Metsälehti 1/2016 - Lehtiluukku.fi

M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 1/2 01 6 TE EM A : M ET SÄ VE RO TU S 21. TAMMIKUUTA • NUMERO 1/2016 • 10 € • WWW.METSALEHTI.FI Nyt ahkeroidaan talvileimikoilla • Vesominen kuriin purppuranahakalla LUONNONHOITOKOULU MONIMUOTOISUUS HUOMIOON ERKKI KALMARI INNOSTUI BIOKAASUSTA METSÄNHOITO NÄIN KASVATAT METSÄTULOJASI METSÄNOMISTAMISESTA 8 OPETUSTA Vinkit veroilmoituksen täyttämiseen METSÄNOMISTAJA PERINTÖMETSÄ PIENI TILA PERINNÖKSI KÄSIN TEHTY KAISLASTA SOROPILLI Metsäverotus 2016
Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Monipuolisesti luonnosta. Suomalainen kala on todellista lähiruokaa ja lähes ilmaista, jos osaat onkia, laskea verkot tai katiskan. Luonnonkala on myös puhdasta, edullista ja vivahteikkaan maukasta. Kotimaiset kalaherkut kertoo herkullisten kuvien säestämänä, kuinka teet maistuvia ruokia niin ahvenesta, kuhasta, hauesta kuin särjestä tai Venäjän tsaarien herkusta, kiiskestä. Hinta 24 euroa Kotimaiset kalaherkut Juha Jormanainen Luonto on joskus arvaamaton, julma ja äärimmäisen ankara. Tämä kirja kertoo siitä, miten selviydyt, kun asiat eivät mene halutulla tavalla. Alan kovimmat ammattilaiset kertovat, kuinka selviytyä metsässä, merellä, tunturissa – niin kesällä kuin talvellakin. Mukana on myös huikeita esimerkkitarinoita, joissa ihmiset ovat joutuneet ääriolosuhteiden vietäviksi. Hinta 22 euroa Selviydy luonnossa Juha Jormanainen ja Veikka Gustafsson
Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. METSÄ NYT Auringonlasku Ullavanjärven rantakoivikossa Kokkolassa sunnuntaina 10. tammikuuta. Päivä oli tyyni ja aurinkoinen, kolmen aikaan iltapäivällä pakkasta oli -16 astetta ja lunta maassa viitisen senttiä. KUVA: ESKO KESKI-VÄHÄLÄ
SISÄLLYS Ajassa 4 PÄÄKIRJOITUS: Lisää tuloja 6 METSÄNOMISTAJA: Erkki Kalmari innostui biokaasusta 12 UUTISET: Talvileimikoille pääsee taas 13 METSÄTYYPPI: Muutetaanko sellutehtaiden nimet, Jussi Pesonen? 14 Siementuotannossa nyt kaksi isoa 15 Otson hullut päivät 16 MARKKINAT: Kenen lankut käyvät kaupaksi? 17 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Pikkuleimikon pikamyynti 18 Metsän hinta pysynyt vakaana 19 VERKOSTA: Kuusta muodin vuoksi Teema Metsäverotus 20 Taas pykälän kireämpää 24 Näin täytät veroilmoituksen 30 Kevennä verotustasi hankintatöillä 32 RAHAPUU: Osaaminen ratkaisee tuloksen Oma metsä 34 METSÄNHOITO: 14 kysymystä tuloista ja menoista 38 LUONNONHOITOKOULU: Luontoa ja kukkaroa säästäen 40 PIKATESTI: Otsalampulla valoa pimeään 41 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Anna minulle rahapussisi METSÄLEHTI MAKASIINI NRO 1/ 21.1.2016 s. 6 s. 58 Erkki Kalmari tankkaa autonsa omalla tilalla tuotetulla biokaasulla. Tykkylunta Syötteellä SA M I KA RP PI N EN JO RM A LU H TA 4 MAKASIINI 1 • 2016
Luonnosta 58 LUHTA: Suksilla lumen maahan 62 TAPIONPÖYTÄ: Takaisin arkeen 64 KÄSIN TEHTY: Kaislasta soropilli 70 Ristikko 72 PILKKEET: Humala metsässä 74 TUOTE & TEKIJÄ: Koko lamppu puusta JOS veroilmoituksen täyttö tuntuu stressaavalta, voi lohduttautua ajatuksella, että samalla asialla on näihin aikoihin iso joukko muitakin metsänomistajia. Verottaja on lähettänyt 2C-lomakkeen 400 000 verovelvolliselle. Lomakkeista noin 270 000 palautetaan täytettynä, joko sähköisesti tai perinteisen postin välityksellä. Palauttamatta jääneiden määrä on yllättävän iso. Osalla metsänomistajista ei ole mitään ilmoitettavaa, mutta todennäköisesti lukua selittää myös vanha väärinkäsitys. Ilmeisesti moni jättää metsästä koituneet kulut ilmoittamatta, jos tulojakaan ei ole ollut, vaikka tappion voi vähentää muista tuloista. VALTAOSA veroilmoituksen täyttäjistä on metsätilanomistajia. Maanviljelijöiden määrä on vähentynyt, mutta heillä on selvästi eniten ilmoitettavaa verottajalle. Tilastokeskuksen viimeksi julkistamat yksityismetsänomistajien taloustilaston luvut koskevat vuotta 2013. Silloin menojen jälkeen puhdasta metsätalouden pääomatuloa kertyi aktiiviviljelijöille keskimäärin 4 749 euroa. Metsätilanomistajien tulo jäi 1 786 euroon. Luvut eivät näytä kovin suurilta, mutta koska metsänomistajia on paljon, verotettavaa tuloa kertyy sievoinen summa. Vuonna 2013 omistajat saivat metsistään puhdasta pääomatuloa yhteensä 840 miljoonaa euroa. Siitä valtion kirstuun kilahti veroina noin 250 miljoonaa. TILASTOKESKUKSEN tuorein taloustilasto on erityisen kiinnostavaa luettavaa sen vuoksi, että siinä melko tavallista metsävuotta 2013 verrataan puukaupan huippuvuoteen 2007. Silloin metsänomistajille kertyi puhdasta pääomatuloa 1 355 miljoonaa euroa ja valtiolle verotuloja 400 miljoonaa. Tuloja kasvattivat myytyjen puumäärien ohella korkeaksi nousseet tukin hinnat. Siitä huolimatta luvut osoittavat havainnollisesti, miten hakkuiden lisääntyminen parantaa sekä metsänomistajien että valtion tuloja. LISÄÄ TULOJA Tämän numeron kannen kuvitti Anna Back 42 PERINTÖMETSÄ: Pieni tila perintönä 44 KYSY POIS: Miten vanhaksi kuusi voi elää? 47 TUTKIMUS: Vesakolle kyytiä 48 8 opetusta metsänomistamisesta 56 KOLUMNI: Tasapuolisuutta tiedon avoimuuteen 57 ENNEN & NYT: Tehokasta metsänhoitoa Tämän lehden mukana kaikki kestotilaajat saavat Hannu Jauhiaisen kirjoittaman Metsäverokirjan. Se lähetetään myös pelkän mobiilitilauksen tehneille kestotilaajille. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Pääkirjoitus s. 74 Mikko Kärkkäinen tekee vanerista lamppuja. SE PP O SA M U LI 5 MAKASIINI 1 • 2016
METSÄNOMISTAJA 6 MAKASIINI 1 • 2016 6 MAKASIINI 1 • 2016
TANKILLINEN BIOKAASUA Biokaasupioneeri Erkki Kalmarin mukaan Suomi voisi tyydyttää energiatarpeensa uusiutuvalla bioenergialla, jos niin haluttaisiin. Toistaiseksi yksikään hallitus ei ole halunnut. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN 7 MAKASIINI 1 • 2016
L inkolaisuuteen taipuvaisten synkkämielten mukaan jälkeläisemme saavat kiivetä hevosrattaille, kun öljy loppuu. Ikivihreä Osmo Soinivaara puolestaan unelmoi polttomoottoriautojen kieltämistä ja ydinvoimaloiden valjastamista lataamaan sähköautojen akkuja. Sitä Soinivaara ei muistanut mainita, että Suomessa on sähköautoja vajaat 500. Vaihtoehtoisesti voisimme turvautua keskisuomalaiseen maalaisjärkeen ja kuunnella pitkän linjan biokaasumies Erkki Kalmaria. Hän ampuu alas sekä hevosettä sähkövetoiset utopiat. ”Lähes kaikki Suomen kunnat pystyisivät tuottamaan tarvitsemansa sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineet uusiutuvalla, muuhun käyttöön kelpaamattomalla biomassalla. Hiilidioksidipäästötkin olisivat nolla”, Kalmari toteaa. Alan tutkijat vahvistavat Kalmarin näkemyksen. Hevoset voi jatkossakin jättää teinityttöjen lemmikeiksi. Auto kulkee vähemmällä appeella. ”Työhevonen syö vuodessa 1,3 peltohehtaarin tuottamat rehut, heinää ja kauraa. Pienen bensa-auton polttoaineeksi riittää alle hehtaarin nurmikasvusto, kun se muutetaan biokaasuksi. Sillä ajaisi 20 000 kilometriä.” Teknikko ja maitotilallinen Laukaan Leppävedellä asuva maanviljelijä ja metsänomistaja Erkki Kalmari on sukutilansa 13. isäntä, sukutaulu ulottuu 1660-luvulle. Vuosisatainen perinne ei kuitenkaan ole jäädyttänyt miestä vanhoille laduille. Päinvastoin, hän myöntää taipumuksensa hakeutua vastavirtaan. ”Meillä siirryttiin 1980-luvulla viljanviljelystä maitokarjaan, kun muut luopuivat lehmistä ja keskittyivät viljantuotantoon. Keskisuomalaisella maatilalla on tietysti myös metsää, pinta-alaa on noin 70 hehtaaria. ”Se toimii hyvänä tukena kehittämistoiminnassa.” Tukea kehitystyöhön on antanut myös ”Moni meillä vieraillut innostuu biokaasusta, mutta sen tuotanto on säädelty erittäin hankalaksi”, Erkki Kalmari toteaa. Biokaasulla voisi käyttää myös sähkögeneraattoreita. Tilatason tuotantokin voisi kannattaa pörssisähkön hintahuippujen aikaan. Leppävesi 8 MAKASIINI 1 • 2016
”Henkilöauto kulkee 5 000 kilometriä lannalla, jonka yksi lehmä vuodessa sontii.” teknikon koulutus ja nuoruuden työura Valmetin traktoritehtaan suunnitteluosastolla. ”Olin ryhmässä, jonka tehtävä oli suunnitella uusia traktorimalleja ja ratkaisuja.” Kaasutuskokeilut Kalmari aloitti lehmien lannalla 1990-luvulla. Autokaasua hän alkoi tuottaa 2000-luvun alussa. Luvassa on taas ällistyttävä vertaus. ”Henkilöauto kulkee 5 000 kilometriä lannalla, jonka yksi lehmä vuodessa sontii.” Biokaasua muodostuu, kun biomassaa mädätetään ilmattomassa tilassa. Sekaan lisätään valikoitua bakteeristoa, joka tehostaa prosessia. Se toimii kuin taikinanjuuri ruistaikinassa. Raaka-aineeksi kelpaa miltei mikä tahansa eloperäinen: lanta, olki, nurmikasvusto, puu tai vaikkapa hoitokalastuksessa nuotattu roskakala. Muodostuva kaasu on metaania, joka sisältää hiiltä ja vetyä. Biomassan ravinteet eivät haihdu kaasutuksessa. Näin jäännösmassa on arvokasta luomulannoitetta, kun se palautetaan pelloille. Samalla se kartuttaa peltomaan hiilivarantoa. ”Kaasutuksen periaate on sama kuin lehmän pötsissä. Me tosin tavoittelemme runsasta metaanisaantoa, lehmä taas valkuaista.” Kalmarin tilalle kertyy biokaasusta enemmän tuloja kuin yli kolmikymmenpäisen karjan tuottaman maidon myynnistä. ”Oikeasti nurmirehua ei kannattaisi kierrättää lehmien kautta. Runsaamman tuoton saisi kärräämällä rehun suoraan kaasuttimeen.” Parempaa kuin bensa Kaasuttamista varten Kalmarilla on suuri laakasiilo, johon mahtuu kerralla 400– 500 tonnia biomateriaalia. Kertatäytöllä siilo tuottaa kaasua kolmesta kuuteen kuukautta. Laakasiilosta kaasu kerätään kaasukelloihin. Moottoripolttoaineeksi tarkoitettu kaasu ohjataan pesuriin, jossa rikkiyhdisteet ja hiilidioksidi poistetaan. Kalmarilla on henkilöautojen tankkausasema tilallaan. Hänellä on 400 korttiasiakasta. Heistä noin sata tankkaa säännöllisesti. Osa asiakkaista on pääkaupunkiseuAutojen polttoaineeksi jalostettavasta biokaasusta puhdistetaan rikkidioksidi ja hiilidioksidi. 9 MAKASIINI 1 • 2016
dulta ja käy tankilla esimerkiksi Lappiin ajaessaan. ”Bensa-autoilijoille kaasu on edullista. Kaasukilo maksaa 1,4 euroa, mutta sen energiasisältö on bensaa parempi. Bensalitraa vastaavan määrän kaasua saa 90 sentillä.” kaasutusta puu pitäisi hienontaa esimerkiksi murskaten, jotta prosessi toimisi tehokkaasti.” Biokaasuvetoinen tuotanto olisi väkisin hajautettua, koska kaasua ei voi kuljettaa pitkiä matkoja – eikä ainakaan tuoda ulkomailta. ”Tämä sopisi erinomaisesti ison maatilan yhteyteen tai muutaman tilan yhteiseksi laitokseksi, jolla voitaisiin tuottaa energiaa yhden kyläkunnan tarpeisiin.” Muutakin käyttöä kaasulle löytyy. Esimerkiksi sähkön kulutushuippujen aikaan biokaasutiloilla voitaisiin tuottaa myös sähköä. Kaasu käyttäisi moottoria, joka pyörittäisi sähkögeneraattoria. Näin toimitaan Saksassa, jossa on 8 000 hajautettua biosähköntuottajaa. Sääntö-Suomi kiusaa Kalmarin bio-Suomi olisi hiilineutraali ja pitkälti omavarainen esimerkiksi liikennepolttoaineiden tarpeessaan. ”Autotkin ovat valmiina. Tuosta kymmeLaakasiilosta vapautuva raakakaasu varastoidaan kaasukelloihin. Niitä Kalmarilla on käytössään kaksi. Tilan kaksi henkilöautoa, kuormaja pakettiauto sekä yksi traktori kulkevat omalla polttoaineella. ”Eikä muuten lehmä haise auton pakoputken päässä tai tankatessa”, Kalmari vakuuttaa. Bio-Suomella mahdollisuuksia Kalmari on kiertänyt esitelmöimässä biokaasun mahdollisuuksista monilla messuilla ja tapahtumissa. Niinpä hänellä on esittää vaikuttavia näkymiä bio-Suomen mahdollisuuksista. ”Vesistöjen suojavyöhykkeiden kasvustojen sekä viljapeltojen olkien kaasuttaminen tuottaisi noin 16 terawattituntia energiaa. Se vastaisi kahden ydinvoimalan tuotantoa. Nyt puhutaan siis biomassasta, joka ei kelpaa muuhun jalostukseen.” Runsain mitoin lisää saataisiin kaasuttamalla heikkolaatuista puumassaa. ”Oksaja latvusmassa tai nuorista metsistä korjattu kokopuu olisi kaasutettavaksi jopa parempaa kuin runkopuu. Ennen Kaasutuksestä jäävä jäännösmassa on erinomaista ja luomuksi kelpaavaa lannoitetta. 10 MAKASIINI 1 • 2016
nen kilometrin päästä Laakkoselta jokainen voi ostaa monipolttoainemoottorilla varustetun auton eikä vanhan polttomoottorin kaasulle muuttaminenkaan maksa monta tuhatta euroa.” Kalmari kiittelee, että naapuripitäjässä Äänekoskella toimiva Valtra on kehittänyt biokaasuversion uusista N-sarjan traktoreistaan. ”Niitä tosin menee lähinnä vientiin.” Siihen, miksei biokaasu-Valtroja tai kaasuautoja juuri liiku Suomessa, on syynsä. Ne selviävät, kun Kalmari selostaa, millainen säädösten rytö hajautetun kotimaisen energiantuotannon eteen on kasattu. Ensituntumaa Kalmari sai kieltoihin, kun hän hankki 2000-luvun alussa biokaasulla kulkevan auton. ”Biokaasulla ajo oli käytännössä kiellettyä, uhkana oli monikymmenkertainen dieselvero. Pääsin ajelemaan vasta ministeri Suvi-Anne Siimeksen erikoisluvalla.” Viidessätoista vuodessa tilanne ei juuri ole seestynyt. Ylisuuri dieselvero tosin on poissa, mutta kaasuautoa verotetaan sillä olettamalla, että polttoaineena käytetään pelkkää maakaasua, josta syntyy hiilidioksidipäästöjä. Kalmarin mielestä veron pitäisi olla nolla, koska biokaasuauton hiilipäästöt ovat nolla. ”Matala vero suosisi biokaasuautoja. Kun niiden määrä lisääntyisi, jakeluverkkoa kannattaisi laajentaa, mikä jälleen vauhdittaisi autojen yleistymistä.” Lisäksi biokaasuauton hiukkaspäästöt – juuri ne, joiden kaunistelusta Volkkarikin kärähti – ovat likimain nolla. Kaasu palaa puhtaasti. Ruotsissa toisin Myös biokaasun tuotannolle on rakennettu ylittämättömältä tuntuvat esteet. ”Investointitukea saa sillä edellytyksellä, että kaikki kaasu käytetään tilalla eikä mitään myydä ulos. Mieti. Samalla logiikalla maitotilan investointeja tuettaisiin vain, jos kaikki maito juodaan itse.” Kalmarin kertomus kuulostaa miltei kafkamaiselta. ”Maaja metsätalousministeriön momenteilta kaupalliseen biokaasuun ei investointitukia saa, koska tuotanto katsotaan teolliseksi. Työja elinkeinoministeriöltä tukea ei heru, koska tilatason tuotantoa ei katsota teolliseksi.” Helpotuksia ei tehty eikä sellaisia ole näköpiirissä, vaikka maakunnan napamies Mauri Pekkarinenkin kiirehti heti 2000-luvun alussa hankkimaan biokaasuauton ja maassa on sen jälkeen istunut monenkirjavia hallituksia. Lainsäädäntöön kätketyt esteet ovat siinä määrin tehokkaista, etteivät ne alan asiantuntijoidenkaan mukaan voi olla sattumaa. Energiaa tuottava suurteollisuus on Kalmarin mukaan osannut lobata etunsa tehokkaammin kuin biotalousväki. Ja hyvin lobbarit ovat leiviskänsä hoitaneet. ”Pihtiputaalle kaavaillun tankkausaseman suunnitelmat piti panna koipussiin, koska käyttäjiä ei saatu riittävästi. Käyttäjiä ei tule, ellei valtiovallalta tule myönteisiä merkkejä biokaasulle.” Tuskin on tarpeen edes mainita – kaikki varmasti arvasivatkin – että Ruotsissa biokaasuautoja ei rangaista verotuksella ja niitä on liikenteessä kymmeniä tuhansia. Samalla biokaasun tuotanto on runsaampaa kuin meillä. Suomessa tukipolitiikka sen sijaan hellii muun muassa epävarmaa ja ilmastovaikutuksiltaan kyseenalaista tuulivoimaa noin 100 miljoonaa eurolla vuosittain. ”Puoletkin tuosta merkitsisi biokaasutaloudelle todellista läpimurtoa”, Kalmari toteaa. n ”Samalla logiikalla maitotilan investointeja tuettaisiin vain, jos kaikki maito juodaan itse.” Äskettäin ensiharvennetun metsikön risut jäivät tällä kertaa metsään, vaikka oksamassa saattaisi olla jopa runkopuuta parempaa raaka-ainetta biokaasun tuottamiseen. Kaasuautoilijan tankkausverkosto on harva. Onneksi kaasuautoja voi tarpeen tullen tankata myös bensalla. 11 MAKASIINI 1 • 2016
ja Jaakko Saharinen. Leimikon on ostanut Stora Enso. Nyt korjuukeli on erinomainen. Vuodenvaihteen jälkeen kylmennyt sää veti maan routaan ympäri Eteläja Keski-Suomea. Lämpötila putosi yli 20 pakkasasteeseen ennen kuin maahan ehti sataa eristävä lumikerros. Pohjois-Suomessa lumi satoi ennen pakkasia. Se on hillinnyt roudan muodostumista, mutta ajoreittejä on tehty pakkasen kovettamaan lumeen. ”Korjuuolosuhteet ovat erittäin hyvät koko maassa. Talvileimikoiden korjuu käy nyt täysillä”, sanoo Stora Enson ostojohtaja Esa Ojala. Talvileimikot ovat leimikoita, joilta puuta voidaan korjata vain maaperän ollessa roudassa eli jäässä. Leimikon voi tehdä talvileimikoksi joko maaperän pehmeys tai se, että leimikolle vievä tie ei kestä raskasta puunkorjuuja kuljetuskalustoa. Metsäyhtiöillä on parin leudon viime talven takia paljon talvileimikoita rästissä, mutta Ojala ennakoi, että tänä talvena rästit saadaan purettua. Samaa sanoo Metsä Groupin tuotantopäällikkö Pasi Arkko. ”Tavoitteena on saada kaikTEKSTI LIINA KJELLBERG KUVA SEPPO SAMULI TÄTÄ on odotettu. Puu toisensa jälkeen kaatuu, kun metsäkone etenee Myrskylässä Uudellamaalla sijaitsevassa leimikossa. Päätehakkuuleimikosta tehtiin kaupat jo vuonna 2012, mutta leudot talvet ovat estäneet korjuun. Maaperä on turvemaalla kasvavassa sekametsikössä niin pehmeä, että puut voidaan korjata vain, kun maa on jäässä. ”Korjuuta yritettiin jo viime vuonna, mutta kelit loppuivat kesken”, kertoo leimikossa työskentelevä metsäkoneenkuljettaTalvileimikoille pääsee taas Jos pakkassää jatkuu, saadaan rästissä olevat talvileimikot korjattua tänä talvena. Metsäkoneenkuljettaja Jaakko Saharinen kaatoi tammikuun puolivälissä puita Myrskylässä sijaitsevassa päätehakkuuleimikossa. ki talvileimikot korjattua. Se onnistuu, jos pakkaset jatkuvat maaliskuun lopulle”, hän sanoo. Lumesta suojaa Vaikka maaperä on nyt kunnolla roudassa, ollaan pitkän aikavälin keskiarvoista monin paikoin vielä kaukana. Suomen ympäristökeskuksen eli Syken mittausten mukaan roudan syvyys oli loppiaisen jälkeen Kuhmon pohjoispuolella keskimäärin 10– 20 senttimetriä ja etelämpänä keskimäärin kymmenen senttimetriä. Kuluneiden 30 vuoden aikana roudan syvyys on ollut Pohjois-Suomessa keskimäärin AJASSA 12 MAKASIINI 1 • 2016
Metsätyyppi 50–150, Keski-Suomessa 15–30 ja Etelä-Suomessa ja rannikolla 10–30 senttimetriä. ”Syvyysennätyksiä tänä vuonna tuskin tehdään”, arvioi Syken hydrogeologi Mirjam Orvomaa. Se on hänen mukaansa kuitenkin varmaa, että tämä talvi on roudan suhteen erilainen kuin pari edellistä talvea. Yksinään talven kylmyys ei säätele roudan määrää, vaan siihen vaikuttaa erityisesti lumipeitteen paksuus mutta myös pohjaveden pinnankorkeus. Korkealla oleva pohjaveden pinta lämmittää maanpintaa, mikä hidastaa roudan muodostumista. ”Viime vuonna paksu lumipeite esti roudan muodostumista, toissa vuonna maaperän kosteus. Tänä vuonna pakkaset tulivat ennen lumisateita ja pohjavesi oli matalalla”, Orvomaa sanoo. Siinä vaiheessa, kun maa on mennyt routaan, on lumisade puunkorjuun kannalta toivottavaa. Lumipeite lisää maaperän kantavuutta ja suojaa puiden juuria korjuuvaurioilta. Roudattomuus yleistyy Tulevaisuudessa roudan ennakoidaan vähentyvän etenkin maan eteläja keskiosissa. Metsätehon erikoistutkijan Heikki Ovaskaisen mukaan roudan merkitys kuitenkin kasvaa. Uudet tehdasinvestoinnit lisäävät puun tarvetta ja samalla painetta korjata puuta enemmän myös turvemailta. Metsäalalla on pyritty kehittämään kantavampia metsäkoneita, mutta vielä läpimurtoa ei Ovaskaisen mukaan ole tapahtunut. Kantavammille koneille olisi kysyntää, sillä puunkorjuun kausivaihtelut aiheuttavat vuosittain noin sadan miljoonan euron kustannukset. Korjuukalusto on mitoitettu sen mukaan, että metsistä saadaan korjattua mahdollisimman paljon puuta silloin, kun maa on roudassa. Kesällä osa kalustosta seisoo. Ilmatieteen laitos ja Metsäteho käynnistivät vuoden alussa hankkeen, jossa haetaan keinoja korjuuolosuhteiden ennakointiin. Tarkoitus on luoda tietopalvelu, jonka avulla voidaan arvioida, miten maan kantokykyä voi ennustaa useamman kuukauden tähtäimellä ja ilmastonmuutoksessa vuosien päähän. ”Palvelun avulla voisi jatkossa suunnitella, missä korjuukalustoa kannattaa milloinkin käyttää”, sanoo Ilmatieteen laitoksen kehittämispäällikkö Mikko Strahlendorff. Palvelu on tarkoitus saada käyttöön parin vuoden sisällä. Lähde: Suomen ympäristökeskus Routa tuli myöhään Lumen paksuuden ja roudan syvyyden vaihtelut Mikkelissä Etelä-Savossa sijaitsevassa metsässä. Lunta enimmillään 1971–2000 Lunta keskimäärin 1971–2000 Lunta 2015–2016 Routaa enimmillään 1971–2000 Routaa keskimäärin 1971–2000 Routaa 2015–2016 Cm 80 60 40 20 -20 -40 -60 6.10.15 6.12.15 6.11.15 6.1.15 6.2.15 6.3.15 6.4.15 6.5.15 Metsätyyppi 1 Miksi Suomessa kannatti nyt investoida sellutehtaisiin? Halusimme parantaa kilpailukykyä ja tuotelaatua. Meillä oli kaikissa kolmessa tehtaassa erittäin hyvä perusraami. Ne olivat kooltaan yli 500 tonnin tehtaita, joten oli helppo kilpailukykyisesti rakentaa niistä 700–800 tonnin tehtaita. Jos tehtaat olisivat olleet pienempiä, voi olla, että emme olisi näitä päätöksiä tehneet. 2 Miltä sellumarkkinoilla näyttää? Tänä vuonna sellun kysyntä on edelleen kasvanut. Pääosin kasvu tulee Kiinasta ja muualta Aasiasta. 3 Muutetaanko UPM:n sellutehtaiden nimet biotuotetehtaiksi? Ei meillä ole tarvetta sellaiseen. Me olemme tehneet biotuotteita jo niin kauan. Biojalostamojahan sellutehtaat jo ovat. Muutetaanko sellutehtaiden nimet? Jussi Pesosen johdolla UPM on uusinut Suomen sellutehtaitaan. TEKSTI ELIISA KALLIONIEMI Kuka: UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen. Mitä: Yritys investoi tuotantokapasiteetin kasvattamiseen kaikilla kolmella Suomen sellutehtaallaan. Missä: Viimeksi valmistuivat Kymin sellutehtaan uusi sellun kuivauskone, kuorimo ja havukuitulinjan modernisointi. Uusittu tehdas vihittiin viime viikolla Kuusankoskella. Laajennus lisää kuitupuun tarvetta lähes miljoona kuutiometriä. 4 UPM on iso paperinvalmistaja. Vieläkö paperin kulutus laskee? Rakenteellisen muutoksen takia graafisten papereitten kulutuksessa lasku on Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa 3–5 prosentin luokkaa vuodessa. Jos talous ja sen myötä mainonta lähtee kasvuun, laskuvauhti voi vähän hidastua. Erikoispaperien, kuten tarrapaperien, kulutus kasvaa. Aasiassa kasvu on jopa kaksinumeroinen luku. LE H TI KU VA / M A RK KU U LA N D ER 13 MAKASIINI 1 • 2016
Lyhyesti Kemeraa jäi jakamatta Suomen metsäkeskus teki viime vuonna kemeratukipäätöksiä 57,7 miljoonan euron edestä. Koska kaikkia uuden kemeran mukaisia hakemuksia ei ehditty käsitellä vuoden loppuun mennessä, tukea jäi käyttämättä 7,5 miljoonaa euroa. Haetut tuet maksetaan tämän vuoden kemeravaroista. Hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen pitää mahdollisena, että käyttämättä jääneet kemeravarat saadaan myöhemmin lisärahoituksena tälle vuodelle. Vapo myi sahansa Itävaltaan Vapo on myynyt sahaliiketoimintansa itävaltalaiselle Binderholz-konsernille. Kaupassa omistajaa vaihtoivat Lieksassa ja Nurmeksessa sijaitsevat sahat. Sahojen yhteinen kapasiteetti on noin 450 000 kuutiometriä sahatavaraa vuodessa. Sahoilla on noin sata työntekijää, ja niiden liikevaihto on noin sata miljoonaa euroa. Vapo Oy:n toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyynyn mukaan sahaliiketoiminta ei kuulu yhtiön ydinliiketoimintaan. Yleiskaavoista ongelmia Asiantuntijoiden mukaan maankäyttöja rakennuslain määräyksiä ei pitäisi ulottaa metsätalousvaltaisille yleiskaava-alueille, vaan metsänhoitoa tulisi säännellä vain metsälailla. Muuten vaarana on päällekkäisen hallinnon luominen metsätalouteen. Tapio Oy:n raportin mukaan yleiskaavamerkintöjen oikeustai kustannusvaikutuksia ei ole yleensä selvitetty, merkinnät aiheuttavat epätietoisuutta ja ylimääräistä selvittelytyötä. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ TAPIO-KONSERNIN kuuluva Tapio Silva osti ennen joulua Suomen metsäkeskuksen liiketoimintayksikkö Otsolta sen metsäpuiden siemenviljelykset. Kaupan jäljiltä Suomessa on nyt kaksi merkittävää valtio-omisteista metsäpuiden siementuottajaa: Tapio Silva ja Metsähallituksen tytäryhtiö Siemen Forelia. Vaikka siementen myynti on markkinatoimintaa, puiden siemenhuolto on myös kansallinen etu, joten siemenviljelmät ovat tähänkin mennessä olleet pääasiassa valtion organisaatioiden hallussa. ”Tärkeintä on, että kokeneet ja luotettavat toimijat jatkavat siementuotantoa”, sanoo jalostusmetsänhoitaja Jukka Antola Luonnonvarakeskuksesta. Uuden sukupolven viljelyksiä Puiden siementuotannossa on käynnissä murrosvaihe. Vanhojen 1-polven siemenviljelysSiementuotannossa kaksi isoa Metsäpuiden siementuotanto on nyt kahden käsissä. Viljelyksillä siirrytään kohti uutta puusukupolvea. ten korvaajiksi ollaan perustamassa uusia 1,5-sukupolven viljelyksiä. ”Uusien mäntytai kuusiviljelysten perustamistilanne on hyvä Eteläja Keski-Suomessa sekä Keski-Lapissa. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalta on ollut vaikea löytää sopivia paikkoja, mutta uskon, että loputkin viljelykset saadaan perustettua tulevina vuosina”, Antola sanoo. Männyn siemenviljelyksillä puut alkavat tuottaa satoa 12 vuoden ja kuusen viljelyksillä aikaisintaan 18 vuoden kuluttua puiden istutuksesta. 1,5-sukupolven mäntysiementä on jo markkinoilla, mutta täydessä tuotannossa uudet viljelmät ovat 2030-luvulla. Siementuotannossa on Antolan mukaan välttämätöntä, että viljelyksiä on lähes koko maan alueella ja jalostettuja siemeniä käytetään alueellisesti. ”Siementen tulee päätyä samalle ilmastovyöhykkeelle kuin miltä siemenviljelysvartteiden saama taustapölytys on.” 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Siemenviljelyssiemenen osuus taimitarhakylvöissä 1991–2014, % Kuusiviljelmillä heikkoja satovuosia 2000-luvulla 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013-14 Mänty Kuusi Rauduskoivu Lähde: Evira Tapio Silvan omistama männyn 1,5-polven siemenviljelmä Hausjärvellä. Jalostettu perimä näkyy kasvussa ja rungon laadussa. SA KA RI PÖ N N IÖ AJASSA 14 MAKASIINI 1 • 2016
Sanottua Lustossa lisää kävijöitä Metsämuseo Lustossa Punkaharjulla vieraili viime vuonna 32 823 kävijää. Kävijämäärä nousi hieman, sillä vuonna 2014 Lustossa oli kävijöitä 30 970. Ulkomaisten kävijöiden osuus vieraista oli kuudennes. Venäläisten matkailijoiden määrä laski kuitenkin 40 prosenttia. Juhannuksen alla pidetty Metku-Metsäkulttuuripäivät keräsi ennätysyleisön, 5 100 kävijää, ja ensimmäisen adventin alla järjestetty Joulupuun päivä 1 200 vierasta. Metsä Wood irtisanoo Metsä Groupin tytäryhtiö Metsä Wood irtisanoo 48 työntekijää kertopuuja vaneritehtaillaan. Irtisanomiset toteutetaan maaliskuun loppuun mennessä. Kyseessä on osa Metsä Groupin tulosparannusohjelmaa. Metsä Woodilla on vaneritehtaat Suolahdessa ja Punkaharjulla ja kertopuutehtaat Lohjalla ja Punkaharjulla. Lohjalle ei yhtiön mukaan kohdistu irtisanomisia. Metsä Woodin sahoilla vastaavat leikkaukset tehtiin viime vuonna. TI M O KI LP EL Ä IN EN / LU ST O MIKKO RIIKILÄ SUOMEN metsäkeskuksen julkiset palvelut ja metsäpalvelut erotettiin viisi vuotta sitten. Sittemmin Otsoksi nimetty metsäpalveluyksikkö sai jaossa Metsäkeskuksen maakiinteistöt ja tuhansia hehtaareita metsää. Viime vuonna niitä pantiin lihoiksi isolla kädellä. Siilinjärvellä Haapamäen havaintotila (74 hehtaaria) myytiin Siilinjärven kunnalle tonttimaaksi miljoonalla eurolla. Puuston arvo pois lukien hehtaarihintaa jäi paremman puoleisen peltomaan verran. Loppuvuodesta Vierumäen urheiluopiston naapurista myytiin vanha taimitarha Heinolan kaupungille, niin ikään tonttimaaksi. 26,5 hehtaarin kauppahinta oli puoli miljoonaa euroa. Hehtaarihinnaksi muodostui 18 000 euroa. Joulun alla Otso myi vielä 125 hehtaarin siemenviljelykset Tapio Silva Oy:lle. Kauppahintaa ei kerrottu. Kauppoja on perusteltu ydinliiketoimintaan keskittymisellä, jossa onkin tekemistä. Toimintansa aikana Otso on tehnyt noin 20 miljoonan tappiot. Valtiovallan tavoitteena on Otson muuttaminen osakeyhtiöksi ja myöhemmin liiketoiminnan yksityistäminen. Yhtiöittämistä on taloudellisten vaikeuksien vuoksi lykätty toistuvasti. Aikaa on tämän vuoden loppuun. ”Johtokunta päättää” Otson myymät kiinteistöt ovat alkuaan maakunnallisten metsäkeskusten ja niitä edeltäneiden piirimetsälautakuntien omaisuutta, jota on kartutettu vuosikymmenien työn tuloksena. Nyt maakuntien keräämä varallisuus häviää pikavauhtia. Ulkopuolisten mielestä syynä on liiketoiminnan tappioiden tilkitseminen. Valtiovallalla ei silti ole aikeita puuttua omaisuuden myyntiin. Maaja metsätalousministeriön osastopäällikkö Juha S. Niemelän mukaan Otso toimii johtokuntansa hyväksymin päätöksin ja valmistelee yhtiöittämistään. ”Maaja metsätalousministeriö ei ole nähnyt tarpeelliseksi ohjeistaa johtokuntaa. Ministeriön lupaa kiinteistöjen myyntiin Otso ei tarvitse.” Metsäkeskuksen metsäpalveluyksikkö Otso myi viime vuonna kiinteistöjään satoja hehtaareita. Toiveissa lämmin juhannus Jalostettuja siemenviljelyssiemeniä eli sv-siemeniä käytetään ensisijaisesti kylvöihin taimitarhoilla. Jos sv-siemeniä ei ole riittävästi, sekä taimitarhakylvöjen että suorien metsäkylvöjen siemenvaje täydennetään metsikkösiemenillä. Metsikkösiemenet ovat ”villeistä” metsistä kerättyjä siemeniä. ”Jalostettu siemen on geneettisesti parempaa kuin metsikkösiemen. Metsänomistajalle hyöty näkyy metsän kiertoajan lyhenemisenä ja lisääntyneenä hakkuutulona”, Antola sanoo. Yksi hyvä siemensato voi tarjota jalostettua metsänuudistusmateriaalia useaksi vuodeksi. Hyvät siemensadot riippuvat luonnonoloista ja etenkin kuusella myös tuholaistilanteesta. Kuusella satovuodet ovat olleet viime aikoina heikkoja. ”Sään pitäisi olla juhannuksen kieppeillä lämmin, aurinkoinen ja sateeton, niin seuraavana vuonna kuuselta voi odottaa hyvää satoa”, Antola kertoo. Metsälehden julkaisija Metsäkustannus Oy on osa Tapiokonsernia. 1. Eniten metsätalouden pääomatuloa kertyy EteläSavon maakunnasta. ”Tämä on hieno päivä! Olisipa aina edes yksi päivä kuukaudessa tällainen.” Pääministeri Juha Sipilä UPM:n Kymin sellutehtaan laajennuksen vihkiäisissä 12.1. ”Paasaaminen ei auta. Käänne parempaan on saavutettavissa siten, että asiakkaat eli metsänomistajat kiinnostuvat toden teolla metsänhoitotöiden laadusta.” Metsäkeskuksen aluejohtaja Jorma Vierula taimikoiden ja nuorten metsien hoidon laadusta, Taimiuutiset 4/2015. ”Suomalaisessa ilmastokeskustelussa itseruoskinta on suosittua, ja muiden maiden kriittistä tarkastelua pidetään sopimattomana.” Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen ja Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala, Helsingin Sanomat, 13.1. Otson hullut päivät 15 MAKASIINI 1 • 2016
Raakapuun kantohinnat viikolla 52 Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,48? 55,08? 41,11? 15,36 17,52? 15,52? Uudistushakkuu 55,58? 55,62? 42,02? 16,68? 18,64? 17,16? Harvennushakkuu 48,32? 47,81? 35,51? 15,16? 15,33? 14,39? Ensiharvennus 11,72? 11,78? 11,28? Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,76? 53,84? 41,87? 15,06? 16,72? 15,07? Uudistushakkuu 55,49? 54,65? 43,2? 16,99? 17,96? 16,84? Harvennushakkuu 46,55 ? 46,19 ? 36,88? 14,3? 14,67? 13,99? Ensiharvennus 10,9? 11,21? 10,99? ? nousussa ? laskussa Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,55 ? 54,82 ? 43,44 ? 15,15 ? 16,66 ? 15,14 ? Uudistushakkuu 57,39 ? 55,83 ? 44,84 ? 17,02 ? 17,95 ? 17,04 ? Harvennushakkuu 48,3 ? 47,21 ? 37,94 ? 14,99 ? 15,03 ? 14,52 ? Ensiharvennus 11,09 ? 11,07 ? 11,23 ? Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,15? 52,63? 35,78? 16,2? 17,31? 16,19? Uudistushakkuu 56,18? 53,33? 36,18? 17,98? 17,8? 17,67? Harvennushakkuu 45,39? 43,52? 15,24? 14,59? 14,61? Ensiharvennus 11,97? 11,55? Puumarkkinat TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVA ESKO KESKI-OJA SUOMALAISSAHOJEN vuosi on alkanut tiukoissa tunnelmissa. Ylitarjontatilanne ja kova kilpailu laskivat viime vuonna etenkin mäntysahatavaran hintoja maailmalla. Suotuisten valuuttakurssien vuoksi ruotsalaisja venäläissahat pystyvät tekemään tulosta alhaisella sahatavaran hinnalla, ja suomalaissahat joutuvat taipumaan kilpailijamaiden vanaveteen. Hintakilpailun paineessa kotimaiset sahat katsovat jälleen kustannuksiaan, joista raaka-aine muodostaa aimo osan. Ei siis ole yllätys, että soittokierroksen perusteella joustoa toivotaan etenkin mäntytukin hintaan. ”Kilpailukyky määrittelee sen, keneltä sahatavaraa ostetaan. Eli tuleeko se täältä, Ruotsista vai Venäjältä”, tiivistää tiKenen lankut käyvät kaupaksi? Tukinjalostajat käyvät taas kovaa kilpaa Ruotsin ja Venäjän kanssa. lanteen Pellervon taloustutkimuksen metsäekonomisti Jyri Hietala. Sahaus nousuun? Hietala arvioi, että sahausmäärät voivat tänä vuonna nousta edellisvuodesta, vaikka sahatavaran hinta säilyy matalana alkuvuodesta ja sahoilla on tuotannonrajoituksia. Tukkipuun pitäisi siis käydä kaupaksi. ”Suurin osa sahatavaramarkkinoista on sellaisia, joilla kysyntä on viime vuoden tasolla tai suurempaa”, Hietala ennakoi. Männyn osalta katseet ovat sen kärkimarkkinoilla Pohjois-Afrikassa. Kuusitukin jalostusnäkymät seuraavat tällä hetkellä Kiinan kehitystä. ”Kuusen kysyntä oli viime vuonna pitkälti Kiinan varassa. Vientimäärät tippuivat perinteisten kuusimarkkinoiden, kuten Saksan ja Ranskan osalta”, kertoo sahayhtiö Westaksen toimitusjohtaja ja Suomen Sahat ry:n hallituksen uusi puheenjohtaja Pekka Kopra. Kopran mukaan nyt odotetaan, vaikuttaako Kiinan pörssikurssien ailahtelu rakentamiseen ja sitä kautta kuusisahatavaran kysyntään sen ykkösmarkkinoilla. Tukkipuukauppaan hän toivoo joka tapauksessa lisää vauhtia. Sahayhtiö Westaksen toimitusjohtaja Pekka Kopra aloitti vastikään Suomen Sahat ry:n hallituksen puheenjohtajana. AJASSA 16 MAKASIINI 1 • 2016
nukselta 70 kuutiometriä. Tukkipuun osuus hakkuukertymästä on reilut sata kuutiota, lisäksi pikkutukkia lähtee kolmisenkymmentä kuutiota. Omistaja edellytti, että hakkuu tehdään kuluvan talven aikana. Tämän vuoksi isot yhtiöt eivät kiinnostuneet leimikosta. Tarjouksia tuli kaksi. Leimikon tukkivaltaisuuden vuoksi yhdistyksen korjuupalvelu ei lähtenyt mukaan kilpaan. Parhaan tarjouksen teki Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,38? 53,94? 42,23? 15,36? 17,3? 15,56? Uudistushakkuu 56,23? 54,77 43,72? 16,99? 18,51? 17,36? Harvennushakkuu 46,84? 46,4? 37,6? 15,08? 15,38 14,88? Ensiharvennus 11,26? 11,53? 11,21? Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 52,57? 51,43? 40,58? 14,24? 14,99? 14,43? Uudistushakkuu 54,69? 52,37? 42,51? 16,42? 16,47? 16,49? Harvennushakkuu 45,23? 43,8? 35,93 13,53? 13,37? 13,81? Ensiharvennus 9,98? 10,46? 10,66? Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 50,64? 49,13? 14,49? 14,81? 14,32? Uudistushakkuu 52,36? 49,97? 17,07? 16,2? 15,95? Harvennushakkuu 44,05? 42,4? 12,72? 12,32? 12,26? Ensiharvennus 9,56? 9,54? Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 48,26? 47,03? 14,97? 15,63? 13,58? Uudistushakkuu 49,28? 47,77? 16,72? 16,65? 15,63? Harvennushakkuu 42,94? 12,12? 11,25? Ensiharvennus POHJALAINEN MÄNTYTUKKILEIMIKKO Harvennus Päätehakkuu m3/€ m3 € m3/€ m3 € Mäntytukki 35 48 1 680 71 54 3 834 Mäntypikkutukki 13 23 299 16 26 416 Mäntykuitu 22 14 308 23 18 414 Yhteensä 180 m3 6 951 € Kuukauden puukauppa Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2014 2015 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 52 300 000 600 000 900 000 120 0000 150 0000 MIKKO RIIKILÄ POHJALAINEN metsänomistaja pyysi metsänhoitoyhdistystä etsimään ostajan pienelle mäntytukkivaltaiselle leimikolleen, joka piti korjata talvikelillä. Kaupan kohteella puusto oli kauttaaltaan hakkuukypsää, mutta myyjä halusi tienvarteen noin hehtaarin harvennuksen. Näkymättömiin jäävää päätehakkuuta oli puoli hehtaaria. Kuljetusmatka harvennuslohkolta lanssipaikalle oli 50 metriä ja päätehakkuultakin vain 130 metriä. Leimausarvion mukaan puuta pitäisi leimikolta lähteä yhteensä 180 kuutiometriä. Päätehakkuulta kertyy 110 kuutiometriä ja harvenPikkuleimikon pikamyynti alueella puuta ostava sahayritys. Sen tarjouksen loppusumma kohosi liki 7 000 euroon. Kauppa tehtiin juuri ennen joulua. Kilpaileva tarjous hävisi voittaneelle tukin hinnoissa. Sen loppusumma oli reilut 6 700 euroa, keskimääräinen ero kuutiometriä kohti oli 1,2 euroa. Kilpailuttamalla leimikkonsa myyjä hyötyi erotuksen verran. Ostajat tarjosivat eri kantohinnat harvennusja päätehakkuulohkoille. ”Puuta ei ole saatu ostettua niin paljon kuin meillä olisi ostohaluja”, Kopra sanoo. Talvileimikoille ottajia Pääasiassa mäntyä sahaavan Kuhmo Oy:n metsäpäällikön Juhani Pääkkösen mukaan sahan odotukset ovat haastavasta markkinatilanteesta huolimatta kohtuulliset. ”Tuotantotavoitteemme on tänä vuonna yhtä suuri kuin vuonna 2015. Kaikki viittaa siihen, että puuta on mukavasti tarjolla ja kauppaa tehdään alkuvuonna”, Pääkkönen sanoo. Luvian Sahan metsäpäällikkö Heikki Vuorinen kertoo, että tukkivaltaisia päätehakkuuleimikoita voi vielä tarjota talvihakkuuseen Länsi-Suomessa. Korjuuolosuhteet ovat hyvät. ”Ei tämmöistä korjuukeliä tule monena vuonna. Vaikka taloudellinen tilanne ei ole kokonaisuudessaan mairitteleva, kyllä puuta tarvitaan.” Vuorisen mukaan kuusisahatavaran kysyntä on tällä hetkellä hieman mäntyä parempaa, muttei mäntyäkään ylenkatsota. PTT:n Jyri Hietalan mukaan sahauksen lopullinen suunta selviää, kun rakennussesonki käynnistyy keväällä. Ennusteet povaavat rakentamiseen pientä kasvua Euroopassa ja kotimaassa. PUUKAUPPATILASTOSSA esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Tiedot kerätään viikoittain. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. Lisää hintatietoja osoitteesta www.metsalehti.fi 17 MAKASIINI 1 • 2016
METSÄTILAKAUPAT TAMMI–JOULUKUUSSA 2015 Maakunta kaupan myyty myyty taimikot hakkuupuusto kpl kpl ha % kypsät % m3/ha tukki-% e/ha e/m3 kerroin* Varsinais-Suomi 20 13 344 31 24 125 44 5 724 46 1,05 Satakunta 38 26 582 30 27 125 44 5 010 40 0,94 Häme-Uusimaa 80 57 1 597 32 13 118 40 5 118 43 1,04 Etelä-Karjala 37 30 707 41 15 100 42 3 708 37 0,84 Kymenlaakso 30 32 761 25 16 124 35 4 580 37 0,92 Pirkanmaa 90 74 1 835 29 11 108 30 3 815 35 0,91 Etelä-Savo 142 118 3 449 31 9 106 34 3 852 36 0,83 Eja K-Pohjanmaa 141 110 2 641 25 11 90 22 2 470 28 0,87 Keski-Suomi 115 91 3 115 32 10 110 34 3 771 34 0,83 Pohjois-Savo 120 99 4 292 33 8 101 31 3 157 31 Pohjois-Karjala 159 125 5 408 25 11 120 33 3402 28 Kainuu 302 209 17 404 17 6 95 23 1 926 20 0,82 Pohjois-Pohjanmaa 270 184 8 486 20 9 86 18 1 771 21 0,92 Lappi 139 111 6 430 20 8 65 12 1 078 16 0,78 Koko maa 1 683 1 279 57 051 96 26 2 544 26 kk-muutos 104 150 5 373 15 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. ** Joulukuun kauppojen vaikutus vuoden tähänastiseen keskihintaan AJASSA MIKKO HÄYRYNEN METSÄTILOJEN hintataso on pysynyt jokseenkin samana kahden viime vuoden aikana, Hannu Liljeroosin seuranta osoittaa. Ainoa poikkeus on Lappi, jossa hintataso on laskenut pienemmillä kohteilla noin viisi ja suuremmilla tiloilla noin kymmenen prosenttia. Metsähehtaarin keskihinta oli koko maassa viime vuonna 2 544 euroa ja vuotta aiemmin 2 622 euroa. Maakunnittain kahden viime vuoden keskihinnat vaihtelevat enemmän, mutta hintaerot selittyvät kohteiden ominaisuuksien eroilla. Myytyjen tilojen hehtaaripuustot ovat pysyneet samalla, vajaan sadan kuutiometrin tasolla. Viime vuonna hehtaaripuusto oli keskimäärin 96 kuutiometriä ja vuotta aiemmin 97 kuutiometriä. Liljeroos on laskenut myös metsähehtaarin mediaanihinnat. Ne ovat vaihdelleet Lapin 1 052 eurosta Varsinais-Suomen ja Häme-Uusimaan lähes 4 700 euroon. Mediaanihinta tarkoittaa keskimmäistä hintaa, eli puolet kaupoista on tehty halvemmalla, puolet kalliimmalla hinnalla. Erityisen halvat tai kalliit hinnat vaikuttavat keskiarvohintaan mutta eivät mediaanihintaan. Ostettavaa etenkin pohjoisessa Viime vuodelta Liljeroosin tilastoon kertyi 1 279 tehtyä tilakauppaa. Kainuussa tehtiin yli 200 metsätilakauppaa ja yli sadan tilakaupan mentiin myös Etelä-Savossa, Eteläja Keski-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Lapissa. Vähiten eli 13 kauppaa kertyi Varsinais-Suomesta. Alle 50 kaupan jäätiin myös Satakunnassa, Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Liljeroosin seurantaan ei ole otettu alle kymmenen hehtaarin tiloja, sukulaiskauppoja eikä erityisarvoja, kuten rakentamisoikeuksia, sisältäviä tiloja. Myyty pinta-ala on noin 57 000 hehtaaria ja kauppahinnat yhteensä noin 145 miljoonaa euroa. Suurin myyjä on UPM. Metsätiloja tuli myyntiin viime vuonna seurannan mukaan 1 683 kohdetta. Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjois-Karjala ovat listan kärjessä. Ostettavaa riittää edelleen varsinkin Keskija Pohjois-Suomessa, eikä kaikista kohteista synny lainkaan kauppoja. ”Ennustan, että tilatarjonta pysyy tänä vuonna viime vuoden tasolla tai kasvaa hieman. Hintataso on sidoksissa kantohintoihin ja jos ne eivät merkittävästi muutu, niin hinnatkin pysyvät varsin vakaina”, Liljeroos näkee. Suursijoittajat metsäkaupoilla Suurten instituutiosijoittajien tekemät isot tilakaupat eivät ole mukana Liljeroosin hintatilastossa. Suursijoittajien panokset kasvoivat viime vuonna selvästi ja kauppojen yhteisarvo ylsi noin 120 miljoonaan euroon. Suursijoittajien kauppojen kokonaisala oli noin 49 000 hehtaaria. Määrä koostuu valtaosin UPM:n ja Tornatorin myynneistä, mutta joka viides suursijoittajien ostama hehtaari on ostettu yksityiseltä myyjältä. Metsätiloilla onkin kahdenlaiset markkinat – yksityishenkilöt ja suursijoittajat. United Bankers -yhtiön metsärahasto osti joulukuussa UPM:ltä ja Tornatorilta metsää yhteensä noin 9 700 hehtaaria. Kauppahinnat olivat yhteensä noin 16,4 miljoonaa euroa. Myös OP-metsärahasto teki ison kaupan ostaessaan UPM:ltä 1 470 hehtaaria noin 5,8 miljoonalla eurolla. ”On odotettavissa, että suursijoittajat jatkavat ostojaan ja panokset saattavat kasvaa”, Liljeroos arvioi. Lue lisää www.metsalehti.fi/ metsamaa. Metsän hinta pysynyt vakaana Viime vuonna myytiin liki 1 300 metsätilaa, Hannu Liljeroosin tilakauppaseuranta kertoo. 18 MAKASIINI 1 • 2016 18 MAKASIINI 1 • 2016
”Metsälehdessä 24/2015 Luonnonvarakeskuksen tutkija esitti, että ’muoti ohjaa’ puulajivalintaa ja siksi valitaan kuusi. Onko tosiaan näin, että metsänomistajatkin juoksevat muotivirtausten perässä ja on trendikästä tai muodikasta istuttaa kuusta?” PLANTER ”Ei ohjaa, vaan oma järki.” HATELO ”Kuusia olen istutuksissa joutunut suosimaan, koska hirvet syövät hinnakkaat koivuntaimet. Sama koskee männyn istuksia, tuppaa tulemaan kuituväkkyrää. Männynviljelyssä olen tyytynyt siemenpuihin ja konekylvöön. ” METSÄKUPSA ” Kyllä miljoona juuri nyt nä kyvissä olevaa hirvituhohehtaaria todistavat kiistatta, että se muotiosio on enintään marginaalinen.” ANTON CHIGURH ”Vielä tähän asti olen istuttanut kasvupaikan mukaan. Ensi kesälle on tulossa muutama hehtaari, taisipa suurin osa olla kuusta.” PUUHASTELIJA ”On metsänomistajien aliarviointia, jos heitä väitetään muodin perässä juoksijoiksi. Selväjärkisemmästä päästähän metsänomistajat kuten muutkin metsäalan ihmiset ovat.” PUUN TAKAA ” Kuusen kannalta on hyvä uutinen, jos sisäoksien lignaanille tulee uusia markkinoita. Huono uutinen taas on, että ainakin metsäkauriille kelvannee myös kuusen taimi ja sen kanta on kasvussa. Samoin juurikäävän esiintymisalue.” A. JALKANEN ”Ei ohjaa muoti. Perinteet ovat edelleen kunniassa. Tapellessa koivuhalko, jos sattuu kohdalle.” HEMPUTTAJA ”Kukapa ei olisi tavannut myyjää, joka sanoo tuotteen olevan hyvin suosittu. Metsässä ei samanlaista markkinointia tehdä, mutta sama joukkohysteria saattaa silti ohjata käytöstä: kuusi on suosittu, joten se on hyvä valinta.” GLA ”Itselläni oli 80-luvun lopulla kova hirvituhojen pelko, kun perustin ensimmäisiä luontaisesti uudistettuja männiköitä. Pelko oli tarpeeton, sillä männyt sääs tyivät.” KUUSESSA OLLAAN ”Kyllä tämä kuusiuskovaisuus perustuu aivan mhy-kentän neuvonnan laiskuuteen. Helpointa ja helpoimmalla asiakkaalle ja sillä sievä.” JEES H-VALTA ”Kuusi on muoti-ilmiö nyt, kuten oli mänty 60–70-luvuilla. Muodin perässä juoksivat aikanaan mäntyboomissa ns. metsäammattilaiset, ja samoin nyt kuusiboomissa.” KORPITUVAN TANELI Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Gallup Tuleeko vuodesta 2016 hyvä metsävuosi? 20 40 60 80 100 Vastaajia 450 % Ei 37% Kyllä 63% Neitoperhonen näyttäytyi joulun alla Honkajoella. PEKMY YLLÄTTÄVÄ VIERAS Miten paksua on järven jää? Katso ensin täältä, mutta varmista paikan päällä. wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/fin/Jaanpaksuus/ Jaanpaksuus.htm Erilaisten erälupien ostopaikka avattiin täysin uudistettuna. www.eraluvat.fi Uusi Riistametsänhoitaja-blogi kertoo riistapainotteisesti hoidetuista metsistä. riista.fi/blogi/uusi-blogi-riistametsista/ Kuusta muodin vuoksi? Verkkokeskustelussa on pohdittu syitä puulajin valintaan. VERKOSSA Uusi kysymys: Aiotko tehdä puukaupan tänä vuonna? 19 MAKASIINI 1 • 2016
TAAS PYKÄLÄN KIREÄMPÄÄ TEEMA: METSÄVEROTUS 20 MAKASIINI 1 • 2016
Metsätulojen verotus on viimeisten parinkymmenen vuoden aikana kiristynyt selvästi, ja nousu jatkuu edelleen. Eniten veronkorotukset kiusaavat päätoimisia metsätalousyrittäjiä. TEKSTI HANNU JAUHIAINEN KUVITUS ANNA BACK 21 MAKASIINI 1 • 2016
M onien muiden kansalaisten tapaan metsänomistajat kärsivät valtiontalouden ahdingosta. Pääomatulojen verotuksen kiristäminen syö yhä isomman osan metsätalouden tuloista. Samaan aikaan kantohintojen kehitys on ollut laskeva. Huonoimmillaan puuta ei ole saanut ollenkaan kaupaksi – silloin ei tosin kerry tulojakaan, joista maksaisi paljon veroja. Pääomatulojen veroaste alkaa tuntua monesta metsänomistajasta jo korkealta, metsäverotukseen perehtynyt Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Jussi Leppänen arvioi. ”Moni vertaa metsätulojen verotusta ansioja eläketulojen verotukseen”, toteaa Leppänen. Suurituloiset ovat tottuneet korkeisiin veroihin, joten heille metsätalouden verotus ja sen kiristyminen eivät Leppäsen mukaan ole välttämättä erityisen iso asia. Sen sijaan keskivertopalkansaajan tai vaikka eläkeläismetsänomistajan näkökulmasta pääomatulojen verotus saatttaa tuntua melko korkealta. Jatkuvaa nousua Pääomaverotusta on kiristetty tasaiseen tahtiin sen jälkeen, kun se vuonna 1993 otettiin käyttöön. Silloin pääomaveroaste oli 25 prosenttia. Samana vuonna metsänomistajat saattoivat valita ensimmäistä kertaa puun myyntitulojen verotuksen pinta-alaverotuksen sijaan. Pinta-alaverotukseen saattoi halutessaan jäädä siirtymäajaksi, joka kesti vuoden 2005 loppuun saakka. Pääomatulojen ja samalla myyntituloverotukseen siirtyneiden metsänomistajien verotusta kiristettiin jo kahden vuoden kuluttua, kun pääomatulojen veroaste nousi 28:aan. Vuonna 2000 veroastetta nostettiin jälleen ja uusi veroprosentti oli 29. Sitten vuosille 2005–2011 verotusta tilapäisesti kevennettiin ja veroprosentti laski takaisin 28:aan. Vuodesta 2012 lähtien on menty metsänomistajien kannalta koko ajan huonompaan suuntaan. Verotusta on tavalla tai toisella nostettu lähes joka vuosi. Vuonna 2012 veroprosentti nousi 30:een ja samalla otettiin käyttöön 50 000 euron tuloraja. Sen ylittävältä osuudelta veroaste oli 32 prosenttia. Vuonna 2014 laskettiin korkeamman veron tuloraja 40 000 euroon ja samalla veroprosentti nostettiin 33:een. Viime vuonna tulorajaa laskettiin edelleen 30 000 euroon. Tämän vuoden alussa verotus kiristyi jälleen. Yli 30 000 euron tulo-osuuden vero nousee prosenttiyksiköllä jo 34 prosenttiin. Pienempien tulojen veroaste säilyy 30 prosentissa. Metsätalouden kantorahatulot ovat viime vuosina olleet keskimäärin 1,6 miljardia euroa vuodessa. Verotuksen kiristymisestä huolimatta metsänomistajien metsätuloista maksama pääomaverokertymä on viime vuodet pysytellyt Luken arvion mukaan 200–250 miljoonassa eurossa. Tasaukseen vähän mahdollisuuksia Metsäverotuksen eriytyminen siten, että suuria kauppoja – tänä vuonna yli 30 000 euron tuloja – verotetaan entistä ankarammin, on Leppäsen mukaan ongelmallista. Pulmana on se, että metsänomistajien mahdollisuus tulojen tasaukseen on vähäinen. Esimerkiksi menovarauksella voi siirtää vain 15 prosenttia tuloista seuraaville vuosille. Kun toisaalta puukaupoissa suositaan suuria ja harvemmin tehtäviä kauppoja vuosittaisten pienmyyntien sijaan, melko tavanomaisessakin kaupassa kertyy puunmyyntituloja niin paljon, että 30 000 euron raja ylittyy. Satunnaisesti puukauppoja tekevä metsänomistaja pystyy keventämään verotustaan, sillä ennakot ja lopullinen puukauppamaksu ajoittuvat etenkin talvileimikoissa tyypillisesti eri vuosille. Myös vuodenvaihteeseen sattuvia maksatuksia on helppo jaksottaa kahdelle vuodelle, jolloin 30 000 euron raja ei välttämättä kumpanakaan vuotena ylity. Tulojen tasaaminen voisi olla helpompaakin. Esimerkiksi naapurissamme Ruotsissa metsätalous rinnastetaan yritystoimintaan ja metsänomistajat voivat tasata tulojaan useamman vuoden ajalle. Eläkeläisillä on vielä erityinen mahdollisuus keventää verotustaan, koska heitä kannustetaan hankkimaan lisätuloja. Päätoimiset kärsivät Kipeimmin pääomatulojen verotuksen ki22 MAKASIINI 1 • 2016
ristyminen koskettaa päätoimisia metsätalousyrittäjiä, joiden vuositulot ylittävät tuon 30 000 euron rajan. Esimerkiksi sadantuhannen euron pääomatulosta joutui viime vuonna maksamaan veroa 32 100 euroa. Tänä vuonna saa maksaa 32 800, siis 700 euroa enemmän kuin vuonna 2015. Kuitupuuta on pystykaupalla myytävä noin 50 kuutiometriä enemmän kuin edellisvuonna, jotta tulotaso säilyy ennallaan. Jos verrataan aikaa myyntituloverotuksen alkuaikoihin, niin sadantuhannen tuloista pitää nyt maksaa 7 800 euroa enemmän veroja. Samaan aikaan ansiotulojen verotus on keventynyt. Satunnaisesti pienehköjä puukauppoja tekevälle tai perinteiselle 125 kuutiometrin hankintasavottalaiselle viime vuosien korotukset eivät ole tuoneet lisäveroja. Yhteismetsien verotuksessa muutokset ovat olleet maltillisia. Yhteismetsät olivat vuoteen 2011 saakka yhteisöveron piirissä. Vuonna 2012 yhteisöveroa laskettiin, mutta samalla huomattiin, että yhteismetsien olisi vuoden 2005 jälkeen pitänyt kuulua pääomatuloveroasteella verotettaviin toimijoihin kuten muidenkin metsänomistajien. Vilkkaan keskustelun jälkeen päädyttiin kompromissiratkaisuun, jossa yhteismetsien ja muiden yhteisetuuksien verotus asetettiin 28 prosenttiin. Tästä syystä yhteismetsien verotuksen muutokset ovat olleet selvästi maltillisempia kuin yksityisten metsänomistajien. SaTämän vuoden alussa verotus kiristyi jälleen. Yli 30 000 euron tulo-osuuden vero nousee prosenttiyksiköllä jo 34 prosenttiin. 1993–95 25 1996–1999 28 2000–2004 29 2005–2011 28 2012–13 30 yli 50 000 32 2014 30 yli 40 000 32 2015 30 yli 30 000 33 2016 30 yli 30 000 34 Vuosi vuodelta kireämpää Pääomatulojen verotus vuosina 1993–2016. Vuosien 2012–2016 korkeampi veroprosentti koskee kulloisenkin tulorajan ylittäviä metsätuloja. Lähde: Luonnonvarakeskus 22 24 26 28 30 32 34 22 24 26 28 30 1993 -94 -95 -96 -97 -98 -99 -00 -01 -02 -03 -04 -05 -06 -07 -08 -09 -10 -11 -12 -13 -14 -15 -16 2012-2013 Yli 50 000 € 2014 Yli 40 000 € 2015 Yli 30 000 € 2016 Yli 30 000 € Veroprosentti 25 25 25 28 28 28 28 28 28 28 28 28 28 28 29 29 29 29 29 30 32 32 32 33 34 30 30 30 30 dan tuhannen euron tuloista yhteismetsä maksaa 4 800 euroa vähemmän veroja kuin yksityinen metsänomistaja. Yhteisöveroa laskettiin vielä lisää vuonna 2014 ja se on nyt 20 prosenttia. Yhteisöverokannalla verotetaan osakeyhtiöja osuuskuntamuotoisten yritysten tuloja. Yrittäjävähennys työn alla Pienenä kompensaationa pienyrittäjille maan hallitus on kaavailut viiden prosentin yrittäjävähennystä pääomatuloihin. Tämä tarkoittaisi sitä, että pienempiä pääomatuloja verotettaisiin viisi prosenttia vähemmän eli veroaste olisi silloin 28,5 prosenttia nykyisen 30 prosentin sijaan. Vastaavasti 34 prosentin tulojen veroprosentti putoaisi 32,3:een. Yleistä hämmennystä on jo aiheuttanut se, ketkä metsänomistajista saisivat tämän viiden prosentin veroedun. Veronkevennyksen kun on tarkoitus koskettaa yrittäjämuotoista toimintaa, siis myös metsätaloudessa. Olennainen kysymys onkin jälleen se, ovatko metsänomistajat yrittäjiä ja edelleen se, ovatko perinteiset kaupunkilaismetsänomistajat tai sijoitusmielessä metsiä omistavat yrittäjiä. Valtionvarainministeriössä pohditaan parhaillaan keinoja, joilla vähennys voitaisiin kohdistaa yrittäjyyteen, mutta ei sijoitustoimintaan. Nähtäväksi jää, miten metsänomistajakuntaa rajataan tässä suhteessa vai jätetäänkö heidät pois yrittäjävähennyksen piiristä. 23 MAKASIINI 1 • 2016
rottomina. Verottaja laskee puun ostajien perimät ennakot verovelvollisen eduksi ostajilta tulleiden ilmoitusten perusteella. Niitä ei siis tarvitse ilmoittaa, eikä niitä vähennetä puukaupan tuloista. 3. Korvaukset Vakuutusja hirvivahinkokorvaukset ovat verollista tuloa. Ilmoita vakuutuskorvaukset täysimääräisinä, älä vähennä perittyä ennakkoa korvaussummasta. Verottaja ottaa ennakon huomioon vakuutusyhtiön ilmoituksen mukaan. Kaikki kestävän metsätalouden rahoituslain eli kemeran perusteella saadut valtion tuet ovat verollisia. Jos tuki on ohjattu suoraan hankkeen toteuttajalle, älä kirjaa sitä veroilmoitukseen. 4. Omasta metsästä otettu puu Tulolähdesiirto syntyy, kun omasta metsästä otetaan puuta maatalouteen, elinkeinotoimintaan tai yksityiskäyttöön. Maatalouden käyttöä on muun muassa tuotantotilojen lämmitykseen käytetyn polttopuun arvo. Yksityiskäyttöä on oman kesämökin tai talon rakentamiseen käytetyn puutavaran arvo. M etsäveroilmoitus on yhteenveto metsätaloutesi viime vuoden tuloista ja menoista. Kirjaa ne metsäverotuksen 2C-lomakkeelle, joka on tällä kertaa samanlainen kuin edellisenä vuonna. Tarkista ensimmäiseksi, että paperiversion esitäytetyt tiedot ovat oikein. Jos teet veroilmoituksen sähköisesti netin kautta, lomakkeelle tulevat tunnistautujan tiedot. Et siis voi tehdä sähköistä veroilmoitusta toisen puolesta omilla tunnuksillasi. Perheen tilakokonaisuudesta tehdään vain yksi ilmoitus, ellei toinen puoliso vaadi tehtäväksi erillistä ilmoitusta yksin omistamastaan metsäkiinteistöstä. Yhdellä lomakkeella ilmoitetun metsäkokonaisuuden tulos jaetaan verotuksessa puolisoiden kesken verolomakkeelle kirjattujen omistusosuuksien suhteessa. Avopuolisoiden omistamia metsiä ei yhdistetä, vaan kumpikin tekee omista metsistään oman ilmoituksen. Jos metsää omistetaan yhdessä, kyse on yhtymästä. Jos avopuolisoilla on yhteinen lapsi, heidät rinnastetaan aviopuolisoihin. 1. Tulot Merkitse verolomakkeelle kaikki puukaupoista saamasi tulot kauppamuodoittain eriteltynä. Normaalit puukauppatulot löydät puun ostajien lähettämistä vuosi-ilmoituksista. Ilmoita satunnaisille ostajille myytyjen polttotai muiden puuerien myyntitulot oman kirjanpitosi mukaan. Ilmoita hankintakaupan tulona myös sellaisten puukauppojen tulot, joiden korjuun kulut olet itse maksanut. Vähennä omatoimisesti korjatun hankintapuun työn arvo kaupan arvosta. Ilmoita puun myyntitulot arvonlisäveKAIKKI MUKAAN Muista kirjata kaikki metsätalouden menot vähennykseksi, kun täytät metsätalouden veroilmoitusta. Jos kuluja ei itse ota huomioon, jäävät vähennykset saamatta. HANNU JAUHIAINEN Ennen veroilmoituksen tekoa kannattaa lukea näiden ohjeiden lisäksi myös Verohallinnon omat 2C-verolomakkeen täyttöohjeet. Tarkempia selvityksiä esimerkiksi metsävähennyksestä tai metsätalouden koneiden ja laitteiden poistomenettelystä löytyy tämän vuoden Metsälehden Metsäverokirjasta. Elinkeinotoimintaan siirretyn puutavaran arvona pidetään käypää hankintahintaa. Maatalouteen ja yksityiskäyttöön menneen puutavaran arvo lasketaan kantohintojen perusteella. 5.1. Metsävähennys Voit tehdä metsävähennystä enintään 60 prosenttia verolomakkeen 1–4 kohtien yhteenlasketusta tulosta, joista on vähennetty hankintatyön arvo. Tee metsävähennyksestä selvitys 2C-lomakkeen taustapuolelle. Metsävähennyksen minimimäärä on 1 500 euroa. Sen tekemiseen tarvitaan vähintään 2 500 euron pääomatulot, koska tuloista 60 prosenttia on vuosittain metsävähennyskelpoista. Voit tehdä metsävähennyksen vain metsävähennyskelpoisen metsäkiinteistön tai -kiinteistöjen tuloista. Jos tuloja on kertynyt myös metsävähennyskelvottomilta kiinteistöiltä, tee tuloista erittely muistiinpanoihin. Näitä tuloja ei oteta huomioon metsävähennystä laskettaessa. 5.2.–5.3. Varaukset Menoja tuhovarauksella voit siirtää verovuonna saatuja tuloja tuleville vuosille silloin syntyvien menojen kattamiseen. Varauksia ei ole pakko tehdä. Yleensä kulut saa verotuksessa edukseen alijäämähyvityksen kautta, vaikka tuloja tai varauksia ei olisikaan. Kuolinpesien kannattaa kuitenkin tehdä mahdolliset varaukset. Pesissä alijäämää ei siirretä osakkaiden verotukseen, joten jos pesällä ei ole tuloja, verovuoden kuluista syntyy tappio. Sen voi vähentää seuraavan 10 vuoden aikana pääomatuloista, mutta varauksia purkamalla kuluja saa varmemmin katettua. 24 MAKASIINI 1 • 2016
Menovaraus voi olla enintään 15 prosenttia 2C-lomakkeella ilmoitettujen 1–4 kohtien tulojen yhteismäärästä. Varaus lasketaan tulosta, josta on vähennetty hankintatyön arvo sekä mahdollinen metsävähennys. Voit tehdä vakuutuskorvauksesta tuhovarauksen, jos vahingosta aiheutuu seuraavana vuonna uudistamiskuluja. Tuhovaraus voi olla enintään uudistamiskulujen suuruinen. 6. Muut pääomatulot Ilmoita tuloutettavat varaukset muina pääomatuloina. Varausten käyttöön on Etelä-Suomessa aikaa neljä vuotta ja muualla kuusi vuotta. Voit tulouttaa varausta vapaamuotoisesti. Käytännöllisintä on tulouttaa varausta sen verran, että metsätalouden tulos menee nollille. Yleensä tuloja on satunnaisesti, mutta menoja on joka vuosi. Jos sinulla on säännöllisesti metsätuloja, voit tehdä varauksia vuosittain ja tulouttaa ne määräaikojen päätyttyä. Pura määräaikojen päätyttyä viimeisenä vuonna kaikki jäljellä olevat kyseisen vuoden varaukset. 7. Vuosimenot Metsätalouden harjoittamisen kustannukset vähennetään vuosimenoina tai poistoina. Vuosimenot jaetaan palkkausja matkakuluihin sekä muihin menoihin. Tee metsätalouden kuluista muistiinpanoihin tarpeelliset selvitykset. 7.1. Palkkausmenot Vähennyskelpoisia kuluja ovat metsätalouden töistä maksetut palkat. Jos kuolinpesä tai yhtymä on maksanut osakkailleen matkakorvauksia ja päivärahoja matkalaskun perusteella, kirjaa ne palkkausmenoiksi. 7.2. Matkakulut Kaikkien metsätalouden matkojen kulut ovat vähennyskelpoisia. Metsänomistajan kulkuväline on tavallisesti oma auto. Sen kuluina vähennetään 25 senttiä kilometriltä. Jos olet käyttänyt julkisia kulkuvälineitä tai olet tehnyt laskelman oman auton kilometrikuluista, vähennä kulut todellisten kustannusten mukaan. Tee matkoista muistiinpanoihin riittävän tarkka selvitys: Kirjaa joka matkasta päivämäärä, matkan kohde ja aihe. Matkan tarkoituksena voi olla esimerkiksi myrskytuhojen tarkistus, metsänhoitoyhdistyksessä asiointi, moottorisahan osto tai taimikonhoito. Muualle kuin omaan metsään suuntautuvista matkoista voit tehdä myös päivärahavähennyksen. Vähennys on yli 6 tunnin matkoista 14 euroa ja yli 10 tunnin matkoista 26 euroa. Päivärahakelpoinen matka on esimerkiksi käynti metsämessuilla tai yhdistyksen retkeilyllä. Jos kirjaat päivärahan vähennykseksi, merkitse matkakirjanpitoon myös matkan alkamisja päättymisaika. jen, hankintakulut myös vuosimenoina. Jos metsätalous on ollut kohtalaisen laajaa, voit tehdä toimistokuluista työhuonevähennyksen, 205 euroa. Voit vähentää kulut myös todellisten kustannusten mukaan. Numeroi menojen kuitit ja kirjaa ne muistiinpanoihin aikajärjestyksessä. Jos kuittia ei ole, tee tarvittava selvitys menon aiheesta, esimerkiksi puhelinkuluista. Arvonlisäverolliset kirjaavat vähennykseksi nettomenot ilman arvonlisäveroa. Ne, jotka eivät ole arvonlisäverollisia, vähentävät kulut arvonlisäveroineen. 8.–12. Poistot Vähennä moottorisahaa suurempien koneiden ja laitteiden hankintamenot poistoina. Tee kalustosta muistiinpanoihin erillinen selvitys, kirjaa 2C-lomakkeelle vain yhteenveto. Vuoden aikana myydyn koneen menojäännös ei ole enää poiston peruste. Jos vanha kone on mennyt vaihdossa, poista sen menojäännös luettelosta ja kirjaa uuden hankintahinta täysimääräisenä. Tee vanhasta koneesta lisäksi luovutusvoittoverolaskelma verolomakkeelle 9. Tyypillinen poistoina vähennettävä metsätalouden kone on maataloustraktori peräkärryineen. Myös mönkijä tai moottorikelkka lisävarusteineen voi olla metsätalouden kone. Pidä metsätalouden käytössä olevan koneen käytöstä ajopäiväkirjaa, josta selviää sen ajot. Jos laitteella on yksityiskäyttöä, päiväkirjan perusteella poistoista ja vuosimenoista erotetaan yksityiskäytön osuus. Koneen tai laitteen vuosikulut ja poistot kannattaa tehdä täysimääräisesti, jolloin yksityiskäytön osuus kirjataan verolomakkeella yksityismenoihin. Kunnostusojituksia ja metsäteitä tehdään yleensä yhteishankkeina kemeravaroin. Poistot tehdään siitä osuudesta, mikä jää verovelvollisen maksettavaksi. Vähäiset lanaus-, sorastustai muut kulut voit vähentää vuosimenoina. 13. Siirrettävät menot Siirrettäviä menoja ovat maatalouden tai elinkeinotoiminnan kuluihin sisältyneet metsätalouden menot. Tällaisia ovat esimerkiksi maataloustraktorilla tehdyn puunajon konekustannukset. Pienennä maatalouden tai elinkeinotoiminnan kuluja vastaavasti. 14. Muun toiminnan menot Kirjaa metsätalouden koneilla tehdyn maatalouden tai elinkeinotoiminnan työn kustannukset muun toiminnan menoiksi. Merkitse ne vastaavasti maatalouden tai elinkeinotoiminnan verotukseen. Jos metsätalouden kalustoon kuuluvia koneita ja laitteita on käytetty yksityistaloudessa, esimerkiksi omien polttopuiden ajamiseen, kirjaa tämä osuus kuluista yksityistalouden menoksi. Verohallinnon ohjeistuksen mukaan yksityiskäytön kulut pitää laskea todellisten kulujen mukaan käyttöpäiväkirjan perusteella. Kirjaa nämä siirrettävät menot 2C-lomakkeelle plusmerkkiLaita kaikki kuitit ja puun ostajilta saadut selvitykset järjestykseen ennen kuin ryhdyt täyttämään veroilmoitusta. Numeroi kuitit aikajärjestyksessä. Metsäveroilmoitukseen ei tarvitse, eikä pidäkään liittää mitään selvityksiä tai kuitteja. Ne kaikki arkistoidaan. Kirjanpitoa tarvitaan, jos verottaja kysyy lisäselvityksiä. Metsäveroilmoitusta ei tarvitse palauttaa, jos verovuoden aikana ei ole ollut metsätalouden tuloja eikä menoja. 7.3. Muut vuosimenot Kaikki ne kulut, jotka ovat aiheutuneet metsätalouden harjoittamisesta, ovat vähennyskelpoisia. Tavanomaisia vuosimenoja ovat esimerkiksi metsänhoitotarvikkeiden hankintakulut, moottorija raivaussahan bensakulut sekä Metsälehden tilausmaksu. Voit vähentää pienkoneiden, kuten raivausja moottorisaho26 MAKASIINI 1 • 2016
Tarvitsenko y-tunnusta puun myynnissä? ? Y-tunnuksen saa, jos on arvonlisäverovelvollinen tai yrittäjä. Jos metsänomistaja ei ole arvonlisäverovelvollinen, hän voi myydä puuta ilman Y-tunnusta. Edellytyksenä on myös se, että myyntien yhteismäärä ei vuositasolla ylitä 10 000 euroa. Viime vuonna raja oli 8 500 euroa. Yritysja yhteisötunnus eli Y-tunnus on Patenttija rekisterihallituksen tai Verohallinnon yritykselle, yhteisölle tai alkutuottajalle antama tunnus. Siinä on seitsemän numeroa, väliviiva ja tarkastusmerkki, eli se on muotoa 1234567-8. Verotetaanko kemeratukia? ? Kyllä. Kemeratulot ovat samanlaista pääomatuloa kuin puunmyyntitulotkin. Olen ostanut metsäkuormaajan ja puunajokärryn. Voinko tehdä poiston jo vuoden 2015 verotuksessa? Otan koneen käyttöön vasta vuonna 2016. ? Poistojen teko aloitetaan koneen käyttöönottovuonna 2016. Hankintahinnan arvonlisäverot kirjataan vuoden 2015 verotukseen. sinä eli ikään kuin tuloina, koska ne on toisaalla jo kirjattu vähennykseksi tai meno-osuus on vähennyskelvotonta yksityiskäyttöä. 15. Metsätalous voitollista Jos metsätalouden pääomatulojen ja menojen erotus on voitollinen, merkitse se metsätalouden puhtaaksi pääomatuloksi. 16. Metsätalous tappiollista Jos kulut ovat tuloja suuremmat, kirjaa metsätalouden alijäämä metsätalouden tappiolliseksi pääomatuloksi. Verottaja vähentää alijäämän verovelvollisen mahdollisista muista pääomatuloista. Jos niitä ei ole, verovelvollinen saa alijäämän hyödykseen tuloverotuksessa alijäämähyvityksen kautta. Alijäämä kirjautuu tappioksi, jos sitä ei edellä kuvatulla tavalla pystytä vähentämään. II Hankintatyöt 2C-lomakkeen taustapuolelle tehdään tarkentavia selvityksiä lomakkeen etuosan kirjauksista. Ensimmäisenä on selvitys hankintatyöstä. Kirjaa lomakkeelle yhteenveto muistiinpanoihin tehdystä laskelmasta. Vähennä työn arvo hankintatai käteiskaupan kaupan arvosta 2C-lomakkeen etupuolella kohdassa 2. Jos hankintapuuta kertyy yli 125 kuutiometriä, laske työn arvosta ansiotulona verotettava osuus verottajan ohjeiden mukaan. Jos metsävähennystä ei ole käytetty eikä käytetä nytkään, merkitse metsävähennyspohjan arvo silti lomakkeelle. Näin se pysyy muistissa. Tarkista veroilmoituksen teon jälkeen vielä kaikki laskelmat, esimerkiksi se, että metsävähennys on tehty oikein ja menovaraus oikeasta tulosta. aikaisempina vuosina käytetyn metsävähennyksen määrä. Jos vuosina 2009–2014 myytyjen metsäkiinteistöjen luovutusvoittoon on lisätty metsävähennystä, kirjaa käytetyn metsävähennyksen yhteismäärä lomakkeelle. Kun metsävähennyspohjasta vähennetään käytetty metsävähennys, josta on ensin vähennetty mahdollinen luovutusvoittoverolaskennassa käytetty metsävähennys, saadaan selville edelleen käytettävissä olevan metsävähennyksen määrä. Tehtävän metsävähennyksen määrä on enintään 60 prosenttia verovuoden metsävähennyskelpoisista tuloista. Vähennyksen on kuitenkin oltava vähintään 1 500 euroa. Merkitse viimeiseksi käytetyn metsävähennyksen määrä aikaisemmat käytöt mukaan lukien. Laske sekä käytetyn metsävähennyksen että luovutusvoittoihin lisätyn metsävähennyksen määrä joka vuosi ottaen huomioon kaikki aikaisemmat vähennykset. Metsävähennys on metsänomistajakohtainen. Jos metsänomistajalla on useita metsävähennyskelpoisia tiloja, niiden metsävähennyspohjat lasketaan yhteen. Tätä yhteistä pohjaa voidaan sen jälkeen hyödyntää vähennyskelpoisilta tiloilta tulevista tuloista tehtävänä metsävähennyksenä. Jos puolisot tekevät yhteisen metsäveroilmoituksen, metsävähennys on tavallaan 2C-veroilmoituskohtainen: molemHankintatyön verovapaus on maatilakohtainen. Jos verovelvollisella on eri kunnissa metsäkiinteistöjä, ne ovat yleensä eri maatiloja. Pelkkä metsätilakin on tässä mielessä maatila. Saman kunnan alueella olevat metsät kuuluvat yleensä samaan maatilaan. Kirjaa kunkin maatilan hankintatöiden yhteenvetolaskelma omalle rivilleen, tekijöiden mukaan eriteltynä, jos työn tekijöitä on useita. Käytä tarvittaessa liitelomaketta töiden arvojen selvittämiseen. Jos 2C-lomakkeella ilmoitetun hankintatyön yhteinen puumäärä jää alle 125 kuution, maatilakohtaista erittelyä ei tarvita. Hankintatyön verotuksesta kerrotaan tarkemmin sivulla 30. III Metsävähennyksen seuranta Metsävähennys koskettaa vain niitä metsänomistajia, joilla on vuonna 1993 tai sen jälkeen vastikkeellisesti hankittuja metsäkiinteistöjä. Laskelmat kiinteistöjen hankintahinnoista ja metsävähennyspohjien arvoista tehdään muistiinpanoihin. Merkitse lomakkeelle tiedot metsävähennyksestä ja sen käytöstä. Kirjaa tiedot myös sellaisina vuosina, jolloin metsävähennystä ei käytetä. Metsävähennyspohjan arvo on 60 prosenttia vuoden lopussa omistuksessa olevien metsävähennyskelpoisten kiinteistöjen hankintahinnasta. Merkitse lomakkeelle myös pien puolisoiden metsät käsitellään silloin yhtenä kokonaisuutena. IV Tulouttamattomat varaukset Merkitse aikaisempina vuosina tehdyt ja myös viime vuoden verotukseen tehdyt menoja tuhovaraukset tekovuoden vuosilukujen kohdalle. Jos jonkin vuoden varausta tuloutetaan, kirjaa jäljelle jäävä osuus asianomaiseen sarakkeeseen. Jos varauksen tekovuotta ei näy lomakkeella, sen vuoden varaus on tuloutettava nyt kokonaan. Etelä-Suomessa vuoden 2011 ja Pohjois-Suomessa vuoden 2009 varaukset on tällä kertaa viimeistään tuloutettava. Siirrä kaikki vielä voimaan jäävät vanhat varaukset vuoden 2014 lomakkeelta vuoden 2015 lomakkeelle. Verokysymyksiä 28 MAKASIINI 1 • 2016
ARVONLISÄVEROJEN ilmoittamiseen käytetään Verohallinnon kausiveroilmoitusta – joko paperisena tai sähköisessä muodossa. Voit täyttää kausiveroilmoituslomakkeen sähköisesti Verohallinnon Verotili-palvelussa. Jos et voi tehdä kausiveroilmoitusta netin kautta, täytä paperinen lomake. Verohallinto tosin patistelee verovelvollisia sähköiseen ilmoittamiseen, eikä enää lähetä paperilomakkeita eikä ohjeita arvonlisäverovelvollisille kausiveroilmoitusta varten. Tarvittaessa lomakkeen saa kuitenkin verotoimistosta tai soittamalla Verohallinnon palvelunumeroon 020 697 056. Lomakkeen voi myös tulostaa Verohallinnon nettisivuilta. Metsänhoitoyhdistyksistäkin voi lomaketta kysellä. Verohallinnon palvelunumerosta saat tietoja omasta viitenumerostasi sekä maksettavien verojen tilinumeroista, jos niitä koskeva paperi on hukkunut. Uusille arvonlisäverollisille on lähetetty rekisteri-ilmoitus, josta löytyvät tarvittavat tiedot. Netinkäyttäjä löytää tiedot Verotili-palvelusta. Uuden arvonlisäverollisen verotili aktivoituu vasta ensimmäisen ilmoituksen tai maksun jälkeen. Selkeä lomake Alv-lomake on helppo täyttää. Metsätalouden tiedot kootaan kausiveroilmoituksen vasemmanpuoleiseen osioon, jonka otsikko on Arvonlisäveron tiedot. Kirjaa puukaupoista, klapien myynnistä ja esimerkiksi korjuupalvelujen myynnistä kertyneet arvonlisäverot Vero kotimaan myynnistä verokannoittain -kohtaan. Yleensä metsänomistajalla on myynneistä vain 24 prosentin arvonlisäveroja. Metsätalouden kulujen arvonlisäverojen yhteissumma kirjataan lomakkeen Kohdekauden vähennettävät verot -kohtaan. Merkitse näiden summien erotus Maksettava/Palautukseen oikeuttava vero -kohtaan. Jos arvonlisäveroja jää maksettavaksi, ne on maksettava verottajan tilille viimeistään 29.2.2016. Tarvittavat tilinumerot – valittavana on kolme pankkia sekä jokaisen arvonlisäverovelvollisen henkilökohtainen viitenumero – löytyvät Verotili-sivustolta. Jos vähennettävien verojen määrä on suurempi, verottaja palauttaa summan metsänomistajalle sen jälkeen, kun veroilmoitus on käsitelty. Kausiveroilmoitus on tehtävä, vaikka metsänomistajalla ei olisi ollut arvonlisäverollista toimintaa. Tällöin ruksitaan lomakkeen alareunassa Ei-alvtoimintaa-otsikon alta kohta 055. Paperisen kausiveroilmoituksen voi palauttaa allekirjoitettuna samassa kuoressa 2C-lomakkeen kanssa. Vain yksi ilmoitus Alkutuottajana metsänomistaja tekee vain yhden kausiveroilmoituksen. Maatalouden sekä mahdollisten erillisinä verotettavien metsätilojen arvonlisäverot lasketaan yhteen. Samoin menetellään puolisoiden tilojen kanssa. Jos metsänomistaja on muun toiminnan vuoksi velvollinen tekemään kausiveroilmoituksen kuukausittain tai neljännesvuosittain, se on tehtävä samassa yhteydessä myös metsätalouden osalta. ALV-POSTI VÄHENEE Verottaja patistaa arvonlisäverovelvollisia sähköiseen asiointiin. TAMMIKUU Metsätalouden verolomakkeet tulevat postissa. Aloita muistiinpanoja varten laadittavien selvitysten tekeminen. HELMIKUU Tee metsäja maatalouden 2Cja 2-veroilmoitukset sekä kausiveroilmoitus valmiiksi hyvissä ajoin ennen kuun loppua. Veroilmoitusten viimeinen jättöpäivä on 29.2. Tämä palautuspäivä koskee kaikkia arvonlisäverovelvollisia metsänomistajia sekä kaikkia metsätaloutta harjoittavia yhtymiä. MAALISKUU Palautettavien arvonlisäverojen maksu alkaa. Se voi kestää veroilmoituksen käsittelyajankohdasta riippuen myöhään kesään. HUHTIKUU Liikkeenja ammatinharjoittajat voivat jättää metsäveroilmoituksensa muiden tuloveroilmoitusten kanssa 4.4. mennessä. Esitäytetyt veroilmoitukset postitetaan verovelvollisille. TOUKOKUU Ne metsänomistajat, jotka eivät ole arvonlisäverovelvollisia, jättävät metsäveroilmoituksensa viimeistään esitäytetyn veroilmoituksen mukana. Sen viimeinen jättöaika on joko 4.5. tai 13.5. SYYSKUU Verotuspäätöksiä aletaan postittaa. Kiinteistöverot on maksettava. LOKAKUU Viimeiset verotuspäätökset tulevat postissa. Vuoden 2015 verotus päättyy 31.10. JOULUKUU Veronpalautukset maksuun. Jäännösverojen ensimmäinen erä on maksettava. Verovuosi 2016 HANNU JAUHIAINEN Voinko vähentää maatalousnäyttelyyn vaimolleni ja lapselleni ostamani liput metsäverotuksessa? Omistan metsätilani yksin. ? Verohallinnon matkakuluohjeistuksen mukaan vain niiden henkilöiden kuluja voidaan vähentää, joille verotettavaa tuloa jaetaan. Vähennyskelpoisia ovat siis vain niiden perheenjäsenten matkakulut, jotka ovat metsänomistajia. Näin siitä huolimatta, että metsätaloutta harjoitetaan usein koko perheen voimin. Miten korot merkitään veroilmoitukseen? ? Metsätalouden korot ilmoitetaan vasta esitäytetyllä verolomakkeella. Tiedot ovat yleensä siellä valmiina pankin ilmoituksen mukaan. 29 MAKASIINI 1 • 2016
M yyntiin menevän puun korjuu omasta metsästä on hankintatyötä, josta on tehtävä laskelmat verotusta varten. Hankintatyön arvo vähennetään hankintakaupan arvosta, joten oman työn arvo on metsäverotuksessa verovapaata. Hankintatyön arvo on ansiotuloa, mutta sitä verotetaan vain 125 kuutiometrin määrän ylittävältä osalta. Käteiskaupalla myyty puu -esimerkiksi polttopuu -rinnastetaan hankintakauppaan. Voit myydä hankintatai käteiskaupalla myös muiden korjaamaa puuta. Tällöin kyse ei ole hankintatyöstä, jolloin ei myöskään synny kaupan arvosta vähennettävää hankintatyön arvoa. Vähennä korjuusta maksettava korvaus tässä tapauksessa metsätalouden menoina. Kuljetuskin voi olla hankintatyötä Voit laskea hankintatyön arvon Verohallinnon ohjetaksojen perusteella. Ne on määritelty sillä oletuksella, että puut kaadetaan ja karsitaan moottorisahalla ja ajetaan tienvarteen maataloustraktorilla. Jos puutavara valmistetaan tai ajetaan muulla tavalla, voit laskea hankintatyön yksikkötaksat itse. Työn arvo on se, mitä samasta työstä olisi pitänyt maksaa vieraalle. Älä ota laskelmassa konekustannuksia huomioon. Ajon ajankulua voit verrata puun tekoon: Pienkoneilla puunajoon menee helposti vähintään sama aika kuin puun tekoon. Ajotaksa voi silloin olla esimerkiksi 8–10 euroa kuutiometriltä. Voit käyttää Verohallinnon taksoja korkeampia taksoja myös, jos vaikka lasket hajanaisten myrskynkaatopuiden korjuutyön arvoa. Myyntiin menevien, omasta metsästä korjattujen polttopuiden teko on hankintatyötä. Rankojen jalostus klapeiksi on myös hankintatyötä, jolle on oma työn arvo. Verohallinnon ohjetaksa on laskettu pienimuotoisen klapinteon perusteella. Hankintapuut saatetaan joskus toimittaa sahalle saakka tai muuhun vastaavaan paikkaan metsän ulkopuolelle. Hankintatyöksi voidaan katsoa myös maantieajo siltä osin, kun siinä käytetään metsätalouden koneita, joten voit laskea maantieajollekin tulosta vähennettävän arvon. Onhan puukin arvokkaampaa sahalle toimitettuna kuin vain tienvarteen kuljetettuna. Sen sijaan polttopuiden vienti asiakkaille henkilöautolla ei ole hankintatyötä. Sen ajon osalta voit silti vähentää normaalit auton kilometrikulut. Perhe ja osakkaat kelpaavat Metsäverotuksessa hankintatyöksi katsottua puunkorjuuta voivat metsänomistajan lisäksi tehdä hänen puolisonsa sekä kotona asuvat lapset. Yhtymän ja kuolinpesän metsässä hankintatyöhön ovat oikeutettuja osakkaat perheenjäsenineen. Jos joku muu korjaa puuta, kyse ei ole hankintatyöstä, eikä työn laskennallista arvoa voi vähentää verotuksessa. Verovapaus on maatilakohtainen Voit korjata hankintana puuta 125 kuutiometriin saakka verovapaasti. Ylimenevän osan hankintatyön arvo on ansiotuloa, joka lisätään työn tekijän palkkatai eläketuloihin. Hankintatyön verovapaus on maatilakohtainen. Jos metsänomistajalla on useita eri maatiloja, eli yleensä eri kunnissa sijaitsevia metsäkiinteistöjä, verovapaus koskee kutakin maatilaa erikseen. HANNU JAUHIAINEN Hankintahakkaajan työn arvo on verovapaata 125 kuutioon saakka. 30 MAKASIINI 1 • 2016
VOIT soittaa metsäverotukseen liittyvissä asioissa Metsälehden veroneuvontaan. Opastus on lehden tilaajille maksutonta normaalia puhelinmaksua lukuun ottamatta. Veroneuvoja voit kysellä toimittaja Hannu Jauhiaiselta (puhelin 0400 150 910) maanantaisin 8.2., 15.2. ja 22.2. kello 9–15 sekä 18–20. Metsälehden tilaajat voivat myös lähettää kysymyksensä sähköpostilla osoitteeseen hannu.jauhiainen@metsalehti.fi. Sähköpostikysymykset on hyvä lähettää ajoissa, mieluusti viimeistään 24.2. Kysy metsäverotuksesta MATTI METSÄSEN HANKINTATYÖT 2015 Matti Metsänen on korjannut hankintapuuta yhteensä 145 kuutiometriä. Siitä on ollut tavanomaista hankintakauppapuuta 130 kuutiometriä ja klapeina myytyä polttopuuta 15 kuutiometriä. Siemenpuualueen puut Metsänen on ajanut metsästä moottorikelkallaan, jolloin hän on laskenut kuitupuun ja pikkutukkien ajotaksaksi 10 euroa kuutiometriltä ja tukkien ajotaksaksi 9 euroa kuutiometriltä. Lisäksi hän on korjannut ensiharvennukselta mäntyja koivukuitupuuta, jotka hän on ajanut maataloustraktorillaan. Puutavaran valmistuksen sekä ensiharvennuspuiden ajon osalta Metsänen on käyttänyt Verohallinnon ohjetaksoja. Työn arvo €/m3 Hankintatyön arvo € Puutavaralaji Määrä m3 Valmistus Kuljetus Valmistus Kuljetus Mäntykuitu 20 12,52 10,00 250 200 Mäntypikkutukki 10 12,52 10,00 125 100 Mäntytukki 30 5,42 9,00 162 270 Mäntykuitu 70 13,10 2,22 917 155 Yhteensä 2 179* Koivuklapit 15 26,26 2,59 393 38 Yhteensä 431** Hankintaja polttopuukaupat yhteensä 145 kuutiota ja sen arvo 2 610 euroa. *Vähennetään hankintakaupan arvosta 2C-lomakkeella. **Vähennetään polttopuukaupan arvosta 2C-lomakkeella. Hankintatyön ansiotulona verotettava arvo 145–125 /145 = 0,138 x 2 610 = 361 euroa.*** *** Merkitään hankintatyön veronalaiseksi arvoksi 2C-lomakkeen taustapuolen kohtaan 15. Yksi henkilö voi tehdä useamman sata kuutiometriä vuodessa verovapaasti saman kunnan alueella, jos hänellä on oman metsän lisäksi osakkuuksia eri maatiloina verotettavissa yhtymissä tai kuolinpesissä. Jos itse korjattu puumäärä ylittää maatilakohtaisesti 125 kuutiota, tee siitä yhteenvetolaskelma, josta saadaan ansiotulona verotettava työn arvo. Jos työn tekijöitä on useita, ilmoita määrät veroilmoituksessa tekijöittäin, tarvittaessa ajo erikseen. Jos hankintana ajettu puumäärä on erisuuruinen kuin tehty, eli osa puusta on ajatettu vieraalla, laske sekä teolle että kuljetukselle erikseen työn arvot ja kertoimet verolomakkeen ohjeen mukaisesti, mikäli puumäärä ylittää 125 kuutiota. Kun tekijöitä on useita, muista verovapauden maatilakohtaisuus. Esimerkiksi yhtymän osakkaat voivat yhteisesti tehdä vain 125 kuutiota verovapaasti. Jos teon määrä ylittää 125 kuutiometriä, mutta kuljetuksen määrä jää alle rajan, verotettavaa ansiotuloa kertyy ainoastaan teon osalta. Verottaja siirtää kunkin hankintatyön tekijän verollisen ansiotulo-osuuden henkilökohtaiseksi ansiotuloksi. Hankintatyön tekijät voivat esimerkiksi yhtymässä olla eri perheistä. Työn arvon voi siirtää Kirjaa hankintatyöt tehdyksi sen vuoden veroilmoitukseen, jolloin työt on tehty. Hankintapuiden mittaustai maksuajankohta ei vaikuta asiaan. Siitä, että hankintatyön tekeminen ja kaupasta saadut maksut eivät välttämättä satu samalle vuodelle, aiheutuu veroilmoituksen teossa lisävaivaa. Jos kaupasta ei ole saatu tuloja, voit jättää työn arvon uinumaan. Silloin se vähennetään vasta seuraavana vuonna, kun kaupasta on saatu maksu. Merkitse työn arvo vain 2C-lomakkeen taustapuolelle, jossa on yhteenveto tehdyistä hankintatöistä. Jos hankintasavotta on vuodenvaihteessa kesken, tehty ja ajettu puumäärä on arvioitava. Jos loppuvuoden aikana päättyneen savotan puut mitataan vasta veroilmoituksen jättämisen jälkeen, joudut korjaamaan hankintatyön arvoa jälkikäteen. Lähetä verottajalle uusi laskelma mittauksen valmistuttua. n 31 MAKASIINI 1 • 2016
JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC sekä opettajaja opiskelijavaihtoja. Yliopistoissa pitää saada nostettua tutkimuksen ja aivan erityisesti innovaatioiden ja tuotekehityksen määrää. Jospa saisimme yhteistyöllä resurssit suunnattua tulevaisuudessa paremmin. Koko metsäala tarvitsee huippuluokan ammattilaisia. Kun koulutuksen resurssit pienenevät, tarvitsemme yhteistyötä, emme omaan erinomaisuuteen uskomista ja sisäänpäin kääriytymistä. sia resursseja leikataan. Mitä pitäisi tehdä? Koulujen välinen yhteistyö oppimateriaalien tekemisessä säästäisi resursseja ja laatu paranisi. Koulutuksen alkuvaiheessa pitäisi olla mahdollisimman vähän yleistä teoriaopetusta ja mahdollisimman paljon tekemistä. Oppilaat eivät hakeutuneet lukioon, koska eivät pidä teoriaopinnoista. Siirretään teoriaopintoja pois luokkahuoneesta, opetetaan fysiikkaa metsäkoneisiin liittyvissä opinnoissa, matematiikkaa metsämittauksessa ja niin edelleen. Opettaja on nuorille esimerkki. Opettajan pitää olla täsmällinen ja vastuuntuntoinen. Ominaisuuksia, joita työelämä odottaa valmistuneilta nuorilta. Valitettavasti olen huolestunut ja pelkään, että ammatillisessa koulutuksessa mennään sieltä, mistä aita on matalin. Yhdistetään eri alojen teoriakoulutusta ja pidetään sitä luokissa suurille oppilasmäärille. Annetaan oppilaille erilaisia itseopiskelutehtäviä, vaikka ne eivät sovi vilkkaille kuusitoistavuotiaille. M etsätalousinsinöörejä kouluttavissa ammattikorkeakouluissa pahimmat leikkaukset ovat jo takana ja koulujen välinen yhteistyö oppimateriaalien tuottamisessa on alkanut. Yhteistyö todennäköisesti laajenee. Maistereita, tutummin metsänhoitajia, kouluttavissa yliopistoissa pahimmat leikkaukset ovat edessä. Leikkauksia on vaikea tehdä ilman, että opetuksen taso laskee. Toivottavasti myös ammattikorkeakoulut ja yliopistot alkavat tehdä yhteistyötä. Se voisi tarkoittaa vaikkapa yhteistyötä opetussuunnitelmissa M etsäammattilaisten osaaminen ratkaisee pitkälti metsänomistajan taloudellisen tuloksen. Osaako kaivinkoneenkuljettaja mätästää oikein, osaako metsuri istuttaa taimet oikeisiin kohtiin? Onko metsätalousinsinööri osannut määrittää maalajin sekä maan kosteuden ja päättää oikean uudistamismenetelmän? Ovatko tutkijat onnistuneet kehittämään metsänjalostuksessa hyväkasvuisia puita? Taimitarhalta kasvatetaan varmaan hyviä taimia, mutta ehtivätkö taimet mahdollisesti vaurioitua ennen istutusta. Ketju jatkuu. Metsäammattilaisen osaaminen ja vastuuntunto ovat kaikilta koulutusasteilta valmistuneilla äärimmäisen tärkeitä. I soksi haasteeksi ovat tulleet koulutusmäärärahojen leikkaukset. Ensin leikattiin ammattikorkeakouluilta, nyt myös ammatillisesta koulutuksesta ja yliopistoilta. Metsurikoulutuksessa se tietää oppilaitosverkoston rajua harvenemista, ehkäpä lähes puolet lakkautetaan. Lakkautukset tehdään siksi, että opiskelijoita on liian vähän. Äkkiä voisi kuvitella, että sehän on vain hyvä asia, kun opetusta keskitetään isompiin yksiköihin. Todellisuudessa kuusitoistavuotias haluaa yleensä asua kotonaan. Jos metsäalan koulutusta ei ole lähistöllä tarjolla, hän valitsee toisen alan. Metsäkoneenkuljettajakoulutuksessa tilanne on parempi, sinne hakeutuu enemmän nuoria opiskelemaan. A mmatillisen koulutuksen laadun pitäisi koko ajan parantua, vaikka taloudelliOsaaminen ratkaisee tuloksen Olen huolestunut ja pelkään, että ammatillisessa koulutuksessa mennään sieltä, mistä aita on matalin. RAHAPUU 32 MAKASIINI 1 • 2016
METSÄNHOITO Tee harvennukset ajallaan Sivu 34 LUONNONHOITOKOULU Uusi sarja alkaa Sivu 38 PIKATESTI Valoa pimeään Sivu 40 ALLAKKA Anna minulle rahapussisi Sivu 41 PERINTÖMETSÄ Perintönä pieni tila Sivu 42 KYSY POIS Miten vanhaksi kuusi elää? Sivu 44 TUTKIMUS Vesakko kuriin purppuranahakalla Sivu 47 KU VA M IK KO RI IK IL Ä OMA METSÄ
1 Miten metsästään saa mahdollisimman suuret tulot? Metsästä saataviin tuloihin voi vaikuttaa varsinkin metsänhoidolla ja verosuunnittelulla mutta myös panostamalla siihen, että puunkorjuu on mahdollista ympäri vuoden. 2 Miten metsänhoito vaikuttaa metsästä saataviin tuloihin? Nyrkkisääntö on, että mitä paremmin metsänsä hoitaa, sitä suuremmat tulot sieltä saa. Tärkeintä on huolehtia taimikoiden ja nuorten metsien hoidosta. Kun kylvää siemenet tai istuttaa taimet muokattuun maahan ja tekee heinäntorjunnat, vesakonperkaukset ja taimikonharvennukset ajallaan, on mahdollista saada tuloja jo ensiharvennuksesta. Taimikonhoidon viivästyminen tai sen laiminlyönti näkyy tilipussissa heti. Taimien kasvu hidastuu, ja ensiharvennuksen korjuukustannukset voivat nousta niin korkeiksi, ettei tuloja saa lainkaan. Lisäksi myöhemmät harvennukset ja päätehakkuu siirtyvät pidemmälle tulevaisuuteen. 3 Kuinka paljon omatoiminen metsänomistaja säästää kuluissa? Metsänhoitotöistä erityisesti istutus ja taimikonhoito ovat sellaisia, joita metsänomistajat tekevät itse. Teetetyn istutustyön hinnaksi tulee paikkakunnasta riippuen ilman arvonlisäveroa 200–400 euroa hehtaarilta, teetetyn taimikonhoidon hinnaksi paikkakunnasta riippuen ja ilman arvonlisäveroa 300–500 euroa hehtaarilta. Etelä-Suomen rehevillä kasvupaikoilla taimikonhoidon hinta voi nousta jopa tuhanteen euroon hehtaarilta. Tärkeämpää kuin se, kuka työn tekee, on se, että työ tulee tehdyksi. Jos esimerkiksi taimikonhoito lykkääntyy metsänomistajan kiireiden takia vuosi vuodelta eteenpäin, kannattaa työ teettää. Töiden tekemättä jättäminen on taloudellisesti huonoin vaihtoehto. 4 Meneekö metsätalous miinukselle, jos teettää kaikki metsänhoitotyöt? Jos ajatellaan metsästä puuston kiertoajan kuluessa saatavia tuloja, ovat TULOISTA JA MENOISTA Metsästään saa parhaan tuoton, kun tekee metsänhoitotoimet ajallaan. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT MIKKO RIIKILÄ KYSYMYSTÄ päätehakkuutulot yleensä niin suuret, että ne kattavat metsänhoitotöistä aiheutuneet menot, vaikka kaikki työt teettäisi. Esimerkiksi uudistamisketjusta eli maanmuokkauksesta, taimista ja istutuksesta aiheutuneet kulut ovat suuruudeltaan noin 10–15 prosenttia päätehakkuutuloista. Jos metsän hakkuumahdollisuudet ovat epätasaiset, voi metsätalous kuitenkin hetkellisesti mennä miinukselle. 5 Saako metsänhoitoon tukea? Metsänhoitoon saa kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista valtion tukea, niin sanottua kemeratukea. Tukea saa muun muassa taimikon varhaishoitoon ja nuoren Päätehakkuu 1–5 vuoden sisällä. METSÄNHOITO 34 MAKASIINI 1 • 2016
TULOISTA JA MENOISTA Metsätien perusparannus 1–5 vuoden sisällä. Taimikonhoito 1–5 vuoden sisällä. Heinäntorjunta/perkaus 1–5 vuoden sisällä. Päätehakkuu 6–10 vuoden sisällä. Taimikonhoito, kiireellinen. Ensiharvennus 6–10 vuoden sisällä. Metsätalouden suunnittelussa kannattaa hyödyntää metsäsuunnitelmasta löytyviä tietoja.
metsän hoitoon. Valtion budjetin tasapainottaminen muuttaa kuitenkin näillä näkymin myös metsätalouden tukia. 6 Voiko metsäverotukseen vaikuttaa? Metsänomistaja voi lieventää verotustaan jakamalla puukauppoja tai puukaupan maksueriä eri vuosille niin, etteivät vuotuiset tulot nouse yli 30 000 euroon. Puun myynnistä saatava tulo on pääomatuloa, josta maksetaan 30 prosentin suuruista veroa 30 000 euroon asti. Ylimenevältä osalta maksetaan 34 prosentin suuruista veroa. Yhteismetsissä veroprosentti on alhaisempi. 7 Kannattaako metsäveroilmoitus tehdä, jos ei ole puukauppatuloja? Kausiveroilmoitus pitää palauttaa aina, jos on ilmoittautunut arvonlisäverovelvolliseksi. Metsäveroilmoituksen 2C-lomaketta ei sen sijaan ole pakko palauttaa. Se kannattaa kuitenkin palauttaa, sillä vaikka tuloja ei olisikaan, menoja metsästä aiheutuu käytännössä joka vuosi. Jos metsänomistaja esimerkiksi on metsänhoitoyhdistyksen jäsen, voi jäsenmaksun vähentää verotuksessa. Samoin metsätilalle tehdyn vuosittaisen tarkastuskäynnin. Jos metsästä ei ole tuloja tai vähennykset ovat tuloja suuremmat, syntyy niin sanottu alijäämä. Osan siitä voi vähentää ansiotulojen verotuksessa alijäämähyvityksenä. 8 Miten tuloja ja menoja voi tasapainottaa? Varsinkin isommat metsään liittyvät menot kannattaa ajoittaa sellaiselle vuodelle, jolloin metsästä saa puunmyyntituloja. Verotuksellisesti tuloja ja menoja voi tasapainottaa menovarauksen avulla. Menovarauksen avulla osan metsätalouden tuloista voi jättää tuloutettavaksi vasta seuraaville vuosille. Menovarauksesta on apua, jos tulot ja menot osuvat eri vuosille. Osan puunmyyntituloista voi esimerkiksi jättää tuloutettavaksi sille vuodelle, jolle metsänuudistamisesta aiheutuvat kustannukset osuvat. Menovaraus saa olla korkeintaan 15 prosenttia verotettavista tuloista, ja se on tuloutettava Etelä-Suomessa viimeistään neljäntenä ja Pohjois-Suomessa viimeistään kuudentena vuotena varauksen tekemisestä. Metsää ostavien kannattaa muistaa metsävähennys. Metsävähennys on 60 prosenttia metsäpalstan kauppahinnasta, ja summan voi tietyin ehdoin vähentää verotettavista puunmyyntituloista tulevina vuosina. 9 Kannattaako metsästä saadut tulot säästää metsästä aiheutuviin menoihin? Parhaassa tapauksessa metsästä saatavia tuloja pystyy laittamaan hieman säästöön. Metsänomistajat saavat puunmyyntituloja keskimäärin neljän viiden vuoden välein, mutta metsänhoitotöihin voi kulua rahaa vuosittain. Varsinkin metsäyhtymien ja kuolinpesien kannattaa säästää osa tuloista kuluja varten, sillä rahat on helpompi ottaa yhteiseltä tililtä kuin kerätä jokaiselta jäseneltä erikseen. Jos metsänomistaja on ilmoittautunut arvonlisäverovelvolliseksi, maksetaan puun myyntitulot hänelle arvonlisäveroineen. Arvonlisäveron joutuu maksamaan takaisin seuraavana vuonna metsäveroilmoituksen teon yhteydessä, jos se on suurempi kuin metsätalouden menoista kertyneet arvonlisäverot. Tämä kannattaa huomioida jo siinä vaiheessa, kun saa puukaupparahat tililleen. 10 Kuinka pitkälle tulevaisuuteen metsätaloutta kannattaa suunnitella? Metsätalouden suunnittelussa kannattaa hyödyntää metsäsuunnitelmaa. Se tehdään kymmeneksi vuodeksi. Jos tuloja ja menoja on vuosittain, kannattaa tehdä sekä lyhyen, keskipitkän että pitkän aikavälin suunnitelmat. Lyhyen aikavälin suunnitelma kattaa välittömät tulot ja menot, keskipitkän aikavälin suunnitelma muutaman seuraavan vuoden tulot ja menot ja pitkän aikavälin suunnitelma seuraavan kymmenen vuoden aikaiset tulot ja menot. Siihen, miten pitkälle tulevaisuuteen suunnitelmia kannattaa tehdä, vaikuttaa myös metsäpalstan koko ja metsän rakenne. Ne sanelevat, onko metsästä odotettavissa hakkuutuloja neljän tai viiden vuoden vai 20 vuoden välein. 11 Voiko metsästä saada joka vuosi tuloja? Se riippuu metsäpalstan koosta ja metsän rakenteesta. Jos omistaa pelkästään hyvin nuorta metsää, ei tuloja joka vuosi tule. Silloin metsätalous voi metsänhoitotöiden takia olla lyhyellä aikavälillä jopa kannattamatonta. Jos taas omistaa eri kehitysvaiheissa olevaa metsää, voi metsätaloutta helpommin suunnitella niin, että tulot kattavat menot. Tulojen saaminen metsästä on sitä helpompaa, mitä enemmän metsää omistaa. Etelä-Suomessa metsätalouden suunnitteleminen alkaa helpottua siinä vaiheessa, kun metsää on 30– 40 hehtaaria. Keski-Suomessa metsää vaaditaan sitä varten 50 hehtaaria, Pohjois-Suomessa 50–60 hehtaaria. Jos haluaa elää metsästä, sitä pitää omistaa satoja hehtaareja. 12 Kannattaako puun hintojen nousua odottaa? Harvennushakkuut tulee tehdä metsän ehdoilla eli silloin, kun metsä kaipaa harvennusta. Hintojen nousun odottelu näkyy herkästi puuston kasvussa. Liian tiheässä kasvavien puiden latvukset harsuuntuvat ja puiden kasvu taantuu. Siinä vaiheessa ei hinnan noususta ole apua. Uudistushakkuiden ajoituksessa on enemmän pelivaraa, joten niitä voi paremman hinnan toivossa hieman lykätä. Harvennukset tulee tehdä silloin, kun metsä niitä kaipaa. Hintojen nousun odottelu ei kannata. 36 MAKASIINI 1 • 2016
Metsätaloutta suunnittelevan muistilista ? Tee tai teetä metsänhoitotyöt ajallaan. Omatoiminen metsänomistaja voi säästää satoja euroja hehtaarilta. ? Hyödynnä metsäsuunnitelmaa. Mieti, miten tulot ja menot jakautuvat lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. ? Muista kemeratuet. Tukea saa esimerkiksi taimikon varhaishoitoon. ? Jaa puukaupat tai puukaupan maksuerät tarvittaessa eri vuosille, etteivät vuotuiset tulot nouse yli 30 000 euroon. Puunmyyntituloista maksetaan 30 prosentin suuruista veroa 30 000 euroon asti, ylimenevältä osalta veroa maksetaan 34 prosenttia. ? Muista vähentää metsästä aiheutuneet menot verotuksessa. ? Ajoita suuremmat menot sellaiselle vuodelle, jolloin metsästä saa puunmyyntituloja. ? Huolehdi metsätien ja varastopaikkojen kunnosta. 13 Miten paljon metsään kannattaa rahallisesti panostaa? Se riippuu sekä metsästä että metsänomistajasta. Hyvällä kasvupaikalla metsään voi panostaa enemmän kuin huonommalla kasvupaikalla, sillä tuotto-odotukset ovat hyvällä kasvupaikalla suuremmat. Tuloja ja menoja kannattaa suunnitella metsäsuunnitelman avulla. Siitä voi arvioida, kuinka paljon metsäpalstalta on seuraavan kymmenen vuoden aikana saatavissa tuloja. Menot voi suunnitella sen mukaan. Esimerkiksi metsätien perusparannusta ei tehdä jotain tiettyä hakkuuta varten vaan vuosikymmeniksi. Mitä pidemmälle tulevaisuuteen metsätaloutta suunnittelee, sitä kannattavampia metsään tehdyt panostukset ovat. Myös metsän rakenne vaikuttaa siihen, kuinka paljon metsään kannattaa panostaa. Kunnostusojitusta ja lannoitusta kaipaaviin turvemaan kohteisiin on helpompi panostaa, jos niiden lisäksi omistaa hakkuukypsiä kangasmaan kohteita. 14 Miten suuri merkitys tiestöllä on metsästä saataviin tuloihin? Metsäpalstalle vievä tie voi olla edellytys puukaupalle. Vähintäänkin se nostaa puustosta maksettavaa hintaa huomattavasti. Viime vuosien leudot talvet sekä puutavara-autojen koon kasvaminen korostavat hyvien metsäautoteiden, kuten myös puutavaran varastopaikkojen, merkitystä entisestään. Metsätien tekeminen tai kunnostaminen on usein keino muuttaa metsäpalsta talvikorjuukelpoisesta kesäkorjuukelpoiseksi. Puun hinta nousee silloin useampia euroja kuutiometriltä, joten tieinvestointiin kuluneet rahat voi saada takaisin jo seuraavassa hakkuussa. Artikkelia varten on haastateltu Metsänhoitoyhdistys Uusimaan toiminnanjohtajaa Timo Leirimaata, Metsänhoitoyhdistys Keskipohjan johtajaa Juha Laitista ja Metsänhoitoyhdistys Rovaniemen toiminnanjohtajaa Teemu Orajärveä. Jalostetuilla siemenillä metsäsi tuottaa kiertoaikana rekkakuorman enemmän puuta hehtaarilta ja järeytyy uudistuskypsäksi 5 – 20 vuotta nuorempana TAPIO SILVA Oy SIEMENKESKUS Torholantie 33 12100 Oitti puh. 0294 32 6000 www.tapio. /siemenkeskus siemenkeskus@tapio. KYLVÄ HYVÄÄ! Tilaa Tapion jalostettua siemenviljelyssiementä. Voit tilata siemenet suoraan Tapion kaupasta: www.tapio. /kauppa Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön tai taimitarhalle HYVISTÄ SIEMENISTÄ Jalostettu mänty kasvaa 15 – 25 % enemmän kuin luontainen mänty 37 MAKASIINI 1 • 2016
38 MAKASIINI 1 • 2016 MIKKO RIIKILÄ M etsätalous muovaa luontoamme voimallisesti, koska toiminta on hyvin laajapiirteistä. Hakkuita ja metsänhoitotöitä tehdään Suomessa vuosittain noin miljoonalla hehtaarilla. Tulevaisuudessa vauhti kiihtyy entisestään, kun metsäteollisuuden uudet, puun käyttöä lisäävät investoinnit valmistuvat ja hakkuut kasvavat. Uusimmassa hallitusohjelmassa tavoitteeksi on asetettu vuotuisten hakkuiden lisääminen jopa 15 miljoonalla kuutiometrillä. Se tarkoittaisi reilun neljänneksen kasvua nykyisiin hakkuumääriin. Tavoite tuskin toteutuu kokonaisuudessaan, mutta varovastikin arvioiden vuosittainen hakkuuja hoitopinta-ala kasvanee lähivuosina yli 100 000 hehtaarilla nykyisestä. Metsätalouden jäljet siis näkyvät ja vaikuttavat sekä metsäluontoon että myös toimialan ympäristömaineeseen, mikä sekään ei ole vähäpätöinen seikka, kuten jo 1990-luvulla saatiin huomata. Esitellemme tämän vuoden kahdeksassa Metsälehti Makasiinissa talousmetsien luonnonhoitoa. Päähuomiomme on toimissa, joita jokainen voi vähällä vaivalla ja vielä pienin taloudellisin menetyksin toteuttaa. Lisää menestystarinoita Luontoväen kaipaamia kirveenkoskemattomia ikimetsiä talousmetsistä ei saada millään ilveellä. Uhanalaisten lajien elinolosuhteita voidaan kuitenkin Luontoa ja kukkaroa säästäen Luonnonhoidon haasteet kasvavat lähivuosina hakkuiden lisääntyessä. Metsänomistajalle monimuotoisuuden turvaaminen ei välttämättä tuo lisäkustannuksia. Aiemmin uhanalainen monipistehaapsanen, kuten monet muutkin haavalla elävät metsälajit, on löytänyt hakkuualoille jätetyistä säästöpuista itselleen uuden kodin. Osa 1 LUONNONHOIDON TARVE LUONNONHOITOKOULU ES KO H YV Ä RI N EN
39 MAKASIINI 1 • 2016 Metsälehti Makasiinin talousmetsien luonnonhoitoa esittelevä sarja jatkuu koko vuoden. Jatkossa pureudumme seuraaviin aiheisiin: Makasiini 2: Säästöpuut Makasiini 3: Vältä turhia ojituksia Makasiini 4: Suojavyöhykkeiden käsittely Makasiini 5: Lahopuut Makasiini 6: Riistametsänhoito Makasiini 7: Karut suot Makasiini 8: Luontokohteiden tunnistaminen parantaa mukauttamalla metsien käsittelyä. Esimerkki tästä on monipistehaapsanen. Aiemmin uhanalaiseksi luokiteltu kovakuoriainen on yleistynyt, kun haapoja alettiin enenevässä määrin jättää säästöpuiksi hakkuualoille. Kokonaisuudessaankin metsäeliöstön uhanalaistuminen on hidastunut. Uhanalaisiksi luokiteltuja lajeja on uusimman, vuonna 2010 tehdyn luokituksen mukaan reilut 2 200 kappaletta. Niistä 30 prosenttia kärsii metsäelinympäristön muutoksista. Lahopuu ratkaisee Suomen metsistä on suojeltu 13 prosenttia. Määrä on melkoinen, mutta keskittyy pohjoiseen. Eteläisen Suomen metsistä suojeltuja on vain pari prosenttia. Suojeluala pitäisi moninkertaistaa, jotta metsien monimuotoisuus voitaisiin turvata totaalisuojelulla. Valtiolla ei liene rahaa eikä poliittista tahtoakaan satojen tuhansien hehtaarien uusiin metsien suojeluohjelmiin. Lisäksi biotalouden uusi nousu kasvattaa puuntarvetta merkittävästi. Näin ollen monimuotoisuutta on hoidettava talousmetsissä. Ratkaisevaa on se, mitä leimikoilla ja hoitopalstoilla käytännössä tehdään kautta metsä-Suomen. Pienetkin seikat voivat olla tepsiviä, kun ne ulottuvat sadoille tuhansille metsähehtaareille. Metsänomistajalle kyse ei useinkaan ole taloudellisista uhrauksista. Vaikuttavin tapa metsälajiston rikastuttamiseen on lahopuun lisääminen talousmetsissä. Se ei monestikaan maksa mitään, mutta voi tuoda jopa säästöä. Esimerkiksi järeä, lahovikainen haapa on edullisempi jättää pystyyn kuin kaataa päätehakkuussa. Myyntitulo olisi olematon, mutta kannosta kohoavasta vesakosta koituisi monen vuoden työmaa taimikonhoitajalle. Samoin yksittäisten tuulenkaatojen ja pystykuivien puiden keräily metsästä on ainakin taloudellisesti tappiollista, sillä muutaman kuution keräilyerille ei juuri jää kantohintaa. Yhtä lailla esimerkiksi vesistöjä säästävä, turhien kunnostusojitusten tekemättä jättäminen tai riistalintujen elinolosuhteita parantava suuripiirteinen ennakkoraivaaminen säästää metsänomistajan kuluja. SUOMEN METSISTÄ ON SUOJELTU 13 PROSENTTIA. Metsävero-aiheinen luento, jonka jälkeen aikaa varataan yleisön kysymyksiin. Kysymyksiä voi lähettää etukäteen os. hannu.jauhiainen@metsalehti.fi. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu sekä luennon jälkeen maksuton tutustuminen tiedekeskus Pilkkeeseen. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa! Pilke Cafe on tiedekeskuksen järjestämä kaikille avoin ja maksuton tilaisuus, joka järjestetään noin kaksi kertaa kuukaudessa keskiviikkoiltaisin. Tilaisuuksien aiheet käsittelevät Pilkkeen ja Metsähallituksen teemojen mukaisesti metsiä, luontoa ja kestävää käyttöä. Tilaisuudessa on lyhyt, asiantuntijan pitämä esitys, vapaata keskustelua sekä kahvitarjoilu. Osoite: Pilke-talo/Metsähallitus, Ounasjoentie 6, Rovaniemi Metsälehden metsäveroilta Keskiviikkona 27.1.2016 klo 16.30 – 18.30 Pilke-talossa Rovaniemellä Asiantuntijana Metsälehden Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen ES KO H YV Ä RI N EN
40 MAKASIINI 1 • 2016 TEKSTI JA KUVAT VALTTERI SKYTTÄ L ed-valotekniikan yleistymisen myötä otsalampuista on tullut tavallisen kansan huvia. Suunnistajien ja pyöräilijöiden suosimissa päävalaisimissa on monia vaihtoehtoja myös yleiseen metsäkäyttöön. Metsälehti testasi kaksi eri hintatason led-otsalamppua: Clas Ohlson -myymäläketjun kauppaaman 8 euron lampun ja Petzlin 64–80 euroa maksavan Tikka R+ -otsalampun. Halpalampussa on vain yksi valotoiminto. Tikassa valovaihtoehtoja on useita ja lamppuun voi halutessaan valita automaattisen valonsäätelyn. Tämä tarkoittaa sitä, että lamppu reagoi muutoksiin ympäristössä ja valokeila vaihtelee esimerkiksi mäkeä noustessa. Melkein kuin päivällä Otsalamppu avaa pimeän metsän uudella tavalla. Pimeyttä ei tarvitse pelätä, sillä valon avulla näkee melkein kuin päivällä etenkin, jos maassa on hieman lunta. Lamppujen valaisuvoiman ero ei juuri näy peruskäytössä. Halvemmallakin mallilla pärjää hyvin pimeässä kuusikossa. Tikan valokeila on halvempaa lamppumallia laajempi, joten päätä ei tarvitse käännellä yhtä paljon nähdäkseen ympärilleen. Tikka on myös kirkkaampi, sillä sen maksimivalaisuteho on 170 lumenia ja Clas Ohlsonin mallin 60 lumenia. Molemmat lamput kiinnitetään otsalle pään taakse menevällä hihnalla. Lampun saa aseteltu jopa karvahatun päälle. Testatut lamput pysyivät hyvin päässä, vaikka niiden kanssa heilui tarkistuskäynnillä tiheässä kuusentaimikossa. Puiden runkoja voi kumartua tarkastelemaan ilman, että lampun asentoa tarvitsee jatkuvasti korjailla. Lamppuja testattiin myös 17 asteen pakkaslukemissa. Kumpikaan valoista ei hyytynyt tunnin metsäkäyskentelyn aikana. Otsalampun tarkoitus on tietysti se, että molemmat kädet jäävät vapaiksi. Näin metsätyökalujen huolto tai polttopuiden teko onnistuu vaikka yöllä. Lamppuja ei kokeiltu pimeäraivaukseen, sillä vaativat metsätyöt on syytä tehdä valoisaan aikaan. Valosta on kuitenkin hyötyä, jos metsässä on viihtynyt niin pitkään, että raivausvaljaiden riisuminen ja kamppeiden pakkaaminen venyy hämärän puolelle. Käyttöajoissa eroa Molempien testilamppujen heikkous on valokatkaisin: sitä on hankala painaa hanskat kädessä. Etenkin Tikan eri valotoimintojen valinta vaatii sorminäppärryyttä ja painikkeita on kaiken lisäksi kaksi. Suurin ero lamppujen välille syntyy käyttöajassa. Halvemman lampun käyttöajaksi valmistaja lupaa 3,5 tuntia. Petzlin Tikka R+ -mallissa lyhyin käyttöaika on myös 3,5 tuntia, mutta silloin lamppua pitää polttaa koko ajan täydellä teholla. Vähäisemmällä mutta halpislamppua vastaavalla valoteholla Tikalla pärjää metsässä 6–12 tuntia. Tikan suurin etu on ladattavuus. Lamppu ladataan usb-kaapelilla, jonka voi kytkeä esimerkiksi tietokoneeseen. Halpislamppu toimii kolmella AAA-paristolla. Se ajaa asiansa parhaiten silloin, kun lampun tarve on satunnaista. Valoa pimeyteen Halpakin otsalamppu valaisee pimeässä metsässä, mutta kalliimmalla pärjää pidempään. Molemmissa testilampuissa on yksinkertainen säätömekanismi, jolla otsalampun voi kääntää osoittamaan joko lähelle jalkoihin tai kauemmas metsänreunaan. Yllä Tikka R+ -otsalamppu, alla Clas Ohlson -lamppu. PLUSSA JA MIINUKSET Tikka R+, Petzl + ladattavissa usb-kaapelilla + laaja valokeila ja monta valovaihtoehtoa käyttö vaatii opettelua pienet painikkeet Led Head Torch, Clas Ohlson + halpa hinta, mutta valaisee hyvin + istuu päähän ja lampun asentoa helppo säätää kovalla käytöllä syö runsaasti pattereita valokatkaisin hankala painaa hanska kädessä PIKATESTI
JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. TU U LI KK I SI RO LA taan on ikuinen, oloasu vaan muuttuu joka vuosi. Omistajan olevaisuus sen sijaan on kovin rajallinen. Jokaisen omistusaika päättyy joskus. Metsää koskevat päätökset pitää ajatella pitkälle. Ehkäpä siellä seuraavissa omistajapolvissa olisi joku, joka intohimoisesti haluaa itse hoitaa metsänsä, potkia omia sammalmättäitä ja tehdä uudet metsän tuottoennätykset. käteen, vain muutama tonni sinun pussistasi. Ai varainhoitopalkkio? Ei laisinkaan. Tietysti muutaman edustusauton hankin ja vaatimattoman sadan tonnin kuukausipalkan, mutta muutoin minulle riittää pesusta sivuun pudonneet setelit. M etsäomaisuuden arvo voi hyvinkin olla kymmeniä tuhansia euroja, jopa satoja. Vuotuinen kasvu ja tuotto ovat varmoja, kasvamatonta metsää ei juuri ole. Vähäinenkin työpanos poikii hyötyä jollakin aikavälillä. Mikäli on mahdollista ahertaa metsässä enemmän, keskimääräiset kasvuluvut jäävät kauas taakse ja kaikenlaista arvokasta ja erikoista putkahtaa esiin. Jotkut palstat ovat melkein kultakimpaleita. Muutaman satasen tai tonnin sisältämä rahapussi on rakas. Jos joku sen hoitoa hamuaa, tuomittakoon heti paikalla pölvästiksi. Sadantuhannen euron arvoinen metsäpalsta, jonka vuosituotto voisi olla vaikka viisi tonnia ja arvonnousuakin joskus kertyy, koetaan vain vaivaksi. Niinpä auttaja astuu kuvaan. Lupaa hoitaa ja helliä puitasi, sinulle ei kerry huolia, rahaa vain. Teollisuus ja muut toimijat saavat näin vakituisen ja varmahkon raaka-aineen tuottajan leiriinsä. Lyhyellä tähtäimellä saat hieman lisähintaa puista, pitkässä juoksussa vakiasiakkaat mahdollistavat halvemmat puupinot. Toki parempi tämä kuin se, että metsäsi jäisi täysin heitteille. M etsän kiertoaika lähentelee sataa vuotta. Metsänomistamisen keskimääräinen aika lienee parinkymmenen vuoden tietämissä. Metsä oikeasM etsänomistajat haisevat. Rahalle. Lisäksi moni on iän, sairauden, etäisyyden, osaamattomuuden tai mukavuudenhalun vuoksi jokseenkin kykenemätön hoitamaan omia metsiään. Niinpä avuliaat metsäfirmat, pikkuyrittäjät, pankkiiriliikkeet ja mitä moninaisimmat visionäärit tarjoavat metsällisiä palveluksiaan. Ystäviä riittää ja kaikki haluavat vain Sinun ja metsäsi parasta, jotta Sinä saisit metsästäsi mahdollisimman paljon rahaa ja muuta hyötyä. Joskin pakanamaista on kantautunut tietoa, että palvelujen tarjoajilla olisi hiukan omakin lehmä ojassa. J oka tapauksessa olen itse saanut loistoidean. Jos henkilö ei tahdo pystyä huolehtimaan itse metsäja tuskin muustakaan omaisuudestaan, lienee se rahankin hallinta hankalaa. Jos ei ihan tänään, niin etenevän dementian johdosta vähintään huomenna. Siispä ryhdyn tarjoamaan rahanhoitopalvelua. Mikäli rahapussisi on ohut, en ole kiinnostunut. Vain paksut lompsat kuuluvat toimialaani. Jos rahamassisi on kuin porsas, nimitän sinut heti kuuja aurinkoasiakkaaksi, liittymislahjaksi saat patalapun ja venäläisen paistinpannun. Huolehdin rahoistasi hyvin. Kun itse en ihan joka seteliä ehdi silittää, hommaan itäisiltä mailta lauman työväkeä. He saavat puunata ja putsata rahojasi aamusta iltaan. Sijoitustoiminnassa auttaa afrikkalainen tuttavani, johtaja Mumbala, jonka kanssa olen useasti ollut sähköpostiyhteydessä. Hän järjestää tuhannenkin prosentin korkoa, pieni ennakkomaksu asiapapereiden lunastamiseksi pitää tosin toimittaa etuAnna minulle rahapussisi Etkö jaksa enää? luovuta tilasi jälkipolville myy metsäsi nuoremmalle aloita valmistelut heti METSÄLÄISEN ALLAKKA 41 MAKASIINI 1 • 2016
”M itäpä meillä, pieni pläntti metsää. Eihän semmoinen mitään tuota.” Näin 70-vuotias mies kertoi isänsä aikanaan perheen tilasta todenneen. Sen takia häntä ei ollut kiinnostanut koskaan siellä käydäkään. Kannattaisi käydä ja vielä metsäammattilaisen kanssa! Vastaan saattaa tulla mukavia yllätyksiä. Ammattilaisen voi saada mukaan helposti, sillä niin metsänhoitoyhdistykset, puunostajat kuin monet metsäpalveluyritykset tarjoavat maksuttomia ensikäyntejä metsätilalle. Koko on suhteellista Verohallinto katsoo metsätalouden harjoittajaksi jo kahden metsähehtaarin eli 100 metriä kertaa 200 metriä kokoisen metsäalueen omistajan. Vastaavasti sen ainoan, omistetun metsäalueen on oltava kooltaan vähintään kaksi hehtaaria, jotta se voisi olla kiinteistöverosta vapaata metsätalouden maata. Metsäammattilaiset tosin kertoisivat tämän luvun mielellään kymmenellä, ennen kuin edes suostuisivat puhumaan metsätalouden harjoittamisesta. Kun haetaan kannattavaa, omistajalleen taloudellisesti merkittävää pinta-alaa, puhutaan ammattilaispiireissä jo sadoista hehtaareista. Minun mielestäni metsätila on pieni, jos omistaja kokee sen pieneksi. Mutta hehtaareiltaan vähäiselläkin tilalla voi olla omistajalleen iso merkitys ja siinä sopii tekemään päätöksiä monenlaisista asioista. Säännöllisiä puunmyyntituloja hakevalle 20 hehtaariakin käy ajan mittaan pieneksi, Pohjois-Suomen oloissa puhuttaisiin jo 50 hehtaarista. Pieni metsä haltuun Pientä perintömetsää ei kannata ylenkatsoa. Ensimmäinen asia on ottaa selvää, missä se tarkkaan ottaen on ja mitä se sisältää. Tilakäynnin ohella ensiapuna voi toimia Suomen metsäkeskuksen tarjoama Metsään. fi-palvelu, josta metsänomistaja voi maksutta tutkailla metsäänsä omalla tietokoneellaan ja vaikka tulostaa siitä kartan. On tärkeätä päättää, mitä pienellä metsällään haluaa tehdä. Siellä voi piillä yllättävä kertarysäys hakkuutuloa, mutta voi olla niinkin, että tilalla odottaa vain rajasta rajaan metsänhoitotöitä. Hyötyliikuntaa harrastavalle jälkimmäinenkin voi olla iloinen yllätys. Omalla työllä tilan arvon saa nousemaan ja metsän kasvamaan, siinä sivussa hiki irtoaa ja kunto kasPERINTÖNÄ PIENI TILA Pientä metsätilaa helposti ylenkatsotaan. Ei kannata, sillä muutamastakin hehtaarista voi olla sekä iloa että hyötyä. PIRJO HAVIA YHTEISENÄ PERINTÖNÄ SAATU PIENI METSÄ KANNATTAA YRITTÄÄ JÄRJESTÄÄ YHDEN TAI KORKEINTAAN KAHDEN OMISTAJAN KÄSIIN. PERINTÖMETSÄ 42 MAKASIINI 1 • 2016
vaa. Työvälineet eivät maksa paljoa tai niitä voi vuokrata. Pieni metsä voi tarjota kaivatun puuhapaikan, yhteyden luontoon ja luonnontuotteisiin, kotitarvepuuta, pääsyn metsästysseuraan, suojaavan maiseman mökin tai kodin ympärille, oppimispolun metsätalouden harjoittamiseen ja uutta sisältöä elämään. Eroon yhteisomistuksesta Tilanne on hankalampi, jos pieni metsä on yhteisomistuksessa. Yhteisenä perintönä saatu pieni metsä kannattaa mahdollisimman pian yrittää järjestää yhden tai korkeintaan kahden omistajan käsiin. Järjestely voidaan mahdollisesti tehdä jo lesken ja kuolinpesän välisessä osituksessa, jolloin, jos muu osituksen alainen omaisuus sen sallii, tila voidaan lukea leskelle jäävään omaisuuteen. Osituksesta ei koidu vero-seuraamuksia. Leski voi halutessaan luovuttaa tilan myöhemmin eteenpäin omalla päätöksellään. Jos perintötila on pelkästään perillisten hallussa ja heitä on useita, on suositeltavinta tehdä tilan osalta murto-osainen jako yhtymäksi ja myydä yhtymäosuudet yhdelle tai kahdelle osakkaista. Myyjille kauppa on luovutusvoiton verosta vapaa, jos ostaja on sisar tai sitä läheisempi omainen ja muutkin tuloverolain pykälän 48 ehdot täyttyvät. Ostaja maksaa kauppasummasta neljän prosentin varainsiirtoveron ja saa hankintamenosta 60 prosentin metsävähennysoikeuden metsäverotukseensa. Jos yksikään kuolinpesän osakkaista ei ole erityisen kiinnostunut tilasta, yhtä hyvä vaihtoehto on myydä koko tila ulkopuoliselle. Tällöin kuolinpesälle voi tulla maksettavaksi luovutusvoiton veroa. Siltä kuitenkin välttyy, jos kauppasumma on korkeintaan perintöverotuksessa todetun arvon suuruinen, eikä kuolinpesä ole käyttänyt metsävähennysoikeutta. Pienelle metsälle voi yhteisomistuksessakin löytyä yksimielisesti tärkeä tarkoitus, jos metsän välittömässä läheisyydessä on esimerkiksi yhteisesti käytettävä mökki tai muu rakennus, joka lähiympäristöineen halutaan säilyttää yhteisessä käytössä ja sopua siihen riittää. Vältä hankalia muotoja Evoluutio ja luonnonvoimat tuottavat paljon luonnossa tehokkaaksi koettuja, pyöreitä muotoja. Meillä metsätilojen muodot kehittyvät usein valitettavasti päinvastaiseen suuntaan. Pienellä tilalla epäkäytännöllinen muoto Esimerkki 1: SISARTEN VÄLINEN OSUUSKAUPPA Kuolinpesään kuuluu 8 hehtaarin metsätila, jonka arvo perintöverotuksessa vuonna 2015 oli 30 000 euroa. Perinnönjättäjä oli omistanut tilan yli 10 vuotta. Kuolinpesän osakkaita ovat Sanni, Seija, Seppo, Silja ja Sakari. Muita metsä ei kiinnosta, mutta Silja haluaa tehdä siitä itselleen oman luontopaikan. Sisarten kesken sovitaan, että metsä myydään Siljalle hieman alennettuun hintaan. Lahjaveroa ei peritä, jos hinta on yli 75 prosenttia käyvästä arvosta. Sisaret tekevät metsään murto-osaisen jaon, jonka seurauksena jokaisen omistusosuuden arvo on 6 000 euroa (30 000 €/5). Osuuden hinnaksi sovitaan 4 800 euroa, mikä on 80 prosenttia käyvästä arvosta. Silja ostaa jokaiselta sisareltaan kaupanvahvistajan vahvistamalla kauppakirjalla heidän osuutensa, yhteensä 19 200 eurolla. Kenenkään ei tarvitse maksaa luovutusvoiton veroa. Silja maksaa varainsiirtoveroa 4 prosenttia kauppasummista eli yhteensä 768 euroa. Esimerkki 2: PESÄ MYY TILAN ULKOPUOLISELLE Kuolinpesän osakkaista kukaan ei halua pitää pesään kuuluvaa 8 hehtaarin metsätilaa. Kuolinpesä myy vuonna 2016 edellisenä vuonna perityn tilan, jonka arvo perintöverotuksessa oli 30 000 euroa. Kuolinpesä ei ole tehnyt tilalla hakkuita. Ostotarjousten perusteella tilan kauppahinnaksi muodostuu 35 000 euroa. Kuolinpesälle tulisi maksettavaksi luovutusvoiton veroa seuraavasti. Luovutusvoitto: Kauppahinta 35 000 € – hankintameno 30 000 € (perintöverotusarvo) – myynnin kustannukset 2 000 € (kiinteistövälittäjän palkkio) = 3 000 € Luovutusvoiton vero: 30 % x luovutusvoitto 3 000 € = 900 € Koska tilakauppa tehdään vuoden sisällä perinnön saannosta, voivat sisaret halutessaan hakea oikaisua perintöverotukseen, jolloin perintöverotusarvo korjataan myyntihinnan mukaiseksi. Tällöin luovutusvoiton veroa ei tule maksettavaksi, sen sijaan tulee kiinteistövälittäjän palkkion verran luovutustappiota. Perintöveroa voi tulla hieman lisää maksettavaksi, mutta lisävero on yleensä pienempi kuin luovutusvoiton vero. Tutustu metsääsi ? Tutustu tilan tietoihin ja karttaan Metsään.fi-palvelussa. ? Tee tilakäynti metsäammattilaisen kanssa. ? Tarkista ja tarvittaessa avaa tilan rajat. ? Järjestä omistus yhden tai korkeintaan kahden henkilön omistukseksi. ? Päätä, millainen rooli omistamallasi metsällä on elämässäsi. ? Älä jätä pientä tilaa hunningolle. Myy se, jos siitä ei ole iloa. saattaa jopa halvaannuttaa toiminnan. Pohjanmaalla voi törmätä 10 metriä leveisiin ja satoja metriä pitkiin metsäsarkoihin. Paljon ei jää jäljelle, jos tällaisen saran keskelle laitetaan metsäkoneelle ajoura. Pitkät ja kapeat sarat ovat ikävä jäänne joenja merenrantojen isojaosta ja sen jälkeisistä lohkomisista. Maanmittauslaitos tekee vuosittain noin 14 500 kiinteistön lohkomista, jossa emäkiinteistöstä erotetaan alue ja siitä muodostetaan uusi tila tai tontti. Kun tällaisista jaoista päätetään, esimerkiksi kuolinpesän metsän jakamisen yhteydessä, olisi tärkeää kiinnittää arvojen ohella huomiota myös muodostuvien, uusien tilojen muotoon. Vaikeita tilusrakenteita voidaan korjata Maanmittauslaitoksen toimesta tilusjärjestelyissä ja tilusvaihdoissa. 43 MAKASIINI 1 • 2016
Kuinka vanhaksi kuusi voi elää? Tämä näre on lähtenyt lihomaan sodan jälkeen. Ilmeisesti se on alkanut kituliaan kasvunsa jo keisarivallan aikana, mutta kasvu on nopeutunut vasta, kun varjostavat naapurit on kaadettu pois. Kuinka vanhaksi kuusi voi kasvaa? Puu kuolee harvoin vanhuuttaan. Elintoiminnot ja puolustuskyky heikkenevät kuitenkin puun ikääntyessä niin, että joku ulkoinen tekijä – hyönteinen tai sieni – pääsee niskan päälle ja tappaa puun. Puun ikääntyessä latvuksen yhteyttävä lehtimassa ei enää kasva, mutta sen on huollettava yhä suurempi ”tuottamattomien” solujen joukko. Puulle käy siis samoin kuin on käymässä Suomen kansalle: yhä vähempien työssä käyvien on elätettävä yhä suurempi huollettavien joukko. Kun runko kasvaa paksuutta, jällen pinta-ala kasvaa. Sen on rakennettava joka vuosi sisäpuolelleen uusi vettä latvukseen kuljettava puusolukko ja ulkopuolelleen uutta kuorta. Juuriston varsinainen vettä ja ravinteita keräävä hienojen juurten verkosto on myös lyhytikäinen ja uusittava vuosittain. Näihin kuluu vuosi vuodelta enemmän ravinteita ja voimavaroja, vastaavasti energiaa jää vähemmän lisääntymiseen ja puolustukseen. Eri puulajeilla vanheneminen taMETSÄVEROTUS Hannu Jauhiainen Metsälehden toimittaja ja veroasiantuntija. METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOS Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, joka konsultoi metsänomistajia toiminimi Metsätohtorin puitteissa. LUONTO Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. KONEET Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Pienkoneiden asiantuntija. METSÄNHOITO Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori. Tällä kuusella on jo ikää, mutta vahvaan kasvuun se on lähtenyt vasta 1950-luvulla. pahtuu eri rytmiin. Mänty ja tammi raihnastuvat vasta useiden satojen vuosien iässä, mutta niilläkin vain mitättömän pieni osuus puista yltää todelliseen vanhuuteen. Kuusen heikkoutena on arkuus kuivuudelle. Yksi kuuma ja kuiva kesä saattaa heikentää muutoin hyväkasvuisen puun niin, että tuholaiset – kaarnakuoriaiset tai sienet – iskevät ja puu kuolee. Useissa dendrologisissa kirjoissa kuusen maksimi-iäksi arvioidaan 400–600 vuotta. Ainoa tarkka iänmääritys, jonka löysin, on Etelä-Norjan Trillemarkan suojelualueelta. Siellä on useita vanhoja kuusia, joista vanhimman iäksi saatiin vuosilustoista laskemalla 532 vuotta. Suomen vanhimmat kuuset olisivat ehkä löydettävissä Lapista. Itse olen nähnyt tyveltään metrisiä, mutta melko matalia kuusia Pomokairan vaaroilla. Etelä-Suomessa metrin tyviläpimitan saavuttamiseen ei mene sataakaan vuotta, mutta nuo pohjoiset kuuset voisivat olla yli kolme neljä kertaa vanhempia . Ruotsin tuntureilta on ilmoitettu 9 000 vuoden ikäisiä kuusia. Kyseessä ovat kasvullisesti lisääntyneet kuusiryhmät, kloonit, joissa yksikään elävä osa ei ole niin vanha. Vanhimmat rungot ovat noin 400 vuoden ikäisiä. Kloonin ikä on määritetty radiohiilimenetelmällä kasvuston alla olleista puun jäänteistä. SEPPO VUOKKO LUKIJOIDEN KYSYMYKSET KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. 44 MAKASIINI 1 • 2016 44 MAKASIINI 1 • 2016
Voisiko alaoksilla tehostaa kuusiviljelyä? Kaadoin 1960-luvulla joulukuusen, josta jäi hangen sisään toista metriä kuusta ja alaoksat. Vuosien kuluessa puu kasvatti alaoksistaan uudet latvat. Viisikymmentä vuotta myöhemmin kaadettiin harvennushakkuussa myös ”joulukuusen tynkä”, eli kaksi komeata kuusitukkia, jotka olivat kasvaneet yhteisessä juuripuussa. Viime huhtikuussa havaitsin Vantaan Hakunilassa polun varrella kuusesta poikkisahatun tyngän. Mieleeni muistui edellä kerrottu kuusenkaatoreissu ja sen seuraamukset. Otin kuusentorsosta valokuvan ja päätin seurata, mitä jatkossa tapahtuisi. Kuusen tyngästä on alkanut kasvaa kolme kuusta. Voisiko kuusiviljelmän tuottoa moninkertaistaa katkaisemalla 7–8-vuotias kuusi siten, että alaoksat jätetään? Tämähän olisi valtava tuoton lisäys joulukuusen viljelijöille, jotka joulukuusen hinnan lisäksi saisivat kaksintai jopa lähes kolminkertaisen tuoton jälkeen jäävästä viljelymetsästä. Kotimainen metsäkuusi ei tee lehtipuiden tapaan juurieikä kantovesoja. Se voi kuitenkin uudistua lumen painamista alaoksistaan erityisesti Lapin tuntureilla. Professori Leif Kullman on löytänyt Ruotsin Taalainmaalta kuusia, joiden väitetään uudistuneen maahan juurtuneista alaoksistaan yhä uudelleen lähes kymmenen tuhannen vuoden ajan. Siitä, miten kuuset ovat aikoinaan saapuneet tuntureille, ei olla vielä täysin selvillä. Kaadettujen joulupuiden uudistamista oksista käytetään jossakin määrin pihtaja serbiankuusella. Aluksi pitkään kantoon jätetään elinvoimainen oksakiehkura, jonka päätehtävänä on pitää juuristo elossa. Puu uudistuu tämän jälkeen leikkauskohdan läheisyyteen syntyvistä jälkisilmuista, joista jätetään kasvamaan vain yksi. Laaja ja ”valmis” juuristo takaa uuden sukupolven ripeän kasvuun lähdön. Oksat poistetaan myöhemmin, koska niistä syntyvät rungot ovat yleensä lenkoja ja toispuoleisia. Useampihaaraisten tukkipuiden kasvattaminen kuusen alaoksista ei ole kovin helppoa ja vähätöistä. Rungon katkaisupinnasta puu saa helposti lahon, joka voi koitua vuosikymmenten mittaan kohtalokkaaksi. Syntyviä puun haaroja on aluksi tarkkailtava ja tarvittaessa leikattava, mikäli tavoitteena on tasainen, monihaarainen puu. Olen nähnyt lapsena kotikyläni maantien varressa vanhan, nelihaaraisen kuusen. Se oli syntynyt todennäköisesti lumen tai myrskyn katkaistessa rungon noin kolmen metrin korkeudelta. Koska puu on jo kuollut ja kuopattu, olen etsinyt metsästäni sopivan nuoren kuusen, josta alan kasvattaa kiipeilyja majapuuta tulevien sukupolvien tartsaneille. KARI MIELIKÄINEN Vantaalta löytyi viime keväänä kuusentynkä, ilmeisesti joulukuusivarkaan jäljiltä. Saman vuoden marraskuussa kuusen tyngästä on alkanut kasvaa kolme kuusta. Polku omaan metsään metsälehti.fi Metsäkirja H A N N U LA H TI N EN
Kannattaako sekoittaa itse? Saako jotain etua sekoittamalla itse öljyn 4T-bensiiniin verrattuna siihen, että ostaisi valmista öljyseosta? Oletan, että kysyjä tarkoittaa 4-tahtibensiinillä mittarista saatavaa 98E:tä ja valmiilla öljyseoksella valmista 2-T-pienmoottoribensiiniä. Mittarista saatava 98E-bensiini ja siihen 2,5 prosentin öljymäärän lisäys on hinnaltaan edullisempi vaihtoehto kuin valmis pienmoottoribensiini. Lisäksi mittarista voi polttonesteen ottaa jo olemassa olevaan polttonesteastiaan, mikä on kestävän kehityksen mukaista. Polttonesteiden hinnat vaihtelevat, joten yksityiskohtaista laskelmaa tässä ei kannata esittää. Suomessa on tällä hetkellä vain KOTIMAISET ISTUTUSPUTKET JA TAIMIVAKAT VAKKA » Väri sininen, myös hihnan pehmusteilla. » Hihnassa paremmat metalliset soljet ja vakka suurempi kuin ennen. » Hinta: 1 kpl 34,00 € + toimitus kulut (sis.alv). » Hinta 20 kpl 32,50 €, kpl + toimituskulut (sis.alv). ISTUTUSPUTKI » Myynnissä Putket 5 (pitkillä leuoilla), 6 ja 7. » Pidempi kahva, vahvempi ja kulutusta kestävämpi leuka. » Poljinjalassa rasterointi, jolloin ei jalka lipsahda. » Leuan saranapintaan tehty 70% suurempi kulumapinta, jolloin kestävyys paranee huomattavasti. » Käyttöohjeet mukana. » Hinta: 1 kpl 65,00 € + toimituskulut (sis.alv). » Hinta: 20 kpl 60,00 € kpl, toimitettuna Suomeen (sis.alv). Jos tilaa istutusputkia 20 kpl tai yli, vakat toimitetaan putkien mukana rahtivapaasti. Tilaukset: info@sisuputki.fi / p 050 467 4525. Tilaukset välimyyntivarauksin eli tehdään määrätty määrä (lisäerä mahdollinen). Tilausten vastaanotto alkaa marraskuussa, laskutus tapahtuu tammikuussa, eräpäivä helmikuun loppu. Toimitukset maaliskuussa. Toimituskulut näkyvät nettisivuilta www.sisuputki.fi Nouto ennakkoilmoituksesta: Teollisuuskatu 28-30, Turku. Hinnat voimassa toistaiseksi. Varaosat myös eri malleihin! WWW.SISUPUTKI.FI Veme valmistanut putkia jo 25 vuotta! Mitä tapahtuu, kun velka siirtyy pesälle? Teimme kaksi vuotta sitten sukupolvenvaihdoksen kaupalla. Ostin isän metsätilat ja kauppahinnalle tuli kymmenen vuotta maksuaikaa ilman korkoa. Isämme kuoli ja olemme laatimassa perunkirjaa. Joudunko nyt maksamaan lainan heti kuolinpesälle? Entä onko minun maksettava korkoa sisarten osuudesta? Onko meidän maksettava perintövero velasta? Miten käy metsävähennyksen? Teidän ei tarvitse maksaa velkaa kuolinpesälle heti, vaan voitte maksaa sen kauppakirjassa sovitun aikataulun mukaisesti. Velalle ei tarvitse maksaa korkoa. Kaikki vainajan tekemät sitoumukset siirtyvät kuolinpesälle muuttumattomana. Joudutte maksamaan perintäveKANNATTAA KYSYÄ Jos jokin metsään liittyvä asia askarruttaa, lähetä meille kysymys. Asiantuntijat vastaavat toimituksen valikoimiin kysymyksiin. Lähetä kysymys osoitteeseen makasiini@ metsalehti.fi tai Metsälehti, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki muutamia valmiin 2-T-pienmoottoribensiinin jakelupumppuja käytössä. Jos kysyjä tarkoittaa 4-tahtibensiinillä kannussa myytävää 4-T-pienmoottoribensiiniä, niin en näe sen käytöstä olevan mitään erityistä etua moottorija raivaussahojen osalta. LEO SAASTAMOINEN Öljyn sekoittaminen mittarilta otettuun 98E-bensiiniin tulee halvemmaksi kuin valmiin pienmoottoribensiinin ostaminen. ron, mutta ette koko arvosta, koska laina on koroton. Velka diskontataan kahdeksan prosentin korkokannan mukaan kuolinpäivään, ottaen huomioon täydet vuodet. Diskonttaustaulukko löytyy netistä. Jos laina on korollinen, niin koko laina ja maksamaton korko merkitään vainajan varoiksi. Metsävähennys säilyy teillä entisenlaisena. VÄINÖ SIKANEN
Lintukannat kutistuvat Monet suomalaiset lintulajit ovat vähentyneet viime vuosikymmeninä. Juuri ilmestyneen Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksen mukaan eteläsuomalaisen talousmetsäalueen lintuparien määrä väheni noin 18 prosenttia 22 vuoden aikana. Lintumäärän pieneneminen johtui osalla lajeista, kuten pajulinnulla ja punakylkirastaalla (kuvassa), ensisijaisesti ilmastonmuutoksesta ja osalla, esimerkiksi peipolla ja vihervarpusella, metsätaloudesta. Hömötiaisen taantumisen syynä oli sekä ilmastonmuutos että metsätalous. Eräiden lajien, kuten talitiaisen ja sinitiaisen, lintumäärä on kasvanut. Ne ovat yleisiä eteläisiä lajeja, jotka hyötyvät ilmastonmuutoksesta ja ihmistoiminnasta. LIINA KJELLBERG KÄYTÄNTÖÖN soveltaminen on tällä hetkellä suurimpia haasteita, kun pohditaan purppuranahakka-sienen käyttöä vesakontorjunnassa. Vielä tutkimusasteella oleva biologinen vesakontorjuntamenetelmä vaikuttaa maastokokeiden perusteella tehokkaalta, mutta esimerkiksi levityslaitteisto vaatii yhä hiomista. Luonnonvarakeskuksen (Luke) kesällä 2014 käynnistämien levityskokeiden ennakkotulokset näyttävät tutkija Veli-Matti Saarisen mukaan kuitenkin kohtuullisen lupaavilta. Niissä purppuranahakkaa sisältävää liuosta levitettiin koneellisen varhaisperkauksen yhteydessä. Usewood Tehojätkä -pienmetsäkoneessa oli laitteisto, joka annosteli liuosta kaadettujen lehtipuiden kantopinnoille. ”Ennakkotulosten perusteella ainakin logiikka on kohdillaan. Vesojen kuolleisuus oli suurin niillä koealoilla, joilla käytettiin vahvinta sieniliuosta ja pienin niillä koealoilla, joita ei käsitelty lainkaan”, Saarinen sanoo. Yleinen lahottaja Purppuranahakka on metsissämme luontaisesti esiintyvä yleinen lahottajasieni. Sienen käyttö vesakontorjunnassa perustuu siihen, että se lahottaa lehtipuiden kantoja. Tämä hillitsee vesojen muodostumista. Luken tutkijan Leena Hambergin mukaan purppuranahakka tehoaa varsinkin koivuun ja haapaan. Lopullinen vaikutus näkyy parin kolmen vuoden kuluttua sieniliuoksen levityksestä. Parhaimmillaan sieni on estänyt 80–90 prosenttia koivuista vesomasta. Kesällä 2014 perustetuilla koealoilla lehtipuista parhaimmillaan 30 prosenttia ei vesonut viime kesänä. Lopullinen tilanne selviää ensi kesän jälkeen. ”Ainakin kolme neljästä kasvatettavasta taimesta saisi silloin olla vesojen ulottumattomissa. Koneellisen varhaisperkauksen ja purppuranahakan käytön yhdistäminen voi olla kustannustehokasta vain, jos sillä vältetään myöhempi taimikonhoito”, Saarinen sanoo. VESAKOLLE KYYTIÄ TUTKITTUA Puuta palaa pääkaupunkiseudulla Peräti yhdeksän kymmenestä pääkaupunkiseudun omakotija paritalosta hoitaa lämmityksensä ainakin osittain puulla, kertoo tuore kyselytutkimus. Sen mukaan 93 prosentista pientaloista löytyy vähintään yksi tulisija, useimmiten varaava takka. Polttopuuta kuuluu vuosittain keskimäärin 1,6 kiintokuutiometriä kiinteistöä kohti. Työtehoseura TTS, Helsingin seudun ympäristöpalvelut sekä ympäristökeskus lähettivät kyselyn 2 500 pientaloon, joista runsas kolmannes vastasi. Yleisin päälämmitysmuoto on suora sähkölämmitys. Pelkän puulämmityksen osuus on prosentin luokkaa. Purppuranahakkaliuoksen levitystä kokeillaan koneellisen varhaisperkauksen yhteydessä. Purppuranahakan käyttö vesakontorjunnassa perustuu siihen, että se lahottaa lehtipuiden kantoja. Luonnonvarakeskuksessa etsitään keinoja purppuranahakan käyttöön vesakontorjunnassa. LE EN A H A M BE RG /L U KE W IK IM ED IA CO M M O N S 47 MAKASIINI 1 • 2016
Joulukuisena pakkaspäivänä voisi kuvitella, että metsänomistaminen tuottaa vain ja ainoastaan mielenrauhaa. Todellisuudessa tuulenkaadot odottavat korjaamista ennen lumivaipan paksunemista ja hirvet napsivat männyntaimia parempiin suihin. OPETUSTA METSÄN OMISTAMISESTA METSÄNOMISTAJA 48 MAKASIINI 1 • 2016 48 MAKASIINI 1 • 2016
Kuusi ensimmäistä vuotta metsänomistajana ovat olleet oiva oppikoulu metsäammattilaisellekin, Sami Karppinen arvioi. Selväksi on käynyt, ettei pikavoittoja ole luvassa. Tekemistä riittää, mutta myös antoisia hetkiä. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN 49 MAKASIINI 1 • 2016 49 MAKASIINI 1 • 2016
M etsänomistaminen lukeutuu asioihin, joista ei tiedä paljoakaan ennen kuin se osuu omalle kohdalle. Minusta tuli metsänomistaja kuusi vuotta sitten, kun ostimme vaimon kanssa pohjoisesta Keski-Suomesta Kivijärveltä reilun 40 hehtaarin metsätilan ja omakotitalon. Eläköitynyt kollegani kaupitteli perikunnan hoteisiin päätynyttä tilaa puolitosissaan työpaikan kahvipöydässä. Koska talon ostaminen oli ajankohtaista ja ajatus omasta metsätilasta kytenyt mielessä jo pitkään, syntyivät kaupat luontevasti. Vaikka allekirjoittaneella oli tuolloin metsätalousinsinöörin koulutus sekä usean vuoden työkokemus ison metsäyhtiön puunostajana, on omaa metsää hoitaessa käsitys monesta asiasta muuttunut. Seuraavassa kahdeksan opetusta ensimmäisiltä vuosilta. 1 Hanki raivaussaha ja käytä sitä ahkerasti. Monet kokeneet metsänomistajat sanovat, että raivaussaha on metsänomistajan tärkein työkalu. Tämä väite on helppo allekirjoittaa: oikeastaan raivaussaha on ainoa työkalu, joka keskikokoisen metsätilan omistajan on järkevä itse hankkia. Listalle voitaisiin lisätä korkeintaan taimivakka ja istutusputki. Ne ovat yleensä tosin lainattavissa taimien toimittajalta veloituksetta, eikä niitä tarvita joka vuosi. Raivaussahatyössä tiivistyvät metsänomistamisen parhaat puolet. Kroppa saa reipasta luontoliikuntaa, näet välittömästi oman työsi jäljen ja voit jopa kuvitella säästäväsi rahaa, koska työstä ei tarvitse maksaa ulkopuoliselle. Kolmen pienen lapsen isälle mukava bonus on ollut oma aika, josta ei tarvitse kokea mahdottoman huonoa omatuntoa. Työn hedelmäthän korjaa aikanaan jälkikasvu. Raivaussahaa kannattaa ulkoiluttaa ahkerasti. Kun on kiertänyt sahan kanssa jokaisen raivauksen tarpeessa olevan metsähehtaarinsa, tietää, mitä oikeasti omistaa. Metsätila hahmottuu selkeämmäksi, kun se Kasvua ja harvennustarvetta olisi, mutta kannattaako enää harventaa? Lumettomina ja roudattomina talvina tällaisessa kuusikossa tuskin vältytään juuristovaurioilta. Myös myrskytuhot arveluttavat, joten kuvion seuraava toimenpide on uudistushakkuu. Kuitupuun hankintahinta on niin alhainen, ettei se kannusta tarttumaan moottorisahaan. Järkevämmältä tuntuu käyttää liikenevä aika raivaussahan kahvoissa. 50 MAKASIINI 1 • 2016
on raivattu tarvittavin osin. Samalla puuston laadusta ja kasvusta, maapohjien rehevyydestä sekä hoitoja hakkuutarpeista syntyy uusi näkemys. Se on tärkeätä tulevia toimenpiteitä suunniteltaessa. 2 Valitse luotettava urakoitsija. Mikään ei estä metsänomistajaa ostamasta metsänhoitotai puunkorjuupalveluita suoraan urakoitsijalta. Olen teettänyt tilallamme penkkatiet, ojitukset sekä maanmuokkaukset tutuilla paikallisilla kaivinkoneurakoitsijoilla. Penkkatie helpottaa metsänhoitotöitä ja puunkorjuuta sekä selkeyttää palstan rakennetta. Talvella tie palvelee mainiona latupohjana. Vaikka tien kaivattaminen omaan metsään tuntui aluksi luonnonrauhan rikkomiselta, ei investointia ole tarvinnut jälkikäteen katua hetkeäkään. Jos sopii suoraan urakoitsijan kanssa työn toteuttamisen ajankohdasta ja taksoista, ei mukana ole turhia väliportaita tietokatkoksia tai katteita lisäämässä. Harvennusleimikoiden puunkorjuuseen kannattaa valita luotettava urakoitsija ja osaavat kuljettajat. Korjuupalvelu on usein mahdollista ostaa suoraan urakoitsijalta, jonka korjuujäljestä on todistetusti hyviä kokemuksia. Ensiharvennuksella kantorahatulosta kannattaa tinkiä paljonkin, jos voi olla varma siitä, että tukkikokoon järeytymään jäävät juuri oikeat rungot. Taitamattomat tekijät voivat tuhota kolmen vuosikymmenen metsänhoitotyön hetkessä. Metsänomistajalle tappiot realisoituvat vasta vuosikymmenten päästä. ”Kolmen pienen lapsen isälle mukava bonus on ollut oma aika, josta ei tarvitse kokea mahdottoman huonoa omatuntoa.” Omasta metsästä löytyy aina jotain uutta ja mielenkiintoista niin lapsille kuin aikuisille. 51 MAKASIINI 1 • 2016
3 Älä tunteile omassa metsässä. Ensimmäisen muistutuksen metsänomistamisen riskeistä antoi kesän 2010 Asta-myrsky. Syöksyvirtausten säestämä myräkkä tempaisi pihapiiristä nurin reilun hehtaarin laajuisen kuusikon. Muutamia vuosia aiemmin harvennuttu kuusikko oli parhaassa arvokasvussaan. Lisäksi myrsky repi useita pienempiä reikiä ympäri tilaa. Puut saatiin korjattua pystyja hankintakaupalla ripeästi. Metsävakuutus korvasi osan myrskyn aiheuttamista taloudellisista tappioista. Reilun neljänsadan kuution suunnittelemattoman puukaupan tulot käytettiin tilan ostoa varten otettujen lainojen lyhentämiseen. Yksittäisestä myräkästä olisi selvitty vähällä harmilla, mutta Astasta ongelmat vasta alkoivat. Vuoden 2010 jälkeen tilalle on osunut vuosittain pari myräkkää, jotka ovat kaataneet puita Asta-aukkojen reunamilta. Kun kerralla menee nurin 30–150 runkoa ympäri tilaa, ei puiden korjaaminen ole kannattavaa. Metsävakuutuksestakaan ei omavastuun jälkeen ole pienemmissä tuhoissa ollut juuri apua. Jollei kaarnakuoriaisista olisi jo havaintoja omastakin metsästä, olisi pienet puuerät viisainta jättää palstalle monimuotoisuutta lisäämään. Muutaman kuvion myrskyt ovat repineet lähes vajaatuottoisiksi. Näiden kohdalla edessä on joko toivoton viivytystaistelu tai uudistushakkuu. Yrityksen ja erehdyksen kautta voin suositella jälkimmäistä vaihtoehtoa. Tunteille ei pidä antaa sijaa metsätaloudessa, mikäli sitä haluaa harjoittaa järkevästi. 4 Laita ojat ja vesitalous kuntoon. Tuulituhot ovat lähes poikkeuksetta saaneet alkunsa märistä painanteista kivennäismaiden harvennetuissa kasvatusmetsissä. Metsäkanalintujen vuoksi vaalimani kosteat laikut ovat saaneet tuta kaivurin kouran. Riista ja luonto on huomioitu edelleen, mutta omilla alueillaan, jotka on jätetty kokonaan metsätalouden ulkopuolelle. Vesitaloudesta on pidettävä huolta kivennäismaillakin, mikäli kuviolla mieJo metsätilaa ostaessa kannattaa kiinnittää maastossa huomiota puuston laatuun. Väljennyshakkuun taloudellinen tulos voi olla heikko, jos lengot tyvet joudutaan katkomaan kuitukasaan. Vaikka maasto on kivinen, voi se myös kärsiä märkyydestä. Kosteat painanteet on syytä ojittaa, mikäli mielii välttyä toistuvilta tuulituhoilta. 52 MAKASIINI 1 • 2016
lii kasvattaa metsää. Savensekaisten moreenimaiden märkyys on yllättänyt. Puut kasvavat hyvin, mutta eivät pysy myrskytuulella pystyssä, kun latvusmassaa on karttunut riittävästi. Uusien ojien kaivaminen ja vanhojen kunnostaminen on järkevää harvennushakkuun yhteydessä. Ilmaston muuttuessa todennäköisyys sille, että myrsky iskee maan ollessa sula ja märkä, kasvanee entisestään. Puhtaiden kuusikoiden väljennyshakkuita aion myrskyja juuristovaurioriskin vuoksi kuitenkin välttää. Ilman lunta ja pakkasta ei ole takeita kunnon korjuujäljestä. Lahon ja tuulenkaatojen aiheuttamat tappiot nousevat nopeasti suuremmiksi kuin harvennuksesta saatava hyöty. Rehevillä mailla kertaalleen oikea-aikaisesti harvennetut istutuskuusikot ovat usein jo 50 vuoden iässä niin järeitä, että kannattaa harkita niiden uudistushakkuuta harvennuksen sijaan. Hakkuiden suunnittelussa ja leimikoiden rajauksessa on kokemuksen myötä ollut pakko siirtyä pienestä sipistelystä suuripiirteisempään kuviointiin. Haaveilun jatkuvasta kasvatuksesta olen unohtanut jo tyystin. 5 Kartoita hirvitilanne. Myrskyjen ohella harmia ovat aiheuttaneet hirvet. Omassa metsässä mikään ei nostata pulssia yhtä nopeasti kuin hirvien toistuvat tuhotyöt. Kun itse kylvetyistä siemenistä metriin mittaan kurottaneet männyntaimet napsitaan parempiin suihin, on vaikea ymmärtää, miksei omaa omaisuutta ole mahdollista puolustaa. Varttuneemmissa taimikoissa runkoja on katkottu joka talvi. Kuusi vuotta tilalla asuneena hätistelin hirvet taimikoista koirien avulla päivittäin, mutta tuhot ovat silti olleet merkittäviä. Motivaatio metsänhoitoon kärsii, kun taimikkoa hoitaessa huomaa, ettei kasvatuskelpoista havupuutaimikkoa jää jäljelle. 15 vuotta on valunut hukkaan. Saippuoista ja hirvinauhoista huolimatta tilani pinta-alasta noin 40 prosenttia on kärsinyt eriasteisista hirvituhoista vuosien mittaan. Varovaisesti arvioiden taloudelliset vahingot liikkuvat viisinumeroisissa summissa, kun huomioidaan tulevaisuudessa menetettävä tukkitili. Ylitiheä hirvikanta on metsätalouden pahin vitsaus pohjoisessa Keski-Suomessa. Istutus on järkevää tehdä itse ja mahdollisimman pian uudistushakkuun jälkeen. 53 MAKASIINI 1 • 2016
Jos olet ostamassa metsätilaa, kannattaa kartoittaa alueen hirvitilanne myös maastossa. Mikäli hirvien aiheuttamia tuhoja löytyy useammalta vuodelta merkittävässä määrin, voi runsaasti männyntaimikoita sisältävän tilan ostaminen olla järkevintä unohtaa. 6 Kuuntele ammattilaisia. Metsän sijaintikunnan alueella toimiviin metsäammattilaisiin kannattaa luoda luottamukselliset suhteet. Puukaupan tekeminen on mukavampaa, kun ostaja on tuttu ja luotettava. Puunhintaan suhteilla tuskin on merkitystä. Kokemuksesta tiedän ostajien maksavan puusta yleensä juuri niin paljon kuin osto-ohjeet antavat myöden. Sen sijaan luottamuksellisilla suhteilla voi olla merkitystä silloin, kun neuvotellaan korjuuaikatauluista, varastoinnista, ennakkomaksuista tai teiden korjaamisesta hakkuun jälkeen. Lähes kaikkien metsäalan toimijoiden tarjoamista maksuttomista tilakäynneistä kannattaa ottaa ilo irti. Kierros metsässä ammattilaisen kanssa antaa uusia näkökulmia kokeneellekin metsänomistajalle. Oman metsän hoitoja harvennustarpeille tulee nopeasti sokeaksi, joten ammattilaista kannattaa toisinaan uskoakin. Jos ammattilaisen mielestä koivujen poistamisella havupuutaimikon päältä on jo kiire, asia yleensä myös on näin. Viisi vuotta on taimikossa pitkä aika, sen voin kokemuksesta sanoa. 7 Et tule äkkirikastumaan. Käytä rahaa harkiten ja mieti mitä metsätaloudessasi tarvitset. Kuluneen kuuden vuoden aikana itselleni on muodostunut selvä käsitys metsätalouden kannattavuudesta. Jos ajatellaan metsätalouden harjoittamista pienehköllä, pääasiassa nuoria metsiä sisältävällä metsätilalla, on vastaus yksinkertainen – touhussa ei ole järjen häivääkään. Nykyisillä kuitupuun hinnoilla omatoiminen puunkorjuu ei kannata. Kun omalle työlle, korjuukalustolle ja sen ylläpidolle sekä puulle lasketaan hinta, ei tuntipalkkaa juuri jää. Jos viihtyy metsätöissä ja haluaa työllistää itsensä, kannattaa ennemmin harkita yrittäjämetsuriksi ryhtyOmassa metsässä pystykorva saa talvella keskittyä rauhassa myyräjahtiin. ”Pienten ja epäsäännöllisten tulojen vuoksi myös menot on pidettävä kurissa.” Tuulenkaatojen ja muiden pienten puuerien ajoon on löytynyt hyvä apu naapurimetsänomistajan traktorikalustosta. 54 MAKASIINI 1 • 2016
Ei sitä poiskaan antaisi OMASTA metsästä voi todeta samoin kuin jälkipolvesta: kasvatustyö tuntuu välillä ihan toivottomalle, mutta ei sitä enää poiskaan antaisi. Raivasin tätä juttua ideoidessani taimikkoa, josta omat lapset pääsevät myymään päätehakkuuleimikon eläkeiässään, ehkä 2080-luvulla. Sitä odotellessa iskän on viisainta keksiä vielä pitkään ja ahkerasti uusia juttuaiheita. SAMI KARPPINEN Talousmetsässä on monenlaista elämää, josta saa käsityksen vasta, kun asuu keskellä metsätilaa. Kesäkuussa 2012 lähimpänä naapurinamme asusti oravapoikue. mistä kuin harjoittaa metsätaloutta omassa metsässä. Metsurin 30 euron tuntiveloituksella tienaa varmasti paremmin kuin omassa metsässä urakoimalla. Istuttamalla ja raivaamalla itse voi säästää paljon rahaa, mutta kassavirtaa ne eivät metsätalouteen tuo. Jos kolmenkymmenen vuoden päästä ensiharvennuksesta saadaan pystykaupalla tuloja 500–800 euroa, on laskentakaavoja ymmärtämättömänkin helppo arvioida, että nykyhetkeen tuotuna ja tehtyyn työhön suhteutettuna summa on mitätön. Pienten ja epäsäännöllisten tulojen vuoksi myös menot on pidettävä kurissa. Mönkijä tai metsävarusteltu traktori voivat houkutella, mutta investoinnin järkevyyttä punnitessa kannattaa olla itselleen rehellinen. Kannattaa miettiä myös sitä, onko esimerkiksi metsäsuunnitelma pienehkölle tilalle välttämätön investointi, jos ammattilaisenkin saa metsään puhelinsoitolla. 8 Nauti virkistysmahdollisuuksista. Vaikka metsätalouden harjoittaminen ei tunnu taloudellisesti järkevältä, löytyy metsänomistamiselle muita perusteita. Metsä on ollut viime vuosina hyvä sijoituskohde. Tilojen kysyntä on kovaa, eivätkä hinnat ole pysyneet ainakaan täällä Keski-Suomessa linjassa metsätaloudellisten arvojen kanssa. Todennäköisesti tilastamme saisi tänä päivänä noin kolmanneksen korkeamman hinnan kuin ostaessamme sen vuonna 2009. Jos on valmis rahoittamaan tilan hankinnan muilla tuloilla ja pitää metsänhoidosta, on metsä hyvä vaihtoehto esimerkiksi osakesäästämiselle. Mielenrauhaa voi ammentaa siitä, että metsä säilyy käsin kosketeltavana ja kasvaa myös pörssiromahduksen hetkellä. Oman metsän ylivoimaisesti tärkeimpänä antina olen kokenut virkistyskäytön. Kun pystykorva ottaa syksyn ensimmäisen haukun teeripoikueesta omasta metsästä riistatiheikön reunalta, ei kokemusta voi rahassa mitata. Metsäluonnon ja eläimien havainnointiin ei kyllästy koskaan. Tutut sienija marjapaikat on hauskaa tarkistaa joka vuosi. Aina metsästä löytyy jotain uutta ja kiinnostavaa niin itselle kuin lapsille. n 55 MAKASIINI 1 • 2016
Myös teollisuuden toivoisi oivaltavan, että entistä avoimemmat tiedot parantavat puumarkkinoiden toimivuutta. Jos metsänomistajalla on oikea tieto puun tarpeesta, on puuta helpompi myydä oikeaan paikaan. Toisaalta sekin on hyvä tuoda julki, jos teollisuus ei halua tiedoillaan edistää markkinoiden kilpailullisuutta. Uutiseksi siitä ei kuitenkaan ole. käyttää ja millainen varantotilanne tehtailla on. Päivän tieto lopputuotemarkkinoista antaisi metsänomistajalle mahdollisuuden seurata tuotemarkkinoiden vaikutusta teollisuuden puusta maksukykyyn. S uomessa puumarkkinoita ei viime vuosien keskustelussa ole kutsuttu kilpailullisiksi. Etenkin kuitupuun ostajien pieni määrä asettaa markkinoiden kilpailullisuuden kehittämisen vaikeaksi. Suomen hallituksella on hyvä tavoite edistää markkinoiden toimivuutta ja metsävaratietojen käytettävyyttä. Nyt markkinoilla saatavissa oleva tieto ja kilpailullisuus voivat valitettavasti vinoutua entisestään. Päättäjien silmiä avaisi varmasti käynti metsän reunassa. Ensin metsään päin katsottaessa esitettäisiin kysymys: ”Millaista puumarkkinoita edistävää tietoa meillä on metsästä?” Lista olisi pitkä. Tämän jälkeen joukko kääntyisi kantapäillään, katsoisi kohti tehdasta ja lopputuotemarkkinoita. Kysymykseen – millaista ajantasaista tietoa metsänomistajalle on tarjolle teollisuudesta päin – olisi vähemmän vastauksia. Mitä täydellisempi kilpailu markkinoilla, sitä samankaltaisempi tieto ostajilla ja myyjillä on käytössään. Tällä hetkellä markkinainformaatio on kaikkea muuta kuin täydellistä ja heikommaksi näyttää menevän. N ykyinen hallituksemme on vasta taipaleensa alussa. Saatuaan metsänomistajan metsävaratietoja koskevat päätöksen toimeenpantaviksi, on mielenkiintoista nähdä, tarttuuko hallitus samanlaisella tarmolla myös teollisuuspään tietojen avoimuuden parantamiseen. T ieto on valtaa myös metsäsektorilla. Yleinen ajatus on, että metsänomistajan metsävaratietojen vapaa saatavuus pelastaisi teollisuuden puupulasta, metsäpalveluyrittäjät ahdingosta ja metsät passiivisilta omistajiltaan. Nykyään Metsäkeskuksen järjestelmissä olevia metsänomistajien omaisuustietoja luovutetaan alan toimijoille vain metsänomistajan luvalla. Lähiaikojen suunnitelmissa on vapauttaa niin kutsuttu hila-aineisto vapaammin saataville. Jos metsäalan toimija yhdistäisi tämän hila-aineiston metsänomistajatietoihin, tulisi siitä kertoa metsänomistajalle. Samalla metsänomistaja voisi kieltää aineistojen käytön. Aineistojen avaaminen on askel oikeaan suuntaan, kunhan vain metsänomistajan luottamusta ei vaaranneta. Metsäinen tieto on tarkkaa. Luonnonvarakeskuksen viikoittaisten puumarkkinatilastojen lisäksi metsäkeskus tekee metsänkäyttöilmoituksista yksityiskohtaisia ennusteita puun markkinoilletulosta. Metsä ja markkinoille tuleva puu tunnetaan lähes puun tarkkuudella. Siihen tieto loppuukin. Kannon päältä markkinoita päin katsottaessa näkyy vain musta aukko. L opputuotemarkkinoiden vientitilastot saadaan kuukausien viiveellä ja kotimaan markkinoista tieto on vielä heikompaa. Muutamia vuosia sitten lopetettiin teollisuuspuun varastotilastointi, eikä tietoa pystytai kaadetun puun varastoista ole missään. Samaan aikaan kun metsäomistajan tietoja avataan, ei teollisuustilastoihin kiinnitetä mitään huomiota. Tasapuolisuuden nimissä olisi tiedettävä, millaista puuta teollisuus Tasapuolisuutta tiedon avoimuuteen Samaan aikaan kun metsäomistajan tietoja avataan, ei teollisuustilastoihin kiinnitetä mitään huomiota. Kommentoi kolumnia www.metsalehti.fi/kolumnit. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC MARKO MÄKI-HAKOLA Kirjoittaja on MTK:n elinkeinojohtaja. KOLUMNI 56 MAKASIINI 1 • 2016 56 MAKASIINI 1 • 2016
TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT RAUNO TUOMAALA K uvapari pudasjärveläisestä metsämaisemasta kertoo puiden reippaasta kasvusta. Hyvin raivatusta taimikosta on kehittynyt mänty-koivusekametsä 14 vuodessa. ”Seuraavaksi on edessä harvennus, ehkä jo ensi kesänä”, metsänomistaja Rauno Tuomaala kertoo. Tuomaala on eläkkeellä oleva metsätalousinsinööri, ja hänellä on tarkat tiedot Metsälehteen lähettämiensä kuvien metsiköstä. Aikaisemman 15 kuution harvennuksen jäljiltä puustoa on nyt 95 kuutiota hehtaarilla. Puista noin kaksi kolmasosaa on mäntyjä ja yksi kolmasosa rauduskoivuja. Puut kasvavat korkealla mäellä. Nykyinen metsä sai lähtölaukauksen, kun mäeltä hakattiin 30 vuotta sitten vanha kuusi-koivusekametsä. Hakkuuta seuraavana vuonna aukko aurattiin ja vuonna 1988 siihen istutettiin männyntaimia. ”Voimakkaat metsänhoitotoimenpiteet, Tehokasta metsänhoitoa Ajallaan hoidettu taimikko venähti metsän mittoihin 14 vuodessa. kuten syväauraus, olivat silloin muotia”, Tuomaala muistelee. Lähinnä 1970ja 1980-luvuilla käytössä ollut syväauraus oli istutusta edeltävänä maanmuokkaustoimena raju. Sen tuomia syviä maanmuokkausjälkiä pidettiin jo aikanaan huonoina maiseman ja valumien kannalta. Tuomaalan mukaan kuvissa näkyvällä alueella syväauraus tuotti kuitenkin mäntyjen kasvun kannalta hyvän tuloksen. ”Auraus oli hyvä muokkausmenetelmä, koska alue oli kostea ja tarvitsi kuivatusta.” Rauduskoivua sekaan Tuomaala arvelee, että männylle istutettu mäki on joskus ollut kaskena, ruishalmeena. ”Siinä vaarassa ei ole kiven kiveä. Paikalla oli vatukko, mikä kuvastaa maapohjan hyvyyttä”, Tuomaala sanoo. Hänen mukaansa tuoreella kankaalla puuston kasvu on ollut nopeaa, hyvä jottei liian rouvia. Rehevän kasvualustan vuoksi mäntyjen on ollut hyvä kasvaa tiheässä, sillä tiheys vähentää oksikkuutta ja parantaa männyn laatua sahapuuna. Tuomaala kertoo, että osa männyntaimista kuoli istutuksen jälkeen, mutta rauduskoivua tuli tilalle. ”Koivut ovat syntyneet luontaisesti siemenistä ja paikanneet hyvin mäntytaimikon aukkokohtia.” Alue on ollut mielenkiintoinen, mutta työläs hoitaa. Tällä hetkellä uhkana ovat tykkylumen tuomat tuhot eli latvojen katkeamiset. Metsän nykytila on kuitenkin Tuomaalan mieleen. ”On pohdittu, että miten se noin äkkiä tuli se metsä. Nyt tuntuu, että metsänhoito kannattaa.” 2001 2015 Onko sinulla valokuvapareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys? Lähetä ne meille Metsälehteen. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki tai makasiini@metsalehti.fi. Liitä mukaan tiedot kuvien taustasta sekä yhteystietosi. Maksamme julkaistuista kuvista palkkion. Mäelle istutettu 13-vuotias taimikko PohjoisPohjanmaalla Pudasjärvellä. Sama tienmutka 14 vuotta myöhemmin: 27-vuotias, mäntyä ja rauduskoivua kasvava metsä odottaa harvennusta. Tulevissa harvennuksissa koivuja poistetaan enemmän kuin mäntyjä. ENNEN& NYT 57 MAKASIINI 1 • 2016
SUKSILLA LUMEN MAAHAN TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA LUHTA 58 MAKASIINI 1 • 2016
SUKSILLA LUMEN MAAHAN Tampattujen latu-urien ulkopuolella selviää vain omin eväin ja pitkillä metsäsuksilla. Syötteen kansallispuisto on nykyisin lounaisin paikka, josta löytyy vuodenvaihteeseen mennessä yllin kyllin lunta hiihtämiseen. Helmikuussa puiston vaarakuuset peittyvät satumaiseen kuorrutukseen, tykkyyn. 59 MAKASIINI 1 • 2016
I lmasto-oppineet kertovat hiilidioksidin kasvun lämmittävän Pohjolan talvia ja lisäävän niiden sateisuutta. Jos uppoutuu tilastojen käppyröihin, huomaa näin tapahtuneen jo muutamien vuosikymmenien ajan. Vaikka talvisateet lisääntyvät koko maassa, ilmiön seuraukset ovat etelässä ja pohjoisessa jyrkästi erilaisia. Eteläja lounaisrannikolla on yhä märempää ja koko talvi voi jäädä lumettomaksi. Tietyn rajan pohjoispuolella lumen määrä vain kasvaa. Tietenkin talvet ovat oikukkaita, joten veden ja lumen nollaraja heilahtelee milloin minnekin. Ja Suomessa kun ollaan, varmasti löytyy myös kansalaisia, jotka kaipaavat lunta. Tällä hetkellä Syötteen kansallispuistoa voi pitää lounaisimpana seutuna, jonne lumitalvi tulee viimeistään jouluna. Kansallispuisto perustettiin Pudasjärven, Taivalkosken ja Posion vaarametsiin vuosituhannen vaihtuessa. Sen rajoista tuli kurvaileva viiden palasen tilkkutäkki. Iso-Syötteen hiihtokeskuksen pohjoispuolelta suojelualue jatkuu vaihtelevana nauhana nelisen peninkulmaa pohjoiseen. Muutamissa Suomen kansallispuistoissa korostuu erämaisuus ja luonnon suojeleminen, toisissa taas matkailu, retkeily ja niitä edistävät rakennelmat. Syöte kuuluu ilmiselvästi jälkimmäisiin, vaikka maasto on aika yksitoikkoista vaarakuusikkoa. Lunta, tykkyä ja munkkikahvit Erikoisin piirre matkailussa on sen painottuminen talveen, sillä Syötteelle tullaan lumen vuoksi. Ensin tulevat aktiivija kilpahiihtäjät, kunnes tammikuun puoliväliin mennessä puistossa retkeilevien enemmistö vaihtuu tavallisiin jokamiessuksijoihin. Sen lisäksi, että lunta kertyy maahan milloin puoli, milloin puolitoista metriä, myös puut ovat valkoisia. Jos niitä tutkii tarkemmin, lumikerros on oksan alapinnalla melkein yhtä paksu kuin päälläkin. Kansallispuiston vaarat kuuluvat tykkyalueeseen. Lännestä tulevat ilmamassat jäähtyvät kohotessaan vaarojen rinnettä. Kosteus tiivistyy sumupilviksi ja tarttuu kuuramaisena kerroksena, melkein jäänä, kaikkeen ympäristöstä kohoavaan: mastoihin, rakennuksiin ja erityisesti havuTalven ensimmäiset lumet myötäilevät rinnesuon mättäitä ja rimpiä. Lumi on pehmeää ja upottavaa kuin pumpuli. puiden neulasiin. Korkeimmissa lakimetsissä puut näyttävät pulleilta lumiukoilta tai peikoilta. Pakkastalvina tykyn määrä kasvaa koko sydäntalven. Tänä vuonna ja muutamana muunakin talvena ajoittaiset vesisateet ovat putsanneet kuuset mustiksi. Silloinkin tykyn syntyminen alkaa uudelleen oitis, kun ilmat kääntyvät pakkaselle. Hienoin kuorrutus on melkein joka vuosi helmikuussa, jonka jälkeen auringon voima ylittää jäätymisen. Kansallispuiston suosituin hiihtoura luikertaa luontokeskuksesta Iso-Syötteen katveesta puiston sydämeen Ahmavaaralle, jossa odottaa autioja varaustupa. Koska Ahmatuvalle kuljetaan tasaista ylämäkeä, tykyn määrä lisääntyy ja metsä muuttuu kilometri kilometriltä satumaisemmaksi. Hiihtosesongin aikaan Ahmatuvalla pidetään valtakunnan ainoata erämaakahvilaa. Munkkikahvien ja kuuman mehun, rauhallisen liikunnan ja valkoisen lumimetsän Syötteen kansallispuisto 60 MAKASIINI 1 • 2016
Korkeimmissa lakimetsissä puut näyttävät pulleilta lumiukoilta tai peikoilta. yhdistelmä synnyttää joskus ruuhkaa tuvalle ja ladulle. ”Ahmatuvan ladulla sivakoi talven mittaan vähintään 20 000 hiihtäjää”, kertoo Metsähallituksen erikoissuunnittelija Veikko Virkkunen. Aloittelijoille ja huippukuntoisille Onko Syöte pelkkä matkailupuisto ja jääkö siellä tilaa perinteiselle reppuretkeilylle? Entä mahtuvatko arat luonnoneläimet hiihtäjien ja muun touhun keskelle? Yksi vastaus löytyy, jos yrittää tavalliset pikkusukset jalassa hiihtobaanan ulkopuolelle. Lumeen uppoaa niin syvälle kuin sitä riittää, joinain talvina kainaloita myöten. Virkkusen mukaan valmiit reitit kanavoiTykkylumi kuorruttaa oksia samalla tavoin yläja alapuolelta. Ahmatupa on autioja varaustupa ja hiihtosesongin aikaan myös valtakunnan ainoa erämaakahvila. Talven aikana sinne suihkii 20 000 kävijää. Metsonaaras, koppelo, ei tarvitse lunta tai tykkyä hakoessaan, mutta aterian jälkeen se voi sukeltaa suoraan lennosta pehmeään lumikuoppaan, kieppiin. vat kesät talvet likimain kaiken ihmisliikenteen. Puistossa kasvaa uhanalaisia kasveja ja siellä pesivät monet ihmistä karttavat linnut maaja merikotkasta pieneen sinipyrstöön. Paksua ja kuohkeaa lumivaippaa suosivat lajit, kuten metso, ovat silmiinpistävän runsaita. ”Vastakohtana toiselle suurelle suojelualueelle, Litokairalle, Syötteen rakenteita on mitoitettu keskivertokansalaisille tai esimerkiksi talviretkeilyn vasta-alkajille. Autiotupia tai muita majoitteita on noin viiden kilometrin välein.” Helmikuun toisena viikonloppuna kansallispuiston alueella yhdistyy perinteinen retkeily ja huippu-urheilu. Umpihankihiihdon maailmanmestaruuskisojen osallistujat yöpyvät tulilla metsässä ja hiihtävät kilpailuosuuden pitkillä metsäsuksilla laavut, makuupussit ja muut kamppeet repuissaan. 61 MAKASIINI 1 • 2016
N yt on aika palata normaaliin ruokavalioon joulukauden herkuttelun jälkeen. Jouluruoat ovat lihapitoisia ja kaloreitakin niissä on runsaasti. Kotimaiset luonnonkalat, sienet ja metsämarjat ovat sen sijaan kevyitä, edullisia ja terveellisiä raaka-aineita arkiruokiin. Näistä luonnon antimista saa loihdittua monenlaista tarjottavaa: keittoja, uuniruokia, leivonnaisia ja jälkiruokia. Arkiruoissa ei tarvitse turhan orjallisesti noudattaa ohjeita, vaan voit antaa ruokavaraston koostumuksen ja mielikuvituksen vaikuttaa ruokalistan suunnitteluun. Kun kaivat esiin keittiön kaappien sisällön, niin kuiva-ainekaapeista, jääkaapeista ja pakastimista löydät varmasti vaihtoehtoja, vaikka kaikkia resepteissä mainittuja aineita ei kotona olisikaan. Marjoja puuron kanssa Kalat, sienet ja marjat sopivat myös laihduttajan ruokavalioon, mikäli jouluna tuli muutama ylimääräinen kilo. Lisäksi saat niistä runsaasti vitamiineja ja hivenaineita, joiden saanti on matalimmillaan kevään korvilla. Luonnonkaloja syömällä turvaat D-vitamiinin ja omega-3-rasvahappojen saannin. Niitä saat varsinkin rasvaisesta kalasta, esimerkiksi silakasta. Suomalaisten omega-3-rasvahapoista noin viidennes on peräisin kalasta, joten sen osuutta voi lisätä. Kalaa suositellaan syötäväksi vähintään pari kertaa viikossa. Myös metsäsienet – varsinkin suppilovahvero, kantarelli ja rouskut – sisältävät jonkin verran D-vitamiineja. Koska sienissä on paljon vettä, niiden kaloripitoisuus on pieni. Metsämarjojen käyttöä kannattaa lisätä, sillä niissä on enemmän vitamiineja sekä kivennäisja hivenaineita kuin monissa tuontihedelmissä. Marjoissa on etenkin C-vitamiinia, jota otetaan talvella flunssaoireisiin. Pienikin määrä, 10 milligrammaa C-vitamiinia päivittäin, riittää estämään puutosoireet. Suositus on huomattavasti suurempi: aikuisilla 75 milligrammaa vuorokaudessa ja lapsilla iästä riippuen 20–40 milligrammaa vuorokaudessa. Suomalaisten keskimääräinen C-vitamiinin saanti on kuitenkin riittävä. Eniten C-vitamiinia saa ruusunmarjoista ja tyrnistä. Marjat ovat parhaimmillaan sellaisenaan aamupuuron kanssa syötynä, mutta niistä saa myös maukkaita jälkiruokia. TAKAISIN ARKEEN TEKSTI JA KUVAUSJÄRJESTELYT MARJA HARTOLA KUVAT MARIA GRÖNROOS JA SHUTTERSTOCK IMAGES Pyhien jälkeen maistuu terveellinen silakkapitsa ja vitamiinipitoinen marjavaahto. SILAKKAPITSA ELI FRUTTI DI MARE SUOMALAISITTAIN POHJA 1 pkt valmista ruisvoitaikinaa tai 1 dl vettä 1/3 pkt hiivaa 1/2 tl suolaa 2 rkl öljyä 1 dl ruisjauhoja noin 2 dl vehnäjauhoja Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen, lisää muut aineet ja alusta taikina tasaiseksi. Kauli siitä pyöreä levy ja laita se pellille tai vuokaan. Anna kohota peitettynä 20–30 minuuttia. TÄYTE 500 g silakkafileitä tai muuta kotimaista kalaa suolaa, pippuria 1 dl tomaattimurskaa pala purjoa 1 dl katkarapuja 1 dl metsäsieniä 3-4 tomaattia 150 g juustoraastetta oreganoa, tilliä Paloittele kalafileet ja mausta ne. Levitä tomaattimurska pitsapohjan päälle, levitä seuraavaksi kalafileet, viipaloitu purjo, katkaravut, sienet, tomaattiviipaleet, oregano, tilli ja viimeiseksi juustoraaste. Paista 225 asteessa noin puoli tuntia. Tarjoa punajuuri-omenaraasteen tai muun salaatin kera. TAPION PÖYTÄ 62 MAKASIINI 1 • 2016
METSÄMARJAVAAHTO 3 dl marjoja (mustikoita, puolukoita, vadelmia, tyrniä, lakkoja) 3 munanvalkuaista 3/4 dl hunajaa Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi, lisää hunaja vatkaten joukkoon ja lopuksi marjat. Vatkaa edelleen, kunnes vaahto on hyvin kuohkeaa. Laita vaahto maljoihin ja ripottele päälle muutama marja. Tarjoa heti. Jäljelle jääneet keltuaiset voit paistaa pannulla aamiaiseksi tai käyttää leivonnaisiin. Silakkapitsa on maukas ja terveellinen arkiruoka. Metsämarjoista tehdyssä vaahdossa maistuu kesä. 63 MAKASIINI 1 • 2016
J ärviruo’on korret törröttävät talvisin merentai järvenjään läpi tiheänä kullankeltaisena kasvustona. Talvisessa ruovikossa tuulenvire kahahtelee kaikkialla. Jos lähdet jäälle ruokojen sekaan kävelemään tai hiihtämään, kuulet oman liikkeesi ruo’on lehtien kahinana. Kansan suussa ruokoa kutsutaan usein kaislaksi tai kahilaaksi. Vaikka sana on tiettävästi lainattu meille germaanisista kielistä, voi hyvin kuvitella suomalaisten mieltävän sen kaislikon lehtien kahinaa kuvailevaksi sanaksi. Ääntä lähtee myös ruo’onpätkästä vuolluista pilleistä. Ne eivät kuitenkaan kahise vaan sorisevat tai värisevät. Solmujen välistä Heinäkasvien varsia kutsutaan korsiksi. Korret ovat muihin ruohovartisiin kasveihin verrattuna jäykkiä. Kova materiaali yhdistettynä onttoon putkimaiseen rakenteeseen tukevoittaa korren. Korsi on antanut heinäkasveille paljon käyttötarkoituksia. Etelämpänä bambunkorsista rakennetaan talojakin. Välimeren alueella kasvava jättiruoko taas sopii huilujen putkiksi, siitä vuollaan myös klarinetteihin ja saksofoneihin niihin äänen värisemällä antava osa, lehdykkä. Meillä pohjoisessa suurimmaksi kasvava heinäkasvi on järviruoko. Sen korsista syntyy vähällä vaivalla kansanomainen soitin, soropilli. Virossa järviruoko on nimeltään pilliroog , pilliruoko. Ruo’ossa on tasaisin välein solmukohtia. Niiden kohdalla korren putkimainen rakenne on tukossa. Ota soropilliin korresta suunnilleen yhden solmuvälin pituinen pätkä niin, että toiseen päähän jää solmukohta, mutta toinen pää jää avoimeksi. Vuole ruo’onpätkän solmupäähän lehdykkä, joka puhallettaessa alkaa väreillä ja siten aiheuttaa pillin äänen. Vuole lehdykkä puukolla tai muulla terällä irrottamalla osittain muutaman millin levyinen ja pari kolme senttiä pitkä osa korresta. Jätä lehdykän tyvi saranaksi, jonka avulla lehdykkä pysyy pillissä kiinni. Putkikasvikin käyvät Juuri lehdykkä yhdistää soropillin muihin ruokolehdykkäsoittimiin, kuten klarinetteihin ja Kaislasta soropilli Järviruoko on pillien teon kannalta talvella parhaimmillaan. Pienellä vuoleskelulla ruo’onpätkistä syntyy kaksi vanhaa kansansoitinta, soropilli ja nynnypilli. Kansan suussa järviruokoa kutsutaan usein kaislaksi. Kasvitieteellisesti kaisloilla kuitenkin tarkoitetaan eräitä sarakasveihin kuuluvia vesikasveja. Niiden varsi on täytteinen, eivätkä ne siksi kelpaa pillintekoon. TEKSTI JA KUVAT MARKUS TUORMAA KÄSIN TEHTY 64 MAKASIINI 1 • 2016
saksofoneihin. Niissä vain ruokolaji on toinen kuin kansanomaisen soropillin tekijällä. Koska soropillissä ääni muodostuu lehdykän väreilystä, se on särisevämpi kuin esimerkiksi pajupillissä, jonka kimakka ääni muodostuu terävän särmän halkaiseman ilmapatsaan väreilystä. Nimi soropilli kuvailee soittimen ääntä. Tavallisesti pillit kuitenkin nimettiin materiaalinsa kautta. Ruo’osta vuoltua soropilliä on kutsuttu myös ruokopilliksi, kaislapilliksi tai rytipilliksi. Kaisla ja ryti ovat järviruo’on kansanomaisia nimityksiä. Voit tehdä soropillin myös oljesta, jolloin sen nimi on olkipilli, korsipilli tai sänkipilli. Olkipillejä tehtiin etenkin elonkorjuun yhteydessä sirpeillä. Myös ohuen putkikasvin, eli kasvitieteellisesti ottaen sarjakukkaisten heimoon kuuluvan kasvin, varsi käy pillin tekoon. Silloin pillin nimi on putkipilli. Putkipilli on tehtävä kesällä tuoreesta kasvista, jotta materiaali on tarpeeksi joustavaa. Nynnynnyy Korren sisäpuolella on vaalea, ohut kalvo. Kuolleessa ruo’ossa kalvo on yleensä hiukan erillään korren sisäpinnasta, joten se jää varovasti vuoltaessa ehjäksi. Voit tehdä ruo’osta myös pillin, jossa lehdykän sijaan soi tämä kalvo. Katkaise ruo’onpätkästä solmukohdat kokonaan pois, jolloin se jää molemmista päistään avoimeksi. Paljasta kalvo pätkän keskivaiheilta vuolemalla kovaa osaa varovasti pois. Tällainen pilli värittää soittajan itsensä muodostamaa ääntä. Kun pilli suussa laulaa esimerJärviruoko kasvaa usein runsaina kasvustoina matalassa vedessä ja rannalla, sekä meriettä järvialueilla. Järviruo’on varret kuivuvat syksyllä ja jäävät talventörröttäjiksi. Ruo’on ontolla varrella on talvisin tärkeä tehtävä: sen läpi kulkee happea juuristoon jään alle. Pillintekijä hyödyntää kortta hiukan samaan tapaan kuin ruoko itse: sen läpi puhallettu ilma saa pillin soimaan. kiksi ”nynnynnyy” alkaa kalvo soida. Ilmeisesti tästä pilli onkin saanut nimekseen nynnypilli. Kalvoa olisi hyvä paljastaa mahdollisimman suuri alue. Siten paksummasta ruo’osta saa paremman nynnypillin kuin ohuemmasta. Merenrannan rehevänä kasvavat ruo’ot ovat sopivampaa materiaalia kuin karujen järvien yksittäiset ohueksi jäävät ruo’ot. Nynnypillin tekijät ovat huomanneet, että veden varassa ajelehtineessa ruo’ossa kalvo on valmiiksi irtaantunut paremmin. Kosteana kalvo on myös vahvempi kuin kuivana. Siksi pilli kannattaa vuolla jo ulkona ja mieluiten kostealla säällä. Sisällä kuivuneen ruo’on kalvo rikkoutuu helposti. Nynnypillin tulisi olla myös soitettaessa kostea. Kuivahtamaan päässen pillin voit kostuttaa vedellä. Kun nynnypilli suussa laulaa juuri oikealla tavalla, alkaa kalvo väristä ja pilli soi särisevällä äänellään. Ääntä lähtee myös ruo’onpätkästä vuolluista pilleistä. Ne eivät kuitenkaan kahise vaan sorisevat tai värisevät. NYNNYPILLI SOROPILLI 65 MAKASIINI 1 • 2016
1. RUO’OSSA on solmukohtia noin parinkymmenen sentin välein. Solmukohdissa ruo’on ontto sisätila on tukossa. Tee soropilli katkaisemalla yksi solmuväli niin, että toinen pää jää avoimeksi ja toiseen päähän jää solmukohta. Puukolla työskenneltäessä avoimeksi jäävä pää on helpointa katkaista hiukan viistosti. Ruo’on pintaa peittää usein lehti. Sen alta paljastetaan kiiltävä ja sileä pinta. Ruo’onpätkän sisäpuoli on hyvä puhdistaa liikuttamalla sisällä ohuempaa kortta edestakaisin. Piirroksen numerot viittaavat valokuvien numeroihin. 2. VUOLE solmupäähän pillin lehdykkä. Paina ensin puukon kärjellä noin kolmen sentin päästä solmukohdasta pieni poikittaisviilto. 3. LEIKKAA poikittaisviillosta lähtien lehdykän sivut solmukohtaa päin kahdella viillolla. 4. NOSTELE lehdykkää puukonkärjellä ylös ja alas, jotta se tulisi liikkuvammaksi. Voit myös hiukan ohentaa lehdykkää sen alapuolelta. 5. VOIT vielä vuolla pilliin muutaman sormiaukon, joilla pystyy muuttamaan äänenkorkeutta. Puhalla soropilliin lehdykkäpäästä. Soitettaessa lehdykkä on kokonaan suun sisällä. Nynnypilliä tehtäessä korren sisäpuolen kalvo paljastetaan vuolemalla korren kovaa ulkopintaa pois reilun kymmenen sentin matkalta ja noin puolet ympärysmitasta. 66 MAKASIINI 1 • 2016
KESKIVIIKKO 8.6. Finnairin lento 17.35 – 18.45 Helsingistä Prahaan. Matka jatkuu suomenkielisen oppaan johdolla Pilsenin kaupunkiin, missä majoitumme Courtyard by Marriott Pilsen -hotelliin. Illalla yhteinen päivällinen. TORSTAI 9.6. Aamiaisen jälkeen noin kello 7.30 bussikuljetus Saksan puolelle messutapahtumaan, joka pidetään metsässä lähellä Rodingin kaupunkia. Tapahtuman kotisivut löytyvät osoitteesta www. kwftagung.org/en/home.html. Messuihin voi tutustua joko omin päin tai oppaan kanssa kulkien. Illansuussa kuljetus takaisin hotellille. PERJANTAI 10.6. Aamiaisen jälkeen vierailemme paikallisen metsäyrittäjän luona. Käymme myös olutpanimolla, missä tutustumme oluen valmistukseen ja nautimme tšekkiläisen lounaan. Iltapäivällä on vapaata aikaa tutustua Pilsenin kaupunkiin. Yhteinen päätösillallinen. LAUANTAI 11.6. Aamiaisen jälkeen on kuljetus Prahan lentokentälle. Lento Helsinkiin lähtee kello 11.35. ja on perillä kello 14.40. Metsämessuille Saksaan! Ilmoittautuminen: Matkan järjestää Trio Travels Ltd Oy. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Päivi Lindgrén, puhelin 020 756 8615 tai sales@triotravels.? Lisätietoa matkasta löytyy sekä Metsälehden että Trio Travelsin sivuilta osoitteista www.metsalehti.? ja www.triotravels.? Matka maksaa jaetussa kahden hengen huoneessa majoittuvilta 1030 euroa / henkilö. Yhden hengen huoneen lisä on 130 euroa. Trio Travelsin palvelumaksu on 15 euroa henkilöltä. Hinta sisältää lennot, majoituksen, suomenkielisen oppaan palvelut, retket ja sisäänpääsymaksut sekä ohjelmassa mainitut ateriat. Hinta ei sisällä matkavakuutusta. MATKAOHJELMA Metsälehden lukijamatka 8.–11.6.2016 Metsälehden seuraavan lukijamatkan kohteena on maailman suurin messutapahtuma metsässä, KWF-Tagung. Se järjestetään kesäkuussa 2016 Baijerissa lähellä Tšekin rajaa. Messuille odotetaan yli 500 näytteilleasettajaa. 100 km SAKSA Berliini Praha TŠEKKI München Roding Pilsen MATKAN HINTA Matkanjohtajana toimii Metsälehden toimittaja Mikko Riikilä.
PALVELUKSEEN HALUTAAN PALVELUKSEEN HALUTAAN Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry on maanviljelijöiden, metsänomistajien ja maaseutuyrittäjien etujärjestö. MTK työllistää noin 90 maaseudun asiantuntijaa ja puolestapuhujaa. Toimintaamme voit tutustua tarkemmin osoitteessa www.mtk.fi Haemme MTK:n metsälinjalle Helsinkiin Asiantuntijaa kansainväliseen metsäedunvalvontaan Asiantuntijan tehtäviin kuuluu Euroopan unionin metsäpoliittisen päätöksenteon seuranta ja siihen liittyvä edunvalvontatyö yhteistyössä kotimaisten sidosryhmien sekä eurooppalaisten metsänomistajaja tuottajajärjestöjen kanssa. Lisäksi asiantuntija osallistuu globaaliin metsäpolitiikan seurantaan ja metsäedunvalvontaan yhteistyössä muiden kansainvälisten metsänomistajajärjestöjen kanssa. Pohjoismainen metsänomistajajärjestöjen yhteistyö on merkittävä osa asiantuntijan toimenkuvaa. Arvostamme erityisesti: Soveltuvaa korkeakoulututkintoa Vahvaa kansainvälisen metsätalouden ja -politiikan sekä EU-päätöksenteon tuntemusta Matkustusvalmiutta ja valmiutta työskennellä kansainvälisissä tiimeissä Hyviä vuorovaikutus-, yhteistyöja verkostoitumistaitoja Erinomaista suomen-, ruotsinja englanninkielen kirjallista ja suullista taitoa. Muu kielitaito katsotaan eduksi. Tarjoamme: Mahdollisuuden kehittyä kansainvälisen metsäpolitiikan asiantuntijana Näköalapaikan EU:n metsäpoliittiseen päätöksentekoon ja siihen vaikuttamiseen Sitoutuneen ja innovatiivisen tiimin tuen Kilpailukykyiset henkilöstöedut Lisätietoja tehtävästä antaa metsäjohtaja Juha Hakkarainen puh. 0400 870 867. Täytä sähköinen hakemus 24.1. mennessä osoitteessa www.mtk.fi/rekry MTK 2x180_93,5mm 7.1.2016 11.45 Sivu 1 KANTA-HÄME Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme toimii Hattulan, Hausjärven, Hämeenlinnan, Janakkalan, Kuhmoisten, Lopen ja Riihimäen alueilla. Yhdistyksellä on n. 5 000 jäsentä, jotka omistavat metsämaata n. 170 000 ha. Palveluksessa on 25 toimihenkilöä ja 20 metsätyöntekijää. Asiakkuusja metsäpäällikkö Kyseessä on uusi toimi ja toistaiseksi jatkuva työsuhde. Toimipaikka on Hämeenlinnassa. Pääasiallisia tehtäviä ovat asiakasyhteistyön kehittäminen ja laajentaminen, johdon strategisten linjausten toimeenpano ja seuranta, puunvälitystoiminnan koordinointitehtävät ja asia kaspalvelutehtäviä. Päällikkö toimii osittain myös esimiestehtävässä. Valittavalta henkilöltä edellytetään tavoitteellista, suunnitelmallista ja tuloshakuista toimintatapaa. Henkilöllä tulee olla kokemusta esimiestehtävistä ja näyttöä tulostavoitteellisten tehtävien menestyksellisestä hoidosta. Edellytetään yksityismetsätalouden, puunkorjuun ja metsänhoidon tuntemusta. Työkokemus metsänhoitoyhdistyksessä tai metsäyhtiössä katsotaan eduksi. Tehtävä edellyttää korkeakoulututkintoa. Palkkaus ja aloitus sopimuksen mukaan. Hakemukset (ml. palkkatoive ja ansioluettelo) 31.1.2016 mennessä sähköpostitse rekry.kantahame@ mhy.fi. Lisätietoja tehtävästä antaa pj. Juha Kartano 25.-27.1. 2016 p. 050 557 6740. Metsänomistajat MHY Kanta-häme 2x120 Makasiini_Makasiini 14.1.2016 10.17 Sivu 1 PILKKEITA MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli? Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten? Lähetä vastauksesi postikortilla osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Voit vastata kyselyyn myös Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti.fi. Linkki kyselyyn löytyy etusivun oikean laidan vihreästä Metsälehti-osiosta. Klikkaa lausetta Vastaa kyselyyn. Kaikki 10. helmikuuta mennessä tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Palkinnoiksi arvomme kolme tiivistä tietopakettia, joka sisältää kirjat Suomen puut ja pensaat sekä Metsätuhot. Yhden kirjapaketin arvo on 84 euroa. Mistä pidit? VIIME numeron artikkeleista eniten keräsi ääniä puun poltosta kertonut juttu ”Hankala polttoaine”. Palkinnoksi arvotun lakanapaketin voitti Kirsti Virkkunen. Palkinnoksi arvotaan Metsätuhot ja Suomen puut ja pensaat -kirjat. 68 MAKASIINI 1 • 2016
M e t s ä a la n a m m a t t ila in e n p u u n h a n k in n a n m o n ip u o lis iin t e h t ä v iin . Mak e the most of Metsä F orest M e t sä F o r e st o n m a r k k i n a j o h t a j a p u u k a u p a ssa j a m e t sä e n e r g i a ssa S u o m e ssa . S e v a st a a M e t sä G r o u p i n p u u n h a n k i n n a st a j a t a r j o a a e m o y h t i ö M e t sä l i i t t o O su u sk u n n a n o m i st a j a j ä se n i l l e k a t t a v a t p u u k a u p a n se k ä m e t sä n j a l u o n n o n h o i d o n p a l v e l u t . M e t sä l i i t t o O su u sk u n t a a n k u u l u u n o i n 1 2 2 m e t sä n o m i st a j a a , j o t k a o m i st a v a t y h t e e n sä l ä h e s p u o l e t S u o m e n y k si t y i sm e t si st ä . H a e m m e n y t m e t sä a si a n t u n t i j a a v a st a a m a a n p u u k a u p p a j a m e t sä p a l v e l u i d e n m y y n n i st ä S e i n ä j o e n h a n k i n t a p i i r i l l e t o i m i a l u e e n a K u r i k k a ( v a n h a J u r v a n k u n t a ) se k ä T u r u n h a n k i n t a p i i r i l l e t o i m i a l u e e n a S u o m u sj ä r v i K i i k a l a . S e i n ä j o e n h a n k i n t a p i i r i n t e h t ä v ä o n m ä ä r ä a i k a i n e n v u o r o t t e l u v a p a a si j a i su u s a j a l l a 1 4 . 3 . 2 1 6 – 3 1 . 3 . 2 1 7 . E dellytämme: E d e l l y t ä m m e h a k i j o i l t a t e h t ä v ä ä n so v e l t u v a a k o u l u t u st a , h y v i ä v u o r o v a i k u t u st a i t o j a se k ä k y k y ä i t se n ä i se e n j a t u l o k se l l i se e n t y ö h ö n . A r v o st a m m e so v e l t u v a a a l a n o sa a m i st a j a a k t i i v i st a m a r k k i n o i n t i j a p a l v e l u h e n k i sy y t t ä . A i e m p i k o k e m u s v a st a a v i st a t e h t ä v i st ä k a t so t a a n e d u k si . L i s ä t i e d o t j a h a k u 3 1 . 1 . 2 1 6 m e n n e s s ä o s o i t t e e s s a : metsagroup . com M e t s ä G r o u p o n v a s t u u l l i n e n m e t s ä t e o l l i s u u s k o n s e r n i . S e n l i i k e t o i m i n t a a l u e e t o v a t M e t s ä T i s s u e , M e t s ä B o a r d , M e t s ä F i b r e , M e t s ä W o o d s e k ä M e t s ä F o r e s t. V u o d e n 2 1 4 l i i k e v a i h t o o l i 5 m i l j a r d i a e u r o a j a h e n k i l ö s t ö ä n o i n 1 5 . K o n s e r n i l l a o n t o i m i n t a a n o i n 3 m a a s s a . PALVELUKSEEN HALUTAAN APURAHA MYYDÄÄN Metsänjalostussäätiö jakaa avustuksia metsäpuiden jalostusta edistävään tutkimusja kehittämistyöhön sekä alan tiedotukseen ja koulutukseen. Haettavaksi esitetään suuruusluokaltaan 500–3000 € apurahoja. Vapaamuotoiset anomukset pyydetään toimittamaan 22.2.2016 mennessä sähköpostilla osoitteeseen apurahat@metsanjalostussaatio.fi 1 www.nettikone.com/mtkonejatarvike MT-KONE ja TARVIKE Kauhava puh. 0400 343 930 Valuma-altaalliset polttoainesäiliöt varastointiin/luvallisiin maantiekuljetuksiin Luonnonvarakeskuksen tilastot sähköisiin kuosiin Luonnonvarakeskus on julkaissut tilastopalvelujen ensimmäinen e-vuosikirjansa, johon on koottu tilastotiedot maataloudesta, metsäalalta sekä kalaja riistataloudesta. Verkossa olevan vuosikirjan lähtökohtana on ollut tilastotuotannon digitalisointi ja avoin saatavuus. Uuden sarjan aloittavassa e-vuosikirjassa kuvataan muun muassa maatalouden rakenteeseen ja tuotantoon, metsävaroihin ja puukauppaan sekä kalastukseen ja vesiviljelyyn liittyviä tilastoja. Aikasarjoja on saatavilla jopa 1920-luvulta saakka. Luken tilastojohtajan Johanna Laiho-Kauranteen mukaan muutos entiseen on suuri. ”Luken syntymisen myötä kolme ruokaja luonnonvaratilastojen sektoria yhdistyi ja esittäytyy nyt ensi kertaa yhteisessä, verkossa ilmestyvässä vuosijulkaisussa. Tämä korvaa aiemmat erilliset painetut vuosikirjat”, hän kertoo. Metsänhoitoyhdistykset Lakeus ja Ilmajoki yhteen Eteläpohjanmaalaiset metsänhoitoyhdistykset Lakeus ja Ilmajoki yhdistyvät ensi vuoden alussa. Yhdistys jatkaa nimellä Lakeus, ja sen toimialueeseen kuuluvat jatkossa Ilmajoki, Jalasjärvi, Jurva, Kauhajoki ja Teuva. Toimistot löytyvät jatkossakin jokaiselta paikkakunnalta. Jäseninä yhdistyksellä on 5 400 metsänomistajaa, jotka omistavat 162 000 hehtaaria metsää. Lyhyesti MAKASIINI 1 • 2016 69
Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka IBAN-tilinumero BIC-koodi MAKASIINI RISTIKKO 70 MAKASIINI 1 • 2016
60 VUOTTA 27.1. Ulla-Maija Helin, Suomen metsäkeskuksen asiakasneuvoja, Rovaniemi (tunturissa) 7.2. Pekka Heinonen, Otso Metsäpalvelut, myyntipäällikkö, Lautiosaari (matkoilla) 50 VUOTTA 28.1. Harri Aaltonen, suunnittelupäällikkö, metsätalousinsinööri, Jämsä (matkoilla) 31.1. Kari Väärälä, Metsänhoitoyhdistys Länsi-Pohjan valtuuston jäsen, Simo 3.2. Jari Yli-Talonen, Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen johtaja, Sysmä (kakkukahvit Sysmän Teatteritalolla 5.2.2016 klo 12–17, ilmoittautumiset 03 855 4300) 7.2. Juhani Järvistö, Otso Metsäpalvelut, metsäpalveluesimies, Seinäjoki (matkoilla) Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja Suomen metsäkeskuksesta. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiek. 21 B, 00100 Helsinki. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi MERKKIPÄIVÄT Metsäliitto Osuuskunta Metsä Groupin emoyrityksen Metsäliitto Osuuskunnan hallitus on valinnut metsänhoitaja, metsäneuvos Martti Asunnan jatkamaan hallituksen puheenjohtajana. Hän on ollut hallituksen jäsen vuodesta 2005 ja hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2008. Hallituksen varapuheenjohtajana toimii Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan. NIMITYKSET Tämän Makasiinin sokkokrypton vastausten tulee olla perillä 4.2. mennessä osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Laita kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 1”. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. MAKASIINIKRYPTO 1 Soidinkuja 4 Tunnus 5011305,Info:00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden ??/?? 2016 alkaen (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 124 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 138 euroa / 12 kk Metsälehti Mobiili älylaitteille printtikeston ohessa 10 €/ kk kesto Metsälehti Mobiili älylaitteille kestotilauksena 87 € / 12 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 68 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 73 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 38 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10?%. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315?49?840. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteenmuutos ??/?? 2016 ??/?? 2016 Metsäkustannus maksaa postimaksun Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 VASTAUSLÄHETYS + Lehden saajan osoite Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot SUKUNIMI ETUNIMI SUKUNIMI ETUNIMI LÄHIOSOITE LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PÄIVÄYS ??ALLEKIRJOITUS?????????PUHELIN ASIAKASNUMERONI LEHDEN OSOITELIPUKKEESTA Palkinnot Makasiinikryptosta 8 on arvottu seuraaville kolmelle: Eero Kivistö, Lahti, Erkki Mustonen, Hattuvaara ja Jorma Rauhala, Valkeala. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Makasiinikrypto 8, oikea ratkaisu Bioenergia ry Bioenergia ry:n hallitus on valinnut Bioenergia ry:n uudeksi toimitusjohtajaksi tekniikan tohtori Harri Laurikan (45). Laurikka on työskennellyt ympäristöministeriössä vuodesta 2007 ja on toiminut Suomen pääneuvottelijana kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa.
PILKKEITA TEKSTI SEPPO VUOKKO KUVA JORMA PEIPONEN OLUTTEOLLISUUS käyttää runsaasti humalaa mausteena, ja Keski-Euroopassa on laajoja humalaviljelmiä. Aikaisemmin humala oli Suomessakin tärkeä viljelykasvi, jonka viljely oli ajoittain jopa pakollista. Nykyisin sitä kasvatetaan meillä useimmiten koristeeksi. Mausteena käytetään emiyksilöistä saatavia käpyjä. Maku on voimakkaampi, jos siemenet eivät ole hedelmöittyneet. Niinpä viljelmillä oli pelkästään emikasveja ja hedekasvit pyrittiin hävittämään lähimaastostakin, jottei häiritsevää siitepölyä lentäisi viljelmälle. Alun perin humala ei ollut niinkään mauste, vaan sitä käytettiin oluessa parantamaan sen säilyvyyttä. Humalan kitkerät aineet eivät juurikaan tapa bakteereja, mutta estävät niiden lisääntymisen. Kun olut humaloitiin vahvasti ja sen alkoholipitoisuutta nostettiin lisäämällä käymisen aikana sokeria, saatiin aikaan pitkääkin kuljetusta kestäviä oluita. Kun opittiin pastörointi, voitiin miedompiakin oluita varastoida, mutta vahvat oluet olivat jo saaneet ystäviä ja säilyivät markkinoilla. Luonnossa humala on lehtokasvi, joka kiipeilee puiden varassa kohti valoa. Se on melko yleinen merenrantojen tervaleppälehdoissa, niissä on yleisesti sekä hedeettä emiyksilöitä. Sisämaassa moni humalaesiintymä on saanut alkunsa viljelystä. Joko se on alkuperäisellä viljelypaikallaan ammoin raunioituneen torpan sijalla, tai juurakonkappaleita on kulkeutunut muun roskan mukana läheiseen lehtoon, johon humala on kotiutunut. Näissä tapauksissa paikalla on tietenkin vain emiyksilöitä ja humala lisääntyy ainoastaan kasvullisesti. Humala metsässä YMPÄRISTÖMINISTERIÖ esittää Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi uutta kansallispuistoa Suomussalmen Hossaan. Hossan retkeilyalueen lisäksi noin 11 000 hehtaarin suuruiseen kansallispuistoon kuuluvat Moilasenvaara ja Kuusamon Julma-Ölkky. Uuden kansallispuiston perustaminen juhlavuonna oli kirjattu jo hallituksen kärkihankkeisiin. Toinen loppusuoran vaihtoehto puistoksi oli Porkkalan rannikkoalue, jonne perustetaan luonnonsuojelualue. Puistovalinta osui Hossaan muun muassa sen vuoksi, että Suomussalmella esitettiin ensimmäiset vaatimukset Suomen itsenäistymisestä vuonna 1917, kertoo maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (keskusta). Uuden kansallispuiston vaikuttavimpia nähtävyyksiä ovat Julma-Ölkyn kanjonijärvi ja Värikallion kivikautiset kalliomaalaukset. Alueen metsä vaihtelee harjuilla kasvavista männiköistä hämyisiin aarnimetsiin. Metsähallitukselle Hossan alueen muuttuminen kansallispuistoksi merkitsee noin 200 000 euron menetystä vuotuisissa hakkuutuloissa. Hossasta uusi kansallispuisto Julma-Ölkyn jylhä kanjonijärvi Kuusamossa on osa uutta kansallispuistoa. Alkuperäiset humalaesiintymät tunnistaa hedekasvien läsnäolosta. Tätä Juha Suominen käytti perusteena, kun hän 1980-luvulla kartoitti “villin humalan” levinneisyyden Suomessa. Sisämaassa monet lehtoesiintymät ovat reliktejä ajoilta, jolloin lehto oli merenrannalla. Humalalehtoja on korkeimman muinaisrannan alapuolisilla paikoilla aina Lapin läänin eteläosiin saakka. Jos humalakasvustossa on hedeyksilöitä, kasvi on alkuperäinen eikä jäänne vanhasta viljelystä. M A RI LI M N EL L 72 MAKASIINI 1 • 2016
VINKIT OSTAJALLE JA MYYJÄLLE Metsätilakaupat LUONNONHOITOKOULU: Millainen puu käy säästöpuuksi? Ensi numerossa METSÄLEHTI MAKASIINI 2/16 ILMESTYY 3.3. SEURAAVA METSÄLEHTI ILMESTYY 4.2. SH U TT ER ST O CK IM AG ES METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 Telefax 09 315?49?879 E-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?802 040 516 4000 AD Anna Back p. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?803 Eero Sala p. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä 0400 818 078 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 315?49?805 0400 973457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. 09 315?49?870 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä pl 39 40101 Jyväskylä p. 09 315?49?845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. 09 315?49?873 050 389 0590 Markkinointipäällikkö Kimmo Hakola p. 09 315?49?841 0400 913 822 Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. 09 315?49?849 040 723?1613 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 09 315?49?847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. 09 315?49?848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Asiakaspalvelusihteeri Helena Alatalo p. 09 315?49?842 Katja Raninen (perhevapaalla) Palvelupäällikkö Mari Lindström p. 09 315 49844 Metsätaloudellinen ammatti lehti, Metsätalouden kehittä miskeskus Tapion julkaisu 84. vuosikerta, perustettu 1933. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 03550893 Makasiinin levikki: 32 695 (lt/14) Painopaikka Paperit Forssa Print 2016 Gprint 170 g Novapress Silk 80 g PEFC/02-31-162 73 MAKASIINI 1 • 2016
TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI ’”KUN kymmenisen vuotta sitten ryhdyin suunnittelemaan ensimmäistä Tunto-sarjan valaisinta, ei puuta juurikaan käytetty valaisimissa. Varjostin tai jokin muu valaisimen osa saattoi olla puuta, mutta ei koko valaisin. Tunto-valaisinsarjaan kuuluu sekä taivutetusta vanerista että kokopuusta tehtyjä valaisimia. Halusin yhdistää kaksi ääripäätä, puun ja elektroniikan. Valaisimissa käytetään led-valoteknologiaa, jonka ansiosta kaikki tarvittava tekniikka saadaan piiloon valaisimen sisään. Monissa malleissa on myös latauspiste mobiililaitteelle. Tunto-valaisimia valmistetaan koivusta, saarnesta, tammesta ja pähkinäpuusta. Suosikkini on saarni. Siinä on kaunis kuvio ja sitä on hyvä työstää. Valaisimissa käytetty koivu tulee Suomesta, muut puulajit Pohjois-Amerikasta. Valaisimet valmistetaan tällä hetkellä Järvenpäässä sijaitsevalla verstaalla. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa osa työstä teetetään alihankkijoilla. Materiaalin valinnan ja valaisimien viimeistelyn haluan kuitenkin pitää omissa käsissä. Koulutukseltani olen artesaanipuuseppä ja muotoilija. Työurani aikana olen työskennellyt niin metallin, lasin, muovin kuin puunkin kanssa. Kun osaa tehdä käsillään, pitää vain ymmärtää eri materiaalien ominaisuudet. Esimerkiksi vanerista taivutettujen valaisimien valmistuksessa käytetyn muotopuristetekniikan otin muovipuolelta. Puu on käyttämistäni materiaaleista ehkä vaativin. Se on elävä materiaali, joten se reagoi niin kosteuden kuin vuodenaikojenkin vaihteluun. Tunto-valaisimia valmistetaan vuodessa joitain tuhansia. Yksi valaisin maksaa 500–1 000 euroa. Valaisimista kymmenisen prosenttia jää Suomeen, eniten kysyntää on Belgiassa, Alankomaissa ja Luxemburgissa. Suunnittelemani valaisimet eivät ole tähän asti olleet kovin tunnettuja Suomessa, joten en osannut odottaa saavani muotoilun valtionpalkintoa. Se oli huikeaa.” KOKO LAMPPU PUUSTA Muotoilun valtionpalkinnon viime vuonna saanut Mikko Kärkkäinen yhdistää valaisimissaan puun ja elektroniikan. TUOTE JA TEKIJÄ Mikko Kärkkäisen käsissään pitelemä Swan-kattovalaisin on tällä hetkellä Tunto-valaisinsarjan myydyin valaisin. Swanpöytävalaisin on valmistettu taivutetusta vanerista. 74 MAKASIINI 1 • 2016
Metsälehden tilaaminen kannattaa aina. Saat paljon rahan arvoisia vinkkejä ja metsäsi tuottaa paremmin. Metsälehden kestotilaaminen kannattaa aivan erityisesti, koska kaiken hyvän päälle saat vielä paljon rahanarvoisia etuja. Kaikki taatusti mukavan metsäisiä ja hyödyllisiä. Olipa kyseessä sitten kirjojen alennukset, lukijamatkat, tapahtumaliput tai lahjatilaukset, ne on aina mietitty juuri sinulle. Koska kestotilaajillemme haluamme tarjota aina pikkuisen enemmän, pikkuisen parempaa. Käy rohkeasti etuilemaan! Osallistut automaattisesti kaikkiin tilaaja-arvontoihin. Arvomme tänä vuonna seitsemän kappaletta iPad Air -tabletteja. Voit tilata Metsälehden sisältäen Makasiinit -25% ja Metsälehti Makasiinin -50% alennuksella ystävällesi. Kestotilaajan Kaupan tarjoukset erikoishinnoin Metsälehti Makasiineissa. Maksuton lukuoikeus Metsälehden ja Metsälehti Makasiinin näköislehteen verkkosivuilla. Metsälehti Mobiili printtilehden kestotilaajille 10 eurolla/vuosi (Norm. 87 euroa.) Erityisetuja yhteistyökumppaneiden järjestämissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Tilauksesi jatkuu automaattisesti niin kauan kuin itse haluat. Kuulut parhaimpien ja arvostetuimpien etuasiakkaiden joukkoon. Muistathan, että tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa arvonlisäveroineen. Klikkaa ja tilaa: www.metsalehti.fi Tai soita: 09 315 49 840 Kestotilaajan edut: Tämän lehden mukana postitetaan kaikille printti lehden kesto tilaajille Metsäverokirja 2016. Kestotilaaja, ole hyvä! Vaihda kestoon!
www.stihl.? MUISTA MYÖS! YMPÄR ISTÖYS TÄVÄLL ISET POLTTO AINEET VALMII T KÄYTET TÄVÄKS I 2-TAHT IJA 4-TAHT IMOOTT OREISS A YÖ M M M M M M M Tarjoukset voimassa 14.2.2016 asti. M M M M M MS S S S S S222222111111111111 --M M M M M MS S S S S S 222222333333111111 --M M M M M MS S S S S S 222222555555111111 tttttteeeeeh h h h h ho o o o okkkkkkaaaaasssss m m m m mo o o o oo o o o otttttttttttto o o o orrrrriiiiiisssssaaaaah h h h h haaaaap p p p p p p peeeeerrrrrh h h h h heeeee::::: ••••• E E E E E E E Errrrrriiiiiiiin n n n n no o o o o om m m m m maaaaaaiiiiiiiin n n n n neeeeeen n n n n n ttttttteeeeeeh h h h h h h ho o o o o o---p p p p p paaaaaaiiiiiiiin n n n n no o o o o ossssssu u u u u uh h h h h h h hd d d d d d d deeeeee ••••• A A A A A A A Allllllllh h h h h h h haaaaaaiiiiiiiisssssseeeeeem m m m m mp p p p p piiiiiiii kkkkkkkku u u u u uu u u u u utttttttiiiiiiiio o o o o otttttttiiiiiiiillllllllaaaaaavvvvvvu u u u u uu u u u u ussssss 111,,777 kW kW kW /// 222 33 ,3 , h h hvvv 444,,333 kg kg kg g g te te te terä rä rä räle le le levy vy vy vyyy 33335555 cm cm cm cm -S S S Sh h h h. 444419 19 19 19 000 ,0 , 0000 €€€€ 222,,000 kW kW kW /// 222 77 ,7 , h h hvvv 444,,888 kg kg kg g g te te te terä rä rä räle le le levy vy vy vyyy 33335555 cm cm cm cm -S S S Sh h h h. 444469 69 69 69 000 ,0 , 0000 €€€€ 222,,222 kW kW kW /// 333 00 ,0 , h h hvvv 444,,888 kg kg kg g g te te te terä rä rä räle le le levy vy vy vyyy 33335555 cm cm cm cm -S S S Sh h h h. 555529 29 29 29 000 ,00000 €€€€ KAMPA NJA 399,••• T T T Taaaallllo o o ou u u ud d d deeeelllllllliiiin n n neeeen n n n jjjjjjaaaa yyyyyym m m mp p p p p päääärrrriiiissssttttö ö ö öyyyyyyssssttttäääävvvväääälllllllliiiin n n neeeen n n n S S S ST T T TIIIIH H H HLLLL 2222--M M M MIIIIX X X X m m m mo o o oo o o otttttttto o o orrrriiii ••• O O O Ossssaaaa m m m maaaalllllllleeeeiiiissssttttaaaa ssssaaaaaaaattttaaaavvvvaaaan n n naaaa m m m myyyyyö ö ö össss E E E Errrrg g g g go o o oS S S Sttttaaaarrrrtttt --kkkkeeeevvvvyyyyyttttkkkkääääyyyyyn n n nn n n niiiissssttttyyyyykkkksssseeeellllllllääää KULTAINEN KOLMIKKO STIHLILTÄ! Metsalehti_Makasiini_2016_01_21.indd 1 30.12.2015 10:48:50