• METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 1. HEINÄKUUTA 2021 • NRO 13 • PERUSTETTU 1933 • METSÄLEHTI.FI TUTKIJOILTA: Etelänversosurma on jo aiheuttanut tuhoa Ruotsissa. Pian ehkä myös meillä. ›› 30–31 Aiotko uudistaa koivulle? Hanna-Mari Parviainen ja Kimmo Hovila opastavat, miten. Sivut 14–15 Koivun vuoro Se pp o Sa m ul i KOLUMNI: ”Metsä opettaa ihmiselle aikajännettä. Vuodessa ei paljon tapahdu.” ›› 5 Ri ik ka H ur ri AJANKOHTAISTA Voimajohdon linjaus herätti kysymyksiä ›› 2–3 Kaikki eivät pääse kesällä lomailemaan ›› 4–5 Muutakin arvokasta kuin pelkkää puuta Tutkija Henri Vanhanen patistaa metsänomistajia hyödyntämään luonnontuotteita. ›› 6 Pienoiskopterista apu metsänhoitoon ›› 8 Miten korjuupalvelu oikeastaan toimii? ›› 9–11 METSÄSTÄ Mistä löytyvät maan mahtavimmat puut? ›› 16–17 Metsänkasvu lisää intoa pohjoisessa ›› 18–19 Turvekentistä metsä tuhkan avustuksella ›› 21 Metsää poltettiin suojelukohteeksi ›› 22–23 PILKKEITÄ Lautta mukaan patikkaretkelle ›› 24 Käpysato turvaan hyönteistoukilta ›› 27 8557_.indd 1 30.6.2021 20.12
• LYHYET UUTISET 1.7.2021 / AJASSA 2 SAMI KARPPINEn, teksti ja kuva F ingrid Oyj on rakentamassa uutta 400 kilovoltin voimajohtoa, jonka alkupiste on Muhoksella Pohjois-Pohjanmaalla ja päätepiste Ruotsissa. Pyhänselkä-Keminmaa voimajohtohanke on osa Suomen ja Ruotsin välistä kolmatta vaihtosähköyhteyttä. Johtoreitin kokonaispituus on 153 kilometriä, josta uutta johtokäytävää on 86 kilometriä. Muilta osin johtoreitti sijoittuu olemassa olevan johtoreitin rinnalle. ”Minäkin olin siinä käsityksessä, että johtoreitti kulkisi metsäni kohdalla Tuuliaavan avosuolla vanhan johtoreitin rinnalla. Nyt uusi johto kiertääkin avosuon suojelualueen takia, vaikka siellä on jo vuosikymmeniä kulkenut vastaava voimajohto”, hämmästelee Iin Kuivaniemellä metsää omistava Paavo Klasila. Lähes kaksitoista hehtaaria aukkoa Fingridin vanha 400 kilovoltin voimajohto kulkee Tuuliaapa-Iso Heposuon Natura 2000sekä soidensuojelualueella noin 650 metrin matkalla. Alue on myös niin sanottua Finiba-aluetta, eli Suomen arvokasta lintualuetta. Uusi johtokäytävä kiertää Tuuliaavan kahden kilometrin matkalta. Sen takia Klasilan ja kahden muun yksityisen metsänomistajan maalle on tehtävä 62 metriä leveä aukko. Yksityisten omistamaa metsää jää johtoalueelle lähes 12 hehtaaria. ”Osa metsästä on vanhaa ja lähes koskematonta. Metsässä on muun muassa metson soidinpaikka ja huuhkajan reviiri. Oma metsäni on hyvin kasvavaa hiilinielua. Luonnonsuojelu ampuu nyt omaan jalkaansa”, Klasila jyrähtää. Hän korostaa, että ei vastusta johtohanketta sinällään. ”Fingrid on toiminut asiallisesti, mutta maalaisjärkeä johdon linjauksessa olisi pitänyt käyttää.” Esteenä asetuksella suojeltu suo Ympäristövaikutusten arviointivaiheessa Fingridin projektipäällikkönä hankkeessa toimineen Mika Penttilän mukaan Tuuliaapa on päätetty kiertää jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Tämä käy ilmi myös hankkeen julkisista asiakirjoista ja Voimajohto vedetään avosuon sijaan umpimetsään Metsänomistaja Paavo Klasila perää suojelualueiden linjauksiin maalaisjärkeä. ”Luonnonsuojelu ampuu nyt omaan jalkaansa!” PYHÄNSELKÄ– KEMINMAAVOIMAJOHTOHANKE ? ? Muhokselta Keminmaalle rakennettava 153 km pitkä voimajohto. ? ? Hankevastaavana Fingrid Oyj. ? ? Vahvistaa Suomen ja Ruotsin välisiä sähkönsiirtoyhteyksiä. ? ? Uusi rajayhteys tavoitteena saada käyttöön 2025 loppuun mennessä. Koska uutta voimajohtoa ei voi Iin Kuivaniemellä rakentaa vanhan johdon viereen avosuolle, on uuden johdon tieltä on kaadettava useita hehtaareita metsää, jossa ei ole vuosikymmeniin tehty metsätalouden toimenpiteitä. Lahoja lehtipuuta metsässä on runsaasti, toteavat metsänomistajat Paavo Klasila (oik.) ja Paavo Keränen heidän tilojensa väliin sijoittuvalla tilalla. Fakta EU-komissio vähentäisi avohakkuita EU:n uuden metsästrategian luonnos on huolestuttanut metsäteollisuutta ja metsänomistajia Suomessa. Julkisuuteen vuotaneessa luonnoksessa todetaan, että metsäteollisuuden avohakkuita tulisi välttää. Lisäksi strategiassa toistuu biodiversiteettistrategian vaatimus suojella kolmannes pinta-alasta ja kiistanalainen käsite luonnonläheisempi metsätalous. ”Vuodettua metsästrategiaa ei voida hyväksyä”, twiittasi aiheesta Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi. Kantorahatulot kutistuivat viime vuonna Kantorahatulojen alamäki jatkui viime vuonna. Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan metsänomistajille kantorahatuloja kertyi 2,1 miljardia euroa, mikä on reaalisesti neljä prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Yksityismetsistä kantorahatuloja tuli 1,8 miljardia euroa, valtion ja yhtiöiden metsistä runsaat 300 miljoonaa. Yksityismetsänomistajien tulot laskivat seitsemän prosenttia, valtion ja metsäyhtiöiden nousivat 14 prosenttia. Luvassa hyvä marjavuosi Mustikan kukinta on ollut hieman viime runsaampaa, ja pölytystulos ollut pitkäaikaiseen keskiarvoon nähden hyvä, tiedottaa Luonnonvarakeskus (Luke). Myös puolukka ja suomuurain ovat kukkineet tai kukkivat runsaana. Edellytykset toiselle peräkäiselle hyvälle marjavuodelle ovat hyvät. Satonäkymät tarkentuvat, kun saadaan enemmän raakiletietoja. Metsätilojen hintoihin povataan reilua nousua Metsätilakauppa hiljeni alkuvuonna, konsulttiyhtiö Suomen Sijoitusmetsät kertoo. Yhtiön seurannan mukaan tammi-huhtikuussa kauppojen määrä laski 12,5 prosenttia vuoden takaisesta. ”Alkuvuoden tietoihin pohjautuen ennuste on, että metsäkiinteistöjen hinnat koko valtakunnan tasolla nousevat vuoden 2021 aikana 8,7 prosenttia”, Suomen Sijoitusmetsien hallituksen puheenjohtaja Mika Venho sanoo. Yrittäjät: Stora Enso haluaa venyttää maksuja Metsäyhtiö Stora Enso suunnittelee pidentävänsä maksuaikojaan metsäkoneja kuljetusyrittäjille, Koneyrittäjät ja Suomen Yrittäjät kertovat. Järjestöjen mukaan tilanne on kohtuuton. ”Aiemmin yhteistyökumppanit ovat saaneet maksunsa 14 tai 30 päivässä. Jatkossa suuryritys vaatii itselleen 60 päivän maksuaikaa. Tätä ei voi hyväksyä”, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo. Lain mukaan yli 30 päivän maksuaikojen käytöstä on sovittava. Stora Enso onkin kertonut, että muutokset tehdään sopimusteitse. 8558_.indd 2 30.6.2021 20.17
• 3 AJASSA / 1.7.2021 Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 029 432 6100 Toimitussihteeri: Eero Sala p. 029 432 6112 Ulkoasu: Anna Back p. 040 1623991Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. 029 432 6105 Asiakaspalvelu: p. 09 315? 49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi metsalehti.fi Voimajohto vedetään avosuon sijaan umpimetsään Koska uutta voimajohtoa ei voi Iin Kuivaniemellä rakentaa vanhan johdon viereen avosuolle, on uuden johdon tieltä on kaadettava useita hehtaareita metsää, jossa ei ole vuosikymmeniin tehty metsätalouden toimenpiteitä. Lahoja lehtipuuta metsässä on runsaasti, toteavat metsänomistajat Paavo Klasila (oik.) ja Paavo Keränen heidän tilojensa väliin sijoittuvalla tilalla. karttaliitteistä. ”Asia käytiin ely-keskuksen kanssa läpi. Vaikutukset alueen suojeluarvoihin olisivat olleet niin todennäköisiä, että alue katsottiin parhaaksi kiertää.” Päätökseen vaikutti erityisesti, että Tuuliaapa on myös asetuksella suojeltua soidensuojelualuetta. ”Rakentaminen vaatisi siten valtioneuvoston tekemän asetusmuutoksen, mikä on kokemuksiemme mukaan raskas ja pitkä prosessi.” Kiertolinjauksen pituus johtuu Penttilän mukaan siitä, että natura-alueisiin pyritään linjauksissa ottamaan hieman etäisyyttä, jottei voimajohto vaikuta suojelualueeseen. Penttilä sanoo ymmärtävänsä hyvin maanomistajien tuohtumuksen. ”Naturaan on voitu aikanaan lunastaa maata, ja nyt voimajohto vie lisää maata. Lunastusmenettely kuitenkin turvaa korvauksen, jonka ansiosta metsänomistajien varallisuusasema ei muutu.” Mielipiteet esiin hankkeen alkuvaiheessa Suomeen tullaan rakentamaan huomattava määrä uusia voimajohtoja lähivuosina muun muassa tuulivoiman takia. Klasilan mielestä metsänomistajien on syytä olla hankkeissa tarkkana ja valvoa etuaan. ”Mielestäni uusi linja pitäisi jatkossa voida rakentaa aina myös suojelualueelle, jos siellä on jo ennestään vanha linja.” Voimajohtohankkeessa metsänomistajan kannattaa esittää mielipiteensä hankkeesta heti ympäristövaikutusten arviointimenettelyn alkuvaiheessa. ”Aktiivisuus alkuvaiheessa antaa parhaat mahdollisuudet vaikuttaa. Yleissuunnitteluvaiheessa voidaan tehdä enää pientä hienosäätöä”, toteaa Penttilä. Pyhänselkä-Keminmaa voimajohtohankkeessa ympäristövaikutusten arviointiohjelma on ollut nähtävillä marras-joulukuussa 2017. SAMI KARPPINEN P ohjois-Pohjanmaalla toimiva puunjalostusyhtiö Junnikkala Oy suunnittelee uutta sahayksikköä Ouluun. Rakennettavan sahan tuotantokapasiteetti on 300 000 kuutiota valmista sahatavaraa vuodessa. Uusi saha käyttää tukkia 650 000 kuutiota vuodessa, josta 80 prosenttia on mäntyä ja loput kuusta. Investoinnin arvo on noin 70 miljoonaa euroa. Se on yhtiön 60-vuotisen historian suurin investointi. Junnikkalalla on entuudestaan tuotantolaitokset Kalajoella ja Oulaisissa. Junnikkalan mukaan puutavaran kysynnän kasvu ja alan positiiviset tulevaisuuden näkymät mahdollistavat investoinnin. ”Uusi saha vahvistaa Junnikkalaa yhtiönä vastaamaan tulevaisuuden hiilineutraalin rakentamisen haasteeseen. Sahalla käytetään uusinta teknologiaa sahauksessa, mikä mahdollistaa uusiutuvan raaka-aineen maksimaalisen hyödyntämisen tuotannossa,” sanoo toimitusjohtaja Kalle Junnikkala. Sahan rakentaminen alkaa vuonna 2022 ja sahan on määrä valmistua vuoden 2023 loppuun mennessä. Liikevaihto nousee 250 miljoonaan Sahan rakentaminen työllistää noin 300 henkilöä. Käynnissä ollessaan sahan suora työllistämisvaikutus on 70 henkilötyövuotta ja välillisesti arviolta 200 henkilötyövuotta. Tällä hetkellä Junnikkala työllistää suoraan 150 henkilöä ja välillisesti noin 200 henkilöä. Investoinnin myötä Junnikkalan kokonaistuotantomäärä nousee 750 000 kuutioon saha-, ja höylätavaraa. Yhtiö arvioi liikevaihtonsa nousevan investoinnin myötä 250 miljoonaan euroon vuodessa. Uuden sahan tuotannosta noin 90 prosenttia tulee menemään vientiin Oulun satamasta. Junnikkala rakentaa uuden sahan Ouluun JUSSI COLLIN V iime vuonna käynnistynyt hanke uudentyyppisestä eräja luontokulttuurimuseosta on päättynyt. Houkuttelevimman tarjouksen museosta teki hankkeen ohjausryhmän mukaan Imatra. Sen suunnitelmaan kuuluu esimerkiksi nykyisen kaupungintalon muuttaminen museoksi. Valinnassa kiinnitettiin huomiota myös Imatran matkailullisiin valmiuksiin. Imatra, Punkaharju ja Koli ovat houkutelleet matkailijoita jo 1800-luvulta lähtien. ”Imatralla on valmiina toimiva suuri rakennuskokonaisuus ja kulttuurikeskus sisältäen yli 500 hengen konserttisalin, kirjaston sekä osaamista tapahtumatuotannon järjestämisestä ja aktiivinen matkailun markkinointiorganisaatio”, hankkeen projektipäällikkö Timo Kukko kertoo. Kukon mukaan kaupungintalon sijainti on erinomainen. Se on kaupungin sisällä keskeinen paikka ja aivan Vuoksen vesistön sekä liikenneyhteyksien varrella. ”Tuleva Eräja luontokulttuurimuseo pystyy järjestämään kalastukseen liittyviä työpajoja heti museon pihapiirissä. Lisäksi metsäiset erämaat alkavat kaupungin keskustan rajalta, ja aktiivinen yritysja yhdistystoiminta mahdollistaa laajalla skaalalla monipuolista erämatkailua.” Lopullinen päätös museon rakentamisesta tehdään vasta, kun hankkeen kokonaisrahoitus on selvillä. Uuden museon toiminnan järjestämiseksi tullaan perustamaan säätiö kuluvan vuoden loppuun mennessä. Museon on suunniteltu avautuvan yleisölle vuonna 2025. Imatra voitti kisan eräja luontomuseosta Imatran kaupungintalo on tarkoitus muuttaa uudeksi eräja luontokulttuurimuseoksi. Im at ra n ka up un ki 8558_.indd 3 30.6.2021 20.18
• 1.7.2021 / AJASSA 4 METSÄLEHTI.FI Lukijakuva PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi AINO ÄSSÄMÄKI, teksti PETTERI KIVIMÄKI, kuva P uuauton kuljettajia on kahdenlaisia: niitä, jotka ovat joskus kaataneet kuorman ja niitä, jotka eivät vielä ole. Markus Kinnunen kuuluu ensimmäiseen ryhmään. ”Painopiste on korkealla, se kaatuu helposti.” Erityisen helposti kuorma kaatuu peilijäässä olevalla metsätiellä, joten siinä mielessä kesä on talvea leppoisampi aika ajella. Kesällä ei huonosti kantavilla teillä edes yritetä ajaa, vaan alla on kesäkorjuukelpoisiksi luokiteltuja väyliä. Kääntöpaikat ovat yhtä ahtaita vuodenajasta riippumatta, mutta puiden kuljetukseen varustellut autot saa käännettyä yllättävän pienessä tilassa. ”Joskus on ensin käytävä nupilla katsomassa metsätien päässä, saako kärryn käännettyä. Aika usein jonkunmoisella nujuamisella saa auton ympäri.” Autossa ja kärryssä osan akseleista saa nostettua ilmaan, jolloin yhdistelmästä tulee varsin ketterä. Jos ei muuSuomi lomailee juhannuksesta alkaen, mutta puun kuljetukset pyörivät tavallistakin kiivaammin. Pihalle laskeutui yöperhonen, tammikehrääjä. LASSE KOKKO Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. ALKUKESÄN PUUKAUPPAA kuvasi hyvin viime Metsälehdessä julkaistu valokuva puupinosta, jonka toista päätä ajokone täytti ja toisesta päästä tukkeja jo lastattiin kuorma-autoon. Luonnonvarakeskuksen tuorein kuukausitilasto kertoo samaa. Kauppa kävi toukokuussa hyvin ja havutukkien hinnat kirivät ohi edellisen huipun vuodelta 2018. Puumarkkinoilla kuljetaan eri suuntaan kuin julkisessa metsäkeskustelussa, jossa Brysseliin viitaten haetaan keinoja rajoittaa metsien hakkuita. MYÖS PIDEMMÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ ristiriita kasvaa. Näin voi päätellä tuoreesta selvityksestä, joka ennustaa kovaa kilpailua Itämeren alueen kuitupuukauppaan. Ruotsin metsäviraston tilaaman raportin on laatinut konsulttitoimisto Afry, joka syntyi pari vuotta sitten, kun suomalainen Pöyry ja ruotsalainen ÅF yhdistyivät. Maailmanlaajuisesti puuraaka-aineen kysyntä lisääntyy. Paperitehtaita suljetaan, mutta samaan aikaan kartonkia ja pitkäkuituista havusellua tarvitaan entistä enemmän. Ruotsissa metsävarat rajoittavat metsäteollisuuden kykyä kasvaa kysynnän tahdissa. Sen sijaan Suomessa hakkuita on mahdollista lisätä. Raportin kirjoittajat ennakoivat, että Pohjois-Suomeen rakennetaan Kemin lisäksi mahdollisesti toinenkin uusi biojalostamo. Baltian maat ja Norja jäävät pitkälti raaka-ainetoimittajan rooliin. Niin näyttää käyvän myös Venäjälle ja Kanadalle, kun tarkasteluun otetaan koko pohjoinen havumetsävyöhyke. EU-KOMISSION metsäpoliittisia linjauksia raportin näkymä mutkistaa. Pohjoismaisten metsäyritysten valmistamista tuotteista valtaosa kulutetaan Euroopassa. Jos EU:ssa haluttaisiin säästää metsiä muihin tarkoituksiin nykyistä enemmän, hakkuut kasvaisivat unionin ulkopuolella. Metsänomistajille tulevaisuus näyttää hyvältä. Nyt pohjoisessa päästään purkamaan harvennusrästejä. Uudet biojalostamot rohkaisevat myös sahoja kasvattamaan tuotantoaan, joten myös tukin menekki lisääntyy. Kasvun varaa eniten Suomessa JULKISUUTEEN vuotanutta EU:n metsästrategian luonnosta on luonnehdittu tyrmäykseksi ja kylmäksi suihkuksi Suomen metsäteollisuudelle. Luonnos sisältää avohakkuiden välttämistä, vaatimuksen suojella kolmannes pinta-alasta ja kiistellyn käsitteen ”luonnonläheisempi metsätalous”. Karua luettavaa on eräs toinenkin luonnos: nälänhätää, äärimmäisiä helleaaltoja, tulvia, kuumetauteja, kodittomuutta ja pakolaisuutta. YK:n ilmastopaneelin IPCC:n raporttiluonnoksen mukaan edellä mainitut lisääntyvät tulevina vuosikymmeninä dramaattisesti, vaikka päästöt saataisiin kuriin. Montaa parikymppistä ja pienen lapsen vanhempaa ilmastokriisi voi huolettaa enemmän kuin metsäteollisuuden toimintaedellytykset Suomessa. Sitä paitsi, metsästrategia on vasta komission ehdotus, joka ei vielä sido ketään yhtään mihinkään. AINO ÄSSÄMÄKI Karua luettavaa Puu liikkuu heinäkuussa 8559_.indd 4 30.6.2021 20.19
• 5 AJASSA / 1.7.2021 Fakta Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Aiotko lisätä lehtipuun määrää metsissäsi? Jäikö sinulle syysistutettavaa? 59% Kyllä HAKKAUTIMME VIIME TALVENA uudistuskelpoiset kuviomme maahan ja pääsimme istuttamaan uusia puita vanhojen tilalle. Kaadetut kuviot olivat joko märkyyden tai vanhuuden takia lopettaneet kasvunsa. Puiden oli aika väistää seuraavan sukupolven tieltä. Istutusurakaksi tuli 6 000 taimea. Olimme ajatelleet naputella taimet maahan perheen voimin pidennettyn viikonlopun aikana. Saimme vielä bonuksena metsäasioissa kokeneet appivanhempani talkooavuksi aamupäiväksi. Olisin voinut jatkaa istutushommaa vaikka pidempään, harmi, kun uudistettava ala loppui kesken. Pitäisi löytää jostakin lisää metsää. Perheen kannalta taimien loppuminen oli hyvä, vietimme lauantai-illan syöden ja saunoen rauhassa ilman ajatusta, että pitäisi olla istuttamassa taimia. KOKO PERHE EI PÄÄSSYT arkielämästä irti heti urakan alkuun, käytin yrittäjän vapautta ja aloitin istutusurakan yksin. Sain nauttia hyvästä elämästä. Elämän täyttivät taimilaatikot ja mättäät, maalliset murheet olivat kaukana. Sää oli mitä kaunein, naputtelin taimia maahan 25 asteessa pilvettömän taivaan alla. Oli lämmintä puuhaa hyppiä vastakaivettujen ojien ylitse täyden taimivakan kanssa. Onneksi oli tarpeeksi juotavaa. Rankoista olosuhteista huolimatta olin hyvin onnellinen. Tunne jonka koin istuessani uudistusalan laidalla vettä juoden voitti kaikki rahalla saatavat tunteet. Katsoessani pellolle kahdeksan vuotta sitten perustamaamme koivikkoa meinasin pakahtua. Hylätylle niitylle oli kasvanut metsä. Ei mikään taimikko vaan metsä. Meidän itse tekemä metsä. Vain toinen metsänomistaja voi täysin ymmärtää tunteen. UUDISTUSALA KOROSTI MYÖS ympärillä tilan ostohetkellä kasvaneiden sormenpaksuisten taimikoiden muutoksen. Ei enää risukkoja vaan ensiharvennukseen valmistautuvia koivikoita. Raivaussahan kanssa vietetyt tunnit eivät ole menneet hukkaan. Olemme vuosien saatossa onnistuneet kääntämään rappiotilamme kasvukulmaan. Aina kasvuvauhtia voisi parantaa, mutta tilallamme hiilidioksidi ja auringonvalo muuttuvat kovaa tahtia myytäväksi puumateriaaliksi. Pankkitilille tupsahtanut hakkuutili muistutti myös, että homman ainoana ideana ei ole saada puita kasvamaan. Hakkuutilimme tulee kulumaan uudistuksen kanssa tehtyyn ojitukseen, taimiin, uuteen metsätiehen sekä rantasaunaan. Rantasaunaa emme varmaan tule laittamaan metsäverotukseen vaikka se tuleekin tukemaan metsänhoitoamme merkittävästi. Tulevaisuuden metsätyöpäivistä tulee joutuisampia lampipulahduksen jälkeen. METSÄ OPETTAA IHMISELLE aikajännettä. Vuodessa ei paljoa tapahdu. Viidessä vuodessa näkee muutoksen. 25 vuodessa tehdään hakkuita. Ja omistusaikana kasvatetaan puukierto kunnes metsä jatkaa seuraavalle sukupolvelle. Olen kokenut reilusti yli 40 kesää. Nyt istuttamia taimia en varmaankaan tule itse uudistamaan. Ne kaataa joku muu. Vähän ennakoiden potentiaalisempia kaatajia, lapsemme osallistuivat uuden metsän perustamiseen lyömällä pari sataa taimea maahan. Lasten ei tarvinnut osallistua ehkä 50 vuoden kuluttua tuleviin tuloihin talkoilla. Raha, jolla pystyi ostamaan vaikka Lego-paketin, antoi hommaan nopeamman motivaation. Kesäpäivä taimien kanssa KOLUMNI PEKKA SYVÄNEN Kirjoittaja on koneenrakentaja ja puuntuottaja. ”Teetin alle kymmenen hehtaarin lentolannoituksen loppukasvatusasennossa oleviin kivennäismaan männiköihin. Olenko EU:n mukaan ilmastopahis vai -hyvis?” VISAKALLIO ”Jonkin verran fossiilisia raaka-aineita meni lannoitteen valmistukseen, mutta hyviksen puolelle menee!” A. JALKANEN ”Tähän maailman menoon mennessä metsä on vielä kasvanut ilman keinollisia lannoitteita tai myrkkyjä. Ainakin minulla. Ja toinen asian puolisko on, ettemme tiedä kaikkia vaikutuksia metsäluontoon.” JEES H-VALTA ”Aloittaja teki nimenomaan ekoteon, jatkossa metsäsi nielee enemmän hiiltä itseensä. Lannoitus on monessa suhteessa järkevää, mutta ensin pitää huolehtia ojituksista, raivauksista yms.” KORPITUVAN TANELI ”Leppä on se puulaji, joka lisää lannoitusvaikutusta metsään. Koivukin lisää lehtipuukariketta ja maan hajotustoimintaa. Haapakin toimii, mutta kuusikon aikaansaaminen sen jälkeen on varmasti haastavaa.” PUUKI ”Kuusi/sekametsiä en enää lannoita ollenkaan, tuntuvat kasvavan muutenkin oikein hyvin. Kuivankankaan männiköitä voisin lannoittaa, mutta vain kerran kiertoajassa, 2-3 harvennuksen jälkeen heti keväällä, kun lumet on sulaneet.” APLI Verkkokeskustelu : Lannoitus hyvästä vai pahasta? Gallup Petteri Kivimäki 100 KILOMETRIÄ TEHTAALLE ? ? Puiden matka metsästä sahalle tai tehtaalle autokuljetuksella oli vuonna 2018 keskimäärin 105 kilometriä. ? ? Noin kolme neljäsosaa metsäteollisuuden puusta kulkee autolla, viidennes junalla ja pari prosenttia vesiteitse. ? ? Rautaja vesiteitse kulkevasta puusta suurin osa kulkee ensin autolla keskimäärin 50 kilometrin matkan. ? ? Autolla tehtaille toimitettiin noin 50 miljoonaa kuutiota kotimaista ainespuuta vuonna 2018. Lähteet: Luke, Metsäteho ten käänny, puiden lastaukseen tarkoitetulla nosturilla voi tarpeen vaatiessa nostaa tyhjää kärryä. ”Kahta päätä nostelee ilmaan ja pyöräyttää ympäri. Se pelastaa aika paljon.” Viisi kuormaa päivässä Kinnusella on yli 20 vuoden kokemus puunajosta. Työtä on riittänyt Kuljetus Villman Oy:n palveluksessa niin paljon kuin on halunnut tehdä. Normaalisti Kinnunen vuorottelee auton ratissa työparin kanssa, toinen ajaa aamuvuoron ja toinen iltavuoron. Nyt Kinnunen on jäämässä heinäkuuksi kesälomalle ja on kesäkuussa lomailleen työparin vuoro suhata Viitasaaren ja Äänekosken seudulla. Ajoa riittää heinäkuussakin, erityisesti tänä vuonna, kun sahat pyörivät hyvän suhdanteen ansiosta täysillä. Monen sahan kesäseisokki on tavanomaista vuotta lyhyempi. Yhden työpäivän aikana Kinnunen lastaa ja purkaa kuorman monta kertaa. Juhannusviikon tiistaina ensin Pihtiputaalta kuitua Äänekoskelle, sitten Äänekoskelta tukkia Viitasaarelle sahalle ja sama kuvio vielä toiseen kertaan. Ennen kotiin suuntaamista Kinnunen ehti vielä nakata parrukuorman Haapavedelle. ”Työvuorossa tulee ajettua noin 500 kilometriä”, hän kertoo. ”Talvi oli vilkas puunajossa ja kesäkin on jatkunut vilkkaana”, sanoo kuljettaja Markus Kinnunen. Puu liikkuu heinäkuussa 8559_.indd 5 30.6.2021 20.19
• 1.7.2021 / AJASSA 6 MIKKO RIIKILÄ, teksti RIIKKA HURRI, kuva ”K ysyntäpotentiaali on valtava, jos suomalaiset luontaistuotteet löytävät tiensä maailmalle”, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Henri Vanhanen, joka tutkii luonnontuotteita ja niiden hyödyntämistä. Toistaiseksi potentiaalia ei suuresti ole hyödynnetty. Keskiverto metsänomistaja toki tietää, kuinka ahkerat thaimaalaiset korjaavat arvokkaan marjasadon edelleen jalostettavaksi, mutta muista luonnontuotteista hänellä tuskin on havaintoja. Tai ehkä sen verran, että hän on näyttänyt lapsenlapsilleen, kuinka haalean makea mahla valuu keväällä koivusta. Vanhanen ennustaa, että kymmenen vuoden kuluttua tilanne on toinen. Yhä useampi saa lisäansioita luonnontuotteiden keruusta tai keruuoikeuksien vuokraamisesta. Toistaiseksi luonnontuotteiden ilosanomaa on levitetty lähinnä tutkijoiden ja Suomen metsäkeskuksen hankkeissa. Vähitellen tuotteille virinnyt kaupallistakin kysyntää ja myös kansainväliset toimijat ovat tulleet mukaan. Pohjois-Karjalassa toimivan Nordic Koivun osakkaana on Hongkongissa toimiva pääomasijoittaja. Gourmeeta ja kosmetiikkaa Kuusenkerkästä on tullut gourmeeta huippuravintoloiden ala carte -listoille. Elintarviketeollisuuskin on viime vuosina löytänyt kerkät. Koivun lehtiä kysellään kosmetiikkateollisuuden raaka-aineeksi. ”Äskettäin meille tuli Ranskasta tiedustelu, jossa selvitettiin koivunlehtien saatavuutta”, Vanhanen selvittää. Lääketeollisuus jalostaa passiivipihkaa lääkekäyttöön. Pihkavoiteita käytetään märkivien haavojen parantamiseen, ja ne on todettu tehokkaammiksi kuin antibiootit. ”Passiivipihka on puun vauriokohtiinsa erittämää pihkaa”, Vanhanen selvittää. Aktiivipihkaa saadaan juoksuttamalla puun runkoon tehdyistä koloista. ”Aktiivipihkaa ei ole kelpuutettu lääkeaineeksi, mutta kosmetiikkateollisuus on kiinnostunut ostamaan sitä.” Mahlaa pakataan juomaksi, siitä suurin osa myydään maailmalle. Puuvedet ovat isossa maailmassa kova juttu, ja mahla on tämän ryhmän vähäsokerisimpia. Pohjanmaalla toimiva Arctic Birch ja Pohjois-Karjalassa toimiva Nordic-Koivu ostavat vuosittain jopa puoli miljoonaa litraa mahlaa. ”Etsi ostaja ennen kuin alat kerätä” Marjoja ja sieniä lukuun ottamatta luonnontuotteiden keruuseen tarvitaan metsänomistajan lupa. Vanhasen mukaan ensimmäisiä kokeiluita on tehty metsien vuokraamisesta kerkän keruuseen tai mahlan juoksutukseen keruuyrittäjille. Sopivien kohteiden löytämiseksi Metsäkeskuksen metsävaratietoon on tuotettu palvelu, joka analysoi sopivat kerkkäkuusikot ja mahlaa juoksevat koivikot metsävaratiedon pohjalta. Keruusta kiinnostuneiden on aina etsittävä ostaja ja sovittava ennalta, kuinka toimitaan. ”Mahla ja kerkät pilaantuvat nopeasti, joten keruu on valmisteltava huolella. Kerkkien keruussa saatetaan tarvita kylmälaitteilla varustettu auto palstan laitaan, jotta kerkät saadaan nopeasti säilöön. Ei sikaakaan ensin teurasteta, ja sitten aleta miettiä, kuka ostaisi ruhon.” Millaisia ovat parhaat kerkkäja mahlametsät? ”Parhaiten kerkkiä saa noin viisimetrisestä kuusentaimikosta, jossa on helppo liikkua. Mahlaa heruu runsaimmin komeista tukkikoivuista. Pohjanmaalla mahlaa tosin kerätään hieskoivuista.” Vanhasen mukaan kerkkien keruu ei vahingoita kuusia. Mahlan juoksutus aiheuttaa koivuille värivikaa. Yhdestä koivusta heruu 50– 250 litraa mahlaa. Kuusentaimikon kerkkäsato voi olla 700– 800 kiloa hehtaarilla. Kerääjille maksettavat litraja kilohinnat ovat liikesalaisuuksia, mutta Vanhanen arvelee, että kerkkien keruusta maksetaan 5–8 euroa kilolta. Keruubisneksessä kosolti kasvuvaraa Henri Vanhanen uskoo, että tulevaisuudessa yhä usempi metsänomistaja saa lisätuloja luonnontuotteista. ”Ei sikaakaan ensin teurasteta, ja sitten aleta miettiä kuka ostaisi ruhon.” HAASTATTELU ”Koivunlehdistäkin voi tulevaisuudessa tulla kauppatavaraa”, ennustaa tutkija Henri Vanhanen. HENRI VANHANEN ? ? 44-vuotias ? ? Erikoistutkija, Luonnonvarakeskus Joensuu ? ? Työskennellyt aikaisemmin eri tehtävissä ympäristöhallinnossa, Joensuun yliopistossa ja Uuden-Seelannin metsäntutkimuslaitoksella ? ? Osakas Nyyrikki Metsäpalvelut Oy -yrityksessä ? ? Kotoisin Savon sydämestä Mikkelistä ? ? Perhe, kalastus ja metsäiset harrastukset vievät vapaa-ajan Kuka? 8560_.indd 6 30.6.2021 20.22
• 7 AJASSA / 1.7.2021 Keruubisneksessä kosolti kasvuvaraa Henri Vanhanen uskoo, että tulevaisuudessa yhä usempi metsänomistaja saa lisätuloja luonnontuotteista. MIKKO RIIKILÄ N äkyvin osa uutta suomalais-ruotsalaista metsäsuunnittelun menetelmää ovat lennokit, jotka kuvaavat ja keilaavat metsät monikanavaisesti. Taustalla on Ruotsin puolustusvoimien upseerien perustama MW Group, joka siirtää sotilasteknologiaa siviilikäyttöön. Sen tytäryhtiö MW Forest Sense kehittää metsäinventointeja yhdessä joensuulaisen Arbonautin kanssa. MW Forest Senseä Suomessa edustavan metsänhoitaja Sixten Sunabackan mukaan yhtiö on parhaillaan aloittamassa lennokki-inventointeja. Lennokeissa on laserkeilain, tavallinen ilmakuvauskamera ja monispektrikamera. Lennokkien keräämää tietoa voidaan täydentää Metsäkeskuksen metsävaratiedolla, satelliittikuvilla sekä maaston korkeusja kosteusmallien perusteella. Tulkintaa voidaan tarkentaa maasPuukohtaista metsätietoa teholennokeilla Ruotsalais-suomalaista osaamista yhdistävä lennokki voi viedä metsäsuunnittelun suoraan 2030-luvulle. Lennokki ohjautuu automaattisesti lentosuunnitelman mukaan. MW Forest Sensen lentäjät Anthony Randall-Clausen ja Magnus Selin ottamassa lennokkia vastaan tehtävän jälkeen. tomittauksin. Sunabackan mukaan kuvaukset tehdään sitä matalammalta, mitä tarkempaa tietoa halutaan. Alin käytettävä lentokorkeus on sata metriä. Metsäkeskuksen laserkeilaukset tehdään puolentoista kilometrin korkeudesta. Yhdellä puolentoista tunnin lennolla saadaan kuvattua noin 700 hehtaarin alue, joten päiväsaavutus yltää tuhansiin hehtaareihin. Tukin osuus selville Ruotsissa MW Forest Sensen ensimmäinen työmaa on Jokkmokin yhteismetsän sadan tuhannen hehtaarin metsien inventointi. Meillä MW Forest Sensen ensimmäinen työtilaus on eteläsuomalaisten kartanoiden metsiä hoitavalta Stockfors Ab:ltä. Stockforsin metsissä lennokki-inventoinnit ovat vielä alkuvaiheessa. Yhtiön toimitusjohtaja Henrik Andersson odottaa, että ensi vaiheessa lennokit tuottavat saman sisältöiset metsätiedot kuin nykyisissä metsäsuunnitelmissa, mutta edullisemmin ja tarkemmin. ”Tuotettu tieto on yleisen metsätietostandardin mukaista, joten sen käyttäminen omissa järjestelmissämme onnistuu ongelmitta.” Jokkmokin yhteismetsässä inventoinnin tuloksista on jo saatu alustavaa tietoa. Toiminnanjohtaja Christian Rimpi on vaikuttunut menetelmän tarkkuudesta. Jokkmokissa puustotietojen tulkintaa täsmäytetään hakkuukoneiden mittalaitteiden keräämän tiedon avulla. ”Tiedot yhdistäen pystymme tuottamaan puukohtaista metsävaratietoa. Esimerkiksi hakkuita suunniteltaessa osaamme ennustaa paljonko kertyy tukkia ja kuitupuuta”, Rimpi sanoo. Sen paremmin Stockforsin Andersson kuin Jokkmokin Rimpi ei kerro lennokki-inventoinnin hintaa. Kumpikin luottaa, että uusi menetelmä tuottaa tarkempaa metsätietoa kuin perinteinen metsäsuunnitelma ja edullisempaan hintaan. Sixten Sunabacka on MW Forest Sensen ja Arbonautin hallituksen jäsen. Lisäksi hän toimii Stockfors Ab:n hallituksen puheenjohtajana. Kun lennokkien tietoja tulkitaan hakkuukoneiden mittalaitteiden avulla, syntyy puukohtainen kartta. Puiden latvuksen kohdalle on merkitty puun läpimitta. M W Fo re st Se ns e 8560_.indd 7 30.6.2021 20.22
• 1.7.2021 / AJASSA 8 MIKKO RIIKILÄ, teksti SAMI KARPPINEN, kuva T ohtorismies Tomi Karjalainen virittää ruiskutusdroonia lentokuntoon Keuruulla, jossa Silvadrones Oy esitteli, kuinka boori leviää metsään ruiskutusdroonilla. ”Tämä on lajissaan ensimmäinen Suomessa. Meillä torjunta-aineiden lentolevitys on kielletty, joten koneitakaan ei ole tuotu. Myös Euroopassa tämä on suhteellisen uutta teknologiaa”, Karjalainen kertoo. Lentolannoitus sallitaan ja pieninä hehtaariannoksina vaikuttavan boorin levittäminen onnistuu pienoiskopterilla. Siihen perustuu Silvadronesin liikeidea. Satelliitin ohjaamana Silvadronesin JDI:n kuusipotkurisen Agras T20 ruiskudroonin lentoonlähtöpaino on 45 kiloa, jolloin kyydissä on 20 litraa booriliuosta. Drooni lentää lannoituskaistoja viiden metrin välein satelliittinavigaattorin luotsaamana. Lain mukaan kopterin on koko ajan oltava operaattorin tai häntä avustavan tähystäjän nähtävillä. ”Tällä lennetään muutama metri puuston latvuksen yläpuolella. Koneen tutka tunnistaa ja kiertää esteet, esimerkiksi säästöpuut. Erityisesti lehdettömään aikaan lehtipuu voi jäädä huomaamatta, joten operaattorin on seurattava lentoa”, Karjalainen sanoo Hehtaarin käsittelyyn kuluu toistakymmentä minuuttia, johon sisältyy välilasku akun vaihtoineen ja boorisäiliön täyttöineen. Pienoiskopterilla voidaan levittää booria myös täysikasvuiseen puustoon. ”Suuri osa booriliuoksesta menee latvusten välistä maahan. Osa pidättyy puiden latvuksiin, mutta sekin valuu maahan seuraavan sateen aikana”, selvittää Elisa Ylimäki Silvadronesilta. Yliopistoväen startup-firma Karjalainen sekä Silvadronen osakkaisiin kuuluvat Veli-Matti Lähteenmäki ja Ville Karjalainen ovat opiskelleet samalla kurssilla Itä-Suomen yliopiston metsätieteellisessä tiedekunnassa. Ylimäki puolestaan siirtyi kemian opinnoista puumateriaalitieteiden pariin opintojensa loppuvaiheessa. Firman syntytarinakin juontuu yliopistolle. ”Olimme yliopiston ruokalassa lounaalla ja Tomi pohti, miten saisi levitettyä booria noin 15 hehtaarin alalle. Reppuruiskutus ei innostanut, ja mietimme, että nykymaailmassa täytyy olla näppärämpiä keinoja”, Lähteenmäki muistelee. Drooni saatiin Suomeen talvella. Nyt Silvadrones etsii asiakkaita ja tekee ensimmäisiä levityksiä. Yrityksen kotipaikka on Joensuussa, joten pahimmat boorinpuutosalueetkin ovat lähistöllä Itä-Suomessa. ”Päivässä pitäisi levittää 5–10 hehtaaria, mutta olemme kiinnostuneita myös pienemmistä, hehtaarin parin kohteista”, Lähteenmäki sanoo. Silvadronesin väki ennakoi, että lainsäädäntö voi lähivuosina muuttua niin, että torjunta-aineiden levitys ilmateitse sallittaisiin. Silloin droonilla voisi levittää myös hirvikarkoitetta. Droonilla tehdyn boorilannoituksen veroton hinta lannoitteineen on 250– 299 euroa hehtaarilla riippuen lannoitettavan alueen pinta-alasta ja levitettävän booriannoksen suuruudesta. Hehtaarihinta on samaa luokkaa kuin metsurin moottoriruiskulla tekemässä boorilannoituksessa. Booria pienoiskopterilla Nuorten metsätieteilijöiden startup-yritys tuo kokonaan uuden ulottuvuuden metsien hoitoon. Uusinta uutta metsänhoidossa: kuuset saavat booria Silvadrones Oy:n pienoiskopterilla. Taustalla operaattori Tomi Karjalainen. Katso video Metsälehden Youtubesta. Osallistu Metsälehden kesäiseen kuvakisaan! SUUNTAATKO kesälläkin metsään? Suhtaudutko metsään mahdollisesti eri tavalla tänä vuodenaikana? Ovatko kesäreissusi myös metsäpainotteisia? Jaa kesäiset metsämuistosi kanssamme Instagramissa ja osallistu Metsälehden kuvakisaan. LATAA kesäinen metsäkuvasi Instagramiin ja kerro kuvatekstissäsi, miksi menit metsään ja mitä siellä koit ja näit. Voit halutessasi myös avata omaa metsäsuhdettasi tai sitä, mitä metsä sinulle antaa. LISÄKSI käytä kuvatekstissä hashtägejä #metsälehti ja #meninmetsään, jotta kuvasi on mukana kilpailussa. Muistathan myös tägätä kuvaasi Metsälehden, @metsalehti. VIISITOISTA eniten Instagramissa tykkäystä saanutta kuvaa jatkavat yleisöäänestykseen, joista viisi eniten yleisöääntä saanutta kuvaa julkaistaan syyskuun alussa ilmestyvässä Metsälehdessä. Kilpailun viisi parhainta kuvaa myös palkitaan Kupilkan Aamu käyntiin -tuotesetillä (arvo 51,50 €). OSALLISTUMISAIKAA ON 21.7.2021 ASTI. Opettajaa metsäkoneopetukseen vakinaiseen virkaan 1.9.2021 alkaen tai sopimuksen mukaan Työnkuvaasi kuuluvat metsäkoneopetusja ohjaustehtävät sekä koulutuksen suunnittelu, toteutus ja kehittäminen verkossa ja muissa oppimisympäristöissä. Tule rakentamaan kanssamme aina vaan parempaa ammatillista koulutusta! Hei me rekrytään! Savonlinnassa, Saimaan saaristokaupungissa sijaitseva Ammattiopisto Samiedu tarjoaa laatupalkittua ammatillista koulutusta. Samiedun tärkeimpänä tehtävänä on kasvattaa tulevaisuuden osaajia sekä mahdollistaa kaikille oman osaamisen elinikäinen kehittäminen. Samiedussa opiskelee vuosittain yli 1600 eri ikäistä tutkinto-opiskelijaa ja kokonaisopiskelijamäärä kipuaa 4500 henkilöön. Lisäksi teemme laajaa hankeja kehittämistoimintaa yritysten ja koko seutukunnan hyväksi. Haluatko liittyä huippujoukkoon? www.samiedu.fi Katso tarkemmat kuvaukset, kelpoisuusvaatimukset sekä hakuohjeet osoitteessa www.kuntarekry.fi 8561_.indd 8 30.6.2021 20.26
• 9 AJASSA / 1.7.2021 Uusinta uutta metsänhoidossa: kuuset saavat booria Silvadrones Oy:n pienoiskopterilla. Taustalla operaattori Tomi Karjalainen. AINO ÄSSÄMÄKI, teksti EMIL BOBYREV, kuvat M etsäasiantuntija Veli-Pekka Hakala nostaa kättä ohiajavalle autolle. Ja seuraavallekin. Jokainen hakkuutyömaan ohi Ikaalisten Vahontietä ajava auto vaikuttaa Hakalalle tutulta. Eikä se toki mikään ihme ole, Hakala on tämän kylän poikia ja juhannuksen alla korjuussa oleva hakkuutyömaa on hänen omalla maallaan. Samoilta kulmilta ovat muutkin paikalla olevat miehet: Pirkanmaan metsänhoitoyhdistyksen pian väistyvä toiminnanjohtaja Ilkka Köntti ja metsänhoitoyhdistyksen valtuutettu Markku Katajamäki. Korjuupalvelu suurennuslasin alla Kun metsänhoitoyhdistykset kilpailuttavat puukauppoja metsänomistajan puolesta, mukana kisassa on usein myös yhdistyksen oma korjuupalvelu. Miten yhdistykset varmistavat, että metsänomistajan etu menee oman liiketoiminnan edelle? Jatkuu seuraavalla aukeamalla. 8561_.indd 9 30.6.2021 20.26
• 1.7.2021 / AJASSA 10 VIISI ENITEN PUUTA KORJANNUTTA 2020 ? ? Lounametsä ? ? Eteläinen metsäreviiri ? ? Pirkanmaa ? ? Etelä-Savo ? ? Keski-Suomi Hakkuukone on nyt Hakalan maalla, mutta muutaman tunnin uurastuksen jälkeen yrittäjä Eetu Nisulan on tarkoitus siirtyä tien toiselle puolelle Katajamäen leimikkoon. Näin saadaan yhdellä koneen siirrolla pinoon kahden päätehakkuukohteen puut. Asialla on Pirkanmaan metsänhoitoyhdistyksen oma korjuupalvelu, joka on lajissaan Suomen suurimpia. Vuoden 2020 korjuumäärä oli 350 000 kuutiota, tänä vuonna todennäköisesti lähemmäs 400 000. Samoihin lukemiin pääsevät Metsälehden tietojen mukaan Keski-Suomi, Päijänne, Etelä-Savo, Eteläinen metsäreviiri ja Lounametsä. Toukokuun lopulla Lounametsä päätyi Iltalehden juttuun, kun sen entinen metsäasiantuntija Tatjana Eskolin kertoi yhdistyksen johdon painostaneen metsänomistajan kannalta epäedullisiin puukauppoihin yhdistyksen oman korjuupalvelun eduksi. Eskolin kertoo saaneensa jupakan seurauksena potkut. Lounametsä ei ole kommentoinut työsuhderiitaa vaan on vastineessaan kertonut korjuupalvelun toiminnan periaatteista. Korjuupalvelu toimii välittäjänä Useat metsänhoitoyhdistykset ovat julkaisseet toukokuun loppupuolella samansisältöisiä uutisia omilla verkkosivuillaan. Osa yhdistyksistä kertoo korjuupalvelun korjaaman puun määrän, osa taas painottaa kauppatapaa, jossa metsänomistajalle tarjotaan kiinteää hintaa. Käytännössä homma menee niin, että yhdistys ei ole kaupassa osapuolena, vaan metsänomistaja myy puut suoraan niiden käyttäjälle ja saa puista hinnan, jonka ostaja maksaa tehtaan portilla. Metsänhoitoyhdistys taas laskuttaa myyjää korjuuja kuljetuskulujen osalta. Joissain tapauksissa puiden omistus voi siirtyä jo tien varressa, jolloin kaukokuljetuksen kustannuksista vastaa ostaja. Kun pystykaupoissa metsänomistajalle tehdään tarjous kantohinnasta ja kaupan loppusumma vaihtelee korjatun puun määrän mukaan, korjuupalvelun kautta tehdyissä kaupoissa muuttujia on enemmän. Puun määrän lisäksi korjuun ja kuljetuksen osuus kaupassa voi vaihdella. ”Metsänomistajalle tilitettävä nettohinta vastaa pystykaupan kantohintaa”, kertoo esimerkiksi metsänhoitoyhdistys Pirkanmaa verkkosivullaan. Kritiikin ydin onkin siinä, onko metsänomistajan mahdollista verrata korjuupalvelulta saamaansa tarjousta muihin tarjouksiin? Ilkka Könttiä kysymys selvästi turhauttaa. ”Tässä on kaikennäköistä keskustelua ollut tämän korjuupalvelun ympärillä niin kauan, kun tätä on tehty. Läpinäkyvyyttä meillä tukee se, että me toimimme kantohinnoilla eli esitetään metsänomistajalle takuuhinta. Me oltiin ensimmäinen yhdistys, joka tällaiseen tapaan siirtyi”, Köntti kertoo. ”Jo 1990-luvun lopulla”, puuttuu puMarkku Katajamäki on osaltaan päättämässä siitä, että yhdistys tarjoaa myös korjuupalvelua. Pian muihin tehtäviin siirtyvä Ilkka Köntti on luotsannut Pirkanmaan yhdistystä vuoden 2020 alusta. ”Energiapuu on tärkeä lisä puun kysyntään. Sitä kautta saadaan myös metsänhoitotoimia tehdyksi.” Eetu Nisula tunnetaan Pirkanmaalla metsänomistajien toiveet huomioon ottavana hakkuukoneyrittäjänä. Nisulan yritys tekee Pirkanmaan metsänhoitoyhdistykselle puunkorjuun lisäksi maanmuokkauksia ja energiapuu-urakoita. 8561_.indd 10 30.6.2021 20.27
• 11 AJASSA / 1.7.2021 35-50 prosenttia alueen puusta. ”Ei ostajia kiinnosta hajaerät. Toiminnan pitää olla tarpeeksi suurta, että homma sujuu. Mutta ei tämä tästä enää voi kasvaakaan. Ei me haluta markkinaa syrjäyttää”, sanoo Köntti, joka on lomien jälkeen siirtymässä samassa markkinassa toimivan Metsä Groupin palvelukseen. Toki Pirkanmaa on ääripää. Suurin osa yhdistyksistä ilmoitti Metsälehdelle korjanneensa vuonna 2020 noin 100 000 kuutiota tai alle. Länsiturunmaan metsänhoitoyhdistys ilmoitti, että sillä ei ole korjuupalvelua. Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistys ilmoitti, että sillä itsellään ei ole korjuupalvelua, mutta sen tytäryhtiöllä Karjalan Metsätilat Oy:lla sellainen kyllä on. Entä millaista palautetta Tatjana Eskolin sai, kun meni avaamaan keskustelun puunkorjuupalvelusta Iltalehden sivuilla? ”Käytännössä olin neljä päivää puhelimessa”, Eskolin sanoo. ”Yhteydenotot tulivat metsänomistajilta, entisiltä ja nykyisiltä yhdistysten toimihenkilöiltä ympäri maata. Monilla oli samantapaisia kokemuksia kuin minulla.” Nykyisin Eskolin toimii Biowatilla, joka on metsäenergiassa monilla alueilla yhdistysten kilpailija. ”Olennaista on kiinnittää huomio, olkoonkin, että on mukana kilpailussa, läpinäkyvyyteen. Sopimusta tehdessä on tärkeää sopia hinnoista, mittaja laatuvaatimuksista sekä teiden ja varastopaikkojen käytöstä kirjallisesti.” ”Metsänomistajan on voitava luottaa siihen neuvoon, minkä se yhdistykseltä saa ja yhdistyksellä on siinä paikkansa. On hienoa, jos yhdistykset soveltavat kiinteää kantohintaa entistä useammin.” Keski-Suomella on käytössä verkossa toimivat puumarkkinapaikka Kuutio. ”Varsinkin korjuupalveluun se tuo läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta. Noin viisi prosenttia kaupoista tehdään Kuution ulkopuolella, mutta ne ovat yleensä esimerkiksi myrskytuhokohteita tai sellaisia kohteita, joihin metsänomistaja haluaa jonkun tietyn korjaajan”, Poikonen kertoo. Keski-Suomen lisäksi suurimpien puunkorjaajien joukossa olevista yhdistyksistä ainakin Päijänne ja Etelä-Savo käyttävät Kuutiota puukaupoissa. Luottamus ratkaisee Pirkanmaa ei ole lähtenyt mukaan. ”Meidän vakuutus on takuuhinnoittelumalli. Meidän on tässä suoriduttava todella hyvin. Jos jäädään sohlauksista kiinni, niin se on siinä sitten”, Köntti sanoo. ”Tätä tehdään omalla naamalla. Jos asiat menee miten sattuu, en minä kehtaa naamaani Luhalahden kesätorilla näyttää”, Hakala vahvistaa. Melko hyvin Pirkanmaa on omalla alueellaan suoriutunutkin. Korjuupalvelun kautta kulkee vuodesta riippuen ”Tätä tehdään omalla naamalla.” ”Hyviin tapoihin kuuluu esitellä vaihtoehdot.” YHDISTYSTEN vuosittainen puunkorjuu on ollut 7 miljoonan kuution hujakoilla vuodesta 2015 alkaen, kerrotaan MTK:sta. Vuosi 2020 oli poikkeuksellinen ja korjuumäärä vain 6,3 miljoonaa kuutiota. Yhdistyskohtaisia tietoja MTK:sta ei saatu, joten Metsälehti kysyi vuoden 2020 korjuumäärää kaikilta metsänhoitoyhdistyksiltä. Yhdistyksiä on Suomessa nykysin 59. Vastauksia saatiin 40. Vastanneiden yhdistysten yhteenlaskettu korjuumäärä oli noin 5 miljoonaa kuutiota. Suurimpia korjaajia noin 400 000 kuutiolla olivat Lounametsä ja Eteläinen metsäreviiri. Yli 300 000 kuutiota ilmoittivat korjanneensa Pirkanmaa, Etelä-Savo ja Keski-Suomi. Päijänteen korjuumäärä oli hiukan alle 300 000. Yli 100 000 ilmotti korjanneensa 13 yhdistysta ja alle 100 000 kuutiota 19 yhdistystä. Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen puunkorjuuta hoitaa tytäryhtiö Karjalan metsätilat Oy, jonka korjuumäärää yhdistys ei vastauksessaan kertonut. Länsiturunmaan metsänhoitoyhdistys ilmoitti, että sillä ei ole korjuupalvelua eikä suunnitelmia perustaa sellaista. Yhdistykset korjaavat noin 7 miljoonaa kuutiota ”Ostajien ja metsänomistajien luottamus pitää ansaita ja pitää, se on kaiken edellytys”, sanoo metsäasiantuntija Veli-Pekka Hakala. heeseen Katajamäki, joka on valtuutettu mutta myös yhdistyksen eläköitynyt toimihenkilö. ”Eihän se metsänomistaja muuten tiedä, mitä hänelle tulee. Näin muutkin ostajat toimii”, Katajamäki jatkaa. Erilaisia toimintatapoja Kaikki yhdistykset eivät kuitenkaan näin toimi. ”Ei pääsääntöisesti sovita kiinteää hintaa”, sanoo Lounametsän toiminnanjohtaja Hannu Justen. ”Metsänomistajilla on paljon muita kriteereitä, millä päädytään korjuupalveluun. Kiinteä hinta annetaan tietyissä tapauksissa, isommissa leimikoissa. Kaikki ostajien maksamat puumaksurahat välitetään myyjille. Puumaksuista vähennetään tai laskutetaan erikseen korjuuseen liittyvät kulut.” Metsänhoitoyhdistysten palvelu MHYP on antanut yhdistyksille ohjeita puunkorjuupalvelun kauppojen kilpailutuksesta. Toimitusjohtaja Jouni Tiainen lähettää ohjeesta otteen sähköpostilla: ”Mhy:n toimihenkilöllä on vastuullinen asema puukaupan asiantuntijana ja metsänomistajan edustajana, kun hän käsittelee ostotarjouksia ja vertaa mhy:n puunkorjuupalvelua pystykauppaan. Jos metsänomistaja jo valtakirjan tekemisen yhteydessä valitsee korjuupalvelun, tämä mainitaan valtakirjassa. Korjuupalvelulaskelman vertaaminen pystytarjouksiin edellyttää sitä, että puunkorjuupalvelun katkonta tallennetaan pystykauppojen tavoin katkonnan seurantajärjestelmään. Kilpailuttamistilanteessa korjuupalvelun kantohintalaskelma (tarjous) on jätettävä ennen tarjousajan päättymistä sähköpostilla tai muulla sellaisella tavalla, että kantohintalaskelman jättämisajankohta pystytään todentamaan.” Kysymykseen annetaanko metsänomistajalle aina kiinteä kantohinta, kun puut myydään korjuupalvelun kautta, Tiainen kirjoittaa: ”Pääsääntöisesti kyllä.” Mutta tarkentaa kuitenkin: ”Ohjeistus ei siihen velvoita. Palvelun tilaamiselle voi olla useita muitakin syitä kuin yksikköhinta.” Moni yhdistys on kuitenkin päätynyt siihen, että viisainta on tarjota hintoja siinä muodossa, missä muutkin ostajat niitä tarjoavat. ”Tarjotaan pystykaupan hintoihn verrattavaa kiinteää hintaa”, sanoo Keski-Suomen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Eero Poikonen. Lisäksi 8561_.indd 11 30.6.2021 20.27
• 1.7.2021 / AJASSA 12 PUUKAUPPA Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 2020 2019 2021 0,5 1,0 1,5 2,0 2,4 milj. m TUORE PUUKAUPPA MIKKO HÄYRYNEN, teksti JUHA OLLILA, kuva T ervolassa toimiva Veljekset Vaara, tavallisemmin Vaaran saha, sai kesäkuun alussa kolmannen polven vetäjän, kun Jukka Vaara siirtyi myynnistä toimitusjohtajaksi. ”Tavoitteena on kehittää toimintaa ja sahata ennätysmäärät puuta”, hän tiivistää. Vaara on tehnyt ekonomin lopputyönsä perheyritysten sukupolvenvaihdoksen jälkeisestä kasvusta. ”Kyllä kasvu yleensä lähtee korvien välistä enemmän kuin vaikka yleisestä investointiympäristöstä.” Kuka tietää pörssikurssejakaan Vaara sanoo, että nyt on puukaupan aika, mutta ei kommentoi tämän hetken kantohintoja muuten kuin toteamalla ne hyviksi. ”Hinta on noussut niin, että nyt puuta kannattaa myydä, mutta nousun kestoa ei kukaan pysty ennustamaan. Kuka tietää huomisen pörssikurssejakaan.” Lopputuotteiden kauppa käy hyvin. Kolmannen kvartaalin tuotanto on käytännössä myyty, ja kauppaa tehdään loppuvuodelle. Mutta kun lasku joskus tulee, se voi olla nopea. Vaaran mukaan markkinoilla on jo heiluntaa. Varantotilanne yrityssalaisuus Vaara pitää yrityssalaisuutena, kuinka pitkälle jo ostetut pystyleimikot riittävät. Herkkyys liittyy vahvasti puukauppaan. ”Ostaja, jolla on isot varannot, on toisenlaisessa tilanteessa kuin se, jonka on ostettava leimikoita suoraan tuotantoon.” Metsänomistaja, jonka metsävarat ovat ilmakuvina kaikkien nähtävänä, voi ajatella varantojen julkisuudesta toisinkin. Joka tapauksessa Vaaran sahalle ostetaan leimikoita tämän kesäkauden korjuuseen, jos kaudella tarkoitetaan myös syksyn sulaa aikaa. Kelirikkoaika tuntuu pidentyneen pohjoisessakin. Jatkojalostus vakauttaa Veljekset Vaara -konserni on enemmän mekaaninen puunjalostuslaitos kuin saha. Sahalinjan lisäksi on kaksi höyläämöä, lamellihirsitehdas ja ulkoverhouslautojen maalaamo. ”Tavoite on nostaa jalostusaste mahdollisimman korkealle. Jalostuksen ansiosta olemme varsin tasainen puunostaja verrattuna suhdannesahuriin.” Kasvu lähtee korvien välistä Tervolalainen perheyhtiö Veljekset Vaara pyrkii jalostuksella pitkälle. ”Nousun kestoa ei kukaan pysty ennustamaan.” KOHDE: Yli satavuotiasta vanhaa pa?a?tehakkuumetsikko?a?, kesa?korjuu SIJAINTI: Keuruu OSTAJA: Sahayhtio? HAKKUUKERTYMA?: Arvio 1542 m 3 LEIMIKON KOKO: 5,5 ha MUUTA: Tarjouksia tuli viidelta? eri paikallisesta toimijalta, hakkuu tulossa kesa?lla?. Puutavaralaji ma?a?ra? kantohinta myyntitulo m 3 €/m 3 € Ma?nty kokorunko 1 396 66,10 92 275,60 Ma?nty laho 1 20 20 Kuusitukki 104 75 7 800 Kuusipikkutukki 6 30 180 Kuusikuitu 21 20 420 Koivutukki 2 50 100 Koivukuitu 12 20 240 Yhteensa? 1542 101 035,60 Pa?a?tehakkuuta runkohinnalla Vastikään toimitusjohtaja aloittanut Jukka Vaara uskoo sekä perussahauksen että jatkojalostuksen kasvumahdollisuuksiin. Taustalla lamellihirsien aihiota. MIKKO HÄYRYNEN PUUKAUPASSA on ollut todelliset superviikot hinnallisesti ja etenkin määrällisesti. Ostajien ostotavoitteiden täyttyminen leikkaa terää kantohintojen nousulta. ”Kantohintojen nousu on pysähtynyt”, Koillismaalla sahaavan Pölkky Oy:n metsäjohtaja Jani Jaakkola toteaa. Näkemys saa vahvistusta aivan tuoreimmista tilastohinnoista. Hintoja puskivat ylöspäin sekä sahatavaramarkkinoiden veto että pehmeän viime syksyn vuoksi ohuiksi hakatut kesäleimikkovarannot. Nyt ainakin jälkimmäinen tekijä on poissa. ”Varantotilanne on nyt hyvä, mutta edelleen ostamme leimikoita niin pitkälle ajalle kuin uskallamme lopputuotemarkkinoita ennustaa.” Käytännössä kyse on lähikuukausista. ”Keväällä puun tarjonta kasvoi lumivyöryn lailla ja se pysäytti hinnannousun”, myös lounaissuomalaisen Westaksen metsäjohtaja Juha Mäki sanoo. Mäki näkee hinnoissa pientä laskuakin, mutta merkittävään markkinakäänteeseen hän ei kuitenkaan usko. Hinnannousu pysähtelee 8562_.indd 12 30.6.2021 20.30
• 13 AJASSA / 1.7.2021 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 65,09 s 68,36 s 46,31 s 19,39 s 21,67 s 18,42 s 27,85 ? 30,54 s Uudistushakkuu 66,91 s 69,21 s 47,85 s 21,58 s 23,31 s 20,16 s 31,24 ? 32,74 s Harvennushakkuu 56,53 s 57,90 s 39,95 s 18,09 s 18,54 s 17,44 s 25,00 s 25,40 s Ensiharvennus 44,58 s 44,07 s 34,24 ? 14,22 s 14,30 s 13,76 s 21,70 s Hankintahinnat 62,34 s 66,04 s 51,39 ? 32,49 s 33,24 s 32,42 s 38,94 ? 38,17 ? s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 65,93 s 69,70 s 44,46 s 18,76 s 21,93 s 18,72 s 28,14 ? 33,87 ? Uudistushakkuu 67,41 s 70,33 s 45,57 s 19,75 ? 23,22 s 20,16 s 33,47 ? 36,50 ? Harvennushakkuu 59,10 s 61,04 s 39,63 s 18,49 s 19,05 s 18,00 s 25,76 ? 27,09 ? Ensiharvennus 44,20 s 51,12 s 40,27 s 13,96 s 14,91 s 13,63 ? Hankintahinnat 70,69 ? 74,80 s 33,91 ? 36,92 ? 33,82 s s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 65,47 ? 68,96 ? 43,67 ? 19,38 s 22,81 s 18,20 s 27,28 ? 31,83 s Uudistushakkuu 67,53 ? 69,61 ? 44,96 ? 22,48 s 24,36 s 19,84 s 33,98 s 35,47 s Harvennushakkuu 57,48 s 58,86 ? 37,84 s 18,06 ? 17,84 ? 17,50 s 25,01 s 24,93 ? Ensiharvennus Hankintahinnat 64,71 s 65,18 s 33,25 ? 32,34 s 32,82 ? s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 62,57 ? 65,60 ? 45,92 s 18,88 s 19,10 ? 18,06 s 26,30 s 27,41 s Uudistushakkuu 64,80 ? 66,93 s 47,91 s 21,00 s 20,63 s 19,86 ? 29,29 s 29,69 s Harvennushakkuu 54,47 s 54,95 s 39,88 s 18,01 s 18,33 s 17,64 s 25,04 s 25,06 s Ensiharvennus 41,28 s 40,95 s 32,09 s 13,79 s 13,91 s 13,76 s Hankintahinnat 60,43 s 62,58 ? 51,75 ? 32,62 s 32,66 s 32,43 s s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 65,25 s 66,96 s 36,53 ? 18,69 ? 18,13 ? 27,80 ? 28,83 s Uudistushakkuu 66,73 s 67,65 s 37,14 s 19,95 ? 19,32 ? 30,22 s 29,70 s Harvennushakkuu 51,90 s 52,63 s 31,75 s 16,66 s 16,15 s 22,75 s 22,72 s Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 64,93 s 65,98 ? 20,65 ? 19,44 s 29,07 s 31,13 s Uudistushakkuu 66,81 s 67,33 s 22,98 ? 21,07 s 31,33 s 33,22 s Harvennushakkuu 55,23 s 53,77 s 18,40 s 16,85 s 25,91 s 25,67 s Ensiharvennus 15,88 s 14,00 s Hankintahinnat s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 63,64 ? 64,03 s 19,00 ? 20,21 ? 17,02 ? 27,34 ? 29,48 ? Uudistushakkuu 65,95 s 65,20 s 21,76 ? 21,59 ? 19,80 ? 30,14 ? 30,52 ? Harvennushakkuu 52,86 s 50,75 s 16,95 s 16,21 s 14,70 s 23,74 s 23,42 s Ensiharvennus Hankintahinnat 59,05 s 31,48 ? 31,65 ? s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 57,56 s 55,52 s 19,01 s 18,70 s 16,16 s 27,69 s 27,52 s Uudistushakkuu 60,28 s 56,87 s 21,66 s 20,09 s 18,63 s 30,57 s 28,47 s Harvennushakkuu 49,84 ? 48,11 ? 16,97 ? 14,87 ? 14,69 ? 23,88 ? 23,86 ? Ensiharvennus 13,15 s 9,97 s Hankintahinnat 31,50 s 31,06 s s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 67,24 s 69,74 s 50,44 s 20,96 s 23,38 s 19,14 s 29,32 s 34,89 s Uudistushakkuu 68,56 s 70,44 s 52,15 s 24,45 s 25,56 s 20,95 s 36,64 s 38,24 s Harvennushakkuu 59,93 s 60,15 s 42,23 s 19,46 s 19,36 s 18,50 s 26,45 s 27,59 s Ensiharvennus 46,97 ? 43,24 s 33,79 s 14,83 s 14,36 s 14,31 ? Hankintahinnat 62,31 s 63,41 ? 50,76 s 32,73 s 32,82 s 33,24 s LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA ET EL A?-P OH JA NM AA KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA KE SK I-S UO M I ET EL A?-S UO M I KO KO M AA Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Raakapuun hintatilastot, viikkojen 21–24 keskiarvo Kasvu lähtee korvien välistä Tervolalainen perheyhtiö Veljekset Vaara pyrkii jalostuksella pitkälle. Tukin käyttö on noin 160 000 kuutiometriä vuodessa, osapuilleen 70 prosenttia kuusta, 30 mäntyä. Yli puolet tulee yksityisiltä metsänomistajilta joko suoraan oman puunhankintayhtiön ostoina tai isojen integraattiyhtiöiden kautta. Metsähallitus on tärkeä toimittaja, ja hankintasäde yltää myös Ruotsiin. Pohjoisen puu on erilaista kuin etelän puu, mutta ei kuitenkaan ole sahatavaramarkkinoilla oma tuoteryhmä. Paraslaatuista oksatonta lautaa tulee vähän, alhaisen laatuluokan oksalautaa sitäkin enemmän. ”Tiheäsyisyys helpottaa myyntiä, mutta lisähintaa sille ei saa.” ”Sahausta pitää lisätä” Sopivien jalostussuuntien valinta ei ole ihan yksinkertaista. Siinä pitää yhteensovittaa raaka-aineen ominaisuudet, markkinoiden veto ja laitoksen volyymi. Uusinta on painumaton lamellihirsi eli hirreltä näyttävä tuote, joka sisältää yhteenliimattua lautaa ja lankkua vaakana ja pystyssä. Lamellihirren sisällä voidaan käyttää oksikasta mäntyä, joka sahatavarana olisi hankalahko tuote, mutta lamellihirren sisälle ihan omiaan, sillä tiheäsyisen puun eläminen on vähäistä. Jalostuksen vuoksi Vaaran saha on valtaosin kotimarkkinayritys. Mitä lähemmäs lopputuotetta mennään, sitä enemmän mukaan tulevat paikalliseen kulttuuriin ja rakentamistapaan liittyvät asiat. Suomessa hyvältä näyttävä ulkoverhouspaneli voi toisessa maassa näyttää oudolta. Perussahatavaran osuus liikevaihdosta on enää viidennes. Vientiin menee parasja huonolaatuisin osa sahauksesta. ”Perussahauksen ja jalostuksen suhteen tulee olla tasapainossa. Nyt jalostus on ylipainossa ja paine kasvaa, että sahausta pitää lisätä.” 8562_.indd 13 30.6.2021 20.30
• 14 1.7.2021 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuvat ”N ämä ovat lähteneet nätisti kasvuun. Kun ne toukokuussa istutettiin, lehdet eivät olleet vielä puhjenneet”, kertoo metsänhoitoyhdistys Salometsän alueneuvoja Hanna-Mari Parviainen. Hänen edessään aukeaa muutaman aarin kokoinen koivun istutusala. Siellä täällä näkyvistä mättäistä pilkistää hiljan lehteen puhjenneita rauduskoivun taimia. Somerolla Varsinais-Suomessa sijaitseva ala istutettiin koivulle samassa yhteydessä kuin hieman kauempana sijaitseva suurempi uudistusala. Myös yhdistyksen jo eläkkeellä oleva alueneuvoja Kimmo Hovila on tyytyväinen. ”Täällä on kaikki kohdillaan. Istutusala on mätästetty ja maalaji on sellainen, että koivua voi istuttaa – eli ei puhdas savimaa”, hän toteaa. Parviainen on pyytänyt Hovilan mukaansa, sillä tämä innosti aikoinaan paikallisia metsänomistajia uudistamaan metsiään koivulle. Sittemmin koivun viljelymäärät ovat olleet Somerollakin vähäisiä, mutta Parviainen ennakoi koivun suosion vielä kasvavan. ”Tyvilaho on tulevaisuudessa iso ongelma. Tyvilahon vaivaaman kuusikon paikalle ei kannata istuttaa toista kuusisukupolvea, joten koivun arvostus nousee.” Sisämaan puulaji Koivua voi Suomessa viljellä suunnilleen Oulun korkeudelle saakka. Rannikolla se ei kuitenkaan viihdy kovin hyvin, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Pentti Niemistö. Kun puhutaan koivun kasvatuksesta, puhutaan käytännössä aina rauduskoivusta. Hieskoivulle ei taloudellisessa mielessä juuri kannata uudistaa. Rauduskoivu kasvaa parhaiten lehtomaisilla kankailla ja tuoreista kankaista ravinteikkaimmilla. Maalajin tulee rauduskoivikossa olla ilmava ja vettä läpäisevä mutta sellainen, että se sitoo kosteutta. ”Kosteisiin notkelmiin tai suon jäänteisiin en suosittele koivua istuttamaan. Maan kuivatustilan pitää olla hyvä”, Niemistö sanoo. Somerolla sijaitsevalla koivun istutusalalla kuivatus on varmistettu perkaamalla alan läpi kulkeva kuivatusoja maanmuokkauksen yhteydessä. Parviainen vertailee eri kohtiin istutettujen koivuntaimien kasvuunlähtöä. ”Savisempiin kohtiin istuteKolme tietä koivikkoon Rauduskoivikon voi perustaa istuttaen, kylväen tai siemenpuiden avulla. Varmin tapa on istutus. Hanna-Mari Parviainen ja Kimmo Hovila ovat tyytyväisiä tänä keväänä istutettujen koivuntaimien kasvuun. tut ovat kituliaamman näköisiä, mutta hyvin nekin ovat lähteneet kasvuun”, hän toteaa. Istutus suosituin Rauduskoivikon voi perustaa istuttamalla, kylväen tai luontaisesti. Näistä istuttaminen on ylivoimaisesti suosituin menetelmä. Koivuntaimia istutetaan 1 600 kappaletta hehtaarille. Hyvin Juurikääpä on yleinen vaiva hienojakoisilla multamailla, kertoo Hanna-Mari Parviainen. Sellaisilla kasvupaikoilla kannattaa kuusen sijaan viljellä koivua. 8563_.indd 14 30.6.2021 20.32
• 15 METSÄSTÄ / 1.7.2021 distamisen ongelma on, että siinä ei voida hyödyntää jalostettua siementä. Lisäksi riskinä on – samoin kuin kylvössä – että luontaisesti syntyneet koivuntaimet jäävät muun pintakasvillisuuden alle. Parviaisen mukaan metsäammattilaiset eivät koivun luontaista uudistamista juuri suosittelekaan. Hirvituhoista haittaa Koivua istutettiin Luken tilastojen mukaan vuonna 2019 noin 3 000:lle hehtaarille, kun istutusala kaikkiaan oli noin 75 000 hehtaaria. Parviainen arvioi, että koivun vähäisen suosion taustalla ovat koivutukin kuusija mäntytukkia alhaisemmat hinnat mutta varsinkin hirvieläinVinkit koivunviljelyyn ”Koivunsiemen vaatii valoa itääkseen.” 1. Viljele rauduskoivua. 2. Varmista, että viljelykohde on lehtomainen kangas tai ravinteikas tuore kangas. 3. Tarkista, että maaperä on ilmava ja vettä läpäisevä mutta kosteutta säilyttävä. 4. Suosi istutusta, käytä kylvöä harkiten. 5. Muista maanmuokkaus. 6. Viljele lähellä asutusta hirvituhojen välttämiseksi. LIINA KJELLBERG RAUDUSKOIVUN jalostus käynnistyi Suomessa 1960-luvulla, hieman myöhemmin kuin kuusen ja männyn jalostus. Tästä huolimatta koivun jalostus on edennyt kuusta ja mäntyä pidemmälle. ”Koivu on puulajeistamme helpoin ja nopein jalostaa. Uusi, jalostettu koivusukupolvi voidaan tuottaa risteytysten ja jälkeläiskokeiden kautta noin 20 vuodessa”, kertoo Tapion metsäpäällikkö Hannu Niemelä. Tällä hetkellä rauduskoivun siemenviljelyksillä siementä tuottavat toisen ja osin kolmannen jalostussukupolven puut. Jalostuksessa on kiinnitetty huomiota paitsi kasvuun myös erityisesti runkojen laatuun. ”Jalostetut koivut ovat pienioksaisia ja rungoiltaan suoria ja pyöreitä ja niiden oksakulmat ovat hyvät. Tämä parantaa tukkipuun saantoa”, Niemelä kertoo. Kasvun osalta jalostushyöty on hänen mukaansa 30–35 prosenttia. Se tarkoittaa, että jalostetusta siemenestä kasvatetut koivikot voidaan päätehakata 30–40 vuoden ikäisinä. Koivunjalostuksen käännekohta oli Niemelän mukaan siemenviljelysten siirtyminen muovihuoneisiin 1980-luvulla. Muovihuoneissa voidaan varmistaa, että siemenviljelyksille valitut puut eivät risteydy luonnonkoivujen kanssa. Suomessa jalostettua koivunsiementä tuottavat Tapio ja Siemen Forelia. Siementä on tarjolla suunnilleen Pohjois-Savon korkeudelle. Pisimmälle jalostettu Koivun jalostuksessa on kiinnitetty huomiota paitsi kasvuun myös runkojen laatuun. Kuvan koivikko alkaa olla valmis uudistettavaksi. ravinteikkaille kasvupaikoille Niemistö suosittelee kuitenkin istuttamaan noin 2 000 tainta hehtaarille. Koivuntaimet tulee istuttaa muokattuun maahan. Rehevimmille kohteille sopii mätästys, vähemmän reheville äestys ja laikutus. Parviainen suosittelee istuttamaan koivuntaimet keväällä, kun ne eivät vielä ole lehdessä. ”Taimet haihduttavat enemmän, kun ne ovat täydessä lehdessä. On hankalaa, jos ne eivät ole siinä vaiheessa vielä juurtuneet”, hän sanoo. Kylvössä riskinsä Kylvöä voi käyttää sellaisilla kasvupaikoilla, joilla pintakasvillisuus ei heti peitä itäviä siemeniä. Kylvöala tulee muokata hyvin, esimerkiksi äestämällä tai laikuttamalla. Koivun kylvö tehdään yleensä käsin. Koivunsiemenet ovat kevyitä, joten ne kannattaa sekoittaa esimerkiksi hiekan tai sahanpurun sekaan, jotta niiden levittäminen on helpompaa. Niemistön mukaan myös kevytsora toimii hyvin. ”Koivunsiemen vaatii valoa itääkseen, joten sitä ei saa peittää. Kevytsora päästää valoa läpi, vaikka peittäisikin siemenen.” Koivun siementä kylvetään 150–300 grammaa hehtaarille. Kylvö kannattaa tehdä joko aikaisin keväällä tai myöhään syksyllä. Tavoitteena on, että siemenistä itävät sirkkataimet pääsevät käyttämään kevätkosteuden hyväkseen. Niemistön mukaan yksi kylvön suurimmista riskeistä on siementen ja sirkkataimien kuivuminen. Luontaistakin tehty Somerolla moni nyt ensiharvennusikään varttuneista rauduskoivikoista on uudistettu luontaisesti. Se on pitkälti Hovilan aikaansaannoksia. Hän vakuutti aikoinaan metsänhoitoyhdistyksen hallituksen siitä, että koivikot uudistuvat luontaisestikin, kunhan siellä huolehditaan maanmuokkauksesta. Koivu varistaa siemenensä syksyllä, joten maanmuokkaus kannattaa tehdä loppukesästä. Pienemmillä uudistusaloilla siemenpuiksi riittävät reunametsien rauduskoivut, suuremmille uudistusaloille siemenpuita kannattaa jättää 10–20 kappaletta hehtaarille. Rauduskoivun luontaisen uuten aiheuttamien tuhojen pelko. ”Hirvieläimet ovat erittäin suuri ongelma. Koivikoita ei kannata perustaa kuin lähelle ihmisasutusta”, hän sanoo. Niemistön mukaan hirvimäärät ovat koivikoiden perustamista ajatellen aivan liian suuret. ”Taimikoita on vaikea suojata. Aitaaminen on tehokas keino, mutta liian kallis.” Tästä huolimatta Niemistökin ennakoi koivun suosion kasvavan. Taustalla ovat juurikääpä ja kuusikoiden hyönteistuhot. Jutussa on hyödynnetty Metsäkustannuksen julkaisemaa kirjaa Koivun kasvatus ja käyttö. Metsäkustannus ja Metsälehti ovat osa Tapio-konsernia. Maalaji voi vaihdella uudistusalan eri kohdissa. Savisemmissa kohdissa taimien juurtuminen on hitaampaa. 8563_.indd 15 30.6.2021 20.32
• 16 1.7.2021 / METSÄSTÄ JO EDESMENNEET JÄTIT ? ? Suomen pisimmät mitatut lehtipuut ovat jo kuolleet. Niitä olivat Kemiönsaarella noin 39 metriseksi yltänyt jättipoppeli, 38,5ja 37,5-metriset rauduskoivut Punkaharjun Laukansaaressa sekä Tammisaaren Ramsholmenin 38,4-metrinen vuorijalava. ? ? Havupuiden top 5 -listalta on pudonnut vuoden 2013 Eino-myrskyssä kaatunut 44-metrinen kuusi Muuramen Kuusimäestä. VALTTERI SKYTTÄ D endrologian eli puulajitieteen seura on päivittänyt tiedot Suomen suurimmista puista. Juuri ilmestyneeseen Vihreät jättiläiset -kirjaan on koottu laaja-alaisesti tietoa eri puulajien jäteistä ja niiden sijainneista. Suomen suurin puu on Heinolan rantapuistossa kasvava tsaarinpoppeli. Monihaaraisella jätillä on puumassaa noin 30 kuutiota. Se on myös tyven ympärykseltään paksuin puu ja korkein lehtipuu. Eri poppelilajien lisäksi paksuimpien puiden joukossa on paljon etelärannikolla kasvavia metsätammia. Suomen korkein puu on Punkaharjun tutkimusmetsässä kasvava euroopanlehtikuusi, 47,3 metriä. Paksuimmat lehtikuuset löytyvät puolestaan Kiteeltä. Vaikka metsiemme pääpuulajit kuusi ja mänty kalpenevat hieman lehtikuusten ja poppelien rinnalla, eivät niistä suurimmat silti mitään raippoja ole. Hämeenlinnassa kasvavan Suomen paksuimman männyn tyven ympärys on 5,6 metriä, joten sen ympäri ei riitä yltämään kaksikaan käsiparia. Pisin kuusi puolestaan huitelee Padasjoella kunnioitettavassa 45 metrin korkeudessa. Jos haluaa nähdä kerralla useamman suurimmista puista, kannattaa suunnata Heinolan rantapuistoon, Punkaharjun tutkimusmetsään tai Mustilan arboretumiin Kouvolaan. Myös Hämeenlinnasta, Helsingistä, Tammisaaresta, Kiteeltä, Turusta ja Tampereelta löytyy useita puujättejä. Puut kasvavat pituutta etenkin silloin, kun ympärillä on muita puita kilpailemassa. Dendrologian seura epäileekin, että Suomen vanhojen metsien kätköissä on yhä mittaamatta pitkiä puujättejä. Huom.! Vaikka tiedot ovat pääosin tuoreita, joidenkin puujättien elämä on jo saattanut päättyä mittaamisen jälkeen. Kesäretkelle: Täältä löydät Suomen suurimmat puut Suomessa korkeimmalle yltävät vihreät jätit ovat havupuita, paksuimmat lehtipuita. 1. Suomen suurin puu on Heinolan rantapuistossa kasvava tsaarinpoppeli. Tilavuutta vihreällä jätillä on noin 30 kuutiota. Rantapuistossa on myös toinen valtava tsaarinpoppeli. Mik ko Riik ilä Mik ko Riik ilä Mik ko Riik ilä Fakta 1. 8564_.indd 16 30.6.2021 22.52
• 17 METSÄSTÄ / 1.7.2021 Suurimmat puut 1. Heinola rantapuisto tsaarinpoppeli, Suomen suurin puu (korkeus 37,2 m, ympärysmitta 7,1 m, tilavuus 30 m3) 2. Punkaharjun tutkimusmetsä euroopanlehtikuusi, Suomen korkein puu 47,3 m 3. Kaarina (Piikkiö) metsätammi, Suomen paksuin puu rinnankorkeudelta 7,8 m 4. Padasjoki Vesijaon luonnonpuisto korkein metsäkuusi 45 m 5. Kontiolahti korkein mänty 42,1 m, ”Lehmon jätti” 6. Salo korkein metsälehmus 36,5 m 7. Savonlinna korkein metsähaapa 35,7 m 8. Kouvola Mustilan arboretum korkein rauduskoivu 35,4 m 9. Kitee Koivikon maatalousoppilaitos paksuin lehtikuusi, ympärysmitta 5,5 m 10. Hämeenlinna Pikku-Parola paksuin mänty, tyven ympärys 5,6 m 11. Hausjärvi Puujaa paksuin metsäkuusi, ympärysmitta 4,7 m Lähteenä: Vihreät jättiläiset, Metsäkustannus 2021 Mik ko Riik ilä Muita näyttäviä puuyksilöitä A) Solbölen tutkimusmetsä: hernesypressi 16,3 metriä B) Turku Runebergin puisto: metsävaahtera 30,8 metriä C) Anjala Wredebyntie : siperianpihta 36,2 metriä D) Kouvola Mustilan arboretum: douglaskuusi 43 metriä E) Kuopio Tulliportinkatu: berliininpoppeli tyven ympärys 7,4 m F) Tampere Hatanpään puisto: tarhapäärynäpuu 19 metriä G) Tammisaari Högholmen: kotipihlaja 22,8 metriä H) Oulu Koskitie: komealehmus ympärysmitta 2 metriä I) Vaasa Hietalahden puisto: strobusmänty 24 metriä J) Pietarsaari Koulupuisto: tuohituomi 15 metriä K) Helsinki Kaisaniemi: huntuvaahtera 11,9 metriä Mik ko Riik ilä Ko ut a Rä sä ne n Ju ha Fa ge rh ol m Ju kk a Le ht on en Kuvassa Punkaharjulla myös kasvava, Suomen 3. korkein puu: arkangelinlehtikuusi 44,5 m. 5. Kontiolahti 9. Kitee 2. Punkaharju 7. Savonlinna 1. Heinola 4. Padasjoki 8. Kouvola 11. Hausjärvi 10. Hämeenlinna 6. Salo 3. Kaarina D) Kouvola A) Solböle B) Turku C) Anjala E) Kuopio F) Tampere G) Tammisaari H) Oulu I) Vaasa J) Pietarsaari K) Helsinki Ai no An tt ila Ko ut a Rä sä ne n 2. D J K F G Ju ha Fa ge rh ol m 8564_.indd 17 30.6.2021 22.53
• 18 1.7.2021 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA Sodankylä Elimyssalo SAMI KARPPINEN, teksti ja kuvat S odankylästä Lokkaan ja Savukoskelle johtavalta seututieltä 967 kääntyy puolenkymmentä kilometriä ennen Kelujärveä lenkkitie kohti pohjoista ja Puolakkavaaran kylää. Jo ennen Kelujärveä tie palaa takaisin seututielle. ”Tämä on vuonna 1962 perustettu asutuskylä, jonne on asutettu ihmisiä lähes jokaisesta Sodankylän sivukylästä. Noin 30 taloa käsittävästä kylästä muodostui nauhamainen”, kertoo lähes koko ikänsä Puolakkavaarassa asunut Ali Vaarala, 56. Alun perin kylästä piti oikeastaan tulla kolhoosi, jolloin neljää taloa kohden olisi ollut yksi navetta. ”Nuoret isännät eivät tähän suostuneet. Taloille jaettiin noin 30 hehtaarin kotipalstat ja erillinen metsäpalsta kauempaa. Näin metsistä oli mahdollisuus saada lisätuloa niukkaan elämään.” Lännestä Puolakkavaaran kylä rajautuu laajaan suojeltuun Viiankiaapaan, joka on nyt noussut otsikoihin kaivossuunnitelmien myötä. ”Viiankiaapa oli alun perin tarkoitus kuivata pelloiksi, mutta lopulta päädyttiin tekemään pellot Paarnitsa-aavan puolelle”, Vaarala kertoo. Kyläkierros osoittaa, että Puolakkavaara on säilynyt näihin päiviin jopa hämmästyttävän elinvoimaisena. Uusia omakotitaloja on rakennettu sinne tänne, ja vain kaksi kylän taloista on vailla vakituisia asukkaita. Taloja on nykyisin 45. ”Sodankylässä on ollut töi”Kasvu on tuplaantunut” Metsän kiihtyvä kasvu pohjoisessa lisää Ali Vaaralan motivaatiota metsänhoitoon. Vuonna 2001 vanhalle pellolle istutettu männikkö on kasvanut vauhdikkaasti Ali Vaaralan hoidossa. Kyllä, Lapissa ollaan. tä tarjolla. Ei ole tarvinnut lähteä muualle”, tiivistää Vaarala päällimmäisen syyn valoisaan tilanteeseen. Aktiivinen eläkeläinen Maaja metsätaloudesta on toki siirrytty vähitellen töihin kirkonkylälle ja matkailun palveluiden pariin. Myös kaivoshankkeet ja Puolustusvoimat ovat merkittäviä työllistäjiä. ”Minäkin tein työurani pääasiassa Sodankylän jääkäriprikaatin palveluksessa. Eläkkeelle pääsin tietohallintopäällikön tehtävästä vuonna 2017”, Vaarala kertoo. Eläkkeellä miehen työtahti ei ole hidastunut. Noin 150 hehtaarin metsämaa-alassa riittää aina tekemistä, mutta lisäksi Vaarala tekee töitä vartiointiliikkeelle. Lisäksi hän tekee vuosittain 150–200 kuutiota klapeja myyntiin. ”Metsähommissa olen ollut pikkupojasta saakka isän mukana. Meitä on viisi sisarusta, ja isä sitoutti meitä fiksusti metsänhoitoon osoittamalla kaikille omat palstat hoidettaviksi jo ennen varsinaista sukupolvenvaihdosta.” Vaarala on sittemmin isänsä tapaan ostanut kylältä maatalouden lopettaneiden talojen metsiä. ”Metsät ovat pääasiassa nuoria tai varttuneita kasvatusmetsiä, sillä alkuperäiset asukkaat ovat yleensä joutuneet hakkaa8565_.indd 18 30.6.2021 22.55
• 19 METSÄSTÄ / 1.7.2021 maan puuston toimeentulon turvaamiseksi.” Suota, eli jänkää Lapissa tietenkin piisaa. Sitä on osunut Vaaralankin tiluksille saman verran kuin metsämaata, noin 150 hehtaaria. ”Mutta hillasoina nekin ovat tuottavia. Meillä on ollut myös kymmenen hehtaaria osana turvesuota, mutta vuodenvaihteessa turvetuotanto loppui kuin seinään. Aumat jäivät suolle seisomaan.” Metsän kasvu tuplaantunut Vaikka Vaarala ei ole itse päässyt juuri päätehakkuutilejä tekemään, motivoi metsien hoitoon niiden kiihtyvä kasvu. ”Väittäisin, että minunkin elinaikana kasvu on tuplaantunut. Jos se oli ennen 1–2 kuutiota hehtaarille, on se nyt keskimäärin 2–4. Metsien rakennemuutoksen lisäksi ilmaston lämpeneminen kiihdyttää kasvua.” Esimerkiksi käy Vaaralan vanhalle pellolle vuonna 2001 istuttama männikkö. Siinä puut alkavat olla jo kuitupuukokoisia. ”Kasvu voisi olla vieläkin kovempi, mutta latvoista näkee, että taimikko on kärsinyt boorinpuutteesta. Siksi ruiskutan tänä kesänä boorilannoitteen kuviolle. Ja ovat hirvetkin männyistä Vuonna 2001 vanhalle pellolle istutettu männikkö on kasvanut vauhdikkaasti Ali Vaaralan hoidossa. katkoneet osansa.” Hirvien kolttosiin Vaarala voi onneksi itsekin aktiivisesti vaikuttaa, sillä hän toimii puheenjohtajana niin Sodankylän riistanhoitoyhdistyksessä kuin paikallisessa metsästysseurassa Erälaukussa. ”Viime vuosina meillä on ollut noin 25 hirvilupaa käytössä. Näissä jänkäjokien maisemissa hirvet tuntuvat viihtyvän hyvin.” Yksi iso yhdistys pohjoiseen? Muun ohessa Vaarala on ollut mukana Sodankylän metsänhoitoyhdistyksen luottamustehtävissä koko 2000-luvun. Vuoden alusta hän otti vetovastuun hallituksen puheenjohtajana. Työtä yhdistyssarallakin riittää. ”Parhaillaan selvitämme tuAli Vaaralan klapitehtaalla jalostetaan oman metsän koivujen lisäksi myös ostettua kuitupuuta. Ali Vaaralalla riittää työtä myös metsänhoitoyhdistyksessä. Kesäkuun puolivälissä mänty on hyvässä kasvuvauhdissa. levia kehitysaskelia. Olemme tehneet itsenäisenä yhdistyksenä hyvää tulosta muun muassa korjuupalvelua tarjoamalla, mutta kaikkeen eivät viiden toimihenkilön rahkeet riitä.” Positiivista on, että metsien kiihtyvä kasvu lisää myös metsänomistajien motivaatiota panostaa metsänhoitoon. Vaarala näkee, että isompi yhdistys mahdollistaisi laajemmat palvelut metsänomistajille ja toisi neuvotteluvoimaa puumarkkinoilla. Hän painottaa myös edunvalvonnan merkitystä. Pohjoisen metsiin kohdistuu monenlaista painetta niin suojelun kuin vaikka tuulivoimaja kaivoshankkeiden osalta. ”Yksi vaihtoehto tulevaisuudessa on fuusio. Sellainenkin ajatus on ollut pöydällä, että Lappi, Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa muodostaisivat yhden ison metsänhoitoyhdistyksen.” UUTUUS! Kranman 620S harvesteri UUTUUS! Kranman Bison 11000 www.kranman.fi Kvartsikatu 2C, 65300 VAASA Kranman pienmetsäkoneet Varaa koeajo! Ota yhteyttä niin kerromme lisää Simon: +358 50 5306 560 • Matti: +358 50 5059 326 Vahva, näppärä ja voimakas 8565_.indd 19 30.6.2021 22.56
• 20 1.7.2021 / METSÄSTÄ KOKEILTUA MIKKO RIIKILÄ, teksti ARI KOMULAINEN, kuva P aremminkin koeteltu kuin kokeiltu, voisi Reijo Väätäisen Multi-Mette-metsäkärrystä kuormaimineen sanoa. Mies kertoo muutamassa vuodessa ajaneensa noin 1 200 kuutiota myyntipuuta, josta kolmisen sataa kuutiota tukkipuuta. Kärry on kestänyt kovaa käyttöä särkymättä. Telikärryn kaikki pyörät vetävät. Voima siirtyy kärrylle hydraulisesti ja välittyy pyörille ketjuvedolla. Telin paikkaa voidaan siirtää hydraulisesti. Näin kärryä saadaan tasapainotettua eri mittaisten rankojen ajoon. Väätäisen mukaan 5–6-metristen tukkien ajo sujuu ongelmitta. Lisäksi telien takapyörät voidaan kohottaa. Tämäkin tasapainottaa kärryä, kun ajetaan pitkää rankaa. Näin mönkijän vetokoukkuun ja taka-akselistoon kohdistuva kuormitus kevenee. Karsimaton ranka pysyi kyydissä Väätäinen esitteli Multi-Metteä kuusikon ensiharvennuksella, jolta hän ajoi kuusi-, seitsemänmetrisiä karsimattomia rankoja. Ne pysyivät kuormassa, kunhan taakat sai taiteiltua puiden välistä kyytiin. Kärryn aisaohjaus helpottaa yhdistelmän kääntymistä ahtaissa paikoissa. Kärryn nosturi ulottuu 4,5 metriin ja nostaa 300 kiloa 3,2 metrin päästä. Se riittää isojenkin tukkien nostamiseen. Lisäksi kuormaimessa on kauko-ohjattava vinssi, jolla yltää 30 metriin. ”Vinssi helpottaa esimerkiksi lumenmurtamien puiden korjuuta, kun jokaisen puun luo ei pääse ajamaan." Nosturia ohjataan sähköisesti esiohjatulla kaksivipuisella pöydällä. Vipujen päissä ovat katkaisimet puomin jatkamiselle ja kouran avaamiselle. Kuormatilan jatkamista, telivedon kytkemistä ja tukitassujen käyttöä varten pöydässä on erilliset vivut Vetopelinä Väätäisellä on Can Amin 570 -mönkijä. Siihen hän on ollut pääosin tyytyväinen. ”Puunajoa varten pyörät kannattaa vaihtaa teloihin. Ne pitävät paremmin ja maavara kasvaa. Telojen ansiosta puuta pystyy ajamaan myös syvässä lumessa.” Lisävinkkinä Väätäinen neuvoo, että mönkijään on syytä vaihtaa alkuperäisiä jäykemmät takajouset. Myös raidetangot on syytä vaihtaa alkuperäistä vahvempiin, alkuperäiset eivät kestäneet teloilla ajoa. 20 kuutiota päivässä Väätäinen ajaa 2,5–3 kiintokuution kuormia, mikä on mönkijällä paljon. Kuorma kulki helpohkossa maastossa ongelmitta. ”Parikymmentä kiintoa tällä saa päivässä tienvarteen. Yleensä hakkaan pari päivää ja ajan sen jälkeen puut.” Multi-Mette-metsäkärry kuormaimineen maksaa 16 000-19 000 euroa. Mönkijä noin 10 000 euroa ja telasarja viitisen tuhatta euroa. Hinnat sisältävät arvonlisäveron. Pelkästään puun ajon tuotoilla hankintaa ei voi perustella. Toisaalta, jos haluaa harrastaa metsätöitä ja arvostaa ajouratonta harvennusmetsien puunkorjuuta, syitä löytyy jo enemmän. Väätäinen hankki mönkijän muutama vuosi sitten. Hänellä ei ollut kokemusta hydraulikuormaimista. ”Kyllähän tuon oppi, mutta ei se ihan helppoa ollut.” Hankintametsurin mottikone Reijo Väätäinen ajaa mönkijällään jopa kolmen kuution tukkikuormia. Se ei heppoisin vehkein onnistuisi. Katso video Metsälehden Youtubesta. MULTI-METTE XLT 4.5 E -KUORMAIN ? ? Tekniset tiedot ? ? Nostovoima 300 kg 3,2 metrin etäisyydeltä ? ? Ulottuvuus 4,5 metriä ? ? Vääntömomentti 2,95 kNm ? ? Öljysäiliön tilavuus 9 litraa ? ? Kuormaimen moottori 6-10 kW MULTI-METTE XLT 5 4WD -METSÄKÄRRY ? ? Kantavuus 2000 kg ? ? Hydraulinen voimansiirto ? ? Ketjuveto telipyöriin ? ? Telin siirtymävara 70 cm ? ? Kuormatilan pituus 2,6-3,3 metriä ? ? Raideleveys 105 cm ? ? Maavara 38 cm ? ? Paino 290 kg Reijo Väätäisen Multi-Mette-kuormain ulottuu 4,5 metriin ja jaksaa nostaa isonkin tukin kuormaan. Fakta 8566_.indd 20 30.6.2021 22.58
• MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat 2 010-luvun alussa Sukevan yhteismetsälle palautui lähes 200 hehtaaria vuokralla olleita, loppuun kaluttuja turvekenttiä. Ne päätettiin metsittää. Vaan miten? Valinnoista riippuen säästöt tai menetykset laskettaisiin kymmenissä tuhansissa euroissa. Sukevan yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja Ari Sirviö kiittää Suomen metsäkeskuksen johtavaa metsänhoidon asiantuntija Markku Remestä, joka neuvoi, että turvemaa taimettuu kunhan ravinne-epätasapaino korjataan tuhkalannoituksin. Niinpä turvekentille levitettiin kuusi tonnia puutuhkaa hehtaarille, yhteensä toista miljoonaa kiloa. ”Hehtaarin lannoitus maksoi 250 euroa, muuta kulua ei metsittämisestä koitunut”, Sirviö muistelee. Ensin maitohorsma peitti turvekentät. Sitten tulivat koivun ja männyn taimet. Nyt niitä on kymmeniä tuhansia hehtaarilla. Koivun siemenet levisivät kaukaakin reunametsistä. Mäntyä tuli tuulen tuomana keväthankien pinnalla. Lannoituksen aikaan pressulla peitetty verrokkiruutu paljastaa tuhkan tehon. Pressun paikalla oleva, tuhkatta jäänyt kohta on edelleen paljas. ”Puutuhka sisältää kaikkia puun tarvitsemia ravinteita paitsi typpeä, ja sitä taas on turpeessa riittämiin. Kuuden tonnin hehtaariannos riittää syntyneelle puustolle aina sen päätehakkuuseen asti”, Remes selvittää. Taimikonhoito käynnistymässä Koivutiheikön vesoista melkoinen osa paljastuu rauduskoivuiksi. ”Hyvä turpeen kuivatus ja tuhkan ravinteet auttavat rauduskoivuja”, Remes pohtii. Parhaimmillaan taimikko on jo 4–5-metrisistä, mutta toisaalla pituus on vasta metrin parin luokkaa. Männyt ovat kasvaneet samaan tahtiin koivujen kanssa. ”Mitä paksumpi ja maatuTuhka metsitti Sukevan turvekentät Vanhat turvekentät taimettuvat ilman istutustaimia tai kylvösiemeniä – ja valtion tukia. Tätä riittää liki 200 hehtaaria, Markku Remes ja Ari Sirviö toteavat. Tuhkalannoitus muutti Sukevan yhteismetsän turvekenttien pohjat täystiheiksi koivuvaltaisiksi metsiksi. neempi turvekerros, sitä ravinteikkaampi kasvualusta on ja sitä paremmin taimet kasvavat”, Remes selvittää. Tähän mennessä taimikoita ei ole hoidettu, mutta tänä kesänä yhteismetsä tarttui Stora Enson tarjoukseen, jonka mukaan yhtiö myy taimikonhoitotöitä 25 prosentin alennuksella. ”Stora Enson tarjoushinta varhaisperkaukselle on suunnilleen kaksi ja puolisataa euroa hehtaarilla”, Sirviö kertoo. Liian halpaa tuettavaksi Yhteismetsä sijoitti noin 50 000 euroa metsitettävien alueiden tuhkalannoitukseen – aika paljon ennalta testaamattomasta menetelmästä. ”Metsitys nähtiin edullisemmaksi tavaksi lisätä tuottavaa metsäpinta-alaa kuin uusien tilojen ostaminen. Riski kannatti”, Sirviö sanoo. Tänä keväänä tarjolle tullutta avoimien alojen metsitystukea sukevalaisten keinoilla ei olisi toivoakaan saada. ”Tätä on esitelty lain valmistelijoille, mutta tukea ei voi maksaa, ellei metsittämisestä synny kuluja”, Remes kertoo. Kun turvekenttä metsitetään viljellen, valtio tukee hanketta 1 000–1 500 eurolla hehtaarilta. Tuen tavoitteena on hiilensidonnan tehostaminen. ”Ylimitoitetultahan tuo tukitaso tuntuu. Tehokkaampaa olisi rahoittaa mustikkaja puolukkatyypin kasvatusmetsien typpilannoituksia. Niissä hiilensidonta vauhdittuisi lannoitusta seuraavana kesänä. Metsitykset vaikuttavat vasta vuosikymmenien kuluttua”, Sirviö pohtii. ”Tämä oli selvästi halvempi tapa lisätä tuottavan metsämaan alaa kuin uusien tilojen ostaminen”, kertoo Ari Sirviö. 21 metsästä / 1.7.2021 8567_.indd 21 30.6.2021 22.59
• 22 1.7.2021 / METSÄSTÄ HEIKKI HAMUNEN, teksti PENTTI VÄNSKÄ, kuvat S opisiko 70-luvulla uudistettu ja 2000-luvulla ensiharvennettu metsä luonnonsuojelualueeksi? Hämmentävää, mutta Pohjois-Savon Tervossa tämä temppu onnistui. Avuksi tarvittiin tosin ennallistamispoltto. Polton myötä Niiniveden keskiosissa sijaitsevan Lehtosaaren luonnonsuojelullinen merkitys nousi kertalaakista vähäarvoisesta kärkikastiin, kun metsäpaloympäristö lähtee kehittymään erirakenteiseksi, ja runsaasti lahopuustoa sisältäväksi metsäksi. Poltto myös avasi saarimetsälle portit Etelä-Suomen metsien monimuoTuli vie Metso-ohjelmaan Niinivedellä Pohjois-Savossa poltettiin yksityismetsää, jotta siitä kehittyisi arvokas alue luonnonsuojeluun. Viiden vuoden ajan valmisteltu hanke huipentui kesäkuussa, kun Niiniveden keskiosissa sijaitsevassa Lehtosaaressa päästiin polttamaan 2,7 hehtaarin alue. Jaakko Hytönen ja Tiitilän jakokunnan muut osakkaat vastasivat poltosta talkootyönä. www.kesla.com Me Keslalla haluamme tehdä traktorin metsäpaketteja jotka pitävät kuskin tyytyväisenä. Siksi metsäpaketeissamme on mietitty pitkälle käytettävyyttä ja käyttömukavuutta. Tiedätkö sinä, millainen KESLA-metsäpaketti on? Nyt tarjoamme erään Walvoil-sähköohjattuja, isäntälinjan kuormainvaunupaketteja 1200 € edun. Etu koskee erää AGCO Suomen varastossa olevia paketteja, joissa KESLA 203T tai 204T -kuormain Walvoilsähköisellä esiohjauksella ja perävaunu 104 neljällä pankolla. Varustetaso ja suositushinta vaihtelee. Hinta alk. 28 050 € 1200 € etu=23 375 € alv 24 %. Kotimaista käyttömukavuutta JUURI SINULLE! ETUS I 1200 € + NOPE A TOIM ITUS ! MYYNTI | HUOLTO | VARAOSAT AGCOSUOMI.FI 8568_.indd 22 30.6.2021 23.03
• 23 METSÄSTÄ / 1.7.2021 ELIISA KALLIONIEMI PUUKAUPPA HILJENEE KESÄTAUOLLE vilkkaan alkuvuoden jälkeen. Varsinkin tukilla on ollut kova kysyntä ja hinnat sen mukaisia. Toista oli 40 vuotta sitten. Ostajat ja myyjät eli Teollisuuden Puuyhdistys ja MTK olivat koko kevään neuvotelleet hinnoista, mutta sopuun oli päästy vain kuitupuusta. Kiista oli tukin hinnasta. Ennätystasolle kasvanut sahatavaran vienti oli kääntynyt yllättävän nopeaan laskuun. Teollisuus tarvitsi edelleen paljon puuta, mutta ostajien mielestä myyjillä oli epärealistinen käsitys tukin oikeasta hinnasta. Suomessa elettiin vahvasti sopimuspolitiikan aikaa. Myös työntekijät, työnantajat ja valtio neuvottelivat työmarkkinoita koskevia ratkaisuja. Keväällä 1981 oli selvitysies Matti Pekkasen avulla vaivoin saatu aikaan kaksivuotinen tupo. ”Uskon että ammattiyhdistysliike ja poliittiset päätöksentekijät pitivät tuolloin itsestään selvänä, että myös puu tulee sopimukseen mukaan. Ay-liike allekirjoitti sopimukset hyvässä uskossa”, vetosi Pekkanen kesäkuussa, nyt Metsäteollisuuden Keskusliiton toimitusjohtajan roolissa. MTK:n Juhani Viitala oli valmis jatkamaan neuvotteluja syksyllä, jos teollisuus tarkistaa ”kesäisiä” ajatuksiaan. ”Teollisuuden edellyttämiä huomattavia nimellishintojenkin alennuksia ei ole voitu pitää hyväksyttävinä samaan aikaan, kun inflaatiovauhti on toistakymmentä prosenttia…” Puun hintasopimusten aikaa kesti yli 30 vuotta. Loppusuora alkoi 1992, jolloin uusi kilpailulaki tuli voimaan. Tukkikauppa on käynyt hyvin senkin jälkeen. Kun 1980-luvun alussa sahatavaraa vientiennätys oli 7 miljoonaa kuutiometriä, tänä vuonna viennin ennustetaan yltävän 9 miljoonaan kuutiometriin. Kesällä 1981 oikean hintatason arviointia hankaloitti villinä laukannut inflaatio, joka kohosi jopa 13,8 prosenttiin. Myös tänä kesänä hintojen nousu puhuttaa, mutta 40 vuoden takaisesta menosta ollaan kaukana. Suomen Pankki arvioi, että inflaatio kiihtyy tänä vuonna 1,7 prosenttiin. ”Kesäisiä” ajatuksia tukin hinnasta ENNEN NYT JA Sarjassa tarkastellaan Metsälehden vanhoja uutisia nykyhetken valossa. toisuutta turvaavaan Metso-toimintaohjelmaan ja sallii metsänomistajalle maksettavan suojelukorvauksen. Saarihakkuut sulivat Aloite saaren suojeluun tuli maanomistajilta. He kuulivat Tuli takaisin metsiin -hankkeen etsivän sopivaa pilottikohdetta, joka muutetaan luonnonhoidollisen hakkuun ja ennallistamispolton avulla Metso-ohjelmaan sopivaksi. Syksyllä 2018 saaren omistavan Tiitilän jakokunnan, hankkeen ja ely-keskuksen edustajat kävivät saaressa arvioimassa suojelumahdollisuuksia. ”Puolestakymmenestä saarestamme kaikki muut on saatu Metso-ohjelmaan, mutta talousmetsävaltaisin Lehtosaari ei sellaisenaan täyttänyt suojeluvaatimuksia. Keskustelimme, että ennallistamispolton jälkeen Lehtosaarikin olisi suojelukelpoinen”, sanoo Tiitilän jakokunnan edustaja Antti Tulila. Metsänomistajan kiinnostus Metso-ohjelmaan kasvoi sitä mukaa, kun puunkorjuuolosuhteet saarissa kävivät heikommiksi. Päätös suojeluohjelmaan liittymisestä oli ennen kaikkea taloudellinen valinta. ”Jos saat hakkuista kantorahatuloa muutaman kymmenen tuhatta, mutta joudut tekemään jäätietä kymmenellä tuhannella ja kelit loppuvat kesken, niin riskit ovat aika isot. Pahimmillaan kerkeät kaataa puut mutta et saa niitä enää kuljetettua mantereelle. Saarileimikoille ei ole ollut oikeastaan minkäänlaista kysyntää viimeisen kymmenen vuoden aikana”, Tulila sanoo. Kuuset kuolevat, mänty kituu Lehtosaaren valintaa pilottikohteeksi puolsi se, että seudulla on muitakin palojatkumoalueita, lähimmät noin 25 kilometrin päässä Konneveden kansallispuistossa. Aiemmin poltetuille alueille levinneet lajit hyötyvät välittömästi Lehtosaaren poltosta. Ennallistamispolton suunnitellut ja johtanut Rauli Perkiö arvioi polton onnistuneen tavoitteiden mukaisesti. ”Tämä oli keskivoimakas maapalo, jonka tuloksena saatiin hyvin palanut elinympäristö sitä vaativille lajeille, runsaasti lahopuuta ja hyvä lähtökohta luonnontilaisen metsän kehittymiseen.” Perkiö arvioi, että palon seurauksena suurin osa kesän 2020 luonnonhoidollisessa hakkuussa pystyyn jätetyistä ja nyt palon kouriin joutuneista puista kuolee vuoden sisällä. ”Tuli pääosin poltti 40-vuotiaiden mäntyjen nilakerroksen kokonaan, mutta varmasti siellä on myös hengissä olevaa puuta, joka tulee kuolemaan vuosien mittaan.” Polttokuvion eteläpäässä olleille kuusille ei Perkiö ennusta elonpäiviä. ”Saa olla aika heikko palo, että kuusi jäisi henkiin. Kuusten kuolemisesta ei ole haittaa, sillä esimerkiksi kirjanpainajat eivät kelpuuta tulen hyvin kuivaamaa kuusta kortteerikseen”. Lehtosaaren pilottikohde on esitelty Tapion raportissa 39 ”Tulen avulla talousmetsä suojelualueeksi”. Raportti on ladattavissa netissä. Poltto loi elinympäristöjä mm. monelle hyönteislajille, jotka ovat uhanalaistuneet metsäpalojen hiipumisen takia. 9.7.1981 8568_.indd 23 30.6.2021 23.03
• 24 1.7.2021 / PILKKEITÄ RETKEILY HEIKKI HAMUNEN, teksti HARRI MÄENPÄÄ, kuvat ”O nko täällä mitään”, on ensimmäinen ajatus, kun saan käsiini hämmentävän kevyen postipaketin, jossa pitäisi olla yli 2,5-metriseksi ja liki 90 senttiä leveäksi täytettävä reppulautta eli packraft. Keveys ja pieneen tilaan pakattavuus ovat kymmenisen vuotta sitten USA:ssa kehitetyn reppulauttailun kulmakiviä. Muutamia kiloja painavan menopelin saa tyhjänä taiteltua makuupussin tavoin pieneen tilaan ja heitettyä selkään repun päälle. Kun tarve vaatii, lautan voi täyttää ilmalla ja jatkaa matkaansa meloen. MSR-reppulauttoja maahan tuova, oululainen Melomo Oy arvioi, että Suomessa on pari tuhatta reppulauttailun harrastajaa. ”Niitä ostavat retkeilijät, kalastajat, metsästäjät mutta myös vanhan liiton melontaharrastajat. Kokonsa ja kestävyytensä vuoksi lautat soveltuvat tilanteeseen kuin tilanteeseen. Koskenlasku on oma viehättävä lajinsa, mutta iso osa reppulauttailijoista meloo ihan tyynissä vesissä”, Melomon Mikko Nenonen sanoo. Vesitie on nopein tie Reppulautan kanssa Lapin poluttomissa maastoissa eteen ilmestyvä vesistö ei tarkoita vedenylityspaikan etsimistä tai vesistön kiertämistä kuten kävisi pelkän rinkan kanssa. Reppulautta laittaa reittisuunnittelun uusiin puihin. Vesistöt muuttuvat houkutteleviksi oikoteiksi, kun matkan taittaminen melomalla tuo vaihtelua patikointiin ja usein nopeuttaakin etenemistä. Homma toimii Lapin lisäksi myös muualla Suomessa. Oman reittimme suunnittelemme lähiretkenä Pohjois-Karjalan Liperiin, lampien, järvien ja muutaman puron varaan. Saan neljään osaan puretun melan, paikkausvälineet, pelastusliivin, täyttöpussin sekä itse reppulautan sopimaan reppuun sisälle ja kiinnityshihnojen avulla sen ulkopuolelle. Reppu kuitenkin pingottuu kireäksi, eikä tyhjää tilaa eväiden ja muun rekvisiitan jälkeen juuri jää. Ensimmäiset kauhaisut vedän vanhasta tottumuksesta reipashenkisesti kajakkimelonnan tyyliin. Kevyenä ja kajakkia lyhyempänä lautta reagoi nopeasti, ja keula kääntyy heti vedon aikana. Tällähän on helppo pyöriä paikallaan kuin aikoinaan uimarannalla lasten kumiveneellä! Pohjaan asennettava tai joihinkin malleihin jo vakiona kuuluva pohjaevä toisi vakautta etenemiseen. Pienen totuttelun jälkeen ja pienemmällä voimalla oikea suunta löytyy nopeasti. Tekeminen tuntuu kevyeltä ja leppoisalta – mieluummin täällä lammella ollaan kuin rantapusikoissa itikoiden uhrina! Saa kantaa täytenäkin Rantautuessa puntaroin jo seuraavalle lammelle siirtymistä. Avointa uraa ja lyhyen matkaa kevyen lautan voi kantaa melontakunnossakin, mutta edessä oleva tiheä pusikko ei houkuttele täyden lautan kanssa. Kaluston eduksi on sanottava, että sen tyhjentäminen ja täyttäminen on helppoa. Venttiilin avaamalla lautta tyhjenee nopeasti pakkauskuntoon. Kätevällä pussilla täyttämiseen kuluu siihenkin vain muutama minuutti. Kuten muussakin melonnassa, reppulauttaretkien parasta antia on, kun kuivalla maalla lähes koko aikansa viettävä pääsee katsomaan maailmaa uudesta vinkkelistä. Pohjan tarkkailu kirkkaan veden läpi, rantavedessä kahisevan ruovikon kuuntelu ja lähietäisyydelle saapuvien lintujen ihastelu onnistuvat vain vesillä. Lautta selkään ja liikkeelle Kuulostaako 3-4 kilon lisäpaino selässä pahalta, jos sen avulla pääsee patikoinnin ohessa melomaan? Reppulauttailu tarjoaa tähän mahdollisuuden. Lauttaan voi melojan itsensä lisäksi pakata rinkan, koiran tai jopa maastopyörän. 8569_.indd 24 30.6.2021 23.05
• 25 PILKKEITÄ / 1.7.2021 METSÄN KÄTKÖISSÄ SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia LUKIJALTA LUKIJALTA KAMALA LUONTO TÄHÄN OTUKSEEN OVAT luultavasti lähes kaikki eteläsuomalaiset lukijat tutustuneet toukkana, mutta aikuinen lienee jäänyt vieraaksi Alkukesän vattukuoriainen viettää kukissa siitepölyä syöden. Mieluisia ovat muun muassa voikukat ja pihlaja. Kun vattu aloittaa kukintansa, se siirtyy vatukoihin ja syö aluksi vatun nuppuja ja avautuneita kukkia ennen kuin aloittaa munintansa. Naaras munii kukkapohjukseen, jota toukka aluksi syö. Toukan koti on kuin satujen piparkakkutalo: se syö kotinsa seiniä. Kun marja kypsyy, toukan elämä muuttuu vaaralliseksi. Marjoja, myös maahan karisseita, syövät monet linnut ja eläimet. Vain ihminen tykkää pahaa siitä, jos samalla suuhun tulee rasvainen proteiinipatukka! Siksi vattumato ei jää marjaan ihmettelemään, vaan syö suolensa täyteen ja pudottautuu maahan. Se kaivautuu karikkeen joukkoon ja koteloituu. Aikuinen on kuoriutumisvalmis jo syksyllä, mutta murtautuu kotelostaan vasta keväällä, kun maa lämpenee. Mutta onko vattukuoriainen vadelman kannalta tihulainen vai peräti ystävä? Toukka syö vain pari kolme Tutun toukan tuntemattomat vanhemmat Vattukuoriainen ahmii leinikin siitepölyä ja odottaa kukinnan alkua. siemenaihetta, muut kehittyvät normaalisti. Muniessaan kuoriainen käy lukuisissa kukissa ja munii vain yhden munan kuhunkin kukkaan. Samalla se pölyttää kukan. Karvapeite tekee vattukuoriaisesta muihin koppiaisiin verrattuna tehokkaamman pölyttäjän. Toinen vattutuholainen ei ole poimijan kannalta yhtä kiusallinen: vattukärsäkäs munii kukkiin ja toukka syö kukat niin ettei niistä marjoja tule. Vatun viljelijä voi manailla huonoa satoa, mutta poimijan ei tarvitse astiastaan kärsäkkään toukkia erotella. METSÄT ovat kansallisomaisuuttamme, lähes samaa voidaan sanoa metsätiestöstämme. Vahva metsänparannusorganisaatio rakensi metsäteitä päätyönään etenkin 1970ja 1980-luvuilla. Tietä on nyt paljon, mutta valitettavan huonolla hoidolla. Ainakin minun kotimaakunnassani teiden hoito on päässyt joko kokonaan unohtumaan tai taantunut pääasiassa sattumanvaraisiksi ja vähäisiksi toimiksi. Tiekunnilla ei ole kokouksia eikä mitään yhteisiä toimintoja. Tileillä ei ole rahaa tai tili on kokonaan perustamatta. Toiminnalla ei ole johtajaa eikä kukaan hoida hallintoakaan. Metsäkeskuksella on ollut neuvontaprojekteja. Niillä on saatu tulostakin. Valitettavasti pelkkä neuvonta ja koulutus ei pure siihen valtavaan enemmistöön, jossa kukaan ei katso asioiden koskevan juuri häntä. On aivan turhaa odottaa tiekuntien omaehtoista ryhdistäytymistä. Asian ratkaisu on hämmentävän yksinkertainen. Joku ammattimainen toimija kutsuu kaikki tiekunnat vuorollaan koolle. Tämä ei tietenkään onnistu yrittäjävetoisesti, ellei toimeen varata rahaa. Ehkä parempi olisi liittää tiekuntien herättely mukaan valtionaputoimintaan, siis metsäkeskukseen. Pelkkä koolle kutsuminen ei riitä. Tätä ennen on melkein aina tehtävä uusi yksikköjako. Edes omistajista ei tiekunnissa ole luotettavaa tietoa. Tiekuntaa pitää autella vielä tästä eteenkin päin. Kokemukseni mukaan yhden tiekunnan asioiden laittaminen järjestykseen vaatii noin viikon täysipäiväisen työn. Toiminnan vastuu pitäisi useimmiten saattaa ammattilaisille, esimerkiksi tieisännöitsijöille. Tämä mahdollistaisi myös tiekuntien välisen yhteistoiminnan esimerkiksi urakointiasioissa. JOUNI KOTIRANTA Rovaniemi Tiekunnat toimimaan SUOMALAINEN metsänomistaja on todella huolissaan EU:n kaikista suomalaisten metsänomistajien metsiin liittyvistä suunnitelmista ja päätöksistä. Voiko EU todella päättää meidän metsiemme käytöstä ilman, että meillä olisi sananvaltaa? Ymmärtävätkö nämä EU-päättäjät meidän metsiemme kestävästä käytöstä? Meillä on hallitus, joka on tehnyt selväksi Suomen kannan tähän asiaan. Meillä on myös meidän meppimme EU:n parlamentissa, joiden pitäisi pitää suomalaisten puolta EU:ssa. Valitettavasti näin ei ole eli ainakaan esimerkiksi Ville Niinistön ja Sirpa Pietikäisen kohdalla, jotka puolustavat EU:n metsäpolitiikkaa. Pietikäinen vertaa Suomen metsien hoitoa Brasilian sademetsien hoitoon. Mielestäni Petri Sarvamaa on tehnyt kiitettävää työtä Suomen metsien koskemattomuuden säilyttämiseksi. EU:lla on päätettävänä montakin asiaa, jotka koskevat Suomen metsiä. On Green Deal, on Ilmastopaketti, on Lulucf, on metsästrategia, on biodiversiteettistrategia. Nämä kaikki vaikuttavat metsiemme tulevaisuuden käyttöön. Kyllähän näissä on purtavaa yksittäiselle suomalaiselle metsänomistajalle, saatikka metsiä tallovalle metsäasiantuntijalle. Biodiversiteettistrategian mukainen suojelutavoite ei ole jäsenmaakohtainen. Sitä tarkastellaan koko EU:n tasolla. Suomen metsät eivät voi olla muun Euroopan keuhkot. Meidän metsiämme hoidetaan paremmin kuin missään muualla maailmassa. Euroopassa tiukasti suojelluista metsistä lähes puolet on Suomessa. Tiukka suojelu tarkoittaa koskemattomaksi jätettyjä metsiä, joissa ei sallita mitään toimenpiteitä. Tällaisia metsiä on Euroopassa 2,4 miljoonaa hehtaaria, mistä Suomen osuus on 0,9 miljoona hehtaaria. Tämä kaikkihan on politiikkaa. Näistä asioista täytyy tehdä poliittinen päätös, joka on aina kompromissi. Isot jyräävät pienet. Jos emme nyt taistele metsiemme koskemattomuuden puolesta, niin kohta on liian myöhäistä. Mitä voimme tehdä? Kansalaisadressikaan ei auta, koska tämä on EU:n päätös. MARJA TOLONEN Hausjärvi Suomen metsillä kohtalon hetket 8569_.indd 25 30.6.2021 23.05
• Hyvin hoidettujen metsien ystäville TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Yli 100 tietokortia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelyssä. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. “Helppokäyttöinen ja kattava.” “Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: Tapio. /metsanhoitokortisto METSÄNHOITOKORTISTO Talousmetsien luonnonhoito Metsänparannus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsän kasvatus Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän uudistaminen Tuhot Energiapuu Puukauppa ja puunkorjuu Kokeile myös TAPIO Maastotaulukon mobiiliversio! Applikaatiolla tai sivustolla Tapio. /kauppa/tuote/ maastotaulukot-apps/ 8570_.indd 26 30.6.2021 23.07
• 27 PILKKEITÄ / 1.7.2021 TIINA YLIOJA KATRI HIMANEN KUUSEN tänä vuonna kukkiessa Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijoilla on tavoitteena edistää integroidun kasvinsuojelun kehittämistä siemenviljelyksillä, joissa jalostettu metsäpuiden siemen tuotetaan. Kuusen silmut erilaistuvat käpyjä tuottaviksi emisilmuiksi edellisvuoden kesäkuussa – jos silloin on lämmintä, seuraavana vuonna voi odottaa käpysato. Jalostetun kuusen siementarpeen tyydyttämiseksi siementuotannossa sato halutaan suojata käpyjä ja siemeniä syöviltä hyönteisiltä. Kasvinsuojelu kuusen siemenviljelyksillä on kasvinsuojeluaineiden pieni ja suhteellisen uusi käyttökohde. Kuusen käpyjä ja siemeniä syövät useat hyönteistoukat, runsaimmin kuusenkäpykääriäinen ja männynkäpykoisa. Viimeksi mainittu on uudistetusta suomenkielisestä nimestään huolimatta kuusenkäpyjen näkyvin tuhonaiheuttaja. Perinteisten, kemiallisten torjunta-aineiden lisäksi kasvinsuojelussa on tutkittu ja käytössä biologisia valmisteita. Siemenviljelyksillä on käytössä maatalouden luomuviljelyssäkin hyväksytty, Bacillus thuringiensis -bakteeriin perustuva valmiste. Bakteeri tehoaa käpyjä keskikesällä nakertaviin käpykoisan toukkiin, muttei vaikuta muuten ympäristöön. Sen levittämisen ajoitus on erittäin haasteellista: valmiste täytyy saada vielä avoimiin, mutta jo sulkeutumassa oleviin kukintoihin suojaan UV-valon hajottavalta vaikutukselta. Valitettavasti biologisen valmisteen tehokkuus on erittäin sääriippuvainen ja useamman toisistaan kaukana sijaitsevan viljelyksen oikea-aikainen ruiskutus erittäin vaativaa. KUUSENKÄPYKÄÄRIÄISEN torjunnan vaikeutena on toukkien eläminen suojassa käpyjen ja siementen sisällä. Vuonna 2019 havaittiin asetamipridin, jota käytetään myös havupuidentaimien suojaukseen tukkimiehentäitä vastaan, vähentävän tehokkaasti toukkien määrää kukintoihin ruiskutettuna. Samalla asetamipridi torjuu myös kuusenneulaspistiäisen toukkia, joka syövät neulasia tuoreista vuosikasvaimista. Jokainen kuusivarte on siemenviljelyksillä arvokas, joten runsaana toistuvat neulastuhot ja vartteiden kuolema halutaan estää. Ruotsissa pyretroideihin kuuluva tau-fluvanaatti valmiste Mavrik on osoittanut puolestaan tehonsa käpykoisaa vastaan. Kemiallisille kasvinsuojeluaineille on tarvetta. Tänä kesänä Luken Siemenviljelysten tuotannon kehittäminen -hankkeessa testaan jälleen uusia vaihtoehtoja kuusen käpyjen suojaamiseksi. Niitä etsitään jo muuhun käyttöön hyväksyttyjen valmisteiden joukosta. Siemenviljelysten kasvinsuojelun vaihtoehdot ovatkin pitkälti sidoksissa maataloudessa käytettävien aineiden kehitykseen ja saatavuuteen. Muun muassa EU:n biodiversiteettistrategian mukaisesti erityisesti ympäristölle haitallisimpien kasvinsuojeluaineiden käytön vähentämispaine voi ilmetä käytettävissä olevien aineiden listan lyhenemisenä. Vaihtoehtoisia keinoja ja tutkimusta niiden parissa tarvitaan. KUUSEN siemenviljelysten kokonaisala on Suomessa 370 hehtaaria. Siemenviljelykset sijaitsevat hajallaan Eteläja Keski-Suomessa, joten levityskalustoa ei pystytä käyttämään kuin osalla viljelyksiä. Siksi kasvinsuojeluaineiden käyttö kattaa vain murto-osan siemenviljelyspinta-alasta. Nuoret ja keski-ikäiset siemenviljelykset sijaitsevat entisillä peltomailla ja niillä satoa tuottavia vartteita leikataan, jotta latvukset pysyvät hallittavan kokoisina. Toiminta vertautuu näin Näin käpysatoja suojataan Jalostetun kuusen siementarpeen tyydyttämiseksi sato halutaan turvata hyönteisiltä. Kasvinsuojeluaineiden toimivuutta testataan kuusen siemenviljelyksen latvuksissa Sa m i Ka rp pi ne n PEKKA HELENIUS KUUSELLE ennustettiin hyvä kukinta Etelä-Suomessa vain yhden välivuoden jälkeen. Etelä-Suomen kuuset ovat lupauksensa lunastamassa. Pohjois-Suomessa kukinnan ennustettiin olevan keskinkertainen, mutta ennusteesta poiketen myös siellä kukinta oli runsas. Luonnonvarakeskuksen vuotuinen kukintaennuste perustuu talousmetsistä ja siemenviljelyksiltä kerättyjen näyteoksien emikukkasilmujen määrän laskentaan. Kuusen lisäksi kukintaja siemensatoennusteet laaditaan myös männylle ja koivulle. Ennusteita voidaan hyödyntää luontaisen uudistamisen ajankohdan määrittämiseen sekä siemenviljelysten hoidon suunnitteluun. Kävyiksi kehittyvät emikukkasilmut on perinteisesti tunnistettu halkaisemalla silmu ja tutkimalla sitä mikroskoopin avulla. Luken Suonenjoen siemenlaboratoriossa tehdyn kokeilun perusteella emikukkasilmut voidaan tunnistaa luotettavasti myös röntgenkuvauksella. Kirjoittaja on Luken tutkija. Silmut läpivalaisussa Emikukkien avautuessa feromonipyydyksien avulla määritetään kuusenkäpykääriäisen torjunnan tarvetta ja ajoitusta. Kuusen siemenviljelykseltä kerätystä näyteoksasta irrotettuja, röntgenillä läpivalaistuja kärkisilmuja. Vasemmassa alakulmassa olevasta silmusta kehittyy vuosikasvain, kaikista muista emikukka. Lu ke / Su on en jo en si em en la bo ra to rio enemmän maataloustuotantoon kuin metsien kasvatukseen. Hoitokäytäntöjä omaksutaan muun muassa hedelmäviljelystä. Turhia ruiskutuksia ei haluta, joten torjuntatarvetta ja ajoitusta määritetään pyydyksillä, joissa on seurattavaa lajia houkuttava aine, feromonia. Edellä mainittujen käpykääriäisen ja käpykoisan feromonit ovat nykyisin kaupallisesti ostettavissa ja liimapaperiin hyönteiset pyytävät delta-ansat sopivat näiden tarkkailuun. Kasvinsuojelukokeita tehdään pienimuotoisesti, latvuksissa, nostokoneilta käsin työskennellen, mutta myös käytännön torjuntaan soveltuvaa kalustoa käyttäen. Kirjoittajat ovat Luken tutkijoita. Ti in a Yl io ja TUTKIJOILTA Hyvin hoidettujen metsien ystäville TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Yli 100 tietokortia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelyssä. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. “Helppokäyttöinen ja kattava.” “Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: Tapio. /metsanhoitokortisto METSÄNHOITOKORTISTO Talousmetsien luonnonhoito Metsänparannus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsän kasvatus Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän uudistaminen Tuhot Energiapuu Puukauppa ja puunkorjuu Kokeile myös TAPIO Maastotaulukon mobiiliversio! Applikaatiolla tai sivustolla Tapio. /kauppa/tuote/ maastotaulukot-apps/ 8570_.indd 27 30.6.2021 23.08
• 28 1.7.2021 / PILKKEITÄ MYYDÄÄN PALVELUKSEEN HALUTAAN KIRJOITITTE artikkelissanne Brysselissä ryskyy (Metsälehti 12/2021), että Euroopan unionissa käytetty metsänielujen ”laskentakaava on hyvin monimutkainen. Laskentatapa saattaa aiheuttaa sen, että Suomelle lasketaan maankäytöstä päästöjä, vaikka todellisuudessa kyse olisi nielusta”. Todellisuudessa tutkijat laskevat nielut kyllä täsmälleen oikein eikä siinä sinällään ole mitään monimutkaista. Monimutkainen asiasta tulee siinä vaiheessa, kun unioni alkaa määritellä sitä, mikä osuus tästä nielusta on hyväksyttävissä kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Nielu kyllä säilyy nieluna näissäkin laskelmissa, mutta hyväksytty nielu saattaa muuttua laskelmissa negatiiviseksi, jota voi sitten sanoa päästöksikin. Samassa artikkelissa sanottiin, että ”Suomen metsistä on nyt eri tavoin suojeltu noin 13 prosenttia”. Sama ajatus löytyy saman lehden artikkelista Metsänomistajan kesävisa. Tämä luku vastaa tiukan suojelun osuutta metsäja kitumaan yhteenlasketusta alasta. Sen lisäksi monimuotoisuutta suojellaan eri tavoin lukuisilla metsähehtaareilla, joilla varovaiset tai rajoitetut metsätaloustoimet mahdollisia. HANNES MÄNTYRANTA viestinnän suunnittelija Suomen Metsäyhdistys Metsänielut lasketaan täsmälleen oikein LUKIJALTA Metsälehti MAKASIINI ilmestyy 12. elokuuta. Aurinkoista kesää kaikille lukijoillemme! Metsälehden väki METSÄLEHTI JÄÄ KESÄTAUOLLE. PYHÄ-KALA Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kala ry toimii kahdentoista kunnan alueella Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa Pyhäja Kalajokilaaksojen alueella. Palvelemme noin 7.500 metsänomistajajäsentä 42 toimihenkilön voimin. Liikevaihtomme on noin 10 miljoonaa euroa. Toimimme metsänomistajien etujen hyväksi eri tavoin sekä tuotamme metsänomistajille monipuolisia puukauppa-, metsänhoitoja asiantuntijapalveluja. Toimialueemme hakkuusuunnite on 1,55 milj m3. Haemme nyt METSÄASIANTUNTIJAA Ylivieskan toimistolle Työtehtäviin kuuluvat puukauppaja metsänhoitopalvelujen myynti Ylivieskassa. Ylivieskan nykyaikaisissa toimitiloissa työskentelee kahdeksan toimihenkilöä. Edellytämme hakijalta tehtävään soveltuvaa koulutusta sekä kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön. Arvostamme aiempaa työkokemusta metsäalan toimihenkilötehtävistä, markkinointija palveluhenkisyyttä, energisyyttä, ihmissuhdetaitoja sekä sitoutunutta asennetta työhön. Palkkaus on YT/Meto tes:n mukainen. Työt alkavat sopimuksen mukaan syksyllä 2021 esimerkiksi 1.9. Lähetä vapaamuotoinen hakemus ja ansioluettelo 31.7.2021 mennessä sähköpostilla maunu.kilpivaara@mhy.fi Tiedusteluihin vastaa johtaja Maunu Kilpivaara puh. 044 2438275. Metsänomistajat MHY Pyhä-Kala 2x110 mm_ML 16.6.2021 10.50 Sivu 1 Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa METSÄTILA JA 2 RANTATONTTIA, Enonkoski, Kotkuunniementie Yht. 6,7851 ha. 3 kiinteistöä n. 10 km päässä Enonkosken taajamasta. Kaunis niemi Saarijärven rannalla, rantaviivaa kaikkiin ilmansuuntiin, kumpuileva ja osittain kallioinen maasto. Alue on kaavoittamaton, rakentaminen poikkeuslupamenettelyllä. Mahd. myös neuvotella metsätilan ja tonttien ostosta yksittäin. Hp. 66.000 €. ASUINKIINTEISTÖ JA METSÄPALSTA, Kerimäki Omakotitalo maaseudun rauhassa, Kerimäellä Puruveden rantaan ulottuvalla isolla tontilla, mahdollisuus lunastaa myös vieressä sijaitseva 13,5 ha:n kokoinen metsätila. V. 2009 valmistunut 133 k-m 2 :n kokoinen Finnlamelli-hirsitalo korkealla mäellä, ikkunoista upea järvinäköala Puruvedelle. Oh, k ja et.aula muodostavat yhtenäisen avaran kokonaisuuden, muita tiloja ovat mh, khh, s ja tekninen tila. Terassialue kiertää talon rannan puoleista sivua, päädyssä palju, jonne pääsy suoraan saunatiloista. Piharakennuksessa autotalli ja -katos sekä lämpöeristetty huone varastoksi tai vaikkapa aitaksi. Mäen alla rannassa n. 60 m 2 :n kokoinen rantatalo, talossa takkatupa, k, mh, vh ja saunatilat, pihassa kesäkeittiö ja hirsiaitta. Omaa rantaa reilusti yli 200 m, edessä järvenselkä koilliseen. Lisäksi on mahdollisuus lunastaa viereinen 13,5 ha:n kokoinen metsätila, jonka pinta-alasta on n. 6,7 ha havupuuvaltaista uudistuskypsää metsää, kokonaispuuston määrä on n. 1.800 m 3 . Tilalle hyvä tiestö, tila rajoittuu lähes 300 m:n pituudelta Puruveden rantaan. Asuinkiinteistön hintapyyntö 357.000 €, metsäpalstan hintanäkemys 75.000 € / tarjous. RANTATONTTI, Kerimäki, Hälvä 0,65 ha. Kangasmaastoinen määräala, etelärantainen rakennuspaikka kirkasvetisen Puruveden rannalla. Kerimäen taajamasta matkaa n. 13 km, hyvä tieyhteys ympäri vuoden, Saimaan vesireittien varrella. Rantayleiskaavan mukainen kokonaisrakennusoikeus on 200 k-m 2 , kovapohjaista rantaa n. 50 m. Vastapäisille Hytermän luonnonsuojelualueelle ja museosaarille venematkaa n. 2 km, Kerimäen kirkonkylälle reilut 3 km, Kerimäen puukirkon torni häämöttää selän toisella puolella. Lisämaata on mahdollista ostaa. Tieyhteys määräytyy lohkomistoimistuksessa, ostaja vastaa lohkomiskuluista. Hp. 79.500 €. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 050 464 6500 MÄÄRÄALA, Hämeenlinna, Hauho 2,9 ha. Määräala Kenkijärven rannalla, rantaviivaa n. 200 m. Yleiskaavassa rantarakennuspaikka, rak.oikeus 120 m 2 . Kävelymatka Hauhon keskustaan! Hp. 38.000 € / tarjous RANTAMETSÄTILA, Forssa, Matku 12,261 ha. 1978 rakennettu pyöröhirsinen n. 30 m 2 (+ terassit) mökki. Lisäksi erillinen pyöröhirsinen aitta, varasto/puucee ja lato. Sähköliittymä ja Halinanlammin rantaviivaa n. 200 m. Metsäarvion mukaan kokonaispuusto n. 1800 m 3 . Oiva paikka yhdistää mökkeily, metsänhoito ja muut metsäiset harrastukset. Hp.195.000 € / tarjous YHTEISMETSÄOSUUDET, Kankaanpää Tilaan Maretlammi (214-401-16-12) kuuluvat osuudet Länsi-Suomen yhteismetsään. Osuuden suuruus 605/18338. Lisätietoja tunnusluvuista: https://www.upmyhteismetsa.fi/tunnusluvut/ lansi-suomen-yhteismetsa/ Hp. 130.000 € METSIEN KYSYNTÄ on jatkunut vahvana. Etsimme metsällesi parhaan ostajan, ota yhteyttä! Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 040 510 8085 VAPAA-AJAN TONTTI, Savonlinna, Kosola 1,2 ha. Runsaspuustoinen ja kauniisti kumpuileva kookas Saimaanrantatontti 200 m 2 :n rakennusoikeudella. Tontti sijaitsee korttelin päädyssä ja valmis tie on tontin rajalle. Lomarakennuksille huikea näköalapaikka aamuauringon suuntaa Peltolahdelle. Laaja vesistö tarjoaa hienot puitteet veneilyyn ja kalastukseen. Mahtava paikka rakentaa tukikohta Pihlajavedelle. Hp. 65.000 €. LOMA-ASUNTO/METSÄTILA, Savonlinna, Savonranta 18,2 ha. Nuorista kasvatusmetsistä ja hyvässä kasvuvaiheessa olevista taimikoista koostuva asuin-/ metsäkiinteistö Hankavaarassa. Kokonaisuuteen kuuluu myös v. 1992 valmistunut vakituiseen asumiseen soveltuva hirsitalo sekä tilava tallirakennus. Metsätalouskäytössä on noin 17 ha, puuston kokonaismäärä on noin 950 m 3 . Nuoria taimikoita (T1) on noin 2 ha, varttuneita taimikoita (T2) noin 7,5 ha ja koivuvaltaisia nuoria kasvatusmetsiä 4,5 ha. Tilan läpi kulkee ajoura. Mukava harraste-/polttopuupalsta, jossa hoitotöitä tarpeen mukaan ja hakkuutulojakin tulevaisuudessa. Tutustu myös kohteesta tehtyyn drone-videoon: www. kiinteistomaailma.fi/1282292. Hp. 185.000 €. LOMA-ASUNTO/METSÄTILA, Savonlinna, Varparanta Metsäisellä lähes 6 ha:n tilalla, vuosina 1999-2014 rakennettu omakotitalon talouskeskus suojaisen järven hiekkarannalla maisemapaikalla harjumaisemissa. Omaa Seurajärven rantaviivaa satoja metrejä. Puusto hyväkasvuista koivuvaltaista kasvatusmetsää. Talossa on alemman asuinkerroksen lisäksi noin 90 m 2 parvi/ kakkoskerrostilaa ja noin 180 m 2 kellarikerros, vaikka harrastustai yritystilaksi. Savonlinnasta kohteeseen on matkaa n. 20 km. Tässä on nyt tarjolla lapsiystävällinen koti ja loma-asunto samassa kokonaisuudessa! Mh. 149.000 €. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv www.metsalehti.fi/metsamaa 8571_.indd 28 30.6.2021 23.10
• 29 PILKKEITÄ / 1.7.2021 Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys ? Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk) ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @metsalehti.fi metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 029 432 6100 UIkoasu Anna Back p. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 029 432 6108 Eero Sala, p. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. 029 432 6110 Tiia Puukila p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p. 029 432 6115 Aino Aässämäki, kesätoimittaja p. 050 463 5960, 0294326035 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. 029 432 6111 Sami Karppinen p. 029 432 6114 Kauppak. 19 B, 40100 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Palvelupäällikkö Mari Pousi p. 09 315 49 845 Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran p. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja p. 09 315 49 844 MARKKINOINTI Verkkotuottaja Heta Välimäki (opintovapaalla) Jenny Rantanen (sijainen) p. 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 89. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 31 764 (LT/20) Lukijoita 157 000 (KMT/20) Painopaikka Punamusta,Joensuu LUKIJAKYSYMYS Tilasin 15 hehtaarin suuruiselle uudistusalalle taimet ja istutuksen kevääksi. Istutus tehtiin toukokuun loppupuolella. Kävin katsomassa uudistusalaa istutusurakan päättymistä seuraavana päivänä. Nostin muutaman taimen ylös maasta ja huomasin, että niiden juuripaakut olivat rutikuivat. Ne olivat siis olleet rutikuivat jo istuttaessa. Millainen kasvutappio tästä aiheutuu? Millaista korvausta voin vaatia ja miten? Innokas metsämies Kannattaa välittömästi ottaa yhteyttä istuttaneeseen organisaatioon ja kertoa, että juuripaakut olivat kuivat. Kannattaa välittömästi myös tilata taimien tarkastus riittävällä ja kattavalla otannalla toiselta organisaatiolta, jotta sen ammattilaiset voivat todistaa tarvittaessa oikeudessa taimien olleen epäkelpoja jo istutettaessa. Heinäkuun loppuun mennessä selviää taimien kunnon perusteella, joutuuko työstä vastaava organisaatio uusimaan koko urakan. MATTI KÄRKKÄINEN Millainen korvaus olisi saatava kuivuneista taimista? ARI KOMULAINEN, teksti ja kuva METSÄTILAYHTYMÄMME kuviot Kiuruvedellä koostuvat pääosin turvepohjaisesta maastosta. Männyt, josta kookkaimmat tavoittelevat jo tukkipuun kokoa, ovat kasvaneet yli 50 vuotta. Kuviot harvennettiin hankintahakkuilla vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen lopulla. Seuraavina parina vuotena männyt pystykarsittiin, mihin silloin sai vielä kemeratukea. Kesällä 2013 yhteensä reilun 30 hehtaarin kuviot lannoitettiin rakeisella tuhkalla, joka levitettiin helikopterilla. Ajatuksena oli, että sitten voikin jo jäädä odottelemaan arvopuun kasvua kaikessa rauhassa. Pian kuitenkin huomasimme, että tuhkalannoitus on tehonnut myös hieskoivuvesakon kasvuun todella hyvin. Mäntyjen latvukset ovat tummemman vihreitä kuin ennen lannoitusta, joten kasvu lienee kiihtynyt myös niillä, vaikka silmin sitä on vaikea todeta. Vesakkoa oli noussut etenkin ojapakoille ja ajourille. Niissä ajokoneen telat olivat rikkoneet turpeen pintaa, vaikka hankintapuut ajettiinkin talvella. Edessä oli ennakkoraivuu, sillä vesakot on syytä poistaa ennen lähivuosina tehtävää kakkosharvennusta. Putkihuivi kaulaan Tempaisimme veljeni Anssi Komulaisen kanssa raivaussahat käyntiin kesäkuun puolenvälin jälkeen. Kun alikasvosvesakko ei ole vielä ennättänyt järeytyä, koivua, pihlajaa ja pajua kaatuu pyyhkäisemällä raivurin terällä laajaa liikettä. Valmista tuli toista hehtaaria päivässä. Aukeille ojapakoille – minne vesakko joka tapauksessa palaa muutamassa vuodessa – jätimme harvakseltaan hyvälaatuisia koivuja kasvamaan ja hillitsemään vesakon kehitystä. Ne eivät haittaa hakkuukonetta. Suomaastossa raivatessa ei tarvitse varoa kiviä, joten kannot jätimme mahdollisimman lyhyiksi. Mikään ei ole niin hankalaa liikkua jalkapatikassa kuin 30 sentin pitkään kantoon raivattu kuvio. Ojiin kaatuneet vesat nakkelimme pois. Paljon näkee urakkamiesten raivausjälkeä, joissa ojapakoilla kasvava puusto on kaadettu ojiin tukkimaan veden kulkua ja samalla nopeutettu niiden umpeenkasvua. Oman lisänsä työhön toivat tämän kesän sankat hyönteispilvet. Hyttysten, eli savolaisittain itikoiden, kanssa tässä työssä pärjää ilman karkotteita tai hermomyrkkyjä, koska raivaussahan pakokaasu pitää ne riittävällä etäisyydellä. Mäkäröihin tämä ei päde. Paljas iho oli hetkessä punaisella vereslihalla. Putkihuivi auttoi. Sen voi nostaa kaulalta takaa suojaamaan myös pään aluetta. Onneksi mäkärähyökkäykset laantuvat kesän edetessä. Syksyyn mennessä pitäisi vesakko olla näillä turvekuvioilla lannistettuna – ainakin vähäksi aikaa. Tuhkalannoitus toi töitä raivaussahoille Ennakkoraivaus on helppoa, ellei olisi mäkäröitä. Ensimmäisenä niitettiin penkkatien pintaan kasvaneet pienetkin vesat. Ilman raivausta tieaukko olisi kasvanut umpeen muutamassa vuodessa. 8571_.indd 29 30.6.2021 23.10
• 8573_.indd 32 30.6.2021 23.16