lähdössä yksin, kannattaa sopia tuttavan kanssa, että soittaa tälle sekä lähtiessään metsätöihin että silloin, kun tulee takaisin. ”Tärkeää on, että tuttavalle muistaa myös soittaa töiden jälkeen, eikä lähde suoraan lähibaariin”, Hämäläinen sanoo. Artikkelissa on hyödynnetty luonnosta teoksesta Työturvallisuus omatoimisissa metsätöissä. Tapion julkaisema ja Melan rahoittama teos ilmestyy kevään aikana. Metsälehti kuuluu Tapio-konserniin. Noin puolet raivaussahan painosta tulee olla lantiolla ja noin puolet tasaisesti molemmilla olkapäillä, Jari Hämäläinen opastaa. Raivaussahan kahvat säädetään niin, että ranteet ovat sahatessa suorassa. Kiristettävät lahkeet suojaavat puutiaisilta. Kännykkään kannattaa ladata 112 Suomi -sovellus. Jalkaan on hyvä laittaa tukevat jalkineet, joissa on kunnon pohjakuvio. Kun raivaussahan valjaat on säädetty oikein, sahan terä on vaaksan verran maanpinnan yläpuolella, Jari Hämäläinen kertoo. 10787_.indd 19 10787_.indd 19 5.5.2024 12.23 5.5.2024 12.23
10.5.2024 20 Metsälehti.fi METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA MARIA KARUVUORI, TEKSTI ELSE KYHÄLÄ, KUVAT TÄMÄ tarina on jo monelle tuttu: Janne Rauhansuu teki parikymmentä vuotta purjelautailijana ammattiurheilijan uraa ulkomailla, kunnes loukkaantuminen pani elämän uusiksi. Ensin löytyi mainostoimistossa työskennellyt vaimo Anna, joka oli kotoisin Pöytyältä, kuten Jannekin. Sitten syntyi perintötilalle luomulampaanvillaa käyttävä vaateyritys Myssyfarmi, joka tähtäsi huimaan kasvuun myös ulkomaille. Nykyisin Rauhansuu on Luomuliiton puheenjohtaja. Lyhyessä ajassa hän on kommentoinut julkisuudessa luomun ja ruoantuotannon tulevaisuuden lisäksi mitä moninaisempia aiheita purjelautailusta maalämpöön. Metsäasioista Rauhansuu ei ole toistaiseksi julkisuudessa puhunut, mikä on oikeastaan pieni ihme. Metsästäkin Rauhansuulla nimittäin on paljon tarinoita. Rauhansuun isä Matti aloitti metsäalan yrittäjänä jo 1960-luvulla, ja nyt isän perustama Kone-Rauhansuu on siirtynyt jo kolmannen sukupolven käsiin. Rauhansuun siskonpoika on yrityksen operatiivinen johtaja, Rauhansuu itse hallituksen puheenjohtaja, eli omien sanojensa mukaan taustavaikuttaja. Kone-Rauhansuu tekee urakointia Metsä Groupille, jonka kanssa Rauhansuulla on metsänhoitosopimus myös omissa metsissään. Sukupolvenvaihdoksen mukana Rauhansuu sai itse 61 hehtaaria metsää, ja hän on myös hankkinut lähitilojen metsiä omistukseensa. Nyt metsäomaisuutta on yhteensä 106 hehtaaria. “Varmasti lapsuudesta jo on tullut kosketus metsätalouteen. Kuljin vesurin kanssa metsällä isän mukana”, Rauhansuu kertoo. Näköalapaikka metsätalouteen Nykyisin Kone-Rauhansuun kahvihuone tarjoaa ikkunan suomalaisen metsätalouden muutokseen. Vanhimmat työntekijät ovat olleet metsäkoneenkuljettajia jo 40–50 vuoden ajan. “Heillä on todella pitkä näkemys siitä, mitä metsissä on tapahtunut. Kahvihuoneessa on hyvä paikka myös peilata tämänhetkisiä metsäkeskusteluja hiilensidonnasta ynnä muusta.” Rauhansuun mielestä julkisuudessa on joskus keinotekoistakin vastakkainasettelua. Toisaalta hän ajattelee, että vanhan polven metsäväki pitää välillä turhan jämäkästi kiinni vanhoista tavoista. “Kovasti puolustetaan esimerkiksi soiden ojituksia, vaikka ei metsä välttämättä ole edes lähtenyt ojitetulla suolla kasvamaan. RAUHANTEKIJÄ MYÖS METSÄSSÄ Janne Rauhansuu on Luomuliiton puheenjohtajana pyrkinyt edistämään teollisuuden ja ympäristönsuojelun välistä vuoropuhelua. ”Kahvihuoneessa on hyvä paikka peilata metsäkeskusteluja.” Janne Rauhansuu on perinyt klapien tekemisen tavan isältään, metsäalan yrittäjä Matti Rauhansuulta. 10788_.indd 20 10788_.indd 20 5.5.2024 12.31 5.5.2024 12.31
10.5.2024 Metsälehti.fi 21 METSÄSTÄ Matti Kärkkäinen KIRJOITTAJA ON PROFESSORI JA PUUNTUOTTAJA. RUOTSISSA JOKAINEN metsänomistajapolvi tietää, että tuulija myrskytuhot voivat olla mittavia. Nykypolven muistama Gudrun-myrsky kaatoi puuta vuonna 2005 peräti 75 miljoonaa kuutiometriä. Vuoden 1969 Ruotsin syysmyrskyissä menetettiin 25 miljoonaa kuutiometriä. Tammikuussa 1954 kaatui puuta noin 18 miljoonaa kuutiometriä neljässä peräkkäisessä myrskyssä. Kaikilla näillä tapahtumilla oli merkittävä vaikutus puumarkkinoihin. Kun puun pakkotarjonta on suurta, muiden leimikoiden hinnat laskevat. Suomessa on oltu naapuriin verrattuna onnekkaita. Vuonna 2010 vaikuttivat muutamana päivänä myrskyt Asta & Veera & Lahja & Sylvi, jolloin puuta meni nurin 8,1 miljoonaa kuutiometriä pääasiassa Kaakkois-Suomessa. Pahimmat sähkökatkot aiheuttivat vuonna 2001 Pyry & Janika, jolloin puuta kaatui 7,1 miljoonaa kuutiometriä muuta maata tiheämmän asutuksen Etelä-Suomen hakkuukypsissä metsissä. Vuonna 2021 Paula-myrsky kaatoi puita Koillismaalla ja Kainuussa noin 4,0 miljoonaa kuutiometriä. Manta-myrsky kaatoi vuonna 1985 puuta myös 4,0 miljoonaa kuutiometriä ja Tapani & Hannu vuonna 2011 noin 3,5 miljoonaa kuutiometriä. Pohjois-Suomessa muistetaan vieläkin Mauri-myrsky vuodelta 1982, jolloin puuta meni nurin noin kolme miljoonaa kuutiometriä Etelä-Suomeen verrattuna suurella pinta-alalla. ILMASTONMUUTOS LISÄÄ tuulituhoja. Maaperä routaantuu entistä vähemmän tai ei lainkaan. Lisäksi sateet lisääntyvät ilmaston lämpenemisen myötä. Jo vuoteen 2040 mennessä vuotuiset sademäärät saattavat olla 7–8 prosenttia suuremmat kuin 1900luvun lopussa. Pahempaa kuitenkin on, että sateet runsastuvat etenkin talvella ja niin, että kerralla sataa enemmän lunta. Raskas lumikuorma puissa ja kova tuuli on paha yhdistelmä, kun maa ei ole routaantunut. Todella mittavia metsätuhoja voi syntyä huonolla onnella. Ruotsin Gudrunia vastaavaan tuhoon tarvitaan vain roudaton, märkä maa, runsaasti märkää lunta latvuksissa ja kipakka matalapaine. Paras keino tuulenkaatojen torjunnassa on siedätyshoito. Metsikköä totutetaan koviin tuuliin niin, ettei tuulenkaatoja synny. Kun tuulia ei voi tilata koulutusta varten, siedätyshoito toteutetaan käyttämällä pienestä pitäen niin harvaa kasvatustiheyttä, että puut tottuvat tuuliin. Taimikonhoidolla ja ensiharvennuksilla on työsarkaa. SUOMEN TUULITUHOT LISÄÄNTYVÄT PÖYTYÄ On hyvä ymmärtää puolin ja toisin, että on tehty virheitäkin.” Rauhansuu on itse kiinnostunut vaihtoehtoisista metsänhoitotavoista, kuten jatkuvapeitteisestä kasvatuksesta. Hän on pyytänyt Metsä Groupia myös selvittämään metsistään mahdolliset suojelukohteet. “Mutta ei sellaisia löytynyt. Metsät ovat tasa-ikärakenteisia tällä alueella, joten ei ole vaikkapa Metso-ohjelmaan sopivia kohteita.” Omalla tontillaan Rauhansuu on luonut pieniä suojelusaarekkeita esimerkiksi jättämällä tuulenkaatoja lahopuuksi. Vuoden 2011 Tapani-myrskyn kaatamat kuusivanhukset ovat nyt kotina hyönteisille ja linnuille. Työvoima löytyy läheltä 90-luvun alussa Rauhansuun isä halusi metsittää joitakin tilan peltoja ja istutti kuusta, koivua ja jalopuita. “Tänä talvena olen tehnyt samalla kohteella jo harvennuksia. Pellostahan on tullut täysi metsä.” Kahdenkymmenen ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen muutoksen maisemassa todella huomasi. Rauhansuu kertoo tekevänsä jonkin verran metsähommia kuntoiluna, mutta varsinaiset hakkuut suorittavat kokeneet metsäkoneen kuljettajat. Onneksi urakoitsija löytyy läheltä. “Yleensä koneet tekevät Metsä Groupille sopimuksella töitä koko talven. Kun kelit menevät huonoksi, niin voidaan käyttää koneita omissakin metsissä.” Kone-Rauhansuun kalustoon kuuluu Ponssen ja Komatsun harvestereita ja ajokoneita. Rauhansuun mukaan harvesterikoneiden kuljettajilla on suuri vastuu siitä, millä tavalla metsiä käsitellään. Puupohjaiset tuotteet kiinnostavat Myssyfarmin käyttämä villa saadaan suomenlammastiloilta ympäri Suomea. Rauhansuun perheellä itsellään on vain viisi lammasta, jotka tekevät kesäisin maisemanhoitotöitä Aurajoen rannassa. Ennakkoluulottomina yrittäjinä Rauhansuut ovat kokeilleet myös villan ja Spinnovan puukuidun sekoitetta. Tulokset olivat lupaavia. “Mummot kutoivat jo ensimmäisen koe-erän myssyjä, mutta tuotanto ei vielä ole teollisessa mittakaavassa.” Rauhansuu myy puuta Metsä Groupille ja muuallekin kilpailuttamalla puukaupat. “Hyväksyn puun käytön raaka-aineena, kun siitä tehdään uudenlaisia kuituja ja muovia korvaavia tuotteita.” Klapien teko on tullut perintönä isältä, ja se käy myös rentoutumisesta. Vaikka Rauhansuilla on maalämpö ja aurinkopaneelit, on leivinuunikin käytössä ainakin talvisin. Puuhellalla onnistuu myös ruoanlaitto. “Teemme myös puusäkkejä isovanhemmille saareen kesäpaikalle. Lähipiiriin olemme klapeja myyneetkin, koska koivua piti ottaa yhdestä kohteesta paljon pois, ja puuta tuli yli oman tarpeen.” Silti metsiä ei pitäisi Rauhansuun mielestä nähdä pelkkänä raaka-ainevarastona. Niissä voi harjoittaa monenlaista yrittäjyyttä, esimerkiksi hyvinvointipalvelujen tarjoajana. Kone-Rauhansuu tekee metsäurakointia Ponssen ja Komatsun kalustolla. Janne Rauhansuu on tällä hetkellä hallituksen puheenjohtaja. Janne Rauhansuu muutti 20:n ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen kotipaikkakunnalleen Pöytyälle. PALSTALLA 10788_.indd 21 10788_.indd 21 5.5.2024 12.31 5.5.2024 12.31
METSÄSTÄ 10.5.2024 22 Metsälehti.fi VALTTERI SKYTTÄ, TEKSTI TIMO KUJALA, KUVA ”NYT ei sitten enää ne kuusetkaan ole suojassa ylisuurilta hirvikannoilta.” Näin viestittää Metsälehdelle tunnettu suurmetsänomistaja Timo Kujala. Kujalan mukaan hirvet ovat kalunneet hänen Varkauden Viljolahdessa sijaitsevalla metsätilallaan toista sataa järeää kuusenrunkoa. Kujalan arvio on, että kuuset kuolevat kesän aikana. Hän lähetti Metsälehdelle oheisen kuvan tänä keväänä havaitsemistaan tuhoista. Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkijan Juho Matalan mukaan kuvassa näkyy tyypillistä hirvien tekemää kuusen kaluamista. Kuorivaurioiden vuoksi metsänomistaja menettää välittömästä osan kuusten arvokkaimmasta tyvitukkiosuudesta. ”Kuusiin iskee kuorivauriosta nopeasti leviävä laho, ja niistä tulee kuitupuuksi kelpaamatonta muutamassa vuodessa. Myyntitukiksi kaluttu osa lakkaa kelpaamasta heti tuhon jälkeen, koska koroja ei tukissa sallita”, Matala kertoo. Ei tarpeeksi mäntytaimikkoja Matalan mukaan hirvet kaluavat kuusen kuoren jälsikerrosta ravinnoksi yleensä kevättalvisin. ”Hirvet ovat jostain syystä alueella, jossa ei ole yleensä pääravintolähteen muodostavaa mäntytaimikoiden tarjoamaa ravintoa riittävästi.” Metsänomistajan kannalta suuri epäonni on, että kuusirunkojen syönti kohdistuu usein harvennuksessa kasvamaan jätettyihin parhaimmin kasvaneisiin, mutta hirven kannalta ravintopitoisimpiin puihin. Virossa aiemmin tehdyn tutkimuksen mukaan kuusen kuoren kaluamisessa on kyse korvaavasta ravinnonhankinnasta alueilla, joilla hirvikanta on korkea suhteessa parempiin talviravintokohteisiin, kuten mäntytaimikoihin. ”Joskus olen kuullut esitettävän, että hirvi pyrkisi korvaamaan tällä (kuusten kuoren syönti) hivenainepuutoksia ja esimerkiksi nuolukivillä asiaa voisi korjata. Mutta esimerkiksi tuon virolaistutkimuksen mukaan näin ei ole asian laita, vaan kyse on perusravinnon hankinnasta. Kuoren kaluamista päinvastoin tapahtuu enemmän nimenomaan nuolukivien tai ruokintapaikkojen ympäristössä”, Matala kertoo. Sekametsät vain haaveita Kujalan mukaan hirvien aiheuttamat vahingot ovat metsissä todellisuudessa paljon suuremmat kuin isoinkaan vahinkoarvio. Jo nyt tiedetään puhtaiden kuusikoiden olevan muuttuvassa ilmastossa tuhoille riskialttiita metsiköitä. ”Itsekin olen suosinut sekametsiä, mutta kun taimikoista hirvi tuhoaa männyt ja koivut, vain kuuset jäävät. Jos korvaukseksi saa uudet taimet, niin se ei auta enää asiassa. Kuuset ovat jo ehtineet kasvamaan niin pitkälle, ettei sinne heinittyneeseen maapohjaan kannata enää mäntyjä yrittää istuttaa.” ”Minulle sellainen metsä jää vajaatuottoiseksi, joten vahinko on tulevien tuottoja ajatellen huomattavan suuri”, Kujala kertoo. Etenkin Itäja Pohjois-Suomessa Suomen metsäkeskus vastaa hirvivahinkojen todentamisesta ja korvauksista yksityismetsissä. Hirvien kuitutai tukkipuukokoisille kuusille aiheuttamat tuhot tilastoidaan hirvivahinkotiedoissa varttuneen puuston tuhoiksi. Varttuneisiin puustoihin kohdistuneista vaurioista on maksettu viime vuosina korvauksia etenkin Itäja Pohjois-Suomeen. Korvauspinta-alat ovat vaihdelleet 125–300 hehtaarin ja tuhokorvaukset 48 000–99 000 euron välillä. Kujalan kuusituhoalue Varkaudessa kuuluu Pohjois-Savon maakuntaan, jonne on vuosittain maksettu useamman tuhannen euron edestä korvauksia varttuneiden puustojen hirvituhoista. Esimerkiksi vuoden 2019 hirvivahinkoarvioinneissa yli 90 prosenttia vahingonkorvauksista kului koko maan tasolla taimikoiden korvauksiin ja kahdeksan prosenttia varttuneisiin puustoihin. Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa varttuneiden puustojen vauriot veivät kyseisenä vuonna yli 20 prosenttia korvaussummasta. Kevät paljasti kalutut kuuset Hirvet ovat järsineet Timo Kujalan metsästä toista sataa järeää kuusirunkoa. Tämä kertoo siitä, että hirviä on liikaa ravinnon määrään nähden. ”Kyse on perusravinnon hankinnasta.” Timo Kujala kuvasi metsässään ankean näyn: kalutut kuusenrungot. VARKAUS 10789_.indd 22 10789_.indd 22 5.5.2024 12.33 5.5.2024 12.33
METSÄSTÄ 10.5.2024 KOKEILTUA KOKEILTUA SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT KLAPIKONEEN käyttäjälle on tuttua hommaa jumpata halkaisuterän sopivan korkeuden kanssa. Hydraulinen säätömahdollisuus helpottaa työtä, mutta Palaxin kehittämä X-aim -järjestelmä automatisoi homman kokonaan säätämällä terän korkeuden käyttäjänsä puolesta. Käytännössä kone mittaa syötettävän puun paksuuden puuta syöttöpöytää vasten painavan painikkeen asennon perusteella. Mitan mukaan kone keskittää halAina keskeltä halki Tietotekniikka klapikoneessa palvelee huipputuottoa hakevaa ammattilaista. Palaxin X-aim kertoo käsiteltyjen puiden keskiläpimitan sekä kuutiomäärän, mikä on ammattilaiselle hyödyllistä Katso video osoitteesta metsalehti.fi millä perusteilla laite säätää terää, tunnistaa puun loppumisen tai kalibroi mittalaitteen. X-aim vertaa mittaustulosta edellisiin tuloksiin ja huomioi poikkeavat mittaustulokset. Näin pyritään estämään turhat terän korkeuden vaihtelut esimerkiksi yksittäisen oksan takia. Laitteeseen voi myös asettaa minimiläpimitan, jota pienemmät puut halkaistaan vain kahteen osaan. Tarvittaessa X-aimin voi ohittaa manuaalisesti. Kuten klapinteossa yleensä, parhaat tulokset X-aimilla saavutetaan tasalaatuisella raaka-aineella, joka on läpimitaltaan lähellä koneen kapasiteetin ylärajaa. Palax ei ole julkaissut laskelmia siitä, paljonko X-aim parantaa tuottavuutta. X-aim tuo lisähintaa Palaxin klapikoneelle noin 4 500 euroa (sis. alv.). Se on suunnattu klapinteon ammattilaisille, jotka haluavat ottaa tuotannosta kaikki tehot irti. Tätä tarkoitusta palvelevat myös järjestelmän tallentamat tiedot, joihin kuuluu muun muassa puiden keskiläpimitta, käsitellyt kuutiomäärät sekä käyttötunnit. X-aim mittaa puun paksuuden puupainikkeen asennosta ja säätää halkaisuterän sopivaan korkeuteen. kaisuterän sopivaan korkeuteen, jotta tuloksena on mahdollisimman tasakokoista klapia. Metsälehti ei ole testannut X-aimia, vaan tutustui laitteeseen Kempeleessä järjestetyssä esittelypäivässä. X-aim on lisävaruste, joka on saatavilla Palaxin C750, D410, C900 ja C1000 malleihin. Laitetta käytetään kosketusnäytöllä varustetusta ”käyttöpyörästä”. Käyttäjän tekemien asetusten perusteella X-aimin ohjausyksikkö ohjaa hydrauliventtiiliä, joka säätää sylinterin avulla terän oikeaan korkeuteen. X-aim tuo siis tietotekniikan klapikoneeseen. Tämä jakaa arvatenkin käyttäjäkuntaa. Osa karsastaa digikamppeita, kun taas toiset haluavat ottaa uudesta teknologiasta kaiken hyödyn irti. Traktorikäyttöisissä malleissa virta X-aimille otetaan traktorin työkonepistokkeesta. Ammattikäyttöön suunnattu X-aim toimii luvatusti ja tehostaa työskentelyä, mutta edellyttää käyttäjältään myös perehtymistä. Käyttäjän on syytä tiedostaa, TIEDÄTKÖ YHTEISMETSÄN MARKKINA-ARVON? Metsämaan hintojen pitkään jatkunut nousu on tasaantunut ja kääntynyt paikoin jopa hienoiseen laskuun. Hintataso on edelleen historiallisen korkealla koko maassa. Hyvä markkinatilanne näkyy myös yhteismetsäkauppojen määrässä. ”Yhteismetsäkauppoja on tehty viime vuosina kasvissa määrin”, vahvistaa Tornatorin kiinteistöpäällikkö Jarkko Heikkinen ja jatkaa: ”Kannustan yhteismetsiä pyytämään matalalla kynnyksellä suuntaa antavan tarjouksen. Luvassa voi olla iloinen yllätys.” Alustava laskelma voidaan tehdä esimerkiksi sähköisen metsävaraaineiston perusteella. Indikatiivinen tarjous helpottaa osakaskunnan päätöksentekoa Yhteismetsän myymisessä noudatetaan yhteismetsälakia. Prosessi käynnistyy osakaskunnan jäsenten keskustelulla. Suuntaa antava tarjous on olennainen tieto keskustelua käytäessä. Myyntipäätöksen jälkeen yhteismetsäkauppa käynnistyy avoimella tarjouskaupalla. Heikkinen kertoo, että Tornatorin lopullinen tarjous perustuu aina maastokäyntiin ja sekin on maksuton. ”Maastokäynnin jälkeen pystymme antamaan tarkistettuihin tietoihin perustuvan sitovan ostotarjouksen”, Heikkinen sanoo. Suomen suurin metsänomistaja tarjoaa tukea yhteismetsien myyntiin Tornator on Suomen suurin yksityinen metsänomistaja, joka omistaa yli 680 000 hehtaaria metsää ympäri Suomen. Laaja omistus tuo etuja myös ostotilanteessa. ”Ydinalueillamme meillä on synergiaetujen vuoksi monesti kyvykkyys tehdä parempi tarjous kuin kilpailijoilla”, Heikkinen kertoo. ”Meillä on myös kokemusta yhteismetsäkaupoista. Meiltä saa apua kaupanteon kaikkiin vaiheisiin ja kaupan jälkeen voi olla hyvillä mielin, kun metsä jää kotimaisiin käsiin.” Yhteismetsän tai sen osan myyminen on monivaiheinen prosessi, joten keskustelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Valajanaavan yhteismetsä Simosta päätyi keventämään metsäomistustaan myymällä yli puolet 7200 hehtaarin metsäomaisuudestaan Tornatorille. Hoitokunta valmisteli myyntiesityksen osakaskunnan kokoukseen. YHTEISMETSÄN MYYMINEN REALISOI TYÖN HEDELMÄT Äänestyksen jälkeen käynnistettiin avoin tarjouskilpailu. Meillä oli myynti-ilmoitus Torissa ja Etuovessa. Saimme useampia tarjouksia, jotka hoitokunta kävi läpi, Valajanaavan yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja Mika Nikula kertoo. Tornator teki parhaan tarjouksen, ja hoitokunta esitti osakaskunnalle Tornatorin tarjouksen hyväksyValajanaavan yhteismetsä teki sujuvat metsäkaupat Tornatorin kanssa mistä. Päätös syntyi äänestyksen jälkeen. Päätöksenteossa hinta oli määräävä tekijä. On kuitenkin tärkeää, että Tornator on suomalainen yhtiö, Nikula pohtii. Lue koko tarina verkossa: MAINOS Voit pyytää indikatiivisen tarjouksen helposti verkkosivustolla tornator.? 10789_.indd 23 10789_.indd 23 5.5.2024 12.33 5.5.2024 12.33
METSÄSTÄ 10.5.2024 EEVA VÄNSKÄ, TEKSTI JA KUVAT SEILAB Oy:n Seinäjoen toimipisteen viljavuuslaboratoriossa tutkitaan myös neulasia. Laboratorio palvelee koko maata yhdentoista hengen voimin. Laboratorioinsinööri Pirjo Uusi-Pohjola kertoo, että neulasanalytiikka aloitettiin aikanaan metsäyhtiön toivomuksesta. Näyte kannattaa lähettää, kun haluaa tietää, miten metsä voi. ”Varsinkin silloin, jos on ilmennyt jotain ongelmia tai kasvu on hidastunut. Usein metsänomistaja osaa sanoa neulasesta jo päältäpäin, että nyt on sairautta tai ongelmaa kasvussa, neulasen kärki on kuivunut taikka kiehkura kieroutuu.” Ravinnetilan selvittämisen kautta osaa lannoittaa oikein ja kasvu saadaan nopeutumaan. Tutkimustiedon avulla voidaan hoitaa ja ennaltaehkäistä puuston kasvuongelmia. ”Yleisimpiä puutoksia on typen ja boorin suhteen. Myös kuparista ja sinkistä voi olla puutosta. Kun saa täsmällistä tietoa, sitä voi käyttää lannoitesuunnitelman pohjana.” Ravinteet tutkitaan aina pakettina, johon kuuluvat typpi, kalium, kalsium, magnesium, fosfori, boori, kupari, mangaani, sinkki ja rikki. Jauhoksi ja polttoon Laboratoriossa otetaan vastaan oksissa kiinni olevat neulaset. Ne ravistetaan karahkasta irti kuivauksen jälkeen, jauhetaan ja poltetaan mikroaaltohajotusmeNeulasten kertomaa Neulaset paljastavat, miten puu voi. Näyte kannattaa lähettää analysoitavaksi, jos epäilee ongelmaa metsän terveydessä. ”Näyte tulisi ottaa samalta kuviolta useammasta puusta marraskuun ja maaliskuun välisenä aikana.” Laborantti Susanna Sarin näyttää kuusesta jauhettua näytettä. Tuoksuu metsältä. Haluamme nostaa esille ja palkita metsäalan työnantajia, jotka rohkaisevat ja tukevat työntekijöitään henkilökohtaiseen viestintään esimerkiksi kouluissa, sosiaalisessa mediassa, lehdissä ja radiossa. Tee esitys Viestintää tukeva työnantaja -palkinnon saajiksi. Haku on jatkuva. Lue lisää: www.mmsaatio.fi Kukaan muu ei kerro laajasta osaamisesta puolestamme 10790_.indd 24 10790_.indd 24 5.5.2024 12.38 5.5.2024 12.38
METSÄSTÄ 10.5.2024 netelmällä. Näytteestä analysoidaan typpi sekä ravinteet. ”Meillä on männylle monta ravinnepohjaa, mutta kuuselle vain yksi. Toisin sanoen männyn ravinnepitoisuuksien raja-arvot ovat erilaiset riippuen maapohjasta.” Näytteen lähettäjä siis merkitsee lähetetietoihin, onko mänty kasvanut kuivalla paikalla tai kuivahkolla kankaalla, ojitetulla suolla tai turvekankaalla vai ehkä tuoretai lehtokankaalla. Kuusi kasvaa yleensä tuoreella ja lehtomaisella kankaalla, joten se riittää sen maapohjatiedoksi. ”Maantieteellinen sijainti ei vaikuta sinänsä, mutta tuo kasvupohjatieto tarvitaan näytteen mukaan, koska se kertoo ravinteiden saatavuudesta.” Lisäksi lähetetiedoissa tulee kertoa, onko metsän tila terve vai sairas. Sairas-kohdan rastittanut täsmentää myös, mitkä ovat metsän oireet, esimerkiksi onko kasvuhäiriöitä. Puoli litraa Mitä ylempää näytteet otetaan, sitä paremmin ne kuvaavat puiden kasvua. ”Neulasia tarvitaan vähintään puoli litraa, jotta näyte riittää. Kannattaa hankkia yläoksia, joilla on viimeisiä vuosikasvuja, vaikka ampumalla, sillä siellä ravinteiden tila näkyy selkeimmin.” Näyte tulisi ottaa samalta kuviolta useammasta puusta marraskuun ja maaliskuun välisenä aikana, kun puut ovat lepotilassa ja lämpötila on laskenut alle nollan. Näytteet voi tuoda Seilabin toimipisteisiin tai ne tulee lähettää mahdollisimman pian keräämisen jälkeen Postilla. Tulosten valmistuminen kestää kolmesta neljään viikkoa ja maksaa 55 euroa ilman alvia. Tutkimuslähete löytyy Seilabin nettisivuilta tai samat tiedot voi täyttää käsin paperille. Uusi-Pohjola sanoo, että neulastutkimuksen tuloksia saattaa olla hyödyllistä läpikäydä yhdessä metsänhoitoyhdistyksen tai Pro-Agrian asiantuntijoiden kanssa. ”Suosittelen myös Luonnonvarakeskuksen nettisivujen seuraamista, siellä on paljon ajankohtaista tutkimustietoa metsänomistajille.” ICP-EOS-laitteella määritetään ravinnepitoisuudet. Näyteputket ovat valmiina testaukseen. Tukikohdantie 10, 76150 PIEKSÄMÄKI +358 500 373 420 www.metsa-saamanen.fi UUDET?MALLIT K325 Leveys 1,6 m paino 2700 kg nosturin ulottuvuus 5 m K437 Leveys 1,9 m paino 3500 kg nosturin ulottuvuus 5,5 m Country 850 Pro Kuormainpaketti Ulottuvuus 8,5 m nostaa 3,5 m 1195 kg. Vaunu 130 D leveys 2,4 m. Country 550 Kuormainpaketti Ulottuvuus 5,5 m nostaa 3,5 m 618 kg. Vaunu 70 S, leveys 2 m. renkaat 400/60-15,5. Country 500 Kuormainpaketti Ulottuvuus 5 m nostaa 3,5 m 550 kg. Vaunu 30 S, leveys 2 m. renkaat 400/60-15,5. Myös muita malleja ja myytävänä nosturi tai vaunu. KYSY?NIIN?TEEN?TARJOUKSEN (nyt 200 km rahtivapaasti) Country 700 Pro Kuormainpaketti Ulottuvuus 7 m nostaa 3,5 m 1120 kg. Vaunu 90 S, leveys 2,2 m. AH 30 S Rullaharvesteri paino 215 kg K437 koneeseen Metsä-Säämänen 260x180 2024_Metsä-Säämänen 10.4.2024 10.10 Sivu 1 10790_.indd 25 10790_.indd 25 5.5.2024 12.38 5.5.2024 12.38
METSÄSTÄ 10.5.2024 26 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI JA KUVAT os eräälle metsäteollisuustarinalle pitää laittaa alku, niin se on yrittävä nuorimies Antti Pahikkala Kalajoelta. Jo 1860-luvun nälkävuosina, alle kolmekymppisenä, hän haki viljaa Pietarista. Monipuoliseen yrittäjyyteen kuului kauppakartanon lisäksi ainakin jauhatusta, vesisahausta, pyöreän puun vientiä ja tervakauppaa. Tervakaupan hiipuessa kauppasuhteet jatkuivat graniitin vientinä Skotlantiin. Laivanvarustajakin Pahikkala oli. Tosin ensimmäisen purjealuksen kävi huonosti, sillä Newfoundlandin sumuisilla vesillä saksalainen höyryalus ajoi laivan poikki ja perämies menehtyi. Sukunimi vaihtui Santaholmaksi Sandholm-nimisen tilan oston myötä. Silloisen käytännön mukaisesti nimi tuli asuinpaikasta ja ajan tavan mukaisesti suomennettuna. Kuin Serlachiukset ikään Yrittämisen palossa on samaa kuin Serlachius-yhtiön perustajassa Gustaf Adolfissa, joka hänkin kokeili monia bisneksiä. Serlachiuksella lähti vetämään paperi, Santaholmalla sahatavara. Molempien yritysten tarinat yltivät neljänteen polveen. Sahayhtiö A. Santaholma perustettiin 1903. Mukana olivat Antin viisi poikaa: Siivertti, Juhani, Antti, Olli ja Oskari. Tytöt olivat kuolleet pieninä. Laajimmillaan 1930-luvulla yhtiöllä oli sahat Kalajoella, Raahessa ja Haukiputaalla sekä puuhiomo Pyhäjoella. Hinaajia oli puolen tusinaa, ja ne hakivat tarakoita Kemijoelta saakka. Pojista Juhani, Siivertti ja Oskari olivat peräjälkeen toimitusjohtajia vuoteen 1956. Oskarin 32 vuotta kestänyt kausi oli paavillisen pitkä, kuolemaan saakka. ”Yhtiön ja uuden johtajan valmistautumisen kannalta ehkä liiankin pitkä”, pojanpoika Teuvo Santaholma miettii. Pohjoisen sahayhtiön NOUSU, LUISU JA LOPPU Santaholman perhe oli aikanaan kuin Pohjois-Suomen Serlachiukset. Kalajoen Santaholman sahan työväkeä 1920-luvulla. Ohuet kimpilaudat, joita käytettiin esimerkiksi hedelmälaatikoissa, olivat tärkeä vientituote. Kuva: Museovirasto Museovirasto Sahayhtiö A. Santaholmalla oli enimmillään puolen tusinaa hinaajaa. Oskari Santaholma oli yhtiön toimitusjohtaja kuolemaansa saakka. 10791_.indd 26 10791_.indd 26 5.5.2024 12.40 5.5.2024 12.40
METSÄSTÄ 10.5.2024 Metsälehti.fi 27 Johtajan komea koti Antti muistetaan vähäpuheisena ja osuvasanaisena, talonpoikaisen vaatimattomana liikemiehenä. Oskari oli jo selvästi porvarissäätyä. Hänen johtajakauteensa ajoittuu yrityksen elinkaaren huippu ja alkava hiipuminen. Kookas puuhuvila on nimeltään Havula. Siinä on neljätoista huonetta, kaksitoista tulisijaa – sekä Kalajoen ensimmäinen vesivessa ja jääkaappi, sähköt sahan generaattorista. Johtajan koti oli paitsi pitäjän harvalukuisen seurapiirin kokoontumispaikka myös edustustila ja ulkomaisten asiakkaiden majoituspaikka. Nykyään Havula on Kalajoen kaupungin edustuskäytössä ja kesäisin yleisölle auki. Pohjois-Suomessa se on ainutlaatuinen porvariskotimuseo alkuperäisine irtaimistoineen. Kantatien kaksi puolta Jos Kalajoella välttämättä haluaa nähdä jakolinjan, niin keskustaa halkovan kasitien (tie numero 8) itäpuolella oltiin enemmän talonpoikia. Meren puolella on vanhaksi kaupungiksi kutsuttu Plassi. Saha toi pitäjään poliittista väriä, mutta jännitteet olivat pieniä. Santaholma oli patruunamainen yhtiö, joka rakensi väelleen asuntoja. Plassilla tavallinen asumismuoto oli paljon lapsia keittiön ja huoneen asunnossa kahden perheen paritalossa. Välillä lakkoiltiin. Vuonna 1906 lakko kesti tammikuulta maaliskuulle. Panos oli kova, sillä työ väellä ei ollut lakkoavustuksia eikä yhden lehmän tilojakaan. Asiakirjoista syyksi ei ilmene muuta kuin tyytymättömyys työnjohtajaan. Kun tuuri alkoi kadota Ensimmäinen sukupolvenvaihdos meni ongelmitta, mutta kolmannessa polvessa tuuri alkoi kadota. ”Omistus jakaantui, eivätkä asiat aina oikein sujuneet”, Teuvo Santaholma kertoo. ”Oli omaa väkeä ja vuosien varrella sukuun tulleita, ja hallinto levisi liian laajalle.” Häneltä pääsee pieni huokaisu myöntäessään, että siinä oli tuhon siemen. Luisu alkoi 1960-luvun alussa, ja vuosikymmen oli sahoille ylipäätään vaikea. Jos jälkiviisautta olisi ollut etukäteen, niin jotain olisi voinut tehdä toisin. ”Helppo sanoa, että olisi pitänyt investoida vain yhteen mutta isompaan ja modernimpaan sa”Olisi pitänyt investoida vain yhteen isompaan ja modernimpaan sahalaitokseen.” Teuvo Santaholma esittelee Havulan sisätiloja. Nykyään Havula on Kalajoen kaupungin edustuskäytössä ja kesäisin yleisölle auki. Kalajoen konttorirakennuksessa on kolmetoista ikkunaa rivissä. Enimmillään siellä laskettiin palkkoja 250 henkilölle, koko yhtiön tasolla väkimäärä kävi 800:ssa. halaitokseen”, hän pohtii. Yritysjärjestelyjä suunniteltiin ja yritys olisi voitu myydäkin, mutta kiinnostunutta ostajaa ei ilmaantunut. Neljänteen polveen Yritys meni neljänteen polveen samoissa tunnelmissa: päättäjiä oli liikaa. Lopulta koitti 1990-luku tunnettuine seurauksineen. Lama, liki 20 prosentin korot ja valuuttalainat olivat tappava yhdistelmä. Päärahoittaja oli Säästöpankki, jonka luotot siirtyivät omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalille. Sen ainoa tehtävä oli saada niistä edes jotain. Santaholmalle se tarkoitti konkurssia vuonna 1996. Teuvo Santaholma työskenteli myyntipäällikkönä. Hän muistelee, että ei kokenut isoja tunteita. Työura jatkui saha-alalla toisaalla. Johtamista ei pidä jakaa Taustaansa ei voi valita. Teuvo Santaholmalle tausta on luonut ennakko-odotuksia, taakan tuntua, mutta ei juurikaan etuja. Eläkepäivät kuluvat kauniissa talossa Kalajoen rannalla. Nykyisiä sahayrityksiä hän välttää neuvomasta. Moni asia on muuttunut, mutta edelleen markkinat menevät välillä ylös, välillä alas, tukki on iänkaiken ollut liian kallista eikä yritys ole koskaan valmis. ”Jos tuntuu, että näin on hyvä, niin kilpailijat koukkaavat äkkiä ojan kautta ohitse.” Sukupolvenvaihdokset ovat vaikeita aina, ja jollakin pitää olla tahto ja röyhkeyskin tulla kalifiksi kalifin paikalle, sukusovun uhallakin. ”Kollektiivisesti johdettuna yritys ei toimi.” Kalajoen sahan kaksi raamia ovat edelleen paikoillaan, nyt lumenkaatopaikan ympäröimänä. Havula oli Kalajoen seurapiirin kokoontumispaikka sekä edustustila ja ulkomaisten asiakkaiden majoituspaikka. 10791_.indd 27 10791_.indd 27 5.5.2024 12.40 5.5.2024 12.40
PILKKEET 10.5.2024 28 Metsälehti.fi RIISTA JERE MALINEN, TEKSTI JA KUVAT HEINÄKUUN viimeisen päivän yö vuonna 2010 muistetaan Itä-Savossa yhä elävästi. Asta-myrskyn synnyttämien syöksyvirtausten voimasta lakosi puuta yli kahdeksan miljoonaa kuutiota. ”Oli Astasta iloakin”, tuumaa sulkavalainen Timo Pajari toistakymmentä vuotta tapahtuneesta. Pajarin metsiinkin myrsky repi reikiä. Valoa saaneelle mäntykankaalle saapuivat seuraavana vuonna kyyhkyt, marjansyöntiin. Sieltä Pajari ne löysi kanalintureissullaan. Seuraavana vuonna kokeiluihin taipuvainen erämies perusti Asta-aukkoon kyyhkynruokintapaikan ja raivasi hieman riistapeltoakin. ”Alussa kaikki oli pienellä. Katsoin, miten homma lähti toimimaan.” Seinäkalenteri sen olla pitää Tänä keväänä kyyhkyt saapuivat Sulkavalle 6. huhtikuuta. Se on Pajarin mukaan varsin tavallinen tuloaika. Metsämiehen ei tarvitse arvailla päivämääristä puhuessaan, sillä eräelämänsä tärkeimmät tapahtumat ja havainnot hän kirjaa vuosittain perinteikkäästi seinäkalenteriin. ”Ne ovat minun metsästyspäiväkirjojani. Laitan ne talteen ja selailen vuosienkin päästä”. Aikoinaan Pajari aloitti kyyhkynruokinnan ”vasta” vapulta, mutta nykyään hän vie viljaa, kun ensimmäiset linnut saapuvat maisemaan. ”Vehnää. On joukossa ohraa ja kauraakin sekä hieman hernettä ja maissia.” Useampi tuttu on hänelle ääneen ihmetellyt, mikä kiire ruokkimisella on. Luontohan on täynnä evästä. ”Haluan tartuttaa linnut pesimään kyyhkymetsäni lähiympäristöön.” Siinä Pajari on epäilemättä onASTA-MYRSKY RAIVASI KYYHKYMETSÄN Sulkavalainen metsästäjä ja metsänomistaja innostui aikoinaan myrskyn myötä sepelkyyhkyistä. ”Syötävä katoaa ensimmäisenä kivien ja kantojen päältä.” Parhaimmillaan sulkavalaisen Timo Pajarin kyyhkymetsässä on lennellyt 300 linnun parvi. Vehnä on pääruokaa heinäkuun loppuolelle asti. Se on hyvää, mutta ei liian hyvää. Pajari ostaa sitä suoraan viljelijöiltä. 10792_.indd 28 10792_.indd 28 5.5.2024 12.42 5.5.2024 12.42
PILKKEET 10.5.2024 Metsälehti.fi 29 nistunut. Toukokuisena jutuntekopäivänä ruokinnalta kaikkoaa lähes sata lintua. ”Jos arvioi, että parista toinen on tällä hetkellä hautomassa, voisi laskea tässä viiden kilometrin säteellä pesivän satakin kyyhkyparia.” Ruokapöytinä kivet ja kannot Tänä kesänä Pajarin kyyhkymetsään raivaama parin aarin kokoinen riistapelto kasvaa hernettä. Senkin hän kunnostaa ja kylvää heti toukokuun alussa. ”Herneiden pitäisi kypsyä hyvissä ajoin ennen jahtikautta. Kyyhkyt nokkivat palkoja suoraan pellosta.” Jos elokuussa jahtikauden kynnyksellä riistapelto on putsattu tyhjäksi, Pajari aikoo kääntää sen mustalle mullalle ja käyttää sitä suurena ruokapöytänä. ”Siihen kun heittelee syötävää, se on oikea kyyhkymagneetti.” Pajari on pannut merkille luonnollisten ruokintapisteiden tyhjenevän aina ensimmäisenä. ”Syötävä katoaa aina ensimmäisenä kivien ja kantojen päältä.” Ruokinta-automaatteja ei metsämiehen mukaan välttämättä tarvittaisi ensimmäistäkään. 300 kyyhkyn metsä Parhaimmillaan Pajarin kyyhkymetsässä on ruokaillut elokuussa noin 300 kyyhkysen tokka. Parvikoko on yleensä huipussaan juuri ennen 10. elokuuta käynnistyvää jahtikautta. Tilanne kuitenkin muuttuu nopeasti, kun metsästys käynnistyy. ”Kyyhkyt arkiintuvat, hajaantuvat ja vaihtavat ruokamaita.” Metsästäjänä mies kuvailee itseään vähintään maltilliseksi. ”Olen laskuttanut ruokavieraita kiinteällä korolla.” Enimmillään se on tarkoittanut 30 kyyhkyn syksyistä saalista. Joskus saalis on jäänyt alle kymmeneen lintuun koko jahtikaudella. Tuolloin Pajari ynnäili pelkillä ruokintakuluilla kyyhkyn kappalehinnaksi 111 euroa. ”Kilohintaa en viitsinyt edes laskea.” KAMALA LUONTO SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva TEKIJÄT OVAT PITKÄN LINJAN LUONTOAMMATTILAISIA. METSÄN KÄTKÖISSÄ Vehnä on pääruokaa heinäkuun loppuolelle asti. Se on hyvää, mutta ei liian hyvää. Pajari ostaa sitä suoraan viljelijöiltä. MUURAHAISET ovat pieniä mutta osoittavat, mitä joukkovoimalla saa aikaan. Tarinan kuva on kotimainen, mutta näyttämönä luontofilmeistä tuttu itäafrikkalainen savanni, ja useimmat näyttelijätkin ovat tuttuja. Savannilla elää akasiamuurahaisia. Naaraspesä on maassa, mutta työläiset keräävät ravintoa ja hoitavat jälkeläisiä akasian oksistossa. Huiluakasia valmistaa muurahaisille suojaisia koloja: piikkien tyvet turpoavat kovaseinäisiksi äkämiksi, joiden sisällä muurahaiset ovat turvassa. Akasiamuurahaiset purevat kiukkuisesti, jos niitä häiritään – niin kiukkuisesti, että jopa norsut jättävät akasiat rauhaan. Kun savannille leviää tulokaslaji isopäämuurahainen, se tuhoaa akasiamuurahaisten yhteiskunnat ja akasiat jäävät ilman suojaa. Alueilla, jonne isopäämuurahainen on jo levinnyt, norsut syövät akasian lehviä ja osa akasioista kuolee. Kun huiluakasia on savannin valtapuu, vieras muurahaislaji aiheuttaa savannin puuston harvenemisen Savannilla leijonan tärkein saaliseläin on seepra. Leijona ei saa sitä kiinni juoksemalla, vaan väijyy kasvillisuuden suojassa ja hyökkää sitten riittävän lähelle eksyneen seepran kimppuun. Kun savannin puusto harventuu, saalistus vaikeutuu ja yhä harvempi seepra joutuu leijonan saaliiksi. Ilmiö on vielä niin uusi, ettei vaikutusta leijonaja seeprakantoihin ole voitu todeta, mutta todennäköisesti se johtaa leijonien lukumäärän vähenemiseen ja seeprojen runsastumiseen. Savannin esimerkki on vakuuttava siksi, että sen kaikkien avainlajien ekologia on entuudestaan hyvin tunnettu. Työhön osallistui suuri joukko tutkijoita, ja siihen liitettiin myös aitauskokeita. Omien metsiemme ekologisten vuorovaikutusten selvittelyä vaikeuttaa se, että suuria tutkijaryhmiä on vaikea koota, eikä rahoitustakaan saa pitkäaikaisiin tutkimuksiin. Siksi väitteet ovat usein mielipiteiden tasolla. JOUKKOVOIMA KARKOTTAA NORSUNKIN Yksinään muurahainen on avuton kuin mikä tahansa hyönteinen, mutta joukkovoimalla ne muokkaavat elinympäristöään. 10792_.indd 29 10792_.indd 29 5.5.2024 12.42 5.5.2024 12.42
10.5.2024 30 Metsälehti.fi PILKKEET KIRJA Pirjo Havia ja Harri Pettersson: Yhteismetsän vero-opas. 3. uudistettu painos. Tapio. 242 sivua. Hinta 49 euroa. YHTEISMETSIEN määrä on nelinkertaistunut parinkymmenen viime vuoden aikana. Niiden hallinnointi on melkoisen monimutkaista ja vaatii yrityspuolen osaamista. Veroasiat ovat osin samat kuin yksityisellä metsänomistajalla, mutta mukaan mahtuu paljon yhteismetsille ominaisia erityispiirteitä Pirjo Havian ja Harri Petterssonin kirjassa käydään läpi kaikki yhteismetsän toimintaan ja verotukseen liittyvät asiat alkaen yhteismetsän perustamisesta. Esimerkiksi metsävähennysoikeuden siirtymisen kiemurat on hyvä tuntea jo alkuvaiheessa. Yhteismetsän tulot jakautuvat yksityisen henkilön tulojen tapaan henkilökohtaiseen, maatalouden ja elinkeinotoiminnan tulolähteisiin. Esimerkiksi eriSelkeästi yhteismetsän veroista laiset vuokratulot ovat maatalouden tuloja, ja ne on käsiteltävä kirjanpidossa ja verotuksessa erillään esimerkiksi puukaupan tuloista. Tulot kirjataan yksityistaloudesta poiketen suoritusperusteisesti, eli esimerkiksi puunkaupassa puiden luovutusajankohta ratkaisee tulojen kirjaamisen, ei maksuajankohta. Siten myös ennakot kirjataan vasta puiden luovutusvuoden tuloiksi. Yhteismetsän toimintaan voi liittyä myös metsän tai muun kiinteän omaisuuden myyntiä. Tästäkin kirjassa löytyvät hyvät ohjeet. Kirjassa selvitetään luonnollisesti sekin, miten yhteismetsän verolaskelma ja veroilmoitus tehdään. Se on sellainen toimenpide, joka ei ihan yksityisen metsänomistajan verotiedolla onnistu. Kirjan lopussa käydään läpi myös tilanteita, joissa yhteismetsä lopetetaan, myydään tai liitetään toiseen yhteismetsään. Varsinkin pienimmillä suvun yhteismetsillä voi jossain vaiheessa tulla eteen tilanne, jolloin omassa porukassa ei enää riitä intoa yhteismetsän pyörittämiseen. Silloin se voi olla järkevää liittää isompaan yhteismetsään. Yhteismetsän vero-opas on selkeä opaskirja kaikille yhteismetsien veroasioiden kanssa tekemisissä oleville. Näitä ovat esimerkiksi yhteismetsien hoitokuntien jäsenet, toimistonhoitajat, kirjanpitäjät sekä osakkaatkin etenkin pienemmissä yhteismetsissä. Teos käy hyvänä oppimateriaalina myös oppilaitoksissa. Erityisen tärkeä kirja on niille, jotka ovat juuri perustaneet tai suunnittelevat yhteismetsän perustamista. HANNU JAUHIAINEN Metsälehti on osa Tapio-konsernia. ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Meillä metsätilakauppa käy! Ra ha nk er äy sl up a RA /2 02 0/ 92 1 / Po lii si ha lli tu s EEtk tkö tiedä mitä t ö tiedä mitä tek ekisit v isit vanhalla metsälläsi? anhalla metsälläsi? M M yyy tai lahjoita se y tai lahjoita se LL uonnonp uonnonperin erinttösää ösäätiölle tiölle.. Luonnonperintösäätiö ostaa ja suojelee luonnonalueita. Katso lisää www.luonnonperintosaatio.fi tai ota yhteyttä 050 552 2588 tai pepe.forsberg@luonnonperintosaatio.fi LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ 10793_.indd 30 10793_.indd 30 5.5.2024 12.46 5.5.2024 12.46
LUKIJALTA Hirvikantatavoitteiden nostolla varaudutaan petojen runsastumiseen METSÄLEHTI Makasiinissa 3/2024 toimittaja Mikko Riikilä kummastelee Keski-Suomen alueellisen riistaneuvoston päätöstä nostaa hirvitalousalueidensa jäävän hirvikannan tavoitetta. Nostolla varaudutaan maakunnan suurpetokantojen täysin hallitsemattomaan kasvuun lähivuosina. Suojelujärjestöt ovat valittaneet Suomen riistakeskuksen poikkeuslupapäätöksistä, joilla on menestyksekkäästi säädelty Keski-Suomenkin karhukantaa vuosien ajan. Oikeusasteet ovat torpanneet luvat ja karhujen metsästys on tehty mahdottomaksi ties kuinka pitkäksi ajaksi. Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan aikuinen karhu tappaa noin seitsemän hirveä vuodessa. Sama organisaatio arvioi viime vuonna Keski-Suomen karhukannaksi 120–140 aikuista karhua. Pentuja on syntynyt ja syntyy vuosittain noin 30. Susienkin metsästys on poronhoitoalueen ulkopuolisessa Suomessa täysin jumissa. Pelkästään Keski-Suomen puolella eläviä susilaumoja ei Luken mukaan toistaiseksi ole. Lähivuosina on, koska susi on tehokas lisääntyjä ja levittäytyjä. Maakunnan eteläosissa sudet tappavat hirviä merkittävästi jo nyt. Viiden yksilön susilauman saalistukseksi Luke on arvioinut 70–80 hirveä vuodessa. Päätäntävallassaan olevien kolmen hirvitalousalueen tavoitekantaa riistaneuvosto korotti 0,2:lla ja se on seuraavat kolme vuotta 2,7– 3,2 hirveä tuhannella hehtaarilla. Syynä on suurpetojen tulevina vuosina kasvava hirvien saalistus. Hirvitalousalueen sisällä hirvet eivät jakaudu tasaisesti, kuten Korpilahden Ahvenusvuoren esimerkki osoittaa. Talvilaitumille hirvet vaeltavat kaukaakin, useimmiten vasta vuodenvaihteessa. Hirvien aiheuttamat ja metsäkeskuksen arvioimat metsävahingot korvataan riistavahinkolain mukaan. Rahat korvauksiin kerätään hirvenmetsästäjiltä. Viime vuonna Keski-Suomeen maksetut korvaukset 17 772 euroa olivat pienimmillään 39 vuoteen. Viime vuoden jahdin jälkeen Keski-Suomen jääväksi hirvikannaksi metsästäjät arvioivat 4 170. Luonnonvarakeskuksen arvio on suurempi. Taimistovahinkojen torjuntaan on olemassa tehokas syönninestoaine. Jutun mukaan metsästysseura tarjoutui levittämään ainetta myös Ahvenusvuoreen. Se ei sopinut maanomistajalle, mikä on vähintäänkin outoa. Toimittaja Riikilän mukaan riistaneuvostoissa maanomistajat on pienennetty sidosryhmän rooliin. Väite ei pidä paikkaansa ainakaan Keski-Suomessa, missä kaikki kuusi riistanhoitoyhdistysten valitsemaa jäsentä ovat metsänomistajia. Sidosryhmäjäsenistäkin ainakin kolme omistaa metsää. Riistahallintolain valuvioista valittajien kannattaa muistaa, että pyyntilupien hakemisesta ja niiden käyttämisestä päättävät hirviä metsästävät seurat ja -seurueet. Ei riistaneuvostolla eikä sen puheenjohtajistolla ole asiassa päätäntävaltaa. Tulevan syksyn jahdissa Riistaneuvosto suosittaa pienentämään talvehtivaa hirvikantaa. Luvanhakijat ovat tähän kiitettävästi reagoineet. Ensi syksyksi on haettu lähes 3 000 hirvenpyyntilupaa. Määrä on 200 enemmän kuin vuosi sitten. Luvilla voidaan kaataa noin 4 000 hirveä. Viime syksynä kaadettiin 2 800. LEO HOUHALA PUHEENJOHTAJA REIJO VESTERINEN VARAPUHEENJOHTAJA KESKI-SUOMEN RIISTANEUVOSTO NYT HANKKIJALTA! VERKKOKAUPPA JA MYYMÄLÄSALDOT: HANKKIJA.FI MOOTTORISAHA ECHO CS-501SX 699,Täysiverinen ammattisaha. Erinomainen leikkuuteho ja huippuvääntö. Magnesiumrunko ja säädettävä öljypumppu. Moottori 50,2 cm 3 . Teho 3,5 hv. Rajoitettu saatavuus, valikoimat vaihtelevat myymälöittäin. Tarjoukset voimassa 30.6.2024 saakka. MOOTTORISAHA ECHO CS-310ES 199,NORM. 239,00 Helppokäyttöinen mökkisaha. Moottori 30,5 cm 3 . Teho 1,5 hv. ES-kevytkäynnistys. Ketjun kiristys sivussa. 30 päivän alin hinta 239,00 €. TAIMIVAKKA 49 95 Kotimainen Vemen valmistama taimivakka. Pehmustettu kantohihna, metalliset soljet. MOOTTORISAHA ECHO CS-3510ES 299,Sopiva yleissaha polttopuiden tekoon, karsintaan ym. Moottori 34,4 cm 3 . Teho 2,1 hv. ES-kevytkäynnistys. MOOTTORISAHA ECHO CS-4310SX 649,Metsästä-lehden 02/22 testimenestyjä! Tehokas magnesiumrunkoinen saha ammattilaiselle ja paljon sahaavalle. Moottori 42,9 cm 3 . Teho 3,1 hv. MOOTTORISAHA ECHO CS-4510ES 469,Hyvä moottorisaha paljon sahaavalle. Sopii niin maatiloille, karsintaan kuin harvennukseenkin. Moottori 45,0 cm 3 . Teho 3,1 hv. TAKUU JOPA VIISI VUOTTA! RAIVAUSSAHA ECHO CLS-520ES 899,Ammattikäyttöön ja vaativalle kuluttajalle sopiva raivaussaha. Moottori 50,2 cm 3 . Teho 2,9 hv. Ergo-Pro valjaat. RUOHORAIVURI ECHO SRM-222ES 289,Kevyt pitkävartinen ruohoraivuri nurmikon ja vesakoiden siistimiseen. Mukana siimapää ja ruohoterä. Moottori 21,2 cm 3 . SISUISTUTUSPUTKET alk. 119,Koot 45-75 mm. 10793_.indd 31 10793_.indd 31 5.5.2024 12.46 5.5.2024 12.46
PILKKEET NÄIN LUOT TUNNUKSET Metsälehti Digiin 1 Jos olet Metsälehden kestotilaaja, pääset lukemaan Metsälehti Digiä luomalla itsellesi tunnukset osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy. 2 Täytä pyydetyt tiedot ja valitse itsellesi käyttäjänimi sekä salasana. Tarvitset myös asiakasnumerosi, joka löytyy paperilehden osoitekentästä tai laskusta. 3 Lähetämme sinulle sähköpostilla tunnuksen vahvistuspyynnön. Huomaa, että se voi mennä roskapostiisi. 4 Kun tunnusten luominen on valmis, kirjaudu Metsälehden verkkosivuille osoitteessa metsalehti.fi sähköpostiosoitteellasi ja salasanallasi. Jos et ole kestotilaaja, Metsälehti Digiä pääsee lukemaan kätevästi kuukausimaksulla 11,90 euroa. Mikäli palveluun rekisteröitymisessä on pulmia tai muita ongelmia ilmenee, Metsälehden asiakaspalvelu auttaa (puh. 09 315 49 840). Näin luet Metsälehti Digiä 1 Metsälehti Digi löytyy Metsälehden verkkosivuilta lehden logon alla olevalta navigaatioriviltä, kohdasta Lehti. Sitä klikkaamalla pääset sivulle, josta voit siirtyä joko uusimpaan lehteen, verkkolehden arkistoon, näköislehtiin ja maksullisiin sisältöihin. 2 Kun klikkaat Lue verkkolehti -painiketta, pääset uusimman lehden sisällysluetteloon. Sisällysluetteloa on jaoteltu lehdestä tuttuihin osastoihin. 3 Minkä tahansa jutun otsikkoa klikkaamalla pääset lukemaan kyseistä juttua, jos olet kirjautunut palveluun ja sinulla on aktiivinen lukuoikeus. Juttu avautuu uuteen näkymään. Täällä pääset siirtymään edelleen lehden muihin juttuihin helposti otsikon vieressä olevia nuolia klikkaamalla 4 Jos haluat siirtyä takaisin sisällysluetteloon tai katsoa muita numeroita, klikkaa oikeassa yläreunassa olevaa ”hampurilaista”. ? digiohje.indd 1 digiohje.indd 1 9.3.2023 17.03 9.3.2023 17.03 p. 029 432 6117 METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Petri Koskinen p. 050 438 2865 UIkoasu Anna Back p. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 029 432 6108 Eero Sala p. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. 029 432 6110 Tiia Puukila p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p, 029 432 6115 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. 029 432 6111 Sami Karppinen p. 029 432 6114 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Asiakaspalveluvastaava Annika Andersson Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja Pirkko Sutela-Mero MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Jenny Rantanen p. 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 029 432 6117 ilmoitukset@ metsalehti.fi 92. vuosikerta. perustettu 1933 32 Metsälehti.fi MYYDÄÄN NIMITYS 10.5.2024 www.metsalehti.fi/metsamaa VAPAA-AJAN TONTTI, Punkaharju 6.810 m². Tontti vapaa-ajanasunnolle Valkian rannalla. Ilmansuunnat länteen ja pohjoiseen, omaa rantaviivaa n. 120 m, ranta osin kallioista ja kivikkoista, osin hiekkapohjaista. Rakennusoikeus 150 k-m 2 . Vaihtelevalla, mäntykankaisella tontilla on valmiina 25 m 2 :n kokoinen varastorakennus ja sähköliittymä 3 x 25, lisäksi lomarakennuksen kevyet perustukset. Kohde MYYDÄÄN TARJOUSTEN PERUSTEELLA HUUTOKAUPAT.COM-sivustolla (kohdenumero 4743990) , jonne tarjoukset tulee jättää 17.5.2024 klo 16.00 mennessä. Myyjällä on oikeus hyväksyä tai hylätä korkein tarjous. YHTEISMETSÄOSUUDET, Itä-Suomen yhteismetsä 890 kpl. UPM:n hallinnoima yhteismetsä, kaupan kohteena olevat osuudet kuuluvat Laurila 740-552-18-5 -kiinteistölle. Lisätiedot ja asiakirjapyynnöt: Veijo Laukkanen, puh. 050 464 6500 Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 050 464 6500 METSÄTILA, Hämeenlinna 6,3 ha. Hyvin hoidettu määräala. Helppokulkuista kasvatusmetsää ja tie perille. Kokonaispuusto n. 865 m 3 . Hp. 49.000 €/tarjous 19.5.2024 mennessä. PS. Myös koko kiinteistöstä voi tehdä tarjouksen, mutta rakennuksiin tutustumisesta on sovittava erikseen. PS2. Määräalalla olevat kaadetut puut, tehdyt polttopuut ja kalusto ei kuulu kauppaan. YHTEISMETSÄOSUUDET, Karkkila 50 Hajakanmaan yhteismetsän osuutta (543-402-193-7 Feeniks 0,0050/0,6937). Hajakanmaan yhteismetsä on muodostunut 1952 ja sen pinta-ala on 1300 ha. Hp. 75.000 €/tarjous. METSÄTILA, Hämeenlinna 14 ha. Lähinnä kasvatusmetsistä koostuva metsätila Hämeenlinnan Pirttikoskella. Metsäautotie (Sorronsuon metsätie) perille ja maapohjat hyvin kasvavia. Kokonaispuusto n. 1.660 m 3 . Hp. 87.000 €/tarjous 5.5.2024 mennessä. YHTEISMETSÄOSUUDET, Itä-Suomen Yhteismetsä Helppoa metsänomistusta! Myynnissä 2 kiinteistöä, jotka koostuvat 661 Itä-Suomen Yhteismetsän osuudesta ja yhteisistä vesialueista. Osuudet jakautuvat seuraavasti: 740-552-20-3 Toivola II (414/50526) Hp. 78.660 € 740-535-5-25 Viitamäki (247/50526) Hp. 46 930 € Itä-Suomen Yhteismetsää hallinnoi UPM. Lisätiedot: https://www. upmyhteismetsa.fi/tunnusluvut/ita-suomen-yhteismetsa/ Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 040 510 8085 Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa Mhy Kymenlaakso METSÄNHOITOYHDISTYS Kymenlaakson uudeksi johtajaksi on valittu kotkalainen metsänhoitaja Janne Ristola. Hän siirtyy metsänhoitoyhdistyksen johtajaksi kemian teollisuuden johtotehtävistä, joissa hän on vastannut muun muassa kemiallisten raaka-aineiden tuotannosta mekaaniseen metsäteollisuuteen. Ristola aloittaa tehtävässään myöhemmin tarkentuvana ajankohtana. Kymenlaakson metsänhoitoyhdistyksellä on 4300 jäsentä, jotka omistavat 136 000 hehtaaria metsää. Toimihenkilöitä yhdistyksen palveluksessa on 24 ja liikevaihto on yli kahdeksan miljoonaa euroa. 10794_.indd 32 10794_.indd 32 5.5.2024 12.51 5.5.2024 12.51
PILKKEET Metsälehti.fi 33 METSÄKRYPTO 9 METSÄRISTIKKO 6, OIKEA RATKAISU Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: ? Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk) ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. tai p. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. Laskutuslisä paperilaskuissa 2,90 €. Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@ metsalehti.fi). 10.5.2024 TÄMÄN metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 24.5.2024 osoitteessa Tapio Palvelut Oy / Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 9”. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. PALKINNOT metsäristikosta 6 on arvottu seuraaville kolmelle: Riitta Rissanen, Tampere, Seppo Rouvinen, Tikkala ja Olli Seppänen, Kuopio. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. 10794_.indd 33 10794_.indd 33 5.5.2024 12.51 5.5.2024 12.51
10.5.2024 34 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA VAPUN alusviikolla Metsäreviirin taimivarastolla Porvoon Sannaisissa vallitsi vielä kiireetön tunnelma. Paikallisen sahan tyhjillään olevaan varastoon oli jo toimitettu kevään ensimmäinen taimikuorma, mutta laatikoihin pakatut taimet olivat umpijäässä, joten niitä päästäisiin istuttamaan vasta vappua seuraavalla viikolla. Tiimivastaava Ove Simosasille kevään taimiruljanssi tarkoittaa aina myös asiakkaiden kohtaamista. ”Pyrin toimittamaan taimet suoraan metsänomistajille. Samalla on tilaisuus tavata ja kuulla heidän ajatuksiaan.” Eläkeläismetsurit kiireapuna Kevät on myöhässä, mutta Simosasia se ei huolestuta. Hän arveli, että pääosa Metsäreviirin välittämistä taimista on istutettu kesäkuun alkuun mennessä. ”Meidän taimimäärämme on suhteellisen pieni, koska alueellamme on paljon herkästi taimettuvia maita – esimerkiksi rapakivialueita. Pyrimme aina hyödyntämään luontaisesti syntyneet taimet.” Reviirin itäinen tiimi toimii Helsingin ja Loviisan välisellä rannikkoalueella. Kevään aikana alueelle istutetaan 500 000–600 000 tainta. Simosasin mukaan kaikki taimet istutetaan kotimaisin voimin. ”Metsänomistajat istuttavat pienempiä aukkoja itse. Isompia aukkoja istuttavat omat metsurimme sekä paikalliset yrittäjät. Lisäksi meillä on melkoinen joukko eläkkeelle jääneitä metsureita, jotka tulevat mielellään keväällä istuttamaan.” Taimet entistä parempia Simosas aloitti työt Metsäreviirillä vuonna 1990. Silloin istutettiin melkoiset määrät paljasjuurisia kuusia. Niistä metsänomistajat eivät pitäneet, eikä ihme. ”Ensimmäisen viiteen vuoteen taimet eivät kasvaneet yhtään pituutta vaan kasvattivat juuria. Niiden hoitaminen oli työlästä.” Nykyiset kaksivuotiaat kuusen paakkutaimet ovat toista maata. ”Viidessä vuodessa ne yltävät parhaimmillaan joulukuusen mittaan”, Simosas toteaa. Taimien hyvä kasvu vähentää heinäntorjunnan tarvetta. Lisäksi Metsäreviiri pyrkii viljelemään hakkuualat viipymättä, mikä sekin vähentää pintakasvillisuuden kilpailua. ”Tavoitteemme on, että talvella hakatut aukot viljellään seuraavana keväänä”, Simosas sanoo. Eteläisellä rannikolla istutetaan pääosin kuusentaimia. Kiinnostus männyn ja koivun sekä myös lehtikuusen ja douglaskuusen istuttamiseen on kasvanut, mutta alueen vahvan peurakannan vuoksi tuhoriski on suuri. Valmius sekametsien kasvattamiseen on lisääntynyt. Simosasin mukaan eri puulajien istuttaminen samalle aukolle ei kuitenkaan aina ole paras keino sekametsän perustamiseen. ”Tärkeintä on, että luontaisesti syntyneitä sekapuita säästetään taimikon varhaishoidossa. PILKKEET AJANKOHTAINEN FAKTA Puukansan pienokaiset liikekannalle Metsäreviirin tiimivastaavalla Ove Simosasilla on alkamassa 34. taimikiireiden täyttämä kevät. Metsäreviirin tiiminvetäjä Ove Simosas Metsäreviirin taimivarastolla – tyyntä kiireen edellä. 175 MILJOONAN TAIMEN URAKKA Metsänviljelijöille toimitettiin viime vuonna 105 miljoonaa kuusentainta 60 miljoonaa männyntainta 9 miljoonaa rauduskoivuntainta 0,7 miljoonaa muuta tainta 10795_.indd 34 10795_.indd 34 5.5.2024 12.53 5.5.2024 12.53
10.5.2024 PILKKEET NUORTEVA SITAATTI Seuraava Metsälehti ilmestyy 24.5.2024 Metsämuseo LUSTO UUDISTUI METSÄLEHTI VUONNA 1984 Sarjassa seurataan Metsälehteä 40 vuoden takaa. TOUKOKUUSSA 1984 Metsälehti iloitsi siitä, että harvennushakkuiden korjuujälki oli osoittautunut mainettaan paremmaksi. Tämä ilmeni Metsätehon tutkimuksesta, jonka mukaan vain noin puoli prosenttia harvennushakkuiden jäljiltä jääneestä puustosta oli saanut korjuuvaurioita. Tutkimuksen mukaan ajourien väli oli keskimäärin metrin pari pienempi kuin ohjeen mukainen 30 metriä. ”Tämä johtuu osaksi heikosta suunnittelusta ja osaksi leimikon korjuusuhteista”, Metsälehti kirjoitti. Vertailun vuoksi: nykyään motojen nostureiden aikakaudella ajourien väli on kaventunut 20 metriin. Ajourien leveys vuonna 1984 oli tutkimuksen mukaan keskikokoisilla metsätraktoreilla korjatuissa leimikoissa keskimäärin 3,4 metriä ja metsävarusteisilla maataloustraktoreilla korjatuissa 3,2 metriä. Nykysuositusten mukaan ajourien leveys harvennushakkuissa saa olla kivennäismaalla 4–4,5 metriä ja turvemaalla 4–5 metriä. Mallikasta korjuujälkeä HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVA KIINAN, Laosin ja Vietnamin subtrooppisilla alueilla kasvaa ”eläviin fossiileihin” kuuluva havupuulaji. Puu kasvoi yleisesti jo liitukaudella, jolloin maapallon lämpötila oli huomattavasti nykylukemia korkeampi ja ilman hiilidioksidipitoisuus arviolta moninkertainen nykyiseen verrattuna. Fossiililöytöjen perusteella kyseinen laji on säilynyt nykypäiviimme saakka lähes muuttumattomana yli 100 miljoonan vuoden takaa. Deltasypressi (Glyptostrobus pensilis ) kuuluu sypressikasvien heimoon ja on sukunsa ainoa jäljellä oleva laji. Maailmalla puuta kutsutaan vesimännyksi ja kiinalaiseksi suosypressiksi. Samaan heimoon kuuluu useita kookkaita puulajeja, kuten punapuut ja mammuttipetäjät Kaliforniassa. Deltasypressejä kasvoi aiemmin laajasti ympäri pohjoista pallonpuoliskoa. Maapallon muinaiset kasvuolosuhteet olivat lämpöhakuiselle deltasypressille ja dinosauruksille erityisen otolliset. Sittemmin puun levinneisyysalue supistui jääkausien puristuksissa vähitellen nykysijoilleen. Ihmisen toiminnan seurauksena luonnontilaiset deltasypressimetsiköt ovat edelleen pirstaloituneet pieniksi hajanaisiksi puuryhmiksi. Hyötyä ihmiselle ja puulle Deltasypressi ei nykyolosuhteissa kasva kovin korkeaksi. Vietnamista löytyy vielä joitakin 25-metrisiä ja rungonpaksuudeltaan alle puolitoistametrisiä yksilöitä. Kiinassa suurimmat puut ovat olleet reippaasti yli 40-metrisiä. Puu viihtyy parhaiten soistuneilla tulva-alueilla sekä jokien suistomailla. Tiheän juuristonsa takia deltasypressejä istutetaan nykyään vahvistamaan patojen ja riisipeltojen pengerryksiä sekä torjumaan eroosiota. Deltasypressin sydänpuu on kosteudenkestävää. Runkopuuta on käytetty huonekaluja rakennuspuuna sekä sillanrakennuksissa. Lähes balsapuun kevyestä juuripuusta on näperrelty ongenkohoja, uimavöitä ja pelastusrenkaita. Deltasypressin juurissa on runsaasti niin kutsuttua tuuletussolukkoa eli aerenkyymiä. Juurien väljän ilmavat soluvälit mahdollistavat hapen kuljetuksen versoista hapettomissa olosuhteissa kasvaviin kasvinosiin. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on luokitellut punaisessa kirjassaan deltasypressin äärimmäisen uhanalaiseksi. Alkuperäisiä luontaisia täysikasvuisia puuyksilöitä on maailmassa enää alle 300. Viimeaikaisissa tutkimuksissa luonnontilaisten deltasypressien perinnöllinen vaihtelu on todettu suhteellisen pieneksi. Vaikka alkuperäiset deltasypressimetsiköt ovat miltei hävinneet, ei puulaji itsessään ole toistaiseksi katoamassa maailmasta. Intensiivisen metsänviljelytoiminnan takia yksistään Kiinassa on arvioiden mukaan istutettu yli parisataa tuhatta uutta deltasypressiä. FOSSIILIPUU LIITUKAUDELTA Deltasypressi on säilynyt lähes muuttumattomana yli sata miljoonaa vuotta. ”METSÄKESKUSTELUSSA on päästy raikkaasti eteenpäin. Tutkijat painottavat monipuolisen keinovalikoiman tarpeellisuutta. Ojien kunnostamistakin tarvitaan: Luken tilastojen mukaan ojia kunnostettiin vuonna 2022 enää 16% vuoden 2015 määrästä.” Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta X-viestipalvelussa 30.4.2024. 10795_.indd 35 10795_.indd 35 5.5.2024 12.54 5.5.2024 12.54
400 cc:n moottori • EFI-polttoainejärjestelmä Vinssi, vetokuula ja peräkärryn pistoke vakiona Pitkä malli, joka voidaan rekisteröidä kahdelle 495 cc:n moottori • Ohjaustehostin ja EFI vakiona Vinssi, vetokuula ja peräkärryn pistoke vakiona Pitkä malli, joka voidaan rekisteröidä kahdelle GOES 4OO TERROX GOES 5OO TERROX hinta alk. 559O€ hinta alk. 679O€ CFMOTO-uutuusmallisto GOES powered by CFMOTO tuo markkinoille kompaktit ja tehokkaat traktorimönkijät loistavalla hintalaatusuhteella! GOES-mönkijät sisältävät samoja korkealaatuisia teknisiä elementtejä kuin CFMOTO CFORCE-mönkijätkin. GOES-mönkijästä löytyvät olennaisimmat toiminnot ja ominaisuudet, ja mukaan saat myös markkinoiden parhaan CFMOTO-takuun: 3 vuotta ilman kilometritai tuntirajaa! SUOMEN MYYDYIN 4X4 TRAKTORIMÖNKIJÄ cfmoto.fi Lue lisää GOES-mönkijöiden teknisistä ominaisuuksista ja vakiovarusteista osoitteesta cfmoto.fi. Tutustu myös CFORCE-, UFORCEja ZFORCE-mallistoihimme. CFMOTO on Euroopan suosituin mönkijämerkki ja Suomessa 4x4 traktorimönkijöiden markkinajohtaja. 3 vuoden takuu ilman tuntitai km-rajaa 6O km/h 10796_.indd 36 10796_.indd 36 5.5.2024 12.59 5.5.2024 12.59