• METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 12. SYYSKUUTA 2019 • NRO 16 • PERUSTETTU 1933 • WWW.METSÄLEHTI.FI Sa m i Ka rp pi ne n UUTINEN: Metsänhoitomäärät olivat Luonnonvarakeskuksen mukaan kasvussa viime vuonna. ›› 3 UUTISET Tukkia entistä enemmän selluksi ›› 2–3 Hiilinielukeskustelu virisi jo Ruotsissakin ›› 4–5 HENKILÖ Yhdistyksestä yhtiön leipiin Ilpo Pentinpuro vaihtoi Keski-Suomen metsänhoitoyhdistyksen johtajuuden Keitele Groupin puunhankintaan. ›› 6 Pian keilataan entistä tarkemmin ›› 8 Mihin kannattaa pistää metsärahat? ›› 12–13 METSÄSTÄ Miten hyödyntää hyvä siemenvuosi? ›› 14–15 Hakkuuaukio vuonna yksi ›› 18–19 Ampumahiihtäjä ehtii metsätöihinkin ›› 20–21 PILKKEITÄ Karhunkaato on sattuman kauppa ›› 24 Monimuotoisuus on suojelun arvoista ›› 26 Japaninvaahtera muuntuu moneksi ›› 30 Metsävakuutusten hinnat ovat jo lähteneet nousuun. Miten käy, jos Euroopan suurtuhot ulottuvat meille? Sivut 9–11 Kalliiksi tulee Va ltt er i Sk yt tä
• LYHYET UUTISET 12.9.2019 / AJASSA 2 MIKKO RIIKILÄ M ekaaniseen puunj a l o s t u k s e e n ke s k i t t y n e e n Koskisen sahateollisuusjohtaja Tommi Sneck esitteli viime viikolla Jyväskylän puumessujen biotalousseminaarissa graafia, jossa verrataan tukin hakkuumääriä ja sahateollisuuden tuotantoa. Edellisvuoteen asti käyrät polveilevat toistensa lähituntumassa, mikä kertoo, että tukkia on sahattu suunnilleen saman verran kuin sitä on hakattukin. Viime vuonna iät ajat lähekkäin vaeltanut käyrä erkaantui toisistaan. Sahauksen määrää kuvaava käyrä vakautuu jo edellisvuonna saavutetulle 12 miljoonan kuutiometrin tasolle. Tukkien hakkuukäyrä jatkaa nousujohteisella urallaan. Lopputulema on, että viime vuonna tukkia käytettiin sahoilla ja mekaanisessa metsäteollisuudessa reilut 25 miljoonaa kuutiometriä. Tukkipuun kokonaishakkuumäärä kohosi yli 27 miljoonaan kuutioon. "Maksettu tukin hinta" Luonnonvarakeskuksen hakkuutilastosta sekä Sahateollisuus ry:n ja Metsäteollisuus ry:n keräämistä sahojen tuotantomääristä yhdistetty tilasto kertoo, että varovastikin arvioiden puolitoista miljoonaa kuutiometriä tukkia ohjautui viime vuonna muualle kuin sahaukseen. Samaan aikaan sahojen tuotantoa ei kyetty markkinoiden vahvaa kysyntää vastaavasti nostamaan. Mistään kadonneiden tukkien arvoituksesta ei sinällään ole kyse. Metsäyhtiöissä korostetaan, että mittaja laatuvaatimukset täyttävät tukit kannattaa aina sahata. Myös varastotasojen kerrotaan nousseen viime vuoden alusta. ”Kuiduttaville tehtaille ohjautuu tukkeja, jotka sahojemme lajitellussa eivät ole täyttäneet mittaja laatuvaatimuksia. Niistäkin metsänomistajille on maksettu tukin hinta. Äärimmäisen haastavissa puuhuoltotilanteissa, yksittäisten tehtaiden puuhuoltoa on hetkellisesti autettu ohjaamalla tukkeja kuiduttavaan teollisuuteen. Myös tällöin metsänomistajalle on maksettu tukin hinta”, UPM:n metsäjohtaja Sauli Brander tähdentää. Tukki kuin tuontipuuta Uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu lausuma: ”Varmistetaan puumarkkinoiden läpinäkyvyys ja toimivuus, jotta puuaines ohjautuu tarkoituksenmukaisesti”. Onko sahatukin jauhaminen selluksi tarkoituksenmukaista? kyselevät sahurit. Metsänomistajien näkökulmasta on lähtökohtaisesti sama mihin tukit ajetaan, kunhan ne katkotaan tarkasti ja niistä maksetaan kunnon hinta tai että puukauppaa tehdään asiallisella runkohinnalla. MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola viittaa viime aikojen uutisiin ja muistutTukit karkaavat selluksi Yhä enemmän havutukkia käytetään sahojen sijasta selluja paperitehtailla. Tukkia hakattiin viime vuonna selvästi enemmän kuin sahattiin, mikä ärsyttää sahureita. Metsäliitto julkistaa HCV-kartat jäsenilleen Metsäliitto julkistaa polemiikkia nostattaneen FSC-sertifikaatin kontrolloidun puun riskikartoituksen verkkopalvelussaan lokakuussa. Siellä Osuuskunnan jäsenet pääsevät näkemään ns. HCV-kartat omien tilojensa osalta. Jäsenpalvelujohtaja Tomi Salo kertoo, että karttoja tarkennetaan vielä kartoituksen laatineessa Tapio Oy:ssä. Salon mukaan kartoituksen vaikutus käytännön tekemiseen on ollut vähäinen. Sahauksessa pientä nousua alkuvuonna Sahatavaran tuotanto kasvoi tammi-kesäkuussa hieman, Sahateollisuuden tilastokatsauksesta selviää. Sahausmäärä nousi prosentilla vuodentakaisesta 6,1 miljoonaan kuutioon: männyn sahaus laski prosentin ja kuusen kasvoi kaksi prosenttia. Sahatavaran vienti laski kaksi prosenttia. Kuusen vienti oli nousussa, mutta mänty muutaman prosentin laskussa. Teollisuusliitto: Metsäteollisuuden investointeja ei saa hankaloittaa Teollisuusliiton mukaan Suomessa tarvitaan teollisuusja elinkeinopolitiikkaa, joka mahdollistaa uutta kasvua ja työllisyyttä. Investoinneissa Suomi on kilpailijamaitaan jäljessä. ”On äärimmäisen tärkeää, että suunniteltuja ja valmistelussa olevia metsäteollisuuden hankkeita ei hankaloiteta poliittisesti yksisilmäisistä lähtökohdista käsin”, liiton puheenjohtaja Riku Aalto (kuvassa) totesi viime viikolla Jyväskylän puumessuilla. Paikkatietoikkunaan lisää metsäaineistoja Paikkatietoikkuna-karttapalveluun on lisätty Suomen metsäkeskuksen ylläpitämää avointa metsätietoa. Palvelusta löytää nyt muun muassa kasvupaikkoja, puustoa ja erityisen tärkeitä elinympäristöjä koskevaa tietoa. ”Paikkatietoikkunan aktiivikäyttäjien joukossa on metsänomistajia ja muita metsistä kiinnostuneita. Metsäkeskuksen aineistoista on tullut paljon kyselyitä”, sanoo Paikkatietoikkunan palvelupäällikkö Teemu Saloriutta . Kenttäsirkkelivalmistaja Karan valmistus Laitilaan Kesällä konkurssiin menneen pyörösahavalmistaja Karan koneiden valmistus jatkuu Laitilassa. Tommi Laine Trading Oy on ostanut Kara Oy:n konkurssipesän elokuun lopulla. Kaupan kohteena olivat Karan valmistamat pyörösahat ja pyörösahalaitokset sekä niiden tuoteoikeudet. Em m i Ko rh on en
• Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. 09 315?49?804 Ulkoasu: Anna Back p. 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. 09 315?49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi 3 AJASSA / 12.9.2019 taa, etteivät reilut puukauppatavat enää ole itsestään selviä. ”Tukin vähimmäismittojen korotukset, oikeuteen asti yltäneet katkontakiistat ja metsäyhtiöiden yhä nahkeammaksi käynyt asenne mittaustietojen jakamiseen kertovat, että metsänomistajien on entistä tarkemmin valvottava etujaan puukaupoissa.” Tommi Sneck epäilee myös, että tukin käytön lisääntymisellä selluteollisuudessa pyritään samaan Tukit karkaavat selluksi "Selluksi jauhettuna tukkien hiilidioksidi palaa ilmakehään muutamassa kuukaudessa.” Mikko Riikilä kuin kuitupuun tuonnilla, siis tukin ja kuitupuun hintasuhteiden pitämiseen nykyisellään. Se tarkoittaa, että tukki on sahurin näkökulmasta liian kallista ja kuitupuu halpaa. Sneck muistuttaa myös sellutukkien ympäristövaikutuksista. ”Tukit voitaisiin jalostaa pitkäaikaisiksi tuotteiksi, jossa niihin sitoutunut hiilidioksidi säilyisi vuosikymmeniä. Selluksi jauhettuna tukkien hiilidioksidi palaa ilmakehään muutamassa kuukaudessa.” 2015 2016 2017 2018 2019 28 27 26 25 24 23 22 Havutukin hakkuumäärä on kerätty Luken tilastoista ja sahaukseen käytetty määrä Sahateollisuus ja Metsäteollisuus ry:n jäseniltä. Tukkia sellutehtaille viime vuonna Käyttö sahaus Hakkuu tukki Milj.m 3 / 12 kk kumulatiivinen SAMI KARPPINEN M TK:n kenttäpäällikkö Pauli Rintala kuvailee Stora Enson ilmoitusta nostaa havutukkien minimilatvaläpimitat Itä-Suomen hankinta-alueellaan 18 senttiin dramaattiseksi muutokseksi. ”Tämä on ensimmäinen kerta, kun tällainen muutos tehdään ison yhtiön toimesta. Jotkin toimijat ovat kokeilleet vastaavaa aiemmin, mutta puuta ei ole saatu ostettua suunnitellusti.” Latvaläpimitan nosto tietyllä alueella ei myöskään kohtele metsänomistajia tasa-arvoisesti. ”Nythän voi rajanaapuri toisen pitäjän puolella saada leimikolleen huomattavasti heikommat tukkimitat”, Rintala sanoo. Harvennuksilla voi tulla 15–25 prosenttia takkiin Ensiharvennuskohteilla, joilta normaaleilla tukkimitoilla on kertynyt tukkia 5–20 prosenttia, putoaa tukkisaanto 18 sentin latvaläpimitoilla Rintalan laskelmien mukaan neljännekseen tai jopa nollaan. ”Metsänomistajan puukauppatiliin tämä tarkoittaa 10–20 prosentin lovea.” Myöhemmillä harvennuksilla, joilla keskijäreys on 100–300 litraa, tukkiosuus putoaa vähintään 25 prosenttia, mutta enimmillään lähes sata prosenttia. ”Tämä johtuu siitä, että minimitukkirungon kokovaatimus kasvaa kahdesta sadasta kolmeen sataan litraan latvaläpimitan noustessa 18 senttiin. MTK:n Rintala: Latvaläpimitan nosto syö tiliä Mäntytukin latvaläpimitan nosto voi syödä MTK:n mukaan puukauppatilistä väljennyseimikolla jopa neljänneksen. Sami Karppinen Näin ollen monesta rungosta ei saada tukkia ollenkaan”, Rintala. Harvennusleimikoiden puukauppatilistä latvaläpimitan nosto nipistää Rintalan mukaan 15–25 prosenttia, mikäli puutavaralajien yksikköhinnat säilyvät ennallaan. Latvaläpimitan nostolla on oleellisia vaikutuksia metsänomistajan puukauppatuloon myös päätehakkuulla. ”Männyn osalta muutos on suurempi jo siksi, että latvaläpimitta nousee kolmella sentillä viidestätoista kahdeksaantoista senttiin. Järeydestä riippuen männyn tukkiprosentti laskee 20– 30 prosenttia, joka tarkoittaa 10–20 prosenttia pienempää puukauppatiliä”, Rintala sanoo. Kuusella tukkiosuus laskee juoksevamman runkomuodon vuoksi Rintalan arvion mukaan hieman maltillisemmin. JUSSI COLLIN M etsänhoitotöitä tehtiin viime vuonna yhteensä 691 000 hehtaaria, Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastoista selviää. Määrä nousi edellisvuodesta 6 000 hehtaaria. Eniten työllisti taimikonhoito, jota tehtiin yhteensä 136 000 hehtaarilla. Se on seitsemän prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työt tehdään lähes täysin käsin, koneellisen taimikonhoidon määrä putosi liki kolmannekseen edellisvuodesta, 455 hehtaariin. Nuoren metsän hoitoala kasvoi 13 prosenttia 49 000 hehtaariin. Maanmuokkausta tehtiin saman verran kuin vuonna 2017 eli 105 000 hehtaaria. Suosituin menetelmä oli mätästys, sitä tehtiin liki 73 000 hehtaaria. Metsänviljelyn pinta-ala supistui seitsemän prosenttia 96 000 hehtaariin. Istutuksen osuus oli 77 prosenttia ja kylvön 23 prosenttia. Eniten istutettiin kuusta, 50 000 hehtaarille. Mäntyä laitettiin 22 000 hehtaarille ja koivua 2 000 hehtaarille. Lannoitusmäärä nousi 60 000 hehtaariin. Siitä kasvatuslannoituksen osuus nousi neljänneksellä 45 000 hehtaariin. Sen sijaan terveyslannoituksen määrä pysyi edellisvuoden tasolla, 15 000 hehtaarissa. Juurikäävän torjuntaa tehtiin liki 140 000 hehtaarilla, mikä on neljänneksen enemmän kuin edellisvuonna. Metsänhoitotöiden määrä kasvoi viime vuonna
• 12.9.2019 / AJASSA 4 METSÄVIENNIN RAKENNE on viime vuosikymmeninä muuttunut paljon. Muutos näkyy etenkin paperin tuotannossa, joka on tonnimääräisesti vajonnut samalle tasolle, jolla se oli 1980-luvulla. Euroina mitattuna paperi on yhä metsäteollisuuden tärkein vientiartikkeli, mutta tonneissa sellu on kasvanut kovaa vauhtia. Kukapa olisi vuosikymmeniä sitten arvannut, että viennin jalostusaste kääntyy kalliimmasta halvempaan. Tästä metsäteollisuutta onkin moitittu paljon. Kannattaako suomalaisesta puusta keittää sellua, josta valmistetaan Kiinassa kertakäyttötuotteita? JALOSTUSASTEEN NOSTON eteen tehdään kuitenkin paljon työtä. Pelkästään Aalto-yliopistolla lukuisat tutkimusryhmät selvittävät, miten sellusta voitaisiin valmistaa uusia tuotteita. Lupaavia hankkeita on löytynyt alkaen energian varastoinnista lääketieteen sovelluksiin sekä kohteisiin, joissa puuperäiset tuotteet kilpailevat muovin ja teräksen kanssa. Uusista tuotteista monet ovat pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitettuja ja siksi hyviä myös hiilensidonnan kannalta. Kaupallisessa mielessä ison mittakaavan mahdollisuuksista kiinnostavimpia ovat puupohjaiset tekstiilien raaka-aineet. Läpimurtoon on vielä matkaa, mutta valmistusta ryhdytään jo testaamaan ensi vuonna yliopistolle valmistuvalla koelaitoksella. Suunnitelmissa tai toiminnassa on useita laitoksia. Suomi ei kuitenkaan ole yksin kehittämässä puuperäisiä tuotteita. Kilpailu kiristyy, ja siihen tarvitaan parhaita voimia. Professorien huoli on, miten saada houkuteltua lahjakkaita nuoria opiskelemaan alaa. Nykyinen mielikuva selluteollisuudesta ei vedä puoleensa. METSÄTEOLLISUUSYRITYSTEN tulisi parantaa sellun huonoa mainetta kertomalla konkreettisista uusista tuotteista. Olisi kiinnostavaa tietää, miten yritykset hahmottavat niiden aseman strategioissaan. Tarkat suunnitelmat ovat liikesalaisuuksia, mutta jotain tulevasta kannattaisi kertoa. Metsänomistajistakaan harva tietää, mitä uusia tuotteita heidän myymästään puusta tehdään jo nyt. METSÄLEHTI.FI Lukijakuva ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN TIIA PUUKILA, teksti SEPPO SAMULI, kuva S uomessa pohditaan kiivaasti, miten metsien hoidolla turvataan samanaikaisesti hiilinielu, monimuotoisuus sekä metsien tuotto. Samaa mietitään länsinaapurissa. Etenkin viime kuukausina keskustelu metsien hiilinieluista on ollut kiivasta myös Ruotsissa, kertoo Suomeen Euroopan unionin metsäpäälliköiden kokoontumiseen saapunut johtaja Herman Sundqvist Ruotsin metsäkeskuksesta. Kuten Suomessa myös Ruotsissa metsien aktiivinen hoito on lisännyt metsiin sitoutuneen hiilen määrä jatkuvasti vuosikymmenten ajan. "Parhaillaan keskustellaan, mikä on paras tapa toimia juuri nyt vallitsevissa oloissa. Jatkammeko samalla tavalla vai pitäisikö sopeutua jollain tavalla muutHiilinielut puhuttavat länsinaapurissakin Ruotsissa halutaan lisätä metsien tuottoa ja turvata monimuotoisuus. Sellu kärsii maineestaan SUHTAUTUMINEN ilmastomuutokseen jakaa ikäluokkia. Nuoret ovat ryhtyneet patistamaan vanhempiaan toimimaan ilmaston hyväksi, vielä melko heikolla menestyksellä. Erilainen suhtauminen selittyy eri sukupolvikokemuksilla. 1960-luvulla ja sitä ennen syntyneille kyseessä ei ole ensimmäinen maailmanlopun ennustus. Ensin pelättiin ydinsotaa, sitten saasteiden uskottiin tekevän maapallon elinkelvottomaksi, ja viimeksi ydinvoima oli ihmiskuntaa vapisuttanut vitsaus. Toisin kävi. Ydinsodan uhka suli kylmän sodan päättymiseen, tehtaiden uusi teknologia vähensi saasteita eivätkä muutamat ydinvoimalaonnettomuudetkaan tuhonneet maailmaa. Varttuneemmille ilmastomuutos on siten kuin kansansadun susi, jolla paimenpoika turhaan pelotteli – kunnes susi todella iski. EERO SALA Kuin kansansadun susi Hirvet tallanneet polun "luontolahjan" alueelle TIMPPA Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti. fi. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa.
• 5 AJASSA / 12.9.2019 Fakta Verkkokeskustelu: Valkohäntäpeuroista eroon Gallup Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. 69% Kyllä Käytetäänkö jokamiehenoikeutta väärin? Pitäisikö turvemaiden korjuita rajoittaa? Metsänomistajauramme alkuvaiheessa kävimme erilaisissa metsänomistajille suunnatuissa koulutuksissa. Tunnelma päivän jälkeen oli yleensä kaksijakoinen. Oli mukava oppia uusia asioita, mutta tärkeimmät asiat tulivat sanotuksi vartissa. Loput päivistä olivat turhaa ajantappopuuhailua. Kursseille osallistumisen lisäksi olen pitänyt puuntuottamisesta peruskurssia. Kävin pitämälläni kurssilla metsänkasvatuksen perusasiat läpi kolmessa illassa. Nykyään pitäisin opetuksen kahdessa illassa. Puuntuottamisen perusteet saa tiivistettyä kahteen kolmetuntiseen iltaan. Puuntuottajille riittää tietomääräksi käytännön tietotaso. Iltoja ei tarvitse lukea botaniikkaa. Puuntuottajan ei tarvitse tietää, että puun paksuuskasvua ohjaa kantasolun vieressä oleva järjestäjäsolu. Eikä varsinkaan että järjestäjäsolun toimintaa ohjaavina tärkeimpinä hormoneina ovat auksiini ja sytoksiinsi. Puuntuottajalle riittää tieto, että puiden kasvun pysyy kovana pitämällä puun kasvuympäristö hyvänä. Puut kaipaavat kasvaakseen valoa, ravinteita sekä sopivan paljon vettä. Valoa puut saavat kasvamalla harvassa, ravinnetilanne saadaan kuntoon lannoituksella ja liiasta vedestä päästään ojituksella. Kolmen kasvutekijän ollessa kunnossa, kuuluu metsästä vain pauke puiden kiittäessä puuntuottajaa kasvullaan. Metsänkasvatus alkaa parhaimmassa tapauksessa uudistusalalta. Heikkoravinteiselle ja/tai kuivalle maapohjalle istutetaan mäntyä. Rehevälle maapohjalle kuusta, jos maapohjassa ei ole maannousemasta johtuvaa lahoa. Muuten istutetaan koivuja. Maapohja valmistellaan puille otolliseksi. Liian märkä alue ojitetaan ja puille tehdään reilut istutusmättäät. Taimikossa tehdään ensimmäisen kerran metsänhoitötöitä luonnontaimien haitatessa istutettujen puiden kasvua. Sitä ennen uudistusala saa olla täysin rauhassa. Istutettujen puiden voitettua luonnontaimet, metsää kasvatetaan samalla ajatuksella kuin porkkanoita kasvimaalla. Alkuun puiden annetaan olla istutustiheydessä jotta puut kasvavat pituutta oksien sijasta. Puiden tilantarpeen kasvaessa puita harvennetaan ensiksi raivaussahalla ja myöhemmin harvennushakkuilla harvempaan asentoon. Harvennustarve on helpointa arvioida puiden elävän latvuksen pituuden mukaan. Harvennuksella alkaa olla kiire kun elävä latvus ulottuu vain puoleen väliin puuta. Puuntuottajan elämä on helppoa ensiharvennuksen jälkeen. Puut saavat kasvaa rauhassa, ennen varsinaista harvennusta metsässä käydään vain vuosittain katsomassa ovatko kaikki kasvutekijät kunnossa. Seuraavan kerran puiden elämään puututaan varsinaisessa harvennuksessa, jossa puut harvennetaan lopulliseen tiheyteen. Ja taas odotetaan. Viimeisen kerran metsään mennään uudistushakkuulle ja sen jälkeen metsänkierto aloitetaan uudestaan istuttamalla sinne mahdollisiman nopeasti uudet taimet. Pidetään hommat yksinkertaisina ja jätetään turha puuhailu pois. Tärkeimmät opit vartissa "Tietomääräksi riittää käytännön taso." PEKKA SYVÄNEN Kirjoittaja on koneenrakentaja ja puuntuottaja. KOLUMNI METSÄINEN RUOTSI ? ? Metsää 28 miljoonaa hehtaaria, joista tuottavaa metsämaata runsaat 23 miljoonaa hehtaaria. Suomessa puutuotantoon soveltuvaa metsämaata on reilut 20 miljoonaa hehtaaria. ? ? Yksityiset metsänomistajat omistavat metsistä puolet, Suomessa noin 60 prosenttia. ? ? Vuonna 2018 puuta hakattiin runsaat 93 miljoonaa kuutiota eli noin 93–98 prosenttia puutuotannollisesti kestävästä hakkuumäärästä, Suomessa 86 prosenttia. ? ? Ruotsin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä, Suomen vuoteen 2035 mennessä. tuneisiin olosuhteisiin, ilmastonmuutokseen", Sundqvist kertoo. Hakkuut liki tapissa Ruotsissa hakattiin puuta viime vuonna runsaat 93 miljoonaa kuutiota. Sundqvistin mukaan määrä on suuri, mutta pelivaraa on silti. Muutama vuosi sitten Ruotsin metsäkeskus laski, että suurin puutuotannollisesti kestävä hakkuumäärä seuraavan kymmenen vuoden ajan on noin 95 –100 miljoonaa kuutiometriä. Arviossa ei ole vielä huomioitu kaikkia ilmastoja monimuotoisuustavoitteita, mikä on Suomen tavoin herättänyt keskustelua. Vastaavaa kestäviin hakkuumääriin liittyvää sanailua kuin Suomessa ei Ruotsissa kuitenkaan ole käyty. "Kuinka paljon voidaan hakata, ei ole väittelyn aiheena vaan keskustelua käydään, onko tuo oikea metsä, jota biodiversiteetti tarvitsee", Sundqvist kertoo. Tavoitteena lisätä tuottoa Ruotsissa metsäpolitiikalla on kaksi tasavertaista tavoitetta: kestävyys ja monimuotoisuus sekä tuotanto. Ruotsilla on kunnianhimoiset suunnitelmat lisätä metsien tuottoa, mutta tällä hetkellä pohditaan, miten se toteutetaan kestävästi. Metsän kasvun ja tuottavuuden lisääminen on yksi keino kannustaa metsänomistajia ja samalla turvata hiilivaraston karttuminen. Ruotsin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä. "Mitä tämä tarkoittaa metsille ja metsänhoidolle, ei ole vielä poliittisesti päätetty", Sundqvist kertoo. Ruotsin metsäkeskuksen johtaja Herman Sundqvist on itsekin metsänomistaja ja on aktiivisesti ottanut osaa metsäkeskusteluihin liki kolmekymmentä vuotta. "Olisiko järkevää vapauttaa valkohäntäpeuran metsästys samalla tavalla kuin kauriin?" PUUNHALAAJA "Kantaa tuskin voi enää poistaa kokonaan, vähentäminen ja kannan kasvun rajoittaminenkin on jo hankalaa. En ole edes kovin vakuuttunut, että pyyntiluvasta vapauttaminen muuttaisi tilannetta." JANTURA "Ei metsästäjäjärjestöistä ole ainakaan apua. Olen pari kertaa keskustellut Suomen Metsästäjäliiton KeskiSuomen piirin kanssa siitä, että talviruokinta pitää lopettaa. Eivät ole ymmärtäneet yhtään." TIMPPA "Totta. Tällä hetkellä pahimmilla alueilla yritetään hillitä kannan kasvua, mikä sekin on kovaa työtä. Muualla tuskin halukkuutta tällaiseen on. Eihän villisikojen vähentämiseenkään ole halua." GLA "Voimme ainakin kieltää tämän jokasyksyisen omenien laahaamisen metsäteiden varsiin jopa jätelain nojalla." JEES H-VALTA "Kannattaa miettiä sitäkin, että mahdollinen talviruokinnan lopettaminen edistää peurojen leviämistä niille alueille, jossa niitä ei ole totuttu tapaamaan. Kun ravintoa ei löydy tarpeeksi, siirrytään muualle ravinnon perässä." SUORITTAVA PORRAS "On talviruokinnalla puolensa, säästyy syysviljasta edes vähän. Ei ole kiva katsella, kun 100-päinen lauma niittää marraskuussa ruispeltoa ja jatkaa sitä koko talven." REMIE "Naaraisiin painottuva pyynti ja ruokinnan rajoittaminen metsästysaikaan olisivat tehokkaita kannan rajoituskeinoja, jos tahtoa on. Onhan kauris terveellistä luomulihaa, mutta haitat ovat aika massiiviset." A.JALKANEN
• 12.9.2019 / AJASSA 6 ILPO PENTINPURO ? ? Keitele Groupin metsäpäällikkö ? ? 44-vuotias ? ? Asuu Äänekoskella. Perheessä vaimo ja kuusi lasta ? ? Metsänhoitaja, valmistunut Joensuusta vuonna 2000 ? ? Työskenteli ennen nykyistä tehtäväänsä Mhy Keski-Suomen johtajana. ? ? Harrastaa monipuolisesti kuntoliikuntaa, suunnistusta, hiihtoa, sählyä. Suorittaa parhaillaan metsästäjätutkintoa. Kuka? SAMI KARPPINEN, teksti ja kuva V iimeiset seitsemäntoista vuotta Ilpo Pentinpuro piti metsänomistajien puolia Keski-Suomen metsänhoitoyhdistyksen johtajana. Juuri nyt hän totuttelee uuteen toimenkuvaansa Keitele Groupin puunhankinnasta vastaavana metsäpäällikkönä, jossa tehtävässä hän seuraa Kari Wuolijokea. Toimenkuvan muutos näyttäytyy varsin suurelta, mutta Pentinpuro löytää tehtäviensä väliltä nopeasti yhtäläisyyksiä. ”Metsänhoitoyhdistyksissä on aina tiedostettu sahateollisuuden merkitys metsänomistajalle. Suomessa metsätalouden kannattavuus perustuu tukkipuun kasvattamiselle. Piste”, hän paaluttaa saavuttaessa Keiteleen leimikolle Uuraisilla. Toki Pentinpuro myöntää tarkkailevansa puun hintaa nyt uudesta näkökulmasta. ”Lopputuotemarkkina tulee tässä työssä iholle. Sen pitää olla lähtökohta myös tukkipuun hinnoittelussa. Tuotteita on pystyttävä myymään kannattavasti, jotta yritys pystyy kasvamaan ja investoimaan.” Vahva konsepti houkutti Keitele Group käy suomalaisten puunjalostajien joukossa erinomaisesta esimerkistä kannattavasta kasvajasta. Viidessä vuodessa yhtiön liikevaihto on tuplaantunut viime vuoden 266 miljoonaan euroon. Liikevoittoa yhtiö takoi sahateollisuuden suhdannehuipussa 15,8 miljoonaa euroa. ”Keiteleen konsepti on erittäin vahva. Yritys haluaa kasvaa jatkossakin, ja myös siksi tämä on minulle ammatillisesti hieno haaste. Kun työuraa on takana jo kaksikymmentä vuotta, oli hyvä aika kokeilla uutta,” kuvailee Pentinpuro, joka ei itse ollut aloitteellinen osapuoli rekrytointiprosessissa. Pentinpuro vastaa koko Keitele-konsernin puunhankinnasta Keiteleellä, Alajärvellä ja Kemijärvellä toimiville sahoille. Noin 35 hengen hankintaorganisaation voimin pinoon pitää saada lähes kolme miljoonaa kuutiota tukkipuuta. ”Uskon, että syvällisestä puukaupan tuntemuksestani yksityisellä puolella on tässä työssä hyötyä. Tunnen hyvin myös koko ketjun metsän uudistamisesta tukin korjuuseen.” ”Kaikki herkut käytössä” Metsäkoneenkuljettaja Oskari Kuoppala laskeutuu Ponssen hytistä, kun tuore metsäpäällikkö saapuu väljennysleimikolle. Pian paikalle ilmestyy myös metsänomistaja Pasi Hönnilä . ”Hinta ja katkonta ratkaisivat leimikon myynnin Keiteleelle, kuitupinot myös näyttävät kuitupinoille”, Hönnilä perustelee myyntipäätöstään. Pentinpuron mukaan juuri katkonta on sahayhtiön keskeinen valttikortti. ”Omassa korjuussamme ovat mittojen suhteen kaikki herkut käytössä.” Kuituakin korjuusta kuitenkin tulee, eikä määrä ole Keiteleen tukkimäärillä mitätön – sahojen hakkeesta puhumattakaan. Keiteleen merkitys kulissien takana koottavassa sellutehdaspalapelissä lieneekin merkittävä. Sekä Kuopion että Kemijärven sellutehdashankkeet sopisivat myös maantieteellisesti sahayhtiön puunhankintapalettiin täydellisesti. ”Mielellämme otamme uudet kuitupuuta käyttävät investoinnit vastaan. Äänekosken biotuotetehtaan myötä kuitupuun tilanne on parantunut, mutta tukin ja kuidun hintasuhde saisi olla normaalimpi”, Pentinpuro sanoo ottamatta kantaa spekulaatioihin Keiteleen roolista suunniteltujen sellutehtaiden puunhankinnassa. Huomio metsien mahdollisuuksiin Pentinpuro toivoo, että yleisessä keskustelussa puhuttaisiin enemmän metsien mahdollisuuksista uhkakuvien sijaan. ”Hyvällä metsänhoidolla Suomen metsien kasvu on mahdollista nostaa 150 miljoonaan kuutioon.” Hyvää metsänhoitoa Pentinpuro pyrkii vapaa-ajallaan harjoittamaan itsekin metsäpalstoillaan synnyinpaikkakunnallaan Haapavedellä sekä Saarijärvellä. ”Omille jäljilleen on hienoa palata esimerkiksi kymmenen vuotta taimikonhoidon jälkeen.” Kolmen miljoonan kuution tukkisavotta Metsänhoitaja Ilpo Pentinpuro astui elokuun alussa sahayhtiö Keitele Groupin metsäpäällikön saappaisiin. Keitele Groupin metsäpäällikkö Ilpo Pentinpuron mukaan osaamiseen on panostettava jatkuvasti koko puunhankintaketjussa. ”Metsätaloudessa on siirrytty monessa asiassa kaavamaisuudesta yhä enemmän tietoa ja taitoa vaativiin toimintamalleihin.” HAASTATTELU
• 7 AJASSA / 12.9.2019 MIKKO HÄYRYNEN, teksti ja kuva M etsä Group on aloittanut Kemin biotuotetehtaan valmistelevat työt. Uuden tehtaan tieltä puretaan viisi vuotta sitten suljettu Karihaaran saha ja alueen 21 rakennusta. Lopullinen päätös Euroopan suurimmasta, 1,5 miljardin euron metsäteollisuusinvestoinnista voi tulla aikaisintaan toukokuussa. Sen jälkeen rakentaminen alkaisi välittömästi ja kestäisi noin kaksi vuotta. Pääjohtaja Ilkka Hämälä luettelee keskeisinä edellytyksinä, että puunhankinta toimii, logistiikkayhteydet ovat kunnossa ja että maailmanmarkkinoilla ei ole tämänhetkistä suurempaa katastrofia käynnissä. Lisäksi tarvitsee järjestellä rahoitusta ja lukuisia yksityiskohtia. ”Näillä näkymin tehdas nousee jossain vaiheessa joka tapauksessa.” Parhaillaan on menossa ympäristövaikutusten arviointi. Ympäristölupahakemus jätetään tänä syksynä. Jos investointia pitää lykätä, niin nykyisellä tehtaalla ei ole parasta ennen -päivää, mutta siellä täällä joudutaan tekemään korvausinvestointeja, joiden hyödyt saattavat jäädä lyhytaikaisiksi. Uusia terminaaleja Puukuljetusten kannalta päätieverkko on kohtalaisessa kunnossa. Meriväylän syventämisestä kahdella metrillä 12 metriin on jo väyläviraston päätös. Sen sijaan alempi tieverkko ja raideyhteydet edellyttävät kunnostamista. Ratayhteyttä Oulusta Kontiomäen kautta Sotkamon Vuokattiin tulee parantaa, samoin Kontiomäeltä pohjoiseen Suomussalmen Pesiökylän asemalle. Metsä Groupin esittämän kartan mukaan raakapuuterminaaleja tulee kunnostaa Kolarissa, Pellossa ja Haapajärvellä, ja uusia terminaaleja tarvitaan Utajärvelle, Oulaisiin ja Nivalaan. Puunkäytössä Kemin uusi tehdas tarkoittaa 4,5 miljoonan kuutiometrin lisäystä ja kasvavat puumäärät hankitaan Lapin lisäksi Pohjois-Karjalasta, Kainuusta ja Pohjanmaalta. Joltain alueilta voi kuitupuu lähteä pohjoiseen ja tukit etelään. Valmistelutyöt aloitettu Kemissä Metsä Groupin Kemin biotuotelaitoksen investointipäätöstä odotetaan aikaisintaan toukokuussa. Metsäteollisuus pitää rakentaa uudestaan suunnilleen 40 vuoden välein. Kemin biotuotetehtaan tieltä puretaan Karihaaran perinteikäs, mutta jo aiemmin suljettu saha. Puuvirrat kääntyvät etenkin Kemin nykyisen hankinta-alueen laidoilla. Metsä Group -konsernin puun tuonti kasvaa, mutta logistiikan vuoksi todennäköisemmin Etelä-Suomen laitoksille. Metsätalous ei elä kuitupuulla Ilkka Hämälän mukaan suomalainen metsätalous ei saa riittävästi tuloja kuitupuusta, koska sen hintatasoa ohjaa plantaasimetsätalous ja esimerkiksi Venäjän hintataso. ”On mahdotonta, että Suomessa kuitupuusta voitaisiin maksaa sellaisia hintoja, että metsätalous pyörisi kuitupuuvetoisesti. Suomalaisen metsänomistajan pitää kasvattaa tukkia ja metsäteollisuuden pitää sitä ostaa.” Metsä Group suunnittelee uutta, mäntyä käyttävää suursahaa Raumalle. Hämälän mukaan pohjoisen tukinjalostusta katsotaan sen jälkeen. Onko metsässäsi arvokas luontokohde? Voit suojella haluamasi arvokkaan kohteen. Jos kohde luontoarvoiltaan soveltuu METSO-ohjelmaan, saat myös korvausta. Käynnistä suojeluselvitys helposti Metsään.fi-palvelussa. Kirjaudu ja tutustu: www.metsään.fi Vielä ehdit myös osallistua palvelussa olevaan Miten hoidat metsääsi? -kyselyyn. Arvomme kaikkien vastanneiden kesken Jonsered FC2245 -raivaussahan. ovh. 879 € Puukaupan aika on nyt! Kuusitukkivaltaisilla päätehakkuukohteilla, järeämmillä harvennuksilla sekä koivutukilla on hyvä kysyntä! Sekä kuusiettä koivutukki hyödynnetään Koskisen tehtailla Järvelässä suomalaisen sahatavaran sekä koivuvanerin valmistukseen. Useiden katkontapituuksien ansiosta saamme tukin tarkasti talteen ja sinulle parhaan mahdollisen tuoton puista. Puulle omistautuneiden asiantuntijoidemme kanssa puukauppa sujuu vaivattomasti ja joustavasti. Havutukin hankinta-alue Koivutukin hankinta-alue Löydä lähin puuostajamme koskitukki.fi tai soita 020 553 40. Tehdään yhdessä hyvät puukaupat!
• 12.9.2019 / AJASSA 8 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva S uomen metsäkeskuksen Ari Kasanen mittaa elektronisilla mittasaksilla maastokoe alan mäntyjen rinnankorkeusläpimittoja. Hänen työparinsa Satu Hara mittaa puiden pituuksia. Heidän tehtävänsä on testata, kuinka uuden laserkeilauk sen tueksi tarvittavat maastomittaustiedot saadaan tuotettua. Mittauksessa käytetään uutta, Suomessa kehitettyä menetelmää, jossa sivuiltaan noin 40 metrin koealoille sattuvat puut paikannetaan omaan koordinaatistoonsa pseudoliitilla eli satelliittipaikannuksen signaalia jäljittelevällä laitteella. Muodostuva puukartta kiinnitetään yleiseen koordinaatistoon tarkan gps-paikantimen avulla. ”Puita ei voida suoraan paikantaa gps-laitteella, koska mittasaksiin ei voisi liittää riittävän tarkkaa paikanninta, mutta pseudoliittimenetelmällä puiden sijainti voidaan määritellä 30 sentin tarkkuudella”, Metsäkeskuksen paikkatietoasiantuntija Seppo Kilpiäinen selvittää. Puustokartoista muodostetaan puustontulkintakoealoja, joita käytetään ensi vuonna alkavan, entistä tarkemman laserkeilauksen tulkinnan apuna. Koko maa keilataan kuudessa vuodessa Tarkkuuden lisäksi maastomittauksilta ja myös keilausaineistojen tulkinnalta vaaditaan tehokkuutta, koska jatkossa kaikki Suomen metsät on määrä keilata kuudessa vuodessa. Tänä vuonna päättyvään ensimmäiseen keilauskierrokseen kului kymmenen vuotta. ”Maastomittauksiin tarvittaiEntistä tarkempaa keilausta Uuden laserkeilausmenetelmän toimivuutta testataan parhaillaan Savon metsissä. siin kesäkaudella jopa 120 mittaajaa”, toteaa metsätietopäällikkö Jussi Lappalainen . Tietoa kerätään lentokoneesta, johon asennettu keilain ”ampuu” maahan lasersäteitä. Kuva puustosta, maastonmuodoista ja esimerkiksi rakennuksista muodostetaan maasta takaisin heijastuvista säteistä. Tietojen käsittelyn tehokkuutta haastaa sekin, että keilaushavaintoja kertyy kymmenen kertaa aiempaa enemmän. Ensimmäisellä keilauskierroksella maata kohti lähetettiin yksi lasersäde kahta neliömetriä kohti. Uudessa tiheäpulssikeilauksessa säteitä ammutaan Metsäkeskuksen Satu Hara mittaa koealan puiden pituuksia ja Ari Kasanen puiden rinnankorkeusläpimittoja. Tietoja käytetään puukarttojen luomiseen. viisi neliömetrille. Tavoite on jatkossakin saada kesällä keilattu metsätieto valmiiksi metsänomistajille seuraavan talven aikana. Tuotettava metsätieto on kuvioittain koostettua puustoja metsävaratietoa hoitosuosituksineen. Puustotunnusten, esimerkiksi hehtaarikohtaisten puustotilavuuksien keskivirhe pienenee, joten kuutiomäärät osuvat entistä useammin oikeaan. ”Lisäksi odotamme saavamme käyttökelpoista tietoa jo 3-4-metrisistä taimikoista. Vanhalla menetelmällä kerätty keilaustieto oli riittävän tarkkaa vain yli 5–7-metristen taimikoiden arvioimiseen. Jatkossa pystymme myös tuottamaan puuston runkolukusarjat”, Kilpiäinen kertoo. Myös puulajien ja metsikön valtapuulajin tunnistaminen tarkentuu puukartoista muodostettujen koealatietojen ja tiheäpulssikeilauksen ansiosta. Ensi kesänä täysi vauhti Laserkeilaukset ja ilmakuvaukset toimeenpanee Maanmittauslaitos. Metsäkeskus tuottaa metsävaratiedot talousmetsiin. Ensi kesänä on määrä keilata kuusi miljoonaa metsähehtaaria.Toisen keilauskierroksen työjärjestys ei ole sama kuin ensimmäisessä keilauksessa, joten joillain alueilla uutta metsävaratietoa saadaan vain muutama vuosi edellisen keilauksen jälkeen. Vastaavasti toisaalla uutta tietoa joudutaan odottamaan toistakymmentä vuotta. Keilaukset tehdään noin 3 000 neliökilometrin ruuduittain. Ensi kesän ruudut sijoittuvat eri puolille maata pääkaupunkiseudulta Muonioon asti. • Kuviotietojen keruu ja päivitys • Leimikkosuunnittelu • Mahdollisuus kuviorajojen muokkaukseen • Monipuoliset paikkatietoaineistot maastotyön tukena OTA YHTEYTTÄ JA PYYDÄ TARJOUS! Anssi Aalto: anssi.aalto@tapio.fi / 050 434 4802 tai Samuel Heinonen: samuel.heinonen@tapio.fi / 050 501 3463 www.tapio.fi/forestkit Katso esittelyvideo! TEHOKKUUTTA MAASTOTYÖHÖN • Koealatoiminto • Mahdollisuus offline-työskentelyyn • Toimii selaimella sekä Androidja WIN10-sovelluksella Kauttamme on saatavilla myös Panasonic -laitteet vaativaan maastotyöhön.
• 9 AJASSA / 12.9.2019 Euroopan massiiviset metsätuhot lisäävät pelkoa myös Suomen metsissä. Vaikka kotimaan metsävahingot ovat jääneet pienemmiksi, tuhoja on ollut riittävästi nostamaan metsävakuutusten hintoja. VALTTERI SKYTTÄ, teksti Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Vakuuttamisessa on arvioitava hyönteistuhojen riski entistä tarkemmin. Etelä-Ruotsissa tuhoutui viime vuonna 2,5 miljoonaa kuutiota kuusikoita myrskyjä ja kuivuutta seuranneessa kirjanpainaja-aallossa. Tänä vuonna tuhojen on ennustettu osin vielä kaksinkertaistuvan. Kuva: MATS CARLÉN, Skogsstyrelsen
• 12.9.2019 / AJASSA 10 T shekki, Saksa, Italia, Itävalta, Puola ja Ruotsi. Lista merkittäviä metsätuhoja viime aikoina kärsineistä eurooppalaisvaltioista on pitkä. Tuhojen taustalla ovat olleet joko yksin tai yhdessä myrskyt, kuivuus, metsäpalot ja hyönteiset. Sahatavarakauppa on mennyt tänä vuonna sekaisin, kun Keski-Euroopan metsätuhopuuston korjuu on tuonut markkinoille miljoonien kuutioiden ylimääräisen puusuman. Suomessa kuvat kirjanpainajien kynsissä kuolleista ruotsalaiskuusista herättävät pelon siitä, voiko samankaltainen tuhoaalto pyyhkiä metsien yli myös täällä. Toistaiseksi Suomi on välttynyt Euroopan pahimpien esimerkkien suuruisilta metsätuhoilta, mutta vahinkoja on tullut riittävästi siihen nähden, että ne ovat nostaneet metsävakuutusten hintoja viime vuosina. Pohjola-vakuutus on korottanut metsävakuutuksen hintoja vuosina 2016–2018 viisi prosenttia ja tänä vuonna kahdeksan prosenttia. Vakuutuspäällikkö Hannu Partasen mukaan tasaisen korotuspaineen taustalla ovat olleet metsien myrskyja lumituhot. ”Maksuja on jouduttu tuhojen vuoksi korottamaan neljänä vuotena peräkkäin.” Riskiluokitus ei ole Ruotsin tasoa Metsävakuutuksen hintaan suurin vaikutus on ollut myrskyillä, joiden aiheuttamat tuhot ovat olleet 2010-luvulla yleisin syy metsävakuutuskorvauksiin Suomessa. Toisena tulevat lumituhot, joita on ollut Partasen mukaan kahtena viime vuotena merkittävästi. ”Kolmantena tekijänä ovat hyönteiset, jotka ovat aiheuttaneet metsissä tuhoa tasaisesti.” Valtakunnan metsien inventoinneissa (VMI) kerättyjen tietojen perusteella metsätuhojen määrä on pysynyt Suomessa viime vuodet varsin tasaisena. ”Merkittävimmät metsätuhojen aiheuttajat ovat olleet lumi, hirvi, tuuli, tervasroso ja lahottajasienet, kuten juurikääpä. Myös hyönteiset aiheuttavat paikallisesti huomattavia kasvuja laatutappioita", Luonnonvarakeskuksen (Luke) metsätuhotietopalvelun ylläpitäjä, tutkija Heikki Nuorteva kertoo. Vaikka metsävakuutusmaksut ovat nousseet ja tuhot ovat kohdelleet joidenkin seutukuntien metsänomistajia kovin ottein, Suomessa vahingot eivät ole olleet yhtä massiivisia kuin Etelä-Ruotsissa saati Keski-Euroopassa. ”Uhat on hyvä tiedostaa, mutta pitää olla realistinen. Suomen tilanne ei ole riskiluokitukseltaan Ruotsin tasoa", Nuorteva sanoo. ”Vielä on tosin näkemättä, miten kaksi poikkeuksellisen kuivaa kesää vaikuttavat metsätuhoihin pidemmällä tähtäimellä”, hän lisää. MITÄ VASTAAN METSÄÄ EI VOI VAKUUTTAA? ? ? Hirvieläimet lukuun ottamatta metsäkaurista (Valtio maksaa korvaukset yksityismetsien puustolle aiheutuneista hirvivahingoista.) ? ? Juurikääpä ? ? Kuivuus ? ? Halla ? ? Ravinnepuutokset "Miten kaksi poikkeuksellisen kuivaa kesää vaikuttavat metsätuhoihin?" Metsävakuutusten hintoihin vaikuttavat korvausmenot. Jos korvattavat tuhot lisääntyvät, vakuutushinnat nouseva Valtteri Skyttä ESIMERKKEJÄ LAAJAN METSÄVAKUUTUKSEN HINNASTA Pohjola-vakuutus ? ? Jyväskylä 7,9 eur/ha/ vuosi ? ? Rovaniemi 4,5 eur/ha/vuosi ? ? Hinnat ilman alennuksia, omavastuu 150 euroa (pienin mahdollinen) ja myrskyvahinkojen enimmäiskorvaus 16 eur/m 3 . ? ? Jos esimerkiksi omavastuun nostaa 150 eurosta 1 000 euroon, vakuutushinta laskee noin 28 %. Lähi-Tapiola ? ? Hyvinkää 8,4 eur/ ha/ vuosi ? ? Joensuu 5,2 eur/ ha/ vuosi ? ? Nivala 3,2 eur/ ha/ vuosi ? ? Pello 3,7 eur/ ha/ vuosi ? ? Omavastuu 500 euroa. Fakta Fakta
• 11 AJASSA / 12.9.2019 Ennakointia ja sopivia puulajeja Nuortevan mukaan esimerkiksi Etelä-Ruotsin kirjanpainajatuhoja kannattaa seurata, vaikka kuusikot eivät täällä aivan samankaltaisia olekaan. Hyönteiset liikkuvat ja tuhot voivat levitä. ”Mielenkiintoinen kysymys on, voiko tuhotilanne muuttua, jos Suomeen saapuu jokin aggressiivinen hyönteistai sienikanta?” Toistaiseksi Ruotsin tai Euroopan metsätuhoilla ei ole suoraa vaikutusta Suomen metsien vakuuttamiseen. ”Tuhotilanteen kehittymistä täytyy seurata intensiivisesti”, Pohjola-vakuutuksen Hannu Partanen sanoo. Puun hinta vaikuttaa Metsävakuutukset hinnoitellaan kuntakohtaisesti, ja hinnoissa on maantieteellisiä eroja. Hintaerojen kasvu voi olla mahdollista, jos metsät alkavat jossain osissa Suomea kärsiä tulevaisuudessa toistuvista tuhoista. ”Tähän mennessä metsätuhoja on ollut erilaisia ja niitä on tapahtunut eri puolilla Suomea. Siksi vakuutusmaksuihin on tehty yleiskorotuksia”, Partanen kertoo. Kolmesta suurimmasta vahinkovakuuttajasta myös Lähi-Tapiolan ja Ifin tarjoamien metsävakuutusten hinnat ovat nousseet. Ifillä korotus on ollut viime aikoina vähäisintä, prosentista kahteen. Lähi-Tapiola nosti metsävakuutushintoja tälle vuodelle reilut neljä prosenttia. ”Hinnannoston taustalla olivat enimmäkseen lumituhot. Tuhojen lisäksi vakuutusmaksuun vaikuttaa Luonnonvarakeskuksen laskema metsävakuutusmaksun indeksi”, kertoo Lähi-Tapiolan kehityspäällikkö Jaana Sohlman . Sohlmanin mukaan tariffikorotusta ei ole ensi vuodelle tiedossa, mutta indeksi nostaa metsävakuutusmaksuja yli kolme prosenttia. Indeksikorotus johtuu siitä, että puusta on maksettu korkeaa hintaa. Hyvä hintakehitys puukaupoissa tarkoittaa, että myös tuhoissa korvataan arvokkaampaa puustoa ja vakuutusmaksut nousevat. "Tuhoista tarvitaan laajempi kuva" Sohlmanin mukaan metsät on voimakkaasti jälleenvakuutettu. Metsänomistajan vakuutusmaksuihin vaikuttavat siis myös neuvottelut vakuuttajien kesken. Ulkomaisilla jälleenvakuuttajilla on tilastolliset todennäköisyydet esimerkiksi siitä, miten myrskyrintamat liikkuvat Suomen yli. ”Myrskyennustekarttojen perusteella metsävakuutushintoihin ei ole vielä ollut suuria korotuspaineita, mutta tilanne voi muuttua”, Sohlman kertoo. Luken Heikki Nuorteva luottaa edelleen, että Suomessa saadaan myrskytai lumituhopuut korjattua nopeasti metsistä pois. Tilanne on parempi kuin monessa nyt tuhoja kärsineessä Euroopan maassa. Nuortevan mukaan metsätuhojen torjunnassa tarvitaan lisää kansainvälistä yhteistyötä, kuten yhteinen pohjoismainen metsätuhotilasto. ”Tuhoista tarvitaan laajempi kuva. Kuulumme naapurimaiden kanssa samaan pohjoiseen havumetsäbiotooppiin.” "Uhat on hyvä tiedostaa, mutta pitää olla realistinen." VALTTERI SKYTTÄ MITEN metsätuhoihin voi varautua muuten kuin vakuuttamalla? ”Oikea puulaji oikealla kasvupaikalle. Myös oikea alkuperä. Eteläruotsalaista mäntyä ei voi siirtää Lappiin”, Luken tutkija Heikki Nuorteva sanoo. Ennakoiva metsänhoito on tärkeää. Metsänomistajien kannattaa seurata niin metsien kuntoa kuin säätä. Kuivuus ja lämpö lisäävät hyönteistuhoja, sateisuus ja viileys sienituhoja. Harvennushakkuut sekä huonokuntoisten vanhojen talousmetsien hakkuut tulee tehdä ajoissa. Hakkuualueet tulee myös suunnitella niin, että puunkaato ei synnytä tuulituhoille alttiita reunametsiä. Pahitteeksi ei ole, jos metsänomistaja mainitsee tilan rajalle suunnittelemastaan hakkuuaukosta naapurille: naapurimetsän omistajallakin on mahdollisuus tehdä hakkuu ja sopeuttaa aukon reunaan jäävä metsänsä muuttuviin tuulija lämpöoloihin. Myrskyjä, kuivuutta ja hyönteisiä Hurjimpien skenaarioiden mukaan Suomen yli pyyhkäisevä myrskyrintama voi kaataa tulevaisuudessa jopa 20–30 miljoonaan kuutiota puuta, kertoo Luken tutkijoiden Metsätieteen aikakauskirjassa viime keväänä julkaisema artikkeli. Tuhoriskiä kasvattavat puuston tilavuuden kasvu sekä metsien kuusettuminen. Myrskytuhoja pahentaa myös se, että lauhentuvina talvina maa ei enää jäädy ja pidättely puiden juuria tuulessa. Tuulen lisäksi riskinä on kuivuuskausien pidentyminen. Myrskyjen ja kuivuuden myötä tuhohyönteisille on runsaasti heikkokuntoisia puita ruoaksi samaan aikaan, kun kasvukauden pidentyminen parantaa hyönteiskantojen lisääntymistä. 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 Palo ja muut syyt Myrsky Lumi Jyrsijä Hyönteis 2002 -04 -06 -08 -10 2012 -14 -16-17 2010-luvulla myrskyjä, lunta ja hyönteisiä Lähde: Finanssiala Milj.€ Maksetut metsävakuutuskorvaukset 2002 2017
• 12.9.2019 / AJASSA 12 PUUKAUPPA ENSIHARVENNUS: Puutavaralaji määrä €/m 3 myyntitulo Havukuitu 304,5 13 3 958,5 Koivukuitu 81 11 891 Energiapuu 210,5 2 421 Yhteensä 596 5 270,5 Kemeratuki 2 279 TUORE PUUKAUPPA JUSSI COLLIN HEINÄKUUSSA korjattiin puuta teollisuuden käyttöön suomalaismetsistä 3,5 miljoonaa kuutiota. Luonnonvarakeskuksen mukaan määrä laski vuodentakaisesta kaksi prosenttia, mutta oli puolitoistakertainen edellisen kymmenvuotisjakson heinäkuiden keskiarvoon verrattuna. Tukkipuun hakkuut supistuivat kolme prosenttia 1,4 miljoonaan kuutioon ja kuitupuun kaksi prosenttia 2,1 miljoonaan kuutioon. Yksityismetsissä hakkuut vähenivät yhdeksän prosenttia 2,8 miljoonaan kuutioon. Siitä 2,5 miljoonaa tuli pystykaupoilta. Valtion ja metsäyhtiöiden metsissä hakkuut sen sijaan kasvoivat kolmanneksella 700 000 kuutioon. Työvoimaa hakkuilla oli heinäkuussa yhteensä 4 500 henkilöä, mikä on 400 vähemmän kuin vuosi sitten. Hakkuukoneiden määrä laski reiluun 1 500:aan, samoin metsätraktoreiden. Yksityismetsien hakkuut kutistuivat heinäkuussa TIIA PUUKILA P uukauppatulojen sijoittaminen ei ole pitkään aikaan ollut yhtä hankalaa kuin tällä hetkellä. Markkinoilla myllertää. Britannian Brexit, Kiinan ja Yhdysvaltain kauppasota, Italian hallituksen kaatuminen ovat lisänneet epävarmuutta. "Mikä tekee tästä ajankohdasta poikkeuksellisen ja hankaloittaa sijoittajankin elämää, on nollassa olevat talletuskorot. Maailmalla puhutaan negatiivisista koroista, mikä on osittain realismia jo yrityksillä", analysoi OP ryhmän varallisuudenhoidon asiakkaiden johtaja Kai Kalajainen . Korkosijoitukset eivät kannata, ja varmaa lyhyen aikavälin tuottoa on vaikea, jopa mahdoton saada. Tämä tarkoittaa, että pian tarvittavat varat, esimerkiksi valtiolle tilitettävät alv-rahat, on pidettävä nyt visusti käyttötilillä. Pidemmän ajan osakesijoituksille kurssien laskupaineet tuovat mahdollisuuksia. Riskejä voi pienentää ajallisella hajautuksella eli sijoittamalla säännöllisesti tietyn summan, mikä tasaa kurssiheilahteluja. "Vaikea uskoa, että seuraavat kymmenen vuotta näyttävät sijoittajille yhtä huolettomilta kuin edelliset kymmenen vuotta. Senkin takia ajallinen hajautus on todella tärkeää", Kalajainen painottaa. Metsäteollisuus nosteessa Pitkän linjan metsäsijoittaja Jyrki Ketola sekä pörssimaailman konkari ja Osakesäästäjien keskusliiton hallituksen jäsen Tomi Salo neuvovat kumpikin pitämään tällä hetkellä taMetsärahojen kanssa ei kannata hätäillä Hajauta, pidä varoja nopeasti nostettavissa ja odota otollista hetkeä, neuvovat sijoittamisen asiantuntijat. Kohde: Kemeraja kesäkorjuu kelpoinen ensiharvennus Sijainti: Lapin maakunta Ostaja: Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu Hakkuukertymä: 596 m 3 Leimikon koko: 5,3 ha Muuta: Kohteella ei ole tehty taimikonhoitoa eikä varhaisperkausta. Kyseessä oli metsänomistajan ensimmäinen pystykauppa ja toiveena hyvä korjuujälki. Kemeratuet, noin 3,8 euroa kuutiolta, lisätään kantorahatuloihin ja maksetaan suoraan metsänomistajalle, mikä parantaa puukaupan kannattavuutta. Kemeratuilla kannattavuutta 0,5 1,0 1,5 2,0 2019 2018 2017 Viikko-ostojen määrät koko Suomessa Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Milj. €
• 13 AJASSA / 12.9.2019 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,39 ? 59,27 ? 44,05 ? 17,8 s 19,52 ? 16,92 ? 24,42 s 26,2 s Uudistushakkuu 58,56 ? 60,59 ? 46,43 19,93 s 21,68 ? 19 ? 27,85 s 28,45 ? Harvennushakkuu 51,01 ? 53,06 ? 39,22 ? 17,17 ? 17,8 ? 16,34 ? 22,73 ? 23,21 s Ensiharvennus 42,52 ? 41,49 ? 32,95 s 13,39 ? 13,43 ? 12,76 ? 18,98 ? Hankintahinnat 59,02 s 60,45 s 49,68 s 33,14 s 32,74 s 33,17 s 36,8 ? 36,94 s s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 57,63 ? 60,93 ? 43,22 ? 17,6 s 20,33 ? 17,22 ? 23,99 s 27,18 s Uudistushakkuu 59,25 ? 62,06 ? 45,19 ? 18,44 s 22,13 ? 18,83 ? 29,82 s Harvennushakkuu 53,78 ? 54,98 ? 38,53 s 17,56 ? 18,02 s 16,81 ? 23,54 s 24,93 s Ensiharvennus 12,67 ? 12,51 s Hankintahinnat 62,55 ? 63,27 ? 49,24 s 33,01 s 33,39 s 31,92 ? s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 57,09 ? 59,77 ? 42,41 s 17,86 ? 20,04 s 17,3 ? 24,65 s 26,8 s Uudistushakkuu 59,16 ? 60,76 ? 44,65 s 19,24 s 21,81 s 19,09 ? 30,19 s 29,83 s Harvennushakkuu 52,91 ? 53,81 ? 37,95 ? 17,64 ? 17,61 ? 16,77 ? 23,32 ? 23,01 ? Ensiharvennus 42,47 s 42,12 s 13,82 s 13,57 ? 13,07 ? Hankintahinnat 58,6 s 60,86 s 33,53 s 31,24 s 33,14 s s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,92 s 56,31 s 43,09 s 17 s 17,67 s 16,46 s 22,2 s 24,23 s Uudistushakkuu 56,81 s 58,17 ? 46,63 s 19,37 s 19,8 s 18,95 s 25,76 s 27,03 s Harvennushakkuu 48,05 ? 49,66 s 38,58 s 16,72 ? 17,45 s 16,53 s 21,66 ? 22,37 s Ensiharvennus 40,78 ? 35,65 ? 33,47 s 12,57 ? 12,47 ? 12,79 s Hankintahinnat 48,41 ? 32,96 ? 32,41 ? 33,02 s s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat 32,46 ? s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,08 ? 55,23 ? 38,17 s 18,14 ? 18,88 ? 16,87 ? 24,82 ? 26,25 ? Uudistushakkuu 56,65 ? 56,51 ? 21,07 ? 21,39 ? 19,15 s 27,8 ? 28,28 ? Harvennushakkuu 48,11 ? 49,85 ? 16,79 ? 16,2 ? 15,19 ? 22,57 ? 22,23 ? Ensiharvennus 42,11 s 41,83 s 14,01 ? 13,73 s 12,67 s Hankintahinnat 57,77 ? 56,44 ? 33,16 ? 33,15 ? 33,28 ? 38,35 s s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 49,77 s 47,7 s 16,97 s 15,02 s 23,65 s Uudistushakkuu 51,57 s 48,77 s 18,75 s 17,45 s 26,32 s Harvennushakkuu 46,9 s 44,14 s 15,91 s 13,85 s 21,84 s Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 59,26 s 60,48 s 46,79 ? 18,92 s 20,28 s 17,23 ? 25,32 s 27,35 ? Uudistushakkuu 61,03 s 61,99 s 49,13 ? 21,93 s 23,14 ? 19,46 ? 29,18 s 30,26 s Harvennushakkuu 54,3 ? 54,69 s 41,28 ? 18,42 ? 18,85 s 17,22 ? 24,43 s 25 s Ensiharvennus 43,35 s 32,12 s 13,89 ? 14 s 13,03 ? Hankintahinnat 61,29 s 61,74 s 52,12 s 34,24 s 33,69 ? 33,28 s Raakapuun hintatilastot, viikkojen 33–36 keskiarvo LAPPI KAINUU-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA KYMI-SAVO SAVO-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-SUOMI KOKO MAA Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Vaikka sijoitusnäkymät ovat harvinaisen ennalta arvaamattomat, puukauppoja ei kannata jättää väliin. Hajauttamalla ajallisesti, sijoittamalla eri toimialoihin ja odottamalla hintojen laskua voi turvata metsästä saadun varallisuuden säilymisen. Sami Karppinen vanomaista enemmän varoja koh­ teissa, joista rahat voi välittömästi sijoittaa eteenpäin. "Nyt näyttää siltä, että osakemark­ kinoilla on vielä painetta alaspäin", Salo arvioi. Sekä Ketola että Salo vinkkaavat, että kotimaiset metsäyhtiöt ovat täl­ lä hetkellä potentiaalisia sijoituskoh­ teita. Kaikkien kolmen taseet ja teh­ taat ovat loistokunnossa. "Kotimaisten metsäteollisuusyri­ tysten osakekurssit ovat tulleet mi­ nun näkövinkkelistäni turhankin reilusti alas", Ketola arvioi. Salo odottaa metsäosakkeiden vie­ lä halpenevan nykyisestä. "Jos nyt pitää johonkin näistä kol­ mesta laittaa metsärahat, niin lait­ taisin UPM:n, mutta en tällä hetkel­ lä. Antaisin hinnan pudota hieman." Ketola vinkkaa hajauttamaan si­ joituksia eri toimialoihin poikkeuk­ sellisen paljon. Yhtiöt, joiden taseet ovat kunnossa ja jotka maksavat kor­ keita osinkoja, ovat järkeviä kohteita. Mahdollisuuksia Ketola näkee eri­ tyisesti tuuli­ ja aurinkovoimassa. "Pysyisin kaukana tehtaista ja aloista, jotka tuottavat hiilidioksidi­ päästöjä ja sijoittaisin aloihin, joissa hiilidioksidipäästöjä vähennetään." Lyhytaikaiseen sijoittamiseen esi­ merkiksi metsäyhtiöiden asiakasbo­ nustilit ja ­sijoitusmahdollisuudet ovat toimiva vaihtoehto. Panosta omaan metsään Markkinoiden epävarmuus on li­ sännyt kiinnostusta vaihtoehtoi­ siin sijoituskohteisiin. Esimerkik­ si OP­ryhmän metsä­, kiinteistö­ ja vuokratuottorahastojen merkinnät ovat kasvaneet viime vuoden vas­ taavasta yli 130 prosenttia. Salo suhtautuu rahastoihin varauk­ sella. Ketola ei näe niissä ongelmaa, mutta metsä­ ja kiinteistömarkki­ nat ovat paikoin ylikuumentuneet. Lainarahalla ostettujen kiinteistöjen tuotto voi huveta, kun korot lähtevät jossain vaiheessa nousuun. "Tällä hinnalla metsä on muuttu­ nut turvasatamasta riskiksi minun näkökulmastani. Näen tuulivoiman hyvin samankaltaisena tuotteena ja huomattavasti turvallisempana kuin metsän", Ketola sanoo. Yksi asia näinä talouden aikoina on kuitenkin varmaa: omaan met­ sään kannattaa sijoittaa. Ketolan kokemuksen mukaan puukauppa­ tuloista noin 15 prosenttia on hyvä varata metsien hoitoon. Sekä Ketola että Salo nostavat peu­ kun kasvatuslannoitukselle. Sen avul­ la puukaupparahat voi saada poiki­ maan pörssikursseista riippumatta.
• 14 12.9.2019 / METSÄSTÄ Kuusen siemenet varisevat kukintaa seuraavana keväänä. Siemenvuodet toistuvat harvoin ja ennakoimattomasti, mitä ajatellaan puun strategiaksi siemeniä syöviä hyönteisiä vastaan. METSÄNHOITO MIKKO HÄYRYNEN K uusen luontainen uudistaminen on tunnetusti vaikeaa, mutta ihan mahdotonta se ei ole. Hyviä siemensatoja on harvoin, mutta parhaillaan sellainen kypsyy Vaasa–Suonenjoki–Joensuu-linjan eteläpuolella ja varisee ensi keväänä. Edellinen kuusen hyvä siemenvuosi oli Etelä-Suomessa viisi vuotta sitten. Onnistuessaankin kuusen luontaisesti syntyneet taimikot tapaavat olla epätasaisia ja aukkoisia, joten sekä raivaussahatöihin että täydentämiseen on varauduttava. Jos pisimmät taimet ovat yli viisimetrisiä ja lyhimmät alle puoli metriä, se näkyy puuston rakenteessa pitkään. Asiaa ei tarvitse nähdä ongelmana, jos tavoitteena on jatkuva kasvatus, mutta taimikonhoidon tarpeen ja oikean ajankohdan määrittäminen on vaikeaa. Taimiryhmiä on syytä harventaa jo varhaisperkauksessa. Siemenvuosi tietää taimia ja teettää hoitotöitä Vaikka uudistamisen laatu ei olekaan samaa kuin viljelyssä, niin kustannussäästö houkuttaa, sillä muokkaus ja istuttaminen maksaa tilattuna työnä kaikkineen noin tonnin hehtaarille. Suurimman hyödyn saa kohteilla, joiden viljellen uudistaminen on varmasti hankalaa, kuten kapeilla, hallanaroilla korpijuoteilla. ”Hyvän ja huonon kuusen siemenvuoden ero taimettumisessa on huomattava”, johtava tutkija Timo Saksa Luonnonvarakeskuksesta sanoo. ”Mutta taimien syntyminen ei yksin Kaistalehakkuu Maanpintaa avaava, mutta matala muokkaus Kaistaleen leveys 50 metriä, mutta 25 metriä kohdissa, joissa siementävää puustoa on vain toisella puolella Kaistale itä-länsi-suunnassa, jolloin etelänpuoleinen reunametsä varjostuksellaan vähentää heinittymistä ja tasaa päivittäistä lämpötilavaihtelua Valmiina siemenvuoteen Parhaillaan kypsyy siemensato, joka avaa Etelä-Suomessa kuusen luontaisen uudistamisen aikaikkunan. 1. Jos laskee kuusen hyvän siemensadon varaan, niin nyt on Etelä-Suomessa sen aika. Seuraavaa mahdollisuutta ei voi tietää. 2. Kuusen luontainen uudistaminen on ensisijaisesti kaistalehakkuuta, mutta suojuspuuhakkuukin hyötyy siemenvuodesta. 3. Paras hyöty tulee hallanaroilla korpijuoteilla. 4. Kaistaleet hakataan itä-länsisuunnassa. 5. Raivaussahatöihin on varauduttava. 6. Taimikosta tulee epätasainen, täydennysistutuksen kustannukset tulee tiedostaa. Sami Karppinen Luke/ Erkki Oksanen Kaistalehakkuu on vähänkäytetty uudistamismenetelmä, mutta sillä on etunsa etenkin hallanarkojen korpijuottien uudistamisessa. Siemenvuoden vinkit
• 15 METSÄSTÄ / 12.9.2019 ratkaise, vaan myös jatkokehitys.” Pituuskehityksessä luontainen taimi jää istutustaimesta jälkeen. Saksa arvioi, että istutustaimet saavat 4–5 vuoden kasvua vastaavan etumatkan. ”Eikä luontainen uudistaminen ole taimikonhoitovapaa menetelmä. Hyvänä siemenvuotena taimia tulee muokatulle maalle kymmeniä tuhansia hehtaarille.” Kaistaleita korpijuotteihin Kuusen luontaisen uudistamisen menetelmiä on muutamia, mutta siemenvuoden edut pääsevät oikeuksiinsa kaistalehakkuussa. Kaistalehakkuu ja reunametsäsiemennys on luontaisesti hyvin taimettuvien kohteiden uudistushakkuutapa. Otollisimpia kohteita ovat rahkasammaleiset korpijuotit. Pohjois-Suomessa kaistalehakkuuta käytetään myös kangasmailla. ”Viljava korpikohde on otollisin, sillä niissä normaalin avohakkuun, muokkauksen ja istutuksen kanssa olisi ongelmia pintakasvillisuuden ja mahdollisesti myös hallan vuoksi.” Korpijuotteihin tulee runsaasti koivua. Taimikonhoitoa piisaa, mutta koivu voi toimia myös hallasuojana. Kaistaleen enimmäisleveytenä pidetään 50 metriä, kun siementävää puustoa on molemmin puolin. Jos kaistaleen toisella puolella on taimikko, suositeltava leveys on enintään 25 metriä. Kaistalee tulee avata itä-länsi -suuntaisesti, jotta reunametsä varjostaa uudistusalaa ja vähentää heinittymistä. Maanpintaa avaava laikutus tai äestys parantaa itämisoloja huomattavasti. MäKaistalehakkuu Maanpintaa avaava, mutta matala muokkaus Kaistaleen leveys 50 metriä, mutta 25 metriä kohdissa, joissa siementävää puustoa on vain toisella puolella Kaistale itä-länsi-suunnassa, jolloin etelänpuoleinen reunametsä varjostuksellaan vähentää heinittymistä ja tasaa päivittäistä lämpötilavaihtelua ”Puukauppaa tehdään säännöllisesti, ei siemenvuosiin tähdäten.” MIKKO HÄYRYNEN KYLVÖ ei ole luontaista uudistamista, mutta kuitenkin sinne päin. Yleisen ymmärryksen mukaan kuusen kylvö ei vain onnistu, ilman perusteluja. Mäntyyn verrattuna asian tekeekin vaikeaksi, että kuusen maat ovat rehevämpiä ja siemenestä syntyvät taimet eivät selviä heinikosta. Mutta on olemassa pieni mahdollisuus männyn ja kuusen kasvupaikkojen eli puolukkaja mustikkatyypin rajalla, hiekkaisilla tai hietaisilla mailla. Kuusen kylvötaimet menestyvät parhaiten laikkujen reunassa, joten keskelle laikkua ei kannata kylvää. Jos laskee varman päälle, niin voi käyttää sekakylvöä, jossa on 200 grammaa männyn siemeniä ja 200 grammaa kuusta hehtaarille. Siemenet maksavat noin 400 euroa, mätästys 300 euroa ja työtä menee päivä hehtaarille. Sekakylvöä voi perustella hirvituhoriskin pienentämisellä ja että luonto saakoon itse päättää mitä haluaa kasvaa. Kylvökin käy tästystä Saksa ei suosittele, sillä mättään pinta kuivuu herkästi ja toisaalta kova sade saattaa viedä mennessään siemenet ja pienet sirkkataimetkin. Sekastrategian edut kyseenalaiset Omassa metsässään Saksa voisi käyttää kaistalehakkuuta nimenomaan hyvänä siemenvuotena, mutta ei muuten. ”Puukauppaa tehdään pikemmin säännöllisesti kuin siemenvuosiin tähdäten.” Saksa ei oikein usko sekastrategioihin, joissa luontaista uudistamista täydennetään istutustaimilla. Täydennystaimien pitää olla isoja, jolloin ne ovat kalliimpia ja työ hidasta, ja kustannus lähentelee tavanomaista istutuskustannusta. Saksa muistuttaa, että harvallakin istutustiheydellä päästään parempiin tuloksiin kuin luontaisella uudistamisella keskimäärin. Suojuspuuhakkuu ei niin siemensatoriippuvainen Kuusella ei käytetä siemenpuuhakkuuta muun muassa siksi, että voimakas valo-olosuhteiden muutos tappaisi jo syntyneet taimet, ja heinittyminen tukahduttaisi syntyvät taimet. Mutta suojuspuuhakkuu on lähinnä siemenpuuhakkuuta. Erona on, suojuspuuhakkuussa emopuita jätetään enemmän, taimia pitää olla jo ennen hakkuuta, ja yleensä maanmuokkausta ei käytetä. Vaikka suojuspuuhakkuukin hyötyy hyvästä siemensadosta, niin Saksa näkee, että se ei varsinaisesti ole kytköksissä siemenvuoteen. ”Suojuspuuhakkuussa on selvästi näkyvissä, että tämä kohde taimettuu, ja hakkuutapa lähtee enemmän kohteesta kuin siemenvuodesta.” Pienaukkohakkuu on suojuspuuhakkuun tavoin jo olemassa olevien taimien kasvuolosuhteiden parantamista eikä menetelmä oikein toimi siemenvuoden hyödyntämismielessä. Maanpinnan avaaminen tuottaa koivuvitikon ja haluttu kuusettuminen käynnistyy hitaasti. Kuusen hyvä siemenvuosi ja muokattu maa on yhdistelmä, joka saattaa tuottaa tuhansia taimia hehtaarille. Luke/ Erkki Oksanen Grafiikka: Tiina Aaltonen Luke/ Erkki Oksanen Suojuspuuhakkuu hyötyy siemenvuodesta, mutta ei edellytä sitä. Taimiainesta pitää olla jo ennen hakkuuta.
• empowering people. RASKAISIIN TÖIHIN, KEVYET RATKAISUT. — LÖYDÄ JÄLLEENMYYJÄSI STIHL.FI — AKKUpuhallin BGA 56 akulla ja laturilla Ergonomisesti tasapainotettu, sulavalinjainen akkupuhallin mukavaan ja vaivattomaan työskentelyyn. Pyöreä suutin ja pehmeä kahva. Kolmiportainen pituussäädettävä puhallusputki, jolla puhallusteho voidaan asettaa optimaaliseksi. Käyttöaika kahdella akulla noin 50 minuuttia. Ostajalle lisäakku puoleen hintaan! Käyttöaika kahdella AK 20 akulla noin 50 minuuttia. SUOSITUSHINTA AK 20 akulla ja AL 101 laturilla 269 €. KAMPANJA 239€ — akkusaha msa 140 c-b akulla ja laturilla Kevyt akkumoottorisaha hyvällä suorituskyvyllä tontin hoitoon ja yksinkertaisiin sahaustöihin. Pehmeä kahva, nopea ja kätevä ketjunsäätö STIHL teräketjun pikakiristyksen ansiosta. Helppo käynnistää, hiljainen ja kätevä käyttää! Ostajalle lisäakku puoleen hintaan! Käyttöaika kahdella AK 30 akulla noin 90 minuuttia. SUOSITUSHINTA AK 30 akulla ja AL 101 laturilla 389 €. KAMPANJA 369€ — STIHL Syksyn Merkit ja lisäakkukampanja voimassa valtuutetuilla jälleenmyyjillä 15.11.2019 asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Tutustu tarjouksiin ja löydä lähin jälleenmyyjäsi osoitteessa stihl.fi painepesuri RE 143 PLUS Ihanteellinen vaativammalle käyttäjälle. Säilytyspaikat suuttimille: roottorija viuhkasuutin. Integroitu letkukela, pesuaineen annostelujärjestelmä ja 2 litran pesuainesäiliö. SUOSITUSHINTA 699 €. KAMPANJA 499€ — painepesuri RE 163 PLUS Vankka ja laadukas vaativan käyttäjän painepesuri. Letkukela 12 metrin teräspunoskorkeapaineletkulla, litteä tekstiililetku kelalla, veden paineen / määrän säädin, painemittari, pesuainesäiliö ja pesuaineen annostelujärjestelmä. SUOSITUSHINTA 799 €. KAMPANJA 579€ — LEHTIpuhallin BR 450 C-EF Tehokas reppupuhallin sähkökäynnistystoiminnolla helppo uudelleenkäynnistys laitteen ollessa selässä! 2-MIX moottori, portaaton puhallusputken pituuden säätö, lukittava kaasuvipu pysäytyspainikkeella. Kantokahva. SUOSITUSHINTA 769 €. KAMPANJA 699€ — MOOTTORISAHA MS 241 C-M VW Moottorisaha suurella teholla ja alhaisella painolla. Metallirunko. Vakiona M-Tronic moottorinohjausjärjestelmä. HD2-suodatin pitkällä huoltovälillä. Yhdistelmäkatkaisimen ansioista helppo käynnistää. Erinomainen harvennettaessa tiheää metsää! Sähkölämmitteiset kahvat ja kaasutin. SUOSITUSHINTA 839 €. KAMPANJA 699€ — raivaussaha FS 410 C-EM K Raivaussaha lyhyellä runkoputkella erityisesti metsätöihin. ErgoStart kevytkäynnistys, M-Tronic moottorinohjaus. Varustettu Advance X-TREEM metsurin valjailla ja HP -sahaterällä. SUOSITUSHINTA 959 €. KAMPANJA X-TREEM VALJAILLA — raivaussaha FS 460 C-EM K Haastaviin olosuhteisiin vahva raivaussaha lyhyellä runkoputkella metsätöihin. ErgoStart kevytkäynnistys, M-Tronic moottorinohjaus. Varustettu Advance X-TREEm metsurin valjailla ja HP -sahaterällä. SUOSITUSHINTA 1089 €. KAMPANJA 869€ — KAMPANJA 979€ —
• empowering people. RASKAISIIN TÖIHIN, KEVYET RATKAISUT. — LÖYDÄ JÄLLEENMYYJÄSI STIHL.FI — AKKUpuhallin BGA 56 akulla ja laturilla Ergonomisesti tasapainotettu, sulavalinjainen akkupuhallin mukavaan ja vaivattomaan työskentelyyn. Pyöreä suutin ja pehmeä kahva. Kolmiportainen pituussäädettävä puhallusputki, jolla puhallusteho voidaan asettaa optimaaliseksi. Käyttöaika kahdella akulla noin 50 minuuttia. Ostajalle lisäakku puoleen hintaan! Käyttöaika kahdella AK 20 akulla noin 50 minuuttia. SUOSITUSHINTA AK 20 akulla ja AL 101 laturilla 269 €. KAMPANJA 239€ — akkusaha msa 140 c-b akulla ja laturilla Kevyt akkumoottorisaha hyvällä suorituskyvyllä tontin hoitoon ja yksinkertaisiin sahaustöihin. Pehmeä kahva, nopea ja kätevä ketjunsäätö STIHL teräketjun pikakiristyksen ansiosta. Helppo käynnistää, hiljainen ja kätevä käyttää! Ostajalle lisäakku puoleen hintaan! Käyttöaika kahdella AK 30 akulla noin 90 minuuttia. SUOSITUSHINTA AK 30 akulla ja AL 101 laturilla 389 €. KAMPANJA 369€ — STIHL Syksyn Merkit ja lisäakkukampanja voimassa valtuutetuilla jälleenmyyjillä 15.11.2019 asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Tutustu tarjouksiin ja löydä lähin jälleenmyyjäsi osoitteessa stihl.fi painepesuri RE 143 PLUS Ihanteellinen vaativammalle käyttäjälle. Säilytyspaikat suuttimille: roottorija viuhkasuutin. Integroitu letkukela, pesuaineen annostelujärjestelmä ja 2 litran pesuainesäiliö. SUOSITUSHINTA 699 €. KAMPANJA 499€ — painepesuri RE 163 PLUS Vankka ja laadukas vaativan käyttäjän painepesuri. Letkukela 12 metrin teräspunoskorkeapaineletkulla, litteä tekstiililetku kelalla, veden paineen / määrän säädin, painemittari, pesuainesäiliö ja pesuaineen annostelujärjestelmä. SUOSITUSHINTA 799 €. KAMPANJA 579€ — LEHTIpuhallin BR 450 C-EF Tehokas reppupuhallin sähkökäynnistystoiminnolla helppo uudelleenkäynnistys laitteen ollessa selässä! 2-MIX moottori, portaaton puhallusputken pituuden säätö, lukittava kaasuvipu pysäytyspainikkeella. Kantokahva. SUOSITUSHINTA 769 €. KAMPANJA 699€ — MOOTTORISAHA MS 241 C-M VW Moottorisaha suurella teholla ja alhaisella painolla. Metallirunko. Vakiona M-Tronic moottorinohjausjärjestelmä. HD2-suodatin pitkällä huoltovälillä. Yhdistelmäkatkaisimen ansioista helppo käynnistää. Erinomainen harvennettaessa tiheää metsää! Sähkölämmitteiset kahvat ja kaasutin. SUOSITUSHINTA 839 €. KAMPANJA 699€ — raivaussaha FS 410 C-EM K Raivaussaha lyhyellä runkoputkella erityisesti metsätöihin. ErgoStart kevytkäynnistys, M-Tronic moottorinohjaus. Varustettu Advance X-TREEM metsurin valjailla ja HP -sahaterällä. SUOSITUSHINTA 959 €. KAMPANJA X-TREEM VALJAILLA — raivaussaha FS 460 C-EM K Haastaviin olosuhteisiin vahva raivaussaha lyhyellä runkoputkella metsätöihin. ErgoStart kevytkäynnistys, M-Tronic moottorinohjaus. Varustettu Advance X-TREEm metsurin valjailla ja HP -sahaterällä. SUOSITUSHINTA 1089 €. KAMPANJA 869€ — KAMPANJA 979€ —
• 18 12.9.2019 / METSÄSTÄ SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuvat N otkelmassa oli joulukuuhun 2018 asti mahtava kuusikko. Suurimmat puut yltivät 40 metriin. Runsaasta puustostaan huolimatta metsä ei ollut kovin vanha. Nykyisen omistajan isä on ollut nuorena poikana kuusia istuttamassa, ilmeisesti 1920-luvun alkupuolella. Pääosa hakkuusta on tuoretta kangasta, osa lehtomaista kangasta ja alareunassa on entistä peltoa, jossa on jo lehdon piirteitä. Tässä kuvataan vain järeän kuusikon alla ollutta tuoretta ja lehtomaista kangasta. Tarkastelun ulkopuolelle jätetään säästöpuuryhmät, alaosan entinen pelto, tienvarret ja pelloille johtanut vanha tieura. Aloitimme aukon tarkkailun vasta, kun hakkuutähteet oli kesäkuussa koottu kasoihin ajotien varteen. Siksi meillä ei ole havaintoja latvusten ja oksien houkuttelemista puulla elävistä hyönteisistä. Varmasti siellä parveili keväällä suurin joukoin tavallisimpia kuusta ravintonaan käyttäviä sarvijääriä ja kaarnakuoriaisia kuten kuusijääriä, kirjanpainajia ja tähtikirjaajia. Mitä hakkuissa hävisi? Pelkkä hakkuu ei tuhoa aluskasvillisuutta. Se suorastaan hyötyy harvennuksista, kun pohjalle tulee enemmän valoa – siinä on jatkuvan kasvatuksen etu. Sen sijaan avohakkuu muuttaa metsän oloja perinpohjaisesti. Puut sekä rungoilla ja latvuksessa elävät lajit tuhoutuvat. Metsän suojaisa pienilmasto vaihtuu ääreväksi: tuulet puhaltavat, aurinko paahtaa ja lämpötilat vaihtelevat voimakkaasti. Jo pelkkä pienilmaston muutos on varjoa suosiville lajeille liiElämää hakkuuaukolla Rusokukkajäärä etsii sopivaa lahopuuta jälkeläistensä asuinpaikaksi. kaa. Lisäksi koneet ruhjovat osan kasveista ja suuri osa alasta peittyy hakkuutähteisiin. Tältä hakkuulta katosivat kokonaan ainakin yövilkka, isokastesammal ja isokynsisammal; metsäimarre sinnitteleet muutaman kannon tyvellä. Sammalpeite tuhoutui lähes täysin: mikä ei hautautunut ja homehtunut oksakasojen alla, sen tuhosi heinäkuun paahde. Kesä oli poikkeuksellisen kuiva – kesäkuukausien sademäärä oli 63 milliä. Erityisesti heinäkuu oli kuiva ja helteinen, lämpötila välillä yli 30 astetta. Kun hakkuutähteet oli viety pois, maanpinta oli liian kuiva siementen itämiseen. Siksi aukko oli vielä syksylläkin alussa alakuloisen ruskea. Kuivuuden vaikutus näkyi erityisen selvästi, kun vertasi aluetta läheiseen aukkoon. Metsä oli samanlaista vankkaa kuusikkoa, mutta se hakattiin muutamia kuukausia aikaisemmin. Hakkuutähteet korjattiin jo syksyllä, maa muokattiin ja taimet istutettiin toukokuussa. Kasvit pystyivät käyttämään hyväkseen sekä alkukesän sateet että runsaan valon. Vaikka aukkojen ikäero on vain muutamia kuukausia, tämä aukko oli laidalta katsottuna vihreä. Keväällä istutetut taimetkin olivat hyvin selvinneet heinäkuun helteistä ja kuivuudesta. Mitä säästyi? Notkelman kuusikko oli ikäisekseen harvinaisen terve – tyvilahoa ei paljon ollut ja kesken kasvunsa maahan rojahtaneita runkojakin oli vain muutama. Enimmät maapuut jauhautuivat koneiden alla ja aukolle jäi poikkeuksellisen vähän kuollutta runkopuuta. Suuri osa siitä on levymäisiä tai pölkkymäisiä tyvileikkoja. Säästöpuiksi on jätetty kaksi puuryhmää: kumpareelTuore hakkuuaukko näyttää tieltä katsottuna rumalta autiomaalta – raiskioiksihan niitä moni nimittääkin. Aukolle kävelemään uskaltava huomaa, kuinka elämä versoo hakkuutähteiden keskeltä.
• 19 METSÄSTÄ / 12.9.2019 Uudistusalalta on jo hakkuutähteet kuljetettu tien varteen, mutta sitä ei ole vielä laikutettu. Kuivan kesän vuoksi hakkuuala on pysynyt ruskeana. Kuivanakin kesänä ajokoneen runnomassa urassa kosteus on riittänyt männyn siemenen itämiseen. Lehtokurppa löysi hakkuun laidalta suojaisan pesäpaikan. le solakoita mäntyjä ja alareunaan järeitä haapoja. Muutama kuusi ja koivu katkaistiin pökkelöitymään asuinpaikaksi kololinnuille ja lahopuun lajeille. Linnustokin oli vähäinen. Aukolla havaittiin pesivänä vain lehtokurppa, joka oli heinäkuun lopulla löytänyt suojaisen paikan säästöpuuryhmän laidalta nuoren näreen alta. Siinä yhdistyi lavea näköala ja suojaisa pesäpaikka. Lukuisat linnut kyllä etsivät kesän mittaan ravintoa aukolta. Keskellä päivää näin tekopökkelön päällä huuhkajan. Aukko kuului myös viirupöllön, varpuspöllön, hiiri-, nuolija tuulihaukan saalistusalueisiin. Revitty ampiaispesä kertoi mehiläishaukankin vierailleen siellä. Vihreätä on laikuittain. Aukolla kasvoi kuitenkin kesällä 2019 jo ainakin 35 kasvilajia. Hakkuusta hengissä selvinneitä, juurista tai maavarsista vesoneita lajeja oli 21, kuten pihlaja, haapa, mustikka, maitohorsma, sananjalka ja metsäalvejuuri. Sammalen ja karikkeen sekaan vuosikymmenten mittaan karisseet kovakuoriset siemenet uinuvat kunnes puuston tuho räjäyttää siemenpankin. Nyt siementaimia oli vain ajourilla, missä ne selviytyivät kevätkosteuden turvin. Maaperän siemenvarastosta oli itänyt 9 lajia, joista peltopillikettä, kalvaspiippoa ja huhtakurjenpolvea ei kasvanut kuusikossa. Vatun taimia oli runsaasti. Huhtakurjenpolvelle heinäkuun paahde ei ollut itämisen este. Entisaikaan huhtakurjenpolvi oli tyypillinen, joskaan ei kovin yleinen, kuloja kaskimaiden ruoho, mutta aurinkoisina kesinä hakkuuaukkojenkin paahde riittää herättämään ehkä satoja vuosia uinuneen siemenen. Maitikat ovat yksivuotisia loiskasveja, jotka elävät varttuneessa metsässä. Ne eivät muodosta siemenpankkia, sillä siemenet itävät normaalisti seuraavana keväänä. Huomiota kiinnittivät aukolla epätavallisen rehevät, suorastaan pensasmaiset metsämaitikat. Mutta mihin metsämaitikan rehevä kasvu perustui? Sehän on loinen, jonka kyky omaehtoiseen ravinnonhankintaan on heikko. Ehkä se sai voimansa kuusten vielä elävistä juurista ja niiden juurisienistä. Tuulikin toi aukolle siemeniä. Syvälle painuneissa ajourissa, joissa on ollut paljasta ja kosteata maata tarjolla, kasvoi amerikanhorsman, kalliovillakon ja raidan sekä yksittäisiä kuusen ja männyn taimia. Kosteimmassa painanteessa on jopa suohorsmaa ja osmankäämiä! Kalliovillakon, horsmien ja osmankäämin siemenet lienevät tulleet jo talvella; pajujen taimet ovat tämän kevään kukinnan satoa. Suuri kertomus kasvien toipumisesta ja elämän palaamisesta aukolle jääkin ensi kesään. Seuraamme tulevien vuosien aikana yhden hakkuuaukon elämää ja muutoksia. Mustikan maanpäälliset osat tuhoutuvat hakkuissa, mutta maavarsisto säilyy suurelta osin. Hento verso nousee hakkuutähteiden joukosta. Haapajärvi Luumäki
• 20 12.9.2019 / METSÄSTÄ natessa vapaillaan metsänhoitohommiin. ”Maajoukkueen naisurheilijat ovatkin jo välillä huomautelleet, että voitaisiinko välillä puhua jostain muustakin kuin metsänhoidosta”, Seppälä nauraa. Mieli rauhoittuu metsässä Metsänhoito kuuluu olennaisena osana myös Seppälän vapaa-aikaan. Jos harjoittelu alkaa välillä jostain syystä stressaamaan, suuntaa hän auton keulan kohti Haapajärvellä Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevaa lapsuudenkotiaan. ”Kun nappaa sahan kainaloon ja lähtee muutamaksi päiväksi sahaamaan, niin siinä mieli rauhoittuu nopeasti. Metsänhoitotyöt ovat mukavia, koska oman työnsä tulokset pystyy näkemään heti konkreettisesti”, Seppälä pohtii itse noin viisi vuotta sitten istuttamansa kuusitaimikon laidassa. Vaikka Seppälä ei vielä ole varsinaisesti metsänomistaja, on hän ollut pikkupojasta lähtien mukana hoitamassa pappansa ja vanhempiensa omistamia metsiä peltojen halkomalla Haapajärvellä. ”Polttopuuhommia, taimikoiden raivauksia ja istutustöitä. Niistä on syntynyt METSÄNOMISTAJA SAMI KARPPINEN, teksti ja kuvat M itä tekevät Suomen miesten maajoukkueen ampumahiihtäjät illalla majapaikassaan Itävallassa, kun takana on neljä tuntia fysiikkatreeniä ja ampumaharjoituksia? Keskustelevat tietysti metsänhoidosta. ”Esimerkiksi Hiidensalon Ollilla on metsää Lohjalla. Niinpä juttelemme paljon metsäasioista ja vaihdamme ajatuksia. Iltaisin ainakin yhdellä neljästä on aina Metsätilat.fi-sivusto auki, kun tutkimme, millaisia tiloja eri puolilta Suomea löytyy”, kertoo juuri Itävallasta Suomeen palannut Tero Seppälä . Joensuussa parhaillaan metsätalousinsinööriksi opiskeleva 23-vuotias Seppälä on nyt kolmatta vuotta mukana maajoukkueessa. Miehen into metsäasioihin on sen verran kova, että se on tarttunut koko miesten joukkueeseen, vaikkei kaikilla suoraa kytköstä metsänomistamiseen olekaan. Siinä missä päävalmentaja Jonne Kähkönen ohjeistaa Seppälää treeneissä ja kisoissa, antaa Seppälä luotsilleen käytännön vinkkejä tämän suunRaivuulta rentoutta ampumapaikalle Ampumahiihtäjä Tero Seppälän kipinä metsäasioihin on tarttunut myös muihin maajoukkueurheilijoihin. "Maajoukkueen naisurheilijat haluaisivat puhua muustakin kuin metsänhoidosta." Tero Seppälä ei vielä ole itse metsänomistaja, mutta hän on päässyt pienestä pojasta alkaen metsähommiin papan ja omien vanhempiensa metsätiloilla. Seppälän viisi vuotta sitten istuttama kuusikko alkaa olla jo varhaisperkauksen tarpeessa. Tero Seppälä rauhoittuu metsässä. Haapajärvi
• 21 METSÄSTÄ / 12.9.2019 tuntuma metsätöihin, joita olen tehnyt välillä myös naapurimetsänomistajille. Opiskelut ovat sittemmin laajentaneet käsitystä metsänhoidosta ja metsäalasta.” Metsä vei Seppälän mennessään yläasteen loppuvaiheessa, kun hän oli tutustumassa työelämään Metsähallituksella. ”Olin ajatellut maataloudesta ammattia, mutta harjoittelujakson hyvät kokemukset muuttivat suunnitelmiani. Niinpä hain lukion jälkeen opiskelemaan metsätalousinsinööriksi.” Urheilu-ura edellä Joensuu on osoittautunut Seppälälle erinomaiseksi paikaksi niin opintojen kuin harjoittelunkin kannalta. ”Kontiolahdelta löytyy Suomen ainoa maailmancup-tasoinen harjoittelupaikka. Treenaaminen ja opiskelu on ollut helppoa yhdistää ja koulu on suhtautunut poissaoloihin joustavasti”, Seppälä kiittelee. Hän onkin edennyt opinnoissaan lähes normaalivauhtia kavuten samaan aikaan urheilijana kohti maailman kirkkainta huippua. ”Nyt käynnistyy neljäs opiskeluvuosi, ja kurssit on pääosin suoritettu. Seuraavana pitäisi ryhtyä tekemään opinnäytetyötä, mutta aihe on vielä avoinna.” Seppälällä on vahva usko siihen, että tulevaisuudessa työpaikkakin löytyy metsäalalta. ”Esimerkiksi puunostajan työ voisi olla mielenkiintoinen vaihtoehto. Toisaalta myös puunkorjuuyritykset ovat kasvaneet ja tarvitsevat metsätalousinsinöörejä palvelukseensa yhä useammin. Paikallinen sahayritys Ha-Sa on myös merkittävä työllistäjä.” Ennen metsämiestaivaltaan Seppälä aikoo keskittyä täysipainoisesti ampumahiihtäjän uraan. Tulevan kauden päätavoitteet ovat maailmancupissa ja MM-kisoissa, jonne annetaan näyttöjä alkukauden kisoissa. ”Pidemmällä tähtäimellä olympialaiset Kiinassa 2022 ja Italiassa 2026 ovat minulle tärkeitä tavoitteita. Ampumahiihdossa yleensä kilpailukokemus tuo suorituksiin varmuutta, joten menestyä ja kehittyä voi myös hieman vanhemmalla iällä. Kaisa Mäkäräinen on tästä loistava esimerkki.” MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. PALSTALLA PITÄISIKÖ PUUTUOTTEEN KÄYTTÄJÄÄ neuvoa puun käyttökohteista ja oikeasta käytöstä? Lyhytnäköinen vastaus on, että ei, koska nopeasti vaihtoon menevät puurakenteet vain lisäävät puun menekkiä. Voi kuitenkin arvioida, että enemmän painaa puun maineen menettäminen, jos sitä käytetään vääriin kohteisiin tai väärällä tavalla niin, ettei puu kestä käytössä kohtuullista aikaa. Viime vuosina on äänessä ollut koulukunta, joka vastustaa puisen ulkoverhouksen tai hirsiseinän suojausta. Arvion mukaan luontaisesti harmaantuva puu on kaunista katseltavaa. Lyhyellä aikavälillä niin voi ollakin. Mutta tutkitaanpa kuvan hirsiaittaa. Oikeanpuoleinen seinä on vastaanottanut lounaasta satakunta vuotta auringonsäteilyä. Sen vaikutuksesta hirret ovat alkaneet hajota. Voimakas auringonsäteily on aiheuttanut puuhun mikrohalkeamia, joiden vuoksi puun kosteus on alkanut sateissa lisääntyä. Ultraviolettisäteily on luultavasti myös hajottanut puun luontaisia suoja-aineita, ja se on mahdollistanut sienten ja bakteereiden hajotustyön. Vasemmanpuoleinen seinä on luoteeseen päin. Aurinko on saattanut luoda keskikesän iltoina viime säteitään seinään, mutta muuten se on saanut olla varjossa. Tyylikäs harmaa sopii hyvin satavuotiaalle. Voi veikata, ettei hirsisen ökytalon omistaja tee lastenlasten lasten mielestä hyvää ratkaisua, jos etelään paistavat seinät jätetään oman onnensa nojaan muka harmaantumaan. MAALIN VÄRI VAIKUTTAA PALJON. Vaaleaksi maalattu puuverhous heijastaa auringon lämpösäteilyä hyvin. Jos taas tummaa kautta elävä arkkitehti saa tahtonsa läpi, maalin alla oleva puu kuumenee kesähelteellä. Puun lämpölaajeneminen on vähäinen eikä vaikuta tapahtumiin, mutta auringossa lämmenneen laudan kosteus alenee lähelle nollaa. Kosteuden alentuessa puu kutistuu, jolloin syntyy mikrohalkeamia. Kun puu päivällä kuivuu ja yöllä kostuu, jatkuva vaihtelu rapauttaa rakenteen ja nopeuttaa puun ja sitä peittävän maalin vanhenemista. Maalin alla olevan puun lämpenemiseen vaikuttaa näkyvän valon lisäksi infrapunasäteily. Maailmalla on kehitelty maaleja, joissa myös infrapunasäteily pyritään heijastamaan pois. Hyvin tummissa väreissä tekniikka ei toimi, joten ainakaan auringon puoleisille seinille ei oikein tohdi suositella tummaa maalia. Se, että ainakin asuntomessujen tarjonnan mukaan musta on muotiväri, taitaa heittää epäilyksen varjon värisuunnittelijoiden tekniselle osaamiselle. PUU KOSTUU AINA . Rakennuksen pitkäaikaiskestävyyden kannalta perusniksi on huolehtia, että puu myös kuivuu. Kunnolliset räystäät tarvitaan aina, jotta kastunut ulkoverhous saadaan myös kuivumaan. Ja ainakin avoimella merenrannalla varakkuutta voisi osoittaa muulla tavalla kuin rakennuksen yltiöpäisellä korkeudella. Vihoviimeinen temppu on maalata esimerkiksi grillikatoksen hirsi yltympäri muka vedeltä suojaavalla maalilla. Jos ja kun hirteen joka tapauksessa tuleva kosteus ei pääse pois mitään kautta, lahoamista ei voi estää. Kun käyttää puuta, ainakin perusteet kannattaa opetella. Puurakennus kannattaa suojata Vanhan aitan nurkka opettaa puun käyttöä. Kokemusta ja nuoruutta yhdistävällä Suomen maajoukkueella on jo ensi talven MM-kisoissa realistiset mitalisaumat etenkin sekaviestissä, jossa joukkue sijoittui viime vuoden olympialaisissa kuudenneksi. Metsäpinta-alan kasvattaminen kiinnostaa Seppälöiden tilalla Kalajoen rantamaisemissa maaja metsätaloutta harjoitetaan nykyään pienimuotoisesti päivätöiden ohessa. Seppälää kiehtoo kuitenkin ajatus metsäpinta-alan kasvattamisesta. Tosin kuumentuneet metsätilamarkkinat eivät tee lisämaan hankkimista helpoksi. ”Käyn usein katsomassa myyntiin tulevia metsätiloja maastossa. Vertailen vähän harrastusmielessäkin sitä, miten oma arvio puustosta osuu yksiin myyntiesitteiden tila-arvioiden kanssa. Myyntihinnat tiloilla tuntuvat vain nousevan aina tosi korkeiksi.” Seppälä hankkisi itselleen mielellään taimikkovaltaisen tilan, jonka tuottoon pääsisi omilla hoitotoimilla vaikuttamaan. ”Sellaiseen voisi päästä kohtalaisella rahallisella panostuksella kiinni. Olen sen verran nuori, että ehtisin todennäköisesti hyötymään taimikoistakin aikanaan.” Metsälehti sponsoroi Tero Seppälää. Papan palstalle mäntytaimikkoon ilmestyneet nuolukivet saivat Tero Seppälän ohjeistamaan metsästäjiä. Myytävien metsätilojen kiertäminen ja puustoarvioiden tarkastelu on Seppälän harrastus. ”Eikös tosiammattilaiset käytä peukaloa relaskooppina”, mies tuumaa.
• 22 12.9.2019 / METSÄSTÄ ANNE HELENIUS, teksti ELSE KYHÄLÄ, kuvat K ämmenellä lepää kuusisenttinen ja läpimitaltaan ysimillinen, sorvattu puutappi. Kyseessä pakuriymppi, pakurin viljelemiseen tarvittava sienisiirre. ”Ymppi on kuin koivu pienoiskoossa. Tämä puutikku on pakurisienen ruokaa”, kertoo Janne Mankki pakuriymppejä ja -tuotteita markkinoivasta Suomen Pakuri Oy:stä. Teoriassa pakurinviljely vaikuttaa yksinkertaiselta. Isäntäkoivun on oltava terve ja läpimitaltaan vähintään kymmensenttinen. Aluksi kymppimillisellä poranterällä surautetaan ympille sopiva, noin seitsemän sentin pituinen kolo. Sitten työnnetään ymppi reikään ja laitetaan haavasuojaa päälle. Samaan koivuun voi laittaa puun koosta riippuen 2–5 ymppiä. Lopuksi odotellaan. Kolmen vuoden päästä koivun pintaan ilmestyy kohoumia, ja noin neljän vuoden kohdalla pakurikääpä puskee tuohen läpi. Noin seitsemässä vuodessa sato on vihdoin valmis kerättäväksi. Yhdestä ympistä arvioidaan tulevan noin puoli kiloa kuivattua pakuria per sato. Ensisadon jälkeen koivu voi tuottaa samoista ympeistä uudet pakurit jo neljän vuoden kuluttua. Prosessi on lyhyempi, koska puun sairastumisvaihe jää pois. Maksimissaan koivu voi tuottaa kolme satoa. Alustavat tutkimustulokset menetelmän toimivuudesta ovat lupaavat. Itä-Suomen yliopiston ja Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tekemän Raharääseikkö-tutkimuksen mukaan 75 prosenttia Suomen Pakurin käyttämistä ympeistä itää. ”Vuonna 2015 istutetuilla koeviljelmillämme on meneillään vaihe, jossa pakurit poksahtelevat kuoresta ulos”, Mankki kertoo. Hurjat tuotto-odotukset Suomen Pakuri Oy:llä on kolmisensataa sopimusviljelijää, joiden odotuksissa on saada kuivatusta pakurista noin 40 euroa kilolta. Tästä todisteena viljelijöillä on ymppituottajan antama ostotakuusopimus. Yhtiön tekemien laskelmien mukaan ykPakurista bisnestä Pakurikäävän kasvatuksesta toivotaan karttuisaa lisää metsänomistajan tilipussiin. ”Koivusta voi saada 200 euroa 15 vuodessa." si viiden euron hintainen ymppi muuttuu ensisadon myötä 20 euroksi, neljän ympin puusta saa kerralla keskimäärin 80 euroa. ”Koivusta voi saada 200 euroa 15 vuodessa. Eli viiden tukkipuun verran murto-osassa siitä ajasta, mitä tukki kasvaa”, Mankki arvioi. Kysyntää terveyttä edistäviä ainesosia sisältävälle trendikkäälle lahottajasienelle tuntuu maailmalla riittävän. Tällä hetkellä suomalainen pakuri ei riitä edes kotitarpeiksi, saati vientiin. ”Juttelin kesällä kotimaisen pakurinjalostajan kanssa ja hän kertoi, että Etelä-Koreasta pyydettiin laivakontillisen kokoista koe-erää. Myös kiinalaiset olisivat valmiita ostamaan suuria määriä, mutta ilman viljelyä sellaisia ei Suomesta löydy”, Mankki kertoo. Liian hyvää ollakseen totta? Vaan onko realistista odottaa, että aliarvostettu kuitupuu muuttuu satasiksi? ”Sopimusviljelijöille annettavalla ostotakuulla sitoudumme ostamaan kaiken viljellyn pakurin niin, että hinta on aina viisi euroa markkinahintaa enemmän”, Mankki vakuuttaa ja muistuttaa, että tottahan pakuribisneksessäkin on riskinsä: ”Sitten kun sato on valmis korjattavaksi, joku tulee ja varastaa pakurit.” Riskiä voi pienentää laittamalla ympit koivuihin, jotka eivät ole esimerkiksi teiden tai ulkoilureittien lähistöllä. Suomen Pakuri Oy:llä on myös tarjota asiakkailleen erityinen pakurivakuutus. On vielä riskinhallintakeino, jota käyttävät sekä Etämetsänomistajien Liiton Etamolin pakuria viljelevät jäsenet että yhdistyksen puheenjohtaja Rauno Numminen : ”Viljelyn voi aloittaa muutamalla sadalla ympillä eli sijoittaa siihen 1000–2000 euroa. Kun metsänomistaja sitten näkee, että ensimmäinen sato tulee, kiinnostus viljelyyn voi kovasti lisääntyä.” Pakuri koivun kyljessä sekä kuivattuna ja paloiteltuna. Kaupassa pakurirouheesta joutuu pulittamaan 200 euroa kilolta. Kolme vuotta sitten istutettu pakuri alkaa puskea itseään tuohen läpi. Muutamassa vuodessa tästä voi kehkeytyä jo kilon painoinen pallukka. Ympin laitossa tarvitaan puhtaat kumihanskat, jottei poranreikään pääse livahtamaan myös esimerkiksi hometai hiivasieniä.
• Sarjassa kerrotaan Metsälehdessä vuosien varrella esiintyneistä ihmisistä. Metsälehden sivuilta 23 METSÄSTÄ / 12.9.2019 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat RISTO MYKKÄNEN, asiantuntija S ylinteritilavuudeltaan 50 kuutiosenttimetrin kokoluokassa Husqvarnalla on tarjolla kaksi ominaisuuksiltaan toisiaan lähellä olevaa sahamallia. Täysverisen ammattilaismalli 550 XP Mark2:n esittelimme viime talvena. Tässä jutussa kokeiltava Husqvarna 545 Mark2 on päivitetty entistä paremmin myös ammattilaisten tarpeita palvelevaksi, mutta hieman edullisemmaksi malliksi. Päivitysversion moottori vääntää sitkeästi ja laajalla kierrosalueella. Niinpä se päihittikin kiekkosahauksessa edeltäjänsä selvästi. Läpimitaltaan 25 sentin koivupölkystä irtosi viisi kiekkoa 22 sekunnissa. Vanhalla mallilla viiden kiekon sahaus kesti 28 sekuntia. 15 sentin puilla leikkuutehojen ero ei ollut sanottava. Saha oli varustettu 13 tuuman (32,5 cm) laipalla, mutta moottorin teho ja sitkeys riittäisivät ongelmitta ison puun sahaamiseen 15-tuumaisellakin (37,5 cm) ja ehkä sitäkin pidemmällä laipalla. Uutuusmalli on rakennettu edeltäjäänsä lujatekoisemmaksi ja mitoiltaan hieman isommaksi. Samalla sen paino on noussut. Työkunnossa, 13 tuuman laipalla ja tankit täynnä 545:n vanha versio painoi 6,4 kiloa ja uusi 6,9 kiloa. Moottorin puolipuristinta ei 545 Mark2 -malleissa ole, mutta jousiavusteinen käynnistin toimii kevyesti. Uudesta 545 Mark2:sta on saatavilla kahvojen ja kaasuttimen sähköisellä lämmityksellä varustettu G-malli – hintaero on niin pieni, että se kannattaa valita. Moottorin toimintaa ohjaava Autotune-järjestelmän uusi versio on entistä selvästi nopeammin säätyvä, joten Mark2-mallin sahoilla ei enää tarvita erillisiä kalibrointisahauksia, vaan kaasutin hakeutuu oikeisiin asetuksiin käytössä. Tosissaan sahaavalle Kierrosherkkyydessä uusi 545 häviää sähäkälle 550 XP Mark2:lle. Silti sen ominaisuudet riittävät melkein mihin tahansa moottorisahatyöhön. Toki isojen pihapuiden ja ylijäreiden runkojen kaatamiseen ja pihapuiden pätkimiseen kannattaa hankkia järeämpi saha. Harvennushakkuulla – varsinkin ensiharvennuksilla ja rankametsissä – riittäisi kevyem pikin työkalu. Siellä sahan keveys ja kierrosherkkyys ovat tärkeimpiä ominaisuuksia. Onkin kiinnostava nähdä, tuleeko Huskulta Mark2-versio myös pykälää pienemmästä 543 XP -mallista. Hintaero sahan ammattimalliin, 550 XP Mark2:een, on suositushinnoin noin 150 euroa, mikä on riittävä tekemään 545 Mark2:sta kiinnostavan vaihtoehdon. Kohti ammattilaissarjaa Monille tuttu Husqvarna 545 terästyi ammattikäyttöön sopivaksi. Husqvarnan uusi malli sopii sekä ammattilaisille että tosissaan metsätöitä tekevälle metsänomistajalle. HUSQVARNA 545 MARK2 + hyvä käsiteltävyys + sitkeä moottori + hankintahinta + torx-ruuvikannat! – kohonnut paino Erityiskiitos torx-ruuvikantoihin siirtymisestä. Toivottavasti Husku vaihtaa herkästi pyöristyvät kuusiokoloruuvit torxeihin myös raivaussahoissaan. Uuden mallin ilmanputsarit ovat tehokkaita mutta edeltäjiään hankalampia puhdistaa. LIINA KJELLBERG "JÄRJETÖN ON SELLAINEN metsänomistaja, joka ei metsäänsä kunnolla hoida. " Näin tuumi maanviljelijä K. J. Salo Metsälehden sivuilla maaliskuussa 1949. Salo oli juuri palkittu Tapion ansiomerkillä. Pohjois-Hämeen metsänhoitolautakunnan 20-vuotisjuhlilla luovutetun ansiomerkin perusteena oli, että Salo oli tilallaan Hämeenkyrön Mahnalan kylässä "jo pitemmän ajan harrastanut metsiensä hoitoa ja metsäkysymyksiä". "Maanviljelijä Salo on huolimatta 72:sta ikävuodestaan vielä hyvissä voimissa ja uurastaa sisulla pellollaan ja metsissään tasavertaisena nuorempien rinnalla", Metsälehti kuvaili. Metsää tilalla oli 30 hehtaaria ja peltoa 15 hehtaaria. Metsänhoidosta Salo kertoi kiinnostuneensa osallistuttuaan Pienviljelijäin Keskusliiton kokotalouskilpailuun. Kannustavana esimerkkinä oli ollut naapurissa sijainnut yhtiön metsä, joka tosin oli asutustoiminnan takia "miltei pilalle hakattu". Metsänkäsittelyn salaisuutena Salo piti sitä, "että vierasta ei lasketa metsää hakkaamaan, vaan kaikki hakkuut suoritetaan omin väin isännän valvovan silmän alaisena. " Seuraavaksi suunnitelmissa oli metsän "järkiperäinen harvennus" . "Salon metsä onkin nyt siinä kunnossa, että siitä saa niin hyvän kuin vain itse tahtoo ja tarkoituksena onkin isännällä aloittaa metsänsä harventaminen ja vastainen hakkuu parhaalla mahdollisella metsänhoidollisella tavalla. Salon metsä tuleekin olemaan esimerkkinä muille sikäläisille pienviljelijöille siitä, miten 'metsäkärpäsen' purema entinen muurari ja nykyinen maanviljelijä metsäänsä käsittelee" , Metsälehti kirjoitti. Isännän valvovan silmän alla Fakta
• 24 12.9.2019 / PILKKEITÄ RIISTA JERE MALINEN, teksti ja kuvat V iime syksynä Suomesta kaadettiin ennätykselliset 335 karhua, eikä parhaillaan käynnissä olevasta jahdista ennusteta juurikaan huonompaa satokautta. Maaja metsätalousministeriö on nimittäin myöntänyt luvan 313 karhun kaatamiseksi. Vaikka lukema on sama kuin Aku Ankan auton rekisterinumero, ei ministeriössä myönnetä tempaistun sitä hatusta. ”Karhuverotus perustuu kannanhoitosuunnitelmaan ja Luonnonvarakeskukseen tekemään arvioon karhujen määrästä”, todetaan jokaheinäkuisessa lupatiedotteessa. Toista oli kuuluisimman karhunkaatajamme Martti Kitusen elonpäivinä (1747–1833). Tuolloin karhu oli henkipatto, joskin pidetty, jonka sai tappaa tavattaessa. Kituselle kävi niin lähes 200 kertaa. Karhuhavereita ennenkin Nykymetsissä arvellaan asustelevan jotakuinkin saman verran karhuja kuin Kitusen parhaimpina vuosina: 2 000–3 000 kontiota. Tänä syksynä on raportoitu useammasta karhun haavoittamisesta, mutta myös metsästäjälle saattaa käydä höperösti. Varsinkin haavoittunut karhu puolustaa uutterasti ainokaistaan, henkeään. Tosin Karhu-Martin aikoina vaikeuskerrointa oli enemmän. Karhuja saatettiin keihästää talvipesästä, vaikka ruutiasekin oli keksitty. Perimätiedon mukaan Kitunen oli rakentanut itse aseensa piilukkomusketista. Riihimäen Metsästysmuseon kokoelmissa oleva ase on lyhyt sileäpiippuinen tussari, kaliiperiltaan 20 milliä. Kitusen ”karhukivääri” on kuin hento henkäys nykyaseiden iskutehoon verrattuna. Ei olekaan ihme, etteivät Kitusen kaatamat karhut läheskään aina kuolleet samantien. Seuranneissa rytäköissä Karhu-Martti haavoittui kolmesti. Kaukana Kitusesta Paljon ovat karhujahdit muuttuneet 200 vuodessa, mutta jotain on jäänytkin: karhun arvostus. Sitä varten Kitunen perusti uhripaikan kotitalonsa maisemiin Virtain Kotalankylälle. Sinne kuusen juurelle hän kippasi lorauksen kaatamiensa karhujen verta lepyttelymielessä. Kuusi kaadettiin 2001, tilalle tuli muistomerkki. Sen ohella miehen kotitalo on yhä pystyssä, ja tarinat karhukaatajasta, josta jäi jälkipolville hyvin vähän dokumentteja. Pitkien peijaisten ohella taannoin talteen otettiin talja, kallo ja siitinluu. Nuo muistoesineet kuuluvat edelleen karhunkaatajalle, vaikka muu ruho jaetaankin jahtiporukan kesken. ”Minulle oli heti selvää, että täytätän karhun. Paikka ja täyttäjäkin oli valmiiksi mietittynä”, kertoo viime syksynä Rantasalmelta 275-kiloisen kontion kaatanut Markku Karvonen . Hän on innokas eräkirjaharrastaja ja Kitusensa lukenut. ”Ei meitä voi edes verrata keskenään. Nykyaikainen karhujahti on seuruemetsästystä, jossa koirat ja tekniikka ovat ratkaisevassa asemassa.” ”Monesti karhunkaatajaksi tullaan jopa hieman sattumalta. Minä ainakin”, kohta 20 vuotta karhujahdeissa käynyt Karvonen vähättelee. Kullervon-päivän karhu Nykyään Kullervo on muisto vain. Nimi juontuu karhun kaatopäivästä, 25. syyskuuta. Nimeämisessä on siis sama logiikka kuin myrskyissä. Suurriistaan erikoistuneen konservaattori Sami Karppisen tekemä työ on juhlava ja juhlapaikalla. Kullervo seisoo Karvosen työhuoneen seinustalla. Taustalla komeilee sisustussuunnittelija-vaimo Päivin ehdottama valokuvatapetti. ”Peikkometsä-kuosi. Tuo on minun mielenmaisemani poikavuosien metsäreissuilta.” Kullervo ja Karvonen Ennen oli Martti Kitunen ja uhrikuusi. Nykyään karhujahtiin lähdetään porukalla ja kaatajaksi päädytään sattuman sanelemana. Markku Karvosen kaatama karhu päätyi paraatipaikalle. Jopa työhuoneessa taustatapetti valittiin metsämiehen mielenmaiseman mukaan. Keitetty, puhdistettu ja valkaistu karhunkallo odottamassa kokoamista.
• METSÄN KÄTKÖISSÄ SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia 25 PILKKEITÄ / 12.9.2019 LUKIJALTA KAMALA LUONTO Metsälehti julkaisee enintään 3 000 merkin eli runsaan konekirjoitusliuskan mittaisia lukijoiden kirjoituksia. Suosimme napakoita, omalla nimellä julkaistavia mielipiteitä. Edellytämme, että kirjoitusta ei ole lähetetty muille tiedotusvälineille. Liitä mukaan postiosoitteesi sekä puhelinnumerosi ja/tai sähköpostiosoitteesi. Ne jäävät Metsälehden tietoon.Metsälehti otsikoi, käsittelee ja tarvittaessa lyhentää kirjoituksia sekä päättää niiden julkaisuajankohdat. Lähetä lukijakirjoituksesi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi tai perinteisellä postilla Metsälehti/ Lukijoilta, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Näin laadit lukijakirjoituksen TAVALLISESTI KANGASKARHUNSAMMAL KASVAA harvana, sentin parin korkuisena peitteenä muiden matalien itiökasvien joukossa kuivassa kangasmetsässä. Avokallioilla ja harvapuisissa kalliometsissä näkee myös kymmenien senttien korkuisia mättäitä. Niiden syntyyn eivät riitä karhunsammalen omat kyvyt, vaan mättäät ovat keltiäisen ja karhunsammalen yhteistyötä. Keltiäiset ovat pieniä, keltaisia muurahaisia, jotka välttelevät päivänvaloa. Ne eivät pistä eivätkä pahemmin purekaan; kiusallisen pistävät kellertävänruskeat muurahaiset ovat viholaisia, siis eri lajeja. Keltiäiset välttävät päivänvaloa ja piilottelevat parveiluaikaa lukuun ottamatta maan sisällä. Työläisten silmätkin ovat surkastuneet. Pääravintona ovat juurikirvat ja niiden erittämä sokeripitoinen neste. Kaikki keltiäispesät eivät ole karhunsammalmättäissä, mutta ilmeisesti kaikki kangaskarhunsammalmättäät ovat joko entisiä tai yhä käytössä olevia keltiäispesiä. Mutta miten ne saavat alkunsa? Valitseeko nuori keltiäisnaaras pesänsä paikaksi kangaskarhunsammalkasvuston vai ovatko keltiäisen ja sammalen elinpaikkavaatimukset vain niin samanlaiset, että lajit osuvat usein yhteen? Kun keltiäinen kerää pesänsä rakennusaineiksi kariketta ja hiekanjyväsiä, paranevat karhunsammalen kasvuedellytykset. Kymmenien senttien mittaiseksi kasvava karhunsammal muodostaa tukirakenteen, pylväikön, jonka varaan keltiäiset voivat rakentaa sokkeloisen pesäluolastonsa. Mätäspesä on lämpösuhteiltaan erinomainen. Kuiva sammalkerros on erinomainen lämpöeriste, joten pesä pysyy lämpimänä pitkään syksyllä. Jos sää on kolea mutta aurinko paistaa, niin toukat ja kotelot voidaan siirtää paistesivun onkaloihin. Jos helle rasittaa, jälkikasvu voidaan siirtää pohjoissivun käytäviin. Kun sammalmättäässä olevat pesät ovat suurempia kuin kivien tai puunkappaleitten alla olevat pesät ja lisääntymistulos niin ollen niissä parempi, tie on joka tapauksessa auki lajien välisen riippuvuuden kehittymiselle. Maailmalta kyllä löytyy lukuisia esimerkkejä muurahaisen ja kasvin läheisistä vuorovaikutuksista, usein niin, että muurahainen on kasvin puolustaja ja saa siksi ravintoa tai elinpaikan kasvilta. Keltiäisen mätäspesät ovat usein ensimmäisiä paikkoja, joissa on riittävästi maata ja kosteutta puiden kasvulle. Keltiäisen sammallinna Keltiäisen ja kangaskarhunsammalen yhteistyön tuloksena on syntynyt komea mätäs, jonka sisällä keltiäisen kelpaa hoitaa jälkeläisiään. Luonnon monimuotoisuutta on vain maaseudulla ja metsissä, ei omalla tontilla kaupungissa, se on mielipidekirjoituksia ja tutkimusraportteja seuratessa selvää. Hyviä neuvoja satelee niin maatalouden kuin metsätaloudenkin harjoittajalle. Kaupungistuminen ja yhdyskuntarakentaminen on kuitenkin Suomessa suuri uhka luonnon monimuotoisuudelle. Se on metsää pysyvästi hävittävä tekijä, ei hetkellinen talousmetsän aukko. Maankuoren peittäminen asfaltilla häiritsee hydrologista kiertoa, aiheuttaa taajamien hulevesiongelman ja häiritsee tuntemattomalla tavalla maankuoren ekosysteemiä. Vai tiedetäänkö, mitä vuosien mittaan tapahtuu asfaltin alla, kuoleeko siellä oleva pieneliöstö ja missä aikataulussa? Miksi maaperän biologian tutkimustietoja ei julkaista enemmän kaupunki-infran alla olevista alueista turvemaiden tutkimuksen lisäksi tai sijaan? Myös väestön pakkaantuminen kasvukeskuksiin pakottaa rakentamaan massiivisia ostoskeskuksia ja julkisia rakennuksia. Ne ovat yleensä betonirakennuksia, joiden elinkaaren eikä rakentamisen aikaisia hiilidioksidipäästöjä tunneta tarkasti eikä harrastuneisuutta asian tutkimiseen tunnu olevan. Mitä kaupunkilainen sitten voisi tehdä luonnon monimuotoisuuden hyväksi, paitsi välttää maankuoren peittämistä keinotekoisesti, massiivista betonirakentamista ja levittäytymistä rakentamattomille taajamien reuna-alueille? Julkiset puistoalueet voitaisiin palauttaa vähitellen luonnontilaan. Turha haravointi ja luonnonroskien, oksien poistaminen voitaisiin puisto-osastoilla lopettaa, se myös säästäisi yhteiskunnan varoja. Tietenkin lahopuut tulee kaataa, jotta eivät vahingoita omia aikojaan kaatuessaan ihmisiä tai omaisuutta, mutta on hyvä muistaa, että vaakalahopuu lisää luonnon monimuotoisuutta. Olisi parasta jättää kaadetut puut lahoamaan puistoihin ja kaava-alueille niille sijoilleen. Myös tekopökkelökujat lisäisivät kolopesijöiden mahdollisuuksia ja erilaisia lahottajia kaupungissakin, niiden uudenlainen muotokieli voisi virkistää kaupunkilaista? Ehkäpä voitaisiin ottaa harkittavaksi jopa taantuvien kaupunginosien ennallistaminen takaisin luonnontilaan? Joka tapauksessa, kaupunkipihoissa näkee valitettavan harvoin lahopuuaiheita. Metsänomistaja saattaisi saada tästä uuden tulonlähteen toimittaessaan kaupunkipihoihin rovion vähempiarvoista puuta taloyhtiön tai yksityispihan nurkkaukseen. Siellä olisi hyvä koko perheen voimin jälkikasvun kanssa yhdessä Pari neuvoa cityvihreälle seurata, kuinka parkki vähitellen irtoaa, erilaiset lahottajat tulevat ja kasa vähitellen maatuu. Kaupunkilaiselle pihan lahopuuaihe opettaisi jotain luonnon kiertokulusta, sillä hänen maailmankuvansa voi olla hyvin staattinen. Syynä lienee se, että voi kävellä samoja katuja samojen rakennusten ohi kuin isovanhempansakin, mikä antaa harhan pysyvyydestä. Mitä kauempana luonnosta ollaan oltu, sitä suurempi huoli on toisten toimista siellä kaukana luonnossa. Metsänomistaja kuitenkin tietää, että metsässä ei ole kolkkaa, joka olisi edes 20 vuotta samannäköinen. Maalaisen maailmankuva on dynaamisempi kuin koko ikänsä kaupungissa asuneen cityvihreän. Puuttuuko sinunkin pihastasi lahopuuaihe? LEENA NEITINIEMI-UPOLA Lapin metsävaliokunnan jäsen
• 26 12.9.2019 / PILKKEITÄ Suomessa metsäpinta-ala ei ole vaarassa vähentyä, mutta metsien käytön tehostumisen sekä ilmastonmuutoksen pelätään vähentävän täälläkin metsäluonnon lajistollista monimuotoisuutta merkittävästi. Lajistollinen monimuotoisuus on perusta ympäristön erilaisten ns. ekosysteemipalvelujen toimivuudelle. Näitä ovat esimerkiksi hiilidioksidin sidonta, hapen tuotto, pohjaveden muodostuminen ja puun tuotanto. Lajistollisen monimuotoisuuden merkitystä metsissä voidaan tarkastella ainakin viidestä näkökulmasta. Tässä kirjoituksessa käsitellään lähinnä monimuotoisuuden merkitystä puiden terveydelle ja metsien toimivuudelle. Monet aiemmat esimerkit osoittavat, että minkä tahansa puulajin vastustuskyky voi joskus pettää niin, että se tuhoutuu laajoilla aloilla lähes totaalisesti. Puiden vastustuskyky on rajallinen etenkin kaukokulkeutuneita (so. muilta mantereilta tulleita) tuholaisia ja tauteja vastaan. Maamme metsätaloudellisesti merkittävät pääpuulajit ovat toistaiseksi säästyneet pahoilta uusilta taudinja tuhonaiheuttajilta, mutta saarnemme ovat olleet jo toistakymmentä vuotta heikossa kunnossa tänne Aasiasta kulkeutuneen saarnensurman takia. Kotoperäiset taudit ja tuholaiset aiheuttavat harvoin suurtuhoja, koska niillä on pitkä yhteinen kehityshistoria isäntäkasvilajinsa kanssa, jona aikana kasville on ehtinyt kehittyä vastustuskykyä. Otollisissa olosuhteissa kuitenkin kotoperäisetkin taudit ja tuholaiset voivat aiheuttaa laajoja tuhoja. Koivumittarituhot Lapin pohjoisosissa 1960-luvulla tuhosivat 90 prosenttia Ylä-Lapin tunturikoivikoista. Hallamittari täydensi tuhoja vuonna 2008 yli 300 neliökilometrin alueella. Todellinen suurkatastrofi koettiin parin viimeisen vuosikymmenen aikana Kanadan länsiosissa, jossa tuhoutui Suomen metsäpinta-alan kokoinen alue kontortamännikköä. Tuhon aiheutti Kanadassa kotoperäinen kovakuoriainen nimeltään vuoristoniluri. Tuhoutuneet metsät olivat iäkkäitä, tiheitä ja laajoja yhden puulajin metsiköitä, eli juuri sopivia vuoristonilurille. Kannattaako vaalia monimuotoisuutta? Lajiston monimuotoisuuden väheneminen näkyy metsäluonnossa – ja ehkä metsänomistajan kukkarossakin. Mäntyvaltaisten metsien määrä on lisääntynyt sekä Eteläettä Pohjois-Suomessa 1950 -luvulta lähtien, mutta 1990-luvun jälkeen niiden osuus on jonkin verran pienentynyt kuusen osuuden kasvaessa. Kuvassa männikköä Ahvenanmaan saaristossa. "Opetus suurtuhoista on selvä: yhden puulajin tasaikäisiä laaja-alaisia metsiköitä pitää välttää." TUTKIJALTA MYYNTI JA HUOLTO: AGCOSUOMI.FI www.kesla.com Metsien kuningas tulee Itä-Suomesta KESLA-traktorin metsävarusteet metsäperävaunut, kuormaimet ja hakkurit valmistetaan Kesälahdella lähes kuudenkymmenen vuoden kokemuksella. Valikoimastamme löydät niin isäntälinjan kuin ammattilaisenkin tuotteet. Lue Koneviestin arvio KESLA proTRACTION-vedonohjauksesta kesäkuun Koneviestistä! Uusi metsäperävaunumallisto upeine varusteineen nyt myynnissä!
• 27 PILKKEITÄ / 12.9.2019 MONIMUOTOISUUS VAIKUTTAA ? ? puiden terveyteen ? ? metsien toimivuuteen ? ? metsien hiilinieluun ? ? metsän esteettisyyteen ? ? monimuotoisuus tarjoaa ”idea-aitan” esim. kemianja lääketeollisuudelle Opetus monista koetuista suurtuhoista on selvä: yhden puulajin tasaikäisiä laaja-alaisia metsiköitä pitää välttää. Maamme metsät ovat puulajistonsa puolesta huolestuttavan yksipuolisia. Lähes 90 prosenttia metsäpinta-alastamme on valtakunnan metsien inventointitulosten (VMI11, Luke) mukaan kuusitai mäntyvaltaista, ja Etelä-Suomen nuorissa metsissä ovat kuusivaltaiset metsät edelleen lisääntymässä. Pohjois-Suomessa on mäntymetsien määrä lisääntynyt jatkuvasti 1930-luvulta lähtien, ja on nyt peräti kolme neljäsosaa metsäpinta-alasta. Metsien terveyden kannalta tämä on riski. Tilanne on hankala, sillä lehtipuiden käyttöä metsänuudistuksessa rajoittaa mm. korkea hirvieläinten tiheys. Samasta syystä estyy myös paras juurikäävän torjuntakeino. Entä vaikuttaako metsän muu eliöstö, kuten aluskasvillisuus ja varsinkin paljon puhuttu lahopuusta riippuvainen sieni-, hyönteisja lintulajisto metsän terveyteen? Yleisesti ottaen monimuotoinen lajisto vähentää todennäköisyyttä sille, että jokin yksittäinen tauti tai tuholainen pääsisi aiheuttamaan ympäristössään tuhoisan epidemian. Perustelu on siinä, että jokaisen tuholaisen ja taudinaiheuttajan täytyy pärjätä ympäristössään olevien saalistajien, loisien, taudinaiheuttajien (myös taudinaiheuttajilla ja tuholaisilla on tautinsa) ja kaikkia kasveja peittävän ja kasvien sisällä elävän ns. normaalimikrobiston kanssa. Metsässä tapahtuu lukematon määrä erilaisia biologisia toimintoja, jotka vaikuttavat metsäekosysteemiin. Eräs hiljainen, lähes näkymätön mutta massiivinen toiminto on kuolleen biomassan hajotus ja ravinteiden vapautuminen, johon osallistuu valtava määrä pieneliöitä. Häiriintymättömästä metsämaasta vuotaa pohjaveteen vain olematon määrä ravinteita ja orgaanisia yhdisteitä. Niinpä toimivan metsämaan ansiosta meillä on saatavilla puhdasta pohjavettä. Toisena esimerkkinä mainittakoon pölyttäjähyönteiset, joiden merkitys esimerkiksi marjasadoille on ratkaisevan tärkeä. Tarvitaanko näihin kaikkiin toimintoihin niin suurta monimuotoisuutta, jota metsässä on? Lyhyellä aikavälillä ehkä ei. Esimerkiksi metsämaassa hyvin runsaana esiintyvä vajaan senttimetrin mittainen änkyrimato nimeltään kunttamato (Cognettia sphagnetorum ) on ylivoimaisen tehokas eloperäisen aineen hajottaja kangasmailla. Huolimatta siitä, että maassa esiintyy iso määrä muitakin änkyrimatolajeja ja tuhansia mikrobilajeja, heikkenee metsämaan ravinteiden kierto merkittävästi, jos kunttamato siitä poistetaan. Oli kyse linnuista, kasveista, änkyrimadoista tai mikrobilajeista, niille kaikille on yhteistä se, että muutama laji vallitsee ja niiden rinnalla elää valtava määrä harvinaisia lajeja, joilla ei näyttäisi olevan suurta merkitystä metsän toimivuudelle juuri tällä hetkellä. Kaikilla eliöillä on kuitenkin omat saalistajansa, tautinsa ja loisensa. Niinpä kunttamatojakin voi jonain päivänä tappaa äkillinen uusi, esimerkiksi jonkin muuntuneen bakteerin aiheuttama tautiepidemia, joka romahduttaa kunttamatokannan. Taudit tuhoavat yleensä vain yhden isäntälajin ja vaikuttavat lievemmin sen lähisukulaisiin. Näin maasta voi löytyä muita kyseiselle kunttamadon taudille vastustuskykyisempiä änkyrimatolajeja, jotka ajan mittaan voivat hoitaa kunttamadon tehtävää edes jollakin tapaa. Niinpä pitkällä aikavälillä suuri joukko harvinaisia lajeja muodostaa eräänlaisen vakuutuksen erilaisten toimintojen jatkuvuudelle muuttuvissa olosuhteissa. Voiko monimuotoisuuden väheneminen siis näkyä metsänomistajan kukkarossa? Edellä kerrotun perusteella vastaus on: kyllä voi. Nopeat seuraukset voivat ilmetä esimerkiksi puuston terveydentilan heikentymisenä tai vaikkapa mustikkasatojen pienenemisenä. Jos monimuotoisuus vähenee merkittävästi, on myös vaarana, että suomalaisen luonnon julkisuuskuva heikkenee ja metsätuotteiden menekki vaikeutuu. MICHAEL MÜLLER Kirjoittaja on metsäpatologian dosentti. Kuusivaltaisten metsien osuus on viime vuosikymmeninä lisääntynyt varsinkin Etelä-Suomen nuorissa metsissä. Kuvassa joutsalainen kuusikko. Koivuvaltaisten metsien määrä on 1970-luvun aallonpohjasta hieman noussut. Lehtipuuvaltaisia metsiä on edelleen kuitenkin vain noin kymmeneosa metsäalasta, kun niitä oli 1930-luvulla runsas viidennes. Noin puolet nykyään käytössä olevista lääkeaineista on löydetty luonnosta tai ne ovat luonnossa esiintyvien yhdisteiden johdannaisia. Sormustinkukan myrkky nimeltään digoksiini toimii oikein annosteltuna lääkkeenä sydämen vajaatoimintaan ja rytmihäiriöihin. Hömötiaisen kanta on puolittunut muutamassa vuosikymmenessä. Syyksi arvioidaan lahojen lehtipuupökkelöiden väheneminen metsissämme. Kuvat: Michael Müller Fakta
• 28 12.9.2019 / PILKKEITÄ MYYDÄÄN Matkaohjelma 21.3. Lauantaina lähdemme Helsingistä kello 16.00 Lontoon ja São Paulon kautta Montevideoon. 22.3. Perillä lounaan jälkeen rentoudumme matkan rasituksista. Illalla tervetulopäivällinen tangon merkeissä. 23.3. Aamupäivällä ohjelmassa on pääkaupungin nähtävyyksiä. Lounaalle matkaamme viinitilalle, missä tutustumme Uruguayn rikkaaseen viiniperinteeseen. 24.3. Retki jatkuu kohti Colonia del Sacramenton kaupunkia. Matkalla poikkeamme maatilalle, missä syömme perinteisen grillilounaan ja perehdymme karjankasvatukseen. 25.3. Portugalilaisten 1680 perustamassa Colonia del Sacramenton kaupungissa voi eläytyä siirtomaa-aikojen tunnelmaan. Kaupunkikierroksen ja lounaan jälkeen jää vapaata aikaa tutustua viehättävään pikkukaupunkiin. 26.3. Matka jatkuu Fray Bentosin kaupunkiin, missä vierailemme UPM:n sellutehtaalla. Lounaan ja tehdaskierroksen jälkeen tutustumme kaupungin vanhaan teollisuusmaisemaan, joka kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon. Yhteinen päivällinen. 27.3. Aamulla lähdemme kohti pohjoista katsomaan eukalyptusviljelmiä. Päivän ohjelma tarkentuu vielä, mutta suunnitelmissa on vierailu taimitarhalla sekä maatilalla. UPM tarjoaa kenttälounaan. Yhteinen päivällinen. 28.3. Kotimatka alkaa halki pikkukylien takaisin Montevideoon. Lentomatka São Paulon ja Lontoon kautta Helsinkiin alkaa kello 17.50. 29.3. Perille saavumme sunnuntaina kello 21.00. Matka maksaa Metsälehden kestotilaajille 3 490 eroa ja muille 3 565 euroa. Lisämaksu yhden hengen huoneesta 390 euroa. Hinta sisältää lennot ja kuljetukset, ohjelmassa mainitut ateriat, juomarahat oppaille ja bussinkuljettajille, verot ja viranomaismaksut sekä suomalaisen matkanjohtajan. Vastuullinen matkanjärjestäjä on Olympia Kaukomatkatoimisto. Ilmoittautumiset ja tiedustelut 09 696 2770 tai olympia@olympia.fi. Lisätietoa: www.olympia.fi/metsalehden-lukijamatka-uruguayhin ja www.metsalehti.fi/lukijamatka. Matka sisältää pitkiä lentoja ja paljon kävelemistä, joten se ei sovellu liikuntarajoitteisille. Lukijamatka Uruguayhin 21.-29.3.2020 METSÄKIINTEISTÖ, Punkaharju, Putikko 3,7 ha. Pinta-alasta n. 3,1 ha on metsätalousmaata, josta varttunutta kasvatusmetsää n. 2,4 ha, puuston määrä n. 500 m 3 . Tie/tonttimaata on n. 0,6 ha, kaikki kohteella sijaitsevat rakennukset ovat purkukuntoisia. Kiinteistö rajoittuu reilun 300 m:n matkalla Vanhaan Viipurintiehen. Hintanäkemys 15.000 €. TARJOUKSET pyydämme jättämään 31.8.2019 mennessä os. Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju tai sähköpostilla veijo. laukkanen@metsat.fi. SAARIKIINTEISTÖ, Punkaharju Saarikiinteistö Saimaan Pihlajavedellä, PieniKontiainen -saaressa. Havupuuvaltaisen puuston määrä on n. 1.840 m 3 . Kiinteistöllä on 6 rantarakennuspaikkaa vapaa-ajanasunnoille, rakennuspaikat sijaitsevat 2 korttelissa, rakennusoikeus 130 krsm²/rakennuspaikka. Rantaviivaa Apajalahti -kiinteistöllä on yhteensä n. 1 km. Venevalkamaja autopaikka sijaitsevat Saukonsaaressa, Pietolansaaren lossilaiturin tuntumassa, vesimatkaa n. 2 km. Hp. 117.000 €. ASUINKIINTEISTÖ, Parikkala, Saari Maatilan pihapiiri, iso v. 1987 rakennettu omakotitalo, vanha upea hirsiaitta, karjarakennus ja kalustohalli, n. 2 km:n päässä Saaren taajamasta, Akonpohjasta. Monipuoliset mahdollisuudet vakituiseen asumiseen, vapaa-ajan asumiseen, yrittämiseen. Hyväkuntoisessa talossa on tuvan lisäksi 3 makuuhuonetta, keittiö, työhuone ja vaatehuoltotiloja, saunaosasto. Hirsiaitassa on mahdollisuuksia moniin käyttötarkoituksiin. Pihapiirissä on runsaasti istutuksia ja nurmialuetta ja kasvimaita. Muilta osin maa-alue on pääasiassa nuorta kasvatusmetsää. Hp. 180.000 €. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 050 464 6500 METSÄTILA, Lohja, Hormajärvi 47,3 ha. Kolmesta vierekkäisestä kiinteistöstä koostuva metsäalue Hormajärven pohjoispuolella. 19.2.2018 päivättyjen metsäarvioiden mukaan alueen kok.puusto n. 3779m 3 . Alue on monipuolinen niin kehitysluokkien, maapohjien ja maastonmuotojenkin osalta. Rajoittuu Jantoniementiehen ja Metsäpirtin yksityistiehen. Hp. 188.000 € / tarjous viim. 22.9.2019 MÄÄRÄALA, Rautalampi, Niinivesi 13,8 ha. Pääosin taimikoita, mutta heti hakattavaakin löytyy. Tie palstalle. Reilusti kirkasvetisen Niiniveden rantaa ja kivalla paikalla 1 yleiskaavan mukainen rantarakennuspaikka. Niinivesi on yli 35 km pitkä järvi, jossa perinteisten ahvenen ja hauen lisäksi saada taimenta, harjusta, kuhaa ja siikaa. Kuviot 3,1 ja 8 laikutettu 12.7.2019. Hp. 45.000 € / tarjous viim. 1.9.2019. MAATILA, Viro, Rapla 490 ha. Harvinainen tilaisuus hankkia kerralla suuri maatalouskokonaisuus Virosta, n. 50 km Tallinnasta! Myynnissä peltoa 490 ha. Alueella hyvät mahdollisuudet myös vuokrata lisää peltoalueita. Hinta sisältää myös tilan päärakennuksen, muita maatalousrakennuksia sekä kolme kuivurija viljavarastorakennusta (joissa kolme Antti-kuivuria (36, 36 + 40 m 3 ), yksi Stela läpivirtauskuivuri ja 32 m 3 :n Mepu -kuivuri). Lisäksi kauppahintaan sisältyvät kolme John Deere -traktoria ja paljon pienempiä maatalouskoneita ja -laitteita. Hp. 3,6 milj. €. Pertti Saarinen, puh.040-5010043 Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 040 510 8085 LOMA-ASUNTO, Savonlinna, Savonranta Savonrannan Karhunkoskella noin 7000 m 2 määräalatontti, jossa sähköistetty v. 2003 valmistunut loma-asunto niemenkärjessä. Sähköistetty mökki ja kaksi makuuaittaa sekä varastorakennus. Rauhallinen sijainti. Mökki-irtaimisto sisältyy maksettavaan kauppahintaan. Omaa Saimaa Pyyveden rantaviivaa noin 250 m. Mukava kesäpaikka ison veden äärellä. Sovi esittelyaika ja toteuta unelmasi! Mh. 115.000 €. METSÄ-/LOMAKIINTEISTÖ, Sulkava, Karjulanmäki 11,3 ha. Kahden tilan muodostama metsäinen kokonaisuus Saajuu-järven rannalla Hakniemessä. Omaa länsirantaista rantaviivaa on noin 700 m. Kurkilahti-tilalla on rakennetun rantarakennuspaikan lisäksi yksi rakentamaton A/1 rakennuspaikka luonnonkauniilla rinnetontilla. Jeroksenrinne-tila on puhdas rantaan rajoittuva metsätila. Kohteessa on v. 1996 rakennettu pyöröhirsinen loma-asunto, jossa on uudempi kelohirsinen laajennusosa. Rakennuksessa on sähkölämmitys, ilmalämpöpumppu ja takka. Sijainti Kurkilahden pohjukassa omassa rauhassaan. Mainiot veneilyja kalastusmahdollisuudet, omasta metsästä saa kotitarvepuut ja hieman hakkuutulojakin. Mh. 135.000 €. METSÄTILA, Savonlinna, Savonranta 12 ha. Savonrannan Hankavaarassa hyvin hoidettu ja hyvin saavutettavissa oleva metsätila. Koko pinta-ala on kasvuisaa metsämaata ja kasvupaikat pääosin hyväkasvuisia mustikkakankaita. Puuston määrä 8/2019 laaditun metsäarvion mukaan 1.073 m 3 . Nuoret ja varttuneet kasvatusmetsät on harvennettu ja järeytyvät hyvää vauhtia tukkivaiheeseen eikä hoitorästejä ole ollenkaan. Mitä parhain metsäsijoituskohde ! Mh. 43.000 eur. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa www.metsalehti.fi/metsamaa Metsäkrypto 13, oikea ratkaisu Guichón Fray Bentos Colonia del Sacramento Montevideo URUGUAY URUGUAY
• METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Puhelin 0294 32 6000 s-posti: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi / www.metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?802, 040 516 4000 UIkoasu Anna Back p. 040 162 3991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?803 Eero Sala p. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. 040 126 1181 Valtteri Skyttä p. 0400 818 078 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 315?49?805, 0400 973 457 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. 09 315?49?845, 0400 894 080 Sami Karppinen p. 050 598 1486 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 09 315?49?809, 040 752 9626 ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsakustannus.fi Palvelupäällikkö Mari Pousi p. 09 315 49 845 Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran p. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja p. 09 315 49 844 MARKKINOINTI Yhteyspäällikkö Sanna Nyman 040 569 2200 Verkkotuottaja Heta Välimäki p. 040 723 1613 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Pasi Myllymaa p. 050 5114 525 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 050 436 9700 ilmoitukset@metsalehti.fi METSÄTALOUDELLINEN AMMATTILEHTI 87. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 31 950 (LT/18) Lukijoita 148 000 (KMT/18) Painopaikka Punamusta, Joensuu 29 PILKKEITÄ / 12.9.2019 PALVELUKSEEN HALUTAAN KOULUTUSTA PALVELUKSEEN HALUTAAN KOULUTUS METSÄNOMISTAJILLE Ojaston kunnostuksen suunnittelu luonnontilaisten suokohteiden läheisyydessä Tilaisuudessa esitellään keinoja, joilla kuivatusojien kunnostus ja suon ennallistaminen voidaan yhteensovittaa siten, että kaikki hyötyvät. Retkeilyllä tutustutaan suojelualueen ennallistamiskohteeseen ja siihen rajoittuvan ojaston kunnostukseen. Kohteille on yhteiskuljetus alla mainituilta lähtöpaikoilta. Koulutukset ovat puolipäiväisiä. Tule mukaan! Pyhäjärvi, Haudanneva Lähtö keskiviikkona 25.9.2019 klo 9.00 Hotelli Pyhäsalmelta, Ollintie 19, Pyhäsalmi Nilsiä, Eitikansuo Lähtö torstaina 26.9.2019 klo. 9.00 Nilsiän seurakuntatalo, Nilsiäntie 59, Nils iä Lisätietoja ja ilmoittautuminen: metsakeskus.fi/tapahtumat Samuli Joensuu, Tapio Oy p. 040 534 1043 www.metsa.fi/hydrologialife Varaa itsellesi ilmoituspaikka! Soita Tuomo Vuoriselle 050 436 9700 Skogsreviret Nyved Ab är ett år 1993 grundat bolag som bedriver virkesoch energivedshandel i huvudsak i Nyland och Åboland. Mera information om Nyved finns på adressen www.nyved.fi. Vår VD går i pension på våren 2020 och vi söker en ny Verkställande direktör Vi söker dig som har gedigen kunskap gällande virkesoch energivedshandel, övergripande kunskap om bolagsekonomi samt personalförvaltning. Vi ser gärna att du har goda ledaregenskaper, är ansvarskännande, positiv, utåtriktad och flexibel samt att du är en person som ser möjligheter. Vi värdesätter goda kunskaper i svenska, finska, engelska och gärna tyska, både i tal och skrift. Skoglig utbildning, förhandlingsvana samt tidigare erfarenhet av logistik räknas som meriter. För att kunna handha uppgiften krävs B-körkort och goda IT-kunskaper. Arbetsförhållandet inleds enligt överenskommelse dock senast 1.2.2020. Lön enligt överenskommelse. Närmare uppgifter om befattningen lämnas av vd Johan Engström, 0400-304 963 och styrelseordförande Markus Johansson, 0400-714 071. Ansökan inklusive CV och löneanspråk skickas senast 27.9.2019 till Nyved Ab, Johan Engström, Formansallén 2, 10600 EKENÄS eller till johan.engstrom@nyved.fi. Märk kuvertet med “VD”. Nyved Ab 2 x 150mm_92mm 3.9.2019 17.43 Sivu 1 RANUA Haemme pieneen tiimiimme 1.12.2019 alkaen tai sopimuksen mukaan METSÄASIANTUNTIJAA Metsäasiantuntija toimii metsänomistajan neuvojana ja edunvalvojana kaikissa metsään liittyvissä asioissa. Toimenkuva on enimmäkseen itsenäistä metsänhoidon, puukaupan ja asiantuntijapalveluiden markkinointia, suunnittelua ja toteutusta. Tehtävän hoitaminen vaatii oma-aloitteisuutta työkohteiden kartoittamisessa sekä yhteistyötä ja vuorovaikutusta muiden toimihenkilöiden ja metsänomistajien kanssa. Hakijalta edellytetään vähintään metsätalousinsinöörin koulutusta, hyvää asiakaspalvelutaitoa ja sitoutunutta, tuloksellista otetta työhön. Arvostamme aiempaa työkokemusta vastaavista tehtävistä, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä reipasta ja ennakkoluulotonta otetta asiakaspalvelutyöhön. Palkkaus YT/Meto työehtosopimuksen mukaan. Hakemukset ansioluetteloineen viimeistään 1.10.2019 sähköpostilla osoitteeseen jouko.hoyhtya@mhy.fi Lisätietoja antavat puheenjohtaja Rauno Kelahaara 0400 – 394 767 ja toiminnanjohtaja Jouko Höyhtyä 0400 – 188 743 Metsänhoitoyhdistys MHY Ranua 2 x 120_92mm 28.8.2019 10.18 Sivu 1 Pohjois-Suomen Metsämarkkinat Oy Olisiko tämä sinun polkusi? Etsimme Rovaniemelle TOIMITUSJOHTAJAA Metsamarkkinat.fi Tule kanssamme vastaamaan Pohjois-Suomen lisääntyvän puunkäytön tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin! Lue lisää ja hae tehtävää 30.9. mennessä osoitteessa uratori.mps.fi.
• 30 12.9.2019 / PILKKEITÄ MERKKIPÄIVÄT RAKAS PÄIVÄKIRJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. NUORTEVA HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuvat KAUKOIDÄSSÄ on innostuttu jalostamaan yhdestä ainoasta puulajista erilaisia muotoja ja lajikkeita yli tuplasti enemmän kuin mitä maailmassa on koiraja kissarotuja yhteensä. Ihmiset nauttivat puun koristeellisesta ulkonäöstä pihoilla ja puutarhoissa ympäri maailmaa. Eivät tosin menestyksellisesti kovin kylmillä alueilla. Japanilaiset nauttivat puun lehdistä myös teen muodossa, ja kiinalaiset sen kuorirohdoksista perinnelääketieteensä ohjeistamana. Luontaislääkkeen karvas maku tosin voi olla vähemmän nautittava. Japaninvaahtera (Acer palmatum ) on kotoisin Japani– Kiina-akselilta, ja sitä tavataan luontaisesti myös Itä-Mongoliasta Kaakkois-Venäjälle. Kasvupaikasta ja lajikkeesta riippuen puun koko voi vaihdella saappaankorkuisesta pensaasta yli viisitoistametriseen runkopuuhun. Japaninvaahtera on myös suosittu bonsaipuuna. Syksyisin puun lehvästö loistaa näyttävissä väreissä keltaisenoranssista purppuranpunaiseen. Kasvukaudella täysin punalehtisiä muotojakin on verivaahteran tapaan. Puun geneettinen eli perimätekijöiden vaihtelu lajin sisällä on huimaa ja siemenistä lisättäessä yhden puuyksilön jälkeläiset voivat olla hyvinkin erinäköisiä. Puusta onkin aikojen saatossa jalostettu jopa tuhatkunta lajiketta tai muotoa erilaisine runko-, lehti ja värimuunnoksineen. Osa lajikkeita on myynnissä taimina tai siemenmateriaalina maailmanlaajuisesti, mutta harvinaisinta osaa lisätään vain pistokkaista Japanin ja Kiinan temppelipuutarhoissa. Osakan japanilainen temppelipuutarha mainostaa jopa tuhatvuotista puuyksilöään. Länsimaissa japaninvaahteran käyttö koristepuuna on tuttua vasta parinsadan vuoden ajalta. Sopeutumiskykyä uusiin ilmasto-oloihin Ruotsalainen kasvitieteilijä Carl Peter Thunberg kuvasi japaninvaahteran länsimaiselle tieteelle 1700-luvun lopulla. Hän antoi koristeelliselle puulle latinalaisen nimen palmatum sen kämmentä tai palmunoksaa muistuttavan lehden mukaan. Useimmiten ihmiskämmenen kokoinen lehtilapa on haaroittunut tavallisesti viiteen ”sormiliuskaan”, mutta voi olla myös seitsentai yhdeksänsakarainen. Bonsaipuulajikkeissa lehdet voivat olla vain kynnenkokoisia ja niiden monet lajikeominaisuudet säilyvät ainoastaan vartteina tai pistokkaina. Tuuheantehokkaan juuristonsa ansiosta japaninvaahtera on suhteellisen kuivuudenkestävä. Muuttuvissa ilmastoja kaupungistumisolosuhteissa puun käytöstä on viime aikoina kiinnostuttu myös osana kattopuutarhoja kaupunkialueilla. Japaninvaahteran otsoninkestävyyttä ja ilman epäpuhtauksien sidontakykyä pidetään myös kohtuullisen hyvänä. Monipuolisena sopeutujana puu on villiintynyt joissakin maissa kuten Australiassa ja Uudessa Seelannissa myös puutarha-alueiden ulkopuolelle. Japaninvaahteroita moneen makuun Japaninvaahteran koko vai vaihdella puolestatoista metristä aina 15 metriin. Lehdet ovat kämmenen muotoisia. KESKUSTELIN KOLLEGANI METSÄNEUVOS Marja Hilska-Aaltosen kanssa metsänhoidon terminologiasta, kun avohakkuut kun nostattavat jälleen tunteita. Marjan mielestä koko sanasta voisi hyvällä syyllä luopua. Esimerkiksi metsälaki ei tunne koko termiä, vaan siinä puhutaan uudistushakkuista ja kasvatushakkuista. Keskustelun innoittamana päätin tarkistaa, mitä kaiken tietävä Google sanoo avohakkuista. Hakuterminä käytin englanninkielistä ilmaisua ”clear cutting”. Ruudulle pläjähti suomenkielistä Wikipedia-tekstiä: "Kun harsintametsätaloudesta luovuttiin vuosina 1949–50, siirryttiin metsikkökohtaiseen tarkasteluun. Tässä yhteydessä avohakkuita alettiin perustella pääosin neljällä myytillä, jossa avoimeksi hakkaamista verrattiin luontaisen metsän kehitykseen.” Wikipedian mukaan avohakkuiden vertaaminen metsäpaloon, metsän tasaikäisrakenteen syntyminen metsäpalon jälkeen, käsitys siitä että luonnontilainen metsä muodostuu vanhetessaan yhden puulajin metsäksi ja luonnontilaisen ovat väärinkäsityksiä. ÄLLISTYNEENÄ TUNNISTIN WIKIPEDIAN mainitsemien myyttien olevan peräisin professori Erkki K. Kalelan julkaisusta ”Luonnonmukainen metsien käsittely” vuodelta 1948. Se on häkellyttävää, sillä kyseinen julkaisu loi pohjan Suomessa erittäin menestyksekkäästi harjoitetulle metsikkötaloudelle, jonka ansiosta metsämme ovat puuta pullollaan ja niiden kasvu jatkuvalla nousu-uralla. Avohakkuulla – kuinka luonnonmukaista se sitten onkaan – on se selkeä etu, että se on johtanut selväpiirteiseen metsänuudistamiseen, joka on kaikkein tärkein vaihe metsänkasvatuksessa. Kalela kuvaa julkaisussaan myös luontaisen uudistamien perusteet ja tuntee hyvin esimerkiksi kilpikaarnaisten mäntyjen merkityksen uuden kasvun aikaansaamisessa metsäpalon jälkeen. Omasta mielestäni metsän häiriödynamiikan yksinkertaistaminen on ollut edellytys sille, että selväpiirteiseen metsänuudistamiseen perustuvat metsänhoitomenetelmät saivat lentävän lähdön vuonna 1948 annetun harsintajulkilausuman jälkeen. TONGIN GOOGLESTA ESILLE myös professori Peitsa Mikolan vuonna 1984 ilmestyneen artikkelin ”Harsintametsätalous”. Siinä hän elegantisti toteaa, ettei jatkuva kasvatus ole vaihtoehto avohakkuulle ja metsänviljelylle vaan metsikkötaloudelle. Avohakkuun ja metsänviljelyn vaihtoehto on luontainen uudistaminen, jota Kalela piti tavoitteena myös metsikkötaloudessa. Avohakkuita vastustavaan kansalaisaloitteeseen saatiin viime keväänä yli 50 000 nimeä. Metsähallituksen mailla avohakkuut haluttiin kieltää. Ihmiset eivät ehkä kovin hyvin tienneet, mitä olivat vaatimassa. Marjan kanssa käydyn keskustelun jälkeen minäkin aloin olla sitä mieltä, että avohakkuu-termi kannattaisi korvata uudistushakkuulla. Tämä on totuus, eikä mitään faktaa, filosofoi edesmennyt Matti Nykänen hauskalla tavallaan. Totuuksia metsänhoidossa tuntuu piisaavaan, mutta kyllä faktaakin kaivattaisiin. Totta vai faktaa? 80 VUOTTA 18.9. KRISTIAN ENGLUND, metsänhoitaja, Helsinki (matkoilla) 70 VUOTTA 17.9. ANTTI HAKKARAINEN , metsäneuvos, Siilinjärvi (perhepiirissä) 50 VUOTTA 20.9. LEENA LESKINEN , Suomen metsäkeskus, elinkeinopäällikkö, Joensuu (muistamiset: hiiliporssi.fi/ kauppapaikka tai palanenelamaa. fi/product-category/joensuu)
• 31 PILKKEITÄ / 12.9.2019 METSÄRISTIKKO 16 ENSI NUMEROSSA Seuraava Metsälehti Makasiini ilmestyy 26. syyskuuta. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) ? Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) ? Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Pa lv el uk or tt i TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 26.9.2019 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 16. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. PALKINNOT metsäkryptosta 13 on arvottu seuraaville kolmelle: TAISTO HEINO , Lahti, PIRKKO KANGASNIEMI , Kalakoski ja JERE MARJAMÄKI , Tampere. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www. sanaristikot.net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Metsäkrypto 13, oikea ratkaisu löytyy sivulta 28. • Missä maksettiin havutukille huippuhinnat? • Katso koko maan puunostajat • Kymmenen vinkkiä puukaupan tekoon M ar ku s Tu or m aa • Sähköiset palvelut ja yhteisomistus • Vaahtera on vaatelias väriläiskä • Näin teet malkakaton
• Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi Syötä kuponkikenttään koodi mele0919 tai asiakaspalvelustamme, puh. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Ei toimituskuluja Syyskuun kuukauden kirja Aitoja makuja luonnosta Metsälehden suosikkireseptit nyt kirjana Ruokakirja vie makumatkalle Suomen ainutlaatuiseen luontoon. Luonnosta löytyy puhtaita raaka-aineita kotikeittiöiden käyttöön ympäri vuoden. Kirja esittelee monipuolisesti kaloja, riistaa, sieniä, marjoja ja villivihanneksia, joista loihditaan terveellistä ja monipuolista lähiruokaa. Yli 100 Metsälehdessä aiemmin julkaistun reseptin joukossa on suomalaisen ruokaperinteen klassikkoruokia sekä uusia sovelluksia tutuista raaka-aineista, ruokia helpoista arkiruoista juhlapöydän näyttäviin antimiin. Reseptien rinnalla on runsaasti tietoa raaka-aineiden käytöstä, historiasta ja terveellisyysvaikutuksista. FM Marja Hartola on ruokakulttuurin historian tutkimiseen erikoistunut kansa tieteilijä, matkailuopas ja freelancetoimittaja. Valokuvaaja Maria Grönroos vastaa kirjan upeasta kuvituksesta ja kuvausjärjestelyistä. Hinta 23€ (norm. 32€) Etu voimassa 30.9.2019 asti