26. TOUKOKUUTA • NUMERO 4/2017 • 10 € • WWW.METSALEHTI.FI Istutuskausi typistyi viikoilla • Koivukuidulle ei löydy ottajia • Koneistutus sakkaa PERINTÖMETSÄ MITEN TEHDÄÄN TESTAMENTTI? MIKKO TIIROLA METSÄNOMISTAJAN ASIALLA LUONTAISESTA UUDISTAMISESTA 17 KYSYMYSTÄ Veera Tahvanainen tutkii metsää Veera Tahvanainen tutkii metsää TAIMIKONHOITO LEHTIPUILLA TÄYDENNYSTÄ KÄSIN TEHTY TUOHTA TAITTELEMAAN UUDET TEKIJÄT M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 4/2 01 7 TE EM A : U U D ET TE KIJ Ä T 4983_.indd 1 23.5.2017 10.53
METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA. HYVIN SUUNNITELTU SUKUPOLVENVAIHDOS PALKITSEE Ammattitaitoisesti tehty metsätilan sukupolvenvaihdos voi tuoda kymmenien tuhansien eurojen säästöt. Metsä Groupilta saat asiantuntevaa palvelua sukupolvenvaihdoksen jokaiseen vaiheeseen. Sukupolvenvaihdoksen asiantuntijamme palvelevat omistajajäseniämme eri puolilla maata ja ovat tukena niin luopuvalle kuin aloittavalle metsänomistajalle. Lue lisää www.metsaforest.com/spv. 4984_.indd 2 23.5.2017 10.53
Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. METSÄ NYT Kevään merkit ovat vielä vähissä varjoisassa jokilaaksossa Kemiönsaarella toukokuun 18. päivän aamuna. Äänimaisemaa hallitsevat kyyhkyset, kurjet, peipposet, käki ja harmapäätikka. KUVA: RITVA KOVALAINEN 4997_.indd 3 19.5.2017 14.58
SISÄLLYS METSÄLEHTI MAKASIINI NRO 4 26.5.2017 Ajassa 5 PÄÄKIRJOITUS: Unelma-ammattiin 6 Ääniharava Pirkanmaalta 12 UUTISET: Kylmä kevät voi lisätä syysistutuksia 13 METSÄTYYPPI: Onko tulossa kirjanpainajatuhoja? 14 Koneistutuksen lento katkesi 15 Kaikkien aikojen maaliskuu 16 MARKKINAT: Koivukuidusta tuli inhokki 17 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Männikkö huippukuntoon 18 Tasapäistävää hinnoittelua 19 VERKOSTA: Koneella vai käsin? s. 21 Teema Uudet tekijät 21 Työn sankarit 32 RAHAPUU: 100 vuotta metsätaloutta s. 60 Oma metsä 34 METSÄNHOITO: 17 kysymystä luontaisesta uudistamisesta 37 PIKATESTI: Toisenlainen taimivakka SE PP O SA M U LI JO RM A LU H TA Keskiyön aurinko punaa poroaidan ja mustaa lähestyvän pilvirintaman. Toni Pajula opiskeli metsuriksi ja ryhtyi yrittäjäksi. 4 MAKASIINI 4 • 2017 4 MAKASIINI 4 • 2017 4998_.indd 4 19.5.2017 15.05
Pääkirjoitus ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi S amaan aikaan kun peruskoulunsa päättävät nuoret suunnittelevat jatko-opintojaan, eduskunta käsittelee ammattikoulutuksen uudistusta, jota on sanottu suurimmaksi mullistukseksi vuosikymmeniin. ”Amisreformiksi” nimetty uudistus on yksi Sipilän hallituksen kärkihankkeista. Kun työelämä muuttuu vauhdilla, myös ammatteihin valmistava opetus on tarpeen muuttaa nykyistä joustavammaksi. Kun tähän asti työelämän uusiin vaatimuksiin on vastattu perustamalla uusi tutkinto, nyt tutkintoja vähennetään ja laajennetaan Ensi vuonna voimaan tuleva lakipaketti muuttaa lähes kaiken alkaen oppilaitosten rahoituksesta. On hyvä, että tutkintoja voi jatkossa suorittaa tarpeiden mukaan räätälöidysti ja tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa. Toisaalta ison remontin toteuttaminen tiukan talouden oloissa huolestuttaa. Metsäala on pieni ja kallis erityisala. Varsinkin metsäkoneenkuljettajien koulutus maksaa poikkeuksellisen paljon. Opetuksen keskittäminen on houkutteleva keino säästää kustannuksia, mutta jo ennestään tiedetään, että alalle hakeutuvat nuoret arvostavat mahdollisuutta opiskella ja tehdä työtä kotiseudulla. Juuri näitä nuoria nyt tarvitaan, kun puunkorjuu lisääntyy. Metsän liepeillä on tarjolla työtä hyvin monenlaisen koulutuksen saaneille nuorille. Toimittaja Liina Kjellberg esittelee viisi äskettäin alalle tullutta ammattilaista ja heidän työpäivänsä. Kuvauksista voi päätellä, että työssä tarvitaan nykyään todella monia taitoja. Tyypillisesti ammatin valintaan liittyy paljon sattumaa. Haastateltavien joukossa on kuitenkin yksi, joka on tavoittanut lapsuutensa unelma-ammatin. Hänestä tuli tukkirekan kuljettaja. Suuret kiitokset kaikille teille, jotka osallistuitte maaliskuiseen lukijatutkimukseen! Erityisesti ilahdutti se, että vastauksia kertyi paljon enemmän kuin osasimme odottaa. Esittelen kyselyn tuloksia sivulla 69. Palaute kannustaa meitä tekemään vieläkin parempaa lehteä. Seuraavissa numeroissa toteutamme vähintään yhden meille esittämänne juttutoiveen. UNELMAAMMATTIIN Tämän numeron kannen kuvasi Johanna Kokkola 38 TAIMIKONHOITOKOULU: Lehtipuilla täydennystä 40 TUTKIMUS: Punkit leviävät pohjoiseen 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Kevätyön opetuksia 44 PERINTÖMETSÄ: Näin tehdään testamentti 46 KYSY POIS: Mitä koivikolle pitäisi tehdä? 48 VAIKUTTAJA: Mikko Tiirola on metsänomistajan asialla 57 KOLUMNI: Sukupuu JU H A O LL IL A s. 74 Luonnosta 58 LUHTA: Retki keskiyön aurinkoon 62 TAPION PÖYTÄ: Maailman vanhin mauste 64 KÄSIN TEHTY: Taittele tuohinen 69 LUKIJATUTKIMUS: Lehti on ykkönen 70 RISTIKKO 72 PILKKEET: Miks liro lennät Suomehen? 74 TUOTE & TEKIJÄ: Kokonaan käsityönä 5 MAKASIINI 4 • 2017 4998_.indd 5 19.5.2017 15.05
ÄÄNIHARAVA PIRKANMAALTA Istutukset, taimikonhoito ja mhy:n hallitustyö täyttävät Outi Jokelan metsänomistajakalenterin. Toisenlaista näkökulmaa metsään hän hakee suunnistusrasteilta. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT JANNE RUOTSALAINEN 7 MAKASIINI 4 • 2017 4999_.indd 7 19.5.2017 15.22
S astamalainen metsänomistaja Outi Jokela tietää, mitä metsänhoidossa tarkoitetaan heinäämisellä. Jokelan ja hänen miehensä Petterin metsät kasvavat rehevillä ja kuusivaltaisilla pirkanmaalaismetsämailla, joilla heinä meinaa väkisin tukehduttaa pienet taimet. Jokela esittelee istuttamiaan kuusentaimia. Niillä on mittaa vasta puolitoista metriä, mutta metsänomistaja on saanut jo tehdä kovan työn puunalkujen eteen. ”Tämmöstä tämä on. Heinä syö kasvua alkuvaiheessa. Taimet jurovat”, Jokela kertoo kuusten keskellä. Tilanteesta selviää heinäämällä eli polkemalla heinät ja muut pintakasvit lakoon taimien ympäriltä. Aikaa puuha silti vie. Edellisvuoden pituuskasvujen perusteella kuusten kasvu on kuitenkin kiihtymässä vauhdilla, joten kyseisen taimikon osalta hän voi huokaista hetkeksi helpotuksesta. Metsämaa arvossaan Jokela oli Metsälehden sivuilla myös 11 vuotta sitten, kun hänet valittiin vuoden naismetsänomistajaksi Metsäkeskuksen, Nordean ja UPM:n myöntämällä kunniakirjalla. Tosiasiassa metsänomistus on kahden kimppa, mutta tilan isäntä Petteri Jokela ei päässyt mukaan haastatteluun, sillä maanviljelijän toukokuun on tunnetusti työtä täynnä. Metsänomistaminen on Outi Jokelan mukaan säilynyt pariskunnalle yhtä mieluisana toimena jollei jopa mieluisampana kuin reilu kymmenen vuotta sitten. ”Jos metsästä tykkää, siitä tykkää aina.” Jokeloiden leipälajina on metsänuudistaminen ja taimikoiden hoito. Taimikoita riittää, sillä niitä on runsaasti myös ostometsissä, joiden myötä Jokeloiden omistama metsäpinta-ala on viime vuosina kaksinkertaistunut noin 120 hehtaariin. ”Olemme hakeneet sellaisia ostopalstoja, joilla pystyy itse tekemään hoitotöitä. Mies tekee talvisin raivaussahatöitä, minä teen enemmän taimikoiden varhaishoitoa, kuten heinäystä”, Jokela kertoo. Kaukaisin metsäpalsta on noin 20 kilometrin päässä kotitalolta, joten metsät ovat lähellä. Jokela jakaa Sastamalan alueelle Suomen 100-vuotisjuhlakuusia. Kaksivuotiaita metsäkuusentaimia on tilattu etenkin mökkien pihaan ja lahjoiksi. Sastamala Outi Jokelan ja hänen miehensä Petterin metsät sijaitsevat pääasiassa tuoreilla, jopa lehtomaisilla kankailla, joilla heinä haittaa metsänuudistamista. 8 MAKASIINI 4 • 2017 4999_.indd 8 19.5.2017 15.22
”Metsämaa on arvossaan. Myynnissä olevan metsän lopullinen hinta tuppaa aina olemaan enemmän kuin ensimmäinen arvio.” Yhdessä metsään ja suunnistamaan Metsänomistamisen suurimpia riemuja on metsän kasvun seuraaminen. Jokeloiden tilalla se onnistuu kulkemalla lyhyen matkan pellon yli. Outi Jokelan esittelemän kuusitaimikon vieressä kohoaa ensiharvennettu männikkö. Vuonna 1989 istutetuilla puilla on edessään paras arvokasvuvaihe, kun kuitupuukokoiset rungot paksuuntuvat tukkipuiksi. Vaikka männyt on istutettu paljasjuurisina taimina, runkojen tyvissä ei ole paljasjuuri-istutusten seurauksena usein syntyneitä mutkia. ”Hyvin tehdystä istutustyöstä täytyy antaa kehuja miehelleni.” Naismetsänomistajapalkinnon yhteydessä antamissaan haastatteluissa Outi Jokela kertoi, että metsä oli tuolloin koko perheen juttu. Vanhempien lisäksi taimikonhoitotöissä kävivät lapset Ville ja Emmi. Lapset ovat nyt aikuistuneet, mutta metsä on yhä olennainen osa heidän elämäänsä. Ville on metsäkoneenkuljettaja ja Emmi maajoukkuetason suunnistaja. Suunnistus on myös koko perheen yhteinen harrastus. Outi ja lapset suuntaavat tänäkin vuonna Jukolan viestiin. ”Kun suunnistaa, asiat näkee metsässä eri kantilta kuin metsänomistajana. Se on virkistävää.” Jokela kiertää miehensä kanssa rasteja myös kansallisissa suunnistuskilpailuissa, pääosin kuntosarjassa. Tytär Emmi pyrkii tulevaisuudessa saamaan jatkoa nuorten suunnistuksen mm-mitalille aikuisten tasolla ja harjoittelee sekä opiskelee parhaillaan Ruotsissa Göteborgissa. Omien pihakoivujen mahlaa on tar koi tus tarjota muun muassa metsänhoito yhdistyksen naismetsänomistajaretkellä. ”Etelä-Ruotsissa on lähes sula maa talvisin, joten suunnistamaan pääsee ympäri vuoden”, Outi Jokela kertoo. Äänikuningatar viime syksyltä 50-vuotiaan Outi Jokelan elämään kuuluu kaksi yhdistystä: metsänhoitoyhdistys ja 4H-yhdistys. Jälkimmäinen on työpaikka, alueen metsänhoitoyhdistysten valtuustoissa hän on puolestaan istunut lähes koko 2000-luvun ajan. Viime syksyn metsänhoitoyhdistysvaaleissa Jokela valittiin Pirkanmaan yhdistyksen valtuustoon, sieltä tie vei edelleen yhdistyksen hallitukseen. Hän oli Pirkanmaalla vaalien äänikuningatar. ”Tosin vain yhden äänen erolla.” 4H-yhdistyksen toiminnanjohtajana tehty työ saattoi vaikuttaa suosioon metsänhoitoyhdistysvaaleissa. ”4H-työssä tulee paljon kierrettyä pitäjää, joten se on voinut tehdä minut tutuksi alueen metsänomistajille.” Sastamalan 4H-yhdistyksen nuoria on palkittu valtakunnallisilla stipendeillä lähes vuosittain. Jokelan mukaan yhdistyksen tuoma yhteisöllisyyden tunne on vahva ja säilyy nuorissa pitkään. Kerhotoiminta on 4H:n ydin, mutta viime vuosina merkitystään Suunnistus on perheen yhteinen harrastus. Kodin pihamaalla on oma luonnonmukainen kenkien kuivausteline. Me tulemme taas sinä taimeni pien, me tulemme, tulemme taas! Oy Agrame Ab www.agrame.fi 9 MAKASIINI 4 • 2017 4999_.indd 9 19.5.2017 15.22
ovat kasvattaneet myös nuorille suunnatut yrittäjäkurssit. Nuorten yrittäjien työvalikoimaan on kuulunut muun muassa piensaneerausta, siivousta sekä pika-apua lastenja eläintenhoitoon. ”4H-yrittäjyys on nuorille keino työllistää itse itsensä, jos kesätöitä ei muuten löydy”, Jokela sanoo. Jokelalla itselleen metsä on ollut kiinnostava paikka lapsesta asti, joten hän nauttii mahdollisuudesta tutustuttaa lapsia ja nuoria metsään. 4H-yhdistyksen koululaisille järjestämillä luontopoluilla ja muissa metsätapahtumissa on määritetty muun muassa puun arvoa. ”Koululaiset mittasivat männyn ja miettivät, kuinka paljon siinä on euroja kiinni. Helppo esimerkki, josta ymmärtää, että metsästä saa oikeasti rahaa. Koululaisissa on tulevia metsänomistajia joukossa.” Kuusikot säilyneet terveinä Jokela on koulutukseltaan metsätalousinsinööri. Vaikka metsä ei ole pääosassa palkkatyössä, metsänomistamisessa opinnoista on totta kai ollut hyötyä. ”Tykkään olla asioista hyvin perillä. Siksi on mielenkiintoista olla metsänhoitoyhdistyksen hallituksessa.” Miten 11 vuoden takainen vuoden naismetsänomistaja näkee naisten aseman tällä hetkellä metsäasioissa? ”Naiset osallistuvat ehkä metsänhoitoon enemmän kuin aiemmin, ja naisille järjestetään esimerkiksi enemmän omia kursseja.” Metsänhoitoyhdistyksen valtuustossa naisten määrä ei ole Jokelan mukaan juuri muuttunut tällä vuosituhannella. ”Muutama on aina pyörinyt mukana.” Nykymuotoinen metsänhoitoyhdistystoiminta nojaa vahvasti puukauppojen ympärille rakentuviin palveluihin. Jokelat tekevät puukauppaa sekä itse että yhdistyksen välityksellä. ”Metsänhoitoyhdistys tekee paljon energiapuun menekin edisJokeloiden tilalla käytetään runsaasti omista metsistä halottua puuenergiaa. Polttopuu kuivaa toukokuun auringonpaisteessa. Työläs kuusentaimikko on jo kasvuun lähdön suhteen voiton puolella. NYT ON KAUPAN PAIKKA! Sportsman 570 EFI 4x4 EUT sh. 9290 € +tk. SUMMER PACK ETUSI 1318 € ? Forest-peräkärry 799 € ? Forest-peräkärry 799 € ? Polaris-sähkövinssi 519 € ? POLARIS.FI Rekisteröity kahdelle 10 MAKASIINI 4 • 2017 4999_.indd 10 19.5.2017 15.22
tämiseksi. Kuitupuun heikohkon kysynnän vuoksi energiapuu on ollut tarpeen.” Omien puunmyyntipäätösten ratkaisevina tekijöinä Jokela pitää puista saatavaa hintaa sekä metsien kuntoa. Kuusivaltaisten metsien terveystilanne on heidän kohdallaan ollut hyvä, sillä sienitai hyönteistuhoja ei ole ollut riesaksi asti. ”Puun katkonta tekee paljon puukaupassa. Sille myydään, jolla on paras katkonta ja hinta”, Jokela sanoo. Kokemusta istutuksista puiden kaatoon Sastamalan seutu on pääasiassa varsin kivistä metsämaata. Jokelalle se kävi selväksi jo 15-vuotiaana, kun hän istutti Huittisten metsänhoitoyhdistyksen kautta saatuja taimiurakoita. ”Pottiputkea ei käytetty, kun sanottiin, että täälläpäin on liian kiviset maat. Nykyään ei muuta juuri käytetäkään. En tiedä, onko maaperä mullistunut”, Jokela sanoo ja nauraa. Metsämaan koostumus tuskin on muuttunut, mutta pottiputki ja paakkutaimet on todettu ainakin tällä hetkellä tehokkaimmaksi käsinistutusmenetelmäksi. Mieluisin metsätyö Jokelan pitkällä metsäuralla on ollut isojen puiden kaataminen moottorisahalla metsätalousinsinööriopintojen yhteydessä. ”Kauhean hienoa, kun saa jytkäyttää ison puun nurin.” Nykyisin koneet hoitavat suurten puiden kaadot. Jokeloiden taimikoissa ei ole tulevana kesänä akuuttia raivaustarvetta, mutta ensi keväälle on tiedossa laaja istutusurakka. Ja senhän tietää, mitä siitä seuraa. ”Taimikonhoitotyö ei lopu.” ”Kun suunnistaa, asiat näkee metsässä eri kantilta kuin metsänomistajana.” Tilan päätalo on rakennettu 1800-luvun lopussa. NYT ON KAUPAN PAIKKA! Sportsman 570 EFI 4x4 EUT sh. 9290 € +tk. SUMMER PACK ETUSI 1318 € ? Forest-peräkärry 799 € ? Forest-peräkärry 799 € ? Polaris-sähkövinssi 519 € ? POLARIS.FI Rekisteröity kahdelle 4999_.indd 11 19.5.2017 15.22
TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT PETTERI KIVIMÄKI TAIMIEN istutuksiin käytettävät pottiputket loksuvat tällä hetkellä kiivaasti Eteläja Keski-Suomen hakkuuaukoilla. Kevään ja alkukesän istutuskausi jää kylmien säiden vuoksi normaalia lyhyemmäksi, joten etenkin suuria taimimääriä istuttavat metsurit painavat pitkää päivää. ”Viime vuonna istutukset alkoivat vauhdilla vapun jälkeen, nyt työt saatiin pyörimään täysillä toukokuun puolivälissä” kertoo Metsä Groupin operaatioesimies Otto Rinkinen Pieksämäeltä. Viime vuosi oli hakkuiden suhteen ennätysvilkas, niinpä istutettavia ja kylvettäviä uudistusaloja on monin paikoin runsaasti. ”Pakastetaimet on istutettava kesäkuun puoliväliin mennessä, joten kiivas sesonki on päällä”, sanoo Metsä Groupin tuotantopäällikkö Pasi Arkko. Istutusvalmistelut ovat tärkeät. Taimipaakkujen huolellinen kastelu on erityisen tärkeää, jos sää lämpenee nopeasti helteiseksi. AJASSA Kylmä kevät voi lisätä syysistutuksia Metsänviljelykausi pääsi koleiden säiden takia käyntiin etelässä myöhään. Nyt pitää jo kiirettä. Istutustyöt ovat parhaillaan täydessä vauhdissa muun muassa Pieksämäellä, kertoo Metsä Groupin operaatioesimies Otto Rinkinen. ”Pakastetut taimet oikeaan aikaan sulamaan, ja paakkuja kastellaan, kunnes taimet saadaan maahan.” Pohjois-Karjalasta Ouluun ulottuvan linjan pohjoispuolella metsänviljelykauden aloitus on ollut pitkälti haaveiden tasolla, vaikka kalenteri näyttää kohta jo kesäkuuta. ”Osa istutuksista saattaa siirtyä syysistutuksiksi, koska alku viivästyy näin paljon. Konekylvöjen aloitus viivästyy myös”, kertoo Kainuun metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja 12 MAKASIINI 4 • 2017 12 MAKASIINI 4 • 2017 5000_.indd 12 19.5.2017 15.08
Metsätyyppi Kukinta viivästynyt Kevään kylmyys ei ole toistaiseksi vaarantanut pääpuulajien kukintaa. Koivulla kukinnan alku on kuitenkin viivästynyt parisen viikkoa, ja tavanomaista myöhemmässä ovat todennäköisesti myös kuusi ja mänty. “Oli hyvä, että kylmä tuli aikaisessa vaiheessa. Pääpuulajit eivät vielä olleet aloittaneet kukintaa. Jos esimerkiksi kuusen kukinta olisi jo ehtinyt käynnistyä, alavilla paikoilla hallatuhot olisivat voineet olla pahoja”, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Tatu Hokkanen. Alkukesän lämpötilat ovat ratkaisevia niin kukinnan onnistumisen kuin puiden siementen kehityksen kannalta. “Koivun kukinta on voimistumassa. Vaikka kukinnan on ennustettu olevan heikko kolmatta kertaa peräkkäin, lämmin sääjakso voi aiheuttaa kukintaryöpsäyksen etelässä.” Kuusen kukinnasta odotetaan yleisesti heikohkoa, mutta joillakin alueilla Etelä-Suomessa kukinta voi olla runsaampaa. Männylle ennustetaan Etelä-Suomeen keskimääräistä heikompaa kukintaa, mutta Pohjois-Suomessa mänty voi kukkia runsaammin. Heikki Meriläinen. Meriläisen mukaan kiivaimman istutuskauden painottuminen kesäkuulle lisää taimien kuivumisriskiä etenkin, jos sää lämpenee helteiseksi. ”Taimien kastelusta huolehtiminen on silloin erityisen tärkeää.” Kasvu voi jäädä heikoksi Vaikka kevät on ollut myöhässä koko maassa, äärimmäisin tilanne on ollut paksujen lumihankien keskellä Lapissa. Pelkästään lumien lähteminen ei riitä, vaan roudankin pitää sulaa ennen kuin istutukset ja kylvöt alkavat, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Risto Jalkanen. Rovaniemellä työskentelevä Jalkanen kertoo, että männyn kasvu alkaa alueella aikaisimmillaan huhtikuun lopulla, mutta nyt puiden kasvusta ei ollut vielä toukokuun puolivälissä mitään merkkejä. Tämä voi näkyä runkojen paksuudessa kesän lopulla. ”Aktiivinen kausi, kun puut kasvavat paksuutta, jää tänä vuonna lyhyemmäksi.” Lämmin kesä voi vielä paikata viivästynyttä kasvun aloitusta, mutta toisaalta puiden kasvukunto voi olla vajavainen märän viime kesän seurauksena. Jalkanen epäilee myös, että paksun ja kostean lumikerroksen keskellä puustoon on saattanut syntyä runsaasti talvihomeen aiheuttamia neulasvaurioita. ”Talvihome on voinut aiheuttaa merkittävää tuhoa pienissä, hankien peittoon jääneissä taimikoissa. Metsänomistajien kannattaa lumien sulettua tarkistaa etenkin alle metrinmittaiset mäntytaimikot.” Yöpakkaset auttoivat kelirikossa Metsä Groupin Pasi Arkon mukaan pitkään jatkuneilla kylmillä kevätsäillä oli toisaalta hyvät puolensa. ”Teiden kelirikkoajasta selvittiin hyvin, koska yöpakkaset jatkuivat pitkään. Se oli hakkuiden ja puunkuljetusten kannalta hyvä asia.” Positiivista on ollut myös se, että talvikaudella kaadetut tukkipuut ovat säilyneet kylmissä olosuhteissa hyvälaatuisina. ”Esimerkiksi tikaskuoriaiset eivät ole päässeet nakertamaan kuusipuutavaraa”, Arkko sanoo. 1 Miten pahaa tuhoa kirjanpainajan ennakoidaan aiheuttavan tänä kesänä? Tälle kesälle ei ole odotettavissa suuria tuhoja. Viime kesä oli viileä ja sateinen, mikä haittasi kirjanpainajien lisääntymistä. Muutama vuosi sitten alkanut epidemia on laajoilla alueilla selätetty. 2 Miten kevään ja kesän säät vaikuttavat kirjanpainajamääriin? Kuluva kevät on ollut kylmä, joten kuoriaisten parveiluja lisääntymisaika jää tänä vuonna todennäköisesti lyhyeksi. Jos kesä on lämmin ja pitkä, voi kirjanpainajakanta kääntyä kasvuun. Se näkyisi tuhoina ensi vuonna. 3 Missä kirjanpainajan tuhot ovat todennäköisimpiä? Pahimmat tuhoalueet ovat Salpausselän eteläpuolella ja Kaakkois-Suomessa. Metsäkeskus on toukokuussa lähettänyt riskikohteilla metsää omistaville kirjeen, jossa kerrotaan tuhojen mahdollisuudesta. 4 Mistä tietää, että kirjanpainaja on iskenyt metsään? Kirjanpainajat lisääntyvät varttuneissa kuusikoissa heikentyneiden puuyksilöiden kaarnan alla. Jos kaarnassa Onko luvassa kirjanpainajatuhoja? Muutama vuosi sitten alkanut kirjanpainajaepidemia on monin paikoin selätetty, kertoo Suomen metsäkeskuksen valmiuspäällikkö Yrjö Niskanen. LIINA KJELLBERG SU O M EN M ET SÄ KE SK U S Kuka: Suomen metsäkeskuksen valmiuspäällikkö Yrjö Niskanen. Mitä: Vastaa laajoihin metsätuhoihin, kuten hyönteisja myrskytuhoihin, varautumisesta. Miksi: Suomen metsäkeskuksen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu laajoihin metsätuhoihin varautuminen. Kirjanpainajien määriä metsäkeskus on kartoittanut Luonnonvarakeskuksen kanssa vuodesta 2012. alkaa kesäkuun puolivälissä näkyä noin millimetrin mittaisia reikiä ja puiden tyvellä purua, on kyseessä todennäköisesti kirjanpainaja. 5 Miten tuhoilta voi suojautua? Kirjanpainajan asuttamat puut on syytä poistaa metsästä heti. Tuore kuusipuutavara pitää lain mukaan poistaa metsistä ja metsäteiden varsilta Etelä-Suomessa 15.7., Keski-Suomessa 24.7. ja Pohjois-Suomessa 15.8. mennessä. 13 MAKASIINI 4 • 2017 13 MAKASIINI 4 • 2017 5000_.indd 13 19.5.2017 15.08
Lyhyesti MIKKO RIIKILÄ KONEVALMISTAJIEN ja maahantuojien viesti on samansisältöinen: istutuskonekauppa ei käy. Paltamolaisella M-Planter Oy:llä on työn alla yksi yksipäinen istutuskone. Yhtiön päätuotteen, kaksipäisen M-Planter-koneen, kysyntä Suomessa on sen sijaan nollissa. ”Kiinnostus konettamme kohtaan on onneksi lisääntynyt Kaakkois-Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa”, toimitusjohKoneistutuksen lento katkesi Uusien istutuskoneiden kauppa on jäässä eikä konetyön osuuskaan enää kasva. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on löytänyt eläviä mäntyankeroisia puisesta pakkausmateriaalista, jonka alkuperämaa oli Yhdysvallat. Kiinasta tulleesta puupakkauksesta puolestaan havaittiin kuollut aasianrunkojäärä. ”Ulkomaisen tuonnin kasvaessa yhä uudet tuhoojat uhkaavat levitä Suomen luontoon. Ne on löydettävä ajoissa, ja tähän tarvitaan kansalaisten apua”, sanoo jaostopäällikkö Sanna Välimäki Evirasta. Metsätuholaisilta maihinnousuyritys Kaikille avoin sähköinen puukauppapaikka Kuutio on avattu. Puun myyjät ja ostajat yhdistävän verkkokaupan käyttö on metsänomistajille maksutonta. Kuutiota ovat olleet perustamassa kaikki merkittävät metsäalan toimijat. Mikään aivan ennenkuulumaton uutuus Kuutio ei ole, sillä metsänhoitoyhdistysten ja MTK:n Puumarkkinat.fi-kauppapaikka avattiin jo vuonna 2013. Se on osaltaan toiminut myös Kuution perustana. Puukauppa siirtyy verkkoon Maaja metsätalousministeriö on asettanut selvitysmiehen arvioimaan, miten hyvin yksityismetsätalouden organisaatiouudistukset ovat saavuttaneet tavoitteensa. Selvityksen tekee emeritusprofessori Paavo Pelkonen. Arvioitavana on muun muassa Suomen metsäkeskuksen uudelleenjärjestely. Vuonna 2012 yhdistettiin 13 metsäkeskuksesta yhdeksi organisaatioksi, ja samalla metsäkeskuksen liiketoiminta eriytettiin muusta toiminnasta. Metsäkeskuksen uudistus syyniin Kaivinkoneen puomiin asennettu istutuskone tekee mättään ja istuttaa siihen taimen. SA M I KA RP PI N EN suoritteet ovat laskusuunnassa. Vuosikymmenen alussa koneistutusalat kohosivat 2 500 hehtaariin, sen jälkeen määrä on taantunut. Ruotsissa koneistutuksen osuus on Suomeakin vähäisempi. Jatkossa koneistutus voi olla yhä ahtaammalla. Kantojen noston väheneminen vaikeuttaa tehokkaiden kaksipäisten istutuskoneiden käyttöä. ”Kyse on myös siitä, että istutustyövoimaa on ollut saatavilla riittämiin”, kertoo tutkija Markus Strandström Metsätehosta. Työvoimapula jarruttanee enemmän konekuin ihmisistutusta. Metsurityötä laadukkaampaa Koneistutuksen laatu on vähintään yhtä hyvää ja yleensä parempaa kuin ihmistyönä tehdyssä istutuksessa. Koneellistamisen jarruna onkin niukka kustannuskilpailukyky, koneistutuksesta väitellyt tutkija Tiina Laine arvioi. ”Koneiden tuottavuutta pitäisi edelleen pystyä kehittämään.” Kaivinkoneiden puomiin asennetut istutuskoneet tekevät mättään ja istuttavat siihen taimen. Istutettavat taimet kulkevat koneen päällä olevassa makasiinissa, johon konetyypistä riippuen mahtuu 80–200 tainta. Makasiini täytetään käsin, AJASSA taja Antti Meriläinen kertoo. Satakuntalaisen Risutecin tilanne on samanlainen. Kotimaasta tilauksia ei tule, mutta tropiikin puuplantaasien istuttamiseen tarkoitetut koneet käyvät kaupaksi. Myöskään ruotsalaisen Bracken perinteikäs istutuskone ei käy kaupaksi. ”Kevätkaudella emme toimita yhtään uutta konetta Suomeen. Käytettyjen kyselijöitä on ollut”, myyntipäällikkö Timo Räikkönen Uittokalustolta kertoo. Työmäärät laskussa Istutuskoneiden vuotuiset työ14 MAKASIINI 4 • 2017 14 MAKASIINI 4 • 2017 5001_.indd 14 19.5.2017 15.14
mikä tauottaa tuottavaa työtä. Parhaillaan Suomessa kehitellään jatkuvatoimista istutuskonetta, joka etenisi metsäkoneen vetämänä ja automatisoitu laitteisto mätästäisi maan ja istuttaisi taimet. Päätoiminen pärjää Istutuskoneyrittäjien menestys vaihtelee. Raumalla toimiva Toni Lainio istuttaa keväästä syksyyn ja on vuosittain kasvattanut työmääriään. ”Tälle vuodelle en pystyisi ottamaan enää lisää tilauksia”, Lainio kertoo. Hänen valttinaan ovat yhteistyösopimukset UPM:n, Metsä Groupin ja paikallisen Metsänhoitoyhdistys Lounametsän kanssa. ”Tavoitteena on ollut, että työmaat löytyisivät sadan kilometrin säteellä Raumalta. Koneemme työskentelee vuorokauden ympäri kuutena päivänä viikossa keväästä syksyyn. Lisäksi meillä on toinen yrittäjä alihankkijana.” Lainio arvelee, että hänen vahvuutensa on urakoinnin päätoimisuus, joka on mahdollistanut työn ja koneiden käytön tehostamisen. Se parantaa kilpailukykyä. ”Lounametsän yhdistys myy koneistutusta samaan hintaan kuin metsurityötä ja isännät saavat valita.” Sanottua Nuorten valtakunnallisen metsäkilpailun on voittanut Taneli Mutanen (vasemmalla) Paltamon Korpitien koulusta. Metsävisa huipentui finaaliin metsäradalla Nuuksiossa ja Taitaja 2017 -tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa. Toiseksi ylsi Jimi Salonen Vehmaan Vinkkilän koulusta. Kolmanneksi paras metsävisailija oli Aino Ristolainen Joensuun Pielisjoen koulusta. Metsävisa järjestettiin 36. kerran, ja se on osa Suomi 100 -ohjelmaa. Metsävisan voitto meni Paltamoon KU VA : SU O M EN M ET SÄ YH D IS TY S Ruotsin sellutehtaiden ja sahojen puunhankintakustannuksissa on isoja eroja, Forest2Marketin julkaisema Itämeren alueen puunhintaindeksi kertoo. Seuranta koskee tehdashintoja. ”Esimerkiksi kalleinta kuusitukkia käyttävällä sahalla raaka-ainekustannus oli 34 prosenttia suurempi kuin halvimman raaka-aineen sahalla”, Antti Kämäräinen Forest2Marketilta kerto o Yhtiö suunnittelee vastaavaa seurantaa myös Suomeen. Tahdashinnoissa isoja eroja Ruotsissa Metsätaimitarhat tuottivat viime vuonna yhteensä yli 158 miljoonaa tainta, joista kuusta oli 100, mäntyä 50 ja rauduskoivua 6,7 miljoonaa tainta. 158 ”Tämä palvelu tuo läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta puukauppaan. Tällä tulee olemaan erittäin tärkeä rooli metsäalan kehittämisessä.” Maaja metsätalousministeri Jari Leppä kommentoi Kuutio.fipalvelua Helsingin Sanomissa 17.5. ”Joka tapauksessa hirvikanta on vuosikausia ollut liian korkea. Tätä taustaa vasten ei voi olla aivan perätön väite, että metsästäjät haluavat pitää hirvikantaa ylisuurena.” Pääkirjoitustoimittaja Kyösti Jurvelin, Kauppalehti 16.5. ”Monien muiden maiden tapaan metsästäjämäärä on lähtenyt laskuun myös meillä, jota kehityssuuntaa naismetsänomistajien määrän lisääntyminen on tosin merkittävästi hidastanut.” Suomen riistakeskuksen puheenjohtaja Tauno Partanen, Metsästäjä 2/2017. MIKKO RIIKILÄ MARKKINAHAKKUUT kiipesivät maaliskuussa kaikkien aikojen ennätykseen, noin 7,3 miljoonaan kuutioon. Määrä oli viidenneksen yli kymmenen viime vuoden keskiarvon. Huippusuhdanteessa 2007 maaliskuun hakkuut ylsivät vain vähän yli kuuden miljoonan kuution tasolle. Ryske metsissä lupaa hyvää tulevalle puukaupalle. ”Perimmiltään kyse on puun käytön lisäyksestä, mutta ennätystahtiin sujuneet talvihakkuut ovat pääosin tyhjentäneet metsäyhtiöiden talvileimikkovarannon. Ensi kaudella korjattavaksi siirtyviä kohteita ei juuri ole. Näin talvileimikoiden myyntimahdollisuuksien pitäisi olla hyvät ensi syksynä”, arvioi MTK:n metsälinjan kenttäjohtaja Timo Leskinen. Hänen mukaansa puukaupan näkymät ovat kokonaisuudessaan hyvät. Varsinkin havutukin kysyntä on vahvaa. Puun kysynnän ja hakkuiden kipuaminen ennätystasolle ei kuitenkaan ole muuttanut puumarkkinoiden tasapainoa ratkaisevasti. ”Kuitupuun ylitarjonta jatkuu. Markkinoiden tasapainottuminen on tapahtunut odotettua hitaammin. Ylitarjonta johtuu runsaista puuvaroista ja metsänomistajien vahvasta puuntarjonnasta.” Kaikkien aikojen ennätys 1 2 3 4 5 6 7 8 2008 -10 -12 -14 2017 Suunta ylöspäin Maaliskuun hakkuumäärät viimeiseltä 10 vuodelta Milj. m Keskiarvo: 6,082 Alkuvuoden hakkuut ovat tyhjentäneet yhtiöiden talvileimikkovarannon. 15 MAKASIINI 4 • 2017 15 MAKASIINI 4 • 2017 5001_.indd 15 19.5.2017 15.14
TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KOIVU oli vielä joitain vuosi sitten kysytyin kuitupuulaji, mutta suosio on katoavaista. ”Koivukuitua pyritään välttämään. Puhtaiden koivikoiden harvennuksia ei voi ottaa meidän korjuupalveluumme”, mhy Keski-Suomen johtaja Ilpo Pentinpuro sanoo. Syyt ovat moninaiset. Suurimpana pidetään, että melkein miljoona kuutiometriä koivukuitupuun käytöstä katosi, kun Stora Enson Varkauden tehdas uusittiin koivua käyttävästä paperikoneesta mäntyä käyttäväksi kartonkikoneeksi. Kotimaan ylitarjonnasta huolimatta koivukuitua tuodaan 4–5 miljoonaa kuutiota vuodessa. ”Tuonti harmittaa. Kun koivua saisi tehtaan viereltä, niin Raakapuun kantohinnat viikolla 19 Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,44 ? 58,69 ? 41,72 ? 16,11 ? 18,31 ? 15,5 ? Uudistushakkuu 57,89 ? 59,33 ? 42,89 ? 17,06 ? 19,14 ? 17,16 ? Harvennushakkuu 49,11 ? 51 ? 35,46 ? 16,07 ? 16,04 ? 14,65 ? Ensiharvennus Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55 ? 57,64 ? 42,71 ? 16,2 ? 17,68 ? 15,4 ? Uudistushakkuu 56,54 ? 58,38 ? 44,15 ? 18,06 ? 18,81 ? 17,39 ? Harvennushakkuu 47,74 ? 48,69 ? 36,51 ? 15,41 ? 15,49 ? 14,32 ? Ensiharvennus 40,86 40,12 ? 34,33 ? 12,17 ? 11,3 ? 11,41 ? ? nousussa ? laskussa * ei vertailutietoa Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 57,01 ? 58,32 ? 44,83 ? 16,1 ? 17,5 ? 15,15 ? Uudistushakkuu 58,48 ? 59,21 ? 46,05 ? 17,79 ? 18,75 ? 17,15 ? Harvennushakkuu 49,54 ? 49,07 ? 37,83 ? 15,95 ? 15,67 ? 14,57 ? Ensiharvennus 41,73 ? 39,21* 12,29 ? 11,73 ? 11,56 ? Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,72 ? 56,45 ? 37,03 ? 16,89 ? 16,18 ? Uudistushakkuu 56,9 ? 56,93 ? 37,12 ? 18,92 ? 18,07 ? Harvennushakkuu 46,96 ? 46,57 ? 15,24 ? 14,62 ? Ensiharvennus 12,68* 10,31* AJASSA Puumarkkinat Koivukuidusta tuli inhokki Varkauden tehtaan paperikoneen muutos kartonkikoneeksi vei melkein miljoona kuutiota koivukuidun käytöstä. miksi sitä pitää tuoda kaukaa.” Peltokoivikoissa harvennusrästejä Pohjois-Karjalassa tilanne on ollut huono kuukausia. ”Pystyleimikoiden mukana koivukuitua menee, mutta puhdasta katkottua koivukuitupuuta ei saa markkinoitua”, mhy Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Pekka Nuutinen sanoo. Kyse ei ole edes hinnasta, vaan teollisuus ei yksinkertaisesti ota koivukuitua. Yhdistyksen korjuupalvelu on säädetty pienelle ja korjuu suunnataan kohteisiin, joista koivua ei tule. 1980-luvulla istutetut peltokoivikot kaipaavat harvennuksia, jotka nyt jäävät rästiin. ”Onneksi koivua menee jonkin verran energiaksi, mutta sekään markkina ei ole kovin vahva”, Nuutinen sanoo. Tilanteen herkkyydestä kertoo, että hän ei suostu avaamaan energiapuun hintaa. Tilastollisesti outo asia Koivuja mäntykuidun hinnat kulkivat pitkään käsi kädessä, mutta hintakehitys erkaantui suunnilleen vuosi sitten ja koivu jäi jälkeen. Oudohkoa on, että menekkivaikeudet eivät saa tukea hakkuutilastoista. Stora Enson metsäjohtaja Janne Partanen arvioi, että kyse on JO H AN N A KO KK O LA Koivukuidun ylitarjonnan vuoksi tämäkin kiireellinen peltokoivikon harvennus on jäänyt rästiin, Pekka Nuutinen näyttää. 16 MAKASIINI 4 • 2017 16 MAKASIINI 4 • 2017 5002_.indd 16 19.5.2017 15.00
Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,1 ? 58,77 ? 41,74 ? 16,43 ? 18,51 ? 16,06 ? Uudistushakkuu 57,82 ? 59,34 ? 43,15 ? 18,16 ? 19,29 ? 18,28 ? Harvennushakkuu 48,15 ? 49,21 ? 34,97 ? 16,19 ? 15,8 ? 14,86 ? Ensiharvennus 12,44 ? 12,12* 11,89 ? Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 52,85 ? 55,62 ? 41,28 ? 15,77 ? 16,31 ? 14,72 ? Uudistushakkuu 54,55 ? 56,47 ? 43,25 ? 17,67 ? 17,78 ? 16,9 ? Harvennushakkuu 46,14 ? 46,59 ? 36,71 ? 15,12 ? 14,83 ? 14,28 ? Ensiharvennus 41,61* 40,39* 11,79 ? 10,68 ? 11,18 ? Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 51,52 ? 51,25 ? 16,43 ? 17,64 ? 15,69 ? Uudistushakkuu 52,99 ? 51,91 ? 18,8 ? 18,57 ? 17,19 ? Harvennushakkuu 46,08 ? 43,62 ? 14,15 ? 14,02 ? 12,79 ? Ensiharvennus 11,55* 10,31* Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 49,89* 45,76* 15,75* 14,41* Uudistushakkuu 51,12* 17,81* 16,71* Harvennushakkuu 45,01* 39,36* 13,23* 12,17* Ensiharvennus Lisää hintatietoja osoitteesta www.metsalehti.fi Kuukauden puukauppa Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2017 2016 1–2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,4 0,8 1,2 1,6 2,0 PUUKAUPPATILASTOSSA esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Tiedot kerätään viikoittain. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. enemmän tarjonnan kasvusta kuin kokonaiskysynnän laskusta. Puutavaralajien menekit eivät kehity tasaisesti. Etenkin kuusitukki ja mäntykuitu ovat olleet kysyttyjä ja leimikoiden mukana on tullut myös vähemmän haluttua koivukuitua. ”Kuluneen talven aikana emme pystyneet ostamaan kaikkea tarjottua koivukuitua. Uskon, että tilanne normalisoituu kesän jälkeen.” Hakkuumahdollisuudet hajallaan Koivukuitupuuta on korjattu teolliseen käyttöön viime vuosina 8–9 miljoonaa kuutiometriä. Luken erikoistutkija Olli Salminen arvioi, että kuitumittaisen puun käyttö polttoja energiapuuna nostaa kokonaishakkuut 10–11 miljoonaan kuutiometriin. Luken mukaan kaiken lehtikuitupuun kestävä hakkuumäärä on nyt 13 miljoonaa kuutiometriä ja nousee lähelle 14 miljoonaa kuutiometriä ensi vuosikymmenellä. Niinpä käyttämätön potentiaali saattaa nousta nykyisestä parista miljoonasta kuutiometristä. ”Tosin hakkuumahdollisuudet yliarvioivat koivun saantoa, koska koivu kasvaa pääosin sekapuuna ja sen laajamittainen hankinta on haasteellista”, Salminen sanoo. MIKKO RIIKILÄ LÄNSISUOMALAINEN metsänomistaja pyysi metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijalta neuvoa nuoren mäntymetsän hoitoon. Metsäkäynnillä selvisi, että kohde on kiireellisen ensiharvennuksen tarpeessa ja sille voi saada nuoren metsän hoidon tukea. Pinta-ala oli seitsemän hehtaaria. Omatoiminen metsänomistaja ennakkoraivasi alueen ennen hakkuuta. Kaikki rinnantasalta alle seitsemän sentin puut kaadettiin maahan. Yhdistyksen korjuupalvelulle urakoiva yrittäjä teki harvennuksen maaliskuussa. Karsitun energiapuun lisäksi tehtiin pikkutukkia, jota otettiin kymmenen sentin Männikkö trimmattiin huippukuntoon ENSIHARVENNUS LÄNSI-SUOMESSA Puutavaralaji määrä, kantohinta korjuukulujen yhteensä, € m3 jälkeen, €/m3 Mäntypikkutukki 206,70 13,70 2 831,79 Mäntykuitupuu 187,50 5,00 937,50 Energiapuu 276,90 5,00 1 384,50 Yhteensä 671,10 5 153,79 Kemeratuki 3 010,00 Tulot yhteensä 8 163,79 latvaläpimittaan ja 31 desimetrin vähimmäispituuteen. Osa pienpuusta erotettiin kuitupuuksi. Näin siksi, että vaikka energiapuun kysyntä alueella on hyvää, niin tarjontaa on vielä runsaammin. Kuitupuun otto keventää ylitarjontaa. Energiapuut menivät alueen energialaitoksille, kuitupuu läheiselle sellutehtaalle ja tukit läheiselle sahalle. Hakkuussa runkojen keskijäreys oli 85 litraa. Hakkuun kokonaiskertymä oli 95,8 kuutiota hehtaarilla, josta energiapuuta vajaat 40 kuutiota. Hakkuun jälkeen metsänomistajalla on huippuhieno männikkö, jonka keskiläpimitta käsittelyn jälkeen on 15 senttiä ja runkoluku 950 hehtaarilla. Tuloa harvennuksesta kertyi reilut viisi tuhatta euroa. Nuoren metsän hoitoon ja pienpuun korjuuseen saatiin lisäksi kemeratukea 430 euroa hehtaarilla, yhteensä 3 010 euroa. 17 MAKASIINI 4 • 2017 17 MAKASIINI 4 • 2017 5002_.indd 17 19.5.2017 15.00
METSÄTILAKAUPAT 1.1.–30.4.2017 Maakunta kaupan myyty myyty taimikot hakkuupuusto *hintakpl kpl ha % kypsät % m3/ha tukki-% e/ha e/m3 kerroin Varsinais-Suomi 8 6 114 Satakunta 12 5 90 Häme-Uusimaa 25 17 365 33 11 115 38 5 014 44 1,05 Etelä-Karjala 18 9 225 Kymenlaakso 24 4 65 Pirkanmaa 23 20 472 37 15 96 33 3 954 41 0,92 Etelä-Savo 24 21 493 23 11 128 39 4 510 35 0,86 Eja K-Pohjanmaa 59 54 1 258 28 18 92 27 2 663 29 0,9 Keski-Suomi 36 29 843 29 14 113 33 3 875 34 0,88 Pohjois-Savo 33 27 1 093 31 13 104 32 3 466 33 0,8 Pohjois-Karjala 30 34 896 27 14 114 31 3 303 29 Kainuu 60 57 4 333 18 4 91 23 2 047 23 0,79 Pohjois-Pohjanmaa 94 55 3 133 19 6 84 15 1 667 20 0,88 Lappi 16 22 1 550 29 12 61 14 990 16 0,73 Koko maa 462 360 14 930 Markkinat AJASSA MIKKO HÄYRYNEN METSÄTILAKAUPPAA on alkuvuonna käyty viime vuoden tahtiin ja samantasoisin hinnoin. Vilkkaimmin kauppoja on tehty Kainuussa ja Pohjanmaan maakunnissa. Yksityisiltä myyjiltä on tarjolla useita, suuria kohteita eri puolilla maata. Lapissa tarjontaa on verraten vähän, mutta tarjonta on lisääntynyt Keski-Suomessa ja Kymenlaaksossa. Huhtikuun suurin kauppa tehtiin UPM:n Kainuussa sijaitsevasta 308 hehtaarin kohteesta, josta yksityinen ostaja maksoi 748 700 euroa. UPM:n kohteita on tarjolla aiempaa vähemmän. Huonot kalliita, hyvät halpoja Metsätilojen hintaseurantaa ylläpitävän Hannu Liljeroosin mukaan toteutuneiden kauppahintojen vaihteluväli on suurempi kuin hintapyyntöjen. ”Huonoista kohteista ei saada hintapyyntöä ja hyvistä maksetaan selvästi enemmän”, Liljeroos kertoo. Metsätilat hinnoitellaan valtaosin summa-arvomenetelmällä. Siinä lasketaan kuvioittain erilliset hinnat maapohjalle, taimikoille ja varttuneemmalle puustolle. Lisäksi nopeasti kehittyvissä kasvatusmetsissä käytetään tarvittaessa odotusarvoa. Tilakaupan ammattilaisten mukaan menetelmä tasapäistää hintapyyntöjä. ”Huonojen kohteiden arvot ovat yläkantissa ja hyvien kohteiden alakantissa. Sijoittajat pyrkivät poimimaan tarjonnasta hyvät, alihinnoitellut kohteet.” Kaavamainen hinnoittelu sivuuttaa erityispiirteet Jos arviointiin ja hinnoitteluun ei käytetä riittävästi aikaa, niin se johtaa kaavamaisuuteen ja tilojen ominaispiirteiden sivuuttamiseen. Odotusarvolisät ja taimikoiden arvot otetaan taulukoista ja tukkiprosentit määritetään rungon koon eikä laadun mukaan. ”Summa-arvomenetelmä ei ota huomioon hakkuumahdollisuuksia eikä kehitysluokkarakennetta. Kun ikäluokkajakauma on tasainen ja kuvioita riittävästi, niin myyntituloja kertyy säännöllisesti, minkä pitäisi nostaa tilan arvoa.” Tarkempi arviointi johtaisi usein toisenlaiseen hinnoitteluun, mutta kaikilla ostajilla ei ole siihen halua tai kykyä. Niinpä hintapyynnöt ohjaavat kauppahintojen tasoa. ”Jos hintapyyntö on realistinen, niin kaikki on kunnossa. Jos taas pyyntö on epärealistinen, niin markkinat joko korjaavat tilanteen tai luottavainen ostaja tulee ostaneeksi ylihintaisen kohteen. Totuus voi paljastua puukaupassa.” Metsätila ansaitsee metsätiloihin erikoistuneen välittäjän. Liljeroos kehottaa tarkkuuteen, jos välittäjänä on yleinen asunnonvälitysyritys tai jos myyjänä on metsätilan omistaja ilman välittäjää. ”Jälkimmäisessä tapauksessa etuna on vähäisempi kilpailu, mutta myyntikohteen ominaisuustiedot eivät ehkä vastaa todellisuutta, ja ne pitää tarkastaa tavallista tarkemmin.” Summa-arvohinnoittelu tasapäistää Metsätilamarkkinoilla huonojen kohteiden hintapyynnöt ovat yläkantissa, Hannu Liljeroos arvioi. Etelä–Savossa on myyty runsaspuustoisia tiloja. Kauppamäärät edelleen suurimmat Kainuussa ja Pohjanmaan maakunnisssa. *Kertoimet ovat toteutuneiden kauppahintojen ja summa-arvomenetelmän antaman hinnan suhde. Mitä korkeampi kerroin, sitä kalliimpia metsätilat ovat. Kauppojen pienen määrän vuoksi kaikista maakunnista ei ole yksityiskohtaista tietoa. Häme–Uusimaalla hehtaarihinta yli viisinkertainen Lappiin verrattuna. Myös kertoimet osoittavat, että etelässä metsä on kallista, pohjoisessa halpaa. 18 MAKASIINI 4 • 2017 18 MAKASIINI 4 • 2017 5003_.indd 18 19.5.2017 16.05
Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt ”Kaatuneen puun juuren alta löytyi kirkasvetinen allas.” Vexi METSÄRETKELLÄ VERKOSSA ”Mikko Riikilä kirjoitti Metsälehdessä 9/2017, että konekylvö antaa parhaan tuloksen. Meikäläisen havaintojen perusteella käsinkylvö laikkuihin antaa varmemmin halutun tuloksen.” TIMPPA ”Vuonna 2001 konekylvettiin, ja kylvin vertailuksi käsin vierekkäisen, maapohjaltaan samanlaisen kuvion. Käsinkylvö tiheämpi, jostain syystä kärsinyt hirvituhoista. Konekylvössä vähän aukkoisuutta, ei hirvituhoja, loppupeleissä näyttäisi tulevan normaali mäntymetsä.” TAMPERELAINEN ”Yleensä parhaana kylvötapana on pidetty viirukylvöä, jossa siemenet sirotellaan tuoreeseen viiruun, joka on korkeimmalla kohdalla muokkausjäljessä ja siitä laskeutuu alimmaiseen kohtaan. Tällöin on valmius kesän kuivuuden ja kosteuden mukaan alkaa itää ja kasvaa. Siemenet kiinnitetään maahan kengänpohjalla. Viirusta on myös helpoin poistaa r-sahalla liiat taimet.” JÄTKÄ ”Kun kova rankkasade sattuu ennen itämistä, niin siemenet menevät minne sattuu, oli kylvötapa mikä tahansa. Niin syvään siemeniä ei voi laittaa, ettei kesän rankin kuuro niitä tuoreesta muokkauksesta vie. Kylvö on aina vähän tuurissa säiden suhteen.” SITOLKKA ”Hiukan myös ihmettelin juttua. Varmaan oikein tyypillisellä kylvökohteella konekylvö toimii hyvin, mutta kun ei niitä metsä-äkeitä Etelä-Suomessa enää ole eikä niitä harvoja kannata tuoda/saa pienille kohteille. Ei ainakaan optimiaikaan.” PETE Koneella vai käsin? Metsälehden kylvöohje poiki vilkkaan keskustelun. Kartta-animaatio kertoo, missä päin maailmaa vihertää mihinkin aikaan vuodesta. www.datasketch.es/april/code/nadieh/ Missä kannattaa olla erityisen huolissaan kirjanpainajista? Katso kartalta. metsakeskus.maps.arcgis.com/ apps/OnePane/basicviewer/index. html?appid=bfae1ce43f0e4ac088c4a8bb5887bee8 Metsähallitus esittelee oman näkemyksensä kestävästä metsänkäytöstä. www.youtube.com/watch?v=pUm3vQrYQ_M ”Konekylvössä on se etu, että siinä siemenet menevät hajalleen samalla lailla kuin siemenpuista pudotessaan, eikä taimikon hoitoa haittaavia kylvötuppaita synny. Jos hajakylvön koettaa tehdä käsin, homma menee hankalammaksi, kun kylvettäviä ja peitettäviä kohtia on paljon.” A. JALKANEN ”Yhdeksän vuotta sitten äestyskone teki konekylvön. Liekö ollut liian kuiva kesä vai eikö ollut siemeniä koneessa, koska siemennys epäonnistui?” HARRASTELIJA Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. Gallup Oletko tehnyt testamentin? 20 40 60 80 100 Olen 22 % EN 78 % Uusi kysymys: Nouseeko kuitupuun hinta tänä vuonna? 19 MAKASIINI 3 • 2017 19 MAKASIINI 3 • 2017 5004_.indd 19 18.5.2017 17.19
KEVYTTÄ HOMMAA, OIKEILLA VÄLINEILLÄ! www.stihl.? Tarjoukset voimassa 11.6.2017 asti. 35,2 cm 3 1,8 kW / 2,4 hv 3,9 kg/ 4,0 kg 30 CM/ 35 CM/ Kampanja 699,Sh. 799,Metallirunko Erittäin kevyt M-Tronic MS 201 C-M moottorisaha • Modernit ja kulutusta kestävät vaatteet • Takki joustavalla sisäosalla sekä tuuletusaukoilla, heijastinnauhat • Viiltosuojatut avohaalarit monipuolisin taskuin Kampanja 259,Sh. 298,FUNCTION ERGO turvavaatepaketti Metsalehti_Makasiini_2017_05_26_sisasivu.indd 1 9.5.2017 13:58:17 5005_.indd 20 18.5.2017 17.25
UUDET TEKIJÄT SE PP O SA M U LI SE PP O SA M U LI JO H A N N A KO KK O LA KI M M O M ET SÄ LÄ SE PP O SA M U LI TEKSTI LIINA KJELLBERG TYÖN SANKARIT Viisi nuorta metsäammattilaista kertoo, miten alalle tullaan ja millaista metsätyö nykyään on. KEVYTTÄ HOMMAA, OIKEILLA VÄLINEILLÄ! www.stihl.? Tarjoukset voimassa 11.6.2017 asti. 35,2 cm 3 1,8 kW / 2,4 hv 3,9 kg/ 4,0 kg 30 CM/ 35 CM/ Kampanja 699,Sh. 799,Metallirunko Erittäin kevyt M-Tronic MS 201 C-M moottorisaha • Modernit ja kulutusta kestävät vaatteet • Takki joustavalla sisäosalla sekä tuuletusaukoilla, heijastinnauhat • Viiltosuojatut avohaalarit monipuolisin taskuin Kampanja 259,Sh. 298,FUNCTION ERGO turvavaatepaketti Metsalehti_Makasiini_2017_05_26_sisasivu.indd 1 9.5.2017 13:58:17 21 MAKASIINI 3 • 2017 21 MAKASIINI 3 • 2017 5005_.indd 21 18.5.2017 17.25
OLIN PITKÄÄN varma, että minusta tulisi kokki. Kiinnostus metsään heräsi vasta peruskoulun jälkeen, juuri ennen yhteishakua. En tiedä, mistä se tuli. Kukaan muu suvussamme ei työskentele metsäalalla eikä meillä ole metsääkään. Hain opiskelemaan metsuriksi Hämeen ammatti-instituuttiin vuonna 2007. Metsäalaa oli helppo päästä opiskelemaan. Hakijoita oli niin vähän, että kaikki halukkaat otettiin sisään. Kanssani samaan aikaan aloittaneista kymmenestä opiskelijasta kolme on nyt metsäalan töissä. Muista osa karsiutui pois jo opiskeluaikoina, osa on vaihtanut alaa myöhemmin. Valmistuin metsuriksi vuonna 2010. Seuraavat kuukaudet kuluivat armeijassa, mutta siellä oli sen verran luppoaikaa, että sain hoidettua yrittäjän paperini kuntoon. Armeijasta päästyäni aloitin metsäpalveluyrittäjän työt. YRITTÄJÄKSI RYHTYMINEN OLI tietoinen valinta, yrittäjyys on aina kiinnostanut minua. Yrittäjänä saa tehdä niitä töitä, joita haluaa ja olla suoraan tekemisissä asiakkaiden kanssa. Työ on myös monipuolista. Ei riitä, että hoitaa metsiä, vaan täytyy myös esimerkiksi miettiä markkinointia ja pitää yrityksen Facebook-sivuja pystyssä. Istutusja taimikonhoitoaikaan pyrin olemaan metsässä viideltä aamulla. Metsänhoitotöitä teen kahteen tai kolmeen iltapäivällä, sen jälkeen vuorossa on työvälineiden huoltoa, paperitöitä ja tarjolle tulleiden työkohteiden arviointikäyntejä. Kello lähentelee usein iltakymmentä, kun työt on tehty. Pitkät päivät ovat yrittäjänä olemisen haittapuoli, mutta toisaalta työ on mielekästä. Jos aikoo menestyä, on ainakin näin alkuvaiheessa annettava kaikki aika ja panostukset työlle. Istutusten ja taimikonhoidon lisäksi teen ennakkoraivauksia, ylispuiden poistoa, pihapuiden kaatoa ja kantojen jyrsintää. Muutama vuosi sitten kävin kurssin, jolla opetettiin, miten puunlatvaan kiivetään moottorisahan kanssa. Taidosta on hyötyä, jos puu kasvaa niin hankalassa paikassa, että se on kaadettava osissa. Kiipeilytaitoa vaativia puunkaatoja tulee vuodessa noin sata. Muutaman kerran minut on myös soitettu pelastamaan puuhun kiivennyt kissa. Sellaista teen talkoohommina, mutta usein saan palkkioksi kutsun kahville. SavottaSudet-yritykseni Facebook-sivulla on videoita, joissa kiipeän moottorisahan kanssa puunlatvaan ja kaadan puun. Ne ovat keränneet joitain satoja katsojia. Kissanpelastusvideo kerää vuorokaudessa 1 500 katsojaa. METSURIN TYÖT VASTAAVAT hyvin hankkimaani koulutusta, mutta yrittäjänä olo on pitänyt opetella itse. Töissä tulee koko ajan jotain uutta vastaan. Varsinkin lakipuoli muuttuu tiuhaan. Yrittäjien yhteistyötä on korostettu viime aikoina. Itse olen ollut perustamassa Hämeen Metsätoimistot -yhdistystä. Sen tavoitteena on esitellä paikallisten metsäpalveluyrittäjien palveluita. Lisäksi minut valittiin muutama viikko sitten Metsäalan yrittäjät ry:n johtokuntaan. Työllistän itseni lisäksi yhden metsurin ja sesonkiaikana myös kaksi harjoittelijaa. Valtaosa asiakkaistani on yksityisiä metsänomistajia, mutta teen istutusta ja raivausta myös Koskitukille. Koskitukille tehtävät työt kattavat työajastani noin neljänneksen. Asiakkaita on ollut helppo saada. Työskentelen Hollolan seudulla Päijät-Hämeessä. Olen kotoisin Hollolasta, joten monet metsänomistajat ovat entuudestaan tuttuja. Lisäksi tein metsurin töitä jo opiskeluaikoina ja moni silloisista asiakkaista on edelleen asiakkaanani. Kun kerran pääsee juttuun metsänomistajan kanssa, alkaa työtarjouksia tulla. Tarjoan yksityisille metsänomistajille palveluita avaimet käteen -periaatteella. Se onnistuu yhteistyökumppaneiden avulla. Ihmettelen, miksi metsänomistajat edelleen ostavat metsänhoitopalveluita suurten metsäyhtiöiden kautta. Mielestäni metsäyhtiöiden kanssa ei kannattaisi tehdä kuin puukauppaa. Kun palkkaa paikallisen metsurin, tietää kuka työt tekee ja milloin. Puusta maksettava hinta ei ole niin hyvä, että metsänhoitotyöt kannattaisi kierrättää välikäden kautta.” ”Yrittäjyys on aina kiinnostanut” Metsäpalveluyrittäjä Toni Pajula, 26, tarjoaa metsänomistajille palveluita avaimet käteen -periaatteella. TYÖPÄIVÄ TORSTAI 4.5.2017 4-14.30 2 000 koivuntaimen istutus, välissä kaksi viiden minuutin taukoa 14.30-16.00 Kahden pihapuun kaato 16.00-16.15 Lounastauko 16.15-18.00 Kantojen jyrsintää kahdella pihamaalla 20.10-22.00 Paperitöitä ja sähköpostin lukua 22 MAKASIINI 3 • 2017 5005_.indd 22 18.5.2017 17.25
? METSÄALAN työllisyysnäkymät ovat nyt hyvät. Varsinkin metsätalousinsinöörit työllistyvät hyvin, samoin osaavat ja motivoituneet metsäkoneenja puutavara-autonkuljettajat sekä metsäkoneenasentajat, kertoo Metsäkoulutus ry:n toiminnanjohtaja Ville Manner. ”Suuret tehdasinvestoinnit lisäävät puun kysyntää, mikä puolestaan lisää työmahdollisuuksia”, hän sanoo. Hyvä työtilanne näkyy myös muissa metsäalan tehtävissä. Metsäalaa opiskelleiden työllistymisestä ei ole saatavilla kattavia tilastoja, mutta tuntuma oppilaitoksissa on, että parempaan suuntaan mennään. ”Varsinaista pulaa metsäalan ammattilaisista ei ole, mutta työllisyystilanne tuntuu olevan melko hyvä. Vastavalmistuneilla on kysyntää työmarkkinoilla. Se on tärkeää alan tulevaisuuden kannalta”, Manner sanoo. Ei kiinnostavin ala Metsäalan hakijamäärissä hyvä työtilanne ei näy. Opetushallinnon tilastojen mukaan metsäalan yliopistokoulutus on kasvattanut nuorten keskuudessa suosiotaan, mutta metsäalan ammatilliseen koulutukseen ja ammattikorkeakoulutukseen hakeneiden nuorten määrät laskivat tänä keväänä. Manner pitää lukuja yleisesti kuitenkin edelleen hyvinä. Tämän kevään yhteishaussa metsäalan valitsi ensisijaiseksi hakukohteekseen reilut tuhat nuorta. Seula on tiukin ammattikorkeakoulutukseen ja yliopistokoulutukseen, ammatillisessa koulutuksessa aloituspaikkoja on enemmän. ”Tulijoita metsäalalle kyllä on, mutta ei metsäala nuorten keskuudessa ehkä kaikista kiinnostavimpia aloja ole. Metsäalan koulutusta pitäisi markTöitä tarjolla SE PP O SA M U LI 23 MAKASIINI 3 • 2017 5005_.indd 23 18.5.2017 17.25
? AJAN HERMOLLA oleminen, se on parasta tutkijan ammatissa. Tässä työssä oppii koko ajan uusia asioita. Varjopuolena on työn yksinäisyys ja rahoituksen epävarmuus. Koskaan ei voi olla varma, saako tutkimukselleen rahoitusta vai ei. Siihen olen kuitenkin jo tottunut. Valmistuin metsänhoitajaksi Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2014. Ennen opintoja ajattelin, etten halua metsäalalle. Lähipiirissäni on paljon metsänhoitajia: sekä vanhempani että tätini ovat metsänhoitajia. Halusin keksiä jotain omaa. Kun lukion jälkeen oli aika hakea opiskelemaan, alkoi metsäala kuitenkin kiinnostaa. Pidin koulussa biologiasta, mutta halusin opiskella jotain monipuolisempaa. Hain kokeeksi silloiseen Joensuun yliopistoon, nykyiseen Itä-Suomen yliopistoon, opiskelemaan metsätiedettä ja pääsin sisään. Papereissani lukee, että olen opiskellut metsäpolitiikkaa ja metsäekonomiaa, mutta käytännössä opiskelin metsäpolitiikkaa, metsäekologiaa ja metsien monikäyttöä. PUUT TAI PUU materiaalina eivät juuri kiinnostaneet minua, joten ajauduin luonnontuotepuolelle. Luontomatkailu ja metsien muut kuin puuntuotannolliset hyödyt ovat nostaneet päätään viime vuosina. Metsien virkistysmahdollisuuksia ja luonnontuotteita arvostetaan koko ajan enemmän. Pro gradu -tutkielmani tein herkkutattisatoihin liittyen. Selvitin, millaisissa metsissä herkkutatit parhaiten viihtyvät. Sopivan graduaiheen löytäminen ei ollut ihan helppoa. Sienitutkimus löytyi silloisesta Metsäntutkimuslaitoksesta (Metla), nykyisestä Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Gradun teon ohessa ja valmistuttuani työskentelin yhteensä kolmisen vuotta kansainvälisessä luonnontuotteisiin liittyvässä tutkimushankkeessa Metlassa. Väitöskirjan teon aloitin virallisesti tänä vuonna. Väitöskirjassani tutkin ruokasienten saatavuuteen ja kaupalliseen hyödyntämiseen vaikuttavia tekijöitä Pohjois-Karjalassa. Teen väitöskirjaa Itä-Suomen yliopistossa, mutta työhuoneeni on Luken Joensuun toimipisteessä. Väitöskirjani perustuu pitkälti Metlassa ja Lukessa kerättyyn tutkimusaineistoon, joten maastopäiviä minulle ei töissä tule. Välillä olisi mukavaa, jos olisi oma koealaverkosto mitattavana, mutta liikun harrastusten takia niin paljon luonnossa, etten töissä enää kaipaa metsään. Harrastan sienestystä, marjastusta, retkeilyä ja lajibongausta. Väitöskirjaa varten selvitän parhaillaan, miten metsänhoito vaikuttaa herkkutattien ja rouskujen satoihin. Ajatuksena on löytää metsänhoitomalli, jonka avulla sienten ja puun yhteistuotanto olisi taloudellisesti mahdollisimman kannattavaa. Metsänomistaja voi ansaita puuntuotannon ohella huomattavia lisätuloja metsäsienten myynnillä. Neljästä väitöskirjaan vaadittavasta tieteellisestä artikkelista työn alla on nyt kolmas. Työsopimukseni kestää ensi vuoden kesäkuuhun asti, jo”Tässä oppii koko ajan” Itä-Suomen yliopiston nuorempi tutkija Veera Tahvanainen, 29, selvittää metsänhoidon vaikutuksia sienisatoihin. kinoida enemmän”, Manner sanoo. Hämeen ammattikorkeakoulun lehtori Antti Sipilä ei osaa sanoa, mistä pudotus ammattikorkeakoulujen hakijamäärissä johtuu. ”Metsäala on ollut positiivisesti esillä, mutta se ei näytä vaikuttaneen hakijamääriin. Taustalla voi olla se, että ikäluokat ovat pienentyneet nopeammin kuin oppilaspaikkoja on vähennetty”, hän sanoo. Sipilä ei kuitenkaan ole huolissaan. Metsäalan hakijamäärät ovat aiempina vuosina kasvaneet ammattikorkeakouluissa, joten hän ennakoi, että kyseessä on yhden vuoden notkahdus. Hakijamäärät vaihtelevat myös oppilaitoksittain. Esimerkiksi Koulutuskeskus Sedun metsäalan hakijamäärät ovat koulutusjohtaja Hellevi Lassilan mukaan olleet viime vuosina nousussa. Tänä keväänä hakijamäärä kasvoi noin kolmanneksen. Helsingin yliopistossa metsäalan hakijamäärät kasvoivat neljänneksen. Metsätieteiden laitoksen varajohtaja Markus Holopainen on tyytyväinen kasvuun. ”Uusien, syksyllä 2017 alkavien, metsätieteiden koulutusohjelmien markkinointiin on panostettu, ja se näyttäisi näkyvän hakijamäärien kasvuna. Mitä enemmän hakijoita on, sitä motivoituneempia opiskelijoita koulutukseen todennäköisesti saadaan”, hän sanoo. Luonto yhdistää Metsäalan opintoja on tarjolla sekä suoraan peruskoulusta tai lukiosta tuleville että aikuisopiskelijoille. Esimerkiksi Hämeen ammattikorkeakoulussa aikuisopiskelijoita on noin kolmannes, Koulutuskeskus Sedussa nelisenkymmentä prosenttia. Ammatillisesta koulutuksesta valmistutaan metsureik24 MAKASIINI 3 • 2017 5005_.indd 24 18.5.2017 17.25
TYÖPÄIVÄ KESKIVIIKKO 3.5 9.50–12.30 Kahvia ja jatko-opintoihin liittyvien seminaariesitysten koostamista kahden muun opiskelijan kanssa yliopiston kirjaston ryhmätyöhuoneessa 12.30–12.50 Lounas 12.50–13.15 Sähköpostien lukua työhuoneella 13.15–14 Nettiluennon seuraamista ja jatkoopintoihin liittyvän esseen tekoa työhuoneella 14–14.25 Kahvitauko Luken kahvihuoneessa 14.25–17.20 Väitöskirjaan liittyvän tieteellisen artikkelin kirjoittamista työhuoneella 19–20.30 Jatko-opintoihin liittyvän seminaariesityksen viimeistelyä kotona JO H A N N A KO KK O LA ten siihen mennessä väitöskirjan pitäisi valmistua. En osaa vielä sanoa, mitä sen jälkeen teen. Toivottavasti jotain nykyisenlaista. Olen kotoisin Joensuusta Pohjois-Karjalasta mutta töiden perässä olen valmis muuttamaan minne tahansa, maalla tai maanosalla ei ole väliä. VUOSIKURSSINI NOIN 20 opiskelijasta valtaosa on työllistynyt metsäalalle. Meitä tutkijoita on pari kolme. Työllistymismahdollisuudet alkoivat jossain vaiheessa näyttää hieman harmailta, kun moni ei löytänyt heti töitä. Kaikkiaan metsäalan työllisyysnäkymät ovat mielestäni kuitenkin olleet koko ajan valoisammat kuin monien muiden yliopistoalojen. En koskaan ajatellut, etten saisi töitä. Opintoja aloittaessani en vielä suunnitellut tutkijan uraa. Aluksi ajattelin suuntautua virkistysalueiden suunnitteluun. Nyt tutkijan ammatti tuntuu luontevalta. Työt aloitan yleensä yhdeksän aikaan aamulla, kotiin lähden viiden maissa. Jos päälle sattuu hyvä kirjoitusflow, saatan olla töissä pidempään. Jos taas mitään ei irtoa, lähden aiemmin kotiin ja teen seuraavana päivänä pidemmän työpäivän. Tällainen työskentelytapa sopii minulle.” 25 MAKASIINI 3 • 2017 5005_.indd 25 18.5.2017 17.25
TYÖSKENTELEN toista vuotta metsäneuvojana Auramaan metsänhoitoyhdistyksessä. Toimialueeni on Yläne Varsinais-Suomessa. Aloitan työt yleensä seitsemän tai kahdeksan aikaan aamulla. Tulostan maastotiedot ja -kartat ja hoidan juoksevat asiat. Sitten suuntaan maastoon. Päivän ohjelmaan voi kuulua esimerkiksi tila-arvioiden tekoa, metsäsuunnittelua tai metsänomistajien tapaamisia. Sovin tapaamisia päivää kohti yleensä kaksi, toisen aamupäivälle ja toisen iltapäivälle. Metsänomistajat arvostavat sitä, että heidän kanssaan käydään metsässä ja työkohteilla, joten haluan panostaa siihen ja varata käynneille kunnolla aikaa. Puhelin soi välillä paljon. Päivässä tulee viidestä kymmeneen soittoa. Välillä yhteydenotot ovat nopeita, välillä ne vievät enemmän aikaa. Takaisin toimistolle saavun yleensä kahden kolmen aikaan iltapäivällä. Siellä kirjoitan päivän aikana tekemäni muistiinpanot puhtaaksi. Ajatus karkaa muuten helposti, ja seuraavana päivänä ei välttämättä muista, mitä muistiinpanoja kirjoittaessaan on ajatellut. ”Myönteisellä Opinnot antavat tietyn pohjan, mutta kunnolla palikat alkavat loksahdella paikoilleen vasta työelämässä, sanoo Metsänhoitoyhdistys Auramaan metsäasiantuntija Timo Kajala, 25. asenteella pääsee pitkälle” SE PP O SA M U LI 26 MAKASIINI 3 • 2017 5005_.indd 26 18.5.2017 17.26
KOULUTUKSELTANI OLEN metsätalousinsinööri. Kiinnostukseni metsänhoitoon ja metsäluontoon syntyi varhain. Isovanhemmillani on pieni metsätila, ja siellä olen isäni kanssa käynyt pienestä pitäen metsätöissä – ensin raivaamassa, sitten myös harventamassa. Lukiossa panostin maantieteeseen ja biologiaan. Kun lukion jälkeen piti alkaa miettiä ammattia, tiesin, että halusin sellaisen, jossa olisi suhteellisen paljon maastotyötä. Metsäala oli tuolloin paljon esillä uutisissa ja sen tulevaisuus näytti kohtuullisen valoisalta. Aloitin metsätalousinsinöörin opinnot vuonna 2011. En osaa sanoa, oliko opiskelemaan helppo päästä. Päätin panostaa pääsykokeisiin tarpeeksi saadakseni opiskelupaikan. Pääaineena opiskelin metsävarojen suunnittelua ja käyttöä, sivuaineena taajamametsien hoitoa. Opiskeluaikoina kuvittelin itseni monenlaisiin töihin, mutta enimmäkseen neuvontaja puunhankintatehtäviin. Valmistuin vuonna 2014 Hämeen ammattikorkeakoulusta. Ajoitin valmistumisen loppuvuoteen, sillä tiesin, että alkuvuodesta 2015 aukeaisi muutamia sopivia työpaikkoja. Työnhaku ei vielä silloin tuottanut tulosta. Ajattelin kuitenkin, että heti valmistumisen jälkeen ei saa tipahtaa työelämästä, joten tein hetken metsurin töitä. Niitä olin tehnyt myös opintojen ohessa. Se maksoi itsensä takaisin. En joutunut missään vaiheessa miettimään, miten kauas olin valmis matkustamaan töiden perässä. Paikkoja avautui suhteellisen hyvin, joten luotin siihen, että kotiseudulta löytyisi töitä. Olen kotoisin Turusta Varsinais-Suomesta. OPINNOT ANTAVAT tietyn pohjan, mutta kunnolla palikat alkavat loksahdella paikoilleen vasta työelämässä. Silloin tilanteet ovat todellisia. Aluksi en aina tiennyt, miten asioihin pitäisi suhtautua, mutta myönteisellä asenteella pääsee pitkälle. Metsänhoitoyhdistyksessä pitää olla tilanteisiin mukautuva ja avoin. Ei voi odottaa, että metsänomistajat ovat yhteydessä, vaan pitää myös itse olla aktiivinen. Keskimäärin metsänomistajat ovat tyytyväisiä, kun heihin ollaan yhteydessä. On kaikkien etu, että metsät tulee hoidettua järkevästi ja ajallaan. Lisäksi näissä töissä tulee olla valmis kehittämään itseään. Esimerkiksi metsäsertifioinnin ja kemeran kriteerit muuttuvat vähän väliä, ja metsäasiantuntijan on oltava perillä asioista. Eniten nautin maastossa tehtävästä suunnittelutyöstä. Metsänhoitotöiden ja -palveluiden onnistuminen tuo hyvää oloa ja itseluottamusta.” ? TYÖPÄIVÄ TORSTAI 27.4. 8–8.30 Valmistautumista tulevaan päivään toimistolla ja tapaaminen metsänomistajan kanssa 8.30–9 Uuden työmaan näyttäminen metsurille ja työmaaohjeen antaminen 9–10 Korjuun valvontaa metsänomistajan hakkuutyömaalla 10–13 Tila-arvion tekoa 13–14 Lounastauko 14–15 Tila-arvion tekoa 15–16 Maastotietojen syöttämistä tietokoneelle, puheluita metsänomistajille ja seuraavan päivän tapaamisiin valmistautumista toimistolla asenteella pääsee pitkälle” si, hakkuukoneenkuljettajiksi, puutavara-autonkuljettajiksi ja metsäkoneasentajiksi, ammattikorkeakoulusta metsätalousinsinööreiksi ja yliopistosta metsänhoitajiksi. Metsätalousinsinöörin tehtäviin voi kuulua esimerkiksi puukauppapalveluiden myyntiä tai metsänhoidon suunnittelua, metsänhoitajaksi valmistuva voi hakeutua esimerkiksi tutkimus-, markkinointitai suunnittelutehtäviin. Yhteistä metsäalan opiskelijoille on kiinnostus luontoon. Monella on suvussa metsää tai metsäalalla työskenteleviä, mutta taustat voivat myös olla hyvinkin erilaisia. ”Yleensä metsäalalle hakeutuvalla on jo valmiiksi joku side luontoon, esimerkiksi harrastuksen kautta. Kiinnostuksen kohteita voivat myös olla esimerkiksi metsäbiotalous tai globaalit ympäristökysymykset, kuten metsäkato, ilmastonmuutos ja metsäluonnon monimuotoisuus”, Holopainen kertoo. Oma hakijaryhmänsä ovat metsästystä harrastavat. ”Harva tietää opiskelemaan tullessaan, mitä haluaa valmistuttuaan tehdä työkseen. Metsästyksestä kiinnostuneista useampi on jo opiskelemaan tullessaan päättänyt hakea töihin esimerkiksi johonkin riistanhoitopiiriin”, Sipilä sanoo. Metsäalan peruskoulutukseen hakevat ovat Koulutuskeskus Sedun koulutuspäällikön Jorma Tukevan mukaan kiinnostuneita varsinkin metsäkoneista. Metsuriopinnot kiinnostavat hänen mukaansa harvaa nuorta, vaikka metsureille olisi töitä tarjolla. Sipilän mukaan kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan on sen sijaan kasvanut. Moni kokee yrittäjän työt kuitenkin edelleen turhan vaikeiksi ja haastaviksi. Naisia metsäalalla opiskelee vähemmän kuin miehiä. Man27 MAKASIINI 3 • 2017 5005_.indd 27 18.5.2017 17.26
METSÄYHTIÖ UPM haki vuonna 2011 eri toimialojen ammattilaisia trainee-ohjelmaan. Hakemuksia tuli 700 ja testit olivat mittavat. Kymmenen hakijaa pääsi mukaan ohjelmaan, minä olin yksi heistä. Olen viihtynyt metsässä lapsesta asti. Mummon metsissä Kangasniemellä Etelä-Savossa leikittiin sisarusten kanssa Tarzania ja Janea. Kaikissa rannetta ohuemmissa lehtipuissa sai roikkua niin, että ne katkesivat. Mummo oli viisas nainen. Vasta myöhemmin ymmärsin, että hän sai meidät leikin varjolla raivaushommiin. Peruskoulun jälkeen mietin metsätalousinsinöörin opintoja, mutta kaupallinen ala vei mennessään. Valmistuin ensin markkinointimerkonomiksi Etelä-Savon ammattiopistosta ja vuonna 2001 markkinoinnin ja kansainvälisten toimintojen tradenomiksi Varkauden ammattikorkeakoulusta. Valmistuttuani työskentelin 11 vuotta S-ryhmälle. Aloitin kaupan kassalla ja etenin esimiestehtäviin. Jossain vaiheessa kuitenkin huomasin, etten halunnut viettää koko työuraani neljän seinän sisässä. UPM:N TRAINEE-OHJELMAN löysin työja elinkeinotoimiston nettisivuilta. Metsäala vaikutti lupaavalta. Olen kotoisin Pieksämäeltä Etelä-Savosta, missä metsästä saatavilla kantorahatuloilla on aina ollut suuri merkitys. Myös metsäalan työllisyys näytti hyvältä. Ajatus siitä, että saisi olla metsässä palkallisesti, viehätti. Trainee-ohjelma kesti 2,5 vuotta ja vastasi entistä metsäteknikon koulutusta. Ohjelmaan kuului niin työskentelyä taimitarhalla kuin puukaupan parissa. Ei ollut sanottua, että UPM:llä olisi tarjota töitä ohjelman jälkeen, mutta uskoin mahdollisuuksiini. Ohjelman jälkeen työskentelin puolitoista vuotta UPM:n puunoston tuotekehitystehtävissä. Olin mukana kehittämässä esimerkiksi puukauppapalveluita. Sen jälkeen toimin pari vuotta yhtiön puunostajana Pieksämäellä. Se oli helppoa ja luontevaa, sillä tunsin paikalliset metsänomistajat tavalla tai toisella jo entuudestaan. Puumarkkina-asiantuntijana aloitin vuonna 2015. Ensisijainen työntekopaikkani on Lappeenrannassa Etelä-Karjalassa, toissijainen Mikkelissä Etelä-Savossa. Tehtäviini kuuluu markkinointitapahtumien suunnittelua ja järjestämistä. Lisäksi seuraan UPM:n valtakunnallista näkyvyyttä ja huolehdin sidosryhmätyöskentelystä. Vastuullani on myös yksi suurempi asiakas, joten välillä pääsen metsäänkin. Metsään pääsen tosin Kangasniemelläkin. Mummon metsä on toistaiseksi minun ja sisarusteni omistuksessa. Aloitin metsätöiden teon vesurilla, mutta nelisen vuotta sitten siirryin raivaussahaan. Kunto kasvaisi kyllä paremmin vesurin kanssa. NYKYISESSÄ TYÖSSÄNI parasta ovat markkinointitapahtumat. Niissä saa olla muiden ihmisten kanssa. Työhöni kuuluu paljon matkustamista. Se käy pidemmän päälle yksinäiseksi, mutta kuuntelen ajaessani lattarimusiikkia. Se pelastaa paljon. Metsäalasta olen oppinut ehkä eniten työskennellessäni puunostajana. Nautin, kun saan olla metsänomistajien kanssa metsässä. Puukaupassa tärkeintä on kuunnella asiakasta ja keskustella tämän kanssa erilaisista metsänhoidollisista vaihtoehdoista. Puunostajan paras valttikortti on näkyä alueella, jolla ostaa puuta. Silloin oppii tuntemaan asiakkaansa ja tietää, miten lähestyä heitä. Nyt, kun puukaupan kanssa ei ole koko ajan tekemisissä, huomaa taitojen ruostuvan. Etäisyyksien arvioiminen ei suju enää yhtä helposti ja puuston kuutiomäärää on vaikeampi hahmottaa suorilta käsin. Jo tästäkin syystä on hyvä poiketa metsään aina mahdollisuuksien tullen. Moni metsäalalla työskentelevä on joutunut muuttamaan työn perässä. Minä olen aina työskennellyt Etelä-Savossa. Jos eteen tulee hieno mahdollisuus, pitää kuitenkin olla valmis muutokseen. Elämä ei pyöri paikoillaan, vaan eteenpäin.” ”Pitää olla valmis muutokseen” UPM:n puumarkkina-asiantuntija Sari Tiihonen, 41, vaihtoi kaupallisen alan metsäalaan. TYÖPÄIVÄ TIISTAI 25.4. 6–9 Autolla Mikkelistä kohti Joensuun toimipistettä 9–10 Aamukahvitilaisuus metsänomistajille 10–12 Toisen vuosikolmanneksen markkinoinnin suunnittelukokous 12–13 Lounastauko 13–14 Toisen vuosikolmanneksen markkinoinnin suunnittelukokous 14–15 Kahvitauko 15–18 Autolla Joensuusta Mikkeliin 28 MAKASIINI 3 • 2017 5005_.indd 28 18.5.2017 17.26
ner arvioi, että ammatillisessa koulutuksessa naisten osuus on 5–10 prosenttia, ammattikorkeakouluissa 20–25 prosenttia ja yliopistoissa noin puolet. Kartanluku taidettava Millaisia vaatimuksia työelämä asettaa metsäalaa opiskeleville? Antti Sipilän mukaan tärkeää on oma-aloitteisuus. ”Oppilaitoksista saa tietyt valmiudet, taidot opitaan käytännön töissä. Opinnoissa ei voida esimerkiksi käydä läpi kaikkien metsäalan toimijoiden käyttämiä tietojärjestelmiä, vaan opinnoista saa valmiuden oppia käyttämään niitä kaikkia.” Metsäalalla täytyy myös olla valmis muuttamaan töiden perässä. ”Työpaikkoja kannattaa etsiä avoimin mielin kauempaakin. Tärkeintä on päästä nopeasti oman alan töihin. Metsäalan rikkaus on, että työt eivät ole keskittyneet pääkaupunkiseudulle tai kasvukeskuksiin, vaan niitä löytyy ympäri Suomea”, Ville Manner toteaa. Markus Holopaisen mukaan etätyömahdollisuudet ovat tosin kehittyneet viime aikoina niin paljon, että sillä, mistä käsin työskentelee, ei enää nykyään ole yhtä suurta merkitystä kuin ennen. Hänen mukaansa metsäalaa opiskelevan kannattaa myös muistaa, että vaikka täysin omalta alalta ei löytyisi töitä, voi koulutusta vastaava työ löytyä metsäalan rajapinnoilta. Manner on samaa mieltä. Hänen mielestään metsäalaa opiskelevan kannattaakin opiskella myös jotain muuta alaa, esimerkiksi taloustiedettä, oikeustiedettä tai tietotekniikkaa. Sipilän mukaan varsinkin tietotekniikan osuus korostuu metsäalan töissä koko ajan, joten tietoteknisten valmiuksien pitää olla hyvät. Myös kartanlukutaito tulisi hallita. ”Sillä löytää itsensä metsästä.” KI M M O M ET SÄ LÄ 29 MAKASIINI 3 • 2017 5005_.indd 29 18.5.2017 17.26
TUKKIREKAN AJO on kuljetusalan kuninkuuslaji. Se on haastavaa hommaa, kuormaa ajetaan suurilla painoilla ja säiden armoilla. Talvella on liukasta ja kesällä pehmeät metsäautotiet. Kuljettajalta vaaditaan rauhallisuutta mutta myös rohkeutta tehdä päätöksiä. Olen ajanut tukkirekkaa kolmisen vuotta. Pelisilmä on siinä ajassa ehtinyt kehittyä sen verran, että osaan jo arvioida, minne kannattaa mennä ja minne ei. Välillä täytyy tosin edelleen kysyä työkavereilta neuvoja. Tähän hommaan ei ole täysin valmis koskaan. Tukkirekan ajo on ollut toiveammattini lapsuudesta asti. Aina, kun tukkirekka ajoi kotitalomme ohi, hyppäsin pyörän selkään ja lähdin perään. Välillä pääsin hetkeksi rekan kyytiinkin. En tiedä, mistä kiinnostus on peräisin. Suvussamme ei ole muita metsätai konealalla työskenteleviä. OPISKELIN PERUSKOULUN JÄLKEEN yhdistelmäajoneuvonkuljettajaksi silloisessa Riihimäen ammattioppilaitoksessa, nykyisessä Hyriassa. Valmistuin vuonna 2009 henkilöauton, kuorma-auton ja yhdistelmäauton ajokortit taskussani. Valmistuttuani ajoin puolisen vuotta elintarvikkeita ennen kuin menin armeijaan. Armeijan jälkeen ajoin vuoden verran elintarvikkeita ja pari vuotta metsähaketta. Metsähaketta ajaessani tu”Jokainen päivä on erilainen” Tukkirekankuljettajalta vaaditaan rauhallisuutta mutta myös rohkeutta, tietää Nousiainen E. Kuljetusliikkeen tukkirekankuljettaja Mikko Nousiainen, 26. SE PP O SA M U LI 30 MAKASIINI 3 • 2017 5005_.indd 30 18.5.2017 17.26
Yliopisto vetää Ammattikorkeakoulutus Aloituspaikat Ensisijaiset hakijat Kaikki hakijat Ammatillinen koulutus 2015 2016 2017 2015 2016 2017 Luvuissa on huomioitu metsätalousinsinöörin opintoihin hakeneet. Luvuissa ei ole huomioitu aikuiskoulutukseen tai ylempää amk-tutkintoa suorittamaan hakeneita. Novia Yrkeshögskolan ei ole mukana luvuissa, sillä metsätalousinsinöörin opintoihin hakeneita ei ole sen osalta eroteltu omaksi ryhmäkseen. Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Yliopistokoulutus 2015 2016 2017 Luvuissa ei ole huomioitu maisterihakua. 59 1 60 6 15 80 63 4 50 4 14 82 61 5 49 6 14 74 45 8 15 5 47 1 10 5 15 9 39 7 93 17 3 48 5 49 4 42 4 13 03 15 88 15 54 17 5 19 5 TYÖPÄIVÄ PERJANTAI 5.5. 4–4.20 Kuljettajan vaihto ja ajo Läyliäisissä sijaitsevalle puupinolle, jossa Metsä Groupin kuusitukkeja 4.20–5 Puukuorman lastaus, sidonta ja kirjaaminen tietokoneelle 5–6 Kuorman ajo Metsä Groupin Rengon sahalle 6–6.30 Kuorman purku ja auton puhdistus 6.30– 7.15 Hattulaan puupinolle, jossa Stora Enson kuusikuitua 7.15–8 Puukuorman lastaus, sidonta ja kirjaaminen tietokoneelle, evästauko 8–10.30 Kuorman ajo UPM:n Rauman paperitehtaalle 10.30–11.15 Auton punnitus kuorman kanssa ja ilman, kuorman purku ja auton puhdistus 11.15–13.15 Humppilaan puupinolle, jossa Stora Enson kuusija koivukuitua, evästauko 13.15–14 Puukuorman lastaus, sidonta ja kirjaaminen tietokoneelle 14–15.20 Riihimäen juna-asemalle 15.20–16 Kuorman purku ja auton puhdistus 16–16.15 Auto viikonloppusäilöön Hyvinkäällä sijaitsevaan halliin tustuin tukkirekankuljettajiin. Opiskeluaikoina ajattelin, ettei työtehtävillä ole väliä, kunhan saa heti työkokemusta. Pian kaipasin kuitenkin uusia haasteita. Kyselin tukkirekankuljettajilta mahdollisuuksista päästä ajamaan puutavaraa. Vuonna 2014 aloitin nykyisessä työssäni Nousiainen E. Kuljetusliikkeen tukkirekankuljettajana. Ajamme puita Metsä Groupille ja Stora Ensolle. Kuljetusalan töitä on hyvin saatavilla. Itse haluan nukkua yöni kotona, joten olen hakeutunut sellaisiin töihin, joita voin tehdä asuinpaikkakunnaltani Hyvinkäältä Uudeltamaalta käsin. Teen töitä kahdessa vuorossa. Joka toisella viikolla on päivävuoroja, joka toisella yövuoroja. Päivävuoroja tehdään viitenä päivänä, yövuoroja neljänä yönä viikossa. Aamuvuoro kestää yleensä aamuneljästä neljään iltapäivällä. Yövuoro alkaa neljältä iltapäivällä ja kestää aamukolmeen tai -neljään. Meillä on työparini kanssa sopimus, että yövuorossa oleva soittaa päivävuorossa olevalle herätyssoiton, kun on aika valmistautua töihin. Puhelimessa tulee töissä ollessa puhuttua paljon. Soittelen työkavereiden ja metsäyhtiöiden ostomiesten kanssa. TIETOKONE ON tässä työssä ehdoton. Päivän ohjelma tulee sähköisesti tietokoneelle ja tietokoneelle kirjaan myös kaikki lastaamani ja purkamani kuormat. Tieto lastatusta kuormasta menee saman tien asiakkaalle, joten kuormaa osataan odottaa. Tietokoneelta löytyvät myös kartat, joiden avulla suunnistan puupinolta asiakkaalle. Tehtaalla ja sahalla kuormat puretaan yleensä asiakkaan toimesta, mutta juna-asemilla puran kuormat itse. Kun kuorma on purettu, harjaan perävaunun puhtaaksi kaarnanpalasista. Ne lentelevät muuten pitkin maanteitä. Tauot pidän yleensä puupinolla metsäautotien varressa. Autossani on jääkaappi, joten teen eväät valmiiksi. Kahvia saatan hakea huoltoasemalta. Työskennellessä olen huomannut, miten vähän opiskeluaikoina harjoiteltiin itse ajamista. Aluksi oli vaikea hahmottaa, miten pienessä tilassa yhdistelmäauto mahtuu kääntymään. Kuorman lastaukseen taas saattoi mennä kolmekin tuntia, kun se nyt sujuu puolessa tunnissa. Parasta tukkirekankuljettajan työssä on haasteellisuus. Jokainen päivä on erilainen. Kuivalla säällä helpolta tuntuneelle kääntöpaikalle voi sateessa jäädä jumiin.” Metsänhoitajien kokonaiskuukausiansiot lokakuussa 2016 (euroa/kk) luontaisetuineen mutta ilman tulospalkkioita. Työnantaja Keskipalkka kunta/kuntayhtymä 4 227 valtio 4 560 yksityinen 4 716 yliopisto 3 989 muu 5 730 kaikki 4 634 Lähde: Loimu/4L-työmarkkinatutkimus 2016 Metoon kuuluvien, pääasiassa metsätalousinsinöörien, keskipalkka (euroa/kk) ilman luontaisetuja ja tulospalkkioita vuonna 2016. Työnantaja Keskipalkka metsäteollisuus 3 389 metsänhoitoyhdistys, metsä 3 384 metsänhoitoyhdistys, toimisto 3 254 Suomen metsäkeskus/Otso 3 067 Metsähallitus 3 008 valtio 3 377 kunta 3 173 bioenergia 2 970 riista 3 795 kaikki 3 284 Lähde: Luva/Meto Puuliittoon kuuluvien metsäalan työntekijöiden, kuten metsureiden ja metsäkoneenkuljettajien, keskipalkka (euroa/kk) ilman lisiä ja tulospalkkioita vuonna 2017. 2 051 Lähde: Puuliitto Palkkahaitari laaja 31 MAKASIINI 3 • 2017 5005_.indd 31 18.5.2017 17.26
JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC tulevat myös ensi vuonna. Odotan ns. teknisen puun tuotannon ja viennin kasvavan nopeasti lähivuosina. Teknisestä puusta on esimerkkinä lvl, tuttuna tuotemerkkinä kertopuu. Hieman pidemmällä aikavälillä odotan puusta tehtävän kankaita puuvillaa korvaamaan. Muutos viimeisen sadan vuoden aikana on ollut valtava. Miehet, jotka asuivat tukkikämpillä, eivät osanneet haaveilla vuoden 2017 tuotteista, tehtaista ja työvälineistä. Emme mekään osaa yhtään sen paremmin haaveilla vuoden 2117 tuotteista, tehtaista ja työvälineistä. hevosen. Metsätyön tuottavuus alkoi kasvaa nopeasti. Valitettavasti metsätyömiesten varustuksen ja työturvallisuuden merkityksen ymmärrys oli heikkoa. Tapaturmia puunkorjuussa sattui paljon. Kuorma-auto alkoi korvata uittoa kaukokuljetuksissa. Puu saatiin nopeammin ja parempilaatuisena tehtaalle. Valitettavasti puroja perattiin yhä uittoa varten, osalla niistä ei uitettu puuta koskaan. Puun käyttö oli yhtä suurta kuin kasvu ja päättäjät alkoivat pelätä puupulaa. Ojitukseen ja metsäteiden rakentamiseen sai merkittäviä tukia metsänparannusvaroista. Harsinta puunkorjuussa väheni nopeasti ja siirryttiin lähes kokonaan yläharvennuksiin ja päätehakkuisiin. 1970-luvulla metsätraktori alkoi korvata maataloustraktoria ja maata alettiin paljastaa koneellisesti metsänuudistamisessa. Metsälannoituksessa sekä metsätienrakennuksessa ja -ojituksessa oli huippuvuodet. 1980-luvulla rakennettiin painopaperikapasiteettia. Suomesta tuli painopaperin viejänä merkittävä maa. Monitoimikone eli harvesteri yleistyi vuosikymmenen lopulla. 1990-luvulla moto korvasi käytännössä metsurin puunkorjuussa kokonaan, samalla mittaus siirtyi koneelle. Työn tuottavuus kasvoi nopeasti. 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla painopapereiden kysyntä alkoi laskea. Metsänuudistamisessa oli siirrytty kokonaan paakkutaimiin. M etsien kasvu on lähes kaksinkertaistunut sadassa vuodessa ja puuston määrä kasvanut. Tänä vuonna Suomesta viedään sahatavaraa, sellua ja hyvälaatuista kartonkia enemmän kuin koskaan ennen. Uudet ennätykset S adassa vuodessa on Suomen metsätaloudessa tapahtunut valtavasti. Sata vuotta sitten puukauppa tehtiin tyypillisesti määrämittaharsintana ja vain parhaat puut korjattiin. Ajoittain puunostaja saattoi ostaa koko tilan pilkkahinnalla. Jätkät asuivat talvisin metsäkämpillä, usein kaukana asutuksesta. Puut kaadettiin sahalla ja karsittiin kirveellä. Tukit juonnettiin vesistön varteen hevosella ja sitten ne uitettiin sahoille. Pääosa eli köyhyydessä. Samaan aikaan perustettiin läänin metsänhoitolautakunnat valvomaan metsälakia. Kymmenisen vuotta myöhemmin tehtäväksi tuli myös metsänomistajien neuvonta. Samalla tuli voimaan metsien hävittämisen kieltävä yksityismetsälaki ja metsänparannuslaki. Muutos oli aluksi hidas. Valtakunnan metsien ensimmäinen inventointi tehtiin vuosina 1921– 1924. Saimme ensimmäistä kertaa tarkkaa mitattua tietoa metsistä. Paperimyllyjä ja sellutehtaita rakennettiin, myös kuitupuulle alkoi tulla kysyntää. S ota vaikeutti kaupallisia hakkuita ja metsäteollisuuden tuotantoa. Parhaassa työkunnossa olevat miehet olivat rintamalla. Kotirintamalla hakattiin puuta sotatarpeisiin, polttopuuta kului paljon. Sodan jälkeen tulivat maksettavaksi sotakorvaukset. Tehtiin parjattuja Osaran aukeita. Millä muulla keinolla olisimme saaneet nopeasti niin suuret puumäärät korjattua, tuskin millään. Metsäteollisuuden investoinnit jatkuivat 1950-luvulla ja tuotanto kasvoi. Sahatavaralla oli edelleen suuri merkitys. 1960-luvulla mullistukset jatkuivat. Moottorisaha korvasi pokasahan ja kirveen, maataloustraktori Sata vuotta metsätaloutta Puun käyttö oli yhtä suurta kuin kasvu ja päättäjät alkoivat pelätä puupulaa. RAHAPUU 32 MAKASIINI 4 • 2017 32 MAKASIINI 4 • 2017 5029_.indd 32 18.5.2017 19.00
PIKATESTI Toisenlainen vakka sivu 37 OMA METSÄ METSÄNHOITO 17 kysymystä luontaisesta uudistamisesta Sivu 34 TAIMIKONHOITO Lehtipuilla täydennystä Sivu 38 TUTKIMUS Punkki levittäytyy pohjoiseen Sivu 40 ALLAKKA Kevätyön opetuksia Sivu 43 PERINTÖMETSÄ Näin tehdään testamentti Sivu 44 KYSY POIS Mitä koivikolle pitäisi tehdä? Sivu 46 KU VA : M IK KO RI IK IL Ä 5021_.indd 33 18.5.2017 17.29
METSÄNHOITO 1 Mitä luontainen uudistaminen tarkoittaa, Suomen metsäkeskuksen johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes? Luontainen uudistaminen on uudistamishakkuu – kuten avohakkuukin. Tarkoituksena on perustaa uusi metsä hakatun tilalle ilman metsänviljelyä. 2 Onko luontainen uudistaminen sama asia kuin jatkuva kasvatus? Ei ole. Luontaisella uudistamisella pyritään luomaan tasarakenteinen taimikko, jossa kaikki puut ovat suunnilleen samankokoisia tai kaksijaksoinen metsä, esimerkiksi kaistalehakkuualoille kohoava koivu-kuuLUONTAISESTA UUDISTAMISESTA Luontainen uudistaminen on sallittua kaikissa metsissä. Varmimmin se tuottaa tulosta mäntykankailla ja turvemailla. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT ERKKI OKSANEN/LUKE K YS YM YS TÄ 17 34 MAKASIINI 3 • 2017 34 MAKASIINI 3 • 2017 5030_.indd 34 18.5.2017 17.34
Puolukkatyypin kankaalla männyn siemenpuita jätetään noin 50 hehtaarilla. si-taimikko. Jatkuvan kasvatuksen metsissä puusto jakautuu neljään viiteen eri latvuskerrokseen ja tätä rakennetta ylläpidetään jatkuvan kasvatuksen hakkuissa. 3 Millä menetelmillä metsiä uudistetaan luontaisesti? Männyllä ja koivulla käytetään siemenpuuhakkuita tai kaistalehakkuita. Kuusella kaistalehakkuita ja suojuspuuhakkuita. 4 Millaisilla kohteilla männyn luontainen uudistaminen tuottaa varmimmin tulosta? Parhaita kohteita ovat kuivahkot ja kuivat kankaat sekä ravinteisuudeltaan niitä vastaavat turvemaat. Tuttavallisemmin voidaan puhua puolukkaja kanervaja jäkälätyypin kankaista. 5 Entä kuusen luontainen uudistaminen? Kuusen luontainen uudistaminen on hitaampaa ja epävarmempaa kuin männyn. Otollisimpia kohteita ovat rahkasammalpintojen vallitsemat korpijuotit, joilla voidaan käyttää kaistalehakkuita. Suojuspuuhakkuita voi kokeilla metsiköissä, jossa on jo kasvatuskelpoista kuusentaimiainesta. Kasvatuskelpoinen tarkoittaa, että latvan kasvu on vähintään kymmenen sentin luokkaa. 6 Missä koivu uudistuu parhaiten luontaisesti? Koivun luontaista uudistamista kannattaa kokeilla kohteilla, joissa sankan päätehakkuukuusikon seassa on elinvoimaisia ja hyvälaatuisia rauduskoivuja. Parhaiten rauduskoivu kasvaa ja uudistuu hyvin läpäisevillä hiekkaja hietamailla, kasvupaikan pitää olla tuoretta kangasta tai sitä viljavampaa. Uudistusala muokataan heinäkuussa juuri ennen kuin koivun siemenet varisevat. Hieskoivua voi uudistaa huonotuottoisilla turvemailla luontaisesti. Siemenpuita ei yleensä tarvita. 7 Paljonko siemenpuita jätetään? Puolukkaja kanervatyypin mäntykankailla ja karuimmilla turvemailla riittää 20– 30 puuta hehtaarille. Jos mäntyä halutaan tätä viljavammilla kasvupaikoilla uudistaa luontaisesti, pitää siemenpuita jättää 50–150. Kun puita on sata hehtaarilla, niiden keskimääräinen etäisyys on kymmenen metriä. Koivulla siemenpuiksi riittää 5–10 puuta hehtaarilla. 8 Milloin siemenpuut poistetaan? Männyn siemenpuut poistetaan heti, kun vakiintunut taimikko on syntynyt. Etelä-Suomessa noin viiden vuoden kuluessa hakkuusta, pohjoisessa aikaa saattaa kulua enemmän. Sama koskee koivun siemenpuita. Kuusen suojuspuut poistetaan yleensä 15 vuoden kuluessa ensimmäisestä uudistamiseen tähdänneestä hakkuusta. 9 Millaisia kaistalehakkuita luontaisessa uudistamisessa voi käyttää? Kuusella ja männyllä uudistuskaistaleet voivat olla 50 metriä leveitä, jopa tätä leveämpiä voi kokeilla. Vaihtoehtoisesti voidaan tehdä pienaukkoja, jotka taimettuvat reunametsän siementäminä. Sopiva pienaukkojen koko on enimmillään 30 aaria. Säteeltään reilu 30-metrinen ympyrä on 30 aaria. Koivut tuottavat runsaasti siementä, joten reunametsän puut siementää jopa hehtaarien aukon. 10 Pitääkö maa muokata? Muokkaus on tarpeen miltei aina, kun metsää uudistetaan luontaisesti. Männyn ja koivun siemenpuualat sekä uudistamiskaistaleet pitää äestää tai laikuttaa. Kuusen suojuspuualat ja soistuneiden korpijuottien uudistusalat voi jättää muokkaamatta. Kivennäismailla ja kuivilla turvekankailla äestys riittää. Mätäs ei ole lainkaan suotuisa itämisja kasvualusta luonnontaimille. Vain märimmillä turvemailla voidaan kokeilla mätästystä. 11 Miten kuusta uudistetaan suojuspuuhakkuin? Ensin tukkipuusto väljennetään noin 350 rungon hehtaaritiheyteen. Päällyspuustoon kannattaa tässä vaiheessa jättää kuusten lisäksi mäntyjä ja koivuja. Muutaman vuoden kuluttua noin puolet päällyspuustosta poistetaan. Ylispuut poistetaan kokonaan, kun taimia on kattavasti. Aikaa kuluu noin 15 vuotta. Ylispuustoa poistettaessa vaarana on taimikon tuhoutuminen. Suojuspuut ovat alttiina korjuuvaurioille, tuulituhoille ja lahovioille. 12 Entä koivuja mäntymetsien alikasvoskuusikot, voiko niitä hyödyntää luontaisessa uudistamisessa? Kyllä ehdottomasti. Jos viljavalla maalla kasvavan huonolaatuisen ”räkämännikön” alla on sankka kuusialikasvos, männikköä kannattaa väljentää voimakkaasti tai poistaa se kokonaan, jotta kuusille tulee kasvutilaa. Tukkipuuksi kelpaavia mäntyjä voi kasvattaa taimikon päällä. Sama pätee koivikoihin. Harvennettaessa jätetään hehtaarille 100–300 parasta runkoa kasvamaan tukkipuiksi. Ne poistetaan kuusikon ensiharvennuksen yhteydessä. 13 Voiko metsänomistaja tehdä itse jotain edistääkseen luontaisen uudistamisen onnistumista? Omatoiminen metsänomistaja voi raivata luontaisen uudistamisen aloilta alikasvoskuuset ja muun haitallisen aluspuuston pois. Kuusia voi jättää sinne tänne muutaman aarin riistatiheiköiksi. Myös kuusen uudistusaloilta on syytä raivata huonokuntoiset kuuset pois. Ne ovat lähes aina lahovikaisia. 14 Kannattaako männyn siemenpuualoille kylvää muokkauksen yhteydessä männyn siemeniä uudistamisen varmistamiseksi? Ei. Metsä kannattaa uudistaa joko viljellen tai luontaisesti. Ei ole järkeä jättää siemenpuita, jos alue kylvetään. 35 MAKASIINI 3 • 2017 35 MAKASIINI 3 • 2017 5030_.indd 35 18.5.2017 17.34
15 Syntyykö jalostetulla valiosiemenellä kylväen parempilaatuinen taimikko kuin siemenpuiden tuottamalla luomulla siemenellä? Mielestäni kyllä. Laadultaan ja kasvultaan parhaita kantapuita risteyttäen syntyneen männynsiemenen käyttö uudistamisessa tuottaa jopa 25 prosenttia nopeammin kasvavan ja samalla laadukkaamman taimikon. 16 Mitä luontainen uudistaminen maksaa? Maanmuokkaus äestäen maksaa pari kolme sataa euroa hehtaarilla. Alikasvoksen raivaus maksanee saman verran. Aina se ei ole tarpeen ja toisaalta se on helppo tehdä itse. Kustannuksiksi pitää laskea myös siemenja suojuspuiden saamatta jäävät ja viivästyvät hakkuutulot. Hyvin usein tuuli kaataa osan niistä ja puut menettävät arvonsa. 50 männyn siemenpuuta hehtaarilla on noin 35 kuution tukkierä. Sen arvo on yli 1 500 euroa. 150 kuusensuojuspuuta sisältää tukkivaltaista myyntipuuta yli sata kuutiota, erän arvo on noin 5000 euroa. Metsänviljely istuttaen maksaa 1 000–1 500 euroa hehtaarilla. 17 Vuonna 2014 avohakkuita tehtiin 144 000 hehtaaria ja luontaisen uudistamisen hakkuita 24 000 hehtaaria. Miksi luontaista uudistamista käytetään näin vähän? Metsänviljely osataan hyvin ja tulokset ovat erinomaisia. Luontainen uudistaminen koetaan epävarmaksi ja työlääksi. Epäonnistumisen riski on suurempi. Lisäksi luontaiseen uudistamiseen hyvin sopivia kasvupaikkoja on rajoitettu määrä. Koivikon alle syntyy usein sankka, kasvatuskelpoinen kuusentaimikko. 5030_.indd 36 18.5.2017 17.34
TEKSTI JA KUVAT MIKKO RIIKILÄ S uomalaisvalmisteisen VMT (Virtojen muovityö Oy) taimivakan idea on hyvä. Puolikaaren muotoinen vakka kiertyy istuttajan vasemman kupeen ympäri niin, että oikealle sivustalle jää vapaa sektori pottiputken käyttöön. Vasenkätisiä istuttajia varten vakka voidaan valjastaa käänteisesti. Kannettava taimilasti on lähellä kehoa, mikä keventää kuormitusta VMT-vakka on syvä ja sen yläreuna kallistuu sisälle päin. Tästä syystä taimet pysyvät kyydissä, vaikka istuttajan kumartuisi eteenpäin toisin kuin tavallisissa vakoissa. Hyvää on myös vakan vetoisuus. Siihen mahtuu kuuden sentin istutusputkella istutettavia isoja taimia ahtaamatta 90. Tavalliseen yksipuoliseen vakkaan taimia mahtuu 50 ja ammattilaisten käyttämään tuplataimivakkaan 100. Taimien tavoittaminen VMT-vakasta selän puolelta onnistuu ongelmitta. Taimiin ulottuu molemmilla käsillä. Olkahihna valuu Valjaat ja niiden säätö ovat VMT-vakan heikkous. Vakka on oikeaoppisesti varustettu nelipistevaljailla. Niiden säätö niin, että vakan paino jakautuu molemmille olkapäille, osoittautui vaikeaksi. Vaikeusastetta lisää se, että osa valjaiden kiristimistä on selän takana. Vaikeus johtuu siitä, että vakka lepää istuttajan toisella kyljellä, mutta valjaat kulkevat yli olkapäiden, joten ne ovat lähtökohtaisesti vinossa. Tästä seuraa, että painottomaksi jäävä olkahihna tapaa valua olkavarrelle ja työskentely muuttuu hermostuttavaksi. Ongelma todennäköisesti ratkeaisi, jos VMT-vakka varustettaisiin samanlaisilla, lannevyöllä varustetuilla valjailla kuin Pottiputki-merkillä myytävä tuplavakka. Tällöin valjaat kiinnittyisivät lantiovyöhön. Toinen ongelma oli, että epätasaisella maalla vasen reisi osuu kohotessaan välillä vakan pohjaan. Lukemattomina toistoina tämä kuormittaa reisilihaksia. Muotonsa takia vakka ei myöskään sovi kovin tuhdisti ylipainoisille istuttajille, koska istuttajan pitää mahtua puolikaaren muotoisen vakan sisälle. VMT-vakan hinta on Uittokaluston hinnastossa 99 euroa. Koeteltu tuplataimivakka maksaa kympin vähemmän. Vaikea valjastaa Ammattikäyttöön tarkoitetussa VMT-taimivakassa on paljon hyvää, mutta ripustus askarruttaa. Vasemman kupeen ympäri kiertyvä vakka jättää oikealla sivustalle tilaa pottiputken käyttöön. PLUSSAT JA MIINUKSET PIKATESTI Puolikaaren muotoinen VMT-vakka ja verrokkina perinteinen taimivakka. VMT-TAIMIVAKKA + hyvä idea + vakan syvyys ja tilavuus + taimikuorma lähellä kehoa huono valjastus voi haitata liikkumista ei sovi isomahaiselle 37 MAKASIINI 3 • 2017 5030_.indd 37 18.5.2017 17.34
TAIMIKONHOITOKOULU OSA 4: LEHTIPUUSEKOITUS V aikka lehtipuita pidetäänkin taimikonhoidossa havupuuntaimien vihollisina, elinvoimainen talousmetsä kaipaa myös lehtipuustoa. Tämän vuoksi on onni, että sekametsän syntymistä on suurimmassa osassa Suomea usein lähes mahdotonta estää. Kuusenja männyntaimien sekaan taimikonhoidossa säästetyt lehtipuut täydentävät havupuutaimikon puutteita. Lehtipuusekoitus tuo metsään monimuotoisuutta ja rikastaa maisemaa. Lehtipuiden osat ovat myös monien eläinten ravintoa. Sekapuuston etuna on se, etteivät puunmyyntitulot riipu täysin vain yhden puutavaralajin hinnasta. Lisäksi sekametsissä hyönteisten ja sienien aiheuttamien metsätuhojen riski on pienempi kuin yhden puulajin metsiköissä. Kuusitaimikoissa suositeltu lehtipuusekoitus on 10–20 prosenttia metsäkuvion runkoluvusta, karummilla paikoilla kasvavissa mäntytaimikoissa 10 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että myöhemmässä taimikonhoidossa eli taimikon harvennuksessa lehtipuita säästetään 200– 300 puuta hehtaarille. Kahden metrin päähän havupuista Taloudellisesti kannattavinta on yleensä säästää rauduskoivuja. Turvemailla taimikon selviin aukkopaikkoihin voi jättää hieskoivuja. Kannoista vesoneiden koivuntaimien sijaan kannattaa yrittää säästää siemenistä syntyneitä taimia. Kuusitaimikon täydennyspuiksi voi säästää koivun lisäksi minkä tahansa puulajin taimia: pihlajia, leppiä, haapoja, jaloja lehtipuita, pajuja ja katajia. Mäntytaimikoihin käyvät muuLehtipuilla täydennystä Taimikon toisessa raivauksessa tarvitaan hieman malttia, sillä kaikkia lehtipuita ei kannata tässä vaiheessa kaataa. JÄTÄ RAIVAAMATTA Taimikonhoidossa ei kannata eikä pidä raivata kaikkia alueita. Hakkuussa jätettyihin säästöpuuryhmiin ei kosketa. Kosteikkoihin, kallioiden juurille ja muihin sopivaan paikkoihin kannattaa säästää riistatiheiköitä. Raivaamaton riistatiheikkö voi olla muutaman puun muodostama ryhmä tai parin aarin kokoinen pöheikkö. Hehtaarille tiheiköitä voi jättää 4–5 kappaletta. Riistatiheiköitä voi olla taimikon alasta 10 prosenttia ilman, että taimikonhoidon kemeratukiraha jäisi saamatta. Raivaukselta säästettyihin kohtiin muodostuu parhaimmillaan ajan myötä järeää lehtilahopuuta, josta metsäluonnossa on kovin pula. ten samat puulajit, mutta haapaa ei kannata säästää, sillä haavat levittävät mäntyjen kasvua haittaavaa versoruostesientä. Istutuskuusikoihin voi lehtipuiden lisäksi säästää myös männyntaimia, jos ne kasvavat hyvälaatuisina samaa tahtia kuusentainten kanssa. Lehtipuusekoitus ratkaistaan vasta taimikon harvennuksessa. Varhaisperkauksessa taimikosta kannattaa usein poistaa kaikki lehtipuutaimet selviä aukkopaikkoja ja muita erikoiskohteita lukuun ottamatta, sillä kannoista nousevat lehtipuuvesat ottavat havupuutaimet jälleen pituuskasvussa kiinni. Varhaisperkauksessa taimikkoon jää tavallisesti myös pieniä lehtipuutaimia. Niistä voi taimikon harvennusvaiheessa ryhtyä muovaamaan lehtipuusekoitusta. Säästettävät lehtipuut eivät saa haitata havupuutaimien kasvua. Taimikon harvennuksessa puiden välimatkan tulisi olla vähintään kahden metrin luokkaa. Koska taimikon harvennuksessa tavoitteena on mahdollisimman tasapitkä taimikko, säästettävien lehtipuiden tulee olla samanmittaisia havupuutaimien kanssa. Mäntytaimikoihin ei kannata säästää ylipitkiä lehtipuita senkään vuoksi, että varjostavat lehtipuut voivat vaurioittaa männynlatvoja ja hirvet syövät erityisesti lehtipuun varjoon jääneiden männyntaimien neulasia. Lopullisesti lehtipuiden osuus metsikössä määräytyy ensimmäisessä hakkuussa eli ensiharvennuksessa. Erityisesti veden äärelle Taimikon keskellä olevien aukkopaikkojen lisäksi lehtipuita kannattaa jättää kasvamaan luontaisesti erottuville metsän alueille: kosteisiin painanteisiin, kallioiden juurelle, metsäkuvion reunavyöhykkeille, pellon pieleen tai esimerkiksi ojanvarsille. Lehtipuita kannattaa säästää erityisesti vesistöjen läheisyyteen, jossa taimikkoa voi kasvattaa normaalia tiheämpänä. Purojen varret ja lähteiden ympäristö sekä muut arvokkaat metsäluontokohteet jätetään raivaamatta. TEKSTI JA KUVAT VALTTERI SKYTTÄ Kesän näytökset nettisivuillamme! puh 040 183 0366 www.usewood.fi www.usewood.fi puh 040-1830366 ... Metsänomistajalle ajokone ja hakkuukone... Metsänomistajalle ajokone, hakkuukone tai combikone Esittelyt keväällä 2017: • Pro Forest -messut Haapavedellä 5-6.5 • Demopäivä Muurame Isolahti 7.6 • Farmari-messut Seinäjoki 14-17.6 38 MAKASIINI 4 • 2017 5010_.indd 38 18.5.2017 18.12
Miten erottaa raudusja hieskoivu? www.metsälehti.fi Katso video Sekametsissä hyönteisten ja sienien aiheuttamien metsätuhojen riski on pienempi. Metsälehti Makasiinin taimikonhoitoa käsittelevä juttusarja jatkuu koko vuoden. Makasiini 2: Välineet ja kustannukset Makasiini 3: Taimikonhoidon aikataulu ja 1. raivauskerta Makasiini 4: Lehtipuusekoitus ja luonnonhoito Makasiini 5: Jätettävän puun valinta Makasiini 6: Taimikon 2. raivauskerta Makasiini 7: Tuhot ja tuhojen ehkäisy Makasiini 8: Erikoistapaukset Vanha, taimikon keskelle säästetty raita. Taimikonhoidossa säästetyistä riistatiheiköistä muodostuu tulevissa hakkuissa säästöpuuryhmiä. Säästöpuuryhmien ympäristöä ei raivata. Sekametsässä puunmyyntitulot eivät riipu yhden puutavaralajin hinnasta. A N TE RO A A LT O N EN Lehtipuiden osuutta metsikössä muokataan taimikon harvennuksessa ja metsän ensiharvennuksessa. Haapaa ei versoruostesienen vuoksi kannata säästää mäntytaimikoihin, kuusitaimikoihin kyllä. Kuusitaimikoissa lehtipuiden osuus voi olla 10– 20 prosenttia. Säästettävät lehtipuut eivät saa olla liian pitkiä. 39 MAKASIINI 4 • 2017 5010_.indd 39 18.5.2017 18.12
Vanhassa metsässä 2 000 sienilajia Kuusivaltaisessa vanhassa metsässä elää lähes kaksi tuhatta sienilajia. Näistä kolmannes elää vain lahopuulla, selviää Luonnonvarakeskus Luken ja Helsingin yliopiston tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan sienilajeja on maaperässä selvästi enemmän kuin lahopuussa. Puun lahoamisen edetessä sienilajien määrä kuitenkin kasvaa, ja pitkälle lahonneessa, sammalkerroksen alle peittyneessä lahopuussa lajimäärä on yhtä suuri kuin maaperässä. ”Pitkälle lahonneessa puussa elävät sienijuuret siirtävät typpeä ja hiiltä maaperän, lahopuun ja kasvien välillä. Lahopuussa kasvoi runsaasti puiden ravinteiden oton kannalta tärkeiden symbioottisten sienilajien, kuten silokultaorvakan ja humukan, rihmastoa”, kertoo Luken johtava tutkija Raisa Mäkipää. LIINA KJELLBERG PUUTIAISILTA ei välty täysin enää Pohjois-Suomessakaan. Puutiaisia, tutummin punkkeja, on havaittu jo Sodankylän korkeudella, selviää Turun yliopiston puutiaistutkimusryhmän koostamista levinneisyyskartoista. Kartat perustuvat kansalaisten vuonna 2015 ympäri Suomea lähettämiin noin 20 000 puutiaisnäytteeseen. ”Levinneisyysalue laajenee kohti pohjoista. Puutiainen on sitkeä kaveri, se kestää hyvin Suomenkin olosuhteita”, sanoo Turun yliopiston yliopistonlehtori Tero Klemola. Suomessa esiintyvistä puutiaislajeista ihmiselle haitallisia ovat tavallinen puutiainen ja taigapunkki. Puutiaisnäytteiden perusteella näyttäisi siltä, että tavallinen puutiainen on vakiinnuttanut paikkansa koko maassa Etelä-Lapin korkeudelle asti, kun taas taigapunkkia esiintyy varsinkin Keskija Itä-Suomessa, Etelä-Lapissa sekä Pohjanlahden rannikolla. ”Yleistäen voidaan todeta, että puutiaisten tiheys kasvaa rannikoita ja Etelä-Suomea kohti”, Klemola sanoo. Suojaa vaatetuksesta Puutiaisten haitallisuus perustuu niiden levittämiin taudinaiheuttajiin. Puutiaisnäytteiden mukaan joka viides puutiainen kantaa borrelioosia aiheuttavaa bakteeria ja puolitoista prosenttia puutiaisista puutiaisaivotulehdusta aiheuttavaa virusta. Lisäksi näytteistä löytyi muutama toisintokuumetta aiheuttavaa bakteeria kantava puutiainen. ”Puutiaiset kantavat verta imevinä loiseläiminä kaikenlaisia taudinaiheuttajia. Kansanterveyden kannalta merkitystä on borrelioosilla ja puutiaisaivotulehduksella”, Klemola sanoo. Puutiaiskausi kestää maalis-huhtikuusta loka-marraskuuhun. Parhaiten puutiaiset viihtyvät Klemolan mukaan varjoisissa kuusimetsissä. Metsään kannattaa hänen mukaansa kuitenkin yhä mennä, kunhan muistaa suojaavan vaatetuksen ja punkkisyynin. Puutiaisaivotulehdukselta voi suojautua rokotteella. ”Lääkeyritysten olisi syytä saada markkinoille rokote borrelioosia vastaan. Puutiaiset ovat ongelma myös muissa Pohjoismaissa, Keski-Euroopassa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa.” PUNKIT LEVIÄVÄT TUTKITTUA Viidennes puutiaisista kantaa borrelioosia aiheuttavaa bakteeria. Helsingin yliopiston tutkijat ovat selvittäneet rauduskoivun esiintymishistoriaa. Selvisi, että rauduskoivut ovat olleet vähissä aikoina, jolloin maapallolla on tapahtunut suuria ilmastollisia muutoksia. Ensimmäinen ja voimakkain taantuma tapahtui noin 66 miljoonaa vuotta sitten, jolloin dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon. Tämän jälkeen koivukatoja oli 34 miljoonaa, 14,5 miljoonaa ja noin miljoona vuotta sitten. Sen jälkeen koivukanta on kasvanut tasaisesti. Jääkauden vaikutuksesta koivut jakautuivat Siperiassa kasvavaan Aasian kantaan ja Länsi-Euroopan kantaan, jotka myöhemmin mannerjään sulaessa ovat sekoittuneet Suomessa. Koivulla yhteys dinosauruksiin Puutiaisen (vas.) ja taigapunkin (oik.) levinneisyysalueet eroavat toisistaan. Kartat perustuvat kansalaisten vuonna 2015 ympäri Suomea lähettämiin puutiaisnäytteisiin. 40 MAKASIINI 4 • 2017 40 MAKASIINI 4 • 2017 5026_.indd 40 18.5.2017 18.15
Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto 5027_.indd 41 18.5.2017 18.17
C M Y CM MY CY CMY K 1s-makasiini.pdf 1 18.5.2017 15.47 5028_.indd 42 18.5.2017 18.18
JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. TU U LI KK I SI RO LA sin – kunnes ensimmäinen rastas kiljaisee, että pimeys on vaihtumassa aamuhämärään. Sielu kyllä laavulla lepää, mutta ei siellä univelkoja maksella, eikä se ole reissun tarkoituskaan. Onnellisena, mutta hieman väsähtäneenä, parransänkisenä ja likaisena on hyvä lähteä uuteen päivään. Kollega telkkarissa jatkaa matkaansa virkeänä kohti seuraavaa hotell… eikun vaativaa haastetta. pa reitilleni ei mitään syötävää satukaan. Enkä muuten lähde mihinkään muuhunkaan reissuun ilman, että taskunpohjalla olisi näkkileipä tai välipalapatukka. Filmien kaverit matkaavat mukanaan luja luottamus jouseen ja nuoliin. O ma retkeni suuntautui valmiille laavulle. Muutaman havulaavun tehneenä tiedän, että jos aikoo suojaavan katon ja pehmeän patjan itselleen rakentaa, menee siihen tuntikaupalla aikaa. Edellyttäen, että mukana on kirves ja narua. Töllöttimen tyypit tempaisevat hetki ennen pimeän tuloa lehtimajan itselleen ja sitovat sen kestävällä, köyden näköisellä kasvilla. Samoin itseltäni kului pari tuntia isojen pöllien raahaamiseen nuotiopaikalle, jotta tuleni palaisi yön yli. Laavulla olivat kuivat klapit ja sytykkeet valmiina, joten sytyttämisessä ei ollut ongelmaa. Pienet pilkkeet vaan palavat niin nopeasti, että rakensin pystykuivista pyöreistä puista pitkulaisen kasan nuotion päälle. Miehen mittaisia ja metson paksuisia keloja ei ole, joten virallista rakovalkeaa en ryhtynyt rustaamaan. Tuleni toimi hyvin, joskin pari kertaa yöllä sitä piti kohentaa työntämällä pöllejä lähemmäksi tulen keskustaa. Mestariseikkailijat eivät polttopuita juuri näytä keräävän, mutta hienosti heidän oksakasansa palaa aamuun asti. K eväinen yö metsässä on upea kokemus. Linnunlauluun on mukava torkahtaa ja keskiyöllä hiljaisuus on uskomaton – kunnes yllättäen jostakin lähitaivaalta kuuluu joutsenen honk-honk. Lintu etääntyy ja uni hiipii takaiT elevisio on pullollaan seikkailuohjelmia. Niissä sankarit lähtevät vähillä varusteilla tai vähillä vaatteilla erämaan armoille. Haasteet ovat ankarat, mutta aina lopulta karmivaan nälkään saadaan saalista ja vaikeudet voitetaan. Varsinaisia mestareita olivat he, jotka vain pata ja jousipyssy mukanaan suuntasivat talviseen Kainuun korpeen. Puhtain käsin ja silein poskin parivaljakko selvisi päivien piinasta, vaikka toinen mätkähti sulaan puroonkin. Makeasti veljet olivat nukkuneetkin, vain muutama havu kuusen juurella alustanaan. T ämän rohkaisemana ja ennenkin metsässä yöpyneenä halusin lähteä kuuntelemaan keväistä yötä. Kun joskus nukuin paksun havupatjan päällä, ymmärsin, että maa on kylmä pitkälle kevääseen. Pari tuntia kun havuilla makoilee, niin kyllä vilu sieltä selkään hiipii. Nytpä siis varustauduin eristävillä makuualustoilla, pehmeillä vilteillä ja hyvällä makuupussilla. Vaikka keväiset ojat ja rannat ovat vettä täynnä, en kuitenkaan ilman kotoista kraanavettä lähtenyt matkaan. Lähteitä ei retkialueellani ole, enkä halunnut käyttää aikaani sulamisvesien moniminuuttiseen keittämiseen pöpöistä vapaaksi. Koivunikin säästin mahlanjuoksuttamiselta. Telkkarin heput löytävät aina kirkkaana virtaavan puron tai nestettä pursuilevan liaanin, eivätkä raahaa vesileilejä vaivoinaan. Aseita ei ollut mukanani, vaan puoli repullista eväitä. Pekonia, perunaa ja maustekurkkua, kyytipojaksi teetä ja keksiä. Syksyisinkään, kun mukana on haulikko ja koira ja maastossa sekä sieniä että marjoja, en luonnonantimiin luota. JosKevätyön opetuksia METSÄLÄISEN ALLAKKA Yöksi metsään nuotiopuita paljon lämpimät petivehkeet 43 MAKASIINI 4 • 2017 5012_.indd 43 18.5.2017 18.16
J okaisella täysi-ikäisellä henkilöllä on oikeus määrätä itse testamentilla jäämistöstään. Alle kahdeksantoistavuotias saa tehdä testamentin, jos hän on tai on ollut naimisissa. Viisitoistavuotiaskin saa tehdä testamentin siitä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus itse hallita. Testamentin voi kirjoittaa itse, mutta suosittelen käyttämään ammattiapua. Siitä syntynyt kustannus on pieni, jos sen avulla ehkäistään isot jälkiselvittelyt ja oikeusprosessit. Monet järjestöt ja säätiöt tarjoavat maksutonta apua testamentin laadintaan silloin, kun omaisuutta testamentataan niille. Todistajia tarvitaan Testamentista on säädetty perintökaaressa tarkasti. Tietyt muotovaatimukset on täytyttävä, jotta testamentti on pätevä. Näistä tärkeimmät koskevat testamentin allekirjoituksia: testamentin laatijan on omakätisesti allekirjoitettava testamentti todistajien läsnä ollessa tai tunnustettava allekirjoituksensa todistajille oikeaksi. Päteviä todistajia ovat henkilöt, jotka ovat täyttäneet 15 vuotta, ovat esteettömiä suhteessa testamentin laatijaan ja ovat sielullisesti sellaisessa tilassa, että ymmärtävät, mitä ovat tekemässä. He eivät saa olla lähisukulaisia, lähisukulaisten puolisoita tai itse testamentin saajia tai saajien puolisoita. Todistajien täytyy tietää, että kyseessä on testamentti, mutta testamentin sisältöä heille ei tarvitse avata. Ketkä perivät ja mitä? Testamentin laatija voi päättää sen sisällöstä melko vapaasti. Hyvä testamentti kuvaa laatijansa tahtoa mahdollisimman yksiselitteisesti. Kannattaa siis välttää monimutkaisia määräyksiä. Testamentissa on hyvä kertoa selvästi, kuka tai ketkä on tarkoitettu perinnön saajiksi. Saajakohtaisesti kuvataan hänelle siirtyvä omaisuus tai osuus omaisuudesta tai määräys tietystä saajalle siirtyvästä esineestä tai oikeudesta. Testamentin laatijana sinun on tärkeää miettiä ja vaikka kirjoittaa ensin ylös, miten haluat muuttaa lakisääteistä perimysjärjestystä testamentilla. Testamentin laatimista myös helpottaa, jos kirjaat ylös, mitä omaisuutta ja minkä arvoisena jäämistöösi todennäköisesti kuuluu. Jos sinulla ei ole perillisiä, testamentin tarkoitus on ohjata perintö muulle saajalle kuin valtiolle. Erityisen tärkeää tämä on, jos haluat testamentilla turvata avopuolisosi elinoloja kuolemasi jälkeen. Testamenttia laadittaessa on syytä muistaa, että rintaperillisillä on oikeus lakiosaansa eli puoleen lakisääteisestä perintöosuudesta. Yleisvai erityistestamentti? Yleistestamentissa ei määrätä saajalle tiettyä esinettä eikä muutenkaan määrätä jäämistöön kuuluvasta omaisuudesta yksityiskohtaisesti. Yleistestamentilla määrätään saajan oikeudesta saada koko omaisuus tai määräosa koko omaisuudesta. Erityistestamentilla eli legaatilla määrätään saajalle tietty, tarkkaan määritelty osa omaisuudesta, esimerkiksi tietty esine, vaikka metsätila, tietty rahasumma tai määritelty käyttöoikeus tiettyyn omaisuuteen. Samassa testamentissa voidaan määrätä sekä legaatista, joka otetaan ensin pesästä päältä, että yleistestamentilla loppuosasta. Hallintaoikeuksiin harkintaa Testamentin voi tehdä yhdessä puolison kanssa keskinäisenä testamenttina. Yleisin lienee keskinäinen hallintaoikeustestamentti, jolla pyritään turvaamaan lesken elämisen taso puolison kuoleman jälkeen. Samalla turvataan omaisuuden omistusoikeuden siirtyminen vähentymättömänä perillisille. Metsän osalta en pidä hyvänä keskinäistä hallintaoikeustestamenttia, jollei lesken toimeentulo ole erityisesti riippuvainen metsätuloista. Leskelle siirtyvä elinikäinen hallintaoikeus estää perillisiä toimimasta metsänomistajina ja saamasta metsätuloa niin kauan kuin leski elää. Asiaan voi vaikuttaa joko sulkemalla testamentissa metsäkiinteistöt hallintaoikeuden ulkopuolelle tai laatimalla hallintaoikeudesta luopumista silmällä pitäen testamentin lisäksi molemmille puolisoille edunvalvontavaltakirjat. Jos haluat muuttaa lakisääteistä perimysjärjestystä tai sinulla ei ole perillisiä, tee testamentti. PERINTÖMETSÄ PIRJO HAVIA VIIMEINEN TAHTONI ON... 44 MAKASIINI 4 • 2017 5013_.indd 44 18.5.2017 18.21
Purkavia ehtoja Testamentissa voi määrätä omaisuuden saamiselle ehtoja. Tällaiset ehdot eivät saa olla hyvän tavan vastaisia, eivätkä ne saa rajoittaa kohtuuttomasti testamentin saajan päätöksentekoa. Luvalliset ehdot voivat olla lykkääviä tai purkavia. Tavallisin lykkäävä ehto on määräys toissijaisesta saajasta: omaisuus määrätään ensin tietylle taholle ja vasta ensisijaisen saajan jälkeen lopulliselle saajalle. Lykkäävää ehtoa voidaan käyttää esimerkiksi turvaamaan avopuolison asuminen hänen kuolemaansa saakka määräämällä hänelle hallintaoikeus asuntoon. Purkava ehto asettaa testamenttimääräyksen riippuvaiseksi jostain seikasta, jolloin testamentin saaja menettää oikeutensa perintöön, jos purkava ehto täyttyy. Testamentin määräyksellä voi esimerkiksi velvoittaa testamentin saajan hoitamaan jotain kolmatta henkilöä. Määräys sitoo testamentin saajaa, jos hän ottaa testamenttiomaisuuden vastaan ja jos tämä omaisuus riittää velvollisuuden täyttämisestä aiheutuvien kulujen maksamiseen. Jos hän lopettaa velvollisuuden täyttämisen, hän menettää oikeutensa perintöön. Testamenttimääräyksellä voidaan myös sulkea pois perillisten ja testamentinsaajien puolisoiden avio-oikeus, mikä on melko yleistä sukujen metsäomaisuuden kohdalla. Säilytä turvallisesti Testamentista voi varmuuden vuoksi laatia usean alkuperäiskappaleen, jotka säilytetään eri paikoissa. Esimerkiksi yksi kappale voi jäädä omaan haltuun, yksi pankin tallelokeroon ja yksi testamentissa määrätylle saajalle. Testamenttia ei kuitenkaan ole pakko laatia useana kappaleena. On hyvä muistaa, että testamentin kopiot eivät yleensä ole päteviä. Voi muuttaa tai peruuttaa Testamentin voi mitätöidä tai muuttaa sen määräyksiä uudella testamentilla. Voit halutessasi peruuttaa testamentin tuhoamalla sen, kunhan muistat tuhota jokaisen laaditun alkuperäiskappaleen. Peruuttaminen on pätevä myös, jos ilmaiset selvästi, ettei testamentti vastaa enää viimeistä tahtoasi. Tällainen peruuttaminen on varminta tehdä kirjallisesti ja todistetusti. Jos aiempia testamentteja ei ole tuhottu, on uuteen, aiemmat korvaavaan testamenttiin suositeltavaa kirjata esimerkiksi: ”Tällä testamentilla kumoan kaikki aiemmin laatimani testamentit ja niiden määräykset.” HYVÄ TESTAMENTTI • On yksiselitteinen. • Vastaa testamentin laatijan tarkoitusta. • Huomioi mahdolliset muutokset asianosaisten elämässä. • Huomioi rintaperillisten oikeuden lakiosaansa. • Tuo testamentin saajille iloa, ei hankaluuksia. • Säilytetään turvallisesti. • On pätevä eli täyttää muotovaatimukset. YRJÖ TENKANEN OY JO YLI 30 VUODEN AJAN LAADUKKAAT BMF METSÄYHDISTELMÄT Pauli Tenkanen 044-5211420 email. yrjotenkanen@yrjotenkanen.fi • Kantavuus alkaa 1,5 tonnista päättyen 16 tonniin. • Kuormainten ulottuvuus alkaa 3,25 metristä ja päättyy 9,05 metriin. KOLMEN VUODEN TAKUU RUNGOLLE JA PUOMISTOLLE ! 5013_.indd 45 18.5.2017 18.21
Onko hirvi syönyt? Metsälehti.fi:ssä Lukijoiden kuvat -palstan syöntijälkikuvasta kehkeytyi vilkas keskustelu. Ovatko jäljet hirven tekemiä? Eipä tässä ole muita vaihtoehtoja tekijäksi kuin hirvi. Vaikka kuvassa ei ole mittakaavaa, vaikuttavat hampaiden jäljet niin leveiltä, ettei valkohäntäkauris tule kysymykseen. Hirvellä riittää niskassa voimaa, jolloin talttamaisten hampaiden nopea liike veistää kuorta siististi. Kun puun runko ja hirven hammasrivi ovat eri suuntiin kaarevat, vain kaksi hammasta on veistänyt puun kylkeä. Onneksi kuusen kuori ei kuulu meikäläisen hirven vakioeineksiin. Kun sotien jälkeen Ruotsiin tuotiin kuusialkuperiä Keski-Euroopasta, hirvien kuuselle aiheuttamat tuhot alkoivat yleistyä. Eri alkuperää olevilla kuusilla on siis eroja maistuvuudessa! Keski-Euroopassa ei hirviä ole, joten sikäläisten kuusien puolustusarsenaali on suunnattu villisikaa, saksanhirveä ja metsäkaurista vastaan. Silloin kun hirvi on raastanut kuorta vain yhdestä tai muutamasta lähekkäisestä kuusesta, voi olla kyse itselääkinnästä: tavallista rajumpi terpeeniannos (pihka) on otettu lääkkeeksi vatsavaivoihin, esimerkiksi karkottamaan suolistoloisia. Luulisin, että hirvellä varsinainen ravintokäyttö suuntautuu ennen muuta vihreään neulasmassaan. Runkoa jälttämällä saa ravinnoksi kelpaavan jällen LUKIJOIDEN KYSYMYKSET Metsäverotus Hannu Jauhiainen Metsänomistaja ja veroasiantuntija. Metsäverotus Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija Luonto Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. Koneet Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Pienkoneiden asiantuntija. Metsänhoito Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori. KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4a , 0020 Helsinki. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Kuusen runkoa on käynyt nakertamassa hirvi. lisäksi niin paljon sulamatonta kuoriainesta, ettei kuoren syönti kannata. Lääkkeenäkin käytetty kuusen pihka tappaa mikrobeja, joten runsas pihkaisen ravinnon syönti voisi olla haitallista pötsin pieneliöstölle. SEPPO VUOKKO Mitä koivikolle kannattaa tehdä? Minulla on reilun puolen hehtaarin kuvio, jossa kasvaa lähinnä hieskoivua: pituus 5-6 metriä, tiheys 7 000 runkoa hehtaarilla, seassa jonkin verran pientä kuusta. Uskaltaako tällaisen koivikon harventaa tiheyteen 2 000 runkoa hehtaarilla? Puhtaan hieskoivikon syntyminen on yleensä merkki uudistumisen epäonnistumisesta. Jo riukuvaiheeseen ehtinyt koivikko kannattaa kasvattaa kuitutai energiapuuksi yhden harvennuksen taktiikalla ja toivoa, että koivujen alle syntyy päätehakkuuseen mennessä kuusikko. Meikäläiset puulajit ovat tuhoherkkyydeltään erilaisia. Tuuli kaataa matalajuurisia kuusia sulan maan aikaan erityisesti vedenvaivaamilla kasvupaikoilla. Leveälatvaiset männyt kärsivät talvisista tykkytuhoista raskaan lumitaakan alla. Notkearunkoiset koivut taipuvat herkästi luokille syksyn ensimmäisissä räntäsateissa. Metsikön tiheys hidastaa puiden paksuuskasvua ja nopeuttaa oksien karsiutumista. Rungoista tulee honteloita, latvusten painopiste nousee korkealle ja juuristot jäävät suppeiksi. Nämä kaikki altistavat puuston lisääntyville luonnontuhoille erityisesti harvennuksen jälkeen. Keski-Euroopan tuulisilla ja lumisilla vuoristoalueilla harvennusten kiireellisyyttä ja voimakkuutta arvioidaan puiden pituuden (m) ja läpimitan (cm) suhteella. Harvennus tulee tehdä ennen kuin suhde on yli 0,8. Jos esimerkiksi kahdeksanmetriseksi ehtineen metsän puut ovat läpimitaltaan alle kymmensenttisiä, pitää harvennus tehdä pikaisesti, mutta lievänä. Ylitiheänä kasvaneen koivikon voimakas harvennus on riskibisnestä. Itse kaataisin ensin puolet rungoista maahan tai polttopuuksi. Tekisin kaadon talvella tai keväällä, jotta puut pystyisivät hiukan tukevoitumaan ennen syksyn räntäsateita. Toisen harvennuksen tekisin viiden vuoden päästä päätehakkuutiheyteen eli tuhanteen runkoon hehtaarilla. Hieskoivusta saadaan niin harvoin tukkia, etteivät myöhemmät harvennukset kannata. KARI MIELIKÄINEN Mistä öljyä vuotaa? Sahan alla varastossa on öljylammikko. Kun sahaa nostaa, tippuu öljyä ja purukotelo on märkä. Kysyjän esittämä vika on todella kiusallinen. Sahoilla, joissa öljypumpulle tulevalla ja sieltä lähtevällä kumiseosletkulla tiivistetään öljykanavat pumpun porauksiin, on taipumuksena vuotaa öljyä. Vuodon aiheuttaa kumiseoksen kimmoisuuden väheneminen eli vanheneminen. Vuoto on sitä runsaampaa, mitä ohuempaa öljyä käytetään. Vuoto korjaantuu, kun öljypumpun tiivisteletkut uusitaan. ruotsin markkinajohtaja! 3 vuoden takuu Katso lisätiedot ja lähin jälleenmyyjäsi www.cfmoto.fi cfmotosuomi cfmotosuomi trakt orimö nkijä t t3a 40km /h t3b 60km / h alk. 5390€ 46 MAKASIINI 4 • 2017 46 MAKASIINI 4 • 2017 5014_.indd 46 18.5.2017 18.24
Toinen vuotomahdollisuus on korvausilmakanavan kautta. Jos korvausilmakanavan tankin puoleisessa päässä on jäykkä muoviputki, tulee sen pään olla tankin yläreunassa. Jos putken pää on öljyn sisässä, tankkiin muodostuva vähäinenkin paine painaa öljyä putkea pitkin ulos. LEO SAASTAMOINEN Lisätäänkö yhteinen vähennys luovutusvoittoon? Omistamme vaimoni kanssa yhteisen metsätilan ja lisäksi vaimollani on oma metsätila. Molemmat tilat ovat metsävähennyskelpoisia, vähennyksiä on tehty yhteisen tilan puukauppatuloista. Jos vaimoni myy oman tilansa, lisätäänkö sen luovutusvoittoon yhteisen tilamme tuloista tehtyä metsävähennystä? Kun puolisoiden omistamista metsistä tehdään yksi 2C-veroilmoitus, on metsävähennysmenettelykin yhteistä eli kummankin puolison yhteiset ja yksin omistamat metsävähennyskelpoiset tilat lasketaan mukaan. Kun puoliso myy yksin omistamansa metsätilan, otetaan sen luovutusvoiton laskennassa huomioon puolisoiden yhteisen veroilmoituksen käytetty metsävähennys. Käytettyä vähennystä voidaan lisätä vain vuosilta, jolloin puolison metsät ovat olleet yhteisessä metsävähennysseurannassa. Jos puoliso on tehnyt yksin omistamastaan metsätilasta oman 2C-veroilmoituksen, yhteisen tilan käytettyä metsävähennystä ei oteta luovutusvoittoverolaskelmassa huomioon. HANNU JAUHIAINEN Paljonko menee lahjaveroa? Meitä on neljä sisarusta. Isä omistaa Sulkavalla 270 hehtaarin metsätilan. Jos isä lahjoittaa meille lapsille tilan, niin mikä on lahjavero ja lahjaverohuojennus? Jos laskelma tehdään verottajan antamalla keskiarvohinnalla 3 900 euroa hehtaarilta, niin tilan arvo on 1 053 000 euroa. Lahjavero on yhteensä 126 350 euroa. Yhtä lahjansaajaa kohden vero on 31 587 euroa. Lahjaverohuojennus on 21 825 euroa per lahjansaaja. Tulevien puukauppojen vero alenee 6 546 euroa per lahjansaaja. Lopullinen lahjavero on 25 041 euroa per lahjansaaja. Lahjansaajien lahjavero on yhteensä 100 164 euroa, kun huojennus otetaan huomioon. Suosittelen, että tutkitte asiantuntijan kanssa muitakin vaihtoehtoja. Harvoin suora lahjoitus on edullisin vaihtoehto. VÄINÖ SIKANEN Pitäisikö testamentti päivittää? Onko Makasiinin (2/2013) Metsäperintö-osion artikkelin jutussa ollut testamenttimalli yhä ajankohtainen vai ovatko lakimuutokset muuttaneet tilannetta? Omistan vaimon kanssa omakotitalon, kesämökin sekä pienehkön metsätilan. Nykyinen testamentti on hallintaoikeustestamentti kaikkeen omaisuuteen. Onko testamentin päivittäminen aiheellista? Laki ei ole muuttunut. Mielestäni teidän kannattaa tehdä uusi testamentti. Ainakin kannattaa muuttaa hallintaoikeus määräaikaiseksi ja miettiä, kannattaako esimerkiksi rahavaroja jättää sulkutilille. Hallintaoikeuden omistaja saa käyttää vain omaisuuden tuoton. Perillisille menevistä rahavaroista leski saa käyttää vain koron. VÄINÖ SIKANEN ruotsin markkinajohtaja! 3 vuoden takuu Katso lisätiedot ja lähin jälleenmyyjäsi www.cfmoto.fi cfmotosuomi cfmotosuomi trakt orimö nkijä t t3a 40km /h t3b 60km / h alk. 5390€ 5014_.indd 47 18.5.2017 18.24
Mikko Tiirola on perhemetsätalouden äänitorvi, jolla on vahva luottamus metsätalouden tulevaisuuteen. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVAT PETTERI KIVIMÄKI VAIKUTTAJA ”TÄMÄ HOMMA KANNATTAA” 48 MAKASIINI 4 • 2017 48 MAKASIINI 4 • 2017 5011_.indd 48 18.5.2017 18.38
”K un on yhteiskunnallinen mieli, niin jotain pitää olla. Jos se ei olisi metsänomistajien edunvalvonta, niin kuka ties mitä”, MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola sanoo. Metsänomistajien asia on Tiirolalle monella tapaa tuttu, hän on esimerkiksi mukana Kaupin tilayhtymässä Petäjävedellä Keski-Suomessa. Metsää maitotilalla on 600 hehtaaria. Koska ajettavat asiat ovat omakohtaisia, ei tarvitse miettiä, että mitä mieltä olisi. ”Lähes poikkeuksetta näkemys tulee selkäytimestä eikä tarvitse tapella itsensä kanssa.” Metsänomistajat olisivat iso puolue Tiirolan ura vaikuttajana alkoi, kun appiukko jäi sukupolvenvaihdoksen yhteydessä pois metsänhoitoyhdistyksen hallinnosta ja kehotti vävyään menemään kokoukseen. Talosta oli oltu yhdistyksessä aina ja Tiirola solahti avoimelle paikalle puheenjohtajaksi. Siitä tie on vienyt eteenpäin, MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtajaksi hän nousi 2009. Kansanedustajaehdokkaaksi on pyydetty, mutta hän arvottaa metsävaltuuskunnan puheenjohtajuuden korkeammalle. ”Metsänomistajia on enemmän kuin milläkään puolueella äänestäjiä.” MTK:n työnjaossa Tiirolan vastuut ovat kotimaassa. ”Kun on kotoisin Jongunjärveltä, niin kielitaito rajoittaa kansainvälisten asioiden hoitoa.” Se vähän harmittaa, mutta kieltä ei enää aikuisiällä saa luontevansujuvaksi millään konstilla. Toisaalta kansainväliset tehtävät kaiken muun lisäksi saattaisivat olla liikaa. Nytkin Helsingissä pitää käydä viikoittain: reissu kestää päivästä viiteen, lisäksi on vielä matkat maakuntiin. Keskisuomalainen Kärppä-mies Jongunjärvi on Pudasjärvellä Iijoen keskijuoksulla. Sieltä Tiirolan tie vei metsänhoitajaopintoihin Helsinkiin. Metsäntutkijan ura oli mahdollinen, sillä jalka oli Metsäntutkimuslaitoksen oven raossa, mutta 1990-luvun alun lamassa kunnon pestin odottaminen tuntui roikkumiselta. Niinä vuosina perheessä koettiin myös Tilan raskain metsäkalusto ovat viisi raivaussahaa, sillä työvoimaa on ajoittain omasta takaa. Käsien asento ei kuvaa omistajan elkeitä, vaan harvennuksen taimiväliä. Metsäja luontomatka Baskimaalle 23.–29.10. Tervetuloa tutustumaan Baskimaan luontoon, metsäja maatalouteen sekä paikalliskulttuuriin. Saamme nauttia myös espanjalaisesta ruuasta ja juomasta. Asiantuntijaoppaanamme on metsänhoitaja Jouko Lehtoviita. MATKAOHJELMA MATKAKOHDE Pohjois-Espanja MATKAN AJANKOHTA 23.–29.10.(ma–su) MATKAN HINTA 1650€jaetussa2-hengenhuoneessa 1930€1-hengenhuoneessa Matkan hintaan sisältyyLufthansanlennotHki-Frankfurt-Bilbao-München-Hki• majoitushyvätasoisissakeskustahotelleissaaamiaisella•ohjelmassamainitut kuljetukset,ateriatjapääsymaksut•suomalaisenasiantuntijamatkanjohtajan palvelutkokomatkanajan•toimistokulutjaverot www.kontiki.fi Pidätämmeoikeudetmuutoksiin.VastuullinenmatkanjärjestäjäonkotimainenOyKon-TikiToursLtd. 23.10. MA | Matkustuspäivä. Pamplona Lentoklo13.50Frankfurtinkautta Bilbaoon,jonnesaavummeklo18.10. BussikuljetusPamplonaan,jossamajoittuminen.Yhteinenillallinen. 24.10. TI | Pamplona, Zaragoza Kaupunkikierroskävellenkuuluisanhärkäjuoksun reittiä.Lähtövuoristoontutustumaan alueenpyökkimetsiin.Lounas.Matka jatkuuZaragozaan,jossamajoittuminenja kävelykierros. 25.10. KE | Zaragoza, Soria Päivänaikana tutustutaanjokivarrenviljeltyihinpoppelimetsiköihinjavuoristonmäntymetsäalueellePinussilvestris.Lounas.Illaksi saavummeSoriaan,jossamajoittuminen. 26.10. TO | Rioja: Logroño VierailuSierra deCebollerankansallispuistoon.Matka jatkuukohtiLogroñoa.LounasjaviinitilavierailuRiojanviinialueella.Majoittuminen. 27.10. PE | Bilbao Tutustumineneukalyptuksenkasvatukseenjamäntymetsiköidenhoitoon–Pinusradiata.Lounasja majoittuminenBilbaoon. 28.10. LA | Bilbao Opastettukiertoajelu Bilbaossajaomakustanteinenvierailu Guggenheim-museossaYhteinenpäätöslounasjavapaaaikaaesim.ostoksiin. Yhteinenillanvietto(sovitaanmyöh.) 29.10. SU | Kotimatka Kuljetuslentoasemallajalentoklo11.45Müncheninkautta Helsinkiin,jonnesaavummeklo18.45. Matka täynnä sisältöä VARAA PIAN! PAIKKOJA RAJOITETUSTI puh. 09 466 300 tai ilmoittautumiset@ kontiki.fi 50 MAKASIINI 4 • 2017 5011_.indd 50 18.5.2017 18.39
”Kun on kotoisin Jongunjärveltä, niin kielitaito rajoittaa kansainvälisten asioiden hoitoa.” arvoihin vaikuttanut lapsen sairaus. Kun vaimon kotitilalla sukupolvenvaihdos oli vääjäämättä tulossa, alkoi talonpito kiinnostaa maalaispoikaa. Sukupolvenvaihdoksessa tilan kolmesta tyttärestä kaksi toi taloon kotivävyn, metsänhoitajan ja agronomin. Tilaa pyöritetään nyt kahden perheen tilayhtymänä. Tiirola on juurtunut Keski-Suomeen, maa ja kyläyhteisö tuntuu omalta. ”Minusta on tullut petäjävetinen ja kuivasmäkinen sillä erotuksella, että liigajoukkueista kannatan Kärppiä, aina.” Puukaupassa riittää korjattavaa Puumarkkinat ovat metsätalouden edunvalvonnan perustyötä. Hinnan suhteen ostajan ja myyjän välinen ristiriita on ikuinen. Korjattavaa olisi kaupan rakenteissakin. ”Tukkipuun markkinat toimivat, joidenkin sahureiden mielestä jopa liian hyvin. Keski-Suomessa ostajia on toistakymmentä.” Sen sijaan kuitupuun tilanne, jossa on 2–3 loppukäyttäjää, täyttää oligopsoniksi kutsutun markkinahäiriön tunnusmerkit. Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa markkinoilla on vain muutamia tietyn tuotteen ostajia, jotka voivat pienen ryhmänsä vuoksi vaikuttaa hintoihin. Metsänomistajien ja yksityisen sahateollisuuden yhteinen intressi on, että kuitupuulle tulisi enemmän kilpailua. Tilanteen korjaaminen lainsäädännön kautta eli kilpailulain uudistaminen ja isojen metsäyhtiöiden pilkkominen ainakin puunhankinnan osalta tuntuu äkkiseltään liian hurjalta. Tiirola toivoo ratkaisua uusien loppukäyttäjien, kuten suunnitteilla olevien Kemijärven, Kemin, Paltamon ja Kuopion sellutehtaiden, toteutumisen kautta. Tiirolan mukaan puutavaran hinnoittelussa on mukana puumarkkinapolitiikkaa, mitä siellä ei tarvitsisi olla. ”Jos olisin ostavalla puolella, niin olisin enemmän kiinnostunut tehdashinnasta ja vähemmän siitä, kuka puutavaran toimittaa.” Hän on havainnut, että ainakin osaa puunostajista tehdashinta on alkanut kiinnostaa. ”Metsänhoitoyhdistysten korjuupalvelun hienoinen kasvu osoittaa sitä. Jos metsätalousyrittäminen vahvistuu ja puutavaran tasainen toimitus voidaan varmistaa, niin hankintakaupat voivat jatkossa olla merkittävästi nykyistä vahvempi kauppatapa.” Edunvalvonnan ääripäät Etujen valvomista helpottaa, jos tavoitteista ollaan samaa mieltä. Kiinteistövero on likipitäen ainoa asia, jota metsänomistajat vastustavat yksituumaisesti. Se on kestouhka, joka ponnahtaa aika-ajoin esille kuin klovni laatikosta. Toinen jatkuvasti seurattava asia on, mitä metsiin liittyvää Brysselissä mietitään. ”Tilannetta pitää lukea ja pitää huoli, että on ymmärtämystä meidän perusteille.” Toinen ääripää on hirvikanta, josta saa verevimmät keskustelut. Metsänomistajissa on metsästäjiä, joille hirvi on parasta riistaa ja jotka näkevät jonkinmääräiset hirviMetsäja luontomatka Baskimaalle 23.–29.10. Tervetuloa tutustumaan Baskimaan luontoon, metsäja maatalouteen sekä paikalliskulttuuriin. Saamme nauttia myös espanjalaisesta ruuasta ja juomasta. Asiantuntijaoppaanamme on metsänhoitaja Jouko Lehtoviita. MATKAOHJELMA MATKAKOHDE Pohjois-Espanja MATKAN AJANKOHTA 23.–29.10.(ma–su) MATKAN HINTA 1650€jaetussa2-hengenhuoneessa 1930€1-hengenhuoneessa Matkan hintaan sisältyyLufthansanlennotHki-Frankfurt-Bilbao-München-Hki• majoitushyvätasoisissakeskustahotelleissaaamiaisella•ohjelmassamainitut kuljetukset,ateriatjapääsymaksut•suomalaisenasiantuntijamatkanjohtajan palvelutkokomatkanajan•toimistokulutjaverot www.kontiki.fi Pidätämmeoikeudetmuutoksiin.VastuullinenmatkanjärjestäjäonkotimainenOyKon-TikiToursLtd. 23.10. MA | Matkustuspäivä. Pamplona Lentoklo13.50Frankfurtinkautta Bilbaoon,jonnesaavummeklo18.10. BussikuljetusPamplonaan,jossamajoittuminen.Yhteinenillallinen. 24.10. TI | Pamplona, Zaragoza Kaupunkikierroskävellenkuuluisanhärkäjuoksun reittiä.Lähtövuoristoontutustumaan alueenpyökkimetsiin.Lounas.Matka jatkuuZaragozaan,jossamajoittuminenja kävelykierros. 25.10. KE | Zaragoza, Soria Päivänaikana tutustutaanjokivarrenviljeltyihinpoppelimetsiköihinjavuoristonmäntymetsäalueellePinussilvestris.Lounas.Illaksi saavummeSoriaan,jossamajoittuminen. 26.10. TO | Rioja: Logroño VierailuSierra deCebollerankansallispuistoon.Matka jatkuukohtiLogroñoa.LounasjaviinitilavierailuRiojanviinialueella.Majoittuminen. 27.10. PE | Bilbao Tutustumineneukalyptuksenkasvatukseenjamäntymetsiköidenhoitoon–Pinusradiata.Lounasja majoittuminenBilbaoon. 28.10. LA | Bilbao Opastettukiertoajelu Bilbaossajaomakustanteinenvierailu Guggenheim-museossaYhteinenpäätöslounasjavapaaaikaaesim.ostoksiin. Yhteinenillanvietto(sovitaanmyöh.) 29.10. SU | Kotimatka Kuljetuslentoasemallajalentoklo11.45Müncheninkautta Helsinkiin,jonnesaavummeklo18.45. Matka täynnä sisältöä VARAA PIAN! PAIKKOJA RAJOITETUSTI puh. 09 466 300 tai ilmoittautumiset@ kontiki.fi 5011_.indd 51 18.5.2017 18.39
vahingot asiaankuuluvina. Sitten on ei-metsästäjiä, joille yksikin hirvi on liikaa. Tiirolan mielestä hirvikanta on viime vuosina ollut liian korkea. Etenkin Oulun eteläpuolinen seutu on ollut vaikeaa aluetta. ”Puhelinindeksi sen kertoo. Jos samalta suunnalta tulee useita soittoja, niin silloin voi sanoa hirvipäällikölle, että teillä on homma lähtenyt lapasesta.” Metsänomistajat eivät voi hirvikannasta yksin päättää, mutta Tiirola toivoo, että edes kannan heilunnasta päästäisiin. Hän on havainnut, että hirviongelmat ovat sitä pienempiä, mitä enemmän metsänomistajat ovat mukana metsästysseuroissa. Tavoitteena tasainen kasvu Edunvalvonnan saavutuksista Tiirola nostaa esiin metsänomistajajärjestön asenteiden muuttumisen. Puuta pyritään nykyisin saamaan markkinoille tasaisesti, mikä luo edellytyksiä uusinvestoinneille ja uudelle kysynnälle. Markkinoita sotkevia verohelpotuksia ei viime vuosina ole ollut eikä niitä ole kinuttu. ”Edunvalvonnan punaisena lankana on pidetty jaettavan kakun kasvattamista. Kantorahapotti on kasvanut lähes suoraviivaisesti vuodesta 2009.” Tiirola sanoo Suomen olevan hyvä paikka metsäteollisuuden investoinneille senkin vuoksi, että täällä puita ei ole merkitty kenellekään. Maissa, joissa metsistä isompi osa on valtion tai metsäteollisuuden omistuksessa, puihin on joillakin tahoilla etuosto-oikeus. ”Kun metsien omistus on hajallaan lukuisalla joukolla pienmetsänomistajia, se tarkoittaa, että tuolla joukolla on vapaus myydä puunsa haluamalleen taholle. Uuden toimijan on helppo tulla puumarkkinoille.” Maataloudesta metsätalouteen Parhaillaan on menossa kehitys, jossa sekä pienten että suurten metsätilojen määrä kasvaa. Keskikokoisia tiloja pilkotaan tai myydään osaksi isompia. Tiirolan mielestä tilakoon merkitystä puuntarjonnassa on korostettu liikaa. ”Tutkitusti eniten hakkuumahdollisuuksiaan hyödyntää tilojen kokoluokka 20–50 hehtaaria.” Hän näkee, että maatalouspainotteisista tiloista voi kehittyä metsätalouspainotteisia. Etenkin Itä-Suomessa metsätalouteen liittyvästä yrittämisestä voi muodostua maaseutuyrittämisen runko. ”Yrittäjämäisten metsätilojen syntyminen on tervettä kehitystä. Jos tilan koko kasvaa yli sadan hehtaarin, niin oman ammattitaidon ja kaluston voi hyödyntää myös palveluntarjoajana.” Maanomistuksesta on riidelty ja sodittu, se on määrittänyt yhteiskuntaluokkaa ja puoluekantaa, itsellisyyttä ja palkollisuutta. Se on merkinnyt toimeentuloa tai toimeentulon perässä muuttamista, antanut 5011_.indd 52 18.5.2017 18.39
Mikko Tiirola ? Syntynyt 1968 Pudasjärvellä ? Metsänhoitaja, maaja metsätalousyrittäjä Kaupin tilayhtymässä Petäjävedellä ? MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja vuodesta 2009 ? Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen hallituksen jäsen ? Kolmen mhy:n jäsen (Keski-Suomi, Päijänne, Pudasjärvi) ? Kunnanja maakuntavaltuutettu ? Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtaja ? Vaimo Marja Tiirola ympäristömikrobiologian professori Jyväskylän yliopistossa ? 5 lasta ? Intohimoinen saunamies, tykkää marssimusiikista, purjehduksesta ja eränkäynnistä rahat lasten kouluttamiseen, tai ollut antamatta, ja vaikuttanut ammatinvalintoihin ja arvoihin. Tiirola ei kuitenkaan ole kovin huolestunut, että menossa olisi maanomistukseen kiteytyvä eriarvoistuminen. ”En usko, että kehitys olisi kovin nopeaa. Suurin osa tilakaupoista tapahtuu sukujen sisällä.” Jos Tiirola jotain katsoo huolestuneena, niin ulkomaisten rahastojen sijoituksia suomalaismetsiin. Hän ennakoi, että ne kohtaavat vielä hyväksyttävyyspaineen, sillä kansainvälisten ympäristöjärjestöjen on helpompaa kohdistaa kritiikki kasvottomaan rahasto-omistajaan kuin tavalliseen suomalaisperheeseen. Siksi yhteiskunnan etu on turvata kotimaisen perhemetsänomistuksen kannattavuus. ”On metsäteollisuudenkin etu, että radikaaleimmat ympäristöjärjestöt eivät tule tänne kahliutumaan.” MTK-jäsenyys nostatti tunteita Metsänhoitoyhdistykset ovat olleet MTK:n jäseniä vuodesta 2015. MTK:ta pidetään leimallisesti viljelijöiden järjestönä. Yhdistysten toimihenkilöiden piirissä MTK-jäsenyyden pelättiin aluksi leimaavan yhdistykset maatalousbyrokratian osaksi, mikä korottaisi palkansaaja-metsänomistajien kynnystä liittyä yhdistyksiin. ”Asiaa tutkittiin. Yllättävä tulos oli, että ne kaupunkilaismetsänomistajat, jotka kertoivat äänestävänsä demareita, arvostivat MTK:n edunvalvonnan kaikista korkeimmalle.” Varauksellisuutta löytyi myös maatalousTiirolalle puhelinindeksi kertoo mikä maassa huolettaa. Jos joltakin kulmalta ja jostakin asiasta tulee toistuvasti soittoja, niin asia on otettava esille. 53 MAKASIINI 4 • 2017 5011_.indd 53 18.5.2017 18.39
Mutkikasta edunvalvontaa MTK:n metsäinen edunvalvonta on lievästi ilmaisten monimutkaista. On valtuuskuntaa ja metsävaltuuskuntaa, johtokuntaa ja metsäjohtokuntaa, metsälinjaa ja johtoryhmää. Metsäedunvalvonnasta vastaa eturivissä kolmikko puheenjohtaja Juha Marttila, metsäjohtaja Juha Hakkarainen ja metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola. Kaikki ovat tulleet nykyisiin tehtäviinsä vuonna 2009. Metsäjohtaja on työsuhteessa oleva toimihenkilö. Metsävaltuuskunnan puheenjohtajuus tarkoittaa korkeinta luottamustehtävää, minkä me tsänom istajat voivat antaa. Tiirola vertaa, että asetelma on samantapainen kuin kunnanjohtajan ja kunnanvaltuuston puheenjohtajan. Tiirola on saanut luottamuksensa vuodeksi kerrallaan metsävaltuuskunnalta. Metsävaltuuskunnassa on edustettuna jokainen metsänhoitoyhdistys yhden henkilön voimin, mutta jokaisella edustajalla on ääniä yhtä paljon kuin hänen edustamalla yhdistyksellä on jäseniä. Metsävaltuuskunta valitsee kuusi jäsentä metsäjohtokuntaan, jossa metsäjohtaja toimii esittelijänä ja jossa vedetään metsäpoliittisen linjaukset. Metsäjohtokunta on siis eräänlainen metsävaltuuskunnan nimittämä hallitus, jossa puhetta johtaa MTK:n puheenjohtaja Marttila. tuottajaliitoista. Vahvoilla viljelysseuduilla ei katsottu hyvällä, että metsänomistajat tulivat varakkaan ja vahvan MTK:n valmiiseen pöytään. Tällä hetkellä metsänhoitoyhdistyksiä on 74 ja kaikki ovat mukana metsävaltuuskunnassa. Suurimmat yhdistykset ovat maakunnan kokoisia, pienimmät kahden ihmisen toimistoja. Tiirola uskoo, että yhdistysten fuusioita nähdään vielä. Hän kuitenkin korostaa, että kiinnostuksen pitää lähteä alhaalta. Yhdistykset eivät ole mukana jalostustoiminnassa yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Suomenselän yhdistys on osakkaana Alajärven CLT-tehtaassa, mutta mukanaolo on enemmän symbolinen. Kahden jakkaran eturistiriitaa ei tule, koska CLT on sahatavaran jatkojaloste ja yhdistys ei toimita sahatavaraa. ”Pienellä, symbolisella mukanaololla paikallisessa puunjalostuksessa voidaan edistää lähipuuideaa.” Suurempi mukanaolo voisi johtaa siihen, että yhdistyksen edut menisivät metsänomistajien etujen edelle. ”Lähtökohtaisesti yhdistykset ovat metsänomistajia varten. Mitä kauemmas siitä mennään, sitä vaikeampi toimintaa on perustella.” Sukupolvenvaihdokseen ilman painetta Sekä Tiirolasta että hänen kotitilastaan huokuu vakaus. Tilan historia juontuu 1600-luvulle, ja puolisonsa kanssa Tiirola on kunnostanut 1800-luvun lopulta peräisin olevan päärakennuksen. Pirtistä voi käyttää sanontaa, että on ontta orren alla. Muurin päälle noustaan portaita ja puhdetöissä voisi nostaa aisan pystyyn, jos aisoille vielä olisi tarvetta. Pirtissä on kengitetty hevosia ja talon toinen pää ehti palvella traktoritallinakin. Kun tilalla on metsiä 600 hehtaaria, niin keskimääräisenä vuotena uudistustöitä on 7–8 hehtaaria ja raivaussahatöitä kaksinverroin. Metsätalouden harjoittamiseen ei ole raivaussahaa suurempia koneita, mutta niitä onkin sitten viisi, koska työväkeä on ajoittain omasta takaa. ”Olen sanonut lapsille, että tuo raivaussahahomma muuten kannattaa. Puunhinta on välillä ollut alamaissa, mutta maan valmistaminen on lopetettu ja puulla voidaan korvata kaikenlaista.” Tilayhtymän seuraava sukupolvi on kuusilukuinen. Heitä on kehotettu valitsemaan opiskelualansa kiinnostuksensa mukaisesti ja välttämään stressiä tilanjatkamisesta. Tiirola uskoo, että kun seuraavan sukupolvenvaihdoksen aika tulee, niin kiinnostunut löytyy pihapiiristä. ”Luotan, että suomalaista metsää kannattaa hoitaa. Se on pitkäjänteistä työtä, ja kaiken lisäksi mukavaa.” C M Y CM MY CY CMY K 1s-pottiputki_final.pdf 1 4.4.2017 13.21 Tiirola uskoo metsätalouteen. Vaikka heikompia aikoja voi tulla, niin pitkäjänteinen työ kannattaa. 54 MAKASIINI 4 • 2017 5011_.indd 54 18.5.2017 18.39
C M Y CM MY CY CMY K 1s-pottiputki_final.pdf 1 4.4.2017 13.21 5011_.indd 55 18.5.2017 18.39
5031_.indd 56 18.5.2017 18.34
SE PP O SA M U LI ANTTI HEIKKINEN Kirjoittaja on kirjailja ja teatterintekijä. S e kasvoi mäellä, metsässä naapuritalon takana. Kaksihaarainen kuusi, talvisten iltojen hämärtyessä se näytti taivaan ensitähtiä peukalon ja etusormen hankaseen noukkivan jättiläisen kädeltä. Kun kaksi isoa miestä kävi sitä kahdelta puolen halaamaan, eivät halijoiden sormenpäät yltäneet yhteen. Sillä oli oikein nimi, Ukko-Aaron puu. Ukko-Aaro oli isoukkini isän isä, 1800-luvun puolella henkensä heittänyt kotitilani alkuasukas. Koko äijästä tiedettiin vain sen verran, että se oli nainut Paavo Ruotsalaisen Justiina-nimisen tyttären ja istuttanut uudistilansa kupeeseen tämän isoksi kasvaneen kuusen. Pojalleen se antoi perinnöksi nimensä ja nuoremmasta Aarosta kulkeutui minunkin korviini jo enemmän juttuja. Pieni ja karvainen ukko kuului olleen. Sen lempitouhuihin oli kuulunut kiviraunoiden kokoileminen vaimonsa Julijaanan kanssa ja kun isoukki heitti 1960-luvun alussa suolisolmun kourissa henkeään, näki se kammarin ovella isänsä. ”Käskekee isä sisälle. Semmonen partajessikka”, oli isoukki sanonut kuolinvuoteensa vieressä seisovalle kotiväelleen ja hymyillyt hellästi. Tämä samainen isoukkini oli Lassi, kirkonkirjoissa Lars Peter. Hieno nimi, eivätkä vanhemmat tinkineet tasosta muidenkaan alkupään lapsiensa kohdalla – isoukin velipojat kastettiin Johan-Ericiksi ja Richardiksi. Tottapa antoivat pennuilleen vähän fiinimmät nimet, koska ne eivät maksaneet mitään ja muuta herraskaista heillä ei ollut jälkeläisilleen jättää. Eivät nämä nimet tosin savolaisten suihin taipuneet, Johan-Ericistä tuli Ierikka-Jussi ja Richardista Riko. Iltatähtensä kohdalla Julijaana ja Aaro heittäytyivät maanläheisimmiksi, hänet kastettiin Heikiksi ja maatiaisnimestään huolimatta nuorimmainen menestyi veljessarjastaan kaikkein parhaiten. Heikistä tuli rakennusmestari ja rahamies, mutta Kuopion satamassa savimaalle rakennetun talontekeleen sorruttua konkurssin tehnyt Heikki ryyppäsi päänsä täyteen ja ampui ravintolan vessassa itseään ohimoon. Omanlaisensa ammattimies tuli Rikostakin, se oli laajalla alueella tunnettu rukkimestari. Ierikka-Jussi taas tuotti suvulleen lähinnä häpeää, koska sillä poloisella oli mahdoton pakkomielle naisten töihin eikä lattiaa luuttuavaa tai ruokaa laittavaa miestä katsottu maalaiskylässä hyvällä. Lassi löysi Olgansa Nilsiän kirkonkylältä. Isomummoni oli omien isovanhempiensa kasvattama puoliorpo, jonka isä ryhtyi leskeydyttyään ryyppäämän ja tokistautui määränsä tenuttuaan raittiusmieheksi. Olga jäi Nilsiään, raitistunut isä muutti neljän poikansa kanssa Tampereen seudulle ja vuonna 1918 pojista kolme talutettiin montun syrjälle. Heidät tapettiin siihen ja kun isomummon isä sai asiasta tiedon, kuittasi hän tapahtuneen yhdellä lauseella: ”Mitäs rupesivat punikeiksi.” Lassin ja Olgan nuorin poika oli Pauli, minun ukkini. Ukki löysi jatkosodan aikana kirjekaverikseen mummoni, rauhan tultua ne kävivät vihillä ja saivat kaksi lasta. Toisesta synnyin minä. Ukkia en ehtinyt nähdä, koska hän kuoli sodasta saamaansa keuhkovikaan vähän äitini ripillepääsyn jälkeen. Mummo kuoli kaksi vuotta sitten ja hänen ansiostaan tiedän suvustani kaiken edelläkertomani sekä rutkasti muuta. Arvelen, että monen muun ikäiseni sukutietämykseen verrattuna aika paljon. Ukko-Aaron puun katselusta mummon kertomukset aina lähtivät, opin ajattelemaan suurta kuusta sukupuunani. Puu kuoli vähän ennen mummoa, myrsky pisti kuusen nurin ja jäljelle jäi vain kanto parine satoine vuosirenkaineen. Minulla on poika, jolle aikanaan kerron kaiken mummolta kuulemani. Mutta ennen sitä me istutamme yhdessä kuusentaimen. SUKUPUU KOLUMNI 57 MAKASIINI 4 • 2017 57 MAKASIINI 4 • 2017 5025_.indd 57 19.5.2017 9.31
LUHTA RETKI KESKIYÖN AURINKOON Kesän alussa tunturiylängöt kukkivat, linnut laulavat, aurinko paistaa keskiyöllä eikä hyttysistä kuulu inahdustakaan. Tuntia myöhemmin paiste voi kääntyä myrskyksi tai Jäämeren sumuksi. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA 58 MAKASIINI 4 • 2017 4994_.indd 58 18.5.2017 18.41
RETKI KESKIYÖN AURINKOON Kesän alussa tunturiylängöt kukkivat, linnut laulavat, aurinko paistaa keskiyöllä eikä hyttysistä kuulu inahdustakaan. Tuntia myöhemmin paiste voi kääntyä myrskyksi tai Jäämeren sumuksi. Yöauringon säteet viistävät pilvien rakosista yli tunturin ja punaavat sadekuuron etelätaivaalla. Epävakaiseksi povattu sää on joskus hienompi kuin pilvetön korkeapaine. 59 MAKASIINI 4 • 2017 4994_.indd 59 18.5.2017 18.41
Elävän elämän kokemuksena keskiyön aurinko on kuitenkin aidosti taianomainen. P atikoin Utsjoen tunturiylängöllä iltapäivällä melkein ilman vaatteita. Vähän myöhemmin puen joka tauolla housua, paitaa ja anorakkia, kunnes puolilta öin olen reissu-uskottavissa kulkumiehen kamppeissa. Silmäilen aurinkoa, joka mollottaa tunnista toiseen vain himpun verran horisontin yläpuolella. Se on nurinkurisesti pohjoisessa ja kulkee lännestä itään. Valo värjää kivet, varvut ja tunturikukat kuin oranssilla maalilla. Varjot puolestaan näyttävät sinisiltä. Kymmenet lapinsirkut laulavat jänkien, lampien ja notkelmien mättäiköissä. Kivikkoisilla ylärinteillä pulmunen visertää miltei samanlaista säettä. Pari tuntia myöhemmin silmäluomet alkavat painaa. Heikko yötuuli on hiljennyt täysin ja tuntuu liki helteiseltä. Etsin varvikosta pari vaakasuoraa neliömetriä, joilla uuvanat ja kurjenkellot eivät kuki, ja pystytän teltan. En halua litistää tunturikankaan eläviä helmiä. Jätän teltanovet auki ja sovittelen maPaahteisilla lounaisrinteillä lapinvuokot voivat kukkia toukokuussa, tunturin vastakkaisella laidalla kukinta alkaa melkein kaksi kuukautta myöhemmin. Tämän saman ajan kestää pohjoisen Lapin tauoton kesäpäivä. pusta löytyviin vaatteisiin. Raeja räntäkuurot piiskaavat tuulenpuoleista kylkeäni. Keskiyön auringon sijaan vallitsee viluinen hämärä. Hukattu retkisesonki Yötön yö alkaa Utsjoella tämän lehden ilmestymispäivänä 26. toukokuuta. Viikkoa myöhemmin keskiyön auringon näkee koko Pohjois-Lapissa. Seuraavan kerran aurinko laskee heinäkuun lopussa. Pohjoinen tai arktinen valo ei fyysikon mielestä ole muuta kuin tosiasia, että alkukesästä ja sydäntalvella aurinko on tuntikausia aivan horisontin pinnassa vuodenajasta riippuen yöllä tai keskipäivällä. Elävän elämän kokemuksena keskiyön aurinko on kuitenkin aidosti taianomainen: päivä ei pääty ja aika tuntuu kelluvalta tai seisovalta. Retkeilijä kokee alkukesän tunturit onnen maana ensisijaisesti hyttysten ja muiden verenimijöiden puuttumisen vuoksi. Jopa pohjoisimmissa havumetsissä sääskiaika alkaa suunnilleen kuukautta aikaisemmin kuin tunturiylängöillä. Yöttömän yön alkaessa Lapin matkaiVielä juhannuksen aikaan lunta voi olla uskomattoman paljon. Joskus kesähanget kantavat kävelijän, useammin lumialat pitää kiertää. kuupussin peitoksi ylleni. Pussin sisällä puolipäivään kestävästä unesta tulisi liian tukala. Ennen nukahtamista ajattelen kolmen viikon päästä alkavaa räkkää – sääskien ja muiden syöpäläisten tuloa, joka muuttaa tunturielämän aivan toisenlaiseksi. Maailma muuttuu jo kaksi päivää myöhemmin. Tuulenvinkka pakottaa minut nojautumaan sitä vasten. Olen sonnustautunut sadepukuun ja muutenkin kaikkiin re60 MAKASIINI 4 • 2017 4994_.indd 60 18.5.2017 18.41
la ilman suksia tai lumikenkiä. Suomi-neidon päälaella on nyt kesäisempää kuin sen sormenpäissä. Liverrystä ja valon ihmeitä Hyvissä olosuhteissa yöttömän yön tunturit hellivät kulkijaa. Kaikkina öinä aurinko ei näy, mutta hiukan pilveilevät yöt ovat kauneimpia. Vaakasuorat säteet ja pilvien mataluus synnyttävät uskomattomia valoilmiöitä. Kun vaeltaa tunturin harjanteella, osa pilvistä voi jäädä alapuolelle. Linnut näkyvät ja kuuluvat kymmenkertaisesti verrattuna muihin vuodenaikoihin. Pienet varpuslinnut visertävät läpi yön, lokkimaiset tunturikihut naukuvat ja taituroivat ilmassa kuin painovoimaa ei olisikaan, piekanat ja muut petolinnut kiljuvat pystysuorilla pahdoilla. Yön yöttömyydestä huolimatta suopöllö noudattaa pöllön kelloa ja saalistaa illasta aamuun. Tunturi peittyy kukkiin heti kesän alussa. Ravinteisissa notkelmissa elävä sinirikko avaa terälehtensä viikon sisällä lumien sulamisesta. Melkein yhtä aikaisin aukeavat uuvanan kukat karujen tuulenpieksämien melkein ainoina kasveina. Lapinvuokon kukkakentät loistavat valkoisina joskus Sinirikko avaa violetit terälehtensä muutama päivä lumen sulamisen jälkeen. Utsjoen ylängöillä lapinsirkku on runsaslukuisin pesimälintu. Sirkkujen viserrys ja smirgelimäiset varoitusäänet soivat tauotta kulkijan korvissa. luyrittäjät pitävät oven säpissä. Perinteisiä sesonkiaikoja ovat heinäkuu, syksyn ruska ja kevättalven hankiaiset. Aivan viime vuosina majoitustilat ovat täyttyneet joulun seudussa Kaukoidän revontulituristeista. Oman käsitykseni mukaan matkailuelinkeino on hukannut yhden mahdollisen sesonkiajan. Kunnon varusteet tarpeen Ainoastaan pohjoismaiden asukkailla on mahdollista noin vain retkeillä arktisella tundralla – muuhun maailmaan verrattuna likimain ilmaiseksi. Sään, kasvillisuuden ja eläimistön ero pääkaupunkiseudun tai Tenojoen laakson männiköissä on aika pieni. Kun Tenolta noustaan muutama kilometri silmänkantamattomiin aaltoilevalle ylängölle, olosuhteet ja lajisto muuttuvat täysin. Osasyy siihen, että alkukesän tuntureilla vaeltaa vain harvoja omatoimisia retkeilijöitä, on tunturiluonnon vaativuus. Tarvitaan myrskyyn asti kovaa tuulta kestäviä telttoja ja vaatteita. Nuotiota ei voi tehdä, koska puuta ei ole. Vuodetkaan eivät ole veljiä. Ennätyshankien vuoksi tänä vuonna ei kesäkuussa pärjää Kilpisjärven ja Haltin välisillä tuntureiltoukokuun viimeisinä päivinä, joskus heinäkuun lopussa. Pohjoistuuli tuo hienojen yöaurinkojen tilalle murkun, kylmän ja märän sumusään, jolloin ei näe edes olinpaikkaansa. Silloin kannattaa pysyä teltassa ja tutkia kasvioppaasta tunturikukkien levinneisyyttä. Ne ovat Venäjän tundran lajistoa. Kasvupaikat Pohjoismaissa muodostavat pikku saarekkeen varsinaisen esiintymisalueen länsipuolelle. 61 MAKASIINI 4 • 2017 4994_.indd 61 18.5.2017 18.41
TAPION PÖYTÄ MAAILMAN VANHIN mauste Kesäinen yrttiomeletti saa valkosipulin makua litulaukasta. TEKSTI JA KUVAUSJÄRJESTELYT MARJA HARTOLA KUVAT MARIA GRÖNROOS 62 MAKASIINI 4 • 2017 62 MAKASIINI 4 • 2017 5015_.indd 62 18.5.2017 19.14
L itulaukka (Alliaria petiolata) on valkokukkainen ristikukkaiskasvi, jonka nuoret lehdet tuoksuvat hierottaessa kuin valkosipuli eli kynsilaukka. Tästä kasvi on saanut nimensä, englanniksi nimi on garlic mustard eli valkosipulisinappi. Valkosipulin tuoksu on hyvä tunnistuskeino, tosin kaikki ristikukkaiskasvit ovat syötäviä. Litulaukkaa on sanottu maailman vanhimmaksi mausteeksi. 7000 vuotta vanhaa ruukkulöytöä tarkastelleessaan arkeologit havaitsivat ruukkujen sisältäneen jäämiä eläinrasvoista, viljoista sekä litulaukasta. Litulaukka on maukas, mutta sen ravintoarvo on vähäinen, joten esihistorialliset ihmiset käyttivät sitä mausteena. Hyötykasvina litulaukka on vanha. Sen nuoria taimia laitettiin ruokaan sellaisenaan, aikoinaan lajia kerättiin myös lääkeja rohdoskasviksi. Se sisältää C-vitamiinia, joten sillä on voitu ehkäistä keväisin yleistä C-vitamiinin puutosta eli keripukkia. Hyvä leviäjä Mausteena litulaukka on tunnettu ainakin Venäjän eteläisissä osissa, Euroopassa sen viljelyäkin on kokeiltu. Suomessa litulaukka kasvaa alkuperäisenä tammivyöhykkeen alueella, Ahvenanmaan ja lounaisen saariston lehdoissa. Kasvi on yksivuotinen, mutta erittäin hyvä leviämään. Ihmisen mukana se on levinnyt eteläisen Suomen vanhoihin asutuskeskuksiin, keskiaikaisiin kaupunkeihin, vanhojen pitäjien keskuksiin ja vauraiden kartanoiden ympäristöihin. Sitä löytyy puistoista, aitojen alta ja lehtometsien reunoilta. Ensimmäisenä kasvukautenaan litulaukka kasvattaa ruusukkeen, jossa on munuaisen muotoisia lehtiä, toisena vuonna keväällä kohoavan kukintovarren lehdet ovat herttamaisia ja terävähampaisia. Kesän edetessä kasvi muuttuu väkeväksi. Jos leikkaat kasvin vanhemmat osat pois, saat syksyllä toisen sadon nuoria lehtiä. Salaattiin, munakkaisiin ja muhennoksiin Käytä litulaukan nuoria lehtiä valkosipulin makua kaipaaviin ruokiin, kuten pestoihin, muhennoksiin, munakkaisiin, risottoihin ja salaatteihin. Uunissa tehty munakas syntyy vaivatta ja sopii hyvin kevyeksi kesäruoaksi. Litulaukalla voi maustaa myös villiyrteillä ryyditetyn ketovoin. Jos et löydä litulaukkaa, voit laittaa ruokiin vuohenputken tai voikukan lehtiä. Valkosipulilta tuoksuva litulaukka maustaa omeletin, yrttivoin ja paljon muuta. VIHREÄ LITULAUKKAOMELETTI 4 munaa 4 dl litulaukkaa 4 rkl kermaa tai maitoa 1–2 perunaa tai pala kesäkurpitsaa tai munakoisoa 4 rkl juustoraastetta ripaus suolaa ja pippuria ripaus öljyä Vatkaa munat rikki ja lisää pilkotut vihannekset ja mausteet. Voitele uunivuoka öljyllä ja kaada munakas vuokaan. Paista puoli tuntia 200 asteessa. Vihreällä ketovoilla päällystetty ruisleipä sopii yrttimunakkaan seuraksi. VILLIYRTEILLÄ MAUSTETTU KETOVOI 100 g voita 1 dl vettä 1 dl kermaviiliä 1 dl litulaukkaa ruohosipulia Ota voi jääkaapista lämpenemään. Vatkaa pehmennyt voi ensin, lisää sitten vesi ja jatka vatkaamista. Lisää sitten pilkotut yrtit ja vatkaa edelleen, kunnes seos on kuohkeaa ja vihreää. Lisää lopuksi kermaviili käsin sekoittamalla. 63 MAKASIINI 4 • 2017 63 MAKASIINI 4 • 2017 5015_.indd 63 18.5.2017 19.14
PUUSTA TEHTY TEKSTI JA KUVAT MARKUS TUORMAA E ntisaikaan koivunrungot eivät olleet vain valkoisia, vaan niitä kirjoivat tummanruskeat kohdat. Tuohta käytettiin moneen tarpeeseen, ja kiskonta jätti jälkensä. Koivunkyljestä kiskaistiin tuohta, kun sitä satuttiin tarvitsemaan. Marjametsässä tehtiin keruuastiat ja heinäniityllä ruokailuvälineet paikalla kasvavista koivuista. Kiskotut koivunrungot olivatkin osa maisemaa. Taiteilijat ikuistivat 1800-luvulla kiskottuja koivunrunkoja maalauksiinsa ilmeisesti mieltämättä niitä mitenkään erityisen rumiksi. Kun koivusta ryhdyttiin tekemään vaneria, alettiin tuohenkiskontaa katsoa pahalla. Nykyisin tuohipukunsa menettänyt koivu koetaan rumana. Ehkä käsitys koivun kauneudesta muuttui, kun puun käyttötapa muuttui. Nykypäivänä tuohta onkin parasta kiskoa kaadettavaksi aiotuista koivuista ja kysyä kiskomiseen lupa, jos ei omasta metsästä tuohikoivuja löydy. Lähtehellä liuha on Tuohta voi irrottaa joko nauhana tai levyinä. Yksinkertaisimmat ja helpoimmin tehtävät tuohityöt syntyvät tuohilevyistä taittelemalla ja puutikuilla sitomalla. Kun tuohilevystä taittaa kiilamaisen osan kolminkerroin, syntyy kartion muotoinen kuppi. Kun kolminkertaisen osan painaa kepin päähän halkaistuun loveen, kupin saa pysymään muodossaan. Näin syntyy juomakauha, jossa on tuohi kuppina ja keppi vartena. Tällaista kauhaa kutsutaan lipiksi tai liuhaksi. Sana ”liuha” kuvailee esinettä hyvin, sillä se tarkoittaa myös alaspäin kapenevaa muotoa. Vanhastaan esimerkiksi viistoseinäistä, alaspäin kapenevaa latoa kuvailtiin liuhaksi. Lipin reunat voi vielä muotoilla puukolla pyöreiksi. Itse pidän kauneimpana lippiä, TAITTELE TUOHINEN Tuohilevyn saa kääräistyä moneen muotoon ja tarpeeseen. Nuotioretkellä voi keittää puuron tuohisessa, syödä sen tuohilusikalla ja sammuttaa janonsa liuhalla. Tuohenvalkea lippi paljastaa lähteen paikan tiheämmänkin metsän keskeltä. Tuohituutti sopii marjojen keruuastiaksi. jota ei suuremmin ole muotoiltu. Taiteltu tuohenpala sellaisenaan tuo lipin rakenteen parhaiten esille. Lipin kauneus kiehtoi aikoinaan Akseli Gallen-Kallelaa. Eräässä luonnoksessaan Kalevalaseuran merkkiä varten hän piirsi lipin huolellisesti taitoksineen. Piirroksessa lipin varresta kasvaa koivunlehtiseppele lipin ympärille. Kun entisaikaan meni lähteelle juomaan, siellä usein odotti lippi jo valmiina. Jos ei odottanut, se tekaistiin samantien ja jätettiin käytön jälkeen seuraavaa janoista odottamaan. Lippi vain tökättiin keppivarrestaan maahan pystyyn. Samalla lähteellä saattoi olla monta maahan tökättyä lippiä. 64 MAKASIINI 4 • 2017 4993_.indd 64 18.5.2017 18.49
Lipin ja lähteen yhteyttä kuvastaa vanha sanonta: Kaikilla kaivoilla kappa on, mut lähtehellä liuha. Painoin oman lippini maahan juotuani raikkaan kulauksen metsälähteestä. Tuohenvalkeana se alkoi suorastaan loistaa tummien havujen keskeltä. Ennenaikaan lippi osui helposti kulkijan silmiin ja helpotti lähteen löytymistä – se oli ikään kuin liikennemerkki, joka osoitti juomapaikan. Maisemassa tuohenkäyttö ei siis näkynyt ainoastaan tuohipukunsa menettäneinä koivuina, vaan myös taidokkaasti taiteltuina lippeinä. Tuohivene ja tötterö Lipin rakennetta voi hyödyntää myös muissa esineissä. Pienikokoinen, suuhun sopivaksi muotoiltu lippi käy lusikasta. Tuohilusikkaa käytettiin eväitä syötäessä, kun ollikulmaiseksi laatikoksi ja se sidotaan kummastakin päästä lutavarvuilla. Myös ropeeksi ja tuokkoseksi kutsutulla astialla oli ennen lukuisia käyttötarkoituksia. Metsässä oltaessa tuohisessa voitiin keittää ruokaakin. Vaikka tuohi on tunnetusti erinomainen sytyke, kestää tuohiastia liekkejä ja hiillosta vedellä täytettynä. Punoin tuohiseeni vielä vitsaksesta sangan, jotta sain nostettua sen nuotiolle. Kokeilin keittää tuohisessa puuroa. Palamaan tuohinen ei syttynyt. Kuumuus kuitenkin pehmentää tuohta, joten liekkien ylle ripustettuna astia notkahti ja puuro oli valua nuotioon. Niinpä tasoittelin hehkuvasta hiilloksesta tuohiselle tasaisen pohjan, jonka päälle aseteltuna keittäminen onnistui. Ja kylläpä puuro sitten maistui tuohilusikalla syötynä. Kirjoituksen lähteenä on käytetty Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden arkiston kokoelmia. tiin kaukana kotoa esimerkiksi heinätöissä. Tuohilusikka käpristyy nopeasti käyttökelvottomaksi, joten mukana sitä ei kannettu. Jos pitkänomaisen tuohen molemmat päät taittelee lipin tavoin, syntyy leikkivene. Lyhyt halkaistu kepinpätkä pitää keulaa ja toinen perää paikallaan. Vene pitää vettä ja ui kevyesti vaikkapa puron aalloilla. Marjojen keruuastian ei tarvitse pitää vettä, joten lipin taitosta ei tarvita. Keruuastiaksi sopii tuohesta kierretty tuutti. Tuohilevyn reunat vain käännetään toistensa yli, ja tuutti sidotaan kahdella lutavarvulla kummaltakin puoleltaan. Näillä varvuilla tuuttiin voi kiinnittää myös tuohisuikaleesta sangan. Nuotiopuuroa tuohisessa Etenkin lapset käyttivät tuohituuttia marjojen keruussa. Sen tekoon riittivät pienemmänkin tekijän taidot ja tuuttiin kelpasi repaleinen tuohenkappale. Oikein hyvästä ja reiättömästä tuohesta voi tehdä tuohisen. Tuohinen taitellaan neVedenpitävä tuohivene ui kevyesti puron aalloissa. Tuohisessa keitetty puuro maistuu tuohilusikalla. 65 MAKASIINI 4 • 2017 4993_.indd 65 18.5.2017 18.49
1. TUOHILEVYN nurkat taitetaan kaksinkerroin. Näin syntyneet korvakkeet taitetaan tuohisen päätyihin. Jos tuohi tuntuu liian jäykältä, sitä voi ensin norjistaa kuumassa vedessä hautomalla. 2. KORVAKKEIDEN alle pujotetaan vahviketuohi. Sen syyt kulkevat vaakasuuntaisesti, joten se vahvistaa päädyn muuten pystysyistä laitaa. 3. PUUKONKÄRJELLÄ saa painettua reiät lutavarpua varten. 4. PÄISTÄÄN teroitettu lutavarpu pujotetaan reikiin ja se lukitsee korvakkeet paikalleen. Lutavarvun päät jäävät tuohisen sisälle näkyviin. TUOHILEVY irtoaa, kun puukolla tekee ensin pystysuuntaisen aloitusviillon. Myös vaakasuuntaiset viillot tuohilevyn reunoilla voivat olla tarpeen. Levyn irtoamista voi auttaa teräväpäiseksi vuollulla oksanpätkällä eli ludalla. PIIRROKSESSA näkyy eri esineiden taittaminen tuohilevystä. Tuohisen, lipin ja veneen taitokset on merkitty katkoviivalla ja alue, jossa tuohi menee kolminkerroin, on varjostettu. TUUTTIIN ei tule taitoksia, vaan tuohilevyn reunat taivutetaan levyn yli nuolten osoittamalla tavalla, ensin toinen puoli ja sitten toinen. TUOHI käpertyy luonnostaan rullaksi ulkopinta sisäänpäin eli päinvastaiseen suuntaan kuin koivun rungossa. Näissä tuohesta taivutelluissa esineissä tuohen ulkopinta pannaan myös esineessä ulospäin, jolloin tuohen luontainen taipuminen on päinvastaiseen suuntaan kuin esineen muoto. Vastakkaiset jännitykset pitävät esineen muodon ryhdikkäänä. 1. LIPPIÄ varten halkaistaan ensin kepinpää pihdiksi. 2. TUOHENPALA taitellaan kartion muotoiseksi suppiloksi niin, että tuohi menee yhdestä kohdasta kolminkerroin. Näin lipistä tulee saunaton eikä se vuoda. Taitteleminen on tehtävä varovasti, sillä tuohi halkeaa helposti taitosten kohdasta. Tarvittaessa tuohta voi ensin pehmentää kuumassa vedessä hauduttamalla. 3. LIPIN halkaistu varsikeppi työnnetään pihdiksi taitellun kohdan molemmin puolin. 4. LIPILLÄ vesi nousee syvemmästäkin lähteestä. 2. 2. 4. 4. 1. 1. 3. 3. 66 MAKASIINI 4 • 2017 4993_.indd 66 18.5.2017 18.49
5024_.indd 67 18.5.2017 18.47
Näemme lännen suurkaupungin, jylhiä vuoristomaisemia ja jykeviä metsiä, Tyynen valtameren rannikon ja Columbia-joen. Tapaamme metsäammattilaisia ja amerikansuomalaisia. Aloitamme Seattlesta, ajamme vuorten yli Keski-Washingtoniin, jatkamme Oregonin metsäkohteille ja suomalaissiirtolaisten Astoriaan. Ja paljon muuta. Syksyllä Yhdysvaltojen länsirannikolle! LAUANTAI 16.9.2017 Kokoonnumme Helsinki-Vantaan lentoasemalla klo 13.30. Lennämme Reykjavikin kautta Seattleen, jonne saavumme paikallista aikaa klo 16.00. SUNNUNTAI 17.9. Tutustumme Seattleen. Vierailemme Tyynenmeren anteja pursuavassa kauppahallissa ja Seattle Tower -näkötornissa. Jatkamme Kaskadi-vuorten yli kohti Ellensburgia. MAANANTAI 18.9. A merikansuomalainen opas esittelee Wild Horse –tuulivoimapuistoa. Toppenishissa vierailu Yakama-heimon kulttuurikeskuksessa. Iltapäivällä Columbia-joen laakso ja kuvankauniit Multnomahin kaksoisputoukset. TIISTAI 19.9. Portland ja metsätietokeskus World Forestry Centre. Kuulemme esitelmän Oregonin metsätaloudesta ja tutustumme näyttelyyn. Iltapäivä pohjoismaisessa perinnekeskuksessa suomalaisen seurakunnan vieraina. KESKIVIIKKO 20.9. K ohti Astoriaa, länsirannikon suomalaiskaupunkia. Picnic-lounas Tillamook Forest –keskuksessa, patikkaretki vanhan metsän alueella Tyynenmeren rannikolla. Illalla amerikansuomalaisten vieraina, paikkana Astorian Suomi Hall. TORSTAI 21.9. Tutustumme puunkorjuuyritykseen ja metsätyökohteeseen. Iltapäivä vapaata aikaa Astoriassa. PERJANTAI 22.9. Ajamme Columbia-joen pohjoisrantaa Seattleen vievälle valtatielle. Matkalla vierailu metsäteollisuuslaitoksessa. LAUANTAI 23.9. Ostoskeskus West?eld Southcenter Mall. Kotimatka alkaa iltapäivällä, välilasku Reykjavikissa ja Suomeen saavumme sunnuntaina klo 13.50. Ohjelmaan voi tulla pieniä muutoksia. HINTA SISÄLTÄÄ: • Edestakaiset reittilennot turistiluokassa Helsinki-Ke?avik-Seattle (ruumaan menevää matkatavaraa 23 kg sekä käsimatkatavaraa 8 kg) • ESTA-sähköisen matkustusluvan USA:han • Suomenkielisen matkanjohtajan palvelut kohteessa koko matkan ajan • Ohjelman mukaiset kuljetukset kohteessa • Majoituksen *** -tason hotellissa amerikkalaisella aamupalalla • Puolihoidon (ei sisällä ruokajuomia, ellei toisin mainita) • Matkaohjelmassa mainitut vierailut sisäänpääsymaksuineen • Lentokenttämaksut HINTA EI SISÄLLÄ: • Matkavakuutusta, jonka ottamista suosittelemme jo matkan ennakkomaksun maksamisen jälkeen • Muita ohjelmassa mainitsemattomia palveluja MAKSUT JA MAKSUAIKATAULU: Matkan hinta: Kestotilaajan etuhinta jaetussa kahden hengen huoneessa: 3 980 € / hlö (ilman kestotilaajaetua 4 055 €) Yhden hengen huoneen lisämaksu: 820 € / hlö Trio Travelsin palvelumaksu: 15 € / hlö Matkan hinta on laskettu 23.1.2017 voimassa olevan valuuttakurssin mukaan. Kurssitarkistus tehdään kuluttajaviranomaisen ohjeen mukaan 6 viikkoa ennen matkan alkua. Laskutus kahdessa erässä: Ennakkoja varausmaksu 250 EUR/ hlö noin 10 vrk ilmoittautumisesta. Trio Travelsin palvelumaksu 15 EUR/ hlö ennakkomaksun yhteydessä. Loppumaksu noin 45 vrk ennen lähtöä. ILMOITTAUTUMISET JA TIEDUSTELUT Vastuulliselle matkanjärjestäjälle 16.6.2017 mennessä. Kon-Tiki Tours / Trio Travels Ltd Oy Puh. 045-1242005 TAI info@kontiki.? www.triotravels.? Paikkoja on rajoitetusti ja ne myydään varausjärjestyksessä. Metsänomistajilla on vero-vähennysmahdollisuus, josta johtuen matka ei ole Kilpailuja kuluttajaviraston valmismatkavakuuden piirissä. Verottaja hyväksyy vähennyksen harkintansa mukaan . Matkaisäntänä ja asiantuntijana Mikko Häyrynen Metsälehdestä Lisätietoa matkasta löytyy myös osoitteista www.triotravels.? ja www.metsalehti.? Lukijam atka 16.9.–24 .9.2017 Kestotilaajan etu 75 € 4992_.indd 68 19.5.2017 16.12
LUKIJATUTKIMUS Näemme lännen suurkaupungin, jylhiä vuoristomaisemia ja jykeviä metsiä, Tyynen valtameren rannikon ja Columbia-joen. Tapaamme metsäammattilaisia ja amerikansuomalaisia. Aloitamme Seattlesta, ajamme vuorten yli Keski-Washingtoniin, jatkamme Oregonin metsäkohteille ja suomalaissiirtolaisten Astoriaan. Ja paljon muuta. Syksyllä Yhdysvaltojen länsirannikolle! LAUANTAI 16.9.2017 Kokoonnumme Helsinki-Vantaan lentoasemalla klo 13.30. Lennämme Reykjavikin kautta Seattleen, jonne saavumme paikallista aikaa klo 16.00. SUNNUNTAI 17.9. Tutustumme Seattleen. Vierailemme Tyynenmeren anteja pursuavassa kauppahallissa ja Seattle Tower -näkötornissa. Jatkamme Kaskadi-vuorten yli kohti Ellensburgia. MAANANTAI 18.9. A merikansuomalainen opas esittelee Wild Horse –tuulivoimapuistoa. Toppenishissa vierailu Yakama-heimon kulttuurikeskuksessa. Iltapäivällä Columbia-joen laakso ja kuvankauniit Multnomahin kaksoisputoukset. TIISTAI 19.9. Portland ja metsätietokeskus World Forestry Centre. Kuulemme esitelmän Oregonin metsätaloudesta ja tutustumme näyttelyyn. Iltapäivä pohjoismaisessa perinnekeskuksessa suomalaisen seurakunnan vieraina. KESKIVIIKKO 20.9. K ohti Astoriaa, länsirannikon suomalaiskaupunkia. Picnic-lounas Tillamook Forest –keskuksessa, patikkaretki vanhan metsän alueella Tyynenmeren rannikolla. Illalla amerikansuomalaisten vieraina, paikkana Astorian Suomi Hall. TORSTAI 21.9. Tutustumme puunkorjuuyritykseen ja metsätyökohteeseen. Iltapäivä vapaata aikaa Astoriassa. PERJANTAI 22.9. Ajamme Columbia-joen pohjoisrantaa Seattleen vievälle valtatielle. Matkalla vierailu metsäteollisuuslaitoksessa. LAUANTAI 23.9. Ostoskeskus West?eld Southcenter Mall. Kotimatka alkaa iltapäivällä, välilasku Reykjavikissa ja Suomeen saavumme sunnuntaina klo 13.50. Ohjelmaan voi tulla pieniä muutoksia. HINTA SISÄLTÄÄ: • Edestakaiset reittilennot turistiluokassa Helsinki-Ke?avik-Seattle (ruumaan menevää matkatavaraa 23 kg sekä käsimatkatavaraa 8 kg) • ESTA-sähköisen matkustusluvan USA:han • Suomenkielisen matkanjohtajan palvelut kohteessa koko matkan ajan • Ohjelman mukaiset kuljetukset kohteessa • Majoituksen *** -tason hotellissa amerikkalaisella aamupalalla • Puolihoidon (ei sisällä ruokajuomia, ellei toisin mainita) • Matkaohjelmassa mainitut vierailut sisäänpääsymaksuineen • Lentokenttämaksut HINTA EI SISÄLLÄ: • Matkavakuutusta, jonka ottamista suosittelemme jo matkan ennakkomaksun maksamisen jälkeen • Muita ohjelmassa mainitsemattomia palveluja MAKSUT JA MAKSUAIKATAULU: Matkan hinta: Kestotilaajan etuhinta jaetussa kahden hengen huoneessa: 3 980 € / hlö (ilman kestotilaajaetua 4 055 €) Yhden hengen huoneen lisämaksu: 820 € / hlö Trio Travelsin palvelumaksu: 15 € / hlö Matkan hinta on laskettu 23.1.2017 voimassa olevan valuuttakurssin mukaan. Kurssitarkistus tehdään kuluttajaviranomaisen ohjeen mukaan 6 viikkoa ennen matkan alkua. Laskutus kahdessa erässä: Ennakkoja varausmaksu 250 EUR/ hlö noin 10 vrk ilmoittautumisesta. Trio Travelsin palvelumaksu 15 EUR/ hlö ennakkomaksun yhteydessä. Loppumaksu noin 45 vrk ennen lähtöä. ILMOITTAUTUMISET JA TIEDUSTELUT Vastuulliselle matkanjärjestäjälle 16.6.2017 mennessä. Kon-Tiki Tours / Trio Travels Ltd Oy Puh. 045-1242005 TAI info@kontiki.? www.triotravels.? Paikkoja on rajoitetusti ja ne myydään varausjärjestyksessä. Metsänomistajilla on vero-vähennysmahdollisuus, josta johtuen matka ei ole Kilpailuja kuluttajaviraston valmismatkavakuuden piirissä. Verottaja hyväksyy vähennyksen harkintansa mukaan . Matkaisäntänä ja asiantuntijana Mikko Häyrynen Metsälehdestä Lisätietoa matkasta löytyy myös osoitteista www.triotravels.? ja www.metsalehti.? Lukijam atka 16.9.–24 .9.2017 Kestotilaajan etu 75 € ELIISA KALLIONIEMI LEHTI on edelleen metsänomistajille tärkeä väline hankkia tietoa metsänhoidosta ja puun myynnistä. Metsälehti Makasiinin lukijatutkimukseen vastanneista suurimalle osalle – 79 prosentille – lehti on suosituin tapa hankkia tietoa. Henkilökohtainen neuvonta on toiseksi suosituin, kolmanneksi on noussut internet ohi tapahtumien ja kurssien. Metsälehti Makasiini luetaan tarkkaan, ja sen parissa vierähtää aikaa keskimäärin yli tunti. Vastaajista reilu kolmannes lukee lehdestä kaikki jutut. Lukijat huolehtivat metsiensä hoidosta pääasiassa itse, joten Metsälehti Makasiinilta he odottavat tietoa varsinkin metsien hoidosta sekä käytännönläheisiä vinkkejä. Myös puukauppa on kiinnostava aihe, sillä suuri osa lukijoista myy leimikon lähes joka vuosi. Lukijatutkimus tehtiin maaliskuussa ilmestyneestä Makasiinista, Sen kiinnostavin juttu oli vastaajien mielestä kokeneen polttopuuyrittäjän haastattelu ”Näin saat klapit kuivaksi”. Kokonaisarvosanaksi toimitus sai lähes kiitettävän eli 8,7. Lisäksi saimme sivukaupalla kannustavaa palautetta ja juttuideoita, joihin perehdymme tarkkaan. Jokaisessa loppuvuoden numerossa toteutamme vähintään yhden lukijan toiveen. Kiitos palautteesta! Lukijatutkimukseen vastasi 417 satunnaisesti valittuun otantaan kuulunutta lukijaa. Myös muiden oli mahdollista vastata kyselyyn Metsälehden verkkosivuilla olleen linkin kautta. Näitä vastauksia saimme lähes 500. Vastaajaryhmät poikkesivat toisistaan, mutta Metsälehti Makasiiniin he suhtautuivat hyvin samalla tavalla: ”Hyvä lehti, pysykää edelleen ajan tasalla ja tehkää lisää juttuja metsätöistä”, tiivistää eräs vastaaja monen toiveen. Lukijatutkimukseen vastanneiden kesken arvotun tablettitietokoneen voitti Tuomo Markokorpi Espoosta. Yllätyspalkinnon voittivat Matti Virtanen, Paula Niemisalo, Kimmo Toivanen, Terhi Laakso, Juha Ruuska, Unto Airaksinen, Antero Saaranen, Veijo Pitkänen, Kari Juvakka ja Heikki Marjasto. Kiitos kaikille tutkimukseen osallistuneille! Saimme vastauksia paljon enemmän kuin osasimme odottaa, ja runsas palaute kannustaa meitä kehittämään lehteä vielä paremmaksi. Kiitos myös hyvistä ideoista ja neuvoista! Lukijatutkimuksen teki Taloustutkimus Oy. Lehti on yhä ykkönen Tyypillinen Metsälehti Makasiinin lukija ? on eläkeikää lähestyvä mies ? omistaa metsää yli 60 hehtaaria, myös muualla kuin asuinpaikkakunnallaan ? tekee ahkerasti metsätöitä ? myy usein puuta ? lukee Metsälehti Makasiinin lisäksi metsänhoitoyhdistyksen lehteä ? seuraa Metsälehden verkkosivuilla uutisia ja puun hintoja • Tukkilaistaitoja, savottatunnelmaa ja nokipannukahvin tuoksua • SM-kisajännitystä • Lasten Metkut • Menevää musiikkia • Metsäperinteitä, -tietoja ja -taitoja • Koneiden ja laitteiden pärinää Metku – Metsäkulttuuripäivät Lustossa 16.–18.6. Metsän ystävien leppoisa kohtaamispaikka Punkaharjulla viikkoa ennen juhannusta! Tapahtuma avoinna pe–su klo 10–16. Tapahtumakentälle on vapaa pääsy. Luston näyttelyt avoinna päivittäin klo 10–19. Näyttelyliput: aikuiset 10 €, eläkeläiset ja opiskelijat 8 €, lapset 5 €, perhelippu 25 €. www.lusto.fi | Lustontie 1, 58450 Punkaharju | p. 015 345 100 | lusto@lusto.fi Pääesiintyjin ä menossa mukana Kai Lehtinen ja Heikki Rantanen! Metsätorilta metsäiset tuotteet ja palvelut ...Tavataan siis metkussa! Metsälehden ja Metsälehti Makasiinin tilaajana saat 2 euron alennuksen Luston normaalihintaisesta näyttelylipusta Metkun ajan! (Ei voi yhdistää muihin alennuksiin) Tällä kupongilla 2 euron alennus! Leikkaa talteen! 69 MAKASIINI 4 • 2017 4992_.indd 69 19.5.2017 16.12
Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka IBAN-tilinumero BIC-koodi MAKASIINI RISTIKKO Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) ? Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) ? Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsäkustannus maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Palvelukortti 70 MAKASIINI 4 • 2017 5023_.indd 70 19.5.2017 16.15
Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) ? Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) ? Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsäkustannus maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Palvelukortti Tämän Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 8.6.2017 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 4”. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Palkinnot Makasiinikryptosta 3 on arvottu seuraaville kolmelle: Maija Antikainen, Kuopio, Emilia Inberg, Iisalmi ja Jukka Teittinen, Kouvola. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! MAKASIINIRISTIKKO 4 PALVELUKSEEN HALUTAAN 80 VUOTTA 5.6. Jouko Mikkola, metsänhoitaja, Joensuu 70 VUOTTA 30.5. Hannu Vahanen, Metsänhoitoyhdistys Lounametsän valtuutettu, Eura 60 VUOTTA 30.5. Esko Ylimaula, Suomen metsäkeskus, pohjoisen palvelualueen metsäneuvoja, Keminmaa (ei juhlia) Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. MERKKIPÄIVÄT KYMENLAAKSO Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakso toimii Kouvolan, Kotkan, Iitin ja osin Loviisan alueilla. Toimihenkilöitä on palveluksessamme 23. METSÄASIANTUNTIJA JA METSÄSUUNNITTELIJA Haemme määräaikaiseen työsuhteeseen Metsäsuunnittelijaa, sijoituspaikkana Inkeroisten toimisto. Työtehtäviisi kuuluu metsäsuunnitelmien markkinointi ja laadinta sekä tila-arviot. Arvostamme molemmissa tehtävissä aktiivista ja markkinointihenkistä työtehtäviin tarttumista ja tuloksen tekemistä. Palkkaus molemmissa tehtävissä YT/Meto työehtosopimuksen mukainen. Hakemukset ansioluetteloineen 16.6.2017 mennessä sähköpostilla osoitteeseen; jari.ursin@mhy. Lisätietoja antaa Jari Ursin, 0400-354989, jari.ursin@mhy. Metsänhoitoyhdistys MHY Kymenlaakso 2x130 Makasiini_Makasiini 19.5.2017 9.51 Sivu 1 Haemme toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen Metsäasiantuntijaa, sijoituspaikkana Inkeroisten toimisto. Työtehtäviisi kuuluu puukauppa-, metsänhoitoja asiantuntijapalveluiden markkinointi jamyynti sekä metsänomistajien neuvontapalvelut. Makasiinikrypto 3, oikea ratkaisu 5023_.indd 71 19.5.2017 16.15
PILKKEET TEKSTI SEPPO VUOKKO KUVA JORMA PEIPONEN ETELÄN lämpimät seudut kangastelevat suomalaisen mielessä liki paratiisina, jonne monet lopulta eläkeläisinä muuttavat. Miksi sieltä lämpimiltä seuduilta niin monet linnut tulevat kesäksi Suomeen, tänne epävakaitten säitten, rännän ja räkän maahan? Monet pitkänmatkan muuttajat lentävät satoja tai jopa tuhansia kilometrejä yhteen menoon. Aika raju suoritus on punakuirin lento Alaskasta Uuteen Seelantiin, 10 000 kilometriä ja toista viikkoa ilmassa yhtä kyytiä! Muuttajat menettävät matkalla puolet painostaan, ja on selvää, etteivät kaikki jaksa perille asti. Meikäläiset Afrikkaan muuttavat punakuirit selviävät vähemmällä, koska mahdollisuuksia laskeutumiseen ja ruokailuun on matkan varrella. Ennen muuttoa kahlaajat keskittyvät syömiseen. Ihon alle kertyy rasvakerros, joka saattaa olla jopa puolet ruumiinpainosta. Se on polttoainetankki, joka täytetään ennen muuttoa ja tyhjennetään muutossa. Muuttojen välisinä aikoina rasvaprosentti on vain kolmesta viiteen. Suuri ravinnontarve ennen muuttoa selittää sen, miksi monet kahlaajat lähtevät Lapin soilta jo juhannuksen jälkeen, vaikka hyönteisiä riittäisi vielä viikkokausiksi. Linnut lähtevät heti, kun toipuvat lisääntymisestään ja ehtivät tankata riittävästi rasvaa pitkään lentoon. Syy lintujen muuttoon on sama, joka ajaa pakolaisia Afrikasta Eurooppaan: ruoka ja rauha. Erityisesti se korostuu pohjoisen avosoilla ja tundralla pesivillä lajeilla. Niillä ruokaa on muutaman viikon ajan ylenpalttisesti – senhän kaikki räkän kokeneet tietävät – mutta petoja on vähän. Petojen vähyyden selittää tyly talvipuolisko. Suurimman osan vuodesta ruokaa on tarjolla äärimmäisen niukasti. Erityisen suuri merkitys petojen välttelyllä on kahlaajille, jotka eivät yleensä tee uusintapesutta, jos entinen tuhoutuu, ja joilla pesueessa on vain kolme tai neljä munaa. Vaikka osa muuttajista menehtyy matkalla, saldo on positiivinen: jälkeläistuotto on parempi kuin se olisi ankaraan kilpailluilla ja petoja kuhisevilla talvehtimisseuduilla. Ilmaston lämpeneminen on muodostumassa uhkaksi tundran kahlaajille. Päiväntasaajan eteläpuolella talvehtivat linnut eivät voi tietää, miten tundran kevät etenee. Kun kevät aikaistuu, aikaistuu myös hyönteiselo. Kun linnut saapuvat normaalin aikataulunsa mukaisesti tundralle, alkaa paras hyönteiskausi olla jo takanapäin. Poikaset joutuvat lähtemään muutolle heikommin eväin kuin aikaisemmat sukupolvet. Miks liro lennät Suomehen? Soiden yleisin kahlaaja liro muuttaa talveksi Afrikkaan. MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli? Entä mikä kiinnosti vähiten? Lähetä vastauksesi postikortilla osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Voit vastata kyselyyn myös Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti.fi. Linkki kyselyyn löytyy etusivulta ”Nyt ajankohtaista Metsäkustannuksesta” -osiosta. Klikkaa lausetta Vastaa kyselyyn. Kaikki 15. kesäkuuta mennessä tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Palkinnoiksi arvomme halkaisukirveen polttopuiden tekoa varten. Mistä pidit? Viime numeron suosituin juttu oli ”19 kysymystä ensiharvennuksesta”. Palkinnoksi arvotun pottiputken voitti Raimo Laitinen Suomenniemeltä. 72 MAKASIINI 4 • 2017 4991_.indd 72 19.5.2017 15.20
TAIMIKONHOITOKOULU: Näin valitset jätettävät puut Ensi numerossa METSÄLEHTI MAKASIINI 5/17 ILMESTYY 6.7. SEURAAVA METSÄLEHTI ILMESTYY 8.6. SH U TT ER ST O CK IM AG ES Lehtipuut – sekapuuna ja sellaisenaan TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?802 040 516 4000 Ulkoasu Anna Back p. 09 315?49?808 Veera Honkala Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?803 Eero Sala p. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä 0400 818 078 Anne Helenius 050 309 9717 (ma) Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 315?49?805 0400 973457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä p. 09 315 49845 0400 894080 pl 39 40101 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Yhteyspäällikkö Pasi Somari p. 09 315?49?873 050 389 0590 Sanna Nyman p. 09 315 49 848 040 596 2200 Myyntipäällikkö Myyntipäällikkö Verkkotuottaja Heta Välimäki (perhevapaalla) Pasi Myllymaa p. 050 5114 525 Tiina Rintanen p. 040 506 1162 MYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 050 436 9700 (ilmoitukset@metsalehti.fi) ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Asiakaspalvelusihteeri Jaana Gran p. 09 315?49?842 Palvelupäällikkö Mari Lindström p. 09 315 49844 Metsätaloudellinen ammatti lehti, Tapion julkaisu 85. vuosikerta, perustettu 1933. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 03550893 Makasiinin levikki: 31 516 (lt/16) Painopaikka Paperit PunaMusta 2017 Gprint 170 g Novapress Silk 80 g 4041-0619 Painotuote PEFC/02-31-151 www.pefc.org Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista. PEFC-sertifioitu 73 4990_.indd 73 19.5.2017 15.29
TEKSTI ANNE HELENIUS KUVAT JUHA OLLILA ”JOHANNES LAURI aloitti puukkojen valmistuksen Rovaniemellä vuonna 1924. Yrityksen toiminta oli seisauksissa muutaman vuoden 1970-luvun loppupuolella. Kun perheemme muutti Rovaniemelle, innostuimme asiasta ja halusimme säilyttää perinteen. Ostimme rakennukset ja hankimme koneet vuonna 1979. Lauri-puukot valmistetaan alusta loppuun käsityönä. Terät on taottu käsin ja kahvat ovat käsinkaiverrettua poronsarvea tai visaa ja poronsarvea. Koristelut tehdään käsin kaivertamalla. Puukkojen muotoilun lähtökohtina ovat kauneus, kestävyys ja käytännöllisyys. Meillä tehdään puusta myös sormustimia, kinnasneuloja, nappeja, taskuveitsiä, syömäpuikkoja ja koruja. Puukkojen ja korujen kuvioinnit ovat joko perinteisiä saamelaisia poro-, susitai kasviaiheita tai sitten ne tulevat noitarummusta. Valmistuksessa käytämme kaikenlaisia puulajeja: koivunja raidanpahkaa, visakoivua, pihlajaa, tuomea, vaahteraa, omenapuuta, tyrniä ja syreeniä. Eniten käytämme visakoivua, mutta sitä ei aina ole kunnolla tarjolla. Materiaali täytyy nähdä ennen ostamista, sillä visakoivun laatu vaihtelee paljon. Muiden puulajien saatavuus on satunnaista, ja on oltava kuulolla mistä mitäkin voisi saada. Puuta on hankittu muun muassa tuttavien pihoilta ja raidanjuuripahkaa metsänkävijöiltä. Itse työskentelen myymälässä, kokoan ja nauhoitan koruja ja pakkaan tuotteita. Varsinaiseen valmistukseen en osallistu. Omia lempilapsiani ovat kinnasneulat ja sormustimet, joita keräilijät hankkivat eri puulajeista tehtyinä. Myymälämme lisäksi tuotteita saa valituilta jälleenmyyjiltä, joita meillä on eri puolilla Suomea. Tällä hetkellä Lauri-tuotteet-yhtiöllämme on vientiä Norjaan ja Japaniin. Tuotteiden hinnat vaihtelevat muutamista euroista satoihin euroihin. Kalleimpia ovat puukot, jotka ovat alan harrastajien keräilykohteita ja arvostettuja lahjaesineitä.” KOKONAAN KÄSITYÖNÄ Pirkko-Liisa Lumiaho elvytti rovaniemeläisen Lauri-puukkojen valmistuksen. TUOTE JA TEKIJÄ Keräilijät arvostavat visakoivusta ja poronsarvesta tehtyä, käsinkaiverrettua Lauri-puukkoa. Jouko Hiltunen suunnittelee usein itse puukonkahvan kuviot. Välillä ehdotuksia tulee myös Pirkko-Liisa Lumiaholta. 74 MAKASIINI 4 • 2017 74 MAKASIINI 4 • 2017 4989_.indd 74 19.5.2017 15.13
Kesäkuun kuukauden kirja Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi Syötä kuponkikenttään koodi Mele06 tai asiakaspalvelustamme, puh . 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Ei toimituskuluja Metsänkasvatus menetelmät ja kannattavuus Saija Huuskonen, Jari Hynynen, Sauli Valkonen (toim.) Kirja tarjoaa metsänomistajalle ja metsäammattilaiselle kattavan tietopaketin metsien kasvattamiseksi taimikoista päätehakkuisiin. Näkökulmana on puun tuottaminen taloudellisesti kannattavasti metsän muita tuotteita, hyötyjä ja ekologisen kestävyyden ylläpitoa unohtamatta. Kirjassa opastetaan sekä tasaikäisrakenteisen että eri-ikäis rakenteisen metsän kasvatuksen eri menetelmiin ja niiden perus teisiin viimeisimmän tutkimustiedon valossa. Hinta 20€ (norm. 42€) Etu voimassa 30.6.2017 saakka Metsän jatkuvasta kasvatuksesta Sauli Valkonen Kaikki, mitä olet aina halunnut tietää metsän jatkuvasta kasvatuksesta, on koottu kirjan sataan kysymykseen ja vastaukseen. Hinta 34 € Tilattaessa yhdessä kuukauden kirjan kanssa ei toimituskuluja, muuten 5€. 4988_.indd 75 23.5.2017 10.54
LISÄÄ PUHTIA TYÖNTEKOON! www.stihl.? Tarjoukset voimassa 11.6.2017 asti. 50,2 cm 3 3,0 kW / 4,1 hv 4,9 kg 32 CM Kampanja 699,Sh. 799,Metallirunko M-Tronic moottorinohjaus MS 261 C-M moottorisaha 41,6 cm 3 2,0 kW / 2,7 hv 7,7 kg STIHL 2-MIX moottori Kampanja 699,Sh. 779,ErgoStart Kevytkäynnistys Kolmella terällä FS 260 C-E raivaussaha m Ka ytkäy C41,6 cm 3 2,0 kW / 2,7 hv Sh. 779,ErgoStart Kevyt FS 260 Metsalehti_Makasiini_2017_05_26_takakansi.indd 1 9.5.2017 13:58:37 4987_.indd 76 23.5.2017 10.54