Metsälehti 12/2023 - Lehtiluukku.fi

TORSTAINA 7. LOKAKUUTA 2021 ? NRO 18 Synkimpien arvioiden mukaan kirjanpainaja hävittää tällä vuosisadalla kuuset Keski-Euroopasta. Sivut 8–11 SAKSA PELKÄÄ JO PAHINTA TORSTAINA 22. KESÄKUUTA 2023 ? NRO 12 ? PERUSTETTU VUONNA 1933 10201_.indd 1 10201_.indd 1 20.6.2023 8.34 20.6.2023 8.34
AJANKOHTAINEN / UUTISET 22.6.2023 2 Metsälehti.fi UUTISET Harvennusjälki askarruttaa yhä ›› 4 Sunila kiinni, analyytikko ei hermostu ›› 6–7 METSÄSTÄ Voinko hyödyntää alikasvoskuuset? ›› 18–19 Kokeilussa slovenialainen pystyhalkoja ›› 22 Vuosisata tutkimusmetsiä ›› 26–27 PILKKEITÄ Tällainen on pienin kansallispuistomme ›› 28 Mitä on ryömivä palo englanniksi? ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA Metsälehti 91. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 30 565 (LT/21) Lukijoita 164 000 (KMT/22) Painopaikka Sanoma Manu, Tampere TORSTAINA 7. LOKAKUUTA 2021 ? NRO 18 Synkimpien arvioiden mukaan kirjanpainaja hävittää tällä vuosisadalla kuuset Keski-Euroopasta. Sivut 8–11 SAKSA PELKÄÄ JO PAHINTA TORSTAINA 22. KESÄKUUTA 2023 ? NRO 12 ? PERUSTETTU VUONNA 1933 Saksan Harzin kuusikot ovat tuhoutuneet viidessä vuodessa kirjanpainajan takia. Kuva: Sami Karppinen LIINA KJELLBERG, TEKSTI JUHA OLLILA, KUVA VAJAATUOTTOISTEN metsien uudistamiseen myönnetyn kemeratuen päättyminen näkyy Pohjois-Suomen istutusmäärissä. Esimerkiksi Lapissa istutuksia tehtiin vielä kymmenen vuotta sitten yli 8 000 hehtaarilla, mutta vuonna 2021 istutusala oli enää reilut 4 000 hehtaaria, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastoista. ”Muutos on huomattava. Meidän alueellamme laitettiin vuonna 2003 maahan kolme miljoonaa männyntaimea, tänä vuonna 150 000–200 000”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Sodankylän metsäasiantuntija Mikko Maijala. Samoilla linjoilla on Metsänhoitoyhdistys Lapin johtaja Veijo Ekonoja. Hänen mukaansa istutusmäärät ovat vähentyneet, vaikka hakkuumäärissä ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Taimien menekin lasku on huomattu myös taimitarhoilla. Pohjan Taimen Kemijärvellä sijaitsevan Ketolan taimitarhan johtaja Rainer Vihriälä arvioi, että taimien menekki putosi taimitarhalla 20–30 prosenttia sen jälkeen, kun uudistamistuki päättyi. Viime vuosina menekki on hänen mukaansa tosin hieman taas noussut. Fin Forelian Rovaniemen taimitarhan taimitarhapäällikkö Kalle Mäkikokko taas kertoo, että metsänhoitoyhdistyksille toimitetut taimimäärät ovat romahtaneet kymmenesosaan aiemmista määristä. Uudistamista lykätään Metsänomistajat ovat lain mukaan velvollisia uudistamaan metsänsä. Uudistamisvelvoite on täytetty, kun hakkuualalla kasvaa riittävän tiheä ja tasainen taimikko. Taimien tulee olla keskimäärin puolen metrin mittaisia, eikä muu kasvillisuus saa uhata niiden kasvua. Aikaa uudistamisvelvoitteen täyttämiselle on hakkuualan sijainnista riippuen 10–25 vuotta. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä enemmän aikaa on. Taimikon perustamistoimet, joihin kuuluu esimerkiksi istutus tai kylvö, piISTUTUSMÄÄRÄT LASKENEET POHJOISESSA Istutuksia korvataan Pohjois-Suomessa kylvöllä ja luontaisella uudistamisella, koska metsänuudistamiseen ei enää saa kemeratukea. Rovaniemellä Lapissa sijaitsevassa männikössä tehtiin muutama vuosi sitten siemenpuuhakkuu, mutta ala ei ole vielä taimettunut. Maanmuokkausta kohteella ei tehty. 10202_.indd 2 10202_.indd 2 20.6.2023 8.42 20.6.2023 8.42
UUTISET 22.6.2023 Metsälehti.fi 3 ISTUTUSMÄÄRÄT LASKENEET POHJOISESSA HOIDETTAVAA RIITTÄÄ TAIMIKONHOIDON rästit ovat vähentyneet Lapissa, selviää tuoreimmista Valtakunnan metsien inventointitiedoista. Taimikonhoitoa tehtiin Lapissa vuosina 2018–2022 noin 70 000 hehtaaria. Kiireellisiä taimikonhoitokohteita oli suunnilleen saman verran ja kiireettömiä noin 100 000 hehtaaria. Ensiharvennusten rästimäärät ovat sen sijaan lisääntyneet Lapissa. Lapissa tehtiin vuosina 2018–2022 lähes 150 000 hehtaaria ensiharvennuksia. Kiireellisiä ensiharvennuskohteita olisi kuitenkin ollut noin 210 000 hehtaaria ja kiireettömiäkin noin 260 000 hehtaaria. tää sen sijaan tehdä kolmen vuoden sisällä hakkuusta. Metsänuudistamiseen voitiin vuoteen 2015 saakka myöntää kemeratukea, jos metsähehtaarilta hakkuussa saatavat kantorahatulot olivat korkeintaan 1 920 euroa. Käytännössä tuki tarkoitti sitä, että valtio maksoi hakkuualalle istutettavat taimet. Luken toteuttamat Valtakunnan metsien inventoinnit antavat viitteitä siitä, että kokonaan uudistamatta jää vien avohakkuualojen määrä olisi nousussa Pohjois-Suomessa. Inventointitulosten mukaan uudistaminen on lisääntynyt sellaisilla avohakkuualoilla, joilla hakkuusta on kulunut vuosi tai pari. Sellaisista avohakkuualoista, joilla hakkuusta on kulunut vähintään kolme vuotta, yhä suurempi osuus on sen sijaan uudistamatta. ”Osa uudistamisista hoidetaan aiempaa ripeämmin, mutta samalla on lisääntynyt se joukko, jossa uudistaminen lykätään tarpeettoman pitkälle”, summaa Luken tutkimuspäällikkö Kari T. Korhonen. Suomen metsäkeskuksen tekemien maastotarkastusten perusteella uudistamistuen päättyminen ei kuitenkaan näytä lisänneen kokonaan uudistamatta jääneiden hakkuualojen määrää. Tarkastusten mukaan Pohjois-Suomen hakkuualoista 72 prosenttia uudistettiin viime vuonna metsänhoidon suositusten mukaan ja vain 12 prosenttia tarkastuskohteista ei ollut metsälain vaatimalla tasolla, kertoo Metsäkeskuksen rahoitusja tarkastuspäällikkö Jussi Pirkonen. ”Pääsääntöisesti maanomistajat huolehtivat metsänuudistamisesta. Sellaisia uudistusaloja tulee vastaan, joilla uudistamiseen tähtääviä toimenpiteitä ei ole tehty, mutta kemeratuen loppuminen ei ole vaikuttanut näiden tapausten määrään”, hän sanoo. Vaikutuksia laatuun Mistä pudotus taimimenekissä sitten johtuu? Ekonojan mukaan taustalla on se, että istutuksia on korvattu kylvöllä ja luontaisella uudistamisella. Se näkyy hänen mukaansa väistämättä taimikoiden laadussa. ”Uudistamistyöt tulevat kyllä tehtyä, mutta tulevatko ne tehtyä niin, että lopputulos on paras mahdollinen? Jos rehevämpää aluetta, joka olisi hyvä istuttaa, yritetään uudistaa kylvämällä tai luontaisesti, tiedetään jo etukäteen, että lopputulos voi olla aika heikko.” Se, että istutuksia korvataan kylvöllä ja luontaisella uudistamisella, johtuu puolestaan siitä, että hakkuista saatavat tulot eivät tahdo heikoimmin kasvavissa metsissä riittää uudistamiskustannuksiin. Fin Forelian toimitusjohtaja Timo Salminen tosin uskoo, että taimien kysynnässä näkyy myös se, että ne on totuttu saamaan ilmaiseksi. Pirkonen arvioi, että taimimenekin laskun taustalla voi olla myös se, että vajaatuottoisia metsiä uudistettiin paljon silloin, kun uudistamistuki oli voimassa, joten uudistettavaa ei tällä hetkellä ole yhtä paljon kuin aiemmin. ”Voi myös olla, että vähäpuustoiset alueet, joilla käteen jäävä kantorahatulo menisi uudistamiskuluihin, jätetään hakkaamatta”, hän sanoo. Sekä Ekonojan että Maijalan mielestä uudistamistuki tulisi palauttaa Pohjois-Suomen vajaatuottoisiin metsiin – jo hiilensidonnankin näkökulmasta. ”Hakkaamatta jäävät kohteet eivät kasva juuri ollenkaan. Päinvastoin puumäärä todennäköisesti vähenee koko ajan, kun puut lahoavat. Uudistamalla metsät saataisiin hyvään kasvuun, ja samalla kasvaisi hiilinielukin”, Ekon oja sanoo. ”Uudistamistyöt tehdään, mutta onko tulos paras mahdollinen?” Lä hd e: Lu ke Uudistamista lykätään Viljeltyjen uudistusalojen osuus Pohjois-Suomessa kolmen viimeksi tehdyn valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) mukaan. Aika hakkuusta, hakkuukausia 1 2 3 4 5 6-10 VMI VMI VMI Viljelty, % 20 40 60 80 100 10202_.indd 3 10202_.indd 3 20.6.2023 8.42 20.6.2023 8.42
AJASSA 22.6.2023 4 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ SUOMEN metsäkeskus valvoo ensiharvennusja harvennuskorjuun laatua vuosittain valtakunnallisesti. Valvonnassa käytetään osin samaa menetelmää kuin Keski-Suomen epätarkaksi osoittautuneessa erillisselvityksessä. Viime vuonna tarkastetuista 300 harvennustyömaasta reilu viidennes oli suositusten mukaisia, loput huonoja tai lainvastaisia. Nyt kysytään, ovatko valtakunnalliset tulokset luotettavampia kuin Keski-Suomessa saadut. Stora Enson metsäjohtaja Janne Partanen epäilee tätä. Hänen mukaansa Metsäkeskus muutti korjuun arviointimenetelmää 2020. Sen jälkeen tarkastukset osoittivat harvennuksissa jäävän puuston määrän vähentyneen. ”Samaan aikaan meidän omat mittauksemme alkoivat osoittaa Metsäkeskuksesta poikkeavia tuloksia.” Lisää koealoja Metsäkeskus ilmoitti kesäkuun alussa, että harvennusten laadun valvontaan kehitetään uusi menetelmä yhdessä sidosryhmien ja tutkimuslaitosten kanssa. Menetelmän on määrä olla käytössä kolmen vuoden kuluttua. Ensi hätään tarkoitus on lisätä harvennetuista metsistä mitattavien koealojen määrää. Metsäteollisuuden edustajien mielestä koealojen koon kasvattaminen parantaisi varmimmin mittausten luotettavuutta. Luken tutkimusprofessorin Annika Kankaan mukaan Keski-Suomessa tapahtunut puustotunnusten systemaattinen aliarviointi ei voi johtua liian pienistä koealoista tai liian vähäisestä koealojen määrästä. Epätarkkuus toki lisääntyy, jos koealojen yhteenlaskettu pinta-ala on liian pieni. Hän pitää tarkastuksessa käytettyjen droonien ottamista kuvista tehtyä yksittäisten puiden tulkintaa todennäköisimpänä virheähteenä. Kaikki puut eivät ehkä erotu droonikuvissa. ”Voi myös olla, että drooni on lentänyt eri korkeudella kuin on oletettu. Tällöin ajourien osuus on voitu yliarvioida”, Kangas sanoo. Metsäkeskus sekä maaja metsätalousministeriö tiedottivat samanaikaisesti uuden menetelmän kehittämisestä. Tiedotteissa oli kiintoisa ero. Metsäkeskuksen mukaan tuleva korjuun laadun valvonta perustuu kaukokartoituksella kerättävään aineistoon. Maaja metsätalousministeriö ei puhu kaukokartoituksesta mitään. Ehkä ministe riössä on kuunneltu asiantuntijoita herkemmällä korvalla kuin Metsäkeskuksessa. Kaukokartoitus ei taivu korjuujäljen valvontaan Kankaan mukaan satelliittikuvista ei saada riittävän tarkkaa tietoa harvennuksen jälkeisestä puustosta. Nykyisin käytössä olevalla tiheäpulssisella laserkeilauksella voitaisiin saada kohtalaisen luotettavaa tietoa puuston runkoluvusta. Säännölliseen harvennusten laadunvalvontaan keilaus ei sovellu, koska Suomen metsät keilataan kuuden vuoden välein. ”Luotettavimmin harvennetun puuston määrä voidaan todeta metsäkoneisiin tai drooneihin asennetuilla laserkeilaimilla tai droonien kuvia fotogrammetrisesti tulkiten”, Maanmittauslaitoksen professori Juha Hyyppä sanoo. Korjuujälkisoppa sakenee Metsäkeskus myönsi harvennustarkastustensa epätarkkuuden. Ovatko valtakunnalliset tarkastukset sen varmemmalla pohjalla? Metsäkeskuksen Keski-Suomessa toteuttamassa erillisessä korjuujälkiselvityksessä osa lehtipuista on jäänyt huomioimatta jäävän puuston runkolukumittauksissa. Tämän vuoksi tulokset ovat osittain olleet selvästi huonompia kuin tilanne todellisuudessa on ollut. SA M I KA RP PI N EN Luonnonvarakeskus povaa hintoihin nousua Vaikka sahatavaran vientihinnat ovat pudonneet reippaasti, korkeat raakapuun hankintamäärät ja investoinnit nostavat havutukkien kantohintoja 5–7 prosenttia ensi vuonna, Luonnonvarakeskus ennakoi suhdannekatsauksessaan. Lehtivanerin hyvä kysyntä nostaa koivutukkien kantohintaa 20 prosenttia. Kuitupuiden kantohintojen ennustetaan niukkuuden vuoksi nousevan 23–30 prosenttia. Kertopuutehdas lisää tukin käyttöä Äänekoskella Metsä Group on päättänyt rakentaa Äänekosken tehdasintegraatin yhteyteen kertopuutehtaan. Investoinnin arvo on noin 300 miljoonaa euroa, ja tehtaan arvioidaan käynnistyvän loppuvuonna 2026. Vuotuinen kapasiteetti on 160 000 kuutiota, mikä kasvattaa Metsä Groupin kertopuutuotantoa noin 50 prosenttia. Tukkia tehtaalla kuluu 400 000 kuutiota. Feromonit pettivät Luonnonvarakeskuksen (Luke) vetämä kirjanpainajaseuranta on alkukesän osalta epäonnistunut. Feronomipyydyksiin ei kirjanpainajia ole tullut, sillä pyydysten feronomit eivät toimineet. Pyydyksiin asennetaan uudet feromonit ja tuloksia saadaan heinäkuussa. Koska ensimmäisen parveilun määrää ei saatu mitattua, ei kirjanpainajien puustolle aiheuttamaa riskiä voida ennustaa, Luke toteaa. Metsien kasvu lisääntyi Valtakunnan metsien tuoreimpien mittausten (VMI 2019-2022) mukaan puuston määrä Suomessa on 2,55 miljardia kuutiometriä, Luonnonvarakeskus kertoo. Se on 70 miljoonaa enemmän kuin edellisessä inventoinnissa (2014–2018). Puuston vuotuinen kasvu vuosien 2019–2022 aineistosta laskettuna oli 103,7 miljoonaa kuutiometriä, kun vuotta aiemmin arvioitu kasvu oli 103,2 miljoonaa kuutiometriä. Kasvun lisäys selittyy Ylä-Lapin metsin kasvun vauhdittumisella. LYHYET 10203_.indd 4 10203_.indd 4 20.6.2023 8.43 20.6.2023 8.43
AJASSA 22.6.2023 HEIKKI HENTTONEN JUKKA NIEMIMAA OTSO HUITU MYYRIÄ on suurimmassa osassa maatamme niukasti. Itäisessä Suomessa kannat ovat vasta romahtaneet ja muualla ne ovat vasta alkamassa kasvaa pohjavaiheen jälkeen. Pohjoisimmassa Tunturi-Lapissa on jo nyt runsaasti pikkujyrsijöitä. Oulun seudulta Kainuuseen ja Pohjois-Karjalaan ulottuvalla vyöhykkeellä koettiin myyrähuippu loppuvuonna ja kannat ovat pienentyneet merkittävästi talven aikana. Lounais-Suomessa, Pirkanmaalla ja eteläisemmässä Keski-Suomessa myyrät runsastuivat viime vuoden aikana. Viime talven aikana kannat kuitenkin pienenivät merkittävästi. Joillain alueilla myyriä, erityisesti metsämyyriä, on kuitenkin edelleen kohtalaisesti ja kanta voi kasvaa kesän aikana ripeästikin. Myyräsyklien valtalaji, peltomyyrä, on kuitenkin vielä harvalukuinen. Lounaisimmassa Suomessa on mahdollista kokea pienimuotoinen myyrähuippu syksyllä, mutta myyrämäärät pysynevät silloinkin maltillisina. Oulun seudulta Pohjois-Karjalaan ulottuvalla vyöhykkeellä koettiin myyrähuippu syksyllä 2022. Kannat ovat romahtaneet miltei koko alueella ja on odotettavissa, että määrien lasku jatkuu vielä seuraavan vuoden ajan, kevääseen 2024. Tällä hetkellä myyriä esiintyy vielä jonkin verran erityisesti Oulun ympäristössä, mutta romahdus lienee tälläkin alueella edessä tänä kesänä. Eteläja Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa myyräkannat ovat edelleen hyvin alhaiset. Edellinen huippu alueella koettiin syksyllä 2021 ja tätä seurasi merkittävä kannanlasku. Aallonpohja on todennäköisesti ohitettu jo, ja myyräkannat alkanevat kasvaa alkaneen kesän aikana. Uutta huippua voidaan odottaa syksyllä 2024. Eteläja Pohjois-Savossa myyriä on nyt vähän. Myyräkannat ovat viimeisten 6-7 vuoden ajan vaihdelleet tällä alueella vain vuodenaikaisesti. Huippua seuraa pari hiljaista vuotta Metsä-Lapissa myyriä tavataan edelleen niukasti. Pohjois-Pohjanmaan pohjoisemmissa ja Lapin maakunnan eteläisemmissä osissa myyrät ovat alkaneet kuitenkin jo runsastumaan hieman viime vuoteen verrattuna. Metsä-Lapissa myyrävaihtelu on viime vuosina ollut laimeaa, ja kunnon nousu on antanut odottaa itseään. Käsivarren ja Utsjoen Tunturi-Lapissa myyräkannat nousivat viime kesänä voimakkaasti ja ovat tällä hetkellä runsaat, ja huippuvaihe saavutetaan syksyllä. Varsinkin Käsivarressa on havaittu paljon pikkujyrsijöitä, ja tunturissa on nähty jokunen tunturisopulikin. Oulusta Itä-Suomeen ulottuvalla viime syksyn myyrähuippuvyöhykkeellä on havaittu viime talvena syntyneitä taimituhoja. Myyräkannat olivat Kainuussa vielä Oulun ympäristöäkin vahvemmat, ja siellä tavattiin myös pahimpia taimituholaisia eli peltomyyriä. Metsänomistajia kehotetaan tarkastamaan nuoret taimikot mahdollisten tuhojen varalta ja ryhtymään viipymättä täydennysistutuksiin. Myyrähuippua seuraa ainakin kaksi vuotta, jolloin taimituhoriski on alhainen. Myyräkannat alhaalla lähes koko maassa Jyrsijähuippu on käynnissä pohjoisimmassa Lapissa, muualla myyriä on niukasti. Myyräkantojen tiheydet Peltomyyrä on paha taimituholainen. W IK IM ED IA CO M M O N S Lähde: Luke METSÄNOMISTAJA MYY METSÄSI SUOMALAISELLE METSÄOSAAJALLE TAI VUOKRAA METSÄSI JA SAAT KUUKAUSITTAISTA VUOKRATUOTTOA OTA YHTEYTTÄ OMAN ALUEESI ASIANTUNTIJAAN KAJAANI KUOPIO JYVÄSKYLÄ JOENSUU LAPPEENRANTA MIKKELI OULU HEIKKI LEPPÄNEN, 050 406 9352 heikki.leppanen@tornator.? KARI PULLIAINEN, 040 727 1500 kari.pulliainen@tornator.? PASI KIISKINEN, 050 428 0799 pasi.kiiskinen@tornator.? JUHA TURUNEN, 040 822 8413 juha.turunen@tornator.? JARKKO HEIKKINEN, 044 589 2951 jarkko.heikkinen@tornator.? ALEKSI VANNINEN, 050 356 7002 aleksi.vanninen@tornator.? OKRAA METSÄSI JA KUUKAUSITTAISTA RATUOTTOA www.tornator.? 10203_.indd 5 10203_.indd 5 20.6.2023 8.43 20.6.2023 8.43
AJASSA / HAASTATTELU 22.6.2023 6 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA ”ENNUSTAMINEN on äärimmäisen vaikeaa etenkin syklisissä yhtiöissä, joita metsäyhtiöt ovat. Lyhyen tähtäimen suunta on kuitenkin helpompi saada osumaan”, Inderesin pääanalyytikko Antti Viljakainen toteaa. Inderes on pörssianalyyseihin ja sijoittajaviestintään keskittynyt, itsekin pörssinoteerattu yhtiö. Viljakainen on laatinut analyyseja 11 vuotta, ja metsäyhtiöt ovat olleet seurannassa alusta saakka. Ennustamisessa haarukoidaan seuraavien vuosien tulosta ja tulovirtoja. Metsäyhtiöillä ne muodostuvat muutamista elementeistä, joiden painotukset vaihtelevat tuoteryhmittäin: kysyntä ja sen takana oleva Euroopan ja globaalin tason talouskasvu, tarjonnan eli kapasiteetin kasvu, kustannustaso sekä euron ja dollarin vaihtosuhde, sillä dollarimääräisiä tuottoja on enemmän kuin kuluja. ”Kemiallinen metsäteollisuus on pystynyt tekemään hyvää tulosta puuraaka-aineella, josta merkittävin osa on ostettu Suomesta. Mekaanista puolta on hankalampi arvioida, koska integraateissa se on sivuosan näyttelijä.” Ei aihetta ylidramatisointiin Viime vuosi oli todellinen huippusuhdanne, mutta se jäähtyi ennätysnopeasti talven aikana. Nykysuhdanteen vertailukohtaa pitää huonoudessaan hakea vuodesta 2009. ”Syitä ovat talouskasvun hidastuminen ja tarjonnan parantuminen, mitkä ovat mahdollistaneet varastotasojen alentamisen.” Suhdanneluisun ensimmäinen, suuri ruumis on Sunilan sellutehtaan sulkemissuunnitelma. Viljakaista uutinen ei yllättänyt, sillä sellusuhdanne on huonontunut nopeasti, uutta kapasiteettia on tulossa ja puumarkkinat ovat kireät. Vaikeassa tilanteessa kapasiteettileikkaukset kohdistuvat Sunilan kaltaisiin vanhoihin ja pieniin tehtaisiin. ”Maailmaan on tulossa tehokkaampaa sellukapasiteettia. Sunilan tehdas onnistui vielä finanssikriisin aikoihin selviämään sulkemisuhan alalta.” Viljakainen varoo ylidramatisoimasta, sillä alan iso kuva näyttäytyy edelleen suhteellisen hyvänä ja tilanne on normaalin vaihtelun rajoissa. EI AIHETTA DRAAMAAN Vaikka Sunilan sellutehdas suljetaan, metsäteollisuuden jäähtynyt suhdanne on pysynyt normaalin vaihtelun rajoissa, osakeanalyytikko korostaa. ”Osakeanalyytikkona ja -sijoittajana nukun yöni hyvin.” Isossa kuvassa suomalaisen metsäteollisuuden näkymät ovat maltillisen myönteiset. Se mahdollistaa, että metsäsijoituksilla voi tehdä kohtuullista tuottoa, osakeanalyytikko Antti Viljakainen näkee. 10204_.indd 6 10204_.indd 6 20.6.2023 8.53 20.6.2023 8.53
22.6.2023 Metsälehti.fi 7 AJASSA KOLUMNI KUKA KUKA EI AIHETTA DRAAMAAN ANTTI VILJAKAINEN INDERESIN osaketutkimustiimin pääanalyytikko SEURANNUT analyytikkona suomalaisia metsäyhtiöitä vuodesta 2012 PUUNJALOSTUSTEKNIIKAN diplomi-insinööri PERHEESEEN kuuluu vaimo, tytär ja koira HARRASTAA kuntourheilua, kalastusta ja jalkapallon katselua Kaikkien päätuoteryhmien, paitsi paperin, kysyntä kasvaa. Uusi kapasiteetti kiristää kilpailua, mutta se kuuluu asiaan. ”Pitkän ajan trendit eivät ole selvästi muuttuneet.” Etenkin selluja kuusisahatavaramarkkina on ollut Kiina-vetoista. Markkinoiden mannerlaatat liikkuvat vasta, jos Kiinan talous lakkaa kasvamasta. Kipurajaa kolkutellaan Monissa tuoteryhmissä hinnat ovat jo painuneet niin, että nykyisellä kustannustasolla perälauta tulee vastaan. Katteet ovat kipurajalla etenkin sahaja selluteollisuudessa, joissa hintojen voimakkaita nousuja ja laskuja on ollut aina. Kiinassa havuselluhinnat kävivät noin tuhannessa dollarissa per tonni, mutta tämän vuoden alamäki on ollut jyrkkä alle 700 dollariin. ”Pohjoisen pallonpuoliskon tuottajilla kipuraja alkaa tulla vastaan, ellei joillakin ole tullut jo. Laskuvaraa on enää korkeintaan joitakin kymppejä.” Viljakainen ei uskalla julistaa, että sellulla pohja olisi ohitettu, mutta: ”Lähellä sitä ollaan – edellyttäen, että yleistalous ei painu syvempään lamaan.” Viljakainen uskoo, että ensi vuosi on metsäyhtiöille parempi sekä tuotannon että tuloksen osalta, mutta lisää samaan hengenvetoon, että viimevuotiselle huipputasolle on hankala kiivetä. Tämän ajan erikoisuus on, että puunhinnat nousevat samaan aikaan, kun kaikkien päätuoteryhmien hinnat laskevat, koivuvaneria ja kuluttajakartonkeja lukuun ottamatta. Viljakainen painottaa, että kyse on kysynnän ja tarjonnan tasapainosta, mutta metsäteollisuustuotteilla markkinaympäristö on globaali, kun raakapuussa se on Itämeren alue. Suhdanteet voivat hetken aikaa mennä eri suuntiin, mutta uusi tasapaino löytyy jossakin vaiheessa. Metsä tuottaa pörssissäkin Lyhyen tähtäimet näkymät ovat epävarmoja, ja pörssissä metsäyhtiöiden tulospohjaiset arvostukset voivat nousta korkeiksi. Jos asiaa katsoo vähintään viiden vuoden tähtäimellä, Viljakainen pitää sijoittajan tuotto-odotuksia varsin hyvinä – jos sietää lyhyen ajan riskiä ja on valmis odottamaan seuraavaa huippusykliä. Sitä odotellessa saa ihan tervettä osinkotuottoa. ”En ole metsänomistaja, mutta osakeanalyytikkona ja -sijoittajana nukun yöni hyvin.” MUUTAMA VUOSI SITTEN ihmettelin Etelä-Saksassa Tonavan varren mosaiikkimaisesti monilajisia rantametsiä. Kuuset oli helppo havaita, sillä ne näkyivät kuolleina tikkuina lehtipuiden joukossa kuivuuden ja kirjanpainajan nitistäminä. Seuraavaksi kärsimässä olivat pyökit, jotka näyttivät kukoistaviin tammiin ja vaahteroihin nähden rusehtavilta. Tänä keväänä jalkauduin katsomaan kotoisen nelostien reunusmetsiköitä, joissa kuuset ovat näyttäneet kehnoilta valtatien leventämisen jälkeen. Kuusivaltaisissa metsissä löytyy tarkemmin katsottuna molempia koivulajejamme, mäntyä, haapaa ja raitaa. Silti juuri kuuset kärsivät. Metsänhoidon tavoitteissa sekametsien osuuden lisääminen on nyt agendalla useista syistä, keskeisesti myös tuhoriskien pienentämiseksi. Metsäkeskus kertoo sivuillaan: ”Sekametsät kestävät tuhoja paremmin kuin yhden puulajin metsät.”Tapion hyvän metsänhoidon suosituksissa sanotaan: ”Sekapuustoisuus… …vähentää tuhoriskejä yhden puulajin metsiköihin verrattuna”. Metsä Groupin mukaan kuusen ja männyn sekaviljely on oiva tapa lisätä metsien ilmastokestävyyttä. Selvää ei aina ole, puhutaanko riskien hajauttamisesta vai aidosta suojausvaikutuksesta. VÄHÄISET ARKISET HAVAINTONI vaikuttavat olevan ristiriidassa sekametsien tuhonkestävyyden kanssa. Mikä on näyttö sekametsien kyvystä ehkäistä puustotuhoja? Hyvä Suomen oloihin räätälöity katsaus (Huuskonen ym. 2021 ) ja monet muut julkaisut kertovat, että teho riippuu suuresti puulajeista, tuhonaiheuttajasta ja ylipäänsä monista seikoista. Euroopassa sekapuustoisuuden on havaittu vähentävän kirjanpainajatuhojen voimakkuutta, mutta hyönteisen runsaushuipuissa suojausteho ei riitä. Välimereltä Viroon ulottuvassa tutkimuksessa (Pardos ym. 2021 ) havupuu-lehtipuu-sekametsät pärjäsivät kuivuudessa yhden puulajin metsiköitä paremmin, mutta havupuu-havupuu-kasvatus ei tuonut apua. ON SELVÄÄ, ETTÄ YHTEEN puulajiin kohdistuva stressi tai tauti ei vie koko metsikköä, jolloin sekametsä tuo turvaa. Jos ei ole tietoa siitä, mistä suunnasta uhka vaanii, hajauttaminen on viisasta. Mikäli puolestaan oletetaan, että riskit keskittyvät esimerkiksi juuri kuuseen, sen ottaminen mukaan metsikköön ei loogisesti ajatellen vähennä, vaan tuo mukanaan tuhoriskin. Etukasvuiset koivut lisäävät tunnetusti männyn taimikoiden hirvituhoja, jolloin sekapuusto ei taimikonhoidon viivästyessä suinkaan suojele metsikön kehitykselle tärkeässä alkuvaiheessa. JÄRKEEN KÄYPÄÄ ja tutkimuksen tukemaa on, että metsäluonnon monimuotoisuus tukee puuston terveyttä ja edesauttaa häiriöistä palautumista. Sekapuustoisuus on yksi, muttei ainoa osa tätä kokonaisuutta. Esimerkiksi puulajien sisäinen perimän monimuotoisuus varjelee niiden säilymistä epävarmoissa oloissa. Sekametsien suojavaikutus onkin analoginen vaikkapa autojen erilaisiin turvalaitteisiin. Kaistavahti suojaa tieltä suistumisessa, muttei estä peräänajoa. Turvavyötä ilman ei kannata ajaa, mutta silti vakavia onnettomuuksia sattuu. SUOJAAKO SEKAMETSÄ? KATRI HIMANEN KIRJOITTAJA ON LUONNONVARAKESKUKSEN ERIKOISTUTKIJA. 10204_.indd 7 10204_.indd 7 20.6.2023 8.53 20.6.2023 8.53
22.6.2023 8 Metsälehti.fi AJASSA MIKKORIIKILÄ, TEKSTI SAMI KARPPINEN, KUVAT ”N eue Bäume wird kommen”, toteaa Harz-vuoristossa sijaitsevan Clausthallin pikkukaupungin matkailutoimiston virkailija näennäisen huolettomasti, kun vieraat murehtivat alueen vihantien kuusikoiden muuttumista rannattomiksi avohakkuualoiksi. Uusia puita kyllä tulee. Keski-Euroopassa on saatu esimakua, mitä ilmastonmuutos voi tarkoittaa. Kesällä 2018 ei satanut kuukausiin ja sen jälkeenkin on koettu lukuisia epätavallisen kuivia ja kuumia vuosia. Esimerkiksi Harzin vuoristossa lämpötilat ovat olleet jopa kolme astetta pitkän ajan keskiarvoa korkeampia. Äärevä kuivuus riudutti vihannat, säännöllisiin sateisiin mukautuneet kuusikot, jotka eivät enää pystyneet torjumaan kirjanpainajien hyökkäyksiä. Kuoriaiset alkoivat lisääntyä jo aiemmin, kun toistuvien myrskyjen jäljiltä metsiin jäi kaatuneita puita niiden lisääntymispaikoiksi. Kuusikoiden tuhot ovat Saksassa edenneet lännestä ja pohjoisesta ja lähestyvät etelän alppikuusikoita. Viiden viime vuoden aikana tuhot ovat puolitoistakertaistaneet Saksan hakkuumäärät. Tšekissä hakkuut ovat samasta syystä kolminkertaistuneet. Kummankin maan kuusivaroista on viidessä vuodessa tuhoutunut yli 20 prosenttia. ›› KIRJANPAINAJAINEN Saksan kuusikot tuhon partaalla Luonto painoi reset-nappulaa Saksan metsissä. Edessä on jättimäinen jälleenrakennusurakka tuhoutuneiden kuusikoiden muuttamiseksi kestäviksi, monimuotoisiksi sekametsiksi. 10205_.indd 8 10205_.indd 8 20.6.2023 8.54 20.6.2023 8.54
22.6.2023 Metsälehti.fi 9 AJASSA KIRJANPAINAJAINEN Saksan kuusikot tuhon partaalla Viime vuonna tuhoutunutta kuusikkoa Harzin vuoristossa. Viileän kevään ansiosta kirjanpainajat eivät vielä lähteneet parveilemaan toukokuun jälkipuoliskolla. 10205_.indd 9 10205_.indd 9 20.6.2023 8.54 20.6.2023 8.54
AJASSA 22.6.2023 10 Metsälehti.fi Toivotonta viivytystaistelua Tuhopesäkkeiden puhdistushakkuut ovat viivytystaistelua, jolla saksalaisille rakkaille kuusikoille koetetaan saada edes hieman lisäaikaa. Tuhon pysäyttämiseen ei enää uskota. ”Toivottavasti kuusia on elossa vielä muutaman vuosikymmenen kuluttua”, sanoo Thuringenin osavaltion puolella Gehrenin metsäviraston johtaja Karsten Rose. Euroopan laajuisesti kirjanpainajatuhojen leviämistä selvittänyt Prahan yliopiston professori Hlásny Tomáš on arviossaan varovaisempi, mutta ei juuri toiveikkaampi. ”En usko, että Keski-Euroopassa on vuonna 2100 yhtään täysikasvuista, elossa olevaa kuusta.” Metsämosaiikkia kuusikoiden sijaan Lehtipuustot ovat selvinneet kuivuudesta syvän juuristonsa ansiosta. Myös pihdat, lehtikuuset ja Amerikan länsirannikolta peräisin olevat douglaskuuset, joita Saksassa ja Ranskassa kasvatetaan yleisesti, ovat osoittautuneet kuusta kestävämmäksi. Saksalaisten mukaan myös männiköt ovat selvinneet kohtalaisesti. Tšekissä männylle erikoistuneiden kaarnakuoriaisten kerrotaan aiheuttaneen vakavia tuhoja. Istutuksissa pyritään hajauttamaan puulajivalinnan riskiä. ”Emme edes tiedä, millaisiin olosuhteisiin meiHarzin alueen harmaat kuusikot ovat kenelle tahansa pysäyttävä näky. Saksassa monille metsäammattilaisillekin kuusikoiden massiiviset kuolemat ovat olleet henkisesti raskaita käsitellä. Saksassa kuiva kuusi kelpaa sahaukseen ja sitä myös viedään Kiinaan. MELKOINEN METSÄMAA Saksan metsädataa, metsävaratiedot vuodelta 2017 (suluissa Suomi) METSÄPINTA-ALA 10 miljoonaa hehtaaria (Suomi noin 20 miljoonaa ha) PUUVARANTO 3,9 miljardia kuutiota (2,5 mrd m 3 )a PUUVARANTO/hehtaari 390 m 3 (122 m3) VUOSIKASVU 117,4 milj. m 3 /ha (103,5 milj. m 3 ) HAKKUUT (2022) noin 80 miljoonaa m 3 , josta tuhopuuta 44 miljoonaa m 3 (hakkuut 2022 yhteensä 75 milj m 3 ) LAHOPUUTA 22 m 3 /ha (E-Suomi 4,5 m 3 /ha, P-Suomi 7,5 m 3 /ha) VIIDEN VUODEN KARMAISEVA TULOS Kirjanpainajatuhojen eteneminen Harzin vuoristossa 2018 –2023 dän on varauduttava, joten tulevien sääolosuhteiden ja tuholaisten torjumiseksi istutetaan monia eri puulajeja. Tuho ei ole totaalinen, vaikka jotkut puulajit eivät kestäisikään”, Hlásny sanoo. Ensin perustetaan eri puulajeista muodostuvien pienten metsiköiden mosaiikkia. Leppää, pihlajaa, pihtaa, lehtikuusta, douglaskuusta, tammea ja vaahteraa. Korkeimmille maille istutetaan myös Harzin omasta kuusialkuperästä monistaen kasvatettuja taimia. Pyökkiä viljellään pystyyn jätettävien luurankokuusikoiden suojaan, varjossa viihtyvä laji ei avoimella menesty. ”Tarkoitus on, että tulevissa ilmasto-oloissa menestyvät lajit alkavat levittäytyä ja muodostavat kestäviä sekametsiä”, kertoo Ala-Saksin metsähallinnon lehdistösuhteista vastaava Michael Rudolf. Libanonin seetriä testataan Saksassa Lisäksi saksalaiset kokeilevat kuivaan ilmastoon sopeutuneita vieraita puulajeja muun muassa Välimeren ympäristöstä. Niistä jännittävimmältä kuulostaa Raamatun kertomuksistakin tuttu Libanonin FAKTA Kuolleet kuusikot Tuhoutuneet, jo avohakatut kuusikot Toistaiseksi elossa olevat kuusikot Lähde: Niedersächsische Landesforsten 3/2018 3/2019 3/2020 3/2021 3/2022 3/2023 10205_.indd 10 10205_.indd 10 20.6.2023 8.54 20.6.2023 8.54
AJASSA 22.6.2023 Metsälehti.fi 11 LUONNONVARAKESKUKSEN tutkija Juha Honkaniemi ei pidä kuusikoiden laajoja tuhoja Suomessa todennäköisinä lähiaikoina. ”Keski-Euroopassa pahimmat tuhot ovat alueilla, joissa kuusi on luontaisen levinneisyysalueensa rajalla tai sen ulkopuolella. Suomessahan tilanne täysin toinen. Selvää silti on, että kirjanpainajatuhojen määrä ilmaston muuttuessa kasvaa myös meillä.” Hänen mukaansa Saksan tilanne on paha, koska valtaosa metsistä on melko matalalla merenpintaan nähden, joten ilmastonmuutos on siellä vaikuttanut voimakkaasti kuusiin. Esimerkiksi Baijerin alue ja Itävallan vuoristoisemmat alueet ovat säästyneet toistaiseksi massiivisilta tuhoilta. Yleensä tuhot ovat olleet alle 600 metrin korkeudella kasvavissa metsissä. ”Vaikka meillä ei vastaavia korkeusarvoja voidakaan soveltaa, niin kyllä meidänkin kuusikot vielä hyvin pitkälle ovat tuossa turvallisemmalla puolella.” KUOLEVATKO SUOMENKIN KUUSIKOT? SUOMESSA ympäristöjärjestöt ja heitä lähellä olevat tutkijat vaativat hakkuiden rajoittamista metsien hiilinielujen kasvattamiseksi. Meidän metsiämme ei suoraan voi verrata Saksan istutettuihin kuusikoihin. Varmaa silti on, että talousmetsinä kasvatettujen puustojen tuhoriski kasvaa, jos päätehakkuita poliittisin päätöksin viivytetään tai ne kielletään. Jälki voi olla hirveää, kun riskit realisoituvat. Ainakin eteläisen Suomen kuusikoissa kiertoaikojen pidentäminen olisi sulaa hulluutta. MIKKO RIIKILÄ HAKKUIDEN RAJOITTAMINEN OLISI RISKIPELIÄ Katso video osoitteessa metsalehti.fi seetri. Syntysijoillaan se on sopeutunut kuivaan ja sietää kylmiä talvia. Tarve muuttaa kuusikoita sekametsiksi on tiedetty jo pitkään, mutta tilanteeseen havahduttiin liian myöhään. ”Aloitin työni Gehrenin alueella kymmenen vuotta sitten. Silloin ajattelimme, että meillä olisi 30–40 vuotta aikaa muuttaa kuusikot sekametsiksi. Tämä oli liian optimistinen arvio”, pohtii Rose. Harzin kuusikoilla on kiintoisa yhtäläisyys sotakorvauksien maksamiseksi tehtyjen Osaran aukeiden syntyhistoriaan. ”Tämä oli sodan jälkeen brittien miehityshallintoaluetta. Britit määräsivät laajat hakkuut, jotta jälleenrakentamiseen riitti puutavaraa. Hakkuualat istutettiin kuusikoiksi”, 1950-luvun istutuksissa kuusten alkuperään ei kiinnitetty huomiota, vaan siementä tuotiin mistä sattuu, mikä on lisännyt puiden tuhoalttiutta. Alueen paikallista kuusialkuperää ei 1950-luvun viljelyissä käytetty. 10 000 euroa hehtaarilla Onneksi Saksa on rikas maa, joten sillä on varaa jälleenrakentaa metsänsä. Hehtaarin viljely maksaa helposti kymmenentuhatta euroa. Yli puolet kustannuksesta lohkaisee istutusalojen aitaaminen. Ilman aitaa lehtipuustoja ei runsaan hirvieläinkannan vuoksi pystytä perustamaan Hessenin alueella työskentelevän metsätalousinsinööri Tuomas Kosken mukaan tammimetsän perustaminen saattaa maksaa jopa 30 000 euroa hehtaarilta. Valtion mailla yli puolet tuhoaloista jätetään uudistumaan luontaisesti, mikä sinänsä onnistuu hyvin. ”Ongelmana vain on, että jos emme tee mitään, varmimmin alueet uudistuvat kuusikoiksi alueille jääneistä alikasvoksista. Taimiin kirjanpainajat eivät iske”, Rudolf sanoo. Valtion mailla hirvieläinkannat on paikoitellen metsäammattilaisten päätöksellä metsästetty niin vähiin, että lehtipuun kasvattaminenkin onnistuu. Yksityismaat on usein vuokrattu metsästäjille, ja he haluavat kasvattaa mahdollisimman runsaita eläinkantoja. Tämä vaikeuttaa tuhoutuneiden metsien jälleenrakentamista. Tosin myös maanomistajien saamat vuokrat ovat kohtalaisia. Parhaimmilla alueilla Baijerissa metsästyshehtaarin vuokraaminen maksaa jopa 300– 400 euroa vuodessa. Sokki uuvuttanut metsäammattilaisia Saksalaiset viettävät vapaa-aikaansa patikoiden metsissään. Tyrmistys on ollut suurta, kun kuusikot ovat katoamassa. Myös mediahuomio on ollut suurta. ”Metsäammattilaisia syytetään usein siitä, että he ovat antaneet metsien tuhoutua eivätkä ole tehneet mitään”, Rudolf kertoo. Myös monille metsäammattilaisille sokki on ollut raju, kun ”omat” miltei rakkaudella hoidetut metsät ovat kuolleet. ”Metsäammattilaisia on kärsinyt vakavasta uupumuksesta, ei siksi, että töitä olisi liikaa, vaan siksi, että suru metsien häviämisestä on käynyt liian suureksi.” Toisaalta maaseutupaikkakunnilla on syntynyt Kirjanpainajatuho on edennyt pohjoisesta ja lännestä kohti etelää. Valtaosa Saksan kuusivaroista on eteläisillä vuoristoalueilla Schwarzwaldissa ja Baijerissa. Siellä ratkaistaan kuusen kohtalo Saksassa. myös uudenlaista yhteisöllisyyttä. Esimerkiksi urheiluseurat ja vapaapalokunnat ovat lähteneet metsänomistajien avuksi istuttamaan metsiä. Ainakin osa Saksan osavaltioista tukee istutuksia ja puunkorjuuta. Ei tietoa, kuinka metsät kasvavat On epäselvää, kuinka pahoin kuusikoiden suurtuho on vaikuttanut Saksan metsien kasvuun. Kymmenen vuotta sitten tehdyn inventoinnin mukaan metsät kasvoivat 121 miljoonaa kuutio”Suru metsien häviämisestä on käynyt liian suureksi.” metriä. Viisi vuotta myöhemmin, siis ennen suurtuhojen alkamista kasvu oli alentunut 117 miljoonaan kuutiometriin. ”Todettu kasvun alenema voi johtua ilmastonmuutoksesta, metsien vanhenemisesta tai lehtipuiden osuuden lisääntymisestä havupuiden kustannuksella”, arvioi Saksan valtakunnan metsien inventoinneista vastaava tohtori Thomas Riedel. Tämänhetkistä tilannetta ei tiedetä. Saksan metsät inventoitiin vuosina 2021 ja 2022, mutta tulokset julkaistaan vasta ensi vuonna. KOMMENTTI Lähde: Naturwald Akademie SAKSAN METSÄT Kuusikot Berliini Munchen Thuringenin metsä Frankfurt Harz-vuoristo Schwarzwald Baijerin metsäalue 10205_.indd 11 10205_.indd 11 20.6.2023 8.54 20.6.2023 8.54
PUUKAUPPA & TALOUS 22.6.2023 12 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI JUHA OLLILA, KUVA TERVOLAN Saha ja Höyläämö Oy:n uuden sahalinjan halliin on katettu pullakahvit. Ensimmäistä tukkia odotetaan, kun Lea ja Juha Kokkonen käynnistävät yhteisellä napinpainalluksella yrityksen historian suurimman investoinnin. Kymmenet silmäparit – mukana yrittäjäperheen seuraavaa polvea, vävyjä ja laiteasentajien puolelta serkkujakin – seuraavat ruutuja. Sahasuhdanne on painunut pohjamutiin, mutta taloudessa on aina hyvä aika johonkin. Useimmilla sahayhtiöillä on takana kaksi koronasuhdanteen siivittämää huippuvuotta, jotka mahdollistavat välttämättömät uusintainvestoinnit. Ja kun uudistetaan, niin yleensä myös kasvatetaan kapasiteettia. Tervolassa loikka on suuri, sillä 26 miljoonan euron investointi ylittää moninkertaisesti normaalivuoden tuloksen. Tukinkäyttö nousee 100 000 kuutiosta 220 000 kuutioon, yhdessä vuorossa. Juha Kokkonen näkee huonossa suhdanteessa senkin edun, että tilanne on rauhallinen sahalinjan ylösajoon. Vanha linja jää pois käytöstä, ja kiinnostusta on ollut niin, että jossakin se saa uuden elämän. Kuusta Lapin kolmiosta Tervolan Saha ja Höyläämö on erikoistunut kahteen suuntaan – sahataan lähes pelkästään kuusta Lapin kolmion alueelta ja myydään lähes pelkästään kotimaan talotehtaille. Hankinta-alueen säde on pieni, 50 kilometriä. Kokkoset kiittävät alueen kuusen laatua täsmälleen oikeanlaiseksi. Luston paksuus on juuri sopiva, mikä takaa sahatavaralle korkean lujuusluokituksen. ”Jos ylemmäs mennään, niin tulee oksaisuus, ja jos alemmas mennään, niin tulee kasvu eli leveämmät lustot. Ja on suoraa. Jos mennään Ranuan kairaan, niin kuusi ei ole enää samanlaista.” Kun kuitupuun korjuu on kasvanut, niin mukana tulee tukkia kauempaa, ja sen huomaa laatuerosta. ”Vaikka suullisesti on puhuttu, että tästä vain läheltä, niin kuormista huomaa, että nyt taitaa tulla kauempaa.” Vaarojen laeilta tulee oksaisia sokeritopparunkoja, eivätkä ne kuormat ole ollenkaan toivottuja. Talotehtaat vakaa asiakaskunta Talotehtaat ovat vakiintunut ja vakavarainen asiakaskunta, ja Kokkosten mukaan kotimarkkinat ovat ylipäätään vakaampi ympäristö kuin vientimarkkinat. ”Vientimarkkinoilla joskus voi mennä oikein hyvin, joskus taas ei.” Uuden sahalinjan myötä strategia tosin tulee tarkasteluun ja toiminta laajenee myös mäntyyn ja vientiin. Ko k ko s t e n mukaan kantohintojen nousu pysyvästi korkeammalle tasolle on tapahtunut tosiasia. PULLAKAHVIEN AIKA Koronasuhdanne vauhdittaa sahojen uusimisinvestointeja. Tervolassa käynnistyi uusi sahalinja. ”Nyt jo tietää, että huonon ilman jälkeen tulee hyvä.” Juha ja Lea Kokkosen yhteinen taival alkoi 37 vuotta sitten sahan terähuoneesta, jossa sahaperheen tytär kävi tarkastamassa viilarin työnjälkeä. 10206_.indd 12 10206_.indd 12 20.6.2023 9.01 20.6.2023 9.01
AJASSA 22.6.2023 Metsälehti.fi 13 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 77,47 s 79,66 ? 58,86 s 27,92 ? 29,86 ? 28,56 s .. 36,70 s Uudistushakkuu 78,81 s 80,33 ? 61,58 s 28,15 s 30,55 ? 30,25 s .. 37,22 s Harvennushakkuu 73,04 s 73,51 s 49,79 s 28,59 ? 29,23 ? 28,32 s .. .. Ensiharvennus .. .. .. 22,39 25,55 23,88 .. .. Hankintahinnat 84,61 s 83,88 s 70,24 s 49,06 s 50,19 s .. .. .. s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 76,90 ? 79,92 ? 54,09 s 27,50 s 29,75 s 28,65 s 34,47 s 35,64 s Uudistushakkuu 79,14 ? 80,68 s 57,19 s 28,51 s 30,73 s 30,35 s 36,34 ? 36,87 s Harvennushakkuu 71,13 s 72,80 s 46,19 s 28,04 s 28,65 s 28,95 s 33,39 s 33,18 s Ensiharvennus 50,51 s 49,98 s 37,33 s 21,03 s 24,15 s 21,46 s .. .. Hankintahinnat 75,98 s 76,43 s 61,12 s 47,56 s 45,83 ? 46,81 ? .. .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 72,17 s 73,53 s 47,95 s 28,64 ? 30,33 ? 28,37 34,83 ? 35,77 ? Uudistushakkuu 74,18 ? 75,16 ? 48,30 s 30,66 ? 31,67 ? 29,93 ? 36,87 ? 37,41 ? Harvennushakkuu 64,04 s 63,75 s .. 26,85 s 27,76 s 25,79 ? 32,60 ? 32,32 ? Ensiharvennus 48,37 s .. .. 21,80 s 22,56 s 20,76 s 26,66 s .. Hankintahinnat .. 71,76 s .. 46,31 s 45,08 s 45,28 s .. .. s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 68,70 ? 69,75 ? .. 25,47 s 26,66 s 24,10 s 32,04 s 32,97 s Uudistushakkuu 72,31 s 72,80 ? .. 28,26 ? 28,27 ? 27,12 s 34,81 s 34,94 s Harvennushakkuu 62,65 s 61,89 s .. 25,04 s 24,90 s 23,08 s 30,09 s 30,01 s Ensiharvennus .. .. .. .. .. .. .. .. Hankintahinnat 66,85 s 67,83 s .. 45,35 s .. 45,88 s .. .. s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 63,58 ? 63,53 ? .. 23,59 ? 25,60 ? 22,20 ? 29,32 ? .. Uudistushakkuu 66,74 ? 65,42 ? .. 25,89 ? .. 24,76 ? 32,66 ? .. Harvennushakkuu 58,16 ? 57,76 ? .. 22,87 ? 23,23 s 21,10 s 27,43 ? .. Ensiharvennus .. .. .. 19,63 s .. 18,56 s .. .. Hankintahinnat .. .. .. .. .. .. .. .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 72,09 ? 73,84 ? 42,28 ? 26,96 ? .. 27,39 ? 33,24 ? 34,19 ? Uudistushakkuu 73,82 ? 74,77 ? .. 28,90 ? .. 29,17 ? 35,41 ? 35,30 ? Harvennushakkuu 65,25 s 65,37 ? 40,84 s 26,10 ? .. 26,08 s 31,78 ? 31,60 s Ensiharvennus .. .. .. 20,94 s .. 19,81 s .. .. Hankintahinnat 71,44 ? 69,43 s .. 46,46 s .. 45,89 s .. .. ET EL Ä-P OH JA NM AA s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 74,95 ? 78,44 ? 58,68 s 27,32 s 29,60 ? 28,49 s 34,54 s 36,38 s Uudistushakkuu 77,21 ? 79,45 ? 61,55 s 28,87 s 30,63 s 30,26 s 36,25 s 37,40 s Harvennushakkuu 68,48 ? 69,92 ? 49,94 s 27,30 s 28,77 ? 28,30 s 33,65 s 34,47 s Ensiharvennus 50,23 s 51,34 s 39,98 s 21,46 s 23,70 s 22,11 s 27,11 ? 30,32 ? Hankintahinnat 76,07 s 77,33 s 63,50 s 46,93 s 48,59 s 48,01 s 52,93 s 51,87 s KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 20-23 keskiarvo s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 73,84 s 76,92 s 57,45 s 27,99 s 29,32 s 29,95 s 37,70 s 38,18 s Uudistushakkuu 77,35 ? 78,45 s 60,54 s 29,19 s 30,35 s 31,56 s 38,58 s 39,31 s Harvennushakkuu 66,93 s 67,09 s 50,35 s 28,13 s 29,44 s 30,17 s 37,57 s 36,98 s Ensiharvennus 43,16 ? 44,60 s 38,97 s 21,15 s 21,76 s 21,78 s .. .. Hankintahinnat 75,26 ? 74,05 ? 59,14 s 47,64 s 48,08 s 49,29 ? .. .. s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 77,61 ? 79,17 ? 63,74 ? 28,28 s 30,08 s 29,28 s 36,96 s 37,39 ? Uudistushakkuu 79,35 ? 79,99 ? 66,13 ? 30,15 s 31,37 s 31,15 s .. 38,50 s Harvennushakkuu 71,15 ? 70,60 ? 53,61 ? 28,87 s 28,83 ? 29,82 s 36,18 s 34,62 ? Ensiharvennus .. 50,24 s .. 22,72 s 24,24 s 22,78 s .. .. Hankintahinnat 75,96 s 75,53 s 65,76 s 49,34 s 49,48 s 49,78 s .. .. KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA ›› METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Milj.m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 .. .. .. 2021 2023 2022 .. .. .. .. 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke €/m 3 2003 2011 2015 2019 2023 2007 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 10 20 30 40 50 60 70 80 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 990 737 m 3 Puukauppamäärä vko 23 TERVOLAN SAHA JA HÖYLÄÄMÖ OY Tunnusluvut 2022 Liikevaihto 16,66 milj. € Liiketulos 3,93 milj. € Nettotulos 2,94 milj. € Omavaraisuusaste 58,7 % Tukinkäyttö 95 000 m 3 Henkilöstö 22 ”Tukin kantohinta tulee vääjäämättä tippumaan sahatavaran hintapudotuksen vuoksi, mutta kovin isoihin muutoksiin emme usko.” Tosiasia on myös tukkikilpailun kiristyminen Pohjois-Suomessa, mutta se ei nostata huolta. Kun ei ole aihetta valittaa Kokkosista ylipäätään huokuu tyytyväisyys. Valituksen aihetta ei löydy juuri mistään, mikä sahayhtiöiden piirissä ei ole ollenkaan pääsääntö. ”Aika on huono ja suunta voi olla vain ylöspäin. Eiköhän sahatavaran veto taas lähde loppusyksyllä”, on yhteinen näkemys. Kun asiaa vielä katsoo Kokkosten vuosikymmenien kokemuksella, niin ei aika oikeastaan niin huono ole. Lea Kokkonen, sukuaan Vuokila ja toisen polven yrittäjä, sanoo nähneensä talouspuolella kaiken. ”Välillä ei ole naurattanut, mutta nyt jo tietää, että huonon ilman jälkeen tulee hyvä ilma.” Yritys on etäällä markkinoista, mutta sekin on enemmän mahdollisuus. ”Jollakin toisella sahayrityksellä on asiakkaat ja satama lähellä, mutta lähempänä ovat myös kilpailijat.” 10206_.indd 13 10206_.indd 13 20.6.2023 9.01 20.6.2023 9.01
22.6.2023 PUUKAUPPA JA TALOUS TUORE PUUKAUPPA Puutavaralaji m 3 €/m 3 m 3 €/m 3 € Mäntytukki 6 68 80 77 6 568 Kuusitukki 7 35 549,5 Koivutukki 369 75 27 675 Mäntykuitu 48 30 80 35 4 240 Kuusikuitu 7 35 245 Koivukuitu 24 40 1 146 47 54 822 Yhteensä 78 1 689 94 099,5 Pohjois-Karjalassa tehtiin kesäkuun alkupuolella kauppa leimikosta, joka on valtaosin hieskoivikon päätehakkuuta. Leimikko on 6,1 hehtaaria aukkoa ja 1,2 hehtaaria harvennusta. Kesäkorjuukelpoisen leimikon metsäkuljetusmatka on keskimäärin 300 metriä. Kauppa tehtiin mhy:n valtakirjakauppana. Tarjouksia tuli neljä, joista metsänomistaja hyväksyi korkeimman. Ero seuraavaan tarjoukseen oli muutamia prosentteja. Silmiinpistävää on koivukuidun korkea hinta, joka rinnastuu vuodentakaiseen koivuvaneritukin hintaan. Korjuu käynnistyi viikko puukauppasopimuksen allekirjoituksen jälkeen. Lähes puhdasta koivikkoa Harvennus Päätehakkuu Yhteensä MIKKO HÄYRYNEN METSÄ GROUPIIN kuuluvan Metsä Boardin Kaskisiin suunnittelema taivekartonkitehdas on edennyt ympäristölupaprosessiin. Toimitusjohtaja Mika Joukio pitää realistisena, että ympäristölupa ja sen myötä rakentamispäätös ovat mahdollisia ensi vuoden aikana. ”Rakentamisvaihe kestäisi reilut kaksi vuotta ja täyteen kapasiteettiin kiihdyttäminen toiset pari vuotta.” Investoinnin arvo on miljardin euron luokkaa. Kartonkitehtaan kapasiteetti olisi 800 000 tonnia ensikuidusta valmistettua taivekartonkia. Taivekartongin molemmat puolet tehdään sellusta, keskikerros hierteestä eli mekaanisesta massasta. Joukio luettelee Kaskisten etuja, että paikka on meren rannalla, siellä on teollisuuskaava jo suljetun Metsä-Botnian sellutehtaan peruina, ja kemihierretehdas on jo valmiina. Logistiikka kaipaa parannusta sekä maaettä vesikuljetusten osalta. ”Meriväylää pitää syventää yhdeksästä 11 metriin ja satama-allasta suurentaa, jotta isommat laivat pääsevät kääntymään.” Kuusikuitupuuta miljoona mottia Tehdas tarkoittaisi kuitupuun käytölle noin miljoonan kuutiometrin lisäystä, pääasiassa kuusikuitua. Puunhankinnan suhteen Joukio on luottavainen, vaikka hakkuissa mennään lähellä teoreettista maksimia. ”Tiedämme, että Kemin puunhankinta on turvattu ja puuta on riittävästi myös Kaskisiin, jos investointiin päädytään.” Kartonkisuhdanne yskii Juuri nyt kartonkisuhdanne yskii. Joukio tiivistää syyt ja seuraukset, että koronapandemian aikana ihmiset ostivat tavaroita, joiden pakkaamiseen tarvittiin hurjasti kartonkia. Nyt on menty maailmalle ostamaan palveluita ja toimitusketjuun kertyneitä kartonkivarastoja puretaan. ”Taustalla olevat isot trendit tukevat kartonkimarkkinan kasvua tulevaisuudessa. Nyt vain on tilanne, että varastot ovat korkealla, ostokäyttäytyminen muuttunut ja myös inflaatio vaikuttaa.” Luonnonvarakeskus ennustaa kartongin vientihintoihin tälle vuodelle viiden prosentin pudotusta. Metsä Board pyrkii pitämään hinnoista kiinni tarvittaessa tuotantoa rajoittamalla. Kartonkija kemihierretehtailla on käyty muutosneuvottelut, jotka mahdollistavat 90 päivän lomautukset ja seisokit. Joukio muistelee, että viimeksi Metsä Groupin laitoksia on seisonut suhdannesyistä finanssikriisin jälkimainingeissa. Kaskisten kartonkitehdas etenee Investointipäätös tehdään aikaisintaan ensi vuonna. Andalusiaa/Aurinkorannikkoa pidetään yleisesti vain mukavana turistipaikkana, mutta kun lähtee vähän rantojen ulkopuolelle, löytää todella hienoja monipuolisia metsiä ja luontoa. Ja myös erittäin kannattavaa metsätaloutta korkkitammen kasvatuksessa ja korkin tuotannossa. Tästä kaikesta voi nauttia tietysti maukkaiden ruokien ja juomien kera mukavan lämpimässä noin + 15–20 asteen lämpötilassa asiantuntevan oppaan johdatuksella. Ja tietysti mukavassa seurassa. MATKAN HINTA 1.960 € /hlö/2hh Matkan kokonaishintaan sisältyy suora lento Helsinki–Malaga–Helsinki lentoveroineen ja matkatavaroineen • majoitus jaetussa 2-hengen huoneessa aamiaisineen ja veroineen • ohjelman mukaiset kuljetukset • ateriat: 4 x lounas ja 1 x illallinen ruokajuomineen • palveluja toimistomaksut Lisämaksusta yhden hengen huone 285 € • ennakkoon varatut istumapaikat lennolla • muut mahdolliset palvelut Metsäopintomatka Espanjaan iloiseen ja aurinkoiseen Andaluciaan 14.-19.11.2023 www.kontiki.fi Vastuullinen matkanjärjestäjä on kotimainen Oy Kon-Tiki Tours Ltd. ILMOITTAUTUMISET verkkokaupassa www.kontiki.fi, ilmoittautumiset@kontiki.fi tai puh. 09 466 300 10206_.indd 14 10206_.indd 14 20.6.2023 9.01 20.6.2023 9.01
Olemme mukana OKRA maatalousnäyttelyssä 5.-8.7. Oripään lentokentällä! Tutustu osastollamme LumberMate LM30 tukkivannesahaan, tervetuloa osastolle E21! Norwood LM30 isoja ominaisuuksia pienellä rahalla Hinta LM30 alk: 6490,00 Tukin halkaisija: 76 cm Tukin pituus: 5,0 m Alustan pituus: 6,0 m Laudan leveys max: 64 cm Moottorivaihtoehdot: 13,5 hv Briggs&Stratton 14 hv Kohler 8,0 kW Norwood sähkömoottori Tekniset tiedot LM30 LUMBERMATE LM30 Max.tukin halkaisija 76 cm Saatavilla sähkötai polttomoottorilla www.uittokalusto.? METSÄTYÖT | METSÄSTYS | RETKEILY | PUUTARHA | KONEYRITTÄJÄT | METSÄTEOLLISUUS Kysy rahoitusvaihtoehtoja! 015 555 0402 ‡ shop@uittokalusto.? Kampanjat voimassa 12.7.2023 asti OKRA Messualennus jo nyt voimassa! Kaikki lisävarusteet -15% HETI toimitukseen! Kuvan traileri lisävaruste Norwood MN27 tehokas ja edullinen tukkivannesaha Tukin halkaisija: 69 cm Tukin pituus: 3,8 m Alustan pituus: 4,2 m Laudan leveys max: 56 cm Moottorivaihtoehdot: 13,5 hv Briggs&Stratton 4,0 kW Norwood sähkömoottori Tekniset tiedot MN27 OKRA Messualennus jo nyt voimassa! Kaikki lisävarusteet -15% HETI toimitukseen! (Ovh. 6990,00) Hinta MN27 alk: 5590,00 LUMBERMATE MN27 Max.tukin halkaisija 69 cm Saatavilla sähkötai polttomoottorilla Kysy rahoitusvaihtoehtoja! (Ovh. 5990,00) 10206_.indd 15 10206_.indd 15 20.6.2023 9.01 20.6.2023 9.01
22.6.2023 16 Metsälehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE SE PP O SA M U LI ”Taimia istuttamaan tuulenkaatojen laajentaman aukon reunalle.” LASSE KOKKO YHTEISKUNNALLISEEN KESKUSTELUUN vilahtaa ajoittain argumentointia, jonka mukaan hirven tai pienten hirvieläinten (tässä erityisesti metsäkauris ja valkohäntäpeura) aiheuttamiin metsävahinkoihin voitaisiin vaikuttaa suurpetokantoihin kohdistuvan säätelyn kautta. Eli että metsästämällä esimerkiksi vähemmän ilveksiä, ilveksen pieniin hirvieläimiin kohdistuva saalistus vähentäisi näiden lajien aiheuttamia taimikkovahinkoja. Yleisellä tasolla ajatuksella on faktapohjaa. Tutkimukset ovat osoittaneet esimerkiksi Isle of Royale -saarten susien säätelevän hirvieläinkantaa ja säätelyn näkyvän kasvillisuudessa asti. On myös osoitettu, että pedon läsnäolo voi vaikuttaa saalislajien tilankäyttöön niin, että ”petoisimpia” elinympäristöjä koetettaisiin välttää. Lisäksi jos ajatellaan suurpetojen ekologista funktiota luonnossa, säätelyä voisi odottaa, sillä ollessaan SUOJELISIVATKO PEDOT METSÄÄ HIRVIELÄINTUHOILTA? Ratkaisu hirvieläintuhojen hillintään lienee kannan säätely ja tuhoja ehkäisevä metsänhoito, erikoistutkija Katja Holmala kirjoittaa. Suden hirvieläinten metsävahinkoja vähentävää vaikutusta ei ole kiistatta todistettu. JU SS I N U KA RI MARKKINATIETOJEN MUKAAN suomalaiset metsäjätit ovat myyneet sellua Kiinaan loppukeväästä jopa 630 dollarilla tonnilta, kun viime vuoden lopulla hinta oli tuhat dollaria. Samaan aikaan dollarin eurokurssi on halventunut ja Suomessa melkein kaikkien sellun tuotannontekijöiden hinta on vain noussut. 650 dollaria tonnilta on kannattavuusraja pienimmille ja vanhemmille sellutehtaille, mutta esimerkiksi UPM pystyy tuottamaan Uruguayssa lyhytkuitusellua 230 dollarilla tonnin. ENSIMMÄISENÄ KANNATTAVUUSRAJA tuli Suomessa vastaan Storan Enson Sunilan-sellutehtaalla, jonka lopettamista yhtiö ilmoitti tutkivansa. Alvar Aallon suunnittelemasta tehdasrakennuksesta Kotkan Sunilassa valmistui ensimmäinen sellupaali jo vuonna 1938. Vaikka yhtiö on investoinut tuotantoon moneen otteeseen, sen kapasiteetti on alle neljäsosa Kemiin tänä vuonna valmistuvan Metsä Tissuen biotuotehtaan kapasiteetista. Mittakaava ratkaisee sellun tuotannossa. Sunilan-tehdas pelastui kuin ihmeen kaupalla vuonna 2009, kun tuotanto oli seissyt finanssikriisiä seuranneessa taantumassa kymmenen kuukautta. Silloin sellumarkkinat käänsi maanjäristys, joka tärveli tehtaita Etelä-Amerikassa. Nyt Sunilan pelastuminen vaatisi puuntuonnin palautumista Venäjältä ja suhdanteen kääntymistä. Ensin mainittua ei ole näkyvssä. Eurooppalaiset eivät tee myöskään heräteostoksia nettikaupasta samaan tahtiin kuin ennen sotaa. Kulutusinnon puute iskee kartongin kysyntään. STORA ENSO ON NOSTANUT Sunilassa jalostusastetta erottamalla ligniiniä sellun sivuvirrasta. Erikoiskuivattua ligniiniä tehdas on valmistanut jo vuodesta 2015. Sähköautojen buumi on luonut sille lupaavat markkinat, ja Stora Enso valmistaa Sunilan-koetehtaalla ligniinistä kovahiilimateriaalia Lignodea. Sillä voi korvata akuissa käytettävän fossiilisen grafiitin. Yhtiö tutkii kuitenkin ligniinin erottamista nyt Skutskärin tehtaalla Ruotsissa. Lignodea valmistavan teollisen mittakaavan tehtaan sijoituspaikka on silti auki. Se nousee todennäköisesti johonkin akkuteollisuuden keskittymään. Sellainen oli kasvamassa esimerkiksi Harjavaltaan, mutta Venäjän sota varjostaa sitäkin. Hyvä uutinen on, että Stora Enson mukaan Sunilan tilanne ei vaikuta yhtiön puunhankintaan Suomessa. PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi PS. Metsälehden kesäkilpailussa lukijat voivat lähettää kuvia omituisista metsässä kohtaamistaan asioista. Tarkemmat ohjeet löytyvät sivulta 29. SUNILAN TEHDAS KAATUU SOTAAN 10207_.indd 16 10207_.indd 16 20.6.2023 9.03 20.6.2023 9.03
22.6.2023 Metsälehti.fi 17 toiminnallinen osa ekosysteemiä pedot säätelevät yleisellä tasolla saaliseläintensä kantoja. Käytännössä tätä ajatusta haastaa se, että pääsääntöisesti (suur)petojen kannat ovat alhaisemmalla tasolla kuin mitä tarvittaisiin tämän ekologisen roolin funktionaalisen vaikutuksen aikaansaamiseksi. SUURESSA OSASSA MAAILMAA hirvieläinten merkittävimmät kuolinsyyt ovat ihmisen niihin kohdistama metsästys ja petojen saalistus. Ihmisen hirvieläimiin kohdistama verotus vaikuttaa pääsääntöisesti suurpetoja voimakkaammin kannan dynamiikkaan ja kehitykseen, koska ihminen valikoi saaliikseen petoihin verrattuna voimakkaammin aikuisia yksilöitä. Lisäksi metsästyksessä voi myös sukupuoleen kohdistuvalla valinnalla vaikuttaa voimakkaasti hirvieläinkannan tuottavuuteen, esimerkiksi naaraita säästäen kasvattaa lisääntymistuottoa. Viimeisten vuosikymmenten suojelumyönteisen kannanhoidon myötä suurpedot ovat erityisesti Pohjois-Euroopassa uudelleen levittäytyneet alueille, joista ne olivat pitkään poissa, ja kannat ovat olleet kasvusuunnassa. Myös hirvieläinkannoissa on nähty kasvavaa kehitystä liittyen sekä kannanhoidon toimenpiteisiin että ilmaston lämpenemiseen liittyvään esiintymisalueiden laajentumiseen ja tiheyksien kasvuun. Kasvavien suurpetokantojen ja hirvieläinkantojen myötä myös kohtaamiset ja konfliktit ihmisten ja villieläinten välillä lisääntyvät. Yksi muoto tästä on hirvieläinten ruokailun talousmetsissä aiheuttamat vaikutukset, kuten metsän kasvua hidastavat tai puun laatua alentavat puuntaimien vioitukset sekä taimien tuhoutumiset. Hirvi on tilastojen mukaan taimikoissa merkittävin tuhonaiheuttaja, mutta metsäkauriin ja valkohäntäpeuran suhteellista merkitystä ei vielä tarkkaan tunneta tai voida erottaa näiden pienten hirvieläinten vaikutuksia toisistaan. SUDEN OSALTA TUTKIMUSTIETOA vaikutuksesta hirvieläinkannan dynamiikkaan on monenlaisista ympäristöistä, mutta biologisesti relevanttia vaikutusta hirvieläinten metsävahinkoihin asti ei kiistatta ole pystytty osoittamaan. Pääosin muut syyt kuin suden saalistuspaine tai läsnäolo selittävät paremmin havaittuja vaikutuksia puustossa ja kasvillisuudessa. Näistä syistä merkittävin on ihmisen oma toiminta, kuten tiestön sijoittuminen ja metsänhoitotoimet. Ilveksen kohdalla vastaavaa ei ole toistaiseksi tutkittu. Toistaiseksi ratkaisun avaimet hirvieläintuhojen hillintään lienevät hirvieläinten kannanhoidossa ja tuhoja ehkäisevissä ja niihin vaikuttavissa metsänhoitotoimissa. KATJA HOLMALA KIRJOITTAJA ON OHJELMAJOHTAJA LUONNONVARAKESKUKSESSA. METSÄKESKUS aiheutti Keski-Suomessa tehdyllä, epäluotettavaksi osoittautuneella harvennusselvityksellään vakavaa mainehaittaa itsensä lisäksi koko toimialalle. Puunkorjuun laadusta kyseltiin viime talvena aina eduskuntaa myöten. Paradoksaalisesti Metsäkeskus mitä ilmeisimmin onnistui sähläyksellään parantamaan harvennusten laatua. Sen jälkeen, kun kohu viime joulun tienoilla alkoi, kaikissa metsäyhtiöissä, metsänhoitoyhdistyksissä ja metsäkoneyrityksissä on entisestään korostettu harvennusten huolellista toteutusta ja omavalvontaa. Metsänomistajatkin osaavat nyt vaatia laatua. Muutoksesta parempaan kertoo myös se, että metsurien mukaan tänä keväänä raivaussahureille on tullut harvennettavaksi pieniläpimittaisia nuoria metsiä, joita aiemmin olisi harvennettu motolla. Nyt nuoren metsän kunnostus voi siis olla ihan oikeaa metsänhoitoa eikä väkinäistä puunkorjuuta huonossa leimikossa. Asiaan sisältyy toinenkin paradoksi. Vaikka Metsäkeskuksen selvitys osoittautuikin epäluotettavaksi, moni nuori metsä lienee todellisuudessakin harvennettu turhan vähäpuisiksi. Metsälain vähimmäisraja ei ole hyvää metsänhoitoa. AJANKOHTAINEN / UUTISET WWW.METSALEHTI,FI NÄKÖKULMA METSÄGALLUP SA M I KA RP PI N EN MIKKO RIIKILÄ Uusi kysymys: Haetko ovenpieleen juhannuskoivun? Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. i Suositko sekametsiä? Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 Kyllä 87% En 13% neet alueelle 50 hehtaarin Sähläämisestä oli hyötyäkin ”Tuli taas kysely metsänomistajille. Päätin vastata, kun tutkimusta teki Metsäkeskus. Kysely luonnon monimuotoisuudesta ja suhtautumisesta siihen. Jotenkin taas tekijältä mennyt mopo karkuun, kun osaan kysymyksistä vastattiin naamoja (vihaisesta hymyilevään) ruksimalla. Ja taas hiukan johdattelevat vastausmallit, jotta saadaan toivottu tulos tutkimukseen. Tulipa mieleen, että sopiva säästökohde tulevalle hallitukselle on Metsäkeskus.” Tikkula ”Metka johtopäätös. Kun kyselevät turhaan metsänomistajien näkemyksiä, niin syytä lopettaa koko laitos – mitä ne meidän mielipiteitä utelemaan?” Isaskar keturi ”Minuakin kysely alkoi ärsyttää jossain kohtaa. Vedin sen kuitenkin läpi vaikuttaen rahanahneelta luonnontuhoajalta, kun ajattelin, että sellaistakin näkemystä kaivataan.” Jean S ”Eivätköhän nuo leikkaa sieltäkin, myös kemeroihin tullee leikkauksia, samoin maataloustukiinkin. Niitähän kokoomus on halunnut leikata aina.” Apli ”Metsäkeskuksella on tarpeellisia toimintoja, jotka pitää säilyttää. Ainakin metsälain valvonta, erilaiset seurannat, metsäsertifioinnin tiedonkeruu, Metka-tuen jakaminen… Tukipottiakin olisi syytä kasvattaa eikä kutistaa, koska Metkalla on mahdollista toteuttaa hyviä hankkeita kuten tuhkalannoitusta soilla. Juuri näillä saadaan lisää hiilinieluja, silkkaa säästöä suoraan valtion pussiin!” A.Jalkanen ”Aikoinaan Tilastokeskus yritti onkia tietoa toistuvilla lanketeilla. Uunin sytytyksessä ne roihahtivat kiitettävästi.” mehtäukko ”Sähköpostiin tuli kysely MG:lta liittyen tehtyyn hankintakauppaan. Aloitin jo vastaamisen, mutta muutaman sivun jälkeen keskeytin ja laitoin roskakoriin. Vaikka näissä sanotaan, että vastaukset käsitellään anonyymisti, niin nehän tekee aina joku niihin erikoistunut firma ja tämmöisestä kysymysten tyhjänpäiväisestä jankkaavuudesta saa käsityksen, että MG:n sijaan profiloidaankin vastaajaa. Mikä takaa, etteivät nämä firmat myy kerättyä aineistoa jollekin muulle firmalle?” Rane ”Yle oli lähestynyt Pääkaupunkiseudun Metsänomistajia ja yhdistyksen hallitus välitti viestin jäsenille. Haettiin metsänomistajaa A-studioon, jossa käsitellään tukkipuiden katkomista kuitupuiksi. Siis onko jollain huonoja kokemuksia asiasta. Minä en metsänomistajayhdistyksen hallituksen jäsenenä alkaisi usuttaa jäseniä moiseen julkiseen riidanhaastoon.” Timppa Verkkokeskustelu: Turhia kyselyjä? 10207_.indd 17 10207_.indd 17 20.6.2023 9.03 20.6.2023 9.03
METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 22.6.2023 18 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT USEIN männikön alle syntyy luontainen kuusialikasvos, mutta tyypillisesti sen kehitys torpataan jo ensimmäisessä ennakkoraivauksessa. Joskus voi toimia toisinkin. Jos harkitsee kuusikon kasvattamista mäntyjen alla, on ensimmäinen tehtävä varmistaa kasvupaikan viljavuus. ”Kasvupaikan tulee olla vähintään mustikkatyypin paremmalla laidalla tai vastaavaa turvemaata”, sanoo kaksijaksoisiin mänty-kuusimetsiin perehtynyt Luonnonvarakeskuksen tutkija Pentti Niemistö. Männyn viljely kuusen kasvupaikalle on aiemmin ollut hyvin yleistä, minkä vuoksi alikasvoskuusikoita voi hyvinkin löytää niille sopivilta kasvupaikoilta. Ravinteisuuden lisäksi myös vesitalouden pitää olla kuuselle suotuisa. ”Joskus vettä läpäisevä maaperä voi olla sellainen, että mänty pystyy hyödyntämään veden syvältä ja kasvaa hyvin, mutta pintajuurinen kuusi ei”, Niemistö arvioi. Terävä latva tarpeen Kuusialikasvosta voi hyödyntää männikön alla kolmella tavalla. Kuusikosta voi kasvattaa kuvion seuraavan puusukupolven, tai kuuset voi kasvattaa kuitupuukokoon ja päätehakata mäntyjen kanssa. Etenkin turvemaille sopiva menetelmä on siirtyä kuusialikasvoksen avulla jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen. Kuusialikasvoksen toipumiskykyyn on syytä kiinnittää huomiota. ”Kuusten elinvoimaisuudesta kertovat terävä latva ja vähintään 10 sentin vuosikasvaimet”, kuvailee Niemistö. Jos kuusikosta haluaa kasvattaa seuraavan puusukupolven, tulisi kuusia olla mäntyjen alla suhteellisen tasaisesti 1 600–2 000 kappaletta hehtaarilla. Jos kuuset aiotaan päätehakata samaan aikaan mäntyjen kanssa, on Niemistön mukaan kuuselle sopiva runkoluku 800–1 000 kappaletta hehtaarilla. Älä arkaile ylispuiden poistossa Kaksijaksoisessa metsässä ylempi mäntypuusto on suhteellisen kova kilpailija kuusialikasvokselle. ”Siksi kuusikon kasvatus edellyttää mäntyjakson voimakasta tai ainakin säännöllistä harventamista noin 10 vuoden välein. Toinen vaihtoehto on poistaa ylispuut kerralla”, sanoo Niemistö. Yhden korjuukerran taktiikkaan luottaisi UPM:n metsänhoidon kehityspäällikkö Heli Viiri. ”Ylispuut poistetaan aina heti, kun taimikko on valmis, eli se on riittävässä jatkokasvatustiheydessä. Mitä enemmän sitä lykkää, sitä suurempia korjuuvaurioita saa aikaan taimille ja sitä epätasaisemman taimikon saa aikaan.” Niemistön mukaan ylispuut kannattaa poistaa tai harventaa 300–350 rungon tiheyteen, kun kuuset ovat noin 6–7 metrin mittaisia. NUUKAILUA VAI VIISAUTTA? Mäntyjen laatu vaikuttaa ratkaisevasti siihen, kannattaako alikasvoskuusista kasvattaa seuraava puusukupolvi. ”Kuusten elinvoimaisuudesta kertovat terävä latva ja vähintään 10 sentin vuosikasvaimet.” Kuusialikasvos tai sen tiheys eivät juuri vaikuta ylemmän mäntyjakson kasvuun nuorissa kasvatusmetsissä, mutta varttuneemmissa puustoissa tiheän alikasvoksen on havaittu hidastavan mäntyjakson vuotuista kasvua 1–2 kuutiota hehtaarilla. 10208_.indd 18 10208_.indd 18 20.6.2023 18.35 20.6.2023 18.35
METSÄSTÄ 22.6.2023 Metsälehti.fi 19 VINKIT METSÄYHTIÖ UPM:n metsiä Keski-Suomessa hoitava metsäasiantuntija Jarno Jalkanen kertoo, että yhtiön mailla kuusta ei juuri kasvateta männikön alla puuntuotantotarkoituksessa. Omassa metsässään hän on kokeillut menetelmää. ”Yhden hehtaarin kuvio oli kaukana tiestä, joten päätettiin yrittää metsää alikasvoksesta, ettei tarvitse kantaa taimia. Jonkinlainen mustikkaturvekangas se lienee. Päällä oli järeä männikkö ja alla turkkina kuusta. Kuviolle aukaistiin vain muutama ajoura ja minä olin motoapuna sahan kanssa ja kaadoin männyt motolle latvat urille. Moto katkoi ja karsi ne sitten urien päällä niin, että sen tarvitsi vetää runkoja mahdollisimman vähän taimikossa.” ”Hakkuu onnistui mielestäni ihan hyvin. Jonkun vuoden kuuset vähän ihmettelivät, mutta sitten alkoivat kasvaa. Hakkuusta on nyt aikaa 23 vuotta ja alkaisi olla harvennuksen paikka. Puusto on hieman epätasainen ja ryhmittäinen. Yksi taimikonhoito kuviolle on tehty. En tiedä voitettiinko lopulta mitään. Hyvä pohja, niin kyllä siinä viljelytaimikko kasvaisi hienosti.” ”VOITETTIINKO LOPULTA MITÄÄN?” KUUSIKON KASVATTAMISEEN MÄNNIKÖN ALLA KASVUPAIKAN viljavuuden tulee olla vähintään mustikkatyyppiä. KUUSIALIKASVOKSEN pituuskasvu oltava vähintään 10 senttiä. KANNATTAVINTA silloin, kun männyt ovat heikkolaatuisia. HARVENNA männikköä voimakkaasti ja riittävän varhain, tai poista ylispuut kerralla kun kuuset ovat 6–7 metrin pituisia. SUUNNITTELE korjuu huolella, käytä metsuria jos mahdollista. TYPPILANNOITUS hyödyttää sekä mäntyä että kuusta. ”Jos kuuset kasvatetaan liian pitkiksi ja honteloiksi, ne jäävät ylispuiden poiston jälkeen alttiiksi lumija tuulituhoille. Paras keli ylispuiden poistoon on pikkupakkanen.” Liisa Hurskaisen vuonna 2019 Luken Jämsän koemetsiköissä tekemän opinnäytetyön mukaan ylispuiden poiston yhteydessä 10–30 prosenttia alikasvoskuusista vaurioitui, kun hakkuu tehtiin valmiilta ajourilta. Männyn laatu ratkaisee UPM:n Viiri ei innostu suuresti alikasvoskuusien hyödyntämisestä männiköissä, eikä menetelmää juuri yhtiön metsissä käytetä. ”Sanoisin, että kohteet tunnistaa yleensä siitä, että metsänomistaja on erityisen nuuka.” Viiri viittaa säästöhaluun viljelykuluissa, mutta onko kaksijaksoisen mänty-kuusimetsän kasvatuksessa taloudellista järkeä? Niemistö on havainnut, että alikasvos vaikuttaa mäntyjen jäSekä mänty että kuusi hyötyvät typpilannoituksesta. Vuonna 2018 harvennetulla ja 2020 typpilannoitetulla kuviolla alikasvoskuuset ovat vehreytyneet nopeasti. Lannoitus on myös keino vahvistaa metsän erirakenteisuutta. Pikkupakkanen on paras keli ylispuiden poistoon. Hakkuukoneenkuljettajan maltti ja osaaminen vaikuttavat paljon lopputulokseen. Jos mäntyjen laatu on heikko, paranee kuusialikasvoksen kasvattamisen kannattavuus. Liisa Hurskainen tutki vuonna 2019 alikasvoskuusten korjuuvaurioiden määrää, kun männyt poistettiin kuusten päältä Luken koealoilla. Vaurioita tuli noin 10–30 prosenttiin kuusista. reytymiseen negatiivisesti. ”Ilman kuusialikasvosta kasvaneet koealat ovat tuottaneet mäntytukkia enemmän kuin koealat, joilla on kasvanut tiheästi alikasvoskuusia.” Kokonaistuotos alikasvosta kasvavilla kokeilla oli kuitenkin 22 vuoden aikana noin 25 kuutiota suurempi kuin ilman alikasvosta kasvaneilla. ”Alikasvoskuuset tuottivat puuta noin 50 kuutiota, mutta mäntyjen kasvu väheni vastaavasti 25 kuutiota hehtaarilla.” Kuusten vaikutus alkaa selvästi heikentää mäntyjen kasvua vasta kun männyt ovat yli 60-vuotiaita. Niemistö painottaa vahvasti männyn laadun merkitystä. Jos ylispuina kasvavat männyt ovat heikkolaatuisia eikä niistä ole odotettavissa tukkia, paranee kuusialikasvoksen kasvattamisen kannattavuus. Alikasvoskuusten hyödyntämiseen yksityisiä metsänomistajia motivoi usein myös hirvi, sillä viljellen perustettujen mäntytaimikoiden kannattava kasvatus on hirvituhojen vuoksi monin paikoin työlästä tai toivotonta. Ilmaston muuttuessa kuuseenkin liittyvät metsätuhoriskit on kuitenkin syytä pitää valintaa tehdessä mielessä. 10208_.indd 19 10208_.indd 19 20.6.2023 18.35 20.6.2023 18.35
METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA 22.6.2023 20 Metsälehti.fi SAARIJÄRVI AINO ÄSSÄMÄKI, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT USEIN metsänomistajilta udel laan, tekevätkö he itse metsätöitä. Siihen voi olla paineita, kun vaik kapa taimikonhoitoa rummute taan nykyisin loistavana kuntoi luna ja metsässä oleilun sanotaan rauhoittavan mieltä. ”Kyllä siellä välillä myös ve renpaine nousee”, sanoo Katri Myllykoski. Hän kyllä tekee omalla tilal laan erityisesti taimikonhoitoja, mutta antaa ammattilaisten hoi taa pääosan metsänhoitotöistä. Eräs metsäasiantuntija oli Myl lykosken kuuleman mukaan ar vioinut, että kokopäivätyössä käyvä metsänomistaja ehtii teh dä metsänhoitotöitä pari hehtaa ria vuodessa. Myllykoski on tässä suhteessa realisti. Tila sijaitsee Saarijärvel lä, joten matkaakin tulee sen ver ran, että tavallisena viikonloppu na tilalle ei tule lähdettyä. ”Mielelläni hyödynnän am mattilaisia.” Metsäammattilaiset osaavat kuitenkin vielä 2020luvulla suh tautua naisiin hiukan hassusti. ”Jos puolisoni on paikalla, näi tä asioita selostetaan hänelle, vaikka minä olen se metsänomis taja”, Myllykoski sanoo ja hymyi lee arvoituksellisesti. Puolisolla on onneksi sillä ta valla pelisilmää, että hän yleen sä siinä kohtaa ilmoittaa siirty vänsä kahvinkeittoon. Metsän säilyttävä metsänä Myllykoski aikoo tilata lähiaikoi na uuden metsäsuunnitelman. Hän myöntää, että on jännittä vää nähdä, millaisia ehdotuksia siihen tulee. Yhtä asiaa hän ai koo vaatia. ”Metsänhoitoa ei pitäisi tehdä lintujen pesimäaikaan keväällä ja alkukesästä. Siksi metsäsuun nitelmaan vaadin, että hakkuut suunnitellaan talvella tehtäviksi.” Tavoitteena on säilyttää metsä metsänä, eikä Myllykoski halua toiminnallaan aiheuttaa lajikatoa tai muitakaan on gelmia luonnolle. ”Olen käänty mässä jatkuvan kasvatuksen kan nalle, mutta toki on tilanteita, jois sa voi joutua teke mään päätehakkuun.” Omissa metsissään Myllykos ki uskoo kuitenkin jatkuvan kas vatuksen onnistuvan. Tilalla on vaihtelevasti erilai EI LUONTOKATOA OMAAN METSÄÄN Katri Myllykoski vaatii tulevaan metsäsuunnitelmaan vain talviaikaisia hakkuita, ja syy ovat linnut. ”Nyt olen virallisestikin luonnonsuojelija.” Katri Myllykoski on suojellut tilaltaan kallioisen metsän järven rannalla. Vesi on talviuinnin MM-mitalistille tärkeä elementti. Sininen pussukka on saatu talviuintikisoista Sloveniasta vuonna 2020. 10209_.indd 20 10209_.indd 20 20.6.2023 18.38 20.6.2023 18.38
22.6.2023 Metsälehti.fi 21 METSÄSTÄ Matti Kärkkäinen KIRJOITTAJA ON PROFESSORI JA PUUNTUOTTAJA. VARHAISPERKAUKSEN sopivalla ajoituksella voi tehostaa työtään merkittävästi. Usein taimet ovat lyhyempiä kuin perattava lehtipuusto, minkä vuoksi lehtien puhkeamisen jälkeen suojakypärän visiirin takaa havupuut erottuvat huonosti. Paras ajankohta hoitaa varhaisperkaus on tällaisilla kohteilla aika heti lumen sulamisen jälkeen. Muutaman viikon ajan havupuut erot tuvat helposti lehtipuiden seasta. Jos runsasta heinäkasvillisuutta on kaatunut siellä täällä taimien päälle, sekin on helppo havaita ja korjata. Sitä vastoin ei tarvitse huolestua ainakaan kuusenviljelyalueilla horsmista ja vadelmista. Niiden perkaaminen on turhaa. Ne eivät tukahduta kuusentaimia, vaikka saattavat heikentää kasvua. Jos saisi valita, onko kuusentaimien kanssa kilpaileva kasvillisuus heinää vai vatukkoa ja horsmikkoa, valinta ei kohdistuisi heinään. Syksyllä taimen päälle kaatuva heinämatto on tehokas kuusen tappaja. Sitten kun runsaaseen lehtipuustoon puhkeavat lehdet, voi olla viisasta valita muutamaksi kuukaudeksi muita taimikon hoitokohteita. Huonon näkyvyyden lisäksi valintaan vaikuttaa se, että kasvunsa aloit taneet latvakasvaimet vaurioituvat helposti, jos kaadettavat lehtipuut koskevat niihin. Jos lehtipuusto on vasta saavuttamassa havupuiden pituutta, varhaisperkaus sujuu joutuisasti myös lehtien puhkeamisen jälkeen. ON USKOMUS, että sopivalla ajoituksella voi vähentää kaadettujen lehtipuiden uudelleen vesomista. Jos tällä tarkoitetaan, että kuun kierron vaihe vaikuttaisi vesomiseen, mikään vakavasti otettava kokeellinen tutkimus ei tue tätä uskomusta. Kun samassa taimikossa on tehty vesomisen koealoja pitkin kesää, koealat voivat poiketa paljon toisistaan, mutta vesominen ei liity kuunkiertoon. Sitä vastoin jos heti perkauksen jälkeen on kuiva sääjakso, se voi kyllä vaikuttaa. Sellaisen kuivuus jakson ennakointi ei kuitenkaan onnistu Yliopiston perinteisen almanakan avulla. Sitä vastoin on totta, että alkukesä on hyvä aika perata lehtipuustoa havupuutaimikosta. Silloin lehtipuut ovat siirtäneet rungosta ja juuristosta ravintovarastoa lehtien puhkea miseen, mutta uutta varastoa ei ole vielä syntynyt yhteyttämällä. Mitä kauemmin lehtipuu on kesän alussa saanut muodostaa yhteyttämistuotteita, sitä huonommaksi tilanne käy uudelleen vesomisen kannalta. TAIMIKONHOIDON AJOITUS ON TAITOLAJI YLÄKERTA KATRI MYLLYKOSKEN VINKIT 1. METSÄÄN kannattaa mennä aina kun voi. 2. METSÄTALOUS on ihmisten toimintaa ja ihan normaalilla järjellä ymmärrettävää. 3. METSÄNOMISTAJAT ovat erilaisia ja metsästään voi tehdä sellaisen kuin haluaa. sia kangasmetsän kasvupaikko ja sekä aikoinaan ojitettua suota. Vanhaa metsää on hiukan, mutta suuri osa on taimikkoa ja nuorta kasvatusmetsää. Metsänhoidolla Myllykoski pyrkii sekametsään. Itsestään metsittyneelle pellolle jätettiin lähinnä mäntyä ja koivua. Kuu selle aikanaan istutetuilla kuvioil la saa kasvaa muitakin puulajeja. Kalliosta luontolahja Yksi pieni luonnonsuojelualuekin löytyy. Kyseessä on kaunis kallio rinne järven rannalla. ”Yritin saada sitä Metsoohjel maan vuonna 2015, mutta ilmei sesti Metsorahat olivat tuolloin vähissä. Niinpä ajattelin, että an taa mennä, ja lahjoitin sen Suo men 100vuotisjuhlavuoden luon tolahjakampanjaan”, Myllykoski kertoo. Luontolahjani Suomelle kampanjassa valtio sitoutui suojelemaan kaksinkertaisen maaalueen jokaista yksityisen tekemää lahjoitusta kohti. Myl lykosken käsityksen mukaan val tion suojelualueet etsittiin sa malta alueelta kuin yksityisten lahjoittamat, vaikkei hän tarkkaa sijaintia suojelualueensa vastin parille tiedäkään. Luontolahjakampanja oli käyn nissä vuonna 2017 ja uu destaan vuosina 2019–2023. Met sähallituksen kohdeluettelon mu kaan Saarijärvellä on lähes 14 hehtaaria kampanjoiden kautta suojeltua valtion maata. ”Se oli kiva juttu, nyt olen viral lisestikin luonnonsuojelija” Myl lykoski sanoo ja nauraa. Tutkimustietoa hyödynnettävä Luonto on Myllykoskelle tärkeä. Hänen on kuitenkin vaikea ym märtää sitä, että metsiin liitty vä keskustelu on ajautunut niin kärjekkääksi. ”Asiat esitetään niin mustaval koisina. Minusta on hyvä tuoda esiin oma näkemys, mutta asiois ta pitäisi myös pystyä keskuste lemaan.” Molemmilla puolilla tavoite on kuitenkin useimmiten sama: säilyttää metsät elinvoimaisina. ”Olen ihmetellyt myös sitä, mi ten metsänomistajien etua ajavat järjestöt puhuvat hyvin samal la äänellä kuin metsäteollisuus.” Metsänomistajiin mahtuu kui tenkin hyvin monenlaista väkeä. ”Kun niin sanottuja hiljaisia metsänomistajia tutkittiin, kävi ilmi, että monet eivät tee mitään metsissään, koska pelkäsivät jou tuvansa tekemään avohakkuita”, Myllykoski sanoo viitaten Pel lervon taloustutkimuksen muu taman vuoden takaiseen tutki mukseen. Jatkuvaa kasvatusta käsiteltiin tuolloin paljon mediassa. ”Jos avasi Metsälehden tai Maaseudun Tulevaisuuden, ai na siellä joku sormi pystyssä va roitti, että ei pidä suin päin men nä jatkuvaan kasvatukseen. Se oli jo suorastaan noloa.” Myllykoski toivoo, että met säkeskustelussa pitäydyttäisiin faktoissa, koska erinomaista tut kimusta kuitenkin on runsaas ti tarjolla. Katri Myllykosken mielestä metsänhoito ei saisi häiritä lintujen pesimäaikaa. Katri Myllykosken työpaikka on kivitalojen ympäröimässä Pasilassa Helsingissä. Metsätilan työt on pääasiassa ulkoistettu, sillä kokoaikatyön ohella metsänhoitoa ehtii tehdä itse korkeintaan pari hehtaaria vuodessa. 10209_.indd 21 10209_.indd 21 20.6.2023 18.38 20.6.2023 18.38
METSÄSTÄ 22.6.2023 22 Metsälehti.fi KOKEILTUA MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI RISTO PÖNTINEN, KUVAT SLOVENIALAISEN Robustin valmistamia pystyhalkomakoneita on tuotu Suomeen italialaisen Collino Costruzionin tuotemerkillä. Jatkossa koneet myydään valmistajan nimellä. Mallimerkiltään kone on Collino/Robust R13K. Kokeilemamme traktorisovitteinen kone saa käyttövoimansa traktorin voiman ulosottoakselilta, joka pyörittää halkomakoneen hydraulipumppua. Kierroksia ei tarvita kuin 340 minuutissa, joten traktoria voi käyttää lähes tyhjäkäynnillä. Koneesta löytyvät myös bensamoottorilla ja sähkömoottorilla varustetut versiot sekä henkilöautolla hinattava tieliikenteeseen sopiva malli. Vakaa ja vaivaton Traktorin kolmipistenostolaitteeseen kiinnitetty pystyhalkomakone on vakaa. Koneen käyttö on vaivatonta. Oikealla kädellä ohjataan sylinteriä ja vasemmalla painetaan puunpidikettä alaspäin. Järeimmät halkomamme pölkyt olivat läpimitaltaan lähes metrisiä. Koosta huolimatta niiden käsittely oli tasaisella alustalla suhteellisen kevyttä. Vieritimme pölkyt halkomakoneen viereen ja keikautimme ne sopivalta etäisyydeltä halkomaterän alle. Halkomasylinteri on niin vahva, ettei kiharimmistakaan pölkyistä ollut sille vastusta. Sylinterin työntävä liike hidastuu, kun vastus kasvaa. Enimmillään koneella voi tehdä metrin pituisia halkoja. Pit kien pölkkyjen käsittelyä helpottaa nostolaite, joka liikkuu nousevan halkomasylinterin vetämänä. Lyhyiden pölkkyjen kanssa nostolaite ei toimi, eikä ole tarpeenkaan. Halkomaterä on sylinterin päässä. Kohoavan sylinterin voi pysäyttää käsiohjauksella, kun terä on noussut hieman käsiteltävän pöllin pään yläpuolelle. Aikaa säästyy, kun sylinterin liike pysyy lyhyenä. Alaspäin liikkuva terä pysähtyy kymmenen senttiä ennen halkoma-alustaa. Järeiden pölkkyjen halkomiseen Järeiden pölkkyjen pilkkomisessa on paras käyttää pölkyt halkaisevaa vakioterää. Tarjolla on myös nelisakarainen vaihtoterä, jolla 20–30-senttisistä pölkyistä saa valmista pilkettä kertatyönnöllä. Vaihtoterän kiinnitys on helppoa ja nopeaa. Läpimitaltaan alle puolimetristen puiden käsittelyä nopeuttaa noin puoli metriä korkea koroketaso, jolle pölkyt nostetaan halottavaksi. Edelleen pilkottavat puulohkot voidaan siirtää tason sivuille kiinnitettäville apupöydille. Niitä Metsälehden kokeilussa ei ollut mukana. Halkaisukoroketta käytettäessä kytketään koneen rungossa oleva stoppari päälle, jolloin terä pysähtyy sopivasti ennen koroketta. Nelisakaraisen terän kanssa oksaiset pölkyt takertuivat välillä terään. Koneen rungossa halkomasylinterin sivuilla pitäisi olla vasterauta, jota vasten kohoavaan terään takertunut pölkky puristuu ja irtoaa. Nyt pölkyt irrotetLaadukas kone pystyhalkomiseen Collino on oiva työkalu erityisesti järeiden pölkkyjen pilkkomiseen. COLLINO/ ROBUST R13K TRAKTORIN tehontarve 21 kW SYLINTERIN työntövoima 13 tonnia HYDRAULIÖLJYN määrä 23 litraa HALOTTAVAN pölkyn enimmäispituus 105 cm ENIMMÄISPITUUS koroketasoa käytettäessä 630 cm PAINO 285–300 kg KULJETUSKORKEUS 205 cm HINTA alkaen 3470 euroa (alv 0), tieliikennemallit alkaen 5690 euroa (alv 0) PLUSSAT JA MIINUKSET + halkomasylinterin teho + nelisakaraisen terän helppo kiinnitys + koroketaso 20–40 cm puiden käsittelyyn – terään juuttuneiden pölkkyjen irrotus Collino/Robust R13K selvisi hyvin lähes metristen pölkkyjen halkomisesta. tiin vasaralla. Kahtia halkovaan terään pölkyt eivät takertuneet. Collino/Robust on laadukas ja helppokäyttöinen kone. Se on parhaimmillaan järeiden pölkkyjen halkomisessa. Pienten ja keskikokoisten rankojen pilkkomiseen on tarjolla nopeampia koneita. Järeiden pölkkyjen käsittely on tasaisella alustalla helppoa. Pölkyn voi vierittää koneen viereen ja kaataa terän alle. 10210_.indd 22 10210_.indd 22 20.6.2023 18.41 20.6.2023 18.41
METSÄSTÄ 22.6.2023 MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVAT KUN varhain aloittaa, saa paljon aikaiseksi. Se pätee 76-vuotiaan hattulalaismetsuri Reima Koskisen päivärytmiin ja myös elämäntyöhön. Istutuskaudella hän kiirehtii töihin aamuvarhaisella. Myös työuransa hän aloitti varhain, vuonna 1963. Täytettyään 16 vuotta nuorukainen osti moottorisahan – sen ajan suosikkimerkin Homeliten – ja alkoi metsuriksi. Samana vuonna hän istutti ensimmäiset taimensa: isojuurisia kuusia vanhaan peltomaahan. Ensimmäisten istukkaidensa kehitystä Koskinen ei ole seurannut. Eräällä alkuaan 1970-luvun pellonmetsitysalalla hän on ollut saattamassa alkuun kaksi peräkkäistä puusukupolvea. ”Ensimmäisellä kertaa peltoon istutettiin kuusentaimia. Niistä kasvanut metsä avohakattiin muutama vuosi sitten. Olin taas istuttamassa uudet taimet aukolle. Nyt kuusten lisäksi istutettiin koivuja. Seuraavalla kerralla en enää taida olla mukana”, mies miettii. Kovaa työtä kourukuokalla Hakkuita Koskinen teki metsäyhtiöiden leivissä, viimeksi UPM:llä. Istutuksilla hän on ollut metsänhoitoyhdistyksen hommissa, ensin Hattulan ja nyttemmin Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistyksellä. Vielä 1960ja 70-luvuilla metsänviljely oli käsityötä. Muokkauskoneita ei ollut, vaan kuokkamies hakkasi kunttaan laikkuja ja perässä tulevat istuttajat panivat taimet maahan. Työ oli hidasta, mutta onneksi kourukuokkaistutusten aikaan väkeä oli runsaasti metsässä, joten isotkin aukot saatiin istutettua. Toisinaan sai silti puurtaa yksinään aukolla. ”Yhtenä keväänä istutin yksin samalle aukolle 20 000 tainta kuokkapelissä. Siellä sai käydä monta viikkoa.” Paljasjuuritaimien aikaan istutukset joskus epäonnistuivat. ”Kun taimet pääsivät varastoinnin aikana kuivahtamaan, ne tahtoivat kuolla istutuksen jälkeen. Pottitaimet lähtevät paljon paremmin kasvamaan.” Vuosi kerrallaan Koskinen ei erityisesti kaipaa paljasjuuristen taimien istutuksia. Varsinkin kivisillä mailla kuokkaistutus oli rankkaa puuhaa. ”Minulla ei selkä koskaan kipeytynyt jatkuvasta kumartelusta – muutenkin olen säästynyt vaivoilta ja sairauksilta.” Miehen työsaavutukset ovat huimat. Puolitoista miljoonaa tainta tarkoittaa keskimäärin 25 000 taimen vuositahtia. Tänä vuonna mies kertoo istuttaneensa yhteensä 15 000 tainta vajaan tuhannen taimen päivätahdilla. Puolentoista miljoonan taimen mies Reima Koskinen istutti ensimmäiset taimensa vuonna 1963 – eikä se siihen jäänyt. ”Yhtenä keväänä istutin yksin 20 000 tainta kuokkapelissä.” Reima Koskinen on tänä vuonna istuttanut noin 15 000 tainta. Päivätahti on vajaat tuhat tainta. Ennen vanhaan, kun työpäivät venyivät pitemmiksi, taimia meni maahan yli tuhannen taimen päivätahdilla. Tälle keväälle hän varmisti hyvissä ajoin lopputalvesta, että töitä riittää. Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija Juha Leppälä koetti kesken haastattelun tarjota töitä vielä ensi vuodellekin, nuorempaa väkeä kun on vaikea saada istutustöihin. ”Katsotaan vuosi kerrallaan. Keväällä, kun lumet alkavat sulaa, oikein odottaa, että pääsisi jo istuttamaan. Kun sitten on kuukaudenkin yhteen menoon istuttanut, alkaa taas tuntua siltä, että mielellään lähtisi vaihteeksi raivaussahaamaan.” Uniforest Suomessa: Oy STALLGÅRDEN ASTRA Ab Puh. + 358 45 149 5494 | E uniforest@stallgarden.fi | www.uniforest.com HALKOMAKONEET MAGNUM HALKOMAKONEET TITANIUM NIPUTTAJAT PYTHON 10210_.indd 23 10210_.indd 23 20.6.2023 18.41 20.6.2023 18.41
22.6.2023 24 Metsälehti.fi METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI SAMI KARPPINEN, KUVAT NUORI metsuri kapuaa jyrkkää rinnettä pyökkipöheikön läpi kohti leimaajan merkitsemää kuusta. Pohjois-Karjalasta lähtöisin oleva Riku Kukkonen on työmaallaan Finnharvestin savotalla Baijerin Stadtsteinachissa. Kukkosen taitoja tarvitaan, sillä hakkuukoneet voivat kulkea vain rinteeseen pusketuilla pengerteillä. Metsuri kaataa liian kaukana koneesta olevat sekä liian suuret puut. ”Isoin mitattu oli 11 mottia”, hän paljastaa. Tämäkin puu on aika jytky. Ison Huskin 20 tuuman terälaipan koko ulottuvuus tarvitaan, kun mies sahaa kaatokolon ja kaatosahauksen. Eikä aikaakaan, kun puu rojahtaa pyökkipöpelikköön. Tyvi ponnahtaa kannolta kymmenen metriä alamäkeen. ”Kerran puu lensi alarinteeseen yli 120 metriä. Se ylitti kaksi tietä ja pysähtyi vasta naapurin pellolle. Onneksi ketään ei ollut tiellä.” Tällä kertaa puun karsineen moton mittauslaite näyttää rungon tilavuudeksi neljä kuutiometriä. Kukkonen kulkee rinteessä pahemmin puuskuttamatta, vaikka pitkä päivä raskaan varustuksen kanssa mittaa kenen tahansa kunnon. ”Parissa kuukaudessa tähän tottui. Mitä isompia puut ovat, sitä helpommin ne lähtevät.” Kuudella koneketjulla Saksan savotoilla Seuraavaksi kuuseen tarttuu Jani-Petteri Ruutiaisen ohjastama järeä hakkuukone, savolaista tekoa sekin. Vankat oksat ryskyvät poikki ja ketjusaha työntää ilmaan sakeita purusuihkuja, kun runkoa katkotaan tukeiksi. Saksan savotoilla suomalaiskuljettajat ovat saaneet totutella meikäläistä hurjempiin maastoihin. ”Täysillä kuormilla ei ilkeä ajaa, kun pengerteiden maa on usein pehmeää ja penkereet kallistuvat alamäen puolelle. Välillä täytyy mättää risuja tielle kallistuksen puolelle”, kuormatraktorin kuljettaja Veeti Varjoranta kertoo. Kolmikko on osa Finnharvestin Suomesta lähettämää 26 ammattilaisen joukkoa, joka korjaa puuta kuudella motoketjulla. Pari vuotta sitten Finnharvest perusti Saksaan tytäryhtiön, Finnharvest GmbH:n. ”Töitä on tarjolla runsaasti, mutta kilpailuakin on. Puolasta ja Tšekistä tulevat yrittäjät voittavat usein hintakilpailun, mutta voimme vastata laadukkaalla, luotettavalla toimintatavallamme”, sanoo Finnharvest GmbH:n toimitusjohtaja Olli Oksanen. Maksetaan paremmin kuin Suomessa Finnharvest lukeutuu Suomen suurimpiin metsäkoneyrityksiin. Saksasta yritys hakee toista tukijalkaa kireiden kotimarkkinoiden vastapainoksi. ”Emme ole hakemassa pikavoittoja, vaan haluamme kehittää liiketoimintamahdollisuuksia pitkällä aikajänteellä”, kertoo Finnharvestin osakkaisiin lukeutuva, yhtiön operaatiopäällikkönä toimiva Eino Piironen. Saksassa puunkorjuuyrityksen on mahdollisuus tehdä parempaa tulosta kuin Suomessa. Helppoja paloja ei silti ole jaossa. ”Menestyminen edellyttää vankkaa osaamista, luottamusta sekä saksan kielen hallintaa ja maan olosuhteiden tuntemista”, Piironen sanoo. Piiroset eivät puhu taksoistaan. Alasaksin metsävirastosta kerrottiin, että tukkikokoisen tuhometsän korjuu kannolta tienvarteen maksaa noin 28 euroa kuutiolta. Kyse ei ollut Finnharvestin työmaasta. Finnharvest operoi Saksan metsissä puhtaasti suomalaisvoimin. Lähtijöistä ei ole ollut pulaa. Suomalaisurakointia Saksan tuhokuusikoissa Keski-Euroopan kirjanpainajakatastrofi pitää Saksaan asemoituneen Finnharvestin kiireisenä. ”Mitä isompia puut, sitä helpommin ne lähtevät.” 100 km SAKSA Frankfurt Stadtsteinach München Berliini Katso video osoitteessa metsalehti.fi Baijerin rinnemetsissä koneet voivat liikkua vain pengerteillä. Tällä kertaa Ponsse Ergon terissä on neljän kuution puu, jonka Finnharvestin metsuri Riku Kukkonen hetkeä aiemmin oli kaatanut. Miltä näyttää maailman paras metsänomistamisen taito? Polku omaan metsään Metsästä on meille luotu menestys. Metsästä meille löytyvät vastaukset tuottavasti uusiutuvaan huomiseen. Tarvitaan vain tekemällä kertynyttä osaamista ja parhaiten tutkittua, riippumatonta tietoa. Käytännönläheistä ja kauaskantoista. Maailman parasta metsänomistamisen taitoa. Se on jokaisen metsänomistajan käden ulottuvilla, nyt helpommin ja yksilöllisemmin kuin koskaan. metsalehti.fi P O L K U O M A A N M E T S Ä Ä N 10211_.indd 24 10211_.indd 24 20.6.2023 18.45 20.6.2023 18.45
Miltä näyttää maailman paras metsänomistamisen taito? Polku omaan metsään Metsästä on meille luotu menestys. Metsästä meille löytyvät vastaukset tuottavasti uusiutuvaan huomiseen. Tarvitaan vain tekemällä kertynyttä osaamista ja parhaiten tutkittua, riippumatonta tietoa. Käytännönläheistä ja kauaskantoista. Maailman parasta metsänomistamisen taitoa. Se on jokaisen metsänomistajan käden ulottuvilla, nyt helpommin ja yksilöllisemmin kuin koskaan. metsalehti.fi P O L K U O M A A N M E T S Ä Ä N 10211_.indd 25 10211_.indd 25 20.6.2023 18.45 20.6.2023 18.45
22.6.2023 26 Metsälehti.fi PILKKEET AINO ÄSSÄMÄKI, TEKSTI PETTERI KIVIMÄKI, KUVAT P OLUN vieressä nököttää valtavan kokoinen metsäoja-aura. Tästä lähtee vuonna 1909 kaivettu metsäoja. Se jatkuu suorana viivana maisemassa lähes 700 metrin verran. Oja on kaivettu lapiolla miestyönä. On sitä toki myöhemmin perattu ja kunnostettu, mutta siinä se on kuivattanut ympäröivää suota jo yli sadan vuoden ajan. Tuolloin suo oli vielä isovarpuräme, mutta nyt se on muuttunut varputurvekankaaksi. Poikkeuksellista ei ole vain se, että tämä on Suomen ensimmäisiä metsäojituksia, vaan myös se, että tästä suosta tiedetään enemmän kuin monesta muusta. Paikka on Jaakkoinsuolla Vilppulassa. Jaakkoinsuo on ensimmäinen Suomeen perustettu tieteellinen tutkimusmetsä Suomessa. Se on tuttu melkein kaikille, jotka ovat tekemisissä suometsien hoidon kanssa. Pitkiä seurantoja vähän ”Alun perin täällä on seurattu puiden kasvua, mutta sitten on huomattu, että kokeista on hyötyä muuhunkin tutkimukseen”, sanoo erikoistutkija Sakari Sarkkola. Sarkkolan mielestä pitkäaikaisia seurantoja on hyvä pitää yllä, vaikkei niille juuri nyt olisi käyttöä. Välillä uusiin tutkimuksiin on vaikea löytää sopivia koealoja. Esimerkiksi tuhkalannoituksen pitkäaikaisten vaikutusten tutkimiseen löytyi Suomesta vain kahdeksan sopivaa aluetta. Tarvittiin tarkat tiedot alueen historiasta, lannoitettu ala ja lannoittamaton verrokki. Yksi niistä on Jaakkoinsuo, missä tehtiin tuhkalainnoituskokeita jo 1930-luvulla. Olennaista on, että näistä kokeista on olemassa tarkasti dokumentoidut tiedot. Siksi erikoistutkija Paavo Ojanen ja tutkija Päivi Väänänen ovat Jaakkoinsuolla käymässä läpi lannoituskoealan tukimuspisteitä. He tutkivat esimerkiksi kasvillisuutta, vedenpintaa ja maasta vapautuvia kasvihuonekaasuja lannoitusalueella. Metsänojituksen historia Suomessa on lopulta aika lyhyt. Nyt vasta täällä Jaakkoinsuollakin oikeastaan nähdään, mikä on ojituksen vaikutus koko kiertoajalla. Esimerkiksi turpeen painumista voidaan muualla vain arvailla, mutta tänne on jo vuonna 1909 asennettu kivennäismaahan asti ulottuvia paaluja. Niihin tehtyjen merkintöjen avulla on voitu seurata, miten ojitus vaikuttaa TARKAT TIEDOT PITKÄLTÄ AJALTA Luonnonvarakeskuksen tutkimusmetsät ovat olleet olemassa yli sata vuotta. Vuosikymmeniä vanhoja koealoja tarvitaan edelleen uusissa tutkimuksissa. Jaakkoinsuo Vilppulassa on ensimmäisiä metsänkasvatusmielessä ojitettuja soita. Yli satavuotiaan ojalinjan toinen puoli on jätetty hoitamatta, toisessa on tehty tavalliseen tapaan harvennuksia. Soita ojitettiin 1950-luvulta alkaen valtavien metsäoja-aurojen avulla. Ne poistuivat käytöstä 1980-luvulle tultaessa, kun kaivinkoneet kehittyivät. Yksi oja-aura nököttää yhä Jaakkoinsuon laidalla. Jaakkoinsuolla voi myös retkeillä hiukan alle kolmen kilometrin merkityllä polulla. Opasteita ja polun rakenteita on tarkoitus kunnostaa kuluvana kesänä Metsämiesten säätiön apurahan turvin. 10213_.indd 26 10213_.indd 26 20.6.2023 18.45 20.6.2023 18.45
22.6.2023 Metsälehti.fi 27 TARKAT TIEDOT PITKÄLTÄ AJALTA Vasta nyt saadaan tietoa ojituksen ja muiden metsänhoitotoimien pitkäaikaisista vaikutuksista. Tutkija Päivi Väänänen sekä erikoistutkijat Swakari Sarkkola ja Paavo Ojanen merkitsivät mittauspisteitä Jaakkonsuolla toukokuun alkupuolella. turpeen painumiseen. Painumisella taas on suora yhteys kasvihuonekaasupäästöihin, vaikka niistä on kiinnostuttu tosissaan vasta 2000-luvulla. Metsäntutkimus kestää kymmeniä vuosia Aina silloin tällöin joku ehdottaa joistain kokeista luopumista, mutta se ei välttämättä olisi viisasta. On täysin mahdotonta ennustaa, millaista tietoa metsistä tulevaisuudessa tarvitaan. Kun suonkuivausmetsänhoitaja Antti Tanttu vuonna 1909 laati Jaakkoinsuolle ojitussuunnitelman, hän tuskin aavisti, että alueelle perustetut kokeet palvelisivat vielä hiilen kiertoon liittyvissä tutkimuksissa. Monet kokeet, joissa alun perin tutkittiin jotain aivan muuta, on voitu viime aikoina valjastaa ilmastonmuutokseen liittyvien tutkimusten koealoiksi. Vaikka metsän kehitystä voidaan tutkia myös aiempien tutkimusten perusteella laadittujen mallien avulla, on oikeasta metsästä saatava tieto ensiarvoisen tärkeää. Metsäntutkimuksessa varaudutaan siihen, että perustettavat kokeet kestävät jopa kymmeniä vuosia. Suomessa on lähes 25 000 hehtaaria tutkimusmetsää. Ne kattavat monipuolisesti erilaisia kasvupaikkoja ja ilmasto-oloja. Metsät kuuluvat Metsähallitukselle, ja Luonnonvarakeskus maksaa niistä sille korvausta. Enimmillään tutkimusmetsiä oli Suomessa 1930-luvulla yli satatuhatta hehtaaria. Osa tutkimusmetsistä jäi rajan taakse toisen maailmansodan jälkeen ja joistain lohkaistiin maata asutustiloille. 2000-luvun alussa tutkimusmetsät vähenivät 75 000 hehtaarista 32 000 hehtaariin, kun ne siirrettiin Metsäntutkimuslaitokselta Metsähallitukselle. Sakari Sarkkolalle Jaakkoinsuo on tuttu jo opiskeluajoilta. Jaakkoinsuolta saadaan ainutlaatuista tietoa monista ojituksen vaikutuksista. Esimerkiksi turvekerroksen kehitystä on seurattu jo yli sata vuotta. 10213_.indd 27 10213_.indd 27 20.6.2023 18.46 20.6.2023 18.46
METSÄSTÄ 22.6.2023 28 Metsälehti.fi HEIKKI HAMUNEN, TEKSTI HARRI MÄENPÄÄ, KUVAT METRIN syvyinen, sammaleiden vuoraama kaivanto kulkee Petkeljärven kansallispuiston mäntykankaalla. Suurimmaksi osaksi syvänne kulkee pitkin harjua, mutta välillä se vaihtaa suuntaa harjun poikki. Juoksuhauta kaivettiin syksyllä 1939. Se palveli suomalaisjoukkoja, jotka turvasivat maan puolustusta talvisodassa. ”Kaksi kolmasosaa Ilomantsiin hyökänneistä puna-armeijan sotilaista oli Oinassalmen päärintamalinjalla muutaman kilometrin päässä. Kansallispuiston alueella oli valtavan suuri merkitys sivustavarmistuksen takia, vaikka alueella ei suuria taisteluita käytykään”, kertoo historiaan opastava sotakamreeri Rauno Suhonen. Jos vihollinen olisi päässyt kapeiden vesistöjen yli, se olisi voinut koukata helppokulkuisia männikkökankaita pitkin suomalaispuolustuksen selustaan. Sauna maan alla Suomen itäisimmäksi kansallispuistoksi vuonna 1956 perustettu Petkeljärven kansallispuisto JUOKSUHAUTOJEN JA HARJUJEN RAJAMAA Suomen itäisimmät vesistöt ja vanhat männyt leimaavat retkeä maan pienimmässä kansallispuistossa. Petkeljärven kansallispuisto tarjoaa melontaan suojaisia järviosuuksia ja yhteyden pidemmälle retkelle vaikka Patvinsuon kansallispuiston tuntumaan. 15 kilometrin pituinen Petkeljärven-Putkelanharjun alue on yksi Suomen arvokkaimmista harjuluontokohteista. 10212_.indd 28 10212_.indd 28 20.6.2023 18.47 20.6.2023 18.47
METSÄSTÄ 22.6.2023 Metsälehti.fi 29 on keskeinen kohde Ilomantsin Sotatiellä. Tie kokoaa Ilomantsin seudun kaikki rajavyöhykkeen ulkopuoliset sotahistorialliset kohteet 150 kilometrin reitille. Juoksuhautojen verkoston lisäksi kansallispuiston metsistä löytyy romahtaneiden korsujen pohjia. Kuuluisin nyt jo kadonneista korsuista oli kansallispuiston opastuskeskuksen lähellä sijainnut, Lilaleiksi ristitty suuri, kymmeniä miehiä lauteilleen vetänyt saunakorsu. Jostakin syystä korsu nimettiin yhdysvaltalaisen 1920ja -30-lukujen mykkäelokuvatähden Lila Leen mukaan. ”Kansallispuiston alue oli suojainen paikka. Päärintamalinjan sotilaat kävivät siellä peseytymässä, jos ennättivät”, Suhonen sanoo. Tuhansien kivien polut Nenään tunkeva paahteisen mäntymetsän voimakas tuoksu ja veden liplatus rantakiviin ovat vastakohtia sotamuistoille. Lukuisten suppien seinämille nousseet vihreälehtiset koivut tuovat vaihtelua männiköiden hallitsemaan maisemaan. Parin kilometrin mittainen, kapeaa Korkeasärkkää kulkeva polku laskee välillä järven pinnan tuntumaan ja nousee sitten jyrkkäseinäisen harjun laelle. Siellä, parikymmentä metriä vedenpintaa korkeammalla, tuuli tarraa vahvasti puiden latvuksiin ja jäähdyttää samalla patikoijaa. Korkeasärkän polku on kansallispuiston muiden reittien tavoin sekoitus neulasmattoa, polun poikki kohoavia männyn juuria ja kivenmurikoita. Kiviä poluilla onkin satoja tuhansia. Suurimmaksi osaksi ne eivät hidasta etenemistä, mutta välillä jalkojen asetteluun kivien ja juurien lomaan pitää keskittyä kunnolla. Kiveltä kivelle hyppely tuo siellä täällä vaihtelua askellukseen. Päiväretkien kohde Seitsemän neliökilometrin kansallispuisto on maamme pienin. Sen polkuverkostokaan ei ole maan laajin, mutta ne muutamat reitit ovatkin mainioita päiväretkien kohteita. Yksi erikoisuus on, että puistossa ei ole reittien varrella lainkaan tulija telttapaikkoja tai laavuja. Yöpymismahdollisuudet, retkeilijän omatoimihuoltoa palvelevat rakenteet ja muu palvelu löytyvät puiston keskellä sijaitsevasta retkeilykeskuksesta. Sieltä löytyy muun muassa pieni karavaanialue – Suomen itäisin sekin. MAARIANKÄMMEKKÄ on suuressa osassa maata yleisin kämmekkä. Se kasvaa erilaisissa kosteissa ympäristöissä kuten soiden ohutturpeisissa reunaosissa, korvissa ja lievästi soistuneissa metsissä. Usein sen tapaa myös niittymäisessä ympäristössä kuten tieluiskilla. Vanhan maatalouden aikana se oli tyypillinen kosteiden niittyjen kasvi, mutta varsinaiset niittykasvupaikat ovat käyneet vähiin. Maariankämmekän ulkonäkö vaihtelee. Samassakin kasvustossa on erinäköisiä yksilöitä. Sen rajaaminen eri lajeiksi ja muodoiksi on osoittautunut hyvin vaikeaksi. Meilläkin kasvaa ainakin kolme erilaista muotoa. Kalkkipitoisilla paikoilla kasvava kalkkimaariankämmekkä on erotettu eri lajiksikin karummilla paikoilla kasvavasta korpimaariankämmekästä. Pohjoisessa kasvaa korpimaariankämmekkää pienempi ja tummempi muoto, jonka asema on yhä epäselvä. Maariankämmekkä houkuttelee hemaisevalla kukinnollaan pölyttäjiksi hyönteisiä, mutta ei tarjoa palkinnoksi mitään ravintoa. Pölytys perustuu siis petokseen. Hyönteiset vierailevat tyhjissäkin kukissa niin kauan kuin ympärillä on muita, mettä tarjoavia kukkia. Vierailu tyhjässä kukassa ei heti lannista, sillä medellisetkin kukat ovat hetkittäin tyhjiä sen jälkeen, kun siellä on joku vieraillut eikä uutta mettä ole ehtinyt kehittyä. Maariankämmekän korpija suonreunakasvupaikoilla ei aina ole muita samaan aikaan kukkivia kasveja. Silti kehittyvien kotien perusteella pölytystulos on hyvä. Joskus maariankämmekät houkuttelevat varsin tehokkaasti hyönteisiä. Esimerkiksi kuvan maariankämmekällä oli valokuvaajan iloksi jatkuvasti hyönteisvieraita: kimalaisia perhosia ja kukkajääriä. Olisiko korpikasvupaikkojen maariankämmekän menestyksen syynä yksinkertaisesti se, ettei muita kukkia ole? Kun kukkia on vähän, jokainen kukka pitää tarkistaa. PETTÄJÄN TIE Mettä tai ei, kukilla on paikkansa korpikukkajääränkin rakkauselämässä. SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva TEKIJÄT OVAT PITKÄN LINJAN LUONTOAMMATTILAISIA. METSÄN KÄTKÖISSÄ KUVAKILPAILU MIKÄ on kummallisin asia, jonka olet metsässä kohdannut? Oletko kenties nähnyt omituisesti kasvavan sienen, oudonkauniin värityksen eläimellä tai hyönteisellä, tai merkillisen kuvion puunrungossa? Oletko napannut tällaisesta metsän ihmeestä kuvan? Lähetä ottamasi kuva Lukijoiden kuviin verkkosivuillamme (metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat). Muista kirjoittaa kuvatekstiin ”Kesäkilpailu”. Toimituksemme valitsee voittajakuvan, joka palkitaan Savotan Big Bad Stove-risukeittimellä (arvo 45,90 €). Myös kaksi muuta kuvaa palkitaan. Kilpailu on käynnissä 31.8.2023 asti. Ilmoitamme voittajille henkilökohtaisesti syyskuussa. Huom! Kilpailuun osallistuminen vaatii tunnusten luomisen verkkosivuillemme. Lähettämällä kuvan vakuutat, että olet joko itse ottanut kuvan tai sinulla on lupa osallistua kyseisellä kuvalla kilpailuun. Kuvan kukkajäärät eivät enää ole kiinnostuneita kukista, mutta kämmekän kannalta olennaisin asia näkyy kuvassa: nuijamaiset siitepölymyhkyt on viety pois, ja jäljellä ovat vain kalvomaiset suojukset. Yksi hajonnut siitepölymyhky, ehkä naapurista tuotu, näkyy suoraan kovakuoriaisten peräpään alla olevan kukan luotilla. 10212_.indd 29 10212_.indd 29 20.6.2023 18.47 20.6.2023 18.47
PILKKEET 22.6.2023 Metsälehti.fi:ssä oli hyvä artikkeli kirjanpainajasta ja sen torjunnasta. Minulla ja naapureilla heräsi kysymys, montako aisausta tarvitaan ehkäisemään kuoriaistuhot? Riittääkö yksi aisaus? Kaksi aisausta? Vai kolme aisausta? Silloinkaan ei tarvitsisi kantaa vänkäriä runkojen kääntämiseen. Jos pitää tehdä neljä aisausta tasavälein, silloin joutuu kantamaan vänkäriä mukana. Heräsi myös kysymys, millainen aisaus riittää ehkäisemään kuoriaistuhot? Riittääkö ns. puolipuhdas aisaus vai pitääkö tehdä kokopuhdas aisaus, jossa nilan lisäksi on puun pintaa poistettu? KALEVI LARIKKA ENSISIJAINEN toimi tuoreiden yksittäisten tuulenkaatojen aiheuttaman kirjanpainajaan liittyvän tuhoriskin hillinnässä on puiden poiskuljetus. Jos tämä ei ole mahdollista, rungon voi kuoria kokonaan tai sitten kuorta voi yrittää kuiMillainen aisaus riittää? Kuvan puu on kuorittu moottorisahalla kolmelta sivulta kirjanpainajan parveilun jälkeen. Se ei todennäköisesti ehdi ainakaan kaikilta osin kuivua riittävästi ennen kaarnakuoriaisten aikuistumista. Kun iskeytyminen on jo tapahtunut, runko pitäisi todennäköisesti kuoria perusteellisemmin. JU H O KO KK O N EN vattaa poistamalla osan kuoresta eli aisata. Mitä enemmän kuoripinta-alaa poistaa, sitä nopeammin nila kuivuu kuoren alla. Kuivuva nila ei ole enää käyttökelpoista kirjanpainajalle. Puuaineista ei tarvitse poistaa. Aisaus toimii sitä paremmin, mitä aiemmin keväällä se tehdään. Näin nila ehtii kuivumaan osin jo ennen kirjanpainajan parveilua ja munintaa kuoren alle. Parveilu alkaa keväällä päivälämpötilojen noustessa 18–20 asteeseen. Aisauksesta ei ole tehty varsinaisia kokeita, joten tarkkaa tutkimukseen perustuvaa ohjetta ei voi antaa. Jos kirjanpainajat ovat jo iskeytyneet, varminta on poistaa mahdollisimman paljon kuorta rungon eri puolin. Kokeilumme osoitti, että kuusen nila kuivuu melko hitaasti. Ideana on, että nila kuivuisi kauttaaltaan, eikä olisi enää käyttökelpoista kirjanpainajan toukille. JUHO KOKKONEN METSÄNHOIDON ASIANTUNTIJA, SUOMEN METSÄKESKUS TIINA YLIOJA TUTKIJA, LUONNON VARAKESKUS LUKIJAKYSYMYS MARJATTA ja Eino Kollin Säätiö kunnioittaa tuoreella elämäkerralla ja yrityshistorialla teollisuusneuvos Eino Kollin mittavaa elämäntyötä. Kolli tunnetaan suomalaisen sahaja puutuoteteollisuuden innovatiivisena kehittäjänä. Käkisalmen maalaiskunnassa vuonna 1925 syntynyt Kolli loi Vierumäen Teollisuudesta yhden aikansa Suomen merkittävimmistä yksityisistä sahayrityksistä. Kollin elämäntyö jatkuu säätiössä, jonka myöntämillä apurahoilla edistetään erityisesti metsätalouden ja puunjalostusteollisuuden kehitystyötä ja innovaatioita. ”Kirja täydentää kokonaiskuvaa sahateollisuuden toimialasta ja kertoo sukupolvitarinan karjalaisen evakkopojan tiestä metsäalan opintoihin ja aikansa suurimman sahateollisuuden yrityksen kehittäjäksi”, kertoo Löysipomo – Eino Kollin työ ja elämä -kirjan kirjoittaja, toimittaja ja entinen kansanedustaja Markku Laukkanen. Tavoitteena on ollut Laukkasen mukaan Eino Kollin oman äänen kuuluminen ja ajankuvan luominen. ”Hänen omat yritystoiminnan kuvauksensa perustuvat eri aikakausien haastatteluihin, muisteluksiin ja yritystoimintaa koskeviin kirjoituksiin, joita on säilynyt eri julkaisuissa ja arkistoissa”, Laukkanen kertoo. Teollisuusneuvos Eino Kollista elämäkerta Maan kattavin markkinapaikka. Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~ 10214_.indd 30 10214_.indd 30 20.6.2023 18.47 20.6.2023 18.47
PILKKEET 22.6.2023 Metsälehti.fi 31 Vuoksen varrella Imatralla on kuusi, joka ”hikoilee” sinistä pihkaa. Kiinnostaa kovasti, koska en ole aiemmin tavannut kyseistä ilmiötä. RAILI MATIKAINEN IMATRA EN tiedä varmasti, mutta pidän seuraavaa selitystä hyvinkin mahdollisena. Olen itsekin nähnyt sinistä pihkaa ja juuri samaan tapaan laajana peitteenä vaurioituneen kuusen kuorella. Sininen pihka ei siis ole kovin harvinainen tai poikkeuksellinen ilmiö. Kesällä pihka on jähmeää ja kovettuu paakuiksi vuotokohtaan. Se on selvästi keltaista, mutta muuttuu pinnaltaan valkeaksi hapettuessaan ja kuivuessaan. Keväällä, kun kuusi käynnistää elintomintonsa talven lepokauden jälkeen, pihka on juoksevaa ja väritöntä. Kun kuoreen tulee vaurio, pihka juoksee hereästi ja levittyy kuorelle ohueksi kerrokseksi, johon niin sienten itiöt kuin puuhun pyrkivät hyönteisetkin jämähtävät. Kun ohut pihkakerros jähmettyy, se saa sinisen värinsä. Ehkä kuoresta liukenee jotakin, mikä värjää pihkan. Toinen mahdollisuus on, että sininen väri syntyy, kun valo taittuu pihkakerroksessa. Silloin pihkassa itsessään ei olisi mitään väriainetta, vaan värin synty olisi puhtaasti fysikaalinen ilmiö aivan Miksi pihka on sinistä? Sinisen pihkan synty kummastutti lukijaa. LUKIJAKYSYMYS STIPENDIT NIMITYS kuten taivaan sini tai veden pinnalle levittäytyvän öljypisaran muunteleva väriloisto. SEPPO VUOKKO METSÄMIESTEN Säätiö on myöntänyt 32 stipendiä tällä kevätlukukaudella metsäalan opinnoista valmistuneille nuorille. Stipendin arvo on 300 euroa, ja niitä myönnettiin niin yliopisto, ammattikorkeakoulukuin ammattitutkinnon suorittaneille. Eniten stipendejä tuli Helsingin yliopistosta valmistuneille, 11. Myöntämisperusteena ovat hyvä opiskelumenestys, ammattiosaaminen sekä rehdin ja luotettavan metsämieshengen luominen. Kaikkien stipendeillä palkittujen nimet löytyvät osoitteesta metsalehti.fi/uutiset/metsamiesten-saatio-muisti-metsaalalle-valmistuvia-stipendit-32-uudelle-osaajalle. Metsämiesten Säätiö palkitsi valmistuneita METSÄYHTIÖ UPM:n teknologiajohtajaksi on nimitetty Petri Hakanen. Hakanen on viimeiset viisi vuotta johtanut yhtiön sellutehtaan rakentamista Uruguayssa. Uudessa pestissään hän aloittaa elokuun alussa. Petri Hakanen UPM:n teknologiajohtajaksi Taimikonhoidolla annat taimillesi tilaa kasvaa ja menestyä. Hoidettuna metsäsi sitoo tehokkaammin hiiltä ja voi tuottaa jopa 30 % enemmän tukkipuuta. Tarjoamme 100 € etusetelin metsän hoitopalveluihin uusille ja nykyisille UPM Kasvu -kumppaneille 1.6.–30.6.2023 aikana sovitusta taimikonhoidosta. PYYDÄ TARJOUS JA RYHDY KUMPPANIKSI upmmetsa.fi/taimikonhoidonaika 100 € etuseteli TAIMIKOISSA ON TULEVAISUUS UPM Metsä lupaa hyvää teräketjuöljy METSURI Power teräketjuöljyon mineraaliöljypohjainen moottorisahan teräketjuöljy. Laadukkaan uusioperusöljynja lisäaineistuksenansiosta Metsuri Power teräketjuöljyllä on hyvät voiteluominaisuudet kaikissa käyttöolosuhteissa. Eri käyttölämpötilojen mukaan valittu laaja viskositeetti mahdollistaa teräketjuöljyn ympärivuotisen käytön. • Öljy tarjoaa hyvän voitelukyvyn, josta seuraa pieni kitka ja kuluminen. • Tuote pitää voitelupinnat puhtaina ja tarjoaa erinomaisen korroosiosuojan. • Öljyn juoksevuus ja pumpattavuus kylmissä olosuhteissa on erinomainen, mikä takaa voitelun myös ääriolosuhteissa. Jähmepiste on -30 °C. • Öljyllä on hyvä hapettumisenkesto. • Sisältää X-1R, mikä on synteettinen, nestemäinen metallipintojen hoitokäsittelyaine, joka vähentää huomattavasti metallipintojen keskinäisestä kosketuksesta ja liikkestä aiheutuvaa kitkaa. • Erikoislisäaineistuksen ansiosta voidaan ammattisahoissa vähentää öljyn syötön määrää. • Pakkaukset: 1L, 3L, 10L, 200L , 1000L ja bulk Myllyharjuntie 20, 42300 Jämsänkoski, Suomi info@nextoil.fi Maan kattavin markkinapaikka. Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~ 10214_.indd 31 10214_.indd 31 20.6.2023 18.47 20.6.2023 18.47
PILKKEET NÄIN LUOT TUNNUKSET Metsälehti Digiin 1 Jos olet Metsälehden kestotilaaja, pääset lukemaan Metsälehti Digiä luomalla itsellesi tunnukset osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy. 2 Täytä pyydetyt tiedot ja valitse itsellesi käyttäjänimi sekä salasana. Tarvitset myös asiakasnumerosi, joka löytyy paperilehden osoitekentästä tai laskusta. 3 Lähetämme sinulle sähköpostilla tunnuksen vahvistuspyynnön. Huomaa, että se voi mennä roskapostiisi. 4 Kun tunnusten luominen on valmis, kirjaudu Metsälehden verkkosivuille osoitteessa metsalehti.fi sähköpostiosoitteellasi ja salasanallasi. Jos et ole kestotilaaja, Metsälehti Digiä pääsee lukemaan kätevästi kuukausimaksulla 11,90 euroa. Mikäli palveluun rekisteröitymisessä on pulmia tai muita ongelmia ilmenee, Metsälehden asiakaspalvelu auttaa (puh. 09 315 49 840). Näin luet Metsälehti Digiä 1 Metsälehti Digi löytyy Metsälehden verkkosivuilta lehden logon alla olevalta navigaatioriviltä, kohdasta Lehti. Sitä klikkaamalla pääset sivulle, josta voit siirtyä joko uusimpaan lehteen, verkkolehden arkistoon, näköislehtiin ja maksullisiin sisältöihin. 2 Kun klikkaat Lue verkkolehti -painiketta, pääset uusimman lehden sisällysluetteloon. Sisällysluetteloa on jaoteltu lehdestä tuttuihin osastoihin. 3 Minkä tahansa jutun otsikkoa klikkaamalla pääset lukemaan kyseistä juttua, jos olet kirjautunut palveluun ja sinulla on aktiivinen lukuoikeus. Juttu avautuu uuteen näkymään. Täällä pääset siirtymään edelleen lehden muihin juttuihin helposti otsikon vieressä olevia nuolia klikkaamalla 4 Jos haluat siirtyä takaisin sisällysluetteloon tai katsoa muita numeroita, klikkaa oikeassa yläreunassa olevaa ”hampurilaista”. ? digiohje.indd 1 digiohje.indd 1 9.3.2023 17.03 9.3.2023 17.03 METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Petri Koskinen p. 050 438 2865 UIkoasu Anna Back p. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 029 432 6108 Eero Sala p. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. 029 432 6110 Tiia Puukila p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä (perhevapaalla) Aino Ässämäki (ma.) p. 050 410 4239 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. 029 432 6111 Sami Karppinen p. 029 432 6114 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja p. 09 315 49 844 Sari Enderle p. 09 315 49 800 MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Jenny Rantanen p. 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 029 432 6117 ilmoitukset@ metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 91. vuosikerta. perustettu 1933 22.6.2023 32 Metsälehti.fi MYYDÄÄN www.metsalehti.fi/metsamaa METSÄTILA, Parikkala, Oravaniemi 8,374 ha, kaksi palstaa. Metsämaata n. 7,6 ha, OMTkasvupaikat. Kok. puusto n. 1200 m 3 . Osa kuvioista vajaatuott. metsitettäviä. Tilalla purkukunt. rakennuksia, hyvä varastorak. RA-paikka Simpelejärven rannalla. Tarjouksen voi jättää myös pelkästä rantapalstasta (n. 2,5 ha). TARJOUKSET 3.7.2023 klo 16 mennessä osoitteeseen veijo.laukkanen@metsat.fi tai Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju. Hp. 51 000 €. METSÄTILAT, Punkaharju, Putikko 6,64 ha. Kok.puusto n. 654 m 3 . Kalajärven rannalla rinnakkaiset kiinteistöt. Uudistuskypsää rauduskoiv. n. 2 ha, nuorta kasvatusmetsik. n. 1 ha ja vartt. taimikkoa n. 3,4 ha. Rantala-tilalla pieni talo, navettarak. sekä pihasauna, jotka myydään purkukuntoisina. Sähköliittymä siirtyy. Hp. 41 000 €. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 050 464 6500 METSIEN KYSYNTÄ on jatkunut vahvana. Etsimme metsällesi parhaan ostajan, ota yhteyttä! Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 040 510 8085 www.metsalehti.fi/metsamaa Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa KILPAILU Suomen Metsäurheiluliitto ry. – metsätaitokisat kesä 2023 Kilpailukalenteri löytyy Suomen Metsäurheiluliiton kotisivuilta osoitteesta smul.fi kohdasta metsätaitokisat. Kalenteria päivitetään kisakauden edetessä. Tervetuloa kisailemaan! 10215_.indd 32 10215_.indd 32 20.6.2023 18.48 20.6.2023 18.48
PILKKEET 22.6.2023 Metsälehti.fi 33 METSÄKRYPTO 12 METSÄRISTIKKO 9, OIKEA RATKAISU 4 3 2 1 2 1 2 3 4 5 6 17 16 15 7 8 9 10 11 12 2 14 14 11 21 2 13 14 15 16 17 18 4 7 13 19 20 21 22 23 24 2 17 14 11 2 14 sanaris.fi/Erkki Vuokila 21 2 18 22 2 14 2 16 2 5 12 11 2 9 2 23 24 4 13 2 14 4 16 4 18 11 14 5 23 14 11 17 21 11 4 2 2 19 10 23 2 2 1 20 3 11 21 1 20 17 2 2 7 7 20 15 11 17 17 2 1 20 4 17 9 8 2 6 16 9 11 14 4 11 1 2 21 21 2 6 19 16 16 6 17 11 5 14 11 2 14 2 3 11 16 23 6 6 19 10 11 4 11 8 19 3 11 12 23 2 3 15 14 14 2 22 14 11 2 12 2 13 9 16 12 4 23 13 2 16 11 12 20 14 24 21 11 19 14 19 19 3 11 19 17 10 5 9 11 24 2 Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: ? Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk) ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. tai p. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. Vuoden 2023 alusta paperilaskuihin tulee 2,90 € laskutuslisä. Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. 09 315 49 840 TÄMÄN metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 7.7.2023 osoitteessa Metsälehti, Maistraa tinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 12”. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. PALKINNOT metsäristikosta 9 on arvottu seuraaville kolmelle: Ulla Kirmo, Kyröskoski, Timo Löppönen, Saari ja Kauko Tuliniemi, Nakkila. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille muka na olleille. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sana ristikot.net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. METSÄKRYPTO 12 10215_.indd 33 10215_.indd 33 20.6.2023 18.48 20.6.2023 18.48
22.6.2023 34 Metsälehti.fi PILKKEET AJANKOHTAINEN FAKTA LIINA KJELLBERG, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA MITÄ eroa on lähteiköllä ja tihkupinnalla? Miten ryömii ryömivä palo? Vastaukset löytyvät Suomen metsäkeskuksen hiljan julkaisemista Metsähydrologia ja metsäojitus sekä Tuli metsässä -sanastoista. Lähteikkö on toisiinsa liittyvien lähteiden kokonaisuus. Tihkupinta taas tarkoittaa lähdettä, jossa pohjavesi tihkuu maanpinnalle muodostamatta selvää purkautumispaikkaa. Ryömivä palo on metsän pohjatai kenttäkerroksessa tai niissä molemmissa hitaasti etenevä palo. Metsäkeskus on vetänyt Metsäalan sanastotyö -hanketta vuodesta 2021. Tavoitteena on koostaa yhtenäinen ja ajantasainen metsäsanasto kaikkien metsistä kiinnostuneiden käyttöön. ”Metsäsanastossa julkaistaan metsäalan ammattilaisten käyttämän kielen käsitteitä siten, että niistä on hyötyä mahdollisimman monelle taholle, esimerkiksi metsänomistajille, metsäalan ammattilaisille ja metsäalalle kouluttautuville”, sanoo Metsäkeskuksen projektipäällikkö Kai Blauberg. Määritelmiä puuttuu Metsäisiä sanoja kerätään 30 aihealueelta. Nyt viimeisteltävänä on sanaston kolmas osa: Metsien rakenne ja kehitys. Se palasi hiljan lausuntokierrokselta. ”Pyrimme osallistamaan metsäammattikuntaa laajasti, mutta vielä emme ole hukkuneet kommentteihin. Tällaiseen tietokokonaisuuteen on haasteellista saada kommentteja, sillä se vaatii paneutumista aiheeseen”, Blauberg kertoo. Hän kertoo, että saatujen palautteiden perusteella metsäalalla tuntuu olevan melko yhdenmukainen käsitys siitä, mitä eri termit tarkoittavat. Yllättävää on hänen mukaansa se, että läheskään kaikille metsätermeille ei löydy yleispätevää määritelmää. Yksi tällainen termi on maaperän kosteusaste. ”Metsäalan piiristä ei tunnu löytyvän yksikertaista määritelmää, mitä esimerkiksi kostea, kuivahko tai kuiva tarkoittavat. Maaperän kosteus määritellään epäsuorasti kasvillisuuden perusteella.” Metsien rakenne ja kehitys -sanastosta löytyy selitys muun muassa termeille havumetsä, latvusaukko, susipuu, jurominen ja juuristokilpailu. Neljällä kielellä Sanastohankkeen perustana on Metsäkustannuksen vuonna 2008 kustantama Suomalais-venäläinen metsäsanakirja, joka sisältää noin 5 000 metsäistä termiä. Lisäksi tavoitteena on, että nyt koottavista sanastoista löytyvät keskeiset Metsänhoidon suosituksissa käytetyt termit. Sanastojen laatimiseen ovat Metsätermit haltuun Suomen metsäkeskuksen kokoama metsäsanasto sisältää termejä niin metsien rakenteesta, kasvupaikoista kuin metsätuhoista. Metsäalalla tuntuu olevan melko yhdenmukainen käsitys siitä, mitä alan eri termit tarkoittavat, sanoo Kai Blauberg. Käsissään hänellä on printtiversio Metsähydrologia ja metsäojitus -sanastosta. METSÄSANASTO Koostuu 30:stä eri aihealueen sanastosta Valmiit sanastot: Tuli metsässä, Metsähydrologia ja metsäojitus Tänä vuonna valmistuvat sanastot: Metsien rakenne ja kehitys, Metsämaa, Kasvupaikat ja metsätyypit, Suoja turvekangastyypit, Metsätuhot ja metsänsuojelu www.metsakeskus.fi -> Avoin metsäja luontotieto -> Sanastot ja standardit -> Metsäsanasto osallistuneet muun muassa Metsäkeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen asiantuntijat. Sanastoista löytyvät sekä termien suomenkieliset selitteet että ruotsin-, englanninja venäjänkieliset vastineet. Sanastoja julkaistaan Metsäkeskuksen verkkosivuilla sitä mukaa kuin ne valmistuvat. Suunnitelmissa on saada ne myös Digija väestöviraston ylläpitämälle sanastot.suomi.fi-verkkosivulle. Metsälehti ja Metsäkustannus kuuluvat Tapio-konserniin. 10216_.indd 34 10216_.indd 34 20.6.2023 18.49 20.6.2023 18.49
22.6.2023 PILKKEET NUORTEVA SITAATTI Seuraava Metsälehti ilmestyy 7.7.2023 MITÄ KUULUU METSÄTILOJEN HINNOILLE? METSÄLEHTI 90 VUOTTA Sarjassa seurataan Metsälehden ensimmäistä vuosikertaa vuonna 1933. KESÄKUUSSA 1933 Metsälehti kertoi, että hirvenmetsästys oli taas mahdollistumassa. Hirvi oli rauhoitettu kymmenen vuotta aikaisemmin muualla kuin Petsamon kihlakunnassa, koska uhkana oli jo sukupuuttoon kuoleminen. Sittemmin kanta oli luonnollisesti lähtenyt kasvuun. ”Mitä enemmän hirvikanta lisääntyy, sitä lukuisemmiksi käyvät myös hirven viljelyksille ja metsälle tuottamat vahingot” , Metsälehti kirjoitti. Lehden mukaan myös houkutus salametsästykseen oli kasvussa. Metsälehti oli saanut tietoonsa, että hallituksessa valmisteltiin parhaillaan asetusta hirvenmetsästyksestä. Luvan antaisi kussakin läänissä maaherra hankittuaan tarvittavat selvitykset hirvikannasta ja hirven aiheuttamista vahingonteoista. Hirviä pääsi taas metsästämään ”JUSSIA VIELÄ ODOTELLAAN, mutta nyt jo muistutamme metsätuholain tuoreen puun pinojen heinäkuun määräajoista. Kannattaa ottaa seurantaan kirjanpainajariskija metsätuhohakkuut -karttapalvelut.” Suomen metsäkeskuksen metsäjohtaja Anna Rakemaa Twitterissä 14.6.2023 HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVAT JUHANNUKSEN korvilla osa suomalaisista noutaa lähimetsistä juhannuskoivuja talojensa edustalle koristeeksi ja kesäisen tunnelman luomiseksi. Korkealla Himalajan vuoristossa ei juhannusta vietetä, mutta alueella kasvaa erityisen valkorunkoinen koivulaji. Koivun kuorta käytetään alueen rakennuksissa konkreettisena sateensuojana. Karjan maidontuotantoakin pyritään tehostamaan koivunlehtirehun avulla. Himalajankoivu (Betula utilis ) kuvattiin tieteelle 1800-luvun alkupuolella Nepalin vuoristomaisemista, jossa se kasvaa parista kilometristä jopa neljän ja puolen kilometrin korkeuteen asti. Viljeltynä puu pärjää toki matalammalla. Himalajankoivu leviää tuulen ja kevyiden siementensä avulla tehokkaasti laajoille alueille ja on pioneeripuu erityisesti metsäpalojen jälkeen. Puun luontainen kasvualue ulottuu Afganistanista, Intian, Nepalin ja Pakistanin kautta läntiseen Kiinaan. Latinankielinen sana utilis viittaa puun käytännöllisyyteen ja hyödyllisyyteen. Karuissa vuoristo-oloissa himalajankoivun puuainesta arvostetaan rakennuspuuna sekä lämpöarvoltaan mainiona polttopuuna. Himalajankoivusta valmistetaan myös viilua ja vaneria sekä keväisin koivunmahlaa. Puun vettä hylkivää tuohta on käytetty kattojen päällystämiseen ja kuoresta on nikkaroitu vettä hylkiviä sateensuojia. Antiseptisesta tuohesta tehtyjä rasioita on käytetty muun muassa elintarvikkeiden kuten voin säilytysastioina. Tuohella monia käyttötapoja Tuohen väri voi himalajankoivulla vaihdella alkuperästä riippuen vitivalkoisesta kermanväriseen, harmaaseen tai punaruskean eri sävyihin. Puun valkorunkoiset muodot ovat maailmalla suosituimpia koristepuina, ja lauhkeilla alueilla puuta viljellään Euraasian ja Pohjois-Amerikan lisäksi aina Australiaa myöten. Suotuisissa olosuhteissa himalajankoivu voi saavuttaa suomalaisen tukkipuukokoisen rauduskoivun mitat. Aikojen saatossa jo kauan ennen paperin keksimistä – ja sen jälkeenkin – on vaaleaan tuoheen raapustettu monia sanskritinkielisiä pyhiä tekstejä ja virallisia kirjoituksia, jotka ovat edelleen luettavissa monien vuosisatojen jälkeen. Alueen väestössä osa käyttää kaulakoruina vielä nykyäänkin amuletteja, joissa himalajankoivun tuohenpalaan on kirjoitettu pyhiä mantroja. Niiden uskotaan tuovan käyttäjälleen onnea ja suojelusta. Perinnelääketieteessä himalajankoivun kuoresta uutetuilla rohdoilla on pyritty hoitamaan monia vaivoja kuten korvasärkyä, ilmavaivoja, keltatautia tai hysteriaa – enemmän tai vähemmän tuloksellisesti. Nykylääketiede on kiinnostunut erityisesti tuohen sisältämästä betuliinista, jolla on todettu antimikrobisia ja jopa syöpäsolujen kasvua rajoittavia vaikutuksia. KOIVU HIMALAJAN RINTEILTÄ Himalajankoivu voi saavuttaa suomalaisen tukkipuukokoisen rauduskoivun mitat. Himalajankoivun tuoheen on aikojen saatossa raapustettu monia pyhiä tekstejä. 10216_.indd 35 10216_.indd 35 20.6.2023 18.49 20.6.2023 18.49
CFMOTO ALL INCLUDED – PAKETTI CFMOTO ALL INCLUDED – PAKETTI CFORCE 520L EFI EPS + mahtava paketti varusteita asennettuina • Ohjaustehostin EPS • Pohjapanssari • Kahvanlämmittimet • DEFA-säteilylämmittimet • Timber box • E-tyyppihyväksytty vinssi • Etupuskuri • Takapuskuri • Alumiinivanteet • Markkinoiden paras takuu: 3 vuotta ilman tuntitai km-rajaa Varusteiden asennus sisältyy hintaan. Sijainti kohtaiset toimituskulut lisätään hintaan. 9 990 € MÖNKIJÄ + VARUSTEET YHT. Lue lisää: cfmoto.fi Event supplier 2023 10217_.indd 36 10217_.indd 36 20.6.2023 18.37 20.6.2023 18.37