VAIVATON AKKUSAHA VAIKUTTAJA Sahat jääneet aputoimialaksi METSÄNOMISTAJA TUKALA TILANNE INARISSA Visasta kihlat Pikatestissä Stihl MSA 300 MITEN YHTYMÄ PURETAAN? ETÄMETSÄNOMISTAJAN PALVELUT PUUKAUPAN PIIKKI JÄÄ TORSOKSI ›› Helppokäyttöisten akkusahojen suosio kasvaa 10. KESÄKUUTA • NUMERO 4/2022 • 12.00 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 4/2 02 2 TE EM A : A KK U SA H AT 9393_.indd 1 9393_.indd 1 6.6.2022 10.51 6.6.2022 10.51
Harvennuspuulle bonukset tuplana Puunhankintamme kasvaa ja haluamme ostaa lisääntyvät määrät omistajajäseniltämme Suomesta. Maksamme 1.5.–31.8.2022 välisenä aikana ostamillemme harvennusleimikoille tuplabonuksen. Omistajajäsenenä voit saada bonusta jopa 2,80 euroa jokaista myymääsi puukuutiometriä kohti.* Tee metsästäsi nyt elinvoimainen harvennuksella ja pyydä tarjous puukaupasta metsäasiantuntijaltamme osoitteessa www.metsaforest.com/otayhteytta. Sopimusasiakkaat saavat tuplabonuksen takautuvasti kuluvan hintatakuukauden harvennuskaupoille. * Lue lisää bonusten kertymisestä www.metsaforest.com/bonukset. 9394_.indd 2 9394_.indd 2 6.6.2022 10.48 6.6.2022 10.48
20 62 S. S. Tämän numeron kannen kuvasi Sami Karppinen. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Kaivokset osa vihreää siirtymää 6 METSÄNOMISTAJA : Inarin yhteismetsän vaikeat vuodet 12 UUSI LUONNONSUOJELULAKI TUO LISÄÄ SUOJELTAVAA 14 METSÄTYYPPI : Mihin luonnonhoitokorttia tarvitaan? 15 REIPPAAT HARVENNUKSET VEROTTIVAT KASVUA 16 LUKIJAN KUVA : Uusiutuvaa fossiilisten tilalle TEEMA 18 AKKUSAHAT TUOVAT SÄHKÖÄ SAVOTALLE 28 VAIKUTTAJAT : Kai Merivuori on kutsumustyössä OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 10 kysymystä etämetsänomistamisesta 40 KASVUPAIKAT : Kuivahkot kankaat 42 TUTKIMUS : Palovartiointia linkkimastosta 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA : Vaurastuimme vahingossa 44 KYSY POIS : Kirjanpainajien tekosia? 47 PIKATESTI : Akkusahojen uusi valtias 48 PERINTÖMETSÄ : Jatketaanko yhtymänä vai puretaanko? TALOUS 51 RAHAPUU : Olen huolestunut 52 PUUMARKKINAT : Nyt pelataan pokeria 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Kuitupuun kysyntä näkyy hinnoissa 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Sijoitusyhtiöltä paras tarjous 56 TILAMARKKINAT : Tuulivoiman hinnoittelu 57 ITSE TEHTY : Luomuäkeellä kunttaa kynsimään LUONNOSTA 60 ENNEN & NYT : Lupaavan alun jälkeen 61 KIRJANPAINAJAN PARVEILU KÄYNNISSÄ 62 LUHTA : Metsälammella 69 KOLUMNI : Muistetaan sanoa 70 KÄSIN TEHTY : Niittyvillasta tyyny 74 TUOTE & TEKIJÄ : Visaiset kihlat 76 RINNEHAKKUITA JA KASTANJAMETSIÄ 78 PILKKEET : Aapasoiden harmaa reunus 80 MAKASIINIKRYPTO 82 KÄÄNTEENTEKEVÄ : Metsäkämppä kutistui JU H A KA U PP IN EN SA M I K A RP PI N EN JO RM A L UH TA Raate kukkii lampien suoreunuksilla. Akkusahat ovat ammattilaisten suosiossa. Inarissa haetaan uusia konsteja puukaupan oheen. 18 18 S. 6 S. Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 9395_.indd 3 9395_.indd 3 3.6.2022 14.31 3.6.2022 14.31
4 Metsälehti Makasiini » PÄÄKIRJOITUS MIKKO RIIKILÄ TOIMITTAJA ”KYMMENEN vuotta sitten akkusahoilla katkottiin kakkosnelosta. Nyt niiden teho riittää tukin sahaamiseen. Olisi hauska tietää, millaisia akkusahoja meillä on kymmenen vuoden kuluttua.” MARIA KARUVUORI TOIMITTAJA ”MINULLA on ollut sellainen mielikuva, että metsän omistaminen vaatii ainakin jonkin verran sitoutumista ja taitoja. Oli kiinnostavaa saada tietää, että todellisia etämetsänomistajiakin Suomesta löytyy – jotkut jopa asuvat ulkomailla.” MIKKO HÄYRYNEN TALOUSTOIMITTAJA ”JOURNALISMISSA on sanonta, että pitää lentää lähellä valtaa, mutta siipiään ei saa polttaa. Vaikka vaikuttajahaastatteluissa siipiä joskus kuumottaa ja tällä kertaa sahamaailmaan sukellettiin syvälle, eivät siivet savunneet.” Lehdessä julkaistut sahatestit pysyvät tallella Metsälehden digitaalisessa arkistossa, joka on kaikille tilaajille avoin osoitteessa metsalehti. fi/lehti. Jos rekisteröidyt ensimmäistä kertaa, tarvitset asiakasnumeron. Se löytyy lehden takakannesta. TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA VIHREÄ siirtymä on saanut Ukrainan sodan takia lisää vauhtia. Aurinkopaneelien asentajilla on kiirettä ja uusia tuulivoimaloita nousee maisemaan. Samalla uusiutuvan energian vihreyteen on tullut tummia sävyjä. Tuulipuistojen ja voimalinjojen tieltä joudutaan kaatamaan runsaasti metsää. Energiamurroksen takia avataan myös paljon uusia kaivoksia, jotta mineraaleja riittää akkuihin ja tuulivoimaloiden turbiineihin. Geologian asiantuntijat ovat jo pitkään varoitelleet kriittisten materiaalien rajallisesta määrästä ja sijainnista. Kiinan ja Venäjän hallussa on huomattava osa muun muassa akkujen valmistuksessa tarvittavista mineraaleista. Niitä piilee myös Suomen maaperässä, mikä kiinnostaa kansainvälisiä kaivosjättejä. Suomessa puu on tärkein uusiutuvan energian lähde, mutta myös se on kyseenalaistettu. Joukko suomalaisia europarlamentaarikoita vaati viime viikolla, että puunpolton tuet tulisi ohjata aidosti uusiutuvan energian tukemiseen. Parlamentti äänestää syksyllä uusiutuvan energian direktiivistä. Täysin ongelmatonta voimanlähdettä ei ole vielä olemassa, joten varminta on säästää energiaa ja tehostaa sen tuotantoa. Ala kuitenkin kehittyy kovaa vauhtia. Fossiilisista polttoaineista on päästävä eroon, ensimmäisessä vaiheessa ne tulee korvata monipuolisella ja mahdollisimman kestävästi tuotetulla valikoimalla uusiutuvan energian lähteitä. Suomessa siihen joukkoon kuuluvat yhtä luontevasti niin aurinko, tuuli kuin puukin. Sähkö valloittaa myös moottorija raivaussahojen markkinoita. Sivulta 18 alkavasta Mikko Riikilän jutusta selviää, minkälaiseen työhön kannattaa harkita akkusahan hankkimista. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Kaivokset osa vihreää siirtymää 9396_.indd 4 9396_.indd 4 3.6.2022 14.40 3.6.2022 14.40
Metsälehti Makasiini 5 » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. KÄVIN toukokuun viimeisenä päivänä Hailuodon Pöllän metsässä, jossa vanhat tuulenpieksämät ja sielukkaat puut ovat näyttävä näky. Päivä oli aurinkoinen, kesään puhjennut metsä ja janoiset hyttyset tervehtivät kuvaajaa. Olen kuvannut metsässä lukuisia kertoja ja paikka puhuttelee minua aina. KUVAAJA: VESA RANTA 9396_.indd 5 9396_.indd 5 3.6.2022 14.40 3.6.2022 14.40
Vesa Väisänen (vas.) ja Yrjö Mattila tarkastelevat merkkejä jäkälästä aidatun jäkälänkasvatusalueen vieressä. Aidatulla alueella kasvoi ennen tiivis jäkäläpeitto, jonka toivotaan kasvavan takaisin. INARI 6 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 9397_.indd 6 9397_.indd 6 3.6.2022 14.46 3.6.2022 14.46
”SE OLI PAHA PAIKKA” Inarin yhteismetsän toimintaa ovat viimeisten vuosien aikana rajoittaneet niin porot kuin FSCsertifiointi. Nyt tuloja haetaan jäkälästä ja vuokratonteista. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT JUHA KAUPPINEN Metsälehti Makasiini 7 9397_.indd 7 9397_.indd 7 3.6.2022 14.46 3.6.2022 14.46
”M ”M itä se miljonääri”, kuului tervehdys paikallisella huoltoasemalla Vesa Väisäsen astuttua ovesta. Inarin yhteismetsän asioista vastaava jokapaikanhöyläksikin tituleerattu Väisänen oli juuri saanut päätökseen kaupat AA Sakatti Mining -kaivosyhtiön kanssa. Yhteismetsä myi toukokuun alussa yhteensä 2 900 hehtaaria maitaan suojeluun. Kaikkiaan 10,4 miljoonan euron kaupalla kaivosyhtiö kompensoi Sodankylän kaivoshankkeen ympäristöhaittoja. Inarin yhteismetsälle kauppa oli helpotus. ”Se oli todella win-win-tilanne. Kyllä siinä kaikki voittivat”, Väisänen toteaa. Kaivosyhtiön yksityiseksi suojelualueeksi ostamat metsät oli vuoden 2018 FSC-sertifioinnin riskiar vion yhteydessä merkitty niin sanotuksi IFL-alueeksi eli luonnolle arvokkaaksi hakkuilta säästettäväksi metsäerämaaksi. Alkuun Väisänen erehtyi luulemaan, ettei rajaus koske Inarin yhteismetsää, joka on PEFC-sertifioitu. Alueelle oli suunniteltu 17 000 motin leimikkokeskittymä. Toisin kävi. FSC-sertifiointiin sitoutuneille suurille metsäyhtiöille merkintä tarkoitti, ettei sinne ollut asiaa ja ne vetäytyivät hakkuista. Tämän jälkeen paikallinen lämpölaitos ja Kemijärven saha lupasivat ostaa pienemmän 4 000 kuution leimikon. Sekin kauppa kariutui, sillä isot metsäfirmat eivät olisi huolineet sahalta tulevaa haketta. Hakkuut alueella olivat pysyvästi jäissä. ”Totesin, että pitää löytää joku muu ratkaisu”, Väisänen kertoo. Vaikea päätös Inarin yhteismetsä yritti tarjota aluetta ympäristöministeriölle. Ministeriö kuitenkin katsoi, että Lapin metsien suojelutilanne oli kunnossa eikä valtiolta Yrjö Mattila on kulkenut ikänsä Inarin metsissä ja löytää kotiin vaikka silmät sidottuna. herunut rahaa näin suuren alueen yksityiseen suojeluun. Sitten Väisänen huomasi kaivosyhtiön etsivän kompensaatioaluetta runsaan 120 kilometrin päässä sijaitsevalle kaivoshankkeelleen. Neuvottelut käytiin kaikessa hiljaisuudessa. Alueen ostaja paljastettiin vasta, kun nimet olivat paperissa. Suojeltavan metsän hinnoittelu oli poikkeuksellinen: hinta laskettiin hiilidioksiditonnien mukaan. Kaivosyhtiö myöntyi myös yhteismetsän osakkaille tärkeään ehtoon: myytävän alueen metsästysoikeus säilyi yhteismetsällä. Helppoa alueen myynti ei silti ollut. ”Se oli minulle ja osalle hoitokunnan jäsenistä paha paikka myydä esi-isien saamia alueita. Tulimme siihen tulokseen, että ei ollut muuta vaihtoehtoa”, toteaa Inarin yhteismetsän puheenjohtaja Yrjö Mattila. YRJÖ MATTILA 31 VUOTTA Inarin yhteismetsän puheenjohtajana, sitä ennen 4 vuotta hoitokunnassa ELÄKKEELLÄ , tehnyt tiepuolella töitä valtiolle ja yrittäjänä KOTOISIN ja asuu sukunsa synnyinsijoilla Inarissa PERINYT yhteismetsän osakkuuden vanhemmiltaan PERHEESEEN kuuluu vaimo, kaksi aikuista lasta sekä lapsenlapset HARRASTANUT ikänsä metsästystä, kalastusta ja metsissä samoilua. ”Totesin, että pitää löytää joku muu ratkaisu.” Inarin yhteismetsän Pasaskankaalla sijaitsevan yli 200-vuotiaan männikön latvat ovat edelleen terävät ja kasvua luvassa. 8 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 9397_.indd 8 9397_.indd 8 3.6.2022 14.47 3.6.2022 14.47
Hoitokunnan kuudesta jäsenestä viisi on saamelaisrekisterissä. Myös Mattila on saamelainen. Hän on syntynyt ja varttunut Inarissa Hammaskairalla, ja suvun juuret paikkakunnalla ulottuvat 1600-luvulle asti. Suojelu pakkoraossa mietityttää, vaikka Mattila on tyytyväinen lopputulemaan. ”Me olemme aina tulleet luonnon kanssa toimeen. Emme ole olleet niitä, jotka pätkivät kylmästi rahaksi.” Riskiarvio laukaisi kiistan Kaivosyhtiölle myyty alue kattaa noin 14 prosenttia yhteismetsän maista. Kaupan jälkeen yhteismetsälle jäi runsaat 20 000 hehtaaria metsää. Näidenkin alueiden puukauppojen ja metsien käytön kanssa on ollut ongelmia samaisen FSC-sertifioinnin riskiarvioinnin seurauksena. Siinä todettiin, etToukokuun puolvälissä Pasasjärvi on vielä osin jäässä. Mikäli kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, Inarin yhteismetsän on tarkoitus vuokrata sen rannoilta mökkija omakotitalotontteja. tä metsätalous saattaa pohjoisessa olla riski poronhoidolle ja sitä kautta saamelaiskulttuurille. Paikalliset paliskunnat kokivat, että hakkuissa käytetään liian järeitä menetelmiä ja hakkuualat ovat liian suuria. Keväällä 2019 paliskunnat katsoivat, että heillä ei ole vaateita yksityismetsänomistajia kohtaan, mutta yhteismetsien kanssa tilanne jatkuu. Suuret metsäyhtiöt eivät uskalla ostaa alueelta puuta. Raportin julkistamisesta alkanut puukauppajumi on kestänyt jo 3,5 vuotta. ”Ennen vuotta 2018 ei ollut yhtään kiistaa yksityismetsätalouden puolella metsätalouden ja porotalouden välillä. Joskus oli niin päin kiistaa, että porot tekivät yksityisten metsänomistajien mailla vahinkoa”, Väisänen muistelee. Kävimme tutustumassa hirvien jälkiin siemenpuuasentoon hakatussa männikössä. Porojen sorkillaan tekemän maanMATTILAN JA VÄISÄSEN VINKIT METSIEN HOITOON METSÄÄ pitää rakastaa ja siitä on pidettävä huolta ETENKIN Etelä-Suomessa, jossa kasvu kolminjopa viisinkertainen Lappiin verrattuna, metsänhoito saa tuloksen aikaan. Metsälehti Makasiini 9 9397_.indd 9 9397_.indd 9 3.6.2022 14.47 3.6.2022 14.47
muokkauksen ansiosta ala on taimettunut kiitettävästi, mutta myös ongelmat näkyvät. Moni taimista on vaihtanut latvaa, sillä porot ovat talvella koparoineet lumen alta jäkälää ja vahingoittaneet samalla taimia. ”Näistä meidän pitäisi alkaa puhua. Uudistusalat tulisi säästää ja alue rauhoittaa 10 vuodeksi, kun se on alkanut taimettumaan”, Väisänen toteaa. Taistelu jokaisesta leimikosta Avohakkuita yhteismetsä ei ole tehnyt aikoihin. Siemenpuuhakkuun ohella päätehakkuukypsiä metsiä harvennetaan ja suositaan pienaukkoja. Nuoria harvennuskelpoisia metsiä ei vielä ole. Ensimmäiset hakkuut tehtiin 1960-luvulla, kun yhteismetsä perustettiin. Runsaan 60-vuoden ikäinen metsä ei Ylä-Lapissa vielä ole edes ensiharvennusmitoissa. Suurin osa yhteismetsän metsistä on 200 –250-vuotiaita. Etelästä katsottuna ne saattavat kuulostaa jo ikimetsiltä, mutta pohjoisessa todellisuus on toinen. Puu kasvaa hitaasti ja yli 200-vuotiaassa männikössäkin on vielä terävät latvat ja kasvua luvassa. Ne ovat pohjoisen päätehakkuuta lähestyviä metsiä, joita on Vesa Väisänen vastaa yhteismetsien hoidon suunnittelusta yhdessä Yrjö Mattilan ja hoitokunnan kanssa. Metsänhoitotyöt teetetään paikallisella metsänhoitoyhdistyksellä. VESA VÄISÄNEN INARIN yhteismetsän asioiden hoitaja, aiemmin pitkään paikallisen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajana SUKUJUURET Savossa, kasvanut Rovaniemellä, asunut lähes 40 vuotta Inarissa. OSTI yhteismetsän osakkuuden 1980-luvun lopussa. PERHEESEEN kuuluu vaimo ja kaksi aikuista lasta HARRASTAA matkailua, ruuanlaittoa sekä koiran kanssa lenkkeilyä säästetty tuleville polville. Samalla ne ovat metsiä, joiden hakkuita poromiehet ja ympäristöjärjestöt vastustavat. Sen osoittaa kartta suunnitellusta leimikosta, jota Väisänen vertaa Ukrainan sotatantereeseen. Kartta on kuin ammuttu täyteen uhanalaisten lajien esiintymiä. Ympäristöjärjestöt kiertävät läpi metsät, joihin aiotaan tehdä hakkuu, ja ilmoittavat löydöksensä. ”Joka leimikkoa joudutaan puolustamaan”, Väisänen ja Mattila summaavat. Polttopuusta pulaa Aikaisemmin yhteismetsä on myynyt puustaan noin 50 –60 prosenttia suurille metsäyhtiöille. Nyt puu menee paikalliselle lämpölaitokselle sekä piensahoille, joita FSC-sertifioinnin kriteerit eivät sido. Hakkuita tehdään Ivalon paliskunnan alueella, jonka kanssa yhteistyö sujuu. Kuitupuun myyminen polttoon on Väisäsen mukaan kannattavaa. ”Hinta on kilpailukykyinen. Saadaan jopa euron pari kovempi hinta polttoon myymällä kuin myymällä teollisuudelle sellutavaraksi.” Tällä hetkellä energiapuulle olisi kysyntää, mutta ongelmana on, ettei tukkipuulle ole ostajaa. Paikalliset piensahat ovat hankkineet varastonsa täyteen ja suuret sahayhtiöt eivät pysty auttamaan, sillä saamelaiskysymys odottaa edelleen ratkaisuaan. Niinpä jopa polttopuun saanti on vaakalaudalla. ”Inari on puurikkaimpia kuntia Suomessa ja meille pitää polttopuu tuoda tällä hetkellä pääsääntöisesti tunturin eteläpuolelta. Se on aikaisemmin tullut näistä metsistä”, Mattila huokaisee. Jäkälää ja rantatontteja Puukaupan ongelmat ovat saaneet yhteismetsän hakemaan tuloja muualta. Pasaskankaalla taimikon takaa erottuu jykevä aita. Aitauksen sisäpuolella on viime vuonna perustettu 120 hehtaarin jäkälänkasvatusalue. Huomaa, että paikalla on laiduntanut porotokka jos toinenkin. Jäkälästä ei näy jälkeäkään. Aitauksen sisäpuolelle sen kuitenkin toivotaan kasvavan takaisin seuraavan kymmenen vuoden aikana. Silloin jäkälän myynnistä voi saada jo tuloja. ”Pari vastaavan kokoista aluetta jäkälän kasvatukselle on katsottu valmiiksi”, Väisänen paljastaa. 10 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 9397_.indd 10 9397_.indd 10 3.6.2022 14.47 3.6.2022 14.47
”Saadaan jopa euron pari kovempi hinta polttoon myymällä kuin myymällä teollisuudelle sellutavaraksi.” Porot ovat kalunneet jäkälän lähes olemattomiin, mutta aidatulla jäkälänkasvatusalueella sen toivotaan kasvavan takaisin. Myös läheisen Pasasjärven rannoille on suunnitelmia. Rantoja rajaa 30 vuotta sitten harvennettu 220 –250 vuoden ikäinen männikkö. Toimittajan silmiin metsä on komea, mutta ulkonäöltään se ei juuri eroa eteläisen Suomen päätehakkuun kynnyksellä olevasta metsästä, vaikka ikää on lähes triplasti enemmän. Hakkuun sijaan yhteismetsä yrittää yhdessä kunnan kanssa saada kaavoitettua omistamansa rantaviivan vuokrattaviksi mökkija omakotitalotonteiksi. Entuudestaan yhteismetsällä on Rahajärvellä vuokrattavia mökkitontteja. Niistä saatu vuokratulo on paikannut heikosti käynyttä puukauppaa viime vuodet. Väisänen laskeskelee, että Pasasjärvelle 20 kilometrin rantaviivalle saisi sata tonttia ilman kaavoitustakin. Yhdeltä tontilta saatava vuokra olisi yli tuhat euroa vuodessa. Alueen vuokraaminen luontomatkailuyrittäjälle on toinen vaihtoehto. Ei enää metsää Ennen kuin jäkälän kasvatus ja tonttien vuokraus alkavat tuottaa tuloja, turvautuu yhteismetsä IFL-alueen myyntituloihin. Kauppasummasta kahdeksan miljoonaa jätettiin yhteismetsälle. ”Ei kannata kaikkea rahaa jakaa pois. Mitä sitten, jos emme saa hakata emmekä saa vuokratuloja. Millä tätä pyöritetään”, Mattila summaa. Yksi asia on selvä: Lapista uutta metsää ei myydyn tilalle osteta. Vaikka hakkuu olisi nyt mahdollista, kymmenen vuoden päästä tilanne voi olla toinen. ”Me emme halua enää lapsenlapsille tällaista show’ta järjestää”, Mattila painottaa. l INARIN YHTEISMETSÄ Perustettu 19.5.1960 Pinta-ala vesistöineen noin 22 900 hehtaaria Koostuu neljästä palstasta, joista suurin Pasasjärvi noin 16 600 hehtaaria Osakastiloja noin 1600 kappaletta Omistajista suuri osa poromiehiä, joista saamelaisia noin 25 –30 prosenttia Metsälehti Makasiini 11 9397_.indd 11 9397_.indd 11 3.6.2022 14.47 3.6.2022 14.47
METSÄALALLA ollaan tyytymättömiä hallituksen luonnonsuojelulakiesitykseen. Kritiikkiä saavat erityisesti erilaisten luontotyyppien suojelua koskevat ehdotukset. Luontotyypit jaetaan lakiehdotuksessa kolmeen ryhmään: rajauspäätöksellä suojeltaviin, tiukasti suojeltuihin ja uhanalaisiin. Rajauspäätöksellä suojeltavat luontotyypit ovat tuttuja nykyisestä laista. Lakiehdotuksessa listaan on lisätty esimerkiksi sisämaan tulvametsät ja harjumetsien valorinteet. Näiden suojelusta päättää ely-keskus. Suojeltavan alueen rajat määritellään suojelupäätöksessä, ja maanomistaja voi valittaa päätöksestä. Tiukasti suojeltuja ja uhanalaisia luontotyyppejä ei nykylaissa ole. Lakiesityksessä tiukasti suojelluiksi ehdotetaan serpentiinikallioita, -kivikoita ja -soraikoita sekä rannikon avoimia dyynejä. Niiden hävittäminen ja heikentäminen olisi kielletty suoraan lain nojalla. Suojelusta ei päättäisi viranomainen, vaan luontotyypin tunnistaminen olisi pitkälti maanomistajan vastuulla. Valitusmahdollisuutta ei olisi. TULVAMETSÄTKIN SUOJELULISTALLE Luonnonsuojelulakiesitys tuo uusia tapoja harvinaisten luontotyyppien suojeluun. Kaikki eivät ole tyytyväisiä. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVA MIKKO SUONIO ESITYKSEN PLUSSIA JA MIINUKSIA + LUONNON monimuotoisuuden turvaaminen erilaisten toimenpiteiden avulla nostettu aiempaa vahvemmin perinteisen suojelun rinnalle. + METSOja Helmi-ohjelmille lakiperusta. + LAIN rakennetta ja viittauksia muuhun lainsäädäntöön selkiytetty. – EKOLOGISEN kompensaation sisällyttäminen lakiin on turhaa, sillä se toimii markkinalähtöisesti ja on vielä kokeiluvaiheessa. – TALOUDELLISTEN vaikutusten arviointi jäänyt puuteelliseksi. – ILMASTONMUUTOKSEEN sopeutumisen ei tulisi yksinään olla riittävä syy luonnonsuojelualueen perustamiselle. 12 Metsälehti Makasiini » AJASSA 9398_.indd 12 9398_.indd 12 3.6.2022 16.41 3.6.2022 16.41
”Mitä uhanalaisten luontotyyppien huomioon ottaminen tarkoittaa ja tulkitsisivatko kaikki viranomaiset sen samalla tavalla?” Metsäteollisuus ry:n kestävän kehityksen päällikkö Tiina Vuoristo ”Omasta puolestani voin sanoa, että on tärkeää, että perustuslakivaliokunta katsoo tämän tarkasti. Lainsäädännön pitäisi olla tarkkarajaista ja selkeää. Tässä se ei toteudu.” Maaja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.) “On välttämätöntä, että suojelu perustuu viranomaispäätökseen. Ei ole metsänomistajien oikeusturvan mukaista muuttaa suojelutapaa täysin.” MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakol a Uhanalaiset luontotyypit määriteltäisiin erillisellä asetuksella. Valmistelu on kesken, mutta luontotyyppejä arvioidaan olevan noin 80. Metsäalaa hiertää erityisesti lakiehdotuksen teksti, jonka mukaan ”viranomaisten on otettava uhanalaiset luontotyypit huomioon päätöksenteossaan”. Maaja metsätalousministeriön hallitusneuvoksen Vilppu Talvitien mukaan riskinä on, että uhanalaiset luontotyypit jäisivät tulevaisuudessa metsätalouskäytön ulkopuolelle. Niin käy, jos puunostajat eivät jatkossa uskalla enää ostaa näiltä alueilta puuta. Esitys uudeksi luonnonsuojelulaiksi on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. l Metsälehti Makasiini 13 9398_.indd 13 9398_.indd 13 3.6.2022 16.41 3.6.2022 16.41
1 2 3 4 Miten luonnonhoitokortin voi saada? Kortin saa suorittamalla luonnonhoidon osaamiskokeen teoriaja maastokokeen hyväksytysti. Esimerkiksi metsäalan työnantajat edellyttävät näiden asioiden osaamista, ja luonnonhoitokortilla voi osoittaa hallitsevansa luonnonhoidon kokonaisuuden. Oppilaitoksilla on oikeus valmistavan koulutuksen järjestämiseen, mutta Metsäkeskus järjestää tutkintopäivän. Mitä asioita luonnonhoitotutkinnossa pitää osata? Opintokokonaisuus on laaja. Siihen kuuluvat esimerkiksi erityisen tärkeät elinympäristöt, vesiensuojelu, metsäsertifiointi, kulttuuriperintökohteet sekä kasvilajien tunnistus. Luonnonhoito ei ole muusta toiminnasta erillinen asia, vaan 2020-luvulla se on kiinteä osa hyvää metsänhoitoa ja tulee vastaan kaikissa metsätalouden toimenpiteissä. Kuinka kauan tutkintoon valmistavat opinnot kestävät? Metsänomistajien koulutuksessa käymme luonnonhoidon asioita läpi pala kerrallaan osana metsänhoidon opetusta muutaman kuukauden aikana. Esimerkiksi metsäkoneenkuljettajiksi opiskelevat käyvät kolmen päivän intensiivikurssin, jonka päätteeksi voi suorittaa tutkinnon. Mitkä ovat tärkeimmät asiat, jotka toivot oppilaiden muistavan luonnonhoidon opinnoista? Toivon, että oppilaat tunnistavat arvokkaat luontokohteet ja osaavat huomioida ne metsätalouden toimenpiteissä. Myös säästöpuuryhmien merkitys ja sijoittelu ovat keskeisiä asioita. Tärkeintä on kuitenkin monimuotoisuusajattelun sisäistäminen osana metsien käsittelyä.? l TEKSTI JA KUVA SAMI KARPPINEN MIHIN LUONNONHOITOKORTTIA TARVITAAN? Luonnonhoidon osaamiskoe opettaa, miten monimuotoisuus otetaan metsänhoidossa huomioon, sanoo Tampereen seudun ammattiopiston opettaja Jari Syvälä. JARI SYVÄLÄ KUKA : Lehtori Tampereen seudun ammattiopisto Tredussa. MITÄ : Kouluttaa metsänomistajia metsuri/metsäpalvelujen tuottajan ammatillisessa koulutuksessa muun muassa luonnonhoitokorttia varten. MIKSI: Luonnonhoito on kiinteä osa metsänhoitoa. Luonnonhoitokorttitutkintoja on järjestetty vuodesta 1997, kortteja on myönnetty runsaat 14 000 kappaletta. 14 Metsälehti Makasiini » METSÄTYYPPI 9399_.indd 14 9399_.indd 14 3.6.2022 15.01 3.6.2022 15.01
METSIEN vuotuisen kasvun lasku valtakunnan metsien 13. inventoinnissa (VMI13) nousi otsikoihin viime syksynä. Männyn kasvun havaittiin alentuneen, mikä näkyi etenkin pohjoisessa. Puuston vuotuiseksi kasvuksi arvioitiin 103,5 miljoonaa kuutiota eli laskua kasvussa edellisiin inventointituloksiin verrattuna kertyi 4,3 miljoonaa kuutiota. Nyt tutkijat ovat löytäneet osasyyn metsien kasvun hidastumiseen. “Näyttäisi, että jossain määrin myös hakkuutavoilla on voinut olla vaikutusta. Harvennusvoimakkuudet ovat kasvaneet Pohjois-Suomessa. Eivät kovin radikaalisti, mutta ovat kasvaneet”, kertoo valtakunnan metsien inventointeja johtava Kari T. Korhonen Luonnonvarakeskuksesta. Syynä reippaampiin harvennuksiin on useampi runsasluminen talvi ja niistä seuranneet lumituhot. “Lumituhojen jälkiä on korjattu poimintahakkuina. Todennäköisesti harvennusten voimistuminen liittyy näihin tuhoihin.” Haaste nielutavoitteelle Eniten pohjoisten mäntyjen aiempaa verkkaisempaan kasvuun vaikuttaa kuitenkin ikärakenteen muutos. Suuri osa metsistä on jo ohittanut vaiheen, jossa kasvu on nopeinta. Epäselvää on, miksi tietynkokoiset puut eivät kasva parhaina vuosina odotusten mukaisesti, vaikka sääolosuhteet eivät ole lumituhoja lukuun ottamatta huonontuneet. Tätä tullaan selvittämään Luonnonvarakeskuksen tutkimushankkeissa. Yksittäisen metsänomistajan ei kannata murehtia vuotuisen kasvun alenemaa. Poliittisesti tilanne voi olla toinen. “Lumituhot saattavat olla riesana jatkossakin, mutta muuten en metsänomistajana olisi kasvun alenemisesta huolissani. Pitääkö tästä esimerkiksi ilmastopolitiikassa olla huolissaan, niin kyllähän tämä vaikeuttaa metsien hiilinielutavoitteiden saavuttamista”, Korhonen summaa. ? TIIA PUUKILA REIPPAAMMAT HARVENNUKSET VEROTTIVAT KASVUA Voimakkaat harvennukset selittyvät Pohjois-Suomen runsaslumisilla talvilla ja niitä seuranneilla lumituhoilla. 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Metsien kasvuvauhti kääntyi VMI13:n tulosten (2019–2020) mukaan laskuun. Puuston vuotuiseksi kasvuksi arvioitiin 103,5 miljoonaa kuutiota eli 4,3 miljoonaa kuutiota vähemmän kuin edellisessä inventoinnissa. Vaikka kasvu on pienentynyt, vuosien 2014–2020 kokonaispoistuma oli keskimäärin 83 prosenttia kasvusta. Kasvu taittui Milj. m 3 / v Kasvu Poistuma Lu ke /V M I Metsälehti Makasiini 15 » AJASSA 9400_.indd 15 9400_.indd 15 3.6.2022 15.03 3.6.2022 15.03
UUSIUTUVAA FOSSIILISTEN TILALLE Metsälehti.fi-keskustelussa ruodittiin klapien tekemisen saloja. 15 kottikärryllistä pilkkeitä päivässä on eläkeläiselle sopiva urakka, toteaa nimimerkki Suorittava porras. 1,5 HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA Vain eläkeläisillä on aikaa tehdä muuta kuin heittää tuulessa kuivuneet klapit liiveriin.” Hiihtoniilo ”Mikähän kiire klapeilla on liiteriin kesken parhaan kuivausolosuhteen? Itse en vielä edes peitä pariin kuukauteen.” Jees H-Valta ”Klapit viedään varaston seinustalle ja katon alle pinoon kuivumaan. Aurinko ja järvituuli tekevät tehtävänsä. Kun kuivuvat, peitettä niskaan.” Suorittava porras ”Kyllä rankoja vuosi kannattaa kuivattaa ennen pienimistä klapeiksi.” Tolopainen ”Joko nyt on viimeiset polttopuut teossa Suomessa, kun EU:n komissio on tekemässä puusta fossiilista?” Visakallio ”Tulisijojen päästöjä saa paljon vähennettyä melko yksinkertaisin keinoin. Ihan höpöhommia olisi lopettaa puun käyttö lämmitykseen.” Puuki ”Myös täälläpäin ovat tuoreet hakkuualueet alkaneet kiinnostaa polttopuun kerääjiä. Moni omatoiminen naapuri on niistä valmis maksamaan tai tarjoutuu tekemään vastineeksi pieniä metsänhoitotöitä.” Metsä-Masa SÄÄSTÖPUITA YHÄ ENEMMÄN HAKKUISSA jätettyjen säästöpuiden määrä on jatkanut kasvuaan, kertoo Suomen metsäkeskus. Viime vuonna säästöpuustoa oli jätetty keskimäärin 20 runkoa hehtaarille, mikä on rungon verran enemmän kuin edellisvuonna. Tilavuus nousi 5,7 kuutioon hehtaarilla. Säästöpuiden määrä oli tuplasti yli PEFCja FSC-sertifiointien vähimmäisvaatimuksen 10 runkoa hehtaarilla. Metsäkeskuksesta muistutetaan, että säästöpuiksi tulisi valita monimuotoisuuden kannalta arvokkaimpia puulajeja, kuten haapoja, raitoja tai jaloja lehtipuita. Luonnonhoidon kannalta arvokkaimpia säästöpuita ovat järeät lehtija havupuut. SE PP O SA M U LI Viime vuonna yleisin yksittäinen metsätuhojen aiheuttaja oli lumi. Lumituhoja havaittiin yli 1,5 miljoonalla hehtaarilla. Lähde: Luonnonvarakeskus, VMI 16 Metsälehti Makasiini » AJASSA 9401_.indd 16 9401_.indd 16 3.6.2022 15.07 3.6.2022 15.07
SÄHKÖÄ SAVOTALLE Kuka vielä tarvitsee bensasahoja? Akkusahojen kehittyessä itse asiassa aika harva. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN 18 Metsälehti Makasiini TEEMA » AKKUSAHAT 9403_.indd 18 9403_.indd 18 2.6.2022 14.30 2.6.2022 14.30
SÄHKÖÄ SAVOTALLE Arboristin arjessa akkusaha on tärkeä työkalu. Metsälehti Makasiini 19 9403_.indd 19 9403_.indd 19 2.6.2022 14.30 2.6.2022 14.30
Akkusahojen valikoima kasvaa kysynnän myötä. Perinteiset metsään sopivien merkkien valmistajat ovat onnistuneet pysymään tuotekehityksen kärjessä. 20 Metsälehti Makasiini TEEMA » AKKUSAHAT 9403_.indd 20 9403_.indd 20 2.6.2022 14.30 2.6.2022 14.30
A A rboristi ja yrittäjä Tuomas Murdoch on käyttänyt akkusahaa jo pari vuotta kiipeilykaatoja tehdessään – eikä enää vaihtaisi bensasahaan. ”Hankin tämän oikeastaan sen vuoksi, että niin moni kollega kehui akkusahojen kätevyyttä. Eivätkä he liioitelleet.” Jyväskylän ja Jämsän tienoilla pihapuita kaatava arboristi osaa arvostaa sahan käytön vaivattomuutta. Ylhäällä puunlatvassa keikkuessa on iso etu, kun saha lähtee aina napista painaen käyntiin. Tukkoisen bensasahan käyntiin nykiminen ei ole herkkua maassa, mutta vielä vähemmän se olisi sitä korkealla latvuksessa köysien varassa keikkuen. Murdochin mukaan Husqvarna 540 -akkusahan leikkuuteho riittää mainiosti puiden latvustossa työskentelemiseen. ”Erityisesti jalopuut, kuten tämä vaahtera, ovat kovaa puuta, joten huonotehoi”Toistaiseksi akkusahojen voimakkaasti kasvanut myynti ei ole vähentänyt polttomoottori sahojen kysyntää.” Akkusahan ostajan kannattaa hankkia vähintään kaksi akkua. sella sahalla ei pärjäisi. Tässä on kapea 1,1 millin ketju-urallinen 325-jaollinen teräketju. Se antaa parhaan leikkuutehon akkusahalle.” Talvikelissä akut tyhjenevät nopeammin kuin kesäkelillä, eikä niitä voi jättää yöksi ulos. ”Talvisin säilytän vara-akkuja työpäivän aikana kylmälaukuissa, jotka pitävät pakkasen loitolla. Minulla on yhteensä kolme akkua ja niillä kyllä pärjää työpäivän ajan.” Murdoch kiittelee myös akkusahojen vähäistä huoltotarvetta. ”Kunhan puhallan roskat sahan ulkopinnoilta ja viilaan ketjun. Ei tarvitse putsailla ja vaihtaa ilmanputsareita, sytytystulppia tai polttoainesuotimia.” Kolmannes akkulaitteita Teimme Metsälehteen ensimmäisen akkusahavertailun vuonna 2011. Äänetön saha tuntui melkein yliluonnolliselta, mutta vielä silloin niistä ei ollut tosissaan haastamaan polttomoottorisahoja. Tosin jo tuolloin testijoukon heiveröisin laite – muistaakseni Black and Decker – päihitti kakkosnelosen katkaisussa raavasraamisen käsisahamiehen. Siitä alkoi akkusahojen voittokulku. Sen jälkeen akkulaitteiden tarjonta on lisääntynyt vinhaan. Husqvarnalla oli kymmenen vuotta sitten mallistossaan Metsälehti Makasiini 21 9403_.indd 21 9403_.indd 21 2.6.2022 14.30 2.6.2022 14.30
seitsemän akkulaitetta. Nyt niitä on 46. Sattumalta myös Stihlin valikoimassa on sama määrä akkulaitteita. Stihlin maajohtaja Timo Lindström kertoo, että Suomeen myydyistä kannettavista pienkoneista noin kolmannes on tällä hetkellä akkulaitteita. Teknisen kaupan tilasto todistaa akkusahojen voittokulun. Niiden myynti on vuodesta 2017 tuplaantunut kahden vuoden välein. ”Toistaiseksi akkusahojen voimakkaasti kasvanut myynti ei ole vähentänyt polttomoottorisahojen kysyntää”, toteaa Husqvarnan Suomen myyntipäällikkö Tuomas Kuivamäki. Teho riittää ammattikäyttöön Rankasavotan tekijälle ja kesämökin puuhommiin sahaa hankkivalle akkusahoista löytyy erinomaisia työvälineitä. Monelle seniorisahurille myös helppo käynnistettävyys on valttia. Akkulaitteet vyöryttävät uusia voittoja ammattikäytössäkin. Arboristien lisäksi myös rakentajat ovat jo ajat sitten luopuneet savuttavista bensasahoistaan. Teholtaan uusimmat akkusahamallit haastava entistä vahvemmin metsurien suosimia ammattisahoja. Husqvarna 540i XP, Makitan upouusi 40 voltin XGT-malli ja Stihl MSA 220 vetävät vertoja sylinteritilavuudeltaan 40 kuutiosenttimetrin polttomoottorisahoille. Niiden tehoa ei ilmoiteta, mutta se lienee noin 1,6 kilowattia. Se ei kuulosta paljolta, mutta leikkuutehossa tämän kokoluokan akkusahat pärjäävät monelle bensasahalle. Akkusahoilla sahattaessa terän kunto on ratkaisevan tärkeää. Tylsällä terällä sahaaminen leikkaa akkujen kestoa radikaalisti. 22 Metsälehti Makasiini TEEMA » AKKUSAHAT 9403_.indd 22 9403_.indd 22 2.6.2022 14.30 2.6.2022 14.30
KUN euralainen Tero Mansikka lähtee metsään, hän kallistaa Teslansa takapenkit nurin, avaa takaluukun ja pakkaa mukaan akkuraivaussahan sekä muutaman akun. Kohta oman metsänsä hoitajan auto lipuu äänettömästi metsäautotiellä kohti raivauspalstaa. Mansikka työskentelee sähköasentajana, joten hänelle sähkö on luonteva käyttövoima niin autoon kuin pienkoneisiinkin. ”Akkukoneet ovat mukavia ja vaivattomia. Esimerkiksi tämä raivaussaha minulla on ollut niin kauan kuin näitä on ollut saatavana.” Hänellä on koko valikoima Husqvarnan akkulaitteita kotonaan. Raivaussahan lisäksi mies on hankkinut varrellisen ketjusahan, jolla voi pystykarsia ja ennakkoraivata tiheiköitä. Pihatöitä varten löytyy trimmeri ja pensasleikkuri. ”Kaikki toimivat samoilla akuilla, mikä helpottaa käyttöä.” Akkuja hänellä on kaikkiaan neljä. Niissä riittää virtaa neljän viiden tunnin raivaussahaukseen. ”Virta loppuu ennen miehestä kuin akuista.” Mansikka on mieltynyt akkusahojen hiljaisuuteen ja päästöttömyyteen. ”Kyllä sahatessa pitää käyttää kypärää ja kuulonsuojaimia, koska terä ääntää voimakkaasti. Mutta linnunlaulu alkaa kuulua heti, kun terä pysähtyy – siitä pidän erityisesti. Ja kyllä bensasahan katku tuntuu hengittäessä, kun sahaa tiheiköitä.” Mansikka kertoo, ettei hän ole huoltanut akkulaitteita mitenkään. Vain terät on viilattu aika ajoin kuntoon. ”Ei näissä ikinä ole mitään vikoja ollut.” Hänen mukaansa sähköiskujen vaara on akkulaitteita käytettäessä olematon. ”Ainakin akkujen kuoret pitäisi avata ja oikosulkea kennot, jos itseään väkisin haluaisi vammauttaa.” MIKKO RIIKILÄ SÄHKÖMIES LUOTTAA AKKUVIRTAAN Mansikan oksasahakin toimii sähköllä. Kannettavista pienkoneista noin kolmannes on tällä hetkellä akkulaitteita. Metsälehti Makasiini 23 9403_.indd 23 9403_.indd 23 2.6.2022 14.30 2.6.2022 14.30
AKKUJEN rajallisuus hidastaa akkuraivurien yleistymistä metsätöissä. Voisivatko selässä kannettavat reppuakut ratkaista pulman? Kaikkien tärkeimpien sahavalmistajien mallistosta löytyy reppuakkuja. Kokeilimme Husqvarnan BLi 950X -mallia. Sen kapasiteetti on 31,1 ampeerituntia ja ulostuloteho 1 119,6 wattituntia, eli suunnilleen saman verran kuin kolmessa tavallisessa BLi300-akussa. Valjaineen reppu painaa 9,4 kiloa ja sen suositushinta on runsaat 1 500 euroa. Varauksella pluspuolelle menevät hyvät valjaat. Tosin lipsuvien solkien vuoksi niiden säädöt eivät pysy paikallaan ilman omia virityksiä. Akun paino korostuu hankalakulkuisilla mailla, joita akkuraivureille sopivat varhaisperkaustyömaat usein ovat. Luultavasti reppuakku toimisi hyvin esimerkiksi katujen siivoamisessa lehtipuhaltimilla. BLi 950X -reppuakun virta riitti 2 tunnin ja 45 minuutin yhtäjaksoiseen sahaukseen, rauhakseen sahaten varmasti puoleksi päiväksi, ehkä enempäänkin. Päädyimme siihen, että parempi ratkaisu akkukapasiteetin kasvattamiseen olisi kolme tavallista, suoraan sahaan kiinnitettävää BLi 300 -akkua. Ne tuottavat suunnilleen saman verran sahausaikaa kuin reppuakku ja kerralla kannettavan akun paino jää alle kahden kilon. Rahaakin säästyisi. BLi300-akkujen suositushinta on 419 euroa, kolme sellaista maksaisi siis 1 257 euroa. MIKKO RIIKILÄ REPPUAKKU EI VAKUUTTANUT Repussa on virtaa noin kolmen Husqvarnan Bli 300 akun verran. Reppuakun paino vie merkittävän osan akkusahan kenties suurimmasta valtista, keveydestä. Husqvarnan raivurin pohjaan on reppuakkua käytettäessä kiinnitettävä lisäpaino, joka tasapainottaa sahan. 24 Metsälehti Makasiini TEEMA » AKKUSAHAT 9403_.indd 24 9403_.indd 24 2.6.2022 14.31 2.6.2022 14.31
Vielä järeämpää kalustoa on luvassa, jahka Stihl MSA 300 ehtii kauppoihin. Teholtaan se on samaa luokkaa kuin Stihlin bensakäyttöinen, sylinteritilavuudeltaan 50 kuutiosentin MS 261 -malli. Koesahauksemme osoitti, että Stihl MSA 300 haastaa leikkuutehossa jopa 60 kuutiosentin bensasahat. Tästä sahasta enemmän Pikatestissä sivulla 47. Akkusahaaja säästää Akkusahaan kannattaa hankkia ainakin kaksi akkua. Silloin työskentelyaika rauhakseen sahaten on pari kolme tuntia, mikä riittää useimmille. Akkuraivaussahaan virtaa tarvitaan enemmän. Puolipäiväisen raivaussahurin kannattaa hankkia kolme neljäkin akkua, kuten haastattelemamme euralainen Tero Mansikka neuvoo. Kokopäiväisesti työskenteleville ammattiraivaajille akkuraivaussahat ovat vielä hankalia. Kuuden seitsemän tunnin työpäivää varten tarvittaisiin iso kantamus painavia ja myös kalliita akkuja. Tarjolla on myös reppuakkuja, joista riittää virtaa jopa kokopäiväiseen työskentelyyn. Ainakin toistaiseksi paino ja hinta ovat rajoittaneet reppuakkujen käyttöä. Hinta hirvittänee monia akkusahojen hankintaa harkitsevia. Esimerkiksi akkuraivaussahan hankintahinta vara-akulla kohoaa 1 200–1 700 euroon. Sen sijaan keskikokoiset bensaraivaussahat maksavat hieman yli 1 000 euroa. 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 Lähde: Teknisen Kaupan Liitto ry polttomoottorisahat akkusahat ”Akkujen suorituskyky paranee noin viiden prosentin vuosi vauhdilla.” Akkusahan ostaja maksaa akkujen hinnassa käytännössä sahan koko elinkaaren aikana kuluvan polttoaineen. Saha-akun lataus maksaa 5–6 senttiä, tankillinen pienkonebensaa noin 2 euroa. Oletetaan vielä, että akullinen kestää yhtä kauan kuin puolen litran tankillinen. Vuosittaisella sadan akullisen/tankillisen sahaamisella akkusahuri maksaa sähköstä 5–6 euroa, bensasahuri suunnilleen 200 euroa. Tällä työtahdilla akkusahuri säästäisi viidessä vuodessa noin 1 000 euroa. Uuden näkymän akkulaitteiden käyttöön avaa se, että uusimpien sähköautojen, esimerkiksi Kia EV6:n akuista voi ladata akkulaitteita. Niinpä esimerkiksi pihatöissä tai metsätien laidassa sahan vara-akkuja voisi ladata omasta autosta. Akut kehittyvät hitaasti Useimpien metsänomistajien tarpeisiin sahojen akkujen kapasiteetti alkaa olla jo riittävä. Esimerkiksi uudessa Makitan XGT-akkuraivaussahassa on kiinni 40 voltin akkupari, jolla voi sahata varhaisperkausta reilusti toista tuntia. Kahdella akkuparilla pääsisi jo työn makuun mukavasti. Ammattimaiseen metsänraivaukseen akkujen kapasiteetti ei silti vielä riitä. Akkuteknologian kehityksestä ei tähän ole tulossa nopeaa apua. Lappeenrannan teknisen yliopiston energiavarastoinnin professori Pertti Kaurasen Bensasahat selvästi suositumpia Akkuja polttomoottorikäyttöisten moottorija raivaussahojen myynti vuosina 2010–2021, kpl mukaan teknologian kehityksessä ei ole odotettavissa mullistavia edistysaskeleita. Litium-ioni-akut kehittyvät hitaasti. ”Akkujen suorituskyky paranee noin viiden prosentin vuosivauhdilla. Viidessä vuodessa kapasiteetti voi siis lisääntyä neljänneksellä ja kymmenessä vuodessa 50 prosenttia. Suuria harppauksia akkuteknologiaan ei ole näköpiirissä. Jos joku sellaisia lupaa, hän ei puhu totta.” Osaatko voltit? Akkusahojen esitteissä hehkutetaan voltteja, ampeereja ja wattitunteja. Niiden vertailu on unohtuneella koulusivistyksellä hankalaa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun sähkötekniikan yliopettaja Olli Väänänen havainnollistaa, mitä tärkeimmät sähköyksiköt – jännite ja virta – tarkoittavat. ”Ajatellaan vesivoimalaa. Veden putouskorkeus vastaa jännitettä ja vesimäärä virtaa. Niiden tulo on voimalan teho. Jos tehoa halutaan lisää, putouskorkeutta tai virtaamaa on lisättävä.” Metsälehti Makasiini 25 9403_.indd 25 9403_.indd 25 2.6.2022 14.31 2.6.2022 14.31
Jännitteen (U) yksikkö on voltti (V) ja virran (I) yksikkö on ampeeri (A). Teho (P) on watteja, siis kuten koulussa opetettiin: P=U x I. Husqvarnan ja Stihlin tehokkaimpien akkusahojen jännite on 36 volttia. Echon DCS-3500 akkusahan jännite on 50 volttia – kumpi on parempi? ”Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta. Korkeammalla jännitteellä sama teho saadaan pienemmällä virralla. Silloin laitteet eivät kuumene ja hukka on pieni. Toisaalta korkean sähköjännitteen käyttö voi nostaa valmistuskustannuksia”, Väänänen sanoo. Terän kunnostus entistä tärkeämpää Akkusahojen huolto on vaivatonta – riittää, että pitää sahan ulkopinnat ja tuuletusaukot puhtaina. Tiesitkö muuten, että akkusahoissa ei tuuleteta moottoreita vaan akkuja? Varastoinnin ajaksi akku kannattaa irrottaa sahasta ja säilyttää viileässä, pakkaselta suojatussa paikassa. Varastoinnin ajaksi akut on syytä ladata noin 50 prosentin varaukseen. Suhteellisen pienitehoisia akkumoottorija raivaussahoja käytettäessä terän kunnostus on vieläkin tärkeämpää kuin tehokkailla bensasahoilla. Terän kunnostusta voit opiskella esimerkiksi Metsälehden YouTube-kanavalla julkaistuista videoista.? l ULLAVALAINEN metsäpalveluyrittäjä Janne Jylhä päätyi akkumoottorisahan käyttäjäksi osin sattumalta, kun tuttu sahakauppias toi Husqvarnan akkusahan kokeiltavaksi puolenkymmentä vuotta sitten. ”Akkusaha on osoittautunut minun tarpeisiini todella hyödylliseksi työkaluksi. Varsinkin tässä pihapiirissä sille on käyttöä joka päivä.” Jylhä tekee asiakkailleen muun muassa polttopuita sekä sahaa ja höylää puutavaraa. Hän tekee puusta myös pieniä piharakennuksia. Niin klapikoneeseen kuin sirkkelisahaan syötettäviä puita on usein hieman karsittava tai lyhennettävä. ”Kun akkusaha on vieressä valmiina, niin sillä on nopeaa tehdä tällaiset hommat. Akkusahaa ei tarvitse nykiä käyntiin, ääni ei ole kova, eikä siitä tule pakokaasun käryjä.” Rakennustöissä akkusaha on omimmillaan. Kun pakokaasu ei ole ongelma, sahaa voi hyvin käyttää myös sisätiloissa. Jylhä tekee talvisin hakkuutöitä omalla hakkuukoneellaan, ja akkusaha toimii myös motomiehen satunnaisena apurina. Varsinaisiin moottorisahahakkuisiin ja isojen pihapuiden kaatoon mukaan lähtee kuitenkin polttomoottorisaha. Jylhän akkusaha on toiminut ensimmäiset viisi vuotta ongelmitta, eikä sitä ole tarvinnut käyttää huollossa. ”Nyt olen huomannut, että toinen akku ei aina lähde heti latautumaan, kun sen laittaa laturiin. Se on ainoa ongelma, mikä on vastaan tullut.” SAMI KARPPINEN YRITTÄJÄN LUOTETTAVA APURI Akkusaha on Janne Jylhän verstaalla päivittäisessä käytössä. Se on aina valmiina vaikka polttopuiden tai sahatavaran pätkimiseen, ja sitä voi käyttää huoletta hallitiloissakin. Napista käyntiin. Akkusahuri saa unohtaa käynnistinnarun nyhtämisen, mikä tuntuu yllättävän mukavalta. 26 Metsälehti Makasiini TEEMA » AKKUSAHAT 9403_.indd 26 9403_.indd 26 2.6.2022 14.31 2.6.2022 14.31
Valinnanvaraa riittää HUSQVARNA 540I XP Jännite: 36 V Terälaite: 0,325 jaollinen, 1,1 mm ketju-ura Paino: 5,61 kg (saha + akku) Hinta: saha 879 €, BLi300-akku 419 €, QC500-laturi 199 € Hinta yhteensä: 1 497 € + Paras käsiteltävyys – Korkein hinta Metsänomistajan yleissahaksi ja pieniin hankintasavotoihin Lue lisää Metsälehti 16/2020 ECHO DCS3500 Jännite: 56 V Terälaite: 3/8P, 1,1 mm ketju-ura Paino: 5,42 kg (saha + akku) Hinta: saha 605 €, 5 Ah -akku 240 €, laturi 102 € Hinta yhteensä: 947 € + Teho, keveys – Turvaliipaisimen sijainti Yllätti myönteisesti, rankametsään ja ensiharvennuksille Kokeilu lähiaikoina Metsälehdessä CRAMER 48CS18 Jännite: 48 V Teho: 1,8 kW Terälaite: 3/8, ketju-ura 1,1 mm Paino: 4,84 kg (saha + akku) Hinta: saha 249 €, akku ja laturi 199 € Hinta yhteensä: 448 € + Edullinen ja kevyt – Muovisen oloinen Mökkiläiselle ja metsäläisen satunnaisiin tarpeisiin Kokeilu lähiaikoina Metsälehdessä HUSQVARNA 535I FR Jännite: 36 V Paino: 7,33 kg (saha + akku) Hinta: saha 749 €, BLi300 -akku 419 €, QC 500 -laturi 199 € Hinta yhteensä: 1 367 € + Metsäkäyttöön paras – Valjaat, vara-akkujen hinta Pätevä laite taimikoiden raivaukseen Lue lisää Metsälehti 7/2020 STIHL FSA 135 Jännite: 36 V Paino: 7,70 kg (saha + akku) Hinta: saha 546 €, akku 308 €, pikalaturi 102 € Hinta yhteensä: 956 € + Mukava yleiskone pihaja metsätöihin + Kilpailijoitaan edullisempi – Valjaat Sopiva varhaisperkauksille Lue lisää Metsälehti 11/2021 MAKITA 80V XGT (UR012GZ02) Jännite: 80 V Teho: 2 kW Paino: 9,6 kg (kahdella akulla) Hinta yhteensä: 1 094 € (sisältää kaksi 5 Ah akkua) + Tehokkain akkuraivuri + Parhaat valjaat – Paino Voima riittää taimikonhoitoon ja ennakkoraivauksille Kokeilu lähiaikoina Metsälehdessä MOOTTORISAHAT RAIVAUSSAHAT STIHL MSA 220 Jännite: 36 V Terälaite: 3/8P, 1,3 mm ketju-ura Paino: 5,49 kg (saha+ akku) Hinta: saha 489 €, AP 300S -akku 339 €, AL 300 -pikalaturi 102 € Hinta yhteensä: 930 € + Tärkeintä kilpailijaansa halvempi + Sopii metsätöihin – Ketjuvarustus syö leikkuutehoa Metsänomistajan yleissahaksi ja pieniin hankintasavotoihin Lue lisää Metsälehti 1/2020 MAKITA XGT Jännite: 40 V Terälaite: ketjujako 3/8, 1,1 mm ketju-ura Teho: 1,6 kW Paino: 6,46 kg (5 Ah -akulla) Hinta: saha 519 €, 5 Ah -akku 279 € Hinta yhteensä: 869 € + Tehokas, edullinen – Paino Ammattilaisen ja metsänomistajan työkalu Kokeilu lähiaikoina Metsälehdessä STIHL MSA 300 Jännite: 36 V Teho: 3 kW Terälaite: 0,325 jaollinen, 1,3 mm ketju-ura Paino: 7,3 kg (saha + akku) Hinta: Saha 849 €, AP 500S -akku 439 €, AL 500 -pikalaturi 164 € Hinta yhteensä: 1 452 € + Tehokkain akkusaha + Hinta ominaisuuksiin nähden – Paino Teho riittää vaikka tukin kaatoon Pikatesti tässä Metsälehdessä Kokosimme oheen yhdeksän varteenotettavan akkukäyttöisen moottorija ravaisusahan perustiedot ja oman lyhyen luonnehdintamme sahasta. Tarkemmin näistä voit lukea sekä aiemmista että myös tulevista Metsälehdistä. Metsälehti Makasiini 27 9403_.indd 27 9403_.indd 27 2.6.2022 14.31 2.6.2022 14.31
KUTSUMUSTYÖSSÄ Kai Merivuori innostui sahoista jo lukiolaisena. Vaikka Sahateollisuus ry:n toimitusjohtajan eläkepäivät koittavat vuoden lopulla, intoa ja huolta alan puolesta löytyy edelleen. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVAT SEPPO SAMULI Metsälehti Makasiini 29 9404_.indd 29 9404_.indd 29 2.6.2022 14.34 2.6.2022 14.34
Y Y KSITYISTEN sahayhtiöiden etujärjestön Sahateollisuus ry:n sijainti on keskeinen, huomaamaton ja mielenkiintoinenkin; Helsingin Hakaniemessä Ympyrätalon lähellä, Pitkänsillan punaisella puolella historiaa huokuvan työväentalon naapurissa. Kolmen henkilön toimistolla ei ole lähdetty avokonttoritrendiin. Toimitusjohtaja Kai Merivuori esittelee työhuonettaan, jonne on saatu kalusteita porilaiselta Pihlavan sahalta. Työhuone on myös alan yhdistyksen kirjasto. Merivuori eläköityy vuoden lopussa, mutta toimittaja ei kehtaa kysyä, joko aamut on luettu. Tuskin kuitenkaan, sillä puhe sahateollisuuden vahvuuksista ja huoli sen poikapuolen asemasta metsäklusterissa alkaa kysymättä. Kolmen ison aputoimiala ”Sahateollisuus on äärimmäisen mielenkiintoinen toimiala ja tuotteilla on loistava tarina, joka vastaa tämän hetken markkinatrendeihin”, Merivuori aloittaa. ”Raaka-aine on pitkäkiertoista ja uusiutuvaa, tuotteet sitovat hiiltä, tuotantoprosessit ovat vähäpäästöisiä, ala on energiaomavarainen ja jopa hiukan yli sen. Mikä muu toimiala vastaa samalla tavalla ilmastohaasteeseen.” Sahaaminen on myös vanhinta metsäteollisuutta. Kypsä toimiala on aina tiukassa kilpailutilanteessa. ”Ala on vaativa ja Suomessa se on tehty vaikeammaksi kuin kilpailijamaissa.” Merivuori tarkoittaa sitä, että kuiduttava teollisuus on keskittynyt kolmeen isoon yhtiöön, mutta teollisia sahayhtiöitä on kymmeniä. Rakenne on poikkeuksellinen. ”Kolme suurta ovat jättäneet sahateollisuuden aputoimialaksi, mutta samalla ja ehkä tahtomattaan ajaneet itsenäisen sahateollisuuden ongelmiin.” Tosin Metsä Groupilla alkaa olla sahauskapasiteettia pari miljoonaa kuutiometriä, mikä on kuudennes maan kokonaistuotannosta. Myös Stora Ensolle puutuotteet on iso ja tärkeä kasvualue, vaikkakin lähinnä ulkomailla. ”Pidän sahausta isojen integraattien aputoimialana niin kauan, kun ne eivät ole itsenäisiä tulosyksiköitä eikä niillä ole samoja tulostavoitteita kuin selluja paperiteollisuudella.” Merivuori vääntää rautalangasta: Jos kuitupuun hinta nousee euron, niin maksajina ovat kolme integraattia. Mutta jos tukin hinta nousee euron, niin kolme isoa maksavat laskusta vain 40 prosenttia ja saavat lisäksi vanhalla hinnalla sahoilta tulevan hakkeen ja päätehakkuiden mukana tulevat kuitupuut. ”Meissäkin voi olla syytä” Olosuhteiden moittiminen kuulostaa ris”Mikä muu toimiala vastaa samalla tavalla ilmastohaasteeseen.” KAI MERIVUORI 63-VUOTIAS metsänhoitaja, MMM, MBA TYÖURA: Suomen Sahanomistajayhdistys 1985–1989, Rakentajan Metsä-Serla / Starkjohann 1990–1993, Metsä-Serlan Vilppulan saha 1993–1995, Paloheimo Wood 1995–2004, Pöyry Management Consulting 2004–2010, Sahteollisuus ry 2011–2022 ASUU Helsingissä Eronnut, kolme lasta HARRASTAA valokuvausta ja mökkeilyä Sahateollisuus on suurta pk-teollisuutta tai pientä suurteollisuutta, Merivuori luonnehtii. Monissa teollisuuspolitiikan linjauksissa ala on ollut väliinputoaja. » VAIKUTTAJA 30 Metsälehti Makasiini 9404_.indd 30 9404_.indd 30 2.6.2022 14.34 2.6.2022 14.34
tiriitaiselta, jos edustaa yrittäjiä, joiden eetokseen kuuluu mennä läpi harmaan kiven. ”Eivät sahamiehet täydellisiä ole. Minun on vain vaikea arvostella, koska ymmärrän toimintaympäristön vaikeudet niin hyvin.” Kun nyhtää, niin Merivuori suostuu sanomaan, että sahojen sisäisenä haasteena on lyhytjänteisyys. Myös yhdessä tekemisessä on parantamisen varaa. ”Sahat ovat perheyrityksiä, jotka keskittyvät omaan bisnekseen. Kansainvälisen toimintaympäristön muutokset ovat niin iso haaste, että yksittäisten sahojenkin tulisi entistä enemmän ajatella koko toimialan etua.” Muutoksilla hän tarkoittaa etenkin EU-sääntelyä, joka koskee paljoa muutakin kuin metsien käsittelyä. Sahateollisuus ry ja suurta metsäteollisuutta edustava Metsäteollisuus ry ovat ajoittain olleet eri linjoilla etenkin energiapolitiikkaan ja puumarkkinoihin liittyvissä asioissa. Merivuoren mukaan sahajärjestö on valmis yhteistyöhön nimenomaan EU-edunvalvonnan vuoksi. ”Iso haaste on, että EU:ssa ei riittävästi huomioida sitä, miten erilaisia metsiä Euroopassa on. Päätöksenteon kannalta merkittäviä metsätalousmaita on lukumääräisesti vähän.” Teollisuusneuvoksia kansakoulupohjalta Alalla on nähty, että voi olla huippujätkä ilman huippukoulutusta ja teollisuusneuvoksiksi on noustu kansakoulupohjalta. Sahateollisuus ry:n toimisto Helsingin Hakaniemessä on huomaamaton, mutta sijainniltaan keskeinen. Naapurina on graniittinen työväentalo ja SAK:n taloon on pari korttelia. Metsälehti Makasiini 31 9404_.indd 31 9404_.indd 31 2.6.2022 14.34 2.6.2022 14.34
Mutta silloin on pantu peliin kaikki ominaisuudet, mitä ihmiselle on suotu, lahjakkuutta ja kovuutta unohtamatta. ”Mutta se ei tarkoita, että mitä on tapahtunut, olisi optimaalista. Kun jokaisen narun pää on ollut johtajan kädessä ja itsetekeminen verissä, niin narujen nykiminen on voinut olla tempoilevaa.” Kun toiminta laajenee yrittämisestä suuremmaksi liiketoiminnaksi, se tietää haastetta. Strategisen johtamisen taso on perheyrityksiä laajemminkin koskeva kysymys. Koulutustaso on joka tapauksessa nousemassa sukupolvenvaihdosten seurauksena. Paras seuraajakaan ei enää välttämättä löydy perhepiiristä. Pohdinta jatkuu, että on muitakin vaihtoehtoja kuin sinnitellä perheyhtiöinä loppuun saakka. ”Pörssilistautumisia ei ole vielä nähty, mutta en pidä sitä mahdottomana. Sahayhtiöissä on täysin pörssikelpoisia firmoja, ja pörssissä on kautta aikain ollut pienempiäkin yhtiöitä.” Mahdollista on sekin, että omistajiksi tulee metsäteollisuuteen sijoittavia rahastoja. Keskittyäkö vaiko ei? Metsäteollisuuden kolme isoa integraattia ovat syntyneet monien fuusioitten ja yritysjärjestelyjen kautta. Mikään ei estä sahayhtiöitä tekemästä samaa, periaatteessa. ”Sahayhtiöiden menestystekijöitä on tutkimuksellakin etsitty, mutta yksittäisiä tekijöitä on vaikea löytää. Koko ei kannattavuutta selitä. Meillä on isoja hy”Pörssilistautumisia ei ole vielä nähty, mutta en pidä sitä mahdottomana.” Seppo Samuli Merivuori uskoo, että sahateollisuuden asema metsäklusterissa vahvistuu. Myös mielikuvan alasta tulisi vahvistua, jotta se näyttäytyy nuorille kiinnostavana vaihtoehtona. » VAIKUTTAJA 32 Metsälehti Makasiini 9404_.indd 32 9404_.indd 32 2.6.2022 14.34 2.6.2022 14.34
vin menestyviä ja pieniä huonommin menestyviä yrityksiä ja myös toisinpäin.” Selittäjäksi ei riitä myöskään sahureiden kokemuksia kuvaava lausahdus, että sahaus on vaikeaa ja jatkojalostus vielä vaikeampaa. Merivuori pohtii, että heikon kannattavuuden vuoksi alalta ei ole noussut kärkiyrityksiä, jotka olisivat aktiivisesti lähteneet etsimään konsolidaatioita. Muutama yrityskauppa on kuitenkin tehty. ”Yksinkertaisesti niin, että ei ole ollut rahaa.” Tytäryhtiötalous uhkaa ja kirittää Mutta jossakin sitä rahaa on. Ulkomaalaisomisteisia sahayhtiöitä on puolentusinaa ja niiden osuus tuotannosta on jo kymmenisen prosenttia. Tuorein kauppa on Luvian Sahan myynti itävaltalaiselle yhtiölle. Kai Merivuori uskoo, että ulkomaisten sahayhtiöiden ostot Suomesta eivät ole sattumaa. ”Sahateollisuudesta on tullut kiinnostava toimiala kahden vuoden sisällä. Ostajat uskovat markkinan kasvuun ja suomalaisiin metsävaroihin.” Jos suomalaissahojen kannattavuus ei pysyvästi parane, niin tytäryhtiötaloutta kohti mennään, vähän kerrallaan. ”Ulkomainen omistus kirittää rakennemuutosta. Ei ole poissuljettua, että ulkomaisia omistajia tulee lisää, tai että nykyiset ulkomaisomisteiset yhtiöt laajentavat toimintaansa.” Koronasuhdanne pelastajasuhdanne Globaalisti sahateollisuus on ollut menestyvä toimiala usean vuoden ajan, mutta kannattavuusvertailussa Suomi on kaukana kärjestä. ”Suomalaisen sahateollisuuden osaaminen ei ole niin heikkoa, vaan selitys löytyy etenkin korkeista raaka-ainekustannuksista ja logistiikasta.” Merivuori on huolissaan myös siitä, että Suomen sahojen vahvuutena ollut Toimitusjohtajan työhuoneessa on myös Sahateollisuusmiesten yhdistyksen kirjasto. Karhuveistos on lahja Kuhmo Oy:ltä. Karhun karjahteluissa, murinoissa ja vihellyksissä on jotain samaa kuin edunvalvontatyössä. Metsälehti Makasiini 33 9404_.indd 33 9404_.indd 33 2.6.2022 14.34 2.6.2022 14.34
tuottavuus eli tehdasaidan sisäpuolinen tehokkuus on alkanut rapautua. Ennen koronasuhdannetta oli merkkejä, että tiukassa kilpailussa suomalaissahojen oli ensimmäisten joukossa rajoitettava tuotantoaan, mitä Merivuori piti huolestuttavana. ”Koska ei ole pystytty investoimaan. Siksi koronasuhdanteen hyvät tulokset ovat sahateollisuudelle äärimmäisen tärkeitä.” Koronaa seurannut kysyntäpiikki ja hintojen nousu tulivat sahoille yllätyksenä. Heikkoja taseita on voitu vahvistaa ja pitkäjänteisempi investointiajattelu on viimein mahdollista. ”Automatiikka, robotiikka ja keinoäly tuovat niin paljon mahdollisuuksia, että vanha mekaniikka ei pysy mukana. Ilman koronasuhdanteen piristysruisketta olisi ollut hankala tilanne edessä.” Kumma kutsumus vei Minkään todennäköisyyden perusteella Merivuoren ei olisi pitänyt päätyä saha-alalle. Hän on kotoisin Kauniaisista, agraaritausta on kahden sukupolven takana Varsinais-Suomessa. ”Lukiopoikana keksin, että pitää päästä sahalle töihin ja jotta pääsee sahalle töihin, niin pitää lukea metsänhoitajaksi. Ehkä kipinäksi riitti, että setä kertoi metsäkävelyllä mitä tukeista tulee.” Ura on tarjonnut syrjäisiä sahakenttiä ja maailman kongressisaleja. ”Pidän itseäni onnekkaana, sillä olen tehnyt koko työurani haluamallani toimialalla mitä erilaisimmissa tehtävissä kotimaassa ja ulkomailla.” Kohtapuoliin koittava elämänmuutos – eläkkeelle siirtyminen – on iso. ”Tekemistä riittää ensi alkuun niin maalla kuin kaupungissa, paikkoja korjaillen ja lukien. Mutta jotain muutakin ehtii.” Jos antaa kaunosieluisuudelle vallan, niin valokuvausharrastusta voi elvyttää.? l » VAIKUTTAJA Maan kattavin markkinapaikka. Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~ 34 Metsälehti Makasiini 9404_.indd 34 9404_.indd 34 2.6.2022 14.34 2.6.2022 14.34
OMA METSÄ METSÄNHOIT o S.36: 10 kysymystä etämetsänhoidosta ›› TUTKIMUS S.42: Telemastoista apua palovalvontaan ›› KYSY POIS S. 44 : Iskikö kirjanpainaja? ›› PIKATESTI S.47: Akkusahojen uusi valtias ›› PERINTÖMETSÄ S.48 : Jatketaanko vai puretaanko yhtymä? Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta. ›› ALLAKKA Vaurastuimme vahingossa SIVU 43 KASVUPAIKAT Kuivahkot kankaat s. 40 H A N N U N O U SI A N EN Metsälehti Makasiini 35 9406_.indd 35 9406_.indd 35 2.6.2022 16.19 2.6.2022 16.19
10 kysymystä ETÄMETSÄNOMISTAMISESTA Millaisia palveluita etämetsänomistajalle on tarjolla? Voiko digiaikana kaiken hoitaa etänä? A N N A B AC K OMA METSÄ » METSÄNHOITO 36 Metsälehti Makasiini 9407_.indd 36 9407_.indd 36 2.6.2022 16.14 2.6.2022 16.14
TEKSTI MARIA KARUVUORI Mitä metsään liittyviä töitä voi tehdä etänä? Kaiken voi teettää etänä. Omasa metsässä ei välttämättä tarvitse edes koskaan käydä, jos ei halua. Metsänhoitoyhdistykset ja metsäalan yritykset tarjoavat palvelupaketteja, jotka sisältävät kaiken metsäsuunnitelmasta ja metsäveroilmoituksesta oikea-aikaisten metsänhoitotoimenpiteiden teettämiseen, puukaupan kilpailuttamiseen sekä tukimahdollisuuksien selvittämiseen. Sopimukset voi nykyisin allekirjoittaa sähköisesti. Metsätilan omistuksen siirto edellyttää yhä läsnäoloa, mutta siihenkin voi valtuuttaa toisen henkilön. Eri toimijat tarjoavat erilaisia keinoja seurata metsän kehitystä ja hoitotoimenpiteiden toteutusta. Kuvien ja videon välityksellä voi päästä lähelle omaa metsää, vaikkei paikan päällä kävisikään. Mitä kannattaa tehdä etänä? Ainakin metsäsuunnitelma on hyvä teettää ammattilaisella. Se on perusta muun muassa hoitotoimien suunnittelulle ja ajoitukselle. Kannattaa miettiä etukäteen, mitä metsältään haluaa, ja keskustella sitten toiveistaan eri palveluntarjoajien kanssa. Metsäsuunnitelmassa voi määritellä tavoitteet esimerkiksi puun tuotolle tai metsän luontoarvoille. Kuinka paljon etäpalvelut maksavat? Jos teettää kaiken etänä, kustannukset ovat sadan hehtaarin tilalla esimerkiksi metsänhoitoyhdistysten palveluita käyttävillä noin 3 000-5 000 euroa vuodessa. Metsästä saatavilla tuloilla voi kuitenkin ETÄMETSÄNOMISTAMISESTA Jos haluaa itse tehdä palstallaan metsätöitä, helpointa on aloittaa istutuksillta. SA M I KA RP PI N EN 1 2 3 4 luita koko polku -periaatteella. Jos etämetsänomistaja haluaa päästä helpolla, voi joku näistä olla hyvä yhteistyökumppani. Myös metsänhoitoyhdistykset tarjoavat palvelupaketteja. Niiden hyvä puoli on se, että yhdistysten tehtävänä on edistää puun myyjän eli metsänomistajan asiaa. Metsänhoitoyhdistykset myös tuntevat paikallisen markkinan, tästä on etua muun muassa puukauppojen kilpailuttamisessa. Myös pienemmät alueelliset yritykset ovat varteenotettava vaihtoehto. Nekin tarjoavat yhä enemmän metsäomaisuuden hoitopalveluita. Etämetsänomistajan kannattaa käyttää jonkin verran aikaa eri palveluntarjoajiin tutustumiseen. Valinnassa voi painottaa hinnan lisäksi sitä, kenen kanssa yhteistyö tuntuu luontevalta. kattaa kulut, varsinkin jos haluaa painottaa metsän talouskäyttöä. Karkeasti arvioituna noin 10–15 prosenttia metsän tuotosta kuluu hoitotoimenpiteisiin. Kustannuksissa on alueellisia eroja, ja mitä etelämmäksi Suomea tullaan, sitä kalliimpaa metsän hoito on. Puun hintakin on vastaavasti etelässä korkeampi. Taimikonhoidossa olennaista on teettää toimenpiteet oikeaan aikaan. Esimerkiksi oikea-aikaisen varhaisperkauksen hinta ammattilaisella teetettynä on Etelä-Suomessa noin 300–400 euroa hehtaarilta. Jos toimenpiteet myöhästyvät, nousee hinta noin 10–15 prosenttia joka vuosi. Mitä eroa eri palveluntarjoajilla on? Suuret metsäalan yritykset (Metsä Group, Stora Enso, UPM) tarjoavat yleensä palveMetsälehti Makasiini 37 9407_.indd 37 9407_.indd 37 2.6.2022 16.14 2.6.2022 16.14
Kannattaako kilpailuttaa? Kyllä. Jos on tilannut palvelupaketin metsänhoitoyhdistykseltä tai yritykseltä, myös urakoiden kilpailutus hoidetaan metsänomistajan puolesta. Jos haluaa kilpailuttaa itse, kannattaa pyytää tarjous muutamalta toimijalta. Yleensä työt tehdään ja kannattaa teettää urakkaperustaisesti. Hankalista kohteista metsurit voivat haluta tuntipalkan, jos työn määrää on vaikea arvioida. Puukaupan kilpailutus ei ole rakettitiedettä, ja sen voi pienellä perehtymisellä tehdä itse. Kilpailuttamalla on mahdollista saada niin merkittävä hintaero, että sillä voi kattaa metsänhoitokustannukset kokonaisuudessaan. Miten etämetsänomistaja voi pitää puolensa ongelmatilanteissa? Ensinnäkin urakkatarjoukset metsänhoitotöistä kannattaa pyytää niin, että tarjouksen tekijät ovat käyneet paikan päällä ja lähettävät kuvia perusteluiksi kohteeseen ehdotetuille toimenpiteille. Urakoitsijan tekemä omavalvontailmoitus, esimerkiksi kemerailmoitusta varten, on myös hyvä väline sen seuraamiseen, että sovitut toimenpiteet on tehty. Jos on tilannut metsäomaisuudenhallinnan palvelupaketin, kannattaa selvittää, onko myös laadunvalvonta osa palvelua. Sekin kannattaa varmistaa, onko palveluntarjoajalla vakuutus virheiden varalta. Mitä voi tai kannattaa tehdä metsässä itse? Hyvä lähtökohta on miettiä, mitä osaa ja mitä haluaa tehdä itse. Metsänhoitotöissä helpointa on aloittaa istutuksista ja varhaisperkauksesta. Siinä säästää urakoitsijan palkkion, mutta kannattaa miettiä omia vaihtoehtokustannuksia. Minkä arvoista oma aika on? Onko metsän hoito pois esimerkiksi perheen kanssa vietetystä ajasta? Jos taimikonhoitotöiden takia joutuu olemaan poissa palkkatyöstä, niin kukaan amatööri ei saa niin suurta säästöä, että se olisi taloudellisesti kannattavaa. Jos taas metsänhoitoa ajattelee vapaa-ajan viettona tai liikuntana, voi raivaussaha olla vaikkapa suksiin verrattava hankinta. Itse tehtyä työtä ei kannata perustella taloudellisilla syillä. Poikkeuksena on tilanne, jossa metsän hoitoon ei yksinkertaisesti ole varaa laittaa ollenkaan rahaa, mutta metsästä haluaa silti pitää huolta. Kuinka paljon aikaa metsänhoitotöihin tulee varata? Työtahti on yksilöllinen, ja varsinkin tottumattoman on syytä varata runsaasti aikaa. Aloittelijan ja ammattilaisen istutustahdissa voi olla kymmenkertainenkin ero. Omaa jaksamista ja motivaatiota voi testata ensin pienellä alalla, etteivät Metsänhoitotyöt voi aloittaa myös taimikonhoidosta. Raivaussahan käsittelyyn on tarjolla koulutusta. M IK KO RI IK IL Ä 5 6 7 8 OMA METSÄ » METSÄNHOITO 38 Metsälehti Makasiini 9407_.indd 38 9407_.indd 38 2.6.2022 16.14 2.6.2022 16.14
työt jää kesken niin, että loput täytyy tilata kiireessä ammattilaisilta. Realistinen tavoite taimien istutukselle voi olla kahdesta neljään päivään hehtaarilta. Taimikonhoitoon on hyvä varata vähintään kolme tai neljä päivää hehtaaria kohden. Muun muassa metsänhoitoyhdistykset tarjoavat metsänomistajille koulutusta raivaussahan käytössä. Oikealla tekniikalla voi nopeuttaa töitä ja varmistaa, ettei vahinkoja synny. Mitä hyötyä digitalisoitumisesta on etämetsänomistajalle? Paljonkin. Esimerkiksi metsäsuunnitelmat ovat nykyisin digitaalisia, olivat ne missä muodossa tai kenen tekemiä tahansa. Metsään.fi-palvelulla on jo runsaasti käyttäjiä, ja sen kautta onnistuu esimerkiksi tarjousten vertailu. Etämetsänomistajille on tarjolla myös helppokäyttöisiä mobiilisovelluksia, joissa löytyy esimerkiksi oman metsän kartat kuviokohtaisine tietoineen. Metsästään voi tilata vaikka dronella otettuja ilmakuvia. Myös sopimusten solmiminen ja neuvottelut hoituvat digiaikana etäyhteyksin. Miten etämetsänomistaja voi huomioida ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden? Jos ympäristökysymykset ovat metsänomistajalle tärkeitä, asiaa kannattaa painottaa alusta alkaen keskusteluissa palveluntarjoajien kanssa. Nykyisin monimuotoisuuskysymyksistä on myös saatavilla runsaasti luotettavaa tietoa, johon voi perehtyä itsenäisesti. Metsänomistaja voi selvittää myös sertifiointia, esimerkiksi FSC-sertifikaattiin liittymistä. Juttua varten on haastateltu Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen johtajaa Jari Yli-Talosta sekä Mikko Pohjolaa Rangunkorpi Oy:sta.? l Metsä Groupin Metsäverkon mobiilisovelluksen kautta metsänomistaja pääsee esimerkiksi tutkimaan metsäsuunnitelmaansa. 9 10 9407_.indd 39 9407_.indd 39 2.6.2022 16.14 2.6.2022 16.14
MUSTIKKAA, puolukkaa, kanervaa ja variksenmarjaa. Jos maanpintaa peittää varpuvaltainen kasvillisuus, on kasvupaikkatyyppi hyvällä todennäköisyydellä kuivahko kangas. Eteläisessä Suomessa varvut peittävät kuivahkojen kankaiden maanpinnasta keskimäärin neljänneksen, pohjoisessa jopa 45 prosenttia. ”Varpuja on kuivahkoilla kankailla älyttömästi. Mustikkaa ja puolukkaa on aina, ja puolukka on lähes aina mustikkaa peittävämpi. Kanervaa esiintyy lähes aina, variksenmarja yleistyy pohjoista kohti”, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Tiina Tonteri. Puulajeista kuivahkolla kankaalla viihtyy parhaiten mänty, mutta kuusta ja rauduskoivua esiintyy varsinkin sekapuulajeina. Myös yksittäisiä haapoja, harmaaleppiä, pihlajia ja raitoja saattaa näkyä. Kuivahkojen kankaiden ruohoja heinälajeista monet kasvavat ravinteikkaammillakin kasvupaikoilla. Näitä ovat muun muassa maitohorsma, oravanmarja, metsätähti, kielo ja metsäkastikka. Kasvupaikkatyyppiä määrittävän tuleekin Tonterin mukaan kiinnittää huomiota kasvien vointiin. ”Mitä kapealehtisempiä ja surkeamman näköisiä heinät ja ruohot ovat, sitä kuivempi tai karumpi kasvupaikkatyyppi on.” Männyn kylvö varminta Kuivahkot kankaat kattavat metsämaan kankaista vajaan kolmanneksen. Niiden osuus metsämaasta on suurin Pohjois-Suomessa ja länsirannikolla. Männiköiden vuotuinen keskikasvu vaihtelee kuivahkoilla kankailla Etelä-Suomen noin viidestä kuutiosta hehtaarilla Peräpohjolan reiluun kahteen kuutioon hehtaarilla, kertoo Luken tutkija Juha-Pekka Hotanen. Mäntyjen keskiVARVUISTAAN TUNNETTU Kuivahkoilla kankailla viihtyy parhaiten mänty, mutta kuusiakin näkyy. Varvut peittävät eteläisessä Suomessa kuivahkojen kankaiden maanpinnasta keskimäärin neljänneksen. H A N N U N O U SI A IN EN OSA 4 KUIVAHKOT KANKAAT OMA METSÄ » KASVUPAIKAT LIINA KJELLBERG 40 Metsälehti Makasiini 9408_.indd 40 9408_.indd 40 2.6.2022 14.45 2.6.2022 14.45
KUUSEN ISTUTUS RISKI HIRVITUHOJEN pelko on saanut metsänomistajat uudistamaan kuivahkoja kankaita männyn sijaan kuuselle. Kuusi pärjää toistaiseksi kuivahkojen kankaiden rehevimmässä päässä, mutta tulevaisuudessa tilanne voi olla toinen, varoittaa Luken erikoistutkija Jari Miina. ”Nämä ovat niitä kohteita, joihin kirjanpainajat iskevät. Ilmastonmuutosskenaariot ennakoivat kuivien kesien yleistyvän. Kuuset eivät pysty silloin estämään kirjanpainajan hyökkäyksiä pihkavuodollaan”, hän sanoo. Kirjanpainaja on kuusen pahin tuhohyönteinen. 40 % Kuivahkojen kankaiden osuus metsämaasta on suurin Keski-Pohjanmaalla, noin 40 prosenttia. Lähde: Luke KASVUPAIKKOJA KÄSITTELEVÄ JUTTUSARJA KESTÄÄ KOKO VUODEN. 1. Kangas vai suo? 2. Kasvupaikkaja metsätyypit 3. Karukkokankaat, kuivat kankaat ja lehdot 4 . Kuivahkot kankaat 5. Tuoreet kankaat 6. Lehtomaiset kankaat 7. Suotyypit 8. Turvekankaat määräinen valtapituus sadan vuoden iässä on etelässä 23 metriä, pohjoisessa 16 metriä. Kuivahkot kankaat uudistetaan yleensä kylvämällä ne männylle tai luontaisesti männyn siemenpuiden avulla. Luken erikoistutkijan Jari Miinan mukaan varmin yhdistelmä on äestys ja koneellinen kylvö. ”Uudistamistulos voi olla vaihteleva, hehtaarille voi tulla 2 000–5 000 männyntainta”, hän sanoo. Äesjälkeen tulee todennäköisesti myös siemensyntyistä lehtipuuta, joten varhaisperkaus on usein tarpeen. Taimikonharvennuksen ajankohta riippuu pitkälti uudistamistuloksesta. Jos männyntaimia on paljon, alkaa harvennustarvetta olla jo kolmen neljän metrin mittaisessa taimikossa. Varsinkin hirvituhoalueilla Miina tekisi taimikonharvennuksen kuitenkin vasta sitten, kun taimikko on kasvanut viisimetriseksi. Sen kokoisia taimia hirvi ei yleensä enää katko. Ensiharvennuksen aika koittaa, kun männyt ovat noin 12 metrin mittaisia. Pelkästään puuston pituuden mukaan harvennuksia ei Miinan mukaan kannata ajoittaa. ”Mitä tiheämmäksi puusto on jäänyt taimikonharvennuksessa, sitä aiemmin ensiharvennus pitää tehdä. Muuten mäntyjen latvukset supistuvat liikaa.” Kuivahkojen kankaiden männiköt ovat perinteisesti olleet niitä kohteita, joilla päätehakkuusta saatavia tuloja on voinut kasvattaa lannoituksin. Kohonneilla lannoitehinnoilla se ei ole enää kannattavaa, Miina arvioi. Ylispuukasvatuskin käy Kuivahkojen kankaiden männiköihin sopii myös jatkuva kasvatus. Luken erikoistutkija Sauli Valkonen kehottaa käyttämään männiköissä niin sanottua ylispuukasvatusta. Se tarkoittaa sitä, että metsässä kasvatetaan yhtä aikaa kahta puusukupolvea: vanhempia ylispuita ja niiden alla olevaa siemenpuuhakkuun kautta syntynyttä uutta puusukupolvea. Männikön alle herkästi syntyvää kuusialikasvosta ei sen sijaan kannata yrittää kasvattaa tukkimetsäksi asti. ”Kuusesta ei saa kuivahkolla kankaalla tuottavaa puulajia”, Valkonen sanoo. Ylispuukasvatuksen lisäksi kuivahkon kankaan männiköihin voivat sopia pien– aukkohakkuut. Varsinainen eri-ikäiskasvatus ei Valkosen mukaan sovi kuin pohjoisimman Suomen männiköihin. Artikkelissa on hyödynnetty Metsäkustannuksen kustantamaa kirjaa Metsätyypit – kasvupaikkaopas. Metsälehti ja Metsäkustannus ovat osa Tapio-konsernia.? l Puolukka ja mustikka ovat kuivahkon kankaan valtavarpuja. Usein seassa on myös kanervaa ja variksenmarjaa. Kangasmaitikka on yleinen kuivahkoilla kankailla. Kangaskynsisammal on tyypillinen kuivahkojen kankaiden sammal. H A N N U N O U SI A IN EN H A N N U N O U SI A IN EN H A N N U N O U SI A IN EN Metsälehti Makasiini 41 9408_.indd 41 9408_.indd 41 2.6.2022 14.45 2.6.2022 14.45
METSÄPALOJA voidaan valvoa automaattisesti videoja lämpökameroilla kännykkäverkon tukiasemaeli kansankielellä linkkimastoista. ”Telia ja Pelastusopisto ovat toteuttaneet pilottihankkeen, ja nyt on näytetty, että teknologia toimii”, liiketoimintapäällikkö Arttu Rantala Teliasta kertoo. Tekoäly havaitsee palot ja lähettää videokameran kuvaa hätäkeskukselle. Droonin varmistuslennolla tuotetaan lisää videotai lämpökamerakuvaa havainnon vahvistamiseksi. Tekniikka saatiin valmiiksi viime vuoden lopulla, ja pilottihanke on toiminnassa Telian mastossa lähellä Kuopiossa sijaitsevaa Pelastusopistoa. Mastot ovat tyypillisesti korkeissa paikoissa ja niistä näkee kauas. Mastot voivat olla satametrisiä, videoja lämpökamerat sijoitetaan niin ylös kuin mahdollista. Palojen seuranta voi yltää kymmeneen kilometriin saakka. Valvonnan laajentaminen koko maahan olisi Rantalan mukaan teknisesti helppoa, mutta viranomaisrahoitusta siinä kysytään. ”Teknologialla pystytään pitkälti korvaamaan valvontalennot, sillä Suomen tasaisessa maastossa palosavut näkyvät kaukanakin oleviin kameroihin. Mastojen tiheys riittää ja tarvittaessa tekniikka voidaan asentaa muuallekin – rakennuksiin tai muihin korkeisiin paikkoihin, kunhan sähköä on saatavilla.”? l MIKKO HÄYRYNEN Metsäpalovalvontaa telemastoista Lämpökamera havaitsee palonalut jopa kymmeneen kilometriin. TURUN yliopiston kasvimuseo on avannut Elias Lönnrotin kokoaman kasvikokoelman verkkoon. Lönnrot julkaisi vuonna 1860 ensimmäisen suomenkielisen kasvion. Kokoelma julkaistaan kasvimuseon 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Se sisältää kaikkiaan 751 kasviarkkia ja löytyy osoitteesta collections. utu.fi/etsi. LÖNNROTIN KASVIT NETISSÄ Maston huipulla kameroilla saa täyden 360-asteen näkymän ja alempanakin 270-asteisen. JU H A KE LA , FI N W E MYRSKYT ja tuulisuus eivät ole lisääntyneet Pohjois-Euroopassa ja Suomessa, todetaan Ilmatieteen laitoksen tutkijan Terhi Laurilan väitöstyössä. Tuulen nopeudet ja myrskyjen määrä vaihtelevat vuosittain suuresti. Kylmän vuodenajan myrskyt loka-maaliskuussa ovat voimakkaampia ja alueellisesti laajempia kuin lämpimän vuodenajan myrskyt huhti-syyskuussa. MYRSKYT JA TUULET ENNALLAAN Telia 42 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » TUTKITTUA 9409_.indd 42 9409_.indd 42 2.6.2022 15.14 2.6.2022 15.14
OSALLISTUIMME HILJAKKOIN erään metsäkiinteistön tarjouskilpaan. Emme menestyneet. Kiinteistövälittäjä sai varmaan makeat naurut, kun luki tarjouksemme. Koska emme tarjonneet kuin vain jonkin verran yli summamenetelmän käyvän arvon, taisimme sijoittua parinkymmenen tarjoajan joukossa häntäpäähän. Ei jäänyt kaupan menettäminen harmittamaan. Voittanut kilpakumppani maksoi kalliisti. Samalla tietysti ahneissa aivoissani välähti, että hyvänen aika, kyllä nyt omistamiemme metsien arvo pomppasi korkeuksiin kuin itsestään, laittamatta tikkua ristiin. Ostohalukkuutta näyttäisi olevan runsaasti. Toki olemme vuosien saatossa kohottaneet metsiemme pääoma-arvoa monin tavoin, hakkuutulojen lisäksi. Vaikeakulkuiset tilukset on saatu hyvien kulkuyhteyksien varteen teitä tekemällä. Se raha, mikä on tien tekemiseen kulunut, on nostanut tilan arvoa vähintään hintansa verran, näin väitän. Pusikot on hoidettu näyttävään kasvukuntoon, harvennuskohteet hakattu ajallaan ja kuljettavuus saatu miellyttäväksi. On avattu rajat ja merkitty kivipyykit. Näin tila on ikään kuin kauniisti esillä ja selvästi havaittavissa, kuten ruokakaupan eri myyntipakkaukset. UKRAINAN SODAN vuoksi naapurimaasta vetäytyvien yhtiöiden arvonalennusten ja monenlaisten epävarmuuksien takia useat pörssikurssit ovat vajonneet. Jotakin kuplaa kuulemma on myös ollut, josta nyt tyhjät toiveet karkaavat. Eli osakerikkaat ovat köyhtymään päin. Nyt kun metsäomaisuuden arvo kohoaa, oma vaurastuminen lisääntyy myös suhteellisesti ajateltuna. Kyllä meidän kelpaa. Löysää rahaa tuntuu maailmalla olevan. Niin yksityishenkilöillä, mutta etenkin rahastoilla ja instituutionaalisilla sijoittajilla. Johonkin ne on laitettava, maaomaisuus ei ainakaan itsestään katoa. Yksityisen rahan käsitän: moni on kovalla työllä, ahkeruudella ja älyllä sitä hankkinut, ja metsään sijoitettuna siitä tulee näkyvää. On eri kivaa potkia ikiomia sammalmättäitä. Nämä sijoitusrahastot ovat paikkoja, johon ihminen tai jonkin yhtiön tytäryhtiön tytäryhtiön tytäryhtiö voi rahansa laittaa, jollei muutakaan keksi. Siellä hyväpalkkaiset henkilöt sitten puolestaan pohtivat, mihin raharöykkiöt tuuppaisi ja oman leipänsä ansaitsisi. Tiedä en, mutta kateellinen kaverini tuumaili, että jotakin pesulajuttujakin niihin voi liittyä. METSÄKIINTEISTÖJEN KAUPPA taitaa olla selkiytymään päin. Entisaikaan mukana saattoi olla jos jonkinlaista kiritystä ja vedätystä. Kirjallisen tarjouskilpailun jälkeen oli mahdollisesti vielä puhelinkilpailu, jossa Ville sai korottaa tarjoustaan ohi Kallen, ja edelleen Kalle pystyi korottamaan hiukan lisää, sitten Ville ja taas Kalle ja Ville ja Kalle ja Ville ja Kallelle viimeinen sana. Jonka viimeisen sanan mahdollisuuden jollakin perusteella antoi välittäjä. Kuulemma niinkin kävi, että Kalle ei sitten saanutkaan rahoitusta järjestymään… Nyt kaiketi enemmälti tarjoukset jätetään, ja peli on siinä. Taitaa olla niin isoja poikia ja plikkoja ostoksilla, että pelurimaiset myyjät katoavat muihin hommiin pikavauhtia. OMIIN METSIIMME vielä. Vaikka ne ovat hyvässä myyntikunnossa, ne ovat vielä paremmassa tuottokunnossa. Ne eivät ole kaupan. Niissä on liian paljon omaa hikeä ja tunnearvoa. Jälkikasvu saa joskus hyvät metsät. On kuitenkin herkullista teoriassa ajatella, että jospa ne laittaisi myyntiin. Myynti-ilmoituksen loppulauseen ottaisin seuranhakupalstalta: tyhjätaskut älkööt vaivautuko.? l Vaurastuimme vahingossa METSÄSI ON ARVOKAS » tutustu siihen hyvin » hoida vielä paremmin JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Metsälehti Makasiini 43 OMA METSÄ » METSÄLÄISEN ALLAKKA 9410_.indd 43 9410_.indd 43 2.6.2022 15.16 2.6.2022 15.16
METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 A, 00240 Helsinki. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. KIRJANPAINAJAN TEKOSIA? Mökkitonttimme rajalla on kaistale kuusikkoa. Naapurin puolella on hiljan tehty avohakkuu. Rajan tuntumassa kasvavista kuusista osan kaarnaan on ilmestynyt reikiä, joista valuu pihkaa. Kuuset ovat läpimitaltaan 10–15 senttiä. Ovatko reiät kirjanpainajan tekemiä? Pitääkö kuusille tehdä jotain? » AVOHAKKUIDEN etelään ja länteen päin avautuvien metsänreunojen kuuset ovat houkuttelevia valon ja lämpimyyden lisääntyessä. Metsänreunasta kaatuu kuusia, joissa kirjanpainaja ja kuusentähtikirjaaja voivat lisääntyä. Kuusentähtikirjaajat voivat lisääntyä myös hakkuualalle jääneissä latvaosissa. Kysyjän kuuset ovat liian pieniä kirjanpainajan isäntäpuiksi. Puut eivät aiheuta tuhoriskiä, eikä mihinkään toimenpiteisiin tarvitse ryhtyä. Pihkavuoto kertoo, että puun puolustuskyky on tallella ja puu pystynyt huuhtomaan sisään yrittäviä kaarnakuoriaisia ulos kuoresta. Kuusentähtikirjaaja iskeytyy ohutkuorisempiin kuusiin kuin kirjanpainaja tai isojen kuusten latvaosiin. Aikuiset kirjanpainajat saattavat harhautua pienempiin puihin, mutta niissä toukkien kehitys epäonnistuu. Jos epäilee kirjanpainajan tai kuusentähtikirjaajan onnistuneen valtaamaan puun, kannattaa tutkia puita kesäkuun alussa. Mikäli tyvelle ja kaarnankoloihin on kertynyt ruskeaa purua, joko kirjanpainaja tai kuusentähtikirjaaja on vallannut latvukseltaan vielä täysin vihreän kuusen ja puu kuolee kesän aikana. Kannattaa kurkistaa tuolloin kuoren alle ja katsoa, millaisia syömäkuvioita kuoren alapinnalla näkyy. TIINA YLIOJA Kirjoittaja on Luonnonvarakeskuksen tutkija. Kuusen kaarnaan on ilmestynyt reikiä, josta valuu pihkaa. OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 44 Metsälehti Makasiini 9411_.indd 44 9411_.indd 44 2.6.2022 16.35 2.6.2022 16.35
›› MITEN JUURIKÄÄPÄTORJUNNAN KANTOKÄSITTELY TEHDÄÄN OIKEIN? Olen tehnyt palstallani taimikonharvennusta ja nuoren metsän kunnostusta kuusivaltaisilla kuvioilla. Olen tehnyt väkevän urealiuoksen ja käsitellyt sillä halkaisijaltaan yli viiden sentin havupuiden kannot aina tankillisen sahattuani. Onko tällaisesta torjuntatyöstä hyötyä? » JUURIKÄÄPÄ on maamme ”kallisarvoisin” sieni. Sen aiheuttama vuotuinen lovi metsänomistajien kukkaroon on vähintään 50 miljoonaa euroa eli yli sata euroa jokaista metsänomistajaa kohden. Kerran metsään päästyään sieni kyttää puun maanalaisissa osissa vuosikymmenien ajan. Kuusen rungossa laho kiipeää sydänpuuta pitkin kahdessa vuosikymmenessä tyvitukin verran. Varttuneen kuusikon ylimääräistä harvennusta suunnittelevan metsänomistajan on syytä ottaa tämä huomioon. Viheliäisintä tyvilahossa on kannoista juurten kautta tapahtuva saastunta. Varmin torjuntakeino on ”pakkasherra”, koska talvella itiöt eivät lennä eikä laho tartu. Kesähakkuissa tyvilahoa vastaan taistellaan biologisin ja kemiallisin asein. Tuoreeseen kantoon siveltävä biologinen harmaaorvakka valloittaa ja lahottaa kannon juurikäävän nenän edestä. Kemiallinen urea eli virtsa-aine alentaa puolestaan kantopinnan happamuutta estäen kääpäitiöiden itämisen kriittisten tuntien ajan. Vielä pari vuosikymmentä sitten uskottiin, ettei juurikääpä leviä alle kymmensenttisistä kannoista. Uuden tiedon mukaan myös pienempien havupuiden kannot voivat levittää lahoa ja sitä paremmin, mitä tiheämpi taimikko on. Havupuuvaltaisten taimikoiden harvennus olisi tämän vuoksi turvallisinta tehdä talven pakkaskeleillä. Kysyjän esittämä idea kesäaikaisessa taimikonhoidossa syntyvien kantojen käsittelystä on myös omalla työlistallani. Työn määrä vaikuttaa ensi alkuun kohtuuttomalta, mutta kohtuutonta on myös juurikäävän päästäminen elämänsä alkutaipaleella olevaan taimikkoon. Olen itse hankkinut dieselautojen pakokaasujen puhdistamiseen tarkoitettua AdBlue-ureaa. Aine on samaa kuin kantokäsittelyyn tarkoitettu, vain värija korroosionestoaine puuttuvat. Käsittelyssä on muistettava muutama asia. Koska urealla on tarkoitus käsitellä juurikäävän tartuntapinta, liuosta on levitettävä riittävästi muutaman tunnin kuluessa sahauksesta. Vesistöjen ja arvokkaiden kasvien läheisyydessä on syytä olla varovainen, koska kaupan urea on väkevyydeltään kymmenkertainen ihmispissaan verrattuna. KARI MIELIKÄINEN METSÄKULTTUURIPÄIVÄT 17.–19.6.2022 Metsän ystävien legendaarinen kohtaamispaikka Punkaharjulla! Pe-la klo 10 – 16, su klo 10 – 15. Tapahtumakentälle vapaa pääsy, tervetuloa! Lustontie 1, Punkaharju Lusto.fi/metku 14.–16.6.2019 Metsäkulttuuripäivät Metsälehti Makasiini 45 9411_.indd 45 9411_.indd 45 2.6.2022 16.35 2.6.2022 16.35
MIKÄ SAHAA VAIVAA? Husqvarna 435 X-Torq sammui yllättäen. Saha ”lupaa” käynnistyä, mutta ei jää käyntiin. Olen vaihtanut bensiinin, polttoainesuodattimen, tulpan, puhdistanut kipinäverkon ja katsonut, että kipinä tulee. Ei lähde silti käyntiin. » KYSYMYKSESTÄ voisi päätellä, että ongelma on polttoainejärjestelmässä. Polttoainejärjestelmässä oleva vika yleensä oireilee muun muassa joutokäynnillä ja kiihdytettäessä. Onneksi kaasutinta ei ollut alettu purkaa. Kipinän tuleminen käynnistinnarusta vetämällä ei välttämättä ole koko totuus. Kyseessä olevassa sahassa on sytytysyksikkö, joka säätää sytytyshetkeä aikaisemmaksi, kun koneen pyörimisnopeus saavuttaa joutokäynnin pyörimisnopeuden. Tässä vaiheessa kipinä häviää eikä kone käynnisty. Vika korjautuu, kun sytytysyksikön uusii. LEO SAASTAMOINEN MITEN KÄY VELAN? Ostin isältäni neljä vuotta sitten metsätilan. Kauppakirjassa on sovittu, että kauppahinta maksetaan kolmen vuoden välein tasasuuruisin erin, viimeistään 31.12. 2030. Olen maksanut vasta yhden erän kauppahinnasta ennen isäni kuolemaa. Meitä perillisiä on neljä sisarusta. Miten käy velalleni? » TÄSSÄ ON kysymyksessä koroton laina, josta isänne eläessä ei ole tarvinnut tehdä ilmoituksia verottajalle. Isänne kuoleman jälkeen tämä velkanne isälle on ilmoitettava hänen perunkirjassaan. Maksuaikataulu ei muutu, koska vainajan tekemät sopimukset siirtyvät samassa muodossa kuolinpesälle. Perunkirjassa on ilmoitettava lainan maksuaikataulu, jotta verottaja voi laskea lainalle isänne kuolinpäivän verotusarvon. Korottoman lainan arvo perintöverotuksessa pienenee maksuajan pidetessä. Te olette täysivaltainen perijä myös itse kuolinpesälle maksamaanne lainaan. VÄINÖ SIKANEN ASUNTOAUTO METSÄVEROTUKSESSA? Ostin käytetyn asuntoauton, jota on tarkoitus käyttää metsätilalla kulkemisessa ja siellä yöpymisessä. Tilalla ei ole rakennuksia ja sinne on matkaa yli 100 kilometriä. Miten asuntoauton kulut vähennetään metsäverotuksessa? » ASUNTOAUTOJA ja -vaunuja voidaan käyttää kulkemiseen, metsätöiden taukotupana ja varusteiden säilytyspaikkana. Niissä voidaan myös majoittua, kun tehdään metsätöitä kauempana asunnosta sijaitsevalla metsätilalla. Metsätalouden veromuistiinpanoihin on liitettävä ajotai käyttöpäiväkirja, jossa selvitetään auton tai vaunun käyttö metsätalouden töiden yhteydessä. Asuntoauton tai -vaunun kulut voidaan laskea todellisten vuosikulujen perusteella. Tällöin voidaan vähentää metsäkäytön osuus todellisista vuosikuluista, joihin otetaan mukaan vuosikulut ja laskennallinen poisto. Auto tai vaunu voidaan myös liittää metsätalouden kalustoon, jolloin tehdään poistoja ja vuosikuluvähennyksiä. Metsätalouden kalustoon asuntoauto tai -vaunu voi kuulua, jos sen käyttö hankintavuonna ja seuraavina vuosina liittyy pysyvästi määrältään yli puolella metsätalouden harjoittamiseen. Kodin ja metsän välisiä matkoja ei lasketa metsäkäytöksi. Autosta tai vaunusta tehdään silloin vuosipoisto ja vuosikulut kirjataan vähennykseksi. Yksityiskäytön osuus on tuloutettava. Kodin ja metsän välisiä matkoja koskevan rajoituksen vuoksi kulut on yleensä järkevintä vähentää todellisten vuosikulujen perusteella. Autojen ja vaunujen arvonlisäveroja ei voi vähentää, mutta kulut voidaan ottaa huomioon arvonlisäveroineen. Kun kulut vähennetään jommallakummalla tavalla, ei erillistä matkakuluvähennystä voi tehdä. Mutta jos auton kuluja ei haluta laskea, voi auton matkakulut vähentää normaalin metsätalouden kilometritaksan mukaisesti. HANNU JAUHIAINEN www.kesla.com UUSI KESLA 326T-KUORMAIN Vahva ja ulottuva OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 46 Metsälehti Makasiini 9411_.indd 46 9411_.indd 46 2.6.2022 16.35 2.6.2022 16.35
STIHL MSA 300 Jännite: 36 V Teho: 3 kW Paino työkunnossa: 7,64 kg (40 cm terälaite) Terälaite: 325-jaolla, 1,3 mm ketju-ura Hinta: 849 euroa (ilman akkua ja laturia) AP 500S -AKKU Ulosottoteho: 337 Wh Kapasiteetti: 8,8 Ah Paino: 2 kg Hinta: 439 euroa AL 500 -LATURI Hinta: 164 euroa Hinta yhteensä: 1 452 euroa (saha, akku, laturi) PLUSSAT JA MIINUKSET + huikea leikkuuteho + hyvä käsiteltävyys + hinta suhteessa kilpaileviin malleihin – toistaiseksi huono saatavuus STIHL MSA 300 haastaa leikkuutehollaan 50 kuutiosenttimetrin ammattikäyttöön tarkoitetut bensasahat. Pikatestimme kiekkosahauskokeessa se ei sanottavasti hävinnyt verrokkina olleelle Husqvarna 560:lle, jonka bensamoottorin sylinteritilavuus on 60 kuutiosenttimetriä. Uutuus-Stihl on myös ensimmäinen isojen valmistajien akkusaha, jonka tehon valmistaja ilmoittaa – eikä ihme. Kolmen kilowatin teholukemaa kehtaa näyttää, se on ammattilaissarjaa millä tahansa mittapuulla. Myös suurin ketjunopeus, 30 metriä sekunnissa, vetää vertoja äreimmille bensamoottorisahoille. Luvattu huipputeho saavutetaan vain uuden AP 500S -akun kanssa. Pykälää pienemmällä AP 300S -akulla huipputeho jää 2,1 kilowattiin ja ketjunopeus 20 sekuntimetriin. Akun kanssa ei siis kannata nuukailla, jos MSA 300:n aikoo hankkia. Tehokas sähkömoottori kuluttaa ahnaasti akkuvirtaa, mutta akun säästämiseksi sahaa voi käyttää kolmella eri tehoalueella. Suurimman ketjunopeuden tuottavaa kolmostasoa suositellaan käytettävän esimerkiksi pyyhkäisykarsinnassa. Käytännössä yhdellä akullisella pystyy työskentelemään 30–40 minuuttia, jopa pidempään. Aika on suunnilleen sama kuin AP 500S -akun latautumisaika AL 500 -laturilla. Jos latausvirtaa on saatavilla, MSA 300:lla pystyisi työskentelemään tauotta yhden tai ainakin kahden vara-akun kanssa. Tämä saattaisi kiinnostaa esimerkiksi pihapuiden kaatajia. Käsiteltävyydeltään MSA 300 on aidosti ammattilaissarjaa. Turvaliipaisin on takakahvan yläpinnassa, joten sahaa on helppo käyttää eri asennoissa. Virtakatkaisin ja tehoalueen valitsin ovat hyvin ulottuvissa. Erityismaininta teräketjuöljyn vähenemisen varoitusvalosta. Stihlissä on tärinän vaimen nusjär jestelmä sekä elektroniikkaa suojaava ilman suodin. Näitä ei muissa akku sahamalleissa ole. Toistaiseksi sahaa on saatavilla rajoitetusti eikä tilanne muuttune ennen loppuvuotta. Metsälehden kokeiltavana ollut saha on Vantaan Siemen ja Koneen esittelykone.? l AKKUSAHOJEN UUSI VALTIAS Stihlin uuden akkusahan teho riittää myös tukkipuiden sahaamiseen. Stihl MSA 300 on markkinoiden väkevin akkusaha, mutta sitä on saatavilla vielä rajoitetusti. TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ Katso video osoitteesta metsälehti.fi Metsälehti Makasiini 47 OMA METSÄ » PIKATESTI 9412_.indd 47 9412_.indd 47 2.6.2022 15.26 2.6.2022 15.26
METSÄYHTYMÄ muodostuu, kun useammalla kuin yhdellä on lainhuuto samaan metsäkiinteistöön. Yleisimmin osaomistajaksi tullaan kuolinpesän jaon tai sukupolvenvaihdoksen kautta. Yhtymässä päätökset on tehtävä yksimielisesti. Vaikka yhtymä olisi riitainen, voi yhteisen metsätalouden harjoittamiseen silti olla mahdollista rakentaa toimivat menettelytavat. Ennen kuin yhtymää ryhdytään jakamaan, kannattaa kokeilla, löytyykö mahdollisuuksia yhteiseen ryhtiliikkeeseen. Yhteiset tavoitteet tarpeen Jotta yhtymän osakkaat olisivat tyytyväisiä, pitäisi heillä olla melko samanlaiset näkemykset keskeisistä asioista. Tässä yhteydessä näitä ovat: puun myyntien ajoittaminen, metsässä käytettävät hakkuutavat, metsänhoitoja uudistamistöiden toteutustavat ja ajankohdat, osakkaiden itsensä tekemät työt ja mahdolliset korvaukset niistä, suojeltavat tai erityistä huomiota edellyttävät kohteet metsässä, rakennusten käytön sekä hoidon periaatteet ja hallinnollisten asioiden hoito (esimerkiksi pankkija veroasiat). Yllä olevista – ja yhtymästä riippuen muistakin – asioista olisi hyvä aika ajoin käydä osakkaiden yhteinen keskustelu. Ajatuksia voidaan vaihtaa vaikka sähköpostitse tai tekstiviestein, mutta yleensä keskustelu sujuu parhaiten etätai lähikokouksessa. On tärkeää, että jokaisella osakkaalla on mahdollisuus tulla kuulluksi ja että porukalla on tahtoa kuunnella toisiaan ja tavoitella yhteisiä linjauksia. Yhtä lailla on tärkeää, että kun linjauksista on sovittu, ne kirjataan ylös ja toimitetaan kirjallisesti jokaiselle osakkaalle. Vastuut ja valtuutukset Kun toiminnan linjauksista on sovittu, on syytä sopia myös vastuuhenkilöistä. Melko usein yksi henkilö yhtymässä valikoituu kokonaisvastuun kantajaksi. Onko se hyvä vain huono asia? En tiedä. Tärkeintä lienee, että hän nauttii kaikkien osakkaiden luottamusta, hänelle on annettu kirjallisena riittävät valtuudet ja hän raportoi sovitulla tavalla tekemisistään muilJatketaanko yhdessä vai erikseen? Yhtymän kannattava ja osakkaita tyydyttävä toiminta edellyttää yhteisiä päätöksiä ja yhteistä näkemystä metsien käsittelystä. Toimimattomaan yhtymään ei kannata jäädä roikkumaan. TEKSTI PIRJO HAVIA 48 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 9413_.indd 48 9413_.indd 48 2.6.2022 15.30 2.6.2022 15.30
›› Jatketaanko yhdessä vai erikseen? KEINOJA YHTYMÄN PURKAMISEEN Yksittäinen osakas myy osuutensa yhtymästä Eroavalle osakkaalle erotetaan yhteisesti omistetusta tilasta oma alue Jaetaan yhtymän maat osakkaiden kesken Myydään tila ja jaetaan kauppasumma osakkaiden kesken Liitetään tila yhteismetsään osuuksia vastaan le yhtymän osakkaille. Tärkeää on myös, että hän saa sovitun korvauksen työstään ja kuluistaan. Vastuita voidaan luonnollisesti myös hajauttaa. Esimerkiksi yksi hoitaa pankkija veroasiat ja osakkaiden yhteydenpidon, toinen puunmyynnit, metsän uudistamistyöt, tieja ojitusasiat, kolmas metsänhoitotyöt, neljäs suojeluja luonnonhoitoasiat. Onpa vastuut keskitetty tai hajautettu, on tärkeää tunnistaa hyvissä ajoin, minkä asioiden hoitoon tarvitaan kirjalliset valtakirjat tai sähköiset valtuutukset. Ne on syytä laittaa kuntoon ensi tilassa. Tarkkana raha-asioissa Yhtymän raha-asiat kannattaa järjestää niin, että pankkitilillä on varantoa sovitun ajanjakson menoihin. Säästyy paljolta vaivalta ja ehkä eripuraltakin, jos ei joka menorisaukseen tarvitse kerjätä rahoitusosuutta osakkailta. Kukin osakas vastaa menoista oman omistusosuutensa suhteessa. Verohallintokin jakaa yhtymän verotettavan tulon osakkaille omistusosuuksien suhteessa. Yhteisten varojen käytöstä on rauhan säilyttämiseksi myös raportoitava osakkaille. On hyvä sopia yhteiset maksuja raportointikäytännöt. Raha-asioiden hoitajan omaa rahaliikennettä ei koskaan pidä sekoittaa yhtymän rahaliikenteeseen. Siksi yhtymällä on syytä olla SH U TT ER ST O CK IM AG ES Metsälehti Makasiini 49 9413_.indd 49 9413_.indd 49 2.6.2022 15.30 2.6.2022 15.30
Ensimmäinen askel on hahmottaa, riittääkö se, että yksi tai jokunen osakas jää pois. oma pankkitili. Yhtymän pankkitilin tiliotteet muodostavat luotettavan perustan sekä raportoinnille että veromuistiinpanoille. Jos yhtymän osakkaat pääsevät keskenään niin hyvään sopuun, että kaikki haluavat jatkaa yhteisomistusta, voivat osakkaat laatia yhteishallintosopimuksen. Siinä sitoudutaan jakamattomuuteen määräajaksi tai toistaiseksi ja sovitaan yhteisistä käytänteistä. Riitaisen omistuksen ratkaisut Jos erimielisyydet tai epäilykset ovat yhtymässä sementoituneet niin syvälle, etteivät sovittelevat keskustelut enää auta, on syytä ryhtyä toimiin yhteisomistuksen purkamiseksi. Keinoja on. Ensimmäinen askel on hahmottaa, riittääkö se, että yksi tai jokunen osakas jää pois. Vai onko syytä purkaa koko yhtymä? Yhtymän osakas päättää omasta omistuksestaan. Hän voi myydä osuutensa tai lahjoittaa sen. Yhtymän osuuksia ei luonnollisesti ole helppo myydä avoimilla markkinoilla. Ostaja löytynee helpommin lähipiiristä tai kanssaosakkaista. Suosittelen lämpimästi, että jatkavat osakkaat motivoituisivat tarjoamaan kilpailukykyisen hinnan osuuksistaan luopuvalle. Kauppa on jatkajille merkittävä, jos sen avulla saadaan yhtymän toiminta sujuvaksi. Voidaan myös sopia yhtymän jakamisesta niin, että eroava osakas saa oman metsäalueen, joka vastaa arvoltaan osuuden arvoa. Alueen rajoista on sovittava yhteisesti jakosopimuksessa, mikä on tämän ratkaisun suurin haaste. Jos sopimukseen päästään, osakas voi hakea alueensa lohkomista Maanmittauslaitoksesta. Jos alueen rajoista ei päästä sopuun, voi eroava osakas hakea osuutensa erottamista Maanmittauslaitoksesta. Tällöin rajojen määrittäminen jää toimituksessa tehtäväksi. Alueen jakaminen Jos yhteisomistuksen jatkaminen ei kiinnostaa enää osakkaita, kannattaa pyrkiä neuvottelemaan yhtymän jakosopimus. Sopimuksen laadintaan voi hakea neutraalin, ulkopuolisen asiantuntijan palvelua. Sopimuksen allekirjoitusten jälkeen haetaan halkomista Maanmittauslaitoksesta. Lopputulemana jokainen osakas saa sovitun, osuuttaan vastaavan alueen omaksi metsätilakseen. Jos osakkaiden päätöksentekokyky on täysin hyytynyt, eikä sitä onnistuta palauttamaan, on mahdollista hakea käräjäoikeudesta uskotun miehen määräystä. Uskottu mies ottaa oikeuden valtuuttamana määrätyt asiat haltuunsa ja siten mahdollistaa taloudellisen toiminnan jatkumisen. Jonkinmoinen siivu taloudellisesta tuloksesta tässä tapauksessa menee uskotun miehen palkkioon ja kuluihin. Uskotun miehen hallinto on tarkoitettu yleensä lyhytaikaiseksi välivaiheeksi ennen lopullisia ratkaisuja. Jos uskottu mies on määrätty, hänen tehtävänsä on yleensä tehdä yhtymän osakkaille jakoesitys. Jos yhteistä metsää ei pystytä jakamaan, voi uskottu mies oikeuden luvalla myydä sen ja jakaa myyntituoton osakkaille. Jos yhteisen metsätilan myyminen on varteenotettava vaihtoehto, on edullisinta mennä suoraan tilamarkkinoille ja jättää uskotun miehen hakeminen pois laskuista. On helppoa antaa yhdessä valtuus sopivalle metsäkiinteistöjen välittäjälle. Jos välittäjästä ei päästä sopuun, voidaan antaa arvan ratkaista alueella eniten käytettyjen välittäjien kesken. Liittäminen yhteismetsään Helpoimman ratkaisun yhtymän hallinnollisiin ongelmiin voi tuoda tilan alueen liittäminen yhteismetsään osuuksia vastaan. Liittämistoimitus on maksuton. Yhteismetsän osakkaina omistajien ei tarvitse enää tehdä itse metsää koskevia päätöksiä. Jos he osallistuvat yhteismetsän osakaskokouksiin, heillä on yhteisomistustilanteessakin mahdollisuus äänestää henkilökohtaisesti erimielisinä. Alueen voi liittää yhteismetsään niin, että osakkaat jäävät yhdessä osakastilan omistajiksi. Tai he voivat ennen liittämistä tehdä yhtymän jakokirjan, jolloin liittämistoimituksessa jokainen saa oman, itsenäisen osakaskiinteistön.? l 50 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 9413_.indd 50 9413_.indd 50 2.6.2022 15.30 2.6.2022 15.30
KU VA KI M M O BR A N D T/ CO M PI C EN HALUAISI OLLA pahan ilman lintu, mutta olen huolestunut puumarkkinatilanteesta. Puun kysyntä on huippuluokkaa. Sahatavaraa, selluloosaa ja kartonkia tehdään käytännössä niin paljon kun koneista saa mitenkään irti. Luonnollisesti myös hinnat ovat nousseet kysynnän mukana ennätyskorkeiksi. Historia ei anna mitään positiivista esimerkkiä siitä, että tällainen tilanne jatkuisi pitkään. Huippua on aina seurannut romahdus. SAHATAVARAN KYSYNTÄÄ tukee keskuspankkien keveä talouspolitiikka. Halpaa rahaa on tarjolla kehittyneissä maissa paljon. Kun halpaa rahaa on tarjolla paljon, sitä virtaa myös kehittyviin maihin. Kun lähes kaikkialla rakennetaan paljon, sahatavaran kysyntä on vahvaa. Myös Suomelle tärkeiden laadukkaiden kartonkilaatujen, tuoreesta puusta tehtävän kraftlinerin ja painokartongin, hinnat ovat nousseet voimakkaasti. Selluloosan hinta on pysynyt korkealla tasolla ja jopa hiukan noussut. Käynnissä tai suunnitteluvaiheessa on samaan aikaan merkittäviä teollisuuden puun käyttöä lisääviä laajennushankkeita. Suurimpana Kemin monituotetehdas ja Rauman saha. Teollisuuden puun tarve tulee lisääntymään useita miljoonia kuutiometrejä vuodessa. Tarkkaa puun tarpeen kasvun määrää on hankala arvioida, koska osa suunnittelupöydillä olevista hankkeista ei toteudu ja vanhoja tuotantolaitoksia suljetaan. PUUN ENERGIAKÄYTTÖ JATKAA nopeaa kasvua. EU:n ”päästökaupassa” hiilidioksiditonnin hinta on hiukan alle 100 euroa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kaikki päästökaupan piirissä olevat voimalaitokset lopettavat turpeen ja kivihiilen käytön. Se on pelkkää markkinataloutta, siihen eivät kotimaisten politiikkojen mielipiteet vaikuta. Lyhyellä aikavälillä merkittävä osa kivihiilestä ja turpeesta korvataan puulla. Venäjältä tuotiin ennen Ukrainan sotaa puuta noin 9 miljoonaa kuutiometriä puuta, yli 10 prosenttia Suomen puunkäytöstä. Siitä pääosa oli koivukuitua, selluteollisuuteen menevää haketta ja polttoon menevää haketta. Käytännössä kaikki tuonti on korvattava kotimaisilla hakkuilla. Venäjän tuontia emme voi merkittävässä määrin korvata tuonnilla Baltian maista tai Ruotsista, sieltä ei ole saatavissa järkevällä hinnalla puuta. EU:N BIODIVERSITEETTIOHJELMAT tulevat pienentämään hakkuita käytännössä varmasti. En usko, että kovin paljon, mutta kuitenkin. Samaan suuntaan lyhyellä aikavälillä vaikuttaa metsien hiilensidontamarkkinoiden kehittyminen. Hiilensidonnasta metsänomistajalle maksetaan korvaus, lyhyellä aikavälillä sekin vähän vähentää puun tarjontaa. Vaikka saan merkittävän osan tuloistani metsätaloudesta, olen huolestunut. Odotettavissa on puun hinnan kysyntäpiikki ja sen jälkeen puun hinnan putoaminen. Kun hinta käy ylhäällä, osa metsänomistajista jää haikailemaan huippuhintoja ja lykkää puunmyyntejä. Jos teollisuus ei saa silloin järkevään hintaan puuta, se on vähänkin pidemmällä aikavälillä metsäomistajille iso vahinko. Teollisuus ei silloin investoi uuteen teknologiaan. Odotan, että energian ja ruuan hinta nousee lyhyellä aikavälillä voimakkaasti ja sitten tulee lama. Minä varaudun siihen vaihtoehtoon. ? l Olen huolestunut JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Odotettavissa on puun hinnan kysyntäpiikki ja sen jälkeen puun hinnan putoaminen. Metsälehti Makasiini 51 RAHAPUU KOLUMNI 9414_.indd 51 9414_.indd 51 3.6.2022 15.10 3.6.2022 15.10
Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 65,83 ?? 70,34 ?? 46,68 ? 18,87 ?? 21,26 ?? 18,49 ?? Uudistushakkuu 68,91 ?? 71,58 ?? 48,93 ? 20,76 ?? 22,85 ?? 20,43 ?? Harvennushakkuu 56,71 ?? 58,49 ?? 40,62 ? 18,45 ?? 18,77 ?? 18,08 ?? Ensiharvennus 42,77 ?? 42,99 ?? 27,03 ? 14,69 ?? 14,44 ?? 14,46 ?? ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 66,88 ?? 71,13 ?? 45,21 ?? 18,55 ? 21,54 18,38 ?? Uudistushakkuu 69,09 ?? 72,09 ?? 46,71 ?? 19,42 ? 22,80 ?? 20,21 ? Harvennushakkuu 58,97 ?? 60,47 ?? 39,26 ? 18,57 ?? 18,68 ? 18,07 ?? Ensiharvennus 14,66 ?? 15,04 ?? 14,54 ?? KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 66,58 ?? 70,97 ?? 44,52 ?? 19,29 ?? 21,33 ?? 19,10 ?? Uudistushakkuu 69,78 ?? 72,16 ?? 46,64 ?? 20,69 ? 22,67 20,95 ?? Harvennushakkuu 58,10 ?? 59,36 ?? 38,97 ? 19,11 ?? 19,10 ?? 18,77 ?? Ensiharvennus VIIKKO 21 KOTIMAAN puukaupassa on useana vuonna nähty huima nousu touko-kesäkuussa. Sitä ovat avittaneet etenkin metsäyhtiöiden puukaupoilleen myöntämät hintatakuut. Tänä keväänä edellisvuoden kaltaista myyntipiikkiä ei nähdä. Toukokuun viimeisellä kokonaisella viikolla puukauppaa tehtiin vajaat 815 000 kuutiota, kun vuosi sitten kauppamäärä oli tuplaten suurempi, 1,6 miljoonaa kuutiota. Hakkuuaikeet vähäisiä Koko maassa puukauppaa oli käyty kesäkuun alkuun mennessä 30 prosenttia viime vuotta vähemmän. Se tarkoittaa noin neljän miljoonan kuution lovea ostajien varannoissa. ”Ero puukaupan tahdissa ja hakkuuaikomuksissa viime vuoteen verrattuna on valtava. Isojen metsäyhtiöiden sopimusasiakkaatkaan eivät ole nyt olleet aktiivisesti liikkeellä”, sanoo MTK:n kenttäpäällikkö Pauli Rintala. Metsäkeskukseen saapuneiden metsänkäyttöilmoitusten perusteella hakkuuaikomuksia oli toukokuun lopussa yksityismetsissä peräti 5,7 miljoonaa kuutiota vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kortit piilossa? Rintala kuvailee puumarkkinaa tällä hetkellä pokeripeliksi. Sellaista ei ole Suomen puumarkkinoilla kovin usein päästy pelaamaan. NYT PELATAAN POKERIA Useana keväänä koettu puukauppapiikki jää tänä vuonna torsoksi. Kisa kuitupuusta kiihtyy, mikä alkaa näkyä myös hinnoissa. Keski-Suomessa koivukuitupuusta on tarjottu harvennusleimikolla parhaimmillaan jo 27 euron kantohintaa. TEKSTI JA KUVA SAMI KARPPINEN 52 Metsälehti Makasiini TALOUS » PUUMARKKINAT 9415_.indd 52 9415_.indd 52 3.6.2022 15.17 3.6.2022 15.17
SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 65,56 ?? 68,68 ?? 46,58 ?? 19,02 ?? 20,24 ? 18,59 ?? Uudistushakkuu 68,75 ?? 70,10 ?? 49,37 ?? 21,16 ?? 22,30 ? 20,73 ?? Harvennushakkuu 56,55 ?? 56,47 ?? 40,95 ?? 18,71 ?? 18,32 ?? 18,60 ?? Ensiharvennus 38,42 ? 37,01 ? 12,31 ? 14,82 ?? 14,19 ?? 14,57 ?? KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 69,03 ?? 71,78 ?? 49,67 ? 19,45 22,28 ?? 19,05 Uudistushakkuu 71,17 ?? 72,83 ?? 52,17 ? 21,44 ? 23,98 ?? 20,79 ? Harvennushakkuu 59,88 ?? 60,39 ?? 42,48 ? 19,31 ?? 19,58 ?? 18,99 ?? Ensiharvennus 43,45 ? 44,82 ? 15,05 ?? 14,79 ? 14,77 ?? ?? NOUSUSSA ?? LASKUSSA ? ei vertailutietoa ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 64,39 ?? 66,93 ? 38,80 ? 18,32 ?? 18,14 ?? Uudistushakkuu 67,92 ? 68,27 ? 40,38 ? 20,41 ? 19,85 ? Harvennushakkuu Ensiharvennus KAINUUKOILLISMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 60,07 ?? 58,20 ?? 18,28 ?? 17,65 ? 16,38 ?? Uudistushakkuu 64,37 ?? 61,47 ?? 20,68 ?? 20,51 ? 18,78 ?? Harvennushakkuu 53,14 ?? 52,89 ?? 17,59 ?? 15,75 ?? Ensiharvennus POHJOISPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 63,79 ?? 65,78 ?? 19,84 ?? 21,47 ? 18,74 ? Uudistushakkuu 67,57 ?? 68,10 ?? 21,86 ?? 23,19 ? 20,28 ? Harvennushakkuu 56,54 ?? 55,62 ?? 19,20 ?? 19,46 ? 17,99 ? Ensiharvennus 15,47 ?? 13,61 ?? LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi ”Harvennusleimikolla tarjouksissa voi olla jopa kymmenen euron ero kuitupuun yksikköhinnoissa.” ”Teollisuus koittaa peitellä todellisia puutarpeitaan ja hintoja piilotellaan erilaisiin lisiin. Metsänomistajat puolestaan odottavat, että lopputuotemarkkinan huippusuhdanne siirtyy aidosti myös kantohintoihin.” Pokeripelin kuvioon sopii, että Metsäteollisuus ry:ssä väistetään kysymys siitä, huolettaako teollisuutta puukaupan alhainen volyymi. ”Tasainen ja häiriötön puuvirta on tärkeää, jotta tehtaat voidaan pitää käynnissä ja siten turvata puun kysyntä myös tulevaisuudessa. Teollisuuden katse on kotimaassa ja kaikelle puulle on nyt kysyntää. Esimerkiksi ensiharvennusten hoitamiseen on nyt hyvät mahdollisuudet”, sanoo Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi. Hintahaitari leviää Korttipelissä joidenkin pelureiden hermot pettävät ennemmin kuin toisten. Puun tilastohinnat ovat nousseet vain maltillisesti, mutta eri ostajien tarjouksissa on poikkeuksellisen isoja hintaeroja. ”Harvennuksella eroa voi olla jopa kymmenen euroa kuitupuun yksikköhinnoissa. Puukaupan kilpailutuksen merkitys on nyt suuri”, sanoo Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Petri Takalo. Toki pokeripelissä on riskinsä. Maailman tilanne on arvaamaton, joten hintapiikkiä odottavan on varauduttava myös siihen, että myynti ei osu huippuhintoihin. ”Toisaalta puustamaksukyky on nyt poikkeuksellisen kova. Puunhinnat voivat edelleen nousta, vaikka maailmanmarkkinoilla tultaisiin hieman alaspäinkin”, Pauli Rintala arvioi.? l Metsälehti Makasiini 53 9415_.indd 53 9415_.indd 53 3.6.2022 15.17 3.6.2022 15.17
KUUKAUDEN PUUKAUPPA KUUKAUDEN PUUKAUPPA KESKI-SUOMESSA tehtiin toukokuun lopussa kaupat reilun kuudensadan kuution harvennusleimikosta. Pinta-alaa leimikolla oli yhteensä noin kahdeksan hehtaaria, josta noin puolet on korjattavissa kesäkelillä. Myöhemmän harvennuksen lisäksi mukana oli pieni, noin puolen hehtaarin ensiharvennuskuvio. Metsänhoitoyhdistys kilpailutti leimikon, ja tarjouksia tuli kaikkiaan neljä kappaletta. Muutama ostaja ilmoitti, etteivät he tee tarjousta, koska mukana on merkittävä määrä talvikorjuuta vaativia kuvioita. Paras tarjous oli kuitupuuta jalostavan yhtiön ja sahan yhteistarjous. Kuitupuun kantohinnat olivat merkittävästi korkeammat kuin virallisten hintatilastojen hinnat kyseisenä ajankohtana. Myös koivukuitupuun kova kysyntä näkyi hinnoissa. Koivukuidulle maksettiin selvästi korkeampaa hintaa kuin havukuitupuille. SAMI KARPPINEN Kuitupuun kysyntä näkyy harvennushinnoissa Puukauppatilastossa esitetään Metsäteol lisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Tiedot kerätään viikoittain. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ 10 20 30 40 50 Viikko Milj. m 3 Viikko-ostot 2022 Viikko-ostot 2021 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 HARVENNUSHAKKUU KESKI-SUOMESSA HARVENNUS PUUTAVARALAJI MÄÄRÄ M 3 €/M 3 YHT, € Mäntytukki 50 58,50 2 925 Mäntyparru 30 27,00 810 Mäntykuitu 120 23,00 2 760 Kuusitukki 80 58,50 4 680 Kuusiparru 40 27,50 1 100 Kuusikuitu 180 23,60 4 248 Koivutukki 10 49,80 498 Koivukuitu 90 24,70 2 223 Harvennus yhteensä 600 19 244 ENSIHARVENNUS Kuusikuitu 10 23,60 236 Koivukuitu 10 24,70 247 Ensiharvennus yhteensä 20 483 Koko leimikko yhteensä 19 727 ? 54 Metsälehti Makasiini TALOUS » PUUMARKKINAT 9415_.indd 54 9415_.indd 54 3.6.2022 15.17 3.6.2022 15.17
Sijoitusyhtiö teki parhaan tarjouksen Keskisuomalaisesta metsäpalstasta maksettiin 63 euroa kuutiolta. KUUKAUDEN TILAKAUPPA KESKI-SUOMESSA nuori henkilö oli saanut hyvin hoidetun 20 hehtaarin tilan lahjaksi isoisältään. Hän ei kuitenkaan kokenut metsänomistamista omakseen ja päätyi myymään tilan välittäjän kautta. Avoimen metsävaratiedon mukaan puustoa oli 3 100 kuutiota ja summa-arvo 170 000 euroa. Tilalla oli tehty avohakkuu, mutta myyjä ei tiennyt uudistamisesta. Uudistustoimia ei myöskään voitu tarkistaa paksun hangen alta. Välittäjä teetti maastoarvion kokeneella metsänarvioijalla. Tulokset erosivat melkoisesti avoimesta metsävaratiedosta: kokonaispuustoksi tuli 2 000 kuutiota ja summa-arvoksi 96 000 euroa. Uudistustoimista saatiin selvyys, kun välittäjä tavoitti taimet istuttaneen metsäpalveluyrittäjän. Pääpalstalla, joka on 16 hehtaaria, puustoa oli 1 600 kuutiota ja metsänhoitotilanne hyvä. Muutaman kilometrin säteellä sijaitsevien pikkupalstojen puuma?a?ra?ksi arvioitiin kaikkiaan? 400 kuutiota. Tarjouksia tuli yhteensa? 14, joista kuusi kohdistui pääpalstaan. Parhaan tarjouksen teki metsäsijoitusyhtiö. Ehtona oli, että ostajan asiantuntijan tulee ensin käydä kohteella. Kauppa toteutui 100 900 eurolla. Pikkupalstoista eniten tarjosi rajanaapuri, 12 100 euroa. Hintataso oli maltillinen, kuten olivat tuotto-odotuksetkin. Suopalstan ja vanhan peltoheiton lisäksi vain yhdellä kuviolla oli kasvamassa lupaava rauduskoivikko. TEKSTI JA KUVA JUSSI SALOMÄKI TILAKAUPPA KESKISUOMESSA PINTA-ALA 20,7 hehtaaria, joka jakautui 16 hehtaarin pääpalstaan ja kolmeen 1–2 hehtaarin pikkupalstaan. KEHITYSLUOKAT Pääpalstalla vähän uudistuskypsiä metsiko?itä, kasvatusmetsiä noin puolet ja taimikoita kolmannes alasta. Pikkupalstat pääosin nuoria kasvatusmetsiko?itä. PUUSTO Pääpalstalla 2 000 kuutiota ja pikkupalstoilla 400 kuutiota. MYYNTIHINTA Yhteensä 113 000 euroa. Pääpalsta 6 300 euroa hehtaarilta, 62 euroa kuutiolta. Pikkupalstat 2 500 euroa hehtaarilta ja 28 euroa kuutiolta. Avoimen metsä varatiedon ja maastoarvioinnin puustotiedot poikkesivat toisistaan huomattavasti. Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA 9415_.indd 55 9415_.indd 55 3.6.2022 15.17 3.6.2022 15.17
Maakunta kaupan, kpl myyty, kpl myyty, ha taimikot, % hakkuukypsät, % puusto, m3/ha tukki, % €/ha €/m3 kerroin* Varsinais-Suomi 29 24 575 21 23 138 39 8159 59 1,37 Satakunta 22 14 341 32 24 107 44 5884 55 1,19 Häme-Uusimaa 37 35 768 27 19 125 42 7410 59 1,21 Etelä-Karjala 34 32 639 36 16 106 37 5257 49 1,04 Kymenlaakso 46 34 898 24 11 117 38 6088 52 1,12 Pirkanmaa 97 81 2428 21 14 125 39 6703 54 1,25 Etelä-Savo 61 57 1526 30 17 123 43 6858 56 1,05 Eja K-Pohjanmaa 175 134 3754 24 10 97 25 3609 37 1,09 Keski-Suomi 100 79 2502 24 14 115 36 5555 48 1,05 Pohjois-Savo 105 85 3467 22 12 117 33 5774 49 1,05 Pohjois-Karjala 125 113 3299 21 15 125 32 5275 42 1,04 Kainuu 93 86 3753 20 11 96 26 3113 32 1,03 Pohjois-Pohjanmaa 189 140 5129 20 11 87 20 2537 29 1,04 Lappi 123 88 4969 23 12 72 18 1837 25 1,04 Koko maa 1236 1002 34048 103 30 4307 42 Lisäys huhtikuu 176 79 3553 METSÄTILAKAUPAT 1.8.2021 30.4.2022 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Koko maan keskihintataso on säilynyt jokseenkin ennallaan vuoden 2021 tilastoon verrattuna Lounais-Suomessa on suhteellisesti eniten hakkuukypsiä puustoja Pohjois-Karjalassa hintataso on alhaisempi kuin Pohjois-Savossa Etelä-Karjalassa hintataso on Kymenlaaksoa alhaisempi 3 4 1 2 1 2 3 4 ”ILMAN MUUTA tuulivoiman vuokratulot nostavat tilan hintaa voimakkaasti”, sanoo Metsa?tilat.fi-ketjun Oulaisissa toimiva välittäjä Kaisa Rautio. Hänen mukaansa hintavaikutusta tulee jo sitä kautta, että alueelle rakennetaan hyvä tiestö. Suoraviivainen laskentatapa on, että jos vuokratulot tarkoittavat viiden prosentin tuottoa pääomalle, niin vuokratulo tulee jakaa luvulla 0,05. Sadan euron vuokratulo hehtaarille tarkoittaa hehtaarihinnan 2 000 euron nousua. Vuokrat vaihtelevat tapauksittain ja tulevien tuottojen diskonttaaminen nykyhetkeen on laskennallista. Käytettävä tuottoprosentti ei ole tiedettä, vaan millä prosentilla itse kukin haluaa laskea. Pienempi korko johtaa suurempiin hehtaarihintoihin, suurempi korko matalampiin. Laskenta on vaikeampaa, jos vuokratulo ei ole kiinteä vaan sidottu voimalan tuotantoon ja vaihteleviin sähkönhintoihin. Epävarman tuulipuistohankkeen hinnoittelu on uhkapeliä, jossa voi voittaa tai hävitä. Varmistuminen etenee vaiheittain – vuokrasopimuksen tekeminen, kaavoitus, rakennuslupa ja rakentaminen. ”Hinnanmääritys tiivistyy kauppahintamenetelmäksi eli hinta on oikea, kun kauppa tapahtuu. Esimerkiksi perinnönjaossa arvo pitää kuitenkin määrittää ilman markkinoiden vertailuhintaa”, Rautio kertoo. l MIKKO HÄYRYNEN Miten hinnoitella tuulivoima? Tuulipuistojen vaikutusta metsätilojen hintoihin ei ole helppo laskea. TILAKAUPPA 56 Metsälehti Makasiini TALOUS » TILAKAUPPA 9415_.indd 56 9415_.indd 56 3.6.2022 15.17 3.6.2022 15.17
KESKIKOKOINEN Valtran maata– loustraktori etenee hitaasti ja kantoja väistellen pienellä uudistusalalla. Ollaan Bromarvissa saaristometsässä, jonka traktoria ohjastava Mårten Nordlund on oppinut uudistamaan luontaisesti. Metsän taimettumista helpottaa maiden ohutkunttaisuus. Se taas on seurausta alueen lähihistoriasta. Nordlundin metsästä ei ole kuin muutama kilometri Hangon vuokra-alueelle, joka talvisodan jälkeen luovutettiin vena?la?isille. Kun he la?htiva?t vuoden 1941 lopulla, puna-armeija tyhjensi tykistönsä ammusvarastot ampumalla kranaatit Suomen puolelle. Osoitteeton tulitus sytytti mittavia metsäpaloja. ”Metsien kunttakerros paloi pois. Se on vähitellen elpynyt, ja samalla metsien tuotto paranee. Silti meillä on edelleen paljon mäntyvaltaisia alueita, joita on helppo uudistaa luontaisesti, kun maa muokataan kevyesti”, Nordlund sanoo. Ekoäkeen jäljillä Nordlundin metsä-äes koostuu kahdesta traktorin nostolaitteisiin kytkettävästä tynnyrinmuotoisesta muokkaimesta, johon on hitsattu teräväkärkisiä, kunttakerrosta haraavia kynsiä. Vapaasti pyörivät muokkaimet on yhdistetty jämerällä ketjulla nostolaitteisiin kiinnitettyyn telineeseen. ”Sylinterit ovat läpimitaltaan 40-senttisia? ja pituudeltaan metrisia?, muokkauskynsien pituus on 30 senttiä. Sylinterit voidaan täyttää hiekalla, jotta ne painautuvat tehokkaamKunttaa kynsimään KERRO KEKSINNÖSTÄ Tänä vuonna Metsälehti Makasiinissa esitellään metsänomistajien kehittämiä koneita ja muita keksintöjä. Kerro meille, jos sinulla tai tutuillasi on kiinnostava keksintö, josta kannattaisi kertoa muillekin. Ota yhteyttä toimittaja Sami Karppiseen (sami. karppinen@metsalehti. fi) tai toimittaja Mikko Riikilään (mikko.riikila@ metsalehti.fi). Moni suuri keksintö on yksinkertainen. Niin voi sanoa myös bromarvilaisen Mårten Nordlundin ideoimasta luomuäkeestä. Traktorin vetämien muokkainten runkoon kiinnitetyt kynnet rikkovat kivennäismaata ja luovat erinomaiset itämisja kasvuolosuhteet puun siemenille. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN Miten hinnoitella tuulivoima? Metsälehti Makasiini 57 TALOUS » ITSE TEHTY 9415_.indd 57 9415_.indd 57 3.6.2022 15.17 3.6.2022 15.17
min maahan”, Nordlund selittää. Hän kertoo saaneensa idean vuosikymmeniä sitten Metko-näyttelyssä, jossa esiteltiin silloisella Metsäntutkimuslaitoksella kehitettyä Ekoäestä. ”Tämä on siitä monin tavoin paranneltu. Teetin hitsaustyöt paikallisella Rasmet Steel -konepajalla, ja materiaalina on käytetty kulutusta hyvin kestävää Hardox-terästä.” Hinattaessa muokkaimet kieppuvat ja pomppivat vapaasti traktorin perässä. Maanpinta rikkoutuu ja tuloksena on humuksen ja kivennäismaan seos. Se on otollinen itämisalusta joko luontaisesti tuleville tai kylvettäville siemenille. Oikean painotuksen ja vetokorkeuden avulla muokkaimet pyörähtävät kivien ja kantojen takaa, eikä muokattu maa näytä erityisen myllätyltä. ”Tärkeää on, etteivät muokkauskynnet ole liiaksi eteenpäin käyristyviä, koska silloin ne tarttuisivat kantoihin ja kiviin, jolloin traktori pysähtyisi tai kanto pyörähtäisi ylös.” Nordlundin mukaan muokkausjälki on sitä parempaa, mitä hitaammin traktorimies malttaa ajaa. ”Tällä saa päivässä tehtyä pari hehtaaria. Hakkuutähteet on korjattava pois ennen muokkausta, muuten jäljestä ei tule yhtä hyvää. Muokkaus onnistuu sitä paremmin, mitä hitaammin traktorilla ajetaan.” Pari hehtaaria päivässä Traktorin teho ei ole ratkaiseva muokkaimen vetämisessä, mutta paino on, Nordlund korostaa. Keveän traktorin pyörät lipsuisivat. ”Traktorin on painettava vähintään 3 500 kiloa. Pienmetsäkoneilla voitaisiin vetää vain yhtä muokkausyksikköä, jolloin vastus olisi pienempi.” Traktorin nostolaitteiden työntövarren on oltava hydraulisesti säädettävä, jotta muokkaimen kulkukorkeutta ja asentoa voidaan säätää halutusti, muuta erityisvarustusta traktorissa ei tarvita. Kun traktoria käännetään, nostoLuomuäkeen vetäjäksi sopii keskikokoinen maataloustraktori, joka voi omin voimin siirtyä myös työmaalta toiselle. 30-senttiset teräskynnet raapivat maata ja sekoittavat kivennäismaata ja humusta. Muokkaimet on kytketty vetolaitteeseen niin, että ne voivat pyöriä vapaasti eivätkä takerru kiviin tai kantoihin. 58 Metsälehti Makasiini TALOUS » ITSE TEHTY 9415_.indd 58 9415_.indd 58 3.6.2022 15.17 3.6.2022 15.17
laite kohottaa muokkaimet ilmaan, jotta koneella voidaan peruuttaa. Saariston muokkausalat ovat usein pieniä. Kevyt muokkauskone siirtyy traktorilla paikasta toiseen eikä lavettiautoja tarvita koneiden siirtämiseen. Se tuo merkittävän säästön. Nordlundin luomuäes olisi omiaan myös pienaukkojen muokkaamiseen. Nordlund esittelee vuosi sitten äestettyä siemenpuualaa. Maa ei näytä lainkaan myllätyltä, mutta pieniä, vuoden vanhoja taimia sekä mäntyjä että kuusia on runsaasti. Maanviljelijä-metsänomistaja Mårten Nordlund ideoi metsä-äkeen Metsäntutkimuslaitoksen kehittämän Ekoäkeen pohjalta. Harvennuksia Nordlund tekee kehittämällään hakkuukoneella. Katso video osoitteesta metsälehti.fi ”Viime vuonna oli hyvä siemenvuosi. Olen huomannut, että muokkausjälkeen syntyy lisää taimia kolmen vuoden ajan. Sen jälkeen siemenpuut voi korjata pois.” Itse tehty hakkuukone Nordlund on rakentanut itselleen myös hakkuukoneen, jolla hän tekee harvennukset. Talousmetsää miehellä on runsaat 60 hehtaaria. Hakkuupää on ruotsalaisvalmisteinen Arbro-sykeharvesteri, mutta alustakone, Valmetin vanha nelivetoinen 702, on tuunattu metsäajoon sopivaksi. ”Asensin traktorin keulaan hydraulipumpun, jonka teho on 90 litraa. Se tuottaa öljyn harvesteripäälle, nosturille ja myös traktorille. Metsässä kone liikkuu asentamieni hydraulimoottorien voimalla. Tällöin konetta pystytään liikuttamaan pehmeästi ja tarkasti eikä kytkin kulu.” Lisäksi traktorin takapyörien väliä on kasvatettu ja renkaat on täytetty suolanesteellä koneen vakauttamiseksi. Se on tarpeen, koska hakkuukoneen ulottuvuus on kahdeksan metriä ja Arbro-hakkuupää pystyy enimmillään käsittelemään paksuudeltaan 40-senttisia? runkoja.? l Metsälehti Makasiini 59 9415_.indd 59 9415_.indd 59 3.6.2022 15.17 3.6.2022 15.17
ONKO SINULLA VALOKUVA PAREJA METSÄKOHTEISTA, joista näkyy metsän kehitys? Lähetä ne meille Metsälehteen. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan, ja niistä maksetaan palkkio. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4A, 00240 Helsinki tai makasiini@ metsalehti.fi. Liitä mukaan yhteystietosi. KUUSI vuotta vanhassa valokuvassa näkyy hakkuuaukolla möyryävä punainen metsä-äes. Tänä keväänä samasta paikasta otetussa kuvassa maisema näyttää varsin samalta – paitsi että kuva valehtelee. Tämä eteläsuomalainen talousmetsä on käännekohdassa. Äestyksen ja männyn kylvön jäljiltä aukolle on noussut taimikko, joka on kiihkeässä pituuskasvun vaiheessa. Paljas maisema on syksyllä jo täydempi. Metsäkoneen kylvämistä siemenistä syntyneet männyntaimirykelmät ovat valitettavasti jakautuneet uudistusalalle epätasaisesti. Alueen maaperä oli kylvölle turhan ravinteikasta ja hienojakoista: pintarouta tappoi pieniä männyntaimia. Olosuhteisiin nähden tulos on silti tyydyttävä. Hehtaarin aukko oli nimittäin jo lähtökohtaisesti visainen uudistettava. Osa alueesta olisi ollut riittävän ravinteikasta kuusen kasvulle, mutta kuuset eivät olisi viihtyneet kuivassa rinteessä. Kuusenistutuksen sulki pois myös alueen puista löytynyt laho. Männynistutus olisi ollut vaihtoehto, mutta se olisi lisännyt syrjäisen taimikon tuhoriskiä. Kylvöllä tavoiteltiin mahdollisimman tiheää mäntytaimikkoa, joka kestäisi hirvien hampaita. Metsälehti kertoi aukon uudistamisesta keväällä 2017 otsikolla Lupaava alku. Tulos ei ole täydellinen, mutta osaan aluetta on tulossa tiheästi mäntyjä ja joissakin kulmauksissa tulee kasvamaan lehtipuustoa. Alue on varhaisperattu tänä keväänä. Pulmana on, miten sekapuuston saa kasvamaan tasaisesti, kun lehtipuut kasvavat alkuun havupuita nopeammin. Lisäksi männyt ovat lähivuodet pahimmassa hirvituhovaiheessa eli 1-3 metrin pituudessa. ? l Lupaavan alun jälkeen Eteläsuomalaiselle hakkuuaukolle haettiin kylvöllä tiheää mäntytaimikkoa. Miten kävi? TEKSTI JA KUVAT VALTTERI SKYTTÄ Metsäkone äesti eteläsuomalaisen hakkuuaukon ja kylvi paikalle männynsiemeniä. Maisema näyttää kuusi vuotta myöhemmin yhä paljaalta, mutta aukolla kävellessä huomaa, että siellä kasvaa 1–1,5 metrin mittainen mäntysekataimikko. 2022 2016 60 Metsälehti Makasiini LUONNOSSA » ENNEN & NYT 9417_.indd 60 9417_.indd 60 3.6.2022 15.25 3.6.2022 15.25
KESÄKUU on kirjanpainajan parveilun aikaa. Kuoriaiskoiraat lentävät metsissä ja etsivät lisääntymispaikoiksi sopivia kuusia: tuulenkaatoja, heikentyneitä pystypuita ja tuoretta kuorellista puuvaraa. Puiden tulee olla riittävän järeitä, sillä pienissä ohutkuorisissa kuusissa lisääntyminen ei yleensä onnistu. Parveilu alkanut TIESITKÖ? Kirjanpainajat kuljettavat mukanaan sinistäjäsieniä. Puun kaarnan alle päässeet sinistäjäsienet aiheuttavat puuaineeseen värivikoja. Lisäksi ne tukkivat puun vedenkulkureittejä, mikä nopeuttaa puiden kuolemista. Kirjanpainajan toukat käyttävät sinistäjäsieniä ravintonaan. Kirjanpainajakoiraat etsivät nyt lisääntymispaikoiksi sopivia järeitä kuusia. Kun sopiva lisääntymispaikka löytyy, kaivautuu koiras puun kaarnan alle, nakertaa sinne parittelukammion ja alkaa erittää feromoneja eli houkutinaineita, jotka houkuttelevat paikalle naaraita ja muita koiraita. Koiras parittelee kerralla yhdestä kolmeen naaraan kanssa. Tämän jälkeen naaraat kaivavat kaarnan alle emokäytävänsä – joko puun tyveä tai latvaa kohti – ja munivat niiden reunoille. Munista kuoriutuvat toukat taas kaivavat aikanaan omat käytävänsä puun leveyssuuntaan. ”Näin muodostuu kaunis ja selkeä syömäkuvio, josta kirjanpainajan tunnistaa”, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Tiina Ylioja. Hän arvioi, että kirjanpainajan parveilu alkoi suuressa osassa maata kesäkuun alussa. Feromonipyydyksiin, joiden avulla Luke ja Suomen metsäkeskus arvioivat kirjanpainajien määrää ja parveilun alkamista, oli silloin monin paikoin lentänyt kuoriaisia. Kuusten ulkonäöstä kirjanpainajien parveilun alkamista ei näe. Kuoriaisen valtaamat puut ruskettuvat yleensä vasta sitten, kun kuoriaiset ovat poistuneet niistä. Alkukesällä ainoa selvä merkki kirjanpainajien läsnäolosta on puiden tyvelle variseva ruskea puru.? l LIINA KJELLBERG » LUONNOSSA Islanti kiehtoo monipuolisuudellaan ja mystiikallaan. Matka tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden tutustua saaren ystävällisiin ihmisiin, metsätalouteen sekä maukkaaseen ruokaan. Näemme Islannin villin luonnon kuuluisia ilmentymiä; mannerlaattojen repeämäalueen, vesiputouksia, tulivuoria, kasvihuoneviljelmiä ja hyvinvoivaa maataloutta. Tutustumme myös käynnissä olevaan uudelleen metsitykseen ammattilaisen johdolla. Tutustumme matkamme aikana Slovakian metsiin ja niiden hoitoon paikallisen metsäalan ammattilaisen johdolla. Pääsemme myös tutustumaan Tatra-vuoriston metsätuhoalueisiin, slovakialaiseen maaseutuun ja pääkaupungin Bratislavan nähtävyyksiin. Koemme, näemme ja aistimme, Slovakia kaikessa kauneudessaan ja ainutlaatuisuudessaan luonto, kulttuuri, ihmiset ovat aivan käsiemme ulottuvilla. MATKAKOHDE Islanti MATKAN AJANKOHTA 4.–8.10.2022 (ti-la) MATKAN HINTA 1 680 € /hlö/2hh Matkan kokonaishintaan sisältyy suora lento Helsinki – Reykjavik –Helsinki lentoveroineen • majoitus jaetussa 2-hengen huoneessa aamiaisineen • ohjelman mukaiset kuljetukset • 1 x illallinen, 3 x lounas, ei juomia • retket ohjelman mukaisesti • paikallinen metsäammattilainen oppaana kohteessa • palveluja toimistomaksut Lisämaksusta yhden hengen huone 320 € • ennakkoon varatut istumapaikat lennolla • muut palvelut MATKAKOHDE Slovakia MATKAN AJANKOHTA 4.–9.10.2022 (ti-su) MATKAN HINTA 1 620 € /hlö/2hh Matkan kokonaishintaan sisältyy Finnairin lennot Helsinki – Wien – Helsinki lentoveroineen • majoitus jaetussa 2-hengen huoneessa • hotelliaamiaiset • ohjelman mukaiset kuljetukset • ohjelman mukaiset vierailut • 3 x lounas, 3 x illallinen, (8.10. illallisen ruokajuomat) • Suomalainen opas mukana matkan • Mhy:n edustaja mukana matkalla matkanjohtajan roolissa • palveluja toimistomaksut Lisämaksusta yhden hengen huone 415 € • ruokajuomat, paitsi lauantain illallisella • ennakkoon varatut istumapaikat lennolla • muut palvelut www.kontiki.fi Pidätämme oikeuden muutoksiin. Matkojen toteutuminen edellyttää ryhmän minimikokoa 20. Vastuullinen matkanjärjestäjä on kotimainen Oy Kon-Tiki Tours Ltd. ILMOITTAUTUMISET verkkokaupassa www.kontiki.fi tai ilmoittautumiset@kontiki.fi Islantiin 4.-8.10.2022 Slovakiaan 4.–9.10.2022 METSÄJA MAATALOUSPAINOTTEINEN OPINTOMATKA LUONTOJA METSÄMATKA Kirjanpainaja-sarja seuraa kuoriaisen eloa keväästä pakkasiin ###Metsälehti Makasiini *P 9418_.indd 61 9418_.indd 61 3.6.2022 15.28 3.6.2022 15.28
METSÄLAMMELLA Metsälammessa päilyy tyyni veden kalvo, joka suosii hyönteisiä, lintuja ja muitakin eliöitä. Ihmissilmin tumma lammensilmä on runollinen. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA 62 Metsälehti Makasiini LUHTA » 9419_.indd 62 9419_.indd 62 3.6.2022 15.31 3.6.2022 15.31
A ARO Hellaakoski kuoli muutama kuukausi syntymäni jälkeen. Hän on kuitenkin kävelyttänyt minua vähintäänkin viikkokausia ja satoja kilometrejä. Hellaakoski oli maantieteilijä, biologi ja ennen kaikkea runoilija, jota pidetään etevimpänä Suomen luonnon sanallisena kuvaajana. Tiedemiehenä hän selvitti jääkauden ja sen jälkeisen maankohoamisen vaikutuksia Puulan ja Saimaan vesistöihin. Luin nuorena Hellaakosken koko runotuotannon, siihen tärkeä syyllinen oli lukioajan äidinkielen opettajani. Jostain syystä lumouduin suurjärvien tutkijan kuvailuihin metsälammen – Hellaakosken lyriikassa salolammen – tunnelmista. Niinpä halusin kohdata ja katsella lampea, jonka pintaan puut kuvastuvat. Alkuperäiseltä kotiseudultani puuttuivat yhtä lailla metsälammet kuin isot järvetkin. Myöhemmin asuin lukemattomien lampareitten ja pikkujärvien naapurina Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin rajamailla. Nämä olivat kuitenkin suoja aapalampia. Vedensilmät päilyivät joko ison aapasuon keskellä, tai vähintäänkin lammen rantoja kiersi satametrinen hyllyvä nevareunus. Laakealla Pohjois-Pohjanmaalla käytännössä kaikkien pikkulampien rannat soistuvat. Aidot metsälammet metsän sisässä lisäävät valtavasti eliölajien moninaisuutta. 64 Metsälehti Makasiini LUHTA » 9419_.indd 64 9419_.indd 64 3.6.2022 15.31 3.6.2022 15.31
Pohjois-Suomen suorantaisessa lammessa voi pesiä mustalintuja pienenä yhdyskuntana. Mustalintu on myöhäinen pesijä, jonka soidinrituaalit alkavat kesäkuussa. Kesäyön ääniä Tällä vuosikymmenellä kävi niin, että aivan oikeasti tarvitsin kuvia, joissa jylhä metsän seinä ulottuu lammenrantaan asti. Ja kun kyseessä oli todellinen tarve eikä runollista haihattelua, se piti myös toteuttaa. Pieni yllätys oli, että tällainen salomaan perinnenäkymä löytyi parhaiten aivan eteläisimmästä Suomesta. Kuvantarpeeni lopputulos oli joka tapauksessa epätodennäköinen. Pohjois-Suomessa asuva erämaakuvaaja löysi itsensä syvään uurtuneelta retkipolulta marssimassa Nuuksion kansallispuistoon. Toki Nuuksio on hieno salomaa. Myös aivan pieni Hellaakoski kulki jossain korvien välisessä komerossa: ”Salomaa on tehty, jotta siellä ei asuttais, jotta siellä jumala yksin olla sais, astuskellen sammalmattojansa, ympärillään koko luomisen kansa” Tämänkertainen ajankohta ei suosinut runoilijan näkyä. Oli viikonvaihde ja Uudellamaalla pandemian vuoksi kielletty niin kapakat kuin kokoontumisetkin. Pääkaupunkiseudun nuoriso puolestaan keksi, ettei virkavalta valvonut kansallispuistoja. Puolentuhannen nuoren ahtautumista epävirallisille luontofestareille edistivät myös puiston säännöt, jotka sallivat leiriytymisen vain luvalliselle paikalle. Metsälehti Makasiini 65 9419_.indd 65 9419_.indd 65 3.6.2022 15.31 3.6.2022 15.31
Istuin koko iltayön kuvankauniin lammen rannalla ja kuuntelin humalaista hoilotusta ja mölinää, joka nousi ja laski ja tuntui liikkuvan kevyen yötuulen mukana. Puolen yön jälkeen ihmismelu alkoi hiipua ja luonto näytti voimaansa. Lampirykelmän lukuisat kaakkurit kaakattivat ja ulisivat yöhuutoaan. Kolmenkymmenen linnun volyymi päihitti viisisataa juhlijaa. Vähän myöhemmin aurinko teki nousuaan, kaakkurit vaikenivat, teltoissa ja riippumatoissa nukuttiin ja Hellaakoski sai tilaisuutensa: ”Olen hohto männikön pilarikyljissä tuolla, olen pursujen väkevä huoku aavalla suolla, ja ruohikon autuus, perhosen siipi tuo, joka äsken katkesi lemmittynsä luo” Minun silmiini ei osunut perhosia, mutta suopursu tuoksui ja katselin komeitten siniukonkorentojen hienoisesti pärisevää lentelyä vedenkalvon yllä. Ne ovat samanaikaisesti sekä pienempiensä saalistajia että isompien saaliita. Näin vilahdukselta nuolihaukan, korennon pahimman vihollisen. Haukia ja karpaloita Kun mietin metsälammen erityisyyttä, ensimmäisenä tulee mieleen tyyni veden kalvo. Laineet käyvät paljon matalampina ja harvemmin kuin järvenselillä. Rannoilta leviävän rahkasammalen lisäksi se suosii myös hyönteisiä ja hyönteiset suosivat lintuja. Myös suorantaiset Pohjois-Pohjanmaan pikkulammet rikastuttavat luonnon kirjoa. Jostain syystä noilla hyllyvillä soistuneilla lammenrannoilla karpalo marjoo moninkertaisesti runsaamman sadon kuin isoilla suoaukeilla. Pieni yllätys oli, että tällainen salomaan perinnenäkymä löytyi parhaiten aivan eteläisimmästä Suomesta. Metsälammilla pesii lintuja, jotka puuttuvat tai ovat paljon harvinaisempia suorimmissä tai järvenselillä: tavit, telkät, mustalinnut, valkoviklot ja monet muut. Entisinä aikoina salolampia arvostettiin. Melkein rasvaton ja sen vuoksi kuivattuna hyvin säilyvä hauki oli vielä sata vuotta sitten sisämaan arvokkain ruokakala. Etelä-Lapin syrjäisten haukilampien rannoilta löytää vielä tänä päivänä pyyntimiesten kopukoitten, kelopölleistä koottujen lauttojen, jäännöksiä. Ihmissilmin tyyni ja tummakalvoinen metsälampi on ennen muuta kaunis – ja tietenkin runollinen. ? l Telkkä on metsälammen näkyvin vesilintu. 66 Metsälehti Makasiini LUHTA » 9419_.indd 66 9419_.indd 66 3.6.2022 15.31 3.6.2022 15.31
Tunnelma metsässä sähköistyy Kestotilaajan eDUT paranevat. Liitimme tilaukseeN uuden Metsälehti Digin ja saat käyttöösi kaikki nämä (etu 142,80 €) : • verkkolehti • näköislehti • maksulliset verkon sisällöt • lehtiarkisto Rekisteröidy ja ota palvelu käyttöön osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy (Rekisteröintiin tarvitset asiakasnumerosi lehden osoitekentästä). p o l k u o m a a n m e t s ä ä n 9420_.indd 68 9420_.indd 68 3.6.2022 15.33 3.6.2022 15.33
SE PP O SA M U LI NYT HÄVETTÄÄ. Aion kirjoittaa omista töistäni. Ja minä poloinen olen luvannut, etten koskaan käytä tilattuja merkkimääriä omien tekosteni mainostamiseen. Toisaalta olen rikkonut lupauksiani ennenkin. Mutta tällä kertaa uskon, että pystyn perustelemaan rikkomukseni hyvin. OLEN PANEUTUNUT pari viime vuotta viihdeneuvos Ilkka Lipsasen eli Dannyn elämään. Kirjoitan hänestä kirjaa, joka ilmestyy ensi syksynä. Opus pullahtaa luettavaksi samoihin aikoihin, kun Danny täyttää 80 vuotta. Se on hatun noston arvoinen suoritus, sillä Suomessa legendat ovat olleet legendoja vain, jos heidän lentonsa katkeaa ennen kansaneläkevuosia. Niin on käynyt Laila Kinnuselle, Carolalle, Reino Helismaalle, Unto Monoselle, Olavi Virralle, Junnu Vainiolle, Baddingille, Irwin Goodmanille, Topi Sorsakoskelle, Juice Leskiselle, Kirkalle, Jamppa Tuomiselle ja ketä näitä nyt on. Tapio Rautavaara ja Kari Tapio elivät kuusikymppisiksi. Mutta hekin lähtivät tuon ilmaisiin traagisesti. Rautavaara halkaisi päänsä liukastuttuaan uimahallin suihkussa ja taksin takapenkille kuollut Kari Tapio juhli itsenäisyyspäivää liian pitkään. Suurin osa totuttua sääntöä rikkoneista legendoista elelee keskuudessamme yhä. Danny on yksi heistä. Samaan joukkoon kuuluvat esimerkiksi Katri Helena, Marion Rung, Paula Koivuniemi, Eino Grön ja Vesa-Matti Loiri. Ensimmäinen poikkeuksen muodostaja oli laskujeni mukaan Reijo Taipale. Metsurista tangokuninkaaksi noussut mies sai kokea kypsään ikään ehtineenä, että hänen elämäntyönsä eläisi hänen itsensä jälkeenkin. DANNYSTA ON kirjoitettu paljon ja monenlaista. Kirjojakin hänestä on tehty enemmän kuin kenestäkään muusta saman ikäluokan artistista. Sen tiedostaen arvoin pitkään, mahtaako herrasta enää uutta kerrottavaa löytyä. Tartuin toimeen todetakseni, että kyllä löytyy. Sen enempää en tulevasta kirjasta kerro. Mutta viime päivinä olen miettinyt paljon erästä Janne Rintalan Dannylle sanoittamaa laulua. Siinä hän laulaa päivästä, jona tulee tuntemaan kaikkien rakkauden. Se on hänen kuolinpäivänsä. Vasta nyt olen ymmärtänyt, kuinka suuri viisaus lauluun sisältyy. Eikä viisaus ole yksin suuri, vaan hirveän simppeli ja arjessa tympääntymiseen asti toisteltu. Nimenomaan toisteltu, ei toteutettu. Kuinka usein meidän kannattaisikaan osoittaa kanssakulkijoillemme arvostusta ja kiitosta jo silloin, kun he ovat itse sen kuulemassa. Nekrologit ja muistosanat eivät kohteen mieltä juuri lämmitä. Eivät lämmitä, oli hän kuka tahansa. KOIVU ALKAA olla täydessä lehdessään. Uusi kevät on eletty, edessä on uusi kesä. Orastava elämä on puhjennut täydeksi elämäksi. Muistetaan sanoa, että rakastetaan. Tai tykätään. Tai edes pidetään. Tai kiitetään edes, jos vähänkin tunnemme jonkun kiitosta ansaitsevan. Ei niillä sanoilla tarvitse kenestäkään legendaa tehdä. Mutta melko monet niillä voi saada tuntemaan itsensä ihmiseksi.? l Muistetaan sanoa Vasta nyt olen ymmärtänyt, kuinka suuri viisaus lauluun sisältyy. ANTTI HEIKKINEN Kirjoittaja on kirjailija ja teatterintekijä.? LUONNOSSA » KOLUMNI Metsälehti Makasiini 69 9432_.indd 69 9432_.indd 69 3.6.2022 15.34 3.6.2022 15.34
NIITTYVILLAN UNTUVIA Sadussa suon yllä huojuvilla valkeilla villoilla pehmustetaan pesää ja niistä kudotaan peitto. Mutta onko suovilloille käyttöä tosielämässä? TEKSTI JA KUVAT MARKUS TUORMAA Tupasvillan ja muiden suovillojen untuvat muodostuvat lenninhaivenellisista siemenistä. Tupsuja on helpointa kerätä silloin, kun haivenet pysyvät vielä kunnolla kiinni. 70 Metsälehti Makasiini LUONNOSSA » KÄSIN TEHTY 9433_.indd 70 9433_.indd 70 3.6.2022 15.39 3.6.2022 15.39
YRJÖ Kokon kirjoittama satu Pessi ja Illusia kertoo peikon ja sateenkaarelta metsään karanneen keijukaisen rakkaudesta. Sateenkaarella ei ole lainkaan yötä, joten Illusialle hämärän laskeutuminen metsään on ennen kokematonta. Illalla Pessi tekee pesän kannossa kasvavan käävän alle. Seinät hän tekee sammalista ja levittää lattialle niittyvillan untuvia. Pesä tuoksuu hyvältä. Illusia tuntee ensi kertaa elämässään väsymystä ja nukahtaa pesään. Kertomuksen edetessä selviää, että niittyvilla kelpaa myös kutomiseen. Sadun loppupuolella Pessi pelkää menettäneensä Illusian. Keijukainen kuitenkin löytyy niittyvillasta hänen itse kutomansa niittyvillapeitteen alta. Peitteen alta löytyy myös Pessin ja Illusian juuri syntynyt lapsi. Heinänpäässä käynti Vanhat kasvikirjat tuntevat niittyvilla-nimisen kasvisuvun, mutta nykyisessä kasvinimistössä samaa sukua kutsutaan suovilloiksi. Suovilloihin kuuluu useita soilla ja kosteikoilla eläviä lajeja, jotka kasvattavat kukinnan jälkeen vaaleita haiventupsuja. Yrjö Kokko kutsuu näitä tupsuja niittyvillan ”untuviksi”. Ilmaus on varsin osuva, sillä ne näyttävät ja tuntuvat linnun untuvilta. Satua lukiessani tulin miettineeksi, ovatko ihmisetkin metsänpeikon ja keijukaisen lailla joskus hyödyntäneet suovillojen pehmeitä untuvia. Ja voisiko niitä nykyäänkin hyödyntää? Sadun mukaan suovillat käyvät sekä pesän pehmusteeksi että peiton valmistamiseen. Näin ollen niistä pitäisi myös voida kehrätä lankaa. Kartoittaakseni suovillojen vanhaa käyttöä poimin Suomen murteiden sanakirjasta niistä kertovia esimerkkilauseita. Vaikkapa Virolahdelta kerrotaan: ”Ennen kuh heinämpäässä käytiin tyynyjen täytteeksi.” Heinänpää tarkoittaa suovillan tupsua. Siten heinänpäässä käynti merkitsee tupsujen keräämistä, aivan samoin kuten marjassa käynti merkitsee marjojen poimimista. Suovillojen keräämisestä tyynyntäytteeksi löytyi lukuisia tietoja laajalta alueelta Pohjois-Karjalasta Suomenlahdella sijaitsevalle Tytärsaarelle saakka. Suovillojen käytöstä langan kehräämiseen löytyi murresanakirjasta sen sijaan vain yksittäinen tieto. Luultavasti villatupsujen kuidut ovat kehräämiseen liian lyhyitä ja hauraita. Niittyvillapeiton kutominen taitaa olla parasta jättää sadun keijukaisen tehtäväksi. Pesän pehmustamiseen ovat ihmisetkin niittyvillaa osanneet käyttää, Suolle saa tehdä usean retken ennen kuin untuvia on tarpeeksi tyynyä varten. Metsälehti Makasiini 71 9433_.indd 71 9433_.indd 71 3.6.2022 15.39 3.6.2022 15.39
ni herkemmin. Untuvia kerätessäni sain myös omissa käsissäni huomata niiden keveyden: yksittäinen tupsu on suunnattoman kevyt. Tyynyyn tupsuja tarvitaan valtava määrä, joten riittävän määrän kerääminen oli useamman illan työ. Vaikka tupasvillan untuvia näyttää olevan suolla joten päätin kokeilla tyynyn täyttämistä suovillan untuvilla. Rämeellä huojuvat tupasvillat Suovillalajeista tupasvilla kukkii ensimmäisenä jo varhain keväällä. Sen siemenhaituvia sisältävät untuvat ovat valmiita kerättäviksi jo alkukesällä. Tyynyntäytettä kerätessäni ihailin tupasvillarämeen maisemaa. Valkeat untuvat ovat niin ohuiden varsien päässä, että kauempaa katsottuna ne näyttävät leijuvan suon yllä. Untuvat keinahtelivat pienimmästäkin tuulesta. Keinahtelun yltyessä reippaaksi vilskeeksi ne näyttivät pyryttäviltä lumihiutaleilta. Vasta silloin tunsin tuulen myös ihollani. Keveydessään tupasvillan untuvat tuntuivat aistivan tuulen omaa ihoaSEITSEMÄN SUOVILLAA Suovillojen sukuun kuuluu seitsemän Suomessa kasvavaa lajia. Näistä toisilla on varren päässä yksi haiventupsu ja toisilla useita tupsuja. Yksitupsuisista lajeista yleisin on tupasvilla, joka kasvaa kimppuina eli tuppaina. Yksitupsuisia ovat myös himmeävilla, töppövilla ja rimpiruostevilla sekä edellisten risteymä aaparuostevilla. Monitupsuista lajeista yleisin on luhtavilla. Harvinaisempia taas lettovilla ja hoikkavilla. Vanhat kasvinnimet eivät aina ole kasvitieteellisesti lajitarkkoja, mutta ne voivat kuitenkin olla hyvin kuvailevia. Sellaisia ovat esimerkiksi höyhenheinä, jäniksenvilla, jäniksenhäntä ja karvapää. Laajalle levinnyt ja murteissa useassa eri muodossa tunnettu suovillojen nimitys on luikka, joka kuitenkin kasvitieteessä tarkoittaa erästä toista kasvisukua. Murteissa on myös nimiä, jotka tarkoittavat koko kasvin sijasta erityisesti juuri suovillan tupsua. Näitä ovat heinänpää, heinännukka ja luikunnukka. 72 Metsälehti Makasiini LUONNOSSA » KÄSIN TEHTY 9433_.indd 72 9433_.indd 72 3.6.2022 15.39 3.6.2022 15.39
Suovillalla täytettävä tyyny kannattaa ommella ohuesta kankaasta. Näin nukahtaessa voi tuntea suovillan tuoksun ja muun ominaislaadun. Vaikka suovillan untuvat tuntuisivat jo kerättäessä kuivilta, niissä voi olla kosteutta sisällä. Ne on parasta kuivata esimerkiksi avoimissa kangaspusseissa. Untuvia kannattaa pöyhiä päivittäin. valtavasti, täyttyy keruupussi hitaasti. Taisin myös oivaltaa, miksi suovillojen untuvista on tavattu tehdä murre-esimerkkien mukaan juuri tyynyjä mutta ei patjoja. Tyynyn ainekset jaksaa koota, mutta patjan täyttäminen olisi liian suuri urakka. Patjojen yleisin vanha täytemateriaali on olki, jota on saatu maatalouden sivutuotteena. Tuoksuvalla tyynyllä Saatuani tarvittavan määrän untuvia kerättyä, kuivatin ne ja täytin tyynyn. Miltä tupasvillatyyny sitten tuntuu? Unta odotellessani tunsin voimakkaan tuoksun, joka toi mieleeni kuivan heinän navetan ylisillä. Japanilainen vihreä sencha-teekin tuli mieleeni. Yrjö Kokon kertoman mukaan Pessin ja Illusian pesä tuoksui hyvälle – ehkäpä juuri tällaiselle. Ensimmäisenä yönä tuoksu oli nukkumisen kannalta liiankin voimakas, mutta miedontui myöhemmin sopivaksi. Aivan yhtä untuvaiselta, kuin miltä suon yllä tuulessa huojuvat villatupsut näyttävät, tyyny ei kuitenkaan tunnu. Enemmänkin nukkujasta tuntuu kuin pitäisi päätänsä pehmeällä mättäällä, mikä sekin on toki miellyttävää. Niittyvillan viehätys lienee siinä, miten sadunomaiset mielikuvat yhdistyvät johonkin konkreettiseen. Keveät untuvat näyttävät lähes saavuttamattoman utuisilta, ja kuitenkin niistä voi koota aivan käyttökelpoisen tyynyn. Kokon lisäksi niittyvilla on innoittanut useaa muuta satukirjailijaa ja runoilijaa. Tupasvillatyynyllä unta odottelevalle lapselle tai aikuiselle voi lukea vaikkapa Hannele Huovin runon Niittyvilla tuudittaa. Runo tuntuu jatkavan Pessin ja Illusian perintöä. Siinä niittyvilla hohtaa hopeisina pilvinä ja kietoo lopulta uneen: ”Villa vaalii lapsen unta, peittää pehmeällä peitolla...” l Kirjallisuutta: Yrjö Kokko: Pessi ja Illusia, 1944. Hannele Huovi: Salaperäinen rasia: pieniä runoja lapsille ja muille kasvaville, 1985 Suomen murteiden sanakirja. Kotimaisten kielten keskus. https://kaino.kotus.fi/sms/ Metsälehti Makasiini 73 9433_.indd 73 9433_.indd 73 3.6.2022 15.39 3.6.2022 15.39
IDEA syntyi oikeastaan vahingossa. Lotta ja Jari Paretskoi olivat muuttaneet lasten takia kaupungista maalle, Ylä-Savon Tervoon, ja työt jäivät entiselle asuinpaikalle. Jotakin uutta piti siis keksiä. ”Meillä oli sitten siinä niin sanottu neuvottelu, jollaisia avioliitossa joskus saattaa olla, ja Jari lähti tuulettamaan päätään verstaalle. Myöhemmin hän tuli sieltä ulos anteeksi pyydellen ja ojensi puusta tehdyn sormuksen. Ajattelin heti, että näitä me voisimme myydä”, Lotta Paretskoi kertoo. Design by Paretskoi -yritys on valmistanut sormuksia kaksi ja puoli vuotta. Tuotevalikoimassa on nykyisin muitakin pieniä puuesineitä, kuten korvakoruja ja puupäällysteisiä mustekyniä. Kummallakaan Paretskoin pariskunnasta ei ole korualan koulutusta. Jari on harrastanut puutöitä jo pienestä pitäen, mutta tehnyt uran myynnissä. Lotta on työskennellyt lastentarhanopettajana, ja hänellä on myös yrittäjätaustaa. Design by Paretskoi on Lotan nimissä. Työnjako toimii niin, että Lotta tekee alkuvalmistelut ja loppuviimeistelyt ja Jari vastaa varsinaisesta sormusten valmistamisesta. Luonnetta ja lujuutta Sormukset tehdään puuviilusta bentwood-menetelmällä. Siinä alle millimetrin paksuinen viilu kiepitetään itsensä ympäri useita kertoja, jolloin saadaan aikaan vahva VISAISET KIHLAT Puusta valmistetuissa sormuksissa on luonnetta. Idea puisista sormuksista syntyi, kun Lotta ja Jari Paretskoi olivat muuttaneet maalle ja entiset työt jäivät kaupunkiin. TEKSTI MARIA KARUVUORI KUVAT MATIAS HONKAMAA Design by Paretskoin sormuksissa näkyy puun luonne. 74 Metsälehti Makasiini » TUOTE & TEKIJÄ 9423_.indd 74 9423_.indd 74 3.6.2022 15.42 3.6.2022 15.42
Visakoivu ja koivu ovat olleet suosituimmat puulajit, ja varsinkin visakoivu sormuksissa puun luonne näkyy vahvasti. rakenne. Myös puun kuviointi säilyy, ja jokainen sormus on omannäköisensä. Visakoivu ja koivu ovat olleet suosituimmat puulajit, ja varsinkin visakoivusormuksissa puun luonne näkyy vahvasti. Sormuksia tehdään kuitenkin asiakkaan toiveiden mukaan mistä tahansa viilusta: pähkinäpuusta, sapelimahongista, tammesta tai mitä vain on saatavilla. ”Viilut tilataan suomalaisilta toimittajilta. Koivu ja visakoivu ovat varmasti kotimaista puuta, mutta muiden puulajien kotimaisuutta emme aina pysty takaamaan.” Sormuksen voi tilata joko täysin puisena tai erilaisin upotuksin koristeltuna. Puun viimeistelyyn käytetään syanoakrylaattia, suomeksi pikaliimaa. Se viimeistelee pinnan, kestää vettä ja kolhuja ja on ihoystävällinen. ”Olemme kokeilleet upottaa sormuksia eri aineisiin, muun muassa bensiiniin. Ainoa kemikaali, jota pintakäsittely ei vaikuta kestävän, on asetoni”, Lotta Paretskoi sanoo. ”Sormusten mukana lähetämme asiakkaalle hoito-ohjeen, jossa kehotetaan välttämään esimerkiksi kynsilakanpoistoainetta.” Käsiä voi Paretskoin mukaan pestä ja käsidesiä käyttää sormus kädessäkin, mutta uimaan mennessä se kannattaa riisua. Toki puu on materiaalina heikompaa kuin metalli. Se ei välttämättä kestä voimakkaita iskuja tai voimakasta puristusta, kuten vaikka maastavetoa kuntosalilla. Sormusten pitkäaikaisesta kestävyydestä ei vielä ole tietoa, mutta toistaiseksi yksikään asiakas ei ole saanut runkoa rikki. Paretskoit luottavat siihen, että asianmukaisella käytöllä sormus säilyy. Eniten tilauksia pariskunnille Useimmiten sormukset halutaan pitkäaikaiseen käyttöön. Suurin osa tilauksista tehdään pareina, ja siitä päätellen eniten Paretskoi-tuotteita päätyy kihlaja vihkisormuksiksi. ”Olisi mukava tietää, kuinka sormukset jatkavat elämäänsä, mutta emme tietenkään voi laittaa asiakkaalle viestiä ja kysyä, kuinka juhlapäivä sujui.” Jotkut kuitenkin laittavat internetiin hääkuviaan, joissa näkyvät Design by Paretskoi -sormukset. Puusormus on tilaustuote, ja toimitus kestää muutaman viikon. Yrityksen verkkosivuilta löytyy malliksi monenlaisia sormuksia erilaisin upotuksin, mutta tuote voidaan tehdä alusta alkaen asiakkaan toiveiden mukaan. Koska puun kuviointi vaihtelee, sormuksia ei voida valmistaa täysin identtisiksi. Lotta Paretskoi arvelee, että uniikkius on heidän asiakkailleen pelkästään myönteinen asia. Toinen syy ostaa puusormus on ekologisuus. Metalleja säästyy, vaikka Design by Paretskoin tuotteisiin tehdäänkin pieniä metalliupotuksia.? l Sormukset valmistetaan puuviilusta bentwood-menetelmällä, joka tekee rakenteesta lujan. Metsälehti Makasiini 75 9423_.indd 75 9423_.indd 75 3.6.2022 15.42 3.6.2022 15.42
METSÄLEHDEN lukijamatka suuntautui tänä vuonna Sveitsiin. Toukokuussa järjestetyllä matkalla tutustuttiin muun muassa hakkuutyömaahan Appenzellin alueella Koillis-Sveitsissä. Hakkuutyömaa sijaitsi rinteessä, ja alarinteestä kaadetut puut vedettiin vinssillä ylärinteessä sijaitsevan tien varteen. Vinssi on Appenzellin alueella tuttu näky metsissä, kertoi hakkuutyömaasta vastaava metsänhoitaja Alexander Plaschy. Alueen hakkuista noin puolet tehdään vinssin avulla. Helikopteria käytetään noin viidenneksellä hakkuualoista, ja toisella viidenneksellä käytetään harvesterin ja ajokoneen yhdistelmää. Vinssin avulla tehtävissä hakkuissa puiden kaadosta huolehtivat metsurit. Puita pystytään korjaamaan kerralla 80 metrin levyiseltä alueelta. Puiden kaato ajoitetaan Plaschyn mukaan Sveitsissä yleensä tiettyyn kuunkierron vaiheeseen. Toukokuussa työn alla olleella hakkuutyömaalla puut oli kaulattu kuunkierron kannalta oikealla hetkellä, jolloin varsinainen puunkorjuu voitiin tehdä myöhemmin. Rinnehakkuita ja kastanjametsiä Vinssi on tuttu näky sveitsiläismetsissä, Metsälehden lukijamatkalla opittiin. Alarinteestä kaadetut puut vedettiin vinssillä ylärinteessä sijaitsevan tien varteen. TEKSTI JA KUVAT LIINA KJELLBERG Appenzellin alueen hakkuista noin puolet tehdään vinssin avulla, kertoo metsänhoitaja Alexander Plaschy (oik.). Koneen puikoissa Marlin Schuler. 76 Metsälehti Makasiini » PILKKEET 9424_.indd 76 9424_.indd 76 3.6.2022 16.21 3.6.2022 16.21
PALKITUT Metsäpalstat pieniä Metsät ovat Appenzellin alueella kuusivaltaisia. Puuston vuotuinen keskikasvu on kymmenen kuutiometriä hehtaarilla, ja puustoa on keskimäärin 700 kuutiometriä hehtaarilla. Plaschyn vastuulla olevan 4 500 hehtaarin alueelta hakataan vuosittain 30 000 –40 000 kuutiometriä puuta. Nyt tavoitteena on kasvattaa hakkuumäärää, jotta alueelle saataisiin kuusen lisäksi muitakin puulajeja, esimerkiksi mäntyä, pyökkiä ja vaahteraa. ”Metsiä on hakattu kuluneiden 15–20 vuoden aikana liian vähän. Metsänomistajat säästävät niitä pahan päivän varalle”, Plaschy arvioi. Appenzellin alueen metsistä noin 80 prosenttia on yksityisomistuksessa, ja yksittäisten metsäpalstojen keskikoko on 0,8 hehtaaria. Kastanja käy moneen Matkalla vierailtiin myös jalokastanjaa kasvavassa metsikössä Sankt Gallenin alueella Koillis-Sveitsissä. Noin 50 hehtaarin suuruisessa metMetsälehden lukijamatkalaiset jalokastanjaa kasvavassa metsikössä. sikössä kasvaa kaikkiaan 1 850 jalokastanjaa sekä runsaasti muita lehtija havupuulajeja. Kastanja on perinteisesti mielletty Sveitsissä pula-ajan raaka-aineeksi, mutta sen suosio on viime vuosina kasvanut. Jalokastanjaa viljellään sekä ruuanettä puuntuotantoon. Yksi puuyksilö tuottaa satokauden aikana 40–50 kiloa kastanjoita. Laudaksi sahattuna jalokastanja on herkkä halkeilemaan, mutta pyöreänä puuna se on vahva ja kestää hyvin sääolosuhteiden vaihteluja.? l EINARI VIDGRÉNIN säätiö on jälleen palkinnut ansioituneita metsäalan osaajia. Säätiön päähuomionosoitus, Einarin palkinto, myönnettiin Koneteko Pitkäsen Kalle ja Hanna Pitkäselle. ”Koneteko Pitkänen on näyttänyt metsäkoneyrityksenä esimerkkiä olemalla eturintamassa oman toimintansa hiilijalanjäljen laskennassa. Pitkäsen henkilöstö on halunnut ymmärtää sekä oppia, mistä yrityksen suurimmat ympäristövaikutukset muodostuvat”, todetaan palkinnon perusteluissa. Elämäntyöpalkinnot osoitettiin Esa Mikkoselle ja Tuomas Ramlinille. ”Esa Mikkonen on kuin tervaskanto. Hän on työskennellyt koko uransa ja ikänsä metsäkoneiden parissa. Konepalvelu Ramlin on oiva esimerkki siitä, kuinka pienikin yritys voi pärjätä kannattavasti, kun ymmärretään yrittämisen lainalaisuudet”, kertoo säätiön puheenjohtaja Juha Vidgren. EINARIN PALKINTO KONETEKO PITKÄSELLE Jalokastanja kuuluu pyökkikasveihin. Suomessakin koristekasvina kasvatettavalle hevoskastanjalle se ei ole sukua. Rääkkylän kunta myy neljä metsätilaa ja yhden määräalan Rääkkylässä. Kohteet myydään tarjousten perusteella, jossa ostaja voi tarjota joko yhtä tai useampaa kohdetta erikseen. M Myyyyttäävväännää oovvaatt sseeuurraaaavvaatt kkoohhtteeeett:: 1. Kiijes (707–408-4:25) 35,4 ha 2. Palokorpi (707–417-8:30) 78,4 ha 3. Piimäsuo (707–417-8:29) 29,7 ha 4. Tuohtaa (707–405-6:31) 26,5 ha 5. Makkola (707–404-3:46), noin 30,7 ha, määräala Tutustu ladattaviin tiedostoihin kotisivuillamme www.raakkyla.fi. Kunnanhallitukselle osoitettujen sitovien tarjousten jättöaika päättyy perjantaina 17.6.2022 klo 15:00, mihin mennessä suljetussa kirjekuoressa olevien kirjallisten tarjousten on oltava perillä Rääkkylän kunnassa osoitteessa Kinnulantie 1, 82300 Rääkkylä. Kirjeen päälle maininta ”Metsänmyynti”. Saapuneita tarjouksia käsitellään vasta tarjousten jättöajan päättymisten jälkeen. Rääkkylän kunta myyjänä pidättää itsellään oikeuden hyväksyä tai hylätä saamansa tarjoukset. Lisätietoja myytävistä kohteista ja myynnissä noudatettavista periaatteista antavat rakennustarkastaja Kalevi Harinen, puhelin 040 105 3201 ja kunnanjohtaja Esko Rautiainen, puhelin 040 105 3001 sekä molemmat sähköpostitse muotoa etunimi.sukunimi@raakkyla.fi Rääkkylän kunta kunnanhallitus Rääkkylä 2 x 120 mm_Taitto 1 30.5.2022 10.50 Sivu 1 Metsälehti Makasiini 77 » PILKKEET » PILKKEET 9424_.indd 77 9424_.indd 77 3.6.2022 16.22 3.6.2022 16.22
JOKAISELLA lajilla on omat elinpaikkavaatimuksensa, mutta harvoin ne ovat niin näkyvät kuin tunturipajulla. Tunturi-Lapissa lähes jokaisen aapasuon reunaa ja suon läpi kulkevan puron vartta koristavat yhtenäiset tunturipajukasvustot. Lehtien tuuhea karvapeite tekee ne korostetun näkyviksi, se saa pajukot erottumaan vaihtelevan vihreästä kasvillisuudesta hopeanhohtoisina vöinä. Seassa on usein muitakin pajuja kuten kiiltopaju, kalvaspaju ja pohjanpaju sekä vaivaiskoivu. Meillä on kaksi muutakin harmaalehtistä pajua: pohjanpaju ja villapaju. Villapaju on selvä tunturilaji, joka harvoin laskeutuu metsävyöhykkeeseen. Tunturipaju on yleinen tunturialueilla ja Metsä-Lapissa vielä Muoniosta Sallaan ulottuvalla vyöhykkeellä, mutta käy harvinaiseksi jo ennen napapiiriä. Se kasvaa liikkuvan pohjaveden piirissä metsän sisälläkin esimerkiksi läh– teiköillä, mutta näyttävimmät kasvustot ovat aapasoilla. Pohjanpaju on hopealehtisistä pajuista ekologialtaan väljärajaisin. Sitä kasvaa nevoilla siellä täällä Etelä-Suomessakin. Mikä mahtaa olla syynä siihen, että kolmella arktisella pajulla on lehdissään paksu harmaa karvapeite, mutta toiset samojen seutujen pajut selviävät ilman turkkia? Varjeleeko karvoitus lehteä kylmyydeltä, ultravioletilta valolta vai syöjiltä? Voisi olla kiintoisa selvittää lehtiä syövien hyönteisten merkitys Lapin eri pajulajeille. Sahapistiäisten osalta tätä on varmaan tutkittukin. Itse en muista havainneeni tunturipajulla juurikaan hyönteisvieraita, mutta pajukoissa kulkiessani ovat kyllä muut asiat olleet ensisijaisen kiinnostuksen kohteina. Usein jo pystyssä pysyminen ja mulahtamisen välttely vievät kaiken huomion. ? l SEPPO VUOKKO Aapasoiden harmaa reunus Hopeanharmaat tunturipajukasvustot reunaavat Lapin aapasoita. JO RM A PE IP O N EN » PILKKEET ARVONTA! 78 Metsälehti Makasiini MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli? Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten? Voit vastata kyselyyn verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti. fi/lukijakysely. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kaikkien kesäkuun loppuun mennessä vastanneiden kesken arvomme Amazonas Adventuren riippumaton, joka painaa vain 180 grammaa. Viime numeron suosituin artikkeli oli ”15 kysymystä raivaussahan keväthuollosta”. Palkinnoksi arvotun vesurin voitti Raija Kujansivu Kirkkonummelta. Onnittelut voittajalle ja kiitokset kaikille vastaajille palautteesta! MISTÄ PIDIT? 9426_.indd 78 9426_.indd 78 3.6.2022 16.32 3.6.2022 16.32
Ensi numerossa SIEMENVILJELYKSILTÄ VAUHTIA METSÄNJALOSTUKSEEN METSÄLEHTI MAKASIINI 5/22 ILMESTYY 19.8. Seuraava Metsälehti ilmestyy 22.6. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Eliisa Kallioniemi p. 029 432 6100 Anna Back p. 040 1623991 Jussi Collin, p. 029 432 6108 Eero Sala, p. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. 029 432 6110 Tiia Puukila, p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. 029 432 6115 Maria Karuvuori, (ma) p. 050 479 7923 Mikko Häyrynen, p. 029 432 6109 Mikko Riikilä, p. 029 432 6111 Sami Karppinen, p. 029 432 6114 Kauppak. 19 b, 40100 Jyväskylä Päivi Laipio, p. 029 432 6105 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Jenny Rantanen, p. 050 435 936 Pasi Myllymaa, p. 029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran, p. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja, p. 09 315 49 844 Mari Pousi, p. 09 315 49 845 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 90. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 2489-4044 (painettu) 2737-1131 (verkkojulkaisu) Makasiinin levikki: 32 890 (lt/21) PunaMusta 2022 TOIMITUS Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Verkkotuottaja Levikkipäällikkö MYYNTI Myyntipäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Palvelupäällikkö ISSN Painopaikka SE PP O SA M U LI 9427_.indd 79 9427_.indd 79 3.6.2022 16.25 3.6.2022 16.25
NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA IBAN-TILINUMERO BIC-KOODI Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys ? Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V 80 Metsälehti Makasiini » MAKASIINIKRYPTO 9428_.indd 80 9428_.indd 80 3.6.2022 16.27 3.6.2022 16.27
MERKKIPÄIVÄT Leikkaa irti MAKASIINIRISTIKKO 3, OIKEA RATKAISU Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys ? Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V TÄMÄN Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 22.6.2022 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 4”. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Palkinnot Makasiiniristikosta 3 on arvottu seuraaville kolmelle: Tarja Lampèn, Eno, Timo Tella, Imatra ja Seppo Tikkanen, Pielavesi. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. 60 VUOTTA 3.7. Sari Juntunen, Suomen metsäkeskuksen asiakasneuvoja, yritykset, Kajaani (matkoilla). Merkkipäivät-palsta on avoin kaikille lukijoille. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kaksi kuukautta ennen merkkipäivää. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Sähköposti: paivi.laipio@ metsalehti.fi. MAKASIINIKRYPTO 4 9428_.indd 81 9428_.indd 81 3.6.2022 16.27 3.6.2022 16.27
SIIRRETTÄVÄT metsäkämpät yleistyivät 60ja 70-luvuilla, kun metsäteollisuus oli muutenkin suuressa murroksessa. Metsätyö koneellistui vauhdilla, metsätyömieskunta alkoi ammattimaistua ja metsiin rakennettiin tieverkostoa. ”70-luvulla oli jo nähtävissä, että koneellistumisen myötä työvoimaa tarvittiin vähemmän. Siten myös asumisen tarve työmailla väheni. Siksi alettiin siirtyä kiinteistä, kahdenkymmenen tai jopa neljänkymmenen miehen kämpistä kahden kolmen miehen parakkikämppiin”, kertoo Metsämuseo Luston amanuenssi Marko Rikala. Siirrettäviä parakkeja oli helppo liikutella työmaalta toiselle. Ne myös vähensivät firmojen kustannuksia. Metsätyö oli pitkään maaseudun pienviljelijöiden sesonkityötä. 60-luvulla ammattikunta alkoi vakinaistua, ja Metsähallitus sekä muutamat metsäyhtiöt palk kasivat ympärivuotisia metsureita. 50-luku oli kiinteiden metsäkämppien kulta-aikaa. 60-luvulle tultaessa kämpille tuli sähköä ja asumisolot alkoivat olla kohtalaiset. ”Parakkeihin siirtyminen oli työntekijöille tavallaan myös huononnus, sillä ahtailla kahden miehen kämpillä ei oikein pystynyt muuta kuin nukkumaan ja syömään.” Muutos vaikutti myös kämppäkulttuuriin. Kun parikymmentä miestä asui viikkotolkulla samassa tilassa, olivat korttipelit ykkösajanviete. Parakeilla ei viitsinyt pelata, koska kunnon korttirinki ei mahtunut samaan tilaan. Parakeilta saattoi kuitenkin ajaa uusia teitä pitkin viikonlopuksi kotiin. Metsurin työstä alkoikin kehittyä ammatti muiden joukossa.? l KÄMPPÄ KUTISTUI Siirrettävät metsäparakit muuttivat kämppäkulttuuria ja samalla kortinpeluukin loppui. Tämä sarja kertoo metsäalaa mullistaneista keksinnöistä. Siirrettävät metsäkämpät yleistyivät, kun metsätyömieskunta alkoi vakinaistua. SU O M EN M ET SÄ M U SE O LU ST O / AU LI S E. H A KK A RA IN EN MARIA KARUVUORI 82 Metsälehti Makasiini » KÄÄNTEENTEKEVÄ 9429_.indd 82 9429_.indd 82 3.6.2022 16.30 3.6.2022 16.30
V I I S A U T TA M E T S Ä S TÄ Jaa vanhan konkarin viisaus eteenpäin tulevalle metsänomistajalle. Metsälehti Makasiini 8 numeroa 39 90 norm. 74 € Untuvikon on turha aloittaa umpimetsästä. Lukemalla hän saa tarvittavat perustiedot ja -taidot viisaaseen ja vastuulliseen metsänomistamiseen. Laita tieto liikkeelle ja tilaa Metsälehti Makasiini lahjaksi tulevalle metsänomistajalle. tilaametsa.fi/konkari 9430_.indd 83 9430_.indd 83 6.6.2022 10.54 6.6.2022 10.54