Met sälehti Mak a siini 5/ 2015 Teema: m önkij ällä me Tsään 2. HEINÄKUUTA • NUMERO 5/2015 • 9 € • www.METsAlEHTI.fI Tryffeleitä kuusikosta • Raivaajalle sotaväen takki • Tuulipuut korjataan syksyllä metsätyötä 22 kesäistä mänty viihtyy Antti ääritalon metsissä metsänomistaja Saaripalstan isäntä mönkijällä metsään TurhakkeesTa Tuli Työkone UUsi kemerA enTisTä selkeämpi TukijärjesTelmä metsävAikUttAjA Wahlroos haluaa pinTa-alaveron käsin tehty näin synTyy pärekaTTo 3618_.indd 1 25/06/15 15:39
Luvassa hyvää puukauppasäätä. Ota yhteyttä! p. 09 8860 2102 www.storaensometsa.? Kolme askelta kohti vaivatonta puukauppaa: 1. Soita paikalliselle Stora Enson metsäasiantuntijalle. 2. Saat veloituksetta neuvot ja esitykset päätösten tueksi. 3. Nauti. Metsäammattilaisemme hoitavat loput puolestasi. Jo ensimmäisen puukaupan jälkeen olet Stora Enson Tähtiasiakas. Tähtiasiakkaana ammattimainen metsänhoito on sinunkin ulottuvillasi; hakkuusta aina istutusja raivaussahatöihin. Nautit samalla monipuolisen asiakasohjelman palveluista ja eduista! Tähtitilillä puukauppatuloille 3,5 % korko 3619_.indd 2 25/06/15 14:12
UUtiset 4 PääkirjoitUs: Valtio kannustaa taimikonhoitoon 6 MetsänoMistaja: Merta edemmäs savotalle 12 UUtiset: Metsä ja puhdas ilma kiinnostavat 14 Röntgenistä uutta toivoa kantoenergialle 15 Metsähallitus yhtenäistää tiemaksujaan 15 MetsätyyPPi: Mikä metsätaitoilussa vetää? 16 Markkinat: Tarkasta riskialueet 18 Metsätilamarkkinoilla riittää ostettavaa 18 kUUkaUden PUUkaUPPa: Pikkuleimikko tien varressa 19 Verkosta: Hirville häätö teeMa 20 Mönkijällä metsätöihin 30 rahaPUU: Herkkukaupassa oMa Metsä 32 Metsänhoito : 22 kesäistä metsänhoitovinkkiä 35 Pikatesti: Gore-texiä nettikaupasta sopuhintaan 36 PUUkaUPPakoUlU: Kaupan päättäminen 38 tUtkiMUs : Metsäkanojen laskenta alkaa 39 Metsäläisen allakka: Puuvarastosta pitkä ilo 40 PerintöMetsä: Tarvitaanko valtakirja 42 kysy Pois: Miksi saha ei käynnisty? 45 tUoteUUtUUksia : Apua ötökkäjahtiin 46 Kemera on nyt entistä selkeämpi 56 Tryffeleitä kuusikosta 58 Suorapuheinen Björn Wahlroos 64 kolUMni: Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä 65 ennen & nyt: Metsä valtasi asfalttiaseman lUonnosta 66 lUhta: Vilskettä tunturissa 70 taPionPöytä: Monikäyttöinen mesiangervo 72 käsin tehty: Pärekattoa naulaamaan 78 Tuplaristikko 80 Pilkkeet: Makea ja myrkyllinen 82 tUote & tekijä: Autotehtaalta sorvin ääreen metsälehti makasiini 58 72 6 SISÄLLYS NRO 5/ 2.7.2015 Se PP o SA M uli Se PP o SA M uli M AR Ku S Tu o RM A A 3 MAKASIINI 5 • 2015 3 MAKASIINI 5 • 2015 3620_.indd 3 26/06/15 15:44
Eliisa KallioniEmi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKiRJoiTUs toaineiden verotusta, mikä parantaisi puun kilpailukykyä. Kemeralain valmisteluvaiheessa keskusteltiin paljon siitä, onko liki sadan vuoden mittaista perinnettä valtion tuesta puuntuotantoon enää tarpeen jatkaa. Aihe on pian taas ajankohtainen, sillä Kansalliseen metsästrategiaan on kirjoitettu, että ensi vuonna aletaan valmistella tulevaisuuden metsätalouden kannustejärjestelmää. Myös kemeralaki on määräaikainen ja voimassa vuoden 2020 loppuun. Sitä ennen kannattaa hyödyntää varsinkin varhaisperkauksen tuki. Toimittaja Mikko Riikilä selvittää sivulta 46 alkavassa jutussaan, minkälaisiin metsätöihin kemeratukea on uuden lain mukaan mahdollista saada ja miten sitä haetaan. Kesäkuun alussa voimaan tullut kestävän metsätalouden rahoituslaki joutui heti uudelleen tarkasteltavaksi. Juha Sipilän hallituksen leikkuri ulottui myös metsätalouden tukiin, joihin hallitusneuvotteluissa kirjattiin 12 miljoonan euron eli noin viidenneksen vähennys. Parhaillaan ministeriössä lasketaan, miten supistunut rahamäärä kannattaa käyttää. Toivottavasti tukea ei kuitenkaan vähennetä uudesta työlajista, taimikoiden varhaisperkauksesta. Se on kemeralain paras uudistus. Kun aiemmin valtaosa tuesta kului nuorten metsien kunnostukseen, nyt painopiste siirtyy taimikoiden varhaishoitoon. Hehtaarille maksettava 160 euroa kannustaa tarttumaan töihin oikeaan aikaan. Samalla taimikonhoidon kustannukset halpenevat. On paljon edullisempaa perata metrin mittaista taimikkoa kuin raivata nuorta metsää. Työ sopii hyvin myös aloittelevalle metsänomistajalle. On arvioitu, että vuosittain varhaisperkausta tehtäisiin noin 100 000 hehtaaria. Tukea tarvitaan silloin 18 miljoonaa euroa. Toinen uuden kemeran hyvistä uudistuksista on, että juurikäävän torjuntaan maksetaan tukea entistä laajemmalla alueella. Myös torjunta-aika on nyt pitempi. Muutosten arvioidaan nostavan torjuntapinta-alan noin 100 000 hehtaariin ja tuen tarpeen 7 miljoonaan euroon. Pohjoissuomalaisille metsänomistajille kemerauudistus merkitsi tukien vähenemistä, sillä metsien uudistaminen jouduttiin jättämään lain ulkopuolelle. Myös energiapuun tuki heikkeni. Sen vaikutusta hallitus aikoo lieventää nostamalla fossiilisten poltValtio kannustaa taimikonhoitoon PEFC/02-31-162 Kannen kuva Seppo SaMuli Metsäkustannus Oy pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki puhelin 09 315?49?800 Telefax 09 315?49?879 e-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi tOIMItus päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?802 040 516 4000 aD anna Back p. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?803 Eero sala p. 09 315?49?804 Toimittajat liina Kjellberg p. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. 09 315?49?806 (perhevapaalla) Valtteri skyttä 0400 818 078 Taloustoimittaja mikko Häyrynen p. 09 315?49?805 0400 973457 pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. 09 315?49?870 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja mikko Riikilä pl 39 40101 Jyväskylä p. 09 315?49?845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi laipio p. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MaRkkInOIntI Markkinointijohtaja Pasi somari p. 09 315?49?873 050 389 0590 Markkinointipäällikkö Kimmo Hakola p. 09 315?49?841 0400 913 822 Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. 09 315?49?849 040 723?1613 MeDIaMyyntI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 09 315?49?847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö sanna nyman p. 09 315?49?848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi asIakasPaLVeLu Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Eeva Kurko p. 09 315?49?842 metsätaloudellinen ammatti lehti, metsätalouden kehittä miskeskus Tapion julkaisu 83. vuosikerta, perustettu 1933. aikakauslehtien liiton jäsenlehti iSSN 03550893 makasiinin levikki: 34 562(lt/14) painopaikka paperit Forssa Print 2015 Gprint 170 g novapress silk 80 g tOIVOtaMMe kaIkILLe lukijoille hyvää kesää! Toivottavasti mahdollisimman moni teistä osallistuu kesäkilpailuumme ”Mun puujuttu”, jonka ohjeet löytyvät sivulta 44. MetsäLehDen verkkouutispalvelu päivystää läpi kesän osoitteessa www.metsalehti.fi. Seuraava lehti ilmestyy kesätauon jälkeen 13. elokuuta. 4 MAKASIINI 5 • 2015 3735_.indd 4 26/06/15 14:54
Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. kesäkuussa Maahanmuut taja valtaa tilaa teiden varsilta levittymällä myös reunametsiin. Vieraslaji lupiini supisuomalaises sa koivikossa 24. kesäkuuta Mikkelin Korpijärvellä. KuVa: Ilpo aalto 3736_.indd 5 26/06/15 15:32
METSÄNOMISTAJA Merta edeMMäs savotalle Saarissa metsät kasvavat parhaiten kallioiden välisissä notkoissa. Metsänuudistamisessa hankaluutena on maanmuokkaus, sillä isoja muokkauskoneita ei saareen kannata tuoda. 6 MAKASIINI 5 • 2015 6 MAKASIINI 5 • 2015 3737_.indd 6 26/06/15 15:48
Antti Ääritalon pitää lähteä merelle, jos hän haluaa päästä metsätilansa uloimpaan osaan. TeksTi ValTTeri skyTTä kuVaT seppo samuli Saaristoluonnon tasapaino on herkkä. Hylkeiden, merimetsojen ja kalakantojen yhteiselo on merkillistä. Kun ihminen tekee jotain, se vaikuttaa moneen asiaan, sanoo Antti Ääritalo. 7 MAKASIINI 5 • 2015 3737_.indd 7 26/06/15 15:48
A ntti Ääritalo, 41, rassaa veneen perämoottoria kuntoon. Keskikesän saderintama on pyyhkiytynyt juuri sopivasti itään lounaissaariston yltä. Rantakäärmekin on tullut lämmittelemään venelaiturin viereen. Ääritalo omistaa noin 70 hehtaaria metsää saaristokunta Kustavissa. Osa metsätilasta sijaitsee Langstetin saaressa, jonne pääsee vain veneellä tai talvisin jään yli. Meri vaikuttaa suotuisalta lyhyelle venematkalle. Perämoottorin akun kosketushäiriö on selätetty, joten keula merelle ja saareen. ”Veneellä kuljetan esimerkiksi taimia. Pääosin teen metsätyöt kuitenkin talvella, jos jään ylitys onnistuu. Yleensä riittäviä jäätalvia tulee niin, että hakkuita pystyy tekemään kerran tai kahdesti kymmenessä vuodessa”, Ääritalo sanoo. Hänen mukaansa vahvan merijään osuus on oltava yli 30 senttiä, jos mielii jään yli turvallisesti traktorilla. Mönkijän kanssa saareen pääsee metsätöihin jo silloin, kun kantavaa jäätä on 10–15 senttiä. Matkaa saareen on puolitoista kilometriä. Ääritalon kotirannan ja Langstetin saaren välillä on vanha laivaväylä, Ströömi. ”Viimeksi kunnon jäätalvi taisi olla 4–5 vuotta sitten. Hyvät jääolosuhteet tarkoittavat kuitenkin yleensä myös sitä, että töitä on tehtävä kovassa pakkasessa. Vähän kuin pohjoisessa olisi”, Ääritalo sanoo ja hymyilee. Saaret hirvien valtakuntaa Matka saareen sujuu joutuisasti, sillä aallokkoa ei ole. Vastaan lipuu vain yksi purjevene. Sateiset säät ovat viivästyttäneet saariston jokavuotisten venevieraiden saapumista. Ääritalon tilalla puusto on pääasiassa mäntyä. Lyhyenlännät männyt ovat enemmistönä myös kallioisella saarella. Täällä paras metsänkasvu sijoittuu kallioiden välisiin notkoihin, joissa mäntyjen sekaan ilmestyy kuusta. Koivua on myös jonkin verran joukossa, mikä on hyvä hirvien vuoksi, joita Kustavissa riittää. Niille pitää olla muutakin syötävää kuin männyntaimet. Ääritalon hirviporukan saalis oli viime vuonna 22 hirveä. Yhteensä Kustavin kunnassa tehtiin viitisenkymmentä kaatoa. ”Kävimme keväällä katsomassa naapurin kanssa hirvien talvehtimispaikkoja lähialueella. Autosta laskimme 15 hirveä”, Ääritalo kertoo. Hirvikannan vahvuudesta ei ole tarkkaa tietoa, koska laskennat eivät ole onnistuneet vähälumisina viime talvina. Hirvien määrä ei ole vielä sietämätön metsänomistajan näkökulmasta, vaikka taimikkotuhoja tulee. ”Mannermaalla Mynämäen tietämillä olevat sudet ajavat hirviä saaristoon, josta ne eivät enää poistu”, Ääritalo epäilee. Kesä tuo mökkiasukkaat Meri, kalastus ja merenkulku ovat aina leimanneet Kustavin saaristopitäjää. Nykyisin matkailu on alueelle tärkeä tulonlähde. Kustavissa on yli 3 000 kesämökkiä, joten kunnan asukasluku kymmenkertaistuu kesäaikaan. Vakituisia asukkaita Kustavissa on hieman vaille 900. ”Ulkomaalaisia turisteja tänne saisi tulla enemmänkin” sanoo Ääritalo, Kustavin METSÄNOMISTAJA Antti Ääritalo asuu Kustavin pääsaarella, jossa sijaitsee suurin osa hänen metsäomistuksistaan. Puita kasvaa myös läheisellä Langstetin saarella, jonne pääsee vain veneellä tai jään yli. 1. Rantakäärme lämmittelee rantakivellä. 2.Saaristolaismetsänomistajan kartta näyttää varsin erilaiselta kuin sisämaassa. 3. Taimet kärsivät hankausjäljistä, kun peurat ja kauriit tahkoavat puihin sarviaan. 4. Saaristolaismännyt eivät ole pieniä känkkäröitä, mutta jäävät tuulisissa oloissa lyhyemmiksi kuin sisämaassa. 5. Ääritalon hankintahakkuuna kaatamat puut menevät metsähakkeeksi. 6. Kustavissa on hakkeella toimiva lämpövoimala. 8 MAKASIINI 5 • 2015 3737_.indd 8 26/06/15 15:48
”saarihakkuuT kannaTTaa Tehdä iTse, jos niisTä haluaa saada joTain käTeen.” 1. Rantakäärme lämmittelee rantakivellä. 2.Saaristolaismetsänomistajan kartta näyttää varsin erilaiselta kuin sisämaassa. 3. Taimet kärsivät hankausjäljistä, kun peurat ja kauriit tahkoavat puihin sarviaan. 4. Saaristolaismännyt eivät ole pieniä känkkäröitä, mutta jäävät tuulisissa oloissa lyhyemmiksi kuin sisämaassa. 5. Ääritalon hankintahakkuuna kaatamat puut menevät metsähakkeeksi. 6. Kustavissa on hakkeella toimiva lämpövoimala. 1. 3. 5. 2. 4. 6. Kustavi 9 MAKASIINI 5 • 2015 3737_.indd 9 26/06/15 15:48
kysyntää Lounais-Suomessa. Kuitupuun lähimmät metsäteolliset suurostajat löytyvät Raumalta. ”Lämpölaitokset määräävät nykyisin osiltaan kuitupuun hinnan. Investoinnit ovat positiivisia metsänomistajien kannalta”, Ääritalo arvioi. Ei pirstoutumista Ääritalo suuntaa veneen takaisin kotilaituriin. Langstetin saarimetsät saavat jäädä odottamaan sitä riittävää jäätalvea. Ääritalo asuu Kustavin pääsaarella sijaitsevassa Viherlahden kylässä vaimonsa ja nelivuotiaan poikansa kanssa. Vanha, 1800-luvulla kallion päälle rakennettu kotitalo huokuu perinteitä. Ääritalon suku on asunut Kustavissa jo vuodesta 1667. Koska hankintahakkuut eivät työllistä maanviljelijää koko talveksi, saarella asuvalla miehellä pitää olla harrastuksia. Ääritalo on pitkä länsisuomalainen, joten urheiluharrastuksen lajia ei tarvitse kauaa arpoa – se on lentopallo. Kunnanhallituksen puheenjohtajuuden lisäksi Ääritalo istuu metsänhoitoyhdistys Lounametsän hallituksessa. Harrastuksiin voi siis lukea myös luottamustoimet. ”Noin 70 prosenttia alueen metsänomistajista on pysynyt metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä. Se oli ihan odotettu määrä”, Ääritalo kertaa vuoden alussa voimaan tulleen yhdistysuudistuksen tulosta. Hänen mukaansa Lounais-Suomen lämpövoimalainvestoinnit ja metsänhoitoyhdistyslain muutos tuovat alueen yhdistyksille omat mahdollisuutensa puukaupassa. ”Kustavissa on hyvin monenikäisiä metsänomistajia. Tilakoot eivät ole juuri pirstoutuneet, sillä ne ovat alun perinkin olleet täällä melko pieniä.” Ääritalo käsittelee metsäasioita välillä myös kunnanhallituksen puheenjohtajan roolissa. ”Saarien kaavoitus ja metsätalous törmäävät joskus. Jos suojavyöhykkeeksi ehdotetaan 350 metriä rannasta, pienemmät saaret voisivat päätyä kokonaan sen alle. Kun on ajantasainen metsänhoitosuunnitelma, erillistä toimenpidelupaa ei tarvitse hakea hakkuisiin.” Lintujen kuningas seurana Kustavin metsissä liikkuessa kannattaa katsella välillä myös puiden latvoja. Saaristossa ei ole harvinaisuus törmätä merikotkan pesäpuuhun. Tuulivoimaselvityksessä laskettiin alueella olevan 32 kotkien pesää ja vaihtopesää. Kotkia on myös Langstetin saarella, joskaan ei juuri Ääritalon metsissä. ”Olen huomannut, että merikotkat pesivät usein hakatun aukon laidalla. Umpimetsään ne eivät pesää tee”, Ääritalo sanoo. Metsänomistajan tulee huomioida mahdolliset kotkanpesät omassa toiminnassaan. Lintujen pesintäaikana metsänkäytössä on rajoituksia. Yhdessä asiassa merikotkat ja saariston metsänomistajat ovat samalla kannalla: ne pitävät saariston hidaskasvuisia mäntyjä arvossa. Mänty on kotkan yleinen pesäpuu. Metsänomistaja voi puolestaan olla mielissään siitä, että puut ovat tottuneet koviin tuuliin ja myrskytuhot jäävät pieniksi. Hidas kasvuvauhti vaikuttaa myös puun laatuun. Tiheäsyisillä männyillä lienee ollut oma osuutensa saariston merenkäyntiperinteessä. ”Kun koittaa naulan lyödä mäntyyn, niin se menee vääräksi”, Ääritalo todistaa ja nauraa. • METSÄNOMISTAJA kunnanhallituksen puheenjohtaja. Ääritalon oma toimeentulo ei ole suoraan riippuvainen matkailusta, sillä hän on maanviljelijä. Pelloilla kasvaa pääasiassa ohraa ja vehnää. Talvisin maanviljelijä tekee hankintahakkuita. Langstetin saareen ei ole viime vuosina hakkuumielessä päässyt, mutta metsää on myös kotitalon ympärillä Kustavin pääsaarella. Pääsaarelle vie silta, joten puut voi kuljettaa pois teitse. Saarimetsän tulojen varaan ei kannata nykytalvien vuoksi laskea mitään pysyvää. ”Saarihakkuut kannattaa tehdä itse, jos niistä haluaa saada jotain käteen”, Ääritalo sanoo. Isojen metsäkoneiden käyttö saaristo-olosuhteissa on vain harvoin järkevin vaihtoehto. Viime talvena Ääritalo kaatoi pääsaarella hankintahakkuuna 350 mottia puuta. ”Jälkiä ei jää niin paljon, kun hoitaa itse hakkuut. Saarien metsämaisema säilyy, mikä on hyvä myös matkailun kannalta.” Haketta lämpövoimalaan Langstetin saaressa näkee, että kirjanpainajakuoriaiset ovat saavuttaneet myös saariston. Kallioiden välisessä notkossa on pieni rykelmä kuoriaisten kuivaamia kuusia. Tuulisilla ja kallioisilla saarilla kasvavat puut jäävät hieman lyhyemmiksi kuin mannermaalla. Tämä merkitsee pientä tappiota puukaupassa. ”Yksi tukki jää saaristolaismännystä saamatta”, Ääritalo sanoo. Saaristosta on myös melko pitkä puiden kuljetusmatka tuotantolaitoksille. Kustavilaiset ovat helpottaneet saaristopuun kysyntäongelmaa omatoimisesti. Kunnan keskustan tuntumaan on rakennettu paikallisten tuottajien yhteisvoimin lämpövoimala. Metsähakkeella toimiva voimala lämmittää ison osan Kustavin keskustan rakennuksista. ”Kuitupuu on helpompi myydä haketukseen, kun hintaero sellupuuhun verrattuna ei ole suuri. Haketta täällä tehdään risuista ja rangoista”, Ääritalo kertoo. Kustavin kuusikoissa on juurikääpää, joten haketus voi joskus olla pakkovaihtoehto. Lähihakkeella tuotettu lämpö on Ääritalon mukaan kannattavaa myös siinä mielessä, että koko energiantuotantoketjussa kiertävä raha jää kotimaahan. Uuteenkaupunkiin ja Naantaliin parin vuoden sisään valmistuvat uudet lämpövoimalat tulevat lisäämään metsähakkeen ”yksi Tukki jää saarisTolaismännysTä saamaTTa.” Kun myöntää, että luonnonoloille ei voi mitään, saaristolaismetsänomistus on hauskaa puuhaa. 10 MAKASIINI 5 • 2015 3737_.indd 10 26/06/15 15:48
Antti Ääritalo asuu perheensä kanssa 1800-luvulla rakennetussa sukutalossa. Kustavin merenkulkuperinteestä muistuttaa kuistin yläosan kompassiikkuna. 11 MAKASIINI 5 • 2015 3737_.indd 11 26/06/15 15:48
UUTISET Lyhyesti Kemeralain uudistus sai aikaan hakemustulvan Suomen metsäkeskuksessa. Metsäkeskukseen määräaikaan eli 17. huhtikuuta mennessä tulleiden hakemusten määrä kasvoi viime vuodesta 75 prosenttia. Alkuvuonna haettiin tukea varsinkin sellaisiin työlajeihin, joita uudessa kemerassa ei enää rahoiteta, muun muassa pellonmetsitykseen ja pystykarsintaan. Metsäkeskus tekee rahoituspäätökset viimeistään 30. kesäkuuta. TeKSTi jA KuvA vAlTTeri SKyTTä Suomen kansallispuistoissa on vieraillut koko 2000-luvun ajan kasvava määrä ihmisiä. Hurjimmin suosiotaan on kasvattanut Espoon, Vihdin ja Kirkkonummen alueella sijaitseva Nuuksion kansallispuisto. Nuuksion käyntimäärä on kasvanut Metsähallituksen tilastojen mukaan yli 100 000:lla vuosien 2012–2014 välillä. ”Huikea kasvu. Osittain sitä selittää luontokeskus Haltian avaaminen, mutta toisaalta pari viime talvea ovat olleet hiihtäjien kannalta huonoja. Arvelisin, että 300 000 käyntimäärä voi mennä rikki jo tänä vuonna”, sanoo puistonjohtaja Erkki Virolainen. Ulkomaalaisia myös metsään Nuuksioon pääsee helposti myös Helsinki-Vantaan lentokentälmetsät ja puhdas ilma houkuttelevat turisteja Kansallispuistojen käyntimäärät ovat lisääntyneet etenkin etelä-Suomessa. Pystykarsintaan haettiin vielä tukia Mustikan runsas kukinta ja onnistunut pölytys enteilevät runsasta mustikkasatoa, luonnonvarakeskus arvioi. Mikäli säät suosivat, mustikoita voi tulla jopa 30 kiloa hehtaarille. Pääsato kypsyy poimittavaksi viileän alkukesän takia eteläja Keski-Suomessa vasta heinäkuun loppupuolella ja elokuun alussa, keskimäärin reilua viikkoa tavallista myöhemmin. Kainuun pohjoisosissa ja lapissa mustikan pääsato kypsyy elokuun alkupuolella. mustikan kukinta povaa hyvää satoa H A nnu n ou Si A inen/ lu Ke Laskureita maastossa Tänä vuonna kansallispuistoksi julistetun Teijon myötä Suomessa on nyt 39 kansallispuistoa. Luonnonpuistoja on 19. Niiden suojelumääräykset ovat kansallispuistoja tiukemmat ja ne ovat pääosin yleisöltä suljettuja. Kansallispuistojen käyntimääriä mitataan puistoissa olevien maastolaskureiden ja kävijätutkimusten avulla. Metsä, vihreys ja puhdas ilma. Siinä kolme syytä, miksi japanilainen Kobayashin perhe vieraili Nuuksion kansallispuistossa kesäkuun lopussa, kertoi isä Daigo Kobayashi (oik.) 12 MAKASIINI 5 • 2015 12 MAKASIINI 5 • 2015 3738_.indd 12 26/06/15 15:46
10 Mustikoiden poiminnasta kertyi viime vuonna tuloja 10 miljoonaa euroa, joka on 2,5 miljoonaa euroa enemmän kuin 2013. jos Suomessa jotain on enemmän kuin useimmissa muissa maissa, ainakin asukasta kohti laskettuna, niin insinööriosaamista ja metsää.” TuTKijA, TiedeToiMiTTAjA HelenA TelKänrAnTA, Tiede, KeSäKuu 2015. ”ihmiset kulkevat suupielet ylöspäin. iloisuus on käsin kosketeltavaa.” MeTSä Fibren ääneKoSKen TeHTAAn jA SyySKuun AluSTA bioTuoTeTeHTAAn joHTAjA CAMillA WiKSTröM, TAlouSeläMä 18.6. ”Kihokki mättään reunalla ei tiedä, onko se valtion omistuksessa vai jonkun muun. Sitä kiinnostaa, että se pystyy elämään.” MAATAlouSjA yMPäriSTöMiniSTeri KiMMo TiiliKAinen TiedoTuSTilAiSuudeSSA 25.6. tä, joten ulkomaalaisilla on merkittävä osuus puiston vierailijoina. ”Vaikka venäläiset ovat vähentyneet, esimerkiksi kiinalaisia on tulossa entistä enemmän. Luontomatkailu kiinnostaa aasialaisia. Sininen taivas ja metsien määrä voivat jo olla elämyksiä”, Virolainen sanoo. Japanilainen Daigo Kobayashi vieraili perheineen Nuuksion kansallispuistossa kesäkuun lopussa. Kobayashit ovat olleet Suomessa aiemminkin. ”Täällä on hyvät polut. Pidämme metsästä, vihreydestä ja puhtaasta ilmasta.” Puistonjohtaja Virolaisen mukaan Etelä-Suomen kaupunkien isot ihmismassat eivät välttämättä lähde luontoelämysten perässä Lappiin asti. ”Ihmiset etsivät läheltä luontokohteita. Kansallispuistoissa on hyvät polut, merkityt reitit ja nuotiopaikkoja sekä muita palveluita. Sienestys ja marjastus ovat myös suosiossa.” Luonto, maisemat ja eväät Metsähallituksen ylläpitämien kansallispuistojen käyntimäärät ovat lisääntyneet erityisesti eteläisen Suomen metsäisissä puistoissa. Suomen kansallispuistoista varsinaisia metsäpuistoja on 17 kappaletta. ”Vanhan metsän alueita voi nähdä esimerkiksi Pyhä-Häkin (Saarijärvi), Repoveden (Kouvola-Mäntyharju) ja Seitsemisen (Ylöjärvi-Ikaalinen) kansallispuistoissa”, kertoo Metsähallituksen erikoissuunnittelija Hannamari Potila. Potilan mukaan kansallispuistoissa kävijöitä kiehtovat luonto, maisemat, luonnontarkkailu, kävely ja eväät. Puistojen suosio vaihtelee vuoden ja sääolojen mukaan. ”Jos on oikein kaunista ja lämmintä, järvija meripuistot ovat suosittuja. Viileämpi sää ja hyvät marjaja sienivuodet kasvattavat metsäpuistojen suosiota.” Esimerkiksi viime vuonna sinilevän runsas määrä saattoi vaikuttaa merikansallispuistojen käyntimääriin. Vähälumiset talvet voivat puolestaan vähentää hiihtäjien määriä Etelä-Suomen puistoissa. Pallas-Ylläs yhä suosituin Etelän kansallispuistojen kävijävilkkaudesta huolimatta Pallas-Yllästuntureiden alueelle levittäytyvä puisto on yhä Suomen suosituin kansallispuisto. Sielläkin käyntimäärät ovat kasvussa. Pallas-Ylläkselle tehtiin vuonna 2014 yli puoli miljoonaa käyntiä. Nuuksio on noussut Urho Kekkosen puiston rinnalle Suomen toiseksi suosituimmaksi kansallispuistoksi. Molempien puistojen käyntimäärät olivat viime vuonna lähes 300 000. Suomesta löytyy kansallispuistojen ulkopuolelta myös suosittuja yksittäisiä luontokohteita. Aulangon luonnonsuojelualueeseen Hämeenlinnassa tutustuttiin viime vuonna 370 000 kertaa ja Inarin retkeilyalueella käytiin noin 130 000 kertaa. Merialueista suosituin oli Merenkurkun saaristo. Suomessa hakattiin viime vuonna metsäteollisuuden käyttöön ja energian tuottamiseen 65 miljoonaa kuutiota runkopuuta, kertoo luonnonvarakeskus. Tukkija kuitupuuta oli 56 miljoonaa kuutiota, 9 miljoonaa kuutiota polttopuuna tai metsähakkeena käytettävää runkopuuta. Kokonaismäärä on samaa ennätystasoa kuin vuonna 2013. Teollisuuspuun hakkuukertymä jäi kuitenkin runsaat kaksi miljoonaa kuutiota vuoden 2007 huippulukemista. Viime vuoden hakkuut ennätystasolla Kuusia tuhoavien kirjanpainajien riskiraja on ylittynyt toistaiseksi vain Kaakkois-Suomessa. riskirajan ylittyessä kirjanpainajien jäljiltä kuolee todennäköisesti myös eläviä kuusia. Sää on ollut koleaa. Kirjanpainajat lähtevät liikkeelle, kun lämpötila nousee 18 asteeseen. ”Tilanne on helpompi kuin viime vuonna, mutta kesä ei ole ohi. Kuusikoita kannattaa tarkkailla heinäkuussakin”, sanoo Hannu Heikkilä Suomen metsäkeskuksesta. 1 000 000 1 500 000 2 000 000 2 500 000 Lähde: Metsähallitus Kansallispuistojen käyntimäärät 2005–2014 Käyntiä 2005 2007 2009 2011 2013 -14 Kirjanpainajia liikkeellä heinäkuussakin 13 MAKASIINI 5 • 2015 13 MAKASIINI 5 • 2015 3738_.indd 13 26/06/15 15:46
UUTISET Mikko Riikilä Kantopuuta on nostettu energian raaka-aineeksi 20 vuotta. Nykyisin sitä käytetään metsäenergian lähteenä miljoona kuutiometriä vuosittain. Voimalaitoksia kannot eivät innosta, vaikka ne ovat lämpöarvoltaan parempia kuin hakkuutähteet. Pulmana ovat polttoon kulkeutuva maa-aines ja kivet, jotka aiheuttavat laitoksilla tuotanto-ongelmia. Viime vuosina onkin jopa ennakoitu, että kantojen nostosta luovuttaisiin. Hellävaraisia nostajia Suomen suurin kantopuun käyttäjä UPM ei halua luopua kantojen korjuusta. Taustalla on aito tarve ja myös periaate: Metsäyhtiö haluaa ohjata ainespuun jalostukseen. Hakkuutähteet ja kannot ovat sille ensisijainen metsäenergian lähde. ”Emme polta kuitupuuta keittääksemme vettä”, UPM:n metsäosaston sidosryhmäsuhdejohtaja Pekka Rajala toteaa. upM uskoo kantoihin Metsäyhtiön käyttöön ottama röntgenkuvaus tehostaa kantomassan käyttöä. Lyhyesti Suomeen on ilmeisesti saatu uusi lintulaji. lintuharrastaja äänitti kesäkuun puolivälissä Sotkamossa oudosti laulaneen linnun, jonka asiantuntijat uskovat olevan idänkäki. idänkäen päälevinneisyysalue on Venäjän taigametsävyöhykkeellä, missä lajia tavataan Tyynellemerelle asti. Euroopan puolella lajin vakituinen esiintymisalue ulottuu komin tasavallan länsiosiin. idänkäkeä ei ole aiemmin tavattu Euroopassa Venäjän ulkopuolella, mutta sitä on odotettu Suomeen jo pitkään. Korjuu on muuttunut kantojen tarkaksi pilkkomiseksi ja ja eri osien ravisteluksi. koska kantopuun laatua ei myöhemmin enää voi parantaa. Pikkutarkka työ helpottaa myös uudistajia. Maanpintaa rikotaan mahdollisimman vähän. Se vähentää uudistusalan vesakoitumista. ”Hakkuualat voidaan viljellä korjuuta seuraavan vuoden keväällä, vaikka kannot ja hakkuutähteet korjataankin”, Rajala lupaa. Röntgen antaa pikapalautteen UPM on yhdessä mikkeliläisen Inray Oy:n kanssa kehittänyt menetelmän, jossa murskattu kantomassa röntgenkuvataan hihnakuljettimella. Näin polttoaineen maa-ainespitoisuutta ja kosteutta voidaan valvoa jatkuvatoimisesti. ”Voimme mitatun laadun perusteella lajitella polttoaineita ja ohjata polttoaineen syöttöä kattilaan entistä tarkemmin, mikä parantaa tuotantotehokkuutta”, toteaa voimalaitospäällikkö Arto Heinjoki UPM:ltä. Lisäksi kantoja toimittaville yrittäjille pystytään antamaan tosiaikainen palaute polttoaineen laadusta. ”Tieto auttaa yrittäjiä kehittämään toimintaansa. Heille myös maksetaan korvaus toimitetun metsäenergian energiasisällön perusteella”, toteaa kehityspäällikkö Tero Anttila UPM:stä. Liika kosteus ja epäpuhtaudet alentavat metsäenergian energiasisältöä. Hakkuutähteistä ja kannoista UPM maksaa puun myyjälle yhden euron kuutiokohtaisen lisän päätehakkuulta kertyneelle kuusiainespuumäärälle. Vähäistä lisätuloa suuremman hyödyn kantojen ja hakkuutähteiden korjuu tuo metsänomistajalle maanmuokkauksen ja istutuksen helpottumisena. Niinpä yhtiö pyrkii parantamaan kantopuun laatua. Käytännössä se tarkoittaa entistä huolellisempaa työtä kantojen nostossa. Rouhea kantojen repiminen on historiaa. Nykyisin kannot pilkotaan ensin moneen osaan. Sen jälkeen jokainen osa ravistellaan erikseen puhtaaksi hiekasta ja kivistä ja ladotaan korkeisiin kekoihin kuivumaan. Niinpä kaivinkonein tehtävä kantojen nosto on huomattavasti hitaampaa kuin takavuosina. UPM:n mukaan se kannattaa, Ron knigh T M ikk o Riikilä Idänkäki tuli Suomeen hallitus säästää vapaaehtoisen suojeluohjelma Metson määrärahoista ison siivun. ”onneksi on edes 20 miljoonaa euroa käytettävissä, niin että ohjelmaa voidaan jatkaa”, sanoi maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen tiedotustilaisuudessa viime viikolla. Edellisessä budjettikehyksessä Metson suojelukohteisiin oli varattu 38 miljoonaa euroa vuodessa. luonnonhoitohankkeisiin käytetty kuusi miljoonaa euroa putoaa kolmeen miljoonaan. a Metso-ohjelman vauhti hidastuu 14 MAKASIINI 5 • 2015 14 MAKASIINI 5 • 2015 3739_.indd 14 26/06/15 15:06
mETSäTyyppI 1Mikä tekee metsätaitoilusta hienon lajin? Metsätaitoilu pitää yllä metsäisiä taitoja ja parantaa niin henkistä kuin fyysistäkin vireyttä. lisäksi metsätaitokisoissa ei koskaan tiedä etukäteen, kuka voittaa. Paraskin metsätaitoilija voi löytää itsensä tuloslistan hänniltä. kilpailun tehtävissä pitää huomioida niin monta asiaa, että taitojen lisäksi tarvitaan vähän tuuriakin. 2Millaisia tehtäviä kilpailussa on? kilpailu jakautuu taitotehtäviin ja leimausosioon. Taitotehtävissä pitää muun muassa arvioida taimikonhoidon tarvetta, tunnistaa kasvupaikkatyyppi ja arvioida puuston runkoluku. leimaus?osiossa valitaan harvennushakkuussa poistettavat puut. 3Miten kisoja varten voi harjoitella? kannattaa osallistua maakunnissa järjestettäviin kilpailuihin. Varsinkin arviointitaitojen hiominen on tärkeää. Taitotehtävistä eniten pisteitä tuo se, jossa arvioidaan puuston kokonaistilavuus. kisat vaativat myös fyysistä kuntoa. Yhdestä kolmeen kilometrin mittainen rata pitää kiertää tietyssä ajassa. 4Kenelle kisat on suunnattu? Metsänomistajien metsätaitokilpailut on suunnattu vain metsänomistajille. Metsäalan ammattilaisille on omat kilpailunsa. kilpailussa on omat sarjansa naisille, miehille ja nuorille sekä niiden lisäksi joukkuekilpailu. Metsänhoitoyhdistysten jäsenille osallistumismaksu on hieman muita alhaisempi. 5Milloin Suomen mestaruudesta kisataan? kisat järjestetään 7. elokuuta hartolassa. Jälki-ilmoittautuminen on käynnissä 15. heinäkuuta asti. Mikä metsätaitoilussa vetää? Metsätaitokilpailuissa ei pärjää pelkillä taidoilla. Tuuriakin tarvitaan, tietää elokuussa järjestettävien metsätaitoilun SM-kisojen puuhamies Pertti Mäkinen. Kuvio Lähde: Tullihallitus Egyptiin viedään eniten Havusahaja höylätavaran vienti Suomesta maittain vuonna 2014. Sahatavaraa vietiin yhteensä 7,5 miljoonaa kuutiota, 4 % enemmän kuin edellisvuonna. Egypti Ranska Japani Muut Euroopan maat Muut Euroopan ulkopuoliset maat IsoBritannia Saksa 7% 7% 10% 10% 16% 19% 31% hannu JauhiainEn MetSähallItuS yhtenäistää metsäteidensä kuljetusmaksuja loppukesän aikana. Metsätalouden johtaja Jussi Kumpula korostaa, ettei kyse ole isosta asiasta. ”Tähänkin asti olemme sopineet lähinnä puun ostajien kanssa puiden kuljetuksen korvauksista omilla metsäteillämme, kuten hyvään tapaan kuluu”, Kumpula toteaa. Metsähallituksen teiden käytöstä on Kumpulan mukaan peritty maksuja kymmenien vuosien ajan. Maksujen taso ja muoto ovat kuitenkin vaihdelleet. Uuden mallin mukaan käytäntö olisi kaikkialla sama ja perustuisi kuljetettuun puumäärään ja ajokilometreihin. Taksan suuruudesta ei ole vielä päätöksiä, mutta se tullee olemaan muutamia kymmeniä senttejä kuljetettua puukuutiometriä ja ajettua kilometriä kohden. Kumpulan mukaan kyse on myös byrokratian keventämisestä. Kun taksat ovat selvillä, ei tarvitse erikseen sopia kuljetuksesta ja sen korvauksesta. Maksut eivät koske henkilöautoliikennettä. Byrokratia kevenee Metsähallituksella on omia metsäteitä noin 36 000 kilometriä. Niitä käytetään myös yksityismetsien puiden kuljetukseen. Uusi maksujärjestelmä voi alentaa etenkin syrjäisten metsätilojen kantohintatasoa, jos puita joudutaan ajamaan pitkiä matkoja Metsähallituksen teitä pitkin. Toisaalta hintataso voisi olla monesti paljon alempi, jos tietä ei olisi. Metsähallituksen teillä liikkuu paljon myös muita kulkijoita. Erityisesti maastoautoilla saatetaan kelirikkoaikaan aiheuttaa joskus pahojakin vaurioita. Tässä Kumpula toivoo järjen käyttöä. Muutoin Kumpulan mukaan kaikki liikkujat ovat teille tervetulleita. Kainuussa tehdyn selvityksen mukaan noin 85 prosenttia metsätieliikenteestä onkin muuta kuin metsätalouteen liittyvää. Metsähallitus yhtenäistää tiemaksujaan Syrjäisillä metsätiloilla kantohintataso voi laskea uuden maksujärjestelmän takia. KUKA: Metsänomistajien SMmetsätaitokilpailujen kilpailunjohtaja Pertti Mäkinen. MITÄ: Vuosikymmenten kokemus metsätaitokisoista ja niiden järjestämisestä. MIKSI: Metsätaitoilu lisää sekä henkistä että fyysistä vireyttä. TEkSTi liina kJEllbERg 15 MAKASIINI 5 • 2015 15 MAKASIINI 5 • 2015 3739_.indd 15 26/06/15 15:06
TeksTi Hannu JauHiainen kuva Hannu HuTTu Alkukesän tuulenpuuskat ovat aiheuttaneet hajanaisia myrskytuhoja eri puolilla Suomea. Tyypillisiä tuhokohteita ovat talven aikana harvennetut metsät sekä tuoreiden hakkuuaukeiden reunametsät. Myös luontaisten uudistusalojen siemenpuut ovat olleet herkkiä kaatumaan. Esimerkiksi toukokuun lopun Lyyli-myrsky kaatoi Pohjois-Suomesta MTK:n selvityksen mukaan metsää vajaat 100 000 kuutiometriä. Tuhot keskittyvät Pyhäja Kalajokilaaksoon, Oulujärven ympäristöön ja Koillismaalle. Etelä-Suomessa puita on kaatunut tuulenpuuskien vuoksi ainakin Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa sekä Pohjois-Karjalassa. Lisää tuhoja luvassa Pudasjärven metsänhoitoyhdistyksen alueella tuhot ovat olleet pääosin hajanaisia ja sijaitsevat tyypillisesti talven aikana harvennetuissa metsissä sekä niiden reunoilla, yhdistyksen toiminnanjohtaja Antti Härkönen kertoo. Hän arvelee, että maaperän kosteus on vaikuttanut alkukesän myrskytuhoihin: märässä maassa puiden juuret ovat löyhemmässä kuin kuivan kelin aikaan. ”Vetinen maa haittaa myös myrskytuhojen korjuuta normaalisti kesäkorjuukelpoisilla kohteilla.” Pyhäjokilaakson metsänhoitoyhdistyksen alueella puita on mennyt nurin lähinnä tuoreilla kuusikoiden harvennusalueilla sekä päätehakkuiden reunamilla. Toiminnanjohtaja Jussi Rissanen arvioi, että tuhoja saattaa tulla vielä lisää, jos kesän aikana tulee tavanomaisia ukkospuuskia. Silloin voi vanhojen tuhoalueiden ympäriltä kaatua lisää puustoa, koska niiden juuret ovat jo osin katkeilleet. Rissasen mukaan muutamista tuhokohteista on tehty leimikoita myyntiin. Mukaan on kerätty lähialueen muita hakkuukohteita, jotta yleensä pienialaiset tuhokohteet on saatu myytyä. Metsänomistajien ei kannata hätäillä yksittäisten tuulipuiden kanssa. Omat metsät kannattaa kuitenkin kierrellä, ainakin lähiaikojen harvennuskohteet ja uudistusalojen reunat on syytä tarkistaa. Pyhäjokilaakson yhdistyksen alueella ei kaatuneista siemenpuista ole suurta vaivaa, sillä karut maat pyritään uudistamaan ensisijaisesti kylvämällä. ”Juuri myrskytuhojen vuoksi luontainen uudistaminen siemenpuiden avulla on todettu ongelmallisiksi”, kertoo Rissanen. Korjuu ammattilaisille Metsänomistajien kannattaa jättää myrskypuiden korjuu ammattilaisille, kenttäpäällikkö Markku Ekdahl MTK:sta muistuttaa. Korjuu vaatii hyvää ammattitaitoa, eikä tuulenkaatotyömaalla pidä työskennellä yksin. Maassa kiinni olevat, tuulen kaatamat puut eivät kesäaikana pilaannu. Myrskypuille on muutenkin todennäköisesti paremmat markkinat lomien jälkeen alkusyksystä. Juuri nyt etenkin havukuituvaltaisilla leimikoilla on Pohjois-Suomessa huono kysyntä. Ostohalukkuus tosin vaihtelee leimikon sijainnin mukaan. Hyvät tienvarsiharvennukset menevät kaupaksi. Mäntytukkija koivukuituvaltaisilla leimikoilla on myös hyvä kysyntä. markkinat Tarkista riskialueet Hajanaisten tuulenkaatojen korjuu kannattaa lykätä syksyyn. Alkukesän myrskyjen jäljiltä löytyy kaatuneita puita sieltä täältä. Nämä tuulenkaadot löytyivät Suomussalmen länsiosista. 16 MAKASIINI 5 • 2015 16 MAKASIINI 5 • 2015 3740_.indd 16 26/06/15 15:09
Raakapuun kantohinnat kesäkuussa viikolla 25 ? nousussa ? laskussa Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,56 ? 55,19 ? 41,95 ? 15,95 ? 17,34 ? 15,70 ? uudistushakkuu 56,87 ? 56,26 ? 44,10 ? 17,97 ? 18,87 ? 17,82 ? Harvennushakkuu 47,75 ? 46,74 ? 35,20 ? 15,66 ? 15,55 ? 14,99 ? ensiharvennus 12,65 ? 12,17 ? 12,45 ? Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,88 ? 55,80 ? 40,62 ? 15,66 ? 17,47 ? 15,51 ? uudistushakkuu 56,80 ? 56,54 ? 41,77 ? 16,95 ? 18,65 ? 17,24 ? Harvennushakkuu 47,57 ? 48,51 ? 36,08 ? 15,70 ? 15,80 ? 15,25 ? ensiharvennus 11,89 ? 10,69 ? 11,70 ? Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,73 ? 55,21 ? 42,29 ? 15,80 ? 17,13 ? 15,52 ? uudistushakkuu 56,59 ? 56,04 ? 43,92 ? 17,69 ? 18,40 ? 17,52 ? Harvennushakkuu 47,69 ? 47,31 ? 36,76 ? 15,20 ? 15,45 ? 14,65 ? ensiharvennus 40,44 ? 12,21 ? 10,85 ? 11,93 ? Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,54 ? 53,83 ? 42,11 ? 15,31 ? 15,90 ? 15,12 ? uudistushakkuu 56,46 ? 54,77 ? 44,02 ? 17,25 ? 17,43 ? 17,35 ? Harvennushakkuu 47,03 ? 46,05 ? 36,83 ? 14,73 ? 14,81 ? 14,44 ? ensiharvennus 11,63 ? 10,00 ? 12,06 ? Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 56,64 ? 56,04 ? 43,93 ? 15,64 ? 17,39 ? 15,57 ? uudistushakkuu 58,15 ? 56,71 ? 45,33 ? 17,54 ? 18,57 ? 17,65 ? Harvennushakkuu 49,46 ? 48,37 ? 38,60 ? 15,54 ? 15,72 ? 15,02 ? ensiharvennus 11,94 ? 11,04 ? 11,55 ? Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,81 ? 54,52 ? 16,35 ? 17,83 ? 16,67 ? uudistushakkuu 56,81 ? 55,03 ? 18,32 ? 18,26 ? 18,16 ? Harvennushakkuu 47,68 ? 45,53 ? 15,22 ? 14,99 ? 14,74 ? ensiharvennus 13,02 ? 12,91 ? Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 52,08 ? 53,27 ? 16,22 ? 16,10 ? 15,44 ? uudistushakkuu 53,64 ? 54,19 ? 18,15 ? 17,04 ? 17,28 ? Harvennushakkuu 46,74 ? 45,44 ? 14,41 ? 13,82 ? 13,47 ensiharvennus 13,21 ? 10,93 ? Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 46,71 ? 47,25 ? 16,00 ? 14,92 ? 14,44 ? uudistushakkuu 48,22 ? 48,45 ? 18,10 ? 15,80 ? 16,33 ? Harvennushakkuu 42,32 ? 14,51 ? 12,58 ? ensiharvennus 11,95 ? Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2014 2015 Kantohintojen kehitys Euroa m Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Puutavaralajien kantohintaindeksit 1/2014 5/2015 2010 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 52 2011 2012 2013 2014 2015 Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 85 90 95 100 105 110 300000 600000 900000 1200000 1500000 10 20 30 40 50 60 kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. Luonnonvarakeskuksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. indeksin laskennassa erityyppisten leimikoiden – uudistus, harvennus ja ensiharvennus – osuudet pidetään samoina, mitkä ne olivat keskimäärin vuonna 2010. Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut 10 prosenttia joulukuusta 2010. Indeksi kertoo muutoksista 17 MAKASIINI 5 • 2015 17 MAKASIINI 5 • 2015 3740_.indd 17 26/06/15 15:09
markkinat hannu jauhiainen Hyvien yhteyksien ääreltä voi saada pienenkin leimikon kaupaksi järkevään hintaan. näin kävi Pohjois-Pohjanmaalla, jossa metsänomistajan metsätila on kahdessa kapeassa pätkässä oleva sarkajakopalsta. Tällaisissa metsissä hakkuukohteet ovat usein pieniä, ellei naapuritilallisten kanssa synny yhteisleimikkoa. nyt tehty leimikko koostui kahdesta lähekkäin olevasta kesäkorjuukelpoisesta päätehakkuukuviosta, joiden kokonaispinta-ala oli 1,5 hehtaaria. Puuta leimikosta arvioitiin kertyvän metsänhoitoyhdistyksen leimausselosteen mukaan noin 250 kuutiometriä. Puustosta pääosa on mäntyä. Leimikko sijaitsi osin päätien varrella ja metsätien liittymän molemmin puolin. Tämän vuoksi se oli ostajien kannalta järkevä kohde, vaikka korjattava puumäärä jää vaatimattomaksi. hyvästä sijainnista huolimatta leimikon pieni koko karsi kuitenkin hieman ostajien määrää. Tarjoukmetsätilakaupat tammi–toukokuussa 2015 Maakunta kaupan myyty myyty hakkuupuusto kpl kpl ha taimikot, % kypsät, % m3/ha tukki-% e/ha e/m3 kerroin* Varsinais-Suomi 7 3 120 136 Satakunta 15 11 204 23 13 112 34 4 216 38 1 häme-uusimaa 35 13 358 34 8 96 32 4 210 44 1,1 etelä-Karjala 10 8 154 123 Kymenlaakso 18 15 342 28 12 114 35 4 054 36 0,88 Pirkanmaa 33 18 510 33 8 99 27 3 492 35 0,91 etelä-Savo 49 38 1 111 38 6 88 32 3 273 37 0,83 eja K-Pohjanmaa 46 29 858 29 9 79 21 2 238 28 0,86 Keski-Suomi 42 27 989 29 9 107 33 3 505 33 0,84 Pohjois-Savo 43 30 1 344 35 7 100 3 177 32 Pohjois-Karjala 56 43 1 833 23 10 124 34 3 532 28 Kainuu 147 74 2 048 16 5 97 24 2 027 21 P-Pohjanmaa 111 54 5 868 18 6 83 15 1 598 19 0,92 Lappi 42 49 2 609 18 6 62 11 1 049 17 0,76 Koko maa 654 412 19 356 93 2 404 26 Kk-muutos 178 92 4 230 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. MiKKo häyrynen MetsätilaMarkkinoilla meno jatkui toukokuussa vilkkaana ja kauppoja vahvistettiin liki sata, Hannu Liljeroosin seuranta osoittaa. uusia tilastoituja kohteita tarjottiin myyntiin vajaa kaksisataa. Toukokuun uutisia olivat, että sijoitusrahasto osti kaksi isoa yksityismaiden kohdetta, toisen Saarijärveltä ja toisen joensuusta. Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan Siikalatvalla yhteismetsä laittoi myyntiin kolme kohdetta. Tilastoituja myyntikohteita on tullut tänä vuonna markkinoille 654 kappaletta. näistä on uPM:n kohteita 178, Metsähallituksen 57 ja mhy-taustaisen Metsätilat.fi-sivuston 347. Metsähallituksen, oP-Kiinteistökeskuksen ja otso-metsäpalveluiden tarjonta on kutistunut merkittävästi viime vuodesta. ostettavaa on varsin paljon melkein kaikissa maakunnissa. esimerkiksi Pirkanmaalla ja häme-uusimaalla on myynnissä yhteensä noin 60 kohdetta. Kilpailu hyvistä, isoista yksityismetsistä etelä-Suomessa kiristyy. etelä-Suomen maakunnista eniten kauppoja on tehty etelä-Savossa. hiljaisinta on ollut Varsinais-Suomessa ja etelä-Karjalassa. uPM:n kaupat nostavat Kainuun kauppaluvun suurimmaksi. jos ne jätetään pois laskuista, niin eniten kauppoja on tehty Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla. oheisen taulukon kertoimet kuvaavat kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Summa-arvo saadaan laskemalla yhteen maapohjan, puuston ja odotusarvolisien sekä taimikoiden arvot. Metsätilamarkkinoilla riittää ostettavaa Kuukauden puukauppa Pikkuleimikko tien varresta sia leimikosta tuli lopulta kolme kappaletta. Tarjoukset olivat melko samantasoisia. Mäntytukista tarjottiin 52–55 euroa kuutiometriltä. Tarjousten loppusummissa oli muutaman satasen ero. Vertailussa parhaaksi katsottiin keskisuuren sahan tarjous, jossa tukin yksikköhinta oli korkein. Vertailussa otettiin huomioon myös tukin mittaja laatuvaatimukset. Kaupat tehtiin yhdistyksen toimesta valtakirjakauppana. Puutavaralaji m3 €/m3 Mäntytukki 137 55,25 Mäntypikkutukki 16 28,25 Mäntykuitu 63 18,00 Kuusitukki 4 54,00 Kuusikuitu 6 18,00 Koivukuitu 22 16,50 Lehtikuitu 4 10,00 Yhteensä 252 m3 9 882 € pystykauppa pohjois-pohjanmaalla 18 MAKASIINI 5 • 2015 3722_.indd 18 26/06/15 15:10
”Köyhä laulaja keräsi tuhkaa ja sekoitti joukkoon hiukan kusta, lisäksi vielä varmuudeksi lirauksen polttoöljyä. Eipä kelvanneet taimet.” KÖYHÄ LAULAJA ”Meillä on toiminut parhaiten niin, että kaikki hirven mieluisimmat puulajit lattiaan. Ensimmäisenä pihlaja, sitten paju ja raita ja viimeisenä koivu.” METSURI-MOTOKUSKI ”Kahvipaketin folioita roikkumassa oksassa tuulessa. Jospa valon välähtely haittaisi.” JHN6610 ”Minulla oli joutilaana kymmeniä metrejä aitaverkkoa, kaksi metriä korkeaa. Aina kun lähden illan lenkkiäni kiertämään, otan siitä pari puolen metrin pätkää kainaloon ja asennan parin taimen ympärille verkon.” JEES H-VALTA ”Nuolukivi jonnekin lähistölle. Menevät sinne ja unohtavat punalehtiset, täynnä ravinteita olevat rauduskoivunlatvat. En ole koskaan nähnyt hirvituhoja yli 10 metrin päässä nuolukivestä.” AMMATTIRAIVOOJA ”Nuolukivillä saa varmistettua alueelle vielä pysyvän hirvikärpäsriesan. Sitten syksyllä pari kuukautta kelien jäähdyttyä voikin unohtaa metsässä liikkumisen alueella.” PÄHKÄILIJÄ ”Helppo homma. Pyöräyttää joka taimen ympärille koiraverkkoa ja tyvelle myyräsuojan. Jo vot taimet säilyy.” TORPPARI ”Kokemusta on syksyllä männyntaimikkoon levitettävästä Tricosta. Hyvin on toiminut, tosin työläs levittää.” JULLIKKA METSALEHTI.FI Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt ”Vitikkamäen luontopolun maisemaa hallitsevat näyttävästi lohkaroitunut kallioperä, kauniit kangasmetsät sekä maaston alaviin kohtiin sijoittuneet suoalueet.” PÖLLINEN Ei liiku sittEn millään Suomalaisille vapaa-ajankalastajille koottu runsas ilmainen tietopaketti. www.OttiOpas.fi Minne käy tuulen tie maapallolla? Katso täältä. bit.ly/1tt05rl Valtion kalastusmaksut sekä Metsähallituksen kalastusja metsästysluvat yhdestä paikasta. verkkOkauppa.eraluvat.fi Hirville häätö Metsälehden verkkokeskustelussa on jaettu vinkkejä hirvien karkotukseen. Gallup uusi kysymys: Oletko osallistunut metsätaitokisoihin? 20 40 60 80 100 Kyllä 36% Ei 64% käytätkö mönkijää metsätöissä? Vastauksia 151 ”Hirvien karkoitus kohtalaisilta tiluksiltani suuremmassa mitassa on käytännössä melko mahdotonta. Olen alistunut asiantilaan ja metsänhoidollisin ratkaisuin pystynyt minimoimaan hirvituhot.” METSÄKUPSA ”On tullut kokeiltua visakoivulle tervan ja tärpätin seosta. Henkiin jäivät, vaikka pelkäsin, että tökötti voisi tappaa taimet. Eikä niitä syöneet hirvet eivätkä jänikset.” A. JALKANEN 19 MAKASIINI 5 • 2015 3724_.indd 19 25/06/15 14:52
Teema: mönkijällä meTsään TurhakkeesTa työkone Varustelematon mönkijä toimii lähinnä isojen poikien leluna. Oikein varusteltuna se muuttuu metsätöitä helpottavaksi työkoneeksi. TeksTi Mikko Riikilä kuvaT saMi kaRppinen 20 MAKASIINI 5 • 2015 20 MAKASIINI 5 • 2015 3712_.indd 20 25/06/15 15:59
Teema: xxx asiantuntijamme, jyväskyläläinen Mikko R. Salminen on aktiivinen kaupunkilaismetsänomistaja. Arjet hän on työkiireinen Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallintojohtajan toimessaan. Niinpä hän haluaa käyttää vähän vapaa-aikansa mahdollisimman tehokkaasti metsänhoitotöihin. Mitä vähemmän aikaa kuluu turhaan, sitä enemmän metsissä saa valmista aikaiseksi. ”Tavoite on, että metsähommiin varattu iltapuhde tulee käytettyä täysipainoisesti aiottuun työhön, ei vehkeiden etsiskelyyn tai pahimmillaan siihen, että esimerkiksi kypärä tai bensatankki unohtuu kotiin ja homma on siltä päivää siinä.” Tässä vaiheessa hän viittaa omakotitalonsa pihalla perävaunussa odottavaan mönkijään, tai järjestelmään, kuten mies itse kokonaisuutta nimittää. Äkkiseltään ”järjestelmä” mönkijästä puhuttaessa kuulostaa hiukan hupaisalta, mutta kun Salminen perustelee käsitteen, idea muuttuu ymmärrettäväksi – ja kannatettavaksi. Peräkärrylle kiinnitetyn mönkijän matkassa on kaikki metsänhoitotöissä tarvittavat työkalut ja tarvikkeet. Lisävarusteena on vielä Ultratecin valmistama lannoitteiden levitysperävaunu, mutta se jää tällä kertaa sivuosaan. Nikkarin taidot hallitseva Salminen on rakentanut mönkijäänsä kiinnitystelineet raivausja moottorisahalle, bensatankille ja muille työkaluille. Koneen kupeille on sidottu rautakankea, lapiota ja kirvestä. MiKaikki metsässä tarvittavat työkalut kulkevat mukana, joten tavaroita ei metsähommiin lähtiessä tarvitse etsiskellä. Teema: mönkijällä meTsään 22 MAKASIINI 5 • 2015 3712_.indd 22 25/06/15 15:59
”TäRkeää on, eTTä kaikille TaRvikkeille on oMaT paikkansa, ja TieTysTi se, eTTä kaikki TavaRaT pannaan aina käyTön jälkeen Takaisin oikealle paikalleen.” tään ei unohdu, kun koko kalusto on samassa paketissa. ”Tärkeää on, että kaikille tarvikkeille on omat paikkansa, ja tietysti se, että kaikki tavarat pannaan aina käytön jälkeen takaisin oikealle paikalleen.” Mitoita perävaunu oikein Yhtä tärkeää on, että kalusto on tiukasti kumilenkein lukittu telineisiinsä ja lokeroihinsa. ”Ei tule tiellä sanomista sinitakkien kanssa, kun vetää kuormaa auton perävaunussa.” Mönkijän Salminen kiinnittää auton perävaunuun vanttiruuvein ja kuormaketjuin. Niitä hän kehuu kuormaliinoja monin verroin varmemmiksi. Pelkkä mönkijä mahtuu henkilöauton jarruttomaan perävaunuun. Kun perään kytketään vielä tukkikärryt tai lannoitusvaunu, massaa kertyy niin paljon, että tarvitaan pitkä jarrullinen perävaunu ja jyty vetoauto. Paljon Pajero-maasturia vähäisemmällä veturilla yhdistelmä ei laillisesti liikahda. ”Yhdistelmä auton perässä eli mönkijä vaunuineen painaa noin kaksi tonnia ja perävaunu itsessään noin 800 kiloa. Niiden yhteispaino ylittää monen muun auton perävaunun enimmäismassan.” Uuden mönkijän ja sen siirtelyyn tarvittavan perävaunun hankintaa harkitsevalle Salmisella on kokemuksen tuoma, tuhansien eurojen arvoinen vinkki. ”Kannattaa miettiä, aikooko jatkossa hankkia mönkijän lisävarusteiksi telat. Pyörillä varustettu mönkijä mahtuu leveydeltään 150-senttiseen perävaunuun. Telat leventävät konetta sen verran, että mönkijän kuljettamiseen tarvitaan 180-senttinen perävaunu.” ‹ ‹ Varmista, että kaikki mönkijän mukana kulkevat tarvikkeet on kiinnitetty huolellisesti. ‹ Valmiiksi mitoitetut kuormaketjut kiinnittävät mönkijän perävaunuun turvallisesti ja ovat helppoja käyttää. 23 MAKASIINI 5 • 2015 3712_.indd 23 25/06/15 15:59
Sama koskee myös vaunun pituutta. Puskulevyllä varustettu pyörämönkijä mahtuu alle kolmemetriseen vaunuun. Telojen myötä yhdistelmä pitenee siinä määrin, että perävaunun kuormatilan on oltava pituudeltaan yli kolmemetrinen. Raivaa valmiit ajoreitit Kotipihassa mönkijä pysyy perävaunun kyydissä, mutta metsässä se tietysti on ajettava pois kärryiltä. Siihenkin hupenee helposti kortilla olevaa metsätyöaikaa, ellei lastausta ole valmisteltu. Salminen on. ”Olen tehnyt jokaiselle metsäpalstalleni metsätien varteen lastausrampin, jota myöten koneen saa peruutettua pois kärryiltä.” Lastausramppi tehdään muotoilemalla sepelistä ajoluiska. Sen päätyyn rakennetaan painekyllästetystä puusta tasainen reuna, jota vasten perävaunu peruutetaan. Perävaunun pohja ja luiskan huippu ovat samalla tasalla, joten mönkijä lipuu siististi kärrystä pois ja takaisin. Salminen käyttää mönkijää ensisijaisesti tiluksillaan liikkumiseen sekä työvälineiden ja tarvikkeiden, kuten taimien, kuljetukseen. Hurjastelu tai kannokossa rämpiminen eivät ole hänen juttunsa. ”En hae tästä mitään extreme-kokemuksia. Ajamisen helppous on ratkaisevaa, jos koneen pitää oikeasti tehostaa metsien hoitoa. Asia ei etene, jos vähäinen metsätyöaika kuluu suohon juuttuneen mönkijän irrottamiseen.” Salmisen korostama helppous tarkoittaa valmiiksi katsottuja ja tarpeen vaatiessa myös tasoiteltuja ajoväyliä palstan eri puolille. Puustoa ei tarvitse poistaa: kapean sujakka mönkijä mahtuu puiden välistä, kunhan reitit on valmiiksi linjattu ja valmisteltu. ”Tasaisessa maastossa riittää, että kannot tasataan maan pinnan tasalle.” Teema: mönkijällä meTsään Esimerkiksi tuulenkaatojen korjuussa mönkijä on toimiva laite. 24 MAKASIINI 5 • 2015 3712_.indd 24 25/06/15 15:59
Lisäksi Salminen on raivannut metsiinsä ajoreittejä, joita on tasattu osin kaivinkoneellakin. Tähän on vaikuttanut ainakin osin miehen metsästysharrastus. ”Maastossa mönkijällä ei saa kuljettaa asetta, mutta rakennetulla ajoväylällä saa. Tämä helpottaa esimerkiksi hirvijahteja merkittävästi.” Hän valmistelee ajolinjat myös taimikoihin suunnilleen kuudenkymmenen metrin välein. Ne hän linjaa jo uudistamisvaiheessa. Kahden metrin muokkaamatta ja istuttamatta jäävät kaistat eivät vähennä tulevan metsän kasvua, mutta helpottavat taimikonhoitoa varsinkin isoilla kuvioilla. ”Bensat ja eväät liikkuvat ongelmitta eri puolille palstaa aina sopivalle paikalle. Muutenhan tahtoo käydä niin, että toimistotyötä tekevä kaupunkilaismetsänomistaja väsähtää jo tarpoessaan työmaalle kaikkien kamppeiden kanssa.” Myös taimikonhoidon mielekkyys paranee, kun iso työmaa lohkotaan 60 metrin kaistoihin. ”Se piristää mieltä ja palkitsee, kun saa kohtuullisin väliajoin yhden lohkon valmiiksi. Muuten voi usko alkaa horjahdella monen hehtaarin taimikkoerämaassa.” Metsänhoidon kulkupelinä mönkijän edut korostuvat erityisesti Pohjois-Suomessa, jossa istutustai taimikonhoitopalstalle saattaa olla kilometrien taival lähimmältä autotieltä. Tarvitaanko teloja? Ajon helppoutta korostava Salminen sanoo, ettei ole koskaan varustanut mönkijäänsä ketjuilla edes puunajossa. Hän kavahtaa myös karkeasti kuvioituja renkaita. ”Mönkijä itsessään on niin kevyt, etteivät ketjut tai karkeat rengaskuviot sanottavasti lisää renkaiden pitoa. Jos perävaunu juut”en hae TäsTä MiTään exTReMe-kokeMuksia. ajaMisen helppous on RaTkaisevaa, jos koneen piTää oikeasTi TehosTaa MeTsien hoiToa.” ‹ Vinssillä saat juuttuneen mönkijän liikkeelle. Sillä voi myös vetää hankalassa paikassa olevia puita lähemmäs. Kaukoohjain helpottaa vinssin käyttöä. 25 MAKASIINI 5 • 2015 3712_.indd 25 25/06/15 15:59
Teema: mönkijällä meTsään tuu, ketjullakin varustettu pyörä sutii herkästi ja silloin varsinkin kuusien pintajuuret ovat vaarassa.” Puunajossa vetävä perävaunu on monin verroin tepsivämpi tapa parantaa maastokelpoisuutta. Teloja Salminen sen sijaan kehuu. Ne helpottavat oman metsänsä hoitajan liikkumista monin tavoin. ”Lumikelillä telat ovat tietysti ehdottomat, ilman niitä mönkijä ei liiku hangessa.” Lisäksi telat parantavat ratkaisevasti koneen vetokykyä, kun pito paranee. ”Niistä on iso apu, jos pitää ajaa puuta hankalasta paikasta. Samoin lumen auraus helpottuu merkittävästi. Teloja käytettäessä ajoreitit on suunniteltava tavallista huolellisemmin, koska niillä varustettuna mönkijä ohjautuu normaalia huonommin. Tämä tarkoittaa loivakaarisia ajolinjoja. Puuta erikoiskohteilta Salmisella on hydraulisella kuormaimella varustettu, puunajoon tarkoitettu kärry. Toisin kuin monet mönkijöihin hurahtaneet, hän ei silti intoile puunkorjuusta mönkijällä. Tähän vaikuttanevat hänen suorittamansa kauppatieteelliset opinnot. ”Normaalitapauksissa puun lähikuljetus mönkijällä ei ole millään matematiikalla kannattavaa.” Mutta aina ei olla normaalitapauksissa, ja silloin myös kannattavuuslaskelmat saattavat heittää häränpyllyä. Esimerkiksi taimikoiden päältä korjattavien ylispuiden korjuu voi olla hyvinkin edullista varsinkin, jos maa kantaa huonosti eikä kunnon talvikeliä ole ajon aikaan. ”Meillä oli kerran juuri tällainen tilanne. Sovimme, että ajamme puut mönkijällä moton jäljiltä. Metsäkone olisi sotkenut koAjoreitit kannattaa suunnitella etukäteen ja tasoittaa. Ainakin kannot on syytä sahata maan tasalta poikki. 26 MAKASIINI 5 • 2015 3712_.indd 26 25/06/15 15:59
ko taimikon pilalle. Kannattavuutta alkaa löytyä, kun huomioon otetaan säästyneen taimikon arvo.” Sama koskee tuulenkaatoja. Kun niitä korjataan isoilla koneilla, joudutaan usein – vähän kärjistäen – kaatamaan viisi pystypuuta, että saadaan yksi tuulenkaato talteen. Varsinkin kirjanpainaja-alueille nopeus on monesti valttia: mönkijämetsurin ei tarvitse jäädä odottelemaan, milloin ylityöllistetty ajokone ehtii palstalle. Lisäksi monen metsänomistajan tiluksilla on pieniä ensiharvennuskuvioita tai parikymmentä kuutiota tukkia antavia siemenpuiden poistokohteita, joita kukaan ei pystykaupalla osta. Myös ojitusalueilta pystyy kuljettamaan puuta kesäaikana. Ojien yli voi tehdä kevyitä siltoja. Jos ojia on paljon, sillaksi riittää muutama poikkipuu ja niiden päälle tilanteen mukaan siirreltävä filmivanerilevy. Hanki vinssi Metsänomistajan tarpeisiin riittää yleensä sylinteritilavuudeltaan 400–500-kuutioinen mönkijä. Tätä järeämpi kone voi olla perusteltu, jos mönkijää käytetään kuormaimella varustetun perävaunun kanssa. Vähimmällä vaivalla pääsee, kun hankkii mönkijän, jonka huoltopalvelut toimivat lähiseudulla. Tuntemattomia Kaukoidän halpamerkkejä kannattaa välttää. Jos mönkijällä ajetaan vain omassa metsässä, kannattaa valita maastomalli. Traktorimallin mönkijä on sopivin, jos palstalle tarkoitus on ajaa metsäja maanteitä pitkin. Traktorimallin mönkijät vastaavat ominaisuuksiltaan maastomönkijöitä. Vain huippunopeutta on rajoitettu. Lisävarusteiksi kannattaa hommata ainakin vinssi. Se helpottaa juuttuneen mönMuistilista mönkijän ostajalle ? Sylinteritilavuudeltaan 400-500 kuutiosenttimetrin moottorilla varustettu mönkijä riittää metsätalouden kuljetuksiin. ? Isompaa moottoria voi harkita, jos mielit tosimielellä puunajoon. ? Maastomallin mönkijällä voit ajaa vain metsässä. ? Traktorimönkijällä voi liikkua myös yleisillä teillä. ? Hanki tai nikkaroi säilytyspaikat metsätyökaluille. ? Telat parantavat vetovoimaa. ? Mitoita mönkijän kuljetukseen tarkoitettu perävaunu oikein. Telat pidentävät mönkijää. ? Kuormaketjut ovat paras keino kiinnittää mönkijä perävaunuun ? Valmistele ajoväylät metsäpalstallesi, myös taimikoihin. ? Kaada puut lyhyeen kantoon sieltä, missä aiot ajaa mönkijällä. ”noRMaaliTapauksissa puun lähikuljeTus Mönkijällä ei ole Millään MaTeMaTiikalla kannaTTavaa.” Puskulevy sopii esimerkiksi murskeen levittämiseen metsätielle. Puskulevyn runko pikakiinnittyy mönkijän pohjaan ja sen korkeutta säädetään vinssillä. 27 MAKASIINI 5 • 2015 3712_.indd 27 25/06/15 15:59
kijän irrottamista. Jokaiselle metsässä mönkijällä ajavalle tulee tilanteita, joissa vinssin voimasta on iso apu. Mönkijän pohja kannattaa varustaa pohjapanssarilla. Mönkijöissä on melko tasainen pohja, mutta panssari antaa lisäsuojaa. Lisäksi muovinen panssari luistaa paremmin kivien ja kantojen yli, jos pohja koskettaa niitä. Satunnaista puun ajoa varten riittää käsin kuormattava tukkikärry. Tarjolla on myös malleja, joilla voi kuljettaa myös soraa tai lannoitteita. Peräkärryyn voi asentaa puomin ja erillisen vinssin, jolloin tukkikokoisetkin puut saa kyytiin. Isojen puiden kuljetukseen on saatavilla myös juontopankkoja. Hydraulikuormaimella varustetun perävaunun hankintaa voi harkita, jos puuta on tarkoitus ajaa satoja kuutiometrejä vuodessa. Kuormaajissa pätee vanha viisaus: halvalla ei saa hyvää. Kotimaassa valmistetut mönkijäkuormaimet ovat laadukkaita. • Teema: mönkijällä meTsään Ennalta valmisteltu lastausramppi nopeuttaa mönkijän ajamista peräkärryltä alas. Perustele verottajalle Mönkijän kulut ja hankintameno ovat verovähennyskelpoisia vain metsätalouskäytön osalta. Erityisesti traktorimönkijän mittariin saattaa kertyä runsaasti vähennyskelvottomia kilometrejä marjatai sienireissuilta tai kylillä käynneistä. Ne pitää vähentää metsätalouskäytöstä. Myöskään omien polttopuiden kuljettaminen ei ole verovähennyskelpoista käyttöä. Mönkijän hankkimisen kannattavuus on laskettava tapauskohtaisesti. Verovähennysmahdollisuus keventää merkittävästi hankintakuluja, kunhan metsäkäyttöä on riittävän paljon. Verottajalle kannattaa laatia seikkaperäisen selvitys mönkijän metsätalouskäytöstä. Aktiivisessa metsäkäytössä olevan mönkijän kuluista voi yleensä vähentää 80 prosenttia metsätalouden verotuksessa. Loppu lasketaan siviilikäytöksi. Kesälukemista edullisesti Ihminen ja metsä Metsäpuiden erikoismuodot Suot ja suometsät Metsänhoitajana viidellä vuosikymmenellä Puun rakenne ja ominaisuudet Juurikkalan 500 mottia Taimikonhoito Metsä maisemassa Taajamametsät Metsieni kirja Projektipäällikkö Savotoilta ja uittopuroilta Sahaamaan Raivaamaan Uuden metsänomistajan kirja Eräkokki Metsämieli Suomalainen riistanhoito Moottorisaha Puutyöt Tarjoukset ovat voimassa 31.7.2015 asti verkkokaupassamme www.metsakustannus.fi. Syötä ostoskorissa kampanjakoodi kesa_15 Voit tilata kirjat myös asiakaspalvelustamme, puh. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi. Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. 5€ Nyt 10€ Nyt 10€ Nyt 15€ Nyt 15€ Nyt 15€ Nyt 20€ Nyt 20€ Nyt 20€ Nyt 25€ Nyt 35€ Nyt 50€ Nyt 10€ Nyt 10€ Nyt 10€ Nyt 10€ Nyt 5€ Nyt 5€ Nyt 5€ Nyt 5€ Nyt 28 MAKASIINI 5 • 2015 3712_.indd 28 25/06/15 15:59
Kesälukemista edullisesti Ihminen ja metsä Metsäpuiden erikoismuodot Suot ja suometsät Metsänhoitajana viidellä vuosikymmenellä Puun rakenne ja ominaisuudet Juurikkalan 500 mottia Taimikonhoito Metsä maisemassa Taajamametsät Metsieni kirja Projektipäällikkö Savotoilta ja uittopuroilta Sahaamaan Raivaamaan Uuden metsänomistajan kirja Eräkokki Metsämieli Suomalainen riistanhoito Moottorisaha Puutyöt Tarjoukset ovat voimassa 31.7.2015 asti verkkokaupassamme www.metsakustannus.fi. Syötä ostoskorissa kampanjakoodi kesa_15 Voit tilata kirjat myös asiakaspalvelustamme, puh. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi. Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. 5€ Nyt 10€ Nyt 10€ Nyt 15€ Nyt 15€ Nyt 15€ Nyt 20€ Nyt 20€ Nyt 20€ Nyt 25€ Nyt 35€ Nyt 50€ Nyt 10€ Nyt 10€ Nyt 10€ Nyt 10€ Nyt 5€ Nyt 5€ Nyt 5€ Nyt 5€ Nyt 3712_.indd 29 25/06/15 15:59
JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Kimmo Brand t / C om.pi C Korjaamme ravinnehäiriön reppuruiskulla: Reppuruiskun säiliöön noin yksi kolmasosa nestemäistä Bortrac-lannoitetta ja kaksi kolmasosaa vettä. Ruiskun suuttimeksi säätösuutin, jolloin tasainen levittäminen on helppoa. Kokemuksemme ovat hyviä. Kunnolliset latvukset palaavat parissa vuodessa ja taas kasvaa hyviä tukkipuita. Kaikki kuvaamani uudet rakennukset on suunniteltu toimimaan ja kestämään mieluummin vuosisatoja kuin vuosikymmeniä. Tämä on todellisuutta ja nykypäivää Tirolin eri maakunnissa. Tirolin maakuntia on Italiassa ja Itävallassa. Itse olen tykästynyt erityisesti Italiassa olevaan Etelä-Tiroliin. Toivottavasti puurakentamisen kehittäminen edistyy myös Suomessa. Meillä on taas toteutumassa yksi myönteinen liike asian hyväksi. Vaasan yliopistoon on tavoitteena saada puurakentamisen liiketoimintaprofessuuri. Hanketta rahoittaa Suomen Metsäsäätiö, joka saa varansa puukauppojen yhteydessä vapaaehtoisesti kerättävästä maksusta. Jälleen kerran metsänomistajan kannalta hieno hanke säätiöltä. Olen taatusti rahoittamassa Metsäsäätiötä myös tulevien puukauppojen yhteydessä. Alkukesä meni myös meidän perheessä eri tavalla kuin olin kuvitellut. Arkipäiväiset työt veivät aikaa paljon enemmän kuin olin kuvitellut. Olisin halunnut viettää enemmän aikaa omissa metsissä. Erityisesti harmittaa, kun keväälle suunnittelemani boorilannoitteen levittäminen Liperissä olevalla tilalla siirtyi syksyyn. Boorinpuutos näkyy puissa monilatvaisuutena, latvusten kuolemisena tai koivuilla latvusten luutamaisuutena. Boorinpuutos vaivaa erityisesti Savon ja Karjalan reheviä alueita, joita aiemmin oli kaskettu pitkään. On kiva istua herkkukaupan uudella terassilla ja syödä rauhassa leikelautasta, joka sisältää useita erilaisia lihaleikkeitä, juustoja, artisokkaa, kuivattuja tomaatteja ja muuta hyvää. Terassi on liitetty rakennukseen niin hienosti, että sen kuvittelee aina olleen siinä. Kantavat rakenteet ovat liimapuupalkkia – osa komeasti seinään pultattuna – sisäkattorakenteet kauniisti sommiteltua, puusta tehtyä liimalevyä. Reunoilla olevat penkit ovat puuta, joka on pyöristetty ja muotoiltu mukavaksi istua. Penkkejä ei ole lakattu liukkaiksi, vaan niissä tuntuvat kädellä koskettaessa vuosilustot, eli kesäpuu. En tiedä miten sellainen on saatu aikaiseksi. Lähdemme ajelemaan maalaisteitä. Ympärillä näkyy eri-ikäisiä hienoja maalaisrakennuksia, joiden tekemiseen on käytetty paljon puuta. Erityisesti jäämme katsomaan uutta varastorakennusta ja sen upeaa puukoristelua. Suurin ovi on jämäkkä, puuta on käytetty koristeellisesti myös lujuuden lisäämiseen. Tulemme uuden paloaseman luo, jota jäämme kuvaamaan. Arkkitehtuurisesti kaunis, ympäristöön sopiva rakennus. Hyvä, etteivät rakennusmääräykset estä paloaseman rakentamista puusta. Iltapäivällä vierailemme metsäkoululla, jonka kaikki rakennukset ovat uudehkoja ja ne on rakennettu puusta. Rakennusten suunnittelijoiden tehtävänä on selvästi ollut tuoda esiin puurakentamisen eri tekniikoita ja rakentaa toimivia, viihtyisiä tiloja. Hienoa, että metsäkoulu on rakennuksineen nimensä veroinen. Herkkukaupassa rahapuu Kaikki kuvaamani uudet rakennukset on suunniteltu toimimaan ja kestämään mieluummin vuosisatoja kuin vuosikymmeniä. 30 MAKASIINI 5 • 2015 30 MAKASIINI 5 • 2015 3732_.indd 30 26/06/15 15:12
OMA METSÄ Pikatesti Kuv a Sami Karppinen Metsänhoito 22 vinkkiä kesän töihin Sivu 32 PuukauPPakoulu Miten kauppa päätetään? Sivu 36 tutkittua Kohta lasketaan kanalinnut Sivu 38 allakka Tee puuvarasto Sivu 39 PerintöMetsä Valtakirja tutuksi Sivu 40 kysy Pois Miksi saha ei käynnisty? Sivu 42 Sotilastakki raivaajalle Sivu 35 3733_.indd 31 26/06/15 15:15
METSÄNHOITO 1Kiertele metsässä Omaan metsään kannattaa tutustua kunnolla. Kierros metsässä on kevyttä kesälomapuuhaa ja sopii melkein mille päivälle tahansa. Varsinkin sellaiset paikat, joissa ei ole käynyt muutamaan vuoteen, kannattaa käydä tarkastamassa. Samalla näkee, miten metsä voi: onko siellä hyönteistai hirvituhoja tai tuulenkaatoja. 2Huomioi sää Jos mahdollista, valitse keli niin, että työnteko on mukavaa. Hellepäivät kannattaa viettää rannalla, metsänhoitotyöt sopivat parhaiten viileämmille päiville. 3Suuntaa taimikkoon Raivaussahalla tehtävä taimikonraivaus sopii monelle. Sateisen alkukesän jälkeen kannattaa kuitenkin pysytellä itseään matalammissa taimikoissa, sillä ampiaiset tekevät pesiään puiden oksille, jos maasta ei löydy kuivia koloja. Jos pesäpuun kaataa, saa ampiaiset peräänsä. Pienet taimet saavat hyvän alun, kun niiden ympäriltä poistaa heinät, vadelmat ja horsmat. 4Tee kesäistutukset Kesäistutus sopii kuuselle ja koivulle, erityisesti koivulle. Kuusentaimia voi istuttaa koko kesän, koivuntaimia juhannuksesta elokuun alkupuolelle. Taimien pitää kuitenkin olla erityisesti kesäistutusta varten kasvatettuja. Kesällä istutetut taimet lähtevät hyvin kasvuun lämpimässä maassa. Taimihuolto on kesällä tarkempaa kuin keväällä: taimia pitää kastella päivittäin siihen asti, kunnes ne istutetaan. Kesälomalla aikaa voi riittää myös metsätöihin. Kysyimme asiantuntijoilta vinkit lomapuuhiin, valitse niistä itsellesi sopivat. TEKSTI LIINA KJELLBERG KuvA TEppo hIRSTIö kesäistä metsänhoitovinkkiä 32 MAKASIINI 5 • 2015 32 MAKASIINI 5 • 2015 3734_.indd 32 26/06/15 15:17
5Karsi lehtipuut Oksien karsinnan tavoitteena on saada oksatonta tyvitukkia. Visakoivun karsinta-aika alkaa juhannukselta ja jatkuu heinäkuun loppuun. Tammen karsinta sopii keskija loppukesään. Visakoivut karsitaan vähitellen kolmesta kuuden metrin korkeuteen, tammet noin viiden metrin korkeuteen. Karsinta aloitetaan taimivaiheessa. Visakoivut pitää karsia vuosittain, mielellään tammetkin. Vihreän latvuksen osuus pitää olla koko ajan vähintään puolet puun pituudesta. 6 Laita metsäautotie kuntoon Jos auton öljypohja jää kiinni ensimmäiseen kiveen ja pajunoksat raapivat auton kylkiä, on aika kunnostaa tie. Tilaa niittokone, lanaus ja tarvittaessa lisää soraa tienpintaan. Apua saa esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksistä, metsäpalveluyrittäjiltä ja metsäyhtiöiltä. 7 Lähde liikkeelle aikaisin Kun metsätöihin lähtee viiden kuuden aikaan aamulla, saa työskennellä pitkään viileässä. Alle 23 asteessa eivät paarmatkaan viihdy. Loppupäivän voi viettää riippumatossa. 8 Pukeudu oikein Pukeudu työn jakelin mukaan. Raivausja moottorisahan kanssa työskentelevä tarvitsee turvavarusteet, ja kaikkien metsässä liikkuvien kannattaa pukeutua pitkälahkeisiin housuihin ja korkeavartisiin saappaisiin tai maastokenkiin. Hattu suojaa myös korvia ja silmiä. Lämpimällä säällä kannattaa suosia vaaleita vaatteita. Sadesäällä mukaan on hyvä ottaa vaihtovaatteet. 9Hakeudu varjoon Tauko kannattaa viettää varjoisassa paikassa. Jos työmaalta ei sellaista löydy, voi harkita suuren päivänvarjon tai kevyen teltan ottamista mukaan. Tauolla kannattaa myös vähentää vaatetusta. 10 Panosta työvälineisiin Työ etenee ripeämmin ja rasittaa vähemmän, kun käytössä ovat oikeat työkalut. 11Siirrä tietoa Ota jälkipolvi mukaan metsätöihin. Näytä, miten metsiä hoidetaan ja mitä metsistä saadaan. 12Muista juoda Nyrkkisääntö on, että metsätöissä tulee juoda puoli litraa nestettä tunnissa. Veden lisäksi kannattaa juoda esimerkiksi kivennäisvettä, jotta elimistön suolatasapaino pysyy kunnossa. Myös maitopohjaisia juomia kannattaa suosia, sillä niistä saa lihasten kaipaamaa proteiinia. Juoma jäähdyttää parhaiten, kun se on viileää, ei jääkylmää. 13Tee kunnon eväät Monen ei tee mieli ruokaa lämpimänä päivänä. Metsätöissä energiankulutus voi kuitenkin melkein kaksinkertaistua tavalliseen toimistopäivään verrattuna. Hyvät eväät sisältävät jotain suolaista sekä jotain kuituja jotain proteiinipitoista. Jos ruisleipä tuntuu liian raskaalta, pakkaa kyl33 MAKASIINI 5 • 2015 33 MAKASIINI 5 • 2015 3734_.indd 33 26/06/15 15:17
METSÄNHOITO Me tulemme taas sinä taimeni pien, me tulemme, tulemme taas! Oy Agrame Ab www.agrame.fi mälaukkuun hedelmiä, kasviksia, viiliä, jogurttia ja juustoa. 14Helli nuorisoa jäätelöllä Jos jälkipolvi lähtee metsätöihin pitkin hampain, piristää jäätelö tunnelmaa. Laadukkaan kylmälaukun pohjalle pakattu jäätelö on puoliltapäivin sopivan pehmeää. siellä kannattaa kuitenkin olla, jos sinne kerran lähtee. 16Huolehdi itsestäsi Ota matkapuhelin mukaan ja pidä se koko ajan saatavilla. Mukaan on hyvä pakata myös ensiapupakkaus ja kyytabletteja. 17Älä ota paineita Jos ajatus loman vietosta metsätöissä ei innosta, myönnä se ja teetä työt ammattilaisella. Se on parempi vaihtoehto kuin pakottaa itsensä metsään tai jättää työt tekemättä. 18Puhu metsäasioista Jos sukupolvenvaihdos on mielessä, kannattaa se ottaa puheeksi. Jos sukulaiset viihtyvät yhtä aikaa samassa kesäpaikassa, pystyvät he todennäköisesti keskustelemaan myös perintöasioista. Jos aihe tuntuu vaikealta, voi avuksi pyytää puolueettoman asiantuntijan. 19Kutsu perikunta koolle Kesä on hyvää aikaa tarkistaa, ovatko perikunnan tai metsäyhtymän asiat hoidossa: ovatko valtuutukset kunnossa, onko metsäasioita hoitavalle maksettu korvaukset. Samalla voidaan käydä läpi loppuvuoden metsänhoitotyöt ja puukaupat sekä arvioida, millaisia tuloja loppuvuodelta on odotettavissa. 20Mene mustikkaan Metsästä voi nauttia myös marjassa. Mustikan pölytys näyttää onnistuneen Eteläja Keski-Suomessa hyvin, joten tälle vuodelle ennakoidaan runsasta mustikkasatoa. Paljon riippuu kuitenkin heinäkuusta. Mustikka pitää viileän kosteasta säästä. Parin viikon hellejakso ei ole kohtalokas, mutta kuumuus ja kuivuus alentavat sadon määrää. Mustikan pääsato kypsyy tänä vuonna heinäkuun loppupuolella ja elokuun alussa. 21Säästä pari lomapäivää syksyyn Taimikonraivaus on mukavampaa lokakuussa, kun lehtipuiden lehdet alkavat tippua eivätkä hirvikärpäset enää häiritse. Silloin on myös sopiva aika raivata ampiaispesien pelossa kesältä syksyyn siirtyneet varttuneet taimikot. 22Palkitse itsesi Valmiiksi saatu urakka on paras palkinto, mutta välillä itseään kannattaa myös hemmotella. Silloin tällöin metsänhoidolla ansaittujen tulojen on hyvä näkyäkin. Osta jotain herkullista tai varaa ulkomaan matka. Yksi hemmottelutapa sopii yhdelle, toinen toiselle. Artikkelia varten on haastateltu metsänomistaja Leena Juurikkala-Ketolaa, metsänomistaja Jarmo Sirolaa, MetsäPremium Oy:n perustajaa Pirjo Haviaa sekä Luken tutkijoita Jaana Luorasta ja Kauko Saloa. Apuna on käytetty myös Metsäkustannuksen julkaisemia kirjoja Visakoivun kasvatus ja käyttö ja Jalopuumetsät. 15Rehki sopivasti Yksi viihtyy metsässä viikon, toinen koko kesäloman. Viikossakin saa paljon aikaan, varsinkin jos työtä ei tarvitse tehdä yksin. Se, miten kauan metsätöissä päivittäin viihtyy, riippuu mielialasta ja kunnosta. Yli kymmentä tuntia metsässä ei kannata kerralla olla. Vähintään neljästä viiteen tuntia 34 MAKASIINI 5 • 2015 34 MAKASIINI 5 • 2015 3734_.indd 34 26/06/15 15:17
TeksTi Mikko Riikilä kuvaT saMi kaRppinen Kun syksy taas saa ja kelit käyvät koleiksi, tuovat gore-texillä tai vastaavalla vedenpitävällä ja hengittävällä kalvomateriaalilla varustetut kamppeet elämisen laatua metsätöihin. Metsätarviketai eräkaupoista hankittuna kalvokamppeissa on aina yksi ikävä puoli – hinta. Esimerkiksi Husqvarnan gore-tex-työpuseron hinta on suolainen, liki 400 euroa. Budjettiystävällinen vaihtoehto on navigoida internetiin. Lukuisat nettikaupat tarjoavat eri maiden armeijoiden poistamia pukineita ja tarvikkeita sopuhintaan. Surffailin nettikaupoissa löytääkseni sadetta ja viimaa sietävän takin metsätöihin. Yleisimmin tarjolla on Saksan Bundeswehrin gore-tex-asuja. Lisäksi löytyi brittien ja Ranskan sotavoimien käyttämättömiä tai ”uudenveroisia” kalvotamineita. Myös käytettyjä on myynnissä, mutta armeijakäytön ja pesuloiden jäljiltä kalvojen toimivuus on epävarmaa. Brittiarmeijan kalvotakki maksoi 49 euroa. Saksalaisversio 99 euroa ja saman sarjan housut 49 euroa. Ranskalaistakin hinta oli 69 euroa. Kaikki käyttämättömiä. Päädyin verkkokauppa Supernovan sivuilta löytyneeseen ranskalaistakkiin, lähinnä sen reilun mitoituksen vuoksi. Takki mahtuu ongelmitta raivaussahan valjaiden päälle, joten räntäsade ei ensi marraskuun raivauksia haittaa. Nettikaupan hinnan, 69 euroa, päälle tuli toimituskuluja 15 euroa, joten hinta kohosi 84 euroon. Arvaukseni mukaan siviilimarkkinoille tehdyn, laadultaan vastaavan takin hintaan voisi miltei lisätä nollan perään. Lujaa tekoa Materiaali on sormituntumalla arvioiden erittäin lujaa. Tämä on odotettua, kun muistaa kamppeen alkuperäisen käyttötarkoituksen. Kangas on kolmikerroksista. Kalvo on keskimmäisessä kerroksessa, mikä suojaa sitä kulumiselta ja likaantumiselta. Kaikki saumat on teipattu. Takin neljä taskua ovat tilavat ja vedenpitävät. Hihoissa on reilut, vetoketjulliset tuuletusaukot. Korkea kaulus suojaa kaulaa ja niskaa viimalta. Tilava huppu on pakattu kauluksen sisään. Ainoa puute on, ettei takkia voi täydentää samanmallisilla housuilla. Tosin samoilta nettisivustoilta löytyy lukuisia gore-tex-housuja. Käytettyjä kalvohousuja saa parilla kympillä, joten samalla postikululla voi ostaa parit kolmet, niin rikkoutuneiden tilalle on vaihtaa varaosaa. Supernova-kauppias Marko Niinimäki kertoo, että länsimaiden armeijat poistavat varusteitaan edelleen. Venäjän uhittelu ei ole sulkenut rättivarastojen ovia. ”Tavaraa on tarjolla hyvin. Kireä taloustilanne ja säästöpaineet pakottavat armeijat purkamaan varastojaan.” Palaamme asiaan syksyllä ja kerromme, miten takki suoriutui käytännön metsätöissä. Gore-texiä sopuhintaan sotaväen tavaraa myyvistä nettikaupoista saa lujatekoisen ja säänkestävän takin edullisesti. pikatesti Ranskalaistakissa oli väljä mitoitus, joten valjaat mahtuivat takin alle. Ranskalaistakissa oli väljä mitoitus, joten valjaat mahtuivat takin alle. ‹ Kypärä mahtuu hyvin hupun alle. Hihoissa on reilut tuuletusaukot. 35 MAKASIINI 5 • 2015 3720_.indd 35 25/06/15 14:55
TeksTi ja kuva Mikko Riikilä Puukaupan loppumittaus tehdään, kun kaikki kauppasopimuksessa määritellyt kuviot on korjattu. Tämän jälkeen ostaja toimittaa myyjälle mittausasiakirjan, tutummin mittaustodistuksen. Siinä on yhteenveto hakkuukertymästä puutavaralajeittain. Lisäksi mittausasiakirjasta on puutavaran mittauslain mukaan käytävä ilmi muun muassa puun myyjä ja ostaja, mittauksen kohteen yksilöivät tiedot, mittausmenetelmä ja mittaaja sekä mittauskustannusten maksaja. Mittaustodistus on toimitettava viipymättä hakkuun jälkeen. Maksuvaikeuksista kärsivät ostajat saattavat lykätä mittaustodistuksen toimittamista, koska puukaupan loppumaksun ajankohta määräytyy todistuksen päiväyksen mukaan. Näin viivyttely pidentäisi maksuaikaa. Tällaista ei pidä hyväksyä. Puukauppamaksujen aikataulu on osapuolten sovittavissa. Yleensä kauppasumma tilitetään myyjälle 1–2 kuukauden kuluttua mittausasiakirjan laatimisen jälkeen. Hiljainen hyväksyntä Puumäärät vahvistuvat, kun metsänomistaja hyväksyy mittaustodistuksen. Mittaus tulee hyväksytyksi, jos myyjä ei määräajassa ilmaise tyytymättömyyttään tulokseen. Paljonko on pinossa? Puukauppa päättyy, kun loppumittaus hyväksytään. Mittauksen pelisäännöt on määritelty laissa, muilta osin toimitaan kauppasopimuksen mukaan. Puukaupan hakkuukertymä puutavaralajeittain selviää mittaustodistuksesta. PuukauPPakoulu 5/8 36 MAKASIINI 5 • 2015 3716_.indd 36 25/06/15 14:58
Metsälehti Makasiinin Puukauppakoulu jatkuu koko vuoden. Jatkossa pureudutaan seuraaviin aiheisiin: Makasiini 6: Puukaupan juridiikka Makasiini 7: Puutavaran mittaus Makasiini 8: erimielisyyksien ratkominen Sanasto LoPPuMittaus: puukaupan päättävä mittaus, jossa todetaan aiemmin mittaamatta olleet puut ja tehdään yhteenveto puukaupassa kertyneistä puumääristä puutavaralajeittain. Mittaustodistus: loppumittauksessa laadittava asiakirja. alan slangilla ”mittis”. VäLiMittaus: kun puukaupassa sovittuja kuvioita korjataan eri aikoina, esimerkiksi talvella ja kesällä, tehdään jokaisen vaiheen päätyttyä välimittaus. PuukauPan yLeiset soPiMusehdot: Metsänhakkuusopimuksen (pystykauppasopimus) liitteenä pienellä tekstillä olevat ehdot. kannattaisi lukea ennen kaupan allekirjoittamista. vaihtelevat yhtiökohtaisesti. PuutaVaraLajisiirrot: korjuussa kertyneiden määrältään vähäisten puutavaralajien yhdistäminen. ehdot vaihtelevat yhtiöittäin. Tähän myyjällä on 14 vuorokautta aikaa. Valitusaika alkaa heti, jos ostaja antaa mittaustodistuksen myyjälle käteen. Jos todistus tulee postitse tai sähköpostilla, lasketaan ensin seitsemän vuorokauden aika, jonka kuluessa myyjä saa tiedon ja sen jälkeen 14 vuorokautta. Siis yhteensä 21 vuorokautta postittamisesta. Jos hakkuu tehdään useassa vaiheessa, ostaja toimittaa myyjälle välimittaustodistukset. Tyytymättömyys on ilmaistava 14 vuorokaudessa välimittaustodistuksen saamisesta tai 21 vuorokautta sen lähettämisestä. ”Välimittauksistakin on saatava kaikki mittauslain edellyttämät tiedot. Sähköpostilla epämääräisesti ilmoitetut mottimäärät eivät riitä. Valitusoikeus siirtyy loppumittaukseen, jos välimittauksista ei ole toimitettu mittauslain mukaisia tietoja”, kenttäpäällikkö Pauli rintala MTK:n metsälinjalta toteaa. Loppumittauksessa tehdään yhteenveto koko kaupan kohteena olevasta puumäärästä. Loppumittauksen perusteella voi kuitenkin valittaa vain edellisen välimittauksen jälkeen korjatun puumäärän mittaustuloksesta. Tieto korjuuvaurioista kesään mennessä Mittaustodistuksen hyväksymisen jälkeen myyjä ei enää voi vaatia oikaisua mittaustulokseen. Mahdollisista korjuuvaurioista voi vaatia korvausta puukaupan yleisten sopimusehtojen mukaan. Pelisäännöt vaihtelevat yhtiöittäin. Metsä Groupin puukauppasopimuksen ehdoissa todetaan: ”Muuta kuin mittaustulosta koskevat vaatimukset perusteluineen osapuolten on esitettävä viipymättä ja lopulliset korvausvaatimukset ennen seuraavan heinäkuun 1. päivää.” Stora Enson puukauppasopimuksen ehdoissa taas todetaan: ”…korvausvaatimustensa perusteet sopimusosapuolten on esitettävä viimeistään loppumittaustodistuksen allekirjoituksen yhteydessä ja lopullinen korvausvaatimus ennen korjuun päättymistä seuraavan kesäkuun loppua.” Ja UPM:n sopimuksessa asia muotoillaan: ”Tästä sopimuksesta johtuvat lopulliset korvausvaatimukset sopimuspuolten on esitettävä kolmen kuukauden kuluessa saatuaan tiedon loppumittausasiakirjan sisällöstä. Energiapuun osalta vaatimukset on esitettävä viipymättä energiapuun korjuun päätyttyä.” MTK:n metsälakimies tommi siivonen korostaa, että kyse on sopimusasiasta, johon metsänomistaja voi ennen hakkuusopimuksen allekirjoittamista pyrkiä neuvottelemaan toisenlaisen menettelytavan. ”Myyjä voi myös sisällyttää mittausasiakirjaan varauman, että korjuuvaurioiden määrä ja perusteet esitetään myöhemmin. Tämä tulee kyseeseen esimerkiksi talvikorjuussa, kun vaurioiden määrää ei paksun lumen vuoksi pystytä toteamaan.” Metsä Groupin metsäosastolta vakuutetaan, että vahingot korvataan määräajoista riippumatta, jos ne ovat korjuussa syntyneet. Yli tilan rajan vahingossa ulottuneisiin hakkuisiin ei sovelleta puukauppasopimuksen ehtoja, koska vahinko kohdistuu kolmanteen osapuoleen. Pienet erät voi yhdistää Puukauppamaksun perusteena käytetään hakkuukoneen mittalaitteen antamaa tulosta. Tästä seuraa, että ostajayhtiö ei hakkuun jälkeen voi vähentää vajaalaatuisten tukkien – raakkien – arvoa metsänomistajalle tilitettävästä puukauppasummasta, vaikka raakit olisikin ajettu kuitupuukasaan. ”Raakit saa käyttää kuitupuuna, mutta niistä on maksettava tukin hinta, jos hakkuukone on ne tukkeina tehnyt. Virhe on ostajayhtiön ja korjuuyrittäjän välinen asia”, Rintala kertoo. Ostajalla on sen sijaan oikeus yhdistellä pieniä puutavaraeriä toisiinsa. Ehdot vaihtelevat ostajittain. Yleensä tukin vähimmäismäärä on 3–5 kuutiota, kuitupuulla 5–10 kuution erät voidaan yhdistellä isompiin puutavaraeriin. Kun jotain havupuutavaralajia kertyy vähän, se yhdistetään toiseen havupuulajiin. Lehtipuilla on sama käytäntö. Esimerkiksi muutama mäntytukkipölkky siirretään mäntykuituun ja myyjä saa niistä mäntykuidun hinnan. Jos pieniä eriä on useita ja ne yhdistämisen jälkeenkin jäävät pieneriksi, ne kaikki voidaan niputtaa energiapuuksi. Tätä varten ostajat usein hinnoittelevat puukauppakirjassa energiapuun, vaikka sitä ei hakkuussa ole tarkoitus tehdä. Rintala kehottaa tarkastamaan, määritelläänkö puutavaralajisiirtymät sopimuksessa varastoittain vai kauppakohtaisesti. Tienvarsien leimikoilla varastoja voi olla useita. ”Siirtymät voivat aiheuttaa vähäistä suuremman menetyksen, jos vähimmäispuumäärien perusteena on varastokohtaisuus”, Rintala toteaa. 37 MAKASIINI 5 • 2015 3716_.indd 37 25/06/15 14:58
TUTKITTUA TeksTi ja kuva jere Malinen MaaMMe metsäkanalinnut summattiin vuosikymmenien ajan linjalaskennoin. Maastossa kulki laskijan suunnittelema kymmenien kilometrien reitti, jonka hän käveli vuosittain ja kirjasi ylös näkemänsä metsot, teeret, pyyt ja riekot. Aika ajoi menetelmän ohi. Koko maan mittakaavaan yleistetyt tulokset antoivat helposti liian hyvän kuvan kanalintukannoista, sillä reitit halkoivat parhaita kanalintumaita. Myös laskijoiden into alkoi hiipua 25 vuoden tahkoamisen jälkeen. 1980-luvun lopulla Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksessa keksittiin geometria avuksi. 12 kilometrin tasasivuista kolmiota on huomattavasti vaikeampi sijoittaa maastoon pelkästään parhaille riistamaille. Syntyi riistakolmiolaskentajärjestelmä, jossa vapaaehtoiset metsästäjät kiertävät vuosittain perustamansa vakiokolmiot. Kolmiolaskenta on monipuolistunut vuosien varrella. Kesäisin lasketaan metsäkanalinnut, talvisin nisäkkäiden lumijäljet. Voidaan surutta sanoa, että Suomessa niin metsät kuin metsien riistakin tunnetaan tarkimmin maailmassa. Laiha sato luvassa Kolmiolaskentajärjestelmä on ollut käytössä 27 vuotta. Linjalaskenta kuopattiin senikäisenä vanhuuteen. Pientä ikääntymistä on kolmioissakin ollut aistittavissa. Vuosien varrella on perustettu lähes 1 500 kolmiota, joista puolet on seurannassa. Hiipumisen hillitsemiseksi riistantutkijat ovat päivittäneet menetelmää viime aikoina aktiivisesti. Järjestelmä on ollut vuodesta 2014 lähtien sähköinen. Ajankohtaisin tieto löytyy havaintosivuilta riistakolmiot.fi. Tänä kesänä kanalinnut lasketaan 25.7.–5.8. Tuona aikana kolmioilta ilmoitetut tulokset ennättävät mukaan maaja metsätalousministeriön metsästysasetusvalmisteluun. Laskentatulosten perusteella päätetään kanalintujen metsästysajoista ja -rajoituksista. Ennen juhannusta kanalintusato näyttäisi jäävän laihanlaiseksi. Kylmä on koetellut ja hyönteisiä on heikosti. Onneksi edes metsämarjat ovat kukkineet kauniisti. Laskijat kohta LiikkeeLLä Juvalaiset riistakolmionkiertäjät Petri Vartiainen ja Eero Penttinen tuumaustauolla. Laskentarivistössä on kolme laskijaa, kolmas kameran takana. Metsäkanalintuja on laskettu suomessa jo yli 50 vuotta. Paperi on muovia selvästi ekologisempi pakkausmateriaali. ruotsin ympäristötutkimusinstituutti ivl vertasi paperin ja muovin ympäristövaikutuksia koko niiden elinkaaren ajalta. Pelkästään paperipakkausten hiilijalanjälki on 50–70 prosenttia muovipakkauksia pienempi. eu-parlamentti on asettanut tavoitteeksi vähentää muovipussien vuosittaista kulutusta nykyisestä 200:sta muovipussista 90 muovipussiin henkeä kohti vuoteen 2019 mennessä. Paperi muovia ekologisempaa valkoselkätikkakanta on viimeisten 20 vuoden aikana moninkertaistunut elinympäristöjen hoidon ja suojelun ansiosta, eikä lintu ole enää äärimmäisen uhanalainen. Tikkakannan kasvuvauhti näyttäisi myös jatkuvan positiivisena. ”Tästä saamme kiittää myös talousmetsissä tehtäviä käytännön toimenpiteitä, kuten lehtipuiden suosimista havupuiden ohella”, Metsähallituksen suojelubiologi Pekka Heikkilä toteaa. valkoselkätikan suojelua kehitettiin Metsähallituksen, syken, uPM:n ja WWF:n yhteishankkeessa. Lehtipuut auttoivat valkoselkätikkaa Männyn tyvipölkkyjen tilavuuden määrittämiseen motoissa käytettävä tyvifunktio antaa liian suuria tilavuuksia. uusien vertailumittausten perusteella luonnonvarakeskus aikookin muuttaa funktiota, jotta lasketut tyvitilavuudet pienenisivät. Muutos tietää päivityksiä valtaosaan suomalaisia hakkuukoneita sekä hakkuukonemittauksen tarkastuksessa käytettäviä mittauslaitteita. Määräys laskennan muutoksesta saadaan loppuvuonna. Tyvipölkkyjen mitat väärin 38 MAKASIINI 5 • 2015 3723_.indd 38 25/06/15 15:01
Metsäläisen allakka JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Tuulikki S iR O lA net kylmät varastot yleensä voi tehdä omalla luvalla, hieman isompiin vaaditaan pelkkä rakennushankeilmoitus. Jos rakentaa isommin, pitää hankkia rakennuslupa, piirustukset, rakennustyön valvoja, vastaava mestari yms. Byrokratia maksaa mansikoita, vaikka harvoin historiassa ovat metsäsuulit romahtaneet. Naapuria on tietysti kuuleminen, vaikka rakentaisit sadan hehtaarin palstasi keskelle. metsän aarteita keräillä. Vaan juuri mikään pikku metsäpisnes ei onnistu taivasalla. Moni komea riukukasa tai erikoislankkutapuli on mädäntynyt sateessa. Samoin metsää varten hankittu iso ja pieni kalusto ruostuu ilman suojaa. Luonnonväärät voisi ottaa talteen, jos olisi katonalustaa, samoin hienot taidekannot ja tyvilumpit veistosaihioiksi. Yksi varasto kannattaa tehdä tulevia tuulikaatolautoja varten. Klapejahan pitää tehdä katon alle useammaksi vuodeksi – eihän sitä tiedä, vaikka ensi vuonna ei pääsisikään polttopuusavotalle. Rakentaminen on monella tavalla lystiä. Pientä henkistä ja fyysistä kuormitusta rakennustyömaalla kertyy, mutta mielihyvä korvaa kaiken. Omilla käsillä tekeminen hivelee sielua. Ja illalla, silloin koittaa aito väsymys ja makea uni. Mukava on myös ajatella, että on saanut jotakin näkyvää aikaan. Ettei ainakaan koko elämä ole haaskaantunut jonninjoutavaan lojumiseen ja ajantappamiseen. Mitä rakennukseen kuluu rahaa, on sekin jäänyt näkymään, eikä ole kulunut turhuuksien turuilla. Metsätalouden rakennuksen kulut tietysti vähennetään metsätuloista. Lähes kolmasosa rakennuksen hinnasta tulee takaisin verosäästönä. Kun en voi siirtää metsää Ruotsiin tai Panaman lipun alle, sijoitan metsärahaa takaisin metsätalouteen, enkä siltä osin maksa veroa latin latia. Samalla metsäpalstan pääoma-arvo nousee, kun siellä on rakennus. Se, minkä kokoisen pytingin voi pystyttää, kannattaa tutkia paikkakunnan rakennusjärjestyksestä. PieTuuli on näinä aikoina kaatanut puita ihan yhtenään. Hyvällä tuurilla on voinut saada isommat tuulikaatoerät myytyä pystykaupalla metsäyhtiölle, mutta pienemmistä eristä valtaosa jää lojumaan metsään omistajan vaivoiksi. Toukanreikää ja sinistymää ilmaantuu tukkeihin näin kesäaikaan muutamassa viikossa, jolloin ne siirtyvät kuitupuun tai energiapuun arvoisiksi. Hakekasoissa näkeekin isoja runkoja, joista metsänomistaja on saanut tiliä kympin verran kuutiolta. Omaan käyttöön tehtävässä varastorakennuksessa eivät pienet sahatavaran viat haittaa. Kantavaan runkoon kelpaa värivikainen tolppa, se ei lujuutta heikennä. Toukanreikäisestä saa telinetarpeita, tukilautoja ja takaseinään verhoilulautoja. Tuulikaatojen korjuussa pitää ajourilta kaataa terveitä puita ja poistaa yksin jääneet kaatumisvaarassa olevat rungot, joten priimaakin sahattavaa erään aina päätyy. Lahovikaisia ei rakennukselle kannata tuoda: Oma työ on sen verran arvokasta, että kun rakentaa, kannattaa rakentaa asiallisista materiaaleista. Lahot lankut ovat myös iso tapaturmariski. Monella kylällä on sirkkelisahuri, joka pystyy noutamaan tuulikaatotukit tien poskesta, sahaamaan ne ja palauttamaan valmiin sahatavaran tilaajalle. Työ totta kai hiukan maksaa, mutta raaka-aineelle ei voi ajatella kovin isoa hintaa. Jos itsellä on kalustoa ja työvoimaa, sahaus onnistuu hyvinkin helposti. Metsässä on ansaintamahdollisuuksia roppakaupalla, myös omaksi iloksi voi Puuvarastosta pitkä ilo Rakenna varasto kaluston suojaksi tulevia pisneksiä varten omaksi iloksesi 39 MAKASIINI 5 • 2015 3713_.indd 39 25/06/15 15:02
PERINTÖMETSÄ Ainahan tuo mies on minun puuni myynyt”, toteaa moni metsää omistava nainen. ”Eikä siinä ole valtakirjoja kyselty.” Niin on ollut kylillä tapana toimia. Mies on hoitanut vaimonsa metsäasiat ja siinä sivussa myös vaimonsa puunmyynnit. Tavaksi muodostunutta, osapuolten hyväksymää käytäntöä voidaan pitää niin sanottuna sallimisperusteisena valtuutuksena . Se toimii, kun voidaan osoittaa, että metsän oikea omistaja on muodostuneen käytännön hyväksynyt. Miehen pitäisi kuitenkin jokaisella myyntikerralla varmistaa, että vaimo kyseisen puunmyyntiaikeen hyväksyy. Muuten ei kunnian kukko laula. Kiinteistön laillisella omistajalla on oikeus tehdä sitä koskevia päätöksiä, jollei hän ole valtuuttanut ketään toista asioita puolestaan hoitamaan tai jollei hallintaoikeutta ole erotettu omistusoikeudesta. Laillisen omistajan nimi on lainhuutotodistuksessa. Hiljaisesta hyväksynnästä meteli Sanni ja Seppo ovat nuori aviopari. Sanni saa lahjaksi vanhemmiltaan metsätilan. Lahjakirjassa ei ole suljettu pois puolison avio-oikeutta. Niinpä Seppo ajattelee, että metsä on nyt yhteinen, aviopuolisoita kun ovat. Seppo innostuu kavereiden kanssa tekemään metsään crossirataa. Siinä touhussa kaadetaan 10 kuutiota mäntytukkia ja 15 kuutiota mäntykuitua, joita Seppo sitten kaupittelee eteenpäin. Sanni ei puuttunut asiaan, ennen kuin huomasi mustikkareissullaan puupinot tien varressa. Seppo oli kyllä maininnut crossiradasta, mutta ei Sanni osannut ajatella, että sieltä näin paljon puita kaadettaisiin. Mitä tapahtui? Ensinnäkin metsä ei ole yhteinen, vaan Sanni on lahjan saajana ainut omistaja. Puolisoiden avio-oikeus tulee tarkasteltavaksi vasta kuolemaa tai avioeroa seuraavassa osituksessa. Voitaisiin väittää, että Sanni on antanut Sepolle valtuudet tehdä crossirata, koska ei ole puuttunut asiaan. Sanni olisi tällöin antanut niin sanotun hiljaisen hyväksynnän . Hiljaisen hyväksynnän katsominen valtuutukseksi edellyttää, että omistaja on ollut ennalta tietoinen, mitä tulee tapahtumaan. Tällaisen asian toteen näyttäminen on vaikeaa. Sepolla ei myöskään ole oikeutta myydä puita ilman Sannilta saatua valtuutusta. Nykyisin puunostajat pääsääntöisesti tarkistavat omistajuuden ja edellyttävät kirjallista valtakirjaa, jos myyjänä on muu kuin omistaja. Sannin ja Sepon kannattaa nyt perehtyä puukaupan ja valtakirjan tekemiseen. Yksilöi valtakirjan sisältö Hyvä valtakirja on selkeä niin asioiden kuin henkilöiden osalta. Niinpä esimerkiksi avoin asianajovaltakirja ei sovi metsätalouden toimenpiteiden hoitamiseen. Valtakirjassa kannattaa harkiten kuvata, mistä asioista asiamies saa omistajien puolesta päättää, mitä asiakirjoja hän saa allekirjoittaa ja annetaanko hänelle oikeuksia myös varojen käyttöön ja maksujen vastaanottamiseen. Oikeus siirtää valtakirja kolmannelle voi olla tarpeellista erityisesti silloin, jos halutaan tehdä puukauppaa tai muita sopimuksia esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksen tai metsäpalveluyritykTarviTaanko valtakirja? Jos toimit toisen puolesta tai hoidat yhteisiä metsäasioita, pidä huolta, että valtakirjat ovat kunnossa. Pelkät puheet eivät metsäasioiden hoitamiseen yleensä riitä. TeksTi Pirjo Havia ”ValTakIRjaSSa kaNNaTTaa haRkITEN kuVaTa, MISTÄ aSIoISTa aSIaMIES Saa oMISTajIEN PuolESTa PÄÄTTÄÄ.” 40 MAKASIINI 5 • 2015 3690_.indd 40 25/06/15 15:06
Pirjo Havia 5.6.2015 Valtakirjamalli Sannin ja Sepon tilanteeseen: VALTAKIRJA Valtuutan Seppo Saarnen (synt. 1.1.1995) myymään omistamaltani, Kouvolassa sijaitsevalta metsä-? kiinteistöltä Saarnentila 286 -?220 -?14-?1 hakattua, välivarastossa olevaa puuta enintään 30 m3 sekä solmimaan puukauppasopimuksen metsikkökuvion 13 harvennushakkuusta. Valtuutan Seppo Saarnen ohjaamaan puukauppamaksut tililleni FI12 34567 8900 12. Seppo Saarnella on oikeus puo-? lestani valtuuttaa valitsemansa metsänhoitoyhdistys tai metsäpalveluyrittäjä hoitamaan edellä mainittuja puukauppoja. Tämä valtuutus on voimassa 31.12.2015 saakka. Kouvolassa 30.6.2015 Sanni Saarni Sanni Saarni synt. 2.2.1995 sen avustamana. Valtakirjan allekirjoitukseksi riittää omistajan tai, jos omistajia on useita, kaikkien omistajien allekirjoitukset. Perikunnan ja metsäyhtymän antama valtakirja on pätevä vain, kun jokainen osakas on sen itse tai asiamiehensä välityksellä allekirjoittanut. Todistajien allekirjoitukset eivät ole välttämättömiä, vaikka todistajia usein käytetäänkin. Valtakirjan voi peruuttaa Valtakirjoihin ei monesti merkitä voimassaolon määräaikaa. Tällöin se on voimassa, kunnes valtuuttaja sen peruu tai kunnes tarkasti yksilöity tehtävä on suoritettu. Valtuutuksen perumiseen riittää yleensä samanlainen menettely, jolla valtuutus on annettu. Suullinen valtuutus voidaan perua suullisesti ja kirjallinen kirjallisesti tai vaatimalla valtakirjan palauttamista. Jos yksikin yhteisomistuksen osakkaista peruu antamansa valtuutuksen, lakkaa valtuutus olemasta voimassa. Toisen asiamiehenä toimimisesta säädetään kauppakaaren 18. luvussa. Kauppakaari on lähes 300 vuotta vanha laki, joten sen osin vanhahtavat sanonnat saattavat kuulostaa hassuilta, mutta se ei suinkaan pienennä lain painoarvoa. Henkilön, joka valtakirjalla hoitaa asioita toisen puolesta, on tehtävä kauppakaaren 18. luvun mukaan valtuuttajalle tili toimistaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että valtakirjan saajan tulee raportoida tekemisistään ja tehtävään liittyvästä maksuliikenteestä valtakirjan antajalle. Jos asiamies ylittää toimivaltansa tai muuten käyttää hänelle suotua toimivaltaa väärin, valtuuttajalla on oikeus nostaa kanne valtuutettua vastaan ja vaatia vahingonkorvausta. Lähtökohtaisesti valtuutetulla on aina oikeus palkkioon. Erimielisyyksien välttämiseksi on hyvä ennalta sopia kirjallisesti valtuutetulle maksettavasta palkkiosta ja kulukorvauksista. Toki puolisoiden välillä asia lienee helppo suullisesti sopia. Hyvässä valtakirjassa on: o valtuutetun nimi ja syntymäaika tai henkilötunnus Kauppakaari (31.12.1734/3 ), 18 Luku, 1 § Jos joku toisen pyynnöstä suostuu asioitsemaan ja toimittamaan jotakin hänen puolestansa niin ottakoon siihen valtakirjan ja pitäköön sitten siitä huolen; tehköön myös tilin ja selvän siitä, mitä haltuunsa saapi. Kauppakaari (31.12.1734/3 ), 18 Luku, 5 § Asiamies saakoon kohtuullisen palkan vaivastansa sekä korvauksen toisen asioihin oikeutta myöten menneistä kuluistansa. Jos siitä ei ole sopimusta tehty, taikka he eivät siitä sovi, niin ratkaiskoon Oikeus. 41 MAKASIINI 5 • 2015 3690_.indd 41 25/06/15 15:06
LUKIJOIDEN KYSYMYKSET Kaulaaminen vai kantokäsittely? Viime Metsälehti Makasiinissa oli hyödyllistä tietoa haavan vesojen torjumisesta. Suunnitelmissa on hakkuu jo ensi tai seuraavana talvena. Kaulaaminen tässä vaiheessa taitaa vain pahentaa vesakon syntymistä. Voiko sen vaikutusta tehostaa glyfosaatilla? Vai onko parempi odottaa hakkuuta ja käsitellä sitten kannot? Parhaat tavat estää tiheän haapavesakon syntyminen hakkuun jälkeen ovat puiden kaulaaminen tai taskutus 3–4 vuotta ennen metsikön päätehakkuuta. Kaulaamisessa haavoista poistetaan kuori ja kuoren alla juuristolle ravintoa kuljettava nilakerros. Taskutuksessa runkoon lyödään vesurilla tai kirveellä alaviistoon lovia, joihin ruiskutetaan tai penslataan 30–40 prosentin vahvuista glyfosaattia. Molemmat tavat johtavat juurten hitaaseen tai nopeampaan kuolemaan. Kuolinprosessin aikana juurisilmuista syntyvät vesat kuolevat hakkaamattoman metsän varjostukseen. Mikäli hakkuu on jo ensi tai seuraavana talvena, konsteja on vähemmän. Hakkuun jälkeen juurivesoja syntyy joka tapauksessa. Kantojen käsittely glyfosaatilla heti hakkuun jälkeen tappaa emopuiden juuret ja ainakin vähentää vesomista. Toinen mahdollisuus on antaa vesakon syntyä ja käsitellä se kesäaikaan lehvästöruiskutuksella. Tällöin uusi metsä voidaan istuttaa joitakin kuukausia käsittelyn jälkeen tai seuraavana vuonna. Kesänaikainen lehvästön glyfosaattikäsittely tappaa heinän ja ruohon ohella kaikki lehtipuut ja vaurioittaa myös puutumattomia havupuita. Käsittelyssä on otettava huomioon työturvallisuus ja merkittävä ruiskutettu alue varoitustauluilla. Tauluissa tulee mainita se, ettei alueelta sovi kerätä marjoja tai sieniä käsittelyvuonna. KARI MIELIKÄINEN KYSY pois! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Metsäverotus Hannu Jauhiainen Metsälehden toimittaja ja veroasiantuntija. Metsänhoito Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, Luonnonvarakeskuksen professori. Koneet Leo Saastamoinen Metsätalousinsinööri, agrologi ja pienkoneiden asiantuntija. Metsätilan suKupolvenvaihdos Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, joka konsultoi metsänomistajia toiminimi Metsätohtorin puitteissa. luonto Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. 42 MAKASIINI 5 • 2015 42 MAKASIINI 5 • 2015 3719_.indd 42 25/06/15 15:07
Miten traktorin verotus menee? Minulla on perintönä saatu metsätila, jonka mukana on tullut myös vanha maataloustraktori. Sillä on tehty pieniä metsätöitä, mutta traktori ei kuulu metsätalouden kalustoon. Miten verottaja suhtautuu, jos vaihdan traktorin uudempaan nelivetomalliin? Vanha traktori menee luovutusvoittoverotukseen riippumatta siitä, kuuluko se metsätalouden kalustoon vai ei. Siitä on tehtävä luovutusvoittoverolaskelma. Traktorin luovutushinnasta vähennetään joko hankintameno-olettama tai poistamaton menojäännös. Jos uudella traktorilla on riittävästi metsäkäyttöä, sen voi liittää metsätalouden kalustoon. Hankintahinnan arvonlisäverosta kirjataan palautettavaksi metsäkäytön osuus. Arvonlisäverottomasta hankintahinnasta voidaan tehdä 25 prosentin vuosipoistoja. Verotuslaskelmaa ei siis tehdä vaihtoarvosta, vaan hankintahinnasta. Kaulaamisessa haavoista poistetaan kuori ja kuoren alla juuristolle ravintoa kuljettava nilakerros. Vuosikulut kirjataan metsätalouden vuosimenoiksi. Yksityiskäyttö, esimerkiksi pihamaan linkous tai omien polttopuiden ajo, on vähennyskelvotonta menoa. Yksityiskäytön osuus on vähennettävä poistoista sekä vuosimenoista ja myös arvonlisäverojen osuudesta. Jos traktorin käyttö jää vähäiseksi, sen metsätalouden kulut voidaan vähentää tuntikustannuksina. Vuonna 2014 taksa oli 11 euroa tunnilta. HANNU JAUHIAINEN Miksi saha ei käynnisty? Minulla on vähän käytetty Husqvarna 550 XP -moottorisaha. Mainio peli sinänsä, mutta ongelmana on, että uudelleen käynnistäminen tankin tyhjenemisen jälkeen on erittäin vaivalloista. Jäähdyttyään saha käynnistyy moitteettomasti. Missä vika? Husqvarna 550 XP on uudemman polven saha ja sen toiminta poikkeaa huomattavasti perinteisistä 2-tahtisahoista. Uudessa moottoriteknologiassa kaasujen vaihdossa pakokaasut työnnetään männän päältä puhtaalla ilmalla, ei polttoaineilmaseoksella. Sahaa ohjataan sähköisellä järjestelmällä. Järjestelmä pitää sisällään muun muassa sytytyksen ja polttonestejärjestelmän ohjauksen. Uuden sukupolven sahan käsittely vaatii totuttelua. Kysyjän saha ei meinaa käynnistyä tankin tyhjenemisen jälkeen. Sahassa ei todennäköisesti ole korjattavissa olevaa vikaa, jos huollot on tehty normaalisti. Saha saa liikaa tai liian vähän polttoainetta käynnistyshetkellä. Koneet ovat kaikesta huolimatta yksilöitä niin kuin käyttäjätkin. Seuraavassa muutamia vinkkejä kysyjälle: Tankkauksen jälkeen, sahan ollessa kuuma, älä käytä rikastinta. Toinen saha voi vaatia rikastimen käytön, mutta vain yhden käynnistysvedon ajan. Käytä käynnistettäessä puolikaasua. Pumppaa kaasutin täyteen polttoainetta. Jos saha ei näillä vinkeillä käynnisty, suosittelisin sahan vientiä merkkikorjaamolle, jossa koneen muistista luetaan mahdolliset vikakoodit ja sahan käyttöhistoria sekä tehdään tarvittavat päivitykset. LEO SAASTAMOINEN Vaihteleeko kyiden myrkyllisyys? Mistä johtuu, että kyyn puremasta voi olla niin monenlaisia seurauksia? Olemmeko me ihmiset niin erilaisia vai vaihteleeko kyiden myrkyllisyys? Varmasti sekä ihmiset että kyyt ovat erilaisia, mutta piston seurausten vaihtelu johtuu muutamasta muustakin seikasta. Kyyn myrkky on useiden entsyymien seos, jonka tarkoituksena on paitsi tappaa saalis myös aloittaa sen sulattaminen. Osa entsyymeistä vaikuttaa hermostoon ja sitä kautta hengitykseen ja sydämeen, osa aiheuttaa kudosten hajoamista ja verenpurkaumia ensin pistokohtaan ja vähitellen laajemmallekin. Kyyn saaliseläimet ovat pieniä: myyriä, hiiriä, liskoja ja sammakoita. Myrkyn määrä, 10–15 milligrammaa, on mitoitettu sen mukaan. Tappava annos myrkkyä on noin 7 milligrammaa per kilo lihakseen annettuna tai puoli milligrammaa suoraan suoneen ruiskutettuna. Aikuinen, hyvin voiva ihminen joutuu siis vakavaan kuolemanvaaraan vasta, jos kymmenkunta kyytä pääsee puremaan. Lapsille ja heikkokuntoisille vanhuksille yksikin purema voi olla vaarallinen. Vaarallista on myös, jos kyyn pisto osuu pään seuduille. Jos ihminen on herkkä jollekin myrkyn aineksista, vaarana on allerginen shokki (anafylaktinen reaktio), mikä sekin voi johtaa kuolemaan. Siksi pureman saatuaan kannattaa aina hakeutua lääkärin hoitoon. Kyyn aiheuttamat kuolemat ovat kuitenkin harvinaisia, varsinaista hoitoa vaatii ehkä noin kymmenys puremista. Useimmiten seurauksena on vain paikallista turvotusta ja kipua. Siihen, että oireiden voimakkuus vaihtelee niin suuresti, vaikuttaa tietysti saatu myrkyn määrä. Kyyn myrkkyannoksen valmistuminen vie muutaman päivän. Jos kyy on hetkeä aikaisemmin saalistanut, myrkkyä on puremassa vähän tai ei ollenkaan. Jos purema on täysin ”kuiva”, ei mitään oireita ilmaannu eikä uhri välttämättä edes huomaa saaneensa puremaa. Kyy ei siis ole erityisen vaarallinen metsässä kulkijalle. Se on arka eläin, joka useimmiten pakenee tai piiloutuu aistiessaan maan tärähtelystä ison otuksen lähestymisen. Tilanteet, joissa kyy pistää ihmistä, ovat kyyn kannalta äärimmäisen epätoivoisia – sehän on kuin ihminen joutuisi puolustautumaan puunuijalla norsua vastaan! SEPPO VUOKKO M ATTI K ÄRKKÄINEN ANNA BA CK 43 MAKASIINI 5 • 2015 43 MAKASIINI 5 • 2015 3719_.indd 43 25/06/15 15:07
Tämänkertaisen kesäkilpailun aiheena on ”Mun puujuttu”. Odotamme kiinnostavia kuvia ja kertomuksia teille lukijoille tärkeistä puuesineistä, rakkaista puista tai hauskoista tapahtumista metsässä. Puuesine voi olla peritty, itse tehty tai muuten tärkeä. Rakas puu voi kasvaa pihalla, metsässä tai puistossa. Tapahtuma taas voi olla minkälainen tahansa, joko todellisuudesta tai mielikuvamaailmasta. Riittää, että siihen liittyy puu. Kuvaksi sopivat sekä vanhat että uudet valokuvat. Myös piirros kelpaa hyvin. Kutsumme kilpailuun kaikenikäisiä lukijoitamme, joten kannattaa kysyä puujuttuja myös lapsilta ja lapsenlapsilta. LÄHETÄ kuva ja vajaan liuskan eli noin 2000 merkin pituinen kirjoitus meille elokuun puoliväliin mennessä osoitteeseen Metsälehti, Kesäkilpailu, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki tai sähköpostilla palaute@metsalehti.fi. Kilpailuohjeet löytyvät myös verkosta osoitteesta www.metsalehti.fi KOLME parasta kuvaa ja tarinaa palkitsemme kätevällä repulla, jossa on eväsrasia jo valmiiksi. Syyskelejä ajatellen reput on varustettu hyvillä heijastimilla. Frozzypack-eväsrasian kannen voi pakastaa, mikä pitää eväät tuoreina tuntikausia. JULKAISEMME parhaita kuvia ja tarinoita syksyn lehdissä. Kaikki lehteen painetut puujutut palkitaan lisäksi kirjapalkinnolla. KESÄKILPAILU ”MUN PUUJUTTU” Repussa on hyvät heijastimet. Eväsrasian kansi toimii kylmäkallena. LÄHETÄ KUVA JA KERTOMUS VIIMEISTÄÄN 16.8.! 72 MAKASIINI 5 • 2015 Miten saan ennakkovero pienemmäksi? Onko mitään konstia pienentää puukauppatilistä pidätettävää ennakkoveroa? Maksan joka vuosi 15–20 000 ennakkoon ja tiedän aina saavani reilusti veronpalautuksia seuraavana syksynä, koska saan tehtyä täydet metsävähennykset puunmyyntituloistani. Voitte pyytää verottajalta verokortin, jonka annatte puukaupan yhteydessä puunostajalle. Ostaja suorittaa verottajan antaman pidätysprosentin mukaan ennakonpidätyksen. Kun metsänomistajalla on käyttämätöntä metsävähennystä, niin pidätysprosentti on yleensä 11 prosenttia. VÄINÖ SIKANEN Pitääkö varmistaa verottajalta? Viime Metsälehti Makasiinissa (4/2015) Väinö Sikanen toteaa metsätilan luovutusta koskien, että sisarelle ja hänen miehelleen tehdystä rouvan osaluovutuksesta ei mene luovutusvoittoveroa. Onko kysymys tehty oikein ja vastaus oikein? Vai pitäisikö tätä kysyä verottajalta? Ei tarvitse kysyä verottajalta. Veronalainen ei ole luovutus, jossa luovutetaan verovelvollisen harjoittamaan maatalouteen tai metsätalouteen kuuluvaa kiinteää omaisuutta. Edellytyksenä on, että luovutuksensaajana on joko yksin tai yhdessä puolisonsa kanssa luovuttajan lapsi taikka tämän rintaperillinen taikka hänen sisarensa, veljensä, sisarpuolensa tai velipuolensa. Omaisuuden tulee lisäksi olla ollut luovuttajan tai hänen ja sellaisen henkilön omistuksessa, jolta hän on saanut sen vastikkeettomasti, omistuksessa yli 10 vuotta. Edellytyksenä, että luovutus tulee puolisoiden yhteiseen omistukseen. Peltojen osalta luovuttajien on täytynyt omistusaikanaan harjoittaa maataloutta. VÄINÖ SIKANEN Kannattaa Kysyä Jos jokin metsään liittyvä asia askarruttaa, lähetä meille kysymys. Asiantuntijat vastaavat toimituksen valikoimiin kysymyksiin. Lähetä kysymys osoitteeseen makasiini@ metsalehti.fi tai Metsälehti, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki 44 MAKASIINI 5 • 2015 3719_.indd 44 25/06/15 15:07
Kuntoilijalle CamelBak Arc -juomavyön avulla metsässä liikkujan, lenkkeilijän tai pyöräilijän on helppo huolehtia vedensaannista. Suositushinta 59,95 euroa. www.vandernet.com tuoteuutuuksia Palstalle voi lähettää tietoja metsän eri käyttötapoihin liittyvistä tuotteista.Palstan osoite on: Hannu Jauhiainen, Korpikoskentie 8, 97510 vikajärvi, sähköposti: hannu.jauhiainen@ metsalehti.fi. Retkeilijälle Jetboilin MiniMoretkikeittimellä valmistat nopeasti lämmintä ruokaa vaikka metsässä. Suositushinta 179,90 euroa. www.Jetboil.com Metsäperheelle LM Viking on kolmipaikkainen traktorimönkijä, jonka viimeistelystä vastaa raumalainen Laimu. Myyntihinta 19 990 euroa. www.KoneKesKo.com Sienestäjälle Orthexin sieniveitsen avulla saa kerättyä sienet siisteinä talteen. Hinta 5,50 euroa. www.ortHexgrouP.fi Mökille Lotta Olsson on kuvittanut Iittalan Varpu-sarjan metsäisillä aiheilla. Sarjaan kuuluu muun muassa astioita ja pyyhkeitä. Mukin hinta 14,10 euroa. www.iittala.com Ötökkäjahtiin Multiwit Ipsowit -feromonipyydyksen avulla selvität metsäsi kirjanpainajatilanteen. Hinta 34 euroa. Ipsowitferomoniliuska 12 euroa. www.savotanPuoti.fi 45 MAKASIINI 5 • 2015 3725_.indd 45 25/06/15 16:35
46 MAKASIINI 5 • 2015 Uusittu kemerajärjestelmä on helppotajuinen ja ohjaa oikea-aikaiseen taimikonhoitoon. Seuraavassa esitellään tuettavat työlajit ja rahoitusehdot. TeksTi ja kuvaT Mikko Riikilä asianTunTija aki HosTikka uusi kemera 3710_.indd 46 25/06/15 16:15
48 MAKASIINI 5 • 2015 uusi kemera UUsi kestävän metsätalouden rahoituslaki eli kemeralaki tuli voimaan kesäkuun alussa. Taimikoiden ja nuorten metsien hoidon tuet kohoavat varsinkin metsänomistajien itse tekemissä töissä. Tosin järjestelmän pohja taisi pettää jo ennen kuin ensimmäistäkään risusavottaa saatiin valmiiksi. Uusi hallitus leikkasi ensi töinään viidenneksen ensi vuonna määrärahoista. Vielä ei tiedetä, miten leikkaukset maastoutetaan. Vaihtoehtoja ovat työlajien karsiminen, rahoitusehtojen tiukentaminen tai tukisummien ja -prosenttien alentaminen. Varmaa on, etteivät kemeratuet odottelemalla parane. Tukien maksatusta joutunee odottamaan loppuvuoteen. Uusi kemeralaki on voimassa enintään vuoden 2020 loppuun. Kolme tukea taimikkoon Tukijärjestelmän rakenne on helppotajuinen. Esimerkiksi vielä viime vuonna Keski-Suomessa oli nuoren metsän hoitoon tarjolla 12 tukivaihtoehtoa. Kun maa lisäksi oli jaettu kolmeen rahoitusvyöhykkeeseen, taimikoihin ja nuoriin metsiin oli tarjolla yhteensä 36 eri tukiperustetta. Nyt koko maassa on kolme tukea taimikoiden ja nuorten metsien hoitoon. Tosin pohjoisessa tukien ehdot ovat muuta maata sallivammat. Taimikoiden varhaishoidosta ja nuoren metsän hoidosta on tehtävä rahoitushakemus ennakkoon. Metsänomistaja voi laatia hakemuksen ja myös työn valmistuttua tehtävän toteutusilmoituksen itse. Esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksille ei enää makseta erillistä korvausta kemerahakemusten ja -toteutusselvitysten tekemisestä, joten itse tehden säästää. Loppuvuodesta alkaen ilmoitukset voi tehdä sähköisesti Metsään.fi-palvelun kautta. Toistaiseksi on käytettävä paperilomakkeita. Niitä voi tulostaa metsäkeskuksen verkkosivuilta, lomakkeet löytyvät Palvelut-valikon alta. Varhaishoidot ja nuoren metsän hoidon voi aloittaa heti rahoitushakemuksen jättämisen jälkeen. Suometsän hoidossa, tienrakennuksessa ja terveyslannoituksessa on ennen töiden aloittamista saatava rahoituspäätös. Sitä varten tarvitaan ammattilaisen laatima suunnitelma. Myöskään näiden töiden toteutusilmoituksia ei voi tehdä itse. Merkittävä muutos on sekin, ettei metsien uudistamista enää tueta kemeravaroin. Aiemmin tukea sai vähäpuustoisten metsien ja tuhoalueiden uudistamiseen. Tämä tietää hankaluuksia pohjoisen vähäpuustoisissa metsissä. Etelä-Suomessa metsänomistaja voi vakuuttaa metsänsä myrskyjen tai metsäpalojen varalta. Uudistusalojen kulotusta tuetaan metsäluonnon hoitohankkeena. Seuraavassa käydään läpi tuettavat työlajit ja rahoitusehdot. 3710_.indd 48 25/06/15 16:15
49 MAKASIINI 5 • 2015 Voinko hakea tuet itse, jos teen nuoren metsän hoidot ja varhaisperkaukset itse? Tämä oli mahdollista jo vanhan kemeralain aikana, mutta yleensä hakemuksia laativat esimerkiksi metsänhoitoyhdistykset, jotka saivat siitä erillisen korvauksen. jatkossa erillistä korvausta toteutusselvitysten laadinnasta ei makseta, joten ne kannattaa tehdä itse, jos taito riittää. Taimikon varhaishoito Nuoren metsän hoito NUoreN metsän hoidon tukea maksetaan 230 euroa hehtaarille. Tukea voidaan käyttää taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsien hoitoon. Taimikon pituus on oltava vähintään kolme metriä. Järeämmässä päässä ylärajana ovat ensiharvennusmetsät, joissa puuston keskiläpimitta on enintään 16 senttiä sekä ennen että jälkeen harvennuksen. Tukea voi saada aikaisintaan seitsemän vuotta tuetun varhaishoidon jälkeen. Tämä tulee ajankohtaiseksi vain, jos kemeralakia jatketaan vuoden 2020 jälkeen. Jos taimikonhoitoon on jo kertaalleen myönnetty kemeratukea, tukea voi saada aikaisintaan kymmenen vuoden kuluttua. Rahoitettavien hankkeiden on oltava pinta-alaltaan vähintään kaksi hehtaaria, joka voidaan tosin muodostaa useista vähintään puolen hehtaarin kuvioista. Myös yhteishankkeet ovat mahdollisia. Kuinka tarkasti hakemukseen on merkittävä ajankohta, jolloin esimerkiksi nuoren metsän hoito tullaan tekemään? Riittääkö arvioajankohdaksi esimerkiksi 1.7–30.10.? Hakija arvioi työn kuluvan ajan rahoitushakemuksessa ja metsäkeskus päätöksellään määrittää sen. vesakko on lehdetöntä. Varhaishoitoon voi saada tukea aikaisintaan 10 vuotta taimikon perustamisen jälkeen, jos uudistamiseen on käytetty vanhan kemeralain mukaista tukea. Tuettavan hankkeen vähimmäisala on hehtaari. Hanke voidaan muodostaa useista vähintään puolen hehtaarin kuvioista. Työ voidaan myös toteuttaa usean tilan yhteishankkeena. UUTTa on, että taimikon varhaishoitoon saa kemeratukea. Hehtaarille maksettava 160 euron tuki kattaa yleensä yli puolet varhaishoidon kustannuksista palkkatyönä teetettynä. Työ sopii myös aloittelevalle raivaussahan käyttäjälle. Varhaishoidon jälkeen kasvatettavan pääpuulajin taimien keskipituuden on oltava 0,7–3 metriä. Kasvamaan voi jättää enintään 5 000 runkoa hehtaarille. Tuen saamiseksi on kaadettava vähintään 3 000 puuta. Vähimmäisläpimittaa ei ole määritelty, kaikki puuvartiset lasketaan. Lapissa on kaadettava 2 000 puuta. Varhaishoito kannattaa tehdä heti, kun taimikko on noin metristä. Kustannukset nousevat kymmenisen prosenttia vuosittain, jos hoitoa lykätään. Edullisimmin varhaishoidon saa teetettyä keväällä tai syksyllä, kun Taimikon varhaishoitoon saa tukea 160 euroa hehtaarille, nuoren metsän hoitoon sitä saa 230 euroa hehtaarille. 3710_.indd 49 25/06/15 16:15
50 MAKASIINI 5 • 2015 Korjuutuki uusiin puihin PieNPUUN korjuutuki on jatkossa hehtaarikohtainen eikä sitä rajata energiapuulle, vaan se voidaan maksaa myös kuitupuun korjuusta. Tuen voi saada hankkeille, joille myönnetään nuoren metsän hoitotukea. Korjattua puutavaraa ei tarvitse myydä, mutta puuerä pitää mitata ja esittää mittaustodistus. Mittauksen voi tehdä itse. Hehtaarilta korjataan puuta vähintään 35 kuutiota (Pohjois-Suomessa 25). Puuta on kerryttävä tasaisesti kuviolta. Puunkorjuun on oltava taloudellisesti kannattamatonta. Tämän vuoksi ylispuustoisen taimikon (Y1) ylispuiden korjuuta ei tueta. Myöskään hakkuussa kertyvän tukin määrää ei lasketa mukaan vähimmäispuumäärään. Tuen voi saada vähintään puolen hehtaarin kuviolle, joka on mukana nuoren metsän hoitohankkeessa. Onko korjattava pienpuu luovutettava ulkopuoliselle, jotta korjuutuen voi saada? ei. Riittää, että korjatut puut mitataan ja hakijalla on esittää mittaustodistus. Mittauksen voi tehdä itse. uusi kemera Korjuutukea ei enää rajata vain energiapuulle, vaan sitä voidaan maksaa myös kuitupuulle. 3710_.indd 50 25/06/15 16:15
51 MAKASIINI 5 • 2015 Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Juho Rantala pitää varhaisperkauksen ottamista kestävän metsänhoidon tukien piiriin erinomaisena uudistuksena. ”Nyt tuki ohjaa taimikonhoitoa sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Taimikonhoitoa ei enää tarvitse viivyttää tukiehtojen täyttymistä odotellen.” Hän kiittää tukijärjestelmän selkeyttä. Tuki määräytyy prosenttiosuutena kustannuksista tai yksiselitteisenä euromääränä hehtaarilta. ”Aiempaan verrattuna tervetullutta on myös se, että erillisiä työnjohtokorvauksia ei enää makseta. Tämä tukee markkinaehtoista metsäpalveluiden tuottamista.” Ripeys tuo säästöä Metsänhoidon tutkija Karri Uotila Luonnonvarakeskuksesta korostaa, että hoidon ajoissa tekeminen säästää kustannuksia. ”Sekä taimikonhoito että varhaisperkaus kannattaa tehdä heti, kun tukiehdot sallivat. Suurin virhe olisi jäädä odottelemaan pienpuun korjuun lisätukea.” Eteläja Keski-Suomessa istutustaimikot saavuttavat metrin pituuden 4–5 vuotta istutuksen jälkeen. Silloin on oikea aika perata ne. Kuusen istutustaimikoihin ei varhaisperkauksessa kannata jättää kuin istutustaimet. Männyn kylvötaimikoissa kasvatustiheys kannattaa pitää korkeammalla. Myös taimikon harvennus on syytä lykätä noin 5–7 metrin pituusvaiheeseen, jotta oksisto pysyy hentona. Joutsalaisen metsäpalveluyritys Metsä-Pirkan toimitusjohtaja Jouko Pirkkalainen neuvoo metsänomistajia teettämään varhaisperkaukset keväällä tai syksyllä, kun vesakko on lehdetöntä. ”Metsuri perkaa päivässä tuplamäärän taimikkoa verrattuna siihen, että työ tehtäisiin keskikesällä, kun taimet ovat vesakon peitossa. Uudelleen vesakoitumisessa ei ole ratkaisevaa eroa.” Pirkkalaisen mukaan metrisen taimikon varhaisperkaus maksaa metsänomistajalle keskimäärin 250–300 euroa. Ongelmallinen korjuutuki Myös Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon toiminnanjohtaja Pekka Sahlman uskoo, että metsänomistajat innostuvat varhaisperkauksiin. Hän on huolissaan kuitenkin varojen riittävyydestä. Pelkona on myös, että korjuutuki ohjautuu kuitupuuta tuottaviin ensiharvennuksiin ja alentaa kuitupuun kantohintoja. ”Tuesta muodostuu osa puukaupan tuloa, joka on poissa kantohinnasta. Samalla metsänhoitoon tarkoitettu tuki valuu metsäyhtiölle.” Valuuko korjuutuki yhtiöille? uuden kemeran taimikkotukia kiitellään. korjuutuki ei sen sijaan saa kiitosta sen paremmin metsänomistajilta kuin ammattilaisiltakaan. Lukijat pettyneitä korjuutukeen uusi kemera on muuten ihan ok, mutta energiapuun osalta täysin epäonnistunut. Tukee enemmän kuitupuuta kuin energiapuuta. Metsäteollisuus voi onnitella itseään onnistuneesta lobbauksesta. uudella kemeralla aiheutetaan kuitupuun ylitarjontaa ja nostetaan korjuukustannuksia. Pienpuutuki olisi pitänyt säilyttää euroa per kuutio tyylisenä.” energiapuun heikennys oli valtava. Puheet ja teot valtion suunnalta energiapuun aseman parantamiseksi ovat aika päinvastaiset. energiapuun saantia metsistä heikennettiin merkittävästi.” eikö nyt olisi hieno paikka profiloitua eteenpäin katsovana ja uudistuksiin pystyvänä porukkana ja heittää romukoppaan koko kemera pois lukien metsäteiden rahoitus, koska niitä käyttää koko kansa. Tuolla taimikko/ nms-systeemillä on tähän asti tehty lähinnä huonoa metsänhoitoa.” on erittäin suuri ja iso asia, että kemera tuli voimaan ripeällä tahdilla. Tämä ei katkaissut orastavaa intoa metsänomistajien metsänhoitoon.” ainoat positiiviset asiat uudessa tuessa ovat, että on edes joku tuki ja että se on määräaikainen. Toivottavasti seuraava kemera on ainakin energiapuun osalta parempi.” Rahoitushakemuksen tekeminen ennen töiden aloittamista on mielestäni suurin pullonkaula tällä hetkellä. Ymmärrän hyvin, että tämä tulee eu:lta, mutta vaikeuttaa etämetsänomistajan työtä. Päätös, mitä tehdään, tapahtuu vasta metsätilalla käydessä. jos hakemusta ei ole tehty, niin vaihtoehdot ovat seistä tumput suorina tai raivata ilman tukea.” 3710_.indd 51 25/06/15 16:15
52 MAKASIINI 5 • 2015 Terveyslannoitus TerveysLaNNoiTUKseN tuki myönnetään ravinneanalyysin tai silmävaraisesti havaittujen kasvuhäiriöiden korjaamiseen turvemailla ja boorinpuutosalueilla. Turvemaan on oltava ravinteisuudeltaan vähintään puolukkaturvekangasta. Vettä läpäisemättömillä savimailla kasvaviin metsiin tukea ei myönnetä. Pelkkään typpilannoitteella tehtävään kasvatuslannoitukseen tukea ei saa. Tukea voidaan myöntää taimikoihin, joiden keskipituus on vähintään 0,7 metriä ja varhaishoito on tehty. Terveyslannoituksen tuki on 40 prosenttia kuluista. Työnjohtokorvaukseen ei erikseen makseta tukea. Hankkeiden vähimmäiskoko on kaksi hehtaaria. Juurikäävän torjunta Tuki on tarkoitettu hakkuussa tehtävään kantojen käsittelyyn juurikäävän torjunta-aineella. Tuki on 70 euroa hehtaarilta. Kantojen nostoa ei uuden lain mukaan enää tueta. Tukea on tarjolla Eteläja Väli-Suomeen sekä nyt myös Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaan eteläosiin. Tuki myönnetään touko-marraskuussa tehdyille hakkuille. Aiemmin tuki ulottui lokakuun lopulle. Olen saanut pellonmetsitystukea. Onko uudessa kemerassa sama kuin vanhassa, että samaa kuviota ei tueta kuin yhden kerran? uuden kemeran mukaan saman taimikon hoitoon voi saada sekä varhaishoidon tukea että nuoren metsän hoitotukea. jos metsitykseen on käytetty valtion tukea, varhaisperkaukseen voi saada tukea aikaisintaan kymmenen vuoden kuluttua. Terveyslannoituksen tukea myönnetään muun muassa boorin puutoksesta kärsivien kuusikoiden lääkitsemiseen. Etelä-Suomen metsissä liki viidennes kuusista kärsii tyvilahosta, joka on useimmiten tyvilahon aiheuttamaa. uusi kemera M ikk o H äYR Ynen 3710_.indd 52 25/06/15 16:15
53 MAKASIINI 5 • 2015 Korvaako kemera yhä myyrätuhoja? ei korvaa. jatkossa metsänomistajien on varauduttava metsätuhoihin vakuutuksin. Kuinka pitkän ajan kemerahakemus on voimassa? Voinko hakea 30 hehtaarin myrskytuhoalueen taimikon varhaisperkaukseen tuen kerralla ja tehdä työt vaikkapa kahden vuoden aikana ja ilmoittaa vuosittain tehtyjen kuvioiden työt tuen maksamista varten? Hakija esittää arvionsa työn kestosta. Metsäkeskus määrittää rahoituspäätöksen voimassaoloajan työlaji ja hakijan perustelut huomioon ottaen. Metsäkeskus voi pidentää määräaikaa. Taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon tuet maksetaan toteutusilmoitusten perusteella yhdessä erässä hankkeen päätyttyä. niistä ei tehdä useita maksatuksia. uusi kemeralaki on määräaikainen (voimassa vuoteen 2020), mikä osaltaan rajoittaa toteutusaikoja. suometsien hoito Tärkein muutos suometsien hoidon – selkosuomella kunnostusojituksen – rahoitusehdoissa on, että puuston on oltava hoidettua. Tätä ei aiemmin edellytetty. Eteläisessä Suomessa kunnostusojitusta tuetaan ravinteisuustasoltaan vähintään kuivaa kangasta vastaavilla turvemailla. Tämä tarkoittaa varputurvekankaita, joita suopursu-, vaivaiskoivuja juolukkakasvustot vallitsevat. Pohjois-Suomessa tuetaan kaikkien puolukkaturvekankaiden ja sitä parempien soiden kunnostusojituksia. Tukea ei myönnetä, jos puusto kärsii vaikeasta ravinnehäiriöstä, jota ei terveystai tuhkalannoittein voida korjata. Tuki voidaan evätä, jos huomattava osa ojitettavasta alueesta on päätehakkuukypsää. Ojituksen yhteydessä tehtävien piennarteiden rakentamista tuetaan lähimmälle kantavalle maapohjalle asti, käytännössä kivennäismaakuvion rajalle. Myös vesistöjen suojelemiseksi tarpeellisten lietealtaiden ja pintavalutuskenttien rakentamista tuetaan. Suometsien hoidon tuella voidaan rahoittaa kunnostusojituksen yhteydessä tehtäviä piennarteitä. 3710_.indd 53 25/06/15 16:15
54 MAKASIINI 5 • 2015 Metsätiet TiehaNKKeeN vähimmäispituus on 500 metriä. Perusparannettavilla teillä metsäkuljetusten on muodostettava vähintään 30 prosenttia tien käytöstä. Kunnostettavien ja uusien metsäteiden on sovelluttava ympärivuotiseen käyttöön pois lukien kelirikkoajan käyttörajoitukset. Kemeralla voidaan rahoittaa pelkästään metsäteillä olevien huonokuntoisten siltojen korjauksia ja uudelleen rakentamista. Uuden metsätien rakentamista tuetaan vain usean tilan yhteishankkeissa. Lisäksi kestävän hakkuumäärän tien vaikutusalueella on oltava vähintään kolme kuutiota hehtaarilla. Yli 800 metrin tiehankkeilla tätä ei edellytetä. Metsätalouden kuljetusten osuus on oltava vähintään puolet. Kunnostetun tien päällysrakenteen on oltava vähintään 3,6 metriä leveä. Uuden tien päällysrakenteella leveyttä on oltava vähintään neljä metriä. Jos uusille teille rakennetaan siltoja, tukea voidaan korottaa kymmenellä prosenttiyksiköllä. • TUKiehdoT Miten isoon rikokseen syyllistyy, jos on aloittanut kuvion esimerkiksi kaksi viikkoa ennen rahoitushakemuksen tekemistä? Hanke ei ole rahoituskelpoinen. sille ei myönnetä tukea, jos asia tulee ilmi esimerkiksi metsäkeskuksen tarkastuksessa. Kunnostetun metsätien päällysrakenteen on oltava vähintään 3,6 metriä. Sinultakin saattaa puuttua puuta Tutustu verkossa yara.fi/metsa Ota yhteyttä puunostajaan tai lähimpään metsänhoitoyhdistykseen ja kysy Yara metsänlannoitusta. Metsänlannoituksella kasvatat puuta, joka jäisi sinulta saamatta, jos et tekisi mitään. Lannoi tuk sella lisäät puustosi tuottoa jopa satoja euroja hehtaarilta ja nopeutat hakkuutuloja useilla vuosilla. uusi kemera Kunnostettavien ja uusien metsäteiden on sovelluttava ympärivuotiseen käyttöön. 3710_.indd 54 25/06/15 16:16
55 MAKASIINI 5 • 2015 TaiMiKoN varhaishoiTo Tuki 160 euroa hehtaarilla ? Taimikon pituus hoidon jälkeen 0,7–3 metriä. ? kaadettava vähintään 3 000 runkoa/ hehtaarilla (2 000 r/ha**). ? Taimia hoidon jälkeen enintään 5 000 runkoa/hehtaarilla. ? Hankkeen vähimmäiskoko hehtaari. NUoreN MeTsäN hoiTo Tuki 230 euroa hehtaarilta ? kasvatettavan puuston keskipituus hoidon jälkeen vähintään kolme metriä. ? kasvatettavan puuston keskiläpimitta enintään 16 senttiä. ? kaadettava vähintään 1 000 yli kolmesenttistä puuta (800 r/ha) hehtaarilta. ? Hoidon jälkeen enintään 3 000 runkoa hehtaarilla. aikaisintaan seitsemän vuotta tuetun varhaishoidon jälkeen. ? Hankkeen vähimmäiskoko kaksi hehtaaria. PieNPUUN KorJUUTUKi Tuki 220 euroa hehtaarilla ? kohteille, joille myönnetään nuoren metsän hoitotukea. ? vain taloudellisesti kannattamattomille kohteille. ? vähimmäisala puoli hehtaaria. ? ei ylispuiden korjaamiseen. TerveysLaNNoiTUs Tuki 40 prosenttia kuluista ? Ravinnehäiriöistä kärsivien turvemaiden ja boorin puutoksen vaivaamien kivennäismaiden terveyslannoituksiin. ? kasvupaikkatyyppi vähintään puolukkaturvekangasta. ? ei alle kahden hehtaarin hankkeille. JUUriKääväN TorJUNTa Tuki 70 euroa hehtaarille ? kantojen käsittelyyn torjunta-aineella. ? kantojen nostoa ei enää tueta. ? kattaa touko-marraskuulla tehdyt hakkuut. ? eteläja väli-suomi, kainuu ja PohjoisPohjanmaan eteläosat. sUoMeTsieN hoiTo Tuki yli viiden hehtaarin hankkeille 70 prosenttia kustannuksista. ? alle viiden hehtaarin hankkeille 40 prosenttia kustannuksista. ? ei hoidon puutteesta kärsiville metsille. ? varputurvekankaille ja sitä viljavammille maille. ? (Puolukkaturvekankaille ja viljavammille maille). MeTsäTeideN raKeNTaMiNeN Perusparannuksen tuki: eteläinen suomi 40 prosenttia, keskinen suomi 50 prosenttia ja pohjoinen suomi 60 prosenttia. Uusien teiden rakentaminen: eteläinen suomi 30 prosenttia, keskinen suomi 40 ja pohjoinen suomi 50 prosenttia. vain usean tilan yhteishankkeet. ? Hankkeen vähimmäispituus 500 metriä ** Pohjois-Suomen tunnukset suluissa TUKiehdoT Metsälainsäädännön mukainen aluejako Pohjoinen Suomi Keskinen Suomi Eteläinen Suomi Sinultakin saattaa puuttua puuta Tutustu verkossa yara.fi/metsa Ota yhteyttä puunostajaan tai lähimpään metsänhoitoyhdistykseen ja kysy Yara metsänlannoitusta. Metsänlannoituksella kasvatat puuta, joka jäisi sinulta saamatta, jos et tekisi mitään. Lannoi tuk sella lisäät puustosi tuottoa jopa satoja euroja hehtaarilta ja nopeutat hakkuutuloja useilla vuosilla. 3710_.indd 55 25/06/15 16:16
jalostus TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI Koeputkessa oleva kuusenjuuri näyttää aivan tavalliselta kuusenjuurelta. Kaksivuotiaan kuusentaimen juuripaakusta otetussa juuressa näkyy pääjuuri ja siitä erkanevia hienojuuria. Jos katsoo oikein tarkasti, voi kuitenkin nähdä, että hienojuurten kärjet ovat pullistuneet. Nämä pullistumat tekevät juuresta erityisen. Hienojuurten kärkiä peittää tryffelin, yhden maailman arvokkaimman ruokasienen, rihmasto. Juuri on kahden miehen kolme vuotta sitten alkaneen yhteistyön tulos. Havupuun taimen ja tryffelisienen yhdistämiseen tarvittu tryffelitietämys on Truffle-Pro-yhtiön toimitusjohtajalta Lars Ingmanilta, tuotantotilat ja taimitietämys Salossa Lounais-Suomessa sijaitsevan Puut-taimitarhan omistajalta Pekka Uusitalolta. ”Tämä on ensimmäinen kerta, kun Pohjoismaissa on onnistuttu muodostamaan symbioosi havupuun ja tryffelin välillä”, Uusitalo kertoo. Tryffeliä juurissaan kantavat havupuun taimet tulivat tänä keväänä Puut-taimitarhan valikoimiin. Mustaa kesätryffeliä sisältävien kuusentaimien lisäksi valikoimaan kuuluu valkoista kalkkitryffeliä sisältäviä kuusen ja männyn taimia. 20 tryffelikuusen pakkaus maksaa 200 euroa. Puut-taimitarha toi myyntiin tryffelisieniä sisältävät havupuun taimet. tryffeleitä kuusikosta Lars Ingmanin ja Pekka Uusitalon tryffelitaimet näyttävät tavallisilta havupuun taimilta, mutta taimista otetut juurinäytteet paljastavat niiden sisältävän tryffelisientä. 56 MAKASIINI 5 • 2015 3731_.indd 56 25/06/15 15:22
Tryffeli › Arvokas ruokasieni › Käytetään mausteena muun muassa pastaruuissa › Kasvaa maan alla › Euroopassa tuotanto keskittyy Ranskaan, Italiaan ja Espanjaan Taimiin tryffeli on saatu kylvämällä puiden siemenet sellaiseen kasvualustaan, jossa on tryffelin itiöitä. Puun apuna Tryffeli kuuluu puiden kanssa sienijuuria eli mykorritsoja muodostaviin sienilajeihin. Yhteiseloa kutsutaan symbioosiksi. Siitä hyötyvät molemmat osapuolet: sienirihmasto hankkii puulle vettä ja ravinteita, puu taas luovuttaa tuottamiaan hiilihydraatteja sienelle. Tryffeleistä kiinnostuneelle merkitystä on sillä, että maan alla risteilevän sienirihmaston päihin syntyy läpimitaltaan noin viiden senttimetrin mittaisia syötäviä sienimukuloita, tryffeleitä. Suomessa kasvaa luontaisesti muutamia tryffelilajeja, mutta luontaisesti syntyneitä tryffeleitä löydetään harvoin. Tryffelinviljelyyn on tähän asti ollut saatavilla lähinnä tryffelin rihmastolla ympättyjä tammen ja pähkinäpensaan taimia. Niitä on istutettu eteläiseen Suomeen noin 50 viljelmälle. Ingman ja Uusitalo halusivat yhdistää tryffelin kuusen ja männyn taimien kanssa, sillä niitä voi kasvattaa ympäri Suomea. Ei metsään Salossa tryffelitaimet on hiljan istutettu taimitarhan läheiseen peltoon. Jos hyvin käy, kerätään pellosta ensimmäinen tryffelisato noin kuuden vuoden kuluttua. Jos tryffeleitä ei ilmaannu, kasvatetaan puut joulukuusiksi. ”Tässä on tällainen vyö ja henkselit -ajatus”, Ingman sanoo. Tryffelit vaativat kasvupaikaltaan paljon. Sen pitää olla tarpeeksi lämmin, ja maaperän pitää läpäistä vettä hyvin ja olla kalkkipitoinen. Metsämaahan tryffelitaimia ei Ingmanin ja Uusitalon mukaan kannata istuttaa, sillä siellä muut mykorritsasienet syrjäyttävät ne. Parhaiten tryffelitaimet sopivat joulupuuviljelmille, kuusiaitoihin, pihoille ja pelloille. Tryffelitaimien hoito vaatii viitseliäisyyttä. Taimia pitää kastella keväisin ja maata muokata, jotta se pysyy riittävän kuohkeana. Lisäksi parin vuoden välein on hyvä ottaa juurinäyte ja tarkistaa, että juurissa on yhä tryffeliä. Parhaimmillaan työlleen voi Ingmanin mukaan kuitenkin saada kymmenien tuhansien eurojen vuosituoton hehtaarilta. Lehtipuiden juuristoissa tryffelituotanto on yleensä 20–50 kilogrammaa hehtaarilla vuodessa, kun tryffeleiden hinta Etelä-Euroopassa on 300–800 euroa kilogrammalta. ”Takuita siitä, että tryffeleitä syntyy, ei tosin ole”, Ingman sanoo. Sekä Ingman että Uusitalo ovat kuitenkin vakuuttuneita siitä, että tryffelituotannosta on elinkeinoksi Suomessakin. ”Ilman muuta. Lähiruokainnostus lisää kotimaisten tryffeleiden kiinnostavuutta”, he sanovat. Satoa elokuusta Jos tryffelitaimia istuttaa, mistä tryffeleitä kannattaa etsiä? Ingmanin mukaan ne kasvavat 5–30 senttimetriä maanpinnan alapuolella ja 20–100 senttimetrin päässä puun rungosta. Keruuaika alkaa elokuussa ja päättyy pakkasiin. Yhden puun sienirihmasto tuottaa yhden tai kaksi tryffeliä vuodessa. Maanpinnan halkeileminen voi olla merkki tryffelistä, mutta Ingman pyytäisi avuksi tryffelikoiran. ”Tryffelikoirien työttömyysaste lienee Suomessa 99,9 prosenttia, joten sellaisen uskoisi saavan avuksi”, hän sanoo. Ingmanin ja Uusitalon tryffeliviljelmä sijaitsee joen varrella olevassa pellossa. Tryffelihavut istutetaan samalla tavalla kuin tavallisetkin havupuun taimet. Tryffelisieni kasvattaa rihmastonsa puun hienojuurten ympärille. Tryffelit viihtyvät vettä hyvin läpäisevässä maaperässä. 57 MAKASIINI 5 • 2015 3731_.indd 57 25/06/15 15:22
Suoraa puhetta Björn Wahlroosin mukaan metsänomistajat eivät ymmärrä pintaalaverotuksen ideaa eivätkä ay-järjestöt paikallista sopimista. Biotalouden suuriin odotuksiin hän suhtautuu epäillen. TeksTi Mikko Häyrynen kuvaT seppo saMuli 59 MAKASIINI 5 • 2015 3715_.indd 59 25/06/15 15:34
rennonoloinen pankkiherra kysyy toimittajalta, saako olla kahvia ja kaataa itse. Björn Wahlroos pahoittelee, että lounas ministerin kanssa vie vartin haastatteluajasta. Olemme Wahlroosin, Sammon hallituksen puheenjohtajan, työhuoneella konsernin pääkonttorissa. Wahlroos on myös Nordean ja UPM:n hallituksen puheenjohtaja. Ikkunasta avautuvat näkymät alkukesän heleänvihreälle Esplanadille. Tunnelmaa huoneeseen tuo monien muistoesineiden lisäksi television Bloomberg-talouskanava, joka on käännetty äänettömälle. Leppoisa kahvihetki kuitenkin sähköistyy, kun haastattelu pääsee vauhtiin. Wahlroos puhuu mielellään suoraan, niin tälläkin kertaa. Miehen lausunnot ovat useasti laittaneet seisovan veden liikkeelle, ainakin keskustelutasolla. ”Ei se aina siltä tunnu. Tässä maassa on niin paljon seisovaa vettä, että sen liikkeelle laittamiseen tarvitaan paljon enemmän kuin minut.” Maailman paras vero Metsätaloudessa seisovaa vettä on etenkin metsäverotuksessa. Wahlroos on toistuvasti esittänyt kiinteistöverotusta, jonka yksi osa on metsien pinta-alaverotus. Perustelut ovat sekä metsäsektorin sisäisiä että kansantaloudellisia. Wahlroosin mielestä aikaisempi pinta-alaverotus oli maailman paras metsäverotus. Hän korostaa sanovansa näin kansantaloustieteilijänä. ”Ne, jotka hoitivat metsäänsä, saivat hoidosta tulevan lisätulon verottomana. Ja toisinpäin ne, jotka eivät hoitaneet, joutuivat maksamaan enemmän veroja suhteessa metsätuloihin.” Wahlroos jatkaa, että myyntiverotuksella on useita negatiivisia vaikutuksia. Jos et myy, et maksa veroja, joten ei synny kannustinta puukauppaan. Toiseksi hyvää metsänhoitoa rangaistaan verotuksella: mitä paremmin metsän saa tuottamaan, sitä enemmän veroja pitää maksaa. ”Taloustieteilijän kannalta se on juuri sitä, mitä verotuksen ei pitäisi olla.” Wahlroos kehottaa tutustumaan hänen ja Metsäteollisuus ry:n veroehdotuksiin. Pinta-alaperusteisessa metsäverotuksessa puun myyntituloista maksettu vero olisi verovähennyskelpoista. ”Henkilö, joka hoitaa metsäänsä jotensakin järkevästi, ei maksaisi senttiäkään lisää veroa. Verorasituksen kasvu osuisi niihin passiivisiin metsänomistajiin, jotka eivät myy puuta.” Omaa etua vastaan Metsänomistajille pinta-alaverotus on keppimalliksi kutsuttu mörkö. ”Se on mörkö siksi, että he eivät ymmärrä asiaa”, Wahlroos sanoo. Veroehdotusta on arvosteltu muun muassa siitä, että eri kasvupohjien ja maan eri alueiden kasvukyvyn arvottaminen ky”MeTsän avulla rikasTuMinen edellyTTäisi niin isoa velkavipua, eTTä siTä ei voi suosiTella.” syy enemmän hallintoa. Wahlroosin mielestä nykysysteemeillä ei kuitenkaan kohtuuttomasti. On myös kysytty, voidaanko metsäteollisuudelle vastavuoroisesti asettaa ostokannustimia. Kainuun ja Lapin kuitupuuvaltaisilla metsätiloilla menekki on todellinen kysymys. Ja mitä tyhjäksi hakatun metsätilan perijä voi myydä verojen kattamiseksi? Tunnetasolla pinta-alaverotus koetaan omistajan päätäntävaltaan puuttumisena. Wahlroosia kummastuttaa, että etenkin aktiiviset metsänomistajat vastustavat pinta-alaverotusta. ”He käyvät täysin omaa etuaan vastaan. Björn Wahlroosin mukaan UPM:n pääkonttori pysyy Suomessa, missä yhtiöllä on syvät juuret. METSÄvaikuTTaja 60 MAKASIINI 5 • 2015 3715_.indd 60 25/06/15 15:34
Heidän etunsa olisi, että veroja kerättäisiin enemmän niiltä metsänomistajilta, jotka eivät hoida metsiään juuri ollenkaan.” Kiinteistöjä kannattaa verottaa Valtion verokertymän kannalta pinta-alaverotuksen etuja ovat, että kiinteistöveroa ei voi kiertää ja että kiinteistöverotus vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen mahdollisimman vähän. Wahlroos muistuttaa, että kaikki verot ovat haittaveroja, sillä ne vaikuttavat verotuksen kohteeseen. Jos ansiotuloja verotetaan enemmän, niin työtä tehdään vähemmän. Jos taas pääomatuloja verotetaan, niin silloin investoidaan vähemmän. Valtion kassavajeen kannalta järkevintä on verottaa kiinteistöjä, koska siitä aiheutuu kaikkein vähiten kielteisiä sivuvaikutuksia. Pieni haittaa tulee siitä, jos kiinteistövero nousee kovin korkeaksi, jolloin se alkaa vaikuttaa kiinteistöjen arvoon. Wahlroosin mukaan kuitenkin niin vähän, että siihen ei tarvitse kiinnittää huomiota. ”Melkein kaikkialla Euroopassa kiinteistöjen ja kiinteistökauppojen verotusta on kiristetty. Ne ovat niitä harvoja asioita, joista turvallisesti saa verotuloja ilman, että vaikutetaan kielteisesti kansantuotteeseen.” Englannissa kaupunkikiinteistöjen varainsiirtovero nostettiin äskettäin 12 prosenttiin. ”Enkä kehtaa edes sanoa, kuinka paljon maksan kiinteistöveroja Ranskaan.” Rahan voi säilöä metsään Wahlroos tunnetaan Salossa sijaitsevan Åminnen kartanon omistajana. Tosiasiassa hän ei enää omista kiinteistöjä Suomessa juuri lainkaan, vaan tilat ovat lapsilla. Åminnen kartanossa on noin 1 700 hehtaaria metsiä, joita on hoidettu normaaleina talousmetsinä. ”Kun tulin omistajaksi 15 vuotta sitten, niin metsät olivat loppuunhakattuja kuten Björn Wahlroos ? Kauppatieteiden tohtori Björn Wahlroos, s. 1952. Suorittanut lukion tenttimällä ja kirjoittanut ylioppilaaksi yksityisoppilaana. ? Taloustieteen professori ruotsinkielisessä kauppakorkeakoulussa, jonka jälkeen pankkiuralle Suomen Yhdyspankkiin, perustamaansa Mandatuminvestointipankkiin ja Sampo-konserniin. ? Kolmen pörssiyhtiön hallituksen puheenjohtaja UPM:n, Sampo-konsernin ja Nordean. ? Omaisuuden arvo selvästi yli puoli miljardia euroa. Omaisuuden ydin 2,1 prosentin omistus Sammosta, joka hankittu Mandatumin osakkeiden vaihdolla. Wahlroos sanoo olevansa biotalouskyyninen, mikä on riitasointu yleisen biotalousharmonian kanssa. 61 MAKASIINI 5 • 2015 3715_.indd 61 25/06/15 15:34
vanhoissa kartanoissa yleensä. Hoidon keskeinen tavoite on ollut palauttaa normaali ikäjakauma, nyt ollaan lähellä sitä.” Kartanossa on oma metsäpäällikkö ja lisäksi UPM:n kanssa on hoitosopimus. Puukaupat tehdään pääasiassa hankintakauppoina. Wahlroos hymähtää kysymykselle, onko hän itse tarttunut metsätyökaluun. ”Olen ollut partiolainen ja viettänyt lapsuuden kesät Espoon saaristossa. Käytän vielä nykyäänkin moottorisahaa, tosin ehdin harvoin.” Wahlroosin mukaan metsällä on vaikea rikastua, mutta sen avulla voi säilyä hyvintoimeentulevana, jos on tullut metsänomistajaksi perimällä tai sijoittamalla muualla ansaittuja varoja. ”Riippuu rikkaan määritelmästä, mutta metsän avulla rikastuminen edellyttäisi niin isoa velkavipua, että sitä ei voi suositella.” Korkean tason biotalouskyynisyyttä Biotaloudesta näyttää tulleen tämän ajan talouden mantra. Senkö takia, että parempaakaan toivoa ei ole? Wahlroos hoksaa kysymysten ideat ja sävyt jo puolesta sanasta hän kertoo olevansa itsekin vähän biotalouskyynikko. Se on rohkeasti sanottu kymmenen miljardin euron liikevaihtoa tekevän, biofore-slogania käyttävän metsäyhtiön hallituksen puheenjohtajalta. ”Biotalous tuo koko ajan pientä lisää ja raaka-aine käytetään entistä tarkemmin. Mutta metsäteollisuutemme on valtava bulkkiteollisuus. Ei ole sellaista biotuotetta, joka tulisi ja korvaisi sen.” UPM on saanut rutkasti julkisuutta mäntyöljystä jalostetulla biodieselillä, mutta onnistuessaankin sen osuus yhtiön tuloksesta on vain pari prosenttia. Metsäteollisuutta on kritisoitu, että tuotekehitys on ollut riittämätöntä ja että puukuidusta pitäisi pystyä tekemään paljon enemmän. Wahlroosin mukaan se ei pidä alkuunkaan paikkaansa. ”Metsäteollisuuden menestys ei ole kiinni siitä, ettei olisi yritetty keksiä uusia tapoja jalostaa suomalaista kuitua. Suuremmat haasteet tulevat kilpailevista raaka-aineista, joita tunkee päälle metsän ulkopuolelta, etenkin petrokemian puolelta.” Wahlroos naurahtaa, että metsäteollisuudessa on käytetty täysin vastuuttomia rahasummia tuotekehittelyyn, kun on yritetty kehittää herraties mitä vipstaakia ja vempainta. ”Näkisittepä UPM:n kaappien tuotekehityskokoelmat.” Valtaosa tuotekehityksestä on jäänyt kaappeihin. Ne tuotteet, jotka lentävät, on jo tuotu markkinoille. Uruguayta silmäillään Kilpailevien materiaalien lisäksi toinen isoista haasteista Suomen kannalta on, että Latinalaisessa Amerikassa puuviljelysten kiertoaika on alle kymmenen vuotta. ”Sanotaan, että sehän on lyhytkuituista eukalyptusta, mutta siellä viljellään jo mäntyäkin (radiatamänty). Tulossa on tehtaita, jotka tekevät jokseenkin samanlaista sellua kuin täälläkin.” UPM ei suunnittele uutta sellutehdasta Suomeen. Uruguayn tilannetta kuitenkin seurataan ja pohditaan, onko aika rakentaa toinen yksikkö nykyisen tehtaan yhteyteen. ”Ne ovat hirveän isoja päätöksiä. Tehdas voisi jopa tuottaa pitkäkuituista sellua nopeakasvuisesta männystä.” UPM:llä on Suomessa kolme sellutehdasta. Wahlroos sanoo tehtaiden ja niiden puunhankinnan pysyvän Suomessa, samoin kuin UPM:n pääkonttorin. ”Suomalaiset sellunkeittimet ovat isoja ja moderneja. Teemme kolmella tehtaalla suurin piirtein saman määrän sellua kuin kilpailija kahdeksalla.” Kotimaan sellutehdaspeliin UPM ei aio osallistua. Metsä Groupin Äänekosken tehdas on tyhjentänyt pajatson eikä toista uutta tehdasta kannata rakentaa. Wahlroos varoittaa, että ajat ja opit muuttuvat eikä sellu voi ikuisesti olla kultakaivos. 1980-luvulla Suomen sellutehtaat olivat konkurssin partaalla ja oppisuunta oli pois sellusta kohti jalostettuja papereita. ”Nyt sellun menekin takana on Kiinan veto, mutta jossakin vaiheessa Kiinan kommunistinen puolue ei onnistu enää pitämään yllä talouden ihmeellistä tasapainoa. Silloin heikon taseen tehtaat menevät nurin.” Isojen fuusioiden aika ohi Wahlroosin mukaan suurten fuusioiden ja yrityskauppojen aika on metsäteollisuudessa ohi. ”Oli aika, jolloin luultiin, että kapasiteettileikkauksia saadaan vain fuusioiden kautta.” Tilanne on kuitenkin pitkään ollut niin vaikea, että fuusioita ei tarvita sopeuttamiseen, vaan kaikki toimijat poistavat itse huonoimpia koneitaan. Sitä kautta on saatu palautettua jonkinlainen kannattavuus. Pienempiä järjestelyjä tapahtuu koko ajan. Keski-Euroopassa on monia perheomisteisia, aivan liian pieniä metsäteollisuusyrityksiä. Ne pysyvät pystyssä lähinnä siksi, että tase on velaton ja mikä tahansa nollan yläpuolella oleva käyttökate riittää. Wahlroosin mukaan UPM alkaa olla tilanteessa, että sen heikoinkin paperikone pärjää lähes nollakatteella toimivalle pienelle kilpailijalle. Siksi pieniä toimijoita alkaa poistua markkinoilta, alan tervehtymisen kannalta tosin liian hitaasti. T yömarkkinauudistus toisi toivoa Biotalous nähdään maamme toivona, mutta Wahlroosin mielestä todellista toivoa saadaan vasta, kun ymmärretään, että on elettävä maailmanmarkkinoiden ehdoilla. Puumarkkinoilla jo eletään. ”Se tuotantotekijä, jolla ei ole kansainvälisiä markkinoita, on työvoima. Työvoimakustannukset ovat roimasti korkeammat kuin Saksassa ja ammattiyhdistysliike on erittäin jäykkä. Olen sanonut tämän hirveän asian monta kertaa: työehtosopimusten yleissitovuudesta on päästävä.” Wahlroos kertoo perusteluna, että UPM:llä on jäljellä noin 45 paperikonetta. Niiden kannattavuusluvut tiedetään tarkasti ja sitä myötä järjestys, jonka mukaan niitä suljetaan. Kun huonoimman koneen sulkemispäätös tulee pöydälle, niin Wahlroosin mielestä henkilöstön kanssa pitäisi pystyä keskustelemaan paikallisesti siitä, mitä voitaisiin tehdä. ”Niin ei voi kuitenkaan tehdä, koska koMETSÄvaikuTTaja Wahlroos Lappeenrannan biodieseltehtaan avajaisissa yhdessä UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesosen ja Ruotsin kuninkaan kanssa. 62 MAKASIINI 5 • 2015 3715_.indd 62 25/06/15 15:34
netta käyttävä porukka ei saa itse päättää, vaan päättäjät ovat Hakaniemessä ja Etelärannassa”, hän toteaa. Wahlroos elävöittää keskustelua mannereurooppalaiseen tapaan käsiään liikuttamalla, tässä kohtaa liikettä tulee tavallistakin enemmän. Toisaalta mekaanisen puunjalostuksen puolella on tilanteita, että jotain tuotantolinjaa voitaisiin ajaa vuorokauden ympäri läpi viikon, mutta täysiä sunnuntailisiä ei voi maksaa. ”Vaikka alennettu sunnuntailisä kävisi henkilöstölle, se ei käy Hakaniemelle, ja tuotanto menee johonkin muualle.” Wahlroos varoittaa mitä seuraa, jos ehdoista ei voi sopia paikallisesti. ”Paperikoneita jää Suomeen, mutta on turha luulla, etteikö niitä näillä markkinoilla ja näillä työehtosopimuksilla enää menisi kiinni.” ”MeTsäTeollisuuTeMMe on valTava bulkkiTeollisuus. ei ole sellaisTa bioTuoTeTTa, joka Tulisi ja korvaisi sen.” Jos sulkemisuhan alla olevien paperikoneiden työehdoista ei voida sopia paikallisesti, niin koneita menee vielä kiinni, Wahlroos varoittaa. 63 MAKASIINI 5 • 2015 3715_.indd 63 25/06/15 15:34
KOLUMNI toon, rataverkkoon sekä terminaaleihin. Linjaus on tärkeä, koska vain toimiva infrastruktuuri mahdollistaa puu kulkemisen metsästä jalostukseen vuodenja kellonajasta riippumatta. Keskeisimpien perusparantamiskohteiden löytämisessä auttaa hyvä yhteistyö alueiden toimijoiden kanssa. Hallitusohjelma on hyvä. Toivottavasti voimme neljän vuoden päästä todeta, että se myös toteutettiin. tointeja ja uusia työpaikkoja metsäalalle. Strategian hankkeilla edistetään muun muassa tieverkon kuntoa ja metsänhoitoa. Tutustumalla metsästrategiaan uusikin kansanedustaja saa nopeasti työlistan, miten metsäsektori pannaan kuntoon. Linjaamalla puun käyttöä estävien rakentamismääräysten purkamisesta jatketaan edellisten hallitusten työtä. Tällä hetkellä puulta vaaditaan vielä muita rakennusmateriaaleja enemmän. Esimerkiksi palomääräyksiä voidaan viilata turvallisuudesta tinkimättä. Hallitus päätti myös viedä maaliin viime kaudella paljon puhuttaneen Metsähallitusuudistuksen. Nähtäväksi jää, miten liikelaitoksia koskevia EU-vaatimuksia nyt tulkitaan. Lisäksi Metsähallitukselle asetetut monet eri tavoitteet edellyttävät onnistunutta johtamisjärjestelmän rakentamista. Hallitukselle on nostettava hattua pyrkimyksistä vauhdittaa tutkimusja kehittämistoimintaa uusien tuotteiden synnyttämiseksi. Metsäsektorin tutkimus on käynyt läpi hurjaa muutosta viime vuosina. Se, mitkä ovat ne keinot, joilla innovaatioita synnytetään, on vielä auki. Löytyisikö vastaus kokeiluihin kannustavasta kulttuurista ja metsän viemisestä osaksi uusia toimialoja? Hallitus havaitsi digitalisaation ja sähköisten palveluiden mahdollisuudet. Moni asia tehdään muutaman vuoden kuluttua sähköisesti. Digitalisaation ytimessä on oikeus tietojen omistajuuteen. Toivottavasti hallitus jatkaa sillä linjalla, että metsänomistaja päättää aina itse omaisuustietojensa käytöstä. Hallitus haluaa myös suunnata julkisia investointeja perustienpiToukokuussa kansa istui jännittyneenä seuraamassa lopputulosta. Kyseessä ei ollut jääkiekkofinaali eikä euroviisujen loppukilpailu, vaan hallitusohjelman julkistus. Suomen heikko tilanne latasi suuria odotuksia. Yleisesti kysyttiin: ”Löytyykö vastuunkantajia ja rohkeutta suuriin linjauksiin?” Hallitusohjelman perusteella hallitus aikoo laittaa maamme kuntoon. Ohjelmassa on lukuisia leikkauksia, mutta myös panostuksia keskeisiin aloihin ja strategisiin hankkeisiin. Usko esimerkiksi metsiin perustuvien elinkeinojen mahdollisuuksiin on suuri. Seuraavassa pohdintaa siitä, mitä ohjelman kirjaukset voisivat tarkoittaa. Kirjoittaessaan ohjelmaan: ”Edistetään sukupolvenvaihdoksia ja lisätään metsäja yrittäjävähennystä sekä nopeutetaan perikuntien elinkaarta”, hallitus oivalsi tarpeet kehittää metsätalousyrittäjyyden kannattavuuden edellytyksiä. Työkalut ovat onneksi jo valmiina. Maaja metsätalousministeriön työryhmä löysi sukupolvenvaihdoksiin metsävähennyspohjaisen malli. Tämä malli olisi helposti käyttöönotettavissa. Samalla metsävähennykseen voidaan tehdä muitakin elinkeinoa edistäviä viilauksia. Lisäksi Suomen yrittäjien alun perin esittämällä yrittäjävähennyksellä metsätalousyrittäjyyden verotus lähestyisi muun yrittäjyyden verotusta. Verotuksen ollessa suosiollista puun liikkuvuus paranisi. Luvatessaan toteuttaa kansallista metsästrategiaa hallitus sitoutui laajasti metsäalan kehittämiseen. Valtioneuvoston helmikuussa hyväksymällä strategialla halutaan ennen kaikkea luoda kasvua, invesPuu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä Hallitukselle on nostettava hattua pyrkimyksistä vauhdittaa tutkimusja kehittämistoimintaa. Kommentoi kolumnia www.metsalehti.fi/kolumnit. Kimmo Brand t / C om.Pi C MARKO MÄKI-HAKOLA Kirjoittaja on MTK:n kehittämispäällikkö. 64 MAKASIINI 5 • 2015 64 3714_.indd 64 25/06/15 15:34
ENNEN & NYT TeksTi Paavo LaajaLahTi ja hannu jauhiainen kuvaT Paavo LaajaLahTi Haapajärvellä Kuonanjärven rannalla, Ylivieska–Iisalmi-radan varrella olevalla palstalla on monipuolinen menneisyys. 1960-luvun loppupuolella alueelta otettiin täytehiekkaa, sen jälkeen paikalle ajettiin murskevarasto. Kesällä 1970 tontille pystytettiin Asfaltor Oy:n asfalttiasema, jossa valmistettiin päällystysmateriaali kantatielle 27, välille Nelostie–Haapajärvi. Kun asfalttiasema lopetettiin, alue sai olla rauhassa vuoteen 1974, jolloin paikalla alkoi parrunveisto. Sahojen Puu Oy vuokrasi noin 1,5 hehtaarin alueen parrunveistolaaniksi, veisto jatkui vuoteen 1975. Sen jälkeen alue jäi luonnontilaan taimettumaan. Hiekkainen maaperä on ravinteikas. Raivausta onkin saanut tehdä useamman kerran, jotta lehtipuut pysyvät kurissa, kertoo maanomistaja Paavo Laajalahti. Männyn lisäksi alueella kasvaa monenlaista lehtipuuta – leppää, raitaa, pajua, koivua ja jokunen pihlaja. Maaperän kasvusto on runsasta: vadelmaa, apilaa, valkolehdokkia, tähtija pientä talvikkia. Tarkoituksella ylitiheänä Vuonna 1999 Laajalahti hakkasi alueelta muutamia kymmeniä kuutiometrejä ylispuumäntyjä, samalla alueen läpi kaivettiin tien toiselta puolelta tuleville vesille purkuoja. Vuoden 2012 alkupuolella Laajalahti teki alueella harvennushakkuun, puuta kertyi yli 70 kuutiometriä hehtaarilta. Puustoa on kasvatettu tarkoituksella hieman ylitiheänä karsiutumisen edistämiseksi. Koska alue on järven raanalla, myös tuulituhojen pelko hillitsee voimakkaita harvennuksia. Syksyllä 2014 alueen puusto mitattiin. 1960-luvun loppupuolelta kasvaneella reilun hehtaarin alueella puumäärä oli 182 kuutiota hehtaarilla, parrunveistoalueelle puuta oli kertynyt 125 kuutiota hehtaarilla. Alueella on myös puolen hehtaarin pintamaiden läjitysalue, joka ei taimettunut luontaisesti. Laajalahti laikutti kuvion traktorin kantokoukulla ja istutti avojuurisilla kuusentaimilla vuonna 2003. Nyt taimikko on hyvässä kasvussa. onko sinulla valokuvapareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys? Lähetä ne meille Metsälehteen. kiinnostavimmat kuvat julkaistaan. kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 helsinki tai makasiini@metsalehti.fi. Liitä mukaan tiedot kuvien taustasta sekä yhteystietosi. Maksamme julkaistuista kuvista palkkion. Syksyllä 2012 metsä on vallannut asfalttiaseman paikan. Hyvänä kiinnekohtana kuvissa on rautatien tasoristeyksen lähestymismerkki. 1970 Asfaltor Oy:n asfalttiasema vuonna 1970. 2012 Metsä valtasi asfalttiaseman kuonanjärven rannalla tehtiin 1970-luvulla asfalttia ja parruja. nyt paikalla kasvaa kelpo männikkö. 65 MAKASIINI 5 • 2015 3622_.indd 65 25/06/15 15:35
luhta Ekologia tai ekologisuus viittaa arkipuheessa elämäntapaan ja arvovalintoihin. Alkuperäisessä merkityksessään ekologia on luonnontiedettä, joka tutkii elottoman ja elollisen luonnon sekä toisaalta eliöiden keskinäistä vuorovaikutusta. Vilskettä tunturissa Tänä kesänä Käsivarren tunturit vilisevät elämää, sillä pikkunisäkkäiden, kanalintujen ja pikkupetojen kannanvaihtelu on huipussaan. TeksTi ja kuvaT jorma LuhTa 66 MAKASIINI 5 • 2015 3667_.indd 66 25/06/15 16:17
Pieni punamyyrä säätelee pöllöjen, haukkojen, pienpetojen ja mutkan kautta myös riekon ja kiirunan määriä Suomen tuntureilla. Naali kasvattaa poikasia vain hyvinä sopulija myyrävuosina. 67 MAKASIINI 5 • 2015 3667_.indd 67 25/06/15 16:17
Kärppä elää myyrillä ja sopuleilla ja lisääntyy niiden matkassa pikku viiveellä. Sopulin ravintona ovat puronotkojen sirppisammalet. Syötävän loppuminen on yksi syy, miksi yltäkylläinen sopulivuosi lopulta romahtaa. Muuttohaukka pesii mielellään pystysuorilla kalliopahdoilla, mutta hyväksyy pesäpaikaksi myös palsasuon turvekummun. Kiirunakukko narisee kivisillä ja puuttomilla tuntureilla, missä muut linnut eivät ympärivuotisesti pärjää. luhta Oma kiinnostukseni luonnossa kohdistuu juuri tuohon elukoitten keskinäiseen suhteeseen. Havumetsissä sen ymmärtäminen on joskus vaikeaa lajien määrän vuoksi. Tunturissa metsänrajan pohjoispuolella havainnointi helpottuu, koska lajeja on vähän ja niiden vaikutus toisiinsa voi aiheuttaa jyrkkiä runsaudenvaihteluita. Kannanvaihtelut ovat juuri nyt ajankohtaisia, sillä Suomi-neidon peukalossa ja sormenpäissä toisaalta myyrät ja sopulit, toisaalta kanalinnut riekko ja kiiruna, ovat samanaikaisesti huippulukemissa. Talvella kanta romahtaa Kesällä 2012 myyrien suku oli romahtanut äärimmäisen vähälukuiseksi. Jokainen tuntureilla vaeltanut näki nälkiintyneinä vaeltavia kettuja. Minkit, kärpät ja lumikot eivät osuneet silmiin, mutta niiden tilanne oli samanlainen. Viimeistään seuraavana talvena nelijalkaiset pedot menehtyivät. Tuollaisessa tilanteessa myyrillä on yksilöä kohti runsaasti syötävää ja viholliset puuttuvat. Kaksi kesää myöhemmin melkein jokaisen tunturijyrkänteen, pahdan, yläpuolella kaarteli pesueestaan huolestunut piekanapari. Oli helppo päätellä harmaakuve-, punaja lapinmyyrän elpyneen melkoisiin tiheyksiin. Tänä kesänä ne sitten ovat runsaimmillaan. Jatko on helppo arvata. Tunturissa näkee ennätysmäärät myyrillä mässääviä haukkoja, pöllöjä ja tunturikihuja. Kärpät ja muut pikkupedot lisääntyvät myyrien perässä, ja syksyyn mennessä niiden saalistuksen vaikutus jopa ylittää myyrien lisääntymiskyvyn. Talvella syötävän loppuminen, taudit ja saalistajat romahduttavat myyräkannan. Mutta tunturin elämänkierto ei ole aivan näin yksinkertainen. Myyrien määrä vaikuttaa mutkan kautta myös kanalintuihin ja tunturihaukkaan, sillä riekko ja kiiruna noudattavat usein samaa neljän vuoden myyräsykliä. Myyräkadon koittaessa pienpedot saalistavat vaikeampaa riistaa, lintuja. Hyvin usein kaikki kahlaajien, vesija kanalintujen pesinnät epäonnistuvat. Myyräkannan noustessa ja huippuvuosina linnunpesiin ja pikku poikasiin ei kohdistu minkäänlaista painetta. Ketun saalistus rokottaa suhteellisesti enemmän ympärivuotisia kanalintuja kuin muutaman kuukauden viipyviä kahlaajia ja muita muuttolintuja. Sää sotkee rytmin Miksi myyriä ja riekkoja on nyt Kilpisjärvellä paljon ja Utsjoella keskinkertaisesti? Satunnaisilla säillä on oma vaikutuksensa, joka sotkee muuten suoraviivaista neljän vuoden rytmiä. Skandien vuoristoon ja Kilpisjärvi–Halti-alueelle osui kaksi runsaslumista talvea ja myöhäistä kevättä. Vuosi sitten Pohjois-Suomen kanalintupoikueet kuoriutuivat pakkasiin ja lumituiskuun, mutta Kilpisjärven ylängöillä riekot ja kiirunat olivat huonojen säiden aikaan vasta aloittamassa pesintää. Sään oikkujen ja perimmältään myyräsyklin heikkenemisen vuoksi tunturin kanat ehtivät olla vuosikymmenen varsin vähälukuisia. Riekon ja kiirunan varassa elävä tunturihaukka uhkasi suorastaan kadota Suomen pesimälinnustosta. Olen varma, että tänä kesänä kuullaan parempia uutisia. Kansanihmiset Lapissa kiistävät tunturihaukan katoamisen: ”Siellähän ne haukat räähkyvät pahdallaan joka vuosi”. Melkein kaikille tyhjentyneille tunturihaukkajyrkänteille on vaihtunut pesijäksi muuttohaukka, lähin sukulainen, jonka ääni, koko ja käytös ei paljon poikkea. Muuttohaukka ei varsinaisesti ole vallannut isomman serkkunsa pahtoja. Tunturihaukka aloittaa pesinnän yli kuukausi muuttohaukkaa aiemmin, joten tunturihaukan luovuttaessa muuttohaukkapari vain löytää vapaan pesäpaikan. Molemmat lajit tuntevat olonsa turvallisiksi jyrkänteen kielekkeellä. Sopulit liikkeellä Kannanvaihtelujen ylivertainen kuningas on tunturisopuli, joka välillä katoaa olemattomiin ja välillä lisääntyy uskomattomiin tiheyksiin. Pikkumyyrätkin pitävät lumitalvista, mutta sopuleille ne ovat elinehto. Kun sopulikanta on vähissä, ne talvehtivat suurtuntureitten lunta keräävissä puronotkoissa. Vähintään kolmimetrisen lumivaipan alla maanrajassa mikään ei häiritse sopulin elämää. Ne popsivat sammalta ja lisääntyvät verrattoman tasalämpöisissä oloissa. Kannan runsastuessa tavallisimmaksi talviympäristöksi muodostuu tunturikoivikko. Nyt sopulit ovat talvisäiden armoilla. Tarvitaan metri lunta ja tasaiset pakkassäät, jotta hangen alla olisi kuivaa ja hyvät olot talvilisääntymiseen. Viime talvi täytti nämä ehdot Kilpisjärven seudulla. Toukokuun lopun keväthangilla sopulit ilahduttivat näyttävällä kevätvaelluksella hiiripöllöjä, piekanoita, kettuja, kärppiä, myyrätutkijoita ja ainakin yhtä valokuvaajaa. 68 MAKASIINI 5 • 2015 3667_.indd 68 25/06/15 16:17
MyyräKadon KoiTTaessa pienpedoT saalisTavaT vaiKeaMpaa riisTaa, linTuja. Tunturihaukka ehti miltei hävitä Suomen pesimälinnustosta. Runsas riekkoja kiirunakanta sai ne tänä vuonna pesimään. 69 MAKASIINI 5 • 2015 3667_.indd 69 25/06/15 16:17
tapion pöytä AromAAttinen pArAntAjA Monikäyttöinen mesiangervo maustaa raparperipiirakan ja siman mutta auttaa myös päänsärkyyn. TeksTi ja kuvausjärjesTelyT Marja HarTola kuvaT Maria Grönroos Mesiangervosima sopii vaikka kesän juhlahetkiin alkujuomaksi. 70 MAKASIINI 5 • 2015 3711_.indd 70 25/06/15 15:38
Kosteilla joutomailla jopa yli metrin korkuiseksi kasvava mesiangervo eli niittymesiangervo (Filipendula ulmaria ) on yleinen koko Suomessa. Ranskassa ja Saksassa sitä kutsutaan ”niittyjen kuningattareksi”, koska iso kasvi valloittaa niityt muilta kasveilta ja on näyttävä varsinkin kukkiessaan. Meillä mesiangervon – Pohjanmaan maakuntakasvin – lehdet versovat jo kesäkuun alussa, mutta voimakkaan tuoksuiset valkoiset kukat tulevat vasta heinäkuussa. Niinpä lehdet kerätään ensin ja kukat myöhemmin. Viikinkisiman mauste Mesiangervo on tunnettu rohtokasvi ja kauppayrtti, sen kaikki osat ovat käyttökelpoisia. Lehdet sisältävät runsaasti C-vitamiinia, joten niitä voi käyttää sellaisenaan salaatissa. Vaniljalta, mantelilta ja hunajalta tuoksuvia mesiangervon kukintoja on käytetty mausteena juomissa, kuten viinissä, oluessa ja simassa. Tanskaksi kasvin nimikin on mjödört eli simamauste. Myös viikinkien sima maustettiin mesiangervolla. Se ei ollut mitään lasten vappujuomaa, sillä se sisälsi alkoholia toistakymmentä prosenttia. Mesiangervo on ollut myös erinomainen teen korvike. Koska mesiangervo sisältää aromaattisia ja eteerisiä öljyjä, sisätiloissa maljakkoon laitettujen kukkien tuoksu täyttää koko huoneen. Kukkia on käytetty häähuoneiden koristelussa ja niitä ripoteltiin lattioille ennen pitoja, jotta tuoksu peittäisi mahdolliset epämiellyttävä hajut. Kylpyvedessä mesiangervo virkistää, poistaa turvotusta ja lievittää jännitystiloja. Luonnon aspiriini 1800-luvulla mesiangervosta eristettiin spireahappo eli salisyylihappo, jota myös paju sisältää. Mesiangervo sisältää kaikkiaan kolmea luonnon salisyyliä, jotka vaikuttavat monipuolisemmin kuin keinotekoiset salisyylilääkkeet, mutta eivät aiheuta haitallisia sivuvaikutuksia. Mesiangervolla on antiseptinen vaikutus, se alentaa kuumetta ja hoitaa tulehduksia. Sitä on käytetty niveltulehduksiin, reumaattisiin vaivoihin, kihtiin, päänsärkyihin, hermosärkyihin ja lihaskouristuksiin. Aspiriinille allergisten pitää olla varovaisia mesiangervon käytössä. Nestettä poistavana mesiangervon jatkuvaa käyttöä tulee välttää. Mesiangervolla Maustettu raparperipiirakka p ohja 3,5 dl vehnäjauhoja 1 dl mantelijauhoja 1 dl tummaa sokeria 2 tl leivinjauhetta 2 tl ruokasoodaa 1 tl mesiangervon kukkaa kuivattuna 2 dl piimää tai viiliä 2 munaa 1 dl öljyä annoksesta tulee uunipellillinen. laita leivinpaperi pellille. sekoita pohjan kuivat ainekset, lisää piimä, munat ja öljy. kaada seos pellille. Väliin 1 l raparperinpaloja 0,5 dl hunajaa pilko raparperit ja mausta hunajalla ja levitä pellille. Täyte 2 prk rahkaa 2 munaa 1 dl hunajaa 2 tl mesiangervon kukkaa kuivattuna sekoita täytteen ainekset keskenään ja kaada pellille raparperien päälle. Päälle 2 dl mantelijauhoja 1 dl kauraleseitä 1 dl vehnätai spelttijauhoja 0,5 dl tummaa sokeria 1 tl mesiangervon kukkaa kuivattuna 100 g sulatettua voita sulata voi. Yhdistä kuivat ainekset ja lisää sulatettu voi. levitä seos pellille päällimmäiseksi kerrokseksi. paista piirakkaa 175 asteessa noin tunti. MesiangervosiMa 10 l vettä puoli ämpärillistä mesiangervon lehtiä ja vähän kukkia, vähän mustaherukan lehtiä ja minttua 0,5 kg sokeria 1 prk hunajaa pala inkivääriä herneen kokoinen pala hiivaa laita yrtit ja makeutusaineet ämpäriin. kiehauta vesi ja paloiteltu inkivääri ja kaada lehtien päälle. peitä astia. ota mukiin hieman simaa. kun se on jäähtynyt, lisää siihen hiiva ja sekoittele silloin tällöin. kun simaneste ämpärissä on jäähtynyt kädenlämpöiseksi, lisää siihen hiiva ja sekoita. peitä astia. anna käydä yön yli. siivilöi sima, pullota ja laita jääkaappiin. kun hiivaa on näin vähän, sima alkaa käydä hitaasti, mutta se säilyy siksi jopa viikkoja, kun pitää sen jääkaapissa. raparperisato on nyt runsaimmillaan, joten sitä kannattaa käyttää mesiangervolla maustettuun piirakkaan. koska mesiangervo ei vielä kuvaushetkellä ollut kukassa, käytin piirakkaan viime vuoden kuivattua kukkaa. kuivatun kukan annostelu on muutenkin helpompaa kuin tuoreen. 71 MAKASIINI 5 • 2015 3711_.indd 71 25/06/15 15:38
käsin tehty TeksTi ja kuvaT Markus TuorMaa Pärekatto on suomalaisista perinnekatoista nuorin. Se yleistyi vasta 1850-luvulla ja sen valta-aika kesti siitä noin sata vuotta eteenpäin. Pärekattojen aikakautena Suomi muuttui teollisuusyhteiskunnaksi. Kansanomaisista perinnekatoista pärekatto onkin ainoa, joka sisältää sekä perinteisen puun tuntemuksen että koneellistuneen valmistusmenetelmän. Kiskopäreistä höyläpäreisiin Ennen pärekattojen aikakautta yleisin katemateriaali oli tuohi. Pärekattojen yleistymiseen vaikutti huoli tuohen riittävyydestä ja puun arvon nousu. Ensimmäiset pärekatot tehtiin pärepuukolla käsin kiskotuista päreistä. Koska kattoon tarvitaan tuhansia päreitä, oli kiskomisessa suunnattomasti työtä. Pärekattojen teko pääsi kunnolla vauhtiin vasta, kun kehiteltiin pärehöyliä. Höylät toimivat aluksi lihas-, vesitai tuulivoimalla, myöhemmin konevoimalla. Koneellistumisen takia myös menetettiin jotakin. Siinä, missä kiskotuista päreisPärekattoa naulaamaan Päreitä höylätään taas ahkerasti muutaman hiljaisemman vuosikymmenen jälkeen. Paitsi katoissa päreille on käyttöä myös tarjoiluastioina. Reijo Kivijärvi pitää pärepölkkyä paikallaan ja höylän edestakaisin liikkuva terä vuolee pölkyn alapinnasta päreen toisensa jälkeen. Pärehöylän takana apumies lajittelee ja niputtaa höylän kidastaan syöksemät päreet. 72 MAKASIINI 5 • 2015 3687_.indd 72 25/06/15 15:38
tä tehty katto kestää noin viisi vuosikymmentä, kestää höyläpäreistä tehty ainoastaan pari vuosikymmentä. Pärekaton tekoon tarvitaan myös paljon nauloja. Niinpä päreiden kiinnittäminen kattoon helpottui teollisesti valmistettujen naulojen yleistyessä 1850-luvulla. Sitä ennen piti naulatkin tehdä itse, vaikkapa pihlajasta vuolemalla. Nykyaikana päreelle voisi olla perinnerakennusten kattojen lisäksi muutakin käyttöä. Ulkoseinien pintamateriaalina se on pitkäikäisempi kuin katossa ja voisi hyvin olla osa nykyaikaista puurakentamista. Kuusesta, männystä ja haavasta Päreitä höylätään kuusesta, männystä ja haavasta. Haapapärekatolla on aivan omanlaisensa ulkonäkö. Katto saa pian päälleen tasaisen harmaan nukkakerroksen, joka näyttää katolle levitetyltä pehmeältä maalilta. Havupuupärekatossa taas puun syyrakenne tulee esiin. Syyt hilseilevät silkkipaperimaisina kerroksina katon pinnassa. Vanhanaikaisissa puukolla kiskotuissa päreissä samat puunsyyt kulkivat rikkoutumattomina päreen päästä päähän. Puun solurakenne pysyi ehjänä. Niinpä vesi juoksi hyvin pärettä pitkin eikä imeytynyt puun sisään. Höyläpäreessä ei kuitenkaan voi olla samalla tavalla ehjää pintaa, vaan höylänterä leikkaa vääjäämättä syitä poikki puun läpi kulkiessaan. Päreet höylätään niin, että puunsyyt leikkaavat päreen pinnan joka kohdassa samassa suunnassa. Tämän vuoksi päreitä ei voi höylätä kovin kierosyisestä puusta. Kun pärettä taivuttaa, nousee puun syyrakenne suomumaisesti esiin. Jotta vesi juoksisi katolta alas eikä imeytyisi päreiden sisään, on päreen pinnan oltava katolla myötäkarvaan. Katolla ylös tuleva päreen pää merkitäänkin jo höylättäessä punamultamaalilla. ”Riia ylös!” Yksittäisen päreen suomumainen pinta toistuu myös koko pärekaton rakenteessa. Päreet naulataan katolle toistensa päälle limittyviksi riveiksi, jolloin näkyviin jäävät päreiden päät muodostavat ikään kuin katon suomuja. Pärerivit saadaan suoriksi linjalaudan eli riialaudan avulla. Sitä nostetaan aina rivi kerrallaan ylemmäs. Pärekatto syntyy parhaiten talkoilla, sillä päreissä on kova latominen ja naulaaminen. Talkoissa tahti on usein kova, sillä katonteko innostaa kilpailuhenkeen. Se, joka saa ensinnä naulattua rivistä oman osuutensa, pääsee huutamaan ”riia ylös!” toisten vielä naulatessa. Päreentekoa Soinissa Soinilainen Reijo Kivijärvi on kunnostanut useita vanhoja pärehöyliä. Hän tuntee yhtä hyvin puulajien ominaisuudet kuin vanhan ajan maamoottoritkin, joilla hän pärehöyliään käyttää. Kivijärven höyläämillä päreillä on kysyntää. Niitä menee paitsi kattoihin myös ravintoloihin ja tapahtumiin tarjoilupäreiksi. Loivasti kaartuva päre kun on mitä mainioin kertakäyttölautanen. Kivijärvi on siirtänyt Soinin Laaselankylässä omistamaansa pihapiiriin lukuisia perinnerakennuksia. Useimmissa rakennuksissa on pärekatto. Sellainen kestää noin 15–20 vuotta, joten aika ajoin kattoja on uusittava. Tänä kesänä uusittiin pajan katto. Pärekattoja ja päreentekoa pääsee paikan päälle katsomaan Vanhan ajan päivillä, jotka järjestetään tänä kesänä heinäkuun 18.–19. päivä. Silloin voi tutustua muihinkin vanhoihin taitoihin, kuten tervanpolttoon. Päre on muodoltaan kaareva. Sen kupera puoli pannaan katossa päällepäin. Pärettä taivuttamalla tulevat poikki leikatut puunsyyt näkyviin ja ne muodostavat suomumaisen pinnan. Suomujen on oltava katossa myötäsukaisia ja päreen yläpää merkitäänkin jo höylätessä punamultamaalilla. Päreitä höylätään kuusesta, männystä ja haavasta. Käytetty puulaji on ennen vaihdellut alueellisesti. Pohjanmaalla ja Lapissa on käytetty paljon mäntyä, etelämpänä kuusta. Etelässä kuuset ovat vähäoksaisempia, jolloin ne kelpaavat päreentekoon. haapa mänty kuusi 73 MAKASIINI 5 • 2015 3687_.indd 73 25/06/15 15:38
1. Pärekaton teko aloitetaan naulaamalla kannatinpäreet kovera puoli ylöspäin noin metrin välein. Näiden varaan asetetaan linjaeli riialauta ensimmäisen pärerivin tekoa varten. Myöhempiä rivejä tehtäessä riialauta nojaa valmiiseen kattoon. Päreet saavat tulla alareunasta noin tuuman alimman ruodepuun ulkopuolelle. 2. alin kerros täytetään kannatinpäreiden välistä noin 1/3-mittaiseksi katkotuilla lappupäreillä. Näitä päreitä ei limitetä, vaan ne asetetaan vieri viereen ja naulataan kiinni. joidenkin ohjeiden mukaan nämä päreet pannaan kovera puoli ylöspäin, jolloin ne jännittyvät tiiviisti seuraavaa pärekerrosta vasten. Tässä katossa ne pantiin kuitenkin kupera puoli ylöspäin, kuten muutkin päreet, jolloin räystäästä tulee ilmavampi ja siihen muodostuu parempi tippanokka. 3. toinen kerros naulataan katkottujen päreiden pitemmällä noin 2/3-mittaisella osalla. Nämä päreet pannaan kupera puoli ylöspäin ja ne limitetään – reuna edellisen päreen reunan päälle. 4. kolmas kerros naulataan kokonaisilla päreillä. Päreet limitetään nyt vastakkaisen suuntaan kuin edellisessä kerroksessa. Pärehöylä tarvitsee kunnon voimanlähteen. Tämä Bröders Vilenin makaavasylinterinen avokammiomoottori on vuodelta 1938. Maamoottorista voima siirretään hihnan avulla pärehöylään. 5. kun katon alareuna on kolmen päreen paksuinen, nostetaan riialautaa pykälän verran ylöspäin ja naulataan taas uusi rivi kokonaisia päreitä, taas limittäen eri suuntaan kuin alempi kerros. Näin jatketaan riveittäin katon harjalle saakka. Pärerivien etäisyys on nimeltään suomus. Tavallinen suomus 5 tuumaa, jolloin saadaan kolmikertainen katto. Haapapäreille on parempi 4 tuuman suomus, jotta ne eivät käyristy katosta liikaa. Pärekattonaulan pituus on joko 51 tai 45 millimetriä ja paksuus 1,7 milliä. vanhojen veistettyjen ruoteiden varaan pärekattoa tehtäessä ovat pidemmät naulat ruoteiden epätasaisuuden vuoksi sopivampia. Lyhyemmät sopivat nykyaikaisten sahatavarasta tehtyjen tasapaksujen ruoteiden varaan kattoa naulattaessa. Pärekattonaulojen olisi oltava sinkitsemättömiä, jolloin ne ruostuvat samassa tahdissa päreiden lahotessa. Näin pärekaton purkaminen ja uusiminen on aikanaan helpompaa. käsin tehty 74 MAKASIINI 5 • 2015 3687_.indd 74 25/06/15 15:38
1. riialauta asetetaan aluksi kannatinpäreiden ja hammaslautojen varaan. Hammaslautojen yläpäät naulataan yhdellä naulalla kiinni, jotta niitä voi kohottaa aina nostettaessa riialautaa seuraavaan pykälään. 2. katkaistuja päreitä tarvitaan sekä räystäälle että harjalle. Päreet sahataan poikki nippuna, jota puristetaan sahauksen ajan tiukasti yhteen. 3. Lyhyet lappupäreet peittyvät, kun kerros 2/3-pituisia päreitä ladotaan ja naulataan niiden päälle. 4. räystäs on kolminkertainen, kun ensimmäinen kerros täyspitkiä päreitä saadaan paikalleen. 5. riialautaa nostetaan seuraavaan pykälään ja uusi kerros täyspitkiä päreitä naulataan. Päreet naulataan aina reunasta niin, että naula kulkee kummankin saman rivin limiin asetetun päreen läpi. Naulaus voidaan tehdä joka välistä tai vain joka toisesta. joka välistä naulaamalla katosta tulee säntillisemmän näköinen, kun taas joka toisesta välistä naulaamalla päreet saavat enemmän liikkumavaraa, mikä vähentää niiden halkeilua. 6. Latomista odottava pärenippu pysyy hyvin katolla, kun sitä varten työntää ruoteiden väliin muutaman päreen alustaksi. 7. Harjalle sahataan mitan mukaan pari riviä lyhennettyjä päreitä. Paras ja perinteisin naulapussi pärekatonteossa on vanha lakki. 8. Harjaja räystäslautojen kiinnittämisen jälkeen katontekijä vielä luutii valmiin katon puhtaaksi. 1 4 7 2 5 8 3 6 75 MAKASIINI 5 • 2015 3687_.indd 75 25/06/15 15:39
mistä pidit? palvelukseen halutaan koulutusta TerveTuloa Metsäkustannuksen osastolle Joensuun Farmari-näyttelyyn! Voit tutustua kirjauutuuksiin ja kertoa palautteesi Metsälehdestä. Löydät meidät Joensuun Areenasta numerosta A 857. Pohjois-Karjala on metsämaakunta, mikä näkyy myös Farmarissa. Esillä on tavallista enemmän alan koneita, osa aivan lähiseudulla valmistettuja, sekä saatavilla on runsaasti metsätietoa. Elämyksiä tarjoaa muun muassa metsän siimekseen pystytetty Tavataan Farmarissa! METSURI METSÄPALVELUJEN TUOTTAJA Metsäalan perustutkinto Opinnoissa keskitytään metsänhoitoja puunkorjuupalveluiden tuottamiseen. Lisäksi opiskelijat perehtyvät erikoispuiden kaatoon ja hoitoon. Valinnaisia aineita ovat metsätraktoreiden käyttö, metsäenergia ja puun jatkojalostus. Lähiopetusjaksoja on noin kerran kuukaudessa. Jaksojen aikana majoittumien ja ruokailu oppilaitoksessa ovat maksuttomia. Hakuaika 1.6 – 16.8. Hakuohjeet ja -lomake: www.hami.fi. Aikuiskoulutus Evolla KYMENLAAKSO Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakso toimii Kouvolan, Kotkan ja osin Loviisan kaupungin sekä Iitin ja Pyhtään kunnan alueilla. Alueen yksityiset metsänomistajat omistavat noin 170.000 hehtaaria metsämaata. Jäsenmäärämme on noin 6000 metsänomistajaa. Palveluksessamme on 23 toimihenkilöä. Haemme palvelukseemme METSÄSUUNNITTELIJAA ja OJAJA TIEASIANTUNTIJAA Metsäsuunnittelija voi toimia joko työsuhteessa tai yrittäjänä. Tehtäväkuvaan kuuluu myös tila-arvioiden laadintaa. Palkkaus on YT / Meto-sopimuksen mukainen. Lähetä hakemuksesi sähköpostilla 7.8.2015 mennessä osoitteella jari.ursin@mhy.fi Lisätietoja antaa toiminnanjohtaja Jari Ursin puh. 0400-354989 Metsänomistajat MHY Kymenlaakso 2x100 Makasiini_Makasiini 24.6.2015 10.13 Sivu 1 Mikä oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli? Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten? läheTä vastauksesi postikortilla osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. voiT vastata kyselyyn myös Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti.fi. Linkki kyselyyn löytyy etusivun oikean laidan vihreästä Metsälehti-osiosta. Klikkaa lausetta Vastaa kyselyyn. kaikki 7. elokuuta mennessä tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Palkinnoiksi arvomme kaksi Husqvarnan kombikannua. Kannuihin mahtuu polttoainetta ja teräketjuöljyä juuri optimaalisessa suhteessa: 5 litraa polttoainetta ja 2,5 litraa öljyä. Säiliöiden väliin jää tilaa työkaluille ja varaosille. Yhden palkinnon arvo on 54 euroa. Mistä pidit? Kombikannuun mahtuu 5 litraa polttoainetta ja 2,5 litraa teräketjuöljyä. viiMe numerossa eniten ääniä sai metsänhoitojuttu ”12 kysymystä maanmuokkauksesta”. Arvonnassa kirjapalkinnon voittivat Juhani Heinola Virroilta, Harri Kärkkäinen Kempeleestä, Pekka Niemelä Torniosta, Heini Tiainen Uukuniemeltä ja Lauri Tyni Oulusta. Myös kantriyhtye Huojuva Lato tulee Farmari-näyttelyyn. Joen Ruokaprihojen kalaja grilliravintola. Joensuun Areenalla maaja metsätalousministeriö pyörittää biotalousaiheista ohjelmaa, joka ulottuu kalastuksesta sellutehtaaseen ja matkailusta metsäenergiaan. Farmari on avoinna 2.–4.7. joka päivä kello 10–17. 76 MAKASIINI 5 • 2015 3726_.indd 76 26/06/15 15:19
Viime Makasiinissa (4/2015) oli kaksi virheellistä kuvatekstiä. Kuukauden kuvan saniainen oli kivikkoalvejuuri, ei kotkansiipi. Kysy pois -palstalla kuvassa ei ollut haavanvesoja vaan isotuomipihlaja. oikaisu Metsälehden tilaaja-arvonnassa tablettitietokoneen maaliskuussa voitti Annikki Lehtinen Rovaniemeltä, huhtikuussa Juhani Ikonen Turusta ja toukokuussa Hilkka Erkkilä Vilppulasta. Onnea voittajille! tablettiarvonnan voittajia Soidinkuja 4 Tunnus 5011305,Info:00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden ??/?? 2015 alkaen (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 119 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 132 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 67 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 66 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 36 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10?%. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315?49?840. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteenmuutos ??/?? 2015 ??/?? 201 5 Metsäkustannus maksaa postimaksun Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 VASTAUSLÄHETYS + Lehden saajan osoite Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot SUKUnIMI ETUnIMI SUKUnIMI ETUnIMI LÄHIOSOITE LÄHIOSOITE POSTInUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTInUMERO POSTITOIMIPAIKKA PÄIVÄYS ??ALLEKIRJOITUS?????????PUHELIn ASIAKASnUMEROnI LEHdEn OSOITELIPUKKEESTA 70 vuoTTa 12.7. Esko Piipponen, Metsänhoitoyhdistys Pudasjärven valtuuston jäsen, Pudasjärvi (vastaanotto la 11.7.2015 klo 12.00 alkaen Piipposen pirtissä). 60 vuoTTa 30.7. Antero Mourujärvi, Metsänhoitoyhdistys Posion hallituksen jäsen, Posio 1.8. Veijo Natunen, Metsänhoitoyhdistys Keski-Savon valtuuston jäsen, Leppävirta (perhepiirissä) Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäkeskuksista. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiek. 21 B, 00100 Helsinki. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi merkkipäivät Seuraavan aukeaman ison Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 13.8. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 5”. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. makasiiniristikko 5 Palkinnot Makasiiniristikosta 4 on arvottu seuraaville kolmelle: Ilkka Kivimäki, nummela, Pekka Lehtinen, Helsinki ja Mikko Mattila, Helsinki, Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Makasiiniristikko 4, oikea ratkaisu 3726_.indd 77 26/06/15 15:19
N imi Lähiosoite Postinumer o P ostitoimipaikka IBAN-tilinumer o BIC-k oodi 79 MAKASIINI 5 • 2015 3727_.indd 79 26/06/15 15:37
pilkkeitä Oravanmarja sisältää samoja myrkkyjä kuin kielokin, mutta lisäksi oravanmarjassa on omiakin myrkyllisiä aineita kuten L-atsetiidi-2-5-karbonihappo. Lapselle jo kolme grammaa voi olla kohtalokas ja aikuiselle parin kymmenen marjagramman napostelu tietäisi sairaalakeikkaa ja kuolemanvaaraa. Marjan pieni koko on suojannut maistelijoita vakavammilta myrkytyksiltä: lapselle vaaralliseen annokseen pitäisi kerätä 50 ja aikuiselle nelisensataa marjaa. TeksTi seppO VuOkkO kuVa JOrMa peipOnen Entisinä aikoina, kun kaupasta ei noin vain ostettu karamelleja, lapset etsivät makuelämyksiä luonnosta. Maisteltaviksi kelpasivat niin kallioimarteen juurakot kuin oravanmarjatkin. Oravanmarjan toisintonimiä ovat muun muassa sokerimarja ja imelämarja. Oravanmarja on kaikille metsässä työskenteleville tuttu: onhan se ensimmäisiä merkkejä maaperän kasvavasta ravinteisuudesta ja erottamassa lehtomaisia metsiä kangasmetsistä. Mikko Raatikainen on tutkinut oravanmarjan satoa ja marjomista keski-suomessa. Marja painaa vain 0,06 grammaa eli kiloon saa kerätä lähes 20 000 marjaa. Oravanmarja marjoo parhaiten varjoisissa metsissä, jossa taas mustikan sato jää pieneksi. näin oravanmarjoja ei koneellakaan kerätessä joudu haitallisessa määrin vahingossa hyötymarjojen joukkoon. Lehtiä on kaksi kuten kielollakin, mutta kukat ovat niin pieniä, ettei sukulaisuutta kielon kanssa yleensä tunnisteta. kielon kaikki tietävät myrkylliseksi, mutta tieto ei ole yltänyt oravanmarjaan. kielossa on sydämen toimintaan vaikuttavia steroidisaponideja, jotka tekevät kielosta yhden myrkyllisimmistä kasveistamme. Makea ja myrkyllinen Oravanmarjan hedelmät ovat suorastaan imelänmakeita, mutta tappavan myrkyllisiä. Hyvää kesää! toivoo Metsäkustannuksen väki Kuvassa vasemmalta Ilpo Jäppinen, Liina Kjellberg, Mikko Riikilä, Heta Välimäki, Paivi Laipio, Pasi Somari, Satu Rantala, Jussi Collin, Mikko Häyrynen, Hannu Jauhiainen ja Valtteri Skyttä. Edessä Outi Karemaa, Sanna Nyman, Eliisa Kallioniemi, Eeva Kurko ja Eero Sala. Kuvasta puuttuvat Anna Back, Ulla Ylikangas ja Jarmo Rautapuro. Jarmo Niemi N eN 80 MAKASIINI 5 • 2015 3721_.indd 80 26/06/15 15:20
PuukauPPa Missä maksettiin mäntytukista eniten? Teema PuukauPan juridiikka Perikunnasta metsäyhtymäksi Ensi numerossa metsälehti makasiini 6/15 ilmestyy 10.9. seuraava metsälehti ilmestyy 13.8. Kuv a Mi KK o rii Kilä 81 MAKASIINI 5 • 2015 3730_.indd 81 26/06/15 15:22
TUOTE & TEKIJÄ TeksTi ja kuvaT sami karppinen ”Minusta tuli puuseppä osittain sattumalta. Lähdin vuonna 1969 kotipitäjästäni viitasaarelta uuteenkaupunkiin autotehtaaseen töihin. kun homma alkoi maistua puulta, otin vuonna 1991 opintovapaata ja opiskelin jurvassa kolme vuotta puuseppäja koristeveistolinjoilla. kun valmistuin, oli työpaikkani autotehtaalla muuttanut laman myötä toiselle mantereelle, joten minun oli helppo siirtyä uudelle uralle. vuodesta 1996 olen työllistänyt itseni sorvisoppi-yrityksessäni. myyn puusorveja ja työkaluja verkkokaupan välityksellä sekä sorvaan erilaisia koriste-esineitä verstaassani. Olen myös järjestänyt sorvauskursseja ja -leirejä. raaka-aineena tuotteissani käytän kotimaista lehtipuuta, koivun lisäksi tervaleppää, raitaa ja visakoivua. myös jalava sekä tummasydäminen pihlaja ovat kauniita puulajeja. Tarvitsemani puun ostan sopivina erinä yleensä 30tai 50-millisenä lankkuna. puu on aina kiehtonut minua materiaalina. pienet onnistumiset sekä uudet oivallukset tuovat tekemiseen edelleen hyvän fiiliksen. Tällä hetkellä teen eniten koivulautasia, jotka saavat reunoilleen kauniisti kuvioidun maalipinnan sorvissa pyöriessään. Yksi omista innovaatioistani on myös mutkavartinen pikari. niitä on helppo sorvata yksi, mutta jos lahjapakkaukseen tarvitaan toinen samanlainen, on sorvaaminen käsivaralta tarkkuutta ja aikaa vaativaa puuhaa. Haastetta riittää myös ohuen hatun sorvaamisessa. käsin sorvattujen kotimaisten tuotteiden hinnoittelu on vaikeaa, jos omalle työlleen haluaa saada oikean palkan. Osittain tätä voikin pitää harrastustoimintana. Olen nyt 68-vuotias ja tarkoitus on jatkaa sorvausta vielä pari vuotta, jos kunto sallii. Teen töitä tilauksesta ja silloin, kun se itsestä tuntuu hyvälle.” AutotehtAAltA sorvin ääreen vesantolaisen antti sorvamaan sorvissa kotimainen lehtipuu muovautuu kekseliäiksi koriste-esineiksi. Vesannolla asuva Antti Sorvamaa ei ole katunut päivääkään ammatinvaihtoaan autotehtaan työnjohtajasta puusepäksi. Koivusta sorvattu lautanen on Antti Sorvamaan ykköstuote. Visakoivuinen kahvipannu herättää varmasti huomiota. 82 MAKASIINI 5 • 2015 3689_.indd 82 26/06/15 15:22
Metsälehti on taustoittava, ammattitaitoisesti toimi tettu tietolähde kaikkeen metsääsi liittyvään päätök sentekoon. Me teemme työtä sinun ja metsäsi parhaaksi. Suomalainen metsä on ainoa asia, johon me keskitymme. Metsälehti on auttanut suomalaisia metsänomistajia puolueettomasti jo vuodesta 1933. Toimialansa arvostettu tekijä on aina vain ja ainoastaan metsäsi puolella. Mikään muu metsä media Suomessa ei voi sanoa samaa. Metsälehden jokainen numero todistaa tarpeellisuutensa hyödyllisellä tiedolla. Tilausmaksun saa helposti takaisin jo yhden ainoan numeron vinkeillä ja neuvoilla. Ei ihme, että Metsälehdellä on tapana periytyä metsän mukana sukupolvelta toiselle. Metsälehti. Aina ajankohtaista asiaa suomalaisesta metsästä – suomalaiselle metsänomistajalle. kuin luet. metsä vastaa Niin 3729_.indd 83 25/06/15 14:12
www.stihl.? MS 201 C-M 699,Halutuin ammattisaha nyt M-Tronic moottorinohjausjärjestelmällä: Ei ryyppyä ei säätöjä. Metallirunko. 35,2 cm³, 1,8 kW / 2,4 hv Sh. 849,00 € MS 211 359,Tehokas moottorisaha vaativammalle käyttäjälle. Erinomainen hinta-laatusuhde. Taloudellinen 2-MIX moottori. 35,2 cm³, 1,7 kW / 2,3 hv Sh. 399,00 € MS 193 C-E 459,Kevyt uutuusmalli, paino vain 3,5 kg! Taloudellinen 2-MIX moottori sekä ErgoStart kevytkäynnistys. 30,1 cm³, 1,3 kW / 1,8 hv Sh. 499,00 € UUTUUS! K p T UUTUUS! STIHL Teknistä etumatkaa 299,DYNAMIC VENT VAATEPAKETTI Erittäin kevyet ja hengittävät. Takissa joustava sisäosa, vahvistetut kyynärpäät ja monia taskuja. Housut muotoonommellut ja viiltosuojauksella varustetut Sh. 359,00 € UUTUUS! Tarjoukset voimassa 19.7.2015 asti. Metsalehti_Makasiini_2015_07_02.indd 1 12.6.2015 12:16:23 3728_.indd 84 25/06/15 14:11