• METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 5. HEINÄKUUTA 2018 • NRO 13 • PERUSTETTU 1933 • WWW.METSÄLEHTI.FI Jo ha nn a Ko kk ol a UUTISET Luonnonhoitoon huomiota kemerassa ›› 2–3 Metsä menee televisioon ›› 4–5 Sahalla ei ole ihannekokoa ›› 7 Miten puukauppa käy kesän jälkeen? ›› 12–13 METSÄSTÄ Kesäpäivien ratoksi metsäinen lautapeli ›› 16–17 Miten saada nuoret metsätaitokisoihin? ›› 22 Satakunnan pöllöille erityishuomiota ›› 23 PILKKEITÄ Kehrääjä on legendojen lintu ›› 25 Sisällissota ajoi kansan metsään ›› 27 Suomessa vihma, muualla luuta ›› 30 VUOTTA Verohallinnon työntekijä Eeva Hankajoki haki opin Metsäkeskuksen kurssilta ja tarttui raivaussahaan. Sivut 18–19 Toimisto ei riitä Sa m i Ka rp pi ne n Tulevaisuuden ennakoija Professori Teppo Hujala pohtii työkseen metsäbiotalouden kehitystä. Hänen mukaansa tulevaisuus näyttää valoisalta. ›› 6
• LYHYET UUTISET 5.7.2018 / AJASSA 2 MIKKO RIIKILÄ N ykyinen kestävän metsätalouden rahoitusohjelman laki (kemera) päättyy vuonna 2020, kuten EU:n maaseutuohjelmakin. Todennäköisenä tosin pidetään, että europarlamentin vaalien vuoksi seuraavan maaseutuohjelman valmistuminen viipyy vuoteen 2021, mikä voi tuoda jatkoaikaa nykyiselle kemeralaille. Uutta kannustejärjestelmää on työstetty maaja metsätalousministeriön johdolla, ja alustava luonnos valmistunee syyskuussa. Mitä lähemmäs maalia on tultu, sitä konservatiivisemmaksi työlajivalikoima on muotoutunut. Samalla luonnonhoidon edistäminen talousmetsien hoidossa sekä ekosysteemipalveluiden tukeminen ovat keskusteluissa saaneet enemmän painoarvoa. Näillä näkymin metsänomistajille on siis jatkossakin tarjolla tukea niin taimikonhoitoon, metsäteiden rakentamiseen sekä kunnostukseen kuin myös suometsien hoitoon. Metsäsektori haluaa korostaa, että hyvin kasvavat, terveet metsävarat ovat ilmastonmuutoksen sopeutumisessa avainasemassa. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen ennakoi, että jatkossa luonnonhoito ja vesiensuojelu korostuvat erityisesti suometsien hoidon tukemisessa. Myös ennallistamista on pohdittu kemeratuin rahoitettavaksi. Tavoitteena on, että jatkossa suometsien hoito voitaisiin yhä useammin keskittää useiden tilojen yhteishankkeiksi, mikä helpottaisi vesiensuojelua. ”Hiilensidonnan tehostamiseksi myös peltojen metsityksen ja Pohjois-Suomen metsänviljelyn tukemisen mahdollisuudet ovat olleet esillä keskustelussa”, Hilska-Aaltonen kertoo. Luonnonja mahdollisesti myös riistanhoitoa on kaavailtu mukaan kemeralla tuettaviin töihin. ”Luonnonhoitoa on korostettu jo nykyisessä kemeralaissa. Esimerkiksi taimikonhoidossa voidaan kymmenen prosenttia alasta jättää raivaamattomiksi riistatiheiköiksi ilman, että tuettavaa pinta-alaa pienennetään. Tarpeetonta taimikoiden harvennusta tulee välttää, kuten metsänhoitosuosituksissakin todetaan.” Tukien maksutapa mietinnässä Nykyisin kemeratuet maksetaan Euroopan unionin valtiontukilinjausten mukaisesti. Se tarkoittaa, että tuki maksetaan vain ennalta tehdyn rahoituspäätöksen perusteella. Uusia tukia haussa suometsiin Kemeran jatko ensi vuosikymmenelle pyritään linjaamaan tämän vuoden aikana. ”Uusi tukijärjestelmä on joka tapauksessa valmisteltava." Ensi vuosikymmenellä suometsien hoidon tuki ohjattaneen entistä painokkaammin vesiensuojeluun. Stora Enso kääntämässä Oulun tehtaan kartongille Stora Enso ryhtyy selvittämään Oulun paperitehtaan muuttamista pakkauskartonkitehtaaksi. Yhtiö tekee parhaillaan kannattavuusselvitystä ja aloittaa ympäristövaikutusten arvioinnin. Mahdollinen investointi olisi noin 700 miljoonaa euroa. Kannattavuusselvityksen arvioidaan valmistuvan vuoden loppuun mennessä. Ympäristövaikutusten arviointi vie vähintään puoli vuotta. Tuotanto muunnetuilla koneilla käynnistyisi vuoden 2020 aikana. Otso ponnisti voitolle Otso Metsäpalvelut Oy:n ensimmäisen tilinpäätös oli voitollinen. Liikevaihtoa 17 kuukauden tilikaudella kertyi 62,3 miljoonaa euroa ja liikevoittoa 0,9 miljoonaa euroa. ”Ensimmäinen tilinpäätös osoittaa, että olemme oikealla tiellä”, yhtiön toimitusjohtaja Kari Lundell toteaa. Otso irrotettiin Suomen metsäkeskuksesta vuonna 2012. Sijoitusyhtiö ja toimiva johto ostivat sen vuonna 2016. Kaidi Finlandin toimitusjohtaja vaihtuu Kaidi Finlandin uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty Olli-Pekka Viljakainen . Tähän asti toimitusjohtajana on ollut Carl Haglund . Kaidi on suunnitellut Kemiin tulevaa biopolttoainejalostamoa vuodesta 2014. Hintaa jalostamolle tulisi 900 miljoonaa euroa. ”Hankkeen seuraava vaihe on hyvin tekninen, ja tähän Viljakainen tuo välttämätöntä osaamista”, Haglund toteaa tiedotteessa. Mustikkasadosta keskinkertainen Marjakasvien kukinnat alkoivat tänä vuonna pari viikkoa aikaisemmin kuin viime vuosina keskimäärin. Kukkahavaintojen perusteella mustikkasadosta ennakoidaan keskinkertaista koko maahan, Luonnonvarakeskuksesta kerrotaan. Pitkittynyt kuivuus saattaa pienentää marjakokoa ja siten heikentää satoa etenkin Etelä-Suomessa. Puolukka on kukkinut runsaasti eteläisessä Suomessa, ja sadosta odotetaan runsasta. Keskija Pohjois-Suomessa sato jäänee sen sijaan keskinkertaiseksi. Östrandin sellutehdas käyntiin Ruotsissa on tuotantonsa aloittanut SCA:n uudistettu sellutehdas Östrandissa. Investoinnin valmistuttua tehtaan kapasiteetti yli kaksinkertaistui noin 430 tuhannesta tonnista noin 900 tuhanteen tonniin valkaistua havusellua. Täyteen vauhtiin tehtaan arvioidaan yltävän vuonna 2020. Östrand sijaitsee Pohjanlahden rannalla Sundsvallissa.
• Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. 09 315?49?804 Ulkoasu: Anna Back p. 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. 09 315?49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi 3 AJASSA / 5.7.2018 Uusia tukia haussa suometsiin Kemeran jatko ensi vuosikymmenelle pyritään linjaamaan tämän vuoden aikana. KEMERAA VOI SAADA ? ? taimikon varhaishoitoon ? ? nuoren metsän hoitoon ? ? pienpuun keräämiseen ? ? metsäteihin ? ? suometsän hoitoon ? ? terveyslannoitukseen ? ? ympäristön hoitoon ? ? metsäluonnon hoitohankkeisiin Lähde: Metsäkeskus Yleensä tukisummaltaan pienissä kemerahankkeissa tämä on johtanut turhaksi koettuun hallinnointiin. Uuden kemeran valmistelussa on pidetty esillä mahdollisuutta siirtää metsätuet niin sanottujen deminimis-tukien piiriin. Tällöin metsätuet maksettaisiin ilman ennakkopäätöstä, kun työt on tehty. Tilaa kohti deminimis-tukia voidaan maksaa kolmessa vuodessa enintään 200 000 euroa. Toisaalta Saksa on esittänyt, että alle 10 000 euron valtiontukia voitaisiin maksaa jälkirahoitteisesti. Tämä olisi vaihtoehtoinen tapa yksinkertaistaa kemeratukien hallinnointia. Samalla kun tukirahan jakamista pyritään helpottamaan, Suomen metsäkeskuksessa tutkitaan mahdollisuuksia kemeratöiden valvonnan automatisoimiseksi satelliittikuvien tulkinnan avulla. Seuraava hallitus linjaa tulevat tuet Sivusta on ihmetelty puuhakkuutta, jolla tulevaa kemeralakia on valmisteltu, vaikka laki jää varmuudella seuraavan hallituksen ja eduskunnan päätettäväksi. Sen arvomaailma voi olla toinen kuin nykyisen biotaloushallituksen, ja nyt tehdyt luonnokset menevät silppuriin. Hilska-Aaltonen kiistää, että nyt tehtävä työ olisi turhaa. ”Uusi tukijärjestelmä on joka tapauksessa valmisteltava. Nyt linjataan, mihin yhteiskunnan varoja käytetään ja mitä tarpeita tuilla pyritään tyydyttämään.” Hän huomauttaa, että kestävää metsätaloutta on tuettu jo 90 vuoden ajan, ja tuloksena ovat nykyiset runsaat metsävarat. ”Meidän on nyt taattava rahoitus, jotta kestävän metsätalouden jatkuminen on turvattu.” Metsätalouden tulevaa tukijärjestelmän valmistelua kiirehtii myös se, että EU:ssa maaja metsätalouden ensi vuosikymmenen alkupuolen tukilinjaukset ovat valmisteilla. M ar ku s Pe nt ik äi ne n Fakta EERO SALA S uomen metsistä hakattiin viime vuonna metsäteollisuuden käyttöön 63 miljoonaa ja metsähakkeeksi tai polttopuuksi yhdeksän miljoonaa kuutiometriä runkopuuta. Määrä ylitti Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan edellisen vuoden hakkuut kahdella miljoonalla kuutiometrillä ja oli suurempi kuin koskaan ennen. Kotimaisen puun käyttömäärät ovat nousseet viime vuosina tasaisesti, ja useita uusiakin investointisuunnitelmia on esillä. Hakkuiden, metsien hiilivarastojen ja hiilinielujen sekä metsien muiden ekosysteemipalveluiden yhteensovittaminen on lisännyt keskustelua metsien käytöstä. Suurin puuntuotannollisesti kestävä hakkuukertymä on koko maassa nyt noin 85 miljoonaa kuutiometriä tukki-, kuituja energiapuuta vuodessa. ”Hakkuukertymätilaston perusteella siitä käytettiin vuonna 2017 koko maassa 86 prosenttia”, kertoo yliaktuaari Jukka Torvelainen Lukesta. Hakkuut ylittivät kestävät hakkuumahdollisuudet Kantaja Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa. ”Kestävyyttä kannattaa kuitenkin tarkastella vuotta pitemmällä ajanjaksolla. Muutaman vuoden suuretkaan hakkuut eivät ole tässä kriittisiä. Puuntuotannon kestävyys vaarantuu vasta, jos koko jakson keskimääräiset hakkuut nousevat kestäviä hakkuumahdollisuuksia suuremmiksi”, Torvelainen arvioi. Puusto kasvoi reilusti Puuston poistuma kasvoi viime vuonna kaksi prosenttia 87 miljoonaan kuutioon. Poistuma saadaan lisäämällä hakkuukertymään hakkuutähteestä metsään jäävä runkopuu sekä metsään jäävä luontaisesti kuollut runkopuu. ”Metsiimme kasvaa uutta runkopuuta noin 110 miljoonaa kuutiometriä, joten puuntuotannon metsien puuston kokonaismäärää suureni viime vuonna ennätyspoistumasta huolimatta yli 20 miljoonalla kuutiometrillä." Hakkuuennätys syntyi kestävästi Puuta hakattiin viime vuonna yli 72 miljoonaa kuutiometriä, mutta puuntuotannollisesti kestävää tasoa ei ylitetty. MARIANNE MINKKINEN E teläja Keski-Pohjanmaalla on viimeisten muutaman viikon aikana nähty ruskomäntypistiäisen toukkia, tiedottaa Suomen metsäkeskus. Toukkia on havaittu nyt huomattavasti enemmän kuin viime kesänä. Edellisestä massaesiintymästä on aikaa kahdeksan vuotta. Ruskomäntypistiäinen syö mäntyjen vanhempia neulaskertoja. Jos pistiäisiä on paljon useana vuotena peräkkäin, puiden kasvu heikentyy merkittävästi. Täysikasvuiset toukat ovat noin 2,5 senttiä pitkiä, harmaanvihreitä ja niissä on pitkittäisjuovia. Toukan pää on musta. Tuholaiset häviävät metsistä aikanaan, kun sen luontaiset viholliset kuten virukset ja loiset tuhoavat kannan. Ruskomäntypistiäisen toukat leviävät Pohjanmaalla Metsäkeskuksen mukaan alueella on ollut myös versosurmaa. Runkomäntypistiäisen toukat kuoriutuvat touko-kesäkuun vaihteessa ja syövät männyt suurelta osin neulasettomiksi kesä-heinäkuun aikana. Paikkakunnat, joilla pistiäisentoukkia on havaittu, ovat Isojoki, Kauhajoki, Jalasjärvi, Evijärvi, Vimpeli, Kortesjärvi, Kaustinen, Ullava, Kälviä ja Lohtaja. Metsäkeskus kertoo, että alueen männiköissä on havaittu myös jonkin verran versosurmaa. Kyseessä on sienitauti, joka tappaa oksakiehkuroita alhaalta ylöspäin. Yksittäiset puut voivat myös kuolla tautiin.
• 5.7.2018 / AJASSA 4 METSÄLEHTI.FI ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN VALTTERI SKYTTÄ, teksti ja kuva J uontaja Juhani Seppänen seisoo lapsuusmaisemansa keskellä Espoossa. Seppäsen koulumatka kulki – kuinkas muuten – kuin lähimetsikön poikki. Metsä on muuttunut 1960-luvulta. ”Silloin täällä ei ollut niin paljon jaloja lehtipuita. Nuo kaksi kiveä tuntuvat myös pienemmiltä kuin ennen”, tv-kasvo sanoo. Seppänen juontaa Ylen kanavilla ensi vuonna esitettävää Suomi on metsäläinen -televisiosarjaa. Sarjan kuvaukset ovat parhaillaan käynnissä. Tuotanto on jatkoa Ylen aiemmin esittämälle Suomi on -trilogialle. Aiemmissa osissa käsiteltiin suomalaisuuden peruspilareita sekä sitä, miten naapurimaat ja Suomen entiset isäntävalMetsäläisten maa Onko metsäläisyys yhä Euroopan metsäisimmän maan erityispiirre ja selviytymiskeino? Se selviää parhaillaan kuvattavassa tv-sarjassa. "Talven lumituhojen puita rahdataan Pielisväylällä. " JUHAJNS Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@ metsalehti.fi. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. EU:N KOMISSIO ilmoitti toukokuussa haluavansa kieltää kertakäyttömuovit. Hieno tavoite, mutta millä meillä nyt juodaan lastenkutsujen mehut ja syödään piknikeväät? Paperiset pillit ovat vielä kokeilematta, mutta puisista kertakäyttöaterimista on lähinnä huonoja kokemuksia – suutuntuma on turhan karhea. Pikainen selailu nettisivuilla paljastaa, että muovi jyrää kertakäyttöaterimissa. Väliin mahtuu hieman puuta, bambua ja sokeriruokoa. Olisiko tässä metsäalalle tuotekehityksen paikka? Kertakäyttöaterimien markkinat lienevät suuret. Jos puusta voidaan valmistaa tekstiilejä ja pakkauskalvoja, voidaan siitä varmasti valmistaa myös miellyttäviä ja toimivia aterimia. Ainakin minä söisin mieluummin kotimaisesta puusta valmistetuilla aterimilla kuin bambuisilla. LIINA KJELLBERG Tuotekehityksen paikka YKSITYISMETSÄTALOUDEN tutkijoita eri puolilta maailmaa kokoontui viime kuussa Suomeen konferenssiin, jonka englanninkielinen nimi viittasi juhlallisesti uuteen aikakauteen. Meneillään on iso muutos, jossa sodan jälkeen syntyneiden suurten ikäluokkien metsäomaisuus siirtyy seuraavalle sukupolvelle. Siitä suuri osa asuu kaupungeissa. Ilmiö näkyy niin Pohjoismaissa kuin vaikkapa Yhdysvalloissa. RUOTSISSA kaupungistuminen on edennyt pidemmälle kuin meillä Suomessa, joten oli kiinnostavaa kuulla, minkälaisia tutkimustuloksia etämetsänomistajista on siellä saatu selville. Puolet Ruotsin talousmetsistä sijaitsee syrjäseuduilla, missä väestöstä asuu enää muutama prosentti. Näyttää siltä, että kaupunkilaismetsänomistajien tavoitteet ovat hyvin samanlaisia kuin maalla asuvien metsänomistajien. Omatoimisuus on hoitotöissä vähentynyt, mutta metsänomistajakunnan muutokset – kuten kaupungistuminen, ikääntyminen tai naisomistajien määrän kasvu – eivät ainakaan vielä uhkaa puuntuotantoa. Maalla asuvilla on enemmän kokemusta metsänhoidosta, mutta kaupunkilaiset taas ovat tottuneet hankkimaan tietoa ja ostamaan palveluja. Sen vuoksi monen etäomistajan metsä on paremmassa kunnossa kuin maalla asuvan naapurin. Ruotsalaistutkijoiden kiinnostava havainto oli, että uuden tekniikan ansiosta etäisyydet menettävät merkitystään. Metsä voi olla henkisesti lähellä, vaikka se sijaitsee kaukana. Digitaalisten palvelujen avulla sinne on helppo pitää yhteyttä. TUTKIMUSTULOKSIA esitelleen professori Carina Keskitalon mielestä maaseutututkimukKaupunkilainen voi olla maalainen sessa ja maaseudun kehittämisessä ei ole otettu huomioon sitä, että metsänomistajat voivat olla samaan aikaan sekä kaupunkilaisia että maalaisia. Suomalainen yksityismetsänomistus ei ole aivan samanlaista kuin Ruotsissa, mutta tulosten perusteella voi päätellä, että myös meillä etämetsänomistajat ovat tärkeä linkki maaseudun ja kaupunkien välillä. Metsä säilyy syrjäseutujen voimavarana, vaikka sen omistajia muuttaa kaupunkiin.
• 5 AJASSA / 5.7.2018 ”Mitä tuumitte näistä pesimäajan hakkuista? Pyrittekö välttämään omissa metsissä, vai onko asia yhdentekevä?” PUUNHALAAJA ”Metsätalouden realiteetit sanelevat hakkuuajankohdan. Esimerkiksi toukokuun lopussa 2017 tein kaupat tänään, koneet tuli huomenna, sitä seuraavina öinä tukkirekka tyhjensi lanssin, joka yö. Kuusitukki meni suoran sirkkeliin. Ei siinä pesimäasiat suurin huoli ollut.” TAMPERELAINEN ”Asia ei ole yhdentekevä. Mutta ei myöskään merkittävä. Metsäpinta-alasta avohakataan vuosittain noin 0,5 %. Jos kolmen kevät/ kesäkuukauden aikana hakataan noin 20 % vuotuisesta hakkuista, se tarkoittaisi, että pesimäaikaan avohakkuilla käsiteltäisiin noin 0,1 % metsäpinta-alasta.” RANE2 ”Lintujen pesiä tuhoutuu keväisin eniten pelloilla kylvötöiden takia. Eipä ole vielä vaadittu kevätkylvöjen lopettamista.” TOLOPAINEN ”Omakohtaisesti suon ainakin pesimärauhan linnuille. Myös kesäkorjuukelpoisissa metsissä. Niin köyhä en ole.” PERASSIC PARK ”Tämä on nollasummapeliä. Tehtaat ja sahat pyörivät joka päivä. Jos yhden metsä säästetään kesähakkuulta, niin toisen metsässä hakataan. Ostajat eivät odota. Rahalle maksettava korko 12 kuukaudelta ja porukkakin työllistettävä.” TIMPPA ”Kun urani alussa ajoin kantoja ja risuja, niin pesiä tuhoutui valtavasti. Varsinkin aukolla olevat kantokasat olivat erinomaisia pesimäpaikkoja. Oli keskellä metsää muun muassa sorsanpesiä, joista munat tuhoutuivat. Samoin muitakin pesiä valtavasti. Onneksi tuo kantovouhotus alkaa jo hiipumaan.” METSURI MOTOKUSKI ”Olen ollut tyytyväinen omilla mailla olevan kantokasan unohtumisesta ja paikalleen maatumisesta. Kyllä siinä pikkulinnutkin aina kisailevat, joten pesiä ja itikoita karheessa on.” JEES H-VALTA Fakta HANNU JAUHIAINEN Kirjoittaja on metsänomistaja ja vapaa toimittaja. hannu.jauhiainen@gmail.com KOLUMNI 62% En Oletko osallistunut metsätaitokilpailuihin? Uusi kysymys: Onko taimiasi kuollut kuivuuteen? Gallup Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA keskeinen ongelma metsissämme on lahopuun puute. Se ei ole korjattavissa hakkuumenetelmien vaihdolla tai valinnalla. On aivan sama, miten metsiä hakataan – lahopuuta syntyy vain tietoisesti sitä jättämällä. Vielä pari vuosikymmentä sitten tunnolliset hankintaisännät keräsivät tarkasti talteen kaikki vioittuneet puut joko polttopuiksi tai myyntipuuksi. Sitä aiemmin etenkin pientiloilla puiden keruu saattoi olla niin tarkkaa, että pienet risutkin kerättiin poltettavaksi. Monen silloisen pientilan metsät olivat taatusti täysin puhtaat lahopuusta. Sen vähyyteen ei siis ollut suinkaan syypää metsätalous vaan polttopuun käyttö. KUN NYT SYNTYY METSÄTUHOJA , vain suurimmat ja laajimmat niistä tulevat korjuun piiriin. Yksittäiset tai muutamien kymmenien puiden kaatuneet tai muuten vahingoittuneet rungot jäävät korjaamatta metsiin, sillä niiden korjuusta aiemmin huolehtineita hankintaisäntiä on enää vähän. Lahopuuta syntyy myös metsätalouden seurauksena. Yleensä osa luontaisen uudistamisen siemenpuista kokee tuulen voiman liian suureksi ja kaatuu. Myös uudistusalojen reunametsät ja harvennuskuvioiden puustot ovat muutaman vuoden ajan hakkuun jälkeen alttiita myrskytuhoille. Lahopuuston määrä lisääntyy siis luonnostaan vähitellen, koska erilaisten tuhojen vikuuttamia puita ei enää korjata samalla tarkkuudella pois kuin ennen vanhaan. LAHOPUUSTOA EI SILTI OLE tutkijoiden mielestä syntynyt tarpeeksi. Sen vuoksi niitä on alettu yhä enemmän tekemään keinotekoisesti hakkuiden yhteydessä. Etenkin suuret metsäyhtiöt ovat tarjonneet tätä mahdollisuutta metsäomistajille. Tekopökkelöitä tehdään katkaisemalla puun latva parin metrin korkeudelta. Latva voidaan tehdä normaalisti ainespuuksi. Haapojen latvoja voidaan jättää myös maapuiksi pökkelöiden viereen. Tekopökkelöitä voidaan jättää uudistusaloille tai harvennuksiin. Sopivia paikkoja ovat myös jättöpuuryhmät tai reunametsät. Etenkin Pohjois-Suomessa hakkuut rajautuvat usein rämetai korpimetsiin. Tekopökkelöiden parhaita paikkoja ovat silloin reunametsät, jolloin pökkelö ei haittaa maanmuokkausta eikä sen tekemisestä aiheudu kustannuksia metsänomistajalle. Pikemminkin päinvastoin, koska silloin pökkelön latvapuu otetaan leimikon ulkopuolelta – metsästä, joka muutoin jäisi käsittelyn ulkopuolelle. Uudistusalalle mahdollisesti jätettävät hieskoivut ja osa haavoistakin tulisi katkoa tekopökkelöiksi, jotta ne eivät tuota vähäarvoista lehtipuustoa uudistusalalle. Lahopuiden määrän lisääminen on pienimuotoista toimintaa, josta ei juuri aiheudu kustannuksia, mutta josta koko metsäluonto hyötyy. Metsänomistajien kannattaa siis olla tässä aktiivisesti mukana. Jos puun ostaja ei ehdota tekopökkelöiden tekoa, siitä kannattaa sopia suoraan hakkuukoneen kuljettajan kanssa. Lahopuiden teko tavaksi Verkkokeskustelu: Pitäisikö pesimäaikaisia hakkuita välttää? Suomi on metsäläinen -tv-sarjan kuvaukset ovat käynnissä tänä kesänä. Juontaja Juhani Seppäsen mukaan Suomessa ei täysin ymmärretä, kuinka vahvasti metsästä saatu raha on vaikuttanut yhteiskunnan kulttuuriseen ja henkiseen kehitykseen. TV-SARJA METSÄSTÄ ? ? Suomi on metsäläinen -sarja on jatkoa Ylen kanavilla aiemmin esitetylle Suomi on -trilogialle. ? ? Kertoo metsän merkityksestä suomalaisille ja suomalaiselle yhteiskunnalle. ? ? Esitetään Ylen kanavilla ensi vuonna. ? ? Metsälehti toimii sarjaa tuottavan Intervisio Oy:n asiantuntija-apuna. ? ? Sarja on saanut rahoitusta Suomen Metsäsäätiöltä ja Metsämiesten Säätiöltä. tiot Ruotsi ja Venäjä näkyvät yhä maamme kulttuurissa. Sarja tuotti ahaa-elämyksiä, kun suomalaisiksi miellettyjen asioiden taustalta paljastui vahvasti muun muassa naapurimaiden vaikutus. Metsätuloilla sivistystä Seppäsen mukaan metsäläisyys on sopivaa jatkoa sarjalle, sillä metsät ovat vaikuttaneet suomalaiseen kulttuuriin yhtä lailla moninaisin tavoin. Kuvausryhmälle tutkimusmatka Suomen metsäläisyyteen on jo paljastanut, ettei metsän merkitystä käsitetä vieläkään kokonaan. ”Täysin ei ymmärretä, kuinka iso vaikutus metsästä saatavilla tuloilla on ollut Suomen vaurastumisessa”, Seppänen sanoo. Seppäsen mukaan merkittävää on ollut se, että metsästä saatuja tuloja on käytetty perustaloudenpidon ohella yhteiskunnan kulttuuriseen ja henkiseen kehitykseen. Juontajalla on metsärahan vaikutuksesta henkilökohtainen esimerkki. Hänen isänsä matkusti aikoinaan Savosta Helsinkiin opiskelemaan. Taskussa oli opintotuki, joka oli saatu puuta myymällä. Seppänen itse on pienen, Hämeessä sijaitsevan metsänpalstan omistaja. "Siellä tehtiin viimeksi metsän harvennusta paikallisen metsänhoitoyhdistyksen aloitteesta."
• 5.7.2018 / AJASSA 6 ELIISA KALLIONIEMI, teksti JOHANNA KOKKOLA, kuva O piskellessaan metsäsuunnittelua Teppo Hujala perehtyi inventointiin, paikkatieto-, simulointija optimointijärjestelmiin, mutta huomasi pian, että ne eivät riitä. Jotta suunnittelutieto muuttuu käytännön toimiksi metsässä, tarvitaan tietoa metsänomistajista. Havainto johti sittemmin väitöskirjaan, joka käsitteli metsänomistajalähtöistä metsäsuunnittelua. Myöhemmälläkin tutkijan uralla metsänomistajien näkökulma on säilynyt, niin myös nykyisessä tehtävässä metsäbiotalouden ennakoinnin professorina Itä-Suomen yliopistossa. Metsäsuunnittelu on hyvä esimerkki menneestä maailmasta, jossa metsänomistajan asema oli erilainen kuin se on nykyään. "Valtio subventoi metsäsuunnitelmia, mutta täyttä varmuutta ei ollut siitä, kenelle niitä tehtiin. Välttämättä suunnitelmasta ei ollut metsänomistajille niin suurta hyötyä kuin metsäammattilaisille.” Nykyään tilanne on toisenlainen, kun toimijoiden pitää saada rahat asiakkailta. Silloin asiakasta on kuunneltava ja kehitettävä häntä kiinnostavia palveluja. Teppo Hujalalla on ollut kiireinen kesä. Muutama viikko sitten hän isännöi Vaasassa järjestettyä kansainvälistä konferenssia, johon osallistui iso joukko yksityismetsätalouden tutkijoita. Metsänomistajien arvot ovat hyvin samanlaisia eri puolilta maailmaa. "Jo pelkästään omistamisella, ja sillä, että pystyy päättämään ja tekemään erilaisia asioita omassa metsässään, on suuri itseisarvo." Suomessa metsänomistajia on tutkittu paljon, mutta Hujalan mielestä omistajakunnan moninaisuuden selvittämisessä olisi vielä tehtävää. Tietoa on kerätty metsäpolitiikan tueksi tai puuntarjonnan turvaamiseksi, mutta tulevaisuutta varten tarvitaan hienosyisempää ymmärrystä erilaisista metsänomistajista. ”Esimerkiksi olisi mielenkiintoista selvittää edellytyksiä naapuriyhteistyölle etämetsänomistajien kesken.” ”Sieltä voisi löytyä kiinnostavia asioita, joista metsänomistajat hyötyisivät niin taloudellisesti kuin sosiaalisesti.” Markkinat toimivat Metsäteollisuuden raaka-aineen saanti riippuu paljon yksityismetsänomistajien puunmyyntihaluista, jotka tämän tästä ovat herättäneet huolta. Hujala uskoo, että markkinat kyllä toimivat. Ennemminkin häiriöitä voi aiheutua siitä, että metsien käsittelyä ei hyväksytä yhteiskunnassa. ”Jos metsien hoidosta tulee kovin kiistelty asia, osa metsänomistajista vetäytyy, eikä ei halua joutua kiistan välikappaleeksi.” Todennäköisesti näin ei kuitenkaan käy. Käytössä on kaksi sertifiointijärjestelmää sekä erilaisia metsänkäsittelyja luonnonhoitomenetelmiä, joten hakkuita voidaan sovittaa hyvin moniin tavoitteisiin. ”Luin juuri avohakkuuvapaasta sahatavarasta. Jos tämäntyyppisille tulee kysyntää, mikäs siinä, silloinhan markkinat toimivat." Tieteen ja taiteen liitto Juuri nyt tulevaisuus näyttää valoisalta. Metsät kiinnostavat ja tarjoavat omistajilleen aivan uudenlaisia mahdollisuuksia. Entä sitten uhat? Ennakoinnin professorin työnä on pohtia mahdollisia tulevaisuudenkuvia, myös vaaroja. Niistä Hujala nostaa ensimmäisenä ilmastonmuutokseen liittyvät uhat. ”Niitä ovat esimerkiksi lisääntyvät tuulituhoriskit, hyönteisja sienituhot, vieraslajit sekä pitkittyvät kuivaja sadekaudet.” Ilmastonmuutoksen torjunnasta tiedetään paljon, mutta tiedon välittämiseksi käytäntöön tarvitaan uusia keinoja. Niitä Hujala on etsinyt myös yhdessä tutkijoiden ja taiteilijoiden kanssa. Yhteistyöstä syntyi esitys ”Metsäsoittoja ja ilmastonpuolustusta”, jonka ensi-ilta oli viime viikolla Lieksassa. Kuka? HAASTATTELU Metsänomistaja hyötyy Professori Teppo Hujala ennakoi valoisaa tulevaisuutta. "Sillä, että pystyy tekemään erilaisia asioita omassa metsässään, on suuri itseisarvo." TEPPO HUJALA ? ? metsäbiotalouden ennakoinnin professori ? ? 41-vuotias ? ? kotoisin Suomenniemeltä, asuu Joensuussa ? ? maatalousja metsätieteiden tohtori ? ? sai kesäkuussa kansainvälisen Brandl-palkinnon työstä pienmetsätalouden tutkimuksen hyväksi ? ? omistaa 33 hehtaaria metsää ? ? harrastaa metsänhoitoa, suunnistusta, hiihtoa ja laajasti taiteita kokijana Teppo Hujala hoitaa määräaikaista professuuria, jonka on lahjoittanut Saastamoisen säätiö.
• 7 AJASSA / 5.7.2018 Tiedämme, että Metsälehden lukijat ovat taitavia käsistään ja osaavat arvostaa sitä, että työstä jää jälki. Siksi valitsimme tämänkertaiselle kesäkilpailulle teemaksi "Itse tein". Lähetä meille kuva ja lyhyt kertomus jostain, jonka olet itse tehnyt. Se voi olla taimikko, puuesine, komea koivikko, halkovaja, runo, polttopuupino, luontoaiheinen taideteos, pakina. Eli mitä tahansa metsään liittyvää. Pääasia on, että olet tehnyt kilpailutyön itse ja se on sinun mielestäsi arvokas. Julkaisemme parhaat kuvat ja kertomukset syksyn lehdissä. Kaikkien julkaistavaksi valittujen kilpailuvastausten kesken arvomme kolme palkintoa. Pääpalkintona on Stihlin suositut uutuusvaljaat. Lisäksi arvomme kaksi Lapuan Kankureiden Koivu-kassia. Loput julkaistut kilpailuvastaukset palkitsemme Sammalten kirjo -oppaalla. Lähetä kilpailuvastauksesi elokuun loppuun mennessä osoitteella palaute@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti, Kesäkilpailu, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Pääpalkintona ovat Stihlin suositut uutuusvaljaat. MIKKO HÄYRYNEN, teksti JUHA OLLILA, kuva S ahayhtiöiden liikevaihdot kasvoivat viime vuonna kauttaaltaan, koska edellinen vuosi oli yksiselitteisesti huono. Kannattavuus sen sijaan ei kasvanut samalla tavalla, koska osalla tulosprosentti nousi, osalla laski. Metsälehden vertailussa on tuloslukuja sahayhtiöiltä, joiden tilikausi on kalenterivuosi. Monen merkittävän yrityksen, kuten Keiteleen ja Versowoodin, tilikausi on kesästä kesään, joten ne eivät ole taulukossa mukana. Stora Enso on suurista yhtiöistä ainoa, jonka sahaustoiminta on yhtiö itetty ja tunnusluvut julkiset. Stora Enso Wood Products Oy:n tulosprosentti on kiistatta vertailun paras ja aivan omassa sarjassaan. Erinomainen tulos ei tue epäilyä, että isot yhtiöt tarkoituksella hinnoittelevat tukin yläkanttiin, jotta kaupan mukana tulisi kuitupuuta halvemmalla. Vertailun toiseksi paras kannattavuus on Södra Wood Oy:lla, joka aiemmin tunnettiin Haminan Veistosahana. Omistaja-Södra on eteläruotsalaisten metsänomistajien osuuskunta, jota usein verrataan Metsä Groupiin. Ulkomaalaisomistus ei takaa hyvää tulosta. Taulukon kolmas ulkomaalaisomisteinen saha, itävaltalaisen Binderin perheen omistama Binderholz Nordic, pyörittää kahta Vapolta ostettua sahaa Pielisen itäpuolella. Takana on kaksi tulosvuotta, joista molemmat miinuksella. Tervolassa tiedetään sahauksesta Tämänkinvuotinen vertailu osoittaa, että sahayrityksillä ei ole optimikokoa, sillä kannattavuudella ja yrityksen koolla ei ole yhteyttä. Vertailun mielenkiintoisimmat yritykset löytyvät kuitenkin pienemmästä päästä. Etelä-Lapin Tervolassa toimii kaksi sahaa Kemijoen molemmin puolin, Tervolan Saha ja Höyläämö sekä Veljekset Vaara. Molempien tulosprosentit ovat perheyritysten kärkeä. Tervolan Sahan ja Höyläämön takana on Vuokilan perhe, joka on laajentunut vävyillä ja miniöillä. Nykyisin omistus on perustaja-Vuokilan tyttärellä, talousjohtaja Lea Kokkosella ja hänen puolisollaan Juhalla . Kysymys menestyksen salaisuudesta heläyttää Lealta naurut: ”En mie tiiä.” ”Laiskanleipää ei ole syöty eikä jalkoja laitettu liian suuriin saappaisiin. Joskus tuntuu, että vähemmälläkin työllä olisi pärjätty.” Vientiä ei ole Lea Kokkonen sanoo sahan erikoisuudeksi, että heillä ei ole vientiä Sahat tuottivat liikevaihtoa Sahayhtiöiden liikevaihdot elpyivät huonon vuoden jälkeen, mutta kannattavuus vaihtelee. Tervolan Saha ja Höyläämö Oy oli vertailussa perhesahojen kärkeä. Yrittäjäpari Lea ja Juha Kokkonen eivät osaa sanoa menestyksen salaisuutta, mutta toiminnassa painottuvat työ, jatkojalostus ja kotimaan markkinat. Liikevaihdot nousussa, tulokset vaihtelevat: Sahayritysten tuloksia 2017 Liikevaihto, Liikevaihdon Nettotulos, NettotulosMe muutos, % Me prosentti Liikevaihto yli 100 miljoonaa Binderholz Nordic 106,2 11,1 -0,98 -0,9 Koskisen 230,9 4,4 -1,25 -0,5 Pölkky 160,8 8,2 1,6 1 Stora Enso Wood Products 259,3 5,4 34,85 13,4 Westas 120,8 12,7 1,71 1,4 Liikevaihto 20–100 miljoonaa Anaika Wood 72,9 18,6 -0,18 -0,2 ER-Saha 48 13,4 1,12 2,3 FM Timber 37,4 18,8 -0,04 -0,1 Ha-Sa 52,2 10 0,75 1,4 Iisveden Metsä 33,6 11,7 0,65 1,9 Isojoen Saha 36,2 3,6 0,81 2,2 Junnikkala 85 18,9 0,66 0,8 Kohiwood 29,7 26,5 0,76 2,6 Kuhmo 90,9 7,7 0,76 0,8 Luvian Saha 84,4 7,6 2,23 2,8 Södra Wood 41,7 10,7 2,34 5,6 Liikevaihto alle 20 miljoonaa Kinnaskoski 17,5 5 0,32 1,8 Tervolan Saha ja Höyläämö 14,8 14,8 0,62 4,2 Tiaisen Saha 10 5,6 0,57 0,6 Veljekset Vaara 19,4 18,4 0,73 3,74 Nettotulos on yrityksen tulos ilman satunnaiseriä ja tilinpäätössiirtoja. Lähde: Balance Consulting säilynyt ja Lean huomio on jo, miten vetovastuun siirto seuraavalle sukupolvelle onnistuu. ”Vastuullisia tehtäviä pitää antaa tasapuolisesti, jotta ei tunnu, että isä ja äiti suosisi jotakuta, mutta kun koulujen käyntiin on kannustettu, niin siitä pitää myös palkita.” Saha oli välillä pörssiyhtiö Ruukki Groupin omistuksessa, mutta ostettiin takaisin. Ei ollutkaan kivaa, että työt jatkuivat mutta toiset nostivat rahat, ja ”papereitten täyttö oli niin mieletöntä”. juuri ollenkaan. Tuotantoa on vain kysynnän mukaisesti, joten käsiinjääneitä ja sinistymään päässeitä eriä ei tarvitse myydä Pohjois-Afrikkaan. Suurin asiakaskunta on kotimaan taloteollisuus. Tuotteet pyritään jalostamaan pitkälle, mitä varten on kaksi höylää, sormijatkos ja pohjamaalaus. Toinen toimipiste on Kittilässä, jossa on maan pohjoisin saha ja kyllästämö. Henkilöstöä on kaikkiaan 34, josta kolmasosa omaa perhettä, vävyt ja miniät mukaanlaskettuna. Sopu on
• 5.7.2018 / AJASSA 8 Tule muuttamaan maailmaa. Samalla muutut myös itse. Metsäasiantuntija Haemme metsäasiantuntijaa Etelä-Suomen hankinta-alueelle, Kouvolan tiimiin, Lahden ja osin Orimattilan kaupungin alueelle määräaikaiseen työsuhteeseen opintovapaan ajaksi 17.9.2018 31.05.2020. Metsäasiantuntijana työtehtävänäsi ovat oston suunnittelu, puukaupan ja metsäpalveluiden markkinointi, metsäneuvonta, puukaupan teko ja metsäpalveluiden myynti. Odotamme sinulta soveltuvaa metsäalan koulutusta ja riittävää työkokemusta vastaavanlaisista tehtävistä. Tunnistitko itsesi? Lue lisää ja hae tehtävää 18.7.2018 mennessä osoitteessa www.storaenso.com/careers/ Lisätietoja tehtävästä antavat: Ostopäällikkö Jarmo Tuovinen: jarmo.tuovinen@storaenso.com, p. 0400 378 197 Aluejohtaja Tomi Tarnanen: tomi.tarnanen@storaenso.com, p. 0400 411 988 Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuoteja paperiteollisuuden uusiutuvien tuotteiden maailmanlaajuinen toimittaja osana biotaloutta. Uskomme, että kaikki, mikä tänään valmistetaan uusiutumattomista materiaaleista, voidaan huomenna valmistaa puusta. Konsernin palveluksessa on noin 26 000 henkilöä yli 30 maassa. Vuonna 2017 liikevaihtomme oli 10 miljardia euroa. You are the opportunity. Liity joukkoomme. storaenso.com/careers MARIANNE MINKKINEN METSÄNOMISTAJAT ja metsäalan toimijat ovat huolehtineet hyvin metsänkäyttöilmoitusten tekemisestä, selviää Suomen metsäkeskuksen satelliittiseurannan tuoreista tuloksista. Lain edellyttämiä metsänkäyttöilmoituksia jää vuosittain toimittamatta vain noin prosentin verran koko maassa. Viime vuoden aikana metsänkäyttöilmoitus jäi toimittamatta testialueella vain 66 hakkuukohteelta. Määrä on hieman pienempi kuin vuonna 2016, jolloin metsänkäyttöilmoitus jäi uupumaan 73 kohteelta. ”Pääasiallisena syynä laiminlyönteihin ovat olleet lähinnä unohdukset ja väärinymmärrykset. Jonkin verran on ollut myös teknisiä ongelmia. ”, kertoo rahoituksen ja tarkasuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka Metsäkeskuksesta. Metsäkeskus on kokeillut satelliittiseurantaa metsälain valvonnassa parin viime vuoden ajan. Yksityismetsien metsänkäyttöilmoitukset ovat olleet avointa metsätietoa maaliskuusta alkaen. Metsänkäyttöilmoitukset kunnossa – Taimikkojen ensiharvennus – Puutarhojen ja puistoalueiden hoidot Myynti: rautamaatalouskaupat ja pienkonemyymälät. www.kesla.com TUTUSTU KAMPANJAETUIHIN LÄHIMMÄLLÄ VALTRAJÄLLEENMYYJÄLLÄSI! SUOMALAISEN METSÄTEKNOLOGIAN MONIOSAAJA • Kotimainen, kestävä, luotettava tehokas. • 35 000 metsäperävaunua. • 50 000 kuormainta. • Markkinoiden laajin valikoima. • Koko maan kattava myyntija huoltoverkosto. Myynti ja huolto: agcosuomi.fi
• 9 AJASSA / 5.7.2018 VALTTERI SKYTTÄ, teksti ANNA BACK, KUVITUS M etsänomistaja. Miltä kuulostaa, jos tukkipuumännikkösi varataankin maisemakäyttöön, eikä taimikon raivausurakasta enää tipahda tukieuroja? Näin voi käydä, jos kuntien uusista kaavavalmisteluista tihkuneet esimerkit toteutuvat käytännössä. Kaavoittajilla on kasvava tarve ohjailla yksityismetsien käyttöä. Kyse ei ole puistometsiköistä, vaan talousmetsistä, joiden puista kilpailevat metsätalouden lisäksi virkistyskäyttö ja maiseman säilytys. Miten kaavamerkinnät ja metsät saadaan sopimaan yhteen? Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Kaavoittaja saapuu metsään Metsänomistajan kannattaa olla kiinnostunut kuntien kaavoitusmerkinnöistä. Kaavat yltävät yhä useammalla metsäpalstalle, ja kunnissa on suunnitteilla uusia kiemuroita metsien käytön ohjailemiseksi. Esimerkki Tuusulaan suunnitteilla olevan yleiskaavaehdotuksen merkinnöistä. Tuusulaan tavoitellaan koko kunnan kattavaa yleiskaavaa vuodelle 2040.
• 5.7.2018 / AJASSA 10 Kaavoja yhä useammin metsissä Kunnissa on yleistynyt käytäntö tehdä koko kunnan alueen kattavia yleiskaavoja. Tämä tarkoittaa sitä, että kaavoituksella on merkittävä vaikutus myös metsätalouteen yhä laajemmalla alueella, kertoo Suomen metsäkeskuksen projektipäällikkö Mika Salmi . "Maankäytölle ja sen suunnittelulle tulee kunnissa koko ajan lisää paineita. Kaavoituksessa ja metsien käytössä on enemmän yhteensovitettavaa." Kaavoituskiemurat ovat merkittäviä metsänomistajille tällä hetkellä myös siitä syystä, että maankäyttöja rakennuslakiin vuosi sitten tehty uudistus muokkaa kaavapeliä. Lakimuutoksen perusteella kunta ei voi enää määrätä maisematyölupaa puiden kaatamiseen kaavassa maaja metsätalousalueiksi merkityille seuduille. Maisematyölupa tarkoittaa lupaa, joka metsänomistajan tulee hakea saadakseen tehdä hakkuita tai hoitotöitä kaava-alueen metsässä. Nimensä mukaisesti maisematyölupa on siis kunnan keino ohjata metsämaiseman muutosta tärkeäksi katsomillaan alueilla. Valmisteilla oleva kaavoitus on kuitenkin paljastunut uusia tapoja, joilla kunnat pyrkivät säilyttämään maisematyölupavaatimuksen ja ohjailemaan metsien käyttöä lakimuutoksesta huolimatta. Esimerkiksi Espoon ja Tuusulan uusissa kaavaehdotuksissa laajoja seutuja on merkitty maisematilaksi, mikä rajoittaa metsätaloustoimintaa alueilla. ”Vaikuttaa siltä, että lakiuudistus halutaan sivuuttaa niin, että kunta pystyy yhä maisematyöluvan avulla hallitsemaan metsien käsittelyä”, Salmi sanoo. Miten metsämaisema säilyy? Kunnat perustelevat metsien käytön ohjailutarvetta niin virkistyskäytöllä kuin maaja metsätilojen aikaansaaman kulttuurimaiseman suojelulla. ”Maiseman ohjailu kuulostaa hieman hassulta metsän kohdalla, sillä metsämaiseman muutosta ei voi ohjata kuin rakentamista. Metsää ei voi ajatella pelkkänä maisemana, vaan sen kasvuun vaikuttaa ekologia: mitkä puulajit menestyvät parhaiten missäkin kasvupaikalla", Salmi sanoo. Maaja metsätiloja ympäröivän kulttuurimaiseman säilyttäminen metsän käytön rajoituksilla on ristiriitaista, sillä maisema on syntynyt siitä, että alueella on harjoitettu maaja metsätaloutta. Näin on todettu selvityksessäkin, Salmi kertoo. "Onko se kunnan rakennusvalvontaviranomainen, joka osaa aina parhaiten sanoa, millainen metsämaiseman tulee olla?” Salmi kysyy. Kirjavuus pysyy Jos kunnat ottavat käyttöön uusia kaavamerkintöjä, niiden seuraukset tulee myös tuntea, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Tuula Packalen . Vaikka kaavan tavoitteena olisi metsämaiseman säilyttäminen, kaavamerkinnät voivat käytännössä rajoittaa halutunlaisen metsän ylläpitoa. ”On tärkeää selvitää tapauskohtaisesti, millainen metsänhoito vastaa parhaiten virkistyskäyttöön ja maisemaan liittyviin tavoitteisiin. Hyvin hoidettu talousmetsä soveltuu useisiin virkistyskäyttömuotoihin", Packalen sanoo. Toinen ongelma kaavoituksen ja metsienkäytön yhteensovittamisessa on se, että joissakin kunnissa on metsäosaamista ja joissakin ei. Kunnissa on ollut kirjavia käytäntöjä esimerkiksi sille, mikä taho käsittelee puiden kaatoon tarvittavat maisematyölupahakemukset. Myös kaavojen merkinnät poikkeavat kuntien välillä. Sama merkintä tarkoittaa eri kaavoissa eri asiaa. Metsäkeskuksen Salmen mukaan kaavamerkintöjen selkeyden suhteen on menty joissain kunnissa taaksepäin esimerkiksi Uudellamaalla. ”Metsäalalla tarvitaan lisää koulutusta siitä, miten kaavamerkintöihin tulee suhtautua. Asiaa ei voi jättää sen varaan, että kunnat tekevät yksinkertaisia kaavamerkintöjä, jotka on helppo ymmärtää. Kaavamerkinnöistä ei ole tulossa niin yksiselitteisiä ainakaan nykyisen lainsäädännön aikana.” Jos metsätalousmaita varataan yleiskaavoissa ensisijaisesti maisemakäyttöön, ongelmaksi muodostuu se, ettei metsälaki ole enää alueella voimassa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, ettei metsänomistaja saa kemeratukea taimikonhoitoon tai ole velvoitettu korjaamaan myrskytuhopuita pois metsästä. ”Kunnissa on hyvä tiedostaa, mitkä ovat metsälain poistumisen seuraukset", Salmi sanoo. "Metsämaiseman muutosta ei voi ohjata kuin rakentamista."
• 11 AJASSA / 5.7.2018 Vastaako kaavamerkintä metsän todellisuutta? Jos kaavakiemuroiden voi nykykehityksen perusteella olettaa koskettavan metsiä laajasti myös jatkossa, mitä metsänomistajan pitäisi kaavoituksen suhteen tehdä? ”Metsänomistajan tulee uskaltaa kyseenalaistaa kunnan tekemiä selvityksiä ja vaivata metsätai luontoviranomaisia tarkistamaan, täyttääkö esimerkiksi luontokohteeksi kaavaan merkitty metsikkö varmasti sille määritellyt kriteerit”, Salmi sanoo. Kevennystäkin byrokratiaan on saatu. Kunnissa on ryhdytty käyttämään enemmän harkintaa siinä, tarvitsevatko kaikki metsänhoitotyöt maisematyöluvan. ”Kunnissa kannattaa pohtia jo etukäteen, mihin metsätoimenpiteisiin ei tarvita maisematyölupaa. Tällaisia listoja vähäisistä metsätoimenpiteistä on tietääkseni jo kunnissa tekeillä. Tärkeää olisi, että kunnat lisäisivät itse metsätalousvaikutusten arviointia kaavojen valmisteluvaiheessa”, Salmi kertoo. Packalenin mukaan Luonnonvarakeskus on saanut viime aikoina aiempaa enemmän yhteydenottoja kaavoituksia tekeviltä konsulteilta, jotka haluavat selvittää käynnissä olevien kaavoitusprosessien vaikutuksia metsätalouteen. "Hyvä merkki siitä, että metsäelinkeinonäkökulmaa tarkastellaan kaavoituksessa." KAAVOITUS JA MAISEMATYÖLUPA ? ? Maankäyttöä suunnitellaan valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla, maakuntakaavalla, yleiskaavalla ja asemakaavalla. ? ? Metsien käyttöön vaikuttaa tavallisesti eniten kunnan tekemä yleiskaava. ? ? Yleiskaava ei usein estä metsän talouskäyttöä kokonaan, mutta kaavamerkinnät voivat rajoittaa hakkuita ja metsätöitä. ? ? Eniten rajoituksia kohdistuu päätehakkuumetsiin, sillä niiden käsittely myös muuttaa maisemaa rajuimmin. Samalla kyse on taloudellisesti arvokkaimmista metsäalueista. ? ? Käytännön rajoituskeino on hakkuista ja metsänhoitotöistä kaavan perusteella vaadittava maisematyölupa. ? ? Maisematyöluvan hinta voi nousta satoihin euroihin yhdessä metsikössä. Lähteet: ympäristö.fi, mhy.fi, Luke VALTTERI SKYTTÄ Metsänomistajien pitää olla herkästi hereillä, sillä kaavat muuttuvat säännöllisesti, sanoo Tapion metsäasiantuntija Airi Matila . Kokonaiskäsitystä kaavoituksen metsävaikutuksista ei ole, sillä tietoa tulee lisää aina sitä mukaa, kun kuntien kaavaesityksiä tulee lausunnoille ja julkisuuteen. Metsänomistajan kannattaa tuoda kaavamielipiteensä esille riittävän ajoissa, eli silloin kun kaavaa valmistellaan. ”Metsänomistajat eivät ole aikaisemmin hoksanneet kyseenalaistaa kaavojen vaikutusta. Nyt, kun metsätoimintaa rajoittavista kaavoista on esimerkkejä, älämölöä on nostettu. Väittäisin, että metsänomistajille ja metsänhoitoyhdistyksille on tullut rohkeutta puuttua asiaan", Matila sanoo. Hänen mukaansa kaavoitusmetsissä ollaan periaatteellisten kysymysten äärellä. ”Kenen pitää huolehtia siitä, että omakotitontilta on kaunis näkymä? Jos näkymän pitää olla puustoinen, pitääkö puiden olla tontin omistajan omalla puolella vai pitääkö maisemakustannukset siirtää viereisen alueen metsänomistajalle?” Matila kysyy. Matila ehdottaa ratkaisuksi rahaa. Jos kauniin metsämaiseman säilymisestä maksetaan, metsiä käsitellään sen mukaisesti. Metsien virkistysarvokauppaan on kehitetty erilaisia sopimusmalleja. Hyvä kysymys on myös, kenen sana ratkaisee metsien käyttöä koskevissa kaavapäätöksissä – kunnanvaltuuston ja -hallituksen vai kaavoitusviranomaisten. ”Metsänomistajan keinoksi jää olla yhteydessä päättäjien ja kysyä, ymmärretäänkö hänen asiaansa.” Kenen vastuulla on kaunis metsämaisema?
• 5.7.2018 / AJASSA 12 PUUKAUPPA Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 .. 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 2018 2017 2016 TUORE PUUKAUPPA SAMI KARPPINEN, teksti ja kuva T eollisuuden puutar­ peiden kasvaessa ja tu­ kin hinnan noustessa on puuta tullut tarjol­ le lähes ennätystah­ tiin. Kesäkuun puoliväliin mennes­ sä puukauppaa oli tehty Suomessa 17 prosenttia enemmän kuin vuot­ ta aiemmin. Kysyntätilanne on otollinen, mut­ ta hintojen noustessa moni met­ sänomistaja pohtii sitä, kannattaa­ ko puukaupan kanssa vielä odotella. Viitasaarelainen metsänomistaja Sami Wiik arvelee, ettei puun hinta­ taso enää nouse merkittävästi. ”Uskon, että nyt on hyvä aika kil­ pailuttaa leimikko ja tehdä puu­ kaupat. Tukin hintatasossa tullee pian katto vastaan.” Wiik myi hyvän hinnan houkutte­ lemana oman pystyleimikon huhti­ kuussa. Leimikon päätehakkuukuvio otettiin korjuuseen vain muutama päivä kaupanteon jälkeen. ”Toivottavasti sellun hyvä hinta ohjautuisi jatkossa myös kuitupuun hintaan. Se olisi paras motivaattori metsänhoitotöihin ja ensiharven­ nusten teettämiseen.” Wiik on huolissaan sahojen tilan­ teesta, koska sahatavaran hinnat ei­ vät ole nousseet samassa suhteessa tukin hinnan kanssa. ”Jos kotimaiset sahat ajautuvat ahdinkoon, on olemassa vaara, että esimerkiksi Ruotsi saa lisää kilpai­ luetua sahatavaran viejänä.” ”Kysynnän kasvu kestävällä pohjalla” Kokkolalainen metsätalousyrittäjä Timo Lankila arvioi markkinatilan­ Tukin hinta tyydyttää, kuitupuun ei Alkuvuodesta pohdittiin, löytyykö metsänomistajilta usean hyvän puukauppavuoden jälkeen myytävää. Enää sitä ei ole tarvinnut miettiä. MARIANNE MINKKINEN METSÄNOMISTAJAT saivat viime vuonna ennätysmäärän myyntituloja met­ sistään, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreesta tilastosta. Bruttokanto­ rahatulojen määrä oli vuonna 2017 kaik­ kiaan 2,2 miljardia euroa, mikä on 150 miljoonaa euroa enemmän kuin edelli­ senä vuonna. Yksityismetsänomistajien osuus oli 1,9 miljardia euroa. Tulos oli paras sitten vuoden 2007, jo­ ka muistetaan metsätaloudessa poikkeuk­ sellisen hyvänä vuotena. Viime vuonna tuloja kertyi kaikista eni­ ten kuusitukista, jonka osuus koko sum­ masta oli 38 prosenttia. Jos taas tarkastel­ laan kaikkien eri puulajien tukkipuiden osuutta, luku nousee jopa 70 prosenttiin. Luken mukaan sahateollisuus onkin kai­ kista tärkein puunostaja yksityismetsän­ omistajien kannalta. Tulojen nousu johtui pääasiassa hak­ kuiden lisäämisestä. Vaikka kantohinnat nousivat euromääräisesti, reaalisesti eli inf­ laatio huomioiden ne kuitenkin laskivat. Metsistä kuitattiin ennätystulot KOHDE: Pääosin ensiharvennusta mäntyvaltaisella kangasmaalla, joka on osittain hieman soistunutta. Noin neljäsosa pintaalasta on hieman järeämpää harvennusta. Soistuneille osille hakataan samalla ojalinjat. SIJAINTI: Pohjois-Pohjanmaa OSTAJA: Iso metsäyhtiö LEIMIKON KOKO: 55 ha KAUPAN KOKO: 2 775 m 3 KORJUUKELPOISUUS: Pääosin kesä, ei kelirikko. MUUTA: Tarjouskilpailun ratkaisivat kaupan päälle tulleet lisät. 55 hehtaarin harvennus Puutavaralaji määrä kantohinta yhteensä m3 €/m3 € Mäntytukki 73 52,50 3832,50 Mäntypikkutukki 212 23,00 4876,00 Mäntykuitu 1292 16,90 21834,80 Kuusipikkutukki 70 23,00 1610,00 Kuusikuitu 412 16,90 6962,80 Koivukuitu 695 16,90 11745,50 Haapakuitu 21 5,00 105,00 Yhteensä 2775 50966,60
• 13 AJASSA / 5.7.2018 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KOIVU Kantohinnat s 61,84 s 65,61 s 47,27 s 17,16 s 19,80 s 16,76 s 24,73 ? 27,80 Uudistushakkuu s 64,14 s 66,67 ? 49,30 s 19,61 21,44 s 18,73 s 28,42 ? 29,81 Harvennushakkuu s 52,69 s 54,30 ? 39,37 s 16,37 s 17,16 s 15,96 s 22,47 ? 22,48 Ensiharvennus s 39,83 s 41,96 s 34,13 ? 12,99 ? 12,71 ? 12,72 s 20,33 Hankintahinnat s 60,60 s 62,08 s 48,59 s 29,55 s 32,36 s 30,12 s 34,71 s 34,63 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 62,89 s 66,93 ? 43,80 s 17,19 s 20,34 s 16,85 s 24,59 s 28,38 Uudistushakkuu s 64,82 s 67,78 s 45,48 s 18,61 s 21,58 ? 18,31 s 27,20 s 30,53 Harvennushakkuu s 56,15 s 57,11 ? 38,68 s 16,93 s 17,63 s 16,38 s 22,48 ? 23,88 Ensiharvennus s 12,85 s 12,14 s 12,97 Hankintahinnat ? 63,62 s 64,80 s 30,96 s 33,69 s 31,18 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 63,28 s 66,25 ? 44,77 s 17,42 s 20,50 s 16,85 ? 24,85 s 30,04 Uudistushakkuu s 65,29 s 67,12 s 46,68 s 20,14 s 22,13 ? 18,54 ? 29,56 s 32,06 Harvennushakkuu s 54,68 s 55,94 s 38,28 s 16,77 s 16,94 s 16,23 s 23,10 s 23,00 Ensiharvennus s 13,50 s 13,50 s 13,11 Hankintahinnat s 60,87 s 30,41 s 32,36 s 30,38 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat ? 59,68 s 64,16 s 47,21 s 16,44 ? 18,57 s 16,43 s 23,01 s 25,3 Uudistushakkuu ? 62,48 s 65,58 s 49,64 s 18,52 ? 20,38 s 18,48 s 26,08 ? 27,35 Harvennushakkuu ? 50,40 ? 51,28 s 38,87 ? 15,92 s 16,93 s 16,08 Ensiharvennus s 37,55 s 40,33 s 34,26 ? 12,18 ? 12,18 ? 12,16 Hankintahinnat s 59,30 s 59,21 ? 47,86 s 29,72 s 31,27 s 30,08 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 57,49 s 59,46 s 38,14 s 16,42 s 18,24 s 16,31 s 24,96 ? 27,69 Uudistushakkuu s 60,46 s 60,72 s 38,29 ? 20,07 ? 20,16 s 18,94 s 28,55 ? 29,08 Harvennushakkuu s 48,82 s 48,04 s 14,97 ? 14,71 s 14,42 s 22,10 s 22,02 Ensiharvennus 12,09 s s 11,79 Hankintahinnat s 58,60 s 58,59 s 28,82 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 51,56 s 50,12 s 16,36 s 15,17 s 24,28 s 23,47 Uudistushakkuu s 53,94 s 51,68 s 19,28 s 17,72 s 26,79 s 25,86 Harvennushakkuu s 47,17 s 43,28 s 15,00 s 13,76 s 22,90 s 18,86 Ensiharvennus Hankintahinnat s 55,52 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 64,82 s 66,74 ? 50,80 s 18,63 ? 20,55 s 17,46 s 24,98 s 30,22 Uudistushakkuu s 66,56 s 67,78 s 52,59 s 21,47 ? 22,50 s 19,50 s 31,88 s 34,98 Harvennushakkuu ? 55,42 s 55,75 ? 41,50 s 18,04 s 17,91 s 16,95 ? 23,62 s 23,84 Ensiharvennus ? 41,95 s 45,93 ? 14,14 ? 13,47 ? 13,48 Hankintahinnat s 62,16 s 62,52 s 48,33 s 31,37 s 32,66 s 31,59 Raakapuun hintatilastot, luvut poikkeuksellisesti viikolta 25 LAPPI KAINUU-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA –puukaupan vähäisyyden vuoksi luvut puuttuvat KYMI-SAVO SAVO-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-SUOMI KOKO MAA Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi "Myyn puuta vuosittain, joten kauppoja osuu monenlaisiin suhdanteisiin." Vilkkaan puukaupan ja kuivien kelien ansiosta metsäkoneenkuljettajilla on ollut poikkeuksellisen työteliäs alkukesä. Metsäpalvelu Hiekkalan hakkuukoneenkuljettaja Henri Mäkisalo korjasi päätehakkuuleimikkoa Äänekosken Hirvaskankaalla juhannusviikolla. teen eroavan nyt edellisestä vuoden 2007 hintapiikistä, joka perustui sa­ hatavarahintojen äkilliseen nousuun. ”Nyt markkinoita vauhdittaa kui­ tupuun lisääntynyt kysyntä. Jos myös suunnitellut investoinnit toteutu­ vat, uskon kysynnän kasvun olevan kestävällä pohjalla. Täällä länsiran­ nikolla voimme hyötyä myös Ruot­ sin metsäteollisuusinvestoinneista.” Säännöllisesti puuta myyvä Lanki­ la on jo hyödyntänyt suotuisaa hin­ tasuhdannetta. ”Olen tehnyt pystykauppaa hie­ man suunniteltua enemmän, kos­ ka tukin hinta on hyvällä tasolla.” Pitkällä aikavälillä myös Lankila näkee ongelmallisena epäsuhdan kuitu­ ja tukkipuun kantohintojen ja lopputuotteiden hintojen välillä. ”Tukista maksetaan ylihintaa, mutta kuitupuun hinta on noussut täällä viime syksystä vain kolmisen euroa. Kuidun hankintahintoihin tarvitaan mielestäni vielä kymppi lisää. Mielenkiintoista on, että sa­ hojen pystyostotarjouksissa kuidun hinta on noussut kaikkein eniten.” ”Seuraisin vielä hintojen kehittymistä” Kysynnän kasvun mainingit ovat ol­ leet havaittavissa myös Itä­Suomes­ sa, missä kuitupuun kysyntä ehti vä­ lillä sakata pahasti. ”Etenkin tukin hinta on noussut, ja siitä on tiettävästi maksettu tääl­ läkin kuutosella alkavia hintoja. Itse myyn puuta vuosittain, joten kaup­ poja osuu monenlaisiin suhdantei­ siin”, kertoo kuhmolainen metsäta­ lousyrittäjä Timo Huotari . Kuitupuun osalta menekki on Huotarin mukaan parantunut, mut­ ta hinnoissa se ei ole juuri näkynyt. ”Esimerkiksi talviharvennuslei­ mikoilla kuitupuusta voidaan tar­ jota alle kymmenen euroa, joka on mielestäni suhteessa lopputuotteen hintaan sikamaisen vähän.” Puurakentamisen kasvun ja kui­ duttavan teollisuuden investointien ansiosta Huotari uskoo puun kysyn­ nän jatkuvan hyvällä tasolla pitkään. ”Siksi näkisin, että jos välitön­ tä metsänhoidollista puunmyynti­ tarvetta ei ole, niin ehkä kannattaa vielä seurata kuinka hinnat kehit­ tyvät. Kai­Cellin investointi Palta­ moon olisi kainuulaisten metsän­ omistajien kannalta erittäin tärkeä.”
• 14 5.7.2018 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO MARIANNE MINKKINEN, teksti SEPPO SAMULI, kuvat M etsien kasvupaikkatyyppien määrittely ei ole turhaa työtä, sillä ne kertovat paljon alueen tuottokyvystä ja sille sopivista puulajeista. Kasvupaikkatyypit on merkitty metsävaratietoihin ja metsäsuunnitelmaan. Niihin ei kuitenkaan pidä luottaa sokeasti, sillä yhdelle kuviolle voidaan joskus niputtaa monta eri kasvupaikkatyyppiä, kertoo Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Annikka Selander . "Se johtuu siitä, että alle puolen hehtaarin kokoiset kuviot olisivat todella pieniä käytännön metsätaloudessa." Selanderin mukaan tyypit voivat vaihdella pienenkin alueen sisällä maaperän ja ravinteisuuden mukaan. Kasvupaikkatyyppejä on metsämailla kuusi: lehdot, lehtomaiset kankaat, tuoreet kankaat, kuivahkot kankaat, kuivat kankaat ja karukkokankaat. Tyyppien määrittäminen perustuu aluskasvillisuuteen, eli sammaliin, varpuihin, ruohoihin ja pensaisiin. Ne ilmentävät maaperän rehevyyttä yleensä tarkemmin kuin metsässä kasvavat puut. Kuvauksia lukiessa tulee muistaa, että Suomi on pitkä maa, eivätkä tyypit näytä samanlaisilta kaikkialla. Suomi on jaettu kasvupaikkatyyppien luokittelussa viiteen vyöhykkeeseen, jotka ovat EteKasvupaikkatyypit sisältävät rahanarvoista tietoa metsänomistajalle. Eri luokat on helppo selvittää metsän aluskasvillisuudesta. "Erityisesti lehtojen kohdalla kannattaa miettiä, olisivatko ne suojelun arvoisia." Metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Annikka Selander kertoo, että tuoreen kankaan tunnistaa mustikanvarvuista ja tiheästä sammalpeitteestä. Valtapuulajina on usein kuusi. Tuoreilla kankailla kasvaa metsäkerrossammalta (vas.) ja sulkasammalta. Sulkasammal on tavallisesti heleänvihreää, mutta tämä yksilö on kärsinyt kuivasta kesästä. lä-Suomi, Pohjanmaa-Kainuu, Peräpohjola, Metsä-Lappi ja Tunturi-Lappi. Tähän juttuun kuvatut kohteet sijaitsevat Etelä-Suomessa. Lehto ja karukkokangas harvinaisimmat Lehdot ovat hyvin ravinteikkaita ja usein kosteita kasvupaikkoja, joilla kasvaa joko kuusia tai eri lehtipuita. Tunnusomaisia ovat myös vaateliaat pensaat, kuten pähkinäpensas, näsiä ja lehtokuusama. Maata peittävät lukuisat eri ruohovartiset kasvit, esimerkiksi kotkansiivet, kevätleinikit, nokkoset tai sinija valkovuokot. Sammalpeite on aukkoinen. Karukkokankaalla kasvaa lähinnä jäkälää ja kitukasvuisia mäntyjä. Nämä kaksi kasvupaikkatyyppiä ovat harvinaisempia, ja ne jätetään usein metsätalouden ulkopuolelle. "Ne ovat hienoja luontokohteita. EriKeltaisena kukkiva metsämaitikka viittaa tuoreeseen kankaaseen. Sopiiko kuusi tänne? Katso VIDEOT kasvupaikkatyypeistä Metsälehden verkkosivuilta! Tuore kangas Tuore kangas
• 15 METSÄSTÄ / 5.7.2018 tyisesti lehtojen kohdalla kannattaa miettiä, olisivatko ne suojelun arvoisia", Selander sanoo. Tuottoisin kasvupaikka löytyy lehtomaiselta kankaalta Lehtomainen kangas muodostuu usein rinteiden alaosiin hienojakoisille maille. Siellä kasvaa yleensä järeää kuusikkoa tai rauduskoivuja, ja se onkin metsänkasvatuspaikkana kaikista tuottoisin. Maassa näkyy paljon erilaisia ruohovartisia kasveja, kuten saniaisia, ketunleipää, kieloja, oravanmarjaa, sormisaraa tai nuokkuhelmikkää. Tuore kangas kaikkein yleisin Etelä-Suomen yleisin kasvupaikkatyyppi on tuore kangas. Sen tunnistaa usein mustikanvarvuista ja tiheästä sammalpeitteestä. Tuoreilla kankailla kasvavat hyvin sekä kuusi, mänty että koivu. Selanderin mukaan olisikin luontevaa, että siellä kasvatettaisiin sekametsää. Etenkin koivuista olisi hyötyä. "Koivun latvukset läpäisevät hyvin auringonvaloa, mikä saa maan lämpiämään. Koivunlehdet myös maatuvat nopeammin kuin neulaset, joten ne tehostavat ravinnekiertoa." Harjumaille muodostuu kuivahkoja kankaita Kuivahkot kankaat muodostuvat usein jääkauden muovaamille harjumaille. Niillä kasvaa paljon puolukkaa ja muita varpuja. Jäkäliä näkyy laikuttain. Pohjakerroksessa vallitsevat kangaskynsisammal ja seinäsammal. Puiden valtalaji on yleensä mänty, mutta niiden alla voi olla alikasvoskuusia. Kuiva kangas on varpuinen ja jäkäläinen. Kanervan lisäksi siellä kasvaa puolukkaa. Ruohoja, kuten lillukkaa ja kevätpiippoa, voi olla vähän. Puulajit rajoittuvat yleensä mäntyyn. Puiden kasvussa suuria eroja Selander kertoo nyrkkisäännön kasvatettavan puulajin valintaan: tuoreelle kankaalle istutetaan rauduskoivua, kuusta tai mäntyä. Sitä tuoreemmille maille, eli lehtomaisille kankaille, kannattaa valita kuusi tai rauduskoivu. Karummille maille, eli kuivalle ja kuivahkolle kankaalle taas sopii parhaiten mänty. Yleisesti ottaen puut kasvavat sitä korkeammiksi, mitä ravinteikkaampaan maahan ne pääsevät. Jos kuusta kasvatetaan eteläsuomalaisessa lehdossa sata vuotta, siitä tulee keskimäärin 32 metriä pitkä. Lehtomaisella kankaalla pituutta tulee 30 metriä ja tuoreella enää 27. 50-vuotiaalla rauduskoivulla samat mitat olisivat 29, 27 ja 23 metriä. Satavuotias mänty taas kasvaa tuoreella kankaalla 26-metriseksi, kuivahkolla 23-metriseksi ja kuivalla kankaalla 18-metriseksi. Karukkokankaalla siitä tulisi enää vain 12 metriä pitkä. Lähteenä on käytetty teosta Metsätyypit – opas kasvupaikkojen luokitteluun (Metsäkustannus 2013). 1. Mene varttuneeseen metsään. Nuoressa taimikossa vaarana on se, että paikka määritel lään liian karuksi. 2. Katso metsän yleisilmettä, kuten puulajeja. Ala sen jälkeen tarkastella maaperän kas villisuutta. 3. Lähde määrittelyssä aina liikkeelle ravinteikkaimmasta kasvupaikkatyypistä: katso, näkyykö lehtoon viittaavia kasveja. Jos ei, siirry sitten etsimään lehtomaisen kan kaan kasveja ja niin edelleen. 4. Samassa kohdassa voi olla kasvillisuutta useammasta eri kasvupaikkatyypistä. Älä tee päätelmiä yksittäisten kasvien perus teella, vaan hae alueen valtalajeja. MARIANNE MINKKINEN Toisinaan kasvupaikkatyypeillä kasvetaan niille soveltumattomia puulajeja. Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Annikka Selander tietää takavuosilta useita tapauksia, joissa mäntyä on istutettu liian reheville paikoille. Silloin männyistä tulee paksuoksaisia, eli huonoja tukkipuita. "Se johtui siitä, että kuusentaimista oli välillä pulaa. Lisäksi taimien jalostusaste ei ollut vielä niin hyvä, ja niissä oli isoja laatueroja. Oli vaikea arvioida etukäteen, miten ne alkavat kasvaa maastossa", Selander kertoo. Tänä päivänä taas huonoihin valintoihin ohjaavat hirvituhojen pelko. Kuusta istutetaan kuivahkoille kankaille, vaikkei se sovellu sinne kovin hyvin. Jos kuviolla kasvaa väärää puulajia, Selanderin toimenpide-ehdotus on yksinkertainen: "Silloin on mietittävä, lyhennetäänkö puuston kiertoaikaa. Eli tehdäänkö uudistushakkuu ja istutetaanko toista puuta tilalle." Entä jos kasvatan väärää puuta? Harmaaporonjäkälää kasvaa kuivahkoilla kankailla laikuttain. Metsätähdet ilmentävät kuivahkoa kangasta. Kuivahkolle kankaalle sopii parhaiten mänty. Monesti niiden alle kasvaa myös alikasvoskuusia. Lehtomaisella kankaalla kannattaa kasvattaa kuusta tai koivua. Maassa näkyy kasvupaikkatyypille ominaisia sananjalkoja. Ketunleipä eli käenkaali viihtyy hyvin lehtomaisella kankaalla. Nuokkuhelmikkä on lehtomaisen kankaan kasvi. Näin selvität kasvupaikkatyypin Lehtomainen kangas Lehtomainen kangas Lehtomainen kangas Kuivahko kangas Kuivahko kangas Kuivahko kangas
• 16 5.7.2018 / METSÄSTÄ töttöröö! Onko sinusta metsänomistajaksi? Valtteri Skyttä, teksti Anna Back, kuvitus Testaa Metsälehden pelillä, selviätkö kunnialla oman metsän iloista ja suruista. LÄHTÖ maali game over Ulkomaalaisten puupakkausten mukana tullut mäntyankeroinen leviää metsääsi. Männyt ovat mennyttä. EväsTauko Metsänreunasta löytyy erikoisia eläimenjälkiä. Käy ostamassa riistakamera niin saat selville, kuka kesäyössä kuhnii. Päivität heti alkuun tilasi metsäsuunnitelman. Siirry askel eteenpäin ja mene rauhassa mustikkaan seuraavan heittovuoron ajaksi. Kirvesvarsi! Kesämyrsky kaataa kuusia hakkuuaukon laidasta. Menetät seuraavan heittovuoron. Menet vihdoin kesälomalla raivaamaan rästitaimikon. Hiki virtaa paarmojen ja hyttysten keskellä. Mutta mitä vielä! Sinuun iskee tyypillinen metsänomistajan tauti: jätät taimikon liian tiheäksi. Raivaamaan täytyy tulla uudelleen. Palaa lähtöruutuun. Teet ennakkoraivauksen ajoissa. Metsäkonekuski kiittää ja tekee erinomaista harvennushakkuujälkeä. Muistit myös jättää säästöpuuryhmän aluksen kokonaan raivaamatta. Etene 3 askelta Aijai! Sahanterä lipsahtaa jalkaan. Onneksi ostit juuri uudet turvahousut. Huh! Viilaa silti sahanterää yhden heittovuoron ajan. Hakkuussa kaadettiin liikaa puita metsälain 10. pykälän suojelemalta puronvarrelta. Menetät kaksi seuraavaa vuoroa ja joudut toimittamaan jokaiselle kanssapelaajalle kaksi mottia halkoja. Korppi lentää ylitsesi metsäkävelyllä. Ennakoit jotain pahaa tapahtuvan seuraavana päivänä. Mitään ei tapahdu. Siirry kaksi askelta taaksepäin taikauskoisuuden vuoksi. O-ou. Avohakkuukeskustelu yltyy taas mediassa päättömäksi. Toistele kahden kierroksen ajan sanoja tasaikäisrakenteinen ja eri-ikäisrakenteinen. Teetätät maanmuokkauksen heti hakkuun jälkeen. Aukon ravinteikkaammalle laidalle istutetaan kuusta, karuun mäkilaitaan mäntyä. Metsä arvostaa oikeaa kasvupaikkavalintaa. Etene 2 askelta Käyt puolukassa ja sienessä omassa metsässä. Reissu on onnistunut hirvikärpäsistä huolimatta. Syö marjapiirakkaa yhden heittovuoron ajan. NAM! Syksy on sateinen. Onneksi peräpalstalle kulkeva metsätie on kunnostettu, joten puunostajat suorastaan kilpailevat leimikostasi. Nauti munkkikahvit paikallisella huoltoasemalla. Jipii! Saat yllättävän metsäperinnön kaukaiselta sukulaiselta. Siirry kolme askelta eteenpäin ja käy kaupungissa hurvittelemassa. Kesällä nähty metsopoikue pistää miettimään syksyn raivaustyömaalle kävellessä. Säästät sopiviin kohtiin raivaamattomia luontotiheiköitä ja jätät havupuiden sekaan koivua, leppää ja muita lehtipuita. Sekametsällä on valoisat näkymät ja luonto kiittää. Yhdistelet päätehakkuita ja harvennuksia sopivaksi puukauppapaketiksi. Talvihakkuuta vaativa ensiharvennuskohdekin tulee nyt tehtyä ajoissa! Tuttu metsäasiantuntija kehuu päätöstä kaupan maitohyllyllä. Juhlista puukauppaa kuusenkerkkäjuomalla. Pilkot tuulessa kaatuneen säästöpuuhaavan polttopuiksi, vaikka puuliiteri pullistelee liitoksistaan. Samaan aikaan tutkijat muistuttavat taas mediassa metsäluonnon köyhtymisestä ja lahopuun tärkeydestä. Häpeä ojapajukon keskellä kahden seuraavan heittovuoron ajan. Korkeasuhdanne! Nyt on puukaupan paikka. Tarjouksia tulee, mutta kuitupuun hinta ei päätä huimaa. Heitä noppaa ja katso monella sentillä kuitupuun hinta nousee seuraavan 10 vuoden aikana. Lumituho iskee vaaran laella sijaitsevaan metsään. Onneksi tuhoriski on ollut tiedossasi ja sinulla on vakuutus. Korvauksia tulee, mutta kohtalo sapettaa. Tasaa verenpainettasi saunomalla yhden heittovuoron ajan. Onneksi olet jaksanut pitää hyvin kirjaa metsäkuluista. Vähennyksiä kertyy mojovasti. Harppaa metsäojan yli eteenpäin. Tiedät, ettet ehdi itse varhaisperkaamaan neljä vuotta sitten istutettua kuusikkoa, joten teetätät raivaustyön metsurilla. Kuusitaimikon kasvu jatkuu vauhdilla! Kemeratukikin tupsahtaa tilille. Hirvet viettävät talven mäntytaimikossasi. Selvitä tuhojen laajuutta ja vahingonkorvausmahdollisuutta yhden heittovuoron ajan. Soittele paikallisille metsänomistajien metsästysedustajille toisen heittovuoron ajan ja vaadi pienempää hirvikantaa. Tapaat paikallisen lintujen rengastajan metsässä ja hän kertoo havainnoistaan. Kun kerrot hänelle hakkuusuunnitelmistasi, huomaatte, että pöllön kotimetsän voi hyvin säästää. Teet jopa uuden pöntön paikalle. Juotte kahvit kannonnokassa ja katselette suolle, joka on päässyt ennallistamisohjelmaan. Riekko lentää ylitsenne ja lakka kukkii. Suojelet hankalan matkan takana olevan metsäpalstan Metso-suojeluohjelmalla. Puustoisesta kohteesta tulee hyvin suojelukorvausta. Puhalla pajupilliin onnistumisen kunniaksi. Kappas! Tilasi rajalta tulee myyntiin sopiva metsäpalsta. Laajennat innolla omistuksiasi. Ylimääräinen heittovuoro Taimikonhoitokurssista oli hyötyä! Osasit valita jätettävät puut oikein, ja parantunut sahaustekniikka helpotti työskentelyä. Olet niin tyytyväinen raivausurakkaan, että lähdette puolison kanssa romanttiselle kylpylälomalle. Nauti porealtaasta kahden heittovuoron ajan. Jatka matkaasi maaliin Saat ylimääräisen heittovuoron Veroilmoitus! Siirry 3 askelta eteenpäin Saatte kevään istutusurakan käyntiin koko perheen voimin. Taimet ovat maassa ennätysajassa! Eväiden syönti lastenlasten kanssa hakkuuaukon reunalla on suurmenestys.
• 17 METSÄSTÄ / 5.7.2018 töttöröö! Onko sinusta metsänomistajaksi? Valtteri Skyttä, teksti Anna Back, kuvitus Testaa Metsälehden pelillä, selviätkö kunnialla oman metsän iloista ja suruista. LÄHTÖ maali game over Ulkomaalaisten puupakkausten mukana tullut mäntyankeroinen leviää metsääsi. Männyt ovat mennyttä. EväsTauko Metsänreunasta löytyy erikoisia eläimenjälkiä. Käy ostamassa riistakamera niin saat selville, kuka kesäyössä kuhnii. Päivität heti alkuun tilasi metsäsuunnitelman. Siirry askel eteenpäin ja mene rauhassa mustikkaan seuraavan heittovuoron ajaksi. Kirvesvarsi! Kesämyrsky kaataa kuusia hakkuuaukon laidasta. Menetät seuraavan heittovuoron. Menet vihdoin kesälomalla raivaamaan rästitaimikon. Hiki virtaa paarmojen ja hyttysten keskellä. Mutta mitä vielä! Sinuun iskee tyypillinen metsänomistajan tauti: jätät taimikon liian tiheäksi. Raivaamaan täytyy tulla uudelleen. Palaa lähtöruutuun. Teet ennakkoraivauksen ajoissa. Metsäkonekuski kiittää ja tekee erinomaista harvennushakkuujälkeä. Muistit myös jättää säästöpuuryhmän aluksen kokonaan raivaamatta. Etene 3 askelta Aijai! Sahanterä lipsahtaa jalkaan. Onneksi ostit juuri uudet turvahousut. Huh! Viilaa silti sahanterää yhden heittovuoron ajan. Hakkuussa kaadettiin liikaa puita metsälain 10. pykälän suojelemalta puronvarrelta. Menetät kaksi seuraavaa vuoroa ja joudut toimittamaan jokaiselle kanssapelaajalle kaksi mottia halkoja. Korppi lentää ylitsesi metsäkävelyllä. Ennakoit jotain pahaa tapahtuvan seuraavana päivänä. Mitään ei tapahdu. Siirry kaksi askelta taaksepäin taikauskoisuuden vuoksi. O-ou. Avohakkuukeskustelu yltyy taas mediassa päättömäksi. Toistele kahden kierroksen ajan sanoja tasaikäisrakenteinen ja eri-ikäisrakenteinen. Teetätät maanmuokkauksen heti hakkuun jälkeen. Aukon ravinteikkaammalle laidalle istutetaan kuusta, karuun mäkilaitaan mäntyä. Metsä arvostaa oikeaa kasvupaikkavalintaa. Etene 2 askelta Käyt puolukassa ja sienessä omassa metsässä. Reissu on onnistunut hirvikärpäsistä huolimatta. Syö marjapiirakkaa yhden heittovuoron ajan. NAM! Syksy on sateinen. Onneksi peräpalstalle kulkeva metsätie on kunnostettu, joten puunostajat suorastaan kilpailevat leimikostasi. Nauti munkkikahvit paikallisella huoltoasemalla. Jipii! Saat yllättävän metsäperinnön kaukaiselta sukulaiselta. Siirry kolme askelta eteenpäin ja käy kaupungissa hurvittelemassa. Kesällä nähty metsopoikue pistää miettimään syksyn raivaustyömaalle kävellessä. Säästät sopiviin kohtiin raivaamattomia luontotiheiköitä ja jätät havupuiden sekaan koivua, leppää ja muita lehtipuita. Sekametsällä on valoisat näkymät ja luonto kiittää. Yhdistelet päätehakkuita ja harvennuksia sopivaksi puukauppapaketiksi. Talvihakkuuta vaativa ensiharvennuskohdekin tulee nyt tehtyä ajoissa! Tuttu metsäasiantuntija kehuu päätöstä kaupan maitohyllyllä. Juhlista puukauppaa kuusenkerkkäjuomalla. Pilkot tuulessa kaatuneen säästöpuuhaavan polttopuiksi, vaikka puuliiteri pullistelee liitoksistaan. Samaan aikaan tutkijat muistuttavat taas mediassa metsäluonnon köyhtymisestä ja lahopuun tärkeydestä. Häpeä ojapajukon keskellä kahden seuraavan heittovuoron ajan. Korkeasuhdanne! Nyt on puukaupan paikka. Tarjouksia tulee, mutta kuitupuun hinta ei päätä huimaa. Heitä noppaa ja katso monella sentillä kuitupuun hinta nousee seuraavan 10 vuoden aikana. Lumituho iskee vaaran laella sijaitsevaan metsään. Onneksi tuhoriski on ollut tiedossasi ja sinulla on vakuutus. Korvauksia tulee, mutta kohtalo sapettaa. Tasaa verenpainettasi saunomalla yhden heittovuoron ajan. Onneksi olet jaksanut pitää hyvin kirjaa metsäkuluista. Vähennyksiä kertyy mojovasti. Harppaa metsäojan yli eteenpäin. Tiedät, ettet ehdi itse varhaisperkaamaan neljä vuotta sitten istutettua kuusikkoa, joten teetätät raivaustyön metsurilla. Kuusitaimikon kasvu jatkuu vauhdilla! Kemeratukikin tupsahtaa tilille. Hirvet viettävät talven mäntytaimikossasi. Selvitä tuhojen laajuutta ja vahingonkorvausmahdollisuutta yhden heittovuoron ajan. Soittele paikallisille metsänomistajien metsästysedustajille toisen heittovuoron ajan ja vaadi pienempää hirvikantaa. Tapaat paikallisen lintujen rengastajan metsässä ja hän kertoo havainnoistaan. Kun kerrot hänelle hakkuusuunnitelmistasi, huomaatte, että pöllön kotimetsän voi hyvin säästää. Teet jopa uuden pöntön paikalle. Juotte kahvit kannonnokassa ja katselette suolle, joka on päässyt ennallistamisohjelmaan. Riekko lentää ylitsenne ja lakka kukkii. Suojelet hankalan matkan takana olevan metsäpalstan Metso-suojeluohjelmalla. Puustoisesta kohteesta tulee hyvin suojelukorvausta. Puhalla pajupilliin onnistumisen kunniaksi. Kappas! Tilasi rajalta tulee myyntiin sopiva metsäpalsta. Laajennat innolla omistuksiasi. Ylimääräinen heittovuoro Taimikonhoitokurssista oli hyötyä! Osasit valita jätettävät puut oikein, ja parantunut sahaustekniikka helpotti työskentelyä. Olet niin tyytyväinen raivausurakkaan, että lähdette puolison kanssa romanttiselle kylpylälomalle. Nauti porealtaasta kahden heittovuoron ajan. Jatka matkaasi maaliin Saat ylimääräisen heittovuoron Veroilmoitus! Siirry 3 askelta eteenpäin Saatte kevään istutusurakan käyntiin koko perheen voimin. Taimet ovat maassa ennätysajassa! Eväiden syönti lastenlasten kanssa hakkuuaukon reunalla on suurmenestys.
• 18 5.7.2018 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA SAMI KARPPINEN, teksti ja kuvat Ä änekoskelaisen Eeva Hankajoen kiinnostus omaan metsään virisi aikoinaan hieman tavallisesta poikkeavaa reittiä. ”Olin lähemmäs kolmikymppinen, kun metsien pinta-alaverotuksesta myyntituloverotukseen siirtyminen tuli mahdolliseksi. Juuri veroasiat saivat minut kiinnostumaan metsästä perusteellisemmin”, Hankajoki kertoo. Hankajoki on omistanut Äänekosken Konginkankaalla noin 140 hehtaarin laajuisen metsätilan yhdessä äitinsä Helena Hankajoen kanssa metsätalousyhtymänä jo 1960-luvulta saakka. Metsäasioissa he luottivat pitkään yksinomaan ammattilaisten apuun. Metsästä muistutti lähinnä vuosittain maksuun langennut pinta-alavero, joka oli samansuuruinen riippumatta siitä, oliko saanut metsästä tuloja. ”Siirryimme myyntituloverotukseen heti, koska järjestelmä tuntui oikeudenmukaisemmalta. Tosin pääomaveroprosentti on kivunnut nykyään niin korkeaksi, ettei se välttämättä houkuta puunmyyntiin”, Jyväskylässä verottajan palveluksessa koulutussuunnittelijana työskentelevä Hankajoki sanoo. Tiedonjano kasvaa Sittemmin myös käytännön metsätyöt tulivat Hankajoelle tutuikVälineet ja areenat valmiina Toimistotyöläinen päätti tarttua ennakkoluulottomasti raivurin kahvoihin. Eeva Hankajoelta löytyi raivaussaha ja varusteet omasta takaa. Intoa ja osaamista kerrytti Metsäkeskuksen naisille järjestämä raivaussahakurssi. Myös moottorisahan käytön opiskelu kiinnostaa häntä muun muassa siksi, että kotitalo Äänekosken taajamassa lämpiää klapeilla. tetaan, ja sitä seuraa heinäyssekä vesakontorjuntaurakka. Metsänuudistamisen työläyden vuoksi en halua nykyään tehdä isoja avohakkuita, vaikka muuten metsäämme on hoidettu metsäsuunnitelman mukaisesti.” Kumppanuus metsäyhtiö UPM:n kanssa on luonut tavallaan selkeän sapluunan puukauppoihin ja metsäpalveluiden hankintaan. Toisaalta Hankajoki on viime vuosina alkanut janota yhä enemmän itse tietoa, jonka pohjalta tehdä metsää koskevia päätöksiä. ”Jos ei itsellä ole tietoa tai taitoa, niin toisten työjälkeä, palveluiden kustannuksia tai puun hintaa on vaikea arvioida. Esimerkiksi ulkopuoliselta ostettuina raivaussahatöiden hinta Kynnet paljastavat raivausvarusteiden alle verhoutuneen toimistotyöläisen. si, kun hän hoiti metsiä pitkään yhdessä ex-puolisonsa kanssa. ”Ensimmäisiä oppejani oli, että avohakkuun jälkeen istuKemijärvi Äänekoski Isoon kuuseen ripustettu taimilaatikoiden kantoteline muistuttaa neljän hehtaarin istutusurakasta. ”Jos ei ole pakko, niin en tee metsään mielelläni uusia aukkoja, koska uudistaminen on työlästä”, Eeva Hankajoki perustelee.
• 19 METSÄSTÄ / 5.7.2018 omaan osaamiseen, joten kurssimateriaalit on pitänyt kaivaa esille. Esimerkiksi terän teroittaminen on askarruttanut. Toisaalta oppimisen ammattilaisena tiedän, että pienet karikot ovat osa oppimisprosessia.” Tänä kesänä Hankajoki on varannut vuosilomapäiviä myös heinän ja vatukon torjuntaan nuoremmasta taimikosta. ”Minulla on apuna oksasakset, joilla katkon vatukkoa ja vesakkoa taimien ympäriltä. Hellepäivinä pusikkoon ei tosin tee mieli lähteä, sillä siellä riittää seuralaisia liiankin kanssa.” Pian Hankajoki pääsee nauttimaan metsässä myös mieliharrastuksestaan. ”Olen intohimoinen marjastaja ja sienestäjä. Kerään talteen niin vatut, mustikat kuin puolukatkin. Sienistä suosikkejani ovat kantarellien ja suppilovahveroiden ohella tatit.” Verkosta mahdollisuuksia metsään Työssään verohallinnon verkkokurssien tekijöitä kouluttava Hankajoki on löytänyt verkon mahdollisuudet myös metsänomistamisen suhteen. ”Jos kylällä oli ennen yksi ostomies, jolla saattoi olla valmiiksi täytetyt puukauppapaperit on tuntunut minusta kauhean kalliilta.” Tämä toimikin yhtenä pontimena, kun Hankajoki päätti osallistua keväällä naisten raivaussahakurssille. ”Ajattelin, että kun minulla on välineet ja areenat omasta takaa, niin miksi en yrittäisi opetella hommaa itse. Raivaussahatyötä on mainostettu myös hyvänä kuntoliikuntana. Ainakin jatkossa tiedän mistä maksan, jos en itse jaksaisikaan kaikkia kohteita raivata.” ”Karikot kuuluvat oppimiseen” Suomen metsäkeskuksen Jyväskylässä järjestämälle päivän mittaiselle raivauskurssille osallistui kaikkiaan 14 naista. ”Kurssi oli aivan ihana ja lisäsi intoani oppimiseen. Minusta tuntui, että me kaikki osallistujat olimme sopivasti samalla tasolla.” Kurssin jälkeen Hankajoki suuntasi heti omaan metsään taimikonhoitotöihin. Käsittelyssä on parhaillaan neljän hehtaarin laajuinen kuusentaimikko, jonka Hankajoki on istuttanut ex-miehensä kanssa ”vuonna jona Juice kuoli”. ”Yksin metsässä ollessa meinaa iskeä vielä uskonpuute salkussa taloon tullessaan, niin nyt tarjouksia voi pyytää verkon kautta useilta toimijoilta helposti.” Tosin Hankajoki sanoo törmänneensä myös arveluttaviin markkinointikeinoihin metsäalalla. ”Viime vuonna äitini sai eräältä toimijalta allekirjoitusta vaille valmiit sopimuspaperit metsänlannoituksesta postitse. Mukana Eeva Hankajoen omistama metsätila sijaitsee Äänekosken Konginkankaalla Keiteleen rantamaisemissa. Pyyrinlahdelta on vettä pitkin noin 20 kilometriä Äänekoskelle, missä ”paperitehtaan varjossa kasvanut” Hankajoki asuu. oli postimerkillä varustettu palautuskuorikin. Nukuin pari yötä ennen kuin soitin palveluntarjoajalle ja pyysin lähettämään postit jatkossa omaan osoitteeseeni”, Hankajoki naurahtaa. Hankajoen tilalla on tehty hiljattain kunnostusojitusta. Se on ollut tarpeen, sillä vettä ojissa riittää alkukesän kuivuudesta huolimatta. Eeva Hankajoelta löytyi raivaussaha ja varusteet omasta takaa. Intoa ja osaamista kerrytti Metsäkeskuksen naisille järjestämä raivaussahakurssi. SUORAAN MAAHANTUOJALTA MIKSI MAKSAISIT LIIKAA? WWW.KONE-GLANS.FI TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO | PUH. 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-18, LA 09-14 NIITTOKONE EUROSYSTEMS MINIEFFE M800 B&S Briggs & Stratton Series 450 nelitahtimoottori Työleveys 87 cm Itsevetävä 13x5.00-6” ilmakumipyörät Vahvat terät Paino 54 kg Pitkän heinän niittoon! 690 € Supersuosittu! 595 € Tehokas OHV nelitahtimoottori 125 cc Jalkavaihteet 4 nopeutta Käsikytkin Etupyörä 14", takapyörä 12" CROSSIPYÖRÄ BSE 125 CC Järeä Briggs & Stratton 344 CC OHV moottori 97 cm kaksiteräleikkuri, apupyörät leikkurin edessä Leikkuualustan pesuliitäntä 6 vaihdetta + pakki Sähköstartti Takarenkaat 18x8.50", eturenkaat 15x6” Valmistaja Husqvarna Outdoor Products GLANSPOWER LAZER 12,5HV AJOLEIKKURI Kaupan päälle kippaava peräkärry 1490 € SAROM SANTIAGO PIHAGRILLI Korkealaatuisesta sementtivalusta valmistettu, säänja tulenkestävä Kivinen tulipesä 480x330 mm Kromattu grilliritilä säädettävissä eri korkeuksiin Mitat (K,L,S): 1955x760x430 mm norm. 199 € 169 € GLANSPOWER MONKEY MOPO ZH50EFI Moottori nelitahtinen 50 CC EFI Moottorin teho 2.0 kW (7500 RPM) 4 vaihdetta, käsikytkin Sähköstartti ja poljinkäynnistys Isommat etuja takarenkaat, 3.50-10” Polttoainetankki 4,5 L NUORISOMÖNKIJÄ APOLLO ORION COMMANDER 110 CC 108 CC / 5,8 kW OHV nelitahtimoottori 3 vaihdetta + pakki, automaattikytkin Sähköstartti Levyjarru takana, edessä rummut Etuja takarenkaat 16x8-7” Paino 108 kg RUOHONLEIKKURI VETÄVÄ KERÄÄVÄ GREENSTAR S511VHY T Tehokas 4,75 HV OHV nelitahtimoottori Työleveys 51 cm Itsevetävä Keräävä, sivulleheittävä, bioleikkaava Kuulalaakeripyörät 10/7" 4 ominaisuutta yhdessä leikkurissa! 219 € SÄHKÖPOLKUPYÖRÄ APOLLO ORION SLIM12 Tehokas 250 W sähkömoottori 36V 10 Ah litiumakku 7-nopeuksinen Shimanon vaihteisto 26" renkaat Kantama yhdellä latauksella jopa 75 km! 790 € SENIORISKOOTTERI GLANSPOWER MC 012 Moottori 600 W / 24 V Akut 2x12 V 40 Ah Kantavuus 160 kg Kääntösäde 1,7 m Ajomatka 25-45 km Isot renkaat Mitat 1420x660x1250 mm Automaattiset jarrut, todella turvallinen! 1590 € Kestosuosikki uudella EFI-moottorilla! 1145 € Upea uutuusmalli! 845 €
• 20 5.7.2018 / METSÄSTÄ esitellä metsäalaa ja vinkata koulutusvaihtoehdoista. "Metsäala saatetaan kokea aika perinteiseksi. Miten se saadaan pysymään nuorten mielestä trendikkäänä, kun samaan aikaa kehitetään esimerkiksi pelialaa tai it-alaa? Metsäalalla on tulevaisuudessakin paljon työpaikkoja, ja olisi tärkeää, että nuoret hakeutuisivat sinne." 25-vuotias Hongisto innostui itse metsäalalle juuri metsätaitokilpailujen kautta. Nykyään hän työskentelee Siikalakeuden metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijana ja omistaa sukupolvenvaihdoksen myötä itsekin metsää kotipaikkakunnallaan Limingassa. Hongisto suunnitteli myös tänä vuonna Limingassa pidetyn metsätietokilpailun radan. Kilpailut pidettiin kesäkuussa, ja ilokseen hän havaitsi, että mukana oli viime kesältä tuttuja nuoria. "Olisi hienoa, jos muutkin metsänhoitoyhdistykset innostaisivat nuoria mukaan metsätaitoilemaan", Hongisto sanoo. MARIANNE MINKKINEN, teksti TEIJA SOINI, kuvat M etsänhoitoyhdistysten järjestämiin metsätaitokilpailuihin kaivataan lisää nuoria osallistujia. Viime vuonna SM-kilpailujen vajaasta 300 kilpailijasta vain 11 oli alle 19-vuotias. "Metsätaitokilpailuissa metsänomistajat oppivat metsänhoitotöiden ajoittamista. Kilpailujen kautta nuoretkin voisivat oppia arvioimaan, mitä metsille kannattaa tehdä, sillä moni heistä on tulevaisuudessa varmasti itsekin metsänomistaja", sanoo tuore metsätalousinsinööri Heli Hongisto . Hongisto selvitti Lapin ammattikorkeakoululla tekemässään opinnäytetyössä, minkä ikäisille nuorille metsätaitojen opetusta kannattaisi tarjota, jotta saataisiin mahdollisimman moni kiinnostumaan aiheesta. Testiryhmät kerättiin paikallisista partiolaisista, ja työ toteutettiin yhdessä Metsänhoitoyhdistys Siikalakeuden kanssa. Tulosten mukaan otollisin ikäryhmä on 10–12-vuotiaat. Hongisto sai myös 12–15-vuotiaita innostettua mukaan, mutta 15–17-vuotiaista ei lähtenyt enää ketään. "Teini-ikäisiä kiinnostavat muut asiat. Siihen vaikuttivat todennäköisesti myös muiden ryhmäläisten mielipiteet, sillä heidän ikäisensä eivät aina kehtaa lähteä yksin uuteen toimintaan." Puiden ikä kummastutti Hongisto piti testiryhmille kurssit, joilla harjoiteltiin metsätaitokilpailujen tehtäviä. Lopuksi halukkaat saivat osallistua virallisiin metsätaitokilpailuihin, jonka radan Hongisto oli tehnyt itse. Radalla on joka kerta samat 15 tehtävää, joihin lukeutuu pohjapinta-alan määrittämistä ja puuston tilavuuden arvioimista. Mukana on aina myös yksi leimauskohde, jossa pitää ratkaista, mitkä puut harvennuksessa kaadettaisiin ja mitkä jätettäisiin pystyyn. Tehtäviä ei koettu vaikeiksi, mutta uutta asiaa tuli paljon. Erityisesti puiden ikä hämmästytti. "Käytin nuoria yli 100-vuotiaassa männikössä, eivätkä he meinanneet uskoa, että puut ovat niin vanhoja. Samoin heitä ihmetytti, miten 12-vuotias nuori pystyi olemaan yhtä pitkä kuin 15-vuotias taimi." Metsäala trendikkääksi Hongisto kertoo, että vaikka metsässä kulkeminen on tuttua nuorille, metsien taloudellinen puoli voi olla vieras. Hänen tarkoituksenaan oli metsätaitokisojen kautta Nuoret mukaan kisaamaan 10–12-vuotiaita on helpoin innostaa metsätaitojen opetteluun, selviää Heli Hongiston opinnäytetyöstä. "Teini-ikäisiä kiinnostavat muut asiat." "Kyllä minä nämä nyt osaan", tuumaa Sami Kallinen. Hän harjoitteli tehtäviä etukäteen metsäretkellä mummonsa kanssa. 12-vuotias Lotta Jaara (vas.) ja 10-vuotias Milla Jaara (toinen oikealta) osallistuivat metsätaitokilpailuihin toista kertaa. 11-vuotiaalle Sami Kalliselle kyseessä taas oli ensimmäinen kerta. Kaikkien kolmen mielestä tapahtumassa oli "ihan kivaa". Nuoria opasti metsäasiantuntija Heli Hongisto.
• • 400 cc. 4-tahti, 1 sylinteri, vesijäähdytteinen • 3 venttiiliä / syl. SOHC, EFI • Teho 24 kW/32 HV • Hidas L-vaihteistoalue; maksimaalinen vetokyky • Hydrauliset levyjarrut edessä ja takana • Vinssi, vetokuula ja alumiinivanteet vakiona • Saatavana lyhyt ja 2 hlö rekisteröity pitkä malli • 495 cc. 4-tahti, 1 sylinteri, vesijäähdytteinen • 3 venttiiliä / syl. SOHC, EFI • Teho 29 kW/40 HV • Neliveto elektronisella tasauspyörän lukolla • Hidas L-vaihteistoalue; maksimaalinen vetokyky • Hydrauliset levyjarrut edessä ja takana • Kaasuiskunvaimentimet • Vinssi, vetokuula ja alumiinivanteet vakiona Ajat sitten maantiellä tai maastossa, hiekkateillä tai kallioilla – CFMOTO on rakennettu kestämään ja viemään sinut aina määränpäähäsi. Kaikki CFMOTO -laitteet on varustettu modernilla vesijäähdytteisellä 4-tahti moottorilla. Kun etsit laitetta vapaa-aajan vauhtiin tai luotettavaa ja monipuolista työkonetta on CFMOTO paras valinta – ja vielä 3-vuoden takuulla. Katso lähin jälleenmyyjäsi: IRS EFI EPS IRS EFI EPS • Puskulevy • kahvanlämmittimet • tuulilasi KYSY TARJOUS TALVIPAKETISTA LÄHIMMÄLTÄ JÄLLEENMYYJÄLTÄSI
• 22 5.7.2018 / METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva RISTO MYKKÄNEN, asiantuntija T uplahammastus on ruotsalaisen terävalmistaja Strandin esittelemä innovaatio. Stihl on ottanut mallistoonsa vastaavan, yhteistyössä Strandin kanssa tehdyn High Performance -terän. Kevään aikana myyntiin tulleita Stihlin tuplahammasteriä on saatavilla läpimitaltaan 200-millisinä ja 225-millisinä. Leikkaavan terähampaan tyvelle on työstetty toinen, niin ikään puuta leikkaava hammas. Tuplahammastuksen ansiosta terä leikkaa pehmeästi ja tehokkaasti. Valmistajan mukaan kaksoisterän leikkuuteho on jopa 20 prosenttia tavallista parempi – tätä on vaikea todentaa. Stihlin tuplahammasterän ylempi hammas on muotoiltu hyvin ottavaksi, terän kärki kaartuu eteenpäin. Pieniläpimittaista, alle neljän sentin puuta sahattessa ottava terä on tehokas. Isoa puuta sahattaessa hampaan kärki on viilattava vähemmän ottavaksi. Toinen ero Strandin terään verrattuna on selvästi pienempi alahammas, mikä vaikeuttaa sen viilaamista ja harittamista. Viilanohjain tarpeen Terän kunnossapito ei vie juuri enempää aikaa kuin tavallisenkaan terän, koska vain ylemmät terähampaat viilataan jokaisen tai joka toisen tankillisen jälkeen. Alemmat hampaat voi viilata kerran viikossa. Viilausta varten kannattaa hankkia Strandin viilanohjain, joka sopii ulkoreunaltaan aavistuksen kaarevalle tuplahamTuplahammas puree pehmeästi Stihlin kaksoishampailla varustettu raivaussahanterä leikkaa tehokkaasti puuta. STIHL HIGH PERFORMANCE -TERÄ Plussat ja miinukset + leikkuuteho + leikkuun pehmeys – turhan ottavaksi muotoillut terähampaat – hinta Fakta KOKEILTUA masterälle. Läpimitaltaan 5,5 millimetrin pyöröviila ohjaimineen on paras tuplahammasterän viilauksessa. Terähampaat haritetaan kuten tavallisen terän. Strandin viilanohjain on oiva työkalu myös harittamiseen. Läpimitaltaan 200-milliset Stih High Performance -terät maksavat 23 euroa ja 225-milliset 26 euroa, siis noin kympin enemmän kuin tavalliset raivaus terät. Strandin viilanohjain maksaa reilut 30 euroa, joka sekin on kympin enemmän kuin tavallisesta viilanohjaimesta saa pulittaa. Lappilainen ammattimetsuri ja kilpasahuri Ossi Vähäkuopus viilaili oman tuplahammasteriä jo viitisentoista vuotta sitten omaan käyttöönsä, siis ennen kuin ruotsalainen terävelho Åke Strand esitteli tuplahammasteränsä. MARIANNE MINKKINEN SAKSALAIS-ruotsalaisen Timo Kloftin toinen yritys rikkoa taimenistuttamisen maailmanennätys toi viime viikolla toivotun tuloksen. Hän sai 24 tunnin aikana maahan 21 039 tainta, mikä on kuusituhatta enemmän kuin aiempi voimassa ollut ennätys. Kloft pääsee saavutuksellaan Guinnessin ennätystenkirjaan. Yhden taimen istuttaminen kesti siis keskimäärin 4,1 sekuntia. Työmaa sijaitsi Pohjois-Ruotsissa Lyckselen liepeillä. Kloft yritti maailmanennätystä myös viime kesänä, jolloin hän istutti lähes 18 000 tainta. Puutteellisen dokumentaation takia suoritusta ei kuitenkaan tuolloin hyväksytty Guinnessin ennätystenkirjaan. Timo Kloft työskentelee Qvarnsjön metsäpalveluiden palveluksessa. Istutusennätys syntyi hyväksytysti Timo Kloft istutti 21 039 tainta vuorokaudessa. Ostamassa tai myymässä? Tunnemme metsät, pellot, tontit, mökit ja talot. Meillä on myös Keskuskauppakamarin auktorisoimat AKA-arvioitsijat. Teemme tiivistä yhteistyötä Metsänhoitoyhdistysten kanssa. Olemme palveluksessa. Ota yhteyttä! Metsän ammattilainen välittää. LAITA METSÄTULO TÖIHIN PIDENNÄ METSÄSI KASVUKAUTTA ja laita puukaupasta saamasi raha töihin. Westas-Tukkitilillä pääoma kasvaa kuten metsäsikin: vakaasti ja varmasti. Kysy lisää Westas-Tukkitilistä omalta hankintaesimieheltäsi osoitteessa: westas.fi
• 23 METSÄSTÄ / 5.7.2018 VUOTTA METSÄLEHTI Sarjassa kerromme, mistä 85-vuotiaassa Metsälehdessä on aikaisemmin kirjoitettu tähän aikaan vuodesta. MARIANNE MINKKINEN VUODEN 1979 Metsälehdessä kirjoitettiin, ettei puiden elämää tulisi tehdä liian helpoksi. Metsäntutkimuslaitoksen tutkija kertoi havainnostaan, jonka mukaan männyntaimien stressaaminen paransi niiden kasvuvoimaa. Tutkija oli testannut neulasten pitolujuutta eli sitä, kuinka helposti ne irtoavat oksasta. Pitolujuuden vaihteluita selvitettiin kahdella eri menetelmällä, joista ensimmäinen oli valon saamisen rajoittaminen. "Vähennettäessä valon määrää 40 % vapaan valon määrästä sisäistä kehitystä kuvaava pitolujuus kehittyi taimissa samaan tapaan kuin vapaan valon taimissa, mutta neulaset kasvoivat pitemmiksi ja taimet kaikin puolin komeammiksi." Tästä tutkija veti johtopäätöksen, että "varjostus siis tavallaan kohotti taimien kuntoa kuten lenkkeily tai muu kuntoilu ihmisen kuntoa" . Sopivasti rasitettuna taimi kykeni tehostamaan omaa kasvuaan. Liika urheilu ei kuitenkaan tehnyt hyvästä, sillä 80 prosentin varjostuksen kohdalla neulasten pitolujuus laski merkittävästi. Toisessa testissä mitattiin ilmansaasteiden vaikutusta taimiin. Kokeessa taimet näyttivät reagoivat saasteisiin samalla tavalla kuin pohjoiset mäntylajit ilman kylmenemiseen, sillä molemmissa tapauksissa pitolujuus kehittyi suuremmaksi ja nopeammalla aikavälillä. "Tässä tapauksessa kuitenkin sisäisen kehityksen tehostumisella oli hintansa, sillä saasteisessa ilmassa taimet jäivät pienemmiksi kuin puhtaassa ilmassa." Jutun yhteydessä kerrottiin Kasvien salattu elämä -nimisestä kirjasta. Sen mukaan kasvit reagoivat moniin sellaisiin asioihin, joita ihminen ei edes huomaa. "Kasvit eivät ole tunnottomia luontokappaleita vaan ilmeisesti varustettuja jopa useammilla aisteilla kuin ihminen konsanaan." Mäntykin tarvitsee treenausta "Kasvit eivät ole tunnottomia luontokappaleita." MITEN MÄNNYN PITUUSKASVU MÄÄRÄYTYY? 1) Edellisen kasvukauden perusteella x) Kuluvan kasvukauden perusteella 2) Talvikauden sääolosuhteiden perusteella Oikea vastaus sivulla 29 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva E nsin ihmettelin intoa, jolla siikaislaiset lehtoja viirupöllöihinsä suhtautuivat, kun kävelimme pöllön pöntölle. Homman hienous valkeni, kun viirupöllöemo lehahti lähipuuhun tarkkailemaan tulijoita. Pyöreän sympaattisesta pöllöstä on helppo pitää. Pohjois-Satakunnassa pöllönpönttöjä on rakennettu jo 1970-luvulta alkaen. Yhä useampi metsänomistajistakin on innostunut pönttötalkoisiin. Pöllönpöntöt kiinnitetään puihin värikkäin nailonköysin, jotka eivät vikuuta puita ja näkyvät hyvin. Värikkäisiin kiinnitysköysiin on siirrytty hakkuukoneen kuljettajien toiveesta. Siikaisissa pöntöt viedään metsiin ilman, että metsänomistajalta kysytään lupaa. Menettely ei ole ihan jokamiehenoikeuden mukainen, mutta hyvin harvat ovat poistaneet pönttöjä mailtaan. ”Pesinnästä kerromme aina metsänomistajille, jotta pesiä ei tuhota vahingossa. Viirupöllön pesät on muutenkin hyvä tietää, koska osa emolinnuista voi pesimäaikaan olla aggressiivisia”, selvittää pöllöaktivisti ja metsänomistaja Pekka Muuttomaa . Pöntöt muutetaan pesintäajan jälkeen toisaalle, jos metsänomistaja niin haluaa. Myös hakkuun uhatessa pönttöjä siirretään. Pöllöt yleensä löytävät lähistölle siirretyt pöntöt. Metsänhoitoyhdistys Karhun metsäasiantuntija Arja-Leena Korpunen on kiertänyt pöllöharrastajien kanssa ja tallentanut toimialueensa pesäpönttöjen paikat gps-laitteeseensa. ”Tärkeintä on, että metsänomistajat tietävät pesinnästä, jotta he voivat ohjeistaa hakkuun suunnittelijaa.” Korpusen mukaan avoimuus on varmin tae pöllöjen pesimäpaikkojen säilymisen. ”Kun ulkopuoliset puuhailevat metsänomistajan tietämättä, saatetaan menettää sellaisiakin kohteita, jotka muuten säilyisivät." Hakkuilla pesäpöntön ympäristö voidaan usein suojata keskittämällä leimikon säästöpuut sen ympärille. Aran lehtopöllön pesien Pöllöille koteja talkoovoimin Pohjois-Satakunnassa metsänomistajat vaalivat pöllöjä yhdessä lintuharrastajien kanssa. Pekka Muuttomaa ja Paavo Lähteenmäki pohtivat, onko huono myyrävuosi vienyt asukkaat pesäpöntöstä. lähistöllä hakkuita pitäisi välttää pesimisen aikana. Oma pöllö isännän ilo Metsänomistaja Paavo Lähteenmäki tutustui pöllöihin ensi kertaa päästessään seuraamaan rengastajien työtä maillaan olevalle pesälle. Nyt lähimetsän pönttöihin pesiytyneet pöllöt ovat hänelle melkein kuin perheenjäseniä. ”On mielenkiintoista seurata luontoa. Käyn joka vuosi katsomassa, onko lähitienoon pöntöissä asukkaita.” Tänä vuonna pöntöillä on hiljaista. Pöllöt jättävät pesinnän kesken tai eivät edes aloita pesäpuuhia, kun myyriä on vähän. Myyrien lisääntyessä pöllöt tuottavat paljon poikasia. Myyräkantojen harventajina pöllöjen teho on silti rajallinen. ”Pöllöt lisääntyvät hitaasti, joten ne eivät pysty rajoittamaan nopeasti runsastuvia myyräkantoja. Pienpedot, kuten kärpät ja lumikot, ovat paljon tehokkaampia”, Muuttomaa kertoo. Avohakkuualat pöllöjen mieleen Helsingin yliopiston luonnontieteellisen keskusmuseon alaisuudessa toimivan rengastustoimiston päällikkö Jari Valkama – itsekin Pohjois-Satakunnasta lähtöisin – toivoo, että rengastajat ja pöntöttäjät toimisivat yhteistyössä metsänomistajien kanssa. ”Näin ohjeistamme väkeämme.” Riihimäellä viime kuussa otettu, kohuttu ja lavastetuksi paljastunut pöllökuva valjastettiin ympäristöjärjestöjen kampanjaan avohakkuiden kieltämiseksi. Asetelma oli hupaisa – pöllöt viihtyvät avohakkuualoilla ja ovat sopeutuneet talousmetsiin. ”Ensimmäisinä vuosina avohakkuualoilla on runsaasti myyriä, jotka ovat pöllöjen tärkeintä ravintoa”, Valkama toteaa. Metsänomistajien ja metsänhoitoyhdistysten puuhaamiin pöllönpönttötalkoisiin Valkama toivoo malttia. Eteläja Keski-Suomessa pönttöjä on pääosin riittävästi. ”Kannattaa kysellä alueen lintutieteellisiltä yhdistyksiltä neuvoa, jos haluaa rakentaa pönttöjä.” Pöllökuvan ottanut rengastaja saa Valkaman mukaan jatkaa rengastustoiminnassa. ”Tärkeintä on, että metsänomistajat tietävät pesinnästä."
• 24 5.7.2018 / PILKKEITÄ LUONNOSTA BENJAM PÖNTINEN, teksti ja kuvat V anhan kansan uskomuksen mukaan kehrääjä on lumottu neito, joka on mahdollista pelastaa lumouksestaan astumalla kehrääjän jalkojen päälle. Käytännössä tämä on mahdotonta. Ensinnäkin kehrääjän löytämiseksi tarvitaan roppakaupalla onnea linnun erinomaisen suojavärin vuoksi, toiseksi kehrääjän jalat ovat mitättömän pienet. Mutta onhan kansa uskonut monta muutakin mahdotonta taikuuteen pohjautuvaa tietoa. Suomessa kehrääjää tavataan maan eteläisessä osassa. Vaasa– Joensuu-linjan pohjoispuolella sen esiintyvyys on satunnaista. Kehrääjä on hyönteissyöjä. Se on aktiivinen vain muutaman tunnin ajan yön hämärimpinä hetkinä. Pohjolan valkeat kesäyöt eivät ole yöeläjän mieleen. Kehrääjä pyydystää suuria yöperhosia lennosta pyrähtämällä niiden perään maasta tai puun oksalta. Se ponnahtaa ylös kuin vieteri napaten saaliinsa valtavaan kitaansa. Se voi myös istuskella maantiellä tähystäen yllä lentäviä yökkösiä. Nopeasti lähestyvä auto ja linnun lyhyt pakoetäisyys on huono yhtälö. Liikenne onkin merkittävästi vähentänyt kehrääjien määrää täällä Suomessa, mutta myös muuttomatkalla eteläiseen Afrikkaan. Soidinlaulu kantaa kauas Kehrääjä on taitava lentäjä. Sen kertoo jo siipien muoto. Pitkine siipineen ja pyrstöineen sen lentokuva muistuttaa paljon varpushaukkaa. Soidinlennollaan se ääntelee ruikkivasti ja läpsyttelee siipiään voimakkaasti yhteen selän yläpuolella, suopöllö puolestaan läpsyttää siipiään vartalon alapuolella. Kehrääjän soidinlaulu kuulostaa mystiseltä. Hiljalleen nouseva ja laskeva surina kantaa hyvissä olosuhteissa jopa kilometrin etäisyydelle. Linnun voi havaita surisemassa vankalla männyn vaakaoksalla tai korkean kiven päällä. Hautova lintu makaa tiiviisti pesällään. Ihmistä se pakenee vasta viime hetkellä. Aikuinen lintu maastoutuu varvikkoon täydellisesti, ja jos mahdollista, poikanen vielä paremmin. On suuri vaara, että pesä joutuu vahingossa tallatuksi. Kehrääjä ei rakenna pesää. Se munii kaksi valkoista munaa suoraan maahan, tavallisimmin mäntykankaalle, jossa harva männikkö ja aukot vaihtelevat. Pesinnän aikana maahan painautuu eräänlainen pesämalja. Pesälöytö kuin lottovoitto Luontokuvaaja Jukka Lilja on seurannut kehrääjiä vuosikymmenien ajan. Sen tuloksena hän on toimittanut kirjan Kehrääjä, siivet pystyssä (Valmiixi 2017). Kirjassaan Lilja kertoo seikkaperäisesti kehrääjän elämästä. Tekstiä tukee ainutlaatuinen kuvitus. Lilja kertoo löytäneensä puolentoistasataa kehrääjän pesää harrastuksensa aikana. Näin ensimmäisen kehrääjäni Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan rajamailla, Lauhanvuoren kansallispuiston rinteillä. Kesäyössä muutaman metrin korkeudella suoraan kohti lentävä lintu hämmästytti. Se läiskytteli siivillään voimallisesti ja päästeli outoja kruik-kruik-ääniä. Lento oli perhosmaisen kevyttä, ja se roikotti viuhkamaisesti levitettyä pyrstöään oudossa vinoasennossa. Myöhemmin olen kuullut, että näin se esittelee uhittelumielellä pyrstönsä komeita valkoisia laikkuja kilpaileville koiraille, ja toisaalta myös kosiskelumielessä naaraille. Minä olen löytänyt yhden pesän. Tunsin itseni lottovoittajaksi.Tuon onnenkantamoisen jälkeen uskoin löytäväni niitä vielä lisää. Vaan en ole löytänyt yhtään ainoata pesää yrityksistä huolimatta. Kehrääjä säilyttää minulle mystisyytensä. Entisajan mystinen lintu Kehrääjään liittyy romanttinen legenda, mutta todellisuuskin on kiehtova. "Minä olen löytänyt yhden pesän. Tunsin itseni lottovoittajaksi." 1. Kehrääjä ei rakenna pesää. Se munii kaksi valkoista munaa suoraan maahan, tavallisimmin mäntykankaalle, jossa harva männikkö ja aukot vaihtelevat. 2. Kehrääjä on taitava lentäjä. Sen kertoo jo siipien muoto. 3. Aikuinen lintu maastoutuu varvikkoon täydellisesti, ja jos mahdollista, poikanen vielä paremmin. On suuri vaara, että pesä joutuu vahingossa tallatuksi. Hautova lintu makaa tiiviisti pesällään. Ihmistä se pakenee vasta viime hetkellä.
• METSÄN KÄTKÖISSÄ SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia 25 PILKKEITÄ / 5.7.2018 LUKIJALTA METSÄPILA LINNÉ LUOKITTELI AIKOINAAN kasvit ja eläimet ulkonäön perusteella ja kasveilla erityisen tärkeitä olivat lisääntymiselimet, heteet ja emit, niiden rakenne, lukumäärä ja keskinäiset suhteet. Tältä pohjalta rakennettiin sitten eliökunnan sukupuut. Ne toimivat yli kaksi sataa vuotta, mutta menneen vuosituhannen viimeisinä vuosina siihen alkoi tulla suuria muutoksia, kun eliöitten sukulaisuutta alettiin tutkia suoraan perimästä, DNA:sta. Mullistukset olivat – ja ovat – suurimpia heimoja lahkotasolla. Enimmät lajit pysyvät, joskin monia lajeja on perimän erojen perusteella jaettu kahdeksi tai useammaksi. Muutokset ovat koskeneet omaakin lajistoamme – esimerkiksi koivut ja tammet ovat yhä lähekkäin, mutta ennen niiden seurana olleet nokkoset ja pajut ovat päätyneet kauas, pajut orvokkien ja nokkoset ruusujen tykö. Pienempiä muutoksia tulee heimojen sisällekin. Pihlajalla on suuri suku, pelkästään Euroopassa kasvaa yli 200 lajia. Suomessa pihlajia on luontaisesti vain kolme lajia. Nyt Sorbus on pilkottu nyt kymmeneksi eri suvuksi. Kotipihlaja sai säilyttää oman tieteellisen nimensä Sorbus aucuparia ja on samalla sukunsa ainoa eurooppalainen laji. Suomenpihlaja on nyt Hedlundia hybrida ja ruotsinpihlaja Borkhausenia intermedia . Pihlajan suvun suuri lajimäärä johtuu lajien välisistä risteytymisistä ja niitä seuranneista kromomistojen kertautumisista. Suuri osa näin syntyneistä lajeista lisääntyy hedelmöityksettä, siis apomiktisesta. Useimpien lajien esiintymisaluekin on hyvin suppea, jopa vain yksi vuori. Tässä tapauksessa kuva sukulaissuhteista vain tarkentui, ja uusi sukujako yhdistää läheisimmät tai samoista kantavanhemmista syntyneet lajit samaan sukuun. Periaatteessa vanhaa Sorbus-sukuakin Pihlajan suuri suku särkyi Kotipihlaja kukkii. Uudessa sukujaossa se jäi vanhan sukunsa ainoaksi eurooppalaiseksi edustajaksi. voitaisiin yhä käyttää koko lajiryhmästä. Kun Retkeilykasvion tai Puuja pensaskasvion uusi painos joskus lähivuosina ilmestyy, kasvisysteemin ja tieteellisten nimien muutokset tulevat olemaan järkytys monelle. Lohdutukseksi voi sanoa, ettei lajien tunnistaminen muutu, suomenkieliset nimet säilyvät lähes kaikki ennallaan ja tieteellisistäkin nimistä useimmat. Heimojen järjestys ja osaksi heimojakokin on täysin erilainen. Tavallinen harrastaja voi aivan mainiosti käyttää vanhoja kirjoja ja niissä olevaa nimistöä. Muutokset kiusaavat eniten niitä, jotka kirjoittavat kasveista tieteellisiä julkaisuja ja siinä yhteydessä joutuvat lukemaan eri-ikäistä tieteellistä kirjallisuutta. Metsänhoitaja Juha Lind otti edellisessä Metsälehdessä (12/2018) esille metsänjalostuksen haasteet Pohjois-Suomessa. Hän käsitteli erityisesti taustapölytyksen aiheuttamia ongelmia niissä Pohjois-Suomen alkuperää olevissa männyn siemenviljelyksissä, jotka perustettiin 1960ja 1970-luvuilla siemenen tuleentumisen ja siementuoton parantamiseksi Keski-Suomeen. Varsinkin nuoruusvaiheessa siemenviljelykset pölyttyvät sijaintipaikkakunnan mäntyjen siitepölyllä, sillä männyllä emikukinta alkaa nuoremmalla iällä kuin hedekukinta. Joinakin vuosina siitepöly voi kulkeutua kauempaakin kuin aivan viljelyksen lähiympäristöstä. Taustapölytyksen osuus vähenee vuosien mittaan, kun siemenviljelyksen oma siitepölytuotanto lisääntyy, mutta koskaan siitä ei päästä kokonaan eroon. Vastaavaa taustapölytystä tapahtuu luonnollisesti myös luonnonmetsissä. Eteläisestä taustapölytyksestä aiheutuva haitta syntyvän aineiston kestävyydelle ymmärrettiin jo pian viljelysten perustamisen jälkeen. Siemenerien kestävyyttä tutkittiin sen jälkeen Metsänjalostuksen haasteet PohjoisSuomessa kokeellisesti viljelemällä niitä eri ilmasto-oloissa. Koetulosten ja yleisten siemensiirtomallien perusteella kullekin siemenviljelykselle on määritetty oma käyttöalueensa, jonka sisällä sen tuottaman metsänviljelyaineiston käyttö on arvioitu turvalliseksi ja kannattavaksi. Käyttöalueeseen vaikuttavat mm. viljelyksen pluspuiden alkuperäalue, siemenviljelyksen sijainti ja sen ikä. Vanhemmiksi vartuttuaan kyseiset siemenviljelykset alkavat tuottaa siementä, jossa noin puolessa isänä ovat viljelyksen omat pohjoiset puut, toisessa puolessa ympäristön taustapölytys. Kuten Juha Lindkin toteaa, tällainen perimältään monimuotoinen aineisto voi tarjota uusia mahdollisuuksia vaihteleviin olosuhteisiin ja ilmaston lämpenemiseen sopeutumiseen. Hänen pelkonsa siitä, että taimikonhoidossa suosittaisiin eteläisestä taustapölytyksestä syntyneitä parhaita ja pisimpiä taimia on turha. Huonosti sopeutunein taimiaines karsiutuu yleensä viimeistään silloin kuin taimien pituus ylittää suojaavan lumenpinnan korkeuden. Taimikonharvennuksen ollessa ajankohtainen luonto on jo omansa ottanut. Monissa kenttäkokeissa on havaittu, että alkuvaiheen vaaroista selvittyään siemenviljelysalkuperää olevat männyt kasvavat ja säilyvät hengissä varsin hyvin. Vuosikymmenten kokemus on osoittanut, että taustapölytys on ilmiö, jonka kanssa siementuotannossa on pakko elää. Sen eliminointiin on vuosien mittaan ja eri puolilla maailmaa kokeiltu lukuisia keinoja kuten eristysvyöhykkeitä viljelyksen ympärillä, erilaisia muovitunneleita ja kasvihuoneita, sadetusta ja lisäpölytystä. Mikään näistä menetelmistä ei kuitenkaan ole joko ollut kovin tehokas tai käytännön mittakaavassa toimiva männyllä, jonka siemensato puuta ja pinta-alayksikköä kohti on melko alhainen. Taustapölytyksen ehkäisemisen sijasta ratkaisuja on etsitty siihen sopeutumisesta. Yksi käytetty tapa selvittää metsänviljelyaineiston kestävyyttä on ollut taimierän pakastustes taus. Keski-Suomeen perustetuista siemenviljelyksistä saatujen siemenerien käyttöalueita on voitu ulottaa pohjoisemmaksi, jos niiden kestävyys on pakastustesteissä osoittautunut riittävän hyväksi. Uudet Pohjois-Suomen siemenhuoltoa palvelevat siemenviljelykset on perustettu selvästi aiempaa pohjoisemmaksi aina Tervolaan saakka. Niillä taustapölytys ei aiheuta vastaavanlaisia sopeutumisongelmia kuin eteläisemmillä viljelyksillä. Niiltä on jo saatu ensimmäisiä taloudellisesti merkittäviä siemensatoja, jotka ovat käytettävissä metsänviljelyssä Lapin keskiosissa asti. Tulevaisuudessa kestävää siemenviljelyssiementä tulee saataville vielä tätäkin pohjoisempana, kun siemenviljelyksiä päästään perustamaan kenttäkokeissa kestävimmiksi osoittautuneilla pluspuilla. SEPPO RUOTSALAINEN erikoistutkija, männynjalostaja Luonnonvarakeskus Ti m o To iv an en
• Maailman ostetuin mönkijämalli, moninkertainen testivoittaja, eikä ihme sillä sen laatu ja käyttöominaisuudet ovat alan ehdotonta eliittiä. Siinä on automaattinen 100 % neliveto, joka reagoi nopeasti ilman erillisiä kytkemisiä, mikäli sutimista tapahtuu. Voimaa on taatusti kaikkeen käyttöön! Alustan tekniikkaa suojaa metallinen pohjalevy. Tutustu, koeaja ja vertaa, huomaat miksi Sportsman on niin ylivoimainen. KAIKKI SPORTSMAN 570 -MALLIT ON REKISTERÖITY KAHDELLE. YLIVOIMAISESTI MAAILMAN SUOSITUIN! SPORTSMAN 570 VALITSE ITSELLESI SOPIVA! Rekisteröity kahdelle Olemme mukana OKRA Maatalousnäytte lyssä 4.-7.7. Oripään lentokentällä Tervetuloa kaupoille. PO LA R IS .F I SU M M ER PA CK POLARIS.FI ETUSI 1567 € Sportsman 570 EFI 4x4 EUT sh. 8990 € +tk. SUMMER PACK ? Polaris-sähkövinssi 519 € Sisältää: ? Takaboxi 249 € ? Monikäyttöperäkärry 799 €
• Vuonna 1918 Suomessa jouduttiin jälleen turvautumaan hätäleipään. 1860-luvun nälkävuodet olivat vielä suhteellisen tuoreessa muistissa, ja monissa tapauksissa elintarvikelautakunnat rinnastivat nälänhädän 50 vuoden takaisiin tapahtumiin. Pettua pidettiin terveellisenä ravintona, varsinkin jos oli laittaa puolet oikeaa jauhoa sekaan. Myös pihka oli pula-ajan elinkeino. Kansa meni kaapimaan sitä metsään, kun muu tulo oli vähissä. Vaikein ravintotilanne oli keväällä 1918 Pohjoisja Itä-Suomessa, missä lautakunnat eivät pystyneet jakamaan edes pienennettyjä vilja-annoksia. Oulun lääninkomitea kiinnitti erityistä huomiota leivänlisäkkeiden, petun, jäkälän, voikukkien, nokkosten ym. keräämiseen. Työtä järjesti mm. Oulun hätäapukomitea. Itärajan kunnissa petun, sammalen, jäkälän ja vastaa vien leivänlisäkkeiden käyttö oli lautakuntien ilmoituksen mukaan yleistä. Hallituskin teki parhaansa auttaakseen kuntia käyttämään “leivänlisäkkeitä”. Lautakunnat saivat oikeuden vapaasti kuoria kruununmetsistä puita pettujauhon valmistamiseen: "Nyt ei enää ole kuin muutama viikko petun kiskontakeliä. Pian on kuori puussa kiinni. Siksipä olisi nyt jokaisen mitä tarmokkaimmin ryhdyttävä pettua kiskomaan. Kenellä ei ole omaa metsää hänelle leimattakoon puita esim. kuntain ja valtion metsistä. Toivottavasti tukkiyhtiöt myös käsittävät tilanteen vakavuuden ja leimauttavat puita petun ottoa varten metsistään." (Kainuun Sanomat, 27.6.2018) Suurimittaisin yritys petun ihmisravinnoksi hyödyntämisestä on Kajaanin kihlakunnasta keväältä 1918. Huhtikuussa pidetyssä elintarvikelautakuntien kokouksessa valtuutettiin rovasti Väyrynen pyytämään hallitukselta 50 000 markkaa pettuleivän tehdasmaiseen valmistukseen. Elintarvikehallitus myönsikin määrärahan. Kihlakunnankomitea valmistutti myllyissä pettujauhoa 8 000 kiloa, ja lisäksi sillä oli käytössään Vuolijoen elintarvikelautakunnalta saatu 4 500 kilon pettuerä. Petun keräämiseen lähdettiin perinteisesti viimeistään alkukeSisällissota toi petun takaisin Kevät 1918 ajoi kansan metsiin keräämään pettua ja kaapimaan pihkaa. Petäjää nyljetään Taivalkosken Matalaisessa. Kainuun Sanomat 27.6.1918. sästä. Tuolloin puun kuori oli ihollaan eli nilalla. Se irtosi helposti ja sisälsi runsaimmin ravintoa mahlan ollessa vielä vuolaana kudoksissa. Pettua kerättiin sekä pystypuusta että kaadetusta ohuemmasta puusta. Ensin kuorittiin päällimmäinen kova kaarna pois kuorimapetkeleellä, pettuhöylällä tai vuolueli koloraudalla. Kaadettu puu saaM us eo vi ra st o, va lo ku va aj a Sa m ul i Pa ul ah ar ju tettiin kuoria kokonaan ja jättää sitten lahoamaan. Pettua kerätessä valitaan metsästä nuoria petäjiä, joissa on hyvin pitkältä latvasta alaspäin kaarnatonta ohutta kuorta. Kun puu on kaadettu, karsitaan oksat ja latvapuolesta kiskaistaan kuori irti. Mukavimmin siten, että kuori viilletään ympäri puun noin puolen metrin välimatkoilla. Näin saadut osat samoin pitkittäin halki, jolloin kuori irroitetaan puusta puulastan avulla. Levyt kerätään kotiinvietäviksi ja edelleen valmistettaviksi. Suomi kärsi vuonna 1918 elintarvikepulasta ja Saksa hartsipulasta. Pihkaa vastaan oli tarkoitus saada Saksasta ns. vastikeviljaa. Keväällä perustettiin valtion pihkaja tervakonttori organisoimaan pihkankeruuta. Pihkasta maksettiin kerääjille 0,8–1,25 markkaa kilolta ja kansa riensi metsään. Koottavaksi kelpasi sekä männyn että kuusen pihka. Männyn pihkaa pidettiin arvokkaampana. Tarkoitus oli kerätä vain valmiiden puiden haavoihin kertynyttä pihkaa. Se oli tehtävä varoen, ettei puu vahingoittunut. "Olisi tietenkin hyvä, jos männyn pihka voitaisiin koota erikseen ja kuusen erikseen. Keräysastioina sopii käyttää säkkejä, kontteja, laatikoita, vasuja. Mukavimpia ovat säkit. Keräysaseena on parasta käyttää joko kovelinta tai varta vasten tehtyä pientä kuokkaa tai muuta sentapaista. Pääasia on, että ase ei viillä puuta, eikä ole erikoisen terävä. Eittämättömänä sääntönä pihkan keräyksessä on aina oleva, että teräaseella ei saa vikuuttaa puun tervettä nilakerrosta ja siten turmella puita, vaan että ainoastaan pihka varovasti raaputetaan haavasta." (Kajaanin Lehti 17.6.1918). Pihkan vastaanottajina toimivat eri paikkakunnilla valtion asiamiehet. Myös ne metsänomistajat, jotka eivät halunneet itse kerätä pihkaa, saivat jokaisesta kootusta kilosta metsänvuokraa. Pihkaa kertyi yli miljoona kiloa, mikä oli Suomen pihkankeruun siihenastinen ennätys. Helsingin satamaan koottua suurta pihkavarastoa ei kuitenkaan saatu laivatuksi ajoissa. Maailmansota loppui eikä pihka kelvannut enää Saksalle. Näin vaihtokauppa peruuntui ja valtio joutui myymään pihkan Suomen ainoalle hartsitehtaalle 50 pennin kilohinnasta. Siinä valtio kärsi yli miljoonan markan tappiot. Sinänsä pihkan myynti ulkomaille oli paradoksi. Myös voimakkaassa kasvussa ollut paperiteollisuus olisi tarvinnut havupuusta valmistettua kovaa pihkaa paperin sidosja liima-aineeksi, mutta lähes kaikki Suomen paperiteollisuuden tarvitsema hartsi oli ollut tuontitavaraa. TUULA VUOLLE-SELKI Kirjoittaja on filosofian tohtori ja tietokirjailija. 27 PILKKEITÄ / 5.7.2018 Haemme metsäpalveluasiantuntijoita L&T Biowatti Oy on Lassila & Tikanoja Oyj -konserniin kuuluva valtakunnallinen energiaja metsäsektorin palveluyritys, joka on erikoistunut nuorten metsien hoitoon. Olemme harvennusten ja metsänhoidon erityisasiantuntija, sekä palveluntuottaja energialaitosten polttoainehuollon ja metsäteollisuuden raaka-ainehuollon osalta. Haemme nyt kolmea metsäpalveluasiantuntijaa Pohjanmaan (Pietarsaari-Vaasa –Härmänmaa), Oulun ja Lahden alueelle Vastaamaan nimetyn alueen puunhankinnasta, metsäomistaja-asiakaspalveluista sekä yhteistyön sujuvuudesta omaan myyntiin liittyen. Lisäksi vastaat yhdessä logistiikan kanssa laadukkaasta puunkorjuusta, varastoinnista, varmistat operatiivisen toiminnan ja sen seurannan kannalta oleellisten järjestelmätietojen ajan tasalla pitämisestä sekä metsäsertifioinnin mukaisesta toiminnasta. Odotamme sinulta: että olet hankkinut metsätalousinsinöörin tai metsänhoitajan tutkinnon ja sinulla on muutaman vuoden työkokemus puunhankinnasta, puukaupasta ja metsäalan tehtävistä. Tehtävän menestyksekäs hoitaminen edellyttää hyvää paikallistuntemusta ja kontaktiverkostoa alueen metsänomistajiin, koneyrittäjiin ja metsäpalveluyrittäjiin. Pohjanmaan alueella ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito katsotaan eduksi. Tarjoamme paikan energisessä bioenergiayhtiössä. Täytä hakemus 15.8. mennessä L&T:n nettisivuilla osoitteessa www.lt.fi/toihin Lisätietoja tehtävistä antaa 9. ja 10.8 L&T Biowatti metsäpalvelupäällikkö Timo Marttila p. 0505988194 ja L&T Biowatti metsäpalvelupäällikkö Heikki Vesteri p. 050 5780151. PALVELUKSEEN HALUTAAN
• 28 5.7.2018 / PILKKEITÄ MYYDÄÄN KOULUTUSTA PALVELUKSEEN HALUTAAN POHJOIS-SAVO Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo palvelee metsänomistajia 8 kunnan alueella. Päätoimistomme on Kuopiossa. Palveluksessamme on 32 toimihenkilöä. Vahvistamme organisaatiotamme ja haemme vakituiseen työsuhteeseen OPERAATIOJOHTAJAA vastaamaan metsänhoitoja puunkorjuupalveluidemme tuottamisesta ja kehittämisestä yhdessä metsänhoitoesimiestemme, sekä metsureiden ja urakoitsijoiden kanssa. Toimipaikkana Kuopion toimisto. Pääasiallisia työtehtäviä ovat tiimeissä olevien metsänhoitoesimiesten työn tukeminen ja johtaminen, metsurija urakointisopimusten ylläpito sekä erikseen nimettyjen yhteisöasiakkaidemme palvelutuotannosta vastaaminen. Oleellinen osa toimenkuvaa on palvelun laadun kehittäminen sekä huolehtiminen riittävistä resursseista. Työskentely tapahtuu myyntijohtajan työparina. Valittavalta henkilöltä edellytämme vähintään metsätalousinsinöörin koulutusta. Työssä menestyminen vaatii hyviä yhteistyöja töiden organisointitaitoja sekä ammatillisia taitoja puunkorjuussa ja metsänhoitotöiden toteutuksessa. Riittävä käytännön työkokemus vastaavista tehtävistä sekä työja sopimusjuridiikan osaaminen ovat vaatimuksiamme. Metsänhoitoyhdistyksen käytössä olevien ohjelmistojen hyvä tunteminen on välttämätöntä. Tarjoamme YT/Meto TES:n mukaisen palkan, nykyaikaiset työvälineet, haasteellisen tehtävän kehittyvässä työyhteisössä sekä kannustavan palkkausjärjestelmän. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon hallitukselle osoitetut hakemukset tulee toimittaa 12.8.2018 mennessä sähköpostilla osoitteella pekka.sahlman@mhy.fi. Hakemuksen liitteeksi CV, sekä haettavan tehtävän kannalta tärkeimmät työja opintotodistukset. Tiedotamme valinnasta kotisivuillamme. Lisätietoja antaa 11.7-12.7.2018 klo 12.00-15.00 johtaja Pekka Sahlman puh. 0400-378286. Metsänomistajat MHY Pohjois-Savo 2x180_92mm 26.6.2018 10.18 Sivu 1 METSURI – METSÄPALVELUJEN TUOTTAJA Metsäalan perustutkinto monimuotokoulutus Opinnoissa keskitytään metsänhoitoja puunkorjuupalveluiden tuottamiseen. Valinnaisia aineita ovat metsätraktoreiden käyttö, metsänhoitotyöt, puun jatkojalostus sekä erikoispuiden kaato ja hoito. Lähiopetusjaksoja on noin kerran kuukaudessa. Jaksojen aikana majoittuminen ja ruokailu oppilaitoksessa ovat maksuttomia. Ei lukukausimaksua. Hakuohjeet: www.hami.fi. Hakuaika 1.6 – 16.8. Ammatilliset perustutkinnot – kokopäiväinen opiskelu Tiedot vapaista opiskelupaikoista osoitteessa www.hami.fi. Evo METSÄPALSTA, Saari, Parikkala. Kahdesta palstasta muodostuva tila Pienen Rautjärven rannalla. Nuorta kasvatusmetsää, rehevät kasvupohjat, puusto n. 1.900 m 3 , hyvä tiestö perille. Pienemmällä palstalla Selänteentien varrella purkukuntoinen talouskeskus, sis. sähköliittymän. Hp. 78.000 € / tarjous viim. pe 20.7.2018 klo 16 mennessä osoitteella Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, PL 7, 58501 Punkaharju tai veijo.laukkanen@metsat.fi METSÄPALSTA, Punkaharju, Marjosaaret 0,75 ha. Metsäpalsta Marjosaaressa, Vaahersalon kupeessa. Metsä uudistuskypsää kuusikkoa, puuston määrä n. 200 m 3 . Kiinteistö on yleiskaavan mukaan metsämaata, ei kaavan mukaista rakennuspaikkaa. Vesimatka mantereesta n. 400 m, Punkaharjun taajamasta venepaikoille n. 10 km, Savonlinnasta n. 30 km. Hp. 12.000 €. KOTI/VAPAA-AJANVIETTOPAIKKA, Parikkala, Uukuniemi 5.2376 ha. Tilava koti tai vapaa-ajanviettopaikka maaseudun rauhassa! Kohde muodostuu kahdesta kiinteistöstä, maa-alueesta suurin osa metsämaata, nuorta kasvatusmetsää, marjaja sienestysmaat omasta takaa. 1,5-kerroksinen täystiilitalo on rakennettu v. 1955, v. 2006-2016 välisenä aikana toteutettu koko asuinrakennusta kattavia remontteja, myös lämmitysjärjestelmä ja käyttövesiputkisto uusittu. Talo sijaitsee avaralla paikalla pienellä mäellä, pihapiirissä konehalli, lato ja navettarakennus, jonka päädyssä sauna; harraste-, työja varastotiloja on runsaasti. Hp. 79.000 €. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 050 464 6500 METSÄTILA, Nurmijärvi, Klaukkala 23,08 ha. Runsaspuustoinen tila Klaukkalan metsäkylässä. 8.3.2018 päivätyn arvion mukaan puustoa 3.669 m 3 , eli n.160 m 3 /ha. Heti reilusti hakkuumahdollisuuksia. Tila rajoittuu asfalttitiehen, tilalla myös n.0,8 ha pelto (vuokrattu). Kunnasta saadun kaavakartan mukaan tilalla nyt 5 rakennuspaikkaa. Rakennuspaikan min. koko 5000 m 2 . Matkaa Metsäkylän kouluun vain n. 600-700m. Hp. 260.000 € / tarjous viim. 22.7.2018 METSÄTILA, Inkoo 22,29 ha. Hieno ja runsaspuustoinen metsätila, puustoa 12.3.2018 tehdyn arvion mukaan 3.259 m 3 eli n. 146 m 3 /ha. Heti reilusti hakkuumahdollisuuksia. Hyvä päättyvä tie tilan läpi, matkaa Inkoon keskustaan n. 7 km. Helsingin keskustaan n. 54 km. Yleiskaavaehdotuksessa kiinteistölle merkitty 3 rakennuspaikkaa. Hp. 145.000 € / tarjous viim. 15.7.2018 METSÄTILA, Luumäki 3 palstasta koostuva kokonaisuus, jossa 2 kpl kaavan mukaisia rantarakennuspaikkoja. Molemmissa rakennuspaikoissa ranta aukeaa etelään. Koltsoppisen rannassa sähkötolppa. Kaikille palstoille menee tie. Hakkuumahdollisuudet lähivuosina hyvät, noin puolet pinta-alasta varttunutta kasvatusmetsää. Puustoa tällä hetkellä n. 3.405 m 3 , eli n. 120 m 3 /ha. Hp. 199.000 € / tarjous viim. 15.7.2018 METSÄTILA, Polvijärvi 10,36 ha. Ruvaslahdessa näppärä metsätila, jossa puustoa n. 1.337 m 3 . Pääasiassa varttunutta kasvatusmetsää. Maasto tasaista ja kasvavaa. Hp. 42.500 € / tarjous viim. 5.8.2018 mennessä. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 040 510 8085 METSÄPALSTA, Savonlinna 35 ha. Järeäpuustoinen kangasmaakohde, jossa mittavat uudistushakkuumahdollisuudet ja myös harvennushakkuutarpeita. Kohde sisältää rantarakennuspaikan (RA). Puuston kokonaismäärä on noin 5000 m 3 , josta tukkipuuta hieman yli puolet. Omaa Saimaan länsirantaa noin 1 km. Saavutettavuus lossiyhteyden ja talvisin jäätien ansiosta varsin hyvä. Tilaan kuuluu myös n. 1 ha suuruinen saari. Myyjä pidättää itsellään n. 19 ha määräalan tilan pohjoisosasta. Mh. 250.000 €. TONTTI, Savonlinna Savonlinnan Laukansaaressa sijaitseva niemitontti sisältää rantarakennuspaikan (RA), jolla rakennusoikeutta on 200 k-m 2 . Rakennuspaikka on rauhallisessa niemenkärjessä, josta maisemat avautuvat etelään ja länteen. Saimaan rantaviivaa noin 300 m. Puusto on järeää männikköä. Saavutettavuus lossiyhteyden ja talvisin jäätien ansiosta lähes ns. kuivan maan tontin tasoa. Tämä paikka on nähtävä omin silmin! Mh. 80.000 €. LOMA-ASUNTO, Savonlinna Luonnonkauniilla mäntykangastontilla sijaitseva tasokas saunamökki. Laadukkain materiaalein toteutetussa mökissä on saunaosasto ja tupa makuupankoin ja istumaerkkerein. Näkymät suoraan eteläaurinkoon. Sähkölämmitys, vesi ja viemäröinti sekä koneellinen ilmanvaihto. Erillinen makuuaitta ja varastoaitta. Kelohonkainen kesäkeittiö n. 23 m 2 . Myydään irtaimistoineen. Rakennusoikeutta jäljellä vaikka päärakennusta varten. Tämä paikka on nähtävä omin silmin sovi näyttö! Mh. 139.000 € Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa
• 29 PILKKEITÄ / 5.7.2018 METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 s-posti: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi / www.metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?802, 040 516 4000 UIkoasu Anna Back p. 040 162 3991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?803 Eero Sala p. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä p. 0400 818 078 Anne Helenius (ma) p. 050 30 99 717 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 315?49?805, 0400 973 457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. 09 315?49?845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 09 315?49?809, 040 752 9626 ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsakustannus.fi Palvelupäällikkö Mari Lindström p. 045 877 4740 Asiakaspalvelusihteeri Jaana Gran p. 09 315 49 842 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. 09 315 49873, 050 389 0590 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. 09 315?49?848, 040 569 2200 Verkkotuottaja Heta Välimäki p. 040 723 1613 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Pasi Myllymaa p. 050 5114 525 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 050 436 9700 ilmoitukset@metsalehti.fi METSÄTALOUDELLINEN AMMATTILEHTI 86. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 30 086 (LT/17) Lukijoita 137 000 (KMT/17) Painopaikka Punamusta, Joensuu PALVELUKSEEN HALUTAAN 1) Edellisen kasvukauden perusteella. Vastaus VUOTTA METSÄLEHTI Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti. tai p.09 315 49 840. METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) ? Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku. -palvelussa (arvo 57,50 €/v) ? Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti. -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsäkustannus maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Pa lv el uk or tt i ENSI NUMEROSSA METSÄLEHTI MAKASIINI ILMESTYY 16. ELOKUUTA. • METSÄNOMISTAJAN TYÖKALUT: Mikä on tärkein? • METSÄNHOITO: Täydennysistutus tutuksi • TIE METSÄNOMISTAJAKSI: Varusteet ja kehonhuolto www.tornator.fi Haemme toimintamme kasvaessa Suunnitteluasiantuntijaa Imatralle Tehtäviisi kuuluu metsäomaisuuden hoitoon liittyvä suunnittelu, kuten leimikonsuunnittelu kannattavuusja asiakaslähtöisesti sekä metsänhoidon suunnittelu metsävaralähtöisesti. Hakijalta edellytämme soveltuvaa metsäalan koulutusta, riittävää työkokemusta ja ammattimaista otetta metsätalouteen. Arvostamme kehitysmyönteistä asennetta, yhteistyötaitoja ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn. Myös puukaupallinen kokemus katsotaan eduksi. Palkkaus Metsäteollisuus ry METO-työehtosopimuksen mukaisesti. Tornator on johtava kestävään metsätalouteen erikoistunut yhtiö Euroopassa. Se omistaa metsiä Suomen lisäksi Virossa ja Romaniassa. Konsernin liikevaihto oli vuonna 2017 noin 102 miljoona euroa ja taseen arvo 1,5 miljardia euroa. Tornatorin missio on luoda kestävää hyvinvointia metsästä. Miksi Tornatorille? Tarjoamme sinulle vastuullisen ja itsenäisen työn kasvavassa ja menestyvässä organisaatiossa. Meillä on rento ja osaava työilmapiiri ja meillä viihdytään hyvin. Työ on vakituinen ja alkaa heti sopivan uuden tornatorilaisen löydyttyä. Lisätietoja tehtävästä antaa metsätalouspäällikkö Maarit Sallinen (puh. 040 720 7148) ti 10.7. klo 14-16 ja to 12.7. klo 9-11. Hae tehtävään viimeistään 23.7.2018 osoitteessa www.tornator.fi/rekry
• 30 5.7.2018 / PILKKEITÄ MERKKIPÄIVÄT RAKAS PÄIVÄKIRJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. NUORTEVA YSTÄVÄNI EILA VALTANEN kirjoitti runsaat 30 vuotta sitten avohakkuita koskevan jutun otsikolla” Aukko on aukko kerran sadassa vuodessa”. Kirjoitus muistui mieleeni, kun avohakkuista käydään taas raivoisaa keskustelua keinoja kaihtamatta. Metsien hoidon suurin ja tärkein kysymys on, kuinka saada ne uudistumaan nopeasti ja tehokkaasti. Kasvupaikan tuottokyky kannattaa käyttää täysimääräisesi hyväksi, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että uudistushakkuun jälkeen kasvupaikalle pitää saada täystiheä, kasvatuskelpoinen taimikko. Hyvin tunnettuja vasta-argumentteja avohakkuulle on monta: uudistusala näyttää rumalta, luonnon monimuotoisuus kärsii, metsien hiilivarasto pienenee jne. Avohakkuiden nykymuotoinen toteutus on kuitenkin suuri parannus entisaikoihin verrattuna. KUN KANSAINVÄLINEN biodiversiteettisopimus vuonna 1992 hyväksyttiin, metsänhoitosuosituksia alettiin välittömästi muokata. Uutuutena metsien hoitoon tulivat säästöpuut, lahopuut ja lehtipuiden suosiminen. Niiden avulla lajiston monimuotoisuutta on pystytty ylläpitämään. Energiapuun korjuu puolestaan on vaikuttanut hakkuualojen ulkonäköön positiivisesti, kun hakkuutähteet kerätään pois. Sen ansiosta hakkuualoilla on helpompi kulkea ja myös uudistamistoimenpiteitä on sutjakampi suorittaa. Metsien hiilinielukeskustelu on ollut parina viime vuonna todella vilkasta. Ymmärrettävää on, että ne tahot, jotka suhtautuvat metsähakkuuseen ylisummaankin kielteisesti, korostavat hakkuista koituvia haittoja, vaikka väitteet eivät kaikin paikoin paikkaansa pitäisikään. Jos metsät halutaan pitää elinvoimaisina, niitä on pakko hakata ja uudistaa, koska nuoret metsät kasvavat paremmin kuin vanhat – ja kasvuhan on hiilensidontaa, jos mikä. AIVAN OUTO VÄITE hiilirintamalla on se, että puun hakkuun jälkeen pitää odottaa sata vuotta ennen kuin hiilivarasto on taas entisellään. Silloin jätetään huomioimatta pari ei aivan merkityksetöntä tosiasiaa. Uudistusaloilla hiilensidonta alkaa välittömästi, kun taimet on saatu maahan joko istuttamalla, kylvämällä tai luontaista uudistamista käyttäen. Toiseksi metsänhoidossa käsittely-yksikkö ei ole yksittäinen puu vaan metsikkö. Eri kehitysvaiheissa olevan metsiköt muodostavat jatkumon, jota voidaan kuvata kehitysluokkajakauman avulla. Juuri sen optimaalisesta rakenteesta metsätalouden suunnittelussa on kyse. Aukko on aukko kerran sadassa vuodessa. Muun osan aikaa se on ensin taimikko, sitten nuori metsä ja varttunut kasvatusmetsä ja lopulta uudistuskypsä metsä ja hakkuun jälkeen kaikki alkaa taas uudestaan. Kaiken muun hyvän lisäksi avohakkuiden pinta-ala on viime vuosina pienentynyt, koska metsät ovat tiheämpiä kuin takavuosina – kiitos määrätietoisen metsänuudistamisen – joten samalta pinta-alalta saadaan nykyisin enemmän puuta. Metsäammattilaisena en voi muuta sanoa kuin että kannatan avohakkuita! Aukko kerran sadassa vuodessa 85 VUOTTA 18.7. EERO HYVÄRINEN , ylimetsänhoitaja, MHy Pohjois-Karjala, (kesämökillä lähipiirin kesken) 60 VUOTTA 9.7. KERTTU HÄRKÖNEN , metsänhoitaja, MBA, Kajaani (ei vastaanottoa) 2.8. OLLI-PEKKA KOISTI , Suomen metsäkeskus, asiakasneuvoja, Hämeenlinna TÄMÄN suuren metsäristikon vastausten tulee olla perillä 16.8.2018 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 13”. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. PALKINNOT metsäristikosta 10 on arvottu seuraaville kolmelle: MATTI ALASAARELA , Yli-Olhava, PENTTI KURKI , Rautajärvi ja LINDA PUSA , Kotka. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Voit ratkoa sen selaimessa ja lähettää saatuasi ruudut täyteen. METSÄRISTIKKO 13 Metsäristikko 10, oikea ratkaisu HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuvat ”SE ON LUUTA (englanniksi ”broom”) – ei mikään skottiluuta”, murahti Lyme Regisin touhukas puutarhuri pienessä Etelä-Englannin merenrantakaupungissa, kun varmistin häneltä puiston keltakukkaisen puupensaan englantilaista nimeä. Muualla maailmassa pensasta kutsutaan englanniksi skottiluudaksi, yleisluudaksi ja Australiassa brittiluudaksi. Saksankielisissä maissa kasville on innostuttu antamaan jopa satakunta erilaista kansankielistä nimeä. Suomalaiset kasvitieteilijät ovat syystä tai toisesta valinneet kyseiselle oksistoltaan luutaa muistuttavalle pensaalle virallisen nimen ”jänönvihma”. Hernekasveihin kuuluva jänönvihma (Cytisus scoparius ) on varsin yleinen kotiseuduillaan Britanniassa ja Irlannissa sekä useissa Länsija Keski-Euroopan maissa. Parhaimmillaan se voi kasvaa nelisen metriä korkeaksi yksitai monirunkoiseksi pensaspuuksi, mutta useimmiten korkeintaan käsivarrenpaksuinen runko jää alle miehenmittaiseksi. Tuulisilla merenrantakallioilla kasvi lymyilee hädin tuskin jäniksenkorkuisena varpuna. Typensitojana kasvi ei ole järin vaatelias kasvualustansa suhteen. Teelusikan kokoiset keltaiset kukat puhkeavat touko-kesäkuussa oksien kärkiin, ja hedelmöityttyään niihin kehittyy karvanukkaisia vihreitä palkoja. Jänönvihma ei leviä kasvullisesti juurivesoilla, mutta siementen avulla se levittäytyy lähimaastoon tehokkaasti. Kun palot loppukesällä kypsyvät, ne auringossa halkeillessaan ”ampuvat” siemeniään äänekkäästi jopa seitsemän metrin päähän isäntäkasvista. Matka voi olla pidempikin, jos muurahaiset ottavat siemenet lähikuljetukseensa. Monenlaista torjuntaa Jänönvihma puolustautuu erilaisilla myrkyllisillä alkaloideilla sitä järsiviä hyönteisiä vastaan. Osa kasvia imeskelevistä kirvoista ei tosin piittaa vasta-aineista tuon taivaallista. Ihmiselle samojen alkaloidien on todettu vaikuttavan muun muassa sydämen ja hermoston toimintaan. Osin myrkyllisten ainesosiensa takia lääkealan turvallisuusja kehittämiskeskus Fimea on luokitellut jänönvihmarohdoksen kuuluvan lääkkeisiin. Jänönvihman vaikutuksiin on liitetty kansanparannuksen lisäksi Luutamainen pensaspuu Luutamainen muoto on monissa kielissä antanut jänönvihmalle nimen. runsaasti erilaisia uskomuksia. Sitä onkin aikojen saatossa käytetty monenlaisiin vaivoihin; Albaniassa sen tuoksun uskottiin kesyttävän villihevosia ja Italiassa jänönvihman poltolla pyrittiin häätämään noitia pohjoismaisen juhannuskokkoperinteen tapaan. Myös monet Englannin edesmenneet kuninkaat ovat jostakin syystä ottaneet jänönvihman vaakunakoristeekseen erityisenä voimakasvina. USA:ssa ja Uudessa Seelannissa jänönvihma kilpailee voimallisesti puuntaimien kanssa metsänuudistusaloilla, aiheuttaen arviolta vähintään kymmenien miljoonien eurojen vuosittaisia tappioita metsänomistajille. Sopivissa olosuhteissa jänönvihman siementaimet voivat kahdessa vuodessa kasvaa yli metrin mittaisiksi. Monia hyönteislajeja on kokeiltu jänönvihman biologisessa torjunnassa vaihtelevalla menestyksellä. Pohjois-Amerikassa, Australiassa, Uudessa Seelannissa ja Intiassa pensasta pidetäänkin puutarhojen ulkopuolella haitallisena vieraslajina. Etelä-Suomen kotipuutarhoissa kasvia pidetään toistaiseksi vielä eksoottisena ilmestyksenä – jos se ylipäänsä on selvinnyt pakkastalvien yli. NUORTEVA Jänönvihman kukat åuhkeavat touko-kesäkuussa oksien kärkiin.
• 31 PILKKEITÄ / 5.7.2018 P E R K A U S A V A U S Ä L Y T T A I V A L T A I A K T I T K U J E K O H Ä R Ä T K O R T T I T A L O I U P J V E I S T O K S E T I L S E V I I L A I T A A T E L I K Ö H Ä T I S Ä T O E S T A R A M B O K A S A O N P A O A K A P A L O I N T I E N O L A R A A S A U L A P A T A S E L L V A N U L K E U L A T V K A K S I N L A V A P A T T Y K I A T M A T I A S J I S E I S O L I O P O L I T I I K K A A B I T E P E P S I K A A V A K E S T A N K I S U D A I M I M M O J E N I L I U S K O I T U I T O T M O N T A A S I A A S A N O T T U N S I S Ä M A A M I O T A T A R I B A N D R A A M A S A N K A R I T A K A N A N A N E E E L I M A I N M E S I V I H A N N E S L O P P U S O I N N U T E L T U U N I T A N A M I P E S U T I E T R E A T metJohnny suklaata tuo te kaiken aikaa yhtymä Rautio siirtolainen © mittatilauslaulut.fi Voutilainen RUOHOJA MUOTOJA -1. MONIMUOTOISEN SEKAMETSÄN KASVATUS KANNATTAA. RAOTUS FIKSUUDET TOIMITUKSIA JEKKU KOSKETTAVA ?? HELPOSTI ROMAHTAVA TANHUPAL LONA KYNSIALMILA PUHUJALLE LINTU JUMALA ESKIMOIDEN MENOPELI STALLONEN ROOLI OTTAA KIINNI VAUVALLE SUKULAISKOTI JAN TAI -TUPA TARKKA SELKIÄ PITKÄ HYPPY MARKO ETUOSIA AUTOJA THEODORAKIS JANSSON YÖKERHOKOSKINEN OHJAAJA JENKINS MYYRÄ TASOITIN -JÄTE -KAASU NOBELPIISPA USEIN YHTEISKUNNALLISTA HAAVEILEVAT LAKISTA VIRVOKE EDES LOMAKE TAISKAN HITTI SAANILA KUUTSA ALBANIAA JAPANIN RAHA MÄKELÄ KIRJAILIJA TUOMAS PUIDEN KULJETUKSIA TAIKKA ETÄÄLLÄ MERESTÄ SORSA -1. VAIN ELÄMÄÄ -TÄHTI KYTKENTÄÄN MUNAMÄÄRIÄ -NUMERO NÄYTELMISSÄ ROHKEITA KOFI ANNANIN PUOLISO TOLVANEN JOKI -MARJA TOIMII ANGOLASSA TISKAUS CHRIS MAURANEN www.sanaris.fi / laadinta Erkki Vuokila, ulkoasu Heli Kärkkäinen METSÄRISTIKKO 13 Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero
• Samassa padassa Kesälukemista Savustus Iskelmäkasvio Taimikonhoito Tukkijätkiä ja mottimiehiä Halkojen Suomi Selviydy luonnossa Idut ja versot Metsänkasvatus Piharakennuskirja Veneenomistajan korjausja huoltokirja Kannattava metsätalous Suometsien hoito Jigikalastajan opas Metsätuhot Tilaa verkossa: metsakirjakauppa.fi Tarjoukset ovat voimassa 5.7.–15.8.2018 Voit tilata kirjat myös asiakaspalvelustamme, puh. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi. Toimituskulut ovat 5 euroa/lähetys. 5 € Nyt 10 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 25 € Nyt 25 € Nyt 25 € Nyt 25 € Nyt 30 € Nyt 30 € Nyt 30 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 5 € Nyt 5 € Nyt 5 € Nyt Metsänomistajan rahakirja Majavan lammella Tunnista puu ja puuaine Raivaamaan 100 vuotta suomalaisia