• TORSTAINA 7. LOKAKUUTA 2021 ? NRO 18 EU-maiden on suojeltava kaikki vanhat ja luonnontilaiset metsänsä – myös yksityisten omistamat. Sivut 8–11 VANHAN METSÄN JÄLJILLÄ PERJANTAINA 13. SYYSKUUTA 2024 ? NRO 16 ? PERUSTETTU VUONNA 1933 10992_.indd 1 10992_.indd 1 8.9.2024 12.30.09 8.9.2024 12.30.09
• AJANKOHTAINEN / UUTISET 13.9.2024 2 Metsälehti.fi UUTISET Takana oikea ampiaiskesä ›› 5 Haastattelu: Vaikuttamisen paikka EU:ssa ›› 6–7 METSÄSTÄ Näin perustat sekametsän ›› 18–19 Ampumahiihtäjä metsätöissä ›› 22 Akkusahasta löytyy vääntöä ›› 23 PILKKEITÄ Hyytiälään Finlandiaehdokkuus ›› 28–29 Etelässäkin päästään metsojahtiin ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA TORSTAINA 7. LOKAKUUTA 2021 ? NRO 18 EU-maiden on suojeltava kaikki vanhat ja luonnontilaiset metsänsä – myös yksityisten omistamat. Sivut 8–11 VANHAN METSÄN JÄLJILLÄ PERJANTAINA 13. SYYSKUUTA 2024 ? NRO 16 ? PERUSTETTU VUONNA 1933 10992_.indd 1 10992_.indd 1 6.9.2024 8.12.31 6.9.2024 8.12.31 Jane Rekola inventoi Metsähallituksen metsää Hämeenlinnan Evolla. Kuva: Seppo Samuli Metsälehti 92. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 30 431 (LT/22) Lukijoita 213 000 (KMT/23) Painopaikka Sanoma Manu, Tampere TIIA PUUKILA RAAKKUJOEN yli ajoa metsäkoneella on pidetty yhtenä Suomen törkeimmistä luonnonsuojelulain rikkomuksista. Stora Enson työmaalla sattunut raakkutuho tahrasi koko metsäalan maineen. Julkisuudessa on ehditty esittää, että tapaus on vain jäävuoren huippu. Kainuun ely-keskuksessa uskalletaan olla eri mieltä. Ely-keskus tekee poliisille vuosittain vain muutamia tutkintapyyntöjä metsiin liittyvistä luonnonsuojelulain rikkomuksista. Usein ne ovat pienimuotoisia eivätkä etene syyttäjälle. ”Yleinen alustava näkemys on, että pääsääntönä ohjeita ja ohjeistuksia noudatetaan. Nythän sitä tietysti selvitetään”, toteaa ympäristöja luonnonvarat -vastuualueen johtaja Sari Myllyoja Kainuun ely-keskuksesta. Suomen metsäkeskukselle tulee vuosittain yli 100 000 metsäkäyttöilmoitusta. Näistä metsänkäyttöilmoituksista noin 10 000 Metsäkeskus välittää luonnonsuojelulakia valvovalle ely-keskukselle. Ely-keskus ohjeistaa sähköpostitse hakkuuoikeiden haltijaa sekä maanomistajaa, miten alueella esiintyvä uhanalainen laji tulee ottaa huomioon metsänkäsittelyssä. Näin toimittiin myös Hukkajoen raakkuesiintymän kohdalla. Ely-keskus ei vaadi kuittaamaan sähköpostitse lähetettyä käsittelyohjetta. Tämä on herättänyt sähköpostitulvan aikana arvostelua. Myllyoja kuitenkin kertoo, ettei käytäntö ole aiheuttanut epäselvyyksiä. ”Tässä sähköposti oli mennyt Stora Ensolla yhdelle henkilölle METSÄALAN MAINE VIEMÄRIIN YHDELLÄ JOEN YLITYKSELLÄ Jottei Hukkajoen raakkutuho toistu, tulee tiedonkulkua ja asenteita terävöittää. Myös valvonnassa on tarkastamisen paikka. Hukkajoella kuoli jopa useita tuhansia uhanalaisia raakkuja, kun metsäkoneella ajettiin joen yli vastoin ely-keskuksen ja metsäyhtiön ohjeita. 10993_.indd 2 10993_.indd 2 8.9.2024 12.32.26 8.9.2024 12.32.26
• UUTISET 13.9.2024 Metsälehti.fi 3 METSÄALAN MAINE VIEMÄRIIN YHDELLÄ JOEN YLITYKSELLÄ ja maanomistajalle. Olen ymmärtänyt, että oli puhelimessakin puhunut sisällöstä eli on heille (hakkuuoikeuden haltijalle) mennyt se perille.” Aikanaan poliisitutkinnasta selviää, miksei hakkuussa noudatettu ely-keskuksen antamaa eikä metsäyhtiön omaa ohjetta. Toimiiko omavalvonta? Luonnonsuojelulain valvonta eroaa metsälain valvonnasta. Etukäteisvalvonnan lisäksi metsälakia valvotaan jälkikäteen satelliittivalvonnalla. Se tuo esille esimerkiksi metsälakikohteiden läheisyydessä tehdyt hakkuut. Mikäli Hukkajoella olisi rikottu hakkuissa myös metsälakia, olisi se todennäköisesti paljastunut Metsäkeskuksen satelliittivalvonnassa. ”Joki ei ole meidän paikkatietoaineistossamme metsälakikohde, joka meillä hälyttäisi. Toki luonnonsuojelulain kohteisiin verrataan aineistoa, ja niistä lähtee elylle tietoa, jos metsälain valvonnan sivutuotteena havaitaan tämmöisiä”, kertoo rahoitusja tarkastuspäällikkö Jarkko Partanen Metsäkeskuksesta. Metsäkeskuksen vuonna 2019 lanseeraama satelliittivalvonta on vähentänyt metsälain rikkomuksia. Luonnonsuojelulain valvonnassa ei ole vastaavaa järjestelmää eikä viranomaisen tekemää jälkivalvontaa. ”Se perustuu meillä omavalvontaan. Me lähdemme siitä lähtökohdasta, että hakkuuoikeuden haltija hoitaa homman niin kuin kuuluu”, Myllyoja kertoo. Hukkajoen tapauksessa raakkutuho paljastui, kun jokihelmisimpukan tilaa alueella tutkineet tutkijat osuivat paikalle. Nyt ympäristöministeriö selvittää, miten jatkossa tulisi tehdä toisin ja pitäisikö lainsäädäntöä täsmentää. Myös metsäfirmoissa on tapauksen jälkeen ryhdytty toimiin. ”Stora Enso lisää resursseja hakkuiden suunnitteluun ja valvontaan luontoarvojen toteutumisen varmistamiseksi”, kertoo sähköpostitse ostojohtaja Sami Honkanen Stora Enson Suomen puunhankinnasta. Kulkeeko tieto? Jottei Hukkajoen tapaus toistu, on varmistettava tiedonkulku koko ketjun läpi aina ostohenkilöltä koneenkuljettajalle. Raakun elinympäristöt ovat salassa pidettäviä. Puunmyyjä ja ostajat saavat tiedon niistä vasta, kun metsänkäyttöilmoitus saapuu Metsäkeskukselle. ”Vähintäänkin ohjeet pitäisi kuitata vastaanotetuiksi. Silloin nähdään, minne asti tieto on mennyt”, toteaa Koneyrittäjien toimiHukkajoella kuoli jopa useita tuhansia uhanalaisia raakkuja, kun metsäkoneella ajettiin joen yli vastoin ely-keskuksen ja metsäyhtiön ohjeita. ELOKUUSSA paljastui, että Stora Enson hakkuutyömaalla oli ajettu metsäkoneella useita kertoja uhanalaisten raakkujen eli jokihelmisimpukoiden päältä. Stora Enso oli tilannut hakkuun kainuulaiselta metsäkoneyritykseltä. Hakkuu oli toteutettu aliurakointina. Oulun poliisi tutkii Suomussalmen Hukkajoella tapahtunutta arviolta tuhansien simpukoiden kuolemaan johtanutta raakkujoen yliajoa törkeänä luonnonsuojelurikoksena. Tutkintapyynnön poliisille tekivät Metsähallitus, ely-keskus sekä paikallinen kalavesiosuuskunta. Raakkujen elinympäristöt ovat salassa pidettäviä. Metsäkeskus kuitenkin lähetti metsänkäyttöilmoituksen saatuaan tiedon raakuista metsänomistajalle, hakkuuoikeuden haltijalle sekä ely-keskukselle. Ely-keskus lähetti hakkuuoikeuden haltijalle ja metsänomistajalle sähköpostitse tarkemmat ohjeet raakkujen huomioimiseksi hakkuissa. Ohjeissa kiellettiin ylittämästä jokea raakkuesiintymän kohdalta sekä neuvottiin jättämään 45 metrin levyinen suojakaista joen varteen. Hakkuissa toimittiin vastoin ely:n sekä Stora Enson omia ohjeita. Stora Enson sisäisen tutkinnan mukaan Hukkajoen tapahtumat ovat useiden seikkojen summa, jotka liittyvät esimerkiksi tiedonkulkuun, tietojärjestelmien toimivuuteen ja yksittäisiin virhearviointeihin, joita on tapahtunut myös Stora Enson sisällä. Stora Enso on kertonut kantavansa tapauksessa vastuunsa niin ympäristöllisesti kuin taloudellisesti ja ryhtynyt toimiin. Tapauksen esitutkinta vie poliisilta useamman kuukauden. TÄSTÄ ON KYSYMYS tusjohtaja Matti Peltola. Tällä hetkellä prosessista uupuu tarkastuspiste. Tiedonsiirron tärkeyttä korostaa myös tulevia metsäkoneenkuljettajia kouluttava lehtori Aki Taskinen Savon ammattiopistolta. Metsäkoneessa käytettävään pohjakarttaan voidaan lisätä kuljettajaa varoittavia merkintöjä ja tarvittaessa tekstiä. Ne pitää vain muistaa laatia ja lukea. Taskisen mukaan ammattitaitoa koneenkuljettajilla pitäisi olla, sillä opiskelijoiden on suoritettava esimerkiksi luonnonhoitotutkinto. ”Asenne on se, mikä pitää korjata. Valitettavasti vielä löytyy koko metsäsektorilta huonoa asennetta, vaikka näissä ympäristöasioissa esimerkiksi”, Taskinen pohtii. Juttua varten on haastateltu myös MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolaa, Suomen Metsäyhdistyksen toiminnanjohtaja Kirsi Joensuuta sekä toimitusjohtaja Ilari Pirttilää Metsämiesten Säätiöstä. ”Vähintään ohjeet pitäisi kuitata.” PI RK KO -L IIS A LU H TA / M ET SÄ H A LL IT U S 10993_.indd 3 10993_.indd 3 8.9.2024 12.32.27 8.9.2024 12.32.27
• AJASSA 13.9.2024 4 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVAT MTK:N metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola haluaa, että ainakin itäisessä Suomessa maatalouden rakennetukien myöntämiseen vaadittavaan 25 000 euron vuotuiseen yrittäjätuloon tulisi tulevaisuudessa laskea myös metsästä saatava yrittäjätulo. Lisäksi hän esittää, että maataloustraktorien metsävarusteet tulisi kelpuuttaa tuettavien investointien joukkoon. Se parantaisi itäisen Suomen maatilojen elinkelpoisuutta. ”Investointeja ja sukupolvenvaihdoksia tehdään itäisen Suomen maatiloilla muuta maata vähemmän. Maataloustuotannon volyymi on siirtynyt koko EU-jäsenyyden ajan idästä länteen. Esimerkiksi sianlihan tuotannosta itäisen Suomen suhteellinen osuus on laskenut noin 70 prosenttia.” Ehdotusta maataloustukien käyttämistä traktorien metsävarusteluun voi pitää yllättävänä, mutta Tiirola näkee siinä monia hyötyjä. Ensisijainen tavoite on parantaa maaseudun elinvoimaa, jonka tukipilareiksi hän näkee toimivat maatilat. ”Tässä on kyse yhtä lailla maaseudun elinvoimasta, huoltovarmuudesta, aluepolitiikasta kuin hyvästä metsänhoidosta. Myös maanpuolustuksen turvaamiseksi Itä-Suomen maaseutu pitäisi pystyä säilyttämään asuttuna” Tiirolan mukaan maatalous traktorien käyttö voisi lisäksi lievittää ensiharvennusten korjuun laatuongelmia, joita syntyy, kun pieneen puuston mennään isoilla koneilla. Eikä hyöty jäisi pelkästään tähän: ”Paineet lintujen pesimäaikaisten hakkuiden kieltämiseen tai rajoittamiseen kasvavat koko ajan. Maataloustraktorien muodostama reservi tulee tarpeeseen, jos hakkuut entistä isommalta osin keskittyisivät talvikauteen.” Metsätulot tilkkeeksi tilojen tukiloukkoon Esimerkiksi kotieläintuotannosta luopuvat tilat jäävät herkästi vaille investointitukia, koska muutaman kymmenen hehtaarin peltoalalta ei heru vaadittua 25 000 euron yrittäjätuloa. Ilman tukea korvaavan tuotannon kehittäminen on vaikeaa. Niin sanotulla Cap-tuella rahoitetaan esimerkiksi navetoiden ja kuivureiden rakentamista. Osa tuesta on avustusta, osa lainojen korkotukea. Niitä pitäisi voida käyttää myös maataloustraktorien metsävarusteisiin. Maataloustraktorien varustaminen puunkorjuuseen vaatisi vähintään usean kymmenen tuhannen euron satsauksen. Tiirola arvaa, etteivät metsäkoneyrittäjät ilahdu hänen aloitteestaan. Hän pehmittää ehdotustaan kahdella reunaehdolla. ”Tukea saisi vain maataloustraktorien metsävarustukseen. Tarkoitus ei siis ole, että maatilat alkaisivat Cap-tukien turvin hankkia motoja.” Hän huomauttaa, että omiin ja naapuriensa ensiharvennuksiin keskittyvä traktoriyrittäjä voisi jopa parantaa isojen metsäkoneyritysten kannattavuutta. Hankkikaa taitoa, ei rautaa” Koneyrittäjien varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola ei toisi maataloustukia puunkorjuuseen. ”Ymmärrän kyllä maatilojen ahdingon, mutta tukien ohjaaminen maataloustraktorien metsävarusteluun ei olisi järkevää.” Hän suosittelee lisätulojen tarpeessa oleville maatilayrittäjille raudan sijasta satsaamista osaamiseen, jos on intoa metsäkonehommiin. ”Kouluttautukaa metsäkoneen kuljettajiksi, niin talvikausiksi on tarjolla riittämiin töitä ilman riskejä, jotka sisältyvät koneinvestointeihin.” ”Traktorien metsävarusteet investointitukien piiriin” MTK:n metsäpuheenjohtajan Mikko Tiirolan mukaan Itä-Suomen elinvoima on turvallisuuskysymys. MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola haluaisi puunkorjuusta lisätuloja ahdingossa oleville maatiloille. MTK: Hinnat tasaantuneet Loppukesän puumarkkinat käynnistyivät normaalisti, MTK:n syyskuun puumarkkinakatsauksessa todetaan. Metsäteollisuudessa tilanne on kehittymässä parempaan suuntaan, mutta myös tuotantoseisokeista on kerrottu. Mekaanisessa metsäteollisuudessa pulmia on kysynnässä. Tämä saattaa vaikuttaa puumarkkinoihin painottuen harvennuksien kuitupuuleimikoihin, MTK:sta arvioidaan. Vaikutukset voivat jäädä väliaikaisiksi, sillä puun kysyntä kokonaisuutena on kasvanut. Puun hinnat ovat viime viikkoina kuitenkin hieman tasaantuneet. Nuoren metsän hoidossa pudotus Metsätöihin käytettiin viime vuonna yhteensä 272 miljoonaa euroa, Luonnonvarakeskus arvioi. Summa on 11 prosenttia suurempi kuin edellisvuonna, mutta inflaation takia kolme prosenttia reaalisesti pienempi. Valtaosa summasta – 214 miljoonaa euroa – meni metsänhoitotöihin. Taimikonhoitoa tehtiin 132 000 hehtaarilla, mikä on edeltävien vuosien keskiarvo. Nuoren metsän hoitoala jäi 29 000 hehtaariin, mikä on liki kolmanneksen edeltävien vuosien keskiarvoa vähemmän. Koivun kuorta autonrenkaisiin Nokian Renkaat on sopinut kehitysyhteistyöstä ruotsalaisen biomateriaaliyhtiö Reselo AB:n kanssa. Tavoitteena on jatkokehittää ruotsalaisyhtiön Reselo Rubber -materiaalista uusi raaka-aine kaupalliseen renkaiden valmistukseen. Reselo Rubber on täysin uusiutuva materiaali, jossa hyödynnetään puu-, paperija vaneriteollisuudesta ylijäänyttä koivun kuorta. Vasemmistoliitto haluaa leveämmät suojavyöhykkeet Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on jättänyt eduskunnalle lakialoitteen metsälain muuttamiseksi. Aloitteen mukaan hakkuut kiellettäisiin kaikkien herkkien vesistöjen rantametsissä suojavyöhykkeiden avulla. Aloitteessa esitetään yleistä 30 metrin suojavyöhykettä herkkien vesistöjen rantametsiin. Lisäksi esitetään laajempaa 50 metrin suojavyöhykettä raakkuvesistöjen läheisyyteen. LYHYET 10994_.indd 4 10994_.indd 4 8.9.2024 12.39.55 8.9.2024 12.39.55
• AJASSA 13.9.2024 Metsälehti.fi 5 TIIA PUUKILA ”TAITAA olla kohta lähemmäs 15 pesää, joista olen saanut pistoja. En ole eläessäni kokenut tällaista.” Näin kirjoittaa Metsälehden keskustelupalstalla nimimerkki Ammatti Raivooja. Samaa viestiä kerrotaan ympäri Suomen. Tänä kesänä metsätöissä on ollut paikoin lähes mahdoton välttyä ampiaisen pistoilta. ”Ampiaisia riittää niin, että ovat harmiksi asti”, summaa Savon ammattiopiston lehtori Jouni Seppänen. Seppänen kouluttaa tulevia metsureita ja metsäpalvelun tuottajia sekä metsänomistajia. Tänä vuonna taimikoissa on juostu poikkeuksellisen paljon ampiaisilta karkuun, ja elokuun loppupuolella ampiaisenpistoja on tullut lähemmäs jokaisella raivuulla. Vastaavaa kesää Seppänen ei muista. Ampiaisia tutkinut ja ampiaiskantoja seurannut Luonnonvarakeskuksen tutkija Jouni Sorvari vahvistaa, että ampiaisia on tänä vuonna paljon. Tosin virallista seurantaa Sorvarilla ei tänä kesänä ole ollut. Syitä ampiaisten runsauteen on tutkijan mukaan kaksi. ”Piha-ampiaisella ja saksanampiaisella kannat vaihtelevat. Vuorovuosina on hyvä vuosi ja vuorovuosina sitten heikompi vuosi. Nyt on se hyvä vuosi”, Sorvari kertoo. Piha-ampiainen eli niin kutsuttu maa-ampiainen on monelle raivaajalle tuttu. Esimerkiksi myyrien käytäviin, hakkuutähdekasojen tai kantojen alle pesänsä tekevä ampiainen pöllähtää maasta, kun pesän päälle astuu. Sorvarin mukaan runsaan kannan vuosi osuu yleensä juuri parilliseen vuoteen, kuten tänäkin vuonna. Toinen syy on, että myös sellaisia lajeja, joiden kanta ei vaihtele niin säännöllisesti, on ollut enemmän kuin aikaisemmin. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi liitereistä ja halkopinoista löytyvistä pallopesistään tunnetut räystäsampiaiset. Seuranta ja kansalaishavainnot osin ristiriidassa Yhdyskuntina pesivien ampiaislajien määrän kehitystä on seurattu vuodesta 2019 Ampase-hankkeessa. Jyväskylän yliopiston Bioja ympäristötieteiden laitoksen yliopistolehtori Atte Komosen vetämässä hankkeessa on kartoitettu ampiaisten ekologiaa, esiintymistä ja eri lajien maantieteellisiä runsausvaihteluita. Komonen itse on pyytänyt ampiaisia Jyväskylän alueella. Yleisistä havainnoista poiketen ampiaisia on kertynyt pyydyksiin verrattaen vähän, ja kesää voisi kuvata saalismäärien perusteella keskinkertaiseksi. ”Tämä on siinä mielessä magee ilmiö, kun seuranta on osin ristiriidassa kansalaishavaintoPoikkeuksellisen pisteliäs kesä Kansalaishavainnot kertovat ennen kokemattomasta ampiaiskesästä. ”Auttaa, kun ei käytä näin syksyllä hajusteita aamulla.” Ampiaiset ovat pörräänneet tänä kesänä runsaasti. Elokuun lopussa kuvattu kyltti Kuhmoisten urheilukentällä varoittaa ampiaisista. TI IA PU U KI LA jen kanssa. Siinä voi olla myös vuoden sisäistä vaihtelua. Joskus ampiaispiikki tulee myöhemmin kuin jonain toisena vuonna”, Komonen pohtii. Suuntaa aamutunteina raivuulle Loppukesästä ja alkusyksystä ampiaisten yhteiskunnat ovat suurimmillaan ja työläiset keräävät ahkerasti ravintoa toukille ja itselleen. Tällöin ampiaisiin törmään herkästi. Lehtori Jouni Seppänen neuvoo ampiaisen pistoille herkistyneitä pitämään raivatessa mukana Epipen-injektiokynää. ”Toki auttaa, kun ei käytä näin syksyllä hajusteita aamulla, kun on lähtemässä maastoon. Olen aikaisemmin huomannut niiden vetävän ampiaisia puoleensa”, Seppänen kertoo. Myös syksyn kuulaat aamut kannattaa hyödyntää ja ajoittaa raivuu aamutunteihin. ”Puolenpäivän jälkeen on jo enemmän surinaa. Jos on maapesä eikä lähelle meinaa päästä, mutta alue pitää kuitenkin saada sahattua, niin seuraavana aamuna kannattaa yrittää”, Seppänen vinkkaa. Pihaeli ns. maa-ampiainen on monelle raivaajalle ikävän tuttu. W IK IM ED IA C O M M O N S 10994_.indd 5 10994_.indd 5 8.9.2024 12.39.56 8.9.2024 12.39.56
• AJASSA / HAASTATTELU 13.9.2024 6 Metsälehti.fi LIINA KJELLBERG, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA ILMAN vaikuttamista ei saavuteta mitään. Ja aina on olemassa riski, että metsätaloutta ei huomioida riittävästi. Nämä asiat tulee EU-vaikuttamisessa muistaa, linjaa maaja metsätalousministeriön tuore kansliapäällikkö Pekka Pesosen. Pesosen mukaan suomalaisilla on nyt vaikuttamisen paikka erityisesti EU:n biotalousstrategiaan. Päivitetty strategia on tarkoitus julkistaa ensi vuoden lopulla. ”Biotalousstrategia ei ole uskottava, jos metsät eivät ole mukana siinä. Metsä pitäisi nähdä strategiassa monimuotoisena elintason ja elämänlaadun lähteenä”, Pesonen toteaa. Hän on huolissaan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin heinäkuussa Euroopan parlamentille pitämästä puheesta. ”Metsät korostuivat puheessa lähinnä bioteknologian, ilmaston ja metsäpalojen osalta. Meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että myös biotalous saadaan osaksi EU:n taloussuunnittelua.” Bioteknologia ymmärretään Pesosen mukaan EU:ssa lähinnä teknologisena kysymyksenä. Siihen liitetään muun muassa geenimuuntelu, johon monet suhtautuvat kielteisesti. Biotalous taas on luonnosta saatavien uusiutuvien materiaalien hyödyntämistä, niin sahatavaraa kuin luontomatkailuakin. Viljelyä korvien välissä Pesonen aloitti maaja metsätalousministeriön kansliapäällikkönä vuoden alussa. Sitä ennen hän työskenteli toistakymmentä vuotta Brysselissä Euroopan viljelijäja osuuskuntajärjestön Copa-Cogecan pääsihteerinä. Alun perin Pesosesta piti tulla maanviljelijä. Hänen perheensä omistaa maatilan Juvalla Etelä-Savossa. ”Se on elämäni kiinnekohta. Sen sijaan, että viljelisin maata, viljelen nyt ihmisten korvien välissä sitä ajatusta, mitä maaja metsätalous ovat.” Kansliapäällikkönä Pesonen haluaa kasvattaa metsätalouden merkitystä EU-politiikassa. ”Ei meillä ole mitään sitä vasMETSIEN ROOLI ESIIN Suomalaisilla on vaikuttamisen paikka EU:n biotalousstrategiassa, sanoo kansliapäällikkö Pekka Pesonen. ”Maltan odotukset metsiltä ovat aivan erilaiset kuin suomalaisten.” Metsätaloudessa on esimerkiksi maatalouteen verrattuna suurempi riski, että suomalaisille tärkeät asiat jäävät EU:ssa huomiotta, sanoo maaja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen. 10995_.indd 6 10995_.indd 6 8.9.2024 12.41.54 8.9.2024 12.41.54
• 13.9.2024 Metsälehti.fi 7 AJASSA KOLUMNI KUKA KUKA PEKKA PESONEN 61-vuotias KOTOISIN Juvalta, asuu Helsingissä MAATALOUSja metsätieteiden maisteri TYÖSKENNELLYT mm. Copa-Cogecan pääsihteerinä, maaja metsätalousministeriön valtiosihteerinä ja MTK:n kotieläinasiamiehenä PERHEESSÄ vaimo ja kolme aikuista lasta HARRASTAA metsänhoitoa, metsästystä ja musiikkia sen mukaan EU:n komissio, sillä se tekee lainsäädäntöaloitteita. Koulumestariksi Suomen ei kuitenkaan kannata ryhtyä. Tehokkaampaa on kannustaa samanmielisiä jäsenmaita nostamaan esiin omia metsiin liittyviä näkökulmiaan. ”On tärkeä saada esimerkiksi Ranska puhumaan, sillä Ranska on Suomen kanssa karkeasti ottaen samoilla linjoilla metsäasioissa. Metsätalous ei ole Ranskassa samaan tapaan keskeisiä talouden sektoreita kuin Suomessa, joten heillä ei ole kannustinta puhua siitä.” Se, missä suomalaiset metsien osalta loistavat, on Pesosen mukaan kansalaisten ja metsänomistajien mukanaolo metsätalouden suunnittelussa. Suomi on yksi harvoista EU:n jäsenmaista, joissa kaikille metsänomistajille on tarjolla palveluita, joilla he pystyvät suunnittelemaan hyvinkin yksityiskohtaisesti metsiensä käyttöä. ”Sen parempaa edunvalvonnan dokumenttia ei ole kuin metsäsuunnitelma. Kannustan kaikkia metsänomistajia teettämään sellaisen. Mitä tahansa metsältään haluaa, suunnitelma on hyvä olla.” Itse Pesonen teetti metsäsuunnitelman vuonna 2016. Sen jälkeen hän on käynyt esittelemässä sitä EU:n komission korkeinta johtoa myöten. ”Se lyö vastustajille luun kurkkuun, kun kertoo, että suurin osa Suomen metsistä on yksityisomistuksessa, metsänomistajat saavat itse päättää, mitä metsillään tekevät ja valtion metsänomistuskin on pitkälti parlamentaarisessa valvonnassa.” taan, että EU:ssa puhutaan kestävyydestä. Suomessa metsät ovat kuitenkin keskeinen elintason ja toimeentulojen tekijä. Meidän täytyy varmistaa, ettei metsätaloustuotteiden kauppaa rajoiteta liikaa ja että niiden arvoa pystytään nostamaan.” Pesosen mielestä metsätaloudessa on riski, että suomalaisille tärkeät asiat jäävät huomiotta. ”Maataloudessa kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että ruokaa tuotetaan, sillä lähtee nälkä ja sitä pitää tuottaa kestävästi. Metsien osalta näin ei ole. Esimerkiksi Maltan odotukset metsiltä ovat aivan erilaiset kuin suomalaisten – jos niitä ylipäänsä on.” EU:n yhteistä metsäpolitiikkaa Pesonen ei pidä realistisena tavoitteena. Eri maiden odotukset metsille ovat liian erilaiset. Komissio tähtäimeen Taho, johon Suomen ensisijaisesti tulee vaikuttaa, on PesoMETSÄTALOUS sai varjon ylleen elokuisesta merkittävästä ympäristövahingosta Suomussalmen Hukkajoella. Jälkipuinnit tulevat jatkumaan pitkään, ja keskustelu on otettava vakavasti. Metsissämme on suojeltavia luontoarvoja, jotka metsänhoidossa on tunnistettava ja huomioitava. Metsätaloudessa on tasapainoiltava arvojen välillä, jossa vastakkain ovat usein talous ja ympäristö. Elokuussa tasapaino petti. Kestävä ja moniarvoinen metsätalous on tullut jäädäkseen. Kuluttajat vaativat arvoketjuilta sertifiointia, ja metsänomistaja puunmyyjänä on osa arvoketjua. Vaaditut sertifikaatit ja niiden laatimisen yhteydessä käyty vuoropuhelu eri osapuolten kesken parantavat luontoarvojen huomiointia osana metsätaloutta. Myös metsänomistajat haluavat huomioida luontoarvot osana metsätaloutta. Luonnonsuojelu on osa modernia metsätaloutta. Toivottavasti tämä yksittäinen tapaus motivoi metsänomistajia entistä aktiivisemmin huomioimaan luontoarvot osana omaa metsätalouttaan. METSÄNOMISTAJILLE SAATAVILLA OLEVA tieto on lisääntynyt viime vuosikymmeninä merkittävästi. Verkkopalveluista on saatavilla tietoa paitsi puustosta myös luontokohteista. Ympäristöjärjestöt tarjoavat hyvää tietoa luontoarvojen huomioimisesta metsätaloudessa. Toimet metsässä vaikuttavat aina luontoon, mutta vaikutus voi olla myös positiivinen. Yksityismetsätalous muodostaa merkittävän osan Suomessa harjoitetusta metsätaloudesta. Meitä metsänomistajia on yli puoli miljoonaa. Pääsääntöisesti metsänomistajat tasapainottavat luontoarvot ja taloudellisen intressin omassa metsätaloudessaan ja arvostavat luontoa. Monet metsänomistajat ovat muuttuneessa maailmassa aiempaa tietoisempia metsätalouden vaikutuksista luontoon. Arvopohja on laajentunut ja metsänomistus moniarvoistunut. Metsän taloudellinen arvo on vain yksi osa metsänomistusta. METSÄNOMISTAJAT PUUNTUOTTAJINA YHDISTYVÄT globaaleihin arvoketjuihin, jossa markkinat vaativat läpinäkyvyyttä ja seurantaa aina arvoketjun alkupäähän. Hyvä niin! Metsäkoneesta etäiseltä tuntuva globaali markkinatalous tuo kuitenkin vastuullisuuden kiinteäksi osaksi metsänkäyttöä. Jos haluamme tuottaa puuta markkinoille, meiltä edellytetään sitoutumista kestävän metsätalouden vaatimuksiin. Kompromissi on kirjattuna sertifikaatteihin. Puukaupassa vallitsevaksi käytännöksi ovat muodostuneet pystykaupat, joissa puunostaja ottaa vastuulleen puun kaatamisen ja kuljettamisen metsästä osaksi globaalia arvoketjua. Vastuu jakautuu puunostajan kanssa, mutta metsänomistaja ei voi vastuutaan välttää. Metsänomistaja tietää omistamansa metsätilan ja voi päätöksillään vaikuttaa. METSÄLLÄ ON MONELLE omistajalle suuri taloudellinen merkitys. Euromääräisesti mitattava tuotto on määritelty puukauppatulona, johon ajoittain onnistutaan suojeluohjelmilla vastaamaan. Valitettavan usein suojelusta ei saa korvausta tai saatava korvaus jää merkittävästi alle puukaupasta saatavan korvauksen. Tässä taitekohdassa riittävän korvauksen takaaminen yksityiselle metsänomistajalle vapaaehtoisesta suojelusta lisää taloudellista intressiä vaalia tunnistettuja luontoarvoja. Metsiä käytetään ja tullaan käyttämään, mutta tasapaino taloudellisen edun ja ympäristön välillä ei saa pettää. METSÄN TASAPAINO PEKKA KELONEVA KIRJOITTAJA ON JURISTI JA ETÄMETSÄNOMISTAJA 10995_.indd 7 10995_.indd 7 8.9.2024 12.41.55 8.9.2024 12.41.55
• AJASSA 13.9.2024 8 Metsälehti.fi KIILAA METSO-RAHAJONON KÄRKEEN On todennäköistä, että metsäyhtiöt välttävät hakkuita kaikenlaisista vanhoista metsistä siihen asti, että vanhan ja luonnontilaisen metsän kriteerit on määritelty aukottomasti. Samaan aikaan on mietinnässä, laajennetaanko Metso-ohjelmaa Pohjois-Suomeen. 10996_.indd 8 10996_.indd 8 8.9.2024 12.43.35 8.9.2024 12.43.35
• AJASSA 13.9.2024 Metsälehti.fi 9 Metsähallitus inventoi vanhat metsänsä vuosien 2024–2025 aikana. Jane Rekola mittasi metsää syyskuun alussa Hämeenlinnan Evolla. HELI VIRTANEN, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT K UN Suomessa lähiaikoina päästään yksimielisyyteen vanhan ja luonnontilaisen metsän määritelmästä, metsäteollisuuden puun ostot tällaisista metsistä loppuvat viimeistään siihen. EU:n biodiversiteettistrategia velvoittaa kaikki jäsenmaat suojelemaan vanhat ja luonnontilaiset metsänsä. ”Kriteerien mukainen suojelu koskettaa kaikkia eri metsänomistajaryhmiä, eivätkä metsäteollisuusyritykset siten voi käytännössä ostaa puuta kriteerit täyttävistä metsistä miltään omistajaryhmältä”, Metsäteollisuus ry totesi kriteeriesityksestä elokuun alussa jättämässään lausunnossa. EU on määritellyt, mitkä metsän piirteet ratkaisevat, onko metsä vanhaa ja luonnontilaista. Jäsenmaat saavat itse määritellä tarkat raja-arvot. Suomen kriteerit olivat kesällä lausuntokierroksella. Metso ensisijainen keino yksityismailla Vielä suojelemattomista yksityismetsistä hyvin pieni osa saattaa päätyä kriteerien perusteella suojeltavaksi. Metsänomistajien ja metsäalan yhteinen tahto on ollut, että metsiä ei pakkosuojella vaan että metsänomistajille tarjotaan jatkossakin vapaaehtoisen suojelun mahdollisuutta. Näin näyttäisi tapahtuvan. Kriteereistä vastuussa olevat ministerit ovat luvanneet, että yksityiset metsänomistajat saavat mahdollisesta suojelusta korvauksen. Kriteeriesityksen varsin korkeita raja-arvoja on perusteltu sillä, ettei niiden tulisi vaarantaa yksityisten metsänomistajien omistajansuojaa tai puukauppaa. ”Yksityismailla metsien suojelu perustuu vapaaehtoisuuteen, kuten tähänkin asti”, maaja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) totesi kesäkuussa, kun kriteeriesitys julkistettiin. Ympäristöja ilmastoministeri Kai Mykkäsen (kok.) mukaan Etelä-Suomen metsien suojelussa korostuu Metso-ohjelman rooli. Metso-ohjelman nykyinen kausi on päättymässä ensi vuoden lopussa. Mykkäsen mukaan ohjelmassa suojeltu pinta-ala yltää silloin tavoitteeksi asetettuun 96?000 hehtaariin. Syyskuun alussa pidetyssä budjettiriihessä luvattiin korotuksia vapaaehtoisen suojelun rahoitukseen vuodelle 2025. Tarkat luvut täsmentyvät syyskuun lopulla. MTK kantoi ennakkoon huolta, että suunniteltu rahoitus ei kata lisäsuojelulle esitettyjä tavoitteita. Jatkuu seuravalla aukeamalla. Puuston ikä ja kuolleen puun määrä ovat keskeisimmät tekijät, joiden perusteella metsä voidaan määritellä vanhaksi ja luonnontilaiseksi. 10996_.indd 9 10996_.indd 9 8.9.2024 12.43.39 8.9.2024 12.43.39
• AJASSA 13.9.2024 10 Metsälehti.fi NÄIN KRITEERIEN VALMISTELU ETENEE HALLITUSOHJELMAAN on kirjattu tavoite suojella valtion mailla sijaitsevat luonnontilaiset, vanhat metsät. Biodiversiteettistrategia velvoittaa suojelemaan myös yksityismaiden luonnontilaiset ja vanhat metsät. Esitys vanhojen metsien kansallisiksi kriteereiksi valmistui kesäkuussa. Kriteerit valmisteltiin ympäristöministeriössä ja maaja metsätalousministeriössä. Sidosryhmät ja kansalaiset jättivät lausuntonsa ministeriöiden esitykseen 7.8. mennessä. Esitystä valmistellaan nyt uudestaan lausuntojen pohjalta. Hallitukselta odotetaan kriteerejä koskevaa päätöstä tai periaatepäätöstä vielä tämän vuoden aikana. BIODIVERSITEETTISTRATEGIA VELVOITTAA EU:N biodiversiteettistrategissa Suomi on sitoutunut suojelemaan vanhat ja luonnontilaiset metsät. Sitoumus koskee kaikkien omistajaryhmien metsiä. Strategian tavoite on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä. Myös ennallistamisasetus on osa biodiversiteettistrategiaa. Asetus edellyttää muun muassa boreaalisten luonnonmetsien määrän ja tilan selvittämistä. Tietty osuus niistä luonnonmetsistä, joiden tila on huono, on ennallistettava. Se tarkoittaa käytännössä suojelua. Kaikki vanhat ja luonnontilaiset metsät ovat boreaalisia luonnonmetsiä, mutta boreaalisiin luonnonmetsiin kuuluu muitakin kuin vanhoja metsiä. Myös muulla tuoreella EU-sääntelyllä on vaikutusta puunhankintaan vanhoista ja luonnontilaisista metsistä. Näitä ovat esimerkiksi uusiutuvan energian direktiivi ja metsäkatoasetus. Laajeneeko Metso koko Suomeen? Metso-suojelun määrärahoista on ollut pulaa ennenkin. Suomen metsäkeskuksen kautta tehtävät määräaikaiset kymmenen vuoden ympäristötukisopimukset ovat olleet suosittuja. Ely-keskusten tarjoamiin 20 vuoden ja pysyvän suojelun sopimuksiin on riittänyt rahaa edellisiä paremmin. Ohjelmaan tarjolle tulevat vanhan metsän kohteet otettaisiin pysyvään suojeluun, ympäristöneuvos Mikko Kuusinen ympäristöministeriöstä toteaa. ”Metso-ohjelman määrärahatilanne on mikä on. Jos tarjolle tulee luonnontilaisen vanhan metsän kohteita, ne pitää priorisoida.” Ohjelma keskittyy eteläiseen Suomeen, onhan se viralliselta nimeltään Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma. Metsosta tutut keinot voidaan silti ottaa käyttöön myös pohjoisempana. Edellisen hallituksen aikana myönnettiin määräraha Pohjois-Suomen metsien suojeluun. Nykyisen Metso-ohjelman tilalle valmistellaan jo uutta Metso-ohjelmaa, joka tulee käyttöön vuodesta 2026 alkaen. Auki on vielä, laajeneeko toiminta-alue samalla kohti pohjoista. ”Uuden Metson valmistelutyö on käynnissä. Valtioneuvoston päätöstä uudesta ohjelmasta odotetaan ensi vuoden loppupuolella. Ainakin päätös olisi hyvä saada hyvissä ajoin ennen uuden ohjelmakauden alkua”, Kuusinen sanoo. Etelä-Suomessa hyvin vähän lisäsuojeltavaa Ei ole tarkkaa tietoa siitä, miten paljon vanhan ja luonnontilaisen metsän kriteerien perusteella suojeltavia alueita Suomessa on. Metsähallituksen arvio on, että kriteerien perusteella suojellaan noin 80?000–90?000 hehtaaria toistaiseksi suojelemattomia valtion metsiä. Määrä täsmentyy parhaillaan käynnissä olevissa inventoinneissa. Yksityismetsissä kriteerit täyttäviä kohteita on varsin vähän. Ympäristöneuvos Mikko Kuusisen mukaan kriteeriesityksessä esimerkiksi lahopuun määrän vaatimus on niin iso, että sellaisia metsiä ei Etelä-Suomesta käytännössä löydy. Jotta metsä voidaan tulkita vanhaksi ja luonnontilaiseksi, sen on pitänyt olla vuosikymmeniä talouskäytön ulkopuolella. ”Voi kuitenkin olla, että esimerkiksi jostain Pohjois-Suomen yhteismetsästä löytyy tällaisia kohteita.” Suojelukohteita rannikolla ja saaristossa Johtava asiantuntija Lauri Saaristo Tapiosta muistuttaa, että valtiolla on rajallinen määrä rahaa ja siksi sen käyttöä on priorisoitava. Metso-rahat halutaan kohdentaa vaikuttavasti. Kun Tapiossa analysoitiin todennäköisiä korkean suojeluarvon HCV-metsiä vuonna 2019, mahdollisia kohteita löytyi etenkin rannikkoja saaristoalueilta: vaikeakulkuisia kalliometsiä, joissa kasvaa vanhoja mäntyjä. Metsäteollisuus ry:n ja Sahateollisuus ry:n tilaama HCV-analyysi herätti ilmestyttyään vastustusta metsänomistajissa, jotka pelkäsivät pakkosuojelua. Saaristo painottaa, että HCV-analyysissä ei kartoitettu arvokkaita kohteita, vaan siinä poissuljettiin ne, jotka eivät ole luonnontilaisia. Isolla osalla jäljelle jääneistä, mahdollisista HCV-alueista ei ole poikkeuksellisia luontoarvoja, sillä analyysi ei kerro esimerkiksi lahopuun määrästä. KUKA FAKTA KUKA FAKTA Metsähallituksen inventoinneissa luokitellaan kuolleen puun lahoaste. ”Metso-ohjelman määrärahatilanne on mikä on.” Jokaiselta inventoitavalta kuviolta kairataan vähintään kolme puuta niiden tarkan iän selvittämiseksi. Jos hajonta on suurta, otosta laajennetaan. Laskuri toimii apuvälineenä koealan inventoinnissa. Inventoija tallentaa siihen pystyssä olevien puiden ja maapuiden määrät, erikseen havuja lehtipuista. Järeät, yli 20-senttiset kuolleet puut inventoidaan. 10996_.indd 10 10996_.indd 10 8.9.2024 12.43.46 8.9.2024 12.43.46
• AJASSA 13.9.2024 Metsälehti.fi 11 EUROOPAN komission antamissa ohjeissa on kolme pääkriteeriä, joiden kaikkien on täytyttävä, jotta metsä tulkitaan vanhaksi ja luonnontilaiseksi. Lisäksi on neljä täydentävää kriteeriä, joista kahden on täytyttävä. Raja-arvot kriteerien täyttymiselle määritellään kansallisesti. EU:sta annetut pääkriteerit ovat metsän ikä, kuolleen puun määrä ja luontaisten puulajien esiintyminen. Näistä viimeinen täyttyy aina, eihän Suomen metsissä kasva käytännössä lainkaan vierasperäisiä puulajeja. Täydentävien kriteerien mukaan metsän pitää olla syntynyt luontaisesti, puuston tulee olla rakenteeltaan vaihtelevaa, metsässä pitää esiintyä elinympäristöpuita tai siellä on oltava vanhan metsän indikaattorilajistoa. Elinympäristöpuun käsite voi kuulostaa suomalaisesta vieraalta. Kriteeriesityksen mukaan elinympäristöpuussa on selkeä, tarkkarajainen rakenne, jossa tietty laji tai lajiyhteisö elää ainakin elinkaarensa jossain vaiheessa. Metsähallituksen inventointiohjeessa elinympäristöpuiksi on määritelty kolopuut, palokoroiset puut, palaneet kelot ja petolintujen pesäpuut. MILLAINEN METSÄ ON VANHA JA LUONNONTILAINEN? METSÄHALLITUS inventoi valtion vanhat ja luonnontilaiset metsät maastokausien 2024–2025 aikana. Mittaluokaltaan inventointi on aiempia vastaavia inventointeja isompi. Kun esityksestä vanhan ja luonnontilaisen metsän kansallisiksi kriteereiksi kerättiin kesä–elokuussa lausuntoja, muun muassa luonnonsuojelujärjestöt arvostelivat Metsähallitusta siitä, että sen käyttämä inventointiohje ei ollut julkisesti nähtävillä. Ohjeella voi kuitenkin olla vaikutusta siihen, miten kriteereitä käytännössä aletaan tulkita. Metsähallituksen inventointiohje valmistui alkukesästä. Se tarkastettiin Lukessa, jonka kommenttien perusteella ohjetta vielä muutettiin heinäkuun alussa. Metsähallitus julkaisi ohjeensa noin viikko lausuntokierroksen päättymisen jälkeen. Metsähallituksen inventoinneissa käytössä ovat samat puuston iän ja kuolleen puun vähimmäismäärät kuin ministeriöiden esityksessä. Luvut perustuvat Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusraporttiin, jota oli esitelty sidosryhmille jo siinä vaiheessa, kun ministeriöt valmistelivat esitystään. ”Lopputulos inventoijan harkinnan varassa” Yksi Metsähallituksen toimintaa julkisuudessa kritisoineista on yliopistonlehtori Panu Halme Jyväskylän yliopistosta. ”Vaikuttaa siltä, että lopputulos on vahvasti inventoijan oman harkinnan varassa”, Halme sanoo. Hänen mukaansa Metsähallituksen julkaiseman inventointiohjeen suurin puute on, että siinä ei oteta kantaa vanhan metsän vähimmäispinta-alan tulkintaan. Tosin myöskään kriteeriesitys ei ota pinta-aloihin tarkasti kantaa. Sen mukaan pinta-alarajana voidaan pitää Etelä-Suomessa ”esimerkiksi” neljää ja Pohjois-Suomessa kahdeksaa hehtaaria. Esityksessä todetaan, että valtion mailla vanhan metsän kriteerit täyttävät alle kymmenen hehtaarin kohteet voidaan turvata myös osana alue-ekologista verkostoa. Metsähallituksen inventoinnit on kohdistettu yli kymmenen hehtaarin kokoisille yhtenäisille alueille. ”Miten tulee toimia, jos osa inventoitavasta kohteesta täyttää ehdot ja osa ei?” Halme kysyy. Varsinkin etelässä luonnontilaiset metsät ovat hyvin pienialaisia. Toisaalta ne voivat sijaita isomman luonnontilaisen metsän vieressä, jolloin pienenkin alan suojelemisesta olisi hyötyä. Halme epäilee, että niin pitkään kuin kriteerien piirissä olevan metsäalueen vähimmäiskokoa ei ole määritelty yksiselitteisesti, yhtiöt jättävät pienikokoiset kohteet varmuuden varalta hakkaamatta. Siksi selvä, yksiselitteinen ohje olisi sekä suojelun että metsätalouden etu. Tiedot kerättävä syksyyn 2025 mennessä Euroopan komissio edellyttää, että tiedot EU:n alueen vanhoista ja luonnontilaisista valtionmetsistä ovat koossa syksyyn 2025 mennessä. ”Metsähallituksen inventoimat pinta-alat ovat isoja, ja siksi inventoinnit oli aloitettava ajoissa”, metsävaraja suunnittelupäällikkö Niklas Björkqvist Metsähallituksesta toteaa. Alkuperäisen aikataulun mukaan ministeriöiden esitys kansallisiksi kriteereiksi olisi tullut lausuntokierrokselle jo vuodenvaihteessa 2023–2024. Metsähallituksen käynnissä olevat inventoinnit tehdään Björkqvistin mukaan niin, että jos pääkriteerien kansalliset raja-arvot vielä muuttuisivatkin, uudet arvot pystyttäisiin ottamaan huomioon suojelupäätöksiä tehtäessä. Hänen mukaansa myös Metsähallitus olisi nähnyt mielellään vielä täsmällisemmin määritellyt kansalliset rajat muillekin kuin pelkille kahdelle pääkriteerille. METSÄHALLITUS INVENTOI AIKATAULUPAINEIDEN TAKIA VANHOJEN METSIEN PÄÄKRITEERIT Valtapuuston keski-ikä vähintään, vuotta Hemi-eteläboreaalinen Keskiboreaalinen Pohjoisboreaalinen eteläosa Metsäja Tunturi-Lappi 140 140 160 200 100 100 140 140 Kuolleen puun (pystyja maapuu) määrä vähintään, m 3 /ha Hemi-eteläboreaalinen Keskiboreaalinen Pohjoisboreaalinen eteläosa Metsäja Tunturi-Lappi 50 40 30 20 40 30 20 10 Lähde: Vanhojen metsien kriteerit Suomessa, 11.6.2024 Ministeriöiden esitys ei ota täydentäviin kriteereihin tarkasti kantaa. Kriteeriesityksessä todetaan, että jos kaikki pääkriteerit täyttyvät, Suomessa myös vähintään kaksi täydentävää kriteeriä täyttyy erittäin todennäköisesti. Ministeriöiden esitys ei ota tarkkaa kantaa siihen, miten pienet metsäalueet suojellaan. Metsäja Tunturi-Lappi Pohjoisboreaalinen eteläosa Keskiboreaalinen Hemi-eteläboreaalinen 10996_.indd 11 10996_.indd 11 8.9.2024 12.43.49 8.9.2024 12.43.49
• PUUKAUPPA & TALOUS 13.9.2024 12 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN NUOREN metsän hoitokohteilla kuituja energiapuutarjousten vertaaminen on vähäistä enemmän vaikeaa, sillä hintojen lisäksi on verrattava erilaisten hakkuutapojen erilaisia kertymiä sekä seurausvaikutuksia. MTK:n kenttäpäällikkö Pauli Rintala saa vertaamisen kuulostamaan yllättävän loogiselta. ”Vaihtoehtoja ovat kokopuu, karsittu ranka tai kuitupuu, jolloin latvaläpimitan minimi voi olla nolla, kolme, viisi tai kuusi senttiä.” Vuoden sisällä kaikki isot kuitupuun ostajat ovat pudottaneet kuitupuun latvaläpimittaa kuudesta sentistä viiteen. ”Se lisää hehtaarikertymää kahdesta kolmeen mottia. Jos hakataan karsittuna rankana kolmeen senttiin, niin kertymä kasvaa toiset kaksi kolme mottia.” Kun runko otetaan tiettyyn latvaläpimittaan, sitä kutsutaan juoksevaksi mitaksi. Jos kuitupuu otetaan kolmen metrin määrämittaan, niin latvahukkaa jää enemmän, mikä pienentää kertymää kolmisen mottia. Kertymässä isot erot – prosenteissa Prosenteissa laskien kertymän heilahdukset ovat suuria. Nuoren metsän hoitohakkuilla hehtaarikertymä vaihtelee kuitupuuna ja karsittuna rankana 35 ja 45 kuution välillä. Jos energiapuu korjataan kokopuuna, niin kertymä voi nousta 60 kuutioon. ”Tasatulokseen pääsemiseksi kokopuun ja karsitun rangan yksikköhinnoissa saa olla kolmasosan ero.” Ostaja voi edellyttää kuitupuun ja karsitun rangan korjuussa ennakkoraivausta, jonka kustannus voi olla huomattavan iso, helposti 500 euroa hehtaarille. Joillakin kohteilla ennakkoraivaus on oikeasti välttämätön, joillakin tarpeeton. Asiassa muutakin kuin eurot Rintala korostaa, että nuoren metsän kohteilla eurot eivät ole kaikki kaikessa. ”Ajouralle jäävällä suojaavalla patjalla on oma arvonsa, samoin neulasten mukana lähtevillä ravinteilla.” Kokopuuhakkuu ei mahdollista oksapatjaa, jolloin maaperävauriot ja ajourapainumat ovat herkästi isompia. Siitä puolestaan seuraa runkovaurioita, koska kone heiluu. Toisaalta ennakkoraivausta ei tarvita. Nuorissa metsissä on tärkeää, että ajourat pysyvät riittävän kapeina ja puusto täysimääräisen tiheänä. ”Muutamat runkovauriot siedetään, sillä liian leveistä ajourista tulee isompi vahinko.” Hankintakorjuussa tiettyjä etuja Metsän kannalta ei ole suurta merkitystä, korjataanko nuoren KUIDUKSI VAIKO ENERGIAKSI? Tarjousten vertaaminen nuoren metsän hoitokohteista on mutkikasta, mutta ei mahdotonta. ”Ajouralle jäävällä suojaavalla patjalla on oma arvonsa.” Kaivinkonealustaan yhdistetty giljotiinikoura ja kantokäsittelylaite on kokopuukorjuun uusinta teknologiaa. Koneyhdistelmiä on käytössä jo useita. JA K M ET A LL I O Y 10997_.indd 12 10997_.indd 12 8.9.2024 12.50.44 8.9.2024 12.50.44
• AJASSA 13.9.2024 Metsälehti.fi 13 ? nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 81,33 ? 82,68 ? 61,34 ? 32,16 ? 34,02 ? 32,84 ? 39,96 ? .. Uudistushakkuu 83,16 ? 83,62 ? 64,02 ? 32,00 ? 34,80 ? 34,35 ? 42,16 ? .. Harvennushakkuu 75,99 ? 76,31 ? 56,09 ? 32,86 ? 33,28 ? 32,71 ? .. .. Ensiharvennus 51,41 ? 56,32 ? 47,21 ? 27,27 ? 27,84 ? 28,08 ? .. .. Hankintahinnat 79,22 ? 80,21 ? 63,76 ? 48,50 ? .. .. .. .. ? nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,85 ? 82,35 ? 60,61 ? 32,79 ? 33,79 ? 34,00 ? 40,47 ? 41,01 ? Uudistushakkuu 82,70 ? 83,27 ? 63,13 ? 33,48 ? 34,58 ? 35,51 ? 42,66 ? 42,28 ? Harvennushakkuu 75,72 ? 75,79 ? 53,55 ? 33,05 ? 32,83 ? 33,61 ? 39,45 ? 39,77 Ensiharvennus .. 46,98 ? .. 26,30 ? .. .. .. .. Hankintahinnat 78,92 ? 83,13 ? .. 49,80 ? 51,20 ? .. .. .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I ? nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 78,27 ? 80,39 ? 54,67 ? 33,65 ? 36,71 ? 32,77 ? 39,86 ? 40,22 ? Uudistushakkuu 80,13 ? 82,18 ? 55,36 ? 36,14 ? 38,65 ? 34,58 ? 40,66 ? 41,39 ? Harvennushakkuu 73,35 ? 72,75 ? 48,93 ? 32,44 ? 33,11 ? 31,43 ? 39,32 ? 39,09 ? Ensiharvennus 67,04 ? .. .. 28,14 ? .. 25,96 ? .. .. Hankintahinnat .. .. .. 48,36 ? .. .. .. .. ? nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 74,70 ? 75,41 ? 66,72 ? 31,44 ? 31,87 ? 30,35 ? 37,58 ? 38,69 ? Uudistushakkuu 76,93 ? 77,34 ? 67,22 ? 32,16 ? 32,87 ? 31,41 ? 39,96 ? 39,87 ? Harvennushakkuu 71,05 ? 69,79 ? .. 31,25 ? 29,99 ? 30,21 ? 35,85 ? 35,40 ? Ensiharvennus .. .. .. .. .. .. .. .. Hankintahinnat .. .. .. 50,98 ? .. .. .. .. ? nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 71,10 ? 70,02 ? .. 29,98 ? 29,05 ? 27,10 ? 36,39 ? 38,01 ? Uudistushakkuu 74,10 ? 72,89 ? .. 32,83 ? 32,29 ? 30,11 ? 39,42 ? 39,31 ? Harvennushakkuu 67,64 ? 66,46 ? .. 29,63 ? 27,12 ? 26,30 ? 34,56 ? .. Ensiharvennus 48,25 ? .. .. 25,79 ? .. 22,90 ? .. .. Hankintahinnat 70,98 ? .. .. 49,64 ? .. .. .. .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA ? nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,30 ? 81,65 ? 48,38 ? 32,90 ? .. 32,43 ? 39,87 ? 40,69 ? Uudistushakkuu 81,92 ? 82,66 ? 49,00 ? 34,72 ? .. 34,46 ? 41,94 ? 41,43 ? Harvennushakkuu 74,48 ? 74,29 ? 45,39 ? 31,88 ? .. 31,22 ? 38,46 ? 38,67 ? Ensiharvennus 53,83 ? 51,69 ? .. 26,89 ? .. 25,19 ? 33,57 ? .. Hankintahinnat 73,59 ? 72,05 ? .. 50,88 ? .. 50,14 ? .. .. ET EL Ä-P OH JA NM AA ? nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 79,33 ? 82,05 ? 64,58 ? 32,41 ? 33,89 ? 32,84 ? 39,46 ? 41,21 ? Uudistushakkuu 81,57 ? 83,23 ? 67,18 ? 33,89 ? 35,04 ? 34,72 ? 41,36 ? 42,25 ? Harvennushakkuu 73,66 ? 74,66 ? 58,61 ? 32,21 ? 32,88 ? 32,44 ? 38,28 ? 39,62 ? Ensiharvennus 56,40 ? 53,13 ? 43,74 ? 26,87 ? 27,10 ? 26,92 ? 35,01 ? 33,32 ? Hankintahinnat 77,40 ? 78,94 ? 69,36 ? 50,53 ? 50,83 ? 51,02 ? 53,14 ? 51,86 ? KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 32-35 keskiarvo ? nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 79,42 ? 81,81 ? 67,11 ? 33,36 ? 34,20 ? 34,21 ? 41,54 ? 42,11 ? Uudistushakkuu 82,22 ? 83,26 ? 70,17 ? 34,65 ? 35,92 ? 36,15 ? 43,65 ? 43,57 ? Harvennushakkuu 73,69 ? 73,76 ? 61,41 ? 33,69 ? 33,65 ? 34,45 ? 40,71 ? 40,88 ? Ensiharvennus 55,05 ? 52,72 ? 39,52 ? 27,78 ? 27,72 ? 27,88 ? 34,96 ? 34,00 ? Hankintahinnat 80,13 ? 79,69 ? 70,77 ? 51,28 ? 50,90 ? 51,84 ? ? nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 82,14 ? 83,28 ? 68,92 ? 33,34 ? 34,46 ? 33,81 ? 41,77 ? 43,45 ? Uudistushakkuu 83,68 ? 84,16 ? 71,79 ? 34,41 ? 35,50 ? 35,54 ? 44,08 ? 44,72 ? Harvennushakkuu 76,54 ? 76,56 ? 61,24 ? 33,79 ? 33,74 ? 34,04 ? 40,64 ? 40,63 ? Ensiharvennus 59,29 ? 58,44 ? .. 26,83 ? 27,69 ? 27,17 ? .. .. Hankintahinnat 78,51 ? 78,56 ? 70,69 ? 51,32 ? 51,59 ? 51,25 ? .. .. KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Milj. m Viikko-ostojen määrä koko Suomessa 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 52 2024 2023 2022 Viikko 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke €/m 3 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 2004 2007 20 40 60 80 100 2011 2015 2019 2024 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 665 141 Puukauppamäärä vko 41, m3 metsän kohde energiavai kuitupuuna. ”Mutta löytyykö seutukunnalta kalustoa, joka mahdollistaa metsänomistajan haluaman hakkuutavan, siinä on vaihtelua”, Rintala pohtii. Pystykaupassa myyjän mahdollisuudet vaikuttaa hakkuutapaan ovat rajalliset, kun taas hankintakaupassa metsänomistaja tekee korjuun itse tai ainakin ohjeistaa. ”Samalla verotuksessa metsävähennyksen käyttömahdollisuus on isompi. Se nousee aina kun pienempään runkoon mennään, koska korjuukustannus on isompi.” Kokopuu kasvava artikkeli Karsitun rangan ja kokopuun logistinen ketju on erilainen, ja kuitupuun logistiikalla korjattavalle karsitulle rangalle on enemmän ostajia. Metsäenergiayhtiö Metsän Woima Oy:n metsäjohtajan Heikki Vesterin mukaan kokopuu on kuitenkin kasvava artikkeli. ”Se on neutraalimpi – ei tarvitse keskustella, poltetaanko kuitua vaiko ei.” Hän ei ole havainnut, että energiapuuta haluttaisiin myydä nimenomaan joko kokopuuna tai karsittuna rankana. ”Leimikon puustorakenne ja järeys vaikuttavat eniten, ja kumpaakin ostetaan.” Kokopuun korjuuseen Metsän Woima on kehittänyt korjuuyrittäjien kanssa kaivinkoneen ja giljotiinikouran yhdistelmän, jossa on myös kantokäsittely. Kaivinkone on metsäkonetta halvempi hankkia ja ylläpitää. Jokin osa kustannussäästöstä tihkuu kokopuun kantohintaankin. 10997_.indd 13 10997_.indd 13 8.9.2024 12.50.47 8.9.2024 12.50.47
• 13.9.2024 14 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN METSÄNEUVOS Erno Järvinen maaja metsätalous ministeriöstä näkee viimeviikkoisessa hallituksen budjettiriihessä eli valtion ensi vuoden talousarvioesityksen viimeistelyssä monia metsäalan kannalta myönteisiä kirjauksia. Hallitus panostaa biotaloussektorin kasvuun, kilpailukykyyn ja kannattavuuteen kohdentamalla kymmenen miljoonaa euroa elintarvikeviennin, huoltovarmuuden ja metsäsektorin arvoketjujen edistämiseen. ”Lisäpanostuksia tulee myös vapaaehtoiseen luonnonsuojeluun ja ennallistamistyöhön Metsoja Helmi-ohjelmien kautta.” Suomen Akatemialle on osoitettu viisi miljoonaa euroa vuosille 2026–2029 metsäbiomassoja koskevaan selvitystyöhön. Metsähallituksen tuloutusten 11 miljoonan euron korotukset vahvistavat maaja metsätalousministeriön hallinnonalan taloutta. Muutos ei edellytä Metsähallituksen hakkuutavoitteiden nostamista. Lisäksi budjettiriihessä päätettiin, että kuluvan vuoden kolmannessa lisätalousarviossa esitetään kahden miljoonan euron rahoitusta maankäyttösektorin kasvihuonekaasuinventaarion ja seurantajärjestelmän kehittämiseen. ”Tietoja hyödynnetään, kun seurataan Suomen ilmastotavoitteiden toteutumista ja suunnitellaan nieluja päästövähennystoimia.” Järvinen pitää myös tärkeänä, että budjettiriihestä ei tullut lisäsäästöjä kevään kehysriihessä tehtyihin metsäalan sopeutustoimiin eli metka-rahoitukseen ja Suomen metsäkeskuksen valtionapuun. Yksityiskohtainen talousarvioesitys julkaistaan maanantaina 23. syyskuuta. Lopullisesti budjetista päättää eduskunta. PUUKAUPPA JA TALOUS 14 Metsälehti.fi JUSSI COLLIN Luonnonvarakeskus (Luke) suunnittelee tilastotuotantonsa supistamista. Osa tällä hetkellä julkaistavista tilastoista lakkautetaan, osan julkaistutiheyttä muutetaan. Taustalla on julkisen talouden säästöpaineet ja vähenevät resurssit, Lukesta kerrotaan. Metsätilastoista lakkauttamassa ollaan yksityismetsätalouden liiketulos-, metsä sijoituskohteena-, kantorahatulot-, metsämaan omistus-, puun kulkuvirrat-, metsävaratja metsäteollisuuden ulkomaankauppa -tilastoja. Näitä on julkaista kerran tai kaksi vuodessa. Osa näistä tilastoista on saatavilla edelleen muualta: esimerkiksi metsäteollisuuden ulkomaankauppa -tilasto löytyy Tullin tilastoista, metsämaan omistuksesta tietoa löytyy Metsäkeskuksesta. Eikä metsävaratilaston lakkauttaminen tarkoita VMI-tietojen tuottamisen lakkauttamista, vaan ainoastaan näiden tietojen julkaisemisen lakkauttamista osana Luken tilastoja. Lisäksi on tarkoitus supistaa seuraavia tilastoja: metsänhoito ja perusparannustyöt: siemenja taimet-, puun markkinahakkuut-, hakkuukertymä ja puuston poistumaja energiapuun kauppa. Esimerkiksi energiapuukaupasta on julkaistu aiemmin neljännesvuosittain, jatkossa tilasto julkaistaan vain kerran vuodessa. Markkinahakkuiden ja hakkuukertymän ennakkotilastoista luovutaan. Vähennysten ohella lisääkin tilastotietoa tulee tarjolle. ”Metsätilastoinnin osalta puuston määrää ja arvoa koskeva tilastotuotanto laajenee”, sanoo Luken tilastojohtaja Faiz Alsuhail tiedotteessa. Luke toivoo sidosryhmiltään palautetta leikkaussuunnitelmista. Palautetta voi antaa Lausuntopalvelu.fi:ssä 20. syyskuuta asti. Luke vähentää tilastointia Leikkauslistalla ovat esimerkiksi kantorahatulot ja yksityismetsätalouden liiketulos. ”Riihessä metsäalalle myönteisiä kirjauksia” Talousarvioesitys ei tuonut lisäkiristyksiä metsäalan leikkauksiin. Metsäneuvos Erno Järvinen on päällisin puolin tyytyväinen viimeviikkoisen budjettiriihen tuloksiin. SE PP O SA M U LI Kuusitukista maksetaan jopa 1 200 kruunua kuutiolta. JUSSI COLLIN PUUN hinta jatkaa nousuaan Ruotsissa. Metsänomistajayhdistys Mellanskog ilmoitti kesäkuussa historiansa suurimmista korotuksista, ja elokuun loppupuolella Etelä-Ruotsissa vaikuttava Södra kertoi reippaista korotuksista. Södra nosti peruskuusitukin hintaa jopa sata kruunua kuutiolta eli lähes yhdeksän euroa. Näin kuusitukista maksetaan, läpimitasta riippuen, jopa 1 200 kruunua eli noin 105 euroa kuutiolta. Mäntytukin hinta nousi 70 kruunulla. Havukuidun hinta kohosi 50 kruunulla ja lehtikuitupuun 30 kruunulla kuutiolta. Ruotsin valtion metsiä hallinoiva Sveaskog korotti myös hintoja. Syyskuun alusta tukkien hintoja nousi 60– 95 kruunua kuutiolta alueesta riippuen ja kuitupuiden 60 kruunua. Sveaskogilla kuusitukista maksetaan nyt parhaimmillaan runsaat 1 000 kruunua kuutiolta. Ruotsissa puutavara mitataan ja hinnoitellaan kuorettomina kuutiometreinä. Kuoren osuus on hieman yli 10 prosenttia, joten hinnoista on tehtävä tämänsuuruinen alennus. Ruotsissa puun hinta nousee yhä Metsää pitäisi hoitaa, mutta... Ei hätää! • Kirjaudu Metsään.fi-palveluun: löydät metsäsi tiedot ja metsäammattilaiset • Valitse sopivat metsäalan ammattilaiset ja lähetä yhteydenottopyyntö • Mieti, miten haluat, että luonto huomioidaan metsässäsi • Jaa luonnonhoidon tavoitteesi ja metsätietosi valitsemillesi ammattilaisille. Sovi töiden toteuttamisesta, seuraa ja valvo työn etenemistä ja laatua. metsakeskus.fi 10997_.indd 14 10997_.indd 14 8.9.2024 12.50.49 8.9.2024 12.50.49
• Mitä on energiapuu? Energiapuun korjuu tarkoittaa sitä, että metsänhoidon yhteydessä kerätään talteen puuraaka-ainetta, joka kelpaa haketettavaksi energiakäyttöön. Pääasiassa tällainen energiaksi kelpaava puu on pienpuuta karsittuna rankana tai kokopuuna, kantoja ja erilaista hakkuutähdettä, kuten latvusmassaa ja oksia. Energiapuun korjuussa kaikki puu ei suinkaan mene energiaksi, vaan tukkija kuitupuuksi soveltuvat puut erotellaan joukosta. Energiapuu korjataan koneellisesti. Puu kerätään ja kuljetetaan tienvarsivarastoon odottamaan haketusta. Tienvarsivaraston järjestäminen on metsänomistajan vastuulla, mutta sopiva paikka katsotaan tavallisesti yhdessä metsäasiantuntijan kanssa. Varastointipaikalla tulee olla tilaa puupinojen lisäksi puunkuljetusautolle ja hakkurille. Haketus tehdään kuivuneelle puuraaka-aineelle noin vuoden kuivatusajan jälkeen ja usein se tehdään tienvarsivarastolla. Joskus voimalaitokset hakettavat puut itse. Millaiseen metsään energiapuun korjuu sopii? Energiapuun korjuuta tehdään usein nuoren metsän hoidon, ensiharvennusten ja uudistushakkuiden yhteydessä. Korjuu tehdään aina metsänhoito edellä ja sen tarkoituksena on hyödyntää sellainen puuaines, joka muutoin jäisi käyttökelvottomana metsään. Metsän kasvattaminen varta vasten energiapuuksi ei ole suositeltavaa. Energiapuun korjuuta ohjaavat metsänhoidon suositukset. Parhaiten energiapuun korjuu sopii hoitamattomien metsien kunnostukseen, sillä tällaisissa kohteissa metsänomistaja saa monesti katettua metsänhoidon kustannukset energiapuusta saatavilla tuloilla. Metsäasiantuntija auttaa kartoittamaan metsäkohteen soveltuvuutta energiapuun korjuuseen. Kartoituksen tuloksena tiedetään, onko energiapuun korjuu taloudellisesti kannattava vaihtoehto, millaisella koneella työ toteutetaan ja milloin korjuu tehdään. Ennakkoraivaus tarvitaanko sellainen ennen korjuuta? Ennakkoraivaus tarkoittaa hakkuuta edeltävää, sellaisen alikasvoksen raivaamista, joka haittaa koneellista puunkorjuuta. Ennakkoraivaamaan ei kannata kiirehtiä, sillä siihen saa ohjeistuksen energiapuuhun erikoistuneelta yritykseltä. Tarve arvioidaan tapauskohtaisesti kohteen ja korjuumenetelmän perusteella. On hyvä huomioida, että jo raivattua puuta ei voida jälkikäteen enää hyödyntää ja liian kevyt raivaus taas voi hankaloittaa koneellista korjuuta altistaen puustoa vaurioille. Metsänhoidon suositusten mukaan ennakkoraivaus tulee suorittaa mieluiten vuotta ennen suunniteltua puunkorjuun ajankohtaa. Näin raivattu alikasvos ehtii painua maata vasten ja parantaa mm. maaston kantavuutta hakkuukonetta ajatellen. Energiapuun korjuu on taloudellisesti kannattavaa Energiapuun kysyntä on kasvanut, kun fossiilisia polttoaineita on korvattu uusiutuvalla metsähakkeella. Myös venäläisen hakkeen tuonnin lopettaminen on lisännyt kotimaisen raaka-aineen kysyntää. Kotimaisuuden tärkeys energiantuotannossa on kasvussa kotimaisella energiapuun korjuulla turvataan energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Energiapuuta saadaan yleensä määrällisesti paljon, jonka seurauksena siitä saadut tulot ovat hyvät. Mikäli mietit kuitupuun ja energiapuun korjuun välillä, kannattaa perehtyä saatavan puun määrään hinnan lisäksi: vaikka energiapuun hinta on yleisesti matalampi kuin kuitupuun, sitä saadaan usein enemmän, jolloin myös lopulliset tulot ovat paremmat. Muita hintaan vaikuttavia tekijöitä ovat korjuuja kuljetuskustannukset sekä kauppatapa, eli onko kyseessä pystyvai hankintakauppa. Voimalaitokset maksavat metsäyhtiölle hakkeesta sen sisältämän energiamäärän mukaan, eli myös hakkeen laadulla on vaikutusta hintaan. Energiapuun hintoihin voi perehtyä Luonnonvarakeskuksen sivuilla. Nuoren metsän hoitoon voi hakea myös Metka-tukea. Onko sinulla tiheäksi päässyttä nuorta metsää, jossa taimikonhoito on aikanaan jäänyt tekemättä? Me Laanialla ostamme puuta energiakäyttöön monenlaisista kohteista. Metsäasiantuntijamme suunnittelevat korjuun ja siihen valmistautumisen yhdessä kanssasi toiveesi huomioonottaen. Tutustu meihin ja palveluihimme osoitteessa laania.fi. Energiapuun korjuu – mitä se on ja pitääkö siihen valmistautua? Metsää ei kasvateta energiapuuksi, vaan energiapuun korjuu tehdään muiden metsänhoitotöiden ohella. Työ vaatii hieman valmistautumista. Mikäli metsikön mielii esimerkiksi ennakkoraivata ennen työtä, se on syytä tehdä maltillisesti ja energiapuun korjaavan metsäasiantuntijan suositusten mukaisesti. laania.fi Metsänhoidon suositusten mukaan korjuulle sopivan kohteen on oltava konekorjuukelpoinen, eli kohteessa: • runkoluku on yli 2 500 kpl/ha • puuston pituus on väh. 10 m • puuston keskiläpimitta on 10–16 cm • puuston keskijäreys on yli 40 litraa/runko • korjuualueen pinta-ala on 2 ha • saatava poistuma on väh. 40–50 m³/ha. Etsi oman alueesi metsäasiantuntija > laania.fi MAINOS 10997_.indd 15 10997_.indd 15 8.9.2024 12.50.49 8.9.2024 12.50.49
• 13.9.2024 16 Metsälehti.fi SUOMUSSALMEN RAAKKUJOEN ylittäminen metsäkoneilla oli laitonta. Törkeään ympäristörikokseen johtaneilla hakkuilla tapahtui kuitenkin paljon muutakin, joka ei ole laitonta mutta luo mielikuvaa luontoarvoista piittaamattomasta metsäsijoittajasta ja yhtiöstä. Hakkuut olivat poikkeuksellisen suuret, metsä ei kuulunut metsäsertfioinnin piiriin, joen rannoille jätetyt suojakaistat olivat hentoiset, säästöpuuta oli jätetty hyvin vähän ja metsä oli pääosin vain 60-vuotiasta. Suomussalmen leveysasteilla 60-vuotiaalla metsällä olisi ollut vielä ainakin parikymmentä vuotta hyvää kasvuaikaa. Vanhat metsänhoitajat haikailevat nykyään yleisesti vanhan metsälain järeysrajojen palauttamista, koska rahastot ja metsäsijoittajat ovat lyhentäneet kiertoaikoja jo liikaa. Metsälehden laskelmien mukaan Suomussalmen metsänomistaja kattoi metsästä kymmenen vuotta aikaisemmin maksamansa kauppahinnan ja männyn kylvöt yhdellä Stora Enson kanssa tekemällään puukaupalla. On vaikea uskoa, että metsätalouden heikko kannattavuus olisi perimmäinen syy, joka sai metsäkoneet oikaisemaan raakkujoen poikki. SUURSIJOITTAJAT EDELLYTTÄVÄT sijoituskohteiltaan vastuullisuutta. Tästä syystä Stora Enso ja muut pörssiyhtiöt korostavat toiminnassaan vastuullisuutta ja julkaisevat vastuullisuusraportteja. Niitä luetaan esimerkiksi eläkevakuuttajien sijoitusyksiköissä. Pahimmillaan ympäristörikos voi pudottaa pörssiyhtiön vastuullisuusindekseistä, jolloin vastuulliset sijoittajat ovat pakotettuja myymään yhtiön osakkeet, mikä voi painaa pörssikurssia. Stora Enson seuraavaa vastuullisuusraporttia luetaan epäilemättä hyvin tarkkaan maailmalla. Stora Enson pääomistajia ovat ruotsalaiset Wallenbergit, Suomen valtio ja Kela sekä työeläkevakuutusyhtiöt Ilmarinen, Varma ja Elo. Ainakin kolme viimeksi mainittua noudattavat vastuullisen sijoittamisen periaatteita tarkkaan. Stora Enson pörssikurssi on pysynyt vakaana, ja rikostutkintakin vie aikansa. Yhtiö on lisäksi luvannut korvata vahingot täysimääräisinä. Suomalainen metsänhoito on pääsääntöisesti hyvin laadukasta myös luonnonhoidon näkökulmasta. Nyt koko alan maine sai pahan kolhun pitkäksi aikaa. PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi PS. Metsäyhtiöt ovat hanakasti kannattaneet virtavesien suojakaistojen leventämistä. Se on niille helppoa, koska leventämisen kaikki kustannukset jäisivät metsänomistajien maksettavaksi. Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE SE PP O SA M U LI VALTIO LUOVUTTI metsien hiilinielut ilmaiseksi saavuttaakseen EU:n ilmastotavoitteet, mutta vapaaehtoinen hiilimarkkina pyrkii nyt paikkaamaan tilanteen ja luomaan metsänomistajalle lisäansaintamahdollisuuden hiilensidonnasta. Ajatuksena ei ole luoda ansaintaa tyhjästä, vaan hiilitulojen saamiseksi metsänomistajan on muutettava todennettavasti ja mitattavasti metsänsä käyttöä. Ainoastaan tällöin saavutetaan hiilensidonnan lisäys, josta markkinat ovat valmiit maksamaan. Hiilensidontasopimuksella metsänomistaja sitoutuu esimerkiksi yksittäisen metsikön päätehakkuun viivästyttämiseen tai koko metsätilan pystypuuston lisäämiseen verrattuna lähtötilanteeseen. SUOMI KULKEE JÄLKIJUNASSA HIILIKOMPENSAATIOSSA RAAKKUTUHO ELÄKEJÄTTIEN SYYNIIN Hiilensidontasopimuksella metsänomistaja sitoutuu metsikön päätehakkuun viivästyttämiseen tai metsätilan pystypuuston lisäämiseen. JA N N E SK IN N A RL A Suomi luovutti hiilensidonnan Brysseliin, joten yksityinen markkina pyrkii paikkaamaan tilanteen, kirjoittaa Aari Metsä Oy:n toimitusjohtaja Mikael Beck. ”Nippulautta lipuu Joensuun kanavan läpi.” juhajns 10998_.indd 16 10998_.indd 16 8.9.2024 12.56.08 8.9.2024 12.56.08
• 13.9.2024 Metsälehti.fi 17 RAAKKUTUHO Hukkajoella teki metsäalalle sen, mitä vuosituhannen vaihteen Lahden dopingskandaali teki Suomen Hiihtoliitolle ja suomalaiselle hiihdolle. Maine meni ja pahasti. Kun metsäalalla kerrotaan luonnon hyväksi tehdyistä toimista – jotka muuten ihan tutkitusti alkavat tuottaa tulosta – joku tulee vetämään esille raakkukortin. Metsäalalla pitää polkaista käyntiin kunnon maineen nostatustalkoot. Parhaillaan käynnissä olevan Suomen Metsäyhdistyksen järjestämän Päättäjien metsäakatemian ajoitus osui nappiin. Nyt jos koskaan tarvitaan kiihkotonta faktoihin perustuvaa keskustelua eri sidosryhmien ja päättäjien välillä. Kun poliisitutkinta aikanaan valmistuu, ymmärretään syyt ja osataan korjata ongelmakohdat. Järjestelmän tulee olla sellainen, ettei ainakaan yhden ihmisen virhe voi tällaiseen johtaa. Sillä olemme kaikki ihmisiä ja teemme väistämättä virheitä. Kannattaa myös pitää mielessä, ettei tehdä kaikista metsänomistajista sijaiskärsijöitä. Kun mietitään nykyistä leveämpiä suojavyöhykkeitä, tulee ne korvata metsänomistajille. Tämä on hyvä metsäfirmoissakin muistaa, kun ne vastaavat ministeri Mykkäsen vaateeseen 50 metrin suojavyöhykkeistä. Hiilensidontakorvaus voi olla tuntuva, mutta ei puunmyynnistä saatavien tulojen tasoa. Hehtaaria kohti vuosikorvauksen taso on noin 50–100 euroa. Kokonaisuutta arvioitaessa on kuitenkin huomioitava, että hakkuutulot pienenevät tai ainakin lykkääntyvät, mikäli metsänomistaja tekee hiilisopimuksen. Laadukkaan hiilikompensaation tärkeimmät kriteerit EU:n viitekehyksessä ovat aito lisäisyys nykyiseen verrattuna, vankka perusura ja pysyvyys (Q.U.A.LITY). Luotettavista maankäyttöön liittyvistä hiilensidontamenetelmistä niin sanottu Improved Forest Management (IMF) on saavuttanut kansainvälisesti suurimman suosion. SUOMESSA ONGELMAKSI on muodostunut valtion ja ympäristöministeriön haluttomuus edesauttaa yksityisen hiilensidontamarkkinan kehitystä, koska kaksoislaskennan ongelmaa on painotettu hyväksymättä kuitenkaan ratkaisuehdotuksia tähän. Hiilikompensaatiokorvaukset ovat olleet arkipäivää Amerikan mantereella ja monissa kehittyvissä maissa jo vuosia, joskin hiilensidontaprojekteja on aivan viime aikoina aloitettu myös monissa EU-maissa. EU:n tulkinta YK:n ilmastokriteereistä on selvästi tiukempi kuin monissa EU:n ulkopuolisissa maissa. Näin ollen kaksoislaskennan ongelma koskee enemmän EÙ:n byrokraattista tulkintaa. EU:n sisällä monet maat painottavat enemmän quality-viitekehyksen muita osa-alueita. Suomessa on annettu suhteettoman suuri painoarvo kaksoislaskennan ongelmille ilman, että on haettu toimivia ratkaisuja. Lisäisyyttä tuovien projektien erottaminen ns. luontaisesta hiilinielusta olisi verrattain helppoa kansallisen hiilirekisterin ja sieltä laskettavissa olevien mukautusten kautta. Hiilensidonta ry on toistavasti ehdottanut rekisterin perustamista, mutta ministeriöiden ja erityisesti ympäristöministeriön kanta on kuitenkin ollut, että odotetaan ja katsotaan mitä Brysselistä sanotaan. JOISSAIN EU-MAISSA, kuten Ranskassa ja Espanjassa, on käytössä vastaavia kansallisia rekisteriratkaisuja, joilla pyritään erottamaan uudet lisäiset metsäprojektit nykyisistä hiilinieluista. Meillä Suomessa on maailman tarkin metsävaraja tutkimustieto metsien kasvusta ja samalla hiilinielusta. Suomessa toteutetuilla projekteilla on siis korkea luotettavuus, ja ne olisivat laadultaan erinomaisia yritysten hiilikompensointiin. Mikäli kansallista rekisteriä ei oteta Suomessa käyttöön riittävän nopeasti, lopputuloksena voi olla, että joudumme turvautumaan hiilikompensaatioprojekteissa ulkomaisiin toimijoihin, jolloin merkittävä osa arvonlisästä valuu muualle. MIKAEL BECK KIRJOITTAJA ON AARI METSÄ OY:N TOIMITUSJOHTAJA. WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP TIIA PUUKILA Uusi kysymys: Oletko istuttanut sekametsää? Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. i Ovatko ampiaiset haitanneet metsätöitäsi? Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 Ei 40% Kyllä 60% neet alueelle 50 hehtaarin AJASSA Verkkokeskustelu: Pihlajaa kasvattamaan Metsäalan Hemohes ”Onko tietoa pihlajan ja raidan kasvattamisesta sahapuuksi? Tuli hankittua tikkuhelvetti, jossa on liki lehtomaisella pohjalla ziljardi hentoa koivun ja haavan tikkua 5–8 m pituudessa. Joukossa myös pihlajaa ja raitaa. Ajattelin harventaa osan alueesta ja kasvattaa muutamia kymmeniä runkoja raitaa ja pihlajaa sahapuuksi. Miten noista saa sahapuuta kasvatettua?” Normandy ”Maisemapuina kannattaa silmäniloksi muutamia kasvattaa, ja tietysti hyödyksi pölyttäjille. Ostajaa on vaikea löytää, mitä isompi erä sen vaikeampaa. Mutta polttopuuna sekä pihlaja että raita ovat erinomaisia, paljon parempia kuin nokeava ja pikeävä koivu.” Nostokoukku ”Pihlaja on lankkuna arvokasta, jos on kohtuu suoraa ja tervettä. Kalusteena vielä arvokkaampaa. Muutamia kalusteita tuli tehtyä aikoinaan. Usea on kysynyt, mitä puuta ovat, kukaan ei ole vielä arvannut.” Narisija ”Itselläni on pihlajaa aika paljon. Ei niistä runkoja ole juuri tullut, kasvukin on aika hidasta.” Gla ”Varmaan kovan tiheyden voi korvata pihlajan kohdalla karsimalla, jota se ohjeen mukaan kestää. Itselläni on puumaisia pihlajia yhden kuvion nurkassa. Niiden alle on kasvanut uusi vesakko, joka oletettavasti karsii alaoksia. Pitää käydä vilkaisemassa, olisiko niistä kehitettävissä laatupuita. Hauskaa harrastustoimintaa.” A.Jalkanen ”Meillä on 15–20-metristä raitaa sekapuuna kuusikossa maalajilla, joka on jotain väliltä hiesu-hiekkamoreeni. Kuusi siis olisi ehkä raidalle hyvä kirittäjä (ettei tule niin monirunkoisuutta). Voisi myös arvella, että raitaa voisi aika helpolla lisätä juurrutushormonin kanssa pistokkaista. Kokemusta ei kyllä ole.” Jean S ”Olen kokeillut joitain raitaja pajulajeja laittamalla oksia isoon vesisaaviin kesällä. Kyllä niihin tulee ainakin juuria parissa viikossa. En uskaltanut maahan istuttaa, jos niistä ei sitten pääsekään eroon.” Ammatti Raivooja ”Pajuvartiset ovat lähinnä pistokkaista lähteviä. En oikein usko haavan lähtevän kovinkaan hyvin pistokkaasta. En ole ainakaan nähnyt. Pihlaja on se pioneerikasvi, joka ei tarvitse kuin valoisan aukean metsämaan, niin niitä alkaa sikiämään.” Jees h-valta 10998_.indd 17 10998_.indd 17 8.9.2024 12.56.10 8.9.2024 12.56.10
• METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 13.9.2024 18 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA, TEKSTI MARJAANA MALKAMÄKI, KUVAT ”TAIMET ovat mukavan pirteitä.” Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan metsäasiantuntija Johanna Suonsivu silmäilee keväällä kuuselle ja männylle istutettua taimikkoa. Vesilahdella kasvavasta taimikosta on kehittymässä sekametsä. Aikaisemmin uudistusalalla kasvoi vanha kuusikko, jossa kirjapainaja oli ehtinyt tehdä tuhojaan. Metsänomistaja koki, että sekametsä on puhdasta kuusikkoa varmempi ratkaisu. Mustikkatyypin tuorekangas laikkumätästettiin keväällä ja kuvio istutettiin heti maanmuokkauksen jälkeen. Yhteensä maahan iskettiin noin 1 560 tainta hehtaarilla. Taimista puolet oli kuusta ja puolet mäntyä. Istutustiheyden määräsi pitkälti uudistusalan runsas kivisyys. Mättäitä on siellä, minne niitä on pystytty tekemään. Osin tästä syystä kaikki mättäät on istutettu. Mäelle on istutettu pelkkää mäntyä ja jätetty siemenpuita täydentämään. ”Raivausvaiheessa on mahdollista jättää lehtipuita, kun nähdään, miten istutetut taimet ovat jääneet eloon”, Suonsivu kertoo. Varmin lopputulos istuttamalla Tapio julkaisi suositukset sekametsien perustamiseen elo-syyskuun vaihteessa. Vesilahden metsä on uudistettu ennen suositusten valmistumista. Tästä huolimatta taimikko on uusien suositusten mukainen. Suosituksissa esitellään kolme vaihtoehtoa sekametsän perustamiselle. Näistä varmin vaihtoehto on kahden puulajin sekaviljely, jossa samanaikaisesti istutetaan tai istutetaan ja kylvetään kahta eri puulajia. ”Jos haluat olla aivan varma, että saat sekametsän aikaiseksi, silloin suosittelen sekaviljelyä. Mänty-kuusisekametsistä on eniten kokemusta”, kertoo metsien käytön asiantuntija Laura Nikinmaa Tapiosta. Toinen vaihtoehto on istuttaa Kolme tietä sekametsään Uusissa metsänhoidon suosituksissa esitellään kolme tapaa perustaa sekametsä. Varmimmin sekametsä syntyy istuttamalla kuusta ja mäntyä. Keväällä istutettu männyntaimi on lähtenyt hyvin kasvuun. Metsäasiantuntija Johanna Suonsivu kertoo, että monesti idea sekametsän perustamisesta lähtee häneltä, mutta myös metsänomistajat ovat entistä enemmän kiinnostuneita sekametsistä. Vesilahdelle keväällä perustetusta taimikosta on kehittymässä mänty-kuusisekametsä. uudistusalalle yhtä puulajia ja jättää tyhjiä mättäitä luontaisesti uudistumaan. Esimerkiksi jalostettu kuusentaimi ja siemensyntyinen rauduskoivu kasvavat aika lailla samassa tahdissa, kun kuusi saa parin vuoden etumatkan. Seuraa metsän uudistumista Kolmas suosituksissa mainittu tapa tavoitella sekametsää on muokata maa ja odottaa luontaisia taimia. Heikosti tuottavilla turvemailla, joissa uudistamiseen ei ole kannattavaa panostaa samalla tavalla kuin kangasmailla, 10999_.indd 18 10999_.indd 18 8.9.2024 13.07.07 8.9.2024 13.07.07
• METSÄSTÄ 13.9.2024 Metsälehti.fi 19 luontaisten taimien hyödyntäminen voi olla toimiva vaihtoehto. Esimerkiksi mänty ja hieskoivu uudistuvat luontaisesti märille puolukkaturvekankaille yleensä hyvin. ”Tässä pitää huomioida metsän uudistamisvelvoite ja käydä muutaman vuoden päästä seuraamassa, uudistuuko se vai ei”, Nikinmaa muistuttaa. Etelässä uudistamisvelvoite edellyttää, että uusi metsä syntyy hakkuualalle kymmenessä, Keski-Suomessa viidessätoista ja Lapissa 25 vuodessa. Huomioi maalaji Sekametsien viljelyyn hyviä kasvupaikkoja ovat herkästi luontaisesti uudistuvat rehevät kankaat eli lehtomaiset ja tuoreet kankaat sekä turvemailla mustikkatyypin turvekankaat. Myös esimerkiksi puolukkaturvemailla ja kuivahkoilla kankailla sekametsien kasvatus onnistuu, mutta tällöin on pelattava puulajisuhteilla ja suosittava mäntyä kuusen sijaan. ”Erityistä huomiota pitää kiinnittää maalajiin kuusen kuivuusherkkyyden takia. Jos puhutaan männyn ja kuusen sekaviljelystä, sitä on suositeltu tuoreen kankaan hienoille ja keskikarkeille maille”, Nikinmaa ohjeistaa. Karkeallakin maalla sekametsän kasvatus on mahdollista, mutta metsä kannattaa kasvattaa mäntyvaltaisena. Ripeästi istuttamaan Sekametsän perustamisessa olennaista on maanmuokkaus sekä ripeä istutus muokkauksen perään. Kangasmailla suositellaan laikkutai kääntömätästästystä ja noin kahtatuhatta mätästä hehtaarille. Turvemailla sekametsän perustaminen onnistuu kääntömätästettyyn tai laikutettuun maahan. Sekametsän puulajisuhteisiin vaikutetaan taimitiheyttä vaihtelemalla sekä tyhjiä mättäitä jättämällä. ”Sekametsässä joudutaan aina tekemään kompromisseja eri puulajien välillä, mitkä ovat niille optimaalisimmat kasvupaikat. Mikä on se paras suhde kasvattaa siten, että saadaan laadukasta mäntyä, kuusta tai koivua”, Nikinmaa kertoo. Samaa mieltä on metsäasian”Sekametsässä joudutaan aina tekemään kompromisseja eri puulajien välillä.” TEE NÄIN KOLME VAIHTOEHTOA SEKAMETSÄN PERUSTAMISEEN 1. KOIVU-KUUSISEKAMETSÄ LUONTAISTA HYÖDYNTÄEN: Istutetaan 1 500–1 800 kuusentainta hehtaarille ja jätetään tyhjiä mättäitä luontaiselle rauduskoivulle. 2. KUUSI-MÄNTYSEKAMETSÄ ISTUTTAEN: Istutetaan 1 600–2 000 tainta hehtaarille, joista osa kuusta ja osa mäntyä. Taimet voidaan istuttaa sekaisin tai jakaa kuvio ja istuttaa ryhmittäin kuivemmille paikoille mäntyjä ja alavimmille paikoille kuusta. 3. KUUSI-MÄNTYSEKAMETSÄ ISTUTTAEN JA KYLVÄEN: Istutetaan ensin 900–1 200 kuusentainta hehtaarille ja heti perään kylvetään mäntyä 150 grammaa hehtaarille. Ei sovellu herkästi heinittyville aloille. TAVOITTEEN MUKAAN TAIMIA ISTUTETTU taimimäärä valitaan sen mukaan, kuinka paljon luontaista tainta toivotaan syntyvän ja minkälaisen puulajikoostumuksen sekametsään haluaa. Mikäli toiveena on runsaasti rauduskoivusekoitusta, kannattaa kuusella valita alin suositeltu istutustiheys. Mikäli halutaan perustaa mäntyvaltainen kuusi-mäntysekametsä, istutetaan yhteensä 2 000 tainta, joista esimerkiksi 1 500 on mäntyä ja 500 kuusta. Mänty vaatii tiheyttä karsiutuakseen. Hanki sekaviljelyyn aina samankokoiset ja -ikäiset taimet. tuntija Johanna Suonsivu ja pohtii, miten tiheyttä taimikkovaiheessa vaativa mänty tulee Vesilahden taimikossa karsiutumaan. Suonsivu on silti tyytyväinen, että alelle on uskallettu istuttaa mäntyä sekapuuksi. ”Moni kokee sen taloudellisena riskinä, että laitetaan puuta, jonka hirvi voi syödä”, Suonsivu kertoo. Metsälehti on osa Tapio-konsernia. Etualalle istutettiin kuusta ja mäntyä sekaisin. Takana olevalle mäen kumpareelle istutettiin yksin mäntyä ja jätettiin siemenpuita. Luontaiset männyt ja rauduskoivut täydentävät istutettua taimikkoa. Vesilahden istutusalalta kerättiin hakkuutähteet ja ala muokattiin ja istutettiin keväällä. Elokuun lopussa heinää ja muuta kasvillisuutta oli tullut vasta vähän. NÄIN TUNNISTAT MAALAJIN METSÄNOMISTAJA voi testata metsänsä maalajin kätevästi rullaustestillä. Siinä maata kuopaistaan humuskerroksen alta käteen ja pyöritellään. Mikäli maasta muotoutuu käsissä siisti pötkylä, on maalaji hienoa. Keskikarkeasta maasta tehty pötkylä murenee ja karkeasta rullaus muotoon ei onnistu. VINKKI 10999_.indd 19 10999_.indd 19 8.9.2024 13.07.19 8.9.2024 13.07.19
• 13.9.2024 20 Metsälehti.fi METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI AKSELI MURAJA, KUVAT SYNTYJÄÄN vehmersalmelai­ sen maatilan poika on tehnyt työ­ uransa teollisuusyrityksen pääl­ likköportaalla, mutta metsätöitä nykyään Siilinjärvellä asuva Pekka Mönkkönen on puurtanut ko­ ko ikänsä – ensin kotitilalla ja sit­ temmin omissa metsissä. ”Ostin kotitilani metsät 23 vuotta sitten, ja sen jälkeen olem­ me laajentaneet perheemme met­ säomaisuutta ostamalla muutamia tiloja. Osan metsistä omistajan yh­ dessä vaimoni kanssa, osan yhty­ mänä, jossa mukana ovat myös molemmat poikamme.” Mönkköstä voi hyvällä syyllä luonnehtia puuntuottajaksi. ”Jokainen hehtaari sitoo hiil­ tä”, hän tähdentää. Selkosuomeksi se tarkoittaa, et­ tä metsät on hoidettu viimeisen päälle puuta kasvaviksi. Esimerkkinä Mönkkönen esit­ telee Kallaveden rantaan rajautu­ vaa palstaansa: kymmenen vuot­ ta sitten istutettu rauduskoivikko on venähtänyt jo kymmenmet­ riseksi. Enää pari kolme vuotta, niin puusto on ensiharvennettava. ”Kun ostimme palstan, kasvoi alueella pahasti vajaatuottoinen metsä. Muutamia isoja kuusia, le­ pikkoa, lahoja järeitä lehtipuita. Hakkasin kuvion aukoksi mootto­ risahalla ja istutin koivut tilalle.” Metsävai rakennusmaata Koivikko on kiistattoman kaunis, mutta sen kasvualustan luokitte­ lu on lievästi sanoen epäselvää. Tämä kävi ilmi, kun Mönk­ könen harvensi koivikon ja ha­ ki kohteelle metka­tukea nuoren metsän hoitoon. Suomen metsä­ keskus eväsi tuen, koska alue on vuoden 1994 yleiskaavassa mer­ kitty RA­1­alueeksi, joka on va­ rattu rantarakentamiseen. Periaatteessa tämä onkin käy­ pä peruste evätä metsätuet, mut­ ta asia ei Mönkkösen mielestä ole kiistaton. Kaavamääräysten mukaan paikalle ei koskaan saa rakentaa mitään. Kuopion kaa­ voitusosaston kirjallisen lausu­ man mukaan alue on käytännölli­ sesti katsoen metsätalousmaata. Metsälehti on nähnyt Kuopion kaupungin antaman lausunnon. Metsälainkaan ei pitäisi yleis­ kaavan RA­alueella olla voimas­ sa, joten hakkuun tekemiseen pitäisi hakea maisematyölupa. ”Kun hakkasin vanhan puus­ ton kymmenkunta vuotta sitten, tein metsänkäyttöilmoituksen. Kukaan ei kysellyt maisematyö­ luvan perään, vaikka sama kaava oli silloinkin voimassa”, Mönk­ könen muistelee. BYROKRATIAN VERKOSSA Pekka Mönkkönen hallitsee metsiensä hoidon, mutta tukihakujen kanssa on välillä ollut vaikeaa. SIILINJÄRVI ”Toivoin, että terve järki voittaisi” Mönkkönen korostaa, että hän ei halua syyllistää Metsäkeskuksen työntekijöitä. ”He noudattavat vallitsevia säädöksiä, mutta niiden epäjoh­ donmukaisuus minua harmittaa.” Pykäläviidakkoon karahti myös Mönkkösen toukokuussa boori­ Hankintahakkuu sekametsässä on jo aloitettu. Havupuiden kannot käsitellään urealiuoksella. Metsämaata vai ei, kas siinä pulma, Pekka Mönkkönen ihmettelee. 11000_.indd 20 11000_.indd 20 8.9.2024 13.10.46 8.9.2024 13.10.46
• 13.9.2024 Metsälehti.fi 21 METSÄSTÄ PALSTALLA Matti Kärkkäinen KIRJOITTAJA ON PROFESSORI JA PUUNTUOTTAJA. ...MUTTA KYLLÄ SE joskus hankalaa on. Mitä niitä nyt onkaan: hyttysiä, polttiaisia, mäkäröitä, paarmoja, hirvikärpäsiä ja ties mitä muita, jotka pitävät ihmisestä enemmän kuin ihminen niistä. Yksi ongelma on, että autoja suunnitellaan oloissa, joissa ei tarvitse kärsiä kiusahyönteisistä. Ihanteellinen auto on sellainen, jossa mootto­ ritila, matkustajatila ja tavaratila ovat erillisiä osastoja. Silloin tavaratilaan voi laittaa kiirehti­ mättä päivän päätteeksi reppunsa ja rensselinsä ilman, että hyönteiset tulisivat matkustajatilaan. Metsässä tarvitaan karkotteita. Maailmanlaa­ juisesti tehoaineena käytetään eniten N,N­dietyyli­meta­toluamidia, josta käytetään lyhennettä DEET. Se keksittiin Yhdysvalloissa 1944 trooppiseen armei­ jakäyttöön. Siviilikäyttöön se tuli 1957. TEHOAINEEN VAIKUTTAVUUDELLA hyön­ teisiin on kaksi syytä. Tehoaine ei miellytä hajunsa vuoksi hyönteisiä, ja niin ne jäävät tulematta iholle. Tehoaine saattaa myös sekoittaa hyönteisten pään niin, etteivät ne osaa häiritä ihmistä tehokkaasti. Alkuperäisessä armeijavalmisteessa tehoai­ netta oli 75 prosenttia ja alkoholia 25 prosenttia. Nykyisin kaupoissa myydään tuotteita, joissa tehoainetta on vain 25 prosenttia tai vieläkin vähemmän, jos tuote on tarkoitettu lapsille. Nykyajan valmisteissa on tosin apuaineita, jotka hidastavat tehoaineen haihtumista ja siten lisäävät suojan kestoa. Niistä huolimatta metsäihmisten kokemus on, että ennen vanhaan hyönteiskarkotteet toimivat paremmin kuin nykyisin kaupoissa myytävät tuotteet. Asiassa on perää. Vanha Teho­Off sisälsi puolet teho­ ainetta, nykyiset valmisteet vain puolet siitä. Laimentamista on perusteltu teho­ aineen hajuhaitoilla ja myös sillä, että tehoaine syövyttää joitakin muovilaatuja. Herkillä ihmisillä myös iho voi ärtyä. MUTTA EI HÄTÄÄ. Jos tarvetta on tehokkaam­ malle tuotteelle, monista apteekeista saa valmis­ tetta, jonka DEET­pitoisuus on 50 prosenttia. Käyttörajoitus on, ettei apteekkitavara ole tarkoitettu alle 17­vuotiaiden lasten iholle. Ainetta ei saa suihkuttaa suoraan iholle, vaan esimerkiksi kämmenelle, josta se siir­ retään iholle sellaisiin kohtiin, joita ei voi suojata vaatteella. Limakalvoille ainetta ei saa joutua. Ainetta saa käyttää vain ulkotiloissa. Toimii. Paitsi että hirvikärpäset eivät ole lukeneet mainosta. ”Olisihan tukirahoilla voinut viettää viikonlopun Helsingissä.” METSÄKESKUS VASTAA Metsäkeskuksen rahoituksen ja tarkastuksen päällikön Aki Hostikan mukaan metsälain voimassaolosta oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella säädetään ”negatiivisen kautta”. ”Metsälaki ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella lukuun ottamatta maaja metsätalouteen ja virkistyskäyttöön osoitettuja alueita. Alueen nykyisellä käyttömuodolla ei ole asiassa merkitystä, vaan metsälain voimassaolo on sidottu nimenomaan kaavassa osoitettuun alueen käyttötarkoitukseen.” Hallintolain mukaan asia on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä. Aikamääriä käsittelyajasta ei hallintolakiin sisälly. Lisäksi asianosaiselle on annettava pyynnöstä arvio päätöksen antamisajankohdasta ja vastattava tämän tiedusteluihin käsittelyn etenemisestä. ”Olemme tiedottaneet kesällä pidentyneistä käsittelyajoista, ja uusi tiedote on juuri tulossa. Lisäksi Metsäkeskuksen kotisivuilla on reaaliaikainen raportti, josta voi tarkistaa tämän hetkisen keskimääräisen hakemusten käsittelyajan.” lannoitusta varten tekemä met­ ka­tukihakemus. Hän sai kärsiä Metsäkeskuksen loma­aikaisesta hakemusten käsittelyruuhkasta. ”Tein rahoitushakemuk­ sen toukokuussa.” Ohjeiden mukaan lannoitus­ ta ei saa aloittaa ennen rahoitus­ päätöksen saa­ mista. Kesäl­ lä Mönkkönen yritti selvittää hakemuksen etenemistä Met­ säkeskuksen chat­palvelusta. Au­ tomaatti vastasi, että hakemus­ ten käsittelyssä on muutaman kuukauden ruuhka. ”Päätin lopulta, että levitän boorit silloin, kun työ on järke­ vin tehdä. En jäänyt odottele­ maan hirvikärpäsaikaa.” Elokuun alussa Metsäkeskuk­ sen edustaja tiedusteli Mönkkö­ seltä lannoitushankkeen tilan­ netta. Tuki tyssäsi rehelliseen vastaukseen. ”Jäin miettimään, että onko tässä toimittu hallintolain mu­ kaisesti. Kuinka kauan viran­ omainen voi viivyttää käsittelyä? Onko chat­palvelun antama tieto muutaman kuukauden ruuhkas­ ta riittävän tarkka. Minusta tär­ keintä on, että metsänhoitotyöt tulevat tehdyksi ajallaan.” Mönkkönen kertoo ajatelleen­ sa, että terve järki olisi voittanut lannoitushakemuksen käsitte­ lyssä, mutta sai todeta olleensa liian toiveikas. Uusi elämä metsätöissä Mönkkönen myöntää, etteivät saamatta jääneet metka­tuet ole ratkaisevia hänen taloutensa kan­ nalta. Vääryyttä hän silti kokee kärsineensä. ”Tukiehtojen mukaiset työt on tehty ja hiestä kostunut metsu­ rinpusero piti laittaa monta ker­ taa pyykkikoneeseen. Ja olisihan tukirahoilla voinut vaikka viettää vaimon kanssa pitkän hotellivii­ konlopun Helsingissä.” Mönkkönen jäi alkuvuodes­ ta eläkkeelle 39 vuoden työuran jälkeen. Muutos oli melkoinen. ”Olin työelämässä tottunut sii­ hen, että hommista on vastatta­ va, olitpa sitten hirvipassissa tai missä tahansa. Yhtäkkiä sain­ kin jäädä kotiin ja ottaa vaikka päivänunet, jos siltä tuntui. En­ sin koin tästä melkeinpä huonoa omatuntoa.” Sohvalle mies ei kuitenkaan ole parkkeeraamassa. Perheen metsien hoito pitää hänet kiirei­ senä. Hänellä on nytkin vireillä hankintahakkuu, jossa polveileva, koivu­mäntyvaltainen sekamet­ sä trimmataan kuntoon, jossa se saa kasvaa päätehakkuuseen asti. Pekka Mönkkönen jäi äskettäin eläkkeelle pitkän työuran jälkeen. Nyt muun muassa metsien hoito pitää miehen kiireisenä. KIUSAHYÖNTEISTEN KANSSA VOI ELÄÄ... 11000_.indd 21 11000_.indd 21 8.9.2024 13.10.46 8.9.2024 13.10.46
• METSÄSTÄ 13.9.2024 22 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVA AMPUMAHIIHTÄJIEMME kärkikaartiin vuosia lukeutunut Tero Seppälä suuntasi viikon treenitaukonsa ajaksi kotitilalleen Haapajärvelle. Viljanpuinnin lisäksi urheilijalla oli tekeillä kiintoisa metsänlannoitushanke. Syrjäisen palstan kuusikko oli saanut kasvaa hiukan liian pitkään harventamatta ja vähän liian vanhaksi. Ikänsä puolesta näreikkö olisi ollut uudistuskypsää, mutta rungoissa oli kokonsa puolesta vielä kasvuvaraa. ”Kyllähän täällä käynyt metsäasiantuntija ehdotti päätehakkuuta, mutta ajattelin kokeilla, vieläkö puuston kasvu elpyisi salpietarilannoituksella”, kolme vuotta sitten metsätalousinsinööriksi valmistunut Seppälä kertoo. Lannoituksen tulos voi olla erinomainen, jos kuusikon hiukan hiipunut kasvu vetreytyy. ”Arvokasvu on melkoista, jos yhden tukin rungot venyvät kahden tukin puiksi.” Periaatteessa vanhentuneen kuusikon ei pitäisi olla kovin houkutteleva lannoituskohde. Seppälän pari vuotta sitten tekemä, tämänkertaisen lannoituskohteen vieressä olevan kolmen hehtaarin kuusikon lannoitus antaa kuitenkin lupauksia. Kuusten latvoissa pilkistää terhakka latvakerkkä, ja latvuston väri on terveen vihreä. Pari hehtaaria käsipelillä Seppälä toi keväällä traktorilla suursäkillisen metsäsalpietaria palstan laitaan. Se riittää parin hehtaarin metsikköön. ”Tilasimme metsälannoitteen samalla kertaa peltolannoitteiden kanssa, joten säästimme rahtikustannuksissa.” Työvälineet ovat yksinkertaiset, kaksi kymmenen kilon ämpäriä ja äyskäri. ”Kahta ämpäriä on tasapainoisempi kantaa ja saa vähän isomman erän kerralla metsään.” Äyskärillä salpietarirakeet sinkoavat sähäkästi kuusten sekaan. Ketään ei varmasti yllätä, että huippu-urheilijan jalka nousee kepeästi metsässä ja työ etenee joutuisasti. Etämetsänomistaja Ampumahiihto on vienyt Seppälän asumaan Kontiolahdelle, joten hän on etämetsänomistaja. ”Ehdin hoitamaan metsiä noin parin viikon verran vuodessa. Kilpailukauden jälkeen keväällä on aikaa ennen kotitilan peltotöiden alkamista.” Seppälä on ostellut metsätiloja, mutta hänen metsäsijoittamisensa on vielä alkutaipaleella. ”Tällä hetkellä minulla on nimissäni 17 hehtaaria metsää. Perheellämme toki on muitakin metsätiloja.” Jokin aika sitten myynnissä oli kohde, jolla olisi ollut erityistä merkitystä Seppälälle. Haapajärven edesmenneen suurhiihtäjän Mika Myllylän perikunta myi kunnan lahjoittamaa Karpaasi-nimistä metsätilaa. ”Sijoitusrahasto teki sellaisen tarjouksen, ettei siihen pysAmpumahiihtäjän treenitauko Tero Seppälän lannoituskohde ei ole oppikirjamaisimmasta päästä, mutta pari vuotta sitten tehdyn kokeilun tulokset rohkaisevat. ”Sijoitusrahasto teki sellaisen tarjouksen, ettei siihen pystynyt vastaamaan.” Tero Seppälä kokeilee, puhdittaako metsäsalpietari kuusikon arvokasvua. tynyt vastaamaan”, Seppälä harmittelee. Euroopan metsien tila huolestuttaa Seppälä kiertää kilpailuja harjoituskauden aikana Euroopan metsäisiä seutuja. Näkymät ovat enemmän kuin huolestuttavia Alppialueen ampumahiihtopaikat ovat tyypillisesti kuusivaltaisten metsien alueilla. ’’Kirjanpainajatuhoja näkyy vuosi vuodelta enemmän. Vuoristoiset alueet ovat kärsineet myös, vaikka siellä on kunnon kylmät talvet.’’ Tuhojen pysäyttäminen näyttää olevan erittäin vaikeaa. ”Niin kauan, kun vieressä riittää puhdasta kuusikkoa, ötökät etenevät. Pellot ja kylät näyttävät hieman hillitsevän vauhtia.’’ Euroopan metsämaihin verrattuna Suomen metsätalous näyttää mallikelpoiselta. ”Esimerkiksi Itävallassa tuhojen vuoksi hakatut alat ovat vuosikausia metsittämättä. Meillä sellaista ei tapahtuisi.” 11001_.indd 22 11001_.indd 22 8.9.2024 13.12.41 8.9.2024 13.12.41
• METSÄSTÄ 13.9.2024 Metsälehti.fi 23 KOKEILTUA MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVAT RISTO MYKKÄNEN, ASIANTUNTIJA ENSIMMÄINEN havainto Milwaukeen uutukaisesta mallinimeltään M18 F2Ch on paino. Työkunnossa vehje painaa noin yhdeksän kiloa. Seuraava havainto on jyhkeys. Tässä on kaikuja vanhan ajan amerikkalaisista isojen puiden kaatosahoista. Vaikutelmaa tukee vakiovarusteena oleva 20 tuumainen laippa. Kolmas havainto on vaikuttava vääntövoima. Kokeilimme uutukaista parilla polttopuulanssilla, johon oli tuotu superjäreitä pihapuita – niistä ei milkkarin uutuudelle ollut vastusta. Kun järeät kaarnapiikit painoi kuoren kylkeen ja painoi ”kaasun pohjaan” upposi pitkä laippa paksuun koivun tyveen miltei vastuksetta. Alhaisen ketjunopeutensa, 14,3 metriä sekunnissa, vuoksi Milwaukee hävisi kuitenkin niukasti verkkokkina olleelle Husqvarna 560 XP:lle, vaikka sen ilmoitettu huipputeho onkin selvästi korkeampi kuin 60 sylinteritilavuudeltaan kuutiosenttimetrin bensasahoilla. Ei metsätöihin Sahassa on rinnakkain kaksi 18 voltin akkua. Kokeiltavanamme olivat sekä akkumalliston tehokkaimmat 12 ampeeritunnin akut että kuuden ampeeritunnin akut. Maahantuojan mukaan sahan huipputeho saadaan ulos vain 12 ampeeritunnin akuilla. Tehokkaammilla akuilla virta riitti 70 katkaisusahaukseen läpimitaltaan 28 sentin koivusta. Jatkuvassa sahauksessa akut kestivät 12 minuuttia. Kuuden ampeeritunnin akuilla pystyi tekemään 50 katkaisusahausta 25 sentin koivusta Tällöin akkujen virta riitti seitsemän minuutin tauottomaan sahaamiseen. Akkujen kesto tauottomassa sahauksessa on samaa luokkaa kuin muilla akkusahoilla. Normaalissa työskentelyssä akun kesto on merkittävästi pidempi kuin tauottomassa kiekkosahauksessa. Nyt on muuten vääntöä Milwaukeen uusi iso akkusaha haastaa 60 kuutiosenttimetrin bensahat jyhkeällä vääntövoimallaan. MILWAUKEE M18 F2CH 2 X 18 V AKKUA (6-12 Ah) PAINO akkujen kanssa 9 kg TEHO 4,3 kW KETJUNOPEUS, max 14,3 m/s TERÄLAIPPA 50 cm TERÄVARUSTUS 3/8 tai ,325-jaollinen SUOSITUSHINTA, pelkkä saha 1 133 euroa (sis. 25,5 % alv) SUOSITUSHINTA, sisältäen kaksi 9 Ah akkua 1 800 euroa (sis. 25,5 % alv) PLUSSAT JA MIINUKSET + leikkuuteho + 18 V -akkujen monikäyttöisyys – paino – hinta Milwaukeen uusi iso akkusaha on parhaimmillaan järeiden runkojen pölkyttämisessä Saha on varustettu kahdella 18 voltin akulla. Pikalaturi M18 DFC latasi isomman akun 70 minuutissa ja pienemmän kuuden ampeeritunnin akun 35 minuutissa. Terävarustuksena on tarjolla joko 3/8tai .325-jaolliset terälaitteet. Moottorin runsaan vääntövoiman vuoksi kannattanee valita karkeampi 3/8-jaollinen ketju. Metsätöihin Milwaukeen uutuussahaa ei kannata hankkia, sillä niihin se on kallis ja raskas. Yhdeksan ampeeritunnin akkujen ja pikalaturin kanssa sahan suositushinta kipuaa 1 800 euron tienoille. Pelkän sahan runko terälaitteineen makaa 1 133 euroa arvonlisäveroineen. Verkkokaupoista löytynee edullisempia tarjouksia. 11001_.indd 23 11001_.indd 23 8.9.2024 13.12.42 8.9.2024 13.12.42
• METSÄSTÄ 13.9.2024 24 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVAT ISOJIEN metsäja maanrakennuskoneiden lisäksi klapikoneet ovat perinteisesti olleet näyttävästi esillä Jämsässä joka toinen vuosi järjestettävässä Finnmetko-näyttelyssä. Niin tälläkin kertaa. Näytillä oli sekä järeitä ammattikäyttöön tarkoitettuja että metsänomistajien tarpeita vastaavia koneita. Hakki Pilkkeen myyntipäällikkö Veijo Kontrolla oli klapikoneen hankintaa harkitseville iloista kerrottavaa. Koneiden toimitusajat ovat lyhentyneet merkittävästi. ”Ammattikoneiden toimitusajat ovat nyt parin kuukauden luokkaa. Yksityiskäyttöön tarkoitettuja koneita on toimitusketjussa ja jälleenmyyjillä, joten koneen voi saada nopeasti”, Kontro kertoo. Toimitusaikojen lyhenemisen tärkein syy on koneissa käytettyjen komponenttien saatavuuden paraneminen. Aiemmin komponenttipula hidasti valmistusta ja ruuhkautti samalla kysyntää. Tuotanto ja kysyntä ovat Kontron mukaan tällä hetkellä kohtalaisesti tasapainossa. ”Emme tarvitse lisää työvoimaa, eikä tuotantoa ajeta ihan täydellä kaasulla. Kotimaan markkinat vetävät hyvin, mutta meille tärkeillä Keski-Euroopan markkinoilla kysyntä tökkii. Osin tämä johtuu korkotasosta ja osin maahantuojayhtiöiden varastojen täyttymisestä myymättömillä maatalouskoneilla”, hän kertoo. Hakki Pilke esitteli Finnmetkossa uuden Hakki Pilke X Polttopuutehdas -suurtehoklapikoneen, joka ahmii jopa 90 sentin paksuisia pölkkyjä. Hintaa laitteella on noin kaksisataatuhatta euroa. ”Tämä kone on tarkoitettu ensisijaisesti Keski-Euroopan markkinoille”, Kontro sanoo. Kaikkiaan Hakki Pilke valmistaa vuosittain parituhatta klapikonetta. Hakki Pilke on osa TP Silva -yhtiötä, joka valmistaa myös Palaxja Japa-klapikoneita. Kaikkiaan yhtiöltä lähtee yhteensä 4 500 konetta vuosittain. Metsäkonekisan voitto Satakuntaan Finnmetkon yhteydessä järjestettiin myös perinteinen metsäkoneenkuljettajien SM-kilpailu. Voitto meni tällä kertaa luvialaiselle Juho Palomäelle, joka kirkasti viimevuotisen hopeasijansa kultaan. Kisan kakkoseksi tuli viime vuoden voittaja Teemu Honkalatva Mynämäeltä ja pronssille ylsi Hirvensalmen Tuomas Vitikainen. Elokuun lopussa järjestettyyn Finnmetko-näyttelyyn osallistui 340 näytteilleasettajaa. Kolmen päivän aikana Jämsänkosken metsäkonekoulun ympäristöön sijoittuvaan näyttelyyn tutustui yli 30 000 kävijää. Finnmetko: Klapikonetta ei enää tarvitse odotella Metsänomistajakäyttöön tarkoitetun klapikoneen saa tällä hetkellä jopa viikon toimitusajalla. Pari vuotta sitten konetta sai odottaa puolikin vuotta. Esa Nisula esittelee Nisula Oy:n uutta N6-hakkuukonetta. Se on ensimmäinen, jonka alustakone on valmistettu Nisulan tehtaalla Jämsässä. Keslan uusi toimitusjohtaja Pasi Nieminen lupaa uuden 224-mallin kuormaimen nousevan legendojen kastiin. Hakkipilke Oy:n myyntipäälliköllä Veijo Kontrolla on hyviä uutisia klapikoneen hankintaa harkitseville. 11002_.indd 24 11002_.indd 24 8.9.2024 13.15.10 8.9.2024 13.15.10
• METSÄSTÄ 13.9.2024 Metsälehti.fi 25 Isot konevalmistajat esittelivät entistä suurempia metsäkoneita, kuten Komatsun järeää 951 XC -hakkuukonetta. Ruoveteläisvalmistaja Pro Silvan uusi S-5-kuormatraktori vakauttaa heiluriakselistollaan konetta automaattisesti. Energiapuun korjuuseen tarkoitetusta Risupedosta esiteltiin hakkuukoneeseen tarkoitettu versio, jota Reformetin Eero Lintukankaan mukaan aletaan testata syksyn aikana. ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Meillä metsätilakauppa käy! 11002_.indd 25 11002_.indd 25 8.9.2024 13.15.12 8.9.2024 13.15.12
• METSÄSTÄ 13.9.2024 26 Metsälehti.fi IIRIS YLINEN, TEKSTI JYRKI LUUKKONEN, KUVAT H YYTIÄLÄN metsäasemalle, keskelle maailman tutkituimpia metsiä, nousi vuosi sitten uusi puurakennus. Entiset 70-luvun betoniset asuntola-, opetustilaja ruokalarakennukset olivat kuluneet loppuun, ja vaihtoehtona oli joko korjata ne tai rakentaa uutta. Helsingin yliopiston tutkimusasema Juupajoella on ollut toiminnassa vuodesta 1910. Hyytiälässä tehdään kansainvälistä metsäja ilmakehätieteen tutkimusta ja se on tiivis osa Helsingin yliopiston metsätieteiden opintoja. Asemanjohtaja Juho Aallon mukaan korjaamista kartoitettiin, mutta tulos oli, että siitä olisi tullut suunnilleen samanhintainen kuin uuden rakentaminen. Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan johdossa heräsi idea rakennuksesta, johon jo suunnitteluvaiheessa sisällytettäisiin valmiudet tehdä tutkimusta. Tämä kallisti päätöksen rakentamisen puolelle, ja betonirakennukset purettiin. Nyt asemalla seisoo ainutlaatuinen Hyytiälä Living Lab, niin sanottu elävä laboratorio, jossa tehdään tieteenalat ylittävää tutkimusta. Suomalaisesta kuusesta “Näin luonnonvarakoulutuksessa puu oli aika luonteva materiaalivalinta”, Aalto sanoo. CLT-puuhun asennettiin tutkimusanturit jo tehtaalla. Nyt rakennuksen seinät tuottavat dataa esimerkiksi kosteuspitoisuuksia eri lamellisyvyyksissä. Näin tutkitaan puurakenteiden ominaisuuksia muuttuvissa olosuhteissa ja saadaan tietoa puurakennuksen elinkaaresta. Suunnittelussa korostui kestävyys ja pitkäikäisyys. Rakennus on suomalaista kuusta ja muissakin materiaalivalinnoissa on suosittu puuta. Uudisrakennus lämpenee maalämmöllä ja katoilla on aurinkopaneelit. “Yliopiston tehtävä on olla suunnannäyttäjä kestävyysasioissa”, Aalto sanoo. Terveystietoa Puumateriaalitieteen professori Tuula Jyske tutkii muun muassa puurakennuksen vaikutusta hyvinvointiin. Viime kesänä alkaneessa tutkimuksessa seurataan majoittujien palautumista puuja betonirakennuksessa. Fysiologista palautumista mitataan Hyytiälän metsäaseman uusi puurakennus on ainutlaatuinen alusta monitieteiselle ja kansainväliselle tutkimukselle. Uuden ruokalan parvesta on Aallon mukaan tullut suosittu työskentelytila. “Yliopiston tehtävä on olla suunnannäyttäjä kestävyysasioissa.” TUTKIMUKSEEN RAKENNETTU Anturit CLT-levyjen sisälle asennettiin jo tehtaalla. Niillä mitataan ulkoseinäpuun kosteutta eri syvyyksissä. Uudisrakennuksen arkkitehtuurissa otettiin mallia aseman alkuperäisestä hirsirakennuksesta. 11003_.indd 26 11003_.indd 26 8.9.2024 13.18.57 8.9.2024 13.18.57
• METSÄSTÄ 13.9.2024 Metsälehti.fi 27 älysormuksella, joka kerää tietoa esimerkiksi unen laadusta ja sykevaihtelusta. Kokemusta palautumisesta kartoitetaan kyselyillä. Living Labiin on rakennettu valmiuksia erilaiseen hyvinvointitutkimukseen. Tutkimukselle on korvamerkitty majoitushuoneita, joissa valaistus, lämpötila ja äänimaailma ovat säädeltävissä. Näin niiden vaikutuksesta hyvinvointiin voidaan tehdä tutkimusta. “Huoneeseen pystytään syöttämään vaikka linnunlaulua”, Jyske kertoo. Yliopistolla kehitetään myös puumateriaalien innovaatioita, joille on nyt toimiva testiympäristö uudisrakennuksessa. Jyske painottaa, että puurakentaminen on kestävä tapa käyttää metsävaroja ja siihen kannattaa panostaa. Valtio tukee puurakentamista, joten on tärkeää saada näyttöä siitä, mikä toimii ja mitä pitää vielä kehittää. “Vireä puurakentamisen toimiala tuottaisi hyvinvointia metsänomistajalle ja yrityksille arvoketjun varrella” Liiketalouden tutkimusta Metsäalan liiketaloustieteen apulaisprofessori Mirja Mikkilä pitää rakennuksen merkittävimpänä ominaisuutena sitä, että se on vakioitu alusta tutkimukselle. “Meidän pitäisi tutkimusaloitteessa aina löytää, missä mitataan ja missä on sopiva ihmisryhmä tai rakennus. Se maksaa, ja lisäksi muuttaa tutkimusasetelmaa joka kerta”, Mikkilä sanoo. Olosuhteet pysyvät samana ja tulokset ovat keskenään verrattavissa, vaikka tutkimukset rakennuksessa tehtäisiin eri aikoina. Mikkilä itse tutkii esimerkiksi haja-asutusalueiden siirtymistä hiilineutraaleihin energiaratkaisuihin. Hän uskoo, että puurakentamisen ja liiketalouden tutkimus Hyytiälässä auttaa selvittämään, miten kestävyysnäkökulmat edesauttavat puurakentamisen kysyntää. Uudisrakennus luovutettiin yliopiston käyttöön vasta vuosi sitten, joten siellä tehtävä tutkimus on vasta aluillaan. Paljon on kuitenkin suunnitteilTUTKIMUKSEEN RAKENNETTU Majoitushuoneiden tilaa on optimoitu parvilla. Uudisrakennus on täysin käytävätön ja huoneista on ovet ulos. Uuden rakennuksen alle jäi Hyytiälän jalkapallokenttä. la, ja rakennuksessa on valmiudet monenlaiseen tutkimukseen. Kenties maailman tutkituimpien metsien yhteydessä on tulevaisuudessa maailman tutkituin puurakennus. Hyytiälän metsäaseman uudisrakennus on ehdolla arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon saajaksi. Majoitushuoneiden eteen asennettiin ritilät, jotta suoraan metsästä tullessa ei sotketa lattioita. 11003_.indd 27 11003_.indd 27 8.9.2024 13.18.59 8.9.2024 13.18.59
• PILKKEET 13.9.2024 28 Metsälehti.fi RIISTA JERE MALINEN, TEKSTI JA KUVAT METSÄSTÄJÄPIIREISSÄ perinteinen elokuun pitkävetokohde ovat olleet valtakunnalliset kanalintulaskentojen tulokset. Onko luvassa hyvä, huono vai se tavallisin eli keskivertosyksy? Metsojen valtakunnallinen tiheyskäppyrä on näyttänyt syksystä 2018 lähtien likipitäen samalta. Tiheysvaihtelu metsämaan neliökilometrillä on junnannut 3,9-4,3 linnussa. Jotta totuus paljastuisi, on mentävä maakuntatasolle. Tänä syksynä parhaimmat metsometsät löytyvät yllättäen Satakunnasta (5,3 lintua neliökilometrillä). Siellä kanta on kasvanut selvästi edellissyksystä (53 prosenttia). Toinen yllättäjä on Uusimaa, jossa metsojen määrä (4,4 lintua neliökilometrillä) on kasvanut vieläkin enemmän (62 prosenttia). Niinpä metsometsälle pääsee tänä syksynä poikkeuksellisesti kaikkialla Suomessa. Pienen metsän punainen koira Metso, erämaat ja kansalliskoiramme suomenpystykorva ovat eräkirjallisuudesta opittu ikiaikainen pyhä kolmiyhteys. ”Joka ei pidä paikkaansa”, sanoo rantasalmelainen erämies ja metsänomistaja Olli Lappalainen. ”Metso viihtyy mainiosti elinympäristöt huomioiduissa talousmetsissä. Aivan kuten pystykorvakin.” Lappalainen sanoo silti monen epäilevän suotta, että koiralle ei ole käyttöä eteläisen Suomen metsissä. Ei ainakaan kanalinnustuksessa. Pystykorvamies on päättänyt osoittaa ennakkoluulot vääriksi. Hän on kutsunut toimittajan rämemetson pyyntiin ”punaisella koiralla”. ”Metsästysseuramme pinta-ala on noin 2 500 hehtaaria. Sitä halkoo vilkkaahko 14-tie.” Kanalinnustus onnistuu tällaisella sirpaETELÄ-SUOMEENKIN KOITTI METSOSYKSY Siitä on aikaa, kun metsojen metsästys on ollut sallittua kaikkialla Suomessa. Tänä syksynä metsojahtiin pääsee myös Etelä-Suomessa. Viime vuonna Suomesta pyydettiin 30 000 metsoa. Niistä pystykorvien haukkuun pudotettiin arviolta joka kymmenes lintu. Mukana olivat myös Olli Lappalainen ja Huli. Haukkupuulle kuljetaan hiljaa konttaamalla. 11004_.indd 28 11004_.indd 28 8.9.2024 13.34.49 8.9.2024 13.34.49
• PILKKEET 13.9.2024 Metsälehti.fi 29 leisellakin alueella pystykorvalla erinomaisesti, Lappalainen paaluttaa Kolkonpään Erän jahtimaat. Ne vastaavat kooltaan ja maastoltaan tavallista eteläsuomalaista metsästysseuraa. Täsmäkukkoja tutuista metsistä Kotimetsissään Lappalainen metsästää metsoja täsmätyönä. Hän tietää todennäköisimmät metsiköt, joista metson tapaa. Koirakin on oppinut taktiikan. ”Se on sellaista ennalta mietittyjen lintumetsiköiden kiertelyä. Perkaamme parhaat alueet tarkasti. Antavia 10–50 hehtaarin kuvioita on siellä täällä seuran maita.” Olli Lappalainen myöntää olevansa monella tavalla nostal giaan taipuvainen vanhan koulukunnan koiramies. ”Minun maailmassani pystykorvamies ei kotimetsissä tutkaa tarvitse, tai muuten koira ei toimi.” Koira kuulostelee isäntänsä liikkeitä ja ottaa yhteyttä 5–10 minuutin välein. Sopiva hakuetäisyys on 200–400 metriä. ”Silloin haukku alkaa riittävän läheltä, jotta sinne ennättää.” Etelän talousmetsissä hyväkin lintuhaukku on monesti erämaita lyhyempi. Lappalainen nauraa, että aikaa on harvoin A. E Järvisen mainostamalle piippukopalliselle ”Kyllä minä lähden tilanteen selkiydyttyä heti hiipimään haukulle.” Rämemetso Kesken rupattelumme pystykorvamies vakavoituu koiran haukkuun. ”Ei perhana”, Hulilla on näkölintu. Haukku kuuluu rämeen reunasta. Lappalainen painautuu alas, kiikaroi paikkaa suopursujen keskeltä, mutta ei näe edes koiraa. ”Se on painanteessa kasvillisuuden seassa.” On toimittava nopeasti. Lappalainen kiinnittää kiikarin aseeseen ja lähtee konttaamaan haukkua kohti. Hän ennättää edetä vain 100 metriä, kun laukaus kajahtaa. Kiikareistani näen suuren mustan linnun pyörivän velttona alas männyn oksalta toiselle. KAMALA LUONTO SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. METSÄN KÄTKÖISSÄ ”Pystykorvamies ei kotimetsissä tutkaa tarvitse.” VUOTTA tai kahta aikaisemmin palaneella metsämaalla on kuplamaisia sienen itiöemiä. Nuorina ne ovat ruskeita ja erottuvat tummasta maasta paremmin kuin vanhat, jo miltei mustaksi muuttuneet itiöemät. Kyseessä on kuplamörsky, todellinen palopaikkojen sieni. Sienen itiöt pysyvät hengissä humuksessa useita vuosia ja heräävät vasta, kun maa kuumenee noin 40 asteeseen. Voisi kuvitella, että tällainen sieni olisi ollut yleinen kaskikaudella – mutta ei, sitä on pidetty harvinaisuutena 1900-luvun puoliväliin asti. Viertämällä, palavia runkoja pitkin maata pyörittämällä, kaski poltettiin niin perusteellisesti, että kuplamörskynkin itiöt kuolivat. Jos muutama itiöemä ilmaantuikin kasken heikommin palaneelle reunaosiin, niihin ei kiinnitetty huomiota eikä niistä ollut haittaa viljelylle. Tuholaiseksi se muuttui vasta kun kulotusta alettiin käyttämään männyn uudistusmenetelmänä. Kirjoituksensa vuonna 1968 Lalli Laine otsikoikin ”Kuplamörsky (Rhizina undulata ) uusi metsätuhosieni maassamme” (Folia Forestalia 44). Nuori rihmasto levittäytyy ympäristöön ja ravitsee itseään kuolleiden havupuiden ohuilla juurilla. Se iskeytyy myös eläviin juuriin ja muuttuu loiseksi. Aluksi se tappaa puiden juuret ja estää nesteiden kulkeutumisen juurista versoon. Ensimmäisiä oireita ovat taimien kellastuminen ja hidastunut kasvu. Pian taimi kuolee. Suurin tuhoriski on kaksi kolme vuotta palon jälkeen. Kylvöstä syntyneet taimet selviytyvät paremmin kuin istutustaimet, ehkä siksi, että ne altistuvat sienen hyökkäykselle myöhemmin kuin istutustaimet ja tarjoavat vähemmän ravintoa sienirihmastolle sen aktiivisimmassa vaiheessa. PALANUT MAA KUPLII Kuplamörskyn itiöemiä palaneella maalla. Huonolla onnella jopa nuotio voi herättää kuplamörskyn itiöt, ja rihmasto alkaa loisia varttuneiden puiden juurissa. Uhreiksi kelpaavat muutkin havupuut kuin mänty; meillä kasvatettavista puista kuusi, lehtikuusi ja douglaskuusi. Pahimmillaan kuplamörsky synnyttää vähitellen laajenevan pyöreän aukon. Kun mäntymetsiä uudistettiin kulottamalla, kuplamörsky oli tuholainen. Nyt kulotus on pikemminkin luonnonhoitoa, eikä kuplamörskyn aiheuttamilla taimituhoilla ole samanlaista merkitystä. Kuplamörskyriski kannattaa kuitenkin muistaa, jos suunnittelee metsänsä uudistamista sertifikaattien suositusten mukaan kulottamalla. 11004_.indd 29 11004_.indd 29 8.9.2024 13.34.50 8.9.2024 13.34.50
• PILKKEET 13.9.2024 30 Metsälehti.fi ”Keräsin parikymmentä vuotta sitten paikallisesta lehdosta lehtokasvi mustakonnanmarjan siemeniä ja kasvatin niistä taimia. Taimet istutin lähelle pihapiiriä noin puolentoista kilometrin päähän keräyspaikasta. Nyt huomasin, että mustakonnanmarjan taimia on levinnyt läheiseen päätehakkuuikää lähestyvään kuusikkoon. Kuusikko kasvaa vanhalla peltomaalla, joka on saattanut olla ennen pelloksi raivaamista lehtoa. Jos tällä tavoin avittaa metsätyyppiä lehdon suuntaan, voiko siitä seurata hakkuurajoitteita päätehakkuuta lähestyvälle kuusikolle?” LUKIJA POHJOIS-SAVOSTA Suurin osa Suomen lehdoista on raivattu pelloksi. Vastaavasti entisiä lehtoon raivattuja peltoja on metsitetty, yleensä kuuselle tai koivulle. Tällaisen pellon multamaa voi olla siten otollista kasvualustaa lehtokasveille ja -pensaille, kun puusto kasvaa ja alue muuttuu riittävän varjoisaksi, etenkin, jos lehtolajiesiintymiä on lähistöllä. Mustakonnanmarja viihtyy kuivahkoissa lehdoissa, etenkin varjoisissa rinteissä, kallionalusilla, jyrkänteiden juurilla ja purolaaksoissa, eli se voi hyvin levitä varjoisaan kuusivaltaiseen lehtometsään. Yksittäinen lehtolaji ei kuitenkaan tee metsästä metsälailla turvattua lehtoelinympäristöä. Jos metsä on talousmetsää, on kuitenkin suotavaa, että lehtolajeja pyritään metsänkäsittelyssä säilyttämään. Kohteiden korjuu ajoittuu usein talveen, jolloin putkilokasvit eivät juurikaan kärsi hakkuusta. Sen sijaan lehtopensaat, esimerkiksi lehtokuusama, taikinanmarja tai pähkinäpensas, voivat olla vaarassa, etenkin jos metsään tehdään ennakkoraivausta eikä pensaita tunnisteta. Metsälain 10 §:n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat rehevät lehtolaikut, joiden ominaispiirteitä ovat lehtomulta, vaatelias kasvillisuus sekä luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen puusto ja pensaskasvillisuus. Tietysti myös muut yleiset vaatimukset, kuten pienialaisuus, tulee kohteella täyttyä. Näin ollen metsätalouskäytössä olleen lehtometsän hakkuita ei lainsäädäntö rajoita yksittäisistä lehtolajeista huolimatta, elleivät metsälaissa mainitut ominaispiirteet täyty. RIITTA RAATIKAINEN LUONNONHOIDON JOHTAVA ASIANTUNTIJA SUOMEN METSÄKESKUS Voiko mustakonnanmarja rajoittaa hakkuita? LUKIJAKYSYMYS LUKIJALTA JUSSI COLLIN ITÄ-SUOMEN yliopisto, Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry ja Metsäteho Oy järjestävät kilpailun, jossa etsitään Suomen parhainta raakapuun tehdasvastaanottoa. Tarkoitus on nostaa esille hyviä ja esimerkillisiä raakapuun tehdasvastaanottoja. Hyvä puun tehdasvastaanotto on puutavaralogistiikan kulmakivi, järjestäjät muistuttavat. Kilpailussa puutavara-autoyrittäjiltä ja autonkuljettajilta kysytään näkemystä eri tehtaiden vastaanoton toimivuudesta. ”Toivomme, että kilpailun esille nostamat hyvät, esimerkilliset tehdasvastaanotot toimivat kirittäjinä entistä parempiin tehdasvastaanottopalveluihin ja nykyistä kustannusja energiatehokkaampaan raakapuun logistiseen hankintaketjuun Suomessa”, sanoo professori Kalle Kärhä Itä-Suomen yliopistosta tiedotteessa. Kilpailukyselyyn vastaajia pyydetään arvioimaan muun muassa työturvallisuuden huomiointia vastaanotossa, vastaanoton teknistä toimivuutta ja joustavuutta sekä tiedonkulun toimivutta. Arviointiraati käy auditoimassa loka-marraskuussa eniten ääniä saaneet tehdasvastaanotot, minkä jälkeen Suomen parhain raakapuun tehdasvastaanotto palkitaan. Terminaalit, esimerkiksi junaterminaalit, on rajattu kilpailun ulkopuolelle. Suomen paras raakapuun tehdasvastaanotto haussa KAKSI VIIKKOA SITTEN perjantaina Stora Enso kertoi lehdistötiedotteessa saaneensa valmiiksi sisäisen tutkintansa Hukkajoen raakkuvahingosta. Tiedotteessa yhtiö kertoi ympäristövahingon syyn olleen useiden seikkojen summa. Stora Enso kertoi myös lisäävänsä resursseja hakkuiden suunnitteluun ja valvontaan, kiinnittävänsä erityishuomiota herkissä luontokohteissa tehtäviin hakkuisiin, kehittävänsä tiedonkulkua ja tietojärjestelmiä sekä selkiyttävänsä hakkuutahojen rooleja. Tartun tässä kirjoituksessa mielestäni kahteen hakkuiden ja luontoarvojen kannalta tärkeimpään asiaan, eli hakkuusopimuksiin ja tietojärjestelmiin. Hakkuusopimusten tulisi kattaa nykyisten puulajija hintatietojen sekä kuviokartan lisäksi muitakin tietoja määrämuotoisena. Hakkuusopimuksen tulisi sisältää jäävän puuston määrät puulajeittain, ajourien sijainnit ja -leveydet, hakkuun erityisohjeet sekä hakkuun laadulliset mittarit. Erityisen tärkeänä pidän hakkuukohtaisia mittareita, sillä sitä saat, mitä mittaat. Stora Ensolla ei ole tällä hetkellä sopimuksissa määrämuotoisena metsänomistajan hakkuuohjeita. Toinen oleellinen asia on tietojärjestelmän tarkoituksenmukaisuus ja toimivuus. Omilla hakkuillani joko soitan tai menen tapaamaan motokuskia heti, kun saan viestin hakkuun alkamisesta. Stora Enson motokuskien kanssa käymissäni keskusteluissa on tullut esille, että tieto minun hakkuuohjeistani on tullut puhelimitse ostomieheltä motomiehelle ja on myös käynyt niin, että hakkuutoiveeni on muuttunut suusanallisessa tietoketjussa. Arvailen, että suusanallinen tietoketju on Ensolla käytössä myös luontoarvojen osalta. Enson tietojärjestelmä palvelee puunmittausta ja logistiikkaa, mutta tuntuu jättävän suorittavan portaan ja metsänomistajan tietotarpeet vähemmälle huomiolle. Ylläkuvatut sopimusja tietojärjestelmämuutokset vaatisivat Stora Enson tiedotteessa mainittujen roolien selkeyttämistä, hakkuusuunnittelun resurssoinnin lisäämistä ja tietojärjestelmämuutoksia. Ennen kaikkea muutos vaatisi tahtoa muuttaa yrityskulttuuria, joka, kuten tiedetään, on yritysjohtamisen kuningaslaji. Toivottavasti Stora Enso käyttää Hukkajoen kriisin hyödykseen ja saa tehtyä muutoksia metsän ja metsänomistajan parhaaksi. MARKO RASILAINEN METSÄNOMISTAJA HYVINKÄÄ Hukkajoki opettaa Kirjoittajan mielestä raakkutuhosta voidaan oppia. Kuvassa raakkuja yritetään pelastaa Hukkajoella. PI RK KO -L IIS A H U H TA 11005_.indd 30 11005_.indd 30 8.9.2024 13.36.36 8.9.2024 13.36.36
• PILKKEET 13.9.2024 METSÄRISTIKKO 13, OIKEA RATKAISU JUSSI COLLIN UPM ja Metsä Group tarjoavat oppisopimuspaikkoja metsäteollisuuden töistä kiinnostuneille. UPM:llä tarjolla on 50 ja Metsä Groupilla 60 koulutuspaikkaa. Haku alkoi syyskuun alussa ja päättyy kuun lopussa (UPM) tai lokakuun alussa (Metsä Group). UPM avaa oppisopimuspaikkoja Kouvolan, Lappeenrannan ja Pietarsaaren sellutehtailla, Jämsän, Kouvolan, Lappeenrannan, Rauman ja Valkeakosken paperitehtailla sekä Tampereen tarralaminaattitehtaalla. Ohjelmat käynnistyvät ensi vuoden alussa. Kaikki yhtiön oppisopimusohjelmat on räätälöity liiketoimintojen tarpeisiin, ja niiden aikana suoritetaan alakohtainen ammattitutkinto. “Oppisopimusohjelmat ovat pääväylä monipuolisiin tuotannon ja kunnossapidon työtehtäviimme. Niissä saavutetaan tavoitetehtävissä vaadittava ammattitaito, joka rakennetaan henkilökohtaisen oppimissuunnitelman mukaisesti työhönopastuksella ja itsenäisellä harjoittelulla”, sanoo UPM:n koulutuspäällikkö Jari Nyström tiedotteessa. Metsä Groupin koulutukset alkavat tammikuussa. Ohjelmassa voi suorittaa puuteollisuuden, prosessiteollisuuden, sähköja automaatioalan tai koneasennuksen ja kunnossapidon ammattitutkinnon. Koulutusta järjestetään yhtiön Lappeenrannan sahalla, Joutsenon, Kemin, Rauman ja Ääneskosken sellutehtaille, Kemin, Tampereen, Simpeleen ja Äänekosken kartonkitehtailla, Mäntän pehmopaperitehtaalla ja Lohjan sekä Punkaharjun puutuotetehtailla. Soveltuva koulutustausta oppisopimuskoulutukseen valittaville on ammattiopistotasoinen sähköautomaation, prosessitai konetekniikan tai laboratorioalan perustutkinto tai insinööri (AMK), Metsä Groupista kerrotaan. Metsäfirmoissa jaossa yli sata oppisopimuspaikkaa Tukikohdantie 10, 76150 PIEKSÄMÄKI +358 500 373 420 www.metsa-saamanen.fi UUDET?MALLIT K325 Leveys 1,6 m paino 2700 kg nosturin ulottuvuus 5 m K437 Leveys 1,9 m paino 3500 kg nosturin ulottuvuus 5,5 m Country 850 Pro Kuormainpaketti Ulottuvuus 8,5 m nostaa 3,5 m 1195 kg. Vaunu 130 D leveys 2,4 m. renkaat 550/45-22,5 Country 550 Kuormainpaketti Ulottuvuus 5,5 m nostaa 3,5 m 618 kg. Vaunu 70 S, leveys 2 m. renkaat 400/60-15,5. Country 500 Kuormainpaketti Ulottuvuus 5 m nostaa 3,5 m 550 kg. Vaunu 30 S, leveys 2 m. renkaat 400/60-15,5. Myös muita malleja ja myytävänä nosturi tai vaunu. KYSY?NIIN?TEEN?TARJOUKSEN (nyt 150 km rahtivapaasti) Country 700 Pro Kuormainpaketti Ulottuvuus 7 m nostaa 3,5 m 1120 kg. Vaunu 90 S, leveys 2,2 m. AH 30 S Rullaharvesteri paino 215 kg K437 koneeseen Metsä-Säämänen 260x180 2024_Metsä-Säämänen 10.4.2024 10.10 Sivu 1 11005_.indd 31 11005_.indd 31 8.9.2024 13.36.37 8.9.2024 13.36.37
• PILKKEET NÄIN LUOT TUNNUKSET Metsälehti Digiin 1 Jos olet Metsälehden kestotilaaja, pääset lukemaan Metsälehti Digiä luomalla itsellesi tunnukset osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy. 2 Täytä pyydetyt tiedot ja valitse itsellesi käyttäjänimi sekä salasana. Tarvitset myös asiakasnumerosi, joka löytyy paperilehden osoitekentästä tai laskusta. 3 Lähetämme sinulle sähköpostilla tunnuksen vahvistuspyynnön. Huomaa, että se voi mennä roskapostiisi. 4 Kun tunnusten luominen on valmis, kirjaudu Metsälehden verkkosivuille osoitteessa metsalehti.fi sähköpostiosoitteellasi ja salasanallasi. Jos et ole kestotilaaja, Metsälehti Digiä pääsee lukemaan kätevästi kuukausimaksulla 11,90 euroa. Mikäli palveluun rekisteröitymisessä on pulmia tai muita ongelmia ilmenee, Metsälehden asiakaspalvelu auttaa (puh. 09 315 49 840). Näin luet Metsälehti Digiä 1 Metsälehti Digi löytyy Metsälehden verkkosivuilta lehden logon alla olevalta navigaatioriviltä, kohdasta Lehti. Sitä klikkaamalla pääset sivulle, josta voit siirtyä joko uusimpaan lehteen, verkkolehden arkistoon, näköislehtiin ja maksullisiin sisältöihin. 2 Kun klikkaat Lue verkkolehti -painiketta, pääset uusimman lehden sisällysluetteloon. Sisällysluetteloa on jaoteltu lehdestä tuttuihin osastoihin. 3 Minkä tahansa jutun otsikkoa klikkaamalla pääset lukemaan kyseistä juttua, jos olet kirjautunut palveluun ja sinulla on aktiivinen lukuoikeus. Juttu avautuu uuteen näkymään. Täällä pääset siirtymään edelleen lehden muihin juttuihin helposti otsikon vieressä olevia nuolia klikkaamalla 4 Jos haluat siirtyä takaisin sisällysluetteloon tai katsoa muita numeroita, klikkaa oikeassa yläreunassa olevaa ”hampurilaista”. ? digiohje.indd 1 digiohje.indd 1 9.3.2023 17.03 9.3.2023 17.03 p. 029 432 6117 METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Petri Koskinen p. 050 438 2865 UIkoasu Anna Back p. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 029 432 6108 Eero Sala p. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. 029 432 6110 Tiia Puukila p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p, 029 432 6115 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. 029 432 6111 Sami Karppinen p. 029 432 6114 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Asiakaspalveluvastaava Annika Andersson Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja Pirkko Sutela-Mero MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Jenny Rantanen p. 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 029 432 6117 ilmoitukset@ metsalehti.fi 92. vuosikerta. perustettu 1933 OSTETAAN MYYDÄÄN www.metsalehti.fi/metsamaa MAAJA METSÄTILA, Parikkala, Mikkolanniemi, Jyrkiläntie 459 n. 5,849 ha. Metsämaata n. 3,63 ha, kokonaispuustoa n. 575 m 2 . Lehtomaisen kankaan kasvupohjat. Peltomaata n. 1,4 ha. Tilalla talouskeskus, jossa v. 1947 rak. okt, lisäksi talousrakennus, navetta, aitta, maakellari, ulkosauna ja grillikatos. Hp. 38 000 € OKT JA METSÄTILA, Kerimäki, Ruokolahti, Lautakannantie 193 Okt 58 m 2 /81 k-m 2 , tontti 0,748 ha + metsätila 2,73 ha, yht. 3,478 ha. Kahden kiinteistön kokonaisuus, jolla Puruveden rantaviivaa yht. n. 440 m! V. 2008 valm. okt:ssa oh+k+mh+psh/ wc+et, lasitettu terassi. Tontilla lisäksi rantasauna, kaksi aittaa, kesäkeittiö, varastorakennuksia ja kompostoiva puucee. Metsätilan puusto on nuorta kasvatusmetsää ja varttunutta kasvatusmetsää. Ei e-tod. Hp. 260 000 € Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 050 464 6500 METSÄKIINTEISTÖ, Hämeenlinna, Ohtinen 7,52 ha. Metsäkiinteistö, jossa vapaa-ajan rakennukset. Hyvä tie perille. Puustoa n. 900 m 3 . Koko kiinteistön hp. 105 000 €/ tarjous. Voit tehdä tarjouksen myös pelkästään n. 6,3 ha m-alasta hyvin hoidettua metsää, jossa puustoa n. 865 m 3 . Metsään voi tutustua omatoimisesti. Hp. 49 000 €/tarjous. YHTEISMETSÄOSUUDET, Itä-Suomen Yhteismetsä Helppoa metsänomistusta! Myynnissä 2 kiinteistöä, jotka koostuvat 661 Itä-Suomen Yhteismetsän osuudesta ja yhteisistä vesialueista. Osuudet jakautuvat seuraavasti: 740-552-20-3 Toivola II (414/50526) Hp. 73.278 € 740-535-5-25 Viitamäki (247/50526) Hp. 43.719 € Itä-Suomen Yhteismetsää hallinnoi UPM. Lisätiedot: https://www. upmyhteismetsa.fi/tunnusluvut/ita-suomen-yhteismetsa/ MAATILA, Laihia 15 ha. Maatila Laihian eteläosassa, ollut vapaa-ajan käytössä, pellot vuokrattu. Peltojen pinta-ala n. 8,7 ha ja runsaspuustoista metsää n. 4,4 ha. Kokonaispuusto arvion mukaan n. 1.140 m 3 . Pihapiiri rakennuksineen (mm. konehalli ulkomitoiltaan 18x12 m) ja liittymäsopimukset (sähkö ja vesi). Hp. 139 000 €/tarjous Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 040 510 8085 www.metsalehti.fi/metsamaa Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! PALVELUJA TARJOTAAN Halutaan ostaa metsäkuusen KORISTEHAVUA myös omorikakuusen havu ja pihdat käy. Tarjoa rohkeasti! Heikki Puputti puh.o4oo 456 865, heikki.puputti@havupuu. WWW.HAVUPUU.FI METSÄTALOUDEN: Kaikki raivuut, Boorilannoitukset IstutuksetJne. Kotitalouden/julkisyhteisöjen: Puiden kaadot pihoilta/puistoista Pihateiden, pihojen ja parkkipaikkojen lanauksetLehti-/neulaspuhalluksetJne. Ilman välikäsiä hehtaari-, kokonaistai tuntiurakkana. Toimialue Kalaja Pyhäjokilaakso Nivala kesk./Haapavesi kesk. linjalta mereen saakka. 040 9648923, soitto tai txt 11006_.indd 32 11006_.indd 32 8.9.2024 14.01.14 8.9.2024 14.01.14
• PILKKEET METSÄRISTIKKO 16 Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: ? Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk) ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. tai p. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. Laskutuslisä paperilaskuissa 2,90 €. Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@ metsalehti.fi). TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 27.9.2024 osoitteessa Tapio Palvelut Oy / Metsäle­ hti, Maistraatinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 16”. OIKEIN ratkai­ sseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalk­ intoa. PALKINNOT metsäristikosta 13 on arvottu seuraaville kolmelle: Anitta Hurme, Nousiainen; Eija Sivula-Suominen, Ähtäri ja Janne Petteri Mörsky, Espoo. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sana­ ristikot.net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. 11006_.indd 33 11006_.indd 33 8.9.2024 14.01.15 8.9.2024 14.01.15
• 13.9.2024 34 Metsälehti.fi PILKKEET AJANKOHTAINEN FAKTA IIRIS YLINEN, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA UUSI lukukausi on jälleen alkanut Työtehoseuran Rajamäen kampuksella Nurmijärvellä. Seitsemäntoistavuotias Aake Mustonen aloittaa ammattikoulun toisen vuotensa metsäkoneenkuljettajan opinnoissa. Kesän jälkeen Mustonen palaa kouluun mielellään. “Oli jo vähän ikävä koneilla ajamista”, hän kertoo. Mustosen kesä kului metsäalan töissä. Jo ensimmäisen lukuvuotensa aikana hän oli ollut taimikonhoitotöissä oppisopimuksella. Työnteko opintojen ohella oli opettavaista. Alussa esimerkiksi oikean harventamistiheyden hahmottaminen oli haastavaa, mutta siinä kehittyi nopeasti työtä tekemällä. Metsätöissä hän oppi myös sellaista, mitä koulussa ei. “Työssä on oikeasti vastuussa omasta tekemisestä.” Käytännönläheiset opinnot Työtehoseurassa metsäkoneenkuljettajan opintoihin kuuluu alussa esimerkiksi kasvupaikkaoppia, luonnonhoitoa, puustotunnusten mittaamista sekä metsänhoitotöitä. Kun perusteet ovat hallussa, siirrytään koneiden pariin. Ensin opetellaan kuormaimen käsittelyä, metsässä ajoa ja koneen huoltoa. Sitten siirrytään koulun työmaalle, koulutustai oppisopimuksella töihin. Tutkintoon voi sisällyttää myös C-ajokortin ja kuljetusalan ammattipätevyyden. Uravalinta ei ollut Mustoselle selvä. Yläkoulussa hän oli pohtinut metsäalan ja sähköpuolen välillä, mutta Youtube-videot metsäkoneenkuljettajan työstä kallistivat valinnan metsäalalle. Videoista Mustonen sai kuvan, että työ sopisi hänelle. Päätös lähteä metsäalalle on tuntunut oikealta. Mustosen mielestä koulutus sopii sellaisille, jotka tykkäävät liikkua luonnossa ja kykenevät itsenäiseen työhön. “Tässä työssä täytyy myös olla halua tehdä oikeasti hommia.” Parasta itsenäisyys Metsäkoneenkuljettajan työssä parasta on ollut se, että sitä saa tehdä itsenäisesti ja oman työnsä jäljen näkee konkreettisesti. Mustosesta myös työyhteisöt ovat olleet mukavia. Mustonen on harrastanut mopojen ja autojen kanssa puuhailua, mikä on osoittautunut hyödylliseksi metsäkoneenkuljettajan työssä. “Metsätöissä täytyy olla vähän sellainen moniosaaja. Koneita saattaa esimerkiksi mennä rikki.” Ensimmäistä vuotta aloittavia opiskelijoita hän neuvoo hoitamaan hommat kunnolla alusta lähtien, niin ei jää mitään rästiin. “Niitä on ikävä alkaa tekemään myöhemmin.” Takaisin metsäkoneen hyttiin Metsäkoneenkuljettajan opinnot ovat monipuoliset. Ennen koneen puikkoihin siirtymistä opetellaan metsäalan perusasioita. METSÄKONEENKULJETTAJA, METSÄALAN PERUSTUTKINTO METSÄKONEENKULJETTAJAN opinnot aloittaa yhteishaussa vuosittain noin neljäsataa opiskelijaa. Lisäksi on jatkuvan haun ja nuorisosekä aikuisryhmien aloituspaikkoja. OPINTOJEN alussa harjoitellaan metsäkonesimulaattorilla, sitten koulun harjoituskentällä ja lopulta metsätyömaalla. OPINTOJEN kesto on noin kolme vuotta. TYÖTEHOSEURAN metsäkoneenkuljettajat opiskelevat Rajamäen kampuksella Nurmijärvellä. METSÄKONEENKULJETTAJIA työllistyy metsäalan lisäksi maanrakennukseen, kuljetusalalle ja kaivoksiin. Aake Mustonen opiskelee toista vuotta metsäkoneenkuljettajaksi. 11007_.indd 34 11007_.indd 34 8.9.2024 14.09.02 8.9.2024 14.09.02
• 13.9.2024 PILKKEET NUORTEVA SITAATTI METSÄLEHTI VUONNA 1984 Sarjassa seurataan Metsälehteä 40 vuoden takaa. PULMIA PUUKAUPASSA Metsälehti Makasiini ilmestyy 27.9.2024 HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVAT TELEVISIOSSA pyöri lapsuudessani sarja nimeltä ”Virginialainen”, jonka tarinassa kerrottiin PohjoisAmerikan uudisasukkaiden elämästä ja kokemuksista alkuperäiskansojen kanssa. Disneyn Virginiaan sijoittuvassa Pocahontas-elokuvassa alkuperäisasukkaita kuvattiin myös hurjissa sotamaalauksissaan. Kyseisen osavaltion nimeä kantavan puun keltaista kuoriuutetta käytettiinkin sotureiden maalauksiin ja kankaiden värjäykseen jo muinaisten alkuperäiskansojen parissa. Koristepuuksi sittemmin Eurooppaan 1600-luvun alussa tuotua puuta tavataan nykyään lähes 30 maassa – Suomi mukaan lukien. Samettisumakki eli virginiansumakki (Rhus typhin a) on luontaisesti kotoisin Kanadan ja Yhdysvaltojen itäosista, mutta sitä tavataan istutettuna halki Euroopan ja Aasian, aina Australiaan ja Uuteen-Seelantiin saakka. Näyttävien kukintojensa takia puuta viljellään monissa puistoissa ja puutarhoissa. Parhaimmillaan samettisumakki kasvaa yli kymmenmetriseksi puuksi, mutta jää useimmiten puolta pienemmäksi. Joissakin Euroopan maissa, kuten Belgiassa, samettisumakkia pidetään luontoon levitessään haitallisena vieraslajina, joka tukahduttaa muuta kasvillisuutta ja puuntaimia. Puu leviääkin tehokkaasti pioneerikasvina ja voi muodostaa laajoja kasvustoja juurivesoistaan. Puun lehdet muistuttavat kotipihlajan lehtiä. Samettisumakki kasvaa mielellään valoisissa paikoissa, kuten aukeilla niityillä, metsänreunoissa ja tienvarsilla. Maistuu myös hyönteisille ja linnuille Samettisumakin hedeja emikukinnot sijaitsevat eri puuyksilöissä. Hedepuiden kellanvihreät kukinnot tuottavat mettä pääasiassa aamupäivisin ja vastaavasti emipuiden punertavat kukinnot iltapäivisin. Tällöin aamuisin hyönteispölyttäjiin kertynyt siitepöly kulkeutuu näppärästi siemeniä tuottaviin emikukintoihin. Hedekukinnot putoavat kukinnan jälkeen maahan ja loppukesällä ”poikapuissa” on vain lehtiä. Sen sijaan ”tyttöpuiden” siemeniä sisältävät tähkämäiset hedelmät jäävät törröttämään oksien kärkiin vielä lehtien pudottua syksyllä. Kylmillä alueilla ne ovat paikoin tärkeä osa lintujen talviravintoa. Linnut puolestaan levittävät puun siemeniä uusille alueille. Puun hedelmät ovat syötäviä ja niiden terveysvaikutuksia tutkitaan vilkkaasti. Osa ihmisistä syö antioksidanttipitoista hedelmäuutetta tasapainottaakseen verensokeria tai helpottaakseen lihaskipuja. Perinnetiedon mukaan juuriuutteilla on tyrehdytetty myös verenvuotoja ja hedelmillä paranneltu keuhkosairauksia. Samettisumakilla on monia antimikrobisia ominaisuuksia ja puun uutosten terveysvaikutukset ovat kohtuullisen vilkkaan tutkimuksen ja mielenkiinnon kohteena. Joillekin hedelmien maku voi tosin tuntua turhan kitkerältä. Saksalaiset käyttävätkin puusta nimeä ”etikkapuu” (Essigbaum). MONIKÄYTTÖPUU VIRGINIASTA SYYSKUUSSA 1984 Metsälehti uutisoi, että Helsingin seudulla asuvat metsänomistajat olivat perustaneet oman yhdistyksen. Sen tarkoituksena oli ”jäsentensä metsänhoidon ammattitaidon ja -tiedon kohottaminen ” ja tavoitteena ”koota pääkaupunkiseudulla asuvat metsänomistajat keskustelemaan yhdessä metsätalouteen liittyvistä kysymyksistä”. Yhdistys pyrki sääntöjensä mukaan ”myös vaikuttamaan yksityismetsätaloutta koskeviin asioihin siten, että metsänomistajain edut tulevat mahdollisimman hyvin otetuiksi huomioon”. Tänään Pääkaupunkiseudun metsänomistajat PKMO ry:ssä on noin 700 jäsentä. Yhdistys juhlii 40-vuotista taivaltaan ensi viikon lopulla Helsingin Katajanokalla. Stadin metsänomistajille oma yhdistys ”KANNATTAA MUISTAA, ETTÄ TÄSSÄ TAPAUKSESSA (RAAKKUTUHO) TUHON SYY OLI PURON YLI AJAMINEN. SE ON NYTKIN LAIN VASTAISTA, EIKÄ LIITY SUOJAKAISTOIHIN.” MTK:N METSÄJOHTAJA MARKO MÄKI-HAKOLA VIESTIPALVELU X:SSÄ 3.9.2024 Samettisumakin lehdet muistuttavat meikäläisen kotipihlajan lehtiä. 11007_.indd 35 11007_.indd 35 8.9.2024 14.09.04 8.9.2024 14.09.04
• Tilaa Metsälehden uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla. Maksuton uutiskirje kerran kuussa. metsalehti.fi/uutiskirje Polku omaan metsään Mitä metsässä juuri nyt. 11008_.indd 36 11008_.indd 36 8.9.2024 14.10.42 8.9.2024 14.10.42