M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 4/2 01 6 TE EM A : RA IV A U SS A H A TU TU KS I 26. TOUKOKUUTA • NUMERO 4/2016 • 10 € • WWW.METSALEHTI.FI Torjuntakuluja ujutetaan puukauppasopimuksiin • Metsäopetus yhdistää voimansa PIKATESTI SISUPUTKI KOETUKSELLA METSÄNOMISTAJA VIRKISTYSTÄ KOTITILALTA RASIINKAATO KOIVUT NOPEASTI KUIVIKSI TEEMA KAIKKI RAIVAUSSAHASTA TAIMIKONHOIDOSTA 16 KYSYMYSTÄ Kuusen siemenviljelyssiemenet käyvät vähiin SIEMENTUOTANTO TUOTE & TEKIJÄ TUOHI TAIPUU MONEKSI Näkyykö kukintoja? 4309_.indd 1 19.5.2016 17.38
Metsäverkkomobiili nyt veloituksetta! Sovelluksen avulla metsäsuunnitelmasi kulkee aina mukanasi. Suunnistat haluamallesi kuviolle tarkistamaan kiireelliset työt. Valmistelet metsänhoitotyön tai puukaupan tarjouspyynnön oman metsäsi siimeksessä tai omalla kotisohvallasi. Selaat kuviotietoja ja toimenpide-ehdotuksia, lisäät suunnitelmaan muistiinpanoja ja valokuvia paikan päältä ja kuittaat toimenpiteitä. Metsäverkon mobiilisovellus on omistajajäsenillemme maksuton. Tutustu Metsäverkkoon osoitteessa www.metsaverkko.? ja lataa Metsäverkon mobiilisovellus älypuhelimeesi sovelluskaupasta. METSÄVERKON MOBIILISOVELLUS – METSÄSI TIEDOT AINA MUKANASI. METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA. 4310_.indd 2 19.5.2016 15.53
Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. METSÄ NYT Lehti on puhkeamassa kotitilallani koivikossa Kouvolan Ummeljoella. Väriero viereiseen havupuustoon on melkoinen. Kuva on otettu radio-ohjattavalla kuvauskopterilla ilta-auringossa sunnuntaina toukokuun 15. päivä. KUVA: MIKA PULKKINEN 4363_.indd 3 20.5.2016 11.02
SISÄLLYS METSÄLEHTI MAKASIINI s. 20 s. 6 NRO 4 26.5.2016 Ajassa 5 PÄÄKIRJOITUS: Raivaa hyöty esiin 6 METSÄNOMISTAJA: Maija Willman menee korin kanssa metsään 12 UUTISET: Metsäkoulutukselle yksi ääni 13 METSÄTYYPPI: Mikä villiyrteissä kiehtoo? 14 Panttivahti auttaa vakuuden seurannassa 15 Metsän tuotto tunnetaan huonosti 16 MARKKINAT: Villiä menoa pienestä asiasta 17 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Nuoret metsät kuntoon 18 Etelässä tarjolla isoja tiloja 21 VERKOSTA: Meneekö korttipeliksi? Teema Raivausaha tutuksi 20 Taimikko kutsuu 30 RAHAPUU: Metsää vuokrattavana s. 62 Kaulureissaan komeilevat suokukot hävisivät sisämaan rimpisoilta liki yhdettömiin, mutta merenrantaniityille jäi hiipuva kanta. Saha käyntiin ja taimikkoon. SE PP O SA M U LI JORMA LUHTA SU VI EL O 4 MA4 MA4364_.indd 4 20.5.2016 17.56
Oma metsä 32 METSÄNHOITO: 16 kysymystä taimikonhoidosta 36 LUONNONHOITOKOULU: Muista suojavyöhykkeet 38 PIKATESTI: Sisuputki puntarissa 39 TUTKIMUS: Keskiyön tuholainen 40 PERINTÖMETSÄ: Metsä, parisuhde & verokarhu 42 KYSY POIS: Mitä tekisin pikkupalstalle? 44 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Parhaat maut puugrillillä 46 Siemenviljelyksillä kasvaa metsiemme kerma 54 Koivut rasiin kuivumaan ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Pääkirjoitus Tämän numeron kannen kuvasi Seppo Samuli s. 74 POTTIPUTKIIN solahtaa tänäkin keväänä yli 150 miljoonaa tainta, joista suurin osa on saanut alkunsa jalostetusta siemenestä. Männyn siemenviljelykset tuottavat satoa vakaasti. Kuusella jalostetun siemenen saatavuus vaihtelee, kuten siemensato muutenkin. Kiitos varhain aloitetun puiden ”rodunjalostuksen”, jo nyt männyntaimille voi odottaa yli 10 prosenttia parempaa tuottoa kuin maatiaistaimille. Markkinoille on ehtinyt myös seuraavan jalostusvaiheen siemeniä, joille ennustetaan runsaan 20 prosentin tuottolisää. Entistä parempaa toisen polven siemenviljelyssiementä on odotettavissa ensi vuosikymmenellä. Männynjalostus kulkee vähän kuusenjalostusta edellä. Pääpuulajeista kaikkein pisimmälle on jalostettu koivua, jonka runkopuun tuotoksessa on mitattu parhaat tulokset verrattuna jalostamattomiin metsikkösiemeniin. Ostohetkellä jalostettujen siementen hinta kirpaisee, mutta niihin kannattaa sijoittaa myös metsäkylvöissä. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin huolehtia, että valiotaimet lähtevät kunnolla kasvuun. Uudistusalalle pyrkivä hieskoivu voi tuhota jalostushyödyn muutamassa vuodessa. Metsäpuiden ominaisuuksien parantaminen on hidasta ja vaatii työtä. Valtio on käyttänyt siihen vuoteen 1947 ulottuvan jalostushistorian aikana paljon rahaan. Siksi on lyhytnäköistä, että vihdoin nuorten taimikoiden hoitoon saatu kemeratuki loppui heti alkuunsa. Äkkikäänne kertoo huonosta suunnittelusta ja kannustaa lykkäämään töitä uuden rahan toivossa. Rohkaisemme kuitenkin tarttumaan raivaussahaan. Valtteri Skytän kirjoittama juttu opastaa aloittelijoita, mutta siinä on hyviä vinkkejä myös kokeneille raivaajille. Liina Kjellberg puolestaan selvitti, miten metsäpuiden pitkän aikavälin jalostusohjelma etenee. Niin Suomi kuin Ruotsikin pyrkivät metsäbiotalouden ykkösmaiksi. Ruotsissa metsien kasvua lisätään muun muassa tehostamalla metsänjalostusta. Siihen liittyen jalostusohjelman puulajivalikoimaa laajennettiin tänä keväänä. Myös Suomen on tärkeää pysyä vauhdissa mukana. RAIVAA HYÖTY ESIIN Luonnosta 61 ENNEN & NYT: Taiteellinen tervalepikko 62 LUHTA: Näkyvin muuttuja 66 TAPION PÖYTÄ: Smoothiella vauhtia päivään 70 RISTIKKO 72 PILKKEET: Toukka tuulettaa 74 TUOTE & TEKIJÄ: Tuohi taipuu moneksi SE PP O SA M U LI SE PP O SA M U LI 5 MAKASIINI 4 • 2016 4364_.indd 5 20.5.2016 17.56
KORIN KANSSA METSÄÄN Maija Willmannille metsä on muutakin kuin taimikonhoitoa. Omalla palstalla käyskentely virkistää mieltä, ja kotiinvietäväksi voi löytyä sieniä, yrttejä tai polttopuita. TEKSTI MARIANNE MINKKINEN KUVAT SUVI ELO 7 MAKASIINI 4 • 2016 4360_.indd 7 20.5.2016 18.12
K un Maija Willmanin isä kuoli keski-ikäisenä yllättäen sydänkohtaukseen, perheelle jäi surun lisäksi vastuu maatilan hoitamisesta. Willman, hänen siskonsa ja äitinsä eivät olleet ennen osallistuneet tilan peltotöihin. Oli kevät, ja ensimmäiseksi piti ratkaista se, kuka hoitaa kylvöt. Willman oli käynyt aiemmin maatalousoppilaitoksen, ja tilan hoitaminen jäi enimmikseen hänen vastuulleen. Hän istui traktorin tuoliin ja ryhtyi töihin, kun muuta vaihtoehtoa ei ollut. Yksin hänen ei kuitenkaan tarvinnut uurastaa. Raumalla sijaitsevalla pienellä Kollan kylällä oli tiivis yhteishenki, ja lähitalojen asukkaat auttoivat maataloustöissä. ”Naapureista oli silloin valtavasti tukea”, Willman kiittelee. Yhteisomistaminen mutkatonta Nyt 27 vuotta myöhemmin traktorin ajaminen on enää muisto. Toukokuinen perjantaipäivä on aurinkoinen ja kesäisen lämmin, mutta ilmasta puuttuu pelloille levitettävän lannan tuoksu. Viljelystä on luovuttu: osalle peltoalueista on istutettu kuusentaimia, ja loput alueet on vuokrattu naapurille. Perintötilaa asuttavat eläkkeellä olevat Willmanin äiti ja täti. Metsä alkaa heti pihapiirin laidalta, lukuisten puurakennusten takaa. Willman on itse tullut paikalle kuuden kilometrin päästä Vasaraisilta. Hän asuu siellä miehensä ja kahden alle kymmenvuotiaan lapsensa kanssa. Willman ehdottaa, että menisimme katsomaan lähellä olevaa pellolle istutettua taimikkoa. Perille päästyämme vastassa ei olekaan pieniä taimia, vaan tummanvihreitä kuusia, jotka kurkottelevat jo pitkälle kohti taivasta. ”Taimikoita on mukava käydä katsomassa. Tämä palsta tuntuu omalta, koska olen raivannut sen itse”, Willman kertoo. Metsänhoitoyhdistys Lounametsä istutti peltopalstan kuuset ja WillPuiden seasta löytyy myös katajia ja lahopuita. Erityisesti kallionpäälysiä on säästetty hakkuilta, sillä Willman haluaa säilyttää tielle päin avautuvan kylänäkymän samana. 8 MAKASIINI 4 • 2016 4360_.indd 8 20.5.2016 18.12
”Metsä on minulle hyvin rakas. Sieltä tuntee kaikki kivet ja kannot eikä pysty eksymään.” man on huolehtinut taimikon hoidosta. Hän poisti kuusten seasta ranteenvahvuiset koivut raivausveitsellä. Sillä sai katkottua koivut niin hiljaa, ettei vaunuissa nukkuva lapsi herännyt. Willman, hänen siskonsa ja äitinsä hoitavat tilaa edelleen yhdessä kuolinpesänä. Kuolinpesän mukana tuli peltojen lisäksi noin 40 hehtaaria metsämaata, joissa kasvaa pääasiassa kuusta. Metsiä hyödynnetään talousmetsinä, mutta ne ovat vain sivutulonlähde. Yhteisomistaminen on sujunut mutkattomasti. ”Päätöksenteko on ollut helppoa, mitään ongelmia ei ole ollut.” Yhdistys auttaa Taimikon tarkastelemisen jälkeen lähdemme kävelemään korvasienipaikalle tien vierustaa pitkin. Mukana on rottinkikori mahdollista sienisatoa varten. Kuolinpesän metsiköt yltävät tien reunaan asti. Monesta kohtaa paistaa kalliota, jonka päällä kasvaa luonnonmukaisempaa metsää. Katajat, runsas naava ja muutamat lahopuut kertovat monimuotoisuudesta. ”Olemme säästäneet kallionpäällysiä hakkuilta. Haluan, että kylänäkymä säilyy samana.” Paikalliselta metsänhoitoyhdistykseltä saatiin apua metsäntöiden suunnitteluun jo Willmanin isän elinaikana. Myös isoimmat työt teetetään yhdistyksellä. Willman puolestaan kerää metsistä polttopuita ja osallistuu pienimuotoiseen taimikoidenhoitoon. Vaikka metsänhoitoyhdistys tekee suurimman osan töistä, Willman on hyvin kartalla metsänsä kunnosta. Koska hän asuu lähellä, hän pääsee usein katsomaan, mitä metsälle kuuluu. ”Luonnossa liikkuminen on minulle tärkeää. Enimmikseen käytän metsiä virkistyskäyttöön.” Willman kävi lapsena perheensä kanssa metsäretkillä Koillisjoen lähellä sijaitsevassa metsässä. Vanhemmat pohtivat hakkuuja raivaustöitä, mutta lapset taas ottivat retket pelkän huvin kannalta. Nykyään retkiseurana ovat mies ja lapset. Polttopuiden keruuta tauotetaan makkaranpaistolla. Välillä perhe on mukana myös sienestysja marjastusreissuilla. ”Suppikset ovat ihania, jos niitä löytää. Lisäksi kerään kantarelleja ja korvasieniä.” Tänään korvasienipaikalla puisen ladon vieressä ei näy merkkiäkään käppyräisistä herkuista. Retki ei kuitenkaan jää turhaksi, sillä koriin löytyy viereiseltä nurmelta paljon nuoria maitohorsmia. Pitkän linjan maaja kotitalousnainen Saavumme jälleen tielle. Ojanpientareella kasvavasta pajupuskasta Willman on kahta mieltä. Willman kerää metsistään sieniä, marjoja ja villiyrttejä. Maitohorsmaa hän käyttää ruoanlaitossa parsan tavoin. 9 MAKASIINI 4 • 2016 4360_.indd 9 20.5.2016 18.12
Nopeammin puuta Metsänlannoituksella vauhditat laatupuun kasvua. Pääset seuraavaan hakkuuseen jopa kuusi vuotta aikaisemmin. Enemmän puuta Voit parhaimmillaan tuplata kasvun ravinteiden vaikutus ajaksi ja kasvattaa yli 20 kuutiota hehtaarilta lisää puuta. Kuitupuusta tukkipuuta Tahdotko isomman tilin seuraavassa puu kaupassa? Metsänlannoitus lisää erityi sesti järeytymistä tukeiksi eli kiihdyttää puuston arvokasvua. Tutustu verkossa yara.fi/metsa ota yhteyttä metsäasiantuntijaasi ja kerro tavoitteistasi! Sinultakin saattaa puuttua puuta Metsänlannoituksella kasvatat puuta, joka jäisi sinulta saamatta, jos et tekisi mitään. Voit saada nykyisen metsäsi pian hakkuukypsästä puustosta jopa satojen eurojen tulonlisäyksen hehtaarilta. YARA_Metsänlannoitus_2016_230x146_200516.indd 1 20/05/16 11:25 ”Nuo pajut vähän häiritsevät, ne pitäisi saada pois. Toisaalta taas olen ajatellut, että niistä saisi hyviä aineksia pajutöihin.” Maija Willmanin mielenkiinnon kohteet – luonto ja käsillä tekeminen – yhdistyvät saumattomasti hänen työssään. Willman aloitti tämän vuoden alusta Länsi-Suomen maaja kotitalousnaisten toiminnanjohtajana. Maaja kotitalousnaiset on neuvontaorganisaatio ProAgrian alainen järjestö, jolla on piirikeskuksia ympäri Suomea. Se järjestää muun muassa ruoanlaittokursseja, metsänhoitokursseja, käsityöiltoja, sieniretkiä ja muita virkistystapahtumia. Maaja kotitalousnaisten arvoja ovat puhdas ja kotimainen ruoka, ympäristö, kaunis maisema sekä yrittäjyyden tukeminen. ”On helppoa tehdä tätä työtä, koska heidän arvonsa ovat minulle niin omat. Niihin on helppo samastua.” Toiminnanjohtajan työhön kuuluu muun muassa suhteiden hoitamista MTK:hon, maakuntaliittoihin ja ely-keskukseen. Lisäksi hän raportoi hankkeiden kulusta ja koordinoi alaistensa toimintaa. Willman on osallistunut maaja kotitalousnaisten ruoanlaittokursseille yläkouluikäisestä lähtien. Hän liittyi varhain paikallisjärjestöön ja oli ensimmäisen kerran mukana hallituksessa jo 17–18-vuotiaana. Yhteisöllisyys on tärkeä osa järjestön toimintaa. Tapahtumissa pääsee tutustumaan muihin maaseutuhenkisiin naisiin ja jakamaan kuulumisia sekä kokemuksia. Sillä on monelle maatilallaan yksin tai aviopuolison kanssa puurtavalle suuri merkitys. ”Iso osa työtämme on jaksamisen auttamista. Meillä on innostavaa ja virkistävää toimintaa. Kun on yhden illan mukana, vaikutus on sama kuin olisi ollut viikon lomalla.” Metsä kulkee Willmanin mukana myös hänen työssään LänsiSuomen maaja kotitalousnaisten toiminnanjohtajana. Monet järjestön kurssit, illanvietot ja hankkeet koskevat metsänhoitoa tai metsänantimien hyödyntämistä. 10 MAKASIINI 4 • 2016 4360_.indd 10 20.5.2016 18.12
Nopeammin puuta Metsänlannoituksella vauhditat laatupuun kasvua. Pääset seuraavaan hakkuuseen jopa kuusi vuotta aikaisemmin. Enemmän puuta Voit parhaimmillaan tuplata kasvun ravinteiden vaikutus ajaksi ja kasvattaa yli 20 kuutiota hehtaarilta lisää puuta. Kuitupuusta tukkipuuta Tahdotko isomman tilin seuraavassa puu kaupassa? Metsänlannoitus lisää erityi sesti järeytymistä tukeiksi eli kiihdyttää puuston arvokasvua. Tutustu verkossa yara.fi/metsa ota yhteyttä metsäasiantuntijaasi ja kerro tavoitteistasi! Sinultakin saattaa puuttua puuta Metsänlannoituksella kasvatat puuta, joka jäisi sinulta saamatta, jos et tekisi mitään. Voit saada nykyisen metsäsi pian hakkuukypsästä puustosta jopa satojen eurojen tulonlisäyksen hehtaarilta. YARA_Metsänlannoitus_2016_230x146_200516.indd 1 20/05/16 11:25 ”On helppoa tehdä tätä työtä, koska maaja kotitalousnaisten arvot ovat minulle niin omat.” Nykyään kaikenlainen yhdistystoiminta tuntuu kärsivän osallistujien puutteesta. Willman kertoo kuulleensa tutkimuksesta, jonka mukaan ihminen jaksaa nykyään sitoutua yhteen asiaan vain 10 minuutin ajan. ”Tietenkin toivomme, että ihmiset tulisivat pysyviksi jäseniksi. Mutta joku voi osallistua vain yksittäiselle kurssille ja sekin on ok.” Metsä täynnä muistoja Palaamme takaisin pihapiiriin mukanamme korillinen maitohorsmia. Niitä Willman käyttää ruoanlaitossa parsan tavoin. Enää hän ei kanna kaikkia yrttejä lapsuudenkotiinsa, vaan vie niitä nykyiseen kotiinsa Vasaraisille. Myös tilalla ennen laiduntanut hevonen on siirtynyt viettämään eläkepäiviä Willmanin omalle talolle. Moni asia on muuttunut parissakymmenessä vuodessa, mutta isovanhempien aikoinaan hankkimat metsämaat ovat säilyneet hyvin samankaltaisina. Metsän poikki kulkee Willman valmistaa pihlajanlehdistä mehua sitruunahapon avulla. edelleen polku serkkujen luokse, ja myllykivi muistuttaa lapsuuden leikkipaikasta. ”Metsä on minulle hyvin rakas. Jos lähden käymään metsässä, menen omiin metsiini. Sieltä tuntee kaikki kivet ja kannot eikä pysty eksymään.” n 4360_.indd 11 20.5.2016 18.12
AJASSA TEKSTI EERO SALA KUVA ANTTI SIPILÄ KOULUTUSMÄÄRÄRAHOJA leikataan, koulutuskenttää myllerretään uuteen uskoon, ja samaan aikaan Suomen metsäala on aloittanut uuden nousun. Oppilaitosten säästöpaineista huolimatta alalle pitäisi saada entistä enemmän uutta, osaavaa työvoimaa. Tähän haasteeseen haluaa vastata viime viikolla perustettu, yksinkertaisesti Metsäkoulutus ry:ksi nimetty yhdistys. Metsämiesten säätiön rahoituksella valmisteltu yhdistys pyrkii kokoamaan yhteen kaikki koulutustasot – yliopistot, ammattikorkeakoulut ja ammatillisen koulutuksen. Tavoitteena on eri tavoin puolustaa metsäkoulutuksen asemaa ja kehittää sitä aina vientituotteeksi asti. Mukana ovat oppilaitosten lisäksi suuret metsäyhtiöt, tutkimusja neuvontaorganisaatiot, opiskelijajärjestöt sekä joukko ammattiliittoja. Kaikkiaan perustamisasiakirjaan kertyi lähes 30 allekirjoitusta, ja lisää odotetaan jahka sana yhdistyksestä leviää. ”Tämä on ainutlaatuinen tilaisuus yhdistää ensimmäistä kertaa kaikki metsäalan koulutusasteet”, toteaa yhdistyksen puheenjohtajaksi valittu MTK:n koulutusjohtaja Susanna Tauriainen. Neljännes leikattu Yhdistys on heti paljon vartijana. Yliopistojen rahoitusleikkaukset ovat olleet julkisuudessa näyttävästi esillä, mutta aivan samalla tavalla – ja enemmänkin – vyötä joutuvat kiristämään ammattikorkeakoulut ja ammatilliset oppilaitokset. Suhteessa eniten nipistetään ammattikoulutuksesta, josta hallitusohjelma leikkaa 190 miljoonaa joka vuosi vaalikauden loppuun. Tämä on jo näkynyt varsinaissuomalaisessa LiMetsäkoulutukselle yksi ääni Uusi yhdistys ryhtyy tukemaan metsäalan opetusta säästöpaineiden keskellä. Metsäkoulutus, kuten muukin ammattija korkeakoulutus, uudistuu lähivuosina. Kuvassa Hämeen ammattikorkeakoulun Evon toimipisteen opiskelijoita. ”Kauhuskenaario on, että kohtuullisen kalliista metsäkoulutuksesta lähdetään hakemaan helppoja säästöjä” 12 MAKASIINI 4 • 2016 12 MAKASIINI 4 • 2016 4365_.indd 12 20.5.2016 17.58
Metsätyyppi 1 Miksi haluat laittaa ruokaa villiyrteistä? Tukun vihannekset ja yrtit seisovat toisinaan pitkään varastossa. Vastapoimitut villiyrtit ovat paremman makuisia, sillä ne ovat tuoreempia, luonteekkaampia ja aromikkaampia. 2 Mistä niitä saa? Huhti–heinäkuu on villiyrttien parasta sesonkia. Villiyrttien kerääminen ei ole pelkästään maalla asuvien etuoikeus, sillä kaupunkienkin lähellä on luontoa. Aiemmin keräsin ravintolaruokiin käyttämäni villiyrtit itse, mutta nyt ostan niitä yksityishenkilöiltä. 3 Mitä villiyrttejä suosittelisit aloittelijalle? Suosittelen ketunleipää ja muita suolaheiniä, isomaksaruohoa, keto-orvokkeja, voikukkaa, osmankäämiä ja maahumalaa. Villiyrttejä voi käyttää muun muassa salaattiin, juomiin ja marinadeihin. Osmankäämin versoja voi käyttää tankoparsan tavoin kypsennettynä tai raakana. Villiyrttejä kannattaa käyttää ruoanlaitossa reilusti, jotta maut tulevat kunnolla esiin. 4 Miksi villiyrteistä on tullut juuri nyt niin suosittuja? Ihmiset ovat tietoisia ympäristöasioista, ja villiruoan, vegaaniruoan, luomuruuan sekä lähiruoan kysyntä kasvaa. Villiyrttien syöminen lisää luontoyhteyttä ja parantaa hyvinvointia. Lisäksi ne ovat helppokäyttöisiä ja niillä on loistavat ravintoarvot. Mikä villiyrteissä kiehtoo? Sami Tallberg toi villiyrtit ravintoloiden ruokalistoille. TEKSTI MARIANNE MINKKINEN KUVA MAURI RATILAINEN Keittiömestari Sami Tallberg kannustaa kaikkia hyödyntämään villiyrttejä ruoanlaitossa. Kuka: Keittiömestari Sami Tallberg työskentelee hotelli Punkaharjun keittiöpäällikkönä. Mitä: Erikoistunut villiyrtteihin, vegetaariseen ruokaan sekä raakaruokaan. Miksi: Hänen mukaansa villiyrtit ovat parasta kotimaista sesonkiruokaa. via-ammattiopistossa, jonka valikoimaan kuuluu myös ajankohtainen bioenergian koulutusohjelma. ”Viime vuonna rahoituksesta lähti 15 prosenttia, ja tänä vuonna leikataan 10 prosenttia lisää”, opiston rehtori Ilkka Harkkila kertoo. Hallitus päättää leikkausten koon suuressa mittakaavassa, mutta likainen työ eli niukkuuden jakaminen jää oppilaitoksille. Metsäala joutuu taistelemaan asemastaan muiden koulutusohjelmien kanssa. ”Kauhuskenaario on, että kohtuullisen kalliista metsäkoulutuksesta lähdetään hakemaan helppoja säästöjä”, Harkkila sanoo. Suuria uudistuksia Metsäalan puolustajien haasteista vähäisin ei ole se, että koko ammatillinen koulutus uudistetaan vuoteen 2018 mennessä. Myllerryksen edessä ovat myös ammattikorkeakoulut ja yliopistot, joilta leikataan 75 miljoonaa euroa vuosittain. ”Metsäalaa opetetaan tyypillisesti pienissä, noin 30 opiskelijan yksiköissä isoissa ammattikorkeakouluissa. Maantieteellisesti koulutuskartta on vähän kuin haulikolla ammuttu”, huomauttaa luonnonvara-asiantuntijoiden kattojärjestössä Luvassa koulutusasioista vastaava Tiina Eklund. Vaikeuskerrointa lisää, että selvityksen mukaan esimerkiksi metsäkonekoulutukseen – lentäjäkoulutuksen jälkeen Suomen toiseksi kalleimpaan – hakeutuvat nuoret eivät lähde opiskelemaan 90:tä kilometriä kauemmas kodista. ”Kuitenkin ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa haetaan säästöjä yhteistyöstä, keskittämisestä ja suuremmista yksiköistä. Se tekee entistä tärkeämmäksi vahtia, että metsäalan opetus säilyy vahvana Suomessa”, Eklund sanoo. Uusi Nokia Sitä, millaisen roolin Metsäkoulutus ry lopulta saa, on vielä aikaista sanoa. Vastaavaa koko koulutuskentän kokoavaa yhdistystä ei ole ennen nähty millään alalla. “Ensimmäistä kertaa on joku, joka voi aidosti puhua koko metsäkoulutuksen äänellä”, iloitsee Helsingin yliopiston metsäekonomian lehtori Mika Rekola. Metsäalan koulutusta voitaisiin lähteä tukemaan heikommistakin asemista. Tilanne on aivan toinen kuin vielä pari vuotta sitten, kun Rekola teki vuoteen 2020 ulottuvan selvityksen metsäkoulutuksen tulevaisuudesta. “Sen jälkeen on paljon muuttunut ja metsäalan taloudellinen sekä yhteiskunnallinen painoarvo on kasvanut.” Saman vahvistaa rehtori Harkkila. Metsäkoulutus kiinnostaa, ja hakijamäärät ovat kääntyneet nousuun. ”Kun vielä vähän aika sitten puhuttiin auringonlaskun alasta, nyt näyttää kuin kyseessä olisi uusi Nokia.” METSÄKOULUTUS RY › Kokoaa yhteen työnantajat, toimijat ja koulutuksen järjestäjät › Parantaa koulutuksen asemaa, arvostusta ja vaikuttavuutta › Koordinoi koulutuksen markkinointia › Luo ja levittää oppimateriaaleja sekä parhaimpia opetusmenetelmiä ja koulutustuotteita › Järjestää koulutusta, tapahtumia ja asiantuntijapalveluita › Harjoittaa julkaisu-, tiedotusja markkinointitoimintaa sekä antaa lausuntoja › Edistää alan koulutusvientiä 13 MAKASIINI 4 • 2016 13 MAKASIINI 4 • 2016 4365_.indd 13 20.5.2016 17.58
Lyhyesti Hirvenmetsästys lokakuulle Maaja metsätalousministeriö haluaa siirtää hirvenmetsästyskauden alkamisen lokakuun toiseen lauantaihin. Nykyään kausi alkaa syyskuun viimeisenä lauantaina. Ministeriö on lähettänyt lausunnoille ehdotuksen metsästysasetuksen muuttamisesta. Ehdotuksessa esitetään myös, että Ylä-Lapin aikaistettua hirvenmetsästystä laajennetaan Keski-Lapin alueelle, vasasuojaa lyhennetään ja pyyntilupien hakumenettelyjä kevennetään. Metsäkeskus karsii toimipisteitään Suomen metsäkeskus sulkee yli neljänneksen toimipisteistään. Näin 94 toimipisteestä jää jäljelle 66. Henkilöstö siirtyy työskentelemään jäljelle jääviin toimipisteisiin. Niistä läheskään kaikki eivät pysy entisissä paikoissa, vaan Metsäkeskus etsii monella paikkakunnalla uusia tiloja. Suomen metsäkeskus on ollut viime vuodet talouskurimuksessa ja yt-kierteessä. Viimeksi tammikuussa päädyttiin irtisanomisiin ja lomautuksiin. Suomessa on puhdasta ilmaa Suomen ilma on kolmanneksi puhtainta, selviää WHO:n tutkimuksesta. Puhtainta ilma on Ruotsissa ja toiseksi puhtainta Kanadassa. Ilmanpuhtaus määriteltiin mittaamalla pienhiukkasten määrä. Ohjearvo on 10 mikrogrammaa kuutiometrillä, mikä alittui kaikissa kärkikolmikon maissa. Suurimmat arvot löytyivät Lähija Kaukoidästä sekä Afrikasta. Huonoin ilmanlaatu oli Saudi-Arabiassa, missä mitattiin yli sadan mikrogramman lukema. AJASSA MIKKO RIIKILÄ VIELÄ muutama vuosi sitten lainan vakuudeksi annettu metsäpantti oli turvassa, koska vanha metsälaki kielsi keskenkasvuisten metsien päätehakkuut. Velallinen ei siis halutessaankaan voinut nollata metsän arvoa. Uusi metsälaki (2014) murensi turvan. Päätehakkuita ei enää rajoiteta. Toisaalta pantin haltija, siis lainan antanut pankki, ei ilman velallisen suostumusta pääse käsiksi puun myyntituloihin. Metsien vakuusarvot ovatkin laskeneet, koska takeita pantin arvon säilymisestä ei ole. Pankit kelpuuttavat vakuudeksi yleensä 50–60 prosenttia metsän käyvästä arvosta, esimerkiksi kauppahinnasta. Kokeneen pankkimiehen mukaan tämäkin on rankasti yläkanttiin, jos velallinen heittäytyy vallattomaksi. Hakatun metsämaan arvo on negatiivinen, koska uudistamiskulut ovat korkeammat kuin puuttoman maan arvo. Arvostus vaihtelee Pääkaupunkiseudulta kerrotaan tapauksista, joissa metsää ei ole kelpuutettu lainan vakuudeksi ollenkaan. Minkään pankkiryhmän ohjeiden mukaista tällainen ei tosin ole. Osuuspankin metsäpalvelupäällikkö Petri Kortejärven muPanttivahti auttaa vakuuden seurannassa Pankit ja Metsäkeskus valmistelevat järjestelmää, jolla tieto lainojen vakuudeksi pantattujen metsien hakkuuaikeista siirtyy automatisoidusti pankeille. kaan enimmillään vakuudeksi kelpaa 60 prosenttia metsän arvosta. Harkinta on tapauskohtaista. ”Tärkeintä on asiakkaan kyky hoitaa lainaansa. Vakuuksista puhuttaessa on syytä muistaa, että metsäasiakkaista ei juuri koskaan aiheudu pankeille luottotappioita.” Danskebankin Suomen metsäyhteyspäällikkö Helinä Sairanen on samoilla linjoilla. Metsän vakuusarvoksi hyväksytään jopa 65 prosenttia käyvästä arvosta. ”Selvitämme kokonaisuuden. Huomioon otetaan asiakkaan kaikki vakuudet käyvin arvoin sekä kokonaisvastuut. Suotuisissa tapauksissa metsien vakuusarvo voi jopa nousta.” Nordean ohjeiden mukaan metsän arvosta voidaan lainan vakuudeksi kelpuuttaa 50–60 prosenttia. Nordean aluejohtaja Timo Kalliomäki kertoo, että metsärahoitukset törmäävät vakuusvajeeseen harvoin. ”Hakkuutulot voidaan pantata velan vakuudeksi, jos metsän ostajalla niukasti vakuutta. Puukauppatulo kelpaa vakuudeksi 70 prosentilla arvostaan. Panttaus tehdään aina asiakkaan aloitteesta.” Metsäkeskukselta panttivahti Aikanaan lakisääteinen metsäkiinnitys turvasi pantinhaltijan oikeuden puun myyntituloihin. Siitä luovuttiin 1990-luvulla, koska metsälain katsottiin turvaavan metsäpantin arvon. Maaja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston osastopäällikkö Juha S. Niemelän mukaan vakuusongelma tiedostettiin, kun metsälakia uudistettiin. Suunnitelmia metsäkiinnitysten palauttamisesta ei ole. Täysin toimettomaksi lainsäätäjä ei silti jäänyt. ”Suomen Metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annettua lakia muutettiin tämän vuoden helmikuussa siten, että laajennettiin luottolaitosten oikeutta saada tietoja metsätietojärjestelmästä luoton myöntämistä ja valvontaa varten.” Lakimuutos on avannut pankeille pääsyn Metsäkeskuksen Metsään.fi-palveluun ja ne voivat arvioida luototettavien maksukykyä ja pantattujen metsien puuvarannon kehitystä. Lähitulevaisuudessa keinovalikoima laajenee panttivahdilla. Se on järjestelmä, joka lähettää luotonantajapankille tiedon, kun pantattuun metsäkiinteistöön tehdään metsänkäyttöilmoitus. ”Tätä aletaan kokeilla erään pankkiryhmän kanssa ensi syksynä”, Metsäkeskuksen asiakaspalvelupäällikkö Veikko Iittainen kertoo. 14 MAKASIINI 4 • 2016 14 MAKASIINI 4 • 2016 4366_.indd 14 20.5.2016 17.59
Sanottua PE RT TU SA RA LA M PI / EV IR A 1,2 Viime keväänä istutettiin 6,5 miljoonaa rauduskoivun tainta, mikä on 1,2 miljoonaa edellisvuotta enemmän. MIKKO HÄYRYNEN METSÄN arvo ja tuotto tunnetaan Suomessa huonosti. Metsä Groupin teettämän tutkimuksen mukaan miltei kaksi metsänomistajaa kolmesta ei osannut arvioida oman metsänsä arvoa. Metsän tuottoprosentista oli realistinen näkemys vielä harvemmalla. Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen pitää suomalaisena erityispiirteenä sitä, että vaikka kotitalouksien varallisuudesta iso osa on metsässä, ei kuitenkaan tiedetä, mitä varallisuuserä tuottaa. Metsän historiallinen, inflaatiosta puhdistettu reaalituotto on ollut noin kolme prosenttia. Hyvällä hoidolla tuotto voidaan nostaa viiteen prosenttiin ja lannoituksella vielä vähän sen ylikin. Metsä Groupin mukaan hoitaminen kannattaa ostopalvelunakin, sillä hoitosopimusasiakkaiden metsätalouden liiketulos on 25–40 prosenttia keskiarvoa korkeampi. Metsän tuoton vertailua muihin sijoiMetsän tuotto tunnetaan huonosti Suurin osa metsänomistajista ei osaa arvioida metsänsä arvoa eikä tuottoa, Metsä Groupin selvitys kertoo . Älä kesytä karhua ruoalla Mökkeilykauden alkaessa on syytä muistaa pitää huolta jätteistä, ettei karhulle jää ruuantähteitä tai houkuttelevia hajuja, muistuttaa Riistakeskus. Karhuja ei saa houkutella ravinnolla riistakameroilla kuvattavaksi, koska tuolloin se tottuu ihmisen hajuun eikä enää pelkää ihmistä. ”Karhua ei tule missään olosuhteissa totuttaa ihmisen hajuun tai kesyttää”, Riistakeskus huomauttaa. Spanielit jääräjahdissa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on käyttänyt lehtipuita tuhoavan aasianrunkojäärien etsinnässä apuna kahta ranskanspanielia. Cara (kuvassa) ja Pauline ovat saaneet hajukoulutuksensa Itävallassa ja ovat sertifioituja aasianrunkojääräkoiria. Hajukoulutuksen saaneita koiria on käytetty muissa maissa onnistuneesti. Toistaiseksi Suomessa ei ole sertifioituja aasianrunkojääräkoiria, mutta koulutukseen on ollut kiinnostusta. ”Hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee rahoituspanoksia ja maaja metsämaan verotus on siihen hyvä keino. Mitä laajempi veropohja, sitä matalammat verot.” SAK:n tuleva puheenjohtaja Jarkko Eloranta Maaseudun Tulevaisuudessa 2.5. ”Normien purku on saatu hyvään alkuun, mutta samalla uutta normistoa tuntuu syntyvän kiihtyvään tahtiin.” Koneyrittäjät ry:n puheenjohtaja Asko Piirainen järjestön vuosikertomuksessa 2015. ”Onhan se nurinkurista, että maksamme esimerkiksi Salon laitoksellemme Kolumbiasta tuodusta hiilestä vähemmän päästöoikeuskustannuksia kuin tuottamastamme turpeesta, jota on saatavilla laitoksen lähettyviltä olevalta suoltamme.” Vapo toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Kauppalehdessä 16.5. tusmuotoihin sotkee tosin se, että itsetehtyjä metsätöitä ei ole hinnoiteltu kustannuksina. Metsään sijoittaminen houkuttelee Tutkimuksen mukaan metsä koetaan yhtä kiinnostavaksi sijoitusmuodoksi kuin pörssiosakkeet. Tutkimuksessa metsänomistajilta kysyttiin, että mihin hän sijoittaisi 50 000 euroa. Yllättävää oli, että alle 50-vuotiaiden metsänomistajien keskuudessa metsä nousee mieluisimmaksi sijoituskohteeksi. ”Voi olla, että muodostumassa on aktiivinen, nuorempi metsänomistajasukupolvi”, Metsä Groupin jäsenpalvelujohtaja Juha Jumppanen pohtii. Tutkimuksen teki TNS Gallup. Kyselyyn vastasi noin 800 metsänomistajaa. Osakkeet Metsä Rahastot Kiinteistöt Muu En osaa sanoa 1–4 5–6 7–10 Yli 10 En tiedä Liian heikko tuotto Jos sinulla olisi sijoitettavana 50 000 euroa, mihin sijoittaisit? Mikä on metsäsi tuottoprosentti? Miksi et sijoittaisi metsään? % % % 5 10 15 20 25 30 5 10 15 20 25 30 10 20 30 40 50 60 70 80 Metsäomaisuuden hoito liian suuritöistä En osaa sanoa Jokin muu syy Vaikeasti realisoitavissa En tunne alaa tarpeeksi hyvin Lähde: Metsä Group, TNS Gallup. Metsä kiinnostaa sijoituskohteena 15 MAKASIINI 4 • 2016 15 MAKASIINI 4 • 2016 4366_.indd 15 20.5.2016 17.59
Raakapuun kantohinnat viikolla 19 Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,53 ? 56,50 ? 40,71 ? 15,74 ? 17,68 ? 15,70 ? Uudistushakkuu 56,12 ? 57,29 ? 41,95 ? 16,80 ? 18,95 ? 17,31 ? Harvennushakkuu 48,07?? 49,06 ? 36,77 ? 15,54?? 15,71 ? 14,86 ? Ensiharvennus 12,16?? 11,91?? 11,72 ? Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,48 ? 55,29 ? 41,48 ? 15,57?? 17,17 ? 15,22 ? Uudistushakkuu 55,12 ? 56,05 ? 42,85 ? 17,55?? 18,46 ? 17,18 ? Harvennushakkuu 46,75?? 47,21?? 36,40 ? 14,95 ? 15,25 ? 14,29 ? Ensiharvennus 36,17 35,67?? 11,21 ? 10,98?? 11,04?? ???? nousussa? ??? laskussa * ei vertailutietoa Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,87?? 55,78 ? 42,99 ? 15,33?? 17,11 ? 14,69 ? Uudistushakkuu 56,42?? 56,60 ? 44,53 ? 17,10?? 18,49 ? 16,84 ? Harvennushakkuu 48,11?? 47,38?? 37,14 ? 15,32 ? 15,13?? 14,06 ? Ensiharvennus 36,83?? 37,56?? 11,66 ? 11,43?? 11,39?? Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,69?? 54,48 ? 16,93?? 16,45 ? Uudistushakkuu 56,01?? 54,91 ? 18,70 ? 17,69 ? Harvennushakkuu 45,96* 44,3* 15,31* 14,86* Ensiharvennus AJASSA Puumarkkinat TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVA PETRI JAUHIAINEN JUURIKÄÄVÄN torjunta muuttui tänä keväänä kemeratuetusta toiminnasta hakkaajan velvoitteeksi. Puun ostajat pyrkivät ujuttamaan torjuntaVilliä menoa pienestä asiasta Puunostajat ovat ujuttamassa juurikäävän torjunnan kustannuksia metsänomistajille. kustannuksen puun myyjälle eri keinoin. Alkuvaiheen meno on kirjavaa ja hintahaitari leveä. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon johtaja Pekka Sahlman kertoo, että ostajilla on käytössä kaikki mahdolliset hinnoittelutavat ja samakin ostaja voi eri kaupoissa käyttää erilaista hinnoittelua. Osa veloittaa torjunnasta erillisellä laskulla, osa vähentää sen puukaupan tilityksestä. Hinnoitteluperusteena on joko hehtaaritai kuutiometrimäärä. Kolmas ja Sahlmanin suosittelema tapa on, että ostaja sisällyttää tarjoukseen kaikki lakisääteiset velvoitteet, myös juurikäävän torjunnan. ”Korjuussa on suurempiakin kustannuseriä, kuten polttoaineet ja palkat, joita ei eritellä eikä laskuteta puun myyjältä.” Sahlmanin tuntuman mukaan käytäntö on muotoutumassa hänen toivomaansa suuntaan. Pieni, mutta hankala erä Yhdistyksen valtakirjakauppojen tarjouspyynnöissä edellytetään, että torjunta tapahtuu ostajan kustannuksella. Tarjoukset voivat silti olla erilaisia ja vertailu hankalaa. Hinnoittelussa on isoja eroja ostajien välillä. Kun yhdellä ostajalla hehtaarikustannus on vajaa satanen, niin toinen saattaa käyttää kuutiometrikustannuksena puolta euroa. Tavallisella 300 kuutiometrin päätehakkuulla se tekee 150 euroa hehtaarilla. Vaikka hintaero tuntuu suurelta, niin silti liikutaan prosentin siivussa puukauppatilistä. ”Torjuntakustannus ei puukauppaa ratkaise ja tuntuu hassulta, että moisesta asiasta pitää neuvotella”, Sahlman toteaa. Sahlmanin mukaan juurikäävän torjunnan työnjäljessäkin on kirjavuutta. Kemeratuetun torjunnan aikana sitä katsottiin läpi sormien, koska kustannuksiakaan ei tullut. Hän ennakoi, Tavallisin juurikäävän torjuntatapa on kantokäsittely hakkuun yhteydessä. Koneteko Pitkänen Oy korjasi hiljattain leimikon Tuusniemen Konttimäellä. 16 MAKASIINI 4 • 2016 16 MAKASIINI 4 • 2016 4361_.indd 16 20.5.2016 17.59
Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,10 ? 55,68 ? 40,31 ? 15,67 ? 17,38 ? 15,48 ? Uudistushakkuu 55,93 ? 56,50 ? 41,75 ? 17,67 ? 18,76 ? 17,63 ? Harvennushakkuu 46,61 ? 47,45 ? 34,43?? 15,62?? 15,73 ? 15,06 ? Ensiharvennus 11,73 ? 11,20?? 11,30?? Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 52,65 ? 54 ? 40,86 ? 15,39?? 16,08 ? 14,89 ? Uudistushakkuu 54,52 ? 54,76 ? 42,12 ? 17,58?? 17,48?? 16,97 ? Harvennushakkuu 45,76?? 45,04 ? 36,29 ? 14,57 ? 14,40 ? 14,23 ? Ensiharvennus 33,86 ? 11,38 ? 9,99 ? 11,23 ? Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 50,16?? 50,78?? 14,88?? 17,57?? 15,09 ? Uudistushakkuu 51,52?? 51,33?? 17,39?? 18,67?? 17,10 ? Harvennushakkuu 45,02 ? 43,68 ? 13,60 ? 13,21 ? 12,56 ? Ensiharvennus 8,62 ? * 7,96 * Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 47,45 ? 46,25?? 15,40?? Uudistushakkuu 48,73* 17,71* Harvennushakkuu 44,61?? 39,75* 13,29 ? Ensiharvennus Lisää hintatietoja osoitteesta www.metsalehti.fi Kuukauden puukauppa Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2015 2016 1–2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 52 300 000 600 000 900 000 120 0000 150 0000 PUUKAUPPATILASTOSSA esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Tiedot kerätään viikoittain. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. että jos metsänomistajaa laskutetaan, niin laatuakin katsotaan tarkemmin. Ostajalle iso kustannus Isoista puunostajista Metsä Groupilla kantokäsittely sisältyy tarjoukseen. Stora Enso laskuttaa puun myyjää kuutiometrien perusteella. UPM kertoo sopivansa asiasta myyjän kanssa, mutta ei tarkentanut toimintatapaansa. Koskitukilla torjuntakustannus näkyy puukauppasopimuksessa omana rivinään. ”Laskua ei lähde, vaan kustannus vähennetään tilityksestä”, Koskitukki Oy:n metsäpäällikkö Jussi Joensuu sanoo. Hän pitää juurikäävän torjunnan kokonaiskustannusta huomattavana. ”Kun korjataan miljoonaa kuutiometriä, niin kymmenet sentit motille tekevät yhteensä satoja tuhansia euroja.” Joensuun mukaan kustannuksesta on selvitty, koska se on valtaosin pystytty viemään puun myyjien vastuulle. Osa jää kuitenkin rasittamaan sahauksen kannattavuutta. ”Juurikäävän torjunta on uusi pelinappula tarjousten vertailussa. Sillä on vaikutusta, koska tiukassa kilpailussa yksikköhintojen erot saattavat olla alle euron.” LIINA KJELLBERG METSÄNOMISTAJA päätti viime vuoden lopulla laittaa Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevat nuoret metsänsä kuntoon. Hän otti yhteyttä paikalliseen metsänhoitoyhdistykseen ja pyysi korjuupalvelutarjousta. Metsäpalstalla oli ensiharvennettavaa 4,2 hehtaaria ja taimikon varhaishoitoa 1,8 hehtaaria. Osa ensiharvennettavista kuvioista oli raivattu muutama vuosi sitten. Metsänhoitoyhdistys arvioi, että ensiharvennettavilla kuvioilla kasvava puusto oli sen verran pientä, ettei sieltä tulisi juurikaan ainespuuta. Ensiharvennus kannattaisi tehdä konetyönä ja hakata puut energiapuuksi. Metsänomistaja teki korjuupalvelusopimuksen metsänhoitoyhdistyksen kanssa. Ensiharvennukset tehtiin tämän vuoden tammikuussa. Puuta kertyi noin 189 kuutiometriä. Kuvioilla olleet muutamat tuulenkaadot korjattiin pois metsästä samassa yhteydessä. Taimikonhoidot tehtiin tämän vuoden maaliskuussa. Ensiharvennukseen haettiin nuoren metsän hoidon tukea sekä pienpuun korjuutukea (yhteensä 1 890 euroa) ja taimikon varhaishoitoon taimikon varhaishoidon tukea (288 euroa). Metsäkeskus myönsi taimikon varhaishoidon tuen maaliskuussa, nuoren metsän hoidon tuesta ja pienpuun korjuutuesta ei toukokuun loppupuolella ollut vielä tullut päätöstä. Metsänomistajalle jäi ensiharvennuksesta käteen ennen kemeratukea noin 470 euroa, taimikon varhaishoidosta jäi kemeratuen jälkeen maksettavaksi noin 780 euroa. Hän oli tyytyväinen, että metsät saatiin kuntoon. Ensiharvennus energiapuuksi ENSIHARVENNUS POHJANMAALLA Puulaji m3 €/m3 € Energiapuu, karsittu ranka 189 2,50 473 Metsänomistajan tiliä kasvattaa todennäköisesti vielä kemeratuki (1 890 euroa) 17 MAKASIINI 4 • 2016 17 MAKASIINI 4 • 2016 4361_.indd 17 20.5.2016 17.59
AJASSA MIKKO HÄYRYNEN METSÄTILAMARKKINOILLA koettiin huhtikuussa tarjontaryöpsähdys, kun uusia myyntikohteita tuli lähes kaksisataa. Alkuvuoden aikana myyntiin on tullut 542 tilaa, mikä on 14 prosenttia viime vuotta enemmän, Hannu Liljeroosin tilakauppojen seuranta osoittaa. Maakunnittain on huomattavia eroja vuodentakaiseen verrattuna. Pohjanmaan maakunnissa tarjonta on kaksinkertaistunut, mutta Keski-Suomessa supistunut puoleen. Eteläja Pohjois-Savossa määrät ovat jokseenkin samat. Etelä-Suomessa on kaupan verrattain runsaasti isoja kohteita esimerkiksi Orimattilassa, Huittisissa, Raaseporissa, Mäntsälässä, Uuraisilla ja NokiEtelässä tarjolla isoja tiloja Metsätilakauppoja on tehty alkuvuonna etenkin Kainuussa. Etelä-Suomessa on ollut hiljaisempaa. METSÄTILAKAUPAT 1.1.– 30.4.2016 Maakunta kaupan myyty myyty myyty taimikot hakkuupuusto e/ha e/ha *kerroin *kerroin kpl kpl ha 2016 ha 2015 % kypsät % m3/ha tukki-% 2016 2015 e/m3 2016 2015 Varsinais-Suomi 16 7 122 120 Satakunta 12 7 164 180 Häme-Uusimaa 18 9 208 177 Etelä-Karjala 15 9 191 53 Kymenlaakso 7 3 38 281 Pirkanmaa 26 14 483 456 33 11 102 31 3 686 3 369 36 0,93 0,93 Etelä-Savo 30 19 475 809 29 7 96 31 3 317 3 255 35 0,8 0,81 Eja K-Pohjanmaa 67 44 1 136 603 27 12 96 23 2 785 3 255 29 0,91 0,84 Keski-Suomi 15 25 1 011 664 27 9 106 27 3 246 2 115 31 0,77 0,84 Pohjois-Savo 31 25 1 317 822 24 11 113 27 3 153 3 150 28 Pohjois-Karjala 53 42 1 801 1 833 25 10 114 34 3 380 3 573 30 Kainuu 115 82 7 897 4 777 15 5 98 23 2 069 1 968 21 Pohjois-Pohjanmaa 94 62 2 884 2 212 25 9 76 20 1 686 1 581 22 0,9 0,92 Lappi 43 29 1 552 2 139 30 7 61 13 1 014 1 115 17 0,76 0,76 Koko maa 542 377 19 279 15 126 lisäys 4.kk 187 101 5 487 *Toteutuneiden kauppahintojen ja summa-arvomenetelmän antaman hinnan suhde. 20 % tehdyistä kaupoista ja 40 % myydystä pinta-alasta sijaitsee Kainuussa Pohjois-Karjalassa on myyty puustoisimmat ja puustoiltaan järeimmät tilat. Lapissa metsä on halpaa, mutta puustokin nuorta. louden yhtiöittäminen on keskeyttänyt aktiivisen tilatarjonnan ainakin toistaiseksi. alla kaksi Laukon kartanon tilaa. ”Mahdollisesti tässä näkyy maatalouden heikko kannattavuus”, Liljeroos pohtii. Hintapyynnöt ovat 350 000– 600 000 euroa. Kauppoja ei ole vielä syntynyt ja Etelä-Suomessa on ollut hiljaista myös pienten tilojen osalta. Viidenneksen nousu Koko maassa toteutuneita kauppoja on 377, mikä on lähes viidennes viime vuotta enemmän. Myyty pinta-ala on noin 19 300 hehtaaria. Kauppaa on käyty etenkin Kainuussa. Myydyistä lähes 8 000 hehtaarista noin 90 prosenttia on metsäyhtiö UPM:n maita. Liljeroos arvioi hiljattain satoja hehtaareita näitä UPM:n tiloja ja totesi ne varsinaisiksi puupelloiksi. ”Taimikot ja nuoret kasvatusmetsät ovat kunnossa, mutta kolmoskehitysluokan laatu oli heikompaa.” Liljeroos arvelee eron johtuvan siitä, että nuoret kasvatusmetsät on perustettu aurausaloille, mutta vanhemmissa on käytetty kevyempää muokkausta ja luontaista uudistamista. Metsähallitus myy vähemmän OP-metsänomistajarahasto ja United Bankers -rahasto ostivat huhtikuussa useita suuria kohteita. Myyjänä oli useimmiten UPM, mutta joukossa oli useita yksityistilojakin eri puolilta Väli-Suomea. Isojen sijoittajakohteiden kauppahintojen summaksi on tähän mennessä kertynyt 33,5 miljoonaa euroa. Summaa korottaa yksi erityisen suuri kauppa, jossa OP-metsänomistajarahasto osti UPM:ltä 15,2 miljoonalla eurolla noin 6 400 hehtaaria Kainuusta ja Pohjois-Savosta. Tämä ”ylisuuri” kauppa ei ole alla olevassa taulukossa mukana. Metsähallitus on pannut myyntiin tänä vuonna vain kolme yli kymmenen hehtaarin kohdetta. Ilmeisesti metsätaKainuun aurausalueet kasvavat hyvin ja yleensä hyvälaatuista puusta. Liljeroos arvioi hiljattain UPM:n myyntikohteita Paltamon Varsavaaralla. H A N N U LI LJ ER O O S 18 MAKASIINI 4 • 2016 4358_.indd 18 20.5.2016 18.00
”Suomessa valmistellaan omaa ajokorttia moottorisahan käyttöön. Ajokortin taustalla on pyrkimys parantaa työturvallisuutta.” PUUN TAKAA ”No eipä varmaan hullumpi idea. Itekkii nähny vaekka minkälaesta sahan heiluttajjoo. Aekonaa eokon velikii lähti rankamehtään lepikkoon ja kuulema minusta otti mallia karsinnassa, luuli jotta samalla vaahilla pittää kävellä rungon vierellä ja katkoo oksatkii ohikulukiissa. Otinpa sahan poes ja komensin kassaushommiin.” TORPPARI ”Maanviljelijöillä on näitä pakollisia tukiin liittyviä kursseja, kuten kasvinsuojeluruiskun käyttäjäkoulutus. Yleensä kurssit ovat sen tasoisia, että kurssin tarkoitus on ainoastaan pitää hengissä koulutusorganisaatio.” LASSE ”Työnantajien keksintöä nämä kortit, eivät nekään pakollisia ole, aika moni työnantaja niitä kuitenkin vaatii.” AMMATTI RAIVOOJA ”Elämän koulu sahan käyttöön piisatkoon myös jatkossa. Nuorille varmaan sopivampi, jotka sahaan vasta tarttuvat.” METSÄKUPSA ”Joskus ennen sai valtionauton ajokortinkin ilman kurssitusta, kunhan oli tavallinen ajokortti ja osasi kortin myöntäjän mielestä ajaa pakettiautoa.” PUUKI ”Jos jatkossa saha vaatii oman korttinsa, sitten kai tulee taskuun taas yksi kortti lisää. Se tuskin pelkkään metsätyöhön jää, vaan jokainen timpuri ja sen työnjohtaja tarvitsevat kortin myös.” GLA ”Lapsen alkuunsaattaminen, moottorisahaus ja polkupyörällä ajo taitavat olla viimeisiä merkittävämpiä toimia, mihin ei ole vielä tarvinnut koulutusta ja kirjallisia lupia.” PUUN TAKAA ”Kortti tai ei mutta kyllä nuoriso sahaa kaatosahauksessa senkaltaisia sahauksia, että niiden pohjalta kaatosuunnan ennustaminen on mahdotonta.” SATA ”Teollisuudessa arkipäivää tulityö-, turvallisuus-, kattotulityö-, sähkötyöturvallisuus-, jännitetyö-, henkilönostin-, siltanosturi-, ensiapukortit. Kaikkiin teollisuuden kohteisiin käydään kuitenkin vielä tehtaan oma perehdytys.” ILOA METSÄSTÄ Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Gallup Tartutko tänä kesänä raivaussahaan? 20 40 60 80 100 15 % 85 % ”50-luvun saha, kuutioita 74. Sain tämän pihapuukeikan yhteydessä. Pyörii jotenkin, mutta aion saada sen toimimaan kunnolla.” E-H WRIGHT SUORAAN 50-LUVULTA Tutustu kartalta eri maiden metsävaroihin, suojelualueisiin tai vaikka parhaillaan roihuaviin metsäpaloihin. www.globalforestwatch.org/map Luonnonvara ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän Lynetin verkkosivut ovat uudistuneet. www.lynet.fi/fi-FI Täältä tukea vesiensuojeluun kunnostusojitusten ja maanmuokkauksen yhteydessä. www.metsakeskus.fi/vesiensuojelukartat Meneekö korttipeliksi? Moottorisahan ajokortti puhutti Metsälehden verkkokeskustelijoita. VERKOSSA Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. Uusi kysymys: Tarvitaanko enää kemeraa? Va st aa jia 20 9 19 MAKASIINI 4 • 2016 19 MAKASIINI 4 • 2016 4362_.indd 19 20.5.2016 18.00
TA MIKKO TEEMA: RAIVURIT TUTUIKSI Kädet on hyvä pitää sahatessa hieman koukussa. Saha pujotetaan kyljellä olevaan kiinnityskoukkuun niin, että terä asettuu 20-30 sentin korkeudelle maasta, kertoo Hyria-opiston kouluttaja Mika Hujala. 20 MAKASIINI 4 • 2016 20 MAKASIINI 4 • 2016 4347_.indd 20 20.5.2016 17.34
TA MIKKO Metsänomistaja laittaa ryteiköksi kasvaneet taimikkonsa kuntoon raivaussahalla. Ensin kannattaa opetella raivauksen perusteet ja tutustua sahaan. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT SEPPO SAMULI, ANNA BACK 21 MAKASIINI 4 • 2016 21 MAKASIINI 4 • 2016 4347_.indd 21 20.5.2016 17.34
TEEMA: RAIVURIT TUTUIKSI mpiaisen perää muistuttava moottoriosa, ohjainkahvat kuin ison härän sarvet ja putken päähän kiinnitetty omalaatuinen sirkkelin terä. Raivaussaha eli raivuri on todettu monta kertaa kyselyissä välineeksi, johon metsänomistajan kannattaa satsata. Raivaussahaamisesta innostuneet metsänomistajat luettelevat usein samankaltaisen listan harrastuksensa syiksi: työssä näkee heti oman käden jäljen, oma raivaus tuo kustannussäästöjä, raivaaminen käy teholiikunnasta, taimikonhoito on ulkotyötä luonnon keskellä ja mikä tärkeintä, raivaussahalla taataan metsän tuleva kasvu ja tuotto. Raivaussahaaminen on myös viimeinen perinteisten ihanteiden mukainen metsätyö, jossa ihmishiki on olennainen osa kannattavaa toimintaa. Taimikonhoitoa koskevien viime aikojen uutisten, kuten kemerajärjestelmän ongelmien, ei kannata antaa häiritä päätöksiä raivaustyöstä. Yskiköön rahoitusjärjestelmä miten tahansa, sahojen pitää käydä tasaisesti havupuutaimien kasvun takaamiseksi. Painoa kymmenisen kiloa Raivaamisen opettelu kannattaa jakaa kahteen osaan: ensin tutustutaan sahaan ja perusraivaukseen, sitten vaativampaan raivaukseen ja vaativampiin raivauskohteisiin. Raivaussahaan tutustumisen voi aloittaa sen pinnoista ja edetä sitten syvemmälle. Sahaan kuuluvat moottoriosio, ohjauskahvat, terä ja nämä osat yhdistävä runkoputki. Moottoriosion olennaisimmat osat ovat polttoainetankki, käynnistyskahvaja naru, rikastinkytkin eli ryyppy sekä käynnistystä helpottavat puolipuristin ja primer-pumppu (moottorin päällä oleva kumikupla). Ohjauskahvoissa on sahan kaasuliipaisin sekä moottorin sammutuskytkin. Teräosiossa on terä, sinkoavilta esineiltä suojaava sektorisuoja ja kulmavaihde. Keskikokoisen raivaussahan paino tankki täynnä on 9–11 kiloa. Yleisimpien raivaussahamallien, Stihl FS 460 ja Husqvarna 545 FX, tarjoushinnat pyörivät tällä hetkellä 800-900 eurossa. Aloittelevan raivaajan Sahan terä lukitaan metallisella tapilla kiristystä tai irroitusta varten. Yleistyökalulla saa auki moottoriosion ruuvit, sytytystulpan ja sahan terän kiinnitysmutterin. Sahan sivulta löytyvän ilmansuodattimen puhtaus kannattaa tarkistaa viikoittain. Jos saha lähtee käyntiin, mutta sammuu hetken päästä, vian syynä on usein paineentasausventtiili, joka on bensatankin korkissa. Paineentasaus-venttiili kannattaa vaihtaa. Polttoainesuodattimen saa ulos tankista vetämällä esimerkiksi rautalankakoukulla. Letkut ovat erimittaisia eri sahoissa, joten suodatin kannattaa vetää ulos varovasti. 22 MAKASIINI 4 • 2016 4347_.indd 22 20.5.2016 17.34
Paina reilusti kaasua sahatessa. Pienellä kaasulla terä tarttuu kiinni puuhun useammin, mikä rasittaa voimansiirtoa. kannattaa siis varata noin tuhat euroa sahan, valjaiden ja kypäräsetin ostoon. Bensiiniä ja öljyä Ottaapa sahan käyttöön tuoreena kaupan hyllyltä tai talvisäilöstä varastosta, ensimmäiseksi kannattaa tarkistaa bensatankin sisältö. Jos tankissa on ollut omasekoitteista nestettä talven yli, sisältö tulee vaihtaa. Raivureissa on kaksitahtimoottori. Se tarkoittaa, että bensiinin seassa on oltava kaksitahtiöljyä moottorin voitelemiseksi, pelkällä bensiinillä moottori tuhoutuu. Bensiini-öljyseokseen on kaksi vaihtoehtoa: raivaaja voi joko sekoittaa bensiinistä ja öljystä sopivan sekoituksen itse tai ostaa valmista pienkonebensiiniä. ”Pienkonebensiini säilyy paremmin ja sitä käyttäessä ei tarvitse miettiä seossuhdetta ja laskea prosenttilaskuja. Itse sahaan kuitenkin niin paljon, että mittaribensiinin ja öljyn sekoittaminen tulee halvemmaksi”, sanoo Metsälehden pitkäaikainen saha-asiantuntija, metsätyönopettaja Risto Mykkänen. Omiin bensiini-öljysekoituksiin Mykkänen suosittelee 98-oktaanista bensiiniä. Sahavalmistajista Stihlin ohje sekoitussuhteeksi on 1:50 eli esimerkiksi 10 litraa bensiiniä ja 2 desiä öljyä. Mykkäsen suosituksen mukaan öljyn osuus seoksesta voi olla kaksi ja puoli prosenttia. Varmimmin sahoille tarkoitettua öljyä löytää moottorisahaliikkeistä. Omia bensa-öljysekoituksia ei kannata tehdä viittä litraa pienempiin astioihin. Jos täyttää viisilitraisen astian seoksella, kannattaa ensin laittaa hieman bensiiniä pohjalle, sen jälkeen desi tai 1,25 desilitraa kaksitahtiöljyä sekaan ja täyttää kanisteri lopuksi bensalla. Näin öljy sekoittuu bensiiniin hyvin ja seossuhteeksi tulee 2–2,5 prosenttia. Astiaa kannattaa välillä käännellä sisällön sekoittumiseksi. Ei likaa tankkiin Satunnaisesti raivaussahaa käyttävälle valmis pienkonebensiini voi olla sopiva polttoainevaihtoehto hyvän säilyvyytensä vuoksi. ”Valmistajien mukaan valmis pienkonebensiiniseos säilyy 2–3 vuotta käyttökelpoisena”, kertoo kouluttaja Mika Hujala Hyvinkään Hyria-opistolta. Pienkonebensiini on myös jonkin verran ympäristöystävällisempää, sillä se on tislattua ja palaa puhtaasti. ”Raivauskauden viimeisissä sahauksissa kannattaa käyttää pienkonebensiiniä. Näin saha lähtee sitten paremmin käyntiin seuraavalla kerralla tauon jälkeen”, Hujala neuvoo. Raivaussaha painaa tankki täynnä 9-11 kiloa. Uusimmissa sahoissa on kylmäkäynnistystä helpottava primer-pumppu. Sahavalmistajien mukaan painalluksia kannattaa tehdä vähintään viisi. Kipinän tarkistus: Pidä mukana yksi varmasti toimiva tulppa, jonka kärkiväli säädetään hieman pidemmäksi. Jos saha tuottaa kipinän pidemmälläkin kärkivälillä, sähkölaitteet ovat varmasti kunnossa. 23 MAKASIINI 4 • 2016 4347_.indd 23 20.5.2016 17.34
TEEMA: RAIVURIT TUTUIKSI ta huolimatta tylsiksi kerta toisensa jälkeen, kannattaa kokeilla kovapalaterää. Sillä puuta voi kaataa teroittamatta useamman viikon ajan. Kovapalaterä on tosin tavallista terää kaksi tai jopa kolme kertaa kalliimpi, ja sitä ei tavallinen sahaaja pysty itse teroittamaan. Kovapalateräkin tylsyy, jos sahaa kiveä, joten kivisessä maastossa kannattaa käyttää tavallista terää. Teriä on erikokoisia, perussahaukseen sopiva koko on 200 millimetriä. Myös terän silmäkoko eli kiinnitysreiän koko voi vaihdella. ”Tarkista silmäkoko ennen uuden ostoa. Vanhan terän kiinnityssilmä voi olla 20 millimetrin tai tuuman kokoinen. Uusissa sahoissa on siirrytty käyttämään tuumakokoa”, Risto Mykkänen neuvoo. Ennen sahausta on hyvä tarkistaa, että terän yläpuolella oleva sektorisuoja on paikoillaan. Viilanohjaimen päällä haritettaessa kannattaa aina käyttää sitä lovea, joka istuu tiukemmin terään, mutta jonka pohjalle asti terä silti yltää. Harita terää niin, että ilmarako terän ja viilanohjaimen välillä umpeutuu. Haritus tapahtuu leikkaavan teräosan vierestä. Tankkaus on syytä tehdä huolellisesti. ”Suurin osa liasta menee sahaan silloin, kun se tankataan. Bensatankin reiän ympärys kannattaa jaksaa puhdistaa ennen tankkausta”, Hujala sanoo. Viilaus joka tauolla Raivaajan kannalta sahan työteliäin ja samalla tärkein osa löytyy putken päästä. Normaali raivausterä on viilattava teräväksi jokaisella sahaustauolla. ”Ylläpitoteroitukseen riittää 1–2 työntöä per hammas”, Mika Hujala sanoo. Helpointa viilaus on viila-ohjain-yhdistelmällä. Sitä käyttämällä terän hampaiden leikkauspinnoista tulee sopivanmuotoisia. ”Kun terää kilauttaa metallilla, terästä pitäisi kuulua puhdas kilahdus. Silloin tietää, että se on ehjä.” Jos normaalit raivausterät jäävät huolellisista viilauksisSektorisuojan yläpuolella putken varressa on puolestaan kulmavaihde, joka saattaa löystyä sahan tärinässä ajan saatossa. ”Uusimmissa sahoissa kulmavaihde on kestovoideltu, joten voiteluaineen määrästä ei tarvitse huolehtia. Kulmavaihde saattaa kestää sahan käyttöiän”, Mika Hujala sanoo. Vanhoissa malleissa kulmavaihteen voiteluaineen määrä on tarkistettava viikoittain. ”Kun terää pyörittää ja katsoo kulmavaihteen täyttöaukosta, voiteluaine pitää nousta akselin päälle eli säiliöstä kolme neljäsosaa tulee täyttyä”, Risto Mykkänen sanoo. Huoltoa päivittäin Sahan huoltotoimenpiteet keskittyvät laitteen päihin eli moottoriin ja terään. Päivittäishuoltoon kuuluvat terän viilaus, terän kiinnityksen ja yleiskunnon tarkistus ja moottoriosan päällispuolinen puhdistus. Hammas jää liian tylpäksi , jos viila kulkee liian korkealla. Jos taas viila painuu liian syvälle terään, hampaasta tulee nokkava, ja tällöin terä tarkertuu puuhun helposti. Käytä viilainohjainta, ja tee huolellista työtä, niin terähammas muotoutuu oikein. Tulos: lievä puolikuu. Terän viilaus Viilanohjain on nykyisin helppokäyttöinen yhdistelmätyökalu. Suositelluin ohjaimeen sopiva pyöröviila on läpimitaltaan 5,5-millinen. Ohjaimen viivoista näkee 15 asteen kulman, jonka mukaisesti viilaa tulee työntää. Pidä viilanohjain vaakatasossa leikkuuhampaan selkään nähden. Näin hammas viilautuu tasaisesti molemmilta reunoilta. 24 MAKASIINI 4 • 2016 4347_.indd 24 20.5.2016 17.34
Vähintään viikoittain tulee tarkistaa ja puhdistaa ilmanpuhdistin. Jos viikko on ollut työntäyteinen, myös sahan päälliskoppa kannattaa irrottaa ja siivota sisusosien päältä löytävä ylimääräinen aines. Sahan ulkopintojen puhdistusaineeksi käy tiskiaine, joka irrottaa öljyn ja rasvan. ”Kun purkaa sahaa, kannattaa ottaa kamerakännykällä valokuvia, niin osaa laittaa osat takaisin oikeille paikoilleen”, Mika Hujala vinkkaa. Viikkohuollon yhteydessä tulee vanhemmista sahamalleista tarkistaa kulmavaihteen voiteluaineen määrä. Myös sahan terän haritus on hyvä tehdä vähintään viikoittain. Kuukausitai vuosihuollossa tarkistetaan sahan käynnistysnarun kunto ja putsataan sekä voidellaan käynnistysjousipakka. Käynnistysnaru kuluu eniten heti kahvan alapuolelta. Talven jäljiltä varastosta noslee jossain vaiheessa ottaa irti ja polttaa karstat pois. Useimmat äänenvaimentimet pystyy puhdistamaan jopa nuotiotulessa. Ryyppyä vain kylmälle moottorille Kun tankki on täynnä ja terä viilattu, sahan voi käynnistää. Helpointa on asettaa saha tukevasti maahan niin, että terä ei kosketa mihinkään. Käynnistysnarua vetäessä toisen käden voi tukea moottorin päälle. Jalkaa ei saa asettaa runkoputken päälle. Kun saha käynnistetään kylmänä, ryyppykytkin asetetaan käynnistysasentoon. Uusimmissa malleissa painellaan primer-pumpun kumikuplaa niin kauan, kunnes pari painallusta on tehty täydellä kuplalla. Uusimpien sahojen kohdalla sahavalmistajat suosittelevat, että sahan annetaan käydä lämpimäksi ryyppy päällä -asennossa. Vanhemmissa malleissa ryyppy käännetään pois päältä ennen moottorin lopullista käynnistymistä, eli silloin kun kylmä moottori on jo antanut muutaman lupaavan hörähdyksen. Jos sahalla on jo sahattu ja moottori on lämmin, ryyppyä ei tule käyttää. Kun saha käynnistyy tyhjäkäynnille, terän pitää pysyä yhä paikoillaan. Jos terä pyörii ilman, että kaasua painetaan, sahan kytkin voi olla likainen tai vioittunut. Voi myös olla, että tyhjäkäyntinopeus on säädettävä uudestaan kaasuttimen T-ruuvista. Eikö käynnisty? Uusimmat raivaussahat muistuttavat jo tietyissä määrin autoja: Moni asia on suljetun kannen takana ja ongelmia on vaikea korjata itse. Suuremmat saharemontit kannattaakin teettää ammattikorjaajalla. Jos raivaussahassa on käyntettuun sahaan voi olla tarpeen vaihtaa sytytystulppa sekä bensatankin sisältä löytyvä polttoainesuodatin. ”Osalla sahamerkeistä polttoainesuodatin likaantuu nopeammin kuin toisilla ja suodatin on vaihdettava useammin”, Hujala kertoo. Sahan äänenvaimentimessa olevat reiät, joista pakokaasut tulevat ulos, karstoittuvat ajan saatossa. Äänenvaimennin tuViilausta helpottavan kannon teko: kanto poikki vyötärön korkeudelta ja kolo kannon päälle. Aseta saha kannon päälle kulmavaihteeseen tukien. ”Jos tulppa on kuiva, vika on polttoainesyötössä.” Lämmitetyt kahvat ovat mukavat räntäkelillä raivatessa. 25 MAKASIINI 4 • 2016 4347_.indd 25 20.5.2016 17.34
TEEMA: RAIVURIT TUTUIKSI nistysongelmia, syytä voi yrittää selvittää lyhyellä tarkistuslistalla: 1. Onko polttoainetta? 2. Onko pysäytinkatkaisin start-asennossa? 3. Irrota tulppa, laita se takaisin kiinni tulpanhattuun ja katso, syntyykö metallia vasten kipinää, kun käynnistysnarusta vetää. ”Jos tulppa on märkä, polttoainetta tulee, joten vika on sähköpuolella ja kipinässä. Jos tulppa on kuiva, vika on polttoainesyötössä”, kertoo Mika Hujala. Jos saha lähtee käyntiin, mutta sammuu hetken päästä, vian syynä on usein paineentasausventtiili, joka sijaitsee tavallisesti bensatankin purettavassa korkissa. Tankkiin tulee päästä korvausilmaa, kun bensiiniseos virtaa moottoriin. Pulma ratkeaa venttiiliä vaihtamalla. Myös sähkönkulku voi takkuilla. Sahassa olevilla sähköjohdoilla on tietyt urat, joissa niiden tulee kulkea. ”Sahankäyttöongelman syynä on usein piuha puristuksissa, joten sähköjohtojen kulku kannattaa tarkistaa”, Hujala neuvoo. Ensin varhaisperkaamaan Kun sahan toiminta on hallussa, on aika opetella itse sahausta. Ensimmäiseksi raivauskohteeksi sopii hyvin varhaisperattava taimikko. Tätä ennen sahankäyttöä voi käydä harjoittelemassa esimerkiksi peltopajukossa, jossa puita voi kaataa huoletta heilumalla. Varhaisperkaus on taimikon ensimmäinen raivauseli hoitokerta. Tyypillisin varhaisperkauskohde on istutettu kuusentaimikko, josta kaadetaan pois kaikki lehtipuun taimet 4–6 vuotta istutuksen jälkeen. Kuusikko on tällöin noin metrin korkuista. Varhaisperkauksessa tulee osata erottaa vain havupuut lehtipuista, joten raivaus ei voi ainakaan teoriassa epäonnistua. Kaadettavat lehtipuutaimet ovat myös niin lyhyitä, että kaatosuuntien opettelu ja huonosti kaatuneiden puiden siirtely on helppoa. Raivaustyömaalle kannattaa varata mukaan aina pari varaterää ja varamutteri terän kiinnitykseen. Lisäksi repusta tulee löytyä viila, varatulppa, varakäynnistinnaru ja ruuvien, muttereiden sekä tulpan kiristykseen tarkoitettu yleistyökalu. Yleistyökalu sekä terän lukitsemiseen tarvittava tappi tulevat useimmiten uuden sahan mukana. Raivaussahauksen pakollisiin välineisiin kuuluvat sahan lisäksi valjaat sekä kypärä-kuulosuojain-visiiri-yhdistelmä. Sahaa ei pidä kannatella pelkästään hartioilla, vaan raivurin painoa tulee jakaa valjaiden kiristysvöiden avulla mahdollisimman paljon lanteille. Visiirin alla voi käyttää suojalaseja, sillä roskaa ja purua lentää raivatessa. Ajattele sahanterää kellotauluna: kello 8-12 puu kaatuu eteenpäin. Jalkineet ovat tärkeät. Metsään kannattaa ottaa oman mieltymyksen mukaiset tukevapohjaiset kengät: saappaat, sahaukseen tarkoitetut turvakengät tai vaelluskengät. Tiheässä taimikossa raivaajan jalkatyöskentely on usein yhtä terävää kuin tanssilattialla konsanaan. Vasen laita edellä Kun saha on saatu käynnistettyä, se asetetaan lanteille niin, että terä asettuu 20–30 sentin korkeudelle maasta. Valjaiden koukku, johon sahan kiinnityslenkkitai reikä pujotetaan, tulee olla noin peukalo-etusormivälin eli vaaksanmitan verran lonkkaluun pään alapuolella. Kun seisoo jalat suorassa hartian levyisessä haara-asennossa, sahan terän tulee kaartua suurin piirtein keskelle eli jalkojen puoliväliin eteenpäin katsottaessa. Ensimmäisillä raivauskerroilla tulee harjoitella vaakataSahavalmistajien omien raivausvaljaiden toimivuus vaihtelee. Parhaimpia valjaita ovat ne, joissa on sekä yläettä alarintaremmi. Ammattilaiset suosivat esimerkiksi Husqvarnan Balance XT -valjaita. Kello 12-3 takapotkun vaara on suurin. Kaada tällä terän osalla vain ohuita vesoja, jos niitäkään. Kello 3-5 sahaa taaksepäin. Kaada puut jo nurin olevien puiden suuntaan niin sahaus helpottuu. 26 MAKASIINI 4 • 2016 4347_.indd 26 20.5.2016 17.34
sossa olevan terän kaatosuunnat: sahattaessa kello 8–12 välisellä terän osalla puu kaatuu eteen ja kello 3–5 välisellä osalla taakse. Kello 12–3 välisellä teräosuudella on niin sanotun takapotkun vaara, ja tällä alueella kannattaa kaataa vain ohuimpia puita jos niitäkään. Kello 8–12 välisellä terän osalla eli terän vasemmalla laidalla tapahtuva sahaus on kevyin tapa aloittaa kaatojen harjoittelu. Kun terän vasemmalla lappeella sahaaminen sujuu ja puita osaa kaataa eteenpäin, vaakatasossa tapahtuvan puun kaadon lisäksi kannattaa opetella vinossa olevalla terällä sahaaminen. Jos terä on vinossa, kun se sahaa puun poikki, puu kaatuu sahaussuuntaan nähden vastakkaiseen suuntaan. Eli jos terän vasen laita on selkeästi oikeaa laitaa alempana ja puu kaadetaan terän vasen laita edellä pyyhkäisten, puu ei kaadukaan eteenpäin vaan oikealla. Raivauksessa tulisi pyrkiä siihen, että kaatuvia ja kaadettuja puita ei tarvitse siirrellä käsin. Kaatotekniikoiden avulla puu tulee kaataa jo sahatulle taimikon osalle. Seuraavan puun kaato helpottuu huomattavasti, kun ensin kaadettu puu ei ole esteenä nojaamassa vielä pystyssä oleviin puihin. Kun sahan huolto ja perussahaus pienissä taimikoissa alkavat sujua, voi siirtyä ryteiköiden ja varttuneempien taimikoiden harvennukseen. Mutta se on jo ihan toinen tarina. Monimutkaisilla raivauskohteilla toimimisesta ja myöhemmästä taimikonhoidosta voit lukea lisää tämän lehden sivulta 32. Päivittäin › Terän viilaus › Tarkista, että terä on ehjä ja kiinni kunnolla › Ruuvien ja muttereiden kiristyksen tarkistus › Moottoriosan päällispuolinen puhtaus Viikoittain › Ilmanpuhdistimen puhdistus › Moottorin suojakotelon irroitus ja sisäosien puhdistus › Vanhemmissa sahamalleissa kulmavaihteen voitelun tarkistus › Terän haritus, jos jäänyt terää viilatessa väliin Kuukausittain tai puolivuosittain › Sahan käynnistysnarun kunto ja käynnistysjousipakan voitelu › Sytytystulpan ja polttoainesuodattimen vaihto tarvittaessa HUOLTOTAULUKKO ENSIMMÄISIÄ varsinaisia raivaussahamerkkejä alkoi ilmestyä Suomeen 1950-luvun lopulla. Raivaussahan yleistyminen ajoittuu kuitenkin vasta 1960ja 1970-lukujen taitteeseen, kun sahat kevenivät ja niiden toimintavarmuus parani. ”1960-luvulla suurin osa taimikoista raivattiin vesurilla, 1970-luvulla raivaussaharaivaukset olivat jo enemmistöä”, kertoo Eero Knaapi metsämuseo Lustosta. Vanhojen Metsälehtien mainokset osoittavat, että ulkonäöllisesti raivaussaha on ollut pitkälti nykyisen kaltainen jo 1980-luvulta lähtien. ”1980-luvun alussa raivaussahat olivat jo niin sanottuja isäntälinjan sahoja. Pieniä ja kevyitä sahoja aiempiin verrattuna”, Knaapi sanoo. Raivaussahoissa ei ollut Knaapin mukaan samanlaisia lastentauteja kuin moottorisahoissa, sillä raivureissa hyödynnettiin jo moottorisahojen kehitystyössä opittuja asioita. Merkittäviä askelia raivaussahan kehityksessä ovat olleet terän kierrosnopeuksien kasvu ja terän muodon muuttuminen. Tehokkaammin pyörivä ja tasaisemmin puuhun pureva terä lisäsi turvallisuutta. ”Nykyiset terät eivät juutu puuhun kiinni niin pahasti ja anna kovaa takapotkua. Kulmavaihteen kesto on myös nykyisin huomattavasti parempi.” Raivausvälineistön kehityksessä tärkeä osa on ollut myös valjailla. ”Ensimmäiset valjaat muistuttivat huonoja henkseleitä. Valjaiden kylkiosan tärinänvaimennus on parantunut huimasti ja olkatoppaukset samoin”, Knaapi sanoo. Isäntälinjan sahoja 1980-luvulta Terän kuljetussuoja helpottaa sahan viemistä autolla. Teräkään ei pääse tylsymään. Kypärä-kuulosuojainvisiiri-yhdistelmä on helppo tapa pään ja kuulon suojaukseen. Halvatkin mallit toimivat hyvin. 27 MAKASIINI 4 • 2016 4347_.indd 27 20.5.2016 17.34
TEEMA: RAIVURIT TUTUIKSI VARHAISPERKAAJALLE Nelitahtimoottorilla varustettu Stihl FS 130 osoittautui pirteäksi. Saha on kevyempi ja halvempi kuin ”oikeat” metsän raivaukseen tarkoitetut sahat. Stihlin moottori on pieni eikä rehentele voimalla tai kiihtyvyydellään. Varhaisperkaukseen puhti silti riittää. Myös sahurilla piisaa puhti, kun valjaissa killuu kepeä saha. Arvioimme pikku-Stihliä Metsälehden jutussa (11/2014) näin: ”Moottori käynnistyy helposti ja vähällä voimalla. Keveytensä ansiosta pikku-Stihl on toimiva ja mukava laite taimikoiden varhaisperkaukseen, jossa ei kysytä suurta leikkuutehoa.” SATUNNAISSAHURILLE Dolmarin nelitahtinen MS-4300.4 U -raivaussaha on toimiva, mutta hieman raskas ja kiihtyvyydeltään kaksitahtiraivureita laiskempi. Dolmarista lausuimme (Metsälehti 11/2014) seuraavaa: ”Saha on vankka ja pääosin mutkaton käsitellä. Satunnaisesti metsää raivaavan metsänomistajan tarpeisiin Dolmar sopii, mutta ensisijaisesti metsänhoitoon raivaussahaa hankkivalle on tarjolla parempia vaihtoehtoja. Dolmarin valjaat ovat erinomaiset.” AMMATTILAISELLE Husqvarnan ammattikäyttöön tarkoitetun 555 Fx -raivaussahan ilmahuuhdellussa kaksitahtimoottorissa riittää voimaa. Painoakin on, mutta sen kantaa Husqvarnan mukavilla Trio Balance -valjailla. Useimpien metsänomistajien käyttöön iso Husqvarna lienee kuitenkin turhan järeä laite. Laukaalainen yrittäjämetsuri Jari Reini kiitteli sahan tehoa (Metsälehti 15/2011). Puut katkeilivat ähkimättä, myös moottorin kiihtyvyys sai kehuja. ”Olen sahannut tällä kesän aikana yli sata tankillista. Vikoja ei ole ollut, vaikka kokeilusaha on saanut kovaa kyytiä.” IHAN KAIKILLE Stihl FS 460 oli markkinoiden ensimmäinen elektronisella moottorin ohjauksella varustettu raivaussaha. Koesahauksessa se joutui hirveään lumikeliin, mutta Saksan lämmöstä Savoon lennätetty elektroniikka-Stihl pyöri luotettavasti. ”Varmatoimisuus on sahan tärkein ominaisuus, muu on enempi lisämaustetta”, arvioi sahaa yrittäjämetsuri Jukka Järvinen (Metsälehti (23/2010). Stihlistä on nopeasti tullut monien metsänomistajien ja ammattilaisten suosikkisaha. Mallin ensimmäisiä versioita vaivanneet kulmavaihdeongelmat on ajat sitten ratkottu. ALKUVAIKEUDET VOITETTU Markkinoille pahasti keskentekoisena tuodut Husqvarna 545 Fx ja Jonsered FC 2245 ovat taatusti aiheuttaneet Husqvarnan insinööreille unihäiriöitä ja harmaita hiuksia. Moottorit kävivät tukkoisesti ja sahoissa oli muutenkin kaikenlaista pientä ja isoa vikaa. Metsälehdessä (12/2011) arvioimme niitä seuraavasti: ”Tehdassäädöin Husqvarna ja Jonsered olivat tukkoisia, ne jopa sammuilivat tyhjäkäynnillä. Korvakuulolla säätäen huippukierrokset elpyivät, mutta kiihtyvyyttä jäätiin yhä kaipaamaan.” Taaperrus jatkui pari vuotta. Parin viime vuoden aikana valmistetuissa sahoissa tekniset ongelmat on voitettu. Näin keskisarjan Huskut ovat kirineet Stihl FS 460:n etumatkaa. Hyväksi havaittuja TEKSTI JA KUVAT MIKKO RIIKILÄ Stihl FS 460 Husqvarna 555 Fx Dolmar MS-4300 Husqvarna 545 28 MAKASIINI 4 • 2016 4347_.indd 28 20.5.2016 17.34
klo 10-16 la 3.9.2016 Tervetuloa koko perheen iloiseen tapahtumaan Metsä Groupin pääkonttorin pihapiiriin, osoite: Revontulenpuisto 2, Espoo. ? ? Ohjelmaa kaikenikäisille ? ? Työnäytöksiä, tietoiskuja ja asiantuntijapuheenvuoroja ? ? Lapsille puuhaa ja elämyksiä ? ? Lukuisat näytteilleasettajat metsään liittyvine palveluineen ja tuotteineen luovat tilaisuuden tunnelman Tapahtuma on maksuton. Tilaisuuden juontajina Suomen Huutokauppakeisari Aki Palsanmäki ja vaimonsa Heli. Yhdessä he meklaroivat hyväntekeväisyyshuutokaupan! Nykyiset terät eivät juutu kiinni niin pahasti. 4347_.indd 29 20.5.2016 17.34
JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC mahdollinen vuokraaja, mutta oletan, että meille tulisi useita ammattimaisia vuokraajia, jos olisi toimivat markkinat. Kaverit osaisivat erikoispuiden kasvatuksen ja puutavaran markkinat paremmin kuin minä, jolloin he voittaisivat kilpailut vuokrattavista kohteista. En ole uskaltanut perustaa erikoispuuviljelmiä, koska en voi olla varma, onko seuraava sukupolvi niistä oikeasti kiinnostunut. Olisin varmasti perustanut, jos niille olisi olemassa tarvittaessa vuokramarkkina. kapa visakoivikko, jää rapistumaan. Iso määrä työtä valuu hukkaan. Tarvitsemme Suomeen muutaman ammattitaitoisen kiinteistövälittäjän, joka välittäisi vuokralle erikoispuukohteita. Nyt en tiedä ensimmäistäkään. Erikoispuukohteen vuokraus voisi olla selkeää ja yksinkertaista. Vuokraaja ostaa vuokra-alueella olevan puuston ja maksaa sen jälkeen vuosivuokraa alueesta niin kauan kuin puustoa kasvattaa. Kun vuokraaja ei aluetta enää tarvitse, siirtyy alue taas vuokranantajan käyttöön. Vuokranantaja hoitaa metsänuudistamisen. Tottakai vuokrasopimuksessa mainitaan vuokra-ajan enimmäispituus. Vuosivuokra sidotaan johonkin indeksiin, vaikkapa kuluttajahintoihin tai tukin kantohintoihin. Se on molemmille osapuolille turvallista. O lisin voinut innostua visakoivun kasvattamisesta, monet muut joulukuusen, tammen, lehtikuusen, tervalepän tai jonkun muun tavallisesta poikkeavan puun viljelystä taikka poikkeavasta kasvatusmenetelmästä. Minulla on vain muutamalla hehtaarilla lehtikuusta, muita erikoisuuksia ei ole. Jos haluan lehtikuusista arvokkaita, pitää parhaat rungot pystykarsia. Harvennukset tehdään voimakkaina ajallaan ja lopputuloksena on aikanaan arvokkaita järeitä viilutyviä. Aivan liian usein autolla liikkuessaan näkee erikoispuumetsiä, jotka on perustettu ja hoidettu aluksi huolella, mutta sen jälkeen niiden hoito on unohdettu. Omistajan kunto on heikentynyt tai uutta omistajaa erikoispuut eivät kiinnosta. Erikoispuilla tekee hyvää tulosta, mutta niiden säännöllinen hyvä hoito on tuloksen perusta. Itse olisin K uinkahan monessa suomalaisessa selvityksessä, selonteossa tai raportissa ehdotetaan, että Suomeen pitäisi saada toimivat talousmetsien vuokramarkkinat. Olen aina hymähdellyt ajatuksille. Malli sopii hyvin kymmenientai satojentuhansien hehtaarien alueille, joihin metsäasiantuntijoiden ja juristien armeijat voivat tehdä sopimuksia esimerkiksi viidenkymmenen vuoden vuokra-ajaksi. Sopimuskulut ja mahdolliset oikeusriidat eivät ole olennainen menoerä isossa vuokrasopimuksessa. Miten saataisiin sama toimimaan 30 hehtaarin suomalaiselle metsätilalle 20 vuoden vuokrasopimukseen? Tarvittaisiin tarkkoja arviointeja sopimuskauden alussa ja lopussa. Sopimukset olisivat niin laajoja ja monimutkaisia, ettei ainakaan moni vuokranantaja ymmärtäisi mitä oikein tuli sovittua. Usein vuokraaja olisi todennäköisesti iso yritys, jolla olisi resursseja isoonkin oikeudenkäyntiin. Toisin olisi pienen metsätilan omistajalla. Palaisimme ajassa sata vuotta taaksepäin. E i, ei. Suomeen ei synny talousmetsien vuokramarkkinoita, vaikka jotkut siitä haaveilevatkin. Meillä on kuitenkin tarve saada aikaiseksi toimivat vuokramarkkinat erikoispuiden kasvatukseen. Olen kertonut monelle erikoispuiden kasvatuksesta innostuneelle hyvinkin suoraan, mikä tulee olemaan hankkeen lopputulos. Yleisin erikoispuun kasvatuksesta innostunut metsänomistaja on eläkeikää lähestyvä mies tai pariskunta. Aikaa on ja ulkona on kiva olla. Usein kuitenkin terveys aikaa myöten heikkenee ja hieno erikoispuukohde, vaikMetsää vuokrattavana Meillä on tarve saada aikaiseksi toimivat vuokramarkkinat erikoispuiden kasvatukseen. RAHAPUU 30 MAKASIINI 4 • 2016 30 MAKASIINI 4 • 2016 4348_.indd 30 19.5.2016 17.58
LUONNONHOITOKOULU Muista suojavyöhykkeet Sivu 36 OMA METSÄ METSÄNHOITO 16 kysymystä taimikonhoidosta Sivu 32 PIKATESTI Sisuputki puntarissa Sivu 38 TUTKIMUS Keskiyön tuholainen Sivu 39 PERINTÖMETSÄ Metsä, parisuhde & verokarhu Sivu 40 KYSY POIS Mitä tekisin pikkupalstalle? Sivu 42 ALLAKKA Puugrillillä parhaat maut Sivu 44 M IK KO RI IK IL Ä 4349_.indd 31 19.5.2016 17.57
TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ 1 Mikä on myöhemmän taimikonhoitokerran tarkoitus? Taimikon harvennuksella varmistetaan lopullisesti se, että taimikon parhaimpien puiden kasvu ei taannu lehtipuiden varjostuksen tai puuston liiallisen tiheyden vuoksi. Taimikon tiheyden lisäksi raivauksella voidaan säädellä kasvamaan jäävien puulajien osuuksia. Taimikon harvennuksen jälkeen taimet järeytyvät nopeammin, mikä parantaa seuraavan metsänhoitotoimenpiteen eli ensiharvennuksen kannattavuutta. 2 Mikä on raivauksen tavoite? Taimikkoon jätetään ensisijaisesti sitä puulajia, jota sinne on istutettu tai kylvetty ja joka sopii mahdollisimman hyvin sille kasvupaikalle. Tavoitteena on tasapitkä taimikko. Ensimmäisellä raivauskerralla eli varhaisperkauksessa ei kaadeta muita havupuita kuin liian tiheässä kasvavia mäntyjä ja männyn huonolaatuisia susipuita, mutta toisella raivauskerralla raivataan lehtipuuston lisäksi havupuusto suositustiheyteen. Ellei taimikkoa harvenneta, puiden laatu kärsii, vähäarvoisen lehtipuuston osuus kasvaa ja metsästä myöhemmin saatavat hakkuutulot pienenevät. 3 Millainen on oikein harvennettu taimikko? Oikein harvennetusta taimikosta on poistettu mutkaiset, vialliset ja oksaiset puut sekä muita isommat etukasvuiset puut. Lehtipuita on jätetty taimikon selviin aukkokohtiin tuomaan monimuotoisuutta. SääsTaimikot raivataan tyypillisesti kahteen kertaan. Lehtipuiden poisto ensimmäisellä raivauskerralla eli varhaisperkauksessa on yksinkertainen homma, mutta myöhempi taimikonhoito edellyttää valintoja. METSÄNHOITO KYSYMYSTÄ 16 TAIMIKON HARVENNUKSESTA M IK KO RI IK IL Ä 32 MAKASIINI 4 • 2016 32 MAKASIINI 4 • 2016 4350_.indd 32 20.5.2016 17.54
töpuuryhmissä ja suojakaistoilla kasvavaan taimikkoon ei ole koskettu. Jätettävien puulajien valikointi on usein hankalaa, joten taimikkoa harventaessa kannattaa olla huolellinen. Hieskoivun sijaan tulee säästää rauduskoivut. Ennen kaatoa pitää muistaa katsoa taimien latvoja, jotta hirvituhopuut ja monilatvaiset taimet tulee kaadettua. 4 Milloin taimikko tulee harventaa? Etelä-Suomessa kuusentaimikko harvennetaan 3–4 metrin mittaisena ja männyntaimikko 5–7 metrin mittaisena, Pohjois-Suomessa lukemat ovat kuusen osalta 2–3 metriä ja männyn 3–7 metriä. Rauduskoivikot harvennetaan 4–7 metrin pituudessa. Etelä-Suomessa istutuskuusikko ehtii kasvaa taimikon harvennusikään noin 10 vuodessa. Männiköllä toinen raivauskerta on ajankohtainen Etelä-Suomessa 15–20 vuotta uudistamisesta. 5 Kuinka paljon puita jätetään hehtaarille? Kuusentaimikkoon jätetään 1 800–2 000, männyntaimikkoon 2 000–2 500 (hirvituhoalueilla enintään 3 000) ja koivuntaimikkoon 1 600 tainta hehtaarille. Jos kasvatettavaksi valittua puulajia ei ole riittävästi, taimikkoon jätetään täydennykseksi ensisijaisesti toista valtahavupuulajia tai siemensyntyistä rauduskoivua. Esimerkiksi liian karuihin oloihin istutetun kuusikon sekaan voi hyvin jättää luontaisesti syntyneitä, laadukkaita männyntaimia. TavoitekasvaHavupuiden kasvu varmistetaan tavallisesti kahdella taimikonhoitokerralla: varhaisperkauksella ja taimikon harvennuksella. Kuvassa oikeaan tiheyteen harvennettu karun kasvupaikan mäntytaimikko. tustiheyttä ei pidä alittaa. 6 Mitkä ovat omatoimisen raivaajan yleisimmät virheet? Taimikko on raivatessa jätetty liian tiheäksi. Omatoimiraivaaja jättää myös usein taimikkoon liikaa ja liian isoja lehtipuita. Etukasvuiset lehtipuut valtaavat nopeasti tilaa havupuilta. Pohjois-Suomessa taimikkoja ei tule kasvattaa liian pitkään tiheinä, muuten puut riukuuntuvat ja tulee tuhoja. Sahatessakin sattuu virheitä. Mikään ei harmita niin paljon kuin laadukkaan havupuun kaataminen samalla, kun sahaa nurin havupuun vieressä olevaa lehtipuuta. 7 Miten oikea harvennustiheys lasketaan? Oikean harvennustiheyden saa selville muutamalla koealalla, jotka otetaan raivauksen yhteydessä. Raivatulla alueella pyörähdetään paikoillaan täydet 360 astetta nelimetrisen kepin (esimerkiksi teleskooppionkivavan) kanssa. Yksi ympyrän sisään jäävä taimi vastaa kahtasataa tainta hehtaarilla, eli säteeltään nelimetrisellä koealalla pitäisi olla kuusentaimikoissa 9 tai 10 ja männyntaimikoissa 10 tai 11 tainta. Sahan käydessä sopivaa tiheyttä voi hahmottaa niin, että tasalaatuisessa taimikossa jätettävien puiden keskimääräinen etäisyys on reilut kaksi metriä. Otettavien koealojen määrä riippuu raivuualan koosta. Pienillä raivauskohteilla (0,5–2 hehtaaria) koealoja otetaan viisi, suuremmilla (2–4 hehtaaria) kuusi kappaletta. Jos taimikon eri osat poikkeavat ennen raivausta paljon toisistaan, koealoja kannattaa ottaa useampia. Aloittelijan kannattaa tarkistaa työjälkensä aluksi jopa joka tankillisen jälkeen. Mittaustiedot on helppo merkitä Suomen metsäkeskuksen verkkosivuilta ladattavissa olevaan omavalvontalomakkeeseen. Taimikon harvennus varmistaa lopullisesti, ettei arvokkaiden havupuiden kasvu taannu lehtipuiden aiheuttaman varjostuksen tai kilpailun vuoksi. Etukasvuisten lehtipuiden säästäminen on yleisimpiä omatoimiraivaajan virheitä. Metsänomistajan raivauksen jäljiltä taimikko jää usein myös liian tiheäksi. KESKIARVO 15 14 13 Poistetun puuston keskiläpim itta on viiden koealan keskipiste ttä lähimpänä sijaitsevan kannon läpimitan keskiarvo . Mitataan 0,5 cm tarkkuude lla. 10 11 12 9 8 7 6 5 Puuston keskipituu s mitataan 0,5 m tarkkuude lla ja keskiläpim itta 0,5 cm tarkkuude lla. 4 Kertomall a runkoluku 200:lla saadaan hehtaariko htainen määrä. 2 1 3 6. Kuvion nro 7. Kuvion pinta-ala 8. Tavoitepu ulaji 9. Tavoitetih eys Työjäljen mittaus Kasvama an jätetty puusto (koealasä de 4 m) Poistettu puusto Ohjeita Koeala nro Kuusi koealasäd e 1,78 m Runkoluk u (kpl) Runkoluk u (kpl) Runkoluk u (kpl) Kantoluku (kpl) Keskiläpimitta Mänty Koivu Runkoluk u yhteensä Hehtaarill a Puuston keskipituus (m) Puuston keskiläpimitta (cm) 4. Tilan nimi ja rekisterinr o. 5. Hankenum ero Taimikon hoidon omavalvo ntamittau s KESKIARVO Taimikon tunnisteti edot 1. Maanomis taja 2. Kunta 3. Kylä 15 14 13 Poistetun puuston keskiläpim itta on viiden koealan keskipiste ttä lähimpänä sijaitsevan kannon läpimitan keskiarvo . Mitataan 0,5 cm tarkkuude lla. 10 11 12 9 8 7 6 5 Puuston keskipituu s mitataan 0,5 m tarkkuude lla ja keskiläpim itta 0,5 cm tarkkuude lla. 4 Kertomall a runkoluku 200:lla saadaan hehtaariko htainen määrä. 2 1 3 Puuston keskipituus (m) Puuston keskiläpimitta (cm) koealasäd e 1,78 m Runkoluk u (kpl) Runkoluk u (kpl) Runkoluk u (kpl) Kantoluku (kpl) Keskiläpimitta Työjäljen mittaus Kasvama an jätetty puusto (koealasä de 4 m) Poistettu puusto Ohjeita Koeala nro Kuusi Mänty Koivu Runkoluk u yhteensä Hehtaarill a 4. Tilan nimi ja rekisterinr o. 5. Hankenum ero 6. Kuvion nro 7. Kuvion pinta-ala 8. Tavoitepu ulaji 9. Tavoitetih eys Taimikon hoidon omavalvo ntamittau s Taimikon tunnisteti edot 1. Maanomis taja 2. Kunta 3. Kylä M IK KO RI IK IL Ä VA LT TE RI SK YT TÄ VA LT TE RI SK YT TÄ 4350_.indd 33 20.5.2016 17.54
8 Mitä muuta mitataan? Samalla, kun laskee koealan perusteella taimikon tiheyden, omavalvontalomakkeeseen kannattaa merkitä eri puulajien määrä. Lisäksi valitaan koealan yleisin puulaji ja mitataan sen puulajin keskivertopuun pituus puolen metrin tarkkuudella ja rinnankorkeusläpimitta puolen sentin tarkkuudella. Nämä lukemat saa helposti selville, jos tiheyden mittaamiseen käytettävään onkivapaan kiinnittää palan mittanauhaa ja merkitsee vavan varteen metrimerkkejä puun pituuden mittaamista varten. Omavalvontalomakkeelta tiedot voi siirtää metsäsuunnitelmaan, sillä mittaustietojen perusteella saa hyvän kuvan siitä, millainen puusto alueella kasvaa. 9 Mihin vuodenaikaan kannattaa raivata? Juurikääpäriskin vuoksi havupuutaimikoiden harvennus kannattaa ajoittaa vuodenaikaan, jolloin keskilämpötila on alle viiden plusasteen, siis alkukevääseen, loppusyksyyn tai alkutalveen. Tämä koskee etenkin kookkaita harvennustaimikoita. Myös yli viisimetriset mäntytaimikot kannattaa raivata vasta kylmempään aikaan ytimennävertäjäriskin vuoksi. Taimikoiden varhaisperkaus kannattaa tehdä loppukeväällä ja kesällä. Kasvuaikaan tehty perkaus hillitsee kaadetuista lehtipuukannoista nousevien vesojen pituuskasvua. 10 Tarvitseeko raivatessakin käsitellä kannot juurikäävän ehkäisemiseksi? Tapio Silva Oy Siemenkeskus puh. 0294 32 6000 siemenkeskus@tapio. KYLVÄ HYVÄÄ! Voit tilata siemeniä suoraan Tapion kaupasta: www.tapio. /kauppa Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön tai taimitarhalle Jalostettu mänty kasvaa 15 – 25 % enemmän kuin luontainen mänty HYVISTÄ SIEMENISTÄ Jalostetuilla siemenillä metsäsi tuottaa kiertoaikana rekkakuorman enemmän puuta hehtaarilta ja järeytyy uudistuskypsäksi 5 – 20 vuotta nuorempana C M Y CM MY CY CMY K Tapio_siemenkeskus_a5.pdf 1 14.12.2015 9.45 Istutuskuusikkoon tulee jäädä taimikon harvennuksen jäljiltä 1 800– 2 000 puuta hehtaarille. VA LT TE RI SK YT TÄ 34 MAKASIINI 4 • 2016 34 MAKASIINI 4 • 2016 4350_.indd 34 20.5.2016 17.54
Etenkin havupuita lahottavan ja tappavan juurikääpäsienen itiöiden on todettu ruotsalaistutkimuksissa tarttuvan jopa kaksi senttiä leveisiin kantoihin. Käytännössä itiöiden laajempi tarttuminen pieniin kantoihin on kuitenkin epätodennäköistä. Lisäksi juurikäävän leviämistä ehkäisevän kantokäsittelyaineen levitys on raivaustyössä vaikeata. Lain mukaan alle 10-senttiset kannot voi jättää käsittelemättä. Vaikka kantokäsittely ei raivauksen yhteydessä onnistu, juurikääpää voi ehkäistä muuten. Järeimpien taimikoiden harvennus kannattaa tehdä pakkasaikana, kun itiöitä ei ilmassa lentele. 11 Mitä lehtipuita havupuutaimikkoon voi jättää? Taloudellisesti kannattavin lehtipuusekoitus syntyy rauduskoivuilla. Parhaimmat vanerikoivut piileksivät päätehakkuuvaiheessa kuusten seassa. Turvemailla havupuutaimikon sekaan voi jättää aukkopaikkoihin hieskoivuja. Yksittäisiä pihlajia, raitoja, haapoja tai jaloja lehtipuita voi jättää, jos ne eivät haittaa havupuiden kasvua. Mäntytaimikosta haavat kaadetaan niistä männynlatvoihin leviävän versoruostesienen vuoksi. Kosteikkopainanteisiin tai ojanvarsille voi jättää pienialaisia lehtipuutiheiköitä. Niiden raivaamatta jättäminen säästää aikaa ja tuo suojaa eläimille. 12 Paljonko lehtipuita jätetään havupuutaimikkoon? Lehtipuita voi jättää mahdollisuuksien mukaan 10–20 prosenttia runkoluvusta. Taimikon harvennuksessa jätettävät lehtipuut saavat olla enintään havupuutaimien mittaisia. Koivuja ei kannata jättää kahta metriä lähemmäs kuusentaimia. Taimikon ensimmäisellä raivauskerralla eli varhaisperkauksessa kannattaa kaataa surutta kaikki lehtipuuvesat, jos havupuutaimia vain on riittävästi. Sopiva lehtipuusekoitus ehtii syntyä taimikkoon myöhemmin. Lopullisesti lehtipuiden osuus metsikössä määräytyy ensiharvennusvaiheessa. 13 Saako taimikon harvennukseen tukea? Valtio maksaa nuoren metsän hoitoon eli taimikon harvennukseen kemeratukea 230 euroa hehtaarille. Jos nuoren metsän hoidon yhteydessä kerätään pienpuuta, tukea voidaan korottaa 200 euroa. Maaja metsätalousministeriö jäädytti poikkeuksellisesti taimikonhoitotukien (sekä varhaishoito että nuoren metsän hoito) myöntämisen toukokuun alussa. Tällä hetkellä nuoren metsän hoitoon ja taimikon varhaishoitoon ei siis voi hakea tukea enää tälle vuodelle. 14 Paljonko omatoiminen raivaaja säästää? Luonnonvarakeskuksen mukaan taimikonhoito maksoi yksityismetsissä keskimäärin 424 euroa hehtaarilta vuonna 2014. Omatoimiraivaaja säästää tästä summasta periaatteessa sen, mikä jää jäljelle, kun euromäärästä vähentää omat sahauskulunsa. Jos taimikon varhaishoito on jäänyt tekemättä ja edessä on todella sekava ryteikkö, raivausurakka kannattaa suunnitella metsäneuvojan kanssa. Tällaisissa tapauksissa kannattaa myös harkita ammattimetsurin käyttöä raivaajana. 15 Mikä raivaussaha on sopiva taimikon harvennukseen? Keskihintaiset raivaussahamallit eli noin 45-kuutioiset sahat riittävät omatoimiselle raivaajalle taimikon kookkaimpien harvennuspuiden kaatoon. Jätettävät puut tulee valikoida huolella. Katse taimien latvoihin sekä raudusja hieskoivun erottamiseen. Itse sahaustyössä pitää varoa jätettäviä puita. 16 Mikä on sopiva päiväurakka satunnaisraivaajalle? Esimerkiksi Työtehoseuran vuonna 2007 julkaistussa tutkimuksessa omatoimiset metsänomistajat saivat raivattua viiden tunnin metsätyöpäivän aikana keskimäärin 0,3 hehtaaria taimikkoa. Metsuri raivasi samassa tutkimuksessa muutamaa tuntia pidemmässä työpäivässä 0,7 hehtaaria taimikkoa. Metsänomistajan ei siis kannata asettaa viikonlopun aikana tehtävälle raivausurakalle ainakaan hehtaaria suurempaa tavoitetta. Tällöinkin taimikossa saa tehdä kaksi täyttä työpäivää. Artikkelia varten on haastateltu Suomen metsäkeskuksen itäisen palvelualueen elinkeinopäällikköä Seppo Niskasta ja Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen metsänhoitopäällikköä Tuomas Kähöä. Lähteinä on käytetty Raivaamaan ja Taimikonhoito -kirjoja. M IK KO RI IK IL Ä 35 MAKASIINI 4 • 2016 4350_.indd 35 20.5.2016 17.54
Osa Suojavyöhykkeet LUONNONHOITOKOULU JÄTÄ SUOJAA Arvokkaiden metsäelinympäristöjen suojavyöhykkeet turvaavat monimuotoisuutta, varmistavat vesien suojelua ja kaunistavat maisemaa. Lakikohteen turvaamiseksi tarvitaan tuntuva suojavyöhyke, valoisalta puolelta sen on oltava leveydeltään puuston keskipituuden mittainen. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ M IK KO RI IK IL Ä 36 MAKASIINI 4 • 2016 4351_.indd 36 19.5.2016 17.56
Metsälehti Makasiinin talousmetsien luonnonhoitoa esittelevä sarja jatkuu koko vuoden. Jatkossa pureudumme seuraaviin aiheisiin: Makasiini 5: Lahopuut Makasiini 6: Riistametsänhoito Makasiini 7: Karut suot Makasiini 8: Luontokohteiden tunnistaminen T alousmetsien luonnonhoito perustuu pääosin vapaaehtoisuuteen, mutta metsälaki määrittää erityisen tärkeät elinympäristöt ja niiden käsittelytavat. Lain suojaa nauttivat muun muassa luonnontilaiset ja luonnontilaiset kaltaiset pienvedet, purot, norot, lähteet ja alle puolen hehtaarin lammet. Noro tarkoittaa pysyvää veden kulku-uraa, joka voi kesäaikaan kuivuakin. Lain suojaamien pienvesien reunoille ja lähiympäristöön on metsälain mukaan jätettävä puustoisia suojavyöhykkeitä. Ne turvaavat pienilmaston säilymisen, mikä tarkoittaa lähinnä varjoisuuden ja kosteuden varmistamista. Metsälakikohteiden lisäksi suojavyöhykkeitä voi jättää rantoihin, peltoihin ja soille rajautuville hakkuualoille. Melkoisia laajakaistoja Metsälain turvaaman pienveden suojaamiseksi tarvitaan tuntuva suojavyöhyke, joka jätetään hakkaamatta tai käsitellään varoen. Kohteen valoisalle puolelle, siis etelän ja lännen suuntaan, suojavyöhykkeen on vastattava leveydeltään puuston keskipituutta. Varjoisalle puolelle, itäja pohjoissivustalle, vyöhykkeen on oltava puolet puun pituudesta. Hakkuukypsässä metsässä suojavyöhykkeen leveys kohoaa usein 30 metriin. Sadan metrin matkalla sen pinta-ala nousee 30 aariin ja vyöhykkeen puuston arvo jopa 3 000–4 000 euroon. Periaatteessa metsänomistaja voi hakea kemeralain mukaista ympäristötukea hyvityksenä alueen hakkaamatta jättämisestä. Tosin valtion kassa pölisee tyhjyyttään, joten kemeroiSuojavyöhyke tarvitaan: ? Metsän ja suon rajalla ? Rantaan ulottuvilla hakkuualoilla ? Peltojen reunoilla ? Metsälain suojaamien purojen, norojen, lähteiden reunoille, enintään 0,5 hehtaarin lampien reunoilla osa arvokkaimmista tukkipuista vaarantamatta suojakaistan toimivuutta”, selvittää metsäneuvoja Kari Turunen Suomen metsäkeskuksesta. Hänen mukaansa purojen ja norojen ympäristöt ovat usein otollisia kohteita metsän kasvattamiseen erirakenteisena, siis jatkuvaan kasvatukseen. Maaperä on usein soistunutta, joten taimia syntyy helposti ja niitä yleensä on valmiinakin alueella. Rannoille ja suon reunoille Suojavyöhykkeitä kannattaa rajata hakkuissa myös järvien ja jokien varsille, jolloin ne estävät ravinteiden ja kiintoaineen valumista vesistöihin. Vesiensuojelun tarpeisiin riittää kapeampi suojakaista kuin lakikohteille. Jo viiden metrin hakkaamatta jätettävä vyöhyke pysäyttää ravinteiden ja kiintoaineiden kulun, kunhan alue jätetään hakkaamatta ja muokkaaPuustoisilla suojavyöhykkeillä voidaan helpottaa muun muassa liito-oravan liikkumista. ta odottavan aika saattaa käydä todella pitkäksi. Vaihtoehtoisesti metsänomistaja voi hakea metsälain 11. pykälän mukaista erivapautta metsälain määräämän suojavyöhykkeen hakkaamiseen. Luvan saa, jos tulon menetykset kohoaisivat kohtuuttomiksi. Rajan lainsäätäjä on asettanut 3 000 euroon. Sen verran puita on metsälain 11. pykälän sallimissa hakkuissakin jätettävä tilan lakikohteiden suojaksi. Tukkipuita saa hakata Pehmeämpi vaihtoehto on korjata osa suojavyöhykkeen arvopuista niin, ettei lain suojaaman pienveden lähiympäristön ominaispiirteitä vaaranneta. ”Purojen varsilla on usein kerroksellinen sekapuusto. Varjostusta tuottavat pääosin valtapuuston alla kasvavat kuuset ja puron varren pensaat. Näin suojavyöhykkeiltä voidaan poimintahakkuin korjata melkoinen matta. Arvokkaimpia tukkipuita voi rantakaistaltakin poimia, kunhan pensaikot ja alikasvospuut säästetään eikä maanpintaa rikota. Myös erilaisten metsäja luontotyyppien vaihtumisvyöhykkeet ovat tärkeitä elinympäristöjä esimerkiksi metsäkanalinnuille. Tästä syystä pienten ja vähän isompienkin suolämpäreiden ja kuivan maan metsäkuvioiden rajoille on hyvä jättää ennakkoraivaukselta säästettävä vyöhyke. Sama koskee myös peltojen ja varsinkin peltoheittojen reunoja. Suojavyöhykkeen leveys ? Lakikohteilla 1,5 kertaa puuston pituus ? Muualla harkinnan mukaan LE H TI KU VA /K IN A / B. V. BO KH O VE N M IK KO RI IK IL Ä 37 MAKASIINI 4 • 2016 4351_.indd 37 19.5.2016 17.56
PIKATESTI TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ V iime vuonna istutusputkien valmistus näytti lopullisesti lipuvan pois Suomesta, kun Uittokalusto jäädytti Finnputki-tuotemerkin valmistuksen Laitilassa ja keskittyi Ruotsissa valmistettavien Pottiputkien myymiseen. Laitilalainen VeMe Oy päätti lopulta jatkaa istutusputkien valmistusta. Valmistaja luotti kotimaisuuden kantavan markkinoilla. Tästä syystä putkelle loihdittiin suomalaista sielunmaisemaa kosiskeleva nimi, Sisuputki. Kaksi ensimmäistä asiaa, joita pikatestissä pohdimme, olivat putken väri ja nimi. Nimi toki on mieltymysasia, mutta googlettakaapa huviksenne, mitä kaikkea maailmalla myydään Sisu-nimellä. Väri on olennaisempi asia: näkyykö sininen istutusalalla yhtä hyvin kuin punainen ruotsalaisputki? Äkkiseltään ajattelisi, että ei, mutta kokemusten mukaan sininen erottuu yllättävän hyvin. Keväisessä luonnossa mikään ei ole räikeän sinistä. Parannettu versio Istutusputki kehitettiin jo 1970-luvun alussa. Putken toiminta-ajatus on pysynyt ennallaan tuotteen historian ajan. Itse olen istuttanut paperipottitaimia putkella ensi kertaa 1970-luvun loppupuoliskolla. Käyttäjäkokemus on yhä samanlainen kuin 35 vuotta sitten. Merkittävin parannus on ollut putken kärkiosan piteneminen. Se on mahdollistanut sySisulla mennään Suomalaisvalmisteisen istutusputken erottaa sinisestä väristä, nimestä ja hinnasta. Sisuputken jalkapolkimen liitos avautuvaan nokkaan on entistä lujatekoisempi. Plussat ja miinukset + Hinta + Jalkapolkimen muotoilu + Kotimaisuus Jäykkä laukaisumekanismi väistutuksen, joka yhdessä kehittyneen mätästyksen kanssa on parantanut kuusenistutuksen tuloksia. Sisuputki sopii syväistutukseen. Erona punaiseen putkeen verrattuna on jalkapolkimen liitos avautuvaan nokkaan. Liitos on entistä lujatekoisempi. Kun putki on työnnetty maahan, jalkapoljin jää muutaman sentin korkeammalle kuin punaisessa putkessa. Tämän ansiosta putken avauspolkaisu tuntuu vaivattomammalta. Jalkapolkimen pinta on muotoiltu rosoisen kuvioiduksi. Tämä parantaa saappaan pitoa kuraisella kelillä. Käsikahvoja on hieman pidennetty perinteisestä mallista. Lisäksi leuat valmistetaan puoli milliä aiempaa paksummasta teräksestä, mikä parantaa kestävyyttä. Uutena putken leukojen laukaisumekanismi oli turhan jäykkä, mutta sekin jouhevoitui käytön myötä. Kysyntä ollut vahvaa Kotimaisuutta vahvempi myyntivaltti Sisuputkella taitaa olla hinta. Esimerkiksi kokeilemamme viitosputki (putken aukko 5,5 senttiä) arvonlisäverollinen hinta on 65 euroa, kun punainen kilpailijaputki maksaa 115 euroa. Kauppa on käynyt niin hyvin, että putket loppuivat valmistajan varastoista suunnilleen istutuskauden alkuun mennessä. Putkea oli vielä pari viikkoa sitten kuitenkin saatavilla joistakin maatalouskaupoista ja verkkokaupoista. Seuraava putkierä valmistuu elokuulla. 38 MAKASIINI 4 • 2016 4352_.indd 38 19.5.2016 17.56
TUTKITTUA MIKKO HÄYRYNEN HAVUNUNNA (Lymantria monacha) on ilmastonmuutoksesta hyötyvä ja vakavasti otettava metsätuholainen. Yleistyminen alkoi parikymmentä vuotta sitten ja perhosta tavataan jo Suonenjoen korkeudella. Havununna on yksi monista yöperhoslajeista. Perhoset lentävät öisin heinäkuun alusta syyskuulle. Munalastissa olevat naaraat lentävät vain lyhyitä matkoja ja odottavat koiraita puissa feromonituoksuja lähetellen. Havununna talvehtii munina. Toukat syövät aluksi uusia, pehmeitä neulasia. Vasta isompien toukkien leuat pystyvät vanhoihin neulasiin. Pöytätavat ovat tuhlailevat, sillä neulasen tyviosa syödään poikki ja loppuosa tipahtaa maahan. Ruokalistalla on sekä kuusta että mäntyä. Jos uusia neulasia ei ole, toukat lähtevät vaeltamaan. Niille maistuvat myös monet lehtipuut ja mustikan varvut. ”Lähimmät tuhot ovat tapahtuneet Etelä-Ruotsissa ja Tanskassa. Puolassa havununnan tuhot ovat enemmän sääntö kuin poikkeus”, Luonnonvarakeskuksen tutkija Tiina Ylioja kertoo. Tuho alkaa vaivihkaa Pahimmat tuhot ovat olleet varttuneissa kuusikoissa. Tuho alkaa huomaamattomasti ja hiipuu seitsemässä vuodessa ruoan loppuessa. Epidemian aikana myös luontaiset viholliset, kuten monisärmiövirustauti ja loiset, lisääntyvät. Tällä hetkellä havununnan torjuntaan ei ole varauduttu biologisin tai kemiallisin menetelmin. Parasta torjuntaa on pitää puusto hyväkuntoisena. Tanskan epidemiat ilmenivät usean lämpimän kesän jälkeen kuivilla, hiekkapitoisilla mailla, mikä viittaa kuivuusstressiin. Männyn kasvupaikoille istutetut kuusikot ovat tulevaisuudessa alttiita havununnan tuhoille. ”En näe, että koko Etelä-Suomi muuttuisi tuhoalueeksi. Mutta jos parin hehtaarin tuho osuu omaan metsään, niin onhan se vakava paikka.” KESKIYÖN TUHOLAINEN Lähimmät havununnatuhot ovat sattuneet Etelä-Ruotsissa. Suurimmat tuhot havununna on aiheuttanut varttuneissa kuusikoissa. Hirvet ennustavat puutiaisaivokuumetta Puutiaisaivokuumeen leviämistä voidaan ennustaa hirvieläinten verinäytteistä, osoittaa Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston tutkimus. Tutkimusryhmä löysi suomalaisilta hirvieläimiltä puutiaisaivokuumeviruksen vasta-aineita alueilta, joilla puutiaisaivokuumetta on todettu myös ihmisillä. Tutkijaryhmä ehdottaakin, että hirvieläinnäytteitä voitaisiin hyödyntää puutiaisaivokuumeviruksen esiintymisen seurannassa ja riskialueiden ennustamisessa. Poikkitieteellinen tutkimusryhmä tutki puutiaisaivokuumevirusta vastaan muodostettujen vasta-aineiden esiintymistä yli tuhannesta vuosina 2008–2009 kerätystä hirvieläinnäytteestä. Myös puut nukkuvat öisin. Kansainvälinen tutkijaryhmä onnistui mittaamaan täysikasvuisen puun unirytmin käyttämällä laserkeilauksella otettua kuvasarjaa. Kuvien perusteella puut näyttävät menevän lepoon yöaikaan. ”Koko puu nuokahtaa yön aikana, mikä havaitaan oksien ja lehtien paikan muutoksena. Muutokset ovat pieniä, vain noin kymmenkunta senttimetriä viisimetrisessä puussa, kertoo Eetu Puttonen Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta. Kasvien tutkiminen tavallisella valokuvauksella yöaikaan on vaikeaa, koska näkyvä valo katkaisee kasvin unirytmin. Laserkeilauksessa kasvi ei häiriinny, koska keilaimet käyttävät infrapunavaloa. Puutkin nukkuvat öisin LU KA S JO N A IT IS W IK IM ED IA CO M M O N S 39 MAKASIINI 4 • 2016 39 MAKASIINI 4 • 2016 4353_.indd 39 20.5.2016 18.05
P uolisot voivat tulla yhdessä metsänomistajiksi, jos he yhdessä saavat metsää lahjana tai perintönä tai ostavat metsää. Tällöin verottajaa kiinnostaa etenkin suhteen laatu: ovatko puolisot aviopuolisoita vai avopuolisoita? Metsä lahjana aviopuolisoille Paula ja Pekka ovat avioliitossa ja saavat metsätilan lahjana Paulan isältä. Lahja on osoitettu yhteislahjana molemmille. Metsätilan arvo on 100 000 euroa. Aviopuolisoiden saamaa yhteislahjaa verotetaan sen veroluokan mukaan, johon lahjanantajalle läheisintä sukua oleva kuuluu. Koska Paula on lahjoittajan tytär, lasketaan lahjavero I veroluokan mukaan. Koska Pekka on aviopuoliso ja lahja on annettu yhteislahjana, lasketaan lahjavero yhtenä verona koko lahjan arvosta. Lahjaveroseuraamus on siten 100 000 euron lahjasta I veroluokan mukaan 11 770 euroa. Pekka ja Paula vastaavat yhdessä veron maksamisesta. Jos Paulan puoliso olisikin Päivi ja heillä olisi rekisteröity parisuhde, meneteltäisiin lahjaverotuksessa samalla tavalla. Rekisteröity parisuhde rinnastetaan avioliittoon. Verotuksen kannalta silläkin on merkitystä, onko kyse yhteisvai erillislahjasta. Oletetaan, että Paula ja Pekka olisivatkin saaneet metsätilan lahjana niin, että lahjakirjassa olisi osoitettu puolet tilasta Paulalle ja puolet Pekalle. Koska kyse ei nyt ole yhteislahjasta, lahjaverotus toimitetaan erikseen. Avioliitosta huolimatta Pekka kuuluu II veroluokkaan, kun lahjoittajana on Paulan isä. Näin ollen Paula maksaisi 50 000 euron osuudestaan lahjaveroa 4 770 euroa ja Pekka 11 740 euroa. Määräys yhteislahjasta vaikuttaa ainoastaan lahjaveron määräytymiseen. Siviilioikeudelliseen yhteisomistusmuotoon se ei vaikuta. Molemmissa tapauksissa Paulasta ja Pekasta tulee metsänomistajia niin, että molemmat omistavat metsätilasta puolet. Metsä lahjana avopuolisoille Entä jos Paula ja Pekka eivät olekaan naimisissa vaan avoliitossa? Silloin Paulan isän yhteislahjana antamasta metsätilasta voi seurata harmillinen yllätys. Yhteislahjassa on yleissääntönä, että se verotetaan kaukaisinta sukua olevan saajan mukaan. Kuten edellä jo todettiin, poikkeuksen muodostavat aviopuolisot ja puolisot rekisteröidyssä parisuhteessa. Nyt Paulaa ja Pekkaa verotetaan yhteisesti II veroluokan mukaan ja lahjaveroa tulee maksettavaksi 28 240 euroa. Avopuolisoille ei siis kannata antaa yhteislahjaa eikä testamentata omaisuutta, sillä samat verosäännökset koskevat pääsääntöisesti myös testamentilla yhteisesti saatua omaisuutta. Sen sijaan lahja kannattaa antaa erillislahjana. Luovutettavat omistusosuudet merkitään lahjakirjaan. Jos avopuolisot saavat metsätilan erillislahjoina, seuraa lahjasta samanlainen lahjavero kuin aviopuolisoiden erillislahjoissa. Silloin 100 000 euron arvoisesta metsätilasta, joka on lahjoitettu puoliksi avopuolisoille, tulee Paulalle lahjaveroa maksettavaksi 4 770 euroa ja Pekalle 11 740 euroa. Puolisoiden metsäverotus Kaikissa edellä kuvatuissa tilanteissa puolisot jatkavat metsätalouden harjoittamista yhdessä ja omistavat metsätilan puoliksi. Lahjakirjassa erillislahjojen osalta voidaan määrätä omisMETSÄ, PARISUHDE & VEROKARHU Metsän lahjoittaminen avoparille voi tulla kalliiksi. Avioparin saamaa lahjaa verotetaan kevyemmin. TEKSTI PIRJO HAVIA N äyttelyt : Sata vuotta – Sata kuvaa 29.4.–18.9.2016 Hyytiälän kesä 1936 29.4.2016–8.1.2017 Laaja perusnäyttely koko vuoden! Punkaharju 015 345100 www.lusto.fi Metsäsuomalaiset 23.2.2016–8.1.2017 Kaija Kiuru: Luontonäkymiä – Nature Views 29.4.–20.11.2016 PERINTÖMETSÄ 40 MAKASIINI 4 • 2016 4354_.indd 40 19.5.2016 17.55
Yhteislahjan tulkintaa Jos on epäselvää, onko lahja katsottava yhteislahjaksi, on verotuskäytännössä lähtökohtana pidetty lahjanantajan tahtoa. Mikäli tästä ei ole tietoa, on yleensä päädytty verovelvolliselle edullisempaan ratkaisuun. Näin ollen, jollei muuta ole osoitettu, puolisoiden lahjana saamaa omaisuutta on pidetty lähtökohtaisesti yhteisesti saatuna ja muiden kuin puolisoiden saamaa omaisuutta erillisinä lahjoina. Tässä on kuitenkin käytännössä kirjavuutta. Siksi kannattaa aina merkitä lahjakirjaan, onko lahja tarkoitettu yhteislahjaksi. Lahjansaajien on myös syytä täyttää lahjaveroilmoituksen kohta VII Yhteislahjansaaja varmistaakseen lahjaverotuksen oikean toteutumisen. Tuloverotuksen puolisomääritelmä Tuloverotuksessa puolisoilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka ovat keskenään avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa. Heidät katsotaan verotuksessa puolisoiksi siitä verovuodesta alkaen, jonka aikana avioliitto on solmittu tai parisuhde rekisteröity. Puolisoina käsitellään myös avoliitossa asuvia, jos heillä on (tai on aikaisemmin ollut) yhteinen lapsi tai he ovat aiemmin olleet naimisissa keskenään. Jos puolisoista toinen tai molemmat ovat Suomessa rajoitetusti verovelvollisia, ei heitä pidetä verotuksessa puolisoina. Lähde: www.vero.fi >Henkilöasiakkaat > Avioliitto-Avioero tusosuudet halutulla tavalla – esimerkiksi 9/10 ja 1/10 – tämän määräyksen mukaisesti syntyvät myös omistusoikeudet ja verovastuut. Tuloverotus, mukaan lukien metsäverotus, toteutetaan henkilökohtaisesti. Jokaisen verotuksessa otetaan huomioon vain henkilön omat palkkatulot, muut ansiotulot ja pääomatulot. Se, onko henkilöllä puoliso, vaikuttaa joihinkin verovähennyksiin, mutta ei varsinaisiin metsätalouden verovähennyksiin. Aviopuolisoina Paula ja Pekka harjoittavat yhdessä metsätaloutta yhteisesti omistamallaan metsätilalla. Siitä ei muodosteta verotusyhtymää, vaikka verotus toteutetaan yhtymäsäännöksiä soveltaen. Puolisoille tulee täytettäväksi yhteinen metsäveroilmoitus. Verohallinto jakaa verotettavan tulon tai metsätalouden tappion puolisoiden henkilökohtaisessa verotuksessa huomioon otettavaksi. Aviopuolisoiden metsistä maatila Aviopuolisoilla voi olla sekä yhdessä että erikseen omistettuja metsätiloja. Verohallinto katsoo, että aviopuolisot harjoittavat metsätaloutta yhdessä, jos he hoitavat ja hallitsevat näitä metsiä yhteiseen lukuun. Puolisoiden metsätilat muodostavat yhden maatilan. VeroN äyttelyt : Sata vuotta – Sata kuvaa 29.4.–18.9.2016 Hyytiälän kesä 1936 29.4.2016–8.1.2017 Laaja perusnäyttely koko vuoden! Punkaharju 015 345100 www.lusto.fi Metsäsuomalaiset 23.2.2016–8.1.2017 Kaija Kiuru: Luontonäkymiä – Nature Views 29.4.–20.11.2016 hallinnon termi ”maatila” kattaa sekä metsätilat että tilat, joilla harjoitetaan maataloutta. Puolisoiden pitää ilmoittaa yhteisellä metsäverolomakkeellaan omistusten jakaantuminen prosenttiosuuksin joko tilojen hankintamenojen tai pinta-alojen suhteessa, esimerkiksi Paula 50 prosenttia ja Pekka 50 prosenttia. Lopullinen tuloverotus toteutuu henkilökohtaisesti näiden omistusosuuksien suhteessa. Avopuolisoiden metsistä verotusyhtymä Avopuolisoista Paula ja Pekka, joilla ei ole yhteisiä lapsia, muodostetaan Verohallinnossa verotusyhtymä. He siis harjoittavat metsätaloutta yhdessä verotusyhtymänä. Verolainsäädännössä on säädetty erikseen aviopuolisoiden tuloverotuksesta, mutta ei avopuolisoiden tuloverotuksesta. Käytännössä ero aviopuolisoiden metsäverotukseen näkyy lähinnä siinä, että verotusyhtymässä tulee varsinaisen metsäveroilmoituksen lisäksi täytettäväksi lomake 36 (yhtymäselvitys), jolla Paula ja Pekka ilmoittavat omistusosuutensa. Varsinainen metsäverotus toteutuu kuitenkin samalla tavalla kuin Verohallinnon aviopuolisoiksi katsomilla puolisoilla. Avopuolisoiden yhteinen lapsi Avoliitossa asuvat puolisot rinnastetaan tuloverotuksessa aviopuolisoihin silloin, kun heillä on tai on aikaisemmin ollut yhteinen lapsi tai he ovat aiemmin olleet naimisissa keskenään. Avoliitto rekisteröidään Verohallinnon tietoihin yhteisen lapsen synnyttyä Väestörekisterikeskuksen antamien tietojen perusteella. Tällöin avopuolisot voivat muun muassa laajemmin yhdessä hyödyntää alijäämähyvitystä ja kotitalousvähennystä. Kun he lahjoittavat toisilleen omaisuutta, saajaa verotetaan I veroluokan mukaan. 4354_.indd 41 19.5.2016 17.55
LUKIJOIDEN KYSYMYKSET METSÄVEROTUS Hannu Jauhiainen Metsänomistaja ja veroasiantuntija. METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOS Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, joka konsultoi metsänomistajia toiminimi Metsätohtorin puitteissa. LUONTO Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. KONEET Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Pienkoneiden asiantuntija. METSÄNHOITO Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori. KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Kauanko munat säilyvät? Hautova koppelo ei hevin pesästään lähde. Kuinka kauan munat säilyvät, jos lintu joutuu ne jättämään? Metsonaaras aloittaa haudonnan vasta, kun koko pesue on munittu. Ensimmäiset munat joutuvat siis olemaan viikkokauden ilman emon lämpölisää oikullisen kevätsään armoilla. Koppelo kyllä peittää munansa aina uuden munan munittuaan. Tämä untuvatäkki vähentää munien lämpöhukkaa, mutta ennen haudonnan alkua munien lämpötila on usein lähellä nollaa. Munat luultavasti kestävät jäätymättä muutaman asteen alle nollankin olevan lämpötilan. Kun haudonta alkaa ja alkiot kehittyvät, munat ovat herkempiä kovin alhaisille lämpötiloille. Silloinkin ne kestävät useita tunteja vailla emon suojaa. Jäähtyminen vain hidastaa alkion kehitystä, mutta ei tapa sitä. Jos koppelo joutuu lähtemään pesältään ehtimättä peittämään munia, lämpöhukkaa suuremman riskin muodostavat munarosvot. Pesätuhot johtuvat siis lähes aina pedoista eivätkä siitä, että munat olisivat jäähtyneet liiaksi. Jos löytää autioituneen, mutta koskemattoman munapesän, se todennäköisesti merkitsee, että emo on kuollut kesken haudonnan. SEPPO VUOKKO Mitä tekisin pikkupalstoille? Talvella kaadettiin 55-vuotiaita kuusia kahdelta 0,3 hehtaarin palstalta. Tarkoitus on istuttaa palstoille koivua. Koneita ei näin pienille palstoille kannata tuoda. Pitäisikö antaa risujen kuivua, polttaa ne ensi syksynä ja istuttaa taimet ensi vuonna? Vai pitäisikö istuttaa keskikesällä kuokkalaikkuihin kesäkoivun taimia, torjua heinä parhaan mukaan mekaanisesti ja jättää kuusenoksat maatumaan. Vai jättäisinkö alueen sikseen? 42 MAKASIINI 4 • 2016 42 MAKASIINI 4 • 2016 4355_.indd 42 19.5.2016 17.54
KANNATTAA KYSYÄ Jos jokin metsään liittyvä asia askarruttaa, lähetä meille kysymys. Asiantuntijat vastaavat toimituksen valikoimiin kysymyksiin. Lähetä kysymys osoitteeseen makasiini@metsalehti.fi tai Metsälehti, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki Jos koppelo joutuu lähtemään pesästään ehtimättä peittää munia, suurin uhka ovat pesärosvot. Metsälain mukaan uudistamisvelvoite ei koske alle 0,3 hehtaarin avoaloja, jotka voidaan jättää uudistumaan pienaukkoina itsekseen. Itse en luovuttaisi aluetta kokonaan luonnon huomaan, koska 0,6 hehtaarin alueen puuntuotospotentiaali on korkea. Luontaisesti alue uudistuisi aluksi läpitunkemattomaksi lehtipuuviteliköksi, jonka alle kuusikko syntyy epätasaisena vasta myöhemmin. Sekataimikon hoitaminen tuottavaksi vaatii hikeä ja inspiraatiota. Risujen kerääminen kasoihin ja polttaminen syksyllä helpottaisi kieltämättä ensi kevään istutustyötä. Menetelmä on kuitenkin jo valmisteluvaiheessa työläs. Välivuoden jättäminen antaa luonnolle liikaa etumatkaa. Nopeasti villiintyvä heinä ja vesakko uhkaavat taimikon kehitystä ja teettävät paljon työtä. Kemiallinen heinäntorjunta on toki sallittua, mutta se tulisi koivua istutettaessa tehdä jo tänä kesänä traktorilla. Työsuojelu rajoittaa käsin tehtävän ruiskutuksen metsänomistajan omatoimityöksi. Kesäkoivujen istutuksesta on saatu viime vuosina hyviä kokemuksia. Lämpimään multaan istutetut taimet ovat lähteneet kasvuun nopeasti ja kehittyneet hyvin. Itse jättäisin kuusen oksat levälleen koko alueelle ja istuttaisin koivut pieniin kuokkalaikkuihin, jos taimia on vielä saatavilla. Näin menetellen kuusen oksat suojaisivat maata ensimmäisenä kesänä heinittymiseltä ja liialliselta kuivumiselta. Myöhemmin maatuvat neulaset luovuttaisivat typpeä ja muita ravinteita kasvavan puuston käyttöön. Parina seuraavana kesänä heinäisin taimikon ja tarkkailisin mahdollisia kasvuhäiriöitä. Itä-Suomen entisillä peltomailla boorin puutteen aiheuttama monilatvaisuus on mahdollista torjua lannoittamalla. KARI MIELIKÄINEN Miten siirrän tilan tyttärilleni? Olen 79-vuotias mies ja minulla on kaksi tytärtä. Ostin vuonna 2009 26 hehtaarin metsätilan, jonne olen teettänyt pienen saunamökin. Puolet alueesta on taimikkoa ja puolet kasvatusmetsää, järkeviä hakkuumahdollisuuksia ei ole lähivuosina. Metsävähennyspohjaa on 50 000 euroa ja siitä on käytetty 12 613 euroa. Tyttäreni haluavat pitää yhdessä mökin ja palstan, mutta heillä ei ole ylimääräistä rahaa. Mikä olisi edullisin tapa siirtää omistus tyttärilleni? Pidättäisinkö itselleni hallintaoikeuden tilaan? Antamienne tietojen perusteella kauppa ei ole järkevä vaihtoehto. Metsän hakkuutuloilla ei ole mahdollista maksaa kauppahintaa, vaikka teidän ikänne huomioiden voitaisiin käyttää kuuden vuoden korotonta maksuaikaa. Käytetty metsävähennys tuloutetaan laskettaessa luovutusvoittoveroa. Kaupassa menetetään myös käyttämätön metsävähennys. Tilan oltua omistuksessanne yli kymmenen vuotta, käytettyä metsävähennystä ei tuloutettaisi ja metsän osalta kauppa olisi luovutusvoittoverovapaa. Jos päädytte lahjoitukseen, niin kannattaa harkita, onko järkevää pidättää hallintaoikeutta: ikänne huomioon ottaen veronalennus on vähäinen. Hallintaoikeudesta saattaa olla myöhemmin haittaa, jos esimerkiksi sairastutte vakavasti. Lahjoituksessa vain käyttämätön metsävähennys siirtyy lahjansaajille. En suosittele tilan jakamista, ainakin metsäosuus kannattaa omistaa yhtymänä. Yleisesti neuvoisin iäkkäitä ihmisiä, että metsätiloja hankittaessa kannattaa tilat ostaa suoraan lasten nimiin. Lapsille voi antaa korotonta lainaa tilan ostamiseen. VÄINÖ SIKANEN Tieoikeuden kulut Ostin muutama vuosi sitten metsätilan, jonne ei ollut tieoikeutta. Hain yksityistietoimitusta ja sitä kautta sain tieoikeuden. Miten tästä aiheutuneet Maanmittauslaitoksen maksut ja tiepohjasta maksetut korvaukset vähennetään verotuksessa? Tieoikeuden hankkimiseen liittyvät kulut voidaan vähentää metsätalouden vuosimenoina. Jos tie tulee olemaan osin yksityistalouden käytössä, vain metsätalouden osuus kuluista on vähennyskelpoista. HANNU JAUHIAINEN Millaisia veroilmoituksia? Kolmen henkilön yhtymä on saanut puukauppatuloja alkuvuodesta. Sen jälkeen yksi osakas on ostanut toisen osuuden yhtymästä. Loppuvuonna metsät on jaettu kahden jäljelle jääneen osakkaan kesken ja yhtymä on purkaantunut. Millaisia ilmoituksia verovuodelta pitää tehdä? Verovuosi jakaantuu tavallaan kolmeen jaksoon, joista kaikista voidaan tehdä oma 2C-veroilmoitus ja tilanteen mukaan myös kausiveroilmoitukset. Yhtymässä selvitään yhdellä ilmoituksella, jos omistusmuutoksen jälkeen ei ole ollut metsätalouden menoja eikä tuloja. Silloin ei täytetä lomaketta 36, jolla ilmoitetaan omistusmuutoksista. Metsätalouden tulos jakaantuu kolmen henkilön kesken alkuvuoden tilanteen mukaan. Loppuvuoden osalta oman metsän saaneet osakkaat voivat täyttää 2C-lomakkeen, jos heillä on ollut metsätaloustoimintaa. Kausiveroilmoitus tehdään, jos uudet metsänomistajat ovat ilmoittautuneet arvonlisäverovelvollisiksi. HANNU JAUHIAINEN H A N N U H U TT U Kesän näytökset nettisivuillamme! puh 040 183 0366 www.usewood.fi Pieni on kaunista. Kuormatraktori ja Uusi mallisto esittelyssä 29.5. klo 14-18 Raiviontie 40, Muurame Usewood teki myös ajokoneen. Harvesteri 43 MAKASIINI 4 • 2016 43 MAKASIINI 4 • 2016 4355_.indd 43 19.5.2016 17.54
JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. TU U LI KK I SI RO LA noiden. Puugrilli tekee samaa virkaa, sen ympärillä on mukavan leppoisaa seurailla liekkejä ja parannella maailmaa. Kokkikin voi osallistua keskusteluun paistinkääntelyn lomassa. Hienointa on, että grillatessa voi antaa pienen lepotuokion talon vakituisemmalle perunankeittäjälle, siinä onnistuu kokkausvuorojen tasaus mukavasti. tiiltä). Grillin korkeus on 39 senttiä (5 tiiltä). Koska tilaa on, niin grillimestarin, elikkä minun, pinna pysyy hiukan löysemmällä, kun ei tarvitse kauaa odotuttaa nälkäistä nuorisoa. Aikaa myöden oppii myös pitämään juuri sopivaa tulta kullekin ruokalajille. Polttoainehan ei lopu kesken, kuten kaasugrilleissä, vaan läheisestä pinosta kannetaan uunipuita pesään maaliskuulta lokakuulle. Savuhormi on ihme juttu – kummasti vaan liekki hakeutuu hormiin, vaikka se olisi matalakin. Nykyinen savupiippu on grillin päältä alkaen 127 senttiä (17 tiiltä) korkea, jolloin savu pysyy tuulisellakin ilmalla riittävän ylhäällä. Kun hormin päälle laittaa ritilän, se toimii sekä kipinänsammuttimena että savustustasona. Koko rakennelman saa niin lämpimäksi, että väki tarkenee grillin ympärillä jo varhain keväällä ja vielä myöhään syksyllä. J oskus paistelemme makkaraa, mutta enimmäkseen grillissä tirisee lähipossua, hirveä ja peuraa. Ylimääräinen rasva tippuu tuleen, joten suuhun päätyy tosi kivikautisen kaltaista ruokaa. Vihanneshöystö sopii hyvin ritilälle omassa kipossaan, sipuleita ja sieniä mahtuu siansiivujen väliin. Vain mielikuvitus asettaa rajat grillattaville aineksille. Kun ritilän nostaa sivuun ja virittää kulmaraudat grillin päälle, siinähän iso valurautainen paistinpannu lepää tukevasti. Paellaakin paistellaan ja jälkiruuaksi mehevät letut. M aailmassa on toistaiseksi välitetty eniten tietoa leirinuotiolla istuen ja tariU usia innovaatioita kaivataan ja haikaillaan puun lisäkäytön perään. Halutaan lähteä merta edemmäs kalaan, eikä huomata mahdollisuuksia ihan lähellä. Pienistä puroista kasvaa iso virta, nappikaupaltakin kuulostava ajatus voi kertaantua merkittäväksi. Suomessa on toista miljoonaa omakotitaloa, lähes puoli miljoonaa kesämökkiä ja nelisensataa tuhatta rivitaloasuntoa. Mikäli kaasugrillien mainonnasta voi jotakin päätellä, nyt on oikea grillausbuumi meneillään. Vaan herkkujen herkku – tulella paahdettu siankylki – on tässä rytäkässä unohtunut. Ja unohtunut on sekin, että kaasun raaka-ainetta kiikutetaan tänne ulkomailta, samoin moni grilli on kaukaa saapunut. J ospa olisi niin, että miljoonassa kesäkeittiössä paistettaisiin pihvit ja muut appeet puulla: johan olisi puunkäyttökin merkittävää. Mikä hienointa, Suomen kansa saisi kerrankin suuhunsa oikein gourmetruokaa. Meidän huushollissamme on grillattu puilla yli neljännesvuosisata. Nykyinen grilli on ollut kovassa käytössä 18 vuotta, ja vielä on elinikää jäljellä useita vuosia. Kaudessa kuluu muutama pinomotti, enimmäkseen sekalaista puuta. Mutta jos nautiskellaan, niin alkulämmityksen jälkeen aletaan poltella leppää, jolloin possun pintaan saadaan hienostunut savun häivähdys. Grillimme on iso, mutta kyllä on sakkiakin ja kaikki nälkäisiä. Kun tulipesän ulkopituus on 128 senttiä (4,5 tiiltä) ja leveys 70 senttiä (2,5 tiiltä), mahtuu sen päällä olevalle ritilälle jommoinenkin satsi sapuskaa. Hormi tosin kaappaa takaa 41 senttiä (1,5 tiiltä) koko leveydeltä (2,5 Parhaat pihvit puugrillistä Grillaa puulla saat herkullista ruokaa voit seurustella samalla eikä maksa juuri mitään METSÄLÄISEN ALLAKKA 44 MAKASIINI 4 • 2016 44 MAKASIINI 4 • 2016 4343_.indd 44 19.5.2016 17.53
Täysin puolueetonta tietoa täysin puolueettoman Metsälehti Makasiinin huomioarvoista. Nyt on tehoja kuin isossa metsäkoneessa! Kyllä, huomioarvomme ovat kovat ja kontaktihintamme alhaiset. Mieti, mitä sinä haluaisit markkinoida hyvätuloisille suomalaisille metsän omistajille. He kuuntelevat sinua. He kuuntelevat sinua tutkitusti jopa aivan mielellään. 65 % Keskimäärin 70 % Useimmiten yli 90 % Parhaimmillaan yli 4346_.indd 45 19.5.2016 19.05
SIEMENEN JALOSTUS METSIEMME KERMA Metsäpuiden siementuotannon juuret ulottuvat 1950ja 1960-luvuille. Metsistä valittiin silloin valioyksilöt, joiden kopiot tuottavat yhä suuren osan metsänviljelyssä käytetystä siemenestä. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI 46 MAKASIINI 4 • 2016 46 MAKASIINI 4 • 2016 4356_.indd 46 19.5.2016 18.15
Kari Lahtinen etsii pikkukäpyjä männyn siemenviljelmällä kasvavista puista. Viime vuonna alkunsa saaneissa pikkukävyissä kehittyy tänä kesänä ja syksynä ensi vuoden siemensato. 47 MAKASIINI 4 • 2016 47 MAKASIINI 4 • 2016 4356_.indd 47 19.5.2016 18.15
SIEMENEN JALOSTUS Männyt kasvavat Saarijärvellä sijaitsevalla siemenviljelmällä viivasuorissa riveissä. 48 MAKASIINI 4 • 2016 4356_.indd 48 19.5.2016 18.15
M ännyt seisovat peltomaassa viivasuorissa riveissä. Ne ovat vuosikymmeniä sitten alkaneen metsänjalostuksen huipentuma, mutta päällepäin sitä ei huomaa. Latvastaan katkaistut muutaman metrin korkuiset puut ovat paksuja leveäoksaisia ja mutkaisia. Ollaan Siemen Forelian siemenviljelyksellä Saarijärvellä Keski-Suomessa. Näiden mäntyjen kävyissä kypsyy se siemenaines, jolla metsämme tulevina vuosikymmeninä viljellään. ”Ensimmäisillä siemenviljelyksillä puiden annettiin kasvaa 15–20 metrin korkeuteen. Nykyään latvat katkaistaan neljän viiden metrin korkeudelta, jotta käpyjen kerääminen olisi helpompaa”, kertoo Siemen Forelian markkinointijohtaja Kari Lahtinen. Rujo ulkomuoto kuuluu siemenviljelyksillä asiaan. Viljelyksille istutettavat puut tuotetaan varttamalla. Vartteen juuristo ja rungon alaosa kuuluvat tavalliselle puuntaimelle, rungon yläosa on kasvanut hyväksi havaitusta vanhasta puuyksilöstä leikatusta latvaoksasta. Kun perimältään laadukkaat vartteet risteytyvät siemenviljelyksillä keskenään, saadaan tuloksena laadukasta siementä. Saarijärven 11 hehtaarin suuruisella siemenviljelyksellä kasvaa noin 2 800 männyn vartetta. Ne ovat jalostuskokeissa nopeakasvuisiksi ja laadukkaiksi todettujen 41 puuyksilön kopioita. Puiden paksut ja leveät oksat selittyvät harvalla istutustiheydellä. Mitä enemmän valoa ja kasvutilaa puut saavat, sitä paremmin ne tuottavat siementä. Kävyt talteen ”Täällä kypsyy ensi vuoden sato”, Lahtinen huomaa ja näyttää männyn oksassa olevaa pyöreää pientä käpyä, pikkukäpyä. Pikkukäpy on saanut alkunsa jo viime vuonna. Männyt kukkivat kesäkuussa, jolloin tuuli kuljettaa hedekukinnoista siitepölyä emikukintoihin. Pölyttyneestä emikukinnosta syntyy pikkukäpy, joka varttuu täysikasvuiseksi seuraavan vuoden kesällä ja kypsyy sitä seuraavana syksynä. Männyn ensi vuoden siemensadosta näyttää tulevan keskinkertainen. ”Jokaisessa oksahangassa saisi olla pikkukäpy. Nyt tyhjiä on aika paljon. Tässä puussa on ehkä 50–100 pikkukäpyä. Se tarkoittaa noin 250 litraa käpyjä hehtaarilla, kun parhaimmillaan käpyjä on tullut hehtaarilta 400 litraa”, Lahtinen sanoo. Siemenensä mänty varistaa touko-kesäkuussa kaksi vuotta kukinnan jälkeen. Siemenviljelyksillä männyt eivät tosin varista siemeniään. Kypsyneet kävyt kerätään edeltävänä syksynä, jotta siemenet saadaan talteen. Jalostus valtiovetoista Metsäpuiden siementuotanto on Suomessa harvojen käsissä. Siemen Forelian lisäksi jalostettua siementä tuottaa Tapio Silva. Siemen Forelialla on noin 1 500 hehtaaria männyn ja noin 250 hehtaaria kuusen siemenviljelyksiä, Tapio Silvalla noin 340 hehtaaria männyn ja noin 200 hehtaaria kuusen siemenviljelyksiä. Valtiolla on merkittävä rooli siementuotannossa ja metsänjalostuksessa. Valtio rahoittaa metsänjalostusta, arvioi siemenviljelysten perustamistarpeen ja myöntää tukea niiden perustamiseen. Siemenviljelyksiltä kerätyt kävyt tuodaan karistamolle siiloissa. Metalliset laatat kertovat, missä päin Suomea kasvaneiden pluspuiden vartteita siemenviljelykselle istutetut puut ovat. Siemenviljelyksillä kasvavien puiden latvat katkaistaan nykyään muutaman metrin korkeudelta, jotta käpyjen keräys olisi helpompaa. 49 MAKASIINI 4 • 2016 4356_.indd 49 19.5.2016 18.15
SIEMENEN JALOSTUS ”Metsälaki velvoittaa, että metsät uudistetaan, joten uudistamismateriaalia on oltava tarjolla. Lisäksi metsänjalostus ja siementuotanto hyödyttävät koko yhteiskuntaa, kun metsät kasvavat paremmin ja ovat tuhonkestävämpiä”, sanoo maaja metsätalousministeriön ylitarkastaja Sanna Paanukoski. Metsänjalostus kuuluu Luonnonvarakeskus Luken tehtäviin. Luken vastuulla on parhaiden puiden valinta ja risteyttäminen sekä puiden jälkeläisten testaus. Lisäksi Luke suunnittelee uudet siemenviljelykset. Kantapuista liikkeelle Metsänjalostus ja metsäpuiden siementuotanto käynnistyivät Suomessa 1950ja 1960-luvuilla niin sanottujen pluspuiden valinnalla. Luonnonmetsistä etsittiin jalostukseen sopivia nopeakasvuisia ja laadukkaita puuyksilöitä. Pluspuita valittiin Luken vanhemman tutkijan Matti Haapasen mukaan tuhansia. Lähes kaikki pluspuut monistettiin varttamalla niistä kerättyjä oksaversoja tavallisiin puuntaimiin. Näillä pluspuiden vartteilla perustettiin 1960ja 1970-luvuilla Uudet siemenviljelykset perustetut perusteilla Mänty perustetut perusteilla Kuusi Lähde: Luke niin sanotut ensimmäisen polven siemenviljelykset. Ensimmäisen polven siemenviljelyksiä perustettiin reilulle 3 000 hehtaarille. Nykyään alasta on siementuotannossa reilu puolet. Suurin osa metsänviljelyssä käytetystä männyn siemenestä ja kaikki metsänviljelyssä käytetty kuusen siemen tulee edelleen näiltä siemenviljelyksiltä. Saarijärven siemenviljelys, jonka Siemen Forelia perusti vuonna 2004, edustaa uutta askelta metsänjalostuksessa. Se on yksi eri puolille Suomea parinkymmenen vuoden aikana perustetuista männyn ja kuusen valiosiemenviljelyksistä. Valiosiemenviljelykset ovat niin sanottuja puolentoista polven siemenviljelyksiä. Niille on valittu ensimmäisille siemenviljelyksille istutettujen pluspuiden parhaimmisto. Siirtymävaihe käsillä Valiosiemenviljelysten on tarkoitus vähitellen korvata vanhenevat ensimmäisen polven siemenviljelykset. Hyvin hoidetut siemenviljelykset tuottavat siementä parhaimmillaan 50–60 vuotta, joten ensimmäisen Karistamolla kävyt kuljetetaan ensin niin sanotun puhdistusja mittausaseman läpi. Sen jälkeen ne kuivataan kuivauslinjastolla. ”Metsänjalostus ja siementuotanto hyödyttävät koko yhteiskuntaa, kun metsät kasvavat paremmin ja ovat tuhonkestävämpiä.” polven siemenviljelykset alkavat olla tiensä päässä. Maaja metsätalousministeriön tavoite on, että männyn valiosiemenviljelyksiä on vuoteen 2030 mennessä noin 650 hehtaaria ja kuusen valiosiemenviljelyksiä noin 250 hehtaaria. Tähän mennessä uusia männyn siemenviljelyksiä on perustettu noin 400 hehtaarille ja uusia kuusen siemenviljelyksiä noin 200 hehtaarille. ”Eteläja Keski-Suomessa tilanne on jo 50 MAKASIINI 4 • 2016 4356_.indd 50 19.5.2016 18.15
hyvä, mutta pohjoiseen pitäisi saada uusia siemenviljelyksiä. Ensimmäisen polven siemenviljelysten tuotanto alkaa siellä hiipua”, maaja metsätalousministeriön Paanukoski sanoo. Siemenviljelysten perustamisvauhtia jarruttaa muun muassa peltomaan kallis hinta. Siemenviljelykset kannattaa perustaa pellolle, sillä puut tuottavat siellä parhaan siemensadon. ”Männyn siemenviljelyksen perustaminen maksaa 16 000–17 000 euroa hehtaarilta, kuusen noin 25 000 euroa hehtaarilta. Investointi muuttuu herkästi huonoksi, jos siemenviljelyksen perustaa huonolle paikalle”, sanoo Siemen Forelian toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen. Myös sillä on vaikutusta, että uudet männyn siemenviljelykset alkavat tuottaa kunnon siemensatoa vasta kymmenisen vuotta istutuksen jälkeen, kuusen siemenviljelykset parikymmentä vuotta istutuksen jälkeen. Kohti seuraavaa askelta Siementuottajien perustaessa valiosiemenviljelyksiään Lukessa valmistellaan jo toisen polven siemenviljelyksiä. Parhaiksi havaittuja pluspuita risteytetään keskenään, ja jälkeläisistä etsitään edelleen parhaat. ”Nykyisten puolentoista polven siemenviljelysten puut ovat luonnonmetsiemme kermaa. Toisen polven parhaiden puiden joukossa on jo sellaisia huippuyksilöitä, joiden veroisia ei nykyisistä metsistä löydy”, Luken Haapanen sanoo. Metsänjalostus siis etenee, hitaasti mutta varmasti. ”Tänä vuonna perustettava siemenviljelys on tuotantovaiheessa vuodet 2030– 2090. Viimeiset sieltä kerätyt siemenet laitetaan metsään vuonna 2100, ja niistä kasvaneet puut ovat pinossa 80–100 vuotta myöhemmin. Se on kiehtova ajatus”, sanoo Pulkkinen. Siemeneksi karistamolla Siemen Forelialla on Saarijärvellä myös karistamo. Sen pihalla seisovat tyhjät siilot riveissä, vuoden kiireisin aika lähestyy loppuaan. Melkein kaikki siiloissa siemenviljelyksiltä tuodut männyn kävyt on karistettu. Kuusen siemenviljelyksiltä ei satoa tänä vuonna saatu. Kari Lahtinen katsoo karistuslaitteessa olevia männynkäpyjä. Mikko Pulkkinen pitää käsissään karistuslaitteessa kävyistä irronneita männyn siemeniä. Siemenissä on vielä lenninsiivet kiinni. Karistamolla käpyjen seasta on ensin poistettu pahimmat roskat, minkä jälkeen kävyt on siirretty kuivauslinjastolle. Kuivauslinjastolta kävyt on kuljetettu uunia muistuttavaan karistuslaitteeseen. Pari vuorokautta karistuslaitteen lämmössä on saanut käpyjen suomut au51 MAKASIINI 4 • 2016 4356_.indd 51 19.5.2016 18.15
Jyväskylässä sijaitsevalla kuusen ensimmäisen polven siemenviljelyksellä puut ovat saaneet kasvaa pituutta rauhassa. SIEMENEN JALOSTUS Hevosurheilun kesätarjoukset kesätarjoukset H ev o su r H ei lu n a r k is to leena alérini Muu Hevosurheilu ? Hevosen rooli korostuu ensi vuonna Suomen 100-vuotisjuhlallisuuksissa » 2 Ratsastusammattilaiset ideoivat Suomeen uudenlaista näyttökoetta – malli Ruotsista » liite 4 kokemuksia suomenhevosten alkionsiirrosta ja lämminveristen siitostammojen ostamisesta suomeen » 10 – 12 Kohti astutusten aikaa *64148 82746 132*#4 1601 6 PA L. V KO 17 27 46 13 -1 61 6 Teemat: Jalostus ja ajoneuvot P ä ä s y l i p u t 1 5 € , a l l e 1 6 v. i l m a i s e k s i K a n s a i n v ä l i n e n h u i p p u r a v i k a u s i a l k a a V a p p u a a t t o n a S e i n ä j o e l t a ! Ravirata tarjoaa perheen pienimmille • POSSUJUNAN • POMPPULINNAN • 400:LLE HATTARAN • TAIKURIESITYKSIÄ Lisätietoja ja tilaukset: seinajoen.ravit@seinajoenravit.net puh. 06-4289200 www.seinajoenravikeskus.fi Mukana mm: Bret Boko (FI), Edward Ale (FI), Ringostarr Treb (IT), Twigs Voici (FI), Quick Fix (SE), Quid Pro Quo (SE), Donna di Quattro (SE), Jontte Boy (FI), Jeppas Maxi (FI) Seinäjoki-race Lauantaina 30.4. klo 14.00 • Ravintolapaikan • Juhlapuffetin • Käsiohjelman Troikan ravintolapaketti Hinta 40 € sisältää: Vielä muutama paikka vapaana 32 Pe 22.?4. Myynnissä pe–ti • 92. vuosikerta 2016 • 3 € (sis. alv) • hevosurheilu.fi 7 oikein 7 oikein nro: 17 nro: 17 Vuodesta 1989 Vuodesta 1989 Ilmestyy tIIstaIna VIIkon kaIkkIen raVIen lähtölIstat sekä VIhjeet Månprinsen A.M. tähtenä Seinäjoen Toto76-kierroksen valiodivisioonassa s.39 tällä VIIkolla: 5 ,90 euroa hej, olen jeppas maxi H ev os ur he ilu 26.4.2016 TURKU 9 Rata 05 klo 12.00 lounas helsinKi 12 Rata 01 klo 18.30 toto65 sOlVAllA 59 Rata 50 klo 19.15 RuotsI JÄGeRsRO 60 Rata 51 klo 19.27 RuotsI ke 27.4. 9 ti 26.4. 5 to 28.4. 18 ÅMÅl 61 Rata 55 klo 13.20 RuotsI lAhTi 18 Rata 03 klo 18.00 toto4 GÄVle 63 Rata 51 klo 19.15 RuotsI pe 29.4. 24 OUlU 24 Rata 17 klo 12.00 lounas FORssA 26 Rata 06 klo 18.00 toto4 ROVAnieMi 31 Rata 19 klo 18.30 toto4 la 30.4. 35 seinÄJOKi 35 Rata 10 klo 14.00 toto76 ÅBY 64 Rata 50 klo 15.45 RuotsI su 1.5. 42 PORi 42 Rata 07 klo 14.00 toto4 JOensUU 47 Rata 14 klo 17.30 toto4 ROMMe 56 Rata 55 klo 13.20 RuotsI TAMPeRe 5 Rata 02 klo 18.00 toto5 esKilsTUnA 57 Rata 51 klo 19.00 RuotsI ma 2.5. 51 JYVÄsKYlÄ 51 Rata 08 klo 18.00 toto4 P ä ä s y l i p u t 1 5 € , a l l e 1 6 v. i l m a i s e k s i w w w. s e i n a j o e n r av i k e s k u s. f i K e v ä ä n r a v i u r h e i l u n h u i p p u t a p a h t u m a S u o m e s s a ! Seinäjoki-race Lauantaina 30.4. klo 14.00 Kansainväliset huippuhevoset taistelevat 60.000 € ykköspalkinnosta! 70 € 6 kk 95 € 6 kk Lehdet puoleksi vuodeksi kotiin kannettuna kesätarjoushinnoin! Hevosurheilun keskiviikko + perjantainumerot 70 € Vihjelehti 7 oikein 95 € Tilaukset ovat määräaikaisia. Tarjoukset voimassa 15.7.2016 asti. puh. 020 760 5300 www.hevosurheilu.fi/hutilaus tilaukset@hevosurheilu.fi ovh. 87 € ovh. 110 € keamaan ja siemenet irtoamaan kävyistä. Lenninsiipineen irronneet siemenet on kostutettu ja viety rumpuun, jonka tärinä on irrottanut lenninsiivet siementen ympäriltä. Siementen käsittelyn on kruunannut laite, joka alipaineen ja veden avulla erottelee hyvät ja huonot siemenet toisistaan. Metsänviljelyyn lähtevät siemenet on kuivattu ja pakattu muovikanistereihin, huonot siemenet heitetty linnuille ja kävyt viety poltettavaksi karistamon lämpölaitokseen. Pulkkisen mukaan männyn ja kuusen siemenet säilyvät käyttökelpoisina parikymmentä vuotta. Ne varastoidaan Siemen Forelian Rovaniemellä sijaitsevaan Siemenkeskukseen, jossa siementen itävyys testataan vuosittain. ”Taimitarhat ovat vaativia asiakkaita. Männyn itävyysprosentin pitää olla vähintään 95, kuusella kelpaa vähän alhaisempikin”, Pulkkinen sanoo. Vauhtia kuusen kukintaan Kuusten latvat huojuvat tuulessa. Siemen Forelian Jyväskylässä sijaitseva kuusen siemenviljelys on tyypillinen ensimmäisen polven siemenviljelys. Puut on istutettu metsämaalle ja ne ovat saaneet kasvaa pituutta rauhassa. ”Se on siinä rajoilla, tuleeko siementä vai ei. Kovin kaksiselta kukinta ei näytä”, pohtii Siemen Forelian Lahtinen kiikaroidessaan kuusten latvuksiin. Hänen mukaansa puiden latvukset todennäköisesti katkaistaan käpyjen keruun helpottamiseksi, jos kohdalle sattuu hyvä siemenvuosi. Tänä vuonna se tuskin on tarpeen. Mänty on siemenviljelyn kannalta varma puulaji. Se tuottaa runsaita siemensatoja suunnilleen joka kolmas vuosi ja riittäviä siemensatoja lähes joka vuosi. Kuusi on ongelmallisempi. Se tuottaa hyviä siemensatoja kerran kymmenessä vuodessa tai harvemmin, keskinkertaisiakin vain noin joka viides vuosi. Pulkkinen kertoo, että Siemen Forelian kuusen siemenviljelyksillä aiotaan tänä vuonna kokeilla niin sanottua kukitusta. Siinä puiden runkoihin ruiskutetaan emikukintojen määrää lisäävää gibberelliini-hormonia. ”Kuusen siemenviljelyssiementä on varastossa niin vähän, että kaikkea kannattaa yrittää”, hän sanoo. Jalostettu siemen vahvoilla Metsänviljelyssä käytetään jalostetun siemenen lisäksi luonnonmetsistä kerättyä metsikkösiementä. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan männyn taimitarhakylvöistä 77 prosenttia ja kuusen taimitarhakylvöistä 75 prosenttia tehtiin viime vuonna jalostetulla siemenellä. ”Kuusella jalostetun siemenen osuus taimitarhakylvöissä on vaihdellut voimakkaasti. Joitain vuosia sitten se käväisi alle 20 prosentissa useiden peräkkäisten huonojen satovuosien takia”, Luken Haapanen sanoo. Sitä, käytetäänkö männyn kylvöihin jalostettua siementä vai metsikkösiementä, ei tilastoida. On arvioitu, että Etelä-Suomessa jalostetun siemenen osuus on kylvöissäkin 70 prosentin luokkaa. Jalostettua männyn siementä on Haapasen mukaan saatavilla Etelä-Suomesta Keski-Lappiin, jalostettua kuusen siementä periaatteessa koko kuusen viljelyalueelle. Hän ennakoi, että tulevaisuudessa lähes kaikki metsänviljelyssä käytetty siemen on jalostettua. ”Uusien siemenviljelysten kokonaispinta-ala on mitoitettu niin, että kaikki metsänviljelytaimet voidaan kasvattaa jalostetuista siemenistä. Lisäksi vähintään puolet metsäkylvöistä voidaan tehdä jalostetulla siemenellä Lapin eteläosiin saakka.” Metsikkösiemenen Haapanen ennakoi muuttuvan kuriositeetiksi, jolla paikataan lähinnä kuusen siemenviljelysten ajoittaisia tuotanto-ongelmia. Niistä tuskin päästään eroon jatkossakaan. n ”Taimitarhat ovat vaativia asiakkaita. Männyn itävyysprosentin pitää olla vähintään 95, kuusella kelpaa vähän alhaisempikin.” Männyn siemen säilyy käyttökelpoisena 20 vuotta. Se pakataan karistamolla muovikanistereihin. Siementen itävyys testataan vuosittain. 52 MAKASIINI 4 • 2016 4356_.indd 52 19.5.2016 18.15
Hevosurheilun kesätarjoukset kesätarjoukset H ev o su r H ei lu n a r k is to leena alérini Muu Hevosurheilu ? Hevosen rooli korostuu ensi vuonna Suomen 100-vuotisjuhlallisuuksissa » 2 Ratsastusammattilaiset ideoivat Suomeen uudenlaista näyttökoetta – malli Ruotsista » liite 4 kokemuksia suomenhevosten alkionsiirrosta ja lämminveristen siitostammojen ostamisesta suomeen » 10 – 12 Kohti astutusten aikaa *64148 82746 132*#4 1601 6 PA L. V KO 17 27 46 13 -1 61 6 Teemat: Jalostus ja ajoneuvot P ä ä s y l i p u t 1 5 € , a l l e 1 6 v. i l m a i s e k s i K a n s a i n v ä l i n e n h u i p p u r a v i k a u s i a l k a a V a p p u a a t t o n a S e i n ä j o e l t a ! Ravirata tarjoaa perheen pienimmille • POSSUJUNAN • POMPPULINNAN • 400:LLE HATTARAN • TAIKURIESITYKSIÄ Lisätietoja ja tilaukset: seinajoen.ravit@seinajoenravit.net puh. 06-4289200 www.seinajoenravikeskus.fi Mukana mm: Bret Boko (FI), Edward Ale (FI), Ringostarr Treb (IT), Twigs Voici (FI), Quick Fix (SE), Quid Pro Quo (SE), Donna di Quattro (SE), Jontte Boy (FI), Jeppas Maxi (FI) Seinäjoki-race Lauantaina 30.4. klo 14.00 • Ravintolapaikan • Juhlapuffetin • Käsiohjelman Troikan ravintolapaketti Hinta 40 € sisältää: Vielä muutama paikka vapaana 32 Pe 22.?4. Myynnissä pe–ti • 92. vuosikerta 2016 • 3 € (sis. alv) • hevosurheilu.fi 7 oikein 7 oikein nro: 17 nro: 17 Vuodesta 1989 Vuodesta 1989 Ilmestyy tIIstaIna VIIkon kaIkkIen raVIen lähtölIstat sekä VIhjeet Månprinsen A.M. tähtenä Seinäjoen Toto76-kierroksen valiodivisioonassa s.39 tällä VIIkolla: 5 ,90 euroa hej, olen jeppas maxi H ev os ur he ilu 26.4.2016 TURKU 9 Rata 05 klo 12.00 lounas helsinKi 12 Rata 01 klo 18.30 toto65 sOlVAllA 59 Rata 50 klo 19.15 RuotsI JÄGeRsRO 60 Rata 51 klo 19.27 RuotsI ke 27.4. 9 ti 26.4. 5 to 28.4. 18 ÅMÅl 61 Rata 55 klo 13.20 RuotsI lAhTi 18 Rata 03 klo 18.00 toto4 GÄVle 63 Rata 51 klo 19.15 RuotsI pe 29.4. 24 OUlU 24 Rata 17 klo 12.00 lounas FORssA 26 Rata 06 klo 18.00 toto4 ROVAnieMi 31 Rata 19 klo 18.30 toto4 la 30.4. 35 seinÄJOKi 35 Rata 10 klo 14.00 toto76 ÅBY 64 Rata 50 klo 15.45 RuotsI su 1.5. 42 PORi 42 Rata 07 klo 14.00 toto4 JOensUU 47 Rata 14 klo 17.30 toto4 ROMMe 56 Rata 55 klo 13.20 RuotsI TAMPeRe 5 Rata 02 klo 18.00 toto5 esKilsTUnA 57 Rata 51 klo 19.00 RuotsI ma 2.5. 51 JYVÄsKYlÄ 51 Rata 08 klo 18.00 toto4 P ä ä s y l i p u t 1 5 € , a l l e 1 6 v. i l m a i s e k s i w w w. s e i n a j o e n r av i k e s k u s. f i K e v ä ä n r a v i u r h e i l u n h u i p p u t a p a h t u m a S u o m e s s a ! Seinäjoki-race Lauantaina 30.4. klo 14.00 Kansainväliset huippuhevoset taistelevat 60.000 € ykköspalkinnosta! 70 € 6 kk 95 € 6 kk Lehdet puoleksi vuodeksi kotiin kannettuna kesätarjoushinnoin! Hevosurheilun keskiviikko + perjantainumerot 70 € Vihjelehti 7 oikein 95 € Tilaukset ovat määräaikaisia. Tarjoukset voimassa 15.7.2016 asti. puh. 020 760 5300 www.hevosurheilu.fi/hutilaus tilaukset@hevosurheilu.fi ovh. 87 € ovh. 110 € LIINA KJELLBERG JALOSTUKSEN tulokset näyttävät männyllä lupaavilta, arvioi Luken vanhempi tutkija Matti Haapanen. Ensimmäisen polven siemenviljelyssiemenen käyttö näyttäisi kenttäkokeiden tulosten ja kasvumallien perusteella parantavan männikön keskituotosta 10–15 prosenttia kiertoajan kuluessa. Valiosiemenviljelyssiementä käytettäessä luku nousee 20–25 prosenttiin. ”Parannukset johtuvat ennen muuta metsikön kiertoajan lyhenemisestä 5–15 vuodella”, Haapanen sanoo. Lisäksi jalostetuista siemenistä syntyneiden mäntyjen oksat ovat hänen mukaansa 5–10 prosenttia hennompia kuin luonnonmäntyjen. Kuusella jalostuksen hyödyistä ei ole vielä tutkimustietoa. Kenttäkokeita on perustettu vasta vähän ja koealoilla kasvava puusto on vielä nuorta. Osa metsänomistajista suosii metsäkylvöissä metsikkösiementä sen alhaisen hinnan takia, mutta Haapasen mielestä mikään ei puolla metsikkösiemenen käyttöä. Samaa sanoo Siemen Forelian toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen. ”Metsänuudistamisen kokonaiskustannus on tuhannen euron luokkaa hehtaarilta. Siemenviljelyssiemenen käyttö nostaa kustannuksia 10–30 euroa hehtaarilla. Puuta siemenviljelyssiemen tuottaa hehtaarille kiertoajan kuluessa 50–70 kuutiometriä enemmän. Se on noin rekkakuormallisen verran.” Haapanen muistuttaa kuitenkin, että puiden hyvä perimä luo vain edellytykset hyvälle tuotokselle. Mahdollisuudet on lunastettava hyvällä metsänhoidolla. Rekkakuormallinen lisää puuta Kuusen siemenviljelmällä kasvavissa puissa näkyi toukokuun puolivälissä hedekukintoja. 4356_.indd 53 19.5.2016 18.15
RASIIN KUIVUMAAN Ylispuukoivuista saatiin pino sahatavaraa ja 30 kuutiota polttopuuta. Työtä helpotettiin kaatamalla puut perinteisesti rasiin. TEKSTI JA KUVAT ARI KOMULAINEN RASIINKAATO 54 MAKASIINI 4 • 2016 4313_.indd 54 19.5.2016 17.52
RASIIN KUIVUMAAN TEKSTI JA KUVAT ARI KOMULAINEN 55 MAKASIINI 4 • 2016 4313_.indd 55 19.5.2016 17.52
Vaneriluokan runkojen kaataminen tarkalleen haluttuun suuntaan toi kaatajille omat haasteensa. T oistakymmentä vuotta sitten istutin vanhalla laidunaholla kasvaneiden koivujen alle kuusentaimia. Taimikko pääsi nopeasti vireään kasvuun, ja koivut hillitsivät alkuun hyvin keväthalloja. Yliskoivut olisi voinut poistaa jo muutama vuosi sitten, mutta kuten monessa metsäasiassa, tässäkin työt siirtyivät aina ”tuota tuonnemmaksi”. Täytyy tunnustaa, että pienoinen laiskuus vaani taustalla. Vanhat konstit käyttöön Viime vuonna kesäkuun ensimmäisen viikon jälkeen tartuin viimein moottorisahaan yhdessä poikani Joonan kanssa. Ylispuualuetta ei ollut kokonaisuudessaan kuin vajaa puoli hehtaaria, joten isosta savotasta ei ollut kyse. Jo talvella oli syntynyt ajatus kaataa puut rasiin. Olin saanut rasiinkaadosta kokemusta muutama vuosi aiemmin, silloin menetelmä oli toiminut erittäin hyvin. Lehtipuiden kaataminen rasiin on vanha työtapa, jolla puut esikuivatetaan joko poltto-, rakennustai muiksi tarveaihioiksi. Siinä kesällä kaadetut puut Kuusten latvat olivat ehtineet kasvaa jo koivujen alimpien oksiien yläpuolelle, joten nämä oksat piti sahata ennen kaatoa oksasahalla pois. Joonas Komulainen sahaa runkoon kaatokoloa. (yllä). Nestekierron katkeaminen varmistettiin sahaamalla kantoon kiinni jääänyt lippa kokonaan poikki (oik.). Lokakuun perkuusavotassa katkoin tukkiluokan rungot noin viisimetrisiksi sahatukeiksi. 56 MAKASIINI 4 • 2016 4313_.indd 56 19.5.2016 17.52
jätetään karsimattomina ja katkomatta metsään joksikin ajaksi. Kaatotapa poistaa runkopuusta kosteutta huomattavasti, kosteus haihtuu lehvästön kautta. Oman kokemukseni mukaan kesän rasissa kuivuneet pölkyt ovat syksyllä jopa puolet keveämpiä kuin tuoreista puista katkotut. Etenkin polttopuissa hyötyä tulee myös kuivumisajan suhteen. Rasipuista tehdyt klapit soveltuvat polttoon lähes samoin tein. Kevään yli kuivattaminen riittää, kun muutoin vaaditaan kahden kesän aika täyteen kuivumiseen. Suuntaus vaati tarkkuutta Puiden kaatotyö oli tämän rasisavotan helpoin toimenpide, ja se tuli nopeasti tehtyä. Koivujen lisäksi kaadoimme myös alueella ylispuina kasvavat lepät. Kaato vaati kuitenkin erityistä tarkkuutta, koska istutuskuusien latvat olivat kasvaneet jo koivujen alimpien oksien ohi. Ennen kaatoa poistimme oksasahalla alimmat oksat, jotta ne eivät taittaisi kuusien latvoja puun kaatuessa. Kesäkuun kaatosavotta on valmis ja rungot ovat jääneet kesän kuivatettavaksi. Kolmenmetrin määrämittaan katkotut kookkaammat pölkyt pystyi nostelemaan helposti kourakasoihin odottamaan talvella tapahtuvaa ajoa. Paksuimmatkin latvapöllit olivat kesän yli kuivuessaan keventyneet niin, että niitä pystyi vaivattomasti kasaamaan kantamalla kaurakasoihin. 57 MAKASIINI 4 • 2016 4313_.indd 57 19.5.2016 17.52
Vaneriluokan runkojen kaataminen tarkalleen haluttuun suuntaan toi kaatajille omat haasteensa: oli otettava huomioon tuuli sekä runkoja oksapaino. Nämä piti huomioida myös kaatokolon pohjaa ja pitopuuta tehtäessä. Kaadossa onnistuttiin kohtuullisesti. Vain muutama kuusen latva menetettiin, kun kaato ei osunut suunniteltuun paikkaan. Onneksi taimistossa riitti pelivaraa myös muutamalle epäonnistuneelle kaadolle. Milloin pitäisi kaataa? Siitä, mikä on oikea aika kaataa lehtipuut rasiin, on taitettu jonkin verran peistä. Itse tartuin sahaan kaatomielessä heti, kun lehti oli kasvanut täyteen mittaan. Näin rasiinkaadetuille rungoille jäi aikaa kuivua kesän kuumimmat kuukaudet. Joidenkin mielestä kuivattamiseen riittää se, että kaadon tekee heinäkuun lopulla tai heti elokuun alussa. Tämä voi olla hyvä vaihtoehto, jos tarkoitus on kuivattaa tarvetai rakennuspuita, sillä silloin runkopuuhun ei tule värivirhettä. Tämä myöhempi kaatoajankohta vaatii kuitenkin kuivaa loppukesää ja syksyä, jotta rungot kerkeävät kuivua riittävästi. Kesä 2015 ei ollut niitä kuivimpia eikä kuumimpia. Rasirydössä selvitettävää Lokakuun alussa astelin metsurivarusteissa rasihalmeeseeni runkoja pätkimään. Työmaalla pötkötti hyvinkin vaneritukkiluokkaa olevia runkoja, joten päätin tehdä niistä sahatukkeja. Pienemmät rungot ja latvapöllit, kuten myös lepät, sahasin määrämittaan kolmen metrin polttopuuaihioksi. Jos kaatotyö oli helppo, rasirydön selvittäminen ei sitä enää ollut. Runkoja oli kaadeltu ristironkkeliin, minne ne parhaiten pystyttiin kaatamaan. Ylimmät puut jouduin karsimaan ja pätkimään runkojen päällä keikkuen. Tässä työssä rasiinkaadon edut tulivat hyvin esiin. Paksuimmatkin latvapöllit olivat kesän yli kuivuessaan keventyneet niin, että niitä pystyi vaivattomasti kasaamaan kantamalla kaurakasoihin. Rasipuun halkeamisessa en klapeja tehdessäni huomannut eroa tavalliseen tapaan kuivuneeseen puuhun verrattuna. Marraskuussa Tero Heinänen ajoi puutavaran laanialueelle maataloustraktorilla. Huhtikuun alun polttopuusavotassa pilkoin polttopuut perinteitä noudattaen kirveellä. 58 MAKASIINI 4 • 2016 4313_.indd 58 19.5.2016 17.52
Tuoreina niitä olisi korkeintaan pystynyt hinaamaan maata myöden viimeisetkin voiman rippeet ponnistaen. Muutamat rungot, jotka olivat jääneet rytöläjien alimmaisiksi maata vasten, eivät olleet kuivuneet odotusten mukaisesti. Näiden alimmaisiksi jäävien runkojen kuivumista voisi tehostaa asettamalla kaatosuunnalle ennen kaatoa korotuspöllien pätkät, jotka nostaisivat rungot irti maasta. Toki kuivumista oli haitannut myös viikkokausia jatkuneet sateet. Yli 30 kuutiota polttopuuta Marraskuun aikana traktoriyrittäjä Tero Heinänen ajoi puut työmaalta laanialueelle. Sahatukit jäivät siihen odottamaan kevättä, mutta polttopuupöllit hakkasin kirveellä 60 ja 30 senttiä pitkiksi polttopuiksi heti talvella. Rasipuun halkeamisessa en klapeja tehdessäni huomannut eroa tavalliseen tapaan kuivuneeseen puuhun verrattuna. Enemmän halkeamiseen vaikuttaa puun muut ominaisuudet kuin sen kosteus ja jäätyminen pakkasella. Polttopuuta kertyi rasisavotalta yhteensä 30 pinokuutiota. Siitä osa oli leppää ja lisänä pari myrskyn kaatamaa kuusirunkoa. Huhtikuun alussa sahatukit sahattiin kenttäsirkkelissä. Tukkeja oli yhteensä reilut kolmekymmentä. Toiveissa oli, että koivulankkujen vääntyily jäisi pienemmäksi, koska enin kosteus oli jo poistunut rasikuivatuksessa. Muutamiin runkoihin, etenkin tyviin, oli rasikuivatus tehnyt hieman kellertävää värivirhettä. Puun lujuusominaisuuksiin tämä ei vaikuta, mutta täysin valkeaa koivulankkua tai lautaa ne eivät ole. Aika näyttää mihin tarpeeseen sahatavara tulee käytettyä. Nyt tarvepuut kuivuvat välipirkoilla taaplattuna suojassa katon alla. n Savotassa kertyi 60 sentin mittaan tehtyä polttopuuta 30 pinokuutiota. Lisänä keko 30 sentin klapia (taustalla) ja sahauksessa syntyneet pinnat (etualalla). Taaplasin sahatavaran ilmavasti välipirkoilla navetan ylisille. Kari Heikura sahasi koivutukit kenttäsirkkelissä. Rasikuivatus toi tyviin kellertävää värivirhettä. Rasipuista tehdyt klapit soveltuvat polttoon lähes samoin tein. 59 MAKASIINI 4 • 2016 4313_.indd 59 19.5.2016 17.52
Lukijamatka Skotlantiin n Matkan hinta: Metsälehden kestotilaajat saavat matkan hinnasta 75 euron alennuksen. Heille matka maksaa kahden hengen huoneessa 1 495 euroa. Muille kuin kestotilaajille hinta on 1 570 euroa. n Yhden hengen huoneen lisämaksu on kaikille 225 euroa ja Trio Travelsin palvelumaksu 15 euroa hengeltä. n Hinta on laskettu 23.2. voimassa olleen valuuttakurssin mukaan. Kurssitarkastus tehdään kuluttajaviranomaisten ohjeiden mukaisesti kuusi viikkoa ennen matkaa. n Hinta sisältää matkat, majoituksen, ohjelmassa mainitut lounaat, vierailut sekä oppaan palvelut. n Hinta ei sisällä palvelurahoja eli tippejä eikä matkavakuutusta. n Matkan metsäasiantuntijana on Metsälehti Makasiinin pitkäaikainen avustaja, emeritusprofessori Kari Mielikäinen ja matkan johtajana päätoimittaja Eliisa Kallioniemi. n Ilmoittautumiset ja tiedustelut: puhelimitse 020 756 8610 tai sähköpostilla irene.hiltula@ triotravels.fi Vastuullinen matkanjärjestäjä on Trio Travels Ltd Oy. Lisätietoja matkasta löytyy osoitteista www.triotravels.fi ja www.metsalehti.fi 29.9.–3.10.2016 Lähde Metsälehden mukana Ylämaiden jylhiin maisemiin. Näet kiinnostavia metsiä ja pääset katsomaan, kuinka viskiä tislataan. TORSTAI 29.9. Suora lento Edinburghiin lähtee Helsingistä kello 8.30. Lentoasemalta matkaamme suoraan Ylämaiden pääkaupunkiin Invernessiin. Matkalla syödään lounas. Perillä tapaamme paikallisen metsäasiantuntijan ja vierailemme sahalla sekä metsäkoululla. Päivän päätteeksi majoitumme keskustan hotelliin. PERJANTAI 30.9. Aamiaisen jälkeen lähdemme käymään metsätilalla. 10 000 hehtaarin kokoisella tilalla harjoitetaan metsätalouden lisäksi myös maaja kalataloutta sekä matkailua. Lounaan jälkeen tutustumme Skotlannin alkuperäisiin metsiin, joita on jäljellä enää vain vähän. LAUANTAINA 1.10. Aamupäivällä vierailemme hakkuutyömaalla. Lounaan jälkeen käymme legendaarisen Loch Ness -järven rannalla katsomassa Urquhartin linnan raunioita ja järven historiasta kertovaa näyttelyä. Loppupäivä on omistettu viskille. Tutustumme siihen Glenmorangien tislaamossa, jonka historia ulottuu kauas 1800-luvulle. SUNNUNTAINA 2.10. Aamiaisen jälkeen lähdemme paluumatkalle kohti Edinburghia. Matkalla syömme lounaan. Perillä ohjelmassa on kaupunkikierros, jonka jälkeen majoitumme historiallisessa keskustassa sijaitsevaan hotelliin. Loppupäivä on vapaata aikaa. MAANANTAINA 3.10. Varhaisen aamiaisen jälkeen suuntaamme lentokentälle, mistä suora lento lähtee kello 9.50 ja on perillä Helsingissä kello 14.40. Ohjelmaan voi tulla pieniä muutoksia. Edinburgh Glasgow SKOTLANTI ENGLANTI Loch Ness Inverness 50 km Kestotilaajan etu 75 euroa! skotlanti.indd 1 7.4.2016 18.08 4344_.indd 60 19.5.2016 16.59
TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT KAUKO PIHLAJAMÄEN KOTIALBUMI L ato kuvan keskellä, ajourat kahta puolta ja tämä kaikki tiheän tervalepikon ympäröimänä. Tämähän on suorastaan taidetta. Näin ajatteli luontokuvaaja, joka kuvasi ikaalislaisen Kauko Pihlajamäen tervalepikön. Kuvajaa otti symmetrisestä maisemasta kuvan sattumalta juuri samalta suunnalta kuin Pihlajamäki 13 vuotta aiemmin. Pihlajamäki törmäsi kuvaajaan lepikossa ja sai tältä kuvatäydennystä tervaleppämetsänsä tarinaan. ”En todellakaan suunnitellut tällaista maisemaa taimia istuttaessani. Hienoa, miten monenlaisia näkökulmia metsään voikin olla”, Pihlajamäki sanoo. Tuleeko muuta kuin energiapuuta? Tervalepikko sai alkunsa 1990-luvulla, kun Suomi liittyi EU:hun ja peltoviljelyn olosuhTaiteellinen tervalepikko Järvenrantapellolle istutettu lepikko on kasvanut vauhdilla – ja suunnittelematta – symmetriseen muotoon. teet muuttuivat. Pihlajamäki kynti järvenrantapellon ja istutti paikalle vuonna 1998 isoja, 60–70 senttiä korkeita tervalepän taimia. ”Oikeastaan kaikki istutetut taimet lähtivät kasvuun. Tuhoja ei juuri tullut.” Pihlajamäen muilla pellonmetsitysaloilla istutettavaksi puuksi valikoitui kuusi, mutta järvenrantamaahan hän päätti kokeilla leppää kosteiden olosuhteiden vuoksi. Pellon ympärillä kasvoi myös tervaleppiä luonnostaan. Pihlajamäki lähetti lepikostaan kertomuksen Metsälehteen jo vuonna 2001. Silloin hän ihmetteli lepäntaimien hurjaa kasvuvauhtia: pisimmät olivat ehtineet kolmessa vuodessa kasvaa nelimetrisiksi. Istutuskokeilu kannatti. Kasvu on jatkunut hyvänä, ja tervaleppien keskipituus on tänä päivänä 15 metrin kieppeillä. Lato on peittynyt hiljalleen näkyvistä. Uudemmassa kuvassa taustalla näkyy myös ampumalava, jota on aiemmin käytetty ketunpyyntiin. Pihlajamäki on harvennellut lepikosta pois huonoimpia puita hiljakseltaan. Lepät ovat päätyneet polttopuiksi. ”Vieläkin voi ihmetellä, tuleeko näistä muuta kuin energiapuuta.” Polttopuiksi kerätyissä lepissä ei ole kuitenkaan näkynyt lahoa, joten tervalepikossa on lupaavia tukinalkuja. Ehkä niistä voisi saada paneelia tai vastaavaa, Pihlajamäki pohtii. 2001 2014 Onko sinulla valokuvapareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys? Lähetä ne meille Metsälehteen. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki tai makasiini@metsalehti.fi. Liitä mukaan tiedot kuvien taustasta sekä yhteystietosi. Maksamme julkaistuista kuvista palkkion. ENNEN& NYT 1990-luvun lopulla istutetut tervalepät ovat kasvaneet vauhdikkaasti ja venähtäneet 15-metrisiksi. 61 MAKASIINI 4 • 2016 4345_.indd 61 19.5.2016 17.51
LUHTA NÄKYVIN MUUTTUJA Perämeren rantojen linnusto on muuttunut vuosikymmenessä perin pohjin. Isot linnut pärjäävät, esimerkiksi merihanhesta on tullut metsäisten rantojen vakiolaji. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA 62 MAKASIINI 4 • 2016 4341_.indd 62 19.5.2016 17.50
K un kävelen kodistani vajaan kilometrin matkan merelle, näkymät eivät tuo mielikuvia merestä tai rannikosta. Ensi alkuun vastassa on sakea kuusikko. Jos poikkean polulta metsään, joudun mutkittelemaan ja väistelemään valtavan pitkiä alaoksia. Pian tulee valoisampaa. Olen koivuja leppävyöhykkeessä. Polun syrjässä eteneminen käy suorastaan tuskalliseksi, sillä pystyt ja kaatuneet, elävät ja kuolleet lehtipuut ovat sotkeutuneet toisiinsa ryteiköksi, joka takertuu kenkiin, lahkeisiin tai hihoihin. Vähän myöhemmin muta löyhkää ja metsään noussut vesi yltää korkealle saappaanvarteen. Lounaistuuli on siirtänyt vesirajaa tilapäisesti sata metriä sisämaahan. Lukija lienee oivaltanut, ettei kotimetsäni täytä mallikelpoisen talousmetsän ihanteita. Rantametsä onkin Pohjois-Pohjanmaan maankohoamisrannikon tärkein suojelualue. Toinen samanlainen Pyhäjoen Hanhikivellä jäi Fennovoiman voimalavalmistelujen jalkoihin. Tavattoman alavilla rannoilla uloin lehtimetsävyöhyke on likimain samanlaista myös Natura-alueen ulkopuolella. Nouseva ja laskeva merivesi estää havupuiden kasvun. Pohjanlahden ranta on ainutlaatuinen koko maailmassa. Vuoristojäätiköiden sulamisen seurauksena merenpinta on yleisesti nousemassa, mutta täällä maa kohoaa merestä. Kymmenentuhatta vuotta sitten loppunut jääkausi painoi Merenkurkun ja Perämeren seudut kuopalle, ja nyt maat palautuvat vajaan sentin vuodessa. Kotirannan ja rantametsän suojelustatus näkyy kulkijoissa. Kalamiehet, koirien ulkoiluttajat ja tiettyyn aikaan sorsastajat ovat tietenkin tavallisia, mutta yhtä usein rannoilla askartelee milloin mikäkin tutkija. Metsäntutkijalle metsän synty merestä nousseelle maalle on aarre. Isojen lintujen voittokulku En ole minkään sortin merimies, mutta patikoin mielelläni rantaviivan tuntumassa. Minua viehättää merenrannan niittyjen ja ryteikköjen linnusto, joka saa sisämaan tuntumaan äänettömältä ja kuolleelta. Kun merikotka valloitti Perämeren, merihanhet siirtyivät ulkomeren luodoilta metsäisille rannoille. Arka riistalintu joutui luopumaan ihmispelosta. 63 MAKASIINI 4 • 2016 4341_.indd 63 19.5.2016 17.50
Vaikka suojelualue tuo mieleen pysyvyyden, rantalinnusto on muuttunut pelkästään tällä vuosituhannella aivan perinpohjaisesti. Kun lehtiviita loppuu ja rämmin tulvivalle rantaniitylle, kaikkein näkyvin muuttuja aloittaa äänekkään ränkätyksen. Kolme merihanhiparia seisoo vedestä kohoavilla mättäillä. Vielä muutama vuosi sitten hanhet asuivat ja pesivät ulapan puuttomilla luodoilla. Suorastaan yhtäkkisesti niistä on tullut keväällä ja alkukesällä metsäisen sisämaarannan vakiolaji. Pieneltä osin tämä selittyy merihanhien yleisellä runsastumisella, mutta paljon täsmällisemmin merikotkalla. Puoli vuosisataa sitten merikotkat hupenivat Suomessa sukupuuton rajalle. Niitä ruokittiin ja suojeltiin, ja vuosituhannen vaihteessa ne alkoivat käydä Turun ja Merenkurkun saarilla jopa haitallisen runsaiksi. Ne levittäytyivät sisämaan isoille järville ja aivan viime vuosina myös Perämerelle. Merihanhet oppivat nopeasti, että ulkoluodoilla niiden poikaset joutuvat kotkan paistiksi. Kova lounaistuuli nostaa veden niittyjen yli rantametsiin. Tuhannet lintujen munapesät voivat tuhoutua päivässä. Maatuulen vallitessa meri vetäytyy kauaksi ja vedenalaiset hiekkasärkät paljastuvat kalatiiroille ja muille rantalinnuille. 64 MAKASIINI 4 • 2016 4341_.indd 64 19.5.2016 17.50
Sisämaarannan lepikoihin ja pajukoihin saalistajan valtavat siivet eivät mahdu. Lisäksi hanhien piti totuttautua kevätpuolella sietämään ihmisten naapuruutta – ja toisaalta johdatella lentopoikaset hyvissä ajoin elokuussa ulkomerelle sorsastajien ulottumattomiin. Jatkan kulkuani ja kohtaan toisen uudisasukkaan. Niityn ja pajukon rajalla seisoo kurki vahdissa pitkänä ja vaaleana. Suomessa kurkikanta taantui ensimmäisen metsäojitusaallon aikana. Kurjet kuitenkin luopuivat ihmisarkuudesta ja keksivät uusia pesäpaikkoja kesämökkijärvien ruovikkolahdista ja erityisesti Perämeren niityiltä. Nyt kurkia on enemmän kuin sataan vuoteen. Toukokuinen merenranta on täynnä linnunääniä, mutta ylimpänä kaikista joikuu sananmukaisesti ja kuvainnollisesti isoin menestyjä. Kotirannoillani pesii toistaiseksi vain yksi joutsenpari. Pesimättömiä kihlapareja lentelee rannoilla ties kuinka paljon. Vuosikymmen sitten joutseniakin näki vain syysja kevätmuutolla. Kahlaajien kato Laulujoutsen, merikotka, kurki ja merihanhi ovat Perämeren kookkainta linnustoa. Meneekö pikkusiivekkäillä yhtä hyvin? Mieleen tulevat ensimmäisinä Nyt kurkia on enemmän kuin sataan vuoteen. kahlaajat ja varsinkin laji, jonka kannasta yli yhdeksänkymmentä prosenttia on hävinnyt viidessätoista vuodessa. Alan kiikaroida suokukkoja. Edellisellä vuosituhannella suokukkojen soidinmenot värittivät toukokuisia rimpisoita ja rantaniittyjä. Sisämaan suorimmiltä ne katosivat käytännössä täysin ja harvinaistuivat myös Perämeren pohjukassa. Kun kahlaan vähän isommalle niitylle, näen ja kuulen suokukkoakin uhatumman lapinsirrin. Koirassirri lekuttaa ilmassa siivet yläviistoon, nokka suoraan vastatuuleen ja sirisee kuin heinäsirkka. Perämeren lapinsirrit on luokiteltu erittäin uhanalaisiksi ja niiden sukuMerikotka näyttää samanaikaisesti ylväältä ja repaleiselta. Kurki on pajukkorannan uudisasukas, jonka pysty hahmo vahtii jokaisen merenrantaniityn laidassa. Soidinlaulussa lapinsirri sirisee kuin heinäsirkka. Siivet värisevät V-asennossa yläviistoon. Jos tuulee, sirri lekuttaa paikallaan ilmassa nokka tuulta päin. puuttoa pidetään todennäköisenä. Lievempi taantuminen koskee melkein kaikkia rantakahlaajia: kuoveja, vikloja ja tyllejä. Kahlaajien alamäelle on monia syitä, mutta kolme käy ylitse muiden. Laidunnuksen loputtua avoimet rannat ovat pajukoituneet ja ryteytyneet ja rannoille on runsastunut minkkejä, supeja ja muita pikkupetoja. Lisäksi kahlaajien muuttomatka Välimerelle ja varsinkin Saharan yli Afrikkaan on vaikeutunut. Ohitseni lentää jouhisorsien ja haapanoitten parvi. Nuokin pikkusorsat vähenevät, mutta eivät kahlaajien vauhdilla. Ne kärsivät pelkästään pajuista ja pedoista, sillä talvireissu yltää vain Itäja Pohjanmerelle. n 65 MAKASIINI 4 • 2016 4341_.indd 65 19.5.2016 17.50
TAPION PÖYTÄ N yt on paras aika tehdä vitamiinipitoisia villiyrttismoothieita. Luonnosta löytyy raaka-aineita joka puolelta – pihoista, puutarhoista, niityiltä ja metsistä. Osa aineksista on kaikille tuttuja rikkaruohoja, osa harvinaisempia kasveja. Villiyrttismoothiet eivät ole makeita eivätkä niinkään jälkiruokia, vaan ne sopivat aamuun antamaan reipasta potkua päivän alkuun. Toki ne käyvät voimajuomaksi vielä myöhemminkin. Luonnon antimista koostuvat smoothiet ovat edullinen vaihtoehto kaupan tuotteille, sillä niiden pääraaka-aineet ovat ilmaista lähiruokaa. Jotkin ainekset on tosin hankittava kaupan hyllyltä tai viljeltynä puutarhasta. Yrttejä talven varalle Smoothieiden tekemiseen pätee vanha joustava ruoanvalmistusneuvo – otetaan, mitä luonnosta ja kaapeista löytyy: esimerkiksi yrttejä, maitotuotteita, vihanneksia ja siemeniä. Vain mielikuvitus on rajana. Osaa villiyrteistä voi käyttää vain kauden alussa, kun ne ovat juuri tulleet esiin, mutta osaa voi kerätä koko kasvukauden. Talven varalle yrttejä kannattaa kuivata tai pakastaa. Jopa smoothienkin voi pakastaa jääpalakuutioihin ja nauttia talvella, kun aineksia ei enää luonnosta löydy. Vauhtia KOKO PÄIVÄKSI TEKSTI JA KUVAUSJÄRJESTELYT MARJA HARTOLA KUVAT MARIA GRÖNROOS Villiyrttismoothie syntyy niistä aineksista, joita keittiön kaapista ja luonnosta löytyy. › Kerää kasveja paikoilta, joissa ei ole liikenteen aiheuttamia saasteita tai nitraatin jäämiä. › Kerää vain sellaisia kasveja, jotka varmasti tunnet. Esimerkiksi voikukka, nokkonen ja vuohenputki on helppo tunnistaa. › Aloita miedoilla kasveilla ja pienillä määrillä. Lisää valikoimaa kokeilemalla erimakuisia kasveja. › Huuhtele kasvit ennen käyttöä. › Yhden annoksen smoothien raaka-aineet ovat: 2 dl nestettä (vesi, koivunmahla, jogurtti, piimä, kauramaito, mantelimaito, soijamaito, tuoremehu), 0,5–1,5 dl villiyrttejä (riippuen niiden voimakkuudesta), 1–2 rkl jotakin rasvapitoista raaka-ainetta, jotta rasvaliukoiset vitamiinit imeytyvät (avokado, kookosöljy, pähkinät), 1 rkl siemeniä (hampun-, pellavan-, chian-, seesaminsiemenet tai luonnonyrttien siemenet). Vinkkejä villiyrttien keräilyyn ja smoothieiden tekoon › Sitruunaa voi lisätä antamaan raikkautta, päärynää ja omenaa antamaan hiukan makeutta. Banaani tai kotimaiset marjat eivät kovin hyvin sovi vihersmootieihin, vaikka ne marjasmoothieihin käyvätkin. › Sekoita ainekset sauvasekoittimella hienoksi, koristele annos ja tarjoa heti. 66 MAKASIINI 4 • 2016 4340_.indd 66 19.5.2016 17.54
Voikukkasmoothien ainekset löytyvät koristelua myöten toukokuussa kaikkialta pihoilta ja puutarhoista. Älä kitke rikkaruohoja kompostiin, vaan hyödynnä luonnon vitamiinipitoiset kasvit smoothiessa. Vasen sivu. Koivusmoothie ja vuohenputkismoothie, kuten kaikki muutkin smoothiet, sopivat hyvin aamun terveysjuomaksi, sillä ne tuovat piristystä koko päiväksi. KOIVUSMOOTHIE 2 dl jääkylmää mahlaa tai vettä 1 dl koivun nuoria lehtiä 1/2 avokadoa 1/2 päärynää 1 rkl seesaminsiemeniä minttua sitruunamehua VOIKUKKASMOOTHIE 2 dl kauratai mantelimaitoa 1 dl voikukanlehtiä, joista lehtiruoti on poistettu muutama voikukan kukka 1 pieni porkkana 1/2 omenaa 1 rkl auringonkukansiemeniä sitruunamehua VUOHENPUTKISMOOTHIE 2 dl maustamatonta jogurttia tai piimää 1 dl vuohenputken nuoria versoja 0,5 dl nokkosta 1 pieni omena 1 rkl pellavarouhetta tai chiantai hampunsiemeniä sitruunamehua Jos käytät tuoretta nokkosta, ryöppää se nopeasti vedessä ennen käyttöä. Kuivatun nokkosen voi käyttää sellaisenaan. 67 MAKASIINI 4 • 2016 4340_.indd 67 19.5.2016 17.54
Metsälehden tilaaminen kannattaa aina. Saat paljon rahan arvoisia vinkkejä ja metsäsi tuottaa paremmin. Metsälehden kestotilaaminen kannattaa aivan erityisesti, koska kaiken hyvän päälle saat vielä paljon rahanarvoisia etuja. Kaikki taatusti mukavan metsäisiä ja hyödyllisiä. Olipa kyseessä sitten kirjojen alennukset, lukijamatkat, tapahtumaliput tai lahjatilaukset, ne on aina mietitty juuri sinulle. Koska kestotilaajillemme haluamme tarjota aina pikkuisen enemmän, pikkuisen parempaa. Käy rohkeasti etuilemaan! etuilemaan Käy Osallistut automaattisesti kaikkiin tilaaja-arvontoihin. Arvomme tänä vuonna seitsemän kappaletta iPad Air -tabletteja. Voit tilata Metsälehden sisältäen Makasiinit -25% ja Metsälehti Makasiinin -50% alennuksella ystävällesi. Kestotilaajan Kaupan tarjoukset erikoishinnoin Metsälehti Makasiineissa. Maksuton lukuoikeus Metsälehden ja Metsälehti Makasiinin näköislehteen verkkosivuilla. Metsälehti Mobiili printtilehden kestotilaajille 10 eurolla/vuosi (Norm. 87 euroa.) Erityisetuja yhteistyökumppaneiden järjestämissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Tilauksesi jatkuu automaattisesti niin kauan kuin itse haluat. Kuulut parhaimpien ja arvostetuimpien etuasiakkaiden joukkoon. Muistathan, että tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa arvonlisäveroineen. Klikkaa ja tilaa: www.metsalehti.fi Tai soita: 09 315 49 840 Vaihda kestoon! Kestotilaajan edut: 4339_.indd 68 20.5.2016 17.55
Metsälehden tilaaminen kannattaa aina. Saat paljon rahan arvoisia vinkkejä ja metsäsi tuottaa paremmin. Metsälehden kestotilaaminen kannattaa aivan erityisesti, koska kaiken hyvän päälle saat vielä paljon rahanarvoisia etuja. Kaikki taatusti mukavan metsäisiä ja hyödyllisiä. Olipa kyseessä sitten kirjojen alennukset, lukijamatkat, tapahtumaliput tai lahjatilaukset, ne on aina mietitty juuri sinulle. Koska kestotilaajillemme haluamme tarjota aina pikkuisen enemmän, pikkuisen parempaa. Käy rohkeasti etuilemaan! etuilemaan Käy Osallistut automaattisesti kaikkiin tilaaja-arvontoihin. Arvomme tänä vuonna seitsemän kappaletta iPad Air -tabletteja. Voit tilata Metsälehden sisältäen Makasiinit -25% ja Metsälehti Makasiinin -50% alennuksella ystävällesi. Kestotilaajan Kaupan tarjoukset erikoishinnoin Metsälehti Makasiineissa. Maksuton lukuoikeus Metsälehden ja Metsälehti Makasiinin näköislehteen verkkosivuilla. Metsälehti Mobiili printtilehden kestotilaajille 10 eurolla/vuosi (Norm. 87 euroa.) Erityisetuja yhteistyökumppaneiden järjestämissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Tilauksesi jatkuu automaattisesti niin kauan kuin itse haluat. Kuulut parhaimpien ja arvostetuimpien etuasiakkaiden joukkoon. Muistathan, että tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa arvonlisäveroineen. Klikkaa ja tilaa: www.metsalehti.fi Tai soita: 09 315 49 840 Vaihda kestoon! Kestotilaajan edut: Södra skogsreviret är en lagstadgad skogsvårdsförening med ca 5000 skogsägare vid sydkusten som medlemmar. Vår verksamhet omfattar främst skogsvård, virkesförmedling, virkesdrivning och rådgivning till skogsägarna. Mera om reviret finns på adressen www.revir.org. Då en av våra instruktörer i Västra Nyland går i pension i höst söker vi nu till östra Raseborgsområdet EN REVIRINSTRUKTÖR Revirinstruktören skall vara kreativ och ha förmåga att se möjligheter. I arbetsuppgifterna ingår bl.a. att planera och förverkliga skogsägarrådgivningen samt tjänster i anknytning till skogsvård, virkesdrivning och virkesförmedling. Vi ser gärna att du har skoglig utbildning samt erfarenhet av ovannämnda uppgifter. Du ska ha lätt för att kontakta människor och med stöd av din skogliga kompetens åstadkomma välskötta skogar och nöjda medlemmar. Vi förutsätter att du är stresstålig, flexibel och har stor ansvarskänsla. Praktisk yrkeserfarenhet och goda adb-kunskaper räknas som merit. Vi värdesätter serviceinriktning, god samarbetsförmåga och -vilja samt goda kunskaper i båda inhemska språken. Befattningen tillsätts 1.10.2016 eller enligt överenskommelse. Närmare uppgifter om befattningen lämnas av revirforstmästare Magnus Wiksten, 040-594 8930. Ansökan inklusive CV och löneanspråk skickas senast 20.6.2016 till adressen magnus.wiksten@revir.org. Skogsvårdsföreningen SÖDRA SKOGSREVIRET MHY Södra skogsreviret 2x150_92mm 20.5.2016 9.53 Sivu 1 PALVELUKSEEN HALUTAAN MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli? Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten? Lähetä vastauksesi postikortilla osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Voit vastata kyselyyn myös Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti. fi. Linkki kyselyyn löytyy etusivun oikean laidan vihreästä Metsälehti-osiosta. Klikkaa lausetta Vastaa kyselyyn. Kaikki 13. kesäkuuta mennessä tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan, jossa voi voittaa pöytäpuutarhan. HomeGrow Plate on uutta nanoteknologiaa hyödyntävä keraaminen kasvatusalusta. Arvomme kaksi palkintoa. Yhden palkinnon arvo on noin 60 euroa. Viime numeron suosituin juttu oli ”Kolmen taimikon tarina”. Palkinnoksi arvotun kypärän voitti Olli Heikkilä Forssasta. Kiitos kaikille palautteesta! Mistä pidit? VIIME kesän Metsälehti Makasiinissa oli juttu päreiden ja pärekattojen teosta. Lähetän kaksi kuvaa meidän katostamme. Teimme pärekaton 100 vuotta vanhaan asuinrakennukseen vuonna 2011 Siikalatvalla Pulkkilassa. Ely-keskus myönsi vähän avustusta vanhan rakennusperinteen säilyttämiseen. Kuvissa näkyy oikeaoppisen rontin valmistustapa. Se oli vielä muistissa perintönä. Katto on kolminkertainen pärekatto. Nuori kirvesmies sai samalla oppia vanhan rakennustavan toteuttamiseen. Matti Jylhänkangas Pärekatto rontilla 69 MAKASIINI 4 • 2016 MISTÄ PIDIT? 4339_.indd 69 20.5.2016 17.55
OIKAISU Riistaharvennukselle ympäristöpalkinto Metsähallituksen ympäristöpalkinto on myönnetty riistanhoidolliselle harvennukselle. Metsätalouden suunnittelija Timo Pelkosen kehittämä menetelmä parantaa metsäkanalintujen elinympäristöä harvennusmetsissä ja monipuolistaa harvennusmänniköiden maisemakuvaa. Metsähallituksen innovaatiopalkinto puolestaan jaettiin kahdelle: Silvia-luonnonvaraja toimenpideraportoinnin sekä Laatumaan sähköisen kiinteistökaupan kehittäjille. Kontiotuotteelle Rantasalmi-palkinto Suomen kulttuurirahaston Etelä-Savon rahasto on myöntänyt vuoden 2016 Rantasalmi-palkinnon hirsitaloja valmistavalle Kontiotuotteelle. Palkinnon arvo on 20 000 euroa. Palkitsemista perusteltiin yrityksen ansioilla hirsirakentamisen kehittäjänä sekä pitkän elinkaaren edistäjänä. Kontiotuote valmistaa vuosittain noin 2 000 hirsirakennusta vientiin ja kotimarkkinoille. Parhaillaan yhtiö rakentaa Pudasjärvelle maailman suurinta hirsikoulua. Hirsimateriaalia rakennukseen menee yhteensä liki 30 kilometriä. HUOMIONOSOITUKSIA Tämän Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 9.6. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 4”. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkinMAKASIINIRISTIKKO 4 toa. Palkinnot Makasiinikryptosta 3 on arvottu seuraaville kolmelle: Pirkko Hakkila, Espoo, Anja Niemi, Hauho ja Mikko Varsala, Palokka. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Soidinkuja 4 Tunnus 5011305,Info:00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden ??/?? 2016 alkaen (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 124 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 132 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 67 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 66 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 36 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10?%. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315?49?840. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteenmuutos ??/?? 2016 ??/?? 2016 Metsäkustannus maksaa postimaksun Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 VASTAUSLÄHETYS + Lehden saajan osoite Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot SUKUNIMI ETUNIMI SUKUNIMI ETUNIMI LÄHIOSOITE LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PÄIVÄYS ??ALLEKIRJOITUS?????????PUHELIN ASIAKASNUMERONI LEHDEN OSOITELIPUKKEESTA Makasiinikrypto 3, oikea ratkaisu Artikkelissa Hallintaoikeudesta eroon (Metsälehti Makasiini 3/2016) todettiin, että perilliset eivät voi jakaa jäämistöä testamentilla määrätyn hallintaoikeuden kestäessä. Oikea ilmaisu on, että perilliset voivat jakaa hallintaoikeuden rasittaman perinnön. He eivät kuitenkaan voi saada perintöosuuttaan haltuunsa testamenttimääräykseen perustuvan hallintaoikeuden kestäessä, jollei hallintaoikeuden haltija ilmoita luopuvansa hallintaoikeudesta. Hallintaoikeuden rasittama perintö jaettavissa 4338_.indd 71 20.5.2016 18.03
PILKKEET TEKSTI SEPPO VUOKKO KUVA JORMA PEIPONEN USEILLA hyönteistoukilla näkyy kyljessä rivi reikiä, monesti tummareunaisia kuin mitkäkin ikkunat junan kyljessä. Jos tarkkaan tutkii muita hyönteisiä, niin niidenkin kyljestä löytyy samanlainen reikärivi, joskin paljon huomaamattomampi. Reiät ovat hengitysaukkoja. Hyönteiset eivät siis hengitä suun kautta, vaan jokaisessa jaokkeessa päätä lukuun ottamatta on hengitysaukkopari. Niistä hengitysputket haarautuvat kaikkialle yhä ohuempina, niin että jokaisen solun naapurustoon ulottuu putki. Itse putki on yhden solukerroksen paksuinen, mutta sen sisällä on kierteinen kitiinisäie, joka jäykistää putken. Hyönteisten hengitysputkijärjestelmää on pidetty alkeellisena ja tehottomana, mutta ei se sitä ainakaan yksiselitteisesti ole. Itse asiassa happi siirtyy hyönteisen ilmaputkista soluihin noin 200 000 kertaa nopeammin kuin keuhkoista vereen! Hengitysaukkojen suulla on sulkumekanismi – siinä suhteessa aukot muistuttavat kasvin lehdissä olevia ilmarakoja. Monien lepäävien hyönteisten hengitysaukot ovat enimmän aikaa suljettuina. Tämän ajateltiin johtuvan siitä, että hyönteinen näin säästää vettä, kun se ei pääse haihtumaan avoinna olevista aukoista. Se voi olla tärkeää kuivien paikkojen hyönteisillä, mutta aukkojen sulkemiseen on toinenkin syy. Happi on myrkyllinen aine soluille, joten liika happi on yhtä vaarallista kuin hapen puutekin. Kun hyönteiset avaavat ilma-aukkonsa, se tapahtuu usein pikemminkin siksi, että ilmaputkista täytyy poistaa liika hiilidioksidi kuin että pitäisi ottaa lisää happea. Kivihiilikaudella eli jättimäisiä hyönteisiä, muun muassa haukkojen kokoisia sudenkorentoja. Aikaisemmin ajateltiin, että hyönteisten suuren koon mahdollisti kivihiilikauden ilman korkea happipitoisuus. Hapenkuljetusjärjestelmä on kuitenkin niin tehokas, ettei se estäisi hyönteisiä nykyisinkään kasvamasta kookkaammaksi. Jättimäisten lajien katoaminen johtui todennäköisesti uudenlaisten saalistajien ilmaantumisesta. Ja se, että kivihiilikauden jälkeen ilman happipitoisuus pieneni, johtuu sienistä. Mutta se onkin jo toinen tarina. Toukka tuulettaa Isohangokkaan toukan kyljessä näkyvät ”ikkunat” ovat sen hengitysaukkoja. TETKSI JA KUVA MARIANNE MINKKINEN RETKIEVÄIKSI pakataan yleensä makkaraa, vaikka muitakin vaihtoehtoja olisi. Nuotiolla voi paistaa esimerkiksi lohta ja syödä lisukkeeksi salaattia, paljon retkeilevät isä ja poika, kokki Sami Garam ja kuvaaja Kasper Garam, neuvovat. ”Miksi söisi ainaa samaa? Itse suosin monipuolista ja vaihtelevaa”, Sami Garam sanoo. Eväät kannattaa tehdä kotona mahdollisimman valmiiksi. Salaatin voi pilkkoa pussiin, rieskat täyttää ja kääräistä kelmuun ja nuotioperunat pakata mausteineen folionyytteihin. Loppuvalmistelut voi jättää paikan päälle. Garamien mukaan eväiksi kannattaa valita hyvänmakuisia ja energiapitoisia ruokia, jotta jaksaa liikkua. Energiaa kannattaa tankata hiilihydraateista, kuten perunoista, koska ne eivät väsytä samalla tapaa kuin rasvainen ruoka. Juotavassa taas olisi hyvä olla pelkän veden lisäksi myös suoloja. Juoman saa pysymään kylmänä, kun sen laittaa termospulloon. Kylmälaukkuakin voi käyttää käänteisesti lämpimien ruokien kuljettamiseen. Sami ja Kasper Garam julkaisivat toissa viikolla keittokirjan ”Keittiö retkellä”. Kirjan kustantaja on Metsäkustannus, joka kustantaa myös Metsälehteä. ”Tärkeintä on maku” Kuvaaja Kasper Garam (vas) ja kokki Sami Garam valmistavat retkillään monipuolista ja maistuvaa ruokaa. 72 MAKASIINI 4 • 2016 4337_.indd 72 20.5.2016 18.03
METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 Telefax 09 315?49?879 E-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?802 040 516 4000 AD Anna Back p. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?803 Eero Sala p. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä 0400 818 078 Marianne Minkkinen 050 309 9717 (31.8. asti) Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 315?49?805 0400 973457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä p. 09 315 49845 0400 894080 pl 39 40101 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. 09 315?49?873 050 389 0590 Myyntipäällikkö Myyntipäällikkö Heta Välimäki (perhevapaalla) Pasi Myllymaa p. 050 5114 525 MYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 09 315?49?847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. 09 315?49?848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Asiakaspalvelusihteeri Helena Alatalo p. 09 315?49?842 Katja Raninen (perhevapaalla) Palvelupäällikkö Mari Lindström p. 09 315 49844 Metsätaloudellinen ammatti lehti, Tapion julkaisu 84. vuosikerta, perustettu 1933. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 03550893 Makasiinin levikki: 31 771 (lt/15) Painopaikka Paperit Forssa Print 2016 Gprint 170 g Novapress Silk 80 g PEFC/02-31-162 LUONNONHOITOKOULU: Jätä tuulenkaadot palstalle Ensi numerossa METSÄLEHTI MAKASIINI 5/16 ILMESTYY 7.7. SEURAAVA METSÄLEHTI ILMESTYY 9.6. Metsään meni Näin vältät virheet metsän alkutaipaleella M IK KO RI IK IL Ä 4336_.indd 73 20.5.2016 17.52
TEKSTI MARIANNE MINKKINEN KUVAT SEPPO SAMULI ”TEIN ensimmäisen virsuni paperista yhdeksänvuotiaana salaapäin. Olin oppinut sen tekemisen kertakatsomalta isältäni. Myöhemmin vanhempani alkoivat tehdä tuohitöitä ammatikseen. Tuohen työstämisen taito on kulkenut suvussamme perinnetietona. Olisin jo nuorena halunnut seurata ammatinvalinnassa vanhempieni esimerkkiä, mutta he käskivät hankkimaan kunnon ammatin, joten opiskelin mainosalalle. Sittemmin selän kiputila teki oikeasta kädestäni toimintakyvyttömän, ja perustamani mainostoimistoyritys piti lopettaa. Kerran käsiini osui puinen nappihyrrä. Keksin alkaa kuntouttaa kättäni vetämällä hyrrää päivittäin, ja puolen vuoden jälkeen käsi oli jo toimintakunnossa. Sen ansiosta pystyin aloittamaan tuohitöiden tekemisen uudelleen. Mainosalalla oli aina oltava kehityksen kärjessä, mutta minä ihailen perinteitä. Haluan tallentaa ja kehittää niitä eteenpäin. Lähdin jo nuorena muokkaamaan perinnetöistä omia versioitani. Nytkin minulla on 20–30 uutta koruideaa hautumassa. Tuohta saan veljeni ja TuohiMuori-puotini asiakkaiden kautta, mutta irrotan tuohet puista mieluiten itse. Materiaalin monipuolisuus kiehtoo minua. Tuohi on elävää ja vivahteikasta, ja siitä löytyy monenlaisia sävyjä sekä kuvioita. Rauduskoivun tuohi sopii parhaiten tuokkosten tekemiseen. Hieskoivun tuohessa taas on satiininen kiilto, ja siitä saa sormin ohentamalla sopivan paksuista punottaviin töihin. Esimerkiksi virsujen tekemiseen menee tuohen valmisteluineen neljästä viiteen päivää. Valmiit kengät kestävät kävelyä vuosikaudet. Yritykseni toiminta on hyvin pienimuotoista. Tuotteistani suosituimpia ovat olleet tuokkoset, nappihyrrät, ongenkohot ja korut. Tuohitöitä ostavat perinnekäsitöitä arvostavat ihmiset, niin nuoret kuin vanhatkin.” TUOHI TAIPUU MONEKSI Marjatta Flander-Airolan tuohitöissä perinteet päivittyvät. TUOTE JA TEKIJÄ TuohiMuorin töissä yhdistyvät uusi ja vanha. Hieskoivusta voi saada jopa 30 metriä yhtenäistä koivunauhaa. Marjatta Flander-Airola työstää siitä muun muassa virsuja ja laukkuja. 74 MAKASIINI 4 • 2016 74 MAKASIINI 4 • 2016 4335_.indd 74 20.5.2016 18.01
Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Kevään uutuudet Kaunis mökkipiha Taina Koivunen ja Elina Regårdh Haluaisitko kesämökkisi pihan olevan kaunis, luonnollinen ja helppohoitoinen? Kaunis mökkipiha opastaa monimuotoisen ja maisemaan sopivan pihapiirin luomisessa. Laatimalla pihapiiriisi selkeät perusrakenteet ja valitsemalla oikeat kasvit voit päästää puutarhan asettumaan mökkipihaasi sekä nauttia vapaa-ajan ympäristöstäsi rauhasta ja kauneudesta vähällä vaivalla. Hinta 34 € Metsäkasvio Henry Väre ja Jukka Laine Kirja esittelee havainnollisesti niin tutut ja yleiset kuin harvinaisetkin metsiemme kasvit. Kasvilajeista kerrotaan tarkat tuntomerkit, kukkimisaika, elinympäristöt ja levinneisyys Suomessa. Lajien suomenkieliset ja tieteelliset nimet sekä sukujen nimet ovat kätevinä hakemistoina, ja kunkin kasvin kohdalla on mainittu myös sen ruotsinkielinen nimi. Kirjan noin kolmensadan lajin tunnistamista helpottavat laadukkaat valokuvat. Hinta 42 € Metsäkasvit pelikortit Korttipakan valokuvissa esitellään metsiemme kasveja. Pelaamalla kasvit on helppo oppia tunnistamaan. Korteissa on lajien suomen-, ruotsinja englanninkielinen sekä tieteellinen nimi. Hinta 7,50 € Keittiö retkellä Sami ja Kasper Garam Retkieväiden ei tarvitse olla pelkkää makkaraa ja voileipiä. Keittiö retkellä tarjoaa monipuolisen valikoiman eväsvaihtoehtoja, joita voi esivalmistella ennen retkelle lähtöä ja viimeistellä ruokailupaikalla. Näiden ruokien valmistaminen ei jää kiinni ainakaan keittotaidosta, raaka-aineen saatavuudesta tai valmistusvälineiden hankaluudesta – ja silti ruuissa on oma koukkunsa ja ideansa kullekin retkelle. Hinta 34 € Suomen matelijat ja sammakkoeläimet Antti Koli Kirja on selkeä opas matelijoiden ja sammakkoeläinten Suomessa esiintyviin lajeihin, niiden tunnistamiseen ja elämäntapoihin. Mukana on tietoa näiden herpeiksi kutsuttujen lajien biologiasta ja tarkkailemisesta. Havainnolliset ja näyttävät valokuvat tekevät lajien tunnistamisesta helppoa. Hinta 34 € 4334_.indd 75 19.5.2016 16.59
www.stihl.? UUDISTUNEET STIHL SUOSIKIT! MUISTA MYÖS! YMPÄR ISTÖYS TÄVÄLL ISET POLTTO AINEET VALMII T KÄYTET TÄVÄKS I 2-TAHT IJA 4-TAHT IMOOTT OREISS A YÖ M M M M M M M Tarjoukset voimassa 12.06.2016 asti 50,2 cm 3 3,0 kW / 4,1 hv 4,9 kg 32 cm • Metallirunko • M-tronic moottorinohjaus • Sh. 799,00 € 59,0 cm 3 3,5 kW / 4,8 hv 5,6 kg 37 cm • Metallirunko • M-tronic moottorinohjaus • Sh. 899,00 € KAMPA NJA MS 261 C-M 699,KAMPA NJA MS 362 C-M 799,UUDISTUNEET SUOSIKIT MS 261 C-M & MS 362 C-M • Entistäkin kevyemmät • • Uudelleen muotoillut • • Parannetuin hallintaominaisuuksin • • Koneet myydään aina koottuina ja koekäytettyinä • • Koneen luovutuksen yhteydessä annetaan aina myös käyttöopastus • • Saat opastusta juuri Sinulle sopivan laitteen valinnassa • • Huolto ja korjaus järjestyy aina • • Korjaus tapahtuu alkuperäisiä varaosia käyttäen • Löydä lähin erikoiskauppiaasi www.stihl.? Aina koottuna ja koekäytettynä! & ERIKOISKAUPPIAASI Metsalehti_Makasiini_2016_05_26.indd 1 2.5.2016 13:17:36 4333_.indd 76 19.5.2016 15.47