LISÄÄ KASVUA METSÄNOMISTAJA Uudistamista pienissä paloissa METSÄPERINTÖ VINKIT UUDELLE OMISTAJALLE 15 kysymystä metsäkursseista Dacia Jogger pärjää metsäteilläkin TILOJEN HINNAT YHÄ NOUSUSSA AKKUPOIMURI MARJAMETSÄÄN NYT ON PUULLE TARVETTA ›› Metsänjalostus alkoi Punkaharjulla 75 vuotta sitten 19. ELOKUUTA • NUMERO 5/2022 • 12,00 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 5/2 02 2 TE EM A : U U D ET TE KIJ Ä T 9541_.indd 1 9541_.indd 1 15.8.2022 17.35 15.8.2022 17.35
Harvennuspuulle bonukset tuplana Puunhankintamme kasvaa ja haluamme ostaa lisääntyvät määrät omistajajäseniltämme Suomesta. Maksamme 1.5.–31.8.2022 välisenä aikana ostamillemme harvennusleimikoille tuplabonuksen. Omistajajäsenenä voit saada bonusta jopa 2,80 euroa jokaista myymääsi puukuutiometriä kohti.* Tee metsästäsi nyt elinvoimainen harvennuksella ja pyydä tarjous puukaupasta metsäasiantuntijaltamme osoitteessa www.metsagroup.com/metsaasiantuntija Sopimusasiakkaat saavat tuplabonuksen takautuvasti toukokuun lopussa päättyneen hintatakuukauden aikana tehdyille harvennuspuukaupoille. *Lue lisää bonusten kertymisestä www.metsagroup.com/bonukset 9542_.indd 2 9542_.indd 2 15.8.2022 12.12 15.8.2022 12.12
Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 18 18 S. S. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Tehokkainta on lannoitus 6 METSÄNOMISTAJA : Jättikuusen katveessa 12 ENTISTÄ KALLIIMPAA ENERGIAA 14 METSÄTYYPPI : Oliko kantokäsittelykauden lyhennys välttämätön? 15 LUONNONMARJOJA KAUPPOIHIN ENTISTÄ ENEMMÄN 16 LUKIJAN KUVA : Mitähän tänne laittaisi? 17 ENNÄTYSMÄÄRÄ KIRJANPAINAJIA KESKI-SUOMESSA TEEMA 18 METSÄNJALOSTUS : Ensimmäisen pluspuun jäljillä 28 VAIKUTTAJA : Ministeri lupaa lisää rahaa luonnolle OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 15 kysymystä metsäopinnoista 40 KASVUPAIKAT : Tuoreet kankaat 42 TUTKIMUS : Mustikalla käänne parempaan 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA : Metsäpuoskarin vatsavinkit 44 KYSY POIS : Mikä puu? 46 PIKATESTI : Akkukäyttöinen marjanpoimuri 48 PERINTÖMETSÄ : Oma omistus alkuun TALOUS 51 RAHAPUU : Huikea tason nosto 52 PUUMARKKINAT : Nyt on puulle tarvetta 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Ötökkätuhoja torjumaan 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Yli kahdeksan tonnia hehtaarilta 56 TILAMARKKINAT : Neljäs nousun vuosi menossa 57 KOEAJO : Dacia Jogger LUONNOSTA 60 LUHTA : Kohta tuntureilla käy vilinä 66 KOLUMNI : Mikä on luonnonmetsä? 70 PILKKEET : Vahavillan suojassa 72 MAKASIINIKRYPTO 74 KÄÄNTEENTEKEVÄ : Koko kansan kampanja Tämän numeron kannen kuvasi Sirpa Mikkonen. 47 S. 40 SI RP A M IK KO N EN SA M I KA RP PI N EN HA N N U N O US IA IN EN 9543_.indd 3 9543_.indd 3 12.8.2022 14.38 12.8.2022 14.38
4 Metsälehti Makasiini » PÄÄKIRJOITUS TIIA PUUKILA TOIMITTAJA ”Savonlinnassa opin, että robotiikalla, nestemäisellä typellä ja metsätaimilla voi olla jotain yhteistä. Metsänjalostuksen 75-vuotinen taival on paikoin yhtä kutkuttava kuin tieteiselokuva. Siitä lisää teema-artikkelissa.” SAMI KARPPINEN TOIMITTAJA ”Puukuution energiasisältö on noin 2 000 kilowattituntia. Ensi talvena tätä energiaa himoitaan kaikkialla. Jopa kuitupuun hinnan lasikatto voi energiakriisin takia rikkoutua. Puukaupassa on edessä mielenkiintoinen syksy.” RISTO PÖNTINEN TOIMITTAJA/KUVAAJA ”Autolla liikkuminen on kallistunut kipurajalle. Tavallisen ihmisen on usein mahdotonta ostaa edes keskihintaista 40 000 euron autoa. Parinkympin Dacia Joggeriin saattavat veroista jäljelle jääneet rahat kuitenkin riittää.” TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA PITÄISIKÖ metsää hakata vai säästää ilmastonmuutoksen hidastamiseksi? Hämmentävää on, että vastaus riippuu siitä, keneltä kysyy. Jopa tutkijat ovat eri mieltä, mitä metsille pitäisi tehdä. Hallituksen heinäkuussa hyväksymä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma on poliitikoilta hyvä alku selkeyttää sekavaa tilannetta ja näyttää suuntaa. Peltoja ja metsiä koskevan ilmastosuunnitelman kannustava viesti on, että maankäyttösektorille asetetut tavoitteet päästöjen vähentämiseksi ja nielujen vahvistamiseksi eivät ole ylivoimaisia. Varsinkin metsissä on paljon tehtävissä. Keinot on ohjelmassa laitettu järjestykseen arvioimalla niiden vaikutusta ilmastoon, hintaa ja hyväksyttävyyttä. Kaikilla mittareilla tehokkainta on lannoitus. Etenkin kangasmetsien kasvatuslannoitus vankistaa metsien hiilinielua kustannustehokkaasti eikä siihen oikein tehtynä juurikaan liity haittoja. Turvemetsien tuhkalannoitus on lähes yhtä tehokasta. Lannoitus on myös metsänomistajalle tuottava investointi, vaikka lannoitteiden hinnat ovatkin nousseet. Ilmastosuunnitelman lannoituspinta-alat ovat kohtuullisia. Kasvatuslannoituksia tavoitellaan lisättäväksi 26 000 hehtaarin tasolta 50 000 hehtaariin vuodessa. Määrää voi verrata esimerkiksi 1970-luvun huippuvuosiin, jolloin metsiä lannoitettiin vuosittain yli 200 000 hehtaaria. Toinen, pitkällä aikavälillä tehokas keino lisätä metsien kasvua on käyttää jalostettuja siemeniä ja taimia. Onneksi niitä on jo hyvin saatavilla kiitos 75 vuotta jatkuneen työn. Tiia Puukila selvitti, mitä jalostuksella on tähän mennessä saatu aikaan ja mitä on tulossa. Juttu alkaa sivulta 18. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Tehokkainta on lannoitus Tämän lehden mukana kaikki tilaajat saavat Metsälehden tiedeliitteen. Tänä vuonna se käsittelee energiapuuhun liittyvää tutkimusta. Mistä aiheesta haluaisit lukea seuraavan tiedeliitteen? Voit vaikuttaa vastaamalla sivulla 70 julkaistuun kyselyyn. 9544_.indd 4 9544_.indd 4 12.8.2022 14.36 12.8.2022 14.36
Metsälehti Makasiini 5 » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. JOENSUUSSA riehui elokuun ensimmäisenä viikonloppuna Toimi-myrsky, joka kaatoi puita monin paikoin. Marjalan kohdalla syöksyvirtaus katkoi suuriakin puita. Seuraavana päivänä (7.8.) näky metsässä oli karu. KUVA: RIIKKA HURRI 9544_.indd 5 9544_.indd 5 12.8.2022 14.36 12.8.2022 14.36
Markku Savolainen on saanut kotitilan metsät Eero veljensä kanssa kovalla työllä erinomaiseen kasvukuntoon. Suurin osa kuvioista tuottaa nyt tukkipuuta kiihtyvällä tahdilla. 6 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 9545_.indd 6 9545_.indd 6 12.8.2022 14.41 12.8.2022 14.41
JÄTTIKUUSEN KATVEESSA Viljavat maat ja kalaisat vedet toivat Savolaisen suvun Sumiaisiin jo 1600-luvulla. Samoista eväistä ammentavat elantoa myös nykyiset sukupolvet. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN SUMIAINEN Metsälehti Makasiini 7 9545_.indd 7 9545_.indd 7 12.8.2022 14.41 12.8.2022 14.41
Perttilän tilan metsäsuunnitelmalta vuodelta 1987 kertoo puuta olleen tilalla 3354 kuutiota. Nyt puuta on tuplasti enemmän, vaikka vuosien varrella on hakattu tuhansia kuutioita. II SOT lehmukset kielivät Pukarajärven rantametsän rehevyydestä Äänekosken Sumiaisissa. Markku Savolaisen isoisä on Rantalan talon pihapiiriin lehmukset aikoinaan istuttanut, nyt ne kurottelevat kostean kesän ansiosta erinomaisesti heinää kasvavan pellon ylle ilta-auringossa. Savolainen johdattaa vieraan rantametsään, josta paljastuu kirjaimellisesti oikea jättiyllätys. ”Tämä kuusi rauhoitettiin muistini mukaan jo 1960-luvulla, jolloin sen tilavuudeksi oli arvioitu kahdeksan kuutiometriä. Luulen, että tämä voi nykyään olla yksi Suomen suurimpia kuusia”, Savolainen arvelee. Joudumme toteamaan, että kahden miehen kädet eivät mitenkään yllä kuusen ympäri. Lähes tasapaksuna pötkönä ainakin kymmeneen metriin jatkuvan puun tilavuus alkaa kiehtoa toden teolla. Liekö kyseessä tilavuudeltaan jopa Suomen suurin kuusi? Savolainen hakee autoltaan rullamitan, jollainen leipätyönään kirvesmiehen töitä tekevän isännän menopelistä löytyy helposti. Puun ympärysmitaksi rinnankorkeudelta saamme noin 3,5 metriä. Matematiikan perusteiden pikakertauksen jälkeen päädymme siihen, että metrin pätkä puusta on tilavuudeltaan lähes yhden kuutiometrin. Siispä jo rungon ensimmäisestä kymmenestä metristä kuutioita kertyisi täydet kymmenen. Rinteessä metsän keskellä kasvavan jättiläisen pituutta on vaikea arvioida, mut”Nuorista metsistä ei ole suuria tuloja ollut, mutta ei ole ollut kulujakaan.” ta päättelemme latvuksen kurottelevan noin 25 metrin korkeudessa. Luonnonvarakeskuksen asiantuntija Esko Oksa kertoo myöhemmin, että Suomen suurin tunnettu kuusi löytyy Mäntyharjulta. Sen tilavuudeksi oli vuonna 2017 mitattu 14,93 kuutiota. Pukaran jättikuusi haastanee siis totta tosiaan Mäntyharjun lajitoverinsa tiukkaan kisaan Suomen suurimman kuusen tittelistä. Risusavotoista tukkimetsiin Savolaisen esi-isä Pekka Savolainen saapui Sumiaisten kirkolle, joka nykyisin on osa Äänekoskea, jo vuonna 1636. Pekka Savolaisen omistuksessa oli 2 000 hehtaarin tila, joka ylettyi aina Konneveden rajoille Pukarajärven rantamille saakka. Kaksitoista sukupolvea myöhemmin järven rantaa asuttaa Markku Savolainen. Hän sai isänsä mukaan nimetyn Perttilän tilan nimiinsä pari vuotta vanhemman Eero-veljensä kanssa jo kymmenvuotiaana vuonna 1970. ”Isä loukkaantui aika pahasti työtapaturmassa ja tila siirtyi meidän nimiimme. Äiti hoiti navetassa lehmiä ja me pojat teimme jo pienestä pitäen metsätöitä. Varsinaisesti olemme olleet vastuussa tilasta täysi-ikäisiksi tultuamme”, Markku Savolainen kertoo. Veljekset saivat hoitoonsa 51 hehtaaria 1960-luvulla hakattuja nuoria metsiä, joissa ei juuri tukkipuuta kasvanut. Savolainen muistelee, että 1970-luvun lopulla tilalla oli puustoa noin 2 000 kuutiota. Vuodelta 1987 löytyy faktatietoakin, kun Talon lähimetsiin Savolainen on istuttanut myös rauduskoivua. 8 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 9545_.indd 8 9545_.indd 8 12.8.2022 14.41 12.8.2022 14.41
silloisen metsäsuunnitelman mukaan puustoa oli 3 354 kuutiota. ”Nyt Metsään.fi-palvelun mukaan puustoa on yli 7 000 kuutiota, ja vuosien varrella tuhansia kuutioita on hakattukin. Uusin suunnitelma ehdottaa seuraavalle kymmenvuotiskaudelle jopa 3 700 kuution päätehakkuita.” Nykyisin veljesten omistuksessa on myös vuonna 1801 perustettu Rantalan tila, josta Savolaisten kotitila on aikoinaan lohkottu. Yhteensä metsäpinta-alaa on sen myötä tasan sata hehtaaria. ”Nuorista metsistä ei ole suuria tuloja ollut, mutta ei ole ollut kulujakaan. Toimeentulo on tullut maanviljelystä ja tilan ulkopuolisista töistä. Vuodesta 1980 vuoteen 2010 saakka pidimme myös porsitussikalaa.” Työllistävä vaikutus metsillä on kuitenkin ollut. Savolainen arvioi, että omatoimisesti metsistä on hakattu sahapelilMARKKU SAVOLAISEN VINKIT METSÄNHOITOON KOIVUYLISPUUSTOA on järkevää hyödyntää kuusikon kasvatuksessa. LUONTAISTA uudistamista kannattaa käyttää sille sopivissa paikoissa. UUDISTUSHAKKUUT pienehköinä kuvioina tasaavat hakkuutuloja ja uudistamistöitä pidemmälle jaksolle. Markku Savolaisen isoisän istuttama lehmus on viihtynyt Pukaran rantamaisemissa. lä jo kymmenen tuhatta kuutiota puuta. ”Olemme tehneet hankintakauppoja joka vuosi. Minä olen hakannut ja Eero on ajanut puut maataloustraktorilla.” Veljesten talot lämpiävät luonnollisesti puilla. Rakennuspuuta on sahuutettu tarpeen mukaan. Uudistamista pala kerrallaan Savolaisten metsämaat ovat lähes kauttaaltaan reheviä. Metsämaan ravinteiMetsälehti Makasiini 9 9545_.indd 9 9545_.indd 9 12.8.2022 14.41 12.8.2022 14.41
”Aiempaan kaskeamiseen ja tervanpolttoon perustuneeseen metsien käyttöön verrattuna puukaupat toivat tuolloin uudenlaista ostovoimaa alueelle.” suudesta kielivää käenkaalta löytyy puulajista riippumatta lähes joka kuviolta. Kaikkialla metsän kasvu ei silti ole niin hyvää, kuin puuston ikärakenne ja maapohja antaisivat olettaa. ”Monella kuviolla maa on tiukkaa savimaata, jolla puu ei välttämättä kasva enää vanhempana hyvin. Myös märkyys vaivaa paikoitellen.” Metsiä uudistetaan heikoimmin kasvavista kuusikoista alkaen pieni pala kerrallaan. ”Ajatuksena on ollut, että näin myös metsän ikärakennetta tulee oikaistua vähin erin, sillä nuoria taimikoita ei tiloilla nykyisin juuri ole.” Metsiin on tehty viime vuosina noin puolen hehtaarin ja sitä pienempiä avohakkuita. ”Mielestäni metsän monimuotoisuus lisääntyy tällä tavoin, eikä kerralla tule isoja alueita uudistamisja taimikonhoitotöitä. Olemme istuttaneet ja kylväneet aukot, mutta luontaistakin taimiainesta hyödynnetään, sillä etenkin kuusi uudistuu näillä mailla luontaisesti hyvin.” Puuston kasvun hidastumisen ohella paikalliset myrskytuhot ovat avittaneet pienaukkojen paikkojen valinnassa. ”Osa aukoista on tehty kohtiin, joista myrskyt ovat jo kaataneet puita. Kun reunoille syntyy luontaisia taimia, niin aukkoja voi vähitellen laajentaa.” Koivu kuusen kasvattaa Luontaisesti syntyneille metsille on ollut ominaista, että niissä on kasvanut paljon koivua. Savolaisten hankintahakkuista on kertynyt ylivoimaisesti eniten koivukuitupuuta ja polttopuuta. ”Monelle kuviolle kuusikko on syntynyt koivujen alle. Olemme tehneet paljon hakkuita, joissa koivuylispuut on poistettu, jotta kuuset saavat kasvutilaa.” Savolainen sanoo huomanneensa, että kuusen kasvu pääsee usein parhaiten vauhtiin nimenomaan koivikon alla. ”Tämänkin alavalla paikalla varttuvan viljelykuusikon kasvu piristyi vasta siinä vaiheessa, kun päästimme koivut venymään kuusen taimien päälle. Metsäkeskuksen neuvoja totesi jossain vaiheessa, että savisilla mailla koivu auttaa kuusta kasvamaan”, Savolainen sanoo esitellessään pellonlaitakuusikkoa. Hyvä esimerkki puuston valtavasta kasvusta on kuvio, josta Savolaiset hakkasivat 1980-luvulla kaiken ainespuukokoisen puun pois. ”Alue oli tarkoitus tehdä pelloksi, mutta se osoittautui liian kiviseksi. Nyt tässä kasvaa jo tukkikokoinen metsä, johon on suunnitelmassa esitetty päätehakkuuta.” Sähkön hinnan nousupaineet eivät ahdista, kun pannuhuoneessa riittää kuivaa klapia. Eero Savolaisen kunnostamalla ja maalaamalla Valmetilla hoituvat muun muassa uudistusalojen muokkaukset. Savolainen aikoo kokeilla paikalla kuitenkin jatkuvaa kasvatusta, sillä kuusentaimia on syntynyt paljon luontaisesti. Jatkuvan kasvatuksen toivotaan tuovan metsästä myös tasaisempaa tuloa. Metsälain uudistusta, joka mahdollistaa aiempaa joustavammin erilaiset uudistamismenetelmät, Savolainen pitää ehdottoman hyvänä asiana. Tiukan val10 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 9545_.indd 10 9545_.indd 10 12.8.2022 14.41 12.8.2022 14.41
vonnan ajat ovat vielä muistissa. ”Nuoruudesta muistan, kun metsäneuvoja käski täydennysistuttamaan mielestään harvaksi jääneen taimikon. Reilun kymmenen vuoden päästä sama neuvoja tuli katsomaan metsää ja käski raivata isompien puiden alta pienet puut pois, eli samat taimet, jotka hän vuosikymmen aiemmin oli käskenyt istuttaa.” Puulla parempiin päiviin Vaikka puun hinta ja hankintatyön arvo ovat nykypäivänä alhaisella tasolla, näkee Savolainen metsien tuoneen Sumiaisiin tarvittavaa työtä ja toimeentuloa. ”Tältäkin tilalta löytyy vanhoja kauppakirjoja 1800-luvun lopulta, kun ensimmäisiä puukauppoja on tehty ja puut uitettu Säynätsaloon saakka. Aiempaan kaskeamiseen ja tervanpolttoon perustuneeseen metsien käyttöön verrattuna puukaupat toivat tuolloin uudenlaista ostovoimaa alueelle.” Myöhemminkin Sumiainen on tunSavolaisten pihapiiristä löytyy jättikuusi, jonka ympärysmitta on rinnankorkeudelta noin 3,5 metriä. nettu erinomaisista tukkimetsistään. 1980-luvulla pitäjän päätehakkuukypsien metsien osuus oli Keski-Suomen suurimpia. ”Sumiaisten metsänhoitoyhdistys oli aktiivinen metsien hoidossa ja isot metsätilat pitkään sitoutuneita yhdistyksen toimintaan.” Savolainen vaikutti itse yhdistyksen hallituksessa parin vuosikymmenen ajan. Nykyisin Sumiaisten metsänhoitoyhdistys on osa isoa Keski-Suomen yhdistystä. ”Nykypäivänä metsänomistajan edunvalvonta on vaikea kysymys. Erilaisia palveluita on tarjolla paljon, mutta voidaan kysyä, onko aitoa kilpailua toimijoiden välillä olemassa?” Toimiessaan yhdistyksen hallinnossa Savolainen joutui osallistumaan monenlaisiin puukaupan kilpailutukseen liittyviin tapauksiin. Tarinoita riittäisi helposti koko illaksi. ”Mutta näitä ei parane kyllä vielä lehteen kirjoittaa.”? l Markku Savolaisen isoisän kotitalo on rakennettu vuonna 1844. Vellikellon kutsumana on ruokailemaan kokoontunut parhaimmillaan nelisenkymmentä ihmistä. MARKKU SAVOLAINEN OMISTAA noin 100 hehtaaria metsää yhtymänä yhdessä Eero-veljensä kanssa 60-VUOTIAS SUMIAISTEN metsänhoitoyhdistyksen hallituksessa 1988–2008 PERHEESEEN kuuluu vaimo ja kaksi aikuista lasta KIINNOSTUNUT oman kotiseudun historiasta Metsälehti Makasiini 11 9545_.indd 11 9545_.indd 11 12.8.2022 14.41 12.8.2022 14.41
TEKSTI MARIA KARUVUORI ENERGIAN ja sähkön hintojen ennustetaan nousevan vielä ainakin loppuvuoden, mikä voi lisätä myös energiapuun kysyntää. Alkuvuodesta 2023 on tarkoitus ottaa käyttöön Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitos, mikä saattaa helpottaa kotimaisen energian hintakehitystä. Luonnonvarakeskuksen yliaktuaari Tuomas Niinistön mukaan kotimaisen metsäenergian kysyntä ei ole lyhyellä aikavälillä ainakaan laskussa. Metsäsektorin suhdannetiedotteessa Niinistö ennustaa tutENTISTÄ KALLIIMPAA Fossiilisten raju hinnannousu ei näytä vielä laantuvan, mutta puuenergian hinta on pysynyt toistaiseksi melko vakaana. 27 €/m? Energiapuun 7,8 Inflaatioprosentti kesäkuussa 2022 27 €/m 3 Energiapuun keskimääräinen hankintahinta vuoden 2022 toisella neljänneksellä. 5 10 15 20 25 Energiapuun hinta 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Hinta e/m Pystykauppa Hankintakauppa Lä hd e: Lu on no nv ar ak es ku s 12 Metsälehti Makasiini » AJASSA 9546_.indd 12 9546_.indd 12 12.8.2022 14.48 12.8.2022 14.48
PE R T T I H A R ST EL A KLAPIKAUPPA KUUMENEE SUOMESSA varaudutaan talven energiapulaan varastoimalla polttopuuta, mikä alkaa näkyä klapiyrittäjien taskuissa. Pekka Rinne Pekan Klapi ja Monitoimi Oy:sta kertoo korottaneensa hintoja. ”Keväällä myin tuoreena 50 euroa heittokuutiolta, mutta tällä hetkellä hintani kuivalle polttopuulle on 60 euroa.” Rinteen toimitusalueella Satakunnassa motin hinta on tällä hetkellä yrittäjästä riippuen 60–70 euroa. Sekä energiapuun että polttopuun hinnoissa on alueellista vaihtelua. Pääkaupunkiseudulla klapimotista voi joutua maksamaan jo 90 euroa. kimuspäällikkö Johanna Roudan kanssa, että metsähakkeen keskilaitoshinta nousee tämän vuoden aikana 20–30 prosenttia. Viime vuonna hinta nousi viisi prosenttia edellisvuoteen verrattuna. ”Epävarmuuksia on paljon, ja hintakehityksen ennustaminen tällaisessa maailmantilanteessa on vaikeaa”, Niinistö sanoo. Maakaasuun ja muihin fossiilisiin verrattuna puuenergian hinta on pysynyt melko vakaana. Alkuvuodesta kysyntä on jopa laskenut, tammi-kesäkuussa energiapuun kauppamäärä pieneni viime vuoteen verrattuna 31 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan maakaasun tuonnin arvo kasvoi vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä lähes 60 prosenttia, vaikka volyymi laski 67 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kivihiilen tuonnin arvo kasvoi 83 prosenttia ja volyymi laski 7,5 prosenttia. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että hinnat ovat nousseet rajusti. Fossiilisten polttoaineiden hintoja nostaa Ukrainan sodan ja saatavuusongelmien lisäksi päästökauppa. Venäläisen puun tuonnin loppuminen lisää hintapainetta kotimaiselle energiapuulle.? l 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 140 01 /0 4 01 /0 5 01 /0 6 01 /0 7 01 /0 8 01 /0 9 01 /1 01 /1 1 01 /1 2 01 /1 3 01 /1 4 01 /1 5 01 /1 6 01 /1 7 01 /1 8 01 /1 9 01 /2 01 /2 1 01 /2 2 Lämmön tuotannon polttoaineiden hinnat jyrsinturve kivihiili, ei CHP maakaasu, CHP maakaasu, ei CHP kivihiili, CHP Polttohake / metsähake €/MWh Lähde: Energiateollisuus Metsälehti Makasiini 13 9546_.indd 13 9546_.indd 13 12.8.2022 14.48 12.8.2022 14.48
1 2 3 4 Juurikäävän torjuntakautta lyhentävä asetusmuutos astui voimaan 6.5. ja kumottiin 15.8. Miksi? Asetusmuutos liittyi Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainaan ja siitä seuranneeseen kantokäsittelyaineen saatavuuden epävarmuuteen. Olemme seuranneet tilannetta ja viimeisin kesän aikana tehty kysely ja lausuntokierros vahvistivat käsitystämme, ettei saatavuuteen liity enää epävarmuutta. Oliko kantokäsittelyvelvoitteen lieventäminen tarpeellista? Pääosa kantokäsittelystä tehdään ureapohjaisella torjunta-aineella. Ureaa tarvitaan myös kuljetuksissa. Jos urean käyttöä olisi jouduttu priorisoimaan, se olisi todennäköisesti mennyt ennen kaikkea liikenteeseen. Uhka torjunta-aineen loppumisesta ja huoltovarmuuden kannalta tärkeiden hakkuiden keskeytymisestä oli todellinen. Minkälaisia vaikutuksia hätäasetuksella oli? Asetusmuutos nosti kantokäsittelyä edellyttävää lämpötilarajaa nollasta seitsemään asteeseen ja rajasi turvemaat velvoitteen ulkopuolelle. Seurantamme mukaan kantokäsittelyä on kuitenkin tehty lähes normaalisti asetusmuutoksesta huolimatta. Miten varaudutte tuleviin poikkeustilanteisiin? Päivitämme metsätuholakia juurikäävän torjunnan osalta nyt syksyllä. Asetusmuutos on hidas ja jäykkä tapa reagoida poikkeustilanteisiin. Torjuntavelvoite ilman muuta säilyy, mutta jatkossa laki mahdollistaa tarvittavat toimenpiteet, mikäli torjunta-aineiden saatavuudessa tapahtuu äkillisiä muutoksia. Päivitetty laki astuu näillä näkymin voimaan ensi vuoden alkupuolella.? l TEKSTI TIIA PUUKILA KUVA SEPPO SAMULI OLIKO KANTOKÄSITTELYKAUDEN LYHENNYS TARPEEN? Jotta vastaavia asetusmuutoksia ei jatkossa tarvita, metsätuholakia päivitetään, metsäneuvos Erno Järvinen kertoo. ERNO JÄRVINEN KUKA: Maaja metsätalousministeriön metsäja bioenergiayksikön päällikkö, metsäneuvos MITÄ: Päätehtäviä yksikön johtaminen sekä metsäpolitiikan valmistelu MITEN: Juurikäävän torjuntakautta lyhentävää asetusmuutosta oli valmisteltu noin kuukausi, kun Järvinen siirtyi Suomen Metsäsäätiöstä ministeriöön 1.4.2022. 14 Metsälehti Makasiini » METSÄTYYPPI 9547_.indd 14 9547_.indd 14 12.8.2022 14.50 12.8.2022 14.50
MUSTIKAN ja puolukan kauppaantulomäärät ovat olleet kasvussa vuosituhannen vaihtumisen jälkeen, mutta vuosittaista vaihtelua on yhä paljon. Tämä selviää Ruokaviraston Kantar TNS Agri Oy:llä teettämästä Marsi-tilastotutkimuksesta. Lakan kauppaantulomäärä on sen sijaan laskenut hieman 1990-luvulta, mutta melko tasaisena sekin on pysynyt. Tutkimusta on teetetty vuodesta 1977 lähtien. Tilasto ei kata yksityishenkilöiden poimintaa eikä kaikkea torikauppaa. Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Birgitta Partanen kertoo, että thaipoimijoilla on ollut suuri vaikutus marjojen kaupallisiin poimintamääriin. Samoin sadon onnistumisella on merkitystä. Ensimmäiset thaipoimijat tulivat Suomeen vuonna 2005. Marjoja ei poimita kaikkein syrjäisimmiltä seuduilta. “Poiminnan pitää olla tehokasta ja se pitää järjestää niin, ettei tule kovin pitkiä kantomatkoja. Toki Suomen metsätieverkosto on hyvä.” Partasen mukaan suomalaisten marjanpoimintainnostus on korona-aikana kasvanut. “Suoramyynti poimijalta kuluttajalle on lisääntynyt. Olemme saaneet puheluita, että yrityksillekin kerättäisiin enemmän, jos ostopisteitä olisi runsaammin.” Puolukka on satoisin marja, ja sitä on poimittu parhaimmillaan 11,2 miljoonaa kiloa vuonna 2016. Mustikkaakin on saatu vuonna 2015 kauppoihin 7,2 miljoonaa kiloa. Viime vuonna mustikan sato onnistui hyvin ja kaupalliseen tilastoon päätyi 5,2 miljoonaa kiloa. Harvinaisempaa lakkaa on sen sijaan kerätty eniten 1990-luvulla, 773 000 kiloa vuonna 1994. Tänä vuonna mustikan pölytys onnistui ennätyksellisen hyvin ja thaipoimijoitakin on tullut koko lupien sallima määrä, 4 000. Odotukset ovat siis korkealla.? MARIA KARUVUORI LUONNONMARJOJA KAUPPOIHIN ENTISTÄ ENEMMÄN Mustikka, puolukka ja lakka ovat Suomen kaupallisesti merkittävimmät marjat. 2000 4000 6000 8000 10000 12000 Lä hd e: Ka nt ar TN S Ag ri O y Puolukka Mustikka Lakka 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2021 Puolukan, mustikan ja lakan kauppaantulomäärät vuosina 1990–2021 1000 kg Metsälehti Makasiini 15 » AJASSA 9548_.indd 15 9548_.indd 15 12.8.2022 14.52 12.8.2022 14.52
Nimimerkki Hämis kyseli, mitä tehdä huonolla hoidolla olleelle metsätilalle. 11 HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA Näyttää keskenkasvuiselta. Nyrkkisääntö tuossa olisi, että runkoluvusta puolet pois, jäävät puut rauduksia. Kymmenen vuoden kuluttua seuraava toimenpide. Jos järeyttä löytyy kunnolla, niin kaikki pois tai vain puolet.” Jätkä ”Raivaussahan kanssa sipistelyä pienten koivujen kanssa ja ehkä harvennusta polttopuuksi isompien puiden osalta tiheikkökohdista. Voisi riittää, jos istuttaisi kuuset verhopuuston alle, ehkä taimitassujen kanssa. Sitten vasta koivut pois, kun kuuset ovat ylittäneet heinän pituuden.” Puuki ”Lehtomainen kangas ansaitsisi kyllä kasvaa monimuotoisuuden kannalta muita puita kuin kuusta. Sijainnista riippuen esimerkiksi lehtikuusi, visakoivu tai jalot lehtipuut.” A. Jalkanen ”Harvenna koivut kasvatustiheyteen ja unohda 10 vuodeksi. Sitten katsomaan, niin siellä on kaksijaksoinen koivu-kuusimetsikkö tulossa.” derHorst ”Jättäisin parhaat raudukset kasvamaan, hiekset energiapuuksi.” Tamperelainen Mitähän tänne laittaisi? Metsälehti.fi-sivulla parviäly pohti ostopalstan pelastamista. Kaikkein yleisin saalislaji on sepelkyyhky. Viime vuonna niitä pyydettiin 257 000 kappaletta eli 11 lintua metsästäjää kohti. Lähde: Luonnonvarakeskus METSÄKANALINNUILLA MENEE PAREMMIN Muutamia vuosia jatkunut metsäkanalintujen kantojen maltillinen kasvu tai säilyminen ennallaan jatkuu myös tänä vuonna, kertovat kesän riistakolmiolaskennat. Teeren (kuvassa) ja metson kannat ovat jonkin verran pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella, pyykanta lähellä keskiarvoa ja riekkokanta hieman sen alapuolella. ”Riekkoa lukuun ottamatta metsäkanalintuja on hyvin Pohjoisja Itä-Suomessa, muualla tilanne on heikompi”, kertoo erikoistutkija Andreas Lindén Luonnonvarakeskuksesta Kesän hyvä marjasato auttaa metsäkanalintujen ravintotilannetta ja poikasten selviytymistä loppuvuoden aikana. W IK IM ED IA CO M M O N S 16 Metsälehti Makasiini » AJASSA 9549_.indd 16 9549_.indd 16 12.8.2022 14.54 12.8.2022 14.54
ALKUKESÄSTÄ munittu kirjanpainajien ensimmäinen sukupolvi on nyt kasvanut ja kehittynyt aikuisiksi. Eteläja Keski-Suomessa ne porautuivat ulos rungoista heinäkuun puolivälin tienoilla, pohjoisessa elokuun alussa. ”Tällä hetkellä aikuistuneet kirjanpainajat ruokailevat ja miettivät, minkälainen sää on. Jos tulee kylmä sää, ne painuvat talvehtimaan. Jos tulee pitkä kuuma kesä, nekin yrittävät vielä lisääntyä”, kertoo tutkija Markus Melin Luonnonvarakeskuksesta. Jos elokuu jatkuu lämpimänä, kesällä aikuistuneet kirjanpainajat porautuvat uudelleen runkoihin, tekevät lisää tuhoja ja munivat pelätyn toisen sukupolven. ”Toisen sukupolven riskistä puhutaan paljon, mutta jos toinen sukupolvi syntyy, syksy on jo niin pitkällä, etteivät ne todennäköisesti ehdi kehittyä aikuisiksi ja selviydy talvesta.” Helteinen elokuu mahdollistaa myös sisarsukupolven aikuistumisen. Keväällä kertaalleen lisääntyneet kirjanpainajat parittelivat lämpimillä paikoilla uudelleen kesäkuun lopulla ja munivat niin kutsutun sisarsukupolven. Se kehittyy parhaillaan kaarnan alla ja kuoriutuu säiden salliessa elokuun lopulla. Melin arvioi kuluneen kesän olleen kirjanpainajille keskinkertainen. Kuoriaisia on eniten perinteisillä alueilla Itä-Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa, mutta myös Keski-Suomen pohjoisosissa on saatu korkeampia saalismääriä kuin aikaisempina vuosina. ”Jos hellepäiviä tulee lisää, varmaan pohjoisessa paukkuu ennätykset saalismäärien suhteen”, Melin ennakoi.? l TIIA PUUKILA Keski-Suomessa ennätysmäärä kuoriaisia Kulunut kesä on ollut kirjanpainajille keskinkertainen. LU KE /E RK KI O KS A N EN LÄHDE: MARKUS MELIN/LUKE Kirjanpainaja-sarja seuraa kuoriaisen eloa keväästä pakkasiin Kaarna irtoaa herkästi kirjanpainajan valtaamista puista. Luke/Erkki Oksanen Puumala Savonlinna Jämsä Ähtäri Seinäjoki Mäntyharju Kuopio Kajaani Lahti Hämeenlinna Harjavalta Tampere Lappeenranta Porvoo Lohja 2800-5000 5000-10000 10000-12500 12500-15000 15000-19960 saalistiedoissa puutteita Kirjanpainajia per pyydysryhmä Saarijärvi TIESITKÖ? Tuulenkaatoja ja hakkuuaukon reunakuusia kannattaa edelleen tarkkailla etenkin alueilla, joissa seurannan riskiraja, 15 000 kirjanpainajaa, on tänä kesänä ylittynyt. Metsälehti Makasiini 17 9550_.indd 17 9550_.indd 17 12.8.2022 15.42 12.8.2022 15.42
”TÄÄLLÄ SE ON!” Ensimmäiset pluspuut valittiin Punkaharjulla 75 vuotta sitten. Se oli suomalaisen metsänjalostuksen lähtölaukaus. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT SIRPA MIKKONEN 18 Metsälehti Makasiini TEEMA » METSÄNJALOSTUS 9551_.indd 18 9551_.indd 18 12.8.2022 14.58 12.8.2022 14.58
JJ ÄNNITTÄÄ. Kuljemme polkua Punkaharjun harjutiehen rajautuvassa männikössä. Tutkijat Matti Haapanen ja Seppo Ruotsalainen Luonnonvarakeskuksesta (Luke) keskustelevat ja viittelöivät toisilleen. Jossain tuolla sen pitäisi olla. Etsimme yhtä suomalaisen metsänjalostuksen historian merkkipaalua: vanhinta pystyssä olevaa pluspuuta. Täällä samaisessa metsässä Metsäpuiden rodunjalostussäätiön toiminnanjohtaja Risto Sarvas kulki 75 vuotta sitten ja merkitsi ensimmäiset pluspuut eli laadultaan erityisen hyvät puuyksilöt. Etsimämme E2-tunnuksella rekisteröity pluspuu oli ensimmäisiä, jos ei ensimmäinen, metsistä valittu laadukkaan männyn esikuva. Sen valinta käynnisti metsänjalostustyön, jonka tuloksista metsänomistajat saavat nykyisin nauttia viljelyvarmojen, reippaasti kasvavien ja laadukasta puuta tuottavien tainten muodossa. Etsimämme männyn ja muiden metsän parhaimmistoon valittujen puiden oksien kärjistä tehtiin vartteita ja perustettiin ensimmäisiä siemenviljelyksiä 1950-luvun alussa. Vilkkaimmillaan siemenviljelysten perustaminen oli 1960–70-lukujen vaihteessa. Nykyään tuottavia siemenviljelyksiä on arviolta noin 1 100 –1 200 hehtaaria. Ne tuottavat perimältään parhaimpien puiden siementä jokavuotisiin istutuksiin ja kylvöihin. Jalostetusta siemenestä alkunsa saaneiden metsien määrä ei kuitenkaan lisäänny kovin nopeasti. ”Laskeskelin tilastoista, paljonko jalostettua aineistoa on viljelty. Päädyin pariin miljoonaan hehtaariin, mikä vastaa noin kymmentä prosenttia metsäalasta. Vanhimmat jalostetut männiköt ovat vasta nelikymppisiä ja kuusikot kolmikymppisiä”, Haapanen kertoo. Uuden polven siemenviljelyksiä Matti Haapanen on tehnyt uransa metsänjalostuksen parissa. Hän vastaa metsänjalostusohjelmasta, jonka tehtävänä on tukea siemenviljelysohjelmaa ja huolehtia, että tulevista siemenviljelyksistä saadaan ajallaan parasta mahdollista siementä. Toiseksi oppaaksi lähteneellä Seppo Ruotsalaisella puolestaan on yli 40 vuoden kokemus männyn jalostuksesta sekä jalostusaineiston testauksesta. Sitä, kuinka paljon parempaa tuottoa tulevaisuuden siemenviljelmiltä on luvassa, Haapanen ei lähde veikkaamaan. ”Tulevaisuuden jalostushyötyjen en”Jalostetaan siis kasvua, mutta ei laadun tai kestävyyden kustannuksella.” Tutkijat Matti Haapanen (vas.) ja Seppo Ruotsalainen auttoivat pluspuun etsinnässä harjutien tuntumassa Punkaharjulla. 20 Metsälehti Makasiini TEEMA » METSÄNJALOSTUS 9551_.indd 20 9551_.indd 20 12.8.2022 14.58 12.8.2022 14.58
Pölytetyt kukinnot ovat suojassa leipäpussia muistuttavissa teryleenipusseissa risteytyskokoelman puiden latvuksissa. nustaminen on vaikeaa ja riippuu myös siitä, miten siemenviljelysten perustamisessa painotetaan kasvua ja laatua. Nämä ominaisuudet ovat keskenään lievässä ristiriidassa”, Haapanen toteaa. Hänen mukaansa nopeakasvuiset puut ovat usein oksikkaita eli huonompilaatuisia. Toisaalta laajoista jalostusaineistoista löytyy yksilöitä, joissa kasvu ja laatu yhdistyvät toivotulla tavalla. ”Kompromisseja on silti tehtävä.” Puun ulkoisen laadun lisäksi tavoitteena on ottaa huomioon enenevässä määrin puuaineen tiheyttä ”Jalostetaan siis kasvua, mutta ei laadun tai kestävyyden kustannuksella”, Haapanen ja Ruotsalainen summaavat. Metsien harvat valioyksilöt Ruotsissa metsien jalostus sai alkunsa 1930-luvulla, Suomessa vasta sotien jälkeen vuonna 1947. Taustalla oli huoli metsien tilasta ja puuraaka-aineen riittävyydestä. Jälleenrakennus nojasi pitkälti metsiin ja sotakorvaukset vauhdittivat metsäteollisuuden käynnistymistä. Puulle oli tarvetta, mutta samalla piti varmistaa metsien uudistuminen. Viljakasvien ja kotitalouseläinten jalostus oli tuottanut tulosta, joten jalostushyötyä päätettiin tavoitella myös metsistä. Metsäpuiden rodunjalostussäätiö, sittemmin Metsänjalostussäätiö, perustettiin huolehtimaan metsien jalostuksesta ja etsimään pluspuita jalostustyön pohjaksi. Oppia pluspuiden varttamiseen ja siemenviljelmien perustamiseen haettiin Ruotsista. Alkuun ajateltiin, että etsimämme puun kaltaisia valioyksilöitä löytyisi korkeintaan muutama sata. Säätiön ensimmäisenä toimintavuotena 1947 puita valittiin E2-pluspuun ohella 111 kappaletta. Tämä ei kuitenkaan riittänyt. Tarja Salminen näyttää, miten kasvusilmua tarkkaillaan ennen pussitusta ja pölytystä Metsälehti Makasiini 21 9551_.indd 21 9551_.indd 21 12.8.2022 14.58 12.8.2022 14.58
”Jotta pystytään perustamaan isoja pinta-aloja siemenviljelyksiä, tarvitaan paljon varteoksia. Jos puu on hyvälaatuinen, sen latvus on aika pieni. Ei ollut muuta keinoa kuin valita enemmän puita”, kertoo Ruotsalainen. Käytäntö osoitti, että suorarunkoisia, pitkiä ja oksakulmaltaan ihanteellisia puita löytyi metsistämme odotettua enemmän. Suurin osa pluspuista valittiin 1950ja 1960-luvuilla. 1990-luvun puoliväliin mennessä pluspuita oli rekisteröity eri puulajeilla jo runsaat 12 600. Tämän jälkeen pluspuiden valinta on hiipunut, mutta tarpeen vaatiessa niitä yhä haetaan. Esimerkiksi kuusella viimeisimmät pluspuut on valittu muutama vuosi sitten. Luontoa joutuisammin tuloksia Punkaharju on ihanteellinen paikka tutustua metsänjalostukseen, sillä täältä löytyvät paitsi vanhimmat myös uusimmat pluspuut. Luonnonvarakeskuksen tutkimusmetsässä sijaitsee vuonna 2008 perustettu männyn risteytyskokoelma, Ennen latvaan kiivettiin, nyt apuna on henkilönostin. jossa on vartettu jälkeläiskokeista parhaina valittuja toisen polven pluspuita. Kun niiden emikukinnot pölytetään jalostusohjelmassa valitun toisen pluspuun siitepölyllä, syntyvistä siemenjälkeläisistä tiedetään äidin lisäksi myös isä. Näin jalostus harppaa taas yhden askeleen eteenpäin. ”Näiden puiden jälkeläisten parhaita valitaan aikanaan kolmannen polven siemenviljelyksille. Eikä se nyt niin kaukana ole”, Haapanen kertoo. Vaikka toisen polven siemenviljelykset ovat vasta suunnitteilla, jalostuksessa varaudutaan jo kolmannen polven siemenviljelyksiin. Niitä päästään perustamaan vuoden 2040 tienoilla. Maineeltaan hitaassa metsänjalostuksessa sukupolvet vaihtuvatkin huomattavasti tiuhempaan kuin luonnossa tai talousmetsissä. Henkilönostin korvasi kiipeilyn Näky risteytyskokoelman kuusimetristen vartteiden latvassa hymyilyttää toimittajaa. Oksien kasvukärjet on pussitettu ikkunallisiin valkoisiin pusseihin kuin leiRisteytyskokoelman puut on tarkoin merkitty. ”Meillä on noin viikko aikaa pölytykselle ennen kuin suomut menevät kiinni.” 22 Metsälehti Makasiini TEEMA » METSÄNJALOSTUS 9551_.indd 22 9551_.indd 22 12.8.2022 14.59 12.8.2022 14.59
vät konsanaan. Säänkestävillä teryleenipusseilla on tärkeä virka jalostustyössä. Oksa pussitetaan heti, kun siinä on viitteitä kehittyvistä emikukista. Näin varmistetaan, ettei emikukkiin päädy ilmassa kulkevaa muiden puiden siitepölyä. Emikukkien avautumista tarkkaillaan herkeämättä pussissa olevasta ikkunasta. Puiden välissä näkyy punavalkoinen henkilöstönostin, jota ohjaa Einari Repo. Ammattikorkeakoulussa Joensuussa opiskeleva Hanna-Riikka Haurinen huolehtii emikukkien pölytyksestä ja pussituksesta. Helena Käyhkön vastuulla puolestaan on kerätä puista siitepölyä. Tiimiä vetää kokenut tutkimusteknikko Tarja Salminen. Hän muistaa ajan, jolloin puihin vielä kiivettiin tikkaita ja oksia apuna käyttäen. Nyt latvaan noustaan nostimen voimin valjaisiin pujottautuneena ja kypärä tiukasti päässä. Risteytysten kukinnan ja pölytyksen ajoitus on työlästä, sillä eri puut kukkivat eri aikoihin ja latvoihin on noustava useamman kerran. Tänä vuonna kaikki risteytykset tehtiin jo kesäkuun puoliväliin mennessä. ”Meillä on noin viikko aikaa pölytykselle ennen kuin suomut menevät kiinni. Tai jos on tosi lämmintä, niin suurin piirtein kolme päivää”, Salminen kertoo. Pölytyspussien poistamisen jälkeen oksiin jätetään merkit kertomaan, missä oksissa pölytyksiä on tehty. Näin vuoden päästä syksyllä tiedetään, mitkä kävyt kerätään ja, mikä tärkeintä, minkä puiden risteytyksestä käpy on saanut alkunsa. Taimia laboratoriosta Ensimmäistä pluspuuta etsiessämme törmäämme Punkaharjun tutkimusmetsissä kuusen taimikkoon, joka edustaa kenties moderneinta metsänjalostusta. Vuonna 2014 istutetut taimet eivät ole saaneet alkuaan perinteiseen tapaan siemenviljelyssiemenestä taimitarhalla vaan kasvullisesti monistetusta alkiosta laboratoriossa. Alkiomonistuksessa puun siemenalkiosta, josta tavallisesti itää yksi taimi, monistetaan useita alkioita. Alkiot idätetään petrimaljalla ja istutetaan parisenttisinä taimina kasvatuskennoihin. Monistettavat siemenalkiot saadaan Savolinnassa sijaitsee Euroopan modernein kasvullisen lisäyksen laboratorio, jossa monistetaan, idätetään ja kasvatetaan kuusen alkioista taimia. metsänjalostusohjelman parhaiden puiden risteytyskävyistä. Alkiomonistusta on kehitetty Suomessa vuodesta 2011 alkaen nimenomaan kuusella. Siitä toivotaan apua ajoittaiseen pulaan kuusen jalostetusta siemenestä. ”Tämä voisi toimia täydentävänä teknologiana. Ei pystytä eikä haluta siemenviljelyksiä syrjäyttää, mutta ehkä päästään parempaan laatuun ja saadaan nopeammin jalostushyödyt käytäntöön kuin siemenviljelysten kautta”, tutkija Mikko Tikkinen arvioi. Risteytyssiemenestä alkunsa saaneiden alkiomonistettujen tainten kumpikin vanhempi on pluspuu. Siemenviljelyksillä pluspuut voivat pölyttyä toisten pluspuiden lisäksi myös lukemattomien maaMetsälehti Makasiini 23 9551_.indd 23 9551_.indd 23 12.8.2022 15.00 12.8.2022 15.00
Tutkija Mikko Tikkinen avaa säiliön, jossa on metsänjalostuksen parhaiden puuyksiöiden perimä säilössä kahdessa kuutiossa nestemäistä typpeä. 24 Metsälehti Makasiini TEEMA » METSÄNJALOSTUS 9551_.indd 24 9551_.indd 24 12.8.2022 15.00 12.8.2022 15.00
”Tällä hetkellä meidän tuotantopilottimme ovat olleet kymmeniä tuhansia taimia.” tiaispuiden siitepölystä. Taustapölytys alentaa jalostushyötyä, sillä maatiaisisät eivät ole metsänjalostuksen aatelia. Koneoppimista ja robotiikkaa Alkiomonistusta tutkitaan vuonna 2020 käyttöön vihityssä kasvullisen lisäyksen laboratoriossa Savonlinnassa. Laboratorio on Euroopan nykyaikaisin. Tikkinen käynnistää robotteja ohjaavan keskuksen. Tällä hetkellä sillä pystytään ohjaamaan kolmea, jatkossa mahdollisesti neljää robottia yhtä aikaa. Robotit poimivat kasvualustalta alkioita ja päättävät, kelpaako alkio kasvatettavaksi. Sitten ne asettavat sen itämään petrimaljalle. ”Ne ovat vielä hitaahkoja eikä päätöksenteko ole ihan ihmistasolla. Meillä on käynnissä hanke, jossa yhdistetään koneoppimista alkiontunnistustekniikkaan. Alustavat tulokset ovat olleet lupaavia.” Robotiikan kustannukset yhden alkion idätyksessä ovat noin kolmasosan ihmistyön kustannuksista. Näin saadaan aikaan taimia, joiden hinnat eivät karkaa täysin käsistä. Jo nyt taimitarhoilla on pieniä eriä kasvullisesti lisättyjä taimia kaupan ja lisää on tulossa. ”Tällä hetkellä meidän tuotantopilottimme ovat olleet kymmeniä tuhansia taimia. Ollakseen markkinoitavan kokoisia eriä, pitäisi päästä satoihin tuhansiin taimiin. Jos varovaisen arvauksen esitän, meidän pitäisi alle viidessä vuodessa päästä yli sadantuhannen”, Tikkinen ennakoi. Supersankarit pakasteessa Suurimpia alkiomonistuksen saavutuksia Suomessa tähän mennessä on Euroopan ensimmäinen rekisteröity kasvullisen lisäyksen aineisto. Luke rekisteröi sen joulukuussa 2017, ja nyt sitä voi käyttää metsänviljelyssä. Sen ja tuhansien muiden jalostusohjelman parhaiden risteytysjälkeläisten perimää säilytetään Savonlinnassa nestemäisessä typessä. Sieltä ne voidaan vuosikymmenien päästä herättää kuin supersankarit konsanaan. ”Tässäkin täytyy olla realisti. Jos elokuvissa olisi laitettu useampi supersankari nestemäiseen typpeen, niin kaikki eivät heräisi. Varmuuden vuoksi jokaiRobotin lajittelemat kuusen alkiot itävät petrimaljalla ennen kuin ne parisenttisinä istutetaan kasvuturpeeseen. Nestemäistä typpeä sisältävään säiliöön mahtuu kaikkiaan 30 000 näytettä. Tila loppuu ensi vuonna. Metsälehti Makasiini 25 9551_.indd 25 9551_.indd 25 12.8.2022 15.00 12.8.2022 15.00
sesta on hyvä olla useampi näyte varastossa”, Tikkinen sanoo. Pöllähdys käy. Typpi kiehuu ja kaasuuntuu voimakkaasti, kun Tikkinen avaa suojavarusteisiin sonnustautuneena sammion kannen. Sisällä turvassa yli 195-pakkasasteessa on esimerkiksi geneettiseltä pohjaltaan maailman laajin kuusiaineisto. Kaikkiaan 4000 genotyyppiä sisältävällä jalostusaineistoilla turvataan lajin sisäisen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyminen jalostetuissa metsissä. Taimia muuttuneeseen ilmastoon Hyttyset inisevät ja kuiva karike polulla rahisee kenkien alla. Käveltyämme parisataa metriä harjutien halkovassa männikössä päätämme kaartaa hieman vasemmalle ja nousemme mäen päälle. Sitten Seppo Ruotsalainen huudahtaa: ”Löytyi! Täällä se on!”. Jykevä, liki parisataavuotias suorarunkoinen mänty erottuu jo kaukaa muista nuoremmista sukulaisistaan. Paitsi ulkomuoto myös maalattu keltainen rengas ja merkintä E2 paljastavat, että olemme perillä. Yksi ensimmäisistä pluspuista on vihdoin edessämme. En yhtään ihmettele, että Sarvas valitsi sen 75 vuotta sitten. Uskomattomalta tuntuu myös matka, mikä tämän puun valinnan jälkeen metsänjalostuksessa on kuljettu. Ensimmäisten pluspuiden valinnasta alkaneen metsänjalostustyön ansiosta viljeltävät metsät tuottavat aiempaa enemmän laadukasta puuta hehtaarilla. Muuttuvaan ilmastoon sopeutumista edesauttaa se, että jatkoon valitaan joka sukupolvessa ne yksilöt, jotka menestyvät parhaiten sen hetkisessä ilmastossa erilaissa testausympäristöissä. Tulevaisuudessa metsänjalostus saattaa jopa vaikuttaa metsien hoitoon. Jälkeläiskokeissa tuoreemmillekin kankaille istutut männyt ovat yleensä varsin laadukkaita. ”Jalostettuja mäntyjä voitaisiin ehkä viljellä vähän nykyistä harvempaan tai hieman viljavammille kasvupaikoille laadun kärsimättä erikoisemmin”, Matti Haapanen pohtii. Artikkelin lähteenä on käytetty myös Ole Oskarssonin kirjaa Silmällä tehty savotta – Pluspuiden valinnan historia ja arki. l AINA VAIN PAREMPAA METSÄNOMISTAJA ei ehkä taimilaatikon kylkeen liimattua kasvipassia vilkaistessaan tule ajatelleeksi, minkälaista kultaa metsiinsä istuttaa. Merkintä ”alustavasti testattu” tai ”testattu” kertoo, että taimissa yhdistyy metsänjalostuksen eteen tehty vuosikymmenten työ. Esimerkiksi jo ensimmäisen polven pluspuiden siemenviljelyksiltä saadusta alustavasti testatusta siemenestä syntyneen viljelymännikön puuntuotos on kymmenisen prosenttia metsikkösiementä parempi. Testatusta siemenestä alkunsa saanut taimikko on puolestaan kasvatettu 1,5-polven siemenviljelyssiemenestä eli jälkeläiskokeissa testattujen parhaiden ensimmäisen polven pluspuiden siemenistä. Se tuottaa kiertoajan kuluessa puuta keskimäärin viidenneksen enemmän kuin metsikkösiemenestä alkunsa saanut taimikko. Ja parempaa on luvassa, kun toisen polven siemenviljelyksiä perustetaan. 20 40 60 80 100 Jalostetun siemenen käyttö taimitarhakylvöissä on 30 vuodessa moninkertaistunut. Etelä-Suomessa käytössä on pitkälti jo 1,5-polven siementä, pohjoisessa suurin osa on vielä ensimmäisen polven siemenviljelyssiementä. Suurin osa jalostettua Testatun ja alustavasti testatun siemenen osuus (%) 1991 1995 2000 2005 2010 2015 2021 Siemenluokat: Alustavasti testattu: Siemenet kerätty siemenviljelyksiltä, joiden kloonit on valittu emopuiden ulkoasun perusteella.. Testattu: Siemenet kerätty siemenviljelyksiltä, joiden kloonit on valittu testitulosten perusteella. Muita puulajeja ovat mm. visakoivu, tammi, siperianlehtikuusi ja tervaleppä." Lä hd e: Ru ok av ira st o Mänty Kuusi Rauduskoivu 26 Metsälehti Makasiini TEEMA » METSÄNJALOSTUS 9551_.indd 26 9551_.indd 26 12.8.2022 15.00 12.8.2022 15.00
75 vuotta metsänjalostusta 1947 Metsäpuiden rodunjalostussäätiö perustetaan, ensimmäiset pluspuut valitaan 1954 Ensimmäiset siemenviljelykset perustetaan 1950 –1960-luku Suurin osa pluspuista valitaan 1963 Ensimmäinen siemenviljelysohjelma laaditaan varmistamaan jalostetun siemenen riittävyys 1967 –1974 Suurin osa ensimmäisen polven siemenviljelyksistä perustetaan 1989 Ensimmäinen metsänjalostusohjelma valmistuu 1997 1,5-polven siemenviljelysten perustaminen aloitetaan 2000 Metsänjalostus keskitetään Metsäntutkimuslaitokselle, nykyiselle Luonnonvarakeskukselle 2004 Metsänjalostus 2050 -jalostusohjelman toteuttaminen alkaa 2011 Kuusen kasvullisen lisäämisen tutkimus alkaa 2017 Ensimmäinen kasvullisen lisäyksen aineisto rekisteröidään 2020 Robotit avuksi kasvullisesti lisättyjen alkioiden lajitteluun 2022 2-polven siemenviljelysohjelman suunnittelu aloitetaan Yksi ensimmäisistä pluspuista, jos ei ensimmäinen, erottuu edelleen 75 vuotta valinnan jälkeen edukseen. Etsimämme pluspuun tiedot on kirjattu löytöhetkellä tarkkaan ylös. Jokaisesta tuhannesta luonnosta valitusta pluspuusta on laadittu vastaavanlainen kantapuukorttina tunnettu dokumentti. Metsälehti Makasiini 27 9551_.indd 27 9551_.indd 27 12.8.2022 15.00 12.8.2022 15.00
POIKKEUSAIKOJEN PÄÄTTÄJÄ Maria Ohisalo palasi vanhempainvapaalta ilmastoja ympäristöministeriksi keskelle energiakriisiä ja suuria ympäristölakihankkeita. Metsäasiat ovat nyt politiikan kovaa ydintä. TEKSTI MARIA KARUVUORI KUVAT SEPPO SAMULI Metsälehti Makasiini 29 9552_.indd 29 9552_.indd 29 12.8.2022 15.37 12.8.2022 15.37
K K ESÄKUUN ensimmäisenä lauantaina Maria Ohisalo nimitettiin ympäristöja ilmastoministeriksi valtioneuvoston linnassa. Vanhempainvapaalta palaava Ohisalo totesi puheessaan, että ympäristöasiat ovat nousseet politiikan keskiöön. Kierto sisäministeristä ympäristöministeriksi oli siis puolueen puheenjohtajalle luontevaa. Alkukesällä ilmastoja ympäristöasiat olivat pinnalla. Ilmastolaki oli juuri hyväksytty eduskunnassa ja hallituksen esitys uudeksi luonnonsuojelulaiksi valtioneuvostossa. Syksyllä annetaan vielä esitys ilmastolain täydennyksestä, jossa säädetään kuntien ilmastovelvoitteista. Julkisuudessa kevät on tosin jäänyt mieleen poikkeuksellisena aivan muista syistä. ”Venäjän brutaali hyökkäyssota Ukrainaan järisytti koko poliittista todellisuutta. Naton jäsenyyshakemuksen lähetys ja muu oli sellaista, mitä harva olisi pystynyt ennakoimaan.” Ohisalo alkoi jo keväällä osallistua keskusteluihin ja taustatilaisuuksiin sekä puolueen puheenjohtajana että tulevana ympäristöministerinä. ”Ei se ihan niin mennyt, että olisin aloittanut tyhjän päältä.” Vanhempainvapaalta palaaminen tuntui ”hiukan haikealta”. Mies on nyt kotona lapsen kanssa. Ensimmäisestä päivästä ympäristöministerinä on silti jäänyt mieleen myös innostuneisuuden tunne. Lisää rahaa luonnolle Tällä hallituskaudella luonnonsuojelurahoja on lisätty keskimäärin sata miljoonaa euroa vuositasolla. Niitä on kanavoitu muun muassa Metsoja Helmi-ohjelmien kautta. Elinympäristöjä ennallistava ja suojeleva Helmi laitettiin alulle nykyisen hallituksen ensimmäisen ympäristöja ilmastoministerin, Krista Mikkosen, aikana. Lisäksi esimerkiksi maaja metsätalousministeriön kemeran ja sitä seuraavan Metkan metsäluonnon hoitohankkeiden määrärahoja esitetään yli tuplattavaksi vuodelle 2023. ”Ihmisillä on kiinnostusta uudenlaisiin metsänhoitotapoihin. On tärkeää, että metsänomistajat voivat kysyä paikal”Ihmisillä on kiinnostusta uudenlaisiin metsänhoitotapoihin.” lisilta metsänhoitoyhdistyksiltä neuvoja vaikkapa jatkuvaan kasvatukseen. Tässä metsäammattilaisten koulutuksen sisällöllä on merkitystä.” Vapaaehtoisuus säilyy edelleen suojeluohjelmien perustana. Lakiluonnoksessa todetaan, että riittävät korvaukset parantavat luonnonsuojelun hyväksyttävyyttä. Ohisalo puhuu mielellään mahdolli» VAIKUTTAJA 30 Metsälehti Makasiini 9552_.indd 30 9552_.indd 30 12.8.2022 15.37 12.8.2022 15.37
MARIA OHISALO VIHREIDEN puheenjohtaja, Marinin hallituksen ilmastoja ympäristöministeri, aikaisemmin sisäministeri YHTEISKUNTATIETEIDEN tohtori sosiologiasta Itä-Suomen yliopistosta, vaihto-opintoja ja tutkijavaihto Uppsalassa, Sorbonnessa ja Oxfordissa SYNTYNYT Itä-Helsingin Vesalassa vuonna 1985 PERHEESEEN kuuluu mies ja pieni tyttövauva HARRASTAA pyöräilyä, on pelannut jalkapalloa FC Konnussa ja Vuosaaren Viikingeissä suuksista menetysten sijaan, mutta ei kaihda kriisipuhetta tai sanoja, kuten ”vakava”, ”tosissaan” ja ”kiire”. Hän kehuu edeltäjiään Emma Karia ja Krista Mikkosta merkittävien hankkeiden eteenpäin viemisestä. Kysymykseen siitä, tuovatko jo toteutuneet ja valmisteilla olevat lakiuudistukset metsänomistajille lisää velvoitteita ja rajoituksia, ministeri ei vastaa suoraan. Mediassa on puhuttu Maria Ohisalon johtaman ministerityöryhmän lakivalmistelusta, jossa metsän raivaamisesta perittäisiin maksu. Ohisalon mukaan maanomistajille tulisi toisaalta tarjota myös korvauksia hiilensidonnasta. Puusta valmistettu kello on lahja aviomieheltä. Metsälehti Makasiini 31 9552_.indd 31 9552_.indd 31 12.8.2022 15.37 12.8.2022 15.37
”Minusta tämä nieluasia pitää nyt ottaa vakavasti.” teemipalvelu” tuli valtavirtaa. Uussana voi tarkoittaa vaikkapa vanhoja lehmuksia, jotka varjostavat helteistä Poria ja sen asukkaita – sekä siellä SuomiAreenan aikana majoittuvia poliitikkoja. ”Porissa tuli mieleeni, että puiden tuottama ilmainen varjokin on eräänlainen palvelu. Emme ehkä tule sitä ajatelleeksi, mutta voi olla, että lähitulevaisuudessa kaupunkeihin joudutaan rakentamaan varjoja.” Samassa hengessä luonnonsuojelun merkittävää lisärahoitusta ei tulisi nähdä kulueränä. ”Joudutaanko jostakin muualta leikkaamaan? Itse näkisin luontoon ja metsiin käytetyt rahat investointina tulevaisuuteen.” Investoinneista puheen ollen, Ohisalon mielestä vihreät innovaatiot voivat tuoda Suomelle konkreettisesti vientituloja. Varsinkin nyt, kun Bidenin hallinto on sitoutunut sijoittamaan amerikkalaisittain ennennäkemättömän paljon ympäristöystävällisiin ratkaisuihin. Yrityksillekin alkaa olla kilpailuetu ottaa ilmastokestävyyden lisäksi huomioon luonnon monimuotoisuus. ”Yhä useampi kuluttaja haluaa valita tuotteita, jotka on tehty kestävällä tavalla. Koskahan huonekalufirmat alkavat tarjota meille puutuotteita, joissa on selkeästi ilmoitettu, että ne on kasvatettu monimuotoisuus huomioiden. Suomessa tehdään jo vastuullisesti valmistettuja puutuotteita, mutta sen selville saaminen voi olla kuluttajana vaikeaa.” Ohisalo näkee paljon mahdollisuuksia esimerkiksi puukuiduissa ja muovia ja metalleja korvaavissa keksinnöissä. ”Ei metsäteollisuus Suomesta lopu. Meidän täytyy vain löytää tapoja jatkaa puun käyttöä niin, ettei monimuotoisuus tai hiilinielu kärsi.” Yhdessä kohti tavoitteita Mutta ne suojelutavoitteet? Ohisalo on yksiselitteisesti sitä mieltä, että jäljellä olevat vanhat ja luonnontilaiset metsät tulee suojella. Luonnonsuojelulakiesityksessä huomioidaan vahvemmin nyt lajien lisäksi myös luontotyyppejä. Näistä kaksi, serpentiinikalliot ja rannikon avoimet dyynit, esitetään suoraan lain nojalla suojeltaviksi. ”Ajattelen niin, että se on kaikkien etu, että pidämme suomalaisesta luonnosta huolta.” Ekosysteemipalveluille arvo Itse asiassa Ohisalo on sitä mieltä, että suhde metsiin, luontoon ja talouteen pitäisi myllätä. Hän viittaa Cambridgen yliopiston professori Partha Dasguptan puolitoista vuotta sitten julkaisemaan raporttiin, jonka myötä sanasta ”ekosysMaria Ohisalo korostaa, että ilmastoja luontotoimilla on nyt kiire, mutta puhuu mielellään myös uudistusten tarjoamista mahdollisuuksista. » VAIKUTTAJA 32 Metsälehti Makasiini 9552_.indd 32 9552_.indd 32 12.8.2022 15.37 12.8.2022 15.37
Jotkut metsänomistajat ovat olleet huolissaan siitä, että kirjanpainajat leviävät suojelualueiden kuusikoissa ja sieltä myös yksityismetsiin. ”Tämä on vakava aihe. Suhtaudun tosissani siihen, että kaikki tuhot korvataan, jos kirjanpainajia leviäisi valtion luonnonsuojelualueelta. Maaja metsätalousministeriön puolella talousmetsiä koskevaa metsätuholakia on uudistettu alkuvuodesta, ja kirjanpainajat on pyritty entistä paremmin huomioimaan.” Ohisalo kehuu suomalaista metsäosaamista sekä metsätalouden pitkiä perinteitä. Mutta: ”Kun me yhdessä sitoudumme sekä YK:n biodiversiteettitavoitteisiin että EU:n strategioihin, niin ei voi ajatella, että yksi jäsenvaltio tekee ja toiset eivät tee. EU:lla on toimivaltaa ilmastopolitiikassa ja ympäristöpolitiikassa, ja niissä raameissa tavoitteita asetetaan.” Suomen valtio on myös merkittävä metsänomistaja, ja suojelua tulee tehdä valtionkin mailla, Ohisalo muistuttaa. Tällä hallituskaudella on muun muassa pienennetty Metsähallituksen tulostavoitteita. Ohisalo tukeutuu sanoissaan mielellään tutkittuun tietoon. Ylen tutkimuksen mukaan 80 prosenttia haluaisi suojella luontoa enemmän. Tai Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan maankäyttösektori on muuttunut Suomessa nielusta päästölähteeksi. ”Minusta tämä nieluasia pitää nyt ottaa vakavasti.” Tänä kesänä on päätetty, että käynnistetään selvitys vuonna 2014 uudistetun metsälain ilmastovaikutuksista. Se valmistunee ensi keväänä. Saattaa olla, että ensi hallituskaudella metsälaki avataan. Nyt alkaa myös lainvalmistelu maankäytön muutosmaksusta. Toteutuessaan laki tarkoittaisi sitä, että metsän raivaamisesta pelloksi tai rakennettavaksi perittäisiin maksu. Mediassa maankäyttömaksu on henkilöitynyt nimenomaan Ohisaloon. ”Vaikka kyllä se on tuotu esille, että kyse on ministerityöryhmän yhteisestä valmistelusta...” Metsät tärkeitä monille Ohisalo on väitellyt tohtoriksi Itä-Suomen yliopistosta, ja väitöskirjan aiheena olivat leipäjonot. Vihreät valikoitui ministerin omien sanojen mukaan puolueeksi siksi, että ilmastonmuutoksen torjunta yhdistetään sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja eriarvoisuuden torjuntaan. Ohisalo on aikaisemmin puhunut avoimesti taustastaan itähelsinkiläisessä vähävaraisessa perheessä. Kasvuympäristö tarjosi myös luontokokemuksia, ja kaupunkilaislapselle oli tärkeää, että metsä on lähellä. ”Olen asunut eri puolilla Itä-Helsinkiä, vaikkapa Meri-Rastilassa. Myöhemmin olin mukana kaupunginvaltuustossa, kun päätettiin, että sikäläinen lähimetsä säästetään rakentamiselta.” Hän ymmärtää, että metsät ovat taloudellisesti merkittävä tulonlähde monelle maaseudulla asuvalle. ”Metsä on tärkeä paitsi metsäteollisuuden näkökulmasta, niin myös virkistäytymispaikkana. Se on metsästäjille tärkeä, se on maastopyöräilijöille, lenkkeilijöille ja patikoijille tärkeä, mutta se on myös muille lajeille tärkeä ihmisen lisäksi.” Ohisalo virkistäytyy edelleen perheineen mielellään metsässä. Loppukesästä hän testasi tyttären kanssa retkeilyä kantorinkan kanssa Sipoonkorven kansallispuistossa. ”Olemme tehneet tällaisia pieniä retkiä vauvan ehdoilla.” Vielä viimeinen kysymys: onko ilmastoja ympäristöministerin mielestä perusteltua jatkaa puun energiakäyttöä ainakin lyhyellä aikavälillä nykyisessä tilanteessa? ”Kyllä meillä sivuvirtoja käytetään energiana, ja tuskin se mihinkään häviää. Suurempi kysymys on se, miten tukkipuuta käytetään, jotta saataisiin hiiltä sitoutettua pitkäikäisiin tuotteisiin.” Poliitikkojen tehtävä on varmistaa, että joka koti lämpiää tulevana talvena ja että joka kodissa on ruokaa, sanoo Ohisalo. ”Nyt budjettiriihessä käydään läpi keinoja, jotka lyhyellä aikavälillä auttavat ulos tästä energiakriisistä, mutta samaan aikaan täytyy tehdä ilmastoja ympäristötoimia. Minusta meidän ei kannata olla riippuvaisia Putinin kaltaisten sotarikollisten fossiilienergiasta.”? l Metsälehti Makasiini 33 9552_.indd 33 9552_.indd 33 12.8.2022 15.37 12.8.2022 15.37
Tunnelma metsässä sähköistyy. Kestotilaajan eDUT paranevat. Liitimme tilaukseeN uuden Metsälehti Digin ja saat käyttöösi kaikki nämä (etu 142,80 €) : • verkkolehti • näköislehti • maksulliset verkon sisällöt • lehtiarkisto Rekisteröidy ja ota palvelu käyttöön osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy (Rekisteröintiin tarvitset asiakasnumerosi lehden osoitekentästä). V I I S A U T TA M E T S Ä S TÄ 9553_.indd 34 9553_.indd 34 11.8.2022 17.32 11.8.2022 17.32
OMA METSÄ Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta. ›› KYSY POIS Mikä puu? SIVU 44 PIKATESTI Akkupoimurilla marjat talteen s. 47 METSÄNHOITO S. 36: Metsänomistaja opinsaunassa ›› KASVUPAIKAT S.40: Tuoreet kankaat ›› TUTKIMUS S.42 : Mustikoiden paluu ›› ALLAKKA S.43: Metsäpuoskarin vatsavinkit ›› PERINTÖMETSÄ S.48: Oma omistus käyntiin SAMI KARPPINEN Metsälehti Makasiini 35 9554_.indd 35 9554_.indd 35 11.8.2022 15.05 11.8.2022 15.05
15 kysymystä METSÄOPINNOISTA Alkusyksy on opintojen aloittamisen aikaa. Metsänomistajille on tarjolla sekä kevyttä että raskasta koulutusta. Omatoimiselle opiskelijalle verkon anti on runsas ja olo on kuin lapsella karkkikaupassa. MIKKO HÄYRYNEN Verkkoja etäopiskelu on tullut metsäalallekin jäädäkseen, mutta opintojen maastopäivät tarjoavat yhteisöllisyyttä ja verkottumista. SA M I KA RP PI N EN OMA METSÄ » METSÄNHOITO 36 Metsälehti Makasiini 9555_.indd 36 9555_.indd 36 11.8.2022 15.15 11.8.2022 15.15
Millaista koulutusta metsänomistajille on tarjolla? Tarjonnan vaihteluväli on laaja omatoimisen opiskelijan verkkomateriaaleista oppilaitosten tarjoamaan ja tutkintoon tähtäävään opiskeluun saakka. Verkossa tietoa ja tiedontarjoajia on runsaasti. Omatoimisessa opiskelussa onkin vaikea vetää rajaa sille, missä vaiheessa tiedonhankinta muuttuu varsinaiseksi opiskeluksi. Mikä on metsäalan ammattitutkinto? Metsäalan ammattitutkinto on ammattioppilaitosten tarjoama koulutus. Tutkinnossa on valittavana useita eri linjoja, joista metsätalousyrittäjä on suunnattu metsänomistajille. Tutkinto on metsänomistajakoulutusten raskasta sarjaa, työn ohessa suoritettuna sille pitää varata aikaa pari vuotta. Viime vuonna suoritettiin lähes 200 metsäalan ammattitutkintoa. Myös osatutkinnon tai yksittäisten tutkinnon osien suorittaminen on mahdollista. Missä ammattitutkinnon voi suorittaa? Koulutusta on tarjolla monessa oppilaitoksessa, ne löytyvät Opintopolku-verkkopalvelusta (opintopolku.fi). Hakuajat vaihtelevat. Parhaillaan haku on käynnissä Samiedussa Savonlinnassa, Hyriassa Hyvinkäällä, Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa Kannuksessa ja Työtehoseurassa Nurmijärvellä. Millaista opiskelu on? Koulutus sopii seVerkkoja etäopiskelu on tullut metsäalallekin jäädäkseen, mutta opintojen maastopäivät tarjoavat yhteisöllisyyttä ja verkottumista. Metsänhoitoyhdistysten kalenterista löytyy muun muassa metsäretkiä ja työnäytöksiä. kä uusille että jo kokeneille metsänomistajille. Tutkinnon perussisältö on Opetushallituksen määrittämä, mutta valinnaisissa opinnoissa on oppilaitoskohtaisia eroja. Opiskelu on sekä etäopiskelua että maastopäiviä. Esimerkiksi Hyrian koulutus on suunnattu työssäkäyville, ja kaikki lähiopetuspäivät järjestetään viikonloppuisin. Pitääkö omistaa metsää? Oma metsätila ei ole välttämätön, mutta suositeltava. Esimerkiksi metsäsuunnitelma tehdään omalle tilalle, jos sellainen on. Mitä opiskelu maksaa? Opintomaksut vaihtelevat oppilaitoksittain, luonteeltaan ne ovat muutaman sadan euron omavastuuosuuksia. Opintomaksu kattaa opetuksen, opiskelijalle kuuluvia kustannuksia ovat matkat, ateriat ja mahdollisesti muutamat kirjat. Opintoihin on mahdollista hakea aikuiskoulutustukea. Onko Metsäkeskus kouluttaja? Metsäkeskus tarjoaa omatoimisia verkkokoulutuksia, alueellisia maastokoulutuksia ja webinaareja. Metsäkeskuksen koulutustarjonnan vahvuus on tietynlainen systemaattinen kattavuus. Paljon liioittelematta voi sanoa, että kaikki tietämisen arvoinen käsitellään. Koulutuskalenteri päivittyy jatkuvasti ja löytyy verkosta (www.metsakeskus. fi/fi/ajankohtaista/koulutukset-ja-tapahtumat). Mitä Metsäänkoulutus on? Metsäkeskuksen Metsään-koulutukset on tarkoitettu uuden metsänomistajan aloituspaketiksi, mutta mukaan voi tulla kuka vain perustietoa kaipaava. Tavoitteena on tarjota yleiskatsaus metsänomistuksen perusteisiin, metsään ja luontoon, metsänkasvatuksen vaihtoehtoihin sekä alan sanastoon ja toimijoihin. Alkavan syksyn kurssit järjestetään webinaareina ›› Metsälehti Makasiini 37 1 2 3 5 6 7 8 4 9555_.indd 37 9555_.indd 37 11.8.2022 15.15 11.8.2022 15.15
sekä suomeksi että ruotsiksi. Metsään-starttipäivässä 3,5 tunnin koulutus tarjoaa perustietoa, linkkejä ja vinkkejä, Metsään-peruskurssilla samoja aiheita käsitellään laajemmin. Peruskurssi kestää viisi viikkoa 2,5 tunnin jaksoissa arki-iltaisin. Kursseille voi osallistua vapaassa järjestyksessä oman kiinnostuksen ja tietotarpeiden mukaan. Voiko opiskella omatoimisesti? Metsäkeskuksen omatoimiset verkkokoulutukset ovat kursseja, jotka opiskellaan itsenäisesti verkkoympäristössä. Verkkokoulutukset ovat tyypillisesti muutaman tunnin paketteja. Opintotarjonnassa on esimerkiksi metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt, kannattava metsänomistajuus, luonnonhoidon kursseja sekä kulotusta ja yksityisteitä. Verkkokoulutukset löytyvät Metsäkeskuksen koulutuskalenterista. Mennäänkö opinnoissa maastoon? Kyllä mennään. Alueelliset maastokoulutukset keskittyvät ajankohtaisiin teemoihin, kuten esimerkiksi lahopuujatkumon ylläpitoon. Alueilla järjestetään myös opintoretkiä, joissa tutustutaan niin puuta käyttäviin toimijoihin kuin metsänhoidon menetelmiin. Mitä Metsäkeskuksen koulutukset maksavat? Omatoimiset verkkokoulutukset ovat maksuttomia, mutta palveluun tulee rekisteröityä. Metsään-starttipäivän hinta on 30 euroa, Metsään-peruskurssin 75 euroa. Maastokoulutukset Raivaussahaustakin opetetaan metsänomistajille, tässä suoritetaan näyttökoetta. SA M I KA RP PI N EN ovat maksuttomia. Niissä liikutaan usein omalla autolla, opintoretkillä on yleensä yhteiskuljetus ja pieni osallistumismaksu. Miten korona vaikuttaa koulutustarjontaan? Verkkokoulutukset ovat tulleet jäädäkseen. Muut koulutusmuodot palaavat pikkuhiljaa, luokkaja maastokoulutuksia on muutaman vuoden tauon jälkeen taas enemmän. Omatoimiopiskelua korona on vauhdittanut. Webinaaritallenteet ja videot YouTube-kanavalla ovat vapaasti saatavana, samoin esitysaineistot Metsäkeskuksen materiaalipalvelu Mapissa (mappi.metsakeskus. fi/login/welcome.jspx). Onko tässä ajassa uusia koulutustarpeita? Vilkkaana käyvä metsäkeskustelu kaipaa rinnalleen perustietoa ja metsien käsittelyn eri vaihtoehdot kiinnostavat aina. Viime aikoina esimerkiksi metsätuhot ja niihin varautuminen ovat mietityttäneet, koska kirjanpainajakannat ovat kasvussa. Verkkokoulutus aiheesta on valmisteilla. Saako mhy-jäsenyyden kautta koulutusta? Metsänhoitoyhdistykset järjestävät koulutuksia, mutta koulutukset ovat yhdistyskohtaisia. Tyypillisiä ovat yhden päivän kurssitukset käytännöllisistä aiheista, näitä ovat esimerkiksi metsäveroilmoituksen täyttäminen, naisten raivaussahakurssit, työnäytökset ja retket metsätapahtumiin. Se, onko jäsenille suunnattu koulutus tai retki ilmainen vaiko edullinen, Maan kattavin markkinapaikka. Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~ 38 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » METSÄNHOITO 9 10 11 12 13 14 9555_.indd 38 9555_.indd 38 11.8.2022 15.15 11.8.2022 15.15
riippuu yhdistyksestä. Yhdistysten koulutukset on koottu tapahtumakalenteriin (www. mhy.fi/tapahtumat). Mitkä muut tahot tarjoavat koulutusta? Muitakin koulutuksentarjoajia löytyy: esimerkiksi alueelliset metsänomistajayhdistykset, isot metsäyhtiöt ja pankit. Anti on omatoimiopiskelijan verkkomateriaaleista erilaisiin tapahtumiin ja retkiin. Oppia hakevan on hyvä pitää mielessä, että joskus annissa on mukana myös koulutuksen tarjoajan muita tarkoitusperiä, kuten puukaupan edistämistä. Raja koulutusja markkinointitapahtuman välillä on liukuva. Mutta ei välttämättä Metsäkeskus tarjoaa kattavasti verkkokursseja, osan myös ruotsiksi. aina. Esimerkiksi Sahateollisuus ry:n etusivun kautta löytyy Sahateollisuuden metsäympäristöohjelman verkkokurssi. Se on kattava paketti metsätalouden luonnonhoitoa ja perustuu Tapion metsänhoidon suosituksiin. Artikkelia varten on haastateltu kouluttaja Pekka Sivosta Hyriasta ja Metsään-koulutusten koordinaattori Henna Höglundia Suomen metsäkeskuksesta.? l Maan kattavin markkinapaikka. Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~ 15 9555_.indd 39 9555_.indd 39 11.8.2022 15.15 11.8.2022 15.15
SELLAISTA luonnossa liikkujaa tuskin löytyy, joka ei joskus olisi astellut tuoreella kankaalla. Etelä-Suomessa kivennäismaan kasvupaikkatyypeistä lähes puolet on tuoreita kankaita. Pohjois-Suomessa niitä on kymmenkunta prosenttia vähemmän. Tuoreen kankaan maanpintaa peittää melko yhtenäinen sammalpeite. Varvuista yleisiä ovat mustikka ja puolukka, mutta mitä nuorempi metsikkö on, sitä vähemmän niitä on. Karummista ja rehevämmistä kasvupaikoista tuoreen kankaan erottaa ruohojen avulla, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Tiina Tonteri. Tuoreen kankaan ruohoja ovat muun muassa vanamo, oravanmarja, metsätähti, metsäalvejuuri, nuokkutalvikki ja metsäkorte. Niitä on runsaasti tuoreilla kankailla mutta vain yksittäin karummilla kasvupaikoilla. Käenkaali ja metsäkurjenpolvi ovat viljavamman kasvupaikan kasveja. Niitä kasvaa tuoreella kankaalla vain yksittäin tai pieninä ryhminä. Puulajeissa valinnan varaa Puulajeista tuoreella kankaalla viihtyvät niin kuusi, mänty kuin koivutkin. Kuusen keskimääräinen valtapituus sadan vuoden iässä vaihtelee tuoreilla kankailla Etelä-Suomen 27 metristä Peräpohjolan 20 metriin, kertoo Luken tutkija Juha-Pekka Hotanen. Männyllä vastaavat luvut ovat 26 ja 19 metriä. Eteläsuomalaisen rauduskoivikon valtapituus on 50 vuoden iässä keskimäärin 23 metriä. Kuusi kasvaa Hotasen mukaan tuoreella kankaalla yleensä hieman paremmin kuin mänty. Etelä-Suomen tuoreilla kankailla kuusikko kasvaa vuodessa keskimäärin seitsemän, Peräpohjolassa neljä kuutiometriä hehtaarilla. Istuttaen uudistettava Tuoreen kankaan metsiköt uudistetaan KASVUPAIKOISTA YLEISIN Kivennäismaan kasvupaikoista noin puolet on tuoreita kankaita. Niillä viihtyvät niin kuusi, mänty kuin koivutkin. Tuoreet kankaat sopivat hyvin sekametsän kasvatukseen. H A N N U N O U SI A IN EN LIINA KJELLBERG 40 Metsälehti Makasiini OSA 5 TUOREET KANKAAT OMA METSÄ » KASVUPAIKAT 9556_.indd 40 9556_.indd 40 11.8.2022 15.22 11.8.2022 15.22
SEKAMETSÄKSI SOPIVA TUOREET kankaat sopivat laajan puulajivalikoimansa ansiosta hyvin sekametsän kasvatukseen. Kuusen istutusalalla voi hyödyntää luontaisesti syntyvää koivua, ja karummat kohdat voi kylvää männylle, neuvoo Luken erikoistutkija Jari Miina. Taimikonhoidon tarpeen ja ajoituksen arvioiminen on sekapuustoisissa taimikoissa vaativampaa kuin yhden puulajin taimikoissa. Havuja lehtipuita kasvavassa taimikossa pitää olla tarkkana, että lehtipuiden latvukset eivät pääse piiskaamaan havupuiden latvoja. ”Myös tiheyden kanssa on oltava tarkkana. Koivut eivät ole ylimääräisiä puita, vaan täydentävät havupuutaimikkoa”, Miina sanoo. Kuusen ja männyn sekoitus sopii varsinkin tuoreiden kankaiden karumpaan päähän. Silloin tavoitteena on Miinan mukaan laadukas mänty, joten hoitotoimenpiteet tehdään männyn näkökulmasta. 60 % Tuoreiden kankaiden osuus metsämaasta on suurin Pohjois-Pohjanmaalla, noin 60 prosenttia. Lähde: Luke KASVUPAIKKOJA KÄSITTELEVÄ JUTTUSARJA KESTÄÄ KOKO VUODEN. 1. Kangas vai suo? 2. Kasvupaikkaja metsätyypit 3. Karukkokankaat, kuivat kankaat ja lehdot 4. Kuivahkot kankaat 5. Tuoreet kankaat 6. Lehtomaiset kankaat 7. Suotyypit 8. Turvekankaat yleensä istuttaen. Luken erikoistutkija Jari Miina suosittelee puulajiksi kuusta, rauduskoivua tai lehtikuusta. Tuoreiden kankaiden karuimpaan päähän sopii hänen mukaansa myös mänty. Tuoreet kankaat ovat herkkiä heinittymään ja vesakoitumaan, joten uudistusala kannattaa mätästää ennen istutusta. Varhaisperkausta tarvitaan, kun puusto on noin metrin mittainen. Taimikonhoidon tarve riippuu puulajista. Kuusikossa tarvitaan todennäköisesti kaksi taimikonhoitokertaa, männikössä vähintään kaksi. Lehtikuusen ja rauduskoivun Miina arvioi kasvavan niin nopeasti, että yksi taimikonhoitokerta riittää. Ensiharvennuksen aika koittaa kaikilla puulajeilla noin 12 metrin mitassa. Tuoreiden kankaiden kuusikot ja männiköt ovat Miinan mukaan perinteisesti olleet sellaisia kohteita, joilla päätehakkuusta saatavia tuloja on voinut kasvattaa lannoituksin. Lannoitteiden nousseet hinnat heikentävät kuitenkin tällä hetkellä lannoituksen kannattavuutta. Eri-ikäiskasvatuskin käy Jatkuva kasvatus sopii tuoreilla kankailla parhaiten kuuselle. Menetelmäksi sopii eri-ikäiskasvatus, jossa metsässä kasvatetaan kaiken kokoisia ja ikäisiä puita. Noin 15 vuoden välein tehtävissä poimintahakkuissa poistetaan lähinnä suurimpia puita ja jätetään pienempiä kasvamaan. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä vaikeampaa kuusen eri-ikäiskasvatus kuitenkin on, sanoo Luken erikoistutkija Sauli Valkonen. ”Maaperän kunttakerros paksunee kohti pohjoista, jolloin ongelmaksi tulee huono uudistuminen ja taimien kasvu kuntassa.” Poimintahakkuiden lisäksi jatkuvan kasvatuksen kuusikkoa voi uudistaa myös pienaukkohakkuin. Niiden avulla metsässä saadaan ylläpidettyä valoa vaativia puulajeja. Artikkelissa on hyödynnetty Metsäkustannuksen kustantamaa kirjaa Metsätyypit – kasvupaikkaopas. Metsälehti ja Metsäkustannus ovat osa Tapio-konsernia.? l Metsätähti viihtyy tuoreella kankaalla. H A N N U N O U SI A IN EN Vanamo on yleinen tuoreilla kankailla. H A N N U N O U SI A IN EN Oravanmarjaa on tuoreilla kankailla runsaasti. H A N N U N O U SI A IN EN Sulkasammal, oravanmarja ja metsätähti ovat yleisiä tuoreilla kankailla. H A N N U N O U SI A IN EN Metsälehti Makasiini 41 9556_.indd 41 9556_.indd 41 11.8.2022 15.22 11.8.2022 15.22
MUSTIKKA, puolukka ja metsäkerrossammal näyttävät runsastuneen. Muutoksesta kertoo Luonnonvarakeskuksen metsäja suokasvillisuuden inventoinnin – Operaatio Mustikan – alustavat tulokset. Aikaisemmissa tutkimuksissa esimerkiksi mustikan määrän oli todettu taantuneen 1950-luvun jälkeen. Kyseessä on siis käänne parempaan. Nyt saadut tulokset kattavat kuitenkin vasta kapean, etelärannikolta noin 150 –200 kilometriä pohjoiseen ulottuvan alueen. ”Tulos ei vielä ole yleistettävissä koko Suomeen. Se tulee tarkentumaan, kun keskinen ja pohjoinen Suomi on inventoitu”, kertoo tutkija Tiina Tonteri Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Näitä alueita inventoidaan parhaillaan. Maastomittaukset alkoivat viime kesänä ja jatkuvat ensi vuoteen. Kaikkiaan kolmentuhannen koealan verkosto on sama, jonka Luken edeltäjä Metsäntutkimuslaitos perusti ja inventoi vuosina 1985 –1986. Edellisen kerran metsäkasvillisuuden maastoselvitys toteutettiin vuonna 1995. Nyt yli 25 vuotta myöhemmin saadaan jälleen uutta tietoa esimerkiksi siitä, miten ilmastonmuutos yhdessä metsien käsittelyn kanssa vaikuttaa metsäkasvilajiston runsauteen. Hankkeen nimikkomarjan runsastumisesta Tonteri ei ole yllättynyt. ”Mustikan määrä riippuu paljon metsien ikäluokkarakenteesta. Nuorissa vasta uudistetuissa metsissä mustikkaa ei juuri ole. Kun muutama kymmenen vuotta kuluu uudistushakkuusta, mustikka kasvaa takaisin.”? l TIIA PUUKILA PAREMPAAN PÄIN Valtakunnallinen metsäkasvillisuuden inventointi lupaa hyvää mustikalle. Mustikka kasvaa takaisin, kun uudistushakkuusta on kulunut muutamia vuosikymmeniä. TI IA PU U KI LA AALTO -yliopisto ja Hämeen ammattikorkeakoulu ovat valmistaneet selluloosasta vaahdon, johon on lisätty metsäympäristöä muistuttavia värejä ligniinin ja vihreän mikrolevän avulla, Forest.fi-sivusto kertoo. Vaahdon avulla naamioituminen metsäympäristössä on pelkkää kangasta monipuolisempaa. Vaahtoa voivat käyttää maastoutumiseen esimerkiksi sotilaat, retkeilijät ja metsästäjät. SELLULOOSA AVUKSI NAAMIOITUMISEEN PÄIVÄKOTILASTEN immuunijärjestelmän säätely voi tuoreen tutkimuksen mukaan parantua kahdessa viikossa leikkimällä hiekkalaatikossa, jonka hiekka on rikastettu luonnonmateriaaleilla. Luonnonvarakeskuksen sekä Helsingin ja Tampereen yliopistojen tutkimuksessa käytettiin turvallisia materiaaleja, joiden mikrobeja löytyy esimerkiksi metsästä. HIEKKALAATIKKOON METSÄN MIKROBEJA M AT TI BJ Ö RK M A N 42 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » TUTKITTUA 9557_.indd 42 9557_.indd 42 11.8.2022 15.33 11.8.2022 15.33
HEITTELINPÄ juuri metsätyön lomassa suuhuni useamman hyppysellisen mustikoita, vadelmia ja ahomansikoita. Siitäpä juontui mieleeni vuosikymmenten takaa vanha metsänhoidonneuvoja, joka minuakin opasteli alkuun metsäisellä polullani. Hän kertoi, että kärsi vatsavaivoista pitkin vuotta, mutta syyskesästä loppusyksyyn maha oli aina kiltisti. Hänen päätelmänsä oli, että marjat – etenkin puolukka – pitivät ruuansulatuksen kunnossa. Nykyään moni aikakauslehti on täytetty sairauskertomuksilla ja toipumisnikseillä. Vatsavaivatkin ovat kait koko ajan lisääntyneet ja esiintyvät yleisesti. Vatsan ja suoliston mikrobeista jauhetaan jatkuvasti, monenkin taudin kohdalla. Ihonkin mikrobien väheneminen mainitaan, ja päiväkoteihin kiikutetaan kunttaa, jotta lapset saisivat maakosketusta ja metsän bakteereita. Koska meikäläisellä tuo virallinen vanhuuseläke jo lähestyy, mutta lääkärireissuja ei ole juuri kertynyt koko elämän mittaan, jotakin on saattanut mennä oikein. Ehkä olen sattunut syntymään geeniperimältään sellaiseen porukkaan, että useimmilla on ollut hyvä vastustuskyky luontojaan. Vaan kyllä ympäristöllä ja elintavoilla on ollut vaikutuksensa. MAALAISLAPSENA leikkikavereinani toisten mukuloiden lisäksi olivat porsaat ja vasikat. Mummulassani leikin kanojen ja kuttujen kanssa. Hevonenkin kuului kalustoon. Lannanluonti kuului pikkupojan toimenkuvaan. Heinätöitä ja muita peltohommia riitti kesäisin, talvisin haettiin karjalle heiniä ja kuivikkeita peltojen suuleista – ja ajettiin joka lauantai sontaa pellolle. Likaa ja pölyä riitti, ja toki niistä roiskeita suuhunkin saakka lensi. Joten mikrobeita kertyi. Kaikki ruoka on aina maittanut hyvin. Mitään rajoitteita ei ole ollut. Sairaalloisen kokeilunhaluni myötä olen maistellut myös erikoisempia annoksia: grillattua kyytä, muurahaisia, pässinpalleja ja siansorkkia. Metsissä liikkuessani napostelen marjojen lisäksi myös kuusenkerkkiä, koivun hiirenkorvia, maitohorsman versoja, käenkaaleja ja mitä erilaisempia kasveja, jotka oletan myrkyttömiksi. Henkistä heikkoutta on niiden myötä saattanut koitua, mutta meikämannen vatsa pelittää mainiosti. Rouvalta olen useamminkin saanut kehuja loistopieruista, höystettynä pyynnöllä, että päästäpä toinenkin. Pihkamällin olen napannut kuusenkyljestä suuhuni. Leukalihakset ainakin saavat liikettä ja hampaiden arvellaan puhdistuvan. Ruokatorveen tietysti solahtaa pihkaa ja siihen tarttuneita pikkupaisteja. Tietenkin pettu ja mahla ovat tuttuja makuja. Kasvukautena kuorittuja pajukeppejä on mukava järsiä. Heinänkorteen saa mojovan mausteen, kun heiluttelee sitä muurahaispesän päällä. Ennen repussa olevien eväiden syöntiä siistinä ihmisenä tietysti puhdistan käteni. Pesen ne lähimmässä ojassa ja pyyhin sammaleisiin tai puunoksiin – ja taas tuli uutta pöpöä kohden pötsiäni. TOIMIVAN ja pullean vatsani lisäksi tunnen oloni muutenkin hyväksi. Liikunnallisen ulkoilmatyön ohella laajakirjoinen ravinto ja maistelu luultavasti ovat pitäneet minut toistaiseksi terveenä. Jos lääkäri antaa luvan, näistä voisi olla apua muillekin. Etenkin läheiset pikkumukulat kannattaa viedä metsään möyrimään ja saamaan runsain määrin lisää ihoja suolistomikrobeja. Marjat ja sienet odottavat.? l Metsäpuoskarin vatsavinkit NYT METSÄÄN » mikrobeja haalimaan » marjoja ja sieniä keräämään » sielua puhdistamaan JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Metsälehti Makasiini 43 OMA METSÄ » METSÄLÄISEN ALLAKKA 9558_.indd 43 9558_.indd 43 11.8.2022 15.39 11.8.2022 15.39
METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 A, 00240 Helsinki. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. MIKÄ PUU? Kolmisen vuotta sitten ostin metsätilan, jonne on aikoinaan istutettu muutama sembramänty, lehtikuusia sekä kuvassa oleva kuusi. Sen neulaset ovat pehmeätköt, väriltään sinertävän vihreitä. Runko on harmahtava. Mikä puulaji on kyseessä? » PUU on pihta, joita ennen kutsuttiin jalokuusiksi. Meillä kasvatetaan ja kokeillaan koristepuina monia eri pihtalajeja. Parhaiten menestyviä ovat siperianpihta ja amerikkalainen palsamipihta, jotka ovat hyvin toistensa näköisiä. Helpoimmin havaittava ero on latvusmuoto: siperianpihdan latvus on kapea ja suippo, palsamipihdan leveämpi, kuusimainen. Ero on samanlainen kuin serbiankuusen ja kotoisen metsäkuusen välillä. Muut erot edellyttävät lehden (neulasen) tarkempaa tutkimista, esimerkiksi onko lehden yläpinnalla pitkittäisuurre (palsamipihta) vai onko se sileä (siperianpihta). Molemmilla on sileä runko, jonka pinnassa on pihkarakkuloita. Tsaarinvallan aikana meille tuotiin runsaasti siperianpihdan, siperianlehtikuusen ja siperiansembran taimia puistojen koristeeksi, erityisesti rautatieasemille. Tästä syystä siperianpihta on meillä metsissä ja vanhoissa puistoissa paljon yleisempi kuin palsamipihta. Kysyjän puun seuralaiset, lehtikuusi ja sembra, viittaavat siihen, että tämä puu on siperianpihta. Pihtojen kasvattaminen metsissä on ollut vain kokeilua, mitään metsätaloudellista merkitystä ei niillä ainakaan toistaiseksi ole. 1900-luvun alkupuolella puista kiinnostuneet saattoivat istuttaa vieraiden puulajien taimia metsiin silkasta uteliaisuudesta yksittäin sinne tänne, jos sattuivat taimia jostakin saamaan. Viime vuosikymmeninä uusien puulajien kokeilu on ollut suunnitelmallisempaa. Suuremmissa puulajipuistoissa kuten Mustilan arboretumissa puiden menestymistä seurataan tarkasti. Yksityisissä arboretumeissa tarkkailu ja varsinkin tulosten julkistaminen on satunnaisempaa. Ilmaston muuttuessa puulajipuistoissa hankittu tieto vieraiden puulajien menestymisestä saattaa osoittautua arvokkaaksi. SEPPO VUOKKO ONNISTUIKO AJOITUS? Metsänomistaja teki satavuotiaasta keskisuomalaisesta kuusikosta kaupat. Peruste myynnille oli, että kuusikko oli jo ohittanut parhaan arvokasvun vaiheen. Tänä keväänä metsänomistaja kiinnitti huomiota kuusien kantoihin. Vuosilustojen perusteella näytti siltä, että kuuset ovat olleet yhä hyvässä kasvussa. Kuvan puu on todennäköisesti siperianpihta. OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 44 Metsälehti Makasiini 9559_.indd 44 9559_.indd 44 11.8.2022 15.57 11.8.2022 15.57
›› Tekikö metsänomistaja oikean päätöksen hakatessaan metsän aukoksi? » HAKATUN metsän mennyttä kasvua ja laatua on mahdollista tutkia jälkikäteen kannoista. Tarkastelu paljastaa lahon, mutta puiden epämuotoinen tyvilaajentuma vaikeuttaa kasvun tarkkaa arviointia. Yleisen käsityksen mukaan puiden vuosilustot kaventuvat metsän ikääntyessä. Samaten moni arvelee puun kasvun olevan lisääntymään päin, elleivät vuosirenkaat kapene. Kumpikin uskomus pitää vain osittain paikkaansa. Paksuuskasvun hiipumisen pääsyy ei ole ikääntyminen, vaan kilpailun kiristyminen tihenevässä metsässä. Harvennushakkuu säilyttää tai nopeuttaa puiden järeytymistä, mutta alentaa etenkin varttuneemman metsän hehtaarikasvua. Vanhojen puiden ”yllättäen” levenevät vuosirenkaat tulkitaan joskus ilmaston muutoksen merkiksi, vaikka syynä on harvennus tai lähipuiden kaatuminen myrskyssä. Vakionopeudella paksuutta kasvava puu lisää kuutiotilavuuttaan kiihtyvästi samalla, kun sen suhteellinen kasvu heikkenee. Kymmensenttisellä puulla kahden millin lusto vastaa runsaan kahdeksan prosentin poikkileikkauspinta-alan kasvua, kolme kertaa paksummalla puulla vastaava prosentti on alle kolmen. Uudistuskypsä metsähehtaari voi näin ollen kilpailla kasvussa ja hiilensidonnassa ensiharvennuspuuston kanssa, jos puuston kuutiotilavuus on kolminkertainen. Kuvan puu on syntynyt 1920-luvun lopulla. Se on kitunut vanhan metsän alla neljäkymmentä vuotta saavuttaen viiden sentin läpimitan noin vuonna 1970. Päällysmetsän alta vapauduttuaan sen paksuus on kuusinkertaistunut. Viimeisten viiden vuoden aikana luston leveys on ollut pari milliä vuodessa. Jos päätehakkuupuuston määrä on ollut 300 kuutiota hehtaarilla, hakkuuta edeltävän viisivuotiskauden kasvu on ollut kahdeksan kuutiometriä hehtaarilla eli 2,6 prosenttia vuodessa. Lähes kaikki puusto on tukkipuuta, joten arvosiirtymä kuidusta tukiksi on ollut vähäistä. Edellä esitettyjen lukujen valossa päätehakkuu on ollut taloudellisesti perusteltu. Satavuotiaan tukkikuusikon jatkokasvatus olisi ollut kasvun ja lahoriskin vuoksi riskibisnestä. KARI MIELIKÄINEN MISTÄ SOPIVA LAIPPA? Onko olemassa nyrkkisääntöä siitä, miten eri valmistajien laipat sopivat kilpailijan sahoihin? Aika hyvin 3/8 tuntuu Kaadetun kuusen luston leveys viimeisten viiden vuoden aikana on ollut pari milliä vuodessa. menevän eri merkeille, mutta jälleenmyyjien antamat tiedot ovat puutteelliset. » ERI valmistajien laippoja eli terälevyjä on niin runsaasti, ettei nyrkkisääntöä niiden ristiinsopivuudesta ole. Malleja tulee markkinoille sellaista tahtia, etteivät luettelot taitaisi pysyä ajan tasalla. Oregonilta löytyy kattava soveltuvuustaulukko (teräketjut ja laipat). Taulukko toimii, jos haluaa vaihtaa alkuperäisenä sahassa olewww.kesla.com UUSI KESLA 326T-KUORMAIN Vahva ja ulottuva Metsälehti Makasiini 45 9559_.indd 45 9559_.indd 45 11.8.2022 15.57 11.8.2022 15.57
van terälevyn Oregoniin. Joidenkin terälevynvalmistajien tuotepakkausmerkinnöissä on mainittu, mihin sahaan ja mihin eri malleihin kyseinen terälevy sopii. Kauppiailla on asiasta kokemusperäistä tietoa. Varmin keino saada sopiva terälevy sahaansa on kuitenkin ottaa entinen käypä terälevy matkaan ja verrata sitä uuteen levyyn asiantuntijan kanssa. Valinnassa on kiinnitettävä huomiota öljykanaviin, terälevyn perän sovitteisiin, terälevyn pituuteen, uran leveyteen ja ketjujakoon. LEO SAASTAMOINEN SAAKO HUOJENNUKSEN? Olen suunnittelemassa maatilan sukupolvenvaihdosta pojalleni. Omistan 200 hehtaarin maatilan, johon kuuluu peltoa 20 hehtaaria sekä kahdeksan metsätilaa. Näistä osa sijaitsee naapurikunnassa. Onko mahdollista saada lahjaveroon huojennusta naapurikunnassa sijaitseville metsätiloille? » METSÄTILOJEN etäisyys varsinaisesta maatilasta ei ole nykyisin ratkaisevaa, kun määritellään niiden kuuluminen maatilakokonaisuuteen ja oikeutta perintöja lahjaverolain (PerVL) 55 pykälän verohuojennukseen. Jos voidaan tulkita, että olette hoitanut tähän saakka tiloja yhtenä maatilakokonaisuutena, niin silloin kaikki omistamanne tilat kuuluvat PerVL 55§:n oikeuttavan verohuojennuksen piiriin. Esimerkkinä löytyy verottajan myönteinen päätös maatilalle, jolla oli lukuisa määrä metsätiloja kolmen kunnan alueella. Kokonaisuus tulkittiin yhdeksi maatilaksi, jolloin saatiin PerVL 55§:n mukainen verohuojennus. Tilojen yhteispinta-ala oli yli 1 000 hehtaaria. VÄINÖ SIKANEN SUOJELUKOHTEEN KAUPAN LUOVUTUSVOITTO? Olen myymässä Luonnonperintösäätiölle suojelutarkoituksiin metsätilaa. Miten kaupan luovutusvoitto määräytyy? » VAIKKA Luonnonperintösäätiölle myytävät metsät päätyvät suojelutarkoituksiin, kohdellaan myynnin tuloa normaalien luovutusvoittoverosäädösten mukaisesti. Luovutusvoittovero lasketaan siten 20 tai 40 prosentin hankintameno-olettaman tai todellisen hankintahinnan perusteella. Vain valtiolle luonnonsuojelualueeksi myyty alue on luovutusvoittoverosta vapaa. HANNU JAUHIAINEN METKOILLA TAVATAAN! TUTUSTU TUTKITUSTI MAHTAVAAN RISUPETOON WWW.REFORMET.FI OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 46 Metsälehti Makasiini 9559_.indd 46 9559_.indd 46 11.8.2022 15.58 11.8.2022 15.58
AKKUTOIMISEN marjapoimurin on helppo kuvitella jakavan ihmiset kahteen leiriin. ”Kyllä ei sähköä tarvita marjametsään”, tuumattaneen monessa tuvassa. Toisaalta moni on valmis ottamaan kokeiltavaksi kaikki tekniset apuvälineet, jotka helpottavat syyskesän marjasavottaa. TaikaBerry on suunniteltu mustikoiden ja puolukoiden keräämiseen. Poimuri toimii Makitan laitteiden kanssa yhteensopivalla akulla. Sähköllä pyöritetään varren päähän kiinnitettyä poimuriosaa, joka koostuu kolmesta ”haravasta” ja vajaan litran vetoisesta marjasäiliöstä. Varren kahvaosassa on kaksitoiminen nappi, josta poimuria voidaan pyörittää eteentai taaksepäin. Marjasäiliön suuaukko osoittaa poimittaessa ylöspäin, jolloin haravien kahmimat marjat putoavat yllättävän tarkasti säiliöön. Teknisesti TaikaBerry on pikakokeilumme perusteella toimiva laite. Mustikat on syytä kerätä rauhalliseen tahtiin varpujen latvoja haravoilla rapsutellen. Liian ahnas vauhti saa laitteen ahmaisemaan paksun tukon varpuja kitusiinsa, jolloin peruutusnapille tulee käyttöä. Laitteen valmistaja on kotimainen Taika Innovations, joka markkinoi laitetta sen ergonomisuudella. Akkupoimurin paras valtti onkin, että marjoja voi poimia ilman kyykkimistä selkä suorana. Poimuri painaa ilman akkua noin 1,2 kiloa. Akun mukana tulee teline, jolla akun voi kiinnittää vyöhön. Näin se ei tuo lisäpainoa poimijan kädelle. TaikaBerryn varren pituutta voi säätää, mutta kokeilun perusteella säätömahdollisuus loppuu kesken. Mättäillä korkeissa varvuissa kasvavia mustikoita kerätessä varren olisi suonut olevan vielä lyhyempi. Koneen kohottelu nimittäin tuntuu olkapäässä. Puolukkametsässä koneen voisi kuvitella olevan tehokkaimmillaan. Ammattimaiselle marjanpoimijalle akkupoimurin tahti lienee liian hidas. Sen sijaan aktiiviselle harrastajalle, joka haluaa säästää selkäänsä, voi laite olla tutustumisen arvoinen. Tosin 229 euron hintalappu laittaa pohtimaan investoinnin kannattavuutta.? l Suorin selin marjametsään TAIKABERRYMARJANPOIMINTAKONE AKKU: 2.0 Ah 18V PAINO (ilman akkua): 1 200 g HINTA (akun ja laturin kanssa): 229 € VALMISTAJA: Taika Innovations PLUSSAT JA MIINUKSET + ergonomia + mahdollisuus ladata puhelin. – varren säätömahdollisuus rajallinen –hinta Akkulaitteet tekevät tuloaan jo marjamättäillekin. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN Akkutoimisella poimurilla marjastus onnistuu kyykkimättä, mikä tekee työstä huomattavasti kevyempää. Taikaberry toimitetaan Makitan akkujen kanssa yhteensopivan kahden ampeeritunnin akun (oik.) kanssa. Kotoa löytyvät Makitan akut käyvät suoraan laitteeseen. Akun voi kiinnittää poimittaessa vyöhön tai sujauttaa takin taskuun. Metsälehti Makasiini 47 OMA METSÄ » PIKATESTI 9560_.indd 47 9560_.indd 47 11.8.2022 15.52 11.8.2022 15.52
OMAAN metsänomistukseen voi päästä tai joutua useaa eri reittiä. Metsän voi esimerkiksi ostaa, periä, saada lahjaksi, vaihtokaupassa tai vaikka yhtymän tai kuolinpesän jaossa. Joskus on todella niin, että omaa halua metsänomistajaksi ryhtymiseen ei ole kukaan kysynyt, vaan metsä ikään kuin tupsahtaa syliin perinnön tai muun itsestä riippumattoman tapahtuman kautta. Niin tai näin, pääset vähäisin yllätyksin eteenpäin, jos perehdyt huolellisesti alkuvaiheen velvoitteisiin ja mahdollisuuksiin. Hae lainhuuto Saatpa metsän mitä reittiä tahansa, ensimmäisiä asioita on oman omistuksen kirjaaminen. Tämä tapahtuu hakemalla lainhuutoa Maanmittauslaitokselta. Sitä on haettava kuuden kuukauden kuluessa saannosta eli siitä päivästä, jolloin olet metsän omistukseesi saanut. Lainhuuto osoittaa, että metsä kuuluu laillisesti sinulle. Se antaa myös mahdollisuuden käyttää metsää lainan vakuutena. Lainhuutoa voi hakea monella tavalla: 1. Jos saannon yhteydessä on tarvittu kaupanvahvistajaa, kuten kiinteistökaupassa, yhtymän jaossa tai lahjoituksessa, voit pyytää kaupanvahvistajaa tekemään lainhuutohakemuksen. Tämä on sinulle vaivaton ja nopea tapa. 2. Jos omistusvaihdos on tehty Maanmittauslaitoksen sähköisessä kiinteistövaihdannan palvelussa, käynnistyy lainhuutoprosessi automaattisesti. Tällöin ei tarvita erillistä hakemusta. 3. Voit hakea lainhuutoa itse Maanmittauslaitoksen sähköisessä asiointipalvelussa. 4. Jos et käytä sähköisiä palveluja, voit hakea lainhuutoa paperilomakkeella, jonka saat Maanmittauslaitoksen asiointipisteestä (tai verkkosivuilta). 5. Voit myös pyytää asiamiestä, esimerkiksi pankkia tai sinua avustavaa palveluntarjoajaa, hakemaan lainhuutoa puolestasi. Erillistä valtakirjaa tähän ei tarvita. Jos olet saanut metsän osituksessa, perinnönjaossa tai testamentilla, tarvitaan hakemuksen liitteeksi alkuperäinen saantokirja. Muutoin tarvittavat liitteet vaihtelevat saantotavan mukaan. Sen, mitä liitteitä tarvitaan, voi tarkistaa Maanmittauslaitoksen sivuilta. Useissa tapauksissa ei nykyisin tarvita lainkaan liitteitä. Määräalan lohkominen Jos olet ostanut tai saanut määräalan eli tietyn rajatun alueen metsätilasta, sen lohkominen eli erottaminen omaksi tilakseen käynnistyy automaattisesti lainhuudosta. Sinun ei siis tarvitse erikseen hakea lohkomista. Maanmittauslaitoksen toimitusinsinööri on sinuun yhteydessä, kun lohkomistoimitus käynnistyy. OMA OMISTUS KÄYNTIIN Metsänomistajaksi ryhtyminen on jännittävää ja haastavaa. Seuraavassa muutama asia, jotka on syytä alussa muistaa. PIRJO HAVIA 48 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 9561_.indd 48 9561_.indd 48 11.8.2022 16.02 11.8.2022 16.02
PIRJO HAVIA Muista varainsiirtovero Jos metsän saanto on vastikkeellinen, eli olet maksanut siitä tai saanut metsän vaihtamalla, olet velvollinen maksamaan varainsiirtoveroa neljä prosenttia vastikkeen arvosta. Jos esimerkiksi olet maksanut metsätilasta 100 000 euroa, on sinun maksettava varainsiirtoveroa 4 000 euroa. Tee varainsiirtoveroilmoitus ennen lainhuudon hakemista ja veron maksamista. Ilmoituksen voit tehdä OmaVero-verkkopalvelussa tai Verohallinnon sivuilta löytyvällä lomakkeella. Ilmoituksen tehtyäsi voit maksaa varainsiirtoveron. Maksunkin voit hoitaa OmaVerossa. On tärkeää, että teet ilmoituksen ennen maksamista, jotta maksu kohdentuu oikein. Varainsiirtovero on oltava maksettuna, ennen kuin lainhuuto voidaan myöntää. Tee veromuistiinpanot Metsänomistaja on velvollinen pitämään muistiinpanoja metsätalouteen liittyvistä verovuoden tilitapahtumista. Internetistä ja metsätalouden toimijoilta löytyy hyviä ohjeita ja palveluja helpottamaan muistiinpanojen ja metsäveroilmoituksen tekemistä. Verohallinnon sivuilta (www.vero.fi) löytyy seikkaperäistä ohjeistusta. Kannattaa myös hakeutua metsäverokursseille. Eri toimijat järjestävät niitä yleensä tammi-helmikuussa. Selvitä vähennykset Jos metsä on saatu kaupalla tai vaihtamalla, muodostuu metsän hankintaan liittyvistä menoista erityinen vähennysoikeus eli metsävähennys. Kaikki hankintaan liittyneet menot varainsiirtoveroa ja kaupanvahvistusta SH U TT ER ST O CK IM AG ES Metsälehti Makasiini 49 9561_.indd 49 9561_.indd 49 11.8.2022 16.02 11.8.2022 16.02
myöten lasketaan yhteen, tästä summasta 60 prosenttia muodostaa metsävähennysoikeuden. Muista siis säilyttää hankintaan liittyneet tositteet ja kirjata hankintamenot muistiinpanoihin. Jos olet saanut metsän lahjana tai lahjanluonteisella kaupalla, saattaa sinulle muodostua oikeus metsälahjavähennykseen. Sitä voit hyödyntää metsäverotuksessa. Suomen metsäkeskuksen sivuilla on laskuri (löytyy hakusanalla metsälahjavähennyslaskuri). Sen avulla voit tarkistaa mahdollisen metsälahjavähennyksen suuruuden oman saantosi osalta. Jos olet saanut metsän vastikkeetta – lahjana, perintönä, kuolinpesän tai yhtymän jaossa tai osituksessa, sinulle siirtyy saannon mukana mahdollinen metsääsi kohdistuva, jäljellä oleva metsävähennysoikeus sekä metsäautotieja ojitushankkeiden poisto-oikeus. Nämä kannattaa tarkistaa edelliseltä verovelvolliselta tai Verohallinnosta. Tarvittaessa voit käyttää apuna asiantuntijaa. Alvit takaisin Metsänomistajana olet arvonlisäverovelvollinen, jos liikevaihtosi eli metsästä saamasi tulot ovat yli 15 000 euroa vuositasolla. Tätä pienemmällä liikevaihdolla voit hakeutua vapaaehtoisesti arvonlisäverolliseksi. Suosittelen jokaiselle metsänomistajalle arvonlisäverorekisteriin ilmoittautumista tai hakeutumista, olivatpa tulot miten pienet tahansa. Menoissa maksetun arvonlisäveron voi silloin hakea Verohallinnolta takaisin. Löydät ohjeet arvonlisäverolliseksi ilmoittautumiseen tai hakeutumiseen osoitteesta www. ytj.fi. Metsäomistajana käytät perustamisilmoituslomaketta Y3. Jos olet jo arvonlisäverollinen toimija ja laajennat sitä metsätalouteen, teet perustamisilmoituksen Y6-lomakkeella. Ota käyttöön Metsään.fi Kun olet saanut lainhuudon metsääsi, päivittyy omistajatieto myös Suomen metsäkeskuksen metsänomistajarekisteriin. Tällöin saat käyttöösi maksuttoman Metsään.fi-metsätietopalvelun. Sieltä löydät paljon metsääsi koskevaa tietoa ja tietoa metsäsi sijaintialueella toimivista palveluntarjoajista. Palvelun kautta voit myös jossain määrin hoitaa metsiisi liittyvää asiointia. Tutustu toimijoihin ja verkostoidu Mitä enemmän hankit tietoa metsäsi sijaintialueen puunostajista ja palveluntarjoajista, sitä helpompi sinun on löytää oma tapasi toimia metsänomistajana. Ensimmäisiä päätettäviä asioita lienee, miten paljon olet valmis tekemään asioita itse ja missä määrin ostat palveluja. Valinnanvaraa yleensä löytyy pienistä, paikallisista yrittäjistä metsänhoitoyhdistyksiin ja valtakunnallisiin toimijoihin. Myös isot metsäyhtiöt tarjoavat metsänhoitopalveluja ja kokonaisvaltaisia asiakassopimuksia. Metsänomistajille räätälöityyn koulutusja kurssitarjontaan kannattaa tutustua. Kursseja järjestävät muun muassa metsäoppilaitokset, metsänhoitoyhdistykset, Suomen metsäkeskus, metsänomistajayhdistykset ja toisinaan myös pankit. Luentojen ja itseopiskelun ohella keskustelut ja verkostoituminen toisten metsänomistajien kanssa voivat tuoda paljon iloa ja hyötyä sinulle uutena metsänomistajana. Voit ehkä helpommin päättää, liitytkö jäseneksi tarjolla oleviin yhdistyksiin. Toivotan sinulle iloa ja onnistumisen kokemuksia metsänomistajana. ESIMERKKILASKELMA ALV:N MERKITYKSESTÄ n Arvonlisäverollinen metsänomistaja n Ei-arvonlisäverollinen metsänomistaja n Tulot 12 400 € (10 000 € + alv 2 400 €) n Tulot 10 000 € n Menot 3 000 € + alv 720 € n Menot 3 000 € + alv 720 € n Alv-tilitys Verohallinnolle -1 680 € n Alv-tilitys Verohallinnolle € n Tulovero -2 100 € n Tulovero 1 884 € n Käteen jää 4 900 € n Käteen jää 4 396 € Verotusesimerkki osoittaa, mitä hyötyä arvonlisäverollisuudesta on, vaikka metsästä saatavat tulot eivät suuria olisikaan. Esimerkin menoissa on mukana palveluntarjoajien laskuihin sisältyvä arvonlisävero.? l 50 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 9561_.indd 50 9561_.indd 50 11.8.2022 16.02 11.8.2022 16.02
KU VA KI M M O BR A N D T/ CO M PI C METSÄNUUDISTAMISEN ja taimikonhoidon taso on parantunut huikeasti viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Aiemmin äestysvakoihin rehevilläkin maapohjilla istutettiin taimia pari kolme vuotta hakkuun jälkeen, jolloin merkittävä osa niistä kitui ja jopa kuoli heinikkoon ja vesasyntyisen lehtipuuston alle. Kehitys on ollut huimaa. Vielä kymmenen vuotta sitten kesäpäiviäni kului rehevien maiden kemialliseen heinäntorjuntaan, reppuruisku selässä glyfosaattia ruiskuttamassa. Nyt kemiallinen torjunta on käytännössä nollassa. Mikä aiheutti muutoksen? LAIKKUIHIN istutuksesta siirryttiin laikkumättäisiin tai kääntömättäisiin. Aluksi muokkausjälki vaihteli hurjasti, urakoitsijoilla ei ollut osaamista, mutta nyt kaikki isot metsäalan toimijat kouluttavat yrittäjiä ja valvovat työn jälkeä. Oikein tehdyssä mättäässä taimi lähtee nopeasti kasvuun. Taimen kasvun kannalta on keskeistä maan lämpö ja juurten käytettävissä oleva hapen määrä. Metsänomistajan on kiva todeta asia laittamalla kevätpäivänä käsi mättääseen ja sitten vieressä olevaan maahan. Lämpötilaero on iso. Taimien laatu on parantunut valtavasti. Paakkutaimien juuret eivät ole enää kierteellä, ja taimet tuodaan kylmävarastoista kosteina välivarastoihin tai metsäautotien viereen. Taimissa näkee valkoisia juurenalkuja, jotka kasvavat nopeasti mättääseen. Taimi lähtee nopeasti kasvuun. Kannattaa käyttää huippujalostetuista siemenalkuperistä kasvatettuja taimia. Jos oma metsäasiantuntijasi ei osaa kertoa siementen alkuperää, vaihda metsäasiantuntijaa. OLEN luonteeltani laiska. Kun metsänuudistaminen on mennyt hyvin, raivaussahan käytön tarve vähenee. Aiemmin tarvittiin jopa kaksi taimikon perkausta ja yksi taimikon harvennus. Nyt olen siirtymässä yhteen aikaisin tehtyyn taimikonperkaukseen, jossa poistetaan kaikki vesasyntyinen lehtipuu. Nyt muotia on lisätä lehtipuun osuutta metsissä, mutta suhtaudun muoti-ilmiöön varauksellisesti. Taloudellisesti lehtipuun osuuden kasvattaminen ei ole metsäomistajalle järkevää. Lehtipuun osuuden lisäämistä perustellaan metsänterveyssyillä, mutta tutkittua tietoa on vähän. Kun keskustellaan lehtipuun määrästä Suomen metsissä, on hyvä pitää mielessä, että lehtipuuta ei ole ainakaan sataan vuoteen ollut niin paljon kuin nyt. ENSIHARVENNUSTEN ajankohdasta ja harvennusvoimakkuudesta on keskusteltu viime aikoina voimakkaasti. Ongelmana eivät keskeisesti ole harvennushakkuiden jälkeiset tiheydet eivätkä ajourien leveydet. Virheitä hakkuissa on varmasti tehty, mutta suurin ongelma on, että ensiharvennus jää tekemättä. Pienet ensiharvennuksiin soveltuvat koneet hylkään heti. Jos ensiharvennus tehdään pienellä koneella ja kapeilla ajourilla, toiseen harvennukseen tarvitaan uudet ajourat ja kasvutappio on merkittävä. Kun ensiharvennus on tehty fiksusti, toisessa hakkuussa ei tarvitse poistaa ajouran vieressä olevia kookkaimpia, hyväkasvuisia puita. Ajouran varrella olevien puiden latvukset täyttävät koko ajouran. Jos haluaa mitata ensiharvennuksen jälkeen jäävän puuston määrän, on ihan tavallinen metsurinmitta kätevä työväline. Kun tekee mittauksessa ympyrän, jonka säde on 11,28 metriä, ja laskee sen sisällä kasvatettavaksi tarkoitetut puut ja kertoo luvun 25:llä, saa hehtaarikohtaisen runkoluvun. Tavoite pitäisi olla 900–1000 runkoa hehtaarilla. Motokuski tietää harventaessaan täysin tarkasti harvennuksen jälkeen jäävän runkoluvun. Hänellä mittana on koneen puomin ulottuvuus.? l Huikea tason nosto Taloudellisesti lehtipuun osuuden kasvattaminen ei ole metsäomistajalle järkevää. JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Metsälehti Makasiini 51 RAHAPUU KOLUMNI 9562_.indd 51 9562_.indd 51 12.8.2022 15.03 12.8.2022 15.03
Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 69,88 ? 74,38 ? 50,01 ? 19,74 ? 21,95 ? 19,66 ? Uudistushakkuu 72,96 ? 75,68 ? 52,42 ? 21,58 ? 23,32 ? 21,52 ? Harvennushakkuu 60,08 ? 61,18 ? 42,29 ? 19,28 ? 19,84 ? 19,06 ? Ensiharvennus 45,45 ? 44,71 ? 35,44 ? 15,15 ? 15,55 ? 15,09 ? ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 71,67 ? 76,84 ? 51,34 ? 19,96 ? 22,67 ? 20,57 ? Uudistushakkuu 74,27 ? 77,64 ? 52,98 ? 20,87 ? 23,53 ? 22,38 ? Harvennushakkuu 62,44 ? 63,50 ? 39,93 ? 19,62 ? 19,91 ? 19,02 ? Ensiharvennus 16,29 ? 16,37 ? 15,65 ? KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 70,85 ? 75,40 ? 46,26 ? 20,14 ? 22,18 ? 19,85 ? Uudistushakkuu 73,36 ? 76,40 ? 48,56 ? 21,77 ? 23,42 ? 21,29 ? Harvennushakkuu 61,22 ? 62,34 ? 40,05 ? 19,82 ? 19,60 ? 19,43 ? Ensiharvennus 40,15 ? 42,00 ? 15,25 ? 15,40 ? 15,83 ? VIIKKO 31 TÄMÄN syksyn puukauppaan kohdistuu poikkeuksellista mielenkiintoa. Metsäyhtiöiden puun ostot laahaavat jäljessä, mutta puulle on tarvetta, sillä lopputuotemarkkinat vetävät toistaiseksi hyvin. Venäjän puullakaan ei saada enää tilkittyä ostokiintiöitä. Lisäksi Eurooppaa ravisteleva orastava energiakriisi tulee höystämään puusoppaa entisestään. ”Syksyllä kapuloista taistellaan”, ennakoidaan tilannetta kentällä. Virallisissa kannoissaan puunostajat ovat varovaisempia. Kova tarve puulle tosin tunnustetaan. ”Paras kysyntä on sulan maan aikana korjattavilla harvennusleimikoilla”, kertoo Metsä Groupin puukaupasta vastaava johtaja Jani Riissanen. Metsä Groupin puun tarvetta lisää Rauman uusi suursaha sekä ensi vuonna käynnistyvä Kemin sellutehdas. Monesta aiemmasta syksystä poiketen talvileimikoillekin on Riissasen mukaan edelleen hyvin korjuumahdollisuuksia ensi talvelle. ”Talouden epävarmuuteen ja rakentamisen heikkenemiseen pohjaten en lähtisi suurempia noususuhdanteita odottelemaan. Metsänomistajan kannalta tilanne on tällä hetkellä hyvä puukaupalle.” NYT ON PUULLE TARVETTA Syksyn puukaupasta odotetaan vilkasta, mutta tunnelin päässä näkyy sumua. Kovin kysyntä kohdistuu kuituja energiapuuhun. Tukkipuu käy kaupaksi ja hinta on hyvällä tasolla, mutta sahatavaran kysynnän osalta talven tilanne on vielä hämärän peitossa. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ, SAMI KARPPINEN KUVA SAMI KARPPINEN 52 Metsälehti Makasiini TALOUS » PUUMARKKINAT 9563_.indd 52 9563_.indd 52 12.8.2022 15.15 12.8.2022 15.15
SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 68,17 ? 70,83 ? 48,72 ? 19,80 ? 20,20 ? 19,97 ? Uudistushakkuu 71,45 ? 72,61 ? 51,80 ? 20,71 ? 20,96 ? 21,75 Harvennushakkuu 59,13 ? 58,93 ? 42,49 ? 19,77 ? 20,04 ? 19,90 ? Ensiharvennus 37,22 ? 39,08 ? 14,43 ? 15,21 ? 15,30 ? KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 73,06 ? 75,20 ? 52,44 ? 20,79 ? 22,92 ? 20,31 ? Uudistushakkuu 75,36 ? 76,32 ? 54,89 ? 23,21 ? 24,68 ? 22,03 ? Harvennushakkuu 64,21 ? 64,21 ? 44,70 ? 20,53 ? 20,65 ? 19,99 ? Ensiharvennus 42,42 ? 43,38 ? 35,38 ? 15,15 ? 15,71 ? 15,26 ? ? NOUSUSSA ? LASKUSSA ? ei vertailutietoa ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus KAINUUKOILLISMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 63,78 ? 66,33 ? 18,10 ? 20,81 ? 17,10 ? Uudistushakkuu 68,28 ? 69,28 ? 20,10 ? 23,26 ? 19,53 ? Harvennushakkuu 55,27 ? 53,67 ? 17,66 ? Ensiharvennus POHJOISPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 67,34 ? 69,42 ? 43,86 ? 21,12 ? 21,74 ? 20,18 ? Uudistushakkuu 70,92 ? 72,04 ? 24,00 ? 23,30 ? 21,70 ? Harvennushakkuu 56,92 ? 56,57 ? 19,98 ? 20,56 ? 19,82 ? Ensiharvennus LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi ”Metsänomistajan kannalta tilanne on tällä hetkellä hyvä puukaupalle.” Sahatavaran kysynnässä epävarmuutta Muun muassa Ukrainan sodan vaikutukset, inflaatio ja korkotason nousu tekevät tulevan ennustamisesta mahdotonta. Venäjän tilanne vaikuttaa edelleen myös sahatavaramarkkinoihin. ”Kesän aikana venäläinen sahatavara on tukkinut Euroopan markkinoita. Tuonti sai jatkua heinäkuun alkupuoliskolle asti, joten välittäjät haalivat Venäjältä sahatavaraa tämän rakennuskauden tarpeisiin”, kertoo Keitele Groupin toimitusjohtaja Matti Kylävainio. Nyt raja on kiinni, eikä idästä enää virtaa lankkua länsimarkkinoille. Sen sijaan toimitukset Venäjältä jatkuvat Kylävainion mukaan Aasiaan ja Lähi-itään. ”Voi olla, että tämä piristää esimerkiksi suomalaisen sahatavaran kysyntää tietyillä markkinoilla. Ilo voi jäädä laihaksi, jos kokonaiskysyntä vähenee.” Keiteleellä on Kylävainion mukaan lyöty lukkoon kaupat sahatavaratoimituksista syyskuun puoliväliin asti. Myös tukin pystyvarannot riittävät näköpiirissä olevaan tarpeeseen, joten yhtiön ostoissa katseet ovat talvileimikoissa. ”Kaikki tukkia pienempi energiaksi” Kalliilla energialla tulee olemaan vaikutusta syksyn puumarkkinoihin. Satakunnassa ja Pirkanmaalla toimivan Kumeko Groupin toimitusjohtaja Mikko-Joonas Kuuminainen kertoo, että energiapuun hinta on kohonnut kilpailukykyiseksi kuitupuuhun verrattuna. Yhtiö ostaa leimikoita suoraan metsänomistajilta. ”Tukit toimitetaan sahoille, kaikki muu tehdään energiapuuksi. Kaikista puulajeista saa saman hinnan ja energiapuu otetaan kuitupuuta pienempään läpimittaan.” Kuuminaisen mukaan energiapuun tarpeen lisäys ohjaa korjuuta entistä enemmän ainespuuta tuottaviin harvennuksiin. ”Muuten korjuukapasiteetti ei riitä. Pienpuuta korjaava koneketju saa vuodessa kasaan kymmenentuhatta kuutiometriä puuta, ainespuuharvennuksilta sitä kertyy yli tuplaten.”? l Metsälehti Makasiini 53 9563_.indd 53 9563_.indd 53 12.8.2022 15.15 12.8.2022 15.15
KUUKAUDEN PUUKAUPPA KUUKAUDEN PUUKAUPPA ETELÄSUOMALAISEN sahayrityksen kanssa säännöllisesti puukauppaa tehnyt metsänomistajia otti yhteyttä tuttuun ostomieheen, kun arvokas tukkikuusikko alkoi kesän kuluessa uhkaavasti ruskettua. Uusi väri kertoi kirjanpainajien aloittamasta hyökkäyksestä. Tarjouspyyntö koski noin kolmen hehtaarin leimikkoa. Kaupan ehtona myyjä edellytti pikaista korjuuta, jotta tukit saataisiin sahalle ennen kuin tuholaiset kuivattavat puut. Kiirettä alleviivasi osaltaan se, että metsäkäynnillä paljastui mittavan hyönteistuhon alku. Pikainen aikataulu sopi myös ostajalle. Nimet puukauppasopimukseen kirjoitettiin heinäkuun viimeisinä päivinä, savotta alkoi elokuun ensimmäisellä viikolla. Ensimmäisen hakkuupäivän havaintojen perusteella terveiden kuusten tukkisaanto osoittautui erinomaiseksi. Kuusitukkirunkojen kokonaistilavuudesta yli 90 prosenttia tehtiin tukiksi. Tukkien vähimmäislatvaläpimitta oli 15 senttiä ja sallitut katkontapituudet 37–61 desimetriä. Myyjän iloa himmensi kuitenkin se, että tuhopuita oli aluksi ennakoitua enemmän: noin viidennes kuusista oli jo hyönteisten tappamia. Niistä tehtiin energiapuuta. Hakkuutähteistä saha maksaa neljä euroa jokaista kuusiainespuukuutiota kohti. Saadulla tulolla kattaa valtaosan hakkuualueen tulevista uudistamiskuluista. l MIKKO RIIKILÄ Ötökkätuhon torjuntaan pikakaupalla PÄÄTEHAKKUU ETELÄ-SUOMESSA PUUTAVARALAJI MÄÄRÄ, M 3 KANTOHINTA, €/M 3 MYYNTITULO, € kuusitukki 500 76 38 000 kuusikuitu 150 25 3 750 laho kuusi 40 20 800 ylilaho kuusi 5 20 100 koivutukki 5 49 245 koivukuitu 15 22 330 hakkuutähde* 695 4 2 780 YHTEENSÄ 1 410 46 005 *)Lasketaan lisänä jokaiselle kuusiainespuukuutiolle. Tilasto perustuu leimausarvion mukaisiin puumääriin. Puukauppatilastossa esitetään Metsäteol lisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Tiedot kerätään viikoittain. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ 10 20 30 40 50 Viikko Milj. m 3 Viikko-ostot 2022 Viikko-ostot 2021 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 54 Metsälehti Makasiini TALOUS » PUUMARKKINAT 9563_.indd 54 9563_.indd 54 12.8.2022 15.15 12.8.2022 15.15
KUUKAUDEN TILAKAUPPA KOVAN kysynnän Etelä-Pirkanmaalla oli heinäkuussa kaupan 18 hehtaarin tila, kokonaan metsämaata. Kiinteistö on yhdessä palstassa ja paikallistie yltää tilalle asti. Maapohjat ovat kivennäismaiden tuoreita ja lehtomaisia kankaita, tasaisia ja helppokulkuisia. Pääpuulaji on mänty, mutta kuusta ja koivuakin kasvaa runsaasti. Kuvioita on kaikkiaan 23, hoitotyöt on tehty ajallaan lukuun ottamatta muutamia taimikkokuvioita. Metsänhoitoyhdistyksen maastotyönä laatiman tila-arvion mukaan puustoa on noin 2 600 kuutiometriä eli 144 kuutiota hehtaarilla. Tukkipuun osuus on 43 prosenttia. Hannu Liljeroos pani tilakäynnillä merkille lähes satavuotiaat, pitkät ja puustoiset kuusikot. Kuudella kuviolla pääpuulaji oli koivu. Hehtaarinkokoinen uudistuskypsä männikkökuvio oli huonolaatuinen, mutta arvioija oli saanut sen tukkiosuudeksi 73 prosenttia. Tilan summa-arvo oli 117 533 euroa ja myyjän hintapyyntö 92 600 euroa. Tarjouksia tuli keskimääräistä vähemmän, välittäjän mukaan osa paikallisista ostajista odottaa hintojen laskua. Toinen syy lienee myyntiajankohta, sillä heinäkuussa metsätilakauppa käy hiljaisemmin. Kauppaa ei ole vielä allekirjoitettu, mutta hinta on yli 150 000 euroa. Ostaja on sijoitusyhtiö. Hinta on keskimääräistä korkeampi, sillä Metsälehden verkkosivuilla oleva, Liljeroosin metsätilojen hintaseurantaan perustuva arvolaskuri antaa arvoksi 127 000 euroa. Myynnin syynä oli kuolinpesän purkaminen. Rakennukset ja pellot oli myyty muutama vuosi sitten. ? l MIKKO HÄYRYNEN Yli kahdeksan tonnia hehtaarilta TILAKAUPPA PIRKANMAALLA PINTA-ALA 18 hehtaaria KEHITYSLUOKAT taimikot 3, nuoret kasvatusmetsät 5, varttuneet kasvatusmetsät 7, uudistuskypsät 3 hehtaaria PUUSTO 2 600 kuutiota, keskimäärin 144 kuutiota hehtaarilla MYYNTIHINTA noussut yli 150 000 euron eli yli 8 300 euroa hehtaarilta (kauppaa ei ole vahvistettu) Metsätilan hinta kohosi keskimääräistä korkeammaksi, vaikka tarjouksia saatiin tavallista vähemmän. Hyväkasvuisella maapohjalla männiköiden laatu voi jättää toivomisen varaa. H A N N U LI LJ ER O O S Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA 9563_.indd 55 9563_.indd 55 12.8.2022 15.15 12.8.2022 15.15
Maakunta kaupan, kpl myyty, kpl myyty, ha taimikot, % hakkuukypsät, % puusto, m3/ha tukki, % €/ha €/m3 kerroin * Varsinais-Suomi 20 19 641 16 24 142 39 8538 60 1,35 Satakunta 20 12 311 31 26 124 38 6200 50 1,14 Häme-Uusimaa 29 29 630 28 18 119 40 7412 62 1,23 Etelä-Karjala 26 24 449 31 13 110 34 5366 49 1,03 Kymenlaakso 25 28 836 29 11 110 36 5778 52 1,14 Pirkanmaa 41 42 1132 30 13 118 39 6174 52 1,19 Etelä-Savo 51 41 1431 28 14 119 37 6689 56 1,10 Eja K-Pohjanmaa 116 82 2450 24 12 99 25 3832 39 1,10 Keski-Suomi 73 64 2236 25 14 122 39 6197 51 1,07 Pohjois-Savo 85 56 2237 20 11 122 33 6275 52 1,08 Pohjois-Karjala 108 76 2258 23 12 120 32 5423 45 1,10 Kainuu 45 59 2635 17 11 101 25 3514 35 1,06 Pohjois-Pohjanmaa 116 83 3338 18 11 93 19 2912 31 1,12 Lappi 81 50 2287 23 14 70 19 1896 27 1,11 Koko maa 836 665 22871 107 31 4753 45 Lisäys heinäkuu 104 133 4116 Vuonna 2021 100 30 4045 40 METSÄTILAKAUPAT 1.1.2022 31.7.2022 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. VarsinaisSuomessa ja Satakunnassa on tehty vähän kauppoja Hintataso noussut selvästi Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa on myyty 2000 hehtaaria vähemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna Hehtaarihinta noussut 15 prosenttia viime vuodesta 1 3 1 2 2 2 3 4 4 4 TAMMI-HEINÄKUUN metsätilakauppojen keskihinta oli 4 753 euroa metsämaan hehtaaria kohti, Hannu Liljeroosin tilakauppojen seuranta osoittaa. Viime vuonna keskihinta oli 4 045 euroa. ”Nyt on tulossa neljäs perättäinen selvän nousun vuosi. Osan 15 prosentin hehtaarihinnan noususta selittää se, että kauppojen keskipuusto on tänä vuonna seitsemän mottia viime vuotta suurempi”, Liljeroos kertoo. Instituutioiden (rahastot, pankit, eläkeja vakuutusyhtiöt, metsäkiinteistöyhtiöt) ostovire on pysynyt vahvana, tänä vuonna ne ovat ostaneet 342 kohdetta. Erityisesti Keski-Suomi, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kainuu ja Lappi ovat kiinnostuksen kohteina. Kauppasummat ovat yhteensä noin 76 miljoonaa euroa, mikä on 70 prosenttia kaikkien seurantakauppojen kauppasummasta. Kokonaisuutena heinäkuun suurimman kaupan solmivat Nordic Silva Oy myyjänä ja Osuuspankin metsärahasto ostajana. Kaupan kohteena oli viisitoista Pohjois-Suomessa sijaitsevaa metsätilaa, joiden yhteisala oli 1 060 hehtaaria. Kauppasumma oli 1 713 000 euroa. Pirkanmaalla Ruovedellä myytiin liki tuhannen hehtaarin kokonaisuutta, josta Liljeroosin saaman ennakkotiedon mukaan maksettiin yli kymmenen miljoonaa euroa. Ostaja oli ulkomaalainen. ”Metsätilamarkkinat ovat vähitellen muuttuneet isojen pelureiden toimintakentäksi. Täällä niiden on helpompi toimia kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa on säädetty erilaisia rajoitteita.”? l MIKKO HÄYRYNEN Neljäs nousun vuosi menossa Metsähehtaarin keskihinnan nousua selittää muun muassa tilakauppojen suurempi keskipuusto. 56 Metsälehti Makasiini TALOUS » TILAKAUPPA 9563_.indd 56 9563_.indd 56 12.8.2022 15.15 12.8.2022 15.15
DACIA Jogger on mielenkiintoinen auto jo siksi, että hinnat alkavat 19 000 eurosta. Hinnasta voisi päätellä kyseessä olevan vähän yli kolmemetrinen autonkyttyrä mutta ei – auto on 4,55 metriä pitkä ja mikä merkittävämpää, akseliväli on 2,9 metriä ja istuinpaikkoja seitsemän. Seitsenpaikkaisuus on toteutettu valinnaisvarusteena. Se maksaa tonnin extraa joka varusteluversioon, mikä tuntuu kohtuullisesta. Tilaa monelle Ehkä paras oivallus on takapenkkien yksilöllinen irrotettavuus. Kun ei tarvita seitsemää paikkaa, irrotetaan yksi takaistuin. Jos ei tarvita kuuttakaan paikkaa, otetaan pois toinenkin takaistuimista. Näin vapautuu tilaa matkatavaroille, eivätkä ylimääräiset penkit ole turhaan painona. Takapenkit ovat pikakiinnitteiset. Ne on helppo nostaa autotalliin, jolloin farmariautomalliseen Joggeriin tulee yli 700 litran tavaratila. Seitsenpaikkaisena tavaratilaa on vähäiset 160 litraa. Keskipenkkirivin selkänojat voi taittaa eteen kahdessa erikokoisessa osassa. Joggeria voi siis käyttää 2-, 3-, 4-, 5-, 6tai 7-paikkaisena. Etupenkit ovat erinomaiset ja muutkin istuimet käypäiset. Etupenkeissä on perussäädöt ja luonnollisesti lämmitykset, joita kuumana heinäkuun koeajoviikkona ei HYVÄ JA HALPA DACIA JOGGER TCE 110 EXTREME 7P Moottori: 3-sylinterinen bensaturbo 1,0 l Tankki: 50 l Teho: 81 kW/110 hv Kiihtyvyys: 0–100 km/h 10,5 s Huippunopeus: 183 km/h Omamassa: 1 176 kg Kokonaismassa: 1 695 kg Pituus: 4 550 mm Leveys: 1 784 mm Korkea: 1 632 mm Maavara: 200 mm Renkaat: 205/60 R16 Sallittu perävaunupaino (jarruin): 625 kg (1 200 kg) Yhdistetty kulutus: 5,7 ltr/100 km Koeajoauton kokonaishinta: 25 597,56 € Hinnat alk: 18 999 € Dacian romanialaisessa tehtaassa valmistetaan perusautoja kukkaroystävälliseen hintaan. Jogger-farmarissa edullinen hinta yhtyy moniin hyviin asioihin. Dacia Joggerin maavara on maasturiluokkaa. Pitkä auto kantaa kuormansa ryhdikkäästi huonollakin tiellä. TEKSTI JA KUVAT RISTO PÖNTINEN Neljäs nousun vuosi menossa Metsälehti Makasiini 57 TALOUS » KOEAJOSSA 9563_.indd 57 9563_.indd 57 12.8.2022 15.15 12.8.2022 15.15
tullut mieleen edes kokeilla. Keskiriville mahtuu aika isokin mies, mutta kolmelle täyskokoiselle on penkki kapea. Myös takimmaisiin kahteen erillisistuimeen mahtuu aikaihminen, ne eivät ole ainoastaan lapsille. Takaluukku on iso: alhaalta 104 senttiä leveä ja keskeltä 84 senttiä korkea. Tavaratilan pituus on 7-paikkaisena vain noin 30 senttiä, takimmaiset istuimet poistettuna noin 115 senttiä ja keskirivin selkänojat taitettuna noin 180 senttiä. Muistoja turbo-Saabista Kun Dacia Joggeria lähestyy avain taskussa, lukot rapsahtavat auki. Etupenkille pääsee helposti, 20 sentin maavaran ansiosta istuimet ovat sopivalla korkeudella. Istuimen ja ovenkamanan väli on myös riittävä pitkäselkäisellekin, eikä niskoja tarvitse liikaa nöyristellä autoon noustessa. Start/stop-nappulasta herää litran kokoinen, 3-sylinterinen turboahdettu bensakone. Koneen ääni ei aluksi kuulosta vakuuttavalta, mutta liikkeelle lähdettyä on murina mukavampaa. Kokoonsa nähden kevyttä, 1 176-kiloista autoa moottorin 81 kilowattia vievät liikenteen mukana oikein hyvin. Moottori vaatii tottumista, koska pienillä kierroksilla se tuottaa hintelästi vääntöä. Kierrosten noustessa tehoa tulee lisää turboahtimen avustuksella, parhaimmillaan meno on pienemmillä vaihteilla jopa urheilullista. Moottorin käytös tuo mieleen muinaisen Saab-turbopotkun, vahvasti laimennettuna. Kaikkeen tottuu – tuhannen kilometrin jälkeen moottori tuntui jo luontevalta ja 6-pykäläistä vaihteistoa oppi käyttämään moottorin ominaisuuksien mukaan. Bensiiniä paloi 6,0 litraa satasella paljon moottoritiesiirtymiä sisältävässä koeajossa. Valmistajan ilmoittama 5,7 litraa satasella sekalaisessa ajossa ei ole kaukana totuudesta. Moottoritiellä ja huonolla metsätiellä Joggerin pitkä 2,9 metrin akseliväli ja topakka jousitus vaikuttavat ajokäytökseen tiellä, auto kulkee suuntavakaasti eikä tarvitse jatkuvaa ohjailua. Sähköisesti tehostettu ohjaus palauttaa kurveista ja kadunkulmista luontevasti. Ohjaustuntuma on hyvä eikä liian ohut, kuten monilla automerkeillä on tapana. Kääntöympyrän halkaisija renkaasta mitaten ilmoitetaan 11,7 metriksi, me mittasimme sen 20 senttiä isommaksi. Kaupunkikurvailussa ei Jogger ole ketterimmästä päästä. Lisäksi paksut ja aika viistot A-pilarit haitJoggerin hallintalaitteet ovat helpot ja selvät. Kosketusnäytön kanssa ei tarvitse turhaan taistella. Sillä hoidetaan navigointi-, ajanvieteja yhteysasioita. Ajamiseen ja matkustamon olosuhteisiin liittyvät säätimet ovat oikeita fyysisiä nappuloita. Takapenkkirivin kaksi penkkiä on tarkoitettu aikuisille, mutta tilat ovat pienemmät kuin keskirivillä, puhumattakaan etupenkeistä. Kuvassa keskipenkkirivin selkänojat on taitettu eteen ja oikeanpuoleinen takapenkki on poistettu. Etupenkit ovat yksinkertaisen näköiset, niissä on vain välttämätön ja kuitenkin kaikki tarpeellinen. Penkit ovat tukevat, mukavat ja riittävän isot. Topakka pehmustus tukee istujaa riittävästi. 58 Metsälehti Makasiini TALOUS » KOEAJOSSA 9563_.indd 58 9563_.indd 58 12.8.2022 15.15 12.8.2022 15.15
taavat kaupunkiliikenteessä näkyvyyttä varsinkin etuoikealle yhdessä sivupeilin kanssa. Pilarin kahta puolen on syytä kurkkia, jos oikealta uhkaa lähestyä auton alle jäävää kansanosaa. Penkin ja ratin säädöillä löytyy helposti mukava ajoasento, eikä pitkä matka jäykistä selkää. Monessa paljon kalliimmassakaan autossa ei pitkällä matkalla viihdy näin hyvin. Ajomelu ei kolmesylinterisestä moottorista ja auton keveydestä huolimatta ole rasittava. Ilmeisesti turboahdin vaimentaa moottorin imuja pakohorinoita. Suuri maavara päästää pohjan ja tien välissä kaikuvan melun sivuille karkuun. Renkaat ovat paljon korkeutta, kaasutilavuutta ja hiljaisuutta omaavat 60-sarjalaiset. Ylimääräisiä kitinöitä ja rapinoita ei kojelaudasta tai muualta kuulunut. Kokeilimme Joggeria täydellä seitsemän hengen kuormalla paikoin epätasaisella metsäautotiellä ilman pohjakosketuksia sellaisissa paikoissa, joihin ei tavallisella henkilöautolla haluaisi mennä. Topakka jousitus ja vaimennus estävät auton lellumista ja 20 sentin maavara hoitaa loput. Tässä mielessä Jogger (suomeksi: lenkkeilijä) on yllättävän maastokelpoinen. Tulee mieleen, että tämähän olisi nelivetoisena maasturi, mutta sitten hinnat eivät alkaisi sieltä, mistä ne alkavat. Toki kauneusvirheitäkin löytyy. Etuistuimilla turvavöistä puuttuu yläkiinnikkeen korkeussäätö, joten lyhyillä henkilöillä turvavyö hankaa kaulaa. Ovet läpsähtävät kiinni peltisesti melkein kuin Ladassa. Kojelaudan päällys on kovaa muovia (jos se nyt ketään haittaa). ? l Keskipilarista eli B-pilarista näkee, että airbagit ovat valmiina suojaamaan. Turvavyön kiinnikkeessä ei ole korkeussäätöä, joten vyöt hankaavat lyhyiden etumatkustajien kaulaa. Istuinten keskiriville mahtuu isokin mies, myös kaksi isoa miestä mahtuisi, mutta kolmella tämänkokoisella emme uskaltaisi edes yrittää. Kasvua, laatua ja monipuolisuutta Siemen Forelia Oy • Puh. 0206 39 6120 PL 6 (Kauppakatu 32) • 40101 Jyväskylä Kotimainen jalostettu siemen on hyvän metsän perusta! www.siemenforelia.fi Metsälehti Makasiini 59 9563_.indd 59 9563_.indd 59 12.8.2022 15.15 12.8.2022 15.15
KOHTA KÄY VILINÄ Tänä kesänä myyrät ja sopulit lisääntyvät Käsivarren tuntureilla, ja syksyllä riittää vilskettä. Myyrien määrä vaikuttaa kaikkien tunturilintujen ja -nisäkkäiden elinoloihin ja muutamiin kasveihinkin. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA LUHTA» 60 Metsälehti Makasiini 9567_.indd 60 9567_.indd 60 12.8.2022 15.20 12.8.2022 15.20
K K ORONAV UOSIEN jälkeen Kilpisjärveltä Haltille vievä retkipolku näyttää selvästi kuluneemmalta kuin viime vuosikymmenellä. Loppukesän poutapäivänä ihmisiä patikoi vastaan tämän tästä, ja melkein yhtä usein kulkijoita pyyhältää selän takaa ohitseni. Retkeilijät tavoittelevat nykyään keveitä reppuja ja pitkiä päivämatkoja. Minä puolestani käännyn polulta syrjään. Siedjonjärven pohjoispuolella jokilatva haarautuu pikkupurojen viuhkaksi ja kulkuni hidastuu entisestään. Olen mielissäni, etteivät ulkopuoliset näe puuhiani. Alan tutkia maaperää nelinkontin naama melkein kuntassa kiinni. Mielenkiintoni suuntautuu hiukan sormenpaksuutta väljempiin onkaloihin, jotka työntyvät mättäiden sisään. Muita tilavamman maakäytävän suulta löydän ison kasan ruskeita papanoita, jotka kooltaan ja muodoltaan muistuttavat pitkäjyväistä riisiä. Siinä on tunturisopulin vessa, veranta ja kotiovi. Myyrävuosi tulossa Heikki Henttonen, myyräprofessori, on opastanut vuosikymmeniä tämän lehden lukijoita, missä ja milloin kannattaa varoa taimikoita turmelevia myyriä. Henttosen varsinainen erityisala ovat pikkuotusten levittämät taudit. Parantamisen lisäksi luonto voi myös sairastuttaa. Kesän alussa kuulin Heikiltä, että Kilpisjärven tuntureitten myyrillä ja sopuleilla on menossa väestöräjähdys. Talven jäljiltä niitä on niukasti, mutta kesän mittaan lisäännytään ja syksyllä käy jo vilinä. Valtaosassa Suomea myyrät ovat vahinkoeläimiä tai vähintäänkin harmillisia. Metsäja peltomyyrät napsivat vuosikasvaimet taimista ja syövät ja sotkevat viljaa. Metsämyyrät valtaavat kesämökkejä ja halkoliitereitä ja tartuttavat pölyn matkassa myyräkuumetta. Ylä-Lapin puurajalla myyrien lajisto vaihtuu. Puuttomassa ja viljattomassa tunturissa niistä ei ole mitään todellista haittaa kellekään. Myyrien kannanvaihtelu puolestaan rytmittää ja säätelee kaikkea tunturin elämää. Jos kaikki käy normaalisti, punamyyrän, lapinmyyrän ja harmaakuvemyyrän määrät noudattavat neljän vuoden rytmiä. Romahduksen jälkeen ne ovat kaksi vuotta melkein jäljettömissä, kolmannen Alan tutkia maaperää nelinkontin naama melkein kuntassa kiinni. Tunturisopuli on tavallisia myyriä isompi ja runsaina sopulivuosina kaikkien siivekkäiden ja nelijalkaisten pikkupetojen herkkua. LUHTA» 62 Metsälehti Makasiini 9567_.indd 62 9567_.indd 62 12.8.2022 15.20 12.8.2022 15.20
vuoden kesällä alkaa raju lisääntyminen ja neljäntenä kannat käyvät huipussaan. Tunturisopuli runsastuu hiukan muiden perässä. Petoja myös etelästä Pikkuvipeltäjien kannanvaihtelu näkyy välittömästi nelijalkaisissa ja siivekkäissä pedoissa. Jos myyriä ei ole, piekanat ja tunturikihut jättävät pesimättä. Myyrävuosi tuo tunturiylängöille myös etelän lajistoa, tuulihaukkoja ja suopöllöjä. Tunturisopuli on reilusti muita myyriä isompi ja runsastuttuaan myös näkyvämpi. Äärimmäisen uhanalaisiksi käyneet tunturipöllö ja naali pesivät ja menestyvät vain sopulivuosina. Myyrien kannalta hirveimmät pedot ovat kuitenkin kärppä ja lumikko. Ne mahtuvat ja pääsevät maakäytäviin, liKärppä ja sen pienempi sukulainen lumikko aiheuttavat myyrien romahduksen. Sen jälkeen ne häviävät itse ja myyrille tulee mahdollisuus uuteen nousuun. Metsälehti Makasiini 63 9567_.indd 63 9567_.indd 63 12.8.2022 15.20 12.8.2022 15.20
sääntyvät pikku viiveellä myyrien perässä ja aiheuttavat lopullisen kannanromahduksen. Nelivuotinen myyräsykli ei kosketa pelkästään myyriä ja niitä pyytäviä petoja. Myös riekko ja kiiruna sekä vesilinnut ja kahlaajat lisääntyvät ja taantuvat karvakuonojen matkassa. Kun myyrät ja sopulit romahtavat, tunturi vilisee ylen runsaita ja nälän riivaamia lumikkoja, kärppiä, minkkejä ja kettuja. Kaikki etsivät mitä hyvänsä korvaavaa ruokaa. Myyräkadon tullessa oikeastaan yhdenkään tunturilinnun pesiminen ei onnistu. Seuraavana vuonna myös pikkupedot ovat kuolleet tai kulkeutuneet muualle. Sopulit lisääntyvät muutaman kerran vuosisadassa äärimmäisen runsaiksi ja vaeltavat kesän lopussa kauas havumetsiin. Sopulivuoden kuluessa sammalet ja muut sopulin ravintokasvit syödään loppuun, nekin tarvitsevat vuosia toipumiseen. Ihmisen näkökulmasta myyrät ja sopulit viettävät varsin näkymätöntä elämää: maan sisässä, lumen alla, hämärissä ja yön pimeydessä. Kuitenkin huippuvuosina niiden biomassa ylittää muiden nelijalkaisten ja kaikkien lintujen yhteispainon. Tunturisopulin yleistymisen näkee parhaiten papanakasoista. Jos käy oikein hyvä onni, naali ilmestyy haukkumaan kulkijaa elokuun illassa. Naalilla on sekä vaalea että musta värimuoto. Naalin pesiminen ja isot poikueet keskittyvät myyrävuosiin. LUHTA» 64 Metsälehti Makasiini 9567_.indd 64 9567_.indd 64 12.8.2022 15.21 12.8.2022 15.21
Nelivuotinen myyräsykli ei kosketa pelkästään myyriä ja niitä pyytäviä petoja. Myyräniitty Konttailen ja tutkin maakäytävien suita ja myyräpolkuja aikani ja jatkan matkaa. Nyt on tyypillinen kadon jälkeinen kolmas kesä, jolloin karvakansa lisääntyy ja tunturilinnuilla on hyvä pesimäonni. Louhikkoisessa notkelmassa ruokailee kymmenpäinen kiirunapesue. Myyrien kansasta en näe kävellessä vilaustakaan, vaikka käytäviä ja papanoita riittää. Sopulit eivät ole vielä niin runsaita, että kävisivät hermoheikoiksi ja ärhentelisivät reppuretkeilijälle. Puropainauman niitty ei ole yökasteen kannalta paras mahdollinen leiripaikka, mutta pystytän teltan myyrähavaintojen toivossa. Toiveita lisäävästi piekana lekuttaa niityn ja telttani päällä auringon laskiessa. Herään keskiyöllä, kuulen muutaman vingahduksen ja erotan hämärän läpi kolme kirkkainta tähteä. Minulla on vahva luottamus, että majani sijaitsee satojen tai tuhansien karvaisten piipertäjien keskellä. Näkymätön pinkaisee näkyväksi aamulla. Kaksi lapinmyyrää popsii teltan oven eteen ripottelemiani leivänmuruja eikä välitä vähääkään kamerani raksahduksista.? l Harmaakuvemyyrän levinneisyys ulottuu Skandinavian tuntureilta halki arktisen vyöhykkeen itäisimpään Siperiaan Metsälehti Makasiini 65 9567_.indd 65 9567_.indd 65 12.8.2022 15.21 12.8.2022 15.21
VIIME AIKOINA on puhuttu paljon luonnontilaisten metsien suojelusta. EU-tasoisen määritelmän mukaan luonnontilaisessa puustossa on runsaasti kokoja puulajivaihtelua ja puusto on sijoittunut ryhmittäin. Valtakunnan metsien inventoinnissa luonnontilaisuutta taas arvioidaan kolmella eri kriteerillä: puuston rakenteen, lahopuuston määrän sekä ihmistoiminnan jälkien perusteella. Luonnontilainen rakenne kirjataan, jos puut ovat sattumanvaraisessa järjestyksessä, puusto on vanhaa ja siinä on runsaasti kokovaihtelua. Lahopuustoisuus kirjataan, jos lahopuuta on runsaasti suhteessa kasvupaikkaan. Ihmistoiminnan puute kirjataan, jos metsäteitä tai ojia ei ole eikä puustossa ole kuin korkeintaan vanhojen poimintahakkuiden jälkiä. Viimeisimmässä valmistuneessa valtakunnan metsien inventoinnissa (VMI12) luonnonmetsiä, jotka täyttävät kaikki kolme kriteeriä, arvioitiin olevan noin 1,8 prosenttia metsämaan alasta eli 380 000 hehtaaria. Tästä pinta-alasta vain noin 42 000 hehtaaria on puuntuotantoon käytettävillä mailla, muut ovat jo nyt suojelualueilla. Suurimmat puutteet metsien suojelussa ovat Etelä-Suomessa, mutta kaikilla kolmella kriteerillä jopa 70–80 prosenttia luonnonmetsistä on Pohjois-Suomessa. Lahopuukriteerin osalta mitat täyttäviä metsiä on Etelä-Suomessa vain noin 26 000 hehtaaria. LUONNONTILAISUUTTA on kuitenkin hankala arvioida. Tarkkoja määritelmiä esimerkiksi sille, mitä runsas kokovaihtelu tai sattumanvarainen tilajärjestys tarkoittaa, ei ole olemassa. Riittävän vanhat hakkuut tai jopa ojat voivat jäädä maastossa huomaamatta. Siksi maastossa kulkevat mittausryhmät voivat – yhtenevästä koulutuksesta huolimatta – arvioida saman kohteen luonnontilaisuuden hieman eri tavoin. Arvioinnin vaikeutta kuvaa se, että edellisessä inventoinnissa (VMI11) luonnonmetsiä arvioitiin olevan 517 000 hehtaaria, eli noin 2,5 prosenttia. Helpon selityksen luonnonmetsien vähenemiselle tarjoaisivat hakkuut, mutta myös suojelualueilla luonnonmetsien määrä oli vähentynyt noin 80 000 hehtaaria. Se tarkoittaa, että arvioissa on eroa mittausryhmien välillä. SUOJELEMINEN EDELLYTTÄÄ , että luonnonmetsät pitäisi myös löytää maastosta. Parempaa luontotietoa Suomen metsistä (PLUS) -hankkeessa on etsitty VMI-koealojen mittauksista sellaisia metsien ominaisuuksia, joiden avulla potentiaalisesti luonnontilaiset kohteet löytyisivät muualtakin. Alustavien tulosten mukaan rakenteeltaan luonnontilaisiksi metsiksi arvioiduilla koealoilla puuston läpimittaja pituusjakauma sekä puulajivalikoima olivat jokseenkin samanlaisia kuin muillakin koealoilla. Lahopuustoisuus VMI-koealoilla oli täysin sattumanvaraista, eli lahopuuta voi esiintyä kaikenlaisissa metsissä. Luonnontilaisuuden määrittely ei siis ole yksiselitteinen, eikä yksiselitteistä määritelmää ole ehkä mahdollista kehittääkään. Jotta luonnonmetsäkriteeriä voisi käyttää suojelupäätösten pohjana, määritelmän pitäisi kuitenkin olla yksiselitteinen. Ainakaan arvio ei saisi riippua siitä, kuka sen tekee. ? l Mikä on luonnonmetsä? Luonnontilaisuutta on kuitenkin hankala arvioida. ANNIKA KANGAS Kirjoittaja on tutkimusprofessori Luonnonvarakeskuksessa ja metsänomistaja. 66 Metsälehti Makasiini LUONNOSSA » KOLUMNI 9566_.indd 66 9566_.indd 66 12.8.2022 15.45 12.8.2022 15.45
SAKARI SILTALA: KIRNU & KARTELLI. SILTALA 2022. HINTA 25,20 EUROA. 432 SIVUA SUOMI on ennenkin joutunut sopeutumaan nopeisiin idänkaupan käänteisiin. Yksi niistä tapahtui heti itsenäisyyden alussa, kun vienti itään katkesi lokakuun vallankumouksen jälkeen lähes kokonaan. Vielä ensimmäisen maailmansodan aikana melkein kaikki vientituotteet oli myyty Venäjälle, mutta nyt kauppasuhteet länteen oli luotava tyhjästä. Suomi eli tuolloin metsästä ja maidosta. Viennistä jopa 88 prosenttia oli puuta sekä metsäteollisuuden tuotteita ja loput elintarvikkeita. Erikoista oli, että lähes koko ulkomaankauppaa junaili kaksi samana vuonna 1878 Hämeessä syntynyttä miestä, F.M. Pitkäniemi ja Axel Solitander. Ensin mainittu toimi 36 vuotta Valion johdossa. Solitander taas ehti vaikuttaa muun muassa opettajana, pääkonsulina ja ministerinä. Parhaiten hänet kuitenkin muistetaan metsäteollisuuden etujärjestön johdosta, missä hän toimi neljännesvuosisadan. Historioitsija Sakari Siltala on halunnut nostaa nämä aikansa merkkimiehet valokeilaan laatimalla heistä kaksoiselämäkerran. Kirja kattaa kiinnostavan ajanjakson taloushistoriaa viime vuosituhannen ensimmäisiltä vuosikymmeniltä, jolloin kartellit olivat aivan a ja o pienen maan menestyksen takaajana. Kun päähenkilöitä on kaksi ja kerrottavaa paljon, lukeminen vaatii keskittymistä. Vaivaa palkitsee monipuolinen kuvitus. ELIISA KALLIONIEMI SUOMI ELI METSISTÄ JA MAIDOSTA PALVELUKSEEN HALUTAAN KIRJAT METSÄLEHTI 16/2022 ILMESTYY 16.9. Lehden aineistopäivä 2.9. Lukijamäärä 221 000 (KMT 21) Osoitteellinen lisäjakelu 20 000 kappaletta metsänomistajille Ota yhteyttä mediamyyntiin: 029 432 6117 tuomo.vuorinen@metsalehti.fi n e d i e t t o u t o i b n e i s u u , n u u v s a k n a a d i o t s e v n i ä ll i e M . a a t n u u s n e d u o l a t o i b ä ä t t y ä n p u o r G ä s t e M a a o j r a t e m m i n r e s n o k n e n il ä v n i a s n a K . n e e t u u s i a v e l u t n a a m o t t il ii s s o f a j n e e s i m ä t t i h e k . e ll i s i a li t t a m m a u p p i u h n e j o l a i r e a i s k u u s il l o d h a m a r u a i s il o u p i n o m a ji t n u t n a i s a ö t t y ä k n a a M t s e r o F ä s t e M ä s s ä s t e M n e d u u s i a v e l u t i s il o o r n u n i S a j n a a t n o v l a v n u d e n e d i a k k a i s a ö t t y ä k n a a m n i t s e r o F ä s t e M n e j u t i o k il a v a s s u u t s a v t e l o a n a ji t n u t n a i s a ö t t y ä k n a a M : n e t u k , ä t s i v ä t h e t ä t s i v y t t ii l n e e s i m ä t t i h e k n e d u u s i a m o a a m ) t e s k u m i p o s e u l a o t h o j , t e e u l a a r k o u v s y t s ä s t e m . m m ( u l e t s i m l a v n e t s u m i p o s a r k o u v a j s u e k i o ö t t y ä k ) t i t n o t a t n a r , t a li t ä s t e m ( s u t u e t o t n e j o p p u a k ö t s i e t n ii k n e n i m a t s u v a a s s i e k k n a h a m i o v o k n i r u a a j a m i o v il u u T a t n o v l a v n u d e a j a t n a r u e s n e d i e k k n a h s u t i o v a a k o t n il l a h e i t s i y t i s k y t e s k u t i m i o t s u a t t i m n a a m i a t n ä l y k s ä v y J , n e e r e p m a T i t s e s i a ji s i s n e n o a t t u m , a s s i v a t t i v o s n o i t n i a ji s i s a k k i a p i m i o T . ä i m ii t ö t t y ä k n a a m i s k a s o t e l u T . a t t u u s il l o d h a m ö t t y ä k n o t u a ä ä t t y ll e d e ö y T . a ll e e u l a n e i r ii p n e r a a s a t ii V ? n ä ä s t e M a d o u t t i o v ä n i s ä t i M n a j h o p n ä v y h a a t n a ) i r ö ö n i s n i s u o l a t ä s t e m i a t i r ö ö n i s n i s u a t t i m n a a m i s k i k r e m i s e ( a t s u a t s u t u l u o k a v u t l e v o s n ä ä v ä t h e T . n e n i m e s t il l a h n e i m l e t s e j r ä j o t e i t a k k i a p ä k e s n e n i m a a s o n e n il li p o n i a l n a a t o s t a k i s k u d E . e ll e d u u ji t n u t n a i s a t e n i s k Y . a t s i o i s a ö t t y ä k n a a m a s n e e u l a i m i o t n a m o n u u t s a v s i a n o k o k n a a m a t t o y y t s y p a k o j , n ö li k n e h e m m e s t i v r a T n o ä ll ä s i s n i m ii t ö t t y ä k n a a m ä t t e a s s n a k n e i m h y r s o d i s i r e ä k e s s u t u k i a v o r o u v a j ö y t s i e t h y ä ll i s , e l o n a a k n e t i u k . e m m ä t ö y t a s s a s o ä s s e s i e k s e k a j a o t i a t u s i a m li a t s il l a j r i k , a t i o i s a a i s u u a u s k a m o ä y k y k , a j o t i a t s u t u k i a v o r o u v ä i v y h ä ä t t y ll e d e n e n i m y t s e n e m ä s s ö y T . a t s i m u t t r a t n i h i o i s a a t s a p i e r 2 2 2 . 9 . 1 1 n ä ä t s i e m ii v i s e s k u m e k a h ä t ä j a j t o d e i t o s t a K t a k i a p o y t / m o c . p u o r g a s t e m a s s e e t t i o a o Metsälehti Makasiini 67 9565_.indd 67 9565_.indd 67 12.8.2022 15.27 12.8.2022 15.27
PALVELUKSEEN HALUTAAN KILPAILU OLETKO törmännyt metsässä normaalia luovempaan linnunpönttöratkaisuun tai mahdollisesti rakentanut hieman eriskummallisemman – mutta silti oikein toimivan – linnunpöntön siivekkäille metsänasukkaille? Ota tällaisesta linnunpöntöstä kuva ja osallistu kuvakilpailuumme! Osallistua voit verkkosivujemme kautta. Lähetä ottamasi kuva luovasta linnunpönttöratkaisusta Metsälehden verkkosivuille Lukijoiden kuvat -osioon (www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat). Muista kirjoittaa kuvatekstiin kesäkilpailu. Voit osallistua useammalla kuvalla, mutta vain yksi ottamistasi kuvista voidaan mahdollisesti palkita. Kuvakilpailun osallistujista toimituksemme valitsee kymmenen parhainta kuvaa ja näistä edelleen yhden eli parhaimman. Sen lähettäjä palkitaan 119 euron arvoisella OmaKartta-lahjakortilla. Muut yhdeksän kuvaa palkitaan Karttakeskuksen uudella Bongaa paikka -kirjalla (arvo 19 €). Kilpailu on käynnissä 1.6.–31.8.2022. Ilmoitamme voittajille henkilökohtaisesti syyskuussa. VIELÄ EHDIT OSALLISTUA KUVAKILPAILUUN! Metsälehden kesäkilpailussa haetaan kuvia erikoisista linnunpöntöistä. KILPAILUKUTSU SUOMEN METSÄURHEILULIITON 74. KESÄMESTARUUSKILPAILUT PÄIJÄT-HÄMEESSÄ 30.91.10.2022 Kutsumme Suomen metsäurheiluliiton jäsenyhdistysten edustajat, metsäylioppilaat sekä metsäja puutalousoppilaitosten opiskelijat osallistumaan 74. metsätaidon kesämestaruuskilpailuihin. Perjantaina 30.9 klo 15 alkaen on henkilökohtainen pikakilpailu Orimattilassa ja joukkuekilpailu etukäteen nimettyjen joukkueiden kesken. Lauantaina 1.10 klo 10 alkaen on ns. normaalimatkan henkilökohtainen kilpailu ja metsäurheilupiirien välinen joukkuekilpailu Lahdessa. Ilmoittautuminen 16.9.2022 mennessä. Tarkempi kilpailukutsu ja ilmoittautumisohjeet löytyvät Suomen Metsäurheiluliiton nettisivuilta os. https://smul.fi/smulsm.html. Tervetuloa kilpailemaan Päijät-Hämeeseen! LAHDEN SEUDUN METSÄAMMATTIMIEHET (LAMA) Puhut puuta, muttet heinää? ETSIMME PUUNHANKINNAN ASIANTUNTIJOITA. Lue lisää: ura.junnikkala.com/jobs 68 Metsälehti Makasiini » PILKKEET KILPAILU 9568_.indd 68 9568_.indd 68 12.8.2022 15.28 12.8.2022 15.28
PALVELUKSEEN HALUTAAN NIMITYKSET Metsälehti METSÄLEHDEN uudeksi verkkokoordinaattoriksi on nimitetty Jenny Rantanen (26 vuotta). Hän on työskennellyt Metsälehdessä verkkotuottajana keväästä 2021. Koulutukseltaan Rantanen on historian kandidaatti. Hän on valmistunut Glasgow’n yliopistosta vuonna 2020. Verkkokoordinaattorin tehtäviin kuuluu verkkosivuston toiminnallisuuksien tutkiminen ja päivittäminen, analytiikan seuranta ja raportointi, uutiskirjeiden ja sosiaalisen median sisällön tuottaminen sekä verkkopalveluiden kehittäminen metsänomistajille. Tapio OTM Minna Palhamo aloitti toukokuussa 2022 Tapion tietoja ratkaisut -yksikön liiketoimintajohtajana ja Tapion johtoryhmän jäsenenä. Palhamolla on laaja-alainen kokemus informaatioja media-alan johtotehtävistä, digitransformaatioista ja asiakaskeskeisen palveluliiketoiminnan kehittämisestä. Hän on toiminut vuosia myös hallitustehtävissä. Miltton KONSULTTITOIMISTO Miltton on nimittänyt Terhi Koipijärven johtavaksi neuvonantajaksi. Hän aloittaa marraskuussa. Koipijärvi siirtyy Milttonin palvelukseen Metsähallituksesta, jossa hän on toiminut viestintä-, strategiaja vastuullisuusjohtajana. Ennen Metsähallitusta hän on työskennellyt vastuullisuuden johtotehtävissä esimerkiksi Stora Ensossa. Toimimme Hattulan, Hausjärven, Hämeenlinnan, Janakkalan, Kuhmoisten, Lopen ja Riihimäen alueilla. Palveluksessamme on 24 toimihenkilöä. Haemme OPERAATIOASIANTUNTIJAA määräaikaiseen sijaisuuteen Hämeenlinnan päätoimistolle (n. 12 kk). Edellytämme hakijalta hyvää yksityismetsätalouden tuntemusta ja soveltuvaa koulutusta (esim. Mti, AMK). Tehtävän hoitaminen edellyttää hyvää organisointikykyä sekä itsenäistä otetta. Eduksi katsotaan aiempi työkokemus puunkorjuun ja kaukokuljetuksien työnjohtotehtävistä sekä viestinnästä (mm. printtijulkaisut, somekanavat, nettisivut). Tarjoamme monipuolisen työtehtävän, joustavan työajan, liikuntaja kulttuuriedun, lounasedun ja modernin toimitilan. Työsuhteessa noudatetaan YT-METO työehtosopimusta. Työsuhde alkaa sopimuksen mukaan, mutta viim. ma 3.10.2022. Hakemus (ml. palkkatoive) ja ansioluettelo toimitetaan osoitteeseen rekry.kanta-hame@mhy.fi viim. ke 31.8.2022. Haastattelut ovat viikolla 37. Lisätietoja puhelimitse ti 23.8., pe 26.8. ja ti 30.8. klo 15-17 rekrytointiasiantuntija Irene Hiedanpäältä p. 050 320 9854, tai sähköpostitse rekry.kanta-hame@mhy.fi Kanta-Häme MHY Kanta-Häme 2 x 130 Makasiini_95 4.8.2022 10.56 Sivu 1 Päijänteen Metsänhoitoyhdistys on moderni kahdeksan kunnan alueella, eteläisessä Keski-Suomessa toimiva metsänomistajien edunvalvoja. Metsänomistajajäseniämme on noin 4800, jotka omistavat metsää yhteensä n. 200 000 ha. Toimihenkilöitä palveluksessamme on 35 ja liikevaihtomme on noin 11 milj. €. Metsänhoitoyhdistys on ainoa metsänomistajien edunvalvoja. OLETKO METSÄSSÄ HYVÄ? Toimihenkilömme siirtyessä toisiin tehtäviin haemme Jyväskylän tai Leivonmäen toimistolle aluevastuullista METSÄNEUVOJAA Aluevastuullisen metsäneuvojan työnkuvaan kuuluu metsänhoitoyhdistyksen kaikkien palveluiden myynti alueensa metsänomistajille. Haettavan metsäneuvojan vastuualueena on Luhangan kunnan alue. Metsäneuvojana olet metsänhoitoyhdistyksen kasvot metsänomistajille ja sinun on kyettävä muodostamaan pitkiä luottamukseen perustuvia asiakassuhteita. Tehtävässä menestyminen edellyttää hyviä sosiaalisia taitoja, oman työn itsenäistä organisointia sekä kykyä ja halua saavuttaa myynnilliset tavoitteet. Sinulla on oltava soveltuva koulutus ja kyky hahmottaa sekä hyödyntää tietojärjestelmiä. Aikaisempi kokemus myynnistä ja markkinoinnista luetaan eduksesi. Tarjoamme sinulle monipuolisen työtehtävän mielenkiintoisessa yhdistyksessä, hyvät työtilat ja työskentelyvälineet sekä mukavan työtäsi tukevan työyhteisön. Palkkaus sopimuksen mukaan. Palkitsemme tavoitteiden saavuttamisesta lisäksi tulospalkkiolla. Työ alkaa sopimuksen mukaan syksyllä 2022. Hae työpaikkaa 23.8.2022 mennessä osoitteessa jobs.toitasuomesta.fi Lisätietoja antaa toiminnanjohtaja Petri Takalo 0400 340063, petri.takalo@mhy.fi sekä myyntipäällikkö Henri Mommo 044 7359262, henri.mommo@mhy.fi www.paijannemhy.fi MHY Päijänne MHY Päijänne 2 x 170 Makasiini_95 18.7.2022 10.27 Sivu 1 Metsälehti Makasiini 69 9568_.indd 69 9568_.indd 69 12.8.2022 15.28 12.8.2022 15.28
ARVONTA! MISTÄ PIDIT? LUKUISAT hyönteiset imevät ravinnokseen kasvien siiviläputkissa virtaavaa nestettä. Se on heikkoa ravintoa, laimeata sokerivettä, jossa on hitunen proteiineja. Niinpä eläimet joutuvat imemään sitä suuria määriä saadakseen riittävästi proteiineja. Ylimääräisen veden ja sokerin ne poistavat – ulostavat – tavalla tai toisella. Se ei ole ihan yksinkertaista, sillä se pitää tehdä niin, ettei eläin itse tai vieressä samassa puuhassa olevat naapurit sotkeudu sokeritahmaan. Ratkaisuja on monia. Tunnetuin on kirvojen tapa poistaa ylimääräinen neste: ne palkkaavat sokeriliuoksella muurahaiset paimenikseen. Leppäkempillä on toinen tapa. Sokerihan on aineenvaihdunnan kannalta halpaa ainetta ja roskaruokaa, pelkkää vetyä, hiiltä ja happea, eikä sisällä lainkaan proteiinien tuotannon kannalta tärkeitä alkuaineita, typpeä ja fosforia. Niinpä leppäkempin toukka valmistaa ylimääräisestä sokerista vahaa, jonka se erittää selkäpuolelleen villamaisena nukkana. Vahavilla kätkee kempin toukan saalistajilta ja vettähylkivänä peitteenä suojaa toukan sokeritahmaltakin. Leppäkempin toukkia on alkukesällä lepissä joskus oksat valkoisenaan. Kansa on sanonut, että leppä piimii. Valkoinen nukka lepistä katoaa, kun kempit aikuistuvat. Aikuinenkin imee nesteitä kasvista ja ulostaa ylimääräisen veden ja sokerin. Liikkuvana otuksena se ei tarvitse koko vartalon peittävää vahaturkkia, riittää kun peräaukon ympärillä on vahasuojaus. l SEPPO VUOKKO Vahavillan suojassa Vahavilla piilottaa leppäkempin toukat saalistajilta ja estää niitä tahriutumasta omaan ulosteeseensa. JO RM A PE IP O N EN MIKÄ on mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli? Entä mikä on paras juttu energiapuuaiheisessa tiedeliitteessä, jonka lähetimme kaikille tilaajille tämän Metsälehti Makasiinin välissä. Minkä aiheen tutkimusta toivoisit meidän käsittelevän seuraavassa tiedeliitteessä? Voit vastata kyselyyn verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti. fi/lukijakysely. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kaikkien 11. syyskuuta mennessä vastanneiden kesken arvomme repun, joka sisältää juuri päivitetyn Metsäkoulu-kirjan. Viime numeron suosituin artikkeli oli akkusahoja esitellyt artikkeli ”Sähköä savotalle”. Palkinnoksi arvotun riippumaton voitti Lauri Kiiskinen Kuopiosta. Onnittelut voittajalle ja kiitokset kaikille vastaajille palautteesta! M ET SÄ KO U LU METSÄKOULU on käsikirja metsistä ja niiden hoidosta. Jokaisen metsänomistajan perusteos etenee metsänhoidon perusteista ja kasvupaikkaluokittelusta metsätilan omistajan vaihdokseen ja metsäverotukseen. Käytännönläheisestä kirjasta löytyvät neuvot istutukseen ja taimikonhoitoon, harvennusmallit sekä selkeät ohjeet raivaus ja moottorisahan käyttöön. Kirja käy läpi puukauppatilanteet ja metsäsuunnittelun periaatteet. Metsäluonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutos askarruttavat entistä useampia. Kirjassa on viimeisin tieto niistäkin. METSÄKOULUN kirjoittajat ovat alansa asiantuntijoita. Kattava teos sopii perustietojen hankkimiseen tai muistin virkistykseksi ja hakuteokseksi. www.tapio.fi ISBN 978-952-338-109-4 KL 67.51 Relaskooppitaulukot Aukko 13 mm Etäisyys 65 cm Matti Kiviniemi ja Pirjo Havia SUJUVASTI SEURAAVALLE Sujuvasti seuraavalle kertoo selkeästi ja käytännön läheisesti, kuinka metsätilan omistajan vaihdos kannattaa suunnitella. Kirja opastaa metsätaloudesta luopuvia ja toiminnan jatkajia verotus kysymyksissä ja tilanteen vaatimassa juridiikassa. Mukana on paljon hyödyllisiä asiakirja malleja. ISBN 9789523380745 319 sivua, sh. 42 € Hannu Liljeroos METSÄSIJOITTAJAN KIRJA Metsäsijoittajan kirja johdattaa metsäsijoittamisen maailmaan. Metsätilan, metsärahastoosuuden tai yhteismetsäosuuden ostoa harkitseva saa arvokasta tietoa ja neuvoja sudenkuoppien välttä miseksi. Menetelmät metsätilan arvon määrittämiseksi esitellään mahdollisine virhelähteineen. ISBN 9789523380967 352 sivua, sh. 42 € Henry Väre ja Heikki Kiuru METSÄKASVIO Metsäkasvio esittelee tutut ja harvinaiset metsiemme kasvit. Noin kolmensadan lajin tunnis tamista helpottavat laadukkaat valokuvat. Kirja on erin omainen väline koulujen lajintuntemuksen opetukseen. Kattava teos sopii myös kokeneelle luontoharrasta jalle. ISBN 9789523380837 239 sivua, sh. 42 € Tilaa lisää luettavaa: Metsäkauppa.fi METSÄKOULU 9 789523 381094 70 Metsälehti Makasiini » PILKKEET 9689_.indd 70 9689_.indd 70 12.8.2022 15.29 12.8.2022 15.29
Ensi numerossa NÄIN ARVIOIT PUUSTON MÄÄRÄN METSÄLEHTI MAKASIINI 6/22 ILMESTYY 30.9. Seuraava Metsälehti ilmestyy 2.9. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Eliisa Kallioniemi p. 029 432 6100 Anna Back p. 040 1623991 Jussi Collin, p. 029 432 6108 Eero Sala, p. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. 029 432 6110 Tiia Puukila, p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. 029 432 6115 Mikko Häyrynen, p. 029 432 6109 Mikko Riikilä, p. 029 432 6111 Sami Karppinen, p. 029 432 6114 Kauppak. 19 b, 40100 Jyväskylä Päivi Laipio, p. 029 432 6105 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Jenny Rantanen, p.029 432 6029 Pasi Myllymaa, p. 029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran, p. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja, p. 09 315 49 844 Sari Enderle, p. 09 315 49 800 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 90. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 2489-4044 (painettu) 2737-1131 (verkkojulkaisu) Makasiinin levikki: 32 890 (lt/21) PunaMusta 2022 TOIMITUS Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Levikkipäällikkö MYYNTI Myyntipäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 ISSN Painopaikka KU VA SA M I KA RP PI N EN ###Metsälehti Makasiini *P 9687_.indd 71 9687_.indd 71 12.8.2022 15.31 12.8.2022 15.31
ARVONTA ARVONIMET Leikkaa irti MAKASIINIKRYPTO 5, MAKASIINIKRYPTO 4, OIKEA RATKAISU Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys ? Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V METSÄLEHDEN keväisessä tilauskampanjassa arvoimme uusien tilaajien kesken metsurin varustepaketin (arvo 2 000 euroa), johon kuului metsurin varusteiden lisäksi myös moottorisaha. Onni potkaisi Sami Nevalaista ja varustepaketti lähtee hänen luokseen Helsinkiin. Isot onnittelut! METSURIN VARUSTEPAKETTI ARVOTTU TASAVALLAN presidentti Sauli Niinistö on myöntänyt metsänhoitaja Jouko Katajalle ja metsätalousinsinööri Matti Mäkiaholle metsätalousneuvoksen arvonimen. TÄMÄN Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 2.9.2022 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 5. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Palkinnot Makasiinikryptosta 4 on arvottu seuraaville kolmelle: Petri Kopsala, Toholampi, Lasse Muotila, Viljakkala ja Pertti Purovesi, Espoo. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. 9688_.indd 73 9688_.indd 73 12.8.2022 15.47 12.8.2022 15.47
METSÄMARSSI oli viikon kestänyt tapahtuma kesäkuussa 1950. Siinä ei varsinaisesti marssittu, mutta mentiin metsätöihin marsseihin liittyvän tahdonja voimannäytön hengessä. Nykykielellä Metsämarssia voi luonnehtia puuntuotannon tehostamiskampanjaksi. Syykin oli ilmeinen, sillä sodasta toipuvassa maassa puuston poistuma alkoi kolkutella kokonaiskasvua. Metsätyöksi katsottiin hakkuualan raivaus ja laikutus, taimikonhoito, metsäojien perkaus, pystykarsinta, ammattilaisen johtama kulotus sekä istutus ja kylvö. Metsämarssi-laatalla palkittiin maakunta, pitäjä tai asutuskeskus, joka sai metsälöiden kokonaismäärään verrattuna eniten väkeä vähintään yhdeksi päiväksi metsätöihin. Tapahtuma sai liikkeelle lähes puoli miljoonaa suomalaista, hoitotöitä tehtiin yli 60 000 hehtaarin alalla. Maakuntakilpailun voitti Itä-Savo, pitäjien ja asutuskeskusten palkinnot jaettiin useille voittajille. Metsämarssin järjestivät Keskusmetsäseura Tapio ja metsänhoitolautakunnat. Aloitukseen osallistui maan ylin johto presidenttiä myöten. Vuoden 1950 marssia onkin kutsuttu Paasikiven metsämarssiksi erotuksena presidentti Kekkosen myötävaikutuksella käynnistetystä vuosien 1963–65 Tuottamaton tuottavaksi -metsämarssista. Metsämarssi-ajatusta lämmitettiin vielä vuoden 2000 lähinnä symbolisella tapahtumalla. Sekin sai presidentin liikkeelle, sillä kertaa Tarja Halosen. Metsäalaa on sittemmin edistetty monilla, erinimisillä kampanjoilla. Ehkä niiden takana siintää kaikkien metsäkampanjoiden esiäiti, Metsämarssi.? l KAMPANJA NIMELTÄ METSÄMARSSI Metsäasioista ei ole aina kiistelty. Metsämarssi on syöpynyt metsäalan muistiin koko kansan kampanjana. Helsingin yliopiston metsänhoitaja Erkki K. Kalela ja presidentti J.K. Paasikivi Metsämarssilla. Kalela siirtyi pari vuotta myöhemmin Keskusmetsäseura Tapion toimitusjohtajaksi ja samalla Metsälehden päätoimittajaksi. LU ST O / N .A . O SA RA N KO KO EL M A MIKKO HÄYRYNEN 74 Metsälehti Makasiini » KÄÄNTEENTEKEVÄ 9571_.indd 74 9571_.indd 74 12.8.2022 15.35 12.8.2022 15.35
Black Edition alk. 6990€ Kompakti ja tehokas traktorimönkijä CFORCE 520L Black Edition sopii mainosti niin huvikuin hyötykäyttöönkin. Sen 495 cc moottori, CV-Tech -variaattoriratkaisu ja EFI tarjoavat uskomattoman kiihtyvyyden. Vakiovarusteisiin kuuluvat voimakas vinssi ja jämerä veto kuula auttavat sinua hoitamaan vaikeat työt. Hidas vaihteistoalue antaa maksimaalisen vetokyvyn. Saatavana pitkänä versiona, joka on rekiste röitävissä 2 henkilölle. T3B 40/60 km/h Kauppaan sisältyy markkinoiden paras takuu: 3 vuotta ilman kmtai tuntirajaa! Saatavilla valikoiduilta jälleenmyyjiltä kautta maan. Lue lisää tuotteesta ja löydä lähin jälleenmyyjäsi osoitteesta cfmoto.fi EUROOPAN SUOSITUIN MÖNKIJÄMERKKI 9685_.indd 75 9685_.indd 75 15.8.2022 17.24 15.8.2022 17.24
MODULARBOX OY SUOMALAINEN KONEKAUPPA JO 21 VUOTTA! Kotimainen tuotemerkki 30 30 30 -vuotis Synttärit! Synttärit! Kaikkiin VINSSI JA PERÄVAUNUPISTOKE KAUPANPÄÄLLE! 550 EFI 7990 ? +tk Ohjaustehostimella 550 EFI+EPS SH. 9490? +tk Rahoituksella alk. 169?/kk. Tilausnro 11009 Alumiinivanteet! SH. 8490? +tk ? +tk 6990 EDUN ARVO 1990? Kaikki mallit 2-paikkaisia. 4x4 +tk 7890 ? SH. 8990?+tk 550 EFI Tilausnro 11007 MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! Isoin maavara 30,5 cm Vetokyky yli 920 kg 26" Testivoittajarenkaat ym. OHJAUSTEHOSTIMELLA Rahoituksella alk. 159?/kk. SPECIAL EDITION FULL LED ERIKOISVARUSTELTU 8890 ? +tk EPS LED Rahoituksella alk. 169?/kk. Tilausnro 11006 NYT UUTUUS TELINEET! EDUN ARVO 2490? 13990 ? +tk Tilausnro 11016 SH.15990? +tk TASAUSPYÖRÄSTÖ! 4x4 Rahoituksella alk. 149?/kk. Tilausnro 11010 KATSO ESITTELYVIDEOT www.rally.fi 4x4 Pikasäädettävät iskunvaimentimet lisäsäiliöillä. SAA AJAA TIELLÄ! 26" MAXXIS BIG HORN Testivoittajarenkaat. Alumiinivanteet! 600 EFI EPS LED Otamme vaihdossa mönkijät, moottoripyörät, autot ym. ? +tk 9490 4x4 600 LTX EPS LED OHJAUSTEHOSTIMELLA MAX PITKÄRUNKOINEN! ? +tk 9990 Tilausnro 11019 Tilausnro 11018 SH.11490?+tk EDUN ARVO 1490? SAUVAOHJATTAVA RUOHONLEIKKURI! Finman Z132 5490 ? Vahva 22 Hv B&S moottori Made in USA. Hydro Geard Hydraulimoottorit Made in USA, Carlisle hihnat Made in USA, 3-terää, sivulle heittävä, 7-leikkuukorkeutta, Polttoainetankit 34 L. Paino 370 kg. (6990?) Rahoituksella alk. 100?/kk. Sopii myös kesantojen ja tienreunojen leikkuuseen. Vasaraterät: Todella hieno leikkausjälki nurmikolle. LEIKKAUSNOPEUS JOPA 15000 m2/h. KATSO LEIKKURIN ESITTELYVIDEO www.rally.fi MÖNKIJÄN MÖNKIJÄN MÖNKIJÄN NIITTY NIITTY NIITTY PUUHAKKURI 100 PIENNARMURSKAIN 220 Työteho 7500-19600 m2/h Leikkausleveys 2200 mm, 70-100 Hv, PTO 540r/min, Paino 850 kg VAHVISTETTU RUNKO JA LEIKKUUPÖYTÄ. B&S 420 cc 15 hv moottori, sähköstartti RUOHONLEIKKURIT! RUOHONLEIKKURIT! RUOHONLEIKKURIT! OKSASILPPURI B&S 420cc 15 hv moottori, sähköstartti. 420x340x1400 mm Syöttöaukko 2290 ? Rahoituksella alk. 99?/kk. Suurin oksan halkaisija 100 mm, Cromiterät, Paino 225 kg. Paino 225 kg Leikku ulevey s 132 cm Rahoituksella alk. 125?/kk. Vertaa: Hinta/laatusuhde, vetokyky, maavara, renkaat, ajettavuus, ym. TGB TRAKTORIT JA FINMAN TYÖKONEET MARKKINOIDEN 1 TGB TRAKTORIT JA FINMAN TYÖKONEET MARKKINOIDEN 1 TGB TRAKTORIT JA FINMAN TYÖKONEET MARKKINOIDEN 1 1992 2022 MODULARBOX OY MODULARBOX OY MODULARBOX OY Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III M Ö N K I JÄ C E N T E R M Ö N K I JÄ C E N T E R M Ö N K I JÄ C E N T E R Avoinna: Ark.10-17 Tilaukset ja tiedustelut puh. tai s-postilla: myynti@rally.fi 09 595 510 040 553 2428 tai netistä www.rally.fi sivuilta Meillä takuu, varaosat ja huolto pelaa varmasti! Suomessa yli 150 huoltopistettä. TILAA HETI OMASI! NOPEAT TOIMITUKSET RAHDILLA KOTIIN ASTI! Max. puun halkaisija 100 mm, 35-60 Hv, 4 Cr terää, 540-1000r/min B&S 6,5 Hv moottori. Suurin oksan halkaisija 60 mm, paino 80 kg. OKSASILPPURI Finman 65 890 ? Rahoituksella alk. 99?/kk. 500x1050 37T HALKAISUKONE 2890 ? Finman 120 Finman 150 2990 ? 2890 ? Paino 360 kg, 16" renkaat. 2 asentoa, pysty tai vaaka. UUTUUS jatkettava aisa! KAIKILLA Finman TYÖKONEILLA 5 VUODEN RUNKOTAKUU! MOOTTORILLA 2 VUOTTA! Rahoituksella alk. 99?/kk. Rahoituksella alk. 199?/kk. Rahoituksella alk. 179?/kk. Rahoituksella alk. 179?/kk. 1790 ? 4290 ? 1000 cc ABS LTX, UUTUUS! EPS, LED HALKAISUKONE 3390 ? 37T B&S 15 Hv moottori, Hydraulisella pöllin nostimella! TRAKTORIN TYÖKONEET: 5 vuoden runkotakuu. TRAKTORIN TYÖKONEET: 5 vuoden runkotakuu. B&S 15 Hv moottori. Rahoituksella alk.125?/kk. Rahoituksella alk. 99?/kk. Rahoituksella alk.125?/kk. 1020/ ###*P Metsälehti Makasiini » PILKKEET 9572_.indd 76 9572_.indd 76 15.8.2022 13.44 15.8.2022 13.44
PUUSTA ENERGIAA Lahopuu ei kuulu polttoon Laadukas hake tuoksuu hyvältä Huoltovarmuus edellä KARSITTU RANKA KÄY KAUPAKSI Energiapuuta korjataan yhä järeämmistä metsistä METSÄLEHDEN TIEDELIITE 2022 9647_.indd 1 9647_.indd 1 8.7.2022 16.59 8.7.2022 16.59
2 Metsälehti / Tiedeliite SA M I KA RP PI N EN s. 24-27 Varastointi näkyy energiapuun lämpöarvossa SA M I KA RP PI N EN PUUN energiakäyttö on ollut viime aikoina otsikoissa tiuhaan. Osa haluaisi ilmastosyistä kieltää puun energiakäytön kokonaan, osa pitää puuta päästöttömänä energianlähteenä. Osa sallisi kuitupuita pienempien puiden polton, osa antaisi markkinoiden päättää, meneekö puu energiaksi vai korkeamman jalostusasteen tuotteiksi. Viime aikoina keskusteluissa on painottunut varsinkin huoltovarmuus. Tiedeliitteeseen haastatellut tutkijat pitävät energiaomavaraisuutta nykyisessä maailmantilanteessa niin tärkeänä, että ovat valmiita sivuuttamaan jopa hiililaskelmat ja ohjaamaan polttoon myös kuitupuuta. TIEDELIITTEEN SIVUJA lukiessa käy selväksi, että kovin helppoa puun poltosta luopuminen ei Suomessa olisi. Noin kolmannes maassamme käytetystä sähköja lämpöenergiasta tuotetaan puulla. Esimerkiksi tuulitai aurinkovoimalla energiantarvettamme ei pystytä kattamaan, kuten ei ydinvoimallakaan. Puun energiakäytön puolesta puhuvat myös nuorten metsien hoitorästit. Niiden hoitaminen kuntoon on huomattavasti houkuttelevampaa, jos korjuukustannuksia voi kattaa hakkuutuloilla. ENERGIAPUUN KORJUUN ja mittauksen käytännöt eivät ole yhtä vakiintuneita kuin ainespuun, mutta kehitystä on tapahtunut sitä mukaa, kun energiapuun käyttö on lisääntynyt. Samalla on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota myös energiapuun laatuun. Varsinkaan pienemmän kokoluokan energialaitoksissa ei ole samantekevää, millaista polttoainetta kattiloihin laitetaan. TUTKITTAVAA SIIS RIITTÄÄ. Parhaiden korjuun ja mittauksen käytäntöjen sekä laatuun vaikuttavien tekijöiden löytämisen lisäksi on tärkeää, että löydetään myös parhaat keinot sovittaa yhteen energiapuun korjuu ja luonnon monimuotoisuus. Säästöpuiden, riistatiheiköiden ja suojakaistojen jättäminen on energiapuuhakkuissa yhtä tärkeää kuin kaikissa muissakin hakkuissa. Kuten tiedeliitteessä todetaan, tekopökkelöt tai muut toimet eivät yksinään pelasta luontoa, mutta tutkimustiedon mukaan pienistäkin luontoa huomioivista teoista on hyötyä. l LIINA KJELLBERG PUUENERGIAN MAA SA M I KA RP PI N EN SE PP O SA M U LI PÄÄKIRJOITUS 9648_.indd 2 9648_.indd 2 8.7.2022 16.57 8.7.2022 16.57
###Metsälehti / Tiedeliite *P V I I S A U T TA M E T S Ä S TÄ Jaa vanhan konkarin viisaus eteenpäin tulevalle metsänomistajalle. Metsälehti Makasiini 8 numeroa 39 90 norm. 74 € Untuvikon on turha aloittaa umpimetsästä. Lukemalla hän saa tarvittavat perustiedot ja -taidot viisaaseen ja vastuulliseen metsänomistamiseen. Laita tieto liikkeelle ja tilaa Metsälehti Makasiini lahjaksi tulevalle metsänomistajalle. tilaametsa.fi/konkari 9647_.indd 3 9647_.indd 3 8.7.2022 17.01 8.7.2022 17.01
PUU ON SUOMEN ENERGIANTUOTANNON PERUSTA RI IK KA H U RR I 4 Metsälehti / Tiedeliite 9650_.indd 4 9650_.indd 4 8.7.2022 13.01 8.7.2022 13.01
A A LOITETAAN i s oi l l a luvuilla. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa kulutettiin viime vuonna energiaa, siis lämpöä ja sähköä, yhteensä 377 terawattituntia. Luku ei ehkä kuulosta isolta, mutta se on sitä. Tera tarkoittaa biljoonaa, siis lukua, jossa ykkösen jälkeen vilistää kaksitoista nollaa. Yksi terawattitunti on miljardi kilowattituntia. Lukema on tosin melkoinen yliarvio. Se kuvaa energian bruttotuotantoa, joka sisältää myös hävikin. Tuotetun bruttoenergian ja myytävän nettoenergian ero on valtava erityisesti ydinvoimaloissa, koska ydinvoiman hyötysuhde on vain 33 prosenttia. Tilastoidusta 68,8 terawattitunnista 45 terawattituntia lämmittää käytännössä vain Selkämerta ja Suomenlahtea. Ajatus perustaa Suomen koko energiantuotanto uusien ydinvoimaloiden varaan on siis mahdoton. Laitoksia tarvittaisiin kymmeniä. PUU ON SUOMEN ENERGIANTUOTANNON PERUSTA Suomessa voi tulla kylmä, jos EU:n komissio kieltää runkopuun käytön energiantuotannossa. Tutkijat huomioisivat energiahuollossa poikkeusajan. MIKKO RIIKILÄ Pienpuuta voitaisiin korjata energiaksi nykyistä enemmän, sanoo Luken Lauri Sikanen. Metsälehti / Tiedeliite 5 9650_.indd 5 9650_.indd 5 8.7.2022 13.01 8.7.2022 13.01
Entäpä puu? Puuenergian hyötysuhde on huomattavasti parempi kuin ydinvoiman, noin 85 prosenttia. Voisiko puulla tyydyttää Suomen energiantarpeen, edes teoriassa? Vastaus on yksiselitteinen ei. Puukuutiometristä saadaan noin kaksi megawattituntia energiaa. Suomen vuotuinen energiankulutus vastaa siis 190 miljoonan puukuutiometrin energiasisältöä. Se on enemmän kuin kaksi kertaa Suomen metsien vuotuinen hakkuumahdollisuus. Kolmannes energiasta puuta Yllä oleva laskuharjoitus osoittaa, että energiahuollossa on pakko tukeutua useisiin lähteisiin. Se ei muuta miksikään sitä, että puu on tärkein yksittäisistä energianlähteistä. Kun puuainesta poltetaan sellutehtaiden soodakattiloissa, voimalaitoksilla ja omakotitalojen uuneissa, saadaan 30 prosenttia Suomessa käytetystä sähköja lämpöenergiasta. Esimerkiksi tuulivoiman osuus energiantuotannosta oli viime vuonna kaksi prosenttia. Aurinkoenergia peittyy tilaston marginaaliin. Puuenergiasta suuri osa tuotetaan sellutehtailla, yli kaksi kertaa enemmän kuin energiantuotantoa varten korjatusta puusta biovoimalaitoksilla. Sellutehtaiden energianlähde on mustalipeää, jota muodostuu, kun sellukattilasta tulevaa sellumassaa pestään valkolipeällä. Tällöin sellun seassa oleva sulamaton puuaines, ligniini, liukenee lipeään. Sellu vaalenee ja lipeä mustuu. Kun mustalipeää poltetaan, siihen liuennut ligniini palaa ja SA M I KA RP PI N EN SA M I KA RP PI N EN ”Jos jatkuvapeitteinen metsänkäsittely yleistyy avohakkuiden kustannuksella, hakkuutähteiden saatavuus heikkenee.” Karsittua rankaa ja siitä haketettua haketta Rauhalahden voimalaitoksella Jyväskylässä. Kokopuun eli karsimattoman rangan ja latvusten haketusta Rauhalahden voimalaitoksella Jyväskylässä. Luken Lauri Sikasen mukaan puu on merkittävä uusiutuvan energian lähde koko EU:n alueella. 6 Metsälehti / Tiedeliite 9650_.indd 6 9650_.indd 6 8.7.2022 13.01 8.7.2022 13.01
sen sisältämä energia saadaan talteen. Samalla lipeä puhdistuu, ja se kierrätetään uudelleen sellun pesukemikaaliksi. Myös sellutehtaiden puujäte ja kuori käytetään energiantuotannossa, joten kaikkiaan selluntuotannon sivutuotteena saadaan vuosittain yli 50 terawattituntia energiaa. Se vastaa 25 miljoonan puukuutiometrin energiasisältöä. Lisäksi sahauksen sivutuotteena syntyy mittava määrä kuorta ja purua, jotka nekin käytetään energiantuotannossa joko sahalaitoksilla tai biovoimalaitoksissa. Kuoren ja purun, kuten myös mustalipeän, määrä on riippuvainen metsäteollisuuden ja sahojen puunkäytöstä. Tuotantoa ei voi lisätä energian tarpeen kasvaessa. ”Pienpuun tuesta ei pitäisi luopua” Metsänomistajille tutuin puuenergian muoto – omassa liiterissä olevien klapien jälkeen – on metsähake. Se näyttäytyy rankapinoina tienvarsilla ja hakkuutähdekasoina aukkojen laidoilla. Hakkuutähteiden määrä riippuu siitä, paljonko päätehakkuita tehdään. Päätehak kuiden määrä t aas riippuu paljolti metsäteollisuuden vientisuhdanteista, mutta jatkossa myös hakkuutavoista. ”Jos jatkuvapeitteinen metsänkäsittely yleistyy avohakkuiden kustannuksella, hakkuutähteiden saatavuus heikkenee, koska jatkuvan kasvatuksen hakkuilta ei kannata kerätä hakkuutähteitä”, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) ryhmäpäällikkö Lauri Sikanen. Parhaiten kasvavaan enerRI IK KA H U RR I Metsälehti / Tiedeliite 7 9650_.indd 7 9650_.indd 7 8.7.2022 13.01 8.7.2022 13.01
gian kysyntään voidaankin vastata korjaamalla lisää puuta nuorten metsien harvennuksilta ja ensiharvennuksilta. Metsähakkeen käyttö energian tuotannossa on lisääntynyt parissa vuodessa kolmanneksella. Lisäys on pienpuuta, joka suurelta osin on kotimaista alkuperää. Rahkeet riittäisivät suurempaankin määrään. Sikanen arvioi, että puuperäisen energian tuotantoa olisi varaa lisätä jopa niin, että turpeesta ja Venäjältä tuodusta puusta tuotettu energia pystyttäisiin korvaamaan. ”Pienpuun korjuutuesta ei pitäisi luopua. Tuki on kannustin metsänomistajille ja hillitsee kuitupuun ohjautumista energiantuotantoon. Energian kallistuessa tuottajien puustamaksukyky vahvistuu, joten ilman pienpuun korjuutukea kuitupuun virtaamista energialaitoksiin ei voitaisi estää.” Uhkan puuenergian kasvulle luovat EU:n pyrkimykset rajoittaa runkopuun korjuuta energiapuuksi. Toteutuessaan komission suunnitelmat romuttaisivat Suomessa tuotetun puuenergian kasvuedellytykset. ”Huoltovarmuus hiilinieluja tärkeämpi” Sikanen ei pidä pahimpia EU-skenaarioita todennäköisinä. ”EU-politiikka on vaikeasti ennakoitavaa. Usein esitykset ovat olleet raflaavia, mutta lopulliset päätökset ovat olleet Suomen kannalta siedettäviä. Ihmettelisin, jos EU tässä geopoliittisessa tilanteessa rajoittaisi vahvasti puun polttoa. Biomassa ja puu ovat merkittäviä uusiutuvan energian lähteitä koko EU:n alueella.” Sikasen mukaan puun riittävyys ei ole ainoa rajoite energiapuuhuollon järjestämisessä. Hakkuumahdollisuuksien rajoja hipovat hakkuut alentavat vääjäämättä metsien hiilinielua. Sikanen sivuuttaisi kuitenkin hiililaskelmat vallitsevan kansainvälisen poikkeustilanteen ajaksi. RI IK KA H U RR I Rekka tuo Jyväskylässä sijaitsevalle Rauhalahden voimalaitokselle kuivattua purua Keiteleen sahalta. Lauri Sikanen on Luken ryhmäpäällikkö. ”Omavarainen energiahuolto on iso asia tällaisena aikana, mielestäni jopa isompi kuin hiilinielun tilapäinen aleneminen. Tässä on kuitenkin kyse ihmisten kotien lämmittämisestä. Ja jostainhan Suomi sen energian joka tapauksessa ostaa, jos omat metsät jätetään 8 Metsälehti / Tiedeliite 9650_.indd 8 9650_.indd 8 8.7.2022 13.01 8.7.2022 13.01
SA M I KA RP PI N EN epätarkkoja ja kehittyvät jatkuvasti. Esimerkiksi maaperän hiilen kulku tunnetaan edelleen huonosti. ”Tarvitaan ainakin kymmenen vuotta töitä ja lisää osaamista sekä tietoa, ennen kuin hiilitaselaskelmista saadaan kattavia ja luotettavia.” ”Omavarainen energiahuolto on iso asia tällaisena aikana.” käyttämättä.” Vaihtoehtoisia puuenergian lähteitä voisivat olla esimerkiksi Etelä-Amerikan plantaaseilta tuodut puubriketit tai Pohjois-Amerikasta tuotava puupelletti. Sikasen mukaan metsien hiilitaselaskelmat ovat vielä Metsälehti / Tiedeliite 9 9650_.indd 9 9650_.indd 9 8.7.2022 13.01 8.7.2022 13.01
Energiapuuhuolto haastaa logistiikan Korjattavissa olevan energiapuun määrästä on esitetty hyvin monenlaisia arvioita. Valtakunnan metsien inventoinneista (VMI) saatujen tulosten perusteella on laskettu, että suurin ylläpidettävä energiaksi käytettävän pienja harvennuspuun korjuumäärä on 8,4 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Sikanen huomauttaa, että hakkuumahdollisuuksien riittävyyden lisäksi haasteena on metsähakkeen kuljetus. ”Runsaimmat energiapuuvarat suhteessa alueen omaan käyttöön ovat Itä-Suomessa, ja suurin tarve puupolttoaineista suhteessa niiden saatavuuteen on etelässä ja lounaassa. Ratkaisevaa on, pystytäänkö kuljetukset järjestämään tehokkaasti.” Lukessa on VMI-tietojen perusteella löydetty hoitamatta jääneitä ensiharvennuksia ja nuoria metsiä yhteensä 1,3 miljoonaa hehtaaria. Se tarkoittaa 50–100 miljoonaa kuutiometriä pienpuuta energian raaka-aineeksi. Rästiharvennukset lisäisivät myös tulevia hakkuumahdollisuuksia ja puuston arvokasvua. Niiden toteutuksella otaksuisi olevan kiire, jotta metsien kasvukunto voidaan turvata. Näin voisi siis olettaa, että pienpuuta saisi lähivuosina hakata sen mitä koneista lähtee. RI IK KA H U RR I Yksi energiapuun käytön lisäämisen haasteista on metsähakkeen kuljetus, sanoo Luken Lauri Sikanen. 10 Metsälehti / Tiedeliite 9650_.indd 10 9650_.indd 10 8.7.2022 13.01 8.7.2022 13.01
UUSIUTUVA ENERGIA Suomessa vuonna 2021 kulutetun energian lähteet ja osuudet kokonaiskulutuksesta. Muut Valtaosa uusiutuvista energianlähteistä puuta Muut (mm. aurinkoenergia ja biokaasu) Öljyjalosteet Kivihiili Maakaasu Sähkön tuonti 19 % 6 % 5 % 5 % 3 % 1 % 1 % 18 % Vesivoima Tuulivoima PUUPOLTTOAINEET 10 % 5 % 70 % 15 % Kierrätyspuu Mustalipeä Teollisuuden sivutuotepuu (mm. kuori ja sahanpuru) Puupelletit ja briketit Muu jätepuu Puun pienkäyttö Järeä runkopuu Pienpuu (karsittu ja karsimaton ranka) Hakkuutähteet Kannot 62 % 41 % 17 % 21 % 2 % 2 %2 % 16 % 28 % 3 % 7 % Muut fossiiliset energianlähteet 42 % Turve METSÄHAKE Karsimatonta rankaa Kantoja Karsittua rankaa Järeää runkopuuta Hakkuutähdettä Lorem ipsum Ydinenergia Lähde: Luke ja Tilastokeskus SA M I KA RP PI N EN Metsälehti / Tiedeliite 11 9650_.indd 11 9650_.indd 11 8.7.2022 13.01 8.7.2022 13.01
VMI-aineistojen perusteella arvioituja energiapuun suurinta ylläpidettävää korjuumäärää – joka siis on 8,4 miljoonaa kuutiometriä vuodessa – ja rästiharvennusten määrää – joka siis on 1,3 miljoonaa hehtaaria – on vaikea sovittaa yhteen. Mistä ennusteiden epäsuhta johtuu, Luken johtava tutkija Kari T. Korhonen? ”Olemme itsekin tunnistaneet epäsuhdan. Kyse on siitä, että suuri osa rästikohteista on taloudellisesti kannattamattomia korjuukohteita. Toisaalta myös kuituja energiapuun oletetut hintasuhteet vaikuttavat arvioon energiapuun saatavuudesta.” Poikkeusoloissa kuitupuuta energiaksi Luken tutkijan Kari Härkösen mukaan energiapuun suurin ylläpidettävä korjuumäärä perustuu viime vuosikymmenen puolivälissä vallinneisiin energiaja kuitupuun hintasuhteisiin sekä silloiseen korjuuteknologiaan. Energiapuu oli silloin selvästi halvempaa kuin kuitupuu, ja energiapuun korjuu oli kallista. Nyt tarjolla on tehokkaampaa korjuuteknologiaa, ja energiapuun hinta on lähellä kuitupuun hintaa. Mitä enemmän energiapuusta maksetaan, sitä suurem m a k si k a n n at t av a sti korjattava määrä kohoaa ja pieniläpimittaisimmat kuitupuurungotkin ohjautuvat todennäköisesti energian tuotantoon. ”Jos energiaja kuitupuun hinta olisi sama, saattaisi olla kannattavampaa myydä energiapuuta, koska sen saanto on parempi, jos oksamassaa ja mahdollista pienpuuta korjataan mukaan”, Härkönen pohtii. Hän muistuttaa, että puun myynnin kannattavuus on metsänomistajan näkökulma. Energiahuollon turvaaminen on metsäpolitiikan asia. Luken tutkimusten mukaan uusilla jatkuvatoimisilla giljotiinikourilla jopa runkokooltaan 15-litraiset puut voidaan korjata kannattavasti. Lisää pelivaraa energiapuun hankintaan saataisiin myös tarkastelemalla uudelleen kuituja energiapuun rajaa. ”Normaaliolosuhteissa kuitupuu kannattaa jalostaa tarkoin sellutehtailla, mutta nyt ollaan kaikkea muuta kuin normaalitilanteessa, joten osa kuitupuusta kannattaisi mielestäni ohjata polttoon energian tuotannon turvaamiseksi”, Härkönen esittää.? l ”Suuri osa rästikohteista on taloudellisesti kannattamattomia korjuukohteita.” Rekka tuo metsätien varressa hakkuutähteistä tehtyä haketta Jyväskylässä sijaitsevalle Rauhalahden voimalaitokselle. SA M I KA RP PI N EN LU KE /E RK KI O KS A N EN Kari T. Korhonen on Luken johtava tutkija. LU KE /E RK KI O KS A N EN Kari Härkönen on Luken tutkija. 12 Metsälehti / Tiedeliite 9650_.indd 12 9650_.indd 12 8.7.2022 13.01 8.7.2022 13.01
Metsälehti / Tiedeliite 13 1. Kannattaako energiapuuta kasvattaa? Energiapuun kasvatus voi olla taloudellisesti kannattavaa varsinkin entisillä turvetuotantoalueilla. Myös ainespuun, eli kuituja tukkipuun, kasvatus onnistuu siellä, mutta jos haluaa selvitä mahdollisimman vähin metsänhoitotöin, on biomassan kasvatus kätevä vaihtoehto. 2. Sopiiko energiapuun kasvatus muualle? Maataloudesta vapautuneille peltotilkuille energiapuun kasvatus ei sovi, sillä pintakasvillisuuden kilpailu on pelloilla liian kovaa. Kivennäismailla taas on taloudellisesti kannattavampaa kasvattaa ainespuuta. Ojitetuissa suometsissä energiapuun kasvatus voi olla kannattavaa, mutta siitä ei ole juuri tutkimustuloksia. 3. Mitkä puulajit sopivat energiapuuksi? Entisille turvetuotantoalueille sopii parhaiten hieskoivu. Paju ja lepät vaativat siellä niin runsasta lannoitusta, että niiden kasvattaminen energiapuuksi ei ole kannattavaa. Haapa taas maistuu turhan hyvin hirvieläimille. 4. Miten energiapuumetsää kasvatetaan? Hieskoivun siementä ei ole juurikaan saatavilla, joten energiapuun kasvatus perustuu pitkälti luontaiseen metsittymiseen. Energiapuumetsän perustamisen yhteydessä kannattaa tehdä tuhkalannoitus. Energiapuumetsä kannattaa hakata 20–30 vuoden iässä. Sen jälkeen uuden energiapuusukupolven voi usein KANNATTAAKO ENERGIAPUUN KASVATUS? Energiapuun kasvatus sopii varsinkin entisille turvetuotantoalueille, kertoo Luken tutkija Lasse Aro. Pohjois-Pohjanmaalla kasvava 31-vuotias suonpohjalle luontaisesti syntynyt energiapuukoivikko on hakkuukypsä. Puuta koivikossa on noin 200 kuutiota hehtaarilla. LA SS E AR O LIINA KJELLBERG kasvattaa kaadettujen puiden kantovesoista. 5. Miten kannattavaa energiapuun kasvatus on? Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreimmat kannattavuuslaskelmat ovat muutaman vuoden takaa. Niissä paljaan maan arvoksi saatiin entisten turvetuotantoalueiden energiapuukohteilla parhaimmillaan yli 2 000 euroa hehtaarilta. Paljaan maan arvo tarkoittaa puunkasvatuksen tulevaisuuteen sijoittuvien tulojen ja menojen nettonykyarvoa. Laskelmien teon jälkeen metsähakkeen hinta on noussut, mikä parantaa energiapuun kasvatuksen kannattavuutta. Toisaalta puuntuotannon ja -korjuun kustannukset ovat nousseet, mikä heikentää energiapuun kasvatuksen kannattavuutta. 6. Voiko energiapuun kasvatukseen saada metsitystukea? Ei. Bioenergian kasvatus ei kuulu määräaikaiseen metsitystukikokonaisuuteen.? l Luken tutkija Lasse Aro tutkii muun muassa suonpohjien metsänkasvatusta ja metsäympäristön radioekologiaa. LU KE /O UT I M ÄK IL Ä 9659_.indd 13 9659_.indd 13 8.7.2022 15.02 8.7.2022 15.02
14 Metsälehti / Tiedeliite JOS katsoo tilastoja, energiapuu ei näytä pärjäävän kovin hyvin vertailussa muihin energiamuotoihin. Energiapuun päästökerroin – eli kuinka monta tonnia päästöjä syntyy, kun tuotetaan terajoulen verran energiaa – on jopa kivihiiltä suurempi. Puun energiakäytön jatkaminen voi kuitenkin olla perusteltua muista syistä, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Johanna Routa. ”Bioenergia on siirtymävaiheen polttoaine niin kauan, kunnes jokin uusi ratkaisu keksitään.” Routa toteaa, että Suomen olosuhteissa energian tarvetta ei saada katettua yksin aurinkoja tuulivoimalla. Puun päästöjä ei myöskään voi suoraan verrata turpeeseen ja kivihiileen. Puu päästäisi lahotessaan ilmakehään hiiltä joka tapauksessa, kun taas kivihiileen hiilidioksidi on sitoutunut pysyvästi. ”Fossiilisia me emme saa takaisin, mutta kun puu lähtee uudelleen kasvamaan, niin se sitoo hiiltä elinkaarensa aikana hyvinkin päästämänsä määrän”, Routa sanoo. Uusiutuvat tuuli ja aurinkoenergia ovat päästöttömiä, mutta turbiinien ja aurinkopaneelien valmistus kuluttaa luonnonvaroja ja tuottaa myös päästöjä. ”Kuinka kauan kestää ja paljonko uusiutuvaa energiaa täytyy niillä tuottaa, että saadaan nämä päästöt kompensoitua, tämä on yksi suuri kysymys.” Vaikutukset maankäyttöön vaihtelevat LUT-yliopisto teki vuonna 2017 tutkimuksen eri energiamuotojen tuotantokustannuksista. Tuolloin tuulella tuotetun sähkön hinta oli vertailussa ensimmäistä kertaa halvin ja selvästi puulauhdevoimalan tuotantoa edullisempi. Sittemmin tuulienergia on halventunut entisestään, ja Suomessa tuotanto on vuoden 2019 tietojen mukaan Euroopan edullisinta: 30 euroa megawattitunnilta. Roudan mukaan metsähakkeen voimalaitoshinta oli viime vuonna noin 23,50 euroa megawattitunnilta. Energiapuun hinta voi kuitenkin vaihdella, ja metsähakkeen laitoshinnan ennustetaan nousevan jopa 20–30 prosenttia tänä vuonna. SIIRTYMÄVAIHEEN ENERGIAA Puun poltosta syntyy enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin kivihiilestä, mutta energian ilmastoja ympäristövaikutukset ovat moninaisemmat kuin savupiipun sisältö. MARIA KARUVUORI 9660_.indd 14 9660_.indd 14 8.7.2022 13.09 8.7.2022 13.09
Metsälehti / Tiedeliite 15 Myös maankäytön kysymykset ovat olennaisia. Biomassasta, kuten puusta, tuotettu energia vaatii huomattavasti enemmän maa-alaa kuin vaikkapa tuulivoima. Vuonna 2016 julkaistun amerikkalaistutkimuksen mukaan tuulivoiman suora maankäyttövaikutus on noin 1,3 neliökilometriä ja maisemavaikutus noin 126 neliökilometriä terawattituntia kohden. Bioenergialla vastaava pinta-ala on yli 800 neliökilometriä. Toisaalta tuulivoiman vaikutuksista eläimiin kiistellään. Ruotsissa on saatu alustavia tutkimustuloksia, joiden mukaan porot välttelisivät tuulivoimaloiden ympäristöä. Energiapuun korjuussa tehostamisen varaa Voiko puun käyttöä sitten lisätä? Roudan mukaan paineita hakkuiden lisäämiselle on, koska Venäjän tuontia täytyy korvata. Energiapuun päästökerroin suuri Poltettavien energiamuotojen CO2-päästökertoimet vuonna 2022. (halot, rangat, pilkkeet, hake ja murske) 112 Turve (palaturve) 103,2 Mustalipeä 95,3 Kivihiili 93,1 Bioetanoli 72 Moottoribensiini 65,5 Maakaasu 55,3 Dieselöljy 54,6 Energiapuu Energiapuu Energiapuu Turve (palaturve) Turve (palaturve) Mustalipeä Mustalipeä Kivihiili Bioetanoli Moottoribensiini Maakaasu Dieselöljy Lähde: Tilastokeskus Energiapuun lämpöarvo pieni gigajoulea/tonni 20 40 60 80 100 120 Maakaasu 21 % (halot, rangat, pilkkeet, hake ja murske) Lorem ipsum tonnia/terajoule Energiapuun lämpöarvo pieni Poltettavien energiamuotojen oletuslämpöarvot. Dieselöljy Moottoribensiini Maakaasu Kivihiili Bioetanoli 10 20 30 40 50 (halot, rangat ja pilkkeet) Lä hd e: Ti la st ok es ku s Lä hd e: Ti la st ok es ku s (hake ja murske) Suomen ilmastopaneelin tuoreen selvityksen mukaan puun energiakäytön substituutioeli korvaushyöty ei kuitenkaan riitä kattamaan hiilinielun menetyksestä aiheutuvia päästöjä, jos hakkuumääriä lisätään merkittävästi nykyisestä. Energiapuun korjuuta voisi kuitenkin tehostaa. ”Viimeisimmän valtakunnan metsien inventoinnin mukaan pelkästään ensiharvennusrästejä on yli 900 000 hehtaaria. Ensiharvennusrästien purkaminen tuottaa kaivattua energiapuuta, mutta myös kohentaa metsien arvokasvua.” Mikään energiamuoto ei lopulta ole ongelmaton. Fossiilisten korvaamisen lisäksi on tarpeen myös pohtia tapoja hillitä energian kulutusta.? l 9660_.indd 15 9660_.indd 15 8.7.2022 13.09 8.7.2022 13.09
16 Metsälehti / Tiedeliite Energiapuun korjuuseen erikoistunut yrittäjä Joonas Paananen pitää joukkokäsittelyn mahdollistavia keruukäpäliä välttämättömänä varusteena hakkuupäässä. Niiden merkitys on sitä suurempi, mitä pienempää puustoa korjataan. Paananen esitteli energiapuun korjuuta Petäjävedellä kesäkuussa. 9662_.indd 16 9662_.indd 16 8.7.2022 15.31 8.7.2022 15.31
Metsälehti / Tiedeliite 17 K K U N p u h u taan kuituja tukkipuun korjuusta, on melko helppo muodostaa käsitys, millaisella kalustolla puut tänä päivänä korjataan metsästä tien varteen. Jos sen sijaan puuta korjataan nuorista metsistä energiakäyttöön, kasvaa korjuuseen käytettyjen koneiden ja kourien joukko moninkertaiseksi. ”Energiapuun kysyntä on vaihdellut voimakkaasti, mikä on osaltaan vaikuttanut yrittäjien intoon investoida kalustoon. Siksi myös korjuumenetelmät ja kalusto vaihtelevat Karsittu ranka valtaa alaa Energiapuu korjataan yhä useammin karsittuna rankana. Sitä puoltavat niin korjuukalusto, logistiikka kuin metsähakkeen laatukin. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN Karsittua energiarankaa voidaan korjata karummiltakin kasvupaikoilta, sillä oksat ja neulaset, joissa valtaosa ravinteista on, jäävät metsään. Katso video Metsälehden Youtubesta. 9662_.indd 17 9662_.indd 17 8.7.2022 15.31 8.7.2022 15.31
18 Metsälehti / Tiedeliite paljon”, arvioi energiapuuhun erikoistunut Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Juha Laitila. Saman on havainnut energiapuukouria valmistavan Moisio Forest Oy:n toimitusjohtaja Petrus Moisio. ”Asiakkaat hakevat hyvin yksilöllisiä ratkaisuja käytössään olevan konekaluston perusteella. Yhtä patenttiratkaisua ei ole.” Moision mukaan energiapuun korjuu on kymmenen viime vuoden aikana kuitenkin ammattimaistunut huomattavasti. ”Sitä mukaa, kun energiapuuta käyttäviä lämpölaitoksia on tullut lisää, myös yhä isompi joukko yrittäjiä on erikoisMoisio Forest Oy:n Petrus Moision mukaan syöttävät kourat, joissa on runkojen joukkokäsittelymahdollisuus, ovat tällä hetkellä kysytyimpiä energiapuun korjuuseen. Moipu M300F1 -kourassa on giljotiinikatkaisu, ja sillä voidaan myös kuormata puut, kun hakkuuseen käytetään ajokonetta. tunut energiapuun korjaamiseen. Voisi sanoa, että alalle on rakentunut vakaa pohja.” Myös metsänomistajat korjaavat huomattavan määrän energiapuuta esimerkiksi maatilan omaan käyttöön. Tällöin kaluston soveltuvuus myös muihin töihin korostuu. Korjuuta yhä järeämmistä metsistä Nuorista metsistä korjattua runkopuuta käytettiin Suomessa viime vuonna noin 5,8 miljoonaa kuutiometriä, selviää Luken tilastoista. 2000-luvun alussa energiapuuta pyrittiin korjaamaan pääsääntöisesti kokopuuna ilman karsimista. Nyt suuntaus on muuttunut, ja valtaosa pienpuusta korjataan karsittuna rankana. Syitä tähän on monta. ”Karsittua rankapuuta voidaan tehdä samalla kalustolla kuin ainespuuta, sitä voidaan kuljettaa puutavara-autoilla, se säilyy varastoituna paremmin, sen haketus on tehokasta ja siitä saadaan tasalaatuisempaa haketta”, Laitila listaa. Rankapuuta voidaan lisäksi korjata karuimmiltakin kasvupaikoilta ilman pelkoa liian suurista ravinnetappioista, sillä oksat jäävät metsään. Merkittävin syy karsitun rangan suosiolle on Laitilan mukaan kuitenkin se, että kysynnän kasvaessa energiapuu”Energiapuun korjuukohteet ovat järeytyneet korjuumäärien kasvaessa.” Energiapuun korjuumenetelmät vaihtelevat paljon, kertoo Luken Juha Laitila. Lähde: Juha Laitila/Luke Lähde: Routa, J., Kolström, M. ja Sikanen, L. 2018. (International Journal of Forest Engineering 29) Taloudellinen tappio, euroa 300 000 200 000 150 000 100 000 50 000 250 000 3 kk 6 kk 8 kk 10 kk 12 kk 18 kk Varastointiaika Puiden koko näkyy korjuukustannuksissa Energiapuun suhteellinen korjuukustannus tienvarsivarastolla työmaan ja puun runkokoon mukaan. 200 % 180 % 160 % 140 % 120 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % % 10 20 30 40 50 60 Energiapuun keskikoko, dm Energiapuusta maksettava hankintahinta Työmaan koko, 25 m 3 Työmaan koko, 50 m 3 Työmaan koko, 100 m 3 Suhteellinen korjuukustannus tienvarsivarastolla JU H A LA IT IL A N KO TI A LB U M I 9662_.indd 18 9662_.indd 18 8.7.2022 15.31 8.7.2022 15.31
Metsälehti / Tiedeliite 19 ta korjataan yhä järeämmistä metsistä. ”Tehokkuus, toimitusvarmuus ja suoraviivaisuus puoltavat rankamenetelmää, mutta perimmäisin syy on, että energiapuun korjuukohteet ovat järeytyneet korjuumäärien kasvaessa.” Rankapuuta korjataankin isossa osassa maata hyvin samantyyppisiltä ensiharvennusleimikoilta kuin kuitupuuta, sillä pieniläpimittaiset ”perinteiset” energiapuukohteet eivät yksin riitä varmistamaan energiapuun saatavuutta. Karsittuna rankana hehtaarikertymä on hieman suurempi kuin kuitupuuna, sillä ranka otetaan talteen jopa 2–3 sentin latvaläpimittaan saakka. Esimerkiksi metsänhoitoyhdistykset käyttävät vertailulaskelmissaan rankapuulle yleisesti noin 10–15 prosenttia suurempaa kertymää kuin kuitupuulle. Rungon koko sanelee kannattavuuden Energiapuun korjuun ikuinen 9662_.indd 19 9662_.indd 19 8.7.2022 15.31 8.7.2022 15.31
20 Metsälehti / Tiedeliite haaste on, kuinka saada korjattua suuri määrä pieniä puita taloudellisesti kannattavasti. ”Puun koko on kaiken a ja o, sillä tuottavuus ja puun koko kulkevat aina käsi kädessä”, Laitila painottaa. Rungon koko sanelee pitkälti myös sen, milloin korjuu rankapuuna on kokopuuta edullisempi vaihtoehto. Vedenjakana voidaan pitää noin 50 litran runkokokoa. Sitä isompi puusto kannattaa karsia ja pienempi korjata kokopuuna. Energiapuuhakkuussa myös rungot, jotka eivät täyttäisi kuitupuun mittoja, korjataan talteen. Ennakkoraivauksessa nämä rungot jäävät pystyyn, näyttää Laanian (Lassila & Tikanojan ja Neovan yhteisyritys) metsäpalveluasiantuntija Erkki Kuosmanen. Hän esitteli energiapuun korjuuta Petäjävedellä kesäkuussa. ”Rinnankorkeusläpimittana se tarkoittaa noin 8–10 sentin läpimittaa”, Laitila sanoo. Karsitun rangan tekemiseen tehokkain yhdistelmä on yleensä hakkuukone, joka on varustettu syöttävällä ja runkojen joukkokäsittelyyn pystyvällä kouralla. ”Syöttävän kouran suosio nostaa selvästi päätään energiapuun korjuussa. Normaali hakkuukonekoura voidaan varustaa myös erillisellä keräilypihdillä, joka mahdollis”Puun koko on kaiken a ja o, sillä tuottavuus ja puun koko kulkevat käsi kädessä.” 9662_.indd 20 9662_.indd 20 8.7.2022 15.32 8.7.2022 15.32
Metsälehti / Tiedeliite 21 Risupeto on kiinni kaivinkoneen puomissa. Jatkuvatoimiset kiekkoterät katkaisevat puut, jotka koura kerää automaattisesti sisäänsä. Puut kaadetaan kokopitkinä ja katkotaan tarvittaessa ajon yhteydessä kourasahalla. taa joukkokäsittelyn”, Moisio kertoo. Joukkokäsittelymahdollisuus lisää rankapuun korjuun tuottavuutta Laitilan mukaan 10–20 prosenttia. ”Energiapuuhakkuussa joukkokäsittelyn hyöty korostuu, kun puulajipuhtaudesta ei tarvitse välittää, vaan kaikki puulajit voidaan korjata samaan kasaan.” Ennakkoraivaus vaatii silmää Jotta korjattava energiapuu olisi riittävän järeää ja korjuujälki siistiä, on myös energiapuukohteilta käytännössä usein ennakkoraivattava pienin puu muutaman sentin kantoläpimittaan saakka pois. Energiapuuleimikon ennakkoraivaus vaatii tekijältään silmää, sillä kuitupuukokoa pienempääkin rankapuuta kannattaa jättää pystyyn. ”Giljotiinikatkaisulla varustetuilla kourilla voidaan kyllä korjata pientäkin risua, mutta työ on hidasta ja kallista. Mitä pienempi korjattavan rungon keskikoko on, sitä paremmaksi vaihtoehdoksi korjuu kokopuuna nousee”, Laitila huomauttaa. Tämä siksi, että pienillä puilla oksien suhteellinen osuus kokonaistilavuudesta on selvästi suurempi kuin kokoluokkaa järeämmillä puilla. Suomen metsäkeskuksen energiapuun korjuukohteille viime vuonna tekemien korjuujälkitarkastusten mukaan energiapuukohteilta ei löydy merkittäviä puustotai maastovaurioita. Sen sijaan niillä toistuu sama ongelma kuin ensiharvennuksillakin: puusto harvennetaan liian voimakkaasti. Yli puolet viime vuonna tarkastetuista kohteista oli harvennettu liian harvoiksi. RISUPETO TUO TEHOA ENERGIAPUUN KORJUUSEEN ENERGIAPUUN korjuussa ei ole nähty kahden vuosikymmenen aikana mitään täysin käänteentekevää hakkuulaiteinnovaatiota. Reformet Oy:n valmistama jatkuvatoiminen Risupeto-korjuulaite on pitkästä aikaa askel kohti uutta tapaa korjata pieniläpimittaista puuta. Kaivinkoneeseen liitettävässä Risupedossa sekä puiden katkaisu että keruu tapahtuu jatkuvatoimisesti, mikä joukkokäsittelyn ohella tehostaa työn tuottavuutta. Jatkuvatoimisuuden ansiosta korjuukohteita ei tarvitse ennakkoraivata ja alikasvos voidaan korjata hyötykäyttöön. ”Risupeto tuo kauan kaivattua toivoa tukkoon kasvaneiden nuorten metsien kannattavaan energiapuukorjuuseen kokopuumenetelmällä. Tutkimuksissa Risupeto on osoittautunut toimivaksi ja tuottavuudeltaan paremmaksi kuin yksikään aiemmin Suomessa tai lähialueilla vastaavissa olosuhteissa tutkittu energiapuun korjuulaite”, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Juha Laitila.? l 9662_.indd 21 9662_.indd 21 8.7.2022 15.32 8.7.2022 15.32
22 Metsälehti / Tiedeliite ENERGIAPUUTA mitataan vaihtelevin käytännöin. Luovutusja työmittauksessa käytetään sekä tilavuuteen että painoon perustuvia yksiköitä. Laki sallii myös kappalemäärään perustuvan mittauksen, mutta sitä ei juuri tehdä. Myyjillä, ostajilla ja toimitusketjun urakoitsijoilla on usein erilaisia vaatimuksia ja käytäntöjä mittaukselle, ja mittauksia tehdään toimitusketjun aikana useita. Tavallista on myös, että mittayksikkö muunnetaan toiMONTA TAPAA MITATA Myyjien, ostajien ja urakoitsijoiden tavat mitata energiapuuta eroavat usein toisistaan. Esittelemme tässä jutussa yleisimmät mittaustavat. Ajokone purkaa energiapuukuormaa tienvarsivarastolla ja mittaa samalla puiden painon kuormaimeen asennetulla vaa’alla. LU KE /J UH A LA IT IL A MARIA KARUVUORI Haketetusta tai murskatusta puutavarasta mitataan kehystilavuus, joka voidaan tarvittaessa muuntaa kiintotilavuudeksi. LU KE /J UH A LA IT IL A 9668_.indd 22 9668_.indd 22 8.7.2022 14.14 8.7.2022 14.14
Metsälehti / Tiedeliite 23 MONTA TAPAA MITATA MITTAUSLAKI KOSKEE MYÖS ENERGIAPUUTA LAKIA puutavaran mittauksesta alettiin soveltaa energiapuuhun vuonna 2014. Sitä ennen energiapuun mittaaminen oli sopimusperusteista. Mittauslaki koskee jalostamattoman puutavaran mittausta hinnan tai urakkapalkkion määrittämiseksi. Lain keskeisenä tarkoituksena on turvata käytettävien menetelmien, mittauslaitteiden toiminnan ja mittaustulosten luotettavuus. Lain tunnetuksi tekemisessä on vielä parannettavaa, ja varsinkin energiapuun mittauksessa esiintyy joskus välinpitämättömyyttä. Painoon perustuvissa mittausmenetelmissä on havaittu puutteita muun muassa mittauksen omavalvonnassa ja sen dokumentoinnissa. Haketta tai mursketta saatetaan arvioida silmämääräisesti mittaamisen sijaan. seksi, esimerkiksi paino kiintotilavuudeksi. Epätarkkuuksien mahdollisuus lisääntyy aina, kun siirrytään mittaustavasta ja -yksiköstä toiseen. Lisäksi puutavara voi muuttaa muotoaan, kuivua tai kastua. Mittauksen ongelmat ovat liittyneet myös energiapuun arvostukseen ja asenteisiin. Ainespuun mittaukseen on suhtauduttu energiapuuta ammattimaisemmin. P AINON MITTAUS JA MUUNTAMINEN KIINTOTILAVUUDEKSI Tässä menetelmässä mitataan puiden paino, joka voidaan tarvittaessa muuntaa muuntokertoimella kiintotilavuudeksi. Puutavara punnitaan metsätraktorin tai puutavara-auton kuormaimeen asennetulla vaa’alla tai erillisellä vaakalaitteella. Mittauserän paino voidaan mitata tarkasti ja luotettavasti, mutta käytettävä muuntoluku on keskimääräinen arvo. Puu kevenee kuivuessaan, ja lopulliseen mittaustulokseen voivat vaikuttaa hakkuuajankohta, varastointiaika, varastointipaikan sääolosuhteet, puulajisuhteet ja puutavaran luontainen tiheysvaihtelu. Menetelmää voi käyttää kokopuun, karsitun rangan, latvusmassan ja kantojen mittaamiseen. Se soveltuu maksuperusteeksi myyjälle ja hakkuuja lähikuljetusurakoinnille sekä jossain määrin myös kaukokuljetuksen yhteydessä tapahtuvaan mittaukseen. M ETSÄHAKKEEN TAI MURSKEEN MITTAUS Valmiiksi haketetusta tai murskatusta puutavarasta mitataan kehystilavuus, joka voidaan tarvittaessa muuntaa muuntokertoimella kiintotilavuudeksi. Mittaustapa soveltuu maksuperusteeksi myyjälle, hakkuuja lähikuljetusurakoinnille, haketusurakoinnille sekä kaukokuljetukselle. Menetelmän huono puoli on se, että puun myyjä joutuu usein odottamaan maksua pitkään. K OKOPUUN TAI KARSITUN RANGAN PINOMITTAUS Kokopuun tai karsitun rangan kehystilavuus voidaan mitata pinoissa varastopaikalla tai ajoneuvon kuormatilassa ja muuntaa kiintotilavuudeksi. Pinomittaus on melko epätarkkaa, mutta sitä voidaan käyttää ennakkomaksun perusteena ja suorittaa loppumittaus tarkemmalla menetelmällä. H AKKUUKONEMITTAUS Tämä on tarkin ja luotettavin mittausmenetelmä. Se soveltuu kuitenkin vain läpimitaltaan riittävän suuren karsitun ja katkotun rangan mittaukseen, jotta hakkuukoneen kourakohtainen minimiläpimittavaatimus täyttyy. Yleensä rungon läpimitan tulee olla vähintään 45 millimetriä. Maksun saa luovutusja urakointimittauksesta nopeasti, ja menetelmä soveltuu maksuperusteeksi myyjälle ja hakkuusekä lähikuljetusurakoinnille. K ÄYTTÖPAIKALLA TEHTÄVÄT MITTAUKSET Nämä mittaukset tehdään usein irtotilavuutena, hakkeena tai murskeena. Juttua varten on haastateltu Luonnonvarakeskuksen tutkijaa ja virallista mittaajaa Tapio Wallia.? l Kokopuun tai karsitun rangan kehystilavuus voidaan mitata pinoissa varastopaikalla ja muuntaa kiintotilavuudeksi. SE PP O SA M UL I 9668_.indd 23 9668_.indd 23 8.7.2022 14.14 8.7.2022 14.14
24 Metsälehti / Tiedeliite EI ole samantekevää, miten, mihin ja kuinka pitkäksi aikaa pienpuu tai hakkuutähteet varastoidaan korjuun jälkeen. ”Energiapuuja metsähakekasoissa tapahtuu varastoinnin aikana monia asioita. Esimerkiksi puun kosteus, tiheys sekä tuhkaja uuteainepitoisuudet muuttuvat. Samalla syntyy väistämättä kuiva-ainetappioita”, kuvailee Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Johanna Routa. Kaikki tämä vaikuttaa merkittävästi puun lämpöarvoon ja energiasisältöön. Koska energiapuun toimittajalle maksetaan puusta pääsääntöisesti energiasisällön mukaan, vaikuttaa varastoinnin onnistuminen suoraan puuerän rahalliseen arvoon. ”Varastopaikkaan ja varastojen kiertoaikoihin on syytä kiinnittää huomiota. Varastoinnin voidaan sanoa onLAATU RATKAISTAAN VARASTOPAIKALLA Varastointi vaikuttaa puun energiasisältöön ja siten energiapuusta maksettavaan hintaan. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN Hakkuutähteet on kuivattava palstalla ennen tienvarsivarastoon kuljettamista. Hakkuutähteiden kuiva-ainetappiot ovat usein suuret, jos varastointiaika pitkittyy. 9670_.indd 24 9670_.indd 24 8.7.2022 15.38 8.7.2022 15.38
Metsälehti / Tiedeliite 25 JO H A N N A RO U D A N KO TI A LB U M I nistuneen, jos puun energiasisältö saadaan pysymään samana, mitä se on ollut ennen varastointia.” Rahaa harakoille huonolla varastoinnilla Kuiva-ainetappioilla tarkoitetaan energiapuukasassa tapahtuvaa orgaanisen aineen häviämistä lahoamisen, kompostoitumisen tai muiden aineiden palamisreaktioiden seurauksena. Periaatteessa ratkaisu asiaan on yksinkertainen ja jokaiselle klapintekijällekin tuttu: puun kuivaaminen. Kuivaamisen hallittu toteuttaminen metsätien varressa vaihtelevissa oloissa ei tosin käytännössä ole aina helppoa. ”Puun kuivaaminen on tehokkain tapa vaikuttaa prosessiin, sillä alle 20 prosentin kosteudessa prosessit hidastuvat ja kuiva-ainetappiot vähenevät oleellisesti. Myös kylmyys ja hapetPuun ominaisuudet muuttuvat varastoinnin aikana, kertoo Luken Johanna Routa. ”Varastointiajan kasvaessa kuiva-ainetappiot lisääntyvät huomattavasti. Hävikkiä voi varastoinnin aikana syntyä 10–20 prosenttia.” Lähde: Routa, J., Kolström, M. ja Sikanen, L. 2018. International Journal of Forest Engineering 29. Lähde: Hakonen, T. 2012. Suomen maataloustieteellisen seuran tiedote nro 28. Pitkä varastointiaika heikentää tuloja Kosteus laskee lämpöarvoa Runkopuun ja hakkuutähteiden kuiva-ainetappioista aiheutuva taloudellinen menetys eri varastointiajoilla, kun kyseessä on keskikokoinen yhtiö, joka toimittaa 50 000 kuutiometriä energiapuuta vuodessa. Taloudellinen tappio, euroa Hakkeen tehollinen lämpöarvo eri kosteusprosenteilla. 200 000 150 000 100 000 50 000 3 kk 6 kk 8 kk 10 kk 12 kk 18 kk Varastointiaika Runkopuun kuiva-ainetappioksi on arvioitu 0,7 % kuukaudessa, hakkuutähteen kuiva-ainetappioksi 2 % kuukaudessa. 10 20 30 40 50 60 Kosteus, % Lämpöarvo, kWh/kg 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 3,0 2,0 4,0 5,0 6,0 9670_.indd 25 9670_.indd 25 8.7.2022 15.38 8.7.2022 15.38
26 Metsälehti / Tiedeliite tomuus hidastavat prosesseja”, Routa kertoo. Routa on tutkinut erityisesti kuiva-ainetappioiden taloudellista merkitystä metsäenergian tuotantoketjuissa. ”Kun olemme kertoneet, mitä tulokset merkitsevät euroissa, on asian taloudellinen merkitys yllättänyt jopa monet alan toimijat. Isojen toimijoiden kohdalla voidaan puhua jopa sadoista tuhansista euroista vuodessa.” Hakkuutähde vaikein varastoida Oikeanlaisen varastoinnin rooli korostuu hakkuutähteiden kohdalla. Hakkuutähteillä palstakuivauksen merkitys on ratkaiseva raaka-aineen laadun kannalta. Kosteaa hakkuutähdettä, jossa on vihreitä neulasia, ei pitäisi ajaa varastokasaan. Hakkuutähdekasat tulee myös aina peittää. ”Hakkuutähteitä ei myöskään kanKarsitun rankapuupinon alle on laitettu aluspuita poikittain noin puolen metrin korkeudelle, jotta ilma pääsee kiertämään pinon alla ja kuivattamaan puita. Lähde: Routa, J., Kolström, M. ja Sikanen, L. 2018. International Journal of Forest Engineering 29. Lähde: Hakonen, T. 2012. Suomen maataloustieteellisen seuran tiedote nro 28. Pitkä varastointiaika heikentää tuloja Kosteus laskee lämpöarvoa Runkopuun ja hakkuutähteiden kuiva-ainetappioista aiheutuva taloudellinen menetys eri varastointiajoilla, kun kyseessä on keskikokoinen yhtiö, joka toimittaa 50 000 kuutiometriä energiapuuta vuodessa. Taloudellinen tappio, euroa Hakkeen tehollinen lämpöarvo eri kosteusprosenteilla. 200 000 150 000 100 000 50 000 3 kk 6 kk 8 kk 10 kk 12 kk 18 kk Varastointiaika Runkopuun kuiva-ainetappioksi on arvioitu 0,7 % kuukaudessa, hakkuutähteen kuiva-ainetappioksi 2 % kuukaudessa. 10 20 30 40 50 60 Kosteus, % Lämpöarvo, kWh/kg 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 3,0 2,0 4,0 5,0 6,0 9670_.indd 26 9670_.indd 26 8.7.2022 15.38 8.7.2022 15.38
Metsälehti / Tiedeliite 27 nata varastoida kovin pitkää aikaa. Varastointiajan kasvaessa kuiva-ainetappiot lisääntyvät huomattavasti. Hävikkiä voi varastoinnin aikana syntyä 10–20 prosenttia”, Routa sanoo. Parhaiten varastointia kestää karsittu rankapuu, joka säilyy myös hakkeena hyvin verrattuna hakkuutähteeseen tai kokopuuna korjattuun energiapuuhun. Luken tutkimuksissa hakkuutähteiden kuiva-ainetappiot ovat olleet keskimäärin 1,8 prosenttia kuukaudessa, kun ne rankapuulla ovat jääneet 0,8 prosenttiin. Runkopuusta tehdyn korkealaatuisen hakkeen kuiva-ainetappiot voivat hyvissä olosuhteissa jäädä alhaisiksi, kuten Luken tutkimuksessa 0,7 prosenttiin kuukaudessa. Hakkeena varastoidun energiapuun osalta tulokset kuitenkin vaihtelevat paljon, ja suurimmat tappiot ovat olleet jopa neljä prosenttia kuukaudessa. Varastointiaika lyhyemmäksi Varastopaikan olosuhteiden ohella taloudelliseen tulokseen vaikuttaa energiapuuvarastojen kiertoaika. ”Yleisesti ottaen varastointiaikoja kannattaa lyhentää nykyisestä kuiva-ainetappioiden vähentämiseksi. Niiden myötä syntyy myös ylimääräisiä hiilidioksidipäästöjä, kun kasat kompostoituvat.” Energiapuun hankinnassa terminaalien merkitys korostuu Roudan mukaan jatkossa. Terminaaleissa varastointiolosuhteet ovat paremmat kuin maastossa, ja terminaalien avulla raaka-aine saadaan varmemmin käyttöpaikalle juuri haluttuun aikaan. ”Uskon, että varastoinnin ja kustannusten hallintaan kehitetään myös uusia käytännön sovelluksia.”? l Karsittu rankapino on peitetty välittömästi korjuun päätyttyä. Peittäminen estää kosteuden pääsyä varastokasaan. Peitteellä voidaan myös ennaltaehkäistä hyönteistuhoja. VINKIT ENERGIAPUUN VARASTOINTIIN Kuivaa hakkuutähteet palstalla ennen varastointia. Valitse pinolle aurinkoinen ja etelän suuntaan avoin paikka. Varmista, ettei kasoihin aurata talvella lunta. Laita pinon alle hyvät aluspuut, jotta ilma kiertää myös pinon alla. Peitä pinot. Vältä liian pitkää varastointiaikaa etenkin hakkuutähteellä. Yksi kesäkausi riittää. 9670_.indd 27 9670_.indd 27 8.7.2022 15.38 8.7.2022 15.38
28 Metsälehti / Tiedeliite LUONTOA huomioidaan energiapuuhakkuissa samoilla tavoilla kuin muissakin hakkuissa. Ydinasia on, että metsään jätetään monenlaista puustoa. Luonnonhoitotoimia ei määritellä laissa, mutta esimerkiksi metsäsertifikaatit edellyttävät niiden tekemistä hakkuissa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreen katsauksen mukaan keskeisimpiä luonnonhoitotoimia on tutkittu runsaasti 1980-luvulta lähtien. Tekopökkelöt tai muut toimet eivät yksinään pelasta luontoa, mutta tutkimustiedon mukaan pienistäkin luontoa huomioivista teoista on hyötyä. Lähteet: Suomen metsäkeskuksen Luonnonhoito ja energiapuun korjuu -sivusto, Tapion metsänhoidon suositusten webinaari 24.5.2022, Luke Kuvissa on Suomen metsäkeskuksen ja Laanian energiapuukorjuun esimerkkikohde Kouvolassa.? l KUOLLEITA PUITA EI KERÄTÄ POLTTOON Myös energiapuuhakkuissa on tärkeää jättää metsään lahopuuta ja eri lehtipuulajeja. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT SEPPO SAMULI ARVOKKAAT ELINYMPÄRISTÖT Rajataan hakkuiden ulkopuolelle kokonaan. SEKAPUUSTO JA PUULAJIKIRJO Mitään puulajia ei pidä poistaa metsästä kokonaan. Koivuja, leppiä, haapaa, katajaa, pihlajaa sekä raitaa ja muita pajuja jätetään kuusten ja mäntyjen sekaan. REUNA-ALUEET JA VESISTÖJEN SUOJAKAISTAT Luontotoimissa erityistä huomiota kannattaa kiinnittää metsänreunoihin eli niihin kohtiin, joissa metsä vaihtuu pelloksi, suoksi tai vesistöksi. Reuna-alueet ovat usein parhaita paikkoja säästöpuille, tiheiköille ja lehtipuustolle. Luonnon huomioiminen kannattaa erityisesti suojelumetsään rajautuvilla hakkuukohteilla: säästöpuut tarjoavat lisää elintilaa suojelualueella eläville uhanalaisille lajeille. 9674_.indd 28 9674_.indd 28 8.7.2022 15.04 8.7.2022 15.04
Metsälehti / Tiedeliite 29 SÄÄSTÖPUUT Vanhoihin, edellisessä hakkuussa jätettyihin säästöpuihin ei kosketa tälläkään kertaa – ei, vaikka puut olisivat kaatuneet. Energiapuuhakkuussa jätetään uusia säästöpuita. Erityisen hyvä säästöpuu on iso ja vanha lehtipuu. Hyvä paikka säästöpuuryhmälle on korjuun kannalta hankala tai taloudellisesti vähäarvoinen osa metsäkuviota. Säästöpuuryhmä on usein samalla myös suojatiheikkö. Jos käsiteltävän metsäalan koko on useampia hehtaareja, säästöpuista kannattaa muodostaa oma, puolen hehtaarin suuruinen säästöpuumetsikkö. SUOJATIHEIKÖT Hakkuussa koskematta jätettävät suojaeli riistatiheiköt tuovat talousmetsän puustoon kerroksellisuutta ja hyödyttävät esimerkiksi lintuja. Suojatiheikön koko voi vaihdella muutamista puista noin kymmenen metriä suuntaansa olevaan alueeseen. Esimerkiksi kuusentaimirykelmä on hyvä säästettävä tiheikkö. Tiheikön sijoittaminen hankalaan maastokohtaan, kuten kivikkoon, säästää vaivalloiselta puunkorjuutyöltä. Tulevissakin hakkuissa rauhaan jätettävistä tiheiköistä kehittyy säästöpuuryhmiä, jotka ylläpitävät lahopuujatkumoa ja puulajikirjoa. LAHOPUUT JA TEKOPÖKKELÖT Hakkuissa tärkeää on varoa hajottamasta metsässä jo valmiiksi olevaa lahopuustoa. Edes energiapuuhakkuussa kuolleita puita tai kaikkea vähäarvoista lehtipuustoa ei kerätä energiaksi. Kuivuneen lahopuun lämpöarvo on kaiken lisäksi pieni. Lahopuun muodostumista nopeutetaan katkomalla puita muutaman metrin korkeudelta metsään pystyyn jääviksi tekopökkelöiksi. Hyvä tekopökkelö on esimerkiksi haarainen koivu, josta ei arvokasta tukkipuuta olisi koskaan tullutkaan. Myös tekopökkelön katkaistu latva jätetään metsään lahoamaan. 9674_.indd 29 9674_.indd 29 8.7.2022 15.05 8.7.2022 15.05
30 Metsälehti / Tiedeliite T ULI puun polttaa, mutta asia ei ole aivan niin yksinkertainen. ”Polttotekniikalla pyritään puun puhtaaseen palamiseen, jossa syntyy vain vettä ja hiilidioksidia. Puun poltossa typpija rikkidioksidien määrät ovat ylipäätään pieniä”, kertoo bioenergia-asiantuntija Eija Alakangas. Alakangas on tehnyt pitkän uran bioenergian tutkimuksen parissa. Ennen eläkkeelle jäämistään hän työskenteli johtavana tutkijana VTT:llä. Jos palaminen on epätäydellistä, Arina, leijukerros vai kaasutus? Haketta voi polttaa monella tavalla. Lämpöyrittäjät suosivat arinapolttoa. MIKKO HÄYRYNEN Tulevaisuudessa yleistyvät erilaiset hybridiratkaisut, joissa polttaminen yhdistetään aurinkoja maalämpöön, ennakoi Eija Alakangas. SA RI M U H O N EN syntyy haitallisia hiilivetyjä ja häkää. Siitä ei pääse eroon, että kaikessa palamisessa syntyy hiukkasia, mutta hiukkaspäästöjä voi vähentää paitsi puhtaalla palamisella myös savukaasujen puhdistuksella. ”Suurissa polttolaitteissa on enemmän keinoja palamisen hallintaan sekä päästöjen vähentämiseen verrattuna pieniin laitoksiin”, Alakangas sanoo. Arinaan kuivaa haketta Puun polttotekniikat jaetaan kolmeen ryhmään: arina-, leijuja kaasutuspolttoon. Arinapoltossa ja pienemmän pään leijupoltossa lopputuote on lämpö. Isot leijuja kaasutuslaitokset tuottavat sekä lämpöä että sähköä ja teollisuuslaitosten yhteydessä myös prosessihöyryä. Lämpöyrittäjien pyörittämien lämpövoimaloiden kokoluokassa käytetään arinapolttoa. Kattilat toimivat samalla periaatteella kuin omakotitalojen vesikiertoiset keskuslämmityskattilat. Arina voi olla kiinteä tai liikkuva eli joko pyörivä tai vinoarina. Tärkeää on, että hake leviää arinalle tasaisesti. Pienemmissä lämpökeskuksissa on yleensä stokeripolttimia, joissa hake syötetään alhaalta stokerin eli syöttöruuvin avulla. Matkalla pesään hake samalla kuivuu. Isommissa arinoissa polttoaine syötetään ylhäältäpäin omalla painollaan. Arinapolttoon sopii parhaiten palakooltaan yhdestä kolmeen senttimetrin pituinen, tasalaatuinen ja kuiva hake, jota saadaan karsituista rangoista ja kokopuusta. Leijupoltto vaativa hallita Leijupoltto kuulostaa jo sanana hauskalta. Eihän tuli voi leijua kuin pallosalamassa. Kyllä voi. Leijupolttokattilassa hehkuva hiekka leijuu marjapuuron värisenä kuin hornan pätsissä ja sytyttää hakkeen. Lämpötila on kuitenkin alhaisempi kuin arinapoltossa. 9676_.indd 30 9676_.indd 30 8.7.2022 14.54 8.7.2022 14.54
Metsälehti / Tiedeliite 31 PYÖRIVÄ KEKOARINA Pyörivät renkaat Märkä puupolttoaine, esim. kuori Ilma Savukaasut Leijupeti (hiekkaa) Ilma Puupolttoaine KERROSLEIJUKATTILA LIIKKUVA VIISTOARINA Savukaasut Puupolttoaine Mekaaninen arina Puupolttoaine Ilma Leijupetihiekan palautus Sykloni hiekan erotukseen KIERTOLEIJUKATTILA Savukaasut Hake Syöttöruuvi Kattila Pienet hakeja pellettikattilat sekä tulisijat (teho alle 50 kilowattia) toimivat yläpaloperiaatteella. Kuvassa hakkeella toimiva yläpalokattila. Liikkuvalla arinalla toimivat hakekattilat (teho alle 5 megawattia) tuottavat kaukolämpöä. Kerrosleijupolttoa käytetään pienemmissä (teho 5–300 megawattia) ja kiertoleijupolttoa suuremmissa (teho alle 1 000 megawattia) kaukolämpöä ja sähköä tuottavissa laitoksissa. Polttoaineena tällaiset laitokset käyttävät erilaisia biopolttoaineita. YLÄPALOKATTILA 9676_.indd 31 9676_.indd 31 8.7.2022 14.54 8.7.2022 14.54
32 Metsälehti / Tiedeliite Arinan päällä oleva niin sanottu petihiekka saadaan leijupoltossa leijumaan alhaalta puhalletun ilman avulla. Menetelmä kysyy ulkopuolista energiaa – sähköä. ”Leijupoltto on suhteellisen uusi polttotapa, vasta 1970-luvulta, ja sen kehittämisessä Suomi on ollut johtavia maita”, Alakangas kertoo. Hehkuvaan hiekkaan voidaan syöttää kosteaa ja ylipäätään huonolaatuista polttoainetta, ja se palaa silti puhtaasti. Leijupoltto on kuitenkin vaativampi hallittava kuin arinapoltto, eikä sitä lämpöyrittäjien kokoluokassa käytetäkään. Neulaset haasteena Leijupoltto sisältää kaksi eri menetelmää: kerrosja kiertoleijutekniikat. Kerrosleiju soveltuu kiertoleijua paremmin märille ja lämpöarvoltaan matalille polttoaineille ja on halvempi. Kiertoleiju on isoimpien lämpölaitosten tekniikkaa. Siinä käytetään suurempaa leijutusnopeutta, ja petihiekka kulkeutuu kaasuvirtauksen mukana hiekanerottimeen eli sykloniin, jossa se erotetaan savukaasuista ja palautetaan petiin. Leijupoltossa voi tulla ongelmia, jos metsähakkeessa on neulasia. Neulaset sisältävät klooria ja alkalimetalleja, ja jos ne tarttuvat leijutushiekkaan, hiekka menee köntiksi. Tällöin se ei enää leiju ja kattila pitää sammuttaa. Kaasutuspoltto eroaa leijupoltosta siten, että polttoaine kaasutetaan ensin, minkä jälkeen kaasut poltetaan. Periaate on sama kuin häkäpönttöautossa. Puulla toimivia kaasuttimia on kytketty kivihiilikattiloihin. Uudet ratkaisut tarpeen Kivihiilen, samoin kuin turpeen, käytöstä ollaan luopumassa. Kivihiili poltetaan hienona pölynä ja voitaisiin pieneltä osin korvata pölyksi jauhetulla pelletillä, mutta ei muilla puupolttoaineilla. Nykyisiä turpeella toimivia leijukattiloitakaan ei voi täysin käyttää puupolttoaineilla. ” Turpeessa on enemmän rikkiä kuin puussa, mikä suojaa kattilaa. Puupolttoaineiden osuuden lisääminen tehdään kattilakohtaisesti, jotta vältytään kattilan korroosiolta ja likaantumiselta”, Alakangas kertoo. Tätä vuosikymmentä arvellaan metsäenergian käytön huippuvuosikymmeneksi, mutta ilmastosyistä on kasvavaa painetta kehittää erilaisia ei-polttavia energiaratkaisuja. Toinen iso muutostrendi on, että puun käyttö muovien korvaajana ja tekstiilien valmistuksessa yleistyy. Poltettavaksi jää entistä selkeämmin vain laadultaan huonompia puujakeita. ”Tämä vaatii teknologian jatkuvaa kehittämistä. Tulevaisuudessa myös erilaiset hybridiratkaisut, joissa polttaminen yhdistetään aurinkoja maalämpöön, yleistyvät.” Piirrokset on tehty Eija Alakankaan luonnosten perusteella.? l Puupolttoaine Ilma Ilma MYÖTÄVIRTAKAASUTUS LEIJUKERROS KAASUTUS Kaasu Kaasu Puupolttoaine Tuhka Puupolttoaine Kaasu Ilma VASTAVIRTAKAASUTUS Myötävirtakaasutusta käytetään teholtaan alle kahden megawatin ja vastavirtakaasutusta teholtaan alle kymmenen megawatin lämpöä ja sähköä tuottavissa laitoksissa. Leijukerroskaasutinta käytetään teholtaan 20–100 megawatin laitoksissa. 9676_.indd 32 9676_.indd 32 8.7.2022 14.54 8.7.2022 14.54
Metsälehti / Tiedeliite 33 METSÄHAKETTA polttavissa voimalaitoksissa tasapainoillaan jatkuvasti raaka-aineen laadun ja hinnan sekä polttoprosessin toimivuuden välillä. Polttoaineen koostumus ja laatu nimittäin vaihtelevat väistämättä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun (Jamk) biotalousinstituutissa asiantuntijana työskentelevä Kimmo Puolamäki hälytetään usein apuun, kun lämpölaitoksilla on ongelmia. ”Yhdeksänkymmentä prosenttia laitosten käyntihäiriöistä johtuu vaihtelusta polttoaineen laadussa ja kosteudessa”, hän tiivistää. Polttoaineen laadun merkitys ymmärretään Puolamäen mukaan yleensä parhaiten niissä yrityksissä, jotka sekä tekevät että käyttävät itse metsähaketta. ”Huono hake voi olla ostettaessa vähän halvempaa kuin laadukas tavara, mutta voi tulla lopulta käyttäjälleen todella kalliiksi polttoprosessin ongelmien vuoksi.” Mitä pienemmässä kattilassa puu poltetaan, sitä parempaa ja tasalaatuisempaa polttoainetta tarvitaan. Voimalaitoskokoluokan kattilat eivät ole yhtä herkkiä esimerkiksi polttoaineen kosteuden vaihtelulle. ”Jokainen kattila vaatii säätämistä polttoaineen mukaan. Tämä unohtuu yllättyvän usein isoissakin yrityksissä.” Tuoksu kertoo laadusta Metsähakkeen laatuun vaikuttaa olennaisesti se, kuinka kauan raaka-ainetta on varastoitu metsätien varressa tai terminaalissa. ”Mitä tuoreempaa puu on, sitä parempi on sen lämpöarvo. Esimerkiksi hakkuutähdehakkeen lämpöarvosta voi pitkän varastoinnin seurauksena kadota kymmenenkin prosenttia”, kuvailee biotalousinstituutissa tutkijana työskentelevä Miia Jämsén. Hakkeen laadusta kertovat muun muassa palakoko, hienoaineksen määrä ja kosteus. ”Helppo konsti hakkeen laadun tutkimiseen on haistaminen. Laadukas hake tuoksuu ihmisen nenään hyvälle”, Jämsen sanoo. Tuoreen puun kosteus on noin 55 prosenttia. Karkeasti voidaan sanoa, että kun puun kosteus puolittuu, lämpöarvo nousee noin 50 prosenttia. Jos metsähakkeen lämpöarvo on 43 prosentin kosteudessa noin 2,7 megawattituntia tonnilta, nousee se 21,5 prosentin kosteudessa neljään megawattituntiin tonnilta. ”Isoon laitokseen alle 45 prosentin kosteus on jo hyvä, omakotitalojen hakekattiloissa hakkeen kannattaa olla kosteudeltaan alle 30 prosenttia. Kuivemmalla hakkeella myös päästöt pienenevät merkittävästi”, Puolamäki sanoo.? l Hakkeen laatuun kannattaa panostaa Mitä pienemmässä kattilassa puu poltetaan, sitä parempaa ja tasalaatuisempaa polttoaineen tulee olla. Jamkin kattilatestauslaboratoriossa voidaan testata asiakkaiden kattiloita sekä polttoaineita monipuolisesti. Kimmo Puolamäen mukaan ratkaisu polttoprosessin ongelmiin löytyy yllättävän usein polttoaineesta. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN Hyvä tuoksu kertoo hyvästä hakkeesta, sanoo tutkija Miia Jämsén. 9676_.indd 33 9676_.indd 33 8.7.2022 14.54 8.7.2022 14.54
34 Metsälehti / Tiedeliite POHJOIS-SAVOSSA 22-vuotias nuori kuusikko on alkanut elpyä. Lehtomaisella kankaalla kasvavaan kuusikkoon tehtiin energiapuuhakkuu syksyllä 2019. Istutuksen jälkeen kuusikon hoito oli unohtunut, ja lähtötilanteessa puustoa oli 20 000–25 000 runkoa hehtaarilla. 4–5-metriset kuuset joutuivat kilpailemaan 6–10-metristen lehtipuiden kanssa. Nyt 2,5 vuotta myöhemmin kuusikon kasvu on jo parempi kuin edellisinä vuosina. Kasvun elpyminen vastaa tutkimuksista saatuja tuloksia. ”Tutkimustemme mukaan kuusi toipuu lehtipuuston alta vapauduttuaan hyvin, paljon paremmin kuin kuusen alla kituutettuaan. Seuraavana tai sitä seuraavana vuonna kasvu rupeaa nopeutumaan ja nopeutuu täydelle tasolle muutamassa vuodessa”, kertoo erikoistutkija Sauli Valkonen Luonnonvarakeskuksesta. Sankan kuusikon alla kasvaneet taimet ovat sen sijaan sopeutuneet varjoon eivätkä heti pysty hyödyntämään valoa. Silloin elpyminen voi viedä vuosia. ”Mitä huonompaan kuntoon taimikko on ränsistynyt ja mitä enemmän se on sopeutunut varjo-olosuhteisiin, sitä kauemmin muutos ja kasvun elpyminen vievät.” Pohjois-Savon kohteella kuusten kasvu ei ollut ehtinyt suuremmin kärsiä, joten toipuminen on nopeaa. Energiapuusavotan jälkeen kuusta jäi runsaan kymmenen hehtaarin alalle 1 500–1 800 tainta hehtaarille. Pieni aukkoisuus ei haittaa, sillä nuori kuusikko hyödyntää kasvutilan ja tihentyy nopeasti. 6–8 vuoden kuluttua kuusikkoa odottaa jo ensiharvennus. Juttua varten on haastateltu myös metsäasiantuntija Tiina Tammista Metsänhoitoyhdistys Savotasta.? l Parissa vuodessa kasvuun Energiapuusavotassa lehtipuun alta vapautettu kuusentaimikko toipuu hyvin ja rivakasti. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT MATIAS HONKAMAA Syksyllä 2019 ennen energiapuuharvennusta nuori kuusikko oli ylitiheä ja jäänyt lehtipuun jalkoihin. Kesällä 2022 kaksi ja puoli vuotta energiapuusavotan jälkeen latvuskerrosta hallitsevat lehtipuun sijaan kuuset. Hoitamatta jääneeseen 20-vuotiaaseen kuusikkoon (vas.) tehtiin energiapuuharvennus syksyllä 2019. Nyt kaksi ja puoli vuotta myöhemmin (oik.) kuusikon kasvu on alkanut elpyä, eikä ensiharvennukseenkaan ole aikaa kuin muutamia vuosia. 9680_.indd 34 9680_.indd 34 8.7.2022 15.15 8.7.2022 15.15
Black Edition alk. 6990€ Kompakti ja tehokas traktorimönkijä CFORCE 520L Black Edition sopii mainosti niin huvikuin hyötykäyttöönkin. Sen 495 cc moottori, CV-Tech -variaattoriratkaisu ja EFI tarjoavat uskomattoman kiihtyvyyden. Vakiovarusteisiin kuuluvat voimakas vinssi ja jämerä veto kuula auttavat sinua hoitamaan vaikeat työt. Hidas vaihteistoalue antaa maksimaalisen vetokyvyn. Saatavana pitkänä versiona, joka on rekiste röitävissä 2 henkilölle. T3B 40/60 km/h Kauppaan sisältyy markkinoiden paras takuu: 3 vuotta ilman kmtai tuntirajaa! Saatavilla valikoiduilta jälleenmyyjiltä kautta maan. Lue lisää tuotteesta ja löydä lähin jälleenmyyjäsi osoitteesta cfmoto.fi EUROOPAN SUOSITUIN MÖNKIJÄMERKKI 9685_.indd 75 9685_.indd 75 17.8.2022 12.24 17.8.2022 12.24