• M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 5/2 01 7 6. HEINÄKUUTA • NUMERO 5/2017 • 10 € • WWW.METSALEHTI.FI Metsään.fi:n pulmat jatkuvat • Puukauppa käy kesälläkin • Sähkösaha pikatestissä HISTORIA 60 VUOTTA RAIVAUSSAHAUSTA TUOTE & TEKIJÄ VANERISTA RUMPUSETTI PERINTÖMETSÄ NÄIN SELVIÄT PERINTÖVEROSTA METSÄNHOIDOSTA 13 USKOMUSTA Timo Tolppa johtaa maan suurinta metsäkoneyritystä VAIKUTTAJA LEHTIPUUT KOIVUSTA ON MONEKSI Suomen suurin TE EM A : KO IV U N KA SV AT U S 5054_.indd 1 30.6.2017 16.06
• METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA. HYVIN SUUNNITELTU SUKUPOLVENVAIHDOS PALKITSEE Ammattitaitoisesti tehty metsätilan sukupolvenvaihdos voi tuoda kymmenien tuhansien eurojen säästöt. Metsä Groupilta saat asiantuntevaa palvelua sukupolvenvaihdoksen jokaiseen vaiheeseen. Sukupolvenvaihdoksen asiantuntijamme palvelevat omistajajäseniämme eri puolilla maata ja ovat tukena niin luopuvalle kuin aloittavalle metsänomistajalle. Lue lisää www.metsaforest.com/spv. 5055_.indd 2 30.6.2017 16.05
• Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. METSÄ NYT Metsäkauris yllätti kulkijan matkalla lintutornille Kirkkonummella 27.6. Viime päivien navakat tuulet olivat nostaneet meriveden kulkureitillä jo osin pitkoksien päälle. Illansuun viileys sopi mukavasti retkeilyyn. KUVA: ESA PIENMUNNE 5066_.indd 3 30.6.2017 14.50
• SISÄLLYS METSÄLEHTI MAKASIINI NRO 5 6.7.2017 Ajassa 5 PÄÄKIRJOITUS: Miksi koivu ei kelpaa? 6 Birgit Huttunen löysi paikkansa 12 UUTISET: Metsään.fi:n ongelmat jatkuvat 13 METSÄTYYPPI: Miten taimituotanto muuttuu? 14 Yhdistysten korjuu yhä vähäistä 15 Hakkuissa uusi ennätys 16 MARKKINAT: Kauppa käy myös kesällä 17 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Neljä kuviota kerralla 18 Pirkanmaa nousi hintavertailun kärkeen 19 VERKOSTA: Mikä on hirvituho? Teema Koivu 20 Tulevaisuuden puu? 30 RAHAPUU: Suometsien hoitoa opettelemassa Oma metsä 32 METSÄNHOITO: 13 uskomusta metsien hoidosta 35 PIKATESTI: Sähäkkä sähkösaha 36 TAIMIKONHOITOKOULU: Mikä puu jätetään? 38 TUTKIMUS: Monen tekijän summa 39 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Olenpas saamaton 40 PERINTÖMETSÄ: Näin selviät perintöveroista 42 KYSY POIS: Lahottaako karsinta? 44 HISTORIA: 60 vuotta raivausahalla 53 KOLUMNI: Pöpeliköstä kasvun ihmeeseen SE PP O SA M U LI JO H A N N ES TE RV O s. 74 s. 20 Koivu kasvaa vauhdilla Vanerista kelpo rummut 4 MAKASIINI 5 • 2017 4 MAKASIINI 5 • 2017 5152_.indd 4 30.6.2017 15.46
• Pääkirjoitus ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi 54 VAIKUTTAJA: Timo Tolppa kaipaa asennemuutosta 60 ENNEN & NYT: Kokeilemalla hyväksi todettu Luonnosta 62 LUHTA: Kukkatarha rimmessä 66 TAPION PÖYTÄ: Kevyttä kesäpöytään 70 TUPLARISTIKKO 72 PILKKEET: Miksi haavan lehti havisee? 74 TUOTE & TEKIJÄ: Koivu käy rumpuun KOIVUN suosio markkinoilla on ollut erityisen herkkä suhdanteille. Koivuviha ja ”valkoinen valhe” muistetaan yhä, vaikka ilmiö johon ne viittaavat, jäi lyhytaikaiseksi. Kun 1950-luvulla koivun kysyntä polttopuuksi nopeasti hiipui, näytti hetken siltä, että pieniläpimittainen koivu ei kelpaa mihinkään. Valtion mailla turhan puun hävittämiseen käytettiin jopa katerpillareita. Tilanne korjaantui pian, kun uusilla sellutehtailla ryhdyttiin keittämään myös koivua. Koivua on vaikea hävittää, kuten kaikki taimikkoja hoitaneet tietävät. Pioneeripuulajina se valtaa kasvupaikat nopeasti. Hävityksen päivistä koivuvarat ovat kasvaneet yli sata miljoonaa kuutiometriä. Myös hakattavaksi koivua riittäisi useita miljoonia kuutiometrejä nykyistä enemmän. Sen sijaan Suomeen tuodaan koivukuitua Venäjältä, viime vuonna yli neljä miljoonaa kuutiometriä. Vaikka koivun käyttö sellutehtailla on viime vuosina lisääntynyt, kotimaisen kuitupuun kysyntä ei ole pysynyt tarjonnan tahdissa mukana. Tuontia metsäteollisuus selittää sanomalla, että kotimainen koivu ei riitä. Selitys ei kuitenkaan tunnu uskottavalta hakkuumahdollisuusarvioiden eikä käytännön kokemusten perusteella. Todennäköisempi syy ovat Venäjän puun muut edut, mikä olisi reilua sanoa ääneen. Viljelypuuna koivun suosio on viime vuosina hiukan kasvanut, mikä on tulevaisuuden metsävarojen kannalta hyvä asia. Koivun taimia istutetaan varmasti vielä enemmän, jos hirviä saadaan vähennettyä. Toimittaja Anne Helenius tapasi metsänomistajan ja puunostajan, joita molempia yhdistää vankka usko koivuun. Sivulta 20 alkavassa jutussa he kertovat hyviä vinkkejä koivunkasvatukseen. Kannattaa kokeilla! Metsälehti jää taas hetkeksi kesätauolle. Seuraava numero ilmestyy elokuun puolivälissä. Tuoreita uutisia voi lukea läpi kesän osoitteesta www. metsalehti.fi. Teiltä toivomme kesän aikana postia sivulla 61 julkistamaamme kesäkilpailuun, jonka aiheena on tällä kertaa Sukupolvien metsä. Hyvää kesää! MIKSI KOIVU EI KELPAA? Tämän numeron kannen kuvasi Seppo Samuli s. 44 Veteraanisahojen koeajo 5 MAKASIINI 5 • 2017 5152_.indd 5 30.6.2017 15.46
• METSÄNOMISTAJA Birgit Huttunen oppi arvostamaan metsää jo lapsuudenkodissaan. Nyt hän omistaa miehensä kanssa 200 hehtaaria metsämaata Suonenjoella. Lisäksi hänellä on pieni perintömetsä Kuopiossa Karttulan Airakselassa. 6 MAKASIINI 5 • 2017 6 MAKASIINI 5 • 2017 5068_.indd 6 30.6.2017 14.55
• TÄÄLLÄ Suonenjokelaisen Birgit Huttusen haaveena oli tulla maatalon emännäksi. Huttulan tilan emännyyden myötä tuli metsääkin, ja kiinnostus metsään on poikinut myös uusia tehtäviä. TEKSTI MARIANNE MINKKINEN KUVAT TIMO HARTIKAINEN ON MINUN PAIKKANI 7 MAKASIINI 5 • 2017 5068_.indd 7 30.6.2017 14.55
• K un Huttulan tilan pihatietä ajaa ylämäkeen, näky on suorastaan epätodellinen. Tien vieressä kasvava pelto kohoaa aaltoillen niin korkealle, ettei sen takaa näy enää muuta kuin kumpupilviä ja sinistä taivasta. Pellon ja taivaan raja on kuin viivoittimella vedetty. Jos maailmalla olisi reuna, se näyttäisi juuri tältä. Mäen päältä aukeavat näkymät kymmenien kilometrien päähän Suonenjoen kuusivaltaisiin metsämaisemiin. Tilan emäntä Birgit Huttunen kertoo, että tuuli on riepotellut näitä metsiä takavuosina pahasti. Päällimmäisenä mieleen ovat jääneet neljä vuotta sitten riehunut Eino-myrsky ja vuoden 2002 heinäkuun Unto-myrsky. Unto kulki koko Suomen yli etelärannikolta Jäämerelle, mutta suurimmat vahin”Naapurin isäntä sanoi kerran vanhan viisauden: nuorille miehille ei kannata antaa vanhoja metsiä.” got myrsky teki silloisen Karttulan kunnan ja Suonenjoen seuduille. Huttunen muistaa, että seuraavana aamuna kaupungin keskusta näytti olevan kuin pommin jäljiltä, kun kaatuneita puita oli joka paikassa. Uutisissa kerrottiin, että suurin osa alueen metsistä oli vakuuttamatta. Huttusten maat säästyivät suuremmilta tuhoilta, mutta tuulituhojen mahdollisuus pidetään aina mielessä metsänhoidossa. Yksittäisiä tuulenkaatoja tulee alueella helposti. Heidän metsänsä on vakuutettu, ja käytännössä riskiä pienennetään myös metsänhoidolla. ”Hoidamme metsiämme metsäsuunnitelman mukaan, mutta hakkaamme vähemmän kuin suunnitelma ehdottaa. Varsinkaan harvennushakkuukohteita ei kannata hakata liian harvaan, ettei tuuli pääse iskemään.” Yksittäinen tuulenkaato pätkittiin polttopuiksi. Suonenjoki Huttulan tilan peltoja viljellään luomuna. 8 MAKASIINI 5 • 2017 5068_.indd 8 30.6.2017 14.55
• puulajia, jos on tullakseen. Tärkeintä on se, että puu kasvaa ja metsänhoitotyöt on tehty ajallaan. ”Miehelleni on tärkeää, että metsä on hyvän näköistä ja hoidettua. Maisematkaan eivät näy, jos ryteikköä ei ole raivattu.” Kuvion kierto päättyy avohakkuuseen, jonka jälkeen maahan istutetaan uudet taimet. Huttunen on huomannut, että taimenistutus voi parhaillaan olla virkistävää puuhaa, jota tekee mielellään. ”Kun lapset olivat pieniä, oli ihanaa lypsyn jälkeen ottaa mopo ja ajaa istutustyömaalle. Siellä sai olla ihan yksin ja omassa rauhassa.” ”Kun lapset olivat pieniä, oli ihanaa lypsyn jälkeen ottaa mopo ja ajaa istutustyömaalle.” Yksittäisten kuvioiden lisäksi metsiä täytyy tarkastella laajemmassa mittakaavassa. ”Metsissä pitää olla taimikkoa, nuorta metsää ja päätehakkuuikäistä metsää”, Huttunen selventää. Haaveammattina maatilan emäntä Huttulan tila on Birgitin miehen Hannu Huttusen sukutila. Siellä on asunut Huttusia jo 130 vuoden ajan. Pariskunta sai tilan itselleen sukupolvenvaihdoksessa vuonna 1984. Silloin metsiä oli 80 hehtaaria, mutta sen jälkeen maata on ostettu lisää naapureilta. Nyt metsää on noin 200 hehtaaria, ja ne kasvavat pääasiassa kuusta ja mäntyä. Hannu Huttunen tekee suurimman osan tilan metsätöistä. Kesällä raivataan ja hoidetaan taimikoita, talvella hakataan puita hankintahakkuina. Kaikkea ei kuitenkaan ehdi tekemään itse, koska maanviljelijän aikaa kuluu kesäisin peltotöissä. Osa metsänhoitotöistä tilataankin muilta ja puuta myydään myös pystyhakkuina. Tekemistä riittää, mutta mies ehtii auttamaan naapureita. Haastattelun aikana hän oli viereisellä tilalla säilörehun teossa. ”Naapuriapu on todella tärkeää, ja onhan se myös mukava auttaa, jos apua tarvitaan”, Birgit Huttunen kertoo. Hän itse on saanut toteuttaa lapsuudenhaaveensa siitä, että pääsisi joskus maatilan emännäksi. ”En osaa kuvitella, mikä muu minusta olisi voinut tulla kuin maanviljelijän vaimo.” Huttulassa oli aikoinaan lehmiä, mutta karjanpito jouduttiin lopettamaan Huttusen selkäongelmien takia. Hän päätti uudelleenkouluttautua merkonomiksi Pieksämäen kauppaopiston aikuislinjalla, ja on siitä asti työskennellyt Suonenjoen Hankkijalla maatalousmyyjänä. Siellä hän on tekemisissä monen muun metsänomistajan kanssa esimerkiksi metsälannoitteita myydessään. Omiin metsiin lannoitteita ei ole tarvinnut paljoa käyttää, sillä maa on valmiiksi ravinteikasta. Viime kesänä tehtiin yksi hoitolannoitus, mutta muuten booria ei ole juuri tarvinnut lisätä maaperään. ”Täällä kasvaa puu ihan eri tavalla kuin Kuopion Karttulan Airakselassa, missä minulla on isältäni perimä parinkymmenen hehtaarin metsä.” Tarkkaa pinoamista Huttusten tilalla suositaan yhden puulajin metsiä, mutta kasvatustapaa ei noudateta orjallisesti. Sekaan saa kasvaa muutakin Nykyään hän nauttii polttopuiden pinoamisesta. ”Se on minun lempipuuhaani. Hannu pätkii puut ja minä pinoan. Pinoaminen on tarkkaa, sillä jokaisella puulla on oma paikkansa. Kun myöhemmin laitan puita uuniin, muistan jopa, mistä kohdasta pinoa ne on otettu.” Polttopuut kuivatetaan nurmikolla ilman tukea tai muuta kehikkoa. Huttunen on oppinut tavan, jolla pinot saa ladottua suoraan niin, etteivät ne lähde kallistelemaan. Päätyihin laitetaan ristikkopuut siten, että noin viimeiset viisi puuta ladotaan joka toisella rivillä poikittain ja joka toisella pinon suuntaisesti. Yhdistykseen vaikuttamaan Huttusilla on 3 lasta ja 7 lastenlasta. Poika Antti Huttunen työskentelee omassa media-alan yrityksessään, tytär Paula Rintala Rautalammin Osuuspankissa ja toinen poika Juha Huttunen Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistyksessä. Juha Huttuselle on lohkaistu tilasta oma 40 hehtaarin metsäpalsta, jossa kasvaa nuorta metsää. ”Naapurin isäntä sanoi kerran vanhan viisauden: nuorille miehille ei kannata antaa vanhoja metsiä. Mitä siitä tulee, jos he vaan pistävät vanhat metsät aukoiksi, eivätMaakauppojen yhteydessä saadussa talossa ei asu vielä kukaan, vaan sitä käytetään juhlaja lomapaikkana. Tulevaisuudessa Huttuset aikovat muuttaa rakennukseen pysyvästi, kun poika Juha Huttunen muuttaa perheineen tilan päärakennukseen. Polttopuupino pysyy suorassa, kun päätyyn ladotaan ristikkopuut. 9 MAKASIINI 5 • 2017 5068_.indd 9 30.6.2017 14.55
• kä opi metsän kasvatusta.” Viime syksynä poika ehdotti, että äiti voisi asettua ehdolle metsänhoitoyhdistyksen vaaleihin. Huttunen suostui ja pääsi valtuustoon, mikä yllätti hänet itsensäkin. Ehdokkaita oli ollut niin vähän, että kaikki pääsivät mukaan. keruussa, kuin sisällä siivoamassa roskia.” Talvella vapaa-aikaa kuluu hiihtoladuilla, kun taas kesäisin hän käy melontaretkillä Suonenjoen Ladun melontaporukan kanssa. ”Ne ovat sellaisia seikkailuretkiä. Järveltä päin on kiva katsoa erilaisia maisemia.” Huttunen on seurannut tilan metsien kasvua jo noin 40 vuotta, ja sinä aikana hän on ehtinyt nähdä, miten maisema muuttuu. Kauppojen mukana saatuja metsitettyjä peltoalueita on raivattu takaisin alkuperäiseen käyttöönsä. Joihinkin aukkoihin taas on istutettu kokonaan uutta puulajia, kuten lähellä olevaan koivuntaimikkoon, jossa oli ennen iso männikkö. ”On mukava nähdä, miten pikku taimet kasvavat.” Lähivuosina on tiedossa uusia tuulia, kun Juha Huttunen muuttaa perheineen tilan päärakennukseen. Birgit ja Hannu Huttunen muuttavat viereiseen mäen päällä olevaan taloon, joka on tällä hetkellä tyhjillään. Talo on saatu naapurin kanssa tehtyjen maakauppojen mukana. Pariskunta aikoo pitää metsämaat vielä itsellään, mutta edessä odottanee uusi sukupolvenvaihdos. Hän on nyt ollut mukana marraskuusta asti. Kokouksia on tähän mennessä ollut kaksi. ”Kun menin ensimmäiseen kokoukseen, huomasin, ettei sinne ollut tultu vain istumaan, vaan siellä oikeasti pääsee päättämään metsänomistajan asioista. Kyllä siellä pystyy vaikuttamaankin.” Huttunen suosittelee kaikkia metsänomistajia käyttämään metsänhoitoyhdistyksen palveluita. ”Jotkut kritisoivat jäsenmaksun suuruutta, mutta kyllä rahalle saa vastinetta esimerkiksi puukauppojen kilpailuttamisessa. Myös yhdistykseen kuulumattomat hyötyvät yhdistyksestä. Metsänhoitoyhdistykset ovat MTK:n jäseniä, ja MTK puolestaan huolehtii EU:ssa, että Suomessa saadaan harjoittaa metsätaloutta.” Vapaa-ajalla metsään Yksi Huttusen lempiharrastuksista on marjastaminen. ”Marjastaminen on minulle ihan henkireikä. Noukin mustikat sormin, koska poimurilla kerättyjen mustikoiden siivoamisessa menee niin paljon aikaa. Mieluummin vietän kauemmin aikaa metsässä marjojen Lapsenlapsi Otso Huttunen viihtyy mummonsa ja pohjanpystykorva Akun seurassa. Vielä ei ole mustikka-aika, mutta kunhan marjat sinistyvät, Huttusen löytää näiltä mättäiltä. TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO | PUH. 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-18, LA 09-14 TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV400 T3 Sisältää vinssin ja alumiinivanteet Sähköinen 2/4 vedon kytkin Portaaton CVT-vaihteisto Vääntävä 400 CC OHV nestejäähdytetty moottori 4590 € TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV500 T3 Sisältää vinssin ja alumiinivanteet Moottori yksisylinterinen nelitahti 493 cm Nestejäähdytys CVT-automaattivaihteisto 5590 € LINHAI CUV 800 4X4 DIESEL T1 TRAKTORIMÖNKIJÄ 3-sylinterinen, Perkinsin nestejäähdytteinen dieselmoottori Vaihteisto CVT kahdella nopeusalueella Neliveto, sähköisesti kytkettävät etuja takaperän lukot Kahden istuttava Sähkövinssi 11 990 € Taloudellinen dieselmoottori! Saa ajaa maantiellä 15v / T-ajokortti MÖNKIJÄN PERÄKÄRRY T034 Lavan mitat 1500x957x660 mm Kokonaismitat 2695x957x935 mm Isot ja järeät 22x11-8" pyörät Kantavuus 360 kg Omapaino 113 kg Lava kuumasinkitty 399 € Tehokas B&S 656 CC V-TWIN 20 HV moottori Portaaton automaattinen vaihteisto Todella leveä leikkuualusta 46" / 117 cm 20x8" takapyörät, 15x6” etupyörät Kaupan päälle kippaava peräkärry! 2290 € GLANSPOWER ARIENS A20VA46 20 HV AJOLEIKKURI Valmistaja Husqvarna outdoor products, USA! 219 € Moottori Emak K600A 140 CC OHV nelitahtimoottori Leikkuuleveys 46 cm Kuulalaakeroidut pyörät Bioleikkaava tai sivulle heittävä Made in Italy! RUOHONLEIKKURI OLEO MAC G48 PK POLTTOMOOTTORIHAKETIN GREENSTAR GBD 130 13 HV / 389 CC moottori Syöttöaukon koko 50x35 cm, korkeus 110 cm Max. haketuskyky 90 mm Ulostulotorven korkeus 125-145 cm 1590 € Vaativaan käytöön suunniteltu! NIITTOKONE EUROSYSTEMS MINIEFFE M800 B&S SERIES 450 nelitahtimoottori työleveys 87 cm 13x6.00" ilmakumipyörät Vahvat terät Pitkän heinän kaatoon! 690 € POLTTOMOOTTORIHAKETIN GREENSTAR GBD 130 13 HV / 389 CC moottori Syöttöaukon koko 50x35 cm, korkeus 110 cm Max. haketuskyky 90 mm Ulostulotorven korkeus 125-145 cm Vaativaan käytöön suunniteltu! MÖNKIJÄVETOINEN KELAMURSKAIN AT120 Työleveys 120 cm Oma, järeä 15 HV OHV-moottori Sähköstartti Isot 16" tukipyörät Veivistä säädettävä korkeus maasta 1790 € Tehokas apu nurmikon niittoon! SUOMEN EDULLISIMMAT TRAKTORIMÖNKIJÄT 24 KK TAKUULLA! SUORAAN MAAHANTUOJALTA MIKSI MAKSAISIT LIIKAA? WWW.KONE-GLANS.FI 10 MAKASIINI 5 • 2017 5068_.indd 10 30.6.2017 14.55
• TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO | PUH. 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-18, LA 09-14 TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV400 T3 Sisältää vinssin ja alumiinivanteet Sähköinen 2/4 vedon kytkin Portaaton CVT-vaihteisto Vääntävä 400 CC OHV nestejäähdytetty moottori 4590 € TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV500 T3 Sisältää vinssin ja alumiinivanteet Moottori yksisylinterinen nelitahti 493 cm Nestejäähdytys CVT-automaattivaihteisto 5590 € LINHAI CUV 800 4X4 DIESEL T1 TRAKTORIMÖNKIJÄ 3-sylinterinen, Perkinsin nestejäähdytteinen dieselmoottori Vaihteisto CVT kahdella nopeusalueella Neliveto, sähköisesti kytkettävät etuja takaperän lukot Kahden istuttava Sähkövinssi 11 990 € Taloudellinen dieselmoottori! Saa ajaa maantiellä 15v / T-ajokortti MÖNKIJÄN PERÄKÄRRY T034 Lavan mitat 1500x957x660 mm Kokonaismitat 2695x957x935 mm Isot ja järeät 22x11-8" pyörät Kantavuus 360 kg Omapaino 113 kg Lava kuumasinkitty 399 € Tehokas B&S 656 CC V-TWIN 20 HV moottori Portaaton automaattinen vaihteisto Todella leveä leikkuualusta 46" / 117 cm 20x8" takapyörät, 15x6” etupyörät Kaupan päälle kippaava peräkärry! 2290 € GLANSPOWER ARIENS A20VA46 20 HV AJOLEIKKURI Valmistaja Husqvarna outdoor products, USA! 219 € Moottori Emak K600A 140 CC OHV nelitahtimoottori Leikkuuleveys 46 cm Kuulalaakeroidut pyörät Bioleikkaava tai sivulle heittävä Made in Italy! RUOHONLEIKKURI OLEO MAC G48 PK POLTTOMOOTTORIHAKETIN GREENSTAR GBD 130 13 HV / 389 CC moottori Syöttöaukon koko 50x35 cm, korkeus 110 cm Max. haketuskyky 90 mm Ulostulotorven korkeus 125-145 cm 1590 € Vaativaan käytöön suunniteltu! NIITTOKONE EUROSYSTEMS MINIEFFE M800 B&S SERIES 450 nelitahtimoottori työleveys 87 cm 13x6.00" ilmakumipyörät Vahvat terät Pitkän heinän kaatoon! 690 € POLTTOMOOTTORIHAKETIN GREENSTAR GBD 130 13 HV / 389 CC moottori Syöttöaukon koko 50x35 cm, korkeus 110 cm Max. haketuskyky 90 mm Ulostulotorven korkeus 125-145 cm Vaativaan käytöön suunniteltu! MÖNKIJÄVETOINEN KELAMURSKAIN AT120 Työleveys 120 cm Oma, järeä 15 HV OHV-moottori Sähköstartti Isot 16" tukipyörät Veivistä säädettävä korkeus maasta 1790 € Tehokas apu nurmikon niittoon! SUOMEN EDULLISIMMAT TRAKTORIMÖNKIJÄT 24 KK TAKUULLA! SUORAAN MAAHANTUOJALTA MIKSI MAKSAISIT LIIKAA? WWW.KONE-GLANS.FI 5068_.indd 11 30.6.2017 14.55
• AJASSA TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT JANNE RUOTSALAINEN METSÄÄN.FI-PALVELUN käyttö eri tarkoituksiin yleistyy palvelun tietojen arvostelusta huolimatta. Esimerkiksi juuri avatulla Kuutio-puukauppasivulla puukaupan hierominen lähtee liikkeelle Metsään.fi-palvelun metsävaratiedoista. Palvelujen tietoja on ryhdytty hyödyntämään myös tilakaupoissa. Metsälehden metsätilojen hintaseurantaa ylläpitävä Hannu Liljeroos törmäsi vastikään ensimmäistä kertaa metsätilaan, jonka myynti perustuu Metsään.fi:n puustotietoihin. ”Toistaiseksi tilojen myynti-ilmoituksissa on ollut vähän Metsään.fi-aineistoon pohjautuvia tilatietoja. Mikäli niitä halutaan käyttää, niin kuviotiedot on ehdottomasti tarkastettava maastokäynnillä”, Liljeroos sanoo. Ongelmalliseksi käytön yleistymisen tekee se, ettei Metsään. fi-sivusto edelleenkään tarjoa virheetöntä totuutta metsien sisällöstä. Sivustoa ylläpitävä Suomen metsäkeskus suositteleekin, että palvelun kuviotiedot kannattaa tarkistaa metsässä ennen puukauppaan tai metsänhoitotöihin ryhtymistä. Puulaji vaihtui Liljeroos on tutkinut oman perintömetsänsä tietoja Metsään. fi:ssä. Osa tiedoista pitää paikkansa, osa ei. Epätarkkuuksia on esimerkiksi puulajeissa. Lähes puhtaan peltokoivikon puulajit ovat Metsään.fi-tietojen mukaan 80 prosenttisesti mäntyä ja 20 prosenttisesti lehtipuuta. Liljeroos pohtii, voivatko pienet kuviokoot vaikuttaa tietojen Koivikko muuttui männiköksi Metsään.fi-palvelun tiedoissa on yhä epätarkkuuksia, vaikka ne voivat olla pohjana esimerkiksi Kuutio-sivuston puukaupoissa. Hannu Liljeroosin palstalle palvelu merkitsi väärän puulajin. Metsään.fi-tiedoista kannattaa tarkistaa maastossa esimerkiksi puulajitiedot ennen kuin tietojen pohjalta ryhtyy puukauppoihin tai metsänhoitotöihin. Hannu Liljeroosin koivikko on Metsään.fi-tietojen mukaan männikkö. Koivikko muuttui männiköksi Hannu Liljeroosin metsissä Metsään.fi tiedot pitävät parhaiten paikkansa hoidetuissa kuusitaimikoissa ja vanhoissa kuusikoissa. 12 MAKASIINI 5 • 2017 12 MAKASIINI 5 • 2017 5069_.indd 12 30.6.2017 15.48
• Metsätyyppi 1 Miten Fin Forelian tulos kammetaan voitolliseksi? Siihen on monia pieniä ja vähän isompia keinoja. Tärkeintä on kannustaa oma henkilöstö pohtimaan, miten voimme toimia paremmin ja edullisemmin. He ovat tuotannon parhaita asiantuntijoita. 2 Mikä muuttuu, kun taimiala on nyt yksityisten käsissä? Takavuosina valtiotaustaiset taimiyhtiöt yrittivät välillä kilpailla toisiaan hengiltä kannattavuudesta piittaamatta. Tällaista ei varmastikaan jatkossa nähdä. Joroisten tarhaa lukuun ottamatta taimituotanto on yksityisten yrittäjien käsissä. Tämä lupaa tarkkaa talouskuria ja pitkäjänteistä toimintaa, koska omistajayrittäjien tavoitteena on oman elannon hankkiminen alalta. Taimialalla kukaan ei metsästä pikavoittoja. 3 Kasvaako taimien kysyntä metsäbiotalouden nousun myötä? Metsätaloudelle on hyvä, että puun kysynnän kasvu kohdistuu harvennuspuuhun. Päätehakkuiden määrän en usko suuresti nousevan. Näin myöskään taimien tarve ei merkittävästi lisäänny. 4 Laskevatko taimien hinnat jatkossa? Uskon taimien hinnan kehittyvän vakaasti enkä usko, että metsänomistajille myytävien taimien hinta tulee suuresti muuttumaan. Taimialalla on käynyt kuten vähittäiskaupassa. Tuottajien osuus hinnasta on laskenut ja välittäjäportaan osuus kasvanut. Taimia välittävät muun muassa metsänhoitoyhdistykset, metsäyhtiöt ja metsäpalveluyritykset. Taimiyhtiöiden kannattavuus ei kestäisi ainakaan taimien tuottajahintojen laskua. Miten taimituotanto muuttuu? Toimitusjohtaja Timo Salminen osti kahden yhtiökumppaninsa kanssa Suomen suurimman metsätaimiyhtiön, Fin Forelian. TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ Kuka: Timo Salminen (DI, KTM, MH) Missä: Työskennellyt Fin Forelian toimitusjohtajana vuodesta 2015 alkaen, sitä ennen muun muassa paperikoneja metsäkonevalmistajen palveluksessa. Muuta: Metsäsijoittaja, omistaa noin 700 hehtaaria metsää. MIKÄ ON METSÄÄN.FI? › Metsään.fi on metsäviranomaisen eli Suomen metsäkeskuksen ylläpitämä sivusto, jossa metsänomistaja voi katsella ilmaiseksi oman metsänsä metsävaratietoja. › Metsävaratiedolla tarkoitetaan puustosta, maapohjasta ja luontokohteista kerättyä tietoa sekä tietojen pohjalta tehtyjä hakkuuja hoitotyöehdotuksia. › Metsävaratietoa kerätään laserkeilauksella, ilmakuvauksella, koealamittauksilla ja maastoarvioinneilla. › Kaikki yksityismetsät on tarkoitus saada keilattua vuoteen 2020 mennessä. tarkkuuteen. ”Pienialaiset taimikot, joissa on muutama säästöpuu, näkyvät kuviotiedoissa varttuneina kasvatusmetsinä.” Kuviokoko saattaa vaikuttaa, sillä Metsäkeskuksen mukaan laserinventointeihin perustuvien tietojen virhemäärä kasvaa epätasaisilla ja alueen normaalista metsästä poikkeavilla metsäkuvioilla. Metsäkeskuksen johtavalla metsätiedon asiantuntijalla Juho Heikkilällä on myös selitys siihen, miten koivikko voi näkyä Metsään.fi-tiedoissa männikkönä. ”Tiedonkeruumenetelmä tulkitsee metsäkuvion sitä eniten muistuttavien koealojen perusteella. Jos esimerkiksi nuorista tiheistä koivikoista ei ole riittävästi koealoja, mutta samankokoisista männiköistä on, puustotulkinnan tuloksena koivikon puulajiksi voi tulla mänty.” Heikkilän mukaan puulajin vaihtuminen kokonaan ei ole yleistä. ”Pääpuulaji on oikein 90 prosentilla varttuneemmista laserkeilauskohteista. Nuoremmissa ensiharvennuspuustoissa tarkkuus ei ole niin hyvä.” Parannusta ensi vuosikymmenellä Heikkilän mukaan Metsään. fi:n sisältö on epätarkkuuksistaan huolimatta hyvää perustietoa puukaupan käynnistämiselle esimerkiksi Kuutio-sivustolla. ”Metsänomistaja ei tee lopullista puukauppatiliä ennakkotiedon perusteella, vaan hakkuukoneen hakkuussa keräämät tiedot ratkaisevat.” Laserinventointimenetelmiin ei ole tulossa tällä vuosikymmenellä suuria muutoksia. Maastokäyntejä tarvitaan yhä puukauppojen yhteydessä. ”Kuutiosta tulee toivottavasti kokemusta, minkälaisilla kohteilla laserkeilaustieto on luotettavaa ja mitä pitää käydä metsässä tarkistamassa”, Heikkilä sanoo. Metsään.fi-tietojen epätarkkuuksista nostetaan usein esille puuston ikä, sivupuulajit ja taimikoiden tila. Toisaalta keilaustiedot ovat tarkkoja etenkin arvioitaessa varttuneiden kasvatusmetsien ja uudistuskypsien metsien puustomääriä. Metsävaratiedon keruumenetelmien kehittäminen on mukana hallituksen kärkihankkeissa. Heikkilän mukaan laadukkaampi ja tiheämpipulssinen laserkeilaus sekä monikanavakeilaus parantaisivat muun muassa puulajitulkintaa. Laserkeilauksen laadun kehittämisen lisäksi iso asia olisi, jos metsävaratietoja voitaisiin päivittää hakkuukoneiden keräämillä tiedoilla ja metsähoitotöistä kertyvillä omavalvonta-aineistoilla. ”Näillä keinoilla mentäisiin jo uudelle tasolle metsävaratiedon luotettavuudessa ja ajantasaisuudessa.” Metsänomistaja voi ilmoittaa Metsään.fi-palvelussa omiin metsätietoihinsa päivityksen metsäkuviokohtaisesti, jos huomaa, etteivät tiedot ole ajan tasalla. 13 MAKASIINI 5 • 2017 13 MAKASIINI 5 • 2017 5069_.indd 13 30.6.2017 15.48
• Lyhyesti AJASSA TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ METSÄNHOITOYHDISTYKSET muuttuivat ensisijaisesti liiketoimintansa tuotoilla eläviksi, kun laki metsänhoitoyhdistyksistä uudistettiin vuoden 2015 Yhdistysten korjuu yhä vähäistä Metsänhoitoyhdistysten osuus puunkorjuusta on jäänyt alle 15 prosentin. Teollisuuspuun hakkuut yksityismetsistä 2013–16 2013 2014 2015 2016 Yksityismetsät yhteensä, 1000 m3 44 700 44 710 48 150 51 100 Mhy-korjuu, 1000 m3 6 350 6 870 6 760 7 120 Mhy-korjuun osuus, prosenttia 14,2 15,4 14,0 13,9 Varsinkin läntisen Suomen metsänhoitoyhdistykset toimittavat tukkia paikallisille sahayrityksille. alussa. Tällöin moni yhdistys tähyili lisätuottoja puunkorjuusta. Ainakaan vielä tässä ei ole onnistuttu. MTK:n keräämien tietojen mukaan metsänhoitoyhdistysten korjaaman energiaja ainespuun määrä on viime vuosina asettunut seitsemän miljoonan kuutiometrin tuntumaan. Samaan aikaan yksityismetsien kokonaishakkuut ovat kasvaneet voimakkaasti. Kun vuosina 2013 ja 2014 puuta korjattiin 44 miljoonaa kuutiota, kohosivat yksityismetsien hakkuut viime vuonna jo yli 51 miljoonaan kuutiometriin. Tästä kasvusta yhdistysten korjuu ei ole päässyt osille. Pääosan yksityismetsien puusta korjaavat metsäteollisuusyhtiöt. Metsänhoitoyhdistysten osuus korjuusta on alle 15 prosenttia. Isoimmat metsänhoitoyhdistykset korjaavat puuta puolisen miljoonaa kuutiometriä. Suurimpia hakkaajia ovat eteläisellä rannikolla toimiva Södra Skogsreviret, Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaa sekä Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo. Energiapuun nihkeä menekki jarruna Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon toiminnanjohtaja Petri Pajunen kertoo, että erityisesti energiapuun takavuosista heikentynyt kysyntä jarruttaa yhdistyksen korjuupalvelun kasvua. Lisäksi metsäyhtiöt ovat vetäneet kuitupuun tienvarsihinnat niin kireiksi, etteivät yhdistykset pysty kannattavasti tekemään ensiharvennuksia. ”Tämä on harmillista, koska pahimmillaan jopa liki puolet tarvittavista ensiharvennuksista on jäänyt Etelä-Savon alueella tekemättä”, Pajunen toteaa. Pajunen ei usko, että metsäyhtiöt tietoisesti pyrkisivät rajoittamaan yhdistysten korjuuta. ”Uskon, että yhdistysten korKuhmo uudistaa tuotantolaitoksiaan Sahayritys Kuhmo investoi tehtaisiinsa yhteensä noin 4 miljoonaa euroa. Kuhmo uudistaa tasaamon ja paketoinnin automaation, modernisoi tuorelajittelulaitoksen kuljettimen, varustaa tukinvastaanoton 2D-röntgenillä ja ostaa sahatavaran kanavakuivaamon. Investoinneilla pyritään tehostamaan tuotantoa ja parantamaan tuotteiden laatua entisestään, vaikka mäntysahatavaran markkinatilanne onkin tällä hetkellä vaimea. Metsäyhtiö vie asiakkaat virtuaalimetsään Metsä Group kehittää palvelua, jonka avulla voidaan tehdä virtuaalinen metsäkäynti asiakkaan omaan metsään. ”Virtuaalimetsässä voimme näyttää, mitkä hakkuut ja metsänhoitotyöt metsässä ovat ajankohtaisia sekä antaa arviot toimenpiteiden tuloista ja menoista. Virtuaalitodellisuudessa voidaan näyttää sekin, miltä metsä töiden jälkeen näyttäisi”, Metsä Groupin jäsenpalvelujohtaja Juha Jumppanen kertoo. Haukkojen pesintä huomioon hakkuissa Suomen metsäkeskus on laatinut yhdessä petolintuasiantuntijoiden kanssa ohjeet, joiden avulla voidaan turvata haukkojen pesintä talousmetsissä. Olennaista on pesäpaikkojen säästäminen ja pesäpuiden lisääminen. Pesäpaikkoja voi säästää esimerkiksi lykkäämällä hakkuuta tai jättämällä pesäpuun ympärille metsää suojaksi. Pesäpuita voi lisätä jättämällä kasvuvikaisia tai vankkaoksaisia puita pystyyn harvennuksessa. 14 MAKASIINI 5 • 2017 14 MAKASIINI 5 • 2017 5070_.indd 14 30.6.2017 15.51
• 11 99 66 111 22222222222 555 77777 11166 17 22222222111111 3 979 Etelä-Karjala Etelä-Savo PohjoisSavo Kainuu PohjoisPohjanmaa KeskiPohjanmaa Pohjanmaa EteläPohjanmaa KeskiSuomi PohjoisKarjala Lappi Ahvenanmaa Kymenlaakso PäijätHäme Pirkanmaa KantaHäme Satakunta VarsinaisSuomi Uusimaa 6239 275 4489 7282 1298 2367 3642 7844 7036 7827 8931 3356 2898 3021 6213 2741 2914 3391 Sanottua kävijää vieraili viime vuonna PallasYllästunturin kansallispuistossa, joka on Suomen suosituin. 538 800 ELIISA KALLIONIEMI LUONNONVARAKESKUKSEN tilastojen mukaan viime vuonna hakkuut nousivat uuteen ennätykseen, 70 miljoonaan kuutioon. Kasvun varaa on yhä, sillä tutkijoiden mukaan metsistä voitaisiin kestävästi hakata Hakkuissa uusi ennätys juupalveluilla on kasvuvaraa, kunhan kuitupuun kysyntä lähivuosina kohoaa.” Varsinkin läntisessä Suomessa metsänhoitoyhdistykset toimittavat tukkia itsenäisille sahoille. Sen arvellaan jopa parantavan sahojen kannattavuutta. ”Se tuo lisää tehoa puunhankintaan, koska saha saa vain haluamaansa tukkia, eikä ei-toivottuja puutavaralajeja jää käsiin”, MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen kertoo. Omatoimisuus vähäistä Metsänomistajien itse korjaaman puun määrä on vähäinen. Hankintahakkaajien saavutuksia ei tilastoida erikseen, mutta yleisen arvion ja vuosituhannen alussa tehdyn selvityksen mukaan metsänomistajien omatoimisesti korjaaman puun määrä lienee enintään miljoona kuutiota vuodessa. Luonnonvarakeskuksen tilastoissa sekä metsänomistajien että valtaosin myös metsänhoitoyhdistysten korjaama puu tilastoidaan hankintapuuksi. Hintatilastoissa yhdistysten puun kirjaus vaihtelee. ”Metsänhoitoyhdistysten toimittaman puun hinta tilastoituu joko kantotai hankintahinnaksi sen mukaan mitä puukauppakirjaan merkitään”, selvittää yliaktuaari Aarre Peltola Luonnonvarakeskuksesta. 81 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Alueittain tilanne tosin vaihtelee. Hämeessä ja Kaakkois-Suomessa puuta on hakattu enemmän kuin hakkuumahdollisuuksiksi on arvioitu. Pitäisikö siellä jo huolestua? ”Päinvastoin”, sanoo kaakkoisen palvelualueen elinkeinopäällikkö Pekka Vainikka Metsäkeskuksesta. ”Hoitohakkuita on viime vuosikymmeninä jäänyt paljon tekemättä. Metsien tulevaisuuden kannalta tilanne on myönteinen.” Tuoreet tulokset 12. inventointikierrokselta osoittivat, että metsien puumäärä ja kasvu ovat selvästi lisääntyneet, joten myös hakkuumahdollisuusarvioita tullaan tarkistamaan ylöspäin. Nykyiset arviot on laskettu 11. inventoinnin perusteella. ”Ilmastokysymyksiin liittyen nostin Merkelille esille ongelmamme metsien hiilinieluihin liittyvässä LULUCF-kysymyksessä. Suomen pitää pystyä jatkossakin käyttämään kestävällä tavalla metsiään. Sen pitää tapahtua ilman, että EU-tasolla asetetaan rajoituksia.” Pääministeri Juha Sipilä blogissaan 21.6. ”Metsäalalle ajatellaan yhä valitettavan usein, että omista vahvuuksista ja alan merkityksestä ei tarvitse liikoja puhua.” Viestintäpäällikkö Kai Lintunen Suomen metsäyhdistyksestä, Metsä.fi 2/2017. ”Suurin syy puun suosioon julkisissa rakennushankkeissa näyttävät olevan olemassa olevan rakennuskannan jatkuvat sisäilmaongelmat.” Puuinfo Oy:n toimitusjohtaja Mikko Viljakainen, Puumies 5/2017. ”Itse asiassa marjanpoiminnan suosio on lisääntynyt 2000-luvulla, myös nuorison (15–24 -vuotiaat) keskuudessa. Ilmiön takana on todennäköisesti superfood-innostus sekä luonnollisen ja terveellisen ravinnon suosion lisääntyminen. Luonnonvarakeskuksen tutkija Rainer Peltola, www.luke.fi/blogi. SA KA RI PI IP PO Mustikalle povataan keskinkertaista satoa Mustikan pääsato kypsyy keskikesän lämpötiloista riippuen poimittavaksi heinäkuun jälkipuoliskolla eteläisessä Suomessa, Luonnonvarakeskuksesta kerrotaan. Kukintojen perusteella luvassa on keskinkertainen sato, ”Oulun eteläpuolisella alueella mustikka on kukkinut keskinkertaisesti, osassa Pohjois-Karjalaa paikoin runsaasti. Lapin alueella mustikan kukinta on melko heikkoa”, kertoo Luken erikoistutkija Rainer Peltola. Retkikartta.fi-palveluun tuhansia historiakohteita Retkeilijöille suunnattuun ilmaiseen Retkikartta.fi-palveluun on merkitty yli 10 000 historiakohdetta. Mukana on muun muassa varhaisia asuinja hautapaikkoja, tervahautoja, 1900-luvun uittoja metsätyökämppiä sekä sotahistoriallisia kohteita. ”Retkikohteita löytyy palvelusta kaikentasoisille retkeilijöille. Osa kohteista on helposti saavutettavissa”, kertoo projektipäällikkö Ulla Lehtonen Metsähallitukselta. Karttaan on merkitty puuston poistuma maa kunnittain (2016, 1 000 m3) 15 MAKASIINI 5 • 2017 15 MAKASIINI 5 • 2017 5070_.indd 15 30.6.2017 15.51
• Seudun toiminnanjohtaja Mikko Harju kertoo, että hinnat alkavat nyt jo olla sahojen kipurajoilla. ”Tukkipuulle ei varmaan pysty laittamaan kovin paljoa lisää hintaa, koska paikalliset sahat eivät saa tulosta aikaiseksi nykyisilläkään hinnoilla.” Pohjois-Suomen suurin yksityinen puunjalostaja Pölkky vahvistaa asian omalta kohdaltaan. ”Mäntytukin hinta on liian korkealla tasolla mäntysahatavaran hintakehitykseen nähden. Näillä hinnoilla tulosta tehdään, mutta erittäin huonoa”, kertoo Pölkky Metsä Oy:n metsäpäällikkö Hannu Virranniemi. Kesäleimikot kysyttyjä Puukauppoja voi tehdä myös heinäkuussa, vaikka monessa yrityksessä ollaan silloin lomalla. Esimerkiksi Metsä Groupilla lomat on kuitenkin jaksotettu niin, että joku on aina päivystämässä. ”Kannattaa olla yhteydessä, jos haluaa myydä puuta. VuoRaakapuun kantohinnat viikolla 25 Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,45 ? 58,82 ? 42,08 ? 16,17 ? 18,44 ? 15,91 ? Uudistushakkuu 57,98 ? 59,67 ? 43,31 ? 16,82 ? 19,26 ? 17,39 ? Harvennushakkuu 49,01 ? 50,79 ? 37,17 ? 16,27 ? 16,61 ?? 15,59 ? Ensiharvennus Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,46 ? 57,53 ? 42,49 ? 15,96 ? 17,46 ? 15,17 ? Uudistushakkuu 56,57 ? 58,49 ? 44,12 ? 18,04 ? 18,7 ? 17,29 ? Harvennushakkuu 47,77 ? 48,21 ? 36,54 ? 15,43 ? 15,56 ? 14,51 ? Ensiharvennus 39,72* 39,73* 12,17 ? 11,05* 11,27 ? ???? nousussa? ??? laskussa * ei vertailutietoa Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,61 ? 58,27 ? 44,99 ? 15,85 ? 17,61 ? 15,27 ? Uudistushakkuu 58,49 59,22 ? 46,38 ? 17,77 ? 18,87 ? 17,3 ? Harvennushakkuu 49,74 ? 49,03 ? 38,21 ? 15,86 ? 16 ? 14,79 ? Ensiharvennus 12,11 ? 11,45* 11,59 ? Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,83?? 55,88 ? 36,76?? 16,63?? 15,75 ? Uudistushakkuu 56,47?? 56,29 ? 37,24?? 18,58?? 17,22?? Harvennushakkuu 45,82 ? 46,32?? 15,18 ? 14,37 ? Ensiharvennus 12,15?? 11,42 ? AJASSA Puumarkkinat TEKSTI MARIANNE MINKKINEN KUVA HANNU HUTTU PYSTYHAKKUIDEN kantohinnat ovat olleet hyvissä lukemissa erityisesti havupuilla. Keväällä kuusitukkia on myyty parhaimmillaan jopa yli 60 euron. Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan kuusitukista maksettiin toukokuussa keskimäärin yli 2 euroa enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Mäntytukin hinta on noussut noin 1,5 euroa ja koivutukin lähes euron. Kesäksi puukauppa yleensä hiljenee. Metsänhoitoyhdistys Satakunnan toiminnanjohtaja Olli Mäki ei usko, että hinnat putoaisivat syksyyn mennessä paljoa, sillä hintataso on pysynyt melko vakaana koko vuoden. ”Puusta on nyt kysyntää kovastikin, joissakin puulajeissa jopa vähän enemmän kuin tarjontaa. Tämän perusteella nykyinen hintataso saattaisi säilyä.” Metsänhoitoyhdistys Oulun Kauppa käy myös kesällä Havutukkien hinnat hätyyttelevät jo sahojen kipurajoja. Pölkky Metsä Oy:n metsäpäällikkö Hannu Virranniemi kertoo, että heillä on osto koko ajan päällä. Puun saatavuutta rajoittaa ainoastaan sen kova hinta. 16 MAKASIINI 5 • 2017 16 MAKASIINI 5 • 2017 5071_.indd 16 30.6.2017 15.20
• Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,32 ? 58,67 ? 39,77 ? 16,11 ? 18,15 ? 15,35 ? Uudistushakkuu 57,72 ? 59,48 ? 41,55 ? 18,23 ? 19,14 ? 17,99 ? Harvennushakkuu 48,54 ? 49,07 ? 34,75 ? 15,96 ? 15,9 ? 14,96 ? Ensiharvennus 12,84 ? 11,84* 11,67 ? Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,91 ? 56,42 ? 41,6 ? 15,67 ? 15,92 ? 14,57 ? Uudistushakkuu 56,17 ? 57,69 ? 43,49 ? 17,93 ? 17,88 ? 16,99 ? Harvennushakkuu 46,87 ? 45,96 ? 36,12 ? 15,15 ? 14,44* 14,38 ? Ensiharvennus 36,92* 37,36* 11,73 ? 10,14* 10,99 ? Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 50,74 ? 46,9 ? 15,96 ? 16,75 ? 15,18 ? Uudistushakkuu 52,52 ? 47,44 ? 18,88 ? 18,32 ? 17,34 ? Harvennushakkuu 45,03 ? 43,54 ? 14,16 ? 13,39 ? Ensiharvennus 11,45 ? 9,89* Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Lisää hintatietoja osoitteesta www.metsalehti.fi Kuukauden puukauppa Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2017 2016 1–2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,4 0,8 1,2 1,6 2,0 PUUKAUPPATILASTOSSA esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Tiedot kerätään viikoittain. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. MARIANNE MINKKINEN OULULAINEN metsänomistaja sai kesäkuussa Metsäkeskukselta tiedon, että hakkuu olisi ajankohtaista useammalla kohteella hänen metsässään. Metsänomistaja tarkisti oman metsäsuunnitelmansa ja otti yhteyttä paikalliseen metsänhoitoyhdistykseen. Päätettiin pyytää tarjousta samalla kertaa 2,6 hehtaarin kesäleimikon avohakkuusta, 3,7 hehtaarin kesäleimikon harvennushakkuusta, 1,9 hehtaarin talvileimikon avohakkuusta ja 0,8 hehtaarin talvileimikon ensiharvennuksesta. Kaikki kohteet olivat mäntyä kasvavaa karua kangasNeljä kuviota kerralla si on puolessa, ja puolet puista on vielä ostamatta.”, sanoo Metsä Groupin puukaupan ja metsäpalveluiden johtaja Yrjö Perälä. Myös Mikko Harju kannustaa tekemään puukauppoja kesällä. Varsinkin harvennushakkuut kannattaa tehdä ajallaan. ”Talvileimikoita on yleensä yllin kyllin, mutta kesäleimikoista on vähän pulaa. Se näkyy myös hinnoissa.” Sen verran kesä kuitenkin vaikuttaa, ettei kovin montaa tarjousta leimikosta välttämättä tule. Hakkuut ja kaupat epäsuhdassa Tilastojen valossa uusia puukauppoja ei ole tänä vuonna syntynyt samaan tahtiin kuin puuta on hakattu. Pellervon taloustutkimuksen mukaan puukaupat kasvoivat jo viime vuonna niin paljon, että ne tyydyttivät tämän ja ensi vuoden lisääntyneet puun käytön tarpeet. Talven ja kevään korjuukelit olivat erinomaiset, joten puuta saatiin hyvin varastoihin. Sekä Pölkky että Metsä Group kertovat, etteivät heidän varastonsa ole suinkaan vielä täynnä. ”Uskon ja toivon, että tulee vilkas puukauppasyksy. Kun Äänekosken tehtaamme käynnistyy syksyllä, puuntarpeemme nousee vielä entisestään”, Perälä sanoo. kaan se vastasi hyvin senhetkistä hintatasoa ja hän oli tarjoukseen tyytyväinen. Metsänhoitoyhdistys sopi kaupasta ostajan kanssa valtakirjalla. Puukaupan sopimisesta oli kulunut vasta viikko, kun kone oli jo työn touhussa kesäleimikoissa. Kauppa osui hyvään hetkeen, sillä metsäkone oli ollut jo valmiiksi työskentelemässä lähialueella. ta. Toisella avohakkuukohteella kasvoi männyn lisäksi myös vähän kuusta. Ensiharvennuskohteessa oli yli 20-vuotiasta männikköä, har vennuskohteessa noin 60-vuotiasta männikköä ja avohakkuukohteissa noin 70–80-vuotiasta puustoa. Metsänhoitoyhdistys välitti metsänomistajalle yhden tarjouksen. Metsänomistajan muKESÄLEIMIKON AVOHAKKUU OULUN SEUDULLA Puutavaralaji m³ €/m³ € Mäntytukki/saha 1 85 55 4 675 Mäntytukki/saha 2 58 50 2 900 Mäntypikkutukki 42 27 1 134 Mäntykuitu 97 18 1 746 Yhteensä 282 10 455 KESÄLEIMIKON HARVENNUSHAKKUU OULUN SEUDULLA Puutavaralaji m³ €/m³ € Mäntytukki/saha 1 28 49 1 372 Mäntytukki/saha 2 43 44 1 892 Mäntypikkutukki 37 24 888 Mäntykuitu 87 14 1 218 Yhteensä 195 5 370 17 MAKASIINI 5 • 2017 17 MAKASIINI 5 • 2017 5071_.indd 17 30.6.2017 15.20
• METSÄTILAKAUPAT 1.1.–31.5.2017 Maakunta kaupan myyty myyty taimikot hakkuupuusto *hintakpl kpl ha % kypsät % m3/ha tukki-% €/ha €/m3 kerroin Varsinais-Suomi 11 10 170 22 28 130 49 5 469 42 1 Satakunta 20 12 277 32 24 122 41 4 915 40 0,97 Häme-Uusimaa 34 23 485 34 16 118 40 5 180 44 1,05 Etelä-Karjala 28 16 465 39 13 93 40 3 953 42 0,9 Kymenlaakso 28 15 222 37 11 103 39 4 177 41 0,95 Pirkanmaa 31 26 757 32 13 109 40 5 387 49 1,14 Etelä-Savo 39 27 650 28 10 118 37 4 290 36 0,88 Eja K-Pohjanmaa 73 69 1 753 28 18 93 27 2 709 29 0,9 Keski-Suomi 60 37 1 077 27 12 114 32 3 934 34 0,89 Pohjois-Savo 46 36 1 321 31 13 105 32 3 519 34 0,81 Pohjois-Karjala 41 44 1 097 26 13 116 31 3 373 29 Kainuu 71 78 5 485 19 4 89 22 1 990 22 0,77 Pohjois-Pohjanmaa 113 80 4 192 21 8 85 16 1 763 21 0,87 Lappi 26 25 1 740 27 11 62 15 1 002 16 0,72 Koko maa 621 498 19 691 AJASSA MIKKO HÄYRYNEN METSÄTILOJEN tarjonta on ollut tammi-toukokuussa verkkaisempaa kuin viime vuonna, lähinnä UPM:n kohteiden vähenemisen myötä. Hannu Liljeroosin seuranta kuitenkin osoittaa, että kauppoja on tehty saman verran kuin edellisvuonna vastaavaan aikaan (498 tilaa). Keski-Suomessa tarjonta on runsastunut ja siellä on nyt kaupan 60 kohdetta. Esimerkiksi Hankasalmen kunta myy viittä metsäkiinteistöä. Pirkanmaalla tehtiin kolme suurta kauppaa, joissa maksettiin selvästi tavanomaista enemmän, ja maakunta nousi hintakertoimella mitattuna tilaston kärkeen. Keskihinnaltaan yli viiden tuhannen euron maakuntia ovat myös Varsinais-Suomi ja Häme-Uusimaa. Lapissa metsätilat ovat edullisimpia sekä hinnaltaan että hintakertoimeltaan. Hehtaari maksaa keskimäärin tuhat euroa, mutta tukkiosuus on pieni. Metsätiloja isolle ja pienelle kukkarolle Alkuvuoden suurin yksityistilan kauppa tehtiin Nokialla, missä myytiin 166 hehtaarin tila 1,58 miljoonalla eurolla. Ison metsäalan omistajaksi voi päästä pienelläkin rahalla. Pohjois-Pohjanmaalla myydään 52 hehtaarin tilaa 15 000 euron hintapyynnöllä. Soisella tilalPirkanmaa nousi hintavertailun kärkeen Keskihinnoiltaan yli 5 000 euron maakuntia metsätilakaupoissa olivat myös Varsinais-Suomi ja HämeUusimaa. Markkinat Keskihinnat ovat alle 2000 €/ha koko Pohjois–Suomessa. la on metsämaata 31 hehtaaria, mistä enin osa on taimikoita. Toista ääripäätä edustaa Etelä-Savossa Kangasniemellä oleva sadan hehtaarin tila, jonka hintapyyntö on noin 600 000 euroa. ”Tilalla on paljon vanhoja ja puustoisia sekametsiä. Mittasin koealan, jossa kuutiomäärä meni yli kuudensadan”, Liljeroos kertoo. Tietyillä alueilla metsätilat ovat vuodesta toiseen hintavia. Kanta-Hämeessä myytiin 31 hehtaarin metsätila, jonka sijainti oli hyvä. Summa-arvo ylittyi 30 prosentilla, vaikka maapohjista kolmasosa oli turvemaita ja kolmasosa hirvien kaluamia taimikoita. Myyntiesitteiden puustoarvioissa heittoja Liljeroos on havainnut, että metsätilojen myyntiesitteissä puumäärät ja tukkiosuudet on usein arvioitu varovaisesti. ”Toisaalta on myös pahoja yliarvioita. Suurimmillaan oma näkemykseni on ollut puumäärissä 20 ja tukkimäärissä 30 prosenttia myyntiesitteen lukuja pienempi.” Hyvän arvion rajana pidetään enintään kymmenen prosentin poikkeamaa suuntaan tai toiseen. Liljeroosin havainnoissa kuudessa kohteessa kymmenestä kokonaispuusto ja tukkimäärät ovat poikenneet myyntiesitteiden määristä sitä enemmän. Ison metsäalan omistajaksi voi päästä pienelläkin rahalla. Pirkanmaalla tehtiin kolme isoa kauppaa tavallista korkeammalla hinnalla, mikä näkyy maakunnan keskihinnassa ja hintakertoimessa. Yli 5000 €/ha sarjassa ovat Varsinais-Suomi, Häme-Uusimaa ja Pirkanmaa. Tilakauppa on ollut vilkkainta Kainuussa, ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä kauppa – että hehtaarimäärillä laskien. *Kertoimet ovat toteutuneiden kauppahintojen ja summa-arvomenetelmän antaman hinnan suhde. Mitä korkeampi kerroin, sitä kalliimpia metsätilat ovat. 18 MAKASIINI 5 • 2017 18 MAKASIINI 5 • 2017 5072_.indd 18 30.6.2017 15.18
• ”Hirvituhokeskusteluissa on ilmennyt erilaisia käsityksiä siitä, mikä on metsän hirvituho. Henkilökohtaisesti en laske tuhoksi satunnaisia ja vain yksittäisiä hirven katkomia tai syömiä puita.” VISAKALLO ”Jos olen siihen alle puolen hehtaarin tilkkuunkin tehnyt työlään uudistamisoperaation ostopanoksilla ja työllä, tuimasti laskua pukkaisin sorkkakarjan hallitsijalle.” MEHTÄUKKO ”Jos olen aikanaan maksanut esimerkiksi hybridihaavan taimesta taimisuojineen lähes 1,50 euroa kappaleelta, en ole samaa mieltä, etteikö yksittäinen puukin kuuluisi korvata.” JEES H-VALTA ”Hirvituho on yhdenkin arvopuun taimen tuhoaminen. Se on sitten eri asia, minkälainen tuho on niin merkittävä, että se aiheuttaa korvaustoimenpiteitä.” METSURI-MOTOKUSKI ”Muutamakin aari tuhottua taimikkoa on liikaa. Olen pyrkinyt metsän pitämään hyvässä kunnossa ja olen sen verran pientilallinen, että siellä täällä puoli hehtaaria ’kesantosyötyjä’ kuvioita särkee sydäntä.” METSÄKUPSA ”VMI:n pitäisi ohjata hirvikannan säätelyä. Jatkuvasti inventoitavat 60 000 koealaa antavat oikean kuvan hirvituhoista, niiden kehityksestä ja vaikutuksesta.” PLANTER ”Onhan se päätöntä, että metsänomistaja yrittää ajaa kuokkavieraat taimikostaan istuttamalla kuusta ihan pöljiin (=maannouseman pahoin saastuttamiin) hakkuualoihin. Se jos mikä on hirvituhoa ja täällä Uudellamaalla ainakin surkean yleistä.” TAVIOKUURNA ”Hirvieläinvahinkoa ovat kaikki luonnonmukaisen hirvikannan ylittävän kannan tekemät puustotuhot sekä vaikeammin mitattava puulajivääristymä.” PUTTE ”Metsästäjien ja metsästysseurojen syyllistäminen ei auta, maanomistajien syyllistäminen laiskuudesta ryhtyä asetta kantamaan vielä vähemmän. Meitä etämetsänomistajia on paljon, joille tuo ei ole realistinen vaihtoehto.” A. JALKANEN Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Mikä lintu se siellä sirittää? Tarkista täältä. www.xn--lintujen-net-ocba.net/aakkosellinen Näin lämmität saunan ilmaston kannalta oikein. yle.fi/uutiset/3-9606586 Riistakeskukselta löytyy metsästyksen verkkokursseja moneen lähtöön. koulutus.riista.fi/courses-overview Mikä on hirvituho? Verkossa puhutti hirvituhon määritelmä. VERKOSSA Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. Gallup Uusi kysymys: Suunnitteletko uuden raivaussahan ostoa? 20 40 60 80 100 Kyllä 75 % Ei 25 % Sopiiko akkusaha metsätöihin? ”Katselin aamulla rivitalon pihassa olevia punaherukkapensaita. Yksi pikkuinen kimalainen/mehiläinen pörräsi nilkat väärällään tavaraa kukasta toiseen. Tekaisin pari pesää.” Ei kiirettä JOUTILAAN TOUHUJA 19 MAKASIINI 5 • 2017 19 MAKASIINI 5 • 2017 5073_.indd 19 29.6.2017 15.54
• TEEMA Vaikka koivua puumarkkinoilla välillä väheksytään, on monipuolisella kansallispuullamme käyttöä myös jatkossa. Näin metsänomistaja, puunostaja ja tutkija vakuuttavat. TEKSTI ANNE HELENIUS KUVAT SEPPO SAMULI TULEVAISUUDEN PUU? 20 MAKASIINI 5 • 2017 20 MAKASIINI 5 • 2017 5137_.indd 20 29.6.2017 15.58
• T uuli suhisuttaa lehtiä päijäthämäläisessä koivikossa. Lähes pilvettömältä taivaalta paistavan auringon säteet siivilöityvät hollolalaisen Juha Uotilan kasvoille. Tämän parihehtaarisen rauduskoivikon Uotila istutti vuosituhannen vaihteessa. Lehtomainen maaperä on suosinut rauduksia, ja 16 vuodessa paikalle on kehittynyt elinvoimainen nuori metsä. ”Maa on tässä tosi rehevää, joten istutin metrisiä taimia, niin suuria kuin taimitarhalta vain sai. Tähän on tehty pari kertaa heinäntorjunta ja vuonna 2008 taimikonhoito. Pihlajaa ja paskanmarjapensasta tulisi muuten liian paljon”, Uotila sanoo ja viittoilee perinteisesti ulkohuussien seinustoilla viihtyvän terttuseljan suuntaan. Päivätöinään kiinteistöhuoltoyritystä pyörittävällä Uotilalla on kaikkiaan 70 hehtaaria metsää, joista lähes puolet on koivua. Vanhimman koivikon Uotila istutti rippikouluikäisenä 35 vuotta sitten. ”Kaikki lähti aikanaan siitä, että yksi lohko oli maannousemaa. Hoksasin, että koivu kasvaa nopeammin ja maaperäkin sitä suosii”, Uotila muistelee koivunkasvatusuransa alkuvaiheita. 21 MAKASIINI 5 • 2017 21 MAKASIINI 5 • 2017 5137_.indd 21 29.6.2017 15.58
• vuotta sitten”, Nikkinen sanoo ja jatkaa: ”Tästä otetaan puolet tai vähän ylikin runkoluvusta, harvennetaan palttiarallaa 700–900 runkoon hehtaarilta.” Rauduskoivun kiertoaika on lyhyt. Uotilan koivikko tuskin näkee omia viisikymppisiään. Seuraava harvennus ajoittuu 2030-luvun alkuun, ja sen jälkeen koivikkoa vielä kasvatetaan maksimissaan 15 vuotta. ”Tämä on kasvanut vauhdilla eli nopeasti tästä tuloja tulee”, Uotila arvioi. Nikkinen muistuttaa, että ensiharvennus ei vielä anna aihetta hatun heittoon, sillä varsinaiset rahat tulevat vasta toisesta harvennuksesta ja päätehakkuusta. ”Koivukuidun kuten muidenkin kuitujen hinta on kehno, mutta uusi kemerajärjestelmä tukee oikea-aikaisia perkauksia, taimikonhoitoja ja ensiharvennuksia.” Hirvet viilensivät koivukuumeen Koivuinnostus oli kuumimmillaan 1990-luvun alkupuolella, jolloin viljelyala oli enimmillään 15 000 hehtaaria vuodessa. 2000-luvulle tultaessa viljelyala on romahtanut vain muutamaan tuhanteen hehtaariin. Syynä innostuksen lopahtamiseen ovat olleet pellonmetsitysten väheneminen EU-metsitystukien poistuttua sekä erityisesti hirvituhojen merkittävä lisääntyminen. ”Koivun hirvituhoriski on suuri niillä alueilla, missä hirviä ei häiritä. Viime vuosina koivunistutukset ovat yleensä olleet läHyvien tulosten kannustamana hän istutti ja kylvi myöhemmin useamman vanhan kuusikon koivulle. Tänä keväänä on ehditty kylvää kolmisen hehtaaria koivulle. Koivunkäsittely usein myöhässä Nyt 16-vuotias koivikko odottaa ennakkoraivausta ja ensiharvennusta. Uotila on tehnyt kaupan Koskisen konsernin puunhankintayrityksen Koskitukki Oy:n kanssa, ja koivikossa harppova hankintaesimies Heikki Nikkinen katselee hyväksyvästi nuoria rauduksia. ”Kyllähän kasvu tässä on järkyttävä. Ensi kesänä tästä saa noin 60 kiintoa hehtaarilta. Tuossakin on oikea malliesimerkki hyvästä rauduskoivusta, 17 sentin läpimittainen runko.” Uotila on sopinut Nikkisen kanssa kaikkiaan 12 hehtaarin koivikoiden ennakkoraivauksesta ja ensiharvennuksesta. Asialla alkaa jo olla kiire. ”Koivikoiden käsittelyt ovat usein myöhässä. Tässä ei olla myöhässä, mutta ensiharvennuksen olisi voinut tehdä jo pari Rehevä, hietamultainen maa on antanut kasvuvoimaa rauduskoivuille. Juha Uotila (vas.) on sopinut Koskitukki Oy:n Heikki Nikkisen kanssa yhteensä 12 hehtaarin suuruisten koivikoiden ennakkoraivauksesta ja ensiharvennuksesta. 22 MAKASIINI 5 • 2017 5137_.indd 22 29.6.2017 15.58
• ”Hirvi oli ollut tarkka, sillä järjestään rauduskoivuntaimet oli järsittyjä, mutta hieskoivuihin ei ollut koskettu.” ”Koivulla on rajattomasti käyttökohteita ja varsinkin arkkitehdit pitävät siitä kovasti.” 23 MAKASIINI 5 • 2017 5137_.indd 23 29.6.2017 15.58
• hellä liikennöityjä teitä ja asutuksia”, kertoo koivuun perehtynyt tutkija Pentti Niemistö (kuvassa) Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Hirvituhoriskin pienentämiseksi voi Niemistön mukaan kokeilla istuttamisen sijaan kylvöä tai luontaista uudistamista niillä paikoilla, joissa se on mahdollista. ”Jos luontainen uudistaminen tai kylvö onnistuu, niin hirvelle on runsaasti valinnanvaraa, ja rauduskoivuntaimia voi jäädä riittävästi jäljelle”, Niemistö sanoo. Toisaalta hirvi osaa olla tarkkasilmäinen ja -makuinen. Niemistön omassa, männylle viljellyssä metsässä on notkelma, johon oli tullut koivuja luontaisesti. ”Suurin osa oli hieskoivua ja ehkä yksi sadasta raudusta. Hirvi oli ollut tarkka, sillä järjestään rauduskoivuntaimet oli järsittyjä, mutta hieskoivuihin ei ollut koskettu. Jokin siinä on, että rauduskoivu maittaa hirvelle hiestä paremmin”, Niemistö kertoo. Juha Uotilan metsissä alueen runsas hirvikanta ei ole vitsannut koivikoita, sillä sarvipäät ovat herkutelleet mieluummin mänTämän koivikon ensiharvennuksessa avautuu kaksi mahdollisuutta: nuoret kuuset voi jättää kasvamaan, tai sitten ne otetaan kokonaan pois. nyntaimilla. Hirvet pilasivat esimerkiksi 10 vuotta sitten istutetun parihehtaarisen männikön kokonaan. Koskitukin Heikki Nikkinen suosittaa hirvituhojen torjuntaan taimikoiden mahdollisimman huolellista perkaamista ja varhaista käsittelyä. ”Hirvi on saaliseläin, ja se hakee ruuan lisäksi suojaa. Kun taimikko on harvennettu hyvin, niin se ei ole enää hirvien lymypaikka.” Nikkinen pahoittelee sitä, että koivu jää usein istuttamatta hirvituhoriskin takia. ”Koivu on todellinen vaihtoehto silloin, kun rehevällä alueella ollaan tekemisissä kuusenjuurikäävän kanssa. Uudelleen kuuselle istuttaminen on varma tuho, mutta koivulle istuttaminen hirvituhoriski. Ne ovat kaksi ihan eri asiaa.” Hieskoivullakin oma paikkansa Uotila on valinnut viljelytavan oikeaoppisesti maaperän mukaan: todella rehevät paikat istutetaan mahdollisimman kookkailla taimilla, ja mustikkatyypin metsämaat sekä hiekkapitoisemmat rinnekumpareet kylvetään. Uotila on perinteisesti myös merkinnyt istuttamansa koivuntaimet. ”Tässäkin jokainen taimi merkattiin punaisella nauhalla. Heinäntorjunta oli sitten mielekästä.” Kylvöhommiin Uotila on ryhtynyt mahdollisimman varhain keväällä, kun maassa on ollut vielä vähän lunta. ”Aikanaan kun isän kanssa kylvettiin, niin tallattiin joka taimi. Sitten kuultiin metsänhoitoyhdistykseltä, että taimia ei pidä missään nimessä tallata, sillä siemen tarttuu kengänpohjaan.” Siinä missä rauduskoivu vaatii yleensä istutuksen tai viljelyn, veli hieskoivu lisääntyy luontaisesti, sillä sen siementuotanto ja vesojen määrä on moninkertainen rauduskoivuun verrattuna. Onko hieskoivusta mitään hyötyä, vai kannattaisiko kaikki valtoimenaan kasvavat hiekset karsia pois? ”Kyllä siitä on hyötyä, sehän tuottaa energiaja kuitupuuta hyvin. Etelä-Suomessa hyvillä turvemailla ja viljavilla kankailla se kasvaa tukiksi, vaikkakin kolmanneksen hitaammin kuin rauduskoivu”, Pentti Niemistö Lukesta sanoo. Hieskoivu sopii erityisesti soiden, turvepeltojen ja tulva-alueiden metsitykseen. Koskitukin Heikki Nikkinen kertoo 1990-luvun koivubuumin aikaan jopa istuttaneensa hieskoivua. ”Istutin sitä paikkaan, jossa rauduskoivut ER KK I O KS A N EN /L U KE 24 MAKASIINI 5 • 2017 5137_.indd 24 29.6.2017 15.58
• Lukijat kysyvät lehtipuista Metsätieto taskuusi! Tutustu ja tilaa osoitteessa www.metsakirjakauppa.fi 24 ,90€ Mobiili vuosi 17 € Kirja TAPIO Maastotaulukot kiteyttää Hyvän metsän hoidon suositukset tiiviiseen oppaaseen, jota tuhannet metsäalan ammattilaiset ja metsänomistajat hyödyntävät. Helppokäyttöiset Maastotaulukot on saatavissa kahdessa eri muodossa. Kätevän kokoinen ja säänkestävä Maastotaulukot-opas mahtuu vaikkapa reisitaskuun. Aina ajan tasalla oleva TAPIO Maastotaulukot -sovellus on vielä kattavampi. Se sisältää havainnollisia lisätoimintoja, kuten monipuolisia laskureita ja valokuvia. Kannattaako pihlajantaimet jättää sekapuutaimikkoon hirven ruuaksi vai olisiko järkevämpää raivata ne pois? Ei kannata jättää. Hirvi ei välttämättä valitse pihlajaa koivun tai männyn sijaan. Pihlajanvesoja on joka paikassa riesaksi asti, joten niiden kasvattaminen ei ole järkevää. Jos metsässä kuitenkin on hyvälaatuista, isoa ja runkomaista pihlajaa, se kannattaa jättää esimerkiksi huonekaluteollisuutta varten. Miten rauduskoivua uudistetaan luontaisesti? Kannonnostoalueet tai muut paikat, jossa maanpinta on laajalti rikottu, ovat hyviä luontaisen uudistamisen paikkoja rauduskoivulle. Siemenpuita ei tarvita kovin monta, sillä vanhan sanonnan mukaan ”yksi koivu siementää pitäjän”. Kaksi kesää voi odottaa ja katsoa, lähteekö raudus kasvamaan. Jos ei lähde, niin tilalle istutetaan mahdollisimman kookkaat taimet. Mitkä ovat tammen kasvatuksen edellytykset? Tammi tulee toimeen laihassa maaperässä, mutta parhaiten se menestyy syvämultaisessa, runsasravinteisessa, savensekaisessa lehtomaassa. Tärkeintä on valita lämmin kasvupaikka pakkasvaurioiden välttämiseksi. Puhtaan tammimetsikön sijasta kannattaa suosia tammisekametsiä. Sekapuusto suojaa arkoja tammentaimia hallalta, ja hirvija myyrätuhoriski pienenee. Tammet voi istuttaa ryhmittäin noin 10 metrin välein ja kasvattaa välissä muita puulajeja. Ryhmiä perustetaan 100–200 kappaletta hehtaarille ja kuhunkin istutetaan 4–10 tainta. Toinen vaihtoehto on istuttaa tammet perinteisesti riveihin. Suojaputkilla estetään myyrä-, jänis-, ja hirvituhoja. Taimikonhoidon tavoitteena on saada suoria, haarautumattomia ja ohutoksaisia tammentaimia. Oksia leikkaamalla ja karsimalla saadaan oksaton runko. Leikkaaminen aloitetaan jo parin vuoden kuluttua istutuksesta ja sitä jatketaan parhaiden runkojen pystykarsintana. Tavoitteena on 8–12 metrin oksaton tyvi. Latvuksen pituuden tulee kuitenkin olla vähintään puolet puun koko pituudesta. Säännöllisesti harvennettu tammimetsikkö saavuttaa 120–130 vuoden iässä 60–70 sentin paksuuden. Tosin jo 50-vuotiaista puista saadaan harvennuksissa tukkipuuta. Lähteet: Teijo Nikkanen, Pentti Niemistö ja Helsingin yliopiston Virtuaaliarboretum A N N A BA CK 25 MAKASIINI 5 • 2017 5137_.indd 25 29.6.2017 15.58
• Juha Uotila uskoo koivun olevan tulevaisuuden puu. 26 MAKASIINI 5 • 2017 5137_.indd 26 29.6.2017 15.58
• eivät menestyneet savisuuden, märkyyden ja kylmyyden vuoksi. Hieskoivulla on metsässä oma ekologinen paikkansa, eli juuri tuollaiset märkyyden vaivaamat alueet.” ”Sanotaan näin, että jos luonto on jonnekin hieskoivua tuonut, ja paikka on hyvin hoidettu ja näyttää hyvältä, niin ei sitä kannata pois kaataa. Siitä saa kaksijaksoisen kasvatuksen paikan, johon kasvaa kuusi alle”, Nikkinen jatkaa. Visa vaatii huolenpitoa Yksi koivukokeilu Juha Uotilalla on epäonnistunut. 15 vuotta sitten testimielessä istutetut visakoivuntaimet kuolivat kaikki. ”Istutin ne liian karuun maahan. Yritin niitä kastella, mutta ei auttanut”, Uotila muistelee. Nikkinen vahvistaa Uotilan käsityksen väärästä maaperävalinnasta. ”Visakoivu tarvitsee hyvän pohjan. Lisäksi visankasvattaminen on puunhoitoa ja vaatii yhtä paljon työtä kuin joulukuusien kasvatus” Nikkisen mukaan alku on tärkein: visakko pärjää parhaiten lehdossa tai OMTtai MT-tyypin maaperässä. Peltomaista parhaiten visalle soveltuvia ovat hietaja multamaat. Tämän lisäksi visankasvattajan on oltava rohkea ja ”älyttömän julma”, kuten Nikkinen asian ilmaisee. Visakko on maltettava kasvattaa harvana ja pidettävä puhtaana heinistä ja muista puuntaimista. Vielä on muistettava karsia visan oksia vaiheittain aina 3–6 metriin saakka. ”Kun hoitotoimenpiteet tehdään oikein ja ajallaan, saadaan arvokasta sorvivisaa, jonka arvo on moninkertainen oksavisaan verrattuna. Oksavisaa ei kannata kasvattaa”, Nikkinen sanoo viitaten hoitamattomien visakoivujen runsashaaraisuuteen. ”Visa teetättää työtä, mutta kun muuttaa visakilot euroiksi, niin tilanne näyttää toiselta”, Nikkinen jatkaa. Laatutyvistä lisärahaa Juha Uotila on viljellyt koivua omasta tahdostaan, ei kuusenjuurikäävän pakottamana. Vain ensimmäisellä kerralla maannouKoskitukki Oy:n Heikki Nikkinen muistuttaa, että koivujen laatutyvet ovat metsänomistajien jokerikortti puukaupassa. Vain 16 vuotta on kulunut, ja vanhan kuusikon tilalle on kasvanut upea koivikko. ”Visankasvattaminen on puunhoitoa ja vaatii yhtä paljon työtä kuin joulukuusien kasvatus.” 27 MAKASIINI 5 • 2017 5137_.indd 27 29.6.2017 15.58
• muita vähemmän suosittuja lehtipuita kannattaa kasvattaa sekä metsän ja maiseman monimuotoisuuden että myös tulevaisuuden mahdollisuuksien takia. ”Jos jonkin puulajin tarjontaa on vähän, ei ole myöskään kysyntää. Jos kysyntää on, mutta tarjontaa ei, niin lopulta kysyntäkin tyrehtyy.” ”Tervalepän ja haavan kasvatusta pitäisi mielestäni ajatella paljon isommassa mittakaavassa kuin tällä hetkellä”, Nikkanen lisää. Tähtiasiakas on Stora Enson asiakasohjelma metsänomistajille. Mukaan pääset jo ensimmäisellä puukaupalla, ilman erillisiä jäsenyyksiä tai kumppanisopimuksia. Tähtiasiakkaana saat käyttöösi kaikki metsänhoitoja puukauppapalvelumme. Palkitsemme aktiivisia asiakkaitamme puukaupan bonuksilla ja hinnantarkistuksilla sekä alennuksilla metsänhoitotöistä. Elämässä mukana – Stora Enso www.storaensometsa.fi Minäkin olen Tähtiasiakas Hoidan omia metsiäni yhdessä asiantuntijan ja huippuammattilaisten kanssa. Oma metsäasiantuntijani on reilu kaveri, ei mikään turhantärkeilijä. Yhdessä löydämme aina minulle sopivimmat keinot metsänhoitoon ja puukauppoihin. Eivätkä neuvot ja metsäkäynnit maksa mitään. Se on hyvä, kun asiat hoituvat helposti ja työt hoidetaan jämptisti niin kuin on sovittu. Jopa metsäveroilmoitukset hoituvat yhdellä istumalla. sema vaikutti siihen, että kuusen tilalle oli istutettava koivua. ”On vaikea sanoa, onko koivun kasvattaminen kannattavaa, koska minulla ei vielä ole ollut kovin paljon koivunmyyntituloja.” Nikkinen kertoo, että vaikka kuusenviljely lehtomaisella maalla antaakin kiertoajassa parhaan taloudellisen tuloksen ja koivukuidun hinta matelee, rauduskoivunviljelijällä on käytössään yksi villi kortti: ”Laatutyvet kasvattavat kokonaistukkierän hintaa. Laatutyven pitää olla oksaton ja virheetön, järeähkö, 26 senttiä latvasta ja keskellä saa olla kolmasosa kovaa värillistä puuta. Me erottelemme laatutyvet systemaattisesti eroon muista tukeista ja maksamme niistä isännälle lisähinnan.” Koskitukin laatutyvet menevät huonekaluteollisuuden käyttöön ja niistä tehdään Hirvensalmella ohutviiluvaneria. ”Koivulla on rajattomasti käyttökohteita ja varsinkin arkkitehdit pitävät siitä kovasti.” Luken Pentti Niemistön mukaan laatutyvien kasvatus saa parhaan alun, jos koivikko on tasainen ja tiheydeltään normaali eli 1 600–2 000 tainta hehtaarilla. Nuoret koivut kannattaa karsia kahdessa vaiheessa: ensin kolmeen metriin ja muutaman vuoden kuluttua pari metriä lisää, jotta tyvitukki saadaan oksattomaksi. ”Tuoreen tutkimustuloksen mukaan elävän oksan karsiminen on parempi kuin kuolleen oksan. Kevättalvi tai varhainen kevät on paras aika pystykarsintaan, sillä elävä oksa kyljestyy nopeammin ja paremmin”, Niemistö kertoo. Laatutyvien kasvattajan vitsauksena ovat ruskotäpläkärpäset, joita puhtaissa rauduskoivikoissa on vaikea välttää. Ainoa keino on harventaa voimakkaasti ja järeyttää puut mahdollisimman nopeasti. ”Sitten kun koivun läpimitta ylittää 15 senttiä, niin ruskotäpläkärpäsen toukkakäytävien määrä puussa vähenee oleellisesti, ja vanerin kohdalla alkaa tulla puhdasta viilua”, Niemistö selittää. Koivutukille on ottajia Koivu taipuu moneen. Tulevaisuudessa saatamme esimerkiksi pukeutua koivusta kehitettyihin longcell-kuituisiin vaatteisiin. Juha Uotilan teini-ikäisestä koivikosta tulee ensi kesänä perinteistä kuitua. Seuraavasta harvennuksesta saadaan jo vaneria ja päätehakkuussa laatutyveä. Hollolalainen metsänomistaja uskoo koivuun ja sen uuteen tulemiseen. ”Minulla on visio, että koivu on tulevaisuuden puu.” Myös Koskitukki Oy:n hankintaesimies Heikki Nikkinen vannoo koivun nimeen: ”Olen aina uskonut koivuun. Rohkaisisin metsänomistajia suosimaan enemmän koivua. Tällä hetkellä kauppa käy hyvin, koivutukki on haluttu ja vanerimarkkina kehkeytyy parempaan suuntaan.” MÄNTY, kuusi ja koivu kattavat Suomen metsistä noin 97 prosenttia. Jäljelle jäävän kaksi prosenttia puuvaroista muodostavat haapa ja tervaleppä, joita on Suomessa totuttu pitämään vähempiarvoisina puina. Turhaan. Esimerkiksi kotimaisen ja pohjoisamerikkalaisen haavan risteytys hybridihaapa on kasvunopeudeltaan ylivoimainen ja se tuottaa arvokasta puutavaraa eri tarkoituksiin. Haavan lyhyestä kuidusta saadaan esimerkiksi erinomaista kiiltävää paperia. Hybridihaavan arvellaan olevan puulaji, joka pystyy tulevaisuudessa kilpailemaan paperinvalmistuksessa eukalyptuksen kanssa. Tervalepän puuaines puolestaan on hyvää esimerkiksi huonekaluteollisuuteen ja sisustuspaneeleiksi. Miksei haapaa ja tervaleppää sitten kasvateta Suomessa enemmän? ”Hirvituhot ovat varmasti yksi syy siihen, että varsinkin haavankasvatusta vältetään. Toinen voi olla se, ettei uusien puulajien kokeilu ole kaikkien metsänomistajien mieleen. Ehkei metsänhoidon neuvonnassakaan ole rohkaistu kokeilemaan uusia puulajeja”, sanoo erikoistutkija Teijo Nikkanen (kuvassa) Luonnonvarakeskuksesta. Nikkasen mukaan haapaa ja tervaleppää sekä Hirvet haavan jarruna Haapaa ja tervaleppää kannattaa kasvattaa luonnon monimuotoisuuden vuoksi ja tulevan kysynnän varalle. Koskisen Oy on viime aikoina kasvattanut vanerin tuotantovolyymiaan. Yhtiön Järvelässä sijaitseva valmisvaneritehdas pystyy tuottamaan myyntikelpoista koivuvaneria 100 000 kuutiota vuodessa. Sen valmistamiseksi yhtiö tarvitsee 350 000 kuutiota koivutukkia. Nikkinen uskoo myös koivukuitumarkkinan vähittäiseen virkistymiseen. ”Pikku hiljaa investointeja tulee myös koivumassapuolelle, että kyllä koivukuitukin tästä liikkuu.” Koivunviljelyn kannattavuutta voi lähestyä vielä toisenlaisesta näkökulmasta: kiertoaika puulajeilla on sen verran pitkä, että päätöksiä ei kannata tehdä päivän markkinatilanteen mukaan. Ratkaisevaa ovat luonnonolosuhteet ja maapohjan rehevyys. ”Aina sen parhaan tuloksen saavuttaminen ei juuri nyt ole mahdollista. Maataloudessakin on välillä viljeltävä sellaista lajiketta, joka ei juuri sillä hetkellä ole kaikkein kannattavin”, Nikkinen sanoo. Entä mitä suunnitelmia Juha Uotilalla on koivikkojensa varalle? ”Uutta metsää en enää hanki. Tässä tätä hoidetaan ja hakataan, mitä pystytään.” ER KK I O KS A N EN /L U KE 28 MAKASIINI 5 • 2017 5137_.indd 28 29.6.2017 15.58
• Tähtiasiakas on Stora Enson asiakasohjelma metsänomistajille. Mukaan pääset jo ensimmäisellä puukaupalla, ilman erillisiä jäsenyyksiä tai kumppanisopimuksia. Tähtiasiakkaana saat käyttöösi kaikki metsänhoitoja puukauppapalvelumme. Palkitsemme aktiivisia asiakkaitamme puukaupan bonuksilla ja hinnantarkistuksilla sekä alennuksilla metsänhoitotöistä. Elämässä mukana – Stora Enso www.storaensometsa.fi Minäkin olen Tähtiasiakas Hoidan omia metsiäni yhdessä asiantuntijan ja huippuammattilaisten kanssa. Oma metsäasiantuntijani on reilu kaveri, ei mikään turhantärkeilijä. Yhdessä löydämme aina minulle sopivimmat keinot metsänhoitoon ja puukauppoihin. Eivätkä neuvot ja metsäkäynnit maksa mitään. Se on hyvä, kun asiat hoituvat helposti ja työt hoidetaan jämptisti niin kuin on sovittu. Jopa metsäveroilmoitukset hoituvat yhdellä istumalla. 5137_.indd 29 29.6.2017 15.58
• JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC tun pääoman tuotto on hyvä. Yleensä kohde harvennetaan samalla, jolloin ensin moto ja sitten ajokone jäädyttävät ajourat lannoitusta varten. Lannoitus aloitetaan, kun viimeisiä puita ajetaan kohteelta. Maaja puustovauriot minimoituvat ja lannoitteen levittäjä on tyytyväinen, kun urat näkyvät hyvin ja kone liikkuu jäätyneillä urilla nopeasti. Kun tuotamme ja korjaamme puuta soilta nykyistä enemmän, vältetään taloudellisesti ja ympäristön kannalta tarpeetonta maan mylläämistä. Pidetään myös hyvää huolta vesistöjen puhtaudesta ja luonnon monimuotoisuudesta. kyä. Vesi syrjäyttää hapen, siksi ojitetaan. Jos puuta ei ole ojituksen jälkeen kasvanut sataa mottia hehtaarille, on suo taloudellisessa mielessä liian karu kunnostusojitettavaksi. Varputurvekankaat ja pääosa puolukkaturvekankaista kannattaa uudistaa vain luontaisesti. Ei maanmuokkausta, eikä viljelyä. Pääosalla kohteista ei tarvita edes aluspuuston raivausta. Kauniimmin sanottuna kaikki hakkuutulot jäävät metsätalousyrittäjälle. Palaan edelliseen virheeseen eli kunnostusojitukseen. Mikäli on tehty tarpeeton kunnostusojitus, suon pinta on kuivaa raakahumusta, eikä hyvin taimettuvaa rahkasammalpintaa juuri ole. Niinpä luontainen uudistaminen ei onnistu. Silloin vaihtoehdoksi jää maanmuokkaus ja viljely, lisää rahaa menee hukkaan. Siemenpuiksi kannattaa suomänniköissä jättää hyvälaatuisia, alle tukkikokoisia mäntyjä. Ne eivät kaadu myrskyissä kovin helposti. Aikanaan uuden metsikön ensiharvennuksessa pystyyn jääneistä puista saa hyviä tukkeja. Kun suometsikkö on uudistettu luontaisesti, on päätettävä kunnostusojituksen ajoitus. Vaihtoehtoja on kaksi: heti taimettumisen jälkeen tai ensiharvennuksen yhteydessä. Yleensä paras vaihtoehto on heti uudistumisen jälkeen. Y ksi tyypillinen virhe on uudistaa paksuturpeinen suo ojitusmätästämällä ja viljelemällä kuuselle ilman tuhkalannoitusta. Paksuturpeisella suolla on lähes poikkeuksetta pula kaliumista, usein myös boorista ja fosforista. Tuhkalannoitus maksaa noin 350 euroa hehtaarille ja sen vaikutusaika on kymmeniä vuosia. Lannoituksella saatavan sijoiteS uometsien tutkimus on yksittäisten asioiden hallintaa. Kokonaisuutta, jossa pohtisimme harvennushakkuita, tuhkalannoituksia, kunnostusojituksia, päätehakkuita, metsänuudistamista, tulevia taimikonhoitoja sekä koko ketjujen kannattavuutta, on tutkittu vähän. Taimikonhoidot ja harvennushakkuut suometsissä osaamme kohtuullisen hyvin, mallit on kopioitu kangasmailta. Meillä on paljon huonokasvuisia ojitettuja soita, jotka kannattaisi uudistaa, aikakin minun kaltaiseni rahasta kiinnostuneen henkilön näkökulmasta. Usein heikon kasvun syynä on puiden korkea todellinen ikä, puut olivat jo ojitushetkellä vanhoja. Puissa oli myös paljon mutkaisuutta, koroja ja isoja kuivia oksia. Ne eivät ole kadonneet mihinkään, joten tukkia tulee hakkuissa normaalia vähemmän. Vielä muistutus – rehevillä ohutturpeisilla mailla osaamme uudistamisen ja toimimme lähes samalla tavalla kuin kangasmailla, hakkuutkin tehdään ajallaan. A loitetaan kunnostusojituksesta. Pääosa nykyisin tehtävistä kunnostusojituksista on kannattamattomia. Jos puuta on ennen ojitusta vähintään reilu sata kuutiota hehtaarilla, pohjaveden pinta pysyy puuston haihdutuksen takia kasvukauden aikana riittävän alhaalla ja juurilla on riittävästi happea. Puiden kasvun kannalta maassa ei ole koskaan liikaa vettä, mutta happea voi olla juurten kannalta liian vähän ja hiilidioksidia liikaa. Juuret tuottavat puulle ravinteita ja latvuksesta tulee tarvittavaa energiaa sokereina. Juuret tarvitsevat happea ja liika hiilidioksidi on myrkOpettelemme suometsien hoitoa Pääosa nykyisin tehtävistä kunnostusojituksista on kannattamattomia. RAHAPUU 30 MAKASIINI 5 • 2017 30 MAKASIINI 5 • 2017 5150_.indd 30 29.6.2017 15.59
• OMA METSÄ PIKATESTI Sähkösaha koetuksella Sivu 35 TAIMIKONHOITO Mikä puu jätetään? Sivu 36 TUTKIMUS Monen tekijän summa Sivu 38 ALLAKKA Olenpas saamaton Sivu 39 PERINTÖMETSÄ Miten perintöveroista selvitään? Sivu 40 KYSY POIS Lahottaako karsinta? Sivu 42 METSÄNHOITO Pystykarsinta ei kannata ja 12 muuta uskomusta Sivu 32 M IK KO H ÄY RY N EN 5149_.indd 31 29.6.2017 16.54
• 1 Päätehakkuuikäistä kuusikkoa ei kannata harventaa. OIKEIN. Päätehakkuuikä määritellään tietyn metsäkuvion puuston keskiläpimitasta. Termi pitää jo itsessään sisällään ajatuksen, että puustolle taloudellisessa mielessä paras toimenpide on päätehakkuu. Päätehakkuuikäisen kuusikon harvennus ei kannata, sillä tuuli-, juurikääpäja hyönteistuhojen riski kasvaa. Kuusikkoa ei tuhoriskin vuoksi kannata harventaa sillonkaan, kun se ei ole vielä aivan päätehakkuuläpimitassa, mutta järeytyy siihen joidenkin vuosien kuluessa. 2 Boorinpuutoksen tunnistaa monihaaraisista latvoista. OIKEIN. Puiden kaksihaaraisuus, poikaoksat ja kuolevat latvat voivat olla merkki booriongelmasta. Tyypillisiä boorinpuutosalueita ovat vanhat hakaja kaskimaat sekä ojitusalueet. Varsinkin pienistä kuusista saattaa tulla boorinpuutoksen vuoksi pallomaisia. Koivujen latvoihin kehittyy luutamainen monihaarainen tupsu. Puutosta saattaa ilmetä maanmuokkauksen jäljiltä. Esimerkiksi Lapissa boorin puutoksesta kärsiviä puita löytyy hienojakoisten maiden ojanpenkereiltä ja aurausalueiden palteista. 3 Pohjois-Suomessa paljon käytetty uudistusalojen muokkausmenetelmä auraus tuotti huonolaatuisia metsiä. VÄÄRIN ja OIKEIN. Pohjois-Suomessa metsäauraus oli pitkään maanmuokkauksen yleismenetelmä, joka auttoi metsien uudistamisessa vaiUSKOMUSTA Metsänhoitoon liittyy iso joukko totena pidettyjä uskomuksia. Selvitimme jälleen, mitkä väitteet pitävät paikkansa. TEKSTI JA KUVAT VALTTERI SKYTTÄ METSÄNHOITO Kuusikon päätehakkuu on ajankohtainen, kun puuston keskiläpimitta 1,3 metrin korkeudelta on Etelä-Suomessa 26–32 senttimetriä, Väli-Suomessa 25–30 ja Pohjois-Suomessa 22–26 senttiä. METSÄNHOIDOSTA 32 MAKASIINI 5 • 2017 32 MAKASIINI 5 • 2017 5130_.indd 32 29.6.2017 16.15
• keissa oloissa. Pohjoisen kylmät, soistuneet ja paksun humuskerroksen metsämaat vaativat muokkausmenetelmän, joka parantaa voimakkaasti maan ilmavuutta sekä lämpöja vesiolosuhteita. Siinä auraus toimi hyvin. Ympäristösyistä auraus on kuitenkin vaihtunut mätästykseen. Etelä-Suomessa entisten auraus-alueiden mäntytaimikoiden laatu ei ole ollut välttämättä hyvää, sillä auraus tuo maaperän ravinteita tehokkaasti kiertoon. Silloin liian viljavalla paikalla kasvavista männyistä tulee paksuoksaisia ja huonolaatuisia. 4 Pystykarsinta kannattaa. OIKEIN ja VÄÄRIN. Puiden pystykarsinta, eli oksien poisto 4–6 metrin matkalta puun tyvestä, on todettu tukkipuun laatua parantavaksi toimenpiteeksi tutkimuksissa 1950-luvulta lähtien. Laatuharvennus ja muut metsänhoitotoimenpiteet ovat kuitenkin metsän taloudellisen tuoton kannalta tärkeämpiä kuin pystykarsinta. Pystykarsitulle puulle pitää olla tiedossa ostaja, jotta karsinta kannattaa. Ostajia voivat olla pienemmät sahat tai esimerkiksi ikkunaja paneeliteollisuus. Taloudellisesti järkevää voi olla karsia mäntyä, rauduskoivua ja erikoispuulajeja, kuten visakoivua. 5 Koivu maistuu hirville mäntyä paremmin. OIKEIN. Etenkin rauduskoivu on mäntyä suositumpi. Hirvet syövät mieluummin lehtipuita kuin mäntyä, sillä monien lehtipuiden ravinnekoostumus on parempi ja haitta-ainepitoisuudet pienempiä kuin männyssä. Hirville maistuvat etenkin haapa, pihlaja ja pajut. Huonompi maku ei kuitenkaan estä hirviä syömästä mäntyä. Varsinkin talvella mäntyä syödään määrällisesti enemmän kuin lehtipuita. Männystä hirvi saa talvisaikaan helpommin syötävää biomassaa kuin lehtipuista, ja mäntyjä on saatavilla runsaasti. 6 Reikäperkaus on turhaa. VÄÄRIN ja OIKEIN. Reikäperkauksessa raivattavaa taimikkoa ei raivata kokonaisuudessaan, vaan lehtipuiden alle jääviä havupuuntaimia autetaan perkaamalla niiden ympäristö lehtipuista ja muusta kasvillisuudesta noin metrin säteeltä. Siitä saattaa olla etua kosteiden alueiden taimikoissa, jossa lehtipuita on erityisen paljon. Raivaamattomalta alueelta tuleva kilpailu voi tällöin vähentää vesomista reikäperkausalueen lehtipuunkannoissa. Reikäperkaus ei ole merkittävästi täysperkausta halvempaa ja edellyttää ehdottomasti myöhemmän taimikonhoitokerran. Havupuuntaimien välimaastossa kasvavat vesakkopuskat tulee poistaa myös reikäperkauksessa. 7 Jos laatua haluaa, männyntaimikkoa ei voi kasvattaa liian tiheänä. VÄÄRIN. Mäntytaimikon kasvatus tiheänä vähentää puiden oksikkuutta ja parantaa mäntyjen laatua, mutta puiden kasvukunnon on säilyttävä tiheydestä huolimatta hyvänä. Mäntytaimella tulee olla latvusta puolet puun pituudesta. Erittäin tiheitä männyntaimiryppäitä on hyvä harventaa jo taimikon varhaisperkausvaiheessa. Jos mäntytaimet ovat alkuvaiheessa jakautuneet tasaisesti metsäkuviolle, 5 000– 10 000 taimen hehtaaritiheys on sopiva puiden laadun parantumiseksi. 8 Haavat kannattaa poistaa männyn uudistusalalta. OIKEIN. Männyntaimia pahimmillaan tuhoavan männynversoruosteen itiöt talvehtivat ja leviävät haavan lehtien avustuksella. Etenkin haapavesakHaapa on monimuotoisuuden superpuu. Haapoja voi säästää hakkuissa myös yksittäin. ko on tehokas sienitaudin levittäjä. Yksittäisestä isosta säästöhaavasta ei todennäköisesti ole versoruostetuhojen kannalta niin suurta haittaa kuin haapavesakosta. Pienet männyntaimet voivat kuolla versoruostetuhojen vaikutuksesta, suurempiinkin männyntaimiin sieni aiheuttaa kasvutappioita ja laatuvikoja, kuten mutkaisuutta. Mäntytaimikon varhaisperkaus tulee tehdä huolella. 9 Lehtipuiden poisto mäntytaimikosta ehkäisee hirvituhoja. VÄÄRIN ja OIKEIN. Lehtipuuston raivaaminen ei välttämättä vähennä hirvien syömätuhoja mäntytaimissa. Tärkeintä on poistaa pusikoituneet lehtipuuryhmät ja etukasvuiset lehtipuut mäntytaimien ympäriltä jo varhaisperkauksessa eli taimikon 1. raivauskerralla. Männyntaimia pidemmät ja aivan niiden vieressä kasvavat lehtipuuntaimet lisäävät mäntyjen hirvituhoja. Kaikkien lehtipuiden eli myös männyntaimien kasvua haittaamattomien lehtipuiden poisto taimikosta ei tutkimusten mukaan ole välttämätöntä hirvituhojen vähentämiseksi. Taimikon ominaisuudet eivät yksin 33 MAKASIINI 5 • 2017 33 MAKASIINI 5 • 2017 5130_.indd 33 29.6.2017 16.15
• ratkaise hirvituhojen määrää, vaan tärkein tuhoihin vaikuttava tekijä on hirvitiheys. 10 Yksinäinen haapa hakkuuaukon keskellä on hyvä säästöpuu. OIKEIN. Hakkuissa jätetään ensisijaisesti säästöpuuryhmiä, mutta monimuotoisuudelle arvokkaita puita on suositeltavaa säästää myös yksittäin. Haapa on monimuotoisuuden superpuu. Haapojen säästäminen on jo ollut hyödyksi esimerkiksi uhanalaistuneille kovakuoriaisja kääpälajeille. Haapa voi olla myös osa säästöpuuryhmää. 11 Kaatuneet säästöpuut on hyvä käydä korjaamassa polttopuiksi. VÄÄRIN. Säästöpuu tulee nimensä mukaisesti säästää pysyvästi metsään. Säästöpuun korjaaminen voi tulla kysymykseen ainoastaan, jos kaatunut tuore puusto ylittää metsätuholaissa määritellyt rajat. Rajat koskevat kuitenkin vain kaatuneita tuoreita havupuita. Metsään jäävissä säästöpuissa on yleensä niin paljon lehtipuita, että metsätuhorajat ylittyvät säästöpuiden osalta vain harvoin. Kaatuneiden lehtisäästöpuiden kohdalla tuholakeja ei tarvitse miettiä. 12 Tekopökkelöt ovat hyvä keino lisätä lahopuuta. OIKEIN. Tekopökkelö on ensisijaisesti lehtipuun pystyrunko, joka on katkaistu muutamien metrien korkeudelta. Metsiin tarvitaan lisää kaikenlaista lahopuuta, ja metsän harvennushakkuussa katkaistavat tekopökkelöt ovat hyvä keino tuottaa pieniläpimittaista eli kuitupuukokoista lehtilahopuuta muun muassa pienten kolopesijöiden, kuten tiaisten tarpeisiin. Metsäyhtiöt ovat viime aikoina ilmoittaneet lisäävänsä hakkuissa tehtävien tekopökkelöiden määrää, jos metsänomistaja näin sallii. Tekopökkelöillä voi jo harvennushakkuuvaiheessa merkitä metsään alueen, jolTaimikon tiheys parantaa mäntytaimien laatua, mutta taimien kasvukunnon on säilyttävä hyvänä. le jää tulevassa päätehakkuussa pysyvä säästöpuuryhmä. 13 Jatkuvan kasvatuksen metsissä luonto on monimuotoisempaa. OIKEIN ja VÄÄRIN. Jatkuva kasvatus tuo lisää elintilaa lajeille, jotka vaativat metsältä pysyvää peitteisyyttä. Pysyvästi peitteiset metsät ovat harvinaistuneet etenkin Etelä-Suomessa. Jatkuva kasvatus ei kuitenkaan itsessään takaa kahta metsäluonnon monimuotoisuuden nykyistä avaintekijää: lahopuun määrän ja suurten vanhojen puiden määrän lisääntymistä. Jatkuvan kasvatuksen hakkuissa on yhtä lailla aktiivisesti jätettävä säästöpuita ja suojeltava lahopuustoa kuin tasaikäisrakenteisissa metsissä. Juttua varten on haastateltu Luonnonvarakeskuksen tutkijoita Timo Saksaa, Martti Vuorista, Ari Nikulaa, professori Jari Hynystä ja Tapion asiantuntijaa Lauri Saaristoa. Lähteenä on käytetty Metsän jatkuvasta kasvatuksesta -kirjaa. Ota yhteyttä: 044 762 4500, nokka.fi brp.fi Nokka Forest Pro mönkijän kuormainvaunu Hydraulisen 4-vedon ansiosta tuot puukuorman sieltä mistä mönkijänkin. Forest Prossa saat isot ominaisuudet pienessä paketissa! Seuraa tapahtumiamme kotisivuilta tai Facebookissa! Metsänomistajan ykkösvalinta 34 MAKASIINI 5 • 2017 34 MAKASIINI 5 • 2017 5130_.indd 34 29.6.2017 16.15
• ? Sahan paino 5,2 kg ? Akut 2 x 18 V, 5 Ah ? Terälaippa 12 tuumaa, ketju-ura 1,1 mm ? Teräketju 3/8 jaolla ? Ketjunopeus maks. 20 m/s ? Teräöljysäiliö 0,2 litraa ? Hinta 399 euroa (ilman akkuja) ? Akut noin 120 euroa/kpl +teho +hyvä käsiteltävyys +helppokäyttöisyys -ei viilanohjainta 3 mm:n pyöröviilalle -vara-akkujen hinta PIKATESTI MAKITA DUC 303 PLUSSAT JA MIINUKSET TEKSTI JA KUVAT MIKKO RIIKILÄ ASIANTUNTIJA RISTO MYKKÄNEN M akita DUC 303 on alkua moottorisahavalmistajien pahimmille peloille: Suuret sähkötyökaluvalmistajat vyöryvät sahamarkkinoille. Ja osaahan Makita myös moottorisahat omistamansa Dolmarin kautta. DUC 303 on varustettu kahdella sarjaan kytketyllä 18 voltin ja viiden ampeeritunnin akulla. Sama akku sopii yli 150 Makitan laitteeseen. Terälaitteena on 12 tuuman pituinen, 1,1 millin ketjulenkein varustettu ketju. Saha on solakka ja hyvin tasapainotettu. Matalasta etukahvasta saa hyvän otteen. Käsiteltävyydeltään se vetää vertoja ammattikäyttöön tarkoitetuille moottorisahoille. Makitassa on säädettävä öljypumppu ja teräketjun pikakiristys. Työkunnossa saha painaa 5,2 kiloa. 50 minuuttia aktiivisahausta Meillä ei ollut tilaisuutta verrata Makitaa muihin akkusahoihin, mutta näppituntumalta se on akkusahasarjan tehokkain. Ketjunopeudeksi ilmoitetaan 20 metriä sekunnissa ja vääntö tupla-akkujen ansiosta on hyvä. Ultrakapeaa terää kestää painattaa puuhun. Makita itse rinnastaa sahan leikkuutehon 30 kuutiosenttimetrin polttomoottorisahaan. Se ei kuulosta liioittelulta. Läpimitaltaan 16-senttisestä tuoreesta lepästä irtosi kolme kiekkoa keskimäärin 11 sekunnissa. Talvella kokeilemamme noin 40 kuutiosenttimetrin polttomoottorisahat katkaisivat samassa ajassa kolme kiekkoa 19 sentin havupuusta. Akkujen lataus riitti jatkuvasti kuormittavassa kiekkosahauksessa sahaamaan 115 kiekkoa läpimitaltaan 13,5 sentin tuoreesta kuusipöllistä. Aikaa kului yhdeksän minuuttia. Pari senttiä paksummasta kuusipöllistä irtosi täysin ladatuilla akuilla 95 kiekkoa. Sahausaika oli kahdeksan minuuttia. Hakkuulla akut riittivät 50 minuutin urakkatahtiseen työskentelyyn. Työmaana oli rinnankorkeusläpimitaltaan 25-senSähäkästi sähköllä Tässä on oiva peli mökkiläisille, rakentajille ja rankapuun sahaajille. Akkusahassa teho riittää eikä virta lopu ihan heti. Leikkuuteho riitti mainiosti paksuimpienkin pöllien katkomiseen ja karsintaan. tin harmaalepikko, jota pätkittiin noin kolmimetriseksi polttopuuksi. Hiljakseen rankametsällä sahaavan tarpeisiin akut riittäisivät puoleksi päiväksi. Teräketju viilataan läpimitaltaan kolmen millin pyöröviilalla. Se on hieman konstikasta, sillä näin pienelle viilalle ei ole sopivia viilanohjaimia. Laite ilman akkuja ja laturia maksaa 399 euroa. Kahden akun ja laturin kanssa saha maksaa 590 euroa. Samat akut käyvät yli 150 Makitan laitteeseen. 35 MAKASIINI 5 • 2017 5130_.indd 35 29.6.2017 16.15
• TEKSTI JA KUVAT VALTTERI SKYTTÄ T aimikkoa hoidettaessa metsään jätetään kasvamaan parhaimmat tarjolla olevat puut. Varhaisperkausvaiheessa valinta on vielä helppo: istutetut tai kylvetyt havupuuntaimet säästetään ja lehtipuuntaimia jätetään vain selviin aukkopaikkoihin sekä luonnon kannalta järkeviin kohtiin taimikkoa. (kts. taimikonhoitosarja osa 4, Metsälehti Makasiini 4/2017) Myöhemmässä taimikon harvennusvaiheessa raivaaminen vaikeutuu. Raivaajan on tehtävä valintoja havupuutaimien välillä ja tiedettävä, millaisista taimista kasvaa parhaimman laatuinen nuori metsä. Jätettävän puun valinnassa tulee miettiä puiden kuntoa, kasvupaikkaa ja taimikkoa kokonaisuutena. ”Kasvupaikalle sopiva puulaji, parhaimman laatuiset rungot ja oikea puuston tiheys.” Näin tiivistää valintakriteerit Luonnonvarakeskuksen (Luke) johtava tutkija Timo Saksa. Raivaajan tekemillä kaatovalinnoilla on ratkaiseva merkitys, sillä taimikkoon ei enää tule täydennystä luonnontaimista, kuten varhaisperkauksen jälkeen. ”Tavoitteena on, että taimikolle ei enää tarvitse tehdä mitään ennen ensiharvennushakkuuta”, Saksa sanoo. Istutusja kylvötaimet etusijalla Raivatessa on helpointa lähteä siitä, mitkä puut taimikosta ainakin kaadetaan. Taimikonhoidossa poistetaan mutkaiset, vialliset, monihaaraiset, hirvien tai muiden eläinten vahingoittamat sekä tautien vaivaamat puut. Selviin aukkoihin kannattaa tietysti säästää myös huonompilaatuinen mutta terve puu. Harvennusvaiheessa ratkaistaan tulevan havupuuvaltaisen metsän lehtipuusekoitus. Kuten varhaisperkauksessa, taimikon harvennuksessa perataan havupuuntaimien kasvua haittaava lehtipuusto. Aukkopaikkoihin säästetään korkeintaan havupuiden mittaisia lehtipuita, mutta esimerkiksi koivuja ei kannata jättää paria metriä lähemmäs havupuuntaimia. ”Koivu tarvitsee isomman kasvutilan kuin havupuut. Koivun latvus on suurempi ja koivu käyttää vettä moninkertaisesti esimerkiksi mäntyyn verrattuna”, Saksa kertoo. Myös kasvupaikka on tärkeä tekijä. Paikalle jätetään sitä puulajia, jolla on parhaimmat edellytykset kasvaa niissä olosuhteissa arvokkaaksi tukkipuuksi. Jos kasvupaikalle on metsän uudistamisvaiheessa valittu sopiva puulaji, raivatessa jätetään kasvamaan ensisijaisesti niitä puita, joita alueelle on istutettu, kylvetty tai siemenpuiden avulla tavoiteltu. Jalostettujen siementen metsänkasvulle tuomaa hyötyä ei hukata, kun taimikonhoito tehdään ajoissa istutustai kylvötaimien eduksi. Kasvutilaa, muttei aukkoja Raivauksessa on huolehdittava myös niin sanotusta tilajärjestyksestä eli puiden sijainnista ja taimikosta kokonaisuutena. Tavoitteena on mahdollisimman tasapitkä taimikko. Etukasvuiset, muita suuremmat puut ja selvästi muiden puiden alle jääneet taimet poistetaan. Etenkin mäntytaimikoissa tulee poistaa muita mäntyjä selvästi kookkaammat ja oksikkaammat susipuut tai räkämännyt. Kun taimiryppäästä on valikoitunut poistettavat puut, kannattaa vielä varmistaa, olisiko niistä jollekin kuitenkin kasvutilaa taimikon aukkoisuuden vuoksi. Taimikon harvennuksessa tulee noudattaa suositustiheyksiä. Tiheyttä mitataan raivaustyön aikana koealoilta. Karkea neuvo on, että kasvamaan jäävien puiden sopiva välimatka on noin kaksi metriä. ”Mäntytaimikossa on usein tasatilanteita, kummanko männyn taimen jätät. Metriä lähemmäs toisiaan mäntytaimia ei kannata jättää. Kylmästi toinen pois”, Saksa sanoo. Liian lähekkäin kasvaneista puista voi muodostua toispuoleisia, ja kun toinen puu kuitenkin poistetaan viimeistään ensiharvennuksessa, jäljelle jäävä puu kärsii herkemmin lumija tuulituhoista. Juttusarjan seuraavassa osassa kerrotaan tarkemmin suositustiheyksistä ja taimikon harvennuksen ajankohdasta. Kumman puun kaadan? Pystyyn jätettävä puu valitaan taimikonhoidossa kasvupaikan, rungon laadun ja taimikon tiheyden perusteella. TAIMIKONHOITOKOULU OSA 5: JÄTETTÄVÄN PUUN VALINTA Minkä puun kaadan taimikonhoidossa? www.metsälehti.fi Katso video MIETI NÄITÄ Mikä on puun kunto? Onko runko mutkainen, puu monihaarainen, latva vaurioitunut, hirvi, muu eläin tai tauti vahingoittanut taimea. Mikä on sopivin puu kasvupaikalle? Jos puulaji on valittu metsänuudistuksessa oikein, istutusja kylvötaimet ovat etusijalla. Onko ympärillä parempilaatuisia taimia? Jos kyseessä on selvä aukkopaikka, huonompikin taimi kannattaa säästää. Tuleeko taimikosta tasapitkä ja sopivan tiheä? Huonolaatuiset etukasvuiset puut ja varjoon jääneet pienet taimet pois. Voinko jättää raivaamatta? Järkevä raivaaja säästää sahaukselta luontoryteikköjä sopiviin paikkoihin. 36 MAKASIINI 5 • 2017 5147_.indd 36 29.6.2017 17.07
• Metsälehti Makasiinin taimikonhoitoa käsittelevä juttusarja jatkuu koko vuoden. Makasiini 1: Taimikonhoidon tarve Makasiini 2: Välineet ja kustannukset Makasiini 3: Taimikonhoidon aikataulu ja 1. raivauskerta Makasiini 4: Lehtipuusekoitus ja luonnonhoito Makasiini 5: Jätettävän puun valinta Makasiini 6: Taimikon 2. raivauskerta Makasiini 7: Tuhot ja tuhojen ehkäisy Makasiini 8: Erikoistapaukset Kasvupaikalle sopiva puulaji, parhaimman laatuiset rungot ja oikea puuston tiheys. 1. 4. 2. 6. 7. 8. 3. 5. 1. JOS kuusta on istutettu liian karulle kasvupaikalle, jätettäväksi voi joissain tapauksissa valikoitua luontaisesti syntynyt mänty. 2. JÄTÄ vain parhaimmat rungot. Mänty korjaa hirven syöntituhoa, mutta taimi kannattaa poistaa, jos valinnanvaraa on. 3. ETUKASVUISET ja paksuoksaiset männyt pois reheviltä kuusenistutusaloilta. 4. TAIMIKON harvennuksessa tulee noudattaa suositustiheyksiä. 5. KOIVUA ei pidä jättää kahta metriä lähemmäs havupuun taimia. Kuvassa oleva etukasvuinen koivu pois taimikonhoidossa . 6. KASVUPAIKKA ja puiden laatu ratkaisevat, kaadetaanko kuusi vai mänty. Tässä tapauksessa kaatuu mänty. 7. TASAISESSA taimikossa jätettävien puiden välimatka on noin kaksi metriä. Metriä lähemmäs toisiaan puita ei kannata säästää pulmatilanteissakaan. Mänty pois, sillä istutuskuusia on tiheästi. 8. MUISTA vilkaista latvojen kuntoa ennen kuin valitset kaadettavat taimet. 37 MAKASIINI 5 • 2017 5147_.indd 37 29.6.2017 17.07
• TEKSTI MARIANNE MINKKINEN KUVA JUHA HONKANIEMI EUROOPASSA kuusivaltaisten metsien suurimmat uhkat ovat juurikääpä, tuuli ja kirjanpainaja. Luonnonvarakeskuksen tutkija Juha Honkaniemi on kehittänyt väitöskirjassaan mallin, jonka avulla eri tuhonaiheuttajien yhteisvaikutuksia pystytään tarkastelemaan ensimmäistä kertaa kokonaisuutena. ”Metsänomistajana olen tajunnut, ettemme ole ihan oikeilla jäljillä silloin, kun ajattelemme tuhoja erikseen. Ne linkittyvät toisiinsa, joten ne täytyy ottaa yhtä aikaa huomioon. Yhdellä tuhonaiheuttajalla voi olla seurauksia muualla”, Honkaniemi kertoo. Jo aiemmin on ollut tiedossa, että kirjanpainaja iskeytyy herkemmin tuulenkaatoihin tai muuten heikentyneisiin puihin. Uutta Honkaniemen tutkimuksessa on se, että siinä ketjun alkupäähän yhdistetään juurikäävän vaikutus. Juurikääpä tarttuu kuusimetsään useimmiten suurien kantojen kautta. Levitessään sieni heikentää ja lahottaa puita ja tekee niistä näin voimattomia voimakasta tuulta vastaan. Tutkimuksen käyttöön Honkaniemi testasi kehittämäänsä mallia kolmeen esimerkkimetsään. Hän huomasi, että tuulituhoriski kasvoi sellaisessakin metsässä, jossa juurikäävän määrä oli vähäinen ja edellinen puusukupolvi oli ollut vielä terve. Tällä hetkellä malli on vain tutkimuskäytössä. Sen avulla voidaan tarkastella metsätuhojen taustalla vaikuttavia ilmiöitä ja antaa näin tukea päätöksentekoon. Tavoitteena on myös selvittää eri torjuntamenetelmien, kuten kantokäsittelyn, tehokkuutta. Lisää työtä ja tutkimusta tarvitaan, ennen kuin mallilla pystyy tekemään tarkkoja laskelmia yksittäisten metsiköiden riskeistä. ”Minulla on toiveena, että jonain päivänä meillä olisi näppäriä malleja, joilla pystyisi helposti katsomaan tuhoriskejä käytännön tasolla. Mutta se ei ole ihan lähitulevaisuudessa näköpiirissä.” MONEN TEKIJÄN SUMMA TUTKITTUA Erilaiset metsätuhot voivat aiheuttaa metsänomistajalle huomattavia tappioita. Tämä tuulenkaato oli jo valmiiksi lahonnut juurikäävän takia. Uuden mallin avulla voidaan arvioida kuusen tuhonaiheuttajien yhteisvaikutusta. Juurikääpä leviää metsään useimmiten hakkuun jälkeen suurien kantojen kautta. Pohjoiset puulajit pystyvät poistamaan ilmasta terveydelle haitallisia pienhiukkasia, Itä-Suomen yliopistossa väitelleen Janne Räsäsen väitöskirjassa todetaan. Kaikista parhaiten hiukkasia sieppaavat havupuut, koska niiden neulasten koko on pieni. Lehtipuilla taas lehtien karkea pintarakenne aiheuttaa sen, että hiukkasia kertyy enemmän lehden pinnalle. Terveydelle haitallisia pienhiukkasia ovat muun muassa teollisuuden ja tieliikenteen päästöt sekä puiden polttamisesta syntyvät päästöt. Ilmanlaatua voidaan parantaa paitsi kerryttämällä hiukkasia puiden lehvästöön, myös käyttämällä puita ilmavirtausten sääntelyyn. Havupuut parhaita ilmanpuhdistajia Jatkuvassa kasvatuksessa pienemmät tuhoriskit Metsätuhoriskit ovat tasaikäismetsätaloudessa suurempia kuin jatkuvassa kasvatuksessa, Luonnonvarakeskuksen tuore tutkimus kertoo. Tosin joissakin tapauksissa – esimerkiksi kuusen pienaukkohakkuissa – juurikääpäja korjuuvauriotuhojen riski voi olla jatkuvassa kasvatuksessa suurempi. Tasaikäismetsätaloudessa männiköt katsottiin kuusikoita riskialttiimmiksi yksittäisille tuhonaiheuttajille. Männiköissä riskit arvioitiin suurimmiksi avohakkuuta ja äestystä sisältävissä toimenpideketjuissa Pohjois-Suomessa sekä avohakkuuketjuissa tuoreilla kankailla Etelä-Suomessa. Kuusikoissa suurimmat riskit olivat suojus-, kaistaleja avohakkuuketjuissa. A N N A BA CK 38 MAKASIINI 5 • 2017 38 MAKASIINI 5 • 2017 5144_.indd 38 29.6.2017 16.03
• JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. TU U LI KK I SI RO LA Suomessa tuskin, mutta kuulemma pakanamaissa tapahtuu sitäkin, että joku taitava tarinankertoja saa toimittajaparan pään pyörälle. Niinpä tältä unohtuu faktantarkistus, ja painokone, joka ei valetta pränttää, päästää lävitseen hieman värittynyttä tietoa. Niin mieleni pahoitin, että lähden jokailtaiselle juoksulenkilleni. Sata kilometriä. Palaan parissa tunnissa. ritus voisi hiukan kohota, jos pääsisi oikein hiekkakankaille istutukselle. Näillä kivisillä moreenimailla saattaa joka tainta kohden tulla hukkayritys tai pari, kun kivien välistä koettaa pottiputkella tai kuokalla paikan löytää. Täti-ihminen, joka vuosikymmenet oli keväisin istutuksilla, sanoi, että ei sillä ole merkitystä, kuinka monta tainta tänään istutettiin. Vain se merkitsee, kuinka monta niistä on ensi vuonna hengissä. Ja ne moottorisahojen tankilliset. Kymmentäkin päivässä kuulemma päästävät. Jatkuvasti. Meikäläinen parka on yhden kerran elämässään, nuoruuden raivolla, sahannut pitkän päivän aikana kahdeksan. Ja seuraavana päivänä en juuri mitään. Kyllä se päivän saalis siinä 4–6 tankin tienoilla keikkuu, sillä vauhdilla jaksan tehdä saman määrän huomennakin. Joulun alla meikäläisellä on valoisa aika kortilla. Niinpä aamupimeässä olen huoltanut ja tankannut kolme sahaa valmiiksi. Sillä keinoin ehtii sahata viisi tankkia, kun ei puputa perunasoppaansa ja ryystä kahviansa kovin kauan. K aipa se on inhimillistä, jos ihan pikkuisen omia saavutuksiaan muistaa isommiksi. Eikä monikaan keskustelukumppani Esson baarissa ole selvillä metsätyön tuotosmääristä. Niistä muuten ei nykyään taida olla selvillä moni muukaan, luullakseni pitkiin aikoihin ei ole miestyötä tutkittu. Se kyllä ihmetyttää, kuinka sellaiset poikkeukselliset mestarit pääsevät lehtiin kertomaan määriään. Saattaahan siinä tavallinen metsänomistaja tai kansalainen päästä virheelliseen käsitykseen metsätyön vaativuudesta ja aikamenekistä. I stutuskausi hiipuu vähitellen, joten raivaussahan rallatuksen tulisi lisääntyä nyt vauhdilla. Taimikoiden hoito onnistuu keskikesällä hyvin, sillä kantojen vesomisen pitäisi olla hiukan vähäisempää kuumina päivinä, kun leikkauspinnasta haihtuu juurienkin vettä. Hommat ovat mukavia ja antoisia, mutta niistä on parempi pitää suunsa kiinni. Ainakin pajoissa ja baareissa. Ehkäpä myöskin lehdistön läsnä ollessa. Menepäs iloitsemaan, että parin rankan raivauspäivän jälkeen sait hehtaarin taimikon hyvään kuntoon. Kohta onkin paikalla, tai ainakin lähipiirissä, joku mestari, joka on tehnyt samankokoisen homman virapelitöinään yhtenä ehtoopuhteena. Ja ainakin minua harmittaa kovasti tällainen rankka hopeatila. E i auta, vaikka olen metsurikoulun käynyt ja harjoitellut työtä jo muutaman vuosikymmenen. Eikä helpota sahanikaan, joiden pitäisi olla markkinoiden parhaimmistoa. Varusteeni ovat lähes viimeisen päälle – ei vaikutusta. Sahani terän luulen olevan iskussa, aika monta viilaa olen hinkannut sileäksi vuosien saatossa. Myönnän auliisti, että korkea ikäni varmaan jo askelta hidastaa, mutta varsinaisia työtä rajoittavia vaivoja ei vielä pahemmin ole. Nukun, syön ja juon riittävästi, enkä silti pärjää likikään mestareille, joista osa on jopa minua vanhempia. Eivätkä ole edes metsäalalla. Hirmuisia ovat myös istutusmäärät. Lehdissä ei juuri koskaan mainita meitä, jotka saavat maahan vain muutaman sata tainta päivässä. Etusivun kaverit tuikkivat taimia vähintään kaksituhatta. Toki omakin suoOlenpas saamaton METSÄLÄISEN ALLAKKA Raivaus sujuu sukkelaan aamulla anivarhain terävällä terällä laadukkaalla sahalla 39 MAKASIINI 5 • 2017 39 MAKASIINI 5 • 2017 5132_.indd 39 29.6.2017 16.04
• P erunkirjoituksessa käy yleensä ilmi, millainen omaisuus ja minkä suuruiset maksut perillisiä odottavat. Perukirja, joka on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta, toimii kuolinpesän perintöveroilmoituksena. Siihen merkitään kuolinpesään kuuluva omaisuus käyvin arvoin. Käypä arvo tarkoittaa omaisuuden todennäköistä myyntihintaa. Jokainen perillinen vastaa omalle osalleen tulevasta perintöverosta. Esimerkki perintöosuudesta Sanna ja Sami perivät isänsä, joka oli jäänyt leskeksi jo vuosia sitten. Isä omisti 50 hehtaarin metsätilan, jolla sijaitsi vanha kotitalo pihapiireineen. Lisäksi perukirjaan kirjattiin talletuksia 2 500 euron ja sijoituksia 4 500 euron arvosta. Perukirjan mukaan omaisuuden säästö, velat ja vähennykset huomioon ottaen, oli 260 000 euroa. Näin ollen kahden perillisen kuolinpesässä molempien verotettava osuus oli 130 000 euroa. Sanna tarkisti perintöveroseuraamuksen perunkirjoituksen jälkeen Verohallinnon perintöverolaskurista osoitteesta www.vero.fi/perintoverolaskuri. Sen mukaan molemmille oli tulossa perintöveroa maksettavaksi 12 600 euroa. Perintöja lahjaverotus on vuoden 2017 alusta hieman keventynyt. Viime vuonna samansuuruisesta perinnöstä tuli veroa maksettavaksi 1 100 euroa enemmän. Silti sekä Sannan että Samin taloudessa nämä perintöverot aiheuttivat huolta. Miten niistä selvitään? Maksa puukaupoilla Viimeistään perinnön saatuaan kannattaa tutustua metsän hakkuumahdollisuuksiin joko metsäsuunnitelmasta tai pyytämällä metsäammattilaiselta tilakäynti tai hakkuuehdotus. Hyvän kuvan hakkuumahdollisuuksista voi saada myös Suomen metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelusta, mikäli tilan metsävaratiedot ovat siellä ajantasaiset. Jos perintöverot haluaa maksaa puukauppatuloilla, on otettava huomioon puukaupan maksuaikataulu, metsätulojen tuloverotus ja uudistushakkuiden jälkeiset velvoitteet. Perintöveron ensimmäinen eräpäivä on noin kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun Verohallinto on tehnyt verotuspäätöksen. Toinen eräpäivä on kahden kuukauden kuluttua ensimmäisestä eräpäivästä. Verotuksen toimittaminen ja siten verotuspäätöksen saaminen saattaa kestää Verohallinnossa useita kuukausia, ruuhkaisina aikoina jopa vuoden. Niinpä ensimmäinen erä tulee yleensä maksuun aikaisintaan puolen vuoden kuluttua perukirjan toimittamisesta. Esimerkki maksamisesta Sannan ja Samin perintöveron ensimmäisten erien maksupäivä on lokakuussa 2017 ja toinen maksupäivä joulukuussa 2017. Maksettava summa on molemmilla kaksi kertaa 6 300 euroa. Metsäammattilaisen mukaan kuolinpesän metsätilalla on välittömiä harvennushakkuumahdollisuuksia 10 000 euron arvosta ja uudistushakkuumahdollisuuksia 30 000 euron arvosta, jos toimitaan hyvän metsänhoidon suositusten mukaisesti. Metsälaki mahdollisNÄIN SELVIÄT PERINTÖVEROISTA Kun metsänomistajasta aika jättää, on perillisillä edessä perintöverojen maksu. Perintöverotuksessa ei ole samanlaisia mahdollisuuksia verosuunnitteluun kuin elinaikana tehtävissä luovutuksissa. PERINTÖMETSÄ PIRJO HAVIA 40 MAKASIINI 5 • 2017 5134_.indd 40 29.6.2017 16.05
• taisi hakkuita 130 000 euron arvosta, mutta silloin metsätila käytännössä hakattaisiin kokonaan paljaaksi. Sanna ja Sami eivät halua vaarantaa metsän tulevaa tuottoa. Niinpä he tekevät puukaupat noin 40 000 euron arvoisista hakkuista. Ennakkoa maksetaan yleensä 10–15 prosenttia kauppasummasta, mutta tällä kertaa sovitaan 10 000 euron ennakkomaksusta, joka tilitetään heille elokuussa 2017. Kuolinpesä on hakeutunut arvonlisäverolliseksi, joten puukaupan ennakkomaksun päälle he saavat ostajalta 24 prosenttia arvonlisäveroa eli 2 400 euroa. Puunostaja tekee ennakkomaksusta ennakonpidätyksen, joka on 19 prosenttia eli 1 900 euroa. Myyjille tilitetään näin ollen elokuussa 10 500 euroa. Molemmat saavat 5 250 euroa lokakuussa maksettavaa perintöveroa varten. Jostain pitäisi molempien saada vielä 1 050 euroa. Sen he katsovat onnistuvan perheiden sisäisin järjestelyin. Puukaupan loppumaksu tilitetään, kun hakkuut on tehty ja hakatut puut mitattu. Puunostaja ei voi taata, että hakkuut olisi tehty ennen joulukuun verojen maksuerää. Myöskään sijoituksista ei varoja voi vapauttaa kuin aikaisintaan seuraavana vuonna. Sisarukset laskevat, että kesän taimikonhoidosta on tulossa maksua 1 700 euroa, vanhan kotitalon kiinteistöveroa tulee maksettavaksi 500 euroa ja saatua arvonlisäveroa tulee helmikuussa tilitettäväksi Verohallinnolle noin 2 000 euroa. Ensi kesälle tulee laskuja hakkuuaukkojen maanmuokkauksesta ja kylvöstä 2 500 euroa. Metsäveroakin tulee maksettavaksi ensi vuoden lopulla. Sovituista puukauppatuloista pitäisi siis varata tässä vaiheessa menoihin ainakin 6 700 euroa, jos uusista puukaupoista ei sovita ennen seuraavaa syksyä. Sami päättää selvittää Verohallinnosta veronmaksun lykkäämisen mahdollisuutta. Hän hakee tietoa osoitteesta www. vero.fi ja tekee siellä haun sanoilla ”perintöveron maksaminen”. Myöhästyneelle maksulle viivekorkoa Perintöveron toimittamisen lykkäämistä voi hakea perustellusta syystä. Tällöin hakemus täytyy tehdä ennen verotuksen toimittamista. Lykkäystä voi hakea Verohallinnosta enintään 10 vuodeksi. Perustelluksi syyksi ei yleensä käy tilapäinen maksuvaikeus. Jos perintöveron maksu myöhästyy, on myöhästyneelle erällä maksettava oma-aloitteisesti viivekorkoa. Viivekoron määrittämistä helpottaa Verohallinnon viivekorkolaskuri. Vuonna 2017 viivekoron suuruus on 7 prosenttia. Näin 6 300 euron suuruisen maksun myöhästymisestä 4 kuukaudella seuraa viivekorkoa 147,40 euroa. Verohallinto lähettää ensimmäisen maksumuistutuksen, kun maksu on noin kuukauden myöhässä. Maksumuistutus sisältää viivekoron. Kaikkiaan verovelvollinen saa ensimmäisestä myöhästyneestä maksuerästä enintään kolme maksumuistutusta noin kuukauden välein. Vero lähetetään ulosottoon, jos sitä ei makseta kolmannen maksumuistutuksen jälkeen. Jos toinenkin perintöveron maksuerä on myöhässä, se lähtee ulosottoon jo sitä koskevan ensimmäisen maksumuistutuksen jälkeen. Perintöveron maksaminen helpottuu loppuvuodesta 2017 niin, että maksamatonta veroa ei viedä ulosottoon ennen kuin 2 vuotta on kulunut veron ensimmäisestä eräpäivästä. Tämä helpotus koskee vain niitä perintöveropäätöksiä, joissa perintöveron ensimmäinen eräpäivä on 1.11.2017 tai sen jälkeen. Metsästä apua Metsää perineellä verovelvollisella on yleensä mahdollisuus järjestää metsän avulla rahat perintöveron maksuun. Metsä tarjoaa hakkuumahdollisuuksia, vakuusmahdollisuuksia tai nopeita omaisuuden realisointimahdollisuuksia, vaikka myymällä määräala metsästä. Esimerkki metsästä lainan vakuutena Sanna ja Sami päättivät hoitaa maksut ajallaan. He neuvottelivat molemmille pankin kanssa lainan niin, että metsä toimii lainan vakuutena. Henkilökohtaiset lainat olivat suuruudeltaan 10 000 euroa, joten niiden turvin voidaan hoitaa joulukuun perintöveroerät, helmikuun arvonlisäverotilitys ja muitakin menoeriä ennen puukaupan loppumaksun saamista. Lainat voidaan maksaa pois, kun loppuerä puukaupasta saadaan. Tämän jälkeen Sanna ja Sami pääsivät huojentunein mielin tutkailemaan, mitä metsänomistaminen heille merkitsee ja mitä omassa metsässä kannattaa tehdä. TUTUSTU OMAVEROON • Henkilökohtaiset perintöveropäätökset löytyvät uudesta Verohallinnon OmaVero-palvelusta (www.vero.fi/omavero). Siellä voi myös maksaa perintöveron ja mahdollisen viivekoron. Verohallinto palvelee perintöveroasioissa puhelimitse numerossa 029 497 018. Lustontie 1 58450 PUNKAHARJU www.lusto.fi lusto@lusto.fi 015 345 100 Kansallista identiteettiä rakentamassa – Suomalainen metsäsuhde UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön kokoelmassa 28.4.2017–7.1.2018 Ilona Rista – Puutaiteen uudistaja 28.4.2017–7.1.2018 Sanna Vatanen – Virkatut moottorisahat 28.4.–1.10.2017 Laaja perusnäyttely koko vuoden! Tervetuloa! Pekka Halonen: Syksyisiä haapoja 1920. 41 MAKASIINI 5 • 2017 5134_.indd 41 29.6.2017 16.05
• Kenen kolo? Kuvassa lienee oviaukko, mutta minkä eläimen asumuksesta mahtaa olla kyse? Kolo on todennäköisimmin metsähiiren tai metsämyyrän suoja – mutta reiän ja marjakasan yhteys jäi kummastuttamaan mieltäni. Kasa näyttää pikemminkin ulosteelta tai oksennukselta kuin hiirulaisen varastolta. Sekä metsämyyrä että metsähiiri kätkevät marjavarastonsa sammalen suojaan. Toisaalta, jos varasto olisi koottu lumien aikaan, sitä ei olisi pitänyt erikseen piilottaa. Vaikka kyseessä olisi jonkin nisäkkään (ketun tai supikoiran) oksennus tai uloste, ei se estäisi jyrsijöitä käyttämästä marjoja tai niissä jäljellä olevia siemeniä hyväkseen. Siinä tapauksessa kolo olisi todennäköisesti vain tilapäissuoja, josta käsin eläin käy poimimassa esikypsytetyt marjat yksi kerrallaan ravinnokseen. Tämä vastaus jää monitulkintaiseksi, sillä yhden valokuvan perusteella ei aina pysty päättelemään todellista tapahtumien kulkua. SEPPO VUOKKO LUKIJOIDEN KYSYMYKSET Metsäverotus Hannu Jauhiainen Metsänomistaja ja veroasiantuntija. Metsäverotus Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija Luonto Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. Koneet Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Pienkoneiden asiantuntija. Metsänhoito Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori. KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4a , 0020 Helsinki. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Pieni aukko marjakasan vieressä on todennäköisesti metsämyyrän tai -hiiren suoja. erikoispuiden leikkauksista ovat tehneet myös elävien oksien karsinnasta arkipäivää. Karsinnan yleisohje on poistaa kuolleita ja eläviä oksia pinnanmyötäisesti terävällä oksasahalla tai mieluummin ohileikkaavilla saksilla. Leikkaus kannattaa tehdä kohtisuoraan oksan pituusakselia vastaan oksakaulusta varoen. Parhaat ajankohdat ovat havupuilla kevättalvi ja lehtipuilla keskikesä. Juhannuksesta heinäkuun loppuun nopeasti kuivuviin leikkaushaavoihin ei laho hevillä iskeydy. Karsintaa on tehty maisemasyistä myös katkaisemalla oksat vesurilla pitkään tappiin. Oksantyngät kuivuivat vähitellen ja tippuivat vuosien mittaan pois. Mikäli puun kuorta tai oksakaulusta ei ole vahingoitettu, puut eivät ole saaneet lahovikaa sen pahemmin kuin luontaisessa karsiutumisessakaan. Oheisessa kuvassa on muutama vuosi sitten vesurilla karsittu kuusi, jonka oksatapit ovat pihkoittuneet hyvin eikä laho ole päässyt puuhun. Karkeahampainen moottorisaha on sen verran raju karsimisväline, että sen kanssa on oltava varovainen. Itse käyttäisin moottorisahassa kovia kierroksia ja jättäisin oksiin pienet tyngät vaurioiden välttämiseksi. Lahoriski on pienempi, mutta kylestyminen hitaampaa kuin pinnanmyötäisessä karsinnassa. Tästä ei ole suurta haittaa, jos karsinnan päätavoite on maisema eikä oksattoman laatutukin tuottaminen. KARI MIELIKÄINEN Miksi saha sammuu? Tankkasin talven jälkeen MS 200 -sahaani uuden bensan. Saha toimi ehkä kolme minuuttia mallikVesurilla karsitun kuusen oksatappi on pihkoittunut hyvin. KA RI M IE LI KÄ IN EN kaasti, mutta sitten tyhjäkäynti muuttui epätasaiseksi ja kone sammui. Vaihdoin tulpan, purin kaasuttimen atomeiksi ja puhdistin, mikään ei auttanut. Säädöt saa kylmään koneeseen kyllä kohdilleen, mutta kun oikeasti alkaa sahata, niin ei sitten kauaa kuku. Kannattaako hankkia uusi kaasutin? Sahaan käyttämättömän ajan jälkeen ilmenevät viat johtuvat useimmiten hapettumisista tai tiivisteiden kovettumisista eli vanhenemisista. Kysyjän kertomista häiriöistä päättelen, että kaasuttimessa oleva kiihdytyspumppu ei toimi normaalisti. Kylmänä sahan suuttimet on säädetty liian isolle. Tämän seurauksena kone tuntuu toimivan normaalisti. Koneen lämmettyä se käy rikkaalla seoksella ja alkaa toimia kysyjän kuvailemalla tavalla. Säädettäessä koneen on oltava käyttölämmin. Jos kiihdytyspumppu ei toimi normaalisti, konetta ei saa säätöihin. Kiihdytyspumppuun on saatavana huoltoja korjaussarja. Kannattaa tapauskohtaisesti selvittää, tuleeko kysymykseen kaasuttimen uusiminen vai perusteellinen huoltoja korjaus. LEO SAASTAMOINEN Kuka kuori lehmukset? Olen istuttanut tilallemme Hausjärvelle erilaisia puita. Keväällä 2015 yksi metsälehmuksistamme oli täysin syöty. Käsittelin vauriokohdan omenapuiden hoitoaineella ja suojasin sen alumiinifoliolla, ilmastointiteipillä ja verkolla. Kesällä 2016 puuhun tulivat lehdet normaalisti. Lahottaako karsinta? Täällä Keski-Pohjanmaalla näkee karsittuja nuoria kuusia, joista alaoksat on katkottu moottorisahalla lähes kahteen metriin, ilmeisesti maiseman takia. Eikö noihin puihin iske laho? Pystypuiden karsintaa on pelätty vanhoihin tutkimuksiin vedoten. Vuosikymmenien ajan hyväksyttyä oli vain kuivien oksien tiputtelu kepillä. Huonot kokemukset aiheutuivat heikoista välineistä, huolimattomasta työstä ja väärästä karsimisajankohdasta. Myöhemmät tutkimukset ja puutarhurien kokemukset 42 MAKASIINI 5 • 2017 42 MAKASIINI 5 • 2017 5135_.indd 42 29.6.2017 17.18
• Hirvien tai peurojen papanoita ei näkynyt, voisiko olla palokärjen tai jänisten työtä? Lehmuksen kuori ei taida olla minkään nisäkkään suosituimpia eineksiä – jo sitkeät ja pitkät kuidut tekevät sen nauttimisen hankalaksi tukkimalla purukaluston. Kuitukerros on myös suojannut jälttä ja siksi puu pelastui. Kun puu on pihalla ja runkoa on kaluttu noin matalalta, asialla on todennäköisimmin ollut rusakko. Luonnossa olen nähnyt lehmuksissa samantapaisia vaurioita, joissa tekijänä on ilmeisesti ollut sarviaan kelova hirvisonni. Tässäkin toisen vaihtoehdon tarjoaa metsäkauris, joka on voinut hieroa kutiavia sarviaan runkoa vasten. Sekin, ettei paikalla näkynyt papanoita, voisi viitata siihen suuntaan. Yleensä jänisten ruokailupaikalla on muutama papana. SEPPO VUOKKO Voiko työtä haittaavat naapurin puut korjata? Rajan takana kasvaa männikkö, jota ei ole hakattu pitkään aikaan. Siihen on muodostunut useita maannousemapesäkkeitä. Rajan toisella puolella on 2–4-metrinen koivuntaimikko, jonne on myrskyn tönimänä kaatunut runsaasti keloja. Koivuntaimikko täytyy perkausharventaa lähiaikoina. Kelojen rungot ja oksaiset latvukset haittaavat työskentelyä. Voinko korjata ne pois? Keloutuneen metsän omistaja on teillä tietymättömillä. Juuri kysyttyä tilannetta koskevia säännöksiä ei ole olemassa. Asiaa joudutaan tästä syystä arvioimaan yleisemmin. Kasvava puusto kuuluu kiinteistöön sen ainesosana ja on maanomistajan omaisuutta. Maanomistaja on myös se metsätuholaissa tarkoitettu puiden omistaja, jonka tulee poistaa metsästä omistamansa vahingoittuneet havupuut. Tuulen vahingoittamat puut kuuluvat siis sille maanomistajalle, jonka kiinteistöllä ne ovat kasvaneet, vaikka puut olisivatkin osin kaatuneet rajan yli naapurikiinteistölle. Maanomistajalla on lähtökohtaisesti oikeus määrätä omistamansa alueen käytöstä, jota tilarajan yli kaatuneet puut voivat haitata. Jos naapuri ei korjaa puita oma-aloitteisesti tai jos siitä ei pystytä sopimaan, paras menettelytapa olisi todennäköisesti ilmoittaa hänelle tilanteesta ja pyytää korjaamaan tuulenkaadot kohtuullisessa ajassa pois. Jos puita ei pyynnöstä huolimatta korjattaisi määräajassa, voisi pyynnön esittänyt maanomistaja karsia ja katkoa puut alueeltaan itse ja siirtää ne rajan toiselle puolelle. Tietymättömissä olevan omistajan nimija osoitetiedot on helppo selvittää esimerkiksi Maanmittauslaitoksen sähköisestä palvelusta. JANNE UITAMO JOHTAVA ASIANTUNTIJA SUOMEN METSÄKESKUS Siirtyykö metsävähennys? Yhteismetsään liittyvällä tilalla on käyttämätöntä metsävähennysoikeutta. Siirtyykö se perustettavalle yhteismetsälle? Liitettävän tilan metsävähennysoikeus siirtyy yhteismetsälle. Esimerkiksi perheen perustama yhteismetsä voi siten jatkaa metsävähennysten tekemistä, jos metsävähennysoikeutta on vielä jäljellä. HANNU JAUHIAINEN Pitääkö itse viljellä? Omistamme vaimoni kanssa metsätilan, josta peltoa on noin kolme hehtaaria. Pellon olemme vuokranneet, mutta vuokrauksesta on vain suulliMetsälehmuksen vahingot on voinut aiheuttaa rusakko tai sarviaan runkoon hierova metsäkauris. nen sopimus. Pitääkö peltoa viljellä itse vai riittääkö vuokraaminen ulkopuoliselle taholle, jotta tilaa pidettäisiin perinnönjaossa maatilana eikä pelkkänä metsätilana? Entä onko sillä väliä, mitä pellolla viljellään? Se riittää, että pelto on ollut viljeltynä. Sillä ei ole merkitystä, kuka sitä viljelee. Tehkää vuokraajan kanssa kirjallinen sopimus. Kasvatus voi olla vaikka kaskinaurista. Pääasia on, että pellosta saadaan satoa. VÄINÖ SIKANEN Me tulemme taas sinä taimeni pien, me tulemme, tulemme taas! Oy Agrame Ab www.agrame.fi Kesän näytökset nettisivuillamme! puh 040 183 0366 www.usewood.fi www.usewood.fi puh 040-1830366 . . . Met sänomi staj al le ajokone j a hakkuukone. . . Metsänomistajalle ja pienpuuurakoitsijalle ajokone, hakkuukone, ja nyt myös kombikone. Esittelyt ja näytökset: • Jenkkapirtti Vesivehmaa 11.8.2017 klo 15-19 • Kaidi Ajos 22.8.2017 klo 9-12 • Kone-Agria Tampere 12-14.10.2017 43 MAKASIINI 5 • 2017 43 MAKASIINI 5 • 2017 5135_.indd 43 29.6.2017 17.18
• 60 VUOTIAS RAIVURI Piikkisakarainen sirkkeliterä, valjaat kuin puimakoneen remmiä ynnä painoa ja tärinää enemmän kuin tarpeeksi – 1950-luvulla olisin valinnut mieluummin vesurin. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN RAIVAUSSAHALLA KATSO VIDEO! Vanhat raivaussahat metsässä www.metsalehti.fi 44 MAKASIINI 5 • 2017 44 MAKASIINI 5 • 2017 5131_.indd 44 29.6.2017 16.28
• Kuva 1: Ei ollut easy-starttia Companionissa. Sahamies Jukka Peltonen näyttää kuinka moottori käynnistyy irtonarulla. 1. 2. 3. 4. 3. Malli C-6 oli ensimmäinen Partnerin nimellä myyty moottorisaha. Lisävarustein se voitiin muuttaa muun muassa raivaussahaksi ja perämoottoriksi. Kuva 4: 1970-luvun Husqvarnan muotoilu on kulmikasta. Kuva 2. 1960-luvun Companionissa oli jämerät nahkavaljaat, näillä olisi jo iljennyt sahata. 45 MAKASIINI 5 • 2017 45 MAKASIINI 5 • 2017 5131_.indd 45 29.6.2017 16.28
• R aivaussahan taival suomalaismetsissä ulottuu 1950-luvulle suunnilleen 60 vuoden päähän. Päätimme juhlan kunniaksi viedä historialliset raivaussahat tositoimiin 2010-luvun vesakkoon. Kokeilemamme sahat edustavat 1950–80-lukuja. Merkit ja mallit valittiin käyntikuntoisuuden perusteella tuttujen keräilijöiden valikoimista. Tuli vesuria ikävä Vehkeistä vanhin oli raivauslisälaitteella varustettu, vuonna 1955 esitelty Partner C6 -moottorisaha. Nopeasti selvisi, että kaikki ei todellakaan ollut ennen paremmin. Raivausvarustein vehje painoi yli 15 kiloa, valjaiden virkaa teki vasemman olan yli kietaistava pätkä puimakoneen remmiä. Myötäpäivään pyörivä terä toi sahaamiseen uutta haastetta. Runkoputkeen kiinnitetty kaasuliipaisin oli ahdas ja reunoiltaan terävä. Sormeen sattui jokaisella kaasun painalluksella. Enää en ihmettele, etteivät raivausmoottorisahat – kuten niitä ensin kutsuttiin – yleistyneet 1950-luvulla, vaan risusavottaa tehtiin vesurivetoisesti vielä seuraavallakin vuosikymmenellä. Partnerissa terän sektorisuojaa voidaan sahattaessa kääntää. Ei valjennut miksi, mutta moista hienoutta – tai outoutta – ei nykysahoista löydy. 1950-luvulla moniin moottorisahoihin oli tarjolla lisälaitteita, joilla saha muunnettiin raivuriksi, perämoottoriksi, kairaksi tai vinssiksi. Ne arvatenkin ovat olleet huonoja kaikkiin tarkoituksiinsa. Alkuun raivaussahoissa kokeiltiin erilaisia teknisiä ratkaisuja. Tarjolla oli muun muassa hihnavetoisia ja jopa vasemmalla kyljellä pidettäviä laitteita. Parempi Companion Koeajomme toinen saha oli 1960-luvun alussa Suomeen ilmaantunut Companion Partnerin valjaiden säätäminen oli yksinkertaista. Kantohihnan pään voi kiinnittää joko toiseen tai kolmanteen reikään sahaa kannattelevassa raudassa. Partner C6 vuodelta 1955. Raivauslaite kiinnitettiin moottorisahan terälaitteen tilalle. Partnerin raivauslaitteessa kaasuliipaisin on runkoputken yläpuolella. Tila sormelle on ahdas. Partnerin teräsuojus on kääntyvä. Ei selvinnyt miksi. PARTNER C6 MOOTTORISAHA ? Esitelty 1955 ? Sylinteritilavuus 98 cm3 ? Teho 4,3 hv (3,21 kW) ? Uimurikaasutin ? Paino moottorisahana 14,9 kg ? Raivauslaite lisävarusteena 46 MAKASIINI 5 • 2017 5131_.indd 46 29.6.2017 16.28
• Companionin oikeanpuoleinen kahva liittyy suoraan moottoriin, mikä on helpottanut kaasuvaijerin vientiä kaasuliipaisimelta kaasuttimelle. RS 1. Se on maineikkaan pohjoisruotsalaisen Tandsby Mekaniska Verkstadin ensimmäinen raivaussahamalli. Partneriin verrattuna kehitys oli kulkenut pari valovuotta parempaan. Runkoputki on lyhyt, kahvastokin muistuttaa jo nykyistä. Jämerät nahkavaljaat tasasivat painoa molemmille olkapäille. Tosin moposta lainattu moottori on aikalaisiinsakin verrattuna harvakäyntinen, mutta pitkäiskuisen sitkeä. Isokokoinen ja raskas terä toimii vauhtipyörän tapaan, joten raivaaminen sujui parhaiten tasaisella kaasulla. Kaasuvivun edestakainen lirputtelu ei Companionilla onnistu. Ruotsissa metsäyhtiöiden mailla taimikonhoitotyöt käynnistyivät Companionin tahdissa. Vesurimiehillä ei enää ollut jakoa. Tandsby Mekaniska Verkstad loi ruotsalaisen raivaussahaosaamisen perustan. Ensimmäiset Husqvarna-raivaussahat valmistettiin siellä ja ne nimettiin Husqvarna-Companioneiksi. 1970-luvulla Husqvarna osti Tandsbyn, jossa Huskun raivurimalleja valmistettiin pitkään. Vanhan ajan raivaussahoissa oli bensahana kuten mopoissakin. COMPANION RS 1 ? Sylinteritilavuus 66 cm3 ? Esitelty 1963 ? Teho 2,2 hv (1,6 kW) ? Paino 11,6 kg 1956 Valtio myönsi tuontilisenssit 6 300 moottorija 100 raivaussahalle. Seuraavalle vuodelle lisenssejä haettiin selvästi enemmän, mutta Suomen Pankilla oli valuuttaa niukasti, joten sahojen kysyntä ylitti tarjonnan. Raket-moottorisahojen lisävarusteena mainostetaan raivausvartta, jonka voi varustaa ketjutai sirkkeliterällä. Raivauslaitteen lisäksi moottorisahaan voitiin liittää perämoottoriosa, kaira tai vaikkapa vesipumppu. 1957 Koneviesti julkaisee ensimmäisen raivaussahatestin: ”Taimistossa tri Sirenin kokeet osoittivat siis työnopeusjärjestyksen seuraavaksi: 1) McCulloch, 2) El-Raket, 3) Homelite…” Nämä mallit ovat moottorisahojen lisävarusteita. Maahan saatiin pieni erä Busk-Raket erikoisraivaussahoja. Paino vain 12,5 kiloa. 1958 Stihl esitteli moottorisahoihinsa raivauslaitteita. 1959 Vakolan ”ryhmäkoestuksessa” mukana raivaussahat Busk-Raket ja JoBu sekä lisälaiteraivurit Holmelite 17, McCulloch S33 ja Partner C6. 1961 Koneviestin mukaan ”…raivaussaha uhkaa syrjäyttää vesurin… on laskettu, että raivaussahalla varustettu mies ja kaksi apumiestä jäljen selvittäjänä vastaa 6-7 miehen vesurityötä.” Apumiehet kiskoivat kaatuneita, pystypuiden nojalle jäänteitä runkoja maahan. Ehkäpä sahausvuoroja myös vaihdettiin, koska raskailla alkuraivaussahoilla yksi mies tuskin olisi jaksanut sahata koko päivää. 47 MAKASIINI 5 • 2017 5131_.indd 47 29.6.2017 16.28
• 1970-luvun Husqvarna olisi käypä työkalu tämänkin päivän ammattimetsurille. 1962 Elfving mainostaa jyhkeään Raket Jupiter -moottorisahaan liitettävää raivauslaitetta. Raivaussahana sen hinta oli 39 500 markkaa. 1963 Koneviesti mainostaa Companion special -raivaussahaa, ”modernisoidun metsänhoidon perustyökalua”. Ruotsalainen Companion loi perusteet toimiville raivaussahoille. 1964 Tauno ja Seppo Virtasen urakointiyhtiöllä on seitsemän vuoden kokemus raivaussahatöistä Etelä-Suomessa, ”…eikä 14,5 kg:n painoinen saha raivauslisälaitteineen enää tuntunut raskaalta kannettavalta”. 1965 Suomessa myytiin yhdeksää raivaussahamallia. Niiden sylinteritilavuudet olivat 50–103 kuutiosenttimetriä, paino 12–15 kiloa ja hinnat 800–1000 markkaa. 1967 Markkinoilla oli seitsemän raivaussahamallia, merkittävin uutuus oli Companion RS2. Se ruotsin markkinajohtaja! 3 vuoden takuu Katso lisätiedot ja lähin jälleenmyyjäsi www.cfmoto.fi cfmotosuomi cfmotosuomi trakt orimö nkijä t t3a 40km /h t3b 60km / h alk. 5390€ 5131_.indd 48 29.6.2017 16.28
• 1970-luvulla raivaussahojen kehittely oli ruotsalaisten hallinnassa. Stihl tuli tosissaan haastamaan vasta seuraavalla vuosikymmenellä. Husqvarna lisäksi Partner sekä Jonsered, jota Suomessa myytiin siihen aikaan Raketin nimellä, valmistivat ammattilaissarjan raivaussahoja. HUSQVARNA 165R ? Esitelty 1973 ? Sylinteritilavuus 65 cm3 ? Teho 3,8 hv (2,8 kW) ? Paino 10,3 kg ? Tärinänvaimennus Raivausrästien purkaja Lopullisesti raivaussaha varttui ammattimetsurien työkaluksi, kun Tandsbyssä luotiin järeä ja miltei mitä vaan kestävä Husqvarna 165r. Elettiin vuotta 1972. Tehoa riitti, vaikka ratsuväkirynnäkön torjumiseen. Alkuperäiset nahkavaljaat ovat kohtalaisen mukavat. Toki ison sahan painoa olisi mieluusti jakanut lantiovyölle. Jähmeästi kääntyvää sahaa on pakko käsitellä oikeaoppisesti jaloista lähtevin liikkein. Ranteen vahvuiset ja paksummatkin rungot katkeavat Maxi-terällä puhkumatta. Husqvarnan tehosaha ilmaantui juuri oikeaan tarpeeseen. Sodan jälkeen alkanut avohakkuiden aika tuotti mittavat taimikonhoitotarpeet 1970-luvulle tultaessa. Mallilla lienee hoidettu taimikoita kuntoon enemmän kuin millään muulla raivurilla – kiitos sen, nyt meillä riittää järeitä tukkimetsiä. Raskas raivuri ripustettiin hartioita kuormittaneisiin nahkavaljaisiin. oli kevyt, tärinänvaimennettu ja siinä oli voimakas moottori. Seuraavana vuonna markkinoille tuli niin ikään ruotsalainen Raket RS 60, joka oli aikansa nykyaikaisin raivaussaha. Sirkkeliteristä luovutaan. Tilalle tulivat hieman nykyisiä muistuttavat terät, joiden viilaaminen oli monin verroin helpompaa. 1969 Raivaussahamarkkinoille ilmaantuu uusi tulokas, kun Husqvarna tuo ensimmäisen oman mallinsa, RS 65:n markkinoille. Se ei vielä räjäytä pankkia. Koneviestin laajassa artikkelissa ”Onko raivaussahalla tulevaisuutta” nimetön kirjoittaja ei pidä sitä mitenkään itsestään selvänä, vaan arvelee niiden käytön rajoittuvat lähinnä sähkölinjojen perkaukseen. 1972 Taimikonhoitotarve on noin 200 000 hehtaaria vuodessa, mihin ei vesurikulttuurissa ylletä. Suomessa raivaussahoja myydään vain muutama sata vuodessa, Ruotsissa jo tuhansia. Yhteisiä urakkapalkkauksen perusteita kehitteillä Metsätehon ja Metsähallituksen kesken. 1973 Esitellään Husqvarna Companion 165 R. Neljä hevosvoimaa, tyristorisytytys, 10,3 kiloa. Legenda oli syntynyt. Raivaussahan ostajille oli tarjolla myös käyttäjäkoulutusta. 1975 Kaikilla ajan tärkeillä sahavalmistajilla on tarjolla ammattikäyttöön sopiva raivaussaha. Husqvarna 165 R, Partner B173, Jonsered (Raket) 52E, Stihl FS 20. 1977 Kehitellään kemiallisten vesakontorjunta-aineiden levitystä raivauksen yhteydessä. 1978 Helsingin Autokoneistamo esitteli Esa R50 -raivaussahan. Sama yritys valmisti 1960-luvulla Hyry-moottorisahoja. Moottori oli norjalaisen JoBun. Teknisiltä ominaisuuksiltaan laite veti vertoja nykyisille raivaussahoille. Myös ergonomiaan oli kiinnitetty huomiota. Vientimarkkinoillekin tähyiltiin, mutta ei onnistuttu. Esa-raivurit hävisivät markkinoilta vuoteen 1982 mennessä. ruotsin markkinajohtaja! 3 vuoden takuu Katso lisätiedot ja lähin jälleenmyyjäsi www.cfmoto.fi cfmotosuomi cfmotosuomi trakt orimö nkijä t t3a 40km /h t3b 60km / h alk. 5390€ 49 MAKASIINI 5 • 2017 5131_.indd 49 29.6.2017 16.28
• Vaikea keksiä, missä 1980-luvun husku häviäisi nykyraivureille. Raivaussaha valmistui 1980-luvulla 1980-luvulla tarjolla oli lukuisia erinomaisia raivaussahoja: Raketteja, Partnereita, Stihljä, Jobuja ja Husqvarnoja. Vuosikymmentä edustavaksi sahamalliksi valitsimme Husqvarna 244rx:n. Valintaan on kaksi syytä. Ensinnäkin sellainen oli saatavilla ja vieläpä parhaassa iskukunnossaan. Toiseksi, malli lienee ollut 1980-luvun paras raivaussaha. Kevyt, ketterän tasapainoinen ja erinomaisen tehokas sekä kierrosherkkä. Melkein tunsi itsensäkin taas parikymppiseksi, kun pitkästä aikaa tarttui 244:n kahvoihin. Koesahauksen jälkeen jäin kyllä ihmettelemään, että mitä sahavalmistajien tuotekehitysosastojen raivaussahainsinöörit ovat vuoden 1983 jälkeen mahtaneet tehdä… Kiitokset työryhmälle: Matti Kivistö, Risto Mykkänen, Jukka Peltonen ja Kyösti Yli-Pohja. 1981 Keskikokoiset ruotsalaisraivurit Husqvarna 244 R ja sen sisarmalli JoBu 945 vastasivat ominaisuuksillaan nykysahoja: sylinteritilavuus 44 cm3, teho 2,2 kW, paino 8,5 kiloa. 1986 Suomessa myydään kymmentä raivaussahamerkkiä: Echo, Husqvarna, Jonsered, Kaaz, Partner, Raket, Shindaiwa, Stihl, Solo ja Takana. 1988 myytiin 9 299 raivaussahaa. Määrä oli kaksinkertainen vuoteen 1980 verrattuna. Sahat maksoivat noin 3 000-4 000 markkaa, nykyrahassa noin 1 000 euroa. Saksalainen Stihl tuotekehitti raivaussahojaan talvikäyttöä varten Lapissa yhdessä uuden maahantuojansa Oy Elfving Ab:n kanssa. 1989 myytiin 11 080 raivaussahaa. 1990 Husqvarna tuo markkinoille modernin ammattilaisille tarkoitetun raivaussahamallin 250 RX:n. Tiedot on kerätty Koneviestin vuosikerroista 1955–1990. Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto HUSQVARNA 244 RX ? Esitelty 1983 ? Sylinteritilavuus ? 44 cm3 ? Teho 2,3 kW ? Paino 8,5 kg ? Tärinänvaimennus 50 MAKASIINI 5 • 2017 5131_.indd 50 29.6.2017 16.28
• Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto 51 MAKASIINI 5 • 2017 5131_.indd 51 29.6.2017 16.28
• 5141_.indd 52 29.6.2017 16.14
• olla myös onnekasta. Alueella hirvitiheys on aivan liian korkea, mutta nyt puut ovat jo sen verran korkeita, etteivät hirvet enää saa niitä tuhotuksi. Menestystä hirviporukoille jahteihin ja anokaa lupia jahteihinne tarpeeksi. Ainakaan minä en taimiani kasvata hirvien ravinnoksi. Kesäisenä päivänä hoidettua taimikkoa on ilo katsella. Hiljaa metsässä seisoessa lähes kuulee, kuinka puut kasvavat pituutta ja paksuutta. Hiljaisuuden toivottavasti katkaisee lähistöllä käynnistävän raivaussahan ääni. palveluita. Vuosikymmenten työ Suomen metsissä on tuonut meille kasvun ihmeen. Kesäkuussa Luonnonvarakeskus uutisoi, että metsiemme vuosikasvu on kiihtynyt jo 110 miljoonaan kuutiometriin. Metsiemme puuvarat mahdollistavat hurjasti lisääntyvän puun käytön. Uusiutuvan raaka-aineen käytön kestävä lisäys on tavoite, johon kannattaa pyrkiä. Samalla tulee miettiä, miten voimme edelleen lisätä metsien kasvua. Huippua ei ole varmasti nähty. Esimerkiksi metsien jalostuksella ja lannoituksella kasvua voidaan edelleen kiihdyttää. Kesäkuussa Luken kertomille taimikonhoitotarpeille on myös tehtävä jotain. Samalla sopii vain toivoa ja tehdä kaikkemme, että EU:ssa ymmärretään lisääntyvän puun käytön olevan pitkällä tähtäimellä myös ilmaston pelastus. Suomea ei saa rankaista metsien lisäkäytöstä. Suomen metsät ovat myös hyvä esimerkki siitä, miten voidaan samaan aikaan edistää sekä puuntuotantoa että monimuotoisuutta. Vaikka Suomessa on poikkeuksellisen paljon luonnonsuojelualueita, tehdään monimuotoisuustyötä myös jokaisessa talousmetsässä. Luken tilastojen mukaan esimerkiksi monimuotoisuuden kannalta tärkeän lahopuun määrä on Etelä-Suomessa lisääntynyt. R aivaussahatyö Nurmon metsässäni tuli tällä erää tehtyä. Metsään jäi hien lisäksi tuhansia kaadettuja runkoja sekä hyvälaatuisia kasvavia nuoria puita. Palsta on aivan erinäköinen kuin lähtötilanteessa. Valituilla puilla on tilaa kasvaa ja ylläpitää maamme kasvun ihmettä. Aiempi viidakko muuttuu nopeasti kasvatusmetsäksi. Kyseisellä kohteella taimikonhoidon myöhästyminen saattoi osittain L äpitunkematon viidakko. Aurinko porottaa kuumalta taivaalta puiden yläpuolella. Valo ei pääse tunkeutumaan oksien ja lehtien läpi. Märästä maasta nousevalle hyttysparvelle ryteikkö ei ole mikään este. Inisevät seuralaiset käyvät ahnaasti metsämiehen kimppuun. Ei, kyse ei ole viidakosta Aasiassa vaan myöhässä olevasta metsän hoidosta Nurmossa. Vajaat kymmenen vuotta sitten raivasin kyseistä palstaa, mutta varttuneemman metsän taakse unohtui puolen hehtaarin pala. Metsänomistajana olo oli tuskainen, kun kävin läpitunkemattoman viidakon kimppuun. Rungot eivät mahtuneet kaatumaan vaan jäivät nojaamaan toisiinsa lapin kotia muistuttaviksi keoiksi. Kekojen sisällä jossain kätköissä olivat ne tilaa kaipaavat männyt ja kuuset. Ehdottomasti ensimmäinen ja viimeinen kerta kun oma taimikonhoito jää tuolla tavoin myöhään. Ensimmäisten tuntien aikana valmistui kokonaista muutama aari hoidettua metsää. Onneksi alun jälkeen työ nopeutui. Seuraavilla rungoilla oli tilaa kaatua ja auringon valokin löysi tiensä auenneeseen metsään. Sahan käry yhdistettynä pieneen tuulenvireeseen ja sopivaan määrää Offia pitivät hyttyset loitolla. Alkutuskan jälkeen raivaussahatyö oli yhtä mukavaa kuin aina ennenkin. E n ole ainoa metsänomistaja, jolta löytyi vastaavanlainen pöpelikkö. Iso haaste metsätaloudellemme on se, miten saamme metsämme hoidettua myös tulevaisuudessa. Raivaussahaan voi tarttua joko metsänomistaja itse tai sitten metsänomistajan haluama taho. Toivottavasti myös tulevat metsänomistajat osaavat käyttää vaikkapa oman metsänhoitoyhdistyksensä Pöpeliköstä kasvun ihmeeseen Metsään jäi hien lisäksi tuhansia kaadettuja runkoja sekä hyvälaatuisia kasvavia nuoria puita. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC MARKO MÄKI-HAKOLA Kirjoittaja on MTK:n elinkeinojohtaja. KOLUMNI 53 MAKASIINI 5 • 2017 53 MAKASIINI 5 • 2017 5143_.indd 53 29.6.2017 16.16
• 54 MAKASIINI 5 • 2017 KESÄLLÄKIN VOI HAKATA Metsäalalla tarvitaan asennemuutosta, 40 vuotta puunkorjuun parissa työskennellyt koneyrittäjä Timo Tolppa sanoo. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI VAIKUTTAJA 5140_.indd 54 29.6.2017 17.18
• 55 MAKASIINI 5 • 2017 Timo Tolpan luotsaamalla Metsäkonepalvelu Oy:llä on Suomessa 54 ja Ruotsissa 16 metsäkonetta. 5140_.indd 55 29.6.2017 17.18
• 56 MAKASIINI 5 • 2017 T imberjack, John Deere, Ponsse, Komatsu. Kymmenkunta metsäkonetta seisoo kesäkuun lopulla hämeenlinnalaisen Metsäkonepalvelu Oy:n pihassa. Toimitusjohtaja Timo Tolpan mukaan se on kymmenkunta metsäkonetta liikaa. ”Tavoite on, ettei koneita olisi pihassa lainkaan. Talvisin se onnistuu, mutta viikon päästä pihassa on 15 metsäkonetta lisää”, hän ennakoi. Kausiluonteisuus on Tolpan mukaan metsäkonealan suurimpia haasteita. Talvella leimikoita riittää korjattavaksi, mutta kelirikkoaikaan ja kesällä hakkuutyömaat hiljenevät. Metsäkonemäärä on mukautettu talven hakkuisiin, joten kesällä osa koneista seisoo. ”Metsäala tarvitsisi asennemuutosta. Talvisin korjataan niin paljon puuta, ettei ympärivuotiselle korjuulle ole tarvetta. Korjuun kannalta kuiva kesä on kuitenkin parempi kuin huono talvi. Kuusikoita voi hyvin harventaa kesällä, kun kalustoa parannetaan telaratkaisuilla”, Tolppa sanoo. Suomessa on hänen mukaansa tällä hetkellä kaikkiaan nelisentuhatta metsäkonetta, jos mukaan lasketaan sekä hakkuuettä ajokoneet. Karsimisvaraa olisi useampi sata metsäkonetta – siitäkin huolimatta, että Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas käynnistyy loppukesästä ja muualle Suomeen on suunnitteilla uusia tehdashankkeita. ”Kotimaan vuotuinen puunhankinta on lisääntynyt muutamassa vuodessa kymmenen miljoonaa kuutiometriä, mutta se ei ole vähentänyt metsäkonealan ylikapasiteettia tai kausiluonteisuutta ollenkaan. Äänekosken puunhankintamääriin tuoma lisäys ei ole puoliakaan tästä.” Suomen suurin Tolpan luotsaama Metsäkonepalvelu Oy on Suomen suurin metsäkoneurakoitsija. Se työllistää Suomessa 85 ja Ruotsissa 30 henkilöä. Metsäkoneita yhtiöllä on kaikkiaan 70, Suomessa 54 ja Ruotsissa 16. Lisäksi yhtiöllä on useita aliurakoitsijoita. Yhtiön juuret ovat 1950-luvulla perustetussa Tapion Konetoimistossa. Se yhtiöitettiin 1960-luvulla Metsäpalvelu Oy:ksi, jonka tavoitteena oli kehittää koneellista metsänhoitoa. Kun Metsäpalvelu Oy vuonna 1970 ajautui konkurssiin, päätti osa yhtiön johdosta Timo Tolpan isän Tauno Tolpan johdolla ostaa yhtiön kaluston ja perustaa oman yhtiön. Syntyi Metsäkonepalvelu Oy. Yhtiön historia ja metsäalan koneellistuminen ovat kulkeneet pitkälti käsi kädessä. Vuonna 1970 suuri osa metsätöistä tehtiin vielä miestyönä ja koneita käytettiin lähinnä puutavaran kuljetukseen. Ensimmäisen monitoimikoneensa yhtiö osti vuonna 1974. Se oli Kockums-merkkinen liukupuomiprosessori, joka katkoi metsureiden kaatamat puut. ”1970-luvun lopulla monitoimikoneita oli jo neljä. Se oli poikkeuksellista, sillä hakkuun koneellistamisaste oli tuolloin vain viisi prosenttia. 1980-luvulla koneellistamisaste nousi nopeasti, 70–80 prosenttiin kymmenessä vuodessa”, Timo Tolppa kertoo. Vähitellen myös puiden kaato koneellistui. 1980-luvulla markkinoille tulivat kaksioteharvesterit, 1990-luvulla yksioteharvesterit. 2000-luvulla on kehittynyt varsinkin tietotekniikka. Työmaatiedot liikkuvat sähköisesti, ja metsäja tienvarsivarastoja voidaan seurata reaaliaikaisesti. 5140_.indd 56 29.6.2017 17.18
• 57 MAKASIINI 5 • 2017 ”Tehokkuus on nykyään aivan toisella tasolla kuin esimerkiksi 1980-luvulla. Silloin oli täysin normaalia, että metsäkonekuskin päivä kului karttoja katsellen ja leimikkoa kierrellen. Nyt se olisi katastrofi”, Tolppa sanoo. Kilpailu kovaa Tolppa on työskennellyt Metsäkonepalvelu Oy:ssä vuodesta 1978. Pari ensimmäistä vuotta kuluivat metsäkoneen puikoissa, parikymmentä seuraavaa vuotta asennusja huoltopuolella. Vuodesta 1999 Tolppa on toiminut yhtiön toimitusjohtajana. Vaikka metsäkoneet ovat kehittyneet Tolpan työuran aikana huomattavasti, pitää hän merkittävämpänä muutoksena metsäkonealalla tapahtunutta kulttuurin muutosta. ”Kun aloitin työt, metsäkoneurakointi oli yksi maatalouden sivuelinkeinoista. Nykyään metsäkoneurakointi on yrittäjämäistä. Suuri osa alalla olevista tekee tätä vakavissaan.” Timo Tolppa ? Metsäkonepalvelu Oy:n toimitusjohtaja ? 60-vuotias ? kotoisin Ruovedeltä, asuu Hämeenlinnassa ? valmistunut koneteknikoksi Riihimäeltä 1977 ? avovaimo, kaksi lasta ja seitsemän lastenlasta ? harrastaa liikuntaa, erityisesti hiihtoa ja mopoilua Timo Tolpan työhuonetta koristavat metsäkoneiden pienoismallit. 1960-luvun alkupuolella otetuissa valokuvissa kehitetään maanmuokkausta. Metsäkonepalvelu Oy:n pihalla seisoo kesäkuun lopulla kymmenkunta metsäkonetta. 5140_.indd 57 29.6.2017 17.18
• 58 MAKASIINI 5 • 2017 Tolppa ennakoi metsäkoneurakoinnin keskittyvän jatkossa entistä suuremmille toimijoille. Alalla on hänen mukaansa kova kilpailu töistä, joten osa urakoitsijoista karsiutuu väistämättä pois. Tolppa ei pidä mahdottomana sitäkään, että esimerkiksi puukauppa siirtyisi jossain vaiheessa metsäyhtiöiltä metsäkoneurakoitsijoille. ”Yrittäjät ovat osoittaneet pystyvänsä tekemään töitä kustannustehokkaammin kuin isot metsäyhtiöt. Teollisuus on keventänyt kustannuksiaan samalla, kun metsäkoneurakoitsijoiden tehtäväkenttä on laajentunut.” Ruotsin markkinoille Ruotsiin Metsäkonepalvelu Oy laajensi vuonna 2012. Vaihtoehtona oli Venäjä, mutta Ruotsi vei voiton. ”Länteen laajentaminen tuntui järkevämmältä. Ruotsissa korjataan vuosittain puolitoista kertaa niin paljon puuta kuin Suomessa. Metsäteollisuus ei 2000-luvun alussa investoinut Suomeen, kun taas Ruotsissa tehtiin investointeja ja puunkäyttö kasvoi”, Tolppa kertoo. Tällä hetkellä kolmannes yhtiön liikevaihdosta tulee Ruotsista. Sitä, kumpi maa näyttää metsäkoneyrittäjän näkökulmasta lupaavammalta, on Tolpan mukaan vaikea sanoa. Ruotsin metsäkoneala on hänen mukaansa Suomea sirpaleisempi. Toisin kuin Suomessa, Ruotsissa metsäyhtiöillä on edelleen raskaat organisaationsa puunkorjuuta varten ja 15–20 prosenttia korjuukalustosta on metsäteollisuuden omistuksessa. Yksityiset metsäkoneurakoitsijat ovat selvästi suomalaisia pienempiä. Tolppa arvioi, että on vain ajan kysymys, milloin puunkorjuu Ruotsissakin siirtyy metsäyhtiöiltä yrittäjävetoisemmaksi. ”Meiltä löytyy osaamista sitten, kun se tapahtuu.” Painot äärirajoilla Lavettiauto kaartaa Metsäkonepalvelu Oy:n pihaan. Sillä on kyydissään määräaikaishuoltoon tuleva John Deeren kuormatraktori. Metsäkonepalvelu Oy:llä on kaikkien kolmen suurimman metsäkonevalmistajan – John Deeren, Komatsun ja Ponssen – metsäkoneita. Tolpan mukaan eri valmistajien metsäkoneet eroavat toisistaan yllättävän vähän. Kuljettajaa opastavia järjestelmiä metsäkoneissa voisi hänen mukaansa olla enemmän. ”Ajokone voisi esimerkiksi kertoa kuljettajalle, missä järjestyksessä puut kannattaa kerätä metsästä. Se lisäisi tuottavuutta.” Metsäkoneiden painoja pitäisi Tolpan mukaan saada alaspäin, niissä ollaan nyt äärirajoilla. Ongelmana ei hänen mukaansa ole vain maaston, vaan myös kuljetuskaluston kestävyys. Siihen, että näkisi eläessään metsässä itsekseen ohjautuvia metsäkoneita, Tolppa ei usko. ”Olosuhteet ovat metsässä vaativat, ja ihmiset ovat yhä tarkempia korjuujäljestä ja luontoarvoista”, hän perustelee. Koneelliseen istutukseen tai taimikonraivaukseen Tolppa ei myöskään usko. Ne on hänen mielestään kustannustehokkaampaa hoitaa miestyönä. Maanmuokkaukseen tulisi Tolpan mukaan sen sijaan pikaisesti kehittää uusia menetelmiä. Jatkuvatoimisen mätästyksen kehittäminen voisi olla ratkaisu, jolla kustannukset saadaan pidettyä kurissa. Kaivinkonemuokkaus tuottaa Tolpan mukaan niin huonosti, ettei maanmuokkauksiin pian riitä tekijöitä. ”Metsäkoneisiin on tullut anturitekniikkaa ja konenäköä, mutta maanmuokkauksessa käytetään samoja koneita kuin 1960-luvulla. Maanmuokkaus on ollut paikallisten harrastus, mutta nyt harrastajista alkaa olla pulaa. Se näkyy hinnoissa, mätästyksen hinnat nousevat vääjäämättä.” Metsäkonepalvelu Oy:n konevalikoimaan kuuluu Bracken monitoimimuokkaajalla varustettu Ponssen metsätraktori. ”Ruotsissa korjataan vuosittain puolitoista kertaa niin paljon puuta kuin Suomessa.” NYT ON KAUPAN PAIKKA! Sportsman 570 EFI 4x4 EUT sh. 9290 € +tk. SUMMER PACK ETUSI 1318 € ? Forest-peräkärry 799 € ? Forest-peräkärry 799 € ? Polaris-sähkövinssi 519 € ? POLARIS.FI Rekisteröity kahdelle 5140_.indd 58 29.6.2017 17.18
• NYT ON KAUPAN PAIKKA! Sportsman 570 EFI 4x4 EUT sh. 9290 € +tk. SUMMER PACK ETUSI 1318 € ? Forest-peräkärry 799 € ? Forest-peräkärry 799 € ? Polaris-sähkövinssi 519 € ? POLARIS.FI Rekisteröity kahdelle 5140_.indd 59 29.6.2017 17.18
• TEKSTI MARIANNE MINKKINEN KUVAT EEVA TAMMI M äkelän tilalle Karjalohjalle istutettiin ensimmäiset visakoivut vuonna 2000. Taimet lähtivät hyvin kasvuun, ja 17 vuodessa niistä on muodostunut visalle tyypillisiä rosoisia runkoja. Tilan eläköitynyt isäntä Jukka Tammi kertoo, että kasvatusta päätettiin yrittää silkasta kokeilunhalusta. ”Visa oli tuolloin suhteellisen haluttua, ja ajattelinkin asiaa jälkipolvien kannalta. Tällä hetkellä visa taas ei tunnu olevan kovin suosittua, mutta aika näyttää.” Istutuspaikkana oli noin 20 aarin kokoinen alue, jolla oli aiemmin kasvanut päätehakkuuikäistä kuusikkoa. Taimia istutettiin kuokilla lähes parisataa kappaletta. Pojat Joel ja Jere Tammi osallistuivat innokkaasti urakkaan, vaikka kummatkin olivat vielä alle kymmenvuotiaita. Visa vaatii työtä Taimitarhalta saadut taimet eivät olleet kloonattuja, joten kaikki eivät olleet visautuneet. Tammen mukaan heidän saamasKokeilemalla hyväksi todettu Visakoivikko osoittautui tavallista vaativammaksi työkohteeksi. taan erästä noin kolmasosa oli tavallisia rauduskoivuntaimia. Eron huomaa muun muassa kasvuvauhdista. ”Ei-visautuneet taimet kasvoivat selvästi nopeammin ja ne ovat nyt järeämpiä.” Tammi kertoo, ettei kuvion hoitaminen ole sujunut aina helposti. Visakoivun taimia pitää karsia useampaan otteeseen, jotta puihin saadaan mahdollisimman paljon arvokkainta oksatonta runkoa. ”Se ei ole ollut yksinkertaista hommaa. Oksasaksilla tai muilla karsintavälineillä tulee helposti runkovaurioita tai jää liian pitkä oksantynkä.” Karsimisen lisäksi kuviota on raivattu pariin otteeseen. Päätehakkuuta saadaan odotella vielä kymmeniä vuosia, jos puista halutaan kunnon sorvitavaraa. Yhdestä tuli viisi Ensimmäisen visakoivikon kasvatuksesta on kuitenkin saatu niin hyviä kokemuksia, että nykyään tilalla kasvaa jo viisi pientä visakoivikkoa. Tammi arvioi, että niiden yhteispinta-ala on enintään puolitoista hehtaaria. Yhdestä alueesta tuli visakoivikko sattumalta. ”Huomasimme koivikkoa raivatessa, että keskellä kaikki puut olivat visautuneita. Ilmeisesti taimitarhalla tai kuljetuksessa oli vahingossa sekoittunut mukaan pari laatikkoa kloonattuja visakoivun taimia.” Visakoivikot ovat kuitenkin vain pieni osa tilan metsiä, sillä metsämaata on kaikkiaan noin 100 hehtaaria. Sidos metsään ja maahan on välittynyt vanhemmilta lapsille. Tilaa isännöi nykyään vanhin poika Juha Tammi. Jälkimmäisessä valokuvassa kameralle poseeraavat metsätalousinsinööri Jere Tammi ja maansiirtoyrityksen työntekijä Joel Tammi. 2000 2017 Onko sinulla valokuvapareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys? Lähetä ne meille Metsälehteen. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki tai makasiini@metsalehti.fi. Liitä mukaan tiedot kuvien taustasta sekä yhteystietosi. Maksamme julkaistuista kuvista palkkion. ENNEN & NYT Siinä ajassa kun visakoivuista on kasvanut näin korkeita, Jere Tammesta (oik.) on valmistunut metsätalousinsinööri ja Joel Tammesta maansiirtoyrityksen työntekjä. Eroa kuvien välillä on 17 vuotta. 60 MAKASIINI 5 • 2017 5129_.indd 60 29.6.2017 16.20
• KESÄKILPAILU S atavuotiaan Suomen kunniaksi valitsimme kesäkilpailun teemaksi Sukupolvien metsä. Lähetä meille kuva ja lyhyt kertomus, joka kuvaa metsänomistamisessa niin tärkeää jatkumoa sukupolvelta toiselle. Kilpailukuvassa tai -kertomuksessa voi olla esimerkiksi perheelle tärkeä paikka metsässä, ikihonka tai uudelle sukupolvelle varttuva komea taimikko. Tai sitten pääosassa ovat ihmiset, eri sukupolvet yhdessä metsässä. Aihe on laaja. Metsänomistamisen ketjua voi kuvata monelta kantilta. Perheen nuorimpia voi kannustaa osallistumaan kilpailuun omalla tulkinnalla perheestä ja metsästä. Kilpailukuva voi olla uusi tai vanha, se voi myös olla piirros. Toivotamme tervetulleiksi myös runot ja novellit, joissa kuvataan sukupolvien metsän merkitystä eri-ikäisille suomalaisille. Liuskallinen tekstiä Lähetä kuva ja vajaan liuskan eli korkeintaan noin 2000 merkin mittainen teksti sähköpostilla osoitteeseen palaute@metsalehti.fi tai perinteisellä postilla osoitteeseen Metsälehti, Kesäkilpailu, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kilpailu päättyy 20. elokuuta. PALKINNOKSI TABLETTI Toimitus valitsee parhaat kuvat ja tarinat, jotka julkaistaan syksyn lehdissä. Kaikkien julkaistavaksi valittujen kuvien ja kertomusten kesken arvomme pääpalkintona Samsung Galaxy -tablettitietokoneen. Palkinnon arvo on noin 300 euroa. Lisäksi arvomme kolme Pirjo Havian ja Matti Kiviniemen kirjoittamaa Sujuvasti seuraavalle -kirjaa, joka opastaa metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin sekä kolme Iskelmäkasviota, jossa Satu Laatikainen, Henry Väre ja Jukka Laine esittelevät suomalaisen viihdemusiikin kukkaset. KERRO SUKUPOLVIEN METSÄSTÄ KU VA A N N A BA CK 61 MAKASIINI 5 • 2017 5139_.indd 61 29.6.2017 16.30
• Kukkatarha RIMMESSÄ PILKKEET: LUHTA Kaikki suuret suoaukeat leviävät alkukesästä heinäkuuhun valtavina kukkakenttinä. Koska suotyyppejä on kymmenittäin, myös kasvilajisto vaihtelee. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA Rimpisellä aapasuolla raatteen kukat eivät jää huomiotta. 62 MAKASIINI 5 • 2017 5128_.indd 62 29.6.2017 16.33
• Suokukka kukkii loputtomana mattona sekä Etelä-Suomen rahkakeitailla että pohjoisilla aapasoilla kuten tässä. 63 MAKASIINI 5 • 2017 5128_.indd 63 29.6.2017 16.33
• E lämä valokuvaajana johdattaa minut silloin tällöin pitämään kuvaesityksen tai pystyttämään näyttelyn keskelle Eurooppaa tai suorastaan maailman ääriin. Joka kerta kurkistelen uteliaana, millä tavoin Suomen luontoa koetaan. Ymmärrän oikein hyvin, miksi itävaltalainen lumilautailija ei noteeraa laakeita tuntureita ja vaarojamme kovin kummoisiksi tai miksi ammattikuvaaja Kaliforniasta hullaantuu lumesta. Kerran toisensa jälkeen yllätyn kuitenkin soiden ihastelusta. Suomalaisille suo synnyttää jonkinlaisen jarrun tai torjunnan. ”Kyllähän kuva näyttää ihan hienolta, mutta oikeasti suot ovat kauheita!” Myös aktiiviretkeilijät karttavat suota. Suokasveja tutkineen professori Rauno Monen kilometrin ruostevillarimpi Kilpiaavalla Pelkosenniemellä. Ruuhijärven mielestä jyrkin suoviha loppui kumisaappaan keksimiseen. Ruuhijärven sääntö selittäisi myös suoretkeilyn lopahtamisen tällä vuosituhannella. Aiemmin luonnossa patikoitiin mustat nokialaiset jalassa, nykyään nahkaisissa vaelluskengissä. Milloin ja missä suo on kauneimmillaan? Mikäli Kaukoidän yleisö saa päättää, aivan ilmeisesti Pohjois-Suomessa keskellä kesää. Tietyt suot tiettyyn aikaan ovat kerrassaan uskomattomia kukkakenttiä, ja usein ne vastaavat myös Kiinan ja Japanin vuosituhansin takaisia maisemaja myös puutarhaihanteita. Seitsemänkymmentä suotyyppiä Jos hylkäämme kaukomaat ja marssimme kymmenelle suolle, huomaamme ne keskenään erilaisiksi. Suokokonaisuudet jakaantuvat toisaalta aapasoihin, jotka ovat Kihokin kukinto on vaatimaton, mutta lehdet säihkyvät. Kihokki on lihansyöjäkasvi, joka saalistaa hyönteisiä houkuttelevan liimapisaraisilla lehdillään. Hyönteisravinnon ansiosta se selviää missä hyvänsä mutarimmessä. 64 MAKASIINI 5 • 2017 5128_.indd 64 29.6.2017 16.33
• Tänä kesänä Keskija Pohjois-Suomessa suokasvien rytmi myöhästyy noin kolme viikkoa totutusta. Luhtavilla tunnettiin aiemmin monitähkävillana. Monitupsuinen latvus onkin sen hyvä tuntomerkki. Tupasvillan pumpulitupsut kurkottavat keidassuon vesilampareen jokaiselta mättäältä. ravinteisia ja yleisväriltään vihreitä, ja toisaalta karuihin ja ruskeasävyisiin keidassoihin. Suotyyppejä niiden sisällä erotellaan noin seitsemänkymmentä. Kaikki suot peittyvät kukkiin suunnilleen samaan aikaan, mutta täsmällinen aika riippuu kevään ja alkukesän säistä. Tänä kesänä Keskija Pohjois-Suomessa suokasvien rytmi myöhästyy noin kolme viikkoa totutusta. Keidassuon vähäravinteisin ja karuin aukea on rahkanevaa, jonka pohjapatjan muodostaa ruskea rahkasammal. Sammalpinnasta työntyy puuvartisia varpuja, suokukkaa ja suopursua. Arkielämässä rahkanevaa kutsutaan hillasuoksi, koska suomuurain, hilla, on rahkanevan kolmas runsas kukkija. Kuin puuvillapelto Hiukan märemmät keidassuon aukeat ovat tupasvillanevoja, jotka nimikkokasvi saa kukkivan puuvillapellon näköisiksi. Itse asiassa pumpulipäät eivät ole tupasvillan kukkia vaan siementupsuja. Joinain kesinä nevat ovat niitä täynnään, toisinaan ne puuttuvat. Muut yleiset suovillat – hyllyvien rimpien luhtavilla ja Keski-Lapin aapojen ruostevilla – kasvavat aapasoiden saranevoilla. Joskus näyttää kuin ruostevillat jatkuisivat katkeamattomana patjana maailman ääriin. Suolla kulkijan täytyy tunnistaa vähintään tupasja luhtavilla, sillä jälkimmäisen kasvupaikoilla ei saapasvarsi riitä. Märät rimmet ja kuivemmat jänteet vuorottelevat sekä keidasettä aapasoilla. Upeakukkainen raate täyttää juhannuksen seudussa kukinnoillaan aapojen vesipintaiset, isot rimmet. Vaikka raaterimpi näyttää kulkukelvottomalta, vesipinnan alla risteilee joustava mutta luja juurija maavarsiverkosto. Taitava suolla kulkija loikkii lainehtivan rimmen yli kuivin jaloin raatteita seuraamalla. Ravinteisimmat suot ovat lettoja. Yhden lajin kukkameren sijaan letolta voi bongata viehättäviä harvinaisuuksia, kuten suon orkideat: punaja kalkkimaariankämmekän tai kirkiruohon. Keltakukkainen lettorikko kukkii koivuletoilla. Heinäkuun puolivälissä kukka-aavat alkavat lakastua. Jos alkukesä on sujunut ilman lumituiskuja, raekuuroja ja hallaöitä, rahkanevat ja rimpisoiden rahkaiset jänteet täplittyvät heleällä oranssilla kuin uusi kukka olisi puhjennut. Valkokukkainen hilla on onnistunut marjomaan ja parhaimmillaan marjojen paljous oikeasti värjää rahkanevat. Tällaisina vuosina suomalainenkin osaa ihailla suon kauneutta. 65 MAKASIINI 5 • 2017 5128_.indd 65 29.6.2017 16.33
• TAPION PÖYTÄ Ruoholaukka sopii erinomaisesti villiyrttikeiton ja teeleivän mausteeksi. Se antaa makua myös levitteelle. 66 MAKASIINI 5 • 2017 5136_.indd 66 29.6.2017 16.34
• R uoholaukka (Allium schoenoprasum) eli ruohosipuli on monivuotinen maustekasvi, joka kasvaa luonnonvaraisena Eteläja Lounais-Suomen saariston sekä rannikkoseudun kallioilla ja rannoilla. Sitä tapaa myös sisämaassa kallioilla. Siellä ruoholaukka esiintymät ovat merkkejä ajalta, jolloin meren rantaviiva ulottui syvemmälle sisämaahan. Ruoholaukka viihtyy myös puutarhoissa ja onkin meidän yleisimpiä maustekasvejamme. Sinipunaiset kukinnot ovat kauniita, joten se sopii myös koristekasviksi. Suomessa kasvaa viisi sipulieli laukkalajia, ruoholaukan lisäksi nurmilaukka, hietalaukka, käärmeenlaukka ja karhunlaukka. Ruoholaukallakin on kaksi alalajia: kallioruoholaukka ja ruijanruoholaukka. Nurmilaukkaa lukuun ottamatta muut laukat ovat harvinaisia, Ahvenanmaalla esiintyvä karhunlaukka on jopa rauhoitettu. Luonnonvaraiset laukat ovat sukua viljellylle tavalliselle sipulille ja valkosipulille. Euroopan ja Aasian lisäksi ruoholaukkaa kasvaa myös Pohjois-Amerikan viileällä ja lauhkealla vyöhykkeellä. Ruoholaukkaa on nurmilaukan tapaan tavattu rautakautisilta ja viikinkien asuinpaikoilta. Se onkin hyötynyt ihmisen liikkumisesta paikasta toiseen, jolloin kasvi on kulkenut mukana. Koristeeksi ja keripukin torjuntaan Ruoholaukka sisältää runsaasti C-vitamiinia, kalsiumia, rautaa ja karoteenia eli A-vitamiinin esiastetta. Ruohosipulilla on sanottu olevan hampaita, kynsiä ja hiuksia vahvistava vaikutus. Sitä on kutsuttu vihanneslaukaksi, sillä se on ollut suosittu maustevihannes, ja keripukkiyrtiksi, koska sitä on käytetty suuren C-vitamiinipitoisuutensa vuoksi merenkulkijoiden keripukin torjuntaan laivoilla. Elias Lönnrot kirjoitti ruoholaukasta: Yleisesti tuttu ruokaryyti. Lääkkeenä nautittu, hiuttava, vesityttävä, puhkuttava, hyödyllinen hengenahdossa, yskässä, leinissä, keripukissa, horkassa. Iholääkkeenä nostaa rakkoja, jouduttaa paisetta ja ajoksia. Mehua käytetään savipuolen voiteeksi. Ruoholaukka sopii mausteeksi ruokiin, joihin tarvitaan mietoa sipulin makua kuten salaatteihin, keittoihin, kastikkeisiin, kermaviiliin, munakkaisiin, kalan päälle ja voileipäkakkuun. Se käy myös ruokien koristeeksi, varsinkin kukista saa kauniita koristeita kattaukseen. Kevyttä KESÄPÖYTÄÄN Ruoholaukka tuo villiyrttikeittoon ja teeleipään miedon sipulin maun. TEKSTI JA KUVAUSJÄRJESTELYT MARJA HARTOLA KUVA MARIA GRÖNROOS VILLIYRTTIKEITTO 1 l vettä 1 sipuli varsineen 2-3 valkosipulin kynttä 1 dl mausteyrttejä (litulaukkaa, suolaheinää, lipstikkaa, timjamia, rakuunaa) 1 dl ruoholaukkaa suolaa pippuria kurkumaa raejuustoa Pilko sipulit ja yrtit ja keitä niitä vedessä ruoholaukkaa lukuun ottamatta jonkin aikaa. Mausta keitto ja lisää viimeksi raejuusto, johon ruoholaukka on sekoitettu. Sitä kannattaa käyttää tuoreena ja lisätä se viimeksi valmiisiin ruokiin, ettei C-vitamiini tuhoudu. Pakastaminen on paras säilöntämenetelmä. Ruoholaukka maustaa myös kevyet kesäherkut, villiyrttikeiton ja teeleivän. Ne on helppo valmistaa luonnossa nuotiolla, jolloin ruokiin voi laittaa luonnosta kerättyjä aineksia. Leivät voi paistaa pannulla pieniksi rieskoiksi. Ruoholaukka on yksi meidän luonnonvaraisista maustekasveista. SIPULINEN TEELEIPÄ 2 dl piimää tai maitoa (vesikin käy) 2 dl kaurahiutaleita 2 dl spelttijauhoja 1 dl vehnäjauhoja 2 dl juustoraastetta 0,5 dl öljyä 3 tl ruokasoodaa (piimän kanssa) tai leivinjauhetta (maidon kanssa) 1 tl suolaa 1 dl ruoholaukkaa Sekoita ainekset keskenään ja tee pellille kaksi leipää, taputtele matalaksi ja jaa taikinapyörällä neljään osaan. Paista 250 asteessa noin 10 minuuttia. 67 MAKASIINI 5 • 2017 5136_.indd 67 29.6.2017 16.34
• PILKKEET PALVELUKSEEN HALUTAAN KOULUTUSTA Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) ? Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) ? Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsäkustannus maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Palvelukortti LUKIJALTA JATKUVAN kasvatuksen vastustamiseen kytketään monenlaisia uskomuksia. Viimeksi niitä esitti metsänjalostaja Matti Haapanen Metsälehdessä (11/2017). Hän väitti, ettei eri-ikäinen jatkuvan kasvatuksen metsikkö olisi perimältään monimuotoisempi kuin viljelymetsän puusto, vaan että luontaisesti syntyneiden metsiköiden ja viljelypuustojen geneettinen muuntelu olisi hyvin samanlaista. Väitettä on syytä epäillä, koska se ei perustu pätevään vertailuun ja koska jatkuvan kasvatuksen puusto syntyy luonnonvalinnan kautta useista tuhansista taimista kulloisenkin kasvupaikan ekologisten olojen mukaan. Viljelymetsä perustetaan vain noin 2 000 taimella tai kylvökohdalla/ha. Viljelyyn voi liittyä jo lähtökohtaisesti siemenen siirto huonosti soveltuvaan kohteeseen, ja taimista kuolee aina osa kaventaen perimän vaihtelua. Toinen myytti perustuu siihen, että jatkuva kasvatus rinnastetaan määrämittahakkuisiin, joissa poistetaan suurimmat ja kasvuisimmat puut ja siten heikennetään hivuttamalla puuston perimää. Todellisuudessa jatkuvassa kasvatuksessa pyritään suosimaan hyväkasvuisia ja laadukkaita puita, jotka kasvavat tukkipuun mittoihin. Yläharvennuksen luonteisissa hakkuissa poistetaan hakkuukypMyyttejä jatkuvasta kasvatuksesta siä, kasvussaan hidastuneita puita tehden tilaa nuoremmille, hyväkasvuisille puille, jotka kehittyvät tukkipuun mittoihin. Hakkuissa poistetaan myös huonolaatuisia, heikosti kasvavia ja sairaita puita. Taimet syntyvät pääosin vanhimpien ja isoimpien eli eniten siementä tuottavien puiden siemennyksestä. Siten puuston perimä voi kehittyä yhä parempaan suuntaan ja päästä joustavasti sopeutumaan ilmaston ja muiden olosuhteiden muutokseen etenkin, kun puuston tulisi olla sekametsää. YRJÖ NOROKORPI METSURI – METSÄPALVELUJEN TUOTTAJA Metsäalan perustutkinto Opinnoissa keskitytään metsänhoitoja puunkorjuupalveluiden tuottamiseen. Valinnaisia aineita ovat metsätraktoreiden käyttö, metsäenergia, puun jatkojalostus sekä erikoispuiden kaato ja hoito. Lähiopetusjaksoja on noin kerran kuukaudessa. Jaksojen aikana majoittuminen ja ruokailu oppilaitoksessa ovat maksuttomia. Ei lukukausimaksua. Hakuohjeet ja -lomake: www.hami.fi. Hakuaika 1.6 – 16.8. Aikuiskoulutus Mustialassa Maatalousalan perustutkinto. Hakuaika 1.6 – 16.8. Nuorten ammattilliset perustutkinnot Tiedot vapaista aloituspaikoista osoitteessa www.hami.fi. Aikuiskoulutus Evolla SATAKUNTA Metsänhoitoyhdistys Satakunta palvelee toimialueen 5.100 metsänomistajaa yhdeksän kunnan alueella. Palveluksessamme on 17 toimihenkilöä. Lisätietoja www.mhy.fi/satakunta Haemme METSÄASIANTUNTIJAN sijaista ajalle 1.9.2017 – 31.12.2018 Työtehtäviisi kuuluu puukauppaan, metsänhoitoon ja asiantuntijapalveluihin liittyen palveluiden markkinointi ja myynti, sekä metsänhoitotöiden toteutus. Toimipisteesi on Sastamalan toimisto. Arvostamme työkokemusta metsänhoitoyhdistyksestä tai vastaavista tehtävistä, aktiivista markkinointija palveluhenkisyyttä sekä sitoutumista työhön. Edellytämme soveltuvaa metsäalan koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja ja kykyä tulokselliseen työhön. Palkkaus YT/METO-työehtosopimuksen mukaisesti. Hakemukset ansioluetteloineen 31.7.2017 mennessä sähköpostitse olli.maki@mhy.fi Lisätietoja tehtävästä antaa toiminnanjohtaja Olli Mäki p. 044 3776 211 metsänhoitoyhdistys MHY Satakunta 2x130 Makasiini_Makasiini 19.6.2017 10.32 Sivu 1 68 MAKASIINI 5 • 2017 5138_.indd 68 30.6.2017 15.19
• Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) ? Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) ? Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsäkustannus maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Palvelukortti 50 VUOTTA 29.7.2017 Jarmo Villman, Metsänhoitoyhdistys KiiKisSuon puheenjohtaja, Suomusjärvi Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla, kesällä viimeistään 2 kuukautta ennen merkkipäivää. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Sähköposti: paivi.laipio@ metsalehti.fi. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. MERKKIPÄIVÄT Metsänhoitoyhdistys Lounametsä Metsänhoitoyhdistys Lounametsän uudeksi johtajaksi on nimitetty metsänhoitaja Lasse Lahtinen (40). Hän aloittaa yhdistyksen palveluksessa syyskuun alussa ja johtajavastuu vaihtuu lokakuun alussa. Silloin Lounametsän nykyinen johtaja Harri Tasanen ryhtyy hoitamaan yhdistyksen hallituksen antamia erityistehtäviä, jonka jälkeen hän jää eläkkeelle. Lahtinen siirtyy Lounametsään MTK:sta, jossa hän on työskennellyt kenttäpäällikkönä ja kehittämisasiantuntijana. NIMITYKSIÄ Metsähallitus Metsänhoitaja Terhi Koipijärvi on nimitetty Metsähallituksen viestintäjohtajaksi. Paikka vapautui, kun edellinen viestintäjohtaja Juha Mäkinen lähti keväällä Euroopan valtionmetsiä edustavan Eustaforin viestintäjohtajaksi. Koipijärvellä on pitkä kokemus metsäalan johtoja vastuullisuustehtävistä. Metsähallitukseen hän siirtyy Stora Ensolta, aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Metsä Groupissa ja Suomen Metsäyhdistyksessä. Koipijärvi valittiin vuoden metsänhoitajaksi vuonna 2011. Tasavallan presidentti on myöntänyt metsäneuvoksen arvonimen Hannu Järviselle Janakkalasta sekä metsätalousneuvoksen arvonimet Rauno Nummiselle Luvialta, Bo Storsjölle Närpiöstä sekä Ritva Varikselle Äänekoskelta. ARVONIMIÄ Tämän suuren Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 17.8.2017 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 5”. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Palkinnot Makasiiniristikosta 4 on arvottu seuraaville kolmelle: Pirkko Hakkila, Espoo, Erja Harju, Kokkola ja Esko Kinnunen, Raahe. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! MAKASIINIRISTIKKO 5 Makasiiniristikko 4, oikea ratkaisu Ilmoita Metsälehdessä! Kysy tarjousta: Tuomo Vuorinen p. 050 436 9700 5138_.indd 69 30.6.2017 15.19
• MAKASIINI RISTIKKO 70 MAKASIINI 5 • 2017 5146_.indd 70 30.6.2017 15.20
• Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka IBAN-tilinumero BIC-koodi 5146_.indd 71 30.6.2017 15.21
• TEKSTI SEPPO VUOKKO KUVA JORMA PEIPONEN LEHTIEN havina opastaa kulkijan metsän ainoankin haavan luo. Äänen synnyn selittää lehtien rakenne. Haavan lehden lapa on kova ja pyöreä, ruoti pitkä ja sivuilta litistynyt. Ruoti pitää lehden vaakasuorassa, mutta lehti heilahtelee edestakaisin sivusuunnassa heikossakin ilmavirrassa. Onko haavalle jotakin hyötyä omalaatuisesta, heilahtelevasta lehdestään? Liikkuvasta lehdestä haihdunta on suurempaa kuin paikallaan pysyvästä. Kainuulaisen korpikuusikon romohaavalle veden hankinta ei ole ongelma, mutta tuskin haihdunnan tehostumisesta on sille erityistä hyötyäkään. Havinan ekologista merkitystä on pohdittava niissä oloissa, missä laajimmat haavikot ovat. Haavat muodostavat metsänrajan Venäjällä aroa vastaan ja samaan tapaan Pohjois-Amerikan preerioiden reunametsät ovat haavikoita – mutta miksi nimenomaan kuivien seutujen puu lisäisi haihduntaa lehtiä heiluttamalla? Lehti on aurinkopaneeli, joka on tehty pyydystämään auringon säteilyä. Osa säteilystä on kuitenkin haitallista. Ultravioletti rikkoo solun rakenteita ja infrapuna kuumentaa lehteä. Ultravioletin säteilyn lehti heijastaa pois, samoin osan infrapunasäteilystä. Jos lehti olisi paikallaan ilmaraot suljettuina, auringon paisteessa lämpötila voisi nousta 80–90 asteeseen ja lehti kuolisi. Haihtuva vesi sitoo lämpöä, joten sekä haihdunta että heilahtelevan lehden pintaan syntyvä ilmavirta viilentävät lehteä. Kun on valittava lämpöhalvauksen ja veden hukan välillä, valitaan hikoilu. Jos vesi sitten myöhemmin loppuu, niin se on sen ajan huoli. Suomen kesässä haapa ei kovin usein tarvinne viilennystä, mutta lepattavat lehdet voi olla juuri se ominaisuus, jolla haapa selviää aron laidalla. PILKKEET Miksi haavanlehti havisee? Haapaperhonen haavan lehdellä. Haavan lehtien vapina viilentää lehteä kesäkuumalla. MIKÄ oli mielestäsi tämän Makasiinin kiinnostavin artikkeli? Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten? Lähetä vastauksesi postikortilla osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Voit vastata kyselyyn myös Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti.fi. Linkki kyselyyn löytyy etusivulta osiosta Nyt – ajankohtaista Metsäkustannuksesta. KAIKKI heinäkuun aikana tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Palkinnoiksi arvomme kaksi visakoivuista pikkutarjotinta. VIIME numeron suosituin juttu oli ”19 kysymystä luontaisesta uudistamisesta”. Arvonnassa palkinnon voitti Mika Olkkonen Lemiltä. Onnittelut voittajalle ja kiitos kaikille vastanneille palautteesta! Mistä pidit? Hyvää kesää! Metsäuutiset päivystää verkossa läpi kesän. Myös asiakaspalvelu on avoinna. Metsälehti ilmestyy seuraavan kerran 17. elokuuta. Kuvassa lehden toimitusta: vasemmalta Anne Helenius, Liina Kjellberg, Valtteri Skyttä, Eliisa Kallioniemi, Mikko Riikilä, Jussi Collin, Eero Sala, Päivi Laipio, kyykyssä Mikko Häyrynen ja Anna Back. toivottaa Metsälehden väki 72 MAKASIINI 5 • 2017 5148_.indd 72 30.6.2017 15.22
• TAIMIKONHOITOKOULU: Taimikon toinen raivauskerta Ensi numerossa METSÄLEHTI MAKASIINI 6/17 ILMESTYY 14.9. SEURAAVA METSÄLEHTI ILMESTYY 17.8. Puukauppa Ensikertalainen kauppaa hieromassa PE TR I LE PP Ä N EN TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?802 040 516 4000 Ulkoasu Anna Back Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?803 Eero Sala p. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä p. 0400 818 078 Anne Helenius p. 050 309 9717 (ma) Marianne Minkkinen (kesätoimittaja) 050 401 4700 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 315?49?805 0400 973457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä p. 09 315 49845 0400 894080 pl 39 40101 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Yhteyspäällikkö Pasi Somari p. 09 315?49?873 050 389 0590 Sanna Nyman p. 09 315 49 848 040 596 2200 Myyntipäällikkö Myyntipäällikkö Verkkotuottaja Heta Välimäki (perhevapaalla) Pasi Myllymaa p. 050 5114 525 Tiina Rintanen p. 040 506 1162 MYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 050 436 9700 (ilmoitukset@metsalehti.fi) ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Asiakaspalvelusihteeri Jaana Gran p. 09 315?49?842 Palvelupäällikkö Mari Lindström p. 09 315 49844 Metsätaloudellinen ammatti­ lehti, Tapion julkaisu 85. vuosikerta, perustettu 1933. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355­0893 Makasiinin levikki: 31 516 (lt/16) Painopaikka Paperit PunaMusta 2017 G­print 170 g Novapress Silk 80 g 4041-0619 Painotuote PEFC/02-31-151 www.pefc.org Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista. PEFC-sertifioitu 5151_.indd 73 30.6.2017 15.23
• TEKSTI MARIANNE MINKKINEN KUVA JYRKI TERVO ”LOOTA-RUMPUSETIN tarina syntyi vahingossa. Olin ollut ammattirumpalina yli 20 vuotta, ja tarvitsin akustisille keikoille rummun, jolla voisi soittaa hyvin hiljaa. Kokeilin puista cajon-laatikkorumpua, mutta sen soittaminen ei tuntunut luontevalta tavalliseen rumpusettiin tottuneelle. Pitkänä miehenä jouduin istumaan siinä selkä kumarassa. Rupesin kehittämään itselleni pehmeäsointista rumpusettiä, jota voisi soittaa ergonomisemmassa asennossa. Ensimmäinen versio Lootasta valmistui vuonna 2011. Silloin siinä oli vain kaksi laatikkoa ja pedaali. Uusimmassa versiossa on bassorumpu, virvelirumpu, symbaaliteline ja crasher. Lisäksi siihen voi ostaa erilaisia lisäosia. Loota on päivitetty versio puulaatikkosoittimista, joita on ollut iät ja ajat. Sen soundi on lähellä sitä alkukantaista rytmiä, joka saatiin esimerkiksi hakkaamalla onttoa puun runkoa. Näin se menee lyömäsoittimien ja rytmimusiikin alkulähteille. Kollegat alkoivat kysellä, voisivatko hekin saada itselleen Lootan. Tein ensimmäiset tilaukset omassa autotallissani. Sitten tilauksia alkoi tulla niin paljon, että perustin yrityksen kaksi vuotta sitten. Nyt Lootia on myyty vajaat 400 kappaletta, ja niiden tekeminen on minun päätyöni. Hain kauan aikaa parasta puumateriaalia rumpusettiin. Tein ensimmäiset versiot havupuusta, mutta ne eivät olleet kovin kestäviä. Sitten kokeilin koivun ohutviiluvaneria. Se on tasalaatuista ja kestää hyvin Suomen sääolosuhteita, eikä elä samalla tavalla kuin muut puumateriaalit. Lisäksi koivun loimu on todella kaunista. Ostan puun Koskisen vaneritehtaalta. Lootaa jälleenmyy Suomessa noin 10 liikettä ja sillä on oma nettikauppa. Lisäksi sitä myydään useissa Euroopan maissa. Los Angeles lienee kauimmainen paikka, minne on ostettu Loota.” KOIVU KÄY RUMPUUN Mika Lilja kehitti puisen rumpusetin alun perin omaan tarpeeseensa. TUOTE JA TEKIJÄ Pienen kokonsa ansiosta Loota on helppo ottaa mukaan keikoille. Loota-rumpusettiä soitetaan pehmeillä rumpukapuloilla tai vispilöillä, kuten tavallisiakin rumpuja. Bassorumpu taas toimii vaijeripedaalilla, kertoo soittimen keksijä Mika Lilja. 74 MAKASIINI 5 • 2017 74 MAKASIINI 5 • 2017 5145_.indd 74 30.6.2017 15.46
• Villi keittiö Suolaa, sokeria ja viinietikkaa Metsämieli Kehon ja mielen kuntosali Metsänuudistaminen Majavan lammella Luontopäiväkirja Pieni sienikirja Selviydy luonnossa Kotimaiset kalaherkut Suomalainen metsästys Raivaamaan Suomen tunturikasvio Suometsien hoito Metsätuhot Eräkeittiö 5 € Nyt 10 € Nyt 15 € Nyt 15 € Nyt 15 € Nyt 20 € Nyt 25 € Nyt 30 € Nyt 30 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 5 € Nyt Metsieni kirja Vegekeittiö Samassa padassa Metsäviestintä nyt Suomalainen rapukirja Tilaa verkossa: metsakirjakauppa.fi Tarjoukset ovat voimassa 31.7.2017 asti Voit tilata kirjat myös asiakaspalvelustamme, puh. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi. Toimituskulut ovat 5 euroa/lähetys. Kesäale! 5142_.indd 75 30.6.2017 16.04
• URAKKA HOIDETTU, KIITOS KAVERI! www.stihl.? • Modernit ja kulutusta kestävät vaatteet • Takki joustavalla sisäosalla sekä tuuletusaukoilla, heijastinnauhat • Viiltosuojatut avohaalarit monipuolisin taskuin Kampanja 259,Sh. 298,FUNCTION ERGO turvavaatepaketti 35,2 cm 3 1,8 kW / 2,4 hv 3,9 kg / 4,0 kg 30 cm/ 35 cm Kampanja 699,Sh. 799,Metallirunko M-Tronic moottorinohjaus MS 201 C-M moottorisaha Tarjoukset voimassa 23.7.2017 asti. Metsalehti_Makasiini_2017_07_06.indd 1 20.6.2017 9:59:54 5058_.indd 76 30.6.2017 16.04