TORSTAINA 7. LOKAKUUTA 2021 ? NRO 18 Kirjanpainajat hyökkäävät taas, mutta jäävätkö pahimmat uhkakuvat sittenkin toteutumatta? Sivut 2–3 VANHA VAINOOJA TORSTAINA 20. KESÄKUUTA 2024 ? NRO 12 ? PERUSTETTU VUONNA 1933 10916_.indd 1 10916_.indd 1 19.6.2024 6.49.06 19.6.2024 6.49.06
AJANKOHTAINEN / UUTISET 20.6.2024 2 Metsälehti.fi UUTISET Myyrähuippu edessä lännessä ›› 5 Puukerrostalojen rakentaminen takkuaa edelleen ›› 8–11 METSÄSTÄ Metkasta tukea taimikonhoitoon ›› 18–19 Apteekkarin ohjeilla metsätöihin ›› 20–21 Husqvarnan akkusahasta löytyy kytkinkin ›› 22 PILKKEITÄ Pilli apuna kaurisjahdissa ›› 28 Metsänmittaajat taas liikkeellä ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA Metsäkeskuksen Markku Remes tarkastelee kirjanpainajan jälkiä Lapinjärvellä. Kuva: Seppo Samuli Metsälehti 92. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 30 431 (LT/22) Lukijoita 213 000 (KMT/23) Painopaikka Sanoma Manu, Tampere MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT KIRJANPAINAJAEPIDEMIA ei Suomessa ole levinnyt niin no peasti kuin takavuosien synkim missä ennusteissa povattiin, us koo Suomen metsäkeskuksen johtava metsänhoidon asiantun tija Markku Remes. Myös Euroopasta kuuluu varo vaisen myönteisiä uutisia. ”Vuoden 2022 jälkeen tuhot ovat vähentyneet. Tänäkin vuon na säät ovat olleet melko sateisia, mikä hillitsee epidemiaa. Toisaal ta kirjanpainajakannat ovat yhä suuria, joten olisi liioittelua sanoa vaaran olevan ohi. Vuosien 2016– 2018 kaltainen kuivuusjakso lau kaisisi jälleen suurtuhon”, toteaa ekologian professori Tomáš Hlasny Prahan yliopistosta. Saksassa kirjanpainajien tu hoaman puun korjuumäärät ovat olleet laskussa vuodesta 2018, mikä voi kertoa epidemian laan tumisesta. Saksassa ilmestyvän metsä alan ammattilehti AFZ Der Wal din mukaan maassa korjattiin vii me vuonna puuta yhteensä 70,6 miljoonaa kuutiota. Reilusti yli puolet tästä oli tuhopuuta. Pai koin tuhopuun korjuumäärä on laskenut, koska kuusikot ovat yli päätään käymässä vähiin. Luonnonvarakeskuksen tutki ja Tiina Ylioja ei varauksetta jaa näkemystä Suomen kirjanpaina jatuhojen helpottamisesta. ”En tiedä, mihin ennusteisiin Remes viittaa, mutta valtakunnan metsien inventoinnin mukaan kir janpainajien aiheuttama puusto kuolleisuus on moninkertaistu nut parin viime vuoden aikana.” Tämän kevään ja kesän tilan ne on vielä epäselvä. Tutkijoilla ei ole vertailukelpoisia havaintoja. Helteinen toukokuu suosi kir janpainajien parveilua, mutta ke säkuun viileät säät laannuttane vat suurtuhon uhkaa. KIRJANPAINAJIEN HYÖKKÄYS ON HUIPENTUMASSA Suomesta ja Euroopasta kiirii hyviäkin uutisia kirjanpainajaepidemiasta. Vaara ei silti ole ohi. 10917_.indd 2 10917_.indd 2 19.6.2024 6.51.56 19.6.2024 6.51.56
UUTISET 20.6.2024 Metsälehti.fi 3 KIRJANPAINAJIEN HYÖKKÄYS ON HUIPENTUMASSA ”Hakkuu on kirjanpainajaesiintymän seuraus, ei aiheuttaja.” KIIREESTI SAVOTALLE KIRJANPAINAJIEN valtaamat kuuset pitäisi korjata metsistä heinäkuun alkupuoliskoon mennessä. Silloin seuraava tuholaispolvi saataisiin pois metsistä ennen kuin ne leviävät uusiin kuusiin. Iskemät tunnistaa puun kuorelle tai tyvelle ilmaantuvasta hienosta ruskeasta purusta. Jo kuolleita puita ei tarvitse eikä pidäkään korjata, koska niissä elää kirjanpainajien luontaisia vihollisia. Yksittäisiä kaatuneita ja kirjanpainajan valtaamia puita ei käytännössä pystytä läheskään aina korjaamaan. Puiden kuoriminen tai aisaaminen tekee kuusesta elinkelvottoman kirjanpainajille. ”Kaatuneita kuusia voi esimerkiksi aisata moottorisahalla. Se siis tarkoittaa, että sahalla pyyhkäistään kuusen kuori pois rungon kummaltakin sivulta”, Metsäkeskuksen Markku Remes neuvoo. Saalistajat eivät pysäytä epidemiaa Remes arvelee, että kirjanpai najien saalistajien, kuten muu rahaiskuoriasten lisääntyminen jarruttaa kirjanpainajien kantoja. Luonnonvarakeskuksen tut kija Juha Siitonen on osin sa maa mieltä. ”Luontaiset viholliset pysty vät hillitsemään kirjanpainajien lisääntymistä vakaana pysyvissä olosuhteissa. Suurten myrskytu hojen tai kuivuuden jälkeen pe tokannat eivät lisäänny yhtä no peasti kuin kirjanpainajat, joten ne eivät pysty estämään tuhoja.” Hänen mukaansa ainakin Suo messa kirjanpainajien joukko esiintymiset ja tuhot ovat tähän mennessä laantuneet petojen li säännyttyä. ton väitöskirjatutkija Alexander Pulgarin Diazin mukaan kirjan painajia on runsaasti avohakkui den lähimetsissä. Radikaaleimmat tutkijat kii rehtivätkin äskettäin vaatimaan hakkaamattomien kaistojen jät tämistä tilojen rajoille ja korosti vat jatkuvan kasvatuksen metsien kestävyyttä kirjanpainajatuho ja vastaan. Metsäammattilaisetkin myön tävät avohakkuiden reunojen alttiuden kirjanpainajatuhoille. Syyseuraussuhde on heidän mukaansa silti kyseenalainen. ”Tyypillisesti kirjanpainaja esiintymät ilmaantuvat metsän keskelle, ja tuhojen seurauksena metsä lopulta avohakataan. Met sänkäyttöilmoituksessa hakkuu todetaan usein avohakkuuksi.” ”Todellisuudessa hakkuu on kirjanpainajaesiintymän seu raus, ei sen aiheuttaja. Tuhon rajaami nen hakkuulla on käytännössä hyvin vaikeaa”, muistuttaa OP:n metsäasiantuntija ja metsänomis taja Petri Kortejärvi. Metsäkeskuksen Remes ei us ko, että jatkuva kasvatus tarjoai si metsille parempaa turvaa kuin jaksollinen metsien kasvatus. ”Jatkuvan kasvatuksen usein toistuvat, voimakkaat harvennuk set altistavat kuusikot kirjanpai najien tuhoille. Puiden kokema valosokki lisää kirjanpainajien li säksi myös tähtikirjaajien riskiä.” Pitkät kiertoajat lisäävät tuhoriskiä Metsien hiilensidonnan lisäämi seksi ehdotettu kuusikoiden kier toaikojen pidentäminen kasvat taa kirjanpainajatuhojen riskiä. ”Suurimmassa vaarassa ovat kuivuudelle alttiilla mailla kas vavat sekä juurikäävästä kärsi Lapinjärvellä Itä-Uudellamaalla paljastui kirjanpainajan jäljiltä tällainen tuho. Kirjanpainajan iskemän tunnistaa puun kuorelle tai tyvelle ilmaantuvasta hienosta ruskeasta purusta. Näin kävi esimerkiksi vuoden 2010 kuivuuden ja laajojen myrs kytuhojen jälkeen. Vuosikymme nen puoliväliin mennessä tuhot vähenivät, kun olosuhteet vakau tuivat ja petokannat kasvoivat. ”Tuhojen laantumiseen vai kuttaa aina myös se, että sopivat isäntäpuut loppuvat ja kirjan painajien jälkeläistuotos piene nee, kun samoihin puihin iskey tyy liikaa kuoriaisia.” Tämänhetkinen kirjanpaina jien runsaus on Siitosen mu kaan seurausta kesän 2020 kuu muudesta ja kuivuudesta, mikä heikensi kuusien kuntoa pitkä aikaisesti. Jatkuva kasvatus ei pelastaisi kuusikoita Esimerkiksi ItäSuomen yliopis vät kuusikot. Niissä kiertoaiko jen pidentäminen olisi huono idea”, Remes varoittaa. Myös tuulen kaatamien tai lu men murtamien kuusten jättämi nen metsään lahopuun lisäämi seksi lisää riskiä. ”Jopa lain sallimat alle kym menen kuutiota kuusta hehtaa rilla voi tuhoille alttiilla paikoil la olla liikaa.” EteläRuotsissa metsäntutkijat ovat suositelleet korkean kirjan painajariskin alueilla kuusikoi den kiertoaikojen lyhentämistä 60 vuoteen, ja mikäli tilanne pa henee, jopa 50 vuoteen. Remek sen mukaan tätä pitäisi harkita myös Suomen riskialueilla. ”Uskon, että kiertoaikojen ly hentäminen lisätään lähiaikoi na metsänhoidon suosituksiin.” 10917_.indd 3 10917_.indd 3 19.6.2024 6.51.57 19.6.2024 6.51.57
AJASSA 20.6.2024 4 Metsälehti.fi LYHYET MIKKO RIIKILÄ KANTOJEN käsittely on tehtävä lain mukaan sulan maan aikana havupuustojen hakkuissa. Torjunta-aine ruiskutetaan hakkuukoneen kaatopään terälaipassa olevien aukkojen läpi suoraan kannolle. Kantokäsittelyyn on ollut käytössä kemiallinen urea ja biologinen torjunta-aine Rotstop, joka sisältää juurikääpäsienen kanssa kilpailevia harmaaorvakkasienen itiöitä. Ureaa myy neljä yritystä. Niiden mukaan myyntikatteet on kilpailtu olemattomiin. Uittokalusto puolestaan yksinmyy Rotstopia. Kantourean käyttöluvat umpeutuvat tänä vuonna. Aikaa jatkolupien hakemiseen on kesän loppuun asti. Käytännössä hakemuksilla on kiire, koska selvitykset urean vaikutuksista vievät aikaa. Jatkolupa pitäisikin laittaa hakuun likimain välittömästi, jos kesällä 2025 mielitään käyttää kantoureaa. Kantoureaa myyvät, JL-tuote, Satakemia, Uittokalusto ja Yara. Niistä vain Yara valmistaa urean itse. Muut tuovat ureajauhetta mistä saavat ja valmistavat liuoksen Suomessa. Pahojen kielien mukaan osa kantourean tehoaineesta tulee tälläkin hetkellä välikäsien kautta Venäjältä. Neljä urean myyjää Yksikään neljästä yrityksestä ei kerro, aikovatko ne hakea jatkolupaa urealle. Kallista se joka tapauksessa olisi. Jatkolupaan vaadittavien selvitysten teettäminen maksaa yli satatuhatta euroa. Se on paljon, kun kantokäsittelyaineiden vuotuinen kokonaismarkkina on noin kolme miljoonaa euroa. Hintalappu pudottanee pienet toimijat, JL-tuotteen ja Satakemian, pois. Melkoinen yllätys olisi, jos Uittokalusto hakisi urealle jatkolupaa. Urean myynnin loppuminen loisi Uittokalustolle monopolin lakisääteisesti käytettävän tuotteen myyntiin – sen asema olisi siis jopa parempi kuin Alkolla. Yaralla olisi varaa hakea urealle uutta lupaa. Liiketoimintapäällikkö Juha Sarlund ei kuitenkaan paljasta yhtiön suunnitelmia. ”Emme vielä ole päättäneet, haetaanko lupaa.” Muut alan toimijat veikkaavat, että Yara hakisi kantourealle jatkolupaa. Se ei kuitenkaan näytä ihan varmalta. Kolmen miljoonan euron vuosimyynti Venäjän hyökkäyssotaan asti urea oli ylivoimaisesti suositumpaa kantojen käsittelyssä kuin harmaaorvakkaliuos sekä edullisuutensa että helppokäyttöisyytensä vuoksi. Sota nosti urean hintaa ja parin viime vuoden aikana sen käyttö on vähentynyt selvästi. Metsäyhtiöistä Metsä Group ilmoitti keväällä luopuvansa kantourean käytöstä. Helteiden alettua se tosin joutui lieventämään linjaustaan. Näin siksi, että eräiden hakkuukonemallien, muun muassa Ponsse Scorpionin kantokäsittelyainetankit lämpenevät niin, että harmaaorvakkaitiöt kuolevat. Näin käy, kun liuoksen lämpötila nousee yli 40 asteen. Muut metsäyhtiöt käyttävät molempia aineita rinnakkain. Metsänhoitoyhdistysten Palvelu Oy on suosittanut yhdistyksille Rotstopiin siirtymistä. Asiantuntijoiden mukaan harmaaorvakka torjuu männyn juurikääpää tehokkaammin kuin urea. Kantokäsittelyn suosikkiresepti menossa vanhaksi Kantourean käyttöluvat erääntyvät tämän vuoden lopussa. Toistaiseksi kukaan ei ole ilmoittanut hakevansa sille jatkolupaa. Kantourean käyttöluvat umpeutuvat tämän vuoden lopulla. Jatkolupien hakemiseen on aikaa kesän loppuun. SA M I KA RP PI N EN Kuitupuun hintoihin kelpo korotus Metsäteollisuuden näkymät ovat kirkastumassa, Luonnonvarakeskus kertoo suhdannekatsauksessaan. Tuotteiden kysyntä lisääntyy vähitellen, mikä näkyy myös puun hinnoissa. Kuitupuun keskimääräiset kantohinnat nousevat tänä vuonna 11–14 prosenttia. Havutukkien keskikantohintojen ennakoidaan nousevan kolme prosenttia ja koivutukin peräti 13 prosenttia. Hakkuiden arvioidaan kohoavan 63 miljoonaan kuutioon Lannoituksen tukieurot hupenemassa Uusi metka-tuki on innostanut metsänomistajia. Terveyslannoituksiin tukea haettiin maalis-toukokuussa 3,6 miljoonan euron edestä, mikä on tuplasti enemmän kuin aiemmin koko vuoden aikana, Metsäkeskuksesta kerrotaan. Paikoin tukirahat ovat hupenemassa. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla terveyslannoitusten tukipäätösten teko on jouduttu keskeyttämään, koska tuen myöntämisvaltuus on jo käytetty. 140-vuotias metsä on vanhaa Hallituksen esitys vanhojen metsien kansallisiksi kriteereiksi on valmistunut. Pääkriteereinä vanhojen metsien määrittelyssä ovat puuston ikä ja kuolleen puun määrä. Havumetsissä valtapuuston keski-iän on oltava vähintään 140–200 vuotta sijainnista riippuen. Lehtipuuvaltaisissa metsissä ikävaatimukset ovat 100–140 vuotta. Kuollutta puuta tulisi olla vähintään 10–50 kuutiota hehtaarilla puulajista ja sijainnista riippuen. Metsä Group selvittää hiilidioksidin talteenottoa Metsä Group selvittää yhdessä teknologiayhtiö Andritzin kanssa hiilidioksidin talttenottolaitoksen rakentamista biotuotetehtaan yhteyteen. Tarkastelussa on neljän miljoonan hiilidioksiditonnin talteenotto Metsä Groupin Kemin tehtaan kokoisesta laitoksesta. Hanke etenee pilottivaiheeseen Metsä Groupin Rauman tehdasalueella ensi vuonna. Jos hiilidioksidin talteenotto osoittautuu kannattavaksi, alalle syntyy uusi suurten volyymien puupohjainen raaka-aine. 10983_.indd 4 10983_.indd 4 19.6.2024 6.54.10 19.6.2024 6.54.10
AJASSA 20.6.2024 Metsälehti.fi 5 tavat taimituhoja kiipeämällä havupuiden taimien latvaan ja nakertamalla latvasilmuja ja vuosikasvaimia. Seurauksena on monilatvaisuutta. Oulun seudun ja Kainuun myyrähuippu viime syksynä on todennäköisesti johtanut paikallisiin taimituhoihin. Metsänomistajien, joilla on viimeisten kolmen vuoden aikana istutettuja taimikoita, kannattaa tarkistaa taimikkonsa tänä kesänä tuhojen varalta. Näennäisesti kuoliaaksi kaluttujen taimien korvausistutuksen kanssa ei kannata kuitenkaan hätäillä, sillä varsinkin pienimmät kuusen istutustaimet toipuvat myyrävauriosta yllättävän hyvin. Myyrien talvisten vaurioiden laajuus selviääkin yleensä heinäkuun loppuun mennessä. Metsämyyrien runsauteen liittyy myyräkuume. Ihminen saa viruksen hengitysteitse pölytartuntana paikoissa, missä metsämyyrät ovat oleskelleet, kuten kesämökkien siivouksen yhteydessä tai puuliiterissä. Jos nurkissa tai kaapeissa on jyrsijöiden ulosteita, niin siivous tehdään kostealla rätillä – ei missään nimessä pölynimurilla. Kirjoittajat ovat Luonnonvarakeskuksen tutkijoita. HEIKKI HENTTONEN OTSO HUITU LUONNONVARAKESKUKSEN (Luke) seurantojen perusteella jyrsijämäärät ovat tänä keväänä valtaosassa Suomea vaatimattomat. Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla myyriä kuitenkin tavataan kohtalaisesti, ja kantojen odotetaan saavuttavan huippunsa syksyllä. Itäisessä Suomessa jyrsijämäärät ovat runsastumaan päin. Eteläja Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa myyräkannat saavuttivat edellisen huippunsa syksyllä 2021. Kannat romahtivat vuonna 2022, mutta alkoivat jälleen kasvaa kesän 2023 aikana. Kevään seurantapyyntien perusteella voi ennustaa, että seuraava huippu ajoittuu tulevalle syksylle. Kaakkois-Suomessa ja osissa Etelä-Suomea myyriä oli keväällä kohtalaisesti. Sekä peltomyyräettä metsämyyräkannat ovat edelleen kohtalaisen alhaisia, mutta kevään tulokset ennakoivat niiden kasvua alkaneen kesän aikana. Osassa aluetta myyrähuippua voitaisiin odottaa syksyllä 2025. Oulun seudulla, Kainuussa, Lounais-Suomessa ja Ylä-Lapissa myyräkannat olivat huippuvaiheessa syksyllä 2023. Lounaisimmassa Suomessa myyrähuippu oli vaatimaton, mutta Oulu–Kainuu-seudulla ja Tunturi-Lapissa jyrsijöitä esiintyi runsaammin. Kannat ovat kaikilla näillä alueilla romahtaneet odotetusti viime talven aikana. Laskuvaihe kestänee ainakin syksyyn 2025 asti. Metsä-Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaan pohjoisemmissa osissa myyrät runsastuivat selvästi viime kesänä. Kannankehitys ennakoi silloin hyvää nousuvaihetta, mahdollisesti jonkinmoista huippua syksylle 2024. Talven olosuhteet olivat kuitenkin ilmeisesti epäedulliLänsi-Suomessa edessä myyrähuippu Oulun ja Kainuun seutujen metsänomistajien kannattaa tarkastaa taimikkonsa. Etelä-ja Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntiin odotetaan myyrähuippua ensi syksynä. Itäisessä ja kaakkoisessa Suomessa sekä Metsä-Lapissa myyräkannat ovat alhaiset, mutta todennäköisesti kasvavat kesän aikana. Muualla Suomessa myyriä on niukasti. set myyrille, sillä myyrien kevättiheydet olivat melko alhaiset suurimmassa osassa aluetta. Taimituhoja Oulu– Kainuu-seudulla Myyrien määrä on suoraan yhteydessä myyrien aiheuttamien taimituhojen esiintymiseen. Tuhot tapahtuvat valtaosin talvella lumihangen alla. Peltomyyrä on jyrsijöistä pahin taimituholainen. Se voi kaluta kaikkien puulajien pienten taimien kuorta maan pinnasta lumirajaan, tai jopa katkoa ne kokonaan. Myös metsämyyrät aiheutMIKKO RIIKILÄ ORGAANISTA typpeä, arginiinifosfaattia, sisältävän taimilannoite Argrow’n hyödyt todettiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) tekemissä kokeissa vähäisiksi. Kasvuaan lisäsivät lähinnä muokkaamatonta metsämaata vastaavissa koeolosuhteissa kasvatetut männyntaimet. Kasvu lisääntyi vain osalla maastokokeista. Kuusella vähäistä kasvunlisäystä havaittiin vain yhdellä uudistusalalla ja karuissa olosuhteissa entisellä sorakuopalla. Kohteilla, joissa taimilannoitteen vaikutukset olivat havaittavissa, taimet olivat 10–15 prosenttia pidempiä kuin vertailutaimet samoilla uudistusaloilla. ”Vaikka tulokset olivat ristiriitaisia, saattaa Argrow-käsittely parantaa muokkaamattomaan maahan istutettavien männyntaimien kasvua”, toteaa emeritustutkija Timo Saksa. Luke tutki istutuksen yhteydessä annettavan lannoitteen vaikutusta männyn ja kuusentaimien kasvuun ja juurtumiseen eri tavoin muokattua metsämaata muistuttavissa kasvatusruukuissa koekentällä. Lisäksi taimia istutettiin laikkumätästetyille uudistusaloille. Luke: Taimilannoite Argrow’n hyöty vähäinen Ra ha nk er äy sl up a RA /2 02 0/ 92 1 / Po lii si ha lli tu s EEtk tkö tiedä mitä t ö tiedä mitä tek ekisit v isit vanhalla metsälläsi? anhalla metsälläsi? M M yyy tai lahjoita se y tai lahjoita se LL uonnonp uonnonperin erinttösää ösäätiölle tiölle.. Luonnonperintösäätiö ostaa ja suojelee luonnonalueita. Katso lisää www.luonnonperintosaatio.fi tai ota yhteyttä 050 552 2588 tai pepe.forsberg@luonnonperintosaatio.fi LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ 10983_.indd 5 10983_.indd 5 19.6.2024 6.54.12 19.6.2024 6.54.12
20.6.2024 6 Metsälehti.fi AJASSA / HAASTATTELU LIINA KJELLBERG, TEKSTI MARJAANA MALKAMÄKI, KUVA TYÖKÄSINEET odottavat valmiina työhuoneen oven viereisellä hyllyllä. Niille on käyttöä melkein joka päivä, kertoo Hyytiälän metsäaseman tuore johtaja Juho Aalto. ”Tehtävänkuvaani kuuluu kaikki, mitä asemalla täytyy tehdä. On niitä hienojakin tilaisuuksia, mutta vaikka nimike on johtaja, ei tässä kauheasti johtamisen glooriaa ole”, hän sanoo. Hyvä esimerkki metsäaseman johtajan päivästä oli Aallon mukaan kesäkuun alun perjantai. Hän ehti silloin saman iltapäivän aikana vastaanottaa Pirkanmaan metsäneuvoston metsäasemalle myöntämän palkinnon ja olla mukana kylvämässä niittyä. Viime aikoina metsäaseman johtajaa on työllistänyt myös uusien koealojen perustaminen. Juupajoella Pirkanmaalla sijaitseva Hyytiälän metsäasema kuuluu Helsingin yliopistolle. 1900-luvun alussa perustetulla metsäasemalla tehdään tutkimusta ja järjestetään kenttäkursseja metsätieteiden opiskelijoille. Myös Aallon ensikosketus metsäasemaan tuli kenttäkurssien kautta. Niiden jälkeen hän on käynyt Hyytiälässä läpi vuosien hirvimetsällä, kerännyt sieltä aineiston väitöskirjaansa, väitellyt, tanssinut Hyytiälässä häitään, asunut siellä jonkin aikaa perheineen ja työskennellyt metsäasemalla vuodesta 2010. Metsäaseman johtajana Aalto on toiminut tämän vuoden alusta. ”Metsäaseman kehittäminen alkoi kiinnostaa. Minulla on vahva usko siihen, että metsäluonnonvaran hyödyntäminen on kaari, joka jatkuu tässä maassa vielä pitkälle tulevaisuuteen. Tämä on hyvä paikka olla antamassa panoksensa siihen, miten metsiä tulevaisuudessa hyödynnetään kestävästi ja vastuullisesti.” Tutkimusta ja kenttäkursseja varten metsäasemalla on käytössään useita tuhansia hehtaareja Työhanskoille käyttöä Hyytiälän metsäaseman johtajan työhön kuuluu niin edustamista, niityn kylvämistä kuin metsäisten koealojen perustamista. ”Vaikka nimike on johtaja, ei tässä glooriaa ole.” Ta?ma? on hyva? paikka olla antamassa panoksensa siihen, miten metsia? tulevaisuudessa hyo?dynneta?a?n kesta?va?sti ja vastuullisesti, sanoo Hyytia?la?n metsa?aseman johtaja Juho Aalto. 10977_.indd 6 10977_.indd 6 19.6.2024 6.57.01 19.6.2024 6.57.01
20.6.2024 Metsälehti.fi 7 AJASSA KOLUMNI KUKA KUKA JUHO AALTO HYYTIÄLÄN metsäaseman johtaja 41-vuotias KOTOISIN Lopelta, asuu Juupajoella MAATALOUSja metsätieteiden tohtori TYÖSKENNELLYT Hyytiälän metsäasemalla tutkijana vuodesta 2010 PERHEESSÄ vaimo, joka myös työskentelee Hyytiälän metsäasemalla, ja kaksi lasta HARRASTAA metsästystä, kalastusta, retkeilyä ja luontokuvausta nuksen ja rakennuksen käyttäjän välinen vuorovaikutus. ”Tavoitteena on, että puurakentamista voidaan kehittää siihen suuntaan, että rakennus tukee käyttäjänsä hyvinvointia ja palautumista parhaalla mahdollisella tavalla.” Perinteisin tutkimusaloista on metsäntutkimus. Tutkimusaiheet liittyvät metsiin ja niiden käyttöön sekä suometsiin. Viime aikoina on panostettu varsinkin kaukokartoitukseen ja puiden kasvuun liittyvään tutkimukseen. Aallon oma tutkimustyö liittyy ilmakehään, mutta tällä hetkellä hän on erityisen innoissaan hiljan perustetuista käsittelykoealoista, joilla tutkitaan jaksollisen ja jatkuvan metsänkasvatuksen eroja. ”On mielenkiintoista saada jatkuvan kasvatuksen käytöstä kokemusta erilaisilta kohteilta. Metsissä kiertoajat ovat pitkiä, joten joiltain osin käsittelykokeiden tuloksia joudutaan odottamaan vuosikymmeniä.” Monipuolisuus etu Metsistä Aalto kertoo kiinnostuneensa jo nuorena. Hän varttui maatilalla, mutta pientilan jatkaminen ei tuntunut 1990-luvulla houkuttelevalta vaihtoehdolta. Aalto päätti suuntautua metsäalalle. Uusilta metsätieteiden opiskelijoilta Aalto toivoo monipuolisuutta, reippautta ja avoimuutta uusille asioille. ”Ratkomme nyt ja tulevaisuudessa niin isoja kestävyyskysymyksiä, että on eduksi, jos niitä ratkomassa on mahdollisimman erilaisia ihmisiä. Reipas ja avoin luonne taas auttaa eteenpäin oli arvomaailma millainen tahansa.” Metsähallituksen metsiä. Aallon tehtävä on varmistaa, että ne soveltuvat mahdollisimman hyvin eri tutkimustarkoituksiin. Maailmalla tunnettu Hyytiälän metsäasemalla panostetaan tällä hetkellä kolmeen tutkimusalueeseen: metsiin, ilmakehään ja puurakentamiseen. Näistä varsinkin ilmakehätutkimus on saanut mainetta myös maailmalla. Metsäasemalla on tehty uraauurtavaa tutkimusta muun muassa ilmakehän pienhiukkasiin liittyen. Puurakentaminen on tutkimusalueista uusin. Alkusysäyksensä se sai metsäasemalle vuonna 2023 valmistuneesta puurakenteisesta uudisrakennuksesta. Tutkimuksen tavoitteena on Aallon mukaan kokonaisvaltaisuus. Se tarkoittaa sitä, että tutkimuksessa huomioidaan sekä rakennusfysiikka että rakenVIIME TALVENA ja osin keväälläkin nousi keskustelua siitä, että tukkipuuta menee lämpölaitoksiin poltettavaksi. Kesän mittaan keskustelu on laantunut, mutta sen voi odottaa jatkuvan taas, kun energiapuun tarve syksyn kylmentyessä kasvaa. Tässä keskustelussa on kuitenkin ollut muutamia epäjohdonmukaisuuksia, joita nyt nostan esiin metsänomistajan näkökulmasta. Yksityiset metsänomistajat myyvät leimikoita pääosin pystykaupalla. Kun tutkin määriä, nousi esiin toteamus, että hankintakauppojen tukkimäärät ovat yleensä niin pieniä, että ne sulautuvat muuhun puuvirtaan. Pystykaupassa ostajan käyttämä korjuuketju lajittelee varastopaikalle tukit omiin pinoihinsa: kuitupuun omiinsa ja energiaksi päätyvän omiinsa. Ei sahalle myytyä pinoa ajeta yhtäkkiä polttolaitokselle eikä sellutehtaan ostamaa kuitupuuta uuniin. Jos tukin hinta tällä hetkellä on 81–83 euroa kuutiolta, kuitupuun 32–34 euroa ja energiapuun rankana 22 euroa kuutiolta, mikään yhtiö ei käytä ostamaansa tukkia tai kuitupuuta tappiolla poltettavaksi. Tällainen liiketoiminta ei vain ole kannattavaa. ENERGIAPUUN PINOSSA ON toki sekalaista puuta, ja kaupunkilaisen maallikon silmään saattaa pinossa oleva suuriläpimittainen heikkolaatuinen puu näyttää ”tukkipuulta”. Opiskelen Tredun aikuiskoulutuksessa metsuriksi, ja meillä korostettiin hakkuutekniikan opetuksessa, että sahatavaraksi päätyvän tukin pitää täyttää paitsi tietyt mittamyös laatuvaatimukset. Hylkyyn menevä päätyy kuitutai energiapinoon. Tässä korostuu hakkuukoneen kuljettajan ammattitaito. Kaupunkilaismökkiläisen mielestä hylkyyn mennyttä, suuriläpimittaista puuta sisältävä energiapuupino on täynnä polttoon päätyvää tukkipuuta ja metsää hävitetään. Ymmärtäisipä kaupunkilainen eri laatuvaatimusten merkityksen; hän ei varmasti hyväksyisi terassilleen valmiiksi haljenneita tai käyristyneitä terassilautoja vaan vaatii virheettömiä. Juuri nämä sahatavaraksi kelpaamattomat rungon osat lajitellaan jo korjuuketjun alkupäässä energiaksi, ja kaupunkilainen saa vaatimaansa virheetöntä laatua. HELSINGIN SANOMIEN toimittaja teki keväällä useamman sivun artikkelin hakkuista metsässä ja haastatteli hakkuukoneen kuljettajaa, metsänhoitoyhdistyksen neuvojaa sekä muita työmaalla toimivia. Toimittaja totesi, että hän oli juttua tehdessään ensimmäistä kertaa oikeassa metsässä. Artikkelissaan hän pohti, että puut ovat hänen mielestään eläviä olentoja ja hakkuukoneen kuljettaja on puita kaataessaan oikeastaan murhaaja, kun lopettaa kasvavien puiden elämän. Kun hän kysyi motokuskin näkemystä asiasta, tämä ei oikein päässyt mukaan toimittajan ajatusmaailmaan. Näin vieraantuneita kaupunkilaiset voivat olla metsästä, sen hoitamisesta ja koko metsäalasta. Saksassa tavallisimmat polttopuut ovat tammi ja pyökki. Miksei meillä luontoväki pahoita mieltään, kun saksalaiset hävittävät metsiään ja laittavat parkettia uuniin? Tammesta ja pyökistä tehdään toki parkettia, mutta polttoon päätyvä osa ei varmasti kelpaa saksalaiselle parkettitehtaalle. TUKKI LIIAN KALLISTA POLTTOON Tomi Salo KIRJOITTAJA ON METSÄNOMISTAJA JA SIJOITTAMISEN ASIANTUNTIJA. 10977_.indd 7 10977_.indd 7 19.6.2024 6.57.03 19.6.2024 6.57.03
20.6.2024 8 Metsälehti.fi AJASSA MIKKO HÄYRYNEN P uurakentamisen voi karkeasti tyypitellä pientaloihin ja vapaa-ajanasumiseen, puukerrostaloihin ja suurten jännevälien rakennuksiin. Insinööripuuta voi käyttää niissä kaikissa. Insinööripuulla tarkoitetaan etenkin sorvatuista viiluista liimattua viilupuuta eli LVL-palkkia, ristiinliimatuista höylälaudoista valmistettua CLT:tä ja liimapuuta kuten liimahirsiä. Puutuotteiden käyttöä edistävän Puuinfo Oy:n toimitusjohtaja Anu Turunen on ja ei ole tyytyväinen puurakentamisen osuuteen. ”Pientalorakentamisessa puu pitää pintansa, mutta asuinkerrostaloissa suhde on ihan väärin päin.” Pientalojen runkomateriaalina puulla on 80–90 prosentin valta-asema ja vapaa-ajan asunnoissa osuus on jopa 95 prosentissa. Puukerrostalojen rakentaminen tuli mahdolliseksi vuoden 1996 lakimuutoksella, mutta kaikista edistämisponnistuksista huolimatta osuus on jumittunut 3–6 prosentin välille. Ruotsissa, missä puukerrostalojen rakentaminen alkoi aikaisemmin, osuus on tasaantunut 15–20 prosenttiin. Rakentaminen vahvojen perinteiden vanki Turunen pohtii, että syyt ovat vahvoissa perinteissä. ”Kaupungistuminen ja betonirakentamisen tulo tapahtuivat samaan aikaan, ja betoni on nähty kaupunkirakentamisessa ainoaksi oikeaksi. Ajatellaan, että kaupungin täytyy olla kivestä.” Rakentamisessakin maailman muuttaminen on kallista ja isolle teollisuudelle puukerrostalojen puumäärät ovat kuitenkin pieniä. ”Betonielementeissä prosessit on hiottu viimeisen päälle ja tuote on aina sama kaikilla toimittajilla. Puuelementeissä ei olla vielä samalla tasolla ja eri toimittajien tuotteissa on eroja.” Puukerrostalon rakentaminen on betonirakentamista kalliimpaa, mutta Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan ne myös pitävät hintansa paremmin. PUURAKENTAMINEN PURISTAA PUUKERROSTALOISTA Puurakentamisen kannalta kaikki on hirveän hyvin paitsi suhdanne ja puukerrostalot. Rakentamisen suhdanne kääntyy joskus, mutta puukerrostalojen osuus on jumittunut muutamaan prosenttiin. Lääkettä on vaikea kirjoittaa vaivaan, jolla on monia syitä. Vaikka vihreä rakentaminen auttaa, puun käytön kannalta määrät eivät voi koskaan nousta peliä muuttavan suuriksi. Jos kotimaassa kaikki rakennettaisiin puusta, metsät kasvavat määrän takaisin viikossa. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Puurakentajat Group Oy 10982_.indd 8 10982_.indd 8 19.6.2024 6.59.25 19.6.2024 6.59.25
20.6.2024 Metsälehti.fi 9 AJASSA HOASin puukerrostalo valmistui Tapiolaan Espooseen vuonna 2021. M A RK KU U LA N D ER 10982_.indd 9 10982_.indd 9 19.6.2024 6.59.26 19.6.2024 6.59.26
20.6.2024 10 Metsälehti.fi AJASSA 5 10 15 20 Lähteet: Tilastokeskus, SCB, TMF, Forecon Oy Puurunkoisten asuinkerrostalojen markkinaosuus Puukerrostalojen Suomi–Ruotsi Suomi Ruotsi 201 201 1 201 2 201 3 201 4 201 5 201 6 201 7 201 8 201 9 202 202 1 202 2* 202 3/ 1-6 * *Ruotsi ennuste % asuntokappaleista Jälkimarkkinoillakin puukerrostaloasunnoista ollaan valmiita maksamaan kymmenkunta prosenttia betonisen naapuritalon osakehuoneistoa enemmän. Tosin vertailuaineistoa on vielä ohuesti. Kasvulle on tilaa. Turunen suhteuttaa, että Euroopankin tasolla puumateriaalien osuus on vain yksi prosentti kaikista rakennusmateriaaleista, painolla mitattuna. ”Mutta jotenkin pitäisi päästä rakennusliikkeiden ihon alle.” Vihreää rakentamista, vihreää rahoitusta ”Puurakentamiselle kuuluu hyvää, kun ottaa huomioon millaisessa alhossa rakentaminen ylipäätään Stora Enson uusi pääkonttori Katajanokan Laituri lienee puumäärältään Suomen puurakennuksista suurin. PU U RA KE N TA JA T G RO U P O Y Suomen korkein puurakennus on 14-kerroksinen joensuulainen opiskelijatalo. A RC A D IA O Y 10982_.indd 10 10982_.indd 10 19.6.2024 6.59.28 19.6.2024 6.59.28
20.6.2024 Metsälehti.fi 11 AJASSA Lähde: Puuinfo Puukerrostalojen valmistuminen, talojen lukumäärä Nousu taittui 25 20 15 10 5 -96 -98 -00 -02 -04 -06 -08 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 -23 ”Ajatellaan, että kaupungin täytyy olla kivestä.” on”, Stora Enson rakentamisratkaisujen kehityspäällikkö Antto Kauhanen luonnehtii. ”Nyt odotetaan, että patoutunut kysyntä alkaa purkautua ensi vuoden puolella.” Kauhanen uskoo, että puukerrostalojen nousu alkaa vielä, sillä puurakentamista puoltavia signaaleja on monia. ”Rakennettu ympäristö aiheuttaa noin kolmanneksen kaikista hiilidioksidipäästöistä. Uudet rakennukset alkavat olla jo nollaenergiataloja ja säätelyn painopiste siirtyy materiaaleihin.” Kotimaassa on tulossa uusi rakentamislaki, joka asettaa uudisrakennuksen hiilijalanjäljelle raja-arvon ja myös velvoittaa ilmoittamaan uudisrakennuksen hiilikädenjäljen eli positiiviset ilmastovaikutukset. EU:ta parjataan metsäpolitiikan omimisesta, mutta ilmastotaksonomia edistää puunkäyttöä – iso rakennushanke saa parempiehtoista vihreää rahoitusta, jos se hillitsee ilmastonmuutosta. Insinööripuu nosteessa ”Insinööripuu on nosteessa, meillä Stora Ensossa ja ylipäätään”, Kauhanen jatkaa. CLT on parikymmentä vuotta sitten Keski-Euroopassa kehitetty innovaatio, ja siellä se on rakentamisen valtavirtaa. Stora Enson CLT-tehtaat ovat Itävallassa, Tshekissä ja Ruotsissa. Suomessa CLT-valmistajia ovat Hoisko eli CLT Finland Oy Alajärvellä ja Crosslam Oy Kuhmossa. Kauhajoella toiminut CLT Plant Oy meni joulukuussa konkurssiin. Viilupuueli LVL-tuotantoa Stora Ensolla on Suomessa Varkauden-tehtaalla ja yli puolet tuotannosta menee vientiin. Metsä Group kutsuu omaa tuotettaan kertopuuksi ja sillä on tuotantoa Lohjalla ja Punkaharjulla, ja kolmas laitos tulossa Äänekoskelle. Sekä CLTettä LVL-tuotanto ovat teknologialtaan suuren mittaluokan touhua, jota ei niin vain tupsauteta pienen sahan kylkeen. Yksityisille sahoille jalostusloikka niiden valmistajaksi voi olla iso. CLT:tä ei myydä suoraan hartiapankkirakentajille, mutta LVL on rautakauppojen hyllytavaraa. Paljonko puuta puukerrostaloon? Kauhanen puhuu mielellään CLT-elementeistä ja laskee, että kuusikerroksisen puukerrostalon runkorakenteisiin menee kymmenkunta rekkakuormaa, 400–500 kuutiometriä. Yhteen sahatavarakuutioon tarvitaan kaksi kuutiota tukkia, mutta höylätavarasta tehtyyn CLT-kuutioon suhteeksi voi ottaa luvun 2,5. Näin laskien puukerrostaloon menee tukkia 1 000–1 250 kuutiometriä. Se on promilleja vähänkin isomman sahan vuosituotannosta ja tulee linjalta aamupäivän aikana. ”On laskettu, että jos Suomen kaikki rakentaminen korvattaisiin puulla, niin metsät kasvaisivat sen massan takaisin viidessä kesäpäivässä”, Kauhanen suhteuttaa. Viime vuonna tukkipuun hakkuut olivat 26 miljoonaa kuutiometriä. Teoriassa sillä määrällä rakennettaisiin yli 20 000 puukerrostaloa. Puurakentamisen merkitys onkin enemmän arvonluonnissa kuin käyttömäärien kasvattajana. CLT maksaa keskimäärin 700 euroa kuutio. Nykyhinnoilla siihen on mennyt tukkia 200 euron arvosta. Sahatavaraa samasta tukkimäärästä olisi tullut 550 euron arvosta. Näkyviä merkkikohteita, hiljaista valtavirtaa Suomen korkein puurakennus on 14-kerroksinen joensuulainen opiskelijatalo. Huomiota kerääviä insinööripuun merkkikohteita toteutetaan jatkuvasti. Stora Enson uusi pääkonttori Katajanokan Laituri lienee puumäärältään puurakennuksista suurin, 7 600 kuutiometriä puuta, karkeasti arvioiden lähes 20 000 kuutiometriä tukkia. Katajanokan Laituri rakennetaan kotimaisesta LVL-viilupuusta ja ruotsalaisesta CLT:stä. Hanke on yhteinen työeläkeyhtiö Varman kanssa ja se valmistuu loppukesällä. Rakennukseen tulee myös hotelli ja julkinen aulatila ravitsemusliikkeineen. Runkorakentamisesta vastannut Puurakentajat Group meni syksyllä konkurssiin, mutta ehti saada rungon valmiiksi aikataulussa. Vähemmälle huomiolle jäävät insinööripuun arkiset kohteet, kymmenet ja kymmenet koulut, päiväkodit ja hoivakodit. ”Julkisessa rakentamisessa puurakentamisen läpimurto on käynnissä. Seuraavaksi pitää kääntää yksityisten rakennusliikkeiden eli gryndausrakentamisen päät.” CLT on ottanut jalansijaa myös pientalorakentamisessa. CLT-talopakettien tarjoajia on jo useita, kuten vantaalainen Fimma Oy. Toimitusjohtaja Jesse Törmänen on tyytyväinen siihen, että CLT on ajatuksena lyönyt itsensä läpi. ”Enää ei tarvitse selittää, että mitä se on. Asiakkailla on tahtotila rakentaa massiivipuisia koteja, mutta yleinen markkinatilanne jarruttaa.” CLT-rakentaminen on perinteistä elementtirakentamista kalliimpaa, mutta sillä on oma, massiivipuuta arvostava asiakaskuntansa. CLT:n osuutta pientalorakentamisessa ei ole tilastoitu. Tuntumana on, että osuus on pieni, mutta kasvava. CLT:LLÄ JALANSIJA PIENTALORAKENTAMISESSA Pientalorakentamisessa puulla on tukevasti valta-asema ja myös massiivipuinen CLT-rakentaminen on ottanut osuutta. H EI KK I SA U KK O M A A Rakennusyhtiö NCC on rakentanut Turussa yhdeksän puukerrostaloa, joissa yhteensä 360 asuntoa. Tällä hetkellä puukerrostaloja ei ole rakenteilla yhtään, mutta ei niin, etteikö voisi olla. ”Puusta saa ihan hyviä taloja”, Länsi-Suomen toimialajohtaja Esa Lehmusvuori sanoo. ”Jos on hyvä tontti tai jos joku haluaa puukerrostalon, niin kyllä me se tehdään.” Puukerrostalorakentamisen pullonkaulat on suurimmaksi osaksi ratkaistu, mutta edelleen puurakentaminen on huomattavasti betonirakentamista kalliimpaa. Huomattavasti tarkoittaa ainakin 15:ttä prosenttia korkeampia kustannuksia. ”Merkittävä kustannuserä on, että puutalot pitää rakentaa sääsuojan alla. Nosturien toiminnan mahdollistavan kokoluokan sääsuojia on markkinoilla niukasti.” Lehmusvuoren mukaan hintaeron vuoksi puukerrostaloja voidaan rakentaa vain sinne, missä asemakaava niin määrää. ”Silloinkin pitää toivoa, että paikka on niin hyvä, että asunnot saadaan myydyiksi.” Kehitettävää puurakentamisessa on edelleen. Elementtien standardointi ei ole betonielementtien tasolla, esimerkiksi elementtien liitokset ovat eri valmistajilla erilaisia. NCC on rakentanut puukerrostalot yleisimmällä rankarakennemenetelmällä, joissa puuelementtien sisällä on eristeet. Massiivipuinen CLT-elementtirakentaminen olisi vielä kalliimpaa. SE ON HINNASTA KIINNI 10982_.indd 11 10982_.indd 11 19.6.2024 6.59.29 19.6.2024 6.59.29
PUUKAUPPA & TALOUS 20.6.2024 12 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ TÄSSÄ jutussa haastatellaan Keitele Timberin toimitusjohtaja Matti Kylävainiota ja Sahateollisuus ry:n puheenjohtaja Matti Kylävainiota. Kyse on samasta miehestä eri rooleissa. Sahateollisuus ry:n puheenjohtaja Kylävainio kirjoitti sahojen tukalasta tilanteesta Metsälehdessä 10/2024. Viestin voi kiteyttää: ”Kysyntä puuttuu eikä tuotanto kannata. Metsätalouden todellinen rahantekokone on rikki.” Pari päivää tämän jälkeen Keitele Timberin toimitusjohtaja Kylävainio tiedotti investointiohjelmasta, joka kasvattaa Keiteleen sahan tuotantoa lähivuosina. Seuraavalla viikolla Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto ennusti Ylen haastattelussa, että markkinat elpyvät vahvasti mahdollisesti jo ensi vuonna. ”Sahateollisuuden laitokset ovat hyvin kilpailukykyisiä investointiensa ansiosta”, Aalto jatkoi. Hyvää ja huonoa samalla viikolla? Voivatko molemmat lausumat olla totta samaan aikaan, Matti Kylävainio? ”Voivat. Tällä hetkellä tilanne on vaikea, mutta se on eri asia kuin kilpailukyky kymmenen, kahdenkymmenen vuoden aikajänteellä.” Kylävainion mukaan sahatavaran kysyntää on painanut nousseiden korkojen hyydyttämä rakentaminen ja sahatavarakauppiaiden pyrkimys pienentää varastojaan. Lankkua on siis kulutettu enemmän kuin tuotettu. Myös loppuvuoden tilanne on sumea. Kolmannelle vuosineljännekselle ei vielä ole tehty sahatavarakauppoja. ”Vielä keväällä maalis-huhtikuussa tilanne näytti paljon toiveikkaammalta hintakehityksen osalta. Korkotason lasku on kuitenkin viivästynyt. Se jarruttaa rakentamista ja sahatavaran kysynnän elpymistä.” Kylävainio muistuttaa, että havusahatavaran kulutus on maailmassa pudonnut 50 miljoonaa kuutiometriä huippuvuodesta 2021. Pudotus on iskenyt erityisesti Suomelle tärkeisiin Euroopan markkinoihin. Hän ei silti kiistä Aallon uskoa parempiin aikoihin. ”Korkotason lasku voi toteutuessaan vahvistaa sahatavaran kysyntää nopeasti. Elpymisen alkaessa tukkurit pyrkivät kasvattamaan varastojaan. Näin kysyntä voi ensi vaiheessa kasvaa nopeammin kuin kulutus.” Pari päivää tämän haastattelun tekemisen jälkeen Euroopan keskuspankki alensi keskeistä ohjauskorkoaan prosenttiyksikön neljänneksellä. Vanha kaava ei enää päde Keitele Timberin 40 miljoonan HUOMINEN VALOISAMPI KUIN NYKYTILANNE Sahateollisuus samaan aikaan investoi tulevaisuuteen ja kamppailee kadotetun kannattavuuden kanssa. ”Korkotason lasku on viivästynyt.” Matti Kylävainion mukaan sahateollisuuden nykyvaikeudet ovat eri asia kuin alan kilpailukyky kymmenen, kahdenkymmenen vuoden tähtäimellä. KE IT EL E G RO U P z 10984_.indd 12 10984_.indd 12 19.6.2024 7.01.28 19.6.2024 7.01.28
AJASSA 20.6.2024 Metsälehti.fi 13 ? nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,11 ? 82,80 ? 64,57 ? 30,60 ? 32,77 ? 32,00 ? .. .. Uudistushakkuu 82,51 ? 83,90 ? 67,87 ? 30,95 ? 33,78 ? 33,71 ? .. .. Harvennushakkuu 72,60 ? 73,49 ? 54,91 ? 30,83 ? 31,20 ? 31,39 ? .. .. Ensiharvennus 62,29 ? 54,77 ? .. 26,79 ? 26,70 ? 26,76 ? .. .. Hankintahinnat .. 82,46 ? .. 52,62 ? 53,29 ? 52,59 ? .. .. ? nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,90 ? 83,54 ? 60,61 ? 31,42 ? 32,51 ? 32,37 ? 38,22 ? 39,50 ? Uudistushakkuu 82,93 ? 84,37 ? 63,30 ? 32,31 ? 33,41 ? 33,24 ? 40,15 ? 40,98 ? Harvennushakkuu 74,88 ? 75,13 ? 54,16 ? 31,46 ? 31,56 ? 32,58 ? 38,04 ? 37,36 ? Ensiharvennus .. .. .. 23,86 ? 24,92 ? 24,52 ? .. .. Hankintahinnat 78,13 ? 78,12 ? 63,80 ? 49,38 ? .. 49,61 ? .. .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I ? nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 78,00 ? 78,24 ? 52,25 ? 32,52 ? 34,44 ? 30,77 ? 39,47 ? 39,75 ? Uudistushakkuu 79,73 ? 79,29 ? 51,90 ? 35,20 ? 36,42 ? 32,74 ? 41,33 ? 41,26 ? Harvennushakkuu 73,09 ? 73,00 ? 53,69 ? 31,24 ? 31,75 ? 29,82 ? 38,01 ? 38,07 ? Ensiharvennus 55,25 ? .. .. 23,72 ? 26,01 ? 22,73 ? .. .. Hankintahinnat 70,42 ? 71,27 ? .. 47,90 ? 48,09 ? 48,21 ? .. .. ? nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 74,19 ? 76,03 ? 49,78 ? 30,01 ? 31,64 ? 29,10 ? 37,53 ? 39,05 ? Uudistushakkuu 76,71 ? 77,84 ? .. 32,67 ? 33,28 ? 31,48 ? 39,38 ? 40,47 ? Harvennushakkuu 70,07 ? 70,44 ? .. 28,98 ? 29,87 ? 28,15 ? 36,56 ? 36,72 ? Ensiharvennus 57,74 ? 60,30 ? .. 25,14 ? 27,91 ? 23,84 ? 32,14 ? .. Hankintahinnat 68,94 ? .. .. 46,77 ? .. 47,18 ? .. .. ? nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 68,82 ? 69,46 ? .. 26,97 ? 27,79 ? 25,05 ? 35,04 ? 34,95 ? Uudistushakkuu 70,28 ? 73,22 ? .. 30,34 ? 30,09 ? 28,28 ? 37,89 ? .. Harvennushakkuu 65,55 ? 64,26 ? .. 25,81 ? 26,07 ? 23,87 ? 32,75 ? 31,94 ? Ensiharvennus 53,78 ? .. .. 23,81 ? .. 21,98 ? .. .. Hankintahinnat 67,40 ? .. .. .. .. .. .. .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA ? nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 79,68 ? 80,89 ? 47,24 ? 31,27 ? 32,25 ? 31,26 ? 38,04 ? 39,38 ? Uudistushakkuu 81,70 ? 81,75 ? 48,22 ? 32,86 ? 32,99 ? 32,78 ? 39,68 ? 40,19 ? Harvennushakkuu 73,33 ? 73,84 ? 44,61 ? 30,81 ? 30,89 ? 30,74 ? 36,66 ? 36,90 ? Ensiharvennus 51,37 ? .. .. 26,70 ? .. 24,77 ? .. .. Hankintahinnat .. 69,77 ? .. 49,61 ? 48,91 ? 48,83 ? .. .. ET EL Ä-P OH JA NM AA ? nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 79,87 ? 82,60 ? 67,21 ? 31,49 ? 33,11 ? 32,53 ? 38,88 ? 40,23 ? Uudistushakkuu 82,09 ? 83,62 ? 70,18 ? 32,97 ? 34,14 ? 34,17 ? 40,58 ? 41,39 ? Harvennushakkuu 73,09 ? 73,79 ? 57,92 ? 31,34 ? 32,26 ? 32,30 ? 37,94 ? 38,34 ? Ensiharvennus 47,59 ? 53,88 ? 44,33 ? 25,64 ? 26,68 ? 25,84 ? 32,71 ? 33,79 ? Hankintahinnat 77,69 ? 78,48 ? 70,44 ? 49,72 ? 51,47 ? 50,66 ? .. .. KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 20-23 keskiarvo ? nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,19 ? 82,13 ? 70,47 ? 32,71 ? 33,97 ? 34,35 ? 41,99 ? 41,27 ? Uudistushakkuu 82,33 ? 83,22 ? 73,56 ? 33,87 ? 35,17 ? 36,04 ? 43,76 ? 42,89 ? Harvennushakkuu 73,06 ? 73,28 ? 60,46 ? 33,02 ? 33,95 ? 34,39 ? 41,27 ? 39,48 ? Ensiharvennus 50,53 ? 51,19 ? 44,93 ? 24,97 ? 26,39 ? 25,74 ? .. .. Hankintahinnat 76,33 ? 74,80 ? 72,41 ? 51,17 ? 51,26 ? 51,69 ? .. .. ? nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 81,67 ? 83,32 ? 71,17 ? 32,43 ? 33,74 ? 33,47 ? .. 41,71 ? Uudistushakkuu 83,89 ? 84,22 ? 73,68 ? 33,73 ? 34,80 ? 35,18 ? .. .. Harvennushakkuu 73,92 ? 74,64 ? 61,63 ? 32,95 ? 33,00 ? 33,57 ? .. .. Ensiharvennus 36,57 ? 58,99 ? 45,55 ? 26,77 ? 27,98 ? 27,34 ? .. .. Hankintahinnat 77,21 ? 77,58 ? 71,43 ? 51,31 ? 51,59 ? 50,83 ? .. .. KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Milj. m Viikko-ostojen määrä koko Suomessa 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 52 2024 2023 2022 Viikko 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke €/m 3 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 2004 2011 2015 2019 2024 2007 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 1 323 973 Puukauppamäärä vko 23, m 3 euron investointi kasvattaa Keiteleen sahan tuotantoa 50 prosentilla. Se lisää pääosin kuusitukin tarvetta noin 400 000 kuutiolla vuodessa vuoteen 2027 mennessä. Ylikuumilla puumarkkinoilla tämä tuntuu suurelta haasteelta, varsinkin kun sahurien toiveena on tukin hinnan suitsiminen. Metsäkeskuksen mukaan Pohjois-Savon ja Keski-Suomen metsissä ei ole löysiä kuusen lisähakkuisiin. Kylävainio luottaa tukin riittävyyteen. Hän viittaa kuiduttavan ja energiateollisuuden mittavaan kotimaisen puun lisätarpeeseen, jonka suuruudeksi hän laskee jopa 17 miljoonaa kuutiota vuodessa. Hankinnan sivutuotteena kertyy lähes yhtä iso potti tukkia. ”Perinteisesti on ajateltu, että kuitupuut tulevat tukin hankinnan sivutuotteena. Enää vanha kaava ei päde, vaan lisääntyvä kuitupuun hankinta tuo tukkia markkinoille. Hän ei innostu ennustamaan tukin tulevaa kehitystä. ”Ennen pitkää tukin ja sahatavaran hintojen suhteen on oltava sahureille kannattava. Nykyisellä tukin hintatasolla sahatavaran keskimääräisen vientihinnan pitäisi olla 250 euron tasolla.” Itse asiassa Foex-indeksi näytti kesäkuun alussa sahatavaran hinnaksi 250 euroa. Kylävainion mukaan se ei kuitenkaan kerro koko totuutta. Vasta tullitilaston keskihinta näyttää, paljonko viedystä sahatavarasta oikeasti on saatu. Pitkällä aikavälillä suomalaisten sahurien ja metsänomistajien tilanne näyttää herkulliselta. Sahatavaran kysyntä kasvaa, ja samalla Ruotsin metsävaroja on kauan käytetty hakkuumahdollisuuksia hipoen. Keski-Euroopassa ja Kanadassa mittavat metsätuhot rajoittavat sahausta. z 10984_.indd 13 10984_.indd 13 19.6.2024 7.01.31 19.6.2024 7.01.31
20.6.2024 14 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS 14 Metsälehti.fi SUHDANNE kääntyy nyt entistä selvemmin nousuun, ja useat keskuspankit – muun muassa Euroopan keskuspankki ja Ruotsin keskuspankki – ovat laskeneet korkojaan. Sen ansiosta sahat suhtautuvat yhä myönteisemmin tulevaisuuteen. Sahatavaran lisäksi myös muiden metsäteollisuustuotteiden kysyntä ja hinnat ovat nousseet alkuvuoden aikana. Havusellun hinta on noussut yli 20 prosenttia vuodenvaihteesta! Hinnan ennakoidaan edelleen nousevan, ja myös puun hinnat näyttävät jatkavan nousuaan. Matalasuhdanteesta ja uudisrakentamisen alhosta huolimatta puun hinnat ovat nousseet johdonmukaisesti. Kuusipuusta on nyt pulaa ympäri Ruotsia, ja hinnat jatkavat nousuaan. Metsäyhtiöt joutuvat puupulan takia valitsemaan, mitä sahoja asettavat etusijalle. Lisäksi suunnitelmat kahdesta Ruotsiin kaavaillusta suursahasta on lykätty tulevaisuuteen. Kahden vuoden aikana lähes kaksinkertaistuneet puun hinnat vaikeuttavat myös sen arviointia, millaista tuottoa lisäinvestoinneista voi tulevaisuudessa saada. ITÄMEREN alueen maiden välinen puukauppa yleistyy. Suomalaiset puunostajat levittäytyvät yhä syvemmälle Ruotsiin, ja ruotsalaiset metsäyhtiöt tuovat puuta yhä enemmän Norjasta. Puumarkkinoiden globalisaation nopea tahti aiheuttaa ketjureaktioita. Samaan aikaan, kun kilpailu puusta kiristyy, metsien pitäisi varastoida entistä enemmän hiilidioksidia ja luonnon monimuotoisuutta pitäisi suojella. Alkamassa on epäilemättä ajanjakso, jolloin metsistä on pulaa. Metsät eivät riitä kaikkeen, vaan vain siihen, mikä tuottaa suurimman arvon. Voittajia ovat metsänomistajat, jotka tulevat näkemään metsiensä arvon kasvavan. Metsänomistajien kannattaa ajatella liikemiesmäisesti eikä antaa vanhojen suhteiden heikentää kannattavuutta. Kuusesta on uskomaton pula, mutta pian pulaa on kaikista metsän tarjoamista arvoista. PER HEDBERG KIRJOITTAJA ON RUOTSALAISEN PUUTA VÄLITTÄVÄN TREEBULA-VERKKOPALVELUN TALOUSJOHTAJA. Käännös: Liina Kjellberg KUUSESTA PULAA YMPÄRI RUOTSIN Kun kilpailu puusta kiristyy, voittajia ovat metsänomistajat, kirjoittaa ruotsalaisen Treebulaverkkopalvelun talousjohtaja Per Hedberg. MARKKINA-ANALYYSI 200 400 600 800 1000 200 400 600 800 1000 Nousu jatkuu Tienvarsihinnat Keski-Ruotsissa, keskiarvo, kruunua/m 3 . Kehitys on samanlaista koko Ruotsissa. 300 400 500 600 700 800 Käyrät kohti koillista Ruotsin tievarsihinnat, keskiarvo, Ruotsin kruunua 1/23 2020 2021 2022 2023 2024 3/23 5/23 Ruotsin kruunun arvo 4. huhtikuuta oli 0,087 euroa 100 Ruotsin kruunua = 8,86 euroa (11.6.) Lähde: Treebula Kuusitukki Kuusikuitu Mäntytukki Mäntykuitu ”Alkamassa on epäilemättä ajanjakso, jolloin metsistä on pulaa.” IIRIS YLINEN GEORGIA on yllättäen kasvattanut tuontimääriään eurooppalaisilla koivuvanerimarkkinoilla. Vielä viime vuoden alussa maasta ei tuotu juurikaan vaneria. EU alkoi tutkia laitonta venäläisen koivuvanerin tuontia Kazakstanin ja Turkin kautta elokuussa 2023. Nämäkään maat eivät aikaisemmin ole olleet merkittäviä kyseisen vanerityypin viejiä. Tutkinnan tuloksena Euroopan komissio laajensi venäläisen vanerin polkumyyntitullin koskemaan Kazakstania ja Turkkia. ”Euroopan komission päätös on ollut tärkeä ja hieno asia. UPM Plywood on ollut siinä muutamien muiden eurooppalaisten vanerivalmistajien kanssa isossa roolissa”, UPM Plywoodin liiketoimintajohtaja Mika Kekki kertoo puhelinhaastattelussa. Kazakstanin ja Turkin kautta tulevalle koivuvanerille asetettiin 15,8 prosentin suuruinen polkumyyntitulli. Maahantuojat joutuvat jälkikäteen maksamaan venäläisiä tuotteita vastaavan tullin kaikesta elokuun 2023 jälkeen tuodusta laittomasta koivuvanerista. ”Puhutaan miljoonista euroista”, Kekki kertoo. Euroopan komission päätöksen jälkeen kauppa Turkista ja Kazakstanista on vähentynyt. Tuontimääriä seurataan Kekin mukaan koivuvanerin tuontimääriä on seurattu tarkasti säädöksien kiertämisen varalta. Viime vuoden loppupuolelta lähtien vanerin tuonti Georgiasta eurooppalaisille markkinoille on lisääntynyt. Georgiasta tuotiin tammi-maaliskuussa noin 5 000 kuutiota koivuvaneria. ”Vielä vuosi sitten alkuvuonna Georgiasta ei tuotu käytännössä yhtään vaneria Eurooppaan. Se kertoo siitä, että se (Venäjän vanerin tuonti) on siirtynyt osittain sinne.” Venäläisen koivuvanerin pääsy Euroopan markkinoille on aiheuttanut eurooppalaiselle tuottajille laitonta kilpailua. Kekin mukaan viranomaisilla on valvontavastuu EU:n asettamiin säädöksiin. Hänen mielestään myös alan toimijoilla on vastuu aktiivisuuteen, jos kilpailijat toimivat epärehellisesti. Venäläisvanerille uusi reitti Venäjä kierrätti viime vuonna koivuvaneria laittomasti Eurooppaan Kazakstanin ja Turkin kautta. Nyt koivuvanerin tuontimäärät Georgiasta ovat kasvaneet. ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Meillä metsätilakauppa käy! 10984_.indd 14 10984_.indd 14 19.6.2024 7.01.31 19.6.2024 7.01.31
Metsälehti.fi 15 Olemme mukana FARMARI 2024 Maatalousnäyttelyssä 4.-6.7. Seinäjoella! Osastollamme nähtävillä Norwood LM30 tukkivannesaha, Bracke bioenergiakoura C16.C, GB motolaipat sekä uudet Nordforest motoketjut, ArGrow kasvustimulantit ja paljon muuta! Tervetuloa osastolle F512! www.uittokalusto.? METSÄTYÖT METSÄSTYS RETKEILY PUUTARHA KONEYRITTÄJÄT METSÄTEOLLISUUS 015 555 0402 ‡ shop@uittokalusto.? Kampanjat voimassa 12.7.2024 asti Suomen suurin metsäalan verkkokauppa! » Itsevetävä » Allesilppuava » Sivullepuhaltava » Teho 2,2 kW » ST 140 OHV » Itsevetävä » Allesilppuava » Teho 2,6 kW » ST 170 OHV STIHL MS 182 C-BE MOOTTORISAHA 349 , 00 (ovh. 429,00) STIHL MS 241 C-M MOOTTORISAHA 569 , 00 (ovh. 759,00) STIHL MS 212 MOOTTORISAHA 379 , 00 (ovh. 449,00) Tilavuus: 35,8 cm³ / Teho: 1,6 kW Ketjujako: 3/8" / Paino: 4,9 kg Tilavuus: 42,6 cm³ / Teho: 2,3 kW Ketjujako: 3/8" / Paino: 4,5 kg Tilavuus: 38,6 cm³ / Teho: 1,8 kW Ketjujako: 3/8" / Paino: 4,6 kg STIHL RM 4 RT RUOHONLEIKKURI 749 , 00 (ovh. 919,00) STIGA MULTICLIP 747 SD RUOHONLEIKKURI 389 , 00 (ovh. 449,00) STIGA MULTICLIP 750 S RUOHONLEIKKURI 499 , 00 (ovh. 569,00) STIGA MULTICLIP 47 S RUOHONLEIKKURI 345 , 00 (ovh. 389,00) STIHL RMI 422 ROBOLEIKKURI 899 , 00 (ovh. 1209,00) STIHL FS 89 RAIVAUSSAHA 429 , 00 (ovh. 499,00) STIHL FS 50 C-EL RUOHOTRIMMERI 259 , 00 (ovh. 299,00) STIHL FSA 57 AKKUTRIMMERI 259 , 00 (ovh. 289,00) STIGA GT 100E KIT AKKUTRIMMERI 109 , 00 (ovh. 139,00) » Itsevetävä » Allesilppuava » Teho 2,2 kW » Kohler ST 675 » Työnnettävä » Allesilppuava » Teho 1,9 kW » ST 120 OHV » Maks. nurmikkoala: 800 m² » Leikkuukorkeus: 20-60 mm HUOM! Ei sisällä asennussarjaa » Teho: 0,95 kW » Moottori: 28,4 cm³ » Paino: 5,8 kg » Siimapää » Ruohoterä » Teho: 0,8 kW » Moottori: 27,2 cm³ » Paino: 4,6 kg » Siimapää » AK 10 akku » AL 101 laturi » Paino: 2,7 kg » Siimapää Sisältää: » 2Ah akku » Laturi 10984_.indd 15 10984_.indd 15 19.6.2024 7.01.33 19.6.2024 7.01.33
20.6.2024 16 Metsälehti.fi SUOMELLA OVAT KÄSISSÄÄN vihreän siirty män yllättävät valtit: jättimäiset bioperäisen hiili dioksidin pistemäiset lähteet. Kuiduttavan metsä teollisuuden hiilestä puolet päätyy nykyään taivaalle. Tuo 20 miljoonaa tonnia puuperäistä hiilidioksidia voi muuttua arvokkaaksi raakaaineeksi. Suomen metsäklusteri tuottaa ja hukkaa nyt te hokkaasti bioperäistä hiiltä, jolla voisi olla VTT:n energia ja vetytutkimusalueen johtajan Antti Araston mukaan tulevaisuudessa paljon arvoa. Hiilen talteenotto onnistuu nimittäin kustannustehok kaimmin sen suurimmilta pistemäisiltä lähteiltä: Metsä Groupin Kemin ja Äänekosken biotuoteh taiden piipuista. Molemmat kuuluvat maailman suurimpiin bioperäisen hiilidioksidin päästäjiin. Puuperäinen hiilen arvo nousee viimeistään, jos EU onnistuu kieltämään fossiilisen hiilen käytön kokonaan energian tuotannossa 2030–2040 niin kuin nyt on suunniteltu. Suomella on myös toinen valtti: nopeasti kasvava tuuli ja aurinkoenergian tuotanto. Vihreällä säh köllä tuotetusta vedystä ja puuperäisestä hiilestä voi valmistaa fossiilivapaita polttoaineita esimer kiksi lentoliikenteelle. Tähän kannustavat tulevat sekoitevelvoitteet. VTT ON SELVITTÄNYT Luonnonvarakeskuk sen (Luke) kanssa perusteellisesti metsäteollisuu den mahdollisuuksia arvonlisän kasvattamiseen. VTT ja Luke tulivat siihen tulokseen, että suurin arvonlisän potentiaali on nyt ilmakehään pääste tyn puupohjaisen hiilen varastoimisessa ja hyö dyntämisessä. Metsäteollisuuden arvonlisä voisi kasvaa hiilen talteenotolla miljardeilla vuodessa. Teollisuudella olisi silloin varaa myös maksaa metsänomistajille puusta entistä parempaa hintaa. Lentokerosiini maksaa nyt tuhat euroa tonnilta. Hin nan pitäisi 4–5kertaistua, jotta sähköllä valmistetut polttoaineet voisivat kil pailla fossiilisten kans sa. Teknologiat kuiten kin kehittyvät vielä. Uuden teollisen klus terin synnyttäminen kui tenkin maksaa paljon. VTT:n ja Luken laskelman mu kaan tarvitaan 36 miljardin euron investoinnit 2040 mennessä, että Suomi voisi kil pailla uusilla epolttoainemarkkinoilla. Valttikortit ovat käsissämme, mutta uskallam meko pelata niillä? Ensin Suomen teollisuuspoli tiikkaa pitää korjata, että nämä investoinnit tule vat Suomeen, eivätkä vain Ruotsiin. PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi PS. MHYP:n Omametsä lanseerasi juuri monitavoit teisen metsänhoidon suunnittelutyökalun. Metsä lehti on tarjonnut vastaavaa Metsätietäjäpalvelua jo vuoden päivät. Suosittelen kokeilemaan molempia! Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE SE PP O SA M U LI OPISKELUAIKANA SAIN professori Erkki Lähteeltä mielenkiintoisen kesätyön sel vittää koristejäkälän tuotantoa. Suomesta vietiin 1900luvun alusta lähtien koristejä kälää saksankieliseen Eurooppaan, missä oli tapana peittää sukuhaudat talven ajaksi koristejäkälällä. Kaunis tapa kuitenkin hiipui 1980luvulla. Palleroporonjäkälä kasvaa laadukkaaksi koristejäkäläksi uudistuskypsän männikön alla. Koristejäkälän tuotantoa varten maanomistajat myöhensivät männiköidensä uu distushakkuita jopa vuosikymmenillä. Jäkäläkangas tuotti paremmin koristejäkälänä kuin puuntuotannossa. Tämän mahdollisti rikoslaki. Rikoslain säännökset eivät koske maassa olevien kuivien risujen, maahan pudon neiden käpyjen ja pähkinöiden, luonnonvaraisten marjojen, sienten, kukkien tai mui den sellaisten luonnontuotteiden keräämistä toisen maalta. Muihin keruutuotteisiin tarvitaan maanomistajan lupa, joka puolestaan innosti maanomistajia investoimaan MISTÄ LISÄÄ RAHAVIRTOJA METSÄTALOUTEEN? ARVOAINETTA TEHTAIDEN PIIPUISTA Palleroporonjäkälä on onnistunut esimerkki metsän antien taloudellisesta hyödyntämisestä. TI IA M O N TO Metsätalouteen on kauan kaivattu puun lisäksi muutakin myytävää tuotetta ja palvelua. Raha saadaan liikkumaan markkinoilla tai lainsäädännöllä, metsäasiantuntija Airi Matila pohtii. ”Siinä olisi vuonna 1992 istutettu koivikko.” Ammatti Raivooja 10922_.indd 16 10922_.indd 16 19.6.2024 7.06.50 19.6.2024 7.06.50
20.6.2024 Metsälehti.fi 17 SERTIFIOINTIEN viimevuotinen uudistus oli suojavyöhykkeiden osalta tarpeellinen. Kapeista nauhamaisista tasapaksuista suojavyö hykkeistä ollaan pääsemässä eroon. Nykyisin suojavyöhykkeen le veys suunnitellaan kohdekohtaisesti. Edelleen sertifioinnit ja met sälaki antavat omat vähimmäisleveytensä vesistöjen ja pienvesien varteen jätettäville suojavyöhykkeille. Tärkeää kuitenkin olisi muis taa, että kyse on vähimmäisvaatimuksista, ja ne harvoin riittävät. Itse olen saanut seurata kapean suojavyöhykkeen toimimatto muutta aitopaikalta. Kesämökkini viereiselle metsätilalle tehtiin päätehakkuu viitisen toista vuotta sitten. Järvenrantaan jätettiin vanhojen suositusten mu kainen kapea suojavyöhyke. Hakattava metsä sijaitsi rinteessä. Hakkuuala paistoi har vapuustoisen suojavyöhykkeen läpi, ja rinteestä valui ajouria pitkin kiintoainesta ja ilmeisesti myös ravinteita järveen. Avohakkuuseen rajautuva kirkasvetinen lahti muuttui leväiseksi. En väitä, että re hevöityminen olisi vain tämän hakkuun seurausta, mutta yksi rikka rokassa se varmas ti oli. Sittemmin metsä on kasvanut takaisin, mutta vesistöön päässeet ravinteet näkyvät yhä. koristejäkälän tuotantoon. Tuoreempaa näkökulmaa saimme juuri päättyneessä EkoArvohankkeessa, jos sa selvitimme kuusenkerkän markkinoiden kasvattamista. Kuusenkerkän keruuseen tarvitaan rikoslain nojalla maanomistajan lupa, joten tällä olisi kiinnostus investoida kerkkätuotantoon nuorissa kuusikoissa. Tuloksemme mukaan tarvitaan tietoa markkinoista ja kuluttajien kiinnostukses ta erilaisia kuusenkerkkätuotteita kohtaan, jotta voitaisiin valtakunnallisesti arvioida mahdollisia liikevaihdon kasvun mahdollisuuksia. LAINSÄÄDÄNTÖ VOI VELVOITTAA maksamaan maanomistajalle erilaisia käyt tökorvauksia metsänkäytöstä. Vesilain nojalla vedenottamoalueisiin myönnetään py syvä käyttöoikeus. Vuosikymmeniä kestäneelle Viinivaaran pohjavesihankkeelle saa tiin aluehallintoviraston lupa viimein marraskuussa 2023. Luvan saajan on maksettava maanomistajille kertakaikkiset korvaukset myönne tyistä käyttöoikeuksista ja aiheutuvista vahingoista. Viinivaaran alue on valtaosiltaan mäntyvaltaista kangasta, ja sen tärkein maankäyttömuoto on metsätalous. Ulkoilulakiin sisältyy vastaavanlainen korvaus käyttöoikeudesta kuin vesilakiin. Korvaus suoritetaan maan käyttöoikeuden luovuttamisesta ulkoilureittiä varten se kä vahingosta tai haitasta, joka muutoin aiheutuu alueen omistajalle. Korvaus suo ritetaan kertakaikkisena tai määräaikaisena. Korvausten suorittamisesta määrätään erillisessä ulkoilureittitoimituksessa, jonka kustannuksista vastaa ulkoilureitin pitä jä, eli yleensä kunta. Vesilain ja ulkoilulain mukaisia korvaustilanteita on harvakseltaan, joten niistä syn tyy valtakunnallisesti vähäinen rahavirta monipuolistamaan metsätalouden tulovirtaa. MAANKÄYTTÖJA RAKENNUSLAKI JÄTTÄÄ mahdollisten korvausten hakemi sen maanomistajan toimeliaisuuden varaan. Kyseisessä laissa on määrätty, että kunta tai valtio on velvollinen korvaamaan, jos metsää ei voida käyttää kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla. Kunnat voivat määrätä kaavoissa metsien hakkuista virkistysarvo jen tai maiseman perusteella. Kun kunta kieltää tai rajoittaa maanomistajan hakkuita, joutuu maanomistaja hake maan mahdollisia korvauksia. Tällöin hän voi pyytää Maanmittaus laitosta ryhtymään lunastuslain mukaiseen korvaustoimitukseen, jossa määritellään, kuinka suuren korvauksen kunta joutuu maan omistajalle maksamaan. Tästä kerrottiin Metsälehdessä 10/2024. Suomessa on parituhatta oikeusvaikutteista ja voimassa olevaa yleiskaavaa. Laskelmaa ei liene tehty siitä, minkä verran yleiskaavat rajoittavat talous ja muiden maankäyttömuotojen metsien hyödyn tämistä ja mikä olisi kuntien laskennallinen korvausmäärä maan omistajille valtakunnallisesti. AIRI MATILA KIRJOITTAJA TYÖSKENTELEE METSÄASIANTUNTIJANA TAPIOSSA. WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP SE PP O SA M U LI TIIA PUUKILA Uusi kysymys: Sidotko vihdan/vastan vitsaksella? Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. i Oletko istuttanut koivua? Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 En 33% Kyllä 67% neet alueelle 50 hehtaarin AJASSA Verkkokeskustelu: Hidas uudistuminen Tarpeellinen uudistus ”Tilallani Pohjois-Pohjanmaalla avohakattiin yhden hehtaarin mäntyleimikko syksyllä 2021. Maa on keskikarkeaa ja kivikkoista kangasmaata. Kesäkuussa 2022 suoritettiin äestys ja konekylvö siemenviljelyssiemenellä. 2023 syksyllä alueella ei ollut nähtävillä männyn sirkkataimia muutamia yksittäisiä lukuun ottamatta. Onko järkevää odottaa vai syöksyä nyt käsin täydennyskylvämään?” janne.putaala ”Kaipa siemenet ovat olleet itäviä, mutta hitaasti joskus lähtevät? Jos alue ei heinity, en tekisi mitään. Lopulta pienillä poteilla täydennys.” Mehtäukko ”Onko itse alueella tai sen reunoilla siementäviä mäntyjä? Hehtaarin kokoinen kivikkoinen ja kuiva kangasmaa-alue alue alkaa kyllä vähitellen metsittyä luonnonsiemenistäkin. Toista on rehevien maapohjien kanssa.” Visakallio ”Alue on sen verran pieni, että ehkä kylvö tai istutus kannattaa tehdä, mieluummin ennen kuin alue sammaloituu.” A.Jalkanen ”Onko kuvio hirvien talvilaidunaluetta? Silloin ei tule sirkkataimia! Jos taas ei ole, jotain on pahasti pielessä!” Petkeles ”Jos et konttaamalla näe mitään, niin uusiksi vaan kylvämään. Tuttuni juuri teki uudelleen, ei auttanut odottelu.” Ammatti raivooja ”Ainakin Keski-Suomessa on ollut tosi kurjia tilanteita männyn kylvöjen taimettumisen suhteen viime vuosina. Pahin oli kevät 2019, jolloin kylvetyt kohteet on jouduttu täydennysistuttamaan. Eivät itäneet sen enempää kylvökuin luontaisetkaan siemenet. Ollaan siirrytty käsinkylvöön, jossa metsuri kylvää siemenet äestysjälkeen ja polkee ne kevyesti maahan. Tulos on varmempi.” Timppa ”Mitäpä tuota odottelee, ostaa muutaman satasen taimet ja käy laittamassa maahan. Äestysjälkeen on helppo istuttaa. Kyllä hirvet syövät ylimääräiset taimet pois, jos tulee liikaa. Siemeniä ei kannata ostaa, ne maksavat lähes saman minkä taimetkin.” Tolopainen ”Tolopaisen tyyli varmistaa homman. Itsekin juuri toissapäivänä istutin kylvetylle täydennystä. Mutta mänty näyttää tulevan kylväen/luonnostaan hieman viiveellä. Suollekin kylvin joku vuosi sitten ja kahteen kertaan, mutta helle korvensi pinnan niin kuiviin että piti istuttaa.” Antinjuntti 10922_.indd 17 10922_.indd 17 19.6.2024 7.06.51 19.6.2024 7.06.51
METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 20.6.2024 18 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT MAALISKUUN alusta asti taimikon ja nuoren metsän hoitoon on voinut hakea valtiolta metka-tukea. Tuki korvaa aiemmin käytössä olleen kemeran. Tuen suuruus on 200 euroa hehtaarille. Taimikon ja nuoren metsän hoidon tukea voi saada taimikon varhaisperkaukseen, taimikon harvennukseen, nuoren metsän harvennukseen sekä verhopuuston poistoon ja harvennukseen. ”Tukea voi hakea, jos kohde täyttää pituusehdot, hoitotyölle on tarve ja työ on tehty”, tiivistää Suomen metsäkeskuksen rahoitusja tarkastuspäällikkö Sari Alden metkan simppelin sapluunan. Tuen hakijan ei esimerkiksi tarvitse miettiä enää sitä, onko taimikossa riittävästi poistettavia puita, jotta tukiehdot täyttyvät. METKA MIELESSÄ TAIMIKONHOITOON Metka-tukea saa taimikonhoitoon käytännössä silloin, kun kasvatettavilla puilla on hoidon tarve. Edellisen tuen maksusta pitää olla kulunut vähintään viisi vuotta. ”Metkan avulla halutaan taimikkoon monipuolisesti eri puulajeja.” Varhaisperkauksessa tehdään tilaa kasvatettaville havupuille poistamalla etukasvuista lehtipuuvesakkoa. Metka-tukea työhön voi saada 200 euroa hehtaarilta. Raivaamattomia suojatiheiköitä saa jättää taimikkoon metkassakin. Ojan penkka on usein luontainen paikka tiheikölle. 10923_.indd 18 10923_.indd 18 19.6.2024 7.08.04 19.6.2024 7.08.04
METSÄSTÄ 20.6.2024 Metsälehti.fi 19 ”Poistumavaatimuksesta on luovuttu, koska metkan avulla halutaan ohjata jättämään taimikkoon monipuolisesti eri puulajeja. Taimikkoa ei siis tarvitse hoitaa liian siistiksi, ja pieniä käsittelemättömiäkin alueita voi olla”, Alden perustelee. Teoriassa liian siistiksi raivattu yhden puulajin taimikko voisi olla jopa peruste tukihakemuksen hylkäämiselle, koska tukiehtojen mukaan ”pääpuulajin kanssa kasvamaan sopivien lehtipuiden poistamista on vältettävä”. Ratkaisevaa tuen kannalta on, että kasvatettavat puut ovat ennen työn aloittamista hoidon tarpeessa. Toisin sanoen puut tarvitsevat lisää kasvutilaa. Sen määrittely, milloin taimikossa on hoitotarvetta, ei aina ole täysin yksiselitteistä. ”Jos kohteen tukikelpoisuutta joudutaan tarkastelemaan tarkemmin, pidetään lähtökohtana sitä, että vähintään 25 prosenttia kasvamaan jääneiden puiden runkoluvusta on poistettu. Turhaa työtä ei metkasta rahoiteta”, Alden muistuttaa. Perkauksen jälkeen korkeintaan 5 000 puuta Keskikesällä metsänomistajan kannattaa suunnata tarmonsa varhaisperkauskohteille. Lehtipuiden vesominen on tutkitusti vähäisempää, kun perkaus tehdään kasvukauden aikana. Tukea voi hakea varhaisperkaukseen, kun kasvatettavat puut ovat vähintään 0,7 metrin ja korkeintaan kolmen metrin pituisia. Tukiehdoissa ei ole suoraan määritelty, kuinka paljon puita saa perkauksen jälkeen olla kasvamassa. Aldenin mukaan tätäkin asiaa tarkastellaan hoitotarpeen kautta. ”Hoitotarvetta ei saa olla seuraavan viiden vuoden aikana. Jos puita on 5 000 tai enemmän, niin voidaan katsoa, että hoitotoimia tarvitaan jo alle viidessä vuodessa.” Metsäkeskuksen järjestelmä antaakin automaattisen hälytyksen varhaisperkauskohteista, jos puita on jäänyt yli 5 000 hehtaarille. Myös kasvatettavaa havupuustoa voi siis olla tarpeen harventaa. Tällainen tilanne voi tulla eteen esimerkiksi männyn kylvötaimikossa tai kohteella, jonne on viljelytaimien lisäksi luontaisesti syntynyt runsaasti havupuun taimia. Taimikon harvennuksessa runkoluvulle ylärajat Varsinaisessa taimikon harvenMETKA TAIMIKON JA NUOREN METSÄN HOITOON HAETAAN kun työ on tehty, ei vaadi ennakkoilmoitusta PUUSTON pituus työn jälkeen havupuuvaltaisissa metsissä 0,7 -12 m, lehtipuuvaltaisissa 0,7-15 m TYÖN JÄLKEEN kohteella ei saa olla hoidon tarvetta seuraavaan viiteen vuoteen TUKI 200 EUROA hehtaarille on metsätalouden verotettavaa tuloa JOS KERÄTÄÄN pienpuuta, tuki voidaan maksaa korotettuna, jolloin se on 300 €/ha METSÄKESKUKSEN rahoitusja tarkastuspäällikkö Sari Aldenin mukaan nuoren metsän hoidon metka-tukihakemuksen hylkääminen johtuu yleisimmin tukiehtojen aikamääreistä. Siitä, kun kohteelle on saatu edellisen kerran kemeratai metka-tukea, pitää olla kulunut vähintään viisi vuotta. Metsänomistaja voi tarkistaa omat aiemmin lähetetyt kemera-toteutusilmoitukset ja -hakemukset Metsään.fi-palvelusta Asiointi-sivun kautta. ”Tuki haetaan yhdellä hakemuksella sen jälkeen, kun työ on tehty. Hakemus on tehtävä viimeistään kahden kuukauden kuluessa töiden päättymisestä.” Metkassa tukea voi saada minimissään yhden hehtaarin kuviolle, kun kemerassa alan piti olla kaksi hehtaaria. Ala voi koostua useista vähintään 0,1 hehtaarin kuvioista. Nuoren metsän hoidon tukea ei metkasta myönnetä yhteishankkeisiin. ”Esimerkiksi, jos omistaa metsää sekä yksin että yhdessä puolisonsa kanssa, pitää eri omistajille tehdä omat hakemuksensa.” Sitä, että työt on käytännössä tehty, Metsäkeskus valvoo satelliittikuvien avulla. Tarvittaessa tehdään tarkistuksia myös maastossa. MUISTA AIKATAULUT nuksessa sekä nuoren metsän kunnostuksessa on asetettu tarkemmin rajat sille, kuinka paljon puita saa jäädä kasvamaan. Taimikossa, jonka pituus on hoitotyön jälkeen 3–8 metriä, puita saa olla korkeintaan 2 500 hehtaarilla. Kun pituus on yli kahdeksan metriä, saa havupuuvaltaiseen metsään jäädä kasvamaan korkeintaan 1 500 puuta. Pääpuulajin ollessa lehtipuu on raja 1 300 puuta. ”Lehtipuuvaltaisissa kohteissa puusto saa hoitotyön jälkeen olla korkeintaan 15 metriä ja havupuuvaltaisissa 12 metriä pitkää. Tukihakemuksia on jo jonkin verran jouduttu hylkäämään liian pitkän puuston takia”, Alden kertoo. Jos kohteilta kerätään pienpuuta voi tuen saada korotettuna, jolloin se on 300 euroa hehtaarilta. Pienpuu on Metsäkeskuksen määritelmän mukaan muuta kuin tukkipuuta. Lehtipuita kannattaa jättää kasvamaan jo varhaisperkauksessa viljeltyjen havupuiden sekaan, jos niille on sopivasti tilaa. Metka-tuen ehdoissa kehotetaan välttämään lehtipuiden tarpeetonta raivaamista. Metka-tukea voi hakea, jos taimikossa on hoitotarve. Tässä on juuri oikea aika varhaisperkaukselle. Tukea haetaan kun työ on tehty. Kylvötaimikossa voi olla syytä harventaa kylvötuppaita varhaisperkauksessa. Metsäkeskuksen mukaan puita tulisi perkauksen jälkeen olla alle 5 000 kappaletta hehtaarilla, jos hakee metka-tukea. 10923_.indd 19 10923_.indd 19 19.6.2024 7.08.05 19.6.2024 7.08.05
20.6.2024 20 Metsälehti.fi METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA PERTUNMAA TIIA PUUKILA ,TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT ”NÄMÄ suurin piirtein löytyy itseltä kotoa.” Anna Maija Kämäläinen nostaa korin eteemme. Olemme Pertunmaan apteekissa, jonka apteekkarina Kämäläinen on toiminut kaksi ja puoli vuotta. Omia metsiään vapaa-ajallaan innokkaasti hoitava apteekkari on kerännyt koriin tuotteita, joita hän itse varaa mukaan metsätöihin. Korista löytyy niin jaksamista tukevia kuin haaverin satuttua tarvittavia tuotteita, jotka Kämäläinen on itse testannut ja hyväksi todennut. ”Sehän on sitten eri asia, ovatko ne mukana. Kun tänä vuonna ensimmäisen kerrran olin istuttamassa, siellä oli punkkeja, mutta punkkisuoja oli kotona kahdensadan kilometrin päässä”, Kämäläinen hymähtää. Kämäläinen opastaa metsänomistajia räätälöimään itselleen ensiapulaukun ja pitämään se aina metsätöissä mukana kulkevassa repussa. Näin tärkeät tarpeet eivät unohdu matkasta. Liikaa kannettavaa ei toki metsään ole järkevä raahata. Lämpötilan vaihteluita kestäviä tuotteita voi jättää autoon. Esimerkiksi punkkipinsetit löytyvät Kämäläiseltä sekä autosta että kotoa. Niillä punkit lähtevät irti kokonaisina, ja niillä saa tarvittaessa tikunkin sormesta. ”Hyvin moneen olen näitä käyttänyt kotonakin, en vain punkkien poistamiseen”, Kämäläinen kertoo. Remonttirahat metsään Tuupovaarasta pieneltä maatilalta kotoisin oleva Kämäläinen on tottunut jo nuoresta olemaan metsässä ja tekemään metsätöitä. Osittain Kämäläisen ansiosta myös hänen puolisonsa hurahti niihin. Seurustelun alkuaikoina mies oli tullut Kämäläisen kotipuoleen esittäytymään. ”Olin pikkuisen vihjannut, että saattaa olla hieman metsätöitä viikonloppuna. Se oli helatorstain viikonloppu, ja neljä päivää oltiin taimia istuttamassa. Hän sai siitä kipinän metsänhoitoon.” Pian vierailun jälkeen Kämäläisen puoliso osti oman metsätilan. Myös Kämäläisestä tuli metsänomistaja jo 23-vuotiaana, kun hän peri isältään metsää. Sittemmin yhteisiä ja omia metsiä on kertynyt reilut 350 hehtaaria. Tiloja on Halsualla Pohjanmaalla, Tuupovaarassa ja Enossa Pohjois-Karjalassa sekä oman kodin lähellä Kuopiossa ja Kaavilla Pohjois-Savossa. Suurimman osan metsistä he ovat ostaneet. ”Sijoitimme talonlaajennusrahatkin metsään. Talolaajennusta ei tullut, mutta tuli metsätila. Tämä on vähän paisunut.” Suoloista uutta puhtia Kämäläisen puolisolle metsäharrastuksesta on tullut jo lähes ammatti. Kämäläinen puolestaan suuntaa metsätöihin avuksi aina, kun apteekkariyrittäjän kiireiltään ehtii. Haastattelua edeltävänä viikonloppuna Kämäläinen oli puolisonsa kanssa istuttamassa männyntaimia Tuupovaarassa. Apteekkari Anna Maija Kämäläinen on hoitanut omia metsiään jo kolmekymmentä vuotta ja testannut, mitä apteekki tarjoaa metsätyöläiselle. Apteekin kautta metsään Metsänomistaja ja apteekkari Anna Maija Kämäläinen tietää, miten metsätöihin kannattaa varautua ja millä jaksaa helteessä. 10924_.indd 20 10924_.indd 20 19.6.2024 7.10.16 19.6.2024 7.10.16
20.6.2024 Metsälehti.fi 21 METSÄSTÄ PALSTALLA Matti Kärkkäinen KIRJOITTAJA ON PROFESSORI JA PUUNTUOTTAJA. ON TULLUT JÄLLEEN se vuodenaika, jolloin vieraillaan tutuiksi käyneiden ihmisten luona. Puuntuottajalle se on oivallinen tilaisuus johdattaa rupattelu siihen, että puusta voi tehdä muutakin kuin viinipullon etikettejä ja mäyräkoirapakkauksia. Joskus lyhyen käynnin kuten allekirjoituksen hakemisen aiheuttama tuominen voi olla rahallisesti vaatimaton kuten voiveitsi tai pitkävartinen kenkälusikka. Silti se voi olla pysyvä käyntikortti ja osoitus, että puutyön taitajia vielä löytyy Suomesta. Jos voiveitsi on tehty pihlajasta, tuomesta tai katajasta, sen voi huoletta pestä käsin muiden astioiden joukossa. Hyvin tehty tuote sietää jopa puolen tunnin pesuohjelman astianpesukoneessa. Jotta mielikuva antajasta säilyisi hyvänä, tuotteen pitää olla hyvä. Jos kenkälusikka on karheapintainen ja sen vuoksi nailonsukka repeää, katastrofi on valmis. PELKÄSTÄÄN SE, että suomalainen käsityöläinen tekee tuotteen suomalaisesta puulajista, ei riitä mihinkään. Hyvä esimerkki on leikkuulauta. Mäntytai koivusauvoista tehty leikkuulauta ei kelpaa muuhun kuin leivänleikkuualustaksi. Mielipahaa tuottavat sahauksen jäljiltä olevat hiomattomat päädyt ja repeillyt ripustusreikä. Jos puisen leikkuulaudan päällä viipaloi tomaattia ja kurkkua, tuotteen on kestettävä pesuainepesu ja kuumalla vedellä huuhtominen. Mänty ja koivu eivät kestä, vaan päätyreunat alkavat halkeilla jatkuvan kosteuden aiheuttaman laajenemisen ja supistumisen vuoksi. Muutamassa kuukaudessa leikkuulauta joutuu saunan lämmitykseen. Ainoa suomalainen puulaji, josta voi tehdä kosteita leikkuutuotteita kestävän leikkuulaudan, on kataja. Ristiinliimatuista katajasäleistä liimattu leikkuulauta kestää saman iän kuin tiikistä tehty eli yli 50 vuotta. Vastoin monien artesaanien uskoa vielä koivuakin huonompi puulaji leikkuulautaan on pihlaja, jonka liimaukset eivät pidemmän päälle kestä. Huipputuominen on mäntypuusta kiskomalla otetuista päreistä tehty kori vaikka sanomalehtien kierrätystä varten. Jos raaka-aine on teollinen viilu, arvostuksesta häviää puolet. Jos sankaa ei ole väännetty koivuvitsaksesta, vaarana on arvostuksen romahtaminen. Indonesialaisesta rottingista tehty sanka ei kerta kaikkiaan sovi suomalaiseen pärekoriin. Muovinarusta kyhätyt sankaviritelmät voivat aiheuttaa kuuluisan vastauksen: Pitäkää tunkkinne. Mukana auttamassa oli myös perheen kolmesta lapsesta nuorin. Hellettä riitti, mutta Kämäläinen oli varautunut. Hän sekoitti kotona valmiiksi vesipulloon elektrolyyttijauhetta. Siinä on glukoosia ja suoloja. Suoloja poistuu hikoillessa, ja olo saattaa muuttua huteraksi ja huonoksi. Kämäläinen oli todennut elektrolyyttijauheen hyväksi hiihtoreissuilla, ja nyt hän kokeili sitä istutustyömaalla. ”Kyllä tuntui, että se virkistää. Kun alkoi ryhti painumaan kumaraan, tuosta tuli uutta puhtia. Lämpimänäkin se oli hyvänmakuista”, Kämäläinen kertoo. Magnesiumia ympäri vuoden Apteekkari nostelee koriin keräämiään tuotteita apteekin taukotilan pöydälle. Korista löytyy puikkomainen hikoilua kestävä aurinkorasva, joka mahtuu kätevästi taskuun. Sitäkin kului helteisellä istutustyömaalla. Myös hyttysten ja punkkien karkottamiseen soveltuva suihke kulkee mukana. Aina metsään lähtiessä Kämäläinen pakkaa reppuun myös laastareita, tukisidettä, rakkolaastareita sekä pihkavoidetta. Pihkavoidetta hän levittää nirhaumiin ehkäisemään tulehdusta. Kylmäpakkaus ja särkylääkettäkin on hyvä varata. Särkylääkkeistä parasetamol on turvallisin ja sopii lähes kaikille. Kyypakkausta on kritisoitu harhaanjohtavasta nimestä, mutta myös sen Kämäläinen ottaa metsätöihin mukaan. ”Jos vaikka ampiainen pistää ja saat kovat allergiset oireet, kyllä kyypakkaus on siinä hyvä ensiapu. Kyyn puremasta pitää mennä heti lääkäriin, mutta jos esimerkiksi henkeä alkaa ahdistamaan, kyllä minä tätä kuitenkin ottaisin.” Magnesium on myös hyvä lisä metsätyöläiselle niin talvella kuin kesällä. Se helpottaa lihaskramppeja ja suonenvetoja. Kämäläinen suosii itse suoraan suuhun kaadettavaa, annospusseina myytävää magnesiumjauhetta. Sen metsänomistaja totesi toimivaksi talven Ahmanhiihdossa. Vaihtoehtoisesti magnesiumtabletin voi ottaa ennen metsätöihin lähtöä. Myös kylmägeeli suihkeena kuuluu Kämäläisen vakiovarustukseen. Hän hoitaa sillä metsätyössä kipeytyneitä lihaksia. Kämäläisen mukaan perusterve pärjää metsätöissä, kun muistaa nesteytyksen, ruokailut ja maltin, kun ensimmäistä kertaa tauon jälkeen suuntaa metsään. Entä sujuivatko apteekkarin omat istutuksen maltilla? ”Ei! Yritin laittaa kaikki taimet kerralla”, Kämäläinen naurahtaa. APTEEKKARIN VINKIT METSÄTÖIHIN HUOLEHDI nesteytyksestä ja suolojen saannista sekä muista hikoilua kestävä aurinkorasva ja päähine. OTA rokote puutiaisaivotulehdusta vastaan. VARAA mukaan omat henkilökohtaiset lääkkeet, särkylääkettä, kyypakkaus, desinfiointiainetta sekä laastareita ja sidostarpeita. HANKI lihaskramppeihin ja suonenvetoihin magnesiumia ja lihasten palautumiseen kylmägeeliätai suihketta. Apteekkari varautuu metsätöihin magnesiumilla sekä elektrolyyttijuomalla. Autossa on aina ensiapupakkaus ja illalla lihaksia hellitään kylmägeelillä tai -suihkeella. Kämäläiseltä löytyvät kahdet punkkipinsetit: yhdet kotoa ja toiset autosta. Lisäksi metsään lähtee mukaan punkkikarkotetta, pihkavoidetta sekä antihistamiinivoidetta hyttysen puremiin. PUISET TULIAISET 10924_.indd 21 10924_.indd 21 19.6.2024 7.10.18 19.6.2024 7.10.18
METSÄSTÄ 20.6.2024 22 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVA RISTO MYKKÄNEN, ASIANTUNTIJA HUSQVARNA 542i XP ja sen rin nakkaismalli, lämpökahvoin va rustettu 542i XPG, ovat ulkonäöl tään samankaltaisia kuin pari vuotta sitten Metsälehdessä esi telty Husqvarna 540i XP. Teknisesti uutuusmalli eroaa edeltäjästään merkittävästi – ku ten kaikista muistakin akkusa hamalleista. 542i XP on kaik ki valmistajat huomioon ottaen ensimmäinen akkusaha, jossa on keskipakoiskytkin. Kytkin ei akkusahassa olisi välttämätön: sähkömoottori py sähtyy, kun ketju juuttuu liian suuren kuormituksen vuoksi, ei kä moottorin tarvitse jäädä tyh jäkäynnille. Toisaalta kytkimet tömällä akkusahalla paksujen puiden sahaamisesta tulee siksi helposti katkonaista. Kokemustemme perusteel la voi ennustaa, ettei 542 jää ai noaksi kytkimelliseksi akkusa hamalliksi. Kytkin lievittää moottoriin kohdistuvaa kuormitusta luista malla – kuten se tekee bensasa hoissakin. Tästä syystä moottorin sammumiset vähenevät ja sahaus sujuu jouhevammin. Pessimisti toteaa tässä kohtaa, että kytkin on akkusahaan yksi särkyvä osa lisää. Kytkin tulee kaupantekijäisinä Kytkimellinen akkusahaversio on hinnoiteltu houkuttelevasti, suo situshinta on vain kympin enem män kuin suoravetoisen 540i XP mallin. BLI 300 akulla ja QC 500 la turilla varustettuna suositushin ta kipuaa reiluun 1 500 euroon. Vain pörinä puuttuu Keskipakoiskytkimen ansiosta Husqarna 542i XP on muita akkusahoja ”moottorisahamaisempi”. HUSQVARNA 542 I XPG AKUN jännite 36 V AKUN tyyppi litium-ioni TERÄVARUSTUS 0.325 jaollinen, 1,3 mm ketju-ura PAINO ilman akkua 3,3 kg PAINO työkunnossa, BLI 300 akulla 6,0 kg SUOSITUSHINTA ilman akkua ja laturia 899 euroa SUOSITUSHINTA BLI 300 akun ja laturin kanssa 1400 euroa KESKIPAKOISKYTKIN LÄMPÖKAHVAT KETJUNOPEUS 24 m/s PLUSSAT JA MIINUKSET + Käytettävyys + Leikkuuteho + Akun kesto – Hinta kilpailijoihin verrattuna Koivikon ensiharvennuksessa akku kesti noin 50 minuuttia. Verkkokaupoissa saman yhdis telmän käypä hinta asettuu noin 1 200 euroon, mutta silloinkin hinta on kilpailijoihin verrat tuna korkea. Hieman lievitystä tuo se, että sama akku sopii lu kuisiin Husqvarnan pihanhoi tolaitteisiin. Lisäpainoa kytkin tuo 200 grammaa, ei siis merkittävästi. Olennaisempi ero on uutuus mallin järeämpi terävarustus. SP33ketju on 1,3 millimetrin ketjuurassa kulkeva ammatti laisketju. Leikkuutehossa se hä vinnee hiukan rinnakkaismal li 540:n kapealle ketjulle, mutta oksien karsinnassa SP33:n rou heus on omiaan. Kahvalämmitys lyhentää käyttöaikaa Metsälehden kokeilussa ollut Husqvarna 542i XPG oli varustet tu valmistajan suurimmalla BLI 300 litiumioniakulla. Koivikon ensiharvennuksella työskentely aika yhdellä akullisella oli 45–50 minuuttia. Akun lataaminen verkkovirral la kesti 50 minuuttia. Koesavotan viereisen kesämökin aurinkopa neeleilla lataus kesti puolitois ta tuntia. Tauottomassa sahauksessa – kiekkoja sahattaessa – akusta riit ti virtaa kymmeneksi minuutik si. Kun kahvalämmitys kytkettiin päälle, sahausaika lyheni kahdek saan minuuttiin. Työkunnossa saha painaa kuu si kiloa, josta kolmannes kertyy BLi 300 akusta. Saman mallisar jan bensaversio, Husqvarna 540 XP, painaa työkunnossa 5,3 kiloa. Sahaus sujuu katkoitta, kun kytkin luistaa terän kuormituksen kasvaessa. 10925_.indd 22 10925_.indd 22 19.6.2024 7.11.23 19.6.2024 7.11.23
METSÄSTÄ 20.6.2024 Metsälehti.fi 23 KOKEILTUA METSÄNHOITO SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVA ”MIELESTÄNI jokaista pientä aukkoa ei kannata myllätä kai vinkoneella, sillä taimet lähtevät kasvuun ilman muokkaustakin”, sanoo Viitasaaren Huopanassa asuva metsänomistaja Raimo Kauppinen. Kauppinen istutti keväällä 2019 heti hakkuun jälkeen muok kaamattomaan maahan vajaan puolen hehtaarin aukon kuusen taimilla. Kivennäismaarinteellä lähellä Muuruejärveä sijaitseva kasvupaikka on rehevyydeltään vähintäänkin mustikkatyyppiä. ”Näyttää, että taimet ovat läh teneet kasvamaan hyvin, vaik kei maata muokattu”, Kauppi nen toteaa. Silmiinpistävää taimikossa on vähäinen lehtipuuvesakon määrä kasvupaikan viljavuus huomioi den. Varhaisperkaukselle ei ole kaan vielä kiirettä. Osa taimista saa edelleen kasvaa ylhäisessä yksinäisyydessään. ”Kun maanpintaa ei rikota, ve sakkoa syntyy paljon vähemmän. Se on menetelmän tärkeä etu.” Taimet ovat nyt 1–2 metrin mittaisia. Mututuntumalla voi si arvioida, että vaihtelu taimien koossa on suurempaa kuin se oli si muokatussa maassa. Pienissä kohteissa joskus paikallaan Kauppinen ei ole tyrkyttämässä menetelmää valtavirraksi. Eläk keellä olevalle metsätoimihenki lölle myös maanmuokkaus ja sen hyödyt ovat tuttuja. Muokkauk sen on tutkitusti todettu paran tavan taimien alkuvaiheen kas vua ja menestystä heinää vastaan. ”Pienillä kohteilla asutuksen lähellä, tai toisaalta vaikeasti ko neilla saavutettavilla kohteilla, muokkaamatta istuttamista voi harkita”, Kauppinen näkee. Muokkaus ehkäisee myös tuk kimiehentäin tuhoja. Taimet on tosin suojattu myös taimitarhal la torjuntaaineella, eikä tukki miehentäistä ole Kauppisen tai mikossa havaintoja. Jos maaperä on sopivaa, syn tyy istutettavalle taimelle tarvit taessa pieni laikku jalalla potkais ten. Yksi muokkaamattomuuden plussa tulee Kauppisen taimikos sakin nopeasti esiin: kuviolla on tavallista helpompi liikkua, kun maa on tasaista ja vesakkoa vä hänlaisesti. ”Onnistuu se näinkin” Taimien istuttaminen muokkaamattomaan maahan jakaa mielipiteitä, mutta on joskus perusteltua. Viisi vuotta sitten muokkaamattomaan maahan istutetut kuuset ovat Raimo Kauppisen metsässä nyt noin miehen mittaisia. Vesakko ei hätyytä vielä perkuutyöhön. MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVA RISTO MYKKÄNEN, ASIANTUNTIJA MONINAISISTA akkutyökaluis taan tunnettu Milwaukee val mistaa myös Boltmallisia suo jakypäriä. Metsälehti kokeili metsäkäyttöön tehtyä kypärää, joka tarjoaa jopa ominaisuuksia, joita perinteisillä kypärävalmis tajilla ei ole. Tärkein bonus on Boltkypä rän vahva vaahtomuovinen sisä osa, joka vahvistaa kypärän suo jaavuutta tasaisesti koko pään alueella – myös sivusuuntaisil ta iskuilta. Lisäturvaa ja varsin kin vaatimusten mukaisuutta tuo leukahihna, jonka moni ura kanantaja vaatii raivausssahureil ta nykyisin. Kypärän Bolt HP (High Per formance) kuulonsuojaimien vaimennusteho on 33 desibeliä. Se on parasta, mitä metsurinky päriin on tarjolla. Kuulonsuojai met voidaan yhdistää ulkopuoli siin laitteisiin, kuten puhelimeen. Kouratuntuma kypärästä on jämäkkä. Myös muotoilu tukee samaa, kaikin puolin ammatti maista vaikutelmaa. Yleisemmistä kypärämalleista poiketen niskasuojus tulee kuu lonsuojaimien päälle. Kypärän sisäläpimitta säätyy samanlaisella kiekolla kuin Hus qvarnan ja Stihlin kypärissä. Sää tövaraa riittää 52 sentistä 68 sent tiin, joten kypärän alle mahtuu ongelmitta alusmyssykin. Lisävarusteena tarjolla on True view Bolt valaisin. Sen va laisuteho on 600 lumenia. Sääs tävimmin asetuksin kolmen am peeritunnin litiumparisto antaa valaisimelle virtaa jopa 14 tun niksi. Kypärään kiinnitetty valai sin ei haittaa visiirin nostamista. Kypärä painaa vajaat kolme sataa grammaa enemmän kuin Husqvarnan Techicalkypärä. Halvalla jenkkikypärän omis tajaksi ei pääse. Kypärän verol linen hinta on 265 euroa. True viewvalaisin kiinnitysosineen maksaa 145 euroa. Ominaisuuksia ammattireiskoille Milwaukeen Bolt 200 kypärä on jämerä ja suojaa tehokkaasti. BOLT 200 METSURINKYPÄRÄ Lexan-kuori Bolt HP-kuulonsuojat, vaimennusteho SNR = 33 dB Rattisäätö Sisäosa vaahtomuovia Kestää jopa –40 asteen asteen pakkasen Kypärän sisäosan säätövara 52–68 cm Suositushinta 265 euroa (alv 24%) Trueview-valaisin 165 euroa (alv 24%) Plussat ja miinukset + suojaa tehokkaasti + runsas säätövara + tehokkaat kuulonsuojat – paino – hinta Milwaukee Bolt -kypärä on ominaisuuksiltaan ammattilaistasoa. 10925_.indd 23 10925_.indd 23 19.6.2024 7.11.24 19.6.2024 7.11.24
METSÄSTÄ 20.6.2024 24 Metsälehti.fi sylle. Eniten niistä on haittaa rannikkoseuduilla varsinkin Kaakkoisja Lounais-Suomessa, Vaasan seudulla sekä Ahvenanmaalla. Mitä lähempänä rantaa ollaan, sen enemmän punkkeja. TBE-virusta vastaan voi suojautua rokottautumalla. Tehosterokote on uusittava iästä riippuen 3–10 vuoden välein. Sen sijaan toista punkkien levittämää tautia, borrelioosi-bakteeria, vastaan rokotetta ei ole. Tuota tautia todettiin Suomessa viime vuonna 10 000 tapausta. ”Punkkeja on paljon varsinkin lehtipuumetsissä, etenkin sellaisissa, joissa on paljon tervaja harmaaleppiä”, Helenelund kertoo ja jatkaa, että myös runsaasti aluskasvillisuutta kasvavat metsät ovat suotuista elinympäristöä punkeille. Eniten punkkeja joutuvat kohtaamaan metsurit. Jens Helenelundin mukaan suojautumisessa tärkeintä on huolellisuus pikkuasioissa. Suihkussa on käytävä päivittäin, ja tuolloin koko keho on katsastettava silmämääräisesti. Tiukat lahkeet tarpeeseen Helenelundilla riittää kokemusta metsissä työskentelystä. Ennen UPM:lle tuloa hän oli työssä 12 vuotta metsänhoitoyhdistys Österbottenissa. ”Työkengät ja housut”, Helenelund sanoo mainiten metsätyön vaatiman vaatetuksen kaksi tärkeintä yksityiskohtaa, jotka riittävät pitkälle punkkien torjunnassa. Vilkaisu miehen housujen napeilla suljettuihin ja sitten tiukkoihin housunlahkeisiin antaa viitteen siitä, mitä hän tarkoittaa. Myös lahkeiden sujauttaminen kenkien ja sukkien sisään auttaa samassa asiassa. Toisinaan lahkeet voi jopa teipata estämään punkkien pääsyn iholle. Myös pitkähihainen paita on metsässä tärkeä. Punkkipihdit, joilla kiskotaan irti iholle päässyt otus, on hyvä olla varalla. Helenelundiltakin sellaiset löytyvät. Ei tosin Vaasan Vanhan sataman metsikössä tehdyllä pyrähdyksellä, vaan kotosalta. Hän on myös rokottautunut puutiaisaivokuumetta vastaan. Vaatetuksen värinä kannattaa metsissä samoillessa käyttää mieluummin vaaleita kuin tummia sävyjä, koska siten kiinni päässeet punkit on helpompi havaita. Kolmaskin punkkien aiheuttama tauti, neoehrlichioosi, diagnosoitiin Suomessa viime syksynä ensimmäistä kertaa. Ruotsista tautia löytyi jo yli 10 vuotta sitten. Tauti on perusterveille lieväoireinen tai jopa oireeton. Immuunipuutteisilla se lisää veritulppariskiä. Tauti on diagnoosin jälkeen onneksi hoidettavissa antibiooteilla. JARI HAKALA, TEKSTI JOHANNES TERVO, KUVAT UPM METSÄN metsäasiakasvastaava Jens Helenelund ei pelkää, vaikka metsässä tulee vastaan punkkeja lähes päivittäin. Vaikka punkit ja niiden levittämät taudit – borrelioosi ja puutiaisaivokuume – ovat usein uutisten aiheina kesällä, punkkien kanssa oppii elämään. Niitä vastaan suojautumisessa taas riittää Simppelit konstit suojaavat punkeilta Ilmastonmuutos on lisännyt punkkien määrää metsissä. Suojautumiseen riittävät yksinkertaiset keinot. ”Työkengät ja housut.” Punkista on pienestä koostaan huolimatta metsässä monenlaista riesaa. Pitkähihaiset ja tiukat hihansuut sekä lahkeet tukevien kenkien sisässä antavat turvaa. Jens Helenelund työskentelee punkkien ydinalueella UPM Metsän Vaasan toimipaikassa. peruasioiden omaksuminen ja mielessä pitäminen. Asiantuntijoiden mukaan punkkien, eli puutiaisten, määrää metsissä on lisännyt ennen kaikkea ilmastonmuutos. Myös ihmisten kasvanut kiinnostus retkeilyyn on osallinen niiden leviämiseen. Viime vuonna koettiin Suomessa historian pahin puutiaisaivokuumevuosi. Silloin diagnosoitiin kaikkiaan 160 TBEeli puutiaisaivokuumetapausta. Tartuntojen määrää suhteessa edeltäneisiin vuosiin lisäsi se, että vuonna 2023 tapauksia tilastoitiin vain yhdeksältä kuuukaudelta. TBE-diagnoosit ovatkin kolminkertaistuneet viimeisten kymmenen vuoden aikana. Punkeista reilut puolitoista prosenttia kantaa tuota virustautia. Suurin riski rannikolla Punkit alkavat olla riesa huhti-toukokuun vaihteen paikkeilla ja jatkavat metsissä kulkevan vaivoina aina syk10926_.indd 24 10926_.indd 24 19.6.2024 7.12.53 19.6.2024 7.12.53
METSÄSTÄ Tapahtuman järjestää: Yhteistyössä: Juontajana Susanna Laine Kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään Maksuton ja kaikille avoin koko perheen tapahtuma Lippujen ennakkomyyntipaikat: www.tiketti.fi Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon Juvan toimisto, Kahvila Toripulu, Mikkeli Juva Camping Iltatapahtuma klo 18-02, (K12) Esiintyjät: Portion Boys, BESS, Osmo’s Cosmos, Ruoska Iltalippujen hinnat: ennakko 45 €, portilta 50 € (+ Tiketistä ostetuista lipuista toimituskulut 2,5€/lippu) Lavalla tapahtuu: klo 11.00 Avaus ja katsaus ohjelmaan Susanna Laine, Petri Pajunen ja Vesa Kontiainen klo 11.20 Metsiemme tulevaisuus: Kuinka yhdistämme puukaupan, hiilensidonnan ja suojelun kasvavat tavoitteet? Maaja metsätalousministeri Sari Essayah WWF Suomen pääsihteeri Jari Luukkonen MHYP:n toimitusjohtaja Harri Huupponen Stora Enson metsäjohtaja Janne Partanen klo 12.00 ja 12.50 Hovimuusikko Ilkka klo 12.30 Jasmin Kähärä, Metsämiesten Säätiö ja pääyhteistyökumppanit klo 13.40 Nuoret huomisen metsänomistajina ja metsäammattilaisina Julia Laitinen, Ville Rouhiainen ja Petteri Käyhkö klo 14.00 Käärijä Juontajana Susanna Laine Työnäytöksiä, koneita, messuosastoja, metsäkonesimulaattori, paneelikeskustelu, metsäkoulutuksen esittelyä ym . Mhy:n osastolla: • Tule kysymään vinkit metsäomaisuutesi hoitoon asiantuntijoiltamme • Yhteistyökumppani Jasmin Kähärä • Jaossa rokkilippiksiä ja -pipoja sekä Metsälehtiä • Kilpailu 10926_.indd 25 10926_.indd 25 19.6.2024 7.12.54 19.6.2024 7.12.54
20.6.2024 26 Metsälehti.fi METSÄSTÄ SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT H arva meistä tietää, mitä maamme tuhansien pientilojen tuvissa ja navetoissa on puuhattu, kun arjen askareilta on jäänyt aikaa. Aulis Jalkasen pientila Suonenjoen Herralanmäellä on uskomaton esimerkki siitä, millaisia ihmeitä Suomen maaseudulta voi löytyä. Vuonna 1935 syntynyt ja viime vuonna edesmennyt Jalkanen oli itseoppinut taiteilija, joka pyhitti kaiken vapaa-aikansa luomistyölle. Hänen lahjansa tunnettiin paikkakunnalla, mutta teosten määrä ja moninaisuus paljastui kokonaisuudessaan vasta vuonna 2022, kun Maaseudun sivistysliitto kartoitti alueen ITE-taiteilijoita. ”Mieleeni tuli heti Aulis, jonka töitä olin aiemmin nähnyt. Ilmoitimme Auliksen mukaan ja hänen töistään järjestettiin Suonenjoen taideseuran toimesta näyttely, josta tuli menestys”, kertoo kuvataiteilija Mari Arvinen. Näyttelyä rakentaessaan Arvinen pääsi tutustumaan Auliksen teoksiin myös tämän kotona. ”Kaapeista löytyi upeita teoksia, jotka oli vieläpä numeroitu ja luetteloitu. Auliksen verstas vanhassa navetassa oli myös täynnä erilaisia töitä ja materiaaleja.” Maalauksia, veistoksia, runoja, grafiikan vedoksia ja kiviteoksia – kaikkea löytyi tuhatmäärin. Nopeasti syntyi ajatus, että Jalkasen taide on saatava myös tulevien sukupolvien nähtäville. Sitä varten perustettiin ITE-Aulis ry, jonka puheenjohtajana Arvinen toimii. ”Auliksella ei ollut perillisiä ja hän halusi, että elämäntyö säilyisi ihmisten nähtävillä. Täällä kotimuseossa se on nyt mahdollista.” Auliksen ITE tehty elämä Metsätyöntekijänä ja kirvesmiehenä leipänsä hankkineen Aulis Jalkasen pientilalta paljastui ainutlaatuinen taideaarre. Siihen pääsee nyt tutustumaan tunnelmallisessa kotimuseossa. METSÄRUNO Metsästä kirjoittaa tässä nyt alan. Sitä omistan itsekin pikkuisen palan. Siitä on hyötyä, huvia myös ja siellä saa käydä välillä työs. Hauskaa on hoitaa metsäänsä omaa, vaalia luontomme puistoa somaa. Sinne saa jäämään stressinkin pois. Köyhä tää maa ilman metsiä ois. Kun on väleissä metsänsä kanssa antaa se voi sulle aarteitansa. Sieltä saa marjat ja sienet ja muut ja nikkarimiehelle tarvispuut. AULIS JALKANEN 1993 AULIS JALKASEN KOTIMUSEO SUONENJOEN Herralanmäellä, Herralanmäentie 399 AVAJAISET 23.6.2024 klo 13–16 AVOINNA 25.6.–27.7.2024, ti–pe 11-17, la 11-15, su ja ma suljettu TOIMINNASTA vastaa ITE-Aulis ry, rahoittajina mm. Pohjois-Savon kotiseutuyhdistysten liitto, Suonenjoen kaupunki, Metsämiesten säätiö Mari Arvisella on riittänyt tekemistä, kun hän on inventoinut Jalkasen tuotantoa. Aulis Jalkanen kuoli marraskuussa 2023. VI TE A U LI S RY Kierrätysmateriaaleilla on iso rooli Jalkasen töissä. Tämä teos on syntynyt maitopurkin sisäpintaan vuonna 1981. 10927_.indd 26 10927_.indd 26 19.6.2024 7.16.56 19.6.2024 7.16.56
20.6.2024 Metsälehti.fi 27 METSÄSTÄ ITE-TAIDE ITE tulee sanoista itse tehty elämä. Se on oman aikamme suomalaista visuaalista nykykansantaidetta ja tekijänsä elinympäristöön, kulttuuriseen taustaan ja kokemusmaailmaan sitoutuvaa. ITE-taide esitetään ensisijassa tekijän omassa arjen ympäristössä. Lähde: Maaseudun sivistysliitto. Puun syyt naisveistoksessa kertovat Jalkasen kyvystä ymmärtää ja työstää puuta materiaalina. Huikeat kuvapäiväkirjat Aulis Jalkanen ei ollut erakko, mutta häntä kuvaillaan huomaamattomaksi sivustaseuraajaksi. Elämän kovat kokemukset jättivät Jalkaseen jälkensä jo varhain. Hänen isänsä kaatui sodassa vuonna 1942 pojan ollessa vasta 7-vuotias. Sisaruksia Auliksella ei ollut, joten hän jäi osin kohtalon sanelemana hoitamaan pientä kotitilaa Inkeri-äitinsä kanssa, vaikka hänen kirjalliset ja kuvataiteelliset lahjat huomattiin jo koulussa. Sotien jälkeen miesväki suuntasi metsätöihin ja niin teki myös Aulis. Omassa 30 hehtaarin metsäalassakin oli tekemistä. Paikalliset metsäammattilaiset huomasivat pian, että Auliksen metsä on mallikkaasti hoidettu. Hänet pyydettiinkin metsänhoitoyhdistyksen leipiin leimaajaksi. Aulis kiersi leimausporukan mukana ympäri pitäjän metsiä valikoimassa hakattavat puut ja dokumentoi tapahtumia kuvapäiväkirjoihin. Kuvapäiväkirjoista muodostuu huikaisevan hieno ja kulttuurihistoriallisesti arvokas kuva niin metsätalouden töistä kuin pientilan arjesta 1950-luvulta alkaen. Jalkanen teki myös omaa Metsä Aitta -lehteä, joka tarjosi tarkkasilmäisiä ja asiantuntevia ”muistiinpanoja ja huomioita metsäalalta”. Syy elää Aulis Jalkanen ammensi aiheet ja materiaalit teoksiinsa metsästä, luonnosta sekä kierrätysmateriaaleista. Töiden aiheina on niin arkinen aherrus kuin Lapin retket, mutta esiin nousee myös Auliksen oma fantasiamaailma. Tämän kesän näyttelyn teemana on metsä. Kauniilla ja toisinaan raastavallakin tavalla Auliksen töissä nousee esiin yksinäisyys ja naisen kaipuu. Täydellistä naista taiteilija on etsinyt usein puun sisästä. Sadoissa sensuelleissa puusta veistetyissä naishahmoissa puun syyt sulautuvat saumattomasti naisvartaloon. ”Aulis löysi lopulta kuusikymppisenä rinnalleen naisystävän Eilan, jonka kanssa he ehtivät elää 13 vuotta”, kertoo ITE-Aulis yhdistyksen aktiivi Pekka Korhonen. Valokuvauksen ja kuvataiteen professori Veli Granö on sanonut, että joskus voi olla niinkin, että ilman ITE-taidetta ei aina olisi elämää ollenkaan. Taide oli Auliksellekin syy elää. Lappi teki Jalkaseen lähtemättömän vaikutuksen. Retket taltioitiin tietysti kuviin ja maalauksiin. Aulis Jalkasen pientilan pihapiiristä ei voi päätellä, kuinka hienon taideaarteen äärellä ollaan. ITE Aulis ry:n aktiiveilla Pekka Korhosella (vas.), Ari Vehviläisellä, Mari Arvisella sekä taustalla näkyvällä Merja Korhosella on ollut iso työ käynnistää kotimuseon toiminta. KÄYNTI Aulis Jalkasen pientilalla on pysäyttävin ja yllättävin kulttuurikokemus, joka omalle kohdalleni on koskaan sattunut. Jalkasen syvällinen ymmärrys luonnon materiaaleista sekä maanläheiset teokset avautuvat koskettavasti taiteeseen perehtymättömällekin kävijälle. Ei ihme, että moni ihminen, joka ei yleensä käy museossa, on pysähtynyt kertomaan järjestäjille kuinka vaikuttava kokemus on ollut. ITE-Aulis ry:n aktiivi Merja Korhosen mukaan ihmiset ovat kertoneet ”aulistuneensa” museossa käytyään. Teokset ovat upeita, mutta ennen kaikkea visiitti Auliksen tilalla saa pohtimaan sitä, mihin oman aikamme käytämme. Mitä tapahtuisi, jos jättäisimme älypuhelimen turhan selaamisen ja tekisimme jotain konkreettista käsillämme? SAMI KARPPINEN KOMMENTTI MIHIN KÄYTÄMME AIKAMME? Jalkasen tuotannon laajuus paljastui Mari Arviselle vasta, kun Suonenjoen taideseura pääsi tutustumaan Jalkasen kotiin. Kaapit ovat täynnä toinen toistaan upeampia teoksia. ”Teoksia on niin paljon, että erilaisia näyttelyjä voitaisiin niiden ympärille rakentaa lähes rajattomasti. Myös tutkijoille ja opinnäytetyön tekijöille riittää aiheita”, Mari Arvinen kuvailee. 10927_.indd 27 10927_.indd 27 19.6.2024 7.16.57 19.6.2024 7.16.57
PILKKEET 20.6.2024 28 Metsälehti.fi RIISTA JERE MALINEN, TEKSTI JA KUVAT ON kesäkuun alku aikana ennen koronaa. Makaan etelävirolaisella niityllä suuren tammen alla. Kello käy vuorokauden 22. tuntia. On aivan hiljaista. Usva tiivistyy. Kaivan takin taskusta kumisen buttolon. Se on metsäkauriiden houkutteluun valmistettu apuväline. Painan sitä niin vaimeasti kuin osaan. Syntyy yksittäinen, kirkkaan terävä, mutta ohut ääni. Metsäkaurispukki nostaa hetkeksi päätään, mutta jatkaa taas syömistä. Toistan pillityksen. Nyt pukki ei vaivaudu edes keskeyttämään ruokailuaan. Se kuulee kyllä. Välimatkaa on vain 50 metriä. Kesäkuu hiljaista aikaa Tarkkailen kohtuullisen komeasarvista pukkia lähes tunnin ajan piilostani. Buttoloin harvakseltaan. Kokeilen erilaisia ääniä. Kaikkia niitä, joista kaurispukin tulisi lukemani saksalaisten laatiman yksityiskohtaisen ohjekirjan mukaan käydä kuumana. Lopulta pukki kyllästyy minuun ja säntää pimeyteen. Metsän suojaan päästyään se haukahtaa pari kertaa kuuluvasti matalalla äänellä. Buttolo siis toimii. Ei kylläkään toivomallani tavalla, houkuttelijana. Sehän on karkotin! Vika on myönnettävä käyttäjälähtöiseksi. Osansa on myös ajankohdalla. Kesäkuu on sittenkin huonoa aikaa kaurispukkien pillittämiseen. Silloin niiden kiimakausi PUHU PUKILLE Metsäkauriin pillitys olisi jalo taito, jota Suomessa lainsäädäntö ei helpota. Heinä-elokuun sesonkina kauriinmetsästys on kielletty. ”Alueen ykköspukki ei anna petkuttaa itseään kuin kerran.” Markus Rossi puhumassa pukille eli houkuttelemassa kaurispukkia alkukesällä Joutsenon maisemissa. Kaurispukki on säpsähtänyt pillin ääntä. vasta orastaa. Virolaisten mukaan ihanneaika ajoittuu heinäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin, jolloin kiimakin on kiivaimmillaan. Virossa kaurispukkien metsästys on sallittu kesäkuun alusta syyskuun loppuun. Suomessa taas toukokuun puolivälistä kesäkuun puoliväliin sekä syyskuusta tammikuuhun. Pillityssesonki onkin metsästyslainsäädäntömme ulkopuolella. Oppia Itävallasta Kotiin päästyäni soitan itävaltalaiselle erätoimittaja Stefan Maurerille. Keski-Euroopassa on paljon kauriita ja pitkät perinteet pillittämisessä. Saan kuulla, että pillittäjän on tiedettävä valtapukkien reviirit ja pillitettävä niiden ydinalueilla. ”Se vaatii maastontiedustelua 10928_.indd 28 10928_.indd 28 19.6.2024 7.19.28 19.6.2024 7.19.28
PILKKEET 20.6.2024 Metsälehti.fi 29 ja paikallistuntemusta.” Onnistumiseen saattaa hurahtaa kollegan mukaan viikkokin. ”Alueen ykköspukki ei anna petkuttaa itseään kuin kerran. Jos meinaa saada saalista, on puristettava liipasimesta kun paikka tulee.” Puhelun päätyttyä mieltä kalvaa yhä epävarma tunne. Internetistäkin löytyvät lukemattomat pillitysohjeet ovat usein ristiriidassa keskenään. Yhtä monivivahteiset ovat kaurispillien valmistajien manuaalit. Jollakin on aarioittain nuotilleen sävellettyjä soitto-ohjeita, joiden tulkitseminen vaatisi loppututkintoa Sibelius Akatemiasta. ”Suattaapi toimia” Sattuneesta syystä Suomessa asustaa todellisia pillipiipareita vähänlaisesti. Lappeenrannan maisemissa kauriita 2000-luvun jallittanut Markus Rossi ymmärtää ihmettelyni. Hän jopa antaa hieman sanallista koukkua panosvyön alle. ”Teidän savolaistenhan tämä pitäisi tietää: suattaapi toimia tai olla toimimatta.” Rossi myöntää pillittäneensä joskus paljonkin, mutta lopputuloksen olevan joka kerta arpapeliä. ”Olen minä saanut kauriita joskus houkuteltuakin. Useammin en tosin tullut vesiperä.” Kokenut metsästäjä myhäilee, ettei sen pidä antaa kuitenkaan lannistaa. ”Mitä metsästystä se sellainen olisi, että aina tulisi saalista.” Silti Markus Rossi uskoo kauriinpillityksen lumovoimaan. Taito on vain opeteltava jokaisen itse. Toimiihan houkuttelu hirvellekin. Ohjeista on apua, mutta ne auttavat vain alkuun. Maastotunnit ja kokemus ratkaisevat. ”Olen koemielessä pillitellyt myös elokuussa jahtikauden ulkopuolella. Kiimakauden huippu näyttäisi olevan parasta pukkien pillitysaikaa Suomessakin.” KAMALA LUONTO SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. METSÄN KÄTKÖISSÄ MEILLÄ ON KAKSI yleistä sammakkolajia, tavallinen sammakko ja viitasammakko, jotka ovat niin toistensa näköisiä, ettei tavallinen kulkija erota lajeja toisistaan. Viitasammakko jää tavallisesti hiukan sammakkoa pienemmäksi. Kutevat sammakot on kuitenkin helppo tunnistaa. Viitasammakko ei kurnuta vaan pulputtaa – ääni on samanlainen kuin veden alle painetusta pullosta karkaavien ilmakuplien posahtelu. Tavallinen sammakko kutee pieniin ja mataliin, nopeasti lämpeneviin allikoihin. Viitasammakko kutee syvempään veteen, usein ruohikkorantaisiin järviin, mutta kyllä se voi peltoaukean poikki kulkevassa valtaojassakin kutea. Viitasammakon kutu ei jää kellumaan vaan vajoaa nopeasti syvälle. Kulttuurimaisemassa loikkivat otukset ovat useimmiten peltosammakoita, mutta metsäseuduilla viitasammakko voi olla peltosammakkoa runsaampi. Se ei siis ole harvinainen eikä uhanalainen, mutta saattaa silti nousta vaikkapa tiesuunnitelman kaatavaksi kompastuskiveksi – onhan se Euroopan unionin direktiivilaji aivan liito-oravan tapaan. Kun Euroopan unioni pyrkii luomaan samat säännöt koko Eurooppaan, se johtaa luonnossa järjettömyyksiin. Luonto nyt vain ei ole samanlainen Välimeren ja Itämeren rannoilla. Luontodirektiivit vaativat niissä mainittujen lajien huomioonottamista samalla tavalla, on laji sitten alueella harvinainen tai yleinen. Samoissa vesissä viitasammakon kanssa asustaa toinenkin direktiivien suojelema laji, jättisukeltaja. METSÄJÄRVEN HILJAINEN PULPUTTAJA Buttolo on puristeltava, kumista valmistettu kauriinhoukutteluväline. Se on niin leveä, ettei mahdu uimaan katiskaverkon silmästä lävitse. Niinpä olen saanut tätä Suomessakin rauhoitettua kovakuoriaista katiskoista ”sivusaaliina” kymmenittäin, valitettavasti useimmiten kuolleena. Ei kukaan vainoa viitasammakkoa eikä vastusta sen suojelua. Haitta syntyy siitä, että direktiiviä voidaan käyttää lyömäaseena metsätaloutta ja rakentamista vastaan, vaikka rakentaminen ei mitenkään uhkaisi viitasammakon elinmahdollisuuksia. Viitasammakko ui kutulammikossaan. 10928_.indd 29 10928_.indd 29 19.6.2024 7.19.28 19.6.2024 7.19.28
PILKKEET 20.6.2024 LUKIJAKYSYMYS MINULLA on noin 70 kuutiometrin verran eri kokoisia kaadettuja kuusia, joista aion tehdä klapeja. Kuuset on kaadettu ensiharvennuksen yhteydessä viime talvena. Kuusten keskiläpimitta lienee noin 15 senttimetriä, mutta joukossa on joitain järeämpiäkin puita. Olen tehnyt puista kolmen metrin mittaisia pöllejä. Suurimman osan puista olen tuonut jo pois metsästä, mutta osa on vielä metsässä. Nyt huomasin, että rungoilla näkyy runsaasti ruskeaa purua, eli runkoihin on ilmeisesti iskeytynyt kirjanpainaja. Lisäksi rungoilla on halkaisijaltaan noin millimetrin mittaisia reikiä, joiden ympärillä ei ole purua. Näiden reikien alla olevat käytävät ulottuvat puussa kolmen senttimetrin syvyyteen. Onko puihin iskeytynyt kirjanpainajan lisäksi jokin muukin tuhohyönteinen? Voi olla, että menee heinäkuulle ennen kuin saan klapiurakan valmiiksi. Ainakin kesäkuu urakassa kuluu. Ovatko rungot riski lähialueen kuusikoille? En ehdi ryhtyä kuorimaan runkoja. Auttaako, jos rungot käsittelee maataloudessa käytettävällä tuhohyönteisten torjunta-aineella? PENTTI MULTAMÄKI HAUSJÄRVI KYSYJÄN rungot ovat pääosin pieniläpimittaisia ja siten ohutkuorisia. Ne ovat enemmänkin kuusentähtikirjaajalle kuin kirjanpainajalle sopivia. Ruskea puru on todennäköisesti kuusentähtikirjaajan aikaansaamaa. Reiät, joista käytävät lähtevät muutaman sentin syvyyteen, ovat havutikaskuoriaisen. Myös havutikaskuoriainen työntää ulos purua, mutta se on vaaleaa, koska se on peräisin mantopuusta eikä aivan kuoren alta nilasta. Lain metsätuhojen torjunnasta tarkoituksena on estää puutavaraan iskeytyneiden hyönteisten levittäytyminen ympäröiviin puihin. Laki on suunnattu etenkin kirjanpainajaa vastaan ja velvoittaa kuljettamaan talvella kaadetun kuusipuutavaran pois metsästä ja välivarastosta 15. heinäkuuta mennessä A-alueella, johon Hausjärvi kuuluu. Kesällä kaadettu puutavara Uhkaako kirjanpainaja? Kuusen kaarnassa näkyy kirjanpainajan ja kuusentähtikirjaajan syömäkuvioita. Kemiallinen kasvinsuojelu ei ole tarpeellista kuusentähtikirjaajan vuoksi. Tässä tapauksessa ollaan myös myöhässä. Kun rungolla on jo purukasat tai havaitaan havutikaskuoriaisen iskeytymisreiät, puun pinnalle ruiskutettu kasvinsuojeluaine ei tavoita hyönteisiä kuoren alta. Mikäli kemialliseen torjuntaan turvautuisi, käsittely tehtäisiin ennen hyönteisten parveilua eli ennen kuin puihin ilmaantuu purukasoja (käytännössä huhtikuussa). Ainoastaan Karate Zeon -valmisteella on ollut niin sanottu minor use -hyväksyntä kyseiseen tilanteeseen, ja muiden valmisteiden käyttö tai kokeilu puupinon suojaukseen ei ole laillista. Käyttöohjeen mukaan ruiskutusnesteessä on oltava väriaine, ja käyttöohjeiden vastainen käyttö on kielletty. Karate Zeon -valmiste on poistumassa sekä käytöstä että myynnistä. Toistaiseksi muita kemiallisia kasvinsuojeluaineita ei ole hyväksytty vastaavaan käyttöön. Minor use -käyttöluvat muiden maataloudessa käytettävien kasvinsuojeluaineiden käyttöön metsätaloudessa on käyttäjien haettava Tukesista ja vastattava hausta aiheutuvista kustannuksista. TIINA YLIOJA TUTKIJA, LUONNONVARAKESKUS tulisi kuljettaa pois metsästä 30 päivän kuluessa. Periaatteena on, että mitä nopeammin puut onnistuu pilkkomaan klapeiksi kuivumaan, sitä nopeammin kuoren alla kehittyvien toukkien elinolot heikentyvät. Riski kuorellisista pölleistä metsässä riippuu paljon myös ympäröivän metsän tilanteesta. Vasta harvennettu nuori kuusikko voi olla houkutteleva tähtikirjaajalle, etenkin jos kyseessä on kuiva kasvupaikka. SERTILIFEN UUDET TUOTTEET! TEHTY SUOMESSA. MADE IN FINLAND. SertiLifen ruoat valmistetaan vuosikymmenten kokemuksella, laatu keskiössä, tutkituista suomalaisista raaka-aineista. Täysravinnot koirasi kaikkiin elämänvaiheisiin. Tutustu myös SertiLife lisäravinteisiin, hoitotuotteisiin ja kissan täysravintoon: sertilife.fi 10929_.indd 30 10929_.indd 30 19.6.2024 7.22.07 19.6.2024 7.22.07
PILKKEET 20.6.2024 Metsälehti.fi 31 ARI KOMULAINEN, TEKSTI JA KUVAT KUN puheena on polttopuun teko, niin yleensä kyseessä ovat lämmitykseen soveltuvat uunitai takkapuut. Vähemmälle huomiolle on jäänyt hellan pesässä poltettavat polttopuut, jotka ovat – myös huoltovarmuus huomioiden – lähes yhtä tärkeitä lämmöntuottajia ruuan valmistuksessa ja lämmityksessä kuin uuneissa poltettavat puut. Piha-alueemme reunalla oli jo kaksi vuotta odottanut käsittelyä sirkkelisahauksesta jäänyt pintapuiden kasa. Jo sirkkelöinnin aikaan ennakoin tulevaa klapisavottaa kasaamalla pinnat hyvään ja tiiviiseen pinoon. Jos ne nakkelee ristironkkeliin, hujan hajan kasaan, sitä rytöä ei selvittele Kuopion povarikaan ilman ärräpäitä – siitäkin on kokemusta. Tiiviin ja tasapäisen pinoamisen lisäksi suojasin kasan syksyn sateilta ja talven lumilta peittäPintakasasta kolmen vuoden hellapuut Kevät ja alkukesä ovat otollisinta aikaa polttopuiden tekoon. Pintakasan sahaus on alkanut. Kaksi vuotta pressun suojassa olleet pinnat ovat täysin kuivaa polttopuuta vaikka suoraan hellanpesässä poltettavaksi. mällä sen pressulla. Tällaisessa pintakasan sahauksessa on voimakastehoisesta ja pitkälaippaisesta moottorisahasta todella hyötyä. Saha minulla oli tähän työhän suhteellisen hyvin soveltuva Husqvarna 560, mutta laippa vain 15 tuumaa, kun esimerkiksi 18 tuuman laippa olisi nopeuttanut sahaustyötä huomattavasti. Pintaklapit ovat siinä mielessä oivaa hellapuuta, että niistä joutuu halkomaan vain paksuimmat ja leveimmät tyvilaajentuman osuudelta sirkkelöidyt. Lisäksi kirvestyöhän ei tarvita kovinkaan ravakoita iskuja, kun pintalauta halkeaa. Koska puusta oli 90 prosenttia kuusta, se soveltuu kipinnöinin ja räiskymisen vuoksi parhaiten poltettavaksi juuri suljetussa tulipesässä, kuten hellassa. Sahaus määrämittaan oli vain työn yksi osuus. Arvioni mukaan kasassa on ainakin 15 pinokuutiota klapia. Kesän mittaan halon tarvittavat pinnat ja työntelen ne kottikärryillä puuvarastoon odottamaan käyttöä. Silloin jatkuvassa käytössä ovat ainakin kolmen vuoden hellapuut, tai väliaikaisessa käytössä pitemmäksikin aikaa, kun sähkönhinta nousee yli kipurajan tai sen tulo syystä tai toisesta joksikin aikaa katkeaa. Mitä järeämpi ja pitkälaippainen on moottorisaha, sen helpompaa on tällaisen pintakasan pieniminen. Moottorisaha on kovilla, koska kaasua pidetään koko sahauksen ajan pohjassa. Välillä kannattaa sahaa hieman jäähdyttää, jolloin voi jo aloittaa uunin suuluukkua leveämpien klapien halkomisen. Pintakasa pienittynä. Kasassa on arviolta yli 15 pinokuution verran hellaklapia. PALVELUKSEEN HALUTAAN Sahantie 1 29100 Luvia 020 779 1100 luviansaha.fi JATKAMME PUUN ELÄMÄÄ Toimintamme kasvaessa, etsimme PUUTAVARAN HAKKUUJA LÄHIKULJETUSYRITTÄJÄÄ SEKÄ PUUTAVARAN AUTOKULJETUSYRITTÄJÄÄ urakointisopimussuhteeseen Siikaisten alueelle (mukaan lukien lähikunnat). Puutavaran hakkuuja lähikuljetustoimintoihin sisältyy myös hakkuutähteiden lähikuljetus. Yritykselle tarjoamme: • Luotettavan ja vakavaraisen kumppanin • Tukkivaltaiset korjuukohteet • Ympärivuotista ja säännöllistä toimintaa Lisätietoja urakointisopimussuhteesta sekä tarjouspyyntöasiakirjoista Korjuuja kuljetuspäällikkö Toni Suvannolta 020 779 1126. Voit jättää tarjouksen toiseen tai molempiin kokonaisuuksiin. Kerro tarjouksesi yhteydessä kalustostasi sekä taustoistasi. Lähetä tarjouksesi osoitteeseen toni.suvanto@luviansaha.fi 5.7.2024 mennessä. Lisätietoa yhtiöstä www.luviansaha.fi 10929_.indd 31 10929_.indd 31 19.6.2024 7.22.08 19.6.2024 7.22.08
20.6.2024 32 Metsälehti.fi PILKKEET METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Petri Koskinen p. 050 438 2865 UIkoasu Anna Back p. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 029 432 6108 Eero Sala p. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. 029 432 6110 Tiia Puukila p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p, 029 432 6115 Iiris Ylinen (ma), p. 050 325 8064 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. 029 432 6111 Sami Karppinen p. 029 432 6114 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Asiakaspalveluvastaava Annika Andersson Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja Pirkko Sutela-Mero MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Jenny Rantanen p. 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 029 432 6117 ilmoitukset@ metsalehti.fi 92. vuosikerta. perustettu 1933 KILPAILU NIMITYS PALVELUKSEEN HALUTAAN PUUKAUPAN verotus on todella ankaraa. Yksityiselle maanomistajalle suunnatut tuet puolestaan ovat yhteiskunnalle kallis ja tarpeeton sekasotku. Koska metsätalouden tuet on tarkoitettu nimenomaan yksityisten maaja metsänomistajien metsänhoidon ja tilakokonaisuuden tukemiseen, niin tuet ja verotus on yhdistettävä. Tämän kokonaisuuden verotuksen on perustuttava yritysmuotoiseen yhteisöveroon. Säästöt tuista luopumisesta korvaavat osan verotuloista. Verotuksen pitää motivoida pitkäjänteiseen toimintaan metsiemme ja puuhuollon hyväksi. Se tehdään uuden mallin mukaan seuraavasti: Erilliset byrokratiaa kasvattavat ja hukkaan heitetyt satunnaiset ja sekavat kertaluonteiset tuet on lopetettava. Tukien tilalle on rakennettava veromalli, joka kattaa tuet pitkäkestoisen metsänhoidon mallin mukaan taimesta tukkiin. Ensiharvennuksen vero olisi nolla (0) prosenttia, toisen harvennuksen vero vaikkapa 5–10 prosenttia ja päätehakkuussa yhteisövero 20 prosenttia. Kasvatusjaksojen aikaiset vähennykset (kulut) säilyisivät ennallaan. Tämä veromalli kattaisi tuet yhdellä ratkaisulla. Metsänhoitoon – taimikosta tukkiin – tulisi pitkäjänteisyyttä. Kuitua ja tukkia saataisiin teollisuuden tarpeisiin samalla kun byrokratia ja turhien lomakkeiden pyörittely kutistuisivat liki nollaan. Napinaa tulisi, mutta onko yhteiskunnan maksettava siitä, että joku kerää metsästään pienpuuta puuhellaan tai kunnostaa mökkitietään metsätietuella? Metsätilan hoidon kokonaisuus ratkaisee – eivät yksittäiset ja epämääräiset tuet. ISMO TASKINEN METSÄNOMISTAJA KUOPIO/TUUSNIEMI Metsänhoidon tuet ja verotus kokonaisuudeksi LUKIJALTA MYYDÄÄN Suomen Metsäurheiluliitto ry. – metsätaitokisat kesä 2024 Kilpailukalenteri löytyy Suomen Metsäurheiluliiton kotisivuilta osoitteesta smul.fi kohdasta metsätaitokisat. Kalenteria päivitetään kisakauden edetessä. Tervetuloa kisailemaan! www.metsalehti.fi/metsamaa METSÄTILA, Punkaharju, Putikko 5,055 ha, kokonaispuusto n. 815 m 3 rehevillä kasvupohjilla. Tilalla on heti tehtävissä harvennusja uudistushakkuita. Kiinteistöllä on romahtaneita rakennuksia. Myydään tarjousten perusteella. Hintanäkemys 29.500 €. Tarjoukset 16.7.2024 klo 16 mennessä joko sähköpostitse osoitteeseen antti.kakkonen@metsat tai Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju. Lisätietoja: Antti Kakkonen, puh. 044 264 6507. MAATILA, Kerimäki, Ala-Kuona 45,01 ha. Metsää 26,15 ha, peltoa 17,9 ha ja tie/tonttimaata n. 1,0 ha. Kokonaispuustoa n. 2.500 m 3 , rehevät kasvupohjat. Peltomaat isoissa lohkoissa ja osittain salaojitettu. Talouskeskuksessa hirsirunk. v. 1934 rak. ja 1987 peruskorj./ laajenn. okt n. 182 m 2 , maalämpö. Pihapiirissä navetta, pihasauna, aitta ja varastorakennus. Kuonanjärven rannassa purkukunt. saunamökki. Maatilan hintapyyntö 260.000 € (sis. talouskeskuksen ja rantapaikan). Talouskeskus ja rannassa sijaitseva saunamökki on mahd. lohkoa omaksi n. 1,0 ha:n kiinteistöksi, jonka hintapyyntö on 60.000 €. Lisätietoja: Veijo Laukkanen, puh. 050 464 6500. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 050 464 6500 YHTEISMETSÄOSUUDET, Itä-Suomen Yhteismetsä Helppoa metsänomistusta! Myynnissä 2 kiinteistöä, jotka koostuvat 661 Itä-Suomen Yhteismetsän osuudesta ja yhteisistä vesialueista. Osuudet jakautuvat seuraavasti: 740-552-20-3 Toivola II (414/50526) Hp. 73.278 € 740-535-5-25 Viitamäki (247/50526) Hp. 43.719 € Itä-Suomen Yhteismetsää hallinnoi UPM. Lisätiedot: https://www. upmyhteismetsa.fi/tunnusluvut/ita-suomen-yhteismetsa/ METSÄTILA, Parainen, Gästerböle 40,29 ha. Paraisten Gästerbölessä sivaitseva hieno mereen rajoittuva metsä/peltokiinteistö. Peltojen pinta-ala vuokrasopimuksessa (30.4.2025 asti) 13,95 ha. Pellot olleet luomutuotannossa. Kokonaispuusto metsäarvion mukaan noin 2.857 m 3 . Hp. 295.000 €/tarjous viim. 30.6.2024. MAATILA, Laihia 15 ha. Maatila Laihian eteläosassa, ollut vapaa-ajan käytössä, pellot vuokrattu. Peltojen pinta-ala n. 8,7 ha ja runsaspuustoista metsää n. 4,4 ha. Kokonaispuusto arvion mukaan n. 1.140 m 3 . Pihapiiri rakennuksineen (mm. konehalli ulkomitoiltaan 18x12 m) ja liittymäsopimukset (sähkö ja vesi). Hp. 145.000 €/tarjous Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 040 510 8085 Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa HAEMME PUUKAUPAN AMMATTILAISTA vastaamaan puun ostoja korjuutehtävistä Etelä-Pohjanmaan itäiseen osaan. Edellytämme hakijoilta soveltuvaa metsäalan koulutusta tai työkokemusta metsäalalla. Tarjoamme mielenkiintoisen toimenkuvan ja kilpailukykyiset työehdot. Arvostamme hyvien vuorovaikutustaitojen lisäksi itsenäistä ja oma-aloitteista otetta työntekoon. EPM Metsä Oy on Lapuan Saha Oy:n ja EPV Energia Oy:n omistama puunhankintayhtiö. Vastaamme Lapuan Sahan puunhankinnasta ja toimitamme merkittävän osan Vaskiluodon ja Seinäjoen voimalaitoksien puupolttoaineista. Yhtiön liikevaihto on noin 19 miljoonaa euroa ja puunhankintamäärä noin 300 000 m3 vuodessa. Hakemukset pyydämme toimittamaan viimeistään 14.7.2024 osoitteella timo.hongisto@epmmetsa.fi. Lisätietoja antaa toimitusjohtaja Timo Hongisto puhelin 040 076 0402 EPM Metsä 2 x 130 tabloid 2024_85 12.6.2024 10.40 Sivu 1 10930_.indd 32 10930_.indd 32 19.6.2024 7.26.17 19.6.2024 7.26.17
20.6.2024 Metsälehti.fi 33 PILKKEET METSÄKRYPTO 12 METSÄKRYPTO 9, OIKEA RATKAISU Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: ? Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk) ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. tai p. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. Laskutuslisä paperilaskuissa 2,90 €. Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@ metsalehti.fi). TÄMÄN metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 5.7.2024 osoitteessa Tapio Palvelut Oy / Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 12”. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. PALKINNOT metsäkryptosta 9 on arvottu seuraaville kolmelle: Eila Antikainen, Jokijärvi, Tapio Harju, Kokkola ja Veli Sopanen, Varkaus. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. 10930_.indd 33 10930_.indd 33 19.6.2024 7.26.18 19.6.2024 7.26.18
20.6.2024 34 Metsälehti.fi PILKKEET AJANKOHTAINEN IIRIS YLINEN, TEKSTI PEKKA HUOVINEN, KUVA ”VOITTO tuli yllätyksenä”, kertoo kansallisessa Metsävisassa parhaiten pärjännyt Ilari Kämäräinen. Neljätoistavuotias Kämäräinen aloittaa syksyllä yhdeksännen luokan. Metsävisa on yläkoululaisille järjestettävä kilpailu, jossa mitataan metsätietoa ja -taitoja. Kilpailun ensimmäisessä vaiheessa koululaiset tekevät paperisen kokeen. Se oli Kämäräisen mielestä helppo. ”Tein koetta kyllä viimeisenä, kun halusin käydä kysymykset vielä tarkasti läpi”, Kämäräinen kertoo. Viisikymmentä alkukokeen parasta kutsuttiin finaaliin, Metsävisan maasto-osuudelle. Tänä vuonna se järjestettiin Espoon Nuuksiossa. Finaalipaikka pidettiin kilpailupäivään asti salattuna, jotta lähellä asuvat kilpailijat eivät olisi päässeet etukäteen harjoittelemaan. Metsätaitoja Kämäräinen on oppinut isältään. Hän oli ollut jo lastenrattaissa isänsä mukana hirvimetsällä. Finaaliin hän oli valmistautunut katsomalla luontodokumentteja ja lukemalla opettajalta lainaamiaan kirjoja. Niistä oli apua. Kaksipäiväinen finaali oli Kämäräisen mielestä mahtava kokemus. Kilpailijat vierailivat muun muassa Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksella. Palkintojenjako oli UPM:n Biofore-talossa. Kilpailuosuus koostui rastiradasta, jossa vastailtiin kysymyksiin metsäluonnosta sekä metsien ja puun käytöstä. Kämäräisen yllätti kysymysten hajonta. Niistä vain osa tuntui vain raapaisevan metsäaihetta: piti muun muassa osata vastata, montaako suuretta paikallisella sääasemalla mitataan. Metsäharrastuksesta oli etua Metsävisassa oli myös lajintunnistuskysymyksiä, jotka olivat Kämäräisen valttikortti. Hän harrastaa vapaa-ajallaan lajintunnistusta ja etsii metsästä harvinaisia lajeja. Finaalissa piti osata tunnistaa muun muassa puita, sammalia ja jäkäliä. ”Käävän tunnistustehtävä oli vissiin ollut monilla hankala. Minä olen tunnistanut kääpiä aikaisemminkin”, Kämäräinen sanoo. Kämäräinen ei ollut etukäteen jännittänyt finaalia. Hän oli ajatellut, että ei tule kuitenkaan pärjäämään. Voittajan julistaminen olikin sitten suuri yllätys. ”Ensin iski sellainen adrenaliini. Sitten tuntui ihan mahtavalta.” Tarkkoja tulevaisuudensuunnitelmia kahdeksasluokkalaisella Kämäräisellä ei vielä ole, mutta jotain biologiaan, kasveihin tai metsään liittyvää hän haluaisi tehdä. Metsävisan voittaja palkitaan 500 euron rahapalkinnolla. Kämäräinen suunnittelee säästävänsä suurimman osan rahoista, mutta ei aivan kaikkea. ”Kehykset minun täytyy ostaa diplomille.” Lajeja tunnistamalla Metsävisan voittoon Kansallisen Metsävisan voitti tänä vuonna Vaalan yhtenäiskoulun Ilari Kämäräinen. Kilpailuun osallistui yli 20 000 oppilasta ympäri Suomen. METSÄVISA VUOSITTAIN yläkoululaisille järjestettävä metsätietokilpailu JÄRJESTETTY vuosittain 1980-luvulta lähtien TÄNÄ vuonna Metsävisa järjestettiin 43. kerran PÄÄJÄRJESTÄJÄT Suomen Metsäyhdistys sekä Biologian ja maantieteen opettajien liito JOKAISEN koulun paras palkitaan kunniakirjalla ja visakoivuisella kuksalla Ilari Kämäräinen harrastaa vapaa-ajallaan lajintunnistusta metsässä. Siitä oli Metsävisassa hyötyä. 10931_.indd 34 10931_.indd 34 19.6.2024 7.28.09 19.6.2024 7.28.09
20.6.2024 PILKKEET NUORTEVA SITAATTI METSÄLEHTI VUONNA 1984 Sarjassa seurataan Metsälehteä 40 vuoden takaa. Näin tunnistat METSÄLAKIKOHTEEN Seuraava Metsälehti ilmestyy 5.7.2024 HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVAT ETELÄ-AFRIKAN kuivilta ja paahteisilta kasvupaikoilta on kotoisin rahapuu (Crassula ovata ). Maailmalla se tunnetaan myös nimellä ”jadekasvi”, koska lehtien väritys muistuttaaa vihreää jade-korukiveä. Kotiseuduillaan se voi parhaimmillaan kasvaa pari-kolmimetriseksi, pientä puuta muistuttavaksi pensaaksi. Voimakkaasti haarautuva päärunko voi olla melko paksukin, mutta siinä ei ole yhtään ligniiniä, jota on puuvartisissa kasveissa. Vaikka rahapuu muistuttaa ulkoisesti puuta, se on maksaruohokasvien heimoon kuuluva mehikasvi. Rahapuu on sopeutunut äärimmäisen kuiviin olosuhteisiin. Selvitäkseen pitkistä sateettomista hellejaksoista sen lehdet, runko ja juuret varastoivat vettä solukoihinsa ”pahan päivän varalle”. Rahapuun yhteyttämistapa on myös vettä säästävä: kasvi avaa lehtensä ilmaraot vain öisin. Tällöin ylimääräistä kosteutta ei pääse haihtumaan sen kerätessä ilmasta hiilidioksidia yhteyttämistä varten. Sieppaamansa hiilidioksidin kasvi varastoi omenahappona solukkoihinsa, joissa se päivisin voi yhteyttää hiilidioksidivarastojansa ”aurinkovoimalla”. Ilmiötä kutsutaan niin sanotuksi CAM-yhteyttämiseksi (Crassulacean acid metabolism ). Terveyshyötyä tai silmäniloa Rahapuuta kasvatetaan huonekasvina monen suomalaisenkin ikkunanlaudalla. Etenkin talvisin, kasvin lepokaudella, liikakastelu saattaa helposti mädännyttää kuivuuteen sopeutuneen kasvin juuret. Rahapuu leviää luonnossa jopa yksittäisistä maahan pudonneista lehdistä tai rungonpalasista, jotka juurtuvat herkästi. Rahapuun kotiseuduilla paikalliset asukkaat ovat keittäneet kasvin juuria maidossa ravinnoksi. Kansanlääkinnässä lehdistä puristetulla nesteellä hoidetaan muun muassa hyönteisten puremia, haavoja ja nivelkipuja. Lehtiä pureskellaan ruuansulatusvaivoihin. Intiassa osa ihmisistä uskoo kasviuutteen tehoavan diabeteksen hoitoon, joskin uutteen lääkinnällisistä hyödyistä on tieteellistä näyttöä vain rajoitetusti. Rahapuun lehtiuutteella on todettu olevan antibakteerisia ominaisuuksia, ja irakilaisten tutkijoiden mukaan uute hillitsee laboratoriossa kasvatettujen syöpäsolujen kasvua. Vaikka rahapuulla ei ole mullistavia terveyshyötyjä perinteisen lääketieteen saralla, voi se muiden huonekasvien tavoin pelkästään vihreällä värillään lisätä kotija työtilojen viihtyisyyttä sisustuselementtinä. Kiinalaisen fengshui-ajattelutavan mukaan rahapuun sanotaan tuovan omistajalleen positiivista energiaa ja vaurautta. Sateettomuus stimuloi kasvia kukkimaan. Rahapuun on todettu parantavan huoneilmanlaatua sitoessaan ilmasta epäpuhtauksia kuten formaldehydiä, bentseeniä ja tolueenia. RAHAPUU ETELÄ-AFRIKASTA VUONNA 1984 Metsälehden numerossa 12 käsiteltiin happamien sateiden aiheuttamaa uhkaa. ”Happamien sateiden aiheuttama metsien vaurioituminen ja kuoleminen on nimetty teollistuneiden maiden vakavimmaksi ympäristöongelmaksi” , metsänhoitaja Antti Kolho kirjoitti Metsälehdessä. Kolho esitti jutussaan ratkaisuja hapansateiden hillitsemiseksi. Hänen mukaansa päästöjä tulisi vähentää, kansainvälistä yhteistyötä lisätä, tutkimusta tehostaa ja metsien elinvoimaisuutta ylläpitää. ”Hapansateet voivat tulevaisuudessa meillä Suomessakin muiden haittojen ohella myös alentaa metsien tuottoa ja aiheuttaa merkittäviäkin tuhoja, mikäli toimeen haittojen torjumiseksi ei tartuta välittömästi.” Hapanta taivaalta ”SÄÄSTÖPUUSTON määrän kasvu keskittyy elävään puustoon, mikä viittaa siihen, että hakkuissa koneilla liikuttaessa rikkoutuu lahopuuta. Tässä olisi hakkuiden toteutuksessa parantamisen paikka.” SUOMEN METSÄKESKUKSEN RAHOITUSJA TARKASTUSPÄÄLLIKKÖ JARKKO PARTANEN X-VIESTIPALVELUSSA 12.6.2024 Rahapuu voi kotiseuduillaan kasvaa jopa pari-kolmemetriseksi. 10931_.indd 35 10931_.indd 35 19.6.2024 7.28.11 19.6.2024 7.28.11
Metsä Group Plus pitää metsäsi monimuotoisena yli sukupolvien Metsä Group Plus on tulevaisuuden metsänhoitomalli. Säästämällä enemmän puita ja suojatiheikköjä varmistat metsäsi säilyvän monimuotoisena myös jälkipolville. Ottamalla Metsä Group Plus -hoitomallin käyttöön saat omistajajäsenenä lisäbonuksen uudistushakkuissa. Näin metsäsi tuottaa taloudellista hyötyä ja kasvaa elinvoimaisena. Lue lisää: metsagroup.com/uudistavametsatalous Uudistushakkuut Kasvatushakkuut Taimikonhoito Toimenpide * Säästöpuiksi luetaan elävät säästöpuut ja kaikki puulajit, läpimitta 1,3 m korkeudelle > 15 cm. ** Tekopökkelöiden latvat jätetään metsään *** Vesistöstä riippuen **** Metsä Group vastaa soveltuvilla kohteilla säästöpuuryhmien polton kustannuksista ja on vastuussa toteutuksesta. Säästöpuu Tekopökkelö Suojavyöhyke Säästöpuuryhmien poltto (soveltuvat kohteet)**** Tekopökkelö Suojavyöhyke Suojatiheikkö 30 kpl / ha; >15 cm * 10 kpl / ha** 10?30 m*** 10 kpl / ha** 10?30 m*** 1 per alkava 1 ha 10932_.indd 36 10932_.indd 36 19.6.2024 7.29.16 19.6.2024 7.29.16