• METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 17. TAMMIKUUTA 2019 • NRO 1 • PERUSTETTU 1933 • WWW.METSÄLEHTI.FI Se pp o Sa m ul i UUTISET Lämpölaitokset siirtyvät puuhun ›› 2–3 Päästörajoitus ei estä sahakauppaa ›› 3 HENKILÖ Metsä tulee televisioon Suomalaisen, venäläisen ja ruotsalaisen Suomen jälkeen Marjo Vilkko on kirjoittanut tv-sarjan metsäläisestä Suomesta. ›› 6 Lannoitus innostaa nyt erityisen paljon ›› 7 Luvassa tasainen puukauppavuosi ›› 12–13 METSÄSTÄ Näin otat huomioon ilmaston metsässäsi ›› 14–15 Paanajärvi ei enää vedä taiteilijoita ›› 16–17 Yritysjohtaja innostui metsästä ›› 18–19 Keskisarjan Stihl päihittää isompansa ›› 22 PILKKEITÄ Perhoset tarvitsevat talven kylmyyttä ›› 24 Kaikkien pistaasien pähkinöitä ei syödä ›› 30 Luottomyyjille on metsäyhtiöillä tarjolla ylimääräisiä etuja. Niitä lupaa myös Hannu Koponen puuta myyvälle Jukka Hytöselle. Sivut 9–11 Bonusta päälle Sa m i Ka rp pi ne n
• LYHYET UUTISET 17.1.2019 / AJASSA 2 VALTTERI SKYTTÄ, teksti JUHA TANHUA, kuva L ahdessa vanha hiilivoimala lämmittää koteja viimeistä kertaa tänä keväänä. Sitten laitos puretaan, ja lämmitystä pitää jatkaa jollakin hiiltä ilmastoystävällisemmällä keinolla. Lahdessa hiilen korvaa osin puu. Uuden monipolttoainelaitoksen pystytys on aikataulussa, joten ensi syksystä alkaen voimalan pihaan ajetaan hiilen sijaan metsähaketta ja metsäteollisuuden sivutuotteita, kuten sahauksesta ylijäävää puunkuorta. "Uusi laitos pystyy polttamaan sataprosenttisesti puuta. Siellä voidaan polttaa metsäteollisuuden sivuvirtoja, energiakasveja tai metsänhakkuutähteitä", kertoo Lahti Energian projektipäällikkö Mika Timonen. Lahti Energian mukaan hiilen korvaaminen puulla vähentää yhtiön hiilidioksidipäästöjä vuodessa arviolta 600 000 tonnia vuoden 1990 päästötasosta. Energiapolitiikan käännöksiä on vaikea ennustaa, joten Lahdenkin uusi laitos pystyy polttamaan puun lisäksi monenlaista ainesta. Turve ja hiili säilyvät voimalan varmuuspolttoaineina. Puuta lähialueelta Hallitus on esittänyt, että kivihiilen energiakäytöstä luovutaan ensi vuosikymmenen loppuun mennessä. Jos Lahdessa hiili vaihtuu puuksi jo ensi syksynä, Helsingissä puunpolttosuunnitelmat ovat aiheuttaneet kipinöitä. Monitieteinen Bios-tutkimusyksikkö julkaisi joulukuussa selvityksen, jonka mukaan pelleteille ja metsähakkeella toimivat biolämpölaitokset eivät vähentäisi ilmastopäästöjä pääkaupungissa. Bioenergia ry:n kannanoton mukaan käsitys ei pidä paikkaansa ja selvityksessä oli virheitä. Lämpövoimaloiden uusimiset vaativat vuosikausien työn, joten jos hiiltä ei korvata puulla, muunlaisia vaihtoehtoja on löydettävä pian. "Meilläkin on kehitteillä paljon uusia asioita, mutta ne eivät ole vielä teknologisesti niin kypsiä, että niiden varaan olisi voinut tässä vaiheessa rakentaa Lahden kaukolämmön tuotannon", Timonen kertoo. Lahden uuteen lämpölaitokseen on tarkoitus hankkia kotimaista puuta pääosin 60–100 kilometrin säteeltä Lahden ympäriltä. Puuta hiilen korvaajaksi Ilmastonmuutoksen torjunta ajaa Suomen suuret lämpölaitokset etsimään korvaajaa kivihiilelle. Lahdessa palaa ensi syksystä lähtien venäläishiilen sijaan kotimainen puu. Oikealla nouseva uusi Kymijärvi III -biolämpölaitos sekä Kymijärvi II -laitos korvaavat keskellä näkyvän vanhan hiilivoimalan Lahdessa. Uusi lämpölaitos polttaa latvusmassasta, oksista ja energiaharvennuspuusta tehtyä metsähaketta sekä metsäteollisuuden sivutuotteita, kuten kuorta. Viime talven lumituhopuita yhä korjaamatta Viime talven lumituhojen jäljiltä puustoa on edelleen korjaamatta Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa, Suomen metsäkeskus kertoo. Noin puolet tuhoutuneista puista jäi metsiin kesän yli. Vielä korjaamatta olevat vahingoittuneet puut sekä tuore havupuutavara olisi syytä saada pois metsästä hyvissä ajoin ennen keskikesää hyönteistuhoriskin takia, Metsäkeskus muistuttaa. Tuhoalueilla ytimennävertäjäpopulaatio on moninkertaistunut viime keväästä. UPM avaa uusia palvelutoimistoja Metsäyhtiö UPM laajentaa puunhankintaansa Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen. Alueelle avataan viisi uutta metsäpalvelutoimistoa – Kajaaniin, Ouluun, Ristijärvelle, Suomussalmelle ja Kuhmoon – lisäksi on palkattu uusia asiakaspalvelijoita. ”UPM on tehnyt viime vuosien aikana investointeja puuta käyttäviin laitoksiin Suomessa. Laajentamalla puunhankintaamme pystymme hankkimaan tarvittavan lisämäärän ensisijaisesti suomalaisilta metsänomistajilta", sanoo UPM Metsän johtaja Sauli Brander. Pohjoisen ensiharvennusrästit syyniin Pohjois-Suomen ensiharvennusten puu halutaan laittaa liikkeelle. Suomen metsäkeskus ja Luonnonvarakeskus selvittävät alueen ensiharvennusrästikeskittymät ja niiden puupotentiaalin. Keskittymistä valitaan esimerkkikohteita, joille laaditaan kolme erilaista puun talteenottoketjuja ja näille tarkat laskelmat. Niiden avulla tarkastellaan, millaisia teknisiä ja taloudellisia edellytyksiä puunkorjuuseen valituilla kohteilla on. Asikaisesta Luken tutkimusylijohtaja Tutkimusprofessori Antti Asikainen on valittu Luonnonvarakeskuksen uudeksi tutkimusylijohtajaksi. Viiden vuoden määräaikainen pesti alkoi tammikuussa. Tutkimusylijohtajan tehtäviin kuuluvat Luken tutkimusstrategiset linjaukset ja rahoitukselliset tavoitteet. Lisäksi hän rakentaa kansainvälisesti kilpailukykyistä ja kunnianhimoista hankeportfoliota. Pohjanmaalla suurimmat myrskytuhot Aapeli-myrsky ei aiheuttanut laajoja tuulituhoja metsissä, Suomen metsäkeskuksesta kerrotaan. Merkittävimmät tuhot koettiin Pohjanmaalla, jossa tuhojen suuruusluokka on noin 100 000 kuutiota ja vahingoittuneiden puiden arvo noin 3,5 miljoonaa euroa. Muualla maassa laajempia tuhoja ei tämän hetken tiedon mukaan ole ollut, mutta yksittäisiä puita ja puuryhmiä on kuitenkin kaatunut tuulelle alttiilla paikoilla.
• Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. 09 315?49?804 Ulkoasu: Anna Back p. 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. 09 315?49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi 3 AJASSA / 17.1.2019 "Lahti on hyvällä sijainnilla siinä mielessä, että lähimmät samasta puupolttoaineesta kilpailevat laitokset ovat aika kaukana", Timonen sanoo. Vaikutus näkyy jo korjuussa Lahti Energia on tehnyt jo tovi sitten sopimukset metsäpolttoaineiden toimituksesta lämpölaitokseen viiden yrityksen kanssa. Yksi yrityksistä on Family Timber, jossa on taustalla eteläsuomalaisia metsänhoitoyhdistyksiä. "Olemme korjanneet Lahti Energialle puuta vuodesta 2017, lähinnä karsittua rankaa. Puut ovat terminaalissa kuivumassa ja odottavat toimitusta voimalalle", Family Timberin toimitusjohtaja Tapio Viinikka kertoo. Uusi lämpövoimala lisää Viinikan mukaan energiapuun kysyntää etenkin Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Uudenmaan metsänhoitoyhdistysten alueella. "Aika pitkään oli sellainen tilanne, että energiapuukasat seisoivat tien varressa. Se ei ollut kenenkään etu", Viinikka sanoo. Hänen mukaansa Family Timberin kuuden omistajayhdistyksen alueelta löytyy energiapuuta hyvin myös pääkaupunkiseudun puuta käyttäville voimalaitoksille, jos sellaisia päätetään rakentaa. Lahdessa uusi voimala tietää sitä, että energiapuunpuun hankinnasta jää lähialueelle yli 10 miljoonaa euroa vuodessa. Energiapuun keruuseen ja kuljetukseen uusi laitos tuo noin 70–80 uutta työpaikkaa. "Ennen raha on mennyt Venäjälle, josta hiili on ostettu. Viimeinen hiililaiva tuli muutama viikko sitten Haminan satamaan", projektipäällikkö Timonen sanoo. Puuta hiilen korvaajaksi "Viimeinen hiililaiva tuli muutama viikko sitten Haminan satamaan." MIKKO RIIKILÄ V uoden alusta voimaan tullut EU-asetus säätää muun muassa pienkoneille aiempaa kireämmät päästönormit. Ensi vaiheessa normi ei vaikuta moottorija raivaussahojen kauppaan mitenkään. EU:n viidennen vaiheen normit pakokaasupäästöille rajoittavat pakokaasujen hiilimonoksidieli häkäpitoisuutta sekä hiilivetyjen ja typen oksidien enimmäismäärää. Rajoitus koskee moottoreita, jotka on tyyppihyväksytty EU-alueella viime vuoden alusta lukien tai saatetaan ensi kertaa markkinoille tämän vuoden alusta alkaen. Aiempien päästönormien aikaan markkinoille tuotuja koneita saa myydä niiden tyyppihyväksynnän kestoajan. Tyyppihyväksynnän tekee valmistaja tai tämän edustaja. Sen voi teettää missä maassa tahansa. EU on määritellyt, mitkä laitokset saavat tyyppihyväksyä unionin alueelle tuotavia laitteita. Moottorien päästönormeista vastaava viranomainen Suomessa on Traficom. Toistaiseksi uudet säädökset eivät vaikuta mitenkään moottorija raivaussahojen kauppaan. Isojen moottorisahavalmistajien sahamallistot täyttävät tämän vuoden alusta voimaan astuneet päästönormit. Myös niin sanottujen halpasahojen myynti jatkuu. Metsuri-merkkistä moottorisahaa myyvästä Keskisen Kyläkaupasta kerrotaan, että he tukeutuvat valmistajien tyyppihyväksyntätodistuksiin. Niiden aitous varmennetaan aina ulkopuolisien asiantuntijoiden avulla. Viranomaisvalvonta kohdistuu ensisijaisesti tyyppihyväksyntätodistuksiin. Traficomin ylitarkastaja Mika Loponen kertoo, että suunnitteilla on myös myynnissä olevien laitteiden todellisten päästöjen valvontaa. ”Esimerkiksi VTT on valtuutettu mittaamaan pienmoottorien päästöarvoja.” Jo hankittujen pienkoneiden käyttöä uudet päästönormit eivät rajoita. Halpasahat pysyvät kauppojen hyllyillä Päästöjen tiukentuneet EU-normit eivät vaikuta moottorija raivaussahojen kauppaan. Näitä on alan kaupoissa tulevaisuudessakin tarjolla kiristyneistä päästönormeista huolimatta. M ik ko Ri ik ilä JUSSI COLLIN K emeratukia maksettiin viime vuonna 49 miljoonaa euroa, mikä on liki neljä miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisvuonna, Suomen metsäkeskuksesta kerrotaan. Enemmänkin rahaa olisi ollut tarjolla, sillä koko viime vuoden kemerapotista (56 miljoonaa euroa) käyttämättä jäi seitsemän miljoonaa euroa eli reilut 12 prosenttia. Edellisvuonna käyttämättä jäi viidennes. Valtaosa tuesta – 38 miljoonaa euroa – meni nuorten metsien hoitotöihin. Summa kohosi kolmella miljoonalla eurolla viime vuodesta. Työlajeista nuoren metsän hoito kasvoi selvästi, sen sijaan taimikon varhaishoidon ala kutistui noin kolmanneksella. ”Varhaishoitoa pitäisi tehdä lähes 100 000 hehtaaria vuosittain. Työmäärien kasvattamisessa on iso markkinarako metsäalan toimijoille”, hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen Metsäkeskuksesta kertoo. Metsätietöiden teko väheni edellisvuodesta runsaat 40 prosenttia ja suometsien hoito kolmanneksella. Vuosikymmenen alusta työmäärät ovat puolittuneet. Ympäristöja luonnonhoitotuen käyttö oli kasvussa. Tukisumma nousi viiteen miljoonaan euroon, mikä on runsas kolmannes enemmän kuin vuonna 2017. Vuosittain kemeratukea saa noin 45 000 metsänomistajaa. Metsäkeskus myös automatisoi kemerahakemusten ja toteutusilmoitusten käsittelyä. Automaattinen päätöksenteko on mahdollista taimikon varhaishoidon, nuoren metsän hoidon ja terveyslannoituksen kemeratukipäätöksissä. Kymmenys kemerasta jäi käyttämättä
• 17.1.2019 / AJASSA 4 METSÄNOMISTAJA RAPORTOI yhteisöpalvelu Twitterissä, että saha on taas kunnossa. Omatoiminen puunkorjaaja pääsi jatkamaan ”ilmastohommia”, kuten hän kutsui harvennushakkuutaan. Tienvarteen oli tulossa sekä sellupuuta että polttoainetta paikalliselle lämpöyrittäjälle. Ilmastoteoista, eli keinoista torjua ilmastonmuutosta, puhuttiin viime viikolla myös Tieteen päivillä Helsingissä. Tutkijoilla on paljon annettavaa ongelman ratkomiseksi, mutta ei sitä, mitä vaaleihin valmistautuvat poliitikot eniten toivovat: yksinkertaisia ratkaisuja. On selvää, että hiilidioksipäästöjä on vähennettävä, mutta se ei riitä Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Myös metsien, peltojen ja soiden hiilinieluja on vahvistettava. Tutkijoiden viesti oli, että tarvitaan ilmastopolitiikkaa, jossa keinoja tarkastellaan laaja-alaisesti. Verovaroja tulee käyttää siellä, missä niistä on kaikkein eniten hyötyä. Toimeen on mahdollista ryhtyä saman tien. Vaikka asioita pitää tutkia vielä lisää, tietoa on jo nyt saatavilla runsaasti. UUDELLA EDUSKUNNALLA on paljon valtaa torjua ilmastonmuutosta. Kaikkialle se ei kuitenkaan ulotu. Esimerkiksi hakkuiden määrään poliitikkojen on vaikea vaikuttaa. Se määräytyy markkinoilla. Niin kauan kuin metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä kasvaa, kasvaa myös raaka-aineen tarve. Jos hakkuut vähenevät Suomessa, ne lisääntyvät jossain muualla. Sen sijaan ilmastopolitiikalla voidaan kannustaa lisäämään puuston kasvua ja hiilen varastoitumista metsiin. Yksi lyhyen aikavälin tehokkaista keinoista on pidentää kiertoaikoja. Moni metsänomistaja olisi valmis lykkäämään hakkuita, jos siitä maksettaisiin kohtuullinen korvaus. METSÄNOMISTAJIEN on helppo ryhtyä töihin, sillä hyvä metsänhoito tarkoittaa pääasiassa samaa kuin hiilen varastoinnin kannalta tehokas metsänhoito. Harvennushakkuu on hyvä esimerkki ilmastoteosta. Lisäksi se on viisasta varautumista ilmastonmuutoksen tuomiin riskeihin kuten tuulija hyönteistuhoihin. METSÄLEHTI.FI Lukijakuva PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN MIKKO RIIKILÄ, teksti SEPPO SAMULI, kuva M etsälehden uusin kolumnisti Pekka Syvänen on metsänomistajaksi nuori ja sikälikin epätavallinen, että hän on ostanut metsätilansa, joka sijaitsee Ristiinassa. Ikäänsä nähden mies on ehtinyt moneen. Opintielle Otaniemeen lähdettyään hän valmistui konepajatekniikan diplomi-insinööriksi ja työskenteli sen jälkeen kansainvälisesti toimivissa pörssiyhtiöissä. Oravanpyörästä jo varhain irrottautunut Syvänen kiinnostui metsistä ja puuntuottamisesta. Kirjoittajan taitojaankin Syvänen esitellyt jo pitkään, ensi alkuun tosin nimimerkin Paavo Puuntuottaja suojassa. Nyt hän aloittaa Metsälehden kolumnistina – ihan omalla nimellään. Miehellä on selkeä käsitys, mitä hän haluaa viestiä Metsälehden lukijoille. ”Otan neuvojien luomaa sädekehää puuntuottamisesta pois, ja koetan innosItse oppimaan Pekka Syvänen kannustaa metsänomistajia perehtymään metsänhoitoon omatoimisesti. METSÄNHAKKUIDEN sopiva taso on noussut kotimaisen ilmastokeskustelun kestoaiheeksi. Poliittisista puolueista lähes kaikki ovat valmiit pitämään hakkuut vähintään nykyisellä tasolla. Ainakaan toistaiseksi sillä, mitä poliitikot hakkuumääristä ajattelevat, ei kuitenkaan ole käytännön merkitystä. Hakkuumäärät riippuvat siitä, miten paljon metsäteollisuus tarvitsee puuta ja miten paljon metsänomistajat ovat sitä valmiit myymään. Hakkuumääristä kinastelua järkevämpää olisi huolehtia siitä, että metsien kasvu säilyy jatkossakin hyvänä. Siinä löytyy toimia, joista valita – aina jalostetun siemenmateriaalin käytöstä taimikonhoitoon ja puulajivalikoiman monipuolistamiseen. Niille, jotka eivät halua noudattaa perinteistä metsätaloutta, voisi puolestaan tarjota mahdollisuutta tehdä tulosta kasvattamalla metsien sitoman hiilen määrää. LIINA KJELLBERG Turha kinata hakkuista Tulitikkupuuta nurin yhteensä 15 mottia ja 5,5 hehtaaria. HIIHTONIILO Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoidenkuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Metsänomistajan ilmastotekoja ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Pekka Syvänen rakentaa päätoimenaan pienmetsäkoneita, sivutoiminaan hän tuottaa puuta ja kirjoittaa kolumneja Metsälehteen.
• 5 AJASSA / 17.1.2019 PEKKA SYVÄNEN Kirjoittaja on koneenrakentaja ja puuntuottaja. KOLUMNI Gallup ALKAVA YRITYS, kaksi alle päiväkoti-ikäistä lasta ja yrittäjänä työskentelevä puoliso. Minulla ei ole ollut moneen vuoteen tarvetta keksiä vapaa-ajalle harrastuksia. Vapaa-aikaa ei perinteisessä mielessä ole. Elämäntilannettani kutsutaan nimellä ruuhkavuodet. Ruuhkavuodet ovat tuttu ilmiö monelle pienten lasten vanhemmuuden kokeneelle. En valita, itse olen tilannettani halunnut ja koen viettäväni tähän astisen elämäni onnellisimpia vuosia. LASTEN JA YRITYSTEN lisäksi meillä on hoidettavana reilun 50 hehtaarin metsätila. Metsätilallemme voisi upottaa rajattoman paljon työtunteja, metsätila ei ole koskaan valmis. Metsäpohjan risuista siistimisen jälkeen voisimme aina vaikka mennä heinäämään taimikoita. Rajoitetulla metsänhoitoajalla joudumme pohtimaan mitkä metsänhoitotyöt ovat oleellisimmat pitääksemme metsätilamme kokonaisuudessa hyvässä kasvukulmassa. Olemme päätyneet tekemään itse ennakkoraivaukset, istutukset ja taimikonhoidot. Tekisimme myös ensiharvennukset, jos meillä olisi enemmän metsänhoitoaikaa. Ensiharventaminen on mielestäni hauskinta metsänhoitoa ja antaa ruumiille parasta kuritusta kestämään arjen haasteita. Pöllien siirtelyn jälkeen elämä tuntuu kevyeltä. VIETÄMME KESÄLOMAMME poissa kaupungista ja saamme kerrytettyä helposti kymmenen täyttä työpäivää vaikka kävisimme hellepäivinä uimassa ja tekisimme kesäretken kotoiseen Suomeen. Metsänhoito ei saa pilata lastemme kesälomia vanhempien painaessa koko loman pelkästään metsähoitotöitä. Työpäivistämme muodostuu täysimittaisia tehdessäni vaimoni kanssa yhtä paljon metsänhoitotöitä. Toinen lähtee aamupäiväksi metsään ja toinen iltapäiväksi. Metsänhoitotyöt etenevät ja molempien mieli ja vartalo saavat hyvää energiaa talveen. SYKSYN JA KEVÄÄN metsänhoitotyöt jäävät pois metsätilamme vähäisen majoituskapasiteetin vuoksi. Metsätilallamme on lämpimänä majoituskapasiteettinä muutaman neliön saunamökki. Mökissä kaksi ihmistä nukkuu mukavasti, neljä ihmistä täyttää mökin koko lattiapinta-alan. Kesällä homma toimii osan porukasta nukkuessa yönsä teltassa. Teltassa saa hyvät unet kolmen raivaussahatankillisen, grillatun päivällisen ja saunan jälkeen nuoremman polven tuhistessa lapsen untaan vieressä. METSÄ ANTAA taloudellisen tuoton lisäksi ruumiillista hyvinvointia. Ilman kesäisiä metsänhoitotöitä vartaloni rapistuisi. Kävin nuorempana kuntosalilla monen monta kertaa viikossa. Nykyinen haave olisi käydä pari kertaa viikossa. Toteuma on kerran kahdessa viikossa. En ole keksinyt miten saisin mahdutettua aamu kuudelta alkaviin ja illalla yhdeksän jälkeen lasten nukuttamiseen päättyviin päiviini lisää kuntoliikuntaa. Onneksi meillä on metsätila, kesäiset metsänhoitotyöt auttavat pitkälle talveen ruumiin ja mielen saatua kunnon latauksen kesän aurinkoisina päivinä. Puuntuottamista ruuhkavuosissa Ainakin Savon suunnalla on tullut märkää lunta parissa päivässä kunnolla. Etämetsänomistajaa vähän jännittää. Onko palstalaisilla havaintoja lumivahingoista? JPJULKU ”Kävin illansuussa ajelemassa lenkin sydänmailla. Jonkin verran oli koivunraippaa nurin.” LENKOPETÄJÄ ”Katselin omaa istutuskoivikkoa. Se alkaa olla 25-vuotiaana 22–23-metristä. Latvasta noin metri on jäätynyt suunnilleen vaakasuoraan.” JÄTKÄ ”Koivut ovat putsaantuneet osittain, mutta havupuihin lumet jäivät. Riukumetsien kasvattajat voinevat varautua katkenneisiin latvoihin.” MENNINKÄINEN ”Tänään kiertelin katsomassa tuhoja, yllättäen vain viisi isoa mäntyä kaatunut juurineen. Mutta kuusikoiden lumettomat latvat rajusti kaarella etelään. Kuinkahan käy, kun kelit lämpiävät tai tulee uusi nuoskalumi latvoihin?” KUUSESSA OLLAAN ”Terveisiä Savosta. Ei ole juurineen puita kaatanut, maa on sen verran jäässä. Koivuja ja lehtipuita luokillaan, koivuntaimikoissa hennommat kumartelevat maata kohti. Havupuiden latvat osittain kallistuneita.” METSÄKUPSA ”Karjalassa on havaintojeni mukaan valitettavasti kaikki edellytykset vuoden takaiseen lumituhotilanteeseen. Havupuissa on lunta ja näköjään sitkeästi takertuneena. Välipuita näyttää olevan jo suht paljon kaarellaan.” HATELO ”Havaintoja Onnibussin ikkunasta: Toivakassa ja Leivonmäellä suurin osa 40–80-vuotiaista kuusista kumartaa kohti Pietaria, yhdenkään latva ei osoita suoraan taivaalle.” JEAN S ”Viime viikkoina on tullut liikuttua Ylä-Karjalan suunnilla. Ainakin korkeimmilla alueilla tilanne on huolestuttava. Lumikuorma puissa on paikoin melkoinen.” ATE Verkkokeskustelu: Tuliko lumituhoja? Seppo Samuli PEKKA SYVÄNEN ? ? 40-vuotias ? ? Diplomi-insinööri ? ? Omistaa 50 hehtaaria metsää Ristiinassa yhdessä vaimonsa kanssa ? ? Valmistaa Logbullet-pienkoneita ? ? Kirjoittanut metsäblogia nimimerkillä Paavo Puuntuottaja ? ? Kaksi lasta ? ? Asuu Helsingissä taa ihmisiä oppimaan itse asioita.” Syväsen ensimmäinen kolumni julkaistaan tässä lehdessä. Hän paljastaa, että toisessa kolumnissaan hän kertoo, miten metsänhoidon perusteet voi oppia kahdessa päivässä. Sen jälkeen hän lupaa kertoa, kuinka tuotantotaloutta tehostavaa lean-ajattelua voidaan soveltaa metsätaloudessa. Saatatte yllättyä, kuinka fiksusti ja yksikertaisesti lean voikaan ohjata puuntuottajaa. Pienmetsäkoneita metsäharrastajille Syvänen muistelee, että hänen kirjallinen uransa alkoi Teknillisessä korkeakoulussa, jossa hän harjaantui tekniseen kirjoittamiseen. Samaan aikaan mies toimi myös teekkarien autokerhon lehden päätoimittajana – ja kuten harrastelehdissä tapana on, sai kirjoittaa jutut itse. Pääelantonsa Syvänen hankkii nykyisin rakentamalla kehittämiään Logbullet-pienmetsäkoneita. Hieman mönkijää isompi ja monin verroin maastokelpoisempi kone on suunnattu metsänomistajille, joilla on aikaa ja intoa puuhailla metsissään. Tällä hetkellä rakenteilla sarjan 25:s kone, joka on jo myyty Englantiin. Ensi kertaa Logbullet esiteltiin vuonna 2015. Kysymykseen, miksi ryhdyit Metsälehden kolumnistiksi, Syväsellä on yksinkertainen vastaus. ”Kolumnistiksi innostuin, kun pyydettiin. Hivelee itsetuntoa. Olen aina katsonut Metsälehteä ylöspäin, ja nyt sitten pääsee sinne myös itse naputtelemaan kolumneja. Ja tietysti metsäalan tuotteita myyvälle kaikki näkyvyyskin on hyvästä.” Kuka?
• 17.1.2019 / AJASSA 6 Kuka? TIIA PUUKILA, teksti SEPPO SAMULI, kuva M iten metsät ovat muovanneet ja muovaavat kansallisidentiteettiämme, maatamme ja historiaamme? Tähän kysymykseen etsii vastauksia Yleisradion uusi sarja Suomi on metsäläinen. Kahdeksanosaisessa sarjassa pureudutaan niin suomalaiseen metsäsuhteeseen, mytologiaan, metsien hyötykäyttöön kuin metsäkiistoihin. "Se kertoo kansasta, joka käyttää ja hoitaa metsiään. Suomalaisessa metsäsuhteessa hyödyn ja nautinnon, ja siinä sivussa kauneudenkin, tavoittelu ovat kulkeneet käsi kädessä", summaa sarjan käsikirjoittaja Marjo Vilkko. Suomi on metsäläinen on jatkoa Vilkon aikaisemmin käsikirjoittamalle sarjatrilogialle Suomi on suomalainen, Suomi on venäläinen ja Suomi on ruotsalainen. Sarjat on tuottanut Intervisio Oy. Tuotannon edellisiin osiin historioitsijan koulutus antoi Vilkolle hyvät pohjatiedot. Tällä kertaa käsikirjoittaja sukelsi itselleen tuntemattomanpaan. Asiantuntija-apua hän sai muun muassa Metsälehdeltä. "Olen oppinut enemmän uutta kuin missään aikaisemmassa sarjassa", Vilkko kertoo. Metsäsuhde myllerryksessä Edellisistä Suomi on -tuotannoista tuttu juontaja Juhani Seppänen kuljettaa sarjan tarinaa ja pohtii omia henkilökohtaisia metsämuistojaan. Välillä on asiantuntijoiden vuoro päästä kertomaan kameralle metsäläisyydestä kauniissa maisemissa. Sarja on kuvattu pääosin viime kesänä Nuuksion kansallispuistossa, Helsingin keskuspuistossa sekä Itäja Kaakkois-Suomen metsämaisemissa. Jaksoja kuvattiin paloissa. Käsikirjoittajana Vilkolla oli selkein näkemys, miten juonto ja haastattelut nivoutuvat kokonaisuudeksi. Hän osallistuu ohjaajan ja leikkaajan tukena sarjan tekoon koko tuotannon ajan. Samaan aikaan, kun sarjassa syvennyttiin metsien moninaisiin vaikutuksiin ja rooleihin, Vilkko koki oman metsäsuhteensa muuttuneen. Lapsuudessa Rudolf Koivun satukirjojen ja mökkiseikkailujen siivittämänä syntynyt henkinen suhde metsiin sai uusia sävyjä. "Metsäsuhteeni on rumasti sanottuna kyynistynyt, neutraalimmin sanottuna tasapainottunut." Käsikirjoitusprosessin myötä Vilkko havahtui siihen, kuinka merkittävästi metsät ovat muokanneet rakentaneet ja kasvattaneet nykyistä Suomea. Samalla ne ovat osa suomalaisten henkistä pääomaa ja suomalaisuutta. "Ei välttämättä tunnu hyvältä ajatukselta, että kansantaloudelle näin tärkeällä asialla on yhtä aikaa niin suuri yksityinen ja kansallinen merkitys, johon vielä liittyy vahva emotionaalinen ulottuvuus", Vilkko pohtii. Uuden ajan nationalismia Vilkon toinen koti on Münchenissä Saksassa. Kun hän on kertonut sarjasta paikallisille ja puhunut suomalaisesta luontosuhteesta, he ovat tunnistaneet Matka metsien Suomeen Ylen uusi sarja pohtii metsien vaikutusta suomalaisiin ja Suomeen. "Metsäsuhteeni on rumasti sanottuna kyynistynyt." MARJO VILKKO ? ? Suomi on metsäläinen tv-sarjan käsikirjoittaja ? ? koulutukseltaan historioitsija ? ? ammatiltaan käsikirjoittaja, kirjailija ja tietokirjailija ? ? käsikirjoittanut Suomi ontrilogian ja Kekkonensarjan ? ? harrastaa flamencoa ja argentiinalaista tangoa ? ? syntynyt Rautjärvellä, asuu Helsingissä ja Münchenissä ? ? avopuoliso ja kaksi aikuista poikaa ? ? ei omista metsää siinä jotain tuttua. Myös saksalaisilla metsät ovat olleet tärkeä osa kansanperinnettä. Suomalaisen metsäsuhteen tekee erityiseksi kuitenkin se, että metsä on ollut vahvasti mukana kaikkialla läpi Suomen historian. Saksassa kasvua ovat vauhdittaneet muutkin suuret alat, kuten autoja koneteollisuus. Ehkä juuri metsien erityislaatuisen aseman vuoksi Suomessa käydään ja on aina käyty vilkasta metsäpoliittista ja aatteellista keskustelua. "Euroopasta katsottuna tämänhetkisssä metsävouhotuksessa on vähän nationalismin henkeä, mutta hyväntahtoisessa mielessä. Ehkä tämä voi olla uuden ajan hyvää nationalismia", Vilkko pohtii. Suomi on metsäläinen esitetään Ylen kanavalla TV1 maanantaisin 14.1. –4.3.2019 klo 21.25 21.55, uusinta tiistaisin klo 16.15. HAASTATTELU Marjo Vilkko on huomannut, että leikkaajan musiikkiharrastus vaikuttaa positiivisesti kokonaisuuteen – niin tälläkin kertaa. Sarjan lopputulos ylittää käsikirjoittajan odotukset.
• 7 AJASSA / 17.1.2019 LIINA KJELLBERG M etsänlannoitusten määrät nousevat tänä vuonna poikkeuksellisen korkealle, metsänhoitoyhdistyksistä ennakoidaan. Esimerkiksi metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon alueella lannoituksesta on sovittu jo 200 metsänomistajan kanssa. "Se on enemmän kuin koskaan aiemmin tähän aikaan vuodesta. Sopimukset kattavat parituhatta hehtaaria, ja niitä tulee varmasti vielä toinen mokoma lisää", arvioi yhdistyksen johtaja Pekka Sahlman. Metsänhoitoyhdistys Satakunnan alueella metsää lannoitettiin viime vuonna noin 300 hehtaaria. Yhdistyksen toiminnanjohtajan Olli Mäen mukaan tänä vuonna tavoitteena on vähintään kaksinkertainen määrä. Metsänomistajien ennakoidun lannoitusinnon taustalla on metsänhoitoyhdistysten joulukuussa käynnistämä valtakunnallinen lannoituskampanja. Kaikki metsänomistajat, jotka tilaavat metsänhoitoyhdistyksiltä maaliskuun loppuun mennessä metsänlannoituspalvelun, ovat mukana viiden helikopterilennon ja yhden 500 euron suuruisen lannoituspalvelusetelin arvonnassa. Hoidettuihin metsiin Lannoituskampanja koskee sekä kasvatusettä terveyslannoituksia. Kasvatuslannoitusten tavoitteena on lisätä puuston kasvua, jolloin harvennukset ja päätehakkuu voidaan tehdä aiemmin. Kasvatuslannoitus sopii hyvin hoidettuihin ja hiljan harvennettuihin metsiin. "Kasvatuslannoitus on kannattavinta yli 45 vuoden ikäisissä metsiköissä. Silloin puut alkavat olla tukkipuun mitoissa, joten lannoituksesta saatava hyöty on mahdollisimman suuri", Mäki sanoo. Terveyslannoitusta tehdään sellaisilla kasvupaikoilla, joilla maaperän ravinnehäiriöt haittaavat puuston kasvua. Tyypillisiä kohteita ovat boorinpuutteesta kärsivät kuusikot. Lannoitteet voidaan levittää joko helikopterilla tai maasta Lannoittamiseen tuli vauhtia Metsänhoitoyhdistysten kampanja kannustaa metsänomistajia lannoittamaan metsiään. Tänä vuonna lannoitetaan poikkeuksellisen ahkerasti, niin maasta kuin ilmasta. Lu ke /E rk ki O ks an en käsin. Metsänhoitoyhdistys Satakunnan alueella lentolevitys maksaa lannoitteesta riippuen ja ilman arvonlisäveroa noin 400 euroa hehtaarilta. Kasvatuslannoitukseen sijoitetuille rahoille saa Mäen ja Sahlmanin mukaan 10–15 prosentin tuoton, terveyslannoituksessa tuotto on sitäkin suurempi. Vaikka kampanjan ennakoidaan innostavan metsänomistajia lannoittamaan metsiään, on ennakoidun lannoitusinnon taustalla Mäen mukaan myös puukaupan hyvä vire. "Hoitopuolen asioita on helpompi tuoda esiin, kun metsänomistajille on tulossa puukaupparahaa", hän sanoo. 20000 30000 40000 50000 60000 Lannoituksen suosio kasvussa Metsänlannoitusten määrät vuosina 2006 2017 ha 2006 2008 2010 2012 2014 2017 Lä hd e: Lu ke puukauppabonuksen TRIPLASIMME Liity kumppaniksi! Saat enemmän etua puukaupasta. puukauppabonuksen puukauppabonuksen Nyt kannattaa liittyä UPM Kumppaniksi! Korotimme puukaupoista kertyvän palvelubonuksen jopa kolminkertaiseksi. Esimerkiksi 500 m³ puukaupasta bonuksesi on 0,7 €/m³ eli 350 €. Voit käyttää palvelubonuksen metsänhoitotöihin – vaikkapa maanmuokkaukseen, taimien istutukseen tai lannoitukseen. TUTUSTU ETUIHIN JA RYHDY KUMPPANIKSI www.upmmetsa.? /bonustapuukaupasta Metsä rikastuttaa elämääsi www.upmmetsä.?
• 17.1.2019 / AJASSA 8 METSÄVEROTUS MIKKO RIIKILÄ S uurten metsäyhtiöiden kanssa puukauppaa käyvillä on nykyisin mahdollisuus saada jopa 80 prosenttia puukauppatulosta ennakkomaksuna heti puukaupan teon jälkeen. Ennakkorahoitus on muodoltaan saatavan kauppaa. Sovittu osa puukauppasaatavasta siirtyy – myydään – rahoitusyhtiölle. Esimerkiksi UPM:n ja Metsä Groupin puukauppojen ennakkorahoituksesta vastaa Osuuspankin Yrityspankki. Verottaja rinnastaa ennakkoMuista ennakon alvi Metsäyhtiöt tarjoavat ennakkoa rahoitusyhtiöiden kautta. Se sisältää arvonlisäveron, joka myyjän on omaaloitteisesti tilitettävä. KOMMENTTI Kallis yhdistelmä On hyvä, että puukauppaan kehitellään uudenlaisia vaihtoehtoja. Metsärahojen saaminen nopeasti tilille voi olla tepsivä ponnin puun myyntien edistämiseen. Kannattaa silti muistaa, että ennakkorahoitus siirtää metsäyhtiölle puukaupasta koituneita rahoituskuluja metsänomistajalle. Tämä ei ole hyvä juttu. Erityisen huono juttu se on, jos puunostajat ennakkorahoitukseen vedoten pidentävät puukauppojen korjuuaikoja 3–5 vuoteen. Kun korot jatkossa nousevat, puukauppaennakoiden hinta kohoaa. MIKKO RIIKILÄ vonlisävero vähennetään erikseen arvonlisäverotuksessa. Myös rahoituksesta maksettu korko ilmoitetaan muuna vuosimenona 2C-lomakkeen kohdassa 7.3. Ylimääräisen koron palautus ilmoitetaan kohdassa 6.2 muuna metsätalouden pääomatulona. Vuosi-ilmoitus rahoitusyhtiöltä Rahoitusyhtiö tekee ennakkomaksusta vuosi-ilmoituksen verottajalle samaan tapaan kuin varsinaiset puunostajat. Ennakkomaksusta se tekee normaalin ennakonpidätyksen. Myös puun myyjä saa rahoitusyhtiöltä vuosi-ilmoituksen, josta käy ilmi saatu summa, ennakonpidätykset sekä arvonlisäveron osuus. Metsälehden veroasiantuntija Väinö Sikanen neuvoo puukauppaa hierovia kytkemään rahoitustoiveet osaksi puukaupan tarjouspyyntöä. ”Kaupan ehdot ovat myyjän ja ostajan sovittavissa. Hyvän puun kysynnän aikaan puukaupasta voi yhä saada ison osan metsäyhtiön maksamana ennakkona. Se on edullisempaa kuin myydä osa puukauppasaatavasta rahoitusyhtiölle.” Myös tavallinen pankkilaina on vaihtoehto puukauppasaatavien kiirehtimiseen. Pantattua metsää vastaan pitäisi olla helppo saada lainaa puukaupan loppusumman verran. Panttikirjan voi tilata sähköisesti maanmittauslaitoksesta, ja se maksaa 35 euroa. Parhaimmillaan lainaan saanee pari vuotta lyhennysvapaata sekä ehdon, jonka mukaan lainan voi maksaa takaisin ennen laina-ajan loppumista. Toisin kuin edellisen Metsälehti Makasiinin (1/2019) verokysymyspalstalla todettiin, puukaupan ennakkoon on mahdollista hakea muutosta, jos on käytettävissä metsävähennysmahdollisuus. Normaalisti puukaupan ennakonpidätys on 19 prosenttia pystykaupassa ja 13 prosenttia hankintakaupassa. Jos on käytettävissä täysi metsävähennys, puunmyyntituloista jää veronalaiseksi ilman muita vähennyksiä 40 prosenttia. Koko puukauppatulon laskennallinen veroprosentti on silloin 12,4. Metsänomistaja voi hakema verottajalta erityisesti puun myyntituloa varten annettavan verokortin. Verohallinto laskee sopivan ennakonpidätysprosentin. Verokorttia voi tiedustella Verohallinnon palvelunumerosta 029 497 016. Saatu verokortti toimitetaan puun ostajalle. OIKAISU rahoituksen pystykauppatuloon, joten sen nettosumma ilmoitetaan 2C-lomakkeella kohdassa 1. Ennakkomaksuun sisältyvän arvonlisäveron puun myyjä tilittää oma-aloitteisesti, kuten tavallistenkin puun myyntitulojen alv-osuuden. Rahoitusyhtiö perii metsänomistajalta 200 euron järjestelypalkkion. Lisäksi metsänomistaja maksaa saamastaan ennakkomaksusta koron, joka lasketaan koko puukaupan korjuuajalle, joka tavallisimmin on kaksi vuotta. Korko on kolmen kuukauden euribor plus 1,75 prosenttia. Koko korkosumma veloitetaan metsänomistajalta, kun puukaupan ennakko maksetaan. Lopullinen korko määräytyy korjuun ajankohdan mukaan. Jos hakkuu päättyy ennen sovitun korjuuajan umpeutumista, metsänomistaja saa osan maksamastaan korosta takaisin. Rahoituksen järjestelypalkkio sekä ennakosta maksettu korko ovat vähennyskelpoisia puun myyntitulojen verotuksessa. Mahdollinen koron palautus on vastaavasti verotettavaa tuloa. Järjestelypalkkio on arvonlisäverollinen meno, ja se ilmoitetaan metsäverolomakkeella (2C) kohdassa 7.3 ”muut vuosimenot”. Palkkioon liittyvä arMetsän ammattilainen välittää. TILAVAHTI VALVOO Rekisteröidy ja saat kiinnostavat kohteet sähköpostiisi.
• 9 AJASSA / 17.1.2019 Täkyjä tarjolla luottomyyjille Metsäyhtiöt tarjoavat säännöllisesti puuta myyville etuja, joihin metsänhoitoyhdistykset ja yksityiset sahat eivät suoraan pysty vastaamaan. MIKKO RIIKILÄ, teksti SAMI KARPPINEN, kuvat V esantolainen metsänomistaja Jukka Hytönen ja Metsä Groupin metsäomaisuuden hoitoon erikoistunut metsäasiantuntija Hannu Koponen mittailevat pinoja metsäautotien päässä. Isoa emolehmänavettaa pyörittävä Hytönen katselee ilolla, kuinka puuta karttuu lanssiin äskettäin Vapolta ostetun 60 hehtaarin suometsän hoitohakkuussa, jossa pahoin ryteiköityneet metsät pannaan kasvukuntoon ja kuusi hehtaaria rämettä raivataan pelloksi. ”Kaikkiaan puuta pitäisi kertyä neljätuhatta kuutiota”, Hytönen kertoo. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Metsä Groupin asiantuntija Hannu Koponen täsmää harvennusleimikon rajaa Jukka Hytösen äskettäin ostamalla metsäpalstalla Vesannolla.
• 17.1.2019 / AJASSA 10 jolle ostomies voi soittaa ja vihjata, että nyt tarvittaisiin äkkiä vaneritehtaalle sorvitukkia taattuun ja bonuksilla höystettyyn hintaan. Metsä Group ja UPM tarjoavat sopimusasiakkailleen myös menekkitakuun ja lupaavat ostaa puuta metsien hakkuumahdollisuutta vastaavan määrän. Jokavuotiseen myyntiin ei velvoiteta, vaikka yhteistyöllä haetaankin tasaista puuvirtaa. Näin ollen kumppaneiksi mielitään metsänomistajia, joilla on riittävästi metsää. Kymmenellä hehtaarilla sopimusta tuskin saa, mutta 50 metsähehtaarin omistajalle firmoista riittänee jo kaveripyyntöjä. Sopimukset eivät kiellä puukauppoja muiden kanssa, mutta kumppaniyhtiölle pitäisi antaa mahdollisuus ostotarjouksen tekemiseen. Edut koskevat kauppoja, jotka tehdään ostajan ja myyjän kesken – eivät esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksen välityksellä tehtyjä kauppoja. Yhteistyösopimuksien sisällöissä on eroja, mutta kaikissa ajatuksena on tehdä seuraavasta puukaupasta houkutteleva – etuudet paranevat yhtä jalkaa myyntimäärien kanssa. Metsä Goupin värit pilkottavat pinonpäälapuissa, kuten muulloinkin Hytösen savotoilla. Miehellä on metsänhoitosopimus, joten yhtiö huolehtii metsäasioista. ”Se toki tehdään itse metsässä mitä ehditään, mutta kaikkeen meikäläisen aika ei riitä, joten yhteistyö on välttämätöntä.” Yhteistyökumppanin valinnassa Hytösen ei tarvinnut pitkään päätään vaivata. ”Olen kolmannen polven metsäliittolainen. Isäni oli pitkään Metsäliiton edustajistossa, ja itsekin olen istunut siellä yhden kauden.” Luottomyyjien joukkoa Hytönen kuuluu joukkoon, jollaisia kaikki isot metsäyhtiöt koittavat saada kantaasiakkaikseen. Idea on sama kuin Osuusja K-kaupoilla, jotka yrittävät bonuskorteillaan pitää meidät kassajonoissaan. Metsäyhtiöt korostavat asiakaspalvelua, mistä kertoo vaikkapa UPM:n metsäosastolla kumppanuuksista vastaavan Risto Laaksosen titteli: asiakkuuskokemusjohtaja. Se ehkä kuulostaa oudolta, mutta kuvaa todellisuutta hyvin. Hyvien palvelukokemusten luotetaan sitouttavan metsänomistajat joukoksi, PUUKAUPAN BONUKSET Metsä Group ? ? Perusteena neljän vuoden myyntimäärät ja asiakkuustaso ? ? Maksetaan uuden puukaupan yhteydessä ? ? Voi maksaa metsänhoitokuluja, nostaa käyttöön tai sijoittaa A-lisäosuuksiin ? ? Bonus riippuu jäsenyyden tasosta. ? ? Omistajajäsen enintään 0,6 e/ m 3 ja mh-palveluiden ostosta 1% ? ? Jäsenetusopimusasiakas enintään 1,0 e/m 3 ja mh-palveluiden ostosta 2% ? ? Metsänhoitosopimusasiakas enintään 1,4 e/m 3 ja mh-palveluiden ostosta 4% ? ? Enimmäisbonus kun myyty yli 2500 m 3 neljän vuoden aikana Stora Enso ? ? Perusteena neljän vuoden puun myynnit ? ? Maksetaan seuraavan puukaupan yhteydessä rahana ? ? Bonus 0,5 euroa, kun myyty 600 m 3 (P-Suomi 400 m 3 ) (Hopeataso) ? ? Bonus 0,7 euroa, kun myyty 1000 m 3 (P-Suomi 600 m 3 ) (Kultataso) UPM ? ? Perusteena kahden edellisen vuoden puun myynnit ? ? Bonuksella voi maksaa UPM:ltä ostettuja metsäpalveluita ? ? Bonus 0,7 e/m 3 kun myyty 500–2000 m 3 ? ? Bonus 1,4 e/m 3 kun myyty 2001–4 000 m 3 ? ? Bonus 1,5 e/m 3 kun myyty yli 4 000 m 3 "Kaikkeen meikäläisen aika ei riitä, joten yhteistyö on välttämätöntä.” Metsä Groupilla jäsenetuja metsänhoitosopimusten perustana on Osuuskunta Metsäliiton jäsenyys. ”Puukauppa ei edellytä jäsenyyttä, mutta parhaat edut tarjoamme jäsenille ja sopimusasiakkaille”, kertoo puunhankinnan ja metsäpalveluiden johtaja Juha Jumppanen. Stora Enson Tähtiasiakasohjelmaan pääsee jo ensimmäisen puukaupan perusteella. ”Tähtiasiakasohjelmaan ei vaadita erillisiä sopimuksia, vaan ohjelman edut ovat kaikkien puukauppa-asiakkaiden käytettävissä. Kannusteena ovat pyyn myyntimääriin sidotut etuudet”, asiakaspalvelupäällikkö Heidi Hämäläinen selventää. Bonuksia ja hintatakuita Metsä Groupilla bonuskertymä riippuu neljänä edellisenä vuonna myydyn puun määrästä. Bonuksilla voi ostaa metsäpalveluita. Vaihtoehtoisesti ne saa rahana seuraavassa puukaupassa tai voi sijoittaa Metsäliiton osuuksiin. Nostettu tai sijoitettu bonus on verotettavaa puun myyntituloa. UPM:llä bonuksia kertyy tekeillä olevasta puukaupasta ja kahden edellisen vuoden myynneistä. Bonukset voi käyttää yhtiöiltä ostettavien metsäpalveluiden maksamiseen. Tällöin bonus ei ole verotettavaa tuloa eikä niillä maksettuja kuLa ura Ve sa Pe kk a H an nil a Sto ra En so Juha Jumppanen Heidi Hämäläinen Risto Laaksonen kt
• 11 AJASSA / 17.1.2019 kana tekemille puukaupoille on tarjolla myös hinnan tarkistus eli hintatakuu. Sovittuja kantohintoja korotetaan, jos puun hintataso yhtiön tekemissä kaupoissa loppuvuodesta nousee. Hinnan tarkistuksen määrä on rajoitettu, joten myyjän kannattaa tinkiä jo alkuvuoden kaupoille mahdollisimman korkeat kantohinnat. Tarkistuksen perusteena olevat hintatilastot eivät ole metsänomistajan nähtävissä. Metsä Groupin takuu koskee joulu– toukokuun puukauppoja. Niiden hintoja verrataan korkeimpiin hintoihin, joita yhtiö on kaupanteon ja seuraavan lokakuun välisenä aikana vastaavasta leimikoista saman kunnan alueella maksanut. Myös UPM:n hinnantarkistus koskee joulu-toukokuun kauppoja. Hinnan tarkistusperuste on vastaavan leimikon kantohintojen liukuva kolmen kuukauden keskiarvo kaupanteon ja seuraavan syyskuun lopun välisenä aikana. Stora Ensolle tammi-maaliskuussa puuta myyvä voi valita, ottaako aikaisuuslisän vai hinnan tarkistuksen, jossa kaupan kantohintoja verrataan loka-marraskuun vastaavien kauppojen hintoihin. Aikaisuuslisän määrää tai hinnan tarkistuksen tasoa ei julkisteta. Kaikki yhtiöt tarjoavat sopimuskumppaneilleen mahdollisuutta metsien FSC-sertifiointiin. Houkuttimeksi tarjotaan noin euron kuutiokohtaista hintalisää. Se on verotettavaa myyntituloa. Luottoneuvoja firman puolesta Firmoilla on tarjota palveluita omatoimisesti metsätalouttaan pyörittävälle kuten myös sellaisille, jotka haluavat ulkoistaa metsäasioiden hoidon ammattilaisille. Tällöin puhutaan metsäomaisuuden tai varallisuuden hoidosta. Metsäyhtiöt tarjoavat metsänomistajille lavealti sähköisiä palveluita (niitä esiteltiin joulukuun Metsälehti Makasiinissa 8/18). Luotetun metsäasiantuntijan – esimerkiksi Hannu Koposen – palvelut lienevät silti edelleen metsäyhtiöiden vahvin myyntivaltti. Kaikilta firmoilta saa myös metsureita esimerkiksi istutuksille ja taimikoiden hoitotöihin. Luottomyyjille on tarjolla myös puukaupan ennakkorahoitusta, jopa 80 prosenttia puukaupparahoista voi saada muutamassa päivässä kaupan allekirjoittamisesta. Metsänomistaja maksaa ennakkorahoituksen kulut. Metsä Group ja Stora Enso tarjoavat lisäksi sijoitusmahdollisuuksia puukaupparahoille. Metsäliiton osuuksiin sijoitetuille puukaupparahoille on viime vuosina maksettu jopa 6–7 prosentin korkoa. Sijoitusten nostaminen kestää 0,5–1,5 vuotta. Stora Enson Tähtitilillä uusille talletuksille maksetaan 2,5 prosentin korkoa enintään kahden vuoden talletusajalle. Tähtitilin irtisanomisaika on 35 vuorokautta. UPM ohjaa metsärahojen sijoittajat ruotsalaisen Nordnet sijoitusyhtiöön, joka tarjoaa lavean sortimentin sijoituspalveluita. MIKKO RIIKILÄ SUURETKAAN sahayritykset eivät tarjoa hintatakuita tai määräbonuksia. ”Meidän pitää vain tehdä työmme vähän paremmin kuin isot yhtiöt”, kiteyttää Versowoodin metsäjohtaja Jussi Torpo. Se tarkoittaa, että yhtiö ostaa valikoiden leimikoita, joista tukit korjataan mahdollisimman tarkoin talteen. Korkea tukkiprosentti on sekä puun myyjän että sahafirman etu. ”Kuitupuun edelleen myyminen ei ole meille erityisen kannattavaa.” Metsänuudistamisessa voidaan avustaa metsänomistajia, jotka myyvät puunsa suoraan Versowoodille. Sahayritykselle alkuvuosi on hiljaista aikaa puukaupassa. ”Yhtiöiden alkuvuoden hintatakuut saattavat osin alentaa puun tarjontaa. Meiltä hintatakuita ei juuri kysellä”, Torpo kertoo. Metsänhoitoyhdistys Päijänteen puheenjohtaja Markku Hatakka pitää yhdistysten valtakirjakauppaa metsänomistajille edullisena, vaikka hintatakuita tai bonuksiakaan ei ole tarjolla. ”Firmoilla on hyvät palvelut, mutta niille puu on lopulta vain kustannuserä. Puun myyjän lisäksi vain metsänhoitoyhdistys hyötyy, kun puun hinta nousee. Yhdistyksen hakevat puulla aina parhaan senhetkisen hinnan.” Hatakka muistuttaa, että yhtiöiden sopimusasiakkaatkin hyötyvät metsänhoitoyhdistysten puukauppapalveluista välillisesti. ”Yhdistykset hakevat parhaita hintatarjouksia välittämilleen leimikoille. Se luo kilpailua ja nostaa hintatasoa, mistä myös firmojen sopimusasiakkaat hyötyvät hinnantarkistusten kautta. Kantohinnat eivät olisi näin hyvät, elleivät yhdistykset ylläpitäisi kilpailua.” ”Meidän pitää tehdä työmme paremmin” Ko sk i Sy vä ri O Y Sa m i Ka rp pin en Metsäyhtiöt palkitsevat myyjät sitä runsaammilla bonuksilla, mitä enemmän puuta kertyy myytäväksi. luja voi vähentää verotuksessa. Stora Ensolla bonukset lasketaan neljän edellisen vuoden puun myynneistä. Enimmäisbonukset ovat pienemmät kuin kilpailijoilla, mutta ne saa vähäisemmin myyntimäärin. Bonukset maksetaan uuden puukaupan yhteydessä. Bonus on verotettavaa tuloa. Sopimusasiakkaiden alkuvuoden aiMarkku Hatakka Jussi Torpo
• 17.1.2019 / AJASSA 12 PUUKAUPPA Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 2017 2018 TUORE PUUKAUPPA MIKKO HÄYRYNEN, teksti SAMI KARPPINEN, kuva M etsäteollisuuden puuvarastojen suuruudesta ei ole tilastotietoa, mutta ne ovat paisuneet. MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen perustelee havaintoaan sillä, että viime vuonna puuta ostettiin ja hakattiin runsaasti enemmän kuin käytettiin. Lisäksi puun tuonti kasvoi käytön lisääntymistä vastaavalla määrällä, eli se mitä viime vuonna kotimaassa ostettiin enemmän, ostettiin varastoon. ”Jossakin varastoissa puuta täytyy olla reippaasti. Se heijastuu tämän vuoden puukauppaan.” Järvinen ennakoi, että puumarkkinoilla vedetään henkeä ja sulatellaan varastoja, mutta kokonaisuus näyttää hyvältä viime vuoden tapaan. Vaikka varannot ovat isommat kuin vuosi sitten, niin puunkäyttökin on korkeammalla tasolla ja korjuukelit ovat nyt erinomaiset. ”Aina kannattaa katsoa paikallinen kysyntätilanne, kilpailuttaa puukauppa ja valvoa katkonta.” Katkonnan valvonta on vaikea laji. Yleensä se tilataan ammattilaiselta ja tehdään paperityönä, mutta myös kuitupinon tyvivahvuuksien seuraaminen antaa osviittaa. Kiina-hype ohi Eniten epävarmuutta on sahatavaramarkkinoilla. Viime vuonna sahatavaran vienti Kiinaan laski 40 prosenttia, ja maa menetti ykkössijansa Egyptille Suomen sahatavaraviennissä. ”Kiina-hype on ohi, mutta Kiina säilyy sahatavaran kolmen suurimman vientimaan joukossa”, Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori näkee. Kiinan markkina on edelleen olemassa ja se kasvaa, mutta Suomen perussahatavaran hintakilpailukyky on koetuksella. Venäjä vie siperialaista puuta heti rajan takaa, ja rupla on halpa. Vaikka Kiinan taloudessa perusasiat ovat kunnossa, markkinoiden tunnelma on matala ja kauppasodan uhka Yhdysvaltojen kanssa leiVakaasti puukauppavuoteen Puumarkkinat näyttävät tasaisen hyviltä, vaikka paisuneet puuvarastot hillitsevät ostohaluja. ”Tukissa korkeimmat hinnat on nähty.” Puukauppa käy vakaasti, vaikkakin ostajien varastoihin on tiettävästi kertynyt puuta. Suurimmat epävarmuudet liittyvät sahatavaraan ja Kiinan talouteen. MIKKO HÄYRYNEN SISUSTUSTRENDIT eivät suosi vaaleaa puuta ja koivutukkia viiluttavien tai sorvaavien laitosten määrä on vähentynyt tällä vuosikymmenellä, mutta peruskysyntä on silti kunnossa. ”Markkinanäkymät ovat hetkellisesti sumentuneet, mutta pitkässä juoksussa koivutukin käyttö kasvaa”, Koskitukki Oy:n metsäjohtaja Ville Parkkinen sanoo. Koskitukki on Koskisen Oy:n puunhankintayhtiö, joka ostaa noin 300 000 kuutiometriä koivutukkia vuodessa viiluja vanerituotantoon. Koivun sahaus sen sijaan on lopetettu. Puunhintatilastoissa koivutukki on hankala, koska sen hintahaitari on leveä. Sahatukin hinta on neljän kympin päälle, mutta paraslaatuisista erikoistyvistä voi saada yli sata euroa. Niitä on kuitenkin parhaimmillaankin vain muutamia runkoja hehtaarilla. Koivutukista voi saada yli satasen kuutiolta Mhy tarjosi eniten Kohde: Harvennus ja uudistus talvikorjuuna Sijainti: Uusimaa Ostaja: Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu Hakkuukertymä: 350 m 3 Leimikon koko: noin 2 ha Muuta: Vajaa hehtaari kuusikon ensiharvennusta ja reilu hehtaari uudistusta metsäautotien varressa. Metsänomistajan ehdoton vaatimus oli, että korjataan maan ollessa jäätyneenä. Tarjouksia tuli viisi. Parhaimman ja heikoimman tarjouksen ero oli yli 10 euroa kuutiolle. HARVENNUSHAKKUU Määrä Kantohinta Yhteensä m 3 €/m 3 € Kuusitukki 5 50,50 252,5 Kuuikuitu 45 21,00 945 Harvennus yhteensä 50 m 3 1197,5 UUDISTUSHAKKUU Kuusitukki 100 62,50 6250 Koivutukki 30 46,50 1395 Mäntykuitu 10 29,00 290 Kuusikuitu 45 29,00 1305 Koivukuitu 60 27,00 1620 Haapakuitu 45 22,50 1012 Energiapuu 10 15,50 155 Uudistus yhteensä 300 m 3 12 027 Yhteensä 350 m 3 13 225
• 13 AJASSA / 17.1.2019 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KOIVU Kantohinnat ? 62,32 ? 66,07 s 46,62 s 18,20 s 19,13 s 17,19 s 25,22 s 27,12 Uudistushakkuu ? 64,34 s 67,26 s 48,60 s 20,39 s 20,41 s 19,00 s 28,55 s 28,94 Harvennushakkuu s 54,82 ? 57,12 s 40,64 s 17,20 s 17,12 s 16,42 s 23,08 s 23,72 Ensiharvennus s 13,40 s 13,11 Hankintahinnat s 62,20 ? 63,22 ? 50,09 ? 31,45 ? 33,42 ? 31,69 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat ? 64,80 ? 67,60 s 45,38 ? 18,48 ? 19,73 ? 17,43 ? 24,82 Uudistushakkuu ? 66,37 ? 68,48 s 46,84 ? 19,79 ? 20,76 ? 18,88 Harvennushakkuu s 58,08 ? 59,00 s 39,61 ? 17,86 ? 17,71 ? 16,94 ? 23,22 Ensiharvennus Hankintahinnat s 65,51 ? 65,19 s 51,66 s 32,32 ? 32,40 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat ? 64,03 ? 66,42 ? 43,76 ? 17,84 s 19,48 ? 17,20 s 24,54 Uudistushakkuu ? 66,14 ? 67,64 ? 45,70 ? 19,63 s 20,66 ? 18,57 Harvennushakkuu s 57,58 s 58,92 ? 39,19 s 17,45 s 17,38 s 16,73 s 23,49 Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 60,34 s 64,05 s 46,49 s 17,89 s 18,09 s 16,51 s 25,52 Uudistushakkuu ? 62,01 s 65,42 s 49,19 s 20,88 s 18,53 s 28,32 Harvennushakkuu s 52,86 s 54,02 s 16,73 s 15,65 s 16,34 s 22,37 Ensiharvennus Hankintahinnat s 31,10 s 31,37 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 57,07 s 58,97 s 17,19 s 17,05 ? 25,05 s 27,27 Uudistushakkuu ? 60,04 s 60,62 s 20,20 s 19,45 ? 28,28 Harvennushakkuu ? 50,43 ? 50,11 s 16,20 s 15,37 ? 22,63 Ensiharvennus Hankintahinnat ? 31,57 s 31,83 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 65,68 s 68,06 s 50,85 s 19,78 s 19,19 17,68 s 26,23 s 27,83 Uudistushakkuu ? 67,42 ? 69,63 s 53,32 s 22,22 ? 20,90 ? 19,48 s 31,61 s 30,03 Harvennushakkuu s 58,40 ? 58,32 s 43,35 s 18,95 ? 17,61 ? 17,60 s 25,06 Ensiharvennus ? 14,25 ? 13,80 Hankintahinnat s 64,86 s 64,20 s 51,87 s 32,72 ? 32,83 Raakapuun hintatilastot. Puukauppaluvut poikkeuksellisesti viikolta 52/2018. LAPPI puukaupan vähäisyyden vuoksi luvut puuttuvat KAINUU-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA – puukaupan vähäisyyden vuoksi luvut puuttuvat KYMI-SAVO SAVO-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-SUOMI KOKO MAA Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Vakaasti puukauppavuoteen juu ilmassa. Tosin viennillä on Kiinan taloudelle vähenevä merkitys, sillä maan oman elintason nousu ja kulutuskysynnän kasvu vaikuttaa talouteen entistä suuremmalla painolla. Merivuori ennakoi, että tänä vuonna tukin ostomäärät pysyvät viime vuoden tasolla, eli hyvästä on tullut uusi normaali. Tukin hintatrendi kuitenkin kääntyy Kiinan tilanteen vuoksi. ”Mun jäsenillä ei ole enää varaa maksaa.” Pieni signaali saattoi olla, että vaikka puukauppa kävi vilkkaasti jouluun saakka, niin Merivuoren alustavan tiedon mukaan joulukuun sahausmäärät olivat pienemmät kuin vuotta aiemmin. Puunostajalla suupielet ylöspäin Viime vuosi oli ennätyksellinen puukauppavuosi. Sekä tukin että kuitupuun kantohinnat nousivat. Kuitupuulla voidaan puhua jopa kesän hintahyppäyksestä, kun taas tukilla oli pitempiaikainen nousu. ”Meillä odotetaan, että tänä vuonna kuitupuuta ostetaan samoja määriä ja hinnat pysyvät vakaina”, Stora Enson metsäjohtaja Janne Partanen sanoo. ”Tukissa sen sijaan korkeimmat hinnat on nähty.” Partasen mukaan varastotilanne vaihtelee, mutta ylipäätään niin, että korjattua puuta pikemmin on kuin ei ole. ”Viime kesä oli kuiva, ja talvikohteita pystyttiin korjaamaan keskikesällä. Myös syksy oli hyvä puunkorjuulle, ja talven tarvetta päästiin korjaamaan varhain. Etelä-Suomessa talvi on aina arvoitus ja nyt on hyvä korjuukeli.” Jossakin korjuun voi saada vielä näille lumille, jossakin ei, mutta tilanne vaihtelee pienalueittain. ”Jollakin alueella talven puut on jo ostettuna, mutta yleisemmällä tasolla puuta pitää vielä ostaa tämän talven korjuuseen.”
• 14 17.1.2019 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO TIIA PUUKILA K ansainvälisen ja kansallisen ilmastopolitiikan toiveet ja samalla syyttävät sormet osoittavat metsiämme. Hiiltä pitäisi sitoa, mutta tulojakin saada. Tärkeintä hiilensidonnan ja metsien tuoton kannalta on, että metsät säilyvät hyväkasvuisina, terveinä ja puustopääoma on riittävä. Ilmastovalveutuneelle metsänomistajalle toimiva ohjekirja on siis edelleen Tapion hyvän metsänhoidon suositukset. Tähän tulokseen on tullut myös Metsähallitus valtion metsissä, joiden hoitosuositukset ovat pitkälti samat kuin Tapion. ”Nykyisten metsänhoitosuositusten noudattaminen auttaa jo merkittävästi ja ottaa huomioon hiilensidontaa ja varastointia. Hiilensidontaan panostaminen ei ole ristiriidassa hyvän tuloksen teon kanssa”, summaa Metsähallituksen tiimiesimies Ilkka Vaara. Suosi jalostettua siementä Olennaista hiilen sidonnan kannalta on, että metsät hoidetaan ajallaan, tuhoihin reagoidaan heti eikä uudistamisen kanssa vitkutella. Maanmuokkauksessa vältetään turhaa maanpinnan rikkomista, joka kiihdyttää hiilen vapautumista ilmakehään. Metsänuudistamisessa valitaan kasvupaikalle sopivin puulaji ja käytetään jalostettua siementä ja taimiainesta. Esimerkiksi männyllä jalostetusta siemenestä kasvaneen puun tilavuuskasvu, ja siten myös hiilensidonta, on viidenneksen parempi kuin maatiaissiemenestä kasvuun lähteneen. Jos puusto on hyvin harvaa, kannattaa ennenaikaista uudistamista harkita. Näin paikalle saadaan uusi täystiheä metsä, joka varttuu nopeasti hiilinieluksi. ”Etelä-Suomen kasvuoloissa taimikko saavuttaa 10 vuodessa kahden kuution vuotuisen kasvun hehtaarilla. Siinä vaiheessa voi sanoa, että taimikko alkaa olla jo ihan kelvollinen nielu ja koko ajan paraIlmastopolitiikka menee metsään Kivennäismailla hiilensidonta huomioidaan pitämällä metsät terveinä ja pidentämällä kiertoaikoja. Turvemailla tasapainoillaan vedenpinnan kanssa. Sami Karppinen Mikäli hiilensidonta ja puutuotanto asetetaan yhtä tärkeiksi tavoitteiksi, kasvatetaan metsä aavistuksen tiheämpänä ja pidennetään kiertoaikaa. Tämä edellyttää, että metsikön terveydentila on hyvä. Paras uudistamistulos saavutetaan jalostetulla siemenellä. Männyllä suositaan koneellisen kylvön ja laikutuksen yhdistelmää. nee siitä”, Vaara kertoo valtion metsissä tehtyjen kasvutarkastelujen tuloksista. Pidennä kiertoaikaa Nykyisissä metsänhoitosuosituksissa painotetaan metsänomistajalle parhaat tulot tarjoavaa kiertoaikaa. Miten metsien kasvatus sitten muuttuu, jos puun
• 15 METSÄSTÄ / 17.1.2019 tuotannon ohella toiseksi yhtä tärkeäksi tavoitteeksi asetetaan hiilensidonta? ”Istutustiheydet kasvavat, harvennuksia tehdään myöhemmin ja ne ovat lievempiä, metsä pidetään koko ajan tiheämpänä ja kiertoaika pidentyy”, luettelee metsäekonomian professori Olli Tahvonen Helsingin yliopistosta. Hän on selvittänyt tutkimusryhmänsä kanssa hiilensidonnan vaikutuksia metsänkasvatukseen ja puuntuotantoon. Keskimäärin kiertoaikaa tulisi pidentää parikymmentä vuotta, mutta samalla menetetään tuloja. ”Kustannukset jäävät karkeasti noin 300–400 euroon per hehtaari, jos arvioidaan kustannusvaikutuksia paljaan maan arvoon”, Tahvonen arvioi. Kustannukset nousevat entisestään, mikäli hiilitonnin hinta kohoaa yli 60 euron. Metsänomistajalle pitäisi siis maksaa hiilensidonnan lisäämisestä. Lisäksi metsien kasvatusta pidempään ja nykysuosituksia tiheämpänä ei voida soveltaa kaikkialle. Esimerkiksi jos ensihavennuspuusto kasvaa liian pitkään liian tiheänä, se ei kestä lumija tuulituhoja. ”Tuulija lumituhoriski vaihtelee maan eri osissa. Se rajoittaa puun määrän lisäystä tietyissä kohteissa”, muistuttaa puuntuotannon asiantuntija Arto Koistinen Tapio Oy:sta. Lisäksi pidempi kiertoaika on vaihtoehto ainoastaan terveissä metsiköissä. Esimerkiksi juurikäävän vaivaamilla alueilla puuston kasvatus suosituksia pidempään on haitallista. Muuttuvassa ilmastossa riskien ja tuhojen ennaltaehkäisy painottuu entisestään. Koistinen on mukana päivittämässä hyvän metsänhoidon suositusten ilmasto-osuutta. Siinä lähtökohtana ei ole maksimoida sitoutuvan hiilen määrä vaan auttaa metsiä selviämään ilmastonmuutoksesta. Ei ylilyöntejä ojitukseen Turvemaat ovat oma lukunsa hiilensidonnassa. Kivennäismailla hiilestä karkeasti ottaen puolet on sitoutunut puihin ja puolet maaperään. Turvemailla maassa voi olla jopa kymmenen kertaa enemmän hiiltä kuin puustossa. Etenkin ravinteikkailla turvemailla tulee panostaa kunnostusojituksen suunnitteluun. ”Aikaisemmin suometsien hyvä hoitoperiaate on ollut, että pidetään kuivatus kunnossa siten, ettei puuston kasvu märkänäkään vuotena kärsi. Tästä periaatteesta pitäisi päästä eroon”, ohjeistaa tutkimusprofessori Raija Laiho Luonnonvarakeskus Lukesta. Laiho selvittää tutkimusryhmänsä kanssa, kuinka hyvin hallitulla vedenpinnan nostamisella saadaan sidottua hiiltä maahan. Vedenpinnan alapuolella hiili ei pääse hajoamaan eikä vapautumaan turpeesta ilmakehään. Kunnostusojituksessa vedenpinnan hallittu nosto tarkoittaa, ettei kaikkia ojia avata eikä liioitella ojan syvyydessä. Puuston kasvu ei kärsi, jos vedenpinta loppukesästä on saralta mitattuna 30 senttiä syvemmällä. Ilmaston lämmetessä turhan syvät ojat voivat jopa koitua kuusen kohtaloksi. Jatkuvaa kasvatusta korpiin Hiilinielukeskusteluissa moni vetoaa jatkuvaan peitteelliseen kasvatukseen. Ilmastopolitiikka menee metsään "Metsänhoitosuositusten noudattaminen auttaa jo merkittävästi." 1. Vältä turhaa maanmuokkausta. 2. Käytä metsänviljelyssä jalostettua siementä ja taimiainesta. 3. Kasvata metsät täystiheinä ja hoida ajallaan. 4. Älä liioittele ojien määrässä ja syvyydessä, ja suosi tuhkalannoitusta turvemailla. 5. Hyödynnä uudistamisläpimittojen ylärajat ja pidennä kiertoaikaa. 6. Valitse puunostajat, jotka hyödyntävät tukit pitkäkestoisiksi puutuotteiksi. JOTTA metsänomistajan olisi kannattavaa pidentää kiertoaikaa nykyisestä ja siten kasvattaa hiilinielua, siihen tulisi tulisi kannustaa maksamalla korvauksia. Valtion varat tähän tuskin riittävät. Yksi mahdollisuus on hiilinielujen sisällyttäminen päästökauppaan. Kaliforniassa metsänomistajat, jotka hoitavat metsiään hiilinielutavoitteet, voivat myydä päästöoikeuksia yrityksille. Myös Suomessa elinkeinoelämän edustajat ja pääministeri ovat nostaneet esille vastaavia ajatuksia. Sitten tarvitaan enää yksimielisyys, korvataanko koko nieluvaikutus vai ainoastaan ilmastopolitiikan aikaansaama lisäys. TIIA PUUKILA Hiilipörssistä euroja Metsätuhoihin tulee reagoida välittömästi. Harvaksi päässeen metsikön uudistamista ennen aikojaan kannattaa harkita. Le ht ik uv a / Ro ni Re ko m aa Jotta metsään sitoutuisi mahdollisimman paljon hiiltä, taimikot tulee hoitaa ajallaan ja aukkokohtia täydennetään tarvittaessa. Etelä-Suomessa jo kymmenvuotias taimikko alkaa olla kelvollinen hiilinielu. Sa m i Ka rp pi ne n Vinkit hiilensidontaan KOMMENTTI Tutkimustuloksia jatkuvan kasvatuksen ylivoimaisuudesta hiilensidonnan näkökulmasta ei kuitenkaan vielä ole. ”Hiilensidonnan määrä määräytyy siitä, paljonko puuta on keskimäärin hehtaarilla. Tasaikäisessä kasvatuksessa keskimääräinen hehtaarin kuutiomäärä on yli ajan suurempi kuin jatkuva peitteisessä”, sanoo tutkimusprofessori Jari Hynynen Lukesta. Jatkuva kasvatus voi kuitenkin olla toimiva vaihtoehto esimerkiksi hyväkasvuisissa korvissa, joissa joudutaan tasapainoilemaan ilmaan haihtuvan hiilen ja puiden sitoman hiilen välillä.
• 16 17.1.2019 / METSÄSTÄ MINNA LAUTALA, teksti MINNA LAUTALA ja ULLA-RIITTA KÄMÄRÄINEN, kuvat K aksi maastoautoa etenee hitaasti pölyistä ja muhkuraista tietä väistellen kuoppia ja isoja kiven murikoita. Olemme matkalla Paanajärven kansallispuistoon. Lupa-asiat on juuri hoidettu kansallispuiston toimistossa Pääjärven taajamassa, ja määränpää alkaa jo siintää edessäpäin. Matkaseurue koostuu kuudesta metsäisestä naisesta, ja molemmissa autoissa käy iloinen puheen sorina. Edellä ajava auto katoaa silloin tällöin pölypilven keskelle. Maisema on yksitoikkoista. Tienreunassa kasvaa noin 30–40-vuotiasta metsää. Metsäkombinaatti on varmaan parturoinut ne 80-luvulla. Tie risteää usean joen kanssa. Niiden ylitykseen on rakennettu suomalaisen mittapuun mukaan varsin huteran näköisiä siltakyhäelmiä. Rohkeasti vain sillalle ja kas, se kestää joka kerta! Saavumme Olangajoen varrella sijaitsevaan mökkikylään, jossa oppaamme Tatjana ottaa meidät vastaan ja ohjaa mökille, jonka nimi on Muurahaispesä. Joki on Suomen puolella nimeltään Oulanka, ja se virtaa OuGallen-Kallelan, I. K. Inhan ja Louis Sparren kuvaamalla, ennen niin vilkkaalla Paanajärvellä ei asu enää ketään. "Tuo lintu on varmaan lumonnut meidät." langan kansallispuiston halki Venäjälle. Rajalle on matkaa linnuntietä vain parikymmentä kilometriä. Kuulen, että ”oula” tarkoittaa tulvivaa. Tulvivista rannoista kertovat myös joenvarressa monin paikoin kasvavat tervalepät. Muurahaispesästä puuttuu sähkö ja mukavuudet, mutta se on siisti ja tilava. Syötyämme ja asetuttuamme taloksi pääsemme saunaan, joka sijaitsee joen rannassa. Saunan seinustalla vihertää sinikuusaman nukkalehtisiä kasvustoja. Jokivesi on hyytävän kylmää ja ranta on matala, mutta kastautuminen virkistää. Saunan jälkeen uni maistuu mökin ylisillä raukeille matkalaiselle. Näkymä kuin vuosisata sitten Seuraavana aamuna ajamme kehnoa tietä pitkin noin neljän kilometrin päähän Paanajärven rantaan, missä laiva odottaa. Mukaan tulevat myös eräs moskovalainen äiti ja tytär mukanaan opas, joka muistuttaa vaatteineen ja partoineen Väinämöistä. Paanajärvi on 24 kilometriä pitkä ja puolitoista kapea järvi, joka on revennyt tuntureiden väliin muinoin maan järistyksessä. Sen syvänteet ulottuvat jopa 130:een metriin. Sää on pilvipoutainen ja pieni tuulenvire liplattelee veden pintaa. Laiva vie meidät mahtavan RuskeakalTie Paanajärven kansallispuistoon kulkee monen joen ja huteran sillan yli. lion alle, joka nousee pystysuorana vedestä noin 60 metrin korkeuteen. Kallio teki vaikutuksen I.K. Inhaan, joka ikuisti sen kamerallaan vuonna 1894. Se näyttää samalta kuin yli sata vuotta vanhassa valokuvassa. Rantaudumme parin kilometrin päähän Mäntykoskelle. Koskessa sijaitsi aikoinaan mylly, josta on rannassa jäljellä muutama parru. Täällä Akseli Gallen-Kallela maalasi vesiputousta kuvaavan teoksensa vuonna 1893. Hän maalasi Paanajärvellä myös Tiettömän kylän asukkaat käyttivät veneitä liikkumiseen.
• 17 METSÄSTÄ / 17.1.2019 ”Palokärjen” ja ”Paimenpojan”, jonka mallina oli nuori paimen Antti Paana. Läheisellä rantatöyräällä on entisen koulun kivijalka puiden ja pensaisen keskellä. Harva koululainen on saanut sivistystä näin upeissa rantamaisemissa! Syömme eväitä rantaan rakennetulla nuotiopaikalla. Paluumatkalla Tatjana kertoo, että Paanajärven kylässä oli aikoinaan yli 80 taloa. Sodan loppuvaiheessa sotilaat polttivat kaikki talot vetäytyessään. Suurin osa alueen asukkaista sijoitettiin asumaan nykyisen Kuusamon seudulle, jossa on paljon saman nimisiä tiloja kuin entisessä Paanajärven kylässä. Paanajärvi elää taiteessa Nykyään Paanajärvellä ei asu ihmisiä. Se on luonnonsuojelualuetta, ja vuotuinen kävijämääräkin on rajoitettu muutamaan tuhanteen. Tatjana laulaa meille pehmeäl lä karjalaisella aksentilla vanhaa kansanlaulua ”pappa luupas talon laittaa Paanajärven rantaan…”. Paanajärven kylästä ovat nykyisin jäljellä vain tarinat ja kansallisromantikkojen taideteokset, mutta entisen Arolan tilan paikalle on rakennettu venäläis-suomalaisena yhteistyönä vanhan mallin mukainen museotalo, johon käymme tutustumassa. Retkeilemme kansallispuistossa kolme päivää. Lähtöpäivän aamuna kiertelen mökkikylän ympärillä tallentamassa VENÄJÄ SUOMI 10 km Paanajärven kansallispuisto Paanajärvi Pääjärvi Kuusamo PAANAJÄRVEN KANSALLISPUISTO ? ? sijaitsee Venäjällä, Karjalan tasavallan luoteisosassa, laajuus 1 040 neliökilometriä ? ? kuului ennen sotia Kuusamoon, jatkumoa Suomen puolella sijaitsevalle Oulangan kansallispuistolle. ? ? ei pidä sekoittaa toiseen Paanajärvi-kylään, joka sijaitsee etelämpänä Vienan Kemijoen varrella ? ? käyntiluvat ja majoituksen puistoon voi varata suomeksi puhelimitse opastuskeskuksesta, joka sijaitsee Pääjärven taajamassa. Liikkumiseen tarvitaan viisumin lisäksi rajaluvat. Vierailijat pitävät lepotaukoa Arolan museotilalla. Fakta Jylhä Ruskeakallio kuuluu Paanajärven päänähtävyyksiin. Mäntykoskella ei enää ole myllyä mutta porrasmainen vesiputous on edelleen vaikuttava näky paikkoja kameran muistiin. Aurinko porottaa kuumasti mäntykankaalla. Pysähdyn kuuntelemaan järripeipon tasaisen varmaa ja pitkäveteistä nuottia. Ajattelen, että tuo lintu on varmaan lumonnut meidät. Olemme kuunnelleet koko retken ajan sen väsymätöntä ryystämistä, ja ainakin itse olen kulkenut kuin satumetsässä tuntematta juuri lainkaan väsymystä tai nälkää. Kenties entisajan taiteilijat Akseli Gallen Kallela, I.K. Inha ja Louis Sparre kokivat saman lumouksen etsiessään täältä inspiraatiota yli sata vuotta sitten. Kuusamo
• 18 17.1.2019 / METSÄSTÄ tysjohtaja pääsee metsäänsä tietä myöten. Pitkulaiselle metsäpalstalle vievän vanhan tieuran kunnostus on ollut tuoreen metsänomistajan ensimmäisiä toimia. ”Jos palstalle pääsisi vain traktorilla ja silloin kuin maa on jäässä, käymättä jäisi.” Harvennuksia kieli keskellä suuta Metsätilojen markkinat ovat käyneet viime vuosina kuumina. Leino kertoo kuulleensa puheita, että metsäpalstoista pitää tarjota melkein sellainen summa, että päähän sattuu. Sitten pääsee kaupoille. "Kun katsoo metsätilojen hintatilastoja Metsälehdestä, korkeista hinnoista näkee, että metsänostaminen kiinnostaa ihmisiä länsirannikolla." Oman metsän kohdalla hyvä asia on ollut, että puustoa on kaupan jälkeen tehdyn metsäsuunnitelman mukaan enemmän kuin Leino metsää ostaessaan arvioi. ”En edes yritä väittää, että metsän ostaminen olisi ollut puhtaasti rationaalinen hankinta. Nyt on vaikea sanoa, millainen ostos oli sijoituksena. Aika näyttää." Sijainti, yhtenäinen palsta ja tiet Leino osti metsää, kun sitä tuli myyntiin aivan Rauman Lapissa asuvan miehen naapurista. Loppukesällä 2016 hankitulle metsäpalstalle on talon nurkalta matkaa vain kilometri. "Naapuri sanoi, että näitä tulee kerran 50 vuodessa myyntiin.” Metsässä on länsirannikolle tyypillisesti useampi hehtaari kallioista aluetta, joten tehollista metsämaata Leinon omistuksessa on 60–70 hehtaaria. ”Täällä rannikolla on kivikkoja ja kallioalueita, joten puu ei kasva niin pitkäksi kuin sisämaassa”, Leino sanoo. Metsäpalstan sijainnin lisäksi Leino kiinnostui ostamastaan alueesta, koska kyseessä on palsta, jonka metsäkuviot muodostavat yhden selvän kokonaisuuden. Tärkeää on myös, että kiireinen yriMETSÄNOMISTAJA Anjala Lappi VALTTERI SKYTTÄ, teksti JUHA SINISALO, kuvat K aksitahtisen koneen haju tuntuu kauas", Antti Leino toteaa. Raivaussahan tuottama meteli on toki paljastanut hieman aiemmin, mitä etäämmällä lumisessa metsässä tapahtuu. Metsänomistaja Leino itse kävelee pitkin metsätietä, sillä hänellä ei ole edessään sahausta vaan työpäivä toimistossa. 38-vuotias Leino johtaa työkseen Leimet-konsernia, joten metsänomistuksessa on myös tehtävä ratkaisuja sen mukaisesti. Taimikonhoidon ulkoistaminen metsurille on yksi kiireisen metsänomistajan valinnoista. "Sen verran olen itse raivausta tehnyt, että kun tämmöistä lähtee minun kalenterillani tekemään, niin taimikko on jo jotain nuorta metsää siinä vaiheessa. Ilman helppiä taimikko olisi jäänyt nyt raivaamatta", Leino sanoo. "Näitä on harvoin tarjolla" Antti Leinolla on vaimo, viisi lasta, ja työkseen hän johtaa kymmeniä henkiä työllistävää vientifirmaa. Mutta kun naapurista tuli metsäpalsta myyntiin, Leino ryhtyi metsänomistajaksi empimättä. "Koivutukkia ei täällä tunneta." Parin vuoden ajan metsää omistaneen Antti Leinon mielessä kutkuttelee ainakin polttopuiden teko metsästä keväisenä viikonloppuna. Kiireiselle yritysjohtajalle on tärkeää, että omaan metsään voi poiketa kotimatkalla. Antti Leinon taimikkoa raivasi tammikuun alussa Mettähelppi toiminimellä metsätöitä tekevä Jussi Vuorenpää. Leinon mukaan sille pitää osata antaa arvo, että metsä tulee kuntoon samalla, kun itse tekee töitä toimistossa.
• 19 METSÄSTÄ / 17.1.2019 MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. PALSTALLA VARMAT ENSIHAVAINNOT METSÄKAURIIN esiintymisestä Manner-Suomessa saatiin 1903. Karjalan kannakselta kanta levisi hitaanpuoleisesti Etelä-Suomeen, mutta 1975 aloitetuilla siirtoistutuksilla leviäminen nopeutui. Viime vuosikymmenillä kannan kasvu on ollut räjähdysmäistä. Riistahallinto myönsi ensimmäiset metsäkauriin pyyntiluvat 1991. Parissa vuosikymmenessä ilmeni, ettei pyyntilupajärjestelmällä pystytä säätelemään kantaa tehokkaasti. Valtio kyllästyi maksamaan metsäkauriin aiheuttamista maaja metsätalousvahingoista. Viimeinen pisara oli tiettävästi eräs mansikanviljelijä, jolle maksetut mittavat tuhokorvaukset kypsyttivät hallinnon tekemään ainoan oikean päätöksen. Metsästysoikeuden haltijalle metsäkauriin metsästys on ollut vapaata vuodesta 2005, tietysti säädettyjen pyyntiaikojen puitteissa. Vastaavasti luovuttiin valtion maksamista korvauksista. Jos maanomistaja on tyytymätön kauriiden aiheuttamiin vahinkoihin, katsokoon peiliin: kantaa ei ole pidetty kurissa metsästyksellä. Järjestelmä on toiminut hyvin. Kukaan ei kaipaa paluuta aikaan, jolloin viranomaiset kirjoituspöytänsä takaa antoivat kauriinmetsästyslupia. PUUNTUOTTAJALTA ODOTETAAN NYT omaa aktiivisuutta, jotta mustikanvarpuja riittää muullekin kuin kauriille ja tuoreet kuusenistutukset säästyvät pahoilta syönneiltä. Jos metsästysoikeus on annettu jollekin seurueelle, liiallisesta kauriskannasta kärsivä puuntuottaja voi kutsua seurueen edustajat kahville ja esittää tehokkaampaa metsästystä. Jos edustajat esittävät tekosyitä, miksi ongelmaa ei voida hoitaa, puuntuottajan kannattaa mainita, että innokkaita kauriinpyytäjiä kyllä riittää, jos asia ei metsästysseuruetta kiinnosta. Kokemuksen mukaan innostus lisääntyy: saaliille ei haluta uusia jakajia. Vielä tänä keväänä ehtii vaikuttaa ongelmaan, kun kiirettä pitää. Etenkin pukin metsästysaika on pitkä. VALKOHÄNTÄPEURAN METSÄSTYS on vapautettava turhasta byrokratiasta samalla tavoin kuin tehtiin metsäkauriin osalta 2005. Etenkin Lounais-Suomessa on viime vuosina havaittu, että nopeasti lisääntyvien hirvieläinten kannansäätely ei voi perustua viranomaismenettelyyn. Riistaviranomaisten ilmeisesti huomaamatta valkohäntäpeurojen määrä on kaksinkertaistunut puolen vuosikymmenen aikana. Peuroja on ennen vasomiskautta noin 100 000. Pahimmilla alueilla peuroja on jopa 85 tuhatta hehtaaria kohti. Tällaista määrää ei luonto kestä. Pitää ottaa huomioon myös se, ettei valkohäntäpeura kuulu Suomen alkuperäislajistoon, vaan tuotiin Suomeen huonosti harkiten 1930-luvulla. Tulevat eduskuntavaalit on oiva tilaisuus tentata kansanedustajaehdokkailta, miten he haluavat tulkita metsästyslain kuudetta pykälää. Sen mukaan oikeus määrätä metsästyksestä kuuluu maanomistajalle. Vielä ei ole ollut monia ehdokkaiden esittelytelttoja. Sen verran niitä on kuitenkin ollut, että puoluekannasta riippumatta on hämmästelty, ettei valkohäntäpeuran metsästystä käsitellä samoin kuin metsäkauriin metsästystä. Vahingonkärsijällä pitää olla oikeus vaikuttaa kantaan tehokkaasti. Metsäkauriin metsästyksestä esimerkki peuralle Metsäkauriin lupabyrokratian vapautus on onnistunut hyvin. Nyt on oltava vuorossa valkohäntäpeura. LEINON VINKIT KIIREISELLE METSÄNOMISTAJALLE ? ? 1. Sijainti. Leinolla on metsäpalstalleen kotoa matkaa kilometri. "Jos tästä tarvitsisi lähteä 300 kilometrin päähän katsomaan, että onko metsässä tapahtunut jotakin, se olisi täysin mahdotonta." ? ? 2. Tiet. Infran pitää olla kunnossa. "Pystyn töistä tullessa käymään metsässä niin, että auton oven avaamalla olen käytännössä palstalla.” ? ? 3. Hyvät apurit. "Se, että löytää hakkuuseen tai metsänhoitotyöhön hyvän tekijän, on iso asia. Jäljessä on eroa." Leino on metallituotteita valmistavan Leimetin toimitusjohtaja ja omistaja. Tämä betonipaaluun tulevan kalliokärjen valmistus vaatii vielä loppusilauksen. Kutkutus oman metsän omistamisesta syntyi Leinolle jo 2000-luvun alussa, kun metsätöistä tuli oppi kantapään kautta isän ostamalla palstalla. Oman palstansa hän hankki perikunnalta. Historian vuoksi metsässä on riittänyt heti alkuun tehtäväksi taimikonhoitotöitä ja harvennushakkuita. Sen verran metsänomistajan alkutaival on tuonut päänvaivaa, että pulssi ei tunnu laskevan viiden minuutin metsäkävelyn aikana, vaikka niin mainostetaan, Leino naurahtaa. "Yhdistyksestä kaveri soitti, että naapurin metsään tehdään harvennus. Mitä jos tehtäisiin sullekin? Sanoin, eiku ilman muuta, jos kone on lähellä.” Luotettavan metsäavun löytäminen on Leinon mukaan avainasemassa perheelliselle ja työssä käyvälle metsänomistajalle. Hänelle apua on löytynyt etenkin paikallisesta metsänhoitoyhdistyksestä. Tiheässä kasvaneiden metsien harventaminen ei ole helppoa. Jäljelle pitäisi jäädä sen verran puita, että ne pysyvät pystyssä tuulessa, vaikka ympäristö on muuttunut. Samalla latvuksille pitää kuitenkin avata riittävästi tilaa, jotta hoikkien runkojen kasvu tukkipuiksi jatkuu. "Harvennushakkuujäljessä on eroa." Vastapainoa työlle Puukaupoista Leino on jo oppinut muun muassa sen, että kuitupuuta voidaan viedä länsirannikolta myös Ruotsin suuntaan. "Koivutukkia ei täällä tunneta, sillä koivut eivät juuri kasva tukkipuiksi." Siitä pitävät karut kallioiset metsämaat huolen. Ruotsissa ovat myös Leinon johtaman Leimetin päämarkkinat. Perheyhtiö valmistaa etenkin betonipaalujen metallisia jatkoliitoksia ja kärkiosia. "Leimet on konepaja, jonka tuotteet lyödään maan alle. Osat eivät jää näkyviin, mutta kun rakennusten perustuksista on kyse, metalliosien laatu ja luotettavuus on avainasemassa." Leimet on ollut konkreettisesti rakentamassa metsäteollisuuden tämän vuosikymmenen uutta nousua. Äänekosken uuden sellutehtaan perustuksissa lepäävissä betonipaaluissa on koko joukko yrityksen valmistamia kalliokärkiä. Perheyhtiön toimitusjohtajalle ja omistajalle metsän osto oli myös hieman riskien hajauttamista. Oman metsän mahdollisuudet eivät ole jääneet vieraiksi Leinon vaimolle ja viidelle lapsellekaan. Sijoituksen lisäksi metsä on selkeää vastapaino työlle. "Vientikauppoja tehdessä tekstejä tarkistetaan asianajajilla asti. Siksi on mukavaa, kun muutamista tuulenkaatopuista voi sopia naapurin kanssa puhelimitse." Riikiläntien varresta on kaatunut mänty, mutta vuodenvaihteessa Suomen yli pyyhkäisseen myrskyn tuhot jäivät Rauman Lapissa sijaitsevassa metsässä vähäisiksi. Tiheiden metsien harvennus on tasapainoilua tuhoriskien ja kasvun kanssa.
• 20 17.1.2019 / METSÄSTÄ SAMI KARPPINEN, teksti ja kuvat K lapikattila lämmittää edelleen tuhansia omakotitaloja ja maatiloja Suomessa. Uusissa pientaloissa puu on harvoin pääasiallinen lämmitysmuoto, mutta silti polttopuun kulutus on kasvanut 1990-luvulta lähtien. Lämmityskaudella 2016–2017 Suomessa poltettiin puuta klapeina tai hakkeena yhteensä noin seitsemän miljoonaa kuutiometriä. ”Uusiutuva energia ja puu ovat jälleen nosteessa. Klapikattiloita menee kaupaksi satoja vuosittain. Niiden käyttäjäkunta ei juuri kasva, mutta 1970ja 80-lukujen taloissa vanha kattila alkaa olla käyttöikänsä päässä, joten saneeraustarvetta on paljon”, kertoo Saarijärvellä toimivan Ariterm Oy:n myyntijohtaja Kimmo Kantalainen. Maatiloilla järjestelmäkoot ovat kasvaneet ja usein klapit vaihdetaankin hakelämmitykseen. Uusia kattilaratkaisuja ryhdytään pohtimaan usein keskitalven kipakoilla pakkasilla, kun lämmitystarve on suurimmillaan. ”Kaupan sesonkiaikaa on kuitenkin huhti-syyskuu, sillä asennustyöt on helpointa toteuttaa lämmityskauden ulkopuolella”, Kantalainen sanoo. Myös öljyn hinta vaikuttaa investointipäätöksiin. ”Aina kun litrahinta kipuaa yli euron, alkaa puu lämmitysmuotona kiinnostamaan enemmän.” Yläpalokattila jää historiaan? Klapikattiloiden kehityskaaret ovat perinteisesti olleet pitkiä ja ratkaisut konservatiivisia. Tähän on kuitenkin tullut muutos, sillä kiristyvät päästövaatimukset pakottavat valmistajat kehittämään ympäristötehokkaampia ratkaisuja. ”Pienkattiloiden osalta säädöksiä on tähän saakka ollut vähän, mutta vuoden 2020 alusta voimaan astuva Ecodesign EU-direktiivi on iso muutos alalle”, Kantalainen kuvailee. Yläpalokattilalle hän povaakin kehnoa tulevaisuutta, koska puu palaa alaja käänteispalokattiloissa puhtaammin ja lämmitys vaatii vähemmän työtä. Savukaasuimureiden ansiosta myös veto on näissä kattiloissa hyvä säästä ja piipusta riippumatta. ”Alaja käänteispalokattiloissa palamista voidaan hallita tarkasti palokaasujen ja esilämmitetyn palamisilman optimaalisen sekoittumisen ansiosta. Keraamisessa jälkipolttopesässä kaasut palavat puhtaasti korkeassa lämpötilassa.” Klapilämmitys pitää pintansa Kiristyvät päästövaatimukset ulottuvat pian myös uusiin puulämmityskattiloihin. "Kun litrahinta kipuaa yli euron, alkaa puulämmitys kiinnostamaan." Alapalokattiloiden jälkipolttopesässä puukaasut sekoittuvat esilämmitettyyn palamisilmaan ja palavat puhtaasti lähes tuhannen asteen lämpötilassa. Verrattuna takkoihin ja kiukaisiin, joista valtaosa pientaloalueiden puunpolton päästöistä aiheutuu, ovat modernien klapikattiloiden päästöt Kantalaisen mukaan pieniä. ”Kattiloiden hyötysuhde on yleisesti 90–93 prosentin tasolla. Siltä osin tekniikkaa on enää vaikea parantaa ilman, että kattiloiden hinta nousee kuluttajien kannalta kohtuuttomasti.” Hybridiratkaisuissa tulevaisuus Lämmitysjärjestelmien myyjän toiveet päättäjille ovat hyvin saman suuntaisia kuin puunostajienkin: tasaisuus ja ennakoitavuus ovat markkinoiden toimivuuden kannalta kaikkien etuja. ”Pitkään on vallinnut tilanne, jossa odotellaan joko keppiä tai porkkanaa. Bioenergian investointituetkaan eivät ole loputtomiin järkeviä. Onneksi nyt ilmassa on merkkejä energiapolitiikan selkiytymisestä”, Kantalainen toteaa. Puu yksin ei Kantalaisen mukaan maailmaa pelasta, vaan laajemmassa kuvassa hän uskoo erilaisten hybridiratkaisujen voimaan niin työssä kuin kotonakin. ”Oma taloni lämpiää klapeilla, mutta kesäaikaan lämmöntuotannossa avustavat aurinkokeräimet.” Ariterm Oy:n myyntijohtaja Kimmo Kantalaisen mukaan vanhan klapikattilan päivitys uuteen voi parantaa hyötysuhdetta jopa 20 prosenttia.
• Tilaa verkossa: metsakirjakauppa.fi Tarjoukset ovat voimassa 13.2.2019 asti Voit tilata kirjat myös asiakaspalvelustamme, puh. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi. Toimituskulut ovat 5 euroa/lähetys. 5 € Nyt 5 € Nyt 5 € Nyt 10 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt Metsänkasvatus Kannattava metsätalous Metsätuhot Suometsien hoito Energiapuun korjuu Talousmetsien luonnonhoito Lantakirja Liikuttava luonto Iskelmäkasvio Metsänomistajan kevyet työkoneet Jigikalastajan opas Metsien kätköissä Majavan lammella Idut ja versot Metsäviestintä nyt Metsäkirjojen talviale! Tunnista puu ja puuaine Taimikonhoito 100 vuotta suomalaisia uistimia Halkojen Suomi
• 22 17.1.2019 / METSÄSTÄ KOKEILTUA MIKKO RIIKILÄ, teksti RISTO MYKKÄNEN, asiantuntija SAMI KARPPINEN, kuvat K uvitelkaa nyrkkeilyottelua, jossa sähäkkä keskisarjalainen leipoo raskaan sarjan tekijämiestä mennen tullen turpiin. Sahamarkkinoilla Stihlin MS 500i on tuo keskisarjalainen. MS 500i on ensimmäinen moottorisaha, jossa kaasutin on korvattu polttoaineen ruiskutuksella. Sen ansiosta sahan suorituskyky on ilmiömäinen ja paino vähäinen. Saha painaa suunnilleen saman kuin nykyiset sylinteritilavuudeltaan 60-kuutiosenttimetriset moottorisahat. Tehoa uudessa Stihlissä on yhtä paljon kuin markkinoiden järeimmissä moottorisahoissa. Kuvasimme MS 500i:tä järeiden pihakuusten kaadossa. Tyveltään puut olivat 70–90-senttisiä ja järkyttävän vahvaoksaisia. Tällaisella savotalla ruisku-Stihl on lyömätön – kuvauskeikan saldo oli neljä runkoa ja reilut kymmenen kiintokuutiometriä puuta. Keveytensä ansiosta sahaa on helppo käsitellä. 15 tuuman terälaitteella Stihl painaa tankit täynnä 8,2 kiloa. Husqvarna 560 XPG:n vastaava paino on 7,8 kiloa. Tehoissa ero on liki puolitoistakertainen. Olennaista on, että huipputehokas ruisku-Stihl on niin kevyt, että sillä jaksaa työskennellä koko päivän ja oksien karsintakin sujuu jouhevasti. Vakiovarusteena on pitkä 20 tuuman (50 cm) laippa. Se helpottaa suurten puiden kaatoa, koska kaatokolon saa kertasahauksella tehtyä paljon tarkemmin kuin lyhyellä laipalla. Myös isojen runkojen pätkiminen on pitkällä laipalla vaivatonta. Pihapuun kaatajan unelmasaha Sahan leikkuuteho on huima. Se selvisi, kun pätkimme isoja ja jäätyneitä näreen runkoja 40 sentin pätkiin – Eivätkä jännityksessä olevat paksut oksatkaan yleensä ehdi nipistää terälaippaa nalkkiin, kun leikkuutehoa on riittämiin. Ruisku-Stihlin päämarkkinat ovat siellä, missä oikeasti isoja puita kaadetaan moottorisahalla, vaikkapa alppimetsien jyhkeissä kuusikoissa tai Ranskan kaksisataavuotiaissa tammimetsissä. Niissä sille ei sitten vastusta nykysahoista löydykään. Suomeen uusi Stihl on luvattu kevään aikana. Meillä uutukaisen todennäköisimmin hankkivat pihapuiden kaatajat ja ylisuuria puita hakkuukoneiden Ruiskumoottorilla ylivoimaa Pehmeää, sanoi sahatestaaja kuusesta. Stihlin MS 500i pärjäisi sarjaa ylempänäkin. Katso video Metsälehden Youtubessa. Ruisku-Stihl on omimmillaan suomalaisittain ylijäreiden puiden hakkuussa. Varsinkin pihapuiden teko vaatii leikkuutehoa, kun järeät rungot yleensä pätkitään klapin mittoihin. Stihl MS 500i vertailun ykkönen Moottorisahan tehopainosuhde Malli sylinteritilavuus, teho, paino, teho/paino, cm 3 kW kg kW/kg Stihl MS500 79,9 5 6,2 0,81 Stihl MS 462 72,2 4,4 6,1 0,72 Stihl MS 661 91,1 5,4 7,4 0,73 Husqvarna 390 XP 88 4,8 7,1 0,68 Husqvarna 572 XP 70,6 4,3 6,6 0,65 Stihl MS 362 59 3,5 5,6 0,63 Husqvarna 560 XP 59,8 3,5 5,9 0,59 Stihl MS 201 35,2 1,8 3,9 0,46 edestä kaatavat ammattilaiset. Korkea hinta hillinnee ostointoa. Pykälää pienempi ruiskusaha järisyttäisi pohjolan sahamarkkinoita tosissaan. Kakkosella käyntiin Kun sahassa ei ole kaasutinta, se on voitu tehdä totuttua pienikokoisemmaksi. Moottori toimii olosuhteista riippumatta optimaalisesti, koska ohjausjärjestelmä luotsaa moottorin toimintaa ja ympäristöä tosiaikaisesti. Moottorissa on myös vikamuisti. Käyttäjän ei tarvitse kalibroida ruiskumoottoria, toisin kuin elektronisella moottorinohjauksella varustettuja kaasutinmoottorisahoja. Kaasuttimettomassa moottorissa ei ole ryyppyä. Käynnistysohje sekä kylmälle että lämpimälle moottorille on kahdeksan painallusta bensaa tankista nos
• VUOTTA METSÄLEHTI 23 METSÄSTÄ / 17.1.2019 VALTTERI SKYTTÄ M etsälehden marraskuun numerossa (21/2018) kerrottiin metsän uudistamisvelvoitteen siirtymisestä metsätilakaupan yhteydessä. Jos hakattu metsäalue myydään ennen uudistamistöiden tekemistä, velvoite hakatun alueen istuttamisesta tai kylvämisestä voi siirtyä metsän uudelle omistajalle. Samalla myös uudistamiskustannukset siirtyvät palstan ostajan harteille. Kannattaako metsänomistajan harkita jatkotoimia, jos metsäkaupan kylkiäisenä tulevat uudistamiskulut yllättävät? Olennainen kysymys on, onko metsätilan myyjä erehdyttänyt tilan ostajaa tavalla tai toisella. ”Jos joku väittää, että häntä on erehdytetty kaupanteossa, hänen pitää näyttää väitteensä toteen. Todistustaakka on aika suuresti ostajalla”, kertoo metsälakiin erikoistunut varatuomari Matti Kiviniemi. Tärkeässä todisteroolissa on metsätilan kauppakirja. "Kauppakirjassa on usein vakiofraasi, jossa ostaja vakuuttaa tutustuneensa tiettyihin asiakirjoihin, esimerkiksi metsäsuunnitelmaan", Kiviniemi sanoo. Metsätilan myyjä voi puolestaan vakuuttaa kauppakirjassa jotain erityistä metsätilan kunnosta, kuten että metsään liittyvät velvoitteet on hoidettu. Uudistettava aukko kuuluu metsätalouteen "Olennaista on, että metsän tila on mahdollista tarkastaa ja vaatia tilasta selvitystä myyjältä", Kiviniemi sanoo. Jos metsätilan myyjä havaitsee, että ostajalla on väärä käsitys jostakin kiinteistöön arvoon vaikuttavasta seikasta, myyjän on oikaistava käsitys. Eli jos metsän ostaja ei havaitse kaupassa siirtyviä poikkeuksellisen suuria uudistamiskuluja, myyjän piLIINA KJELLBERG " METSÄNHOITO ja akateeminen ammatti sopivat hyvin yhteen ", vakuuttaa tuleva metsänomistaja, psykologi Mirja Majamaa vuoden 1984 Metsälehdessä. Lehden sivuilla ollaan 1980-luvun puolivälissä huolissaan metsänomistajakunnan muutoksesta. Lehden mukaan tulevaisuudessa yhä suurempi osa metsänomistajista on kaupunkilaisia, naisia, akateemisesti koulutettuja ja varakkaita. "Miltä mahtavatkaan tulevaisuuden metsät näyttää, kun ne ovat tällaisen joukon käsissä?" lehti pohtii. Huolena uudet metsänomistajat Kuka vastaa uudistamisesta? Jos avohakatun metsäpalstan mukana siirtyvä uudistamisvelvoite yllättää metsän ostajan, olennaista on pohtia, onko myyjä erehdyttänyt kaupanteossa. Metsäalue on uudistettava, jos sille syntyisi hakkuiden tai metsätuhon johdosta enää heikosti luonnontaimia. Uudistaminen tarkoittaa maanmuokkausta ja siementen kylvöä tai taimien istutusta, kuten kuvassa. Va lt te ri Sk yt tä UUDISTAMISVELVOITE ? ? Metsänomistajan on uudistettava metsäala, jolle on tehty yli 0,3 hehtaarin suuruinen uudistushakkuu. ? ? Myös liian voimakas harvennushakkuu tai metsätuhopuiden korjuu voivat johtaa uudistamisvelvoitteeseen. ? ? Uudistamistoimet (maanmuokkaus ja kylvö tai istutus) on tehtävä kolmen vuoden kuluessa hakkuusta. ? ? Jos uudistamistoimia ei ole tehty ja hakattu metsäpalsta myydään, uudistamisvelvoite voi siirtyä uudelle metsänomistajalle. Fakta Näin värikkäästi suojauduttiin talven pakkasilta 1980-luvulla. Majamaa vakuuttaa metsän ja metsänhoidon kiinnostavan myös kaupunkilaisia, naisiakin. Itse hän kertoo perivänsä aikanaan noin 40 hehtaaria metsää ja parikymmentä hehtaaria peltoa. "Ajatus ei ole pelottanut enkä ole edes harkinnut myymistä sitten kun tilan joskus perin. Puuta tietysti myyn", hän sanoo. Metsälehti viittaa tutkimuksiin, joiden mukaan tulevat kaupunkilaismetsänomistajat ja varsinkin naiset pitävät maisemanhoidollisia arvoja metsänhoidollisia tärkeämpinä. Majamaa näkee metsän enemmän pankkina ja sijoituskohteena. Avohakkuisiin hän suhtautuu kuitenkin varauksella. "Kyllä meidän tilalla on tehty avohakkuita, mutta en tiedä, onko niitä niin hyviksi havaittu. Ehkä harventaminen olisi järkevämpää." Metsänomistajakunnan muutos puhuttaa metsäalalla edelleen. Silloisen Metsäntutkimuslaitoksen, nykyisen Luonnonvarakeskuksen uusimmat metsänomistajatilastot ovat vuodelta 2011. Niiden mukaan 45 prosenttia metsänomistajista asui vuonna 2009 kaupungeissa ja taajamissa. Parikymmentä vuotta aiemmin määrä oli noin kolmannes. Vuonna 2009 metsätilan hoito oli naisten vastuulla noin joka neljännessä tapauksessa. Akateemisesti koulutettuja metsänomistajista oli runsas kymmenesosa. METSÄNHOITO Sarjassa kerrotaan Metsälehdessä vuosien varrella esiintyneistä ihmisistä. STIHL MS 500I ? ? Sylinteritilavuus 79,9 cm 3 ? ? Teho 5,0 kW ? ? Paino 6,2 kg (ilman terälaitetta) ? ? Terälaite 3/8 ketjujako ? ? Vakiona 20 tuuman laippa ? ? Polttoainetankki 0,78 litraa ? ? Öljytankki 0,35 litraa ? ? Valmistusmaa Saksa ? ? Suositushinta 1750 euroa Plussat ja miinukset + teho + keveys – hinta – turhan iso Suomen markkinoille tää tästä huomauttaa. Ostajan on kuitenkin edelleen pystyttävä todistamaan, että myyjä ei ole oikaissut väärää käsitystä, vaikka onkin sen huomannut. Yksityishenkilöiden välisessä kaupankäynnissä myyjä voi joutua vastuuseen, jos kaupan kohteessa on virhe, kuten asunnossa kosteutta. ”Jos metsätilalla on aukko istuttamatta, se ei ole virhe, vaan talousmetsän normaali tila. Metsää ostavan pitää varautua siihen, että aukot joudutaan uudistamaan", Kiviniemi kertoo. Kevein perustein metsätilan myyjää ei kannata vaatia vastuuseen uudistamistoimien siirtymisestä. Kiviniemi kuitenkin huomauttaa, että jokainen metsätilakauppa on oma tapauksensa. Pieni näytön poikanen siihen suuntaan, että metsätilan myyjä on erehdyttänyt metsän ostajaa, voi tuomioistuimessa toimia ostajan oikaisuvaatimusten tukena. tavasta primer-pumpusta ennen käynnistämistä. Kolme, neljä painallusta riitti ainakin lämpimälle moottorille. Moottori käynnistyy yleensä toisella vedolla ja toimii heti täydellä teholla, toisin kuin kaasutinmoottori. Bensan loppuessa ruiskumoottori pysähtyy kuin seinään. Moottorin kiihtyvyys on huikea. Valmistajan mukaan ketjun nopeus kiihtyy nollasta sataan (28 m/s) 0,25 sekunnissa. Viiveettömän kiihtyvyyden ansiosta MS 500i on huima laite järeäoksaisten puiden karsintaan. Monien isojen sahojen kääntelyä kangistavat hyrrävoimat on onnistuttu eliminoimaan muun muassa vauhtipyörän läpimittaa pienentämällä. Kokeilemamme saha oli varustettu lämpökahvoin. Muita talvivarustuksia ei ole tarjolla eikä kuulemma tarvita. Maahantuojan mukaan laitetta on koesahattu niin Australian helteissä kuin Alaskan pakkasissa. Fakta Kun ei ole kaasutinta, ei tarvita myöskään ryyppyä. Valmistajan ohje on kahdeksan painallusta primerpumpusta aina ennen käynnistystä, onpa moottori lämmin tai kylmä Metsälehden sivuilta
• 24 17.1.2019 / PILKKEITÄ LUONNOSTA HANNU ESKONEN, teksti ja kuvat K evätauringon al? kaessa lämmittää hankien ylle len? tävät ensimmäiset perhoset. Mistä nä? mä hyönteismaailman kevätpio? neerit ilmestyvät? Perhoset eivät muuta etelään lintujen tapaan. Vaeltavia perho? sia sitä vastoin luonnossamme on. Ne tulevat meille joka kevät merien yli lentäen, lisääntyvät täällä ja kuolevat. Vaeltajien jäl? keläiset kuoriutuvat koteloistaan kesällä ja palaavat saman tien ta? kaisin etelään. Vaeltajien munat, toukat ja kotelot kuolevat täällä talven aikana. Vaeltaviin perhosiin kuuluvat mm. kaaliperhonen, amiraali, ohdakeperhonen ja pääkallokii? täjä. Myös neitoperhosta pidet? tiin ennen vaeltajana, ja se pystyi talvehtimaan vain Ahvenanmaal? la. Evoluution padat ovat kuiten? kin porisseet – näyttää siltä, et? tä neitoperhonen on kehittänyt kannan, joka voi aikuisena tal? vehtia Etelä?Suomessa. Talvi diapaussissa Koulun oppikirjoissa opetetaan, että hyönteiset talvehtivat kyl? mänhorroksessa. Perhosten koh? dalla tämä ei ole aivan totta, sillä niiden talvehtimistapaa kutsu? taan diapaussiksi eli perinnöl? liseksi lepotilaksi, joka on vält? tämätön välivaihe perhosten kehityksessä. Jotta ne pystyi? sivät lisääntymään seuraavana kesänä, täytyy munan, toukan, kotelon tai aikuisen perhosen saada kylmäkäsittely. Perhoset aistivat talven tulon päivän lyhenemisestä. Tällöin ne saavuttavat lajille tyypillisen le? povaiheen. Lepotilaan eri par? hoslajit menevät eri kehitysvai? heissa. Aikaisin keväällä lentävät lajit talvehtivat aikuisina: tällai? sia ovat mm. nokkos?, sitruuna? ja suruvaippaperhoset. Vähän myöhemmin keväällä ilmesty? vät auroraperhoset talvehtivat kotelona. Loppukesällä lentä? vät lajit talvehtivat toukkana tai peräti munana. Vain pohjansiili? kehrääjä voi mennä diapaussiin missä kehitysvaiheessa tahansa. Talvehtimisaste riippuu luon? nollisesti lajin omasta elämän? kierrosta. Toukkana talvehtivat sellaiset lajit, jotka keväällä syö? vät nuoria lehtiä. Munina talveh? tivat lajit ehtivät toukiksi vasta kesällä, jotkut lajit vasta loppu? kesällä – samaan aikaan, kun toukkien ravintokasvitkin ku? koistavat. Aikuisina talvehtivat perho? set ylittävät talven steriileinä, ja parittelu tapahtuu vasta kevääl? lä. Loimuyökköset ovat kuiten? kin poikkeus: ne parittelevat jo syksyllä, ja kaikki talvehtivat yk? silöt ovat naaraita. Turvallinen suojakolo ja pakkasnesteitä Perhosten kehitysvaiheet kestä? vät kylmyyttä eri tavoin. Pohjoi? simman Suomen perhoset tal? vehtivat pääasiassa toukkina. Etelämpänä on kaikkia muo? toja, ja munatalvehtiminen on eteläisin muoto. Toukka kestää yllättäen perhosten kehitysvai? heista parhaiten kylmää. Lapissa diapaussissa olevia toukkia voi löytää lumenpinnan yläpuolel? takin, mutta koteloita vain lu? men suojasta. Koko maassa on yleisin diapaussivaihe kuiten? kin kotelo. Perhosen täytyy etsiä itselleen sopiva talvehtimiskolo jo syksyl? lä. Se voi olla puun halkeama, ta? lon vintti tai ilmanvaihtokanava tai vaikkapa linnun pönttö. Kun perhonen löytää talvehtimis? paikkansa, se vaipuu diapaus? siin. Sen kudoksissa vesipitoi? suus pienenee, ja samalla mm. glyserolin määrä kasvaa. Per? hoset tavallaan alijäähtyvät ja kestävät näin koviakin pakkasia. Diapaussissa perhonen kestää helposti yli 30 asteen pakkasia. Heinähukka on kestänyt 40 cel? siusasteen pakkasta, ja ritariper? hosen kotelo on jopa upotettu nestemäiseen typpeen – noin 200 celsiusasteen kylmyyteen – kotelon tuhoutumatta. Suomen talvi ei useinkaan koidu perhosille tuhoksi. Ne viettävät pitkiä talvikuukau? det suojakoloissaan, ja aurin? gon lämmittävät säteet herättä? vät perhoset tuomaan kauniilla väreillään kevään viestin pitkän talven päätteeksi. Missä perhoset ovat talvella? Kylmä talvi on monelle perhoskannalle jopa elinehto. Amiraaliperhonen on mielenkiintoinen vaeltaja. Se saapuu joukoittain Suomeen kesällä ja jälkeläiset palaavat etelään syksyllä. Auroraperhonen on aikaisimpia kevätlentäjiä. Jo huhtikuulla koteloista kuoriutuu kauniita kevätperhosia. Neitoperhonen on hyönteismaailman suuria voittajia. Ennen se oli puhdas vaeltaja. Sitten se alkoi lisääntyä Suomessa ja selvisi myös talvesta. Tunturikeltaperhosta tavataan Suomessa vain Kilpisjärven ja Utsjoen tuntureilla. Sen kehitys aikuiseksi vaatii kahden talven diapaussin.
• 25 PILKKEITÄ / 17.1.2019 MUISTOKIRJOITUS LUKIJALTA KAMALA LUONTO PROFESSORI Hannu Man? nerkoski kuo? li Joensuussa 9. marraskuu? ta sairauteen, ”joka ei ollut nykylääketieteen keinoin enää parannettavissa”, kuten hän tie? demiehen analyyttisellä tyyney? dellä totesi. Hannu oli syntynyt 9. heinä? kuuuta 1944 vanhimmaksi po? jaksi neljän veljeksen sarjaan Nummella, läntisellä Uudella? maalla. Hän aloitti tutkijanuran vuonna 1968 Helsingin yliopis? ton suometsätieteen assistentti? na sekä Suomen Akatemian nuo? rempana tutkijana. Kurssitoverit ja nuoruuden kollegat muistavat Mannerkos? ken perusteellisena ja asioihin paneutuvana. Hän oli tutkija? na sitkeä, olipa sitten kyse teo? reettisesta tarkastelusta tai fyy? sisestä työstä kentällä. Valtaisia määriä maanäytteitä vietiin osin kinttupolkua pitkin tiettömiltä koealoilta laboratorioon analy? soitavaksi. Metsämaatiedettä oli vielä 1980?luvun alussa Suomen yli? opistoissa laiminlyöty. Asiaa korjattiin perustamalla Joen? suun yliopiston uuteen metsä? tieteelliseen tiedekuntaan (nyt Itä?Suomen yliopiston metsä? tieteiden osasto) metsämaatie? Professori Hannu Mannerkoski JÄTTIPUUPISTIÄISEN SUURI KOKO, ampiaismainen väritys ja perän julma piikki saattavat pelästyttää, mutta ihmiselle se on täysin vaaraton. Pistiäisnaaraan paksu piikki on vain huotra, joka suojaa hentoa munanasetinta. Kuinka pistiäinen saa ohuen ja taipuisan munanaset? timensa tunkeutumaan kovaan puuhun? Salaisuus on munanasettimen kärjessä ja rakenteessa. Munanasetin muodostuu kahdesta liuskasta, joiden kärkiosat ovat hampaisia kuin sahan terä. Kun emo liikuttaa kumpaakin liuskaa vuorotellen edestakaisin, toinen liuska lukitsee munanasettimen paikalleen, toinen tunkeutuu hitusen syvemmälle. Näin emo sahaa ohuen reiän puuhun. Lopulta emo puristaa neulamaisen ohueksi venyvän munan puuhun ja vetää piikkinsä pois siirtyäkseen toiseen puuhun tai toiseen kohtaan. Tekniikkaa on jo sovellettu kirurgisiin välineisiin. Näin saadaan tähystin, lääke tai pieni instrumentti Kuinka saada munat puun sisälle? vietyä syvälle elimistöön niin, ettei tarvitse tehdä suurta avohaavaa. Toisellakin tavalla emo varmistaa jälkeläisensä tule? vaisuuden. Munan mukana puuhun kulkeutuu lahottaja? sienen rihmastoa, jota emo on varastoinut solukoihinsa omalta toukka?ajaltaan. Sieni alkaa pehmittää puun solukoita jo ennen kuin toukka kuoriutuu. Muninnan vaivat korvaa toukan turvallinen elinympäristö: emon ei tarvitse asetella satoja munia, kymmenkuntakin riittää. Toukka kyllä kovertaa puuta, mutta ravintonsa se saa sienen rihmastosta. Puupistiäisen toukkakäytävän tunnistaa siitä, että se on täynnä tiiviisti pakattua purua. Vaikka sieni valmistaa puun syötäväksi, se on silti heikkoa ravintoa, ja toukan kehitys kestää useita vuosia. Jos puu on kuollut jo metsässä tai varastoitu pitkään ennen sahausta, siinä voi olla puupistiäisen munia. Kun sellaista puuta käyttää talon rakenteisiin, saattaa puupis? tiäinen yllättää vielä vuosien kuluttuakin tunkeutumalla tapetin läpi huoneeseen. Siksi kaupalliseen sahaukseen otetaan vain tuoretta puuta, ja jos sitä joudutaan varastoimaan, se pidetään vedessä tai sitä kastellaan koko ajan, mikä estää hyönteisiä munimasta puuhun. Jättipuupistiäinen munimassa kulon tappamaan puuhun. Puuhun tunkeutuva munanasetin näkyy naaraan jalkojen välistä. METSÄN KÄTKÖISSÄ SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia teen lehtorin virka, johon Hannu Mannerkoski nimitettiin vuon? na 1983. Hannu, Aino?puoliso ja perheen neljä lasta muutti? vat Joensuuhun. Vuonna 1990 Mannerkoski valittiin metsä? maatieteen professuurin ensim? mäiseksi haltijaksi, ja tätä virkaa hän hoiti eläkkeelle jäämiseen? sä vuonna 2009 asti. Hän toi? mi myös dekaanina ja osaltaan luotsasi pientä yksikköä sen ke? hittyessä nopeassa tahdissa ar? vostetuksi kansainvälisen tason metsätieteiden tutkimus? ja ope? tusyksiköksi. Yksi Joensuun yliopiston met? sätieteellisen tiedekunnan stra? tegisista ratkaisuista oli, että ki? vennäismaita ja turvemaita ei ole pidetty erillään – ovathan ne luonnossakin toistensa lo? massa tai eriasteisina vaihettu? misvyöhykkeinä. Mannerkoski edisti oppituolin kehkeytymistä laaja?alaiseksi. Hän teki tiivistä yhteistyötä Metsäntutkimuslai? toksen (nykyisin Luonnonvara? keskus) kanssa, ja se johti mm. kansainvälisesti ainutlaatuisen juuristolaboratorion rakenta? miseen Joensuuhun. Laajoista maastotutkimuksista tuli uutta tietämystä metsätalouden vai? kutuksista ravinteiden huuh? toutumiseen pohjaveteen ja ve? sistöihin. Mannerkoski otti jo varhain ympäristönäkökulman huomioon. Hän oli kollegana ja ohjaajana tarkka, huolellinen ja luotettava. Hannu jätti työnsä testament? tina nuoremmille polville laajan suomenkielisen tietokirjan ja yli? opistollisen oppikirjan Metsien ilmastolliset ja hydrologiset suo? javaikutukset (2012). LEENA FINÉR, ARI LAURÉN, TARJA LEHTO, JUHANI PÄIVÄNEN Kirjoittajat ovat Hannu Mannerkosken ystäviä ja kollegoita Joensuusta ja Helsingistä. HANNU JAUHIAINEN arvosteli jat? kuvaa kasvatusta kolumnissaan (Metsälehti 21/2018) otsikol? la ”Jatkuvaa harhautusta”. Yrjö Norokorpi vastasi siihen (Met? sälehti 22/2018) metsänhoito? tieteen dosenttina todeten, että ”jatkuva kasvatus toimii hyvin”. Olen seurannut jatkuvan kas? vatuksen teoriaa ja käytäntöä 1980?luvulta lähtien. 70?, 80? ja 90?luvuilla Inarissa hukattiin kaavamaisen siemenpuuasen? non takia erirakenteisen met? sän antamia mahdollisuuksia laajoilla alueilla. Jauhiainen on oikeassa siinä, että ”jatkuvan kasvatuksen on? gelma on etenkin Pohjois?Suo? messa se, että paksukunttainen maa ei taimetu”. Norokorpi pi? tää harhaluulona käsitystä, ettei jatkuva kasvatus toimisi Suomen metsissä ja kehottaa tutustu? maan laajoihin tutkimustulok? siin. Hän viittaa uusimpana Yr? jö Norokorven ja Timo Pukkalan Jatkuva kasvatus voi toimia oikealla kohteella toimittamaan Erkki Lähteen juh? lakirjaan "Jatkuvaa kasvatusta jokametsään". Sen artikkelien perusteella ei jatkuvan kasvatuk? sen onni täysin avaudu sellaisel? le lukijalle, joka ei ole saanut he? rätystä asiaan. Kirjaan on syytä tutustua, ja varsinkin Norokor? ven artikkeli on tärkeä. Jatkuva kasvatus on nykyisin vallitsevassa asemassa oleval? le jaksottaiselle kasvatukselle vaihtoehtoinen paradigma eli yleisesti hyväksytty teoria. Yleis? tä toimintatavan eli paradigman muutosta ei ole tapahtunut, kos? ka jatkuvaa kasvatusta käytetään varsin vähän. Norokorpi haluaa jatkuvan kasvatuksen saavutta? van vallitsevan aseman, koska ”Suomen olot ja puulajit sopi? vat hyvin jatkuvaan kasvatuk? seen”. Tämän väitteen suhteen ollaan laajasti eri mieltä. Suur? ta muutosta ei tarvita, jos hy? väksymme molemmat teoriat ja käytämme jatkuvaa kasvatus? ta metsänomistajan tarpeiden mukaan sille sopivissa kohteis? sa: metsänrajametsät, suomet? sät, rehevät helposti uudistuvat metsät ja virkistysmetsät. Omassa metsässäni uudistan heikosti luontaisesti uudistuvat tuoreet kankaat avohakkuulla ja männyn istutuksella. Lähel? lä on hyviä esimerkkejä, joissa on päästy 30–40 vuoden iässä kannattavaan ensiharvennuk? seen. Kasvupaikan ja luontai? sen uudistumisen edellytysten parantuessa jatkuva kasvatus on mahdollinen vaihtoehto. Parhail? laan harkinnassa on mustikka? turvekankaan sekametsä, jossa hakkuumenetelmänä voisi ol? la, Norokorven tekstiä lainaten, ”erilaiset yläharvennuksen so? vellukset ja pienaukkohakkuu”. PERTTI VEIJOLA MMT, Oulu Re ijo Ro uv in en
• 26 17.1.2019 / PILKKEITÄ METSÄLEHDESSÄ 15/2016 esiteltiin Luonnonvarakeskuksen, Suomen metsäkeskuksen ja töysäläisen Viper Metal-Ajutech Oy:n yhteistyön tuloksena syntynyt metsäkylvökauha, jolla voi laikutuksen ja kylvön lisäksi peittää siemenet. Metsäkylvökauha on ojakauhan mallinen, ja siihen on integroitu yksinkertainen sähkötoiminen kylvölaite siemensäiliöineen sekä hydraulimoottorilla pyöritettävä yksiakselinen seula, jolla kauhaan laikun teon yhteydessä kertynyttä maata seulotaan kylvettyjen siementen päälle. Peittämisen tavoitteena on parantaa siementen itämisolosuhteita ja suojata niitä siemensyöjiltä. Käsinkylvökokeissa peittäminen on yleensä vähintään kaksinkertaistanut taimettumisen. Metsäkylvökauhan uutta kehitysversiota testattiin kesäkuussa 2018 kolmella UPM Kymmene Oy:n männyn kylvötyömaalla Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Työmaille rajattiin koeruutuja, joista puolet laikutettiin ja kylvettiin peittäen ja puolet peittämättä. Kylvölaite kylvi kuhunkin laikkuun keskimäärin 20 siementä. PeitettäMetsäkylvökauhalla lupaava tulos Metsäkylvökauhalla tehty, kylvetty ja peitetty laikku ensimmäisen kasvukauden jälkeen. Ka ro lii na Pe so ne n TUTKITTUA LUKIJALTA vissä laikuissa siementen päälle seulottiin noin sentin paksuinen kerros kauhaan kertynyttä humusta ja kivennäismaata. Viljelytiheyden seurantaa varten kaivinkoneessa oli ASTA-dokumentointijärjestelmä. Peittämisen vaikutusta työn tuottavuuteen arvioitiin kuvaamalla työvaiheet kaivinkoneen ohjaamoon asennetulla videokameralla ja analysoimalla tallenne aikatutkimusohjelmalla. Kokeessa oli yhteensä 713 peitettyä ja 764 peittämätöntä laikkua. Laikuista laskettiin sirkkataimet syyskuussa kolmisen kuukautta kylvön jälkeen. Siementen peittäminen lisäsi sirkkataimien määrää keskimäärin 71 prosenttia ja vähensi tyhjien laikkujen osuutta yhdeksän prosenttiyksikköä ilman peittämistä tehtyyn kylvöön verrattuna. Yhden laikun tekoon ja kylvöön peittäen kului toisaalta kaksi sekuntia kauemmin kuin pelkkään laikun tekoon ja kylvöön. Ensimmäisen kesän tulosten perusteella näyttää siltä, että siementen peittämisellä voidaan vähentää merkittävästi kylvössä käytettävää siemenmäärää. Varmuus asiaan saadaan kuitenkin vasta myöhemmin, sillä taimia kuolee yleensä paljon ensimmäisen talven aikana. Kesä 2018 oli sääoloiltaan poikkeuksellinen, joten peittämisen vaikutusta orastumiseen sateisempana tai viileämpänä kesänä ei myöskään vielä tiedetä. Laikutuksen ja kylvön lisäksi kauhalla voidaan tehdä laikkuja kääntömättäitä, kaivaa ojaa sekä tehdä pienimuotoisia seulontatöitä. Muokkausja viljelymenetelmää voidaan vaihtaa työmaalla ”lennosta” kasvupaikan ominaisuuksien vaihtelun mukaan, joten kauha soveltuu mainiosti täsmämetsänhoidon tarpeisiin. PEKKA HELENIUS, KYÖSTI SIPILÄ, KAROLIINA PESONEN, JYRI SCHILDT DOSENTTI Yrjö Norokorpi toteaa kirjoituksessaan (Metsälehti 22/2018), että "Monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen osalta jatkuva kasvatus on ylivoimainen". Monimuotoisuuden tärkein arviointiperuste on kasvien, eläinten ja sienten yleisyys metsissä. Viimeisin julkaistu arviointi on vuodelta 2010. Siinä lajien uhanalaisuuden syyt ja uhkatekijät luokitellaan viiteen luokkaan. Ensimmäinen luokka on metMetsän kiertokulku ylläpitää monimuotoisuutta sien uudistamisja hoitotoimet. Avohakkuu on uhka joillekin lajeille mutta se on samalla mahdollisuus niille lajeille, jotka tarvitsevat lämmintä ja valoisaa elinympäristöä. Toinen luokka on puulajisuhteiden muutokset, lähinnä lehtipuiden väheneminen. Jatkuva kasvatus ja jaksollinen kasvatus eivät eroa tässä suhteessa toisistaan. Molemmissa on harkintakysymys, paljonko lehtipuita kasvatetaan. Kolmas luokka on vanhojen metsien ja kookkaiden puiden väheneminen. Tämä uhka toteutuu nimenomaan jatkuvassa kasvatuksessa, jossa hakkuissa korjataan aina kookkaimmat puut. Jaksollisessa kasvatuksessa jätetään uudistusaloille säästöpuita tai säästöpuuryhmiä, joista kehittyy vähitellen vanhoja, kookkaita puita. Neljäs luokka on kuloalueiden ja muiden luontaisen sukkession alkuvaiheiden väheneminen. Jatkuvassa kasvatuksessa ei ole sukkessiota eli metsän kiertokulkua. Jaksollisessa kasvatuksessa on puuton vaihe ja uudistusala voidaan kulottaa. Tätä mahdollisuutta ei ole jatkuvassa kasvatuksessa. Jaksollisessa kasvatuksessa uudistamista seuraa toinen alkuvaihe, taimikko. Vaikka jaksollisen kasvatuksen eri kehitysluokat eivät täysin vastaa luonnonmetsän TIISTAINA 23.4. suora Lento Madridiin lähtee kello 16.55. Ajamme lentokentältä suoraan kohti Salamancaa. Yhteinen iltapala hotellissa. KESKIVIIKKONA 24.4. nautimme aidosta espanjalaisesta tunnelmasta vanhassa Salamancan kaupungissa, ja jatkamme sitten matkaa kohti Portoa. Matkan varrella metsäkohde ja yhteinen lounas. Illalla vapaata aikaa. TORSTAI 25.4. aamupäivällä ohjelmassa on kaupunkikierros ja sen jälkeen risteily Douro-joella. Ennen yhteistä lounasta vierailemme portviinikellarissa. Vapaahetken jälkeen ajamme kohti Mirandelan pikkukaupunkia. PERJANTAI 26.4. vierailemme paikallisessa metsänomistajayhdistyksessä ja perehdymme eukalyptuksen kasvatukseen. Yhteisen lounaan jälkeen palaamme Espanjan puolelle Medina del Campoon. LAUANTAI 27.4. teemme retken mäntymetsään. Yhteisen lounaan jälkeen ajamme Madridiin, missä yhteinen päivällinen. SUNNUNTAI 28.4. tutustumme Euroopan kauneimmaksi pääkaupungiksi kutsuttuun Madridiin. Yhteisen lounaan jälkeen on vapaata aikaa vaikkapa ostoksille tai museoille. MAANANTAI 29.4. lento Helsinkiin lähtee kello 10.20, ja on perillä 15.30. Lähde Metsälehden mukana ainutlaatuiselle kiertomatkalle Espanjaan ja Portugaliin! Retken oppaana on metsänhoitaja Jouko Lehtoviita. TULE MUKAAN LUKIJAMATKALLE! Matka maksaa Metsälehden kestotilaajille 1520 euroa ja muille 1595 euroa. Lisämaksu yhden hengen huoneesta on 320 euroa. Hinta sisältää matkat, majoituksen ja ohjelmassa mainitut ateriat ruokajuomineen. Otathan huomioon, että matkalla kävellään paljon. MATKAOHJELM A Varaukset 15.2. mennessä. Vastuullinen matkanjärjestäjä Kon-Tiki Tours. Lisätietoa www.kontiki.fi, p.09 466300 tai s-postilla ilmoittautumiset@kontiki.fi
• 27 PILKKEITÄ / 17.1.2019 telty hampailla pilalle. Vuonna 2001 istuttamani männyntaimikko sekä siemenpuiden tuottamat lisätaimet on kaikki ainakin kertaalleen katkottu. Maat ovat paikoin sen verran karuja, ettei kuusta kannata joka paikkaan tunkea. Viimeksi ostamani taimikkovaltainen tila on istutettu karuista mäistä huolimatta kuuselle. Siemenpuuksi on jätetty isoja mäntyjä. Muutaman hehtaarin rinnetaimikosta en ole vielä yhtään elävää männyntainta löytänyt, ainoastaan katkottuja ja kuolleita. Rinteen yläosasta kohoaa melko jyrkkä kallio, jonka alla kasvaa jaloja lehtipuita. Sinne ajattelin kylvää ensi syksynä lisäksi ämpärillisen tammenterhoja. Tuoreimman männyn istutusalan aitasin viime kesänä muovinauhoilla. Muutaman kerran on saanut aitaa parsia, mutta viime käynnillä olivat taimet vielä viime kesän kasvun osalta syömättä. Hajusteet ym. aineet eivät pahemmin ole hirvien syöntikäytökseen vaikuttaneet. Verkkoaitaa en ole vielä rakentanut, mutta harkinnassa on, mikäli muovinauha ei riitä. Tarkoitus ei ole kasvattaa bonsai-puita. Minä en hyväksy sitä, että ensin hirvien annetaan lisääntyä liikaa ja sitten valtiolta pitäisi hakea rahaa taimikon vaurioista, jotta saisi istuttaa uutta salaattia hirvien ruokapöytään. Systeemi on järjetön. Sen ymmärtäisin, jos suurella hirvimäärällä pidettäisiin yllä suurta susikantaa, mutta sekään ei mene yksiin. Valkohäntäkauris lienee susille parempi saalis täällä Uudellamaalla. Minusta hirvien määrä pitäisi saada neljännekseen tai kolmannekseen nykykannasta. 1960-luvun taso oli metsien kannalta kestävä. Olen harkinnut hirvestyssopimusten irtisanomista nykyisillä ehdoilla ja nostaa metsästysalueen hehtaarivuokran 50 euroon hehtaarilta vuodessa. Se vastaisi mielestäni tappioita, joita koituu siitä, että taimikoita saa paikata, puun kiertoaika pitenee ja puu on osittain huonolaatuista. Pahasta mielestä on joku korvaus saatava. MATTI MÄKELÄ Karkkila LUKIJALTA LUKIJALTA LUKIJALTA vaiheita, ne kuitenkin ylläpitävät sukkessiota. Eri kehitysvaiheisiin sisältyy enemmän monimuotoisuutta kuin esimerkiksi erilaisiin kasvupaikkoihin. Tämä on todettu paitsi Euroopan havumetsävyöhykkeessä myös Pohjois-Amerikan länsirannikon havumetsissä. Viimeinen luokka on lahopuun väheneminen. Lahopuuta ei kerry jatkuvassa kasvatuksessa yhtään enempää kuin jaksollisessa kasvatuksessa. Jaksollisessa kasvatuksessa lahopuuta voi kertyä jopa enemmän, kun uudistushakkuun jälkeen aukon reunapuita usein kuolee pystyyn tai myrsky kaataa niitä. Nämä puut jätetään nykyään metsään. Myös osa säästöpuista kaatuu enemmin tai myöhemmin. Norokorpi toteaa myös, että "paras lääke tietämättömyyteen on perehtyä menetelmän tutkimustuloksiin". Tästä voidaan olla yhtä mieltä. Toistaiseksi kattavin tieto metsälajeista on saatavissa uhanalaisuusraporteista. Toivottavaa olisi, että Norokorpi kertoisi tässä lehdessä, mitkä ovat ne alkuperäistutkimukset jotka osoittavat, että jatkuva kasvatus olisi ylivoimainen monimuotoisuuden ylläpidossa. ERKKI ANNILA Professori emeritus, Espoo OLEN taimikon ja kasvatusmetsän omistaja Karkkilasta ja ensimmäisen metsätilani ostin vuonna 2001. Tällä hetkellä metsänpohjaa, josta pääosa on taimikkoa, on noin puolitoista neliökilometriä. Pirtti lämpiää harvennuspuulla. Metsästykselle ei vielä aikaa juuri liikene. Hirviseurueen lihahuutokaupassa kysyin, joko elukat tapettiin tiheyteen kaksi hirveä tuhannella hehtaarilla. Vastaus oli, että ei, koska riistakeskus haluaa yli 4,5 hirveä tuhannelle hehtaarille. Minua ihmetyttää, että hirvikantaa pidetään riistakeskuksen päätöksillä noin suurena. Nyt männyn taimikon kasvatus ei onnistu niin, että metsästä saisi sadan vuoden päästä laadukasta männyn tyvitukkia. Käsittääkseni tavoite on tuottaa puuta – ja vielä laadukasta sellaista – tulevaisuuden puunjalostusteollisuuden käyttöön. Hirvikanta on joka talvikautena laiduntanut taimikoissa katkoen mäntyjen ja koivujen latvat ainakin osittain. Terveistä haavikoista voi vain nähdä märkiä unia, kun nuoret rungot on veisHirvestyssopimus voi mennä maksulle Kirjoittaja vaatii hirvikannan pienentämistä, jotta taimet säästyvät tältä. PERINTEIKÄSTÄ istutustyökalua kourukuokkaa ei vielä kannattaisi hylätä. Sitä tarvitaan täydennysistutuksessa muokkaamattomiin maakohtiin sekä roudan ylös pullauttamien kuusentaimien varovaiseen ylöskaivamiseen, niiden uudelleen istuttamiseen paikkaa vaihtaenkin ja isokokoisten koivuntaimien istuttamiseen. Laikkujen tekoonkin se on ainoa sopiva ihmistyökalu. Kourukuokan terä on aikoinaan avojuuritaimille suunniteltu, mutta nykyajan paakkutaimille se on aivan liian leveä – terää pitäisi siis reilusti kaventaa. Jos jokin valmistaja vielä kourukuokan teriä tekee, talven aikana voi valmistaa korjatun version tuotesarjan, joka ehtisi vielä myyntiin kevään 2019 istutuskarkeloihin. ASKO AHONEN Korkeakoski Kourukuokan terä kapeammaksi YHDYN täysin Hannu Jauhiaisen mielipiteeseen jatkuvasta kasvaJatkuva kasvatus ei ole tätä päivää tuksesta (Metsälehti 21/2018). Sen sijaan on kommentoitavaa Yrjö Norokorven vastineeseen (Metsälehti 22/2018). Oli päättäjien suurta viisautta, että valtakunnan metsävarojen inventointi toteutettiin 1920-luvun alkupuolella. Sen tiimoilta eduskunnassa hyväksyttiin esitys yksityismetsälaiksi vuonna 1928. Sitten seurasi metsänparannuslaki vuonna 1930. Metsien inventointi uusittiin 1930-luvun loppupuoliskolla. Sitten tulivat ankeat sotavuodet ja polttopuuta tarvittiin paljon. Sodan jälkeen asutettiin siirtoväki ja rintamamiehet ja -naiset. Rakennuspuuta tarvittiin, osa sotakorvauksesta maksettiin sahatavarana ja paperina. Ei ihme, että metsäpatruunat huolestuivat metsiemme tilasta ja vuonna 1948 ja esittivät parannusehdotuksia. Tämä sai aikaan sen, että laki metsänhoitoyhdistyksistä hyväksyttiin eduskunnassa 1950 ja täsmennettiin asetuksella 1951. Tämän seurauksena metsänomistajilta perittiin metsänhoitomaksua 2–6 prosenttia metsämaan puhtaasta tuotosta. Yhdistysten talous vakiintui, ja ne voivat palkata lisää henkilöstöä ammattiavun antoon ja neuvontaan. Kolmas valtakunnan metsien inventointi saatiin päätökseen vuonna 1952. Se paljasti karun totuuden metsiemme tilasta. Paljon oli vajaatuottoisuutta ja vajaapuustoisuutta. Selkeää, käyttökelpoista kuviorakennetta oli vähän. Siksi metsänhoitolautakunnille myönnettiin valtion budjetissa lisärahoitusta henkilöstön lisäämiseksi ja taimituotantoon. Vuoden 1960-loppupuoliskolla alettiin toteuttaa metsänuudistusalojen lain valvontaan perustuva jälkitarkastus. Jos oli hoidon tarvetta, siitä laadittiin kirjallinen ohje, ja sen toteuttamista seurattiin. Näin meneteltiin 30 vuoden ajan. Niiltä jäljiltä on paljon hyväpuustoisia kuvioita ympäri valtakunnan. Osin harvennushakkuut ovat viivästyneet. Miksi sitten jatkuva kasvatus ei sovi tähän päivään? Siksi, että korjuu on kallista, ei saada aikaiseksi toteuttamiskelpoista kuviorakennetta ja maapohja vaatii uudistamista. Ei ole enää kasken kyntäjiä. Metsäpalot eivät riehu valtoimenaan. Erityisesti kuusikoiden alla on paksu, lahoamaton raakahummuskerros, joka on saatava lahoamaan avohakkuukuvion tai siemenpuuasennon muokkauksella.Metsänomistajien tulee olla valppaina vääränlaisen tiedon kanssa. Tähän voin yhtyä 70 vuoden kokemuksella metsätalouden ammattilaisena ja eläkeläisenä. Pääministeri Juha Sipilä ilmaisi kerran, että on kaiken maailman dosentteja. Niin näyttää olevan. HEIKKI HYVÖNEN Mäntyharju PALVELUKSEEN HALUTAAN SÖDRA SKOGSREVIRET är en lagstadgad skogsvårdsförening med ca 5 000 skogsägare vid sydkusten som medlemmar. Vår verksamhet omfattar främst skogsvård, virkesförmedling, virkesdrivning och rådgivning till skogsägarna. MERA OM REVIRET FINNS PÅ ADRESSEN WWW.REVIR.ORG. Då en av våra instruktörer i Västra Nyland går i pension söker vi nu en REVIRINSTRUKTÖR REVIRINSTRUKTÖREN skall vara kreativ och ha förmåga att se möjligheter. I arbetsuppgifterna ingår bl.a. att planera och förverkliga skogsägarrådgivningen samt att erbjuda tjänster i anknytning till skogsvård, virkesdrivning och virkesförmedling. VI SER GÄRNA att du har skoglig utbildning samt erfarenhet av ovannämnda uppgifter. Du ska ha lätt för att kontakta människor och med stöd av din skogliga kompetens åstadkomma välskötta skogar och nöjda medlemmar. Vi förutsätter att du är stresstålig, flexibel och har stor ansvarskänsla. PRAKTISK YRKESERFARENHET och goda adb-kunskaper räknas som merit. Vi värdesätter serviceinriktning, god samarbetsförmåga och -vilja samt goda kunskaper i båda inhemska språken. Befattningen tillsätts 1.3.2019 eller enligt överenskommelse. NÄRMARE UPPGIFTER om befattningen lämnas av revirforstmästare Magnus Wiksten, 040-594 8930. Ansökan inklusive CV och löneanspråk skickas senast 28.1.2019 till adressen magnus.wiksten@revir.org.
• 30 17.1.2019 / PILKKEITÄ MERKKIPÄIVÄT NIMITYKSIÄ Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti. fi. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. RAKAS PÄIVÄKIRJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. NUORTEVA JOULUKUINEN VISIITTI Aalto-yliopiston Otaniemen kampukselle vahvisti uskoa suomalaisen metsäteollisuuden mahdollisuuksiin säilyttää paalupaikkansa uusien tuotteiden kehittämisessä globaalissa kilpailussa. Aallon Kemian tekniikan korkeakoulu ja Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu ovat yhdistäneet voimansa materiaalitutkimuksessa. Ainutlaatuisen taiteilijoiden ja insinöörien yhteistyökuvion on saanut aikaan Aallon voimahahmo professori Pirjo Kääriäinen. Visiitti ajoittui sopivasti juuri itsenäisyyspäivän jälkeiseen viikkoon, ja rouva Jenni Haukion juhlamekko oli tuoreessa muistissa. Mekko on Aallon aikaansaannos alusta loppuun: selluloosapohjainen muuntokuitu Ioncell on kehitetty Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteistyönä, puvun suunnittelu on Aallon tekstiilitaiteen opiskelijoiden käsialaa ja puku on myös ommeltu Aallossa. Hauskaa on se, että kaiken takana on vaikka minkälaisiin tuotteisiin taipuva selluloosa, jota olemme tottuneet halveksumaan ”bulkkina”. VASTAPAINOKSI KERTAKÄYTTÖASTIOILLE ja muoville Aallossa on kehitetty syötäviä astioita, joiden raaka-aineena on käytetty pettua ja bakteeriselluloosaa. Pettu oli laajasti käytössä nälkävuosina Suomenmaassa, mutta bakteerisellu on myöhempien aikojen keksintö. Sokeriliemessä kasvatetaan bakteereita, jotka tuottavat selluloosaa, josta voi astioiden lisäksi tehdä vaikkapa verisuonia. Sokeriliemessä lilluva bakteerisellu ei ole mikään kaunis näky, mutta sitä tuunaamalla saadaan aikaan hyödyllisiä tuotteita. Puunjalostuksessa syntyy paljon kuorijätettä, joka on aiemmin poltettu energiaksi, mutta Aallossa kuoresta osataan tehdä muutakin. Pajun kuoresta voi tehdä kuitua ja värejä ja kuusen kuoresta aurinkorasvaa. Kuoren lisäksi monista muistakin sivuvirroista – kuten koirankarvoista, osmankäämistä, höyhenistä, sahanjauhosta, nanoselluloosasta, perunankuorista, tärkistä ja kahvinporoista – on tehty design-tuotteita. AALTO-YLIOPISTON KEHITTÄMÄT biopohjaiset tuotteet edistävät kestävää kehitystä ja lisäävät kuluttajien kiinnostusta tehdä kestäviä valintoja. Biohajoavia kenkiä ja nanoselluloosasta tehtyjä pyöränrunkoja, jotka ovat myös kauniita katsella, ei ole vielä markkinoilla, mutta sekin päivä vielä nähdään. Design-tuotteiden lisäksi Aallossa osataan tuottaa selluloosaa, jota voidaan käyttää muovin korvaamiseen mutta myös elintarvikkeiden ja lääkkeiden valmistukseen. Tutkijoiden oma suosikki kuuluu olevan selluloosapohjainen suklaa, joka on paitsi hyvänmakuista myös lämmönkestävää. Aallonharjalla ollaan! Aallonharjalla "Kaiken takana on vaikka minkälaisiin tuotteisiin taipuva selluloosa." 90 VUOTTA 27.1. RISTO NEDERSTRÖM , metsänhoitaja, Kuopio (ei vastaanottoa) 75 VUOTTA 4.2. PAAVO KAJANDER , metsänhoitaja, Pori (ei vastaanottoa) HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuvat ARVIOLTA vähintään 80 miljoonaa vuotta sitten aloitti hirmuliskojen seassa kehityskulkunsa puusuku, jonka useat lajit pärjäävät vielä nykyilmastossakin hyvin. Eräs niistä oli taannoin paljon runsaslukuisampi – etenkin Afrikan mantereella, mutta vaikuttaa nykykasvualueellaan edelleen ihmisten jokapäiväiseen elämään maisemallisesti ja taloudellisesti. Atlantinpistaasi (Pistacia atlantica ) on erityisesti kuivaan Välimeren ilmastoon sopeutunut lehtipuu. Sen luontainen levinneisyysalue yltää Kanarian saarilta yli Pohjois-Afrikan Atlasvuoriston aina Iranin ja Euraasian laitamille. Puu on hidaskasvuinen, mutta voi parhaimmillaan saavuttaa jopa tuhannen vuoden iän ja rungoltaan usean metrin paksuuden. Pituudeltaan puu jää usein kotipihlajan kokoluokkaan. Puun kuivuudenkestävyys perustuu osin sen syvälle ulottuvaan juuristoon. Veden lisäksi tuuhea juuristo sitoo hyvin irtonaista hiekkamaata, ja puu soveltuukin mainiosti eroosiontorjuntaan. Atlantinpistaasin merkitys etenkin muutamissa Lähi-Idän maissa on kohtuullisen suuri. Puun rungosta tuotetaan kuoriviilloksilla kumipuun tapaan pihkatai kumimaista ainetta ”saqqezzia”. Siitä jatkojalostetaan edelleen muun muassa turpentiinitärpättiä ja muita teollisuuden uuteaineita. Atlantinpistaasin karvasmakuiset pienet pähkinät ovat periaatteessa syötäviä, mutta niiden pääasiallinen käyttömuoto on niistä saatava öljy. Maku muistuttaa hieman oliiviöljyä – joidenkin mielestä tärpättiä. Pähkinäntuotannon tehostamiskeinoja Ruokakaupoissa tavallisesti myytävät paahdetut pistaasipähkinät ovat kokonaan toisen puulajin, mantelipistaasin Atlantinpistaaseja moneen makuun Atlantinpistaasi pärjää erityisen hyvin kuivissa olosuhteissa. (P. vera ) tuotoksia. Atlantinpistaasin juurakkoa käytetään muun muassa Kalifornian varteviljelyksillä mantelipistaasin perusrunkona hyvän tuhonja kylmänkestävyytensä vuoksi. Lisääntymisbiologialtaan atlantinpistaasi on kaksikotinen, ja emipuu tuottaa pistaaseja vain hedepuiden siitepölyn avulla. Siinä missä Suomen kaksikotisella metsähaavalla hedepuut ovat emipuita paljon yleisempiä, on Turkin pistaasiplantaaseilla tilanne toinen. Siellä osa viljelijöistä on hakannut ”tuottamattomat” hedepuut pois luottaen siihen, että naapureiden puut hoitavat tarvittavan pölytyksen. Tämä kuitenkin alentaa viljelijöiden saamaa satoa verrattaessa tehoviljelmiin, joissa optimisuositusten mukaan kasvatetaan samalla palstalla kymmenisen prosenttia hedepuita. Vuosituhannen vaihteessa Turkin vuoristosta löytyi yllättäen kourallinen yksikotisia atlantinpistaasipuita ja Algeriasta vastikään yksi vastaava lisää. Puut olivat iäkkäitä ja samoissa oksissa oli sekä hedeettä emikukkia. Jalostajat ovat innoissaan tutkineet näiden ”ihmepuiden” perintötekijöitä ja toivovat saavansa tulevaisuuden markkinoille itsepölytteisiä pistaasipuita, jotka eivät tarvitse naapuripuiden apua. Atlantinpistaasi on kaksikotinen eli emipuu tuottaa pistaaseja vain hedepuiden siitepölyn avulla. EUROOPAN METSÄINSTITUUTTI Euroopan metsäinstituutti EFIn johtokunta on valinnut MARC PALAHÍN jatkamaan EFIn johtajana nelivuotiskauden 2020–2024. Espanjalainen Palahí on valmistunut metsäteknologian maisteriksi Espanjassa ja väitellyt metsätieteiden tohtoriksi Joensuun yliopistossa metsätalouden ja -suunnittelun alalta. METSÄ GROUP Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja, metsänhoitaja TOMI SALO on nimitetty Metsä Forestin jäsenpalvelujohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Metsä Forest vastaa Metsä Groupin puunhankinnasta ja metsäpalveluista. Salo aloittaa uudessa tehtävässään maaliskuun alussa. Aiemmin jäsenpalveluista vastannut JUHA JUMPPANEN siirtyi tämän vuoden alussa yhtiön puukaupasta ja metsäpalveluista vastaavaksi johtajaksi.
• 31 PILKKEITÄ / 17.1.2019 METSÄRISTIKKO 1 ENSI NUMEROSSA SEURAAVA METSÄLEHTI MAKASIINI ILMESTYY 31. TAMMIKUUTA. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) ? Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) ? Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Pa lv el uk or tt i TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 31.1.2019 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 1”. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. PALKINNOT metsäristikko 21 on arvottu seuraaville kolmelle: Kari Alatalo, Pattijoki, Juha Levonen, Seinäjoki ja Pekka Tenhunen, Saarenkylä. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www. sanaristikot.net. Voit ratkoa sen selaimessa ja lähettää heti saatuasi ruudut täyteen. Metsäristikko 21, oikea ratkaisu Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero • Tee metsäveroilmoitus verkossa • Uusi sarja vaihtoehtoisista puulajeista alkaa • Näin parannat metsätaloutesi kannattavuutta • Koeajossa käytetty Toyota Hilux • Haukka ja metsän kanat • Kestotilaajille mukana Metsäverokirja 2019
• JOENSUUN VAALIPIIRI Kitee 22.1.2019 Kiteesali, Koulutie 3 Joensuu 24.1.2019 Tiedepuisto, Louhela-Sali, Länsikatu 15 Heinävesi 29.1.2019 Valamon Luostari, Valamontie 42 Sotkamo 6.2.2019 Break Sokos Hotel Vuokatti, Kidekuja 2 Nurmes 7.2.2019 Hyvärilän keskus, Lomatie 12 JYVÄSKYLÄN VAALIPIIRI Jämsä 22.1.2019 Gradia Jämsä, Ammattiopisto, Koulutie 19, 42300 Jämsänkoski Keuruu 29.1.2019 Keuruun Seurakuntasali, Kippavuorentie 16 Jyväskylä 31.1.2019 Gradia Jyväskylä, Ravintola Priimus, Taulumäentie 45 KEMIN VAALIPIIRI Kemi 22.1.2019 Digipolis, Sensori-rakennus, Horisontti-Sali, Tietokatu 3 Rovaniemi 29.1.2019 Santasport Finland Oy, Hiihtomajantie 2 Sodankylä 30.1.2019 Hotel Bear Inn, Lapintie 7 Pello 5.2.2019 Granni Vihreä pysäkki, Kolarintie 9 A Kuusamo 12.2.2019 Holiday Club Kuusamon Tropiikki, Kylpyläntie 5 Suomussalmi 14.2.2019 Hotelli Kiannon Kuohut, Jalonkatu 1 KUOPION VAALIPIIRI Suonenjoki 30.1.2019 Yrityspuisto Futuria, Jalkalantie 6 Siilinjärvi 31.1.2019 Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Jokiharjuntie 3 Kaavi 13.2.2019 Valtuustosali, Rantatie 1 Iisalmi 14.2.2019 Hotelli Golden Dome, Kirkkopuistonkatu 28 LAPPEENRANNAN VAALIPIIRI Lappeenranta 24.1.2019 Valtuustosali, Villimiehenkatu 1 Kouvola 29.1.2019 Kymen Paviljonki, Helsingintie 408 Savonlinna 31.1.2019 XAMK, Savonniemenkatu 6 Ruokolahti/Simpele 5.2.2019 Jaakkiman Kristillinen Opisto, Opistontie 21 LOHJAN VAALIPIIRI Hämeenlinna 23.1.2019 Cumulus Resort Aulanko, Aulangontie 93 Lahti 24.1.2019 Lahden messukeskus, Salpausselänkatu 7 Tuusula 30.1.2019 Hotelli Gustavelund, Kirkkotie 36 Porvoo 31.1.2019 Porvoon taidetehdas, Läntinen Aleksanterinkatu 1 Raasepori 6.2.2019 Ravintola GH, Panimonkatu 13 MIKKELIN VAALIPIIRI Mikkeli 24.1.2019 Yliopistokeskus, Lönnrotinkatu 5 Juva 30.1.2019 Kuninkaan kartano, Huttulantie 1 Pertunmaa 7.2.2019 Kuortinkartano, Vanhatie 160 Pieksämäki 12.2.2019 Kanttila-Sali, Vilhulantie 5 OULUN VAALIPIIRI Kannus 24.1.2019 Kaupungintalon valtuustosali, Asematie 1 Kajaani 31.1.2019 Kongressija kulttuurikeskus Kaukametsä, Koskikatu 2-4 Oulu 7.2.2019 Auditorium Medipolis, Kiviharjuntie 11 Haapajärvi 13.2.2019 Sinikan lounaspalvelu, Ståhlberginkatu 1 PÄÄKAUPUNKISEUDUN VAALIPIIRI Vantaa 29.1.2019 Sokos Hotel Vantaa, auditorio, Hertaksentie 2 Espoo 5.2.2019 Metsä Groupin pääkonttorin auditorio, Revontulenpuisto 2 C Helsinki 7.2.2019 Sokos Hotel Presidentti, Eteläinen Rautatiekatu 4 RAUMAN VAALIPIIRI Kankaanpää 31.1.2019 Kuntoutuskeskus, Kellankaari 4 Huittinen 5.2.2019 Wanha VPK, Koskitie 1 Pori 7.2.2019 Ahlströmin Klubi, Laviantie 14 SEINÄJOEN VAALIPIIRI Seinäjoki 22.1.2019 Hotelli Alma, Ruukintie 4 Kauhava 24.1.2019 Kauhavan Lentohotelli, Sotakouluntie Kauhajoki 29.1.2019 Sanssin Kartano, Ullantie 7 Alavus 5.2.2019 Hotelli Onnentähti, Onnentie 7 TAMPEREEN VAALIPIIRI Ikaalinen 23.1.2019 Scandic Ikaalisten kylpylä, Huvilatie 2 Tampere 24.1.2019 Scandic Rosendahl, Pyynikintie 13 Ruovesi 30.1.2019 Ruoveden Osuuspankki kokoustila, Ruovedentie 13 TURUN VAALIPIIRI Salo 7.2.2019 Hotelli Rikala, Asemakatu 15 Parainen 12.2.2019 Hotel Kalkstrand, Rantatie 1 Raisio 13.2.2019 Hintsan Vintti, Hintsantie 3 Loimaa 15.2.2019 Sarkamuseo, Vanhankirkontie 383 VAASAN VAALIPIIRI Närpiö 31.1.2019 Närpes Yrkesakademi, auditorio, Ängskullsvägen 1 Pännäinen 7.2.2019 Sursikin koulukeskus, auditorio, Sursikintie 41 Mustasaari 12.2.2019 Mustasaaren Kulttuuritalo, Koulutie 1 VIITASAAREN VAALIPIIRI Karstula 24.1.2019 Wanhat Wehkeet, Erämäentie 368 Viitasaari 5.2.2019 Viitasaaren kaupungintalo, Keskitie 10 Äänekoski 7.2.2019 Äänekosken kaupungintalo, Hallintokatu 4 Pielavesi 12.2.2019 Suojala, Puistotie 8 Metsän Edustajistovaalit 2019 Ehdokasasettelu 1.2. – 28.2. EDUSTAJISTOVAALIT LÄHESTYVÄT, TERVETULOA KEVÄÄN VAALITILAISUUKSIIN! Arvoisa Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsen Lähde mukaan rakentamaan maailman parasta metsäyhtiötä suomalaisille metsänomistajille. Helpoin tapa asettua ehdolle edustajistovaaleihin on tulla vaalitilaisuuteen. Siellä voit myös perustaa valitsijayhdistyksen, asettaa muita ehdokkaita sekä tutustua vaalipiirisi muihin jäseniin. Lisäksi tarjoamme ajankohtaisen katsauksen Metsä Groupin toimintaan ja metsäveroilmoituksen tekoon Metsäverkossa. Lisätietoa osoitteessa METSAVAALIT.FI. Metsäliitto Osuuskunta on suomalaisten metsänomistajien osuuskunta, joka näyttää metsäteollisuuden tulevaisuuden suuntaa maailmalle. Me päätämme itse, minkälaisen Metsän haluamme ja tarvitsemme. Jäsenyys edustajistossa on tärkeä suomalaisen metsäalan luottamustoimi. Omistajajäsenenä voit asettua ehdolle tai toimia valitsijayhdistyksessä ja äänestää itse vaalissa. Edustajistovaali toimitetaan 1.2.-30.6.2019. Metsäliitto Osuuskunnassa korkeinta päätäntävaltaa käyttävät edustajistovaaleilla valitut metsänomistajat eli Metsäliitto Osuuskunnan jäsenet. Tule siis rakentamaan maailman parasta metsäyhtiötä suomalaisille metsänomistajille. ILLAN OHJELMA: 17:30 Kahvi 18:00 Tilaisuuden avaus, Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen/hallintoneuvoston edustaja 18:15 Metsä Groupin tulevaisuuden näkymät ja katsaus puukauppaan sekä metsäpalveluihin 18:45 Metsäveroilmoituksen teko Metsäverkossa 19:30 Edustajistovaalit 2019 20:00 Iltapala ja keskustelua illan aiheista Metsäliitto Osuuskunnan jäsenenä sinun ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon tilaisuuksiin.