• METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 18. TAMMIKUUTA 2018 • NRO 1 • PERUSTETTU 1933 • WWW.METSÄLEHTI.FI UUTISET Hirsi yleistynyt omakotitaloissa ›› 2–3 Hirvisaaliit kasvu-uralla ›› 3 Lumituhoja ja routakatoa ›› 6 Onnettomat korjuukelit ›› 12–13 METSÄSTÄ Täällä jatkuva kasvatus onnistuu ›› 14–15 Insinööriopinnoista metsää hoitamaan ›› 18–19 Lumituhoja on vaikea torjua ›› 20 Uutuus-Huskussa on tehoa enemmän kuin on tarpeen ›› 22 PILKKEITÄ Ahma jakaa mielipiteet ›› 24 Sieni tekee tuulelle pesän ›› 25 Raaka-Arska suojaa Kalifornian metsiä ›› 30 Tavoitellusta 15 miljoonan kuution hakkuukasvusta puolet on jo saavutettu. Miten käy lopun kanssa? Sivut 9–11 Puolet kasassa VUOTTA H an nu H ut tu
• 18.1.2018 / AJASSA 2 LYHYET UUTISET MIKKO HÄYRYNEN, teksti JOHANNA KOKKOLA, kuva R akentamisen painopiste on siirtynyt pientaloista kerrostaloihin, mutta hirsirakentaminen on selvinnyt rakennemuutoksesta kuivin jaloin. ”Määrät ovat pysyneet entisellään, ja hirren osuus omakotirakentamisessa on noussut viidennekseen”, Hirsitaloteollisuus ry:n asiamies Seppo Romppainen sanoo. ”Nyt on nähtävissä myös määrien kasvua sekä kotimaassa että viennissä.” Hyvä sisäilma on hirsitalojen valtti. Romppainen kiittää myös sitä, että arkkitehtuurikaan ei enää ole rasite. ”Modernit hirsitalot sopivat rakennettuun ympäristöön. Usein ei päälle päin näe, että kyseessä on hirsitalo.” Kesämökki-innostus pelasti Romppaisen mukaan kesämökki-innostus piti hirsirakentamisen hengissä 1960ja 1970-lukujen vaikeina vuosina, mikä mahdollisti hirsitalojen uuden tulemisen. Muissa pohjoismaissa jatkumo katkesi eikä hirsitalotuotantoa ole juuri ollenkaan. Tulevaisuuskin näyttää lupaavalta. ”Mitä enemmän puuta käytetään rakentamisessa, sitä pienempi on rakentamisen hiilijalanjälki.” Rakennusmateriaalien kierrätettävyys nousee tulevina vuosina vielä isoon arvoon, hän uskoo. Hirsirakennusta ei sadan vuoden jälkeenkään polteta, vaan se siirretään eri paikkaan. ”Satavuotias hirsi on arvokkain rakennusmateriaali, tänäkin päivänä.” Ruotsin-kortti katsotaan Kontiotuote Pudasjärvellä on maan suurin hirsitalovalmistaja ja Honkarakenne Karstulassa kakkonen. Pienempiä valmistajia on kymmeniä. Kontiotuotetta pitkään vetänyt Jalo Poijula jäi hiljattain eläkkeelle ja uutena toimitusjohtajana aloitti diplomi-insinööri Keijo Anttila . Hän vastasi aiemmin elektroniikkavalmistaja Scanfilin Aasian-toiminnoista. Kontiotuotteen liikevaihdosta neljännes tulee viennistä. Anttila uskoo myötätuulen jatkuvan, ja potentiaalia on etenkin länsinaapurissa. ”Ruotsin-kortin katsomme. Viime vuonna perustettiin tytäryhtiö, ja Arlandan lentokentällä on näyttelytalo.” Ruotsi kiinnostaa, koska ajattelutavaltaan ruotsalaiset ovat lähinnä suomalaisia, mutta hirsitalot tunnetaan huonosti. Kontiotuote käyttää noin 150 000 kuutiometriä mäntytukkia vuodessa. Toimittajia on useita, mutta omaa suoraa puunhankintaa ei ole. Homekokemus yhdistää rakentajia Kontiotuotteen edustaja Jouko Heiskanen on tehnyt talokauppaa Pohjois-Karjalassa yli 30 vuotta. ”Hirren ekologisuutta arvostetaan ja tuntumani on, että markkinaosuus nousee vielä nykyisestäkin. Moni rakentaja on sanonut, että seuraava talo tehdään hirrestä.” Heiskasen mukaan hirsirakentajia yhdistää se, että monet heistä ovat aiemmin olleet tekemisissä homerakennusten kanssa. Hirsitalon rakennuttaminen avaiJo joka viides talo hirrestä Hirsitalot ovat pärjänneet, kun muu omakotirakentaminen on supistunut. Uusi metsätietolaki voimaan maaliskuussa UUSI METSÄTIETOLAKI tulee voimaan maaliskuun alussa. Siitä alkaen Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmän julkisia ympäristötietoja voidaan luovuttaa ilman nykyisiä tietojenluovutusmenettelyjä. Julkisia ympäristötietoja ovat muun muassa metsävaratiedot sekä metsänkäyttöilmoituksia ja kemerahakemuksia ja -ilmoituksia koskevat tiedot. Tietoja saa Metsään.fi-palvelun kautta. "Tietoja voidaan käyttää nykyistä monipuolisemmin esimerkiksi metsänomistajille tarjottavien digitaalisten palvelujen pohjana”, Metsäkeskuksen metsäjohtaja Anna Rakemaa sanoo. Metsäteollisuuden investoinnit puolittuvat METSÄTEOLLISUUDEN investoinnit kääntyvät tänä vuonna Suomessa laskuun. EK:n kyselyn mukaan investoinnit nousivat viime vuonna 850 miljoonaan euroon, mutta tänä vuonna potin ennakoidaan jäävän 420 miljoonaan euroon. Pudotusta selittää paljolti Äänekosken sellutehtaan valmistuminen viime vuonna. Metsänkäsittelyn vaikutukset syyniin LUONNONVARAKESKUS ja Suomen ympäristökeskus ryhtyvät selvittämään, miten metsienkäsittelyssä ja suojelussa tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet metsäluontoon ja miten ne vaikuttavat tulevaisuudessa. ”Lisää tietoa metsätalouden pitkän aikavälin vaikutuksista tarvitaan, jotta talousmetsien luonnonhoitoa osataan kehittää parhaalla mahdollisella tavalla”, kestävän kehityksen päällikkö Tiina Vuoristo Metsäteollisuus ry:stä arvioi. Metsähallitus pohtii metsurien lomautuksia METSÄHALLITUS ryhtyy etsimään uusia keinoja metsureiden sydäntalven työllisyyden turvaamiseksi. Tarkoitus on löytää ratkaisuja, joiden avulla Metsähallituksen ei tarvitsisi enää turvautua metsureiden lomautuksiin, pääjohtaja Pentti Hyttinen kertoo. Tänä talvena yhtiö lomauttaa 187 metsuria joulu-maaliskuun aikana. Yhtiössä työskentelee kaikkiaan 276 metsuria. Ouluun rakennetaan uusi biovoimala OULUN Energia rakentaa Laanilan teollisuusalueelle uuden biovoimalaitoksen. Sähköä ja kaukolämpöä tuottavan laitoksen on määrä valmistua vuonna 2020. Uusi voimalaitos hyödyntää monipuolisia polttoainekoostumuksia. Alustavien arvioiden mukaan noin 70 prosenttia käytetystä polttoaineesta voi olla puuta, loput ovat kierrätyspolttoainetta ja turvetta. Polttoaineet pyritään hankkimaan voimalaitoksen läheltä.
• 3 AJASSA / 18.1.2018 VALTTERI SKYTTÄ V iime vuonna saatiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennakkotilaston mukaan saaliiksi edellisvuotta enemmän hirviä. Vuodenvaihteeseen päättyneellä metsästyskaudella kaatui riistahavainnot.fi-sivuston perusteella yli 55 000 hirveä, kun vuonna 2016 saalis oli noin 50 000 hirveä. Lopullinen tieto vuoden 2017 hirvisaaliista saadaan vasta, kun paperisilla hirvitietokorteilla ilmoitetut kaadot tallennetaan alkuvuodesta. Esimerkiksi Keski-Suomen riistakeskusalueella saalis kasvoi reilulla 600 hirvellä. "Jahti alkoi myöhemmin ja lumi tuli maahan aikaisin, mikä hankaloitti metsästystä etenkin pohjoisessa Keski-Suomessa", kertoo Suomen riistakeskuksen suunnittelija Teemu Lamberg. Lambergin mukaan monella Keski-Suomen alueella oli tavoitteena naarasvoittoinen jahti. Paikoin hirvilehmien määrän vähennys onnistui. Osalla alueista jäi parannettavaa, joten naarasverotus tulee olemaan keskeisessä osassa metsästyksessä myös ensi syksynä. Värikäs jahtikausi Lapissa Viime vuoden hirvijahtiin myönnetPäätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. 09 315?49?804 Ulkoasu: Anna Back p. 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. 09 315?49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Jo joka viides talo hirrestä met käteen -periaatteella maksaa pari tuhatta euroa neliötä kohden. Kustannus on noin 250 euroa tavallista elementtitaloa korkeampi. Ei koekaniineiksi Mika ja Johanna Venho ovat juuri muuttaneet uuteen hirsitaloon Tikunselälle, vajaan kahdenkymmenen kilometrin päähän Joensuusta. Venhoilla ei ollut aiempaa rakennuttamiskokemusta. He päätyivät hirsitaloon, "koska ihmiset pruukaavat tehdä virheitä". ”Virheitä on tehty metsätaloudessa ja rakentamisessa, eikä uusien rakentamistapojen koekaniinina oleminen kiinnostanut. Hirrestä on rakennettu iän kaiken, ja sen metkut jo kohtuullisesti tiedetään.” Hirsitalon sisäilman laatu painoi paljon, koska perheessä on atooppista ihottumaa. Kustannuksista Venhoilla on tuntuma, että enemmän maksoi kuin elementtitalo, mutta he uskovat hirsitalon pitävän arvonsa paremmin. ”Hirsitalo on myös hyvännäköinen ja sopii maisemallisesti haja-asutusalueelle.” 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 Omakotitalorakentamisessa laskuvuosikymmen Lähde: Rakennustutkimus RTS Oy 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017*ennuste Kpl Puutalot (puuelementti ja pätkätavara) Teollinen hirsi Betoni, harkko, täystiili ym. Yhteensä Venhojen perhe Joensuussa päätyi hirsitaloon etenkin sisäilman ja hirsirakentamisen pitkän jatkumon johdosta. Mikan kanssa kuvassa Eemeli ja Iita, Johannan sylissä Helmi. JUSSI COLLIN V ääntö puukauppakartellin vahingonkorvauksista on päättynyt. Metsäyhtiöiltä korvauksia puukauppakartellin aiheuttamista taloudellisista menetyksistä hakenut Suuri Savotta -ryhmä päätti viime perjantaina sopia asian metsäyhtiöiden (Stora Enso ja UPM) kanssa. Metsäliiton kanssa tällaista sopimusta ei ole tehty, eli yhtiö vaatii savottalaisia korvaamaan oikeuskulunsa. Savottaryhmässä on jäljellä vielä 486 metsänomistajaa. Käräjäoikeus hylkäsi viime syksynä savottalaisten esittämät korvausvaatimukset. Oikeus katsoi, että näyttöä kärsitystä taloudellisesta vahingosta ei ollut. Hovioikeuteen valittaminen olisi ollut iso taloudellinen riski, joten metsänomistajat päättivät tarttua yhtiöiden sovintotarjoukseen. Sen mukaan osapuolet maksavat omat oikeuskulunsa. Tarjous oli houkutteleva, sillä käräjäoikeus oli määrännyt savottalaiset maksamaan myös yhtiöi den oikeuskulut. ”Hovioikeuteen meneminen olisi ollut neljän miljoonan euron riski. Lisäksi tämä prosessi on kestänyt jo kuusi vuotta, moni väsyi eikä jaksanut enää jatkaa tappelua”, ryhmää vetänyt Reijo Lahtonen kertoo. Lahtonen harmittelee pitkäksi venähtänyttä oikeusprosessia. Ensimmäisen kanteen jättämisestä on jo reilut kuusi vuotta. Rahaa savottalaisilta on uponnut oikeudenkäynteihin noin viisi miljoonaa euroa. Kokonaan kartellijupakka ei kuitenkaan ole vielä päättynyt. Hovioikeus ottaa kantaa Metsähallituksen vahingonkorvauskanteeseen tämän kuun lopussa, kunnilla on puolestaan vielä valitusaikaa omasta käräjäoikeuden päätöksestään helmikuun lopulle. Suuren Savotan vaiheista on tekeillä myös dokumenttielokuva, jonka pitäisi valmistua vuonna 2020. Suuri Savotta lopetti kartellikiistelyn Ennakkotieto: Hirvisaalis kasvoi tiin koko maan alueelle yli 10 000 lupaa enemmän kuin edellisvuonna. Luke arvioi ennen jahtikauden alkua, että hirvikanta saattoi olla monissa tapauksissa kannanlaskentamallin antamaa lukemaa korkeampi. Jahtikauteen mahtui monenlaista etenkin Lapissa. Aikaistettu metsästyksen aloitus laajeni ensimmäistä kertaa koko Lapin maakuntaan, joten hirvien kaato oli mahdollista aloittaa jo syyskuun alussa. Monelta metsästysseurueelta puuttuvat kuitenkin syyssäähän sopivat kylmätilat lihojen riiputukseen, joten ammuntaa ei aloitettu heti täydellä teholla. Marraskuusta lähtien jahtia sotki runsas lumitilanne. Rikkonaisesta kaudesta huolimatta hirvisaalis kasvoi ennakkotiedon mukaan myös Lapissa. Lähde: Suomen riistakeskus Kasvu-uralla Hirvisaalis yksilöä 35000 40000 45000 50000 55000 2013 2014 2015 2016 2017 ennakko
• 18.1.2018 / AJASSA 4 METSÄLEHTI.FI ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN SAMI KARPPINEN, teksti ja kuva K oneurakointi Järvisen kahteen aurauskalustolla varustettuun traktoriin on kertynyt tänä talvena työtunteja yhteensä jo reippaasti yli 200. Jyväskylän Nyrölässä toimivan yrityksen perustaja Matti Järvinen lähtee liikkeelle ripeästi aina kun puhelin soi. ”Auraustilaukset tulevat meille metsäkoneurakoitsijoilta, puutavara-autoilijoilta tai metsäyhtiöiden edustajilta. Usein puunkorjuu on jo silloin käynnissä, kuten tälläkin kohteella”, 70-vuotias Järvinen kertoo levittäessään John Deerellä kääntöpaikan penkkoja UPM:n puutavara-autoa varten. Tänä talvena lunta on saatu reilusti keskisessäkin Suomessa. ”Haasteena on ollut nollan kahta puolen sahaava lämpötila, joka aiheuttaa liukkautta. Tämän vuoksi meillä on sekä alueaurassa että puskulevyssä verkkoterät, jotka karhentavat tien pinnan. Tästä olemme saaneet puutavara-autoilijoilta kiitosta.” Kokonaisvaltaista palvelua Metsäautoteiden aurausurakointi on nopeasti ammattimaistunut takavuosista, jolloin metsänomistajat usein pitivät itse Kokemus ja kalusto ratkaisevat Pienet maataloustraktorit ovat väistyneet suurempien tieltä auraustöissä. Koneurakointi Järvinen Ky:n Matti Järvinen on aurannut metsäautoteitä jo viidenkymmenen vuoden ajan. Puutavara-autot ja aurauskalusto ovat kasvaneet vauhdilla, mutta metsätieverkosto ei ole pysynyt kehityksessä mukana. TUULIJA LUMITUHOJEN keskellä metsänomistajille satelee kahdenlaisia neuvoja. Kaatuneet tai katkenneet puut kehotetaan korjaamaan hyönteistuhoriskin vuoksi. Toisaalta etenkin yksittäisiä tuhopuita pitäisi jättää metsään lahopuumäärän lisäämiseksi. Kumpikin neuvo on tietyin ehdoin oikeassa. Lahopuuasia tuntuu kuitenkin aiheuttavan joissakin ”puuntuottajissa” säännöllisesti ilveilyä. Pahan olon purkautumisen ymmärtää, sillä tulonmenetykset voivat olla tuhoissa tuntuvia. Nytkin laajat tykkylumikuormat koettelevat metsänomistajien lompakkoja ja mielialoja Itä-Suomessa. Laholle irvistely helpottaa kuitenkin vain hetken, ja lahopuumäärän lisääminen talousmetsissä on kasvavien hakkuiden keskellä oikeasti tärkeä juttu. Metsänomistamisessa on aina riskinsä, joten jokaista kaatunutta ei kannata jäädä suremaan. VALTTERI SKYTTÄ Kaikkia kaatuneita ei tarvitse surra Lukijakuva PUUKAUPASSA ALOITELLAAN taas uutta ennätysvuotta. Tutkimuslaitokset ennustavat, että hakkuut lisääntyvät viime vuodesta, joka sekin oli poikkeukvsellisen vilkas. Nousukautta selittävät teollisuuden laajennukset ja markkinoiden hyvä veto, mikä ei tällä kertaa johdu pelkästään hyvästä suhdanteesta. Suuret ilmiöt, kuten kaupungistuminen ja ilmastonmuutos, siivittävät puupohjaisten tuotteiden menekkiä. Hakkuiden kasvu on herättänyt keskustelua, mutta metsissä kehitys on kulkenut omaa latuaan. Hallitusohjelman tavoite, 15 miljoonaa lisäkuutiometriä, täyttyy hyvää vauhtia. Maisemassa sitä ei juuri huomaa. Koska puustot ovat paljon tiheämpiä kuin ennen, avohakkuiden pinta-ala on pysynyt samalla tasolla, missä se oli jo 20 vuotta sitten. PUUTA RIITTÄÄ, ja viime vuodet ovat osoittaneet, että kysynnän kasvaessa metsänomistajat ovat kiinnostuneita myymään. Metsien loppumisesta ei siis tarvitse murehtia. Siitä huolimatta tulevaisuutta on tarpeen varmistella. Jotta puuta riittää myös jatkossa, ensiharvennusten rästit pitää saada purettua. Laskelmat tulevista hakkuumahdollisuuksista perustuvat oletukselle, että metsiä hoidetaan – ja nyt niin ei tehdä. Syitä rästeille on monia. Pitkään harvennukset jäivät tekemättä, koska puulla ei ollut kysyntää. Tilanne on parantunut, mutta silti suuressa osassa Suomea ensiharvennuskohteiden myynti on vaikeaa. Varsinkin jos taimikko on jäänyt hoitamatta, ensiharvennusleimikko ei houkuttele ostajia ja se on kallis korjata. Myyjälle tili voi olla pettymys. Vaikka ensimmäinen hakkuu on enemmän Tuottoa harvennukselta metsänhoitoa kuin sadonkorjuuta, myös euroilla on merkitystä. YHTEISMYYNNIT VOISIVAT OLLA yksi ratkaisu ensiharvennusten tuottavuuden parantamiseksi. Toivottavasti sähköinen puukauppa tarjoaa uuden mahdollisuuden niputtaa samalta suunnalta tarjolle tulleita leimikoita. Uusien rästien torjumiseksi taimikonhoito on hyvä keino. Usein se korvaa leimikon ennakkoraivauksen, mikä parantaa ensiharvennuksen kannattavuutta huomattavasti. "Maapohjana lehtomainen kangas. Kengän koko 42. Aluskasvos kuusikkoa. 1995 poistettu puut päältä. MENNINKÄINEN Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi.
• 5 AJASSA / 18.1.2018 ”Tykkytuhoja on tullut ja ne pitää korjata. Koivikosta latvoja poikki ja on jätettävä myös muutamia tällaisia pystyyn tiheyden säilyttämiseksi. Mikä latvan vaikutus on puun kasvuun ja laatuun? Kuusitaimikon latvat myös poikki, mutta vähemmän, miten nämä latvat uusiutuvat?” TUOTTOA METSÄSTÄ ”Jos koivusta on latva katkennut, niin se ei montaa vuotta pysy edes hengissä. Parempi vaan laittaa pinoon. Yksittäiset koivut kannattaa jättää tuottamaan sitä paljon kaivattua monimuotoisuutta.” PETE ”Kuusi katkeaa vähän mistä sattuu. Meillä katkesi kerran pihassa suuren kuusen latva. Ihme kyllä se puu kasvatti uuden latvan.” TIMPPA ”Kun kuusen latva on jo muutaman sentin paksuinen katketessaan, alkaa lahoaminen, joten ei sellaisia kannata kasvamaan jättää. Mänty kestää lahoamista vastaan parhaiten, koivu kehnoimmin.” JÄTKÄ ”Kuusessa katkeamisesta seuraa latvanvaihto ja kasvava välilaho. Katkenneita ei kannata kasvattaa.” SUORITTAVA PORRAS ”Hyväkasvuinen kuusi tekee oksista useimmiten uuden latvan ja kasvu jatkuu. Lahoa ilmenee, mutta usein oletettua vähemmän. Oma kokemukseni talvikatkoista on, että ennemmin kannattaa kasvattaa kuin kaataa puusto vajaatuottoiseksi.” METSÄKUPSA ”Kuusen kohdalla en olisi kovin skeptinen selviytymisen suhteen. Nyt kun olen väljennellyt vuoden 2010 lumituhometsiä ja yleensäkin löytänyt vanhempia, latvakatkenneita järeitä kuusia, on usein vain latvakuiduissa lahoa, ei tukkiosassa asti.” KUUSESSA OLLAAN ”Suurin osa katkenneista rungoista tulee kuitenkin jäämään Kainuun korpiin, koska eniten katkeaa puuta, joka ei ole vielä edes kuitupuun mitoissa. Eikä noita puita muutenkaan kannata lähteä korjaamaan, kun siitä tulee lisää vaurioita ja kuluja.” TOLOPAINEN Fakta KOLUMNI Tuleeko vuodesta 2018 hyvä puukauppavuosi? Teetkö sähköisen metsäveroilmoituksen? Uusi kysymys: Kyllä 73% Ei 27% Koneurakointi Järvinen Ky:n Matti Järvinen on aurannut metsäautoteitä jo viidenkymmenen vuoden ajan. Puutavara-autot ja aurauskalusto ovat kasvaneet vauhdilla, mutta metsätieverkosto ei ole pysynyt kehityksessä mukana. NELJÄ METRIÄ LEVEYTTÄ ? ? Metsäautotie pyritään auraamaan suoralta osalta vähintään neljä metriä leveäksi. ? ? Kääntöja ohituspaikkojen auraukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. ? ? Aurauksen yhteydessä poistetaan tielle syntynyt polanne. ? ? Hyvin hoidettu metsätie alentaa aurauskustannuksia. teitä auki kevyellä maatalouskalustolla. Järvisen mukaan konekaluston on oltava järeää, jotta polanteen pystyy poistamaan tiestä maata myöten kaikissa olosuhteissa. ”Käytännössä traktorissa on oltava massaa yli kymmenen tonnia, ja renkaiden on oltava laadukasta kumiseosta pidon varmistamiseksi.” Asiakkaat odottavat aurausurakoitsijalta laadukasta ja yhä kokonaisvaltaisempaa palvelua. ”Esimerkiksi tälle kohteelle teimme isomman kääntöpaikan kaivurilla ja toimme hiekkaa kantavuuden parantamiseksi. Yleinen ongelma on, että kääntöpaikat on mitoitettu vain puutavara-auton nuppia varten”, Järvinen kuvailee. Tien ylle kaareutuvat puut riesana Huonokuntoiset ja ahtaat metsäautoja mökkitiet aiheuttavat päänvaivaa myös auraajalle. Pusikoituneet pientareet ja tien ylle lumen painosta kaartuneet puut tekevät auraamisesta joskus lähes mahdotonta. Järvinen kannustaakin metsänomistajia huolehtimaan teiden kunnosta säännöllisesti. ”Minimissään tie pitää lanata kerran kesässä. Pientareiden pusikot kannattaa niittää joka toinen kesä.” Verkkokeskustelu: Lumituhojen jälkihoito? Gallup METSÄNTUTKIMUSLAITOS ALKOI JULKAISTA Taimiuutisia vuonna 1998. Se on ollut merkittävä tiedon jakelukanava taimituottajille ja metsänviljelyn ammattilaisille. Taimituottajat tunnistivat 1980-luvulla tarpeensa saada suomen kielellä tietoa maailmalla julkaistuista taimitutkimuksista. Tutkijat eivät innostuneet suomenkielisten referaattien teosta. Sen sijaan neuvottelut johtivat yhdessä koulutustilaisuuksien sarjaan tarhureille. Monien vaiheiden jälkeen Taimitietopalvelu käynnistyi 1998. Sen tuotteita olivat Taimiuutiset, kurssit ja opaskirjat. Malli saatiin USA:sta. Siellä Tom Landiksen vetämä tiedonsiirto-organisaatio oli palvellut taimitarhoja jo vuodesta 1980. Vetäjäksi löytyi taimitarhapatologi Marja Poteri. Hän toimitti ensimmäisen opaskirjan, Taimituho-oppaan, jota meni kentälle ensimmäisenä vuonna jo parituhatta kappaletta. Hankkeesta vuosien mittaan ilmestyi lukuisia oppaita taimituottajien ja metsänviljelyn ammattilaisten käyttöön. Monien painokset nousivat tuhansiin. MYÖS KURSSITARJONTA SAI hyvän vastaanoton. Alan tutkijat tulivat myös innostuneesti kouluttajiksi kursseille. Kurssit ja vuosittaiset Metsätaimitarhapäivät eivät olleet yksipuolista tiedonjakamista. Keskusteluissa nousi esiin ongelmia, jotka johtivat yhteisiin tutkimus ja kehittämishankkeisiin. Taimiuutiset lehdestä muodostui kanava, jolla esiteltiin niin suomalaisia kuin ulkomaisia tutkimustuloksia alan ammattilaisille. Tutkijat kirjoittivat innostuneesti omista tuloksistaan ja referaatteja alansa julkaisuista. Myös viranomaisilta ja käytännön toimijoilta oli helppo saada kirjoituksia. Lehti nautti niin käytännön kuin alan tutkijoiden arvostusta. Jopa tämän lehden toimittaja kehui sitä metsäalan parhaana ammattilehtenä. Aika-ajoin Metlan johto ja viestintä halusivat remontoida sen helpompilukuiseksi ja ulkoasultaan näyttävämmäksi. Jouduinkin viemään heille tyytyväisten taimituottajien viestin: ”Me luemme Taimiuutisista tekstit, katsomme taulukot ja kuvat. Katselulehdet me ostamme R-kioskilta.” TAIMIUUTISTEN ILMESTYMINEN LAKKASI viime vuonna kaikessa hiljaisuudessa. Luonnonvarakeskus kansainvälistymisen ja biotalouden huumassa ilmeisesti näe tarpeellisena jatkaa taimituottajien ja metsänviljelyn ammattilaisten tietohuoltoa. Ala on tietysti henkilömäärillä tai liikevaihdolla mitattuna suppea. Uudistamisen laatu vaikuttaa kuitenkin koko kiertoajan tuotokseen. Osaamisen kehittämisen laiminlyönnillä on siksi pitkäaikaiset seuraukset. Tutkijoita kannustetaan nyt nopeisiin ja näyttäviin ulostuloihin – jopa yksittäisillä keskeneräisillä tutkimuksilla. Samoin panostetaan tutkimusosaamisen vientiin. Sen sijaan maailmalla tuotetun tutkimustiedon välittäminen ja ymmärrettävien synteesien tekeminen käytännön toimijoille ei ole enää kenenkään vastuulla. Oloihimme soveltuvien tutkimusten hyödyntäminen käy nopeammin ja halvemmin kuin kaiken tarvittavan tiedon hankkiminen omilla tutkimuksilla. Niukan rahan aikana on pikemminkin syytä panostaa muualla tuotetun tiedon hyödyntämiseen kuin sen ylenkatsomiseen. Taimiuutiset in memoriam HEIKKI SMOLANDER Kirjoittaja on eläkkeellä oleva Luken erikoistutkija. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa.
• 18.1.2018 / AJASSA 6 ELIISA KALLIONIEMI, teksti SEPPO SAMULI, kuva K ulunut syksy oli taas Etelä-Suomessa poikkeuksellisen leuto ja sateinen. Alkuvuodesta Pohjois-Karjalaa ja Kainuuta ovat koetelleet pahimmat lumituhot miesmuistiin. Joko voi sanoa, että tämä on ilmastonmuutosta? "Ei vielä, mutta on mahdollista, että tämä on ilmastonmuutoksen aiheuttama tilanne", sanoo Hilppa Gregow Ilmatieteen laitokselta. Hän johtaa yli 30 asiantuntijan yksikköä, jonka tehtävänä on selvittää, mitä seurauksia sään ja ilmaston muuttumisella on Suomessa. "Viime vuosi oli mittaushistorian lämpimin, kun tarkastellaan neutraaleja vuosia, eli vuosia, jolloin El Niño ei vaikuta. Meret ovat lämmenneet, niistä vapautuu entistä enemmän vesihöyryä ilmaan, ja sitten sataa. Siellä missä on kylmää, sade on lunta. Ennustetaan, että lumikuorma muuttuu entistä raskaammaksi." Myrskyt voimistuvat Gregow valmistui meteorologian maisteriksi Helsingin yliopistosta, mutta väitteli tohtoriksi metsätieteestä Itä-Suomen yliopistossa. "Olin kiinnostunut myrskyjen vaikutuksista, ja nehän näkyvät metsissä", hän perustelee valintaansa. Kiinnostus alkoi Janikasta, joka riehui marraskuussa 2001. Väitöstutkimus osoitti, että metsien tuuliriski todennäköisesti kasvaa koko Pohjois-Euroopassa. Sitä selittää roudan puute, mutta myös tuulten koveneminen. Gregowin mukaan jopa Gudrun-myrskyn kaltainen luonnonmullistus on mahdollinen myös meillä. Ruotsissa Gudruniksi nimetty myrsky kaatoi vuonna 2005 noin 75 miljoonaa kuutiometriä puuta. Myrskyjen kulkureitit ovat muuttuneet, tuulet voimistuvat, eikä niiden voima enää heikkene mantereella kuten ennen. Tämä johtuu siitä, että ilmakehän rakenne muuttuu ilmastonmuutoksen seurauksena. Talvimyrskyjen ohella myös rajuilmat ja kovat kesätuulet voivat yleistyä. Länsi-Suomessa tuuli puhaltaa tyypillisesti lounaasta, mutta Itäja Keski-Suomessa myrskytuuli voi nousta myös idästä. "Viime aikoina on alettu entistä paremmin ymmärtää, miten arktisella alueella tapahtuva nopeampi ilmastonmuutos vaikuttaa koko Eurooppaan ja globaalisti." Suomi sijaitsee merellisen ja mantereisen ilmaston välissä, joten meillä sää on ennen kaikkea vaihtelevaa. Kuuden viikon routaennuste Ilmatieteen laitos testaa parhaillaan räätälöityjä pitkän aikavälin sääennusteita. "Kokeilemme myös viikon välein tehtäviä, kuuden viikon mittaisia routaennusteita. Mahdollisesti niitä on saatavana jo ensi syksynä." Tällä vuosikymmenellä Etelä-Suomessa on koettu jo monta roudatonta vuotta, ja routarajan ennustetaan nousevan kohti pohjoista. "Alustavasti on arvioitu, että 2050 jälkeen routa olisi meillä hyvin harvinaista. Tätä menoa muutos tapahtuu jo aikaisemmin." Ilmaston lämpeneminen lisää tuhoja, mutta toisaalta metsien kasvu paranee. Keväät aikaistuvat, mutta tulee myös pitkiä kuiTalvet muuttuvat, riskit kasvavat Ilmastotieteilijä Hilppa Gregow ennustaa lisää lumituhoja pohjoiseen ja roudattomia talvia etelään. HILPPA GREGOW ? ? Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimuksen päällikkö Ilmatieteen laitoksella ? ? asuu Helsingissä, mistä on myös kotoisin ? ? filosofian tohtori ja dosentti ? ? perheessä puoliso ja yhteensä seitsemän lasta sekä koira ? ? harrastaa kuorolaulua, liikuntaa ja toimii tyttöjen jalkapallojoukkueen apuvalmentajana ”Kuukausiennusteiden mukaan koko kevät näyttää vähäroutaiselta lukuun ottamatta Pohjois-Suomea”, sanoo Hilppa Gregow via kausia ja rankkasateita. Riskeihin voi varautua hoitamalla metsiä, etenkin harvennukset kannattaa tehdä ajoissa. Gregowin mukaan tarvitaan myös toimenpiteiden suunnittelua yli tilarajojen. "Tarvitaan yhteisvastuuta ja optimointia tiedon avulla", hän tiivistää. Gregowin mielestä poliitikot ovat jo hyvin tietoisia siitä, että ilmastonmuutosta pitää torjua. Toimiin ryhtyminen on silti hidasta. Viime vuonna vellonut väittely hiilinieluista saa hänet huokaamaan. "On vielä paljon tutkittavaa, mutta pitäisi silti uskaltaa tehdä päätöksiä." "Jos ei nyt olla ihan varmoja hiilinieluista ja päästöistä, mennään näillä tiedoilla, ja tarkennetaan sitten myöhemmin. Biotalous pitäisi saada yhteiseksi teemaksi koko Suomessa." Kuka? HAASTATTELU SILLÄ ON NYT KYSYNTÄÄ HELPOIN TAPA MYYDÄ PUUTA Kuutio on metsänomistajille maksuton, kaikille avoin digitaalinen puu kaupan markkinapaikka, joka tekee puukaupasta vaivatonta. Kuutiossa voi kilpailuttaa puukaupat joko suoraan itse tai käyttämällä asiantuntija palveluita. Kuutiossa on mukana kaikki Suomen merkittävimmät puunostajat. Palvelussa on mukana yksityisiä metsänomistajia, ammattimaisia metsänomistajia, palveluntarjoajia ja noin 80 puun ostaja organisaatiota, jotka kattavat yli 95 prosenttia Suomen puunostovolyymista. Kuutiosta hyötyvät kaikki. Sen avulla puu pysyy liikkeessä ja sille saadaan oikea hinta. Kuutiossa metsänomistajan käytössä ovat omat metsävaratiedot sekä halutessaan oma sähköinen metsäsuunnitelma. Kuutio toimii kaikilla päätelaitteilla, niin tietokoneilla kuin mobiilisti. Ammattilaiset voivat käyttää Kuutiota myös oman metsäjärjestelmänsä kautta. Kuution kehittämisestä vastaa Suomen Puukauppa Oy, jonka omistajina ovat lähes kaikki merkittävät metsäalan toimijat. Rekisteröidy käyttäjäksi osoitteessa Kuutio.? . 20180110_metsalehti-printti_260x380_toPrint.indd 1 10.1.2018 15.23
• 7 AJASSA / 18.1.2018 SILLÄ ON NYT KYSYNTÄÄ HELPOIN TAPA MYYDÄ PUUTA Kuutio on metsänomistajille maksuton, kaikille avoin digitaalinen puu kaupan markkinapaikka, joka tekee puukaupasta vaivatonta. Kuutiossa voi kilpailuttaa puukaupat joko suoraan itse tai käyttämällä asiantuntija palveluita. Kuutiossa on mukana kaikki Suomen merkittävimmät puunostajat. Palvelussa on mukana yksityisiä metsänomistajia, ammattimaisia metsänomistajia, palveluntarjoajia ja noin 80 puun ostaja organisaatiota, jotka kattavat yli 95 prosenttia Suomen puunostovolyymista. Kuutiosta hyötyvät kaikki. Sen avulla puu pysyy liikkeessä ja sille saadaan oikea hinta. Kuutiossa metsänomistajan käytössä ovat omat metsävaratiedot sekä halutessaan oma sähköinen metsäsuunnitelma. Kuutio toimii kaikilla päätelaitteilla, niin tietokoneilla kuin mobiilisti. Ammattilaiset voivat käyttää Kuutiota myös oman metsäjärjestelmänsä kautta. Kuution kehittämisestä vastaa Suomen Puukauppa Oy, jonka omistajina ovat lähes kaikki merkittävät metsäalan toimijat. Rekisteröidy käyttäjäksi osoitteessa Kuutio.? . 20180110_metsalehti-printti_260x380_toPrint.indd 1 10.1.2018 15.23
• 18.1.2018 / AJASSA 8 ANNE HELENIUS P uukaupan noususuhdanne jatkuu Kotimainen puu käy edelleen hyvin kaupaksi. Sekä Pellervon taloustutkimus PTT että Luonnonvarakeskus (Luke) ennustavat, että kuluvana vuonna sekä hakkuut että puukaupat jatkavat kasvuaan. Hakkuiden arvioidaan lisääntyvän 65 miljoonaan kuutioon, mikä on 2–4 prosenttia enemmän viime vuoteen verrattuna. Yksityismetsien pystykauppojen määrän PTT ennakoi kohenevan 2–4 prosenttia edellisvuodesta. Sen sijaan puun hintatasosta näkemykset hieman vaihtelevat. PTT:n mukaan kuusitukin vuosittaisen keskihinnan nousu on tänä vuonna 1–3 prosenttia ja mäntytukin 1–4 prosenttia. Luken mukaan kuusitukin kantohinta pysynee entisellään, mäntytukin kasvaa prosentilla ja koivutukki niiaa prosentin verran viimevuotisesta. I nvestointeja riittää Selluntuotanto kasvaa tänä vuonna, kun Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas saavuttaa kesän tienoilla täyskapasiteettinsa 1,3 miljoonaa tonnia. Hyviä uutisia kuuluu myös vanerija viilupuolelta. Äänekoskelle valmistuu uusi koivuviilun sorvausja kuivauslinja osana Metsä Groupin 100 miljoonan euron investointiohjelmaa. Linjan viilutuotanto tullaan jalostamaan loppuvuodesta valmistuvalla Metsä Woodin vaneritehtaalla Viron Pärnussa. Myös Suolahden nykyinen koivuviilun jalostuslinja siirretään Viroon. Lisäksi Metsä Wood aikoo rakentaa uuden, vuotuiselta kapasiteetiltaan 65 000 kuutiometrin LVL-viilupuulinjan Punkaharjulle. Tehdashallin laajentaminen alkaa maanrakennustöillä tammikuussa, ja uusi linja käynnistyy vuoden 2019 ensimmäisen puoliskolla. LVL:n tuotanto lisääntyy tänä vuonna myös Stora Enson Varkauden tehtaalla. Kesän aikana LVL:n tuotanto on jo täydessä vauhdissa, ja tuolloin tehtaan vuosikapasiteetti nousee 100 000 kuutioon. K emijärvi, Kemi ja Kuopio? Sen sijaan kolmesta uudesta suunnitteilla olevasta biotuotetehtaasta ei ole kuulunut juurikaan uutta. Kemijärvelle biojalostamoa suunnitteleva Boreal Bioref on aiemmin ilmoittanut, että se pyrkii kesällä aloittamaan rakennustyöt. Jalostamon suunnitellaan Tätä kaikkea tuo mukanaan metsävuosi 2018 Puukauppa on edelleen nousussa, uusi metsätietolaki tulee voimaan ja EU:n kädenvääntö energialinjauksista on vihdoin loppusuoralla. tuottavan havupuu-, liukoja mikrokiteistä sellua ja muita biotuotteita yhteensä puoli miljoonaa tonnia vuodessa. Puuta tehdas tulee käyttämään vuosittain 2,8 miljoonaa kuutiota. Kemiin biotuotetehdasta suunnitteleva Kaidi pysäytti tehtaan maanrakennusrakennustyöt viime kesänä, kun EU:n uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä koskevasta RED II -direktiivin valmisteluista alkoi kantautua yhtiölle epämieluisia tietoja. Yhtiön toimitusjohtaja Carl Haglund kertoi joulukuussa, että vasta kun direktiivin lopullinen sisältö on selvillä, yhtiö voi analysoida, mitä se tarkoittaa Kemin-investoinnin kannalta. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan tehtaan piti olla valmis vuonna 2019. Kuopioon maailman suurinta havusellutehdasinvestointia suunnitteleva Finnpulp puolestaan sai tehtaalleen ympäristöluvan viime maaliskuussa. Sen jälkeen investoinnin etenemisestä ei ole tiedotettu uutta. Yhtiön mukaan markkinasellua tuottavan tehtaan on tarkoitus käynnistyä vuoden 2019 loppuun mennessä. M etsätietolaki voimaan Uusi metsätietolaki tulee voimaan maaliskuun alussa. Lain mukaan Suomen metsäkeskuksen julkiseksi ympäristötiedoksi katsottavat metsätietojärjestelmän tiedot tulevat verkkoon avoimesti kaikkien saataville. Jatkossa siis kuka tahansa pystyy hankkimaan esimerkiksi hilamuotoisia metsävaratietoja tai tietoja kemeratöistä ja yksityismetsien metsänkäyttöilmoituksista. Sen sijaan metsänomistajien nimija osoitesekä tilarajatiedot eivät tule avoimiksi, vaan ne käsitellään jatkossakin henkilötietolain mukaisesti. Eduskunta hyväksyi metsätietolain muutoksen joulukuun lopussa.. E U sorvaa energialinjauksiaan Metsiin liittyvät asiat ovat EU-tasolla esillä useaan otteeseen jo alkuvuodesta. Uusiutuvien luonnonvarojen käytön edistämistä (RED II -direktiivi) käsitellään tammikuun puolessa välissä Euroopan parlamentin täysistunnossa. Tuolloin parlamentti keskustelee ja äänestää omasta kannastaan direktiiviin. Tämän jälkeen jatkuvat kolmikantaiset trilogineuvottelut, jossa EU:n parlamentti, neuvosto ja komissio sovittavat näkemyksiään direktiivin lopullisesta muodosta. Trilogineuvottelujen kestoa on vaikea arvioida etukäteen. Lopuksi sekä parlamentin että neuvoston on vielä hyväksyttävä saavutettu kompromissi. Direktiivissä on kyse muun muassa siitä, voiko kuitupuuta, kantoja ja mäntyöljyä käyttää biopolttoainetuotannossa ja että luokitellaanko turvemaiden metsät uusiutumattomiksi luonnovaroiksi. Sen sijaan metsätalouden päästöjä ja hiilinieluja koskevissa lulucf-neuvotteluissa saavutettiin trilogisopu joulukuun puolivälissä. Neuvottelutuloksen mukaan vuosina 2021–2030 metsätalouden päästölaskennoissa hiilinieluja verrataan vuosiin 2000–2009. EU ei kuitenkaan ennalta rajoita metsien käytön tehokkuutta, kunhan metsät kasvavat enemmän kuin niitä hakataan. Seuraavaksi EU:n neuvoston ja parlamentin ympäristövaliokunnan sekä täysistunnon on hyväksyttävä saavutettu sopu. Neuvottelujen aikataulusta ei ole tällä hetkellä vielä tietoa. I lkka Hämälä Metsä Groupin johtoon Metsä Fibre Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Hämälä aloittaa Metsä Groupin pääjohtajana huhtikuun alusta lähtien. Hämälä on ollut Metsä Groupin palveluksessa vuodesta 1988 saakka. Metsä Fibre Oy:n toimitusjohtajaksi hän siirtyi vuonna 2008. Metsä Groupin nykyinen pääjohtaja Kari Jordan vastasi konsernin tuloksesta vuoden 2017 loppuun asti ja jää eläkkeelle 1. huhtikuuta. U usi metsänhoitoyhdistys Ouluun Oulun seudun, Ylikiimingin ja Muhoksen metsänhoitoyhdistykset ovat yhdistuneet vuoden alussa. Uuden, Oulua päätoimipaikkanaan pitävän yhdistyksen nimi on Metsänhoitoyhdistys Oulun seutu. Toiminnanjohtajaksi on valittu Juhani Heikkinen . Toimipisteet Muhoksella, Ylikiimingissä, Haukiputaalla ja Oulussa säilyvät ennallaan, ja kaikki toimihenkilöt jatkavat uudessa yhdistyksessä vanhoina työntekijöinä. M etsälehdellä juhlavuosi Metsälehti juhlistaa 85:tä vuottaan metsänomistajien äänenkannattajana. Lehden historia juontaa juurensa Tapio-lehteen, joka uudistui Metsälehdeksi vuonna 1933. Lehdestä ilmestyi kaksi näytenumeroa vuonna 1932, mutta ensimmäinen kokonainen Metsälehden vuosikerta kolahti postilaatikoihin vasta seuraavana vuonna. Ensimmäisenä ilmestymisvuonnaan ei Metsälehti väreillä koreillut. Ennätykset uusiksi JA LISÄÄ KUUTIOITA jatkuva haku www.kpe du.fi Nuorten yhteish aku 20.2.–1 3.3.2018 haku www.op intopolk u.fi Riistapainotteiseksi luonto-ohjaajaksi Perhossa Lisätietoja: www.kpedu.fi/perho hakijapalvelut@kpedu.fi 040 808 5010 Henkilökohtaistamme opintopolkusi Monimuotokoulutusta, joka soveltuu mainiosti myös työn ohella suoritettavaksi luonnosta ja eränkäynnistä kiinnostuneille, luontoyrittäjyyttä suunnitteleville. Oppilaitoksella on käytettävissä oma riistankäsittelylaitos sekä laaja työssäoppimispaikkojen luontoyrittäjäverkosto kotimaassa ja ulkomailla. Lukion Luontolinja Hakemal la Perhon lukion Luontolin jalle mahdollis tat itsellesi yhdistelm ätutkinno n suorittam isen, joka avaa erinomai set mahdollis uudet sinulle yliopistoopintoihi n luonto-ja ympärist öalalle. Lisätietoj a: Marika Riihimäki 040 352 3360 marika.ri ihimaki@ perho.co m Keski-Pohjanmaan ammattiopisto, Perhon toimipaikka, Haanentie 26, 69950 Perho
• 9 AJASSA / 18.1.2018 Puukauppa on edelleen nousussa, uusi metsätietolaki tulee voimaan ja EU:n kädenvääntö energialinjauksista on vihdoin loppusuoralla. Ennätykset uusiksi JA LISÄÄ KUUTIOITA Vaikka hakkuumäärät takovat jo nyt ennätyslukemia, tavoite on vielä korkeammalla – 80 miljoonassa kuutiossa. Metsissä riittää puuta, mutta paljonko metsänomistajat haluavat sitä myydä? Entä ovatko ilmastosopimuksen tuomat vaikutukset vieläkään selvillä? Jatkuu seuraavalla aukeamalla. VALTTERI SKYTTÄ, teksti ANNA BACK, kuvitus
• 18.1.2018 / AJASSA 10 Onko puulle 80 miljoonan kuution edestä kysyntää? Vuonna 2017 kaatui Luken ennusteen mukaan noin 72 miljoonaa kuutiota puuta. Tänä vuonna tukkija kuitupuun hakkuisiin odotetaan entisestään yli miljoonan kuution lisäystä, kun metsäteollisuuden toteuttamat investoinnit alkavat pyöriä täydellä teholla. Hallituksen tavoittelemasta 15 miljoonan kuution lisäyksestä onkin itse asiassa täyttämättä enää noin puolet eli 7–8 miljoonaa kuutiota. Jos kaikki nyt suunnitteilla olevat metsäja energiateollisuuden investoinnit toteutuisivat, hakkuumäärä nousisi nykyisestä arviolta yli 15 miljoonalla kuutiolla, eli kestävä taso ylittyisi ensi vuosikymmenellä. Löytyykö suomalaisille puutuotteille sitten markkinoita maailmalta ja kotimaasta 80 miljoonan puukuution edestä? Luken erikoistutkijan Jari Viitasen mukaan löytyy ainakin pitkässä juoksussa. Toisaalta suhdannevaihtelut voivat lyhyellä aikavälillä heilutella hakkuutarpeita. "Sahateollisuus on suuri kysymysmerkki. Siinä suhdannevaihtelut tapahtuvat nopeasti. Sahaussuhdanne saattaa hetkeksi pudottaa puunkäyttöä", Viitanen arvioi. Antti Asikaisen muistuttaa, että hakkuut eivät ole jo lisääntyneet siksi, että niitä halutaan lisätä, vaan puunkäyttö on kasvanut markkinaehtoisesti. "Kiinalainen puutuoteteollisuus on löytänyt suomalaisen puuraaka-aineen, ja kysyntä on valtava. Koska koko maailma kaupungistuu, logistiikka vaatii kaiken pakkausta. Lyhytkiertoisten puutuotteiden kysyntä kasvaa." V altiovalta on asettanut tavoitteeksi, että vuonna 2025 Suomen metsistä kaadetaan 80 miljoonaa kuutiota runkopuuta. Viime vuonna tukeiksi, kuitupuiksi, klapeiksi tai metsähakkeeksi päätynyttä runkopuuta kaatui ennusteen mukaan noin 72 miljoonaa kuutiota. Lisähakkuita tavoitellaan ensisijaisesti tukin ja kuidun eli teollispuun korjuuseen. Onko metsien käytön kasvun eräänlaiseksi hillotolpaksi noussut tavoite mahdollinen? Hakkuiden kasvu riippuu useasta tekijästä. Puretaan niitä yksi kerrallaan. Riittääkö metsissä puuta? Onko Suomen metsistä kaadettavissa kestävästi tavoitteen verran puuta ensi vuosikymmenellä? Kyllä on, jos katsoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvioimia hakkuumahdollisuuksia. Tämän hetken tietojen perusteella suurin mahdollinen runkopuun kestävä hakkuukertymä vuosille 2021–2030 on 86 miljoonaa kuutiota. 80 miljoonan kuution hakkuutavoitteelle on siis laskennallisesti tilaa. Arvio ei ota huomioon metsänomistajien puunmyyntikäyttäytymistä. "Laskelma tarkoitta sitä, että jos metsiä hoidetaan ja hakataan ohjekirjan mukaan, sen verran puustoa on saatavissa", sanoo Luken tutkimusprofessori Antti Asikainen . Jos arviossa määritelty kestävä taso ylitetään, tulevaisuuden hakkuumahdollisuudet pienenevät. Kestävyysmääritelmä ei arvioi sitä, olisiko kyseinen hakkuumäärä kestävä esimerkiksi metsäluonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta. "Hallituksen tavoittelemasta hakkuulisäyksestä on täyttämättä enää puolet." "Korjuuja kuljetusteknologiaa on pakko kehittää." HAKKUUT 80 MILJOONAAN KUUTIOON ? ? Kansallisen metsästrategian ja Sipilän hallituksen tavoitteena 15 miljoonan kuution lisäys runkopuun korjuuseen vuoteen 2025 mennessä. ? ? Lähtötasona on vuoden 2013 hakkuumäärä, lisäyksen jälkeen runkopuuta kaatuisi 80 miljoonaa kuutiota vuodessa. ? ? Vuonna 2017 runkopuuta kaadettiin ennusteen (Luke) mukaan noin 72 miljoonaa kuutiota (64 miljoonaa kuutiota tukkija kuitupuuta, 8 miljoonaa kuutiota energiapuuta). Tavoite virkistyskäyttäjät 20% suojelumyönteiset 10% passiiviset ja epätietoiset 5% Metsänomistajaprofiileja vuonna 2030 PUUTA AKTIIVISESTI MYYVÄT 40% PUUN MYYNTI MELKO AKTIIVISTA 25% aktiiviset monikäyttäjät 25% metsästä elantonsa saavat 10% metsäsijoittajat 5% aktiiviset monikäyttäjät 25% metsästä elantonsa saavat 10% metsäsijoittajat 5% kaupunkilaiset etämetsänomistajat PUUN MYYNTI VÄHÄISTÄ 35% Lähde: PTT Suomalaisen metsänomistajan pro iileja vuonna 2030 H an nu H ut tu
• 11 AJASSA / 18.1.2018 Myyvätkö metsänomistajat puuta ja mihin hintaan? Koska suuri osa kotimaisesta lisäpuusta on kaadettavissa yksityismetsistä, metsänomistajakunnan suhtautuminen puun myyntiin ratkaisee osaltaan tulevien hakkuiden suuruuden. Metsiä on tähän mennessä hakattu alle hakkuumahdollisuuksien, joten puuta on ollut reilusti tarjolla. Puun runsas tarjonta on hillinnyt puun hintojen nousua. Perussääntö on kuitenkin, että kun kysyntä kasvaa, hinta lähtee pikkuhiljaa nousuun. Eri tutkimuslaitokset ennustavat puun hintaan pientä nousua tälle vuodelle. "Puun kysynnän rakenne ja metsäteollisuuden suhdannetilanne vaikuttavat puun hintojen kehitykseen. Jos suhdanne on positiivinen, puuta on vaikea saada lisää liikkeelle samoilla hinnoilla. Hyvä kysyntätilanne tuppaa siirtymään metsäteollisuustuotteista raaka-ainemarkkinoille", sanoo puumarkkinatieteen professori Anne Toppinen Helsingin yliopistosta. Tukkipuiden hinnoissa on tapahtunut herkemmin muutoksia kuin kuitupuun. "Kuitupuumarkkinoilla tuntuu, että vaikka olisi huippusuhdanne, hintamuutokset ovat pieniä", Toppinen sanoo. Investoinnit tuovat hintoihin alueellisia eroja, kun puukauppaan kohdistuu suurempaa painetta uusien laitosten ympäristössä. Osalle metsänomistajista puunmyynti säilyy toissijaisena, vaikka hinnat nousisivat. Metsien monikäyttö voi olla puunmyyntituloa tärkeämpää. Antti Asikaisen mukaan suuri kysymys on, kuinka tasaisesti hakkuut metsiin kohdistuvat. "Osa hakkaa metsistä kaiken, mikä on järkevästi kaadettavissa. Toiset käyttä"Korjuuja kuljetusteknologiaa on pakko kehittää." VALTTERI SKYTTÄ EU:SSA syntyi viime vuoden lopulla alustava sopu unionin yhteisistä ilmastotavoitteista vuoteen 2030 asti. Vaikka päätös tuli, julkisuudessa on jatkunut kiistely siitä, tuleeko hiilinielulinjaus rajaamaan Suomen hakkuita vai ei. Keskustelua ei voi kuitenkaan pyörittää yksittäisen hakkuulukeman ympärillä, sillä ilmastosopu koskee maankäyttöä, puuston ja puutuotteiden sekä metsämaan hiilivarastoa kokonaisuudessaan, sanoo Luken tutkimusprofessori Raisa Mäkipää . Hakkuita voidaan tulevaisuudessa kasvattaa, jos hiilinielu säilyy. Tämä edellyttää sitä, että puuston kasvu on suurempaa ja maaperän päästöt pienempiä kuin ilmastosopimuksen vertailuvuosina 2000–2009. "Jos metsien hoito ja käyttö johtavat kasvun heikkenemiseen ja maaperän päästöjen lisääntymiseen, nykyisenkin tasoiset hakkuut pienentävät hiilinielua. Se jouduttaisiin sopimuksen mukaan kompensoimaan päästövähennyksillä tai hankkimalla hiilinieluja muista maista", Mäkipää kertoo. Luke laskee Suomen hiilinielulle ilmastosopimuksen mukaisen vertailutason tämän vuoden aikana. "Hakkuiden kokonaisvaikutus metsämaaperän päästöihin riippuu siitä, minkälaisia hakkuita tehdään, kuinka paljon ja missä päin Suomea", Mäkipää sanoo. Suuri kysymys ovat suometsät, joihin kohdistuu ojitushistorian vuoksi entistä suurempi osa hakkuumahdollisuuksista. "Ojitettujen soiden turvekerroksen hupeneminen tuottaa merkittäviä päästöjä. Metsänhoitokäytännöillä on suuri vaikutus siihen, mitä maaperässä tapahtuu ja minkä suuruiset päästöt mistäkin kasvupaikoilta tulee." Hiilinielukiistassa ei voi tuijottaa pelkkiä kuutioita vät metsiä myös moneen muuhun kuin puuntuotantoon. Tämä voi käytännössä rajoittaa hakkuiden kasvua." Asikaisen mukaan metsänomistajien kiinnostuksesta metsään tulonlähteenä tai suojelukohteena tarvitaan päivitettyä tutkimustietoa. Saadaanko 80 miljoonaa kuutiota korjattua metsistä ja kuljetettua tehtaille? Sateinen syksy aiheutti puunkorjuuseen suuria ongelmia. Miten metsistä saadaan tulevaisuudessa liikkeelle vielä enemmän kuutioita, jos ilmasto tarjoaa jatkossakin nähdyn kaltaisia korjuuoloja? "Suomeen tulee entistä enemmän pitkiä sateisia, roudattomia kausia. Korjuuja kuljetusteknologiaa on pakko kehittää", Asikainen sanoo. Korjuuolosuhteet, jotka olivat viime vuosituhannen loppupuolella Salpausselän tasolla, ovat nyt Pohjois-Karjalan pohjoisosien korkeudella, Asikainen kuvailee. "Tilanne vaikuttaa puun varastointiin eli puun ostajien on kasvatettava puskurivarastoja nykyisestä." Ongelmaksi voi nousta myös metsätiestö, jos nykyinen kehitys jatkuu. Yksityisten metsäteiden kunnostus valtion kemeratuella on vähentynyt jo muutaman vuoden ajan metsäalan organisaatiomuutosten seurauksena. Onko tavoite kestävä metsäluonnon näkökulmasta? Hakkuumäärien lisääminen merkitsee sitä, että samaan aikaan pitää myös lisätä toimia metsäluonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. Luken tutkimusprofessorin Raisa Mäkipään mukaan erityisenä huolena ovat lahopuun määrä ja suojelualueiden riittävyys. "Suojelualueverkosto on merkittävä etenkin lajeille, jotka eivät muuten pärjää voimakkaan metsätalouden rinnalla." Suojeluverkoston lisäksi huomiota tulee kiinnittää erityisesti siihen, että kuolleen puun määrä lisääntyy talousmetsissä. "Halvin ja helpoin keino on säästää jo olemassa olevaa kuollutta lahopuuta hakkuissa." Lähteenä on käytetty myös Luken verkkosivujen tuoretta podcast-tallennetta. H an nu H ut tu Metsän ammattilainen välittää. Metsät, pellot, tontit, mökit ja talot eri puolilta Suomea!
• 18.1.2018 / AJASSA 12 Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m 2016 2017 2018 Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,5 1,0 1,5 2,0 PUUKAUPPA LIINA KJELLBERG SAHATEOLLISUUDESSA eletään nyt korkeasuhdannetta. Sekä kuusiettä mäntysahatavaran vienti vetää hyvin. "Kiinan veto alkoi kuusella, mutta nyt Kiinaan on saatu myytyä myös mäntysahatavaraa. Myös Pohjois-Afrikan tilanne on virkistynyt", sanoo Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori . Sahojen tuloksessa korkeasuhdanne ei hänen mukaansa kuitenkaan näy. "Suomalaiset sahat eivät pärjää kilpailussa. Logistiikkakustannukset ovat Suomessa korkeammat ja sivutuotteista ei tule riittävästi tuloja. Purun ja kuoren menekissä on ollut ongelmia, eikä hakkeen tilannekaan ole häävi. Puupohjaisten biopolttoaineiden käytön lisäämiseksi pitäisi tehdä enemmän töitä." Merivuoren mukaan tukin hinta nousee nopeammin kuin sahatavarasta maksettavat hinnat. "Puutavaralajien hintasuhteet ovat sahojen kannalta pahasti vinoutuneet." Sahatavaran kysynnän Merivuori ennakoi edelleen kasvavan. Metsänomistajilta hän toivoo paitsi malttia hinnoitteluun myös tukkivaltaisia leimikoita myyntiin. Sahat heikoilla kilpailussa LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuva H uonot korjuukelit haittaavat edelleen puukauppaa ympäri Suomea. Puulla riittää kysyntää, mutta talvileimikoiden korjuu takkuaa, sillä maa on monin paikoin edelleen sula. ”Keli on varsin katastrofaalinen. Tiet ovat nyt jossain määrin jäätyneet, mutta metsissä ollaan edelleen märissä tunnelmissa”, sanoo metsänhoitoyhdistys Lounais-Hämeen toiminnanjohtaja Kari Kannisto . Pohjoisempana ongelmana on lumipeite, joka satoi ennen kuin maa ehti mennä routaan. Tämä on tilanne muun muassa metsänhoitoyhdistys Keski-Savon, Metsäpohjanmaan ja Pudasjärven alueilla. ”Lunta on niin paljon, että se vaikeuttaa jo puunkorjuuta. Routaa ei sen sijaan ole ollenkaan. Jossain vaiheessa tulee paniikki, jos ei pian saada pakkaskautta”, sanoo metsänhoitoyhdistys Pudasjärven toiminnanjohtaja Antti Härkönen . Toiveissa pakkaset Etelä-Pohjanmaalla toimivan metsänhoitoyhdistys Metsäpohjanmaan alueella metsiin on poljettu reittejä, jotta metsänpohjat saataisiin jäätymään, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Risto Koivula . Metsänhoitoyhdistys Keski-Savon alueellakaan varsinaisiin talvileimikoihin ei ole menemistä. "Nyt korjataan kesäleimikoita tai sellaisia leimikoita, jotka on laitettu talvileimikoiksi palstalle johtavan tien kunnon takia. Suomaille ei ole vielä päästy", sanoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen . Metsänhoitoyhdistyksissä toivoTalvileimikoiden korjuu takkuaa Puunostajien katseet ovat jo kesäja kelirikkoleimikoissa. "Ilmeisesti Pohjois-Afrikka on alkanut vetää." Metsäkoneyrittäjä Raimo Mononen teki tammikuun puolivälissä poimintahakkuuta forssalaisessa kuusikossa. Leimikko on merkitty talvileimikoksi kosteikkoalueen takia. KOHDE: Suurehko kesäkorjuukelpoinen leimikko, jonka pääpaino harvennushakkuussa. Mukana myös ensiharvennusta ja uudistushakkuuta. SIJAINTI: Pohjois-Savo OSTAJA: Yksityinen sahayhtiö KAUPAN KOKO: 1 336 m3, josta harvennusta 1 147 m3 LEIMIKON KOKO: 19,3 ha, josta harvennusta 17,3 ha MUUTA: Metsänhoitoyhdistys kilpailutti leimikon, tarjoukset viideltä puunostajalta. Myyntipäätökseen vaikuttivat yksikköhinnat ja tukkia suosiva katkonta. Leimikko odottaa korjuuta. Yli tuhat mottia harvennusta HARVENNUS: Puutavaralaji määrä kantohinta myyntitulo m3 €/m3 € mäntytukki 11 47,80 525,80 mäntykuitu 121 18,30 2214,30 mäntyparru 15 22,50 337,50 kuusitukki 218 50,50 11009 kuusikuitu 430 18,30 7869 kuusiparru 27 23 621 koivutukki 14 43 602 koivukuitu 293 15 4395 haapakuitu 17 8 136 kuusilahokuitu 1 8 8 Yhteensä 1147 27717,60 ENSIHARVENNUS: 88 1360,50 € UUDISTUSHAKKUU: 101 4291,10 € TUORE PUUKAUPPA
• 13 AJASSA / 18.1.2018 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KOIVU Kantohinnat s 56,38 ? 59,33 s 44,28 ? 16,06 ? 17,26 ? 15,53 ? 23,22 ? 24,57 Uudistushakkuu s 58,41 s 60,58 s 46,13 ? 17,94 ? 18,62 ? 17,37 ? 25,75 ? 25,77 Harvennushakkuu s 48,9 ? 50,01 ? 36,53 s 15,36 ? 15,7 ? 14,48 s 21,15 s 20,11 Ensiharvennus s 41,46 s 49,17 s 28,94 s 12,25 s 11,94 s 11,61 s 17,22 s 19,83 Hankintahinnat s 58,08 ? 57,74 s 48,11 s 27,81 ? 29,89 s 27,97 s 34,89 s 34,93 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat ? 57,96 ? 60,66 s 42,51 ? 15,97 ? 17,97 s 15,71 s 23,03 s 23,41 Uudistushakkuu ? 59,85 s 61,88 s 43,81 s 17,06 ? 19,24 ? 17,06 s 24,94 s 25,73 Harvennushakkuu s 51,76 s 52,73 s 37,89 s 15,79 ? 16,24 s 15,16 s 21,17 s 21,21 Ensiharvennus s 43,27 s 54,96 s 12,44 s 11,98 s 11,71 Hankintahinnat s 60,33 ? 59,89 s 45,99 s 29,58 ? 31,48 s 29,74 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat ? 57,22 s 60,21 ? 39,84 ? 16,16 ? 17,43 ? 15,37 s 23,46 s 24,89 Uudistushakkuu ? 59,96 s 61,73 s 41,98 ? 18 s 18,98 ? 17,46 s 25,75 s 26,26 Harvennushakkuu ? 49,27 ? 50,22 ? 34,55 s 15,99 ? 15,66 ? 14,97 s 22,59 s 20,27 Ensiharvennus s 12,8 s 12,95 s 12,47 Hankintahinnat s 58,51 s 58,31 s 46,73 s 28,34 s 29 ? 27,94 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 54,64 s 57,74 s 45,32 ? 15,68 ? 16,24 ? 14,93 s 23,92 Uudistushakkuu ? 56,81 s 58,94 s 47,67 ? 17,59 ? 17,51 ? 16,78 s 25,05 Harvennushakkuu s 47 ? 47,32 ? 36,56 ? 14,99 s 15,16 ? 14,01 Ensiharvennus s 12,21 ? 11,12 Hankintahinnat s 55,38 s 56,05 s 48,56 s 28,36 s 29,32 s 28,15 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 56,04 s 57,77 s 35,2 s 16,61 s 16,51 s 23,63 Uudistushakkuu s 57,94 s 58,38 s 36,01 s 18,49 s 17,87 s 26,75 Harvennushakkuu s 47,3 s 46,69 s 32,3 s 15,47 s 15,01 s 20,8 Ensiharvennus Hankintahinnat s 56,39 s 26,86 s 26,69 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat ? 51,5 ? 52,03 s 33,84 s 15,82 s 16,77 s 15,46 s 23,1 s 24,09 Uudistushakkuu ? 53,61 ? 53,15 s 34,27 ? 18,37 s 18,57 s 17,54 s 25,29 s 25,7 Harvennushakkuu s 44,98 s 43,66 s 14 s 14,49 s 13,37 s 20,36 s 19,31 Ensiharvennus s 10,88 s 10,57 s 10,23 Hankintahinnat s 55,75 s 55,54 s 27,28 s 27,5 s 27,3 s 35,76 s 35,56 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat s 53,61 s 51,91 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat ? 58,02 s 60,37 s 47,75 s 16,25 ? 17,26 ? 15,59 s 23,06 s 25,12 Uudistushakkuu ? 59,59 s 61,78 s 48,97 ? 17,98 ? 18,83 ? 17,55 s 25,56 s 26,42 Harvennushakkuu ? 50,28 ? 50,29 ? 38,35 s 15,81 ? 16 ? 14,46 s 22,25 s 20,99 Ensiharvennus s 43,22 ? 12,07 s 12 ? 11,26 Hankintahinnat s 60,14 s 58,89 s 49,08 ? 29,19 s 29,93 ? 29,15 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 51–2 keskiarvo LAPPI KAINUU-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA KYMI-SAVO SAVO-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-SUOMI KOKO MAA Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Talvileimikoiden korjuu takkuaa Metsäkoneyrittäjä Raimo Mononen teki tammikuun puolivälissä poimintahakkuuta forssalaisessa kuusikossa. Leimikko on merkitty talvileimikoksi kosteikkoalueen takia. taan pakkassäitä, mutta Kanniston mukaan pitkä pakkasjaksokaan ei juuri paranna tilannetta. "Talvi jää joka tapauksessa surkeaksi ja lyhyeksi. Nyt ollaan jo tammikuun puolivälissä, ja talven korjuukelit kestävät yleensä korkeintaan maaliskuun loppuun. Talvileimikoiden kauppa on menetetty tältä vuodelta." Samaa sanovat Härkönen, Koivula ja Hirvonen. Puunostajien katseet ovat heidän mukaansa jo kesäja kelirikkoleimikoissa. Niille ennakoidaan kovaa kysyntää. "Kevään kelirikkoleimikoita jouduttiin sateisen syksyn takia hakkaamaan ennen aikojaan. Kelirikkoleimikot nousevat keväällä arvoon arvaamattomaan", Härkönen arvioi. Kaikella puulla kysyntää Puukauppavuodesta metsänhoitoyhdistyksissä odotetaan vilkasta. Kaupaksi käyvät nyt kaikki puutavaralajit, parhaiten edelleen kuusitukki. "Kovin menekki on kuusitukilla, mutta myös mäntytukin kysyntä on parantunut. Ilmeisesti Pohjois-Afrikka on alkanut vetää, ja mäntyä menee nyt enemmän myös Eurooppaan", Kannisto sanoo. Pudasjärven korkeudelle kuusitukin hyvä kysyntä ei Härkösen mukaan ulotu, sillä kuivaoksaisesta pohjoisen kuusesta ei saa yhtä laadukasta sahatavaraa kuin eteläisemmistä kuusista. Kuitupuustakin alueella on ylitarjontaa, mutta mäntytukin kysyntä on lähtenyt nousuun. Koivula on huolissaan Itä-Suomen lumituhojen vaikutuksista puukauppaan. "Saa nähdä, pilaavatko lumituhot hyvin käynnistyneet puumarkkinat. Jos ne johtavat pakkokorjuuseen, kuluvat kaikki voimavarat siihen, että yritetään pelastaa mitä pelastettavissa on", hän sanoo. Härkönen ennakoi puun hintoihin hienoista nousua, ja Kannistokin arvioi kuitupuun hintaan pientä parannusta. Tukin hinnan nousuun Kannisto ei kuitenkaan usko. "Sahatavaramarkkinoilla ei ole ollut niin dramaattisia hinnankorotuksia. Sahat tekevät melkein tappiota tällä hetkellä. Ellei maailmalla tapahdu jotain, tukin hinta tuskin nousee", hän sanoo.
• 14 18.1.2018 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO VALTTERI SKYTTÄ J atkuva metsänkasvatus sopii kaikkialle, sanovat tutkijat. Menetelmä on kuitenkin ollut lain mukaan sallittua vasta muutamia vuosia, joten jatkuva kasvatus täytyy käytännössä aloittaa jostakin tasaikäisenä kasvaneen metsän kasvuvaiheesta. Jatkuvan kasvatuksen edellyttämä eri-ikäisrakenteinen metsä syntyy joissakin tilanteissa helpommin kuin toisissa. Muutos eri-ikäismetsäksi ei onnistu pelkästään sormia napsauttamalla. Ylispuumännikkö oiva alku Jatkuvassa kasvatuksessa taimet kasvavat isojen puiden varjossa, joten varjopuulaji kuusi soveltuu menetelmään parhaiten. Männyllä eri-ikäiskasvatukseen täytyy soveltaa hieman erilaisia tapoja. Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Sauli Valkonen mainitsee kaksi lähtötilannetta, jossa muutos jatkuvaan kasvatukseen onnistuu helposti. ”Helpointa on, jos omistaa ylispuumännikön. Sen kasvatusta voi jatkaa suoraan jatkuvana kasvatuksena. Toinen hyvä lähtötilanne on, jos kuusen kasvupaikalla on jo valmiiksi erirakenteinen kuusikko.” Ylispuumännikkö syntyy, kun uudistuskypsässä männikössä tehdään siementai suojuspuuhakkuu. Metsän parhaita puita jää pystyyn 50–150 puuta hehtaarille, ja niiden alle alkaa syntyä taimia. Jatkuvassa kasvatuksessa isoja ylispuita ei poisteta kerralla taimikon syntymisen jälkeen, vaan vaiheittain, ja osa jää metsään lopullisesti säästöpuiksi. Valmis taimiaines helpottaa Erirakenteisessa kuusikossa täyttyy puolestaan jo valmiiksi yksi tärkeimmistä jatkuvan kasvatuksen edellytyksistä: metsässä on pieniä taimia isojen puiden alla. Hyväkuntoinen alikasvos on tulevan eri-ikäisrakenteisen metsän valmista taimikkoa. Taimille ja nuorille puille tehdään kasvutilaa poimintahakkuin. Metsään voi tehdä myös pienaukkoja erityisesti taimiryhmien kohdalle. Jatkuvassa kasvatuksessa metsänomistajan tehtävänä on huolehtia, että taimettumisen ja taimien kasvun edellytykset säilyvät hyvinä. Isoja siemenpuita tulee olla riittävästi, taimilla tulee olla kasvutilaa sopivasti ja niitä pitää onnistua säästämään hakkuissa. Ei kannata unohtaa ojitusmetsiä Jatkuva kasvatus houkuttelee maisemasyistä etenkin mökkien ja pihapiirien lähimetsissä. Eri-ikäiskasvatukseen siirtymiseen on kuitenkin usein paremmat lähtökohdat syrjemmällä sijaitsevissa ojitusmetsissä. Turvemaiden ojitusmetsiköissä on luonnostaan erikoHelpointa siellä, missä on jo taimia Jatkuvan kasvatuksen aloitus on varminta metsässä, jossa on jo valmiiksi eri-ikäisiä puita. Kun metsässä on jo valmiiksi hyväkuntoisia taimia, jatkuva kasvatus on helppo aloittaa. Etelä-Suomessa otollisia paikkoja ovat metsän uudistumismielessä tuoreet kankaat, Lapissa karut männiköt. Ku va t Er kk i O ks an en / Lu ke Jatkuvan kasvatuksen metsässä kasvaa eri-ikäisiä ja -kokoisia puita sekaisin. Poimintahakkuussa poistetaan isoja puita sekä vialliset puut. koista puustoa. Jatkuva kasvatus näyttäisi sopivan hyvin esimerkiksi kuusivaltaisille turvemaille eli korpiin. "Hyvä lähtötilanne on usein myös viljavilla, alun perin märkää suotyyppiä olleilla alueilla, joilla hieskoivujen ja mäntyjen alla kasvaa kuusialikasvosta", kertoo Luken erikoistutkija Markku Saarinen . Saarisen mukaan ojitusmetsien jatkuvaan kasvatukseen on vaikea antaa yksittäisiä turvekangastyyppikohtaisia ohjeita. "Samassa ojitusalueen metsässä on monenlaisia tilanteita. On alikasvosryhmiä ja paikkoja, jossa taimia ei ole. Puuston rakenne, puiden kokovaihtelu ja taimiryhmien kunto määräävät, mitä kannattaa tehdä. Eri Pi irr ok se t Ju ha Va rh i
• 15 METSÄSTÄ / 18.1.2018 Fakta Helpointa siellä, missä on jo taimia VAIHTOEHTO AVOHAKKUULLE ? ? Jatkuva kasvatus on talousmetsän kasvatustapa. ? ? Sen toinen nimi – eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus – kertoo, että metsässä on eri-ikäisiä ja -kokoisia puita taimista tukkirunkoihin. ? ? Pystyssä on aina isoja, siemeniä tuottavia puita. Avohakkuita ei tehdä. ? ? Luonnonsiemenistä syntyvien taimien vuoksi jatkuvassa kasvatuksessa säästytään metsän kylvöja istutuskuluilta. ? ? Yleisin menetelmä on yhä tasaikäisrakenteinen metsänkasvatus, jossa metsä uudistetaan kerralla. 1. Taimet. Helpointa ja varminta on aloittaa vanhasta metsästä,jossa on jo valmiiksi hyväkuntoisia taimia (alikasvosta) isojen puiden alla. 2. Jos taimia ei ole, ensimmäinen tehtävä on harventaa metsää niin, että sinne alkaa syntyä taimia. 3. Aluksi harvennuksen on oltava niin varovaista, ettei metsään tule tuulituhoja. Toisaalta taimien synty ja pienempien puiden järeytyminen vaativat tilaa. 4. Pienaukkohakkuilla päästään aina eteenpäin, mutta työ vaatii taitoa etenkin rehevillä mailla. Hankalampaa jatkuvan kasvatuksen aloitus on silloin, kun taimia ei ole tai niiden kunto on heikko. Muutos ”perinteisen” mallin metsästä jatkuvaan alkaa varovaisilla harvennusja pienaukkohakkuilla. VALTTERI SKYTTÄ METSÄN muuttaminen jatkuvaan kasvatukseen on huomattavasti hankalampaa, jos taimia ja erikokoisia puita ei ole. Ensimmäinen toimi on harventaa metsää niin, että sinne alkaa syntyä taimia. Harvennusten on oltava aluksi varovaisia. Etenkin kuusikoissa on riskinä, että hakkuussa säästetyt puut kaatuvat tuulessa, heinikko rehottaa ja taimia ei muodostu. Pienaukkojen tekeminen on aina vaihtoehto, jolla tasaikäiseen metsään voidaan ryhtyä luomaan taimia ja eri-ikäisyyttä. ”Pienaukoilla pääsee aina eteenpäin, mutta liian suuret pienaukot pusikoituvat rehevällä kasvupaikalla”, Luken Sauli Valkonen muistuttaa. Pienaukkohakkuut ovat männyllä hankalampi menetelmä kuin ylispuukasvatus, sillä reunametsä hidastaa aukossa kasvavien männyntaimien kehitystä. Männyn ohella myös muut valopuulajit, kuten koivuntaimet, tarvitsevat riittävän suuria pienaukkoja menestyäkseen jatkuvan kasvatuksen metsässä. Metsä ei kehity heti ensimmäisen hakkuun jälkeen salamana eri-ikäisrakenteiseksi, vaan puuston kehittymistä joudutaan odottamaan. Harvassa kasvaneet puut vaativat hakkuun jälkeen 5–10 vuotta vahvistuakseen kestämään muuttuneet olosuhteet. Tiheässä kasvaneilla puilla aikaa kuluu vielä enemmän. Esimerkiksi eteläsuomalaisen kuusikon läpikäyminen varovaisilla pienaukkohakkuilla voi kestää 70–80 vuotta. Pienaukkohakkuilla pääsee aina alkuun Pienaukkoja (punaiset) laajennetaan seuraavassa hakkuussa (vaaleanpunainen). Aukkoja tehdään myös lisää (oranssi). Pienaukon enimmäiskoko on 0,3 hehtaaria (halkaisija 60 metriä). Vinkit jatkuvan suunnitteluun osissa metsäkuviota tulee hakata eri tavalla." Jatkuvaa kasvatusta ei kannata eikä sitä ole tarvettakaan aloittaa hyväkasvuisessa nuoressa metsässä. Menetelmää kannattaa ryhtyä toteuttamaan silloin, kun puut ovat järeytyneet siementämiskykyisiksi ja niiden kasvu hidastuu. Nuorempana metsään kannattaa tehdä normaalia voimakkaampia harvennushakkuita. Tämä parantaa puiden siementuotantoa ja tuulenkestävyyttä, mikä on olennaista jatkuvassa kasvatuksessa. Lähde: Metsän jatkuvasta kasvatuksesta, Metsäkustannus 2017. Metsäkustannus julkaisee myös Metsälehteä.
• 16 18.1.2018 / METSÄSTÄ 268 osaa 2,0 kilowattia 12500 kierrosta minuutissa 700 € MIKKO RIIKILÄ, teksti SAMI KARPINEN, kuvat R aivaussaha on perimiltään yksinkertainen tekninen laite: moottori, kytkin, voimansiirtoakseli, kulmavaihde ja terälaite. Maallikon mielikuva yksinkertaisuudesta kuitenkin sumenee, kun kauppias Tero Savonen purkaa Stihl FS 260 -sahan. Kyseessä on keskikokoinen raivaussaha, joka sopii hyvin esimerkiksi metsänomistajan käyttöön. Ruuveja ja pikkutilkettä kertyy runsain mitoin pieniin kartonkilaatikoihin, joihin osat kerätään. Epävirallisen laskelman mukaan sahassa on 268 osaa. Esimerkiksi kaasuttimessa on varaosakirjan mukaan 26 osaa. Ammattilaiselta raivurin ”ruumiinavaus” sujuu empimättä. Ensin irtoaa ohjauskahva, ja siitä vielä kaasutin-kädensija kaasuvaijereineen. Tervetuloa raivaussahan sisäpiiriin Raivaussaha on tuttu useimmille Metsälehden lukijoille. Nyt avaamme sahan sisäosien salat kaikkien nähtäväksi. Seuraavaksi hän irrottaa kulmavaihteen. Nyt runkoputken päästä pilkottaa vetoakseli. Sen tehtävänä on välittää moottorin pyörimisliikkeen terälle kytkimen ja kulmavaihteen kautta. Moottorista poistetaan ensin suojakotelo ja käynnistinlaite. Keskipakokytkimen ja äänenvaimentajan jälkeen Savonen käy irrottamaan kaasutinta. Se on hiukan työläämpää, koska sekä kaasuvaijeri että polttoaineja alipaineletkut on ensin vapautettava. Kadonneen tyhjäkäynnin arvoitus Samalla tarkastelemme ilmansuodatinta, jonka läpi kaasutin ahmii 500 litraa ilmaa joka minuutti, kun saha käy täyttä kaasua. Miettikää: 30 kuutiometriä tunnissa! Siksi ilmansuodattimen olisi paras olla puhdas. Läheskään aina näin ei ole. Moni sahaa, kunnes moottori pysähtyy tukkoisen ilmansuodattimen vuoksi. ”Sitten saha tuodaan meille ja ihmetellään, mihin tyhjäkäynti katosi.” Lopuksi Savonen avaa sylinterin kiinnityspultit ja nostaa sylinterin paikaltaan. Stihl FS 260:n sylinterin iskutilavuus on 41,6 kuutiosenttimetriä, siis vähän yli neljä senttilitraa. Sylinterin alta paljastuu moottorin sydän: kampiakseli ja siihen kiinnittyvä mäntä. On vaikea hahmottaa, miten pikkuruinen mäntä kaappaa talteen energian, joka muodostuu, kun kaasuttimessa muodostuva bensiinin ja ilman seos palaa sylinterissä. Männän loputon taival Suuntaansa mäntä liikkuu kolme senttiä – insinöörit puhuvat iskun pituudesta. Kampiakseli pyörähtää kierroksen, kun mäntä tekee kolmen sentin liikkeensä edestakaisin. Täydellä kaasulla kampiakseli Stihlin moottorissa pyörähtää 12 500 kierrosta minuutissa. Siinä ajassa mäntä taivaltaa sylinterin sisällä edestakaisin 750 metriä. Työpäivän aikana raivaussahan moottori laulaa täyttä kaasua ehkä kolme tuntia ja pari tuntia vähän alemmin kierroksin. Näin laskien mäntä tarpoo edestakaista taivaltaan varovastikin arvioiden yli 150 kilometriä. Siihen nähden tuntuu pienoiMuurski Oy:n kauppias Tero Savonen on askaroinut sahojen kanssa 30 vuotta. Raivaussahan purkaminen ja kokoaminen kesti kolme tuntia. 1. Kaasuvaijeri Voitele, jos sahaat pakkasella. 3. Kädensija Asenna oikea kahva mahdollisimman lähelle runkoputkea. 4. Kulmavaihde Välittää vetoakselin pyörimisliikkeen teräakselille. 7. Metsäterä Kiertää jopa 10 000 kierrosta minuutissa. 6. Terän kiinnitysosat Mutteri avautuu myötäpäivään. 5. Sektorisuoja Älä poista! 2. Runkoputki Valitse lyhytrunkoinen raivaussaha metsänraivaukseen. 1. 3. 4. 6. 7. 5. 2.
• 268 osaa 7,7 kg 41,6 cm3 700 € selta ihmeeltä, että moottorija raivaussahojen moottorit kestävät ammattikäytössäkin vuosia. Turhan harva huollattaa Savolan mukaan raivausja moottorisahat tuodaan huoltoon tai oikeammin korjattaviksi useimmiten käyntihäiriöiden vuoksi. Ani harva varsinaisesti huollattaa sahojaan, vaikka kannattaisi. ”Tavallisimmin käyntihäiriöt korjaantuvat, kun vaihdamme kaasuttimen kalvot, sytytystulpan ja tankissa olevan bensasuotimen sekä puhdistamme ilmanpuhdistimen.” Savolan mukaan saharemontit maksavat yleensä 80–120 euroa. Ammattisahoihin saatetaan joskus tehdä jopa 300–400 euron remontteja. Halvempien sahojen omistajien sietoraja on yleensä 200 euron tienoilla. ”Kun kerron kasvokkain asiakkaalle, että korjaus maksaa 200 euroa, tämä monesti jättää remontin teettämättä – mutta kun saman kertoo puhelimessa, remontti tulee paljon useammin tehtyä.” Korjauskelvottomat sahat jäävät usein sahaliikkeille. Savolan mukaan ne kierrätetään tehokkaasti. ”Takavuosina Baltian maista kiersi täällä väkeä ostamassa sahaliikkeiden romusahat. Siellä korjaaminen lienee niin halpaa, että isotkin remontit on järkevä tehdä.” Romusahojen käyttökelpoiset osat kierrätetään varaosiksi mahdollisimman tarkoin. Yleensä vain sahojen rungot päätyvät romun keräykseen. Mäntä taivaltaa sylinterissä edestakaista liikettä jopa 750 metriä minuutissa. Käyntihäiriöt johtuvat usein kaasuttimen kalvojen jäykistymisestä. Ne vaihdetaankin usein, kun sahaa korjataan. Ilma ja polttoaine sekoittuvat kaasuttimessa. Minuutissa moottori ahmii jopa 500 litraa ilmaa. 8. Moottorin suojakotelo Pienempi musta osa talvikäytön luisti. 9. Torx-kantaiset ruuvit Helppo kiristää ja avata. 11. Kaasutin Seostaa ilman ja polttoaineen. 21. Suojamuhvi 22. Kaapelinpidin 23. Jäähdytyslevy 13. Sylinteri Sen sisällä polttoaineilmaseos palaa. 14. Äänenvaimennin 12. Moottori ilman sylinteriä 16. Polttoainetankki Tilavuus 0,75 litraa. 17. Kytkin Kestää parhaiten, kun sahaat täydellä kaasulla. 18. Ilmanpuhdistin Läpäisee jopa 500 litraa ilmaa minuutissa. 19. Ilmanpuhdistimen peitto 20. Käynnistin 15. Ilmanpuhdistimen kotelo 10. Moottorin peitelevy 8. 9. 9. 10. 11. 13. 14. 12. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 22. 23. 21.
• 18 18.1.2018 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA Loppi Mäntyharju LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuvat P orttipelto, Riihipelto, Navettapelto, Välimetsä, Suopelto. Lopella Kanta-Hämeessä sijaitsevan metsäpalstan kuvioiden nimet kertovat, että paikalla ei ole vielä kovin kauan kasvanut metsää. "Noin kolmannes metsäpalstasta on entistä peltoa. Vaarini alkoi metsittää peltoja 1980-luvun lopulla", kertoo metsäpalstan nykyinen omistaja Antti Hepolampi . Peltojen paikalla kasvaa nyt kuusta, koivua, visakoivua, lehtikuusta ja tervaleppää. Vanhoista nimistä on Hepolammen mukaan kuitenkin edelleen hyötyä. Metsänhoito on selkeämpää, kun kuvioista voi puhua nimillä. Hepolammella on takanaan kahdeksan vuotta metsänomistajana. Metsänomistaja hänestä tuli 15-vuotiaana. "Se oli aluksi hämmentävää. Metsänomistajaksi tulo tuli hieman puun takaa. Isä oli kyllä suunnitellut, että metsäomaisuus hyppäisi yhden sukupolven yli, mutta minä kuulin siitä vasta vaarin kuoleman jälkeen", hän sanoo. Antti Hepolammen isän Hannu Hepolammen mukaan järjestely oli taloudellisesti kannattavin. Hän koki olevansa jo sen ikäinen, että metsäomaisuus oli järkevintä siirtää suoraan seuraavalle sukupolvelle. Reilun 30 hehtaarin suuruinen metsäpalsta on kulkenut Hepolampien suvussa 1800-luvulta lähtien, aluksi torppana. Metsät sijaitsevat Antti Hepolammen lapsuudenkodin ympärillä. "Olen kulkenut metsissä koko ikäni. Olin jo lapsena mukana rankametsällä ja raivaussahaa aloin käyttää yläasteikäisenä. Metsänhoitoasioita ryhdyin kuitenkin miettimään vasta tultuani metsänomistajaksi", hän sanoo. Hepolampi opiskelee automaatiotekniikkaa Tampereen teknillisessä yliopistossa, joten arkipäivät kuluvat Tampereella. Viikonloppuina hän palaa kuitenkin usein kotiseudulle. Silloin metsissä tulee vähintään käväistyä, usein työn alla on jokin metsänhoitotyö. Hämmennyksestä innostukseen 24-vuotias Antti Hepolampi vaihtaa viikonloppuisin insinööriopinnot metsänhoitoon. Antti ja Hannu Hepolampi katsovat uudistusalalle jätettyjä säästöpuita. Antti Hepolammella on takanaan kahdeksan vuotta metsänomistajana.
• 19 METSÄSTÄ / 18.1.2018 "On hyvä, että metsät sijaitsevat näin lähellä. Kauemmas metsänhoitotöihin ei tulisi ehkä samalla tavalla lähdettyä." Harvennettavaa riittää Tammikuun alun sade ropisee ohuen lumikerroksen päälle. Lumessa näkyy siellä täällä valkohäntäpeuran sorkanjälkiä. Hannu Hepolammen mukaan valkohäntäpeuroja on metsissä riesaksi asti. Osan taimikoista Hepolammet ovat päätyneet suojaamaan piikkilanka-aidoin. Isä ja poika huolehtivat metsänhoidosta yhdessä. Päätehakkuita ja maanmuokkausta lukuun ottamatta kaikki tehdään itse. Apuna ovat tukkivinssillä varustettu vuonna 1959 ostettu Fordson Power Major -traktori sekä juontokouralla varustettu vuosimallia 1974 oleva Belarus 521 -traktori. Moottorija raivaussahat, bensakanisterit, taimet ja pottiputket kulkevat metsään vesikelkalla, ahkiolla tai maitorattailla. "Fordson on tosin nyt lasaretissa. Sen jarrut pitää uusia", Antti kertoo. Metsissä on kuluneiden kahdeksan vuoden aikana tehty neljä päätehakkuuta, yhteensä reilun kymmenen hehtaarin verran. Metsissä on jonkin verran kuusta lahottavaa juurikääpää ja kuusen tuhohyönteinen kirjanpainaja on tehnyt metsissä tuhojaan, joten Hepolammet eivät halua päästää kuusikoita liian vanhoiksi. Lisää päätehakattavaa metsäpalstalla ei toistaiseksi ole, mutta harvennettavaa riittää. Hepolampien tavoitteena on saada metsäpalstan kuviokoko suuremMATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. PALSTALLA KUN HANKINTAHAKKAAJA TOIMITTAA kuitupuuta tienvarteen metsäteollisuusyritykselle, hänen on turha antaa ohjeita kuitupuun oikeasta varastoinnista ja kuljetuksista. Ammattilaiset osaavat kyllä asiansa. Riittää, että hankintahakkaaja tietää säädökset, joihin hän voi vedota hyönteistuhojen välttämiseksi, kun varastointiaika alkaa venyä. Talvella hakattu mäntykuitupuu on kuljetettava pois mäntymetsikön läheisyydestä Etelä-Suomessa heinäkuun alkuun mennessä. Kuusikuitupuu on poistettava varastopaikalta aivan eteläisimmässä Suomessa heinäkuun puoliväliin mennessä ja Järvi-Suomessa 24. heinäkuuta mennessä. Pohjois-Suomessa poistamiselle on aikaa enemmän. Näin kertoo laki metsätuhojen torjunnasta. Vaihtoehtoja pois kuljettamiselle ovat kastelu, peittäminen, puutavaran kuorinta tai pinon pintaosan poistaminen tai korvaaminen puutavaralajilla, johon eivät pesiydy samat hyönteislajit kuin alaosaan. Ja onhan niitä muitakin laillisia keinoja, kuten tarkka lain lukeminen paljastaa. TAVALLISELLE KULUTTAJALLE tavaraa toimitettaessa kannattaa olla valppaampi. On tavaran toimittajan edun mukaista, että kuluttajaa opastetaan hienotunteisesti tavaran jatkokäsittelystä. Jos tavaran laatu heikkenee merkittävästi toimituksen jälkeen, kuluttaja voi syyttää siitä tavaran toimittajaa. Ja huono kello kuuluu kauas, vaikka toimittaja olisi ihan viaton. Esimerkiksi jos omakotiasukkaalle toimitetaan kuorma tuoretta pilkettä, kannattaa jo etukäteen kysellä, onko asiakkaalla kuormalavoja pilkkeiden alle, vai hankkiiko pilkkeiden tuoja ne maksua vastaan. Samoin hän voi opastaa, ettei ole hyvä ajatus peittää tuoretta kasaa muovitetulla kuormapeitteellä, koska jo muutamassa viikossa tavara alkaa homehtua. Kuivaksi katsottavan pilkkeen osalta kannattaa jutella kuin ohimennen, ettei tavaran täydellinen huputtaminen pinossa tai kasassa ole hyvä ajatus. Sadeveden aiheuttama kastuminen pitää estää, mutta siten, että tavara saa tuulettua alta ja sivuilta. Vanhat kattopellit ja vastaavat ovat peittämiseen paljon parempia kuin muovitetut varastopeitteet. Sanallinen neuvonta on tehokasta, mutta ainakin vanhuksilla muisti on lyhyt. Pilkkeen toimittajan edun mukaista on antaa selkokielinen kirjallinen ohje, jossa kerrotaan, miten hyvälaatuinen pilke säilyttää arvonsa myös varastoinnin aikana. KIRJALLISTA LOPPUKÄYTÖN NEUVONTAA kannattaa myös harkita. Pullontiiviin omakotitalon rakentanut ei ehkä tiedä, ettei sinisen liekin häviäminen hiilloksesta tarkoita sitä, ettei häkää enää synny. Hatarissa taloissa asuneille väärä käsitys ei yleensä aiheuttanut hengenmenon vaaraa, mutta näin ei enää ole nykyisin. Päänsäryn ja vakavampien tapaturmien välttäminen on myös tavaran toimittajan vastuulla. Voi kertoa, ettei sinisessä liekissä synny häkää, vaan sininen liekki kertoo häkäkaasun palamisesta. Olisiko pilkkeiden myyjän hyvä pitää oheistuotteena häkävaroitinta? Se voisi lisätä uusavuttomien turvallisuutta. Kuluttajaa saa opastaa Puutavaran omistajan on huolehdittava siitä, etteivät hyönteiset leviä pinosta metsään. "Voi olla, että näen vielä päätehakkuun itse istuttamassani taimikossa." maksi. Entisten peltomaiden välissä on järeäpuustoisia metsäkaistaleita, jotka ovat niin pieniä, ettei niitä kannata käsitellä omina kuvioinaan. Hepolammet poistavat kaistaleilta isoimpia puita, kunnes ympärillä olevien kuvioiden puusto on niin järeää, että kuviot voidaan päätehakkuussa yhdistää. "Harrastamme jatkuvaa kasvatusta olosuhteiden pakosta", Antti toteaa. Päätehakkuut on Hepolampien mukaan ollut helppo saada kaupaksi, mutta hankintahakatun harvennuspuun kysyntä vaihtelee. Havurangan Hepolammet hakettavat omaan käyttöönsä, koivuista tehdään halkoja myyntiin ja klapeja omaan käyttöön. Taidot perimätietona Antti Hepolampi pysähtyy katsomaan yksittäistä pystyyn kuollutta kuusta. Isä-Hannun mukaan kuusen voi jättää paikoilleen. Siitä ei ole uhkaa ympäröivälle metsälle. Antti on oppinut metsänhoidon isältään. Sitä, mikä metsänhoitotöistä on mieluisin, hän ei osaa sanoa. Selvästi eniten työtä teettävät visakoivut. "Visakoivun karsinnassa on kauhea työasento. Siitä hommasta saa kuitenkin ehkä parhaan tilin – ei ehkä tuntia mutta hehtaaria kohti." Antti Hepolampi hoitaa metsiään talousmielessä, mutta liikkuu metsissä mielellään muutenkin. "Tällaisella metsämäärällä ei elä, kyseessä on pikemminkin aikaa vievä harrastus. Metsistä löytyy myös muutama hyvä sienipaikka." Siihen, että tuli metsänomistajaksi nuorena, Antti on tyytyväinen. "Kun tulee nuorena metsänomistajaksi, ehtii nähdä, miten metsä vuosikymmenten kuluessa kehittyy. Voi olla, että näen vielä päätehakkuun itse istuttamassani taimikossa." Vuonna 1959 ostettu Fordson Power Major -traktori on apuna metsätöissä. Valkohäntäpeurat ovat tehneet tuhojaan muun muassa lehtikuusikossa. Hannu ja Antti Hepolampi huolehtivat metsänhoidosta yhdessä.
• 20 18.1.2018 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO LIINA KJELLBERG, teksti HANNU HUTTU, kuva P uiden latvuksiin kerääntynyt lumi on aiheuttanut Itä-Suomessa viime viikkoina mittavia tuhoja. Lumi aiheuttaa vaara-alueilla lähes joka vuosi jonkinlaisia tuhoja, mutta tänä vuonna tuhoja on myös alavammilla mailla, kertoo Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen . "Taustalla on poikkeuksellinen sää. Puiden oksissa on nyt paljon märkää lunta. Lumen tippuminen puista vaatisi sään lauhtumisen ja hieman tuulta", Heikkinen sanoo. Puulajeista herkin lumituhoille on mänty. Lumituhoja esiintyy kuusellakin, mutta kaikkiaan se kestää lumikuormaa paremmin kuin mänty. Keinot vähissä lunta vastaan Alttiimpia lumituhoille ovat hiljan harvennetut metsät. ITÄ-SUOMEN lumituhojen yhteydessä on puhuttu tykkylumesta. Tuhot eivät kuitenkaan johdu tykkylumesta, sanoo Suomen metsäkeskuksen Eljas Heikkinen. Tykkylumi on hitaasti kosteasta ilmasta tiivistyneen huurteen ja lumen muodostamaa lumitaakkaa puissa. Tykkyä kerääntyy yleensä korkeilla vaara-alueilla. Itä-Suomen lumituhot johtuvat nopeasti sataneen rännän, lumen ja alijäähtyneen veden aiheuttamasta raskaasta lumikuormasta. Mänty on puulajeistamme herkin lumituhoille. Latvuksiin kertyvä lumikuorma saa puut katkeamaan keskeltä. "Kuusen latvuksen muoto on sellainen, että lumi jakaantuu tasaisemmin rungon koko pituudelle. Männyllä lumi tarttuu latvukseen ja saa rungon katkeamaan keskivaiheilta", Heikkinen sanoo. Koivujen latvuksiin lunta ei keräänny yhtä herkästi kuin havupuiden latvuksiin. Koivut eivät myöskään yleensä katkea lumen alla, vaan taipuvat. Sähkölinjojen läheisyydessä eniten haittaa onkin Heikkisen mukaan juuri koivuista. Pienet koivut voivat lumen sulettua nousta takaisin pystyyn, mutta isommat puut saattavat myös napsahtaa lumen painosta poikki. Korjuu ammattilaisille Keinot lumituhojen ehkäisemiseksi ovat Heikkisen mukaan vähissä. Alttiimpia lumituhoille ovat juuri harvennetut metsiköt, mutta toisaalta hyvin hoidetut ja ajallaan harvennetut metsiköt kestävät lumikuormaa parhaiten. "Lumituhojen kannalta pahin aika on juuri ensiharvennuksen jälkeen. Muutaman vuoden kuluttua puut ovat kuitenkin entistä vahvempia." Paras keino suojautua lumituhojen aiheuttamilta taloudellisilta vahingoilta on Heikkisen mukaan metsän vakuuttaminen. Lumituhot aiheuttavat Heikkisen mukaan harvoin täydellistä tuhoa. Yleensä puita katkeilee sieltä täältä, joten metsät yleensä elpyvät, vaikka saattavatkin jäädä hieman harvoiksi. Yksittäisiä lumen katkomia puita ei tarvitse hakea metsistä, ne voi jättää lisäämään luonnon monimuotoisuutta. Jos katkenneiden puiden määrä ylittää metsätuholaissa asetetut rajat, pitää puut hyönteistuhojen torjumiseksi hakea pois metsästä viimeistään seuraavana kesänä. Vahingoittuneita mäntyjä saa olla metsässä korkeintaan 20 kuutiometriä hehtaarilla, vahingoittuneita kuusia korkeintaan kymmenen kuutiometriä hehtaarilla. Lumen katkomien puiden kaato tulee Heikkisen mukaan jättää ammattilaisille. Lumen maahan kaatamat ja osittain katkenneet puut voivat olla hengenvaarallisia. Lumissa on eroja www.kesla.com TUTUSTU SYKSYN KAMPANJAETUIHIN LÄHIMMÄLLÄ VALTRAJÄLLEENMYYJÄLLÄSI! SUOMALAISEN METSÄTEKNOLOGIAN MONIOSAAJA • Kotimainen, kestävä, luotettava tehokas. • 35 000 metsäperävaunua. • 50 000 kuormainta. • Markkinoiden laajin valikoima. • Koko maan kattava myyntija huoltoverkosto. Myynti ja huolto: agcosuomi.fi
• 22 18.1.2018 / METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat H usqvarnan 572 XP:n sylinteritilavuus on 70 kuutiosenttimetriä, ja saha painaa tyhjin tankein ilman terälaitetta 6,6 kiloa. Raisua leikkuutehoa arvostavat todennäköisimmin pihapuiden kaatajat, jotka pätkivät järeitä runkoja polttopuun mittoihin. Kokeilimme uutta Husqvarnaa kaatelemalla vajaan puolen kuution tukkimäntyjä. Verrokkina työmaalla oli tukkisavottaan erinomainen Husqvarna 560 XP, jonka moottorin sylinteritilavuus on 60 kuutiosenttimetriä. Tehoa isossa sahassa on odotetusti enemmän, mutta tällaisessa hakkuussa siitä ei juuri ole hyötyä. Vaikka sahan käsiteltävyys on hyvä, tuntuu paino latvojen karsinnassa. Uusi autotune Kaasutinta ohjaava elektroninen Autotune-järjestelmä on entistä kehittyneempi. Se säätää kaasutinta kymmenen kertaa taajemmin kuin aiemmat versiot. Moottori kiihtyy riuskasti ja antaa räyhäkän ja äänekkään vaikutelman. Kiihtyvyyttä on parannettu muun muassa pienentämällä vauhtipyörän kehää. Useimmista uutuussahoista poiketen 572 ei ole edeltäjäänsä, Husqvarna 372 XP:tä, kevyempi. Tätä valmistaja perustelee rajuun käyttöön tarkoitetun sahan kestävyyden varmistamisella. Materiaalia ei ole säästelty siellä, missä kulutus on ankarinta. Sahan teho-paino-suhde (0,652 kW/kg) on parempi kuin muissa Husqvarnan sahoissa. Piakkoin Suomessa esiteltävä, sylinteritilavuudeltaan niin ikään 70 kuutiosenttimetrin Stihl MS 462:n teho-painosuhde kohoaa yli 0,7 kW/kg:n. Erittäin tervetullut – ja koko Husqvarnan sahamallistoon tuleva – uudistus on kuusiokoloruuvien vaihtaminen torx-kantaisiin. Tiukassakin istuvat ruuvit saa jatkossa auki ilman ruuvikantojen pyöristelyä. Pykälää suurempi Husqvarnan uutuusmalli luontuu parhaiten pihapuun kaatajille. HUSQVARNA 572 XP ? ? Sylinteritilavuus 70,6 cm 3 ? ? Teho 4,3 kW ? ? Paino 6,6 kg (ilman terä laitetta, tankit tyhjinä) ? ? Polttoainesäiliö 0,71 litraa ? ? Öljysäiliö 0,35 litraa ? ? Öljypumppu säädettävä ? ? Terälaippa 15-28 tuumaa ? ? Teräketjun jako 3/8 tuumaa ? ? Teräketjun enimmäisnopeus 29,3 m/s ? ? Hinta noin 1 300 euroa ? ? Valmistusmaa Ruotsi + Hyvä käsiteltävyys + Erinomainen X-cutteräketju – Paino Vakiovarusteena 572:ssa on 18-tuumainen laippa, joka puoltaa paikkaansa suuren maailman järeissä metsissä tai meillä ylisuurten pihapuiden kaadossa. Tukkisavottaamme vaihdettiin 15 tuuman laippa, joka on karsinnassa jouhevampi. Sahassa käytetään korkeahampaista, 3/8 tuuman jaollista teräketjua, jota viilataan 5,5 millin pyöröviilalla. Sahat varustetaan Husqvarnan ketjutehtaan valmistamilla X-Cut-ketjuilla, jonka aiemmat versiot ovat lukeutuneet leikkuuteholtaan markkinoiden parhaisiin. KOKEILTUA Fakta Suurikokoinen Husqvarna 572 XP näyttää epäsuhtaiselta 15 tuuman leveäkantaisella laipalla varustettuna. Tehoa uutuudessa on enemmän kuin meikäläisissä metsissä tarvitaan. TRAPPERIT TALVITÖIHIN 100% Neliveto sähkölukolla Isoilla maastorenkailla Nyt kaupan päälle puskulevypaketti, vinssi ja vetokuula! 5.790,Ohjaustehostin Säädettävä kaasuiskunvaimennus 100% 4-veto sähkölukolla Alumiinivanteet Nyt kaupan päälle puskulevypaketti, vinssi ja vetokuula! Rek. 2 hlö 7.890,Chaser mallit alk. 6.690,Uutuusmalli Leveä istuin Säädettävä kaasuiskunvaimennus Kippilava Vinssi+vetokoukku 100% Neliveto sähkölukolla 9.690,Tervetuloa järkeville Trapperkaupoille! Katso lähin jälleenmyyjäsi www.trappermotors.fi tai soita 010-6664100 Trapper Chaser 550 T3a ja T3b Syystarjous! Trapper 500 T3 Uutuus! Trapper 450 T1 KD70 perheen pienimmille vain 890€! Etusi arvo 1250€! Etusi arvo 1450€!
• 23 METSÄSTÄ / 18.1.2018 BRANSON 6225R T ? ? Maksiminopeus 33,2 km/h ? ? Miniminopeus 1,8 km/h ? ? Moottorin tilavuus 2 286 cm 3 ? ? Vaihteet 12 eteen ja 12 taakse ? ? Akseliväli 1 806 mm ? ? Kokonaispituus 3,51 m ? ? Kokonaisleveys 1,65 m ? ? Kokonaiskorkeus 2,5 m ? ? Maavara 399 mm ? ? Paino 1 742 kg ? ? Hinta 25 120 € (alv. 0%) ANNE HELENIUS METSÄT OVAT SUOMESSA lähes aina kasvaneet enemmän kuin puuta on kulutettu. Myös energiaja kuitupuun käyttö sekä biotalouden edistäminen ovat pähkäilyttäneet jo ammoisina aikoina. Tammikuun 13. päivänä vuonna 1933 ilmestyneen Metsälehden kansiartikkelissa arvioidaan, että puupohjaisen spriin valmistuksella on Suomessa luontaiset edellytykset, ja että raaka-aineeksi kelpaa huonompikin puu. "Viime aikoina on, kuten tunnettua, alettu etsiä varsinkin pienelle puulle uusia käyttömuotoja, kun entiset käyttöerät eivät enää pysty nielemään kaikkea sitä puuta, minkä metsät tuottavat. Tällöin on kysymys puun sokeroimisesta epäilemättä niitä keksintöjä, joihin pienen puun menekin kannalta on kiinnitetty ehkä eniten toiveita." Puun sokeroimisessa Saksa oli alan edelläkävijä: maassa toimi jo yksi tehdas, ja toista suurtehdasta rakennettiin parhaillaan. Metsälehdessä arvioitiin, ettei Suomi olisi Saksaa huonompi, vaan että meillä olisi kyseisellä teollisuudenalalla hienot menestymismahdollisuudet. Artikkelissa ennakoitiin myös, että suuressa mittakaavassa puusokeriteollisuus merkitsee Suomelle arvaamattoman paljon; erityisesti kun valmistuksessa käytettävälle puulle ei ollut juuri minkäänlaisia laatuvaatimuksia. "Saa olla kaikkia puulajeja sekaisin eikä puun suurempi tai pienempi kosteus merkitse mitään, enemmän kuin käytettävän puun järeyskään. Tätä tietä näyttää siis avautuvan käyttömahdollisuuksia sellaiselle pienelle puulle, joka on menekkiä vailla." Puusokerista kerrottiin Saksassa jo valmistettavan kaikenlaista hyödyllistä: halpaa karjan rehua, rehuhiivaa ja todennäköisesti sokeria myös ihmisravinnoksi. Lisäksi käymisen avulla puusokerista saisi alkoholia, tosin Metsälehden mukaan ei juotavaksi, vaan moottoripolttoaineeksi. "Näin voidaan saada kotimaista moottorispriitä hintaan, joka lähenee bensiinin hintaa. Artikkeli loppuu toivomukseen, että valtiovalta ymmärtäisi tehdä aloitteita puusokeriteollisuuden edistämiseksi, sillä: "Puusokeriteollisuus näyttää olevan kuin luotu Suomea varten." Tikusta viinaa TIKKUVIINAKSI ON KUTSUTTU 1) Koskenkorvaa X) denaturoitua alkoholia 2) Pöytäviinaa Oikea vastaus sivulla 29. VUOTTA METSÄLEHTI Sarjassa kerromme, mistä 85-vuotiaassa Metsälehdessä on aikaisemmin kirjoitettu tähän aikaan vuodesta. KOKEILTUA Fakta ARI KOMULAINEN, teksti ja kuvat H ankintahakkuita moottorisahalla tekevien tavoitteena on usein siirtää itse puutavara leimikolta tienvarteen tehtaalle kuljetusta varten. Suosittuja vetopelejä ovat moottorikelkat, mönkijät ja etenkin metsäperäkärryllä ja kuormaimella varustetut maataloustraktorit. Kuljetuskyvyltään näiden väliin asettuu pienoistraktori varustettuna kuormain-metsäperäkärry-yhdistelmällä. ”Moottorikelkalla ja mönkijävarustuksellakin saa puuta tienvarteen, jos maastot ovat hyviä, mutta se on silti terveisten ajoa tähän yhdistelmään verrattuna", sanoo lieksalainen Pertti Mulari . Mulari hankki syksyllä Etelä-Koreassa valmistetun, nelivetoisen Branson-merkkisen pienoistraktorin. Hän varusti 60-hevosvoimaisen traktorin metsäajoa varten pohjapanssarilla, vetävällä kolmen tonnin metsäperäkärryllä – johon tarvittaessa voi asentaa myös telat – sekä neljään ja puoleen metriin yltävällä kuormaimella. Ohjaamon Mulari rakensi itse. Nyt puun ajoa on takana yli 200 tuntia, ja Mulari on ollut erittäin tyytyväinen hankintaansa. ”Tämän saa ostettua myös ohjaamolla varustettuna. Katsoin kuitenkin, että se on jo liian hieno näihin ryskähommiin, joten tein sen itse. Kehikko on hitsattu 30 millin neliöputkesta, ikkunat ovat kolmen millin polykarbonaattia ja katto filmivaneria.” Maavaraa riittää, samoin ketteryyttä Mularin mukaan pienoistraktorin käytössä puunajoon on monta etua. ”Maavara tässä yllättävän suuri, 40 senttiä, ja yhdistelmä on vain 170 senttiä leveä, joten ajouran leveydeksi riittää pari metriä. Ketteryys on omaa luokkaansa vaikeassa maastossa, joita täällä riittää." "Metsäkärryssä kulkee täyteen lastattuna nelisen kiintoa kerrallaan. Lisäksi kulutus on erittäin pieni, kolmisen litraa tunnissa. Tankkiin mahtuu 40 litraa polttoöljyä, joten täydellä tankilla ajaa puuta lanssiin monta päivää.” Alkutalven puutavaran metsäajoa on sävyttänyt pohjoisinta Suomea myöden vettä täynnä pursuavat kosteikot. Lauhoista keleistä ja päälle sataneesta paksusta lumikerroksesta – ainakin Itäja Pohjois-Suomessa – johtuen ne eivät ole päässeet jäätymään. Leveiden telojen mustaksi möyrimiä suorutakkoja riittää savottojen ajourilla. ”Jos ajoura alkaa pettämään, riittää tälle kevyelle yhdistelmälle paikan havutus kuusenoksilla tai keräämällä muita latvuksia ja oksia. Raskaampi maataloustraktori uppoaisi varmasti sellaisissa pehmeissä paikoissa, jotka tämä ylittää kevyesti”, Mulari toteaa. Branson on uusi tuttavuus traktorimarkkinoilla. Sitä on tuonut vuodesta 2015 maahan ja myös myy Fadgat Oy. Fadgadilta saa myös traktoreihin sopivia metsäperäkärryjä kuormaimineen. Puu liikkuu pienoistraktorilla Pienoistraktori, kuormain ja peräkärry on oiva yhdistelmä hankintahakkaajalle. @Ar i_K om ula ine n Bransonin hydraulipunpun teho riittää kuomaimen tehokkaaseen käyttöön, eli nostamaan kevyesti kouran täyden kärryn kyytiin. Branson ehdottomia valtteja metsäajossa ovat ketteryys ja suuri maavara. Nämä korostuvat vaikeissa maastoolosuhteissa ja paksussa lumessa ajettaessa.
• 24 18.1.2018 / PILKKEITÄ HANNU ESKONEN, teksti ja kuvat E uroopan suurin näätäeläin ahma ei jätä ketään kylmäksi – sitä vihataan tai siitä pidetään, ja saattaa joku sitä pelätäkin. Tutulla eläimellä on monta nimeä. Lapissa ahmaa on kutsuttu osmaksi, osmoksi, kätkäksi tai kampiksi. Toisille se taas oli arktinen hyeena tai karhun neljäs pentu. Toki ahma vähän karhunpoikia muistuttaakin, ja usein se seurailee karhun jälkiä haaskoja etsiessään. Itse nimitys "ahma" juontuu ahmatti-sanasta, jolla viitattiin eläimen tapaan syödä paljon silloin, kun ruokaa on tarjolla – siis ahmia ylenpalttisesti. Myös Karl von Linne tiesi jotakin ahman ruokailutavoista nimetessään sen vuonna 1758 Gulo guloksi . Gulo tarkoittaa kurkkua! Todellisuudessa ahma on huono saalistaja. Sen pääravintoa ovat haaskat, joita se etsiskelee karhujen ja susien jäljiltä. Myös hirvien teurasjätteet ja liikenteen tappamat eläimet kelpaavat. Ruokaa etsiessään ahma voi talvipäivänä kulkea melkoisia matkoja, jopa lähes sata kilometriä vuorokaudessa. Kulkiessaan se syö kaiken, mitä tielle sattuu: myyrät, sopulit ja linnutkin kuuluvat sen ruokalistalle, syksyisin myös marjat, erityisesti mustikat. Vähälumisina talvina ahmat näkevät nälkää. Jos lunta on paljon, voi ahman tuuri kääntyä – sillä on kokoonsa nähden suuret, hyvin hangella kantavat käpälät. Näin se saattaa joskus yllättää peuran, poron tai hirvenkin. Suuren saaliin saatuaan ahma syö itsensä täyteen ja pyrkii sitten piilottamaan loput saaliistaan lumiluolaan, kiven koloon tai puiden oksille. Esi-isä kuoli sukupuuttoon Ahma oli alkujaan jääkauden tundra-arojen asukki. Nykyahman esi-isä eli mammuttiarolla noin 400 000 vuotta sitten. Se tunnetaan fossiileista schlosserinahman nimellä ja kuoli sukupuuttoon, mutta siitä polveutunut ahma siirtyi elämään havumetsiin. Suomeen ensimmäiset ahmat saapuivat heti viimeisimmän jääkauden jälkeen idästä muiden metsälajien joukossa. Ahma sai kauan elellä rauhassa Suomen erämaissa, mutta ampuma-aseiden myötä sekin joutui tulilinjalle. Varsinkin Lapin poronhoitoalueella yhteentörmäys oli väistämätön. Haaskoja syödessään poromiehet tulkitsivat nälkäänkin kuolleet porot ahman tappamiksi, ja eläimestä tuli henkipatto. Ahmasta alettiin maksaa tapporahaa, ja kanta romahti Suomessa. 1970-luvulla moottorikelkkojen yleistyttyä Lapin ahmat tapettiin lähes sukupuuttoon. Pienimmillään kantamme oli vain muutaman Neuvostoliiton rajan tuntumassa eläneen yksilön suuruinen. Tapporahan maksaminen lopetettiin vuonna 1975, ja kaksi vuotta myöhemmin ahma rauhoitettiin viimeisenä petoeläimenä. Salametsästys on kuitenkin jatkunut Lapissa näihin päiviin asti. Kanta elvytettiin Vuosina 1979–1998 istutettiin kaikessa hiljaisuudessa 16 ahmaa Pohjanmaan metsäalueelle Lestijärvelle ja yksi Ilomantsiin. Kannat alkoivat vähitellen vahvistua, ja samalla ahma valtasi takaisin entisiä elinalueitaan. Tällä hetkellä ahmaa tavataan jo lähes koko maasta, vain Lounais-Suomessa, Ahvenanmaalla ja läntisessä Metsä-Lapissa ei ahmoja elä. Suomen kanta on kasvanut noin 250 yksilöön, ja kehitys on ollut sama myös Norjassa ja Ruotsissa. Luonnossa ahmaan silti tuskin törmää. Se on arka ja aisteiltaan hyvin tarkka eläin, joka karttaa ihmistä ja katoaa nopeasti kasvillisuuden suojaan. Ahmoja metsästetään jälleen poikkeusluvilla, mutta niitä myös tutkitaan. Vuosina 1998–2008 viidelle ahmalle laitettiin radiopanta kaulaan. Uusia istutuksiakin on jälleen vireillä. LUONNOSTA Ahma vältti sukupuuton Vihattu ja pidetty petoeläin on mainettaan huonompi metsästäjä. "Ahma karttaa ihmistä ja katoaa nopeasti kasvillisuuden suojaan." Ahma on erinomainen kiipeilijä. Elinalueellaan ahma liikkuu vilkkaasti. Se nuohoaa joka kolon ruokaa etsiessään ja nousee mielellään nuuhkimaan ilmaa. Talvisin hangelle jäävät loppumattomat jälkijonot kertomaan ahman liikkumisesta. Ahma on Euroopan suurin näätäeläin. Sen ruumiin pituus noin 80 senttiä ja hartiakorkeus 40 senttiä. Painoakin on yli kymmenen kiloa.
• 25 PILKKEITÄ / 18.1.2018 METSÄPILA Timo Toivanen METSÄN KÄTKÖISSÄ LUKIJALTA Metsälehti julkaisee enintään 3 000 merkin eli runsaan konekirjoitusliuskan mittaisia lukijoiden kirjoituksia. Suosimme napakoita, omalla nimellä julkaistavia mielipiteitä. Edellytämme, että kirjoitusta ei ole lähetetty muille tiedotusvälineille. Liitä mukaan postiosoitteesi sekä puhelinnumerosi ja/tai sähköpostiosoitteesi. Ne jäävät Metsälehden tietoon.Metsälehti otsikoi, käsittelee ja tarvittaessa lyhentää kirjoituksia sekä päättää niiden julkaisuajankohdat. Lähetä lukijakirjoituksesi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@ metsalehti.fi tai perinteisellä postilla Metsälehti/Lukijoilta, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Näin laadit lukijakirjoituksen HAVUPUIDEN tuulenpesät ovat silmumutaatioita, mutta lehtipuiden tuulenpesät sienten aiheuttamia kasvuhäiriöitä, äkämiä. Tuulenpesäsienet ovat rakenteeltaan hyvin yksinkertaisia kotelosieniä. Erillistä itiöemää ei ole, vaan itiökotelot syntyvät suoraan sairaan kasvinosan pinnalle. Itiöt leviävät kasvista toiseen tuulen tai mahdollisesti hyönteisten kuljettamina. Tuulenpesäsieniä meillä on kolmisenkymmentä lajia. Kaikki ne ovat kasvien loisia, jotka aiheuttavat isännässään lehtien tai oksien poikkeavaa kasvua. Vain osa lajeista synnyttää tiheitä oksasykeröitä tai -kimppuja, tuulenpesiä. Kukin laji elää yleensä vain yhdellä isäntäkasvilajilla. Koivuilla elää useita tuulenpesäsieniä, mutta niiden aiheuttamat oireet ovat erilaisia. Tuuhea tuulenpesä syntyy, kun sienen erittämät kemikaalit hidastavat verson pituuskasvua, mutta eivät estä haaromista. Tuulenpesä voi elää useita vuosia ja tulla yhä kookkaammaksi ja tuuheammaksi. Sen oksiin syntyy lehtiäkin, mutta ne jäävät pieniksi, kalpeiksi ja ryppyisiksi. Juuri lehtien pinnalla syntyy uusia itiöitä. Hyvin usein joissakin koivuissa on runsaasti tuulenpesiä, naapuripuissa ei lainkaan. Kysymyksessä voivat olla eri koivulajit, raudus ja hies, mutta samankin lajin eri yksilöiden välillä on eroja kyvyssään torjua tuulenpesäsieniä. Tuulenpesät ovat runsaampia asutuilla paikoilla kuin metsässä. Se ei välttämättä tarkoita sitä, että sieni jotenkin suosisi saasteista ilmaa. Ero voi johtua yksinkertaisesti metsän ja avoimen paikan puiden erilaisesta kasvusta. Tiheässä metsässä varjoon jääneet alaoksat kuolevat nopeasti ja karisevat tuulenpesineen pois. Avoimella paikalla oksat vain vankistuvat vuosi vuodelta ja vuosikymmeniäkin sitten syntyneet tuulenpesät saattavat olla vielä näkyvissä. Missä tuuli nukkuu? SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Koivun oksissa loisiva sieni saa ne kasvamaan tuuheiksi tuulenpesiksi. Metsä: Eläinten, lintujen, pikkuötököitten, kasvien ja puitten koti. Määritelmän keksin jo kauan sitten, kun tuolloin nelivuotias pikkuystävättäreni tätä tiukkasi. Hyväksyi vastaukseni! Vanhojen metsien suojelu: Ahkerasti käytetty termi, mutta vailla todellisuuspohjaa. Ei sitä ole. Suojelu tarkoittaisi mm. sitä, että pelastushenkilöstö syöksyisi myrskyjen alkaessa vanhoihin metsiin, pitelemään puita pystyssä. Tai sitä, että vanhojen puiden terveyttä uhkaavat tuhohyönteiset ja sienitaudit torjuttaisiin välittömästi. Kun näin tapahtuu, voidaan puhua suojelusta. Nyt oikea termi on vanhojen metsien heitteillejättö. Tervaskanto: Tukkimäntyjen kirveskaadoissa, niitä syntyi ensimmäiseen suurhulinaan asti. Polvenkorkeus oli talvisissa lumiolosuhteissa passeli huitelukorkeus. Honka sai itse vapaasti päättää rojahtamissuunnastaan. Nyt tervaskannot ovat kadonnutta luontoperinnettä. Kuoria näkyy lahonneina, vailla tulistelukelpoisuutta. Katoamista ei luontoväki ole surrut, mikä ihmetyttää itseäni varsin suuresti. Tervaskanto voi myös olla sitkeä, ikääntynyt ihminen, useimmiten mies. Konkelo: Kovan tuulen, tai Luontokäsitteistöä, huumorilla metsurin tekemä puolitiehen jäänyt puunkaatoyritys. Tuulituhokohteilla yleisiä, mutta hakkuukone purkaa ne helposti ja turvallisesti. Metsurit turvautuivat entisaikoina hätäisiin ja usein huonosti valittuihin purkamismenetelmiin. Tuulisen, pimeän syysyön romanttisimpia, osin pelottaviakin ääniä on konkelopuun kihnutus pystyssäpitelijänsä poskea vasten. Savotta: Entisaikojen iso hakkuutyömaa. Nykyaikana määritelmä on laajentunut metsäalan ulkopuolelle. Savotta on nyt myös suuri ja hankala työprojekti monilta eri aloilta. Kämppä: Metsätyömiesten asumus ja tukikohta entisinä aikoina, useimmiten syrjäseuduilla. Käsite on myös laajentunut. Kämppä on usein nuorenparin ensiasuntokaksio taajamissa ja kaupungeissa. Aitoja kämppiä on vielä retkeilijöiden yöpymisja levähdyspaikkoina esimerkiksi kansallispuistoissa. ASKO AHONEN Korkeakoski Mielenkiintoinen juttu Metsälehdessä 23/2017 koskien kemeratukia ja niiden käyttämättä jäämisiä. Yksi syy voi olla Metsäkeskuksen virkamiesten pilkunviilaaminen ja hidas päätöksenteko. Pilkunviilaaminen voi Pilkunviilaaminen hidastaa kemeraa johtua potkujen pelosta. Jostakin luin, että Metsäkeskuksessa on tulossa yt-neuvottelut. Ei uskalleta tehdä päätöksiä kuin varman päälle. Työvoimapulakin voi vaivata. Kesällä, kun pitäisi tehdä ahkeraan maastokäyntejä, niin silloin on lomat. Eikö lomia voi pitää talvella? Meillä on poikiemme kanssa muutamia satoja hehtaareita metsäpalstoja. Paljon olisi esimerkiksi kunnostusojituksia, mutta säännönmukaisesti Metsäkeskus raakkaa mitättömillä syillä suurimman osan tukihankkeista pois. Pienintäkään jäkälälaikkua ei sallita, vaikka alueelta on jo myyty kuitupuuta ja pikkutukkia. Ojitetaan ja lannoitetaan sitten omillamme. Sama koskee metsäteitä. Nytkin on tiehanke meneillään, mutta minulle käsittämättömästä syystä siitä raakattiin kolmasosa pois. Tie tehtiin kuten oli suunniteltu, koska tarpeeseen siitä jokainen metri tuli. Näitä esimerkkejä riittää. Moni tuttava on tuskastunut tämän tyyppisiin ongelmiin eikä hae enää koko tukia. Me haemme, mutta huomioimme budjetoinnissa saannin sattumanvaraisuuden. "YRITYSTÄ ON"
• 26 18.1.2018 / PILKKEITÄ Huudan kovaa, vaan ei kukaan kuule! Näin voisi kuvailla opiskelijatoiminnan luonnetta vaikuttamistyössä. Opiskelijoiden uskottavuutta heikentää krooninen luottamuspula, johon vähäisin syy eivät ole harjaantumattomuudesta johtuvat huonot kokemukset. Takamatkalta kisaan lähteminen vaatii aina enemmän – odotuksista huolimatta tieto ei noin vain siirry geeneissä sukupolvelta toiselle. Koulutus on yksi tärkeimmistä työkaluista aiempien kokemusten jakamiseen seuraaville sukupolville. Vasteaika olemassa olevan tiedon ja muutoksen välillä lyhenee, mikä tuo muutoksia työntekijän valmiuksiin. Yhteiskunnan kehittyminenkin lisää vaadittavaa koulutustasoa. Nykyisen koulutuksen laadullisesta vastaavuudesta tehdään hyvää selvitystyötä. Koska työskentely ei enää ole Tieto ei siirry itsestään Metsäalan Opiskelijat ry rakentaa siltaa opintojen ja työelämän välille. saavutetaan työelämän tavoitteita. Metsäalan opiskelijoiden yhdistyksen MEOLin toiminta tällaisessa työympäristössä on erinomainen mahdollisuus opiskelijalle. Projektijohtamisessa opiskelijan tulee tavoitteiden saavuttamiseksi hahmottaa neljä tärkeää kulmakiveä: haastavat tilanteet, muutosjohtaminen, työyhteisön ryhmädynamiikka sekä vastuuhenkilön työhyvinvointi. Nämä kulmakivet ovat melkoinen pähkinä opiskelun sekä mahdollisen työskentelyn yhteydessä. Työelämän murros vuosikymmenten urautuneesta puurtamisesta kohti projektityöskentelyä ja jaksottaisuutta vaatii jo nyt työntekijöiltä valmiutta radikaaleihinkin muutoksiin. Opiskelijoiden valmiudet muuttuvaan työskentelyyn kehittyvät järjestötoiminnan avulla. Opiskelijat sijoittavat vuosia opintoihinsa. Opiskelun ja työelämän välinen kuilu asettaa kuitenkin haasteen työllistymiselle ja organisaatioiden osaavan työvoiman saannille. Opiskelun ja työelämän välille tarvitaan vahvempaa mentorointikulttuuria. MEOL tarjoaa alustoja opiskelijoiden ja työssäkäyvien keskustelulle. Tästä esimerkki on huhtikuussa järjestettävä metsäalan opiskelijoiden ja työelämän risteilyseminaari Käpyristeily IV. MEOL järjestää myös vuosittain Vuoden metsäopettaja -kyselyn selvittääkseen jäsentensä näkemyksiä koulutuksen kehittämiskohdista ja löytääkseen hyviä kokemuksia. Nämä asiat me teemme keskustellen, emme huutaen. Lisää MEOLin toiminnasta www.meol.fi. ARTTU HUHTANEN puheenjohtaja MEOL – Metsäalan Opiskelijat ry. JYRKI PIIROINEN varapuheenjohtaja ASIANTUNTIJOILTA LUKIJAKYSYMYS vain samanlaisten tehtävien toistamista, vaatimukset kasvavat erityisesti projektityöskentelyn suuntaan. Valtaosa suoraviivaisista, prosessimaisista töistä tullaan lähivuosina korvaamaan koneellisesti. Tähän valmistamisessa on koulutuksella melkoinen tehtävä, kun perinteinen opettajan rooli on vaihtunut tutkimusja työelämätaitojen valmentajaksi. Koulutuksen tulee tapahtua todellisten tapausten kanssa. Jotta sen taloudellinen riski voidaan kantaa, tulee koulutuksen tuottaa vastuuntuntoisia osaajia, mikä vaatii muutosta myös opiskelijoilta. Oleellista on huomata, että asiat ovat kompleksisia ja massiivisia, ja siksi niitä tehdään usein tiimeissä, joissa jokaisella on oma roolinsa ja paikkansa. Järjestötoiminta antaa opiskelijoille hyviä valmiuksia työelämän tarpeisiin. Valtakunnallisissa projekteissa tiimityöskentelyn toimintatapojen hahmottaminen ja ryhmädynamiikkaan vaikuttaminen tulevat työkaluiksi, joilla Avioparilla ei ole avioehtoa. Ensin kuollut puoliso, jonka nimissä metKumoaako testamentti aviooikeuden? säkiinteistö on ollut, on testamentilla määrännyt kiinteistön lapselle ja lapsenlapsille kokonaan. Leski on hyväksynyt testamentin kirjallisesti eikä ole esittänyt vaatimuksia. Testamentin saajat ovat saaneet lainhuudon osuuksiinsa. Onko myöhemmin kuolleella puolisolla avio-oikeus tähän kiinteistöön, jonka arvo lisätään myöhemmin kuolleen puolison jättämään omaisuuteen ja siten perintöveron määrään? Näillä tiedoilla on vaikea vastata tyhjentävästi. Leskellä on oikeus luopua avio-oikeudella tulevasta omaisuudestaan kokonaan tai osittain. Luovutetun omaisuuden saajaa ei veroteta lahjasta, vaan perinnöstä. Voisin olettaa, että leski hyväksyessään testamentin on luopunut hänelle avio-oikeudella tulevasta omaisuudesta osittain tai kokonaan, jos se on ollut hänelle avio-oikeudella kuuluvaa omaisuutta. Metsäkiinteistön saajat ovat maksaneet siitä perintöverot, eikä niitä tarvitse maksaa uudestaan. Jos leski on vielä elossa, niin kannattaa tehdä pesässä ositus, jolloin ei jää mitään epäselvyyksiä lesken kuoleman jälkeen. VÄINÖ SIKANEN KASVAA TUOTTAVA METSÄ Kylvä hyvää! Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön ja taimitarhalle Tapio Silva Oy Siemenkeskus / puh. 0294 32 6000 siemenkeskus@tapio. HYVISTÄ SIEMENISTÄ Jalostetuilla siemenillä metsäsi tuottaa kiertoaikana rekkakuorman enemmän puuta hehtaarilta ja järeytyy uudistuskypsäksi 5–20 vuotta nuorempana. Voit tilata siemeniä suoraan Tapion kaupasta: www.tapio. Tutustu nettisivuihimme: www.tapio. Tilaa verkossa: metsakirjakauppa.fi Tarjoukset ovat voimassa 18.1.–11.2.2018 Voit tilata kirjat myös asiakaspalvelustamme, puh. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi. Toimituskulut ovat 5 euroa/lähetys. 5 € Nyt 5 € Nyt 5 € Nyt 5 € Nyt 5 € Nyt 15 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 30 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt Metsänkasvatus Kannattava metsätalous Suomalainen metsästys Suomen tunturikasvio Metsätuhot Suometsien hoito Liito-orava Energiapuun korjuu Keittiö retkellä Talousmetsien luonnonhoito Samassa padassa Raivaamaan Kotimaiset kalaherkut Talvikeittiö Savustus Metsänomistajan rahakirja Majavan lammella Suomalais-venäläinen metsäsanakirja Luontopäiväkirja Metsäviestintä nyt Metsäkirjojen talviale!
• Tilaa verkossa: metsakirjakauppa.fi Tarjoukset ovat voimassa 18.1.–11.2.2018 Voit tilata kirjat myös asiakaspalvelustamme, puh. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi. Toimituskulut ovat 5 euroa/lähetys. 5 € Nyt 5 € Nyt 5 € Nyt 5 € Nyt 5 € Nyt 15 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 30 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt Metsänkasvatus Kannattava metsätalous Suomalainen metsästys Suomen tunturikasvio Metsätuhot Suometsien hoito Liito-orava Energiapuun korjuu Keittiö retkellä Talousmetsien luonnonhoito Samassa padassa Raivaamaan Kotimaiset kalaherkut Talvikeittiö Savustus Metsänomistajan rahakirja Majavan lammella Suomalais-venäläinen metsäsanakirja Luontopäiväkirja Metsäviestintä nyt Metsäkirjojen talviale!
• 28 18.1.2018 / PILKKEITÄ Suomen Metsäurheiluliitto ry. METSÄTAITOKISAT TALVI 2018 Kilpailukalenteri löytyy Suomen Metsäurheiluliiton kotisivuilta osoitteesta www.helsinki.fi/hyytiala/smul/ MYYDÄÄN PALVELUKSEEN HALUTAAN METSÄTAITOKILPAILU APURAHAT Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa TONTTI, Punkaharju, Särkilahti 0,9 ha. Kaksi upeaa rantarakennuspaikkaa Punkaharjun Särkilahdessa, Särkilahdenselän rannalla. Kohde sijaitsee Saukonsaarentien varrella ja Saimaan vesireiteille pääset täältä suoraan. Rakennuspaikat vapaa-ajanasunnoille, rakennusoikeus 150 k-m²/paikka. Punkaharjulle ja Parikkalaan 35 km, Imatralle 55 km, Savonlinnaan 65 km. Niemen kärjessä sijaitseva määräala n. 0,5 ha on hinnaltaan 89.000 € ja Kirveslahden rannalla sijaitseva määräala n. 0,9 ha on 79.000 €. ASUINKIINTEISTÖ, Enonkoski Viehättävä peltomaiseman ympäröimä koti n. 4 km päässä Enonkosken taajamasta. Alkuperäinen hirsiosa, n. 170 m², on vuodelta 1900, pesuja saunatilat käsittävä laajennusosa on rakennettu v. 1995. Pihapiirissä vanha hirsiaitta ja navettarakennus, jossa autotalli, ulkosauna ja liiteri. Päärakennuksessa 3 huonetta, sali, keittiö, sauna, kylpyhuone/wc. Kiinteistön peltoalue n. 0,8 ha on vuokrattu/viljelty. Hp 120 000 €. METSÄPALSTA, Punkaharju, Marjosaaret 0,75 ha. Metsäpalsta Marjosaaressa, Vaahersalon kupeessa. Metsä uudistuskypsää kuusikkoa, puuston määrä n. 200 m 3 . Kiinteistö on yleiskaavan mukaan metsämaata, ei kaavan mukaista rakennuspaikkaa. Vesimatka mantereesta n. 400 m, Punkaharjun taajamasta venepaikoille n. 10 km, Savonlinnasta n. 30 km. Hp. 12.000 €. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 050 464 6500 RANTAMETSÄTILA, Mäntyharju, Lyytikkälä 20,71 ha. Kokonaispuusto n. 2.188 m 3 ja heti runsaasti hakkuumahdollisuuksia. Henkilöautolla perille. Runsaasti Petjärven rantaviivaa. Kaavan valmistuminen arviolta vuoden 2018 aikana. Tilalle todennäköisesti 2 rantarakennuspaikkaa. Hieno paikka metsätalouteen ja vapaa-aikaan! Hp. 155.000 €. YHTEISMETSÄOSUUKSIA, Ähtäri 731,6 ha. Helpompaa metsän omistamista! Myydään tilaan 989-407-8-85 (Kivistö) liittyvät osuudet Pohjanmaan yhteismetsään. Osuuksien lukumäärä 1391 kpl. Lisätietoa: http://www.upmyhteismetsa.fi/avainluvut/pohjanmaan-yhteismetsa/Pages/Default.aspx Hp.104.000€ / tarjous, osuudet voidaan myydä myös erissä esim: 400 kpl hp. 30.500 €/tarjous, 400 kpl hp. 30.500 €/tarjous, 591 kpl hp. 44.500 €/tarjous. METSÄTILA, Kuusamo 122,95 ha. Monipuolinen metsätila 2 palstassa. Pääosa tilaa noin 50 km etäisyydellä Kuusamon keskustasta kaakkoon, lähellä Kortesalmen rajanylityspaikkaa. Kokonaispuusto n. 5698 m 3 , lähinnä nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä. Saavutettavuus hyvä, Tammelantie kulkee tilan läpi. Kuusamon kaupungilsta saadun tiedon mukaan Polvilammen rannalle on mahdollista hakea kahdelle lomarakennuspaikalle poikkeamista. Kiinteistöllä osuus Kuusamon yhteismetsään, osuuden suuruus 0,042000/76,970862 (Tilikauden 2016 ylijäämän jako, 34.000 € manttaalia kohden). Hp. 179.000 € / tarjous. Tarjouksen voi tehdä myös metsästä ilman yhteismetsäosuuksia. METSÄTILA, Tervo 40,38 ha. Pohjois-Savossa, Tervossa metsätila, äskettäin peruskunnostettu metsäautotie kulkee tilan läpi. Tasaiset ja kasvavat maat. Puustoa n. 3585 m 3 . Hoidon taso hyvä. Hinta 126.000 € Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 040 510 8085 TONTTI, Puumala Puumalan Ryhälässä myynnissä kaksi AO-tonttia pientalon rakentamiseen ranta-asemakaava-alueella. Rakennusoikeutta 250 k-m 2 . Tontit Ryhäläntien tuntumassa järeän männikkömetsän suojassa, omaa Saimaan rantaviivaa molemmilla tonteilla noin 65 m. Etäisyys Puumalan palveluista vain noin 10 km. Luonnonkauniit näköalat Saimaalle ja rauhallinen ympäristö. Nauti omakotiasumisesta ja Saimaan vesistön monipuolisista mahdollisuuksista näissä upeissa maisemissa. Mh. 79.000 €/tontti. LOMA-ASUNTO, Savonlinna 2000 m 2 . Puruveden rannalla Vehkasalon saaressa sijaitseva kesämökkikokonaisuus. Todella nätti tontti, ilmansuunta lounaaseen. Päärakennus remontoitu 2008, aittarakennus rakennettu 2009 ja kesäkeittiö 2008. Kaksi kappaletta aurinkopaneeleja. Todella nätiksi laitettu tontti ja rakennukset. Venepaikka Herttuansaaren päässä Kalasatamassa josta venematkaa vain 2 km. Talvisin jäätie saareen. Mahdollisuus ostaa moottorivene mökin myyjiltä. Soita ja varaa esittely! Mh. 66.000 €. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv SAVOTTA Metsänhoitoyhdistys Savotta ry toimii kahdeksan kunnan alueella Koillisja Ylä-Savossa. Savotassa on noin 9500 metsänomistajajäsentä, jotka omistavat metsää yhteensä lähes 450 000 ha. Toimihenkilöitä Savotassa on 42. Olemme täyden palvelun talo, joka työllistää metsänhoitosekä puunkorjuutyömailla yhteensä lähes sata metsuria ja yrittäjää työntekijöineen. Nyt haemme palvelukseemme ja osaksi vahvistuvaa tiimiorganisaatiotamme kahteen tiimiimme METSÄNHOITOESIMIESTÄ vakituiseen työsuhteeseen. Toimipaikkoja ovat KIURUVESI ja PIELAVESI. Edellytämme hakijalta yksityismetsätalouden tuntemusta ja soveltuvaa koulutusta, esim. MTI (AMK). Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää tiimityöskentelyyn ja asiakaspalveluun soveltuvaa pitkäjänteistä, organisointikykyistä, itsenäistä ja tuloshakuista otetta. Lisäksi arvostamme kokemusta metsänhoidosta ja puunkorjuusta. Työsuhde alkaa sopimuksen mukaan. Palkkaus YT/Meto-työehtosopimuksen mukaisesti. Hakemukset 30.1.2018 mennessä osoitteeseen: ari.ruotsalainen@mhy.fi. Lisätietoja tehtävästä antaa asiakkuuspäällikkö Ari Ruotsalainen 0400 254 610 metsänhoitoyhdistys MHY Savotta 2x140mm_92mm 9.1.2018 10.31 Sivu 1 Metsänjalostussäätiö myöntää vuonna 2018 enintään 10 000 € apurahan metsänviljelyaineiston kestävyyttä edistävälle tutkimukselle tai muulle käytännön metsänjalostusta palvelevalle hankkeelle. Lisäksi myönnetään 500–2 500 € apurahoja opinnäytetöihin ja matkoihin. Apurahat myönnetään henkilökohtaisina tai tutkimuksen edellyttämiin matkaja tarvikekuluihin. Hakemukseen tulee sisällyttää tutkimussuunnitelma ja suunnitelma apurahan käytöstä. Hakemukseen ei liitetä suosituksia. Hakemukset tulee toimittaa 26.2.2018 mennessä sähköpostilla osoitteeseen apurahat@metsanjalostussaatio.
• 29 PILKKEITÄ / 18.1.2018 METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 s-posti: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi / www.metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?802, 040 516 4000 UIkoasu Anna Back p. 040 162 3991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?803 Eero Sala p. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä p. 0400 818 078 Anne Helenius (ma) p. 050 30 99 717 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 315?49?805, 0400 973 457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. 09 315?49?845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 09 315?49?809, 040 752 9626 ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsakustannus.fi Palvelupäällikkö Mari Lindström p. 09 315 49 844 Asiakaspalvelusihteeri Jaana Gran p. 09 315 49 842 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. 09 315 49873, 050 389 0590 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. 09 315?49?848, 040 569 2200 Verkkotuottaja Heta Välimäki p. 040 723 1613 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Pasi Myllymaa p. 050 5114 525 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 050 436 9700 ilmoitukset@metsälehti.fi METSÄTALOUDELLINEN AMMATTILEHTI 85. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 30 359 (LT/16) Lukijoita 147 000 (KMT/16–17) Painopaikka Punamusta, Joensuu PALVELUKSEEN HALUTAAN PALVELUKSEEN HALUTAAN Puutarhaliiton Istuta juhlavuoden puu -kampanja innosti yli 2 000 juhlapuun istutukseen viime vuonna. Tarkoitus oli istuttaa puita minkä tahansa juhlan kunniaksi – istutuksilla juhlistettiin muun muassa puistojen avajaisia, juhlametsän istutuksia ja syntymäpäiviä. Kuusi suosituin juhlavuoden puu Metsätien kunnossapitoon on valmistunut työkalupakki, joka on vapaasti ladattavissa verkosta. Ohjeet sopivat niin metsänomistajille kuin tiekuntien ja tienpidon ammattilaisille. Pakkiin kuuluu muun muassa opas metsätien kunnossapitoon, metsätien kuntokartoitusmenettely, ohjeet metsätien rakentamisen omavalvontaan sekä ohjeita kunnossapitotöiden urakointiin. Lisäksi kunnossapidon kilpailuttamisen avuksi on kehitetty laatupisteytysmenettely, joka helpottaa tarjousten vertailua. Vaikka tuotepaketti on tässä muodossa valmis, kehitystyö jatkuu. ”Seuraavaksi alamme rakentaa kunnossapidon työkalujemme ympärille helppokäyttöistä, toimintaympäristönsä järjestelmiin liitettävää palvelujärjestelmää, joka opastaa metsänomistajia, tiekuntia ja alan toimijoita metsäteiden kunnossapidon suunnittelussa ja toteutuksessa”, kertoo Ilppo Greis Tapio Oy:stä. Pakin opasja neuvontamateriaalit on tuotettu maaja metOpastusta metsätien kunnostukseen Uusi kunnossapidon opaspaketti sopii niin metsänomistajille kuin tienpidon ammattilaisillekin. Metsäteiden merkitys metsien käytössä on korostunut viime vuosina vaikeiden säiden takia. M ik ko Lö tjö ne n sätalousministeriön tilauksesta. Ilmainen neuvontapaketti löytyy osoitteesta tapio.fi/julkaisut-ja-raportit/metsatien-kunnossapito-oppaat. Metsälehden julkaisija Metsäkustannus Oy on Tapio Oy:n tytäryhtiö. Metsämiesten Säätiö on myöntänyt 15 stipendiä syyslukukaudella 2017 metsäalan opinnoista Helsingin yliopistossa valmistuneille opiskelijoille. Stipendin arvo on 300 euroa. Myöntämisperusteena ovat hyvä opiskelumenestys, ammattiosaaminen sekä rehdin ja luotettavan metsämieshengen luominen. Mari Anttila, metsänhoitotiede Sini Arnkil, metsien hoito ja käyttö Yun Cheng, metsäekonomia Iikka Haikarainen, metsien kasvu ja tuotos Tiina Heikkinen, soiden ekologia ja suometsätiede Annaleena Hytönen, riistaeläintiede Vesa Järvinen, metsäsuunnittelu Jyrki-Pekko Kinnunen, logistiikka ja metsäteknologia Marja Kurkela, kaupunkimetsien hoito ja käyttö Mikko Räsänen, metsäekonomia ja markkinointi Kira Ryhti, metsäteknologia Riikka Sirviö, trooppinen metsänhoito Erik Stewart, metsäpatologia Tiina Törmänen, metsämaatiede Lauri Vuosalmi, puuteknologia Stipendejä valmistuneille 2) Pöytäviinaa. Nimitys johtui alkuaikojen raaka-aineesta ja/tai sota-aikana käytetyistä puukorkeista. Vastaus VUOTTA Lieksan seurakunnassa avoinna metsäasiantuntijan toimi Tarkemmat tiedot: www.lieksanseurakunta.fi Kampanjan tavoitteena oli sadantuhannen puun istuttaminen. Tästä kuitenkin jäätiin selvästi. Suosituin istutettu puu oli kuusi, niitä oli noin neljännes kaikista kampanjassa istutetuista puista. Näiden joukosta erottui erityisesti sinikuusi. Puiden joukossa oli paljon tammia ja erilaisia hedelmäpuita. Lisäksi oli kokeiltu eksoottisempia kasveja kuten magnolioita tai hevoskastanjoita. METSÄLEHTI Tule muuttamaan maailmaa. Samalla muutut myös itse. Metsäasiantuntija Haemme metsäasiantuntijaa vakituiseen työsuhteeseen, Itä-Suomen hankinta-alueelle, Jyväskylän tiimiin, Viitasaaren toimiston ostoalueelle. Keskeisiä työtehtäviäsi ovat oston suunnittelu, puukaupan ja metsäpalveluiden markkinointi, metsäneuvonta, puukaupan teko ja metsäpalveluiden myynti. Odotamme sinulta soveltuvaa metsäalan koulutusta ja riittävää työkokemusta. Lisäksi edellytämme hyvää asiakastyötaitoa sujuvalla kirjallisella ja suullisella suomen kielellä. Tunnistitko itsesi? Lue lisää ja hae tehtävää 26.1.2018 mennessä osoitteessa www.storaenso.com/careers/ Lisätietoja tehtävästä antavat: Ostopäällikkö Juha Sipinen: juha.sipinen@storaenso.com & 040 0150 804 Aluejohtaja Antti Partanen: antti.partanen@storaenso.com & 040 0671 284 Tavoitteemme on korvata uusiutumattomat materiaalit innovoimalla ja kehittämällä uusia tuotteita ja palveluja, jotka perustuvat puuhun ja muihin uusiutuviin materiaaleihin. Muuttamalla maailmaa muutamme myös itseämme: kehitämme uusiutuvien materiaalien asiantuntemustamme täyttääksemme asiakkaittemme tarpeita ja ratkaistaksemme monia nykypäivän raaka-aineisiin liittyviä haasteita. Stora Enso on uusiutuvien pakkaus-, biomateriaali-, puurakennuselementtija paperiratkaisujen johtava maailmanlaajuinen toimittaja, jolla on noin 26 000 työntekijää 35 maassa. You are the opportunity. Liity joukkoomme. storaenso.com/careers
• 30 18.1.2018 / PILKKEITÄ tettiin juuri eteläosien metsäpaloherkkiä alueita. Kalifornian energiakomission loppuraportin kannessa vuodelta 2008 komeilee silloisen kuvernööri Arnold Schwarzeneggerin nimi. Kalifornian metsien tulevaisuudesta huolestunut Arnold nimitettiin neljä vuotta sitten myös U.S. Forest Servicen kunniametsänvartijaksi. Tavoilleen uskollisena voimamies on viestittänyt Facebook-tilillään, ettei välitä tuon taivaallista, jos muut ovat eri mieltä hänen kanssaan ilmastonmuutosasioista. Pariisin ilmastosopimuksesta hän totesi viime joulukuussa, että ”vain yksi mies on sanoutunut siitä irti”. Eikä hän tarkoittanut itseään, vaan maansa presidenttiä. NIMITYKSET Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Sähköposti: paivi.laipio@ metsalehti.fi. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. RAKAS PÄIVÄKIRJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. NUORTEVA HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuvat KALIFORNIAN kukkuloilla kasvaa havupuulaji, jonka luontainen levinneisyysalue on vuosien saatossa kutistunut pieniksi pirstaleiksi ympäri osavaltiota. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on Punaisessa kirjassaan luokitellut lajin vaarantuneeksi, ”johon kohdistuu suuri uhka hävitä luonnosta keskipitkällä aikavälillä”. Hiljattain puulaji on joutunut kärvistelemään jättimäisten metsäpalojen loimussa sekä pinnistelemään rankkasateiden, tulvien ja mutavyöryjen lomassa. Kaliforniantorreia (Torreya californica) – jota myös kalifornianpähkinäkuuseksi kutsutaan – kuuluu marjakuusikasveihin ja on heimonsa suurikokoisin puulaji. Vielä 1800-luvulla kaliforniantorreia venyi jopa 30 metrin mittaiseksi. Suurimmat puuyksilöt ovat sittemmin vähentyneet hakkuiden ja metsäpalojen tuoksinassa, ja nykyolosuhteissa puu jää yleensä lyhyemmäksi. Puun tulitikunmittaiset neulaset levittäytyvät kampamaisesti verson molemmille puolille. Oksat ja neulaset muistuttavat hieman jalokuusien (Abies spp.) vastaavia versoja. Neulasia murskattaessa haju on kuitenkin epämiellyttävä ja kaukana jalokuusten pihkantuoksusta. Kansa kutsuukin torreiaa myös ”haisevaksi muskottipähkinäksi” tai ”haisuseetriksi”. Vaikka kaliforniantorreian runko voi saavuttaa jopa metrin paksuuden, puun metsätaloudellinen merkitys on vaatimaton. Kalifornian leppoisassa auringossa puu menestyy merenpinnantasosta pitkälti yli kahden kilometrin korkeuteen. Puistoja koristekäyttöön puuta on istutettu myös Amerikan ulkopuolelle. Kaliforniantorreia on saanut latinankielisen nimensä amerikkalaisen kasvitieteiliKalifornian paahtuvat pähkinäkuuset Vielä 1800-luvulla kaliforniatorreia saattoi kasvaa 30-metriseksi. Ei kuitenkaan enää. SAKARI TOPELIUKSEN SYNTYMÄSTÄ tuli kuluneeksi 200 vuotta viime sunnuntaina. Sen kunniaksi kaivoin kirjahyllystä "Maamme kirjan", jota käytettiin kansakoulujen oppikirjana vielä 1940-luvulla. Ensimmäinen painos Maamme kirjasta ilmestyi vuonna 1875, ja minun hyllyssäni majaileva painos vuonna 1944. Yhteensä Maamme kirjaa on julkaistu ruotsiksi ja suomeksi ilmeisesti noin satana painoksena. Aikain saatossa Maamme kirjaa on ajanmukaistettu, ja sen sisältöön ovat vaikuttaneet myös eri aikakausien aatteelliset virtaukset. Huvittavana yksityiskohtana voi mainita, että myös valvontakomissio puuttui kirjan sisältöön 1940-luvulla, ja oppilaat joutuivat sensuroimaan oppikirjansa itse yliviivaamalla valvontakomission mielestä sopimattoman tekstin, koska uutta painosta ei ehditty heti ottaa. TOPELIUS KRITISOI KAPITALISMIA ja metsätaloutta ja puolusti naisten oikeuksia. Hän oli siis oman aikansa punavihreä feministi, vaikka leipätyönään sanomalehtimiesuran jälkeen hoiti historian professorin virkaa Helsingin yliopistossa ja oli joitakin vuosia jopa rehtorina. Vuoden 1944 Maamme kirja kertoo metsästä, metsätaloudesta ja metsäteollisuudesta viidessä luvussa: Metsä, Retki hakkausalalle, Sahatukin matkassa, Selluloosan ja paperin valmistus sekä Kulovalkea. Metsää koskevassa luvussa Topelius muistuttaa, ettei yksikään maa tarvitse metsäänsä enemmän kuin Suomi mutta varoittaa, että Suomen kansa pitelee metsäänsä kevytmielisesti. Kunniansa saavat kuulla niin kaskenkaatajat, kerppujen kerääjät kuin propsinja tukinhakkaajat. Hän pahoittelee myös metsäpalojen laajuutta ja tuhovoimaa. Lopuksi kuitenkin näkymät kirkastuvat, koska koululapset ja rippikoulunuoret ovat alkaneet istuttaa metsiä, minkä kauniin tavan toivotaan leviävän koko Suomeen. HAKKAUSALALLA TOPELIUS NÄKEE, kuinka taitavasti metsätyömiehet ja hevoset työnsä tekevät. Hän intoutuukin ylistämään maailman parasta metsätyömiestä, joka on suomalainen. Samalla hän kiinnittää huomiota myös miesten ja hevosten yhdennäköisyyteen: molemmat ovat pieniä sekä sitkeitä ja talvisella työmaalla molempien naamavärkki on yhtä paljon huurussa. Sahatukin matkassa lukija pääsee seuraamaan purouittoa, eikä kirjoittaja säästä sanojaan ylistäessään uittomiesten taitoja. Lopulta tukit päätyvät sahalle, jossa toiminnat ovat 1940-luvulla jo pitkälti automatisoituja Purut ja särmät käytetään energiaksi omassa polttolaitoksessa tai raaka-aineeksi sahan yhteyteen perustetussa selluloosatai puujauhotehtaassa. Hienoa kiertobiotaloutta, sanoisin. Maamme kirja jän John Torreyn mukaan, joka kuvasi lajin tieteelle vuonna 1854. Oletettavasti puu oli tosin ollut tunnettu alkuperäisasukkaiden keskuudessa jo huomattavasti aiemmin. Terminaattori metsänvartijana Tuoreen arvion mukaan metsäpalot tuhosivat loppuvuodesta 2017 yli satatuhatta hehtaaria Etelä-Kalifornian metsäja maa-alaa. Kalifornian olosuhteissa on arvioitu kestävän vähintään viisi vuotta, ennen kuin metsien pintakasvillisuus on edes auttavasti toipunut palosta. Puuston osalta toipumisaika on luonnollisesti suurempi. Viime päivien ennätykselliset rankkasateet ovat lisäksi huuhtoneet metsäpalojen korventamaa maa-ainesta pitkälti pois entisiltä puustoalueilta. Kaliforniantorreian nykykohtalosta ei ole vielä ennätetty esittää tieteellisesti luotettavia arvioita. Taannoisessa Kalifornian yliopiston johtamassa ilmastonmuutoksen kasvillisuusvaikutuksia mallittavassa projektissa arvioitiin muun muassa kaliforniantorreian taantuvan merkittävästi tulevina vuosikymmeninä. Suurimmaksi katoalueeksi ennusKaliforniantorreian neulaset levittäytyvät kampamaisesti verson molemmille puolille. METSÄNHOITOYHDISTYS PYHÄ-KALA Metsätalousinsinööri MAUNU KILPIVAARA , 32, Kuusamosta on valittu Kalaja Pyhäjokilaaksoissa toimivan Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan uudeksi johtajaksi. Kilpivaara on toiminut aiemmin metsänhoitoyhdistyksen energianeuvojana Kuusamossa, Vapo Oy:n puunhankinnan ja logistiikan tehtävissä Rovaniemellä sekä viimeiset puolenkymmentä vuotta Metsänhoitoyhdistys Kuusamon toiminnanjohtajana.Hän aloittaa uudessa toimessaan maaliskuussa. Nykyinen johtaja JUHA RAUTAKOSKI siirtyy kesällä eläkkeelle. ARVOMETSÄ OY Arvometsä Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty KTK ALEKSI VIHONEN . Vihonen on toiminut Arvometsän palveluksessa vuodesta 2014 yrityksen perustamisesta lähtien. Hänen erikoisalaansa ovat metsätilojen arvon määritys, hakkuiden optimointi ja suunnittelu. SUOMEN METSÄKESKUS Pirkanmaan metsälogistiikka -hankkeen projektipäälliköksi on nimitetty metsätalousinsinööri TEUVO TAURA . Hankkeen päätavoite on Pirkanmaan maakunnan puun kaukokuljetusten ja –korjuun infrastruktuurin kehittäminen. Taura toiminut aiemmin Metsäkeskuksessa Metsäbiotaloutta kestävästi Pirkanmaalla -hankkeen projektipäällikkönä.
• Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero 31 PILKKEITÄ / 18.1.2018 METSÄRISTIKKO 1 ENSI NUMEROSSA SEURAAVA METSÄLEHTI MAKASIINI ILMESTYY 1. HELMIKUUTA. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) ? Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) ? Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsäkustannus maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Palvelukortti Ar i Ko m ul ai ne n TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 1.2.2018 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 1”. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. PALKINNOT metsäristikosta 21 on arvottu seuraaville kolmelle: Milla Långvik, Pinsiö, Arto Uusihonko, Honkajoki ja Pekka Vuorela, Huttula. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Metsäristikko 21, oikea ratkaisu • Ohjeet metsäveroilmoituksen täyttämiseen • Miten hyvin metsätalous tuottaa? • 20 kysymystä kannattavuudesta • Pikatestissä karvapohjasukset • Matkalla metsänomistajaksi • Kiinteistötermit tutuksi
• C M Y CM MY CY CMY K 1s-metsalehti-final.pdf 1 12.1.2018 10.24