Metsälehti 16/2017 - Lehtiluukku.fi

M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 6/2 01 7 14. SYYSKUUTA • NUMERO 6/2017 • 10 € • WWW.METSALEHTI.FI Suurelle Savotalle tyrmäys • Metsälait syyniin • Jalostettu kuusensiemen vähissä PUUKAUPPA KOKO MAAN PUUNOSTAJAT METSÄNOMISTAJA LANNOITUKSESTA 20 KYSYMYSTÄ Latvaläpimittojen kasvu syö puukauppatiliä TUOTE & TEKIJÄ HINNAT KÄSIN TEHTY Pari senttiä tukista pois TE EM A : PU U KA U PP A MISSÄ MAKSETTIIN KUUSITUKISTA ENITEN? VEISTÄ SUOSUKSET PERINTÖMETSÄ VINKIT PESÄNJAKOON ENSIKERTALAINEN KAUPPOJA TEKEMÄSSÄ MÄNTY MAISTUU JÄÄTELÖSSÄ 5153_.indd 1 12.9.2017 14.35
METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA. Raha kasvaa suomalaisessa Metsässä Metsä Groupin biotuotetehdas on investointi Suomeen ja kasvuun. Haluamme ostaa tehtaalla jalostettavat puut kotimaasta. Hyvä työn jälki, monipuoliset palvelut ja jäsenedut ovat vahvuutemme. Valitse Metsä Group kumppaniksesi puukauppaan ja tule mukaan rakentamaan kasvua Suomeen. Hae oma metsäasiantuntijasi www.metsaforest.com ja pyydä tarjous puukaupasta. MG Metsälehti makasiini 2 2017 puukauppa.indd 1 13.2.2017 11:52:38 5154_.indd 2 12.9.2017 14.36
Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. METSÄ NYT Auringonlasku Kajaanin Akkovaaralla 5. syyskuuta. Kuvassa näkyy, miten auringon viimeiset säteet heijastelevat iltayhdeksältä Oulunjärvestä. KUVA SINIKKA MOILANEN 5213_.indd 3 8.9.2017 15.17
SISÄLLYS METSÄLEHTI MAKASIINI NRO 6 14.9.2017 s. 22 Tapio Holmijoki mittaa koivun rinnankorkeusläpimitan talmeterin avulla. Sauvossa sijaitsevaan sekametsikköön on syksyn aikana tulossa energiapuuharvennus. Ajassa 5 PÄÄKIRJOITUS 6 Jukka Aulan metsissä on tilaa keksijällekin 12 UUTISET: Metsälait syyniin 13 METSÄTYYPPI: Mitä metsänomistajaviikolla tapahtuu? 14 Varkaus voitti kuoleman 15 Siemensato jää pieneksi 16 MARKKINAT: Energiapuulla tukkoista 17 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: 50 000 euron leimikko 18 Kartellijupakassa ei riittänyt näyttö 20 Metsätiloista tupsahti tarjontaa 21 VERKOSTA: Montako tankillista raivasit? Teema Puukauppa 22 Tukkikauppa mutkistuu 26 Kaakossa maksettiin huippuhintoja 28 Ensi kertaa puukaupoilla 34 Puunostajat 2017 42 RAHAPUU: Myöhästyikö ensiharvennus? Oma metsä 44 METSÄNHOITO: 20 kysymystä lannoituksesta 47 PIKATESTI: Edullinen viilausteline 48 Taimikonhoitokoulu: Toista kertaa raivaamaan 50 TUTKIMUS: Metsästäjien määrä taittui laskuun 51 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Uutta käyttöä vanhoille sukille 52 PERINTÖMETSÄ: Älä viivyttele pesänjaossa 54 KYSY POIS: Kasvaako naava koivullakin? 57 PAKINA: Karhunkierroksia s. 74 Mänty kelpaa nyt jäätelöön. SE PP O SA M U LI SE PP O SA M U LI 4 MAKASIINI 6 • 2017 4 MAKASIINI 6 • 2017 5177_.indd 4 8.9.2017 16.03
TARJOUKSIA VAIKEA VERTAILLA Pääkirjoitus ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PUUKAUPASSA otettiin keväällä iso harppaus, kun sähköinen kauppapaikka Kuutio aloitti toimintansa. Jo sitä ennen verkossa oli tarjolla puun ostajille ja myyjille kohtaamispaikkoja, mutta Kuutio on ensimmäinen puukaupan osapuolten yhdessä omistama ja kaikille avoin foorumi. Kun kaikki muukin kaupankäynti on siirtynyt verkkoon, digitaalisuus väistämättä yleistyy myös puumarkkinoilla. Kuutio kaipaa vielä kehittämistä ja lisää asiakkaita. Ensikokemukset siitä ovat kuitenkin olleet hyviä. Verkossa moni on saanut tarjouksia ostajilta, joilta ei niitä olisi osannut edes pyytää. Sähköinen kauppapaikka varmasti myös houkuttelee markkinoille uusia myyjiä. Kuutio auttaa tarjousten vertailussa, mutta helpoksi sekään ei valinnan tekemistä muuta, sillä ostajien mittaja laatuvaatimukset vaihtelevat paljon. Viime aikoina mitat ovat muuttuneet tavallista enemmän. Metsänhoitoyhdistyksille tekemämme kyselyn mukaan joka toinen yhdistyksen toiminnanjohtaja on huomannut omalla alueellaan tukkien latvaläpimittojen muuttuneen vuoden sisällä. Perinteinen puutavaralajeihin perustuva kauppatapa, jossa tukista ja kuitupuusta maksetaan erikseen, on myyjän kannalta hankala. Se tekee tarjousten vertailusta vaikeaa. Lisäksi metsänomistajan mieleen jää helposti epäilys rungon oikeudenmukaisesta katkonnasta. Tavaralajimenetelmän vaihtoehtona käytetään jonkin verran runkohinnoittelua, jossa ostaja ostaa kuusta ja mäntyä sovittuun hintaan ja katkoo puut haluamallaan tavalla. Hinnoittelumenetelmiä on muitakin, mutta toistaiseksi puukauppaa käydään pääasiassa vanhaan tapaan tukista ja kuitupuusta. Toivottavasti digitaalinen puukauppa kannustaa kehittämään myös puun hinnoittelua. Paras menetelmä on mahdollisimman yksinkertainen ja läpinäkyvä. TÄSSÄ puukaupan teemanumerossa julkaisemme taas puunostajakalenterin, jonka kokosimme metsänhoitoyhdistysten avulla. Samalla kysyimme kuulumisia. Niiden perusteella voi päätellä, että edessä on vilkas puukauppasyksy. Luonnosta 58 LUHTA: Käynti muistojen metsässä 62 TAPION PÖYTÄ: Juhlavuoden klassikko 64 KÄSIN TEHTY: Juurakot jalkaan 70 RISTIKKO 72 PILKKEET: Erikoinen suhde 74 TUOTE & TEKIJÄ: Uusi maku jäätelöön s. 58 Teeret ovat vähentyneet ja riekot kadonneet, joten runsain kanalintu on nyt pyy. Tämän numeron kannen kuvasi Sami Karppinen JO RM A LU H TA 5 MAKASIINI 6 • 2017 5177_.indd 5 8.9.2017 16.03
METSÄNOMISTAJA Heinä ja hirvet kiusaavat Jukka Aulan metsiä. Molempiin vaivoihin on kehitetty omat lääkkeet. TEKSTI ANNE HELENIUS KUVAT JUHA OLLILA ”KEKSIJÄN INNOSTUSTA MUKANA” 6 MAKASIINI 6 • 2017 6 MAKASIINI 6 • 2017 5157_.indd 6 12.9.2017 14.40
Viisi vuotta vanha kuusikko taistelee heinää vastaan. Jukka Aula niitti heinikon kesällä, mutta jokivarsi puskee jatkuvasti uutta. 7 MAKASIINI 6 • 2017 5157_.indd 7 12.9.2017 14.40
L apissa kesä alkaa olla ohi. Tervolassa Louen kylällä pihlajanmarjat hehkuvat punaisina, jossain kauempana kymmenien kurkien muodostamat parvet kokoontuvat viimeisiä kertoja ennen paluumatkaa. Rovaniemeläistynyt Jukka Aula kävelee vanhan kotipaikkansa erikoisen pottumaan laidalla mittanauhan kanssa. Pelto on siksi erikoinen, että siihen on keväällä istutettu 3 700 kuusen paakkutainta. Pienet ja edulliset kuusentaimet kasvavat luotisuorissa riveissä ja tiheässä – pituussuunnassa taimien väli on vajaat 10 senttiä ja leveyssuunnassa 25 senttiä. Aula kasvattaa hentoisia taimia pellossa muutaman kesän, jotta ne vahvistuisivat ja pärjäisivät paremmin julmana rehottavaa heinää vastaan. ”Tärkeintä on saada tanakoita taimia. Jos taimi on hento ja heinä kaatuu päälle, siinä taittuu taimikin. Vaikka taimi olisi vain 40-senttinen, mutta juurenniskasta tanakka, niin se pysyy pystyssä”, Aula selittää. Kun taimet ovat kasvaneet kaksi kesää pellossa, Aula nostaa ne perunannostokoneen tapaisella vehkeellä. Tukevat paljasjuuritaimet menevät erityisesti heinän vitsaamiin jokivarsiin ja korpimaihin. ”Ensimmäisillä hoitotoimilla ei ole ihan niin kiirettä, mutta heinäntorjunnan kanssa ei silti kannata viivytellä.” Paakkutaimien kasvattaminen paljasjuuritaimiksi on vain yksi Aulan meneillään olevista kokeiluista. Uuden keksiminen ja testaaminen tuntuu sopivan metsänhoitajalle, joka päivätyönään ahkeroi vielä jokusen kuukauden puunvälitystä ja metsäkiinteistöjä tarjoavan Pohjois-Suomen Metsämarkkinat Oy:n toimitusjohtajana. ”Kokeilussa on oma mielenkiintonsa, tässä on keksijän innostusta mukana”, sanoo Aula, jonka moni tuntee myös pohjoisen metsänomistajien edunvalvojana. Tuloksiakin kokeiluista tulee, toisinaan hyviä ja joskus ei niin erinomaisia. Taimien kasvattaminen on ollut menestyksellistä. ”Kävi kuinka kävi, mutta tulos se on sekin, jos kokeilu ei onnistu.” Haiseva, pelottava yllätys Aulasta tuli metsänomistaja 90-luvun alussa, jolloin hän sai pienen metsäpalstan lahjana vanhemmiltaan. Myöhemmin vanhempien metsät ovat siirtyneet pääosin kaupoilla Jukalle ja hänen puolisolleen Aulille. Kauppoja pariskunta on hieronut myös rajanaapureidensa kanssa. Metsäpinta-alaa kysyttäessä Aulan vastaus jää sille tarkkuudelle, että metsää on keskimääräistä hieman enemmän. Jotain kertoo se, että hakkuiden ulkopuolelle on jätetty 10 hehtaaria, lannoituksia on ollut tänä vuonna noin 35 hehtaarin alalla. Aulan metsäpalstat sijaitsevat pääosin Loueputaaseen laskevan Vaajoen molemmin puolin. Heinäistä rantatörmää on useampi kilometri, joten kuusen pitkät paljasjuuritaimet tulevat kipeään tarpeeseen. Suurin osa Aulan metsistä on kuitenkin mäntyä, jota kurittaa toinen pohjoisen vitsaus eli hirvet. Niitä vastaan Aulalla on testin alla monia karkotuskonsteja. Keinoja todella tarvitaan. Esimerkiksi yhdessä viiden hehtaarin suuruisessa vastaistutetussa taimikossa hirvet mellastivat niin, että vuoden kuluttua istutuksesta 60 prosenttia taimista oli popsittu parempiin turpiin. Nyt Aulan mottona on tehdä männyntaimikoista äänekkäitä, haisevia ja turvattomia, jotteivät hirvet niissä viihdy. ”Hirvi ei pidä ihmisen äänestä, joten tilasin verkkokaupasta patterikäyttöisiä radioita. Ripustan niitä muovikoteloiden sisään puiden oksille”. Siellä täällä kahdeksanvuotiaassa männikössä törmää myös mustiin, haiseviin hökötyksiin. ”Olen laitellut kepinnokkaan mustia muovisäkkejä heilumaan tuulesTanakat kuusen paljasjuuritaimet ovat tulleet kipeään tarpeeseen Jukka Aulan heinäniityillä. Reipasta kasvua. Jos pienet paakkutaimet olisi istutettu suoraan heinämaille, niiden tulevaisuus olisi ollut olematon. Yksinäinen jättiläinen. Jos hirvet ja myyrät eivät olisi aikanaan pilanneet männyntaimikkoa, suurin osa taimista olisi jo yhtä suuria. ”Menetelmä on työläs, mutta teho sataprosenttinen.” 8 MAKASIINI 6 • 2017 5157_.indd 8 12.9.2017 14.40
Tämän kuusikon Jukka Aula istutti paljasjuuritaimilla vuonna 1993. Nyt suurimpien runkojen läpimitta on jo runsaat 20 senttiä. sa. Niiden sisässä on vielä vuorivillanpaloja, joissa on Mennen-partavettä.” Paras hirventorjuntakeino on Aulan mukaan ollut suihkuttaa männyntaimiin pahanmakuista Tricokarkotetta. ”Menetelmä on työläs, mutta teho sataprosenttinen.” Kekseliäs metsänomistaja muistuttaa myös varhaisperkauksen ja selväpiirteisten aukkojen merkityksestä. Koivut on poistettava hyvissä ajoin, jottei hirvillä ole monipuolista ja maistuvaa syötävää. ”Jos aukonraja on polveileva, reunametsä tarjoaa hirville suojapaikan. Toisaalta se varjostaa männyntaimia niin, ettei niistä tule hirven suuhun niin pahanmakuisia kuin muuten.” Mukavuudenhaluiselle ei Aulan ohjeista ole apua. ”Tässä sitä aivovoimistelua ja puuhaa riittää. Joku voisi käyttää aikansa jänisjahtiin, perhokalastukseen tai Kauniiden ja rohkeiden katsomiseen. Minä harrastelen ja puuhailen näiden kanssa”, sanoo Aula, joka tosin käytti keväällä kokonaisen päivän kalastukseen. Vuorokaudessa pyydyksiin kävi 45 kiloa haukea, joista tuli 20 kiloa ruodotonta filettä. ”Tuli vaimolta kalastuskielto. Paistopää ei vetänyt enempää.” Kannattaa laskea Uusien metsänhoitomenetelmien omaksuminen ja kokeileminen on Tervola Lounametsä Haapajärvi Ranua Joensuu 9 MAKASIINI 6 • 2017 5157_.indd 9 12.9.2017 14.40
Kurjet valmistautuvat talvimuuttoon Louen kylällä. Tervolassa kurkia on niin paljon, että yksi on päässyt sipuli suussaan kunnan vaakunaan. vain osa Jukka Aulan persoonaa. Laskeminen ja asioiden pohdiskelu ovat metsänarvioimistiedettä pääaineenaan opiskelleen miehen toinen luonto. Matkalla metsäpalstalta toiselle Aulan puheessa vilisee laskelmia ja kaavoja, sillä: ”Metsätalous on myös matematiikkaa.” Erityisesti Aula puhuu suurimman kestävän hakkuumäärän laskemisesta. ”Tämä kuulostaa ahneelta, suurin kestävä hakkuumäärä. Kyseessä on kuitenkin kestävä ja luontoarvot huomioiva määrä.” Aulan oma nyrkkisääntö asiassa on, että kestävyys toteutuu uudistamalla 10 prosenttia metsämaan pinta-alasta 10 vuodessa ja tekemällä samoilla palstoilla tarpeelliset kasvatushakkuut. Se tarkoittaa sadan vuoden kiertoaikaa. Näin eliminoidaan kasvunlaskennan aliarviot ja lopputuloksena on tasainen ikärakenne ja kohtuullinen päätehakkuureservi. Puuta pohjoisessa joka tapauksessa riittää entistä enemmän. Aula kertoo, kuinka 1970ja 80-lukujen avohakkuissa puuta kertyi satakunta kiintoa hehtaarilta. Nyt määrä on 150 kiintoa. ”Kuinka hakkuiden kasvattaminen voi olla uhka ympäristölle, jos samoilta hehtaareilta otetaan jopa kaksinkertainen puumäärä?” Eläkkeelle uusin kujein Jukka Aula on ollut Pohjois-Suomen Metsämarkkinat Oy:n puukaupan vetäjänä vuodesta 1993 saakka, toimitusjohtajana hän aloitti 2002. Viime tilikaudella 28 miljoonan euron liikevaihdon tehneen metsäkiinteistökauppoihin ja puunvälitykseen erikoistuneen yhtiön johtajana Aula on vastannut myynnistä ja yhteydenpidosta asiakkaisiin. ”Me välitämme metsänhoitoyhdistysten korjuupalvelujen puuta Pari tusinaa patteriradiota pitää hirville pelottavankuuloista seuraa. Hirvenpelätti tehtävässään. Tuulessa heiluvan muovin alta löytyy vielä haiseva yllätys: vuorivillapalanen Menneniin kastettuna. Trico on riskillä ruma! Torjuntaaineen vaalentama männyntaimi maistuu hirven suussa kitkerälle. Inha löyhkä. Oksaan ripustettu vuorivillasutti on kastettu Menneniin. Hirvinauhat eivät ole täyttäneet tehtäväänsä. Lumi painaa ne talvisin toistuvasti maahan. 10 MAKASIINI 6 • 2017 5157_.indd 10 12.9.2017 14.40
”Ei kuusikymppinen mies enää uutta navettaa rakenna. Se vaan pyörittää hommaa vanhalla rutiinilla.” eteenpäin, viime vuonna määrä oli 600 000 kiintoa. Vuosittain myydään myös yli 300 metsäkiinteistöä.” Kauppa tuntuu käyvän? ”Kyllä Lapin kiinteistöille ostajia riittää. Aika paljon etelän sijoittajat ostavat, Pohjanmaalla ostajat ovat enemmän paikallisia.” Vuodenvaihteessa metsäalan monitoimimiestä odottaa eläke. ”Vanhuuseläke, kuulostaa pahalta”, Aula toteaa ja nauraa. Syksy vierähtääkin uuden tulijan perehdyttämisessä. ”Tässä ei ole tärkeintä aamukamman laskeminen ja lomien pito. Seuraajalle on annettava mahdollisimman hyvä startti ja oma vapaus toteuttaa asioita.” Eikö ole haikeaa jättää kiinnostava näköalapaikan työ? ”Nyt on oikea aika vaihtaa. Nyt kun uusia tehtaita ollaan virittelemässä myös tänne pohjoiseen, uuden vetäjän on hyvä päästä mukaan alusta asti.” Sitä paitsi: ”Ei kuusikymppinen mies enää uutta navettaa rakenna. Se vaan pyörittää hommaa vanhalla rutiinilla.” Tekemistä Aula keksii vapaa-ajalleen varmasti. Talvella voi hiihtää, keväällä kalastaa ja kesällä kuntosuunnistaa. Osansa vapaa-ajasta haukkaa tiekuntien ja hoitokuntien toimitsijan työt. Tarkoitus on myös jatkaa erilaisia kokeiluja ja harrastuksia. ”Tehtiin vähän aikaa sitten aika iso päätehakkuu. Nyt aion kokeilla sitä, että istutan aukkoon vuoron perään kuusta ja mäntyä, puolet kuusta ja puolet mäntyä.” Kyseessä on riskinhajautus. Jos hirvi syö männyt, kuuset jäävät jäljelle. Jos taas männyt saavat kasvaa rauhassa, runsaasta tuhannesta taimesta saa aikaiseksi hehtaarin männikön. ”Että tällaisia kehittelyjä tässä vielä on. Katson, miten homma lähtee luonnistumaan.” 11 MAKASIINI 6 • 2017 5157_.indd 11 12.9.2017 14.40
AJASSA LIINA KJELLBERG UUDISTAMISVELVOITE, eriikäisrakenteinen metsänkasvatus, lahopuu ja männyn hyönteistuhot. Muun muassa nämä asiat noussevat esille, kun hiljan uudistettujen metsälain ja metsätuholain toimivuutta ryhdytään arvioimaan. ”Metsälain muutos oli aika radikaali. Nyt arvioidaan, miten lain tavoitteet ovat toteutuneet eli onko laki parantanut metsätalouden kannattavuutta ja monimuotoisuuden edellytyksiä ja yksinkertaistanut menettelyjä”, sanoo maaja metsätalousministeriön metsäneuvos Marja Kokkonen. Arvioinnin suunnittelu on parhaillaan käynnissä. Arvio on tarkoitus saada valmiiksi ensi vuoden aikana, mahdolliset muutokset lakeihin tehdään aikaisintaan vuonna 2019. Metsänomistajat tyytyväisiä Uudistettu metsälaki tuli voimaan vuonna 2014. Metsien käyttöön lainmuutos ei ole merkittävästi vaikuttanut, sanoo Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes. ”Suurin muutos oli eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen mahdollistaminen. Sen suosio kasvaa hiljalleen”, hän sanoo. Remeksen mukaan nyt on hyvä tarkastella, onko eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen puustorajat asetettu laissa oikealle tasolle. ”Puustoa pitää poistaa riittävästi, jotta uutta taimiainesta syntyy. Nykylaissa rajat on asetettu varovaisen korkealle.” Metsäalalla on oltu huolissaan metsälakiin tehdystä uudistamisvelvoitteen lievennyksestä. Nykylain mukaan uudistamisvelvoite täyttyy, kun taimikko yltää puolen metrin pituuteen ja muu kasvillisuus ei välittömästi uhkaa sitä. Aiemmin velvoite täyttyi, kun taimikko ylsi 1,3 metrin pituuteen. ”Vaatimukset ovat vaatimattomat erityisesti eteläisessä Suomessa”, Remes sanoo. Metsäteollisuus ry:n kotimaan metsäasioiden päällikön Metsälait syyniin Maaja metsätalousministeriö selvittää, miten hiljan uudistetut metsälaki ja metsätuholaki ovat toimineet. Metsätuholaki säätelee, milloin havupuutavara on kuljetettava pois metsästä. Metsäteollisuus ehdottaa, että sääntelystä luovuttaisiin männyn osalta. SA M I KA RP PI N EN 12 MAKASIINI 6 • 2017 12 MAKASIINI 6 • 2017 5208_.indd 12 8.9.2017 16.22
Jouni Väkevän mukaan metsänomistajien vastuu metsänuudistamisessa on nyt entistä suurempi. ”Metsänhoidon taso ei saa lähteä laskemaan lainsäädännön takia”, hän sanoo. MTK:n metsäasiantuntijan Lea Jylhän mielestä uudistamisvelvoitetta ei ole tarpeen kiristää. ”Taimikoiden laatuun täytyy panostaa, mutta keinot ovat muut kuin laki”, hän sanoo. Metsänomistajat ovat Jylhän mukaan tyytyväisiä metsälakiin. Monimuotoisuus unohtui WWF Suomen metsäasiantuntija Panu Kunttu suomii metsälakia metsän monimuotoisuuden turvaavien toimenpiteiden unohtamisesta. ”Lahopuun säästäminen olisi otettava huomioon kaikissa metsänhoidon vaiheissa”, hän sanoo. Myös säästöpuiden määrä, vesistöjen suojakaistat ja uhanalaisten lajien elinympäristöjen turvaaminen tulisi Kuntun mukaan sisällyttää lakiin. Juurikääpä huolena Metsälain kanssa samaan aikaan voimaan tullut metsätuholaki toimii Metsäkeskuksen Markku Remeksen mielestä hyvin. Suurimmat puutteet liittyvät hänen mukaansa juurikäävän ja kuusen hyönteistuhojen torjuntaan. ”Pääasiassa juurikäävän torjunta hoidetaan hyvin, mutta kaikki toimijat eivät ole ymmärtäneet sen tärkeyttä.” Kuusen hyönteistuhojen torjunnan puutteet liittyvät takarajoihin, jolloin kuusipuutavara on kuljetettava pois metsästä. Esimerkiksi Etelä-Suomessa takaraja on 15. heinäkuuta. Jos kesä on lämmin, lentää puutavaran kuoren alla varttunut kirjanpainajasukupolvi Remeksen mukaan ympäröiviin metsiin jo ennen heinäkuuta. 1 Miten 16.–23.9 järjestettävä Metsänomistajaviikko näkyy mhy Lakeuden alueella? Järjestämme perjantaina 22.9. taimikonhoitonäytöksen Kauhajoella. Paikalla on metsuri tekemässä taimikonhoitoa, ja ohjelmassa on myös raivaussahojen huoltoa ja esittelyä. 2 Kenelle tapahtuma on suunnattu? Erityisesti omatoimisille metsänomistajille, mutta sopii tapahtuma muillekin. Tapahtumassa voi tutustua yhdistyksen tarjoamiin metsuripalveluihin. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse. 3 Miten usein Metsänomistajaviikko järjestetään? Kerran vuodessa. Metsänomistajat osaavat jo odottaa, että sillä viikolla tapahtuu jotain. Monet yhdistykset järjestävät tapahtumia pitkin viikkoa. 4 Mikä on Metsänomistajaviikon tavoite? Metsänhoitoyhdistykset Mitä tapahtuu metsänomistajaviikolla? Metsänomistajaviikolla paneudutaan taimikonhoitoon ja raivaussahan huoltoon, kertoo Metsänhoitoyhdistys Lakeuden metsäasiantuntija Maria Niemelä. LIINA KJELLBERG M A RI A N IE M EL Ä Kuka: Metsänhoitoyhdistys Lakeuden metsäasiantuntija Maria Niemelä. Mitä: Työskennellyt yhdistyksessä reilut kymmenen vuotta. Miksi: Työn monipuolisuus kiehtoo. Metsäasioista pitää olla hyvin perillä. esittelevät jäsenilleen palveluitaan. Tänä vuonna teemana on taimikonhoito. 5 Kiinnostaako taimikonhoito metsänomistajia? Kyllä, moni tekee taimikonhoitoa itse. Tapahtumat keräävät tosin teemasta riippumatta metsänomistajat hyvin paikalle. METSÄLAKI JA METSÄTUHOLAKI › Metsälaki edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Laki asettaa metsien hoidon ja käytön vähimmäisvaatimukset. › Metsätuholaki ylläpitää metsien hyvää terveydentilaa ja torjuu metsätuhoja. › Voimaan 2014. › Käytännön toimivuus arvioidaan ensi vuonna. › Mahdolliset muutokset lakeihin tehdään aikaisintaan 2019. Samaa sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Heli Viiri. ”Kuusipuutavaran poistopäivämääriä pitäisi vielä miettiä.” Metsäteollisuudessa on pohdittu, voitaisiinko vaatimuksista kuljettaa mäntypuutavara pois metsästä tiettyyn päivämäärään mennessä luopua. Puupinoissa lisääntyvät ytimennävertäjät aiheuttavat männyille lähinnä kasvutappioita. ”On epäselvää, mikä männyn tuhohyönteisten aiheuttamien vahinkojen merkitys ja arvo on esimerkiksi kertaluonteisen varastopinon lähipuille. Se sen sijaan on selvää, että puutavaran kuljetuksista aiheutuu lisäkustannuksia”, Jouni Väkevä sanoo. Viiri ei kuitenkaan lieventäisi lakia männyn osalta. Lukessa on hänen mukaansa käynnistetty tutkimus, jossa selvitetään, aiheuttavatko metsissä varastoitavat mäntypuupinot ytimennävertäjän tuhoja ympäröivissä metsissä. MTK:n Lea Jylhäkään ei koe, että metsätuholaissa olisi väljentämisen tarvetta. ”Metsätuhoriskit ovat ilmastonmuutoksen takia pikemminkin lisääntymässä kuin vähenemässä.” Metsätyyppi 13 MAKASIINI 6 • 2017 13 MAKASIINI 6 • 2017 5208_.indd 13 8.9.2017 16.22
Lyhyesti AJASSA Ympäristöministeriö on määrännyt valtion korvaamaan jämsäläismetsänomistajan metsävahingon. Valtion maalla lisääntyneet kirjanpainajat levittäytyivät yksityismetsään ja tappoivat lukuisia järeitä kuusia. Metsänomistaja vaati yli 6 000 euron vahingonkorvausta. Metsäkeskuksen lausunto laski korvauksen noin 750 euroon. Valtiolle jäi maksettavaa 470 euroa, kun summasta vähennettiin metsänomistajan saama vakuutuskorvaus. Valtio korvasi kirjanpainajatuhon Arktiset Aromit ry on valinnut variksenmarjan vuoden 2017 luonnonmarjaksi. Variksenmarja on yleinen kasvi koko Suomessa, ja sitä esiintyy runsaimmin kuivilla ja kuivahkoilla tuoreilla kankailla. Sen sato on puolukan ja mustikan jälkeen kolmanneksi suurin. Variksenmarjan satokausi kestää elokuulta lumentuloon saakka. Sen ylivuotisia marjoja voi kerätä karpalon tapaan myös keväällä marjojen paljastuttua lumen alta. Variksenmarjalle tunnustusta W IK IM ED IA CO M M O N S TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ PUOLENKYMMENTÄ vuotta sitten Stora Enson Varkauden paperikoneet olivat tiensä päässä. Sitten yhtiö päätti nostaa peukun ylös. Vuoden 2015 aikana yhtiö investoi 150 miljoonaa euroa Varkauden laitosten modernisointiin. Nyt vanhan kuumahierrelaitoksen tiloissa toimii LVL-tehdas, joka tuottaa päällekkäin liimatuista kuusiviiluista valmistettuja rakennuspalkkeja ja levyjä. Tuotanto kiihtyy samaan tahtiin kuin into puurakentaVarkaus voitti kuoleman Stora Enson Varkauden tehtaat on viritetty tuottamaan juuri sitä mitä 2020-luvun metsäteollisuudelta odotetaan. Varkauden viilupuuta tuottava tehdas yltää täyteen tuotantoon ensi kesään mennessä, tehtaanjohtaja Jaakko Huovinen kertoo. miseen kasvaa. LVL-tehtaan rakentaminen maksoi 43 miljoonaa euroa. ”Tehdas käynnistyi viime vuoden kesällä. Täyteen tuotantoon päästään ensi vuoden puolivälissä. Silloin viilupuuta (LVL) valmistuu 100 000 kuutiota vuodessa”, LVL-tehtaan johtaja Jaakko Huovinen kertoo. Valtaosa tuotannosta menee vientiin. Tärkein markkina-alue on Eurooppa. Paperi vaihtui kraftlaineriksi Parin vuoden takaiset investoinnit antoivat uuden elämän myös Varkauden hienopaperikoneelle. Alkuaan vuonna 1961 maailman tehokkaimmaksi sanomalehtipaperin tuottajaksi rakennettu kone muutettiin 1980-luvun puolivälissä tuottamaan hienopaperia ja nyt, kolmekymmentä vuotta myöhemmin, kone muunnettiin tuottamaan pakkauskartonkien raaka-ainetta, kraftlaineria. ”Koneen märkäpää rakennettiin uudelleen. Rainan kuivauspuolella on osia vanhasta hienopaperikoneesta. Alkuperäisestä sanomalehtipaperikonees14 MAKASIINI 6 • 2017 14 MAKASIINI 6 • 2017 5211_.indd 14 8.9.2017 15.21
Sanottua Uhanalaisen valkoselkätikan suojelu on tuottanut tulosta ja kanta on kääntynyt hitaaseen kasvuun. Uusimmissa kartoituksissa löytyi noin 240 valkoselkätikan parireviiriä, joilta varmistettiin ennätykselliset 151 pesintää. Reviirimäärä pysyi viime vuoden tasolla, mutta aiempi pesälöytöennätys, 142, ylittyi selvästi. Toissasyksyisen massavaelluksen ansiosta pesiviä valkoselkätikkoja tavataan etelärannikolta Lappiin asti. Valkoselkätikalla ennätysvuosi Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso sai budjettiriihessä 10 miljoonan euron lisärahoituksen ensi vuodelle. Jo kevään kehysriihessä hallitus oli luvannut viiden miljoonan euron korotuksen rahoitukseen. Puurakentamisen ohjelma sai kaksi miljoonaa lisäeuroa. Lisäksi hallitus esittää Metsähallitukselle 650 000 euron lisärahoitusta kansallispuistojen ja retkeilyalueiden varustuksen parantamiseen ja kunnostustöihin. Metso sai riihirahaa Metsänviljelyala kasvoi viime vuonna kuusi prosenttia edellisvuodesta, tiedottaa Luonnonvarakeskus. Metsää viljeltiin 109 000 hehtaaria. Siitä 83 000 hehtaaria istutettiin ja 26 hehtaaria kylvettiin. ”Istutus tehdään edelleen lähes puhtaasti käsityönä, sillä konetyön osuus jäi vain prosenttiin”, kertoo yliaktuaari Aarre Peltola . Hakkuupinta-ala päätyi 653 000 hehtaariin, lisäystä seitsemän prosenttia edellisvuodesta. Istutus yhä käsityötä ”Liian usein biotalous erityisesti kansainvälisillä foorumeilla mielletään vain bioenergiaksi. Se on kuitenkin paljon muutakin.” EU-parlamentin jäsen Henna Virkkunen, Uusipuu.fi 1.9. ”Onhan tämä biotuotetehdas esimerkiksi länsimetroon verrattuna aika selkeä hanke.” Metsä Groupin Äänekosken projektista vastannut Timo Merikallio, Tekniikka & Talous 1.9. ”Koneiden tulo metsiin merkitsi sellaista töiden uusjakoa, että siihen verrattuna tämän ajan ’vievätkö robotit työpaikkoja’ -keskustelu on pilkunviilausta.” Tuottaja Jukka Lukkari, Tekniikan Historia 4/2017 ”Timantit hioutuvat ristipaineessa ja niin tulee tapahtumaan myös suomalaiselle metsäbiotaloudelle.”Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo, Puumies 6/2017. M IK KO M A N TY N IE M I Istutukseen, taimikoiden perkaamiseen sekä muuhun metsänhoitoon ja -parannukseen käytettiin viime vuonna yksityismetsissä kaikkiaan 195 miljoonaa euroa. 195 MIKKO HÄYRYNEN JALOSTETUN kuusensiemenen tilanne on menossa huonommaksi. Kuusi on tänä vuonna tuottanut käpyjä Etelä-Suomessa, mutta jalostettua siementä tuottavien siemenviljelysten sato on pienehkö. ”Satoa saadaan sen verran, että ensi keväänä jalostettua siementä pystyttäneen taimitarhoilla kylvämään, ainakin osittain”, metsäpäällikkö Hannu Niemelä Tapiosta valottaa. Kahden vuoden kuluttua tilanne on kehnompi. Tämän vuoden kylmä alkukesä vaikuttaa ensi vuoden kukintaan ja tulossa on katovuosi, jolloin ollaan pelkästään metsikkösiemenen varassa. Kuusen siemenviljelykset kukkivat ylipäätään huonosti, koska 2000-luvulla perustetut viljelmät eivät ole vielä kunnolla tuotantoiässä. Toinen syy on, että kesäkuun alkuihin ei ole viime vuosina sattunut kukintaa kiihdyttäviä hellejaksoja. ”Kolmas tekijä ovat käpytuholaiset ja sienitaudit, jotka tekevät selvää huonojen vuosien pienistä sadoista.” Kuusi on eniten istutettu puulaji ja kuusisahatavaran hyvä veto vientimarkkinoilla lisännee lähivuosina taimien tarvetta. Taimista ei kuitenkaan tule pulaa, sillä metsikkösiementä on varastoissa. Metsikkösiemen on peräisin hyvälaatuisista metsiköistä, mutta kuitenkin jalostamatonta siementä. Niemelä muistuttaa, että osa jalostushyödystä on korvattavissa alkuperäsiirrolla eli istuttamalla taimia, jotka ovat ”kotoisin” 100–300 kilometriä etelämpää. Siemensato jää pieneksi 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 % Edessä pulavuosia Jalostetun kuusensiemenen sadot vaihtelevat Kuusen siemenviljelyssiemenen osuus taimitarhakylvöissä 1991–2016 Lähde: Evira takin on vielä käytössä muutamia kuivausteloja”, selostaa tehtaanjohtaja Jarkko Tehomaa. Uudistettu kone saavuttaa täyden käyntivauhtinsa kuluvan vuoden loppuun mennessä. Tällöin kraftlaineria valmistuu 390 000 tonnia vuodessa. Paperikoneen muutostyöt maksoivat 110 miljoonaa euroa. Puunkäyttö lähenee vanhaa Varkauden investoinnit lupaavat hyvää myös puun myyjille. ”Takavuosina Varkaudessa käytettiin puuta enimmillään lähes kaksi ja puoli miljoonaa kuutiometriä. Näiden investointien ansiosta puun käyttö kohoaa yli kahden miljoonan kuution”, Stora Enso Metsän ostojohtaja Esa Ojala arvioi. Varkauden tehtaat käyttävät vuodessa noin 1,5 miljoonaa kuutiometriä havukuitupuuta ja reilut puoli miljoonaa kuutiota kuusitukkia. Siitä reilu puolet menee LVL-tehtaalle ja vähän pienempi osa sahalle. Ojala kiittelee alueen metsänomistajia runsaasta puuntarjonnasta. ”Laskimme, että Varkauden tehtaiden puu saadaan 160 kilometrin säteeltä. Todellisuudessa puut on kyetty hankkimaan 110 kilometrin säteeltä.” 15 MAKASIINI 6 • 2017 15 MAKASIINI 6 • 2017 5211_.indd 15 8.9.2017 15.21
Raakapuun kantohinnat viikolla 35 Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ? 55,5 ? 58,02 ? 40,42 ? 15,39 ? 17,48 ? 15,06 Uudistushakkuu ? 57,43 ? 59,07 ? 42,02 ? 16,19 ? 18,47 ? 16,05 Harvennushakkuu ? 49,52 ? 50,94 ? 35,74 ? 15,20 ? 15,77 ? 14,60 Ensiharvennus ? 11,96 * 12,64 ? 11,54 Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ? 54,45 ? 57,09 ? 41,75 ? 15,66 ? 17,04 ? 15,01 Uudistushakkuu ? 56,38 ? 58,20 ? 43,60 ? 17,77 ? 18,41 ? 17,04 Harvennushakkuu ? 47,09 ? 48,33 ? 36,47 ? 14,81 ? 15,29 ? 14,10 Ensiharvennus ? 40,31 ? 40,06 ? * 33,85 ? 11,8 ? 11,38 ? 11,37 ? nousussa ? laskussa * ei vertailutietoa puukauppojen vähäisyyden vuoksi ei hintatietoja Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ? 56,76 ? 58,18 ? 44 ? 15,8 ? 17,23 ? 14,81 Uudistushakkuu ? 58,35 ? 59,24 ? 45,60 ? 17,15 ? 18,62 ? 16,73 Harvennushakkuu ? 48,9 ? 48,93 ? 38,08 ? 15,68 ? 15,73 ? 14,49 Ensiharvennus * 39,10 * 39,73 ? 12,05 ? 11,53 ? 11,15 Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä * 55,45 * 56,17 * 35,77 * 16,49 ? 16,95 ? 15,89 Uudistushakkuu * 57,04 * 56,71 * 36,37 * 18,70 * 17,72 * 17,68 Harvennushakkuu * 46,38 * 45,39 * 32,84 ? 15,02 * 14,70 ? 14,24 Ensiharvennus * 12,06 * 11,51 AJASSA Puumarkkinat TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVA PASI AHOLA TULEVALLA lämmityskaudella energiapuukauppaa käydään ostajien ehdoilla. ”Tienvarsivarastoissa on energiapuuta vähintäänkin riittävästi ja sahauksen sivutuotEnergiapuulla tukkoista Kotieläintilat kannattavat Etelä-Pohjanmaan energiapuun hintaa. teista on runsaasti tarjontaa”, Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Tage Fredrikson sanoo. Markkinat vaihtelevat alueellisesti, mutta Fredrikson kehottaa varmistamaan menekin ennen korjuuta. ”Tiedän, että korjattua energiapuuta on jäänyt käsiin.” Hinnat ovat jokseenkin vuoden takaisella tasolla. Karsittu ranka on halutuinta, mutta päätehakkuiden mukana tuleva latvusmassa on vähän suurempi ja edullisempi energiapuulaji. Kokopuun ja kantojen korjuumäärien kehitystä kuvaa sanonta pyyn kutistumisesta maailmanlopun edellä. Kannot eivät epäpuhtauksiensa vuoksi sovellu pienten laitosten polttoaineeksi ja isot voimalat voivat käyttää muitakin polttoaineita. Kokopuuhake tehdään pieniläpimittaisesta vitikosta ja on siksi kallista korjata. ”Laatukaan ei yllä karsitun rangan tasolle, mikä saattaa aiheuttaa syöttöhäiriöitä etenkin pienissä laitoksissa.” Etelä-Pohjanmaalla eri hinnat Etelä-Pohjanmaa on karsitun energiarangan osalta positiivisesti erilainen maakunta. Kun koko maan keskihinta on 4,1 euroa, niin Etelä-Pohjanmaalla tuorein tilastoitu kantohinta on noussut yli 11 euroon. Ammattilaisetkaan eivät ole täysin selvillä siitä, mikä hintaa on nostanut. Yksi selittäjä on alueen isot kotieläintilat, joiden lämmitys on muutettu öljyltä kotimaisille. Varsinkin kanaloissa energiaraaka-aineen pitää olla tasalaatuista, minkä vuoksi tilat suosivat karsittua, hyvin kuivatettua rankaa. Isolla tilalla hakkeen käyttö voi olla tuhatkin kuutiometriä vuodessa. Maanviljelysseudulla tilojen metsäalat ovat pieniä, joten ne ovat ostopuun varassa. ”Hinta on markkinoiden määräämä, sillä peltovaltaiselLapualainen Kankaan broilertila polttaa reilut tuhat kuutiometriä haketta vuodessa. Jussi Kangas sanoo, että tähän aikaan pihalla pitää olla kahden vuoden puut ensi talven tarve kuivuneena ja sitä seuraavan kuivumassa. 16 MAKASIINI 6 • 2017 16 MAKASIINI 6 • 2017 5210_.indd 16 8.9.2017 16.23
Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ? 55,62 ? 57,71 ? 39,42 ? 15,66 ? 17,11 ? 15,20 Uudistushakkuu ? 58,08 ? 58,77 ? 41,76 ? 17,82 ? 18,56 ? 17,60 Harvennushakkuu ? 48,01 ? 48,99 ? 35,05 ? 15,63 ? 15,25 ? 14,54 Ensiharvennus ? 12,23 ? 11,75 ? 11,66 Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ? 53,51 ? 55,97 ? 41,04 ? 15,44 ? 16,38 ? 14,98 Uudistushakkuu ? 55,70 ? 57,33 ? 43,18 ? 17,86 ? 18,11 ? 17,48 Harvennushakkuu ? 45,27 ? 46 ? 36,23 ? 14,82 ? 14,96 ? 14,3 Ensiharvennus * 40,05 * 38,68 * 32,26 ? 11,58 * 10,72 ? 11,7 Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ? 51,33 ? 51,59 ? 15,91 ? 16,93 ? 14,78 Uudistushakkuu ? 53,18 ? 52,77 ? 18,83 ? 18,84 ? 17,00 Harvennushakkuu ? 45,68 ? 44,5 ? 13,78 ? 13,11 ? 12,8 Ensiharvennus Lappi* Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Lisää hintatietoja osoitteesta www.metsalehti.fi Kuukauden puukauppa Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2017 2016 1–2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,4 0,8 1,2 1,6 2,0 PUUKAUPPATILASTOSSA esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Tiedot kerätään viikoittain. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. la alueella energiapuun tarjonta ei voi paljon kasvaa”, metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvoja Olli Turja Lapualta kommentoi. ”Kuitupuumittaisesta karsitusta rangasta pitää saada tienvarressa sama hinta kuin kuitupuusta. Kantohinta vaihtelee kemerakelpoisten ensiharvennusten seitsemästä kakkosharvennusten 15 euroon.” Hintatasoa ylläpitää myös se, että isot sähköä tuottavat voimalat Seinäjoella ja Vaasassa käyttävät metsäenergiaa. ”Haketta mukava polttaa” Kankaan Broiler Oy Lapualla käyttää haketta vuosittain 1 000–1 200 kiintokuutiota. ”Pääosin ostan metsänhoitoyhdistykseltä karsittua rankaa metsätien varteen kasattuna. Kuljetusyrittäjä ajaa ne tontilleni, jossa ne saavat kuivua ylivuotisiksi, ja urakoitsija hakettaa”, tilan toimitusjohtaja eli isäntä Jussi Kangas kertoo. Mäntyä on eniten, mutta kaikki puulajit käyvät. Kangas sanoo, että tarpeeksi kuivaksi päästään, kun läjät ovat isoja ja aukealla paikalla. Tilan kattilassa voisi polttaa myös palaturvetta ja pellettiä. ”Jonkun verran olen käyttänyt kaurankuoripellettiä. Se on vähän halvempaa, mutta hyvä hake on mukavinta polttaa.” VALTTERI SKYTTÄ METSÄNOMISTAJA ja metsänhoitoyhdistyksen asiantuntija huomasivat kevään metsäkäynnillä, että tuuli oli puhaltanut tuoreen hakkuuaukon reunametsästä nurin yli 50 runkoa. Pirkanmaalla sijainneet tuulenkaadot olivat vielä pääosin jalostuskelpoisia, joten metsänomistaja päätti tehdä niistä sekä ympäröivästä metsäalueesta puukaupan. 2,5 hehtaarin hakkuualalla kasvoi 100-vuotiasta kuusivaltaista metsää, jonka edellisestä harvennushakkuusta oli aikaa ainakin 30 vuotta. Metsän puusto vaihteli alikasvoskuusista järeisiin kuusitukkirunkoihin. Alue sijaitsi ison metsätilan takalaidalla kaukana 50 000 euroa runkohintakaupalla KUUSIVALTAINEN PÄÄTEHAKKUU PIRKANMAALLA 2,5 HA Puutavaralaji m 3 e/m 3 yhteensä e Kuusiainespuu (runkohinta) 836 53,8 44976,8 Mäntyainespuu (runkohinta) 112 52,8 5913,6 Kuusilaho 32 12 384 Koivutukki 9 44 396 Koivukuitu 12 16 192 Energiapuu 7 10 70 Yhteensä 1008 51932,4 omasta tiestä, mikä selitti aiempien hakkuiden vähyyttä. Kuudesta ostotarjouksesta parhaimmaksi valikoitui sahayhtiön runkohintatarjous. Tämä tarkoitti sitä, että kuusten ja mäntyjen koko ainespuuosuus (tukki+kuitu) myytiin puunrunkoa koskevalla kuutiohinnalla, lahokuusia lukuun ottamatta. Runkohinnoittelu oli hyvä vaihtoehto metsänomistajalle, sillä hoitamattoman metsän ja vaihtelevankokoisen puuston tukkikertymää oli vaikea arvioida etukäteen. Puunkorjuu toteutui nopealla tahdilla ennen sahojen kesätaukoa. Rehevällä paikalla kasvaneesta, tiheästä metsästä kertyi runsaasti puuta, noin 400 kuutiota hehtaarilta. Puukaupan loppusumma oli yli 50 000 euroa. Puunkertymä olisi voinut olla korkeampi, mutta kuviolla oli useita järeitä vanhempia tuulenkaatorunkoja, jotka jäivät metsään lahopuuksi. 17 MAKASIINI 6 • 2017 17 MAKASIINI 6 • 2017 5210_.indd 17 8.9.2017 16.23
AJASSA MIKKO HÄYRYNEN PITKÄÄN vatvotun puukauppakartellin vahingonkorvauksista saatiin Helsingin käräjäoikeudesta päätös elokuussa. Yksityiset metsänomistajat olivat hakeneet metsäyhtiöiltä vahingonkorvausta kartellin takia menetetyistä puukauppatuloista. Korvausta hakevia metsänomistajia on liki 500, ja korvausvaatimukset vaihtelivat muutamasta tuhannesta puoleen miljoonaan euroon. Elokuun päätös koski kahdeksaa metsänomistajaa: he hävisivät juttunsa ja heidät määrättiin maksamaan vastaajien eli metsäyhtiöiden oikeudenkäyntikulut täysimääräisinä. Yksittäiselle metsänomistajalle se tietää noin 10 000 euron laskua. Jupakan juuret rapakon takana Suomen kartellioikeudenkäynti on itse asiassa vain isoksi kasvanut sivuverso. Pääverso sai alkunsa Yhdysvalloissa, jossa maan kilpailuviranomaiset epäilivät 2000-luvun alussa UPM:n Raflatac-tarravalmistajaa ja paikallisia tarrapaperiyhtiöitä kartellista. Yhdysvalloissa kartellista seuraa paitsi todella mittavat sakot, kovimmillaan myös ehdottomat vankeustuomiot yrityksen vastuuhenkilöille. Yhtiö, joka paljastaa kartellin ja auttaa selvittämisessä, selviää ilman seuraamuksia. Kalteripelossaan UPM teki vuoden 2004 alussa EU:n, Kanadan ja Yhdysvaltojen viranomaisille kartellitunnustuksen, että merkkejä kartellista on löytynyt lähes kaikissa yhtiön tuotteissa. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja oli tuolloin Vesa Vainio, ja hallituksessa istuivat muun muassa Jorma Ollila ja Martti Ahtisaari. Hallitus oli päätöksessään yksimielinen, mutta tuskin osasi ennakoida seurauksia. Tuolloisessa hallituksessa ei ollut puumarkkinoiden tuntijaa, ei myöskään johtoryhmässä. Hallituksen luottamuksen menettänyt toimitusjohtaja Juha Niemelä jätti paikkansa yllättäen lähes saman tien. On makuasia, kutsutaanko sitä eroksi vai potkuiksi. Vuoden 2004 toukokuussa tuli voimaan laki, joka vapautti kartellin paljastaneen yhtiön seuraamusmaksusta myös Suomessa. Toukokuun kolmantena UPM antoi itsensä ilmi Kilpailuvirastolle kilpailulain vastaisesta toiminnasta puukaupassa. Sinällään puukaupallinen yhteistyö ei ole Suomessa uutta, sillä metsäteollisuuden ja metsänomistajien etujärjestöt olivat perinteisesti neuvotelleet ja sopineet puun hinnoista. Tapa jatkui vuoteen 1996 asti, jolloin EU-jäsenyys lopetti hintasopimukset. Kartelli-ilmiannon mukainen kielletty hintayhteistyö metsäyhtiöiden kesken alkoi heti seuraavana vuonna. Markkinaoikeudesta rapsut Jupakan pääverso kuitenkin sammui, koska EU, Yhdysvallat ja Kanada eivät UPM:n tunnustuksesta huolimatta löytäneet merkkejä metsäyhtiöiden tuotteita koskevasta kartellista. Sivuverso sen sijaan vahvistui, sillä Suomessa Kilpailuvirasto löysi näyttöä raakapuun hintahallintaan pyrkivästä, kielletystä yhteydenpidosta. Vahva näyttö oli UPM:n metsäpäällikön päiväkirja. Metsäliitto myönsi yhteydenpidon osittain ja auttoi asian selvittämisessä, Stora Enso puolestaan kiisti yhteistyön. Asia ratkottiin Markkinatuomioistuimessa. Se tuomitsi joulukuussa 2009 Stora Enson kielletystä yhteistyöstä täysimääräiseen 30 miljoonan euron seuraamusmaksuun. Koska Metsäliitto auttoi Kilpailuvirastoa kartellin selvittämisessä, se sai alennetun, 21 miljoonan euron seuraamusmaksun. Kartellin paljastanut UPM vältti rangaistusmaksut. Suuri Savotta syntyy Markkinatuomioistuimen määräämä seuraamusmaksu ei vapauta mitään yhtiötä mahdollisesta vahingonkorvauksesta. Vuonna 2011 kartellista närKartellijupakassa ei riittänyt näyttö Metsänomistajien korvausvaatimuksia puukauppakartellin aiheuttamista menetyksistä on hylätty käräjäoikeudessa. Oikeuden mukaan osoittamatta jäi, että metsäyhtiöiden hintayhteistyö olisi aiheuttanut puunmyyjille tappiota. TOUKOKUU 2004 UPM tekee kartelli-ilmiannon, jonka mukaan UPM, Stora Enso ja Metsäliitto ovat harjoittaneet kiellettyä raakapuun hintayhteistyötä vuosina 1997-2004. JOULUKUU 2009 Markkinatuomioistuin tuomitsee Stora Ensolle ja Metsäliitolle seuraamusmaksut. Kartellin paljastanut UPM välttää rangaistusmaksut. 2011 Metsäkoneyrittäjä Reijo Lahtonen käynnistää Suuri Savotta –hankkeen ja lähtee keräämään metsänomistajista ryhmää, joka voisi hakea metsäyhtiöiltä korvauksia menetetyistä puukauppatuloista. 656 metsänomistajaa (Suuri Savotta 1) haastaa UPM:n, Stora Enso ja Metsäliiton käräjille. MAALISKUU 2011 Metsähallitus jättää oman, lähes 160 miljoonan euron vahingonkorvauskanteensa Helsingin käräjäoikeuteen. MAALISKUU 2014 Helsingin käräjäoikeus päättää, että Suuri Savotta -ryhmän kanteet ovat vanhentuneet. MARRASKUU 2014 Helsingin hovioikeus päättää, että Suuren Savotan kanteet eivät ole vanhentuneet. TAMMIKUU 2015 1058 metsänomistajaa jättää kanteen (Suuri Savotta 2). 18 MAKASIINI 6 • 2017 18 MAKASIINI 6 • 2017 5179_.indd 18 8.9.2017 16.32
Oikeutta vai oikeuden päätöksiä METSÄNOMISTAJAT ovat hakeneet kartellikäräjiltä oikeutta, mutta vanhan sanonnan mukaan oikeudesta saa oikeuden päätöksiä. Kantajien sopassa kiehuu maan hiljaisten ikiaikainen herraviha ja petetty luottamus. Metsäteollisuudelle sopii oikein hyvin, että metsätalous ja puukauppa koetaan kulttuurina ja isänmaallisena toimintana, liiketoimintaa isompana asiana. Kartelli osoitti puheiden onttouden. Vaikka oikeudentunto on metsänomistajien puolella, niin järjen ääni sanoo, että iso vääryys on pilkottu pieniksi palasiksi ja näyttökynnystä on vaikea ylittää. Metsänomistajien etujärjestöllä oli epäkiitollinen tehtävä rauhoittaa tuohtumusta. Mutta ei ollut muutakaan keinoa antaa takaisin. Reijo Lahtonen tuli näyttämölle käsikirjoituksen ulkopuolelta ja hänen vetämänsä Suuri Savotta on ollut purkautumiskanava isolle pettymykselle. Lahtonen uskalsi käydä päin ylivoimaista vastustajaa. Vaikka kivet hänen lingostaan ovat kilpistyneet vastustajan juristiarmeijan kilpiin ja vaikka hän häviäisi sodan, niin hän on käynyt kunniakasta taistoa. Jos Reijo Lahtosta ei olisi, niin olisiko noussut joku muu lahtonen? Tilaus olisi ollut. MIKKO HÄYRYNEN kästynyt metsäkoneyrittäjä Reijo Lahtonen ryhtyi keräämään metsänomistajista ryhmää, joka voisi hakea hakea metsäyhtiöiltä korvauksia menetetyistä puukauppatuloista. Näin käynnistyi Suuri Savotta. Ensimmäisessä vaiheessa mukaan lähti 656 metsänomistajaa (Suuri Savotta 1), jotka haastoivat UPM:n, Stora Enso ja Metsäliiton käräjille vuonna 2011. Myöhemmin mukaan tuli vielä reilut tuhat metsänomistajaa (Suuri Savotta 2). He jättivät yhtiöitä vastaan kanteen vuonna 2015. Esimmäinen kierros vanhentumisesta Asia on edennyt oikeudessa tahmeasti. Ensiksi metsänomistajien korvausvaatimukset törmäsivät kiistaan kartellin vanhentumisesta. Yhtiöiden mukaan kartelliasia oli vanhentunut, eikä korvauskanteita tulisi näin ollen käsitellä. Asiaa selvitettiin kaikissa oikeusasteissa. Ensin Helsingin käräjäoikeus päätti, maaliskuussa 2014, että kanteet ovat vanhentuneet. Saman vuoden marraskuussa Helsingin hovioikeus puolestaan katsoi, että kanteet eivät ole vanhentuneet. Korkein oikeus otti kantaa asiaan marraskuussa 2015. Sen mukaan vuonna 2011 nostetut Suuri Savotta 1 -ryhmän kanteet oli pääosin nostettu ajoissa ja ne palautuivat käräjäoikeuteen. Sen sijaan Suuri Savotta 2 -ryhmän vuonna 2015 nostamat kanteet katsottiin vanhentuneiksi. Vahinko jäi osoittamatta Vahingonkorvauskanteiden käsittely alkoi käräjäoikeudessa tämän vuoden keväällä, kahdeksan vuotta markkinaoikeuden päätöksen jälkeen, ja nyt siis ensimmäiset on kahdeksan metsänomistajan osalta hylätty. Käräjäoikeuden mukaan jäi näyttämättä toteen, että markkinaoikeuden toteama yhtiöiden välinen kielletty hintayhteistyö olisi aiheuttanut taloudellista vahinkoa metsänomistajille. Tuomiot perustuvat käräjäoikeudessa vastaanotettuun laajaan todisteluun ja esitettyihin taloustieteellisiin selvityksiin. Käräjäoikeus antaa jäljellä olevista kanteista päätökset vuoden loppuun mennessä. Vielä ei ole tietoa siitä, valitetaanko käräjäoikeuden tuomioista. Metsähallitus valitti hoviin Yksityisten metsänomistajien lisäksi 32 kuntaa ja kaupunkia hakee metsäyhtiöiltä korvauksia. Kanteita käsitellään parhaillaan Helsingin käräjäoikeudessa. Myös Metsähallitus on ollut aktiivinen. Se jätti oman, lähes 160 miljoonan euron vahingonkorvauskanteensa Helsingin käräjäoikeuteen maaliskuussa 2011. Päätös tuli viime kesänä: Metsähallitus hävisi juttunsa ja määrättiin maksamaan metsäyhtiöiden oikeudenkäyntikuluja yli kahdeksan miljoonaa euroa. Metsähallitus on valittanut tuomiosta hovioikeuteen. Asian käsittely on siellä alkuvaiheessa. Eli oikeuskäsittelyt jatkuvat, eikä tarinalle näy loppua. Tuet jäivät saamatta Vaikka käräjäoikeudessa korvausvaatimukset eivät ole menestyneet, eivät metsäyhtiöt ole selvinneet jupakasta seuraamuksitta. Metsäyhtiöiden biopolttoainelaitokset jäivät vuonna 2012 jaetun EU:n ns. NERtuen ulkopuolelle, koska tukikriteerien mukaan hakijayhtiöillä ei saa olla keskeneräisiä oikeusprosesseja EU-jäsenvaltion kanssa. Suomen valtion omistaman Metsähallituksen korvausvaade teki metsäyhtiöistä tukikelvottomia. Evätyt tuet olivat moninkertaiset kartellin korvausvaateisiin verrattuna. Toteutuessaan laitokset olisivat vieneet Suomen biopolttoaineiden kehityksen kärkeen. MARRASKUU 2015 Korkeimmalta oikeudelta päätös kanteiden vanhentumisesta. Suuri Savotta 1 –ryhmän kanteet on pääosin nostettu ajoissa ja ne palautuvat käräjäoikeuteen. Suuri Savotta 2 –ryhmän kanteet vanhentuneet. KESÄKUU 2016 Metsähallitus häviää juttunsa ja määrätään maksamaan metsäyhtiöiden oikeudenkäyntikuluja yli kahdeksan miljoonaa euroa. ELOKUU 2016 Metsäyhtiöt tekevät metsänomistajille tarjouksen, että vetämällä kanne pois metsänomistajat selviävät maksamalla yhtiöiden oikeudenkäyntikuluja 4 309,43 euroa per henkilö. SYYSKUU 2016 Metsähallitus ilmoittaa valittavansa tuomiosta hovioikeuteen. MAALISKUU 2017 Suuri Savotta 1 -ryhmän kanteiden käsittely alkaa Helsingin käräjäoikeudessa. Kantajina on jäljellä 476 metsänomistajaa. ELOKUU 2017 Helsingin käräjäoikeuden ensimmäiset ratkaisut. Kahdeksan Suuri Savotta 1 -ryhmän metsänomistajan kanteet hylätään ja heidät määrätään maksamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut täysimääräisinä. 19 MAKASIINI 6 • 2017 19 MAKASIINI 6 • 2017 5179_.indd 19 8.9.2017 16.32
Markkinat METSÄTILAKAUPAT TAMMI–ELOKUUSSA 2017 Maakunta kaupan myyty myyty taimikot hakkuupuusto hintakpl kpl ha % kypsät % m3/ha tukki-% e/ha e/m3 kerroin* Varsinais-Suomi 17 15 254 28 25 127 48 5269 41 0,94 Satakunta 35 18 434 25 28 127 41 5017 40 0,97 Häme-Uusimaa 57 41 918 31 15 121 39 5388 45 1,07 Etelä-Karjala 40 24 762 39 13 94 39 3894 41 0,9 Kymenlaakso 39 26 404 31 12 121 39 4575 38 0,92 Pirkanmaa 54 45 1275 26 14 121 39 5356 44 1,14 Etelä-Savo 69 54 1435 30 13 120 41 4691 39 0,92 Eja K-Pohjanmaa 128 98 2559 27 15 95 26 2695 28 0,89 Keski-Suomi 90 71 2072 28 10 109 31 3776 35 0,88 Pohjois-Savo 84 64 2124 31 13 100 31 3377 34 0,84 Pohjois-Karjala 85 69 1886 28 12 110 29 3170 29 Kainuu 108 103 6718 19 5 90 22 2034 23 0,78 Pohjois-Pohjanmaa 167 124 5839 21 9 84 16 1746 21 0,87 Lappi 49 31 2093 27 12 61 16 1007 17 0,73 Koko maa 1022 783 28773 lisäys 8.kk 189 93 2904 AJASSA MIKKO HÄYRYNEN ELOKUUSSA metsätilojen tarjonta vilkastui ja uusia kohteita tuli myyntiin 189 kappaletta, Hannu Liljeroosin tilakauppojen seuranta osoittaa. Tarjonta kasvoi eri puolilla maata, varsinkin Pohjanmaan maakunnissa. Vuodentakaiseen verrattuna koko vuoden tarjonta on kuitenkin pari sataa kohdetta pienempi, yhteensä 1 022 kappaletta. Hiipumista selittää, että UPM:ltä on vähemmän myyntikohteita. Liljeroosin tilastossa ei ole tiloja, joihin liittyy erilaisia erityisarvoja, kuten rantaa. Jos ne laskettaisiin mukaan, niin tarjontamäärä olisi viidenneksen suurempi. Elokuussa tehtiin 93 tilakauppaa. Koko vuoden kertymä on nyt 783 kauppaa, mikä on hieman vähemmän kuin vuosi sitten. Uusia yhtiöostajia Tornatorilla oli aktiivinen elokuu. Tornator osti UPM:ltä Pohjois-Karjalasta 7 852 hehtaaria noin 28 miljoonan euron kauppahinnalla. Yhtiö myi Rovaniemeltä 362 hehtaaria ja osti Pohjois-Savosta ja Pohjois-Karjalasta neljä tilaa, yhteensä 163 hehtaaria. Sijoitusrahastoihin virtaa uutta ostorahaa. Rahastot ostivat yksityisiltä myyjiltä yksitoista kohdetta Pohjois-Karjalasta, Pohjois-Savosta, Pohjois-Pohjanmaalta ja Etelä-Savosta. Yhteisala oli 462 hehtaaria ja kauppasumma noin 1,2 miljoonaa euroa. Eniten kauppoja tekivät OP-metsänomistajarahasto ja UB Metsä. UPM:n kohteet käyvät kauMetsätiloista tupsahti tarjontaa Hehtaarihinnaltaan yli viiden tonnin maakuntia on jo neljä. Lapissa hinnat pysyvät tonnin tienoilla. paksi. Kainuusta myytiin kahdeksan kohdetta, yhteisalaltaan noin 600 hehtaaria. Ostajina oli tuttuja, mutta myös uusia tahoja, kuten Siikalatvan Bioenergia Oy, Leppämäen yhteismetsä, Lehto Invest Oy ja OP-rahasto. Pohjois-Pohjanmaalla UPM-kauppoja oli neljä, joista kolmessa ostajana oli haapavetinen Rakennus Concer Oy. Koskitukki Oy pani myyntiin kahdeksan metsätilaansa, yhteisalaltaan 257 hehtaaria. Liljeroos tarkasti näistä kaksi, Hämeenlinnassa ja Orimattilassa. ”Edellisen tila-arviosta olin samaa mieltä, mutta jälkimmäisen osalta näkemykseni puumääristä oli paljon pienempi. Ostajan kannattaa olla lähtökohtaisesti aina varovainen.” Padasjoella on kaupan poikkeuksellinen kohde. Pinta-ala on 18 hehtaaria ja puuta 353 kuutiota hehtaarilla. Hintapyyntö on 16 000 euroa hehtaarilta. Yhteisalueista harvoin hintalisää Metsätilojen kylkiäisenä tulee usein osuuksia yhteisalueisiin. Yhteisalueet ovat tavallisesti vesialueita, venevalkamia tai maa-ainesten ottopaikkoja, ja niihin voi liittyä kalastusoikeuksia. Liljeroosin havaintojen mukaan yhteisalueet eivät tuo metsätiloihin merkittävää hintalisää, tosin poikkeuksiakin on. Metsätalouden ulkopuolisista arvoista merkittävin on metsästysoikeus, joka ei liity yhteisomistuksiin. ”Pohjois-Suomen metsätilojen kaupoissa korostetaan usein, että maanomistajalla on mahdollisuus päästä metsästysseuraan.” Kerroin laski yhden huonohintaisen kaupan takia Pirkanmaalla on edelleen maan korkein hintakerroin Kainuussa vähiten hakkuukypsiä metsiä (UPM:n tarjonta) Pohjois-Pohjanmaalla eniten myyntikohteita ja kauppoja Etelä-Karjalassa on suurin taimikoiden osuus *Kertoimet ovat toteutuneiden kauppahintojen ja summa-arvomenetelmän antaman hinnan suhde. Mitä korkeampi kerroin, sitä kalliimpia metsätilat ovat. 20 MAKASIINI 6 • 2017 20 MAKASIINI 6 • 2017 5214_.indd 20 8.9.2017 16.34
”Oman muistini mukaan paras päivä tähän mennessä on ollut 5 tankkia raivurilla. Tankilla noin 1,5 tuntia tai vähän päälle. Metsässä meni taukoineen 9 tuntia. Normipäivät 4 tankkia, jos sitäkään.” VALTTERI ”Ammattiraivurilla 5 tankillista on kova sana, ellei saha huuda koko aikaa kaasu pohjassa. Sellainenkin on nähty, että kaikesta opettamisesta, näyttämisestä ja neuvomisesta huolimatta tyttö sahasi isolla Tilhillä hellittämättä kaasua kertaakaan. Tankillinen kesti noin 20 minuuttia.” JÄTKÄ ”6 tankillista 460:llä olen sahaillut. En mitään ennätyksiä ole yrittänyt, kun paikat pitäisi säilyttää kunnossa. Varmaan 10 tankillista onnistuisi alkuviikosta ja seuraava päivä vapaalla ja kenties jonkun jalkavaivan saisi.” PIHKATAPPI ”Minulla on tyylinä sahata näin kesällä yksi tankki ja lähteä sitten pois. Aina on tullut valmista tälläkin tahdilla. Työnjälki on ollut erinomaista.” LINTUMIES ”Kolme tankkia niin moottorisahalla kuin raivurillakin maksimi, siinä on ihan tarpeeksi tämmöiselle ukolle.” RÄME ”Oman ennätykseni raivuulla taisin tehdä viitisentoista vuotta takaperin lukioikäisenä, kun työhalut olivat lauantain koittaessa syksyllä kovat. Kellotaululla ympäripyöreä työpäivä mukaan lukien lounastauko, muistaakseni kahdeksan tankillista meni.” BURL ”1/2 tankkia. Jäi nääs korkki auki. Muuten ei olisi mennyt sitäkään. Näitä aloittelijan mokia.” PITOPUU ”Välillä tulee rehkittyä liikaa niillä kuvioilla, minne ei usein ole mahdollisuutta mennä. Huomaa päivän lopussa, etenkin kun tekniikka ei ole ammattimainen, että se alkaa käydä liikaa kropalle, mikä puolestaan johtaa entistä pahempiin tekniikkavirheisiin.” NÄÄTÄ ”Yksi tankillinen on ennätys. Jätin kombikannun kannonnokkaan, tuuli heitti nurin kivikkoon, nokkaventtiili auki ja kannu tyhjäksi. Kotiin oli lähdettävä.” OKSAPUU ”Neljä tankkia lauantaisin ja kolme lepopäivänä. Jos olen käynyt viikolla töiden jälkeen, niin kaksi tankillista on ollut riittävästi.” SAHAPUKKI Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Kotimaisia ja kansainvälisiä vastuullisuuden ja kestävän kehityksen uutisia päivittäin. www.vastuullisuusuutiset.fi Metsäyhdistys kerää Suomen juhlavuoden kunniaksi sata syytä mennä metsään. www.smy.fi/suomi100/sata-syyta-menna-metsaan/ Kouluille tarkoitettu peli vie aikamatkalle suomalaiseen biotalouteen. havina.smy.fi Montako tankillista? Verkkokeskustelijat innostuivat vertailemaan raivausennätyksiään. VERKOSSA Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. Gallup 20 40 60 80 100 Kyllä 69 % En 31 % Oletko lannoittanut metsääsi? ”Kolmen tilan työ, jossa metsätietä vajaa kilometri. Osaksi vanhan ajouran mukaisesti. Ei kemeraa ja suunnittelu mallia klubi-aski.” ChesterC METSÄTIE OMATOIMISESTI Uusi kysymys: Saako metsäammattilaisilta neuvoja jatkuvasta kasvatuksesta? 21 MAKASIINI 6 • 2017 21 MAKASIINI 6 • 2017 5205_.indd 21 8.9.2017 15.26
TEEMA: PUUKAUPPA TUKKIKAUPPA Metsänomistajan työ parhaimman puukauppatarjouksen löytämiseksi on entistä vaikeampaa, sillä tukkien latvaläpimitoissa muutokset jatkuvat. VALTTERI SKYTTÄ MUTKISTUU P uukaupoissa käytettävät tukkipuun latvaläpimitat ovat jatkuvassa käymistilassa, Metsälehden tuore kysely osoittaa. Metsänhoitoyhdistyksille tehdyn kyselyn mukaan tukkien latvaläpimitoissa on tapahtunut viimeisen vuoden aikana muutoksia joka toisella yhdistysalueella. ”Minimiläpimitta on noussut jollakin ostajalla 17 senttiin, toisella 16 senttiin. Joku ottaa erilleen pikkutukin, joku tekee runsaammin kuitupuuta”, eräs yhdistysjohtaja kertoo. Tukkikertymä kutistunut Latvaläpimitalla tarkoitetaan pienintä puun läpimittaa, jonka kohdalta tukkipuu katkaistaan. Jos tukin latvaläpimitta nousee esimerkiksi 15 senttimetristä 17 senttimetriin, se tarkoittaa, että katkotusta puusta tulee vähemmän tukkipuuta ja enemmän halvempia puutavaralajeja: pikkutukkia, parrua tai kuitupuuta. ”Jo sentin nosto latvaläpimitassa voi vaikuttaa useita prosentteja tukkikertymään”, toinen yhdistysjohtaja toteaa. Kyselyn mukaan puunostajat ovat nostaneet lähinnä mäntytukin latvaläpimittoja. Myös koivutukin latvaläpimittavaatimukset ovat paikoin nousseet. Muutoksia on ollut erityisesti Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. 22 MAKASIINI 6 • 2017 22 MAKASIINI 6 • 2017 5163_.indd 22 12.9.2017 14.46
Metsänhoitoyhdistysten näkemyksiä tukkien latvaläpimittojen muutoksista: ”Lyhyiden tukkien saanto on pienentynyt läpimittamuutosten takia.” ”Latvaläpimitan nostolla on tarkoitus saada kuitua halvemmalla.” ”Pikkutukin osalta on parru palannut takaisin 10 sentin luokkaan.” ”Harvennuspuutukin keskihinta laskenut merkittävästi. Myös ei-järeiden päätehakkuiden keskihinta laskenut.” ”Koivutukin latvaläpimittaa nostettu 18 sentistä 20 senttiin useiden ostajien toimesta.” 23 MAKASIINI 6 • 2017 23 MAKASIINI 6 • 2017 5163_.indd 23 12.9.2017 14.46
Yhdistysten toiminnanjohtajien mukaan latvaläpimittojen nostolla on selvät vaikutukset: lyhyiden tukkien määrä on vähentynyt ja hakkuiden tukkikertymä pienentynyt. Eroa eniten harvennushakkuissa Metsänomistajan saamaan puukauppatiliin tukkipuun latvaläpimitalla on suora vaikutus, sillä varsinaisesta tukkipuusta maksetaan jopa yli 40 euroa enemmän kuutiolta kuin kuitupuusta. Kuitupuun hintaan ei ole ennustettu nopeaa nousua. Sahojen näkökulmasta latvaläpimitan nousu tai nosto on sen sijaan myönteinen asia, sillä pieniläpimittaisten tukkipuiden sahaaminen ei ole niin kannattavaa kuin suurten. Eri puunostajat tekevät samasta hakkuualueesta ostotarjouksia erilaisilla puunmitoilla sen mukaan, mitä he aikovat kaadetuille puille tehdä. Latvaläpimitan muutokset tuovat eroja ostotarjousten välille erityisesti harvennushakkuissa. Tukkeja on toki hinnoiteltu läpimittojen mukaan ”iät ja ajat”. Mutta kun eri ostajien puukauppatarjouksissa on uusia läpimittavaatimuksia ja ”tavallisen” tukin lisäksi rahaa tarjotaan pikkutukeista ja parruista, on parhaan tarjouksen löytäminen kokeneellekin puunmyyjälle vaikeata. Mäntysahatavara yskii silti Sahayhtiö Kuhmo Oy:n korotti ostamiensa tukkien latvaläpimittoja jo puolitoista vuotta sitten. Kokemukset uudesta järjestelmästä ovat olleet rohkaisevia, kertoo Kuhmon metsäpäällikkö Juhani Pääkkönen. Hänen mukaansa sahan on tarkoitus jatkaa puukauppaa nykyisillä tukkimitoilla, vaikka raaka-aineen hintaa kohdistuu kovia paineita. Yhtiö sahaa lähinnä mäntyä. ”Ennen kaikkea mäntysahatavaraa tuottavilla sahoilla on nyt vaikeuksia latvaläpimittamuutoksista huolimatta. Sahatavaran hintavaihtelut ja dollarin heikkeneminen euroon nähden ovat epäedullisia suomalaissahureille.” Mäntysahatavaran heikko hintakehitys tuo tällä hetkellä kipupisteen myös puukauppoihin. MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen arvioi. ”Määrällisesti mäntysahatavaran vientimäärät ovat historiallisen korkealla tasolla, mutta hintakehitys on heikkoa. Perinteisesti mäntysahatavaran vientihinta on ollut kuusta korkeampi, mutta nyt hintaero on poikkeuksellisen suuri kuusisahatavaran hyväksi.” Katkonta korostuu harvennuksilla Järvisen mukaan puukaupoissa korostuu nyt entisestään se, miten puun tukkiosa otetaan talteen. ”Tukin talteenottoprosentti voi monesti olla tärkeämpi kuin se viimeisin euro tukkipuun yksikköhinnassa.” Metsänhoitoyhdistykset ylläpitävät alueellisia ja puunostajakohtaisia puunkatkontatilastoja. Niiden avulla voidaan auttaa metsänomistajia puukauppatarjousten vertailussa, yhdistyksistä korostetaan. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijan Jussi Leppäsen mukaan puunostajien katkontatapojen erot vaikuttavat puukaupan lopputulemaan tavallisesti vähiten ensiharvennushakkuissa ja järeissä tukkileimikoissa. Suurimmillaan erot ovat muissa harvennushakkuissa ja varhaisissa uudistushakkuissa, eli tilanteissa, joissa uudistushakkuun vaihtoehtona olisi ollut puuston kasvatus vielä jopa parilla vuosikymmenellä. ”Jos puunmyyjällä on hyvä käsitys leimikosta (hakattavan alueen puustosta) ja puunostajien mittaja laatuvaatimuksista, hän voi pohtia, tuleeko jotain puutavaralajia enemmän kuin puukauppatarjouksessa on arvioitu. Esimerkiksi puunostajan arviossa leimikko voi olla kuitupuuvaltaisempi kuin todellisuudessa, mikä kallistaa puukauppatarjousten vertailua tiettyyn suuntaan”, Leppänen sanoo. Mäntyja koivukuidulle lisää käyttöä? Kuitupuuta käyttävän teollisuuden ja itsenäisten sahojen kamppailu puusta on heijastunut toistaiseksi lähinnä tukkipuun hintaan. ”Kuitupuuta hankitaan tukkivetoisesti. Se osoittaa sitä, että suunnittelupöydällä olevia investointeja (esimerkiksi Kuopion, Kemijärven ja Paltamon kaavaillut selluja biotuotetehtaat) pitäisi saada vietyä eteenpäin, että kuitupuun ja sahahakkeen kysyntä paranisi”, MTK:n Järvinen sanoo. Mäntysahatavaran hinnan lisäksi yksityisiä sahoja kuumottavat lisääntyneen sahausmäärän kasvattamat hakeja kuorikasat. Näitä si”Valitettavasti sellutehtaiden hyvä veto ei ole näkynyt kuitupuun hinnassa.” ”Ennen kaikkea mäntysahatavaraa tuottavilla sahoilla on nyt vaikeuksia latvaläpimittamuutoksista huolimatta.” TUKKI TUKKI Pikkutukki tai kuitu noin 50 €/m3 noin 50 €/m3 noin 25 tai 15 €/m3 17 cm 15 cm Latvaläpimitta 24 MAKASIINI 6 • 2017 5163_.indd 24 12.9.2017 14.46
vutuotteita olisi saatava menemään niin isojen metsäyhtiöiden selluntuotantoon kuin energiaksi. Joillakin alueilla puukauppasolmua on aiheuttanut Järvisen mukaan koivukuitupuun nihkeä menekki. ”Vaikka koivukuitupuun tuontimäärät ovat supistuneet, nykyisellekään tuontimäärälle ei tunnu olevan perusteita. Sekapuuleimikoista kertyy kotimaista koivukuitupuuta väistämättä. Sekä mäntyettä koivukuitupuulle tarvittaisiin uusia käyttökohteita, sillä Suomessa on käyttämättömiä hakkuumahdollisuuksia.” Kuidun hinnannousu epävarmaa Metsälehden puukauppakyselyssä metsänhoitoyhdistysten toiminnanjohtajilta tiedusteltiin myös näkemyksiä kuitupuun kysynnästä ja hinnasta. Miltei puolet kyselyyn vastanneista yhdistysjohtajista uskoo, että kuitupuun kysyntä paranee loppuvuonna. Vaikka kuitupuun menekin arvellaan lisääntyvän, kuitupuun hinnannousuun uskoo harvempi, vain kolmannes yhdistysjohtajista. Hinnannousuun on silti huomattavasti enemmän luottoa tänä syksynä kuin viime vuonna. Kuitupuukaupassa odotetaan erityisesti Äänekosken lisääntyvä puuntarve vaikuttaa väistämättä myös tukin kertymään. Voi olla, että paikoin tukista tulee jopa ylitarjontaa, jolloin puunostajien paine nostaa latvaläpimittaa kasvaa.” Jos latvaläpimittaa nostetaan, vaikuttaa se suuresti tukkisaantoon etenkin harvennushakkuilla. Metsänomistajan hakkuutuloihin muutos vaikuttaa eniten.” Latvaläpimitta on säilynyt, mutta matriisihinnoittelu on tullut muutamien ostajien hinnastoihin. Tukkipuulla on sen seitsemän hintaa.” Pohjanmaalla päätehakkuissa runkojen keskijäreydet ovat keskimäärin aika pieniä. Latvaläpimitan nosto vaikuttaa silloin selvästi runkojen tukkiosuuteen.” Eri ostajien erilaiset minimilatvaläpimitat yhdistettynä ostajien muihin katkontaeroihin tekevät tarjousten vertailun entistä haastavammaksi. Pelkkiä kuutiohintoja vertailemalla on entistä mahdottomampaa valita parasta tarjousta.” Kaupantekotilanteessa korostetaan jotain tyvitukin kokoluokkaa, josta maksetaan extraa. Käytännössä näitä ei kerrykään kuin muutama kappale.” Tukissa tullut yleisesti hinnoittelu, jossa 15–18 sentin latvaläpimittainen ja yli 18 sentin läpimittainen tukki hinnoitellaan erikseen. Tällä ei ole ollut vaikutusta tukkikauppaan.” Metsänomistaja on ‘ulkona’ katkonnan läpimittaluokkien ja pituusvaatimuksien vaikutuksesta kertymään ja kaupan loppusummaan.” Metsänhoitoyhdistysten näkemyksiä tukkien latvaläpi-mittojen muutoksista: vastikään käynnistyneen Äänekosken suurtehtaan vaikutuksia. Tämän hetken puunkäyttöja tukinhintatilastossa kärkisijoille sijoittuvan Etelä-Karjalan kokemukset eivät lupaile kuitupuun hintaan ainakaan nopeaa nousua. ”Valitettavasti sellutehtaiden hyvä veto, hyvä sellunhinta, kuitupuun hyvä kysyntä ja tehtaiden läheisyys eivät ole näkyneet kuitupuun hinnassa. Enemmän tilanne on ajanut ylöspäin tukkien hintoja”, Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen johtaja Markku Vaario kertoo. Historian valossa kuitupuun hinnan suurempi harppaus ylöspäin uusien investointien myötä on epätodennäköistä. Uuden tehtaan vaikutus kuitupuun hintaan on vähäinen, mutta kuitupuun menekki paranee, Luken Leppänen kertoo. Hän on tutkinut Raumalle 1990-luvulla rakennetun sellutehtaan vaikutuksia. ”Isot investoinnit tehdään pitkälti sen varaan, että puuta on hankittavissa riittävästi ja puunhinnan nousumarginaali on kohtuullisen pieni. Hintojen pysyminen keskimäärin lähes ennallaan ja määrien nousu on todennäköisin tulema myös Äänekosken tehtaan kohdalla.” ”Tukkipuulla sen seitsemän hintaa” Sahat vihjailevat, että tehtaat ostavat kuitupuuta tukkipuun hinnannoston avulla TUKKIPUU KAUPPA TUKKIPUU KAUPPA Kuitupuuta käyttävien tehtaiden uudet investoinnit Lisää pieniläpimittaista tukkipuuta sahattavaksi Pieniläpimittaisen tukin sahaaminen kannattaa heikommin kuin suuren tukin Hakkuumäärät kasvavat Lisää pieniläpimittaista tukkipuuta sahattavaksi Pieniläpimittaisen tukin sahaaminen kannattaa heikommin kuin suuren tukin Mäntysahatavaran hinta laskenut Lisääntyvissä hakkuissa kertyy lisää etenkin mäntyä, jonka sahaus kannattaa nyt huonosti Hakkuumäärät kasvavat Usko kuitupuuhun nousussa 10 20 30 40 50 5 10 15 20 25 30 35 Kuitupuun kysyntä paranee Kuitupuun hinta nousee Metsänhoitoyhdistysten arvio kuitupuun kysynnän ja hinnan kehityksestä. 2017 2016 2017 2016 42 % 31 % 32 % 22 % vastaaajista Lä hd e: M et sä leh de n hi nt ak ys ely t 20 16 ja 20 17 25 MAKASIINI 6 • 2017 5163_.indd 25 12.9.2017 14.46
VALTTERI SKYTTÄ N iin kuusikuin mäntytukin hintataso on noussut alkuvuoden aikana, kertoo Metsälehden perinteinen puunhintakysely. Nousu on etenkin männyllä tosin aluekohtaista, lisäksi mäntytukin hintataso on edelleen useita euroja parin vuoden takaisia parhaimpia hintanoteerauksia jäljessä. Kuusitukin hinta on sen sijaan kohonnut selvästi viimevuotista useammin 60 euron kuutiohinnan paremmalle puolelle. Kuudenkympin rajan ylittyminen näyttää muodostuneen viime vuosina jonkinlaiseksi tukkihintojen vertailupylvääksi. Kuten viereisen sivun hintakarttojen värit osoittavat, normaalin kuusitukin parhaimmat kantohinnat ovat ylittäneet 60 euroa yleisesti Etelä-Suomessa aina Pohjanmaata ja Pohjois-Savoa myöten. Korkein kuusitukin hinta on ollut 62,90 euroa. Männyllä kuudenkympin kerhoon kuuluvia hinta-alueita on Itäja Kaakkois-Suomessa sekä Pirkanmaalla ja Hämeessä. Korkein männyn kantohinta on ollut 63,10 euroa. Pohjoisempana hintaparannusta on nähty molemmilla havutukeilla muun muassa Oulun eteläpuolisella seudulla. Hakkuut kestävyyden rajoilla Kokonaisuudessaan tukin hintakisan ykkössija menee tänä vuonna Kaakkois-Suomeen. Siellä sekä kuusiettä mäntytukin parhaimmat kantohintanoteeraukset ovat useamman metsänhoitoyhdistyksen alueella pari euroa päälle 60 euron. Yli 60 euron kantohintoja on maksettu metsänomistajille normaaleissa puukaupoissa metsäyhtiöiden kanssa, kertoo Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen johtaja Markku Vaario. Normaali puukauppa tarkoittaa, että kyseessä on ollut pääasiassa tukkia ja kuitua kerryttävä hakkuualue ilman suurempia erikoispuuosuuksia. Kaikilla kolmella suurella metsäyhtiöllä – Stora Ensolla, UPM:llä ja Metsä Groupilla – on Kaakkois-Suomessa niin suuria tehtaita kuin sahalaitoksia. ”Lyhyet kuljetusmatkat tuotantolaitoksille tekevät sen, että vaikka kantohinnat ovat korkeat, puun tehdashinta jää monesti kauempaa tuotua puuta halvemmaksi”, Vaario sanoo. Kaakossa on hakattu viime vuosina puuta lähes täysimääräisesti hakkuusuunnitteisiin nähden. Vaarion mukaan metsät eivät kuitenkaan ole loppumassa, vaikka hakkuissa ollaan kestävyyden rajoilla. ”Hakkuusäästöjä on kertynyt aikaisemmilta vuosilta, ja niitä realisoidaan nyt. Passiiviset metsänomistajat ovat pistäneet puuta liikkeelle.” Vaario arvelee, että tukkien kantohinnat ovat loppuvuodesta vakiintumassa nykyiselle tasolleen, sillä hintojen nousu on rauhoittunut keväästä ja alkukesästä. Energiapuulla paras menekki lounaassa Tukkihintojen lisäksi kysely koski myös energiapuun hintoja. Energiapuulla paras hintataso painottuu tänäkin vuonna Lounaisja Länsi-Suomeen sekä osaan Lappia. Kaakkois-Suomessa energiapuun hinnat ovat selvästi muuta maata alhaisemmat. Vaarion mukaan alueen energiapuumarkkinoihin vaikuttaa runsas sahateollisuus. ”Sahauksen ylijäämäosat eli sivutuotteet tukkivat muun energiapuun markkinat. Kaiken lisäksi puunkuoren käyttö energiantuotannossa ei tunnu lisääntyvän samaa tahtia kuin kuorimäärät ovat kasvaneet sahauksen lisääntyessä.” Puukauppamääriin on ennustettu kasvua, mutta elokuun alkuun mennessä puukauppoja oli solmittu hieman viime vuotta vähemmän. Ennusteet ja ennätyssuuret hakkuumäärät povaavat, että puukauppa käy syksyllä vilkkaasti. KAAKOSSA HUIPPUHINTOJA Havutukkien hintataso on hivuttautunut viimevuotista laajemmin yli 60 euron. Mäntytukki ei noususta huolimatta yllä parin vuoden takaisiin lukemiin. Kuusitukki on edelleen kysytyin puutavaralaji. Mäntytukin latvaläpimittaa pyritään nostamaan.” Avohakkuuleimikoita on tänä vuonna myyty runkohinnalla huomattavasti aikaisempia vuosia enemmän. Ostajina itsenäiset sahat.” Kuusitukki on kysyttyä. Mäntytukkia ostetaan, mutta pystyvarantoa on alkanut kertyä.” Tukin kysyntä ennallaan. Männyn osalta suunta on ollut ylöspäin niin määrässä kuin hinnassa.” Myös kuitupuun hintaan toivotaan nousua, jotta tukkien ja kuitujen hintaero kaventuisi. Kuitupuun suhteellinen hinta verrattuna tukin hintaan on heikentynyt jo vuosikymmenien ajan.” Kuusitukilla on hyvä menekki. Mäntykin menee, mutta hinta laahaa.” TEEMA: PUUKAUPPA Kuusitukki veturina Yhdistysten toiminnanjohtajien kommentteja puukauppatilanteesta: 26 MAKASIINI 6 • 2017 5163_.indd 26 12.9.2017 14.46
30–34 25–29 20–24 14–19 ei hintatietoa Energiapuun hinta /m ei hintatietoa 62–63 60–61 58–59 56–57 54–55 52–53 50–51 40–49 Mäntytukin hinta /m Kuusitukin hinta /m ei hintatietoa 62–63 60–61 58–59 56–57 54–55 52–53 50–51 –49 30–34 25–29 20–24 14–19 ei hintatietoa Energiapuun hinta /m ei hintatietoa 62–63 60–61 58–59 56–57 54–55 52–53 50–51 40–49 Mäntytukin hinta /m Kuusitukin hinta /m ei hintatietoa 62–63 60–61 58–59 56–57 54–55 52–53 50–51 –49 30–34 25–29 20–24 14–19 ei hintatietoa Energiapuun hinta /m ei hintatietoa 62–63 60–61 58–59 56–57 54–55 52–53 50–51 40–49 Mäntytukin hinta /m Kuusitukin hinta /m ei hintatietoa 62–63 60–61 58–59 56–57 54–55 52–53 50–51 –49 Normaalin MÄNTYTUKIN korkein kantohinta 63,10 € Itä-Suomesta Metsälehden puunhinta-kyselyssä kysyttiin metsänhoitoyhdistysten toiminnanjohtajilta ylintä kuusija mäntytukin kantohintaa, joka on tänä vuonna maksettu heidän toimialueellaan. Kysymys koski tavallista tukkia ilman laatutai erikoispuulisiä. Lisäksi kysyttiin energiapuuksi karsitun rangan tienvarsihintaa ilman valtion tukea. Vastaukset saatiin kaikilta paitsi kahdelta ruotsinkieliseltä yhdistykseltä. Normaalin KUUSITUKIN korkein kantohinta 62,90 € Pirkanmaalta Hintakyselyssä huomio on kohdistettu tukkipuuhun, sillä 70 prosenttia metsänomistajien puukauppatuloista on peräisin tukin myynnistä. Hintoja tuijottaessa on hyvä muistaa, että parhaimmat kantohinnat maksetaan yleensä järeää tukkia sisältävistä hakkuualueista eli leimikoista, joista puut voidaan korjata myös kesällä tai kelirikkoaikaan. 27 MAKASIINI 6 • 2017 5163_.indd 27 12.9.2017 14.46
T ulin metsänomistajaksi jokunen vuosi sitten, kun äitini päätti, että oli aika tehdä sukupolvenvaihdos. Tätä ennen en ollut ollut suuremmin metsänhoidosta kiinnostunut, mutta kun metsä tuli omiin nimiini, kiinnostus heräsi. Yksi ensimmäisistä operaatioista oli raivaussahan ostaminen. Se osoittautui viisaaksi päätökseksi. Etämetsänomistajana aloin harrastaa raivaussahausta aina, kun pystyin ottamaan pidennetyn viikonloppuvapaan. Ja raivattavaa riitti. Toimistotöihin tottuneelle raivaus tuntui raskaalta, mutta työn mielekkyys pisti väsymyksen taka-alalle. Huomasin, että työn määrä ei tekijäänsä tapa, mutta liiallinen vauhti sen saattaa tehdä. Metsään oli koskettu viimeksi vuosikymmeniä sitten. Paikka paikoin se oli niin pöpelikköinen, että kävely oli hankalaa. Raivaus tuntui alkuvaiheessa edistyvän tuskastuttavan hitaasti, mutta pikkuhiljaa työhön tuli tiettyä rutiinia ja taitoa. Kun raivaus jatkui säännöllisesti, alkoi pöheikkö vähitellen näyttää metsältä. Niinpä ryhdyin suunnittelemaan, mitkä alueet kaipaavat hakkuuta. Tuumailuni tukena oli Metsäkeskuksella teettämäni metsäsuunnitelma. Yksi kuvioista oli laadullisesti ylitse muiden, reilu neljän hehtaarin kuvio komeaa ja järeää kuusikkoa, noin 130-vuotiasta. Tämä kuvio myös huolestutti. Kirjanpainaja oli tehnyt joistakin rungoista selvää ja tuulenkaatojakin esiintyi pahempien puhureiden yhteydessä. Laskin, että kasvuodotus oli jo negatiivinen: kirjanpainajat, tuulituhot ja rannikkoalueen juurikääpä söivät puustoa enemmän kuin metsän vuosittainen kasvu tuotti. Ensimmäinen myyntiyritys Vuonna 2014 päätin, että nyt oli puukaupan aika. Turvauduin metsänhoitoyhdistyksen apuun. Kävin juttelemassa yhdistyksen toimistolla ja kävimme läpi hakkuumahdollisuudet. Jonkin verran myöhemmin yhdistys lähetti paperit allekirjoitettavaksi. Huomasin yllätyksekseni, että yhdistys halusi tehdä valtakirjakaupan. Siitä en innostunut, sillä halusin pitää kaupan kontrollin itselläni. Asiasta päästiin yhteisymEnsi kertaa puukaupoilla Petri Leppänen teki syksyllä 2015 ensimmäisen puukauppansa ja vielä omin päin. Mukavaahan se oli, mies kirjoittaa. TEKSTI JA KUVAT PETRI LEPPÄNEN Ennen hakkuita merkitsin kaikki alueen pyykit aurausviitoilla. Kaikki säästyivät ja samalla säästyi monta sataa euroa, koska uudelleen pyykitystä ei tarvita. TEEMA: PUUKAUPPA 28 MAKASIINI 6 • 2017 5163_.indd 28 12.9.2017 14.46
märrykseen ja yhdistys teki tarjouspyyntökierroksen. Tarjouksia tuli vain kaksi, joista yhdistys suositteli toista. Päädyin yhdistyksen suosittelemaan vaihtoehtoon ja otin firmaan yhteyttä. Jostain syystä sain puhelimessa aika välttelevän ja lähes tympeän vastaanoton. Yritys kertoi, että heillä ei ollut selvää käsitystä siitä, että kohde oli talvihakkuukohde. Se tuntui erikoiselta, sillä kuviot olivat peltojen takana ilman tieyhteyttä ja harvennuskohde oli suometsänä pehmeän maaperän takia selvä talviajan kohde. Tuumasin, että ei tässä olla käärmettä ajamassa pyssyyn ja annoin ostomiehelle perääntymismahdollisuuden. Herra langan päässä pyysi odottamaan seuraavana arkipäivänä tulevaa yhteydenottoa. Sitä ei koskaan tullut, joten kauppa jäi tekemättä. Toinen yritys Syksyllä 2015 päätin tehdä tarjouspyyntökierroksen omatoimisesti. Varmistaakseni ostajien kiinnostuksen jätin harvennuskuviot pois ja keskityin järeän puutavaran myyntiin. Soitin neljälle mahdolliselle ostajalle ja kyselin kiinnostusta puukaupalle. Yksi kertoi, että kohde on heidän hankinta-alueensa rajamailla. Lopulta se oli ainoa yritys, jolta tarjousta ei tullut. Siltä yhdeltä toimijalta, joka oli edellisenä vuonna tehnyt oharit, en välittänyt tarjousta pyytää. Luotto oli mennyt. Tein tarjouspyynnöt sähköpostitse siten, että liitin mukaan metsäsuunnitelmasta skannaamani dokumentit kuvioista sekä excel-taulukon, missä oli yhteenvetona hakattavat kuviot ja näiden pinta-alat sekä puuston arvioidut kokonaismäärät listattuna puulajeittain kuituja tukkipuiksi. Taulukko oli helppo koostaa metsäsuunnitelmasta. Yksinkertainen työ kenelle tahansa metsänomistajalle, joka osaa käyttää sähköpostia ja jolla on käytettävissään skanneri pdf-dokumenttien tekemiseksi. Sain kolme tarjousta. Kaikki oli tehty vaKallion edusta hakkuun jälkeen. Puut kaikilta kuvioilta ajettiin rekalla takana siintävän pellon yli. kavissaan ja ostajaehdokkaat kävivät riistakameran pettämättömän silmän mukaan myös tutustumassa kohteeseen. Parhaan tarjouksen valinta Saamani kolmeen tarjoukseen perehtyminen ei ollut helppoa. Kullakin yrityksellä on oma tapansa esittää asiat ja laatuvaatimuksensa. Helpointa oli tietenkin vertailla viivan alla olevaa arviota loppusummasta, mutta tuohon tulee suhtautua varauksella. Yleisesti toistettu mantra on, että sahaustoimintaan keskittyvä yritys saa samasta puustosta suuremman tukkiosuuden kuin kolme suurta alan toimijaa. Saha luonnollisesti yrittää maksimoida tukkiosuuden, koska kuitupuu on sille lähinnä rasite. Tosin jos sahan tarjoama hinta tukille on viisikin euroa pienempi kuin sellua ja paperia tekevän yrityksen, suotuisan katkonnan tuottama tulos voi olla sulanut. Hyvässä tapauksessa suurikin toimija tuottaa paljon tukkiosuutta, eritoten jos sillä on saha lähellä. Jos puunmyyjä kaipaa nopeasti käyttörahaa, ennakkomaksun merkitys voi olla ratkaiseva tekijä. Kaksi suurta toimijaa tarjosivat 25–34 prosentin ennakkomaksuosuutta arvioidusta kauppasummasta. Yksityinen saha tarjosi 15 prosentin ennakkomaksuosuutta. Tukkien laatuvaatimukset olivat kaikilla toimijoilla samansuuntaiset. Paikallinen saha esitti laatuvaatimukset selvimmin, suurten toimijoiden laatuvaatimuksissa riitti enemmän tavattavaa. Saaduista tarjouksista kaksi mahtui kolmen sadan euron haarukkaan. Kolmas firma pisti neljä tuhatta euroa paremmaksi. Kysyin viimeksi mainitulta mahdollisuutta sisällyttää poisjättämäni 3,6 hehtaarin harvennuskohde sopimukseen, jolloin hakkuualueen pinta-ala nousi yli kymmenen hehtaarin. Se onnistui. Ostaja oli reilu. Tiedän, että harvennukset eivät varsinaisesti ole ostajien halajamia. Valitsin tämän yrityksen, UPM:n, kauppakumppanikseni. Valintaa puolsi se, että yhtiöllä on oma Seikun saha vain 6 kilometrin etäisyydellä leimikosta. UPM:n ennakkomaksuosuus oli niin ikään suurin. Kaupan solmiminen oli etämetsänomistajalle erittäin helppoa. Kaikki do”Paikallinen saha esitti laatuvaatimukset selvimmin, suurten toimijoiden laatuvaatimuksissa riitti enemmän tavattavaa.” 29 MAKASIINI 6 • 2017 5163_.indd 29 12.9.2017 14.46
Parhaan kuvion puusto oli vanhaa, noin 130-vuotiasta. Kirjanpainajan syömiä puita oli jo jonkin verran. kumentaatio kulki sähköpostitse. Ainoastaan allekirjoitetun paperin lähetin postin välityksellä. Puhelut ostomiehen kanssa tuntuivat mutkattomilta. Vuoden odotus Joulukuun 2015 loppupuolelta alkoi tammikuulle 2016 kestänyt kova pakkasjakso. Lunta Porin suunnalla ei ollut nimeksikään, joten routa ylsi syvälle. Toivoin, että hakkuu olisi toteutunut tuolloin. Puut olisi ollut hyvä kuljettaa pellon yli ja suometsä olisi kestänyt harvennuksen. Valitettavasti puunostajilla oli suuri joukko vanhoja leimikoita korjaamatta. Kolmen viikon kunnon talven aikana ei kaikkia talvikorjuukohteita pysty korjaamaan, joten oma leimikkoni jäi hakkuujonoon. Hakkuumahdollisuus olisi auennut vielä maaliskuisella pääsiäisviikolla 2016, mutta yksissä tuumin ostomiehen kanssa päädyimme siihen, että keväiset ilmat etenevät liian vauhdikkaasti. Pelto ei välttämättä olisi kestänyt enää puiden kuljetusta. Kului kahdeksan kuukautta. Marraskuun 2016 pari ensimmäistä viikkoa olivat hyvin talviset. Pakkasta oli Etelä-Suomessa jopa 10 astetta. Sitten UPM:n metsäasiakasvastaava Petteri Laakso soitti ja kertoi, että koneet siirrettäisiin leimikolle seuraavana päivänä (17.11.). Työmaalla kannattaa käydä Ajoitus oli säiden suhteen haastava. Marraskuun mukavat talviset pakkaspäivät olivat juuri loppuneet. Koneiden saapumispäivänä taivaalta tuli Porissa vettä. Otin töistä vapaata ja kävin seuraavana päivänä hakkuutyömaalla. Jo kaukaa yli peltojen näki, että moto oli kallion edustalla tekemässä siemenpuuhakkuuta. Kävin esittäytymässä motokuskille. Menossa oli juuri tukkien tarkastusmittaus moton mittalaitteen kalibroimiseksi. Totesin hyvilläni, että hakkuussa käytettiin ureaa juurikääpäriskin eliminoimiseksi, sillä luvassa oli jopa +8 asteen kelejä. Suunnitellusta talvihakkuusta olikin tullut syyshakkuu. Pienen rupatteluhetken jälkeen suuntasin suunnitellulle neljän hehtaarin päätehakkuualalle. Halusin itselleni vielä valokuvat tutusta kuviosta. Joka töyräs oli tullut tutuksi ennakkoraivauksen yhteydessä. Muutaman päivän kuluttua otin töistä taas vapaata ja suuntasin jälleen kohti Poria. Tässä vaiheessa oli tehty peltoihin rajoittuva siemenpuuja pieni avohakkuualue Päätehakkuukuvio saa kyytiä, kun Jani Ylinentalo käskyttää motoa. Sama maastonkohta kuin moton työkuvassa. Näkymä on muuttunut, mutta siirtolohkare on sama. Oikealla oleva metsikkö harvennettiin hakkuun toisessa vaiheessa maaliskuussa 2017. 30 MAKASIINI 6 • 2017 5163_.indd 30 12.9.2017 14.46
Harvennuskuvio näyttää hakkuun jälkeen jo metsältä. Ojien varsilta puuta tuli paljon. Ojat avattiin avohakkuualueen istutustöiden yhteydessä. sekä ylispuiden poisto kallion takaiselta kuviolta. Alkamassa oli suurimman päätehakkuukuvion käsittely. Siemenpuuhakkuu oli tehty kauniisti. Kallion edustalla oleva kuvio näytti hyvältä ja jäljelle jätetty puusto oli valittu ammattitaitoisesti ja visuaalisesti onnistuneesti. Suuntasin päätehakkuukuviolle ja soitin siellä työskentelevälle motomies Jani Ylinentalolle tiedoksi tuloaikeeni. Rupattelumme aikana paikalle tuli käymään myös UPM:n metsäasiakasvastaava Petteri Laakso, jonka kanssa olimme kauppaa tehneet. Totesimme, että suometsän harvennus jää tältä erää tekemättä. Sen osalta oli pakko odotella pakkaskelejä. Esitin toiveen, että puiden kuljetus pellon yli tehtäisiin vasta, kun pelto kestää suuren painon. Reilun viikon päästä tästä rekalla vietiin kokeeksi pari kuormaa ja pelto kesti. Nopea kuljetustahti yllätti. Käynti paikan päällä kannatti. Ainakin itse olin turvallisin mielin, kun näin, että työt etenevät etujeni mukaisesti ja kuka metsääni käsittelee. Valvonnan voi myös ulkoistaa, mutta mielestäni omalla metsäkäynnillä saan enemmän tietoa kuin kukaan ulkopuolinen voisi sanallisesti minulle kertoa. Tiettyjä perustietoja metsänhoidosta omavalvonta toki edellyttää. Mihin kuntoon metsä jäi? Kun moto oli saanut työnsä valmiiksi ja puut kuljetettu pellon reunalle tehtyyn varastoon, oli aika arvioida, mihin kuntoon metsä jäi. Sanoisin, että oikein hyvään. Metsään jääneen hukkapuun määrä oli pieni. Jäljet maastossa olivat myös verrattain pienet. Moto sipsii maastossa pienillä jäljillä, mutta puut kuljettanut ajokone oli tehnyt selvät urat yhteen pehmeään maastonkohtaan. Tuota ei voinut mitenkään näillä keleillä välttää. Hakkuita ei kannata pelätä sen takia, että moto tekisi maastoon ikäviä jälkiä. Moton painojakauma on niin laaja, ettei suurempia painaumia jää. Sen sijaan lastatun metsätraktorin paino on suuri ja vaurioita voi tulla. Puut kuljetettiin kaukaisimmalta kuviolta tilarajaa pitkin. Olin merkinnyt rajapyykit aurausviitoilla, jotka näkyivät pimeässä hyvin. Hyvin pysyivät pyykit myös paikoillaan. Euron kappale maksavat aurausviitat ovat hyvä tapa säästää satasia maksavalta uudelleen pyykitykseltä. Odotin hakkuun jälkeistä ensivierailuani suuremmalle 4,2 hehtaarin päätehakkuukuviolle jännityksellä. Kun pääsin kuvion reunaan, alue näytti paljon siistimmältä kuin odotin. Moton ja ajokoneen kuljettajat olivat tehneet hyvää työtä. Alue ei näyttänyt raiskatulta vaan puusto oli korjattu siististi. Tuli myös helpotuksen tunne – enää ei tarvitse pelätä voimakkaita tuulia ja kirjanpainajien massavalloitusta. Tulos iloinen yllätys Taloudellisen tuloksen kannalta tukkisaanto on ratkaiseva, koska kuidun hinta on vain murto-osa tukin hinnasta. Marraskuun hakkuussa mäntytukin saanto nousi metsäsuunnitelmaan nähden 13 prosenttia. Olennaista oli kuusitukin hyvä kertymä, noin 28 prosenttia parempi kuin metsäsuunnitelma antoi odottaa. Metsäsuunnitelman luku on aina arvio eikä ota laatutekijöitä erityiKalliorinteen hakkuu tehtiin kauniisti. ”Tuli myös helpotuksen tunne – enää ei tarvitse pelätä voimakkaita tuulia ja kirjanpainajien massavalloitusta.” 31 MAKASIINI 6 • 2017 5163_.indd 31 12.9.2017 14.47
semmin huomioon. Leimikon kokonaispuukertymästä tukin osuudeksi tuli 65 prosenttia. Määrää alensi lahon pilaama ja kirjanpainajien tappama materiaali. Euroina taloudellinen tuotto oli kolmanneksen parempi kuin arvioitu kauppahinta. Yllätys oli iloinen. Tosin motokuski ja ostomies ennakoivat jo hakkuun alkuvaiheessa, että puuta tulee enemmän kuin metsäsuunnitelmaan oli kirjattu. Taitavaa harvennusta Alkuvuoden 2017 talvi oli Porin suunnassa lämpötilaltaan haasteellinen hakkuita ajatellen. Lopulta harvennus onnistui maaliskuun alussa. Homma kävi niin sukkelaan, että en ehtinyt käymään palstalla hakkuiden ollessa käynnissä. Myös puiden kuljetus käynnistyi nopeasti. Kun seuraavana viikonloppuna ehdin tutustumaan kohteeseen, valtaosa puista oli jo kuljetettu. Pysyin kuljetuksista silti hyvin perillä, sillä riistakamera lähetti kuljetusreitin varrelta reaaliaikaista kuvaa sähköpostiini. Harvennuskuviot olivat ennen tekemiäni raivaussahatöitä paikoitellen ryteikköisiä. Puuta suometsällä oli runsaasti, mutta paljolti aika lenkoa tavaraa. Ilokseni harvennus oli tehty kauniisti. Ajolinjat oli havutettu hyvin ja parhaat suorat puut oli jätetty kasvamaan. Puut oli korjattu niin taitavasti, että jäljelle jääneet eivät olleet kärsineet. Maallikkokin ymmärsi, että nyt näyttää hyvältä. Satunnaisella umpimähkään valitulla leimikon tarkastuskierroksella taisin nähdä kolmessa puussa jonkinlaisen kuorivaurion. Tuumasin, että jos olisin harrastelijana alkanut moottorisahalla tekemään hankintahakkuuta, en olisi pystynyt yhtä hyvään saavutukseen. Sitä paitsi urakka olisi ollut liian suuri, vaikka olisin asunut samalla paikkakunnalla. Kyllä viidenkympin ikä sen jo tekee. Harvennuskertymä oli suuri, 555 kuutiometriä. Tähän vaikutti oleellisesti ojalinjojen puuston hakkuu ojien avaamista varten. Tukkia tuli 102 kuutiota. Kysymyksessä oli alueen ensimTapasin metsässä motokuski Jani Ylinentalon ja UPM:n metsäasiakasvastaavan Petteri Laakson. Metsänomistaja sai miehiltä rautaisannoksen tietoa muun muassa mittauslaitteiden tarkastamiskäytännöistä. mäinen harvennus, mutta puuston iän takia ei liene oikein puhua ensiharvennuksesta. Ei se niin vaikeata ollut Kokemukseni perusteella puun myyminen ei ole vaikeaa puuhaa, eritoten jos omaa kiinnostusta metsäasioihin. Tarjousten pyytäminen sähköpostikaudella on helppoa. Mutta lopullinen myyntipäätös muodostuu ainakin minulla vasta henkilökohtaisesta neuvottelusta, vaikka se käytäisiin vain puhelimen välityksellä. Puut kuljetetaan nopeasti teollisuuden tarpeen mukaan, joten etämetsänomistajalle valvonta voi olla vaikeata. Pellon takaisilla kohteilla kuljetus on oma ongelmansa. Jos routaa ei ole päässyt muodostumaan, urien muodostumista ja maan tiivistymistä voi olla vaikea estää. Mahdolliset vauriot kannattaa tarkastaa lopullisesti lumien sulettua. Eteläisen Suomen talviolosuhteet ovat aito haaste talvihakkuille. Päätehakkuun ajoittuminen marraskuun loppupuoliskolle ei ollut optimaalista, mutta onneksi hakkuufirma käytti ureaa juurikäävän leviämisen estämiseksi. Puiden myyjä ei käytännössä mahdottomia voi vaikuttaa hakkuuajankohtaan. Ostomiehen kanssa asiointi toimi hyvin puhelimitse ja sähköpostitse. Asiallista kommunikointia, mihin tietysti omakin asiointitapa vaikuttaa. Seuraava kauppani tulee tapahtumaan sekin omatoimisesti. Sen verran helpolta ja mukavaltakin myyntiprosessi vaikutti. Taimikon vuoro Joka tapauksessa on selvä, että puut kannattaa myydä ajallaan. Niitä ei kannata lahottaa pystyyn eikä odottaa myrskytai hyönteistuhoja. Jos kasvu on hidastunut, paremman taloudellisen tuoton pystyy saamaan muulla tavalla kuin pitämällä puita väkisin pystyssä. Tarjousvertailussa itselläni jäi liian vähälle huomiolle se, että en varmistanut riittävästi, miten ylijäreiden kuusien osalta menetellään. Onneksi kauppakumppanini käsitteli ne asiallisesti eivätkä ne päätyneet sellukasaan, vaan niistä tehtiin sorvitukkia. Toisinkin olisi voinut käydä. Sorvitukin maksimityvi ostajalla oli 75 senttiä. Sahalinjojen läpi ylisuuret tukit eivät mene. Hieman hassua, että komeimmista puista ei tehdä sahatavaraa. Olisikohan siinä tuotekehityksen paikka? Seuraavana vuorossa oli taimikon perustaminen. Metsänhoitoyhdistyksillä oli taimille entuudestaan niin suuri kysyntä, että sovin uudistamisesta puiden ostajan kanssa. UPM istutti kuusentaimet kesäkuussa. Uudistuksen osalta en halunnut pitää välivuotta, sillä nopealla toiminnalla taimet saavat etumatkaa heinikkoon nähden. Lisäksi harvennuskuvioilla aukaistiin ojalinjat. Näin metsä pääsi taas kasvukuntoon. www.husqvarna.? HUSQVARNA 545 Käytännöllinen muotoilu ja riittävä tehokkuus varmistavat 545-sahan suorituskyvyn vaativassa metsätyössä. HUSQVARNA XP POWER 2 -ALKYLAATTIPOLTTOAINE Käyttövalmis alkylaattipolttoaine, joka toimii täydellisesti Husqvarnan kaksitahtimoottoreissa. KÄYTTÖTURVA! Tankkaamalla Husqvarna-alkylaattipolttoainetta saat uudelle Husqvarna-tuotteelle ylimääräisen 12 kk:n käyttöturvan. Husqvarna-moottorisahojen tehoa, tarkkuutta ja kestävyyttä testataan jatkuvasti vaativissa olosuhteissa. Kun tehokkuuteen yhdistetään keveys ja tarkoituksenmukainen ergonomia, työsi sujuu nopeasti ja turvallisesti. Lisätietoja on osoitteessa husqvarna.? Co py rig ht © Hu sq va rn a AB (j ul k. ). Ka ik ki oi ke ud et pi dä te tä än . HYVILLÄ TYÖVÄLINEILLÄ PARAS TUOTTAVUUS 50.1 cm³ • 2.5 kW • 4.9 kg X-CUT-TERÄKETJU HUSQVARNA TEHOKKUUS ON TÄRKEINTÄ Pysyy terävänä. Venyy vähemmän. Leikkaa tehokkaasti. 549 € NORM. 659 € www.husqvarna.? 32 MAKASIINI 6 • 2017 5163_.indd 32 12.9.2017 14.47
www.husqvarna.? HUSQVARNA 545 Käytännöllinen muotoilu ja riittävä tehokkuus varmistavat 545-sahan suorituskyvyn vaativassa metsätyössä. HUSQVARNA XP POWER 2 -ALKYLAATTIPOLTTOAINE Käyttövalmis alkylaattipolttoaine, joka toimii täydellisesti Husqvarnan kaksitahtimoottoreissa. KÄYTTÖTURVA! Tankkaamalla Husqvarna-alkylaattipolttoainetta saat uudelle Husqvarna-tuotteelle ylimääräisen 12 kk:n käyttöturvan. Husqvarna-moottorisahojen tehoa, tarkkuutta ja kestävyyttä testataan jatkuvasti vaativissa olosuhteissa. Kun tehokkuuteen yhdistetään keveys ja tarkoituksenmukainen ergonomia, työsi sujuu nopeasti ja turvallisesti. Lisätietoja on osoitteessa husqvarna.? Co py rig ht © Hu sq va rn a AB (j ul k. ). Ka ik ki oi ke ud et pi dä te tä än . HYVILLÄ TYÖVÄLINEILLÄ PARAS TUOTTAVUUS 50.1 cm³ • 2.5 kW • 4.9 kg X-CUT-TERÄKETJU HUSQVARNA TEHOKKUUS ON TÄRKEINTÄ Pysyy terävänä. Venyy vähemmän. Leikkaa tehokkaasti. 549 € NORM. 659 € www.husqvarna.? 5163_.indd 33 12.9.2017 14.47
A AURANMAA KOSKI TL, PÖYTYÄ, AURA: Luvian Saha (kaikki), Metsä Group (kaikki, mä-pylväs), Mäkilän Saha (kaikki), Stora Enso (mäk, kuk, kok), UPM (kaikki), Veljet Kuusisto, Versowood (kaikki, pikkutukki, mä-pylväs), Westas (kaikki). E ETELÄ-KARJALA Karjalan Mänty (kaikki), Kartiopuu (parru), Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), PTL Huomo (pylväs), PTL I. Pölönen, PTL Toimi Talka (pylväs), Stora Enso (kaikki), Tiaisen Saha (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki). ETELÄPOHJANMAA LAIHIA, VÄHÄKYRÖ, ISOKYRÖ, SEINÄJOKI, LAPUA: EPM Metsä (kaikki, parru, pikkutukki, energiapuu), Isojoen Saha (kaikki, pikkutukki), Keitele Group (kaikki, sorvitukki, pikkutukki, parru), Luopajärven Saha (kaikki, pikkutukki), L&T Biowatti (kaikki, pikkutukki, karsittu ranka, kokopuu, metsätähde), Metsä Group (kaikki, pylväs, PU U N O ST A JA T 20 17 Metsälehden ostajakalenteriin on koottu merkittävimmät puun ostajat 68 metsänhoitoyhdistyksen alueelta. Mukana ovat ne ostajat, jotka ostavat puuta alueelta vähintään 1 000 kuutiota. LYHENTEET mät= mäntytukki kut= kuusitukki kot= koivutukki mäk= mäntykuitu kut= kuusikuitu kot= koivukuitu kaikki= ostaja hankkii kaikkia yllämainittuja puutavaralajeja. Erikoispuutavaralajit on mainittu erikseen, esimerkiksi pylväs, koivutyvi, parru jne. parru, energiapuu), UPM (kaikki, pikkutukki, parru, energiapuu), Viitala Forest (kaikki, pikkutukki). ETELÄ-SAVO Harvestia (kaikki), Koskitukki (kot, sahakoivu, tyvikoivu, parru), Metsäenergia Meter (energiapuu), Metsä Group (kaikki, parru), Metsä Tommola (kaikki, parru), mhy:n puunvälitys (kaikki, mä-pylväs, parru, tyvikoivu, sahakoivu, energiapuu), Pinar (pylväs), PTL Heinonen (pylväs), PTL I. Pölönen (pylväs), PTL Kiljunen & Loikkanen (kaikki, parru), Puu ja kiinteistö Teuvo Puikkonen (tyvikoivu), Sahakuutio (mät, kut, parru), Stora Enso (kaikki, parru), UPM (kaikki, parru), Versowood (kaikki, pylväs). H HAAPAVESIKÄRSÄMÄKI HAAPAVESI: Hasa (kaikki, parru), Iisalmen Sahat, Junnikkala (kaikki, pikkutukki, parru), Keitele Group (kaikki, pikkutukki, parru), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki, pikkutukki, parru), Metsäsuunnittelu Hollanti, Stora Enso (kaikki, pikkutukki), UPM (kaikki, parru), Vapo. KÄRSÄMÄKI: Hasa (kaikki, parru), Iisalmen Sahat, Junnikkala (kaikki, pikkutukki, parru), Keitele Group (kaikki, pikkutukki, parru), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki, parru, pikkutukki), Metsäsuunnittelu Hollanti, Stora Enso (kaikki, pikkutukki), UPM (kaikki, parru), Vapo. I II Biomega (energiapuu), Junnikkala, L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (mät, mäk, kuk, kut), Pölkky (mät, kut, mäk, kuk, lehtikuitu), Stora Enso (mät, kut, mäk, kuk, kok). ISOJOKIKARIJOKI Isojoen Saha (kaikki, pikkutukki), Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (kaikki, pylväs), UPM (kaikki), Vapo, Westas (kaikki). ITÄ-LAPPI KEMIJÄRVI: Keitele Group (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki), Vapo (energiapuu). PELKOSENNIEMISAVUKOSKI: Keitele Group (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki). K KAAKKO Hakemestarit (kaikki), Kartiopuu, Koskitukki (kaikki), Kouvolan Saha, Metsä Group (kaikki), PTL Huomo, Stora Enso (kaikki), PTL Toimi Talka, Tiaisen Saha, UPM (kaikki), Versowood (kaikki). KAINUU LKV KAJAANI: Hasa (kaikki), Iisalmen Sahat (kaikki), Keitele Group (kaikki), Kuhmo TEEMA: PUUKAUPPA 34 MAKASIINI 6 • 2017 5163_.indd 34 12.9.2017 14.47
TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVA SEPPO SAMULI P uukauppa käy Lounais-Suomessa vilkkaana. Kaupaksi menevät niin tukki-, kuitu kuin energiapuuleimikotkin, kertoo Metsänhoitoyhdistys Lounametsän metsäasiantuntija Tapani Holmijoki. ”En muista toista sellaista vuotta, jolloin kaikki puutavaralajit olisivat olleet kysyttyjä. Tukkipuun kysyntä on ollut hyvä jo pitkään, mutta on kullanarvoista, että myös kuituja energiapuu menevät kaupaksi. Silloin saa metsänhoitotyöt tehtyä”, Holmijoki sanoo. Vielä muutama vuosi sitten yhdistyksen alueelta ei korjattu energiapuuta kuin satunnaisesti pääteja harvennushakkuiden yhteydessä. Nyt kaupaksi käyvät niin hakkuutähde, rankapuu kuin kantomurskakin. Taustalla on koekäyttövaiheeseen edennyt Naantalin monipolttoainevoimalaitos. ”Voimalaitoksen tarvitsema biopolttoaine on pääosin metsähaketta, joka on tarkoitus kerätä noin 100–150 kilometrin säteellä laitoksesta. Haketta suunnitellaan käytettävän alussa noin 0,7 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa ja myöhemmin 1,2 miljoonaa kiintokuutiometriä”, Holmijoki kertoo. Korjuupalvelu kysyttyä Metsänhoitoyhdistys Lounametsällä on pitkät perinteet puukaupassa. Se korjasi 1980-luvun loppuun asti kaikki silloisen Metsäliiton, nykyisen Metsä Groupin, alueelta ostamat puut. Nykyään noin puolet alueen puunkorjuusta tehdään yhdistyksen korjuupalveluna. Metsänhoitoyhdistys tekee Holmijoen mukaan niin pääte-, harvennuskuin hoitohakkuita. Hän ennakoi puunkorjuumäärän nousevan tänä vuonna noin 400 000 kuutiometriin. ”Kysyntä vaikuttaa suoraan siihen, millaista puuta korjaamme. Viime vuosina kysyntä on ollut tukkipainoista.” Energiapuun korjuuta varten yhdistys perusti vuonna 2015 oman yhtiön, Lounapuun. Naantalin voimalaitos kasvattaa energiapuun kysyntää niin paljon, että toiminta edellytti yhtiön perustamista. ”Energiapuun pitää kuivua vähintään vuosi ennen kuin se myydään eteenpäin, mutta metsänomistajat eivät voi odottaa rahojaan niin kauan. Lisäksi voimalaitos ostaa megawattitunteja, ei kuutiometrejä”, Holmijoki kertoo. Puukaupan Holmijoki ennakoi vilkastuvan syksyn kuluessa. ”Suuri osa metsänhoitoyhdistyksen alueella metsää omistavista on maanviljelijöitä. Puukauppaan tulee yleensä piikki siinä vaiheessa, kun sato on puitu.” Kaikella puulla kysyntää Metsänhoitoyhdistys Lounametsän alueella energiapuukin käy hyvin kaupaksi. Tapani Holmijoki suuntaa risukon läpi sauvolaisessa sekametsikössä. Metsikköön on syksyn aikana tulossa energiapuuharvennus. PUUNOSTAJA Tervola Lounametsä Haapajärvi Ranua Joensuu 35 MAKASIINI 6 • 2017 5163_.indd 35 12.9.2017 14.47
(kaikki), Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), Scanpole (kaikki), Stora Enso (kaikki). PALTAMO: Iisalmen Sahat (kaikki), Keitele Group ( kaikki), Kuhmo (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), Scanpole (kaikki), Stora Enso (kaikki). RISTIJÄRVI: Iisalmen Sahat (kaikki), Keitele Group ( kaikki), Kuhmo (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), Scanpole (kaikki), Stora Enso (kaikki). KUHMO: Binderholz Nordic, Kuhmo (kaikki), Metsä Group (kaikki), Scanpole (kaikki), Stora Enso (kaikki). KANGASNIEMIPIEKSÄMÄKI Energiatuote Utriainen (energiapuu), Harvestia (kaikki), Iisveden Metsä (kaikki), Jyväskylän Energia (energiapuu), Keitele Group (kaikki), Koskitukki (koivu), Metsä Group (kaikki), Metsä-Tommola (kaikki), Partaharjun Puutarha (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki). KANTA-HÄME HATTULA, HÄMEENLINNA, JANAKKALA, KUHMOINEN, LOPPI, HAUSJÄRVI, RIIHIMÄKI: Finnprofile (mäja ku-pylväs), JPJ-Wood (kaikki), Kallioinen (kaikki, ek-tyvi, visakoivu), Koskitukki (kaikki, koivu), L&T Biowatti, Lopen Rakennuspuu (mät, ek-tyvet), Metsä Group (kaikki, pylväs, kut-ylisuuri), Rigawood (kut), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki, ek-tyvet, e-mät), Versowood (kaikki, pylväs, ek-tyvet), Westas (kaikki). KARHU HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA, LAVIA, NAKKILA, POMARKKU, SIIKAINEN: Isojoen Saha (kaikki), Kampin Saha Ky (kaikki), KuMeko Forest, Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki), Noormarkun Saha (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (kaikki), Vatajankosken Sähkö (energia), Veljet Kuusisto (mät, mäntypikkutukki), Westas (kaikki). KARSTULAKYYJÄRVI Keitele Group (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Veljekset Parkkonen (energiapuu). KESKIPOHJA EPM Metsä (kaikki, pikkutukki, parru), Hasa (kaikki, pikkutukki, parru), Junnikkala (kaikki, pikkutukki, parru, energiapuu), Kauhavan Kaukolämpö (energiapuu), Keitele Group (kaikki, pikkutukki, parru), Keski-Pohjanmaan Metsämarkkinointi (kaikki, pikkutukki, parru, energiapuu, veistohirsi, erikoistyvi), Kokkolan Voima (energiapuu), Kälviän, Perhon, Kaustisen, Lohtajan, Halsuan, Lestijärven energiaosuuskunnat (energiapuu), Lappajärven kunnan lämpölaitos, L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki, pikkutukki, pylväs, parru, energiapuu), Palojärvi (energiapuu), Stora Enso (kaikki, pikkutukki, parru, energiapuu), UPM (kaikki, pikkutukki, pylväs, parru, energiapuu), Vapo (energiapuu). KESKI-SAVO HEINÄVESI, JOROINEN, LEPPÄVIRTA, VARKAUS: Binderholz Nordic (kaikki), Iisalmen Sahat (kaikki), Iisveden Metsä (kaikki), Iivari Mononen (pylväät), Jespuu (kot-tyvi, mät-tyvi), Keitele Group (kaikki), Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), PTL Loikkanen & Kiljunen (kaikki, pylväs), Sahakuutio (mät, kut, mäja ku-parru), Stora Enso (kaikki), Taskisen Puu (mäja ku-tyvet), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pylväs). KESKI-SUOMI SAARIJÄRVI, KEURUU, MULTIA, PETÄJÄVESI, UURAINEN, KONNEVESI, ÄÄNEKOSKI, TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVA MARKKU VUOLAS/ VUOLASMEDIA M etsäasiantuntija Markku Isokoski vaihtoi Metsä Groupin leipiin keväällä. Sitä ennen hän neuvoi metsänomistajia metsänhoitoyhdistyksessä Kiuruvedellä. ”Työ on melko samanlaista. Tietysti Ainahan hinta kiinnostaa Markku Isokosken toimialueella Haapajärvellä puunostotavoitteet ovat nousseet Äänekosken tehtaan ansiosta. puun osto on tärkeä osa nykyistä työtäni”, Isokoski kertoo. Hänen ostoalueensa Haapajärvellä on Äänekosken biotuotetehtaan puun hankinnan painopistealuetta. Ostotavoitteet ovatkin nousussa. Myös metsänomistajat ovat panneet merkille biotuotetehtaan myötä muuttuneen tilanteen. Niinpä leimikoita on tullut tarjolle entistä enemmän. ”Osa odottaa hintojen nousevan, osa katselee rauhallisesti, millaiseksi tilanne kehittyy. Totta kai puun hinta kiinnostaa aina metsänomistajia.” Metsä Group ostaa puuta ensisijaisesti Osuuskunta Metsäliiton jäseniltä. Isokosken työtä helpottaa se, että Pohjanmaalla osuuskunnan asema on vahva, joten puun tarjoajia riittää. ”Kyllä osto silti vaatii omaa aktiivisuutta.” Haapajärvellä iso osa puuvaroista on turvemailla, ja niille myös ostomies Isokoski tähyää. ”Meillä on mahdollisuus ostaa talvileimikoitakin, mutta pystymme toimimaan turvemailla entistä paremmin myös kesäaikaan. Metsäkoneisiin on tarjolla tavallista leveämpää telavarustusta, joka parantaa koneiden maastokelpoisuutta.” Tervola Lounametsä Haapajärvi Ranua Joensuu PUUNOSTAJA 36 MAKASIINI 6 • 2017 5163_.indd 36 12.9.2017 14.47
VIITASAARI, PIHTIPUDAS, KANNONKOSKI, KIVIJÄRVI, KINNULA: Hasa (kaikki), Harvestia (kaikki), Iisveden Metsä (kaikki), Iivari Mononen (pylväs), JPJ-Wood (kaikki), Keitele Group (kaikki), Kinnaskoski (kaikki), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki), mhy:n korjuupalvelu (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu), Versowood (kaikki). KIHNIÖPARKANO Isojoen Saha (kaikki), JPJ Wood (kaikki), Luvian Saha (kaikki), Metsä Group (kaikki), mhy:n hankintapalvelu (kaikki, energiapuu), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu), Westas (kaikki). KIIKISSUO L&T Biowatti (energiapuu, kuitupuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki, paalu), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu), Westas (kaikki, parru), Versowood (kaikki, pylväs). KIIMINKI Junnikkala (kaikki), mhy:n korjuupalvelu ja puunvälitys (tukit, pt, parru, kuitu, energia), Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki), Vapo (energiapuu). KITTILÄ Keitele Group (kaikki), Krekula & Lauri Såg (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki), VK Timber (kaikki). KUUSAMO Keitele Group (kaikki), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukki), Pölkky (mät, kut, mäk, kuk, kok, mäja ku-pikkutukki), Stora Enso (mät, kut, mäk, kuk, kok, mä-pikkutukki, ku-pikkutukki). KYMENLAAKSO Finprofile (pylväs, mät-tyvi, kut, mät), Hyötypaperi (metsäenergia), Koskitukki (kaikki), Kotkan Energia (metsäenergia), Kouvolan Saha (kaikki), Metsä Group (kaikki), PTL Huomo (pylväs), Stora Enso (kaikki), Tiaisen Saha (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki), Wide Metsä (kaikki). L LAKEUS ILMAJOKI, JALASJÄRVI, JURVA, KAUHAJOKI, KURIKKA, TEUVA: EPM Metsä (kaikki), Isojoen Saha (kaikki), Keitele Group (kaikki), Luopajärven Saha (kaikki), Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti (kaikki), Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (kaikki), Westas (kaikki). LOIMIJOKI Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti (kuitupuu, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu), Versowood (kaikki), Westas (kaikki). LOUNAIS-HÄME FORSSA, TAMMELA, URJALA: Airanteen Energia (energiapuu), Koskitukki (kaikki), Luvian Saha (kaikki, pikkutukki), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), Riga Wood (kot), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu), Versowood (kaikki, pikkutukki, pylväs), Westas (kaikki). LOUNAMETSÄ Fornello (kut, kut-p), Koskisen Saha ja Höyläämö (kut), Lounapuu (kaikki, energiapuu), Luvian Saha (kaikki, pikkutukki), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki), Mäkilän Saha (mät, kut, pikkutukki), Riga Wood (kot), Skogsreviret Nyved Ab (mät, kut, mät-p, kut-p) Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo, Veljet Kuusisto (mät, pikkutukki), Versowood (kaikki, mä-pylväät), Westas (kaikki). LÄNSI-POHJA KEMI, KEMINMAA, SIMO, TERVOLA, TORNIO: L&T Biowatti (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Stenvalls Trä Ab (kaikki), Stora Enso (kaikki), Tervolan Saha ja Höyläämö (kaikki), Vapo (kaikki), Veljekset Vaara (kaikki). LÄNSI-RAJA KOLARI-MUONIO, PELLO: Keitele Group (kaikki), Krekula & Lauri Såg (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Pantsarin Saha (kaikki), Pietikäisen Saha ja Höyläämö (mät, kut, pikkutukit), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Stenvalls Trä Ab (kaikki), Stora Enso (kaikki). LÄNSI-UUSIMAA LOHJA, KARKKILA, VIHTI: Koskitukki (kaikki), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki), Westas (kaikki). M MARTTILA Lounais-Suomen Hakelämpö (energiapuu), Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Metsä ja Energia Hemmilä (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Westas (kaikki). METSÄMAAKOJONKULMA Luvian Saha (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki), Westas (kaikki). METSÄPOHJANMAA ALAVUS, PERÄSEINÄJOKI, KUORTANE: Akonkosken Saha, EPM Metsä, Keitele Group, Metsä Group, Stora Enso, UPM, Viitala Forest. MUHOS Hasa (kaikki), Junnikkala (kaikki), L&T Biowatti (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki). MÄNTY-SAIMAA MÄNTYHARJU: Finprofile (kot-tyvi, mät-tyvi, pylväs, visakoivu), Metsä Group (kaikki, erikoistyvi, pylväs), Koskitukki (kaikki), Stora Enso (kaikki, pikkutukki, parru), Tiaisen Saha (kaikki), UPM (kaikki, erikoistyvi, pylväs), Versowood (kaikki, pikkutukki, pylväs). RISTIINA: Finprofile, Koskitukki (kot, kok), Metsä Group (kaikki), PTL Toimi Talka, Stora Enso (kaikki), Tiaisen Saha (mät, kut), UPM (kaikki), Versowood (kaikki). SAVITAIPALE: Finnstamm (mät, kut, järeät hyvät tyvet), Koskitukki (koivutukki), Metsä Group (kaikki), PTL Huomo (kaikki, pylväs, parrunaihe), PTL Toimi Talka (pylväät), Stora Enso (kaikki), Tiaisen Saha (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (tukkileimikot). SUOMENNIEMI: Finprofile, Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), PTL Huomo (mät, pylväs, kut, mäk, kuk), PTL Toimi Talka (mät, pylväs), Stora Enso (kaikki), Tiaisen Saha (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki). O OULUN SEUTU Junnikkala (kaikki), L&T Biowatti (kaikki), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki, pikkutukki, parru), Pölkky (kaikki), Stora Enso (mät, kut, mäk, kuk, kok). P PIRKANMAA Isojoen Saha (kaikki), Kampin Saha (kaikki), Koskitukki (kaikki), Lopen Rakennuspuu (mänty), Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu), Versowood (kaikki), Westas (kaikki, tukki). POHJOISKARJALA Binderholz Nordic, Enon Energiaosuuskunta (energiapuu), Finn-Pylväs (mät, mäk, mä-pylväs), Iisalmen Sahat (kaikki), I. Pölönen (pylväs, kaikki), Juuan kunta (energiapuu), Kaivospuu (tukki), Keitele Group (kaikki), KME (energiapuu), Kuhmon Saha (kaikki), Lehmon Koivu (kaikki), Lieksa Timber (mäja ku-parru, pikkutukki), Länsi-Karjalan Energiaosuuskunta (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Metsäpalvelu Turunen (kaikki, energiapuu), Metsäykköset (kaikki), Nurmeksen Rakennuspalvelu ky (kaikki), Pölkky (kaikki), Rajaforest (energiapuu), Sahakuutio 37 MAKASIINI 6 • 2017 5163_.indd 37 12.9.2017 14.47
watti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pikkutukki, pylväs). POHJOIS-SAVO Binderholz Nordic (kaikki), Iisalmen Sahat (kaikki), Iisveden Metsä (kaikki), Iivari Mononen (pylväs), Kaskihake (energiapuu), Keitele Group (kaikki), Koskitukki (koivu), Metsä Group (kaikki), Partaharjun Puutarha (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki). POSIO Keitele Group/Lappi Timber (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki). PUDASJÄRVI Junnikkala (kaikki), Keitele Group, Kontiotuote (mät, kut), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), mhy:n korjuupalvelu (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu, tukki, pikkutukki). PUNKALAIDUN Luvian Saha (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu, kuitupuu sekä harvennusleimikoista tukkipuut), Westas (kaikki). PYHÄ-KALA Hasa (kaikki, parru), Iisalmen Sahat (kaikki, parru), Junnikkala (kaikki, pikkutukki, parru), Keitele Group (kaikki, pikkutukki, parru), L&T Biowatti (kaikki), Metsä Group (kaikki, pikkutukki, parru), Metsäsuunnittelu Hollanti (kaikki), Stora Enso (kaikki, pikkutukki), UPM (kaikki, pikkutukki), Vapo (kaikki, energiapuu). PÄIJÄNNE A -Puu, Harvestia, Iisveden Metsä, JPJ-Wood, Jyväskylän Energia, Keitele Group, Kinnaskoski, Kohiwood, Koskitukki, Metsä Group, Metsä-Perälä, Metsä Tommola, Multian Saha, OK-yhtiöt, Stora Enso, Toivakka Timber Ltd, UPM, Versowood. PÄIJÄT-HÄME ASIKKALA: Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pylväs). HARTOLA: Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, mä-pylväs). HEINOLA: Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, mä-pylväs, pikkutukki). HOLLOLA, HÄMEENKOSKI, KÄRKÖLÄ, LAHTI, NASTOLA: Koskitukki (kaikki), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, mä-pylväs). PADASJOKI: Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, mäntypylväs). SYSMÄ: Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki). R RANUA Lappi Timber (kaikki, pikkutukit), L&T Biowatti (kaikki, pikkutukit, energiapuu), Metsä Group (kaikki, pikkutukit, energiapuu), Osuuskunta Ranuan puuhake (energiapuu), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki, pikkutukit), Pölkky (kaikki, pikkutukit), Stora Enso (kaikki, pikkutukit, energiapuu), Vapo (kuitupuu, energiapuu). RAUTAVAARA Binderholz Nordic, Harvestia, Iisalmen Sahat (kaikki), Iivari Mononen (pylväs), Keitele Group (kaikki), Metsä Group (kaikki, pylväs), Stora Enso (kaikki, pylväs), UPM (kaikki, erikoispuu). ROINE JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki), Koskitukki (kaikki, pikkutukki, tyvikoivu, osarunko), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pylväs, pikkutukki). ROKUAPALJAKKA LÄNSI-KAINUU, UTAJÄRVI: Hasa (kaikki), Junnikkala (kaikki), Kuhmo TEKSTI JA KUVA HANNU JAUHIAINEN S tora Enson metsäasiantuntija Tuomo Huutola ostaa puuta Ranualta. Hänen mukaansa puukauppa on piristynyt lomien jälkeen, kuten aikaisempinakin vuosina. Talvikohteita, etenkin ensiharvennuksia, tahtoo vain olla tarjolla enemmän kuin pystytään ostamaan. Tie auttaa kaupanteossa (kaikki), Scanpole (kaikki, pylväs), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki). POHJOIS-PIRKKA KUOREVESI, MÄNTTÄ-VILPPULA: JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki), Kinnaskoski (kaikki), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pikkutukki, pylväs). KURU: JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki), Koskitukki (koivu), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Westas (kaikki, parru). JUUPAJOKI, LÄNGELMÄKI JA ORIVESI: JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki), Kinnaskoski (kaikki), Koskitukki (kaikki, viilukoivu), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pikkutukki, pylväs). RUOVESI: JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki), Kinnaskoski (kaikki), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pikkutukki, pylväs). TEISKO: JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki), Kinnaskoski (kaikki), Koskitukki (kaikki, viilukoivu), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pikkutukki, pylväs). VIRRAT: Akonkosken saha (mät), JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki), Keitele Group (kaikki), Kinnaskoski (kaikki), Luvian Saha (kaikki, pikkutukki), L&T BioTervola Lounametsä Haapajärvi Ranua Joensuu PUUNOSTAJA Talvileimikoiden suhteen Huutolalla on metsänomistajille hyvä vinkki. Metsäpalstalle kannattaa rakentaa jonkinsorttinen tie: pienartiekin on parempi kuin suolla oleva talvitienpohja tai se, ettei palstalle ole minkäänlaista kulku-uraa. ”Puunostajalta saattaa huveta useampi tuhat euroa talvitien pohjan polkemiseen lumien tultua. Keväällä tie sulaa sitten pois”, Huutola toteaa. Samalla rahalla voi kuitenkin saada pitkän pätkän pysyvää jälkeä, jos metsänomistaja investoi rahat pienartien tekoon. Talvitien teko pienartielle on huomattavasti halvempaa kuin avosuolle. Kevyen pienartien tekokulut metsänomistaja saattaa kuitata jo ensimmäisessä puukaupassa parempana kantohintana. 38 MAKASIINI 6 • 2017 5163_.indd 38 12.9.2017 14.47
(kaikki), Leinosen Sahatuote (mät, kut, pikkutukki), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki), Tervantien Lämpö (energiapuu, hakeranka), Timo Timber (parru). ROVANIEMI Keitele Group (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki), Tervolan Saha ja Höyläämö (mät, kut), Vapo (kaikki). S SALLA Keitele Group (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki), Vapo (energiapuu). SALOMETSÄ Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Metsä ja Energia Hemmilä (energiapuu), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki), Westas (kaikki), Vapo (energiapuu). SATAKUNTA Isojoen Saha (kaikki), Kampin Saha (kaikki), KuMeKo Forest (kaikki), Kuusisto Group (mäntytukki), L&T Biowatti (energiapuu), Luvian Saha (kaikki), Metsä Group (kaikki), Noormarkun Saha (kaikki), Stora Enso (kaikki), Riga Wood (koivutukki), UPM (kaikki), Vapo, Westas (kaikki). SAVOTTA Harvestia (kaikki), Hasa (kaikki), Iisalmen Sahat (kaikki), J&J Saarelainen (kaikki), Kaskihake (energiapuu), Keitele Group (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), Scanpole (kaikki, mäntypylväs), Stora Enso (kaikki), UPM (toimituskaupat), Vieremän Metsäpalvelu (kaikki). SIIKALAKEUS Hasa (kaikki, pikkutukki, parru), Iisalmen Sahat (kaikki), Junnikkala (kaikki, pikkutukki, parru), Keitele Group (kaikki, pikkutukki), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu, parru), Metsä Group (kaikki, pikkutukki, energiapuu, parru), Mika Karppanen (energiapuu), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki, pikkutukki, energiapuu, parru), Stora Enso (kaikki, pikkutukki, energiapuu), UPM (kaikki, pikkutukki, energiapuu, parru), Vapo (energiapuu). SODANKYLÄ Keitele Group (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukit), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Pölkky (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukit), Stora Enso (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukki), Vapo (kaikki), Ville Karppinen (kaikki). Metsätieto taskuusi! Tutustu ja tilaa osoitteessa www.metsakirjakauppa.fi 24 ,90€ Mobiili vuosi 17 € Kirja TAPIO Maastotaulukot kiteyttää Hyvän metsän hoidon suositukset tiiviiseen oppaaseen, jota tuhannet metsäalan ammattilaiset ja metsänomistajat hyödyntävät. Helppokäyttöiset Maastotaulukot on saatavissa kahdessa eri muodossa. Kätevän kokoinen ja säänkestävä Maastotaulukot-opas mahtuu vaikkapa reisitaskuun. Aina ajan tasalla oleva TAPIO Maastotaulukot -sovellus on vielä kattavampi. Se sisältää havainnollisia lisätoimintoja, kuten monipuolisia laskureita ja valokuvia. 39 MAKASIINI 6 • 2017 5163_.indd 39 12.9.2017 14.47
SOINI Akonkosken Saha, EPM Metsä (kaikki, pikkutukki, parru, energiapuu), Keitele Group (tukki, pikkutukki, parru, kuitu), Metsä Group (kaikki, pylväs, pikkutukki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki, pylväs, pikkutukki). SOTKAMO Binderholz Nordic, Harvestia (kaikki), Iivari Mononen (mät, pylväs), IIsalmen Sahat, Kuhmo (mät, kut, sahakuitu), Metsä Group (kaikki), Pölkky, Stora Enso (kaikki). SUOMENSELKÄ ÄHTÄRI, TÖYSÄ, LEHTIMÄKI, ALAJÄRVI: Akonkosken Saha (kaikki), Alajärven Lämpö (energiapuu), EPM Metsä (kaikki), JPJ-Wood (kaikki), Keitele Group (kaikki), Keijo Kantonen Ky (kaikki), Koskenvarren Saha ja Höyläämö (kaikki), Lehtimäen energiaosuuskunta (energiapuu), Metsä Group (kaikki), OK-yhtiöt (energiapuu), Pohjanmaan Biolämpö (energiapuu), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu). T TAIVALKOSKI Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki). TARVASJOKIKARINAINEN Lounais-Suomen Hakelämpö (energiapuu), Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Metsä ja Energia Hemmilä (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Westas (kaikki). U UUSIMAA Finprofile (pylväs), Hakevuori (kaikki), Herralan Saha (kaikki), Kausala Wood (kaikki), Keravan lämpövoima, Koskitukki (kaikki), Lopen Rakennuspuu (mä-tyvi), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu), Versowood (kaikki, pylväs), Westas (kaikki), Wideskog. Y YLI-II Junnikkala (mät, kut, pikkutukki, kuidut), Kokopuu (karsittu energiapuu), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukki, sahakuitu), PTL P. Karvonen (mät, kut, pikkutukki, sahakuitu), Pölkky (mät, kut, pikkutukki, kuidut), Stora Enso (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukki, sahakuitu), Yli-Iin Lämpö (energiapuu). YLIKIIMINKI Junnikkala (mät, kut, mäk, kuk, kok, mäja ku-parrut), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok, mäja ku-parru), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukki, parru), Pölkky (mät, kut, mäk, kuk, kok, mäja ku-parrut), Stora Enso (mät, kut, mäk, kuk, kok). YLITORNIO L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok), Stenvalls Trä, Stora Enso (mät, kut, mäk, kuk, kok), Vapo (energiapuu). YLÄ-KAINUU Iivari Mononen (pylväät), Kuhmo (mät, kut, mäja ku-parru), Metsä Group (kaikki), OK-Yhtiöt (energiapuu), Pölkky (mät, kut, mäja ku-pikkutukki), Stora Enso (kaikki). YLÄ-LAPPI Keitele Group (mät, mä-pikkutukki), Metsä Group (mät, mäk, kok), Stora Enso (mät, mäk, kuk, kok). Ostajakalenteri perustuu Metsälehden metsänhoitoyhdistyksille tekemään kyselyyn. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVA JOHANNA KOKKOLA S canpole Oy:n puunhankintaesimies Petri Sissonen ostaa metsänomistajilta mäntypylväitä Joensuun lähiympäristöstä. Sissonen kertoo, että puumarkkinatilanne on tällä hetkellä hieman haastava pääasiassa mäntyleimikoita etsivälle puunostajalle. Pylväshakkuissa ei kerry pelkästään pylväitä, vaan myös muita puutavaralajeja, jotka päätyvät Scanpolen yhteistyökumppanien käyttöön. Mänty ei kuitenkaan ole tällä hetkellä niin haluttu puu muille ostajille. ”Kuusi on tällä hetkellä pop. Syksyn alku Mäntypylvästä, vaikka kuusi on pop Petri Sissonen leimasi syyskuun alussa mäntypylväitä Kontiolahdella. Sissosen tähtäimessä ovat pääasiassa mäntytukkimetsät, mutta mäntypylväiden katkonta voi tuoda puunmyyjälle lisätiliä myös sekapuuston päätehakkuissa. on ollut haasteellinen, mutta pikkuhiljaa on männiköitäkin tullut tarjolle. Kevään jäljiltä on jonkinlainen varanto jäljellä, mutta mäntyleimikoita ostetaan vielä tänä vuonna.” Vanhat pylväskauppakumppanit ovat Sissosen mukaan osoittautuneet tärkeiksi nykyisessä markkinatilanteessa. ”Valtaosa pylväistä tulee pystykaupoista. Pyöreän puun kuivauksen vuoksi hakkuut tehdään talvisaikaan. Pylväänkaato alkaa lokakuusta.” Scanpole ostaa vuosittain noin 150 000 kuution edestä mäntyvaltaisia leimikoita Itäja Keski-Suomesta sekä Kainuusta. Yhtiö on osa Iivari Mononen -konsernia, joka on yksi Euroopan suurimmista pylväsvalmistajista. Konserni ei pelkästään toimita pylväitä linjojen varsille, vaan myös huoltaa sähkönjakelu-, puhelinja valaistusverkostoja. Pylväiden lisäksi Mononen-konserni valmistaa muita kestopuutuotteita. Tervola Lounametsä Haapajärvi Ranua Joensuu PUUNOSTAJA TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO | PUH. 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-18, LA 09-14 TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV400 T3 Sisältää vinssin ja alumiinivanteet Sähköinen 2/4 vedon kytkin Portaaton CVT-vaihteisto Vääntävä 400 CC OHV nestejäähdytetty moottori 4590 € TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV400 T3 Sisältää vinssin ja alumiinivanteet Moottori yksisylinterinen nelitahti 493 cm Nestejäähdytys CVT-automaattivaihteisto 5590 € LINHAI CUV 800 4X4 DIESEL T1 TRAKTORIMÖNKIJÄ 3-sylinterinen, Perkinsin nestejäähdytteinen dieselmoottori Vaihteisto CVT kahdella nopeusalueella Neliveto, sähköisesti kytkettävät etuja takaperän lukot Kahden istuttava Sähkövinssi 11 990 € Taloudellinen dieselmoottori! Saa ajaa maantiellä 15v / T-ajokortti MÖNKIJÄN PERÄKÄRRY T034 Lavan mitat 1500x957x660 mm Kokonaismitat 2695x957x935 mm Isot ja järeät 22x11-8" pyörät Kantavuus 360 kg Omapaino 113 kg Lava kuumasinkitty 399 € Ulottuvuus 3,73 m Maksimi kuorma 3000 kg Nostokyky 300 kg Kouran avautuma 700 mm Pituus 4430 mm Leveys 1180 mm Oma 6,5 HV OHV moottori Telipyörästö ja tukkipangot siirrettävissä Paino 850 kg Tukeva metsäkärry mönkijän tai traktorin perään! METSÄKÄRRY OMALLA HYDRAULIIKALLA 3790 € Sähköinen 2/4-vedon kytkin Portaaton CVT-vaihteisto, hidas-nopea+pakki Vääntävä 300 CC OHV nestejäähdytteinen moottori, 18 HV / 6500 RPM Maavara 183 mm Suomen edullisin neliveto-traktorimönkijä, T3B-luokituksella (saa ajaa 60 km/h) TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV300 T3B TUKKIKÄRRY T005 LAVALLA Hyvälaatuiset ja isot renkaat 22x11-10 Laadukas galvanoitu pintakäsittely Irroitettava, kippaava ja iso lava Lavan mitat 2000x1200x540 mm 990 € SUOMEN EDULLISIMMAT TRAKTORIMÖNKIJÄT 24 KK TAKUULLA! 5490 € 690 € MÖNKIJÄVETOINEN KELAMURSKAIN AT120 Työleveys 120 cm Oma, järeä 15 HV OHV-moottori Sähköstartti Isot 16" tukipyörät Veivistä säädettävä korkeus maasta TUKKIKÄRRY T005 Hyvälaatuiset ja isot renkaat 22x11-10 Laadukas galvanoitu pintakäsittely Irroitettava, kippaava ja iso lava Lavan mitat 2000x1200x540 mm norm. 1790 € 1490 € Tehokas apu nurmikon niittoon! SUORAAN MAAHANTUOJALTA MIKSI MAKSAISIT LIIKAA? WWW.KONE-GLANS.FI 40 MAKASIINI 6 • 2017 5163_.indd 40 12.9.2017 14.47
TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO | PUH. 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-18, LA 09-14 TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV400 T3 Sisältää vinssin ja alumiinivanteet Sähköinen 2/4 vedon kytkin Portaaton CVT-vaihteisto Vääntävä 400 CC OHV nestejäähdytetty moottori 4590 € TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV400 T3 Sisältää vinssin ja alumiinivanteet Moottori yksisylinterinen nelitahti 493 cm Nestejäähdytys CVT-automaattivaihteisto 5590 € LINHAI CUV 800 4X4 DIESEL T1 TRAKTORIMÖNKIJÄ 3-sylinterinen, Perkinsin nestejäähdytteinen dieselmoottori Vaihteisto CVT kahdella nopeusalueella Neliveto, sähköisesti kytkettävät etuja takaperän lukot Kahden istuttava Sähkövinssi 11 990 € Taloudellinen dieselmoottori! Saa ajaa maantiellä 15v / T-ajokortti MÖNKIJÄN PERÄKÄRRY T034 Lavan mitat 1500x957x660 mm Kokonaismitat 2695x957x935 mm Isot ja järeät 22x11-8" pyörät Kantavuus 360 kg Omapaino 113 kg Lava kuumasinkitty 399 € Ulottuvuus 3,73 m Maksimi kuorma 3000 kg Nostokyky 300 kg Kouran avautuma 700 mm Pituus 4430 mm Leveys 1180 mm Oma 6,5 HV OHV moottori Telipyörästö ja tukkipangot siirrettävissä Paino 850 kg Tukeva metsäkärry mönkijän tai traktorin perään! METSÄKÄRRY OMALLA HYDRAULIIKALLA 3790 € Sähköinen 2/4-vedon kytkin Portaaton CVT-vaihteisto, hidas-nopea+pakki Vääntävä 300 CC OHV nestejäähdytteinen moottori, 18 HV / 6500 RPM Maavara 183 mm Suomen edullisin neliveto-traktorimönkijä, T3B-luokituksella (saa ajaa 60 km/h) TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV300 T3B TUKKIKÄRRY T005 LAVALLA Hyvälaatuiset ja isot renkaat 22x11-10 Laadukas galvanoitu pintakäsittely Irroitettava, kippaava ja iso lava Lavan mitat 2000x1200x540 mm 990 € SUOMEN EDULLISIMMAT TRAKTORIMÖNKIJÄT 24 KK TAKUULLA! 5490 € 690 € MÖNKIJÄVETOINEN KELAMURSKAIN AT120 Työleveys 120 cm Oma, järeä 15 HV OHV-moottori Sähköstartti Isot 16" tukipyörät Veivistä säädettävä korkeus maasta TUKKIKÄRRY T005 Hyvälaatuiset ja isot renkaat 22x11-10 Laadukas galvanoitu pintakäsittely Irroitettava, kippaava ja iso lava Lavan mitat 2000x1200x540 mm norm. 1790 € 1490 € Tehokas apu nurmikon niittoon! SUORAAN MAAHANTUOJALTA MIKSI MAKSAISIT LIIKAA? WWW.KONE-GLANS.FI 5163_.indd 41 12.9.2017 14.47
JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC dellisesti kannattavaan puunkorjuuseen. Metsä kasvaa kuitua tukin sijaan. On tehty kaksi peräkkäistä virhettä. Ä lä siis myöhästy. Kun metsäasiantuntijasi sanoo, ettei ensiharvennuksella ole vielä kiirettä, voit metsätalousyrittäjänä olla lähes varma, että paras ajankohta ensiharvennukselle on nyt. täneet merkittävästi tulevaa tukkisaantoa ja pienentävät ensiharvennuksesta saatavaa tuloa. Otetaan muutama tyypillinen esimerkkitapaus. Taimikon varhaisperkaus on jäänyt aikanaan tekemättä. Sen seurauksena vesasyntyinen lehtipuusto on kasvanut havupuuston päälle. Taimikon harvennus kuitenkin tehdään, vaikka se viivästyneenä maksaa paljon. Harvennuksessa jätetään taimikkoon vesasyntyisiä koivuja, koska havupuut ovat jääneet alle ja ovat niin pieniä. Ensiharvennuksessa havupuut ovat jääneet jo pahasti alakynteen, männyistä osa on jo kuollut. Hakkuussa kasvamaan jätetään koivuvaltainen puusto. On siis päätetty kasvattaa halpaa koivukuitua. On tehty taloudellisesti useita peräkkäisiä virheellisiä ratkaisuja. Kaikissa metsänhoitotoimissa olisi pitänyt olla tavoitteena tukkipuun kasvatus. Jos edellisestä esimerkistä on jäänyt taimikonhoito kokonaan tekemättä ja kohteella on tiheä lehtipuupöpelikkö, taloudellisinta on todennäköisesti jättää ensiharvennuskin tekemättä. Siinä tilanteessa ei kannata hukata rahojaan kalliiseen ennakkoraivaukseen ja pieneen kantorahatuloon. Palataan kohteelle kymmenen vuoden kuluttua ja pohditaan silloin, mitä tehdään. Kun karulle kohteelle on syntynyt luontaisesti tai kylvämällä tiheä mäntytaimikko, ei raaskita harventaa hyviä taimia pois, vaan kasvamaan jää 3 000–4 000 puuta hehtaarille. Ensiharvennusta lykätään, koska puut ovat liian pieniä talouE nsiharvennus myöhästyy liian usein. Keskirehevillä mailla optimaalista aikaa ensiharvennuksen tekemiseen on noin viisi vuotta. Useimmille meistä metsätalousyrittäjistä se on kovin lyhyt aika. Jos hakkuun tekee liian aikaisin, hakkuussa poistettavien puiden keskikoko jää pieneksi ja korjuukustannukset nousevat. Käytännössä se tarkoittaa matalaa kantohintaa. Tehdään siis päätös lykätä harvennusta. Vuodet kuluvat nopeasti ja ensiharvennus myöhästyy. Mitä haittaa siitä on? Y llättävän harva tietää taikka käytännössä ymmärtää, että puuston kasvu on nopeimmillaan juuri silloin, kun on sopiva aika tehdä ensiharvennus. Jos harvennusta ei tehdä ajallaan, kasvu ohjautuu kuitupuuhun, jonka arvo on vain noin neljännes tukin hinnasta. Jos ensiharvennus myöhästyy vähänkin pahemmin, hakkuun jälkeen kasvamaan jäävien puiden latvukset ovat supistuneet liian pieniksi. Se heikentää niiden kasvua vielä pitkään harvennushakkuun jälkeenkin. Se on pois tukin kasvusta. Kasvua ohjautuu tukin sijasta kuituun aika helposti 50 kuutiometriä hehtaaria kohden. Jos tukin ja kuidun hintaero on 40 euroa kuutiometriltä, tappio on 2 000 euroa. Eihän se paljoa ole, mutta yrittäjän pitää poimia tulot pienistäkin puroista. E nnen ensiharvennuksen tekemistä on saatettu tehdä virheitä, jotka ovat jo vähenMyöhästyikö ensiharvennus? RAHAPUU On siis päätetty kasvattaa halpaa koivukuitua. 42 MAKASIINI 6 • 2017 42 MAKASIINI 6 • 2017 5182_.indd 42 7.9.2017 16.41
OMA METSÄ YA RA SU O M I O Y METSÄNHOITO Kannattaako lannoittaa? Sivu 44 PIKATESTI Edullinen viilausteline Sivu 47 TAIMIKONHOITO Toista kertaa raivaamaan Sivu 48 TUTKIMUS Metsästäjien määrä laskussa Sivu 50 ALLAKKA Vanhoista sukista hirvikarkotin Sivu 51 METSÄPERINTÖ Vinkit pesänjakoon Sivu 52 KYSY POIS Kasvaako naava koivullakin? Sivu 54 5165_.indd 43 7.9.2017 16.42
1 Metsässä on aina tekemätöntä työtä. Miksi ryhtyisin lannoitukseen jonkun muun työn sijasta? Päätehakkuuta lähestyvän metsän lannoituskustannuksen takaisinmaksuaika on lyhyt, vain 5–10 vuotta, ja satsaukselle saa hyvän koron, jopa 20 prosenttia. Jos kasvupaikalla on selkeästi ravinne-epätasapainoa, lannoituksella turvataan puuston häiriötön kasvu. 2 Mitkä ovat lannoittamisen päätyypit? Lannoittaminen on joko kasvatustai terveyslannoitusta. Kivennäismailla tehtävä kasvatuslannoitus on melkein aina typpilannoitusta. Suometsien kasvatuslannoituksessa käytetään fosforia ja kalia ja myös tuhkaa. Terveyslannoituksella korjataan yksittäisten ravinteiden puutteesta syntyviä kasvuhäiriöitä. 3 Milloin neulasnäyte on tarpeen? Lähinnä jos on aihetta epäillä selkeitä ravinnehäiriöitä kuten boorin puutetta. Analyysin voi tilata Eurofins Viljavuuspalvelulta tai Suomen Ympäristöpalvelulta, se maksaa 50–100 euroa. 4 Mistä tunnistaa boorilannoitustarpeen? Kuusen kituliaasta ja pensastavasta pituuskasvusta, mutta silloin kun oireet ovat selvästi nähtävissä, lannoitus on jo monta vuotta myöhässä. Puusto voi kärsiä boorin puutteesta ilman ulkoisia merkkejä. Metsitetyt pellot ovat pääsääntöisesti boorinpuutosalueita, koska peltolannoituksessa on lisätty kaikkia muita ravinteita paitsi booria. Pahimmiksi boorinpuutosalueiksi sanotaan Savoa ja osaa Keski-Suomesta, mutta booria voi olla liian vähän myös muualla maassa. METSÄNLANNOITUKSESTA Oikein tehtynä metsänlannoitus voi olla yksi kannattavimmista hoitotoimista. METSÄNHOITO YA RA SU O M I O Y KYSYMYSTÄ TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN 44 MAKASIINI 6 • 2017 44 MAKASIINI 6 • 2017 5166_.indd 44 7.9.2017 16.47
5 Voiko lannoitus todella tuottaa lähes 20 prosentin vuotuisen koron? Kasvatuslannoituksen vaikutusaika on 6–10 vuotta ja keskimääräinen lisäkasvu 15–20 kuutiota hehtaarille. Tämä tarkoittaa jopa noin 15 prosentin vuotuista korkoa lannoitusinvestoinnille. Jos omalle työlle ei laske hintaa, 20 prosentin tuotto on mahdollinen. 6 Onko lannoituksen kannattavuudessa eroja etelä-pohjoinen-akselilla? Pohjois-Suomessa kasvunlisäys on suhteellisesti suurempi, mutta määrällisesti suurimmat lisäykset saadaan Eteläja Keski-Suomessa. 7 Mitä kannattaa lannoittaa? Kangasmailla kannattavimpia kohteita ovat kuivahkon kankaan männiköt ja tuoreen kankaan kuusikot. Paras kasvunlisäys tulee, kun lannoituksen ajoittaa muutaman vuoden harvennuksen jälkeen. Tällöin tukkiosan oksat ovat kuivuneet ja lisäkasvu on hyvälaatuista tukkipuuta. Lisäkasvu on sitä suurempi mitä paremmin metsä kasvaa lannoitushetkellä. Karuimpia kangasmaita ei kannata lannoittaa, koska lisäkasvu jää pieneksi. Toisaalta hyvin ravinteikkailla mailla typpi ei rajoita kasvua eikä sen lisäämisestä ole siellä hyötyä. Turvemailla kasvun kokonaislisäys on suurempi, koska lannoituksen vaikutusaika on pitempi, jopa lähes 30 vuotta. Mutta samalla lannoitukseen käytetty raha on sidottu kasvavaan puustoon pidemmäksi ajaksi. 8 Minkä ikäistä puustoa kannattaa lannoittaa? Typpilannoitus soveltuu kaikkiin vaiheisiin ensiharvennuksen jälkeen. Mitä nuorempaa metsää lannoittaa, sitä pitempi on investoinnin takaisinmaksuaika. Taloudellisesti optimaalisin lannoitusaika on 6–8 vuotta ennen suositeltua päätehakkuuta. Taimikkoa ei kannata lannoittaa, jo pelkästään siksi, että typpilisäys lisää oksaisuutta. 9 Mihin vuodenaikaan lannoite levitetään? Koko kasvukausi soveltuu typpilannoitteella tehtävään lannoitukseen. Nopeimmin ravinteet tulevat puiden käyttöön, jos lannoitus tehdään keväällä ennen kasvukauden alkua. Tuhkalannoitusta voidaan tehdä myös kasvukauden ulkopuolella. 10 Kuinka pienen alan voi lannoittaa? Käsinlevityksessä lannoitettavalle pinta-alalle ei ole minimirajaa. Lannoitesäkin koko – noin 700 kiloa – voi asettaa rajoitteen, koska yhdellä suursäkillisellä lannoittaa noin yhden hehtaarin alan. 11 Onko lannoitusta tarpeen toistaa? Perättäisillä lannoituksilla kiertoaikaa voidaan lyhentää merkittävästi ja kasvua saadaan huomattavasti enemmän kuin kertalannoituksella. Parhaimmillaan kiertoaika voi lyhentyä 2–6 vuodella lannoituskertaa kohti. Lannoituskerroille ei ole ylärajaa, mutta lannoitus kannattaa toistaa vasta kun edellisen lannoituskerran vaikutus alkaa loppua. 12 Paljonko lannoitetta levitetään? Mitä enemmän puustoa, sitä enemmän lannoitetta kannattaa lisätä. Kasvatuslannoituksissa suositellaan vähintään 150 kilon typpilisäystä heh• Lannoitus on metsänhoitotoimi, jonka takaisinmaksuaika on huomattavan lyhyt. Kannattavimpia lannoituskohteita ovat kangasmaiden havupuustot. YA RA SU O M I O Y YA RA SU O M I O Y Boorinpuutoksen tunnistaa kuusen kituliaasta kasvusta. Kun oireet ovat selvät, on lannoituskin jo myöhässä. Kaupallisissa lannoituksissa käytetään metsäkoneeseen liitettyä, keskipakovoimalla toimivaa levitintä. 45 MAKASIINI 6 • 2017 45 MAKASIINI 6 • 2017 5166_.indd 45 7.9.2017 16.47
taarille, Pohjois-Suomessa suositeltu vähimmäismäärä on 120 kiloa. Tuhkaa levitetään tuhkan ravinteisuudesta riippuen kolmesta kuuteen tonnia hehtaarille. 13 Miten lannoite levitetään? Käsin tai maataloustraktorin levittimellä. Käsinlevityksessä päiväsaavutus voi yltää kahteen hehtaariin, konelevityksessä jopa 20 hehtaariin. Kaupallisissa lannoituksissa käytetään metsäkoneeseen kiinnitettyä keskipakolevitintä. Helikopterilevitys on tehokasta, mutta pystyy kilpailemaan kustannuksiltaan maalevityksen kanssa vain riittävän suurilla, vähintään kymmenen hehtaarin lannoitusaloilla. 14 Kauanko lannoitusvaikutus kestää? Männikössä typpilannoituksen vaikutusaika on 5–6 vuotta ja kuusikossa 6–8 vuotta. Kasvuvaikutus näkyy jo lannoitusta seuraavana kasvukautena. Turvemaiden tuhkalannoituksen vaikutus kestää 20–30 vuotta riippuen käyttömäärästä ja kohteesta. Tuhkalannoitus näkyy puustossa viimeistään 3–5 vuoden kuluttua. 15 Paljonko lannoitesäkki painaa ja mitä se maksaa? Metsälannoitteita myydään vain suursäkeissä. Ne painavat 650–700 kiloa ja maksavat noin 170 euroa. Maatalouden lannoitteita myydään myös piensäkeissä, mutta peltolannoitteissa fosfori on nopeasti liukenevassa muodossa. Tällaista lannoitetta ei kannata käyttää etenkään turvemailla, mutta kivennäismailla fosfori sitoutuu maaperään. 16 Millaisia lannoitteita on tarjolla? Metsälannoitteita on muutamia erilaisia. Typpi voi olla hitaammin tai nopeammin liukenevaa, lannoitteesta riippuen lisättynä voi olla boorin ohella myös fosforia ja kaliumia. Metsän NP -lannoite, joka sisältää myös fosforia, on tarkoitettu viljaville kuusikoille. Metsäsalpietari, joka sisältää pelkästään typpeä, soveltuu hyvin männiköille, mutta sitä voidaan käyttää myös kuusikoissa. 17 Onko lannoitevalmistajan tuhkalannoite erilaista kuin esimerkiksi lämpölaitokselta saatava tuhka? Lannoitevalmistajan tuhka on sikäli parempaa, että se on rakeistettua ja sen takia helpompaa käsitellä. Siihen on voitu myös lisätä ravinteita. Lämpölaitokselta tulevan tuhkan ravinteisuus riippuu käytetystä polttoaineesta. Puutuhka on ravinteikkaampaa kuin turvetuhka. Kuiva ja pölyävä tuhka vaatii käsittelyä, jotta sitä voidaan levittää metsään. Helpoin tapa on koota tuhka ulos kasaan, jonka annetaan kastua ja jota kastellaan. Tällainen ns. itsekovetettu tuhka murskataan levitykseen sopivan kokoisiksi jakeiksi. 18 Onko lannoituksella ympäristövaikutuksia? Parantunut kasvu lisää puuston hiilensidontaa ja kasvattaa siten metsien hiilinielua. Jos lannoite levitetään sellaiseen aikaan vuodesta, jolloin maassa liikkuu paljon vettä, niin vesiliukoiset ravinteet, erityisesti typpi, voivat huuhtoutua juuriston ulottumattomiin ja aina vesistöihin asti. Turvemaita lannoitettaessa osa lannoitteista voi päätyä ojiin ja huuhtoutua sieltä edelleen vesistöihin. Lannoitetusta metsästä on turvallista kerätä marjoja ja sieniä. 19 Tuottaako lannoittaminen huonolaatuista, leveälustoista puuta? Lannoitus tuottaa pintapuuhun leveämpiä vuosilustoja, mutta tutkimusten mukaan lannoitettu puu ei ole juurikaan heikompaa kuin lannoittamattomana kasvanut puuaines. Sahauksessa pintapuu menee hakkeeksi ja tiheäsyinen, lannoittamattomana kasvanut puuaines saadaan hyödynnettyä tarkemmin. 20 Onko lannoitevalmistajia useita? Typpilannoitteiden valmistajia on useita, mutta metsälannoitteiden valmistajia ei ole monia. Suurimmat valmistajat ovat Yara Suomi Oy ja Belor Agro Oy. Tuhkalannoitteita valmistavat esimerkiksi Ecolan Oy, Napapiirin Energia ja Vesi Oy sekä Rakeistus Oy. Myös suoraan lämpölaitoksilta voi saada itsekovettunutta irtotuhkaa. Artikkelia varten on haastateltu professori Jari Hynystä ja professori Hannu Ilvesniemeä Lukelta sekä myyntipäällikkö Samuli Kalliota Yaralta. Helikopterilevitys on tehokasta, mutta tarvitsee vähintään kymmenen hehtaarin levitysalan. YA RA SU O M I O Y Kesän näytökset nettisivuillamme! puh 040 183 0366 www.usewood.fi www.usewood.fi puh 040-1830366 . . . Met sänomi staj al le ajokone j a hakkuukone. . . Metsänomistajalle ja pienpuuurakoitsijalle ajokone, hakkuukone, ja nyt myös kombikone. Esittelyt ja näytökset: • Kone-Agria Tampere 12-14.10.2017 • Hakkuudemo Koskenpää 15.10.2017 • Metsämessut Helsinki 10-12.11.2017 46 MAKASIINI 6 • 2017 46 MAKASIINI 6 • 2017 5166_.indd 46 7.9.2017 16.47
TEKSTI JA KUVAT MIKKO RIIKILÄ ASIANTUNTIJA RISTO MYKKÄNEN S uuret keksinnöt ovat yksinkertaisia ja yksinkertaiset keksinnöt joskus suuria. Uittokaluston valmistuttama viilausteline on yksinkertainen, mutta ei kovin suuri keksintö. Itse asiassa laite on vanha keksintö, jollaisia kyläsepät ovat värkkäilleet vuosikymmenet, mutta aiemmin niitä ei ole ollut vapaasti ostettavissa. Yhtä kaikki viilausteline helpottaa raivaussahan terän kunnostusta, jos käytössä ei ole viilapenkkiä. Teline asennetaan pöytään kiristysruuvilla. Alustaksi sopii enintään kuusi senttiä paksu pöytälevy. Kiristysvaraa on runsaasti, joten telineen saa kiinni hyvinkin ohueen pöytään. Leveäkantainen kiristysruuvi on helppo kiristää. Terä kiinnitetään telineen rungossa olevaan istukkaan ja kiristetään kannaltaan samannäköisellä ruuvilla. Telineeseen sopii sekä 20-millisellä että 25-millisellä akselinreiällä olevat 200ja 225-milliset terät. Helppoa viilausta Telineessä terää on helppo viilata ja harittaa. Kun yksi hammas on saatu kuntoon, terää pyöräytetään pykälä eteenpäin, jotta seuraava hammas asettuu sopivalle kohdalle. Runkorauta tukee terää, mikä helpottaa viilausta. Kun samaan suuntaan osoittavat hampaat on viilattu, terä on käännettävä toisin päin. Sama koskee haritusta. Viilaustelineen käyttökelpoisuutta heikentää terän takana olevaan runkorautaan tehty puolen raudan levyinen ylöspäin sojottava uloke. Sen merkitys jäi hämäräksi, mutta haitta on ilmeinen. Uloke estää kohtisuoraan ylöspäin olevan terähampaan viilauksen ja harituksen. Vika on helppo korjata leikkaamalla uloke pois rälläkällä. Kyläsepän tekemissä viilaustelineissä uloketta ei ollut. Pienistä puutteistaan huolimatta teline on hintansa – 29,90 euroa – väärti. Laitetta myydään esimerkiksi Uittokaluston nettikaupassa. Viilapenkin korvike Viilausteline on oiva apu raivaussahan terän kunnostukseen. Raivaussahanterä on helppo kunnostaa viilaustelineessä. PLUSSAT JA MIINUKSET + hyödyllinen raivaussahaajalle + edullinen + helppo kiinnittää eri paksuisiin pöytiin viimeistelemätön työn laatu tukiraudan turha uloke PIKATESTI Vas. Viilausteline on yksinkertainen, mutta hintakin on kohtuullinen. Oik. Puolen raudan levyisen ulokkeen tarkoitus ei selvinnyt. Sen saa sahattua rälläkällä pois. 47 MAKASIINI 6 • 2017 5166_.indd 47 7.9.2017 16.47
TEKSTI JA KUVAT VALTTERI SKYTTÄ M etsälehden taimikonhoitosarjassa on vuorossa taimikon toinen ja viimeinen raivaus. Taimien esteetön kasvuunlähtö on jo aiemmin varmistettu taimikon varhaisperkauksella. Nyt kun puut ovat kohonneet useamman metrin korkeuteen, on aika tehdä taimikon harvennus. Taimikon harvennuksella varmistetaan lopullisesti, ettei taimikon parhaimpien puiden kasvu taannu lehtipuiden varjostuksen tai puuston liiallisen tiheyden vuoksi. Tiheyden ja puiden laadun lisäksi harvennuksella voidaan vaikuttaa siihen, mitä puulajeja tulevassa metsässä kasvaa. Harvennuksen jälkeen taimikon on määrä kasvaa nuoreksi metsäksi niin, että seuraava puuston vaatima metsänhoidon toimenpide on kannattava ensiharvennushakkuu. Kuusikoissa nopea tahti Kuusitaimikot harvennetaan, kun kuuset ovat noin kolmimetrisiä. Edellytyksenä on, että taimikkoalueen uudistamistoimenpiteet on tehty aikanaan kunnolla ja taimikko on varhaisperattu oikeaan aikaan. Kun kuusten keskipituus on kolme metriä, keskimääräistä lyhyemmätkin kuuset pärjäävät raivauksen jälkeen nousevalla lehtipuustolle. Varhaisperkauksen ajankohta on Etelä-Suomen nopeakasvuisissa kuusitaimikoissa usein jo neljäs kasvukausi istutuksesta. Harvennusta merkkaavan kolmen metrin pituuden kuuset saavuttavat, kun taimikko on 8–10 vuoden iässä. Mäntytaimikoissa eroja Kuusta karummissa oloissa kasvavien mäntytaimikoiden harvennuksen ajankohta on tavallisesti hieman myöhemmin. Mäntytaimikoita suositellaan harvennettaviksi 3–7 metrin pituudessa. Taimien istutuksesta tai männynsiementen kylvöstä on tällöin kulunut aikaa 10–25 vuotta. Erittäin tiheissä mäntytaimikoissa harvennus kannattaa usein tehdä jo 3–4 metrin pituusvaiheessa puiden riukuuntumisvaaran vuoksi. Tiheä taimikko tulee jättää harvennuksen jälkeenkin tavallista tiheämmäksi, jotta varhaisessa vaiheessa raivatun alueen männyistä ei tule liian oksaisia. Vaikka mäntytaimikko ei olisikaan erityisen tiheä, viimeistä raivauskertaa ei välttämättä kannata säästää aivan seitsemän metrin pituuteen asti. Kuuden metrin pituuden jälkeen mäntyjen laatuun vaikuttava puiden oksaisuus ei juuri enää muutu paremmaksi. Myös hirvituhoriski alkaa jo olla ohitse kuusimetrisissä männiköissä. Työskentelyä kannattaa suunnitella Taimikon harvennusvaiheessa raivaaminen on varhaisperkausta hankalampaa ja hitaampaa, sillä kaatuvat puut ovat isompia. Metsänomistajalle 0,5 hehtaaria taimikon harvennusta raivaussahalla päivässä voi olla kova urakka. Raivatessa kannattaa edetä niin, että puut voi kaataa jo harvennetulle taimikon osalle. Työkaistan sopiva leveys on 2–4 metriä. Taukoja tankkauspaikka kannattaa sijoittaa niin, ettei sille joudu rämpimään kaadettujen puiden yli. Taimikon harvennuksen tavoitetiheydet on lueteltu viereisellä sivulla. Käytännössä sopiva tiheys tarkoittaa sitä, että pystyyn jäävien taimien etäisyys on tasaisessa taimikossa reilut kaksi metriä. Jos taimikon jättää raivatessa suositeltua tiheämmäksi, puiden järeytyminen eli paksuuskasvu hidastuu. Se pienentää tilipussia ensiharvennushakkuussa. Hennoiksi jäävien taimien rungot ovat myös alttiita lumituhoille. Lisäksi kasvitaudit viihtyvät paremmin tiheissä taimikoissa. Taimikosta tulee kaataa mutkarungoiset, monihaaraiset ja oksaiset puut sekä muita taimia isommat etukasvuiset puut. Lehtipuita ja luontotiheikköjä tulee säästää sopiviin paikkoihin. Valtio maksaa nuoren metsän hoitoon eli taimikon harvennukseen kemeratukea 230 euroa hehtaarille. Jos työn yhteydessä kerätään pienpuuta, tukea voidaan korottaa 200 euroa yhteissummaan 430 euroa hehtaarilta. Kemerasta löytyy lisätietoa Suomen metsäkeskuksen verkkosivuilta. Toista kertaa raivaamaan Taimikon harvennuksella varmistetaan, että parhaista taimista kasvaa laadukas ja tuhoja kestävä metsä. TAIMIKONHOITOKOULU Katso videolta vinkit taimikon tiheyden mittaamiseen ja raivaustyöskentelyyn. www.metsälehti.fi OSA 6: TAIMIKONHARVENNUS NÄIN MITTAAT TAIMIKON TIHEYDEN Laske raivatulta alueelta ympyräkoealoja sahaustaukojen aikana. Yksi koeala saadaan, kun pyörähdetään 4 metriä pitkän kepin (esim. ongenvapa) kanssa paikallaan ympäri. Näin muodostuvan ympyrän sisällä yksi pystyssä oleva taimi vastaa 200:aa tainta hehtaarilla. Jos ympyräkoealan sisään on jäänyt pystyyn raivauksen jälkeen 10 taimea, hehtaarille taimia on jäämässä noin 2 000. Koealoja kannattaa ottaa useita riippumatta raivausalan koosta. Katso video 48 MAKASIINI 6 • 2017 5204_.indd 48 7.9.2017 16.50
Toista kertaa raivaamaan Taimikon harvennuksen tavallisin ajankohta/pituus Kuusi: etelä 3–4 metriä, pohjoinen 2–3 m Mänty: etelä 5–7 m, pohjoinen 3–5 m Rauduskoivu: 4–5 m Suositustiheydet taimikon harvennuksen jälkeen Kuusitaimikko 1 800–2 000 tainta/ha (koealalla 9–10 taimea) Mäntytaimikko 2 000–2 200 tainta/ha, tiheät taimikot 2 500–3 000 tainta/ha (koealalla 10–15 taimea) Koivutaimikko 1 600 tainta/ha (koealalla 8 taimea) 3. KEVÄÄLLÄ 2017 Etelä-Suomeen istutettu kuusentaimi 1. kesänsä jälkeen. Tässä kuusikossa varhaisperkaus on ajankohtainen vuonna 2020. Taimikon harvennustarve kannattaa tarkistaa vuonna 2025. 4. KUUSIja mäntytaimikoiden harvennus kannattaa tehdä juurikääpäriskin vuoksi kylmään vuodenaikaan eli, kun päivälämpötila on alle viisi astetta ja yöllä on pakkasta . 5. LEHTIPUITA voi jättää taimikon harvennuksessa mahdollisuuksien mukaan 10–20 prosenttia runkoluvusta eli 200–300 puuta hehtaarille havupuiden sekaan. 6. LEHTIPUUSTON tuoma kilpailu paljastuu parhaiten puiden ollessa lehdessä. Kuvan istutuskuusikossa taimikon harvennus on ajankohtainen vuoden sisään. Ellei taimikkoa harvenneta, puiden laatu kärsii, vähempiarvoisen lehtipuuston osuus kasvaa ja metsästä myöhemmin saatavat hakkuutulot pienenevät. 1. ISTUTUSKUUSIKKO , jossa taimikonhoito on tehty. 2. ISTUTUSKUUSIKKO , jossa taimikonhoito on jätetty tekemättä: kuuset kituvat ja niiden ylle kasvaneet koivut riukuuntuvat. Vaihtoehdot ovat vähissä. 1. 2. Metsälehti Makasiinin taimikonhoitoa käsittelevä juttusarja jatkuu koko vuoden. Makasiini 1: Taimikonhoidon tarve Makasiini 2: Välineet ja kustannukset Makasiini 3: Taimikonhoidon aikataulu ja 1. raivauskerta Makasiini 4: Lehtipuusekoitus ja luonnonhoito Makasiini 5: Jätettävän puun valinta Makasiini 6: Taimikon 2. raivauskerta Makasiini 7: Tuhot ja tuhojen ehkäisy Makasiini 8: Erikoistapaukset 3. 4. 5. 6. 49 MAKASIINI 6 • 2017 5204_.indd 49 7.9.2017 16.50
Tuore tutkimus kumoaa käsityksen, jonka mukaan metsäojitus ei aiheuttaisi pitkäaikaisia muutoksia vesistöihin. Luken ja Syken yhteistutkimuksessa havaittiin, että valumavesien ravinnepitoisuudet ovat sitä suuremmat, mitä enemmän suon ojittamisesta on kulunut aikaa. 50–60 vuotta sitten ojitetuilla soilla valumavesien typpija fosforipitoisuudet voivat olla jopa kahdesta kolmeen kertaa suurempia kuin 20–30 vuotta ojitettuna olleilla alueilla. Nykyiset kuormituslaskelmat aliarvioivat metsätalouden vesistövaikutuksia. ”Uudet tulokset muuttavat perusteellisesti aiempia käsityksiämme. Koko maassa nykyiset metsätalouden kuormitusarviot tulee kertoa kahdella tai jopa kolmella”, toteaa johtava tutkija Mika Nieminen Lukesta. TEKSTI JA KUVA JERE MALINEN SUOMI on metsästäjien maa, sanotaan. Tilastojen valossa väitteen voi huoletta allekirjoittaa. Syksyllä 1939 juuri ennen talvisodan syttymistä riistaviranomaisten kansioihin oli kirjattuna 82 005 metsästäjää. Sodassa Suomen armeijassa taisteli 330 000–360 000 miestä. Heistä kaatui tai katosi noin 30 000 miestä ja haavoittui 45 000. Inhimillinen tragedia vaikutti myös metsästäjäkuntaan. Niinpä 1941 jatkosodan jo jylistessä Suomen metsästäjäkunta oli tilastoidun historian pienimmillään 62 626 metsästäjässä. Aallonpohjasta alkoi metsästäjien määrän 70-vuotinen nousu. Sitä kesti vuoteen 2011 saakka. Tuolloin riistanhoitomaksun maksaneiden metsästäjien määrä (311 853) oli tähänastisen historian korkein. Viime vuosina metsästäjien määrä on laskenut muutamalla tuhannella vuodessa. 5,5-miljoonaisen kansakuntamme lakipiste näyttäisi olevan noin 300 000 metsästäjässä. Se on valtavasti. Joka 17. suomalainen harrastaa metsästystä. Yhtä korkeaa suhdelukua ei ole missään muussa monimiljoonaisessa eurooppalaisvaltiossa. Jänikset vaihtuneet suurriistaan Suurin muutos sotavuosien metsästäjäkuntaan on harrastuksen tasa-arvoistuminen. Naismetsästäjiä on jo yli 20 000 ja heidän määränsä on edelleen kasvussa. Myös mielitty saalis on vaihtunut. Itsenäisyytemme ensivuosikymmenet pyydettiin kanalintuja ja jäniksiä. Parhaina vuosina molempien saaliit hipoivat miljoonaa. Suurpetoja ei juuri ollut, hirviäkin laihanlaisesti. Nykyään on toisinpäin. Viime vuonna kanalintuja jänissaalis oli historian surkein, kumpiakin vain satatuhatta. Sitä vastoin suurpetoja pyydetään nykyään ympäri Suomea. Hirven rinnalle ovat tulleet villisika, valkohäntäpeura ja metsäkauris. Suomalaisista onkin tullut suurriistan metsästäjiä. PITKÄ NOUSU TAITTUI TUTKITTUA Kansakuntamme lakipiste näyttää olevan 300 000 metsästäjää. Jousimetsästys saattaa olla tulevaisuuden metsästystrendi. Valkohäntäpeura on ollut tästä syksystä lähtien laillista jousiriistaa. M IK KO H ÄY RY N EN Ojituksen vaikutukset aliarvioitu Metsäbiotalouskeskustelussa ei ole annettu riittävästi painoa kansalaisten ja biotalousalan toimijoiden vuorovaikutukselle, todetaan tuoreessa tutkimuksessa. ”Jos halutaan edistää metsäbiotaloutta, pitäisi mahdollistaa moniääninen ja monitasoinen kansalaisten osallistuminen ja osallistaminen. Biotalous ei voi olla yhteiskunnallisesti hyväksyttyä kestävää vihreää taloutta ilman kansalaisten osallistumista”, sanoo professori Irmeli Mustalahti Itä-Suomen yliopistosta. Hänen mukaansa avoimen keskustelun edistäminen on ollut Suomessa vaikeaa. Kansan ääni ei kuulu 50 MAKASIINI 6 • 2017 50 MAKASIINI 6 • 2017 5168_.indd 50 7.9.2017 16.51
JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. TU U LI KK I SI RO LA K un puusto on aikanaan kasvanut hirvistä yli, on aika poistaa luontoon kuulumattomat vierasesineet ja ripustaa ne uuteen paikkaan. Hirvien määrä on jonkin ihmisryhmän päätös. Siihen vaikuttavat liikenne-, peltoja metsävahingot, mutta etenkin julkinen mielipide ja paine. Sitä painetta voi luoda paremmankin paidan kanssa. ellä terällä. Joka hius kerätään talteen. Kotiparturistamme kertyy myös pikkumuksujen pörröjä, jotka kaikki päätyvät äsken mainittuihin saappaisiin ja sukkiin. Koirakin osallistuu talkoisiin, harjauksessa kertyy runsaasti karvoja. Silloin tällöin tyhjenee pesuainepulloja ja hajusaippuoita hupenee. Ne viedään pelätintakkien taskuihin tai joutotaimien latvoihin. Vanhentuneita mausteitakin olen metsään ripotellut. Puretusta sokkelista moukaroin pätkiä, joista sojottaa reilun metrin mittaisia rautoja. Tällaisia kiikutin isojen kivien päälle ja viritin rautoihin pesemättömiä alumiinisia vuokia, jotka löyhkäävät, välkkyvät ja kolisevat. Joku polkupyörän puhjennut sisäkumikin haisi niin pahalle, että vein sen hirville. A mmoin vanha ravimies kertoi, että jos kuolleen hevosen hautaa pellolle ja joskus myöhemmin tekee sille alueelle laitumen, niin hevoset karttavat hautapaikan seutua. Siitäpä juolahti mieleeni kokeilla samaa hirville. Vuosia olen kiikuttanut lahtisuuliltamme hirvenpäitä, -jalkoja ja muutakin jätettä visakoivikkoon ja luulenpa, että tepsinyt on. Itsekin tulee käytyä harakkaja supijahdissa paikalla, ja minua ne hirvet ainakin pelkäävät. Taimikon aitaamistakin on muutama kokeillut. Kaksi keltaista nauhaa taimikon ympärillä auttaa jonkin aikaa, kunnes joku lemmekäs hirvisonni ne katkaisee. Riu’uista tehty aita kestää hiukan pidempään, mutta niistäkin on läpi menty. Joku viritti kotinsa vierelle herätyskellon metallisen kurkkupurkin sisälle. Se kun pärähti aamuyöllä soimaan, niin kyllä hirviperheelle juoksu maittoi. Parin viikon ajan. N äin alkusyksyllä askel johtaa usein metsään. On raivausta, hakkuuta, marjastusta, sienestystä, myrskytuhotarkastusta ja eräilyä. Samoilla reissuilla onnistuu hirvitorjuntakin. Kiväärin lisäksi en tiedä yhtään pitkäkestoista keinoa, jolla hirvet saisi pysymään pois taimikoista. Lyhytkestoisia on useita. Kun siis käyt usein metsässä ja joka kerta viet hirville jotain pelottavaa, saattaa taimikkokin säilyä. I tselläni on visakoivikoita, joita olen suojannut melko onnistuneesti parikymmentä vuotta. Moni konsti on peräisin ajalta, jolloin tein silloiseen palkkatyöhöni liittyen hirvivahinkoarvioita ja taimikoiden verohuojennustarkastuksia. Taimikoiden omistajat kertoivat hyviä ja huonoja keinoja hirvien karkottamiseksi. Kuluneet ja rikkoutuneet vaatteeni pidän ensin likaiseksi ja ripustan sitten pitkin visakkoa. Olen hakkuun jälkeen raivauksessa jättänyt sinne tänne kuusenkarahkoja, joista karsin oksat pitkään tynkään. Niiden varaan on hyvä ripustaa pelättimet, eikä kyhäelmä kaadu moneen vuoteen. Pitkien kantojen nokkaan asetan risat saappaat, joiden sisään laitan muutaman kiven, jotta pysyvät pystyssä. Yksittäisiä sukkia ja käsineitä tökkään katkaisemani puun latvaan. Uskon, että joka käyntikerran jälkeen pysyy hirvikarja poissa muutaman viikon. Sukkien äärellä saattaa joku marjamummo pyörtyä, mutta väliäkös hällä. I hmeellistä, mutta puolikaljua päätäni toisinaan parturoidaan. Eli mamma surauttaa sen lyhyUutta käyttöä vanhoille sukille METSÄLÄISEN ALLAKKA Vie hirville metsään vaatteita hiuksia 51 MAKASIINI 6 • 2017 51 MAKASIINI 6 • 2017 5169_.indd 51 7.9.2017 16.52
L ainsäädäntö ei pakota jakamaan kuolinpesää. Tämä on valitettavaa, sillä mitä pidempään kuolinpesä on ollut jakamatta, sitä enemmän yleensä ilmenee passiivisuutta tai jännitteitä osakkaiden välillä. Silloin myös metsät jäävät helposti hoitamatta ja hyödyntämättä. Monta tapaa jakaa Kuolinpesällä ja yksittäisillä osakkailla on useita keinoja purkaa kuolinpesäomistus. Halvimmillaan osakkaat voivat hoitaa kuolinpesän jaon sopuisasti keskenään jopa lähes ilman kustannuksia, kuluina vain osakkaiden lainhuutomaksut jaossa saadulle kiinteälle omaisuudelle. Jako tehdään kuolinpesään jakohetkellä kuuluvasta omaisuudesta ja kaikkien niiden osakkaiden kesken, jotka perikuntaan jakohetkellä kuuluvat. Jos jonkun osakkaan sijaan on jo tullut hänen kuolinpesänsä tai kuolinpesä jo kolmannessa polvessa, suosittelen metsää omistavan kuolinpesän selvennyslainhuudon hakemista Maanmittauslaitoksesta. Ennen jakamista on tärkeää todeta seuraavat perusseikat: 1. Mitä omaisuutta kuolinpesään jakohetkellä kuuluu? 2. Mikä on eri omaisuuserien arvo? 3. Ketkä ovat jakohetkellä kuolinpesän osakkaita? 4. Onko pesässä omaisuutta, joka halutaan ensin yhdessä myydä ulkopuolisille? 5. Onko leski elossa? Vai onko kyseessä kaksi kuolinpesää? 6. Mitkä ovat kunkin osakkaan toiveet hänelle tulevasta omaisuudesta? Jaettava merkitään perinnönjakokirjaan Pesänjaossa laaditaan perinnönjakokirja. Sen vahvistamiseen ei tarvita kaupanvahvistajaa, vaan jakokirjan allekirjoittavat kaikki osakkaat ja kaksi esteetöntä todistajaa tai todistajien sijaan pesänselvittäjä. Perinnönjakokirjaan on merkittävä, mitä on ollut jaon kohteena ja mitä kullekin osakkaalle on jaossa tullut. Jos jaossa on ollut mukana testamentti, jakokirjasta olisi hyvä ilmetä selvitys myös lakiosista. Jos jaon yhteydessä tehdään keskinäistä kiinteistökauppaa, tarvitaan kaupanvahvistajan todistus. Järjestä metsätalous järkevästi Kuolinpesän osakkailla on oikeus jakaa pesän varallisuus haluamallaan tavalla, kunhan osakkaille tuleva omaisuus vastaa arvoltaan kunkin perintöosuutta jaon hetkellä. Jaossa ei siis käytetä perukirjan euromääräisiä arvoja. Perukirjan ja testamentin perusteella muodostuu vain kunkin osakkaan oikeus perintöön eli perintöosuudet murtolukuina. Jos pesään kuuluu metsää, sen voi jaossa osoittaa yhdelle tai useammalle osakkaalle sen mukaan, miten perintöosuudet ja muu omaisuus sen mahdollistavat ja miten osakkailla on kiinnostusta ottaa metsää omistukseensa. Metsä voidaan myös jakaa murto-osaiseen omistukseen kaikille osakkaille, jolloin metsätaloutta jatketaan jaon jälkeen yhdessä näin syntyneenä verotusyhtymänä. Joskus yhdelläkään osakkalla ei ole kiinnostusta metsänomistukseen. Silloin kuolinpesä voi myydä metsätilan ennen jakoa ja pesän jaossa jaetaan näin saatu myyntitulo. Hyvin pientä tilaa ei kannata lähteä jakamaan usealle osakkaalle. Tilan myyminen ennen jakoa voi olla silloinkin suositeltava toimenpide. Kuolinpesä voidaan jakaa myös osittain. Jaetaan esimerkiksi vain metsä ja rahavarat, mutta jätetään pesään kuuluva asunto jakamatta. Osittainen perinnönjako voidaan tehdä myös niin, että jaetaan jollekin osakkaalle pesästä koko hänen osuutensa ja toiset jatkavat omistusta vielä kuolinpesänä. Ulkopuolisista varoista veroja Jos kuolinpesä jaetaan niin, että osakkaat saavat perintöosuutensa mukaisesti varallisuutta, ei jaosta tule osakkaille veroseuraamuksia. Jaossa on kuitenkin mahdollista sopia perintöosuudesta poikkeavia järjestelyjä. Esimerkki Jos osakkaan A perintöosuus jakohetkellä olisi 80 000 euroa ja hän saa pesästä omaan omistukseensa 100 000 euron arvoisen metsätilan, koituu järjestelystä veroseuraamuksia. Jos osakas A korvaa erotuksen luovuttamalla omista yksityisistä varoistaan toisille 20 000 euroa, on järjestelyssä syntynyt kiinteistön kauppa, johon tarvitaan kaupanvahvistaja. Kauppasummasta osakas A maksaa 4 prosentin varainsiirtoveron eli 800 euroa, ja rahasuorituksen saajille tulee tarkasteltavaksi luovutusvoiton verotus. Osakas A:lle muodostuu rahasuorituksesta ja muista hanÄLÄ VIIVYTTELE Kuolinpesän voi jakaa monella tapaa. Suositeltavaa on tehdä se nopeasti. PERINTÖMETSÄ PIRJO HAVIA LAADUKKAAT BMF METSÄYHDISTELMÄT LAADUKKAAT BMF METSÄYHDISTELMÄT LAADUKKAAT BMF METSÄYHDISTELMÄT Pauli Tenkanen 044-5211420 email. yrjotenkanen@yrjotenkanen.? • Kantavuus alkaa 6 T2 tn päättyen 17 T2 tn. • Kuormainten ulottuvuus alkaa 4,30 metristä ja päättyy 9,05 metriin. KONEAGRIA TAMPEREEL LA 12.-14.10.20 17. OLEMME MUKANA OSASTO C120, TERVETULO A! KOLMEN VUODEN TAKUU RUNGOLLE JA PUOMISTOL LE! YRJÖ TENKANEN OY JO YLI 30 VUODEN AJAN 52 MAKASIINI 6 • 2017 5170_.indd 52 7.9.2017 16.53
kinnan kuluista, varainsiirtovero mukaan lukien, metsäverotuksessa vähennettävää metsävähennyspohjaa. Tällaisissa järjestelyissä on oltava tarkka. Jos kauppa katsotaan kuolinpesäosuuden kaupaksi, ei kyseessä ole kiinteistön kauppa. Silloin ei synny metsävähennysoikeutta eikä myöskään luovutusvoiton verovapautta. Apua ulkopuolelta Suosittelen kääntymään ulkopuolisen asiantuntijan puoleen, jos vastaus on pesänjakoa suunniteltaessa ”kyllä” yhteenkään seuraavista kysymyksistä: 1. Onko ositus tai omaisuuden erottelu lesken ja kuolinpesän välillä vielä tekemättä? 2. Onko sisäkkäisiä kuolinpesiä? 3. Onko testamenttia? 4. Onko osakkaiden joukossa alaikäisiä tai muutoin vajaavaltaisia henkilöitä? 5. Onko osakkaiden kesken epäsopua tai epäluottamusta? Ulkopuolista apua kannattaa hakea myös, jos kuolinpesän osakkailla ei ole omasta mielestään riittävää osaamista tai tilanne on muutoin haastava. Ulkopuolinen taho voi auttaa sopuisaakin kuolinpesää valitsemaan osakkaille sopivan ratkaisun niin, että otetaan huomioon pitkällä tähtäimellä osakkaiden toiveita. Asiantuntija-apua löytyy muun muassa pankeista, lakiasiaintoimistoista ja metsäalan palveluntarjoajilta. Viime kädessä ulkopuolinen taho löytyy oikeusteitse käräjäoikeuden määräämänä pesänselvittäjänä. On kuitenkin hyvä muistaa, että mitä suurempi riita, sen kalliimpi jako, myös oikeusteitse edettäessä. Pesänselvittäjä käräjäoikeudesta Jos kuolinpesässä on päässyt syntymään sellainen perillisten välinen epäluottamus tai riitaisuus, joka ei ole helposti poistettavissa, kannattaa selän kääntämisen sijaan lähteä puuhaamaan kuolinpesän jakamista. Pesän riitoja aika ei yleensä paranna, ennemminkin pahentaa. Riitaisessa tilanteessa on usein vaikeaa saada sopujakoa syntymään. Jos sitä ei synny asiantuntijankaan avustuksella, jokaisella kuolinpesän osakkaalla on oikeus hakea käräjäoikeudesta pesänjakajan määräystä. Tämä oikeus on kuolinpesässä rintaperillisillä silloinkin, kun leskellä on perintökaaren mahdollistama hallintaoikeus. Jos leskellä on testamentilla saatu hallintaoikeus, ei pesää saa jakoon ilman hallintaoikeuden haltijan suostumusta. Halutessaan leski voi siis suostua jakoon tai luopua hallintaoikeudesta ja siten vauhdittaa omistusjärjestelyä. Jaon jälkeen lainhuudatus Osakkaiden, jotka ovat saaneet kuolinpesästä metsätilan, määräalan tai määräosan tilasta, yhteismetsäosuuksia tai tontteja, on haettava saannolleen lainhuuto. Se haetaan Maanmittauslaitoksesta kuuden kuukauden kuluessa jakokirjan allekirjoittamisesta. Jos jakosopimuksessa on sovittu määräaloista, käynnistyy niiden lohkominen itsenäisiksi tiloiksi automaattisesti lainhuudon hakemisen yhteydessä. Myös mahdollinen arvonlisäverovelvollisuus täytyy päivittää tekemällä Verohallintoon kuolinpesän metsätalouden harjoittamisesta lopettamisilmoitus ja vastaavasti uusille metsätalouden harjoittajille aloittamisilmoitus. Tästä löytyy ohjeet ja lomakkeet osoitteessa www.ytj.fi > ilmoittaminen. LAADUKKAAT BMF METSÄYHDISTELMÄT LAADUKKAAT BMF METSÄYHDISTELMÄT LAADUKKAAT BMF METSÄYHDISTELMÄT Pauli Tenkanen 044-5211420 email. yrjotenkanen@yrjotenkanen.? • Kantavuus alkaa 6 T2 tn päättyen 17 T2 tn. • Kuormainten ulottuvuus alkaa 4,30 metristä ja päättyy 9,05 metriin. KONEAGRIA TAMPEREEL LA 12.-14.10.20 17. OLEMME MUKANA OSASTO C120, TERVETULO A! KOLMEN VUODEN TAKUU RUNGOLLE JA PUOMISTOL LE! YRJÖ TENKANEN OY JO YLI 30 VUODEN AJAN 5170_.indd 53 7.9.2017 16.53
Kasvaako naava koivullakin? Mikkelissä löytyi koivun rungolta parikymmensenttinen tumma naavatuppo. Onko harvinaista? Komea tupsu lienee tummaluppo, joka muodostaa suuren osan Etelä-Suomen kuusten parroista. Koivun rungolla se näyttää usein tummemmalta kuin kuusen oksalla. Ero johtunee kasvupaikasta, kun jäkälä suojaa yhteyttäviä leväsoluja liian voimakkaalta valolta. Aurinkosuoja voi olla tarpeen koivulla muttei kuusikon hämärässä. Suuri osa kuusen ja männyn jäkälälajeista menestyy koivulla, sillä kuorten kemia on samantapainen ja hapan. Koivun runko on kuitenkin paljon hankalampi asutettavaksi kuin havupuun rosoinen kaarna. Jäkälät leviävät sekovarresta irronneina murusina, joissa ovat mukana sekä sieniettä leväosakas. Sileälle koivun tuohelle tuulen tuomana päätynyt jäkälämurunen huuhtoutuu helposti sadeveden mukana pois. Vaikka kiinnittyminen onnistuisikin, jäkälä voi irrota myöhemmin, kun koivun tuohi kesii ohuina liuskoina. Erityisen helposti tuuli repii irti suuret, vain yhdestä kohtaa alustaansa kiinnittyneet lajit kuten naavat ja lupot! Parhaiten koivun tuohella tuntuu menestyvän metsiemme yleisin päällysvieras, sormipaisukarve, jota tässäkin kuvassa näkyy lupon seurana. Senkin kiinnittymiskohtina ovat muuta pintaa karheammat korkkihuokoset tai vanhojen oksien arvet. Koivun rungon valkeus johtuu siis tuohen erikoisesta karisemistavasta, joka estää jäkäliä asettumasta rungolle. Kun kuori kaarnottuu puun vanhetessa, paranevat jäkälien elinmahdollisuudet. SEPPO VUOKKO Paljonko puuta Suomessa on ollut? Suomen metsissä on puuta noin 2,5 miljardia kuutiometriä. Olen kuullut mainittavan, että nykyinen puumäärä on suurempi kuin koskaan. Pitääkö tämä paikkansa? Onko mitään tietoa, kuinka paljon puuta Suomen metsissä on ollut esimerkiksi ajanlaskun alussa ennen kaskija metsätaloutta? Nykypuuston kokonaistilavuus on suurempi kuin koskaan Suomen itsenäisyyden aikana. Tämä käy ilmi valtakunnan metsien inventointien mittauksista, jotka on toistettu 1920-luvulta alkaen jo 11 kertaa. Ennen itsenäistymistä metsämme LUKIJOIDEN KYSYMYKSET Metsäverotus Hannu Jauhiainen Metsänomistaja ja veroasiantuntija. Metsäverotus Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija Luonto Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. Koneet Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Pienkoneiden asiantuntija. Metsänhoito Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori. KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4a , 0020 Helsinki. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Suuri osa kuusen ja männyn jäkälälajeista menestyy myös koivulla, kuten kuvan tummaluppo. olivat kaskeamisen ja tervanpolton ansiosta laajoilla alueilla lähes puuttomia 1600-luvulta lähtien. Tätä aiemmin ihmisen vaikutus metsiin oli vähäinen. Suomen metsien kehityshistoria viimeisten kymmenen tuhannen vuoden ajalta on puulajien osalta kohtuullisen hyvin tunnettu. Koivu ja mänty saapuivat maahamme etelästä ja idästä ilmaston lämmetessä ja jään sulaessa. Ilmasto oli suotuisimmillaan noin 6 000 vuotta sitten, jolloin kesät olivat 2–3 astetta nykyistä lämpimämpiä. Tämä tiedetään soihin ja lampien pohjiin uponneita puita ja siitepölyjä tutkimalla. Lämpökaudella Lapin nykyiset avotunturit olivat metsien peitossa ja jalot lehtipuut kasvoivat aina Oulun korkeudelle saakka. Suomen metsävarat eivät ehkä kuitenkaan olleet suurimmillaan atlanttisella lämpökaudella. Syynä tähän oli se, ettei tuottoisin puulajimme kuusi ollut vielä ehtinyt saapua Suomeen. Kuusi levittäytyi maahamme vasta myöhemmin ilmaston jo viilennyttyä. Tuhansia vuosia aina tähän päivään saakka jatkuneen viilenemisen katkaisivat ajanlaskumme alussa Rooman lämpökausi ja vuoden 1000 paikkeilla vallinnut keskiajan lämpökausi. Oma arvioni on, että Suomen metsävarat olivat korkeimmillaan noin 1 000 vuotta sitten, elleivät metsäpalot tai laajat hyönteisepidemiat tuhonneet männiköitä. Palot ja hyönteistuhot olivat mahdollista, koska koko maapalloa koetteli noihin aikoihin pitkäaikainen kuivakausi. Nykymetsämme ovat satavuotisen metsänhoidon ansiosta tiheitä ja ne koostuvat tuottoisimmista puulajeistamme. Jos hakkuut lopetettaisiin nyt kokonaan, voisi puuston määrä Luonnonvarakeskuksen ennusteiden mukaan maksimissaan kaksinkertaistua nykyisestä 4–5 miljardiin kuutiometriin. KARI MIELIKÄINEN Hallintaoikeus ja metsävähennys Minulla on metsävähennyskel54 MAKASIINI 6 • 2017 54 MAKASIINI 6 • 2017 5171_.indd 54 7.9.2017 18.44
on muodostuttava muutakin tuloa kuin tukiaisia. Miten asia on? Asiasta on selviä KHO:n päätöksiä. Kun tehdään päätös pykälän 55 mukaisesta huojennuksesta, siinä ei tarkastella luopujan toimintaa, vaan jatkajan edellytyksiä saada huojennus lahjaveroon. Edellytys on, että pellot ovat olleet viljeltyinä siten, että jatkaja voi aloittaa niillä viljelyn nimissään. KHO toteaa päätöksessään, että jatkajan ei tarvitse asua tilalla ja maatalous saa olla tappiollista. VÄINÖ SIKANEN poisia tiloja ja olen käyttänyt metsävähennystä. Yhden metsätilan olen lahjoittanut tyttärelleni ja pidättänyt itselleni hallintaoikeuden. Jos nyt luovun hallintaoikeudestani, tuleeko minulle luovutuksessa metsävähennyksestä veroseuraamuksia? Hallintaoikeudesta voidaan luopua joko lahjoittamalla tai myymällä. Kysymyksessä on irtaimen omaisuuden lahjoitus tai kauppa. Metsävähennystä koskevat luopumissäädökset eivät koske hallintaoikeuden luovutusta. Metsävähennystä ei otettaisi huomioon isän ja tyttären välisessä metsätilakaupassakaan, koska lähisukulaisten väliset kaupat ovat luovutusvoittoverosta vapaita. Jos isä myisi metsätilan ulkopuoliselle ostajalle, tilan luovutusvoittolaskelmaan lisättäisiin käytettyä metsävähennystä, kuitenkin enintään myydyn tilan metsävähennyspohjan verran. HANNU JAUHIAINEN Miksei terä pysy terävänä? Ostin keväällä raivaussahan ja olen kesän mittaan hoitanut tilamme taimikoita vapaa-ajalla. Homma on muuten mukavaa, mutta minulla on vaikeuksia saada terää pysymään terävänä. Käytän viilanohjainta ja olen koettanut lukea netistä ohjeita, mutta terä tuntuu viilaamisen jälkeenkin leikkaavan huonosti. Mikä avuksi? Terän normaalia nopeampaan tylsymiseen vaikuttavat maasto ja sahaustekniikka. Maastolla on vaikutusta, mikäli työskennellään tienvarressa, jossa hiekka ja pöly lentävät jopa kymmeniä metrejä tien sivuun. Tekniikassa taas on hiomista, jos terä osuu tämän tästä maahan tai kiveen. Viilanohjain, joka on varustettu 5,5 millimetrin viilalla, on hyvä apuväline terän teroituksessa ja hampaiden harituksessa. Leikkuuhampaan perusmuoto ei saa muuttua terän teroituksen yhteydessä. Hampaiden on oltava yhtä pitkät kummallakin puolella terää, muuten terä puoltaa. Jos terää viilataan hampaan selästä, on viilattava koko hampaan selän matkalta. Terän leikkuutehoon vaikuttaa myös terän hampaiden haritus. Kun hampaat lyhenevät, terän haritus pienenee. Harituksen tarve on helppo tarkistaa viilanohjaimen kahvassa olevalla tulkilla. Terän teroitukseen löytyy seikkaperäiset ohjeet esimerkiksi Raivaamaan-kirjasta (Riikilä–Mykkänen, Metsäkustannus Oy 2008). LEO SAASTAMOINEN Onko väliä, kuka viljelee? Väinö Sikanen kirjoitti heinäkuun Metsälehti Makasiinissa, että sukupolvenvaihdoksen verohuojennuksen saamisen kannalta sillä ei ole väliä, kuka tilan peltoja viljelee. Eräässä neuvontatilaisuudessa kerrottiin, että jatkajan täytyi asua tilalla vähintään kaksi vuotta ja että enin osa pellosta on oltava omassa viljelyksessä, josta Sukupolvenvaihdoshuojennuksen saamisen kannalta olennaista on, että pellot ovat olleet viljeltyinä, KHO:n päätöksissä todetaan. SH U TT ER ST O CK IM AG ES REKISTERÖITKÖ JO METSÄSI? Näkemyksiä puusta. Maksuttoman Metsään.fi-palvelun käyttö helpottaa metsänomistajan arkea. Westas Groupille annettu suostumus metsävaratietojen selailuun mahdollistaa entistä paremman palvelun kaikissa puukauppaan ja metsänhoitoon liittyvissä asioissa. Ohjeet rekisteröintiin sekä Puukaupan ABC -videon löydät osoitteesta www.westas.fi. 55 MAKASIINI 6 • 2017 55 MAKASIINI 6 • 2017 5171_.indd 55 7.9.2017 18.44
Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto 5203_.indd 56 7.9.2017 17.05
Ehätimme lähimpään taloon ja pääsimme autokyydillä kotiin. Sisko selitti kuulleensa metsästä vielä vihellyksen ja murahduksenkin. Minä nyökyttelin mukana, vaikka en ollut mitään kuullutkaan. Loppujen lopuksi en ollut ihan varma siitäkään, oliko metsässä rytissyt karhun sijaan hirvi tai siivilleen tohahtanut ukkometso. Silti kerroin karhutarinaani monille suupielet vaahdoten ja nautiskelin karhunkohtaajan sankaruudesta. Sittemmin ymmärsin, että kyllä siitä tapauksesta oli sankaruus kaukana – karkuunhan minä juoksin. Ottikos tämä sukulaisnainen ritolat? Ei ottanut. Säpsähdyksestä selvittyään hän jatkoi matkaansa ja puheli sopuisalla äänensävyllä, että pysyhän nalle piilossa, en minä tässä pahalla kulje. Nainen palasi kotiinsa, leipoi mustikkapiirakan ja pyöräytti sienisoossin. Seuraavana päivänä hän teki uuden metsäreissun ja säästyi sillä kertaa näkemästä karhunpaskaa. Siitä huolimatta karhu saattoi kuupoilla hyvinkin likellä ja ihmetellä kaksijalkaisen kulkijan tekemisiä. Moni muu olisi jättänyt marjat ja sienet metsään, nainen ei jättänyt. Hän ymmärsi, että kyllä moni asia on tässä maailmassa ihmiselle karhua vaarallisempi. Esimerkiksi toinen ihminen. Niin että käykäähän sienessä, käykäähän marjassa. Saattaa se karhu siellä kaverina olla, vaikka ei karhunpaska tai sen tekijä vastaan sattuisikaan. Mutta jos sattuu, niin älkää soittako minulle neuvoa kysyäksenne. Minä kun varmaan tekisin samalla tavalla kuin aikanaan siskon kanssa eli juoksisin aika sypäkästi. Tuskin saavuttaisin sukulaisnaiseni tyyneyttä tosipaikassa. Terveisiä vaan anopille. Ja kiitos sienistä ynnä marjoista. M uuan sukulaisnainen, nimi ja sukulaissuhde jääköön salaisuudeksi, lähti tässä syksyllä mustikkaan. Hän samoili tutuilla saloilla, täytti ämpäriä hyvän marikon löytäessään ja poimi toisessa kädessä roikottamaansa vasuun sieniä. Saalista tuli mukavasti, kilometrejä kertyi ja astiat täytettyään nainen kääntyi kotimatkalle. Paluureitti ei kulkenut entisiä jälkiä myöten, niin käy ennaltatiedetyissä maisemissa usein. Sienisoossi ja mustikkapiirakka maistuivat jo metsänkävijän kielellä, kun hän äkkäsi reittinsä varrella mössöksi pengotun kusiaispesän ja mojovan paskan. Sen olisi urbaanimpikin kulkija tunnistanut karhun tekemäksi, eikä tuoreuden tarkistamiseksi tarvittu tarkempia testauksia. Ikänsä metsän keskellä elänyt nainen tiesi olevansa samoilla marjamailla karhun kanssa ja hätähän siinä tuli. Nainen jäykistyi niille sijoilleen, tasasi hengitystään ja rauhoittui. Katse kiersi ympäristöä, karhu näyttäytyi kaikissa silmänkantaman päässä olevissa mättäissä, kivissä ja juurakoissa. Linnutkin lakkasivat laulamasta, karhun ansiosta nainen sai kokea sudenhetken. Minun oli helppo samaistua naisen kertomukseen, olen kokenut vastaavan tilanteen. Siitä on jo kotvanen, lienenkö ollut vielä ripilläkäynyt. Kuljeskelimme isosiskoni kanssa tuttua metsätietä ja kesken reippailun ratisutti metsää julmetun iso, tummanpuhuva hahmo. Katsoimme siskon kanssa toisiamme ja ampaisimme juoksuun. Sisko meni nopeammin, ei jäänyt pikkuveljeään odottamaan. Taisi se huutaa mennessään, että älä jää sille karhulle käsipäivää sanomaan. KARHUNKIERROKSIA PAKINA SE PP O SA M U LI ANTTI HEIKKINEN Kirjoittaja on kirjailja ja teatterintekijä. 57 MAKASIINI 6 • 2017 57 MAKASIINI 6 • 2017 5172_.indd 57 7.9.2017 16.54
LUHTA KÄYNTI muistojen METSÄSSÄ Lapsuuden metsän toivoisi pysyvän samanlaisena. Puut kuitenkin kasvavat ja muutoksia tapahtuu, joskus myös mieluisia. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA Kanahaukka hallitsi kuusikon komeroita ja niin se tekee nytkin. 58 MAKASIINI 6 • 2017 5173_.indd 58 7.9.2017 16.56
K oulupoikana retkeilin päivittäin metsässä, joka sijaitsi Seinäjoen kaupungin lounaislaidalla. Arkipäivinä patikoin yksin tai kaverini kanssa muutaman tunnin, viikonvaihteissa opeteltiin yöretkien taitoja. Asutun maailman äärimmäisen laidan muodosti sikala, jolla turvattiin piirimielisairaalan ruokapalvelujen omavaraisuutta. Sen nurkille jäi metsään menijän polkupyörä. Polut ja talvitiet luikersivat monin mutkin vajaan viiden kilometrin päässä kohoavalle kalliokumpareelle, Kattilavuorelle. Viikonvaihteessa ehti vielä kauemmas, suon yli kanahaukan ja varpuspöllön kuusikkoon, jossa oli metsän ydin. Jos jatkoi siitäkin, Ilmajoen puolen talot ja pellot alkoivat lähestyä. Kävin koulun ja muutin muualle. Maaseudun tyhjetessä Seinäjoki paisui kaikkiin suuntiin ja lisäksi iso osa poikavuosien metsää hukkui tekojärven alle. Viimeisen retken tein sinne 1967. Saman vuoden hippiliike tai Jimi Hendrixin läpimurto ovat pelkkää taustakohinaa päässäni, jos niitä vertaa muistoihin öiseltä metsonsoitimelta tai aamusta kanahaukan metsässä. 50 vuotta myöhemmin Sukulaisia kuolee ja viettää häitään, joten aika ajoin tulee reissu synnyinkonnuille. Karttaa vilkuillessa havaitsen, että puolet lapsuuden metsästä on edelleen metsänä ja Kattilavuori ympäristöineen rajattu vallan luonnonsuojelualueeksi. Päätös telttaretkestä puolen vuosisadan takaisiin korven komeroihin syntyy niin äkisti, että lähdön hetkellä aurinko tekee laskuaan. Haluan kulkea tarkasti muistojen polkua ja valmistaudun kohtaamaan pystypäin sata pettymystä. Entisen sikalan seutuvilla kohoaa valtava Keskussairaalan labyrintti, joten auto jää hiukan väärään paikkaan kuntopolun parkkipaikalle. Ensimmäinen kilometri reppu selässä asfaltilla sairaalan ja kerrostalojen välissä maistuu taiteilijan performanssilta. Hetken päästä jännitän tärkeätä kiintopistettä, Saunamäenkalliota, jolla metsot näppäilivät ja koppelot kotkottivat puolen vuosisadan takaisina kevätöinä. 59 MAKASIINI 6 • 2017 5173_.indd 59 7.9.2017 16.56
Pettymyksen sijaan kiertelen jäkäläisillä kumpareilla suorastaan monttu auki. Tuossa oli valtakukon reviiri, tuolla sen tappelukaverin. Mikään ei ole muuttunut. Kalliomännyt seisovat täsmälleen samankokoisina kuin muistikuvissani. Ehkä puut eivät tällaisessa ympäristössä kummoisia kasva yhden ihmisiän kuluessa. Samanlaisuuden kokemus on niin voimakas, että laitan kämmenet korvalehtien jatkoiksi ja yritän kuulla metsokukon nakutuksia tai röyhtäilyjä. Eivät kuusikymmenluvunkaan metsot laulaneet elokuussa. Vaikka soidinpaikka on säilynyt hyvin, tekojärvi, kerrostalot ja autotiet sen ympärillä ovat metsopoikueille huonoja kasvupaikkoja. Autotie loppuu ja suojelualueelle jatkuu rullatuolin käytön mahdollistava tasainen polku. Kolme mopopoikaa päräyttää sitä pitkin ja kummastelee reppuretkeilijää pimenevässä illassa. Minä kummastelen metsän rehevyyttä ja puiden korkeutta. Karun kallion vastakohtana suojelualueelle on paisunut ylväs kuusisto. Etsin mukavan telttapaikan ja asetun yöpuulle tai sellaisten alle. Nukahtamisen hetkellä kuulen varpuspöllön vihellyksen. Ikimetsä Omatoimisen kahviaamiaisen ja teltan purkamisen jälkeen kiertelen metsään raivattua sekalaista polkuverkostoa. Kohtaan viittoja ja luontopolun opasteita, hölkkääjiä ja koirien ulkoiluttajia sekä paksuine renkaineen hurjaa vauhtia polkevia pyöräilijöitä. Ulkoilupaine on vähintään kymmenkertaistunut kouluvuosieni jälkeen. Äkkituntumalta viisikymmentä vuotViidessä vuosikymmenessä tavallinen täysiikäinen kuusikko on kehittynyt ikimetsäksi liekoineen ja lahopuineen. Näen ja kuulen puukiipijöitä paljon enemmän kuin nuoruudessani samoilla paikoilla. Metsätiaiset ovat puolestaan vähentyneet. Lapsuuden metsässä suojeluohjelmien nimikkolaji metso oli keskeisin lintu. Nokat kiroilevat ja siipipankot paukahtavat vieläkin, vaikka maailma ympärillä on muuttunut. ta sitten ylen runsaat töyhtöja hömötiaiset ovat harvinaistuneet, mutta puukiipijät sirahtelevat pitkin matkaa. Muistikuvissa nuoruusvuosien metsä oli kaikkialla samanlaista, nyt tulee vastaan tuoreita avohakkuita, taimikoita ja vanhan metsän palstoja. Muuan kuntopoluista johtaa suon yli kanahaukkojen kuusikkoon. Vastakkaiselta suunnalta sinne luikertaa metsäautotie, joten varaudun siihen, ettei muistojen metsää löydy. Ojitettu suo on ylennyt taivaita tavoittelevaksi suorarunkoiseksi männiköksi. Sar60 MAKASIINI 6 • 2017 5173_.indd 60 7.9.2017 16.56
ka, jossa kanahaukat viisikymmentä vuotta sitten pesivät, on nyt ensiharvennusta odottavaa taimikkoa. Sitten tulee yllätys, oikea aarniometsä. Vaikka miten pinnistelen muistia, samoilla sijoilla kasvoi edellisellä reissulla keskivertoinen kuusikko, jossa ei kuitenkaan ollut mitään erityistä. Katselen jykeviä kuusia, havupuiden puristuksessa valoa tavoittelevia koivuja ja haapoja, lahopökkelöitä ja maahan sortuneita liekoja. Löydän kolme varpuspöllölle tarkoitettua pönttöä. Viimeistään nyt performanssi vaihtuu retkeksi retkeilymetsään. Mutta nykyaikana ei ikimetsä säily aivan itsekseen, joten turvaudun puhelimeeni ja paikallistietoon. Vieläkö metsoja löytyy? Hannu Tuomisto on metsänomistaja ja tämän lehden lukija, vaikka kaikki metsänomistamisen stereotypiat eivät häneen sovikaan. Hän opettaa biologiaa kaupungin lapsille ja paljastuu myös Kattilavuoren suojelualueen alkuperäiseksi isäksi. ”Ikikuusikko päätyi monen mutkan kautta väliaikaiseen Metso-ohjelmaan. Tulevaisuudesta ei ole täyttä varmuutta. Linnuista siellä pesii todella edustava ikimetsälajisto”, Tuomisto kertoo. ”Sitä vastoin Kattilavuoren alue oli valmiiksi kaupungin omistuksessa ja kasvava maakuntakeskus todella tarvitsi paikkaa, jossa voi kuntoilla, marjastaa ja hiljentyä luonnossa. Löytyyhän täältä muutama ärripurripoliitikko, joille aarinkin suojelualue on henkilökohtainen painajainen, mutta Kattilavuoren suojelu toteutui sujuvasti.” Viisikymmentä vuotta sitten metsän näkyvin ja keskeisin lintulaji ainakin minulle oli metso. Vieläkö suojeluohjelmien nimikkolajista on siemen jäljellä? Tuomisto ilahtuu kysymyksestä: ”Metsäalueella on ainakin yksi toimiva soidinpaikka minun omalla metsäpalstallani. Uskaltaisin luvata, ettei siellä tehdä lähivuosina metsolle epämieluisia toimenpiteitä.” Metsojen kalliokko vaikuttaa täysin samanlaiselta kuin 1960-luvulla. Ainoana muutoksena risteilee tiheä verkko kuntopolkuja paisuvan kaupungin laidalla. Entinen riekkosuo kasvaa suorarunkoista mäntyä. 61 MAKASIINI 6 • 2017 5173_.indd 61 7.9.2017 16.56
TAPION PÖYTÄ M etsälehden 1900-luvun suomalaista ruokakulttuuria itsenäisyyden juhlavuonna esittelevä sarja jatkuu marjaherkuilla. Suomen metsissä kasvaa 37 luonnonvaraista syötävää marjaa, jotka ovat monipuolistaneet suomalaisten ruokavalikoimaa jo satoja vuosia. Tärkeimmät metsämarjat ovat puolukka, mustikka, vadelma, suomuurain, karpalo, pihlajanmarja, tyrni, juolukka, variksenmarja ja mesimarja. Niitä kannattaa kerätä, säilöä ja käyttää pitkin vuotta. Marjoista saadaan vitamiineja, kuituja ja sekä makua että väriä ruokiin. Yllätysvieraille Paitsi hilloja ja mehuja marjoista syntyy myös herkullisia jälkiruokia ja leivonnaisia. Pappilan hätävara on keksin, kakun tai pullan palasia, hilloa tai marjoja ja kermavaahtoa sisältävä jälkiruokaklassikko. Nimi viittaa siihen, että pappilaan tulleille vieraille piti nopeasti loihtia jotain tarjottavaa ja tavanomaisen periaatteen mukaan tarjottiin sitä, mitä kaapista löytyi. Kuivahtaneita leivonnaisten palasiakaan ei heitetty pois, vaan kaikki käytettiin, vaikka yllätysjälkiruokaan. Pappiloiden keittiöiden ja taloudenhoitajien välityksellä uudet ruokalajit ja reseptit levisivät ympäristön maataloihin. Pappilan hätävara yleistyi 1900-luvun alkupuolella, Juhlavuoden KLASSIKKO Pappilan hätävara on nimensä mukaisesti nopea apu, joka maistuu kaikille. TEKSTI JA KUVAUSJÄRJESTELYT MARJA HARTOLA KUVAT MARIA GRÖNROOS jolloin reseptit levisivät myös marttojen ja maaja kotitalousnaisten sekä talouskoulujen välityksellä maaseudulle. Alkuperäisessä pappilan hätävarassa oli puolukkahilloa tai -survosta, koska sitä löytyi joka talosta talvellakin. Nyt tarjonta ja saatavuus on marjojen suhteen monipuolisempaa, joten jokainen voi itse muunnella reseptiä sen mukaan, mitä aineksia kotoa löytyy. Uusia makuja saa paitsi vaihtamalla marjoja, myös vaihtelemalla keksejä, aina kanelin tai kardemumman makuisista kaakaon makuisiin. Vuoden vaihteen jälkeen voi tehdä piparkakkujen lopuista joulun makuisen jälkiruoan. Pappilan hätävara syntyy nopeasti ja maistuu kaikille. Pappilan hätävaraksi kutsutaan nykyään sekä edellä luetelluista aineksista koostuvaa jälkiruokaa että virheellisesti myös pullasta, munamaidosta ja hillosta koostuvaa uunissa paistettua pullavanukasta. Jos gluteenitonkaan ei käy Nykyään monet ovat jättäneet pois ruokavaliostaan sellaiset jauhot, esimerkiksi vehnäjauhot, joita leivonnaisissa yleensä käytetään. Kaikille ei sovi gluteenittomatkaan tuotteet. Silloin jauhot voi korvata siemenillä. Seuraavat pikkuleivät ovat meidän perheen karsittua ruokavaliota noudattavan herkkuja (ei vehnää, sokeria tai maitoa). Kun valmiina ei kaupasta saa oikeastaan mitään sopivaa leivonnaista, niin näitä pyydetään vähän väliä leipomaan lisää. Kun marjoja vaihtaa, pikkuleivistä saa aina erilaisia. Leivonnaiset valmistuvat nopeasti. Ainekset vain yhdistetään ja asetellaan leivinpellille kokkareiksi. Yhdistämällä eri siemeniä ja marjoja saa erikoisruokavaliota noudattaville herkullisia pikkuleipiä. 62 MAKASIINI 6 • 2017 5174_.indd 62 7.9.2017 16.56
Pappilan hätävara on suosittu jälkiruoka jo sadan vuoden takaa. PAPPILAN HÄTÄVARA 100 g keksin, kakun tai pullan palasia 2 dl kermaa (osan voi korvata rahkalla) 3–4 dl marjoja (mustikoita, vadelmia, puolukoita, karpaloita, lakkaa) 2 rkl sokeria 1 tl vanilliinisokeria Jos pullan palat ovat kuivuneita, ne voi laittaa vähäksi aikaa maitoon kostumaan. Vatkaa kerma ja mausta se. Kokoa maljaan kerroksittain eri ainekset ja koristele kermalla, muutamilla marjoilla ja sitruunamelissan lehdillä. MARJOILLA MAUSTETUT SIEMENPIKKULEIVÄT 2 dl kaurahiutaleita 2 munaa 2 dl sekalaisia marjoja (vadelmia, mustikoita, puolukoita, lakkoja) 0,5 dl hunajaa 2 dl cashewtai hasselpähkinää 1 dl auringonkukan siemeniä 0,5 dl hampunsiemeniä 0,5 dl kaakaonibsejä tai 2 rkl kaakaojauhetta 0,5 dl kookosöljyä tai oliiviöljyä 1 tl vanilliinisokeria 1 tl leivinjauhetta Jauha tehosekoittimessa pähkinät ja siemenet. Yhdistä kaikki ainekset ja kokoa taikinasta pellille pieniä kekoja. Taikinasta tulee yksi pellillinen pikkuleipiä. Paista 10–15 minuuttia 175 asteessa. 63 MAKASIINI 6 • 2017 5174_.indd 63 7.9.2017 16.57
KÄSIN TEHTY V anhanajan niittytalous vei ihmiset suolle. Luonnonantimet hyödynnettiin tarkkaan, joten myös suoniittyjen heinät kerättiin talteen. Upottavalla suolla liikkumisessa oli ja on edelleen haasteensa. Paras tapa välttää vajoaminen on panna sukset jalkaan. Suo kiskoo itseensä Tavallinen talvihiihtoon tarkoitettu suksi kelpaa suolla liikkumiseen. Suolla on liikuttu myös lyhyillä ja leveillä laudoilla, jotka on varustettu siteillä eli mäystimillä. Pohjois-Suomessa tällaisia suosuksia kutsutaan lotakoiksi. Rahkasammal, muta tai suon heinämättäät eivät kuitenkaan luista yhtä hyvin kuin JUURAKOT JALKAAN Suolla liikkuminen helpottuu, kun alla on suosukset. Voit veistää sellaiset itse. TEKSTI JA KUVAT MARKUS TUORMAA Seurasaaren karjamajan suosuksissa on silmiä hivelevän kaunis muoto, joka seuraa puun syyrakennetta. Lähempi tarkastelu paljastaa suksien materiaalin juurineen kaadetuksi kuuseksi. Kuva Museoviraston arkisto. 64 MAKASIINI 6 • 2017 5175_.indd 64 7.9.2017 16.59
lumihanki. Niinpä suksi juuttuu suohon helposti kiinni. Kansanperinteen kerääjä Samuli Paulaharju kuvailee suoheinän niittoa kirjassaan Suomenselän vieriltä: ”Se oli kaikkein vaivalloisinta työtä. Piti kantaa reputtaa heiniä sylissään tai hartioillaan ja samalla laahustella korttelinlevyisillä suksilotiskoilla, joita märkä neva ihan kuin imien puristi pintaansa, niin että jokainen askel oli kiskaista jalan aivan juurineen irti.” Suksien juuttumiseen löytyi kuitenkin ratkaisu. Keskeltä avoimet sukset eivät nimittäin juutu suohon yhtä tiukkaan kuin tavalliset sukset. Yksinkertainen tapa tehdä avoimet suosukset on kiinnittää kaksi ohutta kuusennärettä vierekkäin yhteen. Kun näreiden latvat vielä taivuttaa ja yhdistää, saa sukseen kärjen. Tällaisten suksien tekemisestä kirjoitin Metsälehdessä 10 vuotta sitten (Makasiini 5/2007). Vastaavanlaisen suosuksen voi veistää myös yhdestä puusta. Kirjassaan Rintakyliä ja larvamaita Paulaharju kuvailee: ”Kuusen tyvikäyristä kaverretulla sivakoolla Juha laahusteli vetelää järvilettoa haravoiden ja kantaa repajuttaen heinätakkoja suovaansa.” Kunnon välineillä työ luistaa ja Paulaharju saa vauhtia kuvaukseensa: ”Kahisi vain ja päät piippailivat, kun heinämiehet sukeltelivat kortteikossa.” Kaunis ja käytännöllinen Ryhdyin veistämään Paulaharjun mukaisia yksipuisia suosuksia. Malliksi löysin Seurasaaren ulkomuseon karjamajasta vastaavanlaiset suosukset, joita pääsin tutkimaan lähemmin. Karjamajan suksissa oli silmää mielistellen veistetty siro muoto. Suksien tekijä ei ollut halunnut sälyttää turhaa painoa heinäntekijän jalkoihin. Muodon kauneus yhdistyy käytännöllisyyteen. Suksenkärjet nousivat tosin melko korkealle. Mietin, onko sekin veistäjän kauneustajusta johtuvaa. Perinteiseen suomalaiseen muotoajatteluun kuuluu nousevien kärkien liioittelu, mitä kansatieteilijä ja kirjailija Sakari Pälsi kutsui nirkkotyyliksi. Silmiäni kiehtoo myös puu itsessään. Suksen kyljestä näkyy, miten puun lustot kaartuivat kärjessä luonnostaan ylöspäin. Lustot ovat tehneet puussa jopa hieman suksenkärkeä jyrkemmän mutkan. Se näkyy voimakkaana lustokiehkurana kärjen sisäkaarteessa. Suksen veistäjä on nähtävästi joutunut oikaisemaan luonnonmutkaa saadakseen kärkeen tarpeeksi loivan kaaren. Juuri noin kuusen juuret kaartuvat, mietin. Sivullepäin kasvavat juuret muodostavat jyrkän mutkan runkoon nähden. Ja Paulaharju kirjoitti sivakoiden yhteydessä kuusen tyvikäyristä. Siispä lähdin kaivamaan metsästä sopivia kuusia juurineen. Kirveellä alkuun Puita kannattaa hakea kivettömiltä mailta, jottei kirveen terä vahingoitu, kun juuria hakkaa poikki. Kaadoin kuuset metsittyvältä pellolta, jonka multa ja savimaa oli pehmeää kaivaa eikä pahemmin tylsyttänyt kirvestä. Kun puut oli haettu, pääsin veistämään. Työ sujui ensin kirveellä veistäen, sitten vuoluraudalla muotoa viimeistellen. Kärjen sisäkaarteeseen jäi samanlainen ylimääräinen lustokiehkura kuin karjamajan suksissakin oli. Se kertoo kuusen ja veistäjän vuorovaikutuksesta: suksen muoto kasvaa melkein jo puuhun, mutta ei aivan. Veistäessä on osattava asetella esineen muoto mahdollisimman hyvin luonnon syyrakenteeseen. Samaa lienee pohtinut karjamajan suosuksien veistelijä joskus, mahdollisesti jo yli vuosisata sitten. Koska puu oli vielä tuoretta, jätin suksiin hiukan kutistumismisvaraa. Luonnonväärästä puusta esineen voi veistää karjamajan suksien tavoin varsin siroksi, sillä lustojen muoto seuraa esineen muotoa. Harjoittelu tarpeen Menin suolle kokeilemaan suksiani. Suksiminen vaatii kuitenkin harjoittelua. Suo upottaa ja huomasin, että se myös tarttuu suksenpohjaan kiinni. Mutta sukset kannattelevat ja vähitellen löytyi sopiva laahustava liikkumistapa, jolla suo päästää irti ja suksi luistaa. Suksien korkeille kärjille löytyi käytännön merkitys. Toisinaan suo upottaa enemmän, jolloin suksi katoaa lähes kokonaan rahkasammaliin. Kärjet jäävät kuitenkin suon pintaan ja ohjaavat suksen jälleen näkyville. Suosuksiretkeilijä voi valita reittinsä vapaammin kuin pelkin saappain varustautunut. PIIRROKSEEN on merkitty Seurasaaren karjamajan suosuksien mitat senttimetreinä. Näillä mitoilla suksista tulee keveät ja painopiste osuu mäystimen kohdalle. Suosuksia on tehty eripituisia riippuen siitä, kuinka vetelälle suolle niillä on tarkoitus mennä. Leveys sen sijaan vaihtelee vähemmän. Suunnilleen jalkineen levyinen suksi on käytännöllinen. 65 MAKASIINI 6 • 2017 5175_.indd 65 7.9.2017 16.59
1. Kun kuusesta hakkaa kaikki juuret poikki, se kaatuu melkein itsestään. Valitsin sopivimman juuren suosuksen kärjeksi ja jätin sen muita pitemmäksi. 2. Suksiaihio irtoaa kiilaamalla rungon halki. Parhaassa tapauksessa samasta rungosta saa aihion kahteen sukseen. Puunsyiden kierteisyyden vuoksi halkaiseminen sopivasti juurten välistä on hankalaa eikä samasta rungosta välttämättä löydy kahta sopivaa juurta puun vastakkaisilta puolilta. Itse jouduin kaatamaan kaksi kuusta. Jos halkaiseminen ei onnistu, ylimääräisen puun voi myös veistää pois. 3. Suksiaihion karkea muotoilu onnistuu parhaiten kirveellä. 4. Piirsin aukkojen ääriviivat ennen niiden avaamista. Jos puu on tuoretta, suksesta kannattaa veistää aluksi hiukan lopullista leveämpi ja paksumpi, sillä puu kutistuu kuivuessaan. 2. 1. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 5. Sepän takoma kaira on oiva väline aukon avaamiseen. Kirveellä veistäen kairanreiät saa yhdistettyä toisiinsa. 6. Jatkoin suksen muotoilua vuoluraudalla vuoluhevosen selässä. 7. Yksityiskohtien vuolu onnistuu parhaiten puukolla. 8. Kairasin päläksen kyljestä läpi meneviä reikiä mäystimen aukkoa varten. 9. Mäystimen aukon viimeistely onnistuu kapealla taltalla. 10. Tein mäystimen kierrätysnahasta. Katkaisin nahkavyöstä sopivanpituisen pätkän, jonka pujotin päläslaudan läpi kulkevaan aukkoon. Vyönpätkän kumpaankin päähän tein kaksi reikää. Niiden läpi pujotetulla kapeammalla nahkanauhalla mäystin sidotaan kiinni. Suolla perinteinen mäystin on nykyaikaista suksisidettä turvallisempi. Jos suksi uppoaa ja juuttuu kiinni, mäystimestä jalan saa vedettyä irti. 66 MAKASIINI 6 • 2017 5175_.indd 66 7.9.2017 16.59
TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO | PUH. 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-18, LA 09-14 Moottori 61,3 cm / 4,5 HV 3,3 kW Ilmamäärä 20 m /min 1.200 m /h lmanopeus 90 m/s Paino 9,4 kg 2. vuoden takuu 399 € Tehokas reppupuhallin lehtien ja roskien siivoamiseen! REPPUPUHALLIN OLEO MAC BV162 Moottori kaksiteho Emak 30,5 CC, 1,3 HP / 1,0 kW Ilmamäärä 720 m /h, puhalluksessa 750 m /h lmanopeus 70 m/s Paino 4,5 kg 2. vuoden takuu 249 € Tehokas ja kevyt polttomoottoripuhallin! POLTTOMOOTTORIPUHALLIN OLEO MAC BV300 Moottori Emak K600A 140 CC OHV nelitahtimoottori Leikkuuleveys 46 cm Kuulalaakeroidut pyörät Bioleikkaava tai sivulle heittävä 2. vuoden takuu 219 € Made in Italy! RUOHONLEIKKURI OLEO MAC G48 PK Voimakas B&S Series 550 E OHV moottori! Leveät, kaksoiskuula laakeroidut pyörät Vetävä ja keräävä malli Leikkuuleveys 46 cm 2. vuoden takuu 345 € Kaupan päälle bioleikkuusarja! RUOHONLEIKKURI OLEO MAC G48TBQ Työnnettävä/keräävä G44PB 41 cm työleveys, B&S series 450 moottori 269 € Moottori 45,0 cm Teho 3,1 HV Laipan pituus 16" / 41 cm / .325 Paino 4,9 kg 2. vuoden takuu Tehokas Italialainen moottorisaha! MOOTTORISAHA OLEO MAC 947 345 € Briggs&Stratton 15,5 HV OHV AVS huippumoottori Leveällä 107 cm kaksiteräleikkurilla Leveät renkaat taka 20x8" , etu 15x6" 6 vaihdetta + pakki Mukiteline Kaupan päälle kippaava peräkärry! GLANSPOWER POULAN PRO 15,5 HV AJOLEIKKURI 1595 € Puristusvoima 8 T Moottori vahva 3000 W / 230 V valovirta Pöllit 1050 / 550 / 430 mm Pyörät, tosi tukeva rakenne Työtaso säädettävissä 3:lle eri puunpituudelle! Ristikirves vakiona! 495 € Tehokas pystymallinen klapikone! HALKAISUKONE LS8T 1050 Puristusvoima 12 tonnia Maksimi pöllin pituus 610 mm Moottori Loncin 6,5 HV nelitahtimoottori Tukeva ilmakumipyörät 4.80 / 4.00 8 Paino 200 kg Vetokoukku 795 € Nopea kone työskennellä! POLTTOMOOTTORIKÄYTTÖINEN KLAPIKONE LS12T Valmistaja Husqvarna Outdoor Products PIHAVARASTO SUNYARD SNSD C Mitat (P, L, K): 312x257x212 cm Runko vahvaa sinkittyä terästä Iso oviaukko Kunnon tuuletus norm. 499 € 379 € Aurinkokeräimet ovat ns. tyhjiöputkikeräimiä, jotka ovat hyötysuhteeltaan kaikkein parhaimpia. Auringon säteily saadaan otettua talteen laajalta alueelta säteilykulmasta riippumatta. Pakettiin kuuluu yhteensä 36 kpl u-pipe tyhjiöputkia. Pinta-ala lähes 4 m ! Lisäksi pakettiin kuuluu 300 L hybridivaraaja, kahdella kierukalla Kierovesipumppu Säädinyksikkö Paisuntasäiliö 1995 € Hyödynnä aurinkoenergiaa ja säästä tuntuvasti energiakuluissa! GLANSPOWER AURINKOKERÄINPAKETTI SUORAAN MAAHANTUOJALTA MIKSI MAKSAISIT LIIKAA? WWW.KONE-GLANS.FI Pinta-ala 8 m ! 5201_.indd 67 8.9.2017 9.43
Sinä olet siellä. Aikakausmedioihin uppoudutaan. Ne kuljettavat lukijan toiseen maailmaan. Niitä luetaan keskittyneesti ja usein. Myös mainoksia. Lisätietoja aikkarimainonnasta: aikakausmedia.fi/sinaoletsiella
Sinä olet siellä. Aikakausmedioihin uppoudutaan. Ne kuljettavat lukijan toiseen maailmaan. Niitä luetaan keskittyneesti ja usein. Myös mainoksia. Lisätietoja aikkarimainonnasta: aikakausmedia.fi/sinaoletsiella
Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka IBAN-tilinumero BIC-koodi MAKASIINI RISTIKKO Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) ? Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) ? Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsäkustannus maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Palvelukortti 70 MAKASIINI 6 • 2017 5207_.indd 70 8.9.2017 15.28
60 VUOTTA 20.9. Laila Hökkä, Suomen metsäkeskuksen pohjoisen palvelualueen metsänja luonnonhoidon asiakasneuvoja, Taivalkoski, ”töissä” 29.9. Mikko Kallioinen, Suomen metsäkeskus, rahoituksen ja tarkastuksen asiantuntija, Lahti 30.9. Eero Salminen, Suomen metsäkeskus, metsäneuvoja, Joensuu Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. Tämän Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 28.9.2017 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 6”. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Palkinnot Makasiiniristikosta 5 on arvottu seuraaville kolmelle: Matti Alasaarela, Yli-Olhava, Maila Lämsä, Vaala ja Jorma Pernu, Kajaani. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Sen voi ratkoa tietokoneella ja lähettää ratkaisun sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! MAKASIINIKRYPTO 6 MERKKIPÄIVÄT Makasiiniristikko 5, oikea ratkaisu Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) ? Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) ? Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsäkustannus maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Palvelukortti Stora Enso Metsä Stora Enso Metsässä on tehty joukko johtajanimityksiä. Itä-Suomen hankinta-alueen johtajaksi on nimitetty Antti Partanen, Pohjois-Suomen aluejohtajaksi Esa Ojala ja Etelä-Suomen hankinta-alueen johtajaksi Tomi Tarnanen. Aluejohtajien toimipaikkoina pysyvät Lahti, Kuopio ja Oulu. Tarnasen pesti alkoi syyskuun alussa, Ojalan ja Partasen marraskuussa. Lisäksi Olli-Pekka Ahonen nimitettiin kehitysjohtajaksi, Mikko Juhola liiketoiminnan kehitysjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Jari Mutanen nimitettiin ostoja asiakkuusjohtajaksi ja operaatioista vastaavaksi hankintajohtajaksi Antti Suvinen. NIMITYKSIÄ 5207_.indd 71 8.9.2017 15.28
PILKKEITÄ TEKSTI SEPPO VUOKKO KUVA JORMA PEIPONEN TELEVISION luonto-ohjelmia seuranneet tietävät palmuliljan ja sitä pölyttävän jukkakoin erikoisen suhteen. Perhonen tekee siitepölystä pienen pallosen ja kantaa sen sitten toisen kasvin emille. Samalla se munii kukkaan. Toukka syö kehittyvistä siemenistä osan, mutta kauppa kannattaa palmuliljalle, sillä muut hyönteiset eivät pysty kukkia pölyttämään. Vaikka palmuliljoja näkee kukkivina Välimeren seuduillakin, se ei siellä tee hedelmää, koska pölyttäjä on jäänyt Pohjois-Amerikan puoliaavikoille. Kasvin ja perhosen suhde on niin erikoistunut, että sen täytyy olla miljoonia vuosia kestäneen yhteiselon tulos. Meidän kasvistossamme ei ole aivan yhtä pitkälle meneviä yksinoikeudella sun –suhteita. Kulleron ja kullerokärpäsen suhde alkaa jo lähestyä palmuliljan tapausta, mutta kimalaisetkin pystyvät tunkeutumaan kulleron kukkaan ja pölyttämään sen. Samansuuntainen kehitys on aluillaan neilikkayökkösten ja kohokkikasvien välillä. Aikuiset vierailevat kohokkikasvien kukilla, nauttivat mettä ja pölyttävät kukan. Samalla ne munivat kukintoon. Nuori toukka syö kehittyviä siemeniä, mutta siementen kypsyessä ne siirtyvät osaksi lehtiravintoon. Täysikasvuiset toukat ovat isoja kotaan verrattuna, joten niiden täytyy päiväksi kätkeytyä tyvilehtien alle. Neilikkayökkösiä on tavattu meillä kymmenkunta lajia, joista pari on satunnaisia vieraita. Eri neilikkayökköslajeilla on kullakin omat suosikkinsa, mutta useimmat eivät ole vielä erikoistuneet pelkästään yhteen lajiin. Kohokkien, tervakoiden, raunikkien ja neilikoiden kukkia pölyttävät muutkin hyönteiset kuin niitä ravintonaan käyttävät neilikkayökköset. Suhde ei ole tasapuolinen: yökköstoukat aiheuttavat kukkia ja hedelmiä syödessään suuremman vahingon kuin aikuisen tuoma pölytyshyöty on – mutta tässä voisi olla alku molempia osapuolia tasapuolisesti hyödyttävälle suhteelle. Odotetaan vain miljoona vuotta! Erikoinen suhde Aikuinen kirjoneilikkayökkönen pölyttää nurmikohokin kukkia, mutta toukat turmelevat suurelta osin pölytyksen tuoman hyödyn. NYKYISEN Tapio-konsernin juuret ulottuvat pidemmälle kuin tänä vuonna 100-vuotisjuhliaan viettävän itsenäisen Suomen. Metsänystäväin Seura ja Suomen Metsänhoidonystävien Seura Tapio päättivät perustaa yhdessä Suomen Metsänhoitoyhdistys Tapion 3. joulukuuta 1907. Yhdistyksen lehtenä jatkoi jo edellisenä vuonna aloittanut aikakauslehti Tapio. Metsäalalla alkoi kuitenkin tapahtua niin paljon, että 1932 Tapiossa päätettiin tehdä radikaali lehtiuudistus. Aikakauslehti Tapio lakkautettiin, ja sen tilalle perustettiin sanomalehtipaperille painettu Metsälehti, joka ilmestyi kerran viikossa. Ensimmäiset Metsälehden numerot painettiin jo syksyllä 1932, mutta ensi vuonna tulee kuluneeksi 85 vuotta ensimmäisestä vuosikerrasta. Tapio täyttää 110 vuotta SEURAAVASSA Metsälehti Makasiinissa pohdimme metsänhoidon estetiikkaa. Mikä on kaunista, mikä rumaa? Selvitämme myös sitä, miten metsiä voitaisiin hoitaa ja käsitellä niin, että jälki olisi mahdollisimman kaunista. Lähetä meille mielipiteesi siitä, minkälainen talousmetsä hivelee silmää ja mikä on rumaa jälkeä. Voit liittää mukaan myös havainnollisia valokuvia. Osataanko sinun mielestäsi maisema ottaa huomioon metsien käsittelyssä? Jos parannettavaa on, miten se pitäisi tehdä? LÄHETÄ vastauksesi osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Voit vastata kyselyyn myös Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti. fi. Linkki kyselyyn löytyy etusivulta Nyt – ajankohtaista Metsäkustannuksesta -osiosta. Digitaaliset kuvat voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen makasiini@metsalehti.fi. Kerro samalla, mikä oli tämän numeron kiinnostavin artikkeli? Kaikki syyskuun loppuun mennessä tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Palkinnoiksi arvomme kaksi pakettia klassikkotermareita. Paketti sisältää puolen litran ruokatermoksen ja 0,7 litran termospullon. Yhden paketin hinta on noin 85 euroa. VIIME Makasiinin suosituin juttu oli ”13 uskomusta metsien hoidosta”. Arvonnassa palkinnon voittivat Sirpa Vainikainen-Sippo Helsingistä ja Pirjo Vihersalo Rovaniemeltä. Onnittelut voittajille ja kiitos kaikille palautteen antajille! Mikä on rumaa, mikä kaunista? 72 MAKASIINI 6 • 2017 5212_.indd 72 8.9.2017 16.12
TAIMIKONHOITOKOULU: Tuhot ja tuhojen käsittely Ensi numerossa METSÄLEHTI MAKASIINI 7/16 ILMESTYY 26.10. SEURAAVA METSÄLEHTI ILMESTYY 28.9. A N N A BA CK TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?802 040 516 4000 Ulkoasu Anna Back p. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?803 Eero Sala p. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä 0400 818 078 Anne Helenius 050 309 9717 (ma) Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 315?49?805 0400 973457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä p. 09 315 49845 0400 894080 pl 39 40101 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Yhteyspäällikkö Pasi Somari p. 09 315?49?873 050 389 0590 Sanna Nyman p. 09 315 49 848 040 596 2200 Myyntipäällikkö Myyntipäällikkö Verkkotuottaja Heta Välimäki p. 09 315 49849 040 723 1613 Pasi Myllymaa p. 050 5114 525 Tiina Rintanen p. 040 506 1162 MYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 050 436 9700 (ilmoitukset@metsalehti.fi) ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Asiakaspalvelusihteeri Jaana Gran p. 09 315?49?842 Palvelupäällikkö Mari Lindström p. 09 315 49844 Metsätaloudellinen ammatti lehti, Tapion julkaisu 85. vuosikerta, perustettu 1933. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 03550893 Makasiinin levikki: 31 516 (lt/16) Painopaikka Paperit PunaMusta 2017 Gprint 170 g Novapress Silk 80 g 4041-0619 Painotuote PEFC/02-31-151 www.pefc.org Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista. PEFC-sertifioitu Kaunista jälkeä Voisiko metsänhoito olla vähemmän rumaa? 5215_.indd 73 8.9.2017 16.06
TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI ”HALUSIMME tehdä jäätelön, joka kunnioittaisi satavuotiasta Suomea ja maamme ruokaperinteitä. Ajatus mäntyjäätelöstä houkutteli, joten päätimme kokeilla, miten jäätelöön saisi männyn makua. Männyllä maustettu Jymy 1917 -jäätelö tuli markkinoille tammikuussa. Mäntyjäätelö valmistetaan uuttamalla nuorista männyistä kerättyjä neulasia kuumassa maidossa. Lopputuloksena on mieto männyn maku. Maitoa ei saa kuumentaa liikaa, sillä silloin jäätelöön tulee pihkainen maku. Puolen litran jäätelöpikaria varten tarvitaan reilu kourallinen neulasia. Neulasia ei rikota, vaan ne laitetaan maitoon kokonaisina. Jäätelössä käytetyt neulaset kerätään Sauvossa Varsinais-Suomessa sijaitsevasta metsästä. Kaikki jäätelömme valmistetaan luonnonmukaisesti tuotetuista raaka-aineista, joten myös metsän, josta neulaset kerätään, täytyy olla luomusertifioitu. Mäntyjäätelö on työläs valmistaa. Sekä vuosikasvainten leikkuu että neulasten irrottaminen tehdään käsin. Alun perin ajatuksena olikin valmistaa mäntyjäätelöä vain juhlavuoden kunniaksi. Se on kuitenkin ollut niin suosittu, että saatamme jatkaa sen valmistusta myös ensi vuonna. Kylmä kesä on vähentänyt jäätelön syöntiä mutta mäntyjäätelön menekissä se ei ole näkynyt. Jymy-jäätelöitä valmistava Suomisen Maito perustettiin vuonna 2014. Lähtökohtana oli vanhempieni omistama, Turussa sijaitseva Suomisen maitotila. Tila on niin lähellä asutusta, ettei sitä voi laajentaa, joten päätimme veljeni Samuli Suomisen kanssa panostaa jatkojalostukseen. Jäätelötehtaan perustamista ehdottivat yhtiön kolme muuta osakasta, mainosalalla työskentelevä Erkki Mikola, valokuvaaja Horst Neumann ja kokki Jyrki Sukula. Jäätelönvalmistus lähti liikkeelle viidellä maulla, nyt tuotannossa on 13 eri makua. Tänä vuonna valmistamme 100 000–150 000 kiloa jäätelöä. Mäntyjäätelön osuus on noin 15 000 kiloa. Tavoitteenamme on kasvattaa myyntiä entisestään ja saada vienti käyntiin. Ulkomaille suuntaamme vaniljajäätelöllä ja marjamauilla, mutta muutama kauppa Saksassa on ottanut valikoimiinsa myös mäntyjäätelön. Nyt tähtäämme mäntyjäätelöllä Japanin markkinoille.” UUSI MAKU METSÄSTÄ Suomisen Maidon mäntyjäätelö on tehnyt kauppansa kylmästä kesästä huolimatta, kertoo Olli Suominen. TUOTE JA TEKIJÄ Mäntyjäätelöä saa puolen litran pikareissa. Hinta on useimmissa kaupoissa viidestä eurosta ylöspäin. Jymy 1917 -jäätelö saa makunsa männynneulasista. Neulaset irrotetaan jäätelötehtaalla käsin, kertoo Olli Suominen. 74 MAKASIINI 6 • 2017 74 MAKASIINI 6 • 2017 5200_.indd 74 8.9.2017 15.30
Syyskuun kuukauden kirja Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi Syötä kuponkikenttään koodi Mele09 tai asiakaspalvelustamme, puh . 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Ei toimituskuluja Metsien kätköissä Suomen metsien kulttuuriperintö on rikas ja monipuolinen. Metsä on ollut asuinpaikka, vilja-aitta ja erämaa. Tästä kaikesta on jäänyt metsiimme merkkejä ja muistoja. Teos herättää lukijan kiinnos tuksen metsien salattuihin aarteisiin ja antaa eväät kokea metsä uudesta näkökulmasta. Hinta 34€ Tilattaessa yhdessä kuukauden kirjan kanssa ei toimituskuluja, muuten 5€. Sammalten kirjo Jukka Laine, Tapani Sallantaus, Kimmo Syrjänen ja Harri Vasander Kattava opas ja käsikirja värikkääseen maailmaan, joka peittää miljoonia hehtaareja maamme luonnosta. Sammalet ovat tärkeä osa suomalaista luontoa. Suot saavat kellanruskean ja punakirjavan hohteensa juuri sammalista, ja tuoreet kangasmetsätkään eivät olisi samoja ilman yhtenäistä metsäkerrossammalen mattoa. Mukana on 25 maksaja 137 lehtisammalta. Lajit on eritelty kasvupaikan mukaan, jolloin maastossa on helppo löytää mitä erikoisinkin luontomme lattian laji. Hinta 20€ (norm. 32€) Etu voimassa 30.9.2017 saakka 5206_.indd 75 12.9.2017 14.36
PARHAAT TYÖVÄLINEET SYKSYYN! www.stihl.? • Kompakti ”herkkumalli” • Kevytkäynnistys • Teräketjun pikakiristys Kevyt 31,8 cm 3 1,4 kW / 1,9 hv 4,5 kg 35 cm • 1130 200 0387 • Kampanja 299,Sh. 345,MS 180 C-BE UUTUUS! • Erinomainen teho-painosuhde • Ketjun sivukiristys • Tankkien pikalukituskorkit Yleissaha 42,6 cm 3 2,0 kW / 2,7 hv 4,8 kg 35 cm • 1143 200 0383 • Kampanja 399,Sh. 474,MS 231 • ErgoStart kevytkäynnistys • Monitoimikahva • ADVANCE yleisvaljailla Laajoille aloille 41,6 cm 3 2,0 kW / 2,7 hv 7,7 kg • 4147 200 0264 • Kampanja 699,Sh. 785,FS 260 C-E STIHL 2-MIX moottori Tarjoukset voimassa 24.9.2017 asti. Metsalehti_Makasiini_2017_09_14.indd 1 28.8.2017 13:29:45 5202_.indd 76 12.9.2017 14.37