• METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 17. KESÄKUUTA 2021 • NRO 12 • PERUSTETTU 1933 • METSÄLEHTI.FI Se pp o Sa m ul i TUTKIJOILTA: Etelänversosurma on jo aiheuttanut tuhoa Ruotsissa. Pian ehkä myös meillä. ›› 30–31 Samuli Leppänen kasvattaa Leppämäen yhteismetsästä sarjassaan maan suurinta. Sivut 18–19 Tavoite korkealla An tt i J. Le in on en KOLUMNI: ”Milloin jokamiehenoikeudet hivuttautuivat röyhkeän nautinnan kohteeksi?” ›› 5 H ar ri M äe np ää AJANKOHTAISTA Metsitystuki juuttui elyn lausuntoihin ›› 2–3 Asiaa suomalaisesta metsäsuhteesta ›› 4–5 Pohjois-Karjalassa vireillä hirvikapina Tapani Timonen kyseenalaistaa riistahallinnon toiminnan lainmukaisuuden. ›› 6–7 Brysselissä on nyt paljon pelissä ›› 9–11 Alkaako puukaupan nousu jo taittua? ›› 12–13 METSÄSTÄ Kylväkauha peittää siemenet hallitusti ›› 20 Akkusahassa tehoa, mutta myös painoa ›› 22 Tutkimus herätti paljon kysymyksiä ›› 23 PILKKEITÄ Särki on turhaan aliarvostettu kala ›› 24 Kiikulla löylyä juhannussaunaan ›› 27 Luonnontuotteet täyttävät lompakkoa ›› 29 8493_.indd 1 15.6.2021 9.47
• LYHYET UUTISET 17.6.2021 / AJASSA 2 MIKKO HÄYRYNEN, teksti JUHA OLLILA, kuva M aaliskuussa haettavaksi avautunut joutoalueiden metsitystuki on tukehtunut hakutulvaan heti kättelyssä. ”Hakemusten määrä yllätti totaalisesti niin metsäkeskuksen, ely-keskuksen kuin valtiovallan”, rahoitusja tarkastuspäällikkö Jussi Pirkonen Suomen metsäkeskuksesta sanoo. ”5,4 miljoonan euron myöntövaltuus ei riitä alkuunkaan.” Hakemuksia on tullut kaikkiaan noin 1 300, yli 13 miljoonan euron edestä. Hallitus esittää syksyn lisäbudjetissa 900 000 euron lisämäärärahaa toteutustöiden maksuun. Lisäksi metsitystuen hankkeiden hyväksymiseen osoitetaan 11 miljoonaa euroa lisää. Pullonkaula ely-keskuksissa Rahaa suurempi kysymys on hakemusten käsittelyn pullonkaula, joka paikantuu ely-keskukseen. Ely antaa hakemuksista sitovan lausunnon, joka käytännössä voi evätä metsitystuen. Noin 700 hakemusta on alustavasti käsitelty metsäkeskuksessa ja lähetetty ely-keskukseen lausunnolle. Ely-lausunnoilta on tullut nelisenkymmentä hakemusta, joista kolmasosaan on tehty päätös ja loput ovat vielä metsäkeskuksessa käsittelyssä. ”Tuskin missään oli hahmotettu, että mitä kaikkea ely-keskusten lausuntoon liittyy. Ely-keskuksia on monia, ja niillä saattaa olla erilaisia käytäntöjä”, lausuntoprosessia koordinoiva Miina Jahkonen PohMetsitystuki tukehtui hakutulvaan Joutoalueiden metsitykset ovat saamassa lisärahaa, mutta töiden aloittamiset on siirrettävä pääosin ensi vuoteen. Stora Enson metsänhoitotyöt Tornatorille Tornator ja metsäyhtiö Stora Enso tiivistävät yhteistyötään. Yhtiöt ovat sopineet puukaupasta, tutkimusyhteistyöstä ja koko maan kattavasta metsäpalvelusopimuksesta. Tornator on jo keväästä alkaen tehnyt kaikki metsänhoitotyöt, joita Stora Enso yksityisille metsänomistajille tarjoaa. ”Tornator on Suomen suurin yksityinen metsänomistaja. Heillä on tehokas organisaatio ja vahvaa osaamista”, Stora Enson metsäjohtaja Janne Partanen perustelee. Uusi karttapalvelu kertoo tuhohakkuista Suomen metsäkeskus on julkaissut uuden Metsätuhot-karttapalvelun, jossa näkyvät eläin-, hyönteis-, lumi-, myrskyja sienituhojen vuoksi suunnitellut ja ilmoitetut metsätuhohakkuut. Tiedot päivittyvät palveluun metsänkäyttöilmoituksista päivittäin. ”Karttatietojen avulla metsänomistaja voi arvioida oman tilaansa kohdistuneen tuhon todennäköisyyttä”, palvelupäällikkö Aki Hostikka Metsäkeskuksesta kertoo. Kompensaatiopalveluissa parannettavaa Suomessa toimivien päästökompensaatiopalveluiden toiminnassa on puutteita ja riskejä, kansalaisjärjestö Finn watchin raportista ilmenee. Sen mukaan alalta puuttuvat selvät pelisäännöt, toiminta on kirjavaa ja laadukkaan kompensaation kriteerit täyttyvät harvoin. ”Kaikki ilmaston kannalta hyödyllinen toiminta ei kelpaa kompensaatioksi”, Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola sanoo. Metsähallitus istuttaa vähemmän Valtion metsiin istutetaan tänä vuonna yhteensä 18 miljoonaa tainta. Se on runsaat kaksi miljoonaa tainta vähemmän kuin aiempina vuosina. Lasku selittyy peitteisen metsänkäsittelyn yleistymisellä. Viime vuonna erityishakkuiden, kuten poimintahakkuiden ja pienalakasvatuksen, osuus uudistushakkuista nousi valtion mailla 31 prosenttiin. Stora Enso investoi Anjalankoskelle ja Nymöllaan Stora Enso parantaa Anjalankosken paperitehtaan ja Inkeroisten kartonkitehtaan kilpailukykyä ja ympäristöystävällisyyttä. Tuotantolaitoksille investoidaan 21 miljoonaa euroa. Tavoitteena on pienentää päästöjä ja varmistaa eri polttoaineseosten joustava käyttö lämmöntuotannossa. Lisäksi yhtiö kasvattaa Ruotsissa Nymöllan sellutehtaan vuotuista havusellun tuotantokapasiteettia. Nymöllaan investoidaan 26 miljoonaa euroa. 8494_.indd 2 14.6.2021 11.42
• 3 AJASSA / 17.6.2021 Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 029 432 6100 Toimitussihteeri: Eero Sala p. 029 432 6112 Ulkoasu: Anna Back p. 040 162 3991 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. 029 432 6105 Asiakaspalvelu: p. 09 315? 49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi metsalehti.fi ”Joillekin turvesuonpohjiin sijoittaneista jää mustapekka käteen.” jois-Karjalan ely-keskuksesta sanoo. Ely-keskuksen tarkistuslista on pitkä. Monimuotoisuus, maisema-arvot, perinnebiotoopit, kaavoitus, vesitalous, maatalouden aiemmat tuet, turvetuotantoalueilla ympäristölupien voimassaolo, Jahkonen luettelee. Esimerkiksi pellonmetsityksen tuki voi tyssätä väärinymm ä r r y k s e e n tapauksessa, jossa vuokralla olleen pellon vuokrasopimus on päättynyt eikä maanomistaja tule ajatelleeksi, että vuokralainen on voinut hakea maataloustukea. Jos tukea on maksettu vuosi sitten, niin alue ei ole metsitystukikelpoinen. Jahkonen arvioi, että lausuntoruuhka saadaan purettua vuoden loppuun mennessä. ”Lisää henkilöresurssia ollaan saamassa, ja kun tulee rutiinia, niin prosessi nopeutuu.” Turvesuot syövät myöntövaltuutta Pirkosen mukaan etenkin isot turvetuotantoalueet syövät myöntövaltuutta, sillä niitä on iso osa hakemusten pinta-alasta. ”Jotkut sijoittavat ja ostavat turvesuonpohjia metsitystuki mielessään, mutta ne ovat vaikeita kohteita. Vesitalouden kanssa voi joutua tekemään ennakoitua enemmän töitä eikä se kaikilla kohteilla edes onnistu, jolloin metsitystuen ehdot eivät täyty.” Metsitystuki olisi monessa tapauksessa suurempi kuin ostetun suonpohjan hehtaarihinta. Pirkonen ennakoikin, että joillekin turvesuonpohjiin sijoittaneista jää mustapekka käteen. Aloitukset siirtyvät Metsitystukihakemusta ei voida hyväksyä, jos työt on aloitettu ennen tukipäätöstä. Etukäteen tehdyt pienetkin ojanpientareiden raivaukset saattavat johtaa hakemuksen hylkäämiseen. Metsitystöiden aloitukset siirtyvät siis suurelta osin kevääseen 2022. Tilanne on ikävä etenkin niille metsänomistajille, jotka olivat varanneet taimia tälle istutuskaudelle omalla riskillään. Metsitystuen hakutulva yllätti kaikki, ja Metsäkeskuksessa on voitu tehdä päätös vain pienelle osalle hakemuksista, Jussi Pirkonen toteaa. Avoimet, viljelemättömät pellot, kuten kuvan kohde Rovaniemellä, ovat yleensä tukikelpoisia. JUSSI COLLIN H akkuumäärä laski viime vuonna. Metsissä korjattiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan puuta 69 miljoonaa kuutiota, mikä on 5 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Edeltävän kymmenvuotisjakson keskimääräiset hakkuumäärät ylittyivät 3 prosentilla. Teollisuuden käyttöön puuta hakattiin runsaat 58 miljoonaa kuutiota. Laskua edellisvuodesta kertyi 8 prosenttia. Suuri osa – runsaat 47 miljoonaa kuutiota – saatiin yksityismetsistä. Tukkipuuta kertyi 25 miljoonaa kuutiota ja kuitupuuta vajaat 34 miljoonaa kuutiota. Tukkien korjuu väheni edellisvuodesta 4 prosenttia ja kuitupuun 11 prosenttia. Puulajeista eniten teollisuuden käyttöön hakattiin mäntyä (27 miljoonaa kuutiota). Kuusta hakattiin 22 miljoonaa kuutiota. Kuusitukin hakkuut laskivat 4 ja mäntytukin 3 prosenttia. Puutavaralajeista eniten väheni koivutukin ja -kuidun hakkuumäärä, 13 prosenttia. Suurimmat hakkuumäärät kertyivät Pohjois-Savon (5,9 miljoonaa kuutiota), Etelä-Savon (5,8 miljoonaa kuutiota), Keski-Suomen (5,7 miljoonaa kuutiota) ja Pohjois-Pohjanmaan (5,5 miljoonaa kuutiota) maakuntien alueilta. Pystypuustoa lisää 24 miljoonaa kuutiota Pientalojen polttopuuta tai lämpöja voimalaitoksien metsähakkeeksi hakattua runkopuuta oli runsaat 10 miljoonaa kuutiota. Lisäksi metsistä korjattiin poltettavaksi noin 2,4 miljoonaa kuutiometriä latvusmassaa, jota ei kuitenkaan lasketa mukaan hakkuukertymään. Puuston poistuma jäi Luken mukaan viime vuonna 83,5 miljoonaan kuutioon. Poistuma sisältää hakatun runkopuun lisäksi myös metsään jäävän luontaisesti kuolleen ja hakkuutähteen runkopuun. Uutta puuta kasvoi 108 miljoonaa kuutiota, joten metsiemme elävä pystypuusto suureni viime vuonna noin 24 miljoonalla kuutiometrillä. Hakkuut laskivat viime vuonna JUSSI COLLIN K irjanpainajien parveilu alkoi toukokuun alkupuolella Eteläja Väli-Suomessa. Parveilu alkoi melko tasaisesti seurantaverkon pohjoisimpia seurantapisteitä myöten, Luonnonvarakeskuksesta (Luke) kerrotaan. Luke hoitaa kirjanpainajan seurantapisteitä yhdessä Suomen metsäkeskuksen, vapaaehtoisten metsänhoitoyhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa. Tänä vuonna seurantapisteitä on aiem paa enemmän, 48 kappaletta. ”Uusi, laajempi verkosto vastaa lämpenevän ilmaston tuomiin muutoksiin, sillä kirjanpainajan odotetaan runsastuvan aiempaa pohjoisempana”, kertoo Luken tutkija Tiina Ylioja. Seurantapisteiden feromonipyydykset on sijoitettu entiseen tapaan edellisen talven tuoreille kuusen uudistushakkuualoille, joita reunustaa paahteinen kuusivaltainen metsä. Lisäksi kokeillaan kirjanpainajien seurantaa varttuneissa kuusikoissa. Viime vuonna kirjanpainajia oli eniten aiempien vuosien tapaan Uudenmaan itäosissa. Siellä kirjanpainajien määrä ylitti paikoin 15 000 kirjanpainajan rajan, mikä riittää terveen kuusen nujertamiseen. ”Etenkin ikääntyneiden kuusikoiden lämpimiä, aurinkoisia reunapuustoja kannattaakin tarkkailla kirjanpainajan iskeymien varalta”, kertoo metsänhoidon asiantuntija Pekka Kuitunen Suomen metsäkeskuksesta. Metsäkeskukselle ilmoitettiin viime vuonna yhteensä 470 hehtaaria hyönteistuhon vuoksi hakattavaa metsää. Kirjanpainajien parveilu alkanut tasaisena Kirjanpainajan voi havaita rungon tyvelle syntyvästä purukasasta. Ti in a Yl io ja 8494_.indd 3 14.6.2021 11.43
• 17.6.2021 / AJASSA 4 METSÄLEHTI.FI Lukijakuva PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi MAAILMA päättyy EU:n metsäkeskustelussa Euroopan ulkolaidalle – Suomen yli 1 300 kilometriä pitkälle itärajalle. Tämä on toki ymmärrettävää. Hiilinieluista tulee tehdä päätöksiä täällä, sillä täällä meillä on valtuudet toimia. Suomessa eläviä eläinlajeja on suojeltava Suomessa. Ilmastonmuutos ja lajikato ovat niin merkittäviä asioita, että EU tekee niistä rajuja päätöksiä muusta maailmasta välittämättä. Hyvä niin. Silti metsäkeskustelussa – ja etenkin tutkimuksessa – tulisi edes mainita päätösten globaalit vaikutukset. Euroopan metsänielujen säästely voikin lisätä hakkuita muualla. Riski voidaan ottaa, mutta se on sanottava ääneen. Ilmasto ja metsäluonto jatkuvat myös itärajan takana. Suomessa keskustellaan hävettävän vähän Venäjällä sijaitsevien, suomalaismetsiä vastaavien miljoonien metsähehtaarien kohtalosta. VALTTERI SKYTTÄ Venäjälläkin on metsää ”Kuusta kenttään vaikka väkisin.” HÄMIS Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/ Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@ metsalehti.fi. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. AINO ÄSSÄMÄKI, teksti SARI KOTIVIRTA, kuva J okaisella suomalaisella on metsäsuhde. Näin väittävät tutkijat Tuulikki Halla, Reetta Karhunkorva ja Jaana Laine. ”Metsäsuhteen syntyminen ei edellytä sitä, että ihminen olisi kontaktissa metsään. Hänellä voi olla mielipide, kokemus, tunne tai muisto metsään liittyen, vaikka ei olisi koskaan käynyt siellä”, sanoo Halla. ”Metsä on Suomen tärkein luonnonvara. Metsä on väistämättä läsnä yhteiskunnassa ja kulttuurissa niin monin tavoin, että kaikilla on siitä vähintään joku mielipide”, täydentää Karhunkorva. Miksi metsäsuhteen tutkiminen sitten on niin tärkeää? ”Nyt vallitsevat metsäsuhteet määrittävät sen, miten metsiä käsitellään. Vaikutukset näkyvät ehkä viidenkymmenen tai sadan vuoden kuluttua”, sanoo Laine. Kolmikko siis tutkii suomalaisten suhdetta metsään erilaisin painotuksin. Hallan kohde ovat metsäammattilaiset, Karhunkorvan metsänomistajat ja Laine tutkii instituutioiden metsäsuhdetta. Hetkinen, siis instituutioiden? ”Myös organisaatiot toimissaan voivat ilmentää arvoja ja tavoitteita. Kun vaikka laaditaan metsälaki, siinä määritetään, millä tavalla tämä yhteiskunta suhtautuu metsään. Sellaisissa valtioissa kuin Suomi, metsäsuhde läpäisee kaiken”, Laine sanoo. Monenlaiset metsäsuhteet Metsälehden uudet bloggaajat tutkivat metsän läsnäoloa suomalaisten elämässä. Tuulikki Halla (vasemmalla), Jaana Laine ja Reetta Karhunkorva ovat huomanneet, että metsänomistajille on tärkeää saada kertoa, mitä he ajattelevat metsästään. ILMASTONMUUTOS ON SYNNYTTÄNYT paljon uutta yritystoimintaa. Yksi kasvavista aloista liittyy vapaaehtoiseen päästökompensaatioon. Yritykset pyrkivät kilvan kohti hiilineutraaliutta, ja siihen pääsemistä nopeuttaa, jos osan päästöistä voi kompensoida esimerkiksi istuttamalla metsää. Samalla periaatteella kuluttajat voivat lievittää vaikkapa lentomatkoista kokemaansa ahdistusta. Hiilineutraaliuudesta on tullut myyntivaltti, jolla edistetään niin betonin, hampurilaisatrian kuin tietokoneohjelmien myyntiä. SUOMESSA TOIMII JO PARIKYMMENTÄ päästökompensaatiota myyvää palvelua. Viime viikolla ilmestyi kansalaisjärjestöjen omistaman Finnwatchin selvitys niiden toiminnasta. Raportti löytää huomautettavaa kaikista kotimaisista kompensaatiopalveluista. Siinä osoitetaan monia alaan liittyviä ongelmia alkaen sääntelyn ja valvonnan puutteesta. Metsiin liittyvien hankkeiden ongelma on kaksoislaskenta. Kun kaikki kotimaiset nielut luetaan EU:n ilmastomatematiikassa Suomen hyväksi, miten voi myydä tehostettua nielupalvelua? Tähän etsitään parhailleen ratkaisuja niin meillä kuin kansainvälisesti. On tärkeää löytää keino, jolla hiilensidonnasta voi tulla metsänomistajalle aidosti vaihtoehto puun myynnille tai suojelulle. RAPORTIN KANTTA KORISTAA vanha piirros, jossa saksalainen anekauppias myy oikotietä taivaaseen. Vähän samasta asiasta kompensaatioissa on kyse. Niillä voidaan saavuttaa aitoja ilmastotekoja, mutta anekaupan riski on ilmeinen. Aivan kuten aneiden myymistä vastustanut Martti Luther kehotti välttämään syntejä, kompensaatioiden sijasta pitäisi keskittyä etenkin päästöjen vähentämiseen. Tämän tulisi olla ohjenuorana myös valtioiden tasolla, kuten Euroopan unionissa. Hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan metsien hiilinieluja, mutta niitä ei pidä valjastaa liikaa kompensaatiotarkoituksiin. Päästövähennyksiin verrattuna metsien hiilinielut ovat myös epävarmoja. Parhaiten niitä osaavat vaalia nielujen omistajat eli metsänomistajat. Hiilinielukauppa rehottaa 8495_.indd 4 14.6.2021 11.44
• 5 AJASSA / 17.6.2021 Fakta Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Aiotko FSC-serti oida metsäsi? Aiotko lisätä lehtipuun määrää metsissäsi? Ei 82% TAPASIN METSÄTIELLÄNI MIEHEN kantamassa kolmesta laudasta kokoonkyhäämääni siltaa, jota siirtelen paikasta toiseen käyttötarpeeni mukaan. Kysyin, minne hän on siltaa viemässä ja vastaus oli hämmentävä: tarvitsen tällaista omalla tontillani. Totesin sillan olevan minun. Mies puolustautui väittäen rakennelman olleen hylättynä metsässä, joten sen saa jokamiehenoikeudella ottaa. Arvaatte varmaan, että mies joutui palauttamaan sillan juuri siihen, mistä sen oli mukaansa nostanut. Viime kuussa puolestaan paikallisessa Facebook-ryhmässä sähköläskipyöriä vuokraava yrittäjä kysyi, voiko toisen metsästä käydä raivaamassa metsäkoneen jäljiltä latvoja pois pyöräilyreittejä haittaamasta. Valtaosa vastaajista totesi, että vain maanomistajan luvalla, mutta yrittäjä palasi keskusteluun vedoten, että hänen raivauksestaan hyötyisivät kaikki jokamiehenoikeuksista nauttivat. MITEN JA MILLOIN JOKAMIEHENOIKEUDET hivuttautuivat näin röyhkeän nautinnan kohteeksi? Selasin kirjahyllyssäni olevia 1960-luvun tietosanakirjoja. Hakusanalla ”jokamiehenoikeus” ei löytynyt mitään. Lähin osuma kertoi Sibeliuksen säveltäneen musiikin näytelmään ”Jokamies”. Kansakoulussa sitten opin, että esi-isillämme on ollut oikeus kulkea toisten maiden yli päästäkseen paikasta toiseen. Sen lisäksi sekä maanomistajilla että maata omistamattomilla on ollut oikeus vapaasti poimia marjoja ja sieniä. Tämän jälkeen opettajamme kertoi, että on huomaavaista jättää helposti saavutettavat marjapaikat kylän vanhusten poimittaviksi. Nyt netistä löytyy tietoa ja selvitystä jokamiehenoikeuksista yllin kyllin. Ympäristöhallinnon sivujen mukaan oikeudet käsittävät nykyään myös kasvien siirtämisen, kivien pienimuotoisen keräilyn sekä kaupallisen marjanpoiminnan. Kallioihinkin voi käydä porailemassa pultteja, jos ei siitä maanomistaja isompaa haittaa ilmoita kokevansa. Toisaalta todetaan, että jokamiehen oikeudet pohjautuvat maan vanhaan tapaan, mutta nykypäivään niitä tuodaan reippaalla otteella: vaikeaa on kuvitella mitään yhtäläisyyttä läskirenkaisilla sähköpolkupyörillä maastoa murjovan himopolkijan ja satunnaisen jalkaisin maisemia matkanneen henkilön välillä. MUTKIA VEDETÄÄN SUORIKSI uusissa tulkinnoissa katajanmarjankin kanssa. Biologisestihan se on katajan käpy, mutta Ylen sivuilla olleen tulkinnan mukaan Jokamies voi unohtaa käpymääritelmän. On katsottu, että katajanmarjojen kerääminen on sallittua rikoslain tarkoittamina muina sellaisina luonnontuotteina. Jopa erilaista liiketoimintaa saa harjoittaa toisen mailla ihan vaan jokamiehen oikeuksien perusteella. Jos haluaa viedä yrtti-innostuneita keräämään litulaukkaa tai maitohorsmaa, ja tietää sopivan kohteen, sinne voi joukot johtaa ja opastuksen nimissä periä pääsymaksua. Tietoisimmat oikeuksien hyödyntäjät ovat ryhtyneet kampanjoimaan metsien luomusertifioinnin puolesta – kysyntää tuotteilla olisi, ikävät maanomistajat vaan eivät viitsi nähdä sitä vaivaa, että ilmoittaisivat metsänsä luomurekisteriin. Miksi ihmeessä ilmoittaisivat? Äärimmilleen venytetyt jokamiehenoikeudet KOLUMNI TIINA LIETZÉN Kirjoittaja on suomusjärveläinen metsätalousyrittäjä. KOLUMNI ”Jos istutan kuusentaimia 1 000 kpl/ha ja koivuntaimia samalle alueelle 400 kpl, montako prosenttia em. hehtaarilla on koivujen osuus?” REIJO RUOTSALAINEN ”Nolla prosenttia koska koivut tulevat syödyiksi!” A.JALKANEN ”Kuusista voi helposti tuhoutua vähintään 200 runkoa hehtaarilta ennen kun ollaan edes taimikonhoidossa.” PETKELES ”28 % istutuspuista on koivuja. Ei montaa kuole, kun huolellisesti istuttaa.” KIVELÄNHANTTU ”Vaikka sitä ei kysytty, koivut istuttaisin (jos ollenkaan) monta vuotta kuusten jälkeen.” MEHTÄMIES ”Istuta kuuset nyt ja jätä aukkopaikkoihin koivuja muutaman vuoden päästä. Turha istuttaa koivuja etukasvuiseksi kuusikkoon. Molempien puulajien laatu kärsii.” MENNINKÄINEN ” Sekametsää minäkin perustin viime kesänä. En kuitenkaan koivua ja kuusia sikin sokin. Aurinkoisiin paikkoihin koivua ja varjoisempiin kuusia. Sorkkaeläimet ja ehkä jänikset joitakin koivuja vikuuttaneet. Jotkut kuolleet. Täydensin juuri kuusilla.” MAALAIS-SEPPO ”Jos istuttaa vain 1 000 kuusentainta hehtaarille, eipä sinne tarvitse yhtään koivua istuttaa. Niitä tulee luonnostaan riittävästi, ja ne on var h aisperkauksessa raivattava kokonaan.” VISAKALLIO Verkkokeskustelu: Sekametsää perustamassa Gallup Puiden lisäksi yhteys sukuun Metsäsuhteiden tutkimus pohjautuu haastatteluihin, joissa haastateltavat saattavat pohtia asioita hyvin syvällisesti. ”Metsäammattilaisen metsäsuhde on vahva sekoitus ammatillista ja henkilökohtaista. Omaa metsää hoidetaan joskus eri tavoin kuin työssä, jos organisaatio raamittaa vahvasti metsänhoitoa”, Halla kertoo. Metsänomistajat kokevat usein omistavansa muutakin kuin puita. ”Kun omistetaan metsää, kyse on myös juurista, taloudellisesta ja henkisestä turvasta ja yhteydestä sukuun”, kertoo Karhunkorva. Omistettu metsä voi joillekin olla etäinen ja täynnä velvollisuuksia. Silloin lämmin suhde metsään voi olla muodostunut aivan muualle, vaikkapa asuinpaikan lähimetsään. Osa metsänomistajista kokee huonommuutta suhteessa perinteiseen mielikuvaan osaavasta ja omassa metsässä työskentelevästä metsänomistajasta. ”Metsänomistajuuden kirjon laajentaminen on hyvä asia. On hyvä tuoda esiin erilaisia metsän merkityksiä”, sanoo Karhunkorva. Sekä metsänomistajat että metsäammattilaiset toivovat metsiin liittyvältä keskustelulta vähemmän vastakkainasettelua. ”Aiemmin metsäammattilaiset määrittivät, miten metsiä käytetään. Se valta on horjunut”, sanoo Laine. Tuulikki Halla (vasemmalla), Jaana Laine ja Reetta Karhunkorva ovat huomanneet, että metsänomistajille on tärkeää saada kertoa, mitä he ajattelevat metsästään. BLOGI METSÄSUHTEISTA ? ? Metsälehden verkkosivujen uudessa blogissa käsitellään suomalaisten metsäsuhteita. ? ? Tuulikki Hallan Itä-Suomen yliopistolle valmistuva väitöskirja tarkastelee metsäammattilaisten metsäsuhdetta. ? ? Jaana Laine on Helsingin yliopiston dosentti ja metsänhoitaja, joka tutkii instituutioiden metsäsuhdetta. ? ? Reetta Karhunkorvan Itä-Suomen yliopistolle valmistuva väitöskirja käsittelee metsänomistajien metsäsuhdetta. 8495_.indd 5 14.6.2021 11.44
• 17.6.2021 / AJASSA 6 Kuka? VALTTERI SKYTTÄ, teksti HARRI MÄENPÄÄ, kuva M etsälehden saaman palautteen perusteella laaja joukko metsänomistajia kokee hirvieläinten määrän sekä kannansäätelyjärjestelmän erittäin epäoikeudenmukaiseksi. Puita kasvattaville metsänomistajille jäävät hirvieläinten aiheuttamat vahingot, muille hyödyt. Keskustelussa sopivasta hirvien määrästä ei kuunnella metsänomistajia. Samaa mieltä on Tapani Timonen. Timosen mukaan hirvikannansäätelyjärjestelmän rakenne on viallinen. Jopa niin, että riistahallinnon toiminnan lainmukaisuus on monelta osin hyvin kyseenalainen. Timonen kertoo, että hirveä ollaan nyt tarttumassa sarvista Pohjois-Karjalassa. Pohjois-Karjalan talous ja luonto -yhdistys kokoaa riistaliikettä, jonka tavoitteena on selvittää, toimiiko riistahallinto metsästysja riistanhoitolakien mukaisesti. ”Riistahallinnossa on erittäin paljon läpivalaistavaa. Toteutuuko perustuslaissa säädetty (metsätalous)yrittämisen ja maanomistamisen suoja tämän tyyppisellä riistahallinnolla?” Timonen kysyy. Riistahallinnon epäselvä rakenne ja metsänomistajien näkökulmasta epäoikeudenmukainen toiminta aiheuttavat perustellusti epäilyksiä hyvä veli -verkostoista, hyvän hallinnon kannalta epämääräisistä menettelyistä ja pahimmillaan rakenteellisesta korruptiosta. ”Siitä tässä on oltava kysymys, sillä ongelmat jatkuvat vuodesta toiseen. Selkeä viesti maaja metsätalousministeriöön sekä ministerille on, että lainsäädäntövalmistelu asian korjaamiseksi tulee käynnistää viipymättä.” Viranomaisten toiminnasta kantelu Timonen huomauttaa, että riistanhoitotehtäviä hoitavien julkisten viranomaisten, kuten riistanhoitoyhdistysten, tulee lain mukaan ennaltaehkäistä eläinten aiheuttamien vahinkojen syntymistä. ”Maallikon kysymys kuuluu, syntyykö riistahallinnossa jopa vahingonkorvausvelvollisuuksia siitä, että vahinkojen syntymistä ei oteta huomioon.” Riistahallinnon toimintaa pitää Timosen mukaan tarkastella juridisesti. Suunnitteilla on kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle tai -kanslerille. ”Korkeimpien oikeusoppineiden tehtävänä on pohtia, toimiiko riistahallinto niin kuin lakikirjassa on sanottu.” Riistahallinnon epäselvyydet ja läpinäkymättömyys valuvat ongelmina alaspäin, ja aiheuttavat riitoja metsästysporukoissa ja maanomistajien ja metsästäjien välillä. ”Tavallisen hallintoalamaisen on erittäin vaikea hahmottaa, missä mikäkin päätös syntyy. Kuka on valmistellut, millä kriteereillä ja millaiseen tietopohjaan.” Metsänhoitoyhdistysten otettava vastuuta Timonen haluaa nostaa ongelmakohtana esiin myös metsästysvuokrasopimukset. Maaneli metsänomistajat vuokraavat tavallisesti metsästysoikeutensa eteenpäin metsästysseuroille käytännön syistä. Metsästysvuokrasopimuksia on solmittu vanhastaan malleilla, jotka antavat metsästäjille varsin vapaat kädet. ”Edunsaajaosapuolelle eli metsästäjille ei aseteta juuri”Riistahallinnossa riittää läpivalaistavaa” Tapani Timonen on mukana perustamassa liikettä, joka vaatii muutosta hirvikannan säätelyyn. Riistahallinnon toistuvat ongelmat kielivät jopa rakenteellisesta korruptiosta. ”Ongelmat jatkuvat vuodesta toiseen.” TAPANI TIMONEN ? ? 66-vuotias ? ? Asuu Helsingissä ? ? Kotoisin Pohjois-Karjalasta. Viettää paljon aikaa metsätiloillaan Juuassa ja Nurmeksessa. ? ? Eläkkeellä, työura toimittajana ja rahoitussekä pankkialalla ? ? Metsänomistajana 51 vuotta, metsästäjänä 47 vuotta, hirvenmetsästäjänä 25 vuotta. ? ? Harrastukset raivaus ja istutus, metsänomistus käy niin työstä kuin virkistyksestäkin. Suuresta suurpetomäärästä huolimatta hirvikanta lähtee Pohjois-Karjalassakin tietyillä alueilla herkästi kasvuun. Timosen mukaan riistahallinnon toimet osoittavat jälleen selkeästi suuntaan, jolla halutaan kasvattaa metsästäjille riistakantaa. HAASTATTELU 8496_.indd 6 14.6.2021 11.46
• 7 AJASSA / 17.6.2021 HEIKKI HENTTONEN JUKKA NIEMIMAA OTSO HUITU M yyrien määrät ovat talven jälkeen vaatimattomat valtaosassa maata, Luonnonvarakeskuksen (Luke) seurannat osoittavat. Läntisessä Suomessa myyrämäärät olivat kuitenkin keväällä kohtalaiset, mikä ennakoi nousevia tiheyksiä syksyyn mennessä. Itäja Etelä-Suomessa myyräkantojen odotetaan nousevan hienoisesti kesän aikana. Pohjois-Suomessa myyriä on vähän. Viime vuosina myyrähuippu on koettu Länsi-Suomessa syksyllä 2018, Itä-Suomessa ja Tunturi-Lapissa syksyllä 2019 ja Etelä-Suomessa ja pohjoisimmassa Metsä-Lapissa syksyllä 2020. Metsä-Lapin eteläja keskiosien odotettu myyrähuippu viime vuodelle tyssäsi ilmeisesti loppukevään sääoloihin. Myyräkannat eivät kunnolla toipuneet kesän myötä, ja tänä keväänä Metsä-Lapin myyräkannat olivat vähäiset tai välttävät. Länteen myyrähuippu, etelässä alhainen kanta Pohjanmaan maakunnissa ja Keski-Suomen luoteisosissa myyräkannat ovat kasvaneet jo viime vuoden keväästä alkaen. Tällä hetkellä sekä peltoettä metsämyyriä on näillä alueilla kohtalaisesti, ja määrän odotetaan runsastuvan myyrähuipuksi ensi syksynä. Syksyn 2020 korkeat myyrämäärät ovat vähentyneet selvästi eteläisessä Suomessa ja Keski-Suomen eteläosissa. Näillä alueilla kantojen odotetaan pysyvän alhaisina tai kasvavan korkeintaan hieman tämän kesän aikana. Itä-Suomessa koettiin selkä myyrähuippu syksyllä 2019. Kannat romahtivat talvella 2019–20 ja pysyivät alhaalla viime syksyyn asti. Kevään seurantapyynneissä myyriä tavattiin jo paikka paikoin, ja tämä johtanee kantojen lievään kasvuun alkaneen kesän aikana. Seuraava huippu ajoittunee syksyyn 2022. Metsä-Lapissa ja Koillismaalla myyrämäärät ovat vajonneet alhaisiksi. Kantojen ei odoteta elpyvän merkittävästi kesällä 2021. Tunturi-Lapissa koettiin edellinen myyrähuippu syksyllä 2019, joten on odotettavissa, että pohjoisimmassa Suomessa myyrät runsastuvat alkaneen kesän aikana jo jonkin verran. Mahdollisesti taimituhoja Viime syksyn runsasmyyräisillä alueilla kannattaa käydä vilkaisemassa taimikkojaan. Jos peltomyyrät ovat katkoneet pieniä taimia, voi odottaa keskikesään ja ensin katsoa, toipuvatko taimet juurenniskan tyvisilmuista kasvaen. Metsämyyrän aiheuttamista isompienkin taimien latvasilkaan velvoitteita.” Timonen sanoo, että Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistys on ryhtynyt riistaliikkeen pyynnöstä suunnittelemaan uudenlaista pohjaa metsästysvuokrasopimukselle. ”Edunvalvonta tässä asiassa kuuluu metsänhoitoyhdistyksille. Kun uusi sopimusmalli laaditaan, yhdistysten pitää lähteä aktiivisesti tuomaan asiaa metsänomistajajäsenten tietoon.” Timosen mukaan metsästysvuokrasopimukseen tulee määritellä selkeä sopimusja aluekohteinen hirvikantatavoite. Metsästäjiä on velvoitettava hakemaan tavoitteen mukaiset kaatoluvat ja käyttämään luvat. Timonen itse on varautunut metsävahinkoihin tämän kevään istutustöissään. Sekapuusto pienentää tuhoriskiä, joten tavoitteena on istutettujen kuusentaimien ja siemenistä syntyvien mäntyjen muodostama sekametsä. ”Minulla on menetelmästä jo muutama ihan onnistunut kokemus.” Pohjois-Karjalan talous ja luonto ry järjestää 30.8. Kolilla tilaisuuden, jossa keskustellaan toimenpiteistä riistajärjestelmän muuttamiseksi. Myyrähuippu seuraavaksi vuorossa Länsi-Suomeen Myyräkannat ovat alhaiset suurimmassa osassa Suomea. Tummanharmaalla alueella on runsaampi myyräkanta ensi talvena. mujen tuhosta voi seurata monilatvaisuutta, mutta sitä voi hoitaa katkomalla ylimääräisten latvaehdokkaiden kärjet pois ja jättämällä yksi kasvamaan ehjänä. Latvatappi pitää myös katkaista. Länsi-Suomessa ja osissa Keski-Suomea ensi talvena on myyrätuhojen riski. Kirjoittajat ovat Luken tutkijoita. Hoidettu taimikko on sijoitus tulevaisuuteen Metsänhoito varmistaa puuston kasvun ja terveyden. Taimikko ja nuori metsä on sijoitus, jota kannattaa hoitaa. kun ostat 30.6.2021 mennessä –25 % Raivaussahatyöt Osta raivaussahatöitä 30.6.2021 mennessä ja saat sen etuhintaan –25 % Kemera-tukikelpoiseen kohteeseen hakemus ilman kuluja. Kesäharvennusten puukaupan aika on nyt! Ota yhteys metsäasiantuntijaasi, tutustu tarjoukseen ja lataa taimikonhoito-opas osoitteesta Tai soita asiakaspalveluumme p. 020 46 14 78 ark. klo 8–16. Elämässä mukana Stora Enso 8496_.indd 7 14.6.2021 11.47
• 17.6.2021 / AJASSA 8 EERO SALA KEVÄT on arvosanojen saamisen aikaa. Koululaisten lisäksi kevättodistuksen on saanut myös Metsälehti, jolle todistuksen ovat antaneet lukijamme. JHelske Research selvitti huhtikuussa lukijoiden näkemyksiä lehdestä. Verkossa toteutetun kyselyn kohteena oli Metsälehden numero 7/2021, mutta lukijoilta kysyttiin myös yleisemmin näkemyksiä lehdestämme ja miten he sitä lukevat. Kokonaisuutena lukijat olivat lehteen jopa mairittelevan tyytyväisiä. Koulutodistukseen Metsälehti sai kiitettävää hipovan 8 1/2. Vastaajista 88 prosenttia oli sitä mieltä, että Metsälehti on vaikuttanut heidän näkemyksiinsä metsäalasta melko tai hyvin myönteisesti. Tärkeänä metsäalan tietolähteenä Metsälehteä piti 91 prosenttia vastaajista. Keskimäärin yhden numeron parissa vietetään 46 minuuttia ja sitä luetaan tai selaillaan kaksi ja puoli kertaa. Korona-aika ei juuri ole muuttanut lukutottumuksia. Vajaa viidennes viettää aikaa lehden parissa entistä kauemmin, mutta neljä viidestä katsoi, ettei koronalla ole ollut vaikutusta lehden kanssa vietettyyn aikaan. Tärkeimpänä syynä lukea Metsälehteä pidettiin sen antamia hyödyllisiä vinkkejä – tätä mieltä oli 73 prosenttia vastanneista. Metsälehdelle lukijoilta kasi puoli UUTUUS! Kranman 620S harvesteri UUTUUS! Kranman Bison 11000 www.kranman.fi Kvartsikatu 2C, 65300 VAASA Kranman pienmetsäkoneet Varaa koeajo! Ota yhteyttä niin kerromme lisää Simon: +358 50 5306 560 • Matti: +358 50 5059 326 Vahva, näppärä ja voimakas www.kesla.com Me Keslalla haluamme tehdä traktorin metsäpaketteja jotka pitävät kuskin tyytyväisenä. Siksi metsäpaketeissamme on mietitty pitkälle käytettävyyttä ja käyttömukavuutta. Tiedätkö sinä, millainen KESLA-metsäpaketti on? Nyt tarjoamme erään Walvoil-sähköohjattuja, isäntälinjan kuormainvaunupaketteja 1200 € edun. Etu koskee erää AGCO Suomen varastossa olevia paketteja, joissa KESLA 203T tai 204T -kuormain Walvoilsähköisellä esiohjauksella ja perävaunu 104 neljällä pankolla. Varustetaso ja suositushinta vaihtelee. Hinta alk. 28 050 € 1200 € etu=23 375 € alv 24 %. Kotimaista käyttömukavuutta JUURI SINULLE! ETUS I 1200 € + NOPE A TOIM ITUS ! MYYNTI | HUOLTO | VARAOSAT AGCOSUOMI.FI 8497_.indd 8 14.6.2021 12.12
• 9 AJASSA / 17.6.2021 AINO ÄSSÄMÄKI K un Suomi heinäkuussa lomailee, Brysselissä aherretaan vielä täysillä. Heinäkuu tuo tullessaan ainakin ehdotuksen uudeksi ilmastopaketiksi ja uudeksi metsästrategiaksi. Monien mielestä EU hivuttautuu koko ajan tiukemmin jäsenmaiden metsäpolitiikkaan. ”Lähtökohta on tähän asti ollut kansallinen päätöksenteko metsien osalta. Nyt ollaan siirtymässä hyvää vauhtia johonkin muuhun”, sanoo metsäjohtaja Juha Hakkarainen MTK:sta. Jo julki tulleet ehdotukset ovat olleet omiaan tuottamaan otsikoita: kolmannes maapinta-alasta suojeltava, kaikki vanhat metsät suojeltava, yli 13 hehtaarin metsätiloille valtavasti uutta kestävyyteen liittyvää byrokratiaa. Metsänomistajia ja metsäteollisuutta huolettaa talousnäkökulman jääminen ilmaston ja monimuotoisuuden jalkoihin. ”Suomelle, Suomen metsänomistajille ja metsäteollisuudelle ihan olennainen kysymys on, että nieluilla ei kompensoida muiden jäsenmaiden päästöjä. Muut saisivat jatkaa tupruttelua, ja nieluihin kohdistuisi valtava paine”, sanoo Karoliina Niemi Metsäteollisuus ry:stä. Vaikka EU-sääntelyn vauhti tuntuu jo ajoittain huimaavan virkamiehiäkin, on suuri osa metsäsääntelystä vasta komission ehdotuksia. Kukaan ei vielä tiedä tarkasti, mitä monet niistä edes tarkoittavat. Ennen voimaantuloa useita niistä käsitellään jäsenmaiden, Euroopan parlamentin ja komission kesken. Seuraavassa tietopaketti siitä, mitä kaikkea suomalaismetsiin heijastuvaa Brysselissä on meneillään. Brysselissä RYSKYY EU on yhä vahvemmin mukana jäsenmaiden metsäpolitiikassa. Erityisesti ilmastoon ja biodiversiteettiin liittyvät tavoitteet sitovat metsiä tiukasti yhteiseen päätöksentekoon. Mistä EU:n esityksistä ja päätöksistä metsänomistajan kannattaa nyt olla kiinnostunut? Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Sh ut te rs to ck Im ag es 8497_.indd 9 14.6.2021 12.12
• 17.6.2021 / AJASSA 10 Green Deal Euroopan vihreän kehityksen ohjelma eli Green Deal on yksi nykyisen Ursula von der Leyenin johtaman komission painopistealueista. Laajan ohjelman tarkoituksena on ottaa kantaa ilmastoja ympäristökysymyksiin, ja siihen sisältyykin runsaasti tavoitteita, jotka koskevat ilmastoa, energiaa, kiertotaloutta, rakentamista, saastumista, ekosysteemejä, ruuantuotantoa ja biodiversiteettiä. Monilla osa-alueilla on yhtymäkohtia metsiin, mutta erityisesti biodiversiteetin ja ekosysteemien osalta todetaan, että metsien tilaa Euroopassa pyritään parantamaan ja metsien pinta-alaa kasvattamaan. Tavoitteet eivät ole laillisesti sitovia, mutta niiden pohjalta rakennetaan yksityiskohtaisia strategioita ja viime kädessä lainsäädäntöä. Ylipäätään komissio ilmaisee näkemyksensä siitä, mihin pyritään, strategioina. Strategioita seuraavat ehdotukset jäsenmaita sitovasta lainsäädännöstä: asetuksista ja direktiiveistä. Useimmat komission ehdotukset vaativat sekä Euroopan parlamentin että jäsenmaiden edustajista koostuvan Euroopan neuvoston hyväksynnän. Ilmastopaketti Kaikkien lainsäädäntöpakettien äiti. Näillä sanoilla Euroopan komissio itsekin on kuvannut heinäkuun puolivälissä julkaistavaa ehdotustaan, jossa uudistetaan EU:n ilmastosääntelyä. EU-slangissa paketti tunnetaan nimellä ”Fit for 55”, mikä viittaa uuteen 55 prosentin päästövähennystavoitteeseen. Nykyinen lainsäädäntö perustuu EU:n aiempaan tavoitteeseen, jonka päämäärä oli vähentää hiilipäästöjä 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Joulukuussa 2019 EU-valtioiden päämiehet asettivat Eurooppa-neuvostossa tavoitteeksi hiilineutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. Tätä tavoitetta varten päästövähennystavoitetta muutettiin, ja nyt tavoitellaan 55 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä. Kaikki ilmastotavoitteet perustuvat Pariisin ilmastosopimukseen, ja ne on kirjattu sitovina EU:n ilmastolakiin, josta saatiin huhtikuussa alustava sopu komission, parlamentin ja jäsenmaiden kesken. Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa? Päästövähennyksistä on säädetty EU:n direktiiveillä ja asetuksilla, joista tärkeimmät ovat päästökauppadirektiivi, taakanjakoasetus sekä maankäyttöä ja metsätaloutta koskeva Lulucf-asetus. Näitä kaikkia uudistetaan sekä näiden lisäksi yhdeksää muuta direktiiviä tai asetusta muutetaan. Päästökauppa ja taakanjako Päästökauppa käsittää nyt EU:n sisäisen lentoliikenteen sekä suuret teollisuusja energialaitokset. Jatkossa sen arvellaan kattavan myös EU:n sisäisen meriliikenteen. Päästökauppajärjestelmän luominen tieliikenteeseen ja rakennusten lämmitykseen on myös ollut esillä. Toteutuessaan sen arvellaan olevan nykyisestä päästökaupasta erillinen ja kohdistuvan polttoaineiden valmistajiin ja jakelijoihin. Taakanjakoasetus koskee päästökaupan ulkopuolisia aloja, esimerkiksi tieliikkennettä, maataloutta ja rakennusten lämmitystä. Sen tavoitteet on asetettu jäsenmaiden vaurauden, käytännössä bruttokansantuotteen perusteella. Esimerkiksi Bulgarian päästövähennystavoite taakanjakoasetuksessa on 0, Ruotsin ja Luxemburgin korkein mahdollinen 40 prosenttia. Suomen tavoite on 39 prosenttia. Jos tieliikenne ja lämmitys jossain vaiheessa siirtyvät päästökaupan piiriin ja maatalous joskus 2030-luvulla maankäytön sääntelyyn, taakanjakoasetuksen merkitys väistämättä pienenee. Jäljelle jäisi esimerkiksi jätehuolto, jonka osuus päästöistä on muutenkin pieni. Lulucf Metsänomistajia eniten koskeva ilmastopolitiikan pilari on Lulucf-asetus. Se on tärkeä Suomelle ja kaikille metsäisille jäsenmaille. Nykyasetuksessa maankäytön muutoksille ja metsätaloudelle on asetettu laskennallinen ”nollasääntö” (no-debit-rule) eli ne eivät saisi aiheuttaa päästöjä. Suomessa maankäyttösektori toimii metsien ansiosta todellisena hiilinieluna. Nielun laskentakaava on hyvin monimutkainen. Laskentatapa saattaa aiheuttaa sen, että Suomelle lasketaan maankäytöstä päästöjä, vaikka todellisuudessa kyse olisi nielusta. Odotettavissa on, että laskentaa uudistuksessa yksinkertaistetaan. Lisäksi on mahdollista, että maatalous otetaan mukaan maankäytön sääntelyyn joskus vuoden 2030 jälkeen. EU-slangissa Lulucf muuntuisi muotoon AFOLU (Agriculture, Forestry and Land-Use). Suomelle tärkeää on, että maankäytön hiilinieluja tarkasteltaisiin edelleen jäsenmaakohtaisesti. Jos tarkastelu tapahtuisi koko EU:n tasolla, Suomi ei voisi hyödyntää metsien hiilinieluja omien päästötavoitteidensa laskennassa. Yksittäistä metsänomistajaa koskevia hiilikompensaatioiden markkinasovelluksia koskevia ohjeita voi olla odotettavissa vuoden 2023 paikkeilla. Uusiutuva energia Päästökaupan, taakanjaon ja Lulucf-asetuksen lisäksi ilmastopakettiin kuuluu tieliikenteen polttoaineiden, autojen päästörajojen, uusiutuvan energian, energiatehokkuuden ja hiilitullien sääntelyä. Edellä mainituista eniten vaikutusta metsätalouteen voi olla uusiutuvan energian direktiivin uudistamiselle. Direktiiviin sisältyy puupolttoainetta koskevat kestävyyskriteerit. Niiden tarkoitus on varmistaa energiaksi käytetyn puun ”Suomelle tärkeää on, että hiilinieluja tarkastellaan jäsenmaakohtaisesti.” Sh ut te rs to ck Im ag es Sh ut te rs to ck Im ag es 8497_.indd 10 14.6.2021 12.13
• 11 AJASSA / 17.6.2021 kestävyys, mutta myös estää ainespuun ohjautuminen polttoon. Komission huolena on ollut, että EU:n ulkopuolelta tuotaisiin puuta vain energiakäyttöä varten. Suomessa energiaksi päätyy pääasiassa pieniläpimittaista puuta ja sivutuotteita, jotka eivät kelpaa teollisuudelle. Tähän asti kestävyyskriteerien mukaan Suomi on katsottu matalan riskin alueeksi ja energiapuun käyttäjien on tarvinnut vain osoittaa puun olevan Suomesta. Jos kestävyyskriteetereitä tiukennetaan, vaatimuksia saattaa tulla lisää, mikä voi lisätä hallinnollista työtä hankintaketjun eri osissa. Kestävyyskriteerien arvelleen myös jatkossa ulottuvan alle 20 megawatin lämpölaitoksiin. Erityisenä huolena uusiutuvan energian osalta on kuitenkin pidetty sitä, että kiinteän polttoaineen laitoksiin ei enää uskota, kun sääntely näyttää kiristyvän kaiken aikaa. Kannattaako kattilaa uusia, jos ei tiedetä, mikä on energiapuun ja muiden polttoaineiden tulevaisuus? Joka tapauksessa koko 14. heinäkuuta julkaistava ”Fit for 55” -ilmastopaketti on vasta komission ehdotus ja edellyttää sekä Euroopan parlamentin että jäsenmaiden hyväksyntää. Neuvottelujen ennakoidaan kestävän puolestatoista kahteen vuoteen, jolloin muutokset tulisivat voimaan vuoden 2023 tietämillä. Kestävä rahoitus ja taksonomia Kun viime aikoina on EU:n yhteydessä puhuttu taksonomiasta, on tarkoitettu kestävän rahoituksen toimintasuunnitelman osa-aluetta, josta komissio on antanut asetusehdotuksen. Ehdotuksen tavoitteena on ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen, vesivarojen ja merten kestävä käyttö ja suojelu, kiertotalous, saastumisen ehkäiseminen sekä biodiversiteetin suojelu. Kestävän taloudellisen toiminnan tulee edistää yhtä näistä tavoitteista, eikä se saa merkittävästi haitata muita. Komissio on julkaissut huhtikuussa ilmastotoimia koskevat kriteerit, joihin sisältyy metsätaloutta ja metsien käsittelyä koskevia toimia. Esitystä on tulkittu niin, että yli 13 hehtaarin metsätiloilla tulisi metsäsuunnitelman lisäksi raportoida varsin tarkasti esimerkiksi ilmastovaikutuksista ja maankäytöstä. Vaikka esityksen raportointivelvollisuus koskee vain yli 500 henkilön yrityksiä, sen pelätään lisäävän byrokratiaa yksittäisen metsänomistajan kohdalla puumarkkinoiden kautta. MTK ja metsäteollisuus ovat arvostelleet esitystä epäselvyydestä ja vaatineet, että Suomi ei hyväksy komission ehdotusta. Se on myös erityisesti nähty metsäpolitiikan tontille tulemisena ja EU:n taholta aivan liian yksityiskohtaisena metsänomistajiin kohdistuvana sääntelynä. Muutoksia esitykseen ei voi enää tehdä, vaan jäsenmailla on kesäkuun alusta neljä kuukautta aikaa hyväksyä tai hylätä esitys. Myös muut pienet metsäiset jäsenmaat ovat suhtautuneet esitykseen kriittisesti, mutta se voidaan hyväksyä neuvostossa määräenemmistöllä. Aikaisintaan se tulisi voimaan jo 2022 vuoden alussa ja sitä todennäköisesti seuraisi vastaava biodiversiteettiä koskeva kriteeristö. Biodiversiteettistrategia Komissio on antanut ehdotuksensa biodiversiteettistrategiasta toukokuussa 2020. Huomiota on herättänyt erityisesti vaatimus suojella 30 prosenttia maaja vesialueista. Strategiassa myös ehdotetaan, että kaikki jäljellä olevat vanhat ja luonnonmetsät tulisi suojella. Närää Suomessa on aiheuttanut lisäksi strategiassa mainittu, vaikeasti määriteltävä ”luonnonläheisempi metsätalous”. Euroopan parlamentti antoi strategiaan oman mietintönsä kesäkuun alussa. Aihe jakoi suomalaisia meppejä. Viisi äänesti mietinnön puolesta, kuusi vastaan ja yksi tyhjää. Suomen metsistä on nyt eri tavoin suojeltu noin 13 prosenttia. Biodiversiteettistrategian suojelutavoite ei ole jäsenmaakohtainen vaan sitä tarkastellaan koko EU:n tasolla. Yhä avoinna on, mitä 30 prosentin suojeluvaade lopulta tarkoittaa: jonkinlaista rajoitettua metsätaloutta vai tiukkaa suojelua? Metsästrategia Jokainen metsistä kiinnostunut on varmasti kuullut lausuman, jonka mukaan EU:lla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa. Tämä pitää edelleen paikkansa: EU:lla ei ole perussopimuksissa määritettyä vahvaa toimivaltaa metsäpolitiikassa. Yhteisiin politiikan aloihin kuuluvat muun muassa maatalous-, ympäristöja ilmastopolitiikka. On selvää, että metsiin tavalla tai toisella liittyvää sääntelyä tai tavoitteita annetaan muilla politiikan aloilla. Metsästrategiaa onkin perusteltu koordinoinnin tarpeella sekä kansainvälisten sopimusten EU-maille asettamilla vaatimuksilla. Toisaalta se on ollut metsäisille jäsenmaille väylä nostaa esiin metsien talouskäyttöä. EU:lla on ollut ensimmäinen metsästrategia jo 1990-luvulla ja sitä on uudistettu säännöllisesti. Komission uutta ehdotusta metsästrategiaksi odotetaan 20. heinäkuuta 2021. Euroopan parlamentti otti strategiaan kantaa jo ennakkoon. ”Kestävän metsätalouden rooli otetaan huomioon tasapainoisesti ilmaston, ympäristön, talouden, työpaikkojen sekä virkistyskäytön kannalta”, on parlamentin mietinnön esittelijänä toiminut Petri Sarvamaa (kok.) todennut parlamentin kannanoton yhteydessä. Metsästrategian osalta huomio kiinnittyy erityisesti taloudellisiin ja sosiaalisiin näkökulmiin. Ovatko ne uudessa esityksessä yhä vahvasti mukana vai ajaako ilmasto ja biodiversiteetti niiden ohi? ”Yli 13 hehtaarin metsätiloilla tulisi raportoida ilmastovaikutuksista ja maankäytöstä.” Sh ut te rs to ck Im ag es 8497_.indd 11 14.6.2021 12.13
• 17.6.2021 / AJASSA 12 PUUKAUPPA Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 2020 2019 2021 0,5 1,0 1,5 2,0 2,4 milj. m Kohde: Männikön päätehakkuu, tiehen rajoittuva kesäkorjuukohde Sijainti: Keski-Pohjanmaa Ostaja: Yksityinen saha Hakkuukertymä: arvio 360 m 3 Leimikon koko: 2,2 ha Muuta: Metsänomistaja pyysi tarjoukset isolta metsäyhtiöltä ja yksityiseltä sahalta. Tarjousten vertailu oli metsäyhtiön tarjoaman hintatakuun vuoksi vaikeaa. Tukin yksikköhinnat ja lyhyet tukkimitat ratkaisivat kaupan sahalle, sillä puusto karulla kankaalla on järeydeltään pienehköä. Puutavaralaji määrä kantohinta myyntitulo m3 €/m3 € Mäntytukki 175 70 12 250 Kuusitukki 5 70 350 Mäntypikkutukki 35 35 1 225 Kuusipikkutukki 1 35 35 Mäntykuitu 124 23 2 852 Kuusikuitu 4 23 92 Koivukuitu 15 21 315 Lahokuusi 1 10 10 Yhteensä 360 17 037 Tukin hinta ja mitat ratkaisivat LIINA KJELLBERG, teksti SAMI KARPPINEN, kuva P uukaupan tahti alkaa paikoin tasaantua, kertoo soittokierros metsänhoitoyhdistyksiin. Näin on käynyt esimerkiksi Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistyksen alueella. ”Isommat kesäkorjuukelpoiset päätehakkuut ja harvennukset ovat vielä kysyttyjä, mutta pienempiin ja korjuuolosuhteiltaan huonompiin leimikoihin ei välttämättä tule enää tarjouksia. Osalla ostajista näyttää jo olevan ostorajoituksia tai -kieltoja”, kertoo yhdistyksen johtaja Pekka Sahlman. Hänen mukaansa myös hintojen nousu on pysähtynyt. Lisäksi eri puunostajien maksamat hinnat vaihtelevat huomattavasti. ”Ne ostajat, joiden ostotavoitteet alkavat olla täynnä, ovat vetäneet hintoja alaspäin. Niiden ostajien, joilla ostotarpeita vielä on, maksamat hinnat ovat vakiintuneet nykyiselle tasolle.” Parhaat hinnat yhdistyksen alueella on Sahlmanin mukaan maksettu runkohintakaupoissa. Tavaralajihinnoiksi muutettuna kuusitukista on runkohintakaupoissa maksettu enimmillään 75 –80 euroa kuutiometriltä. Tulevaa vaikea ennustaa Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen alueella puukaupassa ei vielä näy hiljenemisen merkkejä. Yhdistyksen johtaja Eero Poikonen ennakoi kuitenkin, että kovin paljon ostomäärät nykyisestä tuskin kasvavat. ”Kun puukauppa käy näillä kierroksilla, tulee jossain vaiheessa sekin tilanne eteen, että tarjonta on kysyntää suurempaa. Vielä tilanne ei ole sellainen”, hän sanoo. Hintojen nousu on tasaantunut myös Keski-Suomessa. Länsi-Suomessa toimivan metsänhoitoyhdistys Karhun alueella puukauppa käy edelleen vilkkaana. Kiinnostus varsinkin mäntytukkia kohtaan on tosin hieman laantunut, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Jouni Peltoniemi. ”Kesälomakausi on usein sellainen, että sen jälkeen mietitään, miten siitä jatketaan. Itse olen pedannut vähän sen varaan, että puukauppatilanne voisi jatkua hyvänä talveen asti”, hän sanoo. Puun hinnat ovat yhdistyksen alueella olleet vielä nousussa. Kuusitukista on latvusmassoineen maksettu parhaimmillaan 75–80 euroa kuutiometriltä. Metsänhoitoyhdistys Lapin johtaja Veijo Ekonoja ennakoi, että puukauppatilanne jatkuu hyvänä ainaHiljenemisen merkkejä? Puukauppa käy monin paikoin yhä kiivaana, mutta joillain alueilla kovin nousu on jo taittunut. Puutavara-auto haki Kivijärvellä kesäkuun alussa puutavaraa varastolta samaan aikaan, kun ajokone sitä sinne toi. Työmaa oli Keski-Suomen metsänhoitoyhdistyksen ja puutavara kuljetettiin ER-Sahalle Viitasaarelle. LIINA KJELLBERG PUUTA on korjattu tänä vuonna ennätysvauhdilla. Metsänhoitoyhdistyksistä kerrotaan, että korjuu on aloitettu jopa puukaupan solmimista seuraavana päivänä. Metsänhoitoyhdistys Karhun alueella korjuu on tänä vuonna aloitettu muutamasta päivästä muutamaan viikkoon puukaupan solmimisen jälkeen. Tavallisesti korjuuta joutuu yhdistyksen toiminnanjohtajan Jouni Peltoniemen mukaan odottelemaan kuukaudesta kolmeen. Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen johtajan Eero Poikosen mukaan korjuun nopeus vaihtelee puunostajittain. Keskimäärin korjuu on hänen mukaansa aloitettu tänä vuonna yhdestä kahteen kuukautta puukaupan solmimisen jälkeen. ”Kauppamäärät ovat niin suuret, että leimikoita on jätetty pystyvarantoonkin.” Metsänhoitoyhdistys Lapin alueella puunostajat arvioivat, että leimikot korjataan viimeistään elo-syyskuussa. ”Se on monta kuukautta nopeammin kuin normaalivuotena”, sanoo yhdistyksen johtaja Veijo Ekonoja. Nopeaan korjuuseen TUORE PUUKAUPPA 8498_.indd 12 14.6.2021 12.21
• 13 AJASSA / 17.6.2021 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 64,86 s 68,19 s 46,32 s 19,34 s 21,45 s 18,34 s 28,08 ? 30,27 s Uudistushakkuu 66,62 s 69,01 s 47,84 s 21,40 s 22,93 ? 20,10 s 31,43 ? 32,20 s Harvennushakkuu 56,00 s 57,44 s 39,80 s 18,02 s 18,49 s 17,39 s 24,83 ? 25,11 ? Ensiharvennus 45,68 s 43,40 s 34,97 s 14,02 s 14,21 s 13,60 s 23,22 ? 18,44 ? Hankintahinnat 62,66 s 65,84 s 51,75 s 32,41 s 33,07 s 32,36 s 38,60 s 37,31 s s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 65,50 s 69,22 s 44,20 s 18,66 s 22,18 ? 18,37 s 28,79 s 35,95 s Uudistushakkuu 67,11 s 69,83 s 45,29 s 19,93 ? 23,54 ? 20,16 s 34,44 s 38,56 s Harvennushakkuu 58,25 s 59,79 s 39,74 s 18,29 s 18,82 ? 17,98 s 26,17 ? 27,17 ? Ensiharvennus 13,99 s 14,50 s 13,57 s Hankintahinnat 70,35 s 73,14 s 52,47 ? 34,29 ? 36,94 ? 33,63 s s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 65,86 s 69,22 s 43,89 s 19,28 s 22,18 ? 18,22 s 27,47 s 31,17 s Uudistushakkuu 67,73 s 69,88 s 45,12 s 21,73 s 23,43 ? 19,83 s 33,13 s 34,34 ? Harvennushakkuu 57,22 s 59,06 s 38,00 s 18,09 s 18,03 s 17,39 s 24,80 ? 25,08 s Ensiharvennus 40,68 s 42,80 s 33,92 s 14,04 s 14,17 s 13,66 s Hankintahinnat 64,18 s 65,20 s 46,06 s 33,25 s 31,72 s 33,13 s s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 62,41 s 65,53 s 45,98 s 18,88 s 19,33 ? 18,02 s 26,45 ? 27,29 s Uudistushakkuu 64,51 s 66,76 s 48,02 s 20,81 s 20,85 ? 19,85 s 29,36 ? 29,36 s Harvennushakkuu 54,30 s 54,87 s 39,65 s 18,01 s 18,30 s 17,53 ? 25,04 s 24,94 ? Ensiharvennus 40,47 s 39,45 s 13,78 s 14,36 ? 13,49 ? Hankintahinnat 61,02 ? 63,29 s 52,64 s 32,53 s 32,49 s 32,16 s s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 64,96 s 66,90 s 36,70 s 18,90 s 18,28 s 27,71 ? 28,95 s Uudistushakkuu 66,35 s 67,48 s 37,30 s 20,20 ? 19,40 s 30,29 ? 29,72 s Harvennushakkuu 51,14 s 52,19 s 31,37 s 16,64 s 16,03 s 22,47 ? 22,13 s Ensiharvennus Hankintahinnat 55,88 s 56,95 s 30,51 s s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 64,09 s 65,65 s 37,26 s 20,93 ? 22,08 ? 19,45 ? 28,78 s 30,30 s Uudistushakkuu 66,08 s 66,70 s 37,50 s 23,17 ? 23,08 ? 20,97 ? 31,01 s 31,73 s Harvennushakkuu 54,02 s 53,40 s 18,45 ? 18,89 s 16,95 ? 25,22 s 24,95 s Ensiharvennus 14,70 s 13,07 ? Hankintahinnat 51,42 s 59,49 s 32,35 s s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 63,71 s 63,72 s 19,18 s 20,21 s 16,95 s 28,18 ? 30,40 ? Uudistushakkuu 65,66 s 64,80 s 21,82 s 21,56 ? 19,78 ? 30,74 ? 31,55 ? Harvennushakkuu 52,83 ? 51,33 ? 16,97 ? 14,86 ? 24,47 ? 24,02 ? Ensiharvennus Hankintahinnat 63,05 ? 32,07 ? 32,33 ? s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 58,44 s 55,17 s 19,26 s 18,80 s 16,57 s 30,04 s 29,72 s Uudistushakkuu 60,85 s 56,43 s 21,77 s 20,11 s 18,95 ? 33,61 s 30,48 s Harvennushakkuu 49,57 s 47,04 s 16,57 s 14,44 s 23,65 s Ensiharvennus Hankintahinnat 58,46 s s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 67,13 s 69,57 s 50,49 s 20,39 s 22,49 s 18,99 s 28,57 ? 33,86 s Uudistushakkuu 68,44 s 70,30 s 52,14 s 23,36 ? 24,40 s 20,76 s 35,37 ? 36,84 ? Harvennushakkuu 59,36 s 59,39 s 41,91 s 19,20 s 19,15 s 18,36 s 26,11 s 27,02 s Ensiharvennus 47,75 s 42,36 s 34,73 s 14,66 s 13,88 s 14,17 s 21,24 s 18,96 s Hankintahinnat 63,56 s 63,52 s 49,85 s 33,08 s 32,70 ? 33,32 s LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA ET EL Ä-P OH JA NM AA KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I KO KO M AA Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Raakapuun hintatilastot, viikkojen 19–22 keskiarvo Hiljenemisen merkkejä? kin alkusyksyyn. ”Sitä kukaan ei pysty ennustamaan, miten loppusyksystä ja talvella käy. Se riippuu siitä, miten kauan sahatavarabuumi kestää maailmalla”, hän sanoo. Mäntytukista on yhdistyksen alueella maksettu parhaimmillaan reilusti yli 60 euroa kuutiometriltä. Ekonoja arvioi kuusitukin hinnan olevan samaa luokkaa. Sahoilla isot varannot Sahateollisuuden puheenjohtaja, Koskisen Oy:n sahateollisuuden johtaja Tommi Sneck arvioi, että sahoilla ei ole enää polttavaa tarvetta ostaa puuta. ”Sahojen varannot alkavat ostotilastojen perusteella olla jo aika pitkät. Loputtomia varastoja ei voida ostaa, sillä sahatavaran hinnat romahtavat kuitenkin jossain vaiheessa. Yleensä sahasuhdanteet kestävät muutaman kuukauden”, hän sanoo. Suomessa tuotetaan Sneckin mukaan vuosittain noin 12 miljoonaa kuutiometriä havusahatavaraa. Siitä noin yhdeksän miljoonaa kuutiometriä viedään ulkomaille. Havusahatavaran vuotuinen maailmanmarkkina on noin 350 miljoonaa kuutiometriä. Sneck arvioi sahatavaran tuotannon kasvavan Suomessa tänä vuonna kymmenisen prosenttia viime vuodesta. Taustalla ei hänen mukaansa ole sahatavaran kasvanut kysyntä, vaan sahat viime vuoden alussa pysäyttänyt lakko. ”Sahatavaran tuotannon nostaminen ei onnistu Suomessa. Sahoilla on mennyt monta vuotta niin huonosti, ettei kapasiteetin kasvatusinvestointeja juuri ole tullut.” Vaikka sahatavaralla riittää kysyntää, arvioi Sneck sahojen pitävän kesätaukonsa. Voi kuitenkin olla, että seisokkeihin tulee lyhennyksiä. Miten kauan sahatavaran kysyntä jatkuu hyvänä, Sneck ei osaa sanoa. ”Kolmoskvartaali näyttää ihan hyvältä. Käänne on kuitenkin tullut joka kerta niin äkkiä, että loppuvuodesta ei uskalla sanoa mitään.” 8498_.indd 13 14.6.2021 12.21
• 14 17.6.2021 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO TIIA PUUKILA, teksti SEPPO SAMULI, kuvat ”T äällähän meillä on!” huudahtaa Metsänhoitoyhdistys Uusimaan metsäasiantuntija Hanna Korpinen. Kesäkuun alun tarkastuskäynti metsätilalla Orimattilassa osoittautuu aiheelliseksi. Kevään myrskytuulien kaatama kuusen runko on täynnä pieniä reikiä, josta tulee ulos ruskeaa purua. Kirjanpainaja on löytänyt metsän. Yleensä kirjanpainaja iskeytyy tuulenkaatoihin, mutta pahimmillaan se kuivattaa tukkikokoisia kuusia pystyyn. Näin on käynyt 70-vuotiaan kuusikon yksittäisille puille. Neulaset ovat varisseet ja kaarna irtoilee. Kuivuneet pystypuut kertovat, että kirjanpainaja on asuttanut metsää jo useamman vuoden. Korpinen epäilee, että kuusikkoa vaivaa tyvilaho. Lahovian heikentämät kuuset ovat otollisia kirjanpainajille. Kun yksittäisiä puita alkaa kuolla säännöllisesti, on syytä harkita metsän uudistamista. ”Tekisin tälle metsälle uudistushakkuun tänä kesänä. Nyt kuusitukille on kysyntää ja hinnatkin kohdillaan”, Korpinen arvioi. Uudistushakkuu takaa, ettei tuho pääse leviämään. Metsästä löytyy vielä hyvin tukkia myytäväksi, mutta jos tyvilaho ja kirjanpainajat saavat mellastaa kuusikossa riittävän pitkään, puut kelpaavat enää energiaksi. Jätä kuivat puut metsään Kesäkuun toisella viikolla metsänhoitoyhdistykseen ei ole tullut yhteydenottoja tuoreista kirjanpainaja tuhoista, mutta kesän lämpö on selvästi saanut kirjanpainajat liikkeelle. Korpinen kannustaa metsänomistaAlkukesän tarkastuksen aika Nyt kannattaa suunnata vanhoihin kuusikoihin tarkastuskäynnille. Samalla on hyvä vilkaista, löytyykö tuulenkaatoja ja miltä metsätie näyttää. Metsäasiantuntija Hanna Korpinen etsii tuoreesta tuulenkaadosta merkkejä kirjapainajista. 8574_.indd 14 14.6.2021 12.25
• 15 METSÄSTÄ / 17.6.2021 Vinkit metsän tarkastukseen ”Pientareet on hyvä käydä läpi joka kesä.” 1. Tutki vanhat kuusikot. 2. Katso, löytyykö tuulenkaatoja. 3. Tarkasta metsätien ja ojien kunto. 4. Arvioi taimikonhoitotarve. 5. Selvitä, löytyykö luontaisesti uudistetulta alalta taimia. Metsäasiantuntija Hanna Korpinen etsii tuoreesta tuulenkaadosta merkkejä kirjapainajista. jia suuntaamaan nyt vanhoihin kuusikoihin. Kirjanpainajia oli runsaasti viime vuonna Itä-Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa sekä paikoin Eteläja Pohjois-Savossa asti. Etenkin näillä alueilla vanhojen kuusikoiden omistajien on oltava tarkkana. ”Paahteiset peltojen ja aukkojen reunat ovat kirjanpainajalle otollisimpia paikkoja”, Korpinen opastaa. Mikäli vanhoista kuusista löytyy pieniä reikiä ja purua, kuusikko kannattaa uudistaa. Sen sijaan vanhat pystyyn kuivaneet puut sekä useamman vuoden metsässä maanneet tuulenkaadot on hyvä jättää metsään. Niistä kirjanpainaja on jo lähtenyt, mutta puissa voi asustaa kirjanpainajien luontaisia vihollisia. Tarkista tuulenkaadot Mikäli keväällä ei ole ehtinyt tarkastaa metsää talven jäljiltä, se kannattaa tehdä samalla, kun silmäilee merkkejä kirjanpainajista. Metsään on hyvä jalkautua vähintään kerran vuodessa. Jos itse ei pääsee metsään, voi pyytää ammattilaista tekemään metsäkäynnin. Esimerkiksi Korpinen on menossa muutamaan kohteeseen tarkastamaan, minkälaista tuhoa alkukesän ukkospuuska on tehnyt ja minkälaisia hoitotarpeita löytyy. Tällä orimattilalaisella tilalla ukkosmyräkkä on kaatanut ensiharvennetusta metsästä muutamia kuitupuun kokoisia kuusia. ”Näiden kanssa ei ole hätää. Ne voi jättää rikastuttamaan metsäluontoa. Toki, jos on aktiivinen isäntä ja kalustoa, näitä voi hakea itselle kotitarvepuiksi”, Korpinen toteaa. Metsätuholaki velvoittaa metsänomistajaa korjaamaan myrskypuut, jos niiden määrä ylittää lakirajan. Kuusikoissa raja on kymmenen mottia hehtaarilla eli noin 15 –20 reippaamman kokoista tuulenkaatoa. Männiköissä puut tulee korjata, mikäli runkoja kaatuu yli 20 kuutiota hehtaarilla. Metsänomistaja on velvollinen korjaamaan lakirajan ylimenevän osan eteläisimmässä Suomessa 15. heinäkuuta, keskisessä Suomessa 24. heinäkuuta ja pohjoisessa 15. elokuuta mennessä. Myrskytuhopuiden korjuulla ehkäistään metsätuholaisten, kuten kirjanpainajan, leviämistä. Myrskytuulille alttiita ovat erityisesti kuusikot, tuoreiden hakkuuaukkojen reunametsät sekä, kuten tässä tapauksessa, vasta Toukokuun ukkosmyräkät kaatoivat puita Orimattilassa. Myrskyn jälkeen on hyvä käydä tutkimassa tuulenkaadot, mutta noudattaa varovaisuutta. Myrskypuissa saattaa olla jännitteitä. harvennetut metsät. Oikea-aikainen metsänhoito, kasvupaikalle sopiva puulaji ja tuulen suunnan huomioiminen harvennuksissa ehkäisevät myrskytuhoja, mutta aina sekään ei auta. ”Metsävakuutus on hyvä, koska metsäala on niin luonnon armoilla. Vaikka on kaikkensa tehnyt, joskus vain iskee sellainen puhuri, että se kaataa metsää. Tälläkin kohteella metsä on oikeaan aikaan harvennettu eikä ole mitään syytä, miksi puita on kaatunut.” Raivaa pientareet Tuulenkaatojen lisäksi metsätien kunto on hyvä tarkastaa, mikäli sellainen tilalta löytyy. Varsinkin, jos metsään on tulossa hakkuu, kääntöpaikkojen ja tien tulee olla puutavara-autolla kuljettavassa kunnossa. Orimattilalaisen tilan metsätielle Korpinen antaa kiitettävän arvosanan. Tiessä ei ole selkeitä ajouria, roudan tekemiä railoja, pahoja painaumia tai kuoppia. Tie on tasainen ja tienpientareet raivattu. ”Metsäautotien pientareet kannattaa raivata ja pitää auki jo ihan turvallisuuden takia. Pientareet on hyvä käydä läpi joka kesä”, Korpinen muistuttaa. Samoin ojalinjat kannattaa raivata ja tarkistaa, että ojarummut ovat auki ja vesi pääsee esteettä kulkemaan. Tien kunnostustarve riippuu tien käytöstä. Lyhyemmät tienpistot, joita käytetään harvakseltaan puunkorjuussa, vaativat vähemmän huomiota. Jos tietä ajetaan usein traktorilla, hakkuita ja puutavaran kuljetusta on säännöllisesti, tie on hyvä lanata vähintään joka toinen kesä. Myös mursketta on levitettävä tarpeen vaatiessa. ”Jos metsäautotiellä ajaa ja tulee sellainen olo, että nyt täytyy hidastaa tai jopa jo pysäyttää, se on jo ensimmäinen merkki huoltotarpeesta.” MIKÄLI keväällä taimikosta paljastui tuhoja, nyt on hyvä hetki käydä tarkistamassa taimien kunto uudelleen. Jos esimerkiksi ahavan kuivattamissa tai myyrän kaluamissa taimissa on vähänkin vihreää latvusta, ne voivat vielä selviytyä. ”Taimet ovat yllättävän sitkeitä”, metsäasiantuntija Hanna Korpinen huomauttaa. Jos taimet eivät ole toipuneet tuhoista, ainakin kuusen täydennystaimia syysistutuksiin ehtii vielä tilata. Tosin savimailla syysistutukset kannattaa unohtaa, sillä taimet eivät ehdi juurtua ja pintarouta eli rouste voi nostella taimia ylös. Mikäli taimikoiden kevättarkastus on jäänyt väliin, nyt on hyvä hetki suunnata koko perheen voimin kesälomapäiväksi taimikkoon. Taimien päälle kaatuneet heinät kannattaa polkea ja tarttua raivaussahaan, mikäli lehtipuu on kirinyt yli havupuun mitan Älä hätäile täydennyksen kanssa Pystyyn kuivuneet puut, joista kaarna irtoaa, kannattaa jättää metsään. Niissä elää kirjanpainajien vihollisia. Pienet reiät ja ruskea puru paljastavat, että kirjanpainaja on pesiytynyt metsään. 8574_.indd 15 14.6.2021 12.25
• 16 17.6.2021 / METSÄSTÄ 1. Suomen metsäalasta lehtoja on 1-2 prosenttia. Lehtometsät ovat usein mielikuvissa Etelä-Suomen metsiä, mutta lehtoja on metsiköinä ympäri Suomen alueilla, joiden kallioperässä on kalkkikiveä tai muita emäksisiä kivilajeja. Suomen pohjoisin lehtokeskus sijaitsee A) Joensuussa B) Oulussa C) Kittilässä 2. Jos lehtometsistä kaadetaan puita, mikä tai mitkä seuraavista keinoista säilyttävät monimuotoisuutta hakkuussa? A ) Epätasainen harvennusjälki, jossa puuston tiheys vaihtelee. B) Tuoreiden tuulenkaatojen korjuu. C) Lehtopensaiden säästäminen. 3. Visakoivu on visailijan ykköspuu. Ainutlaatuisen puukuvioinnin vuoksi visa voi olla arvokas erikoispuulaji, mutta visakoivikko vaatii paljon hoitotyötä. Miksi visakoivunkin karsinnassa käytettäviä oksasaksia kutsutaan? A) oksatöörit B) sekatöörit C) tirehtöörit 4. Martti Kitusen kuuseksi sanottu puu eli Virroilla lähes 300-vuotiaaksi. Kuusen pitkän eliniän salaisuus oli kenties se, että tunnettu metsästäjä Kitunen A ) hautasi sen juurelle ampumiensa susien kallot. B) uhrasi kuuselle kaatamiensa karhujen veren. C) piilotti kuusen rungossa olevaan onkaloon metsästämiensä ilvesten korvatupsut. 5. Mitä tai ketä savolaismurteiden mukainen mehturi eli metsuri-sana alun perin tarkoitti? A) kuusiriukuaidan tekijää B) yöksi metsälaitumelle jäänyttä lehmää C) metsäsikaa alias mäyrää 6. Mikä on oleellista kuusia kuivattavan kirjanpainajakuoriaisen torjunnassa? A) Viedä metsästä alkukesästä pois tuoreet, kuolevat kuuset (esim. tuulenkaadot), joiden rungolla tai tyvellä on ruskeaa purua ja latvus yhä vihertää. B) Korjata keväällä metsästä pois kaikki kuolleet ja kuorettomat puut ja ränsistyneet lehtipuut. C) Rohmuta metsästä polttopuuksi kaikki pystyyn kuivaneet rungot ja hakkuuaukolle kaatuneet säästöpuut. 7. Nykyinen metsän jatkuva kasvatus ja vanha metsien määrämittaharsinta A) eivät ole sama asia. B) eivät edelleenkään ole sama asia. 8. Mitä puulajia on Suomen korkein elossa oleva puu, 47,3 metriä? (mitattu tieto) A) kuusi B) tsaarinpoppeli C) euroopanlehtikuusi 9. Metsien suojelussa tärkeää on A) se, että talousmetsät kasvavat Suomessa enemmän kuin niitä hakataan. B) se, että Suomen metsäala ei pienene metsätalouden vuoksi vaan kaadettujen puiden tilalle istutetaan vuosittain noin 150 miljoonaa taimea. C) suojelualueiden määrä, koko ja sijainti toisiinsa nähden. 10. Suomessa on tavalla tai toisella suojeltua metsäja kitumaata noin 13 prosenttia. Suojelumäärissä on kuitenkin hurjia eroja pohjoisen ja etelän välillä, sillä Lapin maakunnassa suojeluosuus on 28 prosenttia. Alimmillaan suojeluosuus jää 2-3 prosentin tuntumaan. Mistä maakunnista on kyse? A) Uusimaa ja Kymenlaakso B) Etelä-Karjala ja Etelä-Pohjanmaa C) Satakunta ja Pohjois-Karjala 11. Taimikon ensimmäinen raivauskerta eli varhaisperkaus kannattaa tehdä juhannuksen tienoon ja elokuun lopun välillä, jos haluaa A) minimoida kaadettujen lehtipuiden kannoista nousevien vesojen määrän. B) minimoida kannoista nousevien vesojen pituuskasvun. C) minimoida kannoista nousevien vesojen lehtien määrän. 12. Kuinka suuren alan varhaisperkausta ammattimetsuri tekee keskimäärin työpäivässä raivaussahalla (Metsälehden kysely 2018) ? A) 0,8 hehtaaria B) 1,5 hehtaaria C) 2 hehtaaria 13. Kuusentaimien yläpuolella kasvavan verhopuuston tarkoitus on METSÄNOMISTAJAN VALTTERI SKYTTÄ S uomen yläkouluikäiset ovat saaneet jo 40 vuoden ajan mitata metsätietouttaan valtakunnallisessa metsävisassa. Biologian ja maantieteen opettajien sekä Suomen Metsäyhdistyksen koululaisille vuosittain järjestämässä visassa kysyttiin tänä vuonna muun muassa lehtometsistä. Noin puolet metsien uhanalaisista lajeista elää lehdoissa. Yllätys ei liene, että lehdoissakin monet lajit tarvitsevat selvitäkseen vanhoja puita tai lahopuuta. Alla muutama tämän vuoden koululaisvisasta muokattu kysymys lämmittelyksi. Sen jälkeen kesäinen visa metsänomistajille tärkeistä ja ehkä ei-niin-tärkeistä tiedoista. Vastaukset löytyvät aukeaman oikeasta laidasta. kesävisa 1. 8575_.indd 16 14.6.2021 12.53
• 17 METSÄSTÄ / 17.6.2021 METSÄNOMISTAJAN VALTTERI SKYTTÄ S uomen yläkouluikäiset ovat saaneet jo 40 vuoden ajan mitata metsätietouttaan valtakunnallisessa metsävisassa. Biologian ja maantieteen opettajien sekä Suomen Metsäyhdistyksen koululaisille vuosittain järjestämässä visassa kysyttiin tänä vuonna muun muassa lehtometsistä. Noin puolet metsien uhanalaisista lajeista elää lehdoissa. Yllätys ei liene, että lehdoissakin monet lajit tarvitsevat selvitäkseen vanhoja puita tai lahopuuta. Alla muutama tämän vuoden koululaisvisasta muokattu kysymys lämmittelyksi. Sen jälkeen kesäinen visa metsänomistajille tärkeistä ja ehkä ei-niin-tärkeistä tiedoista. Vastaukset löytyvät aukeaman oikeasta laidasta. A) suojata kuusentaimia auringon paahteelta. B) torjua puita lahottavan juurikääpäsienen vaikutusta kuusissa. C) suojata kuusentaimien vuosikasvaimia hallatuhoilta. 14. P ä ä o s a havupuiden pituuskasvusta tapahtuu alkukesästä. Mutta mihin saakka puut tavallisesti kasvattavat juuristoaan? A) elokuuhun B) lokakuuhun C) joulukuuhun 15. Mikä on koko Suomen mittakaavassa metsänomistajien suurin yksittäinen tulonlähde? A) mäntytukki B) mäntykuitupuu C) kuusitukki 16. Suomen metsien puuntuotannollisesti korkein kestävä hakkuumäärä on 80,5 miljoonaa kuutiota vuodessa. Kuinka suuri osuus hakkuumahdollisuuksista on viime vuosina (2016-2020) hakattu Etelä-Suomessa? A) 75 prosenttia B) 83 prosenttia C) 95 prosenttia 17. Metsäsertifikaatit uudistuvat. Kuinka monta elävää ja kuollutta säästöpuuta tulee jatkossa vähintään jättää hakkuussa hehtaarille? A) 10 säästöpuuta (5 elävää+5 kuollutta) B) 20 säästöpuuta(10+10) C) 35 säästöpuuta (10+15) 18. Ligniini on yksi lupaavista uusista metsätuotteista. Siitä kaavaillaan raaka-ainetta muun muassa akkuteollisuuden käyttöön, mutta minkä prosessin sivutuotteena ligniiniä syntyy? A) sellun valmistuksen B) sahatavaran valmistuksen C) vanerin valmistuksen 19. Yläharvennus on hakkuutermi, jota käytetään metsäkeskustelussa välillä sekavasti niin jatkuvan kuin jaksollisen metsänkasvatuksen yhteydessä. Mitä yläharvennus kuitenkin tavallisesti tarkoittaa? A) Metsän parhaiden puiden latvusten harventamista. B) Metsän valtatukkipuiden poistoa harvennushakkuussa niin, että hyväkuntoiset lisävaltapuut eli puuston kakkosketju saa lisää kasvutilaa ja -aikaa järeytyä tukkipuiksi. C) Puiden katkontatekniikkaa, jossa puun pätkiminen aloitetaan ylhäältä latvasta ja puun tyvi kaadetaan nurin vasta lopuksi. 20. Yksityiset ihmiset omistavat Suomen metsien pinta-alasta noin 60 prosenttia. Kuinka suuri osuus hakkuista tehdään yksityismetsissä? A) 50 prosenttia B) 60 prosenttia C) 80 prosenttia Vas tau kse t 1.C 2.A ja C 3.B 4.B 5.B ja C 6.A (ais aus eli kuu siru nko jen kuo rin ta met säs sä toi mii myö s) 7.A ja B. Met sän häv ity kse ksi kut sut uss a har sin nas sa ong elm ana olis i se, että met säs tä saa tet tiin vie dä poi s kaik ki suu rim mat puu t elin tär keit ä sie men pui ta myö ten . Puu sto jäi uud ist um aan hyv in hita ast i. Nyk yise ssä jat kuv ass a kas vat uks ess a ole ellis int a taa s on taa ta met sän uud ist um ine n ja sää stä ä poi min taja pie nau kko hak kui ssa met sän suu rim pia sie men pui ta. Risk i uud ist um ise n epä onn ist um ise sta on tok i ole mas sa jat kuv ass a kas vat uks ess aki n. 8.C . Kas vaa Pun kah arju n tut kim usm ets äss ä (en tise n Suo men alu eel la Kan nak sen Raiv olas sa on tie ttä väs ti yli 50 met riä kor kea leh tik uus i). 9.C 10. B 11.B 12. A 13.C 14. B 15.C 16. C Poh joi s-S uom ess a 75 pro sen ttia . Kes täv ä hak kuu tas o on viim e vuo sin a ylit etty sel keä sti Ete läKar jala ssa ja Kym enl aak sos sa. 17.B 18. A 19. B 20. C kesävisa 8575_.indd 17 14.6.2021 12.53
• 18 17.6.2021 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA MIKKO HÄYRYNEN, teksti ANTTI J. LEINONEN, kuvat E nnätysnopeasti kasvanut Leppämäen yhteismetsä on luonteeltaan jotain perheyhteismetsien ja rahastoyhteismetsien väliltä. ”Kyse on metsäsijoittamisesta, jonka yhtiömuodoksi valittiin yhteismetsä”, toiminnanjohtaja Samuli Leppänen tiivistää. Osakkaita on kolme, eikä lisää oteta, eli yhteismetsä ei laajene liittymisten kautta. Toiminnanjohtaja tuo metsätalousinsinöörin ja metsällisen työhistorian myötä karttuneen metsäosaamisen. Kaksi muuta osakasta Mikko Leppänen ja Tatu Mäkimartti ovat hankkineet kannuksensa liike-elämässä, ja heiltä tulee sekä liiketoiminta-ajattelua että sijoitettavaa pääomaa. Tavoite ei ole enempää eikä vähempää kuin kasvaa maan suurimmaksi yhteismetsäksi – siis kasvamalla kasvaneiden joukossa, valmiiksi isoina perustetut poislukien. Tilakauppaa lähes viikoittain Yhteismetsä on perustettu vuonna 2016 muutamalla sadalla hehtaarilla, ja viime vuonna saavutettiin 6 000 hehtaarin rajapyykki. Lähes kaikki tilat on ostettu julkisesta myynnistä. ”Kun ostetaan tuhannesta puoleentoista tuhatta hehtaaria vuodessa, niin se tarkoittaa tilakauppaa suunnilleen joka toinen viikko”, Leppänen kertoo. ”Sijainti, sijainti ja sijainti”, hän luettelee ostokriteerejä. ”Sijainti suhteessa teollisuuteen ja tiestöön.” Yhteismetsän kotipesä on Pudasjärvellä, mutta tiloja on hankittu Hämeenlinnasta napapiirille. ”Jos tavoitteena on kasvaa, niin keskittymiä ei pysty kokoamaan, vaan pitää ostaa sieltä mistä myydään.” Pienemmän pään kohteista Leppänen tekee tarjouksen näkemättä, mutta yli sadan tuhannen euron kohteet edellyttävät maastokäyntiä. ”Tarkastusja suunnittelukierrokset ovat pitkiä muutaman päivän reissuja. Kilometrejä voi kertyä tuhatkunta päivässä. Lisäksi apuna on luotettujen asiamiesten verkosto.” Takaisinmaksuaika kymmenisen vuotta Hankintojen rahoitus tulee luototuksena osakkailta ja pankeilta. Yhteismetsä ei ole jakanut tuotto-osuuksia, vaan tuotto on käytetty ostoihin. Tilojen hintataso on noussut oleellisesti viidessä vuodessa. ”Hinnat alkavat olla sillä tasolla, että mietityttää. Alussa neljä tarjousta viidestä meni läpi, nykyään yksi viidestä.” Leppäsen peukalosääntö on, että tilan tulisi maksaa itsensä kymmenessä vuodessa. Ostotilojen kuviokoot voivat olla mitä tahansa, mutta niitä pyritään järkeistämään kahden–kolmen hehtaarin kuvioiksi. ”Ostettu tila pannaan kaikin puolin kerralla kuntoon, ja seuraavan kerran sinne on tarvetta palata 7–8 vuoden kuluttua.” Kannattavuus lannoittamalla Yhteismetsän puukauppatuloista neljännes sijoitetaan metsänhoitoon. Leppänen korostaa, että kannattavuus tehdään lannoittamalla, joka on ylivertaisesti tuottavin metsänhoitotoimi. Yhteismetsä kuin yritys Tai yritys, joka on yhteismetsä. Leppämäen yhteismetsä haluaa Suomen suurimmaksi. Iijoen kevättulvan aikana Samuli Leppänen matkaa Leppämäen yhteismetsän pääkonttorille veneellä. Pudasjärvi Elimyssalo Turvemaiden tuhkalannoitus parantaa luontaista taimettumista. 8501_.indd 18 14.6.2021 12.33
• 19 METSÄSTÄ / 17.6.2021 ”Jos tavoitteena on kasvaa, pitää ostaa sieltä mistä myydään.” ”Se lisää kasvua, mutta ennen kaikkea lyhentää kiertoaikaa ja hakkuiden väliä.” Yhteismetsä lannoittaa käytännössä kaikki puolukkatyypin kankaita myöten. Resepti on selkeä: booria ja typpilannoitteita kivennäismaille, boorituhkaa turvemaille. Paras lannoitusvaikutus on rämemänniköissä, joissa tuhkalannoitus parhaimmillaan nelinkertaistaa kasvun. ”Räme voi olla hyvinkin kitukasvuinen, mutta pehmeälehtinen ja ruohoinen alikasvos kertoo vapaan typen runsaudesta ja kasvupotentiaalista.” Toisaalta rämeillä myös osaamista tarvitaan eniten, sillä kaikki rämeet eivät ole hyviä rämeitä. Nahkealehtinen suopursukasvusto kertoo, että lannoitukselta ei pidä odottaa mahdottomia. Turvemaiden tuhkalannoituksen vaikutus kestää pitkään, joten kerta tai kaksi lannoitusta kiertoajassa riittää. Kivennäismaat lannoitetaan kolme-neljä kertaa ensiharvennuksesta alkaen. Kasvatetaanko puustoa vaiko pääomaa? Metsätilan tuottoa voi parantaa myös ilman metsänhoitotoimia, liiketoiminnan opein. Lannoittamattoman ja lannoitetun rämeen ero. Takana tuhkalannoitettu alue, jossa hieskoivu kertoo lannoitusvaikutuksesta. Rotevavartinen karhunsammal osoittaa, että turvemaassa on vapaa typpeä ja kasvuvoimaa. Leppänen esittää ajattelunsa rautalankamallina, että jos on neljän hehtaarin tila päätehakkuuta lähentelevällä puustolla ja siinä neljä hehtaarin kuviota... ”…niin joku voi ehdottaa harvennusta, toinen parempien hintojen odottamista, mutta itse päätehakkaisin yhden hehtaarin ja ostaisin neljä hehtaaria nuorempaa metsää tilalle.” Perustelu menee niin, että jos jokainen hehtaari kasvaa viisi kuutiota vuodessa, niin yhden hehtaarin hiukan ennenaikainen päätehakkuu nostaa kokonaisuuden kasvun neljän hehtaarin 20 kuutiosta seitsemän hehtaarin 35 kuutioksi ilman, että on laitettu yhtään rahaa lisää. Leppäsen mukaan turhan usein katsotaankin, että puustohan kasvaa vielä, kun sen sijaan pitäisi katsoa, miten pääoma kasvaa. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi, että aikaisin tehty päätehakkuu voi olla perusteltu, jos tilin sijoittaa otollisen kohteen lannoitukseen. ”Kun jatkuvasti hakataan huonoimmat pois ja panostetaan parhaisiin, niin tila kehittyy.” Rovaniemi Kajaani Seinäjoki Tampere Kuopio Jyväskylä Joensuu Lappeenranta Turku Helsinki Pori Mikkeli Oulu Rovaniemi Kajaani Seinäjoki Tampere Kuopio Jyväskylä Joensuu Lappeenranta Turku Helsinki Pori Mikkeli Oulu OSTETAAN JA VUOKRATAAN METSÄTILOJA Myy metsäsi meille ja huolehdimme siitä kotimaisena ja vastuullisena toimijana niin, että se säilyy jälkipolville. Kaupat kanssamme sujuvat nopeasti ja vaivatta sekä ilman kuluja. Jos haluat myymisen sijaan vuokrata metsäsi, onnistuu sekin. Saat tasaisia vuokratuottoja – meidän hoitaessa metsiäsi asiantuntevasti puolestasi. Ota yhteyttä ja katsotaan yhdessä sinulle sopivin tapa edetä asiassa. Metsätilojen osto ja vuokraus TO R N AT O R .F I Ota yhteyttä oman alueesi asiantuntijaamme! 8501_.indd 19 14.6.2021 12.34
• 20 17.6.2021 / METSÄSTÄ SAMI KARPPINEN, teksti ja kuvat K un männyn siemeniä kylvetään koneellisesti äestyksen tai kaivurilaikutuksen yhteydessä, usein vain pieni osa kylvetyistä siemenistä itää ja tuottaa kasvatuskelpoisen taimen. ”Kun siemenet peitetään hallitusti kylvön yhteydessä, pienenee yhden vakiintuneen taimen aikaansaamiseen tarvittava siemenmäärä noin kymmenestä viiteen tai kuuteen” kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Pekka Helenius. Peittäminen paitsi tarjoaa siemenille otollisemmat itämisolosuhteet myös vähentää riskiä, että linnut tai jyrsijät ehtivät syödä siemenet. Nykyisin käytetyissä konekylvömenetelmissä siemeniä ei voida peittää hallitusti. Siksi Luke, Suomen metsäkeskus ja Alavudella kaivinkoneiden seulakauhoja valmistava Ajutech Oy käynnistivät uudenlaisen metsäkylvökauhan kehitystyön viisi vuotta sitten. Idean isänä voidaan pitää Metsäkeskuksen ähtäriläistä metsäneuvojaa Kyösti Sipilää, jonka käytännön huomioista kehitystyö sai alkunsa. ”Menetelmän tarvetta korostaa se, että äeskoneet ovat vähentyneet nopeasti, eikä uusia ole tulossa tilalle. Kaivinkoneita sen sijaan löytyy joka paikkakunnalta”, Sipilä huomauttaa. Kolmannes vähemmän siementä? Metsäkylvökauhan avulla tavoitellaan kylvötyöhön merkittävää kustannussäästöä. ”Koska itävyys paranee merkittävästi, voi jatkossa olla mahdollista käyttää nykyistä pienempiä siemenmääriä”, Helenius sanoo. Toukoja kesäkuussa perustettiin Karstulaan metsäyhtiö UPM:n maille koealoja, joilla seurataan eri ajankohtina kylvettyjen peitettyjen ja peittämättömien siementen itämistä sekä kylvötyön tuottavuutta. ”Tässä vaiheessa käsitys on, että siementen määrä voitaisiin pudottaa peittämisen ansiosta nykyisestä 300 grammasta hehtaarilla jopa alle 200 grammaan”, Helenius arvioi. Rahallisesti tämä tarkoittaisi jopa sadan euron säästöä hehtaarille siemenkuluissa. ”Tutkimme myös sitä, voisiko peittämisen avulla pidentää nykyisin juhannukseen loppuvaa männyn kylvökautta parilla viikolla. Tämä helpottaisi yrittäjien kylvötöiden suunnittelua ja toteutusta”, Helenius sanoo. UPM:n metsänhoidon kehityspäällikön Heli Viirin mukaan yhtiön tavoitteena on lisätä männyn viljelyä. ”Näen tärkeänä, että männylle sopivat kasvatuskohteet myös uudistettaisiin männylle. Hirvituhojen vuoksi männyn kasvupaikoille viljellään yhä liikaa kuusta.” Mättäät samalla kerralla Metsäkylvökauhalla voidaan tehdä laikutus, siementen kylvö sekä peittäminen. Äeskoneisiin ja jatkuvatoimisiin laikkureihin verrattuna etuna on, että samalla kauhalla voidaan tarvittaessa tehdä myös mättäitä sekä navero-ojia. Tämä mahdollistaa uudistusalan kasvupotentiaalin parhaan mahdollisen hyödyntämisen. ”Kauhan markkinat ovat pääasiassa Suomessa ja Ruotsissa. Olen kiinnostunut kehitystyöstä myös siksi, että olen itse metsänomistaja”, kertoo Ajutechin toimitusjohtaja Arto Ulvo. Tähän mennessä kauhasta on valmistettu puolenkymmentä prototyyppiä. Uusimmassa mallissa on mukana kamera sekä kauhan selkäpuolelle liitetty kylvömuokkausterä, joka vähentää kauhan kääntötarvetta. Tunnissa metsäkylvökauhalla voi tehdä maastosta riippuen 250–300 kylvettyä laikkua. ”Kauhan hinta tullee olemaan noin 15 000 euron luokkaa”, Ulvo arvioi. Säästöä siemenissä ja pitempi kylvökausi? Ajutech Oy:n metsäkylvökauhalla männynsiemenet voidaan peittää hallitusti. Katso video Metsälehden Youtubesta. Arto Ulvo Heli Viiri Pekka Helenius Kauhan selkäpuolella oleva kylvömuokkausterä tekee laikun, punainen suulake levittää siemenet ja seula peittää ne kauhassa olevalla humuksen ja kivennäismaan seoksella. 8502_.indd 20 14.6.2021 13.11
• 8503_.indd 21 14.6.2021 13.13
• 22 17.6.2021 / METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva C ramer on uusi tuttavuus. Yhtiön osoite viittaa Ruotsiin, mutta samassa kyltissä seisoo ”Made in PRC”. Eli Kiinasta tullaan, mutta nykymaailmassa se ei ole erityinen moitteen aihe. Metsälehti kokeili Cramerin vahvinta akkusahaa, mallia 82CS25. Se on ensimmäinen akkusaha, jonka teho ilmoitetaan kilowatteina. Eikä ihme: 2,5 kilowattia on lukema, jota kehtaa esitellä. Tosin Cramer myös havainnollistaa tehokkaan akkusahan haasteet. Suuri teho vaatii isoa akkua. 430 ampeeritunnin akulla sahan paino kohoaa 8,75 kiloon Pienemmällä 220 ampeeritunnin akulla saha painaa 7,5 kiloa. Esimerkiksi Husqvarnan 540 iXP painaa työkunnossa 5,7 kiloa. Painonsa vuoksi isoa Crameria ei voisi ajatella hakkuutyöhön. Pienemmät mallit 82 voltin 82CS15 tai 40 voltin CS15 ovat kevyempiä ja muotoilultaan hakkuutyöhön sopivia. 40 voltin Cramer painaa akkuineen 5,4 kiloa. Tosin se on leikkuuteholtaan kaukana isoveljestään. Iso akkusaha voisi olla käyttökelpoinen esimerkiksi järeää polttopuuta katkottaessa. Ammattilaissarjaan matkaa Isolla akulla Cramer 82CS25:ssa riitti virtaa tauottomassa kiekkojen sahauksessa reilut 11 minuuttia. Husqvarna 540iXP:n akku kesti taannoin samanlaisessa vertailussa 12 minuuttia. Lukuja kannattaa tarkastella lähinnä suuntaa antavina. Leikkuutehollaan iso Cramer voitti Huskin, joka on ollut tehokkain tähän asti kokeilemistamme akkusahoista. Tosin ero jäi niin niukaksi, ettei sillä voi perustella sahan suurta painoa. Läpimitaltaan 25 sentin tuulenkaatopetäjästä irtosi kolme leikkoa 21 Järäkämmän puoleinen akkusaha Cramerin uutuus lienee markkinoiden vahvin, mutta painoakin riittää. CRAMER 82CS25 ? ? Jännite 82 V ? ? Teho 2,5 kW ? ? Terälaite 13 tuuman (33 cm) terälaippa ? ? Ketjujako 0,325, 1,3 mm ketju-uralla ? ? Teräöljysäiliö ,25 l ? ? Paino työkunnossa ? ? 430 Wh:n akulla 8,7 kg ? ? 220 Wh:n akulla 7,5 kg ? ? Sahan hinta ilman akkua noin 400 euroa (sis alv:n) ? ? 430 Wh:n akku 329 euroa (sis alv:n) ? ? 220 Wh:n akku 199 euroa ? ? Kahden akun laturi 129 euroa ? ? Valmistusmaa Kiina ? ? Maahantuoja Brandt Oy Painoa Cramerin akkusahassa on sen verran, että hakkuutyöhön siitä ei ole, polttopuusavottaan kyllä. sekunnissa. Huski hävisi keskimäärin sekunnin. Husqvarna saa leikkuutehovertailussa etua kapeammasta ketjustaan, joka menee puuhun pienemmällä vastuksella. Cramerissa on keskikokoisissa bensasahoissakin yleisesti käytettävä 0,325 jaollinen, 1,3 millin ketju-uraan sopiva ketju. Maahantuojan mainoslupauksen mukaan iso Cramer vastaisi teholtaan jopa 55 kuutiosenttimetrin bensasahaa. Tämän varmentamiseksi sahasimme verrokkikiekot männystä 47 kuutiosenttimetrin ammatti-Jonssilla (CS 2147). Sillä kiekot irtosivat noin viisi sekuntia nopeammin kuin Cramerilla. Leikkuuteholla mitaten ammattilaissarjan bensamoottorisahoihin akkusahalla on siis vielä matkaa. Cramerin tuotevalikoima ulottuu moottorisahoista moninaisiin pihanhoitolaitteisiin, joissa voi käyttää 82 voltin tai 40 voltin akkuja. KOKEILTUA Fakta 8504_.indd 22 14.6.2021 13.31
• 23 METSÄSTÄ / 17.6.2021 MIKKO RIIKILÄ K estääkö mättäille istutetulta kuusikolta todella 60 vuotta kasvaa istutuksesta ensiharvennukseen? Tätä ja paria muuta seikkaa on ihmetelty sen jälkeen, kun Luonnonvarakeskuksen (Luke) professori Artti Juutisen tutkimusryhmä esitteli helmikuussa tutkimuksensa tulokset. Tutkimuksessa verrattiin erirakenteisten kuusikoiden taloudellista tulosta mättäille istutetun kuusikon tuottamaan tulokseen. Vertailu perustui kasvumallein ennustettuun puuston kasvuun. Esimerkiksi Metsälehden verkkosivuilla otsikoitiin 22.2.2021: ”Jatkuva kasvatus kannattaa korpikuusikoissa.” Tutkimuksen tulosta ei suoraan ole kyseenalaistettu, vaan ihmetys kohdistuu lähtöoletuksiin. Ensinnäkin kuusikoiden kasvuennusteet perustuvat Venäjällä mitattuihin kuusikoiden tuotoksiin. Juutinen ei osannut sanoa, missä mitatut kuusikot sijaitsevat, vaan neuvoi kysymään Luken tutkimusprofessori Raisa Mäkipäältä. Hän vastasi linkillä, joka johti kyrillisin kirjaimin tehdylle nettisivulle. ”Kuusikot ovat meidän oloja vastaavia NW (Luoteis-)Venäjän kuusikkoaineistoja.” Korpikuusikoiden kehitystä olisi pystytty ennustamaan myös suomalaisella Motti-simulaattorilla. 60 vuotta istutuksesta ensiharvennukseen? Kasvupaikka on viljava, ojitettu korpi Etelä-Suomessa. Verrokkina olevaa tasaikäistä, istutettua kuusikkoa on käsitelty Tapion metsänhoitosuositusten mukaisesti. Mätästysalalle istutetun tasaikäisen kuusikon oletetaan käytetyn kasvumallin mukaan varttuvan ensiharvennukseen 60 vuodessa. Tällöin puuston pituus on 13 metriä. Puusto päätehakataan 89-vuotiaana. Todellisuudessa istutuskuusikot ensiharvennetaan 20–30-vuotiaina ja päätehakataan 50– 60-vuotiaina. Pitkä kiertoaika heikentää puun kasvatuksen laskennallista kannattavuutta. Mihin tutkimuksessa käytetty lähtöoletus perustuu, professori Artti Juutinen? ”Jaksollisen kasvatuksen käsittely määrättiin Tapion suositusten mukaan. Tutkimuksessa käytettiin venäläisiä kasvuja tuotostaulukoita, koska mallittaja oli venäläinen (tutkija Vladimir Shanin). Hän tarkastelee tulostensa uskottavuutta vertaamalla mitattuihin referenssiaineistoihin.” Pitkän linjan suometsäekspertti, Luken erikoistutkija Hannu Hökkä osallistui Juutisen tutkimukseen. Hän myöntää käytetyn mallin epätarkkuuden. ”Vika lienee EFIMOD-mallissa, joka tuon tuloksen tuotti. Turvemailla tärkeä pohjaveden pinnan tason vaihtelu haluttiin ensi kertaa mukaan analyysiin. Juutinen halusi, että tasaikäinen ja eri-ikäinen simuloidaan samalla mallilla, eikä esimerkiksi toista Motilla, jossa pohjaveden tasoa ei pystynyt huomioimaan.” Omituista on myös se, että mallien mukaan kasvatettujen kuusikon harvennukset oletettiin tehtävän yläharvennuksina, siis suurimpia puita poistaen. Se pidentää kiertoaikaa, kun hakkuukypsyys määritellään puuston järeyden mukaan. Käytännössä kuusikoiden ensiharvennuksia ei tehdä yläharvennuksina. ”Tässä tutkimuksessa kaikki ei todellakaan ole fine (hyvin)”, toteaa tutkimusta läheltä seurannut suometsätutkija. Jatkuvan kasvatuksen tutkimus hämmentää Metsäalan on ollut vaikea niellä jatkuvan kasvatuksen kannattavuudesta tehtyä tutkimusta. Ilmeisesti syystä. Istutetut kuusikot kasvavat ensiharvennukseen 20–30 vuodessa, mutta tutkimuksessa ajaksi oletettiin 60 vuotta. M ik ko Ri ik ilä LUULEN , että Metsälehden verkkouutinen Juutisen tutkimuksesta oli minun tekeleeni. Kas näin se käy: Luonnonvarakeskus lähettää tiedotteen, josta referoimme tulokset. Kymmenien sivujen pituinen englanninkielinen tutkimusraportti jää lukematta – ilman emeritustutkijan esiluentaa tätä juttua ei olisi tehty. Muistakaa, että vaikka uutiset eivät valehtele, eivät ne aina ihan koko totuuttakaan kerro. MIKKO RIIKILÄ Huonoja journalisteja KOMMENTTI EERO SALA ”SOITTEMME TURVEVARASTOISTA polttoainetta vuosisadoiksi”, otsikoi Metsälehti tammikuussa 1943. Polttoturpeeksi käytettynä turvevaramme vastaisivat noin 15:tä miljardia pinokuutiota koivuhalkoja, lehti laskeskeli. Uutinen perustui metsänhoitaja U. Metsänheimon esitelmään. Hän oli tehnyt valtakunnallisen ”turve-inventarion”, jollaista ei ennen ollut ollut saatavilla. Turpeesta toivottiinkin korvaajaa haloille, joita jo rauhan aikana oli poltettu energiaksi enemmän kuin metsien kantokyvyn katsottiin sallivan. Saman vuoden joulukuun Metsälehden mukaan polttoturpeen valmistukseen oli Suomessa myös erinomaiset edellytykset jo logistisista syistä. ”Polttoturvetyömaat sijaitsevat rautateiden varsilla tai aivan käyttöpaikkojensa lähellä. Autokuljetuksia ei tarvita juuri lainkaan”, Metsälehti kirjoitti. ”Kun halkojen valmistusta ei ole voitu kehittää paljoa käsityöastetta pidemmälle, se jää työtehollisessa suhteessa ratkaisevasti jälkeen koneturpeisiin verrattuna.” Insinööritoimisto Rördam & Co tiivisti turpeen noston ”koneellistuttamisen” merkityksen mainoksessaan. Sen mukaan Suomen polttoturvevarat olivat suuremmat kuin muissa Euroopan maissa, ja oli tullut aika turpeen käyttämiseen eri aloilla. ”Polttoturvetta koneellisesti nostaen saadaan miehen tuntityöllä ainakin kahdenkertaisesti suurempi määrä polttoainetta lämpökalorioissa laskettuna kuin metsänhakkuulla” , insinööritoimisto mainosti. Vajaat 80 vuotta myöhemmin energiaturpeen käyttöä ollaan ajamassa alas ilmastoja ympäristösyistä. Hallitusohjelman mukaan käyttö halutaan vähintään puolittaa vuoteen 2030 mennessä, mutta tavoite näyttäisi toteutuvan jo tätä aikaisemmin. Aika oli turpeen ENNEN NYT JA Sarjassa tarkastellaan Metsälehden vanhoja uutisia nykyhetken valossa. 8504_.indd 23 14.6.2021 13.32
• 24 17.6.2021 / PILKKEITÄ RIISTA JERE MALINEN, teksti ja kuvat ”T ohtiiko tuosta lehteen asti laittaa”, sulkavalainen Paavo Kukkonen toppuuttelee hymyssä suin, mutta höltyy pienen suostuttelun jälkeen. ”Hyvää kalaa se on. Voihan siitä kirjoittaa”, Kukkonen sanoo särjestä ja kertoo taannoin tapahtuneen tosi tarinan. Hän oli vaimonsa kanssa äitienpäivälounaalla Ravintola Höökissä. Tarjolla oli järvikalaa. Edellä ruokajonossa kulkenut rouva kehui ystävälleen kuinka hyviä paikan ”savumuikut öljyssä” olivatkaan. ”Hyviähän ne olivat. Särkiä kylläkin. Olin ne itse pyytänyt ja ravintolaan toimittanut”, Kukkonen nauraa mukavalle muistolle. Katiska paras pyydys Kapeaan jokiuomaan upotetuista katiskoista yksi jutajaa komeasti. Sen näkee veden pinnalla pollottavasta katiskan katosta. ”Taitaa olla kohtuullisesti kaloja. Saattaa tulla sanko täyteen, jos toinenkin.” Kolmesta katiskasta kertyy saaliiksi noin 30 kiloa särkiä. ”Tämän ilkeää jo lehteenkin laittaa”, kalamies Kukkosessa nostelee päätään. Silti särkeäkään ei oteta. Jos yöt ovat kylmiä, kutupuuhiin sonnustautuvilla särjillä menohalut hyytyvät. ”Kalapaikka ratkaisee. Kun se on tiedossa, särkiä ei oikein voi olla saamatta.” Paavo Kukkonen löysi aikoinaan oman ottipaikkansa tutun vinkistä pyydystäessään ravuille syöttikaloja. ”Pakastin särjet ja laittelin niitä loppukesästä rapumertoihin.” Kukkokaloiksi Muutama vuosi takaperin Kukkonen kuuli savonlinnalaisen Sirkka Makkosen etsivän kuuluisiin kalakukkoihinsa särkiä. Sirkan Leipomon suussa sulavat särkikukot olivat entuudestaan tuttuja. ”Sen maistoi, että ne tehtiin hyvistä raaka-aineista.” Kotitarvekalamies tarjosi leipomolle koe-erän särkiä. Sen jälkeen kaikki on mennyt, mitä Kukkonen on ennättänyt pyytää. ”Eihän se paljon ole eläkeukolta. Muutamia satoja kiloja vuodessa”, läpi sulavesikauden särkiä kalastava Kukkonen kertoo. Suurin työ särjenpyynnissä oli vuosia saaliin perkaaminen, kunnes Kukkonen keksi kokeilla perunankuorimakonetta! ”Ensin perunankuorimakoneella suomustamalla, sitten kalasaksilla perkaamalla käsittelee tunnissa ison sankollisen särkiä.” Särjet yöksi uuniin Kukkosilla syödään säännöllisesti särkeä. ”Ennen kesähelteitä pyydettynä se on mielestäni maukkaimmillaan.” Kukkosilla särjet päätyvät yöksi savipadassa leivinuuniin hautumaan. Kaverina niillä on suolaa, sokeria, monenlaisia mausteita, sinappia, tomaattimurskaa ja rypsiöljyä. ”Parempaa kalaa on vaikea löytää.” Kaksi sangollista särkiä Särki on niin maukas kala, että sitä voi luulla muikuksi. Särkijahdissa katiskaa parempaa pyytöä ei olekaan, Paavo Kukkonen tuumaa. Perunankuorimakone on huima keksintö kalankäsittelyyn! 8505_.indd 24 14.6.2021 13.33
• PILKKEITÄ / 17.6.2021 25 SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia LUKIJALTA LUKIJALTA METSÄPILA Särki on niin maukas kala, että sitä voi luulla muikuksi. AINA PUHUTAAN, KUINKA metsistä kulkeutuu ravinteita vesistöihin ja kuinka ne pilaavat vesistöt. Ravinteiden huuhtoutuminen maalta on luonnollista ja ravitsee vesiekosysteemejä. Kysymys on tietenkin taas määrästä: kohtuullinen ravinnevirta on hyväksi, mutta liika on liikaa. Mutta kulkee ravintoa toiseenkin suuntaan. Maaekosysteemien kannalta tärkein tapahtuu järvien ja lampien pohjassa. Itse vesimassassa on ravinteita ja elämää on suhteellisen vähän, mutta pohjalla sitäkin enemmän. Virtauksen laantuessa metsistä kulkeutunut mineraaliaines ja humus laskeutuvat pohjalle. Liukoiset ravinteet sitoutuvat ensin leviin ja muihin vesikasveihin, mutta kasvien kuoltua niidenkin jäänteet päätyvät pohjan liejuun. Lietteessä elää runsas ja monipuolinen eliöstö ylhäältä satavan ravinnevirran varassa: simpukoita, äyriäisiä, matoja ja hyönteisiä. Erityisen runsaita ovat monissa vesistöissä surviaissääskien toukat. Meillä elää noin 800 surviaissääskilajia, joten niitä riittää hyvin erilaisiin vesistöihin lähteistä suuriin järviin ja lyhytikäisisät allikoista puroihin. Aikuiset Ravinteet lentävät vedestä maalle Vesihyönteisten suunnattomasta määrästä kertovat tulvarannan vedenkalvoon kertyneet surviaissääskien jäänteet. METSÄN KÄTKÖISSÄ YKSITYISTEIDEN (aiemmin metsäteiden) parantaminen kemerahankkeina on vähentynyt jyrkästi viime vuosina. Kehityskulun syitä on arvailtu eri tahoilla. Tässäkään asiassa ei ole mitään yliluonnollista, kaikki johtuu tosiasioista. Töitä tehdään vain, jos joku niitä haluaa tehdä. Aikoinaan hommat hoituivat vahvalla metsänparannusorganisaatiolla, metsänparannuspiireissä ja myöhemmin jonkin aikaa metsäkeskuksissa. Suunnitteluja työnjohtorahat tulivat suoraan valtionvaroista. Toimihenkilöt olivat pääosin suuriin ikäluokkiin kuuluvaa väkeä, enää he eivät ole työelämässä. Nykyiset tietöiden suunnittelijat ja toteuttajat ovat monialayrittäjiä. Ainakaan minä en tiedä yhtään toimijaa, joka olisi pelkästään metsätiesektorilla. Jos ja kun tiekunnilta ei tule toimeksiantoja, toimija tekee jotain muuta. Välttämättä tieasiat eivät ole kaikkein halutuimpia. Nykyisin kyse on liiketoiminnasta, rahaa tulee vain onnistuneista hankkeista, ja se on monessa kohden epävarmaa. Urakoitsijan lasku tulee kyllä nopeasti, mutta kemeratuet ja maanomistajien maksut paljon myöhemmin. Toimija joutuu olemaan itse pankkina. Ulosottohommatkin tulevat tutuiksi. Toimivan tiekunnan omaaloitteinen työtilaus on harvinainen tapaus. Yleensä hanketta aloitettaessa on vain huonokuntoinen tie, tiekunnalla ei ole mitään käyttökelpoista tietoa. Yksityistielaki on saanut kaikessa rauhassa olla noudattamatta vuosikymmenestä toiseen. Toimija joutuu tekemään kovan työn saadakseen tiekunnan asiat sen verran järjestykseen, että päätöksiä voidaan tehdä. Perusparannuksen suhteen päätös voi olla kielteinen. Joskus hanke menee eteenpäin, mutta siirtyy jollekin toiselle, joka saa kaiken hankkeeseen kuvan rahoituksen. Toteutusvaiheessa urakoitsijan osaaminen ja työmoraali ratkaisevat todella paljon sekä lopputuloksen laadun että myös taloudellisuuden suhteen. Laadun ja hinnan välinen tasapainoilu on varmaan eräänlainen ikuisuuskysymys? Monesti kuulostaa joillakin osakkailla olevan paremmat tiedot kuin asiaa hoitavalla ammattilaisella. Tämähän on tuttua metsäalalla yleisemminkin. Hankkeiden suorittajalta vaaditaan vahvaa psyykkistä kuntoa ja ”paksuja korvia”. Yrittäjälläkin on sentään yksi oikeus: lopettaa koko homma. Ilmeisesti moni on sen hoksannutkin. JOUNI KOTIRANTA Tiehankkeiden vähenemiseen on syynsä TOIMITTAJA Valtteri Skyttä kirjoittaa MTK:n vaatimuksesta uudistaa hirvijärjestelmää (Metsälehti 10/2021). Taas kerran. Aihetta koskevat uutiset ovat toistuneet vuosien varrella pitkään, ilman vaikutusta. Ongelmasta on keskusteltu ja kirjelmöity, turhaan. MTK:n vaatimuksen tueksi on ilmeisesti kerätty mittava tietojoukko alueellisten riistaneuvostojen rakenteesta ja toiminnasta. Analyysiä tulisi laajentaa kattamaan hallinto laajemmin – vastaavan ministeriön henkilöstön harrastuneisuus ja metsästäjätausta, itse ministeriä unohtamatta. Viikolla 24 valtioneuvosto antoi periaatepäätöksen kansalliseksi korruptionvastaiseksi strategiaksi ja toimenpideohjelmaksi 2021–2023. Strategian tavoitteena on mm. edistää korruption tunnistamista ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä. Strategialla halutaan myös lisätä olla myös poliittisen päätöksenteon avoimuutta ja uskottavuutta. Päätöksen nykytilannetta kuvaavassa osiossa todetaan muun muassa: ”Korruptio esiintyy usein oikeudettomien etuuksien antamisena ja ottamisena, eturistiriitoina ja suosimisena. Se ilmenee myös epäeettisenä päätösten valmisteluna muodollisten päätöksentekorakenteiden ulkopuolella.” MTK:n vaatimusta ja korruptionvastaista päätöstä rinnakkain lukiessa ei voi välttyä tunteelta, että hirvikannan säätely on oiva esimerkki strategisen päätöksen tarpeesta, ministeriötä ja ministeriä unohtamatta. Tässä hirvisopassa tuoksahtaa rakenteellisen korruption imelä aromi. HEIKKI NOPANEN Helsinki Hirvisoppa kiehuu Ti m o To iv an en koiraat parveilevat rannassa ylös alas lentävinä parvina, survovat ilmaa, ja siitä on tullut nimi koko ryhmälle. Joskus surviaissääskien – ja samalla tavalla käyttäytyvien päivänkorentojen ja vesiperhosten – parvet näkyvät kuin savupilvinä. Eri lajit aikuistuvat eri aikaan ja niin parveilijoita riittää varhaiskeväästä myöhäiseen syksyyn. Parveilu on lepakoiden, lintujen, sudenkorentojen ja muiden ilmassa saalistavien petojen juhlaa. Parveilijoiden turvana on vain suunnaton lukumäärä: petojen saaliiksi joutuu vain murto-osa ilman survojista. Useimmat kokevat ”luonnollisen” kuoleman, kun voimat lopulta uupuvat. Parittelun jälkeen naaraat palaavat järvelle munimaan, mutta koiraat kuolevat maalla ja niiden mukana kulkeutuneet ravinteet jäävät rehevöittämään metsiä. Järven pohjassa voi olla tuhansia toukkia neliömetrillä, siis kymmeniä miljoonia toukkia hehtaarilla. Hehtaarilta voi kuoriutua kymmeniä kiloja hyönteisiä kesän mittaan, joten vedestä maalle suuntautuva ravinnevirta ei ole mitätön! 8505_.indd 25 14.6.2021 13.33
• Hyvin hoidettujen metsien ystäville TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Yli 100 tietokortia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelyssä. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. “Helppokäyttöinen ja kattava.” “Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: Tapio. /metsanhoitokortisto METSÄNHOITOKORTISTO Talousmetsien luonnonhoito Metsänparannus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsän kasvatus Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän uudistaminen Tuhot Energiapuu Puukauppa ja puunkorjuu Kokeile myös TAPIO Maastotaulukon mobiiliversio! Applikaatiolla tai sivustolla Tapio. /kauppa/tuote/ maastotaulukot-apps/ 8506_.indd 26 15.6.2021 9.43
• 27 PILKKEITÄ / 17.6.2021 TIIA PUUKILA, teksti REIJO VÄISÄNEN, kuvat VESI lensi pitkin vastavalmistuneen saunan seiniä ja löyly oli kipakka. Ei tämä näin voi mennä, entinen hiihtäjä ja keksijä Antti Ticklén totesi päätään pudistellen. Syntyi ajatus löylykauhasta, jolla vettä ei voi heittää vaan rauhallisesti valuttaa kiukaalle. Näin löylyistä tulisi kosteat ja nautinnolliset. Kymmenen vuoden kehitystyön jälkeen löylykiikuksi nimetty keksintö oli valmis. Samalla Ticklén loi uudenlaisen tavan hyödyntää taimikon raivuussa maahan kaadettavaa puuta. Löylykiikun varreksi valikoitui taimikonhoidossa pois raivattu männyntaimi. ”Mänty on aika kevyt, kasvaa taimikoissa tiheästi ja suoraan, sen oksat ovat rykelmässä ja sitä on hyvin saatavilla. Koivukaan ei kasva niin suoraan ja se on raskaampaa”, Ticklén perustelee. Pituudeltaan kaksi-, kolmimetrinen taimi, jonka paksuus ei ole muutamaa senttiä kummempi, ei tavallisesti kelpaa edes hakkeeksi. Aikanaan esimerkiksi korpikuusikon alikasvoskuusia osattiin hyödyntää. Niistä tehtiin närelenkkiä, vanhan ajan köyttä, tukin uittoon. Ticklén halusi tuoda perinteisen metsäkulttuurin ja puun monipuolisen hyödyntämisen osaksi saunomista. Kun lähialueen taimikkoja raivataan, Ticklén kysyy luvan ja hakee polkupyörällä sopivimmat rungot talteen. Hän sahaa varret, karsii oksat retkikirveellä, vuolee kuoren puukolla ja hioo puun. Oksatkaan eivät haittaa. ”Oksat saavat jäädä näkyviin. Ne ovat kuin puun kukkia. Harjanvarreksikaan ei kelpaa kuin oksaton puu, mutta minulle kelpaa nimenomaan oksallinen puu.” Lunta kiukaalle Vuodesta 2011 Ticklén on testannut ja kehittänyt löylykiikkua rantasaunallaan Liperin Ylämyllyllä. Asiakkaille hän myi ensimmäiset valmistamansa löylykiikut viime vuonna. Kiikuta löylyä Antti Ticklén keksi oivallisen tavan hyödyntää maahan raivattuja taimia ja parantaa löylyjä. Reijo Väisänen TICKLÉNIN VINKIT JUHANNUSLÖYLYIHIN ? ? Älä lämmitä seiniä, vaan lämmitä kiuas nopeasti ja ota kiuaskivistä lämpö. ? ? Käytä tulipesään ensin pientä hyvin palavaa puuta. Kun pesässä on hiillos, käy isompi tai huonolaatuisempikin puu. ? ? Oksat ovat hyvää polttopuuta, mutta huonoa syttöpuuta. ? ? Puu tarvitsee aina kaverin. Suurin virhe on saunasta lähtiessä heittää pari kalikkaa tulipesään. Kitutuli nokeaa vain tulipesän ja hormin. ? ? Jos saunotaan illasta yöhön, pidä saunaa välillä pienellä hiilloksella. Jatkuva roihu lämmittää saunan tukalaksi. ? ? Paras löyly on leppoisa ja kostea. Jos kasteltu vihta kärähtää kiukaalla tai vesi räiskyy pois, kiuas on liian kuuma. Varren pituuden mies räätälöi saunan mukaan. Näin löylyveden saa otettua lattian tasolta, nostettua vaivatta kiuaskivien päälle lepäämään ja siitä vähitellen valuteltua kiukaalle. Vettä ei tarvitse kauhoa vaan löylykiikku keinahtaa automaattisesti pystyyn, kun se täyttyy vedellä. Ajatustaan hitaista hallituista löylyistä Ticklén testasi hiihtoreissullaan Lapissa Jerisjärven savusaunalla. Hän vei lumipallon saunan kiukaalle ja odotti saunojien reaktioita. ”Kaikki olivat ensin hiljaa, katselivat minua ja ihmettelivät, mitä tuo äijä oikein meinaa. Ei mennyt pitkään, kun lumipallo rupesi sulamaan ja kaikki ihastelivat tasaisia löylyjä. Silloin napsautin sormea, että tämä tulee menestymään, ja näin on käynyt.” Jo nuorelta iältä Ticklénillä on riittänyt luovuutta ja ideoita. Hiihtouran aikana suomenmestaruuksia niittäneen hiihtäjän oivallukset liittyivät välineiden ja harjoitustekniikoiden kehitykseen. ”Minä esimerkiksi katkaisin ensimmäisenä suksen kärjet, tein luisteluhiihtokengän ja kolmiremmisysteemin sauvaan.” Edelleen luova mieli raksuttaa koko ajan. Parhaillaankin tekeillä on uusia innovaatioita, mutta niistä mies ei vielä halua hiiskua. Antti Ticklén hyödyntää maahan raivattavia männyntaimia löylykiikun varteen. Löylykiikku asetataan kiuaskivien päälle, ja siitä vähitellen kiikutetaan vettä kiukaalle. ”Silloin napsautin sormea, että tämä tulee menestymään, ja näin on käynyt.” 8506_.indd 27 15.6.2021 9.43
• 28 17.6.2021 / PILKKEITÄ MYYDÄÄN PALVELUKSEEN HALUTAAN KILPAILU LUKIJALTA Suomen Metsäurheiluliitto ry. – metsätaitokisat kesä 2021 Kilpailukalenteri löytyy Suomen Metsäurheiluliiton kotisivuilta osoitteesta smul. fi kohdasta metsätaitokisat. Kalenteria päivitetään tarpeen mukaan kisakauden edetessä. Tervetuloa kisailemaan! Mouruaa motoni rinnettä jyrkkää tukkeja, kuituja kourasta tykkää. Tahti on kova ja pilvissä mieli, vaikea maasto, suun keskellä kieli. Tyveltä tartun suurinta kuusta, Se litroja antaa, huoli en muusta. Jostakin takaani savua pukkaa, Pyyhkäisen märkää otsatukkaa! Moottori sammuu, jää sahakin jumiin, öljy kaarena lentää palavaan kumiin. Kuusista suurin kaatuvi niskaan, pyyhettä kiiruusti kehään jo viskaan. Irti on puomi ja putoaa mäkeen, näinkö joudun jo suorasääristen väkeen? Ei varmasti hengissä slevitty täältä, viimeinen telakin luiskahti päältä. Rinnettä kierii keltainen peto, mulla kurjalla viimeinen hengenveto. Jo korvissa soittavi taivainen sello: -vieterivetoinen herätyskello. Emeritusmetsuri Motokuski Södra skogsreviret är en lagstadgad skogsvårdsförening med ca 4 500 skogsägare vid sydkusten som medlemmar. Vår verksamhet omfattar främst skogsvård, virkesförmedling, virkesdrivning och rådgivning till skogsägarna. Mera om reviret finns på adressen www.revir.org. Då vår instruktör i området Kyrkslätt/Sjundeå byter distrikt söker vi nu EN REVIRINSTRUKTÖR Revirinstruktören skall vara kreativ och ha förmåga att se möjligheter. I arbetsuppgifterna ingår bl.a. att planera och förverkliga skogsägarrådgivningen samt att erbjuda tjänster i anknytning till skogsvård, virkesdrivning och virkesförmedling. Vi ser gärna att du har skoglig utbildning samt erfarenhet av ovannämnda uppgifter. Du ska ha lätt för att kontakta människor och med stöd av din skogliga kompetens åstadkomma välskötta skogar och nöjda medlemmar. Vi förutsätter att du är stresstålig, flexibel och har stor ansvarskänsla. Praktisk yrkeserfarenhet och goda adb-kunskaper räknas som merit. Vi värdesätter serviceinriktning, god samarbetsförmåga och -vilja samt goda kunskaper i båda inhemska språken. Befattningen tillsätts 1.8.2021 eller enligt överenskommelse. Närmare uppgifter om befattningen lämnas av revirforstmästare Magnus Wiksten, 040-594 8930. Ansökan inklusive CV och löneanspråk skickas senast 22.6.2021 till adressen magnus.wiksten@revir.org. Södra skogs 2 x 120 mm Makasiini_92mm 11.6.2021 10.24 Sivu 1 Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa ASUINKIINTEISTÖ JA METSÄPALSTA, Kerimäki Omakotitalo maaseudun rauhassa, Kerimäellä Puruveden rantaan ulottuvalla isolla tontilla, mahdollisuus lunastaa myös vieressä sijaitseva 13,5 ha:n kokoinen metsätila. V. 2009 valmistunut 133 k-m 2 :n kokoinen Finnlamelli-hirsitalo korkealla mäellä, ikkunoista upea järvinäköala Puruvedelle. Oh, k ja et.aula muodostavat yhtenäisen avaran kokonaisuuden, muita tiloja ovat mh, khh, s ja tekninen tila. Terassialue kiertää talon rannan puoleista sivua, päädyssä palju, jonne pääsy suoraan saunatiloista. Piharakennuksessa autotalli ja -katos sekä lämpöeristetty huone varastoksi tai vaikkapa aitaksi. Mäen alla rannassa n. 60 m 2 :n kokoinen rantatalo, talossa takkatupa, k, mh, vh ja saunatilat, pihassa kesäkeittiö ja hirsiaitta. Omaa rantaa reilusti yli 200 m, edessä järvenselkä koilliseen. Lisäksi mahdollisuus lunastaa viereinen kokoinen metsätila, jonka pinta-alasta on n. 6,7 ha on havupuuvaltaista uudistuskypsää metsää, kokonaispuuston määrä on n. 1.800 m 3 . Tilalle hyvä tiestö, tila rajoittuu lähes 300 m:n pituudelta Puruveden rantaan. Asuinkiinteistön hintapyyntö 357.000 €, metsäpalstan hintanäkemys 75.000 € / tarjous. VAPAA-AJAN TONTTI, Punkaharju, Putikko 0,401 ha. Kaunis etelärantainen rinnetontti vapaa-ajanasunnolle Punkaharjulla Valkiajärven rannalla, n. 15 km kylän taajamasta Parikkalan suuntaan. Kangasmetsäisen tontin rakennusoikeus on 150 m 2 , tie tontille on valmiina, ympärillä hienot ulkoilumaastot. Hp. 24.000 €. RANTATONTTI, Punkaharju, Särkilahti n. 1,06 ha. Saimaan Pihlajaveden Särkilahdenselän rannalla. Kohde sijaitsee Saukonsaarentien varrella, rajoittuen osittain siihen. Tontilla on rakennuspaikka vapaaajanasunnolle, rakennusoikeus 150 k-m 2 . Omaa rantaviivaa n. 250 m, ilmansuunnat länteen, luoteeseen ja pohjoiseen, ranta kivi/ hiekkapohjainen. Kirveslahti -kiinteistön pinta-ala on ollut 1,6650 ha, josta 26.2.2021 on myyty n. 0,6 ha:n suuruinen määräala. Kaupan kohteena olevan kantakiinteistön, pinta-ala on n. 1,06 ha. Pinta-ala tarkentuu, kun määräala on lohkottu. Hp. 74.000 €. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 050 464 6500 MÄÄRÄALA, Hämeenlinna, Hauho 2,9 ha. Määräala Kenkijärven rannalla, rantaviivaa n. 200 m. Yleiskaavassa rantarakennuspaikka, rak.oikeus 120 m 2 . Kävelymatka Hauhon keskustaan! Hp. 38.000 € / tarjous YHTEISMETSÄOSUUDET, Kankaanpää Tilaan Maretlammi (214-401-16-12) kuuluvat osuudet Länsi-Suomen yhteismetsään. Osuuden suuruus 605/18338. Lisätietoja tunnusluvuista: https://www.upmyhteismetsa.fi/tunnusluvut/ lansi-suomen-yhteismetsa/ Hp. 131.500 € / tarjous viim. 9.5.2021. METSÄPALSTA, Tammela, Teuro 50,9 ha. Hulppea kahdesta vierekkäisestä kiinteistöstä koostuva metsäpalsta. Kokonaispuusto n. 6.916 m 3 ja maapohjat OMT ja MT. Tie kulkee palstan läpi. Myyjälle jää n. 4,1 ha:n määräala tilasta 5:106. Pellon vuokrasopimus voimassa vuoden 2021 loppuun. Tukioikeudet eivät kuulu kauppaan. Pyydä metsäarvio, Teemu saarinen, puh. 040-510 8085. Hp. 325.000 € / tarjous viim. 30.5.2021. METSIEN KYSYNTÄ on jatkunut vahvana. Etsimme metsällesi parhaan ostajan, ota yhteyttä! Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 040 510 8085 VAPAA-AJAN TONTTI, Savonlinna, Juvola 1,5 ha. Saimaan Haukiveden rannalla vapaaajan asunnon rakennustontti rauhallisella paikalla Takunniemessä. Tontin takaosaa kohti nousevaa rehevää kangasmaata, pohjoisosassa hieno kalliokumpare ilta-aurinkoon. Puusto pääosin järeää koivikkoa, kalliokumpareella mäntymetsää. Loivasti syvenevä luonnontilainen hiesuranta, omaa rantaviivaa n. 300 m, ilmansuunta koilliseen. Tasainen rakennuspaikka, johon aurinko käy koko päivän. Mh. 58.000 €. VAPAA-AJAN TONTTI, Savonlinna, Kosola 1,2 ha. Runsaspuustoinen ja kauniisti kumpuileva kookas Saimaanrantatontti 200 m 2 :n rakennusoikeudella. Tontti sijaitsee korttelin päädyssä ja valmis tie on tontin rajalle. Lomarakennuksille on tarjolla huikea näköalapaikka aamuauringon suuntaa Peltolahdelle. Laaja vesistö tarjoaa hienot puitteet veneilyyn ja kalastukseen. Mahtava paikka rakentaa tukikohta Pihlajavedelle. Hp. 65.000 €. LOMA-ASUNTO/METSÄTILA, Savonlinna, Savonranta 18,2 ha. Nuorista kasvatusmetsistä ja hyvässä kasvuvaiheessa olevista taimikoista koostuva asuin-/metsäkiinteistö Hankavaarassa. Kokonaisuuteen kuuluu myös v. 1992 valmistunut vakituiseen asumiseen soveltuva hirsitalo sekä tilava tallirakennus. Metsätalouskäytössä on noin 17 ha, puuston kokonaismäärä on noin 950 m 3 . Nuoria taimikoita (T1) on noin 2 ha, varttuneita taimikoita (T2) noin 7,5 ha ja koivuvaltaisia nuoria kasvatusmetsiä 4,5 ha. Tilan läpi kulkee ajoura. Mukava harraste-/polttopuupalsta, jossa hoitotöitä tarpeen mukaan ja hakkuutulojakin tulevaisuudessa. Tutustu myös kohteesta tehtyyn drone-videoon: www.kiinteistomaailma. fi/1282292. Hp. 185.000 €. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv www.metsalehti.fi/metsamaa 8507_.indd 28 14.6.2021 13.43
• 29 PILKKEITÄ / 17.6.2021 KIINNOSTUS puuhun perustuviin luonnontuotteisiin on kasvussa. Metsänomistajat voivat saada kuusenkerkistä ja koivunmahlasta lisätuloja, koska niitä ei saa kerätä ilman maaomistajan lupaa. Lisäksi kesäsäät eivät olennaisesti vaikuta puuhun perustuviin luonnontuotteisiin, toisin kuin metsämarjoihin ja -sieniin. Suomen metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelun lähtökohtana on ollut puuntuotanto ja sitä tukevat digitaaliset metsikkökuviotiedot karttoineen. Palvelu ei sellaisenaan ole metsäsuunnitelma. Suomen metsäkeskuksen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun hankkeessa kiinnostuttiin metsävaratiedon käytöstä puuhun perustuvien luonnontuotteiden kartoituksessa. Selvityksessä verrattiin metsäkeskuksen metsävaratiedoista otannalla saatujen kuusenkerkkätaimikkoja mahlakoivikkotietojen paikkansa pitävyyttä eli kohteiden keruupotentiaalia 20 maastokohteella Etelä-Pohjanmaalla. Hankkeessa sovellettiin Luonnonvarakeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston linjaamia hyvien mahlakoivikoiden ja kerkkätaimikoiden kriteereitä. DIGITAALISEN metsävaratiedon avulla paikannettiin kaikki kymmenen kohdetta mahlankeruuseen sopiviksi. Mahlankeruuta varten tuoreiden ja sitä viljavampien kangasmetsien rauduskoivikoissa puuston keskiläpimitan tulisi olla vähintään 20 senttimetrin rinnankorkeudelta. Lisäksi koivuilta edellytetään hyvää kasvua ja suurta latvusta. Koivujen osuuden puuston runkoluvusta tai pohjapinta-alasta tulisi olla yli 75 prosenttia ja runkoluvun yli 500 kappaletta hehtaarilla. Kerkkätaimikoissa metsävaratieto piti suurimmaksi osaksi paikkansa. Seitsemällä kohteella kymmenestä kuviotiedot täyttivät potentiaalisten kerkkäkohteiden vaatimukset. Hyvä kerkkätaimikko on hoidettu, ja kuusien sopiva keskipituus 3–6 metriä. Selvityksen kolme taimikkoa ei täyttänyt kriteereitä, koska hoitamattomissa sekataimikoissa kasvoi runsaasti mäntyjä ja koivuja. Kohteilla liikkuminen oli hankalaa ja kerkkien poiminta haastavaa. Maastoinventoinnit tehtiin jokamiehenoikeuksien puitteissa kuvioittaisella arvioinnilla. Rajallinen selvitys tukeutui metsävaratietoon metsänomistajien tietosuojaa vaarantamatta. Tarkoitus ei ollut arvioida itse järjestelmää, vaan pilotoida metsävaratiedon käyttöä puuhun perustuvien luonnontuotteiden kartoituksessa. METSÄVARATIETOA voidaan hyödyntää mahlakoivikoiden ja kuusenkerkkätaimikoiden kartoituksessa, selvitys osoittaa. Koivikoiden osalta menetelmä toimi aina. Mutta kun kaukokartoitusta tehdään harvakseltaan ja luonto muuttuu nopeasti, alkuperäinen kuusentaimikko voi kehittyä muutamassa vuodessa hoitamattoLuonnontuotteista lisää rahaa Tuore selvitys kertoo, että metsävaratietoa voidaan käyttää luonnontuotteiden keruukohteiden kartoituksessa. Tuoreen kerkän kilohinta vaihtelee, mutta tyypillisesti se on noin viisi euroa. Metsänomistajalle tulo on verovapaata, jos hän poimii kerkät itse. Ju ss i La ur ila maksi sekataimikoksi. Luonnontuotealan vahvistamiseksi metsäalan toimijoiden tulisi valistaa metsänomistajia potentiaalisista mahlakoivikoista ja kerkkätaimikoista. Hanketoimijoiden tulisi puolestaan valistaa metsäalan eri toimijoita luonnontuotteiden mahdollisuuksista. Jo tällä hetkellä luonnontuotealan yritykset voivat puunostajien tavoin ilmoittautua Metsään. fi-järjestelmään toimijoiksi. Järjestelmään voi ilmoittaa toiveita ja kriteereitä sopiville keruukohteille. Metsänomistajat voivat halutessaan vastata luonnontuotealan toimijoiden tarpeisiin. Keruuluvat ja -korvaukset pitää katsoa erikseen. Selvitys oli osa Suomen metsäkeskuksen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun ”Makuja maakunnan metsistä” -hanketta, joka edistää metsiin perustuvien luonnontuotteiden käyttöä Etelä-Pohjanmaalla. RISTO LAUHANEN MMT, Seinäjoen ammattikorkeakoulu JUHA VIIRIMÄKI mti (AMK), Suomen metsäkeskus JUSSI LAURILA MMT Suomen metsäkeskus TUTKIJOILTA PALVELUKSEEN HALUTAAN METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @metsalehti.fi metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 029 432 6100 UIkoasu Anna Back p. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 029 432 6108 Eero Sala p. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. 029 432 6110 Tiia Puukila p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p. 029 432 6115 Aino Aässämäki, kesätoimittaja p. 050 463 5960, 0294326035 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. 029 432 6111 Sami Karppinen p. 029 432 6114 Kauppak. 19 B, 40100 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Palvelupäällikkö Mari Pousi p. 09 315 49 845 Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran p. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja p. 09 315 49 844 MARKKINOINTI Verkkotuottaja Heta Välimäki (opintovapaalla) Jenny Rantanen (sijainen) p. 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 89. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 Levikki 31 764 (LT/20) Lukijoita 157 000 (KMT/20) Painopaikka Punamusta,Joensuu Haemme vakituiseen työsuhteeseen Metsäasiantuntijaa Päätoimistollamme Leppävirralla pääset jäseneksi kolmen metsäasiantuntijan muodostamaan tiimiin. Työtehtäviisi kuuluvat puukauppaan, metsänhoitoon ja asiantuntijapalveluihin liittyvät myynti ja asiakaspalvelutehtävät, oman vastuualueesi metsänomistajille. Arvostaisimme jos sinulla olisi aiempaa työkokemusta metsäalan toimihenkilötehtävistä ja vuorovaikutustaitosi saavat ihailua myös kahvihuoneen ulkopuolella. Omaat markkinointihenkisyyttä ja sitoutunutta asennetta työhön. Sukkuloit sujuvasti myös digitaalisessa toimintaympäristössä. Tarjoamme omasta mielestämme loistavat työkaverit sekä hyvän perehdytyksen tehtävään, tuotteisiin, metsänomistajiin ja alueeseen. Meiltä saat myös vakituisen työsuhteen ja metsäammattilaisen vapaanja itsenäisen työnkuvan, säällä kuin säällä. Lisäksi tarjoamme nykyaikaiset työvälineet menestyksekkääseen työskentelyyn. Palkkaus YT-METO TES. Edellytämme hakijoilta tehtävään soveltuvaa koulutusta, metsäammattitaitoa, asiakaspalveluhenkisyyttä sekä kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön osana rentoa porukkaamme. Hakemukset ansioluetteloineen pyydetään toimittamaan 23.6.2021 mennessä sähköpostitse jussi.hirvonen@mhy.fi. Otsikoksi: 'Metsäasiantuntija Leppävirta'. Lisätietoja tehtävästä antaa toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen puh. 040 834 9986 ja hallituksen puheenjohtaja Arto Pelkonen puh. 0400 183 375. Mhy Keski-Savo tarjoaa monipuoliset ja laadukkaat metsäalan palvelut Heinäveden, Joroisten, Leppävirran ja Varkauden alueella. Yksityismetsien pinta-ala on n. 180 000 ha ja metsänomistajia on noin 5000. Toimimme 18 toimihenkilön, kolmen tiimin voimin. 8507_.indd 29 14.6.2021 13.44
• 30 17.6.2021 / PILKKEITÄ NIMITYKSIÄ KILPAILU RAKAS PÄIVÄKIRJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. NUORTEVA HALLITUKSEN PUOLIVÄLIRIIHEN neuvottelut Säätytalolla eivät olleet helpoimmasta päästä, mutta valmista tuli, vaikka EU:n elpymispaketti roikkui välillä löysässä hirressä. Helppoa ei ole ollut virkamiehilläkään elpymispaketin kanssa. Viime syksystä alkaen on tosissaan väännetty siihen toimenpide-ehdotuksia, joista on saatu moneen otteeseen keskustella komission kanssa. Heti alkumetreillä kävi selväksi, että hallintokulttuuri meillä ja heillä eroaa toisistaan kuin yö ja päivä. Suomi on luottamusyhteiskunta, jossa tehdään niin kuin sovitaan. Komissio puolestaan on epäluuloinen kuin vanha vuohi, kaunokirjallista ilmaisua käyttääkseni. Epäluuloisuudelle on varmasti hyvät syynsä ja siitä on luultavasti enemmän hyötyä kuin haittaa unionia kokonaisuudessaan ajatellen. Silti tuntui oudolta ja ikävältä olla ikään kuin syytettyjen penkillä kuukaudesta toiseen. Todellakin kaikkea mitä kirjoitit ja sanoit voitiin käyttää sinua vastaan. NEUVOTTELUISSA MEILLÄ SUOMALAISILL A on omat kulttuuriset erikoisuutemme. Kun meitä kuulustellaan, vastaamme asiallisesti ja ystävällisesti. Grillauksen jatkuessa vastaamme edelleen kärsivällisesti, kunnes vastapuoli tekee selväksi, etteivät argumenttimme ole valideja eikä niillä päästä eteenpäin. Siinä vaiheessa suomalainen ei ryhdy tappelemaan, vaan vaikenee. Kymmenet virkamiehet menevät niin hiljaisiksi, että komissiota alkaa hirvittää, vaikka nettikokouksessa ollaankin. ”We are so sorry, so sorry”, sopertelevat he. Sovitaan seuraavasta palaverista ja virkamiehet palaavat pulpettiensa ääreen jatkamaan harjoituksia, jotka ovat jonkinlaista kissa ja hiiri -leikkiä. Komissio kertoo kyllä että vastauksemme on väärä, mutta se ei kerro kuinka vastausta pitäisi korjata. Teidän täytyy keksiä itse, sanotaan meille. Ja näin jatkuu kuukaudesta toiseen. ITSE JOUDUIN TULEEN soiden metsänhoitomenetelmien kehittämistä koskevassa asiassa. Komissio epäili meidän aikovan ojittaa soita, joille olemme aikeissa istuttaa puita. Pidin pienen luennon MERA-kauden lippulaivahankkeesta, jonka ansiosta puolet Suomen soista saatiin ojiin. Harjoitus saatiin päätökseen jo 90-luvulla, mutta uutinen ei ollut vielä kiirinyt Brysseliin asti. Joten kuten saatiin kuitenkin yhteinen ymmärrys siitä, ettei elvytysrahoilla tehdä ojituksia eikä istuteta puita. Seuraavaksi haluttiin tietää, kuinka voimme olla varmoja toimenpiteiden ekologisuudesta, hiilineutraalisuudesta ja vesistöystävällisyydestä. Onneksi kotitoimistoni kirjahyllystä löytyy suometsätieteen emeritusprofessorien Eero Paavilaisen ja Juhani Päiväsen hieno synteesi suometsien hoidon ekologiasta ja periaatteista Juhanin kauniin omistuskirjoituksen kera ”Liisalle, Metsäekologian laitoksen tärkeälle luonnonvaralle 2.11.1995”. Lupasin lähettää kirjan komissiolle tutustumista varten, mutta sitä ei sentään tarvinnut tehdä. Lopulta saatiin aikaan kelpo ehdotus kiitos asiantuntevien virkatovereiden. Syksymmällä päästään toivottavasti jo töihinkin käsiksi. Haloo Helsinki – täällä Bryssel HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuvat KAKSI vuotta sitten kesäkuussa havahduin suomalaisittain oudonvärisiin lintuihin hautausmaalla Lontoossa. Vihreät pitkäpyrstöiset linnut liihottivat leijan lailla puistopuusta toiseen, pysähtyen murkinoimaan niiden marjoja. Eksoottisen näköisillä linnuilla oli oranssi koukkunokka ja ne kirkuivat innoissaan. Tai mahdollisesti siksi, että marjat olivat vielä pieniä ja raakoina kirpeänmakuisia. Sekä marjoja notkuvat kirsikkaluumupuut (Prunus cerasifera ) että papukaijoihin kuuluvat kauluskaijat (Psittacula krameri ) ovat Brittein saarille ihmisen tuomia vieraslajeja. Lauhkeassa ilmastossa molemmat lajit ovat sittemmin vakiintuneet ”paikallisiksi asukeiksi” ja kykenevät levittäytymään uusiin maisemiin omin siivin tai siemenin. Lontoon nykyiset kirsikkaluumuja papukaijakannat lasketaan kymmenissä tuhansissa yksilöissä. Kirsikkaluumu on kotoisin Kaakkois-Euroopan ja Länsi-Aasian välimaastosta. Puu on melko vaatimaton kasvualustan vaatimustensa suhteen, kestää kohtuullista pakkasta ja on suhteellisen taudinkestävä. Puusta on jalostettu useita lajikkeita, joiden marjojen väri kattaa koko punaisen, sinisen ja keltaisen väripaletin muunnoksineen. Britanniassa puu on kevään ensimmäisiä kukkijoita ennen lehtien puhkeamista. Myös punalehtiset kirsikkaluumut ovat suosittuja. Suotuisissa oloissa puu voi kasvaa yli kymmenmetriseksi ja rungon ympärysmitta yli kaksimetriseksi. Vihreitä luumunlevittäjiä Suomessakin Kirsikkaluumua käytetään paitsi koristepuuna, myös marjantuotannossa etenkin hilloihin. Puun vahvajuuristoiseen perusrunkoon vartetaan toisinaan herkempiä luumulajikkeita. Eteläisissä maissa kirsikkaluumun juuristoon on vartettu myös aprikoosia, mantelia ja persikkaa. Kun tällaisen puun vartettu osa syystä tai toisesta kuolee, puskee alkuperäinen kirsikkaluumu helposti esiin tyvestä ja puu onkin yhtäkkiä täysin erinäköinen ja -makuinen kuin taimikaupasta ostettuna. Kirsikkaluumu pärjää kohtuullisesti vielä Etelä-Suomessakin. Kisikkaluumua kutsutaan myös myrobalaaniksi. Sana juontaa juurensa muinaiskreikkaan ja latinaa merkiten muun muassa tuoksuvaa terhoa. Nimitys on hieman harhauttava, koska myrobalaaniksi kutsutaan myös Itä-Intiassa kasvavia Terminalia -suvun puulajeja. Niiden sekä kirsikkaluumun jauhettua kellanruskeaa siemenuutetta on käytetty muun muassa värjäykseen. Kaliforniassa alun perin puistojen ja puutarhojen koristepuuksi tuotu kirsikkaluumu on karannut vieraslajiksi maastoon ja tienvarsille. Sen torjuntaan ei riitä pelkkä puiden kaato, koska puu vesoo herkästi kannoista ja juurista. Metsähaavan tapaisia laajoja kloonimetsiköitä se ei harvakseltaan esiintyessään silti muodosta. Marjat maistuvat erityisesti pesukarhuille, jotka levittävät sulamattomia siemeniä maastossa tallustaessaan. Tahattomaan siemenkylvöön osallistuvat myös monet lintulajit. Suomessa luumukirsikka on toistaiseksi pysynyt paikallisena koristepuuna ilman papukaija-avusteista leviämismekanismia. Viime ennätyslämpiminä vuosina lintuharrastajat ovat tosin jo tavanneet muutamia harhailevia kauluskaijoja etelärannikollamme. Kirsikkaluumuja Lontoon papukaijoille Kirsikkaluumun marjojen väri kattaa koko punaisen, sinisen ja keltaisen väripaletin. ”Marjat maistuvat erityisesti pesukarhuille.” Suotuisissa oloissa kirsikkaluumu voi kasvaa yli kymmenmetriseksi. INDUFOR JARNO SEPPÄLÄ on nimitetty metsätalouteen ja metsäteollisuuteen erikoistuneen konsulttiyhtiö Induforin toimitusjohtajaksi. Hän on hoitanut väliaikaisesti tehtävää lokakuusta 2020 ja työskennellyt yhtiössä vuodesta 2010. KOSKISEN Sahayhtiö Koskisen puunhankinnan vetäjä, metsäjohtaja VILLE PARKKINEN jättää yhtiön. Metsäjohtajan tehtäviä hoitaa väliaikaisesti konsernin sahateollisuuden johtaja TOMMI SNECK , kunnes uusi metsäjohtaja on valittu. 8576_.indd 30 15.6.2021 9.42
• Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero 31 PILKKEITÄ / 17.6.2021 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 sanaris.fi/Erkki Vuokila 4 12 19 19 28 18 19 13 27 4 18 11 28 19 12 25 27 27 22 5 12 18 24 25 28 19 7 25 22 4 12 26 22 28 3 22 4 7 8 16 22 25 12 2 26 28 25 15 15 11 22 28 25 12 20 8 4 22 7 19 16 18 6 4 7 10 28 4 16 7 4 13 26 4 21 7 23 25 22 12 8 12 10 12 26 16 11 7 23 7 12 8 7 26 23 26 22 26 14 22 25 12 20 22 25 23 23 18 27 12 23 19 12 4 7 15 2 26 12 25 25 6 26 5 23 1 24 19 12 19 26 4 19 7 15 15 28 4 26 13 28 25 28 27 4 22 22 25 12 3 12 23 7 10 12 23 16 12 23 7 28 10 17 12 25 4 27 8 7 8 13 28 25 19 12 12 25 7 28 23 6 28 7 19 3 22 19 19 7 7 28 25 10 26 8 22 8 19 7 25 25 28 19 28 4 10 28 16 22 26 19 28 26 28 13 22 12 23 16 12 4 9 7 10 12 4 4 7 9 10 7 4 12 23 17 12 5 19 8 11 7 23 22 22 4 22 22 7 6 19 1 8 22 25 28 15 8 15 22 12 21 26 19 27 27 22 27 23 28 25 19 28 4 26 7 7 11 22 8 12 14 22 25 7 19 28 28 27 26 15 15 12 19 17 12 25 13 3 28 8 13 8 19 27 28 8 19 19 26 4 6 28 4 12 25 15 12 12 8 12 12 12 19 12 14 12 7 25 7 7 15 26 27 7 7 8 12 7 20 12 23 4 7 25 19 12 ENSI NUMEROSSA SEURAAVA METSÄLEHTI ILMESTYY 1. HEINÄKUUTA. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys ? Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk) ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i TÄMÄN metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 3.7.2021 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 12”. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. PALKINNOT metsäristikosta 9 on arvottu seuraaville kolmelle: Aulikki Hamari, Ikaalinen, Leena Hyvönen, Torittu ja Tarja Paakki, Muhos. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. METSÄKRYPTO 12 METSÄRISTIKKO 9, OIKEA RATKAISU • Metsänhoitoyhdistysten eri roolit • Luonnontuotteista on moneksi • Suomen suurimmat puut Sa m i Ka rp pi ne n • Boori leviää drooneilla • Saaressa palaa • Kesäinen kuvakilpailu 8576_.indd 31 15.6.2021 9.42
• SAVONLINNA | Taitajantie 2 | 015 555 0402 | shop@uittokalusto.fi TAMPERE | Ahlmanintie 72 | 03 222 5585 | tampere@uittokalusto.? Hinnat sis. 24% alv. Tilaa verkkokaupasta >> www.uittokalusto.fi www.facebook.com/uittokalusto www.instagram.com/uittokalusto www.youtube.com/uittokalusto Suomen suurin metsäalan verkkokauppa! Vuolu-Veikko on puuntyöstölaikalla varustettu käyttövalmis kone joka on tarkoitettu irtonaisten tukkien ja hirsiaihioiden kuorintaan ja muotoiluun sekä parrujen ja lautojen ja hirsiaihioiden piilutukseen. Laite soveltuu myös aitatolppien teroitukseen. (ovh. 629,00) 599 ,00 Vuolu-Veikko Puuntyöstökone Meiltä myös piilutusja puuntyöstölaika t erikseen! 79 ,90 Uittokalusto Kynävara Varausten ja salvoksien piirtoon Kuorintaan, muotoiluun ja piilutukseen 199 ,90 Piilutuslaikka 125 mm Hirsiseinien piilutukseen 259 ,00 Eder ketjuvetoinen kuorimalaite Moottorisahaan liitettävä tukkien kuorimalaite. Myös M-tronic ja Autotune moottorisahat. Neljä 30 mm terää antavat yhteensä 120 mm leveän työjäljen. • Työstöleveys 120 mm • 4 kpl 30 mm leveää terää • Moottorisahan minimiteho 1,5 kW. • Paino 1450 g. 449 ,00 Piilu-Pekka Piilutuskone (ovh. 499,00) Piilu-Pekka on erittäin tehokas käyttövalmiskone joka on tarkoitettu valmiiden hirsiseinien piilutukseen. Koneella voidaan piiluttaa sekä vanhoja että uusia seinäpintoja. Portaattomalla kierrosnopeuden säädöllä saadaan piilutuslaikalle optimaalinen työstönopeus. 329 ,00 Puuntyöstölaikka 220 mm Työnnettävä, silppuava 239 ,00 Stiga Multiclip 47 (ovh. 819,00) 699 ,00 STIHL FS 260 C-E Raivaussaha Paino: 7,7 kg Teho: 2,0 kW Tilavuus: 41,6 cm³ Kolme terävaihtoehtoa Työnnettävä, silppuava, tehokas 399 ,00 STIHL RM 2 RC ruohonleikkuri Tarjoukset voimassa 30.6.2021 asti. Työnnettävä, allesilppuava 299 ,00 Stiga Multiclip 47 Q HUOM! Tarvitsee sovitesarjan 8509_.indd 32 15.6.2021 9.45