• M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 5/2 01 8 16. ELOKUUTA • NUMERO 5/2018 • 10 € • WWW.METSALEHTI.FI Vieläkö puunhinta nousee? • Taimet pärjänneet helteessä • Hirviluvissa pieni nousu METSÄPERINTÖ YHTEISET METSÄT YHTEISMETSÄÄN SKODA KAROQ TILAVA KATUMAASTURI TÄYDENNYSISTUTUKSESTA 18 KYSYMYSTÄ Olli Pasonen luottaa suojalaseihin ja kuulosuojaimiin VARUSTEET METSÄNOMISTAJA TUHANSIEN HEHTAARIEN HOITAJA Kunnon kamppeet metsään TE EM A : M ET SÄ N O M IS TA JA N TY Ö KA LU T MU KA NA TIE DE LIIT E 5821_.indd 1 10.8.2018 13.35
• PUUKAUPAN ENNAKKORAHOITUS JOPA 80 % Suunnitteletko asunnon, traktorin tai uuden metsätilan ostoa? Helpota isompien hankintojen rahoittamista sähköisen puukaupan ennakkorahoituksella. Saat jopa 80 prosenttia puukaupparahoista tilillesi kolmen pankkipäivän sisällä puukaupan teosta. Rahat puukaupasta voit saada tilillesi nopeimmillaan jopa päivässä. Ota yhteyttä metsäasiantuntijaasi ja kysy lisää Puukaupan ennakkorahoituspalvelusta. Rahoitusehdot näet verkkosivuillamme www.metsaforest.com/ennakkorahoitus. Puukaupan ennakkorahoituspalvelun ovat rakentaneet Metsä Group ja OP Yrityspankki Oyj. 5982_.indd 2 10.8.2018 13.35
• Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. METSÄ NYT Tuulihaukka tähystää hakkuuaukiolle jätetyssä kelossa Kannuksen Rekilässä elokuun 3. päivän iltana. Aina ei muisteta, miten tärkeitä avohakkuualueelle pystyyn jätetyt kelot ovat pyydystäville petolinnuille. Niistä on hyvä vaania maassa liikkuvia myyriä ja iskeä sieltä äkkiarvaamatta saaliin kimppuun. Päätehakkuukin on metsien monimuotoisuutta! KUVA: TUOMO KARSIKAS 5983_.indd 3 10.8.2018 11.05
• Ajassa 5 PÄÄKIRJOITUS: Tukkia tarvitaan 6 METSÄNOMISTAJA: Tuhansien hehtaarien hoitaja 12 UUTISET: Taimet selvisivät helteistä 13 METSÄTYYPPI: Saadaanko puut korjattua? 14 Metsänhoitajan koulutus kiinnostaa 16 MARKKINAT: Hintakäyrissä sykähdys 17 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Päätehakkuu ja uudistus kimpassa 18 TILAKAUPAT: Hinta riippuu puustosta 19 VERKOSTA: Miten käy palomäntyjen? Teema:Varusteet 20 Kunnon kamppeilla metsään 30 RAHAPUU: Mihin jatkuva kasvatus sopii? Oma metsä 32 METSÄNHOITO: 18 kysymystä täydennysistutuksesta 36 PIKATESTI: Pilkontalaite Australiasta 38 TIE METSÄNOMISTAJAKSI: Mitä varusteita? 41 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Tärkein on laskukone 42 PERINTÖMETSÄ: Yhteiset metsät yhteismetsään 44 KYSY POIS: Mikä juuri käy punontaan? 46 KOEAJOSSA: Skodalta tilava katumaasturi SISÄLLYS METSÄLEHTI MAKASIINI NRO 5 16.8.2018 s. 20 s. 6 JO H A N N A KO KK O LA SA M I KA RP PI N EN 4 MAKASIINI 5 • 2018 4 MAKASIINI 5 • 2018 6016_.indd 4 10.8.2018 11.12
• ISOT METSÄYHTIÖT julkistivat äskettäin komeita tuloksia ja hyviä näkymiä loppuvuodelle. Menestystä siivittää etenkin sellu, jonka kysyntä vain kasvaa. Perinteisen sellunkeiton liepeille on syntynyt myös uutta liiketoimintaa, mikä varmistaa harvennusleimikoille vakaata menekkiä. Kuitupuu vaikuttaa tulevaisuuden raaka-aineelta. Sitäkö tässä pitäisi kasvattaa? Ei sentään. Konsulttiyritys Pöyryn tekemä selvitys metsäteollisuuden tuotteiden markkinoista osoittaa, että nykyinen metsänhoidon strategia on hyvä. Laadukas tukki on edelleen viisas päämäärä. Metsäteollisuus ry:n tilaamassa tutkimuksessa markkinoiden arvioidaan kasvavan maailmanlaajuisesti 575 miljardista eurosta 770 miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä. Kaikkein kovinta vauhtia kasvaa kemikaalien ja polttoaineiden sekä hygieniaja tekstiilituotteiden kysyntä. Euroina mitattuna lähes puolet kasvusta tulee kuitenkin puutuotteista, jotka vahvistavat asemaansa kaikkein isoimpana tuoteryhmänä. Maailman väestö lisääntyy ja kaupungistuu, joten rakennustarvikkeita ja huonekaluja tarvitaan paljon. Kuluttajat arvostavat puun terveellisyyttä ja ympäristöystävällisyyttä, mikä entisestään lisää sen suosiota. Pöyryn asiantuntijat arvioivat, että puutuotteiden kysyntä kasvaa vuosittain keskimäärin 2,6 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tukkia siis kannattaa tuottaa, ja siihen paras apuväline on raivaussaha. Se osoittautui myös teille lukijoille tekemässämme kyselyssä kaikkein mieluisimmaksi metsätyövälineeksi. Toimittaja Mikko Riikilä selvittää sivulta 20 alkavassa kansijutussa, minkälaisia muita varusteita kokeneet metsänomistajat ja yrittäjämetsuri ovat hankkineet metsätöitä varten. Tämän numeron mukana kaikki tilaajat saavat Metsälehden tiedeliitteen ”Metsän alku”. Esittelemme siinä metsänuudistamiseen liittyvää tutkimusta. Kannattaa käydä katsomassa myös liitteen verkkosivuja. Siellä näkee muun muassa, kuinka nopeasti kuusentaimi kasvaakaan. Osoite on www.metsalehti.fi/tiedeliite. TUKKIA TARVITAAN ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Luonnosta 49 KOLUMNI: Tyritäänkö metsäsektorin digimahdollisuudet? 50 LUHTA: Luonto muuttuu 54 TAPION PÖYTÄ: Maukasta syysriistaa 56 KÄSIN TEHTY: Heinää saappaaseen 59 ENNEN & NYT: Täydellinen muutos 60 LUKIJALTA: Puuvoimaohjelma oli menestys 61 Puu muuntuu moneksi 62 Makasiiniristikko 64 PILKKEET: Nuokkuu ja tuoksuu 66 TUOTE & TEKIJÄ: Vedenpitävä idea Pääkirjoitus M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 5/2 01 8 16. ELOKUUTA • NUMERO 5/2018 • 10 € • WWW.METSALEHTI.FI Vieläkö puunhinta nousee? • Taimet pärjänneet helteessä • Hirviluvissa pieni nousu METSÄPERINTÖ YHTEISET METSÄT YHTEISMETSÄÄN SKODA KAROQ TILAVA KATUMAASTURI TÄYDENNYSISTUTUKSESTA 18 KYSYMYSTÄ Olli Pasonen luottaa suojalaseihin ja kuulosuojaimiin VARUSTEET METSÄNOMISTAJA TUHANSIEN HEHTAARIEN HOITAJA Kunnon kamppeet metsään TE EM A : M ET SÄ N O M IS TA JA N VA RU ST EE T MU KA NA TIE DE LIIT E STIHL tuntee metsän STIHLiltä löydät kaiken tarvitsemasi metsään. Moottorisahoja yleiskäyttöön, maisemanhoitoon, kaikkeen metsätyöhön, erikoismoottorisahat arboristeille ja muuhun ammattimaiseen käyttöön. Raivaussahat metsätöihin, maisemanja tienhoitotöihin. Lisäksi STIHLillä on laaja valikoima työkaluja ja metsätyövarusteita, terälaitteita, polttoja voiteluaineita sekä tietenkin turva-asut ja -varusteet. Valitse omasi ja ryhdy hommiin! Tutustu valikoimaan ja löydä lähin valtuutettu jälleenmyyjäsi: stihl.fi stihl.fi VALTUUTETUILTA JÄLLEENMYYJILTÄ VAIN normi 5.indd 1 8.8.2018 17.30 Tämän numeron kannen kuvasi Sami Karppinen s. 66 EL SE KY H Ä LÄ 5 MAKASIINI 5 • 2018 6016_.indd 5 10.8.2018 11.12
• METSÄNOMISTAJA ”EI OLLA MYYTY PELKÄSTÄÄN HARJANVARSIA” Heikki Nevalainen sai aluksi hoitaakseen seurakunnan runsaslukuiset taimikot. Eläkkeelle jäännin koittaessa metsävarallisuus on ehtinyt jo tuplaantua. TEKSTI ANNE HELENIUS KUVAT JOHANNA KOKKOLA 6 MAKASIINI 5 • 2018 6 MAKASIINI 5 • 2018 5985_.indd 6 10.8.2018 12.03
• TEKSTI ANNE HELENIUS KUVAT JOHANNA KOKKOLA Kahdet insinöörinpaperit ja yo-merkonomin tutkinnon opiskellut Heikki Nevalainen on saanut käyttää osaamistaan laajasti. 1990-luvun lopulla metsäasiantuntija sai metsäja it-asioiden lisäksi vastuulleen myös rakennusten ja maaalueiden hoidon. CLT LVL Kuhmo Crosslam Alajärvi CLT Finland Kauhajoki CLT Plant (arvioitu 2018) Varkaus Stora Enso Punkaharju Metsä Group (arvioitu 2019) Lohja Metsä Group Lieksa 7 MAKASIINI 5 • 2018 5985_.indd 7 10.8.2018 12.03
• L ämpömittarissa näkyy lukema 30. Liekö trooppinen keli syynä siihen, että Lieksan seurakunnan kirkkoherranviraston ovi käy, ja paikkakuntalainen pariskunta tulee kyselemään rantatonttia. Saaresta kaiken lisäksi. ”Just kun äsken sanoin, etteivät sähköttömät saaritontit enää kiinnosta nykypäivän ihmisiä”, sanoo asiasta lisätietoja antamaan pyydetty seurakunnan pitkäaikainen metsäasiantuntija Heikki Nevalainen. Tontinmyynti ei kuulu enää Nevalaisen työnkuvaan, eikä kohta enää mikään muukaan seurakunnan hallintoasia. Hän on jäämässä elokuun loppupuolella eläkkeelle 29 palvelusvuoden jälkeen. 64-vuotias Nevalainen on työkseen hoitanut Lieksan seurakunnan lähes 5 000 hehtaarin metsävarallisuutta. Hehtaarimäärä on Suomen kirkon suurin. Metsää on paljon muun muassa siksi, että seurakunta on ehtinyt hankkia sitä pian neljä vuosisataa, perustamisvuodestaan 1639 saakka. Seurakunta on ajoittain saanut myös muutaman tilan lahjoituksina. Silti Nevalainen on kirkon piirissä harvinaisuus: hän on ainoa palkkaa metsänhoidosta saava henkilö evankelis-luterilaisissa seurakunnissa. Hän hoitaa metsäpalvelusopimuksella myös Nurmeksen seurakunnan 1 200:aa metsähehtaaria. Aikoinaan Lieksan seurakunnan palveluksessa oli myös kesämetsureita, mutta nyt hoitotöistä vastaavat metsäpalveluyrittäjät. Ja alussa oli tyhjyys... Työnsarkaa Nevalaisella on riittänyt enemmän kuin mitä pelkkä hehtaarimäärä kertoo. Kun hän tuli taloon, seurakunnan metsiä oli hakattu reilusti ”Kun seisoin erään tilan rajalla, olisin tarvinnut kiikarin, että olisin nähnyt seuraavan puun.” yli suunnitteen. Syy oli selvä: arvokas C.L. Engelin piirtämä kirkko oli palanut eräitä vuosia aikaisemmin. Koska vakuutus ei kattanut kuin kolmanneksen uuden kirkon rakentamisesta, rahaa oli saatava puunmyynnistä. ”Kun seisoin erään tilan rajalla, olisin tarvinnut kiikarin, että olisin nähnyt seuraavan puun. Niin isoja olivat istutettujen taimikoiden alat”, Nevalainen veistelee ja esittelee työpöydällään olevia kuvia vuosikymmenten takaa. Alku oli muutenkin hankala. Nevalainen ei ehtinyt saada mitään perehdytystä edeltäjältään. Hänellä oli vain tyhjä huone, ei oikeastaan minkäänlaisia papereita, eikä edes tietoa, missä seurakunnan metsät sijaitsevat. Asiaa ei mitenkään helpottanut se, että yksi tiloista sijaitsi jopa 80 kilometrin päässä Nurmeksen puolella. ”Tästä lähdettiin. Aluksi aloin tehdä uutta metsäsuunnitelmaa, koska entinen oli jo mennyt vanhaksi. Sitten hommasin peruskartta-aineiston ja rupesin käsin tekemään karttaa.” Kartanpiirto sujui metsätalousinsinööri Nevalaiselta kätevästi, sillä hän on moninkertainen Jukolan viestin kävijä ja tehnyt aikoinaan Lieksan Rastille suunnistuskarttoja. Vielä oli hankittava Lieksan seurakunnan ensimmäinen varsinainen mikrotietokone, noin 17 000 markkaa maksanut kapistus, joka helpotti huomattavasti metsävarallisuuden hallinnointia ja kehittämistä. Kunnon leimikot tarjolle Sitten alkoi paljon työtä vaatinut taimikonhoito. Taimikoita oli 1 800 hehtaaria ja hoitotöissä kirittävää. Uran alussa Heikki Nevalaisen apuvälineenä oli mustavalkoinen, melko epäselvä kartta. Suunnistusmies alkoikin heti tehdä selkeämpää maastokarttaa, jotta metsien hoitotyö helpottuisi. Lieksan seurakunnan metsiä hakattiin 1980-luvulla reilusti yli suunnitteen, sillä palaneen kirkon rakentaminen vei rahaa. 8 MAKASIINI 5 • 2018 5985_.indd 8 10.8.2018 12.04
• ”Tilanne oli hankala puun myynnin kannalta. Taimikoita ja nollakakkosia eli nuoria kasvatusmetsiä oli yli 70 prosenttia koko alasta. Nelosia eli uudistuskypsiä oli vain yhdeksän prosenttia. Kolmosia oli siis tosi vähän”, Nevalainen muistelee. Seurakunnan metsävarallisuus oli tuolloin vähän yli 300 000 kiintokuutiometriä. Ahkeralla taimikoidenhoidolla, oikea-aikaisiin raivaustöihin pyrkimällä ja kunnostusojituksilla puuta kasvaa nyt jo 650 000 kiintokuutiota. Taimikoita on enää vajaat 500 hehtaaria. Mutta kiirettä on pitänyt. ”Nyt on alettu tehdä ennakkoraivauksia, koska monessa kohteessa ei ehditty tehdä toista taimikonhoitoa. Toiseen harvennukseen päästiin vasta muutama vuosi sitten.” Leimikot ovat olleet isoja, jopa 5 000 motin kertarysäyksiä. Siihen on ollut syynsä. Ennen seurakunnalle tuloaan Nevalainen nimittäin työskenteli Tehdaspuulla puunostajana, joten hän osasi nyt myyjänä tarjota sellaisia leimikoita, että ne kiinnostavat ostajia. ”Että ei olla myyty pelkästään harjanvarsia.” Ihmissuhdeinsinöörinä Helteessä tehty pikainen metsäkierros Pärnänvaaralla osoittaa, että pohjoiskarjalalaiseen tapaan myös Lieksassa maaperä on enimmäkseen kivennäismaata ja valtapuuna mänty. Seurakunnan metsistä 80 prosenttia onkin männyllä. Tosin juuri Pärnänvaaralla kasvavat seurakunnan vähissä olevat kuusikot. ”Jotkut puhuvat joistain kirkon epäkohdista helpommin minulle kuin esimerkiksi papille.” Kuusta seurakunnalla on vain runsaat 10 prosenttia, sillä aikoinaan kuusen kasvupaikoille oli syystä tai toisesta saatettu istututtaa mäntyä. Se on Nevalaisen mielestä harmi. Männyntaimikot kun maistuvat hirville hyvin ja kuusesta on Pohjois-Karjalassa kova huuto. Tällä hetkellä hoito-ohjelmassa on suurimmaksi osaksi harvennushakkuita. ”Meillähän avohakkuita pyritään edelleen välttämään, jotta neloskehitysluokan metsien määrä kasvaisi pinta-alallisesti. Ja on meillä joitain ei-taloudellisia periaatteitakin”, Nevalainen kertoo Laajoista avohakkuista syntyisi melko varmasti kova poru: varsinkin jos niitä tehtäisiin juuri täällä Pärnänvaaralla, joPärnänvaaran virkistusalueen vanha, osittain latvalaho kuusikko odottaa kaatamistaan. Osa virkistysalueen käyttäjistä ei pakollista metsänhoitotoimea sulata, sillä hakkuu muuttaa suositun liikunta-alueen ulkonäköä. 9 MAKASIINI 5 • 2018 5985_.indd 9 10.8.2018 12.04
• ka on suosittu ulkoliikunta-alue valaistuine pururatoineen, latuineen ja frisbeegolf-ratoineen. Tämä kuvaa hyvin sitä, miten seurakunnan metsäasiantuntijan on ollut pakko miettiä asioita monelta kantilta. Välillä tämä on näkynyt ihan konkreettisesti Nevalaisen arjessa. ”Onhan tässä ollut tilanteita, että olen joutunut kuuntelemaan kirkollisia asioita. Jotkut puhuvat joistain kirkon epäkohdista helpommin minulle kuin esimerkiksi papille. Kerran kun tulin metsästä, jouduin suoraan hautajaisiin arkunkantajaksi”, Nevalainen muistelee. Hiljainen tieto torppaa yllätykset Paluu helteisestä metsästä kirkkoherranviraston suojiin tuntuu helpottavalta. Normaalisti Heikki Nevalainen kuitenkin pyrkii sulan maan aikana olemaan pois konttorilta niin paljon kuin mahdollista. Nyt on toisin. Viime viikot ovat kuluneet ylimääräisiä papereita ja tiedostoja tuhotessa. Tästä todisteena Nevalainen näyttää osittain tyhjentyneitä arkistokaappeja. Iso osa työtehtävistä on nyt ollut myös seuraajan, Henri Maijalan perehdyttämistä. Hänelle Nevalainen on jakanut erityisesti niin sanottua hiljaista tietoa, joka ei papereista ilmene, mutta on vähintään hyödyllistä jos ei suorastaan pakollista tietää. ”Monelta ikävyydeltä välttyy, kun tietää joitakin asioita etukäteen: miten tiettyjä asioita ja asiakaskontakteja käsitellään ja muuta. Ollaan esimerkiksi tiekunnissa osakkaina ja meillä on Lieksan seurakunnan kuusikot ovat vanhoja. Kuusia saisi Heikki Nevalaisen mukaan kasvaa enemmänkin, mutta jostain syystä monet kuusikot istutettiin uudistushakkuun jälkeen männylle. Viime viikot Heikki Nevalainen on perehdyttänyt seuraajaansa Henri Maijalaa. Ohjelmassa on ollut maastokäyntejä ja paperityötä. ”Mielelläni en metsään halua lähteä ihan heti takaisin.” 10 MAKASIINI 5 • 2018 5985_.indd 10 10.8.2018 12.04
• paljon vuokrakesämökkitontteja”, Nevalainen kertoo. Miltäs tämä kaikki on uudesta metsäasiantuntijasta vaikuttanut? ”Mielenkiintoiselta. Vanhaan työhöni metsänhoitoyhdistyksessä verrattuna tämä on erilaista. Minulla on vielä opittavaa esimerkiksi seurakunnan päätöksenteosta”, Henri Maijala sanoo. Totta. Vaikka metsäasiantuntija on saanutkin melko itsenäisesti hoitaa puukauppoja, kirkkoneuvosto on se, joka asiat lopullisesti siunaa. Puunmyyntikin hoidetaan toisella tavalla kuin yksityismetsissä. Jotta tarjouksia voidaan verrata tasapuolisesti, tarjouspyynnöt sisältävät vain tietyt puutavaralajit ja niiden määrät. ”Eli jos joku laittaa tarjoukseen vaikka tien parannuksen, me emme voi sitä huomioida tarjouskäsittelyssä, koska emme ole sitä pyytäneet”, Maijala selittää. Vaan mitäpä meinaa Nevalaisen Heikki tehdä eläkeukkona? ”Eläkeukko kuulostaa pahalta ja kaikki sitä vaan inttää: mitä aiot eläkkeellä tehdä. Onko pakko tehdä yhtään mitään?” Eipä taida toimen mies kuitenkaan kauan levon kannalta ottaa. Vanhassa omakotitalossa riittää korjattavaa ja suunnistusharrastus on edelleen rakas, vaikka hän on Jukolan viestiin osallistumisen ehtinyt kolme kertaa lopettaakin. Nyt on enemmän aikaa myös matkailuun. Yksi on kuitenkin varma: omaa metsää miehellä ei ole, eikä hän sitä aio hevin hankkia. Tähänastinen elämä on jo ihan tarpeeksi pyörinyt metsän ympärillä. ”Mielelläni en metsään halua lähteä ihan heti takaisin muuten kuin että marjastan, sienestän ja retkeilen siellä.” n Pärnänvaaralla on Lieksan kaupungin ylläpitämä frisbeegolf-rata, jossa tappohelteiden jälkeen riittää taas kävijöitä. Pärnänvaaran ulkoilualueelta löytyy näin muhkeita vadelmia. Jostain syystä marjat eivät olleet osuneet lenkkeilijöiden silmiin. www.kesla.com TUTUSTU KAMPANJAETUIHIN LÄHIMMÄLLÄ VALTRAJÄLLEENMYYJÄLLÄSI! SUOMALAISEN METSÄTEKNOLOGIAN MONIOSAAJA • Kotimainen, kestävä, luotettava tehokas. • 35 000 metsäperävaunua. • 50 000 kuormainta. • Markkinoiden laajin valikoima. • Koko maan kattava myyntija huoltoverkosto. Myynti ja huolto: agcosuomi.fi 11 MAKASIINI 5 • 2018 5985_.indd 11 10.8.2018 12.04
• TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ HAVUPUUT näyttävät hyvinvoivilta, mutta lehtipuut ovat paikoin kellastuneet ennen aikojaan ja varistavat jo lehtiään. Pääsäännön mukaan puut kasvavat sitä paremmin, mitä enemmän lämpösummaa kertyy. Tänä vuonna Jokioisilla mitattiin elokuun alkuun mennessä korkein lämpösummakertymä vuoden 1970 jälkeen. Valtakunnan metsien inventoinneista vastaava tutkija Kari T. Korhonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke) ennakoi, että metsät kasvavat tänä vuonna hyvin. ”Aikaisin alkanut kasvukausi ennakoi hyvää kasvua. Valtaosa puiden paksuuskasvusta tapahtuu alkukesästä, jolloin maassa oli vielä kevään kosteutta.” Ensi kesänä kuuset kasvanevat sen sijaan huonosti. Tänä kesänä puihin on muodostunut runsaasti kukkasilmuja, jotka kukkivat ensi keväänä. Tämä alentaa kuusten kasvua jopa 30 prosenttia. Luke on säästösyistä lopettanut puiden läpimitan kasvun tosiaikaisen seurannan, joten kuluvan kesän kasvusta saadaan AJASSA TI IA PU U KI LA Taimet selvisivät helteistä Metsät ovat kasvaneet tänä kesänä hyvin, mutta korjuuseen lämmin sää on tuonut haasteita. Petäjävedellä kesäkuun alkupuolella kylvetyt männynsiemenet ovat itäneet hyvin eikä kuivuus haitannut taimia elokuun alkupäinä. Kirjanpainajatuhoja ei ole vielä havaittu merkittävästi. havaintoja vasta seuraavassa metsäinventoinnissa. Taimet sinnittelevät Keväällä istutetut taimet ovat selvinneet hyvin, Luken tutkija Jaana Luoranen arvioi. ”Taimet sietävät kuivuutta, kunhan ne on istutettu riittävän syvälle mättäisiin ja varastoitu huolellisesti ennen istutusta.” Metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeen metsäasiantuntija Miikka Silpola kertoo samaa. ”Viime kevään istutukset voivat yllättävänkin hyvin. Yhdellä suopohjaisella työmaalla taimia on kuivunut.” Finforelia Oy:n toimitusjohtaja Timo Salmisen mukaan kuivuus on vaivannut lähinnä talven ulkona säilytettyjä taimia. Ne ovat jo istutettaessa täydessä kasvussa ja tarvitsevat vettä heti istutuksen jälkeen, juuristo ei vielä saa sitä maasta. ”Pakastettuna varastoitujen taimien kasvu alkaa hitaammin, joten taimet ehtivät juurtua ennen kuin niiden vedentarve kasvaa.” Myös kevään männyn kylvöt näyttävät menestyneen. Sa12 MAKASIINI 5 • 2018 12 MAKASIINI 5 • 2018 5986_.indd 12 10.8.2018 11.54
• tunnaisesti valituilla kylvöaloilla Raumalla ja Petäjävedellä siemenet näyttävät itäneen hyvin ja pikkutaimet olivat elokuun alussa elinvoimaisia. Juurta viisisenttiset sirkkataimet ovat ehtineet kasvattaa liki kymmenensenttiä. Kuuselle on luvassa hyvä siemensato kevääksi 2020 ja männylle seuraavana vuonna, elleivät siementuholaiset pilaa satoa. Samoin siemenviljelmillä odotetaan hyviä satoja. Sienitaudeille kehno kesä Kirjanpainajatuhoja ei vielä ole havaittu merkittävästi. Luken tutkija Antti Pouttu ei silti tohdi iloita. ”Vaarana on, että nyt varttuva toinen kirjanpainajasukupolvi iskee kuusiin ja tuhot lisääntyvät. Ensi kesänä tuholaisia on entistä enemmän.” Pohjanmaalla on runsaahkoja ruskomäntypistiäisen esiintymiä. Männyn vanhoja neulasia syövä tuholainen hyötyy lämpimistä kesistä, lisäksi leudot talvet helpottavat lajin talvehtimista. Metsiä vaivaaville sienitaudeille kuiva ja kuuma kesä on ollut huono. Esimerkiksi viime vuonna huolestuttavasti lisääntynyt versosurmakkasieni on taantunut, mikä tietää hyvää männiköille. Helle ”jäädytti” suoleimikot Kuuma kesä on haastanut puunkorjaajat. Kuivuuden ansiosta edellytykset tavallisesti talvella korjattavien leimikoiden kesäaikaisille hakkuille ovat olleet erinomaiset. Toisaalta metsäpalovaara on aiheuttanut ylimääräistä vaivaa. Myös metsäkoneiden toiminnassa on ollut helteillä häiriöitä. Puuta on silti kaatunut historialliseen tahtiin. ”Hakkasimme heinäkuussa puuta enemmän kuin koskaan samaan aikaan”, Metsä Groupin tuotantojohtaja Hannu Alarautalahti kertoo. Toisin kun Ruotsissa, Suomessa puunkorjuuta ei palovaaran vuoksi ole keskeytetty, mutta metsäkoneväkeä on ohjeistettu turvalliseen työskentelyyn. ”Metsä-äestykset keskeytettiin keväällä. Jokaiseen metsäkoneeseen on hankittu vesuri, jolla kuljettaja voi tehdä hosan ja sammuttaa palon alut. Kyse on huolellisuudesta ja maalaisjärjen käytöstä. Kuljettajan pitää säännöllisesti tarkkailla näkyykö työmaalla palon alkuja.” Alarautalahti ennustaa, että korjuussa vuoden sisäiset vaihtelut tasaantuvat, koska puun kysyntä on ympärivuotisesti korkealla tasolla. Jatkossa heinäkuun lomaseisokki jää historiaan. Metsä Multia Oy:n johtaja Kai Laaja kertoo, että paloherkimpiä kohteita, kuten kivikkoisten maiden hakkuita ja hakkuutähteiden korjuuta, on siirretty kesäkaudelta. ”Turvemaiden harvennuksille olosuhteet ovat olleet erinomaisia.” Cvrk-yksikköä/vuosi Viime vuosikymmenten keskimääräiset lämpösummat ovat kohonneet 1970-luvulta peräti 200 yksikköä (Cvrk). Nousu vastaa samaa kuin siirtyminen Etelä-Pohjanmaalta Uudellemaalle. 2000-2009 2010-2018 Lämpösummissa selvä nousu 19701979 19801989 19901999 20002009 20102018 300 600 900 1200 1500 Lä hd e: Lu ke Metsätyyppi 1 Riittääkö puunkorjuuseen kalustoa? Kalustoa on edelleen vajaakäytössä. Vuoden vaihteessa yrittäjät arvioivat, että hakkuita voidaan lisätä helposti kymmenen prosenttia, mikä vastaa jotakuinkin nykyistä tahtia. 2 Entä kuljettajia? Metsäkoneiden kuljettajia on vielä riittävästi, mutta talouden vahva veto tarkoittaa, että muut alat ovat vetävät. Metsäkoneyritysten kannattavuus on keskimäärin heikohko, mikä heikentää niiden kykyä kilpailla osaavasta työvoimasta. Kiireisimpinä aikoina voi tulla vajausta. 3 Mitkä ovat puunkorjuun pahimmat uhat? Viime syksyn tapaiset rankkasateet ja niistä johtuva korjuuja kuljetusolosuhteiden huononeminen. 4 Miten varmistetaan, että korjuumääriä voidaan kasvattaa? Koneyritysten liiketoimintaedellytysten ja palkanmaksukyvyn pitää olla kunnossa ja kuljettajakoulutuksen kiinnostavaa, kausivaihtelua on pienennettävä edelleen ja tiestön kuntoa parannettava. Saadaanko puut korjattua? Loppuvuodelle ennakoidaan ennätysvilkkaita hakkuita. Metsäkoneita on riittävästi, mutta kuljettajista voi tulla pulaa, Timo Makkonen Koneyrittäjistä kertoo. MIKKO HÄYRYNEN SI RP A H EI SK A N EN / KO N EY RI TT Ä JÄ T Kuka: Koneyrittäjien liiton kehittämispäällikkö Timo Makkonen. Mitä: Koneyrittäjissä on jäseninä noin 1 100 metsäkoneyritystä, joiden koko vaihtelee yhdestä koneesta kymmeniin. Miksi: Yksityiset yritykset omistavat kaikki puunkorjuukoneet ja metsäteollisuus ostaa korjuupalvelut näiltä yrityksiltä. 13 MAKASIINI 5 • 2018 13 MAKASIINI 5 • 2018 5986_.indd 13 10.8.2018 11.54
• Lyhyesti AJASSA ANNE HELENIUS METSÄALAN korkeasuhdanne näkyy alan oppilaitosten hakijamäärien kasvussa. Hakijamäärät ovat lisääntyneet tasaisesti sekä toisen asteen oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa. Suhteessa eniten suosiotaan on kasvattanut metsätieteiden koulutusohjelma Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa. Parissa vuodessa metsänhoitajiksi mielivien määrä on kohonnut lähes 30 prosentilla 159:stä 204:ään. Aloituspaikkoja oli 55. ”Varsinkin Helsingin yliopisMetsänhoitajan koulutus kiinnostaa Hakupaine metsäalan koulutuksiin on noussut. nallisesti edistävästä Metsäkoulutus ry:stä. Myös toisen asteen koulutuksen sekä ammattikorkeakoulujen houkuttelevuus on jonkin verran lisääntynyt. Viime kevään yhteishaussa kuuden ammattikorkeakoulun tarjoamaan metsätalousinsinöörikoulutukseen haki yhteensä 525, mikä on 18 pyrkijää enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Toisen asteen koulutuksen kiinnostus on lisääntynyt maltillisimmin. Parinkymmenen oppilaitoksen tarjoamaan metsäalan perustutkintoon oli keväällä 519 ensisijaista hakijaa, kun pari vuotta sitten lukema oli 504. Metsätalouden perustutkinto-ohjelmassa voi opiskella metsuriksi, metsäpalveluyrittäjäksi, metsäkoneenkuljettajaksi sekä -asentajaksi. Moton hytti houkuttaa Suosituin ammattikorkeakoulu oli Tamk Tampereelta, johon haki 4,5-kertainen määrä kiinnostuneita aloituspaikkoihin verrattuna. Toiseksi suosituin metsätalousinsinöörin koulutusta tarjoava oppilaitos oli rovaniemeläinen Lapin ammattikorkeakoulu, joka kasvatti hakijamääräänsä jopa 30 prosentilla viime vuoteen verrattuna. Toisen asteen oppilaitoksista vetovoimaisin oli Mikkelissä ja Pieksämäellä toimiva Etelä-Saton maatalous-metsätieteellinen tiedekunta on muutaman viime vuoden ajan panostanut kovasti koulutuksen markkinointiin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Keväällä maisteriopintoihin oli ensisijaisia hakijoita 140 ja paikkoja oli 55, eli hakupaine oli 2,5”, iloitsee toiminnanjohtaja Ville Manner metsäja biotalousalan koulutusta valtakunVasta kolmannes tälle vuodelle osoitetuista kemeravaroista on käytetty, ilmenee Suomen metsäkeskuksen tilastoinnista. Elokuun alkuun mennessä yhteensä 79 miljoonan euron myöntämisvaltuudesta oli hyväksytyille hankkeille osoitettu kemeratukea 25 miljoonaa euroa. Vilkkaimmin kemeraa oli haettu Uudellamaalla, missä 42 prosenttia maakunnan tämän vuoden kemeravaroista on käytetty. Laiskimmin tukea on haettu Pirkanmaalla ja Kainuussa. Vasta kolmannes kemerasta käytetty Tuoreen suomalais-norjalaisen tutkimuksen mukaan EU:n tiukennukset metsäsektorin hiilipäästöihin ja hakkuiden rajoitukset eivät toisi toivottua tulosta. Näin siksi, että rajoitukset EU:ssa johtaisivat hakkuiden ja metsäteollisuuden tuotannon lisääntymiseen muualla. Lisäksi puun tilalla alettaisiin käyttää vähemmän ilmastoystävällisiä materiaaleja. Tutkimuksessa olivat Suomesta mukana Luonnonvarakeskus sekä Tapio Oy. EU:n rajoituksilla ei toivottua tulosta Metsähallitus on jättänyt korkeimpaan oikeuteen valituslupahakemuksen hovioikeuden päätöksestä hylätä vahingonkorvausvaatimukset metsäyhtiöiden puukauppakartellista. Nyt Metsähallitus hakee korvausta vain mäntykuitupuusta, joka oli sen eniten myymä puutavaralaji kilpailunrajoitusaikana. Korkein oikeus ratkaisee ensin, myönnetäänkö valituslupa. Jos näin käy, varsinaisen valituksen käsittely kestänee yli vuoden. Puukauppakartellin selvittely jatkuu TE PP O H IR ST IÖ Tulevien metsänhoitajien opinahjossa Metsätieteiden talossa Helsingin Viikissä aloittaa syksyllä taas 55 uutta opiskelijaa. Vetovoimaisimmat oppilaitokset ENSISIJAISET HAKIJAT/ALOITUSPAIKAT Helsingin yliopisto metsätieteet 141/55 Tamk Tampere 133/30 Etelä-Savon amk ammattiopisto ESEDU 103/72 14 MAKASIINI 5 • 2018 14 MAKASIINI 5 • 2018 5987_.indd 14 10.8.2018 12.07
• Sanottua MARIANNE MINKKINEN HIRVILUPAMÄÄRIEN pitkän ajan trendi on poukkoileva. RiistaWebin tilastointi yltää vuoteen 2000, jolloin lupia myönnettiin noin 51 200. Eniten lupia saatiin vuonna 2003, jolloin määrä nousi 70 500 kappaleeseen. Suurin lasku taas oli vuosina 2012– 2015, jolloin lupamäärät putosivat alimmillaan 32 900 kappaleeseen. Viime vuosina hirvilupien määrä on jälleen noussut. SuoHirvilupiin pieni nousu von ammattiopisto Esedu, jonka 72:a metsäalan koulutuspaikkaa havitteli 103 ensisijaista hakijaa. ”Kaikkiaan hakijoita metsäalan perustutkintoon oli 230, joten se on tosi hyvin. Oppilaitokset pääsevät valitsemaan opiskelijoita”, Manner sanoo. Kaikissa toisen asteen oppilaitoksissa tilanne ei ole yhtä hyvä, vaan metsäalan perustutkinnon opiskelupaikkoja on yleensä ensisijaisia hakijoita enemmän ja paikkoja jää täyttämättä. ”Metsurin ja metsäpalveluyrittäjän koulutukset eivät ole vetäneet viime vuosien malliin. Siihen on varmasti vaikuttanut työelämän murros eli että enää metsureita ei palkata niin paljon, vaan he toimivat yrittäjinä”, Manner arvioi. Suurin osa metsäalan perustutkintoa suorittavista tähtää Mannerin mukaan metsäkoneenkuljettajakoulutukseen. Sen sijaan erittäin hyvin työllistävästä metsäkoneasentajan koulutusohjelmasta valmistuu vain kourallinen. ”Jos opiskelupaikkaa ei vielä ole ja metsätalouden perustutkinto kiinnostaa, kannattaa olla yhteydessä koulutusta tarjoaviin oppilaitoksiin. Siellä on syksyllä täydennyshakuja, ja toisen asteen oppilaitoksilla on muutenkin käytössä niin sanottu jatkuva haku”, Ville Manner vinkkaa. men riistakeskus on myöntänyt tulevalle kaudelle 54 653 lupaa, mikä on hieman enemmän kuin viime vuonna. Luonnonvarakeskuksen arvioiden mukaan hirvikannan kasvu saatiin pysäytettyä viime metsästyskaudella, mutta hirviä on paikoittain edelleen liikaa. Hirvikannan arvioidaan pienenevän tulevana metsästyskautena suurimmalla osalla alueista. Tämä pätee myös Kainuuseen ja Rannikko-Pohjanmaahan, vaikka niille myönnettiinkin vähemmän lupia kuin viime vuonna. Hirvilupamäärät 2000 4000 6000 8000 10 000 12 000 Lä hd e: Su om en rii st ak es ku s Lappi Oulu Keski-Suomi Pohjanmaa Etelä-Savo Pohjois-Savo Kaakkois-Suomi Satakunta Uusimaa Rannikko-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Häme Etelä-Häme Varsinais-Suomi Pohjois-Karjala 2018 2017 KOKO SUOMI 2018 = 54653 2017= 52771,5 Kpl Jalohaikara on pesinyt ensi kertaa Suomessa, kertoo Bird-Life Suomi. Porvoossa harmaahaikarayhdyskunnan suojissa pesineen jalohaikaraparin pesässä varttui neljä poikasta. Tänä kesänä jalohaikara yritti pesiä myös Vihdissä, mutta pesintä keskeytyi jo haudontavaiheessa. Jalohaikara on harmaahaikaran kokoinen, mutta kokonaan valkoinen. Laji on levittäytynyt voimakkaasti pohjoiseen ja länteen viime vuosikymmeninä. Jalohaikara pesi ensi kertaa Suomessa Heinäkuussa laajasti uutisoitu, Rauman eteläpuolella Pyhärannassa riehunut metsäpalo on osoittautunut ennakoitua reilusti pienemmäksi. Sammutusvaiheessa palon arvioitiin levinneen jopa sadan hehtaarin alueelle. Metsänhoitoyhdistys Lounametsän metsäasiantuntijan Markku Haapaniemen mukaan tuli tuhosi metsiä vain noin 40 hehtaaria. Haapaniemi arvioi palon aiheuttaneen metsänomistajille yhteensä 440 000 euron vahingot. Pyhärannan palo ennakoitua pienempi W IK IM ED IA CO M M O N S ”Euroopan ja Amerikan metsäpalojen lisäksi esimerkiksi Amazonin sademetsissä metsien häviäminen on kiihtynyt yli 20 prosenttia viimeisen vuoden aikana ja huonolaatuisten metsien määrä lisääntynyt yli 200 prosenttia.” Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka blogissaan 7.8. ”Tuohon lahopuuja hakkuutapakeskusteluun on viimeistään tämän kuuman kesän opettamana otettava mukaan tosissaan myös palontorjuntakysymykset.” MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Twitterissä 29.7. ”Siinä me viitisen minuuttia rupateltiin. Kovasti kiittelivät osallistumistamme metsäpalojen sammuttamiseen.” Palonainen Kerttu Ylimartimo tapaamisestaan kruununprinsessa Victorian ja prinssi Danielin kanssa, Yle.fi 8.8. SE PP O SA M U LI 210 200 Kaikista riistaeläimistä eniten saatiin viime vuonna saaliiksi sepelkyyhkyjä, 210 200 yksilöä. Lähde: Luonnonvarakeskus 15 MAKASIINI 5 • 2018 15 MAKASIINI 5 • 2018 5987_.indd 15 10.8.2018 12.07
• AJASSA Puumarkkinat TEKSTI JA KUVA VALTTERI SKYTTÄ PUUNHINNAN – etenkin kuitupuun hinnan – on sanottu muistuttaneen viime vuosina kuolleen aivokäyrää. Niin tasaista hintakehitys on ollut. Tänä vuonna hintakäyrissä on näkynyt selvää eloa: hintataso nousi harppauksin etenkin loppukeväästä ja alkukesästä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) suhdannetiedotteen mukaan lähes kaikkien puutavaralajien hinnat olivat alkuvuonna usean prosentin nousussa. Heinäkuun hintatietoja ei tilastoinnin katkoksen takia ole vielä tiedossa. Luken mukaan puun keskihintojen selvä tilastonousu on merkittävä jo siksi, että hintatilastoissa eivät näy ostajien puusta kauppahinnan päälle maksamien lisäpalveluiden, jälkitilien ja bonusten vaikutukset. Hintaero viimevuotiseen selvä Esimerkiksi Päijät-Hämeessä puunhinnat nousivat ennen kesälomia viimeisiin tarjouksiin asti, kertoo Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen johtaja Jari Yli-Talonen. ”Järeäpuisissa harvennushakkuissa tukin hinta oli ennen lomia parempi kuin vuosi sitten uudistushakkuissa. Näin suurta muutosta tuskin kukaan ennusti.” Yli-Talosen mukaan puukauppa on Päijät-Hämeessä hieman edellä vuotta 2007, jolloin tehtiin aikaisempi puukauppaennätys. Loppuvuoden puukaupan kehityksestä saadaan ensimmäiset todelliset viitteet nyt elokuussa, kun ostoketju aktivoituu hiljaisemman heinäkuun jälkeen. ”Puun tarjonta on kovaa, mutta kysyntä on vielä kovempaa. Metsänomistajien kannattaa tarjota kaupaksi kaikkia leimikoita, sellaisiakin, joita ei ole Hintakäyrissä sykähdys Puunhinnat nousivat ennen kesälomia selvästi yläviistoon. Kiipeävätkö hinnat syksyllä vielä ylemmäs vai joko ollaan huipulla? saanut aiemmin kaupaksi. Jos kauppoihin ei ole muuta tarvetta, niin nyt on hyvä varmistaa metsän tulevaa kasvua harvennushakkuilla”, Yli-Talonen sanoo. Jatkuuko huippukysyntä? Luonnonvarakeskus uumoili kesällä julkaistussa suhdannetiedotteessaan varovaisin sanakääntein, ettei kantohintojen nousu todennäköisesti jatku vuoden loppuun asti. Sahatavaran, sellun ja puunhintojen nopea nousu viittaa Luken mukaan siihen, että puumarkkinoiden suhdannehuippu on lähellä. Toisaalta ennusteessa muistutettiin, että jos metsäteollisuustuotteiden huippukysyntä jatkuu, puunhinnatkin voivat kehittyä ennakoitua paremmin. MTK:n tutkimuspäällikön Erno Järvisen mukaan puun kysyntä näyttää syksyn alkaessa säilyvän kovalla tasolla. Koska kysyntä on kovaa, hinnoissakaan ei pitäisi olla notkahduksen vaaraa lähiaikoina. ”Perusviesti metsänomistajille on ollut, että nyt on erinomainen tilanne kilpailuttaa kuitupuuleimikot.” Teollisuuden maksukyvystä kuitupuukauppojen toteutuminen tuskin jää kiinni, sillä havusellun hinta oli Järvisen mukaan noussut keskikesään mennessä 38 prosentilla vuodentakaisesta. Puun tuonti ei näytä merkittävästi syövän kotimaan puunostohaluja, vaikka tuontimääriin kasvua ennustetaankin. Luken puukauppatilaston mukaan mäntykuitupuuta ostettiin vuoden ensimmäisellä puoliskolla miljoona kuutiota enemmän kuin vuosi sitten. Mäntykuidun keskihinnan ennustetaan kuitenkin säilyvän kuusikuitupuun jäljessä. 54 56 58 60 62 64 66 Kuusitukki Mäntytukki €/m Alkukesästä nousuun Lä hd e: Lu ke Yksityismetsien puukaupan reaaliset kantohinnat kuukausittain (de?atointi: tukkuhintaindeksi) 2017/1 2017/3 2017/5 2017/7 2017/9 2017/11 2018/1 2018/3 2018/5 16 MAKASIINI 5 • 2018 16 MAKASIINI 5 • 2018 6011_.indd 16 10.8.2018 12.09
• Kuukauden puukauppa MARIANNE MINKKINEN METSÄTEOLLISUUS ry:n keräämä ja Luonnonvarakeskuksen ylläpitämä puunhintatilasto ei ole päivittynyt kesäkuun jälkeen ollenkaan. Ajantasaisia hintatietoja ei ollut saatavilla vielä siihen mennessä, kun tämä lehti meni painoon, joten puunhinnat jäävät tästä numerosta pois. Tilastointikatkoksen syynä on yhden metsäyhtiön tietojärjestelmäuudistus. Puukaupan hintatiedot kootaan kauppakirjoista sähköisesti, mutta yhtiön tietojärjestelmäuudistuksen takia tietojen koodaaminen ei ole mennyt oikein. Sen takia yhtiöltä saaduissa tiedoissa on puutteita, eikä niitä ole pystytty lukemaan sisään Metsäteollisuus ry:n järjestelmään, kertoo Metsäteollisuus ry:n metsäasiantuntija Anu Islander. ”He olivat kyllä kyseisessä yrityksessä varautuneet hyvin tietojärjestelmäuudistukseen, ja tiedostomuoto oli ollut tiedossa. Varmaan kesäloma-aika on osaltaan vaikuttanut siihen, etteivät kaikki osaset ole loksahtaneet kohdilleen.” Islander arvelee, että mikäli kyseisellä yrityksellä on tietojärjestelmäuudistuksen takia muitakin ongelmia järjestelmissään, hintatilastointi on tuskin tärkeysjärjestyksessä ensimmäinen asia, mitä aletaan laittaa kuntoon. ”Oma toimivuus lienee ensimmäinen asia, mikä halutaan pistää järjestykseen. Sitten tulevat nämä muut.” Metsäteollisuus ry:llä on tehty koko ajan töitä tilaston päivittämiseksi. Islander arveli viime viikolla, että tilastot saadaan pian julkaisukelpoisiksi, kun vakituiset työntekijät palailevat kesälomiltaan. Kyselyitä on tullut Anu Islander kertoo, että heille on tullut kyselyjä hintatietojen puuttumisesta lehdiltä ja joiltakin yrityksiltä. Hintatietojen puute on askarruttanut myös yksityisiä metsänomistajia. Esimerkiksi Metsälehden keskustelupalstalla pohdittiin kesällä, pimittävätkö metsäyhtiöt tahallaan ajantasaisia hintatietoja. ”Sellaiset väitteet ovat ihan tuulesta temmattuja. Mistään tällaisesta ei ole kyse, vaan tekniikasta ja sen puutteellisuudesta.” Hintakehitys vielä arvoitus Kesäkuussa puunhinnat olivat nousussa. Luonnonvarakeskuksen mukaan kuusitukin keskikantohinta nousi kesäkuun viimeisellä viikolla 65,7 euroon kuutiolta, mäntytukin 61,6 euroon ja koivutukin 47,4 euroon kuutiolta. Mäntykuitupuun kantohinta päätyi 17,7 euroon, kuusikuitupuun 20,3 euroon ja koivukuitupuun 17,1 euroon kuutiolta. Islander ei halua arvioida saatavilla olevien tietojen perusteella, kuinka hinnat ovat kehittyneet kesäkuun jälkeen. ”Se ei kannata, koska varsinaista tilastoa ei ole vielä tehty. Meillä on se periaate, että julkaistavissa tiedoissa täytyy olla vähintään kolmen suurimman yhtiön tiedot.” Tekniikka petti hintatilastoinnissa Yhden metsäyhtiön tietojärjestelmän uudistuksen ongelmat ovat estäneet puun hintatietojen julkaisun. VALTTERI SKYTTÄ PUUKAUPPOJA solmittiin alkukesästä lähes ennätysvilkkaasti. Puolentoista hehtaarin suuruisen kuusimetsänsä myi kesäkuussa myös metsänomistaja historiallisen Hämeen alueella. Puukaupasta tuli hieman poikkeuksellinen, sillä pääpuulajit myytiin kokorunkohinnalla ja lisäksi metsänomistaja halusi tehdä samalla sopimuksen avohakkuualan metsänuudistustöistä. Kokonaistarjouksissa huomioitiin siis puun hintojen ja katkonnan lisäksi maanmuokkausja istutustöiden kustannukset. Puukaupan kilpailutuksen teki metsänomistajan pyynnöstä metsänhoitoyhdistys niin sanotulla valtakirjakaupalla. Puista ja uudistustöistä tuli kaksi tarjousta: metsänhoitoyhdistykseltä itseltään ja isolta metsäyhtiöltä. Lisäksi kaksi keskikokoista sahayhtiötä antoi tarjoukset pelkästä hakkuusta. Kokonaispakettien kannattavin uudistyötarjous oli metsäyhtiön, puukauppaosuudessa ykkönen oli metsänhoitoyhdistys. Puunostajaksi ja uudistustöiden tekijäksi valikoitui yhdistys. Kuusija mäntyrunkojen kauppatavaksi tuli alueella yleistynyt runkohintakauppa. Runkohinta tarkoittaa sitä, Päätehakkuu ja uudistustyöt kimpassa KUUSIKKO HÄMEESSÄ Puutavaralaji m3 €/m3 Yhteensä € Kuusi kokorunko 359 62,5 22 437 Mänty kokorunko 8 55 440 Koivutukki 2 50 100 Koivukuitu 6 20 120 Kuusilaho 8 11 88 Haapakuitu/energiapuu 8 11 88 Yhteensä 391 23 273 euroa(arvio) Ajantasaiset hintatiedot päivitetään Metsälehden verkkosivuille osoitteeseen metsalehti.fi/puunhinta sitten, kun ne ovat saatavilla. Samalla kertaa päivitetään takautuvasti kaikkien puuttuvien viikkojen tiedot. että kuusten ja mäntyjen ainespuuosuus (tukki+kuitu) myytiin koko puunrunkoa koskevalla yhdellä kuutiohinnalla, lahopuuta lukuun ottamatta. Runkohintaa kutsutaan myös ainespuuhinnaksi. Kuusen kokorunkohinnaksi kirjattiin hyväksytyssä tarjouksessa 62,5 euroa kuutiolta. Lehtomaisella kankaalla kasvava lähes puhdas kuusikko on kesäkorjuukelpoinen ja odottaa moton saapumista. Juurikäävän torjunta sisältyy kaupan hintaan. 17 MAKASIINI 5 • 2018 17 MAKASIINI 5 • 2018 6011_.indd 17 10.8.2018 12.09
• Markkinat METSÄTILAKAUPAT TAMMI–HEINÄKUUSSA 2018 Maakunta kaupan myyty myyty taimikot hakkuupuusto kpl kpl ha % kypsät % m3/ha tukki-% e/ha e/m3 kerroin* Varsinais-Suomi 14 17 321 35 20 102 44 5 393 53 1,08 Satakunta 23 18 484 29 7 119 27 4 765 40 1,01 Häme-Uusimaa 25 21 429 34 18 124 41 5 738 46 1,08 Etelä-Karjala 36 21 477 32 10 116 36 4 735 41 0,97 Kymenlaakso 36 20 502 30 7 110 31 4 399 40 1,02 Pirkanmaa 49 38 1 077 23 16 119 39 4 636 39 1,02 Etelä-Savo 60 51 1 551 34 10 109 35 4 359 40 0,93 Eja K-Pohjanmaa 133 87 2 409 30 10 87 22 2 506 29 0,88 Keski-Suomi 65 62 1 966 35 10 96 33 3 687 38 0,90 Pohjois-Savo 60 37 1 412 23 13 108 27 3 458 32 0,84 Pohjois-Karjala 84 54 1 837 27 12 122 30 3 677 30 0,91 Kainuu 36 28 1 320 27 8 73 20 1 501 21 0,83 Pohjois-Pohjanmaa 134 91 3 318 22 12 87 18 2 009 23 0,94 Lappi 56 41 3 138 20 10 61 16 1 061 17 0,89 Koko maa 811 586 20 241 lisäys 7.kk 85 119 4 271 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. AJASSA MIKKO HÄYRYNEN METSÄTILOJEN kauppa kävi myös kesähelteillä, vaikka tämän vuoden kauppamäärät ovat viime vuotta pienempiä. Tilakauppojen seurantaa ylläpitävän Hannu Liljeroosin mukaan pudotus johtuu UPM:n myyntien hiipumisesta. Hehtaarihintojen vertailussa kallein maakunta on Häme-Uusimaa, jossa metsähehtaarista on maksettu keskimäärin 5 738 euroa. Myös Varsinais-Suomi on yli viiden tonnin maakunta. Hyvin kallista ja hyvin halpaa Metsän arvo on suurimmaksi osaksi puustossa ja metsähehtaarin hinta voi yksittäisissä kaupoissa olla huomattavan korkea tai matala. Tämän vuoden korkein, 13 864 euron hehtaarihinta maksettiin Pirkanmaalla tehdyssä 22 hehtaarin kaupassa. Puuta oli keskimäärin 259 kuutiota hehtaarilla ja tukkiprosentti 73. Yli kymmenen tuhannen euron hehtaarihintoja maksettiin myös Jämsässä ja Porissa. Toista ääripäätä edustavat Lapin kaupat. Kittilässä myytiin 28 hehtaarin tila 470 euron hehtaarihinnalla. Puustoa oli vain 27 kuutiota hehtaarilla, mutta tukkiprosentti kuitenkin 58. Pelkosenniemellä tehtiin kaupat 199 hehtaarin tilasta 571 euron hehtaarihinnalla. Puustoa oli hehtaarilla 43 kuutiota, mutta tukkia ei juuri ollenkaan. Myös Kainuussa Hyrynsalmella tehtiin vähäpuustoisesta H inta riippuu puustosta Ero maan halvimpien ja kalleimpien metsähehtaarien välillä on iso. kohteesta kauppa alle 600 euron hehtaarihinnalla. Sijoitusrahastot myös yksityismetsissä Metsärahastot ja sijoitusyhtiöt ovat koko vuoden aikana hankkineet metsätiloja noin 48 miljoonalla eurolla. Kesän suurin kauppa tehtiin kesäkuussa, kun ruotsalainen Silvestica Green Forest Finland -rahasto osti UPM:ltä Kainuusta 7 846 hehtaaria 15,2 miljoonalla eurolla. Toisen ison UPM-kaupan teki UB Metsä -rahasto, joka osti Pohjois-Pohjanmaalta 4 458 hehtaaria 7,6 miljoonalla. Rahastot ja sijoitusyhtiöt ovat aktivoituneet myös yksityistilojen markkinoilla, ilmeisesti UPM:n tarjonnan vähenemisen vuoksi. Heinäkuussa yksityisiltä metsänomistajilta ostettiin yhteensä 35 eri kohdetta. Kauppasummat olivat yhteensä noin 6,8 miljoonaa euroa. Suurin ostaja oli metsätalousyhtiö Tornator Oy noin 3,3 miljoonan euron ostosummalla. Yhtiö on maksanut erityisen hyvin Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon kohteista. Häme-Uusimaalla on korkein hehtaarihinta. Kymenlaakson hintakerroin nousi ensimmäistä kertaa päälle yhden. Keski-Suomessa kauppojen määrä nousi heinäkuussa 54:stä 62:een. Pohjois-Pohjanmaalla on tehty eniten kauppoja. 10 000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 50 100 150 200 250 Puun määrä m /ha Hinta €/ha Hehtaarihinnat ja puumäärät Lapissa ja Häme–Uusimaalla Lappi Etelässä on kallista Häme–Uusimaa 18 MAKASIINI 5 • 2018 18 MAKASIINI 5 • 2018 6012_.indd 18 10.8.2018 11.57
• ”Salama sytytti kalliomaaston 45-vuotiaan männikön. Palokunta onnistui rajoittamaan palon noin hehtaarin alueelle. Männikössä oli puuta noin 150 kuutiota ja puita tuhatkunta, keskipaksuus 16 senttiä. Siis maasto paloi, muttei varsinaisesti puut. Kuolevatko puut?” TIMPPA ”Eivät kuole. Kuuset ja koivut eivät kestä maastopaloa, mutta männyille ei tee haittaa, kunhan palo pysyy maassa, etteivät neulaset pala.” LETKULEKSA ”Ei noin pienikokoisen puuston tapauksista. Kulotusalueilla pystyssä olevat männyt innostuvat yleensä vain kasvattamaan entistä enemmän siemeniä. Samansuuntaista voisi olettaa tapahtuvan, jos latvustot ovat säilyneet eikä runkovaurioitakaan ole tullut.” PUUKI ”Odota ja käy katsomassa pari kertaa syksyllä ja pari keväällä. Jos vuotaa pihkaa liikaa, kuoleskelevat. Jos näin, myy luonnonsuojelualueeksi hyvällä kuutiohinnalla ilman veroja. Jos ei tapahdu mitään erityistä, jatka kasvattamista 5 vuotta niin että jäljet häviävät ja myy ulkopaikkakuntalaiselle/metsärahastolle tms.” JEAN S. ”Toiselle puolelle tulee palokoro alaosaan puuta, ainakin isompiin runkoihin. Kun kasvattaa tukin mittoihin, niin korojen reunoissa on hiiltä syvällä, joka menee sellunkeittoon pintahakkeen mukana.” STILHI ”Kuitupuun laatuvaatimuksissa on edelleenkin: Hiiltä ja nokea ei sallita. Se tarkoittaa sitä, että erä, jossa sitä on, menee polttoon tms. Jos se menee keittoon, menee koko liemi polttoon.” JÄTKÄ ”Mänty kestää tosiaankin hyvin palokoroja, ellei ole ympäri palanut juuresta puulle asti. Saattaa tulla ihan tukkipuita vielä, vähän tyvilumppeja pitää vain tehdä.” KORPITUVAN TANELI ”Kuvauksen perusteella uskoisin, että puusto ei ole kärsinyt, ehkä jopa innostuu entistä kovempaan kasvuun.” PLANTER ”Vakuutuksesta rahat ja puiden myynti energiapuuksi.” APLI ”Sehän on selvä, että maapalojen yleisyys ehkäisi ennen kuusettumista männiköissä.” A. JALKANEN Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Tunnistatko eri hanhet? Testaa tietoutesi täällä. APPS.MYZEF.COM/RESOURCES/RIISTAKESKUS/ 0FNMIL/INDEX.HTML PTT:n podcasteissa pohditaan metsätalouden ja metsäluonnon yhteensovittamista. WWW.PTT.FI/AJANKOHTAISTA/UUTISET/ PODCAST-METSATALOUS-JA-METSALUONTOMAHDOTON-PARIKO.HTML Seuraa arosuohaukka-Seljan syysmuuttoa. WWW.SUOMENLUONTO.FI/SISALTO/ARTIKKELIT/ SEURAA-MINNE-SELJA-HAUKKA-LENTAA/ Miten käy palomäntyjen? Maastopalon vaikutuksista syntyi vilkas verkkokeskustelu. VERKOSSA Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. Gallup Uusi kysymys: Onko metsääsi palanut? 20 40 60 80 100 Ei 39% Kyllä 61% Onko taimiasi kuollut kuivuuteen? ”Harakanpoikasella on melkoinen nälkä.” Kalle62 SUU VALMIINA AUKI 19 MAKASIINI 5 • 2018 19 MAKASIINI 5 • 2018 6007_.indd 19 9.8.2018 18.10
• TEEMA 20 MAKASIINI 5 • 2018 20 MAKASIINI 5 • 2018 5974_.indd 20 9.8.2018 18.26
• MIKKO RIIKILÄ KUNNON KAMPPEILLA METSÄÄN Metsätöissä kehnot varusteet voivat olla jopa vaaraksi. Sen sijaan hyvillä kamppeilla savotalla jaksaa ja jopa viihtyy. 21 MAKASIINI 5 • 2018 21 MAKASIINI 5 • 2018 5974_.indd 21 9.8.2018 18.26
• S iihen aikaan, kun moottorisahat olivat homeliitteja ja puuntaimet paljasjuurisia, metsään mentiin vanhoissa rytkyissä. Koreilemattomuus oli miltei kunnia-asia monelle taka-aikojen metsämiehelle. Onneksi kaikki on nyt paremmin. Metsävarusteita on tarjolla kaikkiin todellisiin ja kuviteltaviinkin tarpeisiin. Selvitimme, miten metsänomistajat ja yrittäjämetsuri varustautuvat metsään. Lisäksi kyselimme lukijoidemme kokemuksia metsävarusteista: Kohtuuden väkeä, voisi sanoa – useimmat käyttävät varusteisiin rahaa ykkössatasia vuodessa. Yllätys ei ollut, että metsänomistajien suosikkivaruste oli raivaussaha. Raivaussahan voi vuokrata Monen mielestä kaikki kuluja aiheuttavat metsänhoitotyöt kannattaa tehdä itse, jos taidot ja aika riittävät. Mutta kannattaako? Onko järkeä hommata raivaussaha ja muut vermeet, jos taimikkoa on raivattavaksi hehtaarin verran vuodessa. Ostopalveluna homma maksaisi alle viisi sataa euroa, mutta jos pitää raivaamisesta, niin miksipä ei ostaisi omaa sahaa. Hyvin huollettuna se kestää kohtuukäyttöä helposti kymmenen vuotta. Arvonlisäveron ja metsäverovähennyksen jälkeen 800 euron raivaussahasta jää maksettavaksi noin 450 euroa. Satunnaisia savotoita varten voi tutkia myös konevuokraamoiden tarjontaa. Kunnon raivaussahan saattaa saada vuokralle 35–40 euron päivähintaan. Tarkista kuulosuojaimet Raivatessa tärkeintä on suojata silmät ja korvat. Kypäräpaketti on raivaussahatöissä hyvä, mutta on syytä varmistua, että kuulosuojaimet toimivat kunnolla. Muuten sahan käyntiääni alkaa rasittaa ja vaarantaa kuulon. Kuulosuojaimien pehmeät osat on syyttä vaihtaa vuoden parin välein. Myös kypärän suojavisiiri pitää vaihtaa, kun verkko rikkoutuu. Visiirin kanssa tai sen sijasta voi käyttää suojalaseja. Niitä saa parilla kympillä sahakaupoista. Lisäksi tarvitset kunnon jalkineet. Kengän on oltava keveä ja pohjan vankka sekä pitävä. Ohutpohjainen kumisaapas on epämukava ja vaarallinenkin metsässä. Kun käytetään moottorisahaa, on jalassa oltava aina viiltosuojatut housut ja jalkineet. Puhelimesta maastokartta Tärkeä turvalaite on myös matkapuhelimeen ladattava 112-sovellus. Sen avulla voit hädän tullen viestiä sijaintisi hälytyskeskukselle. Metsätöissä puhelin on paras säilyttää pienessä, vesitiiviisti sulkeutuvassa Minigrip-pussissa. Puhelimeen kannattaa ladata myös karttaohjelma. Metsäyhtiöillä ja metsänhoitoyhdistyksellä on tarjolla sovelluksia, joissa karttapohjana on metsäsuunnitelman kuviokartta. Sen avulla tietää tarkalleen, paljonko työmaasta on vielä tekemättä. Karttaselain-sovellus paikantaa käyttäjänsä kartalle tai ilmakuvalle, näyttää rajalinjojen paikat sekä laskee etäisyyksiä ja pinta-aloja. Sen käyttö maksaa noin 40 euroa vuodessa. Ekstrabonuksena saa vesistöjen syvyyskartat, joista on iloa vaikkapa kuhan uistelussa. Villa ei haise Kesäkelillä tekninen alusasu alias urheilukerrasto on mukavin. Koleilla säillä merinovillakerrastot ovat ylivoimaisia. Ne ovat hintavia, mutta kylmästä ja märästä ei metsätöissä kannata kärsiä. Väliasuksi sopii ohut fleece-kerrasto. Metsäfirmojen jakamat putkihuivit ovat erinomaisia kaulureita kylmään metsään. Villa on sikälikin mukava materiaali, ettei hienhaju tartu siihen. Kamppeet säilyvät raikkaina, kunhan tuulettaa ne käytön jälkeen. Teknisiin alusasuihin ja muihin työvaatteisiin syöpyvä hienhaju irtoaa, kun liottaa alusasua etikkavedessä puolisen tuntia ennen pesua. Suositeltava seos on yksi osa etikkaa ja neljä osaa vettä. Työpuseron kaksi tärkeää ominaisuutta kesällä ovat ilmavuus ja kyky pitää itikat loitolla. Esimerkiksi Forest Shieldin kevyt työpusero tai Husqvarnan kesäpusero toimivat kuumalla hyvin. Tavallisella metsurin puserolla pärjää talveen asti, kun alusasukerrosten määrä sovitetaan lämpötilan ja työn kuormittavuuden mukaan. Raivaussahaukseen sopivia työhousuja on tarjolla lukuisilta valmistajilta. Myös parhaat viiltosuojahousut ovat käyttökelpoiset syksyn tullen. Housujen malleissa on melkoisia eroja. Havaintojeni mukaan Husqvarnan housut on mitoitettu miltei suunnistajan kroppaisille, mutta esimerkiksi Stihlin työhousuissa on tarjolla erimuotoisille raivaajille sopivia malleja. NÄILLÄ VARUSTEILLA RAIVAAMAAN Käsineet, Stihl Dynamic Vent, 17 euroa Kypärä, Husqvarna Technical, 135 euroa Vaelluskengät, Hanwag Alaska, 202 euroa Kesäpusero, Husqvarna Technical Vent, 130 euroa. Raivaushousut, Stihl FS Protect, 89 euroa Alusasu Helly Hansen Lifa Crew, housut ja paita, hinta yhteensä 80 euroa Vaellussukat, Ulvang , 12,45 euroa Yhteensä 665,45 EUROA (sisältää alv:n) 22 MAKASIINI 5 • 2018 5974_.indd 22 9.8.2018 18.26
• 20 40 60 80 100 Raivaussaha Muut Moottorisaha Vesuri % , , , Stihl FS 460 -raivaussaha ja siihen Husqvarna Balance XT -valjaat, Stihl-vaatetus ja -turvakengät . Harmittavia ostoksia ei ole. Vuosittain rahaa menee vain muutamia kymppejä, bensaan, hansikkaisiin, viiloihin ja terän osto kuluihin...” Tämänhetkinen tärkein välineeni on Raiva-veitsi. Lääkäri kielsi kaikkinaisen koneiden käytön, mutta ei ilmeisesti tajunnut veitsen käyttöä. Reikäperkauksessa aivan hyvä keksintö. Toisaalta lääkäri saattoi laskea, ettei vaari kumminkaan pysy pois metsästä niin raivailkoon Raivalla!” Vesuri! En tiedä miksi sillä on niin kiva riehua metsässä!” Moottorisaha on ehdoton. Sen pitää olla hyvä, kevyt, kestävä. Sykeharvesteri tuli hankittua, mutta käytössä se ei ole ollut.” Raiva-veitsen ostin aikoinaan, sitä en ole kokenut kovin hyväksi. Tosin se ei maksanut montaakaan kymppiä.” Haaveissa metsäkuormainkärry-yhdistelmä traktoriin. Tielanakin olisi tarpeellinen.” Vanha kunnon Husku 242 -moottorisaha. Näppärä ja tehoja löytyy isollekin puulle.” Kaatokiiloista en tykännyt, jospa joskus ymmärrän niiden hyvyyden.” Kirves, sillä pilkon sytykkeitä.” Puhelimessa on nykyään gps, erilaisia laskimia ja taulukoita, mahdollisuus päästä vaikka minkälaiseen tietoon ja pimeän yllättäessä jopa taskulamppu. Enää puuttuu vain puun tilavuuden mittaaminen kameralla ja puhelin olisi aika erinomainen mittalaite.” Harmittaa hemmetisti mönkijäkauppa, hankin käytetyn mönkijä liian hätäisesti viisi vuotta sitten. Heti ensimmäisenä kesänä se oli korjaamossa kaksi kuukautta ja siitä lähtien lähes joka vuosi, juuri tällä viikolla viimeksi sitä taas korjattiin.” ›› ”Harmittaa hemmetisti…” Kysyimme Metsälehden lukijoilta mieluisimpia metsätyövälineitä ja toisaalta epäonnistuneita hankintoja. Mieluisin metsätyöväline Lä hd e: M et sä leh de n ky se ly 23 MAKASIINI 5 • 2018 5974_.indd 23 9.8.2018 18.26
• Forest Shieldin kevyt nailonpusero on kesällä metsässä mukavin KU VA T SA M I KA RP PI N EN 24 MAKASIINI 5 • 2018 5974_.indd 24 9.8.2018 18.26
• M etsänomistaja Olli Pasonen työstää puisia huonekaluja ja muita puusepän teoksia asiakkailleen. Sukunsa metsät hän omistaa yhdessä veljensä kanssa. Syntyperäinen stadin kundi muutti Pielavedelle sukunsa tilalle kymmenkunta vuotta sitten ja alkoi luoda uraa käsityöläisenä. Ensimmäinen työura Kodakin filmikauppiaana päättyi digikameroihin. Metsissään Pasonen keskittyy hoitotöihin. Tämän vuoden työmaana on ollut kaksi noin kolmen hehtaarin varhaisperkaustyömaata. Pasosen raivauskamppeet tuulettuivat pyykkinarulla, kun saavuimme pihaan. Aluksi hän esittelee melkein olennaisimman metsävarusteensa. Valkoinen Nissan Qashqai muuttuu metsätyöautoksi, kun takapenkit kaadetaan. Tavaratilan pohjalle on aseteltu muovinen peite, jotta metsäroska ei takerru auton verhoiluun. Maalle muutettuaan Pasonen kävi metsäkurssin Siilinjärvellä metsäkoulussa. Ison taimikonhoitourakan pohjustukseksi mies kutsui kuitenkin tutun metsäopettajan kertaamaan raivaustyön niksejä. ”Suosittelen vaikkapa ammattimetsurin pestaamista muutamaksi tunniksi työtä opastamaan.” Suojalasit riittävät taimikossa Metsätyövarusteitaan Pasonen pitää hyvin toimivina. ”Kuivaan aikaan kevyet vaelluskengät ovat tosi mukavat. Saappaita en enää viitsisi käyttää.” Kypärää hän ei matalan taimikon raivaamisessa käytä. ”En näe alle kolmimetrisen taimikon raivaamisessa sellaisia vaaroja, joilta pitäisi suojautua kypärällä. Kuulosuojaimet ja suojalasit riittävät.” Hän pyörittelee tuubihuivista hikipannan otsalleen ja vetää lippalakin pään suojaksi. Suojavisiirin virkaa tekevät sävyltään keltaiset suojalasit – tässä asiassa värillä on väliä. Keltaiset lasit parantavat näkyvyyttä hämärällä ja pilvisellä säällä. Työpuserona Pasonen käyttää Forest Shieldin valmistamaa ohutta nailonpusakkaa, se on erinomainen helteisille keleille. Työhousuina hänellä on Keitele Forestin tunnuksin kirjaillut haalarit. ”Jotain hyvää siitäkin firmasta”, mies lohkaisee. Pienkonebensalla käyttöikää Raivaussahansa Pasonen tankkaa pienkonebensalla. Pikkukannuissa ostaen se olisi kallista. Aiemmin Pasonen toi sitä kanistereittain etelässä käydessään, mutta nyt tilanne on parantunut. ”Sitä on alkanut saada mittaritavarana Nesteeltä myös Kuopiosta. Sekoitan kaksitahtiöljyn itse siihen. Lienee pienkonebensan ansiota, että kymmenen vuotta vanha raivaussahani toimii yhä mainiosti.” Myös nykytekniikka auttaa oman metsänsä hoitajaa. ”Karttaohjelma on älyttömän hyvä apuväline esimerkiksi tukkoisia rajalinjoja etsiessä. Käytän Metsä Groupin Metsäverkkoa, jonka avulla pystyn paikantamaan itseni metsäkuvioille ja näen, paljonko työmaasta on jäljellä.” ›› Savotta odottaa Sahan lisäksi kelpo auto on metsätöissä tarpeen, Olli Pasonen sanoo. ”Karttaohjelma on älyttömän hyvä apuväline.” Enempää työkaluja ei metsässä tarvita. Putkihuivi taittuu tehokkaaksi hikipannaksi. Suojalasit ja kuulosuojaimet riittävät alle kolmimetrisen taimikon raivaamisessa. Pasonen raivaa kesällä kevyillä vaelluskengillä 25 MAKASIINI 5 • 2018 5974_.indd 25 9.8.2018 18.26
• E des miesten mittoja mukailevat metsätyöasusteet eivät ole sammuttaneet Joroisissa asuvan Satu Lappalaisen, 164 senttiä, intoa metsänhoitoon. ”Raivaaminen on minun juttu. Mikään ei ole mukavampaa vaihtelua kuin päästä raivaussahan kanssa metsään. Työn jälki näkyy ja samalla saa kuntoliikuntaa. Haaveenani on oppia käyttämään myös moottorisahaa.” Leipätyönään Lappalainen on pankissa palveluneuvojana. Viime kesänä hän raivasi yhdessä miehensä kanssa kymmenen hehtaaria taimikoita. Uutuudenviehätystä metsätyöt eivät hänelle kuitenkaan tarjoa. ”Olen syntyisin maatalosta, joten metsätöihin lähdin isän kanssa jo peruskouluikäisenä. Opin jo lapsena pitämään sahatun puun tuoksusta. Nyt voin aistia saman, kun raivaan.” Villasukissa kesähelteellä Vaikka on keskikesä, Lappalainen aloittaa metsätamineisiin sonnusTurhan väljät Raivaukseen mieltynyt Satu Lappalainen harmittelee metsävarusteiden mitoitusta. ”Vaikka kiristän kaikki hihnat, olkaimet jäävät löysiksi.” tautumisen vetämällä villasukat jalkaan. ”Käytän Meindlin Woodwalker -turvakenkiä. Ne ovat mukavat, mutta lesti on leveä. Ilman villasukkaa jalka hölskyisi kengässä.” Seuraavaksi hän esittelee raivausvaljaitaan. Niidenkään mitoitukset eivät saa kiitosta. ”Vaikka kiristän kaikki hihnat, olkaimet jäävät löysiksi eivätkä kanna sahan painoa yhtään. Onneksi Stihlin vanhat mukavuusvaljaat istuvat paremmin.” Dimexin raivaushousuja Lappalainen kiittelee. Niissä mitat sattuvat kohdalleen. Lisäksi kuminauhoin kiristyvät sisälahkeet estävät roskien pääsyn kenkiin. ”Reisien takapuolella tosin saisi olla vetoketjulla avattavat tuuletusaukot, ilman niitä työskentely käy hikiseksi kesäkuumalla.” Stihln valmistama metsurin pusero on sahurin mittoihin runsas. ”Vaatteeni ovat kokoa 40, tämä takki on miesten kokoa 50”, Lappalainen esittelee ja heiluttelee reilusti käsiä pidempiä hihoja. Vaikka valmistajien valikoimissa olisikin pieniä kokoja – esimerkiksi työkäsineitä – niitä harvoin on hyllytavarana. Niinpä ne pitää tilata erikseen, Lappalainen harmittelee. Kyypakkaus hihataskussa Metsässä Lappalainen nauttii hiljaisuudesta, sikäli kun käsite luontuu raivaussahaukseen. ”Minulla ei ole kuulokkeissa radiota enkä sellaista kaipaakaan. Välillä lintujen laulu on melkein huumaavaa, kun sammuttaa sahan ja nostaa kuulonsuojat pois korvilta.” Kesäkuumalla hän pitää mukanaan juomapulloa, joka on kiinnitetty selkäpuolelle vyöhön. Puseron hihataskussa on kyypakkaus. Sitä saattaa tarvita, vaikka käärmeitä ei olisi lähistölläkään. ”Se on oiva apu, jos sattuu sahaamaan ampiaispesään ja saa monta pistosta.” Lopuksi vinkki, jota raivausoppaissa ei ole. ”Kannattaa ottaa korvakorut ja sormukset pois, kun lähtee raivaamaan. Viime kesänä minulta putosi vihkisormuksen timantti metsään.” Stihlin valjaiden säätövara loppuu kesken. ›› KU VA T SA M I KA RP PI N EN 26 MAKASIINI 5 • 2018 5974_.indd 26 9.8.2018 18.27
• Vyöllä kulkeva juomapullo on ehdoton varuste helteellä metsässä. Hihaa riittää pidemmälle kuin kättä. Keskimittaa lyhyemmän raivaajan on vaikea löytää sopivaa työpuseroa. Satu Lappalainen käyttää metsätöissä Meindlin nahkaturvakenkiä, ylimääräisellä villasukkaparilla tilkittynä. Pienet koot ovat sahakaupoissa tilaustavaraa. ›› 27 MAKASIINI 5 • 2018 5974_.indd 27 9.8.2018 18.27
• P orilainen yrittäjämetsuri Mika Yli-Rahko varustautuu helteellä metsään sään mukaan: kevyet raivaushousut ja pelkkä urheilukerraston paita riittävät. ”Kuusikoissa tosin on pakko käyttää työpuseroa, aluspaita hajoisi alta aikayksikön”, Yli-Rahko toteaa. Hyviä työpuseroja voi löytää edullisestikin, kun katselee tuntemattomia merkkejä. ”Sahamerkkien logolla varustetut ovat selvästi kalliimpia.” Goretexit olivat pettymys Metsureille tehdyt perussadevaatteet pitävät märän hyvin loitolla. Sen sijaan kallis, metsätöihin tarkoitettu goretex-asu osoittautui pettymykseksi. ”Eivät ne pidä kunnolla vettä märässä metsässä. Enkä vakuuttunut asun hengittävyydestäkään.” Kostealla säällä mies varaa reppuun myös vaihtoaluspaidan, jonka hän pukee puolilta päivin. Nykyisiä viiltosuojahousuja Yli-Rahko kiittelee. Parhaissa – lue kalleimmissa – housuissa suojakude on niin ohut, että tuntuma on kuin farkut jalassa kulkisi. ”Käytän viiltosuojahousuja myös koleilla keleillä raivatessa.” Turvakengistä suosikit ovat vanhat Husqvarnan Light-kengät. Ne pitävät parhaiten vettä. ”Uudemmat nahkakengät tahtovat vettyä.” Kuin farkuissa kulkisi Metsuri Mika YliRahkon näkökulma työhön on erilainen kuin metsänomistajilla, mutta hänkin satsaa varusteisiin. Kiitosta saavat etenkin viiltosuojahousut. ”Ohjeen mukaan pitäisi käyttää neopreenikäsineitä, mutta niissä käsi hikoaa mahdottomasti.” Uusimmissa turvahousuissa viiltosuojakudos on ohutta ja napakkaa – kuin farkut jalassa kulkisi. Mika YliRahko käyttää niitä myös koleilla keleillä raivauksessa. KU VA T: JU H A SI N IS A LO HALLILÄMMITIN KOLMEN VUODEN TAKUULLA JA HUOLTOPALVELULLA Katso lähin jälleenmyyjäsi tai soita: www.rexnordic.com puh. 040 180 11 11 AIRREX AH-200/300/800 Lähes hajuton diesel-infrapunalämmitin 100% hyötysuhteella. I Ei tarvitse pakoputkea ulos I Biodiesel, diesel tai polttoöljy I Ei puhallinta, ei nosta pölyä I Termostaattiohjattu (0–40°C) I Siirreltävä, ei asennusta I Hiljainen, vain 48 dB I Ei polttavan kuumia pintoja I 13kW, 15kW ja 22kW -mallit KULUTUSESIMERKKI Eristetty teollisuushalli, tilavuus: 500m³. Lämpötila ulkona: -0ºc, sisällä: +15ºc: Polttoaineen kulutus n. 2,5L / vrk 3 VUODEN TAKUU 24h HUOLTOPALVELU VOITA RALLIPÄIV Ä ITSELLES I JA 5 KAVERILL ESI Osta Airrex diesel-läm mitin ja voita 10-kertais en Suomen mestarin Juha Salon rallipäivä! Lue lisää netistä. Airrex_230x146.indd 1 2.8.2018 13.10 28 MAKASIINI 5 • 2018 5974_.indd 28 9.8.2018 18.27
• Istutuksilla hän suosii vuorittomia nahkakäsineitä. ”Ohjeen mukaan pitäisi kai käyttää neopreenikäsineitä, mutta niissä käsi hikoaa mahdottomasti.” Yli-Rahko esittelee Husqvarnan Technical-kypärää, jonka alkuperäisten kuulosuojaimien tilalle hän vaihtoi tarvikeosina saatavat Peltorin kuulosuojaimet. ”Tuntui, etteivät alkuperäiset suojat puristuneet korvia vasten riittävästi eikä sahan melu vaimentunut kunnolla.” Reppuraivurilla jaksaa paremmin Yli-Rahkon metsäauto on Volkswagenin jämerä Amarok. Viitisen vuotta vanhaa vuosimallia olevana siinä on vielä käsivaihde ja kunnon neliveto. ”Kyllähän tuo maksoi, mutta kun talvikelillä on kaukana korvessa, niin auton on oltava luotettava.” Pihapuiden kaatoja ja katkontaa varten Yli-Rahkolla on Stihlin väMika Yli-Rahko on yksi harvoista metsureista, jotka käyttävät Husqvarnan reppuraivuria. Hän pitää sitä hyvänä järeäpuustoisilla raivauspalstoilla. kivahva, sylinteritilavuudeltaan yli 90-kuutioinen MS 660 -malli, jonka terälaipassa on mittaa ameriikan malliin. Raivauksilla hän käyttää myös reppuraivuria. Siinä moottori on reppuosassa ja sahassa on varren päässä ketjuterä. ”Käytän tätä ennakkoraivauksilla, kun poistettava puusto on järeää. Päivän päätteeksi väsyttää paljon vähemmän kuin tavallisella raivaussahalla sahaten.” n HALLILÄMMITIN KOLMEN VUODEN TAKUULLA JA HUOLTOPALVELULLA Katso lähin jälleenmyyjäsi tai soita: www.rexnordic.com puh. 040 180 11 11 AIRREX AH-200/300/800 Lähes hajuton diesel-infrapunalämmitin 100% hyötysuhteella. I Ei tarvitse pakoputkea ulos I Biodiesel, diesel tai polttoöljy I Ei puhallinta, ei nosta pölyä I Termostaattiohjattu (0–40°C) I Siirreltävä, ei asennusta I Hiljainen, vain 48 dB I Ei polttavan kuumia pintoja I 13kW, 15kW ja 22kW -mallit KULUTUSESIMERKKI Eristetty teollisuushalli, tilavuus: 500m³. Lämpötila ulkona: -0ºc, sisällä: +15ºc: Polttoaineen kulutus n. 2,5L / vrk 3 VUODEN TAKUU 24h HUOLTOPALVELU VOITA RALLIPÄIV Ä ITSELLES I JA 5 KAVERILL ESI Osta Airrex diesel-läm mitin ja voita 10-kertais en Suomen mestarin Juha Salon rallipäivä! Lue lisää netistä. Airrex_230x146.indd 1 2.8.2018 13.10 5974_.indd 29 9.8.2018 18.27
• JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC gelmaa, mutta se toimii todellisuudessa aika heikosti, mikäli maa ei ole kyseisen kunnan omistuksessa. Mikäli kaavassa edellytetään maisematyölupaa, hakkuutavasta käytännössä päättää kunnan virkamies kirjoituspöydän äärellä. Minulla on loistavia esimerkkejä fiksuista päättäjistä, mutta valitettavasti myös sellaisia esimerkkejä, jossa on haluttu tehdä päätös hakkuutavasta kovin huonolla osaamisella. Edellytetään esimerkiksi kaavamaisesti jatkuvaa kasvatusta tai pienaukotusta. Hakkuun jälkeen maisema voi olla todella ruma, mutta virkamies on tyytyväinen. si vaihtoehdoksi jää viljely istuttamalla taimet. Tyvilahon vaivaamille alueille mikään luontaiseen uudistumiseen tähtäävä hakkuu ei sovi, mikäli tarkoitus on kasvattaa myös kuusia. Tyvilaho jatkaa silloin leviämistään. Karuille tai karuhkoille mäntyä kasvaville soille, joissa on jo valmiiksi erikokoista puustoa, jatkuva kasvatus sopii hyvin. Samoin sopii myös siemenpuuhakkuu, jossa jätetään hyvälaatuisia, alle tukkikokoisia puita siementämään uusi metsä. Maanmuokkausta ei tarvita, viimeistään pohjaveden pinnan nousu tuo alueelle rahkasammalia, joissa siemenet itävät hyvin. Siemenpuut voi jättää kasvamaan, niitä ei tarvitse välttämättä poistaa. Rehevämmät koivua kasvavat suot uudistetaan hakkaamalla kaikki koivut pois ja jättämällä kuusentaimet kasvamaan. Vesasyntyistä koivua tulee varmasti alueelle riittävästi. O n paljon metsiköitä, joissa järkeviä kasvatustapoja tai uudistamismenetelmien vaihtoehtoja on useita. Jatkuva kasvatus on yleistynyt hitaasti ja hyvä niin, sillä se vaatii todella vahvaa osaamista. Useimmilla jotka sitä kovasti kannattavat, osaaminen on heikkoa. K un metsikköä hoidetaan vaikkapa suojelun, maiseman tai riistan ehdoilla, toimitaan luonnollisesti tavoitteen mukaisesti. Se on helppoa silloin, kun se on myös maanomistajan tavoite. Näistä maisema on joskus ongelmallinen: meillä kaikilla on oma näkemys ihannemaisemasta. Kaavoituksella on pyritty ratkomaan onJ atkuva kasvatus on ainakin minulle vielä aika hämärä käsite. Tai entäpä jatkuvapeitteinen metsätalous? Suurin osa ihmisistä on varmaankin sitä mieltä, että sellaiset hakkuut, joissa poistetaan isoimpia puita ja huonolaatuisia puita siten, että puustoa jää aika paljon kasvamaan, ovat molempia edellä mainittuja. Pienaukotus ei mielestäni ole kumpaakaan. Siinähän on vain lailla päätetty, minkä kokoinen aukko on pienaukko. J ulkisuudessa käydään jatkuvasti voimakkaalla tunnepohjalla keskustelua jatkavan kasvatuksen ja ns. jaksollisen metsänhoidon eduista ja haitoista, mutta hyvin harvoin pohditaan, mikä sopii mihinkin metsikköön. Jatkuva kasvatus, pienaukotus, siemenpuuhakkuut, liukuvareunainen kaistalehakkuu ja suojuspuuhakkuut soveltuvat hyvin karuille ja karkeille maille, jotka uudistuvat varmasti männylle. Samoin ne soveltuvat muillekin karuille maille, jotka ovat huonotuottoisia. Silloin voidaan puhua pikemminkin keräilytaloudesta kuin metsätaloudesta. Edellä mainituista hakkuutavoista yksikään ei sovellu sellaisille kohteille, joissa ison puuston alla ei ole jo valmiiksi taimia, eli ns. vaihtuvaa taimiainesta. Yleensä tällaisilla kohteilla on hienojakoinen maalaji, maa on puuston kasvun kannalta liian märkää ja pääsääntöisesti ne ovat myös enemmän tai vähemmän kunttaantuneita. Tällaiset kohteet taimettuvat luontaisesti huonosti. Vastaava ongelma on rehevillä kohteilla, joissa ei ole valmiina taimia. Käytännössä ainoaksi järkeväkMihin jatkuva sopii? Jatkuva kasvatus on yleistynyt hitaasti ja hyvä niin, sillä se vaatii todella vahvaa osaamista. RAHAPUU 30 MAKASIINI 5 • 2018 30 MAKASIINI 5 • 2018 6013_.indd 30 9.8.2018 18.29
• OMA METSÄ METSÄNHOITO 18 kysymystä täydennysistutuksesta Sivu 32 PIKATESTI Pilkontalaite Australiasta Sivu 36 TIE METSÄNOMISTAJAKSI Mitä varusteita tarvitaan? Sivu 38 ALLAKKA Tärkein kone on laskukone Sivu 41 PERINTÖMETSÄ Yhteiset metsät yhteismetsään Sivu 42 KYSY POIS Minkä puun juuret sopivat punontaan? Sivu 44 KOEAJOSSA Skoda Karoq pärjää maastossakin Sivu 46 KU VA RI ST O PÖ N TI N EN 5991_.indd 31 9.8.2018 18.30
• 1 Missä tilanteissa täydennysistutusta kannattaa tehdä? Täydennysistutus on suositeltavaa havupuutaimikossa silloin, kun kasvatuskelpoisten taimien lukumäärä jää alle 1 500 taimeen hehtaarilla. Pohjoisessa Suomessa rajana voidaan pitää 1 200:aa. Lehtipuutaimikossa raja on hieman alhaisempi, eli 1 100 kappaletta hehtaarilla. Pelkkiä numeroita ei kuitenkaan kannata aina uskoa, sillä ne ovat vain suuntaa-antavia. Monesti taimia on kuollut vain osalla uudistusalasta, jolloin täydennysistutus toki kannattaa tehdä tällä kohdalla, vaikka koko taimikkokuvion keskimääräinen tiheys ei sitä edellyttäisikään. Jos taimikon tiheys on jäänyt alle 500–600 taimen hehtaarilla, silloin aukkoja ei enää kannaHelteinen kesä on kuivattanut erityisesti tänä keväänä istutettuja taimia. Nyt on hyvä aika tarkistaa, tarvitseeko omassa taimikossa tehdä täydennysistutusta. METSÄNHOITO KYSYMYSTÄ syksyn täydennysistutuksista SA M I KA RP PI N EN ta paikata täydennysistutuksella, vaan koko alan uudistaminen tulee aloittaa alusta. 2 Minkä ikäisille taimikoille täydennysistutuksesta on apua? Lähtökohtaisesti mitä aikaisemmin täydennysistutus tehMARIANNE MINKKINEN 32 MAKASIINI 5 • 2018 32 MAKASIINI 5 • 2018 5977_.indd 32 9.8.2018 19.41
• dään, sen paremmin se tehoaa. Paras olisi, jos istutusala saataisiin kerralla kuntoon. Kolmantena ja neljäntenä vuonna täydennysistutustaimet jäävät jo jälkeen aiemmin istutetuista taimista, eikä niistä välttämättä tule yhtä hyvälaatuisia. 3 Missä määrin voi luottaa siihen, että tilalle syntyy uusia taimia luontaisesti? Jos tuhoja ei ole ollut kovin paljoa, luontaisesti syntyvät uudet taimet voivat riittää aukkojen paikkaamiseen. Tällöin ei kuitenkaan ole takeita siitä, että luontaisesti syntyvät taimet olisivat haluttua pääpuulajia. Tutkimusten mukaan Etelä-Suomen muokatuilla, viljavilla kasvupaikoilla istutusta täydentäviä havupuita tulee luontaisesti 100–200 kappaletta hehtaarille ja karummilla kasvupaikoilla 200–400 kappaletta hehtaarille. 4 Kannattaako täydennysistutus tehdä syksyllä vai seuraavana keväänä? Jos tilanne ei ole kovin paha, monesti on hyvä odottaa seuraavaan kevääseen. Vaikka jotkut taimet näyttäisivät kuivuvan, ne saattavat kuitenkin lähteä seuraavana keväänä uudelleen kasvuun. Lisäksi syysistutuksissa on omat rajoituksensa maaperälle ja istutettavalle puulajille. 5 Sopiiko syysistutus sekä kuuselle, koivulle että männylle? Syysistutus sopii hyvin kuuselle ja alustavien tulosten mukaan myös koivun pikkutaimille. Koivun isommilla taimilla epäonnistumisen riski kasvaa. Männylle syysistutusta ei suositella, koska se on muita puulajeja herkempi vallitseville olosuhteille. Lisäksi männyn istutuspaikat ovat karumpia ja kuivempia kuin muilla puulajeilla, joten seuraavana keväänä taimet voivat herkästi kuolla kuivuuteen. Mäntyä kannattaa istuttaa vain keväällä. 6 Millaisille maaperille syysistutus sopii? Syysistutukset sopivat keskikarkeille maille, jotka ovat tyypillisesti kuusen ja koivun kasvupaikkoja. Hienojakoisille, vettä läpäisemättömille maille ei voi istuttaa syksyllä. Niissä rouste nostelee paakkutaimia ylös seuraavana keväänä. Esimerkiksi hienojakoisen savimaan tai hienojakoisen hiesun kohdalla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin odottaa täydennysistutuksessa seuraavaan kevääseen. Toisaalta syysistutuksia ei voi tehdä myöskään liian karkeille männynkasvatusmaille, koska ne kuivuvat helposti liikaa varsinkin istutusta seuraavana keväänä. 7 Milloin syysistutuksen voi tehdä? Istutusaika on elokuun puolivälistä syyskuun lopulle. Lokakuun puolellakin voi mahdollisesti vielä istuttaa, jos sääolosuhteet ovat suotuisat. 8 Riittääkö taimitarhoilla taimia syysistutuksiin? Kyllä riittää, sillä syysistutuksia varten kasvatetaan omat taimieränsä. Esimerkiksi Fin Forelialta kerrottiin elokuun alussa, että heiltä sai taimia tilattua niin paljon kuin oli tarvetta. Tästä huolimatta taimitilaus Kuusentaimia voi istuttaa keväällä, kesällä ja syksyllä. Syysistutusaika on elokuun puolivälistä syyskuun lopulle. Nämä koivuntaimet istutettiin Hartolaan keväällä 2015. Tänä kesänä osa taimista on kuollut pystyyn. SA M I KA RP PI N EN Mikkeliläinen koivuntaimikko sai sadevettä vain kahdesti kesän aikana. Taimet näyttivät kuivuvan kokonaan, joten metsänomistaja kävi kastelemassa niitä kesällä kolmesti. ›› 33 MAKASIINI 5 • 2018 33 MAKASIINI 5 • 2018 5977_.indd 33 9.8.2018 19.41
• kannattaa tehdä heti, kun tietää tarvitsevansa uusia taimia. Mitä pidemmälle aika kuluu, sitä suuremmalla todennäköisyydellä taimet loppuvat kesken. 9 Voiko kevään istutuksista ylijääneitä taimia käyttää syysistutuksiin? Ei kannata, sillä epäonnistumisen riski olisi erittäin suuri. Kevään istutustaimien juuristo kasvaa varastoinnin aikana ja ahtautuu liian pieneen tilaan. Juuret voivat myös kasvaa kiinni vieressä olevien taimien juuripaakkuihin, minkä jälkeen taimien toisistaan irti repiminen voi vaurioittaa niitä. Toisekseen kevään istutustaimet ovat usein ominaisuuksiltaan erilaisia kuin syksyn taimet. Kuusentaimien syksyn erät ovat yleensä lyhytpäiväkäsiteltyjä, mikä tarkoittaa sitä, että taimien pituuskasvu on pysäytetty keinotekoisesti jo heinäkuussa. Tällä tavoin ne kestävät paremmin syksyn halloja kuin kevään istutustaimet. 10 Pitääkö taimihuollossa muistaa jotakin erityistä? Jos taimet toimitetaan suljetuissa pakkauksissa, laatikot täytyy avata heti vastaanotettaessa. Taimia ei saa myöskään varastoida pimeässä varastossa tai kellarissa. Vaikka taimet ovat lyhytpäiväkäsiteltyjä, ne tarvitsevat valoa juurten kasvuun, paksuuskasvuun ja ennen kaikkea kylmille keleille karaistumiseen. Suljettujen pakkausten ongelmana on myös se, että niiden sisällä päivälämpötilat ja yölämpötilat tasoittuvat, mikä estää taimien karaistumisen talven pakkasille. Taimia pitää kastella siten, että istutushetkellä juuripaakusta tihkuu vettä, kun sitä puristaa kevyesti. 11 Pitääkö istutustekniikassa muistaa jotakin erityistä? Syysistutuksissa tarpeeksi syvälle istuttaminen ja maan tiivistäminen on vielä tärkeämpää kuin kevään istutuksissa. Syystaimilla ei ole niin paljoa aikaa juurtua ennen talven tuloa, joten talven olosuhteet, seuraavan kevään mahdollinen kuivuus ja rouste vaikuttavat niihin tavallista enemmän. Istutuksissa juuripaakun päälle tulisi jäädä vähintään viisi senttiä maata. Puolet versosta saa jäädä maanpinnan alle. 12 Tarvitseeko maata muokata uudestaan? Jos täydennysistutus tehdään 1–2 vuoden sisällä ensimmäisestä istutuksesta, vanha muokkausjälki on yleensä vielä niin hyvä, ettei sille tarvitse tehdä mitään. Heinä on kuitenkin saanut jo etumatkaa taimiin nähden, joten täydennystaimet ovat herkempiä pintakasvillisuustuhoille. Täydennysistutuksessa kannattaa käyttää kookkaita taimia. 13 Milloin männyn kylvöalan täydennysistutustarve kannattaa selvittää? Kylvöä seuraavana kesänä, sillä kaikki siemenet eivät välttämättä lähde itämään vielä ensimmäisen kasvukauden aikana. Toisaalta vaikka kylvöalalla olisi sirkkataimia jo ensimmäisenä syksynä, Kesäkuussa istutettu koivuntaimi näytti ensin kuolleelta, mutta virkosikin uudelleen kasvuun, kun sai vettä juurilleen. Syysistutus sopii keskikarkealle maaperälle. Liian hienojakoisia maita vaivaa rouste, kun taas liian karkeilla mailla taimet kuivuvat herkästi seuraavana kesänä. SA M I KA RP PI N EN Onko alkylaatilla ja alkylaatilla eroa? *Teimme 148 tunnin valvotun moottoritestin moottoreille. Vertasimme alkylaattibensiiniä Aspen-alkylaattibensiiniin, joissa molemmissa oli 2% öljyä. Tämän moottorityypin huoltoväli on 150 tuntia. Uusi! fi.aspen.se Aspenin taival on ollut fantastinen. Vuonna 1988 kehitimme jalostetun polttoaineen, joka ei ollut vain parempi metsätyöläisten terveydelle vaan myös moottorisahoille. Puhtaampi ja tehokkaampi polttoaine lisäsi moottoreiden suoritustehoa ja toimintavarmuutta ja vähensi korjausten tarvetta. Nyt olemme tehneet moottoritestin, jossa vertailimme kilpailijan alkylaattia Aspen-alkylaattiin. Molemmat alkylaatit sisältävät 2% öljyä.* Reseptimme ja valmistustapamme eivät yksinkertaisesti ole samat kuin kilpailijoillamme. Olemme myös kehittäneet täysin uuden ympäristöä säästävän ja ainutlaatuisen kasvipohjaisen teräketjuöljyn, joka toimii loistavasti jopa -32 pakkasasteessa. Se on myös lähes hajuton. Testaa ja koe ero. Siis jälleen tuote, joka on parempi terveyden, koneiden ja ympäristön kannalta. Lupaus, jota emme koskaan petä. Alkylaattibensiini, jossa 2 % öljyä Aspen 2 alkylaattibensiini 34 MAKASIINI 5 • 2018 34 MAKASIINI 5 • 2018 5977_.indd 34 9.8.2018 19.42
• niitä voi olla vaikea löytää, sillä taimet vaihtavat väriä syksyllä ja maastoutuvat hyvin rusehtavaan kasvualustaan. Kolmas syy on se, että ensimmäisen talven aikana rouste saattaa tehdä isojakin tuhoja. Sen takia täydennysistutustarvetta ei kannata arvioida vielä ensimmäisen kasvukauden aikana. 14 Voiko syksyllä enää kylvää mäntyä? Voi, mutta epäonnistumisen riski on suurempi kuin keväällä. Ajankohdan kanssa tulee olla tarkkana. Elokuussa tai syyskuussa ei kannata vielä kylvää, koska silloin osa siemenistä saattaa itää, mutta ei ehdi talveentua kunnolla. Silloin ne todennäköisesti kuolevat pakkasiin. Epäonnistumisen riski kasvaa etenkin Eteläja Keski-Suomessa lämpimämpien syksyjen ja vähälumisten talvien takia. Itämisen lisäksi uhkana on jäätyminen. Jos on riittävän kosteaa ja sen jälkeen tulee kovat pakkaset muttei paljoa lunta, siemenet jäätyvät ja voivat mennä pilalle. Syyskylvö tuleekin ajoittaa tarpeeksi myöhäiseksi, eli loka–marraskuulle. Toinen vaihtoehto on venyttää kylvöä seuraavalle keväälle. 15 Tarvitseeko syksyn kylvöissä rikkoa maanpintaa uudelleen? Se kannattaa erityisesti silloin, jos maanmuokkauksesta on aikaa yli vuosi. Vaikka mäntyä kylvetään yleensä ei-reheville paikoille eikä heinittyminen ole iso ongelma, talven aikana muokkausjälki yleensä tekeytyy ja siihen tulee kova pinta. Se on huono itämisalusta siemenelle. Pintaa voi rikkoa esimerkiksi rautaharavalla rapsuttamalla. 16 Voiko männyn kylvöalaa paikata istutustaimilla? Kyllä, ja se onkin yleisempi tapa. 17 Mihin kohtaan paakkutaimet istutetaan männyn kylvöalalla, joka on äestetty? Riittävän kauaksi muokkaamattomasta maasta tukkimiehentäin vaaran takia. Etäisyys vaon reunasta tulisi olla vähintään parikymmentä senttiä. 18 Mäntyä oli kylvetty liian rehevälle maapohjalle, ja osa taimista on tukehtunut pintakasvillisuuden alle. Mikä tällaiselle paikalle sopisi täydennyspuuksi? On hyvä muistaa, että vaikka alue olisi muuten mäntymaata, se ei välttämättä ole kylvömaata. Rehevämmille alueille mänty pitäisi aina istuttaa roustetuhonkin takia. Pintakasvillisuuden runsas määrä viittaa siihen, että paikalle voisi sopia kuusi. Juttua varten on haasteltu Luonnonvarakeskuksen tutkijoita Pekka Heleniusta, Timo Saksaa ja Jaana Luorasta sekä Fin Forelian toimitusjohtajaa ja Metsätaimituottajat ry:n puheenjohtajaa Timo Salmista. n Onko alkylaatilla ja alkylaatilla eroa? *Teimme 148 tunnin valvotun moottoritestin moottoreille. Vertasimme alkylaattibensiiniä Aspen-alkylaattibensiiniin, joissa molemmissa oli 2% öljyä. Tämän moottorityypin huoltoväli on 150 tuntia. Uusi! fi.aspen.se Aspenin taival on ollut fantastinen. Vuonna 1988 kehitimme jalostetun polttoaineen, joka ei ollut vain parempi metsätyöläisten terveydelle vaan myös moottorisahoille. Puhtaampi ja tehokkaampi polttoaine lisäsi moottoreiden suoritustehoa ja toimintavarmuutta ja vähensi korjausten tarvetta. Nyt olemme tehneet moottoritestin, jossa vertailimme kilpailijan alkylaattia Aspen-alkylaattiin. Molemmat alkylaatit sisältävät 2% öljyä.* Reseptimme ja valmistustapamme eivät yksinkertaisesti ole samat kuin kilpailijoillamme. Olemme myös kehittäneet täysin uuden ympäristöä säästävän ja ainutlaatuisen kasvipohjaisen teräketjuöljyn, joka toimii loistavasti jopa -32 pakkasasteessa. Se on myös lähes hajuton. Testaa ja koe ero. Siis jälleen tuote, joka on parempi terveyden, koneiden ja ympäristön kannalta. Lupaus, jota emme koskaan petä. Alkylaattibensiini, jossa 2 % öljyä Aspen 2 alkylaattibensiini 5977_.indd 35 9.8.2018 19.42
• Kindling Cracker Classic Valmistusmaa Australia ? Sisähalkaisija 16,5 cm ? Korkeus noin 30 cm ? Takuu 25 vuotta ? Hinta 99 euroa ? Myynti: muun muassa Uittokalusto Oy Plussat ja miinukset + helppo + turvallinen + nopea – kiinnitysruuvien puute – vasaran puute PIKATESTI TEKSTI JA KUVAT MIKKO RIIKILÄ T arinan mukaan Kindling Cracker -pilkontalaite on uusseelantilaisen teinikeksijä Ayla Hutchinsonin idea. Fiksu tyttö, jos saa sanoa. Kindling Crackeriä käytettäessä puuta lyödään isolla vasaralla halkomaterää vasten. Siitä seuraa etuja, joita urautunut kirveen heiluttaja ei äkkiseltään osaisi ajatella. Ensinnäkin turvallisuus: Inhorealistin oivallus oli, että on parempi lyödä jalkaansa vasaralla kuin kirveellä. Vaaranpaikkojakin on vähemmän. Erityisesti pikkupilkkeitä kirveellä tehtäessä pienittävää puuta pidellään kädellä, jolloin hutilyönti voi tulla sormille. Kindling Crackerillä tätä vaaraa ei ole, tehdäänpä kuinka pieniä pilkkeitä tahansa. Toiseksi helppous: Pilkottava pölkky asetetaan kehikon sisälle, alempana olevaa terää vasten. Hieman napauttaen pölkyn pää tarttuu terään ja jää pystyyn. Vaihtoehtoisesti puu jää kehikon nojalle. Esimerkiksi viistopäisten puiden pilkonta on helpompaa kuin kirveellä. Kolmanneksi nopeus: Ainakin kokemattomalle laite lupaa tuottavuusloikkaa. Aikaa säästyy pölkyn halkomatukille asettelussa. Lisäksi halkeavan pölkyn palat jäävät yleensä kehikon sisälle tai klapitukin päälle eivätkä sinkoile sinne tänne kuten kirveellä pilkottaessa. Vankkaa valurautaa Kindling Cracker on 30 senttiä korkea, pyöreä kehikko, jonka sisällä on ylöspäin osoittava halkomaterä. Terän hiominen esimerkiksi kovasimella onnistuu alaviistosta. Halkoja näyttää kevytrakenteiselta, mutta valurautaisen rakenteensa ansiosta se on vankkatekoinen. Laite Kindling Crackerillä halkoo puut helposti, turvallisesti ja jopa nopeammin kuin kirveellä. Jyväskyläläinen Tarja Keihäsvuori kokeili Kindling Crackeria kesämökillään. Hän ihastui laitteen helppokäyttöisyyteen. Pilkkominen päälaelleen kiinnitetään hakkuupölkkyyn kahdella leveäkantaisella puuruuvilla, niitä ei pakkauksessa ole mukana. Myöskään halkomiseen tarvittavaa vasaraa ei laitteen mukana tule. Kokeilumme perusteella päädyimme puolitoistakiloiseen pajavasaraan, moskaan. Sen iskuvoima riittää pilkontaan eikä paino turhaan rasita kättä. Käyttöohjeessa suositellaan vasaran käyttöä yhdellä kädellä. Käytännössä kahden käden kirvesote tuntui kuitenkin luontevalta. Halkomalaitteen kehikon halkaisija on 16,5 senttiä. Läpimitaltaan enintään 13–14-senttisten puiden halkominen onnistuu helposti. Kehikkoon sisään nipin napin mahtuvien pölkkyjen halkominen on hankalampaa, koska halkeava puu levenee ja kiilautuu kehikkoon. Laite sopii pienimuotoiseen polttopuiden tekemiseen, kun pilkottava puu on alle 15-senttistä. Se olisi erinomainen idea esimerkiksi viemiseksi kesämökkivierailulle. Halkomakehikon halkaisija on 16,5 senttiä. Läpimitaltaan enintään 13–14 sentin pölkkyjen halkominen on helppoa. Pilkontalaite ruuvataan kiinni hakkuupölkkyyn. 36 MAKASIINI 5 • 2018 5999_.indd 36 9.8.2018 18.56
• Onnistuneen puukaupan ratkaisee viime kädessä korjuun toteutus metsässä. Stora Enson tuhannet metsäkoneammattilaiset ympäri Suomea varmistavat, että korjuujälki sinun metsässäsi on sovitun mukainen. Sen ovat huomanneet myös metsänomistaja-asiakkaamme: kahdeksan kymmenestä suosittelee Stora Ensoa hakkuissa ja puukaupassa. Syksyn puukauppaa tehdään jo vilkkaana. Arvomme kaikkien Stora Enson kanssa 1.8.–14.10.2018 puukaupan tehneiden kesken 3 kpl Kiramin puisia kylpytynnyreitä kotiin kuljetettuna. Palkinnon arvo lisävarusteineen 2900 €. Tarkemmat säännöt metsäasiantuntijaltasi. Elämässä mukana – Stora Enso www.storaensometsa.fi P. 020 46 1478 Arkisin klo 7.30–17.00 Millaiset puukaupat sinä haluat tehdä? Voita puukaupalla kylpytynnyri 5998_.indd 37 9.8.2018 18.31
• MIKKO HÄYRYNEN S ahat Moottorisahoista valinta on tehtävä pienen tai keskikokoisen mallin välillä. Pieni on kevyt käsitellä ja sillä voi kaataa ne rungot, jotka ovat raivaussahalle liian paksuja. Sillä voi myös pätkiä polttopuurangat. Ei usein, mutta aina joskus tulee vastaan tilanne, jossa isompikin runko pitäisi saada nurin ja pätkiä. Kyllä se pienelläkin sahalla onnistuu, mutta isompaa kaipaisi. Raivaussahoissa kokovalikoima on suppeampi kuin moottorisahoissa, mikä tekee valinnan vähän helpommaksi. Kaikkiin moottorilla toimiviin laitteisiin pätee, että varaosien saatavuus ja lähellä oleva huoltoliike säästävät turhilta mieliharmeilta. Halpamerkkisahat ovat yksilöitä, jotka saattavat toimia hyvin tai sitten eivät. Niitä ei oikeasti ole tarkoitettu korjattaviksi. Pienmoottoribensiini Jos sahataan vain silloin tällöin, niin sahoissa kannattaa käyttää pienmoottoribensiiniä, jossa on voiteluöljy valmiiksi sekoitettuna. Itse sekoitettu bensiini on vähän halvempaa, mutta säästö on pieni riskiin nähden. Erityisen riskaabeli yhdistelmä on halvalla voiteluöljyllä itse sekoitettu bensiini, jolla sahataan paljon kesäkuumalla. Kuumana käyvä kone ja heikko voitelu saattavat johtaa kiinnileikkautumiseen. Se ei tarkoita koneen jämähtämistä, vaan että moottorista katoaa puristukset – konetta voi kyllä nykiä käyntiin, mutta kaivattua pärähdystä ei kuulu. Kypärä Kun hankkii moottorija raivaussahan, niin samalla kannattaa hankkia myös metsurin kypärä, jossa on silmikko ja kuulosuojaimet. Raivaussahatyössä silmikko on ehdoton, sillä raivaussahan terästä pölisee pientä purua, joka kirvelee silmiä. Suojalaseilla on taipumus huurtua. Kypärä on hyvä olla siksi, että välillä rungot kaatuvat mihin sattuu. Isku ei ole kova, mutta ero on kuitenkin lippalakin ja kypärän välillä. Vesuri Kevyt yhdenkäden vesuri on kätevä ja helppo pitää mukana tarkastuskäynneillä. Sillä voi rapsia kävellessään rajalinjaa auki ja pelastaa yksittäisen taimen, jonka latvaa juuri tuo hieskoivu hankaa. Istutusvälineet Istutusvälineitä ei kannata hankkia pientä hehtaarimäärää varten, sillä metsänhoitoyhdistyksen jäsenet voivat lainata istutuseli pottiputken, taimivakan ja taimilaatikoiden kantotelineen yhdistyksestä pientä päivävuokraa vastaan. Jos tarve on jokavuotinen, niin hankinta saattaa olla perusteltu. Pystykarsintasaha ja oksaleikkuri Pystykarsintaa ei työmuotona voi taloudellisesti perustella, sillä tili tulee vasta kymmenien vuosien kuluttua, mutta mukavana puuhasteluna kylläkin. Mäntyä pystykarsitaan oksasahalla. Mukavin aika on kevättalven kirkkaina päivinä, kun aurinko jo lämmittää poskia ja lumitaakat putoilevat mäntyjen oksilta. Koivun pystykarsinta tehdään kesälMitä varusteita tarvitaan? Uusi metsänomistaja saattaa innostua vehkeistä ja välineistä. Kaikkea ei kannata omaksi hankkia, seuraavassa lista tarpeellisimmista. XXXX TIE METSÄN­ OMISTAJAKSI OSA 5: VÄLINEET, VARUSTEET, ITSENSÄ HUOLTAMINEN lä, mahlanjuoksun jälkeen. Työkaluna on leikkaavat oksasakset eli sekatöörit. Kuivia alaoksia voi karsia kaikkina vuodenaikoina. Menetelmää kutsutaan pamputtamiseksi – oksa lyödään kepillä irti. Umpihankisukset, lumikengät Metsätilalle pitää päästä kaikkina vuodenaikoina. Siksi tarvitaan umpihankisukset eli leveät, mielellään lyhyet sukset, joissa on eräside saappaalle. Pitkien suksien kääntely tiheikössä on hankalaa. Lumikenkiä ei ole tarkoitettu pitkien matkojen taittamiseen, mutta lyhyillä tarkastusreissuilla ne ovat kätevät ja myös siksi, että eivät vie autossa paljon tilaa. Pystykarsinnassa lumikengät ovat suksia kätevämmät. Arviointivälineet Puuston määrän ja hakkuukypsyyden arvioinnin työkaluja ovat läpimittakaulain, relaskooppi ja lustokaira. Hakkuukypsyyden arvioinnissa kaulain on kätevämpi kuin relaskooppi. Relaskooppi antaa metsäkuvion puumäärän, mutta sen käytössä on aina arvailun maku, kun taas kaulaimella rungon läpimitta oikeasti mitataan. Mittauskorkeus on 1,3 metriä eli rinnankorkeus. Järkevänä pidetyn hakkuukypsyyden raja on 22–24 senttimetrin keskiläpimitta. Mobiilisovellukset Älykännykän maastokarttasovellus on tätä päivää ja tietyllä varauksella korvaa kompassin. Maastokartta näyttää rajat ja paikantaa, eli on oiva apu rajojen etsinnässä. Maastokarttasovelluksen puustotietoi38 MAKASIINI 5 • 2018 5979_.indd 38 9.8.2018 18.48
• Itsensä huoltaminen PARHAISTAKAAN työkaluista ei ole hyötyä, jos metsänomistaja ei muista huoltaa itseään. Metsätöissä sopiva huoltoväli on noin tunti. Huollossa otetaan välipalaa, joka pitää sokeritasapainon kunnossa, ja ennen kaikkea huolehditaan nesteytyksestä. Perussääntö on, että juo saman verran kuin saha kuluttaa polttoainetta. Kesäaikaan juomassa on hyvä olla hieman suolaa lihaskramppien estämiseksi. RAIVAUSSAHATYÖSKENTELY on jalkatyöskentelyä ja sahan ohjailuun käytetään käsiä, joten jalka-, käsivarsija hartioiden lihasten palautumisessa auttaa pienimuotoinen venyttely taukojen yhteydessä. TYÖPÄIVÄN PÄÄTTEEKSI kehoaan voi huoltaa pitemmällä venyttelyllä. Alavartalosta kannattaa venytellä pohjeja reisilihakset, ylävartalosta rinta-, hartiaja käsivarrenlihakset. Kunnon työpäivän jälkeen kyllä tuntee, mitkä lihakset kaipaavat venyttelyä. Oikea työtahti on yksilöllinen asia. Parhaan vastauksen saa kuuntelemalla omaa kehoaan. neen, eli auttavan mobiilin metsäsuunnitelman, saa monen metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyden myötä. Myös isoilla metsäyhtiöillä on tarjota mobiilisovelluksia, nykyisen tai tavoitellun asiakassuhteen kylkiäisinä. Eri metsäorganisaatioiden sovelluksista on vaikea sanoa mitään yleispätevää, nyt eletään nopean kehityksen vaihetta ja mobiilipalveluja päivitetään tämän tästä. Vakuutukset Satunnaisesti metsätöitä tekevä tuskin ajattelee vakuutusturvaansa, tai turvaksi riittää tapaturmavakuutus, joka kattaa vapaa-ajalla tapahtuvat vahingot. Työeläkevakuutus (MYEL-vakuutus) on hankittava, jos työskentelee metsässään itse ja omistaa metsää Etelä-Suomessa 50 hehtaaria, Keski-Suomessa 75 hehtaaria tai Pohjois-Suomessa 100 hehtaaria. Jo 30 hehtaarin metsätilan omistaja voi ottaa vakuutuksen vapaaehtoisena. Työeläkevakuutukseen sisältyy työtapaturmaja ammattitautivakuutus. Eläkemaksut määräytyvät laskennallisen työtulon perusteella. RAIVAUSSAHA Metsänomistajan tärkein työkalu. MOOTTORISAHA Tarvitaan isompien puiden raivaukseen ja polttopuiden tekoon. METSURIN KYPÄRÄ Kypärä suojaa iskuilta, silmikko purulta ja ennen kaikkea kiveen sahatun raivaussahan terän seurauksilta. VESURI Kevyt yhdenkäden vesuri kulkee helposti mukana tarkistusreissuilla ja sillä voi vapauttaa yksittäisiä taimia. SUKSET Palstalle pitää päästä aina. Metsäsuksien pitää olla leveät, jotta on kantavuutta, ja lyhyet, jotta niitä on helppo käännellä. PYSTYKARSINTASAHA Pystykarsintaa on vaikea perustella taloudellisesti, mutta kirkkaina kevätpäivinä työ on mitä mielekkäintä. LÄPIMITTAKAULAIN Oiva väline hakkuukypsyyden määrittämisessä ja antaa touhuun ripauksen metsäherran tuntua. 7 suositeltavaa välinettä Juttusarja metsänomistajaksi tulemisesta jatkuu koko vuoden Makasiini 6: Hoitotyöt Makasiini 7: Ostopalvelut Makasiini 8: Puukauppa 39 MAKASIINI 5 • 2018 5979_.indd 39 9.8.2018 18.48
• TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO | PUH. 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-18, LA 09-14 Järeä 20 HV kaksisylinterinen Briggs & Stratton TWIN moottori! Leveä 107 cm kaksiteräleikkuri Heavy duty-runko Nopeuden säätely todella kätevästi polkimella! Sähköstartti Takarenkaat 20", eturenkaat 15" Valot, mukiteline ym. GLANSPOWER MTD 20A42B AJOLEIKKURI Kaupan päälle kippaava peräkärry! 2190 € Automaattinen vaihteisto! TYÖNNETTÄVÄ BIO RUOHONLEIKKURI GREENSTAR M510I 1 4,75 HV OHV nelitahtimoottori Easy Starter, todella tehokas Leveys 51 cm 7" vahvat pyörät Leikkuukorkeuden pikasäätö, 5 korkeusasentoa Vahva teräsrunko norm. 169 € 139 € ITSEVETÄVÄ GREENSTAR RUOHONLEIKKURI M20V T Tehokas 4,75 HV OHV nelitahtimoottori Työleveys 51 cm Etupyöristä itsevetävä Allesilppuava bioleikkuri Kuulalaakeripyörät 10/7" Korkeussäätö yhdellä vivulla, 7 eri korkeutta Itsevetävä bioleikkuri! norm. 245 € 199 € NIITTOKONE EUROSYSTEMS MINIEFFE M800 B&S Briggs & Stratton Series 450 nelitahtimoottori Työleveys 87 cm Itsevetävä 13x5.00-6” ilmakumipyörät Vahvat terät Paino 54 kg Pitkän heinän niittoon! 690 € SAROM SANTIAGO PIHAGRILLI Korkealaatuisesta sementtivalusta valmistettu, säänja tulenkestävä Kivinen tulipesä 480x330 mm Kromattu grilliritilä säädettävissä eri korkeuksiin Mitat (K,L,S): 1955x760x430 mm norm. 199 € 169 € AUTOTALLI SUNYARD 15 M Mitat (P,L,K): 500x299x232 cm Runko vahvaa sinkittyä terästä Iso kaksiosainen ovi Lisäksi sivussa pienempi käyntiovi Väri tumman harmaa norm. 690 € 590 € PIHAVARASTO SUNYARD HW0608 Mitat (L,P,K): 235,7x194,6x208,7 cm Katto ja seinät lujaa pro?loitua ja galvanoitua 0,25 mm teräspeltiä 15 vuoden puhkiruostumattomuustakuu! Runko 0,6 mm vahvaa sinkittyä terästä Iso oviaukko 105 cm Upealla puujäljitelmäkuviolla! 345 € TUKKIKÄRRY T005 Hyvälaatuiset ja isot renkaat 22x11-10” Laadukas galvanoitu pintakäsittely Säädettävät tukkipankot 590 € TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV300 T3B Sähköinen 2/4-vedon kytkin Portaaton CVT-vaihteisto, hidas-nopea + pakki Vääntävä 300 CC OHV nestejäähdytteinen moottori, 18 HV/6500 RPM Maavara 183 mm 24 kk takuu Suomen edullisin neliveto-traktorimönkijä TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV500 T3 Sisältää vinssin ja alumiinivanteet Moottori yksisylinterinen nelitahti 493 cm Nestejäähdytys CVT-automaattivaihteisto Sähköisesti kytkettävä neliveto Kytkettävä etutasauspyörästön lukko 24 kk takuu Sisältää vinssin ja alumiinivanteet 4990 € 3990 € TRAKTORIHAKETIN BX42S Maksimi oksan koko 100 mm Vauhtipyörässä 4 kpl leikkuuteriä Syöttöaukon suuaukon koko 50x50 cm Ulosheittotorvi säädettävissä 360 astetta Ulosheittotorven korkeus 152 cm Suositeltu traktorin teho väh. 18-30 HV Saatavana myös hydraulisella syötöllä hintaan 2290 € Tehokas traktorihaketin isolla syöttöaukolla! 1290 € SUORAAN MAAHANTUOJALTA MIKSI MAKSAISIT LIIKAA? WWW.KONE-GLANS.FI 6004_.indd 40 9.8.2018 18.57
• JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. TU U LI KK I SI RO LA dokkaiden kiinnostukset ja tavoitteet. Sitten laskemalla ja vertailemalla eri toimintamalleja löytyy juuri sinun tapaukseesi paras ratkaisu. Ellet sitten toimi yleisimmällä tavalla. Jätät koko homman sikseen, jolloin hautajaistesi jälkeen alkaa melkoinen mylläkkä. Selvittelyjä, arvioita ja riitoja. Asianajajien ja verokarhun lompsa lihoo, perikuntasi saa nauttia rippeet. saa, kuinka kauan se kestää, ja paljonko vuotta päälle on hinta. Siihen korkoa ja käyttökuluja. Vertailuun vielä jonkun urakoitsijan taksa, eli paljollako joku ammattilainen saman työn tekisi. Ja sitten se tärkein. Jos itse kulutat päiväsi vaikkapa leikkimällä mönkijällä, niin silloin sinulta jää tekemättä joku tärkeä raivaus. Mitä se maksaa? U usia metsänhoito-oppeja laaditaan nykyään mielenosoituksissa. Sama väki, joka juuri kiljui valinnanvapautta, määkii nyt meidän yhteisiin metsiimme avohakkuukieltoa. Samaan aikaan ahneet pelimiehet raapivat pikavoittoja härskeillä harsintahakkuilla, mutta kun joku raippa alueelle jää, niin kukaan ei voi mitään. Pitkän tähtäimen laskelmista, tuhoherkkyyksistä ja sahatavaran laadusta ei paljon puhuta. Laskepas omalta kohdaltasi vaikka yhden hehtaarin uudistuskypsän metsän hakkuu. Avotai siemenpuuhakkuulla saat korkeimman hinnan ja kaikki rahat heti itsellesi, tietysti poislukien uudistuskulut. Poimintahakkuulla saat osapuilleen harvennushakkuun hinnan ja vain osan rahoista – loppuosa jää hamaan tulevaisuuteen. Eikä tarvitse kuvitella, että uudelleen poimimaan päästäisiin kovin äkkiä, sillä parhaat puut on viety ja jäljelle jääneet hoippuvat aikansa, ennen kuin pääsevät normaaliin kasvuun. L askukonetta kaivataan myös omistajan vaihdoksessa. Älä luulekaan, että itse elät ikuisesti. Useita vuosia ennen h-hetkeä pitää selvittää tulevien omistajaehK auan sitten eräs saha muksahti pepullensa. Paikallisessa baarissa vakiporukka siunaili, kuinka sellainen saha voi mennä nurin, kun omistajakin teki niin kovasti töitä. Yökaudetkin kulki sahalla hitsauskoneen kanssa ja korjaili paikkoja. Muukalainen sotkeentui asiaan ja valaisi, että ei johtajan kuulu juosta öisin hitsauskoneen kanssa, vaan hänen kuuluu päiväsaikaan hiljakseen astella ympäri sahaa laskukone hyppysissään. Omasta näkövinkkelistäni metsässäkin pätee sama ohje sovellettuna. Tietysti töitä paiskitaan hiki hatussa, kesäaikaan öisinkin. Vaan sen laskukoneen pitäisi kyllä yhtenään raksuttaa, sekä pääkopassa että toimiston pöydällä. Metsäkappaletta on toki erinomaisen vaikea saada konkurssiin, vaikka se parhailta onnistuukin – silloin kun tuottava metsä on laitettu jonkun tuottamattoman aivoituksen pantiksi. M etsä on sen sortin tuotantolaitos, että joka kesä se pukkaa rahaa aivan pakosti. Huonosti hoidettukin tuottaa jotakin, mutta hyvin hoidettu kasvaa motteja ja rahaa enemmän kuin äkkiseltään ajattelisi. Ja tälle rahalle tuntuu olevan ottajia: Jos jonkin sorttista sijoituskohdetta ja avustuskohdetta ja konetta ja vempelettä ja tarvitsijaa on joka nurkan takana. Ilveilijät, helppoheikit ja kaupustelijat ovat ottaneet metsänomistajat silmätikukseen. Eikä ihan aiheetta. Metsäväki enimmälti on pikkuvarakasta ja elämäntaipaleensa puolivälin taakseen jättänyttä. Jonkun vempaimen kannattavuus on helpohko laskea. Mitä vehje makTärkein kone on laskukone METSÄLÄISEN ALLAKKA Näpyttele laskukoneellasi hankinnat metsänhoidon tuotto 41 MAKASIINI 5 • 2018 41 MAKASIINI 5 • 2018 5971_.indd 41 9.8.2018 18.57
• E dellisen Makasiinin Perintömetsä-artikkelissa (Metsälehti Makasiini 4/2018) oli kuvitteellinen esimerkki Kaukon yksin perustamasta yhteismetsästä. Tarkastellaan nyt tilannetta, jossa Kauko myy aikuisille lapsilleen metsää ennen yhteismetsäjärjestelyjä. Kauko omistaa metsät, 170 hehtaaria, yhdessä kahden lapsensa kanssa verotusyhtymänä. Kunkin omistusosuus on 1/3. Lapset ostivat osuutensa Kaukolta alennetulla 126 000 euron kauppahinnalla, mikä oli vähän yli 75 prosenttia käyvästä arvosta. Kaupasta ei siten syntynyt lahjaveroa ostajille. Kauppahinnoista, yhteensä 252 000 euroa, ja kaupan kuluista muodostui yhtymälle metsävähennysoikeutta kaikkiaan 157 400 euroa. Yhtymäosuuksien ostossa muodostuu metsävähennysoikeutena 60 prosenttia kauppahinnasta ja kaupan kuluista. Oma askarruttaa Yhtymillä ja kuolinpesillä on kaksi mahdollisuutta siirtää omat metsät yhteismetsäomistukseen. He voivat perustaa oman yhteismetsän tai liittää metsät jo olemassa olevaan yhteismetsään. Viime vuonna Suomessa perustettiin 35 uutta yhteismetsää ja tehtiin 64 alueen liittämistä olemassa olevaan yhteismetsään. Osassa liittämistoimituksia yhteismetsän osakaskunta tai olemassa oleva osakas kasvatti omilla maahankinnoillaan yhteismetsän pinta-alaa. Osassa yhteismetsään liitettiin uudeksi osakkaaksi tulevan metsänomistajan metsää. Kaukolle ja tyttärille on jo sijoitusmielessä selvää, että he haluavat jatkaa metsänomistajina, eikä metsiä haluta myydä pois. Elämäntilanteet ovat kuitenkin sellaisia, että kenelläkään ei ole aikaa panostaa kunnolla metsäasioiden hoitamiseen. Niinpä he pohtivat, kannattaisiko metsistä muodostaa yhteismetsä tai liittää metsät olemassa olevaan yhteismetsään. Ajatus omasta yhteismetsästä viehättää, mutta he tunnistavat siihen liittyvät vastuut. Moniin metsäja toimistohommiin voi toki hankkia ostopalveluja. Yhdessä he laskevat, mitä jäisi viivan alle, jos kaikki tarpeelliset työt ja asioiden hoito hankittaisiin ostopalveluna. Vähintään kolmen prosentin tuotto-odotuksella ja oman metsän puukauppamahdollisuuksilla tämä laskelma ei suuria lupaa. Metsävähennyksenkin tuoma veroetu näkyisi voimakkaammin vasta useiden vuosien päästä, jolloin hakkuumahdollisuudet selvästi kasvavat näissä metsissä. Vaihtoehtona liittäminen Kuten yhteismetsän perustamistoimitus myös maiden liittäminen yhteismetsään osuuksia vastaan on asianosaisille maksutonta. Koska liittämistä ei katsota luovutukseksi, siitä ei tule kummallekaan osapuolelle veroseuraamuksia. Edellytyksenä on, että alueen vastaanottava yhteismetsä ja metsänomistaja tekevät keskinäisen sopimuksen liittämisestä. Tämä sopimus ei saa loukata kenenkään oikeutta. Liittämisessä muodostettavien yhteismetsäosuuksien täytyy vastata arvoltaan yhteismetsään liitettävien metsien arvoa. Arvoeroja ei saa tasata muilla suorituksilla, jos liittäminen halutaan toteuttaa ilman veroseuraamuksia. Kaukoa ja tyttäriä houkuttelee suurehkojen yhteismetsien vuosittain osakkailleen jakama verovapaa ylijäämä. He löytävät Suomen metsäkeskuksen verkkosivuilta luettelon ”Suomen yhteismetsät kunnittain” ja bongaavat sieltä lähellä sijaitsevan, hyvämaineisen yhteismetsän. Yhteismetsän omilta verkkosivuilta löytyy hoitokunnan puheenjohtajan yhteystiedot. Suomen metsäkeskus pitää yllä julkista yhteismetsärekisteriä, josta voi pyytää muun muassa yhteismetsien yhteystietoja. Niiden ajantasaisuus riippuu yhteismetsän aktiivisuudesta tiedon toimittamisessa. Tiina, toinen Kaukon tyttäristä, soittaa hoitokunnan puheenjohtajalle ja tiedustelee yhteismetsän suhtautumista mahdolYHTEINEN METSÄ YHTEISMETSÄÄN Maiden liittäminen yhteismetsään on maksutonta, eikä siitä myöskään koidu veroseuraamuksia. PERINTÖMETSÄ PIRJO HAVIA 42 MAKASIINI 5 • 2018 5972_.indd 42 9.8.2018 19.11
• Kauko ja hänen lapsensa päättävät liittää metsät olemassa olevaan yhteismetsään ja samalla tehdä yhtymän jaon niin, että jokainen saa yhteismetsäosuudet omiin nimiinsä. Ilman tällaista jakopäätöstä osuudet olisi liittämisessä annettu yhtymän omistamille tiloille, joiden omistus olisi jatkunut 1/3-osuuksin. He kirjaavat jakopäätöksen liittämissopimukseen ja Maanmittauslaitoksen toimitusinsinööri toteuttaa jaon liittämistoimituksessa. ”Tämähän meni näppärästi”, toteaa Kauko toimituskokouksessa. Luovutusrajoituksen tulkinta selkeämmäksi Esimerkkitapauksessa liitettävän alueen pinta-ala on melko suuri ja siksi tällainen jako yhtymän osakkaiden kesken oli mahdollinen. Pienten pinta-alojen osalta se ei aina voi toteutua. Jatkossa Kaukolla on rajoittamaton mahdollisuus myös lahjoittaa omia yhteismetsäosuuksiaan lapsilleen. Yhteismetsälain pykälässä 17 säädetään mahdollisuudesta rajoittaa yhteismetsäkohtaisesti osuuslukujen pirstoutumista. Rajoitus koskee yhteismetsäosuuksien luovutuksia ja muita saantoja. Se tarkoittaa, että mahdollista osakaskunnan ohjesäännössään määräämää osuuslukua pienempiä osuuksia ei saa luovuttaa. Maanmittauslaitos on selkeyttänyt tämän säännöksen tulkintaa tänä vuonna niin, että luovutusrajoitus ei koske osuutta vastaan liittämistä, koska se ei ole luovutus eikä muu saanto. Yhteismetsään voidaan siis liittää hyvinkin pieni alue, josta muodostettavat osuudet ovat pienemmät kuin luovutusrajoituksessa määrätty osuusluku. Jos liittämistoimituksen yhteydessä halutaan jakaa perikunnan tai yhtymän metsänomistus niin, että jokainen saa omaa omistusosuuttaan vastaavat osuusluvut, pitää luovutusrajoitus huomioida. Tällainen jako on muu saanto. Toimituksessa ei voida halkoa omistusta luovutusrajoitusta pienempiin osiin. liseen liittämiseen. Samalla hän pyytää nähtäväksi yhteismetsän ohjesäännön, tilinpäätöksen, toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä pyytää tietoa aiempien vuosien ylijäämän jaosta. Tästä käynnistyy liittymisneuvottelu. Laske tuotto Kun sekä liittyjän että vastaanottavan yhteismetsän kiinnostus järjestelyyn on todettu, tarvitaan arvonmääritys sekä liitettävälle alueelle että yhteismetsäosuuksille. Tässä vaiheessa on tärkeää toimia objektiivisesti ja oikeudenmukaisesti. Tulevat tuotot ovat nimenomaan riippuvaisia liittyjän saamasta osuusluvusta. Tarvitaan ajantasaiset arvot, mieluiten samoin arvonmääritysperustein. Kannattaa tarkastella, millaisen sijoitetun pääoman tuoton yhteismetsän jakama ylijäämä arvolaskelman mukaisella osuusluvulla antaa. On myös hyvä muistaa, että ylijäämä on osakkaalle verotonta tuloa ja että osakkaan ei missään vaiheessa tarvitse sijoittaa omia rahavarojaan yhteismetsän menoihin. Yhteismetsien tuotot vaihtelevat. Yleisimmin sijoitetun pääoman tuotto lienee 3–5 prosenttia hyvin ja pitkäjänteisesti toimivissa yhteismetsissä. Tästä ei kuitenkaan ole ajantasaista, tutkittua tietoa. Arvonmäärityksestä kerrotaan tarkemmin esimerkiksi Maanmittauslaitoksen verkkojulkaisussa ”Yhteismetsän ja yhteismetsäosuuden arvo”. Metsävähennystä ei aina huomioida Tässä yhteydessä sovitaan myös siitä, otetaanko arvonmäärityksessä huomioon liittämisessä yhteismetsälle siirtyvä metsävähennysoikeus. Siirtyvä etu voi nostaa liitettävän metsän arvoa. Jos yhteismetsällä on ennestään merkittävästi metsävähennysoikeutta, ei näitä arvonmäärityksessä yleensä huomioida. Kauko laskee, että metsävähennysoikeus 157 400 euroa tarkoittaisi yhteismetsän osakaskunnalle 26,5 prosentin veroasteella 41 711 euron nettohyötyä. Hän esittää, että tämä summa lisätään yhtymän metsien arvoon. Yhteismetsän edustaja ei suostu, koska yhteismetsän osakaskunnalla on paljon käyttämätöntä metsävähennysoikeutta ennestään. Mutta siirtyvä vähennysoikeus vauhdittaa toki liittämisneuvotteluja. Yhteismetsän osakaskunta käyttää metsävähennysoikeutta pienentämään osakaskunnan tuloverotusta. Kauko ja hänen lapsensa pääsevät liittämisen jälkeen osana osakaskuntaa nauttimaan kaikista osakaskunnan verovähennysoikeuksista. Liittämisen yhteydessä voidaan aiempi yhteisomistus myös purkaa. Polku yhteismetsään Muutos yhtymäksi, osuuksien myynti tyttärille tuo metsävähennystä. Liittyminen yhteismetsään osuuksia vastaan, samalla yhtymä puretaan. Kaukon metsä, 170 ha Kaukon ja tyttärien yhtymä OSA YHTEISMETSÄÄ www.usewood.fi, puh 040-1830366 Metsänomistajan pienkoneet: ajokone, hakkuukone, ja kombikone. Hakkuunäytös FinnMetko-messuilla Jämsässä päivittäin 30.8-1.9.2018 43 MAKASIINI 5 • 2018 5972_.indd 43 9.8.2018 19.11
• Mistä materiaalia juurikoreihin? Mummolla oli pullakori, joka oli puun juurista tehty. Minkä puun juurista saa niin tasaista punosta? Monien puulajien – luultavasti kaikkien meikäläisten puiden – juuria voi käyttää korien ja muiden punontatöiden tekoon. Olennaista on maaperä, josta juuria kerätään. Punontaan tarvitaan pitkiä ja tasapaksuja juuria. Parhaiten niitä saa irti hiekkamaasta, kuten hiekkaisista jokitörmistä tai sorakuoppien laidoilta. Kivisestä moreenimaasta juurten otto ei onnistu. Tästä syystä meillä on punontaan käytetty eniten mäntyä, jonkun verran myös koivua. Jos juuria säilyttää kuivina, ne täytyy liottaa kunnolla ennen kuin punonnan aloittaa. SEPPO VUOKKO Kumpi on parempi? Olen lukenut, että raivurissa 200 millimetrin terä olisi parempi isommassa metsässä kuin 225 millimetrin terä. Luulisi, että se olisi toisinpäin: 225 millin terä isompiläpimittaiseen ja pusikkoiseen taimikkoon ja 200-millinen varhaishoitoon. Miten on? Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta. Käytettävään raivaussahan terän valintaan vaikuttaa sahan teho ja käyttäjän tottumus. LUKIJOIDEN KYSYMYKSET Metsäverotus Hannu Jauhiainen Metsänomistaja ja veroasiantuntija. Metsäverotus Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija Luonto Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. Koneet Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Pienkoneiden asiantuntija. Metsänhoito Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori. KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4a , 0020 Helsinki. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Suuremmissa ns. ammattisahoissa riittää teho käyttämään halkaisijaltaan 225 millimetrin terää. Tämä terävarustus lisää terän kehänopeutta ja samalla leikkuuteho lisääntyy verrattuna 200-millimetriseen terään. Sahassa on riittävästi tehoa kiihdytykseen. Pienempitehoisiin raivaussahoihin soveltuu halkaisijaltaan 200 millimetrin terä. Sahan teho riittää kiihdytykseen ja terän kehänopeus on sovitettu leikkuutehoon. Kumpikin teräkoko käy ennakkoraivauksesta varhaishoitoon. Isompi terän halkaisija mahdollistaa suurempiläpimittaisen rungon katkaisun ilman vastasahausta, jolloin työ nopeutuu. Jos varhaishoidossa käytetään pyyhkäisymenetelmää eli niittotekniikkaa, niin 225 millimetrin terällä on hiukan leveämpi leikkuukaista. Tottumusta sahan käsittelyssä vaatii muun muassa se, että terä pyörii pidempään, kun kaasua löysätään. Tämän seurauksena säästettäviä taimia saattaa katkeilla tai vaurioitua. Terää vaihdettaessa on muistettava, että koneeseen on aina vaihdettava terän halkaisijalle sopiva sektorisuoja. LEO SAASTAMOINEN Istutanko uudet tilalle? Keväällä istutetussa taimikossa on enemmän tai vähemmän kuivuudesta kärsineitä kuusentaimia jo melkein puolet. Kannattaisiko ne kaikki nyppiä pois ja istuttaa tilalle uudet? Toipuuko taimi, jos siinä näkyy vielä vihreitä neulasia? Riittävän syvään istutetut, istutusvaiheessa oikein käsitellyt taimet eivät hevillä kuole kuivuuteen. Mikäli taimet ovat olleet istutushetkellä sulia ja juuripaakut vedellä kyllästettyjä, on syytä selvittää, ovatko ne olleet taimitarhalta lähtiessään terveitä vai onko niihin iskenyt jokin sienitauti istutuksen jälkeen. Keltaisten neulasten tai lehtien esiintyminen kuivana kesänä voi olla merkki siitä, että kasvi yrittää vähentää haihdutusta säilyäkseen hengissä. Elossa olon voi tutkia taittamalla taimista sivuoksia. Jos oksat napsahtavat taivuttamalla poikki, taimi ei enää herää henkiin. Kokemukset taimikoiden täydennysistutuksista ovat Sekä 200että 225-milliset terät soveltuvat niin ennakkoraivaukseen kuin varhaishoitoonkin. Isommalla terällä työ sujuu hieman nopeammin. 44 MAKASIINI 5 • 2018 44 MAKASIINI 5 • 2018 5975_.indd 44 9.8.2018 18.59
• olleet yleensä heikkoja. Pääsyynä on ollut nopeasti rehevöityvä aluskasvillisuus, joka on tehnyt täydennystaimista selvää. Jos istutustaimia on elossa syksyllä tasaisesti yli 1 000 kappaletta hehtaarilla, syntyvät luonnontaimet takaavat yleensä riittävän taimikon tiheyden. Täydennystä kannattaa harkita kuolleisuuden ollessa selvästi ryhmittäistä. Jos istutuksesta on kulunut useampi vuosi, täydennys ei yleensä enää auta. Homma on tällöin aloitettava alusta tai tyydyttävä vähätuottoisemman metsikön kasvattamiseen. Oikea aika täydennystarpeen arvioimiseen on syksyllä, jolloin koko kesän kuivuudet on nähty. Istutus kannattaa tehdä keväällä hieman alkuperäistä isommilla taimilla. Istuttaisin täydennykseksi vain kuusta, koska koivun taimet ovat herkkiä aluskasvillisuuden kilpailulle. Jos istutusala on pieni ja lähistöllä on runsaasti sopivan kokoisia luonnontaimia, myös siirtoistutus voi olla harkinnanarvoinen, mutta työläs vaihtoehto. Eläviä taimia ei kannata nyppiä pois. KARI MIELIKÄINEN Mitä hallintaoikeudesta luopuminen maksaa? Olen 86 vuotta vanha mummo Pohjois-Savosta. Lahjoitin 15 vuotta sitten 22 hehtaarin metsätilan pojalleni ja pidätin elinikäisen hallintaoikeuden itselleni. Nyt mieleni on muuttunut ja haluan luopua hallintaoikeudesta. Miten se tapahtuu ja kuinka paljon omistajaa verotetaan saamastaan hallintaoikeudesta? Pitääkö lakimiehen tehdä uudet paperit? Mitä se maksaa? Voitte luopua hallintaoikeudesta laatimalla luopumissopimuksen. Jos luovuttaminen tapahtuu lahjoittamalla, niin omistaja joutuu maksamaan normaalin lahjaveron hallintaoikeuden käyvästä arvosta. Hallintaoikeuden käypä arvo riippuu teidän iästänne ja metsän tuotosta. Metsän tuottona voitte käyttää 5:tä prosenttia ja ikäkerroin on 4, koska olette 86-vuotias. Näin ollen hallintaoikeuden arvo on 20 prosenttia (=4 x 5%) tilan käyvästä arvosta. Tilan käypä arvo on Pohjois-Savossa 68 200 euroa (=22 ha x 3 100 €/ha) verottajan hyväksymillä keskihinnoilla. Niinpä hallintaoikeuden arvo on 13 640 euroa (20% käyvästä arvosta). Omistajalta menee lahjaveroa siis 791,28 euroa. Luovutuskirja voi olla hyvin yksinkertainen, jossa todetaan vain luovuttaja, luovutuksen saaja ja kiinteistöt, joiden hallintaoikeutta luovutus koskee. Samoin mainitaan saantokirja ja päivämäärä, jolla hallintaoikeus on pidätetty Sopimuksen laatimisen jälkeen tehdään lahjaveroilmoitus verottajalle. Sopimuksen laatiminen ei vaadi lakimiestä. Sen voi tehdä itsekin. Sopimus ei vaadi kaupanvahvistusta vaan todistajat riittävät. Laskutushinta tällaiselle sopimukselle on ollut 100– 200 euroa. VÄINÖ SIKANEN Miten luovutusvoitto lasketaan? Minulla on vuosina 2001 ja 2005 hankitut metsätilat. Toiselta tilalta olen myynyt puuta, metsävähennyksiä olen tehnyt kummankin tilan yhteisestä metsävähennyspohjasta. Nyt olen myymässä sitä tilaa, jossa ei ole tehty hakkuita. Miten kyseisen tilan luovutusvoitto lasketaan? Myyntihinnasta vähennetään hankintameno-olettama, joka on tässä tapauksessa 40 prosenttia myyntihinnasta, tai hankintahinta, sen mukaan kumpi on suurempi. Sen jälkeen luovutusvoittoon lisätään käytettyä metsävähennystä, enintään myydyn tilan metsävähennyspohjan verran eli 60 prosenttia sen hankintahinnasta. Näin saadaan lopullinen luovutusvoitto. Luovutusvoittoa laskettaessa sillä ei ole merkitystä, minkä tilan tuloista metsävähennyksiä on tehty. Metsävähennystä lisätään kaikkien niiden tilojen luovutusvoittoon, jotka ovat mukana metsävähennyspohjassa. HANNU JAUHIAINEN Metsän ammattilainen välittää. Metsät, pellot, tontit, mökit ja talot eri puolilta Suomea! Jämsä 30.8.-1.9. 8 www.finnmetko.fi 45 MAKASIINI 5 • 2018 45 MAKASIINI 5 • 2018 5975_.indd 45 9.8.2018 18.59
• KOEAJOSSA S koda Karoq luontuu parhaiten kaupunkilaisperheen menopeliksi, mutta se on kotonaan myös metsäautoteillä. Vaikka Karoq ei äkkiseltään tuoksahda pihkalle tai kaksitahtibensiinille, ei sen kannata antaa hämätä. Nelivetoisena maastokelpoisuus venyy keskivertokuskin uskalluksen tuolle puolelle. Tilaakin riittää, kun takapenkit irrotetaan – melkein kaksi kuutiometriä, lupaa esite. Karoq on erinomainen ajettava. Ajokäytös on maasturimaisesta maavarasta huolimatta jämäkkä. Muun muassa jousitusta ja iskunvaimentajia voi säätää lavealti erilaisiin kelija tieolosuhteisiin. Koeajettavassa autossa oli 19 tuuman vanteilla 40-profiiliset renkaat, mikä tarkoittaa matalaa kumiosaa. Meikäläisillä teillä vähän pienempi vanne ja korkeampi rengas vaimentavat tien karheutta mukavammin. Kuljettajaa avustavaa ”älyä” on runsaasti: kaistanpitoavustin, automaattinen hätäjarrutus sekä edellä kulkevaan liikenteeseen mukautuva vakionopeussäädin ynnä auton lähiympäristöä luotaavia kameroita. Metsätiellä ympäristöä luotaavien sensorien hälyttimet kannattaa sulkea, muuten piipitys on jatkuvaa. Hätäjarrutin pysäytti kertaalleen auton kuin seinään, kun olimme peruuttamassa metsätien levikkeelle ja takana oli peruutuskameraa hämännyttä heinikkoa. Kokeilemamme Karoq oli varustettu 110 kilowatin (150 hevosvoimaa) turbodieselmoottorilla, joten aika ei käy pitkäksi 76 tonnin puutavara-autoakaan ohittaessa. Koeajossa kulutus oli 6,6 litraa sadalla kilometrillä. Valmistajan ilmoittama yhKahden kuution KAROQ Katumaasturi Skoda Karoqia on sanottu kaikkien aikojen parhaaksi Skodaksi. Se voi hyvinkin pitää paikkansa. Katumaasturi Skoda Karoq kulkee hyvin myös metsäteillä. TEKSTI RISTO PÖNTINEN JA MIKKO RIIKILÄ KUVAT RISTO PÖNTINEN 46 MAKASIINI 5 • 2018 5976_.indd 46 9.8.2018 19.06
• SKODA KAROQ Moottoriteho: 150 hv Vaihteisto: 7-portainen automaatti Valmistajan ilmoittama kulutus: 4,9–5,7 l/100 km Kulutus koeajon aikana: 6,6 l/100 km CO2-päästöt: 134 g/km Huippunopeus: 195 km/h Omapaino: 1 516 kg Vetopaino, jarrullinen perävaunu: 2 000 kg Vetopaino, jarruton perävaunu: 750 kg Peräkontin leveys: 100 cm Maavara: 17,6 cm Tavaratilan pituus takapenkit käännettynä: 170 cm Moottorivaihtoehdot: 1,0 TSI (bensiini), 1,5 TSI (bensiini), 1,6 TDI (diesel) ja 2,0 TDI(diesel) Nelivetomallit: 2,0 TDI (diesel) Auton hinta koeajovarustein: noin 52 000 € Perusmallien hinnat: 27 487–47 476 € (Koeajettu malli 4x4, 2,0 TDI) distetty kulutus on 5,2 litraa sadalla kilometrillä. Muunneltavuus huippuluokkaa Lukuisat näppärät ratkaisut parantavat auton käytettävyyttä. Ovitaskuun sijoitettu roskapussin pidin on loistokeksintö. Tavaratilassa tavaroiden säilytys ja sidonta on hyvin järjestetty. Kätevä on myös tavaratilan valo, joka irrotettaessa muuttuu taskulampuksi. Vetokoukku kääntyy takapuskurin alta esiin napista painaen ja lukittuu jalalla tönäisten. Koukkuun voi kytkeä moottoriversiosta riippuen jopa 2 000 kilon kärryn. Takaluukku on moottoroitu, se aukeaa ja sulkeutuu sähköisesti. Hattuhylly nousee takaluukun mukana, joten se ei haittaa tavaratilan lastausta. Takapenkit ylhäällä tavaratilaa on niukasti yli 500 litraa. Se on vähän, mutta tilanne muuttuu, kun takapenkkien selkänojat kallistetaan eteenpäin. Silloin tilaa tulee riittävästi metsätyövarusteille, kuten raivaussahalle. Lisävarusteena tarjolla olevat VarioFlex-takaistuimet monipuolistavat auton käyttöä. Kolmiosaisen takapenkin jokainen osa voidaan kallistaa ja irrottaa erikseen. Kun keskimmäinen takaistuimista poistetaan, voidaan sivulla olevien istuimia siirtää 15 senttiä keskemmälle, jolloin kahdelle takapenkkiläiselle muodostuu istumatilaa liki bisnesluokan verran. Kuormatila kasvaa liki kahta kuutiota, kun kaikki takapenkit poistetaan. Silloin kyytiin mahtuu kesän satsi polttopuita mökille tai aika monta taimilaatikkoa. Oma wlan-verkko Miinuksia Karoqille voisi ehkä antaa persoonattomuudesta, useimmat citymaasturit muistuttavat nykyisin toisiaan. Skoda kuuluu Volkswagen-konserniin, joten esimerkiksi Seat Ateca ja Volkswagen Tiguan on tehty samoista peruspalikoista kuin Karoq. Toisen miinuksen voisi antaa siitä, että Karoq syrjäytti omaleimaisen Skoda Yetin, jossa oli tuulahdus vanhan ajan maastoautoa. Ajatuksia herättää sekin, että viihde-elektroniikalla on yhä suurempi paino autojen kehittelyssä. Esimerkiksi Skoda Karoqissa on oma langaton verkko, joka liittyy omalla sim-kortilla verkkoon. Tavaratila kasvaa liki kahteen kuutiometriin, kun takapenkit irrotetaan. Tavaratilan pituus on tällöin noin 1,7 metriä ja leveys tasan metri. Kuljettajan näkymät ovat selkeät. Lähes 10-tuumaiselle ruudulle tulee peruutuskameran näkymä. Auto taskuparkkeeraa niin haluttaessa itsekin. Tavaratilan vasemmalla seinällä on isot kassikoukut, 12 voltin virtapistoke, taskulampuksi muuttuva tavaratilan valo ja verkkolokero irtotavaroille. 47 MAKASIINI 5 • 2018 5976_.indd 47 9.8.2018 19.06
• Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto 6005_.indd 48 8.8.2018 17.13
• tesi, että 5G-huutokauppa-aikeista lausuneet professorit, liike-elämä ja Business Finland ovat väärässä ja vain DNA, Elisa ja Telia ovat oikeassa. Tilanne on verrannollinen siihen, että kolmelta isolta kuitupuun ostajalta kysyttäisiin haluavatko he kilpailua kuitupuumarkkinoille. Ehkäpä ministeriöstä jossain vaiheessa kerrotaan, miten meni noin omasta mielestä, kun tuli paalutettua kolmen ison toimijan markkina 15 vuodeksi. Toivottavasti samalla ei tyritty Suomelle tärkeän metsäsektorin digimahdollisuuksia. den varaan myös langattomat yhteydet voivat rakentua. Verkon rakentumisessa ei ole päästy kunnolla edes puheiden tasolle. H uolestuttavaa on myös se, että meiltä puuttuu rohkeus uudistaa toimintamalleja. Tällä hetkellä meneillään olevassa 5G-taajuushuutokaupassa Suomella olisi ollut mahdollisuus rakentaa tulevasta 5G-maailmasta markkinalähtöinen synnyttämään uusia innovaatioita ja paikallisia verkkoja. Osa tulevista 5G-taajuuksista olisi pitänyt jakaa paikallisille toimijoille, mikro-operaattoreille. Tällaisia olisivat voineet olla vaikkapa metsäteollisuuden tuotantolaitokset tai metsätalouden keskittymät. Valtioneuvosto päätti kuitenkin, että taajuudet jaetaan käytännössä kolmeen osaan ja 5G:stä rakentuu valtion siunauksella kolmen ison operaattorin temmellyskenttä, oligopoli. Luodaan siis operaattorilähtöinen malli, jonne uusien toimijoiden on vaikea päästä mukaan. Metsäsektorilla tunnemme hyvin kolmen suuren toimijan mallin kuitupuukaupassa. Kuitupuun hintaahan ei tunnu nostavan mikään markkinabuumi. T oivottavasti olen väärässä, mutta veikkaan isojen operaattoreiden rakentavan 5G-verkkoa sinne, missä asiakkaita – ihmisiä ja yrityksiä – on paljon. Maaseudulla sijaitsevan sahan automaatio, hakkuukoneen etäohjaus, virtuaalinen metsämatkailu, lisätyn todellisuuden metsäsuunnitelmat uhkaavat jäädä toteutumatta, jos 5G:hen perustuvia liiketoimintamalleja ei saada syntymään kasvukeskusten ulkopuolelle. Valtioneuvosto tai käytännössä liikenneja viestintäministeriö toN opeat verkkoyhteydet ja digitalisaatio muuttavat maailmaa kiihtyvällä tahdilla. Samaan aikaan riski yhteiskunnan eriarvoistumisesta kasvaa, jos osa maasta tippuu yhteyksien ulkopuolelle. Verkkoyhteydet ovat aivan yhtä välttämättömiä kuin tiet tai sähkölinjat. Ilman tietoliikennettä eivät onnistu arjen askareet eikä yritysten liiketoiminta. Suomi on viimeisten vuosien aikana pudonnut kelkasta etenkin maaseudun nopeiden yhteyksien saavutettavuudessa. Vuonna 2012 Suomi oli vielä huonompaa keskitasoa verkkoyhteyksissä. Vuonna 2016 enää vain Kreikassa maaseudun kotitalouksilla oli Suomea vähemmän nopeita verkkoyhteyksiä saatavissa. M etsäsektori on ollut monella tapaa suunnannäyttäjä digitalisaation hyödyntämisessä. Metsävaratiedot, puumarkkinapaikka, logistiikkajärjestelmät ja metsänomistajille tarjottavat palvelut ovat jo pitkään pohjautuneet erilaisiin sähköisiin järjestelmiin. 5G:n avulla metsäalalla olisi mahdollisuus ottaa seuraava kehitysaskel. 5G:stä tulee arvioiden mukaan lähes viiveetön ja äärettömän nopea. Tällöin verkkoon voidaan kytkeä suunnattomasti laitteita. Samalla kehittyisivät esimerkiksi metsäsektorin automaatio, reaaliaikainen etäohjaus, logistiikan optimointi, metsäsuunnittelun ja puukaupan virtuaalisuus sekä lisätty todellisuus. Surullista kyllä, tällä hetkellä ei ymmärretä, että biotalouteen pohjautuva tuleva yhteiskunta ei toimi ilman verkkoyhteyksiä. Samalla tapaa kuin Suomeen on saatu aikaiseksi kattava liikenneverkko, on koko maahan saatava aikaiseksi vahvat tietoliikenteen runkolinjat, joiTyritäänkö metsäsektorin digimahdollisuudet? Metsäsektorilla tunnemme hyvin kolmen suuren toimijan mallin kuitupuukaupassa. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC MARKO MÄKI-HAKOLA Kirjoittaja on MTK:n elinkeinojohtaja. KOLUMNI 49 MAKASIINI 5 • 2018 49 MAKASIINI 5 • 2018 6001_.indd 49 9.8.2018 19.31
• LUHTA Ihmisen aikakäsitys saa metsän tuntumaan pysyvältä ja vakaalta. Muutoksen huomaa helpommin, jos tarkkailee lintuja. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA Ihmisen kokemana vaarakuusikko on rauhan tyyssija, mutta tarpeeksi nopeutetussa filmissä puita romahtaisi joka puolella. LUONTO MUUTTUU 50 MAKASIINI 5 • 2018 50 MAKASIINI 5 • 2018 5970_.indd 50 9.8.2018 19.16
• 51 MAKASIINI 5 • 2018 51 MAKASIINI 5 • 2018 5970_.indd 51 9.8.2018 19.16
• T ämän vuosituhannen alussa kuljin pitkin ja poikin Syötteen kansallispuistoa, sillä valokuvasin luontokeskuksen näyttelyä. Kuusitoista vuotta myöhemmin haluan taivaltaa puiston pohjoispäästä sen sydänosiin luikertavan polun. Kuten tiedetään, valtion menoja säästetään ja Metsähallitus on purkanut syrjäisiä tai vähälle käytölle jääneitä retkeilyrakenteita. Huomaan tuota pikaa, ettei polkua ole huollettu ehkä kymmeneen vuoteen. Rinnesoiden pitkoksilla tai puroja ylittävillä silloilla pitää taiteilla kieli keskellä suuta. Paljon enemmän kulkuvauhtia hidastavat polun yli kaatuneet puut. Liekoja lojuu uskomattoman paljon ja tasaisesti eri vuosilta. Ihmisen arkikokemus ja aikakäsitys saa metsän tuntumaan pysyvältä ja muuttumattomalta. Kuvittelen mielessäni nopeutetun filmin, joka tiivistäisi ihmisiän vaarakuusikossa muutamaan minuuttiin. Tällaisessa toimintaleffassa puita rojahtelisi joka puolella, pystyssä seisovat kasvaisivat tai kelottuisivat, pieniin aukkoihin nousisi taimia. Jos samanlainen kamera taltioisi talousmetsää, vauhti ja muutos olisi vielä isompi. Kesken kuvittelujeni kuulen heleän viserryksen. Kuusen latvassa laulaa sinipyrstö, Kainuun ja Koillismaan kuusikkovaaroilla viihtyvä satakielen sukulainen. Sinipyrstö valloitti Syötteen kansallispuiston tällä vuosikymmenellä, aiemmin se oli huippuharvinaisuus koko maassa. Vähän myöhemmin löydän poikasia ruokkivan pariskunnan ja jopa niiden pesän. Menestyjät ja häviäjät Koska tunnen linnut muuta luomakuntaa paremmin, ajatus hyppää puista lintuihin ja niiden siivillä vaarametsistä ihmisten ilmoille. Peltojen ja maaseudun linnusto on muuttunut dramaattisesti ja pääosin niukemmaksi. Minun nuoruudessani ylen runsaat kottarainen, haarapääsky ja peltosirkku ovat nyt joko harvinaistuvia tai äärimmäisen uhanalaisia. Linnustokartoitukset kertovat myös suolintujen kadosta. Suomineidon vyötärön seutuvilla käytännössä kaikki soiden pikkukahlaajat hupenevat. Suokukko ja vesipääsky katosivat kokonaan, mustaviklo ja jänkäsirriäinen hiipuivat murto-osaan. Muutama päivä aiemmin tapasin vanhan retkikaverin, joka ihmetteli, miksi lintuharrastajat aina meuhkaavat vähenevistä lajeista. Eikö noita menestyjiä ole sentään enemmän? Hän myös muistutti, että lokkiyhdyskuntien riutuminen soilta ja vesiltä johtuu jätehuollon kohentumisesta ja on siltä osin luonnontilan palautumista. Sanoin hänen olevan sekä oikeassa että väärässä. Juuri tällä hetkellä vähenevien lajien lista on pidempi ja koostuu kaikille tutuista ja mieluisista linnuista. Tokihan samoilla pohjoisen soilla muuttohaukka palasi sukupuuton rajalta aapasoiden näkyvimmäksi petolinnuksi. 1970-luvulla murehdittiin kurjen kurjaa tulevaisuutta, mutta sen jälkeen kanta moninkertaistui. Joutsenten määrä räjähti Suomessa muutamasta linnusta kymmeniin tuhansiin. Joutsenen suojelubuumi alkoi melkein seitsemänkymmentä vuotta sitten Yrjö Kokon kirjoista. Kokko ei olisi voinut kuvitellakaan nykyistä suot, järvet ja pellot täyttävää joutsenpaljoutta. Monen tutun linnun runsastuminen tai äkillinen katoaminen tulee yllätyksenä. Pikkuvarpunen runsastui kotimaan maaseudulla vielä joutsentakin räjähtävämmin. Suurimmassa osassa Eurooppaa laji kuitenkin taantuu, jossain välissä tämä kehitys voi tarttua myös Suomen pikkuvarpusiin. Ei ole joutsenenkaan voittokulku kiveen hakattu. Samaan aikaan kun pohjoismainen kanta paisuu, ne ovat läntisellä Venäjällä likimain sukupuutossa. Itärajan takana joutsen on riistalintu, eikä metsästyskuri ole pohjoismaista tasoa. Jos Venäjän valtaisi 50-luvun Suomea vastaava joutsenten suojeluinto, Suomen ylitiheät joutsenparvet vyöryisivät oitis idän ruokamaille. Pohjoismaissa joutsenet ovat lisääntyneet vuosikymmeniä noin kymmenen prosenttia vuodessa. Kotimaisen joutsenpaljouden vastakohtana laji on läntisellä Venäjällä äärimmäisen harvinainen. 52 MAKASIINI 5 • 2018 5970_.indd 52 9.8.2018 19.16
• Monen tutun linnun runsastuminen tai äkillinen katoaminen tulee yllätyksenä. Lintujen vähenemiselle ei ole kaikenselittävää syytä, mutta kaksi on ylitse muiden. EU:n maatalouslinjaukset ja Suomessa ulkona liikkuvan karjan väheneminen eivät suosi hyönteisiä eivätkä siten lintujakaan. Kaikki nopeimmin kadonneet muuttolinnut suunnistavat syksyllä Välimeren ja Saharan yli kauas Afrikkaan. Ilmastonmuutos jyllää Välimerellä ja sen eteläpuolella lisääntyvänä kuivuutena, ja kosteikkolinnuille on yhä huonommin levähdyspaikkoja. Metso opettaa Mutta minä heitän repun selkään ja jatkan liekojen katkomaa polkua eteenpäin. Karkotan metsokukon, joka rymisee ja paukkuu puiden taa sulkasadon vaivaamin siivin. Ajattelen metson edustavan mieltä rauhoittavaa pysyvyyttä näin isolla suojelualueella. Minun nuoruudessani sekä kansanviisaus että kirjatieto uskoi niiden soidinpaikat ikiaikaisiksi. Tosiasiassa jopa kansallispuiston soitimet ovat hiljenneet tai kadonneet ja toiset puolestaan kasvaneet. Lisäksi jokainen soidin on vuosien mittaan siirtynyt ainakin vähän. Nykyään biologin tai ekologin suusta ei kuule kovin usein sellaista käsitettä kuin luonnon tasapaino. Ja koskaan sillä ei tarkoiteta, että luonto olisi pysyvä ja muuttumaton. Aiemmin sinipyrstö oli itäinen huippuharvinaisuus. Se valloitti Syötteen kansallispuiston muutamassa vuodessa ja on nykyään keskikesän kuuluvin laululintu. Viime vuosituhannella vesipääskyt jahtasivat pikkuhyönteisiä jokaisen lampareikkosuon vesirimmissä. Reilun kymmenen vuoden aikana ne katosivat kaikki. Nyt vesipääskyn voi löytää vain tunturilammelta. Myös luonnonmetsissä metsojen soidinpaikat kuihtuvat tai kasvavat ja siirtyvät vuosien mittaan parin neliökilometrin alalla. Metsollakin on ongelmansa, mutta männyn neulaset eivät aivan heti Suomesta lopu. 53 MAKASIINI 5 • 2018 5970_.indd 53 9.8.2018 19.16
• TAPION PÖYTÄ M onille tulee kyyhkysestä mieleen Raamatun tarina, jonka mukaan kyyhkynen toi Nooan arkkiin tiedon vedenpaisumuksen loppumisesta kantaen oliivipuun oksaa suussaan. Kyyhkyset tunnetaankin taitavina viestinviejinä ja kyyhkyslakkoja on ollut jo muinaisessa Egyptissä. Roomalaisetkin tunsivat kyyhkyjen viestintätaidot ja Rooman sotajoukot viestivät kirjekyyhkyn välityksellä voitoista ja tappioista. Kyyhkysestä on tietoja myös monen tuhannen vuoden takaa Babyloniasta. Kyyhkynen on rauhan ja rakkauden symboli. Se voi tarkoittaa pyhää henkeä, kaksi kyyhkystä merkitsee seesteistä avioliittoa. Kyyhkysiä on kasvatettu ja metsästetty tuhansien vuosien ajan myös ruoaksi. Euroopassa ne ovat olleet suosittua juhlaruokaa yläluokan pidoissa. Muutama esimerkki: Englannissa Durhamin piispa tarjosi kuningas Rikhard II:lle paahdettuja kyyhkysiä vuonna 1387, Roomassa paavi Pius V:n ruokapöydässä vuonna 1570 oli useita kyyhkysruokia toisessa ja kolmannessa kattauksessa. Titanicin viimeisen illallisen seitsemännessä kattauksessa vuonna 1912 oli tarjolla paistettua kyyhkyä vesikrassipedillä. Kohta alkaa muutto Sepelkyyhky (Columba palumbus) on yksi Suomen kuudesta kyyhkyslajista. Sitä on kutsuttu myös toukomettiseksi, koska se huhuilee toukokuisessa metsässä pöllön tavoin. Viime vuosikymmeninä se on siirtynyt metsistä yhä enemmän kaupunkialueille. Sepelkyyhky munii huhti-toukokuussa kaksi munaa risuista tehtyyn pesään. Yleensä se tekee toisenkin poikueen. Ravintona on jyvät, herneet, siemenet, silmut, lehdet, marjat ja eläinravinto. Sepelkyyhky ruokailee mielellään hernepelloilla. Alueilla, missä viljellään runsaasti hernettä, sepelkyyhkyä voi esiintyä tuhansittain. Suomessa pesii noin 200 000 sepelkyyhkyparia. Ne talvehtivat Ranskassa ja Iberian niemimaalla. Kevätmuutto on maalis-huhtikuussa, syysmuutto syys-lokakuussa. Vaivatonta ja maukasta Sepelkyyhkyn metsästys alkaa 10. elokuuta ja päättyy lokakuun lopussa. Riistanhoitopiirin luvalla sitä voi metsästää myös kesä-heinäkuussa. Kyyhkyn metsästyksessä voi käyttää apuna muovista tai muusta materiaalista valmistettua houkutuslintua. Riistahernettä tarjoamalla saalisvarmuus paranee. Linnut metsästetään peltojen laidoilta tai metsiköistä. Metsästyssaalis on vuosittain yli 200 000 lintua. Kotimaisia kyyhkysiä ei juurikaan tule myyntiin, sillä metsästäjät syövät ne itse. Ulkomaisia kyyhkyjä saa halleista ja hyvin varustetuista kaupoista paistovalmiina pakasteena. Kyyhkysen liha on vaaleaa, mietoa ja maukasta. Valmistus on vaivatonta, sillä pieni lintu kypsyy nopeasti. Maukasta SYYSRIISTAA KUVAUSJÄRJESTELYT JA TEKSTI MARJA HARTOLA KUVAT MARIA GRÖNROOS JA SHUTTERSTOCK IMAGES Sepelkyyhkyn metsästyskausi on juuri alkanut. KYYHKYSTÄ VIHANNESTEN KERA 2 kyyhkystä 1 rkl voita pieniä sipuleita 2 porkkanaa puoli appelsiinia sitruunamehua 1 tl kurkumaa 1 laakerinlehti muutama katajanmarja tai maustepippuri yrttimausteita (timjamia, salviaa) 1 tl suolaa KASTIKKEESEEN 1 dl kermaa 0,5 dl madeiraa tai punaviiniä 1–2 rkl vehnäjauhoja Paista kyyhkyset nopeasti voissa, niin että ne saavat kauniin pinnan. Laita linnut, kasvikset ja mausteet pataan. Lisää appelsiini ja sitruunamehu. Keitä kypsäksi. Nosta linnut ja kasvikset pois padasta ja tee kastike. Sekoita vehnäjauhot kermaan ja kaada seos pataan. Lisää viimeksi madeira ja kiehauta. Tarjoa linnut esimerkiksi keitettyjen papujen, parsan kanssa ja karpaloiden kera. 54 MAKASIINI 5 • 2018 5981_.indd 54 9.8.2018 19.17
• Sepelkyyhky on maukasta metsän riistaa. Lisukkeeksi sopivat karpalot ja kasvikset. 55 MAKASIINI 5 • 2018 5981_.indd 55 9.8.2018 19.17
• KÄSIN TEHTY K enkäheinien valmistaminen ja käyttö on taito, jolla on selviydytty pohjoisimman Suomen karussa elinympäristössä. Tällaista tietoa ja taitoa kutsutaan ekologiseksi perinnetiedoksi ja sitä tarvitaan yhä tänä päivänä. Saamelainen ekologinen perinnetieto on sekä perittyä että uusista kokemuksista syntynyttä. Nykyisin tätä alkuperäiskansojen säilyttämää tietoa arvostetaan ja sitä pyritään suojelemaan samaan tapaan kuin luonnon monimuotoisuutta. Perinnetieto ja paikallinen luonto liittyvät saumattomasti yhteen. Elokuu on oikea aika kerätä kenkäheinää. Se sopii jalan pehmikkeeksi ja lämmikkeeksi vaativallekin vaellukselle. TEKSTI JA KUVAT MARKUS TUORMAA GÁMASUOINNIT Kenkäheinänä, pohjoissaameksi gámasuoinnit , käytetään useimmiten sarakasvien sukuun kuuluvia vesisaraa (Carex aquatilis ) ja pullosaraa (Carex rostrata) . Molempia kasvaa koko Suomessa. Kasvitieteellisesti kenkäheinä ei varsinaisesti ole heinä vaan sara. Suomessa kasvaa luonnonvaraisena kymmeniä sarojen sukuun kuuluvia lajeja, mutta onneksi lajilleen määrittäminen ei ole tarpeen kenkäheinää kerättäessä. Kenkäheinäksi sopivaa saraa kasvaa usein rannoilla ja muuten kosteilla paikoilla. Kuvassa kenkäheinää Inarijoen varressa. Marja-Liisa Laitin mukaan hyvän kenkäheinän erottaa siitä, että se kaartuu kauniisti. Kaartuva heinä on tarpeeksi pehmeää. Usein etenkin pajujen alla kasvaa pehmeää heinää. Kukkavarsia ei kannata kerätä, sillä ne ovat liian kovia. Kengässä jalan ympärillä käytettäväksi pitkät heinät ovat parhaita. Poronnahkanutukkaan kuivaamisessa ja sitä säilytettäessä täytteenä käytettävä heinä voi olla lyhyempää. HEINÄÄ SAAPPAASEEN Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa Inarissa kenkäheinää lähdetään niittämään loppukesästä heti uusien saamenkäsityön opiskelijoiden tultua, lähes ensimmäisenä työnä. Kenkäheinää kerätään perinteisesti jaakonpäivästä alkaen heinäkuun lopussa ja elokuussa, mikä sopii koulun alun kanssa hyvin yhteen. Kirveen hamaralla pehmeäksi Tutustuin kenkäheinän muokkaamiseen ja käyttöön koulutuskeskuksen opettajien avulla. Heinän niittoa ja pehmittämistä näyttää nyt jo eläkkeellä oleva, mutta koulutuskeskuksessa pitkään opettanut Mar5973_.indd 56 9.8.2018 19.24
• ja-Liisa Laiti. Hänen kotipihansa edustalla Inarijoen rannassa kasvaa erinomaista kenkäheinää. Kasvusto on levinnyt puolivahingossa vuosien mittaan Laitin heiteltyä rantaan kenkäheinien siemenellisiä varsia, jotka hän poimii erikseen keräämistään heinistä. Laiti leikkaa heinän varta vasten tarkoitukseen tehdyllä kenkäheinäsirpillä. Myös tavallinen sirppi käy työhön ja pienten määrien keruuseen kelpaa puukkokin. Parhaiten heinä katkeaa viiltävällä liikkeellä. Heinää kootaan kerralla niin paljon kuin käteen mahtuu. Tällainen nippu eli gie ?ahas kierretään ja taitetaan itsensä ympärille, jolloin se pysyy koossa ja on helppo kuljettaa muokattavaksi. Pihamaalla on valmiina odottamassa laakeita kiviä, joiden päällä Laiti pehmittää heinää, joko kirveenhamaralla tai puunuijalla lyöden. Hän on valinnut sileäpintaisia kiviä, sillä karkeaa pintaa vasten heinä vahingoittuisi. Lisäksi Laiti pehmittää heiniä kimppuna käsien välissä kiertäen hieromalla. Oikean pehmeysasteen oppii vähitellen tuntemaan paljailla käsillä. Sopiva pehmeys riippuu omasta mieltymyksestä – pehmeämpi heinä on mukavinta jalkaa vasten, kovemmaksi jätetty taas kestää käyttöä pitempään. Heinällä muoto nutukkaalle Pehmitettyä kenkäheinää tarvitaan etenkin perinteisten nutukkaiden eli poron nahasta ommeltujen kenkien teossa, kertoo koulutuskeskuksessa saamenkäsitöitä opettava Hilma Länsman. Valmiiksi ommeltu nutukas pehmitetään pajunkuorta sisältävässä parkitusliemessä, minkä jälkeen nutukas täytetään huolellisesti kenkäheinillä oikeaan muotoonsa. Kuivuessaan nutukas ottaa muotonsa. Länsmanin mukaan nutukkaan saa aseteltua paremmin oikeaan muotoonsa heinällä kuin vaikkapa sanomalehtipaperilla. Heinällä täytettynä nutukas myös kuivuu paremmin. Länsman näyttää, miten nutukas heinitetään kävelemistä varten. Nutukkaan kippurakärki täytetään heinillä tiiviiksi. Sitten heiniä asetellaan nutukkaaseen kädellä kuin linnunpesäksi. Kantapään alle voi laittaa hiukan enemmän. Jalka työnnetään nutukkaaseen ja lopuksi heinillä täytetään nutukkaan varsi. Paulanauhalla kiristetään varsi kiinni ja katsotaan, ettei heiniä jää yhtään roikkumaan nutukkaan ulkopuolelle. Kenkiä heinitettäessä lattialle varisee heinän kuituja. Lattian roskaantuminen on yksi syy, joka on vähentänyt kenkäheinän suosiota nykyaikana. Länsman muistelee, miten hänen kouluaikanaan koulussa oli roskaantumisen vuoksi erillinen huone heinittämistä varten. Heinät koetaan taloissa epäsiisteinä ja roskaavina, vaikkakin ne ovat puhtaita. Kuiva, kevyt ja runsaskuituinen heinä tarttuu helposti vaatteisiin ja kulkeutuu muihin huoneisiin. Heinä käy myös kumisaappaaseen Alkuperäiskansat eivät miellä perinnetietoa muuttumattomaksi, vaan tieto sopeutuu uusiin olosuhteisiin ja muutoksiin. Niinpä kenkäheinä on sopeutunut nutukkaan lisäksi kumisaappaaseen. Saamenkäsityön opettajalla Samuel Valkeapäällä on tapana käyttää kenkäheinää saappaissa. Kylillä on toki siistimpää käyttää villasukkia, mutta vaativammissa olosuhteissa ja etenkin pitkään metsässä ollessa heinä on sukkaa parempi vaihtoehto. Metsässä ei varisevista heinänpätkistäkään ole haittaa. Valkeapään mukaan heinitetyillä saappailla on hyvä kävellä eikä hiertymiä tule. Kuivaaminen on helppoa. Kun tauolla riisuu saappaat ja levittelee heinät saappaiden ulkopuolelle niitä hiukan pöyhien, tuuli kuivattaa ne usein viidessä minuutissa. Nopean kuivumisen vuoksi kumisaapas ja kenkäheinä ovat hänen mielestään vaelluskenkää huomattavasti parempi vaihtoehto. Muita etuja ovat mukavuus, keveys, ekologisuus ja omavaraisuus. Kävellessä heinät kuluvat, joten viikon reissulle on hyvä varata pari gie ?ahasta. Katkeilleet heinät ravistuvat pois pöyhiessä ja uutta voi nipusta lisätä sopivassa määrin. Loppuun käytetty heinä kelpaa vielä sytykkeeksi. Tulitikkuja voi säilyttää repussa heinien sisällä, missä ne pysyvät varmimmin kuivina. Reissun jälkeen kosteita heiniä ei pidä jättää kumisaappaaseen. Kosteus homehduttaa, joten heiniä on hyvä säilyttää ulkovarastossa ilmavasti. Näin ne pysyvät juuri sopivan kuivina. Liian kuivat heinät katkeilevat käytössä. Muovipussissa heinä hoGIE?AHAS Kenkäheinät kerätään käteen mahtuviksi nipuiksi, jotka sidotaan kiertämällä nippua itsensä ympärille. Tällainen nippu on pohjoissaameksi gie?ahas, joka tarkoittaa suoraan suomennettuna ”kädellistä” tai ”kourallista”. FIERRA Pehmitettyä ja kuivattua kenkäheinää on perinteisesti säilytetty kiertämällä se renkaan muotoiseksi keräksi eli fierraksi . Fierra kootaan gie?ahaksista. Fierrana heinä on helppo säilyttää varastossa ja siitä on helppo ottaa heinää mukaan, usein gie?ahaksen tai kahden verran. mehtuu helposti, mutta hurstisäkki hengittää hyvin. Ensin pistelee Heinitän kumisaappaani Valkeapään ohjeiden mukaan ja lähden pienelle vaellukselle. Määränpääni on lähellä sijaitseva Otsamotunturi. Aluksi heinät kutittelevat ja pistelevät hiukan. Pian kuitenkin jo totun niihin. Itse asiassa ne tekevät kumisaappaista varsin mukavat jalkineet, sillä heinitettyinä saappaat eivät tunnu yhtä hiostavilta ja kumimaisilta kuin muuten. ? GIE?AHAS pehmitettynä Pehmittämisen jälkeen gie?ahas sidotaan yksittäisellä heinällä tyvipäästään nipuksi kuivaamista varten. 5973_.indd 57 9.8.2018 19.24
• KUMISAAPPAASSA KENKÄHEINÄÄ voi käyttää ikään kuin pohjallisena, joka nousee jonkin verran jalkapöydän päälle ja nilkan ympärille. Lähimpänä ihoa vasten voi pitää ohutta sukkaa. Heinä asetellaan käsin saappaaseen, johon jalka työnnetään vasta tämän jälkeen. Saappaan varret kannattaa kääriä heinittämisen ajaksi. 1. HEINÄÄ leikataan käteen sopiva kimppu eli gie?ahas. Se kierretään itsensä ympäri ja taitetaan kaksinkerroin. 2. LATVAPUOLI kierretään gie?ahaksen ympärille. 3. LATVAPUOLEN PÄÄ kierretään lopuksi sykerölle, jonka saa painettua aiemmin tehdyn kierroksen alle. Näin gie?ahas pysyy koossa ja se on helppo kuljettaa. 1. 3. 6. 7. 2. 4. 5. 4. HEINÄ pehmitetään saman tien keräämisen jälkeen. Kirveen hamaralla tai sivulla lyödään laakeaa kiveä vasten olevaa gie?ahasta. Aluksi pehmitetään latvapuoli. 5. LATVAPÄÄN kierteet avataan ja pehmittämistä jatketaan käsien välissä hieromalla. Kädellä otetaan heinänipusta kiinni ja toisella hieman eri kohdasta. Kun käsillä hieroo eri suuntiin, heinät pehmenevät. 6. LATVAPUOLEN pehmittämisen jälkeen latva kierretään kiinni samalla tavalla kuin heiniä kerättäessä. Latvoista pehmitetty heinä pysyy entistä paremmin kimppuna, joten tässä vaiheessa heinän kovien tyvipäiden pehmittäminen onnistuu parhaiten. Tyvipäät pehmitetään kirveellä lyöden ja käsin hieromalla samalla tavalla kuin latvapäät. 7. PEHMITETYT gie?ahakset sidotaan pareiksi, jotta ne on helppo ripustaa narulle kuivumaan. Heinät kuivataan sateelta suojattuna ulkovarastossa. Tuulisella, aurinkoisella ja lämpimällä säällä heinät saattavat kuivua jo vuorokaudessa. Heinien muuten kuivuttua ne kannattaa vielä niputtaa päistään ja avata sidontakohdasta, jotta myös sidontakohta pääsee kuivumaan. Aluksi heinä pöyhitään käsissä niin, että siihen ei jää möykkyjä ja että kuidut menevät ristiin rastiin. Heinitettäessä on huolehdittava, että jalkapohjan alle tulee tasaisen paksu kerros heinää. Kantapäähän laitetaan pitkittäisten heinien alle ikään kuin linnun pesä heinistä. Se on kantapäätä varten kierretty soikea, kämmenen kokoinen pesä. Heiniä kenkään laitettaessa tämä soikea ”pesä” on pitkittäin. Se ikään kuin lepää kantapäässä L-kirjaimen muotoisesti 2/3:n ollessa vartta vasten ja 1/3:n pohjaa. Kun jalkaa laitetaan kenkään, niin kerä sujahtaa hieman alemmas antaen pehmikettä kantapään alle ja suojaten sitä hiertymiltä. Ennen jalkaan laittoa varmistetaan kädellä ja sormilla, että jalalle on jäänyt selkeä tila. Heinän voi jättää niin, että se ei ole aivan saappaan kärjessä, sillä lopuksi jalka työntää heinän kärkeen saakka. Varren reunaan jää usein muutamia heiniä, joista jalkaan laitettaessa voi pitää kiinni, jotta heinät eivät painu saappaankärkeen. Kun jalka on saappaassa, käsiin jääneet taitetusta saappaanvarresta yli jääneet heinät voi riipiä vähemmäksi ja sitten pyöräyttää loput nilkan ympäri. Jos saapas on löysä nilkasta, tukee heinä jalkaa hienosti ja sitä voi halutessaan lisätä. Oikea tapa heinittää löytyy vähitellen kokeilemalla ja se muodostuu jokaiselle oman maun mukaiseksi. 58 MAKASIINI 5 • 2018 5973_.indd 58 9.8.2018 19.24
• TEKSTI JA KUVAT HANNU LILJEROOS P idimme marraskuussa 1992 perinteisen viikon pituisen savottalomamme Virroilla olevalla palstalla, työkohteena oli noin satavuotias kuusikko. Puut myytiin hankintana töysäläiselle Akonkosken Saha Oy:lle. Koska hakkuuala sijaitsi paikallistien varrella, päätimme uudistaa sen maisemallisista syistä koivulle. Olin 1980-luvulla osallistunut Pohjois-Savossa pidetylle retkeilylle, jonka teemana oli koivun viljely ja kasvatus. Maastokohteilla koivutohtorina tunnettu Jyrki Raulo kertoi teemaan liittyvistä tutkimustuloksistaan. Raulo korosti kolmea asiaa koivun luontaisessa uudistamisessa. Ensinnäkin maaperä pitää muokata perusteellisesti, se pitää tehdä oikeaan aikaan – kun koivu karistaa siemeniä – ja kolmanneksi kohteella pitää olla muutama laadukas siemenpuu. Täydellinen muutos Vanha kuusikko uudistettiin koivulle. Kun kuusen taimia alkoi ilmestyä, päätettiin metsikkö kasvattaa kaksijakoisena. Nämä Raulon ohjeet muistaen hakkuuala äestettiin voimakkaasti heinäkuulla. Ja koivun taimia tuli muokkausjälkeen aivan valtavasti. Siellä oli useampana kesänä käytettävä ahkerasti raivaussahaa. Taimikkoa harvennettiin vähitellen. Työtunteja ei kannata laskea Koivujen kasvaessa niistä alkoi saada polttopuuta. Puita poistettiin useaan otteeseen: aluksi pienet rangat vedettiin käsipelillä maantien varteen, viimeksi pinotavarana metsätraktorilla laanipaikalle. Ylimääräisenä ”bonuksena” koivikon alle alkoi syntyä kuusen taimia. Metsikköä ryhdyttiin kasvattamaan kaksijaksoisena, jolloin parhaat koivut ja kuuset säästettiin. Toinen kuva on otettu keväällä 2017. Metsämaisema on muuttunut täysin toisenlaiseksi. Tarkkaan katsoen molemmista kuvista voi kuitenkin tunnistaa jättöpuuna säästetyn männyn. Jatkossa metsä muuttuu koivikkovaiheen jälkeen taas kuusivaltaiseksi, jossa on sekapuuna parhaat koivut. Kaksijaksoisen metsän kasvatus vaatii jatkuvaa seurantaa ja kasvua ohjaavia toimenpiteitä. Tämä menetelmä sopii parhaiten omatoimiselle metsänkasvattajalle, joka ei laske työtunneilleen hintaa. 1992 2017 Onko sinulla valokuvapareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys? Lähetä ne meille Metsälehteen. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 a, 00240 Helsinki tai makasiini@metsalehti.fi. Liitä mukaan tiedot kuvien taustasta sekä yhteystietosi. Maksamme julkaistuista kuvista palkkion. ENNEN & NYT Syksyllä 1992 hakattiin vanha kuusikko. Nyt paikalla kasvaa koivua ja nuorta kuusta, vanha mänty kuitenkin näkyy molemmissa kuvissa. 59 MAKASIINI 5 • 2018 6006_.indd 59 9.8.2018 19.32
• PILKKEET JOENSUUN yliopistossa kehitettiin 1992 energiatavoitteinen puunjalostusohjelma. Tavoite oli lisätä uusiutuvaa energiaa ja samalla käyttää metsistämme korjattava puu entistä tarkemmin. Puuvoima on energiaa, mikä on lähtöisin kasvatusmetsistä. Valtaosan puuvoimasta saamme metsäteollisuudesta. Miten ohjelman tavoitteille kävi? Metsätaloutemme pääpaaluksi tuli talousmetsien hakkuiden lisääminen 20 miljoonalla kuutiolla vuodessa. Puunjalostuksen ensimmäinen paalu oli nostaa sahaus silloisesta aallonpohjastaan, 5,9 miljoonaa sahakuutiota vuodessa, yli 10 miljoonan kuution. Vuonna 2017 mäntyja kuusisahatavaramme tuotanto oli yhteensä 12 miljoonaa kuutiota. Sahaus tuottaa sivuvirtanaan energiaa. Malliksi tuli vuonna 1992 valmistunut Kuhmon sahan ja voimalan yhdistelmä. Kuhmon malli oli ensimmäinen keskisuuri sahalaitos, joka alkoi myydä myös sähköä ja lämpöä. Puunjalostuksen toinen paalu oli nostaa selluloosan tuotanto 1990-luvun alun 4,9 miljoonasta tonnista 7,6 miljoonaan tonniin. Vuonna 2017 olimme tasolla 7,7 miljoonaa tonnia. Selluteollisuuden malliksi tuli Stora Enson tehdas Enon Uimaharjussa. Tehtaan voimainsinööri Keijo Koivunen opetti 1990-luvun alussa Joensuun metsäylioppilaille, että uudella tekniikalla tehtaalla voi päästä sähkön tuotannossa aina 175 prosentin omavaraisuuteen. Äänekosken uusi, 2017 valmistunut biotuotetehdas ylitti Enon laskelmat. Äänekoski tuottaa sähköä 240 prosentin omavaraisuudella. Koivunen teki mallituksen myös Kemijärven sellutehtaan uusimisesta energiatavoitteiseksi. Mallitus esiteltiin kesän 1994 Vuotos-soudussa. Nyt, neljännesvuosisadan kuluttua kuvio on toteutumassa. Kemijärven uusi biotuotetehdas tulee tuottamaan myytävää puusähköä Äänekosken tapaan. Joensuun ohjelman kolmas paalu oli metsähakkeen käytön lisääminen lämmön ja sähkön tuotannossa. 1990-luvun alun vähäinen tuotanto oli alle miljoona kiintokuutiota vuodessa, 2017 metsähakkeen käyttö oli 7,1 miljoonaa kuutiota. Puuvoiman merkitys maassamme kasvoi energiatavoitteisen puunjalostusohjelman myötä. 1990-luvun alussa puun osuus oli 15 prosenttia energian kulutuksestamme. Eniten energiaa saimme öljystä, 32 prosenttia. Puuvoiman osuus alkoi nousta, kun metsäteollisuus uusi kattiloitaan ja otti samalla kaiken palavan puujätteen käyttöön. Merkkivuodeksi tuli 2012, kun puu ohitti öljyn. Saimme molemmista 24 prosenttia. Vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen mukaan saamme nyt puusta 25 ja öljystä 20 prosenttia. Energiatavoitteinen puunjalostusohjelma tahkosi tulosta. Ohjelman jatkaminen 2020-luvulla on edelleen ajankohtainen. Olemme sitoutuneet Euroopan unionissa pudottamaan hiilidioksidin päästöjämme merkittävästi. Puulla siihen pääsemme. VELI POHJONEN Puuvoimaohjelma oli menestys LUKIJALTA KOULUTUSTA MYYDÄÄN VIIME Metsälehdessä (13/2018) esiteltiin sahateollisuusyritysten kannattavuuslukuja. On syytä tarkentaa, että vertailussa käytetty nettotulos ottaa huomioon myös rahoituskulut ja -tuotot. Etenkin Stora Enso Wood Products -yhtiöllä osinkotuottojen määrä oli merkittävä ja selittää yrityksen vertailun parasta, 34,8 miljoonan euron tulosta. Varsinaista toimintaa kuvaava liiketulos oli kolme miljoonaa euroa tappiollinen. TARKENNUS SAHATEOLLISUUDEN KANNATTAVUUSLUKUIHIN 60 MAKASIINI 5 • 2018 6015_.indd 60 10.8.2018 12.11
• TEKSTI JA KUVAT MARIANNE MINKKINEN HELSINGISSÄ järjestettiin heinäkuun lopulla Helsinki Fashion Week -muotitapahtuma. Sen yhteydessä nähtiin EcoVillage-kokonaisuus, jossa esiteltiin tulevaisuuden puupohjaisia tuotteita, joilla voidaan korvata muovia ja ratkaista myös yllättävän monia ongelmia. Kokonaisuus muodostui VTT:n näyttelystä ja muiden yhteistyötahojen tuote-esittelyistä. VTT:n näyttelyssä kerrottiin muun muassa sellulangasta, joka kykenee sieppaamaan jätevedestä estrogeenihormonia. Puu muuntuu moneksi VTT:N muotoilija Saara Kinnunen suunnitteli kengät selluloosasta. Kenkien pohja on vedenpitävä. Oransseihin sivuosiin on käytetty termoplastista sellua, joka on 3D-tulostettu. Käyttöiän päätyttyä kengät voi laittaa esimerkiksi biojätteeseen. VTT:N tutkimusjohtaja Tiina Nakari-Setälällä on kädessään ruiskuvalettu laatta, jolla voitaneen tulevaisuudessa korvata kaakeleita ja laattoja esimerkiksi keittiössä. Tämän laatan tekemiseen on käytetty vajaa kolmasosa kierrätyspaperia. Samanlaisia laattoja on tehty myös vaaleanharmaina ja tummina. Niihin on hyödynnetty metsäteollisuuden jätevirtoja, kuten lentotuhkaa ja lietettä. Sermissä olevat isommat sisustuslaatat on tehty puukuidusta, ja ne sopisivat esimerkiksi toimiston väliseiniin. Käytön jälkeen ne voi laittaa lehtikeräykseen. VTT:N muotoilija Anastasia Ivanova suunnitteli korvakorut, jotka on tehty termoplastisesta sellusta 3D-tulostustekniikalla. Ivanova sai inspiraation korujen muotoon metsäluonnosta. Materiaalia hän kehuu kevyeksi, sillä nämä korut eivät paina korvalehtiä. TÄMÄ VTT:N kehittämä sellulanka kykenee sieppaamaan jätevesistä estrogeenihormonia. Hormonia käytetään naisten ehkäisypillereissä, ja vesistöön päätyessään se aiheuttaa ongelmia kalojen hormonitoiminnalle. Naaraskalat muuttuvat enemmän koiraiden kaltaisiksi ja päinvastoin, jolloin lisääntyminen vaikeutuu. Hormonit kiertävät kalojen kautta edelleen ihmisten suuhun, kun valmistetaan kalaruokia. VTT:llä tutkitaan, voisiko langasta kehittää filtterin jätevedenpuhdistamoille. Veteen voitaisiin upottaa langasta kudottu kangas, joka toimisi kuten kahvin suodatinpussi. ECOVILLAGESSA nähtiin myös tuotteita, joissa yhdistyivät kierrätyksen periaatteet monelta eri alalta. Jason Selvarajan ja Keiran Holland suunnittelivat Metropolia Ammattikorkeakoululle tekemässään opinnäytetyössä kierrätysjärjestelmää suihkuvedelle. Sen pohjalta on kehitetty Showerloop-suihku, joka käyttää samaa pesuvettä useaan kertaan yhden suihkun aikana. Vesi kiertää rakenteissa ympyrää ja puhdistuu käytön jälkeen kulkiessaan hiekkasuodattimen ja aktiivihiilen läpi. Suihkukoppi on tehty erikoisvanerilevystä, ja sen malli on Juha Kivekkään suunnittelema. 61 MAKASIINI 5 • 2018 6015_.indd 61 10.8.2018 12.11
• Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka IBAN-tilinumero BIC-koodi MAKASIINI RISTIKKO Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) ? Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) ? Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsäkustannus maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 62 MAKASIINI 5 • 2018 6008_.indd 62 10.8.2018 11.46
• Tämän Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 30.8.2018 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 5”. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Palkinnot Makasiinikryptosta 4 on arvottu seuraaville kolmelle: Mauri Långvik, Ylöjärvi, Olli Seppänen, Kuopio ja Kyösti Tiainen, Uukuniemi. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. MAKASIINIRISTIKKO NIMITYKSET Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) ? Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) ? Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsäkustannus maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti Makasiinikrypto 4, oikea ratkaisu Tapio MMT Hannes Pasanen aloitti 6.8.2018 Tapion konsultointi-liiketoiminnan palveluksessa luonnonhoidon asiantuntijana. Pasanen työskenteli aiemmin tutkijana Itä-Suomen yliopistossa. Metsänhoitoyhdistys Salla Metsätalousinsinööri Juha Hänninen aloitti heinäkuussa Mhy Sallan uutena toiminnanjohtajana. Hän on toiminut aiemmin muun muassa suunnittelijana Metsähallituksessa. OSALLISTU Metsälehden kilpailuun, ja lähetä meille kuva sekä lyhyt kertomus jostain, jonka olet itse tehnyt. Se voi olla taimikko, puuesine, pino, runo, taideteos tai pakina. Eli mitä tahansa metsään liittyvää. Julkaisemme parhaat kuvat ja kertomukset syksyn lehdissä. Kaikkien julkaistavaksi valittujen kilpailuvastausten kesken arvomme kolme palkintoa: Stihlin uutuusvaljaat ja kaksi Lapuan Kankureiden Koivu-kassia. Loput julkaistavaksi valitut vastaukset palkitsemme Sammalten kirjo -oppaalla. Lähetä postia 31.8. mennessä osoitteella palaute@metsalehti.fi tai Metsälehti, Kesäkilpailu, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Pääpalkintona ovat Stihlin suositut uutuusvaljaat. 6008_.indd 63 10.8.2018 11.46
• PILKKEET TEKSTI SEPPO VUOKKO KUVA JORMA PEIPONEN TUOKSUT vanamon ja varjot veen, niistä sydämeni laulun teen, sanoi Eino Leino runossaan Nocturne. Aika harva taitaa kumartua nuuskimaan vanamoa, mutta Leino lienee tehnyt niin – ellei sitten vanamoa ole valittu vain alkusoinnun takia. Vanamon kukissa on hieno, hiukan kieloa tai syreeniä muistuttava tuoksu. Kukkien tuoksun on tarkoitus houkutella pölyttäjiä. Erilaiset tuoksut houkuttavat erilaisia hyönteisiä. Miellyttävät hedelmäiset Nuokkuu ja tuoksuu Jos haluaa tuntea vanamon vienon tuoksu ja päästä Eino Leinon Nocturnen tunnelmaan, pitää kumartua ja viedä nenänsä aivan kukan viereen. tuoksut vallitsevat ja ne houkuttelevat sekä kimalaisia että perhosia. Pihlajan tympeä tuoksu taas vetää puoleensa kärpäsiä ja kovakuoriaisia. Kukan väri ei muutu vuorokaudenajan mukaan, mutta tuoksulla kasvi voi kertoa, onko mesitarjoilu käynnissä. Yöperhosia houkuttavat kukat, kuten lehdokit ja osa kohokeista, tuoksuvat vain yöllä ja vastaavasti päivällä lentäviä kimalaisia, kukkakärpäsiä ja perhosia houkuttavat lajit tuoksuvat vain päivällä. Pihasyreeni kelpuuttaa pölyttäjikseen niin ritariperhosen kuin kiitäjätkin. Vaikka tuoksut ovat tärkeitä, erityisiä tuoksuelimiä ei kukista löydä. Tuoksu erittyy tavallisesti terälehtien pintasolukosta, jossa voi olla erityisiä tuoksuvia alueita – tuoksuviittoja. Ne ohjaavat hyönteistä etenemään oikeaan suuntaan kohti mettä, heteitä ja emejä. Tuoksua erittävissä soluissa näkee mikroskoopilla runsaasti öljytai eritepisaroita, mutta muutoin ne eivät poikkea muista pinnan soluista. Joskus niissä on pieni kyhmy, josta tuoksuva erite poistuu. Tällöin tuoksuva alue saattaa näkyä samettimaisena, muuta terälehteä heikommin kiiltävänä alueena. METSÄNOMISTAJA Perttu Laakso avasi metsänsä taidenäyttelylle, jota voi käydä ihailemassa elokuun loppuun asti Rengon Kaloisissa. Taidepolkuun ja sen taiteilijoihin voi tutustua myös osoitteessa nurkantakanametsa.com. Taidepolku metsässä ”Henki” on taidepolun puuhanaisen, kuvanveistäjä Riitta Kopran työ. RI IT TA KO PR A MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli? Entä mikä oli lehden mukana tulleen tiedeliitteen kiinnostavin juttu? Mistä aiheesta toivoisit meidän tekevän seuraavan liitteen? VOIT vastata kyselyyn Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti. fi. Linkki kyselyyn löytyy etusivun oikean laidan Nyt – ajankohtaista Metsäkustannuksesta -osiosta. MYÖS postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kaikkien 3. syyskuuta mennessä vastanneiden kesken arvomme paketin, joka sisältää Stanley Classic -termospullon ja -ruokatermoksen. Mistä pidit? VIIME numeron suosituin juttu oli ”12 uskomusta metsänhoidosta”. Kirjapalkinnon voittivat Pauli Haapasalo , Janne Haataja , Pertti Leskinen , Antero Sipponen ja Kirsi Rovio . Onnittelut voittajille ja kiitokset kaikille vastaajille! 64 MAKASIINI 5 • 2018 6009_.indd 64 10.8.2018 11.43
• TIE METSÄNOMISTAJAKSI: Metsänhoitotyöt Ensi numerossa METSÄLEHTI MAKASIINI 6/18 ILMESTYY 27.9. SEURAAVA METSÄLEHTI ILMESTYY 30.8. Puukauppa Missä maksettiin kuusitukista eniten? Koko maan puunostajat VA LT TE RI SK YT TÄ TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?802 040 516 4000 Ulkoasu Anna Back p. 040 623 991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?803 Eero Sala p. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä 0400 818 078 Anne Helenius 050 309 9717 (ma) Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 315?49?805 0400 973457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä p. 09 315 49845 0400 894080 pl 39 40101 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Yhteyspäällikkö Pasi Somari p. 09 315?49?873 050 389 0590 Sanna Nyman p. 09 315 49 848 040 596 2200 Verkkotuottaja Levikkipäällikkö Heta Välimäki p. 040 723 1613 Pasi Myllymaa p. 050 5114 525 MYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 050 436 9700 (ilmoitukset@metsalehti.fi) ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Asiakaspalvelusihteeri Jaana Gran p. 09 315?49?842 Palvelupäällikkö Mari Lindström p. 045 877 4740 Metsätaloudellinen ammatti­ lehti, Tapion julkaisu 86. vuosikerta, perustettu 1933. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355­0893 Makasiinin levikki: 31 715 (lt/17) Painopaikka Paperit PunaMusta 2018 G­print 170 g Novapress Silk 80 g Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 6017_.indd 65 10.8.2018 11.44
• TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT ELSE KYHÄLÄ ”TARKOITUS on korvata keramiikkaa puulla. Käsienpesualtaiden valmistukseen käytettävästä seoksesta 70–80 prosenttia on haavasta tehtyä haketta. Haapaa käytetään siksi, että sen väri ei kellastu ja puu sopii hyvin altaiden valmistusmenetelmään. Haapa on myös halpaa. Hake tuli aiemmin suomalaiselta toimittajalta, joka vaihtui yrityskaupan myötä virolaiseksi. Allas valmistetaan yhdistämällä erikokoisia puuhakkeen palasia ja sidosainetta seokseksi muotissa. Lasinkirkas sidosaine jättää puun näkyviin altaan pinnalle. Lavuaarit suunnitellaan ja valmistetaan Suomessa. Hakelavuaari on kestävä ja vedenpitävä. Luonnollisten väriaineiden avulla altaista saa monenvärisiä. Käytännössä kyse on puun petsaamisesta. Puinen altaanpinta tulee parhaiten oikeuksiinsa sopivassa valaistuksessa. Puukomposiitti on posliinisia altaita ekologisempi vaihtoehto. Keramiikan valmistamiseen kuluu runsaasti energiaa ja vettä. Puisen altaan voi lopulta polttaa. Lavuaari on helpoiten myytävä kylpyhuoneen tuote. Se on helppo vaihtaa. Hotellit ja ravintolat ovat olleet kiinnostuneita erikoisista käsienpesualtaista. Yksityiskoteihin puisia altaita myydään verkkokaupassa. Vientiä on viritteillä muun muassa Tanskaan ja Japaniin. Altaiden hinnat alkavat 600 eurosta ylöspäin. Teemme jatkossa lisää erilaisia pesualtaita. Suunnitteilla on lisäksi puinen amme sekä wc-istuin. Itse ajattelen, että etenkin puisessa wc-pöntössä on ideaa. Materiaalia on myös jo kokeiltu seinäpaneelina sisustamisessa. Puualtaissa yhdistyy arvostettu skandinaavinen design ja suomalainen metsäosaaminen. Tiedän, että tutkijoiden pöytälaatikoissa on monia puuinnovaatioita, joista pitäisi tehdä korkean lisäarvon tuotteita. Se vaatii yrittäjäksi ryhtymistä ja starttirahaa. Isojen metsäyhtiöiden pitäisikin investoida enemmän rahaa innovatiivisiin puutuotteisiin. Startup-yritys pääsee alkuun summalla, joka on isolle yritykselle mitätön. Rahoitusta voisi jakaa vaikka rahaston kautta. Puudesignilla on potentiaalia.” VEDENPITÄVÄ IDEA Petro Lahtisen Woodio tekee designpesualtaita puusta. Kohta voi olla wc-pöntön vuoro. TUOTE JA TEKIJÄ Puuhakkeesta ja sidosaineesta tehty pyöreä puukomposiittilavuaari painaa noin viisi kiloa, kertoo Woodion toimitusjohtaja Petro Lahtinen. Haapahaketta värjäämällä altaista saadaan erivärisiä. 66 MAKASIINI 5 • 2018 66 MAKASIINI 5 • 2018 6014_.indd 66 10.8.2018 11.46
• Tilaa ennakkoon 12.9.2018 mennessä ilman toimitus kuluja osoitteessa: www.metsalehti.fi/tapsaennakko Tapion taskukirja on metsäalan pikkujättiläinen. Tunnettu ja arvostettu tietokirja rakentaa selkeän kokonaiskuvan metsästä. Kirjan pääluvut metsä­ varoista, metsäpolitiikasta, metsänhoidosta, metsän monikäytöstä, metsätalouden suunnittelusta, raaka­ puumarkkinoista, puunhankinnasta ja puunjalos­ tuksesta kokoavat ajankohtaisen ydintiedon. Kirjan 26. uudistettu painos tarjoaa runsaasti uutta tietoa mm. metsävaroistamme, metsäteolli­ suuden puuhuollosta, turvemaiden metsänhoidosta, jatkuvasta kasvatuksesta sekä tulevaisuuden uusista puupohjaisista tuotteista. Tapion taskukirja on tarkoitettu kestämään kovaa kulutusta metsäalan ammattilaisten ja opiskelijoiden käsissä. Selkeä, havainnollisesti kuvitettu kirja on hakuteos myös kaikille luotettavaa ja ajantasaista metsätietoa tarvitseville. Ennakkotilaajan hinta 48 € (norm 64 €) Tapion taskukirja 26. uudistettu painos Elokuun kuukauden kirja
• STIHL tuntee metsän STIHLiltä löydät kaiken tarvitsemasi metsään. Moottorisahoja yleiskäyttöön, maisemanhoitoon, kaikkeen metsätyöhön, erikoismoottorisahat arboristeille ja muuhun ammattimaiseen käyttöön. Raivaussahat metsätöihin, maisemanja tienhoitotöihin. Lisäksi STIHLillä on laaja valikoima työkaluja ja metsätyövarusteita, terälaitteita, polttoja voiteluaineita sekä tietenkin turva-asut ja -varusteet. Valitse omasi ja ryhdy hommiin! Tutustu valikoimaan ja löydä lähin valtuutettu jälleenmyyjäsi: stihl.fi stihl.fi VALTUUTETUILTA JÄLLEENMYYJILTÄ VAIN