Metsälehti 1/2022 - Lehtiluukku.fi

TORSTAINA 7. LOKAKUUTA 2021 ? NRO 18 Ladyforest-ryhmä tasapainottaa julkisuuden luomaa kuvaa metsänomistajuudesta. Sivut 20–21 METSÄSTÄ SOMESSA PERJANTAINA 21. TAMMIKUUTA 2022 ? NRO 1 ? PERUSTETTU VUONNA 1933 9042_.indd 1 15.1.2022 11.31
AJANKOHTAINEN / UUTISET 21.1.2022 2 Metsälehti.fi UUTISET Metsä Group ostaa lisää hankintapuuta ›› 6–7 EU aktivoitui metsäasioissa ›› 8–10 METSÄSTÄ Lähi-Tapiolalla kovat tavoitteet ›› 22 Tyvitukki kertoo kasvatustavan ›› 23 Avahakkuun välttäminen ei kannattanut ›› 24 PILKKEITÄ Tuulihaukka ei hävinnytkään ›› 28 Siperian puu kestää kylmää ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA TORSTAINA 7. LOKAKUUTA 2021 ? NRO 18 Ladyforest-ryhmä tasapainottaa julkisuuden luomaa kuvaa metsänomistajuudesta. Sivut 20–21 METSÄSTÄ SOMESSA PERJANTAINA 21. TAMMIKUUTA 2022 ? NRO 1 ? PERUSTETTU VUONNA 1933 Päivi Korhonen (vas.) vieraili Heli Välimäen talvisella raivuusavotalla Lammilla. Kuva: Sami Karppinen. SAMI KARPPINEN, TEKSTI ESKO KESKI-VÄHÄLÄ, KUVA SUUREN voimalaitoksen polttoainepäällikön työssä on riittänyt alkutalvesta haasteita. Erityisen leutojen talvien jälkeen on nähty yllättäen lähes ”vanhanajan” syystalvi, kun pakkaset alkoivat jo lokakuulla. ”Olemme ajaneet voimalaitosta koko syksyn neljänneksen kovempaa kuin vuosi sitten, jolloin syksy oli todella leuto. Oma lukunsa kokonaisuudessa on ollut nopeasti noussut sähkön hinta”, kertoo Kokkolan Energia Oy:n polttoainepäällikkö Petri Ahokangas. Samaan aikaan polttoaineiden suhteessa on tapahtunut nopea täyskäännös. ”Syksyn aikana poltimme 70 prosenttia puuta ja 30 prosenttia turvetta, kun käyttökeskiarvo on ollut aiemmin päinvastainen”, Ahokangas kertoo. Viime vuonna laitos poltti metsähakkeesta ja teollisuuden sivuvirroista koostuvaa puuraaka-ainetta kaikkiaan reilut 220 000 kiintokuutiometriä turpeen lisäksi. Taipuuko puu turpeen rooliin? Tilanne laittaa metsäenergian toimitusketjujen joustavuuden täysin uudenlaiselle koetukselle. Puulogistiikan pitäisi toimia vähintään yhtä jouhevasti kuin turvetoimitusten. Puuta ei voi voimalaitoksen kentälle varastoida rajattomasti. ”Tila ei yksinkertaisesti riitä. Ja jos tuleekin leuto talvi, hakkeet pahimmassa tapauksessa palavat varastokasaan. Raaka-aineen toimittajien olisikin pystyttävä lisäämään tai supistamaan toimituksia tarvittaessa nopeasti ja joustavasti. Nyt nähdään, miten puu tähän taipuu”, kuvailee Ahokangas. Suurimmat haasteet ovat metsäenergian toimittajien resurssit ja kotimaisen metsäenergian riittävyys. Vaikeuskerrointa lisää, että polttoainetarpeen ennakointi on vaikeaa. Vuosi sitten ENERGIAPUUSTA UHKAA TULLA PULA Kylmä alkutalvi ja polttoturpeen alasajo laittavat metsäenergian toimitusketjut koetukselle. Metsälehti 90. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 31 764 (LT/20) Lukijoita 166 000 (KMT/21) Painopaikka Punamusta, Joensuu 9043_.indd 2 15.1.2022 13.57
UUTISET 21.1.2022 Metsälehti.fi 3 hakkurit olivat vuodenvaihteessa puomi suorana, nyt on paahdettu täysillä jo pitkään. ”Työtä on paljon ja olemme lisänneet resursseja tälle talvelle. Aikataulutukset ja varakapasiteetin järjestäminen esimerkiksi huoltojen ajaksi tuovat haasteita työhön”, kuvailee haketuspalveluita Keski-Suomessa tarjoavan Konnekuljetuksen toimitusjohtaja Mika Liimatainen. Asiakaskohtaisia eroja tilanteeseen varautumisessa esimerkiksi terminaalien osalta on paljon. ”Mutta kuivaa metsäenergiaa ei varmaan yleisesti ottaen ole liikoja kellään varastossa”, Liimatainen sanoo. Kuivaa puuta tarvitaan paukkupakkasilla Petri Ahokankaan mukaan alkutalvi kasvavan puunkäytön tahdissa on sujunut toistaiseksi hyvin. ”Tosin kädestä suuhun mennään. Nyt tilasin kentälle hätäavuksi kunnon rankaa, jota haketetaan pihassa parhaillaan”, kertoo Ahokangas vuodenvaihteen välipäivinä. ”Kunnon rangalla” Ahokangas tarkoittaa kuitupuuta. Hän arvioi, että mikäli talvi jatkuu kylmänä, hyvälaatuisesta kuivasta metsäenergiasta tulee tänä talvena laajalti pulaa. ENERGIAPUUSTA UHKAA TULLA PULA ”Pienpuulla tai varsinkaan hakkuutähteillä ei voida täysin korvata turvetta kuin juhlapuheissa.” Petri Ahokangas tarkastelee energiapuukasaa, jossa on tuhat kiintokuutiota energiarankaa. Sen verran palaa metsäenergiaa hänen laitoksessaan vuorokaudessa. Lisäksi kuluu kuorta, purua, turvetta sekä teollisuuden hukkalämpöä. SAMI KARPPINEN LUONNONVARAKESKUS arvioi viime keväänä maaja metsätalousministeriön tilaamassa raportissa, että vähintään puolet vuonna 2019 käytetyn turpeen määrästä voitaisiin korvata jatkossa kotimaisella metsähakkeella. Jos turve korvattaisiin metsähakkeella sataprosenttisesti, tarkoittaisi tämä nykyisen metsähakemäärän tuplaamista 7,6 miljoonan kuutiometrin tasosta lähelle 16 miljoonaa kuutiometriä. ”Se edellyttäisi nykyistä suurempaa aktiivisuutta hakkuissa”, arvioi erikoistutkija Perttu Anttila Luonnonvarakeskuksesta. Hakkuiden lisääntyessä energiapuuta kertyisi Anttilan mukaan nykyistä enemmän sekä harvennuksilta että hakkuutähteistä eli latvusmassasta. ”Kuitupuuta pienemmän energiarangan potentiaali turpeen korvaajana on melko vähäinen.” Alueellisesti epätasapaino metsähakkeen hankintapotentiaalissa on kuitenkin suuri. Kysyntä on jo nyt paikoin kotimaista tarjontaa suurempaa Pohjanmaan rannikolla ja Etelä-Suomessa. ”Metsähakkeen kysyntä lisääntyy eniten siellä, missä turvetta käytetään nyt paljon”, Anttila kiteyttää. Paine energiapuun tuontiin ja kuitupuun ohjaamiselle polttoon on monella alueella merkittävä. RANNIKOLLA NIUKKUUTTA METSÄHAKKEESTA ”Talvihan on vasta alussa. Helmikuun paukkupakkasilla kosteat sahojen sivutuotteet eivät riitä tuottamaan tarpeeksi tehoja, vaan sekaan tarvitaan kuivaa tavaraa.” Kuuma kysymys tuleekin olemaan, millaista puuta voimalaitoksissa tulevaisuudessa poltetaan, ja mistä se löytyy. ”Jalostuskelpoisen puun polttamisen kieltämistä on esitetty eri keskusteluissa. Ainakaan täällä Keski-Pohjanmaalla pienpuulla tai varsinkaan hakkuutähteillä ei voida korvata turvetta täysin muuta kuin juhlapuheissa.” Turve tasapainottaa toistaiseksi Jyväskylässä ja Viitasaarella lämpöä ja sähköä tuottavan Alva-yhtiön kehitysjohtaja Tiina Mikkola on arvioissaan varovaisempi. ”Puun tarve on ollut perussuunnitelmaa korkeampi, mutta olemme varautuneet tilanteeseen toimittajien sopimustoleranssein sekä yksittäisillä lisähankinnoilla. Toki jos kylmä talvi jatkuu maaliskuulle, metsäenergian laadusta joudutaan mahdollisesti tinkimään.” Turve on veron ja päästöoikeuden hinnan noustessa muuttunut voimalaitoksille nopeasti puuta huonommin kannattavaksi polttoaineeksi. ”Puun osuus on meillä noin 70 prosenttia polttoaineesta. Jos puun laadussa tai määrässä on talvella ongelmia, turpeella on mahdollisuus säätää tuotantoa”, Mikkola kuvailee. Noin 1,7 terawattituntia energiaa tuottavan Alvan tavoitteena on irtautua turpeesta lopullisesti viimeistään vuonna 2030. Kasvu tasaantunut Metsähakkeen käyttö puupolttoaineena 2000-luvulla, miljoonaa kuutiota Lä hd e: Lu on no nv ar ak es ku s 2 4 6 8 10 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 9043_.indd 3 15.1.2022 13.57
AJASSA 21.1.2022 4 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ RUOTSIN arvostetuimpiin metsänhoidon asiantuntijoihin lukeutuvan professori Göran Örlanderin selvityksen mukaan kirjanpainajatuhojen riski kasvaa, kun puiden ikä ylittää 60 vuotta ja rinnankorkeusläpimitta ylittää 20–25 senttiä. ”Esimerkiksi Etelä-Ruotsissa 37 prosenttia kuusikoista on tällaisia”, Örlander täsmentää. Ruotsin maatalouskorkeakoulun metsänhoidon professorina toiminut Örlander suosittaa kuusikoiden kiertoaikojen lyhentämistä riskialueilla. ”Nykyisin Etelä-Ruotsin kuusikot päätehakataan keskimäärin 85-vuotiaina ja Saksassa yli satavuotiaina. Tällä hetkellä kuusikoiden paras uudistamisikä olisi 60 vuotta. Jos riski ilmastonmuutoksen vuoksi pahenee, kiertoaika tulisi lyhentää reiluun 50 vuoteen.” Örlanderilla on toinenkin neuvo kirjanpainajien kurissa pitämiseen. ”Yli 20-metrisiä, kuusivaltaisia metsiä ei pitäisi harventaa olIkä altistaa kuusikot kirjanpainajalle Ruotsalaisprofessori tehostaisi tuulenkaatojen korjuuta osana taistelua kirjanpainajaa vastaan. TI IA PU UK IL A LYHYET JUSSI COLLIN SUOMEN metsäkeskus maksoi viime vuonna kemeratukia yhteensä runsaat 42 miljoonaa euroa. Se on noin kahdeksan miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Näin suurta pudotusta ei viimeisen kymmenen vuoden aikana ole nähty. Viime vuoden kemerabudjetista käyttämättä jäi 16,5 miljoonaa euroa eli runsas neljännes koko potista. Eniten tukea meni nuoren metsän hoitotöihin, liki 34 miljoonaa euroa, mikä on noin 6 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Nuorten metsien hoitoala jäi 129 000 hehtaariin, mikä on noin 27 000 hehtaaria vähemmän kuin edellisvuonna. Metsäteiden tekemiseen meni viime vuonna vajaat viisi miljoonaa euroa, suometsien hoitoon runsaat kaksi miljoonaa euroa ja terveyslannoitukseen liki 1,5 miljoonaa euroa. Lisäksi luonnonhoitotukea maksettiin lähes 10 miljoonaa euroa. Siinä kasvua edellisvuoteen tuli runsas miljoona euroa. Hoitoala nousi 4 400 hehtaariin. Hirvikorvauksia maksettiin 1,3 miljoonaa euroa, mikä on hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Uutena korvauksena viime vuonna tuli joutoalueiden metsitystuki, jota maksettiin 174 000 euroa. Sillä metsitettiin 121 hehtaaria. Kemerasta runsas neljännes jäi käyttämättä viime vuonna Tukien käyttö väheni edellisvuodesta selvästi. lenkaan”, hän sanoo. Harvennus paljastaa kuusten runkoja, mikä lisää kirjanpainajien kiinnostusta. Lisäksi tuulenkaatojen riski kasvaa, ja myös juurikääpäsieni leviää varttuneita kuusikoita harvennettaessa. Molemmat lisäävät kirjanpainajatuhojen vaaraa. Tuulenkaatojen korjuuta Örlander tehostaisi. ”Kirjanpainajan tuhojen kurissa pitämiseksi 95 prosenttia kaatuneista puista pitäisi kyetä korjaamaan viipymättä.” Koivusekoituksen vaikutus epäselvä Örlanderin mukaan on epäselvää, suojaavatko koivusekapuut kuusikkoa kirjanpainajatuhoilta. ”Erään väitöskirjatutkimuksen mukaan enintään 25 prosentin koivusekoitus jopa lisäsi kirjanpainajatuhoja. Toisaalta meillä on tutkimuksia, joiden mukaan hieman suurempi koivun osuus olisi vähentänyt riskiä”, Örlander sanoo. Luonnonvarakeskuksessa kirjanpainajia tutkivan Tiina Yliojan mukaan yllättävä ruotsalaishavainto johtuu siitä, että kirjanpainajien erittämän houkutusferomonin teho kasvaa, kun isäntäpuuksi kelpaamattoman koivun tuoksu ohjaa tuholaiset kohti kuusia. ”Kyse on vain yhdestä tutkimuksesta, jossa tämä on havaittu, joten vielä ei ehkä kannata tehdä johtopäätöksiä.” Ruotsalaisprofessori Göran Örlander ei harventaisi yli 20-metrisiä, kuusivaltaisia metsiä lainkaan. Tuulenkaatojen korjuuta hän painottaa. METSÄKIINTEISTÖJEN HINNOISSA KYMMENEN PROSENTIN NOUSU Viime vuonna Suomessa tehtiin kaupat yhteensä 1 953 julkisessa myynnissä olleesta yli 10 hehtaarin metsäkiinteistöstä, Suomen Sijoitusmetsät Oy kertoo. Tilakauppojen markkina-arvo oli 235 miljoonaa euroa. Myytyjen tilojen määrä nousi edellisvuodesta vain prosentin. Koko maan osalta metsätilojen markkinahintaindeksi nousi 10,8 prosenttia. METSÄKESKUS UUDISTUU JA PESTAA UUSIA JOHTAJIA Suomen metsäkeskuksessa on käynnissä organisaatiouudistus. Sen seurauksena nykyinen aluejako muuttuu: nykyisestä viidestä palvelualueesta muodostetaan neljä. Asiakkaiden palvelun parantamiseksi perustetaan uusi viestintään ja asiakkuuksiin keskittyvä palvelu. Uudistuksen seurauksena Metsäkeskuksessa on auki useita paikkoja. Haussa on muun muassa yhteysjohtaja sekä viestintäja asiakkuusjohtaja. METSÄHAKE KORVAA TURPEEN TAMPEREELLA Tampereella luovutaan turpeen käytöstä ennakoitua aiemmin. Alun perin tarkoitus oli lopettaa turpeen käyttö lämmöntuotannossa vuoteen 2030 mennessä, mutta käyttö loppuukin jo ensi vuoden aikana, Tampereen Sähkölaitokselta kerrotaan. Käyttö voidaan lopettaa, kun uusi haketta ja teollisuuden sivutuotteita käyttävä Naistenlahti 3 -voimalaitos otetaan ensi vuonna käyttöön. JORDAN EHDOLLA STORA ENSON HALLITUKSEEN Stora Enson hallitukseen on ehdolla Metsä Groupin pääjohtajana pitkään toiminut vuorineuvos Kari Jordan. Muutoin yhtiön hallitus säilyisi nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaan pääosin ennallaan. Hallituksen nimityksestä päättää maaliskuussa kokoontuva Stora Enson yhtiökokous. Jordan toimi Metsä Groupin pääjohtajana vuosina 2006?2018 ja Metsäliitto Osuuskunnan toimitusjohtajana vuosina 2004?2017. 9044_.indd 4 15.1.2022 11.44
AJASSA 21.1.2022 Metsälehti.fi 5 HELSINGIN SANOMIEN faktantarkistajat iskivät viipymättä, kun maaja metsätalousministeri Jari Leppä rinnasti avohakkuiden ja metsäpalojen ekologiset vaikutukset (18.12.2021). Alun perin Lepän lausunto julkaistiin Ylessä. Viime vuoden lopulla olisi tarjolla ollut muitakin metsäuutisia faktojen tarkistajille. Luonnonvarakeskuksen (Luke) professori Raisa Mäkipää twiittasi löytäneensä valtakunnan metsien inventoinnin aineistoista todisteet neitseellisten soiden ojitusten jatkumisesta. Asia uutisoitiin isosti. (Eikö tämä lopu ikinä? HS 17.12) Samana päivänä valmistuivat VMI-ryhmän tarkistuslaskelmat. Ne osoittivat uudisojitusten todellisuudessa jäävän murto-osaan Mäkipään twiittaamasta. Esimerkiksi Metsälehdellä oli tieto tarkistuslaskelmien aloittamisesta jo edellisellä viikolla. Luulisi, että VMI-tutkija Kari Korhosta haastatellut HS:n toimittajakin olisi ollut tästä tietoinen. SAMALLA VIIKOLLA YLE julkisti ison jutun ”Luontokato metsissämme” (15.12). Siinä ”osoitettiin”, että iso osa avohakkuista kohdistuu luonnontilaisiin tai sen kaltaisiin metsiin. Havainto perustui kartta-analyysiin, jossa päätehakkuita koskevia metsänkäyttöilmoituksia verrattiin Suomen ympäristökeskuksen metsävaratiedoista koostaman Zonation-analyysin löydöksiin. Zonation-analyysissa korostetaan erityisesti lahopuun oletettua määrää. Luonnonvarakeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston professorit Annika Kangas ja Lauri Mehtätalo, kummatkin metsävarojen kaukokartoituksen huippuosaajia, ovat tyrmänneet Zonation-analyysin toimivuuden lahopuuston määrän ennustamisessa. Heidän mukaansa analyysi perustuu ensisijaisesti puuston keskiläpimittaan, eli punaista räpsähtää kartalle, kun puusto on riittävän järeää. Olisi siis EDISTYKSELLISIÄ VALEUUTISIA Totuus on tunnetusti sodan ensimmäinen uhri. Näin näyttää olevan myös metsäsodassa. UUTISANALYYSI tinen julkaistiin ensi kertaa lokakuussa. Yle otsikoi verkkouutisensa (16.12.) dramaattisesti: ”Metsien kasvu kääntyy laskuun, eikä kukaan tunnu tietävän miksi” . Uutista analysoimaan kutsuttiin Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio. Hän luonnehti tietoa ”yllättäväksi.” Metsälehden lokakuisessa uutisessa Luken asiantuntijat totesivat kasvun aleneman johtuvan muun muassa siitä, että Pohjois-Suomen suuret männikköikäluokat ovat varttumassa ohi nopeimman kasvuvaiheensa. Metsien vanhenemista aiheutuva kasvun taantuma kyllä korjautuu nopeasti, jos valtamedia jatkaa rummustaan. Tällä menolla entistä useampi metsänomistaja pistää säästömetsänsä lappeelleen vanhimmasta päästä alkaen. MIKKO RIIKILÄ miltei sensaatiomaista, jos kartoille sattuneita metsiä ei hakattaisi. Kankaan ja Mehtätalon artikkeli Zonation-kartoituksen rajoitteista julkaistiin syyskuussa Metsätieteen aikauskirjassa. JOULUKUUN UUTISTARJONTAANSA Yle mahdutti vielä uudelleen lämmitetyn jutun valtakunnan metsien inventoinnin toteamasta metsien kasvun alentumisesta 2010-luvulla. Sama VMI-uuJUSSI COLLIN SYYTTÄJÄ on nostanut syytteen Kalajoen metsäpalosta yhtä Mutkalammin tuulipuiston työmaalla työskennellyttä henkilöä vastaan. Syyte on nostettu yleisvaaran tuottamisesta. Haastehakemus on toimitettu Oulun käräjäoikeudelle. Asian pääkäsittely järjestetään myöhemmin tarkentuvana ajankohtana Oulun käräjäoikeuden Ylivieskan istuntopaikassa. Esitutkinnassa epäilty on kiistänyt syyllistyneensä asiassa rikokseen. Palo lähti liikkeelle viime heinäkuun lopulla Kalajoen Rautiossa sijaitsevalta työmaalta. Metsäpalossa tuhoutui noin 227 hehtaaria metsää. Taloudellisia vahinkoja aiheutui lukuisille asianomistajille, Kalajoen metsäpalo käräjäoikeuteen UUSI KESLA 326T-KUORMAIN Vahva ja ulottuva www.kesla.com MYYNTI, HUOLTO, VARAOSAT: www.agcosuomi.fi Keslalla yrittäjä on kuningas. Siksi olemmekin panostaneet kuormaintemme voimakkuuteen, kestävyyteen ja huollettavuuteen. Tutustu nyt uuteen KESLA 326T -kuormaimeen ja vaikutu! 9044_.indd 5 15.1.2022 11.44
AJASSA / HAASTATTELU 21.1.2022 6 Metsälehti.fi LIINA KJELLBERG, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT ”TÄMÄ ON vähän kuin paluu juurille.” Näin kuvailee urakehitystään Jani Riissanen, joka aloitti Metsä Groupin puukaupasta ja metsäpalveluista vastaavana johtajana joulukuun alussa. Riissasella on takanaan parikymmentä vuotta Metsä Groupissa. Hän aloitti uransa puun kuljetukseen ja korjuuseen liittyvissä tehtävissä ja on viimeiset 15 vuotta työskennellyt mekaanisen metsäteollisuuden parissa – niistä viimeiset viisi vuotta Metsä Fibren sahaliiketoiminnan johtajana. ”Toisaalta oli hieman haikea jättää sahat, kun Rauman sahakin on melkein lähtenyt liikkeelle, mutta toisaalta on mukava tulla ikään kuin takaisin kotiin Metsä Forestin puolelle. Täällä ollaan ihan suomalaisen metsätalouden ytimessä”, Riissanen sanoo. Alkaneesta puukauppavuodesta hän ennakoi hyvää. ”Korona aiheuttaa epävarmuutta, mutta näkymät ovat siitä huolimatta varsin hyvät. Sellaista buumia, joka sahapuolella nähtiin viime vuonna, ei tällä hetkellä ole. Peruskysyntää kuitenkin on, ja puulle on tarvetta jo ilmastonäkökulmastakin.” Puuntarve kasvussa Metsä Groupin puuntarve kasvaa lähiaikoina, kun Rauman saha ja Kemin biotuotetehdas käynnistyMETSÄTALOUDEN YTIMESSÄ Metsä Group kasvattaa hankintapuun ostojaan, kertoo yhtiön tuore puukaupasta ja metsäpalveluista vastaava johtaja Jani Riissanen. Metsä Groupin puukaupasta ja metsäpalveluista vastaava johtaja Jani Riissanen ennakoi puukauppavuodesta hyvää. Yhtiön puuntarve kasvaa lähivuosina, kun Rauman saha ja Kemin biotuotetehdas käynnistyvät. vät. Rauman saha, jonka on tarkoitus käynnistyä vuoden loppupuolella, käyttää vuodessa noin 1,5 miljoonaa kuutiota mäntytukkia. Kemin biotuotetehdas, joka käynnistyy näillä näkymin ensi vuonna, kasvattaa Metsä Groupin vuotuista puuntarvetta 4,5 miljoonaa kuutiota. Riissasen mukaan Rauman sahan ja Kemin biotuotetehtaan puuntarve on tarkoitus kattaa pääosin kotimaisella puulla. ”Suurin osa Kemin biotuotetehtaan käyttämästä puusta hankitaan Lapista, Kainuusta ja Pohjois-Pohjanmaalta. Ruotsista on tarkoitus hankkia vuosittain noin miljoona kuutiometriä.” Kemin biotuotetehtaan hankinta-alueelta korjattavat tukkipuut myydään lähtökohtaisesti paikallisille sahoille. Hankintapuu kiinnostaa Rauman saha näkyy Riissasen mukaan jo puukauppamäärissä, Kemin biotuotetehdas ei juurikaan. Varsinkin Kemissä Metsä Group toivoo kattavansa osan tehtaan puuntarpeesta hankintahakkaajien avulla. ”Hankintapuu on meillä ihan merkittävässä roolissa. Jatkossa sen ostomäärät kasvavat”, Riissanen ennakoi. Tällä hetkellä Metsä Group ostaa vuosittain joitain miljoonia kuutioita hankintapuuta. Tarpeen ennakoidaan kasvavan ensi vuodesta lähtien. ”Etsimme nyt sopivia hankin”Buumia, joka nähtiin sahoilla viime vuonna, ei nyt ole.” 9045_.indd 6 15.1.2022 12.06
AJASSA Lauri Saaristo KIRJOITTAJA TYÖSKENTELEE JOHTAVANA ASIANTUNTIJANA TAPIO OY:SSÄ. 21.1.2022 Metsälehti.fi 7 JANI RIISSANEN ? Metsä Groupin puukaupasta ja metsäpalveluista vastaava johtaja ? 48-vuotias ? asuu Espoossa, kotoisin Joensuusta ? työskennellyt Metsä Groupissa erilaisissa tehtävissä vuodesta 1998 ? metsänhoitaja ? vaimo ja kolme lasta ? harrastaa hiihtoa, suunnistusta, hiihtosuunnistusta ja metsästystä ? omistaa sen verran metsää, että pääsee metsätöihin ja metsälle sekä pysyy kiinni metsänomistajan arjessa tahakkaajia ja lähdemme sitten tekemään sopimuksia heidän kanssaan.” Pystykaupassa Metsä Group lanseeraa harvennusmetsiin järeysrunkohintaa. Siinä harvennettavat puut myydään kokonaisina runkoina ja puista maksettava kuutiohinta määräytyy puuston keskijäreyden mukaan. Puunostajan ja -jalostajan kannalta tämä on usein perinteistä tavaralajimenetelmää parempi vaihtoehto, sillä puiden katkontaa ei tarvitse lyödä lukkoon puukauppavaiheessa. Riissasen mukaan myös metsänomistajat ovat olleet tyytyväisiä. ”Näkisin, että järeysrunkohinnalla on edellytykset tulla merkittäväksi vaihtoehtoiseksi hinnoittelumenetelmäksi.” Palvelutarpeet muuttuvat Metsäpalveluissa painopiste on Riissasen mukaan digitaalisissa palveluissa. Ne kytkeytyvät kuitenkin yhä tiiviisti perinteisiin palveluihin. ”Esimerkiksi avaimet käteen -palvelua on tarjottu metsänomistajille pitkään. Kun siihen yhdistetään digitaaliset palvelut, pystyy metsänomistaja seuraamaan prosessin kulkua tarkasti, vaikkei metsässä kävisikään.” Siihen Riissanen ei usko, että digitaaliset palvelut korvaisivat esimerkiksi metsänomistajien ja puunostajien tapaamiset kokonaan. ”Kyllä metsässäkin varmasti tavataan, mutta jos digitaalisten palveluiden avulla saadaan esimerkiksi tarkempia puustotietoja jo lähtökeskusteluun, voidaan metsässä keskittyä metsänomistajan tahtotilan hahmottamiseen.” Riissanen arvioi, että jatkossa palvelutarpeet painottuvat yhä enemmän myös luonnonhoitoon, tulevaisuudessa ehkä myös EU:n tavoitteiden täyttämiseen. ”EU:n osalta ilmassa on paljon kysymysmerkkejä. Tässä vaiheessa on vaikea ottaa kantaa vaikutuksiin, joita puukaupalle tai metsäpalveluille mahdollisesti aiheutuu.” KUKA? FOSSIILISTEN HIILIPÄÄSTÖJEN MINIMOIMISEN rinnalla länsimaisten ihmisten tulisi suhtautua kriittisesti kuluttamiseen. Esimerkiksi vaatteita olisi hyvä ostaa harvakseltaan ja pyrkiä pitämään kerran hankittuja mahdollisimman pitkään. Rohkenen kokemuksesta yleistää, että suuri osa suomalaisista varttuneista miehistä toimii tässä asiassa suunnannäyttäjinä. Uutta pitää kuitenkin aika-ajoin hankkia, ja silloin on tärkeä katsoa kuitujen alkuperää. Puuvillan tuotannon ekologisista ja sosiaalisista vaikutuksista kertovat tekstit ovat karmaisevaa luettavaa. Havupuupohjaiset kuidut ovat huomattavasti houkuttelevampia, mutta jalanjälkensä on niilläkin. OLEN MIETTINYT KESTÄVYYSKRITEEREITÄ tuleville puuvaatteilleni. Minulle on tärkeää, että niiden raaka-aineeksi hankittavaa puuta korjataan muuttuneissa – ei luonnontilaisissa – ekosysteemeissä kasvavista metsistä. Metsätalouden tulisi kuitenkin perustua alueen luonnonvaraisiin puulajeihin, jolloin luonnon monimuotoisuus on puuntuotannon metsissä mahdollisimman laajaa. Lajistosta ja luontotyypeistä saisi olla pitkältä ajalta tutkittua tietoa, mielellään useampi uhanalaisuuden arviointi toistettuna. Metsävaroista ja merkittävistä luontoarvoista tulisi olla tarkka, ajantasainen ja kattava paikkatieto julkisesti saatavilla. Alueen metsien käyttöön ja monimuotoisuuteen liittyvän tutkimusja kehitystoiminnan haluaisin olevan aktiivista. Käytössä pitäisi olla järjestelmiä, joilla tutkimustieto välittyy käytäntöön suosituksiksi ja toimintaohjeiksi. Hakkuiden haluaisin pääosin olevan koulutettujen ammattilaisten työtä. METSIEN KÄYTTÖÖN JA LUONNONSUOJELUUN liittyvä lainsäädäntö sekä valvonta ovat tärkeitä. Suojelualueverkoston kehittämiselle ja elinympäristöjen ennallistamiselle on oltava suunnitelma ja resurssit järjestettyinä. Metsätalouden käytössä oleville alueille tulee olla määriteltyinä mittarit sekä tavoitteet taantuneen eliöstön elinympäristöjen tilan parantamiseksi. Hiilensidonnan ja varastoinnin osalta haluan, että alueen metsien tilanne on pitkällä aikavälillä ylläpidettävissä ja ennustettavissa. Vesistöjen tilan tulee parantua. Alueen kansalaisilla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa metsien käytön sääntelyyn demokratian keinoilla. Vapaa media tarvitaan ruokkimaan metsien käyttöä koskevaa kansalaiskeskustelua. Metsien olisi syytä olla osaksi paikallisten ihmisten omistuksessa, jotta tuottoja jää sinne, missä hakkuut vaikuttavat ihmisten arkeen. Ihmisillä tulee olla vapaa oikeus liikkua metsissä, jolloin metsätalouden toiminta on läpinäkyvää. Metsissä liikkumista ruokkii niiden monikäyttöisyys. KRITEERINI EIVÄT AUTOMAATTISESTI tarkoita, että niiden toteutuessa alueen metsien käyttö voitaisiin julistaa kestäväksi. Kestävyyden tavoittelu on jatkuvaa kehittymistä. Siihen tarvitaan tiettyjä rakenteita ja sellaisten osalta Suomessa ollaan todella edistyksellisiä. Uskallan arvata ja myös toivoa, että ensimmäisten kaupasta ostamieni puuvaatteiden raaka-aine on peräisin tästä läheltä, kotimaisista metsistä. Uusi kolumnisti esitellään sivulla 34. KESTÄVYYDEN KRITEERIT KOLUMNI 9045_.indd 7 15.1.2022 12.07
21.1.2022 8 Metsälehti.fi AJASSA BRYSSELISTÄ TUULEE JA MUTKIKKAAKSI MENEE 9046_.indd 8 15.1.2022 12.09
21.1.2022 Metsälehti.fi 9 AJASSA MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI TIMO TOIVANEN, PIIRROS B rysselistä tulvii direktiiviä, asetusta ja strategiaa: taksonomia osat 1 ja 2, biodiversiteettistrategia, metsästrategia, hiilenkiertostrategia, uusiutuvan energian direktiivin uudistus, metsäkatoasetus… Veikko Lavin Tukilisäjenkan sanoilla: ”Kuka hitto niistä oikein selvän saa.” Ei saakaan. Neuvotteleva virkamies Elina Warsta maaja metsätalousministeriöstä on EU:n metsäasioiden ykkösasiantuntija, mutta hänkin on pöllämystynyt siitä, kuinka paljon ja nopeasti Brysselistä tulee metsien käyttöön vaikuttavia säädöksiä. ”Brysselissä on nyt sellaiset komissaarit, että tahtotila on otollinen ja vuosien aikana valmistellut aloitteet on kaivettu pöytälaatikoista.” Uutta säätelyä on tulossa niin paljon, ettei kukaan hahmota vaikutusten kokonaiskuvaa. Joka tapauksessa metsänomistajan toimintaympäristö monimutkaistuu. ”Uusista aloitteista kestävän rahoituksen taksonomia tuli voimaan vuodenvaihteessa ilmastokriteerien osalta. Kaikki muut vaikuttavat sitten joskus.” Sekava taksonomia Taksonomia on lievästi sanoen sekava ja sen soveltaminen täysin auki. Metsänomistajan kannalta taksonomian välilliset vaikutukset ovat suoria vaikutuksia suurempia. Kun puuta käyttävä yritys tarvitsee investointeihinsa lainarahaa, niin yrityksen pitää pystyä todentamaan, että puuraaka-aineen käyttö edistää merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää eikä aiheuta kielteisiä ympäristövaikutuksia. Jos vaatimukset eivät täyty, niin rahoitus on kalliimpaa. Tämä vuosi on soveltamisen opettelua. Yli 13 hehtaarin tiloilta tullaan edellyttämään 30 vuoden päähän ulottuvaa ilmastohyötyanalyysia. ”Nyt ollaan välivaiheessa, vielä ei ole keinoja miten jonkun tilan hiilensidontaa mitataan. Parhaillaan selvitellään kuumeisesti, saako sellaista dataa irti olemassaolevista metsävaratiedoista.” Sinänsä kestäväksi toimijaksi profiloitumisessa ei ole metsäyhtiöille mitään uutta. Metsänomistajiin kohdistuvat suorat vaikutukset jäänevät vähäisiksi, Warsta uskoo. Julkiseen rahoitukseen, toisin sanoen kemeraan taksonomia ei ainakaan toistaiseksi vaikuta. Metsätilojen ostamiseen taksonomia saattaa osua. Nykyisinkään kaikki pankkikonttorit eivät mielellään ota metsäomaisuutta vakuudeksi, koska konttoreissa ei ole metsän vakuusarvon määrittämisen osaamista. Kun rahoituslaitoksille tulee lisävelvoitteita, niin luototukseen pystyvien pankkikonttoreiden määrä vähenee entisestään. Voimaantulleen ilmastotaksonomian jälkeen vuorossa on luontoarvoja koskeva taksonomia, jota valmistellaan tänä vuonna. Biodiversiteettistrategialla isot tavoitteet Keväällä 2020 julkaistu EU:n biodiversiteettistrategia tavoittelee merkittävää suojelualueiden lisäämistä. EU:n laajuinen tavoite on 30 prosenttia maa-alasta, josta 10 prosenttia tiukkaa suojelua. ”Voi olla, että EU:n kautta Suomelle tulee merkittävä paine suojella lisää metsiä.” Suojelun lisäksi biodiversiteettistrategia sisältää tavoitteita ennallistamiselle. Ennallistamisesta on tulossa EU:n oma lainsäädäntöaloite vielä tämän vuoden alkupuolella ja se koskee etenkin runsashiilisiä turvemaita. ”Jos sitovia tavoitteita tulee, niin ne voivat merkittävästi vaikuttaa metsätalouskäytössä oleviin turvemaihin, joita ohjattaisiin ennallistamiseen ja suojeluun.” Viime kesänä julkaistu EU:n metsästrategia alkaa vaikuttaa ylätason linjauksena ja esimerkiksi metsien seurantaan liittyvä lainsäädäntöaloite on odotettavissa vuonna 2023. Metsäkatoasetus tarttuu avohakkuisiin Myös Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi on saanut tuntea, että nyt Brysselistä tuulee. EU:ssa tehtaillaan metsiin vaikuttavia säädöksiä. Kyse on vielä enimmäkseen valmistelusta, eikä käytäntöönvienti ehdi tälle vuodelle. ”Vuosien aikana valmistellut aloitteet on kaivettu pöytälaatikoista.” ›› Elina Warsta 9046_.indd 9 15.1.2022 12.10
21.1.2022 10 Metsälehti.fi AJASSA NYKYTILA AIKATAULU MAHDOLLINEN VAIKUTUS Ilmastotaksonomia (kestävän rahoituksen ilmastokriteerit) Julkaistu ja hyväksytty 2021 EU:n asetus tuli voimaan vuoden vaihteessa Järjestelyyn mukaan haluaville metsänomistajille yksityiskohtaisia vaatimuksia; soveltaminen hakee muotoaan, kaikkia metsänomistajalle ulottuvia vaikutuksia ei tiedetä Luontotaksonomia (kestävän rahoituksen ympäristökriteerit) Komission valmistelussa Valmistuu 2022 aikana Tavoite luontokadon pysäyttäminen, soveltamisesta ei vielä tiedetä Biodiversiteettistrategia 2030 Komission tiedonanto 2020 Koskee vuosia 2021–2030, sisältää ennallistamislainsäädäntöehdotuksen Lisää painetta suojelupinta-alan kasvattamiseen, sitovia ennallistamistavoitteita tulossa Ennallistamislaki Komission valmistelussa Julkistetaan keväällä 2022 Edistää luonnoltaan taantuneiden alueiden palauttamista luonnontilaan, esimerkiksi ojitettujen soiden ennallistamista Metsäkatoasetus (metsäkatovapaat tuotantoketjut) Komission lainsäädäntöehdotus 2021 2022 valmistelua, mahdollinen voimaantulo aikaisintaan 2024 Tavoite ehkäistä metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä aiheuttavien tuotteiden pääsy EU:n markkinoille Metsästrategia 2030 Komission tiedonanto 2021 Lainsäädäntöaloite metsien seurannasta tulossa 2023 EU:n metsäasioiden ylätason linjaus, jonka vaikutukset epäsuoria Uusiutuvan energian direktiivin päivitys (RED III) Komission lainsäädäntöehdotus 2021 Valmistuu 2022 aikana ”metsäbiomassan kestävyyskriteereihin uusia lisävaatimuksia ja maakohtaiseen riskianalyysiin ehdotetaan tiukennuksia sekä kansallisia tukijärjestelmiä koskevia uusia rajauksia” Tiedonanto kestävistä hiilen kierroista Komission tiedonanto 2021 Lainsäädäntöaloite tulossa 2023 Lisää mahdollisuuksia hiilensidonnan kaupallistamiseen lulucf-asetuksen uudistus Komission lainsäädäntöehdotus 2021 Valmistuu 2022 aikana Voi vaikuttaa Suomen hiilinielutavoitteeseen EU-SÄÄDÖSHANKKEITA JA TIEDONANTOJA ”Kyllä komissio meillä papereita luetuttaa. Olen ollut EU-hommia tekemässä 15 vuotta, enkä muista näin voimakasta rykäisyä.” Taksonomia on sekava vyyhti. Se tiedetään, että vähintään 500 henkilön yrityksille tulee raportointivelvollisuus, mutta edelleen on osin epäselvää, mitä pitää raportoida ja miten taksonomia vaikuttaa puunhankintaan. Valmisteilla olevista EU-säädöksistä Niemi haluaa nostaa esille etenkin metsäkatoasetuksen. Komissio julkaisi marraskuussa ehdotuksen, joka seuraavaksi menee jäsenvaltioista koostuvan neuvoston ja europarlamentin käsittelyyn. Asetus koskee naudanlihan, kaakaon, kahvin, soijan ja palmuöljyn tuotantoon raivattavaa maata. Myös puu lasketaan mahdolliseksi metsäkadon aiheuttajaksi. Asetus koskee myös metsien tilan heikentymistä, ja sen estämiseksi komissio ehdottaa muun muassa, että avohakkuiden kokoa pienennetään, vältetään kantojen nostoa ja asetetaan vähimmäismäärät jäävälle lahopuulle. Sertifiointi ei riitä riskittömyyden osoittajaksi. Asetus koskisi nimetyillä tuotteilla käytävää kauppaa sekä EU:n sisällä että myös tuontia ja vientiä. Voimaantullessaan asetus on voimakkaampi kuin direktiivi, eikä jätä pelivaraa kansalliselle toimeenpanolle. ”Pellonraivaukselle voi Suomessa tulla stoppi, jos uudella pellolla viljellään rehua nautakarjalle.” Hölmöä byrokratiaa, uhkia ja myös toivoa MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola harmittelee ajattelutavan kääntymistä. ”Aiemmin metsäsektori nähtiin ilmasto-ongelmien ratkaisijana, nyt ongelmien aiheuttajana.” Hän antaa tunnustuksen, että taksonomialla on hyvä tavoite ohjata rahoitusta ilmastoa turvaaviin kohteisiin. ”Taksonomian ilmastokriteerit eivät vielä metsäsektoria kaada, mutta tuovat ” Aiemmin metsäsektori nähtiin ilmastoongelmien ratkaisijana, nyt niiden aiheuttajana.” hölmöä byrokratiaa.” Mäki-Hakola pitää selvänä, että taksonomian raportointivelvoite valuu metsänomistajille. ”Velvoitteet pystytään pitkälti hoitamaan jo olemassa olevilla sähköisillä metsäsuunnitelmilla, mutta ilmastohyötyanalyysi hakee vielä muotoaan. Tarkastelu pitää viedä yhtä pientä tilaa laajempaan kokonaisuuteen.” Valmisteilla olevaa luontoarvojen taksonomiaa Mäki-Hakola sen sijaan pitää todellisena uhkana. ”Sieltä on tulossa hurjia esityksiä, kuten että 20 prosenttia metsistä talouskäytön ulkopuolelle. Toteutuessa ehdotukset ovat mahdoton paikka.” Sen sijaan biodiversiteettistrategian kanssa pärjätään, hän uskoo. ”Suomi on jo suojellut kymmenen prosenttia maa-alastaan ja kaikkien talousmetsien käyttö on jollakin tavalla rajoitettua.” Vaikka metsänomistajilla on aihetta huoleen, että EU on tulossa voimalla rajoittamaan metsien käyttöä, niin Mäki-Hakola muistuttaa, että luvassa on muutakin kuin pelkkää kurjuutta. ”Hiilensidonnalle ja luontoarvoille on syntymässä markkinat. Tulevaisuudessa metsänomistaja voi pärjätä huomattavasti paremmin kuin nyt.” Karoliina Niemi Se pp o Sa m ul i Marko Mäki-Hakola M TK 9046_.indd 10 15.1.2022 12.10
21.1.2022 Metsälehti.fi 11 AJASSA Lisärahaa metsitykseen Joutoalueiden metsitykseen on tälle vuodelle myönnetty kuusi miljoonaa euroa valtion tukea. Myöntövaltuutta on 8,2 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että uusia metsitystukisopimuksia voidaan tänä vuonna tehdä 8,2 miljoonan euron edestä, mutta tukea voidaan maksaa kuusi miljoonaa euroa. Myöntövaltuutta on yleensä enemmän kuin käytettävissä olevaa rahaa, sillä kaikki hankkeet eivät toteudu. Viime vuonna metsitykseen oli käytettävissä noin 2,3 miljoonaa euroa. Metsätuholakiin muutoksia Syyskuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana hakattu kuorellinen kuusipuutavara pitää tästä vuodesta lähtien kuljettaa osassa keskistä Suomea pois metsästä aiempaa aikaisemmin, eli viimeistään 15. heinäkuuta. Taustalla on metsätuholain mukaiseen aluejakoon tehty muutos. Juurikääpää on tästä vuodesta lähtien torjuttava muidenkin hakkuiden kuin kasvatusja uudistushakkuiden yhteydessä. Metsänhoitoyhdistyksiä yhteen Metsänhoitoyhdistyksiä on tämän vuoden alusta 56 eli kolme vähemmän kuin ennen vuoden vaihdetta. Yhdistyksistä Kangasniemi-Pieksämäki liittyi vuoden alussa Etelä-Savoon, Ylä-Kainuu Kainuuseen ja Punkalaidun Loimijokeen. Metka valmisteilla Uuden metsätalouden kannustejärjestelmän eli metkan valmistelua jatketaan, kun EU:n uudet valtiontuen suuntaviivat ovat tiedossa. Metka korvaa nykyisen kemeratukijärjestelmän. Jos EU:n valtiontuen suuntaviivat julkaistaan alkuvuodesta, voi laki uudesta kannustejärjestelmästä edetä eduskunnan käsittelyyn syksyksi. Tarvittaessa nykyinen kemeralaki voi olla voimassa vuoden 2023 loppuun asti. Metsästrategia uudistuu Maaja metsätalousministeriössä laaditaan tänä vuonna uusi kansallinen metsäohjelma eli Kansallinen metsästrategia 2035. Uuden strategian tavoitteena on muun muassa huomioida entistä ajanmukaisemmin metsien merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Tarkoituksena on, että ministeriön asettama metsäneuvosto saa uuden strategian käsiteltäväkseen joulukuussa. Lisää kansallispuistoja Suomessa on tämän vuoden alusta 41 kansallispuistoa. Uusin kansallispuistoista on Itä-Lapissa sijaitseva Sallan kansallispuisto, joka perustettiin 1. tammikuuta. Kansallispuistoista 11 täyttää tänä vuonna pyöreitä, kaikki 40 vuotta. Nämä ovat Helvetinjärven, Hiidenportin, Isojärven, Itäisen Suomenlahden, Kauhanevan-Pohjankankaan, Lauhanvuoren, Patvinsuon, Riisitunturin, Salamajärven, Seitsemisen ja Tiilikkajärven kansallispuistot. Puunvientikielto voimaan Venäjän pyöreän havupuun ja arvokkaiden lehtipuiden vientikielto tuli voimaan vuoden alusta. Kielto ei ainakaan toistaiseksi koske koivukuitupuuta ja haketta, jotka Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastojen mukaan kattavat noin 80 prosenttia Venäjältä Suomeen tuotavasta puuraaka-aineesta. Lisäksi vientikielto ei koske Kainuun Vartiuksen raja-asemaa. Rauman saha käyntiin Metsä Groupin Raumalle rakentama saha käynnistyy näillä näkymin vuoden kolmannen neljänneksen aikana. Saha käyttää vuodessa noin 1,5 miljoonaa kuutiometriä mäntytukkia, ja sen vuosituotanto on noin 750 000 kuutiometriä mäntyssahatavaraa. Oulun paperikoneen tulevaisuus selkenee Stora Enson esiselvitys Oulun tehtaan käytöstä poistetun paperikoneen muuntamisesta kartongin tuotantolinjaksi valmistuu vuoden alkupuolella. Yhtiö lopetti paperin valmistuksen Oulussa vuonna 2020. Toinen käytöstä poistetuista paperikoneista on jo muutettu tuottamaan kartonkia. Puun hinnat laskuun Teollisuuspuun hakkuut pysyvät tänä vuonna lähes viime vuoden tasolla, ennakoi Luke lokakuisessa metsäsektorin suhdannekatsauksessaan. Taustalla ovat aiemmin ostettujen pystyvarantojen hakkuut, sahateollisuuden kapasiteetin kasvu ja raakapuun tuonnin väheneminen Venäjältä. Puun keskimääräisten kantohintojen Luke arvioi tänä vuonna laskevan. Talouden kasvu hidastuu Suomen talous kasvaa tänä vuonna 2,6 prosenttia, kun taas viime vuonna kasvu oli 3,5 prosenttia, arvioi Suomen Pankki joulukuisessa ennusteessaan. Sen mukaan maailmanlaajuiset häiriöt toimitusketjuissa ja komponenttien saatavuudessa sekä raaka-aineiden korkeat hinnat hillitsevät kasvua ja kiihdyttävät inflaatiota myös Suomessa. Metsäisiä tapahtumia Valtakunnalliset Metsäpäivät järjestetään 27.–28. lokakuuta. Suomen Metsäyhdistyksen järjestämä tapahtuma on maksullinen ja järjestetään näillä näkymin live-tapahtumana. Metsänomistajan päivä -verkkotapahtuma järjestetään 12. maaliskuuta. Tapahtuma on maksuton ja sen järjestävät Suomen metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset, Metsä Group, Stora Enso Metsä ja UPM Metsä. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 10. maaliskuuta. Kiinteistötoimituksia etänä Kiinteistötoimituksiin on nyt mahdollista osallistua etänä. Lisäksi selvään ja riidattomaan sopimukseen perustuva toimitus voidaan suorittaa kirjallisessa menettelyssä kokousmenettelyn sijaan. Metsänomistajaa koskettavia kiinteistötoimituksia ovat esimerkiksi metsäpalstan lohkominen ja yhteismetsän muodostaminen. Korotuksia maksuihin Maanmittauslaitoksen uudet maksuasetukset tulivat voimaan vuoden alussa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi laitoksen kiinteistötoimituksista perimät maksut nousivat keskimäärin 2,5 prosenttia. Jos esimerkiksi kymmenen hehtaarin suuruisen määräalan lohkominen maksoi viime vuonna 1 650 euroa, maksaa se tänä vuonna 1 690 euroa. Luonnonsuojelulaki uudistuu Uusi luonnonsuojelulaki etenee näillä näkymin alkuvuodesta eduskunnan käsittelyyn. Lakiuudistuksen tavoitteena on muun muassa vahvistaa luontokohteiden suojaa ja laajentaa luonnonsuojelun keinovalikoimaa. Uutena kohtana laissa on ekologinen kompensaatio, joka tarkoittaa taloudellisesta toiminnasta luonnolle aiheutuvan haitan hyvittämistä. Kaavoitusja rakentamislaki työn alla Kaavoitusja rakentamislain valmistelu jatkuu. Laki korvaa nykyisen maankäyttöja rakennuslain, ja sen tehtävänä on ohjata rakentamista ja alueiden käytön suunnittelua. Tavoitteena on, että uusi laki etenee eduskunnan käsittelyyn kesällä. Artikkelia varten on haastateltu maaja metsätalousministeriöstä lainsäädäntöneuvos Leo Olkkosta, metsäneuvos Niina Riissasta ja neuvotteleva virkamies Tatu Torniaista, ympäristöministeriöstä lainsäädäntöneuvos Pasi Kalliota ja ylijohtaja Teppo Lehtistä, Lukesta ryhmäpäällikkö Pasi Poikosta sekä Suomen Metsäyhdistyksestä projektipäällikkö Kaarina Aroa. METSÄN VUOSI 2022 Alkanut vuosi tuo mukanaan muun muassa lisää rahaa metsitykseen, uusia tuotantolaitoksia ja kansallispuistoja sekä muutoksia metsätuholakiin. LIINA KJELLBERG An na Pa kk an en , M et sä ha lli tu s 9046_.indd 11 15.1.2022 12.10
AJASSA / PUUKAUPPA 21.1.2022 12 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN METSÄTEOLLISUUDESSA meneillään olevat työtaistelut ja niiden uhat eivät ole ainakaan vielä vaikuttaneet puunostoihin, mutta korjuukohteiden valintaan kyllä. Paperiliitto on vuoden vaihteessa alkaneella lakollaan pysäyttänyt UPM:n kemiallisen teollisuuden, mutta sahaja vanerituotanto toimii normaalisti. Metsäjohtaja Sauli Brander ei anna arviota työtaistelun vaikutuksista puunkäyttömääriin. ”Sahaja vaneriteollisuus saavuttivat teollisuusliiton kanssa liiketoimintakohtaiset työehtosopimukset, joten puunhankinta sopeutetaan käynnissä olevien tuotantolaitoksien mukaan.” Selvemmin sanottuna korjuuta suunnataan päätehakkuisiin, joilta tulee paljon tukkia ja vähän kuitupuuta. UPM:n ostoLAKON VAIKUTUKSET TOISTAISEKSI LIEVIÄ Pitkittyessään Paperiliiton UPM:ään kohdistama lakko leikkaa kuitupuun käyttöä. na on Kylävainion mukaan vakaa, mutta hintataso lievästi laskeva. Vaikutus korkeintaan vähäinen UPM:n Kaukaan tehdas Lappeenrannassa on yksi kolmesta lakon vuoksi pysähtyneestä sellutehtaasta. Mhy Etelä-Karjalan johtaja Jarkko Ruokonen to teaa, että lakko osui puukaupan hiljaiseen aikaan eikä ole vaikuttanut puunMIKKO HÄYRYNEN METSÄLEHTI laski suuntaa-antavan laskelman Paperiliiton lakon vaikutuksista puunkäyttöön. UPM:n puunkäyttö kotimaassa on vuositasolla noin 20 miljoonaa kuutiometriä. Yhtiön sahaja vaneriteollisuus käyttää tukkia noin viisi miljoonaa ja loput ovat kuitupuuta ja energiajakeita. Kun kuitupuun lähes 15 miljoonan kuutiometrin käyttö jaetaan tasan vuoden jokaiselle päivälle, niin yksi lakkopäivä tarkoittaa noin 41 500 kuutiometrin menetystä kuitupuun käytössä. Kuukaudessa määrä kasvaa noin 1,25 miljoonaa kuutiometriin. Massateollisuuden kuitupuun käyttö oli tuontipuu mukaan laskien vuonna 2020 kaikkiaan runsas 36 miljoonaa kuutiometriä, joten kuukauden lakko leikkaisi käyttöä kolme ja puoli prosenttia. 1,25 miljoonaa kuutiota kuukaudessa normaalisti. ”Toteutuessaan ja pitkittyessään työtaistelutoimet voivat vaikuttaa käyttömääriin. Muuten emme kommentoi työmarkkinatilannetta kuin valtakunnansovittelijan taholta tapahtuvan tiedottamisen kautta, emmekä tällä hetkellä osaa arvioida vaikutusta tarkemmin.” Keiteleellä talven puut on pääsääntöisesti ostettu. Puumarkkilistalla ovat nyt kesäja kelirikkoleimikot. Sahaus jatkuu lakkouhan alla Teollisuusliiton lakkovaroitus koskee neljää mekaanisen puunjalostuksen yritystä, suurimpana Keitele Group. Keiteleen sahateollisuuden johtajan Matti Kylävainion mukaan laitokset käyttävät puuta ”Pitkään lakkoon ei uskota.” LA UR I H EI N O Lakko on pysäyttänyt UPM:n kemiallisen puunjalostuksen, kuten Kaukaan tehtaan Lappeenrannassa. 9047_.indd 12 15.1.2022 12.33
AJASSA 21.1.2022 kysyntään. Puukauppa käynnistyy perinteisesti tammikuun aikana ja mahdolliset vaikutukset näkyvät viiveellä. ”Tuntuma on, että pitkään lakkoon ei uskota ja ostajien käyttäytyminen ei loppuvuonnakaan poikennut normaalista. Vuoden ensimmäisen ja toisen viikon aikana puukauppa on hiljaista joka tapauksessa.” Tilanne ei ole vaikuttanut myöskään siihen, että minkälaisia leimikoita halutaan. Lakkoa pidemmälle Ruokonen näkee kuitupuun tilanteen hyvänä, ainakin määrällisen kysynnän osalta. Hinnassa on kohinaa, mutta selvää ylöstai alas -trendiä ei ole ollut vuosikausiin. ”Paperin parantuneesta kysynnästä kuullut, aivan viimeaikaiset uutiset tuovat markkinaan myönteistä tunnelmaa.” Sellukapasiteettia tulee, mutta toisenlaista Maailmanmitassa selluntuotanto on nousevalla trendillä, mutta kapasiteetin kasvulla on taipumus tapahtua sykäyksittäin. Juuri nyt on menossa kasvusykäys. Petri Jokinen konsulttiyhtiö JAY Partnersilta laskee, että kapasiteettia on tulossa viiden Papereille kuuluu parempaa MIKKO HÄYRYNEN PAINOTALOILLA on ollut vaikeuksia joidenkin paperilaatujen saatavuuden kanssa, ja hinnat ovat nousseet viime kesästä jopa useita kymmeniä prosentteja. ”Monien tuotteiden kuten painoja kirjoituspaperien kysyntä elpyi, kun korona viime vuonna vähän helpotti ja yhteiskuntien toimintoja uskallettiin avata”, Metsäteollisuus ry:n pääekonomisti Maarit Lindström toteaa. ”Mutta isossa kuvassa tilanne ei kuitenkaan ole muuttunut, painopaperien pitkään jatkunut kysynnän lasku on tosiasia.” Samanaikaisesti kysynnän kasvun kanssa ovat paperinvalmistuksen kustannukset nousseet, energia suurimpana ja logistiikka toisena. ”Koronasuhdanteesta huolimatta Euroopan markkinoilla kilpailu paperintuottajien kesken on erittäin kovaa ja tuotantokapasiteetti laskee edelleen. Vain kilpailukykyisimmät laitokset ovat pärjänneet ja heikoimpia yksiköitä putoaa pelistä.” Viime vuonna Euroopan paperikapasiteettia suljettiin noin kolme miljoonaa tonnia ja seuraavalle kahdelle vuodelle ilmoitettuja sulkemisia on noin 1,4 miljoonaa tonnia. Suomessa on suljettu viimeksi Stora Enson Veitsiluodon paperikone ja UPM:n Kaipolan tehdas. Jäljellä on yhteensä seitsemän toimivaa painopaperitehdasta. vuoden tähtäimellä kymmenen miljoonaa tonnia, ja samanaikaisesti kysyntä kasvaa 7,5 miljoonaa tonnia. ”Kapasiteetin kasvu on 90-prosenttisesti lehtieli eukasellua Etelä-Amerikkaan.” Metsä Groupin Kemin-tehdas on maailmanmitassa ainoa havuselluhanke, Sen ajoitus on onnistunut, koska se on yksin vastaus havusellun usean vuoden kysynnän kasvuun. Pohjois-Amerikassa uusia sellutehtaita ei ole tehty vuosikymmeniin. Sellu nousussa, paperi ei enää 6/2021 7/2021 10/2021 11/2021 12/2021 8/2021 9/2021 1/2022 400 600 800 1 000 1 200 Päällystetyn aikakauslehtipaperin ja havusellun hinta kesäkuu 2021 – tammikuu 2022, euroa tonnilta Päällystetty aikakauslehtipaperi Havusellu Lä hd e: Fa st m ar ke ts FO EX Korjuut ovat lievästi painottuneet päätehakkuisiin, vaikka sahapuolellakin on lakonuhkaa. SA M I KA RP PI N EN Maan kattavin markkinapaikka. Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~ 9047_.indd 13 15.1.2022 12.33
21.1.2022 14 Metsälehti.fi Kohde: Lehtomaisen kankaan vanha järeä kuusikko. Talvikorjuu, sillä tie ei kestä kuljetusta sulan maan aikana. Sijainti: Etelä-Karjala Ostaja: Mhy Etelä-Karjalan puunkorjuupalvelu pystykaupalla. Hakkuukertymä: 665 m 3 Leimikon koko: 2,2 ha Muuta: Loppukesällä kuusikkoon oli iskenyt kirjanpainaja. Tuulenkaatoja oli jonkin verran ja tikan hakkaamat tyvet kielivät tyvilahosta. Leimikko kilpailutettiin loppukesästä, ja sopimus puunkorjuupalvelun kanssa allekirjoitettiin syksyllä. Hakkuu oli ennen joulua. Tukkisaanto maksimoitiin lahoja tyviä lumppaamalla. Puutavaralaji määrä m 3 kantohinta €/m 3 myyntitulo € Mäntytukki 6 60 360 Mäntykuitu 2 21 42 Kuusitukki 469 66 30 954 Kuusipikkutukki 18 27 486 Kuusikuitu 90 22 1 980 Kuusilahokuitu 25 11 275 Koivutukki 4 40 160 Koivukuitu 16 20 320 Energiapuu 35 6 210 Yhteensä 665 keskim. 52,3 €/m 3 34 786 AJASSA s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 63,14 ? 67,09 ? 42,80 ? 17,50 ? 20,24 s 17,38 s 26,38 s .. Uudistushakkuu 64,74 ? 68,08 ? 44,14 s 18,80 s 21,72 s 18,81 ? 28,68 s .. Harvennushakkuu 57,52 s 59,30 s 38,40 ? 17,37 ? 18,18 s 17,16 s 23,97 ? .. Ensiharvennus .. .. .. .. .. .. .. .. Hankintahinnat 64,70 ? 68,71 ? 47,47 s 33,32 s 33,32 ? 32,82 s .. .. s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 62,89 s 66,10 ? 43,13 s 18,08 s 19,40 ? 17,46 s 24,84 ? 26,24 ? Uudistushakkuu 65,37 ? 67,50 ? 44,92 s 20,56 s 20,85 ? 19,36 s 29,20 ? 28,65 ? Harvennushakkuu 55,34 ? 57,29 ? 38,60 s 17,32 ? 17,09 ? 16,71 s 23,70 ? 23,62 s Ensiharvennus .. .. .. .. .. .. .. .. Hankintahinnat 66,42 s 64,71 ? 45,74 ? 33,13 ? .. 33,36 ? .. .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 58,39 ? 58,49 ? 32,61 s 18,54 s 20,41 s 17,13 ? 26,51 s 27,43 s Uudistushakkuu 60,25 s 60,12 ? .. 20,45 ? .. 18,54 ? 29,07 s 29,12 ? Harvennushakkuu 51,47 ? 51,36 ? .. 17,20 s 18,01 s 15,42 ? 23,15 s 23,77 s Ensiharvennus .. .. .. .. .. .. .. .. Hankintahinnat 60,11 s 61,71 s .. 31,72 ? 30,79 s 30,52 ? .. .. s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,63 s 54,99 s .. 17,05 s .. 14,89 s .. .. Uudistushakkuu 57,44 ? 56,94 ? .. 18,84 s .. 16,93 s .. .. Harvennushakkuu 47,64 s 45,43 s .. 15,67 s .. 13,24 ? .. .. Ensiharvennus .. .. .. .. .. .. .. .. Hankintahinnat 56,76 s .. .. 29,92 ? .. .. .. .. s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat .. .. .. .. .. .. .. .. Uudistushakkuu .. .. .. .. .. .. .. .. Harvennushakkuu .. .. .. .. .. .. .. .. Ensiharvennus .. .. .. .. .. .. .. .. Hankintahinnat .. .. .. .. .. .. .. .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat .. .. .. .. .. .. .. .. Uudistushakkuu .. .. .. .. .. .. .. .. Harvennushakkuu .. .. .. .. .. .. .. .. Ensiharvennus .. .. .. .. .. .. .. .. Hankintahinnat 58,50 s 59,35 s .. 32,03 ? .. 31,64 ? .. .. ET EL Ä-P OH JA NM AA s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 61,08 s 64,98 ? 44,57 ? 17,75 s 19,55 s 17,06 s 25,47 s 26,79 s Uudistushakkuu 63,34 ? 66,31 ? 46,42 ? 19,74 s 21,25 s 18,96 s 28,70 s 28,56 ? Harvennushakkuu 53,98 s 56,05 s 38,63 s 16,97 s 17,54 s 16,16 s 23,10 s 23,54 s Ensiharvennus 47,97 s 45,01 s .. 13,25 s 13,57 s 12,94 s .. .. Hankintahinnat 62,97 s 63,97 ? 49,21 s 32,37 ? 32,73 ? 31,96 ? 38,96 s 38,17 s KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT, VIIKOT 49–52 Katso tuoreet hinnat osoitteessa metsalehti.fi s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 58,93 ? 61,42 ? 44,66 ? 17,04 s 17,46 s 16,65 s 23,66 s .. Uudistushakkuu 61,91 ? 63,38 ? 47,32 ? 19,42 ? 19,38 s 19,08 s .. .. Harvennushakkuu 51,75 ? 52,69 s 37,89 ? 16,49 s 16,81 s 15,93 ? 22,70 ? .. Ensiharvennus .. .. .. 12,67 s .. 12,35 s .. .. Hankintahinnat 61,55 s 60,36 ? 49,51 s 32,82 ? 32,86 s 31,86 ? .. .. s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 63,10 ? 65,78 ? 48,21 ? 18,85 ? 20,75 s 17,81 s 25,81 ? 27,38 ? Uudistushakkuu 64,85 ? 66,84 ? 49,90 ? 21,57 s 22,71 s 20,28 s 29,41 30,15 ? Harvennushakkuu 57,17 ? 57,14 ? 40,48 s 18,11 ? 18,60 s 17,02 s 24,57 ? 23,45 ? Ensiharvennus 42,44 s .. .. 13,95 ? 13,95 ? 13,97 s .. .. Hankintahinnat 63,77 s 63,81 ? 52,43 ? 33,39 ? 33,43 ? 33,21 ? .. .. KY M I-S AV O SA VO -K AR W JA LA METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi TUORE PUUKAUPPA OSTOT JA HINNAT Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Milj.m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 2020 2019 2021 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Nimelliskantohintojen kehitys 10 20 30 40 50 60 70 80 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 2001 2005 2010 2015 2021 Lähde: Luke €/m 3 Monivikaisen kuusikon päätehakkuu 9047_.indd 14 15.1.2022 12.33
21.1.2022 Metsälehti.fi 15 AJASSA V I I S A U T TA M E T S Ä S TÄ Jaa vanhan konkarin viisaus eteenpäin tulevalle metsänomistajalle. Metsälehti Makasiini 8 numeroa 39 90 norm. 76 € Untuvikon on turha aloittaa umpimetsästä. Lukemalla hän saa tarvittavat perustiedot ja -taidot viisaaseen ja vastuulliseen metsänomistamiseen. Laita tieto liikkeelle ja tilaa Metsälehti Makasiini lahjaksi tulevalle metsänomistajalle. tilaametsa.fi/konkari 9047_.indd 15 15.1.2022 12.33
21.1.2022 16 Metsälehti.fi MAAILMAN metsäteollisuus on ollut murroksessa läpi 2000-luvun. Erityisen voimakkaasti käsillä oleva murros on vaikuttanut meillä Suomessa, jonka talouden kivijalkana metsäsektori on ollut vuosikymmeniä – ja on sitä yhä. Digitalisaation myötä esimerkiksi painoja kirjoituspaperin tuotantoa on Suomessa leikattu yli 60 prosenttia viimeisten 15 vuoden aikana, mikä rahalliselta arvoltaan vastaa lähes neljää miljardia euroa. Väistyvien tuotteiden tilalle tulee kuitenkin uusia kasvutuotteita, ja metsäteollisuuden yleiset tulevaisuudennäkymät ovat yhä erittäin positiiviset. AFRY:n Metsäteollisuus ry:lle tekemän tutkimuksen mukaan alan tuotteiden kokonaismarkkinan arvioidaan kasvavan globaalisti lähes 175 miljardilla eurolla vuoteen 2035 mennessä. Kasvun ajureina ovat ennen kaikkea vihreä rakentaminen, kuitupakkaukset, puupohjaiset METSÄTEOLLISUUS UUDEN EDESSÄ Metsäsektorilta vaaditaan kärsivällisyyttä, mutta myös määrätietoisuutta vastata maailman markkinoiden muuttuvaan kysyntään, kirjoittaa AFRY-konsultointiyhtiön johtaja Tomi Amberla. ”SELLU ON KORKEAN JALOSTUSARVON TUOTE.” YLÄKERTA SE PP O SA M U LI SE PP O H YV O N EN / LE H TI KU VA METSÄPILA TI M O TO IV A N EN KESKUSTELU metsien hakkuista jatkuu vilkkaana, mutta metsäteollisuutta se ei ole säikäyttänyt. Yritykset laajentavat ja korjaavat tuotantolaitoksiaan tänä vuonna yli kahdella miljardilla eurolla. Elinkeinoelämän keskusliiton viime viikolla julkaisema investointikysely kertoo, että eniten kasvua on metsäteollisuuden investoinneissa. Luvuissa erottuvat Metsä Groupin uudet laitokset Kemissä ja Raumalla, mutta investointeja on käynnissä myös pienemmissä yrityksissä. Laitosten uusimisista on päätetty jo ennen kuin Euroopan unioni julkisti metsiä koskevat suunnitelmansa. Nyt metsäyritykset joutuvat uusia investointeja harkitessaan pohtimaan, miten kaavailtu sääntely vaikuttaisi puun saantiin ja hintaan. SEURAAVAA laajennuspäätöstä odotetaan Stora Ensolta, missä parhaillaan lasketaan, kannattaisiko Oulussa pysäytetty paperikone kääntää tuottamaan kartonkia. Yhtiö on luvannut kertoa esiselvityksen tuloksen alkuvuodesta. Toinen Nuottasaaren paperikoneista on jo uusittu kartonkikoneeksi. Se käyttää Oulun kapasiteetiltaan 530 000 tonnin sellutehtaan tuotannosta valtaosan. Yli jää kuitenkin noin 150 000 tonnia sellua, jota voitaisiin syöttää toiselle kartonkikoneelle. Onkin mahdollista, että puun tarve ei tässä investoinnissa kasvaisi yhtä paljon kuin ensimmäisen kartonkikoneen käynnistyttyä. Se lisäsi puunhankintaa noin puoli miljoonaa kuutiometriä. UUSILLA tehtailla tuotanto on tehostunut niin, että puusta saadaan enemmän irti. Siksi laajennushanke ei välttämättä tarkoita lisää hakkuita. Kotkassa on jo puoli vuotta toiminut Stora Enson koelaitos, jossa tehdään sellun valmistuksen sivuvirtana syntyvästä ligniinistä hiiltä. Sillä voidaan korvata esimerkiksi sähköautojen akuissa käytettävä uusiutumaton grafiitti. Ligniiniä on tähän asti hyödynnetty sellunkeitossa polttoaineena. Tekniikka on kuitenkin kehittynyt niin, että nyt sitä jää yli. Vapautuvaa ligniiniä voidaan jalostaa uusiksi, korkean jalostusasteen tuotteiksi ilman, että puita kaadetaan lisää. ELIISA KALLIONIEMI PÄÄTOIMITTAJA eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi JK. Puukauppa on taas vauhdissa. Tuoreimmat hinnat näet verkosta www.metsalehti.fi . TUOTANTO TEHOSTUU PÄÄKIRJOITUS AJASSA / MIELIPIDE 9048_.indd 16 15.1.2022 11.43
21.1.2022 Metsälehti.fi 17 TOIMITTAJALTA WWW.METSALEHTI,FI tekstiilikuidut sekä kehittyneet biopolttoaineet. Suomalaisella metsäklusterilla on erinomainen mahdollisuus ottaa oma osuutensa tästä kasvusta. TEOLLISUUDEN murroksen myötä suomalaisen metsäsektorin painopiste on nykyään sahatavarassa, markkinasellussa ja kartongissa. Julkisuudessa on käyty runsaasti keskustelua siitä, miten maamme metsäteollisuuden pitäisi kääntyä kohti korkeamman jalostusarvon tuotteita. Usein polttopisteessä on ollut markkinasellu, ja kokonaiskuva yleisessä keskustelussa on jossain määrin hämärtynyt. Esimerkiksi markkinasellu itsessään on jo korkean jalostusarvon tuote – ainakin rahassa mitattuna ja kansantalouden tilinpidollemme, ja erityisesti verrattuna useimpiin muihin prosessiteollisuutemme merkittäviin vientiartikkeleihin. Markkinasellun osalta kyseessä on pääasiassa kotimaisiin raaka-aineisiin ja työpanoksiin perustuva tuote, jonka käyttökatteet lyövät laudalta monet muut tuotteet. Toki jalostusarvon kasvattaminen entisestään on tavoiteltavaa ja myös saavutettavissa. Esimerkiksi sellutehtaat tarjoavat loistavia aihioita lähteä kehittämään uusia korkeamman jalostusasteen ja -arvon tuotteita maailmanmarkkinoille. Innovaatiotoiminnassa suuret suomalaiset metsäyhtiöt ovatkin edenneet kehityksen kärkijoukoissa, ja ovat monella tapaa suunnannäyttäjiä kansainvälisessä metsäteollisuudessa. Lisäksi suomalaisen tiedeja tutkimusyhteisön panos uuden liiketoiminnan kehittämisessä on kansainvälisessä vertailussa merkittävä. AINEKSET UUDEN LUOMISEEN ovat siis olemassa, ja merkittäviä avauksia onkin jo tehty. Esimerkiksi Metsä Group on aktiivisesti kehittänyt puupohjaisia tekstiilikuituja, Stora Enso biopohjaisia akkumateriaaleja ja UPM puolestaan biopolttoaineita ja -kemikaaleja. Maltti on kuitenkin tässäkin tapauksessa valttia, koska lähes kaikkien uusien tuotteiden on määrä korvata vanhoja jo olemassa olevia – usein fossiilisiin raaka-aineisiin perustuvia ratkaisuja. Tuotteiden substituutio vei aikansa, mutta tulee vääjäämättä etenemään. Unohtaa ei myöskään sovi vihreän rakentamisen mahdollisuuksia, missä on niinikään kysymys vanhojen ratkaisujen korvaamisesta. Päästöhintojen noustessa puun kilpailukyky rakennusmateriaalina paranee esimerkiksi betoniin verrattuna, ja myös puurakentamiseen liittyvät erilaiset rajoitteet ja esteet ovat vähenemässä. Suomalainen tukkija kuitupuu kestävästi hoidetuista metsistä tulee olemaan tärkeä voimavara maallemme jatkossakin. Metsäsektorilta vaaditaan kärsivällisyyttä, mutta samalla myös määrätietoisuutta vastata maailman markkinoiden muuttuvaan kysyntään. Vahvalla metsäklusterillamme on kaikki mahdollisuudet vastata tähän haasteeseen. TOMI AMBERLA Kirjoittaja on AFRY Management Consulting -yhtiön johtaja. PRESIDENTTI Sauli Niinistö kantoi uudenvuoden puheessaan pariinkin kertaan huolta suomalaisten jakautumisesta kahteen leiriin. ”Erimielisyys on alkanut näyttäytyä eripuraisuutena ja pahan tahdon levittämisenä. Yhdistävästä tekijästä, terveytemme suojaamisesta, ei soisi tulevan riidan lähdettä”, Niinistö sanoi viitaten koronarokotuksiin. Puheensa Nato-osuudessa hän toisti saman huolen vain paria sanaa vaihtamalla: ”Yhdistävästä tekijästä, Suomen turvallisuudesta, ei soisi tulevan repivän riidan lähdettä. Yritetään edelleen ymmärtää, että joku toinen voi ymmärtää asian toisin.” Jatketaanpa presidentin linjalla ja esitetään sama toivomus alkavana vuonna metsäkeskusteluun osallistuville. Ei tehdä yhdistävästä tekijästä – suomalaisen metsän hyvinvoinnista – repivää riidan lähdettä vaan yritetään ymmärtää, että samasta asiasta voi perustellusti esittää eri näkemyksiä. EERO SALA Presidentin linjalla LUKIJAKUVA Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. ”Ensi keväänä (toivottavasti) alkaa metsitysprojekti turvesuolla.” JPJULKU ”Muutama mänty on katkennut. Lähinnä pinotavarakokoisia puita, nuoressa metsässä. Vielä näyttää siltä, että tapahtuu alaharvennuksena, eli katkeaa allejääneitä runkoja.” Korpituvan Taneli ”Koillismaalla tykky on katkonut jo isojakin puita, ei hyvältä näytä jatkokaan. Paljon lunta puissa.” Kalle Kehveli ”Riukuuntuneet ensiharvennukset joutuvat koville tänä talvena. Erityisesti riukumännyt, isoja aloja puolesta välistä katkennutta puuta. Tosin näillä on työllistävä vaikutus.” Itämaan ihme ”Tykkylunta oli reippaasti lehtipuissa noustessamme Kemijoen vartta Rovaniemeä kohti. Rovaniemeltä Leville sama juttu. Jos tulee suojasää, pauke käy. Riukuuntumisen riskit realisoituvat jälleen kerran muistutuksena sopivasta kasvatustiheydestä.” Suorittava porras ”Oikea istutusharvuus ruutuun 2…2,5 m, taimikon tasaikäisyys ja vähintään 1 ha koko ovat parhaat keinot estää lumituhoja ensiharvennukseen asti. Tämä on tullut todettua, kun olen nyt pukkinut lumia taimikoista ja isommistakin ensiharvennusikäisistä.” Kurki ”Käpykuorma katkoi kesällä kuusien latvoja. Nyt lumikuorma taittelee kaarella olevia. Puiden lumi on ainakin Pirkanmaalla niin höttöä, että tulee alas tuulen voimistuessa ennen suojasäätä.” MaalaisSeppo ”Muutama latva poikki, puhutaan yksittäisistä puista. Havaintoja niiden perusteella, jotka luonto on valinnut: Mänty oli kaarella, kun oli toispuoleinen. Kuusista latva poikki, syynä boorin puute tai kaksi latvaa. Jos ei puhuta täystuhosta, niin luonto valitsee noita huonoimpia puita pois.” Ola_Pallonivel Verkkokeskustelu: Lumi painaa puita AJASSA / MIELIPIDE 9048_.indd 17 15.1.2022 11.43
METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 21.1.2022 18 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA, TEKSTI EMIL BOBYREV, KUVAT METSÄNHOITOTIETEEN professori Heli Peltola esitti Metsälehden haastattelussa loppuvuodesta, ettei jokaisella neliömetrillä ole järkevää yhtäaikaisesti maksimoida puuntuotosta, monimuotoisuutta tai esimerkiksi hiilensidontaa. Professori nosti esimerkiksi Metsähallituksen, joka on onnistuneesti yhteen sovittanut erilaiset tavoitteet metsien hoidossa ja käsittelyssä. Päätimme lähteä Kuruun Ylöjärvelle katsomaan, miten osin ristiriitaisiltakin kuulostavien tavoitteiden samanaikainen huomiointi käytännössä onnistuu. Oppaaksi lähtevät suunnittelupäälliköt Niklas Björkqvist ja Kalle Eerikäinen Metsähallituksen metsätalousyhtiöstä. Metsätalous Oy vastaa valtion metsätalousmaan hoidosta ja käytöstä. Jotain tavoitteiden yhteensovittamisesta kertoo jo se, että Metsähallituksen metsätalouskäytössä olevaa maata kutsutaan nimellä monikäyttömetsä. ”Talousmetsä antaa mielikuvan, että metsää käytetään vain metsätalouteen. Meidän liiketoiminnan piirissä olevista alueista löytyy kuitenkin toiminnan ulkopuolella olevia luontokohteita. Siellä on virkistysja retkeilyalueita, monimuotoisuuden erityisalueita, missä toimitaan rajoitetusti sekä metsästystä”, Björkqvist luettelee. Valtion runsaasta viidestä miljoonasta hehtaarista koostuva metsätalousmaa on siten jaoteltu erilaisiin alueisiin, joiden metsien hoidossa ja käytössä on erilaiset painotukset. Maasto kertoo, mitä tehdä Luontoarvoiltaan rikkailla kohteilla turvaudutaan herkemmin peitteelliseen metsän kasvatukseen, laaja-alaisempiin suojavyöhykkeisiin tai jätetään osa alueesta tai tarvittaessa koko alue käsittelyn ulkopuolelle. Vastaavasti maisemallisesti tai virkistykselle tärkeät kohteet käsitellään varoen. Sen sijaan esimerkiksi hoidetut viljelymänniköt harvoin ovat monimuotoisuuden aarreaittoja. Niiden käsittelyssä voidaan panostaa talouteen, puuston hyvään kasvuun ja sitä kautta hiilensidontaan. Myös yksityismetsänomistaja voi painottaa metsänsä eri alueilla Metsähallituksen opein Valtion metsien hoidossa huomioidaan yhtä aikaa niin talous, hiilensidonta, monimuotoisuus kuin riista. Hiljattain viljavalle turvekankaalle tehdyssä poimintahakkuussa yhdistyvät kaikki keskeiset tavoitteet: hiilensidonta, monimuotoisuus, riistanhoito ja talous, kertovat Kalle Eerikäinen (vas.) ja Niklas Björkqvist Metsähallituksen metsätalousyhtiöstä. 100–200 vuotta sitten palanut kanto on monille uhanalaisille lajeille tärkeä ja säästettävä korjuussa. 9049_.indd 18 15.1.2022 12.41
METSÄSTÄ 21.1.2022 Metsälehti.fi 19 VINKIT MONITAVOITTEISEEN METSÄNHOITOON Valitse tavoite kohteen mukaan Kunnostusojita harkiten Keskitä jatkuvapeitteinen metsänkasvatus viljaville turvemaille Älä siisti liikaa vaan jätä riistatiheiköitä, suojavyöhykkeitä, säästöpuita Säästä hakkuissa lahopuut ja palokannot Suosi lehtipuita Pidennä kiertoaikoja yläharvennuksin ja uudistuskypsän metsän väljennyshakkuin eri tavoitteita. Jossain voi mennä talous edellä ja toisaalla keskittyä vaikka monimuotoisuuteen. ”Olennaista on, että tunnistaa maastossa, mistä voi olla millekin tavoitteelle eniten hyötyä”, Björkqvist summaa. Lannoituksella buustia hiilensidontaan Hiilensidonnan huomiointi on hallituksen asettamien tavoiteidenkin vuoksi mukana kaikessa toiminnassa. Sekä kivennäisettä turvemailla hiilensidontaa tehostetaan harvennusten yhteydessä aiempaa laajamittaisemmin lannoituksella. Lisäksi metsien hiilivarastoa kasvatetaan jatkamalla kiertoaikaa yläharvennuksin ja uudistuskypsän metsän väljennyshakkuin. Laadukkaissa metsiköissä suurempien puiden sekä heikompien pienempien puiden poistaminen toisessa harvennuksessa siirtää päätehakkuuta kasvupaikasta riippuen parisen kymmentä vuotta eteenpäin. Näin puustoon pitkäaikaisemmin sitoutuneen hiilen ohella tukkisaanto kasvaa, mikä palvelee myös taloutta. ”Olisi pöljää lyödä hyviä tukkiaihioita nurin, kun ne ovat vasta kypsymässä”, Eerikäinen summaa. Välttämällä turhaa siistimistä ja säästämällä alikasvosta myös monimuotoisuus ja riista saadaan otettua huomioon. Poimintahakkuulla säästöä kuluihin Pääpaino hiilinielujen kartuttamisessa on turvemailla. Björkqvist ja Eerikäinen johdattavat meidät hiljattain tehdylle viljavan turvekankaan poimintahakkuulle. Kohteelta on poistettu isoimpia jopa kolmen neljän tukin kokoisia puita. Poimintahakkuun ansiosta turvemaakorvessa on vältytty kunnostusojitukselta. Jäävä puusto haihduttaa ja pohjavedenpinta pysyy puuston kasvun ja maaperän hiilipäästöjen kannalta suotuisassa noin 30 sentin syvyydessä. Monimuotoisuudelle tärkeää koivua sekä puulajivaihtelua löytyy ja alikasvos suojaa metsäkanalintuja. Lisäksi hyvin luontaisesti taimettuvassa rehevässä kasvupaikassa on säästytty uudistamiskustannuksilta. ”Tällä kohteella kaikki keskeiset tavoitteet lyövät kättä toisilleen: monimuotoisuus, hiilensidonta, riistanhoito ja talous”, Eerikäinen toteaa. Metsähallituksen hakkuista jo yli 25 prosenttia toteutetaan jatkuvapeitteisenä. Monet kohteista ovat vastaavanlaisia korpityypin FAKTA Korpijuotin puustoisuutta varjellaan ja sitä ympäröivä metsä tullaan käsittelemään poimintahakkuulla. Poimintahakkuussa poistetuista puista osa on useamman tukin mittaisia. Kun uudistamiskustannuksilta jakunnostusojitukselta vältytään, palvelee poimintahakkuu myös taloutta. kuusikoita, jotka uudistuvat hyvin luontaisesti. Kuivilla ja kuivahkoilla mäntykankailla jatkuvapeitteinen metsänkasvatus voi olla todella huono vaihtoehto niin hiilensidonnalle, kansantaloudelle kuin tuleville sukupolville. Kuusi uudistuu hyvin männyn alle ja näyttää nuorena kasvavan kohtuullisesti, mutta liian kuivalla ja niukkaravinteisella kasvupaikalla järeyskehitys pysähtyy kuituasteelle, Eerikäinen ja Björkqvist varoittavat. METSÄTALOUS OY on parasta aikaa ottamassa käyttöön hiilitaselaskennan. Luonnonvarakeskuksen toteuttama laskelma kattaa kaikki valtion monikäyttömetsien ojitetut turvemaat. Vastaavaa menetelmää ei ole käytössä muualla maailmassa. Sen avulla saadaan tietää, onko tarkastelukohteen maaperä ja puusto yhdessä hiilinielu vai päästölähde. Metsätietojärjestelmään kehitetty hiilitaseiden visualisointi kertoo suunnittelijalle lisäksi muun muassa maaperän ravinteisuuden, pohjavedenpinnan korkeuden sekä tarvittaessa ojien syvyydet. ”Monesti meillä on erittäin hyvässä puuntuotoksessa olevia viljavia turvemaapohjia, joissa maaperä on päästölähde, mutta hiilitaseet osoittavat puuston olevan vahva nielu. Silloin ei automaattisesti mennä jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen”, suunnittelupäällikkö Kalle Eerikäinen avaa. Uusi menetelmä päätösten tueksi 9049_.indd 19 15.1.2022 12.41
METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA 21.1.2022 20 Metsälehti.fi Taivalkoski SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT ”TÄHÄN kehittyy luultavasti kaksijaksoinen koivu-kuusi sekametsä. Seuraava toimenpide tulee olemaan ensiharvennus hakkuukoneella”, arvelee metsänomistaja Heli Välimäki sammutettuaan talvivarustellun raivaussahansa pakkaslumen verhoamassa metsässä. Odotettavissa onkin, että puusto venyy ensiharvennusvaiheeseen ripeästi, sillä maapohjat Hämeenlinnan Lammilla ovat ravinteisuudeltaan usein lehtomaista kangasta. ”Olen kotoisin Pudasjärveltä, jossa puuston kasvu on hitaampaa ja käsiteltävät kuviot suurempia. Täällä kuviot ovat pienipiirteisempiä, mutta toisaalta puut kasvavat aivan silmissä”, sisarustensa ja isänsä kanssa yhtymänä synnyinseudultaan metsää omistava Välimäki vertaa. Jos ovat Lammin metsät reheviä, osaavat ne olla myös kivisiä. Sen huomaa etenkin kevään istutustyömailla. ”Maanmuokkaus on tehtävä erityisellä huolella. Siksi meillä on oma kaivinkone, jolla teemme muokkaukset. Mieheni Pekka Matoniemi tekee muokkauksia myös muille metsänomistajalle.” Hoitotyötä vuoroin metsässä ja kotona Välimäki ja Matoniemi asuvat Porraskosken kylässä Yli-Matoniemen tilalla, jonka pariskunta osti muutama vuosi sitten Pekan enolta. Metsätalous on tilan pääelinkeino, mikä onkin luonteUUSI URA METSÄSTÄ Oma metsä tarjoaa Heli Välimäelle työtä ja hyvinvointia ympäri vuoden. Julkisuudessa kuva metsänomistuksesta jää usein yksipuoliseksi. Heli Välimäki raivasi tammikuun alkupäivinä Lammilla luontaisesti syntynyttä koivu-kuusi sekametsää. Alueen rehevillä metsäpohjilla puuston kasvu on hyvää, mutta taimikkovaiheessa raivuusahalle on usein töitä paljon. Välimäki kertoo. Opintojen ohessa Välimäki työskenteli myös metsäpalveluyrittäjänä, mutta tällä hetkellä tilan reilun 150 hehtaarin metsäpinta-ala sekä kaksivuotias tytär Vilja pitävät huolen siitä, että töitä on riittämiin kotipuolessakin. ”Olen osa-aikaisella hoitovapaalla ja teen metsätöitä 3–4 päivänä viikossa, kun Vilja on perhepäivähoidossa. Eniten aikaa kuluu juuri näissä raivaussahatöissä.” Keskitalvella Välimäki ja Matoniemi tekevät pienimuotoisesti myös hakkuutöitä moottorisahapelissä. Isompia harvennuskuvioita varten töihin värvätään tuttu hakkuukoneyrittäjä ja puut myydään hankintakaupalla. ”Näin tietää, että töihin saa pienen koneen ja hyvän tekijän. Raivaussahan talvisarja on pölisevän pakkaslumen verhoamassa metsässä välttämätön lisävaruste. vaa kahden metsätalousinsinöörin huushollissa. ”Toimin aiemmin kaupan alalla yrittäjänä, mutta opiskelin Evolla aikuiskoulutuksena metsätalousinsinööriksi ja valmistuin vuonna 2018”, 39-vuotias LAMMI 9050_.indd 20 15.1.2022 13.47
METSÄSTÄ Matti Kärkkäinen KIRJOITTAJA ON PROFESSORI JA PUUNTUOTTAJA. 21.1.2022 Metsälehti.fi 21 SUOMESSA puu kasvaa hitaasti ja kiertoajat ovat pitkiä. Viime vuonna ilmestyneen Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan metsämaan puuston tilavuus oli viimeisimmässä inventoinnissa (2014–2018) runsas 2,4 miljardia kuutiometriä. Peräti 65 prosenttia puustosta oli metsissä, jotka oli uudistettu tai uudistuneet ennen vuotta 1964. Kangasmaan metsämaalla osuus oli 60 prosenttia ja soiden metsämaalla peräti 81 prosenttia. Vastaavanlaista analyysiä ei ole julkaistu esimerkiksi sahatukeista. Selvää kuitenkin on, että valtaosalla järeistä tukeista nuoruuden kehitys ajoittuu sotia edeltäneeseen aikaan tai korkeintaan 1950-luvulle. Metsämaan pinta-alasta 51 prosenttia oli metsiä, jotka oli uudistettu tai uudistuneet ennen vuotta 1964. Metsäja kitumaalla puusto kasvoi viimeisimmän inventoinnin mukaan lähes 110 miljoonaa kuutiometriä. Metsämaan puuston kasvusta 40 prosenttia oli metsissä, jotka oli uudistettu tai uudistuneet ennen vuotta 1964. Nuorempien viljelymetsien kasvu oli 45 prosenttia kokonaisuudesta ja luontaisesti syntyneiden 15 prosenttia. LUKUJEN TULKINTA ON kiintoisa. Puustopääomasta 65 prosenttia on vähintään 55-vuotiaissa metsissä. Se edustaa sahaja vaneriteollisuuden lähiaikaista potentiaalia, puuntuottajan pääasiallista rahantuloa ja myös hiilivarastoa. Pinta-alasta näitä metsiä on noin puolet: se heijastaa vaikutusta maisemaan. Ja kun kasvusta vain 40 prosenttia on näissä vähintään 55-vuotiaissa metsissä, se edustaa tulevaisuuden kehitystä sekä teollisuuden raaka-aineen että hiilensidonnan kannalta. Metsien kasvun turvaamiseksi niitä pitäisi säännöllisesti uudistaa. Ei ole ihme, että metsäasioista saadaan reheviä riitoja. Lukuja riittää mihin vain painotukseen. Historiallisesti on merkittävää, että sadan vuoden aikana suurimmat muutokset koskevat järeän puuston tilavuutta Etelä-Suomessa. Rinnantasalta yli 30 senttimetrin kuusta oli vähiten 1936–1938 toisessa inventoinnissa 1920-luvun sahateollisuuden nousukauden jälkeen, 14 miljoonaa kuutiometriä. Nykyisin määräksi on vakiintunut yli 140 miljoonaa kuutiometriä. Männyn vastaavat luvut ovat 40 ja 120 miljoonaa kuutiometriä. Jopa järeän lehtipuun määrä on kolminkertaistunut. Outoa, että nykyinen keskustelu painottuu väitettyyn eteläsuomalaisen järeän puun vähyyteen. Mittaukset eivät tue huolta. PUUSTOPÄÄOMA ON ENNEN VUOTTA 1964 PERUSTETUISSA METSISSÄ Puut ajamme omalla ajokoneella tien varteen”, Välimäki perustelee. Metsänomistajan osa julkisuudessa kova Metsänomistajaa, jolle metsä on kuin toinen koti, nykyinen metsäkeskustelu hieman harmittaa. Metsätalous nähdään yhä useammin syntipukkina moneen asiaan. ”Tuntuu, että etenkin avohakkuista on tehty julkisuudessa mörkö, joka määrittää käsityksiä metsänomistajuudesta. Olisi hyvä saada mediassakin laajemmin näkyviin, mitä kaikkea metsänomistajat tekevät luonnon monimuotoisuuden ja metsien kasvun hyväksi”, Välimäki pohtii. Keskustelua käydään kiivaana paitsi valtamedioissa, myös sosiaalisessa mediassa. Keskustelua Välimäki seuraa muun muassa Facebookin Ladyforest-ryhmässä, jossa metsästä kiinnostuneet naiset voivat vaihtaa kokemuksiaan ja ajatuksiaan metsästä. Ryhmän live-tapaamisessa Välimäki tutustui myös yhteen ryhmän perustajista, Kuhmoisissa asuvaan Päivi Korhoseen. Korhonen on koulutukseltaan Välimäen tavoin metsätalousinsinööri. Työkseen Korhonen kouluttaa Samiedussa ammattiopistossa opiskelevia metsänomistajia sekä tarjoaa kesäaikaan yrittäjänä luontomatkailupalveluita. ”Metsänomistajan osa julkisuudessa on tällä hetkellä kova. Uskon, että kyse on usein tietämättömyydestä, jonka huomaan välillä opetustyössä konkreettisesti. Meidän pitäisi metsäalalla osata tuoda paremmin näkyviin se, mitä kaikkea metsänomistajat tekevät. Usein työtä metsässä tehdään suurella sydämellä”, Korhonen sanoo. Ryhmästä rohkeutta metsään Ladyforest-ryhmän tavoitteena on ennen kaikkea rohkaista ja aktivoida naisia kiinnostumaan metsästä ja sen hoidosta. ”Toivomme, että mahdollisimman moni ymmärtäisi metsänsä mahdollisuudet niin talouden kuin monimuotoisuuden näkökulmasta. Vieläkin naiset turhan usein pysyttelevät metsäasioissa taustalla”, Korhonen kuvailee. Vuonna 2016 perustettuun some-ryhmään syntyi uusien jäsenten vyöry, kun ryhmä sai viime vuonna julkisuutta Ylen pääuutislähetystä myöten. ”Nyt jäseniä on jo noin 4 000. Vaikka kyseessä on naisten ryhmä, tarkoitus ei ole missään tapauksessa luoda naiset vastaan miehet asetelmaa”, Korhonen korostaa. Ryhmän jäsenmäärän kasvaessa on mukaan tullut myös erilaisia ja uusia mielipiteitä. ”Ryhmässä ei kuitenkaan ole tarkoitus kertoa kenellekään, miten hänen pitäisi metsäänsä hoitaa, vaan jokainen voi keskustelun ja vinkkien pohjalta muodostaa omat näkemyksensä”, Välimäki toteaa. Hän myös muistuttaa, että kaikkiin asioihin ei metsässä pysty yhtäkkiä vaikuttamaan. ”Jos omistaa vanhaa kasvunsa lopettanutta kuusikkoa, niin ei siitä pysty tekemään tuosta vaan jatkuvan kasvatuksen metsää. Jokainen sukupolvi on pyrkinyt tekemään metsässä ratkaisunsa parhaaksi näkemällään tavalla. Kun nykyisiä vanhoja metsiä on perustettu, ei ilmastonmuutoksesta ole puhuttu vielä mitään.” Päivi Korhonen Heli Välimäki Heli Välimäki käyttää raivuulla Husqvarnan sahaa ja Stihlin valjaita. PALSTALLA 9050_.indd 21 15.1.2022 13.47
METSÄSTÄ 21.1.2022 22 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA METSÄVAKUUTTAMISEEN keskittynyt Lähi-Tapiola perusti oman yhteismetsän viime vuoden loppupuolella. Kyseessä on ensimmäinen finanssialan yrityksen perustama yhteismetsä Suomessa. Uusi aluevaltaus on otettu mielenkiinnolla vastaan. ”Meillä on alueyhtiöitä ympäri Suomen ja siellä vastaanotto on ollut todella positiivista, samoin asiakaskunnassa”, summaa metsäasioiden johtava asiantuntija Marika Makkonen Lähi-Tapiolasta. Tammikuun puoliväliin mennessä liittämispäätöksiä on tehty noin 2 000 hehtaarista Lähi-Tapiola ryhmän kiinteistöjä. Lisäksi ulkopuolisten kanssa neuvotteluja on käynnissä noin 1 500 hehtaarista. Tavoite on kunnianhimoinen: tähtäimessä on 100 000 hehtaarin yhteismetsä, mutta ylärajaa koolle ei ole. Lähi-Tapiola tulee jäämään yhteismetsässä pienosakkaaksi. Erityisesti Makkonen näkee yhteismetsän vaihtoehtona metsänomistajalle, joilla on hoitorästejä eikä metsille riitä aikaa, kiinnostusta tai osaamista. ”Käytännössä heille, joilla on metsä, mutta se on vajaatuotolla.” Etsinnässä keskikokoisia metsätiloja Mielenkiintoista vasta perustetussa yhteismetsässä on se, että siihen otetaan osakkaita ympäri Suomen. Tosin aivan mitä tahansa metsää mukaan ei huolita. Haussa on vähintään suomalaisittain keskikokoisia noin 30 hehtaarin tiloja, mutta poikkeuksiakin tehdään. Esimerkiksi puustoisia tai lähellä yhteismetsän muita tiloja olevia metsäpalstoja otetaan mukaan tätä pienempiäkin. Myös sijainti vaikuttaa. ”Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä tarkemmin katsotaan pinta-alaa. Jos ollaan eteläisemmän Suomen alueella tai jossain Keski-Suomessa näin tiukkaa kokorajausta ei ole tehty.” Kaikki tarjolle tulevat metsätilat käydään maastossa läpi. Mikäli metsä osoittautuu yhteismetsään sopivaksi ja metsänomistaja hyväksyy tilan osuuksista tarjottavan hinnan, metsä liitetään yhteismetsään. Liittämisiä tehdään kolme kertaa vuodessa, alkuun jopa useammin. Samalla hetkellä päivitetään koko yhteismetsän arvo. Politiikka arveluttaa Makkonen laskeskelee, että yhteismetsän tuotto tulee olemaan vähintään samaa luokkaa kuin aktiivinen metsänomistaja ansaitsee hoitamalla metsäänsä ajallaan. ”Keskimääräinen tuotto-odotus on neljä prosenttia, mutta uskomme vakaasti, että pidemmällä aikavälillä se on enemmän, kun saamme metsät hyvään kasvukuntoon ja pääsemme isoon mittakaavaan.” Yhteismetsän alkutaipaleella neljän prosentin tuotto-odotus on todennäköisesti turhan toiveikas, Makkonen arvioi. Jatkossa mahdollisuuksia kuitenkin on. Käytännön hoitotoimet toteuttaa Aarimetsä, joka on yltänyt yhteismetsissä jopa yli kuuden prosentin kokonaistuottoon. Riskinä yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtajana toimiva Makkonen näkee politiikan. ”Taksonomia tuli. Sillä ei välttämättä yhteismetsälle ole sellaista vaikutusta kuin yksityismetsänomistajalle, mutta en usko, että tämä päättyy tähän. Tämä on iso kysymysmerkki, joka tuo epävarmuutta alalle.” Sadantuhannen hehtaarin yhteismetsä tavoitteena Lähi-Tapiola hakee uuteen yhteismetsäänsä tiloja ympäri Suomen. Aivan kaikki metsät eivät mukaan mahdu. YHTEISMETSÄN PLUSSAT JA MIINUKSET + Helppous + Säännöllinen vuotuinen tulovirta + Osakkaalle maksettava ylijäämä on verotonta + Osakunnan kokouksissa voi vaikuttaa metsää koskeviin päätöksiin + Vakuusarvo säilyy – Päätös on lopullinen eikä omaa metsää enää saa pois yhteismetsästä. – Kun metsään liittyvät velvollisuudet päättyvät, päättyvät oikeudetkin: metsään ei lähdetä raivaamaan tai haeta polttopuita ilman yhteismetsän päätöstä. – Tuloilla ei yleensä kertaheitolla osteta autoa. FAKTA Kiinnostusta riittää ja ensimmäiset tilat liitetään yhteismetsään kuun lopussa, hoitokunnan puheenjohtaja Marika Makkonen iloitsee. 9051_.indd 22 15.1.2022 12.46
METSÄSTÄ 21.1.2022 Metsälehti.fi 23 FAKTA VALTTERI SKYTTÄ LUONNONVARAKESKUKSEN (Luke) tutkimusmetsissä on selvitetty, miten jatkuva kasvatus vaikuttaa kuusipuun laatuun. Jatkuvan kasvatuksen kuusten ja istutuskuusten puuaines eroaa toisistaan eniten puiden ytimessä. ”Eri-ikäiskasvatuksen (jatkuva kasvatus) vaikutus näkyy kuusen tyvitukin alaosassa”, kertoo vieraileva asiantuntija Riikka Piispanen. Jatkuvan kasvatuksen metsässä kuusentaimi kasvaa aluksi hitaasti alikasvostaimena. Hidas kasvu synnyttää erittäin kapeita vuosilustoja, jotka jäävät puun kasvaessa sen ytimeen puun tyvelle. Kasvatustapojen ero näkyy tyvitukissa Kuusipuun sahauslaatu on jatkuvan kasvatuksen kuusikoissa samalla tasolla kuin tasaikäiskuusikoissa. Eroa on tyvitukin ytimessä. Jatkuvan kasvatuksen kuuset kannattaa kasvattaa vain niin sanottuun tavanomaiseen tukkikokoon, sillä erityislaadusta tai puun järeydestä ei makseta nykypuumarkkinoilla merkittävästi lisäeuroja. RI IK K A PI IS PA N EN RI IK K A PI IS PA N EN PUUN LAATU ? Metsänkasvatusmenetelmä vaikuttaa puiden kasvuun – ja sitä myötä puun runkojen sisällä olevan puuaineksen laatuun. ? Jatkuvassa kasvatuksessa (eri-ikäisrakenteinen metsä) kuusten sahauslaatu on tutkimusten mukaan samalla tasolla kuin tasaikäisrakenteisissa metsissä (esimerkiksi istutuskuusikot). ? Suurin ero kasvatustapojen välillä syntyy tyvitukin ytimeen: jatkuvan kasvatuksen kuusten kasvu on taimina hitaampaa ja ydinpuu huomattavasti tiheämpää. ETELÄ-SUOMESSA sijaitsevia jatkuvan kasvatuksen tutkimuskuusikoita on mitattu jo 35 vuoden ajan. ”Ne ovat ainutlaatuisia tutkimusalueita maailmassa. Näitä ei juuri muualla ole”, Riikka Piispanen sanoo. Esimerkiksi puun laatua ei ole tutkittu jatkuvan kasvatuksen kuusikoissa Ruotsissa tai Keski-Euroopassa, Luken Sauli Valkonen kertoo. Erika-koemetsiköiksi kutsutut Suomen tutkimuskuusikot sopivat jo vuonna 1985 jatkuvan kasvatuksen tutkimukseen. ”Metsät ovat olleet eri-ikäisrakenteisia jo lähtötilanteessa”, Valkonen kertoo. 35 VUOTTA ERIKAA Tyven poikkileikkaus paljastaa jatkuvan kasvatuksen metsässä kasvaneen kuusen historian. Ytimen ohuet vuosilustot kertovat hitaasta kasvusta alikasvosvaiheessa. Tilaa saatuaan kuusi on toipunut ja kasvanut normaalisti. televaa puiden välillä ja runkojen sisällä. Tukkien sisään tulee jonkin verran kasvunvaihteluita”, Piispanen kertoo. Juurikääpäsienen aiheuttama laho on jatkuvan kasvatuksen kuusikoiden suurimpia uhkia. Sieni voi lahottaa pätkän kuusen tyveä sahauskelvottomaksi. Vaikka jatkuvassa kasvatuksessa tavoitellaan erityisesti tukkipuuta, eri-ikäismetsien kuusten pitkät ja levät puukuidut ovat hyvää raaka-ainetta myös selluteollisuudelle. ”Vaikka päätuote on tukki, kyllä sitä kuitupuuta tulee jatkuvassa kasvatuksessakin”, Luken erikoistutkija Sauli Valkonen sanoo. Jatkuvan kasvatuksen kuusikoista selluksi päätyvät latvat, raakit ja tukkipuiden sahauksessa ylijäävä hake. Tällä on vaikutusta puuaineksen tiheyteen ja kuusen myöhempään sahauslaatuun. Puun tyvitukista sahattujen ydinlankkujen kieroutuminen on vähäisempää, jos kuusitukki on peräisin jatkuvan kasvatuksen metsästä. ”Kieroutuminen on kuusisahatavarassa yleisin muodonmuutos ja yleinen laatuongelma. Ja kieroutuminen keskittyy nimenomaan kuusen ydinpuusta sahattavaan sahatavaraan”, Piispanen kertoo. Tarkempi selitys tilanteelle on se, että jatkuvan kasvatuksen kuusikossa nuorpuun osuus jää hitaan kasvun ja kapeiden vuosilustojen vuoksi pienemmäksi kuin istutuskuusikoissa, joiden kasvu on taimina nopeampaa ja vuosilustot puun ytimen ympärillä leveitä. ”Nuorpuu on se, joka aiheuttaa kieroutta kuusen ydinpuusta sahatussa sahatavarassa”, Piispanen sanoo. Sopii myös sellupuuksi Kaikkineen kuusipuun sahauslaatu on jatkuvan kasvatuksen kuusikossa samalla tasolla kuin tasaikäiskuusikossa. Jatkuvan kasvatuksen kuusten puuaineen tiheys on hitaamman kasvun vuoksi suurempaa, mutta laatua voivat heikentää sisäoksien lukumäärä, irto-oksat ja lyly. Metsänkasvatusmenetel mien väliset erot puiden kasvuolosuhteissa vaikuttavat myös puuaineksen laatuun. ”Eri-ikäisrakenteisissa kuusikoissa puuaineksen laatu on vaihRI IK K A PI IS PA N EN Lähde Metsälehden mukana Sveitsiin Metsälehden ensi kevään lukijamatkalla on tilaisuus nähdä Sveitsin koillisosien kauniita maisemia. Tutustumme metsien hoitoon ja käyttöön sekä maatalouteen. Tukikohtamme on pieni Appenzellin kaupunki. 18.–22.5.2022 Ilmoittautumiset Matkan järjestää Kon-Tiki Tours. Ilmoittautumiset sähköpostilla ilmoittautumiset@kontiki.? tai puhelimitse 09 466 300. Lisätietoa www.metsalehti.?/lukijamatka Matka maksaa 1 978 euroa. Hintaan sisältyvät lennot, majoitus, retket ja suomalaisen oppaan palvelut sekä aterioista ohjelmassa mainitut lounaat ja neljäpäivällistä hotellilla. Lisämaksusta yhden hengen huone ja ruokajuomat. LISÄTIETOA WWW.METSALEHTI.FI/ LUKIJAMATKA MUUTAM A PAIKKA JÄLJELL Ä! 9051_.indd 23 15.1.2022 12.46
METSÄSTÄ 21.1.2022 24 Metsälehti.fi KOKEILTUA MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI SAMI KARPPINEN, KUVAT KEURUULLA metsää omistava diplomi-insinööri Harri Haapajoki teki uransa Nokia-yhtiön suuruuden aikoihin kaupaten suomalaisteknologiaa muun muassa kiinalaisille. Nyt aikaa riittää omien metsien hoitamiseen. Mies on onnellisessa asemassa, sillä myös jälkikasvu osallistuu taimikoiden hoitamiseen. ”Kun tytär ja poika ovat mukana, tarvitsemme kolme raivaussahaa ja mielellään vielä yhden varalle. Jos hankkisi neljä Huskia tai Stihliä, rahaa menisi 3 000– 4 000 euroa.” Niinpä Haapajoki alkoi tutkiskella vaihtoehtoja. Lupaavimmaksi osoittautui saksalaisen verkkokauppa Fuxtecin valikoimista löytynyt raivaussahapaketti. ”Viime keväänä tällaisen sai vähän yli sadalla eurolla plus parin kympin rahtikuluilla”, Haapajoki esittelee. RAIVAUSSAHA VERKKOKAUPASTA Hinta ei huimaa, mutta hinta-laatusuhdetta voi luonnehtia enintään kohtalaiseksi. Metsänomistaja Harri Haapajoki kokoaa perheelleen raivaussahat verkkokaupojen myymistä osista. Niiden paras valtti on edullisuus. Ennen vuodenvaihdetta verkkokaupan hinta oli reilut 200 euroa. Lisäksi sahaan pitää hankkia metsäterä ja siihen sektorisuojus. Sahan kokoaa puolessa tunnissa mukana tulleilla työkaluilla. Erinomaiset valjaat Pakettisahat ovat kiinalaisvalmisteisia, mutta Haapajoki luottaa saksalaisvalmistuttajan takaavan laadun. Paketin parasta antia ovat kevyen mukavat valjaat, jotka jakavat sahan painon harteille. Samalla rintakehä jää vapaaksi. Näillä voisi lähteä urakkahommiinkin. Sylinteritilavuudeltaan 52 kuutiosenttimetrin ja 2,2 kilowatin kaksitahtimoottorin teho riittää raivaamiseen, mutta kiihtyvyydellään se ei vedä vertoja metsäraivureille. Kokeilemassamme sahassa oli iso 225 millimetrin terä ja moottori laiskahkoissa tehdassäädöissä. Kierrosherkkyys paranisi pientä terää käyttäen, ja vapaasti pikkumeisselillä säädettävästä kaasuttimestakin saattaisi löytyä hiukan kipakampia asetuksia. Kulmavaihteet kulutustavaraa Kahvojen tärinänvaimennus on yllättävän hyvä. Toisaalta kahvat ja runkoputki olivat hentorakenteiset, joten sahaustuntuma oli notkuva. Plussaa tulee metsätöihin sopivan lyhyestä runkoputkesta. Sahan runkoputki ja vetoakseli ovat kaksiosaiset. Näin saha mahtuu henkilöauton takakonttiin, mikä on plussaa – sikäli kun liitospala vain kestää. Kiinalaisvalmisteisia kulmavaihteita saa verkosta kaksi parillakympillä. Katso video osoitteessa metsalehti.fi 9052_.indd 24 15.1.2022 12.52
METSÄSTÄ 21.1.2022 Metsälehti.fi 25 FUXTEC FX-PS152 PROFI ? Kaksitahtimoottori 52 cm3 ? Teho 2,2 kW ? Huippukierrokset 9000/min ? Paino 7,5 kg ? Heinäterä vakiovarusteena (metsäterä ja sektorisuoja hankittava erikseen) ? Mukavuusvaljaat ? Kaksiosainen runkoputki ? Verkkokaupan hinta noin 220 euroa (ilman metsäterää) ? Myynti www.fuxtec.de PLUSSAT JA MIINUKSET + erinomaiset valjaat – laiskahko moottori – notkuva kahvasto – heikko kulmavaihde Kaasuliipaisin osoittautui jäykäksi, mikä rasittaa etusormea ja rannetta. Kaasuvaijerin voitelu saattaisi notkistaa liipaisinta. Kulmavaihteita on Haapa joen mukaan särkynyt kolme kappaletta, kun sahoilla on sahattu vajaat sataa tankillista. Vahinko tosin ei ole suuri. ”Netistä saa kaksi kulmavaihdetta parillakympillä.” Pakettisaha ei vedä vertoja Huskuille tai Stihleille. Jos työmaata on hehtaarin parin verran, savotta kyllä valmistuisi tälläkin – kunhan ei oikein pitkää päivää yrittäisi tehdä. Fuxtecin pakettiraivurin saisi reilulla kahdellasadalla eurolla. Valtamerkkien sahat maksavat yli 700 euroa. Toki verovähennykset ja alvien palautukset kaventavat halpasahan hintaetua. FAKTA MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVA METSÄLEHTI kertoi pari vuotta sitten (7/2019), kuinka Petäjäveden itseoppinut metsätietäjä Arvo Kettunen esitteli suunnittelemaansa, varsin hulppeaa yläharvennusleimikkoa. Tavoitteena oli saada runsaasti tukkia ja hakkuutuloja. Kaikkiaan puuta kertyi 14 000 kuutiota. Jäljelle jäävän puuston odotettiin intoutuvan reippaaseen arvokasvuun. Kettusen mukaan hakkuun piti olla ensimmäinen vaihe metsän muuntamisessa erirakenteiseksi. ”Konnevedellä hakattiin 80 hehtaaria järeää metsää ilman yhtään aukkoa”, kiteytti Metsälehti raporttinsa palstalta. Tässä ei onnistuttu, tuulet ovat parissa vuodessa rieponeet puuston pahoin aukkoiseksi. ”No vituikshan se meni, vaikka odotukset pari vuotta sitten olivatkin korkealla”, kiteytti tilan omistajiin lukeutuva Hannu Koskinen. Vanhaan aikaan metsä olisi luokiteltu vajaatuottoiseksi. Aukkoisuudesta huolimatta alueelle ei nopean silmäyksen perusteella näytä syntyneen uusia kuusentaimia kuin satunnaisesti. ”Pakko tänne on ruveta taimia laittamaan”, metsänomistaja mietti. Myrskytuhoja varmastikin pahensi se, että yläharvennettu, järeä metsä typpilannoitettiin heti harvennuksen jälkeen. Kasvatusmetsiä ei pidä lannoittaa ennen kuin harvennuksesta on kulunut puolenkymmentä vuotta. Suomen metsäkeskuksen metsäneuvojan Tomi Tapanisen mukaan Konnevedellä ei kevään 2019 jälkeen ole ollut tavallista enempää myrskyjä. Lähitienoolla ei myöskään ole muita metsänkäyttöilmoituksia myrskytuhojen korjaamiseksi. Tuuli riepoi arvoleimikon Avohakkuun välttämiseksikään ei kannata yrittää ihan mitä tahansa. Hannu Koskinen esittelee, miten yritys muuntaa 80 hehtaaria metsää jatkuvalle kasvatukselle onnistui – tai oikeammin epäonnistui. MIKKO RIIKILÄ METSÄN vuokratulot luetaan maatalouden tuloksi riippumatta siitä, harjoittaako vuokraaja oikeasti maataloutta vai ei. Normaalisti maatalouden tulo jaetaan ansioja pääomatuloksi maatalouden varallisuuden perusteella. Metsätalouden varallisuutta ei lueta maatalouden varallisuudeksi. Näin metsänomistajien vuokratulot verotetaan kokonaan ansiotulona progressiivisesti. Monille palkansaajalle se merkitsee kireämpää veroa kuin puunmyyntitulosta perittävä 30–34 prosentin pääomavero. Vuokratuloja monet metsänomistajat saavat tuulivoimaalueil ta. Lisäksi metsäyhtiö Tornator tarjoaa metsänomistajille vaivatonta mahdollisuutta vuokrata metsänsä yhtiölle. Tornator esittelee verkkosivuillaan metsän vuokraamista. Tulojen verotuskohtelusta ei puhuta halaistua sanaa. Eikö pitäisi, maankäyttöasiantuntija Aleksi Vanninen? ”Verotus on yksi monista asioista, jotka on otettava huomioon metsää vuokraamista harkittaessa. Esittelemme verotuksen kaikille vuokraamista harkitseville. Osan se on saanut luopumaan ajatuksesta, mutta esimerkiksi yrittäjä-metsänomistajille verotus ei välttämättä ole ongelma.” Vannisen mukaan Tornator on tehnyt kymmenkunta sopimusta metsien vuokraamisesta. Sopimukset tehdään 20 vuodeksi. Vuokra määritellään tilan puuston perusteella, ja se on yleensä 75 –110 euroa hehtaarilta. Metsämaan vuokratulot verotetaan ansiotulona Progressiivinen vero himmentää usein metsän vuokraamisen houkuttelevuutta. METSÄVEROTUS Fuxtechin raivurilla suoriutuu vähäisistä raivuista, mutta ”oikeille” raivaussahoille se ei vedä vertaa. 9052_.indd 25 15.1.2022 12.52
METSÄSTÄ 21.1.2022 26 Metsälehti.fi suolaheinä taisi nauttia lämmöstä ja kukoisti komeasti kukkivina laikkuina. Metsämaitikkaa kasvoi paikoin yhtenäisinä mattoina horsmaja vattukasvustojen keskellä. Ilmeisesti molemmat kelpaavat metsämaitikan loisittaviksi. Kasvit muuttuvassa metsäluonnossa -kirjassa metsämaitikkaa pidetään taantuneena ja niukentuneena lajina, jonka sanotaan kärsineen nuorten metsien osuuden kasvusta. Kuitenkin T ieltä katsoen aukko on jo vihreä. Puiden taimet ovat lähteneet hyvin kasvuun, mutta 30–40 sentin mittaisina eivät vielä erotu maisemassa vatun, maitohorsman ja heinien joukosta. Vain yksi kolkka aukosta erottuu yhä ruskeana. Siellä maaperä on läpäisevää rapasoraa, jota peittää paksu kuusenneulaskarike. Istutetut taimet kyllä kasvavat, mutta muutoin sitä täplittävät vain yksittäiset kevätpiipot ja suolaheinälaikut. Horsmien pienille taimille paikka on tietysti mahdoton, mutta miksi ihmeessä vattukin puuttuu sieltä? Uudistusala tarjoaa uteliaalle kulkijalle paljon ihmeteltävää! KUIVA KESÄ KATKAISI AUKON VIHERTYMISEN Seuraamamme hakkuuaukon kolmas kesä alkoi lupaavasti, mutta keskikesän kuiva hellejakso muutti kaiken. ”Lupaavasti alkanut vatun kukinta ei tuottanut montaakaan marjaa.” Yli sata kasvilajia Kesän havainnot nostivat aukon kasvilajien lukumäärän toiselle sadalle. Isorölli, tuoksusimake, punanata ja pallosara kasvoivat siellä jo varmaan edellisenäkin kesänä, mutta jäivät kukkimattomina huomaamatta. Ruusuruoho oli levittäytynyt jo tienvarresta aukolle, ja pian siellä kasvanee myös ukontulikukka, siankärsämö ja muutama muukin toistaiseksi tienvarressa pysynyt laji. Keskikesän 2021 kuivuudesta kärsivät eniten yksivuotiset lajit ja uudet siementaimet, mutta aikaisemmin jo vakiintuneille syväjuurisille kasveille kesä saattoi olla erinomainen. Kuivuuden takia pillikkeet ja kalliovillakot jäivät pieniksi. AhoSEPPO VUOKKO, TEKSTI / JORMA PEIPONEN, KUVAT Kuolemaan tuomitut. Kevät näytti vielä hyvältä, mutta keskikesän kuivuus ja helle veivät tulevaisuuden näiltä horsman taimilta. Niittyjen hämähäkki, viirukorsikki, viihtyi erinomaisesti tuoreen aukon vattukasvustossa. Valevahvero sietää hyvin kuivuuttakin ja oli kesällä 2021 aukon runsain suurikokoinen sieni. 9053_.indd 26 15.1.2022 12.54
METSÄSTÄ 21.1.2022 Metsälehti.fi 27 jo samalla sivulla oleva grafiikka osoittaa päinvastaista: esiintymiä on eniten nuorimmassa ikäluokassa, siis uudistusaloilla ja vähiten vanhoissa metsissä. Luonto opettaa, jos sitä vain malttaa kuunnella! Muun kasvillisuuden suojassa metsän sammalpeitekin oli jo alkanut elpyä. Seinäja kerrossammalkasvustoissa oli vihreitä versoja ja yhden vattukasvuston suojasta löytyi jo metsänliekosammalkin. Ei suuria muutoksia Kasvillisuuden muutosta seuraan arpomalla aukolle sata neljännesneliömetrin ruutua joka kesä. Arvonnan ulkopuolelle jäivät notkopaikan kosteikko ja tienvarsi; myös metsän reunaan jätin noin 10 metrin vyöhykkeen, jossa ei ruutuja ole. Tulokset kuvaavat siis itse aukkoa. Koeruuduista täysin sulkeutuneita oli vain 23 sadasta; avointa tilaa itämiseen on vielä siis runsaasti. Täysin kasvittomia ruutuja ei ollut, mutta ruutuja, joissa ”Yllättävää oli maitikoiden runsaus ja hyvä kunto.” kasvien peittävyys oli alle 10 prosenttia, oli 24 eli melkein neljännes ruuduista. Näissä ruuduissa kasvien itämistä ja kehitystä jarrutti risukko, paksu neulaskarike tai karkea rapasora. Vaikka kuiva keskikesä haittasikin kasvillisuuden kehitystä, useimmilla lajeilla sekä peittävyys että asutettujen ruutujen määrä olivat kasvaneet. Tässä kärkikymmenikkö; vuoden 2020 frekvenssi on suluissa. Runsaimmat lajit olivat vattu 77 (50), mustikka 53 (38), maitohorsma 46 (10), kevätpiippo 46 (26), metsälauha 24 (19), peltopillike 24 (17), oravanmarja 22 (27), kalliovillakko 22 (9), puolukka 19 (9) ja koivut 30 (21). Koivulajeilla tilanne oli tasan: hiestä ja raudusta oli yhtä monella ruudulla, joillakin ruuduilla molempia rinnakkainkin. Vain oravanmarjan määrä oli pienempi kuin edellisenä vuonna. Tuskin oravanmarjat ovat kuolleet: juuristo elää vaikka lehdet ovat helteessä kuihtuneet. Sama on ollut metsätähden kohtalo, viime kesänä 11 ruutua, edellisenä kesänä 18 ruutua. Ruokaa riitti – paitsi siemensyöjille Oli kuivuudella toki vaikutuksensa. Lupaavasti alkanut vatun kukinta ei tuottanut montaakaan marjaa. Se hyvä puoli siinä on, että ensi kesänä, kun vatun varsisto on entistä komeampaa, marjat ovat puhtaita, koska vattukuoriaisen lisääntyminen ei tänä kesänä aukolla onnistunut. Yksivuotiset kasvit jäivät hyvin pieniksi ja niiden siementuotanto oli tuskin sadasosaakaan siitä mitä kesällä 2020. Ehkä suurin ekologinen vaikutus oli pillikkeen siemensadolla. 2020 aukon pillikkeet tuottivat noin puolitoista tonnia siemeniä, jotka pysäyttivät muuttavat peippolinnut päiväkausiksi aukolle ja tarjosivat myös metsätiaisille talveksi varastoitavaa einestä. Tämä kesä ei tuonut aukolle samanlaisia lintuparvia. Maitohorsman kukinta oli näyttävä. Kukissa pörräsi suunnattomasti kimalaisia: kasvustoissa jokaisella neliömetrillä oli samanaikaisesti ainakin 2–5 kimalaista. Tältä pohjalta voi arvioida aukon kimalaisten määrää. Jos horsmakasvustot kattoivat kolmasosan aukon pinta-alasta, siis kaksi hehtaaria eli 20 000 neliömetriä, kimalaisia oli vähintään 50 000! Se tarkoittaa, että aukolla tai sen laidoilla on tuhatkunta kimalaispesää, puolitoistasataa pesää hehtaarilla. Suuret hop e a t ä p l ä t viihtyivät erityisesti ohdakkeiden kukinnoilla. E r ä ä s s ä huopaohdakekasvustossa parveili toistakymmentä isoa hopeatäplää, haavitut ja tarkistetut orvokkihopeatäpliä. Samana päivänä havaittiin aukolla 17 päiväperhoslajia, 121 määritettyä ja muistiinmerkittyä yksilöä; määrittämättömiä yksilöitä (sinisiipiä ja hopeatäpliä) ei laskettu. Runsain oli nokkosperhonen (33 yksilöä), mutta eniten kummastutti ratamoverkkoperhonen (8 yksilöä), koska tavallisesti sitä näkee vain yksittäin. Syksyllä, kun heinät ja horsmien latvat olivat jo kulottuneet, aukolla kulkivat hirvet, kauriit ja jänikset. Nyt maistuivat vatun uusien versojen vielä pehmeät latvat, kymmenisen senttiä tuoreinta kasvua. Ensi kesän vattusato ei siitä kärsi: kukkivat haarat kehittyvät varren sivusilmuista. Juttusarjassa seurataan elämää ja muutoksia yhdellä hakkuuaukolla. Aikaisemmat osat ovat ilmestyneet numeroissa 16/2019 ja 19/2020. Kalliovillakon kesä katkesi kesken. Ne, jotka edes ehtivät kukkimaan, tekivät vain muutaman mykerön ja siementuotanto jäi ehkä sadasosaan normaalista. Kirjopimikkä on jo ehtinyt nauttimaan tekopökkelöstä pilkistävää kääpää. Tuuhea vattukasvusto tarjosi runsaasti ravintoa silmäiltayökkösenkin toukalle. 9053_.indd 27 15.1.2022 12.55
PILKKEET 21.1.2022 28 Metsälehti.fi LUONNOSTA HANNU ESKONEN, TEKSTI JA KUVAT TUULIHAUKAN saalistuslento peltolakeuden yllä on hienoa seurattavaa. Haukka lentää sulavin siiveniskuin ja pysähtyy välillä lekuttelemaan paikalleen. Se käyttää taitavasti hyväkseen siipiään ja pyrstöään samalla kun asettautuu sopivasti vastatuuleen. Tästä lekuttelusta juontuvat tuulihaukan entisaikojen nimetkin: tuulentallaajan ohella puhuttiin tuulenpieksijästä, tuulenkoijaajasta ja -tuulenleputtajasta. Nimitys tuulihaukka otettiin käyttöön 1920-luvulla. Paikallaan lekuttava tuulihaukka tarkkailee allaan levittäytyvää peltotai niittymaisemaa. Sillä on erinomainen näkökyky, sillä suurissa silmissä on näkösoluja moTUULENTALLAAJA TAIVAALLA Tuulihaukka kävi jo sukupuuton partaalla, mutta tekopesät pelastivat sen. ”Tuoreimmissa uhanalaisselvityksissä tuulihaukan status on muutettu elinvoimaiseksi.” Läheltä katsoen huomaa helposti tuulihaukan isot silmät. Niillä se näkee kahdeksan kertaa tarkemmin kuin ihminen ja erottaa myös UV-valon. kan kuulokin erota kaikki vikinät aluskasvillisuuden seasta. Havaittuaan saaliin tuulihaukka pudottautuu terävät kynnet ojossa uhrin kimppuun. Yleisin saalis on peltomyyrä, mutta muutkin pikkunisäkkäät päästäisistä hiirien kautta sopuleihin kelpaavat huikopalaksi. Muiden jalohaukkojen tapaan tuulihaukalla on nokassaan ”hammas”, jonka avulla pikkueläimen niska taittuu hetkessä. Jos jyrsijöistä on pulaa, tuulihaukka voi saalistaa myös sammakoita, sisiliskoja, pikkulintuja ja kookkaita hyönteisiä. Yleisimmästä haukasta sukupuuton partaalle Tuulihaukka liitetään helposti avonaisiin peltolakeuksiin, joilla se onkin näkyvin petolintu. Sille kelpaavat pesimäalueiksi myös niityt, avohakkuut, avosuot ja jopa tunturipaljakat. Avomaaston ohella se tarvitsee pesäpaikakseen ison kelon kolon, variksen tai harakan risupesän tai tunturialueen pahtahyllyn. Tuulihaukka oli peltoalueiden tyyppilintu aina 1950-luvun lopulle. Seuraavan vuosikymmenen alussa niiden määrä kuitenkin alkoi vähetä nopeasti. Alkusysäyksen pudotukselle antoivat kylmät talvet, jotka tappoivat haukkoja Eteläja Keski-Euroopan talvehtimisalueilla. Myös ympäristömyrkyt saattoivat heikentää niiden selviytymistä. Kun vielä maanviljelys alkoi tehostua, oli tuulihaukalla tiukkaa. Pellot salaojitettiin ja käytettiin tuholaismyrkkyjä. Näin tuulihaukan tärkeimpien saalininkertainen määrä ihmissilmiin verrattuna. Tuulihaukan näkösolut havaitsevat myös UV-säteilyä. Näin ne erottavat maasta pikkujyrsijöiden virtsajäljet ja tietävät, onko alueella syötävää. Eiköhän hau9054_.indd 28 15.1.2022 12.56
PILKKEET 21.1.2022 Metsälehti.fi 29 METSISSÄ näkee pieniä tammen taimia kaukanakin asutuksesta. Mieleen nousee tietysti kysymys, miten ne ovat sinne joutuneet. Tammen yksinäisillä taimilla on selvä yhteys toiseen ilmiöön. Närheä näkee kesällä vain sattumoisin, mutta syksyllä se on yksi näkyvimmistä linnuista varastoidessaan ruokaa talven varalle. Se hakee pelloilta maahan karissutta viljaa, rikkaruohojen siemeniä ja maalle jääneet pienet, pienet perunatkin saavat kyytiä. Närhet tekevät metsään tuhansia varastoja, ja tutkimusten mukaan ne muistavatkin ne hyvin. Aivan erityisesti närheä kiehtovat puistojen tammet. Niin kauan kuin puissa on terhoja, ei närhi käy niitä maasta poimimassa. Syykin on selvä: pudonneista terhoista suuri osa on turmeltuneita. Näin närhi luo ilmasillan, joka kuljettaa tammen terhot pihapiiristä metsään. Samaa tekevät oravat, metsämyyrät ja hiiret sekä tiaiset ja pähkinähakki. Pähkinähakin suomalainen rotu on erikoistunut pähkinöihin, siperialainen alalaji piilottelee sembramännyn käpyjä, joista se kaivaa siemenet ravinnokseen. Oravat ja jyrsijät kantavat siemeniä vain lyhyitä matkoja, mutta hakki ja närhi voivat kuljettaa niitä parin kilometrin päähän. Talven mittaan eläimet syövät varastoimiaan siemeniä ja marjoja, mutta osa kätköistä jää käyttämättä ja siemenet itävät. Näin metsään voi ilmaantua hyvinkin yllättäviä kasveja, kuten viljoja, auringonkukkaa ja pihan koristekasveja. TUULENTALLAAJA TAIVAALLA Tuulihaukka voi pysähtyä lentäessään paikalleen lekuttelemaan. Tällöin se käyttää taitavasti siipiään ja pyrstöään sekä hyödyntää tarvittaessa vastatuulta. Hannu Eskonen seläinten kannat ilmeisesti romahtivat. Vuonna 1975 tuulihaukkoja pesi Suomessa enää 4 000 ja seuraavalla vuosikymmenellä enää 1 500 paria. 1990-luvulle tul taessa Suomen sotia edeltäneestä tuulihaukkakannasta oli jäljellä kymmenesosa. Pöntötys pelasti Tuulihaukka kuitenkin pelastui. Pohjanmaalla tuulihaukkatutkija Erkki Korpimäki keksi tarjota haukolle tekopesiä. Suuria, etuseinästään avonaisia laatikkopesiä viriteltiin latojen seiniin, voimalinjatolppiin ja yksittäisiin pellonreunuspuihin. Pesäpaikat kelpasivat haukoille erinomaisesti. Niissä oli turvaa myös tuulihaukan pahimmalta viholliselta näädältä, joka ei mielellään tule avomaille. Tälle vuosituhannelle tultaessa tuulihaukkakantamme oli kolmentuhannen parin luokkaa. Sen jälkeen kanta on kasvanut viiden prosentin vuosivauhtia. Tällä hetkellä niitä pesii hyvinä vuosina jo 7 000 paria, ja tuoreimmissa uhanalaisselvityksissä tuulihaukan status onkin muutettu elinvoimaiseksi. Pöntötys auttoi tuulihaukkaa levittäytymään takaisin autioituneille pesimäpaikoille Pohjanmaalla, Keskija ItäSuomessa. Harvan tuulihaukkakannan alueita on kuitenkin edelleen Lounais-Suomessa, Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa. Myös Päijätja Kanta-Hämeessä ja Etelä-Savossa tuulihaukkoja pesii niukasti. METSÄN KÄTKÖISSÄ KAMALA LUONTO KUKA KYLVÄÄ TAMMEA METSIIN? SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva TEKIJÄT OVAT PITKÄN LINJAN LUONTOAMMATTILAISIA Mutta mikä on tammentaimien kohtalo? Usein kätköt on tehty kalliosammalikkoon, jossa taimet kuihtuvat, kun siemenen ravintovarasto on käytetty. Paremmillakin paikoilla taimet päätyvät usein hirven, kauriiden, myyrien tai jänisten ravinnoksi, vaikka tammi ei niiden suosikkilistalla olekaan. Silti aina joku onnistuu varttumaan lisääntymisikään, mikä tammella edellyttää vähintään pariakymmentä vuotta. Näin tammesta on tulossa metsäpuu sisämaassakin. Itse asiassa tammen rajoittuminen rannikolle ei johdukaan ilmastosta vaan siitä, että ihminen ahneuksissaan hävitti sisämaan tammistot jo Ruotsin vallan aikana. Närhi kuljettaa tammen terhoja jopa parin kilometrin päähän kätköihinsä. Tuulihaukka on pitkäpyrstöinen jalohaukka. Kuvassa kirjava nuori lintu. 9054_.indd 29 15.1.2022 12.56
PILKKEET 21.1.2022 30 Metsälehti.fi LUKIJALTA LUKIJAKYSYMYS Tunnelma metsässä sähköistyy. Kestotilaajan eDUT paranevat. Liitimme tilaukseeN uuden Metsälehti Digin ja saat käyttöösi kaikki nämä (etu 142,80 €) : • verkkolehti • näköislehti • maksulliset verkon sisällöt • lehtiarkisto Rekisteröidy ja ota palvelu käyttöön osoitteessa metsalehti.fi (Rekisteröintiin tarvitset asiakasnumerosi lehden osoitekentästä). p o l k u o m a a n m e t s ä ä n OLEN toiminut nyt vuoden Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen valtuuston jäsenenä. Esitykseni edunvalvonnan tehostamisesta ovat jääneet toteutumatta. Metsänhoitoyhdistyksen palveluiden käyttö hiipuu. Nyt on todella syytä jäsenten olla huolissaan. Palveluiden markkinointia mietitään toimivassa johdossa sekä luottamushenkilöjohdossa. Palveluiden hinnat eivät ole halvimpia, mutta aina vakuutetaan, että ne ovat laadukkaita ja pitkässä juoksussa edullisia. Laskin, että jos olisin käyttänyt metsätoiminnassani paikallisen mhy:n palveluita, se olisi viime vuonna maksanut minulle noin 5 900 euroa. Se on paljon. Perusjäsenmaksu yhdessä MTK:n edunvalvontamaksun kanssa on 68 euroa vuodessa. Se taas on todella vähän. Luottamushenkilöiden johtopuolelle tieni tyssäsi palveluiden käyttämättömyyteen. Olen odottanut, että mhy asettuu puolustamaan metsänomistajia aina, kun metsänomistajat joutuvat median hyökkäyksen kohteeksi. Edunvalvonta on ulkoistettu MTK:lle ja MHYP:n palvelutoimistolle. Maksamme siitä jopa erillisen maksun MTK:lle. Mediassa edunvalvonta loistaa poissaolollaan – aivan kuin jänis, joka työntää pään pensaaseen ja näin kuvittelee itsensä näkymättömäksi. Oikeasta ja jämäkästä edunvalvonnasta olen halukas maksamaan ja sitten myös käyttämään metsänhoitoyhdistyksen palveluita. Nyt mhy ja sen puunhankintayhtiö toimivat aivan kuten muutkin metsäyritykset. Toki on hyvä, että alalla on useita kilpailijoita. Se on pitkässä juoksussa suuri etu. Metsänhoitoyhdistysten kilpailukyky vaatii pikaista korjaamista ja edunvalvontaan satsaamista, muuten seurauksena on näivettyminen. RISTO LAUKAS METSÄLAKIASIANTUNTIJA JA METSÄYRITTÄJÄ Edunvalvonta on parasta mainosta Joulukuusemme on ollut sisätiloissa yli kaksi viikkoa, mutta se juo edelleen lähes litran vettä vuorokaudessa eikä ole karistanut neulasiaan juuri ollenkaan. Kuuseen on tullut useampia hedekukintoja ja pari uutta vuosikasvuakin. Miten kauan joulukuusi voi pysyä elossa ja miksei kuuseemme ole tullut emikukintoja? KUKKIVA KUUSI PERIAATTEESSA kuusta voisi kasvattaa vesiastiassa pitkäänkin, jos vain rungon katkaisupinta pysyy avoinna ja puu saa riittävästi valoa ja ravinteita. Käytännössä katkaisupinnan vettä kuljettava solukko tukkeutuu vähitellen, jolloin veden ja ravinteiden nousu puuhun tyrehtyy. Muutamia viikkoja kuusen elossa pitäminen onnistuu melko hyvin, mutta kun vuosikasvaimet kasvavat suuremmiksi, veden tarve kasvaa nopeasti. Ensin nuutuvat uudet kasvaimet ja pian alkavat karista myös vanhat neulaset. Olisikohan joku onnistunut pitämään puunsa hengissä kesään asti? Olen kuullut, että märkään saviseen maahan kevättalvella siirretty joulukuusi olisi juurtunut. Kuusi kyllä tekee jälkijuuria alkuperäisen juuristonsa yläpuolelle luonnon oloissakin, joten sikäli tarina on mahdollinen. Hedekäpyjä muodostuu nuoriinkin kuusiin, ja vanhoissa kuusissa ne ovat alaoksilla. Tavallisesti emikäpyjä syntyy vasta suurikokoisten puiden latvaoksiin. Heteiden sijainti emien alapuolella turvaa ristipölytyksen, kun siitepölyhiukkaset pääsevät perille vain tuulen kuljettamina. Jos haluaa joulukuusensa punaisia emikäpyjä, pitää hakea hakkuutyömaalta ison puun latva. SEPPO VUOKKO Miten kauan joulukuusi voi pysyä elossa? 9055_.indd 30 15.1.2022 13.00
PILKKEET 21.1.2022 Metsälehti.fi 31 LUKIJALTA KOKO JÄÄKAUDEN jälkeisen ajan ovat suot laajenneet ja paksuuntuneet, koska Suomessa sadanta on suurempaa kuin haihdunta. Kaikki tasaiset maat (pois lukien sorapohjaiset kankaat) ovat ainakin sammaloituneet ja useimmat myös soistuneet ja soistuvat edelleen. Yleisen luulon mukaan on hyvää ilmaston ja metsän hoitoa antaa suon vallata metsä takaisin tukkimalla ojat tai jättää ojien perkaukset tekemättä. Näin ei kuitenkaan ole! Luonnontilainen suo sitoo hiilidioksidia 0,2–0,3 tonnia hehtaarilla vuodessa, kun taas suon saa ojittamalla, tuhkalannoittamalla ja viljelemällä kasvamaan 5–15 kuutiota hehtaarilla vuodessa, joka vastaa 4–13 tonnia hiilidioksidia. Luonnontilaisessa suossa anaerobiset bakteerit hajottavat turvetta koko ajan metaaniksi, joka on 33 hiilidioksidia tehokkaampaa kasvihuonekaasua. Sitä myös haihtuu ilmakehään koko ajan. Suomessa on ja tulee olemaan luonnontilaisia soita tarpeeksi, jotta niitä vaativat lajit eivät katoa. Toisaalta on myös lajeja, jotka pitävät ojituksen jälkeisistä rehevämmistä soista ja kauan ojitettuina olleista pitkälle muuntuneista turvekankaista. Tunnetusti märät ja veden vaivaamat metsät tai pellot tuottavat huonosti biomassaa, koska maanalainen bioaktiivisuus (sienirihmastot, juuret, pieneliöt, mikrobit) on mm. hapenpuuteen takia huono. Uutena on tietoisuuteemme tullut metsän kasvun hiilivirta, josta yllättävästi 70 prosenttia sitoutuu maan alle. Sienten rihmastot ja muut maan sisäisen elämän muodot varastoivat hyvissä maanalaisissa olosuhteissa jättimäärät hiiltä niin syvälle kuin hapekasta ja riittävän lämmintä maata riittää. Tätä hiilivarastoa ei tutkitusti romahduta edes päätehakkuun aiheuttama notkahdus maanpäällisessä puumassassa. Hiilen tilapäinen väheneminen maan alla avohakkuun jälkeen on vain 0–4 prosentin luokkaa. Pohjaveden nousu tappaa maan alaiset sienirihmastot, mikrobit, pieneliöt ja mikrobit, kun ojituksen hoito laiminlyödään. Alun perinkin ojittamattoman kosteikon biotuotantokyky on heikko, samasta syystä. Puiden veden kulutus ja haihdutus tapahtuu pääasiassa kasvukaudella. Jos pohjavesi on liian korkealla loppukesästä kevääseen, hukkuu ja tuhoutuu vesipinnan alle jäävä, hiiltä sitova eliöja kasvutoiminta. Jos haluamme maksimoida metsien tuottokyvyn ja samalla hiilen sidonnan metsiin, pohjaveden pitäminen juurten ja sienirihmastojen kasvun kannalta riittävän alhaalla on välttämätöntä. Pohjaveden korkeuden merkittävyydestä kertoo se, että ojitusalueilla puut Ojitus tehostaa hiilensidontaa kasvavat silminnähdenkin paljon paremmin ojien läheisyydessä, jossa pohjavesi on matalin. Kun suo muuttuu ojituksen ja tuhkalannoituksen jälkeen turvekankaaksi, myös sen maannokseen alkaa kertyä hiiltä syvemmälle kasvavien juurien, sienirihmastojen, pieneliöiden ja aerobisten mikrobien muodossa. Auringon valon päästäminen maahan asti tehokkailla aluskasvillisuuden raivauksilla ja reippailla harvennuksilla nostaa maan lämpötilaa, mikä parantaa merkittävästi maanalaista kasvua. Luonnontilaisessa ja siis hapettomassa suossa toimii vain hiiltä metaaniksi hajottavat bakteerit, kun taas hyvin ojitetulla ja tuhkalannoitetulla (turve)kankaalla jo lähes optimaalinen 40 sentin hapekas maakerros muodostaa hehtaarilla 4 000 kuution hiiltä sitovan ja maanpäällistäkin kasvua kiihdyttävän bioaktiivisen massan. VELI-JUSSI JALKANEN AGRONOMI, TUOTTAJA PALVELUKSEEN HALUTAAN Metsänhoitoyhdistys Karhu toimii Pohjois-Satakunnassa 7 kaupungin/ kunnan sekä keskisessä Satakunnassa Nakkilan alueella. Metsänomistajajäseniä yhdistyksessä on n. 3150 ja heidän metsäpinta-ala on n. 103.000 hehtaaria. Haemme vakituiseen työsuhteeseen METSÄASIANTUNTIJAA Nakkilan ja Lavian eteläosan alueelle. Työtehtäviin kuuluu puukauppa-, metsänhoitoja asiantuntijapalveluiden myynti ja hoito. Arvostamme aiempaa työkokemusta metsäalan toimihenkilötehtävistä, hyvää organisointija yhteistyökykyä sekä markkinointija palveluhenkisyyttä. Palkkaus YT/METO-työehtosopimuksen mukaisesti. Työ alkaa heti tai sopimuksen mukaan. Työsuhteen alussa on koeaika. Hakemukset ansioluetteloineen 31.1.2022 klo 16.00 mennessä osoitteeseen jouni.peltoniemi@mhy.fi. Lisätietoja antaa Jouni Peltoniemi 040 702 8845. Karhu MHY Karhu 2 x 130_95 7.1.2022 11.20 Sivu 1 Sinulla on metsällistä osaamista, kokemusta johtamisesta, it-osaamista ja taito organisoida toiminta sekä tehtävään soveltuva koulutus. Ymmärrät talouslukuja ja palveluliiketoimintaa sekä sen tuloksellista kehittämistä kestävästi ja vastuullisesti. Sinulla on osaamista ja tahtoa olla luomassa uudistuvaa MHY-ketjua, jossa yhtenäiset toimintamallit ja metsänomistajien edunvalvonta ovat tulevaisuuden menestystekijöitämme. Olemme luotettava ja entistäkin vahvempi kumppani alueemme metsänomistajille. Tarjoamme Sinulle mielenkiintoisen ja merkityksellisen tehtävän nuorekkaassa, kehittyvässä ja aidosti metsäntuoksuisessa asiantuntijaympäristössä. Pääpaikkamme on Siikajoella Ruukissa, jossa voi sijaita myös toimipaikkasi. Metsänhoitoyhdistys Siikalakeus hakee JOHTAJAA Metsässä hyvä www.mhy.fi/siikalakeus/johtaja Lisätietoja tehtävästä antavat MPS-konsultti Minna Moilanen p. 040 6888363 tai MHY Siikalakeus HPJ Matti Heikkilä p. 040 8391835. Lue lisää ja hae tehtävää osoitteessa careers.mps.fi 31.1.2022 mennessä. 9055_.indd 31 15.1.2022 13.00
PILKKEET METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 029 432 6100 UIkoasu Anna Back p. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 029 432 6108 Eero Sala p. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. 029 432 6110 Tiia Puukila p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p. 029 432 6115 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. 029 432 6111 Sami Karppinen p. 029 432 a6114 Kauppak. 19 B, 40100 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Palvelupäällikkö Mari Pousi p. 09 315 49 845 Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran p. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja p. 09 315 49 844 MARKKINOINTI Verkkotuottaja Jenny Rantanen p. 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 029 432 6117 ilmoitukset@ metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 90. vuosikerta. 21.1.2022 32 Metsälehti.fi PALVELUKSEEN HALUTAAN MYYDÄÄN Metsälehti on metsänomistajille suunnattu erikoisaikakauslehti, jolla on noin 32 000 tilaajaa. Lehden vuosikerta koostuu viidestätoista tabloidimuotoisesta Metsälehdestä ja kahdeksasta aikakauslehtimuotoisesta Metsälehti Makasiinista. Metsälehti. fi-verkkosivusto välittää uutisia ja tarjoaa alan vilkkaimman keskustelufoorumin. Toimituksessa työskentelee 11 henkeä. Haemme KESÄTOIMITTAJAA TEKEMÄÄN juttuja Metsälehteen, Metsälehti Makasiiniin ja lehden verkkopalveluun. Tehtävä kestää kolme kuukautta ja alkaa mielellään jo toukokuun puolivälissä. TOIVOMME, että sinulla on ainakin jonkin verran kokemusta toimittajan työstä ja olet kiinnostunut metsäalasta. Metsälehdessä pääset kehittymään journalistina toteuttamalla alusta loppuun juttuja monipuolisista aiheista printtilehtiin ja verkkoon. Juttukeikat vievät sinut eri puolille Suomea. METSÄLEHDEN toimitus sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella Helsingin Länsi-Pasilassa. Suuren osan työstä voi myös tehdä etäyhteyksillä. LÄHETÄ hakemuksesi perjantaihin 4. helmikuuta 2022 mennessä osoitteella hakemukset@metsalehti.fi. Liitä mukaan juttunäyte. Lisätietoja tehtävästä antaa toimitussihteeri Eero Sala (eero.sala@metsalehti.fi, 040 845 8925). VOIT tutustua meihin lähemmin osoitteessa metsalehti.fi. POPULAARIMUSIIKKIA METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA Eläkepäivät hankintahakkuilla VAIKUTTAJA TYÖMAANA EU:N METSÄALOITTEET Valtuudet kuntoon! Alstor 840 Pro oman metsän harventajalle KUUSI JYRÄÄ ETELÄSUOMESSA MITÄ METSÄNHOITO MAKSAA? SAHOJEN VARASTOT TÄYTTYVÄT ›› Jouni Hynysen teksteissä metsä kertoo pysyvyydestä 16. JOULUKUUTA • NUMERO 8/2021 • 11,50 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 8/2 02 1 TE EM A : M U SII KK IA M ET SÄ ST Ä 8996_.indd 1 13.12.2021 11.52 Tervaloiden metsätilalla Kuhmoisissa kokeillaan rohkeasti eri tapoja saada metsästä euroja. Sivut 22–23 YRITYSTÄ PITÄÄ OLLA TORSTAINA 2. JOULUKUUTA 2021 ? NRO 22 ? PERUSTETTU VUONNA 1933 V I I S A U T TA M E T S Ä S TÄ Tunnelma metsässä sähköistyy. Kestotilaajan eDUT paranevat. Liitimme tilaukseeN uuden Metsälehti Digin ja saat käyttöösi kaikki nämä (etu 142,80 €) : • verkkolehti • näköislehti • maksulliset verkon sisällöt • lehtiarkisto Rekisteröidy ja ota palvelu käyttöön osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy (Rekisteröintiin tarvitset asiakasnumerosi lehden osoitekentästä). 8980_.indd 3 26.11.2021 15.03 Etsimme LKV ostotukivastaavaa ja kahta metsätilojen hoitajaa Tilanhoitajat hoitaa ja kehittää maaja metsäkiinteistöjä asiakkaiden tavoitteiden mukaisesti. Autamme myös asiakkaitamme löytämään uusia metsäsijoituskohteita. Vahvistamme nyt toimintaamme ja etsimme koko Suomea kattavasta ostotukipalvelusta vastaavaa henkilöä sekä kaksi metsäalan monipuolista ammattilaista tilanhoitajiksi ensisijaisesti Kainuu tukikohtana sekä toisena Häme, Itä-Uusimaa tai Kymenlaakso tukikohtana. Ostotukivastaavana sinulla on LKV koulutus ja kokemus. Arvostamme myös metsäalan kokemusta ja jos nautit analysoinnista sekä laskentatoimista. Tilanhoitajana sinulla on metsäalan koulutus ja vähintään muutaman vuoden työkokemus alalta. Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi, CV ja palkkatoiveesi 31.1. mennessä sähköpostilla osoitteeseen tomas.landers@tilanhoitajat.fi. Otsikoi sähköpostisi "Hakemus". Lisätietoja tj Tomas Landers, puh. 050 3500760 Löydät tarkemman työpaikkailmoituksen kotisivuiltamme www.tilanhoitajat.fi Tilanhoitajat 2 x 120mm 2022_95mm 14.1.2022 12.22 Sivu 1 www.metsalehti.fi/metsamaa METSÄTILA, Parikkala 14,546 ha. Vt 6:een rajoittuva tila, kasvupohjat kuivahkoa kangasta (8,92 ha) sekä tuoretta kangasta/mustikkaturvekangasta (5,6 ha), puusto n. 1900 m 3 . Tilan pinta-alasta noin 25 % on taimikkoa, varttunutta kasvatusmetsää n. 57 % ja uudistuskypsää metsää n. 18 %. Myydään tarjousten perusteella, hintanäkemys 72.000 €. Tarjoukset 31.1.2022 klo 16 mennessä sähköpostitse tuuli.lajunen@ metsat.fi, lisätietoja puh. 044 264 6506. MAAJA METSÄTILA, Parikkala, Tarnala 13.018 ha. Idyllinen, erittäin hyvin hoidettu talouskeskus käsittää v. 1947 rakennetun 1,5-kerroksisen omakotitalon, kauniin 2-kerroksisen aittarakennuksen, pihasaunan ja ison navettarakennuksen, jossa mm. runsaasti varastotilaa. Päärakennuksen alakerrassa on 1 mh, tupa, keittiö, kh, yläkerrassa iso oleskelutila ja 2 h + avovintit. Lämmitys hoidetaan sähköllä ja tulisijoilla, joita on kaikenkaikkiaan 5 kpl. Päärakennuksessa on suoritettu kuntotarkastus ja homekoirakartoitus 2.8.2021, raportti saatavissa välittäjältä. 20 km Kesälahdelta, 6,5 km 6-tieltä. Pinta-alasta metsämaan osuus n. 8,7 ha, pääosin varttunutta kasvutusmetsää, puuston määrä n. 1500 m 3 , peltoa on n. 3,8 ha. Hp. 115.000 €. Metsäpalsta, rantarak.paikka, Punkaharju, Lahdenkylä 5,065 ha. Pihlajaveden rannalla. Puuston määrä n. 800 m 3 , sekametsää, rehevät kasvupohjat, helposti saavutettavissa, tilalle on hyvä tieyhteys. Omaa rantaviivaa on n. 80 m, ilmansuunta itään, rantarak. oikeus vapaa-ajan asunnolle 150 k-m 2 . Merkitty laivareitti SavonlinnaPunkaharju n. 1 km:n päässä, Tuunaansaaren matkailukohteet n. 5 km:n vesimatkan päässä. Hp. 70.000 €. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 050 464 6500 RANTATONTTI, Hämeenlinna, Tuulos 8000 m 2 . Rantatontti (määräala) Tuuloksen Sorsamojärvellä Rantaviivaa n. 50 m. Kaunis rantaan loivasti laskeva tontti. Rakennusoikeus 120 m 2 ja sähköt vieressä. Etäisyys Helsingistä n. 125 km, Hämeenlinnasta n. 25 km, Lahdesta n. 50 km ja Tampereelta n. 85 km. Hp. 30.000 €. METSIEN KYSYNTÄ on jatkunut vahvana. Etsimme metsällesi parhaan ostajan, ota yhteyttä! Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 040 510 8085 ASUINRAKENNUS/METSÄPALSTA, Savonlinna, Punkaharju. 4,6 ha. Kokonaan v. 2012 jälkeen peruskorjattu rintamamiestyyppinen talo Punkaharjun Hiukkajoella. Tilaa on isommallekin perheelle asua ja touhuta. Polttopuuta ja pientä harrastemetsää on omasta takaa. Entisessä navetassa autotalli, liiteri ja varastotilaa runsaasti. Talon irtaimisto sisältyy kauppahintaan. Vapautuu nopeasti uudelle omistajalle. Hp. 115.000 €. ASUINRAKENNUS/METSÄPALSTA, Savonlinna, Punkaharju. 3 ha. Omakotitalon maaseutuhenkinen talouskeskus metsäisellä, hyväpuustoisella tilalla kohtuullisen automatkan päässä Punkaharjun keskustasta. Talo on rakennettu 1953 ja sitä on laajennettu ja peruskorjattu vuonna 1994. Tilalla on lisäksi suurikokoinen navettarakennus, jossa on nykyisin puusepänja harrastetiloja. Konehalli 147 m 2 , jossa on lämmitettävääkin tilaa 30 m 2 . Kahden auton autotalli. Romanttinen pihasauna. Leikkimökki. Kesäkeittiö ym. puunsäilytysja varastotiloja. Hp. 79.000 €. VAPAA-AJAN ASUNTO, Savonlinna, Savonranta. 0,5 ha. Täydellistä luonnonrauhaa ilman lähinaapureita Savonrannalla, metsän keskellä hyvän autotien päässä! Hyvät marjaja sienimaastot aivan pihapiirin ympärillä. Myydään määräalalla 1950–1960 luvun vaihteessa rakennettu maatilan talouskeskuksen omakotitalo, vanha navettarakennus, talousrakennus ja pihasauna. Kaikki rakennukset myydään purkukuntoisina. Sähköliittymä siirtyy kaupassa. Kauppaan sisältyy veneen säilyttämisoikeus autotien päässä lähellä sijaitsevan Huuhinjärven rannalla. Hp. 15.000 €. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa 9056_.indd 32 15.1.2022 13.05
PILKKEET 21.1.2022 Metsälehti.fi 33 METSÄKRYPTO 21 METSÄKRYPTO 21, OIKEA RATKAISU Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: ? Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk) ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 0000300003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. tai p. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). S 1 2 1 1 25 1 2 3 4 5 22 19 4 5 13 19 6 7 8 9 10 4 19 19 6 17 10 22 11 12 13 14 15 12 16 25 7 20 21 16 17 18 19 20 23 1 13 20 9 22 22 21 22 23 24 25 19 10 1 6 16 19 22 sanaris.fi/Erkki Vuokila 13 1 9 25 19 1 2 11 19 2 20 20 14 22 15 24 13 3 2 24 9 2 6 22 12 10 7 10 4 1 9 2 14 22 16 16 1 24 22 1 3 24 12 20 6 13 1 19 1 7 19 21 22 9 1 22 2 22 14 6 19 8 1 4 22 10 2 1 11 20 L 19 1 1 20 7 22 7 1 14 4 4 I 14 2 20 9 2 22 19 O 13 10 19 13 20 22 19 4 19 7 22 2 1 3 19 1 9 2 2 19 22 7 16 20 8 19 14 15 19 3 3 10 17 19 14 22 9 7 15 1 19 14 10 15 1 10 22 9 5 3 2 24 14 9 2 18 7 1 25 10 9 2 19 7 7 22 2 20 14 14 13 12 10 7 19 16 22 25 13 22 2 7 1 20 14 2 2 16 24 3 6 5 2 3 9 2 24 3 14 5 19 7 20 23 22 13 22 18 19 2 14 T A U L U T A U L Ö M I I R V O H Ä R Y A G A T H A C D E Z K P E T N G I J N S B P R O O M U T Y R Ä V Y Ö N A S C O T B V A Ö Ä P Ö T S I H I B I Z A V Y Ö H Y K E T J U I C E R L I R L R O O M A L T Ä D I T S E I N Ä T Ö N O L E G O I I T I O K O B R A O K E H O Z U C C H I N I I B A M B U E U K M J U L M A E J O D I O S T E L I J A E N I Z Z A E Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero TÄMÄN metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 4.2.2022 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 1”. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. PALKINNOT metsäkryptosta 21 on arvottu seuraaville kolmelle: Ahti Jantunen, Pieksämäki, Heimo Saarimäki, Ritola ja Mervi Vähäsaari, Tampere. ONNITTELUMM E heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen . METSÄKRYPTO 1 9056_.indd 33 15.1.2022 13.05
PILKKEET 21.1.2022 34 Metsälehti.fi AJANKOHTAINEN TIIA PUUKILA, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA ”VÄHÄN liian hitaasti”. Näin vastaa Metsälehden tuore kolumnisti (ks. sivu 7) Lauri Saaristo kysymykseen, miten talousmetsien luonnonhoito on kehittynyt. Johtavana luontoja ympäristöasioiden asiantuntijana Tapiossa työskentelevä Saaristo on saanut seurata lähes kaksikymmentä vuotta näköalapaikalla monimuotoisuuden huomiointia talousmetsissä. ”Tuntuu, että se jäi 2000-luvun alkupuolella vähän omaan lokeroonsa. Nyt vasta viime vuosina on havahduttu siihen, miten tärkeästä asiasta on kyse”, Saaristo summaa. Metsäalan käännyttyä 2010-luvun puolivälissä tehdasinvestointien saattelemana auringonlaskun alasta jälleen nousukiitoon tahtotila kestävään metsien käyttöön vahvistui. Samalla metsäalan organisaatioissa ylintä johtoa myöten heräsi aito huoli monimuotoisuuden turvaamisesta, ja sen eteen on tehty töitä. Tästä Saaristo on ylpeä. ”Pääsemme toivottavasti pian toteamaan, että metsiä käytetään laajasti, mutta se ei enää lisää monimuotoisuuden köyhtymistä ja luonto on lähdössä elpymään. Tämä voi olla mahdollista Suomessa.” Saaristo on ollut mukana laatimassa Tapion hyvän metsänhoidon suosituksia ja siten osaltaan edesauttanut talousmetsien luonnonhoidon kehitystä. Hyvä esimerkki tästä on hänen työnsä Monimetsähankeessa. Siinä on kehitetty jo vuodesta 2006 keinoja auttaa metsänomistajia ja metsäammattilaisia hyödyntämään suosituksissa esiteltyjä keinoja talousmetsien luonnon hyväksi. Perusta vapaaehtoisuudessa Kolumnistina Saaristo on ensikertalainen, mutta blogitekstejä miehen kynästä on syntynyt liuta. Tänä vuonna Metsälehdessä julkaistavien kolumnien aiheet ovat jo valmiina mielessä. Kaikki käsittelevät joltain kantilta metsien kestävää käyttöä. Kehitettävää löytyy niin monimuotoisuuden ja talousmetsien luonnonhoidon tukemisesta kuin sorkkaeläimiä koskevasta riistapolitiikasta. Yhdestä asiasta Saaristo on kuitenkin vakuuttunut: monimuotoisuuden suojelua ei ratkaista suuressa mittakaavassa lainsäädännöllä tai hallinnollisilla keinoilla. Kaikki lähtee metsänomistajien ja metsäammattilaisten asenteesta sekä vapaaehtoisesta työstä ja halusta, ei pakosta noudattaa lain pykäliä tai sertifioinnin minimivaatimuksia. Tästä syystä Suomen rajojen ulkopuolelta tuleva säätely hieman arveluttaa. ”Nyt on liikkeellä paljon metsään liittyviä eri aloitteita EU:n suunnalla. Olen huolissani siitä, mitä se ilmapiiri tekee metsänomistajien ja metsäammattilaisten haluun edistää monimuotoisuutta.” Monimuotoisuuden asialla Metsälehden uusi kolumnisti Lauri Saaristo näkee, että talousmetsien luonnonhoidossa on otettu harppaus eteenpäin. Tehtävää kuitenkin vielä riittää. LAURI SAARISTO ? Luontotiimin vetäjä ja luonnonhoidon johtava asiantuntija Tapiossa ? 49-vuotias ? Valmistunut biologiksi Helsingin yliopistosta professori Ilkka Hanskin tutkimusryhmästä ? Mukana kehittämässä talousmetsien luonnonhoitoa halusta pysäyttää luontokato ? Omistaa pienen luonnonsuojelualueen puolen hehtaarin kotitontillaan Sipoossa Metsälehden tuore kolumnisti Lauri Saaristo on ollut mukana kehittämässä talousmetsien luonnonhoitoa Tapiossa vuodesta 2004. KUKA 9057_.indd 34 15.1.2022 13.20
PILKKEET 21.1.2022 Metsälehti.fi 35 NUORTEVA HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVAT SIPERIAN suunnalla kasvaa havupuulaji, joka ei pakkasta juuri säikähdä. Sen latvusmuoto muistuttaa hieman Lapin hoikkia ”kynttiläkuusia”. Puu on yksi kylmänkestävimmistä puulajeista. Suomessa puu tunnetaan yhtenä suosituimmista ja kestävimmistä koristehavupuistamme. Siperianpihdan (Abies sibirica ) luontainen levinneisyysalue ulottuu Venäjän Vienanjoesta Siperian läpi aina Kiinan, Mongolian ja Kazakstanin rajamaille saakka. Mereisissä ilmasto-oloissa puu ei viihdy. Mantereisissa olosuhteissa puu kestää reippaasti yli 50 asteen pakkaslukemia. Ikiroudan alueilta puuta silti harvemmin tapaa. Siperianpihta kasvaa useimmiten sekapuuna ja harvemmin puhtaina metsikköinä. Vuoristo-oloissa puuta voidaan pensasmaisena tavata vielä yli kahden kilometrin korkeudelta. Hankalissa olosuhteissa puu voi levitä myös kasvullisesti, juurtumalla maanmyötäisistä alaoksista. Varikset ja oravat latvatuholaisina? Puun tylppäkärkiset neulaset ovat litteitä ja pituudeltaan klemmarin ja nuppineulan väliltä. Viime vuosisadan alkupuolella pihtakuusen pihkasta ja neulasista uutettiin muun muassa synteettisen kamferin valmistuksessa käytettyä pihtaöljyä. Vielä nykyäänkin tuoksuvat neulasöljyuutokset ovat suosittuja erityisesti kosmetiikkaja terveystuotealoilla. Siperianpihta yleistyi maassamme pihaja koristepuuna jo 1800-luvulla ja puu on pärjännyt melko hyvin aina Kittilässä ja Kolarissa saakka. Siperianpihta kasvaa pääsääntöisesti hitaammin kuin metsäkuusi (Picea abies ), mutta on Suomessa parhaimmillaan saavuttanut yli 40 metrin pituuden ja sylen mittaisen rungon ympärysmitan. Joulukuusituotannossa siperianpihdat eivät ole järin suosittuja. Teknisesti siperianpihdan sahatavaran laatu ei ole metsäkuusen veroista, mutta puuaines voi soveltua kohtuullisesti paperiteollisuuden tarpeisiin. Vanhemmiten puu lahoaa herkästi, ja yli 200-vuotiaat pihtayksilöt ovat harvinaisuuksia. Siperianpihtaa SIPERIANKESTÄVÄ HAVUPUU Siperianpihta on yksi suosituimmista ja kestävimmistä koristehavupuistamme. vaivaavat erityisesti juurikääpä ja puuta kiusaavat monet kirvalajit. Vanhoille siperianpihdoille on tyypillisiä monihaaraiset latvat. Syystä on monia teorioita. Yleisin selitys on kevätahava tai ankara talvi, joka on tappanut latvakasvaimen kärkisilmun. Toiset syyttävät tuhoista latvassa ajoittain keikkuvia varislintuja tai muita höyhenniekkoja. Oma teoriani on orava, joka pulleita käpysilmuja napsiessaan voi jäystää samalla poikki koko kasvaimen. Metsäkuusella ilmiö on talvisin tuttu, kun keväthankien sulaessa vihreät kasvainröykkiöt paljastuvat käpykuusien alta. Siperianpihdan neulaset ovat litteitä ja tylppäkärkisiä. METSÄAMMATTILAISET pelkäävät, että viimetalvinen lumenpaljous toistuu, kertoi Metsälehti 14. tammikuuta 1982. Esimerkiksi Ilomatsissa lunta oli tammikuussa jo yli 60 senttimetriä. Metsälehden mukaan varsinkin hankintamyyjien hermot olivat lumentulon takia kovilla: ”Metsätyön tekijälle lumi tietää hangessa kahlaamista, väsymistä, lyhyitä päiviä ja päiväansion pienentymistä.” Metsäliiton Itä-Suomen metsäkonttorista arvioitiin, että pinotavaran korjuu saattaa pysähtyä kokonaan, jos lumentulo jatkuu. Lumi haittasi hakkuita METSÄLEHTI 40 VUOTTA SITTEN Sarjassa kerrotaan, mitä tähän samaan aikaan tapahtui joskus ennen. Metsälehti Makasiini ilmestyy 4. helmikuuta. Näin täytät metsäveroilmoituksen ENSI NUMEROSSA 20 40 60 80 100 Myytkö puuta tänä vuonna? Uusi kysymys: Sääteleekö EU liikaa metsänhoitoa? Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti.? En 43% Kyllä 57% GALLUP SITAATTI ”YHDEN PUULAJIN PUUPLANTAASEILLA , joita on paljon eri puolilla maailmaa, on hyvin vähän yhtäläisyyksiä suomalaisen talousmetsän kanssa.” Maaja metsätalousministeriön tutkimusjohtaja Mikko Peltonen blogissa (12.1.). 9057_.indd 35 15.1.2022 13.20
Ota yhteyttä meihin tai lähimpään metsäammattilaiseesi Juho Räsänen 050 535 3251 juho.rasanen@yara.com Henry Mantsinen 044 797 5015 henry.mantsinen@yara.com Lisätietoa metsänlannoituksesta: yara.fi/metsa Uudet -kierrätyslannoitteet nyt saatavilla YaraSuna ™ Uudet YaraSuna ™ , ja ovat tuhkapohjaisia kierrätyslannoitteita metsänlannoitukseen. YaraSuna ™ BOREA YaraSuna ™ HORUS YaraSuna ™ CINIS+ Tilaa Leipä leveämmäksi -lehti ja metsäaiheinen uutiskirje Yaran nettisivuilta! Leipä leveämmäksi on Yara Suomen lehti maaja metsätalouden ammattilaisille. Lehteä on julkaistu aina vuodesta 1952 lähtien. Seuraava Leipä leveämmäksi -lehti on metsä-erikoisnumero, jossa pureudutaan monipuolisesti metsänlannoitukseen ja sen hyötyihin metsänomistajalle. Ryhdy lehden tilaajaksi nettisivuillamme: yara.fi/leipaleveammaksi. Tilaa samalla lomakkeella myös ajankohtainen Yaran metsäuutiskirje. Lehti on ilmainen ja ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. YaraSuna on uusi kierrätyslannoitteiden tuoteperhe, joka sisältää sekä metsäettä peltolannoitteita. 9058_.indd 36 15.1.2022 13.50