• M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 6/2 01 8 27. SYYSKUUTA • NUMERO 6/2018 • 10 € • WWW.METSALEHTI.FI Metso-ohjelmaa on toteutettu jo 10 vuotta • Huomioi katkonta harvennuksella PUUKAUPPA KOKO MAAN PUUNOSTAJAT VAIKUTTAJA JUHA MÄNTYLÄ OSTAA ENITEN PUUTA PUUKAUPASTA 11 KYSYMYSTÄ Kari Lappalaisen korjuukoneet tekevät pitkää päivää PUUKAUPPA METSÄNOMISTAJA HAUSSA TOTUTTUA PAREMPI TUOTTO Nyt riittää töitä TE EM A : PU U KA U PP A 6078_.indd 1 26.9.2018 11.01
• PUUKAUPAN ENNAKKORAHOITUS JOPA 80 % Suunnitteletko asunnon, traktorin tai uuden metsätilan ostoa? Helpota isompien hankintojen rahoittamista sähköisen puukaupan ennakkorahoituksella. Saat jopa 80 prosenttia puukaupparahoista tilillesi kolmen pankkipäivän sisällä puukaupan teosta. Rahat puukaupasta voit saada tilillesi nopeimmillaan jopa päivässä. Ota yhteyttä metsäasiantuntijaasi ja kysy lisää Puukaupan ennakkorahoituspalvelusta. Rahoitusehdot näet verkkosivuillamme www.metsaforest.com/ennakkorahoitus. Puukaupan ennakkorahoituspalvelun ovat rakentaneet Metsä Group ja OP Yrityspankki Oyj. 6079_.indd 2 26.9.2018 11.03
• Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. METSÄ NYT Kävin syyskuun puolivälissä Varjakan saarella Oulunsalossa. Suojeltu saari on täynnä läpitunkematonta puustoa, harvinaista ja omalaatuista metsää! Koska valo ei pääse oksiston läpi maahan asti, ei kasvustoa puiden alla juuri ole. Tunnelma metsässä oli kuin olisi ollut elokuvassa. KUVA: JANNE KORKKO 6148_.indd 3 21.9.2018 15.22
• SISÄLLYS METSÄLEHTI MAKASIINI s. 20 s. 40 Ajassa 5 PÄÄKIRJOITUS: Hyvin menee 6 METSÄNOMISTAJA: Timo Huhtala tuunaa metsätiloja 12 UUTISET: Metso-ohjelmalle 10 vuotta täyteen 13 METSÄTYYPPI: Miten kirjanpainajien kesä sujui, Heli Viiri? 14 Kaatolupien haku tarkemmaksi 16 MARKKINAT: Paljon mittoja, enemmän tukkia 17 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Hyvä hinta innosti kaupoille 18 Hyvästä tilasta kova hinta 19 VERKOSTA: Luolamiehet ongelmana Teema: Puukauppa 20 Mitä näistä puista tehdään? 28 Puukauppa huippulukemissa 31 Puunostajat 2018 38 RAHAPUU: Metsätuhoja vähätellään Oma metsä 40 11 kysymystä puukaupasta 43 PIKATESTI: Puhelimessa raivuulla 44 TIE METSÄNOMISTAJAKSI: Hoitotöitä tekemään 47 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Ihmisluonnon mukaista hakkuuta NRO 6 27.9.2018 JY RI KE RO N EN VA LT TE RI SK YT TÄ 4 MAKASIINI 6 • 2018 4 MAKASIINI 6 • 2018 6149_.indd 4 21.9.2018 15.32
• KUN KUUNTELEE puhetta luonnon köyhtymisestä tai tekee havaintoja teiden varsien avohakkuualoista, on vaikea sanoa, missä tilassa metsät oikein ovat. Kuinka monimuotoisuuden käy, kun hakkuut lisääntyvät? Onneksi meillä on valtakunnan metsien inventointi. Määrävälein se kertoo lahjomattomasti tarkkoja lukuja. Ensi kuussa kuullaan taas uutta tietoa siitä, kuinka paljon metsät ovat kasvaneet ja paljonko niistä voidaan kestävästi hakata puuta. Inventointitietojen perusteella voi tehdä päätelmiä monesta muustakin asiasta, myös metsäluonnon tilasta. Luonnonvarakeskuksessa ja Suomen ympäristökeskuksessa on meneillään tutkimus, jossa selvitetään, miten metsien käsittelyssä 1990-luvulla tehdyt muutokset ovat vaikuttaneet luontoon. Jo alustavista tuloksista paljastuu mielenkiintoisia tietoja. Esimerkiksi järeiden haapojen määrä on muutamassa vuosikymmenessä kuusinkertaistunut talousmetsissä. Muutoksella on merkitystä, sillä haapaa kutsutaan luonnon monimuotoisuuden kannalta Suomen tärkeimmäksi puuksi. Äskettäin kuolleen eli kovan lahopuun määrä on Etelä-Suomessa yli kolminkertaistunut 1990-luvulta. Sen sijaan pidempään lahonnutta eli pehmeää lahopuuta kertyy talousmetsiin hitaasti. Sitä on hehtaarilla nyt noin neljä kuutiometriä, mikä on kuitenkin 1,2 kuutiometriä enemmän kuin muutama vuosikymmen sitten. Samaan aikaan, kun talousmetsissä on lisätty luonnonhoitoa, metsiä on myös suojeltu. Suojellun metsämaan ala on 1970-luvun lopun jälkeen viisinkertaistunut. Aina voi tehdä asioita paremmin, mutta välillä voi olla hetken tyytyväinen. Metsäluonnon hyväksi on tehty paljon, ja työ tuottaa tulosta. Parhaillaan suunnitellaan säästöpuuryhmiä ja arvokkaiden luontokohteiden rajauksia sadoilla leimikoilla. Meneillään on ennätysmäinen puukauppasyksy. Tästä puukauppanumerosta löydät taas kaikki Suomen puunostajat ja hyvät vinkit puukaupan tekoon. Toimittaja Liina Kjellbergin artikkelista selviää, mihin erään pohjoiskarjalaisen leimikon puut päätyivät. HYVIN MENEE ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Pääkirjoitus s. 40 s.64 48 PERINTÖMETSÄ: Metsälahja yhteisesti vai erikseen? 50 KYSY POIS: Paljonko puut kasvoivat? 52 KOEAJOSSA: Toyota RAV4 Hybrid 54 Vaatimaton kasvukesä 56 VAIKUTTAJA: Juha Mäntylä ostaa eniten puuta Luonnosta 63 PAKINA: Taatanalliset säkeet 64 LUHTA: Maailman nopein metsästäjä 68 TAPION PÖYTÄ: Sydämelle sopivaa superruokaa 70 Makasiinikrypto 72 PILKKEET: Turvana miljardit itiöt 74 TUOTE & TEKIJÄ: Mitä tahansa puusta M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 6/2 01 8 27. SYYSKUUTA • NUMERO 6/2018 • 10 € • WWW.METSALEHTI.FI Metso-ohjelmaa on toteutettu jo 10 vuotta • Huomioi katkonta harvennuksella PUUKAUPPA KOKO MAAN PUUNOSTAJAT VAIKUTTAJA JUHA MÄNTYLÄ OSTAA ENITEN PUUTA PUUKAUPASTA 11 KYSYMYSTÄ Kari Lappalaisen korjuukoneet tekevät pitkää päivää PUUKAUPPA METSÄNOMISTAJA HAUSSA TOTUTTUA PAREMPI TUOTTO Nyt riittää töitä TE EM A : PU U KA U PP A 6078_.indd 1 20.9.2018 16.44 Tämän numeron kannen kuvasi Jyri Keronen JO RM A LU H TA 5 MAKASIINI 6 • 2018 6149_.indd 5 21.9.2018 15.32
• METSÄNOMISTAJA TILOJEN TUUNAAJA Äänekoskelainen Timo Huhtala on ostanut ja myynyt viimeisen neljäntoista vuoden aikana toistakymmentä metsätilaa. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN 6 MAKASIINI 6 • 2018 6 MAKASIINI 6 • 2018 6085_.indd 6 21.9.2018 15.24
• Metsätilamarkkinoiden ylikuumentuminen on saanut Huhtalan lykkäämään tilaostoja tulevaisuuteen. ”Jos yleinen korkotaso nousee, uskon, että metsätilojen hinnoissa nähdään vielä korjausliikkeitä alaspäin.” 7 MAKASIINI 6 • 2018 6085_.indd 7 21.9.2018 15.24
• ”Metsä on työskentely-ympäristönä mukava. Töihin on aina mukava lähteä, ja työn tulokset ovat yleensä nopeammin nähtävissä kuin opetustyössä.” palveluyritystään, joka työllistää tällä hetkellä kolme ulkopuolista työntekijää. ”Nyt olen koulusta virkavapaalla ja keskityn täysillä yrityksen pyörittämiseen. Perinteisten metsänhoitotöiden lisäksi teemme paljon esimerkiksi pihapuun kaatoja.” Näyttää selvältä, ettei mies enää palaa koulumaailmaan. ”Metsä on työskentely-ympäristönä mukava. Töihin on aina mukava lähteä, ja työn tulokset ovat yleensä nopeammin nähtävissä kuin opetustyössä”, Huhtala muotoilee. Tavoitteena 10–20 prosentin tuotto Ensimmäisen kerran Huhtalasta tuli metsänomistaja vuonna 2004, kun hän hankki Pieksämäeltä seitsemän hehtaarin suuruisen metsätilan. Tila oli lähes kauttaaltaan päätehakkuumetsää, joten Huhtala uudisti metsät välittömästi. Hakkuutuloja 18 000 euroa maksaneelta tilalta kertyi 28 000 euroa. Kahden vuoden kuluttua hän myi taimikkotilan uudelle omistajalle. ”Laskin, että sijoitetulle pääomalle kertyi kaksinumeroinen tuottoprosentti”, Huhtala ynnäilee. Neljäntoista vuoden aikana Huhtala on ennättänyt omistamaan toistakymmentä metsätilaa, yhteispinta-alaltaan reilusti päälle sadan hehtaarin. Jokaisen tilan hän on myös myynyt eteenpäin. Tällä hetkellä miehellä on omistuksessaan vain seitsemän hehtaarin palsta Pihtiputaalla, joka sekin on myynnissä. ”Viimeisen neljän vuoden aikana olen ostanut metsää 80 etsänomistajien haastatteluissa toistuvat lähes aina samat asiat. Metsätalous nähdään pitkäjänteisenä toimintana, ja metsäpinta-alaa pyritään kasvattamaan tilaostoin sopivan tilaisuuden tullen. Äänekoskelainen Timo Huhtala, 47, tekee tässä suhteessa poikkeuksen. Pitkäjänteistä metsänomistamista ja Huhtalaa ei saa sovitettua samaan juttuun mitenkään. ”Minulla ei ole nyt kuin seitsemän hehtaaria metsää omistuksessani, mutta jos tällainen erilainen näkökulma kelpaa, niin tervetuloa haastattelemaan”, Huhtala toteaa puhelimessa. Totta kai kiinnostaa. ”Ostan, hakkaan, hoidan ja myyn” Huhtalan toimien vauhdikkuus alkaa paljastua, kun astelemme miehen kanssa uudehkon metsäautotien varressa varttuvan nelimetrisen kuusitaimikon reunaan. ”Tämän taimikon olen istuttanut metsäpalveluyrittäjänä tilan entiselle omistajalle, mutta raivannut pari vuotta sitten itse metsänomistajana. Myös tien olen teetättänyt omistusaikanani. Nyt tilalla on kuitenkin jo uusi omistaja”, Huhtala kertoo. Äänekosken Ruotinkylällä sijaitseva parinkymmenen hehtaarin metsätila ehti olla Huhtalan omistuksessa vain kaksi vuotta. ”Tämä on ollut toimintamallini. Ostan tilan, teen puukaupat päätehakkuista ja harvennuksista, hoidan taimikot ja uudistamistyöt, laitan tiet sekä ojat kuntoon ja sen jälkeen myyn tilan.” Metsätilojen tuunaus on ollut lähes parikymmentä vuotta alakoulun luokanopettajana toimineelle Huhtalalle sivutoimi ja tapa hankkia lisätuloja. Samaan aikaan hän on kehittänyt vuodesta 2007 toiminutta metsäTämän taimikon Timo Huhtala on istuttanut metsäpalveluyrittäjänä ja hoitanut metsänomistajana, mutta nyt tilalla on jo uusi omistaja maaliskuussa tehtyjen tilakauppojen seurauksena. Äänekoski Lounametsä Haapajärvi Ranua Joensuu 8 MAKASIINI 6 • 2018 6085_.indd 8 21.9.2018 15.24
• hehtaaria ja myynyt 70 hehtaaria.” Siihen, miksi metsänhoitotyöt itse hallitseva mies on päätynyt myymään ostamansa tilat, löytyy puhtaasti taloudelliset perusteet. ”Olen asettanut sijoitetulle pääomalle 10–20 prosentin tuottotavoitteen. Metsätaloutta harjoittamalla voi päästä pitkässä juoksussa vain noin viiteen prosenttiin, vaikka tekisi itse kaikki hoitotyöt. Metsätilojen kysyntä on ollut nyt niin kovaa, että myyminen on ollut taloudellisesti järkevin vaihtoehto.” Hinnat karanneet käsistä Tähän saakka Huhtalan hankkimat metsätilat ovat olleet pienehköjä, pinta-alaltaan 7–20 hehtaaria. ”Siihen on ollut kaksi syytä. Ensiksi, pääomia ei ole ollut käytössä kovin paljoa. Toiseksi, en ole halunnut ottaa kohtuuttoman suuria taloudellisia riskejä.” Tiloja Huhtala on ostanut sekä suoraan yksityisiltä että julkisten tarjouskilpailujen kautta. Kun sopiva tila tulee myyntiin, hän tutustuu siihen perusteellisesti. Puustotietojen tarkistus relaskoopin ja mauserin kanssa mitaten ovat ensimmäisiä asioita palstalla. ”Tarkkojen puustotietojen avulla pääsee kiinni keskimääräiseen kuutiohintaan. Jos kuutiohinta jää Keski-Suomen kasvatusmetsissä kolmeenkymmeneen euroon tai alle, niin tarjouksen tekemistä kannattaa harkita.” Tilojen ostossa tarvittavat metsänarviointitaidot Huhtala on opetellut itse. Alan tutkintoa miehellä ei ole, mutta hän on suorittanut aikuisiällä muutamia metsurikursseja. Parin viime vuoden aikana metsätilamarkkinat ovat kuumentuneet Huhtalan mukaan ”Tuntuu, että tilojen ostajilta ovat menneet tunteet ja järki sekaisin.” Timo Huhtala ei epäröi tarttua raivaussahan kahvoihin. Hän on hoitanut kaikkien hankkimiensa tilojen taimikot hyvään kasvukuntoon. Mies tekee taimikonhoitotöitä myös metsäpalveluyrittäjänä. 9 MAKASIINI 6 • 2018 6085_.indd 9 21.9.2018 15.24
• niin rajusti, ettei uusien tilojen hankinta ole ollut järkevää. ”Tuntuu, että tilojen ostajilta ovat menneet tunteet ja järki sekaisin. Tiloista maksetaan kymmeniä prosentteja yli käyvän arvon. Se tarkoittaa, että tuotto-odotukset siirtyvät kauas tulevaisuuteen, vaikka puun hinta onkin noussut.” Esimerkkinä hän heittää Pihtiputaalla myynnissä olleen metsätilan. ”Käypä arvo tilalle oli 54 000 euroa. Minä tarjosin 57 000 euroa, mutta olin tarjouskilpailussa sijalla neljätoista.” Viesti välittäjältä on kilpailutuksen jälkeen ollut viime aikoina aina sama: tila on myyty bruttohinnalla tai kalliimmalla. ”Nämä kokemukset ovat saaneet ajattelemaan, että nyt ei ole järkevää laittaa rahoja kiinni metsätiloihin. Olen myös kääntänyt katseen pohjoisemmas, kuten Kainuuseen, mutta niin on tehnyt moni muukin.” Jos sopivia tiloja osuu kohdalle, aikoo Huhtala ostaa tilat perustamansa osakeyhtiön nimiin. ”Olen kokenut, että esimerkiksi metsävähennysten käyttäminen aiheuttaa vain ylimääräistä työtä. Osakeyhtiö ei saa myöskään kemeratukia, mutta verotuksellisesti ja hallinnollisesti uskon osakeyhtiön olevan hyvä ratkaisu.” Ostajia läheltä ja kaukaa Aiemmin Timo Huhtala hoiti metsätilojen myynnin itse, mutta viimeisimmissä kaupoissa hän on turvautunut välittäjän apuun. ”Metsätilat.fi on osoittautunut hyväksi myyntikanavaksi, sillä tarjouksia on tullut paljon, ja myyntihinnat kohonneet hyTimo Huhtala satsaa tarvittaessa ostamiensa metsätilojen infraan. Yhteistyössä naapurien kanssa Äänekosken Ruotinkylällä sijaitsevalle palstalle syntyi kevytrakenteinen metsäautotie. 10 MAKASIINI 6 • 2018 6085_.indd 10 21.9.2018 15.24
• viksi. Yllättäen talvi on ollut hyvä aika myydä, sillä tarjontaa on silloin vähän.” Ostajia tiloille on löytynyt niin naapurikiinteistöiltä kuin ulkomailta. Yhden Huhtalan tilan on ostanut arabialainen henkilö. Myös metsäyhtiöiltä on tullut tarjouksia. ”Esimerkiksi Tornator tarjosi eräästä tilastani reilusti päälle käyvän arvon.” Huhtalan mukaan metsätilamarkkinat ovat muuttuneet siten, että isoillakin tiloilla keskimääräiset hehtaarihinnat ovat nousseet pienempien tasolle. Mukana kilpailussa ovat nyt myös sijoitusrahastot. ”Sitä en käsitä, miten sijoitusrahastot voivat luvata sijoitetulle pääomalle viiden prosentin tuoton, jos tiloista maksetaan 20 prosenttia yli käyvän arvon. Mutta ehkä heillä on parempaa tietoa tulevaisuudesta tai puun kysynnästä ja hinnoista Suomessa.” Pääomalle tuottoa osakemarkkinoilta Huhtala ymmärtää, että jotkut voivat nähdä metsätilojen ostamisen ja myynnin jonkinlaisena keinotteluna. Kaverit ovat joskus puolileikillään nimittäneet miestä kulassiksi, entisaikojen salakuljettajaksi ja kauppamieheksi. ”Teen tätä työtä avoimin kortein ja rehellisesti. Hoidan aina uudistamistyöt ja metsänhoitotyöt parhaan osaamiseni mukaan. Varaudun siihen, että tila voi olla minulla vuosikymmenenkin.” Suomalaisittain poikkeuksellisen avoimesti yrittämisestä ja rahasta puhuvaa miestä on helppo uskoa. Ilman kovaa työtä eivät tulot metsätilakaupoissakaan synny. Jokaisen myydyn tilan takana on lukematon määrä työtunteja ja paljon hikipisaroita. ”Uudet omistajat ovat olleet hankintoihin tyytyväisiä. Hyvin hoidetut nuoret metsät soveltuvat monen metsänomistajan pitkäjänteisiin tavoitteisiin hyvin.” Entä miten Huhtalalle kävi tämän Ruotinkylän palstan kanssa? ”Kuluja kahdesta palstasta koostuneesta tilasta tuli tientekoineen, metsänhoitotöineen ja varainsiirtoveroineen 86 000 euroa. Puukaupoista ja palstojen myynnistä kertyi tuloa yhteensä 130 000 euroa, eli pääsin tuottotavoitteeseeni.” Pääomalle Huhtala on hakenut tuottoa metsän sijaan osakemarkkinoilta. ”Seuraan osakkeiden P/E-lukua, ja pyrin hankkimaan osakkeita, jotka ovat edullisia suhteessa firman tulokseen.” Huhtala rinnastaa myös metsätilat tavallaan osakkeisiin. ”Silloin kannattaa myydä, kun hinnat ovat huipussaan. Kuvittelisin, että korkojen nousu rauhoittaa jossain vaiheessa myös metsätilamarkkinoita.”n Metsäpalveluyrittäjällä täytyy olla monenlaista kalustoa mukana. Tänään Huhtala suuntaa iltapäiväksi pihapuun kaatoon. Risut kulkevat pois tontilta peräkärryssä. www.metsään.fi 11 MAKASIINI 6 • 2018 6085_.indd 11 21.9.2018 15.24
• TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVA ANTTI J. LEINONEN ETELÄ-SUOMEN metsien monimuotoisuusohjelma Metso on tullut kymmenen vuoden ikään. Elinkaarta sillä on jäljellä vuoteen 2025 saakka, mutta jonkinlainen suojeluohjelma jatkunee sen jälkeenkin. Metso-ohjelman tavoitteet ovat, että vuoteen 2025 mennessä on suojeltu pysyvästi 96 000 metsähehtaaria ja talousmetsien luontokohteita on kymmenvuotisen ympäristötuen tai tuetun luonnonhoidon piirissä 82 000 hehtaaria. Nyt ollaan uralla, jossa pysyvä suojelu näyttää pääsevän tavoitteeseen ja määräaikainen suojelu ja luonnonhoitohankkeet vähän jätättävät. Ohjelman vaikuttavuudesta laaditaan parhaillaan väliarviointia. Metsälehden saamien tietojen mukaan luvassa on muutosehdotuksia. Jotakin aivan uutta Metso perustettiin ristiriitoja ruokkineen Natura-suojeluohjelman jälkitunnelmissa. Etelä-Suomen metsien suojelutilanne oli heikko ja vaikea, sillä suojelullisesti arvokkaat kohteet olivat siellä täällä yksityisillä mailla, eikä Naturan vastakkainasettelua haluttu uudestaan. Metso oli jotain uutta. VapaaAJASSA Vapaaehtoisuus piristi suojelua Monimuotoisuusohjelma Metson ensimmäiset 10 vuotta ovat olleet menestystarina, mutta metsäluontoa ei ole vieläkään pelastettu. Jouni Mähönen teki puolentoista hehtaarin palstasta pysyvän Metso-suojelukohteen. Ratkaisuissa painoi sekä rahallinen korvaus että luontoarvojen säilyttäminen. Kemeratuella (maaja metsätalousministeriö) Lähde: Maaja metsätalousministeriö, Ympäristöministeriö Metso-suojelu Luonnonsuojelulailla (ympäristöministeriö) Toteutunut 64 540 ha Toteutunut 42 720 ha vuosina 2008-2017 vielä puuttuu vielä puuttuu vuosina 2008-2017 31 460 ha 39 280 ha Tavoite 96 000 ha vuonna 2025 Tavoite 82 000 ha vuonna 2025 12 MAKASIINI 6 • 2018 12 MAKASIINI 6 • 2018 6151_.indd 12 21.9.2018 15.35
• Metsätyyppi 1 Miten kuuma ja kuiva kesä on tähän mennessä näkynyt kirjanpainajakannassa? Punkalaitumella Pirkanmaalla ylitettiin epidemiaraja jo toukokuussa. Muita epidemia-alueita on Kymenlaaksossa, Hämeessä, Etelä-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa. 2 Ovatko kirjanpainajat jo ehtineet tehdä sisarusjälkeläistön tai jopa toisen sukupolven? Feromoniseurannan saalismäärät ovat kasvaneet kesän aikana siihen malliin, että sisarusjälkeläistöjä on syntynyt laajalla alueella Etelä-Suomessa. Myös toinen sukupolvi on jo kuoriutunut eteläisimmässä Suomessa. Salpausselän eteläpuolella on kertynyt yli 1 600 d.d. eli astevuorokauden lämpösumma, toinen sukupolvi vaatii kuoriutuakseen 1 500 d.d. lämpösumman. Summaa kertyy niiltä päiviltä, jolloin vuorokauden keskilämpötila on +5 asteen yläpuolella. Summaan lasketaan kasvukauden aikana vuorokauden keskilämpötilan viiden asteen ylittävä osa. 3 Kuinka kauan kirjanpainajat voivat tämän syksyn aikana vielä lisääntyä? Koko ajan kertyy lisää lämpöMiten kirjanpainajien kesä sujui? Kirjanpainajien toinen sukupolvi on jo kuoriutunut etelässä, kertoo Heli Viiri Luonnonvarakeskuksesta. TEKSTI ANNE HELENIUS JO H A N N A KO KK O LA Kuka: Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Heli Viiri. Mitä: Tutkii muun muassa metsien hyönteistuhoja. Miksi: Luke tekee kirjanpainajaseurantaa Etelä-Suomessa 32 mittauspisteellä. summaa, joten toisen sukupolven kuoriutumisen raja siirtyy päivä päivältä pohjoisemmaksi. Kuinka pohjoiseen se ulottuu, jää nähtäväksi. On mahdollista, että vielä lokakuussa kirjanpainajat iskeytyvät uusiin puihin. 4 Miten metsänomistajien kannattaa nyt toimia? Jos omistaa varttunutta kuusimetsää Jyväskylän eteläpuolella, kannattaa seurata metsiköiden kuntoa lähietäisyydeltä vielä tänä syksynä ja ensi keväänä. Uudet kirjanpainajat jatkavat iskeytymisiä puihin. ehtoisuuteen perustuvaa suojeluohjelmaa ei ollut aiemmin kokeiltu samassa mitassa. Uutta oli myös kahden näkökulmiltaan toisenlaisen ministeriön, maaja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön, yhteistyö. ”Jos vapaaehtoisuuden sijasta olisi pakko, niin suojelukartta olisi toisennäköinen, mutta ei kuitenkaan merkittävästi”, neuvotteleva virkamies Ville Schildt maaja metsätalousministeriöstä uskoo. ”Vapaaehtoinen tie voi olla tehokkaampi kuin että läiskittäisiin alueita kartalle, yritettäisiin neuvotella ja jouduttaisiin hankaliin ja kärjistäviin lunastusprosesseihin.” Suojelusta ylija alitarjontaa Metso-kohteita tarjotaan eniten sieltä, missä suojelualueverkko on jo muutenkin kohtuullisen hyvä. Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa tarjontaa on enemmän kuin voidaan ottaa. Metsänomistaja Jouni Mähönen Iistä teki sopimuksen pysyvästä Metso-suojelusta pari vuotta sitten. Puolentoista hehtaarin palsta tuli isompien Metso-palstojen kylkeen, jolloin yhtenäiseksi suojelualueeksi tuli 7,5 hehtaaria. Palsta on järeää kuusikkoa koivusekapuustolla. Metsä ei ole täysin luonnontilaista, mutta ollut kuitenkin muutama kymmenen vuotta kirveenkoskemattomana. Tukkipuuston laatua alentaa, että pehmeän savimaan vuoksi rungoissa on tyvimutkaa. Mähönen on tyytyväinen pysyvästä suojelusta maksettuun kertakorvaukseen. Talousja kotitarvekäyttö ei ole enää mahdollista, mutta maan omistus säilyi, tosin enemmän muodollisena, sillä omistajan oikeus koskee enää lähinnä metsästystä. ”Tykkään liikkua luonnossa. Talous ja luontoarvojen säilyttäminen olivat tässä päätöksessä fifty-fifty.” Suojelukohteiden valinnassa on Ville Schildtin mukaan nostettu rimaa. ”Rahoitusta suunnataan sinne, missä hakkuut uhkaavat luontoarvoja.” Niinpä määräaikaisia tukisopimuksia ei ole enää uusittu kohteilla, jotka eivät tuo suojeluun oleellista lisäarvoa ja joilla ei ole välittömien hakkuiden uhkaa. Näitä ovat etenkin vähäpuustoiset suot. Aivan eteläisimmässä Suomessa tarjonta on niukkaa ja suojelukriteerit löysemmät. Sielläkään kaikki tarjottu ei silti kelpaa. Metso ei yksin riitä Ympäristöneuvos Päivi Gummerus-Rautiainen ympäristöministeriöstä on tyytyväinen Metson tuloksiin, mutta tietyin reunaehdoin. ”Metso yksinään ei riitä, sillä se on vain pieni osa metsiensuojelun kokonaisuutta. Uhanalaisuusseurannan mukaan oleellista muutosta parempaan ei ole vielä tapahtunut ja talousmetsissä pitää tehdä enemmän toimia, jotta monimuotoisuuden kato saadaan pysäytettyä.” Tarvittavat talousmetsien luonnonhoitotoimet ovat jo alalla tiedossa. Kyse on etenkin lahopuun lisäämisestä. Ympäristöministeriön strategioissa on linjattu, että Metso-ohjelmaa jatketaan ja mahdollisesti laajennetaan suoja kosteikkoluontoon. Vaikka Metson rahoitus on vaihdellut eri budjeteissa, niin rahoitus ei kuitenkaan ole katkennut. Metsoa arvostetaan sekä luontojärjestöjen, MTK:n että metsäteollisuuden suunnasta. Sinänsä määritelmä Etelä-Suomen metsien suojelusta on harhaanjohtaja, sillä Metso-kohteita on Lapin kolmiota myöten. 13 MAKASIINI 6 • 2018 13 MAKASIINI 6 • 2018 6151_.indd 13 21.9.2018 15.10
• Lyhyesti AJASSA VALTTERI SKYTTÄ HIRVIKANNAN säätelyjärjestelmä on saanut tänä vuonna metsänomistajilta kovaa kritiikkiä. Viime keväänä parranpärinää aiheutti metsänomistajien näkökannan jääminen paikoin huomiotta hirvikantatavoitteiden asettelussa. Nyt esimerkiksi Varsinais-Suomessa mietityttää hirvenkaatolupien johdonmukaisuus. ”Ihmetystä herättää se, että metsästäjät eivät huomioi Luonnonvarakeskuksen hirvikanta-arvioita ja verotussuosituksia, vaan tuntuvat päättävän hirvenkaatoluvista omin päin”, kertoo maanomistajia Varsinais-Suomen riistaneuvostossa edustava Ville Kalluinen. Esimerkiksi yhdellä Varsinais-Suomen hirvitalousalueista Luonnonvarakeskuksen verotussuositus ehdotti 20 prosentin lisäystä lupamääriin, mutta lopullinen kaatolupalisäys jäi kolmeen prosenttiin. ”Riistakeskus kertoi verotussuunnitteluprosessin yhteydessä, että enemmän lupia pitäisi hakea, jotta päästäisiin alueellisen riistaneuvoston määrittämään tiheystavoitteeseen. Lupia ei haluttu hakea enempää”, kertoo Varsinais-Suomen riistapäällikkö Mikko Toivola sähköpostitse. Lupahakua ja jahtia tarkemmaksi Suomen riistakeskuksessa on suunnitteilla hanke, jonka on tarkoitus parantaa hirvikannan säätelyjärjestelmää kahdella tavalla: hirvenpyyntilupien haun tulee vastata paremmin kannalle asetettua tavoitetta ja kaatolupia on syksyllä käytettävä niin, että hirvikannan verotussuunnitelma toteutuu. ”Osalla hirvitalousalueista homma toimii, eli riistanhoitoyhdistysten laatimat pyyntilupasuunnitelmat vastaavat riistaneuvoston asettamaa hirvikantatavoitetta. Osalla alueista lupasuunnittelu ei toteuta kantatavoitetta”, kertoo maaja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Janne Pitkänen. Luonnonvarakeskus tuotti viime syksyn jahtikauden aikana ensimmäistä kertaa metsästystä seuraavan reaaliaikaisen verotusennusteen, jonka on tarkoitus auttaa loppuvuoden kaatojen suuntauksessa. ”Syksyn aikaisessa metsästykHirvilupien haku tarkemmaksi Varsinais-Suomessa ihmetellään, miksi Luonnonvarakeskuksen suosituksesta poikettiin kaatolupien jaossa . Työja elinkeinoministeriön ammattibarometrin mukaan metsureita ja metsätyöntekijöitä on työnhakijoina yhtä paljon kuin tarjolla on avoimia työpaikkoja. Vain Keski-Suomessa metsureista on selvää ylitarjontaa. Työvoima on tasapainossa myös metsätalousteknikoilla, metsätalouden erityisasiantuntijoilla sekä paperija sahatyöntekijöillä. Pulaa ei ole myöskään metsätyökoneiden kuljettajista muualla kuin Pohjois-Karjalassa. Metsäalan työvoima on tasapainossa Hallitus esittää alle 18-vuotiaiden riistanhoitomaksun laskemista nykyisestä 39 eurosta 20 euroon. Tavoitteena on kustannuksia alentamalla kannustaa nuoria metsästysharrastuksen pariin. Alle 18-vuotiaita metsästäjiä arvioidaan olevan tällä hetkellä noin 8 600. ”Esitys on vahva viesti kaikille riistakentän toimijoille edistää nuorten osallistumista metsästysharrastukseen”, sanoo maaja metsätalousministeri Jari Leppä . Nuorille halvempi riistanhoitomaksu Yksityismetsien kannattavuus koheni selvästi viime vuonna. Luonnonvarakeskuksen mukaan yksityismetsätalouden liiketulos nousi 126 euroon hehtaarilta, eli lähes 17 prosenttia keskimääräistä suuremmaksi. Paras liiketulos oli Kanta-Hämeessä, 245 euroa hehtaarilta. Keskimäärin liiketulos Etelä-Suomessa oli 165 euroa hehtaarilta. Sen sijaan Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa tulos oli vain 49 euroa hehtaarilta. Metsätalouden tuotto kasvoi H A RR I H Ä M Ä LÄ IN EN ty, kun hirviä alkaa kerääntyä alueen taimikoihin talvilaitumille, ja metsävahinkoja syntyy. ”Metsästysajan pidentyminen tammikuun kahdelle ensimmäiselle viikolla on hyvä asia. Nyt kun saadaan vielä pankkilupia käyttöön, niin muuttohirvien tihentymiä onnistutaan toivottavasti verottamaan vielä alkuvuodesta.” sen ohjauksessa on tärkeä kehityksen mahdollisuus. Pankkilupia tulee pystyä irrottamaan metsävahingoista kärsiville alueille hirvitihentymien verotukseen”, Pitkänen sanoo. Riistaneuvostojen toimintaa muuttavaa hanketta ei Pitkäsen mukaan ole vireillä, mutta neuvostojen on määrä tarkastella edelleen vuosittain, onko hirvikannalle asetettu tavoitetaso saavutettu. Saaristohirvet sisämaan taimikoissa Varsinais-Suomessa niin hirvikantatavoitteet kuin tämän hetken hirvitiheydet ovat paikoin Suomen korkeimpia. Riistapäällikkö Toivolan mukaan alueella on aina ollut keskimäärin enemmän hirviä kuin muualla Suomessa muun muassa hirvikannan hyvän tuottavuuden takia. ”Saaristossa on paljon kitumaita ja metsätaloudelle vähämerkityksellistä alueita, ja saaristossa on aina haluttu pitää enemmän hirviä kuin muualla.” Ville Kalluisen mukaan ongelmana on, että hirvet liikkuvat saaristosta sisämaan metsiin talvehtimaan. Sisämaan hirvenkaatoluvat on usein jo käytetVarsinais-Suomessa pulmana on, että hirvet liikkuvat saarista sisämaahan talvehtimaan. 14 MAKASIINI 6 • 2018 14 MAKASIINI 6 • 2018 6155_.indd 14 21.9.2018 15.42
• Sanottua Puisten kerrosja rivitalojen määrä kasvaa voimakkaasti, ilmenee Rakennustutkimus RTS:n selvityksestä. Vuosina 2018–2020 aloitetaan kuntien mukaan 186 puukerrostalon rakentaminen. Määrä on kaksinkertainen tähän mennessä 2010-luvulla rakennettuihin verrattuna. Reippaimmin puukerrostaloja suunnitellaan Turkuun ja Helsinkiin, joihin on vireillä yhteensä 35 puukerrostalohanketta. Kaikkiaan puukerrostaloja kaavaillaan 73 kuntaan. Puukerrostaloja yhä enemmän TI IA M O N TO Metsätöitä tehtiin viime vuonna vähemmän kuin edellisvuonna. Luonnonvarakeskuksen mukaan taimikoita ja nuoria metsiä hoidettiin yhteensä 189 000 hehtaaria, mikä on viisituhatta hehtaaria vähemmän kuin vuonna 2016. Viljelyala laski 6 000 hehtaarilla 103 000 hehtaariin. Siitä 77 prosenttia istutettiin, loput kylvettiin. Hakkuuala nousi metsänkäyttöilmoitusten perusteella 688 000 hehtaariin, kasvua 35 000 hehtaaria. Metsätöissä notkahdus ”Vaikka kuitupuun hinta on Suomessa vihdoin ollut nousussa, sen hintakehitys on naapurimaihimme verrattuna ollut edelleen maltillista.” MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen, Metsänomistajat – Metsänhoitoyhdistysten asiakaslehti 2/2018. ”Uusien rahoitusmallien kehittäminen on välttämättömyys, sillä rahoitus on nykyisin sidottu vaalikausiin ja kulloiseenkin budjettiin.” Elinkeinoministeri Mika Lintilä liikenneverkon kunnostamisesta, Tie & Liikenne 4/2018. ”Mölkky-pelin osat ovat koivua. Tactic Games on Suomen suurin sahatun koivun käyttäjä.” Kuvateksti Kauppalehdessä 11.9. 0,70 Sahatavaran henkeä kohti laskettu kulutus nousi viime vuonna 0,70 kuutiometriin. Poikkeuksellinen heinäkuu KI M M O BR A N D T 500 1000 1500 2000 Puutavara-autot Metsätraktorit Hakkuukoneet Hakkuut työllistivät Hakkuiden korjuukalusto vuoden 2017 ja 2018 heinäkuussa. Kpl 2017 2018 Lähde: Luke, kuva Ponsse LIINA KJELLBERG METSISSÄMME kaadettiin heinäkuussa puuta 1 630 hakkuukoneen voimin. Metsätien varteen puita kuljetti 1 730 metsätraktoria ja tuotantolaitoksille 1 290 puutavara-autoa, selviää Luonnonvarakeskuksen tilastoista. Erikoiseksi tilanteen teki se, että samaan aikaan viime vuonna hakkuutyömailla työskenteli tuhat konetta vähemmän. Ero selittyy viime heinäkuun poikkeuksellisen suurella hakkuumäärällä. Teollisuuden käyttöön hakattiin 3,5 miljoonaa kuutiometriä puuta, mikä on enemmän kuin yhtenäkään heinäkuuna kymmeneen vuoteen. Viime vuoden heinäkuussa puuta hakattiin miljoona kuutiometriä vähemmän. ”Kesä on ollut metsäkoneyrittäjille hyvä. Töitä on riittänyt ja hakkuut ovat jatkuneet ilman suurempia seisokkeja. Tällä hetkellä kaikilla alueilla ei pystytä täysin edes vastaamaan kasvaneeseen kysyntään”, sanoo Koneyrittäjien liiton metsäasiantuntija Lauri Hyytiäinen. Hänen mukaansa osaavaa työvoimaa tarvittaisiin lisää, mutta alan kilpailukyky ei tahdo riittää. Vilkkainta hakkuutyömailla oli tänä vuonna maaliskuussa. Silloin puuta kaadettiin 2 120 hakkuukoneen voimin. 15 MAKASIINI 6 • 2018 15 MAKASIINI 6 • 2018 6155_.indd 15 21.9.2018 14.58
• Raakapuun kantohinnat viikolla 37 Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 64,07?? 67,34 ? 44,31 ? 18,19 ? 20,13?? 17,61 ? Uudistushakkuu 65,84?? 68,29 ? 45,68 ? 19,41 ? 21,25 ? 18,93 ? Harvennushakkuu 57,42 ? 58,05 ? 41,32 ? 17,43?? 17,11 ? 16,62 ? Ensiharvennus 14,04?? 13,60?? 14,01 ? Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 61,40?? 65,06?? 45,93 ? 17,78?? 19,83?? 17,19?? Uudistushakkuu 63,81?? 66,49 ? 48,21 ? 20,11?? 21,47?? 19,02 ? Harvennushakkuu 52,96?? 54,60??? 39,79 ? 16,62 ? 16,88?? 16,22?? Ensiharvennus 40,45?? 41,90??? 33,93?? 13,39 ? 12,56?? 13,68?? ???? nousussa? ??? laskussa * ei vertailutietoa Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 64,95?? 66,42 ? 50,54?? 18,88?? 20,94?? 17,57?? Uudistushakkuu 66,53?? 67,59 ? 52,53?? 21,11?? 23,43?? 19,10?? Harvennushakkuu 56,60?? 56,93?? 42,49?? 18,03?? 17,49?? 17,31?? Ensiharvennus 13,89?? 12,69?? 13,44?? Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 62,12?? 63,83?? 37,37?? 17,69?? 17,28?? Uudistushakkuu 64,31?? 64,85* 38,29* 19,49?? 18,85* Harvennushakkuu Ensiharvennus AJASSA Puumarkkinat MIKKO RIIKILÄ TUKIN katkonnan vaikutus puukauppatiliin on suurin kakkosharvennuksilla. Järeäpuustoisilla päätehakkuilla vaikutus jää sen sijaan pienemmäksi. Kakkosharvennus on kasvatushakkuu, joka tehdään yleensä 10–15 vuotta ensiharvennuksen jälkeen. Silloin puut ovat rinnan tasalta noin 20-senttisiä. Hakkuussa voi kertyä mäntyja kuusitukkia kohtalaisesti, jos käytettävissä on useita katkontapituuksia 31 desimetristä alkaen ja jos lyhyimpiä tukkeja saa tehdä tukin vähimmäislatvaläpimittaan. ”Tällöin rungosta voidaan tyvitukin lisäksi saada latvaosasta vielä toinen tukki”, metsäneuvoja Aarne Jalkanen Metsänhoitoyhdistys Päijänteestä kertoo. Vähiten tukkia kertyy, jos lyPaljon mittoja, enemmän tukkia Tarkka tukin katkonta voi varttuneen kasvatusmetsän harvennuksella tuoda puun myyjälle jopa kymmenen euroa lisää myyntituloa kuutiolta . hin sallittu tukin katkontapituus on 43 desimetriä. ”Jos rungossa on kahdeksan metriä läpimittansa ja laatunsa puolesta tukiksi kelpaavaa osaa, saadaan tyvestä tällöin vain yksi tukki, loppu menee kuitupuuksi”, Jalkanen havainnollistaa. Tukkisaanto supistuu entisestään, jos tyvitukin edellytetään olevan vähimmäismittoja pidempi. Tällöin yhden tukin puun vähimmäiskoko suurenee ja pelkkää kuitupuuta antavien runkojen osuus lisääntyy. Tonni pois tilistä Hakkuukertymän tukkiosuus ratkaisee myyjän tilin suuruuden, koska harvennuksella havutukin kantohinta on 50–54 euroa kuutiolta ja kuitupuun alle 20 euroa. Metsänhoitoyhdistys PäiSA M I KA RP PI N EN jänteen aineistojen mukaan tarkimmin tukit katkova ostaja saattaa saada hakkuukertymästä liki 50 prosenttia tukkia, kun rungon keskikoko on 0,2 kuutiometriä. Epäedullisimmin ehdoin tukin saanto jää alle 20 prosentin. Läpimitaltaan 19-senttinen, 14 metriä pitkä mänty on tilavuudeltaan Metsäneuvoja Aarne Jalkasen mukaan harvennusleimikoista tehtävien kauppojen kanssa kannattaa olla tarkkana. 16 MAKASIINI 6 • 2018 16 MAKASIINI 6 • 2018 6153_.indd 16 21.9.2018 15.01
• Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 63,54 ? 65,91?? 43,62 ? 17,79?? 20,11 ? 17,35?? Uudistushakkuu 65,73 ? 67,12?? 45,48 ? 20,34?? 21,93 ? 19,02?? Harvennushakkuu 55,74 ? 56,21 ? 37,69?? 16,99?? 16,32 ? 16,63 ? Ensiharvennus 13,19 ? 12,60?? 13,39?? Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 59,22?? 62,04?? 43,71?? 17,03?? 17,85?? 16,86?? Uudistushakkuu 62,61?? 64,25?? 46,79?? 19,27?? 19,59?? 18,75?? Harvennushakkuu 50,43?? 51,35?? 38,69?? 16,48?? 16,44?? 16,22?? Ensiharvennus 42,00?? 32,64?? 13,18?? 12,34?? 14,46?? Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 57,21?? 58,61?? 17,85?? 20,41?? 17,01?? Uudistushakkuu 59,98 ?? 60,81?? 20,93?? 21,47?? 19,53?? Harvennushakkuu 49,41?? 49,25?? 15,87?? 18,07?? 15,02?? Ensiharvennus 13,26 ?? 6,77 ?? 12,17* Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 52,74* 50,57* 17,38* 16,28* Uudistushakkuu 54,40* 51,76* 19,47* 18,21* Harvennushakkuu 49,08* 45,31* 15,53* 14,85* Ensiharvennus Lisää hintatietoja osoitteesta www.metsalehti.fi Kuukauden puukauppa Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2018 2017 1–2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,5 1,0 1,5 2,0 2,50 PUUKAUPPATILASTOSSA esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Tiedot kerätään viikoittain. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. LEIMIKKO RUNKOHINNALLA Hakkuukertymä, m3 Yksikköhinta, €/m3 Myyntitulo,€ Mänty kokorunko 185 60 11 100 Kuusi kokorunko 491 60 29 460 Koivutukki 32 50 1 600 Koivukuitu 76 21 1 596 Yhteensä 784 43 756 MIKKO RIIKILÄ SISÄSUOMALAINEN metsänomistaja tapasi metsänhoitoyhdistyksen neuvojan alkukesästä. Kuultuaan kuinka puun hinta on kohonnut, hän päätyi itsekin myyntilaidalle. Leimikkoon rajattiin kolme kesäkorjuukelpoista päätehakkuukuviota. Näistä yksi oli puolukkatyypin kituliasta kuusikkoa, jossa puut olivat melko pieniä. Leimaussuunnitelman mukaan puuta kertyisi 770 kuutiota, ihan mukava leimikko siis. Yhdistys sai valtakirjan leimikon myymiseen. Tarjouksia tuli neljä: kaksi isoilta metsäyhtiöiltä, yksi sahafirmalta ja yksi yksityiseltä puunhankintayrittäjältä. Sahayhtiö ja yksityinen puunhankkija tarjosivat sekä männylle että kuuselle runkohintaa. Se tarkoittaa, että kaikelle hakkuussa kertyvälle mäntyja kuusiainespuulle maksetaan sama kuutiohinta. Näin tukin katkonta ei ratkaise puukauppatuloa. Ostajaksi valikoitui sahayhtiö. Metsäyhtiö tarjosi kuusitukista peräti 70 euroa kuutiolta, mutta kuivakan kankaan pienirunkoisessa näreikössä tukkisaannon arveltiin jäävän vähäiseksi. Kauppa tehtiin kesäkuussa ja puut korjattiin elo-syyskuun vaihteessa. Hakkuukertymä Hyvä hinta innosti kaupoille 0,2 kuutiometriä, siis 200 litraa. ”Harvennukselta korjatun männyn runkohinta voi vaihdella jopa kymmenen euroa kuutiolta, kun verrataan puun myyjälle parhaiden ja epäedullisimpien katkontojen vaikutusta”, Jalkanen toteaa. Kakkosharvennuksesta saadaan 80–100 kuutiometriä puuta hehtaarilla. Huono katkonta leikkaa myyjän tilistä äärimmillään tuhat euroa hehtaarilla. Hyvän ostajan löytäminen vaikeata Yllä olevan ääriesimerkin huono katkoja oli iso metsäyhtiö, parhaat mitat tarjosi saha. Mutta näin yksinkertaista parhaan ostajan löytäminen ei silti ole. ”Kaikki sahat eivät tällä hetkellä katko runkoja niin, että tukkia kertyisi mahdollisimman paljon. Toisaalta myös isoilta metsäyhtiöiltä saattaa tulla myyjälle suotuisia tarjouksia”, Jalkanen toteaa. Käytettyjen tukin mittojen lisäksi laatuvaatimukset vaikuttavat saantoon. Tosin ostajat voivat päätyä hyvin erilaiseen tukkikertymään paperilla samanlaisillakin laatuvaatimuksilla. ”Yhtiöt, joilla on huonolaatuisen sahatavaran jatkojalostusta, tulkitsevat laatuvaateita todennäköisesti väljimmin.” kohosi viitisenkymmentä kuutiota leimausarvioista. Runkojen keskijäreys osoittautui 160 litraa leimauksessa arvioitua pienemmäksi, joten runkohinta tuotti korkeamman myyntitulon kuin hyväkään tukin hinta olisi antanut. Kaikkiaan puunmyyntituloja kertyi vajaat 44 000 euroa. Puutavaralaji m3 17 MAKASIINI 6 • 2018 17 MAKASIINI 6 • 2018 6153_.indd 17 21.9.2018 15.12
• Markkinat AJASSA MIKKO HÄYRYNEN KOUVOLASSA myytiin kesänkorvalla harvinaisen puustoinen metsätila. Metsämaata tilalla oli 80 hehtaaria, lisäksi kuusi hehtaaria voimalinjaa, teitä ja vesiuomia. Myyntiesitteen mukaan hehtaaripuusto oli keskimäärin 220 kuutiota, mikä on kaksinkertaisesti maakunnan myyntikohteiden keskitasoon verrattuna. Varttuneita kasvatusmetsiä oli peräti 69 hehtaaria ja tukkiprosentti oli 29. Taimikoita oli 2,5 ja heti uudistettavia kuvioiHyvästä tilasta kova hinta Runsaspuustoisesta tilasta maksettiin huomattavasti pyydettyä enemmän. Metsätila Kouvolassa Plussat: + hyvät maapohjat ja kasvut + hyvät sekametsät + paljon hakkuumahdollisuuksia Miinukset: – puutteellinen tiestö – tilaa halkova vesiuoma – kasvatusmänniköiden ylitiheys ta 7,5 hehtaaria. Maapohjat olivat lähes kokonaan lehtomaisia tai tuoreita kankaita. Maalaji oli hienojakoista ja hitaasti vettä läpäisevää, mikä näkyi soistuneisuutena. Kiireesti harventamaan Metsätilojen hintaseurantaa ylläpitävä Hannu Liljeroos teki tilalla maastoarvioinnin ja totesi, että myyntiesitteen tiedot vastasivat hyvin hänen arvioitaan. ”Kasvatettavat kuviot olivat hyvälaatuisia ja hyväkasvuisia, havupuuvaltaisia sekametsiä. Männiköissä oli jonkin verran ylitiheyden aiheuttamaa riukuuntumista.” Vanhoissa, noin 90 vuoden ikäisissä kuusikoissa puuta oli 300–400 kuutiota hehtaarilla. Valtapituus oli paikoin 28 metriä. Kasvatusmetsien puumäärät olivat keskimäärin noin 225 kuutiota. Ne olivat monin paikoin ylitiheitä ja kiireesti harvennettavia. ”Tällaisissa tiheissä, järeissä metsissä kuutiomäärät helposti aliarvioidaan.” Tilalla oli metsätie, mutta varsin kapea ja ilman kunnollisia kääntöpaikkoja. Tilaa koko matkaltaan halkova vesiuoma jakoi tilan ikävästi kahteen osaan. Uoman toiselta puolelta puiden ulosotto on ongelmallista, koska tiet ovat kaukana. Kaksi vanhaa puusiltaa olivat huonossa kunnossa. Arvo riippuu laskentatavasta Tila-arviossa summa-arvomenetelmän mukainen eli kuvioittain yhteenlaskettu hinta oli 565 067 euroa. Myyjän hintapyyntö oli 540 000 euroa. Tilan osti metsärahasto 663 880 eurolla – metsämaan hehtaarista maksettiin noin 8 300 euroa. Summa-arvomenetelmän hintaan suhteutettu hintakerroin oli 1,17. ”Se on paljon, kun ottaa vertailuun mukaan Kymenlaaksossa tänä vuonna toteutuneet 25 kauppaa. Keskimääräinen hintakerroin on tällä hetkellä maakunnassa 1,01”, Liljeroos toteaa. Tarjouskilpailun voittanut rahasto laskee metsätilan arvon toisella tavalla, tuottoarvomenetelmällä. Siinä tulevaisuuden tuottoja muutetaan tämän päivän rahaksi jollakin korkokannalla. ”Hyvällä kohteella, jossa on paljon sekä kuutiokasvua että arvokasvua, tuottoon perustuva arvon laskenta antaa aivan toisentasoisen hinnan kuin perinteinen summa-arvolaskelma.” METSÄTILAKAUPAT TAMMI–ELOKUUSSA 2018 Maakunta kaupan myyty myyty taimikot hakkuupuusto hintakpl kpl ha % kypsät % m3/ha tukki-% e/ha e/m3 kerroin Varsinais-Suomi 19 17 321 35 20 102 44 5 393 53 1,08 Satakunta 25 20 552 32 7 114 27 4 677 41 1,01 Häme-Uusimaa 33 25 520 33 19 122 41 5 778 47 1,10 Etelä-Karjala 42 24 545 33 11 112 38 4 696 42 0,97 Kymenlaakso 41 25 602 30 7 107 30 4 246 40 1,01 Pirkanmaa 62 45 1 268 23 16 121 38 4 718 39 1,02 Etelä-Savo 73 53 1 593 33 10 109 35 4 367 40 0,93 Eja K-Pohjanmaa 155 94 2 542 30 10 88 22 2 499 28 0,88 Keski-Suomi 76 67 2 060 35 11 98 33 3 781 39 0,90 Pohjois-Savo 73 44 1 607 26 12 104 27 3 359 32 0,84 Pohjois-Karjala 98 64 2 117 27 12 120 29 3 658 32 0,89 Kainuu 51 33 1 457 27 8 73 20 1 518 21 0,85 Pohjois-Pohjanmaa 162 103 3 868 25 11 84 19 1 947 23 0,93 Lappi 63 43 3 378 21 10 61 15 1 033 17 0,88 Koko maa 973 657 2 2430 lisäys elokuussa 162 71 2 189 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Varsinais-Suomessa ja Häme-Uusimaalla hehtaarihinnat ovat yli viiden tuhannen euron ja hintakertoimet korkealla. Maakunnissa on myyty järeäpuustoisia tiloja, joten tukkiprosentit ja kuutiokohtaiset hinnat ovat tilaston kärkeä. Matalin hintakerroin on Pohjois-Savossa. Pohjois-Pohjanmaalla on eniten tarjontaa ja eniten tehtyjä kauppoja. 18 MAKASIINI 6 • 2018 18 MAKASIINI 6 • 2018 6089_.indd 18 21.9.2018 15.38
• ”Onko palstalaisilla vinkkejä tai kommentteja taimien istuttamiseen muokkaamattomaan maahan? Museovirasto kieltää koneellisen maanmuokkauksen noin 1,5 hehtaarin uudistusalalla, koska luolamiehet ovat majailleet alueella muutama tuhat vuotta sitten ja jättäneet asumisestaan merkkejä läheiselle kumpareelle. Maapohja on tiivistä ja tasaista hiekkamaata noin 5–10 senttiä turvekerroksella.” KUNTTAKERROS ”Melko isoja paakkuja vain turpeen sisään niin syvälle, että paakku menee kokonaan kivennäismaahan. Istutus vasta vuoden pari jälkeen päätehakkuun.” PUUKI ”Jos varvukkoa on vahvasti (esimerkiksi puolukkaa), voinee järeällä siimapäällä avittaa istutusta, silppuamalla viistosti istutuskohdat.” KUUSESSA OLLAAN ”Eihän putkella tai kuokalla istutuksessa mitään ongelmaa ole, ja voithan pyyhkäistä laikun, jos hiekka on viidessä sentissä, mutta älä tee vesimonttua.” ANTINPOIKA ”Kaikki kantojen vieret kannattaa hyödyntää.” TIMPPA ”Olen jonkin verran istuttanut vieraalle muokkaamattomaan maahan vaihtelevalla menestyksellä. Joskus tulos on hyvä, mutta joskus ei niinkään. Aika paljon sitä paikkaakin taimia sillä rahalla, mitä muokkaus tai perkaus maksaa.” METSURI-MOTOKUSKI ”Raivuriin saa ’mutkaterän’, jolla voi rikkoa kuntan.” ANTTIK ”Järjestä lähimmän offroad-kerhon kanssa koko viikonlopun kestävä ajotapahtuma.” SULLI ”Kymmenen vuoden päästä maastosta ei näe, että on koneella laikutettu. Eli ei mitään merkitystä muinaisasutuksen kannalta. Jos ei saa koneella tehdä muokkausta, tekee hevosella. Sillä tavalla on ennenkin männynsiemeniä kylvetty.” TOLOPAINEN ”Kourukuokalla laikku eli sammal pois ja männyntaimi maahan. Harvennettavista/hakattavista nykymetsistä tuolla tavalla on perustettu suurin osa – kokemusta 50 vuoden ajalta.” AKKLI Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Opettele tunnistamaan mäntymetsien sieniä ja ilmoita havaintosi. SIENIATLAS.FI Näin tunnistat suurpedot jätösten perusteella. WWW.RIISTAINFO.FI/RIISTAELAINTEN-JALJET-JA-JATOKSET/SUURPETOJEN-JALJET-JA-JATOKSET Äänestä omaa suosikkiasi vuoden 2018 puupalkinnon saajaksi. WWW.WOODARCHITECTURE.FI/PUUPALKINTO Luolamiehet ongelmana Mitä tehdä, kun Museovirasto kieltää koneellisen muokkauksen? VERKOSSA Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. Gallup Uusi kysymys: Heinäätkö tänä syksynä? 20 40 60 80 100 Kyllä 69% En 31% Teetkö tänä vuonna puukaupan? ”Pyöreälehtikihokki lähikuvassa suolammen rannalla. Luonnon mahtavat väritykset hurmasivat.” Suopursu SUOTUNNELMIA 19 MAKASIINI 6 • 2018 19 MAKASIINI 6 • 2018 6147_.indd 19 20.9.2018 18.31
• TEEMA MITÄ NÄISTÄ TEHDÄÄN? Suomalainen puu voi päätyä ovenkarmiksi PohjoisAfrikkaan tai langaksi kiinalaisen tekstiiliteollisuuden käyttöön. Metsälehti seurasi, mitä puulle tapahtuu hakkuun jälkeen. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT JYRI KERONEN 20 MAKASIINI 6 • 2018 20 MAKASIINI 6 • 2018 6091_.indd 20 20.9.2018 18.42
• 21 MAKASIINI 6 • 2018 21 MAKASIINI 6 • 2018 6091_.indd 21 20.9.2018 18.42
• P arrumetsä, toteaa metsäkoneyrittäjä Kari Lappalainen katsoessaan juuri valmistuneen harvennushakkuun yhteenvetotietoja tietokoneelta. Hakkuukoneen ohjaamossa olevan tietokoneen ruudulta näkyy, että reilun 20 hehtaarin suuruiselta mäntyvaltaiselta harvennusleimikolta on kertynyt noin 1 600 kuutiometriä puuta. Siitä 400 kuutiometriä on parrua, 250 kuutiometriä tukkipuuta ja loput kuitupuuta. Leimikosta kaupat tehnyt Stora Enson metsäasiantuntija Saku Pirhonen on tyytyväinen. Hän ennakoi ennen hakkuuta, että puuta kertyisi 1 500 kuutiometriä. ”Arvio osui lähelle. Pyrin tekemään arviot varovaisesti – niin, että puumäärä hieman turpoaa hakkuussa. Tällä leimikolla puumäärä on turvonnut viitisen kuutiometriä hehtaarilla. Silmämääräisesti arvioidessa on vaikea päästä sellaisiin tarkkuuksiin.” Kaupat Pirhonen teki Kontiolahdella Pohjois-Karjalassa sijaitsevasta leimikosta viime vuoden keväällä. Viime vuoden kesä oli kuitenkin niin sateinen, ettei hieman soistuneella kangasmaalla kasvavaa puustoa voitu silloin hakata. Ellei kulunut kesä olisi ollut niin kuiva, olisi hakkuu Pirhosen mukaan todennäköisesti siirtynyt ensi talveen. ”Yllättävän hyvin maapohja kesti. Kokoomaurat ovat hieman painuneet, mutta kone ei jäänyt kertaakaan kiinni”, Lappalainen sanoo. Parrusta lisätuloa Parrumetsän leimikosta teki puiden suoruus. Järeimmät kuitupuut, jotka eivät vielä aivan yltäneet tukkipuun mittoihin, olivat rungoiltaan niin suoria, että niistä voi tehdä parrua. Parru on poikkileikkaukseltaan neliönmuotoista puutavaraa. Yhdestä parrupuusta saadaan yleensä yksi parru. ”Parrupuun laatuvaatimukset ovat hyvin lähellä tukkipuun laatuvaatimuksia. Mutkia, lenkoutta ja koroja ei juuri sallita”, Pirhonen kertoo. Parrupuiden teko hidastaa hieman hakkuuta, sillä puiden laatuun pitää kiinnittää enemmän huomiota kuin nyt katsomaan hakkuun etenemistä. Hän kertoo käyneensä leimikolla muutaman kerran hakkuun aikana. ”Asiallista jälkeä”, hän toteaa. Kokko kertoo, että leimikossa tehdään nyt ensimmäistä kertaa koneellista hakkuuta. Ensiharvennuksen hän teki itse moottorisahan ja maataloustraktorin avulla. Kokko on ollut metsänomistaja vuodesta 1982. Hänen isänsä osti kaikkiaan reilun 40 hehtaarin suuruisen metsäpalstan vuonna 1969. Puukauppa on Kokon mukaan muuttunut niistä ajoista huomattavasti. ”Ennen ostomiehet soittelivat ja tulivat käymään vuosittain. Nykyään on otettava itse yhteyttä, jos aikoo puukauppaa tehdä”, hän sanoo. Pirhosenkin mukaan valtaosa puukaupoista syntyy siten, että metkuitupuun teossa. Metsänomistajille parrupuiden teko tuo kuitenkin lisää tuloja, sillä parrupuusta maksetaan enemmän kuin kuitupuusta. ”Puukauppa saattaa tällä seudulla jäädä tekemättä, jos leimikosta ei korjata parrua”, Lappalainen kertoo. Samaa sanoo Pirhonen. ”Metsänomistajat ovat nykyään hyvin tiedostavia. Monet ovat myyneet paljon puuta ja saaneet perimätietoa edellisiltä sukupolvilta. Edellinen sukupolvi on voinut ohjeistaa, että leimikosta kuuluu tulla parrua”, hän sanoo. Puukauppa muuttunut Leimikkoa reunustavaa soratietä lähestyy polkupyörä. Syyskuun alkupäivän sade on tauonnut, joten metsänomistaja Teuvo Kokko on lähteKari Lappalainen on saanut hakkuuurakkansa valmiiksi. 22 MAKASIINI 6 • 2018 6091_.indd 22 20.9.2018 18.42
• ”Puukauppa saattaa tällä seudulla jäädä tekemättä, jos leimikosta ei korjata parrua.” sänomistajat ovat yhteydessä ostomieheen. Poikkeus ovat suuria metsätiloja omistavat vakioasiakkaat, jotka myyvät puuta vuoden kahden välein. Heihin ollaan yhteydessä säännöllisesti. ”Kuutiometreissä noin 70 prosenttia vuotuisista ostomääristä tulee minun alueellani heidän metsistään”, Pirhonen sanoo. Värimerkit apuna Ajourille kasatut oksat ja latvukset napsahtelevat poikki puutavaran ajokoneen telojen alla. Ajokoneen kuljettaja, Kari Lappalaisen nuorempi poika Niko Lappalainen tuo metsästä kuormallisen kuitupuuta soratien varressa olevalle varastopaikalle. Varastopaikalla on omat pinot eri puutavaralajeille. Ajokoneen kuljettajan työn helpottamiseksi tukkipuiden kaatopinnat on hakkuun yhteydessä merkitty sinisellä värillä ja parrupuiden kaatopinnat punaisella. Ajokoneen kuormatilassa on kuormainvaaka, joka punnitsee kuorman painon ja muuttaa sen kuutiometreiksi. Tieto kulkee sähköisesti puutavara-autojen kuljettajille, jotka kuljettavat puut varastopaikalta tuotantolaitoksille. Näin he tietävät, milloin puita kannattaa tulla tienvarresta hakemaan. ”Täällä on enää rippeet jäljellä. Suurin osa puista on jo viety tuotantolaitoksille”, Kari Lappalainen kertoo. Pirhosen mukaan tukkipuut pyritään sulan maan aikaan kuljettamaan sahoille muutamien viikkojen sisällä korjuusta, ettei niihin tulisi sinistymää. Kuitupuut voivat sen sijaan odotella kuljetusta joitain kuukausia, mäntyja koivukuitu jopa talven yli. Tällä hetkellä puulla on kuitenkin niin kova kysyntä, että puutavara-autot ajavat tuotantolaitosten ja hakkuualojen väliä lähes tauotta. Kahdessa vuorossa Niko Lappalainen arvioi, että puiden kuljettaminen leimikolta varastopaikalle vie vielä noin viikon. Hakkuukone sen sijaan kuljetetaan seuraavalle työmaalle vielä samana päivänä. Kari Lappalaisen vanhempi poika Jani Lappalainen on tullut hakemaan sitä lavetilla. Muutaman kymmenen kilometrin päässä odottaa ensiharvennettava koivikko. Kari, Jani ja Niko Lappalaisen perheyritys Moto-Harvennus Lappalainen Oy urakoi pääasiassa Pohjois-Karjalan alueella. Miehet kertovat tekevänsä suunnilleen kymmenen tunnin mittaista työpäivää. Kari ja Jani Lappalainen ajavat hakkuukonetta kahdessa vuorossa. Tänä vuonna työmaita on ollut niin paljon, etteivät koneet ole seisoneet kuin pari viikkoa kesälomien takia. ”Se on vaan painettava. Tämä on lähes 40 vuoden mittaisen työurani paras puukauppavuosi”, Kari Lappalainen sanoo. Niko Lappalainen kuljettaa puut metsästä tienvarteen. Jani Lappalainen on tullut hakemaan hakkuukonetta seuraavalle hakkuutyömaalle. Teuvo Kokko ja Saku Pirhonen ovat tyytyväisiä hakkuujälkeen. 23 MAKASIINI 6 • 2018 6091_.indd 23 20.9.2018 18.42
• Niko Lappalainen on saanut purettua kuormansa ja suuntaa takaisin hakkuualalle. Varastopaikalle tuodut puut jäävät odottamaan puutavara-auton saapumista. Mäntytukit viedään parinkymmenen kilometrin päähän Stora Enson Uimaharjun sahalle, mäntyja koivukuitu yhtiön Uimaharjussa sijaitsevalle Enocellin sellutehtaalle. Parrua Stora Enso ei sahaa, vaan myy parrupuut Joensuussa Pohjois-Karjalassa sijaitsevalle Kaivospuu Oy:lle. Portilta tehtaalle Stora Enson Uimaharjun tehdasalueelle saapuu puuta tasaiseen tahtiin. Puutavara-auton kuljettaja Saku Hassinen ajaa tehdasalueen portille kyydissään mäntykuitupuuta. Ne tulevat 30 kilometrin päästä Ilomantsista. Auton ohjaamosta kuuluu haukahdus, kun Hassinen raottaa ikkunaa. Tyttären Romeo-koira haluaa tietää, mistä pysähdys johtuu. ”Otin koiran pentuna mukaan töihin, kun sitä ei voinut jättää yksin kotiin. Se sitten jotenkin tottui olemaan mukana”, Hassinen kertoo. Puutavara-auton kuljettajana hän sanoo työskennelleensä ”koko ikänsä”. Hassisen yritys SA Group Oy kuljettaa puuta muutaman kymmenen kilometrin säteellä Uimaharjun tehtaasta. Hassinen kertoo tekevänsä noin kymmenen tunnin työpäiviä. Töitä on hänen mukaansa nyt enemmän kuin vielä jokin aika sitten, mutta lisätöillekin olisi tilaa. Puutavara-auton kuljettajan työssä Hassinen nauttii eniten vapaudesta. ”Talvi tosin on haastava. Liukkaalla kelillä joutuu aina miettimään, pääseekö leimikolta pois”, hän sanoo. Uimaharjun tehdasalueella sijaitsee sekä saha että Enocellin sellutehdas. Hassinen suuntaa kohti sellutehtaan puukenttää. Lankkua ja lautaa Sahan puukentällä kuormaaja purkaa parhaillaan puutavara-auton kuormaa tukkilajitteluun. Valvomosta näkee, miten mäntytukit pyörähtävät yksi kerrallaan lajittelulinjalle. Rungot kiitävät metallinpaljastimen ja röntgenin läpi, minkä jälkeen ne lajitellaan mittojen ja laadun perusteella omiin sahausluokkiinsa. ”Tärkeintä on tarkistaa, ettei tukeissa ole lenkoutta tai mutkia. Hakkuukoneen kuski ei pysty pyörittämään tukkia niin hyvin, että näkisi kaikki viat”, sanoo valvomossa istuva tukkilajittelija Antti Myllynen. Yksi Myllysen tietokoneen ruuduista kertoo, että lajittelulinjalle pyörähtelevät tukit ovat peräisin Imatralta. ”Tiedot puiden alkuperästä siirtyvät sähköisesti puutavara-autosta valvomoon. Jokaisen puuerän on oltava jäljitettävissä alkulähteille asti”, Saku Hassinen ja Romeo-koira tuovat Stora Enson Enocellin sellutehtaalle mäntykuitupuuta. Tukit lajitellaan sahalla mittojen ja laadun perusteella sahausluokkiin. Kuoritut tukit sahataan laudoiksi ja lankuiksi. HALLILÄMMITIN KOLMEN VUODEN TAKUULLA JA HUOLTOPALVELULLA Katso lähin jälleenmyyjäsi tai soita: www.rexnordic.com puh. 040 180 11 11 AIRREX AH-200/300/800 Lähes hajuton diesel-infrapunalämmitin 100% hyötysuhteella. I Ei tarvitse pakoputkea ulos I Biodiesel, diesel tai polttoöljy I Ei puhallinta, ei nosta pölyä I Termostaattiohjattu (0–40°C) I Siirreltävä, ei asennusta I Hiljainen, vain 48 dB I Ei polttavan kuumia pintoja I 13kW, 15kW ja 22kW -mallit KULUTUSESIMERKKI Eristetty teollisuushalli, tilavuus: 500m³. Lämpötila ulkona: -0ºc, sisällä: +15ºc: Polttoaineen kulutus n. 2,5L / vrk 3 VUODEN TAKUU 24h HUOLTOPALVELU VOITA RALLIPÄIV Ä ITSELLES I JA 5 KAVERILL ESI Osta Airrex diesel-läm mitin ja voita 10-kertais en Suomen mestarin Juha Salon rallipäivä! Lue lisää netistä. Airrex_236x162-5.indd 1 17.8.2018 12.02 24 MAKASIINI 6 • 2018 6091_.indd 24 20.9.2018 18.42
• sanoo sahan tuotantopäällikkö Harri Valkonen. Stora Enson Uimaharjun saha käyttää vain mäntytukkeja. Lähialueilta kaadettavat kuusitukit kuljetetaan Varkauden tai Kiteen sahoille. Uimaharjun sahalla tehdään mäntylankkua ja -lautaa. Lankuksi kutsutaan sahatavaraa, jonka paksuus on yli 38 millimetriä ja leveys yli 75 millimetriä. Lauta taas on paksuudeltaan alle 38 millimetrin mittaista ja leveydeltään yli 75 millimetrin mittaista sahatavaraa. ”Kaikkiaan sahatavaralaatuja kertyy satoja, jos lasketaan yhteen kaikki leveys-, paksuusja pituusmittojen sekä laatuluokkien yhdistelmät”, sanoo sahan resurssipäällikkö Aino Ärväs. Markkinat Afrikassa Lajittelulinjalta tukit viedään sahausluokka kerrallaan kuorittaviksi, minkä jälkeen ne sahataan. Valmiit lankut ja laudat kuivataan, lajitellaan ja paketoidaan. Se, miten pitkä kuivumisaika vaaditaan, riippuu Ärväksen mukaan sahatavaran paksuudesta. ”Nyrkkisääntö on, että 50 millimetrin paksuinen lankku kuivuu viisi päivää ja 70 millimetrin paksuinen seitsemän päivää. Laudoille riittää pari päivää”, hän sanoo. Sahalta sahatavara viedään asiakkaille joko rekka-autoilla tai junilla ja laivoilla ympäri maailmaa. Valtaosa sahalla tuotetusta sahatavarasta viedään Pohjois-Afrikkaan, vajaa viidesosa tuotannosta jää kotimaahan ja vajaa viidesosa viedään Englantiin. Mäntysahatavaraa käytetään Ärväksen mukaan lähinnä sisustamisessa, kuusisahatavaraa taas rakentamisessa. ”Kotimaassa ja Englannissa mäntysahatavaraa käytetään esimerkiksi listoissa, Pohjois-Afrikassa huonekaluteollisuudessa, ikkunoissa ja ovissa.” Uimaharjun saha käyttää vuodessa noin 600 000 kuutiometriä puuta. Operaattori Juha Heikkilä valvoo, että lankut siirtyvät järjestyksessä paketointiin. HALLILÄMMITIN KOLMEN VUODEN TAKUULLA JA HUOLTOPALVELULLA Katso lähin jälleenmyyjäsi tai soita: www.rexnordic.com puh. 040 180 11 11 AIRREX AH-200/300/800 Lähes hajuton diesel-infrapunalämmitin 100% hyötysuhteella. I Ei tarvitse pakoputkea ulos I Biodiesel, diesel tai polttoöljy I Ei puhallinta, ei nosta pölyä I Termostaattiohjattu (0–40°C) I Siirreltävä, ei asennusta I Hiljainen, vain 48 dB I Ei polttavan kuumia pintoja I 13kW, 15kW ja 22kW -mallit KULUTUSESIMERKKI Eristetty teollisuushalli, tilavuus: 500m³. Lämpötila ulkona: -0ºc, sisällä: +15ºc: Polttoaineen kulutus n. 2,5L / vrk 3 VUODEN TAKUU 24h HUOLTOPALVELU VOITA RALLIPÄIV Ä ITSELLES I JA 5 KAVERILL ESI Osta Airrex diesel-läm mitin ja voita 10-kertais en Suomen mestarin Juha Salon rallipäivä! Lue lisää netistä. Airrex_236x162-5.indd 1 17.8.2018 12.02 6091_.indd 25 20.9.2018 18.42
• Ajoneuvojen määrässä se tarkoittaa noin 30 puutavara-autoa päivässä. Puumäärästä noin 250 000 kuutiometriä päätyy sahatavarana maailmalle. Loput 350 000 kuutiometriä on sahauksen sivutuotteena syntyvää haketta, purua ja kuorta. Ne kuljetetaan sellutehtaalle, jossa hake käytetään sellun raaka-aineena ja puru ja kuori poltetaan energiaksi. Liukosellun valmistajaksi ”Tämä on meidän hermokeskus”, sanoo Stora Enson liukosellun tuotepäällikkö Sirpa Välimaa. Ollaan Enocellin sellutehtaan liukosellun valvomossa. Valvontahuoneessa kuusi prosessinhoitajaa tarkkailee useaa kymmentä tietokoneruutua. Ne kertovat, sujuuko liukosellun valmistus ongelmitta. Enocellin sellutehdas valmistaa tällä hetkellä paperisellua mäntyja kuusikuitupuusta ja liukosellua koivukuitupuusta. Tuotannosta noin kolmasosa on liukosellua, loput paperisellua. Ensi vuonna edessä on muutos. Paperin valmistuksessa käytettävän sellun valmistus loppuu ja tehdas ryhtyy puhtaasti tekstiiliteollisuuden käyttämän liukosellun valmistajaksi. ”Olemme saaneet hyvän jalansijan liukosellumarkkinoilla. Liukosellun kysyntä kasvaa, joten päätimme erikoistua siihen”, Välimaa sanoo. Enocellin sellutehdas käyttää vuosittain noin 2,7 miljoonaa kuutiometriä puuta, reilut neljä kertaa enemmän kuin samalla tehdasalueella sijaitseva saha. Puun käyttömääriin siirtyminen puhtaasti liukosellun valmistajaksi ei vaikuta. Jatkossa paperisellun valmistukseen käytetyt mäntyja kuusikuitupuut käytetään liukosellun valmistukseen. ”Koivuliukosellun valmistus pysyy entisellään ja nykyinen paperisellua valmistava linja käännetään tekemään havuliukosellua”, Välimaa kertoo. Koivuja havuliukosellua käytetään varsinkin tekstiiliteollisuudessa. Niistä valmistetaan puupohjaisia tekstiilejä. Muitakin käyttökohteita kuitenkin on. Liukosellusta voi valmistaa niin makkarankuoria, sellofaania kuin pesusieniä. Hakkeesta liikkeelle Paperisellun ja liukosellun valmistusprosessi on pitkälti samanlainen. Enocellin tehdasalueella puutavara-autot kuljettavat puukuormansa sellutehtaan puukentälle, josta kuitupuut siirretään kuorimoon kuorittaviksi. Kuoritut puut haketetaan ja siirretään kuorimolta hakekasoihin ja edelleen hakehihnaa pitkin keittokattilaan. Tässä vaiheessa mukaan otetaan myös tehdasalueella sijaitsevan sahan sivutuotteena syntynyt hake. Keittokattilassa puun kuidut erotetaan toisistaan, minkä jälkeen lopputuotteen kannalta haitalliset ainekset voidaan poistaa. Liukosellun valmistukseen halutaan mahdollisimman puhdasta selluloosaa, joten puuaineesta poistetaan ligniini, uuteaineet ja sokerit. Paperisellun valmistuksessa taas poistetaan paperin ruskeaksi värjäävät uuteaineet ja ligniini, mutta säästetään selluloosa ja sokerit. ”Paperiasiakkaat pitävät sokereista. Ne muodostavat lujia sidoksia kuitujen välille, ja paperissa lujuus on tärkeää”, Sirpa Välimaa sanoo. Sivutuotteena syntyvät kuori, ligniini ja uuteaineet menevät polttoon ja pitävät sellutehtaan energiaomavaraisena. Keitossa syntyvä sellumassa pestään ja valkaistaan, minkä jälkeen se etenee prosessissa kuivatuskoneelSellutehtaalle saapuvat kuitupuut kuoritaan ja haketetaan. Sirpa Välimaa kävelee sellutehtaan kuivauskaapin vierustaa. Valmis sellumassa kuivataan kuivauskaapissa. 26 MAKASIINI 6 • 2018 6091_.indd 26 20.9.2018 18.43
• le. Lopputuloksena syntyy paksua kartonkia muistuttavia arkkeja, jotka kootaan paaleiksi kuljetusta varten. Konteissa Kiinaan Liukosellun tuotantolinjalla käy rytmikäs kalske. Arkkileikkuri asettelee liukoselluarkkeja paaleihin. Valmiit paalit siirtyvät paalipöydällä kohti paketointia. Liukosellun päämarkkinat ovat Kiinassa. Valmiit liukosellupaalit kuljetetaan sellutehtaalta junilla Kotkan satamaan, mistä ne jakavat konteissa Kiinaan. Kotimaahan liukosellusta jää vain murto-osa. Paperisellun päämarkkina-alueet ovat sen sijaan kotimaassa ja Keski-Euroopassa. Enocellin sellutehdas tuottaa tällä hetkellä vuodessa kaikkiaan 475 000 tonnia sellua. Ensi vuoden puolivälistä lähtien määrä putoaa 430 000 tonniin. Tavoitteena on, että siitä reilu puolet on havuliukosellua ja loput koivuliukosellua. ”Sellumäärä hieman pienenee, mutta uudesta tuotteesta saadaan parempi hinta. Se takaa pitkällä aikavälillä kilpailukyvyn”, Välimaa sanoo. n Kotimaan hakkuut Tuontipuu PUUTUOTETEOLLISUUS Tuotanto 11,7 milj. m 3 1,3 milj. m 3 Vientiin % 81% 84% Havusahatavara Vaneri TEOLLISUUDEN KÄYTTÄMÄ RAAKAPUU Paperi Kartonki Sellu Tuotanto 6,6 milj. t 3,6 milj. t 7,7 milj. t Vientiin, % 94% 99% 43% MASSA JA PAPERITEOLLISUUS milj. m 3 Lähde: Luke, Metsäteollisuus ry, Tulli milj. m 3 Sivutuotteena syntyvä hake ja puru 10 milj.m 3 milj. m 3 Metsästä maailmalle Puun matka metsästä tuotantolaitoksille ja sieltä maailmanmarkkinoille vuonna 2017. Sellu viedään maailmalle arkkeina, jotka kootaan paaleiksi, kertoo Sirpa Välimaa. Pesty ja valkaistu sellumassa täytyy vielä kuivata. 27 MAKASIINI 6 • 2018 6091_.indd 27 20.9.2018 18.43
• LIINA KJELLBERG K uusija mäntytukeista maksetut hinnat ovat nousseet tänä vuonna monin paikoin yli 70 euroon kuutiometriltä. Kuusitukeista on maksettu parhaimmillaan 75 euroa kuutiometriltä ja mäntytukeista 74 euroa kuutiometriltä, selviää Metsälehden metsänhoitoyhdistyksille lähettämästä puunhintakyselystä. Kuusija mäntytukeista maksetut hinnat ovat ylittäneet 70 euroa kuutiometriltä Etelä-Suomessa Satakuntaa, Pirkanmaata, Keski-Suomen eteläosia ja Pohjois-Savoa myöten, männyllä myös Pohjois-Karjalassa. Erikoispuutavaralajeja, kuten pikkutukkeja ja pylväitä, hinnoissa ei ole huomioitu. Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen alueella 70 euron rajapyykki on ylittynyt kuusitukilla. Mäntytukkikin on hätyytellyt rajaa muttei ylittänyt sitä. Edellisen kerran hintataso nousi vastaaviin lukemiin vuonna 2007, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Petri Takalo. ”Silloin käytiin tosin paljon korkeammallakin”, hän sanoo. Takalon mukaan puuta tuli alkuvuodesta markkinoille vähemmän kuin puunostajat olivat halukkaita ostamaan, joten hinnat lähtivät nousuun. Nyt hinnat ovat hänen mukaansa kuitenkin laskussa. ”Ainakin tukin hinnat ovat tulleet hieman alaspäin. Kuidun hinta vaikuttaa stabiilimmalta ja voi ehkä noustakin.” Metsänhoitoyhdistys Kainuun alueella kuusija mäntytukeista maksettava hinta on noussut yli 60 euroon. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Heikki Meriläinen on tyytyväinen hintatasoon, mutta vuoden 2007 hinnoista ollaan hänenkin mukaansa vielä kaukana. ”Muutamassa leimikossa meni silloin 80 euron raja juuri ja juuri puhki. Kauan se lysti ei tosin kestänyt”, hän sanoo. Meriläisen mukaan tukin hintataso vaikuttaa vakaalta. Kuitupuun hintoihin hän ennakoi nousua. Runkohinta käytössä Metsälehden puukauppakyselyn mukaan päätehakkuuleimikoita ostetaan pääasiassa yhä tavaralajihinnoittelulla, mutta kokorunkohinnoittelukin on käytössä useimpien yhdistysten alueella. Tavaralajihinnoittelussa tukkipuut katkotaan tukkija kuitupuun mittoihin ja eri puutavaralajeille on omat kuutiometrihintansa. Kokorunkohinnoittelussakin tukkipuut katkotaan eri puutavaralajeihin, mutta talteen otettavasta rungonosasta maksetaan yksi hinta kuutiometriltä. Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen alueella päätehakkuuleimikoista reilu kolmannes ostetaan runkohinnalla, metsänhoitoyhdistys Kainuun alueella noin kolmannes. Takalon ja Meriläisen mukaan varsinkin sahat käyttävät runkohinnoittelua. Metsänomistajien kannalta kokorunkomenetelmä on molempien mielestä helppo ja turvallinen. ”Kokorunkohinnoittelussa tukkien katkontatapa ei vaikuta lopputulokseen yhtä paljon kuin tavaralajikaupassa”, Takalo sanoo. Puukauppatarjousten vertailu sen sijaan vaikeutuu, kun osa ostajista käyttää tavaralajimenetelmää ja osa kokorunkomenetelmää. Julkisuudessa on pohdittu, käyttävätkö puunostajat runkohinnoittelua halutessaan piilotella tukin tai kuidun hintoja. Takalo ja Meriläinen eivät tätä ainakaan täysin allekirjoita. Metsänhoitoyhdistyksille on heidän mukaansa kertynyt sen verran tilastotietoa runkohinnoilla ostetuista leimikoista, että käypä runkohintataso on tiedossa. Energiapuutakin kaupaksi Tukin hintojen lisäksi puukauppakyselyssä selvitettiin energiapuun hintoja. Ne ovat korkeimmillaan Lounais-Suomessa ja Lapissa Sodankylän alueella. Takalon mukaan energiapuun kysyntä on viime aikoina hieman parantunut. Jos kuitupuun kysyntä säilyy hyvänä, voivat energiarankojen hinnat kääntyä nousuun. ”Kuitupuun hyvä kysyntä on vähentänyt markkinoille tulevan energiapuun määrää. Kaikki ainespuun mitat täyttävät puut, jotka leimikoista on saatu, on tehty kuiduksi”, Takalo sanoo. Hakkuutähteiden hinnat ovat hänen mukaansa nousseet selvästi. ”Tällä halutaan hillitä tilastohintoja. Hakkuutähteillä on helppo tuoda lisäarvoa leimikon kokonaishintaan ilman että ainespuusta tarvitsisi maksaa enempää.” Kainuun alueella energiapuun kysyntä on Meriläisen mukaan ”heikoilla kantimilla”. Energiapuun käyttäjien vähäinen määrä ja pitkät välimatkat pitävät kysynnän alhaalla. PUUKAUPPA HUIPPULUKEMISSA Kuusija mäntytukin hinnat ovat kivunneet monin paikoin yli 70 euroon kuutiometriltä. Sellaisia lukemia ei ole nähty sitten vuoden 2007. TEEMA 28 MAKASIINI 6 • 2018 6091_.indd 28 20.9.2018 18.43
• 30–34 25–29 20–24 14–19 ei hintatietoa Energiapuun hinta /m ei hintatietoa 62–63 60–61 58–59 56–57 54–55 52–53 50–51 40–49 Mäntytukin hinta /m Kuusitukin hinta /m ei hintatietoa 62–63 60–61 58–59 56–57 54–55 52–53 50–51 –49 30–34 25–29 20–24 14–19 ei hintatietoa Energiapuun hinta /m ei hintatietoa 62–63 60–61 58–59 56–57 54–55 52–53 50–51 40–49 Mäntytukin hinta /m Kuusitukin hinta /m ei hintatietoa 62–63 60–61 58–59 56–57 54–55 52–53 50–51 –49 30–34 25–29 20–24 14–19 ei hintatietoa Energiapuun hinta /m ei hintatietoa 62–63 60–61 58–59 56–57 54–55 52–53 50–51 40–49 Mäntytukin hinta /m Kuusitukin hinta /m ei hintatietoa 62–63 60–61 58–59 56–57 54–55 52–53 50–51 –49 Mäntytukin korkein kantohinta 74 €/m3 Varsinais-Suomi METSÄLEHDEN puunhintakyselyssä kysyttiin metsänhoitoyhdistysten toiminnanjohtajilta ylintä kuusija mäntytukin kantohintaa, joka on vapun jälkeen maksettu heidän toimialueillaan. Kysymys koski tavallista tukkia ilman laatutai erikoispuulisiä. Lisäksi kysyttiin energiapuuksi karsitun rangan tienvarsihintaa ilman valtion tukea. Vastaukset saatiin kaikilta yhdistyksiltä ja ne on ilmoitettu tasalukuina. Usko kuitupuuhun nousussa Metsänhoitoyhdistysten arvio kuitupuun kysynnän ja hinnan kehityksestä. Kuitupuun kysyntä paranee 2018 47 % vastaajista 2017 42 % vastaajista Kuitupuun hinta nousee 2018 73 % vastaajista 2017 32 % vastaajista Kuusitukin korkein kantohinta 75 €/m3 Varsinais-Suomi, Kanta-Häme, Pirkanmaa ja Keski–Suomi Energiapuun hinta /m ei hintatietoa –19 20–24 25–29 30–34 35–39 ei hintatietoa –49 50–51 52–53 54–55 56–57 58–59 60–61 62–63 64–65 66–67 68–69 70–71 72–73 74–75 Mäntytukin hinta /m Kuusitukin hinta /m ei hintatietoa –49 50–51 52–53 54–55 56–57 58–59 60–61 62–63 64–65 66–67 68–69 70–71 72–73 74–75 29 MAKASIINI 6 • 2018 6091_.indd 29 20.9.2018 18.43
• Onnistuneen puukaupan ratkaisee viime kädessä korjuun toteutus metsässä. Stora Enson tuhannet metsäkoneammattilaiset ympäri Suomea varmistavat, että korjuujälki sinun metsässäsi on sovitun mukainen. Sen ovat huomanneet myös metsänomistaja-asiakkaamme: kahdeksan kymmenestä suosittelee Stora Ensoa hakkuissa ja puukaupassa. Syksyn puukauppaa tehdään jo vilkkaana. Arvomme kaikkien Stora Enson kanssa 1.8.–14.10.2018 puukaupan tehneiden kesken 3 kpl Kiramin puisia kylpytynnyreitä kotiin kuljetettuna. Palkinnon arvo lisävarusteineen 2900 €. Tarkemmat säännöt metsäasiantuntijaltasi. Elämässä mukana – Stora Enso www.storaensometsa.fi P. 020 46 1478 Arkisin klo 7.30–17.00 Millaiset puukaupat sinä haluat tehdä? Voita puukaupalla kylpytynnyri 6091_.indd 30 20.9.2018 18.43
• PUUNOSTAJAT Metsälehden ostajakalenteriin on koottu tärkeimmät puunostajat 70 metsänhoitoyhdistyksen alueelta. Mukana ovat ne ostajat, jotka hankkivat alueelta puuta vähintään 1 000 kuutiota. Tiedot perustuvat Metsälehden yhdistyksille tekemään kyselyyn. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVA JUHA OLLILA PARAS SYKSY VUOSIIN. Näin kuvailee Rovaniemen seudun puukauppatilannetta Pohjois-Suomen Metsämarkkinat Oy:n hankintapäällikkö Kimmo Karjalainen. ”Ostajat ovat nyt liikkeellä. Kaikki puu menee kaupaksi, ja se näkyy myös hinnoissa. Vain energiapuun kysyntä tuntuu omalla toimialueellani edelleen laantuvan”, hän sanoo. Parhaiten kaupaksi menevät Karjalaisen mukaan tukkivaltaiset leimikot ja järeäpuustoiset harvennukset. Pienemmistä ensiharvennuksista ja talvileimikoista kilpailua on vähemmän. Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueilla toimiva Pohjois-Suomen Metsämarkkinat välittää metsänhoitoyhdistysten korjaamaa puuta lähialueiden sahoille sekä selluja paperitehtaille. Kaikilla alueen metsänhoitoyhdistyksillä ei ole korjuupalvelua, joten Karjalainen ostaa leimikoita myös suoraan metsänomistajilta. ”Olen puoliksi perinteinen ostomies, puoliksi yhdistysten puiden kauppaaja. Riippuu yhdistyksestä, miten missäkin toimitaan. Pystykauppaa teen muun muassa Rovaniemen, Tervolan ja Ranuan alueilla, yhdistysten korjaamaa puuta välitän tällä hetkellä Länsi-Pohjan aluetta lukuun ottamatta koko Lapin alueelta”, hän sanoo. Pohjois-Suomen Metsämarkkinat perustettiin vuonna 1992. Taustalla oli metsänhoitoyhdistysten halu aloittaa puunkorjuupalvelu tai lisätä sitä. Samalla avautui mahdollisuus viedä tukkia Ruotsiin. Karjalaisen mukaan Pohjois-Suomen metsänhoitoyhdistykset myyvät noin puolet korjaamastaan puusta itse, puolet Pohjois-Suomen Metsämarkkinoiden kautta. Yritys toimittaa vuodessa puuta 650 000–700 000 kuutiota. Syksyn puukaupan Karjalainen ennakoi jatkuvan vilkkaana. ”Puun kysyntä on vain parantunut viime keväästä. Nyt kannattaa laittaa leimikkonsa myyntiin.” ”Ostajat ovat nyt liikkeellä” Kimmo Karjalaisen mukaan kaikki puu käy kaupaksi, mikä näkyy myös hinnoissa. AURANMAA Koski TL, Pöytyä, Aura: Luvian Saha (kaikki), Metsä Group (kaikki, mä-pylväs), Mäkilän Saha (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Veljet Kuusisto, Versowood (kaikki, pikkutukki, mä-pylväs), Westas (kaikki). ETELÄ-KARJALA Hakemestarit (kaikki), Karjalan Mänty (kaikki), Kartiopuu (parru), Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), PTL Huomo (pylväs), PTL I. Pölönen, PTL Toimi Talka (pylväs), Stora Enso (kaikki), Tiaisen Saha (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki). A E LYHENTEET mät = mäntytukki kut = kuusitukki kot = koivutukki mäk = mäntykuitu kuk = kuusikuitu kok = koivukuitu kaikki= ostaja hankkii kaikkia yllämainittuja puutavaralajeja Erikoispuutavaralajit on mainittu erikseen, esimerkiksi pylväs, koivutyvi, parru jne. Onnistuneen puukaupan ratkaisee viime kädessä korjuun toteutus metsässä. Stora Enson tuhannet metsäkoneammattilaiset ympäri Suomea varmistavat, että korjuujälki sinun metsässäsi on sovitun mukainen. Sen ovat huomanneet myös metsänomistaja-asiakkaamme: kahdeksan kymmenestä suosittelee Stora Ensoa hakkuissa ja puukaupassa. Syksyn puukauppaa tehdään jo vilkkaana. Arvomme kaikkien Stora Enson kanssa 1.8.–14.10.2018 puukaupan tehneiden kesken 3 kpl Kiramin puisia kylpytynnyreitä kotiin kuljetettuna. Palkinnon arvo lisävarusteineen 2900 €. Tarkemmat säännöt metsäasiantuntijaltasi. Elämässä mukana – Stora Enso www.storaensometsa.fi P. 020 46 1478 Arkisin klo 7.30–17.00 Millaiset puukaupat sinä haluat tehdä? Voita puukaupalla kylpytynnyri 31 MAKASIINI 6 • 2018 6091_.indd 31 20.9.2018 18.43
• J K I ETELÄ-POHJANMAA Laihia, Vähäkyrö, Isokyrö, Seinäjoki, Lapua: EPM Metsä (kaikki, parru, pikkutukki, energiapuu), Isojoen Saha (kaikki, pikkutukki, metsätähde), Keitele Group (kaikki, sorvitukki, pikkutukki, parru), Luopajärven Saha (kaikki, pikkutukki), L&T Biowatti (kaikki, pikkutukki, karsittu ranka, kokopuu, metsätähde), Metsä Group (kaikki, pylväs, parru, energiapuu), UPM (kaikki, pikkutukki, parru, energiapuu, metsätähde), Viitala Forest (kaikki, pikkutukki). ETELÄ-SAVO Harvestia (kaikki), Koskitukki (kot, sahakoivu, tyvikoivu, parru), Metsäenergia Meter (energiapuu), Metsä Group (kaikki, parru), Metsä Tommola (kaikki, parru), mhy:n puunvälitys (kaikki, parru, tyvikoivu, energiapuu), Pinar (pylväs), PTL Heinonen (pylväs), PTL I. Pölönen (pylväs), PTL Kiljunen & Loikkanen (kaikki, parru), Punkaharjun Metsäpalvelu (kaikki), Puu ja kiinteistö Teuvo Puikkonen (tyvikoivu), Sahakuutio (mät, kut, parru), Stora Enso (kaikki, parru), UPM (kaikki, parru), Versowood (kaikki, pylväs). HAAPAVESIKÄRSÄMÄKI Haapavesi: Hasa (kaikki, parru), Junnikkala (kaikki, pikkutukki, parru), Keitele Group (kaikki, pikkutukki, parru), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki, pikkutukki, parru), Metsäsuunnittelu Hollanti, Stora Enso (kaikki, pikkutukki), UPM (kaikki, parru), Vapo. Kärsämäki: Hasa (kaikki, parru), Iisalmen Sahat (kaikki, pikkutukki), Junnikkala (kaikki, pikkutukki, parru), Keitele Group (kaikki, pikkutukki, parru), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki, parru, pikkutukki), Metsäsuunnittelu Hollanti, Stora Enso (kaikki, pikkutukki), UPM (kaikki, parru), Vapo. II Biomega (energiapuu), Junnikkala (kaikki), L&T Biowatti (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (mät, mäk, kuk, kut), Pölkky (mät, kut, mäk, kuk, lehtikuitu), Stora Enso (kaikki). ISOJOKI-KARIJOKI Isojoen Saha (kaikki, pikkutukki), Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (kaikki, pylväs), UPM (kaikki), Vapo, Westas (kaikki). ITÄ-LAPPI Kemijärvi: Keitele Group (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki), Vapo (energiapuu). Pelkosenniemi-Savukoski: Keitele Group (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki). JEPPO Jeppo Skogsandelslag, Metsä Group, UPM. KAAKKO Hakemestarit (kaikki), Kartiopuu, Koskitukki (kaikki), Kouvolan Saha, Metsä Group (kaikki), PTL Huomo, Stora Enso (kaikki), PTL Toimi Talka, Tiaisen Saha, UPM (kaikki), Versowood (kaikki). KAINUU LKV Kajaani: Hasa (kaikki), Iisalmen Sahat (kaikki), Keitele Group (kaikki), Kuhmo (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), Scanpole (kaikki), Stora Enso (kaikki). Paltamo: Iisalmen Sahat (kaikki), Keitele Group (kaikki), Kuhmo (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), Scanpole (kaikki), Stora Enso (kaikki). Ristijärvi: Iisalmen Sahat (kaikki), Keitele Group (kaikki), Kuhmo (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), Scanpole (kaikki), Stora Enso (kaikki). Kuhmo: Binderholz Nordic (kaikki), Kuhmo (kaikki), Metsä Group (kaikki), Scanpole (kaikki), Stora Enso (kaikki). KANGASNIEMIPIEKSÄMÄKI Energiatuote Utriainen (energiapuu), Harvestia (kaikki), Iisveden Metsä (kaikki), Keitele Group (kaikki), Koskitukki (koivu), Metsä Group (kaikki), Metsä-Tommola (kaikki), Partaharjun Puutarha (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki). KANTA-HÄME Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kuhmoinen, Loppi, Hausjärvi, Riihimäki: Finnprofile (mäja ku-pylväs), JPJ-Wood (kaikki), Kallioinen (kaikTEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ KIA ANTTILAINEN ostaa puuta UPM:lle Multian metsäisestä pitäjästä Keski-Suomessa. Titteli on metsäasiakasvastaava ja uraa takana kohta kolme vuotta. Metsätalousinsinöörin ja agrologin tutkinnot suorittanut Anttilainen kertoo valinneensa metsäalan sen hyvien tulevaisuuden näkymien vuoksi. Valinta näyttää osuneen oikeaan. Puukauppa käy vilkkaammin kuin koskaan aiemmin. Kysymykseen, millainen olisi ostonaisen tämän aamun unelmaleimikko, Anttilaisella ei ole yhtä vastausta. ”Kaikki puu liikkuu, mikä on mukavaa niin meille kuin puun myyjillekin.” Hänen mukaansa UPM pyrkii tekemään puukaupat suoraan metsänomistajan kanssa. ”Silloin voimme varmistua, että asiat sujuvat puunmyyjän toiveiden mukaisesti ja voimme palvella asiakkaita myös metsänuudistamisessa ja muissa hoitotöissä.” Puunosto sujuu parhaiten, kun ostohenkilö tunnetaan ja hänellä on lavealti yhteyksiä metsänomistajiin. Tällaisen verkoston luominen kestää Anttilaisen mukaan kolmesta viiteen vuotta. ”Tärkeää on myös asiakassuhteiden ylläpitäminen. Soittelen asiakkaille ja kannustan heitä puukaupoille. Useimmat Multialla metsää omistavat asuvat paikkakunnalla, joten heidät on helppo tavoittaa.” Ja vaikka metsäalaa on perinteisesti pidetty miehisenä maailmana, ei Anttilainen ole Multialla törmännyt ennakkoluuloihin tai joutunut vähättelyn kohteeksi. ”Päinvastoin. Moni on sanonut, että onpa raikasta vaihtelua, kun voi välillä hoitaa metsäasioita naistoimihenkilön kanssa.” Multialla tosin miespuolinen puunostaja toisi metsänomistajille miltei enemmän vaihtelua. UPM:n lisäksi myös kolmella tärkeimmällä kilpailijalla on pitäjässä naisedustus. ”Kaikki puu liikkuu” H 32 MAKASIINI 6 • 2018 6091_.indd 32 20.9.2018 18.43
• ki, ek-tyvi, visakoivu), Koskitukki (kaikki, koivu), L&T Biowatti, Lopen Rakennuspuu (mät, ek-tyvet), Luvian Saha, Metsä Group (kaikki, pylväs, kut-ylisuuri), Riga Wood (kot), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki, ek-tyvet, e-mät), Versowood (kaikki, pylväs, ek-tyvet), Westas (kaikki). KARHU Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Lavia, Nakkila, Pomarkku, Siikainen: Fornello (kaikki), Isojoen Saha (kaikki), Kampin Saha Ky (kaikki), KuMeko Forest (kaikki), Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki), Noormarkun Saha (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (kaikki), Vatajankosken Sähkö (energia), Veljet Kuusisto (mät, mäntypikkutukki), Westas (kaikki). KARSTULAKYYJÄRVI Keitele Group (kaikki), Metsä Group (kaikki), mhy:n korjuupalvelu, Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Veljekset Parkkonen (energiapuu). KESKIPOHJA EPM Metsä (kaikki, pikkutukki, parru), Hasa (kaikki, pikkutukki, parru), Junnikkala (kaikki, pikkutukki, parru, energiapuu), Kauhavan Kaukolämpö (energiapuu), Keitele Group (kaikki, pikkutukki, parru), Keski-Pohjanmaan Metsämarkkinointi (kaikki, pikkutukki, parru, energiapuu, veistohirsi, erikoistyvi), Kokkolan Voima (energiapuu), Kälviän, Perhon, Kaustisen, L M Lohtajan, Halsuan, Lestijärven energiaosuuskunnat (energiapuu), Lappajärven kunnan lämpölaitos, L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki, pikkutukki, pylväs, parru, energiapuu), Palojärvi (energiapuu), Stora Enso (kaikki, pikkutukki, parru, energiapuu), UPM (kaikki, pikkutukki, pylväs, parru, energiapuu), Vapo (energiapuu). KESKI-SAVO Heinävesi, Joroinen, Leppävirta, Varkaus: Binderholz Nordic (kaikki), Iisalmen Sahat (kaikki), Iisveden Metsä (kaikki), Jespuu (kot-tyvi, mät-tyvi), Keitele Group (kaikki), Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), PTL Loikkanen & Kiljunen (kaikki, pylväs), Sahakuutio (mät, kut, mäja ku-parru), Scanpole (pylväät), Stora Enso (kaikki), Taskisen Puu (mäja ku-tyvet), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pylväs). KESKI-SUOMI Saarijärvi, Keuruu, Multia, Petäjävesi, Uurainen, Konnevesi, Äänekoski, Viitasaari, Pihtipudas, Kannonkoski, Kivijärvi, Kinnula: Hasa (kaikki), Harvestia (kaikki), Iisveden Metsä (kaikki), JPJ-Wood (kaikki), Keitele Group (kaikki), Kinnaskoski (kaikki), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki), mhy:n korjuupalvelu (kaikki), Scanpole (pylväs), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu), Versowood (kaikki). KIHNIÖPARKANO Isojoen Saha (kaikki), JPJ Wood (kaikki), Luvian Saha (kaikki), Metsä Group (kaikki), mhy:n hankintapalvelu (kaikki, energiapuu), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu), Westas (kaikki). KIIMINKI Junnikkala (kaikki), Metsä Group (kaikki), mhy:n korjuupalvelu ja puunvälitys (tukit, pt, parru, kuitu, energia), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki), Vapo (energiapuu). KIMITONEJDENS Metsä Group, Nyved, Stora Enso, UPM, Westas. KITTILÄ Keitele Group (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki). KUUSAMO Keitele Group (kaikki), Metsä Group (kaikki), mhy:n korjuupalvelu, Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki). KYMENLAAKSO Finprofile (pylväs, mät-tyvi, kut, mät), Hyötypaperi (energiapuu), Koskitukki (kaikki), Kotkan Energia (energiapuu), Kouvolan Saha (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu, kuitupuu), Metsä Group (kaikki), PTL Huomo (pylväs), Stora Enso (kaikki), Tiaisen Saha (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki), Wide Metsä (kaikki). LAKEUS Ilmajoki, Jalasjärvi, Jurva, Kauhajoki, Kurikka, Teuva: EPM Metsä (kaikki), Isojoen Saha (kaikki), Keitele Group (kaikki), Luopajärven Saha (kaikki), Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti (kaikki), Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), Westas (kaikki). LOIMIJOKI Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti (kuitupuu, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu), Versowood (kaikki), Westas (kaikki). LOUNAIS-HÄME Forssa, Tammela, Urjala: Airanteen Energia (energiapuu), Koskitukki (kaikki), Luvian Saha (kaikki, pikkutukki), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), Riga Wood (kot), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu), Versowood (kaikki, pikkutukki, pylväs), Westas (kaikki). LOUNAMETSÄ Koskisen Saha ja Höyläämö (kut), Koskitukki (kot), Lounapuu (energiapuu), Luvian Saha (kaikki, pikkutukki), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki), Mäkilän Saha (mät, kut, pikkutukki), Riga Wood (kot), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo, Veljet Kuusisto (mät, pikkutukki), Versowood (kaikki, mä-pylväät), Westas (kaikki). LÄNSI-POHJA Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio: L&T Biowatti (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Stenvalls Trä Ab (kaikki), Stora Enso (kaikki), Tervolan Saha ja Höyläämö (kaikki), Vapo (kaikki), Veljekset Vaara (kaikki). LÄNSI-RAJA Kolari-Muonio, Pello: Keitele Group (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Pantsarin Saha (kaikki), Pietikäisen Saha ja Höyläämö (mät, kut, pikkutukit), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Stenvalls Trä Ab (kaikki), Stora Enso (kaikki), Vapo (kaikki). LÄNSI-UUSIMAA Lohja, Karkkila, Vihti: Koskitukki (kaikki), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki), Westas (kaikki). MARTTILA Lounais-Suomen Hakelämpö (energiapuu), Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Metsä ja Energia Hemmilä (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Westas (kaikki). LYHENTEET mät = mäntytukki kut = kuusitukki kot = koivutukki mäk = mäntykuitu kuk = kuusikuitu kok = koivukuitu kaikki= ostaja hankkii kaikkia yllämainittuja puutavaralajeja Erikoispuutavaralajit on mainittu erikseen, esimerkiksi pylväs, koivutyvi, parru jne. 33 MAKASIINI 6 • 2018 6091_.indd 33 20.9.2018 18.43
• METSÄMAAKOJONKULMA Luvian Saha (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki), Westas (kaikki). METSÄPOHJANMAA Alavus, Peräseinäjoki, Kuortane: Akonkosken Saha, EPM Metsä, Keitele Group, Kuortaneen Energiaosuuskunta (energiapuu), Metsä Group, Pohjanmaan Biolämpö (energiapuu), Stora Enso, UPM, Viitala Forest. MÄNTY-SAIMAA Mäntyharju, Ristiina, Suomenniemi: Finprofile (pylväät), Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), PTL Huomo (pylväät), PTL Toimi Talka (pylväät), Stora Enso (kaikki), Tiaisen Saha (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki). Savitaipale: Finnstamm (mät, kut, järeät hyvät tyvet), Finprofile (pylväät), Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), PTL Huomo (pylväät), PTL Toimi Talka (pylväät), Stora Enso (kaikki), Tiaisen Saha (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki). OULUN SEUTU Junnikkala (kaikki), L&T Biowatti (kaikki), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki, pikkutukki, parru), Pölkky (kaikki), Stora Enso (mät, kut, mäk, kuk, kok) Muhos: Hasa (kaikki), Junnikkala (kaikki), L&T Biowatti (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki). TEKSTI JA KUVA MARTTI LINNA KOTKAN ENERGIA OY käyttää kaukolämmön, sähkön ja prosessihöyryn tuottamiseen vuosittain 500 000 megawattituntia kiinteitä polttoaineita. Kiintokuutiometreiksi muutettuna määrä on noin 250 000 kuutiota. Siitä neljäsosa on metsähakkuutähteistä tehtävää haketta, loppu metsäteollisuuden sivutuotteita, jyrsinturvetta ja erilaisia kierrätyspolttoaineita. Yhtiöllä ei ole omaa puunosto-organisaatiota. ”Pienet toimittajat tuovat hakkuutähteet itse välivarastollemme Heinsuolle, jossa ne haketetaan. Isot toimijat toimittavat haketta suoraan Hovinsaaren voimalaitokselle”, kertoo energianhankintapäällikkö Jarkko Ylä-Kotola. Hakkuutähde kertyy sadan kilometrin säteeltä Kotkasta. Sateinen viime syksy näkyi siinä, että varastoitu hake oli tavallista kosteampaa. Ylä-Kotolan mukaan erilaisia jakeita sopivasti sekoittamalla voimalaitoksille saatiin kuitenkin kosteudeltaan tasalaatuista tavaraa. Metsähakkuutähteen hintataso on pysynyt viime vuosina vakaana ja saatavuus on ollut hyvä. Ylä-Kotola arvioi, että tilanne jatkuu samanlaisena. ”Isossa kuvassa meillä menee hyvin silloin, kun metsäteollisuudella menee hyvin.” Hakkuutähteistä lämpöä ja höyryä Hakkuutähdekasaa haketettiin Kotkan Energian Heinsuon varastolla syyskuun alussa. PIRKANMAA Isojoen Saha (kaikki), Kampin Saha (kaikki), Koskitukki (kaikki), Lopen Rakennuspuu (mänty), Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu), Versowood (kaikki), Westas (kaikki, tukki). POHJOIS-KARJALA Binderholz Nordic, Enon Energiaosuuskunta (energiapuu), Harvestia (kaikki), Iisalmen Sahat (kaikki), Karjalan Metsätilat (kaikki), Kontio-Energia Osuuskunta (energiapuu), Iisalmen Sahat (kaikki), I. Pölönen (pylväs, kaikki), Juuan kunta (energiapuu), Kaivospuu (tukki), Keitele Group (kaikki), KME (energiapuu), KoneJätkät (kaikki), Koskitukki (kaikki, erikoiskoivu), Kuhmon Saha (kaikki), Lehmon Koivu (kaikki), Lieksa Timber (mäja ku-parru, pikkutukki), Länsi-Karjalan Energiaosuuskunta (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Metsäkoneurakointi Puumalainen (kaikki), Metsäpalvelu Turunen (kaikki, energiapuu), Metsäykköset (kaikki), Nurmeksen Rakennuspalvelu (kaikki), Punkaharjun Metsäpalvelu (kaikki), Pölkky (kaikki), Rajaforest (energiapuu), Sahakuutio (kaikki), Scanpole (kaikki, pylväs), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki). POHJOIS-PIRKKA Kuorevesi, MänttäVilppula: JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki), Kinnaskoski (kaikki), L&T Biowatti (kaikki, O P energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pikkutukki, pylväs). Kuru: JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki), Koskitukki (koivu), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Westas (kaikki, parru). Juupajoki, Längelmäki ja Orivesi: JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki), Kinnaskoski (kaikki), Koskitukki (kaikki, viilukoivu), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pikkutukki, pylväs). Ruovesi: JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki), Kinnaskoski (kaikki), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pikkutukki, pylväs). Teisko: JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki), Kinnaskoski (kaikki), Koskitukki (kaikki, viilukoivu), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pikkutukki, pylväs). Virrat: Akonkosken saha (mät), JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki), Keitele Group (kaikki), Kinnaskoski (kaikki), Luvian Saha (kaikki, pikkutukki), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pikkutukki, pylväs). 34 MAKASIINI 6 • 2018 6091_.indd 34 20.9.2018 18.43
• POHJOIS-SAVO Binderholz Nordic (kaikki), Harvestia (kaikki), Iisalmen Sahat (kaikki), Iisveden Metsä (kaikki), Kaskihake (energiapuu), Keitele Group (kaikki), Koskitukki (koivu), Metsä Group (kaikki), Partaharjun Puutarha (kaikki), Scanpole (pylväs), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki). POSIO Keitele Group/Lappi Timber (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki). PUDASJÄRVI Junnikkala (kaikki), Keitele Group, Kontiotuote (mät, kut), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), mhy:n korjuupalvelu (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu, tukki, pikkutukki). PUNKALAIDUN Luvian Saha (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu, kuitupuu sekä harvennusleimikoista tukkipuut), Westas (kaikki), Versowood. PYHÄ-KALA Hasa (kaikki, parru), Iisalmen Sahat (kaikki, parru), Junnikkala (kaikki, pikkutukki, parru), Keitele Group (kaikki, pikkutukki, parru), L&T Biowatti (kaikki), Metsä Group (kaikki, pikkutukki, parru), Metsäsuunnittelu Hollanti (kaikki), Stora Enso (kaikki, pikkutukki), UPM (kaikki, pikkutukki), Vapo (kaikki, energiapuu). TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVA JUSSI VIERIMAA ”JOS EI NÄILLÄ hinnoilla myy, niin koska sitten? Esteitä kaupankäynnille ei pitäisi olla, kun kuidustakin saa nyt vähän parempaa hintaa”, sanoo sahakonserni Westaksen metsäjohtaja Juha Mäki. Hänen mukaansa puukauppa käy ”kuin rajumyrsky”. Länsi-Suomessa toimivalla konsernilla on takanaan useampi hyvä ostokuukausi, joten ostokiintiöt alkavat hiljalleen täyttyä. ”Kauppaa kannattaa tehdä nyt, jos haluaa hyödyntää maksimihinnat. Kohta puun tarjonta on niin suurta, että hinnat lähtevät laskuun”, Mäki ennakoi. Westas käyttää mäntyja kuusitukkia mutta ostaa Mäen mukaan kaikkia puutavaralajeja. Kysyntää on varsinkin kesäleimikoilla, mutta talvileimikoitakin ostetaan jo. Mäen mukaan puun hintojen nousu on tuonut markkinoille keskimääräistä suurempia ja laadukkaampia leimikoita. ”Metsänomistajat ovat säästelleet parhaita leimikoitaan ja tuovat niitä nyt tarjolle, kun puun hinta alkaa olla heidän mielestään oikealla tasolla. Tavallisesti tuhannen kuutiometrin leimikko on tällä alueella suuri, nyt tarjolle on tullut useampia 1 500–2 500 kuutiometrin leimikoita.” Westas käyttää vuosittain noin 1,3 miljoonaa kuutiometriä puuta. Konserni vie sahatavaraa Kaukoitään, Eurooppaan ja Pohjois-Afrikkaan. Tänä vuonna tärkeimmäksi markkinaksi on noussut kotimaa. ”Se on merkittävä muutos. Rakentaminen oli kotimaassa pitkään vähäistä, mutta viime vuosina rakentamisen veto on parantunut”, Mäki sanoo. ”Kauppaa kannattaa tehdä nyt” PÄIJÄNNE A-Puu, Harvestia, Iisveden Metsä, JPJ-Wood, Jyväskylän Energia, Keitele Group, Kinnaskoski, Kohiwood, Koskitukki, Metsä Group, Metsä-Perälä, Metsä Tommola, Multian Saha, OK-yhtiöt, Stora Enso, Toivakka Timber Ltd, UPM, Versowood. PÄIJÄT-HÄME Asikkala: Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pylväs). Hartola: Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), Metsä Vema (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pylväs). Heinola: Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, mä-pylväs). Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola: Herralan Saha (kaikki), Koskitukki (kaikki), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, mä-pylväs). Padasjoki: Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, mä-pylväs). Sysmä: Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, mä-pylväs). RANUA Keitele Group (kaikki), L&T Biowatti (kaikki, pikkutukki, energiapuu), Metsä Group (kaikki, pikkutukki, energiapuu), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki, pikkutukki), Pölkky (kaikki, pikkutukki), Stora Enso (kaikki, pikkutukki, energiapuu), Tervolan saha ja höyläämö (kaikki), Vaaran Metsä (kaikki), Vapo (kuitupuu, energiapuu). RAUTAVAARA Binderholz Nordic, Harvestia, Iisalmen Sahat (kaikki), Keitele Group (kaikki), Metsä Group (kaikki, pylväs), Scanpole (pylväs), Stora Enso (kaikki, pylväs), UPM (kaikki, erikoispuu). ROINE JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki), Koskitukki (kaikki, pikkutukki, tyvikoivu,parru), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pylväs, pikkutukki). ROKUAPALJAKKA Länsi-Kainuu, Utajärvi: Haadex, Hasa (kaikki), Junnikkala (kaikki), Kuhmo (kaikki), Leinosen Sahatuote (mät, kut, pikkutukki), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki), Tervantien Lämpö (energiapuu, hakeranka). ROVANIEMI Keitele Group (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki), Tervolan Saha ja Höyläämö (mät, kut), Vapo (kaikki), Veljekset Vaara. R 35 MAKASIINI 6 • 2018 6091_.indd 35 20.9.2018 18.43
• SALLA Keitele Group (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki), Vapo (energiapuu). SALOMETSÄ (sisältää myös fuusioituvan Mhy Kiikissuon ostajat) Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Metsä ja Energia Hemmilä (energiapuu), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu), Versowood (kaikki), Westas (kaikki). SATAKUNTA Isojoen Saha (kaikki), Kampin Saha (kaikki), KuMeKo Forest (kaikki), Kuusisto Group (mäntytukki), L&T Biowatti (energiapuu), Luvian Saha (kaikki), Metsä Group (kaikki), Noormarkun Saha (kaikki), Stora Enso (kaikki), Riga Wood (koivutukki), UPM (kaikki), Vapo, Westas (kaikki). SAVOTTA Binderholz Nordic (kaikki), Harvestia (kaikki), Hasa (kaikki), Iisalmen Sahat (kaikki), J&J Saarelainen (kaikki), Kaskihake (energiapuu), Keitele Group (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), Scanpole (kaikki, mäntypylväs), Stora Enso (kaikki), UPM (toimituskaupat), Vieremän Metsäpalvelu (kaikki). SIIKALAKEUS Hasa (kaikki, pikkutukki, parru), Iisalmen Sahat (kaikki), Junnikkala (kaikki, pikkutukki, parru), Keitele Group (kaikki, pikkutukki), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu, parru), Metsä Group (kaikki, pikkutukki, energiapuu, parru), Mika Karppanen (energiapuu), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki, pikkutukki, energiapuu, parru), Pölkky (kaikki, pikkutukki), Ruukki Forest (koivutukki), Stora Enso (kaikki, pikkutukki, energiapuu), UPM (kaikki, pikkutukki, energiapuu, parru), Vapo (energiapuu). SODANKYLÄ Keitele Group (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukit), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Pölkky (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukit), Stora Enso (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukki), Vapo (kaikki). SOINI Akonkosken Saha, EPM Metsä (kaikki, pikkutukki, parru, energiapuu), Keitele Group (tukki, pikkutukki, parru, kuitu), Metsä Group (kaikki, pylväs, pikkutukki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki, pylväs, pikkutukki). SOTKAMO Binderholz Nordic, Harvestia (kaikki), Iivari Mononen (mät, pylväs), IIsalmen Sahat, Kuhmo (mät, kut, sahakuitu), Metsä Group (kaikki), Pölkky, Stora Enso (kaikki). SUOMENSELKÄ Ähtäri, Töysä, Lehtimäki, Alajärvi: Akonkosken Saha (kaikki), Alajärven Lämpö (energiapuu), EPM Metsä (kaikki), JPJ-Wood (kaikki), Keitele Group (kaikki), Keijo Kantonen Ky (kaikki), Koskenvarren Saha ja Höyläämö (kaikki), Lehtimäen energiaosuuskunta (energiapuu), Metsä Group (kaikki), OK-yhtiöt (energiapuu), Pohjanmaan Biolämpö (energiapuu), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu). SÖDRA SKOGSREVIRET Koskitukki, Nyved, Metsä Group, Stora Enso, UPM, Versowood, Westas. TAIVALKOSKI Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki). TARVASJOKIKARINAINEN Lounais-Suomen Hakelämpö (energiapuu), Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Metsä ja Energia Hemmilä (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Westas (kaikki). UUSIMAA Finprofile (pylväs), Hakevuori (kaikki), Herralan Saha (kaikki), Keravan lämpövoima, Koskitukki (kaikki), Lopen Rakennuspuu (mä-tyvi), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu), Versowood (kaikki, pylväs), Westas (kaikki), Wideskog. VÄSTÅBOLAND Metsä Group (kaikki), Metsä ja Energia Hemmilä (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Östskog (kaikki). YLI-II Junnikkala (mät, kut, pikkutukki, kuidut), Kokopuu (karsittu energiapuu), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukki, sahakuitu), PTL P. Karvonen (mät, kut, pikkutukki, sahakuitu), Pölkky (mät, kut, pikkutukki, kuidut), Stora Enso (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukki, sahakuitu), Yli-Iin Lämpö (energiapuu). YLITORNIO Keitele Group (kaikki paitsi energiapuu), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok), Stenvalls Trä, Stora Enso (mät, kut, mäk, kuk, kok), Vapo (energiapuu), Veljekset Vaara (kaikki paitsi energiapuu). YLÄ-KAINUU Kuhmo (mät, kut, mäja ku-parru), Metsä Group (kaikki), OK-Yhtiöt (energiapuu), Pölkky (mät, kut, mäja ku-pikkutukki), Scanpole (pylväät), Stora Enso (kaikki). YLÄ-LAPPI Keitele Group (mät, mä-pikkutukki), Metsä Group (mät, mäk, kok), Stora Enso (mät, mäk, kuk, kok). ÖSTERBOTTEN EPM Metsä, Isojoen saha, Junnikkala, Luvian saha, Metsä Group, Nova Forest, Skogsvårdsföreningens drivningstjänst, UPM, Vörå energiandelslag, Westas. n T U V Y Ö LYHENTEET mät = mäntytukki kut = kuusitukki kot = koivutukki mäk = mäntykuitu kuk = kuusikuitu kok = koivukuitu kaikki= ostaja hankkii kaikkia yllämainittuja puutavaralajeja Erikoispuutavaralajit on mainittu erikseen, esimerkiksi pylväs, koivutyvi, parru jne. S Jo kuuden vuosikymmenen ajan Jonsered-moottorisahat ovat olleet lähellä metsäammattilaisten sydäntä ympäri maailman. Tänäkin päivänä metsäja puutarhakoneissamme yhdistyy maailmanluokan teknologia, pelkistetty toiminnallisuus ja puhdas voima. Ne tarjoavat luotettavaa suorituskykyä ja kestävyyttä kaikissa olosuhteissa jo vuodesta 1954 lähtien. Miksi tyytyisit vähempään? MIKSI TYYTYÄ VÄHEMPÄÄN? JONSERED.FI 36 MAKASIINI 6 • 2018 6091_.indd 36 20.9.2018 18.43
• Jo kuuden vuosikymmenen ajan Jonsered-moottorisahat ovat olleet lähellä metsäammattilaisten sydäntä ympäri maailman. Tänäkin päivänä metsäja puutarhakoneissamme yhdistyy maailmanluokan teknologia, pelkistetty toiminnallisuus ja puhdas voima. Ne tarjoavat luotettavaa suorituskykyä ja kestävyyttä kaikissa olosuhteissa jo vuodesta 1954 lähtien. Miksi tyytyisit vähempään? MIKSI TYYTYÄ VÄHEMPÄÄN? JONSERED.FI 6091_.indd 37 20.9.2018 18.43
• JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC puutavaraan. Kesällä uudet ytimennävertäjät lentävät mäntyjen latvoihin ja syövät uudet vuosikasvaimet ontoiksi. Monelle metsänomistajalle se on huomaamaton asia, katselevat että ”onpa puiden latvukset vähän harsuja”. Kasvutappio on kuitenkin merkittävä. Havaintojeni mukaan pahimmat kasvutappiot tulevat luonnontilaisten soiden lähellä tehtyjen varttuneiden männiköiden harvennushakkuiden jälkeen. Luonnontilaisilla soilla kuolee aina mäntyjä, sieltä ytimennävertäjät leviävät hakkuun jälkeen lisääntymään joukolla metsään. taan kuka on syyllinen. Oikeudellisesti syyllisyyttä tuskin saadaan selville, näyttöä leviämisestä on vaikea saada. K anadassa Brittiläisen Kolumbian ja Albertan provinsseissa pieni kovakuoriainen, vuoristoniluri, aiheutti suuria tuhoja männiköissä. Pystyyn kuolleita puita on metsissä edelleen valtavasti. Tuhot olivat niin isot, että isoa osaa puista ei voitu korjata, eikä niillä ollut kysyntääkään. Sekä Kanadan että todennäköisesti myös tulevista Keski-Euroopan metsätuhoista kannattaa oppia. Emme voi kasvattaa luonnottoman suuria puumääriä hehtaaria kohden. Se lisää tuhoriskejä. Tuhoriskejä lisää myös ilmastonmuutos: lämpeneminen, kuivat jaksot ja myrskyt. Ne osuvat juuri vanhoihin kovapuustoisiin metsiin. O missa metsissäni suurimmat vahingot ovat aiheuttaneet mäntypistiäiset ja ytimennävertäjät. Ehkä yllättävästi eivät myrskyt, hirvet tai myyrät. Mäntypistiäisiä on kahta lajia, ruskomäntypistiäisiä ja pilkkumäntypistiäisiä. Molempien toukat syövät neulasia, mutta vain pilkkumäntypistiäinen syö myös kesällä juuri kasvavat neulasetkin. Pistiäisten syömät metsät ovat lohduton näky. Puut kuolevat niihin harvoin, mutta kasvutappiot ovat isoja. Pilkkumäntypistiäistä ei voi käytännössä torjua, mutta ruskomäntypistiäistä voi torjua levittämällä monisärmiövirusta. Se vaikuttaa vain ruskomäntypistiäisiin, joka leviää nyt Länsi-Suomessa. Ytimennävertäjä on pieni kovakuoriainen, joka parveilee keväällä ja munii sen jälkeen tuoreeseen M etsätuhoja vähätellään siihen asti, kunnes se osuu omalle kohdalle. Eteläisessä Keski-Euroopassa kirjanpainaja-nimisen pienen kuoriaisen voimakas lisääntyminen kuusikoissa on tullut jo epidemiaksi. Leviämistä on edistänyt lämmin ja kuiva kesä. Sitä edesauttaa myös mitä ilmeisimmin puuston korkea ikä ja korkeat puumäärät hehtaaria kohden. Kirjanpainajatuhot eivät ole nuorten hyväkasvuisten kuusikoiden ongelma. Mikäli tuleva kesä eteläisessä Keski-Euroopassa on kuiva ja lämmin, tuhot voivat laajentua suuriksi. Silloin tuhoilla olisi jo merkittävää vaikutusta sahatavaramarkkinoihin. Tällaisen tuhon alkuvaiheessa hakkuut kohdistuvat kuolleisiin tai kuoleviin puihin ja muualla alueella hakkuita vähennetään, koska tukin hinta laskee. Mikäli tuhot jatkuvat, tukkia vyöryy markkinoille. Toivotaan, että alueen tuleva kesä on kylmä ja sateinen. Kirjanpainaja on taatusti lisääntynyt voimakkaasti tänä kesänä myös Eteläja Keski-Suomessa, jossa lämpösumma on ylittänyt reilusti 1 500 dd-yksikköä. Lämpimän ja kuivan kesän ansiosta kirjanpainajat saivat liikkeelle toisen sukupolven. Meillä kirjanpainajatuhoista ei tule isoa epidemiaa, mutta se ei varmasti lohduta yhtään niitä metsänomistajia, joiden metsiin tuho osuu. Metsätuholaki velvoittaa metsänomistajan korjaamaan ja viemään pois kirjanpainajan tuhon kohteena olevat puut. Valitettavasti realismia on, että siitä hetkestä, kun kirjanpainajat iskevät joukolla kuusiin, aikaa havaita asia ja korjata puut pois on käytännössä liian vähän. Yksittäisiltä metsänomistajilta se voi vielä onnistua, mutta pääosalta ei. Kun tuho leviää naapureiden metsiin, kinaMetsätuhoja vähätellään Emme voi kasvattaa luonnottoman suuria puumääriä hehtaaria kohden. Se lisää tuhoriskejä. RAHAPUU 38 MAKASIINI 6 • 2018 38 MAKASIINI 6 • 2018 6121_.indd 38 20.9.2018 17.41
• METSÄNHOITO 11 kysymystä puukaupasta Sivu 40 OMA METSÄ PIKATESTI Puhelimessa raivuulla Sivu 43 TIE METSÄNOMISTAJAKSI Hoitotöitä tekemään Sivu 44 KU VA :P ER TT I H A RS TE LA ALLAKKA Ihmisluonnon mukaista hakkuuta Sivu 47 KOEAJOSSA Toyota RAV4 on tutunoloinen city-maasturi Sivu 52 KYSY POIS Paljonko puut kasvoivat? Sivu 50 PERINTÖMETSÄ Lahja yhteisesti vai erikseen? Sivu 48 6122_.indd 39 20.9.2018 17.43
• TEKSTI JA KUVAT VALTTERI SKYTTÄ 1 Kannattaako huippusuhdanteen puukaupoissa luottaa tuttuihin toimintatapoihin? Puunostajien kiinnostus erilaisia leimikoita kohtaan on muuttunut merkittävästi puun kysynnän kiihtyessä. Aikaisempien vuosien totutut toimintatavat eivät välttämättä tuota nyt puukaupasta parasta tulosta. Puun kuljetuksissa ja ostoalueissa tapahtuvien muutosten takia on etukäteen vaikea tietää, millaisten leimikoiden eli hakkuualojen perässä puunostajat ovat milläkin alueella ja kuka ostajista on sillä hetkellä tukkileimikon ykkösostaja. Kiinnostus erilaisiin puukauppakohteisiin on viime aikoina vaihdellut myös puunkorjuuolosuhteiden rajun vaihtelun myötä. Metsänomistajan ratkaisu monimutkaistuneeseen tilanteeseen on kysyä puukauppatarjous mahdollisimman monelta puunostajalta, oli puunmyynnin kohteena sitten helppona tai vaikeana kauppakohteena pidetty hakkuuala. 2 Kannattaako päätehakkuut ja harvennukset myydä erikseen vai paketoida? Leimikon kiinnostavuus heikkenee, jos samaan kauppaan yhdistelee erilaisia hakkuutyylejä ja korjuuajankohtia. Puunostajat eivät tykkää, jos puita joutuu korjaamaan metsästä useassa eri erässä. Tukkipuuta käyttävien ostajien puunhankintakoneisto ja korjuukalusto ovat yhä suunnattuina sahapuun hakkuuseen. Hyvään kesäkorjuukelpoiseen tukkileimikkoon ei siis kannata väkisin yhdistää pienialaista, talvella tehtävää harvennushakkuuta, jos tukeille haluaa kilpailuttaa korkeimman mahdollisen hinnan. Koska kuitupuun käyttö on lisääntynyt, ”vaikean” harvennushakkuukohteen voi nyt saada helpommin kaupaksi omillaan kuin kolme vuotta sitten. 3 Mikä on hyvän leimikon koko? Esimerkiksi Keski-Suomessa päätehakkuuleimikoiden keskikoko on viime vuosina ollut 600–700 kuutiota. Kyseinen kuutiomäärä kertyy reilun parin hehtaarin avohakkuulta. KesJos myyt puuta tänä syksynä parin vuoden tauon jälkeen, huomaat puukauppamaailman muuttuneen. Harvennushakkuut käyvät aiempaa paremmin kaupaksi, mutta puunostajien uudet ostokikat mutkistavat kaupantekoa. METSÄNHOITO kysymystä PUUKAUPOISTA 40 MAKASIINI 6 • 2018 6097_.indd 40 20.9.2018 18.35
• Hakkuukoneen kuljettajalta kannattaa varmistaa ennen puiden kaatoa, että kuskin saama korjuuohje vastaa puukaupassa sovittuja asioita. Hakkuusopimukseen kannattaa kirjata, että konekuskin tekemästä koneen mittauslaitteen ja kantokäsittelyn omavalvonnasta tulee tieto metsänomistajalle. kimääräisestä harvennushakkuusta puuta kertyy Keski-Suomen tasalla 300 kuutiota. Hakkuualan mottimäärä tai koko ei yksin ratkaise leimikon hyvyyttä. Erityisen tärkeää on hakattavien metsäkuvioiden yhtenäisyys. Pienikokoinenkin hakkuuala voi käydä hyvin kaupaksi, jos se onnistutaan myymään esimerkiksi naapuritilalle tehtävän hakkuun yhteydessä ja korjuu onnistuu samalla kalustolla ja teiden auraamisella. 4 Mikä muu vaikuttaa puunostajien kiinnostukseen kuin puusto? Korjattavien puiden lisäksi puunostajat miettivät leimikon korjuukelpoisuutta. Kelirikon aikaan ja kesällä korjattavissa olevat metsäalueet käyvät paremmin kaupaksi kuin routaista tai ennätyskuuman kesän kuivattamaa korjuualustaa vaativat talvileimikot. Teiden kunnolla on suuri vaikutus metsän korjuukelpoisuuteen sateisina aikoina. Hakkuualojen ennakkoraivaus ennen puiden kaatoa lisää etenkin harvennusleimikon houkuttelevuutta. Metsäkonekuski tekee raivatussa metsässä parempaa korjuujälkeä, kun puiden tyville näkee myös pimeässä. Hakkuutapa, eli tehdäänkö metsään esimerkiksi avohakkuu vai jatkuvan kasvatuksen poimintahakkuu, vaikuttaa puista maksettaviin kantohintoihin ja ehkä myös kiinnostuAjouran viereinen mänty on ottanut osumaa ensiharvennuksessa. Korjuujälki on hyväksyttävää, kun kolhittuja puita on leimikossa enintään viisi prosenttia. neiden puunostajien määrään. Korkeinta yhteishintaa maksetaan helposti korjattavien päätehakkuiden puista. 5 Mistä puukaupan kilpailutukseen saa apua? Tavallisinta on antaa valtakirja puukaupan kilpailutukseen paikalliselle metsänhoitoyhdistykselle. Yhdistykset tosin toimivat lakimuutoksen myötä entistä aktiivisemmin myös puunostajina. Metsänhoitoyhdistys pyytää puunostajilta tarjoukset halutuista hakkuista ja auttaa tarjousten vertailussa, puukaupan sopimisessa sekä hakkuun valvonnassa. Yhdistykset korostavat etenkin keräämiensä puunkatkontatietojen hyödyllisyyttä parhaimman puunostotarjouksen vertailussa. Kilpailutuksessa auttavat myös muut puunostajista riippumattomat metsäpalveluiden tarjoajat. Metsänomistaja voi itse kilpailuttaa puunmyyntikohteitaan Kuutio.fi-sivustolla. 6 Mitä asioita puukauppatarjouksissa vertaillaan? Hintavertailussa katsotaan usein ensiksi puunkaatoa määritteleviä seikkoja: peruspuutavaralajien (tukki, kuitu, pikkutukki) hintoja, minimiläpimittoja (eli millä puun paksuudella tukkipuu vaihtuu kuitupuuksi), katkontaa (eli puunrungon katkaisukohtien määritystä) ja erikoispuita. Puutavaralajeittain tehtävässä katkonnassa olennaista on puunrungon tukkiosan talteenotto mahdollisimman tarkasti tukin minimiläpimittaan asti. 7 Mitä muuta vertailussa pitää huomioida? Puukaupassa ratkaisevia tekijöitä voivat olla myös puunostajan käyttämän metsäkoneyrityksen korjuujälki ja puukauppamaksujen ehdot sekä aikataulut. Jos kyseessä on uudistuseli päätehakkuu, puunMetsänomistajalle toimitetaan hakkuun jälkeen mittaustodistus, joka kertoo hakkuussa lopulta kertyneen puumäärän. Todistuksen perusteella määräytyy lopullinen puukauppatili. Pystykaupoilla myydyt puut mittaa yleensä hakkuukone. 41 MAKASIINI 6 • 2018 6097_.indd 41 20.9.2018 18.35
• ostajat voivat tarjota puukauppaan kytkyiksi uudistamistoimia eli maanmuokkausta ja taimien istutusta tai siementen kylvöä. Puukaupan kilpailutuksen vastapainoksi isoilla metsäyhtiöillä on säännöllisesti heille puuta myyviä varten bonusjärjestelmiä sekä hintatakuita, jossa esimerkiksi keväällä solmitulle puukaupalle luvataan maksaa korotettu hinta, jos puunhinnat nousevatkin syksyyn mennessä. Entistä suuremmasta määrästä asioita sovitaan tänä päivänä hakkuusopimuksen lisäehtoriveillä. Lisäehtoihin kirjataan esimerkiksi energiapuuksi päätyvien hakkuutähteiden ja erikoispuutavaran hintoja. Puutavaralajeihin perustuvien puunhintatarjousten rinnalle ovat tulleet kokorunkohintoihin perustuvat ostotarjoukset. 8 Mistä puukaupassa kannattaa sopia erikseen? Puukaupan ehtojen sopiminen on vapaata lukuun ottamatta lakiin perustuvaa puutavaran mittausta. Puiden mittauksesta kannattaa sopimuksessa varmistaa, että puunmyyjälle luovutetaan pyydettäessä hakkuukoneen tallentamat puutavaran tarkat mittaustiedot varsinaisen mittaustodistuksen ohella. Puukaupasta allekirjoituksen jälkeen tilitettävän ennakkomaksun saaminen ja suuruus täytyy neuvotella erikseen puunostajan kanssa. Ennakkomaksu on tavallisesti 20–30 prosenttia arvioidusta kauppahinnasta. Harvennushakkuissa puukauppasopimukseen kannattaa kirjata erikseen, että harvennuksen tulee noudattaa metsänhoitosuositusten harvennusmalleja. Näin vältytään liian harvaksi hakkaamiselta. 9 Miten luonto huomioidaan hakkuissa? Puunmyyjän tulee ilmoittaa hakkaajalle metsän kaikki tiedossa olevat suojelukohteet ja kaavoitusrajoitukset. Hakkuukoneen kuljettajan kanssa kannattaa keskustella luontoasioista ennen hakkuuta, sillä konekuski tekee viime kädessä myös luonnon kannalta merkittävät ratkaisut metsässä. Puukauppasopimuksen liitteeksi voi täyttää Suomen metsäkeskuksen sivuilta löytyvän Luonnonhoitotoimenpiteiden tarkistuslistan, joka kertoo hakkuun toteuttajille metsänomistajan tahdon luontoasioissa. 10 Miten korjuuta ja puun kuljetusta kannattaa valvoa? Ensimmäisenä kannattaa varmistua, että keliolosuhteet sallivat kyseisen hakkuualan puunkorjuun. Tavallisesti ongelmana on liika märkyys, joka lisää vaurioriskiä niin metsässä kuin teillä. Hakkuukoneen tekemää jälkeä kannattaa seurata korjuuvaurioiden, harvennusvoimakkuuden ja jätettäviksi valittujen puiden osalta. Juurikäävän torjumiseksi tehtävän Jos hakkuualue rajautuu naapurin metsätilaan, rajan selkeä erottuminen maastossa sälytetään usein puunmyyjän vastuulle. Kantokäsittelyaineen peittävyys tulee olla vähintään 85 prosenttia kantopinnasta. Tässä näin ei ole. Väriaine haalistuu nopeasti etenkin sateella, joten kantokäsittelyn laatu tulee tarkistaa heti kaadon jälkeen. kantokäsittelyn laatu kannattaa katsastaa välittömästi puiden kaatojen jälkeen. 11 Mitä pitää tarkistaa hakkuun jälkeen maastossa? Puunostaja on velvollinen korvaamaan puun kaadossa, varastoinnissa tai kuljetuksessa tapahtuneet, huolimattomuudesta johtuneet vahingot. Jos tie on normaalin kulumisen sijaan särkynyt tukkirekan alla, puunostaja on velvollinen korjaamaan sen. Pystyyn jääneiden puiden kärsimistä korjuuvaurioista, syvistä maastopainaumista ja ajourien määrästä on syytä huomauttaa ennen mittaustodistuksen hyväksymistä. Talvioloissa korjuujäljen tarkastaminen hankien keskeltä ei aina onnistu, joten korjuujäljen tarkistukselle tulee kirjata puukauppasopimukseen erillinen määräaika. Juttua varten on haastateltu MTK:n kenttäpäällikkö Pauli Rintalaa, lisäksi lähteinä on käytetty Metsäkustannuksen Metsäkoulu-kirja, Metsälehden puukauppakoulu-juttusarjaa ja Stora Enson hakkuusopimusehtoja. Tehdäänkö tukkikaupat? Ostamme mäntyja kuusitukkileimikoita Eteläja Keski-Suomesta. versowood.fi Ota yhteyttä: Soita 010 8425 100 tai löydä oman alueesi puunostaja versowood.fi Puukauppa Versowoodin metsäasiantuntijat Kysy uudesta Versotilistä 42 MAKASIINI 6 • 2018 6097_.indd 42 20.9.2018 18.35
• TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN P eltorin valmistama Bluetooth X handsfree -lisälaite yhdistää älypuhelimen ja kuulonsuojaimen. Laite asennetaan kuulonsuojan niin sanotun hygieniapaketin tilalle. Korvaa vasten painuva pehmeä osa ja sen alla oleva osa irrotetaan ja paikalle kiinnitetään bluetooth-laite, josta lähtee mikrofoni etuviistoon. Laite paritetaan älypuhelimen kanssa puhelimen bluetooth-toiminnolla. Tästä epätekninen keski-ikäinenkin suoriutui. Laitteen mukana ei tule laturia, mutta saatteena on mikrousb-piuha, jolla laitetta voi ladata esimerkiksi puhelimen laturista. Latausaika on noin kolme tuntia. Valmistajan mukaan virtaa puhetai suoratoistoon riittää kahdeksaksi tunniksi. Valmiudessa laite pysyy kertalatauksella 250 tuntia. Näiden pitävyydestä ei ole havaintoja, mutta valmiustilassa laite kesti ainakin kokeilumme ajan kolmisen päivää, mitä voi pitää vähintään riittävänä. Toimii sahatessakin Parhaimmillaan laite on puhelimen jatkeena ja siinä tehtävässä se toimii ongelmitta. Bluetooth-kytkennän jälkeen puhelin kuuluu kuulonsuojaimen ja mikrofonin kautta. Puhelimen hälytysääni – kuten saapuvien viestien merkkiäänet – kuuluu korvassa. Puhelu avataan kuulonsuojaimen alareunassa olevalla painikkeella. Sen käyttö onnistuu vaivatta käsineet kädessä. Lisäksi laitetta voi käyttää netin kautta välittyvien radiolähetysten ja muun mediatarjonnan kuuntelemiseen. Puhelimen oma radio ei sen sijaan yhdistynyt bluetoothin kautta. Suurimman ilon musiikin kuuntelusta vie kuitenkin se, että ääni kuuluu vain toisessa korvassa. Lähes ällistyttävää on, että bluetooth-linkityksellä puhelinta voi oikeasti käyttää myös raivaussahan käydessä. Raivaussahan kuskin korvaan puhelu kuuluu selvästi ja häiriöttä kuulonsuojaimen kautta. Toisaalta raivaussahan ääni ei haittaa myöskään puhelun toisen osapuolen kuuluvuutta. Sopii vain X-kuulokkeisiin Peltor Bluetooth X handsfree on suunniteltu käytettäväksi pölyisissä tiloissa ja se on lisäksi suojattu vesiroiskeilta. Ominaisuuksiinsa nähden laite on edullinen. Hinta esimerkiksi Uittokaluston myynnissä on 95 euroa. Laite voidaan liittää Peltorin X-sarjan kuulokkeisiin, joiden hinnat alkavat noin 30 eurosta ja suojaimet voidaan kiinnittää tavallisiin metsurinkypäriin. Kokeilun aikana käytimme Peltor X4P5 -kuulonsuojaimia. ”Halloo, kuuluuko...” Bluetooth-lisälaite tuo puhelut kuulonsuojaimiin. Bluetooth-laitteella puhelu onnistuu vaikka raivaussahatessa. Peltor Bluetooth X handsfree ? 8 tunnin puheaika ? Latausaika noin 3 tuntia ? Hinta 95 euroa PIKATESTI Puhelu avataan ja päätetään peukalon alla olevalla painikkeella. Bluetooth-lisälaite paritetaan puhelimen kanssa. Plussat ja miinukset + Kuuluvuus sahatessa + Edullisuus + Helppokäyttöisyys – Sopii vain Peltorin X-kuulokkeisiin 43 MAKASIINI 6 • 2018 6097_.indd 43 20.9.2018 18.35
• MIKKO HÄYRYNEN U udistaminen kylväen tai siemenpuilla Metsän uudistamismenetelmiä ovat luonnonsiemennys, kylvö ja istutus. Viimemainittu on yleisin. Siemenestä uudistaminen voi olla siemenpuiden tai reunametsän luonnonsiemennystä tai kylvöä, joka nykyään tehdään lähes täysin koneellisesti muokkauksen yhteydessä. Siemenpuilla uudistamisen perusteet ovat usein maisemallisia. Konekylvö on edullista ja antaa jalostushyödyn. Siemenestä uudistamisen puolesta puhuu vähätöisyys ja se, että tiheässä taimikossa on särkymävaraa hirvivahinkojen varalta. Mutta mikä uudistamisessa voitetaan, se taimikonhoidossa hävitään. Siemenestä syntyneen taimikon harventaminen sopivaan tiheyteen on hidasta. Siemenestä uudistaminen sopii puolukkatyypille ja sitä karummille mäntykankaille. Rehevämmillä pohjilla taimet hukkuvat heinikkoon ja vesakkoon. Kuusella siemenestä uudistaminen on vaikeampaa, mutta kuusen luontainen uudistuminen koivikon alle on tavallista. Siemen itää parhaiten kivennäismaalla, minkä vuoksi kylvöja siemenpuualoilla maa muokataan kevyesti. Muokkauksen keveys on suhteellinen käsite, mutta metsätaloudessa muokkaus on keveä silloin, kun lähinnä kunttaa käännetään sivuun eikä kivennäismaahan kajota kovin syvältä. Rahkasammalkin on hyvä itämisalusta, jos se pysyy kosteana. Turvemaiden luontainen uudistaminen männyn siemenpuilla ei ole kovin tavallista, mutta kokemukset ovat lupaavia. Uudistaminen Istuttamalla • • • Istuttamista varten maapohja muokataan. Menetelmät ovat äestys, laikutus tai mätästys, joista on alatyyppejä. Hehtaarille istutetaan noin 2 000 tainta. Päiväsuoritus on yksilöllinen asia eikä kyse ole kilpailusta. Päivästä saattaa mennä paljonkin aikaa taimilaatikoiden kantamiseen. Istutuskausi alkaa roudan sulettua ja kestää juhannuksen tienoille. Sen jälkeen on jo vaaraa hellekausista, jotka voivat kuivattaa taimet maahan. Toinen istutuskausi on syksyllä, mutta syysistutusten osuus on pieni. Syysistutus ei ole erityisen kummallista, mutta taimien saatavuus ainakin väliportaiden kautta voi olla epävarmaa, joten uuden metsänomistajan ensimmäinen työkokemus kannattaa ottaa keväältä. Heinääminen • • • Heinääminen on työvaihe istutuksen ja taimikon perkauksen välissä. Heinääminen tarkoittaa yksinkertaisesti, että heinikkoon hukkuvia pieniä puuntaimia pelastetaan polkemalla heinikkoa taimen ympäriltä, ja voihan siihen käyttää pienen viikatteen tapaista työkaluakin. Heinääminen on tärkeä työ etenkin rehevillä maapohjilla. Ilman heinäämistä taimikosta voi tulla harva ja täydentäminen on vaikeaa. Taimikon varhaishoito • • • Uudistamisen jälkeen taimikko käydään raivaussahalla läpi kerran tai kaksi. Työvaiheita kutsutaan taimikonhoidoksi ja taimikon varhaishoidoksi eli perkaukseksi. Taimikon perkaus on sitä tärkeämpää, mitä pahemmin maa ottaa vesakkoa. Aika on viimeistään viiden vuoden kuluttua uudistamisesta. Perkauksessa laitetaan matalaksi kaikki vesakko, jolloin istutustaimet saavat riittävän etumatkan. Taimikonhoito • • • Varsinainen taimikonhoito tehdään kolmen neljän metrin pituisessa taimikossa. Taimikonhoitoon on monia hyviä ajankohtia. Lumisuus on todellinen este, kesän hyttysaika ja kuumuus tuovat epämiellyttävyysmomentin. Hyvää taimikonhoitoaikaa Hoitotöitä tekemään Metsänhoito ei ole vaikeaa. Siinä parannetaan niiden puiden kasvuoloja, joiden halutaan kasvavan. Kaikki muu on retoriikkaa. Seuraavassa esitellään keskeiset hoitotyöt. XXXX TIE METSÄN­ OMISTAJAKSI OSA 6: HOITOTYÖT PE RT TI H A RS TE LA 44 MAKASIINI 6 • 2018 6124_.indd 44 20.9.2018 17.50
• on loppusyksy ennen lumen tuloa, jolloin lehdet ovat varisseet ja näkyvyys vitikossa on aivan toista kuin kesällä, hyttyset eivät vaivaa eikä ole liian kuuma. Myös varhaiskeväällä on puolensa. Silloin lumet ovat sulaneet, mutta pohja ja rommakot ovat vielä jäässä, mikä helpottaa liikkumista. Hankikanto on erinomaista aikaa, jos sellainen osuu sopivasti kohdalle. Ainakin Pohjois-Suomessa riittävä hankikanto on lähes joka vuosi, mutta sen tarkkaa aikaa ei voi katsoa almanakasta. Nuoren metsän hoito • • • Jos taimikonhoito jää tekemättä, niin seurauksena on riukuuntuva tiheikkö, josta ensiharvennuksessa ei saa myyntipuuta edes korjuukustannusten kattamiseen. Tällaisen kuvion kuntoonlaittoa kutsutaan nuoren metsän hoidoksi, johon voi saada kemeratukea. Varttuneemman puuston hakkuut kuuluvat jo puukauppa-kategoriaan. Niitä käsitellään juttusarjan viimeisessä osassa. Lannoitus • • • Lannoitus tulee työlistalla yleensä sitten, kun kaikki muu kiireisempi on tehty. Lannoitustapoja on erilaisia ja pienet kohteet ovat omana työnä tekemisen rajoissa. Lannoitus on parhaimmillaan hyvin kannattava metsätaloustoimi, mutta se vaatii jonkin verran perehtymistä. Kunnostusojitus • • • Kunnostusojitukset ovat yleensä monen tilan yhteishankkeita, joissa asiantuntemus tulee aloitteen tekijältä tai hänen kauttaan. Mikään ei estä, etteikö ojien kunnostus voisi koskea vain omaa tilaa, mutta uuden metsänomistajan kannattaa keskustella asiantuntijan kanssa. Kiireellisyysjärjestys • • • Metsänhoidon työlistalla asiat kannattaa laittaa kiireellisyysjärjestykseen. Ensimmäisenä ovat uudistamiset. Ei pelkästään siksi, että laki velvoittaa, vaan myös siksi, että uudistusala ei vetkuttelemalla parane, vaan heinittyy ja puskittuu. Pieni poikkeus, että joskus on perustetta antaa uudistusalan maanmuokkauksen Metsänhoitotöiden kustannuksia Mätästys: 300 €/ha Laikutus: 250 €/ha Äestys: 200 €/ha Istutus: 350 €/ha Taimet: (2 000 kpl) 350 €/ha Konekylvö: 50 €/ha Männyn siemenet: 150 €/ha Taimikonhoito 350 €/ha (ilman kemeratukea) Hinnat ovat arvonlisäverottomia ja suuntaa-antavia Jos työt tekee itse, aikaa kuluu suunnilleen seuraavasti. Istutus: 3 pv/ha Taimikonhoito: 3-4 pv/ha (raivaussaha maksaa siis itsensä parin hehtaarin työllä) Juttusarja metsänomistajaksi tulemisesta jatkuu koko vuoden Makasiini 7: Ostopalvelut Makasiini 8: Puukauppa painua yhden sulan kauden, mikä vähentää riskiä, että istutustaimiin tulisi tyvimutkaa. Seuraavana jonossa ovat taimikonhoitorästit, riukuuntuvat ensiharvennukset ja potentiaaliinsa nähden liian heikosti tuottavat kuviot. Vajaatuottoisuus voi johtua esimerkiksi hirvituhosta tai väärästä puulajista. Harvennusten ja etenkin päätehakkuiden ajoituksessa on aina pelivaraa useitakin vuosia. Ne ovat metsänomistajan kannalta helppoja töitä, sillä asiat hoituvat pystykaupalla. Jos kiireellisyyskategoriassa on useita samantasoisia kohteita, niin avuksi voi ottaa esteettiset ja sosiaaliset syyt, eli esimerkiksi ensin tehdään tielle näkyvät kohteet. CS-390ESX Metallirunkoinen, kevyesti käynnistyvä ammattisaha: 38.4cm 3 -1.90kW / 2.58hv 4.5kg Suositushinta 449€ Jälleenmyyjät www.echo.fi Maahantuoja Teräosa oy CS-4510ES Tehokas saha maatiloille, karsintaan ja harvennukseen: 45,0cm 3 -2,30kW / 3,10hv 5,0kg Suositushinta 450€ TARJOUS 399 € Hinta voimassa 30.11.2018 asti Säästä 51€ 389 € Hinta voimassa 30.11.2018 asti Säästä 60€ PE RT TI H A RS TE LA 45 MAKASIINI 6 • 2018 6124_.indd 45 20.9.2018 17.50
• Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto 6123_.indd 46 20.9.2018 17.51
• JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. TU U LI KK I SI RO LA lisia juomalammikoita metsänväelle kuin tekemällä avotai siemenpuuhakkuun kypsään kohtaan. Siellä sitten kaivuri mahtuu työskentelemään vapaasti ja käyttämään kaikki maastonkohdat sopivasti. Jälki on tietysti hetken rumaa, mutta parissa vuodessa alkaa silmä levätä. eikä hevosmiehiä tarvinnut vaivata ollenkaan. Sukupolvenja omistajanvaihdoksissakin metsä saa kyytiä. Joko vanha omistajapari ottaa puista rahaa hankkiakseen uutta asuntoa tai halventaakseen tilan ostohintaa, tai uusi omistaja hakkaa metsää reippaasti maksaakseen ostoksensa. Tässä ei ole mitään moitittavaa, käytäntö on varsin yleistä. Yleviä aatteita vain irvailen, raaka todellisuus tahtoo tallata hienot haaveilut satumetsistä. I tse ainakin aion tehdä vuorossa olevia avohakkuita ja alaharvennuksia tappiin saakka monestakin syystä. Jokseenkin paljon velkaa olemme aikanaan tehneet metsien hankintoihin ja vielä enemmän työtunteja velan maksamiseksi ja metsien kuntoon laittamiseksi. Iso osa tuloista on mennyt lyhennyksiin ja korkoihin. Nyt jotain jää itsellekin, ja sen käytämme hyvillä mielin sekä itseemme että metsien edelleen kohentamiseen. Jotakin murusia saattaa tippua jälkikasvullekin. Sitä paitsi erään vanhan miehen sanoin: emme omista metsiä, me vain hallitsemme niitä. Tai kuten intiaanipäällikön maa on vain lainassa lapsilta. Vuosikymmenten työn tarkoitus ei ole valua hukkaan, oman ajan jälkeen sen on tarkoitus tasoittaa jälkipolvien tietä ja antaa heille mahdollisuus potkia sammalia itse omistamassaan metsässä. Se on aika kiva tunne. Mukulat saavat joskus haltuunsa hyvin hoidetut, kauniit ja tuottavat metsät. Oma napa on tietysti lähellä. Tarvittavan rahan lisäksi haemme metsästä iloa ja nautintoa. Ja mitenkäs muuten saamme metsään aikaiseksi patikoitavia teitä ja polkuja sekä tässäkin kuivuudessa niin tarpeelL apsuudenaikainen leikkipaikkani raiskataan, täti pauhaa lähes kyynelsilmin naapurin hakkuusta, ottaa jopa yhteyttä metsäviranomaisiin koneiden tulon estääkseen. Toisaalla perikunnan jäsen raivoaa sisaruksilleen, että rakkaan kotimökin ympäristö kyllä jää rauhaan, hän ottaa sen osuutenaan. Vaan parissa vuodessa ajatus on keikahtanut. Uusi auto, ulkomaanmatka tai lasihelyt ovat ajaneet ylevien aatteiden ohi, ja sekä tädin omassa että kotimökin omistajan pihapiireissä tehdään reipas avohakkuu. Tunnen lukuisia samankaltaisia tapauksia. Perikunnat ne sitten lystikkäitä ovat. Mitä isompi porukka ja kaukaisemmat sukulaiset, sitä hauskempaa on leikki. Vanha pari on ikänsä raatanut ja säästänyt, metsissäkin on hakkuumahdollisuuksia. Vaan kun astuu asianajaja näyttämölle, niin kyllä kaupunkivihreäkin osakas vaihtaa väriään. Lihoiksi laitetaan kaikki, niin puut kuin taulut seiniltä. Kovasti asian kyllä ymmärrän – on perintöveroja ja kaikkia kuluja, joihin ei juuri ulkopuolista rahaa ole käytettävissä. Huvittavaa tässä vain on se aatteiden halpuus. L ähes neljäkymmentä vuotta sitten, kun aloittelin metsäläisen taivaltani, oli metsäkoneiden valtakausi alussa, mutta vielä oli muutamia hevosajureita. Puukauppaa hieroessani isäntä ilmoitti usein tomerasti, että minun metsääni eivät sitten semmoiset isot koneet tule möyrimään, hevosella on puut haettava. Minä siihen, että hyvä on, mutta hevosajo on sen verran kalliimpaa, että puun hinta on tämän verran alhaisempi. Raha puhui, Ihmisluonnon mukaista hakkuuta METSÄLÄISEN ALLAKKA Avohakkuu mahdollistaa paremman tilin ojituksen ja tietyöt puulajin vaihdon 47 MAKASIINI 6 • 2018 47 MAKASIINI 6 • 2018 6096_.indd 47 20.9.2018 17.52
• M etsä on kiinteää omaisuutta. Jos sitä haluaa lahjoittaa, on lahjakirja tehtävä määrämuotoisena ja kaupanvahvistajan on vahvistettava se. Kaupanvahvistajaa ei kuitenkaan tarvita, jos lahjakirja tehdään sähköisesti Maanmittauslaitoksen kiinteistövaihdannan palvelussa. Lahjan vero riippuu lahjan arvosta, luovuttajasta ja saajasta. Alle 5 000 euron lahjoja ei veroteta, jollei lahjojen arvo yhteensä kolmen vuoden aikana luovuttajaja saajakohtaisesti saavuta mainittua 5 000 euron rajaa. Pilkkomalla säästöä Lahjan pilkkominen usealle saajalle on lahjaverotuksessa usein edullista, koska lahjaa verotetaan progressiivisesti. Mitä kalliimpi lahja saajaa kohti, sitä kovemmalla prosentilla sitä verotetaan. I-veroluokassa eli lähisukulaisten kesken vero on 8–17 prosenttia ja II-veroluokassa eli kauempien sukulaisten ja vieraiden kesken 19–33 prosenttia. Jos puolisot omistavat metsäkiinteistön yhdessä ja haluavat luovuttaa metsän kolmelle lapselleen, syntyy kuusi erillistä, verotettavaa lahjaa. Yksi lahjakirja kuitenkin riittää. Oletetaan, että vanhempien luovuttaman metsän arvo on 120 000 euroa ja he omistavat sen yhdessä 1/2ja 1/2osuuksin. Tällöin jokainen lapsi saa äidiltään 20 000 euron arvoisen lahjan, eli kuudesosan metsätilasta, ja samanlaisen myös isältään. Jokaiselle saajalle määrätään 2 x 1 300 euron lahjavero. Tässä tapauksessa lahjaveroa kertyy maksettavaksi kaikkiaan 7 800 euroa (6 x 1 300 €). Jos metsä olisi lahjoitettu vain yhdelle lapsista, olisi lahjaveron määrä ollut 10 600 euroa (2 x 5 300€). Helpoin tapa selvittää lahjavero jo ennalta on käyttää Verohallinnon lahjaverolaskuria (vero.fi/ lahjaverolaskuri). Harkiten yhteisomistukseen Vaikka lahjaverossa voidaan säästää paljonkin, kun arvokasta metsäomaisuutta lahjoitetaan usealle, kannattaa tällaiseen järjestelyyn suhtautua varoen. Yhteisomistus on lähes aina osakkailleen haastavaa. Tarkkaan pohdittavia seikkoja tällaisessa tilanteessa ovat muun muassa: haluaako jokainen saaja metsäomaisuutta vai mieluummin jotain muuta toimiiko saajien kesken sopuisa yhteisomistus vai pitäisikö metsää lahjoittaa erillisinä tiloina tai määräaloina mikä olisi toimivin omistusmuoto yhteisomistuksessa lahjojen saannon jälkeen miten omistusoikeudet jakautuvat ja miten niiden toivotaan jakautuvan tulevaisuudessa, kun saajista aika jättää kannattaisiko jo nyt lahjoittaa suoraan lapsenlapsille jääkö toivottu metsälahjavähennys hyödyntämättä järjestelyn vuoksi. Yhteislahja voi keventää verotusta Kuten jo aiemmin kävi ilmi, lahjavero on ankara II-veroluokassa kuten seuraava esimerkki osoittaa. Jos vanhemmat lahjoittavat mainitun 120 000 euron arvoisen metsätilan tyttärelleen ja tämän puolisolle tasaosuuksin (1/2 ja 1/2), katsotaan molemmille muodostuvan omat lahjat eli yhteensä neljä lahjaa. Yhden 30 000 euron arvoisen lahjan lahjavero on omalle lapselle 2 200 euroa, jolloin hän maksaa lahjaveroa kaikkiaan 4 400 euroa. Lapsen puoliso kuuluu II-veroluokkaan ja hänelle määrätään lahjavero sen mukaan. Maksettavaa hänelle tulisi kaikkiaan 10 300 euroa (2 x 5 150 €). Puolisoiden verorasitus yhteensä olisi siis 14 700 euroa. Lahjaverorasitusta voidaan pienentää yhteislahjalla erityisesti silloin, jos saajien sukulaisuussuhde lahjoittajiin on erilainen. Tässä on syytä olla kuitenkin tarkkana, koska pääsäännön mukaan lahjavero määrätään sen veroluokan mukaisesti, johon lahjanantajalle kaukaisinta sukua oleva lahjansaaja kuuluu. Poikkeuksen tästä muodostavat saajina aviopuolisot ja rekisteröidyn parisuhteen osapuolet. Tällöin lahjavero määräytyy läheisemmän sukulaisuuden mukaan. Jos vanhemmat lahjoittavat samaisen metsätilan tyttärelleen ja tämän puolisolle yhteislahjana, lahjaa verotetaan kokonaisuudessaan I-veroluokassa. Puolison vanhempien antamat yhteiset lahjat ovat arvoltaan 60 000 euroa ja lahjaveroseuraamus tällöin eli 10 600 euroa (2 x 5 300 €). Yhteislahjasta selvä kirjaus Jos on tarkoitus antaa yhteislahja, se kannattaa aina kirjata selvästi lahjakirjaan. Samalla lahjakirjalla usealle eri henkilölle annetut lahjat katsotaan YHTEISESTI VAI ERIKSEEN? On aina houkuttelevaa mennä sieltä, missä veroa maksetaan vähiten. Metsää lahjoitettaessa kannattaa edulliseen yhteislahjaan suhtautua kuitenkin varauksin. PERINTÖMETSÄ PIRJO HAVIA 48 MAKASIINI 6 • 2018 6098_.indd 48 20.9.2018 18.39
• nimittäin ensisijaisesti erillisiksi lahjoiksi. Yhteislahja toteutuu vain, jos lahjanantaja niin on tarkoittanut ja tämä tarkoitus pystytään osoittamaan. Verohallinto on linjannut asiasta seuraavasti: Lahjaverotuksessa lahjoittajan tarkoitus voidaan osoittaa esimerkiksi merkitsemällä luovutuskirjaan sana yhteisesti tai muu vastaava yhteissaannon luonteen osoittava tahdonilmaisu. Olennaista on selvittää luotettavasti lahjoittajan tarkoitus lahjanantohetkellä. Lahjaveroilmoitusta annettaessa on syytä ilmoittaa, onko kyse yhteislahjasta. Jos luovutuskirjassa ei ole suoraan lahjanantajan yhteislahjatarkoitusta osoittavaa merkintää, mutta lahjoittaja on tarkoittanut luovutuksen yhteislahjaksi, lahjoittajan tahdosta voi esittää muuVero riippuu lahjan arvosta Vanhemmat lahjoittavat metsän kolmelle tai yhdelle lapselle Metsän arvo 120 000€ 20000 20000 20000 20000 2 x 1300€ 2 x 1300€ 2 x 1300€ 20000 20000 60000 60000 Vero Vero Vero 2 x 5300€ Vero Yhteensä 7800 € Yhteensä 10600 € Yhteislahja voi olla edullinen Metsä lahjoitetaan tyttärelle ja tämän aviomiehelle erikseen tai yhteislahjana. Metsän arvo 120 000€ 30000 30000 30000 30000 2 x 5150€ 2 x 2200 60000 60000 Vero Vero 2 x 5300€ Vero Yhteensä 14700 € Yhteensä 10600 € Vero riippuu lahjan arvosta Vanhemmat lahjoittavat metsän kolmelle tai yhdelle lapselle Metsän arvo 120 000€ 20000 20000 20000 20000 2 x 1300€ 2 x 1300€ 2 x 1300€ 20000 20000 60000 60000 Vero Vero Vero 2 x 5300€ Vero Yhteensä 7800 € Yhteensä 10600 € Yhteislahja voi olla edullinen Metsä lahjoitetaan tyttärelle ja tämän aviomiehelle erikseen tai yhteislahjana. Metsän arvo 120 000€ 30000 30000 30000 30000 2 x 5150€ 2 x 2200 60000 60000 Vero Vero 2 x 5300€ Vero Yhteensä 14700 € Yhteensä 10600 € ta selvitystä. (Verohallinnon kannanotto 28.12.2016, Diaarinumero A241/200/2016) Saajien omistussuhteet jakaantuvat yhteislahjassa aina tasan, eikä niitä voi lahjakirjalla säätää. On myös hyvä muistaa, että yhteislahjasta ei koskaan muodostu metsälahjavähennystä. Tuleeko lahjavähennystä? Metsää lahjana saanut henkilö saa oikeuden hyödyntää metsäverotuksessaan metsälahjavähennystä, jos siihen tarvittavat edellytykset täyttyvät. Nämä ovat: metsälahja on saatu 1.1.2017 tai sen jälkeen ja siitä on itse maksanut lahjaveron metsälahjan euromääräinen arvo tai pinta-ala ylittää laissa säädetyn raja-arvon. Suomen metsäkeskuksen verkkosivuilta löytyy laskuri, jolla voi ennalta selvittää, muodostuisiko lahjasta metsälahjavähennystä (www.metsakeskus.fi). Metsälahjavähennystä ei voi saada, jos kyseessä on yhteislahja. Tällöin katsotaan, että lahjan saaja ei yksin vastaa lahjaverosta, vaan lahjavero määrätään yhteisvastuullisesti. Vähennysoikeutta ei myöskään saa, jos lahjana saatuun metsään on sovellettu perintöja lahjaverolain mukaista maatalouden jatkavan sukupolvenvaihdoshuojennusta. Jos lahjoituksessa aiotaan tavoitella metsälahjavähennystä, kannattaa perehtyä huolellisesti vähennysoikeuden hyödyntämismahdollisuuksiin ja mahdollisiin sanktioihin metsästä luovuttaessa. Näin voi välttyä monilta ikäviltä yllätyksiltä, joita valitettavasti metsälahjavähennystä koskevat säädökset sisältävät. Ilmoita OmaVerossa Lahjan saajan on tehtävä lahjaveroilmoitus Verohallinnolle kolmen kuukauden kuluessa lahjoituspäivästä. Ilmoitus tehdään jokaisesta lahjasta erikseen antajaja saajakohtaisesti. Verottomista lahjoista ei ilmoitusta tarvitse antaa. Lahjaveroilmoituksen voi nykyisin tehdä sähköisesti Verohallinnon OmaVero-palvelussa. Ilmoituksen voi edelleen tehdä myös paperilomakkeella. Tämä on tarpeen erityisesti silloin, kun lahjansaaja on oma lapsi, jolla ei vielä ole verkkopankkitunnuksia, tai kun ilmoitus tehdään valtuutettuna lahjansaajan puolesta. Metsän ammattilainen välittää. Metsät, pellot, tontit, mökit ja talot eri puolilta Suomea! 49 MAKASIINI 6 • 2018 6098_.indd 49 20.9.2018 18.39
• Kuinka kasvipeite uudistuu palon jälkeen? Miten metsän alusta toipuu maastopalon jälkeen? Mitkä kasvit palaavat ensimmäisinä? Palopaikka saa kasveja kolmesta eri lähteestä: osa syväjuurisista kasveista selviää hengissä palosta, samoin osa maaperässä uinuvista siemenistä, mutta osa tulee palopaikan ympäriltä tuulen tai eläinten tuomina. Ensimmäiseksi vihreätä maisemaan tuovat kasvit, joita palo ei hävittänyt. Esimerkiksi mustikalla, puolukalla, haavalla, sananjalalla, hietakastikalla ja maitohorsmalla on vahva maaversosto. Paikoilla, jotka tuli on ohittanut niin kepeästi, että sammalpeitekin on osaksi jäljellä, säilyvät myös kasvit, joiden maavarsisto on pinnallisempi. Tällaisia ovat esimerkiksi metsätähti ja oravanmarja. Puiden tyvellä palon voima on usein ollut heikko. Haavan juurista nousee runsaasti vesoja, mutta myös hieskoivun ja raidan tyven leposilmut ovat voineet selvitä palosta. Siementaimet ovat niin pieniä, ettei siemenpankista nousseisiin taimiin heti osaa kiinnittää huomiota, vaikka ne olisivat runsaitakin. Metsämaahan kertyy vuosikymmenten mittaan runsaasti lintujen ulosteissaan tuomia marjakasvien siemeniä. Linnut ovat voineet tuoda siemeniä kauempaa lehdoista ja puutarhoista, mutta palaneen kangasmetsän olot voivat olla liian ankaria tuomen, herukoiden, kuusamien ja seljojen taimille. Osa siemenpankista itävistä lajeista – esimerkiksi peltopillike ja kalvaspiippo – on levännyt maassa koko palossa tuhoutuneen puusukupolven elinajan. Useimmat siemenpankin lajit itävät myös avohakkuualueilla, mutta esimerkiksi huhtakurjenpolven LUKIJOIDEN KYSYMYKSET Metsäverotus Hannu Jauhiainen Metsänomistaja ja veroasiantuntija. Metsäverotus Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija Luonto Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. Koneet Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Pienkoneiden asiantuntija. Metsänhoito Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori. KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4a , 0020 Helsinki. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Paloalueelle voi muodostua kirjava kasvipeite, jossa on sekä kulttuurilajeja että metsän alkuperäisiä kasveja. M ET SÄ LE H TI .F I/L U KI JA N KU VA T siemenet vaativat herätäkseen sellaisen lämpöshokin, ettei auringon paahdekaan siihen aina riitä. Jos maaperä on korventunut niin kuumaksi, että maavarret ja siemenet ovat kuolleet, jää paloalue siemeninä palon jälkeen saapuville kasveille. Se, mitkä ehtivät ensiksi, riippuu palon ajankohdasta. Aivan kesän alussa palaneille paikoille saapuvat pajujen, haavan, leskenlehden ja voikukan siemenet. Jos metsä palaa keskemmällä kesää, tuhkaantunut maa saa vihertäjikseen koivujen, maitohorsman, kultapiiskun ja muiden mykerökukkaisten siemeniä. Eläimet saapuvat syömään raidan ja koivujen tuoreita vesoja ja tuovat sekä pinnallaan että ulosteissaan hyvinkin erilaisia kasveja heinistä ja virnoista lähtien. Paloalueelle voi siis muodostua kirjava kasvipeite, jossa on sekaisin kulttuurilajeja ja metsän alkuperäisiä kasveja. Kun puusto aikanaan sulkeutuu, vieras lajisto katoaa, mutta metsän peruslajisto säilyy. SEPPO VUOKKO Paljonko puut kasvoivat viime kesänä? Kesä oli kuiva ja aurinkoinen ja alkoi aikaisin. Miten kuuma kesä on vaikuttanut puiden kasvuun? Puiden kasvua rajoittaa Lapissa yleisimmin heinäkuun lämpötila, etelässä myös kuivuus. Erityisen herkkä kuivuudelle on kuusi, joka kaipaa sadetta toukoja kesäkuussa varsinkin vähälumisen talven jälkeen. Puut osaavat sopeutua kuivuuteen vähentämällä haihdutusta ja varistamalla lehtiään. Kesällä kellastuvat koivut selviävät yleensä hengissä tekemällä silmuista uudet lehdet joskus jopa samana vuonna. Etelä-Suomessa äitienpäivän aikoihin starttaava pituuskasvu päättyy jo hei50 MAKASIINI 6 • 2018 50 MAKASIINI 6 • 2018 6099_.indd 50 20.9.2018 17.58
• näkuun alkupuolella. Paksuuskasvu alkaa pari viikkoa myöhemmin jatkuen reilun kuukauden kauemmin elokuun puoliväliin saakka. Puiden tulevaan elinvoimaan vaikuttava juurten kasvu on kiivaimmillaan syys-lokakuussa. Tämän vuoden säitä muistellaan jo nyt poikkeuksellisina. Säätilastojen mukaan helmi-maaliskuu oli vuosien 1981–2010 keskiarvoa kylmempi. Maalis-huhtikuussa maassa oli paljon lunta. Toukokuu oli lämmin ja erittäin vähäsateinen. Kesäkuu oli säiltään keskimääräinen lukuun ottamatta etelärannikon kuivuutta. Heinäkuu oli kolme astetta keskiarvoa lämpimämpi ja vähäsateinen. Kesän sademäärissä oli suurta alueellista vaihtelua. Kasvukauden tähän mennessä kertynyt lämpösumma tavoittelee kylmän viime kesän jälkeen ennätyslukemia erityisesti Lapissa. Silmämäärin tarkastellen puiden kunto on ollut joidenkin koivikoiden kellastumista ja paikallisia hyönteistuhoja lukuun ottamatta melko normaali. Kevättalven paksujen hankien sulaminen piti maan kosteana ja järvien pinnat korkealla toukokuussa. Kesäkuun melko tavanomainen sää takasi kasvun jatkumisen, jota heinäkuun helteet eivät enää ehtineet pilata. Puiden tämän kesän kasvu selviää vasta jälkikäteen. Syynä tähän ovat Luonnonvarakeskuksen säästötavoitteet, jotka ovat johtaneet kasvupannoilla tapahtuvan paksuuskasvun seurannan lopettamiseen. Arvaukseni on se, että tämä metsänkasvuvuosi on ollut pankinjohtajien slangia käyttäen ”vähintään tyydyttävä”. Jännittävintä on jo nyt arvuutella ensi kesän kasvua. Saako kuuma ja kuiva loppukesä kuuset kukkimaan? Jos saa, on runsaan käpysadon uuvuttaman kuusen kasvu ensi kesänä heikko. KARI MIELIKÄINEN Miten hoidetaan sukupolvenvaihdoksen maksut? Metsäyhtymämme sukupolvenvaihdokseen liittyen myin osuuteni lapsilleni ja samalla ostin vastaavan suuruisen osuuden veljeltäni. Maksuohjelma on vielä kesken. Nyt veljeni haluaa luopua jäljellä olevista saatavistaan ja lahjoittaa ne lapsilleni. Syntyy siis tilanne, jossa olen saamassa lapsiltani osuuden jäljellä olevan kauppahinnan, mutta samalla olen heille velkaa samansuuruisen summan, joka oli alun perin menossa veljelleni. Miten asia on hoidettava? Lahjaverot on maksettava, mutta onko muuta? Miten käy metsävähennyksen? Tulkintani on mahdollisista seurauksista, jos toimitte suunnitelmanne mukaan. Veljenne joutuu maksamaan lopusta kauppahinnasta lahjaveron. Samoin lapsenne joutuvat maksamaan lahjaveron samasta summasta. Vastaavasti metsävähennyspohja pienenee. Suosittelen, että jatkatte kauppahinnan maksamista veljellenne. Hän voi lahjoittaa sen jälkeen saamaansa rahat lapsillenne. Verovapaa maksimilahjoitus on 4 999 euroa joka kolmas vuosi. Näistä lahjoituksista ei tarvitse tehdä lahjaveroilmoitusta verottajalle. VÄINÖ SIKANEN Miten johtoalueen korvauksia verotetaan? Sähköyhtiö on siirtänyt sähkölinjan metsästä tienvarteen. Linjasta on maksettu korvaus pysyvän käyttöoikeuden nimellä. Puustosta olen saanut erillisen korvauksen. Miten saatuja tuloja verotetaan? Sähkölinjan pohjasta maksettu pysyvän käyttöoikeuden korvaus verotetaan luovutusvoittona. Sen laskennassa voidaan käyttää 80 prosentin hankintameno-olettamaa. Johtoalueen puista saatu korvaus on metsätalouden pääomatuloa. Jos puustosta saadaan korvaus osana johtoalueen pysyvää käyttöoikeutta, eikä niitä hakata erikseen, on puustostakin saatu korvaus luovutusvoittoverotukseen liitettävää tuloa. Jos korvaus on alle tuhat euroa eikä verovelvollisella ole muita luovutusvoittoveron alaisia luovutuksia, luovutusvoitto on verovapaa. Saadusta korvauksesta on silloinkin tehtävä luovutusvoittoveroilmoitus. HANNU JAUHIAINEN www.kesla.com TUTUSTU KAMPANJAETUIHIN LÄHIMMÄLLÄ VALTRAJÄLLEENMYYJÄLLÄSI! SUOMALAISEN METSÄTEKNOLOGIAN MONIOSAAJA • Kotimainen, kestävä, luotettava tehokas. • 35 000 metsäperävaunua. • 50 000 kuormainta. • Markkinoiden laajin valikoima. • Koko maan kattava myyntija huoltoverkosto. Myynti ja huolto: agcosuomi.fi 51 MAKASIINI 6 • 2018 51 MAKASIINI 6 • 2018 6099_.indd 51 20.9.2018 17.58
• TEKSTI MIKKO RIIKILÄ JA RISTO PÖNTINEN KUVAT RISTO PÖNTINEN T oyota on hybridiautojen pioneeri. Sen hybridimallisto ulottuu pikku Yariksesta katumaasturi RAViin. RAV4 ei ole mikään varsinainen ”camelboots”-kärry, mutta vankka citymaasturi kyllä kyyditsee oman metsänsä hoitajaa peruskunnostamattomallakin metsäautotiellä – kuskin kantti loppuu tälläkin kertaa ennen kuin auton kulku. Koeajamamme RAV4 on itselataava hybridi. Siinä on nelisylinterinen, 2,5 litran bensiinimoottori ja nelivetoversiossa lisäksi kaksi sähkömoottoria. Niistä toinen moottoritilassa ja toinen takapyörillä. Mekaanista voimansiirtoa ei takapyöriin ole. Moottorien yhteisteho on 145 kilowattia. Etuvetoisessa mallissa sähkömoottoreita on yksi. Sähkömoottorit toimivat myös generaattoreina. Ne tallentavat auton liike-energiaa jarrutusja moottorijarrutustilanteissa ja varastoivat sen akkuihin. Sähköpiuhalla RAVia ei voi ladata. Hymisten liikkeelle Pelkän sähkön voimalla voi lipua pari kilometriä. Liikkeellelähtö on mukava elämys, kuuluu vain renkaiden rahinaa ja hiljainen sähkömoottorin hyminä. Kun akun varaus vähenee, pörähtää bensamoottori avuksi. Auto lähtee sähkön avustamana liikennevaloista ponnekkaan eleettömästi. Täyskaasulla bensakoneen ääni kohoaa. Merkillisellä tavalla hybridi-RAV ohjaa tasaisen ajoon. Ehkä siksi, että kojelaudan näytölle valittavissa oleva energiamonitori kuvaa sähköja mekaanisen energian virtaa moottorien, akkujen ja pyörien välillä. HYBRIDIRAVIA METSÄTIELLÄ Toyota RAV4 Hybrid hiipii kilometrin pari sähköllä, muuten auto on tutunoloinen city-maasturi. KOEAJOSSA Toyota RAV4 ei kavahda karkeapintaisiakaan metsäautoteitä. 52 MAKASIINI 6 • 2018 52 MAKASIINI 6 • 2018 6100_.indd 52 20.9.2018 18.04
• RAV4:ssa sähkömoottorit tasaavat bensamoottorin kuormitusta rasituksen kasvaessa. Esimerkiksi pikatiellä mennään tasamaata bensavedolla, mutta ylämäessä sähkömoottorit hyrähtävät avuksi. Suurimmillaan hybridin etu on hitaassa kaupunkiliikenteessä, jossa sähkön osuus auton liikuttamisesta on suurin. Tällöin auton ilmoitettu polttoaineen kulutus on kuusi litraa sadalla kilometrillä. RAV4:n bensaversio ryystää samoissa olosuhteissa 11 litraa menovettä sadalla. Valmistajan ilmoittama yhdistetty polttoaineen kulutus on 6,8 litraa sadalla kilometrillä. Koeajossa vajaan 600 kilometrin matkalla mittasimme kulutukseksi 7,8 litraa satasella. Todelliseksi kulutukseksi se on odotettua vähemmän, koska iso osa koeajosta tehtiin muualla kuin pikateillä. Takaveto sähköllä Neliveto on sähköisesti ohjattu. Vetolukkoja ei ole, vaan sutivaa pyörää jarrutetaan sähköisesti. Oikeassa maastoajossa tämä ei ole paras tekniikka, mutta citymaasturissa kelvollinen ratkaisu. Neliveto-RAVilla saa vetää 1 650 kilon perävaunua. Etuvetomallilla enin vetopaino on 800 kiloa. Huonolla tiellä RAV4 liikkuu luontevasti. Renkaat ovat profiililtaan maltilliset (225–55–17), joten niissä on riittävästi ilmaa kulun pehmentämiseen. Lisäksi jousitus ja iskunvaimennus ovat mukavat ja sopivat muhkuraisille teille. Taajamien hidastetöyssytkään eivät saa hampaita kalahtamaan yhteen, vaan ne voi ylittää huoletta. Jousituksen mukavuus ei kostautunut huonona suuntavakautena. Auto menee vaivattomasti suoraan, joskin tuulenpuuskat hieman huojuttivat kulkua. Auton valot, kaksoisledvalot, ovat erinomaiset. Tavaratilan pohja ei muodostu läheskään tasaiseksi, kun taHYBRIDIRAVIA METSÄTIELLÄ TOYOTA RAV4 HYBRID NELIVETO Bensiinimoottorin sylinteritilavuus: 2,5 litraa Lisäksi kaksi sähkömoottoria, moottorien yhteisteho 145 kV Portaaton automaattivaihteisto Valmistajan ilmoittama kulutus: 6,5 l/100 km Koeajossa todettu kulutus: 7,8 l/100 km Hiilidioksidipäästöt: 150 g/km Huippunopeus: 180 km/h Kiihtyvyys: 0–100 km/h 8,3 sekuntia Paino: 1 625 kiloa Maavara: 17 cm Jarrullisen perävaunun enimmäispaino: 1 810 kg Tavaratilan tilavuus: 501–1 633 l Koeajomallin hinta: noin 47 000 € Nelivetohybridien hinta: alkaen noin 45 000 € Bensaja sähkömoottori ovat rinnakkain moottoritilassa. Nelivetoversiossa on toinen sähkömoottori taka-akselilla. Mekaanista voimansiirtoa taakse ei ole. Takaistuinten alle jäävät akut muodostavat kohouman tavaratilassa, leveydeltään ja syvyydeltään RAVin tavaratila on kokeilemiemme autojen mittavin. Näytön energiamonitori kertoo, milloin energiaa kuluu ja milloin sitä tallentuu. kapenkkien selkänojat kallistetaan eteenpäin, sillä akkujen kohta jää koholleen. Toisaalta tavaratila on huomattavan leveä ja syvä, kyytiin mahtuisi 1,9 metriä kertaa 1,1 -metrinen levy. Raivaussaha ja muut metsäromppeet mahtuvat siis mutkitta mukaan. Hintava paketti Hybridi-RAVien hinnat alkavat 40 000 eurosta, nelivetoisena perusauton hinta on 46 600 euroa. Koeajoauton Active Plus -varustein hinta kohoaa 49 000 euroon. Samalla rahalla saa aika monenlaisia citymaastureita, joten mitään helppoa markkinarakoa RAVilla ei ole. 53 MAKASIINI 6 • 2018 53 MAKASIINI 6 • 2018 6100_.indd 53 20.9.2018 18.04
• LUONTO VALTTERI SKYTTÄ M etsälehti tarkkaili toukoe l o k u u s s a k a h d e n kuusentaimen kasvua päivittäin otetuilla valokuvilla. Taimien kasvu jäi tänä kesänä kauas huippuluvuista. Pielavedellä Pohjois-Savossa kasvava taimi venytti latvaansa 8 sentin verran. Eurajoella Satakunnassa kasvava kuusi nousi tänä kesänä vain 7 sentin verran. Parhaimpina kasvukesinä hyväkuntoiset kuusentaimet voivat venyä pituutta useita kymmeniä senttejä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Karri Uotila epäilee vaatimattoman kasvukesän syyksi tämän vuoden kuivuutta ja edelliskesän viileyttä. ”Silmun muodostuminen ja tämän kesän Kuiva kesä viileän ja sateisen perään heikensi Metsälehden seuraamien kuusentaimien kasvua. Katso video VALOKUVISTA KOOSTETUT VIDEOT OVAT NÄHTÄVILLÄ METSÄLEHDEN VERKKOSIVUILLA JA YOUTUBESSA. neulasaihiot ovat edellisen kesän aikaansaannosta. Näin ollen edellisen kesän olosuhteet määrittelevät osittain taimen seuraavan kesän pituuskasvun.” Pääosa kasvusta touko–kesäkuussa Pielaveden taimi on syntynyt luontaisesti vuonna 2012 tehdyn hakkuun jälkeen. Eurajoen kuusentaimi istutettiin vanhaan peltoon keväällä 2017. Taimet pyrittiin kuvaamaan tänä kesänä päivittäin 1.5.–31.8. välisenä aikana. Kuusten pääasiallinen pituuskasvu ajoittui niin Satakunnassa kuin Pohjois-Savossa toukokuun puolenvälin ja kesäkuun lopun väliselle ajalle. Tyypillisesti nuoret kuusentaimet olisivat voimakkaasti kiihtyvän kasvun vaiheessa. Etenkin peltotaimi jäi kuitenkin tänä kesänä kauas viime vuoden lähes 20 sentin kasvuluvusta. ”Ei ole kovin tyypillinen tilanne, että tuossa kehitysvaiheessa oleva kuusentaimi kasvaa selvästi edellisvuotta hitaammin”, Uotila sanoo. Olosuhteissa ja kuusten kasvukyvyssä on eroa pienelläkin alueella, sillä jotkin Eurajoen seurantakuusen sisartaimet kasvoivat myös tänä vuonna noin 20 senttiä. Kantovesat nousevat huikeasti Kuuma kesä näkyi päivittäin otetuissa taimikuvissa. Sadepisaroita ei kameran linssiin juuri tarttunut. Pielavedellä kasvavaa taimea kuvanneen kameran lämpömittari näytti useana päivänä yli 30 astetta. Taimikuvat ottaneen Luontovisio Oy:n Sami Heinonen kertoo, että etenkin Eurajoen peltokuusen muoto muuttui selvästi taimen toisena kasvukesänä. ”Keväällä taimen latvus oli kaksi kertaa yläoksia pidempi. Nyt latva ja yläoksat ovat yhtä pitkiä.” Pielaveden taimikuvissa näkyy myös selvästi, mitä kantovesa tarkoittaa. Kuvattavan kuusen vasemmalta puolelta katkaistiin keväällä koivu, jonka kannosta nousi heinä– elokuun aikana joukko vesoja 50–80 sentin korkeudelle, eli yhdessä hujauksessa yli puolimetrisen kuusentaimen. ”Kannon suuri juuristo toi vesoille vettä kesän kuivuudesta huolimatta. Kantovesalla juuriston suhde verson kokoon on täysin eri luokkaa pieneen kuusentaimeen verrattuna,” Luken Karri Uotila kertoo. Vaatimaton kasvukesä 11.6.2018 Kesäkuun alussa Pielaveden taimen latva oli jo venynyt useamman sentin pituutta. 1.5.2018 Ensimmäiset kuvat seurantataimista taltioitiin vappupäivänä. Pielavedellä oli vielä lunta. 30.8.2018 Kuivan kesän kasvusaldoksi tuli kahdeksan senttiä. 54 MAKASIINI 6 • 2018 6126_.indd 54 21.9.2018 14.07
• TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO | PUH. 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-18, LA 09-14 TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV300 T3B Sähköinen 2/4-vedon kytkin Portaaton CVT-vaihteisto, hidas-nopea + pakki Vääntävä 300 CC OHV nestejäähdytteinen moottori, 18 HV/6500 RPM Maavara 183 mm 24 kk takuu Suomen edullisin neliveto-traktorimönkijä TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV500 T3 Sisältää vinssin ja alumiinivanteet Moottori yksisylinterinen nelitahti 493 cm Nestejäähdytys CVT-automaattivaihteisto Sähköisesti kytkettävä neliveto Kytkettävä etutasauspyörästön lukko 24 kk takuu Sisältää vinssin ja alumiinivanteet 4990 € 3990 € GLANSPOWER AURINKOKERÄINPAKETTI Aurinkokeräimet ovat ns. tyhjiöputkikeräimiä, jotka ovat hyötysuhteeltaan kaikkein parhaimpia. Auringon säteily saadaan otettua talteen laajalta alueelta säteilykulmasta riippumatta. Pakettiin kuuluu yhteensä 36 kpl u-pipe tyhjiöputkia. Pinta-ala lähes 4 m ! Lisäksi pakettiin kuuluu 300 L hybridivaraaja, kahdella kierukalla Kiertovesipumppu Säädinyksikkö Paisuntasäiliö Säästä tuntuvasti energiakuluissa! Hyödynnä aurinkoenergiaa 1995 € POULAN PRO 175G42 AJOLEIKKURI Järeä 17,5 HV / 500 cm Briggs & Stratton OHV moottori Isompi 107 cm kaksiteräleikkuri Vaihteet 6+1 Sähköstartti Takarenkaat 20", eturenkaat 15" Valot, mukiteline ym. Kippaava peräkärry kaupan päälle! 1795 € Valmistaja Husqvarna Outdoor Products! GLANSPOWER EB650 REPPUPUHALLIN Moottori 63,3 cm / 3.7 Hv, 2.7 kW Ilmamäärä 2016 m /h Puhallusnopeus 90 m/s Paino 11,0 kg Ergonominen muotoilu! 1. vuoden takuu! Todella tehokas puhallusteho! 245 € GLANSPOWER EBV260 LEHTIPUHALLIN/IMURI Tehokas 25,4 cm kaksitahtimoottori Paino 4,2 kg Puhallusnopeus 180km/h 1. vuoden takuu Sisältää imusarjan! 139 € GLANSPOWER CR 08 PELLETTITAKKA Ominaisteho n. 3-8 kW Paloaika 11-28h Hyötysuhde 89 % Säiliön koko 20 kg Irroitettava tuhka-astia Mitat 620x970x340 mm Ylläpitotermostaatti 995 € EXTRAFLAME KETTY PELLETTITAKKA Ominaisteho: 2,8-7,3 kW Lämmitystilavuus 180 m Hyötysuhde: > 86 % Pellettisäiliön koko: n. 15 kg Sisäinen termostaatti Hormin halkaisija: 80 mm Mitat: 456x884x507 mm Italialaista laatua! 1345 € PIHAVARASTO SUNYARD SNSD C Mitat (P,L,K): 312x257x212 cm eli n. 8 m Runko 0,6 mm vahvaa sinkittyä terästä Katto ja seinät lujaa pro?loitua 0,25 mm galvanoitua teräspeltiä. Iso oviaukko 120 cm Tyylikäs tumma väritys Kunnon tuuletus 399 € GLANSPOWER GF2.0 SÄHKÖAGGREGAATTI Automaattinen jännitteensäätö Hiljainen nelitahtimoottori Öljyvahti, autom.sulake ym. Iso 12 L polttoainesäiliö! Paino 43 kg Max teho 2,2 kVA, jatkuva 2,0 kVA 199 € GLANSPOWER JM8500 3 DIESELAGGREGAATTI 230 / 400 V kolmivaihegeneraattori Max teho 6,5 kVA / 5,6 kW 14 L polttoainesäiliö Ohjauspaneeli, sähköstartti, öljyvahti ym. Kuljetuspyörät 890 € Uusi tehokkaampi 3-vaihegeneraattori! Ohjaustehostimella 5590 € SUORAAN MAAHANTUOJALTA MIKSI MAKSAISIT LIIKAA? WWW.KONE-GLANS.FI 6125_.indd 55 20.9.2018 18.05
• VAIKUTTAJA PUUTA EI RIITÄ KAIKILLE” Jos kaikki pohjoiseen kaavaillut metsäteollisuuslaitokset rakennetaan, tulee puusta pula, Metsä Groupin Juha Mäntylä arvioi. Osuuskunnalle hän uskoo puuta kuitenkin riittävän. TEKSTI ANNE HELENIUS KUVAT SEPPO SAMULI 56 MAKASIINI 6 • 2018 56 MAKASIINI 6 • 2018 6118_.indd 56 20.9.2018 18.15
• Olisiko Suomessa mahdollista ryhtyä metsittämään erittäin huonotuottoisia peltoja, kysyy Juha Mäntylä. Tämä siksi, että EU:n hiilinielulaskennassa metsäpinta-alan kasvattaminen on Suomen ainoita keinoja mahdollistaa lisähakkuut ilman että kasvihuonekaasupäästöjä pitäisi kompensoida jossain muualla. 57 MAKASIINI 6 • 2018 6118_.indd 57 20.9.2018 18.15
• uomen suurimman puunhankintaorganisaation vetäjän aikataulu on tiukka, mutta silti hän pystyy rauhallisesti pyörittelemään lusikkaa kahvikupissa aivan kuin hänellä ei olisi kiire minnekään. ”Minulla on viiden kupin päiväkiintiö, ja nyt on jo kolmas menossa. Ei hyvin mene”, Juha Mäntylä hymähtää. Siitä, etteikö Mäntylällä menisi hyvin, voi olla monta mieltä. Haastatteluhetkellä hän on vielä Metsä Groupin puunhankinnasta vastaavan Metsä Forestin toimialajohtaja. Muutamaa päivää myöhemmin julkistettiin, että Mäntylä saa jatkossa vedettäväkseen myös konsernin puutuoteteollisuuden Metsä Woodin ja hänet nimitetään Metsäliitto Osuuskunnan liiketoimintajohtajaksi. Isolla yhtiöllä on tietenkin pörssiyhtiön tyyliin varovainen tiedotuspolitiikka, ja mediapelin taitava Mäntylä istuu Metsä Groupin pääkonttorin neuvotteluhuoneessa kuin mitään erityisen mullistavaa ei olisi tiedossa. Ylittyykö 50 miljoonan raja? On tuoreella liiketoimintajohtajalla muutakin syytä tyytyväisyyteen. Puukauppa käy hyvin. Viime vuonna metsäteollisuus osti yksityismetsistä 47 miljoonaa mottia puuta, ja tänä vuonna on Mäntylän mukaan hyvät mahdollisuudet rikkoa 50 miljoonan raja. ”Se määrä minun mielestäni tarvitaankin, kun otetaan huomioon teollisuuden kasvanut puunkäyttö.” Talvella metsäyhtiöiden puuvarannot pääsivät hupenemaan syksyn surkeiden korjuukelien ansiosta. Puuta oli saatava äkkiä liikkeelle ja tämä näkyi kevään ja alkukesän kuumentuneessa puukaupassa. Yhtiöt halusivat pitää koneensa käynnissä, mutta osa joutui rajoittamaan tuotantoaan. Nyt tilanne Metsä Groupin puuvarantojen suhteen on Mäntylän mukaan normaali. ”Metsänomistajan näkökulmasta hintataso on minusta hyvällä tasolla. Siksi uskon, että syksyllä puukauppa käy. Itämeren alueen tilanne tulee pikku hiljaa vaikuttamaan siihen, millainen tasapainotilanne tulee olemaan.” Tällä Mäntylä viittaa siihen, että Itämeren maista alkaa tulla markkinoille yhä enemmän puuta. Ruotsissa puunkorjuuseen on vähitellen päästy metsäpalojen jälkeen, ja Baltiassa kesän kuivat korjuukelit ovat mahdollistaneet tarjonnan lisäämisen. Sen sijaan Venäjän puusta ei ole Mäntylän mukaan ratkaisuksi kotimaiseen puuntarpeeseen. ”En jaksa uskoa, että mitään merkittävää lisäystä Venäjältä löytyisi.” Lojaalit jäsenet kilpailuetuna Juha Mäntylä johtaa puunhankintaorganisaatiota, jonka omistajana on osuuskunta. Tämä heijastuu käytännön puunhankintaan: valtaosa Metsä Groupille puuta myyvistä metsänomistajista on nimittäin Metsäliitto Osuuskunnan jäseniä. ”Kyllä osuuskuntataustaisuus on meille selkeä kilpailuetu. Voimme olla muita yhtiöitä varmempia siitä, että jäsenet myyvät meille puuta. Toki he voivat myydä muillekin toimijoille, joten meidän on oltava täysin kilpailukykyisiä.” Uskollisesta, puuta omalle osuuskunnalle myyvästä jäsenistöstä on erityistä hyötyä juuri nyt, sillä Mäntylän mukaan kuitupuu on Suomessa taloudellisessa täyskäytössä Äänekosken biotuotetehtaan valmistumisen jälkeen. Viime vuonna Suomen metsistä hakattiin kuitupuuta runsas 35 miljoonaa kuutiota. Täydessä käynnissä jo olevan Äänekosken tehtaan lisätarve on noin neljä miljoonaa kuutiota. Kuitupuun kestäväksi hakkuumahdollisuudeksi on arvioitu 42 miljoonaa kuutiota vuodessa. Mäntylän mukaan tällä hetkellä hakkuiden lisäyspotentiaalia on lähinnä tukkipuolella, sillä kuitupuun lisähakkuumahdollisuudet ovat vähäiset ja nekin sijoittuvat maantieteellisesti Pohjois-Suomeen. Juha Mäntylän mukaan moniarvoisuus korostuu osuuskunnassa, sillä puukaupassa asiat on mietittävä sekä metsänomistajan että teollisuuden näkökulmasta. ”Metsänomistajan näkökulmasta hintataso on minusta hyvällä tasolla.” 58 MAKASIINI 6 • 2018 6118_.indd 58 20.9.2018 18.15
• Kun tavalliseen metsäsuunnitelmaan lisätään drone-lennokkikuvaa, saadaan virtuaalinen metsäsuunnitelma. Juha Mäntylän mukaan se toimii lähitulevaisuudessa hyvänä havainnollistamiskeinona metsänomistajalle, jolle metsäala termeineen ja töineen ei ole tuttu. Virtuaalisuunnitelma kertoo, miltä metsä näyttää eri toimenpiteiden jälkeen. 59 MAKASIINI 6 • 2018 6118_.indd 59 20.9.2018 18.15
• ”Siinäkin tapauksessa edellytyksenä on, että kaikki tukki saataisiin hakattua ja käytettyä. Muuten ei kuitua tule markkinoille.” Mäntylä sanoo suoraan, ettei kaikille riitä puuta, jos jokainen uusi Suomeen suunniteltu tehdashanke toteutuu. Sen sijaan sitä, kuka jää ilman, hän ei suostu arvioimaan. ”Uskon, että jokainen investoija katsoo omat edellytyksensä ja hakkuumahdollisuusluvut ja tekee sitten omat johtopäätöksensä.” Metsä Groupin johtopäätöksenä oli rakentaa biotuotetehdas Äänekoskelle. Nyt yhtiö suunnittelee Kemiin joko nykyisen sellutehtaan uudistamista tai uuden biotuotetehtaan rakentamista. Vaihtoehdoista jälkimmäinen on miljardiluokan investointi ja edellyttää sitä, että Lapissa riittää kuitupuuta uuden tehdaskompleksin tarpeisiin. Yhtiössä kartoitetaan parhaillaan raaka-aineen riittävyyttä. Päätös siitä, kumpaa vaihtoehtoa lähdetään suunnittelemaan tarkemmin, on luvassa ensi kesänä. Mutta kun kiinalaisetkin ovat kovaa kyytiä pyrkimässä Suomen kuitupuumarkkinoille? ”Minun mielestäni on positiivinen asia, että Suomeen on kiinnostusta ja halukkuutta investoida”, Mäntylä muotoilee. Leimikoita keskittämään Jos puuta on kuitenkin tulevaisuudessa saatava lisää ja kuitupuun kestävän hakkuumäärän katto jo lähenee, niin mitä Mäntylän mielestä on asialle tehtävissä? Vastauksena on viime vuosien muotisana tehostaminen. Tuottamattomat, esimerkiksi metsäomaisuudestaan vähät välittävien perikuntien metsät on saatava tehokkaampaan käyttöön. Tehokkuutta saa, kun tilakokoja kasvatetaan siirtämällä metsää aktiivisille ja ammattimaisemmille metsänomistajille. ”Silloin, kun metsänomistus on ammattimaisempaa, ollaan tiukemmin osa koko puuntuotannon ja metsäteollisuuden ketjua”, Mäntylä kuvailee. Suomeksi sanottuna ammattimainen metsänomistaja pystyy ja ymmärtää myydä puuta jalostavalle teollisuudelle. Näin ei välttämättä ole, jos metsää on vähän ja sen taloudellinen merkitys on omistajalleen pieni. Lisää tehokkuutta saadaan myös kuviokokoja kasvattamalla ja leimikoita keskittämällä, jolloin useampia kohteita pyritään korjaamaan samaan ajankohtaan mahdollisimman pienillä kalustosiirroilla. Mäntylä kertoo esimerkin kahdesta metsänomistajasta. Toisella on kymmenen pientä tilaa, joissa hän hakkauttaa puut ja tekee metsänhoitotoimenpiteet aina tilakokonaisuus kerrallaan. Vaikka tilat ovat pieniä, leimikoiden keskittämisen ansiosta puukauppa ja hoitotoimet ovat mielekkäämpiä sekä ostajan että myyjän näkökulmasta. Toisella metsänomistajalla on samankokoinen alueeltaan yhtenäinen tila, mutta hän haluaa kuitenkin tehdä puukauppaa lähes joka vuosi. Tuolloin leimikkokeskitystä ei välttämättä synny ja homma menee Mäntylän sanoin näpertelyksi. ”Sen takia näen, että vaikka pieniäkin tiloja siirtyy omistuksellisesti, se vaikuttaa automaattisesti operatiiviseen puoleen. Siellä asuu todellinen raha silloin kun haetaan kilpailukykyä.” Myytäviä metsätiloja ei kuitenkaan ole oikein tarjolla. Markkinoiden niukkuus näkyy tämänhetkisissä metsätilojen hinnoissa. Eräs syy tarjonnan vähäisyyteen saattaa Mäntylän mukaan piillä arvomaailmakysymyksessä. Suomessa kun perintömetsiä ei ole kuulunut myydä, vaikkei perinnönsaaja tuon taivaallista tiedä tai välitä metsäasioista. ”Jos jollakin alueella tulee tiloja myyntiin, niin se herättää muitakin alueella olevia metsänomistajia, että hei: metsäähän voi myydäkin!” Mäntylä toivoo lisäksi, että metsäpoliittisilla toimenpiteillä pystyttäisiin piristämään metsätilojen tarjontaa. Erityisesti kannattaisi herättää keskustelua siitä, pysyykö metsävähennyksen pohja saJuha Mäntylä ? Syntynyt 1961 Ilmajoella ? Asuu Espoossa ? Metsänhoitaja, metsäneuvos ? Metsäliitto Osuuskunnan liiketoimintajohtaja 13.9.2018 alkaen ? Metsä Groupin johtoryhmän jäsen vuodesta 2008 ? Useita luottamustehtäviä mm. Luonnonvarakeskus, Metsäsäätiö, Metsäteollisuus ry, Finnsilva Oyj, Metsä Fibre Oyj ? Omistaa metsää Ilmajoella ja Keski-Suomessa ? Vaimo, kaksi aikuista lasta ja puolivuotias lapsenlapsi ? Harrastaa metsästystä, kalastusta ja kuntoliikuntaa TILAA NYT VERKKOKAUPASTA REXENER.COM SAVUTTAMATTA NOPEASTI EDULLISESTI TURVALLISESTI TERMOSTAATILLA PALJU NOPEASTI LÄMPIMÄKSI NAPPIA PAINAMALLA Rexener PR200 lämmittää 1500L paljun 2 tunnissa (5 ? 38°C), josta n. 1 tunti veden täyttöä. Lämmityskustannus n. 4 € ! ALTAAT LÄMPIMÄKSI PALJUN PUUKAMIINAN TILALLE TAI UIMA-ALTAAN LÄMMITTÄMISEEN RexenerPR200_236x150.indd 1 21.8.2018 16.25 ”Voisiko metsävähennyksen verokohtelu olla toisella tavalla ohjaavaa. Esimerkiksi niin, että metsä pysyisi yhtenä kokonaisuutena.” 60 MAKASIINI 6 • 2018 6118_.indd 60 20.9.2018 18.15
• Mäntylän mukaan uuteen toimintatapaan kuuluu rahanhaku. Siihen menee aikaa, mutta samalla se suuntaa tutkimusta siihen, mihin yhteiskunnan ja yritysten rahaa halutaan panostaa. ”Se suuntaa sitä ehkä tehokkaammin, kuin että tutkija itse saisi valita tutkimusaiheensa.” Eikö siinä ole olemassa riski, että tuolla tavoin toimimalla jotain uutta ja olennaista jää löytämättä? ”On siinä se riski, mutta on myös mahdollisuus, että jotain muuta löytyy.” Olennaiseen keskittyjä Luonnonvarakeskuksen johtokunnan puheenjohtajuus on Mäntylälle selvästi mieleinen pesti. Ainakin hänellä on laaja perspektiivi asioihin, sillä hän on paitsi metsänhoitaja, myös metsänomistaja ja maanviljelijä ja vapaa-ajallaan hän sekä kalastaa että metsästää. Tämä kombinaatio kattaa Luken kaikki alat metsästä ja maataloudesta riistaja kalatalouspuoleen. Metsänomistuksestaan Mäntylä on vaitonainen ja kertoo lähinnä vain sen, että enin osa omasta metsästä sijaitsee Keski-Suomessa. Vaikka Mäntylä on monessa mukana ja ehtii vielä harrastaakin, hän kieltäytyy erityisen tehokkaan ajankäyttäjän tittelistä. Sen sijaan hän antaa kiitosta vaimolleen, joka on suvereenina kotiasioiden hoitajana mahdollistanut miehensä ajankäytön työhön ja luottamustoimiin. ”Jotenkin toivoisin, että osaisin nähdä isot ja pienet asiat erikseen ja valita niistä niitä isoja ja sillä tavalla saada asiat menemään eteenpäin.” n manlaisena vai pitäisikö sillä helpottaa seuraavaa metsäkauppaa. ”Että onko seuraavan tilakaupan oltava tiettyjen omistajapiirien sisällä, vai voisiko metsävähennyksen verokohtelu olla toisella tavalla ohjaavaa. Esimerkiksi niin, että metsä pysyisi yhtenä kokonaisuutena.” Uutta ajattelua tutkimukseen Juha Mäntylällä on laajenevien työtehtäviensä lisäksi myös lukuisia luottamustehtäviä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) johtokunnan puheenjohtajana hän on ollut siitä saakka, kun kolme tutkimuslaitosta ja yksi tilasto-organisaatio pakkonaitettiin vuoden 2015 alussa. Samaan syssyyn valtiolta tulevia tutkimusmäärärahoja vähennettiin olennaisesti, joten organisaatiomuutoksen lisäksi lukelaiset elivät rahoituskriisin keskellä. ”Nyt ollaan aika tasapainoisessa tilanteessa organisaation perustehtävän ja olemassa olevan rahoituksen kanssa”, Mäntylä sanoo. Luken uuteen toimintatapaan kuuluu nyt se, että talon pitäisi päästä yhteishankkeisiin, joissa on mukana myös muita rahoittajia kuin valtio. Rahaa voisi tulla esimerkiksi EU:lta tai yrityksiltä. Kuinka valmiita Lukessa ollaan tällaiseen? ”Siellä on viime vuosina päästy sisään tähän ajatukseen. Organisaation ylin taso ymmärtää hyvin tämän filosofian.” Monelta metsäpuolen tutkijalta on kuitenkin tullut valituksia, että resursseja on vähennetty niin, ettei rahaa riitä edes kaikkiin perustehtäviin. Tutkijoiden arvokasta työaikaa kuluu myös rahoituksen hankkimiseen. TILAA NYT VERKKOKAUPASTA REXENER.COM SAVUTTAMATTA NOPEASTI EDULLISESTI TURVALLISESTI TERMOSTAATILLA PALJU NOPEASTI LÄMPIMÄKSI NAPPIA PAINAMALLA Rexener PR200 lämmittää 1500L paljun 2 tunnissa (5 ? 38°C), josta n. 1 tunti veden täyttöä. Lämmityskustannus n. 4 € ! ALTAAT LÄMPIMÄKSI PALJUN PUUKAMIINAN TILALLE TAI UIMA-ALTAAN LÄMMITTÄMISEEN RexenerPR200_236x150.indd 1 21.8.2018 16.25 6118_.indd 61 20.9.2018 18.15
• • 400 cc. 4-tahti, 1 sylinteri, vesijäähdytteinen • 3 venttiiliä / syl. SOHC, EFI • Teho 24 kW/32 HV • Hidas L-vaihteistoalue; maksimaalinen vetokyky • Hydrauliset levyjarrut edessä ja takana • Vinssi, vetokuula ja alumiinivanteet vakiona • Saatavana lyhyt ja 2 hlö rekisteröity pitkä malli • 495 cc. 4-tahti, 1 sylinteri, vesijäähdytteinen • 3 venttiiliä / syl. SOHC, EFI • Teho 29 kW/40 HV • Neliveto elektronisella tasauspyörän lukolla • Hidas L-vaihteistoalue; maksimaalinen vetokyky • Hydrauliset levyjarrut edessä ja takana • Kaasuiskunvaimentimet • Vinssi, vetokuula ja alumiinivanteet vakiona Ajat sitten maantiellä tai maastossa, hiekkateillä tai kallioilla – CFMOTO on rakennettu kestämään ja viemään sinut aina määränpäähäsi. Kaikki CFMOTO -laitteet on varustettu modernilla vesijäähdytteisellä 4-tahti moottorilla. Kun etsit laitetta vapaa-aajan vauhtiin tai luotettavaa ja monipuolista työkonetta on CFMOTO paras valinta – ja vielä 3-vuoden takuulla. Katso lähin jälleenmyyjäsi: IRS EFI EPS IRS EFI EPS • Puskulevy • kahvanlämmittimet • tuulilasi KYSY TARJOUS TALVIPAKETISTA LÄHIMMÄLTÄ JÄLLEENMYYJÄLTÄSI 6119_.indd 62 20.9.2018 18.15
• SE PP O SA M U LI ANTTI HEIKKINEN Kirjoittaja on kirjailja ja teatterintekijä. PAKINA M inä nostan suurimpien elämääni vaikuttaneiden konsulttien joukkoon näyttelijälegenda Lasse Pöystin. Matti Kassilan 80-luvun lopulla ohjaamassa Ihmiselon ihanuus ja kurjuus -elokuvassa hän lausuu F.E. Sillanpään eli Taatan alter egona seuraavan, suuhunsa käsikirjoituksessa komennetun lauseen: ”Kaikenmaailman runoilijat tahtovat painaa syksyyn kuoleman merkin, kun eivät ymmärrä, mikä elämä siihen sisältyy!” Alkujaan se on Sillanpään viksuutta, mutta mahtavan roolityönsä kautta Pöysti lunastaa sen ansaitusti omiin nimiinsä. Hän suodattaa äsken mainitun toteamuksen ja muutkin repliikkinsä omien aivojensa kautta. Silloin lauseenkuulijan on helppo uskoa kuulemaansa ja pysähtyä miettimään sen sisältöä. Niin ainakin minä pysähdyin nähdessäni Kassilan leffan ensikertaa 90-luvun loppupuolella. Tiirasin sen televisiosta vahingossa, koska se esitettiin televisiossa itsenäisyyspäivänä ennen Laineen Tuntematonta sotilasta. Eräitä vuosia myöhemmin sain samaisen elokuvan käsiini VHS-nauhoitteena. Silloin ajoin fillarilla naapuritaloomme, jossa minua jokusen vuoden vanhempi Asko-poika liitti kaksi videonauhuria scart-kaapelilla toisiinsa ja kopsasi elokuvan Summasen kaupasta ostamalleni videokasetille. Kopiontekijän isä asettui katsomaan elokuvaa sohvalle olettaen näkevänsä hupaisan maalaiskomedian – sellaisia meidän kylillä niinä aikoina enimmäkseen katsottiin, katsotaan varmasti yhä. Ensimmäisen kymmenminuuttisen jälkeen hän ymmärsi katsovansa slovaritempoista draamaelokuvaa ja möhähteli hölmistyneenä innostuneelle selitykselleni siitä, jotta tuossa pyörii lapsiroolissa se Jasper Pääkkönen, joka näyttelee nyt Salatuissa elämissä sitä Sakua. Siinä vaiheessa elokuvaa Asko oli vielä armosta puolellani ja hörähteli olevinaan innostuneesti, jotta kylläpä on kaveri niistä ajoista kasvanut. Askon isä ei sanonut mitään, hän pötkötti unipäissään puusohvalla. Lopulta Askokin kyllästyi ja lähti omiin hommiinsa, mutta minäpoika istuin naapuritalomme tuvan lattialla ihastelemassa, kuinka karvanaamattomaksi ajeltu Leo Lastumäki raivosi Hotelli Tammerissa Sillanpään toisena alter egona. Sinä iltana naapurin isäntä valpastui toiseksi virkeimmilleen, kun Antti Litja tanssahteli avojaloin särkyneen viinapullon päällä ja heitti sen päälle henkensä. Dramaattinen kohtaus oli kuitenkin ohi nopeasti, pian seurasimme jo muistotilaisuutta ja elokuvan tempo laski melkoisesti. Muistan, kuinka hänen silmänsä lupsuivat unen rajoille palanneina, kun Pöysti lausui repliikkinsä syksyn elinvoimaisuudesta. Silloin naapurin mies nousi istumaan, läsäytti kämmenet polviinsa ja sanoi, jotta tuo on kyllä totta. Sitten hän nousi, paineli pihalle ja meni metsään. Silloinkin oli syksy ja syksyllä ihmisen on hyvä olla metsässä, vaikka kaikenlaiset runoilijat lyövät siihen kuolemanleiman, kun eivät ymmärrä, mikä elämä syksyyn sisältyy. Nytkin on syksy. Mänkee mehtään. Ette kadu, koska harva asia pursuaa elämää ja ennen muuta viestiä sen jatkumisesta yhtä paljon kuin syksyinen metsä. Niin se vaan on, sanoipa sen sitten F.E. Sillanpää, Lasse Pöysti tai palonurmelainen isäntämies. Taatanalliset säkeet 63 MAKASIINI 6 • 2018 63 MAKASIINI 6 • 2018 6120_.indd 63 20.9.2018 18.16
• LUHTA Maailman Isolla ja väkivahvalla tunturihaukalla on harittavasulkaiset siivenkärjet. Muiden jalohaukkojen siiven muoto muistuttaa puukon terää. Tällä hetkellä tunturihaukka on ainoa aidosti uhanalainen jalohaukka Suomessa. nopein 64 MAKASIINI 6 • 2018 6082_.indd 64 20.9.2018 18.20
• Jalohaukat syöksyvät taivaalta kuin elävät ammukset. Ne pystyvät ennätyksiin niin nopeudessa kuin näöntarkkuudessa. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA A lun pitäen lähden suolle etsimään karpalopaikkaa. Parhaat mättäät sijaitsevat usein lampien tai vesirimpien lähellä. Tuuli aaltoilee kiiltävissä saroissa ja vaivaiskoivut hehkuvat syksyä. Ylösalaiselta pisaralta näyttävä lintusiluetti kököttää kelon latvassa. Kiikarit suurentavat linnun muuttohaukaksi. Erotan mustat viikset ja päälaen, keltaisen renkaan silmien ympärillä ja poikittaiset viirut vatsassa. Ne ovat sukukypsän, aikuisen haukan tunnuksia. Tuntia myöhemmin haukka istuu uudelleen kulkureittini sivussa. Se seuraa ja käyttää minua riistan lentoon ajavana metsästyskoirana. Hyväksyn roolini ja vesilampareen heinätuppaasta räiskähtääkin sinisorsa lentoon. Aluksi en näe haukkaa ollenkaan, mutta vähän myöhemmin sorsa ja haukka syöksyvät kaukaisina pisteinä perä perää alas rämemäntyjen taa. En saa koskaan selville, onnistuiko haukan isku. Nokan lisäke yhdistää suvun Muistelen muuttohaukan menneisyyttä yli viisikymmentä vuotta sitten, jolloin siitä tuli huonomaineisen DDT:n ensimmäinen ja tunnetuin uhri. Vähimmillään Suomen muuttohaukat sinnittelivät muutaman parin varassa. Silloin lajin nimenä oli vielä jalohaukka. Muuttohaukan vanha nimi aiheutti sekaannusta, sillä puolenkymmentä muuNuolihaukka lentää ketterästi ja taitavasti ja pystyy äkillisiin suunnanmuutoksiin. Ne pesivät järvien ja soiden saarissa ja saalistavat pikkukahlaajia, pääskyjä ja isoja sudenkorentoja. 65 MAKASIINI 6 • 2018 6082_.indd 65 20.9.2018 18.20
• Saan silmiini haukkaäidin pienen männynkäkkärän oksalta. Puuhun istahtaneen punahousuisen nuolihaukan siivet ulottuvat pyrstönkärjen taa. Ampuhaukan levinneisyys on pohjoinen. Tunturi-Lapissa ne pesivät kalliopahdoilla monen muun haukan tapaan. ta suomalaista haukkalajia muodostaa jalohaukkojen suvun. Jalohaukkoja yhdistää nokan hammasmainen lisäke, jolla ne murtavat saaliinsa niskan. Monet jalohaukkalajit metsästävät pääosin lentäviä lintuja. Ne ovat myös läheistä sukua keskenään. Maaseudun suomalaisille tavallisin jalohaukka, tuulihaukka, ei iske saalistaan ilmasta, sillä se sieppaa pelkästään myyriä. Tutkimukset osoittivat tuulihaukan näkevän pikkunisäkkäiden virtsan ultraviolettivalon, joka paljastaa aamiaisen tai päivällisen piilopaikan. Huvimetsästäjä Kilpisjärvellä Syyskuussa 2010 Kilpisjärven ympäristössä alkoivat tunturisopulit lisääntyä. Niitä ei ollut niin paljon, että ne olisivat vihoitelleet ihmisille. Retkeilijälle tulossa oleva sopulivuosi näyttäytyi vähän joka paikassa lojuvina raatoina. Vanha myytti sopulien itsemurhista heräsi henkiin. Joka ainoalta tutkitulta sopulivainaalta oli kuitenkin purtu niskanikama poikki. Sopulintappajaksi paljastuivat ampuhaukat, joille ylen runsaat sopulit aiheuttivat vastustamattoman metsästyshimon. Pikkumyyriä hitaampi ja huolettomampi sammalensyöjä piti ottaa hengiltä vaikka vatsa oli täynnä. Ampuhaukka on jalohaukoista pienin, tuskin räkättirastaan kokoinen. Jopa 400 kilometriä tunnissa Kolme jalohaukkalajia – tunturihaukka, muuttohaukka ja nuolihaukka – omistavat 66 MAKASIINI 6 • 2018 6082_.indd 66 20.9.2018 18.20
• luomakunnan ennätyksiä sekä näöntarkkuudessa että vauhdissa ja lentotaidossa. Tunturija nuolihaukka muistuttavat molemmat muuttohaukkaa, mutta ensin mainittuja ei ison kokoeron ja erilaisen elinympäristön vuoksi sekoita toisiinsa. Muuttohaukalle on mitattu maailman nopeimman olennon titteli. Saalistussyöksyissä sen vauhti kiihtyy jopa 400 kilometriin tunnissa. Arktinen ja vähälukuinen tunturihaukka ei yhtä helposti osu tutkan ruutuun kuin kaupungeissakin pesivä sukulaisensa. Se tekee kuitenkin samanlaisia syöksyjä ja on isompi, painavampi ja hiukan lihaksikkaampi. Kaikkien jalohaukkojen syöksy on samanlainen. Vauhti hankitaan painovoimalla, lihasvoimalla ja ilmanvastus minimoimalla. Elävä ammus putoaa taivaalta melkein pystysuoraan siivet supussa, mutta siipien kärjet pumppaavat lisää vauhtia. Syöksyn lopussa siipien ja pyrstön pinta-ala leviää äärimmilleen, haukka tekee huikean koukkauksen ja usein lopullinen isku tapahtuu alhaalta ylöspäin. Suomessa tunturihaukka on nykyään ainoa aidosti uhanalainen jalohaukka. Tunturihaukan ongelmana on pääravinnon, riekkojen, väheneminen. Viime vuonna yksikään suomalainen tunturihaukka ei onnistunut pesinnässä. Syöksyjä ja patsastelua Suokävelyni jatkuu, mutta karpaloitten sijaan löydän uusia petolintuja. Metsäsaaren isoimman männyn latvassa istuu nuori maakotka, tämän kesän poikanen. Kotkanpoika joutuu väistelemään, sillä pieni, pitkäsiipinen nuolihaukka syöksyy ketteränä ja nopeana sen kimppuun. Terävät haukankynnet suhahtavat kerran toisensa jälkeen kotkan selkää hipoen. Lopuksi kotkan on pakko hypätä lentoon ja viuhtoa kauas metsänlaitaan. Nuolihaukan pesinnät ovat joskus myöhäisiä ja arvaan sillä olevan suosaaressa lentokykyisiä poikasia. Osa on jo matkalla etelän maihin, ja näiden viimeistenkin kannattaa kiirehtiä. Ruokalistalle kuuluu pikkulintujen lisäksi sudenkorentoja ja muita isoja hyönteisiä, eikä niitä lennä Suomen talvessa. Omakin kulkuni osuu nuolihaukan saareen. Kaikki jalohaukat ärhentelevät pesän tai poikasten vuoksi muillekin kuin kotkalle. Nyt on kuitenkin hiljaista. Saan silmiini haukkaäidin pienen männynkäkkärän oksalta. Se istuu liikkumatta ja antaa minun kävellä muutaman metrin päästä ohi. En ymmärrä mistä on kysymys, mutta vuosia sitten kohtasin samalla tavoin käyttäytyvän muuttohaukkamamman. Vähän myöhemmin kirkasvärinen uroshaukka kiitää ilmassa ja puoliso herää sille seuraksi. Keksin saaren männystä kaksi täysikokoista haukanpoikaa ja ihailen vanhempien pääskymäisen sulavaa lentoa. Syksyllä nuori muuttohaukka sekoittuu helposti nuolihaukkaan. Molempien pään viiksitai kypäräkuvio on hyvin samanlainen. 67 MAKASIINI 6 • 2018 6082_.indd 67 20.9.2018 18.20
• TAPION PÖYTÄ P ähkinöitä on käytetty ihmisravinnoksi jo kivikaudella. Ilmaston ollessa lämpimämpi pähkinää kasvoi Suomessakin laajalti ja se oli tärkeä ravinnon lähde. Nykyisin euroopanpähkinäpensas (Corylus avellana) kasvaa Suomessa levinneisyysalueensa pohjoisrajoilla. Se on yleinen kapealla kaistaleella eteläja lounaisrannikolla, runsaimmillaan laji on Ahvenanmaalla ja Turun saaristossa. Laji on kalkinsuosija ja viihtyy runsasravinteisissa lehtimetsissä, mutta sitä voi kasvattaa myös puutarhassa. On hyvä muistaa, että pähkinöiden kerääminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin eikä se ole sallittua ilman maanomistajan lupaa. Pähkinöitä on kaikkiaan kymmenkunta lajia. Vaikka niitä kaikkia kutsutaan pähkinöiksi, kaikki eivät silti ole pähkinöitä, esimerkiksi manteli. Euroopanpähkinäpensaan pähkinä muistuttaa hasselpähkinää eli isopähkinäpensaan (Corylus maxima) hedelmää. Sitä viljellään etelässä, muun muassa Välimeren maissa. Hyviä rasvahappoja ja hivenaineita Niin euroopanpähkinä kuin muutkin pähkinät ovat terveellistä superruokaa. Euroopanpähkinä sisältää tyydyttymätöntä, pehmeää sydänystävällistä kasvirasvaa, runsaasti omega-3-rasvahappoja, proteiineja, B-vitamiinia, erityisesti foolihappoa, C-vitamiinia, E-vitamiinia, kalsiumia, magnesiumia, kaliumia, fosforia, sinkkiä ja tiamiinia. Euroopanpähkinä on maukas ja sopii lisukkeeksi suolaisiin ja makeisiin ruokiin, leivontaan, mysliin, suklaaseen sekä sellaisenaan naposteluun. Pähkinöistä voi myös tehdä likööriä, voita, levitettä ja pähkinämaitoa. Pähkinöitä kannattaa lisätä ruokavalioon. Se käy helposti, sillä esimerkiksi monessa reseptissä osan jauhoista voi vaihtaa pähkinöihin. Pähkinät sopivat myös keliaakikon ruokavalioon. Pähkinän kukinta aiheuttaa keväällä siitepölyallergiaa. Samoin pähkinöiden syöminen voi aiheuttaa allergisen reaktion. Kukinta alkaa maaliskuussa Pähkinäpensaan käyttö on ollut monipuolista. Ahvenanmaalaiset käyttivät muinoin pähkinöitä veronmaksun välineenä ja toimittivat niitä Ruotsin kuninkaalle ja hovin tarpeisiin. Pensaan nuoria haaroja on käytetty Ahvenanmaalla silakkatynnyreiden vanteisiin. Pähkinäpensasta on myös käytetty polttopuuna, sillä sen lämpöarvo on hyvä. Pensaan pehmeälehtisistä oksista on tehty saunavihtoja. Pähkinäpensaan puu soveltuu myös puusepän materiaaliksi. Euroopanpähkinäpensaan juurakko on pitkäikäinen ja saattaa elää jopa yli tuhat vuotta. Juurakosta kasvaa 2–7 metriä korkeita runkoja, joita voi olla pensaassa jopa 200–300. Pensas kasvattaa jatkuvasti uusia taimia rengasmaisesta juurakosta. Näin muodostuu pähkinäpensaskehiä eli runnoja. Pähkinäpensas on nuorena hidaskasvuiMaukas ja terveellinen pähkinä sopii leivontaan ja lisukkeeksi niin suolaisiin kuin makeisiin ruokiin. TEKSTI JA KUVAUSJÄRJESTELYT MARJA HARTOLA KUVAT MARIA GRÖNROOS PUOLUKKAINEN PÄHKINÄLEIPÄ 5 dl maitoa tai vettä 50 g hiivaa 2 dl murskattuja pähkinöitä 2 dl puolukoita 2 dl kaurasuurimoita noin 9 dl hiivaleipäjauhoja 1–2 rkl hunajaa 1/2 dl öljyä 1 1/2 tl suolaa nen ja saavuttaa 15–20-vuotiaana maksimikorkeutensa. Kukat ja pähkinät kehittyvät vasta noin 10-vuotiaisiin runkoihin. Euroopanpähkinäpensas on ensimmäisiä kevätkukkijoita. Kukinta tapahtuu ennen lehtien puhkeamista, yleensä maalis-huhtikuussa, mutta leutoina talvina kukinta voi alkaa jo helmikuussa. Pähkinäpensas on yksikotinen eli hedeja emikukinnot ovat erikseen samassa yksilössä. Varhain keväällä pensaita koristavat keltaiset hedekukinnot. Pölytyksen jälkeen pieniin emikukintoihin kasvavat suojuksen ympäröimät pähkinät. Syyskuussa pähkinät ovat valmiita kerättäväksi. Tänä vuonna en löytänyt enää syyskuussa pähkinöitä. Näin kuitenkin oravan kurkistelevan pähkinäpensaasta, joten ehkä se oli napostellut ne. Sydämelle sopivaa SUPERRUOKAA 68 MAKASIINI 6 • 2018 6107_.indd 68 20.9.2018 18.22
• PUOLUKKAINEN PÄHKINÄLEIPÄ 5 dl maitoa tai vettä 50 g hiivaa 2 dl murskattuja pähkinöitä 2 dl puolukoita 2 dl kaurasuurimoita noin 9 dl hiivaleipäjauhoja 1–2 rkl hunajaa 1/2 dl öljyä 1 1/2 tl suolaa Lämmitä neste kädenlämpöiseksi ja lisää siihen ensin hiiva ja vähitellen muut ainekset ja alusta taikina jauhoilla löysähköksi, lisää öljy viimeksi. Anna taikinan kohota kaksinkertaiseksi. Laita taikina voideltuihin vuokiin. Anna leipien vielä kohota. Paista leipiä 200 asteessa noin puoli tuntia. Puolukoilla maustettu pähkinäleipä on maukas, kevyt ja kuohkea. Lautasella pähkinäpensaan hedekukintoja. Euroopanpähkinäpensaan lehdet muistuttavat lepän lehtiä mutta ovat heleän vihreitä. Hedenorkot ovat jo syksyllä valmiina odottamassa kevään lämpimiä säitä, jolloin kukinta alkaa. Pähkinät ovat hieman pienempiä kuin kaupasta ostetut hasselpähkinät. 69 MAKASIINI 6 • 2018 6107_.indd 69 20.9.2018 18.22
• Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka IBAN-tilinumero BIC-koodi MAKASIINI KRYPTO Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) ? Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) ? Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsäkustannus maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 70 MAKASIINI 6 • 2018 6127_.indd 70 20.9.2018 18.23
• Jokilaakson Koulutusyhtymä MMM Jussi Tuovinen on nimitetty metsäopettajaksi 21.8.2018 alkaen Jokilaaksojen Koulutuskuntayhtymä JEDU:lle Haapajärvelle. 80 VUOTTA 12.10. Esko Savolainen, metsänhoitaja, Joensuu (ei vastaanottoa) 13.10. Juhani Viitala, metsänhoitaja, Espoo (matkoilla) 50 VUOTTA 3.10. Esa Kurki, toimittaja, maat. ja metsät. maisteri, Joensuu (ei vastaanottoa) Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Sähköposti: paivi. laipio@metsalehti.fi. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. MERKKIPÄIVIÄ NIMITYKSIÄ Tämän Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 11.10.2018 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 6”. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Palkinnot Makasiiniristikosta 5 on arvottu seuraaville kolmelle: Heini Tiainen, Uukuniemi, Seppo Tikkanen, Pielavesi ja Vuokko Tuomi, Jaala. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. MAKASIINIKRYPTO Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) ? Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) ? Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsäkustannus maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti Makasiiniristikko 5, oikea ratkaisu 6127_.indd 71 20.9.2018 18.23
• PILKKEET Lattakääpä on yleinen laji, jolle sopivia kasvupaikkoja on tarjolla runsaasti. Ne ovat kuitenkin hajallaan metsässä pieninä laikkuina, sopivaa pintaa ei aina ole kämmenenkään vertaa. Lisäksi metsä on täynnä kaikenlaisia itiöitten lennon pysäyttäviä esteitä. Usein lattakäävän itiöemät ovat lähes maan rajassa, jolloin suuri osa itiöistä jää jo lähistön sammaliin. Samaa TEKSTI SEPPO VUOKKO KUVA JORMA PEIPONEN SUURI lattakäävän itiöemä voi päästää ilmaan jopa 30 miljardia itiötä joka päivä koko kesän ajan ja elinaikainen itiöiden tuotanto voi kohota kymmeniin tuhansiin miljardeihin itiöihin! Lattakääpien lukumäärä pysyy kuitenkin suurin piirtein vakiona, joten vain yksi tai kaksi itiötä miljardeista löytää sopivan elinpaikan ja tuottaa aikanaan taas itsekin itiöitä. Putkilokasveilla ja miksei hyönteisilläkin olemme tottuneet jo näkemään, miten lajin säilymisen varmistamiseksi on tuotettava suunnaton määrä jälkeläisiä. Sama pätee ihmiselläkin siittiöiden tuotannossa, mutta pystyykö aktiivinenkaan mies haastamaan lattakäävän? Laskekoon joku toinen! Turvana miljardit itiöt Lattakäävän ylenpalttisen runsas itiötuotanto värjää sienen ympäristöäkin kanelinruskeaksi. suuruusluokkaa on myös kantokäävän, arinakäävän ja muiden yleisten monivuotisia itiöemiä tekevien kääpien itiötuotanto. Entä sitten ne käävät, joiden pienet itiöemät ovat runkojen alapinnalla? Usein lajit ovat vielä vaateliaita elinpaikkansa suhteen. Sellaisilla käävillä itiötuotanto on murto-osa lattakäävän itiömäärästä, eikä sattumanvarainen leviäminen tuulen mukana varmastikaan riitä turvaamaan lajin säilymistä, jos lattakääpäkin tarvitsee siihen miljardeja itiöitä. Erikoistuneiden kääpien itiöiden leviämissysteemin täytyy olla tarkempi. Vaikka havaintoja on niukasti, todennäköisimmin ne leviävät lahopuussa asustavien hyönteisten avulla. Lentävät hyönteiset löytävät sekä itselleen että mukanaan kantamalle sienelle sopivan elinpaikan hajuaistinsa avulla kymmenienkin kilometrien päästä. Kaikki sienet eivät kuitenkaan tarvitse valtavia itiömääriä. Jotkut vedessä vapaina elävät sienet selviytyvät noin sadan itiön tuotannolla. Itiöiden tarve riippuu elinympäristöstä. Lattakäävällä itiöt leviävät ilmavirtojen mukana ympäristössä, jossa sopivia elinpaikkoja on harvassa. Vesien sienillä ne leviävät tasalaatuisessa ympäristössä, jossa itämisessä ei ole ongelmia. LOHJANSAARESSA kasvavasta Paavolan tammesta on viime vuosina tullut varsinainen somejulkkis. Antti Huttusen Retkipaikka.fi-sivustolle kirjoittaman Onko tässä Suomen kaunein puu -artikkelin ansiosta tieto puusta on levinnyt internetissä laajalle. Viime vuonna tammen luona tehty musiikkivideo toi jättiläiselle mainetta ulkomailla asti. Parhaimmillaan puuta on käynyt ihailemassa satoja ihmisiä päivässä. Lisätietoja osoitteesta www. visitlohja.fi. Tammesta julkkis Tammi kasvaa pellolle istutetun kuusikon keskellä. EL IIS A KA LL IO N IE M I MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli? Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten? VOIT vastata kyselyyn Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti.fi/lukijakysely. Linkki kyselyyn löytyy myös etusivun oikean laidan Nyt – ajankohtaista Metsäkustannuksesta -osiosta. MYÖS postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. KAIKKIEN 15. lokakuuta mennessä vastanneiden kesken arvomme kaksi Raiva-raivausveistä. VIIME numeron suosituin juttu oli ”Kunnon kamppeilla metsään”. Palkinnoksi arvotut termospullot voitti Kai Niemelä Karijoelta. Mistä pidit? FI N N RA IV A O Y 72 MAKASIINI 6 • 2018 6128_.indd 72 20.9.2018 18.26
• TIE METSÄNOMISTAJAKSI: : Ostopalvelut wv Ensi numerossa METSÄLEHTI MAKASIINI 7/18 ILMESTYY 8.11. SEURAAVA METSÄLEHTI ILMESTYY 11.10. Hankintahakkaaja Työmaa omassa metsässä M IK KO RI IK IL Ä M IK KO RI IK IL Ä TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?802 040 516 4000 Ulkoasu Anna Back p. 040 623 991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?803 Eero Sala p. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä 0400 818 078 Anne Helenius 050 309 9717 (ma) Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 315?49?805 0400 973457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä p. 09 315 49845 0400 894080 pl 39 40101 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Yhteyspäällikkö Pasi Somari p. 09 315?49?873 050 389 0590 Sanna Nyman p. 09 315 49 848 040 596 2200 Verkkotuottaja Levikkipäällikkö Heta Välimäki p. 040 723 1613 Pasi Myllymaa p. 050 5114 525 MYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 050 436 9700 (ilmoitukset@metsalehti.fi) ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Asiakaspalvelusihteeri Jaana Gran p. 09 315?49?842 Palvelupäällikkö Mari Lindström p. 045 877 4740 Metsätaloudellinen ammatti­ lehti, Tapion julkaisu 86. vuosikerta, perustettu 1933. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355­0893 Makasiinin levikki: 31 715 (lt/17) Painopaikka Paperit PunaMusta 2018 G­print 170 g Novapress Silk 80 g Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 6156_.indd 73 21.9.2018 14.06
• TEKSTI MARIANNE MINKKINEN KUVAT SEPPO SAMULI ”MEIDÄN bisneksemme on se, mitä rautakaupasta ei saa. Sahaamme muun muassa lattialankkuja, hirsiä ja parruja mittatilaustyönä. Yrityksen perustimme vuonna 2014. Varastoimme noin 15 eri puulajia. Muodit muuttuvat, sillä 10 vuotta sitten tervaleppä oli suuressa suosiossa, kun nyt kysytään tammea ja saarnia. Asiakkaitamme ovat huonekaluvalmistajat, puusepät, soitinten rakentajat, perinnerakentajat ja korjausrakentajat. Yksi erikoisimmista tilauksista oli kiipeilypuut Korkeasaaren apinoille. Niihin tarvittiin tukevia, oksaisia tammipuita. Altialle taas olemme hankkineet tammea Jaloviinan käymistynnyreihin. Joskus asiakkaat ovat kaataneet esimerkiksi pihapuun ja haluaisivat tehdä siitä lankkupöydän. Monelle tulee yllätyksenä se, että puuta olisi ensin hyvä kuivattaa pari vuotta, sillä puu elää vielä pitkään kaatamisen jälkeen. Optimaalinen kuivatusaika useimmille puille on kuusi vuotta. Hankimme puuta Saksasta paikallisen agentin kautta ja Suomesta 300–400 kilometrin säteeltä Fiskarista. Suomesta hankimme 90-prosenttisesti mäntyä. Lisäksi ostamme haapaa, tervaleppää, pihlajaa, jalavaa ja kuusta. Minimiostomäärä on 15 kuutiota. Olemme kiinnostuneita erityisesti tyvitukeista ja yli 100-vuotiaista puista. Niihin kasvaa sydänpuuta, joka on kovaa ja sopii esimerkiksi ikkunanpokien tekemiseen. Koivu on tuotava Venäjältä, koska suomalaisissa koivuissa on ainakin meidän hankinta-alueellamme ollut ruskotäpläkärpäsiä ja puut ovat liian oksaisia. Lisäksi suomalaisessa koivussa on joskus vähän loimukuviota, mikä on ongelma, jos loimua ei ole koko pinnalla. Tammen hankimme yleensä Saksasta, koska Suomessa pakkanen tekee tammeen pakkashalkeamia. Myös saarni on hankittava ulkomailta, koska kotimaisessa saarnessa on liikaa tummaa sydänpuuta suomalaisten makuun. Mieltymykset vaihtelevat, sillä Keski-Euroopassa taas tumma saarni on halutumpaa.” MITÄ TAHANSA PUUSTA Kari ja Jesse Partasen Fiskarin Laatupuu käyttää suomalaista mäntyä, mutta koivu tulee Venäjältä. TUOTE JA TEKIJÄ Fiskarin kylällä kasvaneen jalavan halkaisija oli hulppeat 130 senttimetriä, kertovat Jesse ja Kari Partanen. Puun lopullista käyttötarkoitusta ei ole vielä päätetty, mutta siitä saisi tehtyä muun muassa pöydänkannen. Puusepänteollisuudessa suositaan tiheäsyistä puuta, koska se on kovaa ja kestävää. Nämä hitaasti kasvaneet männyt löytyivät saaristosta. 74 MAKASIINI 6 • 2018 74 MAKASIINI 6 • 2018 6111_.indd 74 20.9.2018 18.28
• Lokakuun kuukauden kirja Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi Syötä kuponkikenttään koodi MELE1018 tai asiakaspalvelustamme, puh . 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Ei toimituskuluja Nykyajan puutyöharrastajan pajasta valmistuu modernien linjojen koristeja käyttöesineitä, jotka kestävät vaativankin sisustussilmän katsauksen ja sopivat monenlaisten tyylien ympäristöön. Klassiset jakkarat ja seinäkellot saavat annoksen uudenlaista muotokieltä. Myös nykyajan elektroniikka saa aivan uuden vivahteen, kun sitä yhdistetään kauniisiin puuesineisiin. Hinta 15€ (norm. 38€) Etu voimassa 31.10.2018 saakka Ottivaappuja vuolemaan Suomalaisella vaapulla on komeammat perinteet kuin millään muulla kalastavan maailman uistintyypillä. Helppotajuiset työohjeet ja inspiroivat vinkit vievät lukijan aihioiden ja työstömenetelmien pariin, vuole maan aivan omaa ottivaappua. Hinta 32€ Tilattaessa yhdessä kuukauden kirjan kanssa ei toimituskuluja, muuten 5€. Uuden ajan puutyöt Ideoita omatoimiseen tekemiseen 6113_.indd 75 26.9.2018 11.04
• stihl.fi STIHL SYKSYN MERKIT KAMPANJA STIHL Syksyn Merkit -kampanja vain valtuutetuilla jälleenmyyjillä. Kampanjassa muun muassa akkutuotteita puutarhaan, painepesureita, lehtipuhaltimia, moottorija raivaussahoja sekä turvavarusteita. Tutustu kaikkiin tuotetarjouksiin ja löydä lähin jälleenmyyjäsi osoitteessa stihl.fi. Tarjoukset voimassa 17.11.2018 asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää. MSA 140 C-BQ AKKUSAHA KAMPANJAHINTA KAHDELLA AKULLA! Paketin suositushinta 548 € KAMPANJA 469€ TM Rakennusmaailma 11/17 MSA 200 C-BQ AKKUSAHA TM Rakennusmaailman akkusahavertailun paras! Kampanjahinta sisältää akun ja laturin. Paketin suositushinta 829 € KAMPANJA 699€ BGA 56 AKKUPUHALLIN KAMPANJAHINTA KAHDELLA AKULLA Paketin suositushinta 388 € KAMPANJA 349€ 6114_.indd 76 26.9.2018 11.06