• Tammet harrastuksena Robert Rainio innostui puunkasvatuksesta jo koulupoikana. METSÄNOMISTAJA OMAVALVONTA MITEN HOITO TÖIDEN LAATUA SEURATAAN? PUUNKORJUU RAIVAUS TARPEEN ENERGIA LEIMIKOILLA MOOTTORI SAHA KOULU OPI OIKEA KARSINTA TEKNIIKKA Kaavat kiusaavat metsätaloutta • Aasia vauhdittaa sahausta • Metsälait loppusuoralla TE EM A : EN ER G IA PU U N KO RJ U U . SYYSKUUTA • NUMERO / • • WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I / MUKANA PUUKAUPPA LIITE 1994_.indd 1 5.9.2013 15.29
• Turha aikailu metsässä tietää rahanmenoa. Jämpti TM Kolmen takuun metsänuudistamispaketti Varmista metsän uusi kasvu jo puukaupan yhteydessä. Katso Stora Enson puunostajien yhteystiedot osoitteesta www.storaensometsa.? ALOITUKSELLE AIKATAULUTAKUU. Metsänuudistamistyöt alkavat vuoden sisällä korjuun päättymisestä. Vuodenkin viive voi tarkoittaa 600 euron menetystä jokaisen hehtaarin tulevaisuuden tuotoista. KIINTEÄÄN TAKUUHINTAAN. Jämptin kiinteä pakettihinta pysyy samana, vaikka työt ajoittuisivat parin vuoden päähän. LOPPUTULOKSELLE LAATUTAKUU. Jämptin laatulupaus on, että metsässä kasvaa hyvän metsänhoidon suositusten mukainen taimimäärä. TILAA JÄMPTIMETSÄNUUDISTAMISPAKETTI PUUKAUPAN YHTEYDESSÄ. Saat työt ja taimet huomattavasti edullisemmin kuin erikseen ostettuna. 1995_.indd 2 5.9.2013 15.31
• PÄÄKIRJOITUS: Vapaus innostaa METSÄNOMISTAJA: Tammen lumoissa UUTISET: Kaavat rajoittavat metsätaloutta Lakiesitykset loppusuoralla METSÄTYYPPI: Pitääkö metsän olla huvipuisto? MARKKINAT: Sahoille nostetta Aasiasta KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Iso leimikko kiinnosti VERKOSSA: Onnistumisen riemua TEEMA: PUUNKORJUU RANKAMETSÄÄN Energiapuun korjuu on metsätalouden nopeimmin muuttua osa-alue. RAHAPUU: Hyvin menee OMA METSÄ METSÄNHOITO: 18 kysymystä hirvituhojen torjunnasta MOOTTORISAHAKOULU: Karsi selkä suorana METSÄPERINTÖ: Neljä vinkkiä tilakauppaan TUTKIMUS: Sorsastus sukelsi METSÄLÄISEN ALLAKKA: Riskejä riittää syksylläkin KYSY POIS: Miksi saha puoltaa? TUOTEUUTUUKSIA: Säilyvä bensa LAATUA MITTAAMASSA Omavalvonnasta toivotaan apua metsänhoidon laadun parantamiseen. ENNEN & NYT: Komea keski-ikäinen KOLUMNI: Uudistuvatko markkinoiden rakenteet? LUHTA: Kuinka naalin käy? Naali pesi Suomessa viimeksi vuonna 1996. TAPIONPÖYDÄLTÄ: Loimulohi kruunaa päivän LUKIJOILTA: Kemeran kiemurat MAKASIINIKRYPTO PILKKEET: Ukonkoiran karvat TUOTE & TEKIJÄ: Vanhaa ja uutta LIITE: PUUKAUPPAMAKASIINI METSÄLEHTI MAKASIINI 54 42 20 SISÄLLYS NRO / . . HARRI JOENSUU SAMI KARPPINEN JORMA LUHTA MAKASIINI • MAKASIINI • 1996_.indd 3 6.9.2013 16.18
• ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.? PÄÄKIRJOITUS poa edes ostaa. Tutkijat ja metsäammattilaiset vasta kartuttavat kokemusta uudesta menetelmästä. Metsälaki tarjoaa hyvin väljät puitteet metsien käsittelylle. Nykyään sitä ohjaa vahvasti myös serti? ointi, joten työ metsissä jatkuu lakimuutoksen jälkeen kutakuinkin ennallaan. Metsälakiuudistuksen tärkein ansio onkin tähän mennessä ollut positiivinen vire, jonka se on metsässä ja metsiä kohtaan synnyttänyt. Uudet mahdollisuudet ja vapaus valita innostavat. Kuka ties ne ovat jo nyt yksi syy siihen, että puukauppa on sujunut alkuvuoden hyvin. E duskunta aloitti metsälain käsittelyn viime viikon täysistunnossaan sopuisasti. Hallituksen esitys sai vuolaasti kiitosta myös oppositiolta, ja se saateltiin valiokuntakäsittelyyn tässä vaiheessa vain pienin korjausehdotuksin. Metsälain muutosesitys päivittää metsätaloutta uuteen aikaan, jossa kansalaisten oma vastuu ja vapaus korostuvat. Lähetekeskustelun puheenvuoroissa tämän arvioitiin muun muassa lisäävän puun tuloa markkinoille. Moni kansanedustaja muistutti Metsäntutkimuslaitoksen viime kesänä julkistamasta tiedosta, jonka mukaan metsistä melkein 30 prosenttia eli viisi miljoonaa hehtaaria on 30 viime vuoden aikana saanut kasvaa kirveen koskematta. Yhdeksi syyksi siihen arvioitiin tyytymättömyys nykyisiin hakkuumenetelmiin. Metsien hyödyntäminen ilman avohakkuita on houkutteleva ajatus. Tutkimusten edetessä se on kuitenkin osoittautunut hankalammaksi toteuttaa kuin moni on kuvitellut. Eniten kysymyksiä herättää uusien taimien syntyminen, jota metsälaki edellyttää myös jatkossa. Puiden hakkaaminen on siihen verrattuna helppoa. Jo nykyinen laki sallii metsien hoidon ilman avohakkuita. Metsälehdessä olemme esitelleet monta metsänomistajaa, joilla on osoittaa hyviä tuloksia taimettumisesta. Yhteistä haastateltaville on ollut pitkä kokemus ja kyky tehdä itse tai teettää toimenpiteitä metsässä oikeaan aikaan. Tätä tietoa ja taitoa ei ole läheskään kaikilla metsänomistajilla eikä asiantuntemusta ole vielä helpVapaus innostaa TÄMÄN NUMERON VÄLISSÄ kaikki tilaajat saavat puukauppa-aiheisen liitteen. Olemme koonneet siihen muun muassa metsänhoitoyhdistyksittäin luettelon kaikista Suomen puunostajista. Liitteessä on myös vinkkejä puukaupan tekoon sekä katsaus tukkien ja energiapuun hintoihin. Mielellämme otamme vastaan palautetta liitteestä. Ohjeet vastaamiseen löydät sivulta 60. METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 00100 Helsinki Puhelin 09 31549800 Telefax 09 31549879 E-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.? www.metsalehti.? TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 31549802 040 516 4000 AD Anna Back (hoitovapaalla) Tuomas Karppinen p. 09 31549808 0400 581 108 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 31549803 Eero Sala p. 09 31549804 Toimittajat Liina Kjellberg (hoitovapaalla) Hanna Lehto-Isokoski p. 09 31549807 Tiia Puukila p. 09 31549806 Laura Kakkonen p. 050 440 9610 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 31549805 0400 973457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. 09 31549870 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä 39 40101 Jyväskylä p. 09 31549845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 09 31549809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.? verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.? MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Kimmo Hakola p. 09 31549841 0400 913 822 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. 09 31549849 040 7231613 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 09 31549847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. 09 31549848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.? ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 8.15–16.00 Puhelin 09 31549840 Ansa Seppälä p. 09 31549843 Ulla Ylikangas p. 09 31549844, 050 572 2165 Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 81. vuosikerta, perustettu 1933. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Makasiinin levikki: 36084 ( /12) Painopaikka Paperit Forssa Print 2013 G-print 170 g Novapress Silk 80 g PEFC/02-31-162 Kannen kuva SEPPO SAMULI Leimikosta liikkeelle Hakkuumahdollisuudet selviävät maastokäynnillä. Koko maan puunostajat Puukauppaa rajan molemmin puolin Missä maksetaan kuusitukista eniten? PUUKAUPPAMAKASIINI • 1997_.indd 4 6.9.2013 16.19
• Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. SYYSKUUSSA Metsä koristautuu vähitellen syksyn väreihin. Nämä haavat olivat ensimmäis ten joukossa. Kuvattu Kajaanissa , syyskuun 2. päivä. Kuva Samu Puuronen 1998_.indd 5 6.9.2013 16.20
• PUIDEN KUNINK AAN LUMOISSA METSÄNOMISTAJA MAKASIINI • 1999_.indd 6 6.9.2013 16.22
• Robert Rainion vuosikymmeniä kestäneen työn tuloksena Inkoossa kohoavat komeat tammilehdot. Pienen terhon matka puiden kuninkaaksi on kiehtova ja täynnä vaaroja. TEKSTI HANNA LEHTO ISOKOSKI KUVAT SEPPO SAMULI PUIDEN KUNINK AAN LUMOISSA MAKASIINI • 1999_.indd 7 6.9.2013 16.23
• R obert Rainio kiertää käsivartensa uljaan tammen ympärille. Hänen sylinsä leveys sormenpäistä sormenpäihin on puolitoista metriä, ja kämmenet yltävät päällekkäin. Puulle on kertynyt ympärysmittaa reilu metri. ”Se on hyvä saavutus, sillä tämä on vasta noin 50-vuotias”, omistaja myhäilee. Puu kasvaa puolen hehtaarin kokoisessa tammimetsässä läntisessä Inkoossa. Rainio omistaa alueella kahdeksan metsäalaa, joissa hän kasvattaa tammia harrastuksena. Reilun hehtaarin tammilehto on siitä erityinen, että isäntä on kylvänyt sen kynnettyyn ja äestettyyn peltoon 1969. Rainio ei ainakaan tiedä, että Suomessa olisi muita samalla tavalla perustettuja tammimetsiä kuin hänen. Tai on Bromarvissa yksi, ennen sotia kylvetty. ”Sitä ei kuitenkaan voi verrata minun metsääni, koska sen taimivaiheessa ei Etelä-Suomessa ollut hirviä eikä valkohäntäpeuroja syömässä taimikoita.” Puiden joukossa on muutamia, jotka hän on istuttanut jo ennen kylvöä, ja niihin kuuluu isännän sylillään mittaama tammi. Istutuspuiden taimet hän kasvatti itse. Superäitien lapsia Rainion puut eivät ole mitä tahansa alkuperää. Kaikkien äidit ovat rodunjalostuksen kantapuiksi valittuja yksilöitä Turun Artukaisista ja Tammisaaren Brötetistä. ”Superäitejä rungoiltaan ja muodoiltaan, ja se näkyy myös jälkeläisistä”, Rainio toteaa. Suurin osa puista kasvaa suorana ja yksirunkoisena. Parhaiden yksilöiden oksat lähtevät rungosta vaakasuoraan. Silloin oksahangat ovat sellaiset kuin pitää. Niitä ei myrsky pääse repimään, kuten tammille muuten helposti käy, eikä laho pääse tekemään tuhojaan. Puolen vuosisadan ikää lähestyvien puiden pituus on nyt vajaat kaksikymmentä metriä. Ihmisestä tammen elinkaari poikkeaa sikäli, että viisikymppisenä se on vasta nuori aikuinen. Kaksi ihmissukupolvea ehtii vanRainion tunnelmallinen torppa on rakennettu vuonna 1832. METSÄNOMISTAJA MAKASIINI • 1999_.indd 8 6.9.2013 16.23
• Hirvi on hangannut sarviaan lehmuksen runkoon. Pääseekö tammenterho taimeksi vai ehtiikö närhi ensin? hentua, mutta tammi vain porskuttaa – paksuuskasvu saattaa jatkua vielä 150 ikävuoden jälkeen. Eliniänodotekin on omaa luokkaansa. Jopa Suomessa, äärirajoilla, elää yli 400-vuotiaita puita. Etenkin taimena tammi on arka keväthalloille, joten sopivia kasvatuspaikkoja ei joka notkelmasta löydy. Siksi Robert Rainio tarttui tilaisuuteen 1965 ja osti Inkoosta 24 hehtaaria maata, jotka ovat alun perin kuuluneet Fagervikin ruukista itsenäistyneeseen torppaan. ”Näin heti, että tämä on hyvä paikka tammille, joista olin haaveillut. Vain kerran on halla vienyt vasta puhjenneet lehdet.” Jalava vai valkopyökki? Puiden kasvattamisesta turkulainen Rainio innostui jo koulupoikana, kun perheellä oli kesähuvila Suomen suurimpien tammija lehmusmetsien äärellä Ruissalossa. Lisäksi koulun kasviopin tunnit inspiroivat. Tunneille piti kesällä kerätä kasveja. Niitä etsiessään Rainio mielestään löysi harvinaisen valkopyökin ja meni innoissaan näyttämään oksaa paikalliselle puutarhurille. Mies nauroi, että tämähän on jalava. ”Harmitti, mutta kun kävin syksyllä katsomassa, jalavassa oli valkopyökin siemenet. Usko auktoriteetteihin sai pahan kolhun. Huomasin, että voin itsekin olla oikeassa.” Nuorena Robert Rainio kokeili tammen taimien kasvattamista Ruissalossa, ja kokeilusta ovat peräisin muutamat hänen istuttamansa puut. Hän kuitenkin luopui taimitarhastaan, kun puunalut kelpasivat turhan hyvin jäniksille ja myyrille. Närhet väijyvät terhoja Tammea pidetään puiden kuninkaana, mutta maaperän suhteen sillä on vaatimaton maku. Se hyväksyy savenkin paremmin kuin vaikkapa lehmus. ”Tammi kasvaa melkein minkälaisessa maassa tahansa, kunhan latvus ei joudu kilpailemaan valosta. Se sietää tilapäisiä tulvia, mutta maan täytyy kuivua kesällä”, Robert Rainio kertoo. Hänen peltoon kylvämänsä tammimetsä on tyypiltään kuivahko lehto. Siellä on mukavasti hämärää, ja tammien alla kasvaa myös lehmuksia ja pähkinäpuita. Ne isäntä on istuttanut, jotta karikkeesta tulisi oikeanlaista, sillä matojen on vaikea sulattaa pelkkiä tammenlehtiä. Lehmusten tehtävä on myös suojata tammien runkoja liialta valolta. ”Ettei tule vesioksia. Ne huonontavat puun laatua.” Lehtometsä tarjoaa myös yllätyksiä. Rainio arvuuttelee, mikä on suippolehtinen puunalku. Vastaus kuuluu, että rusokirsikka, Prunus sargentii . Lääkärinä elämäntyönsä tehnyt Rainio on tottunut latinaan ja muistaa kaikkien vastaan tulevien kasvien tieteelliset nimet. Hän luettelee ne sujuvasti myös ruotsiksi ja suomeksi. Jutustelua säestävät käheät rääkäisyt. Vähän matkan päässä mellastaa närhiparvi, joka on seudulla varma loppukesän merkki: tammenterhot alkavat kypsyä. Terhot ovat närhien herkkua, eivätkä niiltä säästy edes kylvöalat. Rainion kylvön pelasti aikanaan oikea ajoitus. Tuli ohuelti lunta ja pieni routakerros, johon lintujen nokat eivät pystyneet. Tammenkylvöä suunnittelevan on hyvä muistaa, että terhot ovat tuoretavaraa. Niitä ei pidä säilyttää huoneenlämmössä vuorokautta pidempään, etteivät ne kuivu pilalle. Vialliset nousevat pintaan, kun terhot käyttää vesiämpärissä. Ne pitää kuitenkin kuivata, etteivät ne idä heti. Närhien vuoksi kylvö kannattaa peittää noin viiden sentin kerroksella maata. Flora ja fauna uhkaavat Kun terhot selviytyvät taimiksi asti, saapuvat uudet herkkusuut. Rainion taimikosta jänis söi latvasilmut monena vuonna, ja kävi siellä myös kauriita, peuroja ja hirviä. Rainio kylvi aikanaan ronskisti 10 000 terhoa hehtaarille. Kun taimia kasvoi kymmenen senttimetrin välein, niistä riitti verotettavaa. ”Aina joku unohtui syömättä.” Istutustaimia isäntä suojasi muoviputkilla ja sanomalehtitötteröillä. Alkuvaiheessa hän kasvatti myös kuusia tammien rinnalla, koska kuuset pitävät hirvieläimet loitolla – ne kun käyvät taimivaiheen jälkeen hankaamassa sarviaan tammien runkoihin. Kuuset isäntä poisti, ennen kuin ne varjostivat jalojen puiden latvuksia. Eläinten lisäksi täytyy taistella heinää vastaan. Vielä ensimmäisenä vuotena äestetty maa ei sitä puske. Toisena kesänä kasvaa rikkaruohoa, mutta siinä vaiheessa taimet ovat jo sitä korkeampia. Heinikko tulee kolmantena kesänä, ja silloin siitä pitää päästä eroon mahdollisimman nopeasti. Juuret kilpailevat vedestä ja ravinteista, ja heinä vetää puoleensa myyriä. Parivuotiasta taimikkoa Rainio lannoitti varovasti urealla ja puutarhan y-lannoitteella. Lannoitus nopeutti tammen taimien kasvua niin, että ne selviytyivät paremmin vaarallisimmista vuosistaan. Nyt tammiston tiheys on noin ”NÄIN HETI, ETTÄ TÄMÄ ON HYVÄ PAIKKA TAMMILLE, JOISTA OLIN HAAVEILLUT.” MAKASIINI • 1999_.indd 9 6.9.2013 16.23
• ”JOSKUS, KUN RUNGOT OVAT JÄREYTYNEET, PUISTA TULEE RAHAA. MUTTA SE EI TAPAHDU MINUN ELINAIKANANI.” 200 runkoa hehtaarilla. Vaikka isäntä itsekin on harventanut sitä, paikoitellen latvustot ovat hänen mielestään yhä liian tiheässä. Tammimetsän harvennukseen hän neuvoo nyrkkisäännön: 20-vuotiaassa puustossa käydään joka toinen vuosi, 30-vuotiaassa joka kolmas, 40-vuotiaassa joka neljäs, ja niin edelleen. Rainion mukaan tammi kestää jalopuista parhaiten pystykarsintaa. Paras aika on keväällä ennen silmujen pukemista, mutta karsia voi milloin vain. Hän itse on karsinut hienoimpia runkoja jopa tikapuiden avulla. Ei tammia talousmetsiin Kun tammi on selvinnyt 10–15 ensimmäisestä elinvuodestaan, se yleensä pärjää. Nyt Rainio tarkkailee, ettei metsä pääse liian tiheäksi, ja poistaa huonoimpia runkoja. ”Yhden sieltä, toisen täältä.” Tammilehtojensa lomassa hänellä on tukikohtana 1823 rakennettu torppa, jonka pihapiirissä kasvaa useita dendrologian harrastajalle mieluisia kasveja kuten Magnolia ´Galaxy´ . Läheisellä niityllä voisi vaikka kuvata luontodokumentin. Kerrankin ilves oli tappanut valkohäntäpeuran, ja Rainio seurasi, miten korppi nokki raatoa. Sorkat ja kallo ovat yhä ojassa. Rainion metsiin kuuluu lisäksi koivikkoja, kuusikkoja ja männikköjä. Närhet kylvävät tammia myös niiden joukkoon, mutta kilpailijoita hitaampina ne eivät pärjää talousmetsissä. Robert Rainio kasvattaa tammia silkasta mielenkiinnosta. Tuottavuutta hän ei ajattele. ”Joskus, kun rungot ovat järeytyneet, puista tulee rahaa. Mutta se ei tapahdu minun elinaikanani.” Rainion aikuisia lapsia, poikaa ja tytärtä, metsänhoito ei kiinnosta ainakaan vielä, mutta miniää kyllä. Kukapa tietää, vaikka Rainio saisikin miniästä työnsä jatkajan. Robert Rainio on tuttu esitelmöitsijä esimerkiksi Dendrologian seurassa, jota hän oli perustamassa reilut 40 vuotta sitten. Matojen on vaikea sulattaa pelkkiä tammenlehtiä. Mukaan tarvitaan lehmusta ja pähkinäpuuta. Inkoo METSÄNOMISTAJA MAKASIINI • 1999_.indd 10 6.9.2013 16.23
• Mets änom istaja , MUI STA KAN TOK ÄSIT TELY puuk aupa n yhte ydes sä! ILMOITUS Vesistöystävällinen metsätalous on valinta ROTSTOP hiilijalanjälki 1,35 kg/liuostonni UREA hiilijalanjälki 1 200 kg/liuostonni • Metsien hoidon ja käytön kestävyys on yksi maaja metsätalousministeriön laatiman Kansallisen metsäohjelman missioista • Korkeatasoinen metsienhoito varmistaa metsien voimakkaan kasvun • Kannattavalle metsänhoidolle on olennaista myös lahontorjunta: juurikääpä aiheuttaa vuosittain n. 50 milj. euron tappiot • Juurikäävän torjuntaa tuetaan valtion Kemera-varoin • Juurikäävän torjuntamenetelmistä (kemiallinen tai biologinen kantokäsittely sekä kantojen nosto) luonnonmukainen Rotstop on ainoa, josta ei aiheudu rehevöitymisvaaraa vesistöille • Lue lisää Rotstopista osoitteesta www.rotstop.? Y ksi suomalaisen metsänhoidon periaatteista on vesistökuormituksen pienentäminen. Vaikka metsätalouden vesistökuormitus on pientä maatalouden tai yhdyskuntien päästöihin verrattuna, voivat metsänhoitotyöt olla haitaksi varsinkin pienvesistöille. Metsätaloudessa vesistöjä kuormittavat pääasiallisesti metsäojitustoiminta, metsälannoitukset sekä uudistushakkuut. Näiden seurauksena vesistöihin kulkeutuu kiintoainetta, humusta, typpeä, fosforia ja rautaa. Kaistat purojen pelastus Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiossa on jo pitkään tehty kehittämistyötä kannattavan ja ekologisesti kestävän metsätalouden hyväksi. Hyvän metsänhoidon suositukset ovat yksi merkittävimmistä työn tuloksista. Suomen Metsäkeskus seuraa yhteistyössä Tapion kanssa vesiensuojelusuositusten toteutumista uudistushakkuualoilla. Näin varmistetaan, että metsätöistä aiheutuu pienvesille, kuten puroille, lähteille ja lammille mahdollisimman vähän haittaa. ”Vesiensuojelun suojakaistat ovat vähentäneet metsätalouden vesistöille aiheuttamaa kuormitusta merkittävästi. Suojakaistat ja kunnostusojitusten vesiensuojelutoimenpiteet ovat tehneet hyvää metsien pienvesistöille”, Tapion talousmetsien luonnonhoidon asiantuntija Kalle Vanhatalo kertoo. Typetöntä lahontorjuntaa Suojakaistojen lisäksi metsänomistaja voi vaikuttaa metsänsä pienvesistöjen kuntoon valitsemalla ympäristöystävällisiä metsänhoitotapoja. Esimerkiksi juurikääpätartuntoja estävä kantokäsittely voidaan toteuttaa täysin biologisella Rotstop-liuoksella. Täysin typetön ja luonnon omiin mekanismeihin luottava Rotstop on ainoa juurikäävän torjuntaaine, jonka käytössä ei ole vesistörajoituksia. Kantokäsittely on toki pieni tekijä vesistöjen kokonaisrehevöitymisen kannalta. Ohjelmajohtaja Marja Koljonen Elävä Itämeri -säätiöstä kuitenkin muistuttaa, että pienistä puroista kasvaa virta ja virroista meri – suomalaisten tapauksessa Itämeri. Elävä Itämeri -säätiö on paremmin tunnettu sen kansainvälisellä nimellä Baltic Sea Action Group (BSAG), ja sen tehtävänä on kerätä voimia yhteen Itämeren pelastamiseksi. Koljosen mielestä Rotstop edustaa oikeansuuntaista ajattelutapaa, joka ottaa ympäristöasiat huomioon myös taloudellisessa toiminnassa. ”Metsien pysyminen kunnossa on olennaista ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta. Itämeren takia on hienoa, jos rehevöitymistä aiheuttavien menetelmien sijaan käytetään luonnonmukaisia vaihtoehtoja”, Koljonen toivoo. Myös Rostopin valmistaja Verdera on lähtenyt mukaan Itämeri-talkoisiin. Jokaisesta myydystä Rotstop-pakkauksesta lahjoitetaan BSAG-säätiölle 50 senttiä Itämeren suojeluun. On vain luonnollista, että Euroopan metsäisin maa näyttää suuntaa maailman metsänhoidolle. Kestävän kehityksen periaatteet ovat olleet vahvasti läsnä suomalaisessa metsätaloudessa jo pitkään. Rotstop SC metsien hoitoon ILMOITUS ILMOITUS ILMOITUS ILMOITUS 2000_.indd 11 6.9.2013 16.24
• UUTISET Lyhyesti Metsämuseo Luston suosio kasvussa Punkaharjulla sijaitsevan Metsämuseo Luston kävijämäärä on tänä vuonna kasvanut viidenneksellä viime vuodesta. Elokuun loppuun mennessä museoon oli tutustunut 28956 vierailijaa. Eniten yleisöä veti Metku-tapahtuma kesäkuussa. Myös vuodenvaihteen ja alkuvuoden venäläismatkailijoiden osuus on näkynyt kävijämäärissä. Lustoon tutustujista valtaosa tulee muualta kuin Savonlinnan talousalueelta. Ulkomaisia vieraita oli noin viidennes. Metsänomistuksen tuotto kasvoi hieman Yksityismetsien reaalinen sijoitustuotto jäi viime vuonna 2,2 prosenttiin, kertoo Metsäntutkimuslaitos. Parannusta edellisvuodesta tuli 0,3 prosenttiyksikköä, mutta kymmenen vuoden keskiarvosta jäätiin yli prosenttiyksikkö. Vertailun vuoksi, pörssiosakkeiden reaalituotto oli viime vuonna noin 10 prosenttia ja sijoitusasuntojen viitisen prosenttia. Puuntuotannon riskit ovat kuitenkin selvästi alhaisemmat kuin osakesijoittamisen. TIIA PUUKILA NELJÄTUHATTA mottia puuta on odottanut kaatajaansa puolitoista vuotta Hyvinkäällä. Syynä hakkuiden viivästymiseen on myönnetystä maisematyöluvasta tullut valitus. Tänä syksynä korjuu etenee. Hallinto-oikeus näytti hakkuille vihreää valoa käsiteltyään valitusta vuoden päivät. Tapaus ei ole ainutkertainen. Metsäntutkimuslaitoksen tuoreen selvityksen mukaan yleiskaavamerkinnät rajoittavat merkittävästi metsätaloutta Etelä-Suomessa. Etelä-Suomen metsänomistajien liiton alueella tehdyssä tutkimuksessa hakkuiden ulkopuolelle jää vien metsien osuus voi pahimmillaan kasvaa runsaasta kahdesta prosentista jopa vajaaseen kahdeksaan prosenttiin. Hakkuukertymissä ja kantorahatuloissa pudotus on muutamista prosenteista kymmeniin prosentteihin. Rahaksi muunnettuna menetykset ovat neljästä vajaaseen kuuteentoista miljoonaan euroa. Vaikutukset metsiin unohdettu Kaavoituksen vaikutus hakkuutuloihin vaihtelee suuresti kunnittain. Maakuntaliittojen alueilleen laatima ja ympäristöministeriön vahvistama maakuntakaava määrittää yleiset suuntaviivat alueiden käytölle ja suojelulle. Kunnat säätävät Kaavat rajoittavat metsätaloutta Yleiskaavoitus maisematyölupineen kasvattaa metsätalouden ulkopuolelle jäävien metsien pinta-alaa merkittävästi. Menetykset hakkuutuloissa ovat miljoonia euroja. itse maankäytöstä yksityiskohtaisemmin yleiskaavalla, asemakaavalla ja ranta-asemakaavalla. Askelmerkit kaavoitukselle antaa maankäyttöja rakennuslaki. Viime kädessä kunnanvaltuutetut päättävät, minkälainen kaava kunnan alueelle laaditaan. Tavallista on, etteivät kunnan päättäjät ja kaavoittaja ole osanneet arvioida, minkälaisia vaikutuksia kaavoituksella on metsätalouteen. ”Kaavaprosessissa, jossa kunnille laaditaan yleiskaavaa, tuskin tehdään laskelmia kaavojen taloudellisista vaikutuksista puunjalostukseen tai metsänomistajan tuloihin, en ole ainakaan sellaisista kuullut”, sanoo professori Tuula Packalen Metsäntutkimuslaitokselta. Hyvä esimerkki tästä on maisematyölupa, joka on tarkoitettu alueille, joilla on maisemallista arvoa. Asemakaavoihin se tulee maankäyttöja rakennuslain kautta, mutta nyt monet kunnat ovat innostuneet lätkimään maisematyönlupavaatimuksia myös yleiskaava-alueille. Ympäristöministeriö painottaa, että kaavoitusta edeltää selvitysja arviointiprosessi, johon maanomistajalla on mahdollisuus osallistua. Metlan laskelmat kaavamerkintöjen vaikutuksesta metsätalouteen kummastuttavat virkamiehiä. ”Täytyy olla pitkä ketju, jonka kautta lasketut menetykset tulevat”, sanoo ympäristöneuvos Harry Berg ympäristöministeriöstä. Kenen harteille vastuu Metsänomistaja on taajama-alueiden kaavaviidakossa ihmeissään. Kaavamerkinnöistä tiedottaminen toimijoille ei ole kenenkään vastuulla eikä TI M O KI LP EL Ä IN EN / LU ST O MAKASIINI • MAKASIINI • 2001_.indd 12 6.9.2013 16.26
• Puoli vuosisataa metsätyökoulutusta Suomen ensimmäisen metsätyökoulun aloittamisesta tuli 2. syyskuuta kuluneeksi 50 vuotta. Tuolloin koulutus alkoi Hirvaalla Rovaniemellä. Myöhemmin samana syksynä aloitti myös Nikkarilan koulu Pieksämäellä. Enimmillään metsätyökouluja oli 90-luvun alussa, 24 oppilaitosta 28 paikkakunnalla. Tuolloin koulutuksessa oli 400–500 oppilasta. Hirvaan ensimmäiselle kurssille oli 80 hakijaa, joista kouluun otettiin 20. Puupilvenpiirtäjät nousevat Helsinkiin Suomen korkeimpia puukerrostaloja aletaan rakentaa Helsingin Jätkäsaareen ensi keväänä. Wood City -puutalokorttelihankkeesta vastaavat Stora Enso ja SRV aloittavat rakentamisen heti, kun asemakaava on vahvistettu. Kahdeksankerroksisiin taloihin valmistuu 98 vuokra-asuntoa. Talot ovat ensimmäiset massiivipuisella tilaelementtitekniikalla toteutettavat kahdeksaan kerrokseen yltävät puurakennukset Euroopassa. , Yhdysvalloissa puun osuus asuinrakentamisesta on noin 80 prosenttia, Japanissa yli puolet, mutta Euroopassa vain 8–10 prosenttia.” JOHTAJA MATTI MIKKOLA STORA ENSOSTA. TEKNIIKKA & TALOUS . . ”Hinta on itkettävän ja naurettavan rajamailla.” METSÄNOMISTAJA VESA SYRJÄNEN KOMMENTOI KUITUPUUN HINTAA. KAUPPALEHTI . . ”Me tarvitsemme sekä laajoja suojelualueita, kansallispuistoja, me tarvitsemme Metso-ohjelmaa, jolle varmasti kaikki täällä toivomme lisärahoitusta.” KANSANEDUSTAJA ANNI SINNEMÄKI EDUSKUNNAN TÄYS ISTUNNOSSA . . valtakunnallista tietokantaa, josta ajantasaiset kaavatiedot löytyisivät, ole olemassa. Jos hakkuille halajaa, on ensin selvitettävä kuka kunnassa kaavatietoja hallinnoi. Myös kaavamerkintöjen tulkinta ja soveltaminen vaihtelevat kunnittain ja käsittelijöittäin. Mitä sitten pitäisi tehdä? Kerätä kaikki kaavat tulkintoineen pöytälaatikoista ja kunnan ilmoitustaululta yhteen paikkaan. Metsäntutkimuslaitos on aloittanut tämän työn, mutta julkaisupaikka ja kaavatietoja päivittävä vastuuhenkilö puuttuvat. Monet ovat kääntäneet toiveensa MaanmittausKorvauksia ei heru Kommentti laitoksen ja kaavoitusta ohjaavan ely-keskuksen puoleen. Ympäristöministeriötä keskustelu kaavojen saatavuusongelmasta hämmästyttää, eikä tarvetta valtakunnalliselle kaavatietokannalle pidetä ajankohtaisena. ”Nyt etsitään säästökohteita, eivätkä isot järjestelmät ole olleet missään keskusteluissa esillä. Kunnilla on kaikki tiedot olemassa ja helposti saatavilla”, Berg sanoo. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme koki asian toisin ja teki oman ratkaisunsa jo vajaat kymmenen vuotta sitten. ”Päätimme pistää kaikki alueemme kaavat järjestelmiin. Samalla tulkitsimme jokaisen kaavamerkinnän merkityksen metsätaloudelle”, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Jari Yli-Talonen. Korvauksia kaavamääräysten aiheuttamista tulon menetyksistä on turha odottaa. Maankäyttöja rakennuslaissa korvauskynnys ylittyy, jos metsiä ei voida kaavamääräysten takia käyttää kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla. Tähän kynnykseen ovat MTK:n mukaan kompastuneet kaikki metsänomistajien korvausvaateet. Korvaussäädökset eivät toimi ja maksajana on metsänomistaja. TIIA PUUKILA Taimikonhoitorästien osuus on kasvanut tuoreimpien tulosten (VMI 11) mukaan 67,3 prosenttia vuosista 1986–1994. Kiireistä taimikonhoitoa on vailla 743000 hehtaaria. MAKASIINI • MAKASIINI • 2001_.indd 13 6.9.2013 16.26
• UUTISET HANNA LEHTO ISOKOSKI EDUSKUNTA ryhtyy näinä päivinä käsittelemään metsänhoitoyhdistyksiä koskevan lain muutosesitystä. Laki lopettaa yhdistysten oikeuden kantaa nykyisen kaltaista veroluonteista metsänhoitomaksua. Sen tilalle tulee normaali yhdistyksen jäsenmaksu. Toinen suuri muutos on se, että metsänomistaja saa tulevaisuudessa päättää, kuuluuko metsänhoitoyhdistykseen vai ei. Hän voi myös vapaasti valita, mihin niistä liittyy. Tähän saakka omistaja on automaattisesti kuulunut siihen yhdistykseen, jonka alueella metsät sijaitsevat. Vapautusta metsänhoitomaksusta on pitänyt erikseen hakea ja samalla todistaa, että on hoitanut metsiään riittävän ammattitaitoisesti. Lakiesitykseen on nyt myös kirjattu, että metsänhoitoyhdistys toimii metsänomistajan edunvalvojana. Kohta selkeyttää yhdistysten asemaa, mistä MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen on hyvillään. ”Ei tarvitse kysyä, mitä tarkoitusta varten yhdistykset ovat olemassa. Niistä ei tule pelkkiä myyntiorganisaatioita muiden joukossa.” Brändi suojattava Uuden lain keskeinen ajatus säilyy samanlaisena kuin vanhan: metsänhoitoyhdistys on metsänomistajien yhteenliittymä, jonka tarkoitus on tuottaa metsätalouteen ja metsänomistamiseen liittyviä palveluita. Jotkut ministeriöt ja muut toimijat ovat lausunnoissaan arvostelleet koko lain tarpeellisuutta sekä sitä, että esitys sallii yhdistysten harjoittaa palveluliiketoimintaa. ”Meidän mielestämme palvelujen tuottaminen on sallittava, koska juuri siitä laissa on osaksi kyse. On metsänhoitoyhdistysten ansiota, että toimivia metsänhoitopalveluja yleensä on tarjolla”, Hakkarainen toteaa. Kilpailuja kuluttajavirasto piti lakiluonnokseen kirjattua kynnystä uusien yhdistysten perustamiseen liian korkeana. Luonnoksen mukaan uusi yhdistys edellyttää 300 jäsentä ja 10000 hehtaarin metsäalaa. ”Lukumäärät ovat ehdoton minimi. Muutenhan kuka tahansa voisi perustaa yhdistyksen samalla nimellä ja hyödyntää metsänhoitoyhdistyksen brändiä”, Hakkarainen sanoo. Uuden lain pitäisi tulla voimaan vuoden 2015 alussa. Metsänhoitoyhdistysten oikeus metsänhoitomaksuihin poistettaisiin kuitenkin jo ensi vuoden alusta lähtien. Syksyn aikana eduskunta käsittelee myös metsälain sekä budjettilakina annettavan metsätuholain. Molempien on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa. EERO SALA EU:N PARLAMENTTI ryhtyy syksyllä käsittelemään kiinteiden biomassojen kestävyyskriteerejä, joista metsäala pelkää tulevan rikkidirektiivin veroinen taloudellinen taakka Suomelle. Pienemmälle huomiolle on jäänyt heinäkuun alussa voimaan astunut, EU-direktiiviin perustuva laki biopolttoaineista ja bionesteistä. Laki määrittää kestävyyskriteerit puulle, josta tuotetaan nestemäisiä polttoaineita. Kestävyyskriteerien lämmittelykierros Laki nestemäisten biopolttoaineiden kestävyyskriteereistä ei juuri muuta nykykäytäntöjä. Lakiesitykset loppusuoralla Uuden metsän hoito yhdistys lain on tarkoitus astua voimaan vuoden 2015 alussa. Uusi laki koskee vain murto-osaa Suomessa korjattavasta energiapuusta. Syksyn EU-vääntöä odotellessa sen sisältö on kuitenkin toivottavasti hyvä enne – laki kun ei juurikaan muuta nykyisiä käytäntöjä. ”Suurin pelko oli, että olisi pitänyt luoda joku uusi järjestelmä kestävyyden osoittamiseen. Niin ei kuitenkaan käynyt, vaan nykyisillä PEFCja FSC-serti?oinneilla sekä hieman parannelluilla metsänkäyttöilmoituksilla pärjätään”, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion bioenergiasta vastaava johtaja Olli Äijälä sanoo. Hän on ollut mukana laatimassa ohjeita lain soveltamiseen. Kestävyyskriteerien mukaan nestemäisen biopolttoaineen raaka-aine ei saa olla peräisin aarniometsästä, luonnonsuojelualueelta tai vuoden 2008 alun jälkeen kuivatetulta kosteikolta tai turvemaalta. ”Uusia alueita ei tule rajausten piiriin kuin korkeintaan hyvin harvoissa yksittäistapauksissa”, Äijälä toteaa. Kestävyyskriteerit täyttyvät myös Tapion hyvän metsänhoidon suosituksia noudattamalla. Täysin ilman uutta byrokratiaa ei tämänkään EU-direktiivin toteuttaminen onnistu. Kestävyyskriteerien noudattamista alkavat valvoa erityiset riippumattomat tarkastajat, ”todentajat”. Yhtään todentajaa ei vielä ole nimitetty, mutta kaksi hakemusta on jätetty Energiamarkkinavirastoon. Pienelle osalle energiapuuta on jo säädetty kestävyyskriteerit. H A RR I JO EN SU U MAKASIINI • MAKASIINI • 2002_.indd 14 6.9.2013 16.27
• METSÄTYYPPI Mikä on sinun yrityksesi idea? Tarjota asiakkaalle mahdollisuus hetkeen luonnossa. Olen keskittynyt pieniin ryhmiin, joilla on erityistarpeita kuten sokeilla lapsilla tai liikuntavammaisilla. Toisaalta kaikki ryhmät ovat erityisryhmiä, joiden toiveisiin on vastattava. Mikä on suurin koetinkivi? Minulle se, miten saan myytyä kiireiselle nykyihmiselle luontoelämyksen ilman ylimääräisiä teknisiä hilavitkuttimia. Ihmiset ovat etääntyneet luonnosta. Talvella jopa suomalaiset saattavat tulla yön yli kestävälle metsäretkelle farkuissa ja kävelykengissä. Meillä pitää olla varusteet piposta lämpimiin kenkiin. Kännykästä, netistä ja televisiosta on vaikea erota. Mitä tarjosit Ilomantsissa vierailleelle japanilaiselle testiryhmälle? Ohjelmapaketin, johon sisältyi vaellus Petkeljärven kansallispuistossa, melontaa ja kiireetöntä maastossa oloa. Metsässä tarjottiin lounas ja nokipannukahvit. Mistä japanilaiset pitivät erityisesti? Siitä, että metsässä näkee kauas, koska aluskasvillisuus on matalaa. Siellä on myös helppo liikkua. Aito luonto ja yksinkertaiset asiat kuten mustikoiden poiminta kiinnostivat. Voi kävellä sammaleen päällä, ja vettä on joka puolella. Suomessa lähdetään monesti liikkeelle siitä, että on liian isoja ja liian hienoja kokonaisuuksia. Ei nähdä metsää puilta. Miten luontomatkailusta otetaan raha? Erikoistumalla. On ratkaistava, tarjoaako retkiä isoille ryhmille, joista yksi osallistuja maksaa aina muutaman euron, vai valitseeko pieniä ryhmiä, jotka ovat valmiita maksamaan enemmän. Täytyykö metsän olla huvipuisto? Japanilaiset nauttivat kävelemisestä sammaleen päällä, sanoo ilomantsilainen matkailuyrittäjä Tuija Lauronen. TEKSTI HANNA LEHTO ISOKOSKI Kuvio Suurin nousija Pohjanmaa Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsämaan keskihintojen kehitys aluettain 1000 2000 3000 4000 5000 Pohjanmaa Lappi KeskiSuomi HämeUusimaa PohjoisSavo Koko maa 2002 2012 €/ha Nousu +101% +87% +85% +71% +71% +62% HANNU JAUHIAINEN KIRJANPAINAJATUHOJEN takia hakattavien metsien uudistamiseen ei saa kemeratukea. Esittelijä Markku Metsämuuronen Suomen metsäkeskuksen Kaakkois-Suomen alueyksiköstä kertoo, että kirjanpainajatuhoa ei katsota sellaiseksi äkilliseksi tuhoksi, jota kemerasäädökset koskevat. Sen sijaan esimerkiksi myrskytuhoalueiden uudistamiseen saa kemerasta korvauksia, muun muassa ilmaiset taimet. Korvauslinjausta voi ihmetellä sikäli, että kirjanpainajien aiheuttama tuho saattaa olla paljon suurempi kuin myrskytuho. Myrskyn kaatamista puista voi parhaimmillaan saada lähes saman hinnan kuin normaalileimikosta. Mutta jos kirjanpainajat ehtivät tappaa kuuset, ne kelpaavat vain energiapuuksi. Silloin kantohinta voi pudota 50 eurosta viiteen euroon. Jatkuva seuranta tarpeen Markku Metsämuurosen mukaan ainoa konsti tuhojen ehkäisemiseen on seurata kuusikoiden tilaa jatkuvasti. Jos tuho-oireita ilmenee, alue on päätehakattava välittömästi. Kirjanpainajatuhot yleistyivät Kaakkois-Suomessa ja lähimaakunnissa vuoden 2010 myrskytuhojen jälkeen. Myrskypuuta jäi metsiin korjaamatta. Lisäksi osa metsänomistajista halusi säästää metsiään ja myrskyn vikuuttamia puita jätettiin pystyyn. Nyt ne ovat altistuneet tuhoille. Vakuutus auttaa Metsävakuutukset kuitenkin korvaavat kirjanpainajatuhoja. Korvausehdot tosin vaihtelevat vakuutusyhtiöittäin. Esimerkiksi If korvaa kirjanpainajatuhot kiinteän kuutiometrikorvauksen perusteella. Asiantuntija Ismo Ruokoselkä kertoo, että vakuutuskorvauksen taso on metsänomistajan valinnan mukaan 11–20 euroa kuutiometriltä. Metsän mahdollinen odotusarvo korvataan erikseen, mutta uudistamiskulut sisältyvät kiinteään korvaukseen. Kemerasta ei apua kirjanpainajatuhoihin Kirjanpainajien aiheuttamia vahinkoja ei katsota äkilliseksi tuhoksi. KUKA: Tuija Lauronen, Mantan Luontopalvelut -yrityksen omistaja. MITÄ: Emännöi japanilaista matkailualan ammattilaisten testiryhmää Ilomantsissa. MITEN: Osana Metsä hyvinvointimatkailun kohteena -hanketta, jossa metsän terveysvaikutuksia hyödynnetään matkailun kehittämisessä. MAKASIINI • MAKASIINI • 2002_.indd 15 6.9.2013 16.27
• MARKKINAT TEKSTI LAURA KAKKONEN KUVA SEPPO SAMULI SUOMALAISEN sahatavaran vienti on noussut 8 prosenttia tämän vuoden tammi-toukokuussa. Japani kipusi kärkimaaksi viennin lisäännyttyä lähes puolella. Prosentuaalisesti pisimmän korren veti Kiina, jonne vienti kasvoi yli 200 prosenttia Tullin ja Metsäteollisuus ry:n tilastojen mukaan. Suomen Sahat ry:n toimitusjohtajan Kai Merivuoren mukaan maltti on kuitenkin valttia. Vaikka vientimääriä on pystytty nostamaan, hinnankorotukset ovat jääneet vaatimattomiksi. ”Tilanne näyttää määrien kannalta suotuisalta, mutta alan kannattavuus on edelleen heikko”, Merivuori toteaa. ”Nyt on eletty käytännössä pelkästään Japanin ja Kiinan turvin. Euroopassa lama kuitenkin jatkuu ja näkymät ovat heikot.” Merivuoren mukaan sahateollisuudella on hyvät mahdollisuudet kantaa kortensa kekoon vientitulojen lisäämiseksi, kunhan kustannukset pidetään aisoissa. ”Pitäisi huolehtia siitä, että tukin hinta ei karkaa mahdottomuuksiin ja työvoimakustannukset eivät nouse”, hän sanoo. Loppuvuosi vielä arvoitus Sekä kuusiettä mäntytukkia viedään ulkomaille suurin piirtein saman verran. ”Pohjois-Afrikka on pitänyt hyvää virettä yllä männyn osalta ja Aasia kuusen osalta”, kertoo sahayritys Koskisen Oy:n vientipäällikkö Jukka Tamminen. Japaniin ja Kiinaan viedään pääasiassa kuusta. Laatuvaatimusten kanssa Japani on varsin tarkka, mutta Tammisen mielestä sahatavarasta maksettava hinta korreloi vaatimusten kanssa melko hyvin. Halvemman sahatavaran vientimaana tunnettu Kiina on myös viime aikoina tullut tietoisemmaksi parempilaatuisen sahatavaran eduista. Vientitilastoissa toisella sijalla olevan Egyptin vienti laski tarkasteluajankohdalla 14 prosenttia. ”Pohjois-Afrikka on etenkin männyn osalta vetänyt kohtuullisesti häiriötekijöistä huolimatta”, Tamminen sanoo. Sahatavaran viennissä alku on ollut hyvä, mutta loppuvuoden näkymät ovat vaihtelevia. Merivuoren mukaan Japanin tarve sahatavaralle saattaa vähentyä vuoden loppua kohti. Viennin kehityksen jatkuminen riippuukin Kiinan vetovoimasta sekä Euroopan ja Pohjois-Afrikan markkinoiden virkistymisestä. Jukka Tammisen mukaan odotukset loppuvuodelle ovat positiivisia. ”Jos Kiinassa vientiä johtava Kanada saa vietyä sahatavaraansa naapurimaille, on skandinaaveillakin mahdollisuus korottaa omaa markkinaosuuttaan Kanadan kustannuksella”, hän kertoo. Sahoille nostetta Aasiasta Japani ja Kiina ahmivat sahatavaraa Euroopan markkinoiden jatkaessa hiljaiseloaan. Viennin noususta huolimatta sahauksen kannattavuus on yhä heikoissa kantimissa. 100 200 300 400 500 Lähde: Metsäteollisuus ry Japani Egypti Iso-Britannia Ranska Saksa Kiina 2012 2013 =Muutos 1000 m 3 Japani nousi kärkeen Sahatavaran vienti tammi–toukokuussa 2012 ja 2013 +49% +203% –14% –12% –3% +9% Sahatavaralla on taas kysyntää. Koskiselta lähtee kuusta Aasiaan ja mäntyä Afrikkaan. MAKASIINI • MAKASIINI • 2003_.indd 16 6.9.2013 16.29
• Raakapuun kantohinnat elokuussa viikolla 35 ? nousussa ? laskussa Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ? ? ? ? ? ? Uudistushakkuu ? ? ? ? ? ? Harvennushakkuu ? ? ? ? ? ? Ensiharvennus ? ? ? ? ? Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ? ? ? ? ? ? Uudistushakkuu ? ? ? ? ? ? Harvennushakkuu ? ? ? ? ? ? Ensiharvennus ? ? ? ? ? Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ? ? ? ? ? ? Uudistushakkuu ? ? ? ? ? ? Harvennushakkuu ? ? ? ? ? ? Ensiharvennus ? ? ? ? ? ? Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ? ? ? ? ? ? Uudistushakkuu ? ? ? ? ? ? Harvennushakkuu ? ? ? ? ? ? Ensiharvennus ? ? ? ? ? Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ? ? ? ? ? ? Uudistushakkuu ? ? ? ? ? ? Harvennushakkuu ? ? ? ? ? ? Ensiharvennus ? ? ? ? ? Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ? ? ? ? ? Uudistushakkuu ? ? ? ? ? Harvennushakkuu ? ? ? ? Ensiharvennus ? ? ? Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ? ? ? ? ? Uudistushakkuu ? ? ? ? ? Harvennushakkuu ? ? ? ? ? Ensiharvennus ? ? ? Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ? ? ? ? ? Uudistushakkuu ? ? ? ? Harvennushakkuu ? ? Ensiharvennus ? ? ? Kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. Metsäntutkimuslaitoksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. Indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. Silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. Indeksien laskennassa erityyppisten leimikoiden (uudistus, harvennus, ensiharvennus) osuudet pidetään samoina, kuin ne olivat keskimäärin vuonna 2010. Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. Esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut kymmenen prosenttia joulukuusta 2010. Indeksi kertoo muutoksista Viikko-ostojen määrä 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Miljoonaa m 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0 Viikot 1–35/2013 2011 2012 620 126 m Kantohintojen kehitys 2011 2012 2013 Euroa m 10 20 30 40 50 60 70 80 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Puutavaralajien kantohintaindeksit 7/2012 1/2013 9 11 3 5 7 Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 80 85 90 95 100 105 110 115 120 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu MAKASIINI • MAKASIINI • 2003_.indd 17 6.9.2013 16.29
• MARKKINAT Kuukauden puukauppa Vientikatsaus HANNU JAUHIAINEN UUDEN metsäpalstan hankkinut metsänomistaja päätti hyödyntää heti kiireelliset hakkuukohteet. Isohkon leimikon puut myytiin elokuun lopulla metsänhoitoyhdistyksen avustuksella. Myyty leimikko koostuu metsäsuunnitelman mukaan kuudesta eri kuviosta, joiden puusto on päätehakkuuikäistä. Leimikon pinta-ala on yhteensä noin 12 hehtaaria ja puuta siitä arvioidaan kertyvän noin 3 000 kuutiometriä. Kyseessä on siis poikkeuk sellisen suuri leimikko. Hakkuukohde on talvileimikko, koska se sijaitsee pääosin peltojen takana. Jos sää pysyy kuivana, leimikon puut on kuitenkin mahdollista korjata ja kuljettaa ainakin osittain jo syksyn aikana tilusteitä pitkin. Viisi tarjousta Metsänhoitoyhdistys pyysi tarjoukset kahdeksalta eri ostajalta, joista kaksi on keskittynyt energiapuun korjuuseen. Tarjouksen teki viisi ostajaa. Parhaan ja huonoimman tarjouksen välinen ero Iso leimikko kiinnosti HANNA LEHTO ISOKOSKI OLIPA SUHDANNE mikä hyvänsä, wc-paperia kuluu aina. Myös nuhanenät täytyy niistää ja kädet kuivata. Siksi pehmopaperin kysyntä ei vaihtele yhtä rajusti kuin esimerkiksi painoja kirjoituspaperin tai pakkausten. Kaksi tekijää kuitenkin nostaa kysyntää. Ne ovat tulotason ja asukasmäärän kasvu, jotka monesti osuvat samalle alueelle yhtä aikaa. Maailmanlaajuisesti pehmopaperin kysyntä kohoaakin neljän prosentin vuosivauhtia. Jopa osittain kylläiset Yhdysvaltojen ja Euroopan markkinat vetävät sitä lisää, ja kuluttajat haluavat yhä hienompia tuotteita. Suomen paperinviennistä yli 90 prosenttia koostuu painoja kirjoituspapereista, joten pehmopaperille jää vain pieni siivu. Eikä sitä pitkiä matkoja kannata kuljettaakaan, sillä kevyen ja tilaa vievän tuotteen rahtaaminen tulee kalliiksi – Etelä-Eurooppa on jo liian kaukana. Pehmopaperin kysyntä kuitenkin piristää Suomen metsäteollisuutta välillisesti, sillä sen valmistukseen käytetään yhä enemmän sekä pitkäettä lyhytkuituista sellua. Kun maailman markkinasellusta 15 vuotta sitten meni 15 prosenttia pehmopaperiin, tänä päivänä luku on 30 prosenttia. Markkinasellun käyttökohteista pehmopaperin osuus on kasvanut eniten. Sellua viedäänkin Suomesta tänä vuonna määrällisesti enemmän kuin koskaan. Runsaimmin sitä menee eri Euroopan maihin ja Kiinaan. Suomalaiset yhtiöt rahtaavat sitä myös omille tehtailleen maailmalla. Sellun menekkiä ei selitä pelkkä pehmopaperien kysynnän kasvu vaan myös tuotteiden rakenne, jota voidaan vaihdella. Osa pehmopapereista tehdään kokonaan Pehmopaperi piristää sellunvientiä Lähde: Metsäteollisuus ry *tammikesäkuu 2001 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13* 1000 tonnia Lasku kiihtyi alkuvuonna Pehmopaperin vienti ja tuonti 10 20 30 40 50 60 Vienti Tuonti kierrätyskuidusta. Osaan käytetään puolet kierrätyskuitua, puolet sellua. Joihinkin menee jopa mekaanista massaa. Koska painopaperia ei teollisuusmaissa enää käytetä entisiä määriä, myös painopaperisektorilta saadun kierrätyskuidun tarjonta näillä alueilla laskee. Lisäksi sen käsitteleminen tulee kalliiksi. Kierrätyskuidusta poistetaan pehmopaperia varten mineraalit ja painomuste, mikä nostaa pehmopaperin valmistajan kustannuksia enimmillään lähes sata euroa tonnilta. Sellu muodostaakin yhä suuremman osan pehmopaperien raaka-aineesta. Siitä syntyy myös parempi lopputulos kuin kierrätyskuidusta. Ei pehmopaperin tuottaminen silti mikään kultakaivos ole. Tehtaalta lähtee jumborullallinen pohjapaperia, joka jatkojalostetaan kohdemaassa. Esimerkiksi wc-paperi saa pintaansa väriä tai erilaisia painoja kohokuvioita. Tuottajaa suuremman tilin tekee jalostaja, sillä jalosteiden arvo on selvästi korkeampi kuin raakapaperin. PUUKAUPPA LOUNAIS SUOMESSA Puutavaralaji Määrä m Mäntytukki m Mäntypylväs m Kuusitukki m Koivutukki m Mäntykuitu m Kuusikuitu m Koivukuitu m Muu kuitupuu m Yhteensä m oli noin 7000 euroa. Leimikosta jäivät loppumetreillä kilpailemaan kolme itsenäistä sahaa, joiden tarjoukset olivat melko lähellä toisiaan. Tukkien mitat ja laatuvaatimukset poikkesivat jonkin verran toisistaan ja menivät lopputuloksen kannalta ristiin. Metsänomistaja valitsi yhdistyksen neuvojan kanssa puiden ostajaksi sahan, joka oli tehnyt kokonaisratkaisultaan parhaan tarjouksen. Koska leimikko oli suuri, hintataso oli jonkin verran paikkakunnan keskitasoa parempi. MAKASIINI • MAKASIINI • 2004_.indd 18 6.9.2013 16.30
• METSALEHTI.FI Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.? . Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Gallup Raivaatko energialeimikkosi ennakolta? 20 40 60 80 100 EN 53 % KYLLÄ 47 % ”Kyseessä on kirjanpainajahakkuu. Tuollaisia yksittäisiä pisteitä löytyi sieltä täältä keskeltä metsää. Vieruspuut näyttävät edelleen terveiltä, mutta ovat täynnä pihkaa valuvia reikiä. Ikävän nuorta laitettavaksi nurin, mutta puun hinta tippuu puolensataa euroa vaihtuessaan kuusitukista energiapuuksi.” PÄHKÄILIJÄ KIRJANPAINAJAT KESKELLÄ METSÄÄ Luuletko tuntevasi yleisimmät ruokasienet? WWW.ARCTIC FLAVOURS.FI Toinen tunnistustehtävä, tällä kertaa linnustajille. YLE.FI/UUTISET/PAINATKO_LIIPAISINTA_VAI_ ET__KOKEILE_LINTUJEN_TUNNISTUSTA_ METSASTYSTILANTEESSA/ Puusta pitkään -hanke esittelee kansanomaisen puuosaamisen uudistuvia perinteitä Euroopassa. WWW.FACEBOOK.COM/PUUSTAPITKAAN ”Kohdalle on aikojen saatossa jokunen hyvä metsätilakauppakin sattunut, joihin erittäin tyytyväinen olen. Onnistuneet puukaupat ja uudistamiset sekä elinvoimaiset taimikot ovat antaneet uskoa ja iloa metsänomistamiseen.” METSÄKUPSA ”Parasta on ollut, kun hylkäsin riittävän ajoissa hömppämetsätalouden ja valitsin parjatun tehometsätalouden. Päivääkään en ole katunut.” PUUN TAKAA ”Nuorena metsätyössä sain parhaimman ilon, kun illalla väsyneenä katselin palstalla jälkeä. Sellaista työn iloa ei sitten myöhäisemmässä elämässä oikein tahtonut löytyä.” HARRASTELIJA ”80-luvulla pidettiin järjettömänä, että ajoin paria tiehanketta kuin käärmettä pyssyyn. Nyt kun niitä teitä käytetään, niin saatetaan sanoa, että hyvähän sun on, kun on hyvät tiet mettään, toista se on mulla, kun ei ole kuin kinttupolkuja.” KORPITUVAN TANELI ”Vuonna 1997 sain aikaan, että appivanhempien perikunta alkoi täysin omatoimisesti istuttaa taimet. Homma on jatkunut ja istuttajia on jo ollut kolmessa sukupolvessa. Taimiakin maassa paljon yli satatuhatta.” TIMPPA ”Olen joka vuosi kipannut kuusikkoa nurin ja istuttanut lehtipuuta tilalle. Nyt ei ole enää ehkä kymmentä hehtaaria enempää savottaa jäljellä, joten kaikenkarvaiset näivertäjät ja kirjanpainajat saavat nuolla naapurin pihkaa.” JEES H VALTA ”Kun sain kansakoulun päästötodistuksen niin huomasin, että sahahan pysyi hyvin minun kädessä. Luokkakavereista kenestäkään ei ollut näihin hommiin. Kaksi pyörii nyt rapajuoppoina kirkolla. Kaikki muut joutuivat lukemaan vielä monta vuotta. Nyt ne ovat kaupungissa ja asuvat elementtikennoissa.” AMMATTIMIES ”Ammattimiehen tarina on asiaa. Tosin minun ainoasta metsähommiin ruvenneesta koulukaveristani tuli rapajuoppo. Kuoli varsin aikaisin. Eli ei voi yleistää.” JAPINE Onnistumisen riemua Metsälehden verkkokeskustelijat muistelevat ilon hetkiään. MAKASIINI • MAKASIINI • 2005_.indd 19 5.9.2013 15.32
• RANKAMETSÄ ÄN Ennakkoraivaus turvaa energialeimikon korjuun laadun. Suurimmat pulmat ovat kuitenkin varastoinnissa. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVAT HARRI JOENSUU TEEMA: ENERGIAPUUN KORJUU MAKASIINI • 2046_.indd 20 5.9.2013 15.37
• RANKAMETSÄ ÄN Metsäkoneen kuljettajan ikkunasta energia leimikon ennakkoraivaus on ennen kaikkea näkyvyyskysymys. MAKASIINI • 2046_.indd 21 5.9.2013 15.37
• ”VALITETTAVAN USEIN KONEMIES KYSYY, ETTÄ ONKO KOHDE ISÄNNÄN ITSENSÄ RAIVAAMA.” nergiapuun korjuu lienee metsätalouden nopeimmin muuttuva ja kenties kehittyväkin osa-alue. Niinpä ne ajat, jolloin hakkuukone vietiin hoitamattomaan ryteikköön muutaman tukieuron vuoksi, alkavat olla jo takana. ”Silloin tavaraa tuli mahdottomasti, yli sataakin kuutiota hehtaarilta”, metsänhoitoyhdistys Länsimetsän aluevastaava Arto Mäkitalo muistelee. Länsimetsä toimii Rauman ja lähikuntien alueilla. Mäkitalo on työskennellyt energiapuun parissa 15 vuotta, mutta alalla varsin nuoretkin ilmiöt siirtyvät nopeasti muisteluosastolle. Tästä esimerkkinä on ennakolta raivaamattomien energialeimikoiden korjuu. Koneyrittäjille ne olivat kannattamattomia ja vaikeita korjattavia. Lisäksi kertyi korjuuvaurioita ja ne osuivat kaikkein kalleimpiin, tulevaisuuden tukkiaihioihin. Pikkuhiljaa ja pakonkin edessä alettiin ymmärtää ennakkoraivauksen edut. Samaan suuntaan on vaikuttanut myös metsätalouden kehittämiskeskus Tapion ohje, jonka mukaan 30 prosenttia korjattavan puuston massasta tulisi jättää metsään ravinteiden vuoksi. Kyse on laadusta Ennakkoraivaus on yleistynyt ja Länsimetsän alueella lähes kaikki kohteet raivataan jo ennakolta, joko metsänomistajan omana työnä tai ammattilaisen tekemänä. Ammattimetsurilla hehtaarin ennakkoraivaukseen menee päivä tai pari, harjaantumaton saa varata aikaa kaksin verroin. Itse tehty tuppaa pääsääntöisesti olemaan huonompaa, sillä omistaja ei raaski raivata omaansa riittävän harvaksi. Maahan pitää kaataa monet saunapuut. ”Valitettavan usein konemies kysyy, että onko kohde isännän itsensä raivaama”, Mäkitalo toteaa sillä tavalla pientä hymyä pidätellen. Metsäneuvojan rooli nousee esiin, kun hän samalla muistuttaa raivaussahan tärkeydestä ja pienestä opastuksesta. Ennakkoraivauksen kaava on yksinkertainen – kaikki rungot nurin aina viiden sentin rinnankorkeusläpimittaan saakka. Poikkeus on, jos halutaan kasvattaa kaksijaksoista metsikköä, eli koivikon alla nousevaa kuusikkoa. Juuri ennen korjuutakin tehty ennakkoraivaus riittää. Parempi kuitenkin on, jos raivaus tehdään vuotta aiemmin, jolloin talvi ehtii painaa raivatun pienpuuston matalaksi. Metsurin työpäivän hinta on 250 euron tienoilla. Kustannuksen saa takaisin leimikon vähän korkeampana myyntihintana, mutta ei juuri sen enempää. Satsauksen korko tulee paremmasta korjuutyön laadusta, jäävän puuston vähemmistä vaurioista. Ei raivaamattomille Jos ennakkoraivaus on tehty kunnollisesti, niin korjuulla on onnistumisen edellytykset. Sen sijaan hoitamattomaan ryteikköön voi metsäkonetta olla jopa vaikea saada. ”Meidän kone ei ennakkoraivaamattomaan mene”, koneyrittäjä Juho Hallio sanoo. Hallio hakkaa nuorta metsää kuntoon Murtamon kylällä entisessä Lapin kunnassa, joka nykyisin kuuluu Raumaan. ”Raivaamattomassa kohteessa ei talvella näe mitään. Kolhuja tulee ja ketjut lentää.” Kun leimikko on hyvin raivattu, niin kahdeksan tunnin vuoro ei tunnu missään, Hallio kiittää. Mutta jos raivaus on tehty huonosti, niin huomiokyky rasittuu jo tunnissa. ”Jos ennakkoraivaus on epäonnistunut, niin sen kyllä huomaa.” Kuski ratkaisee Hallion mukaan kuljettajalla on isompi merkitys työn jälkeen kuin koneella. Hänen yrityksellään on useita metsäkoneita ja palkkakuljettajia. ”Toisia kuskeja hyvä ennakkoraivaus innostaa laittamaan parastaan. On myös kuskeja, joilla on kiire kirkonkylän baariin kertomaan, paljonko tuli tehtyä tänään”, Arto Mäkitalo muotoilee. Molemmanlaiset kuskit ovat hyviä, jos ovat oikeassa paikassa. Toisille soveltuvat päätehakkuut paremmin, toisille hoitohakkuut. Motokuskin työ on yksinäistä, mutta Juho Hallio kertoo viihtyvänsä. Yllättävän harva metsänomistaja käy seuraamassa hakkuuta, ehkä yksi kahdestakymmenestä. ”Ja yleensä se yksi ramppaa koko ajan. Silloin kun ei tunge hyttiin, niin on välillä kouran alla, välillä telan välissä.” Paino vakauttaa Metsäkoneessa pitää olla painoa, jotta se ei heilu ja jotta puomissa on ulottuvuutta, Hallio korostaa. Kevyt, vaappuva kone tekee vaurioita enemmän. Hakkuukoneen paino ei aiheuta maastovaurioita, vaan ne tulevat ajokoneen jäljiltä, jos ovat TEEMA: ENERGIAPUUN KORJUU MAKASIINI • 2046_.indd 22 5.9.2013 15.37
• Kouria riittää Energiapuun korjuuseen ei täydellistä hakkuukouraa ole vielä keksitty. On giljotiinikouria, giljotiinikouria karsimaterillä, tavallisia ketjusahakouria ja sekä giljotiiniettä ketjusahakouria joukkokäsittelylaitteella. Joukkokäsittely tarkoittaa, että kouralla voi poimia useita runkoja yksitellen kuin nyrkin silmään. ”Toimivaa joukkokäsittelykouraa ei vielä ole olemassa. Jos sellainen joskus tulee, niin se parantaa energiakorjuun kannattavuutta huomattavasti”, Länsimetsän metsänhoitoyhdistyksen aluevastaava Arto Mäkitalo arvioi. Giljotiinikoura soveltuu pieniläpimittaiselle puustolle, ketjusahakoura taas ainespuun mittaisiin kohteisiin. Valtaosa Länsimetsän korjaamasta energiapuusta ajetaan karsivan kouran läpi. Karsimisen hyöty tulee monesta asiasta. Metsään jää oksamassaa lannoitteeksi, karsitun rangan kuljetus on helpompaa, ajouralle puidut oksat vähentävät maastovaurioita, puu kuoriutuu ja kuivuminen alkaa. Energialeimikoilla käytetään sekä giljotiiniettä ketjukouria, mutta sitä täydellistä joukko käsittelykouraa ei ole vielä keksitty. MAKASIINI • 2046_.indd 23 5.9.2013 15.37
• tullakseen. ”On harhaa katsoa, onko hakkuukone iso vai pieni. Nelimetrinen ajoura pitää joka tapauksessa tehdä ajokonetta varten.” Rauman kallioisissa maastoissa iso kone ja pitkä puomi ovat parempi vaihtoehto. Hallio ajaa 15-tonnista konetta. Kouraa vaihtamalla kone sopii myös päätehakkuulle. ”Tässäkin kourassa oli joukkokäsittelylaite, mutta otimme sen pois. Ei ollut ihan valmis.” Varastoinnissa virheitä Vaikka metsässä työ sujuisikin, riittää korjuun jälkeenkin haasteita. Arto Mäkitalon mukaan metsäener gian toimitusketjun suurimmat virheet tehdään varastoinnissa. ”Keskelle metsää, kosteaan maastoon tehty varastokasa ei kuivu ikinä”, Mäkitalo varoittaa. Mutta avoimella ja tuulisella paikalla märkäkin tavara kuivuu. Tarvittaessa maastoa pitää avata eikä silloin kannata säästellä muutamaa runkoa. Energiapuun kierrossa tarvitaan aina puskurivarastoja. Seuraavan lämmityskauden tavara pitää olla pinossa viimeistään heinäkuussa. Kun katselemme soratien vieressä aurinkoisella paikalla kuivuvaa energiapuukasaa, niin Mäkitalo muistuttaa vielä yhdestä asiasta: kasaan lentää soratien kurvista hiekkaa, mikä ei ilahduta haketusyrittäjää. Pääsääntöisesti Länsimetsä hoitaa energiapuun tienvarteen, mutta jonkin verran on myös toimitusta haketettuna käyttöpaikalle saakka. Yhdistyksen alueella on muutamia isoja voimaloita, ja vahvalla maatalousalueella on useita kasvihuoneita, sikaloita ja kanaloita, joihin toimitetaan haketta. ”Viime talvena hätä oli lähellä ja tienvarsivarastot arvossaan. Kaikki kanalat ja sikalat eivät olleet osanneet ennakoida puupolttoaineen kulutusta.” Tili tulee hitaasti Kaikille leimikoille ei tiedetä osoitetta vielä korjuuvaiheessa ja metsänomistaja omistaa korjatun energiapuun vielä pinossakin. Omistus vaihtuu, kun pino haketetaan tai ajetaan pois. Länsimetsän alueella kaikki energia tukikelpoiset leimikot myös ohjataan energia puuksi, Arto Mäkitalo ja Hannu Justen sanovat. Energiapuun korjuussa nurin menee myös ainespuu mittaista tavaraa, aina. TEEMA: ENERGIAPUUN KORJUU MAKASIINI • 2046_.indd 24 5.9.2013 15.37
• ”ENSIMMÄISEN VUODEN AJAN ENERGIA PUUN LAATU VAIN PARANEE JA TOISENKIN VUODEN SE ON IHAN KELVOLLISTA.” Riski tavaran jäämisestä käsiin on silti minimaalinen. ”Ensimmäisen vuoden ajan energiapuun laatu vain paranee ja toisenkin vuoden se on ihan kelvollista. Kyllä tavaran siinä ajassa kaupaksi saa”, Mäkitalo vakuuttaa. Korjuukustannukset katetaan ostajien ennakkorahoituksella eikä niitä tarvitse laskuttaa metsänomistajilta, mutta omia rahojaan metsänomistaja joutuu odottamaan pitkään. Kemeratuen saa kuitenkin kohtuullisessa ajassa. Valtakirjakaupoissa yhdistys ei omista energiapuuta koskaan. Uudistuva metsänhoitoyhdistyslaki saattaa mahdollistaa, että yhdistys voi ostaa tavaraa omaan lukuunsa tai oman yhtiön nimiin. Länsimetsän toiminMeidän kone ei ennakkoraivaamattomaan mene, Juho Hallio toteaa. nanjohtaja Hannu Justen pohtii, että pienten energiapuuerien osalta mahdollisuutta voisi käyttää, jotta metsänomistaja saisi rahansa aikaisemmin. Ainespuun hinnoissa Länsimetsän alueella pieniläpimittaisen energiapuuleimikon hinta on kemeratuki eli seitsemän euroa kuutiolle ja sen päälle hehtaarikohtainen parin sadan euron pinta-alatuki. Varsinaista kantohintaa energiapuulla ei näissä kohteissa yleensä ole. Metsälehden verkkosivujen keskustelupalstalla käydään keskustelua metsästä ja metsän reunasta. Energiapuun hintavertailussa jotkut ovat tyytyväisinä kertoneet, että ovat saaneet energialeimikosta MAKASIINI • 2046_.indd 25 5.9.2013 15.37
• Nykytukea ensi vuoden loppuun Metsäenergiaa tuetaan kolmella tavalla – hehtaarikohtaisella tuella nuoren metsän hoitoon, kuutiometrituella korjuuseen ja syöttötari na voimalaitoksille. Metsänhoidollinen nuoren metsän hoidon tuki – noin 200 euroa hehtaarille – vaihtelee vyöhykkeittäin ja työlajeittain. Energiapuun korjuutuki on seitsemän euroa kiintokuutiometrille ja se maksetaan metsänomistajalle tai valtakirjalla korjuun tekijälle. Energiakorjuun hehtaarikertymät vaihtelevat 30–100 kuutiometrin rajoissa, joten tuen määrä on parista sadasta seitsemään sataan euroon. Sen päälle voi vielä tulla parin sadan euron hehtaarituki. Jäävän puuston rinnankorkeusläpimitan tulee olla alle 16 senttimetriä ja hehtaarille pitää jäädä 1000–1400 runkoa. Kemeran kautta maksettava energiapuutuki on tällä hetkellä voimassa vuoden 2014 loppuun saakka. Tuki on tarkoitus korvata uudella pienpuun energiatukijärjestelmällä eli petu-tuella, mutta petu on pysähtynyt EU:n komissioon. Metsähaketta käyttäville laitoksille maksetaan syöttötari ksi kutsuttua sähköntuotantotukea. Laskentakaava on mutkikas ja siihen vaikuttavat päästöoikeuden hinta sekä turpeen verotus. ainespuun hinnan. Mäkitalo pitää sitä täysin mahdollisena. Normaalissa ensiharvennuksessa kantohinta saattaa olla 12 euroa kuutiolle. Jos kertymä on pieni ja joudutaan tekemään ennakkoraivaus, niin todelliseksi kantohinnaksi saattaa jäädä kuutisen euroa. Energiakorjuussa kuutioita tulee enemmän, koska puuta voidaan ottaa pienempään latvaläpimittaan. ”Heikoista ainespuuleimikoista tehdyllä energiapuulla päästään lähes ainespuun hintoihin”, Mäkitalo toteaa. Hänen mielestään hoitohakkuut ovat ylipäätään väärä paikka kytätä hintaa. ”Jos energiatai kuitupuun hinta elää euron, niin mitä sitten. Kun kerKarsittujen rankojen oksat suojaavat ajouraa. Urapainumat tulevat ajokoneesta, jos ovat tullakseen. TEEMA: ENERGIAPUUN KORJUU MAKASIINI • 2046_.indd 26 5.9.2013 15.37
• tymä on alle sata kuutiota, niin euron muutos tekee alle satasen.” Energiapuun haketustuki loppui vuoden vaihteessa. Justen ja Mäkitalo ovat nähneet sen vaikuttaneen siten, että energialeimikoissa on menty järeämpään suuntaan ja pahimmat ryteiköt ovat jääneet pois. ”Myöhästyneen taimikonhoidon ja ensiharvennuksen väliin jää nyt vyöhyke, jota on vaikea saada aktiivisen toiminnan piiriin”, Justen pohtii. Kuitupuuta energiapinoon Länsimetsän yhdistys ohjaa kaikki energiatukikelpoiset kohteet energiapuuksi, mikä tarkoittaa, että myös kuitupuun ja pikkutukin mitat täyttävää tavaraa päätyy pinoon. Justen pitää vähintäänkin ongelmallisena ainespuun ja energiapuun kesäaikaista korjuuta samasta leimikosta, kun ainespuun pitäisi ehtiä tuoreena tehtaalle ja energiapuu pitäisi saada mahdollisimman kuivaksi. Jos kuiduttavan teollisuuden puun käyttö vähenee, niin Justenin mukaan on selvää, että tulevaisuudessa heikkolaatuiset ensiharvennukset menevät energiapuuksi. ”Siten metsät saadaan hoidettua. Tavaraa on metsässä vaikka kuinka.” Kuitupuun hinta on pitkään ollut laskevalla uralla. Energiapuun hinta asettaa pohjan, mille tasolle kuitupuun hinta voi laskea. Ilman energiapuun kysyntää moni nuori metsä jäisi laittamatta kuntoon. HOITO HAKKUUT OVAT YLIPÄÄTÄÄN VÄÄRÄ PAIKKA KYTÄTÄ HINTAA. Ennakkoraivaus vähentää korjuuvaurioita, mutta täysin niiltä ei voi välttyä. Karsimaterät myös kuorivat, jolloin kuivuminen on nopeampaa. MAKASIINI • 2046_.indd 27 5.9.2013 15.37
• RAHAPUU JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Hän puntaroi palstallaan metsänomistamisen taloudellisia ulottuvuuksia. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC lumneja. Näyttää siltä, että nousukausi on alkanut ihan perinteisellä tavalla. Tiedotusvälineissä taloutta synkistellään voimakkaasti, mutta sahureiden puheet ovat hiljentyneet. Sahatavaran vienti kasvaa ja sahojen tulos paranee hiljalleen. Sahatavaran hinta tuskin nousee merkittävästi, koska vapaata kapasiteettia on Euroopassa paljon. Pienenä peikkona sahatavaramarkkinoilla on Egyptin epävakaa tilanne. Selluloosan ja kartongin hinta on tasolla, jolla tehtaat käyvät käytännössä täysillä, joten kuitupuutakin tarvitaan paljon. Paperin tuotanto laskee, mutta paperitehtaiden suora puunkäyttö on enää noin kymmenesosa koko raakapuun käytöstä. P uumarkkinoilla tukin kasvavan kysynnän takia päätehakkuuleimikoiden kysyntä lisääntyy. Koska päätehakkuuleimikoista tulee myös kuitupuuta ja sahoilta enemmän pinnoista tulevaa haketta, harvennusleimikoiden kysyntä hieman pienenee. Tukin ja kuidun hinta pysyy aika lailla paikallaan. Jos sahatavaran kysyntä ei olisi kääntynyt kasvuun, tukin kasvava tarjonta olisi kääntänyt tukin hinnan laskuun. M etsänomistajan kannalta näyttää mukavalta. Jos sahatavaran tuotanto kasvaa miljoona kuutiometriä, se tuo metsänomistajille noin 130 miljoonaa euroa lisää tuloja vuodessa. Muistetaan kehua metsäalaa, se vie eteenpäin. M etsäalan pitää muistaa kehua itseään, muuten asiak kaat, poliitikot ja ihan tavalliset kansalaiset eivät huomaa, kuinka hyvin meillä menee. Pieleen menneiden tiedotteiden helmi on elokuussa tullut Metsäntutkimuslaitoksen puunkorjuuta koskeva tilastotiedote. Otsikossa lukee ”Kesäkuun hakkuut 3,2 miljoonaa kuutiometriä” ja ingressissä ”Hakkuita tehtiin kesäkuussa viimevuotista verkkaisempaan tahtiin. Puun korjuumäärä jäi kymmenen prosenttia edellisvuotta pienemmäksi.” Otsikossa olisi pitänyt lukea ”Suomessa hakattiin puuta alkuvuonna kaikkien aikojen ennätysmäärä”. Mielestäni se oli uutinen, johon tiedotusvälineetkin olisivat uutisköyhässä elokuun alussa tarttuneet. S iirrytään positiivisiin asioihin. Alkuvuonna puuta hakattiin kaikkien aikojen ennätysmäärä. Hakkuut olivat samalla tasolla vuoden 2007 sahateollisuuden huippusuhdanteessa. Suureen korjuumäärään vaikuttavia tekijöitä on useita, esimerkiksi talven hyvät korjuukelit. Merkittävin tekijä lienee se, että sahatavaran vienti kasvoi tammi-toukokuussa edellisvuoteen verrattuna 8 prosenttia, massan 9 prosenttia ja kartongin 13 prosenttia. Vain paperin vienti väheni hieman. E nnustaa ei pitäisi koskaan, mutta jos en pane itseäni likoon, miksi kirjoittaisin koHyvin menee Näyttää siltä, että nousukausi on alkanut ihan perinteisellä tavalla. MAKASIINI • MAKASIINI • 2043_.indd 28 5.9.2013 15.40
• SELKÄ SUORANA Oikea karsintatekniikka säästää selkää sivu 33 OMA METSÄ ALLAKKA Syksylläkin riittää riskejä sivu 37 KYSY POIS Miksi saha puoltaa? sivu 38 METSÄNHOITO 18 kysymystä hirvituhojen torjunnasta sivu 30 METSÄPERINTÖ Neljä vinkkiä tilakauppaan sivu 34 TUTKIMUS Sorsastus sukelsi sivu 36 2044_.indd 29 5.9.2013 15.41
• METSÄNHOITO Kuinka paljon hirvet tuhoavat taimikoita? Tarkimmat tiedot hirvituhoista saadaan valtion metsien inventoinnista (VMI). Kesän 2012 inventoinneissa taimikon laatua alentavia tuoreita hirvituhoja oli Pohjois-Suomessa noin 100 000 ja Etelä-Suomessa noin 63000 hehtaarin alueella. VMI:ssä tuhoja tarkastellaan mäntyvaltaisissa taimikoissa, jotka muodostavat valtaosan tuhoalueista. Kuinka paljon hirvien aiheuttamia tuhoja korvataan? Yksityisille metsänomistajille maksetut korvaukset ovat noin 1–5 miljoonaa euroa vuosittain. Korvattujen vahinkojen ala on noin 2900–11600 hehtaaria. Missä hirvituhoja on eniten? Tarkkoja rajauksia on hankala tehdä, sillä alueellisia eroja on paljon. Hirven talvilaidunalueilla tuhokeskittymiä on koko maassa, ja metsien tuhoalttius vaihtelee alueittain. Pohjois-Suomi on sikäli ongelmallinen alue, että puiden kehitys on siellä hitaampaa, jolloin ne ovat alttiimpia hirvivahingoille pidemmän aikaa ja niiden toipumiskyky on heikompi. Viimeisimpien 10 vuoden aikana hirvikannan lasku on näkynyt Etelä-Suomessa tuoreiden hirvituhojen vähentymisenä, mutta Pohjois-Suomessa jyrkempi kannan lasku ei näy vieläkään selvästi pienempinä tuhoaloina. Millaisia tuhoja hirvet aiheuttavat taimille? Hirvi syö oksia ja latvakasvaimia sekä taittaa ohuimpien puiden päärankoja yltääkseen syömään latvakasvaimia. Hirvi voi lisäksi kaluta haavan, männyn ja kuusenkin kuorta myös varttuneemmista puista. Oksasyönneistä puut selviävät yleensä hyvin, mutta latvan katkaisu aiheuttaa laatuvikoja ja usein toistuessaan estää taimen normaalin kehityksen. Rungon taittaminen käytännössä tuhoaa taimen, kuoren syönti aiheuttaa lahovikoja. Miten hirvet vaikuttavat metsäluontoon ja maisemaan? Jos hirviä on runsaasti, ne vähentävät lehtipuustoa ja vaikuttavat puulajisuhteisiin. Erityisesti hirven lehtipuuta vähentävä vaikutus näkyy joillakin luonnonsuojelualueilla, joilla lehtipuustoa ei ole raivattu pois. Näillä alueilla lehtipuiden kehiMetsästys on tehokkain keino hirvivahinkojen vähentämiseksi. Asiantuntijoiden mukaan myös latvasuojista, syönninestoaineista ja taimikonhoidosta saattaa olla apua. LAURA KAKKONEN HIRVITUHOJEN TORJUNNASTA KYSYMYSTÄ MAKASIINI • MAKASIINI • 2037_.indd 30 5.9.2013 15.44
• tys vähintäänkin taantuu. Lehtipuuston väheneminen vaikuttaa niistä riippuvaiseen lajistoon ja vähentää monimuotoisuutta. Millaisissa tilanteissa hirvituhojen torjuntaa kannattaa harkita? Torjuntaa kannattaa harkita erityisen riskialttiilla alueilla, joilla hirvet aiheuttavat vahinkoja vuodesta toiseen. Kasvatettaessa jaloja lehtipuita, kuten visakoivua, hybridihaapaa tai muuta erityisen altista puulajia, torjunta voi olla mielekästä myös vähemmän riskialttiilla alueella. Millaiset taimikot ovat herkimpiä? Hirvituhoille ovat alttiimpia 1–3 metrin pituiset mäntyja lehtipuutaimikot hirvien talvehtimisalueilla. Hirvet aiheuttavat tuhoja männyntaimikoissa pääasiassa keskija kevättalvella. Kesäisin ja syksyisin hirvet syövät etenkin lehtipuiden taimia. Miten hirvituhoja voi torjua? Menetelmiä on monenlaisia. Mekaanisina torjuntakeinoina voidaan käyttää latvasuojuksia, erilaisia pelättimiä, nauhoja tai aitaamista. Kemialliset pahaan hajuun ja makuun perustuvat syönninestoaineet on myös todettu toimiviksi menetelmiksi. Männyntaimikoiden suojauksessa oleellista on pyrkiä vähentämään talviaikaista syöntiä. Kuinka hyvin latvasuojukset toimivat? Latvasuojukset on todettu erittäin toimiviksi. Muovinen suojus kietaistaan latvojen ympärille, jolloin se suojaa latvaa syönniltä. Suojusten käyttö edellyttää metsänomistajalta aktiivisuutta, sillä niiden pysyvyyttä kannattaa talven mittaan käydä katsomassa. Lisäksi ne täytyy asettaa joka vuosi uuteen vuosikasvaimeen. Monesti hirvet syövät taimista sivuoksia suojuksista huolimatta, mutta jättävät latvan rauhaan. Pieni sivuoksien syönti ei haittaa taimen kehitystä. Entä nauhat ja pelättimet? Nämä ovat väliaikaisia ja ensihätään soveltuvia menetelmiä, jotka eivät sovellu pitkäaikaiseen käyttöön. Hirvet tottuvat äkkiä myös hirvikarkotteella käsiteltyihin nauhoihin. Katkenneista muovinauhoista tulee lisäksi Hirvien aiheuttamia tuhoja korvataan metsänomistajille muutamia miljoonia euroja vuosittain. HANNU HUTTU MAKASIINI • MAKASIINI • 2037_.indd 31 5.9.2013 15.44
• METSÄNHOITO ongelmallista jätettä, jos niitä ei kerätä metsästä pois. Miten syönninestoaineita käytetään? Toimivin vaihtoehto talviaikaisen männyntaimien syönnin vähentämiseksi on käsitellä tukkipuiksi kasvatettava osa taimista syönninestoaineilla syksyllä. Käytännössä latvakasvain ja ylimmän kiehkuran latvaoksat kannattaa suojata. Ainetta tulee ruiskuttaa taimille uudelleen vuosittain noin viiden vuoden ajan, kunnes ne kasvavat riskivaiheen ohi. Tutkimusten mukaan syönninestoaineet toimivat hyvin. Edellä mainittu pätee rauduskoivun taimikoihin sillä erotuksella, että suojaustoimet tulee aloittaa aiemmin ja suojata myös kesäkaudella. Myös erikoispuiden suojaukseen voi kokeilla syönninestoaineita, mutta tutkimustuloksia aiheesta ei ole. Kuinka kallista aine on? Syönninestoaineet kustantavat noin 100 euroa hehtaarilta. Aineen levittämiseen menee noin yksi päivä hehtaaria kohti. Nykyään syönninestoaineet ovat niin kalliita, että käytännössä niitä kannattaa käyttää vain kaikkein ongelmallisimmilla alueilla, joilla kasvatettava puusto muutoin tuhoutuu ja ainoana vaihtoehtona on uudelleen viljely. Tällä hetkellä ainut myynnissä oleva tuote on Trico-hirvikarkote, jota voi hankkia esimerkiksi riistanhoitoyhdistyksiltä ja Suomen riistakeskukselta. Latvasuojukset on todettu toimiviksi. Metsänomistajan pitää kuitenkin käydä talvella varmistamassa, että suojukset ovat pysyneet paikoillaan. Tukkipuiksi kasvatettavien taimien latvat ruiskutetaan syönnin estoaineella syksyllä. Käsittely on toistettava muutaman vuoden ajan. Onko aitaamisesta hyötyä? Aitausta verkkotai sähköaidalla kannattaa harkita vain erikoispuuviljelmillä. Tavallisiin taimikoihin se on liian kallista. Mitä sähköaidassa tulee ottaa huomioon? Aidan pystyttämisessä on oma vaivansa. Sähköistetyt nauha-aidat on kuitenkin todettu toimiviksi. Kesäisin ongelmia aiheuttavat ruoho ja muu kasvillisuus, jotka johtavat sähköä maahan, jolloin aidan teho heikkenee. Jos hirvi juoksee aitaa päin, se voi mennä vahingossa läpi. Sähköiset nauha-aidat sopivat ehkä paremmin selkeärajaisempiin koivun pellonmetsityskohteisiin. Voidaanko metsänhoidon avulla ehkäistä tuhoja? Metsänhoidon keinot ovat rajalliset. Alttiimpia hirvituhoille ovat ylitiheän ja liian korkean lehtipuuston varjostamat männyt, sillä hirvet saavat helpommin syötyä ja taitettua kituliaasti kasvavia männyntaimia. Taimikon varhaisperkaus kannattaa siis myös hirvivahinkoriskin pienentämisen näkökulmasta. Jos hirvikanta kuitenkin on erittäin runsas, metsänhoitotoimet eivät juuri vaikuta tuhojen estämiseen. Metsänhoidon näkökulmasta kohtuullisen pieni hirvikanta olisi hyvä tavoite. Kuinka taimikoita kannattaa hoitaa riskialueilla? Ongelma-alueilla kasvatettavan puuston taimikonhoitoa kannattaa lykätä yli 5 metrin pituuteen ohi latvaja runkotaitosten riskivaiheen. Taimikonhoidossa kannattaa poiketa normaaliohjeesta, jossa poistetaan kaikki vialliset taimet. Hirven vioittamat taimet kannattaa näillä alueilla jättää pystyyn, koska syönti toistuu todennäköisimmin jo aiemmin syödyissä taimissa. Tällöin aiemmin syömättömät puut todennäköisemmin säästyvät, ja vioitetut taimet eivät haittaa syömättä jääneiden taimien kehitystä. Mikä on toimivin vaihtoehto? Kokonaisuutena hirvikannan säätely on toimivin keino, sillä metsästyksellä voidaan vaikuttaa hirvien määrään isommalla alueella. Toisaalta vaikka hirviä olisi vähän, ne voivat kerääntyä tiettyihin kohteisiin, jolloin muille torjuntamenetelmille on käyttöä. Maanomistajat voivat tiettyyn rajaan asti torjua hirvituhoja ennakkoon antamalla maansa metsästäjien käyttöön. Täsmäkeinoista parhaimpia ovat syönninestoaineet ja latvasuojukset. Miten korvauksia haetaan? Ensin alueelliselle metsäkeskukselle tehdään vahinkoilmoitus. Asiantuntija tulee tekemään taimikossa maastoarvion, jonka perusteella hirvivahinkojen suuruus arvioidaan. Maaja metsätalousministeriö antaa metsäkeskuksille vahinkojen korvaukseen tarkoitettuja varoja. Koko prosessi kestää noin vuoden verran. Nykypäivänä metsänomistajat hakevat suhteellisen aktiivisesti korvauksia hirvivahingoista. Kysymyksiin vastasivat vanhempi tutkija Juho Matala Metsäntutkimuslaitokselta ja julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen Suomen riistakeskukselta. TAIMIKON VARHAISPERKAUS KANNATTAA HIRVIVAHINKORISKIN PIENENTÄMISEN NÄKÖKULMASTA. M IK KO RI IK IL Ä MAKASIINI • MAKASIINI • 2037_.indd 32 5.9.2013 15.44
• MOTTORISAHAKOULU OSA M elkoinen osa ammattilaisistakin karsii selkää kuormittavalla tyylillä. Siinä sahurin rintamasuunta on kohti latvaa ja sahaaja etenee kumarassa. Tällöin selkäranka kiertyy oikealle. Tältä vältytään, jos sahuri seisoo tukevassa haara-asennossa rintamasuunta kohti runkoa noin 30 senSelkä suorana! Oikea karsintatekniikka säästää selkää. Ota tanakka haara-asento ja rintama suunta suoraan kohti runkoa. Siitä se lähtee. Pidä rintamasuunta kohti runkoa, kun karsit. Kaada puut niin, että ne jäävät hieman koholleen maasta. Se helpottaa karsintaa. tin etäisyydellä. Karsintaliikkeet tehdään painonsiirroin jaloilla vuorotellen joustaen. Selkä pidetään mahdollisimman suorana. Työ helpottuu, jos kaadot suunnataan niin, että rungot jäävät hieman koholle esimerkiksi kuitupuukasan päälle. Kolme vaihetta Kuitupuurungot karsitaan kolmessa vaiheessa: 1) Aloita pyyhkäisemällä oksat omalta puoleltasi latvaa kohti suuntautuvalla liikkeellä. Käytä terän työntävää osaa eli laipan yläpuolta. Tue kyynärpäät vartaloon. Se keventää käsivarsien kuormitusta. 2) Siirrä laippa rungon vastapuolelle sahan moottoriosaa hieman itseesi päin kallistaen. Tue saha runkoon. Pyyhkäise oksat tyveä kohti suuntautuvalla liikkeellä. Nyt sahaus tehdään terän vetävällä osalla, siis laipan alapinnalla. 3) Kallista saha niin, että terä osoittaa suoraan alas ja tee uusi pyyhkäisyliike kohti latvaa. Harppaa tämän jälkeen askel eteen. Älä etene, kun karsit oksia rungon omalta puoleltasi. Karsintapyyhkäisyjä ei pidä venyttää jalkaterien välisen tukipinnan ulkopuolelle. Jätä rungon alapuolen oksat karsimatta, kun etenet. Merkkaa pöllien katkaisukohdat. Kiepauta runko kyljelleen nostokoukulla, kun olet edennyt latvaan. Nyt alaoksat on helppo karsia. Katko pöllit samalla, kun etenet takaisin tyveä kohti. Varo takapotkuja Paksut oksat karsitaan yksitellen. Pidä tällöinkin rintamasuunta suoraan kohti runkoa. Tue sahaa reisiin ja puunrunkoon. Karsi ensin oman puolen oksat. Kallista sen jälkeen sahan moottoriosa alaspäin, jotta voit karsia ylöspäin osoittavat oksat terän vetävällä osalla. Vältä itseäsi kohti suuntautuvia sahauksia. Karsi lopuksi rungon vastapuolella olevat oksat. Alapuolen oksat karsitaan, kun runko on käännetty kyljelleen. Maata vastaan jännittyneet paksut oksat kannattaa katkaista kahdessa vaiheessa. Sahaa oksa ensin poikki 30–40 sentin päästä rungosta viistosti, näin vältät terän juuttumisen sahausrakoon. Katkaise tämän jälkeen tynkä rungon myötäisesti. Varo takapotkuja. Niitä voi syntyä, jos terälaipan kärki osuu alla oleviin pölkkyihin tai kantoihin. Paksuja oksia ja jännityksessä olevia runkoja katkottaessa saha voi juuttua sahausrakoon. Varaa sen varalta varalaippa ja ketju mukaasi. Jos muu ei auta, voit irrottaa sahan moottoriosan juuttuneesta laipasta, kiinnittää varaterän sahaan ja katkaista jännittyneen oksan tai rungon. Samalla juuttunut terä irtoaa. TEKSTI JA KUVAT MIKKO RIIKILÄ Karsintaliikkeet tehdään painon siirtoina jalalta toiselle. Samalla polvet joustavat liikkeen suuntaan. Selkä pysyy suorana. MAKASIINI • 2045_.indd 33 5.9.2013 15.45
• METSÄPERINTÖ M etsämaata ostavat tyypillisesti keski-ikäiset ja varttuneet ihmiset, jotka jo entuudestaan usein omistavat metsää. Metsälehden veroasiantuntija Väinö Sikasen mukaan tulevaan sukupolvenvaihdokseen varautuminen kannattaakin aloittaa jo uutta metsää ostettaessa. Esimerkkinä hänellä on tapaus, jossa yli 60-vuotiaat veljekset olivat ostamassa yli 200 hehtaarin maaja metsätilaa, johon kuului myös peltoa, talousrakennuksia, tonttimaata sekä rantarakennuspaikkoja. Entuudestaan miehet omistivat yhdessä suurehkon metsätilan. ”Osa kauppahinnasta on tarkoitus rahoittaa myymällä pellot, tontteja ja runsas päätehakkuuleimikko. Ostajat ottivat yhteyttä ja halusivat tietää, mitä on syytä ottaa huomioon tulevan sukupolvenvaihdoksen varalta”, Sikanen kertoo. Vaikka esimerkissä kaupan kohteena on tavallista suurempi maatila, kauppaan sisältyy seikkoja, jotka pienempiäkin metsähankintoja harkitsevien kannattaa muistaa. Itselle vai lapsille? Ensimmäinen seikka, jota Sikasen mukaan on pohdittava, on että kannattaako yli 60-vuotiaiden ostaa tila omiin nimiinsä. ”Kysyjillä on sekä lapsia että lasten lapsia. Edullisinta olisi ostaa metsä niiden perillisten nimiin, joille metsät on tarkoitus jatkossa luovuttaa. Näin kannattaa menetellä erityisesti, jos kauppahinta on tarkoitus rahoittaa tilan osia edelleen myymällä ja metsän hakkuutuloilla.” Perillisten nimiin ostaminen helpottaisi sukupolvenvaihdosta ja huojentaisi jatkajien verorasitusta. Jos vanha polvi ostaa tilan ja rahoittaa kauppahintaa realisoimalla metsän lähiaikojen hakkuumahdollisuudet, jatkajat eivät sukupolvenvaihdoksen jälkeen pysty puuta myymällä kattamaan metsän haltuun ottamisesta koituvia kuluja. ”Tilanne on toinen, jos ostettava tila on tarkoitus panna lihoiksi jo ostajien omistusaikana, siis myydä osina edelleen. Tässä tapauksessa tämä ei kuitenkaan ollut tarkoitus.” Lastensa nimiin metsää ostavat vanhemmat voivat rahoittaa kauppahinnan antamalla lapsilleen korotonta lainaa. Verottaja hyväksyy 10–12 vuoden lainan. Lapset voivat maksaa lainaa metsässä tehtävillä hakkuilla. ”Tätä monikaan yli 60-vuotias ei hoksaa.” Halutessaan vanhempi polvi voi vastata ostettujen metsien hoidosta vaikkapa lasten antamalla valtakirjalla. Vanhan polven ei kannata pidättää metsiin hallintaoikeutta. Jos näin tehtäisiin, sen paremmin haltija kuin omistajakaan eivät voisi käyttää kauppahinnasta laskettavaa metsävähennystä. ”Vanha polvi voi ottaa kaupassa pienen osuuden metsän hallintaoikeudesta nimiinsä. Tällöin muodostuu verotusyhtymä, jonka osaomistajiksi hekin tulevat. Metsävähennykset tehdään silloin koko yhtymän nimissä.” Säästä pala peltoa Esimerkkitapauksessa kauppaa on tarkoitus rahoittaa myymällä osia tilasta. Tällöin tilaan sisältyvien omaisuuserien – peltojen, rakennusten, tonttien ja metsän – hinnat kannattaa kirjata kauppakirjaan. Tämä on toinen muistettava asia. Tähän on kaksi tärkeää syytä. Ensinnäkin tilan osia, esimerkiksi talousrakennuksia ja tontteja, voidaan myydä edelleen ilman pelkoa luovutusvoittoveroista. Niiltä välttyy, kun tilaa ostettaessa kauppakirjaan on arvoksi merkitty sama summa, jolla ne myydään edelleen. ”Kun ostoja edelleen myyntihinta ovat samat, ei synny luovutusvoittoa”, Sikanen sanoo. Tämä ei ehkä onnistu, jos tila ostetaan könttähinnalla. Verottajalle voi olla vaikea osoittaa esimerkiksi edelleen myydyn talouskeskuksen osuutta ostohinnasta. Myös metsän hinta on syytä kirjata kauppakirjaan, vaikka metsä jäisikin pysyvästi ostajien omistukseen. ”Tällöin ei tarvitse jälkikäteen selvitellä verottajan kanssa, kuinka suuri osa kauppahinnasta kelpaa metsävähennyksen perustaksi.” Esimerkkitapauksessa ostotilan pellot oli tarkoitus myydä kauppahinnan kattamisekVINKKIÄ TILAKAUPPAAN Jo Mark Twain tiesi, että maata kannattaa aina ostaa. Väinö Sikanen kertoo, miten seuraavat sukupolvet voi kaupassa huomioida. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ ASIANTUNTIJA VÄINÖ SIKANEN MAKASIINI • 2047_.indd 34 5.9.2013 15.46
• si. Sikasen kolmas vinkki on, ettei kaikkia peltoja pidä myydä. ”Noin viisi peltohehtaaria kannattaa pitää. Se varmistaa, että tilan pitoa jatkavat perilliset saavat viljelijöille tarkoitetun perintöja lahjaverolain 55 pykälän mukaisen verohuojennuksen, kunhan viljelyä jatketaan heidän nimissään”, Sikanen korostaa. Sikanen huomauttaa, että esimerkin ostotilalle jätettävät pellot tuovat 55 pykälän Sisarusten yhdessä omistamat tilat on edullisinta jakaa ennen sukupolvenvaihdosta. Jos jako tehdään vasta sukupolvenvaihdoksen jälkeen serkusten kesken, voivat veroseuraamukset olla tuntuvat. Esimerkkilaskelmassa verrataan kahden yhteisesti omistetun tilan jakoa ennen ja jälkeen sukupolvenvaihdoksen. Esimerkkitilojen pinta-ala on 100 hehtaaria ja kummankin tilan arvo 300000 euroa. Metsävähennystä on käytetty yhteensä 50000 euroa. Tilojen omistusaika on yli kymmenen vuotta. Tilat ovat kahden veljeksen omistuksessa. Mutta kun jako tehdään sukupolvenvaihdoksen jälkeen, omistajina onkin kaksi serkusta. Ajoitus kohdalleen mukaisen verohuojennuksen myös ostajien aiemmin omistamille metsätiloille, kun tilukset aikanaan siirretään seuraavalle polvelle. Huojennukset keventävät jatkajien maksettavaksi koituvia perintöja lahjaveroja keskikokoisellakin tilalla kymmenillä tuhansilla euroilla. Esimerkkitapauksessa verosäästöä kertyy noin 200000 euroa. Hyödynnä metsävähennykset Metsävähennys tuo metsän ostajalle mittavan edun. Hän voi ostamiltaan tiloilta myydä veroitta puuta summalla, joka vastaa 60 prosenttia metsän ostohinnasta. Isossa tilakaupassa metsävähennyksen hyöty on helposti kymmeniä tuhansia euroa Tosin jos tila myöhemmin myydään, käytettyjen metsävähennysten arvo tuloutetaan luovutusvoittoveroksi. Tämä voidaan välttää, jos tilat lahjoitetaan perillisille. Neljäs muistettava asia on sukupolvenvaihdoksen ajoitus. Sikasen mukaan varminta on, että metsän ostanut polvi omistaa metsää vähintään kymmenen vuotta. Kun tilat sen jälkeen myydään perillisille, ei luovutusvoittoa lähisukulaisten välisissä kaupoissa veroteta. Tällöin myöskään käytettyä metsävähennystä ei veroteta. ”Esimerkkitapauksessa veljesten kannattaa omistaa tilojaan kaupan jälkeen yhdessä vähintään kymmenen vuotta. Sen jälkeen he jakavat tilat ja kumpikin luovuttaa nimiinsä saamansa tilan omille perillisilleen. Tällöin luovutusvoittoa ei veroteta, joten käytetyt metsävähennyksetkään eivät tuloudu verotettavaksi.” Perintöja lahjaverolain mukaisen huojennuksen saavat ne perilliset, joiden tilalla pellot ovat. Jos tilat siirtyvät jakamattomina veljesten lapsille, ne kannattaa pitää serkusten muodostaman yhtymän omistuksessa. Tällöin kaikilla yhtymän osakkailla on mahdollisuus saada 55 pykälän mukainen huojennus, kunhan peltojen viljelyä jatketaan yhtymän nimissä. Luovutusvoittoveroilta on vaikea välttyä, jos perilliset myöhemmin jakavat tilat. ”Jos tilat halutaan jatkossakin pitää yhteisomistuksessa, niitä ei jaeta, vaan kumpikin ostajista luovuttaa osuutensa yhtymästä perillisilleen. Metsien omistusta voidaan jatkaa joko yhtymänä tai yhteismetsänä.” Vanha polvi voi myös hakea tilojen yhdistämistä yhdeksi rekisteritilaksi, jos tilat sijaitsevat saman kunnan alueella. . ENNEN ELI OMISTAJINA KAKSI VELJESTÄ ? Tilat jaetaan osakkaiden kesken. Tämä tarkoittaa, että molemmat ”ostavat” toiselta puolikkaan saamastaan tilasta jakosopimuksella tai kauppakirjalla. ? Tilan puolikkaan kauppahinta 150000 euroa. Maksetaan luovuttamalla samanarvoinen osa toiselle osakkaalle jäävästä tilasta. ? Ei luovutusvoittoveroa, koska kauppa tehdään lähisukulaisten kesken. Tulkitaan sukupolvenvaihdoskaupaksi. ? Sukupolvenvaihdoskaupassa myöskään käytettyjä metsävähennyksiä ei tulouteta verotettavaksi luovutusvoitoksi. ? Varainsiirtovero on neljä prosenttia kauppahinnasta eli 6000 euroa. ? Jako tuottaa molemmille osakkaille uuden metsävähennyksen, jonka suuruus on 60 prosenttia 156 000 eurosta eli 93600 euroa. Tämän määrän molemmat osakkaat voivat myydä veroitta omistukseensa saamiltaan tiloilta. . JÄLKEEN ELI OMISTAJINA KAKSI SERKKUA ? Tilat jaetaan osakkaiden kesken kuten yllä. ? Tilan puolikkaan kauppahinta on 150000 euroa. Maksetaan kuten yllä. ? Molemmat maksavat luovutusvoittoveron, koska serkuksia tai esimerkiksi veljen lapsia ei katsota lähisukulaisiksi. Sama koskee myös yhdessä tiloja omistavia, jotka eivät ole sukulaisia. ? Osakaskohtainen luovutusvoitto: Kauppahinta – hankintameno-olettama (40 prosenttia kauppahinnasta) = 90000 euroa. Tähän lisätään puolet käytetystä metsävähennyksestä (25000 euroa), joten verotettava luovutusvoitto on yhteensä 115000 euroa. ? Osakaskohtainen luovutusvoittovero on 34500 euroa. ? Varainsiirtovero on 6000 euroa. ? Jako tuottaa molemmille osakkaille uuden metsävähennyksen, jonka suuruus on 60 prosenttia 156000 eurosta eli 93600 euroa. Tämän määrän molemmat osakkaat voivat myydä veroitta omistukseensa saamiltaan tiloilta. MAKASIINI • 2047_.indd 35 5.9.2013 15.46
• TUTKITTUA Oikea mätästys torjuu roustehaittoja Maanmuokkausmenetelmä vaikuttaa kuusen paakkutaimien menestymiseen roustealttiilla moreenimaalla. Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan laikkuja naveromätästys ovat suositeltavia maanmuokkaustapoja. Liian korkeiden mättäiden kaivuu liian syvältä maasta lisää kuitenkin rousteriskiä. Myös kääntömätästystä tai maan jättämistä kokonaan muokkaamatta pitää välttää. Rouste nostaa juurtumassa olevia taimia irti maaperästä. Mustikka ja tyrni hellivät sydäntä Sata grammaa mustikkaa päivässä parantaa kokonaisterveyttä. Tyrninmarjoilla samaan riittää 20 grammaa. Turun, Oulun ja Itä-Suomen yliopistojen yhteistutkimuksessa oli poikkeuksellisesti mukana terveiden lisäksi rasva-arvoiltaan riskirajoja lähestyviä henkilöitä. Tutkimuksen mukaan marjojen terveysvaikutus on suurempi niillä, joiden rasva-arvot ovat huolestuttavan korkeita. Biopohjainen vaneri tekee tuloaan Tulevaisuudessa näyttäisi olevan mahdollista tuottaa täysin biopohjaista vaneria. EU:n tutkimusprojekti on lisännyt tietoa siitä, kuinka vanerissa nykyään käytetyt synteettiset fenolit voidaan korvata puukuitujen sideaineella ligniinillä. Puusta 20–30 prosenttia on ligniiniä. TEKSTI JA KUVA JERE MALINEN KAUKANA ovat ne ajat, jolloin sorsanmetsästys veti puoleensa 200000 vesilinnustajaa. Tuolloin moni metsästäjä otti elokuun 20. päivän töistä vapaaksi. Alkoihan jahti. Viime syksynä vesillä vieraili vain 93700 sorsista kiinnostunutta, kertoo Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) tuore tilasto. Karkottajaksi on epäilty vuoden 1996 lyijyhaulikieltoa. Se latisti sorsastusinnon. Korvaavia hauleja pidettiin kalliina, osan olisi pitänyt hankkia korvikkeilla käyvä haulikko. Epäilyksessä on vinha perä. 1990-luvun alkupuolella pyydettiin lähes 400 000 sinisorsaa syksyssä. Sorsasaalis romahti haulikiellon myötä, siitä lähtien sinisorsasaalis on vaihdellut 220000–280000 linnussa. Sinisorsa kuvaa erinomaisesti sorsastuksen luonnetta. Se on tavoitelluin riistalintumme. Joka toinen Suomessa ammuttu vesilintu on sinisorsa. Pohjoismaissa pesii arviolta puoli miljoonaa sinisorsaparia. Eniten Suomessa ja Ruotsissa, noin 200000 paria. ”Sinisorsa on yksi harvoja vesilintulajeja, jonka parimäärät ovat viime aikoina kasvaneet”, kertoo RKTL:n professori Hannu Pöysä. Hän ei osaa sanoa, piileekö selitys vähentyneessä metsästyksessä. Runsauteen vaikuttavat metsästystä enemmän talvehtiminen sekä vuotuinen poikastuotto. Tutkimustietoa tarvittaisiin myös metsästystarkoitukseen istutettujen sinisorsien vaikutuksesta kokonaiskantaan. Tanskassa arvioidaan vapautettavan vuosittain 400000 sinisorsaa luontoon ennen metsästyskautta. Suomessa tarhasorsien dumppaus on vähäistä. Sorsastus sukeltaa Sorsan metsästyksen suosio on laskenut reippaasti viime vuosina. Syyksi on epäilty vuoden 1996 lyijy hauli kieltoa. Koivun tuohesta lääke klamydiaan Koivun tuohesta voi tuoreen väitöstutkimuksen mukaan löytyä apu esimerkiksi keuhkoklamydiaan. Tuohi sisältää betuliinia, jota on toistaiseksi käytetty lähinnä kosmetiikkateollisuudessa. Betuliinilla on kuitenkin bakteereja torjuva vaikutus. Helsingin yliopistossa väitelleen Sami Alakurtin mukaan uudet antibiootit ovat usein perusrakenteeltaan vanhojen kaltaisia, joten bakteerit tulevat nopeasti vastustuskykyisiksi niille. ”Uuden yhdisteryhmän löytyminen voisi olla ratkaisu tähän ongelmaan”, Alakurtti sanoo. MAKASIINI • MAKASIINI • 2053_.indd 36 5.9.2013 15.46
• METSÄLÄISEN ALLAKKA JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. JE TT A SI RO LA särahatukko povitaskusta kadonnut. Niin vaihdettiin neljä hehtaaria neljään litraan. Loistaviin metsärahojen sijoitustarjouksiin suhtaudun nihkeästi. Jos joku näyttää liian hyvältä ollakseen totta, se ei ole totta. Mikäli sijoitusneuvojat tietäisivät, miten raha laitetaan poikimaan, he tietysti itse rikastuisivat niin, etteivät arkista palkka-aherrustaan tekisi laisinkaan. nossa ja valita kasvatettava puulaji kullekin paikalle harkiten. Kaikkia munia ei pidä metsässäkään laittaa yhteen koriin, kotimaisissa puulajeissa riittää valinnanvaraa. Vaikka kokeilunhalua metsäväellä on puutarhureiden tavoin, ulkolaisilla alkuperillä on omat säänarkuutensa sekä tautija hyönteisvaivansa. Lisäksi vieraan puulajin sadon markkinointi voi olla vaikeaa: paljon on poppeleita pesissä poltettu. P ienin huolista lienee, saako myyjä puistaan rahat vai ei. Tosin joka vuosi joku jää nuolemaan näppejään. Epävarmoissa tilanteissa kannattaa kauppakirjaan rastittaa tai erikseen mainita, että omistusoikeus puihin siirtyy maksettaessa. Saatpahan ainakin omat puusi tukkeina itsellesi, jos rahaa ei kuulu. Suurempi riski on rahan hallinta. Metsäraha kulkee könteissä, vaikka kuinka tasaisesti yrittää puuta myydä. Firmojen hakkuut osuvat leimikoillesi satunnaisesti, joskus pitkän tauon jälkeen tulee iso tili. Raha polttaa näpeissä, lähdetään etelään, ostetaan tuotteita turhuuden markkinoilta tai koneita leikkikaluiksi. Ja kohta taas kärvistellään rahanpuutteessa. Meilläkin on pikkutila, joka vaihtoi kymmeniä vuosia sitten omistajaa. Myyjä sai tuolloisen tavan mukaan ison nipun riihikuivaa rahaa kouraansa. Tottakai tuli ensin lähtö pontikkakaupoille, eikä mitään pikkupulloa vaan tulilientä hankittiin koko kanisterillinen. Sitä sitten kaveriporukassa nautittiin, ja metsänmyyjäparka sammui. Aamulla oli viina loppu, kohmelo vaivasi ja koko metV uoden 2011 Tapani-myrskyn välillisiä vahinkoja ilmenee lisää koko ajan. Kaarnakuoriaiset ovat kesän aikana levinneet tuulen kaatamista rungoista terveisiinkin puihin. Jopa useiden hehtaarien kokoisia saastuntoja on löydetty. Kiireinen hakkuu lienee ainoa apukeino. Viime syksyn sateinen ja lämmin sää yhdistettynä tämän vuoden maaliskuun kylmään, kuivaan ja aurinkoiseen keliin antoi nuorten puiden versoille ankaran koulutuksen. Osan tappoi ahava, osa on kesän aikana elpynyt. Latvansa menettänyt taimi nostaa sivuoksistaan uusia latvoja, jolloin monihaaraisuus on yleistä. Jos vierellä on virheetön runko, monilatvainen kaadetaan – muutoin siitä poistetaan oksasaksilla ylimääräiset latvat. Jatkossa on syytä istuttaa lähialueet mahdollisimman kylmänkestävällä eli lähiseudun alkuperällä. K uusen suopursuruoste värjäsi tänäkin kesänä oksia keltaisiksi. Syksyn tullen keltaisuus muuttuu ruskeaksi, ja sairaat neulaset putoavat talven tullessa. Puu ei yleensä kuole, mutta kasvu kärsii, kun vihreiden neulasten määrä vähenee. Jos kuusistansa on ajatellut joulupuita, voi haaveet haudata ainakin vuodeksi. Kuusikko, joka sijaitsee suopursua kasvavan suon vieressä tai suolta tulevan tuulen reitillä, sairastuu aika ajoin taatusti. Joskus iskee halla, myrsky tai tulipalo. Myyrähuippu osuu muutaman vuoden välein. Hallamittarit ja kuusenneulaspistiäiset runsastuvat toisinaan. Vakuutukset kannattaa pitää kunRiskejä riittää syksylläkin Tarkasta nyt metsässäsi kaarnakuoriaistilanne kevätahavasta toipuminen tuulikaadot MAKASIINI • MAKASIINI • 2042_.indd 37 5.9.2013 15.48
• LUKIJOIDEN KYSYMYKSET Tarvitaanko pihapuiden kaatoon lupa? Meillä on yleiskaava-alueella vapaa-ajan käytössä omakotitalo noin puolen hehtaarin tontilla. Pihapiirin puut ovat kasvaneet niin isoiksi, että ainakin 10–15 suurinta mäntyä, koivua ja kuusta voisi kaataa valoisuuden lisäämiseksi. Tarvitaanko tällaiseen puiden kaatoon lupia? Olisiko mahdollista, että joku ostaisi puut ja huolehtisi niiden kaatamisesta ja korjaamisesta? Joskus yleiskaavassa voi olla vaatimus luvasta puiden kaatamiseksi, minkä vuoksi asia kannattaa varmistaa ennen puiden kaatamista. Kunnasta riippuen asiaa hoitaa yleensä rakennusvalvonta, muu viranomainen tai mahdollisesti kaupunginpuutarhuri, johon suosittelen olemaan yhteydessä. On mahdollista, että joku ostaa puut ja huolehtii niiden kaatamisesta ja korjaamisesta. Koska kyseessä on melko pieni määrä puuta pihapiirissä, on vaikea ottaa kantaa siihen, kuinka helppo asiasta kiinnostuneita on löytää. Kiinnostusta kannattaa kuitenkin kysellä esimerkiksi paikallisilta alan yrittäjiltä. KATI HEPOKORPI Tuliko kuusikosta liian harva? Kuvio oli 40-vuotias tuoreen kankaan kuusikko, jossa oli 854 runkoa, tilavuus 186 kuutiota, pohjapinta-ala 25 neliötä hehtaarilla. Kuviolle tehtiin toinen harvennus, jonka jälkeen puita oli 372 runkoa hehtaarilla. Onko taloudellisesti järkevää tehdä harvennus näin voimakkaana? Viljavan kuusikon ensiharvennuksessa puuston määrä voidaan tutkimusten mukaan pudottaa puoleen ilman hehtaarikasvun alenemista. Tämä johtaa harvennusmetsän ylivoimaiseen järeytymiseen. Vanhan kuusikon harvennus lisää aina lahoja tuuliriskiä sekä alentaa kasvua. Kuusikon ensiharvennus kannattaa tehdä noin 15 metrin valtapituudella 1000 runkoon ja toinen harvennus 15 vuotta myöhemmin 600 runkoon hehtaarilla. Näin hoitaen Etelä-Suomen OMT-kuusikot tuottavat 60 vuodessa parhaimmillaan yli 600 kuutiota puuta, josta valtaosa tukkia. Kysyjän kuusikon toinen harvennus on ollut liian voimakas. Näin raju harvennus alentaa tulevan 20-vuotiskauden kasvua ja tukkipuun tuotosta lähes 30 kuutiota. Jos varhaisille hakkuutuloille lasketaan korkoa 5 prosentin mukaan ja jäävä puusto pysyy pystyssä, ovat käsittelyt taloudellisesti lähes yhtä hyviä. Harvennus olisi kannattanut Motti-simulaattorin mukaan tehdä vasta viiden vuoden kuluttua 550 runkoon hehtaarilla. Päätehakkuu seuraisi harvennusta viidentoista vuoden päästä, jolloin puuta saataisiin pinoon runsas 270 kuutiota hehtaarilta. KARI MIELIKÄINEN Voinko tehdä metsävähennyksen? Olen myynyt peltomaaksi osan muutama vuosi sitten ostamastani metsätilasta. Puut tältä alueelta myin aikaisemmin tänä vuonna. Voinko tehdä metsävähennyksen pelloksi myydyn alueen puunmyyntituloista tämän vuoden verotuksessa? Myydyn alueen puunmyyntituloista voidaan tehdä metsävähennys, jos metsänomistajan omistukseen jää edelleen metsävähennyskelpoista metsää. Pelloksi myydyn alueen osuus tilan hankintahinnasta pitää kuitenkin vähentää hankintamenosta, jolloin metsävähennyspohja pienenee vastaavasti. Tehtyjen metsävähennysten määrä voi olla korkeintaan 60 prosenttia vuoden lopussa omistuksessa olevien metsäkiinteistöjen hankintamenosta. Myydyn alueen luovutusvoittoverolaskelmaan lisätty metsävähennys vähennetään käytetystä metsävähennyksestä, mikä lisää käytettävissä olevan metsävähennyksen määrää. KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.? tai postitse Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 , 00100 Helsinki. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. METSÄVEROTUS Hannu Jauhiainen Metsälehden toimittaja ja veroasiantuntija. METSÄNHOITO Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, Metsäntutkimuslaitoksen professori. KONEET Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Pienkonemekaanikkojen vastuukouluttaja Savon ammattija aikuisopistossa. METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOS Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, joka konsultoi metsänomistajia toiminimi Metsätohtorin puitteissa. LAKIASIAT Kati Hepokorpi Oikeustieteen maisteri ja varatuomari. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion lakimies. LUONTO Seppo Vuokko Filoso? an maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. MAKASIINI • MAKASIINI • 2050_.indd 38 5.9.2013 15.48
• Jos omistuksessa on vain yksi metsävähennyskelpoinen tila ja se myydään vuoden lopulla, tilalta aikaisemmin vuoden aikana saaduista tuloista ei silloin voi tehdä metsävähennystä. HANNU JAUHIAINEN Miksi saha puoltaa? Mikä on vialla, jos moottorisaha puoltaa voimakkaasti vasemmalle? 10–15 senttiä paksut rangat menevät poikki mukavasti, mutta parikymmensenttisillä puoltaminen on jo niin isoa, että terälaippa ahdistaa. Moottorisahan puoltamiseen on useampia syitä. On vaikea sanoa kysyjän tapauksessa yksilöidysti, mikä puoltamisen aiheuttaa, mutta joku seuraavista syistä voisi sen tehdä. Yksi tavallisimmista syistä puoltamiselle ovat tylsät leikkuuhampaat – kysyjän tapaisessa tilanteessa oikealta puolelta. Leikkuuhammas on rakenteeltaan sellainen, että sen korkeus pienenee, kun hammas viilatessa lyhenee. Silloin korkeampi hammas leikkaa tehokkaammin kuin matala hammas ja saha puoltaa korkeampien leikkuuhampaiden puolelle. Terä on aina viilattava niin, että leikkuuhampaat ovat yhtä pitkät terän molemmilla puolilla. Teroitettaessa on myös huolehdittava, että viilauskulma, leikkauskulma ja etukulma ovat samansuuruiset terän oikealla ja vasemmalla puolella teroituksen jälkeen. Tärkeää on myös valita oikean kokoinen viila. Säätöhammas, jolla säädetään lastun vahvuutta, on tarkistettava ja viilattava alennuskaavion avulla aina ketjun perushuollon yhteydessä. Myös ketju voi aiheuttaa pulmia. Terän ja terälevyn on oltava mitoituksiltaan toisiinsa sopivat. Vetolenkin vahvuuden on oltava mitoitukseltaan sama kuin terälevyn uran leveys. Ns. ammattisahoihin on saatavana kahta mitoitusta: 1,3 millimetriä ja 1,5 millimetriä. Kapeampi ketju sopii leveämpäänkin uraan mutta on siihen väljä. Tämän seurauksena ketju pääsee kallistumaan ja saha puoltaa. Terälevyn ohjainkiskot kuluvat erikorkuisiksi. Tilanne pahenee koko ajan ja se aiheuttaa sahan puoltamista, vaikka terä uusittaisiin. Sahan puoltamisen voi aiheuttaa myös terälevyn ohjainkiskoihin muodostunut kierre. Kierrettä muodostuu pahiten, kun sahataan löysällä teräketjulla kohtaan, jossa ketju oikenee kärkipyörän jälkeen. Kierrettä voi olla niin paljon, että terälevy tarttuu sahausraon reunoihin. Tämä aiheuttaa terälevyn kallistumista ja sahan puoltamista. LEO SAASTAMOINEN riksi. Suurilla lehdillä puu yrittää korvata menetetyn lehvästön yhteyttämistehoa. Kun juuriston ja latvuksen koko taas vastaavat toisiaan, lehdet ovat normaali kokoisia. SEPPO VUOKKO Miten pääsen yhtymästä eroon? Olen osakkaana metsätilayhtymässä. Meitä on osakkaana 15 hehtaarin tilassa 5 sisarusta. Muut osakkaat ovat alkaneet harrastaa luonnonsuojelua, eivätkä suostu hakkaamaan metsää, vaikka se alkaa lahota pystyyn. Onko heillä oikeus estää puunmyynti, vaikka metsä on menossa pilalle? Onko minulla mitään mahdollisuutta päästä yhtymästä eroon? Yhtymässä tarvitaan puunmyyntiin kaikkien osakkaiden suostumus. Hyvin pienenkin osuuden omistaja voi estää puukaupan tekemisen. Teillä on oikeus myydä osuutenne tai ostaa toisten osakkaiden osuudet. Myyntiin ette tarvitse toisten osakkaiden hyväksyntää. Edullisinta olisi tehdä kauppa sisarusten kesken. Sisarusten välinen kauppa olisi luovutusvoittoverosta vapaa. Teillä on myös oikeus pyytää maanmittaustoimistoa erottamaan osuutenne halkomismenettelynä omaksi tilaksi. Jos olette erottamisesta yksimielisiä, metsäkeskus voi tehdä jaon selvästi virallista halkomismenettelyä edullisemmin. Ongelmana on kuitenkin tilanne pieni koko. Halkomismenettely on kallis ja osuudestanne muodostuisi metsätalouden harjoittamiseen kannattamaton tila. En suosittele näin pienen tilan pilkkomista. VÄINÖ SIKANEN Lehdet kasvavat tavallista suuremmiksi, jos esimerkiksi talvi tai eläimet ovat tuhonneet suuren osan puun oksista tai silmuista. Miksi lehdistä tuli suuria? Miksi pihakoivuni on tänä kesänä kasvattanut poikkeuksellisen komeita lehtiä? Suurimmat lehdet ovat viisitoistasenttisiä. Lehtipuihin syntyy epätavallisen suuria lehtiä silloin, kun ne ovat menettäneet suuren osan lehtimassastaan, esimerkiksi talvi tai eläimet ovat tuhonneet suuren osan silmuista tai oksistosta. Erityisen suuria lehtiä syntyy, jos puu menettää koko latvuksensa: hieskoivun tyvivesojen lehdet voivat olla jopa tämän lehden sivua suurempia! Kun juuristo on kunnossa, mutta lehtiä vähän, kasvavat lehdet suuMAKASIINI • MAKASIINI • 2050_.indd 39 5.9.2013 15.48
• Säilyvä bensa Aspen-alkylaattibensiini käy kaikkiin pienkoneisiin. Se säilyy käyttökelpoisena 3–5 vuotta. Aspen 2 sopii sellaisenaan 2-tahtikoneisiin ja Aspen 4 vastaavasti 4-tahtilaitteisiin. Viiden litran kanisteri maksaa noin 18 euroa. FI.ASPEN.SE TUOTEUUTUUKSIA Palstalle voi lähettää tietoja metsän eri käyttötapoihin liittyvistä tuotteista.Palstan osoite on: Hannu Jauhiainen, Korpikoskentie 8, 07510 Vikajärvi, sähköposti: hannu.jauhiainen@ metsalehti.?. Uudet kuviot Uutta Lotus Emilia Design -talouspaperia koristaa nyt Vallilan Kullanmuru-kuvio. Talouspyyhettä on tarjolla kolmen värisenä ja arkin koko on taloudellinen puoliarkki. Neljän rullan pakkaus maksaa noin kolme euroa. WWW.LOTUS.FI Puita halkomaan Husqvarnan uudesta kirvesmallistosta löytyy muun muassa Halkaisukirves S 1600. Tyyppinumero kirveen varressa kertoo kirveen painon. Hinta 70 euroa. WWW.HUSQVARNA.COM Tehokas taskulamppu Liinaa tarpeen mukaan Quickloader on itsestään kelautuva kuormaliina, josta liinaa on käytettävissä kulloinkin tarvittava määrä. Tarjolla on monta eri vetolujuus vahvuutta. Pienimmän koon hinta on noin 19 euroa. Ladattavassa Led-tehotaskulampussa on valotehoa 780 lumenia ja lampun valokeila ulottuu 300 metriin saakka. Hinta 95 euroa. MIKKO.RUOKANEN LEDEXPERTS.FI Turvallisesti metsään Pro Light -pusero ja -housut ovat Jonseredin uusittua turva-asumallistoa. Puseron hinta 129 euroa ja housujen 169 euroa. WWW.JONSERED.COM MAKASIINI • MAKASIINI • 2055_.indd 40 5.9.2013 16.19
• M E T S Ä L E H D EN JA T K U VA TILAUS KA NN A T T A A ! Kestotilaus kannattaa! Se on edullisin tapa lukea Metsälehteä ja Makasiinia säännöllisesti. Kestotilaukseen liittyy myös monia muita Metsälehden tarjoamia erikoisetuja. Jos et vielä ole kestotilaaja, soita asiakas palveluumme 09 315 49 810 ja kysy edullista kesto tilaustarjousta. Kestotilaaja, missä liikutkin, voit lukea vapaasti Metsälehden ja Makasiinin näköislehtenä netissä. Näköislehdet löydät osoitteessa www.metsalehti.?/Metsalehti/Kestotilaajat/ Päästäksesi palveluun Sinun pitää rekisteröityä. Siihen tarvitset yhteystietosi ja asiakasnumerosi lehden osoitekentästä (ilman L-kirjainta). Rekisteröityminen ja ohjeet ovat osoitteessa: http://www.metsalehti.?/rekisteroidy/ Näköislehden vapaa lukeminen on kestotilaajan etu, joka sisältyy kestotilaajan tilausmaksuun. Samoilla tunnuksilla kestotilaajat voivat käyttää myös Metsäkortistoa veloituksetta. Sekin sisältyy kestotilaajan etuihin! Hyviä lukuhetkiä toivotellen Kestotilaajalle näköislehti netissä – ole hyvä! Polku omaan metsään 2054_.indd 41 5.9.2013 15.50
• VA RMISTAMASSA OMAVALVONTA MAKASIINI • 2038_.indd 42 5.9.2013 15.54
• LAATUA Hoitamattomien tai huonosti hoidettujen nuorten metsien määrä kasvaa. Ratkaisuksi tarjotaan hoitotöiden laadunvalvontaa. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT SAMI KARPPINEN VA RMISTAMASSA MAKASIINI • 2038_.indd 43 5.9.2013 15.54
• ymmenen minuutin kävelymatkan päästä metsätieltä aukeaa pahasti pusikoitunut taimikonhoitotyömaa. Soinissa Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevassa taimikossa on jäänyt varhaisperkaus tekemättä. Kolmetoista vuotta sitten männylle kylvetty ala puskee nelimetristä hieskoivua. Metsuri Ismo Sippolan tehtävänä on loihtia läpitukemattomasta rydöstä kasvatuskelpoinen. Apunaan hänellä on vuosikymmenien ammattitaito ja omavalvontaohjeet. Kun muissa töissä työnjäljen laatua seuraa usein erillinen laadunvalvoja, metsässä valvonnasta vastaa työntekijä itse. Jokaiselle metsänhoitotyölle on omat tavoitteet ja mittausohjeet. Taimikonhoitokohteella omavalvonta tarkoittaa ennen kaikkea jäävän puuston mittaamista sekä tulosten vertaamista ohjeiden antamaan tavoitetiheyteen. Näin taimikko ei jää raivaajalta liian tiheäksi, kuten pusikoituneilla kohteilla on tapana. Taimikon tiheyden mittaamisen lisäksi taimikonhoidon omavalvontaan kuuluu jäävästä puustosta kertovien puustotunnusten – puulajisuhteiden, keskivertopuun pituuden ja läpimitan – kirjaaminen. Tarvittaessa mitataan myös poistetun puuston tunnukset. Metsänomistajalle omavalvonta on tae laadusta. Metsurin työtä ohjeet selventävät. ”Tiedän ainakin minkälaiseen lopputulokseen pyritään”, Sippola sanoo. Yhtenäiset ohjeet laadulle Tarve omavalvontaan syntyi, kun valtakunnan metsien inventointitulokset osoittivat nuorten metsien tilan laskevan kuin lehmän hännän. Huonosti hoidettujen tai hoitamattomien metsien osuus kasvaa vuosi vuodelta. Hoitorästien selättäminen vaatii metsäpalveluiden kehittämistä ja työnjäljen laadun varmistamista. Tätä varten Suomen Omasta työnjäljestä kertovat mittaustiedot kirjataan omavalvontalomakkeelle. Metsuri Ismo Sippola laskee nelimetrisen vavan avulla, kuinka tiheä raivattu taimikko on. OMAVALVONTA MAKASIINI • 2038_.indd 44 5.9.2013 15.54
• MAKASIINI • 2038_.indd 45 5.9.2013 15.54
• VAIKKA LÄHTÖKOHDAT RAIVUULLE OVAT OLLEET HUONOT, TAIMIKOSTA NÄKEE AMMATTILAISEN OLLEEN ASIALLA. metsäkeskus ja Metsäntutkimuslaitos kehittivät omavalvontaohjeet tärkeimmille metsätyölajeille maanmuokkauksesta nuoren metsän hoitoon. Ne ovat ensimmäiset yhtenäiset ohjeet työnjäljen seuraamiseen ja palvelevat paitsi ammattilaisia myös metsänomistajia. ”Omavalvonnan perusidea on se, että kokematonkin työntekijä pystyy mittaamaan työnsä jälkeä ja kehittämään sitä tarpeen mukaan urakan edetessä. Omavalvontaohjeiden on tarkoitus myös madaltaa kynnystä ruveta hommiin”, kertoo omavalvontahankkeen vetäjä Kyösti Sipilä Suomen metsäkeskuksesta. Täysin uusi asia omavalvonta ei ole. Esimerkiksi elintarviketeollisuudessa oman työn jäljen seuraaminen on arkipäivää. Myös metsäalalla monilla metsäpalveluiden tarjoajilla on jo omat laadunvalvontamenetelmänsä käytössään. Metsäkeskuksen ja Metlan ohjeiden tarkoitus on antaa eväät niille, joilta omanvalvonta vielä uupuu. ”Olen vakuuttunut, että omavalvonta on tullut jäädäkseen ja sen käyttö vakiintuu”, Sipilä sanoo. Vartin homma Soinin metsänhoitoyhdistyksen leivissä työskentelevälle Sippolalle omavalvonta on ollut arkipäivää jo kaksi vuotta. Yhdistys on yksi Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon viidestä metsänhoitoyhdistyksestä, joiden alueella omavalvontamallia kehitetään ja testataan. ”Kyllä tämä omavalvonta työn ohessa menee. Jos työnjälkeä ei seuraa, tiheä taimikko ei pian näytäkään tiheältä. Silmä tottuu siihen pikkuhiljaa”, Sippola arvioi. Aikaa valvonta ei paljoa vie. Soinin taimikonhoitokohteella raivausjälki mitataan keskimäärin kerran työpäivän aikana, eikä siihen tuhraannu 10–15 minuuttia enempää. Sippola on ajastanut kännykkänsä piippaamaan, kun koealan ottamisen hetki koittaa. ”Yleensä merkkaan silloin paiMetsurin työtä omavalvontaohjeet selventävät, Ismo Sippola sanoo. Metsänhoidonneuvoja Antti Laakso tarjoaa omavalvontalomaketta maanomistajille, jotka istuttavat tai raivaavat ensikertaa. Metsänomistaja voi omavalvontaohjeiden avulla tarkistaa maastossa, vastaako työn laatu tavoitteita, sanoo projektipäällikkö Kyösti Sipilä. Metsänhoitoyhdistys Soinin toiminnanjohtaja Arto Mustaniemi pitää omavalvontaa yhtenä välineenä työhön opastuksessa. OMAVALVONTA MAKASIINI • 2038_.indd 46 5.9.2013 15.54
• kan ja jatkan sahaamista tankin loppuun. Käyn hakemassa mittausvälineet ja mittaan alan samalla, kun tankkaan.” Sippola harppoo kohti taimikkoon pystyyn tökkäämäänsä keppiä, jonka päätä somistaa punainen kuitunauha. Keppi osoittaa yhden kuudesta koealasta, jotka runsaan kolmen hehtaarin kokoisesta taimikosta pitää omavalvontaohjeiden mukaan mitata. Sippola asettuu kepin kohdalle ja pyörähtää neljämetrisen onkivavan kanssa täydet 360 astetta. Samalla hän laskee koealan sisään jääneen puuston puulajeittain ja kirjoittaa tiedot ylös omavalvontalomakkeeseen. Neljä miestä seuraa tarkkana vierestä. Sipilä on tullut yhdessä Soinin metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Arto Mustaniemen, yhdistyksen metsänhoidonneuvoja Antti Laakson ja Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Lauri Haatajan kanssa katsomaan, miten omavalvonta käytännössä toimii. Ryteiköstä ei saa priimaa Omavalvontalomakkeelle kirjatut tiedot sekä silmäys raivattuun taimikkoon kertovat, että koivua on jouduttu pakon edessä jättämään toivottua enemmän. Koska varhaishoito on unohtunut, hieskoivu on päässyt valtaamaan alan ja nitistänyt osin männyt alleen. Paikoin pystyssä on mäntyä enemmän hieskoivua ja nekin vänkyröitä. Moni männyistä on menettänyt latvansa hirven suuhun. Raivaaja on joutunut punnitsemaan tarkoin, mistä taimesta tulee vielä kasvatuskelpoinen. Myös säästäminen taimikon perustamisessa näkyy. Taimien pitkän kantomatkan vuoksi alalla on tyydytty äestykseen ja männyn kylvöön. ”Mätästys ja istutus olisivat olleet parempi vaihtoehto”, Antti Laakso toteaa. Vaikka lähtökohdat raivuulle ovat olleet huonot, taimikosta näkee ammattilaisen olleen asialla. Taimia on sopivasti ja kasvamaan on valittu elinvoimaisimmat männyt sekä mäntyihin nähden oikeanmittaiset koivut. Kookkaimmat Koealalta mitataan keskimääräisen kannon läpimitta. Mitä paksumpia ja mitä enemmän kantoja on, sitä vaativampi urakka on takana. MAKASIINI • 2038_.indd 47 5.9.2013 15.54
• Metsurin käsittelyssä Soinin pusikoituneesta taimikosta kuoriutui tiheydeltään sopiva ja kasvatuskelpoinen, mutta paikoin koivua on jouduttu jättämään suosituksia enemmän pystyyn. Taimikonhoidossa olemassa olevasta tehdään paras mahdollinen. Soinin taimikonhoitokohteella varhaisperkaus oli jäänyt tekemättä ja raivaajaa vastassa oli hieskoivuseinä. OMAVALVONTA MAKASIINI • Lisää kovia tarjouksia tulossa! Seuraa ilmoitteluamme! Hinnat sisältävät alv 24 %. Tarjoukset voimassa 31.12.2013 saakka. Löydä lähin Valtra/ JAPA-kauppiaasi www.valtra.fi Tutustu JAPAklapikoneisiin www.japa.? JAPA 700TR teknisiä tietoja •? Oma?hydrauliikkajärjestelmä •? Halkaisuvoima?5,6?tonnia •? 3,8?metrin?klapikuljetin?(kolmeen?asentoon?kääntyvä) •? Kuulalaakeroitu?katkaisupöytä •? Puun?halkaisija?jopa?260?mm •? 700?mm?kovametallisirkkelinterä JAPA-klapikoneet ja varaosat NYT JOKAISESTA VALTRA-PISTEESTÄ! Syksyn huikeita kampanjatarjouksia! Esim. Kuuteen tai viiteen halkova kirves kaupanpäälle! Koneen ostajalle ensihuoltoon suodatin ja 20 litraa Valtra Hydraulic 46 öljyä vain 50 € ! Etusi jopa JAPA 700 TR. ?Traktorikäyttöinen?kovametallisirkkelinterällä?ja? hydraulihalkaisijalla?varustettu?kone?niin?ammattilais-?kuin?kotikäyttöön. 5.300 (ovh.?5.897?€) 759 € 2038_.indd 48 5.9.2013 15.54
• hieskoivut on kellistetty ja alalle jätetty kasvamaan pienempiä koivuja, jotka eivät jätä mäntyjä varjoonsa. Tosiasia kuitenkin on, ettei ryteiköksi päästetystä taimikosta ammattimetsurikaan taio priimaa. ”Mikä katsotaan laadukkaaksi työnjäljeksi, vaihtelee kohteittain. Tällä kohteella työnjälki on laadukas, mutta jäljelle jäävä puusto ei”, Sipilä arvioi. Työjäljen laadukkuudesta kertoo myös omavalvontatulos. Sippolan mittaamien koealatietojen vertaaminen tavoitetiheystaulukkoon osoittaa, että liki nelimetrisessä männyntaimikossa on suosituksen mukaisesti runsaat 2000 tainta hehtaarilla. ”Väittäisin, että lopputulos olisi pikkuisen tiuhempi ilman omavalvontaa”, Mustaniemi sanoo. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että jo pelkkä tietoisuus laadun seurannasta parantaa laatua. Omavalvonta ei kuitenkaan tarkoita jatkuvaa työnjäljen petraamista. Sen tehtävänä on karsia ääripäät pois. ”Vuosikausia töitä tehneiden kohdalla omavalvonta on laadun varmistamista”, Lauri Haataja kiteyttää. Metsuriin voi luottaa Mikäli metsurin mittaustulokset osoittautuvat luotettavaksi, omavalvonnasta karttuvaa tietoa voidaan käyttää metsäsuunnitelman kuviotietojen päivitykseen, palkkatason määritykseen, kemerahakemusten pohjana sekä uusien metsurien perehdyttämiseen. Metsurin mittaustietoja hyödyntämällä esimerkiksi metsäsuunnitelmasta tulee entistä tarkempi. Raivaaja käy kuvion läpi metri metriltä ja mittaa puustotunnukset, kun suunnitelmaa tehtäessä taimikoiden osalta tyydytään monesti vain silmämääräiseen arviointiin. Mahdollisuuksia siis löytyy, jos mittaustieto MITTAUSTIETOJA HYÖDYNTÄMÄLLÄ METSÄ SUUNNITELMASTA TULEE ENTISTÄ TARKEMPI. Lisää kovia tarjouksia tulossa! Seuraa ilmoitteluamme! Hinnat sisältävät alv 24 %. Tarjoukset voimassa 31.12.2013 saakka. Löydä lähin Valtra/ JAPA-kauppiaasi www.valtra.fi Tutustu JAPAklapikoneisiin www.japa.? JAPA 700TR teknisiä tietoja •? Oma?hydrauliikkajärjestelmä •? Halkaisuvoima?5,6?tonnia •? 3,8?metrin?klapikuljetin?(kolmeen?asentoon?kääntyvä) •? Kuulalaakeroitu?katkaisupöytä •? Puun?halkaisija?jopa?260?mm •? 700?mm?kovametallisirkkelinterä JAPA-klapikoneet ja varaosat NYT JOKAISESTA VALTRA-PISTEESTÄ! Syksyn huikeita kampanjatarjouksia! Esim. Kuuteen tai viiteen halkova kirves kaupanpäälle! Koneen ostajalle ensihuoltoon suodatin ja 20 litraa Valtra Hydraulic 46 öljyä vain 50 € ! Etusi jopa JAPA 700 TR. ?Traktorikäyttöinen?kovametallisirkkelinterällä?ja? hydraulihalkaisijalla?varustettu?kone?niin?ammattilais-?kuin?kotikäyttöön. 5.300 (ovh.?5.897?€) 759 € 2038_.indd 49 5.9.2013 15.54
• Valitse koeala sattumanvaraisesti Koealojen lukumäärä määräytyy taimikonhoitokohteen mukaan. Omavalvontalomakkeen takana on taulukko, joka kertoo, kuinka monta koealaa tietynkokoisella kuviolla mitataan. Esimerkiksi kolmen hehtaarin alalta otetaan kuusi koealaa. Jos taimikonhoitokuviossa on paljon sisäistä vaihtelua, koealoja tulee ottaa useampia. Jotta koealan paikan määrää sattuma eikä raivaaja, koeala mitataan jokaisen tankillisen jälkeen tai tietyn ajan kuluttua työn aloittamisesta. Koeala mitataan siitä kohdasta, jossa raivuu on menossa bensan loppuessa tai esimerkiksi kännykän hälyttäessä. Jos käytät koealan paikan määritykseen ajastusta, arvioi kuinka kauan alan raivaus vie ja jaksota koealojen mittaus sen mukaan. Jos kolmen hehtaarin raivaus vie kuusi päivää, koeala mitataan kerran päivässä. Kännykän hälytyksen voi ajoittaa vaikka työpäivän puoliväliin. Merkitse koeala Merkitse koealan keskipiste. Maahan isketty keppi ja sen nokkaan kiinnitetty kuitunauha erottuvat maastosta. Kun koealan näkyy maastossa selvästi, mittausta ei tarvitse tehdä heti, vaan sen voi hoitaa esimerkiksi lounastauolla tai päivän päätteeksi. Laske jäävä puusto Kasvamaan jätetty puusto mitataan pyörähtämällä täydet 360 astetta nelimetrisen kepin kanssa. Hyvä mittausväline on neljän metrin mittainen teleskooppionkivapa. Koealan sisään jääneet kuuset, männyt ja koivut lasketaan ja kirjataan ylös puulajeittain. Kun tuloksen kertoo kahdellasadalla, saadaan laskettua, kuinka monta puuta on hehtaarilla. Näin mittaat työn jäljen taimikossa osoittautuu riittävän tarkaksi ja virheettömäksi. Omavalvonnan luotettavuuden testaus on Metlan Haatajan heiniä. Hän kulkee valvontakohteilla ja mittaa samat asiat taimikosta kuin metsurikin, mutta ottaa moninkertaisen määrän koealoja. Soinin taimikonhoitokohteella koealoja kertyy parisenkymmentä. ”Ensimmäisiä johtopäätöksiä omavalvonnan luotettavuudesta voidaan jo tehdä. Selkeästi valtaosa metsurien ja työntekijöiden mittaamasta tiedosta on luotettavaa”, Haataja sanoo. Tähän mennessä ero omavalvontatulosten ja tarkistusmittausten välillä on ollut vähäinen, keskimäärin yksi taimi enemmän tai vähemmän koealaa kohden. Hehtaarilla se tarkoittaa 200 taimen heittoa. ”Työntekijä kuittaa omavalvontatulokset omalla nimellään. Väitän, että sillä on merkitystä”, Sipilä sanoo. Kuitti tehdystä työstä Omavalvontalomakkeita on tarkoitus käyttää jatkossa kuittina tehdystä työstä. Metsäpalvelun tarjoaja voi halutessaan lähettää omavalvontatiedot metsänomistajalle laskun yhteydessä. Valvontalomakkeesta näkee, minkälainen taimikko alalle on jäänyt kasvamaan. Maanomistaja saattaa törmätä omavalvontalomakkeeseen myös metsänhoitoyhdistyksessä asioidessaan. Soinissa lomaketta tarjotaan mukaan esimerkiksi ensikertalaisille istutustai raivuuhommiin. Lomakkeen mukana tulevat tarkat ohjeet metsänhoitotöiden eri vaiheisiin sekä oman työjäljen mittaukseen. Niitä seuraamalla taimi löytää oikeaan paikkaan ja taimikon tiheydestä tulee sopiva. ”Taimikonhoidossa kompastuskiviä, joihin omavalvonnan avulla halutaan puuttua, ovat liian tiheiksi jäävät, turhan paljon lehtipuuta sekapuuna kasvavat taimikot”, Sipilä sanoo. Tutkimustulokset ja kokemus osoittavat, että työnjälki vaihtelee metsänomistajien keskuudessa enemmän kuin ammattimetsureiden. Omia metsiä ei raaski raivata riittävän reippaalla kädellä. Pahin ongelma kuitenkin on tekemättömyys. Etenkin varhaishoidon laiminlyönti tulee kalliiksi. Siihenkin toivotaan vetoapua omavalvonnasta. Tutkija Lauri Haataja mittaa, ovatko metsurin omavalvontatulokset luotettavia. OMAVALVONTA MAKASIINI • 2038_.indd 50 5.9.2013 15.54
• Vertaa taimikon tiheyttä hehtaarilla ja jätetyn puuston keski pituutta omavalvonta lomakkeen takana oleviin tavoite käyriin. Soinissa työnjälki on laadukas, koska nelimetrisiä taimia on runsaat 2070 hehtaarilla. Tavoitteena on ollut 2000–2500 tainta hehtaarilla. Puulajikohtaisen taimimäärän hehtaarilla saa kertomalla koealan keskiarvon kahdella sadalla. Soinissa varhais hoidon tekemättä jättäminen näkyy. Vaikka mänty on tavoite puu laji, hies koivuja on joutunut jättämään tuhat hehtaarille. Kerro poistetun puuston kanto luku tuhannella, saat poistetun puuston määrän hehtaarilla. Mitä enemmän ja mitä paksumpia puita alalta on poistettu, sitä vaikeampi urakka on ollut. Soinissa raivattavaa on ollut peräti 37000 runkoa hehtaarilla. Tiedot jäävästä puustosta kertovat, kuinka tiheä taimikko kuviolla kasvaa ja mitkä ovat sen puulajisuhteet. Mittaa keskivertopuu Koealalta valitaan yksi puu, joka kuvastaa parhaiten pituudeltaan, järeydeltään ja puulajiltaan koealan keskivertopuuta. Mitattavaksi valitaan se puulaji, jota koealalla on eniten. Vaikka kyseessä olisi esimerkiksi männyntaimikko, niin jos koealalle osuu eniten koivua, keskivertopuuksi valitaan koivu. Keskivertopuusta mitataan pituus ja rinnankorkeusläpimitta eli puun paksuus 1,3 metrin korkeudelta. Pituuden mittausta varten teleskooppivapaan voi tehdä merkit puolen metrin välein, läpimitan mittausta varten vavan kylkeen voi liimata pätkän mittanauhaa. Keskivertopuun tiedot mitataan metsäsuunnitelman kuviopäivitystä varten. Ne kertovat, minkälainen taimikko kuviolla on. Laske poistettu puusto Poistetun puuston tiedot lasketaan pyörähtämällä täysympyrä 1,78-metrisen kepin kanssa. Mittakepiksi käy samainen neljän metrin vapa, jossa on merkki 1,78 metrin kohdalla. Laske koealan sisään jäävien kantojen lukumäärä sekä mittaa keskimääräisen kannon läpimitta. Kantojen määrä kerrottuna tuhannella osoittaa, kuinka monta tainta hehtaarilla on raivattu nurin. Mitä enemmän ja mitä järeämpiä puita alalta on kaadettu, sitä vaativampi urakka on ollut. Poistetun puuston tietoja voidaan käyttää urakkapalkkauksessa palkanmaksun perusteena. Vaikeilla kohteilla poistumatietoja voi hyödyntää myös kemeratukia hakiessa. Vertaa tavoitetiheyksiin Koealojen tulosten keskiarvo kertoo, vastaako työnjälki tavoiteltua. Omavalvontalomakkeen takana ovat erimittaisten taimikoiden tavoitetiheydet, joihin tulosta voi verrata. Esimerkiksi 3–6-metrisen mäntyvaltaisen taimikon tavoitetiheys on 2000–2500 tainta hehtaarilla. Hirvituhoalueelle saa erikseen perusteltuna jättää enintään 3000 tainta hehtaarille ilman, että kemeratuki evätään. Kokemattomamman raivaajan kannattaa ottaa suosituksia enemmän koealoja, verrata omaa työnjälkeä säännöllisesti tavoiteltuun taimikontiheyteen ja viilata raivausta sen mukaan. Omavalvontaohjeet löytyvät verkosta osoitteesta www.metsakeskus.? / omavalvontahanke. Tätä puulajia pitäisi pää asiallisesti löytyä kuviolta. Katso lomakkeen alareunasta, paljonko kyseistä puulajia, Soinin tapauksessa mäntyä, on jätetty kasvamaan hehtaarilla. MAKASIINI • 2038_.indd 51 5.9.2013 15.55
• ENNEN & NYT HANNA LEHTO ISOKOSKI Syksyllä 1967 eteläsatakuntalaisen Euran yli pyyhkäisi myrsky, joka kaatoi metsää reippaasti. Siinä meni osa maanviljelijä Seppo Salosen Hinnerjoen kylässä sijaitsevasta viiden hehtaarin palstasta. Onneksi hän ei menettänyt aivan kaikkea: osa viidestä hehtaarista oli hakattu pari vuotta aiemmin niin, että alueella kasvoi enää siemenpuita. Ei auttanut kuin aloittaa alusta ja istuttaa männyntaimia myrskytuhoalueelle. Nehän sinne parhaiten sopivat – puolukkatyypin kuivalle kankaalle. Keväällä 1974 isäntä käveli kameran kanssa metsässään, jossa nuorten mäntyjen seassa kohosi muutama terhakka, luontaisesti kasvamaan lähtenyt kuusi. Kuva-alan keskelle sattui sopivasti kiKomea keski-ikäinen Myrskyn kaataman metsän paikalla nousee elinvoimainen männikkö. venlohkare. Sen Salonen otti kiintopisteeksi myös 36 vuotta myöhemmin, kun kuvasi paikan uudelleen. ”Kiven ympärillä näkee hyvin muutoksen”, hän tuumaa. Uudessa kuvassa nousee hyvin hoidettu männikkö. Isäntä on harventanut paikan kahteen kertaan, ensin 1990-luvun loppupuolella ja sitten talvella 2009–2010. ”Itse kun harvennan, en malta ottaa puuta niin paljon kuin pitäisi. En silti usko, että metsä olisi liian tiheä.” Pesäpuita linnulle Seppo Salonen piti pientä sikalaa, ennen kuin jäi eläkkeelle kymmenkunta vuotta sitten. Metsää tilaan kuuluu kaikkiaan noin 30 hehtaaria. Salonen ei ole itse ostanut mitään vaan on perinyt kaiken. Peltoja hän ei ole yhtä pientä alaa lukuun ottamatta metsittänyt – päinvastoin. Hän on raivannut peltoa metsäkuvioiden keskelle, jos se vain on sopinut sinne. ”Pelloilla kasvatin rehuksi vehnää, ohraa ja kauraa. Nyt maita viljelee vuokralainen, mutta minä kuivaan viljan yhä.” Kesäisin Salonen käy usein kävelemässä metsissään. Hän seuraa puiden kasvua ja katselee lintuja, joille on kiinnittänyt pönttöjä. Niissä pesivät talitiaiset, sinitiaiset ja kirjosiepot. Kuvaparin mäntykankaalla pesäpuut säilyvät vielä pitkään, sillä männyt ovat vasta 45-vuotiaita. ”En tiedä, kuka päätehakkuun tekee, mutta en minä ainakaan. Olen jo 75-vuotias”, isäntä naurahtaa. 1974 2010 Onko sinulla valokuvapareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys? Lähetä ne meille Metsälehteen. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 , 00100 Helsinki tai makasiini@metsalehti.? . Liitä mukaan tiedot kuvien taustasta sekä yhteystietosi. Maksamme julkaistuista kuvista palkkion. Kolmessakymmenessäkuudessa vuodessa männyt ovat miltei kätkeneet kivenlohkareen. MAKASIINI • 2041_.indd 52 6.9.2013 16.52
• KOLUMNI lopulta käytännössä tuo itse puun tarjonnan määrään. Vaikutukset voivat olla monensuuntaiset. Sen sijaan varmaa lienee se, että metsänhoitoyhdistysten koko monella mittarilla mitattuna kasvaa selvästi ja lukumäärä vähenee roimasti. Yhä useampi yhdistys todennäköisesti laittaa hynttyyt yhteen. si. Metsänomistajat eivät ole omasta aloitteestaan innokkaita luopumaan metsäpalstoistaan, jotta metsälörakenne keskittyisi. Miksi näin pitäisikään olla? Ihmisten pitäisi saada omistaa metsää siten kuin parhaaksi kokevat. Kaikkien etu kaiketi kuitenkin olisivat isommat puukauppaerät, usein perään kuulutetun kaupankäynnin tasaisuuden lisäksi. Puun kysynnän osalta asia on ratkennut metsäteollisuuden integroitumisen myötä jo kauan sitten. Tarjonnan suhteen ongelmana on se, että pienistä metsälöistä ei kerta kaikkiaan voi suuria eriä kaupata. Puun tarjontarakenteiden pitäisi siis kehittyä suurempien yksiköiden suuntaan muutoin kuin omistusmuutosten kautta. E ntäpä jos asiaan saadaan apua metsäalan lakiuudistuksista? Puumarkkinoille on ainakin teoriassa mahdollista muodostua meneillään olevan ”organisaatiomylläkän” kautta tilanne, jossa puun tarjontarakenteet kehittyvät kohti isompia yksiköitä. Esimerkiksi niin, että laajenevat metsänhoitoyhdistykset – tai palveluyritykset – ottavat yhä isomman roolin puumarkkinoilla ja tuovat tavalla tai toisella jäsentensä tai asiakkaidensa puuta kaupaksi isoina erinä teollisuuden tarpeisiin. Näin toki tapahtuu jo nyt, mutta toiminta voi kehittyä merkittävästi ja skaala kasvaa. Raamit asiaan asettaa muun muassa kilpailulaki. Teoriassa lakiuudistus avaa paikan sille, että puun tarjontarakenteet uudistuvat merkittävästi. Sitä on vaikea ennakoida, mitä uudistus O massa metsänhoitoyhdistyksessäni on käyty kiintoisia keskusteluja toiminnan kehittämisestä nyt, kun metsänhoitoyhdistyslaki on muuttumassa runsaan vuoden kuluttua. Emme varmasti ole ainoa yhdistys, jossa sama keskustelu käy kiivaana. Metsänhoitoyhdistyksillä säilyvät näillä näkymin edunvalvontapalvelut ja muut metsälliset palvelut, mutta jäsenyys ja jäsenmaksut ovat vapaaehtoisia. Veikkaan, että toiminta muuttuu nopeasti: Palvelut kehitetään entistä selvemmin juuri jäsenten tarpeisiin. Palveluiden hinnat määräytyvät markkinoilla. Kannattavuutta haetaan tehokkuudesta. Tämä puolestaan edellyttää kohtalaista toiminnan laajuutta. Metsänomistajien ja yhdistysten talouden kannalta puukauppapalveluiden kehitys on olennaista. Asiaan liittyy mahdollisuuksia, mutta riskitkin voivat kasvaa. Toimintaa voi olla tarpeen kehittää esimerkiksi yhdistysten omistamien yhtiöiden kautta toteutettavaksi. Y hdistysten toiminnan muutoksilla on merkitystä myös puun ostajille. Monessa ? rmassa on oma puunhankintaorganisaatio supistettu murto-osaan aiemmasta. Ei varmaankaan olisi puun ostajille ongelmatonta, jos yhdistykset muutoksen myötä vähentäisivät puukauppaan liittyvää toimintaansa. On työläämpää ja kalliimpaa hankkia puuta monelta pieneltä myyjältä kuin muutamilta isommilta. Valtiovalta ei toistaiseksi ole tarjonnut porkkanoita metsänomistuksen pirstaloitumisen katkaisemisekUudistuvatko puumarkkinoiden rakenteet? Ihmisten pitäisi saada omistaa metsää siten kuin parhaaksi kokevat. Kommentoi kolumnia www.metsalehti.? /kolumnit. RITVA TOIVONEN Kirjoittaja on Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion johtaja. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC MAKASIINI • MAKASIINI • 2040_.indd 53 6.9.2013 16.32
• Pohjolan naalit elävät yksinomaan puuttomilla tunturiylängöillä. Ihmisen toimien seurauksena naalista tuli Suomen uhanalaisin nisäkäs. LUHTA MAKASIINI • 2036_.indd 54 6.9.2013 16.33
• KUINKA NAALIN KÄY? Suomen uhanalaisin nisäkäs pesi maassamme viimeksi 1996. Lähimmät naalit elävät kuitenkin aivan rajan tuntumassa Ruotsissa ja Norjassa. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA MAKASIINI • 2036_.indd 55 6.9.2013 16.33
• PESÄPAIKASSA OLI VAIN YKSI VIKA: NAALIT EIVÄT OLLEET ASUTTANEET SITÄ PARIIN VUOSI KYMMENEEN. Arktisiin säihin sopeutuneella naalilla korvat ovat pyöreäpäiset ja kaikki ruumiinulottuvuudet vähän pienempiä kuin lähisukulaisella ketulla. S yksyllä 2011 pystytin teltan jänkälaakson rinteeseen Varangin kansallispuistossa. Maisema ympärilläni ei muistuttanut yleistä mielikuvaa Norjasta, sillä tunturit lainehtivat kaukaisuuteen laakeampina ja matalampina kuin Utsjoen erämaissa. Puolen yön alla heräsin, puin päälle kaikki matkaan tulleet vaatteet ja kömmin ulos teltasta. Puolikuun valo kimalteli parin päivän ikäisen ensilumen rippeissä ja ilma seisoi täysin tyynenä. Tähän sopisi kuvaus yön äänettömyydestä, mutta todellisuus oli toisenlainen. Kuulin vinkaisuja, kirahteluja ja äkäistä säksätystä. Keväällä alkanut sopulivaellus oli syksyksi huipentunut Norjan koillisimpaan kulmaukseen. Matkalaisia pysähtyi kivien suojaan tai majapaikkani ulkoteltan liepeen alle. Kuuntelin maan ääniä ja katselin taivaankantta, jossa luikersi kapea ja himmeä revontulivyö. Tunturista kuului kolmitavuinen LUHTA MAKASIINI • 2036_.indd 56 6.9.2013 16.33
• Skandinaavisilla naaleilla on kaksi värimuotoa. Harvinaisempi tumma naali on kesällä tummanruskea, talvella sinimusta. Turkistarhaajien ”siniketut” ovat periaatteessa näitä tummia naaleja. Kovalla lumella naalin etujalka painaa hiukan pienemmän ja pyöreämmän jäljen kuin takakäpälä. visuus ja jätteet hyödyttävät enemmän kettua kuin naalia. Ketut tappavat nuoria naaleja ja karkottavat aikuiset pesiltään. Suomessa ketulla on aina lyhyt matka tunturilta metsään ja toisinpäin. Jyrkkänä vastakohtana Suomelle Ruotsin naalikanta alkoi viimeisen kymmenen vuoden aikana uudelleen runsastua. Taitava täsmäsuojelu tuottaa tuloksia. Naalituntureilta metsästetään kaikki ketut ja naaleja ruokitaan automaateilla, joiden sisäänmenokäytävään aikuinen kettu ei mahdu. Ruotsin ja Norjan parhailla naalialueilla eivät kelkat ja mönkijät pörrää yhtä vapaasti kuin Suomessa. Raatokärpäset seurana Ruotsin pohjoisimmilla tuntureilla naali on edelleen niin harvinainen, etten uskonut silmiäni, kun näin teltan oviaukosta talvipukuisen naalin. Seuraavana päivänä löysin muutaman sadan metrin päästä kuolleen ja loppuunkalutun poron. Kolmipäiväinen lumimyräkkä esti uudet havainnot, ja sen jälkeen minun täytyi suksia kauas ihmisten ilmoille. Kuukautta myöhemmin marssin jalkamiehenä samoille kulmille. Tiesin sopulija myyrätilanteen huonoksi ja naalit nälkäisiksi. Reppu painoi kuin syntisäkki, silhaukku, joka ei tullut sopulin kurkusta. Se soi kimakampana ja jotenkin miellyttävämmin kuin ketun räyh täisyt. Jossain muualla olisin pitänyt haukkujaa koirana, mutta arvasin aiheuttajaksi naalin. Hetken päästä haukku vaihtui rääkäisyihin. Vasta myöhemmin ymmärsin, että noin paljon ääntä lähtee vain kokonaisesta naaliperheestä. Olisin voinut etsiä asutun naalinpesän. Tyhjät pesäluolat Seuraavana kesänä seisoinkin naalin pesäkummulla – Suomessa Utsjoella. Silmiin sattui karun hiekkaharjanteen laella törröttävä vehreä heinätupas, jota vuosikymmenten aikana varttuneet naalipoikueet olivat lannoittaneet. Luolastoon johti parikymmentä käytävää, joista muutamat olivat niin ahtaita, ettei tavallinen kettu mahtuisi sisälle ilman laajennustöitä. Pesäpaikassa oli vain yksi vika: naalit eivät olleet asuttaneet sitä pariin vuosikymmeneen. Viimeinen naali sai Suomessa poikasia 1996. Tosin naapurimaiden naalien ei tarvitsisi pitkää matkaa jolkutella Utsjoen tai Enontekiön vanhoille pesäluolille. Pesäkummulla pohdin pohjolan naalien alamäkeä. Reilu sata vuotta sitten ne olivat erittäin runsaita ja vaeltelivat talvisaikaan satoja kilometrejä tuntureilta etelään. Ensimmäisen romahduksen aiheutti liikametsästys, sillä naalin talviturkki oli arvostettu ja arvokas. 1970-luvun tienoilla Fennoskandian tuntureilla sinnitteli pieni mutta vakaa naalikanta. Ketun tunturivalloitus johti kannan nujertumiseen vajaa kaksi vuosikymmentä myöhemmin. Pohjoismainen ongelma Muualla pohjoisnapaa kiertävällä tundravyöhykkeellä naalit voivat kohtuullisen hyvin. Miksi kettu hävittää naalin Pohjoismaissa mutta ei Venäjällä eikä Kanadassa? Skandinavian arktinen vyöhyke on kapea ja rikkonainen, leveimmillään vain muutamia kymmeniä kilometrejä. Vaikka kettu ei selviä samoista pakkasista tai lumimyrskyjen aiheut tamista nälkäviikoista kuin naali, ne vyöryvät tuntureille hyvinä jyrsijävuosina. Lisäksi ihmisen aktiilä retkeilyvarusteiden ja kameroitten lisäksi rahtasin koirille tarkoitettuja kuivattuja lihakimpaleita. Tiettyjen erityistoimien vuoksi jalanjälkeni ja vaatteeni tuoksuivat lumoavan ihanilta, ei ehkä ihmisten, mutta muiden elävien mielestä. Niistä pienimpinä raatokärpäset pyörivät ympärilläni aamusta iltaan. Etsin teltansijan läheltä poron jäännöksiä. Naalit pyrkivät alussa piileksimään, mutta huomasivat valokuvamallin palkkionsa makoisiksi. Naalin nähden en koskaan kohottautunut takajalkojen varaan niille vastenmieliseksi ihmispölkyksi. Kun erosimme, kumpikin osapuoli oli varmasti tyytyväinen. Tunturijängällä katsoin naalia viimeisen kerran silmästä silmään. Toivoin tulevaisuudessa kohtaavani jonkun sen sukulaisista Suomen maaperällä. MAKASIINI • 2036_.indd 57 6.9.2013 16.33
• LOIMULOHI KRUUNAA PÄIVÄN Loimulohi maistuu foliossa kypsennettyjen perunoiden ja remoulade-kastikkeen kera. TAPIONPÖYDÄLTÄ MAKASIINI • 2029_.indd 58 6.9.2013 16.35
• M erilohi (Salmo salar ) on vaelluskala, joka elää meressä, mutta kutee mereen laskevissa joissa. Sen alkuperäinen levinneisyysalue on Pohjois-Atlantin ja Itämeren viileissä vesissä ja niihin virtaavissa joissa. Suomessa lohi on alun perin lisääntynyt yli 20:ssä Itämereen laskevassa joessa, mutta nykyään alkuperäinen luonnonvaraisesti lisääntyvä kanta on jäljellä vain kahdessa joessa. Suurin osa Itämeressä tavattavista lohista on istutuksista peräisin. Lohen lisääntymisja elinmahdollisuuksia heikentävät muun muassa jokien patoaminen ja koskien perkaaminen, liikakalastus ja vedenlaadun huononeminen. Tärkeimmät lohijoet ovat Lapissa sijaitsevat Tornioja Teno-joki. Lohi on Lapin maakuntakala. Lohen nousu kutujokiin alkaa kevättulvan aikaan ja jatkuu kesäkuun lopulle. Loppukesän lohet viettävät joessa. Kutu tapahtuu virtapaikkojen mataliin sorapohjiin syys-lokakuussa. Yleensä koiraat ovat kudulle palatessaan 5–10 vuoden ikäisiä ja painavat 2–20 kiloa. Naaraslohet tulevat sukukypsiksi kasvettuaan meressä 2–5 vuotta. Vain muutama prosentti lohista selviää takaisin mereen ja toiselle kudulle, kolmannen kerran kutee vain muutama promille. Jokiin rakennetut lohipadot ovat ikivanhoja pyyntivälineitä. Vanhin asiakirjatieto lohipadosta on vuodelta 1347 Kokemäenjoelta. Nykyään rysät ja ajoverkot ovat ammattikalastajien tärkeimmät lohipyydykset. Vapaa-ajankalastajat pyytävät lohia merialueella vetouistelemalla. Pääosa lohisaaliista on 2–3 vuoden ikäisiä ja saaliskalojen keskipaino on noin 6–7 kiloa. Suomen myydyin kala Norjasta Lohi on ollut pohjoisilla alueilla paitsi arvostettu ruokakala myös tärkeä TEKSTI JA KUVAUSJÄRJESTELYT MARJA HARTOLA KUVAT MARIA GRÖNROOS Pohjoisessa lohi on ollut arvostettu ruokakala mutta myös tärkeä kauppatavara. Avotulella kypsyvä loimulohi vaatii jatkuvaa vahtimista, ettei kala pääse palamaan. LOIMULOHI , KG LOHTA KOKONAISENA TAI FILEENÄ RKL KARKEAA SUOLAA KILOA KOHDEN Tee reiät lehtipuiseen lautaan ja kiinnitä lohi?lee siihen puutapein nahkapuoli lautaa vasten. Ripottele ?leiden päälle karkeaa suolaa. Tee hyvä tuli, polta vain lehtipuita. Aseta laudat pystyyn 20–30 sentin päähän liekeistä. Käännä välillä lautoja. Kypsyminen kestää noin 40 minuuttia. FOLIOPERUNAT Valitse samankokoisia perunoita. Pese perunat, mutta älä kuori niitä. Kääri ne folioon ja laita tulen reunoille kypsymään samanaikaisesti kalan kanssa. Kypsentämisen nopeuttamiseksi perunat voi esikeittää vedessä. REMOULADEKASTIKE MAJONEESIN PERUSOHJE KELTUAINEN , TL SUOLAA TL SOKERIA TL SINAPPIA RKL VIINIETIKKAA VALKOPIPPURIA , DL ÖLJYÄ Sekoita keltuainen ja mausteet kulhossa. Lisää öljy koko ajan hyvin vatkaten ensin tipoittain, sitten nauhana. Jos seos juoksettuu, ota uusi keltuainen ja lisää seos siihen. Maista ja lisää tarvittaessa mausteita. ANNOS MAJONEESIA VALKOSIPULIN KYNSI RKL SIPULIA TAI HILLOSIPULIA RKL SUOLAKURKKUA TAI PIKKELSIÄ RKL KAPRIKSIA SINAPPIA, ANJOVISLIENTÄ TILLIÄ, RUOHOSIPULIA, PERSILJAA VALKOPIPPURIA Remouladekastike on ranskalainen kastikeklassikko, jota syödään varsinkin kylmän kalan kansa. Siitä on monia versioita, mutta perusaineksina ovat majoneesi, suolakurkku ja kapris. Muita aineksia voi lisätä sen mukaan, mitä keittiöstä löytyy. kauppatavara ja veronmaksuväline. Kuninkailla ja piispoillakin oli omat lohipatonsa ja he kävivät kauppaa lohilla. Pohjanlahden lohijoet Ruotsin ja Suomen puolella olivat niin kalarikkaita, että lohi oli jokapäiväistä särvintä köyhänkin ruokapöydässä. Kerrotaan renkien vaatineen kontrahtiinsa, että heidän ei tarvitse syödä lohta enempää kuin kaksi kertaa viikossa. Lohta myös viljellään. Norjassa lohen kasvatus merivesissä alkoi jo 1960-luvulla. Noin kolmannes viljellystä lohesta tulee yhä Norjasta ja se on nykyisin Suomen eniten myydyin kala. Lohen lihan rasvapitoisuus on korkea, 10–18 prosenttia. Sen ansiosta lohen d-vitamiinipitoisuus on suuri ja se onkin tärkeä kalaöljyn lähde. Lohi soveltuu hyvin graavattavaksi, suolattavaksi, savustettavaksi, keitettäväksi tai paistettavaksi. MAKASIINI • 2029_.indd 59 6.9.2013 16.35
• LUKIJAKYSELY MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron mielenkiintoisin artikkeli? Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten? Kerro myös, mitä mieltä olit lehden mukana tulleesta puukauppaliitteestä. Oliko siinä sinulle hyödyllistä tietoa? Lähetä vastauksesi postikortilla osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Voit vastata kyselyyn myös Metsälehden verkkosivuilla osoitteessa www.metsalehti.? . Linkki kyselyyn löytyy etusivun oikean laidan vihreästä Metsälehti-osiosta. Klikkaa lausetta Vastaa kyselyyn. Kaikki 7. lokakuuta mennessä vastanneet osallistuvat arvontaan, jossa voi voittaa kätevän pikkurepun. Tarvittaessa repun saa taiteltua pieneen pussiin. Arvomme kolme palkintoa. MISTÄ PIDIT? Reppu mahtuu vaikka taskuun. VIIME NUMEROSSA kiinnostavinta luettavaa oli metsänhoitojuttu ”18 kysymystä kuusen varhaishoidosta”. Palkinnoksi arvotut puukot olemme lähettäneet Tarja Pentille Jämijärvelle ja Tapio Rintaselle Virolahdelle. METSÄNHOITO Lehtipuita kasvaa usein kuusentaimien lähietäisyydellä. Ne hidastavat kuusten kasvua kilpailemalla samoista ravinteista ja vedestä. Pituuseron kasvaessa lehtipuut varjostavat kuusentaimikkoa, lähellä kasvavat lehtipuut voivat aiheuttaa myös mekaanisia vaurioita. Lehtipuusto, esimerkiksi hieskoivikko tai lepikko, voi olla myös niin tiheää, että kuusentaimien kasvu hidastuu tai loppuu kokonaan. Lisäksi lehtipuusto on usein vesasyntyistä ja siten huonolaatuista tai muuten vähäarvoista, joten sen varaan ei uuden metsän kehitystä kannata jättää. Vaikuttaako maanmuokkaustapa varhaishoidon tarpeeseen ja ajankohtaan? Muokkaustavalla on suuri merkitys lehtipuuston kehittymisen kannalta. Ainoa oikea kuusen uudistusalan muokkausmenetelmä on laikkumätästys kivennäismailla ja ojitusmätästys mailla, jossa vesitalous pitää saada kuntoon. Laikutuksen ja äestyksen jäljiltä syntyy paljon kasvualustoja vähäarvoiselle lehtipuulle, kuten lepille ja hieskoivuille. Voiko kuusentaimikkoon jättää koivuntaimia? Varhaisperkausvaiheessa jätetään 10–15 prosentin lehtipuusekoitus taimikkoa täydentämään. Istutustaimia on varhaisperkausvaiheessa jäljellä keskimäärin 1 600–1 700 kappaletta hehtaarilla, luontaisilla havuja lehtipuilla tiheys täydennetään noin 2000 taimeen hehtaarilla. Voivatko säästettävät koivut olla kuusentaimia pidempiä? Aukkopaikassa voivat, mutta istutettujen puiden lähellä koivujen pitää olla kuusentaimia selvästi lyhempiä. Aukkopaikkoihin voidaan jättää koivuryhmiä kasvamaan. Jos alueelle on syntynyt tasaisesti hyvälaatuisia rauduskoivuja, taimikkoa voidaan yrittää kasvattaa kaksijaksoisena. Se on kuitenkin haasteellinen tehtävä. Mitä haittaa siitä on, jos metriseen kuusentaimikkoon jätetään 2–3-metrisiä koivuntaimia? Myöhemmässä kehitysvaiheessa havuja lehtipuiden kasvuvauhti tasoittuu, silloin Yhdestä asiasta ei metsänomistajan kannata tinkiä. Se on kuusentaimikon varhaishoito, neuvoo metsä palveluyritys UPM Silvestan toimitusjohtaja Jukka Koivumäki. TEKSTI HANNU JAUHIAINEN KUVAT MIKKO RIIKILÄ Kuusen taimikon varhaishoito pitää tehdä silloin, kun lehtipuusto on kasvanut kuusentaimikkoa pidemmäksi. KYSYMYSTÄ KUUSEN VARHAIS H OIDOSTA Kaipaako kuusentaimikko hoitoa ensimmäisten vuosien aikana? Onko esimerkiksi heinistä haittaa? Hyvä maanmuokkaus – laikkutai ojitusmätästys – vähentää heinien taimikolle aiheuttamaa haittaa. Heinäyksen tarve on tarkastettava tapauskohtaisesti. Millaisissa kohteissa heinäys on tarpeen? Heinäystä tarvitaan peltojen metsityksessä ja rehevillä kohteilla, missä on paljon pintakasvillisuutta. Esimerkiksi horsmat ja vadelmat voivat haitata kuusentaimien kasvua. Heinäys sopii myös maanomistajan omatoimiseksi työksi. Milloin on syytä mennä ensimmäisen kerran raivaussahan tai vesurin kanssa kuusentaimikkoon? Siinä vaiheessa, kun lehtipuiden latvat nousevat selvästi istutetun puuston yläpuolelle. Kuusentaimikko on tuolloin yleensä 5–6-vuotias ja noin metrin mittainen. Varhaishoidon ajoitus on tarkka, sillä vuodenkin myöhästyminen saattaa aiheuttaa taimikossa suuria kasvutappioita Miksi varhaishoitoa tarvitaan? Eikö normaali taimikonhoito riitä? Kuusentaimia nopeakasvuisempi lehtipuusto saattaa vallata uudistusalan nopeasti. MAKASIINI • MAKASIINI • MAKASIINI • VARHAIS H OIDOSTA METSÄLEHDEN juhlavuoden kesäkilpailun aiheena on polttopuu. Lähetä meille polttopuuaiheinen kuva, uusi tai vanha, ja siihen liittyvä noin puolen liuskan mittainen teksti. Kuva voi kertoa vaikka kesän polttopuu-urakasta, tavallista hienommasta pinosta tai puun polton tunnelmasta. Parhaat kuvat ja tarinat julkaisemme lokakuun Metsälehti Makasiinissa. Julkaistuista kuvista lähetämme muistoksi pienen hopeisen kuksan. Kaikkien vastanneiden kesken arvomme kymmenen kirjapalkintoa. Voit lähettää kuvan ja tekstin sähköpostilla osoitteeseen makasiini@metsalehti. ? tai postitse osoitteeseen Kesäkilpailu, Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 , 00100 Helsinki. Kilpailu päättyy 30. syyskuuta. VIELÄ EHTII OSALLISTUA KESÄKILPAILUUN MAKASIINI • 2058_.indd 60 6.9.2013 16.36
• Koneyrittäjät ja Finnmetko Oy järjestää neljännen RATKAISEVAT TEKIJÄT seminaarin. RATKAISEVAT TEKIJÄT koostuu kolmesta toimiala seminaarista; energia, maarakennus ja puunkorjuu. BIOENERGIA-NYT! -näyttelyLahti-Halli ja sen piha-alue on näyttelytilaa. RATKAISEVAT TEKIJ T BIOENERGIA-NYT! & www.bioenergianyt.fi, www.koneyrittajat.fi ratkaisevat91x62_sanomalehti.indd 1 22.5.2013 8.36 TAPAHTUMIA APURAHOJA TUTKIMUSAPURAHA Jouko Tuovolan Säätiö ilmoittaa haettavaksi vuonna 2013 myönnettävän tutkimusapurahan, jonka suuruus on enintään 8 000 euroa. Jouko Tuovolan Säätiö harjoittaa metsätaloutta ja metsäntutkimuksen edistämistä omistamillaan tiloilla. Apuraha myönnetään metsäntutkimukseen kohdistuvaa opinnäytetyötä varten. Vapaamuotoiset hakemukset mahdollisine liitteineen pyydetään toimittamaan 15.10.2013 mennessä osoitteella Jouko Tuovola Säätiö, Rutavantie 51, 32610 HUITTINEN. Lisätietoja: Jorma Vähä-Heikkilä p. 02 7651403 tai 0400 539684 TEIN VUONNA taimikonhoidon kohteessa, joka oli istutettu vuonna 1994. Harvensin taimikon tiheyteen 2 500 tainta hehtaarilla. Toisessa kohteessa tein nuoren metsän kunnostuksen vuonna 2008 tiheyteen 1800 tainta hehtaarilla. Molemmat kohteet ovat viljavalla lehtomaisella kankaalla. Mainituista kohteista sain kemeran pinta-alatuet aikanaan. Syksyllä 2012 teetin molemmissa kohteissa ensiharvennukset. Poistuma oli noin 30–35 kuutiota energiapuuta hehtaarilla. Poistumassa oli osa kuitupuukokoista puuta, joka meni energiapuuksi. Hakkuun jälkeen pystyyn jäävän puuston tiheys on 800–1000 runkoa hehtaarilla. Oletin, että saan nyt kemeran energiapuutuen, koska mainittua tukea en ollut aikaisemmin kohteista saanut. Metsäkeskuksesta minulle kerrottiin, että energiapuutukea ei voida maksaa kohteista, joista olen aikaisemmin saanut pinta-alatuet. Energiapuutuen saadakseni minun olisi pitänyt vuonna 2002 jättää taimikonhoito tekemättä ja suorittaa taimikon kunnostus (tai nuoren metsän harvennus) myöhemmin ja samalla kertaa ottaa talteen energiapuu. Tässä tapauksessa olisin saanut pinta-alatuen ja energiapuutuen. Toinen vaihtoehto molempien tukien saamiseksi olisi kai ollut se, että en olisi aikaisemmin hakenut ja saanut pinta-ala tukia, vaan olisin nyt vuonna 2012 hakenut molempia tukia. Toisaalta oikeus ja kohtuus toteutuisi siinäkin tapauksessa, että pinta-alatuki ja energiapuutuki maksettaisiin samasta kohteesta eri aikoina. Uskon, että monelle muullekin aktiiviselle metsänomistajalle on käynyt samanlainen virhearviointi, kun metsänomistajia ei ole riittävässä määrin informoitu näistä kemeratukien kiemuroista. ESKO AIRAKSINEN HAUKIVUORI Kemeran kiemuroita METSÄLEHTI Makasiinissa oli heinäkuussa kirjoitus, jossa kutsuttiin mäntyä metsän kuninkaaksi, koivua morsiameksi ja kuusta isoäidiksi. Minun mielestäni koivu on metsän äiti. Olin juhannuksen aikaan töissä harvahkossa männikössä, jossa oli reilunkokoisia koivuja. Oli erittäin tuhnakka helle, tuulta ei yhtään. Sammal oli niin kuivaa, että jalan alla rusahti ja askelista jäi jälki. Kun tuli eväitten aika, menin koivun varjoon ja huomasin, että ilma oli paljon kosteamman tuntuista hengittää. Mietin, että kyllä koivu on metsän äiti. Suosittelisin, että männiköihinkin jätettäisiin niitä aina muutama. REINO PURANEN METSURI PIEKSÄMÄKI Koivu on metsän äiti O ltiin kuljettu kankaalla jytkypetäjikössä, asteltu alamaita koivikon valossa ja vaellettu varjoisan kuusikon läpi. Nyt seistiin kallion laella. Oli sopiva hetki kysyä: ”Sinä kun olet touhunnut ikäsi puiden kanssa, niin kuinka luonnehtisit mäntyä, kuusta ja koivua? Millaisia hahmoja ne sinusta ovat?” Puualan mies mietti. Hän oikein istahti alas ja katseli kaukaisuuteen. Sitten vastaus oli valmis. ”Mänty on metsän kuningas. Kuusi on lättähattu, jätkä. Koivu on morsian.” A ina kun kuljen metsässä, muistelen puualan miehen vastausta ja mietin, pitääkö määritelmä paikkansa. Männystä ja koivusta olen enimmäkseen samaa mieltä. Kuusen kohdalla epäröin. Kyllä, kuusi puskee ja puikkelehtii jätkän lailla, ottaa aina oman paikkansa. Mutta yhtä lailla sen olemuksessa on vanhaaemäntää, lempeää isoäitiä. Miesväki menee ja tulee, täditkin hosuvat asioillaan, mutta isoäiti on aina läsnä, ihan niin kuin kuusi. Ja ihan niin kuin isoäidin esiliinan helmat ulottuvat lattiaan, on kuusikin maasta asti yhtä ja samaa havuoksien hellyyttä – ainakin avoimella paikalla kasvanut emäkuusi. Syvänvihreät, maataviistävät oksat oikein kutsuvat syliinsä. Kun siihen syliin käy ja katsoo ylös, huomaa että samanlaisia oksia jatkuu taivaaseen asti – niin kuin uuttera hullu olisi porannut rungon täyteen reikiä ja työntänyt jokaiseen heinäseipään. Tekee mieli kiivetä. Se on helppoa. Kuin tikapuita pitkin menisi. Maassa voi tuntua, että kuusella on hiukan köyhät ympyrät ja että tässä se vain seistä pönöttää, mutta oksistossa tajuaa puun laajan vaikutuspiirin. Isoäitikin on aina kotona, mutta näkee silti kirkolle asti ja tietää mitä pojat siellä tekevät. Kaikki muu muuttuu, isoäiti pysyy. Kunnes yhtenä kauniina kesäpäivänä hän on poissa. Hautajaisvieraiden tummaa joukkoa ympäröi tumma kuusiaita. Yksi pikkulapsista erkanee porukasta ja kulkee kuusiaidan äärelle. Hän on huomannut synkällä havuoksalla kirkkaankeltaisen perhosen. KUNINGAS, ISOÄITI JA MORSIAN Kirjailija Petri Tammisen ja valokuvaaja Esko Keski-Vähälän yhteistyönä syntyivät muotokuvat kolmesta pääpuulajista. TEKSTI PETRI TAMMINEN KUVAT ESKO KESKI VÄHÄLÄ Kuin tikapuita pitkin menisi. METSÄN PUUT MAKASIINI • MAKASIINI • w w w .fo re st al .fi Tule löytämään oma metsäluontosi Fiskars Nature -messuille la–su .– . . klo – Vanha Veitsitehdas, pääsymaksu Lukijoilta Tietoa metsästä. www.metsakustannus.? MAKASIINI • 2059_.indd 61 6.9.2013 16.37
• KRYPTO Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka IBAN-tilinumero BIC-koodi MAKASIINI • 2056_.indd 62 6.9.2013 16.38
• Soidinkuja 4 Tunnus 5011305,Info:00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden / 2013 alkaen (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 110 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 121 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 61 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 68 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 61 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 68 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10%. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 31549840. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteenmuutos / 2013 – / 201 Metsäkustannus maksaa postimaksun Pohjoinen Rautatiekatu 21 Tunnus 5011305 Info: 00003 VASTAUSLÄHETYS + Lehden saajan osoite Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot SUKUNIMI ETUNIMI SUKUNIMI ETUNIMI LÄHIOSOITE LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PÄIVÄYS ALLEKIRJOITUS PUHELIN ASIAKASNUMERONI LEHDEN OSOITELIPUKKEESTA VUOTTA 18.9. Matti Haapala, ylimetsänhoitaja, Forssa (metsäretkellä) 22.9. Kauko Nevanperä, Metsänhoitoyhdistys Pudasjärven eläkkeellä oleva toiminnanjohtaja, Pudasjärvi (perhepiirissä) VUOTTA 28.9. Seija Honkanen, metsänhoitaja, Vihti (juhlii perheen parissa) 29.9. Eero Kytölä, metsänhoitaja, Helsinki (matkoilla) VUOTTA 21.9. Esa Nurminen, Metsänhoitoyhdistys Lounametsän metsuri, Lieto 27.9. Pertti Kaipainen, Metsänhoitoyhdistys Keski-Savon metsuri, Joroinen VUOTTA 29.9. Mikko Tyni, Metsänhoitoyhdistys Taivalkosken valtuuston jäsen, Taivalkoski MERKKIPÄIVIÄ Tämän Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 26.9. osoitteessa Metsälehti, 890, 00101 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 6”. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Palkinnot Makasiiniristikosta 5 on arvottu seuraaville kolmelle: Ritva Koivunen, Lappi, Heleena Laakso, Helsinki ja Juhani Uppala, Vantaa. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. MAKASIINIKRYPTO Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio on muistanut ansioituneita metsäosaajia. Tapion kultaisen metsämerkin saivat Metsälehden päätoimittaja Eliisa Kallioniemi sekä Tapion pitkäaikainen toimihenkilö Jouko Kostamo. Tapion hopeinen ansiomerkki myönnettiin Metsälehden toimittajille Hannu Jauhiaiselle ja Mikko Riikilälle, Savon ammattija aikuisopiston lehtori Risto Mykkäselle sekä Taaleritehtaan metsäsijoituksista vastaavalle johtajalle Jyrki Ketolalle. Mykkänen ja Ketola ovat Metsälehden avustajia. Metsätyömerkin Tapio on myöntänyt Salaojatyö E. Suominen & Kumpp. Ay:lle. Tapio myöntää ansiomerkkejä metsätaloutta edistävästä ja kehittävästä ansiokkaasta työstä. Tapio palkitsi metsäosaajia Makasiiniristikko , oikea ratkaisu 2056_.indd 63 6.9.2013 16.38
• TEKSTI SEPPO VUOKKO KUVA JORMA PEIPONEN KEHRÄÄJÄT ovat suurikokoisia, pääasiassa yöllä liikkuvia perhosia. Ne ovat saaneet nimensä touk kien kyvystä erittää kestävää rihmaa, josta ne kutovat kotelokopan kotelonsa suojaksi. Tunnetuin kehrääjä on tietenkin kotieläimeksi valjastettu silkkiperhonen. Useat kehrääjätoukat ovat karvaisia ukonkoiria. Tiedä sitten, onko kyseessä pakanuuden aikainen kunnioittava nimitys, vai vasta kristinuskon aikana syntynyt nimittely, jonka tarkoituksena on ollut halventaa entistä jumalaa. Karvat ovat toukkien puolustuskeino. Tammikehrääjän toukalla on kahdenlaisia karvoja. Pitkät karvat ovat tavallisia, mutta lyhyet ja jäykät karvat ovat onttoja ja niiden sisällä on myrkkyä. Kun toukan karva tunkeutuu ihoon, myrkky aiheuttaa kiusallisen, pitkään jatkuvan tulehduksen ja kutinan. Myös heinähukan, isosiilikkään, tammi-, mäntyja koivukehrääjän toukilla on myrkkykarvoja. Kehrääjätoukkia ei siis pidä mennä varomattomasti koskettelemaan. Pedotkin jättävät suuret ja näkyvät kehrääjätoukat rauhaan. Poikkeuksena on käki, joka on suorastaan erikoistunut syömään karvaisia ukonkoiria. Kun kehrääjäntoukka on täysikasvuinen ja alkaa kutoa kotelokoppaa, karvat irtoavat ja tarttuvat kotelokopan ulkoseinään. Näin kotelokopasta muodostuu myrkkypanssari, joka torjuu pedot jo ennen kuin ne ehtivät edes koskettamaan itse koteloa. Ukonkoiran karvat TEKSTI JA KUVA ARI KOMULAINEN NIITTYLAHTELAINEN Reijo Väisänen on intohimoinen puolukankerääjä. Tälle syksylle Väisäsen tavoitteena oli saada kokoon talven aikana perheessä tarvittava marjamäärä 350 litraa. Kolmen päivän urakointi Lieksan marjametsissä riitti tavoitteen saavuttamiseen. Tällaisen määrän puhdistus vie aikaa. Väisänen on kuitenkin keksinyt, että lehtipuhallin on suuren marjamäärän esipuhdistukseen oiva kapine. Marjat kannattaa puhaltaa heti keräämisen jälkeen, jolloin ne eivät ole ehtineet kuljetusastioissa kostua ja roskat irtoavat helpommin. Työskentelyyn tarvitaan kaksi: toinen kaataa sangolla marjaa riittävän isoon astiaan ja toinen käyttää puhallinta sopivalla teholla ja etäisyydellä. Tämä löytyy nopeasti kokeilemalla, jolloin marjaa ei lennä ilmavirran mukana juurikaan astian ulkopuolelle. Kun sangollinen on laskettu, kannattaa puhaltimella vielä puhaltaa suoraan marjojen sekaan. Samalla toinen hämmentää marjoja ja noukkii pois ne roskat, jotka eivät lähde ilmavirran mukana. Näin käsittelee muutamassa minuutissa suurenkin marjasaaliin. Puhaltimella puhtaaksi Tammikehrääjän toukan myrkkykarvat ovat lyhyitä, mutta pitkistäkin karvoista on hyötyä: kosteus tiivistyy pisaroiksi niihin eikä toukan iho kastu. Reijo Väisänen (oikealla) ja Ari Komulainen puhdistavat puolukoita keräystauolla Lieksan Honkavaaralla. Täysin roskatonta marjaa puhaltamalla ei saa, mutta mehumarjaksi riittävän puhdasta. PILKKEITÄ MAKASIINI • 2060_.indd 64 6.9.2013 16.38
• ENSI NUMEROSSA TEEMA TEKISITKÖ TIEN? Metsätie vie mutta myös tuo rahaa. SEURAAVA METSÄLEHTI MAKASIINI ILMESTYY . LOKAKUUTA. Seuraava Metsälehti ilmestyy 26. syyskuuta. © VE IK KO VA SA M A /W W W .L EU KU .F I MAKASIINI • 2057_.indd 65 6.9.2013 16.39
• TUOTE & TEKIJÄ TEKSTI HANNA LEHTO ISOKOSKI KUVAT SATUMAARI VENTELÄ ”PUUSEPPÄNÄ haluan luoda kestävää kauneutta, jonka perustana on materiaali. Huonekalun muoto ei saa syödä puun näyttävyyttä, vaan sen täytyy tuoda se esille. Käytän paljon kierrätysmateriaaleja kuten vanhoja ovia ja seinäpaneeleja, ja joskus yhdistän niitä moderneihin. Joissakin huonekaluissani sisäpuoli on värillistä vaneria ja ulkopuoli harmaata lautaa. Kun näen vaikkapa vanhan lankun tai oven, syntyy idea, mitä siitä saisi. Alkaa hauska luomisprosessi, jonka takia haluan tehdä juuri tätä työtä. KOULUTUKSELTANI olen luokanopettaja, mutta puutyöt ovat aina olleet harrastukseni ja intohimoni. Niinpä perustin oman yrityksen viime syksynä. Sen nimi Lösung on saksaa ja tarkoittaa ratkaisua. Olen asunut ja opiskellut Saksassa, mutta rakkaus järviluontoon veti takaisin Itä-Suomeen. Nyt asun Savonlinnassa. Vanhasta materiaalista syntyvien uniikkikappaleiden lisäksi minulla on kaksi omaa mallistoa. Teen myös tilaustöitä. Puuta hankin monesta paikasta. Jonkin verran olen sahauttanut itse, mutta osa varastostani on erään lopettaneen yrityksen peruja. Vanhaa löytää, kun pitää silmänsä auki. Joka kerta kun ajan maaseudulla, etsin pellon pientareilta romahtamaisillaan olevia latoja. Niitä olen ostanut ja purkanut, jotta saan harmaata lautaa. MINUA kiehtoo kovasti sellainen, että en valmistaisi pelkästään yhtä tuotetta vaan suurempia esteettisiä kokonaisuuksia. Kesäksi suunnittelin ja toteutin savonlinnalaisen lettukahvilan, Kalliolinnan, sisutuksen. Teemana oli kierrätys. Tein esimerkiksi vanhan aitan lattialankuista sohvaryhmän, ja kalusteet olivat myös myynnissä. Tällä hetkellä suurin kysymys on ehkä se, miten saan tuotteeni markkinoitua ja myytyä oikeille ihmisille. Heidät pitää tavoittaa, ja siinä on tekemistä.” Pölläsen huonekaluja löytyy verkosta osoitteesta www.losung.?. VANHAA JA UUTTA Mikko Juhana Pöllänen etsii sään ahavoittamia latoja ja muuttaa ne huonekaluiksi. Mikko Juhana Pöllänen asentaa alumiinijalkoja Kubikhyllymoduuliin verstaallaan Savonlinnan Kerimäellä. Kuvan yöpöytä (alla) ja hyllymoduli ovat osa Lösung Kubik -sarjaa. MAKASIINI • MAKASIINI • 2052_.indd 66 6.9.2013 16.40
• www.metsalehti.?/media Meille Metsälehti on ollut ja on tärkeä media, mitä sitä kiertelemään. Sillä on lukijat, jotka arvostavat laatua, ja siksi Metsälehti sopii täydellisesti sahojemme pro?iliin. Määräpaikalla on menty, ja niin mennään jatkossakin. Kun haluat iskeä täsmällisesti, myydä metsänomistajille ja metsäammattilaisille, jotka arvostavat laatua, soita Jarmolle Metsälehteen, 09 315 49 847. Saat erinomaista palvelua ja tehokkaan median käyttöösi. Tuomas Kuivamäki tuotespesialisti, moottorisahat, Husqvarna Meillä on aina takasivu, koska etusivua ei saa. ” Hyödynnä Metsälehden lyömättömät huomioarvot, keskimäärin 75 %. Katso hintaa! Katso hintaa! Näyttävästi koko sivu alle 4 000 eurolla! Toimi heti. 2051_.indd 67 5.9.2013 15.57
• HUIPPUUUTUUS! HUSQVARNA 543 XP ® Kevyt ja tehokas uutuus niin ensiharvennukseen ja energiapuusavottaan kuin suurta tehoa vaativaan karsintaan. 43,1 cm³, 2,2 kW, 4,5 kg. 585 € Husqvarnalle mikään ei ole täysin mahdotonta tai edes vaikeaa. Olemme auttaneet ihmisiä kesyttämään luontoa jo yli 50 vuoden ajan tarjoamalla innovatiivista tekniikkaa ja älykkäitä ratkaisuja. Hyvä esimerkki on uusi 543XP Husqvarnan täyskymppi metsänhoitoon. husqvarna.fi Copyright © 2013 Husqvarna AB (publ). Kaikki oikeudet pidätetään. Täyskymppi metsänhoitoon. 2049_.indd 68 5.9.2013 15.58