SADE EI RAIVAAJAA HAITTAA METSÄRAHASTO ”Rahan tuloa on jouduttu hillitsemään” MAANMUOKKAUS UUSIA RATKAISUJA TARVITAAN Koeajossa Volkswagen ID.4 Kysymyksiä uudelle metsänomistajalle LUOVUTUSVOITON VEROTUS SAHA EI KÄY, MISSÄ VIKA? AKKUTRIMMERILLÄ VESAKKOON ›› Suvi Tasanko haluaa metsäyrittäjäksi 3. KESÄKUUTA • NUMERO 4/2021 • 11,50 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 4/2 02 1 TE EM A : U U D ET TE KIJ Ä T 8431_.indd 1 2.6.2021 15.53
Metsän uusi Järeysrunkohinta on pitkä harppaus nykyaikaan Puukauppa uudistuu harvennuksissa puutavaralajikaupasta kaikille järkevämpään, järeyteen perustuvaan runkohintaan. Järeysrunkohintakaupassa myyt harvennusleimikkosi puut kokonaisina runkoina ja me hyödynnämme ne tukkija kuitupuiksi järeyden ja markkinatilanteen mukaan. Siksi pystymme tarjoamaan rungoistasi erittäin kilpailukykyisen hinnan. Selkeästä hintamatriisista näet heti, mitä vähintään tienaat – ja joustoa löytyy puutavaran järeyden mukaan myös ylöspäin. Lue lisää Järeysrunkohinnoittelusta ja sen käyttöönottoaikataulusta: metsaforest.com/jareysrunkohinta Koska puut kasvavat pitkinä – ei pätkinä 8432_.indd 2 2.6.2021 15.11
74 S. Tämän numeron kannen kuvasi Sami Karppinen. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Kustannukset karkaavat 6 METSÄNOMISTAJA : Uutta oppimassa 12 HIRVIELÄIMET HÄMÄRÄN PEITOSSA 14 METSÄTYYPPI : Millainen hyttyskesä on tulossa? 15 NURIN NUORELLA IÄLLÄ 16 LUKIJAN KUVA : Tuunattu saha savotalle TEEMA 18 MAANMUOKKAUS : Miten muokata? 28 VAIKUTTAJA : ”Markkina on kuuma” OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 14 kysymystä uudelle metsänomistajalle 40 SAHA KÄYNTIIN : Missä vika? 42 TUTKIMUS : Lahonkesto puntarissa 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA : Vinkit riukujen tekoon 44 KYSY POIS : Pienen aukon uudistaminen? 47 PIKATESTI : Stihlin akkutrimmeri 48 PERINTÖMETSÄ : Näin luovutusvoittoa verotetaan TALOUS 51 RAHAPUU : Kaikkea hyvää 52 PUUMARKKINAT : Runkohinta myös harvennuksille 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Kuusitukkia 75 eurolla 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Melkein onnistunut kauppa 56 TILAMARKKINAT : Hintalaskurit koetuksella 57 KOEAJO : VW ID.4 – kansanauto sähköllä LUONNOSTA 61 ENNEN & NYT : Rappuset muistona 62 LUHTA : Liskolinnun näköä 68 KOLUMNI : Kusti S. 62 Nokasta kaakkurin tunnistaa JU HA SIN SA LO SE PP O SA M U LI JO RM A LU H TA Tapio Tilli hoitaa metsärahastoa 70 KÄSIN TEHTY : Ainon jäljillä 74 TUOTE & TEKIJÄ : Taikinatiinuja tarvitaan aina 76 LUKIJALTA : Ilmastonmuutos ja metsätalous 78 PILKKEET : Koru ravan keskellä 80 MAKASIINIRISTIKKO 82 KÄÄNTEENTEKEVÄ : Uudenlaista suojelua S. 28 Tynnyri tehdään männystä Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 8433_.indd 3 28.5.2021 16.46
4 Metsälehti Makasiini » PÄÄKIRJOITUS AINO ÄSSÄMÄKI TOIMITTAJA ”METSÄRAHASTOJEN maanomistus lisääntyy vauhdilla. Mukana on monen muotoisia ja eri maihinkin rekisteröityjä virityksiä. Selvitin, mitä yksi suurimmista haluaa kertoa itsestään: kävi ilmi, että varsin paljon.” SAMI KARPPINEN TOIMITTAJA ”METSÄNOMISTAJAJUTTUA tehdessä oli ilo tutustua metsäalan aikuisopiskelijoihin. Samanlaiseen vilpittömään uuden oivaltamisen ja tekemällä oppimisen riemuun törmää yleensä vain pienten lasten parissa. Opiskelu kannattaa aina.” VALTTERI SKYTTÄ TOIMITTAJA ”TALOUSMETSISSÄ puilla on päätehakkuuikä, mutta luonnostaan puiden elinkaari ulottuu paljon pidemmälle. Säästöpuuhaapa alkaa saavuttaa merkityksensä vasta sitten, kun sen ympärille on jo toistamiseen noussut tukkikuusikko.” TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA TÄNÄ keväänä tuli kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun Suomen ensimmäinen istutuskone aloitti kokeiluluonteisen urakoinnin. Metsäyhtiö G. A Serlachius oli sijoittanut kehitystyöhön paljon, ja kone olikin yllättävän taitava. Alustana toimineeseen metsätraktoriin asennetut lautaset muokkasivat istutuskohdan, johon mikroprosessoriyksikön ohjaama istutuspää sujautti taimen. Kone teki hyvää jälkeä ja ylsi parhaimmillaan lähes 10 000 taimen päivävauhtiin. Istutuskoneen käyttöaste jäi kuitenkin huonoksi, eikä se pärjännyt kustannuskilpailussa miestyönä tehdylle istutukselle. Sittemmin uusia istutuskonemalleja on tullut useita, mutta edelleen ne kärsivät samasta tuottavuusongelmasta kuin 1980-luvulla. Työmaat ovat pieniä ja etäällä toisistaan, eikä kone pääse näyttämään tehokkuuttaan. Koska työvoimaa on vielä toistaiseksi ollut saatavilla, istutuskone on aukoilla yhä harvinainen näky. Ruotsissa markkinoille on tullut juuri uusi konemalli, ja kehitteillä on kaksi kiinnostavaa sovellusta, joista toinen on etäohjattava istutuslaite. Kukaties nekin tekevät läpimurtonsa nopeammin etelän plantaaseilla kuin ruotsalaismetsissä. Metsien hoidon kustannukset ovat nousseet, eikä kehitystä ole helppo hillitä ilman koneellistamista. Se taas ei onnistu, ellei metsänhoidon suunnittelua saada kehitettyä niin, että koneille on mahdollista ketjuttaa tarpeeksi työmaita. Koneellistaminen edellyttäisi myös nykyistä isompia uudistusaloja. Keskimäärin reilun hehtaarin kokoiset aukot saisivat olla noin hehtaaria isompia. Uudistusalojen muokkaus on viime aikoina kehittynyt, mutta samalla myös sen hinta on noussut. Mikko Riikilä ja Sami Karppinen kiersivät kevään työmailla selvittämässä, miten kustannuksia saataisiin kuriin. Raportti alkaa sivulta 18. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Kustannukset karkaavat Puukauppaa käydään taas vilkkaasti. Hinnat löydät sivulta 52 ja tuoreimmat noteeraukset aina tiistaisin osoitteesta www.metsalehti.fi. MIKKO HÄYRYNEN TOIMITTAJA ”TAIMI-TEEMAN tein jo vuosi sitten odottamaan tämän kevään julkaisua. Yksityiskohdilla ladattu juttu oli raskaahko tehdä, mutta ehkä oma kokemus taimitarhalta, taimivalinnoista, istutuksista ja istutusten tilaamisesta toi asiaan syvyyttä.” 8434_.indd 4 28.5.2021 16.44
Metsälehti Makasiini 5 » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. UUSIEN lehtien voimakas väri on se, mikä itselleni tulee ensimmäisenä mieleen toukokuusta. Myöhemmin kesällä väri on huomattavasti tummempi. Tämän kuvan otin 23. toukokuuta aivan kotini läheltä metsänreunasta Joensuun Heinävaaralta. KUVA: ISMO PEKKARINEN 8434_.indd 5 28.5.2021 16.45
UUTTA OPPIMASSA Metsäalan opiskelu aikuisiällä voi olla motivoivaa ja mielenkiintoista. Suvi Tasangolla opiskeluun on monta hyvää syytä. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN TAMPERE 6 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 8435_.indd 6 28.5.2021 16.41
Kaatosade tekee jäkäläpeitteisistä kalliokumpareista todella liukkaita, mikä tuo sahaukseen ylimääräistä haastetta. ”Sahatessa sadetta ei juuri huomaa, mutta kun pysähtyy tauolle niin kylmä iskee nopeasti”, Suvi Tasanko sanoo. Metsälehti Makasiini 7 8435_.indd 7 28.5.2021 16.42
ETTÄ vihmoo vaakatasossa ja lämpötila on hädin tuskin pari astetta plussan puolella. ”Tuntuu kuin” -lukema painuisi epäilemättä pitkästi pakkaselle. Vasta pari päivää sitten oltiin vielä hellelukemissa, joten mielessä pyörii muuan sananlasku siitä, miten kevät Suomessa etenee. Olosuhteet eivät kuitenkaan lannista millään tavalla kolmea raivaussahan valjaita sovittelevaa metsänomistajaa nokialaisen metsätien varressa. Havaittavissa on lähinnä ripaus jännityksellä maustettua innostuneisuutta, kun seinäjokinen Timo Mäenpää, tamperelainen Tommi Takala ja töysäläinen Suvi Tasanko aloittelevat opintoihinsa kuuluvaa taimikonhoidon näyttökoetta. Kolmikko on osa Tampereen seudun ammattiopiston metsänomistajien metsäkoulussa tammikuussa 2020 aloittanutta aikuisopiskelijoiden ryhmää. ”Korona-aikana opiskelu on tapahtunut pääosin etänä verkossa, joten nämä maastopäivät ovat tervetullutta vaihtelua. Täällä pääsee vaihtamaan kasvokkain ajatuksia toisten opiskelijoiden ja opettajien kanssa”, kertoo Tasanko sovitellessaan raivaussahan valjaita harteilleen. Yrityksestä lisäkipinää Suvi Tasangolla, 42, oli monta hyvää syytä lähteä ammentamaan lisäoppia metsäalalta. ”Olen lähtöjäni maatilan tyttö Kauhajoelta, joten minulla on ollut kosketuspintaa metsään pienestä pitäen. Metsät ja luonnon monimuotoisuus ovat kiinnostaneet minua aina.” Tasanko omistaa äidiltään perimänsä metsätilan Kauhajoella. Lisäksi hänen aviopuolisollaan, metsätalousinsinööri Sampo Parviaisella, on metsää Sotkamossa. Omien metsien hoitamisen ohella keskeinen syy Tasangon metsäopinnoille on pariskunnan yhteinen metsäalan yritys. ”Sampo oli haaveillut pitkään metsäalan yrittäjyydestä. Minä puolestani halusin oppia ymmärtämään metsäalaa paremmin, jotta voin olla mukana yritystoiminnassa.” Parviainen työskenteli aiemmin metsänhoitoyhdistyksen palveluksessa, mutta toukokuun alussa käynnistyi pariskunnan yhteisen Toivemetsä-yrityksen toiminta. Tasanko aikoo työskennellä Toivemetsän tehtävissä alkuvaiheessa pari päivää viikossa. ”Yrityksen toiminta on vasta käynnistysvaiheessa, mutta tavoite on, että se työllistää ainakin toisen meistä täyspäiväisesti. Minä työskentelen tällä hetkellä fysioterapeuttina ja todennäköisesti jatkan myös niitä töitä.” Toivemetsä tarjoaa, nimensä mukaisesti, metsänomistajille heidän toiveidensa mukaista palvelua. Keskeiseen ”Haluamme erikoistua luontoarvot ja monimuotoisuuden huomioiviin palveluihin.” SUVI TASANKO FYSIOTERAPEUTTI ja tuore metsäpalveluyrittäjä yhdessä puolisonsa kanssa. OPISKELEE metsurimetsäpalveluiden tuottajaksi Tredussa. ASUU Töysässä, lähtöisin Kauhajoelta, jossa myös metsätila. PERHEESEEN kuuluu aviomies sekä 2ja 4-vuotiaat pojat. Suvi Tasangolla on näyttökokeen tauolla hymy herkässä, vaikka kamppeet ovat läpimärät. ”Nämä opinnot voivat viedä mukanaan”, Tasanko sanoo. 8 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 8435_.indd 8 28.5.2021 16.42
Tiivis ja motivoitunut opiskelijaporukka on aikuisopiskelun suola. Opiskelijat Suvi Tasanko (oik.), Timo Mäenpää ja Tommi Takala sekä metsäpalveluyrittäjä Juho Pohjoismäki ja opettajat Jukka Honkanen ja Jari Syvälä vaihtavat ajatuksia taimikonhoidosta evästulilla. Metsälehti Makasiini 9 8435_.indd 9 28.5.2021 16.42
rooliin on kaavailtu esimerkiksi metsäsuunnittelua, jossa huomioidaan muutakin kuin puuntuotanto. ”Haluamme erikoistua luontoarvot ja monimuotoisuuden huomioiviin palveluihin. Näistä asioista puhutaan paljon julkisuudessa, mutta niitä ei vielä tuoda metsänhoidossa kovin näkyvästi käytäntöön”, Tasanko kertoo. Raivaaminen mielipuuhaa Näyttökokeeseen Tasanko valitsee raivaussahakseen ennakkoluulottomasti Stihlin isoimman FS 490 -mallin, jossa on 225 millimetrin terä. Suurimmat kaadettavat puut ovat kannolta reippaasti yli kymmensenttisiä, joten tehokas saha puoltaa paikkaansa. ” M inu l la on koton a pienempi 460-malli. Tämä isompi saha vaikuttaa tässä kohteessa sopivammalta, eikä tunnu liian raskaalta käsitellä”, Tasanko tuumaa hetken sahattuaan. Hän etenee sateen liukastamassa ja jäkälän verhoamassa rinnemaastossa vakain ja rauhallisin liikkein. Kylvötuppaista kasvamaan valikoituu laadukkain puu, eikä sahanterä tee ahtaassakaan välissä jälkiä kasvatettaviin puihin. Työtä arvioivat yrittäjämetsuri Juho Pohjoismäki sekä kurssin opettajat Jari Syvälä ja Jukka Honkanen. Heidän mielestään raivaus sujuu mallikkaasti. ”Raivaamisesta minulla on eniten kokemusta. Se on metsässä minulle mieleisimpiä juttuja. Voin tehdä yrityksessäkin käytännön raivaustöitä tarpeen mukaan”, Tasanko sanoo. Tasanko kertoo saaneensa opinnoista lisää varmuutta myös moottorisahan käsittelyyn. Opettaja Jari Syvälä seuraa sateen vihmoessa aikuisopiskelijoiden sahausnäytteitä. TASANGON VINKIT METSÄNOMISTAJALLE 1. Aktivoidu hoitamaan metsiäsi, joko itsenäisesti tai yhdessä ammattilaisen kanssa. 2. Osallistu kursseille ja koulutuksiin rohkeasti. Saat tietoa ja kohtaat saman henkisiä ihmisiä. 3. Metsätöissä sekä metsän kunto että oma kuntosi kohenee. Rentoudu ja liiku metsässä. 4. Metsäala on mielenkiintoinen kokonaisuudessaan. Se sisältää paljon muutakin kuin puuta. 10 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 8435_.indd 10 28.5.2021 16.42
”Nyt uskallan kaataa itsenäisesti jo järeämpiä puita. Töysässä olemme tehneet polttopuusavottaa, jossa minä olen kaatanut puut ja mieheni on ajanut niitä tien varteen.” Vaikka opinnoissa ollaan tekemisissä paljon puun kanssa, Tasanko painottaa, että hänen käsityksensä metsäalasta on monipuolistunut opintojen ansiosta. ”Ei metsä ole pelkkää puuta. Olen oppinut paljon esimerkiksi kasvupaikkatyypeistä ja maalajeista. Parhaillaan opettelen kasveja luonnonhoitotutkintoa varten.” Joustavaa opiskelua Metsäkoululaiset valmistuvat kahden vuoden opintojen jälkeen metsuri ja metsäpalveluiden tuottaja -nimikkeellä. Porukka on koronarajoituksista huolimatta hitsautunut tiiviiksi. ”Ryhmä on ollut avoin ja kaikki ovat tosi kiinnostuneita oppimaan uutta. Tietoa ja kokemuksia jaetaan mielellään ryhmän kesken whatsupissa vapaa-ajallakin”, Tasanko sanoo. Opinnot joustavat, jotta eri elämäntilanteissa olevat ihmiset pystyisivät suoriutumaan niistä. Kaikkiaan tutkintoon vaaditaan 160 osaamispistettä. Kurssin opettaja Jari Syvälä sanoo kiinnostuksen metsäalaa kohtaan olevan niin aikuistenkin kuin nuortenkin keskuudessa kasvussa. Ja korona on lisännyt alan imua entisestään. ”Aikuisopiskelijoilla on monenlaista taustaa. Joku on perinyt metsää ja haluaa oppia hoitamaan sitä, yksi haluaa vaihtaa alaa, ja jotkut haluavat suunnata täysitai osa-aikaisiksi metsuritai metsäpalveluyrittäjiksi”, Syvälä kertoo. Aikataulujen sovittelua on vaatinut myös Suvi Tasangon opiskelu. ”Meillä on kotona 2ja 4-vuotiaat pojat, joten perheen arki on huomioitava opiskelussa. Se on onnistunut hyvin ja perhe on ollut tukenani. Etäopiskelua on iltaisin ja esimerkiksi nämä näyttökokeet voi suorittaa itselleen sopivana ajankohtana.” Hän huomauttaa kuitenkin, ettei tutkintoon valmistu automaattisesti, vaan välillä on opiskeltava. Savuverhon takana nuotiolle evästämään kokoontuneet Mäenpää ja Takala nyökyttelevät hyväksyvästi. Opettaja Jukka Honkasen mukaan metsänomistajien metsäkoulun opiskelijoiden kanssa on hienoa tehdä töitä. ”Usein maastopäivän jälkeen tullaan kiittelemään, että olipa hienoa päästä kokeilemaan ja oppimaan lisää. Nuorisopuolen opiskelijoiden kanssa näin ei aina välttämättä ole.”? l ”Ei metsä ole pelkkää puuta.” Katso video Metsälehden Youtubekanavalla Metsälehti Makasiini 11 8435_.indd 11 28.5.2021 16.42
LUONNONVARAKESKUS (Luke) on koonnut yhteen tutkimustiedon hirvieläinten vaikutuksista ympäristöön ja yhteiskuntaan. Tulos on, että monesta asiasta puuttuu tietoa. Tutkimusta ei ole esimerkiksi voimakkaasti Lounaisja Etelä-Suomeen keskittyvän valkohäntäpeurakannan vaikutuksesta metsien aluskasvillisuuteen, kuten mustikkavarvustoon. “Tiedonpuutteita on, mutta siitä huolimatta someja mediakeskustelu hirvieläimistä käy kuumana. Tiedolle on kova tilaus”, Luken tutkimuspäällikkö Markus Melin sanoo. Yleisimpien hirvieläinten – hirven, valkohäntäpeuran ja metsäkauriin – tekemistä metsätuhoista saadaan parhaiten tietoa metsäinventoinneista (VMI), mutta niistäkin puutteellisesti. “Pienestä, syödystä männyntaimesta ei voi sanoa syöntijäljen perusteella, mikä hirvieläin sen on syönyt”, sanoo Luken erikoistutkija Juho Matala. Viitteet kokonaisvaikutuksista ovat kuitenkin selvät. “Siellä, missä on hirvien lisäksi runsaasti valkohäntäpeuroja ja metsäkauriita, metsätuhoja on paljon jo pienissä männyntaimikoissa”, Matala kertoo. Melinin mukaan hirvieläinten aiheuttamien konfliktien ratkaisu vaatii lisää tutkimustietoa ja -rahoitusta. “Maanomistajalla, vaikkei olisikaan metsästäjä, tulee olla mahdollisuus saada myös hyötyjä eläinkannasta, ei vain haittoja.” ? HIRVIELÄIMET HÄMÄRÄN PEITOSSA Esimerkiksi valkohäntäpeurojen vaikutuksia metsäkasvillisuuteen ei tunneta, vaikka keskustelu vahingoista käy kuumana. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVA SAMI KARPPINEN JATKUVA KASVATUS TUSKIN PELASTAA Metsien jatkuvasta kasvatuksesta ja hirvieläimistä ei ole kattavaa tutkimustietoa. On silti epätodennäköistä, että metsänkäsittelymenetelmän vaihtaminen avohakkuusta jatkuvaan kasvatukseen poistaisi hirvieläinten aiheuttamia puustotuhoja, erikoistutkija Juho Matala sanoo. “Kuusen uudistuminen painottuu jatkuvassa kasvatuksessakin. Maastossa on silloin entistä vähemmän hirvieläimille sopivaa ravintoa.” 12 Metsälehti Makasiini » AJASSA 8436_.indd 12 28.5.2021 16.54
60/40% Pienten hirvieläinten aiheuttamista liikenneonnettomuuksista 60 prosenttia on valkohäntäpeurojen aiheuttamia ja 40 prosenttia metsäkauriiden. Valkohäntäpeurojen määrä on kasvanut voimakkaasti, joten metsäkauriskannankin on oltava runsas, koska lajin osuus kolarimääristä on korkea. “Etenkin valkohäntäpeurojen osalta tiedonpuute on suurta, vaikka ongelmista on puhuttu pitkään. Mitä valkohäntäpeurat syövät ja miten paljon? Miten tämä näkyy kasvillisuudessa?” Luken tutkimuspäällikkö Markus Melin 28.2 17 13.7 12.2 13.9 16.5 25 18.2 29.8 26.1 27.5 26.6 21.1 20.1 10.6 34.7 2.7 40 14.3 Taimikot yli 1,3 metriä 7.3 7.7 3.4 7.2 10.9 9.6 10 8.3 5 27.3 17.5 16.7 7.8 8.2 3 34.7 66.7 Taimikot alle 1,3 metriä Hirvieläintuhojen osuus taimikoissa < 5% 5-10% 10-15% 15-20% 20-25% > 25% Lähde: Luke VMI #Metsälehti Makasiini 13 8436_.indd 13 28.5.2021 16.54
1 2 3 4 Mikä vaikuttaa kesän hyttysmäärään? Ratkaisevaa on, kuinka paljon vettä on maastossa kevätkesällä. Siellä, missä lunta oli paljon ja sulamisvesi jäi lammikoiksi eikä kuivanut toukokuisen hellejakson aikana, tulee varmasti normaali tai normaalia runsaampi hyttyskesä. Hyttysmäärien ennustaminen pohjautuu tietoon hyttysten biologiasta ja ekologiasta. Virallista seurantatutkimusta ei tehdä. Näkyykö kolea kevät hyttystilanteessa? Kolea sää hidastaa hyttysten kuoriutumista. Jos on kylmää ja kuivaa, munastot pystyvät skippaamaan yhden vuoden yli ja kehittyvät aikuisiksi vasta seuraavana vuonna, kun vettä on taas riittävästi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että seuraavana vuonna olisi kaksinkertainen määrä hyttysiä. Milloin hyttysiä on eniten? Keskimäärin hyttysiä on runsaimmin juhannuksen molemmin puolin riippuen tietenkin, missä päin Suomea ollaan. Olemme laskeneet karkeasti, että Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueilla hyttysiä kuoriutuu vuodessa keskimäärin 21 000 miljardia yksilöä, joista kolmasosa lentää juhannuksen kahta puolta. Miksi kevään ensimmäiset hyttyset ovat suurikokoisia? Eli niitä lypsyjakkaran kokoisia? Ne ovat aikuisina talvehtivia kirsija horkkahyttysiä, jotka eivät kuulu niin sanottuihin kesähyttysiin. Ne lähtevät ensimmäisenä lentoon keväällä ja lentävät viimeisenä syksyllä. Suomessa on runsaat 40 hyttyslajia, joista meitä eniten rassaavat taigahyttynen, metsähyttynen, korpihyttynen ja etelämpänä lehtohyttynen.? l TEKSTI TIIA PUUKILA MINKÄLAINEN ON TULEVA HYTTYSKESÄ? Jos kevätkesällä lammikoissa seisoo vesi useamman viikon ja kesäinen lämpö lämmittää, hyttysiä riittää, tietää hyttysasiantuntija Reima Leinonen. M IS KA PU U M A LA REIMA LEINONEN KUKA: Ely-keskuksen vieraslajikoordinaattori ja hyönteisasiantuntija MITÄ: Työskentelee vieraslajien torjunnan parissa, on mukana useissa hyönteisten eliötyöryhmissä ja on Suomen Perhostutkijain Seuran puheenjohtaja MIKSI: Perinyt ystävältään, eläköityneeltä Jussi Itämieheltä, valtakunnallisen hyttysasiantuntijan tittelin 14 Metsälehti Makasiini » METSÄTYYPPI 8437_.indd 14 28.5.2021 16.37
TALOUSMETSÄSSÄ puu on järkevää kaataa, kun kasvu hiipuu ja puuaines on yhä tervettä jalostettavaksi. Metsä saavuttaa niin sanotun päätehakkuuikänsä tavallisesti Suomessa 60–100 ikävuoden välillä, karuimmilla paikoilla ja Lapissa hieman tätä myöhemmin. Suomen talousmetsien pääpuulajit – mänty, kuusi ja rauduskoivu – voivat kuitenkin elää huomattavasti vanhemmiksi. Männyn elinikä on tavallisesti 200–300 vuotta, mutta vanhin elossa oleva suomalaismänty Lapissa on 800-vuotias. Keloja lahopuuvaihe voivat kestää vuosikymmeniä: mänty voi säilyä pystykelona 30–200 vuotta, kaikkiaan lahopuuna Lapissa kuivissa olosuhteissa jopa yli tuhat vuotta. Kuusi voi tavallisesti saavuttaa 150–200 vuoden iän, mutta Pohjoismaiden vanhin kuusi Norjassa on yli 500-vuotias. Kuusi kaatuu mäntyä herkemmin kuoltuaan, mutta voi silti säilyä pystylahopuuna ainakin 60 vuotta. Maassa kuusi lahoaa tavallisesti 20–160 vuotta. Rauduskoivun elinikä on 100–120 vuotta, pisimmillään 300 vuotta. Kuoltuaan koivu katkeaa usein pystypökkelöksi 4–5-metrin korkeudelta. Rauduskoivu lahoaa pääpuulajeista nopeimmin, mutta koivun on silti todettu säilyvän pystytai maalahopuuna jopa 60 vuotta. “Metsänomistajan näkökulmasta koivupuun jalostuslaatu huononee yli satavuotiaana lahon ja värivikojen vuoksi”, puuasiantuntija, lehtori Heikki Kiuru Hyria Oy:stä kertoo, Männyt voivat olla puuaineen laatunsa puolesta arvokkaita vanhoinakin. Kuusi ei ole talousmielessä yhtä pitkäikäinen. Hyönteistuhot ja lahoa aiheuttavat sienet syövät kuusikon jalostusarvoa viimeistään puulajin toisella elinvuosisadalla.?l VALTTERI SKYTTÄ Nurin nuorella iällä Mänty jaksaa pitkään Suomen pääpuulajien elinkaari pisimmillään.* Talouspuut kannattaa kaataa alle 100-vuotiaina, mutta luonnossa puiden elinkaari jatkuu satoja vuosia. Yhteensä 2000 vuotta Yhteensä 700 vuotta Yhteensä 400 vuotta MÄNTY voi elää 800 vuotta. Pystykelona se säilyy 200 vuotta ja maatuminen vie 1000 vuotta. KUUSI voi elää 500 vuotta. Pystykelona se säilyy 60 vuotta ja maatuminen vie 160 vuotta. RAUDUSKOIVU voi elää 300 vuotta. Pystylahopuuna se säilyy 60 vuotta, maatuminen vie 60 vuotta. *Maksimiarviot Pohjois-Suomen luonnonmetsistä. Puiden elinikä ja lahoamisaika riippuvat mm. kasvupaikasta ja sen sijainnista, puun kasvunopeudesta, kuolintavasta ja puun koosta. Koivun elinikä vahvistamaton tieto. Lähteinä: Heikki Ala-aho Maanmittauslaitos, Tuomas Aakala Itä-Suomen yliopisto, Luke Samuli Helama, Helena Henttonen, Harri Mäkinen ja Anneli Viherä-Aarnio. KUVAT: SHUTTERSTOCK IMAGES Metsälehti Makasiini 15 » AJASSA 8438_.indd 15 28.5.2021 17.02
100 000 HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA Saha on Echo, johon asensin kaatokahvat. Saa selkä lähes suorana katkaista rangat tyveltä. Rangat menevät lähes itsestään kourakasoihin.” EERO HEIKKI ”Lehtipuun kasvatusta suomalaisittain. Kuusta ketoon vaikka metsä raivaamalla.” JEES H-VALTA ”Tuolla kohteella olisi varmasti ollut ilo seurata Eeron työskentelyä. Ammattimies kun ei tee turhia liikkeitä. Päivässä syntyy silloin eräskin kourakasa.” VISAKALLIO ”Tuollaisessa savotassa ammattitaitoinen siirtelykaataja hakkaa helposti monitoimikoneen vastaavan työn tekemisessä.” JÄTKÄ ”Kyllä energiapuuta on järkevämpi liikutella öljynpaineella kuin verenpaineella.” URBO ”Nipsuttimella voi kerätä nipun rankoja ja nostaa kerralla kasaan. Konekustannus on suurempi kuin Eerolla kaatokahvoilla, mutta vähemmän hikoiluttaa tekijää.” PUUKI Tuunattu saha rankasavottaan Verkossa ruodittiin nimimerkki Eero Heikin rakentamaa työkalua. Nimimerkki Eero Heikki paranteli Echosahaansa rankasavottaan sopivaksi. Uutta metsää perustettiin vuonna 2019 100 000 hehtaaria. Taimia istutettiin 75 000 hehtaarille ja loput kylvettiin. Lähde: Luonnonvarakeskus MAANKÄYTÖN ja metsäsektorin hiilinielu kasvoi viime vuonna peräti 56 prosenttia, kertoo Tilastokeskuksen ennakkotieto. Muutokseen vaikutti etenkin hakkuiden vähentyminen 11 prosenttia edeltävästä vuodesta. Kyseessä oli toinen peräkkäinen vuosi, jolloin sektorin hiilinielu kasvoi merkittävästi. Vuonna 2019 kasvua oli peräti 78 prosenttia. Taustalla on vuoden 2018 ennätyshakkuiden hiipuminen. Suomen kasvihuonepäästöt vähenivät viime vuonna yhdeksän prosenttia edellisvuodesta. Tiedossa ei ole, miten paljon tästä oli koronaepidemian vaikutusta. METSIEN HIILINIELU JATKOI KASVUA M IK KO RI IK IL Ä 16 Metsälehti Makasiini » AJASSA 8439_.indd 16 28.5.2021 16.33
Luotettavasti SUOMALAISELTA PERHEYRITYKSELTÄ! JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-18, LA 09-14 TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI 695 € Hakettaa 50 mm oksat! • Itsesyöttävä rumpurakenne kahdella järeällä terällä • 7 HV/ 208cc moottori • Poistotorvi säädettävällä heitonpituudella • Hätäkatkaisin Kantojyrsin Greenstar GBS-150 enst ensttar GBS-150 1 tar GBS-150 Järeät kovapalaterät! • 15 hv nelitahtimoottori • Teräkiekossa 9 terää, halkaisija 300mm ja paksuus 90mm • Terän ulottuvuus maan alle 225 mm Hakett Itse Itses Itses kahd kahd 77 HV PPois heit heit Hätä H •• • • •• ••••••••••• Polttomoottorihaketin Greenstar GBD-70 BIO-ruohonleikkuri Greenstar M510I-1 t k Hakett H m tt ih k t Polttomoottorihaketin hon r M ar M BIO-ruoh reensta Greensta Ulospuhaltava ja allesilppuava! • Tehokas 146cc OHV-4-tahtimoottori • Leikkuuleveys 51 cm • Leikkuukorkeuden pikasäätö, 5korkeusasentoa • Vahva teräsrunko äsrunko 179 € 249 € Ruohonleikkuri Greenstar S511VHY-T ITSEVETÄVÄ JA KERÄÄVÄ! • Tehokas 146cc OHV4-tahtimoottori • Työleveys 51 cm • 4 in 1 leikkuuominaisuudet! • Vahva teräsrunko • Kuulalaakeripyörät • Huippuominaisuudet! J ITSEVETÄVÄ JA KERÄÄVÄ! • 4 h k • Tehokas 146cc OHVITS IT EV EV Ä j p j p • • e • Terän ulottuvuus maan alle 225 mm 990 € Ru Ru Gr S5 Sähköskootteri E-Fox Cruiser 1590 € 845 € Tupla-akulla 1590 € Tupla-akulla 1590 € Tupla-akulla 1590 € 1190 € Senioriskootteri Znen E-Cruise Taittuva sähköpolkupyörä RKS E-Bikes MC3 MTD 20A42B ajoleikkuri + peräkärry Peräkärry kaupan päälle! • Järeä 20 hv Briggs&Stratton TWIN moottori! • Isompi 107 cm kaksiteräleikkuri • Heavy duty-runko • Automaattinen vaihteisto, nopeuden säätely todella kätevästi polkimella! • Sähköstartti • Valmistettu USA:ssa MTD 135M38B ajoleikkuri kk ik nleikkuri hhon O IO-ruoh 2290 € B B ajoleikkuri Tehokas jenkkitraktori edulliseen hintaan! • Järeä 13,5 hv/500 cm3 B&S intek OHV huippumoottori • 97 cm leveä kaksiteräleikkuri • 5-portainen korkeudensäätö • Vaihteet 6 eteen + pakki • Sähköstartti 1690 € Otamme myös vanhan leikkurin vaihdossa! tt GBS 150 KATKEAA PITKÄ HEINÄ JA PIENET PUUNTAIMETKIN! • B&S SERIES 450 nelitahtimoottori • Korkeussäädettävä aisa • työleveys 87 cm • 13x5.00-6 kumipyörät • vahvat terät A N! isa t 690 € Niittokone Eurosystems MINIEFFE MA800 Mukana raivausterä, siimapää ja valjaat! • Tehokas 43 cm3 / 2 hv 2-t moottorilla • Ergo-kahva • Paksu 26 mm akseliputki GREENTRIM BC430 raivaussaha 99 € (norm. 139,-) Halkaisukone LS7T-52 + jalusta 259 € 249 € NETISTÄÄÄ WW WW TT W W.KONE-G TILAA HELPOSTI NETISTÄÄ T • kork. 2155 mm, lev. 1250 mm, syv. 640 mm • paino 373 kg • tulipesä 670 x 400 mm 379 € Pihagrilli Sarom Prometeo • kork. 1791 mm, lev. 880 mm, syv. 580 mm • paino 246 kg • grillaustason mitat 45,5x33 cm • hiilillä tai briketeillä lämmitettävä Pihagrilli Sarom Lucerna GLANS FI NE G • Kork. 1615 mm, lev. 1590 mm, syv. 720 mm • Paino 461 kg • Tulipesä 670 x 400 mm p ulipesä 670 x 400 mm 399 € Pihagrilli Sarom Luxor UPEAT JA KESTÄVÄT MASSIIVIVALUGRILLIT SUOMEN OLOSUHTEISIIN! Kekseliäs liikkumismuoto ilman ajokorttia, vakuutusta tai ikärajaa! • Ajomatka n. 50km • Sähkömoottori 1000W • Litiumakku 60V 20 Ah • Maksiminopeus 25km/h • Paljon värivaihtoehtoja! Nopeimmille kaupan päälle vielä lukittava takaboxi! • Moottori 800W / 60V • Maksiminopeus 25 km/h • Valittavissa kolme eri tehoaluetta • Peruutusvaihde • Ajomatka yhdellä latauksella jopa 40-50 km Täydellinen karavaanareille! • Tehokas 250w sähkömoottori • 36V 7,8 Ah Lithiumakku • Mukana älylaturi • Digitaalinen ohjauspaneeli • Valittavissa 5 eri avustustasoa • Kantama jopa 40 km • Paljon hyviä ominaisuuksia! Paras hinta/teho + varustelusuhde! • pöllinpituus max. 52 cm • puristusvoima 7 TONNIA • suositeltava puun halkaisija 5-30 cm • moottori 2,2 kW/230V 8440_.indd 17 27.5.2021 11.30
MUOKATAAN, MUTTA MITEN? Kaivinkonetyön kohoava hinta ja pula pätevistä kuskeista haastavat etsimään uusia keinoja uudistusalojen muokkaamiseen. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN 18 Metsälehti Makasiini TEEMA » MAANMUOKKAUS 8441_.indd 18 27.5.2021 11.44
M AANMUOKKAUS näyttää usein kamalalta ja maksaa maltaita. Tästä seuraa kaksi perusteltua kysymystä: ensinnäkin, miksi möyriä ja toisaalta, voisiko sitä tehdä jotenkin fiksummin. Jos kysyt metsäneuvojaltasi miksi, hän vastannee: taimikon perustaminen varmistuu ja taimien kasvu paranee. Palataan tähän tuonnempana, mutta aloitetaan nykytilanteesta. Miten nykyisin muokataan? ”Kuudesta kuuteen metsässä” Yrittäjäveteraani Rauno Collin mätästää Saarijärven hakkuuaukkoja melkein uutuuttaan kiiltelevällä Volvon kaivurilla. Poika ajaa yrityksen toista konetta. Kolmaskin kone olisi, mutta siihen ei löydy mätästystä osaavaa kuskia. ”Sesongin aikaan metsässä ollaan kuudesta kuuteen – joka päivä”, Collin sanoo. Keski-Suomen metsänhoitoyhdistykselle Collin tekee laikkumättäitä, Metsä Groupin työmailla kääntömättäitä. Ne syntyvät vuosikymmenien kokemuksella. Laikkumätäs kaapaistaan enintään 20 senttiä syvästä laikusta ja käännetään Kevään muokkaussesongin aikana Rauno Collin uurastaa kellon ympäri seitsemänä päivänä viikossa kaivinkoneellaan. laikun reunalle. Lopuksi mätäs tiivistetään kauhalla. Moni marjastaja ja raivaussahuri tunnistaa laikkumätästysalat raivostuttavan syvistä kuopista. ”Silloin kuljettaja ei ole toiminut ohjeiden mukaan, vaan maata on kaivettu turhan syvältä.” Sen sijaan kääntömätästyksessä maahan ei jää monttuja. Laikkumätäs Kääntömätäs Ku va lä hd e: M AK M ed ia O y Kääntömätäs tehdään samaan kohtaan, josta maa on nostettu. Maahan ei jää kuoppia. Ravinteikas humus jää mättään sisälle ja lannoittaa taimea. Laikkumätäs käännetään laikun sivuun ylösalaisin. Oikein tehtynä laikun viereen ei synny syvää monttua. Myös laikkumättään sisälle jää humusainesta. 20 Metsälehti Makasiini TEEMA » MAANMUOKKAUS 8441_.indd 20 27.5.2021 11.44
”Kääntömätäs pudotetaan samaan kuoppaan, josta maa otettiin. Kivennäismaa tulee pintaan ja humus jää maan sisään. Taimi istutetaan mättään keskelle”, Collin kertoo. Hehtaarin mätästämiseen kuluu 6–8 tuntia. Kahdella kaivinkoneellaan Collinit muokkaavat vuodessa reilut 200 hehtaaria. Mätätys on muokkaustavoista yleisin ja sopii kaikenlaisille istutusaloille. Se tuottaa erinomaisen kasvualustan istutustaimille. Vetisillä mailla kaivetaan lisäksi matalia kuivatusojia, naveroita. Mättäitä kuin liukuhihnalta Siirrytään seuraavalle kohteelle Konnevedelle ja vaihdetaan konetta. Kumpareen takaa näkyville tulee uudenkarhea Ponsse, joka vetää perässään Bräcke-laikkuria. Laikkurin kaksi kolmisakaraista, hydraulisesti jarrutettavaa laikkuripyörää kääntää ja tiivistää vuorotellen laikkumättäitä. Niitä syntyy reippaaseen kävelyvauhtiin. Tällä kohteella mättäät ovat erinomaisia – istutuspaikat löytyvät hakematta. ”Bräcke toimii aukoilla, joista hakkuutähteet on korjattu tai risut ovat lahonKaivinkoneella tehtävä mätästys on yleisin – ja kallein – tapa muokata istutusaloja. Antti Pynnönen ajaa mätästävää Bräcke-laikkuria Keski-Suomen Savon alueella. Metsälehti Makasiini 21 8441_.indd 21 27.5.2021 11.45
neet metsässä pari vuotta. Kaikkein kivisimmillä mailla mätästys ei onnistu yhtä hyvin. Laikkurilla ei myöskään voi tehdä kuivatusojia kuten kaivinkoneella”, konetta ajava Antti Pynnönen kertoo. Hän arvioi, että Keski-Suomessa noin puolet mätästettävistä aukoista voitaisiin käsitellä jatkuvatoimisella koneella. Lisäksi kone voidaan muuntaa tekemään laikutusta ja siinä on myös kylvölaite. Bräcken valtti on joutuisuus. ”Tällä mätästää keskimäärin 7–8 hehtaaria päivässä. Kaivinkoneella ehkä reilun hehtaarin.” Bräcken lisäksi Metsäkoneurakointi T. ja P. Pynnösellä on viisi kaivinkonetta metsämaan muokkaustöissä. Bräckeä vetävä Ponsse varustetaan talvella puun ajoon sopivaksi. ”Bräcke on tulevaisuuden menetelmä maanmuokkauksessa”, yrittäjä Pasi Pyn nönen vakuuttaa. Pynnösten Bräcke muokkaa aukkoja Keski-Suomessa ja Savossa. Kiireinen kylvösesonki Sitten jatketaan Kannonkoskelle, jossa Mikko Pesonen äestää hakkuuaukkoa. Kevään tullessa Pesonen siirtyy Pihtiputaan Mottimestareille metsä-äestä vetävän metsäkoneen kuljettajaksi. Talvet hän päävalmentaa Pihtiputaan LiigaPlokin Mestaruusliigassa pelaavaa naisten joukkuetta. Huippu-urheilujoukkueen valmentamisessa on arvattavasti haasteita ja stressiä, mutta aika moiselta röykytykseltä näyttää myös, kun mies ohjastaa äeskonetta raudat paukkuen kivisellä aukolla. Rankasta kyydistä huolimatta kuljettajan pitää seurata muokkauksen laatua. Hydraulisesti hallittavien äeslautasten painotusta ja pyörimisnopeutta sekä kulmaa säätelemällä muokkaus sovitetaan erilaisille maille. Pesonen äestää keskimäärin pari hehtaaria tunnissa. Niinpä kone joudutaan ”Bräcke on tulevaisuuden menetelmä maan muokkauksessa.” usein siirtämään vuoron aikana työmaalta toiselle ja joskus kolmannellekin. ”Meillä on kaksi äeskonetta, joita siirtää yksi lavettiauto. Siirtojen on sujuttava, jotta työ etenee tehokkaasti. Kevään kylvösesongin aikana suunnilleen vapusta juhannukseen koneita ajetaan kahdessa vuorossa”, kertoo Putaan Mottimestarien työnjohtaja Markus Turpeinen. Suomessa lähinnä kylvöja siemenpuualoja äestetään ja kylvö tehdään äeskoneen lisälaitteella. Äestys on selvästi halvempaa kuin kaivurimätästys. Mottimestarien kaksi konetta äestävät noin 900 hehtaaria vuodessa. Lisää vauhtia istutukseen Palataan takaisin alkuun ja kysymykseen ”miksi muokata”. Helpoimmin havaittavan hyödyn maanmuokkaus antaa istutusvaiheessa. Tätä jokaisen on helppo todentaa omalla työmaallaan. Putaan Mottimestarien työnjohtaja Markku Turpeisen mukaan koneiden jouhevat siirrot ratkaisevat metsä-äestyksen tuottavuuden. Mikko Pesonen ajaa kesätöinään Putaan Mottimestarien metsääestä. 22 Metsälehti Makasiini TEEMA » MAANMUOKKAUS 8441_.indd 22 27.5.2021 11.45
MÄTÄSTYS TORJUU ILMASTONMUUTOSTA NYKYISET MUOKKAUSTAVAT eivät juuri lisää hakkuualan ravinnehuuhtoumia vesistöihin kivennäismaiden uudistusaloilla. Runsaimmin ravinteita vapautuu lahoavista hakkuutähteistä. Niiden korjuu energian raaka-aineeksi on siis tepsivä keino vähentää hakkuualojen ravinnehuuhtoumia. Hakkuualoille päätehakkuun jälkeen kohoava pintakasvillisuus sitoo vapautuvia ravinteita. Näin huuhtoutuminen jää vähäiseksi. Ja mikä parasta, pintakasvillisuuden sitomat ravinteet ovat myöhemmin uuden puusukupolven käytössä. Hankalimmin ravinnepäästöt ovat hallittavissa vedenvaivaamilla hakkuualoilla. ”Mätästysojia tai metsäauran vakoja ei pidä ulottaa puroihin tai vesistöihin asti. Huuhtoutumista voidaan vähentää ojien kaivukatkoksilla”, kertoo Metsäkeskuksen elinkeinopäällikkönä toimiva, aiemmin muun muassa Metsäntutkimuslaitoksessa tutkijana työskennellyt Nuutti Kiljunen Turvemaiden hakkuualoilta ravinteita, erityisesti typpeä ja fosforia, huuhtoutuu runsaammin ja niitä on vaikeampi hallita. Osin tästä syystä turvemaille on tarjottu vaihtoehdoksi jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta. Ruotsissa tehdyssä 25 vuotta päätehakkuun jälkeen kestäneessä seurantatutkimuksessa huomattiin, että maanmuokkaus vähentää metsämaan hiilidioksidipäästöjä. Muokatun maan hiilivarasto kasvoi suuremmaksi kuin muokkaamattomilla. Syynä oli muokkauksen ansiosta paremmin kasvava puusto, joka sitoo selvästi enemmän hiiltä kuin muokkaamattomalla maalla kasvaneet puut. ”Maanmuokkauksella saatu kasvunlisäys on yksi niistä toimista, joiden avulla metsiemme kasvu ja hiilinielu on saatu lisääntymään noin kaksinkertaiseksi viimeisimpien 60 vuoden aikana. Hiilinielun ylläpitäminen edellyttää, että metsän uudistamisesta huolehditaan jatkossakin”, sanoo Luonnonvarakeskuksen metsämaatieteen professori Hannu Ilvesniemi. Kuvan mätästävä laikkuri ehtii päivässä mätästää 7-8 hehtaaria hakkuualaa istutuskuntoon. Kaivinkoneen työtahti on noin hehtaari päivässä. Metsäekosysteemin hiilivarasto 25 vuotta uudistamisen jälkeen Mätästetty Hiilen sitoutuminen kivennäismaahan, humuskerrokseen, aluskasvillisuuteen ja puustoon 25 vuoden kuluttua uudistamisesta, kun havupuiden taimet on istutettu muokattuun (laikkumätästys) tai muokkaamattomaan maahan. Kivennäismaan hiilivarasto on mitattu 30 cm:n kerroksesta (Mjöfors ym. 2017) Puusto Aluskasvillisuus Humuskerros Kivennäismaa yhteensä 78 t/ha 101 t/ha 1,3 t/ha 1,1 t/ha 5,5 t/ha 5,1 t/ha 44 t/ha 45 t/ha 129 Tonnia hehtaarilla 152 Tonnia hehtaarilla Muokkaamaton Metsälehti Makasiini 23 8441_.indd 23 27.5.2021 11.45
”Muokattuun maahan ehtii istuttaa 1,6–2-kertaisen määrän taimia muokkaamattomaan verrattuna”, johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes Suomen Metsäkeskuksesta kertoo. Joutuisinta on istuttaa Bräcke-laikkurin mätästämillä työmailla. ”Istutus on neljänneksen nopeampaa kuin kaivurilla mätästetyillä aloilla, koska istuttaja voi edetä koneen tekemien kahden mätäsjonon välissä.” Kun istutus sujuu kaksinkertaisella nopeudella, hehtaaria kohti laskettava istutuskulu puolittuu. Se tarkoittaa satojen eurojen säästöä. Tarjolla tuplakasvu Muokkauksen muut hyödyt paljastuvat istutuksen jälkeisinä vuosina. Mätästys tuottaa ympäristöstään kohoavia istutuspaikkoja, joissa maaperä on lämmin ja ilmava. Huolella käsitelty ja istutettu taimi lähtee viiveettä kasvuun. Mättään sisälle jäävästä, lahoavasta humuksesta vapautuu ravinteita, erityisesti typpeä. Näin taimista tulee pidempiä ja vankempia kuin muokkaamattomaan maahan tai laikkuun istutetuista. Kymmenen vuotta istutuksen jälkeen mättäillä kasvavat taimet ovat 10–15 prosenttia muita pidempiä. Tilavuutta mättäiden taimet kasvavat kymmenessä vuodessa kaksinkertaisesti muihin taimiin verrattuna, joten ne ovat huomattavan vankkoja. Kivennäismaapintaisilla mättäillä taimet säästyvät tukkimiehentäin tuhoilta. Nopean pituuskasvunsa ansiosta taimet selviävät yleensä ilman heinäntorjuntaa, jos ne istutetaan viipymättä hakkuun jälkeen. SUURIN HYÖTY VILJAVILLA MAILLA Taimikoiden tila: osuus pinta-alasta kolme vuotta istutuksen jälkeen LEHTOMAINEN KANGAS Hyvät yli 1600 tainta/ha Tyydyttävä 1200–1599 tainta/ha Huono 800–1199 tainta/ha Epä onnistunut alle 800 tainta/ha Inventoitu ala, ha Muokkaamaton 30 % 30 % 10 % 29 % 110 Laikutettu 52 % 34 % 12 % 3 % 994 Äestetty 44 % 34 % 16 % 6 % 638 Mätästetty 64 % 21 % 11 % 4 % 310 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 2007 ”Olemme olleet huolissamme kaivuritöiden hinnannoususta.” Muokkaamaton Laikkumätäs +pienentää ahavatuhojen riskiä +pienentää taimia maasta nostavan rousteen vaaraa -Lisää tukkimiehentäin tuhoriskiä Maanmuokkauksella on monia positiivisia vaikutuksia, jotka takaavat taimien nopean kasvuun lähdön ja varmistavat taimien elossa säilymisen kylvön tai istutuksen jälkeen. + Lisää ravinteiden kiertoa + Vähentää tuhoriskiä + Vähentää pintakasvillisuuskilpailua + Vähentää hallatuhoja ja pidentää kasvukautta lämpötilan nousun myötä Alkukesän lämpötilat Päivä Yö Ilma maanpinnassa (+5 cm) 20 Mättäässä maanpinnan alla (-10 cm) 20 7 Muokkaamattomassa maassa pinnan alla (-10 cm) 10 5 Muokkaus vaikuttaa 24 Metsälehti Makasiini TEEMA » MAANMUOKKAUS 8441_.indd 24 27.5.2021 11.45
LIIKA MUOKKAUS TIETÄÄ LISÄTÖITÄ LUONTAISIA TAIMIA ja vesakkoa syntyy sitä enemmän, mitä laajemmin kivennäismaata paljastetaan. Osaltaan luonnontaimet voivat täydentää istutustaimikkoa, mutta mitä sankemmin taimia ja lehtipuuvesoja syntyy, sitä isompi työ niiden poistamisessa on varhaisperkauksessa ja taimikonhoidossa. Se tarkoittaa ylimääräistä ajantai rahanmenoa. Runsaimmin kivennäismaata paljastuu, kun hakkuualalta nostetaan kannot. Kannoista saatavan myyntitulon pitäisi siis kattaa lisääntyvä varhaishoidon tarve. Nykyisistä muokkaustavoista runsaimmin kivennäismaata paljastaa pohjoisessa käytettävä metsän auraus ja toiseksi eniten metsä-äestys. Tosin uusimmilla äesmalleilla muokkausjälkeä pystytään katkomaan, mikä vähentää paljastuvaa kivennäismaata. Niukimmin kivennäismaata paljastaa kääntömätästys. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan kääntömätästysaloille syntyy 20 prosenttia vähemmän vesakkoa kuin laikkumätästetyille aloille. Sama tutkimus osoitti, että istutetut kuuset menestyivät yhtä hyvin kääntöja laikkumätästetyillä mailla. Eteläisen Suomen metsänhoitoyhdistykset tekivät 2000-luvun alussa yhdessä silloisen Metsäntutkimuslaitoksen kanssa laajan istutusalojen inventoinnin. Se osoitti, että mätästetyille aloille syntyi varmimmin täystiheä taimikko. Epäonnistumisen riski varsinkin viljavimmilla metsämailla moninkertaistui, jos taimet istutettiin muokkaamattomaan maahan. Liian kallista? Maanmuokkaus osataan hyvin, mikä näkyy parantuneena viljelyvarmuutena ja kasvuisina taimikoina. Ohjeiden mukaan tehty muokkaus ei yleensä ole edes ruman näköistäkään. Kaikki siis hyvin? Kaukana siitä. Haasteet ovat kaikkea muuta kuin hallinnassa. Muokkauksen valtamenetelmän, kaivurimätästyksen hintataso on jo nyt kipurajalla ja silti työ kannattaa yrittäjille kehnosti. Erään metsäammattilaisen näkemys oli, että muokkauksen kannattavuus edellyttäisi mieluummin satasten kuin kymppien korotuksia hehtaaritaksoihin. Samaan aikaan pula pätevistä kuljetMuokkaamaton Laikkumätäs +pienentää ahavatuhojen riskiä +pienentää taimia maasta nostavan rousteen vaaraa -Lisää tukkimiehentäin tuhoriskiä Maanmuokkauksella on monia positiivisia vaikutuksia, jotka takaavat taimien nopean kasvuun lähdön ja varmistavat taimien elossa säilymisen kylvön tai istutuksen jälkeen. + Lisää ravinteiden kiertoa + Vähentää tuhoriskiä + Vähentää pintakasvillisuuskilpailua + Vähentää hallatuhoja ja pidentää kasvukautta lämpötilan nousun myötä Alkukesän lämpötilat Päivä Yö Ilma maanpinnassa (+5 cm) 20 Mättäässä maanpinnan alla (-10 cm) 20 7 Muokkaamattomassa maassa pinnan alla (-10 cm) 10 5 Muokkaus vaikuttaa Mätäs on taimelle lämmin kasvupaikka, mikä parantaa kasvua. Keväällä mätäs paljastuu lumesta varhain. tajista pahenee, eikä alan huono palkanmaksukyky paranna tilannetta. Varsinkin eteläisessä Suomessa ja maakuntapääkaupunkien lähistöllä on päteville kaivinkonekuskeille tarjolla leppoisampia hommia kuin metsäaukoilla rymyäminen. ”Meilläkin on vaihtoehtona Bräcke, mutta sitä kohtaan vaikuttaa olevan toimihenkilökentässä jonkintapaista ennakkoasennetta, mikä ei edistä menetelmän yleistymistä”, kertoo kenttäpäällikkö Jussi Linnala Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomesta. Metsälehti Makasiini 25 8441_.indd 25 27.5.2021 11.45
Kulut kuriin laikkureilla Kustannusjahtiin olisi kaksi tepsivää keinoa. Maanmuokkauksen hintaa voitaisiin alentaa lisäämällä mätästävien laikkurien käyttöä, kuten Jussi Linnala kaavaili. Kun turpeesta energian tuotannossa luovutaan kovaa vauhtia, hakkuutähteiden pitäisi olla entistä kysytympiä, joten risuttomia aukkoja pitäisi riittää. Se lisää laikkureille sopivia kohteita. Jatkuvatoimisten muokkaajien tuottavuus on huomattavasti parempi kuin kaivinkoneiden, mikä keventää metsänomistajien kustannustaakkaa. Viime vuosina mätästävät laikkurit ovat yleistyneet. ”Niitä myydään Suomeen parin koneen vuosivauhtia. Parhailla koneilla muokataan jopa 2 000 hehtaaria vuodessa”, kertoo Bräckeä maahantuovan Uittokaluston myyntipäällikkö Timo Räikkö nen. Toistaiseksi kaivurit näyttävät kuitenkin säilyttävän valta-asemansa maanmuokkauksessa. Syynä lienevät Linnalan viittaamat ennakkoluulot metsäneuvojien keskuudessa, vaikka metsänviljely onnistuu yhtä hyvin kaivurin ja laikkurin muokkaamilla aukoilla. ”Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistyksessä tehtiin laaja inventointi, jossa verrattiin kaivinkoneen ja mätästävän laikkurin jäljille istutettuja kuusentaimikoita. 3–5 vuotta istutuksen jälkeen. Taimikoissa ei ollut mitään eroja. Tulos oli sama myös viljavimmilla lehtomaisilla kankailla”, Luken tutkija Jari Miina kertoo. Takavuosina valtaosa istutusaloistakin äestettiin ja varsinkin läpäisevillä, hiekan vallitsemilla maalajeilla tulokset olivat hyviä. Ruotsissa iso osa istutuksista tehdään nykyisin äestetyille aukoille. Äestys maksaa vain puolet mätästyksen hinnasta. Pienet, selvästi alle puolen hehtaarin aukot voi istuttaa muokkaamatta. Huolellisen istutuksen ja heinäntorjunnan tuella viljely voi onnistua hyvinkin. Pienillä aukoilla erityisesti koneiden siirtokustannukset nostavat muokkauksen hintaa. Vaikeimmin kaivinkoneet ovat korvattavissa veden vaivaamilla hakkuualoilla, joissa tarvitaan mätästyksen lisäksi kuivatusojia. Pienialaiset kosteat painanteet ”Periaatteessa voisi riittää, että istutettaisiin vain ensiharvennuksen jälkeen kasvatettava puusto.” MUOKKAUKSEN HINTOJA Metsänomistajalta laskutettava hinta ilman arvonlisäveroa Laikkumätästys 300–550 €/ha Kääntömätästys 416–499 €/ha Ojitusmätästys 459–550 €/ha Bräckemätästys 312–420 €/ha Metsääestys 210–340 €/ha Tiedot perustuvat metsän hoito yhdistyksiltä ja metsäyhtiöiltä kerättyihin tietoihin. Osa toimijoista porrastaa hinnat työmaiden koon mukaan. Osa lisää pienillä aukoilla koneiden siirtokustannuksen muokkauslaskuun. 26 Metsälehti Makasiini TEEMA » MAANMUOKKAUS 8441_.indd 26 27.5.2021 11.45
KOMMENTTI KALLEINKO ON AINA PARAS? KAIVINKONEMÄTÄSTYS on kallein tapa muokata istutusalat eikä hintojen nousu näytä taittuvan. Silti valtaosa aukoista muokataan edelleen kaivinkoneella, siis kalleimmalla tavalla. Moni metsänomistaja olisi varmasti kiinnostunut keinoista, joilla kohtuullisella riskillä saadaan riittävän hyvä uudistamistulos edulliseen hintaan. Ei sillä, että halpoja menetelmiä pitäisi tyrkyttää viljelyvarmuudesta tinkien, mutta metsäneuvojaa mairittelisi, jos hänellä olisi esittää metsänomistajalle niin sanottu budjettivaihtoehto. Nykyisin näin ei kaikkialla ole. Puuttuuko koneita, asennetta vai osaamista – vai kaikkia niitä. MIKKO RIIKILÄ voi suosiolla jättää muokkaamatta ja jättää ne vaikkapa tuleviksi riistatiheikön paikoiksi. Voiko istutustiheydestä tinkiä? Toinen vaihtoehto suitsia metsänviljelyn kustannuksia olisi alentaa istutustiheyttä. Metsänhoitosuositusten mukaan istuttaa pitää noin 1 800 tainta hehtaarille. ”Me teetämme mättäitä enintään 1 600 hehtaarille. Metsän reunaan saa jäädä viiden metrin kaista istuttamatta. Ne ja hakkuualan kosteat painanteet ja kallioiset alueet taimettuvat itsestään. Keskimäärin istutamme hehtaarille 1 300 tainta. Täydennykseksi tulee aina mäntyjä ja koivuja, joten tuloksena on sekametsä”, kertoo metsänomistaja ja Metsälehden veroasiantuntijanakin tuttu Väinö Sikanen. Metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Markku Remes ei tyrmää ajatusta vaan pohdiskelee, että monin paikoin istutustiheyden voisi alentaa jopa 1 200 taimeen hehtaarilla, koska varsinkin eteläisessä Suomessa luontaista tainta tulee runsaasti. ”Ensiharvennuksessa korjattava puusto voitaisiin saada luonnontaimista”, Remes miettii. Hän huomauttaa, että maanmuokkausta ei pitäisi supistaa yhtä paljon, jotta taimettumisen edellytykset turvataan. Osaa metsänhoidon asiantuntijoita taimimäärän pudotus 1 200:aan kuitenkin epäilyttää. l Mätästävät laikkurit toimivat parhaiten hakkuualoilla, joista hakkuutähteet on korjattu energiapuuksi. Lisää maanmuokkauksesta ja metsämaasta Metsälehden Youtubekanavalla Metsälehti Makasiini 27 8441_.indd 27 27.5.2021 11.45
”MARKKINA ON KUUMA” Metsärahastojen tilakaupat näkyvät tilastoissa ja puhuttavat julkisuudessa. Salkunhoitaja Tapio Tillin mukaan ostojen tahdin OP-metsänomistaja-rahastossa määräävät tuhannet piensijoittajat. TEKSTI AINO ÄSSÄMÄKI KUVAT SEPPO SAMULI » VAIKUTTAJA 28 Metsälehti Makasiini 8442_.indd 28 27.5.2021 12.05
Metsän lisäksi OP:n kiinteistösijoitustoimintaan kuuluu asuntoihin ja liiketiloihin sijoittavia rahastoja. ”Sijoittajat ovat antaneet meille mahdollisuuden hankkia ja hallinnoida metsätiloja”, salkunhoitaja Tapio Tilli kuvaa metsärahaston periaatetta. Metsälehti Makasiini 29 8442_.indd 29 27.5.2021 12.05
T APIO Tillillä on toukokuun puolivälissä ollut kiireinen päivä OP ryhmän Vallilan pääkonttorilla Helsingissä. Hän on perehdyttänyt osuuspankkien omaa väkeä metsäsijoittamisen aiheisiin aamusta asti. Sitä Tilli ei muista, milloin viimeksi kokoushuoneessa olisi ollut hänen lisäkseen joku muu muuten kuin videon välityksellä. Konttorilla on etätyöaikana väljää, mutta Tilli on mielellään toimiston tehokkaiden laitteiden äärellä. Työ sisältää paljon tulostamista, kopioimista ja allekirjoitettujen asiakirjojen skannaamista. OP-metsänomistaja-rahaston salkunhoitajana hän vastaa 10 600 sijoittajan metsäomaisuudesta. Sijoittajat voivat ostaa rahastosta osuuksia ja saada osuuksiensa suhteessa tuottoa rahaston puukaupoista, tuulivoimarakentamisesta ja kiinteistöjen arvonnoususta. ”Tämä on samanlainen härveli kuin osakerahasto.” Suurin osa sijoittajista on ”osuuspankkilaisia piensijoittajia”. Minimisijoitus oli alkuun 10 000 euroa. Palautteen perusteella summa puolitettiin ja lopulta raja poistettiin kokonaan. Halutessaan rahastoon voi siis sijoittaa vaikka viisikymmentä euroa. Miten muuten on, voiko rahastosijoittajaa sanoa metsänomistajaksi? ”Tämä tarjoaa vaivattoman tavan omistaa metsää. Tässä on paljon samoja elementtejä kuin yhteismetsässä. Osuudenomistajat ovat tilojen omistajia rahaston välityksellä”, on Tillin harkittu vastaus hiukan filosofiseen kysymykseen. Metsätilojen hinnat korkealla Metsänomistusta ilman huolta veroilmoituksen jättöpäivästä, uudistamisista, taimikonhoidoista tai oikeastaan mistään muustakaan sellaisesta. Kuulostaa houkuttelevalta ja samoin ajattelee moni, jolla on jäänyt ylimääräistä taskun pohjalle. ”Tämä on ollut erittäin suosittu. Rahaston koko on 314 miljoonaa euroa. Viime vuosina on jouduttu hillitsemään rahan tuloa.” Normaalisti uusia sijoituksia rahastoon otetaan neljännesvuosittain, mutta vuonna 2020 kaksi kvartaalia piti jättää väliin. Rahastoon otetaan rahaa se määrä, mikä saadaan sijoitettua markkinoille eli ostettua lisää metsää. Nytkin rahasto on kiinni ja uusia sijoituksia otetaan vasta heinäkuussa. Varsin mittavaa OP:n metsätilakauppa on ollutkin. Tällä hetkellä metsää on liki 100 000 hehtaaria. Salkunhoitajan katsauksessa kerrotaan, että vuoden 2021 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana rahasto on tehnyt 60 tilakauppaa. Maanmittauslaitoksen tilaston mukaan kuluvan vuoden aikana Suomessa on ehditty tehdä kaikkiaan reipas 600 yli kymmenen hehtaarin metsätilakauppaa. ”Metsätilamarkkina on aika lailla kireä, kuuma. Rahastot ja muut institutionaaliset sijoittajat ovat lisänneet kysyn» VAIKUTTAJA Tapio Tillin mukaan osa metsäsijoittamisen vastuullisuutta on myös, se että rahasto tuo markkinoille uusiutuvaa puuraaka-ainetta, jolla voidaan korvata uusiutumattomia. ”EU:n taksonomiakriteerit vyöryvät sijoittamiseen. Yleisemminkin sijoittamisen vastuullisuus nousee koko ajan enemmän esille.” 30 Metsälehti Makasiini 8442_.indd 30 27.5.2021 12.05
tää ja nostaneet hintatasoa.” Samaan hengenvetoon hän kuitenkin huomauttaa, että myös tarjonta on lisääntynyt. Korkea hinta houkuttaa luopujia. Ostettavia kohteita haetaan monista kanavista. Metsänhoitoyhdistysten markkinapaikka verkossa on yksi merkittävä väylä. OP:lle on kuitenkin kilpailijoihin nähden etua siitä, että osuuspankilla on perinteisesti ollut asiakkaina metsänomistajia. Kohteita tulee tarjolle pankkien kautta. ”Kun tarjotaan rahastoa asiakkaalle, niin asiakas kertookin olevansa osakkaana perikunnassa ja on pohtinut metsätilasta luopumista. Virkailija siitä vinkkaa minulle ja sitä kautta sitten yritetään hieroa kauppaa.” Tilli korostaa rahaston kotimaisuutta ja uskoo sen hyötyvän osuuspankkitaustasta mainemielessä. Tilojen hankkimiseksi tehdään silti paljon työtä. ”Analysoidaan ja kierretään. Haaviin jää tasaisesti 50–70 tilaa kvartaaleittain. Joku muu vie useimmin, enemmän hävitään kuin voitetaan kauppoja. Eli tehdään paljon tarjouksia.” Tila-arvioita varten rahaston palkkalistoilla on kiinteistöanalyytikko. Pohjoisessa sijaitsevia tiloja arvioi yksityinen palveluyritys Silvat Metsätieto. Tillin mielestä OP-metsärahaston maanomistuksen kasvua rajoittaa vain sijoittajien tahto. Tähän mennessä poislähtijöitä on ollut vähän. Alhainen korkotaso on tehnyt kiinteistörahastoista korkorahastoja TAPIO TILLI OP -metsänomistaja -rahaston sijoitustoiminnasta vastaava salkunhoitaja Aiemmin OP:n metsäpalvelupäällikkö, toiminut myös metsäekonomistina PTT:ssa MAATALOUS ja metsätieteiden lisensiaatti 55 vuotta HARRASTAA metsänhoitoa omassa metsässä, lenkkeilyä ja talvella hiihtoa sekä mökkeilyä Kaakkois-Suomessa AVOVAIMO , neljä lasta OP-METSÄNOMISTAJA ERIKOISSIJOITUSRAHASTO , joka sijoittaa metsään SALKUSTA kolme neljäsosaa koostuu metsänomistuksesta, yksi neljäsosa Tornatorin ja Suomen metsäsijoituksen osakkeista sekä Metsäliiton osuuspääomasta. RAHASTO on jatkuvasti avoin merkinnöille ja lunastuksille, minimisijoitussummaa ei ole PERUSTETTU 2015 OMISTAA liki 100 000 hehtaaria metsää Suomessa ”Viime vuosina on jouduttu hillitsemään rahan tuloa.” Metsälehti Makasiini 31 8442_.indd 31 27.5.2021 12.05
kiinnostavampia sijoituskohteita. Edellä mainittuja yhdistää matala riski verrattuna vaikkapa osakerahastoihin. Tuloa tuulivoimasta ”Korot nousevat jossain vaiheessa vääjämättä. Metsärahastoista ehkä silloin vedetään rahoja pois”. Toki rahastot varautuvat sijoittajien mielenliikkeiden heilahduksiin. Pois lunastettuja osuuksia voidaan kuitata käteisvaroilla ja tarvittaessa lainatulla rahalla. Yleisen korkotason nousu voi kuitenkin johtaa myös tilojen myyntiin. Rahaston ja muiden ostajien näkökulmasta tiloista saatava tuotto on pienentynyt metsätilojen korkeiden hintojen myötä. ”Pankkitililtä ei saa tällä hetkellä mitään korkoa, metsästä nyt kuitenkin keskimäärin 3–4 prosenttia tuottoa”, Tilli arvioi. Tuolle välille asettuu myös OP-metsärahaston tuottotavoite. Vuoden 2020 tuotto oli yli tavoitteen, 4,5 prosenttia. Tillin mukaan tämä selittyy osin rahaston omistamien Tornatorin osakkeiden arvonnousulla. Metsien ja Tornatorin lisäksi rahasto on sijoittanut Metsäliiton osuuspääomaan ja Suomen metsäsijoituksen osakkeisiin. Erikoissijoitusrahasto-muotoinen metsärahasto ei voi hyödyntää metsävähennystä eikä saa kemeratukia. Tuottaako se silti yhtä hyvin kuin suora metsänomistus? Rahasto myy puuta samoille ostajille kuin yksityisetkin metsänomistajat. Kauppoja kilpailutetaan ja metsänhoitotöihin varataan noin viidennes puukauppatuloista. Näin toimivat muutkin. On kuitenkin yksi asia, josta Tapio Tilli arvioi rahaston hyötyvän keskivertometsänomistajaa enemmän: tuulivoima. Suurten maa-alueiden vuoksi rahasto on kiinnostava kumppani tuulivoimayhtiöille. ”Kannustaisin myös yksityismetsänomistajia olemaan tässä aktiivinen. Tuulivoima näyttää rantautuvan Suomeen rytinällä. Tästä junasta ei kannata jäädä pois”, Tilli neuvoo. Toinen tulevaisuuden suuri tulonlähde metsänomistajille on hiilensidonta, jonka kaupallistamista rahasto seuraa tiiviisti. Alkusysäys UPM:n metsistä Rahaston metsätilat sijoittuvat pääasiassa Vaasa–Lappeenranta-linjan pohjoispuolelle. Syy on historiallinen: rahasto sai alkunsa, kun UPM luopui metsistään Itäja Pohjois-Suomessa. Toinen syy sijainnin painottumiseen on eteläsuomalaisten metsätilojen korkea hinta. Tuotto on helpompi hakea pohjoisempaa. Varsin vapaat kädet metsänhoidon toteuttamiseksi on annettu UPM:lle, Metsä Groupille ja jo mainitulle Silvat Metsätiedolle. UPM ja Metsä Group ovat myös sopimuskumppaneita puukaupassa. Silvat Metsätieto kilpailuttaa hoidossaan olevien tilojen leimikot ja salkunhoitaja kuittaa kaupat yrittäjän esityksestä. ”Meillä on kolme eri tahoa, koska on haluttu seurata puusta saatavaa hintaa eri kanavissa. Yrittäjän kautta puuta myydään myös yksityisille sahoille. Näin tiedetään koko ajan, missä markkinahinta menee.” Puukaupat 100 000 hehtaarilla on ihan hyvä otos. Vuonna 2020 se tarkoitti ”Tuulivoima näyttää rantautuvan Suomeen rytinällä. Tästä junasta ei kannata jäädä pois” » VAIKUTTAJA 32 Metsälehti Makasiini 8442_.indd 32 27.5.2021 12.05
240 000 kuution puunmyyntiä. Entä saako metsärahasto suurena myyjänä muita korkeampaa hintaa? Tilli aprikoi tovin erilaisia myyjäprofiileita, mutta päätyy lopulta siihen, että varmasti rahaston saamat hinnat ovat ”kilpailullisimpia premium-hintoja”. Suuruuden etu ilmenee myös kuvioiden koossa: leimikot ja metsänhoitokuviot ovat keskimäärin suuria ja tehokkaita kokonaisuuksia. Metsänhoidossa pyritään tehokkuuteen hyvän metsänhoidon suositusten raameissa. ”Aika perinteisin tavoin OP:n metsiä käsitellään, jaksollisella kasvatuksella. Peitteiseen metsätalouteen siirtyminen on hankalaa, kun metsiköillä on pitkä hoitohistoria. Turvemailla ollaan silti liukumassa enemmän ja enemmän luontaiseen uudistamiseen ja peitteisen metsätalouden piiriin.” ”Hakkuumäärä on kuitenkin suhteessa alle metsien kasvun. Pyritään kestävään metsätalouteen, mutta kuitenkin hoidetaan tehokkaasti”, Tilli kuvaa metsätalouden periaatetta. Mahdollisuuksia virkistyskäyttöön Haastattelun loppupuolella Tilli haluaa puhua hetken sijoittamisen vastuullisuudesta. Rahasto on sitoutunut kasvattamaan hiilivarastojaan hakkaamalle vähemmän kuin metsä kasvaa, metsittämään tiloillaan olevia joutomaita ja ennallistamaan soita. Lannoituksella lisätään metsän kasvua ja samalla hiilinielua. Nämä ovat siis OP:n ilmastovastuutekoja. Monimuotoisuuden puolella tukeudutaan sertifiointiin. Kaikki metsät ovat PEFC:ssä ja kolmannes FSC:ssä. ”FSC:n osalta on haluttu edetä varovaisesti. FSC asettaa selvästi enemmän rajoitteita talouskäyttöön. On haluttu seurata, miten se vaikuttaa metsien talouskäyttöön ja hoitoon, kerätä kokemuksia, ennen kuin laajennetaan.” Metsästykselle ja virkistyskäytölle, kuten retkeilyreiteille ja kyläyhdistysten laavuille, rahasto on hyvin suopea. Näin haetaan yleistä hyväksyttävyyttä rahaston metsänomistajuudelle. Kuulostaa jokseenkin perinteiseltä metsien käytöltä. ”Osuuspankeilla on perinteiset arvot, ehkä meilläkin sitä kautta.” Tillin haastattelua seuraava viikonloppu kuluu samoin kuin monen muunkin metsänomistajan toukokuun lopulla: oman tilan istutustyömaalla. ”Moni sanoo, että ei se ole mitään vastapainoa, kun töissä pohtii ja tekee metsäasioita. Mutta se on niin erilaista, kun on omin käsin istuttamassa tai raivaamassa.”? l TASAISTA KASVUA OP-Metsänomistajan metsien hehtaarimäärän kehitys 2015–2020 2015 7 900 ha 2016 25 400 ha 2017 48 000 ha 2018 62 500 ha 2019 80 435 ha 2020 96 498 ha Metsälehti Makasiini 33 8442_.indd 33 27.5.2021 12.05
Hyvin hoidettujen metsien ystäville TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelyssä. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. “Helppokäyttöinen ja kattava.” “Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: Tapio. /metsanhoitokortisto METSÄNHOITOKORTISTO Talousmetsien luonnonhoito Metsänparannus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsän kasvatus Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän uudistaminen Tuhot Energiapuu Puukauppa ja puunkorjuu Kokeile myös TAPIO Maastotaulukon mobiiliversio! Applikaatiolla tai sivustolla Tapio. /kauppa/tuote/ maastotaulukot-apps/ 8443_.indd 34 27.5.2021 12.10
OMA METSÄ ›› METSÄNHOITO S. 36 : 14 kysymystä uudelle metsänomistajalle ›› SAHA KÄYNTIIN S. 40 : Missä vika? ›› ALLAKKA S. 43: Vinkit riukujen tekoon ›› KYSY POIS S. 44: Pienen aukon uudistaminen? ›› PERINTÖMETSÄ S. 48 : Näin luovutusvoittoa verotetaan Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta. ›› TUTKIMUS Lahonkesto puntarissa S. 42 PIKATESTI Akkutrimmerillä vesakkoon s. 47 KUVA MIKKO RIIKILÄ Metsälehti Makasiini 35 8444_.indd 35 27.5.2021 12.13
14 kysymystä Mitä pitää tehdä ensimmäisenä, kun on tullut metsänomistajaksi? Ensimmäisenä on selvitettävä metsän perustiedot, eli kuinka paljon ja minkälaista metsää omistaa ja missä se sijaitsee. Nämä tiedot löytyvät helposti omilla pankkitunnuksilla Suomen metsäkeskuksen Metsään. fi-palvelusta. Kuolinpesän osakkaat pääsevät tietoihin käsiksi lähettämällä Metsäkeskukseen kopion perukirjasta. Perustietojen pohjalta pystyy muodostamaan tavoitteet metsänomistukselle. Millaisia tavoitteita metsänomistajalla voi olla? Metsälle voi asettaa erilaisia tavoitteita. Päätös on aina metsänomistajan. Hän voi esimerkiksi haluta metsien sitovan mahdollisimman paljon hiiltä, vaalia monimuotoisuutta tai hoitaa metsiä siten, että riista viihtyy. Tavoite voi olla myös lähivuosien hakkuutulojen maksimointi. Monet tavoitteet ovat yhdistettävissä. Mikä on paras tapa tutustua omaan metsään? Parhaiten metsään tutustuu, kun Uudelle metsänomistajalle Tutustu metsän tietoihin, jalkaudu maastoon ja mieti tavoitteet. Siitä alkaa matka metsänomistajana. TEKSTI TIIA PUUKILA Modernit rajapyykit ovat nelikulmaisia metallipyykkejä. Vanhemmat rajapyykit ovat usein helpommin löydettäviä kiviröykkiöitä. KI M M O RA M PA N EN /V AS TA VA LO 1 2 3 varaa muutaman päivän ja lähtee metsäretkelle. Koordinaatit oman metsän rajapyykeistä löytyvät Metsään.fi-palvelusta. Ne voi syöttää älypuhelimeen ja suunnistaa metsätilan rajalle. Mukaan voi pyytää ulkopuolisen asiantuntijan esimerkiksi paikallisesta metsänhoitoyhdistyksestä tai metsäfirmasta. He auttavat mielellään ja antavat ideoita, mitä metsässä voisi tehdä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että heillä on omat tavoitteensa: metsänhoitoyhdistys myy palveluitaan ja puunostajat haluavat tehdä puukauppaa. OMA METSÄ » METSÄNHOITO 36 Metsälehti Makasiini 8445_.indd 36 27.5.2021 12.08
Lähde: Lars-Åke Ekman, Suomen Metsäkeskus HELMIKUU HELMIKUU ›› Tee veroilmoitus ›› Suunnittele kevään metsänhoitotyöt ja hae kemerat. ›› Varmista taimitilaus ja varaa pottiputket metsänhoitoyhdistykseltä. ›› Suunnittele syksyn puukaupat ja tee tarjouspyynnöt. MARRAS-JOULUKUU ›› Tee pidemmän aikavälin suunnitelma ja aseta tavoitteet seuraaviksi 3–4 vuodeksi. TOUKO-KESÄKUU ›› Tarkasta taimikot ›› Heinää ›› Istuta taimet ›› Raivaa taimikot ›› Ennakkoraivaa syksyllä hakattavat kuviot ›› Tarkista metsäteiden kunto ja hoida lanaukset LOKAKUU ›› Heinää ›› Tarkista keväällä istutetut taimikot ELO-SYYSKUU ›› Syysistuta ›› Vielä ehdit tehdä ennakkoraivaukset syksyn hakkuisiin ›› Tilaa kesän aikana hakattujen metsien maanmuokkaukset ›› Tee tulevan kevään hakkuiden tarjouspyynnöt ›› Tee Tricoeli lampaanrasvakäsittely alueella, joissa paljon hirvieläimiä. TAMMIKUU ›› Viime vuoden tilinpätös eli mieti, mikä meni hyvin ja missä parannettavaa. ›› Etsi kuitit verotukseen ›› Mieti seuraavan vuoden rahan tarvetta. METSÄNHOIDON VUOSIKELLO HEINÄKUU LOMAILE Metsälehti Makasiini 37 8445_.indd 37 27.5.2021 12.08
menpiteitä pitäisi tehdä seuraavien 1 –3 vuoden aikana. Jos metsä on terve, päätehakkuuta voi huoletta siirtää viisi, kuusi vuotta eteenpäin. Harvennushakkuissa ja taimikonhoidossa tilanne on kriittisempi. Esimerkiksi harvennuksen viivästyminen voi johtaa kasvatettavan puuston riukuuntumiseen, mikä hidastaa kasvua ja altistaa lumituhoille. Mitkä metsänhoitotyöt onnistuvat aloittelijalta? Istutuksen ja heinäämisen osaa aloittelijakin, eikä raivaussahan käyttökään vaikeaa ole. Raivaussahan käyttöön opastetaan myös kursseilla. Minkälaisia varusteita metsänomistajan kannattaa hankkia? Metsänomistajan kannattaa ostaa hyvät saappaat, tukevat jalkineet, toimivat ulkoiluvaatteet, sadeasut ja hanskoja. Jos aikoo itse hoitaa taimikoitaan, myös raivaussaha ja turvakypärä ovat hankintalistan kärjessä. Kannattaa muistaa, että kaiken metsäomaisuuden hoitoon suoraan liittyvän voi vähentää verotuksessa. Tämä koskee myös esimerkiksi tietokonetta ja puhelinkustannuksia. Mistä löytyy apua metsänhoitoon? Metsänomistaja ei ole yksin, apua löytyy ympäri Suomen. MetsänhoitoyhdisMistä saa metsätietoa? Metsätietoa voi etsiä kirjoista, verkosta, lehdistä sekä kursseilta. Esimerkiksi Metsäkeskus tarjoaa uusille metsänomistajille maksullisia kursseja sekä henkilökohtaista neuvontaa ilmaiseksi puhelimitse. Hyvät metsänhoidon suositukset puolestaan ovat ilmaiseksi luettavissa verkosta. Niissä kiteytyvät ammattilaisten neuvot hyvään metsänhoitoon. Lisäksi monella paikkakunnalla toimii aktiivinen metsänomistajien kerho, jossa pääsee kuulemaan kokeneempien metsänomistajien vinkkejä ja saa vertaistukea. Mitä metsien hoidolla tarkoitetaan? Metsänhoidolla tarkoitetaan metsässä tehtäviä töitä, jotka parantavat puuston kasvua ja laatua, kun tavoitteena on kasvattaa metsäteollisuudelle raaka-ainetta. Metsänhoitotöitä ovat esimerkiksi taimikonhoito, jossa kasvatettavaa puustoa häiritsevä vesakko raivataan maahan, ja nuoren metsän harvennus, jossa poistetaan huonolaatuisimpia puita ja annetaan parhaille tilaa kasvaa. Metsänhoitotöihin on mahdollista hakea kestävän metsätalouden rahoituslain eli kemeran mukaista tukea. Pitääkö metsiä hoitaa? Metsien hoito on Suomessa vapaaehtoista. Omistajalla ei ole minkäänlaista velvollisuutta hoitaa metsäänsä. Tarvitseeko metsänomistaja metsäsuunnitelmaa? Metsäsuunnitelma on metsänomistajan opaskirja oman tilan hoitoon, investointitarpeisiin ja hakkuumahdollisuuksiin useammaksi vuodeksi eteenpäin. Siinä metsätila on jaettu kuvioihin, joilla kasvaa samanikäistä ja -kokoista puuta. Metsään.fi-palvelusta löytyvät tilan kiireelliset toimenpiteet, seuraavan viiden vuoden aikana tehtävät toimenpiteet ja 5 –10 vuoden päästä tehtävät toimenpiteet. Mikäli kaipaa tarkempia vuosittaisia toimenpide-ehdotuksia, kannattaa teettää metsäsuunnitelma. Suunnitelma on mahdollista räätälöidä omien tavoitteiden mukaisesti. Mitä kiireellinen merkitsee metsien hoidossa? Kiireellinen tarkoittaa sitä, että toi4 5 6 7 8 9 10 11 Metsänomistajan tavoitteena voi olla riistan viihtyvyyden lisääminen jättämällä raivaamattomia riistatieheiköitä. Niistä saavat suojaa esimerkiksi monet linnut, kuten koppelo. PA SI H IL TU N EN /V AS TA VA LO OMA METSÄ » METSÄNHOITO 38 Metsälehti Makasiini 8445_.indd 38 27.5.2021 12.08
tyksiltä, metsäfirmoilta sekä metsäpalveluyrityksiltä voi ostaa apukäsiä metsänhoitoon. Mitä velvollisuuksia laki asettaa metsänomistajalle? Metsälaki määrittää vähimmäisvaatimukset sille, miten hakkuut, puunkorjuu ja metsän uudistaminen tulee tehdä. Metsänomistajalla on esimerkiksi uudistamisvelvollisuus eli metsänomistajan on huolehdittava, että hakatun metsän tilalle syntyy kasvatuskelpoinen taimikko. Jos metsä rajoittuu vesistöön, vastaan voi tulla vesilaki, joka määrittää, mitä vesistön läheisyydessä voi tehdä. Asutuksen lähellä sijaitseva metsä voi olla kaavoitettu, jolloin metsälain sijaan sovelletaan maankäyttöja rakennuslakia. Tällöin ei esimerkiksi metsänhoitotöihin voi saada kemeratukea. Laki metsätuhojen torjunnasta velvoittaa korjaamaan tuoreet tuulenkaadot metsästä, mikäli niiden määrä ylittää lain asettaman rajan. Mitä metsänomistajan pitää tietää, jos hän haluaa myydä puuta? Metsän hakkuissa lähtökohtana ovat metsänhoitoja hakkuutarpeet, mutta myös metsänomistajan rahan tarve. Jotta puusta saisi parhaan mahdollisen korvauksen, puukaupan kuutiomäärän tulee olla minimissään 250 –300 kuutiota. Tarvittaessa kannattaa yhdistellä harvennuskuvioita tai kysyä naapurilta halukkuutta puun yhteismyyntiin. Ennen metsien hakkuuta on tehtävä metsänkäyttöilmoitus Metsäkeskukselle. Usein puunostaja hoitaa metsänkäyttöilmoituksen. Onko metsää pakko hakata? Ei ole pakko. Luonto hoitaa kyllä. Jos omaan metsään on pesiytynyt metsätuholainen, esimerkiksi vanhoja kuusikoita piinaava kirjanpainaja, hakkuu on aiheellinen, ettei tuho leviä naapurin metsiin. Jos on rahan tarvetta, mutta ei halua hakata metsiään, voi miettiä vapaaehtoista suojelua. Siitäkin maksetaan korvausta.? l Juttua varten on haastateltu Suomen Metsäkeskuksen metsänja luonnonhoidon asiakasneuvojaa Lars-Åke Ekmania, jolla on yli kolmenkymmenen vuoden kokemus uusien metsänomistajien koulutuksesta. TERMIT TUTUIKSI HEINÄYS Heinien polkeminen pienten tainten ympäriltä. Hyvä tehdä ensimmäisen kerran jo istutusta seuraavana syksynä. Heinä voi pahimmillaan tappaa pienen taimen alleen. TAIMIKON VARHAISHOITO Taimikko raivataan kahteen kertaan raivaussahalla. Varhaishoito tehdään 4 –6 vuoden kuluttua istutuksesta tai kylvöstä. Varhaishoidossa huolehditaan, että kasvatettavilla taimilla on tilaa kasvaa. TOINEN TAIMIKONHOITO Taimikon raivaus, kun taimikko on noin 4 –6-metristä. NUOREN METSÄN HOITO Pitää sisällään taimikonhoidon ja nuorten metsien harvennuksen eli ensiharvennuksen. ENNAKKORAIVAUS ELI NÄKEMÄRAIVAUS Raivaussahalla kaadetaan metsäkoneen kuljettajan näkyvyyttä haittaavaa puustoa. Tehdään ennen hakkuuta. ENSIHARVENNUS Ensiharvennuksessa nuori metsä harvennetaan ensimmäisen kerran metsäkoneella. Pääpuulajista, metsikön tiheydestä ja kasvupaikasta riippuen ensiharvennus tehdään 12–15 metrin valtapituudessa. HARVENNUS Harvennus on ajankohtainen, kun ensiharvennuksesta on kulunut 15–25 vuotta. Harvennuksessa osa puista poistetaan, näin parannetaan laadukkaimpien runkojen kasvuolosuhteita. UUDISTUSHAKKUU Yleensä metsä uudistetaan, kun kasvu alkaa taantua. Uudistushakkuu voidaan tehdä avohakkuuna, jolloin lähes kaikki puusto metsäkuviolta kaadetaan, tai siemenpuuhakkuuna, jolloin parhaat puut jätetään pystyyn ja tavoitteena on luontainen uudistaminen. METSÄN UUDISTAMINEN Uusi metsä voidaan saada aikaan istuttamalla, kylvämällä tai luontaisesti uudistamalla. ERIRAKENTEINEN ELI JATKUVAPEITTEINEN METSÄNKASVATUS Metsänhoitoa ilman avohakkuutta. Metsä jää hakkuun jälkeen aina puustoiseksi. TASAIKÄINEN METSÄNKASVATUS Metsikkö päätehakataan ja uudistetaan 50–100 vuoden välein. Lähde: Hyvän metsänhoidon suositukset, Tapio Oy 12 13 14 Metsälehti Makasiini 39 8445_.indd 39 27.5.2021 12.08
”OLI vika missä tahansa, niin monta kertaa ratkaisu tuntuu olevan, että kaasutin puretaan. En ymmärrä sitä.” Näin sanoo Metsälehden pienkoneasiantuntija Leo Saastamoinen. Saastamoinen on opettanut pienkonetekniikkaa pitkään. Kannattaa siis kuunnella, kun hän sanoo, että moottorisahan käyntiongelmaan kannattaa etsiä ratkaisua ensin muualta kuin kaasuttimesta. Aivan ensiksi tulee puhdistaa niin sahan ilmanottoaukot kuin terälaitteen purukotelo kaikesta sahauksessa syntyneestä sahanpurusta ja kuonasta. Samalla tulee katsoa, ettei mikään letku tai mutteri ole löystynyt tai irronnut paikoiltaan. Kaasuttimen sijaan vikaa voi olla ilmansuodattimessa, joka likaantuu pikkuhiljaa. Suodatin tulee puhdistaa säännöllisesti ilmanpaineella tai miedolla astianpesuaineseoksella. ”Jos sahan ilmansaanti rupeaa takkuamaan, moottori saa liikaa polttoainetta ja käynti huononee.” Letku ja suodatin Tyypillinen syy moottorisahan käyntihäiriöihin on myös sahan polttoaineeli bensaletkun vuotaminen. Bensaletku on Missä vika? Moottorisahan osien putsaus on aina ensimmäinen toimenpide, kun aletaan etsiä syytä käyntihäiriöön. OSA 4 TYYPILLISIMMÄT VIAT TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT MATIAS HONKAMAA Kun palaa yön nukuttuaan takaisin savotalle, moottorisahaa ei pidä heti ruveta riuhtomaan käyntiin kaikella voimalla. Saastamoinen suosittelee, että levänneen sahan käynnistys aloitetaan muutamalla herkistysvedolla käynnistysnarusta. Vauhtipyörän ja sahan sytytysyksikön ympärille kertyy sahatessa kaikenlaista kuonaa. Sahan sähköjohtojen tulee kulkea niille tehdyissä urissa. Johtojen tulee olla ehjät tai sahan sähkönkulku ottaa häiriötä. 40 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » SAHA KÄYNTIIN 8446_.indd 40 27.5.2021 13.57
Tyypillinen syy moottorisahan käyntihäiriöihin on polttoaineletkun vuotaminen. SAHOJA JA NIIDEN HUOLTOA KÄSITTELEVÄ JUTTUSARJA KESTÄÄ KOKO VUODEN. Sahan hankinta? Akkusahat? Terät ja teräketjut? Tyypillisimmät viat? Kuluvat osat ja huolto? Bensa ja teräketjuöljy? Lisävarusteet? Talvija kesäasetukset SAHAONGELMIA? TARKISTA NÄMÄ: VIRRANKATKAISIN On-asentoon. TUORETTA bensaa tankkiin. ISKEEKÖ tulppa kipinää? Jos iskee, mutta tulppa on kuiva, vika on bensansyötössä. BENSANSYÖTTÖ : onko tankissa oleva polttoainesuodatin tukossa? MOOTTORI kastunut eli saanut liikaa bensaa käynnistysyrityksessä? Kaasuliipaisin pohjaan ja muutama nykäys narusta. SAHA käy laiskasti? Puhdista kipinäverkko, pakoaukko ja tarvittaessa äänenvaimennin. Tarkista polttoainesuodatin ja bensaletku. KÄYNTI yskii. Onko bensaletku ehjä? Onko kaasuttimen ilmansuodatin tukossa? TERÄ liikkuu käynnistysnarusta vedettäessä tai pyörii tyhjäkäynnillä->kytkinlaakerin voitelu, kytkinjousi rikki tai kytkin rikki, saha huoltoon. JOS saha ei toimi vieläkään, vika voi olla kaasuttimessa. Sen huolto kannattaa säästää ammattilaiselle. Lähde: Sahaamaan-kirja, Leo Saastamoinen useimmiten kumiseosta, joka kovettuu ja hapertuu ajan mittaan. Kun letku vuotaa, sahan polttoainejärjestelmä saa ilmaa ja sahan toiminta häiriintyy. Saha myös haisee voimakkaasti bensiiniltä. Saastamoisen mukaan polttoaineletkun kunto kannattaa tarkistaa vikatilanteissa ensimmäiseksi etenkin silloin, kun sahalla on ikää jo viisi vuotta tai enemmän. Moottorisahan tankkiin pääsee aina jotain roskaa, joten tankissa oleva polttoaineensuodatin tukkeutuu. Myös se tulee vaihtaa aika ajoin ja kiinnittää uusi tiukasti polttoaineletkuun. Terän toiminta vaikuttaa moottoriin Saastamoinen kertoo, että moottorisahan moottori käy luonnostaan ylikierroksilla. Ideana on se, että kun sahan terä puree puuhun, moottori saa tarvitsemaansa vastusta ja kierrosluku putoaa sellaiselle tasolle, että moottorin mäntä saa öljy-bensaseoksesta riittävästi voitelua. Jos puita sahaa pitkään tylsällä terällä, vastus jää liian pieneksi. Saha käy ylikierroksilla ja kuumenee. Kun moottori ei saa kierroksiinsa nähden riittävästi voitelua, männän pinta sulaa ja moottori leikkaa kiinni. ”Sahaajien on usein vaikea uskoa, että moottori on leikannut kiinni.” Moottorisahan terän oikeanlainen teroitus on siis samalla sahan moottorin toiminnan ylläpitoa. Terä pyörii vaikkei pitäisi Sahan terän tulee pyöriä vain silloin, kun kaasuliipaisinta painetaan. Jos sahan terä liikkuu käynnistysnarusta vedettäessä tai terä pyörii, kun saha käy tyhjäkäynnillä, vika löytyy usein kytkimestä. ”Kytkimen jouset ovat hypänneet pois paikoiltaan tai katkenneet. Kytkinjousia on erimittaisia, joten kytkin mukaan kauppaan, kun lähtee ostamaan uusia Pitääkö tulppa vaihtaa? Sahan sytytystulpan tulee iskeä kipinää, kun se asetetaan sylinterin päälle ja käynnistysnarusta vedetään rivakasti. Jos sahanterä pyörii silloin, kun ei pitäisi, vika voi löytyä kytkimestä. Kuvassa pihdin nokassa oleva kytkinjousi on voinut katketa tai hypätä pois paikaltaan. Moottori voi leikata kiinni, kun se ei saa riittävästi öljyä voiteluun tai sahaa käytetään väärin ylikierroksilla. Metalli on sulanut vaurioituneen männän pinnasta ja siihen on syntynyt selvät urat. jousia, niin tulee oikeanmittaiset”, Saastamoinen sanoo. Jos vaihtaa kytkinjousen, mutta häiriö toistuu, voi vika olla itse kytkimessä ja sen kuluneisuudessa. Entä sitten, jos uusi saha tuntuu laiskalta? Milloin tietää, että vika on sahassa eikä sahaajan korvien välissä? ”Uuden sahan pitäisi käydä täydellä teholla parin sisäänajotankillisen jälkeen. Ammattisahoissa ei voi kestää viikkoa ennen kuin saha toimii täysin kierroksin, sillä siinä on kyse sahaajan palkasta.”? l Metsälehti Makasiini 41 8446_.indd 41 27.5.2021 13.57
LEHTIKUUSEN lahonkesto tiedetään. Usein silti ajatellaan, että vain hitaasti kasvanut siperialainen luonnonmetsien lehtikuusi on oikeaa, lahoamatonta lehtikuusta. ”Olen eri mieltä. Suomalainen lehtikuusi pärjää vertailussa hyvin”, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Martti Venäläinen sanoo. Jo 1990-luvulla selvitettiin, että sekä siperialaisen luonnonpuun että suomalaisen viljelypuun tiheys on sama 500 kiloa kuutiolta. Näin siitä huolimatta, että suomalaisen puun lustonleveys oli kaksinkertainen, kolme millimetriä. Maalahotuskokeen seurannassa 15 kesän jälkeen siperialaisista lehtikuusipalikoista oli katkennut kaksi kymmenestä ja suomalaisista yksi kymmenestä. Kaikki laimeasti kyllästetyt mäntypalikat olivat katkenneet, mutta kaikki vahvasti kyllästetyt kestivät taivutuskokeen katkeamatta. Kyllästämättömät männyn pintapuukapulat olivat lahoalttiita, niiden kestoiäksi jäi keskimäärin 5,3 vuotta. ”Koe jatkuu. Tilanne on tasan siperialaisen ja suomalaisen lehtikuusen sekä vahvasti kyllästetyn mäntypuun välillä.” Oli lehtikuusi mistä tahansa, niin sydänpuun ja pintapuun lahonkeston ero on merkittävä: pintapuu lahoaa yhtä nopeasti kuin männynkin. ”Laiturin tolpat voi tehdä lehtikuusen sydänpuusta. Kansilaudoiksi lehtikuusi käy keskimäärin yhtä hyvin kuin painekyllästetty mänty, mutta laatu vaihtelee. Jotkut laudat kestävät paremmin ja jotkut huonommin.”? l? ?????????? MIKKO HÄYRYNEN Lahonkesto puntarissa Suomalainen ja siperialainen lehtikuusi pärjäävät lahotuskokeessa yhtä lailla. Lahotuskokeen 16. kesä alkamassa Punkaharjulla. Testi tehdään 50 sentin mittaisilla rimoilla, jotka on upotettu puoliksi multaan. M A RT TI VE N Ä LÄ IN EN METSÄHALLITUKSEN jatkuvan kasvatuksen havaintoalueilla ryhdytään selvittämään menetelmän vaikutusta metson soitimeen. ”Soidinpaikkojen tarkastuksilla selvitetään, ovatko alueilla tiedossa olevat metson soitimet toimivia. Samalla pyritään selvittämään soitimelle osallistuvien metsokukkojen määrä”, kertoo Metsähallituksen kehityspäällikkö Hannu Tolonen. PITÄÄKÖ METSO JATKUVASTA KASVATUKSESTA? SI M O N BA IL EY MMM Tuomas Yrttimaan väitöstutkimuksessa kehitettiin maastolaserkeilaimen avulla pistepilvimenetelmiä kuolleiden ja elävien puiden tarkasteluun. Menetelmällä voidaan arvioida muun muassa monimuotoisuudelle tärkeän järeän maalahopuun määrää ja laatua. Yksittäiset kaatuneet ja elävät puut pystyttiin tunnistamaan automaattisesti niiden muodon perusteella. VÄITÖKSESTÄ APUA LAHOPUUN ARVIOINTIIN 42 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » TUTKITTUA 8447_.indd 42 27.5.2021 12.30
täen riuku nostetaan pukin kärjelle. Ensin kuoritaan puoli metriä tyvipäätä katkaisukohtaan päin, sitten loppu riu’usta latvaa kohti. Noin puolet ympärysmitasta kuoritaan, aisaus eli kuoren poisto tehdään useammalle kantille. Paras kuorinta-aika on keväällä, ja se kestää kesäkuun alkupuolelle. Silloin kuori irtoaa hyvin ja puu kuivuu nopeasti. Kesemmällä ja etenkin syksyllä on suuri homehtumisen vaara. Riu’ut ja seipäät pitää mielestäni ehdottomasti kuoria, toukat ja laho iskevät helpommin kuoripäälliseen. Kun riuku on kuorittu, kuorija heittää sen lähemmäksi tienreunaa. Kun työn alla oleva pikkualue on valmis, riu’ut kasataan koholle tienvarteen, jotta ne kuivahtaisivat vähäsen. Samalla reissulla tai myöhemmin kuoritut puut lastataan kärryyn ja kiikutetaan kotitontille lopulliseen kuivumiseen ja seipäät teroitukseen. KONEKUORIMINEN ON kyllä nähty. Kintaanjälkiä tulee useampia, eikä ajansäästöä ole havaittu. Lisäksi eri kuorimakoneet eivät tahdo tuollaista parin sentin riu’un latvapäätä kunnioittaa vaan murskaavat sitä. Ja mikä huomattavinta, moni kuorimakone pyörittää kuorittavaa puuta, jolloin pintaan jää teollisen näköinen spiraalinen jälki. Myös puussa olevat kohoumat ja montut kuoriutuvat epätasaisesti. Vesuri on varma kone, ja riuku on taatusti perinteisen näköinen. Vesuria käyttävä koura – tai ohutnahkainen hiirikäsi – suojataan talvisormikkaalla. Tottuneenkin käsi kipeytyy, jos ei työtään välillä vaihda. RIUKUJA EMME juuri ole riukuina myyneet, vaikka kysyntää on ollut. Tuotteemme on ollut valmis aita avaimet käteen -periaatteella, ja siihen ovat kaikki aikaiseksi saamamme riu’ut huvenneet. Joskus olisi ollut tarvetta lisäriukujen ostamiseen, mutta aniharvoin niiden myyjää on ollut tiedossa. Kasvatamme myös aidan sitomiseen tarvittavia kuusivitsaksia. Niinpä omavaraisuus tässä pisneksessä on sata prosenttia.? l TEEMME PERINTEISIÄ riukuaitoja osana metsäistä elinkeinoamme, joten riukuhakkuu on jokakeväinen toimemme. Parina vuonna metsistään voi löytää mukavan riukupaikan, mutta jos aikoo pitkään ja vuosittain käyttää kuusiriukuja, pitää niiden saatavuus ennakoida vuosia etukäteen. Me olemme useassa visakoivikossa ja harvennusmetsässä, hyvien tiestöjen lähellä, antaneet alikasvoskuusten kasvaa riukuvaiheeseen asti. Sitten seuraa raaka harsintahakkuu: kaikki riukuja seiväskokoiset puut kaadetaan, pienemmät jätetään kasvamaan. Näin saa yhdeltä alueelta enemmän materiaalia, eikä tarvitse juosta pitkin metsiä yksittäisten riukujen perässä. KAADAN PUUT moottorisahalla ja karsin ne saman tien kevyellä otteella. Normaalihakkuulla moottorisahaa lepuutetaan rungolla ja vedätetään sitä eteenpäin alaterällä. Runkoon jää tietysti terän kuorimia ja repimiä kohtia. Riu’uissa näitä en hyväksy, joten kannatan sahaa koko ajan ilmassa ja vetelen oksia poikki kevyesti kuoren pinnan mukaisesti. Jätän karsitun puun niille sijoilleen, hieman erillään olevat rungot heitän toisten lähelle. Näin ei yksittäinen riuku unohdu maahan, eikä kuorija joudu kävelemään yhden puun takia. Sitten meikäläinen tai kaverini saapuu paikalle kolmijalkaisen pukin kanssa. Pukkipari on alun perin tehty hirsitukkien kuorintaan, mutta yksittäin se on oivallinen apuri riukujen kuorinnassa. Vyöllä selän puolella roikkuvasta, saappaanvarresta tehdystä kotelosta napataan vesuri. Sen kaarevaa kärkeä apuna käytVinkit riukujen hankintaan MYYTÄVIÄ METSÄ TUOTTEITA » riu’ut » seipäät » vitsakset JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Metsälehti Makasiini 43 OMA METSÄ » METSÄLÄISEN ALLAKKA 8448_.indd 43 27.5.2021 12.32
METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 A, 00240 Helsinki. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. HYYTELÖKORVIA MÄNTYTUKILLA Olen kaatanut ja karsinut kaksi mäntyrunkoa venepaikan reunapuuksi. Runkoja ei ole käsitelty millään aineella. Viime syksynä niihin ilmestyi pehmeitä, korvasienen näköisiä loisia, jotka ovat tiukasti kiinni. Pitäisikö rungot käsitellä jollain? » TUMMAT hyytelömöykyt ovat sienen – luultavasti mäntyhytykän – itiöemiä. Sen rihmasto saa ravintonsa rungosta, mutta se lienee hidas lahottaja. Kun tukit ovat vesirajassa, ei kemikaalien käyttö niiden suojaamiseen ole suotavaa. Kun rungot ovat pehmeäksi lahonneita, korvataan ne vain uusilla. Siitä luonto tykkää. Aikaisemmin mäntyhytykkä luettiin hyytelösieniin. Sittemmin on osoittautunut, että mäntyhytykkä ja koko Exidia-suku kuuluvat toiseen sieniryhmään, jonka tunnetuin laji on ruokasienenä käytetty ja viljelty juudaksenkorva. Suomessa sitä ei kasva, mutta moni lienee syönyt sitä itämaisissa ravintoloissa asioidessaan. SEPPO VUOKKO PIENEN AUKON UUDISTAMINEN Olisi pari pientä aukkoa, yhteensä vajaa hehtaari. Toinen kivikkoinen, toinen parempi. Ajattelin kokeilla muokkaamattomaan istutusta kuuselle. Pottiputkella oli tarkoitus istuttaa, kuokalla pitänee tehdä laikkua? » ALLE puolen hehtaarin kuvioiden käytännön ongelmana on se, ettei niille kannata tuoda muokkauskonetta, ellei itsellä satu olemaan sellaista. Pienialaiset taimikot kärsivät reunametsän varjostuksesta ja ovat myös hirville mieluisia. Pienet aukot metsittyvät aikaa myöten itsestään, minkä vuoksi alle 0,3 hehtaarin kuvioille ei ole metsälaissa määrätty uudistamispakkoa. Valitettavan usein heitteille jätetyistä pienaukoista tulee vähäarvoisia, hieskoivuvaltaisia sekametsiä. Mäntytukkeihin ilmestyneet hyytelömöykyt ovat todennäköisesti mäntyhytykän itiöemiä. PE KK A VU O RIN EN OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 44 Metsälehti Makasiini 8449_.indd 44 27.5.2021 11.51
›› Aktiivisella uudistajalla ei tässä tapauksessa ole muuta mahdollisuutta kuin istuttaa muokkaamattomaan maahan, ellei kylvö tai reunametsän siemennys tule kysymykseen. Pottiputki on hyvä väline, mutta tarkoitettu käytettäväksi muokatulla maalla mieluiten mättäisiin. Kivisessä, tiukassa ja kunttaisessa maassa putken leukojen avautuminen on työlästä, eikä taimen tiivistäminen ja peittäminenkään onnistu kevyellä polkaisulla. Itse istuttaisin kaksi noin pientä aluetta pelkästään kuokalla, jolla voisin tehdä kunnollisen laikun, muokata kasvualustaa ja asettaa taimen sopivimpaan paikkaan. Homma on huomattavan työlästä, joten hehtaarin alaan on parasta varata useampi päivä. Taimikon perustaminen onnistuu kyseisellä tavalla taimien eloonjäännin kannalta hyvin, jos homman tekee huolellisesti. Todellinen ongelma voi olla tukkimiehentäi, josta itselläni on kokemuksia parin vuoden takaa. Koneen tekemissä mättäissä tuholaiset eivät vierailleet, mutta sammalikon kuokkalaikkuihin istutetut lisätaimet menivät huomattavalta osin tukkimiehentäin ravinnoksi. Avohakkuiden kokoon on yleisessä metsäkeskustelussa suhtauduttu pääosin kauhistellen. Todellisuudessa metsikkökuviot ovat käytännön toimien kannalta nykyisin aivan liian pieniä. Uudistamisongelmien ohella paria hehtaaria pienempien kuvioiden myöhemmät harvennukset tulevat taloudellisesti kannattamattomiksi, ellei niitä onnistu liittämään muihin hakkuisiin. KARI MIELIKÄINEN MIKÄ KERROIN? Minkä ajankohdan mukaista tuoretiheyskerrointa käytetään, kun puut mitataan puutavara-auton kuormavaa’alla? Jos esimerkiksi maaliskuussa myyty ja luovutettu puutavaraerä ajetaan kesäkuussa tehtaalle, niin mitä kerrointa mittauksessa käytetään? » KÄYTETTÄVÄ tuoretiheyskerroin valitaan mittaushetken mukaan. Jos puut mitataan kesäkuussa, käytetään kesäkuun tuoretiheystaulukkoa, virallinen mittaaja, tutkija Tapio Wall Luonnonvarakeskuksesta kertoo. Mikäli puita on varastoitu kesäaikaan yli kuusi viikkoa, käytetään puolikuivan puun taulukkoa. Kesäaika alkaa 1. toukokuuta. Tuoretiheyskertoimia, tai virallisemmin tuoretiheyslukuja, käytetään puutavaran painon ja tilavuuden välisissä muunnoissa. Tuoretiheysluvut määräytyvät puulajin, puutavaran mittojen, puutavaralajin, maantieteellisen alueen, mittausajankohdan ja kuivuusasteen mukaan. ENNEN VAI JÄLKEEN? Omistamme puolisoni kanssa maatilan, jossa on peltoa. Omistamme myös samassa kunnassa noin 700 hehtaaria metsää. Olemme tekemässä sukupolvenvaihdosta lapsillemme lahjoituksena ja perustamassa samalla yhteismetsää. Lapset jatkavat maataloutta maatilalla. Missä järjestyksessä asiat on järkevintä hoitaa? » JOS teette sukupolvenvaihdoksen maatilana ja haette lahjaveron pykälän 55 huojennusta, niin lahjan arvo, josta lahjavero lasketaan, riippuu siitä, milloin yhteismetsä perustetaan. www.kesla.com Keslalta kaikki koneet suomalaiseen metsään Keslalta kaikki koneet suomalaiseen metsään Metsälehti Makasiini 45 8449_.indd 45 27.5.2021 11.51
Jos sukupolvenvaihdos tehdään ennen yhteismetsän perustamista, teidän maatilanne ja metsätilat käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Verotettava lahjan arvo lasketaan varallisuusarvon mukaan. Verotettavaksi arvoksi otetaan 40 prosenttia varallisuusarvosta. Tilanne on toinen, jos sukupolvenvaihdos tehdään yhteismetsän perustamisen jälkeen. Jotta saadaan maatilalle ja yhteismetsän osuuksille pykälän 55 mukainen huojennus, on metsätiloista muodostuneet yhteismetsänosuudet liitettävä maatilaan yhteismetsäosuuksina. Maatilan verotettava arvo on sama kuin edellisessä tapauksessa, eli 40 prosenttia varallisuusarvosta. Metsätilat ovat sen sijaan muuttuneet yhteismetsäosuuksiksi. Yhteismetsäosuuksien arvo määritellään lahjaverotuksessa eri tavalla kuin metsätilojen arvo. Arvo, josta lahjavero määrätään, on 40 prosenttia käyvästä arvosta, jos saadaan lahjaveron pykälän 55 huojennus. Käypä arvo on yleensä noin kolminkertainen varallisuusarvoon verrattuna. Jos perilliset aikovat jatkaa maatilalla maataloutta ja luovutus tehdään lahjana, kannattaa tehdä sukupolvenvaihdos ensin. Sen jälkeen voi perustaa yhteismetsän. VÄINÖ SIKANEN METSÄVÄHENNYSPOHJAN ILMOITTAMINEN Onko metsävähennyspohja merkittävä seuraavaan veroilmoitukseen, kun on metsän ostanut? Voisiko sen merkitä vasta esimerkiksi viiden vuoden päästä? » JOS hankittu kiinteistö on metsävähennyskelpoinen, sitä koskeva metsävähennyspohja tulee laittaa seuraavaan metsäveroilmoitukseen. Metsävähennyspohjan arvoa voi myöhemmin muuttaa, jos seuraavana vuonna tulee esimerkiksi lohkomiskuluja tai osa tilasta myydään. Ajantasainen metsävähennyspohja tulee kirjata joka vuoden veroilmoitukseen. Näin metsävähennyspohja pysyy mukana verotuksessa, sitähän saatetaan tarvita ehkä vasta 10 vuoden kuluttua tai myöhemmin. Jos ostettu tila myydään, eikä tilalla ole tehty metsävähennystä, ei luonnollisesti tule luovutusvoittoveroseuraamuksia. Jos metsänomistajalla on kuitenkin kertynyt käytettyä metsävähennystä muiden samalla veroilmoituksella olevien kiinteistöjen tuloista, lisätään sitä myydyn tilan luovutusvoittoon, enintään sen metsävähennyspohjan verran. HANNU JAUHIAINEN l 4 m peruspaketti 2 m jatkopöytä 2990,340,• sis. 9hp sahan, 4m pöydän • max. ø 60 cm tukeille • sis. 2 m pitkän jatkopöydän • mahdollistaa n. 6 m tukkien sahauksen Edulliset varaterät alk. 99,/ 3 kpl Tilaukset verkosta osoitteesta: Hinnat sisältää Alv. 24% “Valmista sahatavara itse omalla sahalaitoksella” OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 46 Metsälehti Makasiini 8449_.indd 46 27.5.2021 11.51
PIHAja metsänhoitotöissä akkusähkö valtaa alaa kaksitahtibensiiniltä, mikä on iloinen asia. Nyt pääsee hommiin, kunhan muistaa laittaa akut illalla lataukseen. Pakokaasukaan ei kirvele silmiä. Stihl suosittaa FSA 135 -akkutrimmeriä piha-alueiden hoitoon. Niinpä sen mukana tulee vain niittoon ja trimmaukseen tarkoitettu terävarustus. Rakenteeltaan se on kuitenkin oikea raivaussaha, joka voidaan varustaa Stihlin pienimmissä bensaraivureissa käytetyllä metsäterällä ja sektorisuojalla. Koska me olemme Metsälehti, varustimme trimmerin metsäterällä ja lähdimme varhaisperkaukselle. Poistettava puusto oli metristä kahteen olevaa vesakkoa, paksuimmat kaadettavista puista olivat kannoltaan 3–4-senttisiä. Tällaisella työmaalla FSA 135 suoriutui ongelmitta. Leikkuuteho riittää ja sahan käsiteltävyys on vahvasti mukavan puolella. Eikä painokaan vaivaa. Niinpä vakiovarusteena olevat kevyet valjaat riittävät, vaikka niissä ei lonkkavyötä olekaan. Saha tasapainottuu valjaisiin kiinnitettynä. Sähkömoottori kiihtyy riittävän ripeästi, ja terä vastaa ”kaasun” painallukseen viiveittä. Terän pyörimisliike jatkuu jonkin aikaa vapaalla, joten tältäkin osin sahan käyttö muistuttaa tavallista sahaa. Puolen tunnin akku FSA 135:n voimanlähteeksi suositellaan Stihl AP 300 S -akkua. Sen teho on 281 wattituntia eli 7,2 ampeerituntia. Sahassa on kolme valinnaista tehoaluetta. Varhaisperkauksessa käytimme sahaa suurimmalla teholla. Tällöin akku riitti yhtäjaksoisesti sahaten 33 minuuttia. Luulen, että rauhakseen taimikkoaan raivaava selviää aamupäivän kahdella akulla. Sen jälkeen akut voisi ladata lounaalla ja palata iltapäiväksi palstalle. FSA 135:n suositushinta on 519 euroa ja AP 300 S -akun 329 euroa. Näin kahden akun, laturin ja trimmerin setti maksaa vajaat 300 euroa. Aika kallista, mutta samoja akkuja voi käyttää myös Stihlin ruohonleikkureissa, moottorisahoissa ja pensasleikkureissa. Ammattikäytössä voimanlähteenä voidaan käyttää reppuakkua, jossa riittää energiaa jopa usean tunnin työskentelyyn. TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ ? Akkutrimmerillä vesakkoon PLUSSAT JA MIINUKSET + käyttömukavuus + teho varhaisperkauksessa akun kestoaika STIHL FSA 135 JÄNNITE 36 V PAINO 7,4 kg (sis. akun painon) HINTA 519 € (sis. alv) AKKU (AP 300 S) 329 € (sis. alv) PIKALATURI (AL 300) 99 € Stihl FSA 135 ei virallisesti ole raivaussaha, mutta se suoriutuu mainiosti kepeästä varhaisperkauksesta Katso video Metsälehden Youtubekanavalta Stihl FSA 135 on metsäterällä varustettuna tasapainoinen ja mukava käyttää. Metsälehti Makasiini 47 OMA METSÄ » PIKATESTI 8450_.indd 47 27.5.2021 12.33
KUULEN usein päivittelyä korkeasta luovutusvoiton verosta: ”Jukopliuta, 30 prosenttia kauppasummasta menee veroihin!” Näinhän asia ei ole, vaan veroa maksetaan vain luovutusvoitosta. Se saadaan, kun kauppahinnasta vähennetään hankintameno ja myynnin kulut. Jos kauppahinta on alhaisempi kuin esimerkiksi aiempi ostohinta tai perukirjassa ollut arvo, muodostuu tilakaupassa luovutusvoiton tappio. Sen voi vähentää muista luovutusvoitoista tai pääomatuloista. NÄIN LUOVUTUSVOITTOA VEROTETAAN Jos suunnittelet metsäsi myyntiä, muista ottaa huomioon luovutusvoiton verotus. PIRJO HAVIA VINKKI Kannattaa tutustua Verohallinnon ajantasaiseen Kuolinpesien luovutusvoitot ja -tappiot verotuksessa -ohjeeseen. Se löytyy Vero.fi-palvelusta. Sieltä löytyy myös Excel-laskuri luovutusvoiton laskentaan. Esimerkki Saku myy kaksi metsätilaa, Rantapalstan ja Männikön. Rantapalstan hän on ostanut 8 vuotta sitten, tehnyt siinä hakkuita ja käyttänyt metsävähennystä 10 000 euroa. Kauppahinta ja kaupan kulut ostaessa eli todellinen hankintameno oli 32 800 euroa. Männikön Saku peri tädiltään 9 vuotta sitten. Perukirjassa Männikön arvo oli 80 000 euroa. Nyt Saku on saanut tarjouksen molemmista tiloista niin, että Rantapalstan kauppahinta olisi 50 000 euroa ja Männikön 250 000 euroa, yhteensä siis 300 000 euroa. Saku arvelee, että luovutusvoiton veroa pitäisi maksaa noin 55 000 euroa. Hän on kuullut, että veron määrittelyssä käytettävä hankintameno-olettama on 40 prosenttia kauppahinnasta. Lasketaanpa! Molempien tilojen osalta täytyy luovutusvoitto laskea ja ilmoittaa erikseen. Ensin Rantapalsta: Kauppahinta 50 000 € Hankintameno –32 800 € (vaihtoehtoisesti hankintameno-olettama 20 % kauppahinnasta eli 10 000 €, koska tilaa ei ole omistettu vähintään 10 vuotta) Myynnin kulut –200 € Ojahankkeen poistamaton menojäännös –1 200 € Luovutusvoitto 15 800 € Käytetty metsävähennys + 10 000 € Verotettava luovutusvoitto 25 800 € > Luovutusvoiton vero = 7 740 € 48 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 8451_.indd 48 27.5.2021 14.02
Sitten Männikkö: Kauppahinta 250 000 € Perukirja-arvo –80 000 € (vaihtoehtoisesti 20 %:n hankintameno-olettama 50 000 €) Myynnin kulut –200 € Luovutusvoitto 169 800 € Verotettava luovutusvoitto 169 800 € > Luovutusvoiton vero = 56 532 € (Tämä tila ei ole metsävähennysjärjestelmässä.) Yhteensä Sakulle tulee verotettavaa luovutusvoittoa 195 600 euroa. Yhteenlasketuista yli 30 000 pääomatuloista, joita luovutusvoitotkin ovat, hän joutuu maksamaan veroa 30 prosentin sijaan 34 prosenttia. Jos muita pääomatuloja ei ole, veroa tulee maksettavaksi edellä tiloittain lasketun 64 272 euron sijaan 65 304 euroa. Jos Saku olisi odottanut Männikön myynnin kanssa yhden vuoden, perintötila olisi ollut hänen omistuksessaan 10 vuotta. Silloin hän olisi maksanut siitä luovutusvoiton veroa 40 prosentin hankintameno-olettamaa käyttäen lähes 7 000 euroa vähemmän. Kuolinpesän luovutusvoitto Kuolinpesä voi myydä metsäomaisuuttaan ennen kuolinpesän jakoa tai kuolinpesän jaon jälkeen. Jos metsä myydään ennen jakoa, on kuolinpesä verovelvollinen, eli osakkaat yhdessä vastaavat veroista riippumatta itse kunkin perintöosuudesta. Jos taas kuolinpesässä tehdään ensin murto-osainen jako metsäyhtymäksi, tulee metsätilan kaupasta saatu tulo jaettavaksi samoin tein jokaiselle osakkaalle omistusosien suhteessa. Siten myös luovutusvoiton verosta vastaa kukin vain omalta osaltaan. Veron määrään vaikuttaa paljon se, mitä käytetään hankintamenona. Kuolinpesässä hankintamenon määrittämiseen vaikuttaa muun muassa peruMetsälehti Makasiini 49 8451_.indd 49 27.5.2021 14.02
kirjaan merkitty arvo, perinnönjättäjän kuolinhetki, lesken rooli kuolinpesässä, ositus ja tilan mahdollinen osaomistus sekä puolisoiden avio-oikeus ja avioehto. Myyjinä voi olla myös sisäkkäisiä kuolinpesiä, jolloin luovutusvoiton verotus jakaantuu näille erikseen. Lähiomaisten kaupassa verovapaa Metsäkiinteistön, yhtymäosuuden tai yhteismetsäosuuden voi myydä lähiomaiselleen verovapaasti, jos tietyt ehdot täyttyvät. Tästä säädetään tuloverolain 48 pykälässä. Metsän luovutusvoitto on verovapaa, jos: • myyjä harjoittaa itse kohteessa metsätaloutta (ei esimerkiksi, jos hallintaoikeus on jollain muulla), • ostajana on joko yksin tai yhdessä puolisonsa kanssa myyjän lapsi tai lapsen rintaperillinen tai myyjän sisar, veli, sisarpuoli tai velipuoli, • myyjä on omistanut metsän yli 10 vuotta tai metsä on ollut yhteenlasketusti yli 10 vuotta hänen ja sellaisen henkilön omistuksessa, jolta hän on saanut sen vastikkeettomasti. Viiden vuoden sääntö Jos olet saanut metsän edellä kuvatulla tavalla niin, että kauppa on ollut myyjälle luovutusvoiton verosta vapaa, on sinun odotettava viisi vuotta ennen edelleen myyntiä, mikäli haluat välttää ylimääräisiä veroja. Jos myyt eteenpäin samaa omaisuutta ennen kuin viisi vuotta on kulunut saannostasi, pienennetään luovutusvoittoa laskettaessa hankintamenoasi sillä veronalaisen luovutusvoiton määrällä, jota ei ole pidetty edellisessä kaupassa luovuttajan veronalaisena tulona. Maksat siis tavallaan veroa sekä edellisen kaupan että uuden kaupan luovutusvoitosta. Yhden vuoden sääntö lahjassa Tarkkana on oltava myös silloin, kun metsän on saanut lahjana. Pidä metsää ainakin yksi vuosi ennen kuin myyt sen, muutoin hankintamenona käytetään lahjoittajan omaa hankintamenoa, ei lahjakirjaasi merkittyä arvoa. Lisättäväksi voi tulla myös lahjoittajan käyttämä metsävähennys. 15 vuoden sääntö lahjavähennyksessä Jos olet saanut metsän lahjana ja käyttänyt metsälahjavähennystä, muista myyntiin ja edelleen lahjoittamiseen liittyvät sanktiot. Jos luovutat vähintään 10 prosenttia saamastasi metsäpinta-alasta 15 vuoden sisällä lahjan saannosta, tulouttaa Verohallinto sinulle siihen mennessä käyttämäsi metsälahjavähennyksen verolliseksi tuloksi 20 prosentilla korotettuna. Lisäksi menetät oikeuden jäljellä olevaan metsälahjavähennykseen. Yhtymäosuuden kauppa Jos olet osakkaana metsäyhtymässä, joka on hyödyntänyt metsävähennysoikeutta, ja olet myymässä osuuttasi, luovutusvoittoosi tai -tappioosi voi tulla lisättäväksi yhdessä käytetty metsävähennys. Esimerkki Riitta omistaa metsää yhdessä siskonsa kanssa. Riitan omistusosuus metsäyhtymässä on 1/3. Raija-sisko on ostanut kymmenen vuotta sitten 1/3-osuuden sisarten veljeltä. Kaupassa muodostui yhtymälle 12 000 euroa metsävähennysoikeutta, siitä on käytetty jo 8 000 euroa. Nyt Raijan poika Arto on halukas ostamaan Riitan osuuden. Riitta pohtii veroseuraamuksia: Ensinnäkään kauppa ei ole luovutusvoiton verosta vapaa, koska ostajana on sisaren lapsi. Toiseksi luovutusvoittoon saattaa tulla lisättäväksi käytettyä metsävähennystä. Yhtymäosuuden kaupassa myyjän luovutusvoittoon tai -tappioon lisätään yhtymän käyttämä metsävähennys myyjän omistusajalta. Lisäys on enintään 60 prosenttia kyseisen metsävähennysoikeutta tuoneen osuuden hankintamenosta. Riitta sai osuutensa vanhemmiltaan lahjana, ja lahjan mukana ei tullut metsävähennysoikeutta. Niinpä yhtymän käyttämää metsävähennystä ei lisätä Riitan myymän osuuden luovutusvoittoon. Lisätietoa Verohallinnon ohjeista. ? l 50 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 8451_.indd 50 27.5.2021 14.02
METSISTÄ halutaan paljon kaikkea hyvää. Aiemmin käytimme paljon fossiilista energiaa ihmisten elintason nostamiseen. Varakkaissa maissa hyvinvoinnin lisäämiseen, köyhemmissä maissa köyhyyden poistamiseen. Ei toiminut, ilmakehään tuli liikaa hiilidioksidia. Nyt sama mahdottomuus on siirtynyt toiveisiin metsien rajattomasta erilaisten hyötyjen yhtäaikaisesta lisäämisestä. Halutaan lisätä metsien hiilinieluja. Käytännössä se tarkoittaa tiheitä pimeitä metsiä, joissa mustikka elää, muttei tuota juurikaan marjoja. Todennäköisesti teerikään ei siellä viihdy, koska poikasilta puuttuu ruokaa. Jos haluamme lisätä marjovan puolukan määrää, tuodaan metsäaurat takaisin. Aurauspenkat olivat hienoja puolukanpoimintakohteita. Avohakkuilla olemme saaneet upeita marjovia vadelmikkoja. Toiveena on myös kasvattaa huippulaatuista mäntytukkia. Käytännössä se tarkoittaa voimakkaita harvennushakkuita ja pidempää kiertoaikaa. Lyhyellä aikavälillä voimakkaat harvennukset vähentävät hiilensidontaa metsiin selkeästi. Jos jatkamme välittömästi merkittävässä osassa männiköitämme kiertoaikaa, taidamme korvata betonilla ja teräksellä puurakentamista. IHAILEN metsissä liikkuessani perhosia, mehiläisiä ja kimalaisia. Täytyy tunnustaa, etten pidä hyttysistä ja paarmoista, mutta nekin ovat osa luonnon monimuotoisuutta ja myös monen lintulajin elinehto. Perhosille, mehiläisille ja kimalaisille keväällä kukintansa aloittavat pajut ovat elintärkeitä. Pajut eivät kuki tiheissä metsissä vaan metsäautoteiden varsilla, kivennäismaahan kaivettujen ojien penkoilla. Villapaju kukkii erityisesti aukoksi hakattujen rämeiden reunoilla, siis niin sanotuilla vaihettumisvyöhykkeillä. Nämä kankaiden ja soiden reunojen vaihettumisvyöhykkeet ovat myös elämille, mukaan luettuna riista, tärkeitä. Taas metsänomistajan pitää tehdä päätöksiä. Optimoinko taloudellista tulosta ja käytännössä samalla autan pörriäisiä, jätänkö kokonaan hakkaamatta vai teenkö riistaa suosivan hakkuun? Vielä yksi esimerkki. Jos haluan saada lisää liito-oravia metsääni, teen hakkuun tienvarteen tai kosken rannan lähelle siten, että sinne jää ruuaksi koivuja, leppiä ja haapoja. Kuusia jätetään suojaksi ja metsä hakataan riittävän harvaksi liitämisen kannalta. Miksi meluisa tienvarsi tai kosken ranta? Melun takia liito-oravan pahin vihollinen näätä ei viihdy siellä. Näin tehtynä liito-oravat lisääntyvät kuin kanit. Liito-oravien liitämistä on myöhäisenä kesäiltana tosi kiva seurata. Mutta metsän hiilensidonta kuitenkin heikkenee merkittävästi. Kumman valitsen? LAHOPUUN määrä metsissä tulee lisääntymään – hyvä niin, mutta tapahtumaketju on hidas. Säästöpuu tai metsälain 10 pykälän kohteilla olevat havupuut kuolevat tyypillisesti noin sadan vuoden kuluttua. Siitä eteenpäin siihen hetkeen, että puut ovat pehmeitä lahopuita, kuluu lähes toinen sata vuotta. Lahopuun lisääntyminen metsissä ei siis voi tapahtua muutamassa vuodessa. Moneen vaikeaan valintaan halutaan vastausta metsien sertifioinnista PEFC:stä tai FSC:stä. Erilaisia eri ihmisten ajatuksia ja toiveita on rajoittamaton määrä. Kaikki ovat omasta mielestään oikeassa. Minun isäni katsoo metsiä omasta näkökulmastaan, minä omastani ja tyttäreni omastaan. Olen ollut perustamassa PEFC:tä, silloin yksi kesälomani käytännössä kului siihen. Sertifiointi kertoo, miten me hoidamme metsiämme ja on hyvä keino kertoa se.? l Kaikkea hyvää Lahopuun lisääntyminen metsissä ei siis voi tapahtua muutamassa vuodessa. KU VA SE PP O SA M U LI JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Metsälehti Makasiini 51 RAHAPUU KOLUMNI 8452_.indd 51 28.5.2021 16.12
Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 63,18 ?? 67,04 ?? 45,70 ?? 19,13 ?? 21,56 ?? 18,17 ?? Uudistushakkuu 64,90 ?? 67,84 ?? 47,14 ?? 21,31 ?? 23,13 ?? 20,01 ?? Harvennushakkuu 54,35 ?? 56,70 ?? 39,58 ?? 17,67 ?? 18,25 ?? 17,11 ?? Ensiharvennus 45,37 ?? 42,41 ?? 35,17 ?? 13,86 ? 14,07 ?? 13,49 ?? ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 63,94 ?? 68,24 ?? 43,88 ? 18,70 ?? 22,26 ?? 18,26 ?? Uudistushakkuu 65,50 ?? 68,81 ?? 44,89 ? 20,18 ?? 23,53 ?? 20,01 ?? Harvennushakkuu 56,25 ?? 59,35 ?? 39,58 ?? 18,18 ?? 18,82 ?? 17,79 ?? Ensiharvennus 46,39 ? 44,84 ? 37,08 ? 14,23 ? 13,59 ? 13,47 ?? KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 64,76 ?? 68,04 ?? 43,26 ?? 19,33 ?? 22,28 ? 17,98 ?? Uudistushakkuu 66,34 ?? 68,73 ?? 44,52 ?? 21,86 ?? 23,75 ? 19,61 ?? Harvennushakkuu 56,08 ?? 58,42 ?? 37,76 ?? 17,85 ?? 17,53 ?? 16,98 ?? Ensiharvennus 13,57 ? 13,14 ? VIIKKO 20 RUNKOHINNOITTELUSSA leimikolla tarjotaan vain yksi hinta puulajille eikä myyjän saama tulo riipu siitä, kuinka rungot jaetaan tukeiksi ja kuitupuuksi. Tavallisesti tukeille ja kuitupuulajeille sovitaan omat hintansa. Runkohinnoittelua käytetään jonkin verran päätehakkuilla. Nyt Metsä Group on tuomassa sitä myös harvennuksille. Yhtiö nimittää uutta hinnoittelutapaa järeysrunkohinnoitteluksi. Eri puulajeille määritellään oma runkohintansa, joka perustuu ennen hakkuuta tehtyyn arvioon poistettavien runkojen keskimääräisestä koosta. Samalla määritellään portaat, joiden mukaan runkohinta muuttuu, jos puiden hakkuussa mitattu keskikoko poikkeaa ennakkoarviosta. ”Jos puut ovat isompia, runkohinta kohoaa, ja jos ne ovat pienempiä, hinta laskee”, kertoo puukaupoista ja metsäpalveluista vastaava johtaja Juha Jumppanen Metsä Groupilta. Harvennuksilla runkohinnan on mukailtava puiden kokoa. Muuten ostajalle voisi tulla kiusaus poimia metsästä runsaimmin tukkia antavat isot rungot, eikä myyjän saama hinta kohoaisi. Runkohinta myös harvennuksille Metsä Groupin uusi järeysrunkohinnoittelu tuo vapautta puiden katkontaan. TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ Metsä Group käyttää puuston järeyden arviointiin älypuhelimeen ladattavaa sovellusta. 52 Metsälehti Makasiini TALOUS » PUUMARKKINAT 8453_.indd 52 28.5.2021 16.28
SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 61,52 ?? 64,32 ?? 45,76 ? 18,52 ?? 19,57 ?? 18,14 ?? Uudistushakkuu 63,59 ?? 65,46 ?? 47,68 ?? 20,43 ?? 21,49 ?? 19,92 ?? Harvennushakkuu 52,89 ?? 53,61 ?? 39,35 ? 17,57 ?? 18,14 ?? 17,57 ?? Ensiharvennus 38,07 ? 39,76 ? 32,76 ? 13,71 ?? 14,55 ?? 13,80 ?? KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 65,11 ?? 68,08 ?? 49,47 ?? 20,14 ?? 22,47 ?? 18,73 ?? Uudistushakkuu 66,34 ?? 68,94 ?? 51,17 ?? 23,40 ?? 24,60 ?? 20,59 ?? Harvennushakkuu 58,01 ?? 57,77 ?? 41,49 ?? 18,90 ?? 18,93 18,34 ?? Ensiharvennus 46,27 ? 43,97 ? 14,51 ? 14,26 ?? 14,04 ?? ?? NOUSUSSA ?? LASKUSSA ? ei vertailutietoa ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 64,12 ?? 65,50 ?? 36,54 ? 18,90 ?? 18,86 ? 18,31 ?? Uudistushakkuu 65,43 ? 66,03 ? 36,93 ? 20,21 ? 19,48 ? Harvennushakkuu 50,55 ? 51,39 ? 31,91 ? 16,52 ?? 16,04 ? Ensiharvennus KAINUUKOILLISMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 60,13 ?? 61,04 ?? 18,23 ? 19,58 ?? 16,01 ?? Uudistushakkuu 62,78 ?? 62,18 ?? 21,17 ?? 21,57 ? 19,57 ?? Harvennushakkuu 51,39 ?? 50,76 ?? 16,56 ? 15,85 ? 13,89 ?? Ensiharvennus 13,10 ? 12,39 ?? POHJOISPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 62,94 ?? 64,48 ?? 37,36 ? 21,12 ?? 21,70 ? 19,40 ?? Uudistushakkuu 65,08 ?? 65,55 ?? 37,59 ? 23,41 ?? 22,62 ? 20,99 ?? Harvennushakkuu 52,73 ?? 52,72 ?? 18,84 ? 19,03 ?? 17,10 ? Ensiharvennus 14,69 ?? 13,29 ? LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,65 ?? 52,97 ?? 18,42 ?? 15,57 ?? Uudistushakkuu 58,56 ?? 54,44 ?? 20,88 ?? 18,55 ?? Harvennushakkuu 48,13 ?? 44,34 ?? 15,85 ? 12,52 ?? Ensiharvennus Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi ”Jos puut ovat isompia, runkohinta kohoaa, ja jos ne ovat pienempiä, hinta laskee.” Metsänomistajalle ei haittaa Jumppasen mukaan hakkuussa noudatetaan puukaupassa sovittua harvennustapaa. Lisäksi hän muistuttaa, ettei metsänomistajalle koituisi vahinkoa, vaikka harvennustapa muuttuisi esimerkiksi puuston huonon laadun vuoksi. ”Runkohinta kohoaa, jos korjataan ennakoitua isompia puita. Jos korjattavat puut ovat pienempiä, puunmyyntitulo alenee, mutta metsään jäisi arvokkaampi puusto.” Järeysrunkohinnoittelu otetaan kesäkuun alussa käyttöön Joensuun, Jyväskylän, Lohjan ja Oulun piireillä. Vuoden loppuun mennessä uusi hinnoittelutapa ulotetaan koko maahan. ”Teemme jatkossakin puutavaralajeittaisen ostotarjouksen metsänomistajalle, jos hän haluaa”, Jumppanen vakuuttaa. Järeysrunkohinnoittelun tärkein tavoite on vapauttaa runkojen katkontaa niin, että siitä saadaan paras jalostusarvo eikä metsänomistaja häviä, vaikka esimerkiksi osa runkojen tukkiosasta katkottaisiin kuitupuuksi. Helpotusta Kemin puunhankintaan MTK:n metsälinjan kenttäpäällikkö Pauli Rintala arvioi Metsä Groupin uutta runkohinnoittelutapaa myönteiseksi uudistukseksi. ”Puun myyjä ei kärsi eikä kauppasopimuksia rikota, vaikka rungon tukkiosaa katkottaisiin kuitupuuksi”, Rintala sanoo. Hän arvelee, että harvennusmetsien runkohinnoittelu helpottaa erityisesti Kemin tulevan sellutehtaan jättimäistä puunhankintaurakkaa. ”Kun harvennusmetsistä korjataan kuitupuuta, kertyy samalla runsaasti juuri ja juuri minimiläpimitan täyttäviä tukkeja, joiden jalostusarvo sahauksessa on alhainen. Nyt Metsä Group voi vapaasti katkoa harvennusleimikoita tarpeidensa mukaan vaikka kokonaan kuitupuuksi.”? l Metsälehti Makasiini 53 8453_.indd 53 28.5.2021 16.29
KUUKAUDEN PUUKAUPPA VIIME vuonna valmistunut metsäsuunnitelma innosti metsäyhtymän puukaupoille entisen Mikkelin läänin alueella. Metsänhoitoyhdistys teki paperit runsaan 50 hehtaarin leimikosta jo talvella, mutta myyjä ja tätä avustanut metsänhoitoyhdistyksen neuvoja päättivät odottaa puukauppatilanteen kehittymistä. Keväällä pääsiäisen korvilla merkit olivat suotuisat ja kohde pantiin myyntiin. Tarjouksia tuli useita. Kärkikaksikkona erottuivat iso sahayhtiö ja suuri metsäyhtiö. Metsänomistaja päätyi kauppaan metsäyhtiön kanssa. Metsäyhtiön tarjoamat kantohinnat olivat korkeammat. Sahayhtiö tunnetaan tarkasta tukkien katkonnastaan, mutta tällä kertaa se riitti vain hopeasijalle Ensiharvennuksille ja myöhemmille harvennuksille metsäyhtiö tarjosi samoja hintoja. Myöskään talvija kesäkorjuukelpoisia kohteita ei hinnoiteltu erikseen. Tarjotut kantohinnat kertovat kevään aikana villiintyneestä kantohintarallista. Avohakkuulla kuusitukista tarjottiin 75 euroa kuutiolle. Tukin vähimmäisläpimitta oli 15 senttiä, kuten männylläkin. Kauppa tuo myyjälle noin 215 000 euroa. Puiden keskikantohinnaksi muodostuu reilut 45 euroa kuutiolta. l MIKKO RIIKILÄ Kuusitukkia 75 eurolla PÄÄTEJA HARVENNUSHAKKUU ETELÄ-SAVOSSA HARVENNUS 47 HA KERTYMÄ, M 3 HINTA, €/M 3 * YHTEENSÄ, € mät 120 60 7 200 kut 1 350 63 85 050 kot 45 38 1 710 mäja ku pikkutukki 390 30 11 700 mäk 110 20 2 200 kuk 1 350 23 31 050 kok 170 23 3 910 Yhteensä 3 535 142 820 AVOHAKKUUT, 3,5 HA KERTYMÄ, M 3 HINTA, €/M 3 * YHTEENSÄ, € mät 60 70 4 200 kut 750 75 56 250 kot 40 50 2 000 ku-pikkutukki 15 35 525 mäk 30 25 750 kuk 165 25 4 125 kok 90 24 2 160 Hakkuutähteet** 930 3 2 790 Avohakkuu yhteensä 1 150 72 800 Kauppa yhteensä 4 685 215 620 *) kesällä ja talvella korjattaville kuviolle tarjottiin sama hinta ** )hakkuutähteistä maksetaan kolme euroa jokaista kuusen ainespuukuutiota kohti Puukauppatilastossa esitetään Metsäteol lisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Tiedot kerätään viikoittain. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ 10 20 30 40 50 Viikko Milj. m 3 0,5 1,0 1,5 2,0 Viikko-ostot 2020 Viikko-ostot 2021 54 Metsälehti Makasiini TALOUS » PUUMARKKINAT 8453_.indd 54 28.5.2021 16.29
KUUKAUDEN TILAKAUPPA PIRKANMAALAISESTA 26 hehtaarin tilasta kiinnostunut ostajaehdokas pyysi tilakauppoja seuraavaa Hannu Liljeroosia asiantuntija-avuksi tarjouksen tekoon. ”Sovimme maastokäynnin ja kävelimme tilan läpi kuvio kuviolta. Arvioin puumääriä ja vertailin kuvioiden arvoja niiden ominaisuuksiin”, Liljeroos kertoo. Liljeroosin mukaan tilalla oli puuta jonkin verran esitetietoja enemmän. Heti hakattavaa puustoa löytyi verrattain paljon, koska selviä päätehakkuupuustoja oli merkitty kasvatettaviksi. ”On tavallista, että kehitysluokat ovat ’jäljessä’, koska tietoja ei ole päivitetty. Esitetietoihin lasketut kuvioiden arvot olivat varsin maltillisia.” Tilan etuja olivat hyvä metsänhoidollinen tila, lehtomaiset tai tuoreet kivennäismaiden maapohjat ja hyvä sijainti. Keskelle tilaa johti vesakon raivuuta ja ojien aukaisua vaativa, mutta kantava tienpohja. ”Olimme molemmat sitä mieltä, että kyseessä on keskivertoa parempi ostokohde.” Vaikka vertailukohteita oli niukasti, oli selvää, että tilasta piti tarjota 95 000 euron lähtöhintaa enemmän. Metsälehden verkkosivujen arvolaskurin tarjoama hinta oli noin 100 000 euroa eli 15 prosenttia lähtöhinnan yli. Liljeroos laski summa-arvomenetelmällä tilan hinnaksi 104 000 euroa. ”Sanoin, että arvolaskurilla saatu hinta tuskin riittää tarjouskilpailun voittamiseksi. Koska tilan myyntitiedot oli laadittu varsin varovaisesti, se antaa ostajalle lisää pelivaraa.” Liljeroos kehotti tarjoamaan niin paljon, että ei kaduta, jos joku maksaa vielä piirun verran enemmän. Kisa oli ennenkokemattoman kova, sillä tarjouksia tuli peräti 24. Kiinnostunut tarjosi 124 300 euroa, jolla ylsi viidennelle sijalle. Kauppa tehtiin yli 130 000 euron hinnalla.? l MIKKO HÄYRYNEN Melkein onnistunut kauppa TILAKAUPPA PIRKANMAALLA PINTA-ALA 26 hehtaaria, josta puolet taimikoita, uudistuskypsää kolme hehtaaria ja eri-ikäisiä kasvatusmetsiä kymmenen hehtaaria. PUUSTO esitteen mukaan 2 300 m 3 , josta tukkia 25 prosenttia. MYYNTIHINTA yli 130 000 euroa. Hyvä tarjous toi viidennen sijan kovassa kisassa. Tilalla oli puuta enemmän kuin myyntiesitteessä luvattiin. H A N N U LI LJ ER O O S Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA 8453_.indd 55 28.5.2021 16.29
Maakunta kaupan, kpl myyty, kpl myyty, ha taimikot, % hakkuukypsät, % puusto, m3/ha tukki, % €/ha €/m3 kerroin Varsinais-Suomi 30 24 703 22 14 130 36 6?584 51 1,21 Satakunta 39 35 820 30 23 124 45 6?118 49 1,05 Häme-Uusimaa 56 52 1274 33 11 109 37 6?042 55 1,21 Etelä-Karjala 35 31 624 26 14 126 37 5?466 43 1,03 Kymenlaakso 35 25 649 23 14 129 39 5?740 45 1,04 Pirkanmaa 105 82 2195 24 16 126 39 5?638 45 1,08 Etelä-Savo 102 82 2114 23 14 129 38 5?709 44 1,02 Eja K-Pohjanmaa 180 157 4307 28 11 87 26 3?068 35 1,00 Keski-Suomi 112 114 3434 27 11 108 34 4?615 43 0,96 Pohjois-Savo 132 104 3214 25 9 106 30 4?201 40 0,97 Pohjois-Karjala 130 114 3508 28 10 109 29 4?216 39 0,98 Kainuu 86 70 3994 22 8 88 24 2?546 29 1,04 Pohjois-Pohjanmaa 262 220 9349 22 11 86 20 2?424 28 1,05 Lappi 141 108 6721 21 14 69 15 1 552 22 1,06 Koko maa 1445 1218 42906 Lisäys huhtikuu 115 78 2941 METSÄTILAKAUPAT 1.5.2020–30.4.2021 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Hintataso noussut tänä vuonna Kaupat maakunnittain Päijät-Häme 21, Kanta-Häme 24 ja Uusimaa 7 kpl Eniten eli noin puolet instituutiosijoittajien kauppoja Kertoimien vaihteluväli 0,70–1,45 1 2 3 4 1 2 3 4 TOUKOKUUSSA on perinteisesti metsätilojen tarjontapiikki. Toinen sesonki on loppukesällä ja syksyllä. Verkossa on palveluja, jotka antavat metsätilalle suunta-antavan arvon pelkän kiinteistötunnuksen perusteella. Laskurit perustuvat avoimeen kaukokartoitusaineistoon. Metsätilojen hintaseurantaa ylläpitävä Hannu Liljeroos arvioi keskisuomalaisen 52 hehtaarin metsätilan. Sitten hän kokeili, millaiset arviot verkon hintalaskurit tilasta antavat. Oman maastoarvionsa perusteella hän määritti tilan arvoksi 241 000 euroa. Metsä Forestin, Osuuspankin, UPM Metsän ja Stora Enson laskurit antoivat seuraavat arvot: 122 268, 97 590, 213 300 ja 142 000 euroa. ”Testi todisti sen, että pelkän kiinteistötunnuksen perusteella ei saa luotettavaa tila-arviota”, Liljeroos sanoo. Maaseudun Tulevaisuuden ja Metsälehden laskurit selvisivät testistä hyvin. Molempien antamat arvot olivat hieman päälle 250 000 euroa. Maaseudun Tulevaisuuden laskuri perustuu Metsätilat.fi-välittäjien aineistoon ja Metsälehden laskuri Liljeroosin hintaseurantaan sekä Simosol Oy:n arvonmäärityspalveluun. Näihin palveluihin pitää syöttää lisätietoja kuten sijainti, puumäärä, tukkiosuus, kehitysluokat tai keskiboniteetti. ”Näidenkin palvelujen suhteen on muistettava, että jos tila on jotenkin poikkeuksellinen, niin arvonmääritys tehtyihin kauppoihin vertaamalla ei toimi.”? l MIKKO HÄYRYNEN Hintalaskurit koetuksella Metsätilojen arvolaskureiden hintaarvioissa oli isoja eroja. 56 Metsälehti Makasiini TALOUS » TILAKAUPPA 8453_.indd 56 28.5.2021 16.29
VW ID.4 ON HILJAINEN , mukava ja ainakin 150 kilowatin tehoisena riittävän rivakka kaupunkimaasturi. 5-paikkainen maasturi valittiin juuri vuoden autoksi maailmassa. Kun autoon istuu, on edessä outo näkymä. Mittaristo tuo mieleen E.T.-elokuvan suurisilmäisen, lättänaamaisen ja koti-ikävän vaivaaman avaruusolennon pään. Keskemmällä kojelautaa on iso kosketusnäyttö, jonka kautta hallitaan navigointia, radiota, puhelinta ja moninaisia käyttöasetuksia. Eteen/taakseajoa ja pysäköintiä hallitaan ohjauspyörän takana suunnilleen kello kahdessa olevalla läpyskällä, jonka ulointa osaa voi vääntää oikealle tai vasemmalle, tai sitten voi painaa läpyskän pään kytkintä auton pysäköimiseksi. Ensi alkuun oudohko vempele, mutta osoittautui käytössä mahtiläpyskäksi! Auton hallinta on tehty helpoksi: kun avain on mukana, auto avaa oven lukon, auto aktivoituu ja valitsemalla vaihdeläpyskästä eteentai taakse pääsee liikkeelle. Ei siis tarvitse painaa mitään aktivointinappia, auto tietää, että tulit paikalle ja herättää itsensä. Kun pysäköit auton, voit jättää sen paikalleen ja kävellä pois. Auto lukitsee ovensa ja sammuttaa valot. Edes pysäköintijarrua ei ole: auto tietää, kun et ole paikalla, eikä mene minnekään. KANSANAUTO SÄHKÖLLÄ VOLKSWAGEN ID.4 1 ST MAX 77 KWH 5-paikkainen sähkökaupunki maasturi Moottori: 150 kW, takaveto Omamassa: 2 124 kg Kantavuus: 451–611 kg Jarrullisen perävaunun massa: 1 000 kg Jarruttoman perävaunun massa: 750 kg Huippunopeus: 160 km/h Kiihtyvyys: 0–100 km/h 8,5 s Pituus: 4 584 mm Leveys: 1 852 mm Kääntöympyrä: 10,2 m Akseliväli: 2 771 mm Raideleveys edessä: 1 587mm/1 597mm Raideleveys takana: 1 562mm/1 572mm Tavaratila takaselkänojat pystyssä: 543 ltr Kulutus: 18,5 kWh/100 km Koeajoauton kokonaishinta: 58 867 € John Steinbeckiä mukaillen voisi ID.4-sähkövolkkarista sanoa, että ”Volkswagen on toivoa täynnä”, niin mukavaa on istua kuskinpukille ja lipua matkaan tulevaisuuden autolla. Sähkövolkkari ID.4 metsässä muuntoaseman vieressä. Kookas auto näyttää kuvissa pieneltä, koska siinä on valtavat 21 tuuman pyörät. TEKSTI JA KUVAT RISTO PÖNTINEN Metsälehti Makasiini 57 TALOUS » KOEAJOSSA 8453_.indd 57 28.5.2021 16.29
Ensin jäljellä oleva kilometrilukema muuttui keltaiseksi. Auto käski lataamaan. Sitten lukema muuttui punaiseksi. Aluksi pieni päämittaristo oudoksuttaa, mutta siihen tottuu. Kuvassa on pakki päällä, joten peruutuskameran kuva on automaattisesti keskinäytöllä. Vasen osa ruudusta näyttää auton ja ympäristön suoraan ylhäältä. Vaihdevalitsin näkyy ratin kello kahden kohdalla. Luontevasti eteenpäin Jos haluaa aluksi peruuttaa, avautuu keskinäyttöön laaja takamaisema ja sen viereen kuva autosta yläperspektiivistä. ID.4:ää voisi parkkeerata ja ajaa kaupunkiruuhkassa niska kipsattuna. Kaupunkiin tämä uutuusvolkkari sopii siksikin, että kääntösäde on pieni. Mittasin tenniskentällä hitaasti ympyrää ajaen kääntöympyrän halkaisijaksi 10,5 metriä, valmistajan lukema on 10,2 metriä. Tämän aistii vinkkeliä tehdessään ketteryytenä. Reagointi ajopolkimen painallukseen on luonteva, ID.4 ei hyökkäile, ellei paina ajopoljinta pohjaan. Täysillä kiihdytettäessä karttuu nopeutta sulavasti ja imevästi, helposti liikaakin. Tässä pelastaa mittaristoon valittava iso digitaalinen nopeuslukema, jonka voi valita keskinäytöstä myös tuulilasiin heijastettuna HUD (Head up display) -näyttönä. Tuulilasiin voi valita myös ns. lisättyä todellisuutta, jolloin tuulilasinäyttö korostaa auton omasta mielestä tärkeitä ympäröivän liikenteen tai maaston kohteita. Aika turhaa on tuollainen lisätty todellisuus, ihan tavallinen todellisuus riittää. Maantiellä mennään suuntavakaasti ja pienellä metelillä. Maavaraa riittää kehnollekin tielle, mutta maasturi tämä auto ei ole. Nyt on jo saatavana nelivetoinen versio, joka sopii paremmin huonoihin olosuhteisiin. Lattian alla oleva painava ajoakku pitää painopisteen matalana, auto ei kallistele juurikaan vaikka on maasturimaisen korkea. Akun massa toimii ilmeisesti hyvänä äänieristeenä tien ja sisätilojen välissä. Tilaa riittää ID.4 tarjoaa matkustajille hyvät tilat ja istuimet ovat erinomaiset. Korkeassa autossa ei lähellä oleva katto ahdista eikä etuistuimilla hiukset hivo kattoa. Helposti muunneltava tavaratila on suhteessa matkustajatiloihin kohtalainen. Lehdistöautojen tapaan käytössämme olleessa yksilössä oli valtavasti tarpeellisia ja vähemmän tarpeellisia varusteita 58 Metsälehti Makasiini TALOUS » KOEAJOSSA 8453_.indd 58 28.5.2021 16.29
Etupenkeillä matkustaa herroiksi. Koeajoautossa penkit ovat monipuolisesti sähkösäätöiset. Istuimet antavat hyvin tukea ja ovat riittävän kovat, joten selkä ei puudu pitkään istuessa. Kaupunkimaastureille ominaiseen tapaan autoon on todella helppo kulkea. Tavaratila on selkeä ja siististi verhoiltu. Pohjalevyn alla on 10 senttiä tilaa, joten varsinaisen tavaratilan saa korkeammaksi ottamalla välipohjan pois. Takaistuimen kokonaan kääntämällä mahtuu pohjalle 170x100 sentin levy. Välipohja paikoillaan on tilan korkeus noin 70 senttiä. ja ominaisuuksia, joiden luetteleminenkin tekisi tästä jutusta pitkän ja tylsän luettelon. Tärkeintä on, että perusauton ominaisuudet ovat hyvät: autolla ajaa mielellään. Ajaisi mielellään pitempäänkin, mutta sähköautoiluun liittyy pitemmällä matkalla toimintamatka-ahdistus. Sen pääsin itsekin kokemaan. Toimintamatka pidettävä mielessä Kävi niin, että kuvasin autoa kotipihassa ja siksi otin pois takatilan kannen. Kansi unohtui kotiin, kun läksin palauttamaan autoa K-autoon Vantaalle. Ehdin ajella puolisen tuntia reipasta kyytiä, ja totesin toimintamatkaa olevan reippaasti. Tilanne muuttui, kun palasin takaisin hakemaan unohtamaani osaa. Seurasin hermostuneena mittarista jäljellä olevaa toimintamatkaa ja laskeskelin, pääsisinkö perille. Piti ruveta ajamaan oikein hiljaa. Moottoritiellä rekat painoivat ohi. Tuntui, että aika on pysähtynyt. Ensin jäljellä oleva kilometrilukema muuttui keltaiseksi. Auto käski lataamaan. Sitten lukema muuttui punaiseksi. Olisi pitänyt ladata heti. Perille pääsin viimeisillä elektronihuuruilla. Toimintamatkaa ilmoitetaan autolle 487 kilometriä. Lahden moottoritiellä viettämäni iäisyysmatkan vauhdilla arvioin autolla pääsevän 550–600 kilometriä täydellä latauksella. Normaaliajolla akulla pääsee noin 400 kilometriä, ellei aja kovaa. Huippunopeus on rajattu 160 kilometriin tunnissa. Sähkövolkkarissa oli mukana pikalatauskaapeli, jolla auton voi ladata kaupallisissa latauspaikoissa melko nopeasti. Valitettavasti latausta tarjoavia yrityksiä on kymmenkunta ja kullakin lataukseen liittyy älypuhelimen sovellukset ja sitä kautta asiakkuudet. Tien varrelta ostettavan sähkön hinta myös vaihtelee ja voi tulla kalliimmaksi kuin bensa. Koti/työpaikkalataus on paljon halvempaa. Mukana ollut shukolaturi lataa tyhjän akun täyteen alle kahdessa vuorokaudessa. Noin tonnin hintainen voimavirtaan kytkettävä latausmollukka täyttää akun jo kohtuullisessa 7 tunnissa. Käärme paratiisissa Perusauto on siis hyvä ja mukava. Kuitenkin joka paratiisissa on yksi käärSivuprofiililtaan on ID.4 varsin sutjakka. Ilmeistä on, että tavoitteena on suunnittelussa ollut pieni ilmanvastus, vaikka auto on melko leveä ja korkea. Metsälehti Makasiini 59 8453_.indd 59 28.5.2021 16.29
Kuljettajan kyynärnojassa on ovien lukituksen ohjaus ja peilien säätö. Alempana on kummallinen ikkunanostinten turhaan logiikkaan perustuva käyttö: ensin valitaan REAR-painikkeesta etutai takaikkunat ja sitten käytetään ikkunapainikkeita. me. ID.4:n tapauksessa tuo käärme luikersi käyttöjärjestelmäosastolle ja suunnitteli auton kosketusnäytöstä käytettävät ominaisuudet kieroutuneen mielensä mukaan. Viikon käytöllä ja ohjekirjaa selaamalla alkoi jo vähän selvitä, miten lukuisia ominaisuuksia hallitaan, mutta oppiminen jäi pahasti kesken. Ehdottomasti huonoin auton kosketusnäyttö-käyttöjärjestelmä, johon olen törmännyt. Tiedän kyllä, että sen oppisi muutamassa viikossa, jos sitä harrastaisi, mutta ihmisillä voi olla ihan oikeaa elämääkin. Hassuinta on auton ikkunoiden avaamiseen rakennettu pieni uuslogiikka: ensin valitaan etutai takaikkunat ja sitten vasemman tai oikean ikkunan namiska. Vanha opittu neljä namiskaa on havainnollisempi, eikä pakota katsomaan avausnappuloita, vaan katseen voi pitää tiessä. Osoittaa suurta perinnettä ja taitoa tehdä näin sulava, hyvin käyttäytyvä ja tyylikäskin auto. Sen sijaan huono valinta on ollut tehdä hyvään autoon hankalasti opittava käyttöliittymä.? l TALOUS » KOEAJOSSA 8453_.indd 60 28.5.2021 16.29
MAISEMA Suonenjoen Metsälässä on muuttunut 50 vuodessa paljon. Vielä 1970-luvun alussa paikalla oli puinen asuinrakennus, jota ympäröi muutaman hehtaarin pelto. Nyt paikalla kasvaa järeä kuusikko. ”Isäni ja äitini istuttivat kuusentaimet peltoon vuonna 1972. Pelto oli liian pieni viljeltäväksi, ja vanhempani panostivat metsiin enemmän kuin peltoihin”, kertoo Sirpa Hyytiäinen. Hyytiäisen isä Esko Markkanen osti tilan vuonna 1966. Se oli aikoinaan kuulunut hänen sukutilaansa mutta vaihtanut omistajaa 1700-luvun isojaossa. Sittemmin tila siirtyi Sirpa Hyytiäiselle ja hänen miehelleen Juha Hyytiäiselle. Pellon laidassa olleesta puisesta asuinrakennuksesta muistuttavat vielä sammalkerroksen alta pilkistävät kiviset rappuset. Talo myytiin ennen pellonmetsitystä, purettiin ja pystytettiin luultavasti jollekin toiselle paikkakunnalle. Hyytiäiset tekivät kuusikossa ensiharvennuksen vuonna 2000. Toisen harvennuksen aika oli vuonna 2010. Puuston keskipituus oli silloin 22 metriä. Seuraavaksi kuusikossa on vuorossa päätehakkuu. Sen tekee Hyytiäisten poika, jolle tila tänä keväänä siirtyi.? l TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SIRPA HYYTIÄISEN KOTIALBUMI Rappuset muistona 1970-luvulla istutettu kuusikko on nähnyt jo kolme sukupolvea metsänomistajia. Juhlaväki on kokoontunut talon eteen Suonenjoen Metsälässä 1920-luvun lopulla otetussa kuvassa. Kuvassa vasemmalla näkyvän lapsijoukon keskellä etummaisena istuva pikkupoika on Sirpa Hyytiäisen isä Esko Markkanen. Nykyisin talon paikalla on metsä. Sirpa Hyytiäinen seisoo vuonna 2021 otetussa kuvassa puretun talon rappusilla. ONKO SINULLA VALOKUVA PAREJA METSÄKOHTEISTA, joista näkyy metsän kehitys? Lähetä ne meille Metsälehteen. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan, ja niistä maksetaan palkkio. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4A, 00240 Helsinki tai makasiini@metsalehti. fi. Liitä mukaan yhteystietosi. 2021 1920-luku Metsälehti Makasiini 61 LUONNOSSA » ENNEN & NYT 8456_.indd 61 28.5.2021 16.20
Raskas sukeltaja tarvitsee lentoonlähtöön pitkän kiitoradan. Avosuolla kaakkurille riittää pienikin lampare, koska puut eivät estä hyvin loivaa nousukiitoa. LUONNOSSA » LUHTA 62 Metsälehti Makasiini 8457_.indd 62 28.5.2021 16.14
LISKOLINNUN NÄKÖÄ Kaakkuri näyttää muinaislinnulta ja edustaakin vanhimpia lintusukuja. Suomalaisessa muinaisuskonnossa se oli noidan apulintu. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA Metsälehti Makasiini 63 8457_.indd 63 28.5.2021 16.14
E S Ä I LTA h ä m ä r t y y yöksi ja suon ylle tiivistyy sumupeitto. Usvan läpi voi erottaa pikku lammella uivia lintuhahmoja. Kesken kaiken linnut alkavat polkea ja räiskyttää vettä ja juoksevat ympäriinsä. Suon laitaan pärskettä ei kuulu, sillä kaikki muu peittyy huutoihin, jotka ovat samanaikaisesti sekä karkeita että ulvovia. Jos lammelle olisi sijoitettu äänenvoimakkuutta mittaava laite, siihen tallentuisi uskomaton luku, yhdeksänkymmentä desibeliä. Ihmisten maailmassa noin isosti metelöivät tehdashallit tai raskaan metallirokin konsertit. Jos ei suojaudu, kuulovaurioita tulee varmasti. Ihmiskorvien onneksi kaakkurin tulkintaa luonnonrauhasta pääsee kuulemaan vain matkan päästä. Alkulintu Kaakkurin ulkonäkö tuo mieleen muinaiset liskolinnut. Myös tutkimus osoittaa kuikan ja kaakkurin edustavan kaikkein vanhimpia lintusukuja. Niiden esi-isät näyttivät kymmenen miljoonaa vuotta sitten varsin samanlaisilta. Osa kaakkurin alkulintuvaikutelmasta johtuu äärimmäisestä sopeutumisesta vesielämään. Räpyläjalat sijaitsevat niin takana vartalon jatkeena, ettei niillä voi kävellä. Kuivalla maalla kaakkuri vain ryömii vatsallaan, jalat potkivat vauhtia. Vedessä kaakkuri sukeltaa kauan, syvälle ja huimalla nopeudella. Lintujen joukossa se on ilman muuta etevimpiä kalamiehiä. Uidessa kaakkuri painuu raskaan vartalon ansiosta paljon syvemmälle kuin lokit tai sorsat. Kaakkurin siipipinta on pieni, joten tuollaisen sukellusveneen nousu vedestä vaatii räiskyvän juoksun ja pitkän kiitoradan. Laskukiidossa veteen roiskahdetaan rinta edellä ja jyrkässä kulmassa. Lentovauhti on kuitenkin nopea. Koskaan en ole nähnyt yhdenkään petolinnun sieppaavan lentävää kaakkuria. Pesärosvojen uhri Tällä hetkellä Suomen parhaita kaakkuKoskaan en ole nähnyt yhdenkään petolinnun sieppaavan lentävää kaakkuria. Kaakkurilla on nopean lentäjän puukkomaisen suipot siivet. Tässä hiljennetään vauhtia, pää pyörii tilanteen tarkkailussa ja suhiseva laskukiito alkaa. ritihentymiä ovat Nuuksion kansallispuisto pääkaupunkiseudulla ja Iijärvi Inarin pohjoisrajalla. Toisin sanoen kaakkureita pesii harvakseltaan koko maassa. Itse asiassa vankka kaakkuriasutus ulottuu myös Viroon ja Pohjois-Norjaan Jäämeren rantamille. Joskus 1970-luvun lopulla kaakkurin tilanne näytti paljon huonommalta. Varsinkin eteläinen Suomi oli täynnään kaakkuri-, kakkeri-, kakartai kaakkolampia ja -soita, mutta asukkaat puuttuivat. Harvinaistumisen syyksi epäiltiin kesämökkejä, soiden ojitusta tai kalaverkkoja. Pohjanmeren tehostuneella kalastuksella ja muillakin syillä saattoi olla vaikutusta, mutta pääsyyllinen oli eläimistössä tapahtunut muutos. Vieraspedot minkki ja supikoira olivat lisääntyneet räjähdysmäisesti. Turkistarhauksen vuoksi kettuturkin arvo ja ketunpyynti oli romahtanut ja kettukannat vähintään kymmenkertaistuneet. Kaakkurit olivat melko avuttomia puolustamaan vesirajaan munittuja pesiään runsastuneilta pikkupedoilta. Notkahdus kaakkurin muutenkin hitaassa lisääntymisessä käänsi kannan alamäkeen. LUONNOSSA » LUHTA 64 Metsälehti Makasiini 8457_.indd 64 28.5.2021 16.14
Kaakkurin huuto on joissain oloissa varsin kummitusmainen. Muinaisina aikoina kaakkuri oli noidan henkiauttaja, sielunlintu, jonka hahmossa hengenmies sukelsi aliseen maailmaan. Metsälehti Makasiini 65 8457_.indd 65 28.5.2021 16.14
Kesäyön hämärissä seudun kaakkureita kokoontuu vähän isommalle lammelle. Välillä uidaan täydessä hiljaisuudessa, välillä kiljutaan alkuvoimaista huutoa. Parhaiten kaakkurit säilyivät isojen keidassoiden pienissä lammissa, joissa pesä sijaitsi melkein aina keskellä lamparetta törröttävällä mättäällä. Kun lintuharrastajat keksivät rakentaa kaakkurille kelluvia pesämättäitä, ne hyväksyttiin oitis pesäpaikoiksi ja pesimäonni parani ratkaisevasti. Nykyään Suomen kaakkurit munivat kotkien, kalasääksien ja pöllöjen tavoin voittopuolisesti ihmisen rakentamaan pesäpaikkaan. Sielunlintu Miksi kaakkuri pesii muutaman aarin lammissa ja rahtaa ruokakalat poikasilleen kilometrien takaa mereltä tai kalaisasta järvestä? Isompi sukulaislaji kuikka ei hyväksy kaakkuria pesäjärvelleen. Kaakkurilammet ovat kuikalle sen vielä raskaampaan lentoonlähtöön liian pieniä. Pikkulampien hyviin puoliin kuuluu tasainen vedenkorkeus. Äkillinen vedenpinnan Kaakkuri munii poikkeuksetta kaksi munaa ja hyvässä lykyssä pesimälammella varttuu kaksi poikasta. Lisääntyvyys on kaikkiaan huono, mutta jopa neljäänkymmeneen vuoteen yltävä ikä pitää kannan tasaisena. LUONNOSSA » LUHTA 66 Metsälehti Makasiini 8457_.indd 66 28.5.2021 16.15
Muinaisina aikoina kaakkurissa on ollut jotain aivan erityistä, koska melkein kaikki pesimälammet on nimetty sen mukaan. Kesäyön hämärissä seudun kaakkureita kokoontuu vähän isommalle lammelle. Välillä uidaan täydessä hiljaisuudessa, välillä kiljutaan alkuvoimaista huutoa. pesimälammet on nimetty sen mukaan. Kaakkurit asuvat luonnostaan löyhinä yhdyskuntina. Kalaisan järven lähellä voi olla allikkoinen suo, jonka melkein jokaisessa vesilampareessa pesii kaakkuri. Päivällä kannetaan pikkukaloja jälkikasvulle, mutta öisin seudun kaakkurit kokoontuvat jollekin isommalle lammelle meluisiin kokouksiin. Mitä ilmeisimmin suomalaisessa muinaisuskossa kaakkuri oli tärkeä sielunlintu, jonka matkassa tai hahmossa myös noita sukelsi aliseen maailmaan. Kaakkurin avulla voitiin tavata edesmenneitä tai hankkia lääkitystä sairaalle. Ihminen kokee nykyäänkin kaakkurin ulvovat ja kaakattavat äänet alkukantaisina, karmivina, hiukan pelottavina tai mystisinä. Mekkala on sellaista rumankaunista. Kaakkuriin verrattuna kuikat huutavat kimakasti ja komeasti, mutta ääni on kaikin tavoin tämänpuoleinen. l nousu turmelee ison osan kuikanpesistä. Maastokarttojen lehdillä kaakkuri on Suomen yleisin lintulaji tai ainakin yksi runsaimmista. Metsoja teeri olivat elintärkeää riistaa ja monisatakertaisesti kaakkuria runsaampia, mutta jäävät paikannimissä jälkeen kaakkurista. Muinaisina aikoina kaakkurissa on ollut jotain aivan erityistä, koska melkein kaikki Kuikka on kaakkurin lähin sukulainen, hiukan isompi ja selkeän mustavalkoinen. Kuikan huudot ovat terävän kimakoita eivätkä yhtä karmivia kuin kaakkurilla. Metsälehti Makasiini 67 8457_.indd 67 28.5.2021 16.15
KULEKSITTIIN tuossa yhden kaverin kanssa metsässä. Metsän omistavat vanhempani. Aiemmin sen on omistanut mummoni. Suoremmin sanoen kyse on sukutilasta. Tosin nykyisin siellä ei ole enää sukua. Metsää siellä on, samoin ajan raiskaama talo. Se on mummoni synnyinpaikka. Anonyymeiksi jääneet mulkerot iskivät talon ikkunat rikkonaisiksi ensikertaa 80-luvulla. He eivät tehneet sitä vandalismin vuoksi, he tekivät sen varastamisen vuoksi. Ulko-oven sulkenut, maasepän sata vuotta sitten takoma lukko ei auennut tiirikan taivuttamana eikä uksi totellut edes sorkkarautaa. Akkunan kautta he kuljettivat ulos kaiken kuljettamisen arvoisen. En ala eritellä uloskuljetettua tavaraa. Sanon vai, että kaiken pöllityn edessä Huutokauppakeisari hikoilisi hunajaa. YHYTIN korkeaan mittaan kasvaneiden kuusien keskeltä aitan rauniot. Toisin sanoen jätekasan, jota tonkaisemalla saimme eteemme polkupyöränraadon. Ajoitin sen netistä löytyneiden kuvien perusteella 30-luvulle ja sain mieleeni muistikuvan. Siinä mummovainajani istuu keittiönpöydän penkillä ja muistelee, kuinka hänen veljensä Kusti sai rippilahjaksi kulmakunnan ensimmäisen polkupyörän. Kusti oli syntynyt vuonna 1920. Minulle Kusti on valokuvien perusteella huomattavan isokorvainen ja kaitanaamainen mies, joka käytti törkeänvihreää kauluspaitaa ja henkselihousuja. Jatkosodan viimeisenä kesänä Kusti sai kranaatista ja hänet vietiin sotasairaalaan Vaasaan. Mummoni perhe asui Rautavaaralla, toisella puolen Suomea. Kotoväelle toimitettiin tieto siitä, että hänen poikansa makaa länsirannikolla melko vähäisin elontoivein huokuvana haavikkona. Isoukki lähti hakeutumaan kohti länttä ja palasi kotiinsa varmana siitä, ettei enää näkisi poikaansa elossa. SEURAAVA kohtaus on niin epätodennäköinen, etten ole voinut kirjoittaa sitä yhteenkään romaaniini – ei sitä kukaan todeksi uskoisi. Elettiin vuotta 1946. Mummoni oli matkustanut ukkini kanssa Nilsiästä Kuopioon ostamaan kihloja. Linja-autoasemalla mummo näki kahden kepin kanssa lenkkaisseen miehen. Sairaalakierteeltä kotiutunut Kustihan se siinä bongaili itään päin vievää linjurivuoroa. Kotikylille päästyään Kusti antoi rukkaset uskollisesti vuosikausia odotelleelle morsiamelleen. Hän ei halunnut nuoren tytön päätyvän kranaatin särkemän miehen omaishoitajaksi. Sitten Kusti alkoi kuntouttaa itseään savottatöillä. Jatkuvia kipujaan hän lääkitsi viinalla. Hän kuoli 70-luvun lopulla sodan monessa mielessä rikkomana miehenä. MINÄ ja kaverini jatkoimme fillarinraadon luota sisälle taloon. Kiipesimme vinnille ja tongimme romuja, jotka olen aiemmin lukemattomia kertoja tonkinut. Löysin kaiken paskan alta kävelykepin, jonka varteen oli kaiverrettu Kustin nimikirjaimet. Nyt se on tuossa seinustalla. Katselen sitä ja mietiskelen Tapio Rautavaaran sanoja, joiden mukaan meistä jää vähän muistoks tulevain. LOPPUKANEETIN keksiminen tuottaa nyt vaikeutta. Eikä kun ei sittenkään, keksinpäs! Tämä tarina on tosi. Mutta ei ainutlaatuinen.? l Kusti Jatkosodan viimeisenä kesänä Kusti sai kranaatista ja hänet vietiin sotasairaalaan Vaasaan. ANTTI HEIKKINEN Kirjoittaja on kirjailija ja teatterintekijä.? 68 Metsälehti Makasiini » LUONNOSSA KOLUMNI 8458_.indd 68 28.5.2021 16.05
8510_.indd 69 28.5.2021 16.13
KANSALLISGALLERIAN kokoelmiin kuuluva Akseli Gallen-Kallelan kolmiosainen maalaus Aino-taru on yksi tunnetuimmista Kalevalaa kuvittavista maalauksista. Sen lisäksi, että maalaus kuvaa kalevalaista tarua, se on myös vivahteikas kuvaus suomalaisesta maisemasta. Kolmiosainen teos sisältää sekä järviettä metsämaisemaa. Metsä tulee parhaiten Ainon jäljillä Akseli Gallen-Kallelan maalauksessa Aino kävelee metsässä tuohivirsut jalassaan. Miltä tuntuisi kävellä samanlaisilla virsuilla maalauksen kuvaamassa metsässä? TEKSTI, KUVAT JA PIIRROKSET MARKUS TUORMAA esille triptyykin ensimmäisessä osassa, jossa Väinämöinen kohtaa saunavastoja sitovan Ainon. Tässä osassa Ainolla on myös oivallisesti metsään sopivat jalkineet, nimittäin karjalaismalliset tuohivirsut. Metsäkuvan monimuotoisuutta Taiteilija on saanut mahtumaan maalaukseensa varsin monipuolisen kuvan metsästä. Tuohilötöt sidotaan nilkkojen ympärille paulanauhoilla eli karjalaisittain pakloilla. Jalkojen ympärille voi kääriä jalkarätit ennen löttöihin sujauttamista. Itse kävelin lötöilläni kuitenkin ilman rättejä Gallen-Kallelan maalauksen esimerkkiä seuraten. LUONNOSSA » KÄSIN TEHTY 70 Metsälehti Makasiini 8511_.indd 70 28.5.2021 15.55
Akseli Gallen-Kallela, Aino-taru, 1891, kolmiosaisen teoksen ensimmäinen osa. Kansallisgalleria/Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria/ Hannu Aaltonen Väinämöisen takana kuusikkokorpea vasten näkyvät männyt vaikuttavat melkoisilta ikipetäjiltä. Niiden vastapainona etualalla kasvaa terhakkaasti nuori männyntaimi. Aino-taru valmistui vuonna 1891. Kun itse aloin retkeillä Suomen metsissä noin vuosisata maalauksen valmistumisen jälkeen, tulivat männyntaimet paljon tutummiksi kuin ikipetäjät. Olen maalausta katsellessani miettinyt, miten siinä yhdistyy jokin nykyihmiselle aivan tuttu johonkin metsistämme jo suurelta osin menetettyyn. Taide antaa mahdollisuuden katsella metsiemme menneisyyteen. Tulkiten 1800-luvulta peräisin olevia metsävaratietoja voi Gallen-Kallelan maalauksen uskoa olevan melko realistinen kuva aikakautensa metsästä Suomen syrjäseuduilla. Tiheämmin asutuilta seuduilta sen sijaan tällaista näkymää tuskin olisi voinut kohdata. Toisaalta maalauksen metsän puiden voi nähdä kuvastavan myös Kalevalan kertomuksen henkilöitä sekä heidän ikäänsä ja elämänkokemustaan. Ikipetäjät ja hämärän kuusikkokorven taiteilija on sijoittanut vanhan tietäjän taustalle ja nuoret, heleät koivut taas Ainon taustalle. Mallia alkuperäisistä Gallen-Kallela on kuvannut teokseensa myös metsän varpukerrosta. Kanerva kukkii aivan Ainon jaloissa tuohivirsun ympärillä. Maalaus herättää pohtimaan sinänsä tutun metsäkasvin merkitystä. Miltäköhän kanerva tuntuisi tuohivirsuilla kävellessä? Päätin mennä metsään maalauksen esittämät virsut jaloissani. Ensin sellaiset piti kuitenkin tehdä. Se oli mahdollista, sillä Espoon Tarvaspäässä sijaitsevassa Gallen-Kallelan Museossa säilytetään kahta virsuparia, jotka muistuttavat suuresti Ainon virsuja. Taiteilija teki häämatkansa vuonna 1890 Kuhmoon ja rajantakaiseen Vienan-Karjalaan. Matkalla hän työsti myös Aino-maalaustaan. Teoksen maisema sai ainakin järveä kuvaavissa osissaan vaikutteita Kuhmon Lentuanjärveltä. Metsäkuvaa on vaikea yhdistää mihinkään tiettyyn paikkaan, mutta Ainon karjalaistyyppinen puku ohjaa ajatukset itäiseen Suomeen ja rajantakaiseen Vienan-Karjalaan. Ainon mallina oli taiteilijan morsian, Mary. Gallen-Kallelan Museon virsujen alkuperästä ei ole säilynyt tarkkoja tietoja, mutta luultavasti nekin ovat peräisin Gallen-Kalleloiden häämatkalta. Virsut ovat karjalaista mallia. Niitä voi kutsua myös lötöiksi, karjalaista kulttuuria ihailevien taiteilijoiden teksteissä käytetään usein tätä paikallista nimitystä. Virsu on kuvattu maalaukseen tarkasti kaikkine tuohen mutkineen ja taitoksineen, joten taiteilijan on täytynyt tutkia virsuja tarkkaan maalaustaan varten. Museossa säilytettäviä virsuja tutkiessani pyrin itsekin tarkkuuteen. Selvitin eri tuohinauhojen kulun niin tarkkaan, että pystyin myöhemmin tekemään uudesta tuohesta samanlaiset. Lötöt jalassa metsään Kiskoin löttöjäni varten tuohen alkukesästä, jolloin se irtoaa hyvin. Myöhemmin kesällä retkeilin lötöilläni Aino-maalauksen syntysijoilla Kuhmon Lentuanjärven rantametsissä. Nykyisin nämä metsät ovat suurelta osin luonnonsuojelualuetta. Aivan yhtä mahtavia ikipetäjiä kuin maalauksessa en löytänyt, mutta sain lötöilläni muuten kokea metsän vivahteikkaasti. Kanerva kukki metsässä yhtä kauniisti kuin Gallen-Kallelan maalauksessa. Se myös tuntui erityisen miellyttävältä. Kun mustikanja puolukanvarvut sekä männynrisut laahasivat, rohisivat ja ritisivät löttöjeni tuohta vasten, kuulosti kanerva niitä paljon herkemmältä. Kanerva tuntui ikään kuin vain hennosti sipaisevan löttöjeni tuohta. Mietin, miten oikeastaan Kalevalakin kuvailee kanervaa samanlaisella herkkyydellä. Eepoksen runoissa kanervan voi tulkita ku›› Metsälehti Makasiini 71 8511_.indd 71 28.5.2021 15.55
TEE NÄIN: 1 2 3 KOLMEN TUOHISARAN LÖTÖT Tuohivirsuissa voi olla joko kolme tai viisi pitkittäistä tuohisarkaa. Gallen-Kallelan Museon kokoelmissa on kummankinlaiset virsut. Kolmella pitkittäisellä tuohella tehdyt virsut ovat matalampireunaisia kuin viidellä pitkittäisellä saralla kudotut virsut. Ne on yksinkertaisempia tehdä, joten tässä ohjeessa esitellään sellaiset. Niiden tekoon tarvitaan kaksi erillistä tuohisarkaa. Valokuvissa näkyy kuitenkin viidellä pitkittäisellä saralla toteutetut virsut. Gallen-Kallelan Museon virsujen eli löttöjen tuohisarka on kapeaa, vain noin 25 millimetriä leveää. Sellaista saraa käytettäessä, pitäisi ympyäsaralla olla mittaa noin metri ja korvasaralla 3,4 metriä. Näin kapeasta sarasta tehtynä lötöistä tulee kuitenkin pienet. Jos lötöt tekee leveämmästä sarasta, niistä saa aikuiselle sopivat. vaavan sekä onnea että haavoittuvuutta: kanervan kukat kuihtuvat tuulesta ja pakkasesta ja ne osaavat surra onnettomuutta. Myös morsian voi lapsuuttaan muistellessaan verrata itseään kanervaan. Ehkäpä Gallen-Kallela maalasi Ainon jalkoihin kanervia kuvatakseen Ainoa ja hänen lopulta surullista kohtaloaan. Kanerva on osa metsäkuvan symbolikieltä siinä missä ikipetäjät, männyntaimet ja nuoret koivutkin. Markus Tuormaan tekemät tuohilötöt ja äänikertomus niillä kävelemisestä ovat esillä Gallen-Kallelan Museossa Espoossa Aikakoneita & Utopioita -näyttelyssä 30.1.2022 saakka.? l Tuohisarka irrotetaan koivusta puuta ruuvimaisesti kiertäen, jotta sarasta saa tarpeeksi pitkän. PIIRROS 1 Löttöön tarvitaan kaksi erillistä tuohisarkaa, ympäryssarka ja korvasarka. Ympäryssarka muodostaa nimensä mukaisesti löttöjen ympäri kulkevan kehän. Tässä vaiheessa se kuitenkin vasta taivutetaan keskeltä eli lötön nokan kohdalta kahtia. Korvasarka asetetaan ympäryssaran puolikkaiden väliin ja taitetaan lötön nokassa. Korvasaran se puoli, joka on nimetty piirroksessa, täytyy olla pitkä, koska sillä kudotaan seuraavissa vaiheissa lötön pohja poikittain. Lötön pohjassa kaikki kolme pitkittäistä sarkaa asetetaan tuohen valkoinen puoli ylöspäin eli lötön sisäpuolelle. PIIRROS 2 Korvasaralla muodostetaan lötön ensimmäinen, valmiissa lötössä keskimmäiseksi jäävä, korva. Korvasarka pujotetaan oikeanpuoleisen ympäryssaran ohitse lötön pohjaan, jossa se kulkee keskimmäisen saran ylitse. PIIRROS 3 Toinen korva muodostetaan korvasaralla lötön vasemmalle puolelle, ja sarka kudotaan kolmen pitkittäisen pohjasaran lomiin. Tuohilöttö tehdään muutamasta pitkästä tuohinauhasta eli karjalaisittain tuohisarasta. LUONNOSSA » KÄSIN TEHTY 72 Metsälehti Makasiini 8511_.indd 72 28.5.2021 15.56
4 7 10 5 8 11 6 9 PIIRROS 4 Työtä jatketaan muodostamalla korva lötön oikealle puolelle. Kaikki korvat muodostetaan aina niin, että tuohen keltainen, kestävä sisäpuoli tulee päällepäin. Korvan muodostamisen jälkeen korvasarka kudotaan kolmen pitkittäisen pohjatuohen väleihin. Lötön kutomista jatketaan samalla tavalla muodostaen vuorotellen kummallekin sivulle korvia. Koska korvissa tuohi pannaan aina keltainen puoli päällepäin, on tuohen puolia tämän vuoksi vastaavasti vaihdeltava pohjaa kudottaessa. PIIRROS 5 Gallen-Kallelan museon lötöissä on keskimmäisen korvan lisäksi kummallakin sivulla neljä korvaa. Korvia voi tehdä saran leveyden ja lötön halutun koon mukaan myös muun määrän, kuitenkin niin että lötön nokkaan tulee yksi korva ja kummallekin lötön sivulle keskenään yhtä monta korvaa. Korvien tekemisen jälkeen ympäryssaran päät yhdistetään. Oikeanpuoleinen ympäryssaran pää pujotellaan vasemmanpuoleisen pitkittäisen tuohisaran kanssa yhteen lötön sisäpuolella. Vastaavasti vasemmanpuoleinen ympäryssaran pää pujotellaan oikeanpuoleisen pitkittäisen tuohisaran kanssa yhteen lötön ulkopuolella. PIIRROS 6 Yhdistettäessä ympäryssaran päät jätetään pohjan keskimmäisen pitkittäisen tuohisaran pää lötön sisäpuolelle. Korvasarka käännetään sitten ympäryssaran yli lötön sisäpuolelle ja pujotetaan keskimmäisen pitkittäisen tuohisaran alta jälleen lötön ulkopuolelle. Keskimmäinen tuohisarka käännetään ympäryssaran yli lötön alapuolelle. PIIRROS 7 Tässä löttö näkyy pohjapuoleltaan. Korvasarka pujotetaan pohjan keskimmäistä tuohisarkaa pitkin lötön nokkaan. Toinen pohjapuolelle käännetty tuohisarka pujotetaan nuolen mukaisesti ja ylimääräinen osa katkaistaan pois. PIIRROS 8 Nokassa korvasarka pujotetaan ympäryssaran ali, käännetään takaisin pohjaan ja pujotetaan keskimmäisen tuohisaran ali. Samalla lötön keskimmäisen korvan viereen syntyy toinen tuohisilmukka. PIIRROS 9 Pohja vahvistetaan liikomalla eli pujottelemalla siihen korvasaralla poikittaissuunnassa toinen tuohikerros. Ensimmäinen poikittaisuuntainen kulku muodostuu piirroksen mukaisesti tuohen valkea puoli päällepäin, mutta seuraavat on mahdollista tehdä niin, että kestävämpi keltainen puoli jää näkyviin. Reunoissa tuohisarka on taitettava kahteen kertaan, jotta tämä onnistuu. PIIRROS 10 Liikomista jatketaan lötön kantaan saakka, ja korvasarka päätellään. PIIRROS 11 Lopuksi lötön korviin pujotetaan kaksinkertaiseksi taitettu tuohisarka eli ympärystä. Sen päihin sidotaan narua tai nauhaa pakloiksi, joilla löttö sidotaan jalkaan. Metsälehti Makasiini 73 8511_.indd 73 28.5.2021 15.57
”EN ole puuseppä. Vähän itsellekin yllätys, että metsätalousinsinööri päätyi tähän.” Näin sanoo tynnyritehtaan omistaja Marko Parkkila. Hän oli ajatellut, että työura löytyy puutavarakaupasta, mutta 1990-luvun laman jälkimainingeissa vastavalmistuneen työnäkymät olivat vaisut. ”Oma yritys oli ajatuksena. Olin hirsiveistämössä ensin, mutta Raumalta tuli myyntiin toimintansa jo lopettanut tynnyritehdas.” Eipä aikaakaan, kun Marko ja hänen puolisonsa Terhikki huomasivat olevansa yrittäjäpari ja Rauman Kiuluja Tynnyritehtaan omistajia. ”Tehdasrakennus oli purkukuntoinen. Ensin tehtiin remonttia, ja ensimmäiset pari vuotta olivat hurjasti tappiollisia. Tuotanto kuitenkin käynnistyi vähitellen.” Kotoilua ja juurileipää Vanha omistaja antoi perehdytyksen: yhdessä tehtiin viikko kiuluja ja viikko tynnyreitä. Nyt tuotannossa on lisäksi taikinaja vesisaaveja, ämpäreitä ja kauhoja. Vanhimmat tynnyrinvalmistuksen koneet ovat yli satavuotiaita. Uusiakin koneita saisi, mutta ei sopivanlaisia. Keski-Euroopan viinimaissa tynnyrinvalmistus on isoa TAIKINATIINUJA AINA TARVITAAN Ja korona-aikana entistä enemmän, kiuluja tynnyritehtailija kertoo. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVAT JUHA SINISALO Korona-ajan kotoilu on lisännyt leipomista ja taikinatiinujen kysyntää. Marko Parkkilalla on käsissään 20 litran malli. 74 Metsälehti Makasiini » TUOTE & TEKIJÄ 8461_.indd 74 28.5.2021 16.58
”Tynnyrien tekoa tammesta kokeiltiin, mutta todettiin, että menee liian vaikeaksi.” toimintaa ja koneet senmukaisia, mutta liian isoja Raumalle. Siellä tynnyreitä valmistuu vuodessa muutama sata kappaletta, saaveja ja tiinuja puolentuhatta. Vaikka koneet tekevät perustyövaiheet, niin tuotteiden kokoaminen ja viimeistely on edelleen käsityövaltaista. Tätä nykyä töitä tehdään neljän henkilön voimin, joista yksi on erikoistunut löylykauhoihin. Korona-aika on lisännyt kotoilua, ja Parkkila kertoo taikinatiinun nousseen päätuotteeksi. Sellaisen, jossa taikinajuuri säilyy. Niitä kysytään koteihin ja juurileipää leipoviin leipomoihin. Nykysauna vaatii muovia Saunakiulun tulisi ilmentää ikiaikaista saunomisperinnettä, mutta onko kiulu aito, jos siinä on muoviastia sisällä? Muovin käyttöön on kuitenkin hyvä käytännön syy. Aito ja alkuperäinen kiulu on tehty maalattiaiseen saunaan, jossa se pysyy ulkokosteana ja tiiviinä. Nykyiset lattialämmitykset vääjäämättä kuivaavat kiulun ja ravistuneena se vuotaa. ”Saunakiulun saa pilalle käyttämällä kerran ja jättämällä pesuhuoneen lattialle, jossa on lattialämmitys päällä.” Mutta kesämökkien ulkosaunoissa kiulu kestää lähestulkoon niin kuin muinoin. Kuusta, mäntyä ja koivua Saavit ja tiinut tehdään kuusesta. Kuusta pidetään herkemmin lahoavana kuin mäntyä, mutta Parkkilan mukaan niin ei ole. ”Kuusen solukko on sulkeutunut, minkä vuoksi sitä ei voi kyllästää. Samasta syystä se ei sinisty eikä tummu, vaan harmaantuu pikkuhiljaa.” Männystä tehdään kiulut, ämpärit ja tynnyrit. Ja nimenomaan männyn oksattomasta pintalaudasta, sillä se kestää taivuttamisen tynnyrin kimpilaudoiksi. Siihen kuusi ei pienten oksiensa vuoksi sovellu. Havutavara ostetaan sahalta, mutta kiulun pohjalaudat sahataan itse, leveiksi ja ohkaisiksi. Kun kiulun pohja on yhdestä 20 senttiä leveästä laudasta, ei tarvita liimauksia. ”Tynnyrien tekoa tammesta kokeiltiin, mutta todettiin, että menee liian vaikeaksi monesta syystä. Kova puu tarvitsee omanlaiset koneet eikä Suomesta saa sopivaa sahatavaraa jalostettavaksi. Tammitynnyreitä voi tuoda suoraan Ranskasta, uusia ja käytettyjä.” Koivua tarvitaan ainoastaan kauhoihin. Hyötysuhde on heikko, sillä suurin osa koivutukista on työstöhukkaa, joka päätyy polttoon.? l Tynnyriaihio eli romaus, joka seuraavaksi menee höyrytykseen ja toinen pää vedetään kiinni. Löylykauhan aihioita ja valmis kauha. Tynnyrilaudan reunaviisteet tehdään saksalaisella, yli satavuotiaalla koneella. Metsälehti Makasiini 75 8461_.indd 75 28.5.2021 16.59
OIKAISU LUKIJALTA MAAILMAN ilmatieteen järjestön (WMO) pääsihteeri Petteri Taalaksen kirjassa ”Ilmaston muutos ilmatieteilijän silmin” kuvaillaan ilmastonmuutosta onnistuneesti tieteellisin faktoin ilman kiihkoilua. Suosittelen lukemaan! Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on tärkeää ymmärtää eri tekijöiden painoarvo ja keskinäiset mittasuhteet sekä kokonaisien tuotantoketjujen ja elinkaarien ilmastovaikutukset, jotta löydämme riittävän vaikuttavat ratkaisut. Maailman hiilipäästöistä 90 prosenttia tulee öljyn, kivihiilen ja maakaasun käytöstä (mm. liikenne, energiantuotanto, asuminen). Hiili säilyy ilmakehässä muita kasvihuonekaasuja pidempään, jopa satoja vuosia. Muovikassin vaihtaminen paperikassiin tai lentoliikenteestä luopuminen ei ratkaise ongelmaa. Lentoliikenne tuottaa vain 2 prosenttia maailman hiilipäästöistä. Kasvispainotteisempi ruokavalio vapauttaisi peltoalaa lihakarjan rehuntuotannosta muuhun viljelyyn ja edistäisi ihmisten terveyttä, mutta sekään ei pysäytä ilmastonmuutosta. Rakentamisessa teräksen ja betonin korvaaminen puulla vähentäisi ilmastopäästöjä ja hiili varastoituisi pitkään puurakenteissa. Valitettavasti myöskään hiilinieluja kasvattamalla ei vielä pystytä torjumaan ilmastohaittoja riittävästi. Siksi fossiilisten polttoaineiden korvaaminen ilmastoystävällisillä vaihtoehdoilla on välttämätöntä, myös Suomessa. Suomalaiset metsänomistajat ovat tietämättään hillinneet ilmastonmuutosta jo pitkään. Puuston tilavuus on puolitoistakertaistunut 100 vuodessa. Merkittävät metsävaramme ovat syntyneet aktiivisella metsänhoidolla, ei metsiä suojelemalla. Metsiemme kasvu on ylittänyt selvästi teollisuuden tarpeet, toisin kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa. Suomessa hakatun metsän tilalle on kasvatettava aina uusi puusto (metsälaki). Tiheä metsätieverkostomme estää tehokkaasti metsäpalojen leviämistä ja nopeuttaa palojen sammutusta. Samaan aikaan monessa valtiossa on kamppailtu raivoisien metsäpalojen kanssa, jotka helposti tuplaavat maan vuotuiset hiilipäästöt. Hyvällä metsänhoidolla myös valmennamme metsiämme muuttuvaan ilmastoon. Tästä huolimatta Suomea uhkaillaan jatkuvasti metsien käyttörajoituksilla. Ei käy järkeen, että maamme pyritään tasapäistämään omia metsävarojaan hassanneiden valtioiden kanssa ja samalla mitätöimään metsiemme merkitys hiilensidonnassa. Metsäsektori on edelleen merkittävä taloudellinen tukijalka Suomessa. Myös metsäteollisuutemme tuotantokyky pitää turvata, ja sen myötä kestävät ilmastoystävällisemmät tuotantoketjut. Monen valtion tuotantoketjut ovatkin huonommissa kantimissa. ”Täällä ei auta valitus ja murhe, vaan työ ja toimi”, kuten Aleksis Kivi osuvasti kirjoitti Seitsemässä veljeksessä. Petteri Taalaksen mukaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet on mahdollista saavuttaa teknisten ja taloudellisten keinojen avulla. Onnistuminen edellyttää globaaleja ponnisteluja ja sitkeää kansakuntien välistä yhteistyötä. Ei siis taivuta ilmastoahdistukseen, vaan etsitään ongelmiin positiivisia ratkaisuja! EIJA VALLIUS Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme ILMASTONMUUTOS JA METSÄTALOUS Suomalaiset metsänomistajat ovat tietämättään hillinneet ilmastonmuutosta jo pitkään. VIIME Metsälehti Makasiinin (3/2021) Tarhalta mättäälle -jutussa kerrottiin, että mitä kauempaa etelästä taimen alkuperä on, sitä aikaisemmin taimi aloittaa kasvunsa, mutta samalla hallatuhon riski kasvaa. Itse asiassa etelämpää siirretyt kuusialkuperät aloittavat kasvunsa myöhemmin. Korkeampi hallatuhon riski on olemassa. Se koskee syyshalloja, sillä eteläisemmät alkuperät saavat kasvuetua kasvamalla syksyllä pitempään. Samalla kasvaa myös riski runkojen halkeilusta ja mustakoro-sienitaudista. Männyllä pätee sama ilmiö mutta heikompana. Lapissa taimien elossa pysyminen on ratkaisevaa, joten männyllä sinne voi suositella korkeintaan pientä siirtoa etelästä päin. MIKKO HÄYRYNEN KASVU ALKAAKIN MYÖHEMMIN 76 Metsälehti Makasiini » PILKKEET 8462_.indd 76 28.5.2021 15.28
LUKIJALTA LUKIJALTA HÖMÖTIAISELLE sopivaa lahoa lehtipuuta syntyy metsiin yleensä lumitai myrskytuhon seurauksena niin harvennettuihin kuin ylitiheisiinkin puustoihin. Pesintäkelpoisen lahon lehtipuun määrää on mahdollista lisätä hoitoja myös hakkuutöiden yhteydessä. Hömötiainen on kolopesijä, joka tekee joka vuosi uuden pesäkolon lahoon lehtipuuhun. Pesäpuun paksuus on noin 11–15 senttiä. Tekopökkelön aihioksi soveltuvia nuoria ja hoikkia koivuja on jokaisessa noin 15–30-vuotiaassa nuoren metsän kunnostuskohteessa. Raivaussahatyössä pökkelöaihion pituus on noin 1,5–2,2 metriä, konetyössä on mahdollista tehdä aihioista hieman pitempiä. Pökkelöaihiot lahoavat kolontekoon sopiviksi noin 7–10 vuodessa. Nämä muutamat hoitotyön yhteydessä tehdyt ”rippikoulupojan” pituiset lahot kannot eivät haittaa metsäkoneita enää ensiharvennusvaiheessa. Tekopökkelöt kelpaavat hömötiaisille niin nuorissa kuin vanhemmissakin metsissä. Järeäpuustoisissa metsissä voi aihioita tehdä lumen taivuttamista koivuista. Taivukkaita voi katkaista vesurilla tai raivaussahalla noin 1,5–2 metrin pituisiksi. Myös muutaman vuoden maata myöten olleista hoitokohteen maapuista sekä lumen katkomista tai tuulikaatokoivuista on mahdollista tehdä ns. nojapökkelö. Työkaluja ei tarvita, sillä maassa lahonnut puu katkeaa helposti. Katkaistu noin 2–3 metrin lahopuu sijoitetaan tukevasti pystyyn kuusen tyvelle, oksien lomaan. Maapuupökkelö on jo valmiiksi pehmennyt ja on mahdollisesti kolontekokelpoinen nopeammin kuin tuoreesta pystypuusta tehdyt aihiot. Hömötiaisen pesätuhon syynä on usein käpytikka tai orava, mutta myös ketut ja supikoirat pesäkoloon ylettyessään pystyvät tuhoamaan pesän. Suojapuustoksi voi tekopökkelön liepeille jättää alikasvoskuusia tms. Koska ensimmäinen pesintä on mahdollista noin 7–10 vuoden kuluttua aihion teosta, ehtii usein myös lehtipuuvesakosta tulla pesintäsuojaa. ARTO HALLAMÄKI TEKOPÖKKELÖITÄ HÖMÖTIAISILLE En ole ennen kiinnittänyt kuusen kukintaan mitään huomiota, mutta nyt isot kuuset ovat kuin joulupuita. Ja muurahainen sattui sopivasti tulemaan kuvaan mukaan. IRJA LEHTINEN KUIN JOULUPUITA Kuusi ja muurainen kuvattu Lempäälässä toukokuussa. Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi on alueensa merkittävin yksityismetsätalouden toimija. Tarjoamme monipuoliset ja laadukkaat metsäalan palvelut KeskiSuomessa 12 kunnan toimialueellamme. Palveluksessamme on 50 toimihenkilöä, toimipaikkoja on 14 ja liikevaihto on noin 15 miljoonaa euroa. Olemme vakavarainen toimija, jonka työllistävä vaikutus on noin 200 henkilötyövuotta. Haemme vakituiseen työsuhteeseen METSÄASIANTUNTIJAA Kivijärvelle myyntija asiakaspalvelutehtäviin omalle vastuualueellesi. Edellytämme soveltuvaa metsäalan koulutusta. Arvostamme sosiaalisia taitoja ja asiakaspalveluhenkisyyttä sekä yrittäjämäistä asennetta. Kokemus puukaupasta sekä metsänhoitotöiden suunnittelusta katsotaan eduksi. Palkkaus YT/ Meto tes:n mukaan. Hakemukset liitteineen 11.6. mennessä sähköpostitse osoitteeseen: eero.poikonen@mhy.fi . Hakemuksia ei palauteta. Tiedotamme työnhaun tuloksista osoitteessa: www.mhy.fi/keski-suomi. Tiedusteluihin vastaa johtaja Eero Poikonen p. 0400 284 151. Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry www.mhy.fi/keski-suomi ? www.facebook.com/mhykeskisuomi Metsänomistajat KESKI-SUOMI Metsälehti Makasiini 77 » PILKKEET » PILKKEET PALVELUKSEEN HALUTAAN 8462_.indd 77 28.5.2021 15.29
KUN joutuu tarkoin sovittelemaan, mihin jalkansa asettelee, ettei saapas hörppäisi vettä, jäävät liejun pinnalla vilistävät pikkuotukset huomiotta. Yksi kauneimmista on metallinhohtoinen vaskisilmäkiitäjäinen, kuin pronssikoru, jossa on sinisiä lasuuriupotuksia. Jos se olisi edes parin sentin mittainen, sen kyllä huomaisi, mutta sentin mittaisena se jää yleensä huomaamatta. Itse asiassa korea väritys voi olla suojaväri, sillä märkä muta heijastelee taivaan värejä. Sinne kirjavuuteen hukkuu sinisukkainen kiitäjäinen. Vaskisilmäkiitäjäisen elinympäristöä ovat rutaiset rannat ja märät suot – paikat, joissa saramättäiden lomassa on paljasta pintaakin. Upottava mutaranta ei ole ihmisen mielestä erityisen mukava paikka, mutta pienille otuksille siellä on ruokaa paljon enemmän kuin hiekkatai kalliorannoilla. Kesällä ranta vilisee hyönteisiä: sääskien, paarmojen ja vaaksiaisten toukkia, surviaisia, surviaissääskiä ja vesiperhosia. Jo suuret ulkonevat silmät kertovat vaskisilmäkiitäjäisen elämäntavoista: se on peto, joka nopein syöksyin nappaa saaliinsa. Talvensa vaskisilmäkiitäjäinen viettää kuivemmassa ympäristössä maahan tai lahopuuhun kaivautuneena. Keväällä, kun vesi on korkealla, koppiainen on vielä piilossa kasvillisuuden keskellä. Kun vesi laskee ja saramättäiden välistä paljastuu kasvitonta ruoppapintaa, kiitäjäinen on helpompi löytää. Samassa ympäristössä se elää toukkanakin. Toukka on pitkäjalkainen ja vilkas saalistaja, mutta ravinnon etsintään se lähtee vasta hämärissä. Näin se itse välttää joutumasta lintujen saaliiksi. l SEPPO VUOKKO Koru ravan keskellä Kirkkaista väreistä huolimatta vaskisilmäkiitäjäistä ei kuitenkaan ole helppo nähdä, sillä märkä pinta heijastelee taivaan värejä. JO RM A PE IP O N EN MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli? Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten? Voit vastata kyselyyn verkkosivuillamme osoitteessa www. metsalehti.fi/lukijakysely. Linkki kyselyyn löytyy myös etusivun oikean laidan Nyt – ajankohtaista -osiosta. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kaikkien 21.6. mennessä vastanneiden kesken arvomme Jack Wolfskin -repun, joka on valmistettu kierrätetyistä ja uusiutuvista materiaaleista. Palkinnon arvo on noin 100 euroa. Viime numeron artikkeleista eniten ääniä sai reportaasi ”Taimen tie: Tarhalta mättäälle”. Kaarina Palonen ja Vilho Viinanen voittivat kaikkien vastaajien kesken arvotut kirjakassit. Onnittelut voittajille ja kiitokset kaikille vastaajille! MISTÄ PIDIT? ARVONTA! » PILKKEET 78 Metsälehti Makasiini 8464_.indd 78 28.5.2021 15.25
Metsälehti Makasiini 79 Ensi numerossa KASVATUSTAVAT SYYNISSÄ METSÄLEHTI MAKASIINI 5/2021 ILMESTYY 12.8. Seuraava Metsälehti ilmestyy 17.6. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Eliisa Kallioniemi p. 029 432 6100 Anna Back p. 040 162 3991 Jussi Collin, p. 029 432 6108 Eero Sala, p. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. 029 432 6110 Tiia Puukila, p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. 029 432 6115 Aino Ässämäki, . p. 050 463 5960 (kesätoimittaja) Mikko Häyrynen, p. 029 432 6109 Mikko Riikilä, p. 029 432 6111 Sami Karppinen, p. 029 432 6114 Kauppak. 19 b, 40100 Jyväskylä Päivi Laipio, p. 029 432 6105 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Heta Välimäki, opintovapaalla Jenny Rantanen, p. 029 432 6029 Pasi Myllymaa, p. 029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran, p. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja, p. 09 315 49 844 Mari Pousi, p. 09 315 49 845 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 89. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakausmedian jäsenlehti 0355-0893 Makasiinin levikki: 33 312 (lt/20) PunaMusta 2021 Lumi Silk 200 g/m 2 TOIMITUS Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Verkkotuottaja Levikkipäällikkö MYYNTI Myyntipäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Palvelupäällikkö ISSN Painopaikka Paperit KU VA : M IK KO RI IK IL Ä 8465_.indd 79 28.5.2021 15.23
NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA IBAN-TILINUMERO BIC-KOODI Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys ? Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V 80 Metsälehti Makasiini » MAKASIINIRISTIKKO 8466_.indd 80 28.5.2021 15.36
Leikkaa irti Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys ? Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V 60 VUOTTA 17.6. Jorma Kuhmonen Suomen metsäkeskus, asiakkuusasiantuntija, Hirvensalmi (ei juhli) Merkkipäivät-palsta on avoin kaikille lukijoille. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Palstan osoite: Metsälehti/ Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Sähköposti: paivi.laipio@ metsalehti.fi. MERKKIPÄIVÄT Tämän Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 17.6.2021 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 4”. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Palkinnot Makasiiniristikosta 3 on arvottu seuraaville kolmelle: Paavo Kolmonen, Vantaa, Esko Luomanen, Karviankylä ja Eeva Nikula, Pattijoki. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. MAKASIINIRISTIKKO 4 MAKASIINIRISTIKKO 3, OIKEA RATKAISU 8466_.indd 81 28.5.2021 15.36
JOS pakkosuojelu ei onnistu, pitäisikö kokeilla vapaaehtoisuutta? Tämän ajatuksen pohjalta syntyi Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma eli Metso-ohjelma. Elettiin 2000-luvun alkua. Natura 2000 -verkostoon liittyneet kiistat olivat kärjistäneet metsäja ympäristöväen välit, mutta siitä oltiin pitkälti yhtä mieltä, että Etelä-Suomeen tarvittiin lisää metsiensuojelualueita. Nyt haussa olivat kuitenkin uudenlaiset suojelukeinot, ja niitä pohtimaan oli perustettu erillinen Metso-toimikunta. ” Toimikuntaan otettiin mukaan kaikki mahdolliset sidosryhmät. Tavoitteena oli loiventaa vastakkainasettelua”, muistelee toimikunnan yhtenä sihteerinä toiminut maaja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Ville Schildt. Ajatus vapaaehtoisesta suojelusta oli hänen mukaansa merkittävä uudistus. Siihen asti luonnonsuojelupolitiikka oli perustunut pelkkään pakkosuojeluun. ”MTK teetti työn aikana kyselytutkimuksen metsänomistajien suhtautumisesta metsiensuojeluun. Selvisi, että metsänomistajissa oli paljon piilevää suojelumyönteisyyttä”, Schildt kertoo. Jatkoa luvassa Varsinainen Metso-ohjelma käynnistyi vuosien 2002–2007 kokeiluvaiheen jälkeen vuonna 2008. Ohjelman kantavana ajatuksena on alusta asti ollut tarjota erilaisia vapaaehtoisen suojelun keinoja, joista metsänomistajat voivat valita itselleen parhaiten sopivan. Suojelusta maksetaan myös korvaus. Metso-ohjelmaa rahoittavat sekä ympäristöettä maaja metsätalousministeriö. Nyt menossa on ohjelman toinen kausi, joka jatkuu vuoden 2025 loppuun. Tavoitteena on, että ohjelman mukaisia suojelutoimia on siihen mennessä tehty noin 200 000 hehtaarilla. Schildtin mukaan Metso-ohjelma on metsäalalla siitä poikkeuksellinen, että sillä on kaikkien sidosryhmien tuki – niin metsänomistajien, metsäteollisuuden kuin luonnonsuojelujärjestöjenkin. Sen ansiosta ohjelma saanee jatkoa myös vuoden 2025 jälkeen.? l UUDENLAISTA SUOJELUA Metso-ohjelma toi vapaaehtoisuuden osaksi metsiensuojelua. Kivijärvellä Keski-Suomessa sijaitseva vanhan metsän alue on suojeltu Metso-ohjelman avulla pysyvästi. LIINA KJELLBERG 82 Metsälehti Makasiini » KÄÄNTEENTEKEVÄ SA M I KA RP PI N EN 8467_.indd 82 28.5.2021 15.32
PARAS HINTA PUULLESI Kuutio on metsänomistajille helpoin tapa myydä puuta verkossa. Joko ammattilaisen, kuten metsänhoitoyhdistyksen avulla tai omatoimisesti. Kilpailuttamalla saat puullesi parhaan hinnan. Kuutio on kuin asunnonvälityspalvelu, mutta puulle. 8469_.indd 84 2.6.2021 15.41