Metsäalan ajankohtaislehti • TORSTAINA 30. ELOkuuTA 2012 • Nro 16 • www.Metsalehti.fi Esittelemme suomalaiset metsäkoneiden valmistajat. Sivut 20–21 Ajankohtaista: Näkemyksiä metsälaista ›› sivut 10–11 Puukauppa: Katkonta näkyy tilissä ›› sivu 12 Metsänomistaja: Harrastus: kosteikko ›› sivut 18–19 Luonnosta: Palokärki on karhun sukua ›› sivu 24 Kuka näitä tekee? M in tt u Le ht ov aa ra / Le ht ik uv a
2 METSÄLEHTI 1 6 • 2012 NÄKÖKULMA METSÄPILA SITAATTI TÄSSÄ NuMEROSSA P ohjanlahden molemmin puolin on tänä kesänä puhuttu paljon metsien käsittelystä. Suomessa pontimena on ollut esitys uudeksi metsälaiksi, joka on juuri lausuntokierroksella. Lain yksityiskohdista riittää keskusteltavaa, mutta naapurimaahan verrattuna Suomessa metsien hyödyntämisen periaatteista puhutaan hyvin sopuisasti. Ruotsissa keskustelu ryöpsähti käyntiin ison päivälehden julkaisemasta metsäaiheisesta artikkelisarjasta. Dagens Nyheterissä ilmestyneet viisi kirjoitusta hyökkäsivät poikkeuksellisen kovaa metsätaloutta vastaan. Teksteissä käytettiin voimakkaita sanoja kuten ”moottorisahamurhaajat” ja ”metsämafia”. Kovimman tuomion saivat avohakkuut ja puupellot. Artikkelien kuvituksena oli näkymiä tuoreilta avohakkuualoilta. Huomiota kiinnittivät rujosti katkaistut kuuset, joita on jätetty turvaamaan metsäluonnon monimuotoisuutta. Kritiikin kärki ei tällä kertaa osoittanutkaan uhanalaisten metsälajien elineloihin, vaan erityisesti yhteisen kansallismaiseman tuhoamiseen. Ruotsin metsänomistajajärjestön uusi puheenjohtaja ihmettelee moitteita. Hänen mielestään metsätalouden kestävyyden eteen on viime vuosikymmeninä tehty erittäin paljon työtä. Eniten häntä loukkaa hyökkäys metsänomistajan oikeuksia vastaan. Lehden saama runsas palaute osoittaa, että artikkelisarjan kirjoittanut toimittaja ja hänen haastateltavansa eivät ole mielipiteineen yksin. Sillä välin, kun metsäala on valmistautunut lisäämään uusiutuvan raaka-aineen resursseja, muu yhteiskunta on alkanut nähdä metsien arvon toisin. Samanlainen keskustelu tuskin olisi, ainakaan vielä, syntynyt Suomessa. Täällä metsätalous koskettaa suurta joukkoa kansalaisista ja siitä syystä sillä on laaja tuki takanaan. Kyselytutkimusten mukaan suomalaiset myös luottavat metsäammattilaisiin ja metsäntutkijoihin. Täytyy kuitenkin muistaa, että kansalaisten antama oikeutus metsien hyödyntämiseen säilyy vain jatkuvalla työllä. Tiedotuskampanjat metsien ja puun puolesta eivät ole hukkaan heitettyä rahaa. Verotuksella voidaan ja pitää ohjata puukauppaa siten, että myyminen ja metsänhoito on kannattavampaa kuin myymättä jättäminen. Näin menetellen metsänomistajien tuloja kasvatetaan suuremmalla volyymilla, ei niinkään korkealla yksikköhinnalla.” Puuliiton hallitus perää valtion budjetinlaatijoilta toimia metsien käytön tehostamiseksi. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?802 toimitussihteeri: Eero Sala p. 09 315?49?804 aD: Tuomas Karppinen (sij.) p. 09 315?49?808 toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. 09 315?49?809 asiakaspalvelu: p. 09 315?49?840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Kahden holhouksen välissä Metsälain uudistaminen on saanut ilmoille pidätetyn huokauksen – nyt se holhous viimein loppuu. Onkin vaikea perustella velvoitetta kasvattaa tietynlaista puuta, jos teollisuudella ei ole vastaavasti velvoitetta ostaa sitä. Samalla on kuulunut vaatimuksia, että ohjauksen tulisi heilahtaa toiseen laitaan ja metsälaissa pitäisi säätää suojelun minimitasosta. Metsäluonnon monimuotoisuuden tilanne voisi olla parempi, mutta kehitys käy parempaan päin paljolti Metso-ohjelman ansiosta. Tulevaisuus näyttää metsälain uudistuksen vaikutukset, mutta todennäköisesti suunta on suotuisa. Suojeluholhoukselle ei ole perustetta niin kauan kuin asiat kehittyvät myönteisesti vapaaehtoista tietä. Mikko häYRYnen kaksi näkökulmaa metsäkysymyksiin Ympäristöministeri Ville Niinistön mielestä metsä asioiden jakaminen kahteen ministeriöön on perusteltua. Sivut 4–5 Sahateollisuus katsoo kohti itää Venäjän WTOjäsenyydestä odotetaan apua hiipuville markkinoille. Sivu 6 Yrityssaneerauksesta menestystarinaksi Sivu 8 Märkä kesä piti klapit kosteina Sivu 9 METSÄSTÄ Vesi läpäisee teräksenkin Sivut 16–17 Suomi-puukon läpimurto Puukkoseppämestari aikoo onnistua siinä, mikä on jäänyt Nokialtakin tekemättä. Sivut 22–23 PILkkEITÄ uusi loukku vesimyyrille Sivu 25 Metsä näkyy muodissakin Sivu 27 Virkistysarvot metsäsuunnitteluun Kittilässä etsitään yhteisiä peli sääntöjä, joilla virkistys arvojen huomioiminen korvataan metsän omistajalle. Sivut 28–29 Tuoksusta sen tunnistaa Ennen eukalyptuksella hoidettiin vilustumista, nyt siitä on tullut selluteollisuuden raakaaine. Sivu 30 Moottorisahamurhaajat Ruotsissa PÄÄkIRJOITuS 30.8.2012 ELIISA kALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi AJANkOHTAISTA Le en a Lo uh iv aa ra
AJANKOHTAISTA 3 METSÄLEHTI 1 6 • 2012 aloille onkin tiedossa runsaasti koivuja, jos niitä kasvaa lähimailla. Jos näin ei ole, siemeniä voi Hokkasen mukaan kerätä tienvarsilta tai muista kasaantumispaikoista ja levittää metsään. Näin kannattaa tietysti tehdä vain silloin, jos uudistusalalle haluaa koivuja kasvamaan. kuusissa paljon käpyjä Myös kuusen tuleva siemensato näyttää hyvältä. Kuusissa on nyt paljon tuoreita käpyjä. Tosin niiden siemenet varisevat maahan vasta ensi keväänä. Hokkasen mukaan kuusen käpysato on Eteläja KeskiSuomessa runsas ja keskimääräistä parempi myös PohjoisSuomessa. Kuusen siementen tuleentumiseen on kesän koleus voinut vaikuttaa etenkin Lapissa. Hokkanen uskoo, että Etelä-Suomessa sen sijaan on ollut riittävän lämmintä itävän siemenen kehittymistä varten. Kuusen käpyjen ja siementen uhkana ovat usein erilaiset taudit ja hyönteiset. Ainakin Pohjois-Pohjanmaalla on havaittu ruostesienten vioittamia käpyjä. Käpykärpäset ja muut hyönteiset aiheuttavat myös vahinkoa siemenille. Hyönteisten esiintyminen näkyy yleensä käpyjen pihkavuotona. Männyllä huonot ajat Kolea kesä ei yleensä tiedä hyvää männyn siementuotannolle Hokkanen ennustaakin Metlan keräämien tietojen perusteella, että ainakin kaksi seuraavaa kevättä tuottavat männylle huonosti siemeniä. Tänä keväänä männyllä sen sijaan oli hyvä siemensato. Viime vuoden kesähän oli hyvin lämmin ja männyn siemen tuleentui hyvin. Kesän kosteus on myös edesauttanut siementen itämistä ja pienten sirkkataimien kasvua. Paikoin männyn pikkutaimia on läjäpäin myös sorakasoissa ja nuotionpohjissa, missä niitä ei kuivina kesinä kasva. Kuusen pieniä taimia ei juurikaan ole, koska kevään siemensato oli huono. Etelä-Suomi kylpee koivun siemenissä koivun siemenet ovat kolean kesän vuoksi varisseet tavallista myöhemmin. Koivun siemeniä on varissut EteläSuomessa paikoin lumisateen tavoin. Siemensato on ennätystasoa. hannU jaUhiainen S ekä raudusettä hieskoivun siemensato on erittäin runsas Eteläja Keski-Suomessa. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa sato on hyvä ja tavallista parempi myös Lapissa. Varttunut tutkija Tatu Hokkanen Metsäntutkimuslaitokselta kertoo, että jo keväisen koivun kukinnan perusteella siemensadosta arvioitiin tulevan todella runsas Eteläja Keski-Suomessa. ”Kevään hedenorkkojen määrä ennakoi yleensä hyvin lopullisen siemensadon määrää”, kertoo Hokkanen. Keväällä voidaan laskea koivun hedekukintoja eli norkkoja. Emikukinnot kasvavat vasta samaan aikaan koivun lehtien kanssa. Hedenorkkojen määrä kertoo kuitenkin yleensä luotettavasti syntyvän koivun siemenen määrän. Koivun kukintoja on Hokkasen mukaan laskettu 34 vuotta, ja kulunut kevät oli laskentajakson toiseksi paras. Maahan varisseiden siementen määrästä saadaan tarkempia arvioita vasta myöhemmin valmistuvien kariketutkimusten avulla. Mutta jo nyt silmämääräisestikin voidaan todeta siemensadon olevan todella runsas. Vaikka sää onkin ollut sateinen ja paikoin kolea, tällä ei Hokkasen mukaan ole suurta merkitystä siementen itävyyteen. Yleensä on niin, että mitä enemmän siemeniä on, sitä parempilaatuisia ne ovat. ”Koivun siementen itävyydessä on normaalistikin paljon luontaista vaihtelua. Tavallisesti itävyys on 20-60 prosentin välillä”, Hokkanen kertoo. Toisaalta, kun maahan nyt sataa paikoin vähintäänkin satoja siemeniä neliömetrille, ei itävyydellä ole kovin suurta merkitystä uusien koivuntaimien syntyyn. Koivun siemensato on ko lean kesän vuoksi hieman myöhässä. Variseminen on hyvässä käynnissä Keski-Suomessa. Lapissa siemeniä on irronnut puista vielä vähän. Vastamuokatuille uudistus”Ainakin kaksi seuraavaa kevättä tuottavat männylle huonoja siemensatoja.” Yr jö H uu sk o
METSÄLEHTI 1 6 • 2012 METSÄSTÄ 14 METSÄNHOITO Mikko Riikilä, teksti ja kuvat P arin vuoden takaiset kesämyrskyt, kuten myös viime jouluinen puhuri, tekivät monin paikoin suurta tuhoa läntisessä Suomessa. Kangasniemen metsänomistajat saivat helatorstaina kokea hieman hillitympää jälkeä tehneen myrskyn. Puita kaatui 20?000–30?000 kuutiota. Kangasmäki-Pieksämäen metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvoja Veijo Suurosen mukaan kevätmyrsky riipi metsiin kiilamaisia aukkoja. ”Syöksyvirtaus eteni 4–5 kilometrin kaistaa etelästä pohjoiseen. Metsää kaatui kapeina soiroina sieltä, missä virtaus iski maan pinnalle. Niillä kohdin puut kaatuivat kauttaaltaan, olipa metsä äsken harvennettu tai vuosikymmenet vankistunut tukkimetsä.” Tyypillinen tuhoalue on 100– 150 metriä pitkä, parikolmekymmentä metriä leveä kaista. Puut ovat useimmiten kaatuneet juurineen. ”Tukit saatiin hyvin talteen. Runkoja katkeili vain satunnaisesti.” Metsänomistajat viestivät toisilleen Suurosen mukaan myrsky tuli hankalaan saumaan. MetsänLuonto hoitaa pienimmät aukot Myrskyn riepomien metsien jälkihoitoon ei ole yhtä oikeaa niksiä. usein myrskyaukot on järkevin istuttaa, toisinaan ei kannata tehdä mitään. Aukon reunataimet ahtaalla Varjostus ja reunapuut hidastavat kasvua S E W N Aurinko klo 12 Aukko Varjo vuo sien myrskyjen ja kirjanpainajatuhojen jäljiltä metsiin on kertynyt runsaasti kuollutta puuta. Luonnonhoidon nimissä sitä ei enää tarvitse tuottaa lisää.” Tuhoalueille ilmaiset taimet Metsälaki ei velvoita myrskytuhoalueiden uudistamiseen. Metsätuholaki edellyttää, että yli 20 kaatuneen puun ryppäät on korjattava kesään mennessä. Tuhopuiden hakkuusta on tehtävä metsänkäyttöilmoitus. Korjuu voidaan aloittaa heti. 14 vuorokauden odotusaikaa ei edellytetä, kuten tavallisissa hakkuissa. Myrskytuhoalueet uudistetaan yleensä istuttaen, koska taimet metsänomistaja saa maksutta. Ne rahoitetaan valtion kemera-varoin. Alle puolen hehtaarin tuhoaloille kemera-taimia ei saa. ”Aukkojen pitäisi olla pintaalaltaan vähintään puoli hehtaaria, jotta metsänviljely on mielekästä. Pienialaisten taimikoiden tulevaa hoitoa ja harvennushakkuita olisi hankala järjestää”, Suuronen perustelee. Lisäksi suuri osa alle puolen hehtaarin aukosta jää reunapuuston varjoon, jossa varsinkaan valopuut, mänty ja koivu eivät menesty. Kuusi pysyy hengissä, mutta kasvaa huonosti. Varjostus haittaa taimia aukon eteläja länsireunoilla. ”Jos reunametsä on pitkää, se varjostaa 15–20 metrin kaistaletta. Viime keväänä syntyneet myrskyaukot ovat leveydeltään yleensä juuri tällaisia”. Suuronen kertoo. Tavallisillakaan istutusaloilla ei taimia Suurosen mukaan kannata istuttaa aukon eteläja länsireunoille asti. ”Taimen hinta ja istutus maksavat yhteensä liki 50 senttiä. Säästö on melkoinen, kun jättää reunavyöhykkeen istuttamatta. Varjoon syntyy herkästi luontaista kuusentaimikkoa. Toki reunametsä pitää poistaa ajoissa, jotta taimet kehittyvät.” Puoli hehtaaria muodostuu alueesta, joka sivu on 70 metriä pitkä. Haastavat pienaukot Kangasniemellä viime keväänä riehunut myrsky tuotti runsaasti pieniä, parin kolmenkymmenen aarin aloja. Suuronen esitteli muutamia helatorstaina myrskyssä kaatuneita aloja. Ensimmäinen oli sata metriä pitkä, parikymmentä metriä leveä kaista keski-ikäisessä männikössä. Kasvupaikka oli puolukkatyyppiä. Kuusen istutus ei siis tulisi kyseeseen. ”Päädyimme omistajan kanssa siihen, että ei tehdä mitään. Näin pienellä aukolla männyntaimet jäisivät varjoon. Aukkoa olisi pitänyt laajentaa vähintään puolen hehtaarin suuruiseksi, eikä metsänomistaja halunnut hakkauttaa parhaassa kasvuvaiheessa olleeseen männikköön li”sata metriä pitkä, parikymmentä metriä leveä myrskyaukko saa jäädä uudistamatta. Mänty ei menesty pienellä aukolla eikä kasvuisaa reunametsää kannata hakata”, toteaa metsäneuvoja Veijo suuronen. ”Päädyimme omistajan kanssa siihen, että ei tehdä mitään.” sää aukkoa.” Toisella kohteella tuuli oli tehnyt samansuuruisen kaistaleen vanhaan kuusikkoon. Myös tämä alue päätettiin jättää istuttamatta. ”Paljastuneen aukon eteläViime helatorstain myrsky kaatoi kangasniemen metsiin 20–30 metriä leveitä etelä–pohjois-suuntaisia kaistaleita. Monesti niitä laajennettiin tulevan taimikon kasvuedellytysten parantamiseksi. hieskoivu valtaa pienialaiset, kosteat kuusimetsän aukot. sen perässä alueelle syntyy vähitellen luontainen taimikko. viljelykiireet olivat juuri pahimmillaan. ”Sikäli tilanne oli hyvä, että sahat janosivat tukkia. Myös metsäkoneita oli helppo saada myrskypuiden korjuuseen. Kaatunut puumääräkin jäi valtakunnallisesti pieneksi, joten puut sopivat ongelmitta markkinoille.” Useimmat paikkakunnalla metsänomistajat selvittivät nopeasti metsiensä tilanteen. He myös ilmoittivat muualla asuville heidän metsissä havaitsemistaan tuhoista. ”Liki 90 prosenttia tuhopuista on jo korjattu. Pienialaisia, kaukana teistä olevia kohteita jää aina korjaamatta. Viime
15 METSÄLEHTI 1 6 • 2012 aukon eteläreunalla kuuset ovat valtaosin varjossa ja pysyvät hyväkuntoisina. Pohjoisreunan kuuset kärsivät paahteesta. kuvat on otettu samalta sijalta, aukon vastakkaisilta reunoilta. puolella on pitkä reunametsä. Lisäksi alue on kosteahkossa painanteessa. Tähän tulee hieskoivua runsaasti. Sen varjoon syntyy ajan myötä kuusentaimikko. Alue on altis keväthalloille, joten hieskoivut suojaavat kuusia.” Aukon laajentaminen auttaa taimikkoa Kolmas kohde on 30 metriä leveä ja liki 150 metriä pitkä kaista, jossa syöksyvirtaus iski järeään satavuotiaaseen kuusikkoon. Puut kaatuivat kauttaaltaan. Tätä aukkoa päätettiin laajentaa. Reunapuustoa hakataan parin kolmenkymmenen metrin leveydeltä. Tuloksena on selkeä uudistusala, joka mätästetään. Sen jälkeen istutetaan kuusentaimet. Maanmuokkaus on aina tarpeen, kun myrskyaloja viljellään, vaikka kaatuneiden puiden mukana ylös kääntyneiden juurakoiden alla onkin runsaasti maa”sata metriä pitkä, parikymmentä metriä leveä myrskyaukko saa jäädä uudistamatta. Mänty ei menesty pienellä aukolla eikä kasvuisaa reunametsää kannata hakata”, toteaa metsäneuvoja Veijo suuronen. Tutkija Sauli Valkonen on perehtynyt pienaukkojen uudistumiseen osana jatkuvan kasvatuksen kokeita. Hänen mukaansa pienaukot kyllä taimettuvat, mutta taimien kasvu on selvästi hitaampaa kuin isoilla uudistusaloilla. Reunametsän puiden aiheuttama juuristokilpailu hidastaa aukon reunalla taimien kasvua vähintään yhtä paljon kuin reunapuiden varjostuskin. ”Tämä on helppo todeta esimerkiksi siemenpuualoilla. Siemenpuiden lähiympäristössä ei ole taimia tai ne kasvavat hyvin hitaasti, vaikka valosta ei ole pulaa.” Valkonen ei kaikissa tapauksissa jättäisi pienaukkoja istuttamatta. ”Hyvin viljavilla metsämailla pienaukoillekin kehittyy ihan kauhea heinikko, joka hidastaa luontaista taimettumista pitkään.” Maanmuokkaukset eivät edistäneet luontaista uudistumista. ”Muokatuilla pienaukoilla oli vähemmän taimia kuin muokkaamattomilla. Muokkausjälkeen kyllä syntyy enemmän taimia kuin rikkomattomaan, mutta samalla jo ennen aukon syntymistä muodostunut taimiaines tuhoutuu.” Pienaukkoja ei kannata muokata ta. Valtaosa juurakoista jysähtää takaisin sijoilleen, kun kaatunut puu katkaistaan. Suurosen mukaan aukkoa kannattaa laajentaa – jos mahdollista – pohjoisja itäreunoiltaan. Niissä reunakuuset menettävät elinvoimansa auringon paahteessa.. Tästä tosin on hyötyä vain, jos uusi aukon reuna voidaan rajata esimerkiksi mäntyvaltaiseen metsään.