TEE JOTAKIN JÄNNÄÄ TUTKIMUS Metsän talouskäyttö arvossaan KUNNON SAHA STIHL, HUSKU VAI JOKU MUU? 15 kysymystä taimituhoista Koeajossa Audi e-tron TROPIIKIN LOISTOA POHJOISESSA HAE METSÄSTÄ TISKIHARJA KESÄLEIMIKOILLA KYSYNTÄÄ ›› Juha Inkilä kannustaa metsänomistajia kokeilemaan 4. KESÄKUUTA • NUMERO 4/2020 • 11.50 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 4/2 02 TE EM A : KU N N O N SA H A 7662_.indd 1 1.6.2020 11.47
Vuonna 2019 maksoimme euromääräisiä jäsenetuja keskimäärin 6,4 euroa jokaista omistajajäseneltä ostettua puukuutiometriä kohti. Omistajajäsenille jäsenetuina maksettava summa oli yhteensä noin 90 miljoonaa euroa. PYYDÄ TARJOUS KESÄHARVENNUKSESTA Hae lähin metsäasiantuntijamme www.metsaforest.com tai soita 010 7770! Hinta 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min (alv 24 %) kotimaan lankaja matkapuhelimesta. Hyödy jäsenyydestäsi ja pyydä tarjous puukaupasta metsäasiantuntijaltamme. Juuri nyt eniten kysyntää on kesäharvennuksille. Tilaa samalla myös metsänhoitotyöt, kuten parhaillaan ajankohtainen taimikonhoito. 7663_.indd 2 1.6.2020 11.42
62 18 S. S. S. Tämän numeron kannen kuvasi Antti J. Leinonen. 57 S. 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Isosta harvennuksesta tiukka kisa 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Valttina välittömät hakkuumahdollisuudet 56 METSÄTILAMARKKINAT : Uusi ilmiö markkinoilla 57 KOEAJO : Audi e-tron sopii kartanometsään LUONNOSTA 62 LUHTA : Suomättään keikarit 68 KÄSIN TEHTY : Tiskiharja metsästä 72 TUOTE & TEKIJÄ : Robotti nikkaroi kuormalavoja 74 ENNEN & NYT : Uusi metsä viivyttelemättä 75 KOLUMNI : Selvitkäämme 78 PILKKEET : Silta yli suuren suon 80 MAKASIINIKRYPTO 82 TYÖSSÄ METSÄSSÄ : Valtion metsien vartijat AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Metsänomistajat äänessä 6 METSÄNOMISTAJA : Juha Inkilällä on 1 000 kuution tavoite 12 HARMAANTUNUT MUTTEI VIELÄ KAUPUNGISTUNUT 14 METSÄTYYPPI : Uhkaako kirjanpainaja tänä vuonna kuusikoita? 15 ENTISTÄ PAINAVAMPIA AJOKONEITA 16 LUKIJAN KUVA : Läpi harmaan kiven TEEMA 18 MILLÄ SAHAAT? 28 VAIKUTTAJA : ”Meillä on hyvä tarina kerrottavana” OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 15 kysymystä taimituhoista 40 KUUSEN 80 VUOTTA : Lisää kasvutilaa 42 TUTKIMUS : Heijastus hidastaa ilmastonmuutosta 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA : Eksyminen vaanii aina 44 KYSY POIS 47 PIKATESTI : Nyt muuten näkyy! 48 PERINTÖMETSÄ : Matkalaskuja vai ei TALOUS 51 RAHAPUU : Talouden kriisit 52 PUUMARKKINAT : Kesäleimikoilla kysyntää SAMI KARPPINEN SAMI KARPPINEN RIS TO PÖ NT IN EN JO RM A LU H TA Suokukko visiitillä Metsänomistajia on taas tutkittu Maria Pietilä ja luotto-Stihl Sähköllä palstalle Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 7664_.indd 3 29.5.2020 16.47
4 Metsälehti Makasiini Metsälehti Makasiini 5 » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. » PÄÄKIRJOITUS SUOMALAINEN Metsänomistaja 2020 -tutkimuksen tulokset alkavat valmistua. Tutkimus perustuu laajaan kyselyyn, johon vastasi yli 6 500 metsänomistajaa. Vastausprosentti (42,4) oli poikkeuksellisen hyvä, mikä yllätti myös tutkijat. Metsänomistajat pitivät kyselyä tärkeänä, ja nyt saatavilla on luotettavaa tietoa siitä, minkälaisia he ovat ja mitä he itse ajattelevat esimerkiksi metsien käytöstä. Vastaavanlaisia kyselyjä on tehty 1990-luvulta lähtien kymmenen vuoden välein. Tuloksista erottuu mielenkiintoisia kehityssuuntia. Yksi niistä liittyy metsänomistamisen tavoitteisiin. Kaupungistumisen myötä on oletettu, että aineettomat arvot kuten metsäluonto, maisema ja virkistysmahdollisuudet korostuvat. Näin ei kuitenkaan ole käynyt. Aineettomia arvoja pidetään tärkeinä, mutta viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana kaikkein eniLIINA KJELLBERG TOIMITTAJA ”METSÄMIESTEN Säätiön Ilari Pirttilä on kolmen kuukauden aikana haastattelemistani henkilöistä toinen, jonka tapasin kasvokkain. Vaikka haastattelut sujuvat korona-aikana puhelimellakin, välillä on mukava päästä tapaamaan ihmisiä.” MIKKO RIIKILÄ TOIMITTAJA ”TÄMÄN Makasiinin isossa raivaussahajutussa tutkailimme muun muassa sitä, mikä on paras raivuri. Toivottavasti lukijoilla on edes puoliksi niin hauskaa juttua lukiessa kuin meillä oli sitä tehtäessä.” Metsät kasvavat taas kohisten. Niin myös kuusesta kertovan juttusarjamme esimerkkipuu sivulla 40. Se on 40 vuoden aikana sitonut hiiltä jo 220 kiloa. VAIKKA on ehditty jo toukokuun lopulle, Kilpisjärven tunturimaisema on 25.5. yhä luminen. Aamu oli kuitenkin lämmin, ja kapustarinta pääsi poseeraamaan. KUVA: SANNAMARI BLINNIKKA-TYRVÄINEN TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA Metsänomistajat äänessä ten on vahvistunut puun myyntitulojen ja metsän antaman taloudellisen turvan merkitys. Tyypillisesti metsällä on omistajalleen useita merkityksiä. Hyvin monelle oma palsta on mieluinen työmaa – paikka, missä näkee kättensä jäljen. Metsänomistajat ovatkin edelleen hyvin omatoimisia. Erityisen ahkeria olette te Metsälehden tilaajat. Omasta lukijatutkimuksestamme kävi ilmi, että teistä esimerkiksi kaksi kolmasosaa hoitaa taimikoita itse. Tämän lehden teema-artikkeli on omistettu juuri teille. Sami Karppinen ja Mikko Riikilä selvittävät sivulta 18 alkavassa jutussa muun muassa, mikä on paras raivaussaha. Siihen saimme apua myös verkon keskustelupalstalaisilta, mistä suuret kiitokset! Metsänomistaja 2020 -tutkimuksen ensimmäinen raportti ilmestyi tällä viikolla. Valtteri Skyttä poimi siitä mielenkiintoisimmat tiedot aukeamalle 12–13. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi JORMA LUHTA VALOKUVAAJA, KIRJAILIJA ”MYÖS jokaisen lajin sisäisellä monimuotoisuudella on merkitystä. Suokukolla se näkyy myös ulospäin. Maailmassa kaikki sekoittuu kaikkeen: Afrikan kuivuminen romahdutti suokukkojen määrän, mikä vähentää niiden moninaisuutta.” 7665_.indd Kaikki sivut 29.5.2020 16.40
TUHANNEN KUUTION TAVOITE Iso kauppamäärä takaa puunostajien kiinnostuksen, Juha Inkilä uskoo. Luonnonhoidosta ei tulla kuitenkaan tinkimään. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVAT ANTTI J. LEINONEN 6 Metsälehti Makasiini Metsälehti Makasiini 7 » METSÄNOMISTAJA 7666_.indd 6-7 29.5.2020 16.51
J UHA Inkilä hankki ensimmäisen metsätilansa yhdeksän vuotta sitten 23-vuotiaana. Tilat keskittyvät Haukiputaalle Pohjois-Pohjanmaalle, josta Inkilä lähti opiskelemaan metsänhoitajaksi. Se tie vei asumaan Joensuuhun ja töihin Suomen metsäkeskukseen. Vaikuttimena on palava halu tuottaa puuta kestävästi. ”Omassa metsässä on vapaus koettaa ja kehittää”, Inkilä kertoo. Tilojen hankinnan kannalta Haukiputaalla on puolensa ja puutteensa. ”Jos olisin järjellä ajatellut, niin en olisi ostanut palastakaan täältä, mutta kotiseutu on kotiseutu.” Haukipudas on pöljää seutua sikäli, että palstat ovat pieniä ja hankalanmallisia suikaleita. Yksittäisellä tilalla saattaa olla hehtaareita hyvästikin, mutta jopa kymmenessä palstassa. Muutaman hehtaarin palstat ovat tavallisia. Inkilän 300 hehtaarin kokonaisuus on useissa kymmenissä palstoissa, joiden kokohaitari on kymmenestä aarista 60 hehtaariin. Kiistaton etu on kuitenkin, että hintaero on merkittävä eteläisempiin maakuntiin verrattuna. Asutus tuo maankäyttöpaineita Toiminta-aluetta rajaa, että lännessä on meri, etelä-pohjoissuunnassa ja jokien varsilla asutukset. Haukipudas kuuluu Ouluun ja iso väkimäärä vaikuttaa siten, että metsätilakaupassa metsästysoikeuksilla ja muilla ei-puuntuotannollisilla arvoilla on merkitystä. Kilpailua tiloista on aina. Inkilä laskee ylärajan, mitä tilasta voi tarjota. Hinnanarviointimenetelmä on jotain summa-arvoja kauppahintamenetelmien väliltä. ”Kallista palstaa on vaikea saada kannattavaksi, vaikka viereisestä palstasta voi vähän enemmän kukkaronnyörejä aukoa.” Asutuksen tuntumassa olevilla palstoilla on erilaisia maankäyttöpaineita. Inkilä harmittelee turhan usein unohtuvan, että jossakin on metsänomistaja, joka on metsään panostanut. Käytöstä poistuneelle maanottoalueelle istutettujen männyntaimien pärjäämistä ei helpota, jos alue mielletään vapaaksi krossipyöräilymaastoksi. Kuka on vastuussa, jos metsäkone painaa poikki turvemaalle matalaan kaivetun sähkökaapelin. Suksisauvoja ja led-valoja Tilojen hoitaminen alkaa rajapyykkien etsimisellä ja rajalinjojen aukaisulla. Inkilä maalaa kivipyykit sinisellä maalilla ja laittaa merkiksi punakeltaiseksi maalatun suksisauvan, jossa heiluu heijastavaa teippiä. Tilat ovat senmuotoisia, että suksisauvoja tarvittaisiin satoja. Hankkimisessa on haasteensa, mutta niitä sai melkoisen määrän taloyhtiön ulkoiluvälinevaraston siivouksesta. Toinen innovaatio liittyy rajojen aukaisemiseen. Inkilä laittaa rajapyykin päälle kolmijalan, jossa on led-taskulamppu. Kun kaksi rajapyykkiä on merkitty tällä tavalla lampuilla, niin rajalinja on helppo löytää ja avata. Led-lamput loistavat kirkkaina päivänvalossakin. Oman tien oikeus Inkilä teetti syksyllä oman tilansa rajojen sisälle tietä puolitoista kilometriä. Ajamaton tie on painunut jo talven yli, mutta sen pitää kuivua vielä. ”Tie tehtiin omin varoin, mutta hinnasta puolet saatiin takaisin tielinjalta hakatuista puista”, hän kertoo. Palsta on enimmäkseen ensiharvennusikäistä männikköä ja puukauppa edellyttää tietä. Kun tietä ei vielä ollut, mutta ensiharvennuksen tarve oli ilmeinen, niin Inkilä teki palstalle moottorisahatyönä eräänlaisen ensiharvennusmetsän väljennyshakkuun. Siinä runkoja kaadettiin maahan ja jätettiin lahoamaan maalahopuuksi. Tielle tulee puomi. Muuten tienvarteen alkaa ilmestyä jääkaappeja ja neliveEnsiharvennuskohteeseen on tehty väljennyshakkuu, sillä ennen tietä kuvio oli nollarajan takana. Notkon hieskoivikosta tulee säästöpuukuvio. Lahopuuston kehittyminen täällä sallii talouskäytön toisaalla. Jo metsänomistajan askellus eli metsän tunteminen ja seuraaminen parantaa kannattavuutta. ”Kallista palstaa on vaikea saada kannattavaksi.” HAUKIPUDAS JUHA INKILÄ KOTI Joensuussa METSÄ Haukiputaalla IKÄ 32-vuotias KOULUTUS Metsänhoitaja AMMATTI Metsätietoasiantuntija Suomen metsäkeskuksessa PERHE Avopuoliso HARRASTUKSET Judo, metsäkirjallisuus MUUTA Oulun seudun metsänhoitoyhdistyksen valtuuston jäsen 8 Metsälehti Makasiini Metsälehti Makasiini 9 » METSÄNOMISTAJA 7666_.indd 8-9 29.5.2020 16.51
toautolla käydään katsomassa mitä tien päässä on, kelirikkoaikanakin. ”Asioista voidaan sopia, mutta luvaton ajelu on punainen vaate.” Inkilä ei itse metsästä, mutta on vuokrannut maat metsästykseen. Hänen tekemissään metsästysvuokrasopimuksissa lukee, että moottoriajoneuvoa ei saa käyttää saaliin hakemisessa maastosta. Aina voi silti soittaa ja kysyä. Rauduskoivua tulevan varaan Oulun läänin eteläraja on osapuilleen raja, jonka pohjoispuolella koivutukilla ei ole hintaa. Inkilä on kuitenkin istuttanut rauduskoivulle pari hehtaaria ja tervaleppääkin on pieni koe-erä, vaikka sitä ei noilla korkeuksilla luonnostaan juuri ole. ”Kuka tietää mitä kysytään muutaman kymmenen vuoden päähän.” Taimet on merkitty kepeillä ja kuitunauhalla, jotta ne erottuvat taimikonhoidossa. Lehtipuulle uudistaminen on työlästä, mutta Inkilälle tärkeintä on laatu. Hirvet ovat napsineet ison osan taimista, vaikka kanta alueella ei ole vuosiin ollut erityisen vahva. Hirvivahinkoilmoitus on lähdössä. Alue oli aiemmin huonosti onnistunutta pellonmetsitystä, jonka Inkilä hakkautti pois uuden tieltä. Uudistamisessa notkelmaan kaivettiin uusi ojasto laskeutusaltaineen. Altaalla on kolme tarkoitusta – se on vesiensuojelua, siitä saa kasteluveden taimille ja se on monimuotoisuutta, Inkilä luettelee. Tavipoikue on toivottu ja loivareunaisena allas on juomapaikka eläimille. Altaan vedentasoa säätää vesivanerista tehty pato, jossa on V-muotoinen virtausaukko. Yksinkertaisen automatiikan ansiosta vedenpinnan noustessa aukon veto paranee. Kohti tasaista puuntarjontaa Inkilän tavoite on nostaa metsien vuosikasvu yli tuhanteen kuutioon ja tehdä puukauppaa niin ikään yli tuhannesta kuutiosta. ”Silloin pysyy ostajien kannalta mielenkiintoisena puuntuottajana.” Kasvullista metsämaata on nyt 303 hehtaaria ja kasvutavoitteessa ollaan lähellä. Puukauppaa on jo tehty yli tuhannesta kuutiosta, mutta mukana on ollut hakkuurästien purkamista. edellytykset ovat tilalla jokseenkin jo olemassa. Sitä kohti mennään, sillä se vahvistaa puunmyyntiasemaa. Täydellisyys teettää töitä Inkilä myöntää, että hänellä on taipumusta tavoitella täydellisyyttä. ”Kun on vaativa ja tarkka, niin se teettää itsellä töitä.” Kun esimerkiksi kaivinkoneurakoitsijalla ei ollut oikeanlaista mätästyskauhaa, niin Inkilä osti sellaisen itse. Hän painottaa, että laadukkaan puun tuottaminen alkaa maanmuokkauksesta. Jos mättäitä on tehty risuläjien päälle, niin mättäät ja taimet kuivuvat. Turvekerros kivennäismaamättään alla lahoaa ja painuu, jolloin taimiin tulee tyvimutkaa. ”Muokkauksessa voi tehdä kauaskantoisempia vahinkoja kuin ensiharvennuksen runkovauriot.” Tuhkaa ja suomensalpietaria on levitetty niin maasta kuin ilmasta. Metsäsuunnitelma on tilattu, jotta tulee jonkun muunkin metsäammattilaisen näkemys. Etämetsänomistajan ehtimättömyys Inkilä ei ole koskaan asunut 400 kilometriä lähempänä metsiään. Tiloillaan hän käy Joensuusta keskimäärin joka kolmas viikonloppu, istutusaikana pitää käyttää vuosilomaa. ”Etämetsänomistaminen jollakin tavalla helpottaa, kun on helpompi myöntää, että kaikkea ei ehdi itse.” Itse hän tekee istutukset ja kaikenlaiset suunnitteluhommat. Inkilä kiittää lähipiiriään – tyttöystäväänsä, äitiä ja paljon apuna ollutta isäänsä – ymmärryksestä. Inkilä vierastaa metsäsijoittaja-nimitystä eikä yrittäjäkään tunnu oikein osuvalta. Mieluiten hän on puuntuottaja. Kannattaako? ”Metsähomma helposti työllistää, mutta vaikeasti elättää. Kokemusten kertyminen pitää mielenkiintoa yllä ja uskon vahvasti uusiutuvaan raaka-aineeseen.”? l Metsäkierroksella tulee kuitenkin vaikutelma, että luonto on ykkönen. Inkilä ei sulata väitettä, että hakkuut eivät vaikuttaisi luontoon tai että hakkuut olisivat luonnonmukaisia toimia. Myrsky voi kaataa ja kulo polttaa, mutta harvoin nekään ovat totaalisia tuhoja. ”Luonnolle voi kuitenkin tehdä paljon hyötyä niin, että metsätalouden kustannukset tai tulonmenetykset jäävät pieniksi.” Hänen mielestään luonnonhoidon kanssa on vielä sekä tiedollisesti että tiedon käytäntöön saattamisessa tekemistä. Sillä harmaalla vyöhykkeellä puuntuotannon ja täyssuojelun välissä. Inkilä merkitsee nauhalla säästöpuiksi hieskoivua kasvavan notkon, joka on kesällä kuiva tai tihkupintainen, mutta jossa keväällä on virtaus. Se saa jäädä hakkaamatta ja kehittymään lahopuustoksi. ”Luontoarvojen kehittyminen tässä tasapainottaa sitä, että toisaalla toimitaan talous edellä.” Luonnontilaisesta notkosta ei ole kyse. Aiemman puusukupolven kannot kertovat, että luonnontilaisuus on mennyt niiden mukana. Inkilä arvioi, että FSC-sertifikaatin Pöllönpönttö säästöpuussa nuoren koivuntaimikon laidalla odottaa asukasta. Vuokraksi riittää aktiivinen myyränmetsästys. ”Kun on vaativa ja tarkka, niin se teettää itsellä töitä.” JUHA INKILÄN VINKIT >> 1 Pyri katsomaan ja suunnittelemaan pitkälle tulevaisuuteen. >> 2 Vaadi laatua. Työnjäljet näkyvät vuosikymmeniä. >> 3 Puuntuotanto on ikuista oppimista, ole avoin. >> 4 Uudistushakkuiden hintoja voi kytätä, mutta harvenna ja hoida ajallaan. >> 5 Tämä ei ole vakavaa, koeta rohkeasti jotakin jännää! 10 Metsälehti Makasiini Metsälehti Makasiini 11 » METSÄNOMISTAJA 7666_.indd 10-11 29.5.2020 16.51
METSÄNOMISTAJAKUNNAN rakennemuutosta 10 vuoden välein kartoittava suurtutkimus on valmistunut. Tutkimuksen mukaan metsänomistajien keski-ikä on yhä noussut. Puolet metsää omistavista on jo täyttänyt 65 vuotta. Tutkijat kuitenkin ennakoivat, että ikääntymiskehitys hidastuu lähitulevaisuudessa. Kaupungissa asuvien metsänomistajien määrä on lisääntynyt, mutta ennakoitua hitaammin. Yli puolet metsänomistajista asuu maaseudun haja-asutusalueella, ja jos eivät paikan päällä metsätilallaan, ainakin saman kunnan alueella. Metsän tuomaa taloudellista turvaa korostavien metsänomistajien määrä on kasvanut. Puunmyyntihalukkuus näyttää säilyvän lähivuodet korkealla tasolla, ja puolet metsänomistajista odottaa puunhintojen nousevan vuoteen 2030 mennessä. ”Taustalla lienevät metsäteollisuuden investointisuunnitelmat ja puun kysynnän lisääntyminen. Metsänomistajat ajattelevat, että jos kerran puun kysyntä nousee, silloin pitää hinnankin nousta”, kertoo Luken tutkija Harri Hänninen. Harmaantunut muttei vielä kaupungistunut TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVA SAMI KARPPINEN Metsänomistajille on kertynyt lisää ikävuosia ja maaseutu on säilynyt ykkösasuinpaikkana, tuore metsänomistajatutkimus kertoo. ”Vaikka metsänomistajien yleinen tulotaso on noussut, myös metsätuloja arvostetaan. Osalle metsänomistajista metsä on selvästi sijoitus siinä missä arvopaperit ja vuokra-asunnot.” tutkija Harri Hänninen Luke Metsänomistajien keski-ikä 57 vuotta vuonna 1999 60 vuotta vuonna 2009 62 vuotta vuonna 2019 20 vuotta sitten puolet metsänomistajista asui metsätilallaan vakituisesti, nyt enää joka kolmas. Omalla tilallaan asuvat metsänomistajat omistavat kuitenkin muita enemmän metsää, yhteensä lähes puolet yksityismetsien alasta. Metsänomistajakunnan muutos ei ole heikentänyt puun tarjontaa. Puuta myyvien metsänomistajien määrä on laskenut, mutta ne jotka myyvät, myyvät isoja puumääriä. 80 prosenttia kotimaisesta teollisuuspuusta on peräisin yksityismetsistä. Lähde: Suomalainen metsänomistaja 2020 (Helsingin yliopisto, Luke, Pellervon taloustutkimus ja Työtehoseura) 41 % naisten osuus metsänomistajista (PYLVÄSGRAAFI) Kytkös maanviljelyyn heikkenee Palkansaaja 37 (30) Maatalousyrittäjä 9 (22) Yrittäjä 6 (6) Muu 2 (5) 10 20 30 40 50 Kytkös maanviljelyyn heikkenee Metsänomistajien ammattiasema % 2019 1999 Eläkeläinen Palkansaaja Maatalousyrittäjä Yrittäjä Muu Kolmessa tapauksessa neljästä metsien hoidosta vastaava henkilö on mies. 12 Metsälehti Makasiini Metsälehti Makasiini 13 » AJASSA 7667_.indd Kaikki sivut 29.5.2020 16.21
Luonnonvarakeskus (Luke) on käynnistänyt kirjanpainajien tämän vuoden seurantapyynnit. Miltä tilanne näyttää? Kirjanpainajia on tänä keväänä enemmän kuin vuosi sitten, joten mikään ei viittaa siihen, että kuoriaiskanta olisi laskussa. Ensimmäisten mittausten perusteella ei tosin voi sanoa mitään varmaa. Miten paljon pyydyksissä oli kirjanpainajia? Eniten kirjanpainajia oli Lapinjärvellä itäisellä Uudellamaalla. Siellä ensimmäisen keräyksen saalis oli 12 600 kirjanpainajaa. Muualla itäisellä Uudellamaalla kirjanpainajia löytyi 2 000–4 000, Kanta-Hämeessä 200–1 500, Päijät-Hämeessä 900–3 600 ja Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa 400–1 500. Oliko tulos odotettu? Kirjanpainajamäärät ovat yllättävän suuria siihen nähden, miten kylmä kevät on ollut. Lapinjärvellä lähestytään jo epidemiarajaa. Se ylittyy, kun tietyllä alueella pyydyksiin lentäneiden kirjanpainajien määrä nousee yli 15 000:een. Silloin kirjanpainajat pystyvät aiheuttamaan tuhoa myös terveissä kuusikoissa. Missä tuhoihin kannattaa varautua? Siellä, missä epidemiaraja ylittyi jo viime vuonna: Uudellamaalla Lapinjärvellä, Mäntsälässä, Pornaisissa ja Vihdissä, Kymenlaaksossa Elimäellä, Päijät-Hämeessä Orimattilassa, Pirkanmaalla Punkalaitumella ja Varsinais-Suomessa Loimaalla. Mitä metsänomistajat voivat tehdä? Kuusikoiden kuntoa kannattaa alkukesällä tarkkailla. Kirjanpainajien valtaamat kuuset tunnistaa puiden tyvelle kertyvästä ruskeasta purusta. Tuhoihin auttavat vain hakkuut. Lämmin ja pitkä kesä suosii kirjanpainajaa.? l TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVA SEPPO SAMULI 1 2 3 4 5 UHKAAKO KIRJANPAINAJA TÄNÄ VUONNA KUUSIKOITA? Kirjanpainajien epidemiaraja on jo lähes ylittynyt itäisellä Uudellamaalla, kertoo Luken tutkimusinsinööri Markku Rantala. MARKKU RANTALA KUKA: Luonnonvarakeskuksen tutkimusinsinööri MITÄ: Seuraa kirjanpainajien määriä viidessä eteläisen Suomen maakunnassa MIKSI: Seurannan avulla voidaan ennakoida, mihin suuntaan kuoriaiskanta on kehittymässä 14 Metsälehti Makasiini » METSÄTYYPPI 7668_.indd 14 29.5.2020 16.29
VIIMEISTEN SEITSEMÄN vuoden aikana kuormatraktoreiden keskimääräinen omapaino on noussut lähes kolme tonnia, ilmenee Traficomin rekisteröintitiedoista. Hakkuukoneilla painon kehitys on samansuuntainen. Painon nousun taustalla on metsäkoneiden tuottavuuden kehittäminen. Kuormatraktori ei pysty ajamaan metsässä nopeammin, joten tuottavuutta on parannettu kuormakokoa kasvattamalla. ”Samaan aikaan kuormatraktoreiden kuormankantokyky suhteessa painoon on hieman huonontunut eli raudan osuus kuormatusta kuormatraktorista on kasvanut”, summaa erikoistutkija Asko Poikela Metsätehosta. Tämä ei kuitenkaan alenna korjuun tehokkuutta. Päinvastoin järeämmällä koneella kuormankantokyky pystytään hyödyntämään aiempaa paremmin. Oman lisänsä metsäkoneiden painoon ovat tuoneet vähäpäästöisyysvaateet. ”Päästönormeihin on tullut tiukennuksia ja sitä myötä tekniikka, osien määrä ja paino ovat lisääntyneet”, kertoo Ponsse Oyj:n tuotepäällikkö Juha Haverinen. Ajourapainaumiin kaluston järeytyminen ei Poikelan mukaan ole vaikuttanut. Konevalmistajat ovat kehittäneet samalla alustarakenteita, kuten lisäakseleita, pidempiä telivaihtoehtoja sekä varanneet tilaa viime vuosina yleistyneille leveille kantaville teloille. Näiden ratkaisujen ansiosta koneen maaperälle aiheuttama pintapaine on saatu pysymään mahdollisimman pienenä. TIIA PUUKILA Entistä painavampia ajokoneita Usean tonnin lisäpaino mahdollistaa suuremmat puukuormat. Lisäakselit ja telaratkaisut tuovat ajokoneeseen lisää painoa, mutta mahdollistavat entistä paremmin täysien kuormien ajamisen ilman, että maasto kärsii. SAMI KARPPINEN +20 cm Uusimpien ajokoneiden leveys on rekisteröintitietojen mukaan nyt hieman yli 3 metriä, kun se kymmenen vuotta sitten oli 2,8 metriä. Tehokkuus tuo painoa Puunkorjuun parantunut tehokkuus ja lisääntynyt koneiden käyttövarmuus näkyvät ajokoneiden painossa. Ajokoneiden paino on noussut seitsemässä vuodessa lähes kolme tonnia. 15 000 20 000 Kuormatraktorin paino kg Lä hd e: Tr a? co m av oi n da ta , A jo ne uv ot 2. 05. 8 Kuormatraktorin rekisteröintivuosi Kuormatraktorin paino kg 2013 16387 2015 18190 2016 18440 2017 18878 2019 19376 2013 2015 2016 2017 2019 Metsälehti Makasiini 15 » AJASSA 7669_.indd 15 29.5.2020 16.45
Läpi harmaan kiven Verkossa pohdittiin kiviseen maahan istuttamista. Nimimerkki ChesterC istuttaa, vaikka ranteet menisivät. KUUSENTAIMET VAIKEUKSISSA 1 500 HUONO UUTINEN LUKIJAN KUVA ”VALITETTAVASTI hankaluudet noissa kivikoissa eivät lopu uudistamiseen. Varhaisperkauksessa ja taimikonhoidossa tahtoo terän kosketuksia kiviin tulla, vaikka kuinka yrittäisi varoa. Raivaajan liikkuminenkin pitää tehdä askel kerrallaan, etteivät mene nivelsiteet tai luut poikki.” VISAKALLIO ”KUOKALLA pieni mätäs ja istutus. Aikaa vievää puuhaa mutta palkitsee.” ARNOLD LAYNE ”REIKÄ rautakangella antaa ideaalin istutuskuopan. Ei ole urakkatyömenetelmä, mutta toimii, jos kivien väliin pitää istuttaa.” TAMPERELAINEN ”KIVISYYS vähentää maan osuutta kasvualustassa eli juuristolle jää vähemmän tilaa kuin vähemmän kivisessä maaperässä. Samoin ravinteiden määrä on pienempi.” GLA ”NOIN kivennäispitoiseen maahan iskettäessä normi on, että putkelle kopautetaan mahdollisia istutuspaikkoja. Kun kivi ei vastaa, niin putki isketään siihen.” JÄTKÄ VIIME ja toissa kesänä istutetuissa kuusentaimikoissa voi metsänomistajaa odottaa ikävä näky. Ruskeaksi kärvistyneitä taimia on eteläisessä ja keskisessä Suomessa poikkeuksellisen paljon. Ongelman syynä on monen tekijän yhteisvaikutus: viime kesän kuivuus, talven rouste ja kevään ahava. Huonoltakin näyttävä taimi voi elpyä ja löytää uuden latvan. Taimien tilanne kannattaa tarkistaa uudestaan juhannuksen tienoilla. Taimituhojen tunnistamisesta kerrotaan sivulla 36. SA M I KA RP PI N EN Yhdestä koivusta saa 1 500 maitotölkin verran kartonkia. Lähde: Stora Enso 16 Metsälehti Makasiini » AJASSA 7670_.indd 16 29.5.2020 16.23
7671_.indd 17 28.5.2020 12.47
TEEMA » KUNNON SAHA 18 Metsälehti Makasiini 7672_.indd 18 28.5.2020 13.48
N YT kun toimittajan ura on vähitellen kallistumassa loppusuoralle, alkaa olla viime hetket tarttua metsäalan suuriin kysymyksiin. Niistä ehkä suurin on: kummalla sahaat – Stihl vai Husku? Ja miksi? Tämän selvittämiseksi pyysimme apua itseämme viisaammilta. Kiitoksia teille Metsälehden keskustelupalstan (metsälehti.fi) osaavat ja kokeneet raivaajat, vastasitte huutoomme upeasti. Nyt siis tiedämme, millä Metsälehteä seuraavat sahaavat… rumpujen pärinää… ja lässähdys: Peli päättyi tasan. Vastaajista 29 kertoi sahaavansa Stihlillä ja yhtä moni Huskulla. Muita sahamerkkejä ilmoitti käyttävänsä vain muutama. Erikseen nimetyistä malleista suosituimpia olivat Husqvarnan 545 FX ja 555 FX. Perin moni Stihl-sahuri käyttää vanhoja malleja, jotka ovat ajat sitten poistuneet kaupoista. Ehkäpä Stihlit ovat niin kestäviä kuin merkkiuskolliset vakuuttavat. MILLÄ SAHAAT Raivaussaha on metsänomistajille tärkeä työkalu eikä sahamerkkiä vaihdeta leikinpäiten. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN JA MIKKO RIIKILÄ TYÖRYHMÄ SAMI KARPPINEN, RISTO MYKKÄNEN, MIKKO RIIKILÄ JA PETRI TABELL ›› Metsälehti Makasiini 19 7672_.indd 19 28.5.2020 13.48
NÄIN PIDÄT SAHAN KUNNOSSA Ilmansuodatin: Puhdista kerran viikossa, vaihda paperisuodatin kerran vuodessa. Tulppa: Vaihda kerran vuodessa. Kulmavaihde: Varmista parin viikon välein, että vaihteessa on riittävästi vaseliinia. Kaasuvaijeri: Öljyä kaasuvaijeri, jos raivaat talvella – vie saha huoltoon, jos epäilet taitojasi. Terän huolto: Viilaa terä joka toisen tankillisen jälkeen. Harita terä kerran viikossa. Varaterä: Vaihda uusi terä kiveen sahatun tilalle. Pidä pari varaterää mukana metsässä. Kunnosta vaurioituneet terät kotona. Terän kiinnitys: Pidä metsärepussa teränkiinnitysmutteria varalla. Vaihda, jos terämutteri alkaa löystyä. Kaasuttimen säätö: Uusissa Autotuneja M-Tronicmoottoreissa sitä ei voi tehdä. Vanhemmissa sahamalleissa ei kannata, jos ei tarkkaan tiedä mitä tekee. Puhdista ilmansuodatin, jos saha käy huonosti. Määräaikaishuolto: Vie saha ammattilaisen huollettavaksi, kun raivauskausi päättyy. ”Tämän elämän sahaan Huskulla…” En tunne timpureita, mutta epäilen, että he suhtautuisivat akkuporakoneisiinsa samanlaisella intohimolla kuin vaikkapa nimimerkki Mettämiäs raivaussahaansa. ”Olen päättänyt, että tämän nykyisen elämän ajan sahaan Huskulla, katsotaan sitten seuraavassa tilanne uudelleen…” Väriä tunnustaa myös kuopiolainen Kalle Pasanen, joskaan ei ihan yhtä tunteikkaasti kuin ”Mettämiäs”. Pasanen on kiireinen metsuriyrityksensä kanssa, mutta käyttää silti moottorija raivaussahoja työssään lähes päivittäin. Hän on metsäkoulusta alkaen sahannut Husqvarnalla. Ja vaikka ei ole vielä iällä pilattu, Pasanen on saavuttanut veteraanimetsureille ominaisen ”ennen kaikki oli paremmin” -mielentilan. ”Huskun 345 on kaikkien aikojen paras raivaussaha. Kevyt, tehokas ja hyvin kiihtyvä. Sellaisen kun vielä jostain saisi.” Malli poistui markkinoilta kymmenkunta vuotta sitten pakokaasupäästönormien tiukentumisen vuoksi. Nykyisin Pasanen sahaa Husqvarnan isolla 555 FX -raivaussahalla. Siinä riittää voimaa ja sahan käsiteltävyys on erinomainen. Täysin tyytyväinen hän ei nykyiseen työkaluunsa silti ole. ”Minulla on kaksi 555:sta. Toisen käynti humpailee ja toinen sammuilee ärsyttävästi tyhjäkäynnillä. Konesolmussa (paikallinen moottorisahaliike) tutkivat niitä. Vikaa ei löytynyt vaan huoltomies joutui toteamaan, että henkimaailman juttuja.” Yrittäjä Kalle Pasanen on Huskun mies. TEEMA » KUNNON SAHA 20 Metsälehti Makasiini 7672_.indd 20 28.5.2020 13.48
Savonkielisessä metsurislangissa humpailu tarkoittaa moottorin kierrosluvun nousemista ja laskemista omia aikojaan. Pasasen ja Hannu Väänäsen omistamalla Metsuripalvelu Haka Oy:llä on ympärivuotisesti töissä 13 metsuria – kaikki suomalaisia ja metsäkoulun käyneitä. Porukan keski-ikä jää alle 30 vuoden. Jokainen Hakan metsureista sahaa omalla sahallaan. ”Silloin ne kestävät parhaiten. Yhteiskäytössä sahoilla on taipumus särkyä nopeasti.” Valtaosa Hakan sahureista käyttää Husqvarnan raivaussahoja. ”Eniten meidän jätkillä taitaa olla Huskun 545 FX Autotune -mallia.” Tanssikaveri vaihtui Näin perustelee nimimerkki Metsäkupsa merkkivalintaansa. ”Stiilillä sahaillaan ja olen niin tyytyväinen, etten ole sen jälkeen Huskua kaipaillut. Toimintavarma ja osatkin halvempia, ainakin mitä aikoinaan yli kymmenen vuotta sitten oli. Saksalaiseen sahaan pienkonekorjaajan suosituksesta siirryin ja aion jatkossakin pysyä.” Muutkin merkkiuskolliset vannovat suosikkinsa luotettavuuden ja kestävyyden puolesta. Niin myös ammattimetsuri, nimimerkki Arto. ”Ruotsin sahoilla sahattu koko uran ajan yli 35v. (Husqvarna) 545 fx todellinen luotto rahantekokokone. Edellisellä liki 300 ha sahailin. Kestävä saha kierrosherkkä ja vähäkulutuksinen. Hyvä yhdistelmä nopeaan työskentelyyn.” Tilanne lienee vähän kuin lohensoutajalla. Kun pakista löytyy luottoviehe, jolla on saatu monta lohta, uusien vieheiden on vaikea saada mahdollisuutta näyttää kykyjään. Raivaussahauskursseilla opettajat vertaavat usein oikeaoppista työtekniikkaa tanssiin. Jalat ja lantio tekevät työn. Mutta hommasta ei tule mitään, jos kumppani oikuttelee tämän tästä. Niinpä useimmilla raivaussahureilla on luottopartneri, jonka kanssa homma toimii vuodesta toiseen – kuin tanssi. Merkkiuskollisuuden sijasta voisi välillä puhua jopa merkkiuskonnollisuudesta, niin vahvasti omaa väriä raivaussahapiireissä vannotaan. Ähtäriläisessä Kallioahon perheessä raivaussahoja käytetään ahkerasti. He päätyi”Saksalaiseen sahaan pienkonekorjaajan suosituksesta siirryin ja aion jatkossakin pysyä.” ›› Moni luottaa sahavalinnassaan saksalaiseen laatuun. Metsälehti Makasiini 21 7672_.indd 21 28.5.2020 13.48
vät vaihtamamaan tanssikaveriaan kymmenkunta vuotta sitten. ”Husqvarnoissa oli ongelmia kytkinten kanssa, joten päädyimme kokeilemaan Stihlin raivureita. Vaihdosta ei ole tarvinnut katua”, kertoo tänä keväänä metsätalousinsinööriksi valmistuva Joni Kallioaho. Nuoresta iästään huolimatta Kallioaho, 23, on tehnyt raivaussahatöitä jo toistakymmentä vuotta Tarmo-isän vanavedessä. ”Kaikkiaan teemme raivaushommia metsissämme keskimäärin kymmenisen hehtaaria vuodessa”, Joni Kallioaho sanoo. Kallioahoilta löytyy Stihlin 480ja 460-mallit. ”Nelikasikymppi” on palvellut jo vuodesta 2009 ja 460 puolenkymmentä vuotta. ”Ylimääräisiä remontteja ei sahoihin ole tarvinnut tehdä, eivätkä ne ole olleet liikkeessä huollossa kertaakaan. Uusi varatulppa pitää metsässä olla aina mukana, sillä jostain syystä tulpat rikkoutuvat raivaussahoista kohtalaisen usein”, Kallioaho kertoo. Pienempi 460-malli lähtee nuorukaisen matkaan, jos kyse on varhaisperkaussavotasta. Mutta jos vain yhdellä sahalla pitäisi pärjätä kaikissa olosuhteissa, olisi valinta 480. ”Tässä on 225-millinen terä, joten tällä pärjää hyvin isompienkin puiden kanssa”, Kallioaho perustelee. Kallioahot keskittävät raivaussavotat kesäkaudelle, joten talvella sahat saavat olla varastossa. Ennen varastointia niille tehdään perushuolto puhdistuksineen. Tankit täytetään pienkonebensalla ja sahoja käytetään tovi, että pienkonebensaa on myös kaasuttimessa. Fysioterapeutti kaasuttaisi peukalolla Metsäraivurit ovat noin 45 tai 50 kuutiosenttimetrin mootJoni Kallioaholta raivaussahaus sujuu kuin tanssi. TEEMA » KUNNON SAHA 22 Metsälehti Makasiini 7672_.indd 22 28.5.2020 13.48
LUOTTOSAHAN TUNNUSMERKIT Lyhyt runkoputki: Ketterä käsitellä metsässä, Husqvarnalla F-alkuiset mallit, Stihlillä mallitunnus K ja Jonserdilla FC-mallit. Sähköinen kahvojen lämmitys: Parantaa työmukavuutta, Husqvarnalla HVA, FXT-mallit, Stihlillä mallitunnus W ja Jonseredilla mallitunnus W. Valjaat: Niistä ei kannata tinkiä. Kaikkien uusien raivaussahojen valjaat erinomaiset. Vanhoihin Stihl-raivaussahoihin kannattaa hankkia uudet Xtreem-valjaat. Moottori: Metsäraivureissa on sylinteritilavuudeltaan yli 40 kuutiosenttimetrin moottorit. Akkujen kesto rajoittaa akkuraivureiden käyttöä metsätöissä Moottorin kiihtyvyys: Kaikkien markkinoilla olevien metsäraivaussahojen moottorit ovat riittävän tehokkaita ja kiihtyviä. Moottorin ”laiskuus” ei ole ominaisuus vaan vika. Varusteet: Käytä vaelluskenkiä tai metsurin nahkaturvakenkiä, peittävää työasua sekä kypärä-visiiri-yhdistelmää. toreilla ja lyhyellä runkoputkella varustettuja. Varhaisperkaukseen luontuvat pienitehoisemmat raivaussahat, kuten Stihlin FS 410 ja FS 260 -mallit tai Husqvarnan uusi akkuraivuri 535 iFR. Tosin työpäiväksi riittävällä akkuvarustuksella sen hinta kohoaa reilusti yli tuhannen euron. Käytännössä merkittävin ero Husqvarnan ja Stihlin raivaussahoilla on kaasu l i ipa isi men toteut us. Huskuja kaasutetaan oikean käden peukalolla, Stihlejä etusormella. Kumpi on parempi, tätä on pohdiskeltu monta kertaa. Nyt päätimme kysyä asiaa arvostetulta jyväskyläläiseltä OMT fysioterapeutti Minna Matikaiselta. Hän arvioi – hieman ehdollisesti tosin – että peukalolla kaasuttaminen kuormittaa käsivartta vähemmän. ”Etusormella painaminen aktivoi enemmän kyynärvarren lihaksia. Peukalolla painaminen aktivoi enemmän thenar-lihasta, joka on kämmenen puolella eikä kyynärvarsi kuormitu niin paljon. Itse pitäisin peukalon kautta toimintaa ehkä hieman parempana, koska tuo thenar-liKumman valitset: Huskun peukalokaasu (vasemmalla) vai Stihlin etusormikaasu. Fysioterapeutti valitsi peukalokaasun. ›› Stihlin saha ja Husqvarnan valjaat ovat olleet suosittu yhdistelmä. Metsälehti Makasiini 23 7672_.indd 23 28.5.2020 13.49
has on yleensä suhteellisen voimakas. Kuormitus riippuu myös voimasta, jota kaasun painamiseen tarvitaan”, Matikainen sanoo. Stihlin saha ja Huskun valjaat Yllä sanotusta huolimatta Jyväskylän Korpilahdella asuva metsänomistaja Maria Pietilä kokee etusormikaasun mukavammaksi. Niinpä hän valitsee metsään lähtiessään Stihlin väkivahvan FS 480:n. Husqvarnan 555:nen jää suosiolla isäukon työkaluksi. ”Pienikätisenä joudun kurottamaan Husqvarnan peukalokaasua, mikä rasittaa. Lisäksi ulkoneva peukalokaasuvipu tuntuu takertuvan helpommin oksiin”, Pietilä kertoo. Pikkuisen häntä harmittaa vanhan Stihlin muotoilu. Kulmikas moottorikoppa tahtoo jäädä kiinni puihin. Husqvarnan moottoriosa on muotoiltu kaarevaksi. ”Stihlin uusissa malleissa on samanlainen, sulavasti muotoiltu moottoriosa.” Pietilä pitää myös Stihlissä käytettävästä tavasta sahan ripustamiseen valjaisiin. Sahan voi asettaa valmiisiin kiinnitysreikiin, jotka sahan rungossa ovat. Hän kuten moni muu Stihlillä sahaava käyttää Huskun valjaita. Niitä taloon on kertynyt useita. ”Nämä ovat hyvät. Sahan paino jakautuu tasaisesti eivätkä valjaat purista rintakehää. Valjaiden ripustinkoukku tosin kuluu poikki nopeasti, kun sahaa Stihlillä, koska koukkua vasten tuleva metalliosa on niin kovaa materiaalia. Pitäisi hankkia se välikappale.” Alta kolmekymppiselle Pietilälle on ehtinyt kertyä metsäistä työuraa monipuolisesti. ”Opiskelin metsäkoululla ja sen jälkeen ajoin pari vuotta metsäkonetta. Nyt työskentelen tukkien lajittelussa Metsä Woodin vaneritehtaalla Suolahdessa. Metsäkonehommassa en pitänyt työn yksinäisyydestä.” SA M I KA RP PI N EN SA M I KA RP PI N EN Valjaiden hihnat tapaavat luistaa solkiensa läpi. Hihnat voi lukita oikeaan mittaan esimerkiksi nippusiteillä. Maria Pietilä nostaa luotto-Stihlinsä kevyesti suorille käsille. TEEMA » KUNNON SAHA 24 Metsälehti Makasiini 7672_.indd 24 28.5.2020 13.49
Älä tyydy huonosti toimivaan Tärkeintä tietysti on, että saha toimii luotettavasti. Siis Husku vai Stiili – katsotaanpa mitä nettipalstamme asiantuntijat sanovat: Nimimerkki Petkelesillä on vahva näkemys kestävyydestä. ”Stihlit ovat olleet luotettavia, joten muita merkkejä ei ole tuntunut tarpeelliselta ostella. Joidenkin mielestä Stihl ei kiihdy tarpeeksi nopeasti. Minua ei haittaa, kun tapana ei ole kaasutella joka risulle erikseen.” Kuten myös nimimerkki Tamperelaisella: ”Huski 545 vei minut ruotsalaisten käyttäjäksi. Tykästyin ärhäkkään ja toimintavarmaan sahaan, lisäksi tuli hyvät valjaat. Täyttymys on olHinnoissa on eroa Raivaussahojen hintoja suomalaisissa kivijalkaja verkkokaupoissa huhti-toukokuun vaiheessa. Sylinteritilavuus, Teho, Paino ilman terää, Suositushinta, Pyyntihinnat** Muuta cm 3 kW kg € Husqvarna 545 F 45,7 2 8,4 799 699-799 poistuva malli Husqvarna 545 Fx Autotune 45,7 2,2 8,2 899 749-899 Husqvarna 545 Fxt Autotune 45,7 2,2 8,4 949 799-949 lämpökahvat Husqvarna 555Fx 53,3 2,8 8,9 1049 899-1049 Husqvarna 555Fxt 53,3 2,8 9,1 1099 950-1099 lämpökahvat Jonsered FC 2245 45,7 2,2 8,2 879 795-879 Hva 545 F:n rinnakkaismalli Jonsered FC 2245 W 45,7 2,2 8,4 929 929-929 lämpökahvat Stihl FS 460 C-EM K 45,6 2,2 8,4 1099 849-1099 Stihl FS 460 C-EM KW 45,6 2,2 8,5 1189 909-1089 lämpökahvat Stihl FS 490 C-EM K 51,6 2,4 9,2 1229 950-1229 Stihl FS 490 C-EM KW 51,6 2,4 9,4 1329 999-1329 lämpökahvat ** suomalaisten nettija kivijalkaliikkeiden hintatarjouksia kevät 2020 lut Huski 555 FXT. Jämäkkä, hyvin käynnistyvä, ärhäkkä peli.” Eli jos kysyt ammattilaiselta tai omatoimiselta metsänomistajalta, saat kyllä varman, mutta et ehkä ihan objektiivista vastausta. Kummatkin merkit ovat lähtökohtaisesti luotettavia. Myös sahayksilöissä voi olla ongelmia, kuten Kalle Pasanen haastattelussaan kertoi. Kehnoon toimivuuteen ei ainakaan uutena ostetuissa sahoissa pidä tyytyä. Esimerkiksi moottorin huono kiihtyvyys ei ole kummankaan sahamerkin ominaisuus vaan kertoo, että jotain on vialla. Sitä varten sahoissa on takuu. Ruotsalaisilla hintaetu Kartoitimme suomalaisten kivijalkaja verkkokauppojen hintapyyntöjä. Se osoitti, että parhaita tarjouksia etsien merkkien väliset hintaerot supistuvat. Toisaalta hyvältä kauppiaalta saha kannattaa ostaa, vaikka maksaisi muutama kymmenen euroa yli parhaan hintatarjouksen. Tällä hetkellä ruotsalaisvalmisteisilla sahoilla on hintaetu, joka ainakin osin johtuu kruunun halpuudesta euroon nähden. Kansainvälisistä verkkokaupoista raivaussahojen hintapyynnöt ovat välillä yllättävän edullisia. Ennen ostopäätöstä kannattaa selvittää ainakin rahtikustannukset ja se, miten nettiostoksen takuu astuu voimaan. Pienen säästön vuoksi nettikaupoille ei ole järkeä lähteä. Tuttu kauppias opastaa sahan valinnassa ynnä käy›› Metsälehti Makasiini 25 7672_.indd 25 28.5.2020 13.49
tössä, hoitaa huoltohommat ja takuut. Kannattaa kierrellä lähiseudun moottorisahaliikkeitä ja kuulostella, missä hengessä asiakasta palvellaan. Hyvä kauppias on vähintään yhtä pätevä syy sahan valintaan kuin väitetyt tekniset hienoudet. Sen sai myös nimimerkki Metsuri motokuski sai havaita – tosin käänteisesti. ”Se, miksi päädyin Stihin sahoihin, oli maakunnan Huskukauppias. Kauppias oli niin vastenmielinen ja ärsyttävä tyyppi, että en halunnut hänen kanssaan kauppaa tehdä. Jos myyjä olisi ollut vähemmän ärsyttävä, olisin varmaan Huskuilla leipääni tienannut. 12 Stihliä olen kaikkiaan ostanut.” Laadukkaastakin mallista voi huonolla tuurilla sattua käsiin maanantaikappale. Tästä nimimerkki Atella on karuja kokemuksia. ”Aikaisemmin oli ’Huskun miehiä’, mutta uskollisuus mureni erehdyttyäni kerran ostamaan ns. uutuusmallin, jossa oli varmaan kaikki mahdolliset lastentaudit. Lopullinen niitti oli se, kun kotipaikkakunnalla em. merkin varaosapalvelu sakkasi. Siirryin sitten Stihlin leiriin (nyt 460 ja 490) ja siellä on pysytty, koska varaosaja huoltopalvelu toimi silloin ja vielä edelleenkin. Sahakauppias myy ensimmäisen sahan ja se huoltomies toisen ja kolmannen.” l KATSO VIDEO METSÄLEHDEN YOUTUBESTA, Taistelupari 1: Stihl FS 490 ja Husqvarna 555 FX Taistelupari 2: Husqvarna 545 FX ja Stihl FS 460 TEEMA » KUNNON SAHA 26 Metsälehti Makasiini 7672_.indd 26 28.5.2020 13.49
HALUSIMME myös Metsälehdessä selvittää, mikä on paras raivaussaha. Tätä varten teimme kolmeen mieheen koesahauksen, jossa sahat jaettiin kolmeksi kaksintaistelupariksi. Ensimmäisen parin muodostivat isot ammattisahat: Huskun 555 FX ja Stihlin FS 490, toisen ketterät keskikokoiset Huskun 545 Autotune ja Stihlin FS 460 ja kolmanteen valitsimme jokeriparin 1990-luvulta: Huskun 252 RX ja Stihlin FS 480. Koesahasimme sahoja vuorotellen. Kokeilemamme sahat olivat käytössä koeteltuja, useimmat vuosia ammattikäytössä olleita, joten niillä on sahattu tuhansia tankillisia. Kuten työryhmämme jäsen Petri Tabell mietteliäänä lausui nuotiolla testisavotan päätteeksi: ”Mikään sahoista ei ollut huono.” Vertailun päätteeksi valitsimme toistamme tietämättä kolme omaa suosikkia ja annoimme niille pisteet yhdestä kolmeen. Kisan tasaisuudesta kertoo se, ettei maksimipisteisiin (9) yltänyt yksikään kone. Metsälehden raivurikärki 1. Stihl FS 480 (6 pistettä) 2. Husqvarna 555 FX (5 pistettä) 3. Stihl FS 460 (4 pistettä) Lopputulos saattaa tuntua yllättävältä, mutta vanhan liiton Stihl (FS 480) keräsi parhaan pistepotin. Sen kilpailija veteraanisarjassa ei ollut samanlaisessa iskukunnossa. Käsiteltävyydeltään vanha Stihl ei pärjää nykysahoille, mutta ilman rajoittimia rallattavan moottorin terävä kiihtyvyys ja voima pyörittävät isoa 225 millin raivausterää raivokkaasti – en ihmettele, että sahansa meille lainannut yrittäjämetsuri kehui luottopeliään. Puheet laiskasti kiihtyvistä Stihleistä voi muutenkin lopettaa, molemmat nyky-Stihlit osoittautuivat moottoriltaan erittäin sähäköiksi. FS 460 osalta osasimme tätä odottaa, mutta myös FS 490:n moottori oli terhakka. Työryhmän kakkossuosikiksi kohosi Husqvarnan järeä 555 FX. Moottorista ei voima lopu ja Huskujen käsiteltävyys on huippua, joten kakkossija oli hyvin ansaittu. Sen taistelupari Stihlin FS 490 ei ominaisuuksiltaan häviä rinnan mittaakaan vaan puhti riittää ahneimmankin urakkasahurin tahtiin. Stihlin etuna on M-Tronic-järjestelmän automaattisesti säätämä kaasutin. IlmahuuhteluVETERAANI-STIHL PÄIHITTI NYKYSAHAT Taistelupari 3: Stihl FS 480 ja Husqvarna 252 RX moottorilla varustetun Husku 555:n kaasuttimen säätäminen on turhan hankalaa. Husku on vankan runkoputkensa ansiosta jämäkämmän tuntuinen. Stihlin runkoputki on hontelo. Keskisarjan kilpailijat Husqvarnan 545 Autotune ja Stihlin FS 460 ovat perin tasainen pari. Stihlin valtti on moottorin rivakka kiihtyvyys. Huskun Autotunekaan ei ole mikään pappa-Tunturi, mutta sahaustuntuman mukaan Stihlin moottori tuntui hätäisemmältä. Käsiteltävyydeltään kumpikin on upea saha. Enää Husku ei voita raivurivertailuita paremmilla valjaillaan, sillä Stihlin uudet Xtreem-valjaat vetävät vertoja ruotsalaismerkin Trio Balance -valjaille. Tässä jutussa on tarkasteltu ensisijaisesti Husqvarnan ja Stihlin raivaussahoja. Vaihtoehtoja etsivän kannattaa tutustua myös Jonseredin 2245-raivuriin, joka on Huskun 545:n rinnakkaismalli. Jonseredeja myydään muun muassa Hankkijan myymälöissä. l Metsälehti Makasiini 27 7672_.indd 27 28.5.2020 13.49
”Meillä on hyvä tarina kerrottavana” Harva ymmärtää, miten hyvin puuntuotanto, ympäristöasiat sekä sosiaaliset ja kulttuuriset näkökohdat metsäalalla yhdistetään, Metsämiesten Säätiön toimitusjohtaja Ilari Pirttilä pohtii. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI » VAIKUTTAJA 28 Metsälehti Makasiini 7673_.indd 28 28.5.2020 16.52
1 950-LUVULLA rakennetun kerrostalon oven avaa leveälieriseen huopahattuun sonnustautunut mies. Käsi nousee tervehdykseen. ”Onko jo päätetty, miten nykyisin tervehditään?” hän kysyy. Suomalainen yhteiskunta on alkanut hiljalleen purkaa koronarajoituksia, ja Metsämiesten Säätiön toimitusjohtaja Ilari Pirttilä on ehdottanut, että haastattelu tehdään säätiön tiloissa Länsi-Helsingissä. Tilava neuvotteluhuone mahdollistaa turvavälien pitämisen. Ulospäin ei arvaa, että ruskeaksi rapattujen seinien sisällä päätetään joka vuosi 1,6 miljoonan euron apurahapotin jakamisesta metsäalalle. Kerrostalo näyttää tavalliselta asuinkerrostalolta, ja sitä se säätiön tiloja lukuun ottamatta onkin. Pirttilä avaa tummaksi petsatun oven ja astuu sisään kahden hengen toimistoon. Hieman yllättäen eteisessä silmiin pistää ensimmäisenä kassaholvi. Pirttilä kertoo, että tila suunniteltiin alun perin Kansallis-Osake-Pankille. Pankkikonttori päädyttiin kuitenkin sijoittamaan läheiseen ostoskeskukseen, joten kassaholviin talletetaan nyt säätiön kokouspöytäkirjat. Hyvinvointia metsäalalle Neuvotteluhuoneen seinältä katsovat säätiön hallituksen jäsenten valokuvat. Tässä huoneessa hallitus päättää vuosittain 13. maaliskuuta, talvisodan päättymispäivänä, mitä hankkeita säätiö rahoittaa. Tänä vuonna eniten rahaa sai säätiön lanseeraama Metsäalan johtamisakatemia, jonka tavoitteena on lisätä metsäalan ihmisjohtamisen taitoja. Tukea sai myös liuta tutkimushankkeita, joista suuri osa liittyy tavalla tai toisella metsäalan tulevaisuuden haasteisiin, työhyvinvointiin tai ihmisten metsäsuhteisiin. Lisäksi säätiö rahoittaa joka vuosi erilaisia opintomatkoja, työharjoitteluja ja vaihto-opiskeluja. Kantavana ajatuksena apurahojen myöntämisessä on, että tuetut hankkeet edistävät säätiön tavoitteita: metsäalan kehittämistä ja alalla toimivien ihmisten hyvinvointia. ”Meidän pitäisi olla enemmän kiinnostuneita ihmisistä.” Kivenheiton päässä Metsämiesten Säätiön toimistolta sijaitseva ulkoilualue sopii hyvin valokuvien ottamiseen. Pirttilän mielessä nämä kaksi tavoitetta nivoutuvat tiiviisti toisiinsa. Hänen mielestään molempia edistetään kiinnittämällä nykyistä enemmän huomiota ihmiseen ja panostamalla viestintään. ”Metsäala on hyvin insinööritieteinen. Olemme kiinnostuneita moteista, euroista, korjuukustannuksista ja kuljetusmatkoista, vaikka meidän pitäisi olla enemmän kiinnostuneita ihmisistä. Kun ihminen osaa sen, mitä tekee ja kokee tekemänsä tärkeäksi, antaa hän itsestään parasta ja voi työssään hyvin. Se ratkaisee, miten hyvin yritys pärjää.” Tunnettuudessa petrattavaa Paitsi työntekijöinä ihmiset ovat Pirttilän mukaan tärkeitä metsäalalle myös esi» VAIKUTTAJA 30 Metsälehti Makasiini 7673_.indd 30 28.5.2020 16.52
merkiksi asiakkaina, metsänomistajina ja tavallisina kansalaisina. He määrittelevät omista lähtökohdistaan, miten suhtautuvat alaan. ”Tässä on ehkä metsäalan akilleenkantapää. Metsissä tehtävä työ ja se, miksi metsissä tehdään työtä, tunnetaan kaupungistuneessa yhteiskunnassa huonosti. Sitä, mitä ei tunneta, on vaikea arvostaa.” Pirttilä arvioi, että harva esimerkiksi ymmärtää, miten taidokkaasti metsäalalla yhdistetään puuntuotanto, ympäristöasiat sekä sosiaaliset ja kulttuuriset näkökohdat. ”Meillä on hyvä tarina kerrottavana. Metsät ovat nostaneet Suomen sivistysja hyvinvointivaltioksi, metsäala työllistää ympäri Suomea, metsäalan tuotteilla saadaan arvokasta vientituloa ja puulla voidaan korvata uusiutumattomia materiaaleja. Lisäksi suomalaista metsäosaamista arvostetaan maailmalla laajasti.” Se, että metsäalalla tehdään hyvää työtä, ei Pirttilän mukaan kuitenkaan riitä. Se pitää myös kertoa. ”Metsäalan arvostuksesta huolehtiminen on yhtä tärkeää kuin metsänhoidosta tai tiestöstä huolehtiminen. Sitä ei kukaan muu tule tekemään toimialan puolesta.” Metsänomistajat ääneen Metsäalan viestintään Pirttilä kaipaa uudenlaista otetta. Enää ei riitä, että yritysten johtajat ja viestinnän ammattilaiset puhuvat alan puolesta, vaan ääneen on saatava kaikki 620 000 metsänomistajaa ja 66 000 metsäammattilaista. ”Metsäalalla ajatellaan edelleen usein, että työnantajapuoli on eri veneessä kuin työntekijäpuoli. Todellisuudessa molemmat ovat samassa veneessä ja uhkat veneen ulkopuolella.” Jos metsäala ei saa yhdistettyä voimiaan, on Pirttilän mukaan uhkana, että metsiin liittyvä päätöksenteko muuttuu yksipuoliseksi ja siten haitalliseksi niin ihmisille kuin ympäristöllekin. ”Meille syntyy joka vuosi uusi ikäluokka. On meidän tehtävämme huolehtia siitä, että he tuntevat metsätalouden peruskysymykset siinä vaiheessa, kun heistä tulee poliitikkoja, opettajia ja toimittajia.” Metsäpolitiikassa riskinsä Metsämiesten Säätiö on itsenäinen toimija, joten se pystyy omatoimisesti kohILARI PIRTTILÄ >> Metsämiesten Säätiön toimitusjohtaja >> 52-vuotias >> asuu Helsingissä, kotoisin Lopelta >> metsätalousinsinööri >> Metsämiesten Säätiössä vuodesta 2008, sitä ennen viestintäja markkinointitehtävissä Metsäliitossa ja Suomen Metsäyhdistyksessä >> perheessä 13-vuotias tytär ja 2-vuotias bretoni-rotuinen koira >> harrastaa metsästystä, kalastusta, mökkeilyä ja puutöitä Säätiön toimisto sijaitsee asuinkerrostalossa Länsi-Helsingissä. Neuvotteluhuoneen seinälle on kehystetty säätiön hallituksen jäsenten valokuvat. Metsälehti Makasiini 31 7673_.indd 31 28.5.2020 16.53
dentamaan rahoitusta sellaisiin kohteisiin, joiden se kokee olevan metsäalalle tärkeitä. Vuonna 2016 säätiö lahjoitti Helsingin yliopistolle kansainvälisen metsäpolitiikan professuurin. Pirttilä arvioi, että kansainvälisen metsäpolitiikan vaikutus suomalaiseen metsäalaan riippuu tulevaisuudessa paljolti siitä, mihin suuntaan EU koronavirusepidemian jälkeen kehittyy – tuleeko siitä entistä tiiviimpi vai alkaako se rapautua. Se tosiasia ei kuitenkaan muutu, että Suomi on pieni kansakunta missä tahansa joukossa. Se tarkoittaa Pirttilän mukaan sitä, että aina on olemassa riski, ettei Suomi pääse riittävästi ääneen tai että metsätalouden poikkeuksellisen suurta merkitystä Suomelle ei ymmärretä. ”Minkään muun maan talous ei ole niin riippuvainen metsistä kuin Suomen”, hän selventää. Haastetta mielikuvitukselle Metsäalan tulevaisuuden haasteista Pirttilä nostaa esiin työvoimapulan. Puunkorjuun ja metsänhoidon työntekijöistä on paikoin pulaa jo nyt. ”Työvoimapula koskettaa metsäalaa voimakkaammin kuin muita aloja, sillä metsäalan työpaikat sijaitsevat usein muuttotappiokunnissa. Ei ole helppoa löytää työntekijöitä, kun töitä pitäisi olla puolisoillekin.” Työvoimapulan selättämiseen ei ole helppoja ratkaisuja, joten liikkeellä tulisi olla ajoissa. Pirttilä kehottaa myös käyttämään mielikuvitusta. Itse hän kertoo pohtineensa, lisäisikö metsäalan houkuttelevuutta, jos metsäkoneenkuljettajia alettaisiin kouluttaa pääkaupunkiseudulla, kehä kolmosen tai kehä ykkösen sisäpuolella – siellä, missä nuorisoa riittää. ”Nähtäväksi jäisi, sijoittuisivatko he valmistuttuaan ympäri Suomea vai eivät.” Omaisuudesta kolmannes metsissä Metsämiesten Säätiö jakaa apurahansa omista sijoituksistaan saaduista tuotoista. Säätiön sijoitusomaisuudesta kolmannes on metsissä, viidennes vuokra-asunnoissa ja loput finanssisijoituksissa. Metsää säätiöllä on noin 4 800 hehtaaria. Metsien hoito kilpailutettiin viime vuonna, ja siitä vastaa nyt Metsä Group. Metsien hoidon tavoitteena on Pirttilän mukaan mahdollisimman hyvä taloudellinen tulos. Finanssisijoituksissaan säätiö ei suosi metsäalaa, pikemminkin päinvastoin. ”Sijoittamisen kultainen sääntö on hajautus. Salkusta kolmannes on jo metsäkiinteistöissä. Riskinä olisi ajautua tilanteeseen, jossa sijoitukset laskevat samaan aikaan, kun metsäala tarvitsee eniten tukea.” Säätiö saa sijoituksistaan vuosittain noin kuuden prosentin tuoton. Sillä pystyttiin tänä vuonna rahoittamaan noin 40 prosenttia apurahahakemuksista. Sijoitustuottoa ei Pirttilän mukaan voi kasvattaa kuin lisäämällä riskiä, joten säätiö on päättänyt ryhtyä keräämään lahjoituksia metsäalan hyväksi. ”Korona-aika on jälleen kerran osoittanut, että riskin kasvattaminen ei kannata. Pörssikurssien lasku aiheutti maaliskuussa meillä useiden miljoonien alaskirjaukset. Huhtikuu oli onneksi va”Minkään muun maan talous ei ole niin riippuvainen metsistä kuin Suomen.” Metsämiesten Säätiön sijoitusomaisuudesta kolmannes on metsissä, viidennes vuokra-asunnoissa ja loput finanssisijoituksissa, Ilari Pirttilä kertoo. Ilari Pirttilä kaipaa metsäalan viestintään uudenlaista otetta. » VAIKUTTAJA 32 Metsälehti Makasiini 7673_.indd 32 28.5.2020 16.53
Alun perin suunnitelmissa ei kuitenkaan ollut ura metsäalalla. Pankkija riistapuoli houkuttelivat enemmän. Maailmantilanne vei kuitenkin metsäalalle. ”Kun vuonna 1992 valmistuin metsätalousinsinööriksi, Suomessa oli lama. Pankeissa ovet kävivät vain ulospäin. Opiskeluaikoina olin myös tullut siihen tulokseen, että rakas metsästysharrastus kannattaa pitää harrastuksena”, Pirttilä kertoo. Metsänomistajanäkökulmaa työhön tuovat Lopella Kanta-Hämeessä sijaitseva vajaan kymmenen hehtaarin metsäpalsta ja Virossa sijaitseva vajaan 70 hehtaarin metsäpalsta. Lopen metsäpalstaa Pirttilä hoitaa puuntuotannon näkökulmasta, Virossa päätavoitteena on riistantuotanto. ”Ostin Virosta metsää siksi, että siellä on rikas riistakanta. Halusin mukaan paikalliseen metsästysseuraan. Se toive toteutui.”? l loisampi, joten voi olla, että vuodelle saadaan vielä positiivinen lopputulos.” Lahjoituksissa ajatuksena on, että lahjoittaja voi itse valita, mihin haluaa lahjoituksensa kohdentaa. Lahjoitetut varat lisätään apurahapottiin täysmääräisinä. Lahjoittamisen tapoja ovat esimerkiksi kertalahjoitukset, merkkipäiväkeräykset, metsätestamentit ja joululahjat. Omista metsistä näkökulmaa työhön Toukokuun aurinko paistaa lähes pilvettömältä taivaalta. Kivenheiton päässä Metsämiesten Säätiön toimistolta aukeaa ulkoilualue kävelyreitteineen ja puiden latvuksissa kulkevine seikkailuratoineen – sopiva paikka valokuvien ottamiseen. Pirttilällä on takanaan reilut kymmenen vuotta Metsämiesten Säätiön johdossa. Sitä ennen hän työskenteli ensin viestintätehtävissä Suomen Metsäyhdistyksessä ja sitten viestintäja markkinointitehtävissä Metsäliitossa. Metsänomistajanäkökulmaa Ilari Pirttilä saa työhönsä Kanta-Hämeessä ja Virossa sijaitsevilta metsäpalstoiltaan. Metsälehti Makasiini 33 7673_.indd 33 28.5.2020 16.53
Taimikot kuntoon voita Jopo! Hyvä huomen kasvaa puussa Kesä on taimikonhoidon aikaa. Ammattimetsuri raivaa vesakon viiveettä, osaa valita parhaat puut kasvamaan ja huomioi myös luonnon monimuotoisuuden. Kun sovit 31.8.2020 mennessä Stora Enson metsäasiantuntijan kanssa metsäsi raivaussahapalveluista; varhaisperkaus, taimikonhoito tai ennakkoraivaus, osallistut iloisen mielen Jopopolkupyörän arvontaan (arvo 445 €/kpl). Arvomme yhteensä 10 palkintoa 11.9.2020. Lisätietoa: storaensometsa.fi/jopo tai asiakaspalvelu p. 020 46 1478 (ark. 8-16) Elämässä mukana Stora Enso Arvomme 10 Jopoa 7674_.indd 34 28.5.2020 12.39
OMA METSÄ ›› KUUSEN 80 VUOTTA S. 40: Lisää kasvutilaa ›› ALLAKKA S. 43: Eksyminen vaanii aina ›› KYSY POIS S. 44: Kannattaako lannoittaa? ›› PIKATESTI S. 47: Hyvin näkyvä raivausasu ›› PERINTÖMETSÄ S. 48: Matkalasku vai ei? Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta. ›› METSÄNHOITO 15 kysymystä taimituhoista SIVU 36 TUTKIMUS Lehtipuut lämpenemistä hidastamassa s. 42 VA LT TE RI SK YT TÄ Metsälehti Makasiini 35 7675_.indd 35 28.5.2020 17.05
15 kysymystä Taimituhoista Istutettu taimi altistuu uudistusalalla monille tuholaisille. Paras hetki tarkistaa mahdolliset tuhot on alkukevät ja keskikesä. TEKSTI TIIA PUUKILA ER KK I O KS A N EN / LU KE Runsaan senttimetrin mittainen tukkimiehentäi syö tainten kuorta ja voi pahimmassa tapauksessa tappaa taimen. OMA METSÄ » METSÄNHOITO 36 Metsälehti Makasiini 7676_.indd 36 28.5.2020 14.14
Mikä aiheuttaa istutustaimille tuhoja? Taimituhojen aiheuttajat jaetaan bioottisiin ja abioottisiin. Bioottisia tuholaisia ovat sienet ja niiden aiheuttamat taudit, hyönteiset sekä selkärankaiset. Abioottisiin tekijöihin lukeutuvat muun muassa säästä ja ilmastosta, kasvupaikasta sekä ihmisen toiminnasta aiheutuvat tuhot. Mikä kasvattaa taimivaurioiden riskiä? Huono maanmuokkausjälki, välivarastossa ja istutuksessa taimelle tulleet vauriot sekä väärä istutuspaikka lisäävät taimien tuhoriskiä. Runsas pintakasvillisuus tainten ympärillä altistaa homeja sienitaudeille sekä tukkimientäija myyrätuhoille. Myös sääolot vaikuttavat tuhoriskiin. Viileä sateinen kasvukausi on otollinen sienitaudeille. Kuiva lämmin kasvukausi suosii puolestaan hyönteisiä. Lumen puute sekä pakkasen ja suojakelin vuorottelu altistaa sekin tuhoille. Mitkä ovat tyypillisimpiä taimituhojen aiheuttajia? Tukkimiehentäi on yksi yleisimmistä ja kohtalokkaimmista tuholaisista sekä männyn että kuusen taimikoissa. Kovakuoriaisiin lukeutuvan tukkimiehentäin syönti voi kuivattaa ja tappaa pienet taimet. Sienitaudeista männyntaimia vaivaa ajoittain männynversoruoste sekä männynversosurma. Kuusella männynversoruostetta vastaavaa tautia aiheuttaa kuusentuomiruoste. Pohjoisessa männyn taimikoiden riesana on neulasistoa kuivattava männyntalvihome. Myyrätuhoja esiintyy etenkin myyrähuippujen aikaan. Lisäksi taimia kurittavat hirvieläimet. Metsäkanalinnut saattavat napsia silmuja sekä katkoa latvoja. Säistä aiheutuvia yleisiä tuhoja ovat ahava, halla sekä rouste. Esimerkiksi hienojakoisilla mailla pintarouta eli rouste nostaa herkästi pieniä taimia juuripaakkuineen ylös. Mistä männynversoruosteen tunnistaa? Männynversoruoste voi olla ajoittain männyntaimille hankala vaiva. Se leviää männyn uuteen latvakasvaimeen alkukesästä haavan maassa talvehtineista lehdistä. Uusi kasvain käyristyy ja kuivuu loppukesään mennessä. Pieni taimi menettää latvakasvaimen tuhon seurauksena kokonaan. Taimi ei menetystä kestä, vaan jää muun kasvillisuuden jalkoihin eikä selviydy. Sen sijaan hyvin istutettu ja juurtunut taimi selviää tuhosta ajan kanssa. Taimi kuitenkin menettää pari ensimmäistä kasvuvuotta hakiessaan uutta latvaa. Myöhemmässä vaiheessa isommilla taimilla latvanvaihdosta seuraa laatuvikoja. Mitä kuusentuomiruoste aiheuttaa taimelle? Kuusentuomiruoste käyristää kuusten uusimpia vuosikasvaimia. Latvat menevät mutkalle, kiemurtelevat ja kuivuvat. Taudin seurauksena kuusesta voi tulla monilatvainen. Yleisin se on viisivuotiaissa ja sitä vanhemmissa peltoistutuskuusikoissa, joiden lähistöllä on ruostetaudin toista isäntäkasvia tuomea. Miten versosurma näkyy taimessa? Männynversosurman tunnistaa keväällä, kun männyn versot eivät puhkea ja neulaset ruskettuvat neulasen kannasta lähtien. Viimeisimmästä kasvaimesta tulee kalju eikä silmu lähde kasvamaan. Myös kuusi voi saada versosurman. Kuusella se kuivattaa usein kahden vuoden kasvut latvasta. Männynversosurma on yleinen kosteissa ja viileissä painanteissa. Se aiheuttaa laatuvikoja, mutta voi pahimmillaan tappaa taimen. Miten myyrän ja tukkimiehentäin syönnin erottaa toisistaan? Tukkimiehentäin syöntijäljen reuna on mutkittelevampi ja pienipiirteisempi kuin myyrän. Taimesta on selvästi nakerrettu kuori, eikä syönti ulotu niinkään puuaineeseen. Peltomyyrä sen sijaan saattaa pilkkoa koko taimen tulitikun mittaisiksi pätkiksi. Metsämyyrä puolestaan on taiMännynversoruoste käyristää ja kuivattaa uusimman kasvaimen ja käyristymiskohtaan tulee oranssinpunainen laikku. 3 4 5 1 2 6 7 Metsämyyrä kiipeilee ja napsii poikki latvoja. Männyn kylvetyt taimet ovat ruskettuneet ja kuivuneet ahavan voimasta. ER KK I O KS A N EN / LU KE ER KK I O KS A N EN / LU KE ER KK I O KS A N EN / LU KE ER KK I O KS A N EN / LU KE Metsälehti Makasiini 37 7676_.indd 37 28.5.2020 14.14
tava kiipeilijä ja irrottaa taimen latvasilmun siten, että jäljelle jää vain kuoppa. Latvasilmun puuttuessa taimi lähtee monesta silmusta kasvamaan ja siitä tulee monilatvainen, kunnes se löytää latvakasvaimen. Miltä näyttää hallan puraisema taimi? Kevään ja alkukesän halla on helppo tunnistaa siitä, että uusi kasvu käpristyy ja kuivuu heti. Syksyn hallat voi sekoittaa kesän aikaiseen kuivumiseen. Kuivumiselle herkimmät kohteet eivät välttämättä ole hallalle altteimpia. Etenkin paahderinteiden pienet taimet saattavat kuivua herkästi. Halla puolestaan iskee erityisesti kosteisiin alaviin notkelmiin. Missä tavataan eniten ahavaa ja miten sen tunnistaa? Ahavaa syntyy paikkoihin, joihin tulee runsaasti auringon säteilyä maan ollessa vielä roudassa ja jäässä. Herkkiä ahavalle ovat esimerkiksi mäkien laet. Runsas kevätaurinko kiihdyttää taimen haihduttamista, mutta juuristo ei pysty ottamaan jäisestä maasta vettä ja taimi kuivuu. Ahavan tunnistaa auringon puoleisten neulasten ruskettumisesta. Ahavan voimakkuudesta riippuen silmutkin saattavat kuivua. Pieniltä taimilta ahava voi kuivattaa koko latvan. Miten vaurioita voi välttää? Huolellinen maanmuokkaus ja 10 11 muokkausjälkeen istutus pitävät pintakasvillisuuden ja tukkimiehentäit kurissa. Heinäämistäkään ei kannata unohtaa. Tukkimiehentäille erityisen alttiita ovat uudistusalat, joiden läheisyydessä on vasta hakattu ja uudistettu metsää. Tällaisilla riskikohteilla kannattaa mahdollisuuksien mukaan suosia isoja taimia. Ne toipuvat tukkimiehentäin syönnistä parhaiten. Rousteherkillä hienojakoisilla mailla taimet kannattaa istuttaa kasvukauden alussa, jotta ne ehtivät juurtua kunnolla. Männynversoruostetta voi yrittää välttää raivaamalla haapavesakot matalaksi. Haapavesakoiden syntyä voi myös hillitä jättämällä suuret haavat säästöpuiksi. Myyrätuhoriskiä voi vähentää istuttamalla myyrähuipun jälkeen. Missä vaiheessa vaurio vaikuttaa eniten puun tulevaan arvoon? Jos tuho iskee vuoden kahden päästä istutuksesta ja taimi toipuu siitä, se ei välttämättä alenna loppupuuston arVA LT TE RI SK YT TÄ 8 9 Rouste nostaa taimet juuripaakkuineen ylös maasta. www.kesla.com Suomalainen pärjää aina. Pidetään yhdessä Suomi toimintakykyisenä ja tuetaan suomalaisia yrityksiä. Tukea kotimaisen kaluston hankintaan saat kätevästi vaikka kotisohvalta käsin. Sinua palvelevat kaikki AGCO Suomen pisteet ympäri maan KESLA-metsävarusteiden hankintakuin huoltoasioissa. Ota puhelin käteen ja pirauta lähimmälle ammattilaiselle! ESPOO Antti Janhonen puh. 0400 108 869 | HUITTINEN Mikko Harakka puh. 0400 235 174 | HÄMEENLINNA Hannu Vaskela puh. 0400 414 867 | IISALMI Markus Tenhunen puh. 0406 108 549 | IKAALINEN Tuomo Korvala puh. 0401 985 219 | JOENSUU Jukka Lemmetyinen puh. 0400 153 656 | JYVÄSKYLÄ Aki Pellinen puh. 0400 344 045, Markku Järvinen puh. 040 579 0951, Pekka Oja puh. 0400 541 236 | KAJAANI Esa Sutinen puh. 040 352 2228 | KOKKOLA Johan Hagqvistin puh. 0401 827 969, Juha Voutila puh. 0400 541 545 | KOUVOLA Jyrki Akkanen puh. 0400 649 678, Esa Hauhia puh. 0406 748 411 | KUOPIO Mika Ahonen puh. 040 575 9739 | KUUSAMO Lasse Pätsi puh. 0400 343 785 | LAHTI Mika Kivelä puh. 0400 340 290 | LAPPEENRANTA Jarkko Hirvi puh. 040 575 9738 | LOIMAA Jukka Uusitalo puh. 040 745 7734 | MIKKELI Janne Jakobsson puh. 040 778 1959 | OULU Timo Hekkala puh. 0407 592 223, Topi Väänänen puh.040 759 7204 | PORI Jukka Jaakkola puh. 040 584 4787 | PORVOO Kenneth Lingqvist 0500 844 995 | ROVANIEMI Kimmo Kinnunen puh. 040 648 3633 | SAARIJÄRVI Markku Järvinen puh. 040 579 0951 | SALO Mauri Kuisma puh. 040 486 3675 | SAVONLINNA Seppo Kuutti puh. 040 847 9303 | SEINÄJOKI Jarmo Tynilä puh. 040 777 7975, Jussi Laitamäki puh. 0401 676 930, Tuomo Mattila puh. 0400 866 697 | TAMPERE Antti Marttila 0405 735 132 | TURKU Marko Alava puh. 040 573 5133, Stefan Jansson tel. 040 823 3969 | UUSIKAUPUNKI Stefan Jansson tel. 040 823 3969 | VAASA David Koping puh. 040 595 9029 | VARKAUS Marko Puumalainen puh. 040 670 7929 | VIRRAT Jukka Tarsia puh. 040 824 4952 | YLIVIESKA Kari Sorola puh. 040 635 0257, Samuli Jauhiainen puh. 040 660 8151 | TEHTAAN OMA ASIANTUNTIJA Jyrki Sahinjoki puh. 040 1786 635. MYYNTI JA HUOLTO: AGCOSUOMI.FI OMA METSÄ » METSÄNHOITO 38 Metsälehti Makasiini 7676_.indd 38 28.5.2020 14.14
voa. Jos taas 2–3-metrinen taimi vaihtaa latvaa, hävitään jo puun laadussa. Mikä on paras hetki tarkistaa mahdolliset taimikon vauriot? Keväällä etenkin havupuiden taimet löytyvät helposti. Talven aikana tulleet vauriot, kuten ahavan, rousteen ja myyrätuhot, näkee heti keväällä. Männynversoruoste, kuusentuomiruoste ja tukkimiehentäin syönnit puolestaan kannattaa käydä tarkistamassa keskikesällä. Voiko vaurioituneen taimen pelastaa? Jotkut ovat laittaneet rousteen nostamia taimia takaisin maahan. Kuinka hyvin kertaalleen maasta noussut ja uudelleen istutettu taimi selviää, riippuu siitä, kuinka kauan juuripaakku on ollut maanpinnalla. Jos juuripaakku ei ole ehtinyt kuivahtaa pahasti auringossa ja tuulessa, taimella on mahdollisuudet lähteä kasvuun. Myyrien syömä taimikko voi näyttää pahalta, mutta monesti hyvin juurtunut kuusen taimi kasvattaa maanrajasta uuden latvan. 12 13 14 15 Mistä tiedän, onko tarvetta täydennysistutukselle? Jos taimikko näyttää kärsineen tuhoista, kannattaa laskea kehityskelpoisten tainten määrä hehtaarilla. Tainten määrä hehtaarilla saadaan mitattua nelimetrisen kepin avulla pyörähtämällä täysympyrä. Ympyräkoeala tulee ottaa useammasta eri kohdasta. Ympyrän sisään jääneiden tainten määrä kerrotaan kahdellasadalla. Jos männyn taimikossa on alle 1 500 ja kuusen taimikossa alle 1 300 tainta hehtaarilla, täydennysistutus voi olla tarpeen. Monesti tuhoista selvitään kuitenkin luontaisesti alalle tulevien tainten turvin. Kuinka suuri osa istutustaimista kuolee? Tuhomäärät vaihtelevat niin paljon vuosittain ja uudistusaloittain, että keskiarvoa taimien kuolleisuudesta on hankala laskea. Pahimmillaan kuolleisuus voi olla tuhoalueella jopa 70–80 prosenttia. Tällöin puhutaan kohteista, joissa maanmuokkaus ei esimerkiksi ole onnistunut ja alalle tulee seuraustuhoja, kuten tukkimientäin syöntiä tai heinittyneillä kohteilla myyrätuhoja. ? l Juttua varten on haastateltu tutkija Marja Poteria Luonnonvarakeskuksesta. Jalostetuilla siemenillä LISÄÄ KASVUA • PAREMPAA LAATUA • ENEMMÄN TULOJA Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön tai taimitarhalle Pyydä tarjous: siemenkeskus@tapio.fi tai p. 0294 32 6000 Kylvä hyvää! T U T U S T U : W W W . T A P I O . F I / M E T S A P U I D E N S I E M E N E T Metsälehti Makasiini 39 7676_.indd 39 28.5.2020 14.14
OSA 4 ENSIHARVENNUS REILUN kolmenkymmenen vuoden ikäisessä istutuskuusikossa puilla alkaa olla pula kasvutilasta. Puiden oksistot ottavat kiinni toisiinsa, joten yksittäiset puut eivät pysty hyödyntämään kasvupotentiaaliaan täysimääräisesti. Esimerkkimetsässämme kuusi on venynyt 34 vuodessa viidentoista ja puolen metrin pituiseksi. Puun läpimitta rinnankorkeudelta on kuusitoista senttiä. Kuusi on saavuttanut metsikössä valtapuun aseman, eli se on kasvanut useimpia ikätovereitaan rivakammin. Puun tilavuus on noin 150 litraa. Metsikössä puuston pohja-pinta-ala on relaskoopilla mitaten 26 neliömetriä hehtaarilla. Kun puuston keskipituus on noin 15 metriä, on kuviolla puustoa kaikkiaan jo noin 170 kuutiometriä. On koittanut ensiharvennuksen aika. Kuusikkoon kesäkelissä Ensiharvennuksessa kuviolta poistetaan lähes joka toinen kuusikon puista. Perinteisesti kuusikoiden harvennushakkuut on tehty talvella, koska lumipeite ja routa ovat suojanneet kuusten juuristoa korjuuvaurioilta. Koska talviolosuhteet ovat keskisessäkin Suomessa yhä todennäköisemmin märkiä ja roudattomia, harvennetaan kangasLisää kasvutilaa Neljännellä vuosikymmenellään kuusikko ensiharvennetaan. Se tuo metsänomistajalle ensimmäiset puukauppatulot. TEKSTI JA KUVA SAMI KARPPINEN KUVITUS JUHA ELORANTA 12 m 15 m 16 m 17 m 18 m 10 m 13 m 11 m 14 m 9 m 8 m 7 m 6 m 5 m 4 m 3 m 2 m 1 m 40 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » KUUSEN 80 VUOTTA 7677_.indd 40 28.5.2020 17.07
maiden kuusikot usein kesäaikaan. Näin sovitaan tehtävän tälläkin kertaa puuta ostavan yhtiön edustajan kanssa. Elokuun lopulla kesän ollessa kuivimmillaan hakkuukone aloittaa työt palstalla. Ensimmäisenä pelin joutuvat luovuttamaan kasvussa jälkeen jääneet yksilöt. Hakkuukoneen kouraan päätyvät myös rungot, joissa on silmin havaittavia vikoja, kuten poikaoksia, mutkia tai monilatvaisuutta. Ajourilta joudutaan poistamaan myös koko joukko valioyksilöitä, mutta seuraamamme kuusi saa jatkaa kasvuaan urien välissä vieruskavereiden tehdessä sille tilaa. Juuristovaurioiden välttämiseksi hakkuukoneenkuljettaja karsii rungot siten, että oksat putoavat ajouralle suojaamaan kasvamaan jäävien puiden juuria koneen painolta. Tonnin tili Metsänomistajalle ensiharvennus tuo kiertoajan ensimmäisen puukauppatilin. Kaikkiaan hakkuussa kertyy kuusikuitua 56 kuutiota, mäntykuitua 3 kuutiota ja koivukuitupuuta 6 kuutiota. Kassaan rapsahtaa hehtaarin ensiharvennuksesta vajaan 1 000 euron suuruinen puukauppatili, josta tietysti maksetaan pääomaveroa. Koska takavuosien investoinnit uudistamiseen ja taimikonhoitoihin ovat jo vaipuneet KUUSEN KASVUA ESITTELEVÄ JUTTUSARJA KESTÄÄ KOKO VUODEN. Makasiini 1: Ensimmäiset vuodet | Makasiini 2: Taimikon harvennus Makasiini 3: Kovan kasvun vuosikymmen | Makasiini 4: Ensiharvennus Makasiini 5: Hiilensidonta | Makasiini 6: Väljennyshakkuu Makasiini 7: Kiihtyvän arvokasvun vaihe | Makasiini 8: Uudistaminen m 5 10 15 20 25 30 40-VUOTIAS KUUSI >> Pituus 17,5 metriä >> Läpimitta rinnankorkeudelta 18 senttiä >> Tilavuus 220 litraa >> Puu on sitonut hiilidioksidia 220 kiloa. Määrä vastaa keskimääräisen henkilöauton (178 g/ km) 1 235 kilometrin matkalla syntyviä päästöjä. >> Puustoon on investoitu yhteensä lähes 2 000 euroa. >> Hakkuutuloja on saatu liki 1 000 euroa hehtaarilta. unholaan, lämmittää ensiharvennustili mukavasti metsänomistajan mieltä. Toimenpiteen tärkein kannustin ei kuitenkaan ole välitön hakkuutulo. Ensiharvennuksen ansiosta puut, joilla on parhaat edellytykset kehittyä järeiksi tukkipuiksi, saavat lisää kasvutilaa. Kun kilpailu valosta ja ravinteista vähenee, kiihtyy yksittäisten puiden kasvu ensiharvennuksen jälkeen. Metsän kuutiomääräinen kokonaiskasvu alenee ensiharvennuksen jälkeen hetkellisesti, mutta nyt kasvu keskittyy lähes yksinomaan tulevaisuuden tukkirunkoihin. Metsässä kasvaa nyt noin tuhat puuta, joiden yhteistilavuus on 115 kuutiota. Arvo hyppää tukkimitan täyttyessä Neljäkymmenvuotiaana kuusen latva yltää jo 17,5 metrin korkeuteen. Puun läpimitta on venynyt kahdeksaantoista senttimetriin ja tilavuus kasvanut 220 litraan. Kuusen taloudellisessa arvossa kymmenvuotiskausi on tuonut huiman harppauksen. Puun tyveltä saisi jo yhden 4,3 metrin mittaisen tukin, jonka latvaläpimitta on 16 senttiä. Kun kuusen rahallinen arvo oli 30-vuotiaana 1,5 euroa, on se nyt jo 6,5 euroa. Hehtaarilla puustoa on nyt 165 kuutiota. Puuston arvo on kokonaisuudessaan vajaat 4 000 euroa. ? l Kuusikon kesäharvennuksella urien huolellinen havutus on erityisen tärkeää juuristovaurioiden ehkäisemiseksi. Vuosittain Suomessa tehdään ensiharvennuksia noin 150 000 hehtaarin alalla. SA M I KA RP PI N EN Metsälehti Makasiini 41 7677_.indd 41 28.5.2020 17.07
METSÄT hidastavat ilmastonmuutosta heijastamalla lämmittävää auringonsäteilyä takaisin avaruuteen. Jos Suomi haluaa ottaa kaiken irti metsien heijastuskyvystä, Etelä-Suomessa kannattaa suosia lehtipuuvaltaisia sekametsiä ja Lapissa harvaa puustoa. Tähän tulokseen tulivat metsien albedoa tarkastelleet Aalto-yliopiston tutkijat. Albedo tarkoittaa kappaleen kykyä heijastaa siihen osuvaa säteilyä. Metsien kyky heijastaa auringonsäteilyä vaihtelee muun muassa lumitilanteen, puulajien, metsän rakenteen ja aluskasvillisuuden mukaan. Lehtipuut heijastavat säteilyä havupuita enemmän, ja sekapuustoisuus sopisi erityisesti Etelä-Suomen metsiin. ”Lehtipuuosuutta voitaisiin kasvatHeijastus hidastamaan ilmastonmuutosta Metsien albedoa voidaan kasvattaa lehtipuilla, lyhyellä kiertoajalla ja harvalla puustolla. Lehdet heijastavat enemmän auringonsäteilyä kuin neulaset. Lehtipuiden albedo on havupuita suurempi myös lehtija havupuiden erilaisen latvusrakenteen sekä lehtien ja neulasten erilaisen ryhmittymisen vuoksi. taa maltillisesti ja siten kasvattaa albedoa. Lehtipuuosuuden lisäämisellä on myös suotuisia vaikutuksia monimuotoisuuteen”, kertoo tutkijatohtori Aarne Hovi . Lumella on suuri vaikutus albedoon etenkin Lapissa: Harvat tykkylumimetsät heijastavat runsaasti säteilyä. Paksuun lumikerrokseen peittyneen metsän heijastuskyky voi olla 80 prosenttia, kun taas kesällä lukema voi olla tiheässä havupuumetsässä 7 prosenttia. Avoin, osin heinää ja lehtipuustoa kasvava kuusentaimikko heijastaa tehokkaammin säteilyä kuin vanha tukkipuukuusikko. Havumetsien kiertoaika kannattaisi pitää heijastavuuden näkökulmasta lyhyenä. ? l VALTTERI SKYTTÄ Ilmatieteen laitoksen tutkimuksen mukaan vaikeita metsäpalokesiä esiintyy Suomessa lähivuosikymmeninä harvoin. ”Kesän 2018 kaltaiset paloherkät olosuhteet toistuvat keskimäärin harvemmin kuin kerran 50 vuodessa”, kertoo tutkija Ilari Lehtonen . Jos ilmaston lämpeneminen kuitenkin jatkuu voimakkaana koko vuosisadan, voi metsäpalokesiä esiintyä vuosisadan lopulla jopa useampia joka vuosikymmen. VAIKEAT PALOKESÄT VIELÄ HARVINAISIA M IK KO H ÄY RY N EN VA LT TE RI SK YT TÄ Helsingin kaupunki rakensi vuosina 2018–2020 kaksi samanlaista kerrostaloa, toisen puusta ja toisen betonista. Kaikissa vertailuissa puurakenteisen rakennuksen hiilijalanjälki oli betonirakenteista pienempi. Sadan vuoden aikajänteellä puurakenteisen talon hiilipäästöt olivat 6 prosenttia vähäisemmät. PUUTALOLLA PIENEMMÄT PÄÄSTÖT 42 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » TUTKITTUA 7678_.indd 42 28.5.2020 14.24
kun älykännykän kompassi lakkasi toimimasta ja virta uhkasi huventua. Hän kyllä tiesi oman sijaintinsa, mutta ei tiennyt mihin suuntaan tulisi lähteä kohti lähintä tietä. Lupasi kantaa jatkossa kompassia taskussaan. Vanhanaikainen viisarirannekello on aina kädessäni. Siitä on vaivatonta sekunnissa vilkaista aika – tietää, milloin sahan tankki alkaa tyhjentyä tai milloin kahvipaussi lähenee. Karkeassa suunnistuksessa siitä on myös iso apu: Kättä käännetään niin, että kellon tuntiviisari osoittaa auringon suuntaan. Tuntiviisarin ja numeron 12 välinen kulma puolitetaan kuvitteellisella viivalla, jolloin viiva osoittaa pohjoisesta etelään tai toisinpäin. Jos muistaa auringon olinpaikan tovia aikaisemmin, tietää sen liikkuvan länttä kohden ja pystyy päättelemään viivan suunnan. Jos on itse aivan sekaisin, on vain odotettava ja katseltava auringon liikettä. MONENMOISIA luonnonmerkkejä kerrotaan olevan ilmaisemassa ilmansuuntia. Muurahaispesän loivempi eteläpuoli ja puiden tukevammat oksat etelän suuntaan ovat tunnetuimmat. Kaarnan vahvuuttakin on tutkittu puun eri puolilla sekä kivien ja puiden sammaloitumisen määrää eri suunnissa. Itse en ole juuri moisiin merkkeihin luottanut. Kovasti tuntuu kusiaisillakin olevan omia mielipiteitä pesänsä paikasta ja muodosta. PAPERINEN TAI JOSTAKIN notkeasta kankaasta tehty kartta on aina taskussani, ilman en reissuun lähde. Kerralla näkee ison alueen ja voi painaa sen muistiinsa. Ojat ja veden virtaussuunta, pellot, suot ja mäet antavat varmuutta kulkijalle, puhumattakaan vanhoista ladoista ja muista rakennuksista. Älykännykkään luottavat joutuvat koko ajan näpelöimään näyttöä, isommaksi ja pienemmäksi, ylös ja alas ja sivulle. Paperikarttaa katson vain harvakseltaan. Älykännykän kaivan silloin, kun olen epävarma omasta sijainnistani tai etsittävä kivipyykki tai muu kohde on jossakin aivan lähellä eikä osu silmään.? l KAUAN SITTEN ROUVAN kanssa sovittiin, että jos toinen alkaa olla pahalla päällä, niin toinen poistuu ulkoilemaan isomman riidan välttämiseksi. Minulla onkin sitten raitista ilmaa riittänyt. Vielä kun leivänsyrjääkin on metsästä koko ikänsä etsiskellyt ja myös harrastukset ovat eräpolkujen varsilla, on monenlaista maastolenkkiä elonpäiviin mahtunut. Toistaiseksi olen vielä kotiin osannut, mutta monenmoisia pikku eksymisiä on tämän tästä sattunut. Viime aikoina oli hankaluuksia outojen kivipyykkien löytymisessä. Kompassisuuntaa yritin ottaa tarkasti, mutta pieleen meni. Häiritsevää sähkölinjaa ei ollut, niinpä laitoin kompassivirheen rautamalmiesiintymän ja magneettisen häiriön syyksi. Kunnes taas yhtenä päivänä, kun kompassi minua johdatti muka oikeaan suuntaan, niin aurinkohan se pilkahti aivan väärästä suunnasta. Tähän asti aurinko on noussut idästä ja laskenut länteen. Pitkään pohdittuani päättelin, että kai se taivaan paistaja kumminkin on oikeassa ja minä väärässä ja että kompassini neulan magneettisuus on kadonnut tai häiriintynyt. Uuden kompassin myötä alkoivat suunnat löytyä paremmin. ON MINULLA ÄLYKÄNNYKKÄKIN ja siinä karttaohjelma. Tiheän puskan läpi rymyttyäni oli näytöllä haittana pisaroita ja neulasia. Tietysti pyyhkäisin ne pois ja totta maar näyttö pimeni. Eikä kun alusta alkaen ohjelma auki ja etsiskelemään olinpaikkaani. Seuraavassa ryteikössä sama juttu ja seuraavassa myös. Kaveri puolestaan oli hirven jäljillä yön pimeydessä, Eksyminen vaanii aina METSÄREISSULLE MUKAAN » kartta » kompassi » rannekello OMA METSÄ » METSÄLÄISEN ALLAKKA JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Metsälehti Makasiini 43 7679_.indd 43 28.5.2020 17.09
METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 A, 00240 Helsinki. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. MAHDOTON TEMPPU Luonto on ihmeellinen! Kuusen taimi on kasvanut käävän läpi. Miten se on mahdollista? » EI, ei todellakaan ole mahdollista, että kuusen taimi olisi kasvanut käävän läpi. Mahdottomalta ehkä tuntuu sekin vaihtoehto, että kääpä olisi kasvanut kuusen taimen ympärille, mutta juuri niin siinä on käynyt. Vaikka kantokäävän vanhat osat ovat puumaisen kovia, muodostuu käävän kasvava osa pehmeistä ja taipuisista rihmoista, jotka pystyvät kiertämään esteet. Hentokin puun taimi tai jopa ruohonkorsi ovat sellaisia esteitä, jotka kasvava sienirihmasto kiertää. Muutamia viikkoja myöhemmin näyttää todella siltä, että kasvi olisi tunkenut käävän lävitse! Samasta ilmiöstä on kysymys, kun syksyn sieniretkellä löytää rouskun tai tatin, jonka itiöemän lävistää varpu tai ruoho. Kuvassa oleva kuusen taimi on jäänyt käävän vangiksi jo pari kesää sitten. Käävän sisään on jäänyt myös oksia, joiden kärkineulaset harittavat käävän pinnassa. Kantokäävän vanhat, kovettuneet osat ovat harmaita ja nuori, yhä kasvava osa erottuu alareunassa vaaleana vyöhykkeenä. Kääpä ei muuten haittaa kuusen kasvua, mutta se voi estää sisäänsä jäävän rungonosan paksuuskasvun ja sillä tavoin lopulta kuristaa kuusen kuoliaaksi. SEPPO VUOKKO Nimimerkki Kuusikon ottamassa kuvassa kääpä on kasvanut taimen ympärille. OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 44 Metsälehti Makasiini 7680_.indd 44 28.5.2020 16.51
›› VIELÄKÖ KANNATTAA LANNOITTAA? Kyseessä on keskisuomalainen tuoreen kankaan kuvio, jossa harvennushakkuu oli viivästynyt ja noin 55-vuotias puusto ei ole erityisen järeää. Kuusi on valta-asemassa, mutta mäntyäkin on. Kannattaako harvennuksen jälkeen edistää puuston järeytymistä lannoituksella? » PARHAITA lannoituskohteita ovat mustikkatyypin keski-ikäiset männiköt ja kuusikot. Tällaisissa kohteissa typpilannoitus antaa sijoitukselle 10–20 prosentin vuotuisen tuoton alle kymmenen vuoden odotusajalla. Tuotto syntyy siitä, että valmiiksi hyväkasvuinen puusto lisää kasvuaan noin 20 prosenttia eli runsaat kaksi kuutiota vuodessa 6–8 vuoden ajan. Kasvun paraneminen ei näy silmällä puun vuosirenkaiden leveydessä, koska pelkkä lannoitus yleensä vain pysäyttää tai hidastaa ikääntymisen ja metsikön tihentymisen aiheuttamaa lustojen kapenemista. Joissakin vanhemmissa lannoitusoppaissa esitetyt kuvat lähes räjähdysmäisesti leventyneistä vuosirenkaista on yleensä otettu soilla kasvavista puista ojituksen, harvennuksen ja lannoituksen jälkeen. Harvennus nopeuttaa puiden järeytymistä ja lannoitus puuston hehtaarikohtaista kasvua. Jotta lannoituksella tuotettavan lisäkasvun saisi realisoitua mahdollisimman pian, lannoitusta on suositeltu uudistuskypsyyttä lähenteleviin tai 5–10 vuoden kuluttua harvennettaviin metsiin. Tällä ohjeella lannoitus on saattanut kohdistua kasvukunnoltaan heikentyneisiin metsiin, joissa lannoitusreaktio on heikko. Jos asiaa tarkastellaan koko metsätilan kannalta, lannoitukset kannattaa keskittää kasvunsa parhaassa vaiheessa oleviin hoidettuihin metsiköihin – uudistushakkuut puolestaan ”kasvuilonsa” menettäneisiin metsiin. Tärkeintä on tilan vuositulos ja kasvatuksen kiertoajan lyheneminen, joita molempia parhaiden kohteiden lannoitus parantaa. Lannoitusta voi verrata osakesalkkuun, josta kannattaa poistaa huonosti tuottavat osakkeet vaikka tappiolla ja lisätä parhaan tuotto-odotuksen omaavia osakkeita. Kysyjän kuvaama metsikkö on lähes ihanteellinen lannoituskohde. Puusto kannattaa harventaa heti ja lannoittaa vasta muutaman vuoden kuluttua. Odotus parantaa lannoituksen vaikutusta ja saattaa vähentää myös tuulituhoja. Jos puusto on kovin ylitiheä, harvennus kannattaa tehdä myrskyjä ajatellen lievänä. KARI MIELIKÄINEN www.usewood.fi, puh 040-1830366 Metsänomistajan pienkoneet. • Kombi-, ajoja hakkuukoneet • Risuraivaimia myöstraktoreihin ja kaivinkoneisiin • Vaihtokoneita • HakkuunäytösFinnMetkossaJämsässä 3-5.9. 2020 Metsälehti Makasiini 45 7680_.indd 45 28.5.2020 16.51
MIKSI TERÄ PYÖRII TYHJÄKÄYNNILLÄ? Partner B405 -raivaussaha (vuosimalli 1994) on toiminut hienosti. Nyttemmin terä on alkanut pyöriä sahan käydessä tyhjäkäyntiä. Missä vika? » RAIVAUSSAHAN kytkin on ns. keskipakoiskytkin. Kampiakselin päässä on kytkinkeskiö, jossa on kytkinkengät. Koneen käydessä keskipakoisvoima pakottaa kytkinkengät keskiöstä ulospäin. Keskipakoisvoimaa vastustaa jousi tai jouset. Sahan vetoakselin päässä on kytkinrumpu. Kun pyörimisnopeus on riittävä, keskipakoisvoima voittaa jousen vastavoiman. Kytkinkengät painautuvat kytkinrummun sisäkehälle ja vetoakseli alkaa pyöriä. Kun pyörimisnopeus lasketaan lähelle joutokäyntikierroksia, jousen tai jousien voima voittaa keskipakoisvoiman, jolloin kytkin ei enää välitä pyörimisliikettä vetoakselille. Kysyjän sahassa terä pyörii jo joutokäynnillä. Raivaussahan joutokäyntikierrosluvun ja kytkeytymiskierrosluvun eron pitäisi olla turvallisuussyistä vähintään 1 000 r/min. Jos terä pyörii sahaa käynnistettäessä ja joutokäynnillä, sitä ei pidä käyttää ennen vian korjaamista. Kysyjän sahassa on joko venynyt tai katkennut kierrejousi. Jos sahassa on ns. kynsijouset (2 kpl), jousi on voinut irrota tai katketa. Jousen katkeamisen aiheuttaa usein kytkinkeskiön ja kytkinkenkien välinen kuluminen. Väljyys aiheuttaa jousen rikkoutumisen. Kokemuksesta voisi todeta, että jos kytkinjousi on katkennut, niin uusi jousi ei tule kestämään kovin pitkään. Kannattaa vaihtaa koko kytkin rumpuineen kerralla. LEO SAASTAMOINEN METSÄSTÄ MAATILA Onko olemassa verottajan päätöstä tai muuta dokumentaatiota, josta selviää verottajan hyväksyvä kanta siihen, että muutama peltohehtaari riittää muuttamaan metsätilan maatilaksi. Kyse on merkittävästä lahjaveron säästöstä. » SAAMASSANI korkeimman hallinto-oikeuden myönteisessä päätöksessä oli kyseessä maatila, jossa oli 3,7 hehtaaria peltoa ja 400 hehtaaria metsää. Maatalous oli ollut jatkuvasti tappiollista. Laissa todetaan vain, että luovutuksen jälkeen on oikeutettu huojennukseen, kun kysymyksessä on maatila ja tilalla jatketaan maataloutta luovutuksen jälkeen. Tällä lain kohdalla KHO perusteli myönteistä päätöstään. Kahden hehtaarin raja peltopinta-alana on verottajan tulkinta, jota nykyään on noudatettu. Maatilan metsäpinta-alalla ei ole merkitystä. Arvostettu verojohtaja totesi tulkinnan jälkeen, että nyt kaikilla metsänomistajilla on mahdollisuus saada 55 pykälän mukainen huojennus. Tarvitsee vain tehdä kahden hehtaarin avohakkuu, nostaa kannot pois ja kylvää kaskinaurista. Näin metsänomistajasta tulee maatalouden harjoittaja. VÄINÖ SIKANEN PERÄKÄRRYN VEROTUS? Olen aikeissa hankkia henkilöauton peräkärryn, jota tarvitsen raivaussahan, taimien ja muiden metsätarvikkeiden sekä myyntiin tarkoitetun polttopuun kuljetukseen. Miten peräkärryn kulut vähennetään verotuksessa? » HENKILÖAUTON peräkärry voidaan liittää metsätalouden kalustoon, jos sen metsäkäytön osuus on yli 50 prosenttia. Silloin hankintahinta vähennetään 25 prosentin vuosipoistoin. Hankintahinnan arvonlisäverosta vähennetään metsäkäytön osuus hankintavuonna. Jos käyttö on vähäisempää, peräkärrystä voi tehdä toteutuneen käytännön mukaan ylimääräisen kilometrivähennyksen (7 senttiä verovuonna 2019). HANNU JAUHIAINEN OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 46 Metsälehti Makasiini 7680_.indd 46 28.5.2020 16.51
KAUAN sitten, kun allekirjoittanut harjoitteli metsäuraa, alan miehet suosivat tumman vihreitä ja harmaita sävyjä, osa hiippaili leimikon teossa sotaväen pellepuvussa. Ensimmäiset tehdastekoiset metsurien puserot taisivat olla ruskeita. Sittemmin näkyvyyden merkitys työturvallisuuden osana on oivallettu. Nykyisin metsätoimihenkilöt puetaan neonvihreään ja metsurien työtamineet muuttuvat vuosi vuodelta värikkäämmiksi. Husqvarnan uusi High Viz -raivausasu on työasujen näkyvimmästä päästä, kuten nimikin vihjaa. Housun lahkeita lukuun ottamatta asun väri hohtaa oranssia eikä leveää heijastinnauhaa ole säästelty. Värimaailmaa suunniteltaessa päätavoite on arvattavasti ollut puistoissa ja teiden varsilla trimmeröivien työntekijöiden näkyvyyden varmistaminen. Mutta ei näkyvyydestä haittaa metsässäkään ole. Ei sateeseen Värikkyys ei ole asun ainoa hyvä puoli. Laadukkaana se sopii hyvin pitkäkestoiseen metsän raivaamiseen. Takin selkäosan kangas joustaa joka suuntaan, mikä varmistaa vaivattomat liikkeet. Vetoketjuin suljettavat ja avattavat tuuletusaukot hihojen alla ja housun lahkeiden takapuolella parantavat ilmanvaihtoa kuten selkäosassa oleva tuuletusaukko. Kangas on valmistajan mukaan likaa ja myös vettä hylkivää. Lika ehkä lähtee, mutta sadetakiksi tätä ei kannata ajatella. Takin hartiaosaan on raivaustyön mukavoittamiseksi tehty taskut, joihin voi sovittaa pehmikkeet valjaiden painon tunnun lievittämiseksi. Samoin housujen oikealla kupeella on tasku pehmikettä varten. Pehmikkeet tulevat asun mukana. Puhelimelle on tarjolla oiva paikka vasemmassa hihassa olkavarren kohdalla olevassa taskussa. Näin puhelin ei jää puristuksiin valjaiden alle. Housujen lahkeet on topattu pehmentämään terän sinkoamien puun säleiden ja muiden roskien iskuja. Moottorisahan ketjulta suojaavaa viiltosuojaa raivaushousuissa ei ole. Housujen malli on – kuten Husqvarnalla yleensä – aika slimmi, siis solakkaa ja sopusuhtaista vartalon mallia suosiva. Kannattaa sovittaa ennen kuin ostaa.? l TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN Nyt muuten näkyy! Huqvarnan uudessa raivausasussa ei pitäisi ainakaan vahingossa tulla hirvenä ammutuksi. Hi Viz -asussa puuhaavaa raivuumiestä on vaikea olla huomaamatta. Vasemmassa hihassa oleva tasku sopii puhelimen säilyttämiseen. HIGH VIZ -RAIVAUSTAKKI KOOT S–XXL SELÄSSÄ ja hihojen alla tuuletusaukot PEHMUSTETASKUT olkapäillä HUOMIOVÄRI EN ISO 20471 (luokka 3) HINTA 149,90 euroa HIGH VIZ -RAIVAUSHOUSUT KOOT 46–60 (S–XXL) HUOMIOVÄRI EN ISO 20471 (luokka 2) ERGONOMISESTI muotoiltu polviosa TUULETUSAUKOT lahkeen takaosassa PEHMUSTETASKU oikealla lonkassa HINTA 139,90 euroa PLUSSAT JA MIINUKSET +Näkyvyys +Hihatasku puhelimelle -Slimmi leikkaus Metsälehti Makasiini 47 OMA METSÄ » PIKATESTI 7681_.indd 47 28.5.2020 14.22
METSÄVEROTUKSESSA kuolinpesien ja yhtymien matkakuluja käsitellään pitkälle samalla tavalla kuin luonnollisen henkilön matkakuluja. On kuitenkin joitain poikkeavia menettelyjä. Suurin ero tietenkin on, että yhteisomistustilanteessa matkustetaan kaikkien osakkaiden puolesta hoitamassa yhteisiä asioita. Hyvät käytännöt matkakulujen ja töiden korvaamisessa tuovat sopua yhteisomistukseen. Kuvaan seuraavassa kaksi erilaista korvauskäytäntöä. Esimerkissä 1 esitellään helppo tapa kirjata ja vähentää yhteiset kulut. Esimerkissä 2 hallinnollista työtä on enemmän, mutta siinä osakkaat saavat nopeasti takaisin maksamansa kulut ja rahallisen korvauksen tekemästään työstä. Toivon, että näiden avulla löytyy hyviä vinkkejä omaan yhteisomistustilanteeseen tai vahvistusta omille, hyville käytännöille. Esimerkkinä kuolinpesä Molemmissa esimerkeissä on verovelvollisena samanlainen, kuvitteellinen kuolinpesä, johon kuuluu kolme osakasta: Harri, Hanna ja Helgan kuolinpesä. Helga-sisaresta on siis aika jättänyt ja hänen sijaansa on tullut Helgan jakamaton kuolinpesä, jonka osakkaina ovat Helgan puoliso ja kaksi poikaa, Juhani ja Johannes. Kuolinpesä omistaa 260 hehtaarin metsätilan Pohjois-Karjalassa. Tila on aikanaan toiminut maatilana ja siellä on edelleen vanha asuintalo ja huonokuntoisia talousrakennuksia. Harri asuu noin 25 kilometrin päässä tilasta ja on jo vuosia hoitanut tilan asioita. Hän on myös huolehtinut vanhasta asuinrakennuksesta ja oleskellut siellä silloin tällöin. Harri ei ole vaatinut mitään matkakuluja maksettavaksi. Metsäveroilmoitusta täytettäessä hän on muistellut kesän istutusja taimikonhoitoreissuja ja tehnyt ruutupaperille laskelman tilalle ajamistaan kilometreistä. Näiden perusteella on tehty kuolinpesän metsäverotuksessa matkakuluvähennys. Uudet nuoret osakkaat, Juhani ja Johannes, haluaisivat osallistua yhteisten metsäasioiden hoitoon. Yhteisesti päätetään, että Johannes alkaa tehdä kuolinpesän veromuistiinpanot. Juhani toivoo, että kuolinpesässä sovitaan palkkioja matkakulumenettelyistä. Esimerkki 1: Ei matkalaskuja, ei palkkioita Juhanin aloitteesta kuolinpesän osakkaat sopivat yhdessä seuraavaa: • Jokainen osakas, joka matkustaa hoitamassa yhteisiä asioita tai tekemässä töitä tilalla, täyttää Verohallinnon ohjeen mukaisesti matkapäiväkirjaa. • Matkapäiväkirja toimitetaan Johannekselle viimeistään joulukuun aikana. • Kuolinpesän osakkaat eivät tee matkalasMATKALASKUJA VAI EI? Yhteisomistuksessa on hyvä sopia yhdessä, miten tehdyt työt ja matkakulut osakkaille korvataan. Seuraavassa esittelen kaksi tapaa, miten asian voisi järjestää. TEKSTI PIRJO HAVIA PIIRROS VEERA KOMULAINEN 48 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 7682_.indd 48 28.5.2020 14.34
kuja, vaan matkakulut vähennetään matkapäiväkirjojen mukaisina. • Osakkaiden ostamat matkaliput korvataan yhteiseltä tililtä. Matkaliput toimitetaan Johannekselle matkapäiväkirjan mukana. • Kuolinpesän tulos jaetaan seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä osakkaille. Tilille kuitenkin jätetään alkaneen vuoden menoarviota vastaava varaus. • Osakkaiden väliset erot vuoden aikana kertyneissä matkakuluissa hyvitetään tuloksen jaon yhteydessä. • Kenellekään ei makseta palkkioita. Sen sijaan päätettiin, että Johannes saa vapaasti käyttää tilan metsästysoikeutta ja asuinrakennusta syysja lokakuun aikana. Muuna aikana rakennus on ensisijaisesti Harrin käytössä, hän myös huolehtii sen kunnosta. • Lisäksi sovittiin, että vastuista, palkkioasioista ja erilaisista käyttöoikeuksista päätetään vuosittain. Johannes tarkistaa vuoden lopussa matkapäiväkirjat ja lisää verotuksessa vähennettävät lisääntyneiden elantokustannusten menot eli niin sanotun päivärahavähennyksen, mikäli matkan kohde, kulutettu aika ja etäisyys sen mahdollistavat. Täyttäessään kuolinpesän metsäveroilmoituksen Johannes laskee yhteen kaikkien osakkaiden matkakulut ja päivärahavähennykset ja merkitsee ne metsänomistajan matkoina asianomaiseen kohtaan veroilmoituksessa. Vuoden 2019 vähennykset Oman auton metsätalouskäytöstä voi vähentää vuoden 2019 verotuksessa 0,25 euroa kilometriltä tai oman laskelman tuottaman todellisen kilometrikulun. Päivärahavähennyksenä voi vähentää 15 euroa yli kuusi tuntia kesMetsälehti Makasiini 49 7682_.indd 49 28.5.2020 14.35
täneeltä matkalta ja 28 euroa yli 10 tuntia kestäneeltä matkalta, jos kohteeseen on matkaa vähintään 15 kilometriä. Päivärahavähennystä ei kuitenkaan voi tehdä kodin ja metsän välisistä matkoista. Ajopäiväkirjaan riittävät merkinnät Ajopäiväkirja täyttää Verohallinnon vaatimukset, kun siihen on merkitty auton kuljettaja, ajon alkamisja päättymisaika, ajoreitti, matkan tarkoitus (esimerkiksi tehty työ metsikkökuvioittain kohdennettuna) sekä ajettu kilometrimäärä. Jos matkat tehdään muulla ajoneuvolla kuin henkilöautolla, käytetään Verohallinnon kyseiselle kulkuneuvolle määrittämää kilometrikorvausta. Julkisilla tehdyistä matkoista vähennetään matkalipun hinta. Korjaa tarvittaessa jo tehty ilmoitus Vuoden 2019 metsäveroilmoitusta voi täydentää tai muuttaa siihen asti, kunnes verovelvollisen verotus päättyy. Päättymispäivän voi tarkistaa postissa tulleesta verotuspäätöksestä tai OmaVero-verkkopalvelusta. Nykyisin verotus päättyy verovelvolliskohtaisesti toukokuun ja lokakuun lopun välisenä aikana. Senkin jälkeen voi verotukseen hakea oikaisua kolmen vuoden ajan. Ohjeet muutosten hakemiseen löytyvät Verohallinnon verkkosivuilta otsikolla Oikaisuvaatimus tuloverotuksessa. Kahta menettelyä matkakuluissa Kuolinpesän ja verotusyhtymän osakkaalleen maksamat matkakustannusten korvaukset ovat osakkaalle verovapaata tuloa ja niitä voi maksaa vain matkoista, jotka tehdään muualle kuin yhteiseen metsään. Verolainsäädännön mukaan kyseessä on tällöin matkakulut erityiselle työntekemispaikalle. Yhteiseen metsään tehtyjen matkojen matkakulut voidaan vähentää verotuksessa vain metsänomistajan laskennallisena matkakuluna 0,25 euroa kilometriltä tai todellisen kilometrikulun laskelman perusteella. Työnantajavelvoitteita Maksetut palkkiot ovat osakkaalle veronalaista tuloa. Verotuksessa ne katsotaan työkorvaukseksi. Metsäyhtymän ja kuolinpesän on huolehdittava työkorvausta koskevista työnantajavelvoitteista, kuten tulorekisteri-ilmoituksesta ja ennakonpidätyksestä. Myös vakuutusturvasta on syytä huolehtia. Työkorvauksia maksettaessa vastuu vakuutuksista on työntekijällä. ? l Esimerkki 2: Tehdään matkalaskut ja maksetaan palkkioita Juhanin aloitteesta kuolinpesän osakkaat sopivat yhdessä seuraavaa: • Yhteisiä asioita hoitanut osakas tekee matkoistaan matkalaskun valtion matkustussäännön mukaisena (0,43 euroa kilometriltä ja päivärahat tilanteen mukaan). Osakkaan matkoista kuolinpesän metsään ei kuitenkaan saa tehdä matkalaskua (KHO 1999:29), vaan ne ilmoitetaan Johannekselle ajopäiväkirjalla, vuodelta 2019 matkakulu 0,25 euroa kilometriltä. • Osakas lähettää Johannekselle palkkiolaskun tehdystä työstä yhteisesti sovituin perustein. • Laskut on lähetettävä Johannekselle kuukausittain ja kuukauden kuluessa matkan tai työn tekemisestä. Johannes maksaa laskun kuolinpesän tililtä verovuoden aikana sekä hoitaa tarvittavat työnantajavelvoitteet. • Vuoden päätyttyä Johannes laskee yhteen maksetut matkakorvaukset, matkakulut omaan metsään sekä palkkausmenot ja merkitsee ne kuolinpesän veroilmoitukseen asianomaiseen kohtaan. • Työn tekemisen ja asioiden hoitamisen vastuista ja palkkioista sovitaan vuosittain. • Kuolinpesän tulos jaetaan seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä osakkaille. Tilille kuitenkin jätetään alkaneen vuoden menoarviota vastaava varaus. • Tilalla olevan rakennuksen ylläpidosta ja käytöstä ja muusta virkistyskäytöstä sovitaan vuosittain. Julkisilla tehdyistä matkoista vähennetään matkalipun hinta. 50 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 7682_.indd 50 28.5.2020 14.35
SE PP O SA M U LI JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Kassavirta on lähisukulainen maksuvalmiudelle. Kun maksuvalmiudella turvataan lähitulevaisuus, niin kassavirralla tulevat tulot. Metsätaloudessa se käytännössä tarkoittaa tulevia puunmyyntimahdollisuuksia. Yleisesti yritystoiminnassa pitää olla realisti tuleviin kassavirtoihin. Jos ne hiipuvat, yritys ajautuu vaikeuksiin nopeasti. Rahoittajat ja asiakkaat eivät enää luota yritykseen tai yrittäjään. OMAVARAISUUSASTEEN PITÄÄ myös olla kunnossa. Jos lainaa on vain kohtuullisesti suhteessa helposti rahaksi muutettavaan omaisuuteen, saa pankista lainaa nopeasti ja sopuhinnalla. Jos yrityksen varat ovat kiinni vaikeasti realisoitavassa omaisuudessa, rahoittajat epäilevät, rahoituksen saatavuus heikkenee ja hinta nousee. Minulla omavaraisuusasteen tavoite on 60– 80 prosenttia. Jos omavaraisuusasteeni on alle 60 prosenttia, teen korjaavia toimenpiteitä – puukaupan tai myyn sijoituksia. Liian korkea omavaraisuusaste tarkoittaa yleensä heikompaa oman pääoman tuottoa, koska lainarahaa saa halvalla. Tätä kutsutaan velkavivuksi. Mikäli omavaraisuusasteeni on yli 80 prosenttia, pitää pohtia, olenko jo liian varovainen. Nyt omavaraisuusasteeni on liian korkea, olen varovainen ja varaudun tuleviin investointeihin. METSÄTALOUDESSA KORKEA keskimääräinen puumäärä hehtaaria kohden ja korkea sijoitetun pääoman tuotto eivät voi toteutua yhtä aikaa. Kun puuta on metsässä paljon, siinä on myös paljon rahaa kiinni. Toimitaan taloudellisesti fiksusti ja pidetään luonnosta hyvää huolta.? l KAIKKIEN YRITYSTEN ja yrittäjien pitää seurata oman yritystoimintansa taloudellisia tunnuslukuja. Se koskee myös metsätalousyrittäjää. Liian moni metsänomistaja seuraa puukaupassa saamaansa hintaa ja tinkii metsänhoitomenoista. Minä seuraan omassa yritystoiminnassani erityisesti sijoitetun pääoman tuottoa, maksuvalmiutta, kassavirtaa ja omavaraisuusastetta. Niiden kaikkien pitää olla kunnossa yhtä aikaa. Jos näin ei ole, on omassa taloudessa riskejä ja/tai taloudellinen tulos ei ole hyvä. Koronakriisi tulee taas osoittamaan, että aivan liian monella pienellä ja keskisuurella yrityksellä talousasiat eivät ole kunnossa. VÄHÄNKIN PIDEMMÄLLÄ aikavälillä sijoitetun pääoman tuotto on yrityksen tuloksen kehittymisen kannalta äärimmäisen keskeinen. Esimerkkinä kaksi metsänomistajaa, joista toinen onnistuu saamaan 1,5 prosentin tuoton metsän kasvusta ja toinen 6 prosentin. Molemmat aivan todellisia lukuja. Kahdenkymmenen vuoden aikana ensimmäisen metsä on tuottanut 35 000 euroa ja jälkimmäisen 221 000 euroa. Jälkimmäinen on vaurastunut. Maksuvalmiuden pitää olla kunnossa. Mikäli ei ole, voi joutua myymään jotain halvalla tai ottamaan kalliita lainoja. Jos maksuvalmius on hyvä, voi onnistua tekemään investointeja sopuhintaan. Minulla tulot vaihtelevat aika voimakkaasti. Lähtökohtanani on, että maksuvalmiuteni on vähintään kaksi vuotta. Mikäli kaikki tuloni putoaisivat nollaan, rahat riittäisivät kaikkiin kuluihin, korkoihin ja lainojen lyhennyksiin vähintään kaksi vuotta. Varoiksi lasken pankkitileillä olevat rahat, puukauppasaatavat ja puolet pörssiosakkeiden arvosta. Talouden kriisit Metsälehti Makasiini 51 RAHAPUU KOLUMNI 7683_.indd 51 29.5.2020 16.19
Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ??? 53,87 ?? 57,69 ??? 43,55 ?? 17,82 ?? 20,22 ?? 16,84 Uudistushakkuu ??? 55,71 ?? 58,61 ??? 45,2 ?? 20,81 ?? 22,54 ?? 18,91 Harvennushakkuu ?? 48,45 ??? 50,83 ?? 38,72 ??? 17,08 ?? 17,58 ?? 16,37 Ensiharvennus ?? 37,27 ?? 39,23 ??? 32,65 ?? 13,17 ?? 13,13 ?? 13 ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ?? 55,77 ?? 59 ?? 42,53 ?? 17,63 ?? 21,22 ?? 16,71 Uudistushakkuu ?? 57,63 ?? 59,7 ?? 44,06 ?? 19,06 ?? 23,18 ?? 18,77 Harvennushakkuu ?? 50,75 ?? 53,3 ?? 38,61 ?? 17,71 ?? 18,3 ?? 16,87 Ensiharvennus KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ?? 55,25 ?? 58,52 ?? 42,88 ?? 17,79 ?? 21,01 ?? 17,21 Uudistushakkuu ?? 57,48 ?? 59,19 ?? 44,42 ?? 20,86 ?? 23,02 ?? 18,9 Harvennushakkuu ?? 49,85 ?? 51,9 ?? 37,2 ?? 17,53 ?? 17,26 ?? 17,01 Ensiharvennus ?? 13,14 ?? 12,76 VIIKKO 21 KESÄLEIMIKOISTA on nyt suorastaan pula. Heikon talven vuoksi kesäkorjuuseen aiottuja kohteita jouduttiin esimerkiksi Pohjanmaalla hakkaamaan talvihakkuina, Metsänhoitoyhdistys Metsäpohjanmaan toiminnanjohtaja Tepa Reinikainen kertoo. Talvikohteita jäi lopulta jonkin verran korjaamatta. ”Niitä kyllä yritettiin taiteilla kaikenmoisilla konsteilla”, Reinikainen toteaa. Talvileimikoiden menekkiennusteet ovat hataria monestakin syystä, joista korona ei ole pienin. ”Varsinkin tukin tilannetta on vaikea ennustaa, mutta kuitupuulla on tasaisempi kysyntä.” Kuitupuun hinta on tänä vuonna ollut nousussa. Syyksi Reinikainen arvioi, että sellun hintasukellus on kääntynyt lieväksi nousuksi. Energiapuulla on menekkiä ja karsittu ranka kilpailee kuitupuun kanssa, mikä sekin nostaa kuitupuun hintaa. Kesäkorjuuaika saattaa venyä ”Viime talven korjuut onnistuivat lopulta hyvin”, Haapavedellä ja Haapajärvellä sahaavan Ha-Sa Oy:n metsäpäällikkö Unto Pitkäkoski toteaa. ”Maaliskuussa kelit paranivat huomattavasti ja tällä alueella talvi jatkui, joten isoa korjuupattia ei siirry kesän yli.” Ha-Sa ostaa parhaillaan kesäleimikoita. Pitkäkoski ennakoi, että kesäja kelirikkoajasta saattaa tulla pitkä. ”Normaalisti sitä kestää joulukuulle, mutta viimeksi helmikuulle saakka.” Kesälomien jälkeinen aika ja talvileimikoiden kysyntä on hämärän peitossa, sillä koronavaikutuksia ei pystytä ennakoimaan. Ha-Sa toimii pienillä pystyvarannoilla. Ensi talvena korjattavien leimiNyt täytetään kesäleimikoiden vajausta Kesä ja kelirikkokohteiden korjuuaika saattaa kestää joulukuulle ja ylikin. TEKSTI JA KUVA MIKKO HÄYRYNEN Kesäja kelirikkoharvennuksilla on kysyntää. Metsä Aalto Oy:n kuljettaja Henri Siurua korjasi viime viikolla kakkosharvennusta Pohjois-Iin Kivimaalla. TALOUS » PUUMARKKINAT 52 Metsälehti Makasiini 7922_.indd 52 29.5.2020 17.04
SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ?? 52,97 ?? 54,85 ?? 43,76 ?? 17,07 ?? 17,54 ?? 16,52 Uudistushakkuu ?? 55,08 ?? 56,37 ?? 45,69 ?? 19,68 ?? 19,62 ?? 18,74 Harvennushakkuu ?? 47,13 ?? 47,54 ?? 38,85 ?? 16,76 ?? 16,98 ?? 16,34 Ensiharvennus ?? 36,26 ?? 37,71 ?? 13,01 ?? 12,54 ?? 12,98 KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ?? 55,86 ?? 58,53 ?? 45,31 ?? 20 ?? 21,25 ?? 17,24 Uudistushakkuu ?? 57,07 ?? 59,28 ?? 47,17 ?? 25,29 ?? 24,25 ?? 19,6 Harvennushakkuu ?? 51,67 ?? 52,75 ?? 39,85 ?? 18,55 ?? 18,39 ?? 17,53 Ensiharvennus ?? 38,1 ?? 38,51 ?? 32,36 ?? 13,77 ?? 13,63 ?? 13,73 ?? NOUSUSSA ?? LASKUSSA ? ei vertailutietoa ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ?? 53,22 ?? 54,98 ?? 36,44 ?? 17,25 ?? 17,18 Uudistushakkuu ?? 55,46 ?? 55,83 ?? 37,39 ?? 19,4 ?? 18,74 Harvennushakkuu ?? 45,06 ?? 44,79 ?? 16,19 ?? 15,86 Ensiharvennus ?? 13,14 ?? 11,84 KAINUUKOILLISMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ?? 47,89 ?? 48,38 ?? 16,04 ?? 16,75 ?? 14,43 Uudistushakkuu ?? 50,77 ?? 49,96 ?? 19,7 ?? 17,01 Harvennushakkuu ?? 43,74 ?? 44,53 ?? 15,62 ?? 14,93 ?? 13,45 Ensiharvennus POHJOISPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ?? 53,98 ?? 56,29 ?? 33,34 ?? 18,93 ?? 20,38 ?? 18,28 Uudistushakkuu ?? 55,85 ?? 57,41 ?? 33,3 ?? 21,45 ?? 21,31 ?? 19,5 Harvennushakkuu ?? 46,5 ?? 46,75 ?? 16,92 ?? 17,57 ?? 15,87 Ensiharvennus ?? 12,75 ?? 12,06 LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ?? 46,83 ?? 44,75 ?? 16,66 ?? 13,75 Uudistushakkuu ?? 48,27 ?? 46,5 ?? 19,08 ?? 16,7 Harvennushakkuu ?? 42,09 ?? 39,21 ?? 15,22 ?? 12,39 Ensiharvennus Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi Kesäja kelirikkoajasta saattaa tulla pitkä. koiden ostot alkavat lokakuussa. ”Mutta kesäkohteiden kylkiäisenä tule aina joku määrä talvikohteita.” Energiaranka hipoo kuitupuun hintaa Biowatin toimialajohtaja Tomi Vartiamäki ei usko, että kuitupuun hinnannousun takana olisi energiapuun työntö. ”Energiapuuksi käytetään vuosittain nelisen miljoonaa kuutiometriä rankaja kokopuuta. Kun teollisuus käyttää kuitupuuta 35–40 miljoonaa kuutiometriä, niin muutaman sadan tuhannen kuution heilahdukset energiarangan käytössä eivät markkinaa muuta”, hän perustelee. Suurimpana tekijänä Vartiamäki näkee, että pehmeän talven vuoksi kesäleimikoita piti korjata etuajassa ja kesäleimikoiden vajausta täytetään kiivaasti. Energiarangan hinta saattaa kuitenkin kutitella kuitupuun hintaa, jos lämpölaitos on lähellä ja kuiduttava tehdas kaukana. ”Etelä-Suomessa latvusmassan kertymä näyttää alkavana kesänä vähän normaalia pienemmältä. Sitä pitää paikata harvennuspuulla, jotta toimitussopimusten määrät saadaan turvattua.” Keski-Suomesta pohjoiseen mentäessä runkopuun osuus energiapuukertymästä on muutenkin suurempi, koska paljon oksamassaa tuottavia kuusikoita on vähemmän.? l Metsälehti Makasiini 53 7922_.indd 53 29.5.2020 17.04
KUUKAUDEN PUUKAUPPA OSTAJIEN hinku hankkia kesäkorjuukelpoisia harvennuksia näkyi Pohjois-Karjalassa sijaitsevan leimikon tarjouskilvassa. Tarjolla oli poikkeuksellisen kookas kesällä harvennettava leimikko, yhteensä 22 hehtaaria. Siitä saatiin kaikkiaan viisi tarjousta. Kaupan ratkaisi lopulta hinta, mutta kärkitarjousten välinen ero oli pieni. Melkein olisi voinut kruunaa ja klaavaa heittää, valtakirjakauppana leimikon myynyt metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija kuvailee. Kauppaan kuului yhteensä seitsemän hehtaaria ensiharvennusta ja viisitoista hehtaaria järeämpää harvennusta. Metsänomistajan into puukauppaan heräsi metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijan ehdotuksesta. Metsätilalle oli tulossa raivauksia ja metsänhoitotyöt päätettiin rahoittaa puukauppatuloilla. Hieman ylimääräistä vaivaa koitui tieoikeuksista. Harvennusleimikon läheisyydessä oli kantava tie, mutta maanomistajalla ei ollut puunkorjuuseen oikeuttavaa tieoikeutta siihen. Pulma ratkesi, kun metsänomistaja lupautui maksamaan tien käytöstä korvauksen. Mäntyvaltaisen leimikon kaikkia puita ei välttämättä pystytä koneella hakkaamaan, sillä maasto on kumpuilevaa ja paikoin jyrkkää.? l TIIA PUUKILA Tiukka kisa harvennuksesta KESÄKORJUUKELPOINEN LEIMIKKO POHJOIS-KARJALASSA PUUTAVARALAJI m³ €/m³ m³ €/m³ m³ € Mäntytukki 2 42 171 47,5 173 8206,5 Mäntykuitu 200 14 314 17 514 8131,2 Mäntyparru 40 22 134 25,5 174 4307,2 Kuusitukki 98 47,5 98 4655 Kuusikuitu 68 14 162 17 230 3706 Kuusiparru 10 22 50 25,5 60 1495 Koivutukki 1 40 1 40 Koivukuitu 18 13 34 16 52 778 Yhteensä (arvio) 338 964 1302 31318,9 Puuta 22 hehtaarin kokoiselta harvennukselta arvioidaan saatavan yhteensä noin 1 300 kuutiota. Leimikko korjataan aikaisintaan syksyllä. Puukauppatilastossa esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Tiedot kerätään viikoittain. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ 10 20 30 40 50 Viikko Milj. m 3 0,5 1,0 1,5 2,0 2020 2019 Ensiharvennus Harvennus Yhteensä TALOUS » PUUMARKKINAT 54 Metsälehti Makasiini 7922_.indd 54 29.5.2020 17.04
KUUKAUDEN TILAKAUPPA KESKI-SUOMESSA solmittiin toukokuussa kaupat 8,9 hehtaarin tilasta, joka oli lähes koko pinta-alaltaan puhdasta metsämaata. Tila oli myynnissä metsätiloihin erikoistuneella kiinteistönvälittäjällä. Myyjä oli iäkkäämpi henkilö, joka oli päättänyt luopua henkilökohtaisesta metsäomaisuudestaan. Puustoa tilalla oli yhteensä noin 1 600 kuutiota, eli 190 kuutiota hehtaarilla. Maapohjat olivat noin hehtaarin laajuista korpikuusikkoa lukuun ottamatta kivennäismaata ja rehevyydeltään vähintään tuoretta kangasta. Välittömiä päätehakkuumahdollisuuksia oli 1,9 hehValttina välittömät hakkuumahdollisuudet Puustoisesta pikkutilasta tehtiin kuusi ostotarjousta. taarin alalla. Tila-arvion mukaan näillä kuusitukkivaltaisilla kuvioilla oli puustoa yhteensä 574 kuutiota, josta tukkia oli noin 400 kuutiota. Varttunutta kasvatusmetsikköä oli 3,6 hehtaaria. Näissä keskipuusto oli 190 kuutiota hehtaarilla. Nuorta kasvatusmetsikköä pinta-alasta oli 2,6 hehtaaria, josta yli kaksi hehtaaria oli hieskoivuvaltaista. Kasvatusmetsissä oli mahdollisuuksia välittömiin harvennushakkuisiin, mutta tarvetta myös ennakkoraivaukselle. Taimikoita ei ollut. Myyjä ja välittäjä sopivat hintapyynnöksi 50 000 euroa, joka perustui summa-arvomenetelmällä laadittuun tila-arvioon. Hakkuumahdollisuuksien, hyvien tieyhteyksien ja rehevien maapohjien uskottiin lisäävän ostajien kiinnostusta. Tilasta saatiin määräaikaan mennessä kuusi tarjousta. Parhaat tarjoukset olivat tasaväkisiä ja arvoltaan hieman yli 60 000 euroa. Heikoimmat tarjouksista jäivät alle hintapyynnön. Tilakaupat solmittiin parhaan tarjouksen tehneen ostajan kanssa. Ostaja oli yksityinen metsänomistaja, jolla oli entuudestaan metsää nyt myydyn tilan läheisyydessä. ? l SAMI KARPPINEN Myydyn tilan kasvatusmetsissä on välittömiä harvennushakkuumahdollisuuksia, mutta osa kuvioista vaatii ennakkoraivausta ennen hakkuuta. TILAKAUPPA KESKISUOMESSA PINTA-ALA 8,9 ha KEHITYSLUOKAT nuorta kasvatusmetsää 2,6 ha, varttunutta 3,6 ha, uudistuskypsää 1,9 ha PUUSTO 1 600 m 3 josta tukkia 641 m 3 MYYNTIHINTA runsaat 60 000 euroa KI IN TE IS TÖ VÄ LI TT Ä JÄ N M YY N TI ES IT E Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA 7922_.indd 55 29.5.2020 17.04
Maakunta kaupan, kpl myyty, kpl myyty, ha taimikot, % hakkuukypsät, % puusto, m3/ha tukki, % €/ha €/m3 kerroin * Varsinais-Suomi 6 6 123 Satakunta 17 12 294 27 26 117 41 4814 41 0,95 Häme-Uusimaa 17 20 721 35 15 95 37 4913 52 1,11 Etelä-Karjala 14 13 302 19 18 140 38 5685 40 1,00 Kymenlaakso 14 12 275 24 9 109 31 4342 40 1,03 Pirkanmaa 40 25 682 26 15 126 36 5617 45 1,09 Etelä-Savo 30 27 763 34 9 98 33 4376 44 0,93 Eja K-Pohjanmaa 55 39 1041 28 17 94 27 3088 33 0,92 Keski-Suomi 38 39 1054 27 10 111 33 4251 38 0,87 Pohjois-Savo 25 30 952 23 11 118 32 4672 40 0,95 Pohjois-Karjala 18 21 735 37 8 92 31 3642 40 0,90 Kainuu 22 20 839 19 10 97 21 2466 25 1,07 Pohjois-Pohjanmaa 89 60 2402 22 10 82 19 2121 26 0,96 Lappi 39 33 2212 24 9 68 16 1397 21 0,95 Koko maa 424 357 12395 lisäys huhtikuu 91 91 2949 METSÄTILAKAUPAT TAMMI–HUHTIKUUSSA 2020 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Suomen hehtaarihinnat hyvin lähellä viime vuoden hintoja. Eniten kauppoja on tehty Pohjanmaan maakunnissa. Myös Keski-Suomessa ja Kainuussa kauppa on käynyt hyvin. Etelä-Karjala ja Pirkanmaa hehtaarihinnaltaan yli viiden tonnin maakuntia. Varsinais-Suomessa tehty vain kuusi kauppaa. 1 1 2 4 4 1 2 3 3 3 4 KORONAPANDEMIAN vaikutukset metsäalalle tulevat viiveellä, myös tilakauppaan. Hannu Liljeroosin seuranta osoittaa, että tarjontaa on ollut alkuvuonna jokseenkin viime vuoden tahtiin. Huhtikuussa tarjonta jopa kasvoi erityisesti Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Vuoden edetessä tilakauppojen määrä kasvaa ja tunnusluvut lähestyvät viime vuoden lukuja, koska satunnaisvaihtelun vaikutus pienenee. Arvolla mitattuna noin puolet yksityismetsistä myyUusi ilmiö tilamarkkinoilla Suursijoittajat ovat ryhtyneet tekemään kauppaa myös keskenään. dään instituutiosijoittajille, jotka pyrkivät ostamaan isoja tiloja. Esimerkiksi huhtikuun kaikki seitsemän arvoltaan yli 200 000 euron kauppaa menivät instituutioille. ”Isot toimijat eivät välttämättä ole pitkäaikaisia omistajia. Uusi ilmiö on, että suursijoittajat ovat alkaneet tehdä kauppaa myös keskenään”, Liljeroos kertoo. Ulosottokohteita eniten Lapissa Metsätiloja tarjotaan monilla verkkosivuilla, joista Metsätilat.fi on suurin. Huutokaupat.com-sivusto on mielenkiintoinen, koska siellä myydään verkkohuutokaupalla muun muassa ulosotossa olevia metsätiloja sekä Vapon turvesuoalueita. Vapon kohteita on myynnissä tällä hetkellä 46, enin osa Pohjanmaan maakunnissa. Suurimmaksi osaksi ne ovat sellaisia, joista turvetta ei ole nostettu. Metsämaiden osuus ja puumäärät vaihtelevat, mutta tyypillisesti ne ovat vähäpuustoisia. Ulosotossa olevia kohteita on eniten Lapissa.? l MIKKO HÄYRYNEN 56 Metsälehti Makasiini TALOUS » TILAKAUPPA 7922_.indd 56 29.5.2020 17.04
METSÄLEHDEN autojuttusarjassa olemme pyrkineet pitäytymään kutakuinkin kohtuuhintaisissa malleissa, mutta nyt lipsui: valitsimme kokeiluun viime vuonna markkinoille tulleen Audin ensimmäisen täyssähköauton. Hintaa koeajetulle Audi e-tronille kertyy yli 100 000 euroa. Tällaisen auton alcantara-verhoiltuun tavaratilaan ei asetella raivaussahoja ja bensakanistereita. Golfmailabagit sopivat kuvaan paremmin. Vahva ja hiljainen Auto herätetään start/ stop-painikkeesta. Napista käynnistyvät auton tietokoneet ja järjestelmät, jos mukana on oikea avain. Sitten keskikonsolista valitaan kämmentuen alumiinilätkällä ajosuunta ja mennään. Alumiinilätkä toimii automaattivaihteiston logiikalKartanometsän omistajalle Audi e-tron muistuttaa valmistajan perinteisiä maastureita, mutta sähköllä liikkuminen tekee siitä toisenlaisen. Audi e-tron on maastokykyiseksi autoksi menevän, nykyaikaisen ja kalliin näköinen, ja on myös tätä kaikkea. TEKSTI JA KUVAT RISTO PÖNTINEN AUDI E-TRON ADVANCED 55 QUATTRO Teho: (kaksi sähkömoottoria) 265 kW, boost-tilassa 300 kW Omamassa : 2 565 kg Kokonaismassa: 3 130 kg Sallittu perävaunumassa jarruin: 1 800 kg Huippunopeus: 200 kmh Kiihtyvyys: 0-100 kmh 6,6 s, boost-tilassa 5,7 s Pituus: 4 900 mm Leveys: 1 940 mm Korkeus: 1 630 mm Toimintamatka: WLTP 417 km Koeajoauton perushinta: 87 700 € Lisävarusteita: 11 840 € Autovero: 2 637 € Kokonaishinta: 103 467 €? Metsälehti Makasiini 57 TALOUS » KOEAJOSSA 7922_.indd 57 29.5.2020 17.04
la, vaihteistoa ei e-tronissa ole. Ajosuuntaa voisi näin älykkäässä autossa hallita vaikka kieltä naksauttelemalla, mutta tässä on viisaasti pitäydytty vanhoihin tottumuksiin. Ajopoljin (entinen kaasupoljin) toimii maltillisen loogisesti, polkimen liike on harkitusti suhteutettu voimantuottoon. Ajoasetuksilla voi säätää voimantuoton ärhäkkyyttä mieleisekseen, samoin voi säätää iskunvaimennusta ja ohjauksen tehostusta. Säädöistä voi auton muistiin tehdä oman cocktailin. Jos valitsee boost-tilan, ehtii litiumakkujen voimin nollasta sataseen 5,7 sekunnissa. Ilman boostia aikaa kuluu 6,6 sekuntia. Kiihtyvyyttä ei voi kuvailla ”kuin pyssyn suusta”: auto pikemminkin lähtee äänettömästi kuin kumiritsasta. Sähkömoottorit vinkuvat tuskin kuuluvasti, mutta vauhtia kertyy nopeasti. Nopeutta on syytä tarkkailla mittarista. Tosin e-tron itsekin tarkkailee nopeutta sekä rajoituskylttejä ja huomauttaa ylinopeudesta. Ajaminen on hallittua ja helppoa. Uraisilla teillä auto kulkee suoraan. Ajoin Kangasniemen ja Mikkelin välillä mahtavissa turistinähtävyys-mittaisissa urissa niitä noteeraamatta. Samalla rengaskoolla (255/55 R19) varustetulla vanhalla maasturillani samaa tietä ajaessani luulin, että autoni on rikki, kun se kiemurteli kuin poliitikko. Audi on hiljainen. Jousitus on yhtä aikaa tanakka ja mukava. Ilmajouset eristävät melusta, tärinästä ja töyssyistä. Ilmeisesti auton pohjalle sijoitettu 750 kiloa painava akusto on osaltaan estämässä tärinöiden ja äänen pääsyä kabiiniin. Alhaalla olevat akut pitävät painopisteen matalalla, auto ei pyri kallistelemaan liikaa. Karttanäkymä on valittavissa mittareiden pohjaksi suoraan kuljettajan eteen. Mittaristo on tietokonenäyttö. Napeista voi valita, mitä se näyttää. Tässä versiossa näkyy punaisessa lätkässä ajomatka ennen lataamista. Satasen rajoituksen on auto huomannut tienreunasta. Vihreästä ”voimamittarista” näkee, että auto käyttää neljänneksen tehostaan, mikä johtuu siitä, että se kiihdyttää vakionopeudeksi valittua 106 km:n tuntinopeutta kohti. Ajoimme ympyrää tasaisella kentällä ratti käännettynä vasempaan laitaan. Ympyrän halkaisijaksi tuli reilut 12 metriä. Audi myös pysäköi itsensä keinoälynsä turvin. 58 Metsälehti Makasiini TALOUS » KOEAJOSSA 7922_.indd 58 29.5.2020 17.04
tossa on kameratekniikkaa ympäriinsä ja hyvät näytöt ja varoituspiipit pitämässä kuljettajaa tietoisena ympäristöstä. Audi myös pysäköi itsensä keinoälynsä turvin. Mittasimme kääntöympyrän halkaisijan, renkaasta vähän yli 12 metriä, mitä voi pitää kankeutena. E-tronilla ei epähuomiossa tule ajaneeksi esteeseen, sillä auto jarruttaa itse, jos yrittää ajaa jonkun yli. Etäisyyttä edellä ajavaan voi säätää kätevästi audimaisen vakionopeussäätimen varressa olevasta nystyrästä. Kaistanpitoavustin on paras tapaamistamme: se ei tempoile eikä haraa liiaksi vastaan, jos ylittää kaistaviivan vilkkua käyttämättä. Tottahan kaistan vaihtoa ennen olisi vilkkua käytettävä, mutta silti olisi vaarallista, jos auto panisi liian kovasti vastaan. Audin lempeä kaista-avustus on viisautta. Kaistanpito-avustimen saa halutessaan pois päältä vilkkuviiksen päässä olevasta nupista. Maastossa edeten Maastoajoa varten voi maavaraa kohottaa ilmajousituksella reiluun 25 senttiin. Autossa on sähkömoottori kummassakin päässä, joten neliveto on siinä kuin itsestään. Audi käyttää tästä järjestelmästä 80-luvulla käyttöönotettua Quattro-nimitystä, mikä tähän mennessä on tarkoittanut torsen-keskustasauspyörästöllä toteutettua nelivetoa. Kokeilin henki kurkussa Audia huonossa maasAudin kameroiden kuvat ovat teräviä. Monista kameroista auto laskee virtuaalikuvan autosta ylhäältä katsottuna. Valittavissa on myös 3D-kuva, jossa autoa ympäristöineen voi kosketusruudulta pyöritellä mielensä mukaan. Tuulensuhinat on eristetty painavien ovien ja hyvien tiivisteiden avulla auton ulkopuolelle. Tämän takia ovet vaativat tarmokkaan sulkemisen. Jos on hennot kädet, kannattaa hankkia ovien sulkemisavustin (841,50 euroa). Urbaani kokemus Audi e-tronin voi luokitella isoksi kaupunkimaasturiksi, mutta ihan kotonaan se ei kaupunkiympäristössä ole, jos kuljettaja on epävarma ahtaissa paikoissa. AuMetsälehti Makasiini 59 7922_.indd 59 29.5.2020 17.04
tossa traktoriuralla ja totesin, että etenemiskykyä on. Mutta koska auto oli uusi ja pellit naarmuttomat, oli ajo hiukan ahdistavaa, vaikka auto ei oma ollutkaan. Tämä lienee syy siihen, miksi saksalaisilla metsästäjillä on kaksi maasturia: 10 vuotta vanha metsästämiseen, uudella maasturilla käydään metsästysseuran juhlissa. Ison auton tilat Jotkut isot maasturit ovat ulkoa suuria, mutta sisältä pieniä. E-tron on iso ulkoa ja sisältä. Autoon mahtuu viisi henkilöä ilman ahtauden tunnetta. Sisäkorkeutta on takapenkilläkin tarpeeksi. Takapenkki on tosin muotoiltu kahdelle sopivammaksi. Takana keskellä olo ei ole yhtä mukava kuin reunoilla, mutta oloa väljentää lattian tasaisuus – kardaanitunnelia ei ole. Istuimet ovat topakat ja mukavat. Vetokoukkuun saa laittaa jarruttoman 750 kilon tai jarrullisen 1 800 kilon kärrin. Täyssähköautossa on lopulta ajateltava toimintamatkaa. Audi e-tronille valmistaja ilmoittaa: ”Jopa 417 km” WLTP-mittauksessa. Pääsimme autolla noin 350 kilometriä yhdellä varauksella. Se on paljon täyssähköautoksi, mutta asettaa rajoja, jos autolla pitäisi päästä toiselle puolelle Suomea. Omasta 16 A voimavirtarasiasta akun saa ladattua alle 9 tunnissa. Jos käytössä on 32 A voimavirta, kestää lataus noin 4,5 tuntia. 16 ampeerin 2-vaihevirralla lataus kestää 13 tuntia. E-tronin voi ladata jopa 150 kilowatin teholla, mutta sellaisia latauspaikkoja on Suomessa vain kaksi. Autosta puuttuu paljon totuttua: ei ole polttomoottoria, polttoainejärjestelmää, starttimoottoria, kytkintä, vaihteistoa eikä pakoputkea. Huolto on halvempaa kuin vanhan tekniikan autoissa, huoltotarkistukset tehdään 30 tuhannen välein. E-tron muistuttaa Audin isoja perinteisiä maastureita, mutta sähköllä liikkuminen tekee siitä ihan jotain muuta. l Auton kummallakin puolella (oikeanpuoleinen on lisävaruste) on painikkeesta sähköisesti avautuva ja sulkeutuva läppä latausjohdolle. Tavaratilaan menee noin 105 sentin levyinen kappale. Jos takaselkänojat kääntää eteen, tulee tilan pituudeksi noin 180 senttiä. Välikannen alla on selkeä suorakaiteen muotoinen lokero. Etupenkit ovat ehkä parhaat, mihin pakaramme olemme asettaneet. Monipuolisesti sähkösäätoiset ja topakat istuimet sallisivat pitemmän matkanteon kuin mihin ajoakku riittää. 60 Metsälehti Makasiini TALOUS » KOEAJOSSA 7922_.indd 60 29.5.2020 17.04
MARKO MÄKI-HAKOLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-18, LA 09-14 SUORAAN MAAHANTUOJALTA MIKSI MAKSAISIT LIIKAA? www.kone-glans.fi VERKKOKAUPASTAMME KAIKKI TUOTTEEN HELPOSTI JA NOPEASTI KOTIIN TOIMITETTUNA! GLANSPOWER MTD 20A42B AJOLEIKKURI Järeä 20 HV kaksisylinterinen Briggs & Stratton TWIN moottori! Leveä 107 cm kaksiteräleikkuri Nopeuden säätely todella kätevästi polkimella! Kaupan päälle kippaava peräkärry! 2290 € Automaattisella vaihteistolla! RUOHONLEIKKURI VETÄVÄ-KERÄÄVÄ GREENSTAR S511VHY-T 4 ominaisuutta yhdessä leikkurissa! Tehokas 146 CC nelitahtimoottori Itsevetävä Keräävä, sivulleheittävä, bioleikkaava 50 L keruusäiliö, työleveys 51 cm 219 € RUOHONLEIKKURI GREENSTAR M20V-T Itsevetävä malli! Tehokas 146 CC OHV nelitahtimoottori Työleveys 51 cm Allesilppuava tai sivulle heittävä Korkeussäätö yhdellä vivulla, 7 eri korkeutta Paino 32 kg 249 € AKKUKÄYTTÖINEN RUOHONLEIKKURI OLEO MAC GI 44 P Hinta sis. 2,5 Ah akun ja laturin! Teräsrunko Leikkurissa paikat kahdelle akulle! Toiminta-aika 1x 2,5 Ah: ? 200 m² Leikkuuleveys 41 cm 70 L keräyspussi Takuu kaksi (2) vuotta 399 € RAIVAUSSAHA OLEO MAC BC400T Kaksitahtimoottori 44 cm³ Teho 2,5 HV/1,83 kW Paino 8,3 kg Polttoainetankki 0,75 L Ammattitason raivuri! Sisältää mukavuusvaljaat, raivausterän, vesakkoleikkuuterän ja siimaleikkurin! 465 € CUB CADET XT1 50" 24HV AJOLEIKKURI Tehokas 24 HV Kohler KT 735 Series 7000 V-moottori Erittäin leveä 127 cm (50") kolmeteräleikkuri tukipyörillä Portaaton hydrostaattinen vaihteisto Renkaat takana 20x8", edessä 15x6" Takuu moottorissa, sekä rungossa, kaksi (2) vuotta Ammattitason ajoleikkuri! 3590 € TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV500 T3 Yksisylinterinen nelitahtimoottori 493cm³ Nestejäähdytys CVT-automaattivaihteisto Sähköisesti kytkettävä neliveto Kytkettävä etutasauspyörästön lukko 24 kk takuu 4990 € MÖNKIJÄVETOINEN KELAMURSKAIN AT120 Työleveys 120 cm Oma, järeä 15 HV OHV-moottori sähköstartilla Isot 16" tukipyörät Veivistä säädettävä korkeus maasta 299 € PIHAGRILLI SAROM MERCURIO Tulipesän halkaisija 52 cm Kromattu grilliritilä säädettävissä kolmeen korkeuteen. Mitat (K, L, S): 1037x1020x1020 mm Sopii lämmitettäväksi puilla! 1790 € KANTOJYRSIN GREENSTAR GBS-150 Tehokas keino kantojen poistoon! Nelitahtimoottori 15 HV Teräkiekossa 9 terää Terän ulottuvuus maan alle 225 mm Terän ulottuvuus maan pinnalla 515 mm 890 € TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV300 T3B Sähköinen 2/4-vedon kytkin Portaaton CVT-vaihteisto, hidas-nopea + pakki Vääntävä 300 CC OHV nestejäähdytteinen moottori, 18 HV/6500 RPM Maavara 183 mm Takuu 24 kk 3990 € Suomen edullisin neliveto-traktorimönkijä Sisältää vinssin ja alumiinivanteet 7687_.indd 61 29.5.2020 17.13
Suomättään keikarit Suokukot ovat havainnollinen esimerkki yhden lajin monimuotoisuudesta. Kevään turnajaisissa ei kahta samanlaista höyhenpukua silmiin osu. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA LUONNOSSA » LUHTA 62 Metsälehti Makasiini 7688_.indd 62 29.5.2020 17.28
Jokaisen suokukon töyhdöt ja kaularöyhelöt ovat yksilöllisen värisiä. Tällä soidinpaikalla näkyi paljon sinistä. Metsälehti Makasiini 63 7688_.indd 63 29.5.2020 17.28
IIKAROIN suokukkoja palsasuon kummulla Utsjoella. Pohdin monimuotoisuutta ja ajattelen käsitteen tarkoittavan monenlaisten elinympäristöjen kirjoa ja lajien runsautta kussakin ympäristössä. Uutisista tiedämme koko planeetan monimuotoisuuden vähenevän hurjaa vauhtia. Puolen vuosisadan retkeily metsissä ja soilla, maaseudun kylissä ja tuntureilla on näyttänyt näin tapahtuneen myös Suomessa. Monimuotoisuus voi olla tärkeää myös yhden lajin sisällä. Se helpottaa sopeutumista muuttuneisiin oloihin tai auttaa puolustautumaan uusia tauteja vastaan. Yleensä se ei näy ulospäin. Minun silmiini kaikki muurahaiset ovat samanlaisia. Pystyn havaitsemaan Savukosken ja Etelä-Pohjanmaan metsoissa eroja pyrstön värissä tai kaulan pituudessa. Toisaalta vanhat savukoskelaismetsot voi erottaa toisistaan vain arpien tai tilapäisten höyhenpuvun vaurioiden avulla. Värien kirjoa Suokukko on toista maata. Kevään ja alkukesän turnajaisissa jokainen suokukkoherra keikaroi mielikuvituksellisin töyhdöin ja kaularöyhelöin. Jokaisen höyhenpuvun värit ovat ikiomia, kahta samanlaista ei osu silmiin. Tuollaista tropiikin loistoa ei uskoisi löytyvän kaukaa pohjoisesta. Jos menoja seuraa pitempään, puvuissa huomaa tiettyjä sääntöjä. Viime vuosina olen tarkkaillut kolmea soidinta, joista kaksi sijaitsee Utsjoella ja kolmas Norjan puolella. Norjalaisilla suokukoilla vallitsevat ruskean sävyt, tutuimmalla Utsjoen soitimella näkyy poikkeuksellisen paljon metallinkiiltoista sinistä. Erot johtuvat paikkauskollisuudesta ja perimästä. Suokukko ei ihmisen tavoin valitse tätä tai tuota juhlapukua. Esi-isien perintönä yhdestä tulee ruosteenkirjava, toisesta sinimustakeltainen, halusi tai ei. Keikaroijat ja valenaaraat Höyhenpuvun väri määrää myös suokukon roolin soidinyhteisössä. Yleisväriltään tummahöyheniset linnut pitävät soidinpaikkaa pystyssä. Pieniä ruokailutaukoja lukuun ottamatta ne oleskelevat pysyvästi puolimetrisillä mättäillään ja houkuttelevat siipiään viuhtomalla naaraita ja muita kukkoja. Kaikkein vaaleimmilla suokukoilla ei ole pysyvää reviiriä eikä edes soidinpaikkaa. Ne vaeltavat naarasparvien mukana soitimille, joissa näkevät liikettä ja elämää. Kuitenkin sekä tummat että vaaleat kukot touhuavat lemmentöissä suurin piirtein yhtä usein. Kolmas suokukkoherrojen joukko on harvinaisempi, eräänlaiset transmiehet tai valenaaraat. Ne ovat muita pienempiä, töyhdöt ja kaulukset ovat värittömiä tai puuttuvat. Ne matkivat ulkonäöltään suokukkonaaraita ja taktikoivat soitimen sekamelskassa harhauttamalla sekä naaraita että muita urokTummat suokukot pitävät soidinpaikkaa yllä ja poistuvat vain lyhyille ruokatauoille. Suokukkotyttöjen parvea houkutellaan siipiä nostellen tai räpistäen. LUONNOSSA » LUHTA Höyhenpuvun väri määrää myös suokukon roolin soidinyhteisössä. 64 Metsälehti Makasiini 7688_.indd 64 29.5.2020 17.28
Suokukko elvistelee mielellään selkä vastatuuleen, jolloin tuuli paisuttaa röyhelöitä entistä komeammaksi. Metsälehti Makasiini 65 7688_.indd 65 29.5.2020 17.28
Poikkeuksellisen vaalea suokukko esittelee omaa miehen malliaan. LUONNOSSA » LUHTA 66 Metsälehti Makasiini 7688_.indd 66 29.5.2020 17.28
sia. Nämä valenaaraat liikkuvat koko soidinkauden naaraslintujen parvissa. Suokukot ovat kahlaajia, sirrien sukua, mutta soidinkumpu muistuttaa kanalintujen ryhmäsoitimia. Kanalintujen tavoin suokukkourokset myös tappelevat innokkaasti. Yhteenotoissa siivet läpisevät ja sulkia irtoaa, mutta kaveria ei hakata henkihieveriin kuten kanalintujen mittelöissä. Siivenläpsytys on suokukkokarkeloitten isoin ääni, sillä laulumiehiä suokukot eivät ole. Vain lentoon hypätessä voi kuulla kuin hiljaisen kuivan yskäisyn. Ongelma Afrikassa Luonnon monimuotoisuus hiipuu koko maailmassa ja kaukaiset muutokset autioittavat myös Pohjois-Suomen aapasoita. 1970-luvun jälkeen suolinnusto on vähentynyt keskimäärin nelisenkymmentä prosenttia, mutta suokukot ovat romahtaneet melkein olemattomiin. 1970-luvulla suokukot olivat Oulun ja Lapin läänin runsaslukuisin suokahlaaja. Vielä seuraavallakin vuosikymmenellä laskin Pudasjärven Näätäsuon yhdeltä rimmeltä melkein kaksisataa soidintavaa suokukkoa. Isoin romahdus ajoittuu yhdeksänkymmenluvulle. Tämän vuosituhannen alussa 70-luvun suokukoista oli jäljellä kymmenen prosenttia, tätä nykyä kolmannes siitä. Jos syöksykierre jatkuu, laji häviää koko Euroopasta muutamassa vuosikymmenessä. Tämän jutun kuvat ovat Utsjoelta, jossa isoja soidinparvia on riittänyt viime vuosiin asti. Kun suokukkoja on vähän, kaikki yrittävät mahtua perivihollisensa muuttohaukan levinneisyysalueen pohjoispuolelle. Pohjois-Pohjanmaan soilla ei keikaroi eikä pesi nykyään ainuttakaan suokukkoa. Suokukko käy pohjolassa vain soimassa ja pesimässä. Talveksi matkataan etelään Saharan autiomaan etelälaitaa seurailevalle Sahelin vyöhykkeelle. Ilmastonmuutoksen, väestönkasvun, liiallisen laidunnuksen, liiallisen polttopuunkeruun ja monen pienemmän syyn vuoksi autiomaa kasvaa ja leviää etelään. Viimeiset kosteikot ja suot on raivattu muuhun käyttöön. Suokukkojen katoa ei aivan kaikinpuolisesti tunneta, mutta ilmeisesti näille kosteikkolinnuille on talvimaillaan yhä vähemmän elintilaa. Maailma on kokonaisuus ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Tällä vuosituhannella Saharan etelälaidalla on istutettu uutta metsää ja aloitettu isoja koulutusohjelmia. Tilastot ja kokemus osoittavat, että tyttöjen koulunkäynnistä seuraa väestönkasvun taittuminen. Ja jos hyvin käy, myös kaukaisen Lapin suokummulla röyhistelevä eksoottinen lintu voi pelastua.? l Siivenläpsytys on suokukkokarkeloitten isoin ääni, sillä laulumiehiä suokukot eivät ole. Tämän tästä syntyy läpisevä tappelu. Siivet hakkaavat, nokka puree ja kynnet raapivat, mutta vahingot jäävät vähäisemmiksi kuin kanalintujen taisteluissa. Naaraat ovat yhtä värittömiä kuin muutkin pikkukahlaajat, mutta röyhelöissä koreilevan miesväen mielestä maailman ihanimpia olentoja. Metsälehti Makasiini 67 7688_.indd 67 29.5.2020 17.28
Tiskiharja metsästä Varvut ja oksat huiskivat retkeilijää milloin kasvoille, milloin jaloille. Retkikokki voi hyödyntää niitä myös tiskatessaan. TEKSTI JA KUVAT MARKUS TUORMAA Hoska 68 Metsälehti Makasiini LUONNOSSA » KÄSIN TEHTY 7689_.indd 68 29.5.2020 18.10
M ETSÄRETKELLE on turha ottaa mukaan tiskiharjaa. Puurokattilan sisäpuolen saa pestyä veden ja siirottavasuomuisen männynkävyn avulla. Nuotion nokeaman kattilanpohjan saa hangatuksi puhtaaksi rantahiekkaa vasten. Hyvä tiskiharja on sopivan karhea ja siinä on tarpeeksi harjaksia, olivatpa ne sitten kävyn suomuja tai hiekan jyväsiä. Metsässä kelpo harjan löytämiseen ei tarvita sen enempää kirjakuin perimätietoakaan. Ympäristön kokeminen ja omat tunnustelevat kädet riittävät. Mutta jos haluaa tehdä tiskiharjansa huolellisemmin ja tuoda harjan metsästä kotiin, kannattaa tutustua siihen, miten ja mistä pesuvälineitä on entisaikoina tehty. Karkea hoska Lapissa variksenmarjan varvut harjaavat pehmeästi vaeltajan jalkoja. Kun kattila pitäisi pestä, ottaa lähes miettimättä pienen kimpun varpuja käteensä. Variksenmarjaa on käytetty perinteisesti harjojen aineksena. Toivo Rautavaara antaa Mihin kasvimme kelpaavat -kirjassaan ohjeen patasudin tekemiseen: nippu variksenmarjan varpuja taitetaan keskeltä yhteen ja sidotaan rautalangalla. Rautahuosius eili kangaskorte Yleensä harja-aineksista pyritään poistamaan lehdet, neulaset ja muu ylimääräinen. Variksenmarjan neulasmaiset lehdet putoavat, kun varpuja kuivattaa ulkona kuukauden ennen harjan sitomista. Varpuja voi vielä hangata karheaa kiveä vasten, jonka jälkeen ne ovat valmiita sidottavaksi. Kuivuneet varvut saa taivutettua kaksin kerroin, kun niitä hautoo hetken lämpimässä vedessä. Eteläsuomalaisessa tiheässä kuusikossa kuivat kuusen oksat raapivat retkeilijän kasvoja. Kädellä vääntäessä ne risahtavat helposti poikki. Heti ei tule mieleen, että risahtelevista oksista saisi harjan, mutta entisaikana niistäkin on tehty harjoja. Ennen meijereiden aikakautta maito käsiteltiin kotona puuastioissa. Puhtaus oli tärkeää, joten maitoastioiden pesemiseen tehtiin monenlaisia harjoja: karkeampia esipesuun ja hienompia viimeistelyyn. Peseminen aloitettiin kuivista kuusenoksista tehdyllä hoskalla. Hoska tehtiin neulasettomista oksista. Kun kokemuksen mukaan juuri ne kuivat alaoksat risahtavat helposti poikki, herää epäilys: miten ne harjassa kestävät? Oksat eivät saa olla liian vanhoja ja hapristuneita, mutta silti neulasensa pudottaneita. Perinnetiedot antavat monta ratkaisua sopivien oksien hankkimiseen. Oksat voidaan kerätä edellisenä vuonna kaadetusta kuusesta. Myös tuoreita kuusenoksia voi kerätä, mutta ne on pantava ensin uuniin varistamaan neulasensa. Sekin on mahdollista, että tehdään hoska tuoreista oksista ja annetaan neulasten varista valmiista harjasta itsekseen. Variksenmarjan varvuista sidottu patasuti. Metsälehti Makasiinista 5/2014 löytyvää luudan rautalankasidoksen ohjetta voi soveltaa myös patasutiin. Metsälehti Makasiini 69 7689_.indd 69 29.5.2020 18.10
Kiharainen huosia Astetta pehmeämmän harjan saa kuusen sijaan koivusta. Keskeltä sidottu kimppu kapeita tuohisuikaleita käpristyy pesusienimäiseksi palloksi, kun sen upottaa kuumaan veteen. Tällaista harjaa sanotaan huosiaksi. Huosian voi tehdä myös tuohilevystä käärimällä sen rullalle, pujottamalla vitsaspannan ympärille ja repimällä rullan molemmat puolet suikaleiksi. Näin tehden huosian keskelle muodostuu reikä. Etelä-Karjalassa paimenet saattoivat pujottaa reiälliset huosiat lehmien sarviin juhannusaattona kotiin tullessaan, jolloin lehmillä oli ikään kuin kruunut päässä. Huosioita tehtiin usein paimenessa. Kuuman veden sijasta huosian tuohet käpristi myös pelkkä auringonpaiste. Huosioita voi tehdä eri kokoisia. Astioiden pesun lisäksi niitä on käytetty myös lattioiden pesuun. Saunassa huosialla voi hangata myös omaa ihoaan. Se raapii mukavasti, mutta on silti tarpeeksi pehmeä. Hienoa kuin hiekkapaperi Aina ei retkellä ole sopivia varpuja tai tuohta saatavilla pesuharjaksi. Silloin on turvauduttava ruohovartisiin kasveihin. Heinäkasvit ovat tarpeeksi jäykkiä ja karheita harjaamiseen. Tämä on tiedetty ennenkin. Huosia voidaan punoa myös viljakasvien oljesta. Kaikkein paras ruohovartinen huosian aines löytyy kortteiden suvusta. Sekä kortteet että heinät sisältävät piikiteitä eli fytoliitteja, mitkä tekevät niistä karheita. Kortteiden sukuun kuuluu useita lajeja. Näistä kangaskorte on suosituin huosian aines. Kangaskortteen varret ovat monivuotisia ja siten vahvempia kuin muiden kortteiden. Ne eivät esimerkiksi katkeile yhtä helposti kuin järvikortteen varret. Kangaskortteen vanha kansanomainen nimi huosia kertoo sen käytöstä. Kangaskortetta on kutsuttu myös rautahuosiaksi, millä lienee korostettu sen erityistä vahvuutta. Astioiden puhdistamisen lisäksi kangaskortetta on käytetty myös puun hiontavälineenä. Sillä on viimeistelty esineitä, jotka on haluttu erityisen sileiksi, esimerkiksi haravanvarsia, lusikoita ja puukuppeja. Pestävät astiat ovat toki muuttuneet niistä ajoista, jolloin tiskiharjaa ei voinut marketista ostaa. Tiskatessa olen kuitenkin huomannut, että samat metsän materiaalit sopivat nykykeittiöön. Niiden erityyppinen karkeus käy eri tehtäviin: hoska sopii teräksisen puurokattilan pesuun, tuohihuosia on hyvä yleisharja keramiikka-astioille ja kangaskortteella hankaa pinttyneenkin teekupin putipuhtaaksi. Kirjoituksen lähteenä on käytetty Kotimaisten kielten keskuksen julkaisemaa Suomen murteiden sanakirjaa ja Karjalan kielen sanakirjaa (kotus. fi/sanakirjat) sekä näiden arkistoituja sanamuistiinpanoja. Kiitos lisäksi Timo Rantakauliolle vitsaspantojen tekemiseen liittyvistä neuvoista ja Seppo Vuokolle kasvitieteen tiedoista. Yksi tapa tehdä huosia on kääriä tuohilevy kepin ympärille. Valkea ulkopinta tulee ulospäin ja tuohen viirut eli silmät kepin suuntaisesti. Huosian voi tehdä myös muiden tuohitöiden ylijäämämateriaalista. Etenkin tuohinauhojen tasauksessa syntyvistä ”äärekkeistä” saa huosian keräämällä ne kimpuksi ja sitomalla keskeltä. Kuuma vesi käpristää hetkessä tuohisuikaleet. Kepin päässä tehty huosia on helppo upottaa kattilaan ja nostaa saman tien. Tuohi revitään suikaleiksi pannan yläja alapuolelta. 70 Metsälehti Makasiini LUONNOSSA » KÄSIN TEHTY 7689_.indd 70 29.5.2020 18.10
TEE NÄIN: 1 3 4 5 6 VITSASPANTA Vitsaspanta on renkaan muotoinen sidos, joka sopii kuusenoksahoskan ja tuohihuosian kiinni pitämiseksi. Panta käy myös saunavastan sitomiseen. Paras aines pantaa varten on ohut, suora ja tasapaksu koivunvesa tai oksa. Myös ohut pihlaja kelpaa. Sitomisen vitsaspannalla voi tehdä kahdella eri tavalla. Pannan voi tehdä ensin valmiiksi ja sen jälkeen pujottaa se sidottavan esineen ympärille. Toinen tapa on tehdä panta suoraan sidottavan esineen ympärille, mitä kutsutaan nitomiseksi.? l ( 1 ) Vitsas valmistellaan nirhaamalla siitä puukolla kuori yhdeltä syrjältä pois. ( 2 ) Kun vitsas väännetään, puun syyt irtoavat toisistaan ja menevät kierteelle. Samalla vitsaksesta tulee taipuisa. Tyvipuoli painetaan jalan alle ja oikealla kädellä väännetään vitsakseen kierteitä latvasta alkaen. Vasemmalla kädellä pidetään vastaan, jolloin käsien väliin jäävä osuus toimii ikään kuin kiertämistä helpottavana kampena. Näin edetään vähitellen tyveen saakka. Aivan tyviosa jätetään vääntämättä etenkin, jos vitsaspanta on tarkoitus nitoa suoraan sidottavan esineen ympärille. 3 ) Vitsaspanta muodostaa köysikuvion, joka rakentuu kahdesta toisilleen vastakkaisesta kiertosuunnasta. Vitsaksen itsensä ympäri väännettyjen kierteiden oikenemispyrkimys kiristää renkaan kierteitä. Kiertosuunnalla ei sinänsä ole väliä, kunhan muistaa tehdä kierteet toisilleen vastakkaisiksi. Piirroksen kiertosuunnat ovat oikeakätiselle luontevia. Aluksi väännetyn vitsaksen tyveen muodostetaan sopivankokoinen lenkki. Samalla aiemmin vitsaksen itsensä ympäri väännetyt, mutta löystyneet, kierteet kiristetään nuolen osoittamaan suuntaa. (4 ) Pannan kierteitä aletaan kiertää lenkin ympärille. Ne tehdään koko ajan vastakkaiseen suuntaan kuin vitsaksen itsensä ympäri väännetyt kierteet, joiden kiristämistä samalla jatketaan. Hyvin tehdyssä renkaassa molemmat toistensa ympäri kiertyvät puoliskot taipuvat yhtä paljon, jolloin syntyy kaunis köysikuvio. 2 Hoska tehdään työntämällä vitsaspanta kuusenoksakimpun tyvipään ympärille. Harottavat oksat voi siistiä vaikka kirveellä. (5 ) Kun koko rengas on kertaalleen kierretty, jatketaan vitsaksen latvan kiertämistä aiempien kierrosten ’laaksokohtiin’. Latva kierretään loppuun saakka eikä sitä varsinaisesti päätellä, sillä kierteet estävät renkaan purkautumisen. Vitsaksen tyvestä leikataan ylimääräinen pois, ja panta pujotetaan sidottavan esineen ympärille. (6 ) Toinen mahdollisuus on nitoa vitsaspanta suoraan valmiin esineen ympärille. Tällöin panta tehdään muuten samalla tavalla, mutta nidottaessa työ aloitetaan vitsaksen latvapäästä. Tukeva tyvipää teroitetaan puukolla, jolloin sillä on mahdollista pujotella vitsasta muodostuvan pannan ja esineen väliin. Erikseen tehty vitsaspanta työnnetään tuohirullan ympärille. Jos huosia tehdään tuohisuikaleista, vitsaksen voi myös nitoa tuohten ympärille samaan tapaan kuin vihtaa tehtäessä. Myös narulla sitominen on kelpo ratkaisu, mutta silloin on muistettava käyttää luonnonkuituista narua. Keinokuituinen voi sulaa, kun huosia upotetaan kuumaan veteen. Metsälehti Makasiini 71 7689_.indd 71 29.5.2020 18.10
100 000 KUUTIOTA puuta. 700 000 kiloa nauloja. Näistä aineksista sahaja puutuoteyhtiö Versowood valmistaa vuosittain 3,7 miljoonaa kuormalavaa. Se on melkein puolet kaikista Suomessa tarvittavista uusista lavoista. Tuote on yhtä aikaa äärimmäisen yksinkertainen ja samalla huippuunsa viritetyn logistiikan perusyksikkö. Sen valmistus on helppoa. ”Eihän siinä tarvita kuin vasara ja nauloja”, kertoo pakkausliikePINTALAUDOILLE KÄYTTÖÄ Versowood tuottaa liki puolet Suomessa tarvittavista kuormalavoista. Niihin ei sydänpuuta tuhlata. toiminnan johtaja Juhani Ala-Salmi Versowoodilta. Toisaalta se on monimutkaisen logistiikan edellytys. Ala-Salmi kertoo asiakkaasta, jonka tukkuvarastossa tavara kiertää täysin automaattisesti, liki sadantuhannen erikoiskuormalavan päällä. Versowood aloitti kuormalavojen valmistuksen vuonna 2004. Se on oiva tapa jalostaa alempaa laatua olevia pintalautoja. Alemmasta laadusta puhuminen on Ala-Salmen mielestä harSuurimpien kaapelikelojen halkaisija on melkein neljä metriä. Suurin osa Versowoodin kuormalavoista valmistetaan soveltumaan tietylle tuotteelle. Pakkausliiketoimintaa johtaa Juhani Ala-Salmi. 72 Metsälehti Makasiini » TUOTE JA TEKIJÄ 7923_.indd 72 29.5.2020 17.33
”FIN-lavahan on ihan pomminkestävä.” haanjohtavaa. Kyse on siitä, että käytetään eri puun osat järkevästi. Kallista sydänpuutavaraa ei kannata tuhlata kertakäyttöiseen kuormalavaan, kun siihen kelpaa vajaasärmäinen pintalauta. Robotti nikkaroi Versowoodin historia alkaa vuonna 1946 Vierumäelle perustetusta sahasta. Erilaiset puiset ja vaneriset pakkaukset tulivat mukaan vuonna 2002 yrityskaupan kautta. Kuormalavoja yhtiö valmistaa Riihimäellä, Porissa, Valkeakoskella, Muurlassa ja Haukiputaalla. Riihimäen laitoksen yhteydessä on myös yksi kaikkiaan neljästä Versowoodin sahalaitoksesta. ”Totta kai siitä on etua, että saha on samalla tontilla. Kuljetus vaikka Poriin lisää raaka-aineen hintaan viisi euroa kuutiolle”, Ala-Salmi sanoo. rastossaan napata lavan kasasta trukilla ilman kääntelyä. Jos lavoja kuljetetaan pitkiä matkoja, ne kasataan limittäin tilan säästämiseksi. Lavalinjan vieressä naputellaan kasaan kaapelikeloja. Suurimmat niistä painavat tyhjänäkin liki neljä tonnia, ja yhteen kelaan on käytetty jopa viisi kuutiota puuta. Vaikka lavat ja kelat valmistuvat samassa hallissa ja lähtevät maailmalle samalta pihalta, on niihin perustuva liiketoiminta erilaista. Keloja ostaa Suomessa vain muutama asiakas. Lavoja taas tarvitsevat sadat yritykset. Lava on suhteellisen edullinen tuote, joten sitä ei kannata kuljettaa pitkiä matkoja. Siksi suurin osa tuotannosta myydään Suomeen. Käyttäjälle räätälöity Versowood valmistaa räätälöityjen lavojen ohella myös standardin mukaisia FINja EUR-lavoja. FIN-lavojen menekki tosin vähenee. ”FIN-lavahan on ihan pomminkestävä”, Ala-Salmi melkein tuhahtaa. Asiakkaalle räätälöidyt lavat ovat usein hinnaltaan edullisempia. Eri tuotteet edellyttävät erilaisia ominaisuuksia. Esimerkiksi jo mainitulle villaeristeelle riittää kevyt lava, kun taas panimoteollisuudessa lavoja on vahvistettava metallilla. Pienimmät kuormalavat ovat suklaarasian kokoisia, suurimmat nelimetrisiä. Versowoodin kuormalavat valmistetaan Suomessa sijaitsevien sahojen männystä ja kuusesta. Joihinkin tarvitaan myös koivua ja vaneria. ”Yksi eurolava sitoo noin 40 kiloa hiilidioksidia”, Ala-Salmi haluaa vielä muistuttaa.? l TEKSTI AINO ÄSSÄMÄKI KUVAT SEPPO SAMULI Toisaalta hajallaan olevilta laitoksilta kuormalavat on helppo kuljettaa eri puolilla maata sijaitseville asiakkaille. Riihimäellä lavoja ei vasaroida kasaan miesvoimin. Linjalla kulkee oikeaan mittaan katkottuja lautoja sekä lavan kannen ja pohjan väliin tulevia jalkapalikoita. Linjan päällä oleva laatikko ravistelee prosessiin lisää nauloja. Keskivaiheilla kaksi väsymätöntä robottia yhdistää osat lavoiksi. Muutaman metrin päässä valmiit kuormalavat matkaavat varastoon. Meidän vierailumme aikaan linjalla valmistui kevyitä eristevillalle tarkoitettuja lavoja. Lavat kasattiin siten, että asiakas voi omassa vaKuormalavojen valmistus on pitkälle automatisoitu Versowoodin Riihimäen tehtaalla. Metsälehti Makasiini 73 7923_.indd 73 29.5.2020 17.33
KUVAPARIN metsä on Pohjois-Pirkanmaalta Virroilta. Hehtaarin laajuinen satavuotias kuusikko hakattiin talvella 2006. Puuta kertyi noin 400 kuutiota, josta tukkipuun osuus oli runsaat 80 prosenttia. Valtapuut olivat 27–30-metrisiä. Hakkuutähteet kerättiin energiaksi. Heti samana keväänä alue laikkumätästettiin, ja kohta muokkauksen jälkeen istutettiin omatoimisesti kuusen paakkutaimet. Maapohja on lehtomaista kangasta, ja taimien kasvu on ollut ripeää. Taimikkoa on perattu kaksi kertaa, koska laikut ottivat herkästi lehtipuuta. Raivurin kanssa piti olla tarkkana, ettei vioittanut kasvatettavia kuusia. Mielestäni päätehakkuun jälkeen ei kannata viivytellä. Vain istuttamalla saadaan aikaan nopeasti täystiheä ja laadukas taimikko. Omatoiminen istutus säästää uudistamiskuluissa. Maanmuokkaus ja taimet eivät ole kallis investointi verrattuna päätehakkuutuloon. Pienen metsän omistajan ei tarvitse odotella avohakkuun jälkeen seuraavaa hakkuutuloa kymmeniä vuosia kuten virheellisesti väitetään. Tällä noin 20 hehtaarin tilalla on parikymmentä eri-ikäistä kuviota, joissa puusto kasvaa arviolta noin 100–150 mottia vuodessa. On realistista odottaa, että kuusikon keskikasvu tulee olemaan 50–60 vuoden kasvatusajalla kymmenisen kuutiota vuodessa. Toisin sanoen viljellen perustettu nykymetsä tuottaa vuonna 2006 hakatun puumäärän paljon lyhyemmässä ajassa. Tukkipuun osuus pyritään saamaan alaharvennuksin mahdollisimman suureksi, koska siitä riippuu taloudellinen lopputulos.? l TEKSTI JA KUVAT HANNU LILJEROOS Uusi metsä viivyttelemättä Vain istuttamalla saadaan nopeasti laadukas taimikko. Istutuksesta on 14 vuotta ja taimikon keskipituus on jo 4–5 metriä. 74 Metsälehti Makasiini » PILKKEET Taimia istutettiin neljänä keväänä, viimeiset 2009. 2020 2009 ONKO SINULLA valokuva pareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys? Lähetä ne meille Metsälehteen. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan, ja niistä maksetaan palkkio. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki tai makasiini@metsalehti.fi. Liitä mukaan yhteystietosi. 7692_.indd 74 29.5.2020 18.32
LUONNOSSA » KOLUMNI EI SITÄ ARVAA , miten paljon voi yksi paisti maailmaa muuttaa. Ainakin, jos se paisti on pyöräytetty lepakosta. Korona rullautti keväällä maailmanrattaan uusille jengoille ja oikein hetkauttaa miettiä, kuinka toisenmoiseksi viruksenkehveli meikäläisenkin suvisuunnitelmat laittoi. Allakka tyhjeni kerralla kaikista teatteriin liittyneistä kesätöistä ja käytännössä olen autuaan tietämätön, koska seuraavan kerran pääsen thalian tuulosia nuuhkimaan. Se on vähän kylmällä karauttava fakta, koska puolet toimeentulostani on kertynyt nimenomaan niistä töistä. TÄMÄN KESÄN PÄÄTYÖNI päälle vetäistiin punakynällä henkselit heti maaliskuussa. Muistan hetken hirveän hyvin. Oli tavattoman kaunis aurinkopäivä, palloilin kotona ja pohdin, alkaisinko panikoida, kiroilla vai tumpsuta muuten. En tehnyt mitään niistä. Otin potkurin ja lähdin peilikirkkaalle Syvärin jäälle koiran kanssa. Teimme toistakymmentäkilometrisen lenkin, seisahdimme aution saaren rannassa ja värtierasin kaikessa rauhassa, jotta mitäs tässä nyt. Tulin siihen lopputulokseen, että eipähän tässä. Arvelin viruksen keikuttavan niin isoa venettä, jotta oman persauksen kastumisesta itkeminen olisi typerää. Seuraavan yön ynnäilin tuloja ja menoja todeten, että eiköhän tästä selvitä. Aamulla nukuin pitkään ja rupesin kirjoittamaan. Kevään aikana olen kirjoittanut paljon. Lisäksi olen viettänyt kotosalla aikaa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Olen touhunSelvitkäämme Otin potkurin ja lähdin peilikirkkaalle Syvärin jäälle koiran kanssa. nut penskojen kanssa, toivottanut emännälle joka päivä livenä sekä hyvät yöt että huomenet, kulkenut metsissä koiran keralla, laittanut ruokaa ja viime päivinä puljannut pihamaalla. Sanalla sanoen tehnyt runsaasti kaikkea sellaista, mitä en ole juurikaan aikuisiälläni ennättänyt tekemään. SAATTAA KUULOSTAA PAISUTELLULTA pötypaskalta, mutta kyllä se totta on. Hirveästipä olen männävuosina hopunnut ja hötkynnyt, monessa kohti ihan turhan takia. Olen nyt tajunnut, että vaikka minulla ei olisi ollut kiirettä töiden takia, olen luonut sellaisen itselleni tyhjästä. Paljon olen koronan ansiosta oppinut. Nyt huomaan, että maailma ei taida sittenkään loppua töistä vapaaseen kesään. Päinvastoin, se voi avautua ihan uudella tavalla. Kukkaron nyöri on kurottu laskunmaksupäivien tähden tiukalle, mutta maailmassa on paljon ilmaisia iloja. Niin kuin nyt vaikka tuo luonto, lukeminen, ihmiset ja oleminen. Tämä ei tarkoita sitä, että pitäisin mennyttä kevättä kivana. Se on jättänyt tuskallisen jäljen lukemattoman moneen elämään. Ihmishenkien arvoa ei voi mitata millään ja kokokuva tästä kaikesta näyttäytyy vasta vuosien kuluttua. Eikäpähän sitä tietysti tulevastakaan tiedä. MUTTA SITÄPÄ OLEN monesti tässä kevään aikana miettinyt, jotta mitäs jos en olisi lähtenyt maaliskuussa potkureineni jäälle? Jos olisinkin alkanut manata ja melskata kotosalla? Olen melko saletti, jotta itkisin surkeuttani yhä. Väkättäisin joka päivä maailman ja elämän epäreiluutta sekä saarnaisin koronasta aivan kuin se ei olisi kenenkään muun kuin minun arkeeni vaikuttanut. Toivottavasti en syyllisty siihen sittenkään, kun maailma tästä nyt vähin erin vapautuu. Toivottavasti ei moni muukaan. Porukalla tässä on kestetty. Niin että eikö tuosta porukalla selvittänekin.? l ANTTI HEIKKINEN Kirjoittaja on kirjailija ja teatterintekijä.? Metsälehti Makasiini 75 7692_.indd 75 29.5.2020 18.32
OIKAISU LUKIJALTA Lahjoita metsäomaisuutesi osaaviin käsiin, metsäalan hyväksi. Näet työsi ja huolenpitosi metsässä jatkuvan. Kuuntelemme herkällä korvalla toiveesi metsien hoidon suhteen ja toimimme sen mukaan. Metsän tuotto käytetään haluamaasi hyvään asiaan metsäalalla. Laitetaan hyvä kiertämään toimialan sisällä. Lisätietoa: www.mmsaatio.fi/metsatestamentti METSÄTESTAMENTTI MAAMME keskeiset tiedotusvälineet ovat sortuneet metsien monimuotoisuuden kritiikittömään korostamiseen. On kuin lukisi ympäristöjärjestöjen tai vihreiden laatimia tekstejä. Tuntuu siltä, että toimittajakunta on laajasti sulkenut silmänsä metsien moninaisilta ja yhä kasvavilta hyödyiltä, joista pörriäiset ovat todella pieni vaikkakin tärkeä osa. Toimittajien olisi syytä tietää, että Suomen metsistä on suojeltu ja käytöltä rajattu noin kolme miljoonaa hehtaaria. Se on yhtä paljon kuin esimerkiksi Belgian tai Britannian koko metsäala. Näistä suojelluista metsistä huomattava osa on vanhoja ja kuolevia metsiä, jotka ovat suotuisia elinympäristöjä tietyille uhanalaisille lajeille. Mutta niiden käyttö esimerkiksi teollisiin tarkoituksiin olisi suurin piirtein mahdotonta. Olisi myös hyvä tietää, että maamme talousmetsissäkin vaalitaan lakisääteisestikin monimuotoisuutta. Metsiä niin sanotusti ennallistetaan, arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteitä säilytetään, avohakkuualoille jätetään säästöpuita ja monimuotoisuutta tuetaan valtion varoin. Työsarkaa riittää, mutta Suomessa olemme hyvällä alulla myös talousmetsien monimuotoisuuden turvaamisessa. Mitkä ovat sitten metsien hyödyt luonnonsuojelun, ilmaston ja virkistyksen ohella? Jo kauan metsät ovat olleet taloutemme keskeinen selkäranka. Hyvinvointiyhteiskunta rakennettiin viime sotien jälkeen metsien tarjoaman keskeisen raaka-ainevarannon avulla. Metsien teollisen käytön suhteellinen osuus on kyllä aikaa myöten pienentynyt, mutta on vieläkin merkittävä kehittyvän tuotekehityksenkin myötä. On mahdollista, että kun taloutemme raunioita ryhdytään korjaamaan koronaviruksen vaikutusten heikentyessä, metsät ja metsäsektori nousevat taas uuteen arvoon. VELI-PEKKA JÄRVELÄINEN EMERITUSPROFESSORI OLISI SYYTÄ TIETÄÄ Viime Metsälehden (10/2020) pääkirjoituksessa taimien lukumäärässä oli virhe. Tarkoitus oli kertoa, että viime keväänä taimia istutettiin vuosikymmenen ennätysmäärä, yli 170 miljoonaa kappaletta. Eliisa Kallioniemi Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelinnumero Sähköposti (uutiskirjettä varten) Hevosurheilu Tunnus 5003409 00003 Vastauslähetys KIRJE Vastaanottaja maksaa postimaksun # Puh. 020 760 5300 Sähköposti: tilaukset@hevosurheilu.fi www.hevosurheilu.fi hevosurheilukauppa.fi Kyllä kiitos! Tilaan: M ET SÄ 2/ 20 Leikkaa tästä ja postita kuponki. Postimaksu on maksettu puolestasi. Jalostuskuvasto 2020 on nyt ilmestynyt! TILAA OMASI hevosurheilukauppa.fi Kuvasto tulvillaan ehtaa suomalaista hevoshistoriaa, hurmaavia tarinoita ihmisistä ja hevosista. Kertomuksia ansiokkaan kasvatusja jalostustyön takaa, mukana muun muassa koko kansan sydämiin juossut Mascate Match ja karjalaisen kuninkaan Tähen Toivomuksen eteenpäin vievät sukujuuret. Muhkeat 148 sivua! TI LA A VE RK OS SA Hevosurheilun jalostuskuvasto 12 € + toimituskulut 4,90 € Minulle saa lähettää sähköpostiin Hevosurheilun ilmaisen uutiskirjeen » PILKKEET 7924_.indd 76 29.5.2020 18.22
LUKIJALTA Lahjoita metsäomaisuutesi osaaviin käsiin, metsäalan hyväksi. Näet työsi ja huolenpitosi metsässä jatkuvan. Kuuntelemme herkällä korvalla toiveesi metsien hoidon suhteen ja toimimme sen mukaan. Metsän tuotto käytetään haluamaasi hyvään asiaan metsäalalla. Laitetaan hyvä kiertämään toimialan sisällä. Lisätietoa: www.mmsaatio.fi/metsatestamentti METSÄTESTAMENTTI NOIN kolmasosa metsänomistajista on kokeillut MTK:n kyselyn mukaan ns. jatkuvaa kasvatusta metsässään. Se kiinnostaa erityisesti eläkeläisiä. Vaikka jatkuva kasvatus saattaa tuntua houkuttelevalta, kun metsä pysyy koko ajan puustoisena, on syytä muistaa sen pitkäaikaiset vaikutukset. Tarkastelujakson tulee olla vähintään 70–90 vuotta eli noin ihmisen iän pituinen. Sinä aikana jatkuvassa kasvatuksessa metsää hakataan 3–4 kertaa. Samana ajanjaksona taimikosta lähtenyt metsä saavuttaa päätehakkuukypsyyden. Kun jatkuvassa kasvatuksessa kaadetaan kullakin hakkuukerralla metsikön suurimmat puut, jäljelle jääneet eivät useinkaan saavuta entistä tasoa seuraavaan hakkuukertaan mennessä. Näin puustopääoma pienenee vähitellen. Tämä on todettu monissa tutkimuksissa. Hakkuukertojen toistuessa metsästä tulee ajan kuluessa vajaatuottoinen. Näin kävi yksityismetsissä ennen kuin alettiin siirtyä jaksolliseen kasvatukseen 1950-luvulla. Joka kerta kun metsään mennään hakkuukoneella, jäljelle jäävään puustoon tulee vaurioita. Varsinkin juurenniskassa ja juurissa vauriokohdat saastuvat helposti juurikäävän (maannouseman) itiöillä. Tutkimuksissa on todettu, että laho leviää juuriyhteyksien kautta terveisiin puihin, jopa taimiin. Näin tapahtuu myös jaksollisessa kasvatuksessa harvennushakkuussa. Mutta uudistushakkuussa vanha puusukupolvi vaihdetaan kokonaan uuteen terveillä taimilla. Nykyään metsä uudistetaan lähes kokonaan jalostetulla siemenja taimimateriaalilla. Kuusella jalostuksen tuoma kasvun lisäys on noin 10 prosenttia, männyllä 30 prosenttia. Kiertoaika lyhenee 10–20 vuotta. Mitä nopeammin puu kasvaa, sitä nopeammin se sitoo ilman hiilidioksidia. Tulevaisuudessa jalostuksella voidaan saada monia muitakin hyötyjä. Näitä ei saada jatkuvassa kasvatuksessa. Kansainvälisen määritelmän mukaan luonnon monimuotoisuus perustuu kolmeen pääasiaan: erilaisten elinympäristöjen runsauteen, lajien runsauteen kussakin elinympäristössä ja kunkin lajin yksilöiden väliseen vaihteluun eli perinnölliseen monimuotoisuuteen. Metsissä erilaiset kasvupaikat lehdoista kalliometsiin muodostavat osan elinympäristöjen monimuotoisuudesta. Toinen osa muodostuu näiden kasvupaikkojen eri kehitysvaiheista puuttomasta alasta varttuneeseen metsään. Jatkuvassa kasvatuksessa metsässä ei ole eri kehitysvaiheita vaan metsä pysyy koko ajan samassa tilassa. Metsälajisto yksipuolistuu. Eläkeläinen, joka siirtyy harjoittamaan metsässään jatkuvaa kasvatusta, ei ehdi näkemään pitkäaikaisia vaikutuksia. Vasta hänen lapsenlapsensa näkevät ne. ERKKI ANNILA EMERITUSPROFESSORI JATKUVAN KASVATUKSEN PITKÄAIKAISVAIKUTUKSET Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelinnumero Sähköposti (uutiskirjettä varten) Hevosurheilu Tunnus 5003409 00003 Vastauslähetys KIRJE Vastaanottaja maksaa postimaksun # Puh. 020 760 5300 Sähköposti: tilaukset@hevosurheilu.fi www.hevosurheilu.fi hevosurheilukauppa.fi Kyllä kiitos! Tilaan: M ET SÄ 2/ 20 Leikkaa tästä ja postita kuponki. Postimaksu on maksettu puolestasi. Jalostuskuvasto 2020 on nyt ilmestynyt! TILAA OMASI hevosurheilukauppa.fi Kuvasto tulvillaan ehtaa suomalaista hevoshistoriaa, hurmaavia tarinoita ihmisistä ja hevosista. Kertomuksia ansiokkaan kasvatusja jalostustyön takaa, mukana muun muassa koko kansan sydämiin juossut Mascate Match ja karjalaisen kuninkaan Tähen Toivomuksen eteenpäin vievät sukujuuret. Muhkeat 148 sivua! TI LA A VE RK OS SA Hevosurheilun jalostuskuvasto 12 € + toimituskulut 4,90 € Minulle saa lähettää sähköpostiin Hevosurheilun ilmaisen uutiskirjeen » PILKKEET » PILKKEET 7924_.indd 77 29.5.2020 18.22
MEILLÄ kasvaa 43 rahkasammallajia. Kullakin lajilla on omanlaisensa ekologia: joukossa on varjoisten korpien, avoimien rantaluhtien, vetisten suoallikoiden ja ravinteisten lettojen lajeja. Kasvikursseilta kerrotaan, kuinka samaa rahkasammaltuppoa on juoksutettu assistentilta toiselle ja saatu sille yhtä monta nimeä kuin on ollut vastaajiakin. Tarinassa on siru totuutta, useiden lajien varma tunnistus edellyttää mikroskoopin käyttöä. Ruskorahkasammal on kuitenkin helppo tuntea: tasaisen ruskea väri ja kasvaminen tiukkoina, kuivanoloisina mättäinä riittävät tuntomerkeiksi. Se elää sadeveden ja sen mukana tulevien ravinteiden varassa, mutta kasvaa silti pituutta sentin tai kaksi vuodessa. Massaa kertyy noin 300 grammaa neliömetrille. Ruskorahkasammal varastoi vettä niin tehokkaasti, että se voi kasvattaa mättäänsä kymmeniä senttejä pysyvän vedenpinnan yläpuolelle. Näin se pystyy syrjäyttämään toiset rahkasammallajit, joiden kasvu tyssää, kun vedenpinta laskee. Ruskorahkasammalmättäät ovat niin kuivia, että aurinkoisena kesäpäivänä mättäälle voi istahtaa pyllyään kastelematta. Ruskorahkasammalen hyvän vedenpidätyskyvyn ansiosta suon keskiosat voivat kasvaa laiteita korkeammalle kohoeli keidassoiksi. Näille soille noustaan! Laakeilla ja tulvivilla aapasoilla mättäät yhdistyvät suuriksi saarekkeiksi ja pitkiksi jänteiksi, jotka patoavat ja ohjaavat veden kulkua. Sellaisilla soilla syntyy kaksijakoinen kasvillisuus: upottavat vetiset rimmet ja niiden välissä kaartelevat kuivat, varpuja ja puitakin kasvavat jänteet. Näitä kaartoja pitkin pääsee vetisenkin aavan ylitse, vaikka usein kulkureitiksi valittu jänne päättyy vetiseen rimpeen. Rahkasammaliin sitoutuneet ravinteet ovat suurimmaksi osaksi muiden lajien ulottumattomissa. Vain änkyrimato käyttää rahkasammalia ravintonaan. Muu suon pieneliöstö elää rahkasammalten lomassa kasvavien levien sitoman aurinkoenergian varassa. Pienille karvayökönlehdelle ja pikkukarpalolle karu sammalmätäs tarjoaa turvallisen kasvupaikan. Heleänvihreän rahkanäivesammalen simpukkamaiset latvat tuovat usein eloa mättään ruskeaan pintaan – mutta sitäkin pitää katsoa läheltä. SEPPO VUOKKO Silta yli suuren suon Ruskorahkasammalen tunnistaa tasaisen ruskeasta väristä ja tanakoista mättäistä. » PILKKEET ARVONTA! 78 Metsälehti Makasiini JO RM A PE IP O N EN MIKÄ OLI mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli? Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten? Voit vastata kyselyyn Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti.fi/lukijakysely. Linkki kyselyyn löytyy myös etusivun oikean laidan Nyt – ajankohtaista -osiosta. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kaikkien kesäkuun loppuun mennessä vastanneiden kesken arvomme kahdet nappikuulokkeet. Viime numeron suosituin juttu oli menneen ajan metsätöistä kertonut artikkeli ”Lajinsa viimeiset”. Kirjapalkinnon voittivat Vesa Keränen, Vesa Koivula, J ouko Pekki ja Maija Sianoja. Onnittelut voittajille ja kiitokset kaikille vastaajille! Mistä pidit? 7695_.indd 78 29.5.2020 17.39
Ensi numerossa KUUSEN 80 VUOTTA: HIILENSIDONTA KESÄSAVOTTA PELTOKOIVIKOSSA METSÄLEHTI MAKASIINI 5/2020 ILMESTYY 13.8. Seuraava Metsälehti ilmestyy 18.6. MUKANA SUOAIHEINEN TIEDELIITE Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Eliisa Kallioniemi p. 029 432 6100 Anna Back Jussi Collin, p. 029 432 6108 Eero Sala, p. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. 029 432 6110 Tiia Puukila, p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. 029 432 6115 Mikko Häyrynen, p. 029 432 6109 Mikko Riikilä, p. 029 432 6111 Sami Karppinen, p. 029 432 6114 Kauppak. 19 b, 40100 Jyväskylä Aino Ässämäki, p. 050 345 4567 Päivi Laipio, p. 029 432 6105 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Heta Välimäki, p. 029 432 6113 Pasi Myllymaa, p. 029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran, p. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja, p. 09 315 49 844 Mari Pousi, p. 09 315 49 845 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 88. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 0355-0893 Makasiinin levikki: 33 683 (lt/19) PunaMusta 2020 Lumi Silk 200 g/m 2 Galerie Fine Bulk 80 g/m 2 UPM PR Personal 100 g/m 2 TOIMITUS Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Kesätoimittaja Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Verkkotuottaja Levikkipäällikkö MYYNTI Myyntipäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Palvelupäällikkö ISSN Painopaikka Paperit VA LT TE RI SK YT TÄ 7696_.indd 79 29.5.2020 17.48
MERKKIPÄIVÄT Leikkaa irti MAKASIINIKRYPTO 4 Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) ? Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) ? Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti TÄMÄN Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 18.6.2020 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 4”. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. PALKINNOT Makasiiniristikosta 3 on arvottu seuraaville kolmelle: Veli-Matti Häjänen, Hyllykallio, Kari Kenttälä, Rovaniemi ja Samuli Kolari, Tampere. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. MAKASIINIRISTIKKO 3, OIKEA RATKAISU 70 VUOTTA 7.6. Bjarne Häggman, AFM, FtMa, Esbo 60 VUOTTA 19.6. Veli-Matti Lähdesmäki, Suomen metsäkeskuksen metsäneuvoja, Seinäjoki (ei juhlia, matkoilla) Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Sähköposti: paivi.laipio@ metsalehti.fi. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. 7697_.indd 81 29.5.2020 17.42
VOISI olettaa, että kalastaminen kiinnostaa ihmisiä kesällä, sillä kalastonhoitomaksuja ja kalastuslupia on lunastettu runsaasti. Koronan tuoma poikkeusaika on työllistänyt Etelä-Suomen kansallispuistoissa ja retkeilyalueilla, sillä roskaaminen, laittomat nuotiot ja muut lieveilmiöt lisääntyvät aina, kun väkimäärä luonnossa lisääntyy. Niin kalastusta, metsästystä kuin liikkumista valtion mailla valvoo Suomessa 12 erätarkastajaa. Koulutukseltaan he ovat poliiseja. Erätarkastaja esittää pyydettäessä virkamerkin, mutta hänet tunnistaa myös ulkoisista tunnusmerkeistä: virka-asussa on erätarkastajan lätkä, nimi ja Metsähallituksen erävalvonnan logo. Erätarkastajat tekevät noin 10 000 tarkastusta vuodessa. Pääosa työajasta kuluu suojelualueiden, kalastuksen tai metsästyksen valvonnassa. Lisäksi valvomme autiotupien kuntoa, maastoliikennettä, polttopuuja maa-ainesvarkauksia, jätelakeja ja eläinsuojeluasioita. Valtion mailla esiintyy välillä luvatonta puunkaatoa ja teiden varsilta katoaa toisinaan puukasoja. Luvaton moottorikelkkailu voi aiheuttaa tuhoja taimikoissa. Yleisin sanktio luonnossa tapahtuvista rikkeistä on sakko. Kalastuksessa rikemäärä on vuodesta toiseen kova. Nykyisin jokaisella erätarkastajalla on käytössään drooni eli pienoiskopteri. Droonilla voidaan esimerkiksi valvoa joenpätkää ja katsoa, onko sen varrella ylipäänsä kalastajia, joilta lupia kysellä.”? l Valtion metsien vartijat Koronarajoitukset ohjaavat ihmisiä luontoon, joten erätarkastajilla riittää työnsarkaa, kertoo ylitarkastaja Juha Ahonen. Yhden erätarkastajan vastuulla on Ahosen mukaan noin miljoona hehtaaria valtion maita. Liikkumisessa käytetään kulkuvälineitä mönkijöistä veneisiin. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVA JUHA OLLILA Erätarkastaja voi sakottaa enimmillään 20 päiväsakon verran. 82 Metsälehti Makasiini » TYÖSSÄ METSÄSSÄ 7698_.indd 82 29.5.2020 18.35
Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto 7699_.indd 83 1.6.2020 11.24
Digitaalinen työväline tehostaa puukauppaa ”Meillä Kuution käyttö on lähes jokapäiväistä, sataprosenttista. Kaikissa puukaupoissa, jotka laitetaan julkiseen myyntiin, käytämme Kuutiota”, Metsänhoitoyhdistys Siikalakeuden johtaja Kari Salo sanoo. Käytännössä kaikki valtakirjakaupat tehdään Kuution avulla, koska se säästää aikaa ja rahaa. Työ on helpompaa, kun puukaupan tarjouspyynnöt lähtevät nappia painamalla nopeasti markkinoille ja tavoittavat tehokkaasti puunostajat. ”On todella helppoa, kun ei tarvitse kopioida sähköposteja tai muuta, vaan tarjouspyynnöt lähtevät suoraan järjestelmästä. Säästämme siinä aikaa ja rahaa. Se samalla avointa kaikille, jotka ovat Kuutiossa ostajina”, Kari Salo kertoo. Sähköisten palvelujen kysyntä on koronakriisin aikana vilkastunut. Kuution kautta jätettyjen tarjouspyyntöjen ja tehtyjen tarjousten määrä on kasvanut tasaisesti, vaikka käytön aktiivisuus vaihtelee alueellisesti. ”Korona-aika on tuonut entistä enemmän Kuution hyviä puolia esiin, kun voimme hoitaa asioita sähköisesti metsänomistajien kanssa, eikä tarvitse kohdata kasvotusten. Uskon, että sähköisten etäpalvelujen käyttö tulee yleistymään. Käymme puukauppa verkossa, järjestämme palavereja verkossa. Se on tulevaisuutta myös metsäalalla”, Kari Salo sanoo. Salo toivoo, että metsänhoitoyhdistykset ja puunostajat ottaisivat Kuution mahdollisimman laajasti käyttöön, jotta sähköisten palvelujen hyödyistä saataisiin kaikki irti. Se tehostaisi puukauppaa, alentaisi kustannuksia ja olisi eduksi koko Suomen metsätaloudelle. Metsänhoitoyhdistyksissä aikaa kuluu paljon tarjouspyyntöjen ja tarjousten käsittelyyn. ”Kaikkien yhteinen etu on, että Kuutio menestyy. Se on selvästi paras tapa kilpailuttaa puukaupat.” Kuutio_MetsalehtiMakasiini_210x240mm_20200513_.indd 1 14.5.2020 11.48 7700_.indd 84 1.6.2020 11.36