• LAULUJA METSÄSTÄ METSÄNHOITO Mihin suosituksia tarvitaan? PUUKAUPPA VINKIT SOPIMUKSEN TEKOON Koko maan puunostajat Esittelyssä Kinetic-pienmetsäkone TUULENKAADOISTA EDUSTUSSAUNA KUN ON HARVENNUKSEN AIKA PALJONKO TEOLLISUUS INVESTOI? ›› Matti Rauhalahden metsätyöt muuttuvat musiikiksi M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 6/2 02 TE EM A : PU U KA U PP A SEPPO SAMULI SEPPO SAMULI 5. MARRASKUUTA • NUMERO 6/2020 • 11,50 € WWW.METSALEHTI.FI 8003_.indd 1 23.9.2020 20.18
• Metsä Groupin Metsäverkko on uudistunut, ja pääset nyt tutustumaan sen uuteen ulkoasuun ja monipuolisiin toimintoihin. Metsäverkko on asiakkaillemme maksuton verkkopalvelu metsäomaisuuden hallintaan. Saat siitä suurimman hyödyn, kun olet omistajajäsenemme. Käy kokeilemassa uutta Metsäverkkoa www.metsaverkko.fi. TUTUSTU UUDISTUNEESEEN METSÄVERKKOON 8004_.indd 2 23.9.2020 20.23
• 62 74 57 S. S. S. Tämän numeron kannen kuvasi Seppo Samuli. 82 S. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Parempia hintoja 6 METSÄNOMISTAJA : Metsämiehen sävelet 12 MILJARDEJA PUUNJALOSTUKSEEN 14 METSÄTYYPPI : Päästäänkö puusta pidemmälle? 15 METSÄNOMISTAJAT YMMÄLLÄÄN JATKUVASTA KASVATUKSESTA 16 LUKIJAN KUVA : Kuivatusojasta kymppikohde? TEEMA 18 PUUKAUPPOJA HIEROMAAN 24 LISÄEUROJA EI OLE LUVASSA 28 PUUNOSTAJAT 2020 OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 19 kysymystä metsänhoidon suosituksista 40 KUUSEN 80 VUOTTA : Harvempaan asentoon 42 TUTKIMUS : Lisätuloja sienillä 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA : Tarkkaile metsääsi 44 KYSY POIS : Haittaako sade kantokäsittelyä? 47 PIKATESTI : Ensiapupakkaus mukaan 48 PERINTÖMETSÄ : Lupa tilajärjestelyihin TALOUS 51 RAHAPUU : Elämme hetkessä 52 PUUMARKKINAT : Päätehakkuilla on kysyntää 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Männikköä runkohinnalla 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Louhosaltaasta lisäarvoa 56 METSÄTILAMARKKINAT : Tarjonta vilkastuu loppukesällä 57 KOEAJO : Ajouratonta korjuuta LUONNOSTA 61 KOLUMNI : Eräitä opetuksia 62 LUHTA : Lintumetsällä 69 ENNEN & NYT : Taimet lämpimään maahan 70 KÄSIN TEHTY : Puusukset kuntoon 74 TUOTE & TEKIJÄ : Sadan juurakon sauna 78 PILKKEET : Sieppari metsäaukiolla 80 MAKASIINIKRYPTO 82 TYÖSSÄ METSÄSSÄ : Mistä sieniä löytää? PE TT ER I KIV IM ÄK I HARRI MÄENPÄÄ SAMI KARPPINEN JO RM A LU H TA LINTUJAHTIIN SIENINEUVOJAN VINKIT PIENMETSÄKONE OMATOIMISELLE MYRSKYPUISTA SAUNA Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 8005_.indd 3 18.9.2020 16.14
• » PÄÄKIRJOITUS 4 Metsälehti Makasiini VIIME viikkoina metsäteollisuuden kilpailuedellytyksiä on puitu julkisuudessa tarkkaan. Selväksi on tullut, että kilpailukyky koostuu monista tekijöistä, joiden kokonaisuutta tarkastellaan, kun tehtaiden kohtalosta päätetään. Puun hinta ja saatavuus ovat osa pakettia, mutta tällä kertaa ne ovat olleet vain vähän esillä. Miksi olisivatkaan, sillä kuitupuu ei ole kallista, ja sen hinta on pysynyt vakaana. Ennätyksellinen puukauppavuosi 2018 oli poikkeus, mutta muuten hinta on vaihdellut yllättävän vähän. Mäntykuidusta sai kesällä keskimäärin saman 17 euroa kuutiometriltä kuin viisi vuotta sitten 2015. Kuitupuukustannus pärjää myös kansainvälisessä vertailussa. Sekä metsänomistajan saama kantohinta että korjuun ja kuljetusten jälkeinen tehdashinta ovat Etelä-Suomessa halvemmat kuin Etelä-Ruotsissa. Kaikesta huolimatta puuta on tullut markkinoille hyvin, sillä yksityismetsien vuotuiset hakkuut ovat lyhyessä ajassa kasvaneet 10 miljoonalla kuutiometrillä. Luonnonvarakeskuksen tekemä tutkimus osoittaa, että joka neljäs metsänomistaja myy puuta vuosittain. Edes pelätty metsänomistajakunnan rakennemuutos ei ole vähentänyt intoa kaupankäyntiin. Päinvastoin, kaupunkilaiset myyvät vuosittain hehtaaria kohti laskettuna enemmän kuin maalaiset. Kyselyn mukaan myyntiaikeita on myös tuleville vuosille. Hintatasoon kohdistuu kuitenkin kovia odotuksia. Joka toinen vastaaja arvioi, että puu kallistuu tuntuvasti 2020-luvulla. Hinta on paljon esillä myös tässä puukaupan teemanumerossa. Se ei kuitenkaan merkitse kaikkea. Tiia Puukil a selvittää sivulta 18 alkavassa jutussa, mitä muuta kauppaa hierottaessa kannattaa muistaa. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi TIIA PUUKILA TOIMITTAJA ”KUN tein ensimmäisen puukauppani, jäivät hakkuusopimuksen liitteet turhan vähälle huomiolle. Teemajutussa kerrotaan, miksi näin ei pidä toimia ja miksi pikkupräntti on syytä lukea.” LIINA KJELLBERG TOIMITTAJA ”KUINKAHAN moni metsänomistaja tulee ajatelleeksi, että metsänhoidon suositukset on tehty juuri heitä varten? Toivottavasti yhä useampi hyötyy niistä nyt, kun ne on koottu uuteen verkkopalveluun.” Ostajakalenteri on lyhentynyt paljon sitten vuoden 1984, jolloin se julkaistiin Metsälehdessä ensimmäisen kerran. Silloin tiedot koottiin 366 metsänhoitoyhdistyksestä. Sivulta 28 alkavassa luettelossa yhdistyksiä on 65. TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA Parempia hintoja MARKUS TUORMAA KUVATAITEILIJA ”VANHAT puusukset ovat parhaimmillaan ladulla eivätkä seinällä koristeena. Esine alkaa ikään kuin taas elää, kun sen kunnostaa ja sitä käyttää.” 8006_.indd 4 18.9.2020 18.11
• » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Metsälehti Makasiini 5 TÖRMÄSIN tammen kannolla kasvaviin sieniin viime viikon alussa (14.9.) Turun Ruissalossa. Vanhassa tammimetsässä oli rauhallista ja tyyntä, aurinko jo laskussa, mutta tämä ötökkä istui sienellä ja poseerasi kiireettä. KUVA: MARIA GRÖNROOS 8006_.indd 5 18.9.2020 18.11
• METSÄMIEHEN SÄVELET Matti Rauhalahdella on kaksi intohimoa ylitse muiden: metsät ja musiikki. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT SEPPO SAMULI 6 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 8007_.indd 6 18.9.2020 16.24
• Metsäteiden hyvä kunto korostuu korjuuolojen vaihdellessa. Tällä kesällä tehdyllä tiellä ajetaan puita jo tänä syksynä. Metsälehti Makasiini 7 8007_.indd 7 18.9.2020 16.24
• ITARA antaa ensimmäiset soinnut, ja sitten Matti Rauhalahti aloittaa laulun: ”Toista tankillista saha hörppäilee/ Aamu-usva jo pois pakenee/ Ties missä aatoksissa, työ etenee/ Mies ja kone lämmenneet on” Joku voisi ajatella, että hakkuuaukolla raikaavalla laululla yritetään saada ympärille istutettuja pieniä puuntaimia parempaan kasvuun. Voi musiikki tietysti tehdä hyvää puillekin, mutta ennen kaikkea soitanta purkaa pitkän linjan metsämiehen tuntoja. Rauhalahti, 52, tuli metsänomistajaksi parikymppisenä, joten hän on ehtinyt viettää omissa metsissään saha kädessä yhden jos toisenkin aamu-usvaisen hetken. Viime vuosina Rauhalahti on yhdistänyt kaksi suurinta intohimoaan: metsän ja musiikin. Tanssimuusikkona ja trubaduurina keikkailevalta mieheltä on alkanut syntyä metsäaiheisia lauluja. ”Uskon, että pottiputkesta ei ole aiemmin tehty laulua Suomen maassa”, Rauhalahti sanoo. Puuntaimien istuttamisesta kertovaan kappaleeseen äänitettiin totta kai myös kaikille istuttajille tuttua kilahtelua, joka kuuluu, kun pottieli istutusputken leuat suljetaan ennen kuin uusi paakkutaimi tungetaan putkeen. Rauhalahdella on kasassa nykyajan metsätöistä kertovia kappaleita tusinan verran, ja muutaman niistä hän on julkaissut Youtube-videopalveluun taiteilijanimellä Konsta Koniviita. Metsänomistajan kvartaalissa ”Onko puusta pudottu, ollaanko vielä juurella” Jos Rauhalahden taival metsänomistajana alkoi isosedältä saadusta metsäperinnöstä, musiikin osalta tarinassa on oleellista suuri tamperelaismuusikko Juice Leskinen. Leskisen Slam-bändin jäsenet musisoivat Rauhalahden kotitilan viereisen Längelmäveden rannalla olleella mökillä 1970-luvun lopulla. ”Soundi kantautui järven yli.” Se iski lujaa teini-ikäiseen kuhmalahtelaispoikaan, ja Juicesta tuli yksi Rauhalahden suosikkiartisteista. Vaikka Rauhalahdella on takana reilusti yli toista tuhatta soittokeikka tanssilavoilla, häissä ja muilla areenoilla, hän ei ole tehnyt omia kappaleita aikaisemmin. ”On terapeuttista tehdä omia kappaleita ja pompotella niitä musiikkiammattilaisten kanssa.” Ensimmäinen Rauhalahden kirjoittaman metsäaiheinen kappale kertoo metsänomistajan kvartaalista, joka on neljännesvuoden sijaan neljännesvuosisata: puut kun kasvavat hitaasti. ”Kun teen soittokeikalla hommia, heti tulee aplodit taikka kananmunaa. Raivatessa työjäljen näkee MATTI RAUHALAHTI ASUU kotitilallaan Kangasalan Kuhmalahdella Pirkanmaalla OMISTAA metsää Kuhmalahden lisäksi Näsijärven länsipuolella Parkanossa ja Ikaalisissa SYNTYNYT Suomen itsenäisyyspäivänä vuonna 1967, 52-vuotias METSÄNOMISTAJA ja luottamustoimien erikoismies METSÄNHOITOYHDISTYS Roineen hallituksen puheenjohtaja PERHE vaimo ja kaksi lasta HARRASTUKSET: keikkailee tanssimuusikkona, trubaduurina ja juontajana, mikä käy välillä työstä. KUHMALAHTI Matti Rauhalahdella tulee marraskuussa täyteen 34 vuotta metsänomistajana. ”Ikä tasoittaa suurimmat työraivot ja järkevöittää tekemistä.” 8 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 8007_.indd 8 18.9.2020 16.24
• heti, mutta lopputulos alkaa näkyä vasta 30 vuoden päästä”, Rauhalahti vertaa. Tehokkuus tuo tilaa muulle ”Viisi tankkii vähintään täytyy kuivattaa/ vaikka terä välillä kiveen karahtaa” Rauhalahti kertoo, että muusikon keikkamäärä on pudonnut koronavuonna 30–40 keikasta 3–4 keikkaan. ”Katastrofivuosi niille, jotka musiikinsoittamisesta elantonsa saavat.” Rauhalahdella on onneksi metsät, joihin nojata. Lehmien pito kotitilalla päättyi lopullisesti kymmenkunta vuotta sitten. Koska metsätyöt ovat yksinäistä puuhaa, seurallinen metsänomistaja touhuaa musiikin ohella erinäisissä luottamustehtävissä esimerkiksi Osuuspankin hallintoneuvostossa sekä kirkkovaltuustossa. ”Vuorovaikutus on kaiken toiminnan ytimessä.” Rauhalahti on myös ollut useamman vuoden ajan Kangasalla ja Pälkäneellä toimivan MetsänhoitoyhPirkanmaalla on tänä syksynä näkynyt metsätuhosta kärsiviä, punalatvaisia mäntyjä. Todennäköisin syypää mäntyryhmän kuolemaan on jokin hyönteinen, esimerkiksi kaarnakuoriainen. Rauhalahden kotitilan rakennukset on tehty oman metsän puista. Vanha hirsiseinä on rakennettu todennäköisesti 1700-luvulla kasvunsa aloittaneista puista. Valkoisen katon paneelit on tehty kuusikosta, jossa pisin kuusi oli 34,5 metriä korkea. Metsälehti Makasiini 9 8007_.indd 9 18.9.2020 16.24
• RAUHALAHDEN VINKIT 1. Perehdy metsääsi ja tee päätöksiä. Suuntaan tai toiseen. 2. Tehokas puuntuotanto toisaalla antaa tilaa luonnolle ja muille metsien käyttömuodoille toisaalla. 3. Kaikkea ei ehdi eikä tarvitse tehdä itse. Tampereelle on matkaa 50 kilometriä, joten Kuhmalahden vanhimmat puut ovat saaneet todistaa historian pyörteitä suurkaupungin vanavedessä. Tämän 250-vuotiaan männyn ohitse ovat vyöryneet muun muassa sisällissodan taistelut. 10 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 8007_.indd 10 18.9.2020 16.24
• distys Roineen hallituksen puheenjohtaja. Rauhalahti käyttää luonnollisesti paljon metsänhoitoyhdistyksen palveluita, että pysyy kärryillä siitä, miten metsänomistajien palvelut toimivat käytännön tasolla. Hänen mielestään metsäammattilaisilla ei ole nykypäivänä varaa jättää kuuntelematta metsänomistajan toiveita. ”Olen sanonut myös meidän yhdistyksemme osalta, että (metsänkäsittelyn) vaihtoehdot pitää tuoda esille.” Metsänomistamisessa Rauhalahtea harmittaa se, jos oman metsän suhteen ei tehdä päätöksiä suuntaan tai toiseenkaan. ”Metsissä on niin paljon mahdollisuuksia.” Hän näkee, että tehokkuus puuntuotannossa tuo tilaa metsän muille arvoille luonnon monimuotoisuudesta virkistyskäyttöön. ”Toivon lisää monimuotoisuutta metsään, mutta sitä kautta, että erotellaan kohteita. Jos puuntuotanto paranee joillakin metsäalueilla, toisilla metsäalueilla jää enemmän tilaa muuhun.” Lisääntyvät tekopökkelömäärät ja muut hakkuiden säästöpuut ovat ehdottomasti tärkeitä luonnolle, mutta Rauhalahti näkee, että uusista toimintatavoista tulee paineita yksityismetsätalouden kannattavuudelle. ”Ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Kaikki osa-alueet pitää huomioida.” Perhemetsätalous toimiva malli ”Raivaan, raivaan, kohta näen taivaan” Tampereen ja Näsijärven itäpuolella sijaitseva Kuhmalahti kuuluu Sydän-Hämeeseen, joka on puun kasvuvauhdissa Suomen ykkösseutuja. ”Täällä on hyvät rehevät maat. Metsänhoito vaatii paneutumista alussa. Sitten se kyllä palkitsee. Avohakkuut jäävät historiaan nopeasti, kun taimikot lähtevät kasvuun”, Rauhalahti sanoo. Hän aloitti metsänomistajanuransa hankintahakkaamalla kuitupuuta, mutta nykyisin työlistaan kuuluvat istutukset ja etenkin raivaukset. ”Vähän helmasynti on, että menen raivaamaan taimikkoa liiankin aikaisin.” Matti Rauhalahdella on metsää yhteensä noin 180 hehtaaria, joista noin 80 hehtaaria on yhteisomistuksessa sukulaisten kanssa. Viimeisimmän ostopalstan hankkimisesta on aikaa 12 vuotta, mikä kertoo omaa tarinaansa metsähehtaarien osin rajusta hinnannoususta kuluneen kymmenen vuoden aikana. Rauhalahti on perhemetsätalouden kannattaja. ”Olen hiukan huolissani metsärahastojen osuuden kasvusta.” Metsärahastojen kasvava omistusosuus Suomen metsistä saattaa tuoda omanlaista tehokkuuttaan metsänhoitoon ja puuntuotantoon. Rauhalahden mukaan perinteinen malli, jossa yksityinen metsänomistus jakaantuu perhekunnille ympäri Suomea, tuo metsänomistukseen kuitenkin tarpeellista monimuotoisuutta. ”Metsänomistaja päättää on hyvä slogan.” Metsätieto muuttuu alati ”Mietin tuolla kivellä, en tänne enää jää/Siistiin sisähommiin, on aina poutasää” Pitkän linjan metsänomistaja on ehtinyt vuosien varrella ajatella puiden seassa monenlaista. Rauhalahti myöntää, että omat metsäajatukset ovat monipuolistuneet sitten 1980-luvun ja selkeän puuntuotantopainotuksen. ”Omat ajatukset ovat itselle tärkeitä, mutta ne eivät välttämättä ole ainoa oikea totuus. Biologian opettajakin sanoi aikoinaan, että älkää ikinä uskoko kaikkea, mitä minä sanon.” Metsäopit muuttuvat koko ajan, joten Rauhalahti on ottanut ohjenuorakseen ihmisten kanssa toimeen tulemisen ja mustavalkoisen ajattelun välttämisen. Vaikka Rauhalahti pohtii lauluissaan myös yksinäisten metsätöiden mielekkyyttä ja ”läpi harmaan kiven” menemistä, kitara kädessä harppova metsänomistaja liikkuu metsässään kaikkiaan varsin tyytyväisen oloisena. ”Taukopaikka löytyy kuin itsestään/Vierestä tutun tervaksen” Kursiivilla kirjoitetut tekstit ovat Rauhalahden metsälaulujen sanoituksia.? l Musiikki ja soittokeikat ovat olleet sosiaaliselle metsämiehelle henkireikä. Koska nykyajan metsätöistä ei juuri ole lauluja tehty, Matti Rauhalahti on innostunut sanoittamaan niitä itse. Metsälehti Makasiini 11 8007_.indd 11 18.9.2020 16.24
• VUOSINA 2015–20 metsäyhtiöt ovat investoineet Suomeen yli kolme miljardia euroa. ”Se on huomattava osuus yhtiöiden Suomessa tekemästä tuloksesta ja viitisen prosenttia liikevaihdosta”, vertaa metsäteollisuuden konsultointiin erikoistuneen JAY Partners Oy:n osakas Petri Jokinen. Investointien taso riittää pitämään tuotantokoneiston kunnossa. Kuitupuun kysyntä jatkuu siis vakaana. Moni saha sen sijaan investoi liian vähän, koko sahateollisuuden vuotuiset investoinnit ovat noin 135 miljoonaa euroa. Summa pitäisi lähes kaksinkertaistaa, jotta sahat pysyisivät kunnossa ja tukkipuu kävisi kaupaksi. Sahayhtiöistä Keitele Forest sekä Vapon Lieksan ja Nurmeksen sahat ostanut itävaltalainen Binderholz ovat investoineet rohkeasti. Raumalle Metsä Fibren sellutehtaan viereen rakennettava suursaha (kuvassa) voi enteillä uudenlaisia integraatteja. Stora Ensokin on keskittänyt sahaustaan Varkauden sellutehtaan kupeeseen. Myös Kemijärvelle syntyy samanlainen kompus, jos Boreal Biorefin suunnitelmat toteutuvat. Silloin Keiteleen suursaha ja kiinalaisten sellutehdas toimisivat samalla kentällä. l Miljardeja puunjalostukseen MIKKO RIIKILÄ Metsäteollisuus ei ole hylkäämässä Suomea, mutta sahoihin pitäisi satsata nykyistä enemmän. 12 Metsälehti Makasiini » AJASSA 8008_.indd 12 18.9.2020 16.31
• Miljardeja puunjalostukseen Metsäyhtiöiden investoinnit Suomeen 2015–2020 Metsä Group Äänekosken biotuotetehdas 1 200 milj. € Rauman saha (päätös 2020) 200 milj. € Punkaharju Kerto LVL -tehdas 52 milj. € Muut 210 milj. € Yhteensä UPM Kymin sellutehtaan laajennus (2015) 160 milj. € Kymin sellutehtaan laajennus (2017) 98 milj. € Kaukaan sellutehtaan laajennus 50 milj. € Muut 516 milj. € *ei sisällä vuoden 2020 lukuja Yhteensä SUURIMMAT YKSITTÄISET INVESTOINNIT 2015-2020 MILJ. € VALMIS Metsä Fibren Äänekosken biotuotetehdas 1200 2017 Stora Enson Oulun uusi kraftliner-tehdas 350 2021 Metsä Fibren Rauman saha 200 2022 UPM Kymin sellutehtaan laajennus 160 2015 Stora Enson Varkauden kraftlinerja viilutehdas 153 2017 ENITEN INVESTOINEET SAHAYRITYKSET 2015-2019 Keitele Forest 12,4 % liikevaihdosta Binderholz Nordic Oy 9,3 % liikevaihdosta ER-Saha Oy 6,6 % liikevaihdosta Junnikkala Oy 5,7 % liikevaihdosta Anaika Wood Group 5,5 % liikevaihdosta Lähde: Balance Consulting Oy TO M I G LA D 854 € milj. € 824 milj. € 1 662 milj. € Stora Enso Oulun kraftlinertehdas 350 milj. € Varkauden kraftliner ja viilutehdas 153 milj. € Imatran tehtaan varasto ym. 153 milj. € Muut 198 milj. € Yhteensä Metsälehti Makasiini 13 8008_.indd 13 18.9.2020 16.31
• 1 2 3 4 Mikä on ensimmäisen tuote-erän merkitys, Metsä Springin toimitusjohtaja Niklas von Weymarn? Se on meille suuri virstanpylväs. Olemme onnistuneet osoittamaan, että prosessi toimii ja tiimimme, laitetoimittajien tuella, osaa operoida laitteita. Mitkä tekijät ratkaisevat, kehittyykö tekstiilikuidusta teollisen mittakaavan tuote? Pääkysymyksiämme ovat koetehtaan tekninen toimivuus, markkinoiden reaktio uuteen tuotteeseen, operointiosaamisen kehittyminen sekä liiketoimintaidean taloudellinen kannattavuus. Nyt alkanut todentamisvaihe voi kestää 2–3 vuotta. Sitten alkaa teollisen tuotantolaitoksen suunnittelu, jos kaikki edellytykset ovat kohdallaan. Tehdäänkö mahdolliset tehdasinvestoinnit Suomeen? Konseptimme tukeutuu voimakkaasti Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenten puuraaka-aineeseen sekä ajatukseen, että tekstiilikuitutehtaat integroituisivat Metsä Groupin nykyisiin teollisiin tuotantolaitoksiin. Näistä suurin osa on Suomessa. Näen tekstiilikuidun reittinä nostaa puusta saatavaa taloudellista lisäarvoa Suomessa. Mitä koetehtaan valmistamalle tekstiilikuidulle tapahtuu? Tuote-erät menevät sovellustestauksiin, joista vastaa kumppanimme Itochu. Itochu tekee yhteistyötä eri loppuasiakkaiden kanssa ja tämän seurauksena valmistuu erilaisia mallituotteita.? l TEKSTI SAMI KARPPINEN KUVA SEPPO SAMULI PÄÄSTÄÄNKÖ PUUSTA PIDEMMÄLLE? NIKLAS VON WEYMARN KUKA: Metsä Groupiin kuuluvan innovaatioyhtiö Metsä Springin toimitusjohtaja ja MI Demon hallituksen puheenjohtaja. MITÄ: Kehittää uusia liiketoimintaideoita ja teknologioita joko sijoittamalla lupaaviin startup-yrityksiin tai viemällä kehityshankkeita itse eteenpäin. MIKSI: Tavoitteena kehittää Metsä Groupin liiketoimintaekosysteemiä pitkällä aikavälillä. Metsä Springin ja japanilaisen Itochun yhteisyritys MI Demo valmisti syyskuun alussa ensimmäisen erän puupohjaista tekstiilikuitua Äänekosken koetehtaalla. 14 Metsälehti Makasiini » METSÄTYYPPI 8009_.indd 14 18.9.2020 16.35
• METSÄNOMISTAJAT suhtautuvat jatkuvaan kasvatukseen aiempaa epäilevämmin, selviää tuoreesta Suomalainen metsänomistaja 2020 -tutkimuksesta. Jatkuvaa kasvatusta mahdollisesti kokeilevien ja sitä harkitsevien osuus on pudonnut 36 prosenttiin, kun edellisessä metsänomistajatutkimuksessa vuodelta 2011 määrä oli 53 prosenttia. Samalla niiden metsänomistajien määrä, jotka eivät osaa sanoa, harjoittaisivatko jatkuvaa kasvatusta, on yli kaksinkertaistunut. “Metsänomistajat ovat tällä hetkellä huuli pyöreänä siitä, mikä tämä jatkuva kasvatus on, kannattaako sitä käyttää ja sopiiko se minulle”, arvioi tutkimuksen vetäjä Harri Hänninen Metsänomistajat ymmällään jatkuvasta kasvatuksesta Jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta harkitsee yhä harvempi metsänomistaja. 5–20 hehtaaria metsää omistavien joukossa on eniten jatkuvaa kasvatusta harkitsevia. 5 10 15 20 25 30 Olen siirtynyt kaikissa metsissäni jatkuvaan kasvatukseen Olen käyttänyt jatkuvaa kasvatusta osassa metsiäni Saatan kokeilla jatkuvaa kasvatusta metsissäni Harkitsen vielä asiaa ja päätän myöhemmin ryhdynkö kokeilemaan jatkuvaa kasvatusta En tule käyttämään jatkuvaa kasvatusta metsissäni En osaa sanoa Vuoden 2019 tiedot on julkaistu Suomalainen metsänomistaja 2020 -tutkimuksessa. Vuoden 2011 tulokset: Kumela, H. & Hänninen, H. Metsänomistajien näkemykset metsänkäsittelymenetelmien monipuolistamisesta. Metlan työraportteja 203. % metsänomistajista 2011 2019 Epävarmuus kasvaa Jatkuvaan kasvatukseen kaikissa tai osassa metsiään siirtyneiden osuus on pysynyt lähes samana, mutta epäilevien ja epävarmojen joukko kasvaa. Luonnonvarakeskuksesta. Asennemuutokseen voi vaikuttaa jatkuvasta kasvatuksesta julkisuudessa käytävä ristiriitainen keskustelu. Kielteisimmin jatkuvaan kasvatukseen suhtautuivat yli sata hehtaaria metsää omistavat. Yksi syy innottomuuteen voi olla puun hinnoittelu. Suurtilalliset metsänomistajat ovat tyypillisesti tuloja ja turvaa metsissään korostavia ammattilaisia. Jatkuvan kasvatuksen hakkuut rinnastetaan yleisesti harvennushakkuisiin ja puusta maksettava hinta on sen mukainen. Myönteisimmin jatkuvaan kasvatukseen suhtautuivat metsänsä virkistyskäyttöä arvostavat. TIIA PUUKILA Metsälehti Makasiini 15 » AJASSA 8010_.indd 15 18.9.2020 17.52
• Kuivatusojasta kymppikohde? Kaivetun ojan muuttuminen lakikohteeksi askarrutti verkossa. Nimimerkki Hiihtoniilon kuvaama vanha oja on alkanut muistuttaa puroa. 53 Metsänomistajista 53 prosenttia on vakuuttanut metsänsä. Lähde: Metsänomistaja 2020 -tutkimus HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA ”NÄYTTÄÄ tutulta. Kun tulee vielä hoidettua niin, että kuusten lisäksi leppää ja haapaa kasvaa reunoilla, odottelen enää saavani kiitokseksi 10-pykälän statuksen.” GLA ”KANNATTAA lukaista metsäkeskuksen tulkintaohjeet 10-pykälästä. Sanoisin, että lakikohde alkaa olla.” METSURI MOTOKUSKI ”RAJANAAPURI se päätti aukaista vastaavan ojan ja tunki myös meidän puolelle kaivureineen. Semmoinen vallihauta, ettei hyppäämällä yli pääse.” OLA PALLONIVEL ”VAIKKA puro olisi kaivettukin, niin se on silti puro FSC:n mukaan ja suojavyöhyke sen mukainen, jota noudatetaan jatkossa.” MIISU4F ”JOS pidät paikat luonnonmukaisena, saat aina kaivaa omasta taskusta sen rajoituksen tuoman taloudellisen tappion.” MENNINKÄINEN ”KYLLÄ nuo virtaavat ojat tulee raivuulla huomioitua ja hakkuukoneen kuljettajatkin varmaan pyrkivät nuo säästämään.” PIHKATAPPI KEMERAN KÄYTTÖ KASVUSSA Puuntuotannon kemeravaroja oli käytetty elokuun loppuun mennessä lähes 25 miljoonaa euroa, eli kahdeksan prosenttia viime vuotta enemmän, Suomen metsäkeskus kertoo. Nuoren metsän hoitoon on maksettu tukea viidennes ja taimikon varhaishoitoon puolet edellisvuotta enemmän. Metsäluonnonhoidon tukia oli käytetty 4,9 miljoonaa euroa, tuplamäärä viime vuoteen verrattuna. ”Tukivarat kyllä riittävät kasvaviinkin työmääriin”, vakuuttaa hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen. M IK KO R IIK IL Ä 16 Metsälehti Makasiini » AJASSA 8011_.indd 16 18.9.2020 16.39
• Lisätiedot ja jälleenmyyjät: www.husqvarna.fi PAREMPAAN TYÖPÄIVÄÄN HUSQVARNA XPLORER – vaihda vapaalle Husqvarnan kanssa. Hengittävä ja vedenpitävä kuoritakki 199 €, ja joustavat ulkoiluhousut 149,90 €, saatavana miesten ja naisten mallit. Oranssi lippalakki 19,90 € ja kätevä, lusikan sisältävä ruokatermos 0,6 L 27,90 €. HUSQVARNA Technical HighViz -raivausasu Raivaustyöhön suunnitellut hengittävät ja joustavat pusero ja housut. Huomioväri hyväksytty EN ISO 20471 (luokka 3/pusero ja 2/housut) -standardin mukaan. Pusero 149,90 € Housut 139,90 € 45,7 cm³ • 2,1 kW • 4,9 kg HUSQVARNA 445 -moottorisaha Kevyt, helposti käynnistyvä ja hallittava suorituskykyinen yleissaha. 45,7 cm³ • 2,2 kW • 8,4 kg HUSQVARNA 545FXT Autotune ™ -raivaussaha Lämpökahvallinen malli kylmän hinnalla + 15 litraa Husqvarnan alkylaattipolttoainetta kaupan päälle! Arvo 61,50 € LÄMMIN PAKETTI! Husqvarna 545FXT 899 € (949 €) + 15 L Husqvarnabensiiniä UUTUUS! 399 € Norm. 499 € TERÄPAKETTI! 1 x-FORCE-terälevy | 2 x-CUT-ketjua ALK. 59 € 8012_.indd 17 23.9.2020 20.28
• TEEMA » PUUKAUPPA 18 Metsälehti Makasiini 8013_.indd 18 23.9.2020 20.34
• A VAAMME seuraavassa puukauppasopimusta kuvitteellisen esimerkkikaupan avulla. Esimerkkitapauksessamme Matti Metsätilallinen solmii puukaupan, jossa kaadetaan hieskoivikko luontaisesti uudistuneen kuusikon yltä, poimitaan siemenpuut talteen männyntaimikosta ja tehdään kuusikon päätehakkuu. Puukauppatarjoukset on kilpailutettu ja voittaja valittu. On aika kahlata metsänhakkuusopimus ehtoineen läpi. Mihin Matti Metsätilallisen kannattaa kiinnittää sopimuksessa huomiota? KAUPPOJA HIEROMAAN Metsänhakkuusopimus sinetöi puukaupan. Eurojen lisäksi sopimusta tehtäessä kannattaa keskittyä sopimusehtoihin sekä mittaja laatuvaatimuksiin. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVITUS OLLI ÖSTERBERG ›› Metsälehti Makasiini 19 8013_.indd 19 23.9.2020 20.34
• Kaikesta voi neuvotella Pyysimme avuksi Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon myyntijohtajan Juha Huttusen. Hän on hoitanut puukauppoja metsänomistajien valtuuttamana kahdeksan vuotta ja tietää, mistä neuvotella. ”Ensinnäkin kannattaa muistaa, että jos puukaupassa tulee joku ongelma tai riita, sopimus on se paperi, jota ensimmäisenä katsotaan”, Huttunen kertoo. Puukaupassa myönnetään ostajalle oikeus hakata puut sovitulta alueelta sovituin ehdoin. Lähtökohta on, että kaikesta voi neuvotella ja kysyä kannattaa. Jokaisella puunostajalla on sopimuksissa samat perustiedot, mutta sopimuspohja on kullakin omanlaisensa. Myös puukauppasopimuksen liitteenä olevat ostajakohtaiset sopimusehdot tulee lukea huolella läpi ja tarkentaa epäselvät kohdat lisäehtoihin. Tarjouksen mukainen sopimus Koronatilanteen pakottamana Huttunen silmäilee Matti Metsätilallisen hakkuusopimusta Teams-etäyhteyden välityksellä. Hän ohjeistaa kiinnittämään huomiota siihen, että sopimus on puukauppatarjouksen mukainen. Hakkuutapojen tulee täsmätä kuvioihin ja sopimuksessa on oltava karttaliite, josta näkee kuviorajojen olevan kohdallaan. Myös korjuukelpoisuus pitää merkitä. ”Tässä esimerkkitapauksessa on ylispuunkorjuuta ja siemenpuiden poistoa. Korjuun ajankohta voi olla merkittävä tekijä onnistumisen kannalta.” Matti Metsätilallisen sopimukseen kirjattu talvikorjuu varmistaa, että pieniä taimia suojaa lumi. Myös korjuuajasta tulee sopia. Korjuuaika määrittää, minkä ajan sisällä puut tulee hakata. Tavallisesti korjuuaika on kaksi vuotta, mutta epävarmojen talvien yleistyttyä myös kolmen vuoden korjuuaikaa tarjotaan. ”Karsastaisin kolmen vuoden kauppa-aikoja. Se on pitkä aika odotella puunkorjuuta.” Osalla puunostajista on sopimusehdoissa kohta korjuuajan jatkumisesta ylivoimaisen esteen sattuessa. Huttunen kuitenkin vakuuttaa, että jos esimerkiksi talvileimikkoa on ollut aikaa hakata kaksi talvea, ei pystytä enää vetoamaan ylivoimaiseen esteeseen. ”Lähtökohtana on, että yhtiöllä on oikeus hakata, mutta velvollisuus maksaa puut. Myyjä on vahvoilla, jos korjuuaika on menossa umpeen. Vastikkeetta ei pidä korjuuaikaa jatkaa.” Katse mittavaateisiin Matti Metsätilallinen on innoissaan sopimukseen kirjatusta hyvästä kuusitukin hinnasta. Huttunen kuitenkin varoittaa tuijottamasta liikaa euroja. ”Lopputuloksen ratkaisevat aina mitat ja puutavaralajit.” Yksi sopimuksen tärkeimmistä liitteistä on puutavaran mittaja laatuvaatimukset. Ne kertovat, miten puu omasta metsästä tullaan katkomaan. ”Mitä pienempi tukin läpimitta ”Tarkistan, että puutavaralajit ja yksikköhinnat täsmäävät tarjoukseen.” ”Voisin sopia ja pyytää, että lisäehtoihin kirjataan tuulenkaatojen korjuu avohakkuun laidalta.” TEEMA » PUUKAUPPA 20 Metsälehti Makasiini 8013_.indd 20 23.9.2020 20.34
• on ja mitä lyhyempiä tukkeja pystytään hakkaamaan, sitä paremmat mahdollisuudet hakkuukoneenkuljettajalla on tehdä tukki tarkasti talteen”, Huttunen selventää. Mittaja laatuvaatimuksissa on paljon ostajakohtaisia eroja etenkin tukin minimimittojen välillä. Yleensä sahayhtiöillä on käytössä pienemmät läpimitat kuin isoilla metsäyhtiöillä. Valtaosalla ostajista tukin minimiläpimitta on 15–16 senttimetriä, mutta myös 18 senttimetrin minimiläpimittaa tarjotaan. Matti Metsätilallisen sopimuksessa mäntytukille on kaksi mittaa ja kaksi hintaa. Läpimitaltaan vähintään 18-senttiselle mäntytukille maksetaan parempaa hintaa kuin 15-senttiselle tukille. Osa ostajista puolestaan maksaa kaikenkokoiselle mäntytukille samaa markkinahintaa. Tämä on yksi mittaja laatuvaatimusten ostajakohtainen ero. Myös sopimusehdoissa voidaan viitata mittaja laatuvaatimuksiin. Esimerkiksi Metsäliiton sopimusehdoissa lukee seuraavaa: Ostajalla on ilman eri sopimusta oikeus poiketa mittaja laatuvaatimuksista, jos siitä ei aiheudu myyjälle mitään merkittävää taloudellista haittaa. ”Tämä pitää aina kirjata auki puukaupan lisäehtoihin, eli mitä merkittävä haitta tarkoittaa”, Huttunen sanoo. Lisäehtoihin on hyvä kirjoittaa myös, että metsäkoneen tukkilistat tulee toimittaa myyjälle. Niistä näkyy, mihin läpimittoihin ja pituuksiin tukit on katkottu. Sovi ennakosta Maksuaikataulusta ja puiden omistusoikeuden siirtymisestä on myös sovittava. Lopputilityksessä on yhtiökohtaisia eroja. Osa maksaa puut kuukauden päästä hakkuun päättymisestä, toisilla tilipäivä on 40 tai 45 päivän kuluttua loppumittauksesta. ”Nyt on vähän vallalla loppumaksun venytys yhtiöllä kuin yhtiöllä”, Huttunen toteaa. Tavallisesti puiden omistusoikeus siirtyy ostajalle joko kaadettaessa tai mitattaessa. Usein sovitaan lisäksi, että puut saa kuljettaa pois ennen loppumittaa, näin on myös Matti Metsätilallisen sopimuksessa. Käytäntö on toimiva, kun ostaja on vakavarainen. Mikäli ostajan taloudellinen tilanne epäilyttää, puita ei saa ajaa ennen loppumittaa ja on neuvoteltava vakuuksista. Yhtenä vakuutena puukaupasta toimii metsänomistajalle maksettava ennakkomaksu. ”Etenkin harvennusvaltaisten talvileimikoiden osalta yhtiöt ovat olleet kitsaita maksamaan ennakkoa. Lähtökohtana kuitenkin on, että aina jonkinlainen ennakko kaupalle pitää neuvotella.” Nykyään ennakkomaksu on ollut noin 10 –20 prosenttia kauppasummasta. Tutki sopimusehdot Puukaupassa myyjä huolehtii puun kuljetukseen ja varastointiin vaadittavista luvista. Mikäli puita joutuu varastoimaan ja ajamaan vieraalle tielle, tiekunta tai naapuri pyytää useimmiten tienkäyttöja varastointikorvausta. ”Harvennustapa tulee muistaa kirjata sopimukseen, jotta metsäkoneenkuljettaja tietää, miten haluan metsääni harvennettavan.” ”Metsästäni saa koivun erikoistyveä, jota ei ollut aluksi sopimuksessa. Neuvottelin sille hinnan ja se kirjattiin sopimukseen.” ›› Metsälehti Makasiini 21 8013_.indd 21 23.9.2020 20.34
• KUVITTEELLINEN METSÄNHAKKUUSOPIMUS Myyjän nimi Kunta Kylä Matti Metsätilallinen Metsävaara Honkamäki 380 Jakeluosoite Tila RN:o Koivupolku 350 Ylä-Kuusisto 380 Postinumero ja -toimipaikka 35000 Metsävaara Puhelin Hakkuualueen määrittäjä 501 234 567 MHY Varastopaikka Merkintätapa Metsävaara-Koivupolku Rajat Tiet ja varastot Metsänkäyttöilmoitus tehty Myyjä vastaa varastoja tiealueista 10.9.2020 Hakkuualue Myyjä antaa ostajalle oikeuden hakkauttaa puut Ylä-Kuusiston tilalta sovitulta alueelta Sertifiointi PEFC sertifioitu, FSC-kontrolloitu Korjuukelpoisuus Avohakkuu 1,5 ha kuviot: 4:0 Talvi Ylispuuhakkuu10 ha kuviot 1:0, 2:0 3:0 Yhteensä 11,5 ha Hakkuumenetelmä Mittaustapa Suojelukohde Kone Moto Ei suojelukohteita Arvoidut puumäärät ja sovitut yksikköhinnat puutavaralaji läpimitta kuoren päältä cm määrät ja yksikköhinnat pituus latva, min tyvi, max m3 €/m3 kuusikuitu 2,95–4,45 m 7 65 70 21,33 mäntykuitu 2,6–5,5 m 6 70 40 20,2 kuusilaho 2,6–3 m 6 60 5 10 koivukuitu 2,5–3,1 m 6 60 290 18,52 lehtikuitu 2,5–3,1 m 8 60 1 8 mäntytukki 4–5,8 m 18 55 75 56,8 mäntytukki 3,7–5,8 m 15 55 10 50 kuusitukki, sorvi 4,3–5,2 m 22 77 145 63,2 kuusitukki 4,3–5,5 m 16 65 40 59,1 viilukoivutukki 2,9–5,7 m 25 66 2 90 koivutukki, sorvi 3,3–6,6 m 18 63 10 65 Arvioitu puumäärä yhteensä 688 Arvioitu kauppasumma 24 847,90 € Omistusoikeus siirtyy Korjuuaika päättyy Kaadettaessa 24.9.2022 Kuljetusoikeus Myyjä hyväksyy, että ostajalla oikeus kuljettaa puutavaraa ennen loppumittaa Lisäehdot Myyjälle toimitetaan pitkät tukkilistat Ostaja tekee ja maksaa juurikäävän torjunnan Maksuehto Loppumaksu suoritetaan viimeistään kuukauden kuluessa loppumitasta Maksuennakko 30.10.2020/ 5 000 € TEEMA » PUUKAUPPA 22 Metsälehti Makasiini 8013_.indd 22 23.9.2020 20.34
• PUUKAUPPA PÄÄTTYY VIRALLISEN MITTAUSTODISTUKSEN HYVÄKSYMISEEN, JOTA ENNEN: Tarkasta maastossa, onko hakattu oikeat kuviot ja pysytty kuviorajojen sisällä. Varmista, että hakkuutapa on ollut sopimuksen mukainen. Tutki, onko hakattu sovittuja puutavaralajeja ja käytetty sovittuja mittoja. Silmäile mahdolliset maastoja puustovauriot. Arvioi tiestön ja varastopaikan kunto. Tarkasta, että mittaustodistuksen hinnat ja puumäärät täsmäävät. Muista reklamoida ennen mittaustodistuksen hyväksymistä. ”Korvauksen voi aina yrittää neuvotella yhtiön maksettavaksi.” Matti Metsätilallinen on osakkaana läheisessä yksityistiessä, mutta suora tieyhteys puuttui eikä puun varastointi omalla maalla onnistunut. Tilalle rakennettiin pieni tienpisto kääntöpaikkoineen ennen puukaupan kilpailutusta. Tuleva puun kuljetus kuitenkin arveluttaa Matti Metsätilallista. ”Tien pitää kestää normaalia kulutusta ja puutavaran ajoa. Särkeminen on totta kai eri asia. Jos tie rikkoutuu, ostajalla on velvollisuus korjata se kuntoon.” Teiden käytöstä ja vaurioista on mainintoja myös sopimusehdoissa. Ehtojen tiukkuudessa on ostajakohtaisia eroja. UPM:n sopimusehdot ovat jyrkimmät: Selvyyden vuoksi todetaan, että ostaja ei ole velvollinen korjaamaan tai korvaamaan maaperän ominaispiireistä johtuvia taikka osaksi tai kokonaan muuttuvista tai yllättävistä keliolosuhteista tai sääolosuhteista johtuvia maastojälkiä tai tievaurioita, joita ei huolellisesta ennakkosuunnittelusta huolimatta voi välttää. ”Tämä hyvin haastava sopimusehto ainakin myyjän kannalta”, Huttunen arvioi. Jos ehtoa tulkitaan pieteetillä, voi metsänomistaja herkästi joutua maksumieheksi. Neuvottele juurikäävän torjunnasta Huttunen huomaa, että Matti Metsätilallisen hakkuusopimuksen lisäehdoista puuttuu maininta juurikäävän torjunnasta. Juurikäävän torjunta on puunhakkaajan lakisääteinen velvollisuus, mutta puukauppasopimuksissa se ujutetaan herkästi metsänomistajan maksettavaksi. Esimerkiksi Stora Enso laskuttaa juurikäävän torjunnasta. Tästä Matti Metsätilallisen on syytä neuvotella. ”Juurikäävän torjunta on ostajan vastuulla ja sillä sipuli. Kaikkien kauppoja neuvottelevien metsänomistajien kannattaa pitää huoli, että näin se menee”, Huttunen painottaa. Jos jostain puutavaralajista on kova kysyntä, saatetaan lisäehtoihin sopia myös hinnan korotuksia. ”Kiivaina puukauppa-aikoina ostajat monesti kirjaavat lisäehtoihin erinäisiä hinnan lisiä, joita ei suoraan tarjoukselle ja tilastoitaviin kaupantekohintoihin haluta laittaa.” Kun puukauppasopimuksen jokainen kohta ja ehto on käyty läpi ja kaikki mieltä askarruttava kysytty ja sovittu, voi huoletta laittaa nimen paperiin ja jäädä odottamaan korjuuta. ? l ”Pitää muistaa käydä korjuun aikana metsässä tarkistamassa, että puut katkotaan sopimuksen mukaisesti.” Metsälehti Makasiini 23 8013_.indd 23 23.9.2020 20.34
• KUITUPUUN kysyntä pysyttelee loppuvuoden ennallaan, arvioidaan Metsälehden tuoreessa puukauppakyselyssä. Tätä mieltä oli runsas 50 prosenttia kyselyyn vastanneista metsänhoitoyhdistyksistä. Noin 20 prosenttia yhdistyksistä ennakoi kuitupuun kysynnän kasvavan ja noin 30 prosenttia heikkenevän. Sille, miten kuitupuun kysynnän yhdistyksissä odotetaan kehittyvän, ei löydy selvää maantieteellistä selitystä. Kysynnän kasvuun uskovat yhdistykset sijaitsevat pääosin maan itä-, länsija eteläosissa, kysynnän laskuun uskovat pääosin muualla kuin maan itäosissa. Esimerkiksi Kymenlaakson metsänhoitoyhdistyksessä kuitupuun kysynnän ennakoidaan pysyvän ennallaan. Yhdistyksen johtajan Jari Ursinin mukaan kuitupuuvaltaisiin leimikoihin tulee tarjouksia yllättävän hyvin. ”Yhtiöiden varannot alkavat olla melko isot. Sunila on seissyt puoliLISÄEUROJA EI OLE LUVASSA LIINA KJELLBERG Kuitupuun kysyntä tai hinnat kääntyvät tänä vuonna tuskin nousuun, kertoo Metsälehden puunhintakysely. Sumea markkinatilanne näkyy etenkin tukkien hinnoissa. 10 20 30 40 50 60 10 20 30 40 50 60 70 80 KUITUPUUN KYSYNTÄ KUITUPUUN HINTA kasvaa nousee pysyy ennallaan pysyy ennallaan tai laskee heikkenee ei osaa sanoa ei osaa sanoa % vastaajista % vastaajista Lä hd e: M et sä leh de n pu un hi nt ak ys ely 20 20 toista kuukautta ja Kuusanniemi rajoittaa koivukuidun vastaanottoa. Se näkyy puunkorjuussa, mutta ei vielä ostoissa”, hän sanoo. Ennakointi vaikeaa Myös Yli-Iin metsänhoitoyhdistyksessä kuitupuun kysynnän ennakoidaan pysyvän nykyisellä tasolla. Tähän asti puunostajilla on ollut puuta hyvin varastossa, mutta nyt varastot alkavat yhdistyksen toiminnanjohtajan Mikko Mäkelän mukaan loppua. ”Kuitupuun kysyntä on palaamassa normaaliin. Tällä hetkellä kysyntää on enemmän kuin puuta tulee tarjolle”, hän sanoo. Kuitupuu menee tällä hetkellä hyvin kaupaksi myös metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkan alueella. Yhdistyksen johtajan Harri Katajamäen mukaan nykyinen maailmantilanne voi kuitenkin kääntää kysynnän laskuun. Metsälehden puunhintakyselyssä kysyttiin metsänhoitoyhdistysten toiminnanjohtajilta ylintä kuusija mäntytukin kantohintaa, joka on vapun jälkeen maksettu heidän toimialueillaan. Kysymys koski tavallista tukkia ilman laatutai erikoispuulisiä. Lisäksi kysyttiin energiapuuna myytävän karsitun rangan tienvarsihintaa ilman kemeratukea ja kantaa kuitupuun kysynnän sekä hinnan tulevasta kehityksestä. Kysely tehtiin elokuussa ja vastaukset saatiin kaikilta yhdistyksiltä. TEEMA » PUUKAUPPA 24 Metsälehti Makasiini 8013_.indd 24 23.9.2020 20.34
• KUUSITUKIN KORKEIN KANTOHINTA 67,50 €/m 3 POHJOIS-SAVO 69,50 €/m 3 2019 2020 Kuusitukin hinta €/m 3 ei hintatietoa – – – – – – – – – – – ›› ”Kysynnän ennustaminen on vaikeaa. Paljon riippuu maailmantilanteesta, muun muassa siitä, miten koronatilanne kehittyy”, hän sanoo. Kuitupuun hintojen nousuun yhdistyksissä ei juuri uskota. Hintojen ennakoidaan nousevan vain kymmenessä Lapin eteläpuolella sijaitsevassa yhdistyksessä. Esimerkiksi Kymenlaakson metsänhoitoyhdistyksen alueella kuitupuun keskihinnat ovat Ursinin mukaan tulleet euron tai puolitoista alas siitä, mitä ne olivat ennen kesälomakautta. Paluu arkeen Kaikkiaan metsänhoitoyhdistyksissä suhtaudutaan kuitupuun kysynnän ja hinnan kehitykseen suunnilleen samalla tavalla kuin vuosi sitten. Vielä vuonna 2018 tilanne oli toinen. Silloin lähes puolet yhdistyksistä ennakoi kuitupuun kysynnän kasvavan. Hintojen nousuun uskottiin yli 70 prosentissa yhdistyksistä. 2019 Metsälehti Makasiini 25 8013_.indd 25 23.9.2020 20.34
• ”Vuodet 2017 ja 2018 olivat puukaupassa huippuvuosia. Silloin uskottiin, että puukauppamäärät jäisivät sille tasolle. Nyt on palattu arkeen”, Jari Ursin sanoo. Harri Katajamäki on samoilla linjoilla. ”Vuonna 2018 elettiin uutta kevättä, markkinanäkymät olivat valoisat. Nyt on niin sumuista, ettei kukaan tiedä, mitä tuleman pitää”, hän sanoo. Sumuisiksi markkinat tekee Katajamäen mukaan erityisesti paperin alamäki, jota koronavirusepidemia on vauhdittanut. Sellu ja kartonki ovat pitäneet pintansa paremmin, mutta nekin ovat tulleet alas vuoden 2018 suhdanteesta. Metsälehden puukauppakysely tehtiin elokuussa samoihin aikoihin kuin UPM ilmoitti Kaipolan paperitehtaan sulkemisesta. Metsänhoitoyhdistyksistä arvioidaan, että tehtaan sulkeminen vaikuttaa kuitupuun kysyntään lähinnä paikallisesti. ”Vaikutus on aluksi suurempi, mutta sitten puuvirrat muuttavat suuntaansa”, Katajamäki ennakoi. Tarjouksissa eroja Sumuinen markkinatilanne heijastuu myös tukkipuun hintoihin – jopa enemmän kuin kuitupuun hintoihin. Kuusitukin hinta on noussut vapun jälkeen 2020 Mäntytukin hinta €/m 3 ei hintatietoa – – – – – – – – – – – MÄNTYTUKIN KORKEIN KANTOHINTA 68,00 €/m 3 POHJANMAA 69,00 €/m 3 2019 2019 TEEMA » PUUKAUPPA 26 Metsälehti Makasiini 8013_.indd 26 23.9.2020 20.34
• parhaimmillaan 67,50 euroon kuutiometriltä, mäntytukin 68 euroon kuutiometriltä. ”Maksukyky liittyy tukkipuukaupassa paljon enemmän sahatavaran vientihintaan kuin kuitupuukaupassa paperin hintaan. Raaka-aineen osuus lopputuotteen hinnasta on tukilla selvästi suurempi kuin kuidulla”, Kymenlaakson Ursin sanoo. Pohjois-Pirkan Katajamäen mukaan sahatavaraa ostetaan maailmalla nyt vain tarpeeseen. Tämä tarkoittaa sitä, että sahat eivät saa pitkiä kauppaso2020 Energiapuun hinta €/m 3 ei hintatietoa – – – – – pimuksia, joten kysyntää voidaan ennakoida vain lyhyellä aikavälillä. Tämä on Ursinin mukaan johtanut siihen, että eri puunostajat saattavat tarjota samastakin leimikosta hyvin erilaisia hintoja. Yli-Iin Mikko Mäkelän mukaan on riskinä, että koronavirusepidemian toinen aalto pysäyttää sahatavaran markkinat Keski-Euroopassa. Kotimaan sahatavaran kysynnän hän ennakoi kuitenkin pysyvän ennallaan. Energiapuulla kysyntää Energiapuu käy hyvin kaupaksi kaikkien kolmen metsänhoitoyhdistyksen alueella. Kymenlaaksossa myös energiapuusta maksettava hinta on noussut. ”Tähän asti Kymenlaakso on ollut liian kaukana Helsingin ja Keravan laitoksista, mutta kun energiapuun kysyntä on kasvanut, on laitosten hankintasäde kasvanut ja energiapuusta on alettu maksaa Helsingin hintoja”, Ursin sanoo. Katajamäki ja Mäkelä eivät sen sijaan usko energiapuun hintojen nousevan ainakaan lähiaikoina. ”Kysynnän ja kilpailun kasvu vaikuttaa yleensä myös hintoihin. Jos energiapuun käyttö lisääntyy, voivat hinnat nousta. Lyhyellä aikavälillä, noin vuoden ajan, hinnat pysyvät kuitenkin vakaina”, Katajamäki ennakoi.? l 2019 Metsälehti Makasiini 27 8013_.indd 27 23.9.2020 20.34
• TEEMA » PUUKAUPPA PUUNOSTAJAT 2020 Metsälehden ostajakalenteriin on koottu tärkeimmät puunostajat 65 metsänhoitoyhdistyksen alueelta. Mukana ovat ne ostajat, jotka hankkivat alueelta puuta vuodessa vähintään 1 000 kuutiota. Tiedot perustuvat Metsälehden yhdistyksille tekemään kyselyyn. LYHENTEET mät=mäntytukki kut=kuusitukki kot=koivutukki mäk=mäntykuitu kuk=kuusikuitu kok=koivukuitu kaikki=ostaja hankkii kaikkia yllämainittuja puutavaralajeja uusi=uusi ostaja yhdistyksen alueella Erikoispuutavaralajit mainitaan erikseen, esimerkiksi pylväs, parru jne. 28 Metsälehti Makasiini 8014_.indd 28 24.9.2020 7.50
• A uranmaa Koski TL, Pöytyä, Aura: Luvian Saha (kaikki), Metsä Group (kaikki, mä-pylväs), Mäkilän Saha (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Veljet Kuusisto, Versowood (kaikki, pikkutukki, mä-pylväs), Westas (kaikki). E telä-Karjala Hakemestarit (kaikki), Karjalan Mänty (kaikki), Kartiopuu (parru), Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), PTL Huomo (pylväs), PTL I. Pölönen, PTL Toimi Talka (pylväs), Stora Enso (kaikki), Tiaisen Saha (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki). E telä-Pohjanmaa Laihia, Vähäkyrö, Isokyrö, Seinäjoki, Lapua: EPM Metsä (kaikki, parru, pikkutukki, energiapuu), Isojoen Saha (kaikki, pikkutukki, metsätähde), Keitele Group (kaikki, sorvitukki, pikkutukki, parru), Luopajärven Saha (kaikki, pikkutukki), L&T Biowatti (kaikki, pikkutukki, karsittu ranka, kokopuu, metsätähde), Metsä Group (kaikki, pylväs, parru, energiapuu), UPM (kaikki, pikkutukki, parru, energiapuu, metsätähde), Vapo (energiapuu, metsätähde) (uusi), Viitala Forest (kaikki, pikkutukki). E telä-Savo Harvestia (kaikki), Koskitukki (kaikki, tyvikoivu, parru), Metsäenergia Meter (energiapuu), Metsä Group (kaikki, parru), mhy:n puunvälitys (kaikki, parru, tyvikoivu, energiapuu), Pinar (pylväs), PTL Heinonen (pylväs), PTL I. Pölönen (pylväs), PTL Kiljunen & Loikkanen (kaikki, parru), Punkaharjun Metsäpalvelu (kaikki), Puu ja kiinteistö Teuvo Puikkonen (tyvikoivu), Sahakuutio (mät, kut, parru), Stora Enso (kaikki, parru), UPM (kaikki, parru), Versowood (kaikki, pylväs). H aapavesiKärsämäki Haapavesi: Hasa (kaikki, parru), Junnikkala (kaikki, pikkutukki, parru), Keitele Group (kaikki, pikkutukki, parru), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki, pikkutukki, parru), Metsäsuunnittelu Hollanti, Stora Enso (kaikki, pikkutukki), UPM (kaikki, parru). Kärsämäki: Hasa (kaikki, parru), Iisalmen Sahat (kaikki, pikkutukki), Junnikkala (kaikki, pikkutukki, parru), Keitele Group (kaikki, pikkutukki, parru), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki, parru, pikkutukki), Metsäsuunnittelu Hollanti, Stora Enso (kaikki, pikkutukki), UPM (kaikki, parru). I i Biomega (energiapuu), Junnikkala (kaikki), L&T Biowatti (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (mät, mäk, kuk, kut), Pölkky (mät, kut, mäk, kuk, lehtikuitu), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (kaikki) (uusi). I sojoki-Karijoki Isojoen Saha (kaikki, pikkutukki), Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (kaikki, pylväs), UPM (kaikki), Vapo, Westas (kaikki). I tä-Lappi Kemijärvi: Keitele Group (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki), Vapo (energiapuu). PelkosenniemiSavukoski: Keitele Group (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki). J eppo Jeppo Skogsandelslag, Junnikkala, Metsä Group, UPM. K aakko Hakemestarit (kaikki), Kartiopuu, Koskitukki (kaikki), Kouvolan Saha, MCM Timber (mät, kut, kot, pikkutukki), Metsä Group (kaikki), PTL Huomo, Stora Enso (kaikki), PTL Toimi Talka, Tiaisen Saha, UPM (kaikki), Versowood (kaikki). K ainuu LKV Kajaani: Hasa (kaikki), Iisalmen Sahat (kaikki), Keitele Group (kaikki), Kuhmo (kaikki), Metsä Group (kaikki), Metsät kuntoon (uusi), mhy:n korjuupalvelu (kaikki), Pölkky (kaikki), Scanpole (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki) (uusi). Paltamo: Iisalmen Sahat (kaikki), Keitele Group (kaikki), Kuhmo (kaikki), Metsä Group (kaikki), Metsät kuntoon (uusi), mhy:n korjuupalvelu (kaikki), Pölkky (kaikki), Scanpole (kaikki), Stora Enso (kaikki) UPM (kaikki) (uusi). Ristijärvi: Iisalmen Sahat (kaikki), Keitele Group (kaikki), Kuhmo (kaikki), Metsä Group (kaikki), Metsät kuntoon (uusi), mhy:n korjuupalvelu (kaikki), Pölkky (kaikki), Scanpole (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki) (uusi). Kuhmo: Binderholz Nordic (kaikki), Kuhmo (kaikki), Metsä Group (kaikki), Metsät kuntoon (uusi), mhy:n korjuupalvelu (kaikki), Pölkky (kaikki), Scanpole (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki) (uusi). K angasniemi-Pieksämäki Energiatuote Utriainen (energiapuu), Harvestia (kaikki), Iisveden Metsä (kaikki), Keitele Group (kaikki), Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), Partaharjun Puutarha (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki). K anta-Häme Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kuhmoinen, Loppi, Hausjärvi, Riihimäki: Finnprofile (mäja ku-pylväs), JPJ-Wood (kaikki), Kallioinen (kaikki, ek-tyvi, visakoivu), Koskitukki (kaikki, koivu), L&T Biowatti, Lopen Rakennuspuu (mät, ek-tyvet), Luvian Saha, Metsä Group (kaikki, pylväs, kut-ylisuuri), Riga Wood (kot), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki, ek-tyvet, e-mät), Versowood (kaikki, pylväs, ek-tyvet), Westas (kaikki). K arhu Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Lavia, Nakkila, Pomarkku, Siikainen: Fornello (kuitupuu), Isojoen Saha (kaikki), Kampin Saha Ky (kaikki), KuMeko Forest (kaikki), Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki), Noormarkun Saha (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (kaikki), Vatajankosken Sähkö (energia), Veljet Kuusisto (mät, mäntypikkutukki), Westas (kaikki). K arstula-Kyyjärvi EPM Metsä (uusi), Keitele Group (kaikki), Metsä Group (kaikki), mhy:n korjuupalvelu, Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Veljekset Parkkonen (energiapuu). ›› Metsälehti Makasiini 29 8014_.indd 29 24.9.2020 7.50
• TEEMA » PUUKAUPPA Keskipohja EPM Metsä (kaikki, pikkutukki, parru), Hasa (kaikki, pikkutukki, parru), Junnikkala (kaikki, pikkutukki, parru, energiapuu), Kauhavan Kaukolämpö (energiapuu), Keitele Group (kaikki, pikkutukki, parru), Keski-Pohjanmaan Metsämarkkinointi (kaikki, pikkutukki, parru, energiapuu, veistohirsi, erikoistyvi), Kokkolan Voima (energiapuu), Kälviän, Perhon, Kaustisen, Lohtajan, Halsuan, Lestijärven energiaosuuskunnat (energiapuu), Lappajärven kunnan lämpölaitos, L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki, pikkutukki, pylväs, parru, energiapuu), Palojärvi (energiapuu), Stora Enso (kaikki, pikkutukki, parru, energiapuu), UPM (kaikki, pikkutukki, pylväs, parru, energiapuu), Vapo (energiapuu). Keski-Savo Heinävesi, Joroinen, Leppävirta, Varkaus: Binderholz Nordic (kaikki), Harvestia, Iisalmen Sahat (kaikki), Iisveden Metsä (kaikki), Keitele Group (kaikki), Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), Partaharjun Puutarha (parru) (uusi), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pylväs). Keski-Suomi Saarijärvi, Keuruu, Multia, Petäjävesi, Uurainen, Konnevesi, Äänekoski, Viitasaari, Pihtipudas, Kannonkoski, Kivijärvi, Kinnula: Hasa (kaikki), Harvestia (kaikki), Iisveden Metsä (kaikki), JPJ-Wood (kaikki), Keitele Group (kaikki), Kinnaskoski (kaikki), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki), mhy:n korjuupalvelu (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu), Versowood (kaikki). Kihniö-Parkano Luvian Saha (kaikki), Metsä Group (kaikki), mhy:n korjuupalvelu (kaikki, energiapuu), UPM (kaikki), Westas (kaikki). Kiiminki Junnikkala (kaikki), L&T Biowatti (kaikki), Metsä Group (kaikki), mhy:n korjuupalvelu ja puunvälitys (tukit, pt, parru, kuitu, energia), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu). Kittilä Keitele Group (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki) (uusi). Koillismaa Kuusamo: Keitele Group (kaikki), Metsä Group (kaikki), mhy:n korjuupalvelu, Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki). Posio: Keitele Group/Lappi Timber (kaikki), Lapin Metsämarkkinat (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki). Pudasjärvi: Keitele Group (kaikki), L&T Biowatti (kaikki), Metsä Group (kaikki), mhy:n korjuupalvelu (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (kaikki). Taivalkoski: Keitele Group (kaikki), L&T Biowatti (kaikki) (uusi), Metsä Group (kaikki), mhy:n korjuupalvelu (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki) (uusi). Kymenlaakso Finprofile (pylväs, mät-tyvi, kut, mät), Encore (energiapuu), Hakevuori (energiapuu) (uusi), Koskitukki (kaikki), Kotkan Energia (energiapuu), L&T Biowatti (energiapuu, kuitupuu), Metsä Group (kaikki), PTL Huomo (pylväs), Stora Enso (kaikki), Tiaisen Saha (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu) (uusi), Versowood (kaikki), Wide Metsä (kaikki). L akeus Ilmajoki, Jalasjärvi, Jurva, Kauhajoki, Kurikka, Teuva: EPM Metsä (kaikki), Isojoen Saha (kaikki), Keitele Group (kaikki), Luopajärven Saha (kaikki), Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti (kaikki), Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), Westas (kaikki). Loimijoki Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti (kuitupuu, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu), Versowood (kaikki), Westas (kaikki). Lounais-Häme Forssa, Tammela, Urjala: Airanteen Energia (energiapuu), Koskitukki (kaikki), Luvian Saha (kaikki, pikkutukki), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), Riga Wood (kot), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu), Versowood (kaikki, pikkutukki, pylväs), Westas (kaikki). Lounametsä Koskisen Saha ja Höyläämö (kut), Koskitukki (kot), Lopen rakennuspuu (mät) (uusi), Lounapuu (energiapuu), Luvian Saha (kaikki, pikkutukki), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki), Mäkilän Saha (mät, kut, pikkutukki), Riga Wood (kot), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo, Veljet Kuusisto (mät, pikkutukki), Westas (kaikki). Länsi-Pohja Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio: L&T Biowatti (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Stenvalls Trä Ab (kaikki), Stora Enso (kaikki), Tervolan Saha ja Höyläämö (kaikki), Vapo (kaikki), Veljekset Vaara (kaikki). Länsi-Raja Kolari-Muonio, Pello: Keitele Group (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Pietikäisen Saha ja Höyläämö (mät, kut, pikkutukit), Poh30 Metsälehti Makasiini 8014_.indd 30 24.9.2020 7.50
• jois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Stenvalls Trä Ab (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki) (uusi), Vaaran Metsä Oy (kaikki), Vapo (kaikki). Länsi-Uusimaa Lohja, Karkkila, Vihti: Koskitukki (kaikki), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu), Versowood (kaikki), Westas (kaikki). M arttila Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Metsä ja Energia Hemmilä (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Westas (kaikki). Metsäpohjanmaa Alavus, Peräseinäjoki, Kuortane: Akonkosken Saha, EPM Metsä, Keitele Group, Kuortaneen Energiaosuuskunta (energiapuu), Metsä Group, Pohjanmaan Biolämpö (energiapuu), Stora Enso, UPM, Viitala Forest. Metsäreviiri Koskitukki, Metsä Group, Nyved, Stora Enso, UPM, Versowood, Westas. Mänty-Saimaa Mäntyharju, Ristiina, Suomenniemi: Finprofile (pylväät), Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), PTL Huomo (pylväät), PTL Toimi Talka (pylväät), Stora Enso (kaikki), Tiaisen Saha (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki). Savitaipale: Finnstamm (mät, kut, järeät hyvät tyvet), Finprofile (pylväät), Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), PTL Huomo (pylväät), PTL Toimi Talka (pylväät), Stora Enso (kaikki), Tiaisen Saha (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki). O ulun seutu Hasa (kaikki), Junnikkala (kaikki), L&T Biowatti (kaikki), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki, pikkutukki, parru), Pölkky (kaikki), Stora Enso (mät, kut, mäk, kuk, kok), UPM (kaikki). P irkanmaa Isojoen Saha (kaikki), Kampin Saha (kaikki), Koskitukki (kaikki), Lopen Rakennuspuu (mänty), Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu), Versowood (kaikki), Westas (kaikki, tukki). Pohjois-Karjala Arin Sora ja Kaivu (kaikki) (uusi), Ari Reijonen (kaikki) (uusi), Binderholz Nordic, Enon Energiaosuuskunta (energiapuu), Harvestia (kaikki), Iisalmen Sahat (kaikki), Ikimetsä (kaikki) (uusi), JLM Trans (kaikki) (uusi), Karjalan Metsätilat (kaikki), Kontio-Energia Osuuskunta (energiapuu), I. Pölönen (pylväs, kaikki), Juuan kunta (energiapuu), Kaivospuu (tukki), Keitele Group (kaikki), KME (energiapuu), KoneJätkät (kaikki), Koskitukki (kaikki, erikoiskoivu), Kuhmon Saha (kaikki), Lehmon Koivu (kaikki), Lieksa Timber (mäja ku-parru, pikkutukki), Länsi-Karjalan Energiaosuuskunta (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Metsä-Karelia (kaikki) (uusi), Metsäkoneurakointi Puumalainen (kaikki), Metsäpalvelu Turunen (kaikki, energiapuu), Metsäpupet (kaikki) (uusi), Metsäykköset (kaikki), MH-Konepalvelu (kaikki) (uusi), Nurmeksen Rakennuspalvelu (kaikki), Punkaharjun Metsäpalvelu (kaikki), Pölkky (kaikki), Rajaforest (energiapuu), Sahakuutio (kaikki), Scanpole (kaikki, pylväs), SJ Metsäpalvelu (kaikki) (uusi), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki). Pohjois-Pirkka Kuorevesi, MänttäVilppula: JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki), Kinnaskoski (kaikki, kuusi pikkutukki), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikAULIS Sahimaa ostaa puuta Iisveden Metsä Oy:n sahalle Suonenjoelle. Iisvesi sahaa vuosittain noin 250 000 kuutiota kuusitukkia. Siitä vajaa puolet ostetaan ja korjataan itse. Sahimaan lisäksi Iisvedellä on toinen puunostaja ja kohta kolmaskin, kun ostoa vahvistetaan Eteläja Keski-Savon suunnassa. ”Suurin osa tukeista hankintaan sadan kilometrin säteellä sahasta”, Sahimaa kertoo. Mies on tehnyt vilkkaasti kauppaa kevään ja kesän aikana. ”Sahalla on kohtalaisesti tilauksia syksyksi ja tukista on lievää pulaa. Merkit kirjanpainajista sekä myrskyja lumituhot ovat parantaneet metsänomistajien puun myyntihaluja tänä kesänä.” Sahafirma ostaa mieluusti päätehakkuuleimikoita, mutta harvennuksetkin kelpaavat. Leimikoista iso osa hinnoitellaan runkohinnalla. Se tekee asiat myyjälle helpoksi: ei tarvitse arvailla, kuinka tarkasti tukkia hakkuulla tehdään. ”Meillä ei ole sitovia hinnoitteluohjeita. Seuraamme puumarkkinaa ja toisaalta saamme jatkuvasti sahan puolelta tietoa sahatavaran markkinatilanteesta. Näin pystymme tekemään houkuttelevia tarjouksia.” TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ KUUSITUKKIA RUNKOKAUPALLA ›› Metsälehti Makasiini 31 8014_.indd 31 24.9.2020 7.50
• TEEMA » PUUKAUPPA ki, pikkutukki, pylväs). Kuru: JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki), Kinnaskoski (kaikki, ku-pikkutukki), Koskitukki (koivu), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki), Westas (kaikki, parru). Juupajoki, Längelmäki ja Orivesi: JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki), Kinnaskoski (kaikki, ku-pikkutukki), Koskitukki (kaikki, viilukoivu, parru), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pikkutukki, pylväs). Ruovesi: JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki), Kinnaskoski (kaikki, ku-pikkutukki), Koskitukki (koivu), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pikkutukki, pylväs). Teisko: JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki), Kinnaskoski (kaikki, ku-pikkutukki), Koskitukki (kaikki, viilukoivu, parru), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu), Versowood (kaikki, pikkutukki, pylväs). Virrat: Akonkosken saha (mät), JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki), Keitele Group (kaikki), Kinnaskoski (kaikki, ku-pikkutukki), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pikkutukki, pylväs). Pohjois-Savo Binderholz Nordic (kaikki), Haapuu/Hasa (kaikki) (uusi), Harvestia (kaikki), Iisalmen Sahat (kaikki), Iisveden Metsä (kaikki), Kaskihake (energiapuu), Keitele Group (kaikki), Koskitukki (koivu), Metsä Group (kaikki), Partaharjun Puutarha (kaikki), Scanpole (pylväs), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki). Punkalaidun Luvian Saha (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu, kuitupuu sekä harvennusleimikoista tukkipuut), Versowood, Westas (kaikki). Pyhä-Kala Hasa (kaikki, parru), Iisalmen Sahat (kaikki, parru), Junnikkala (kaikki, pikkutukki, parru), Keitele Group (kaikki, pikkutukki, parru), L&T Biowatti (kaikki), Metsä Group (kaikki, pikkutukki, parru), Metsäsuunnittelu Hollanti (kaikki), Stora Enso (kaikki, pikkutukki), UPM (kaikki, pikkutukki), Vapo (kaikki, energiapuu). Päijänne Harvestia, Iisveden Metsä, JPJ-Wood, Keitele Group, Kinnaskoski, Koskitukki, L&T Biowatti (uusi), Metsä Group, OK-yhtiöt, mhy:n korjuupalvelu (uusi), Stora Enso, UPM, Vapo, Versowood. Päijät-Häme Asikkala: Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (uusi), Versowood (kaikki, pylväs). Hartola: Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), Metsä Vema (uusi), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (uusi), Versowood (kaikki, pylväs). Heinola: Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (uusi), Versowood (kaikki, mä-pylväs). Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola: Hakevuori (uusi), Koskitukki (kaikki), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (uusi), Versowood (kaikki, mä-pylväs). Padasjoki: Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (uusi), Versowood (kaikki, mä-pylväs). Sysmä: Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (uusi), Versowood (kaikki, mä-pylväs). R anua Keitele Group (kaikki, mä-pikkutukki, parru), L&T Biowatti (kaikki, pikkutukki, energiapuu), Metsä Group (kaikki, pikkutukki, energiapuu), mhy:n puukorjuupalvelu (kaikki) (uusi), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki, pikkutukki), Pölkky (kaikki, pikkutukki), Stora Enso (kaikki, pikkutukki, energiapuu), Vaaran Metsä (kaikki) Rautavaara Binderholz Nordic, Harvestia, Iisalmen Sahat (kaikki), Keitele Group (kaikki), Metsä Group (kaikki, pylväs), Scanpole (pylväs), Stora Enso (kaikki, pylväs), UPM (kaikki, erikoispuu). Roine JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki), Koskitukki (kaikki, pikkutukki, tyvikoivu, parru), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pylväs, pikkutukki). RokuaPaljakka Länsi-Kainuu, Utajärvi: Haadex, Hasa (kaikki), Junnikkala (kaikki), Kuhmo (kaikki), Leinosen Sahatuote (mät, kut, pikkutukki), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki). Rovaniemi Keitele Group (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Pohjois-Suomen metsämarkkinat (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki), Tervolan Saha ja Höyläämö (mät, kut), Vapo (kaikki), Veljekset Vaara. S alla Keitele Group (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki), Vapo (energiapuu). Salometsä Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Metsä ja Energia Hemmilä (energiapuu), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu), Versowood (kaikki), Westas (kaikki). Satakunta Isojoen Saha (kaikki), Kampin Saha (kaikki), KuMeKo Forest (kaikki), Kuusisto Group (mäntytukki), L&T Biowatti (energiapuu), Luvian Saha (kaikki), Metsä Group (kaikki), Noormarkun Saha (kaikki), Stora Enso (kaikki), Riga Wood (koivutukki), UPM (kaikki), Vapo, Westas (kaikki). Savotta Binderholz Nordic (kaikki), Harvestia (kaikki), Hasa (kaikki), Iisalmen Sahat (kaikki), J&J Saarelainen (kaik32 Metsälehti Makasiini 8014_.indd 32 24.9.2020 7.50
• ki), Kaskihake (energiapuu), Keitele Group (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), Scanpole (kaikki, mäntypylväs), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vieremän Metsäpalvelu (kaikki). Siikalakeus Hasa (kaikki, pikkutukki, parru), Iisalmen Sahat (kaikki), Junnikkala (kaikki, pikkutukki, parru), Keitele Group (kaikki, pikkutukki), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu, parru), Metsä Group (kaikki, pikkutukki, energiapuu, parru), Mika Karppanen (energiapuu), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki, pikkutukki, energiapuu, parru), Pölkky (kaikki, pikkutukki, parru), Ruukki Forest (koivutukki), Stora Enso (kaikki, pikkutukki, energiapuu), UPM (kaikki, pikkutukki, energiapuu, parru), Vapo (kaikki, parru, energiapuu). Sodankylä Keitele Group (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukit), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukki), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Pölkky (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukki), Stora Enso (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukki). Soini Akonkosken Saha, EPM Metsä (kaikki, pikkutukki, parru, energiapuu), Keitele Group (tukki, pikkutukki, parru, kuitu), Lehtimäen energiaosuuskunta (energiapuu), Metsä Group (kaikki, pylväs, pikMÄNTYPYLVÄITÄ välittävän Pentti Heinonen Oy:n toimitusjohtaja Marko Heinonen on myös firmansa puunostaja. Yritys ostaa pylväspuita Savonlinnan ja lähikuntien alueelta. Pylväsmäntyjä kannattaa katsella hidaskasvuisista kangasmetsistä. ”Vähimmillään pylväiden pitää olla 7 metriä pitkiä ja 12,5 senttiä latvaltaan. Suurimmat pylväät ovat 24-metrisiä ja latvaltaan vähintään 20,5 senttiä paksuja”, Heinonen kertoo. Heinosen omat leimaajat tai yhteistyökumppanit käyvät valikoimassa pylväspuut ja merkkaavat tyvileimoihin katkaisupituudet ennen hakkuuta. Koronan notkauttamat pylväsmarkkinat ovat elpyneet kesän aikana, joten laatumännikön myyjä voi taas saada lisähintaa puistaan. ”Maksamme pylväistä kymmenen euroa enemmän kuin mäntytukista. Parhailla leimikoilla yli puolet runkojen tukkiosasta saattaa kelvata pylväiksi. Laatuvaatimukset ovat oksikkuuden osalta väljemmät kuin mäntytukilla eikä pylväspuiden ihan tykin putken suoria tarvitse olla.” Yhtiö välittää vuosittain noin 20 000 kuutiota pylväitä. Niistä ostetaan itse reilu puolet, loput tulevat metsäyhtiöiden toimituksina. Pylväät menevät kyllästämöille Keski-Eurooppaan ja Brittein saarille sekä Lähi-idän markkinoille. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVA PETRI SAARELAINEN PYLVÄSMARKKINAT ELPYNEET ›› Arvontapalkintona joko neuvonta maastossa tai upeita luonnontuotteita. Lisää lahopuuta, autat luonnon ekosysteemiä. Käytä metsää, varjele luontoa. Miten olet ottanut luonnon huomioon metsässäsi? Kirjaudu palveluumme, vastaa kyselyyn ja voita. www.metsään.fi Kampanja-aika 20.4.–31.10.2020, metsakeskus.fi/arvontasaannot. Metsälehti Makasiini 33 8014_.indd 33 24.9.2020 7.50
• TEEMA » PUUKAUPPA kutukki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki, pylväs, pikkutukki), Vapo (energiapuu). Sotkamo Iivari Mononen (mät, pylväs), IIsalmen Sahat, Kuhmo (mät, kut, sahakuitu), Metsä Group (kaikki), Pölkky, Stora Enso (kaikki), Vapo (energiapuu) (uusi). Suomenselkä Ähtäri, Töysä, Lehtimäki, Alajärvi: Akonkosken Saha (kaikki), Alajärven Lämpö (energiapuu), Alva-yhtiöt (energiapuu) (uusi), EPM Metsä (kaikki), JPJ-Wood (kaikki), Keitele Group (kaikki), Keijo Kantonen Ky (kaikki), Kohiwood (parru) (uusi), Koskenvarren Saha ja Höyläämö (kaikki), Lehtimäen energiaosuuskunta (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Metsäyhtiö Finmoto (kaikki) (uusi), Pohjanmaan Biolämpö (energiapuu), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu), Ähtärin energiaosuuskunta (energiapuu). T arvasjoki-Karinainen Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Metsä ja Energia Hemmilä (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Westas (kaikki). U usimaa Finprofile (pylväs), Hakevuori (kaikki), Koskitukki (kaikki), Lopen Rakennuspuu (mä-tyvi), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu), Versowood (kaikki, pylväs), Westas (kaikki), Wideskog. V äståboland/ Länsi-Turunmaa Metsä Group (kaikki), Metsä ja Energia Hemmilä (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Westas (kaikki), Östskog (kaikki). Y li-Ii Junnikkala (mät, kut, pikkutukki, kuidut), Kokopuu (karsittu energiapuu), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukki, sahakuitu), PTL P. Karvonen (mät, kut, pikkutukki, sahakuitu), Pölkky (mät, kut, pikkutukki, kuidut), Stora Enso (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukki, sahakuitu), Yli-Iin Lämpö (energiapuu). Ylitornio Keitele Group (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok), Pohjois-Suomen metsämarkkinat, Stenvalls Trä, Stora Enso (mät, kut, mäk, kuk, kok), Vapo (energiapuu), Veljekset Vaara (kaikki). Ylä-Kainuu Kuhmo (mät, kut, mäja ku-parru), L&T Biowatti (energiapuu) (uusi), Metsä Group (kaikki), OK-Yhtiöt (energiapuu), Pölkky (mät, kut, mäja ku-pikkutukki), Scanpole (pylväät), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu) (uusi). Ylä-Lappi Inergia Lämpö (energiaranka) (uusi), Keitele Group (mät, mä-pikkutukki), Metsä Group (mät, mäk, kok), Stora Enso (mät, mäk, kuk, kok). Ö sterbotten EPM Metsä, Isojoen saha, Junnikkala, Luvian saha, L&T Biowatti, Keitele Group, Metsä Group, mhy:n korjuupalvelu, Nova Forest, UPM, Vörå energiandelslag, Westas. l Kuukauden kirja Metsäpuiden uudistumisbiologia tarjoushintaan ja ilman toimituskuluja! Verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi www.metsakirjakauppa.fi www.metsakirjakauppa.fi ? Syötä kuponkikenttään koodi: mele0920 Asiakaspalvelustamme: puh. 09 315 49 840, tai sähköpostitse: tilaukset@metsakustannus.fi Laskulla maksettaessa laskutuslisä on 8 €. Metsäpuiden uudistumisbiologia Markku Nygren Kirja kertoo yksityiskohtaisesti ja havainnollisesti pääpuulajiemme – männyn ja kuusen sekä hiesja rauduskoivun – suvullisesta lisääntymisestä. Suvullinen uudistuminen on monivaiheinen tapahtumasarja, joka alkaa kukinnasta ja päättyy siementen varisemiseen ja itämiseen maastossa. Tätä kehityskulkua on joskus verrattu aitajuoksuun: jokainen ”aita” on ylitettävä, jotta lopputuloksena olisi itämiskykyinen siemen ja orastunut taimi. Kirjassa kuvataan suvullisen uudistumisen vaiheet kukinnasta siementen itämiseen ja taimien orastumiseen. Tekstin lukuisat esimerkit ja kuvat ovat peräisin lähinnä pohjoismaisesta tutkimuskirjallisuudesta. Kirjassa on runsaasti hyödyllistä perustietoa metsäalan opiskelijoille, ammattilaisille ja kaikille metsänuudistamisesta ja kasvatuksesta kiinnostuneille. Kirjoittaja, MMT Markku Nygren on työskennellyt pitkään metsäpuiden siementutkimuksen parissa Metsäntutkimuslaitoksessa ja toimii edelleen dosenttina Helsingin yliopistossa. 30,40 € (norm. 38 €), ei toimituskuluja. Tarjoushinta on voimassa 31.10.2020 saakka. Lokakuun kuukauden kirja M E T S Ä K U S T A N N U S M A R K K U N Y G R E N Metsäpuiden uudistumisbiologia T O IM ITU SKULU T 0€ E I TO IMITUSKU LU JA 8014_.indd 34 24.9.2020 7.50
• OMA METSÄ ›› METSÄNHOITO S. 36 : 19 kysymystä metsänhoitosuosituksista ›› ALLAKKA S. 43 : Tarkkaile metsääsi ›› KYSY POIS S. 44 : Haittaako sade kantokäsittelyä? ›› PIKATESTI S. 47 : Ensiapupakkaus mukaan ›› PERINTÖMETSÄ S. 48 : Lupa tilajärjestelyihin Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta. ›› TUTKIMUS Lisätuloja sienillä SIVU 42 KUUSEN 80 VUOTTA Harvennuksen aika s. 40 SA M I KA RP PI N EN Metsälehti Makasiini 35 8016_.indd 35 24.9.2020 7.51
• Metsänhoidon suosituksista Metsänhoidon suositukset on juuri siirretty uuteen sähköiseen palveluun, josta niitä on helppo selata. Kuvassa palvelun testiversio. 19 kysymystä TAPIO OMA METSÄ » METSÄNHOITO 36 Metsälehti Makasiini 8017_.indd 36 24.9.2020 7.54
• Mitä metsänhoidon suositukset ovat? Suositukset kertovat, millä tavoin metsiä voidaan hoitaa ja käyttää kestävästi. Ne tarjoavat vaihtoehtoja, joista metsänomistajat voivat valita itselleen parhaiten sopivat. Uudistamisen osalta suosituksista selviää esimerkiksi, että mänty kasvaa laadukkaaksi tukkipuuksi kuivahkoilla ja sitä karummilla kankailla sekä rämeillä ja karuissa korvissa. Kuusi taas viihtyy erityisesti maalajiltaan keskikarkeilla ja hienoilla tuoreilla kankailla sekä lehtomaisilla kankailla. Männikkö voidaan uudistaa kylväen, istuttaen tai luontaisesti, kuusikko istuttaen tai luontaisesti. Kenelle suositukset on tehty? Suositukset on tehty erityisesti metsänomistajille, mutta niitä käyttävät myös metsäalan ammattilaiset. Mihin suosituksia tarvitaan? Metsälainsäädäntö ja metsäsertifiointi määrittelevät metsänhoidon rajat, mutta ne eivät kerro, miten metsänomistaja voi toteuttaa omia tavoitteitaan metsänhoidossa. Se on suositusten tehtävä. Huomioivatko suositukset metsänomistajien moninaisuuden? Kyllä. Metsänomistajien päätöksentekoon vaikuttavat erilaiset teemat, kuten talous, luonto, ilmasto ja sosiaaliset suhteet. Suositukset antavat vaihtoehtoja siihen, miten metsiä kannattaa hoitaa riippuen siitä, mitä teemoista painottaa. Mikä on yleisin tilanne, jossa metsänomistaja hyötyy suosituksista? Suosituksiin tukeudutaan usein silloin, kun mietitään, mitä omalla metsätilalla kannattaa tehdä. Suositukset auttavat metsänomistajaa määrittelemään metsänhoidon tavoitteita ja kertovat, miten niihin päästään. Metsänomistajat saattavat käyttää suosituksia arjessaan myös huomaamattaan. Esimerkiksi metsäsuunnitelmien ja Metsään. fi-palvelun toimenpide-ehdotukset perustuvat pitkälti metsänhoidon suosituksiin. Jos ei aseta tilaamalleen metsänhoitotyölle tarkempia vaatimuksia, se tehdään yleensä suositusten mukaan. Onko suosituksia pakko noudattaa? Ei, suositusten noudattaminen on vapaaehtoista. Mihin suositusten painoarvo perustuu? Vaikka suositusten noudattaminen on vapaaehtoista, voi niiden painoarvo olla suuri. Suosituksia käytetään esimerkiksi puukaupan ja metsänhoidon sopimuksissa, ja moni metsäalan organisaatio lupaa toimia suositusten mukaisesti. Metsäalan toimijat siis tekevät suosituksista sitovia käyttäessään niitä omassa toiminnassaan. Lisäksi suositukset on mainittu hallitusohjelmassa yhtenä keinona viedä hyviä metsänhoidon malleja käytäntöön. Metsänhoidon suositukset peilaavat aikaansa, tällä hetkellä esille nousevat varsinkin ilmastoasiat. Suositukset löytävät nyt uudesta verkkopalvelusta. LIINA KJELLBERG 1 2 3 4 5 6 7 Ilmastonmuutoksen ennakoidaan lisäävän myrskytuhoja. Metsänhoidon suosituksissa kerrotaan, miten metsänomistaja voi valinnoillaan vaikuttaa metsiensä tuhonkestävyyteen. KALLE VANHATALO ›› Metsälehti Makasiini 37 8017_.indd 37 24.9.2020 7.54
• Kuka laatii suositukset? Suositukset laaditaan laajapohjaisessa metsäja ympäristöalan yhteistyössä, jota Tapio koordinoi. Työtä rahoittaa maaja metsätalousministeriö. Suosituksilla viedään käytäntöön kansallisen metsästrategian tavoitteita. Perustuvatko suositukset tutkimustietoon? Suositukset perustuvat sekä tutkimustietoon että käytännön kokemukseen. Tutkimustiedolla on suuri painoarvo, mutta myös käytäntö pitää huomioida. Joskus joudutaan turvautumaan pelkkään käytännön kokemukseen, sillä kaikkea ei ole vielä tutkittu. On myös tilanteita, joissa jostain tietystä aiheesta ei ole tutkimustietoa eikä käytännön kokemusta. Silloin tutkijat ja käytännön toimijat pyrkivät löytämään parhaat toimintatavat keskustelemalla. Onko tutkimustiedon ja käytännön välillä koskaan ristiriitaa? Joskus. Esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen mukaisia hakkuita tulisi tutkimusten mukaan tehdä vain talvella. Käytännön metsätaloudessa se ei kuitenkaan onnistu. Havupuuntaimikoiden taimikonhoito taas saattaa tutkimusten mukaan sulan maan aikana lisätä juurikäävän leviämistä. Käytännössä olisi kuitenkin haastavaa, jos havupuuntaimikoissa ei saisi sulan maan aikana tehdä taimikonhoitoa. Ristiriitatilanteissa pitää miettiä, mille asioille annetaan eniten painoarvoa. Lisäksi eri menetelmiin liittyvät riskit tulee tuoda suosituksissa selvästi esille ja metsänomistajien arvioitaviksi. Miten usein suosituksia päivitetään? Suosituksia päivitetään sitä mukaa, kun metsistä saadaan uutta tietoa tai toimintaympäristön muutos sitä edellyttää. Viimeksi suosituksia päivitettiin ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja jatkuvan kasvatuksen osalta. Suometsien käyttöä koskevat suositukset uudistuvat lähiaikoina. SAMI KARPPINEN Millaisia päivityksiä suosituksiin on luvassa? Suosituksiin tehdään seuraavan kahden vuoden aikana useampia suurempia päivityksiä. Esimerkiksi suometsien käyttöä koskevat suositukset uudistuvat. Jatkossa suosituksista löytyy myös uusia keinoja ilmastonmuutoksen hillintään. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että metsänhoitotoimenpiteiden yhteydessä kerrotaan, miten ne vaikuttavat ilmastoon ja hiilensidontaan. Onko ilmastoasiat helppo lisätä suosituksiin? Ei. Parhaillaan pohditaan, miten ilmastokestävyys nivoutuu osaksi metsien hoidon ja käytön kokonaiskestävyyttä. Aihe on haastava, sillä eri kestävyysalueiden välillä on ristiriitoja. Ilmastonmuutoksen hillinnän maksimointi voi johtaa siihen, että muut kestävyyden osa-alueet menevät huonompaan suuntaan. Esimerkiksi ojitetuilla korpikohteilla voimakas maanmuokkaus on ilmaston ja vesiensuojelun näkökulmasta huono asia, mutta puuntuotannollisesti se voi olla perusteltua. Mistä suositukset löytyvät? 8 9 10 11 12 13 14 OMA METSÄ » METSÄNHOITO 38 Metsälehti Makasiini 8017_.indd 38 24.9.2020 7.54
• Suositukset on juuri siirretty uuteen metsänhoidon suositusten sähköiseen palveluun, joka löytyy osoitteesta www.metsanhoidonsuositukset.fi. Suositukset ovat vapaasti kaikkien saatavilla. Mitä uutta sähköinen palvelu tuo? Metsänomistajan näkökulmasta suositusten sisältöä pystyy selaamaan entistä jouhevammin. Aiemmin useampana pdf-tiedostona ollut sisältö löytyy nyt yhdestä tietopalvelusta. Merkittävin uudistus on kuitenkin se, että suositustieto voidaan nyt jakaa rajapinnan kautta suoraan metsäalan eri tietojärjestelmiin. Se tarkoittaa sitä, että suosituksiin tehtävät päivitykset näkyvät saman tien myös tietojärjestelmissä. Milloin ensimmäiset suositukset laadittiin? Ensimmäiset metsänhoidon suositukset ovat vuodelta 1989. Sitä ennen metsätalouden ohjeet olivat normatiivisia ohjeita, joita silloiset metsälautakunnat ja alueorganisaatiot jakoivat kentälle. Nyt tavoitteena on metsänomistajien ja heidän tavoitteidensa tukeminen. Voiko vanhoja suosituksia käyttää? Yksi metsäalan ongelma on, että monen kirjahyllystä löytyy vanhentuneita oppaita. Niissä on paljon hyvää, ja esimerkiksi 1990-luvun oppaissa moni asia pitää vielä paikkansa. Kunkin aikakauden toimintaympäristö ja odotukset vaikuttavat suosituksiin kuitenkin huomattavasti. Metsäalalla on tapahtunut kuluneiden viiden vuoden aikana paljon. Esimerkiksi ilmastokestävyys on nykyisin mukana päätöksenteossa eri tavalla kuin 1990-luvulla. Onko suositusten merkitys nousussa vai laskussa? Suositusten rooli metsänomistajien päätöksenteon tukena korostuu entisestään. Taustalla ovat metsänhoidon eri vaihtoehtojen kasvava kysyntä ja metsänomistajien sähköisten palveluiden kehittyminen. Miltä metsien tulevaisuus näyttää suositusten näkökulmasta? Suositukset katsovat tulevaisuuteen erityisesti ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Millaista sopeutumista tarvitaan, että metsät ovat elinvoimaisia vielä 30, 50 ja sadan vuoden päästä? Jatkossa myös metsien monet arvot näkyvät suosituksissa enemmän. Joku kasvattaa metsää ensisijaisesti talousmielessä, jollekin metsänhoidon tärkein päämäärä voi olla aivan toinen. Artikkelia varten on haastateltu Tapion metsänhoidon suositusten koordinaattoria Kalle Vanhataloa. Metsälehti kuuluu Tapio-konserniin.? l Suosituksissa kerrotaan jatkossa, miten eri metsänhoitotoimenpiteet vaikuttavat ilmastoon ja hiilensidontaan. SAMI KARPPINEN 15 16 17 18 19 Metsälehti Makasiini 39 8017_.indd 39 24.9.2020 7.54
• OSA 6 HARVENNUSHAKKUU SEURAAMASSAMME keskisuomalaisessa kuusikossa toinen harvennushakkuu on ajankohtawinen, kun puiden istutuksesta on kulunut 45 vuotta. Metsässä kasvaa reilut 1 100 kappaletta kuusia, joiden läpimitta on keskimäärin 19 senttiä ja pituus 18 metriä. Jos kaikki hehtaarilla kasvavat puut katkaistaisiin rinnankorkeudelta ja leikkauskohtien pinta-alat laskettaisiin yhteen, muodostuisi pinnoista 28 neliömetrin laajuinen yhtenäinen ”matto”. Toisin sanoen, relaskoopilla mitaten metsän pohjapinta-ala on kivunnut jo 28 neliömetriin. Metsässä kasvaa puuta 246 kuutiota hehtaarilla. Kun reilun kolmenkymmenen vuoden iässä tehty ensiharvennus oli ensisijaisesti hoitotoimi, jossa keskityttiin laadun vaalimiseen, päästään toisella harvennuskerralla korjaamaan jo tukkipuutakin. Harvempaan asentoon Kuusikon toisen harvennuksen ansiosta puut järeytyvät nopeammin ja kasvu kohdistuu parhaisiin tukkirunkoihin. TEKSTI SAMI KARPPINEN KUVITUS JUHA ELORANTA 12 m 15 m 19 m 16 m 20 m 17 m 21 m 23 m 18 m 22 m 24 m 10 m 13 m 11 m 14 m 9 m 8 m 7 m 6 m 5 m 4 m 3 m 2 m 1 m 40 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » KUUSEN 80 VUOTTA 8018_.indd 40 24.9.2020 8.00
• KUUSEN KASVUA ESITTELEVÄ JUTTUSARJA KESTÄÄ KOKO VUODEN. Makasiini 1: Ensimmäiset vuodet | Makasiini 2: Taimikon harvennus Makasiini 3: Ensiharvennus | Makasiini 4: Kasvatuslannoitus Makasiini 5: Hiilensidonta | Makasiini 6: Harvennushakkuu Makasiini 7: Kiihtyvän arvokasvun vaihe | Makasiini 8: Uudistaminen 60-VUOTIAS KUUSI >> Pituus 24 metriä. >> Läpimitta 28 senttiä. >> Tilavuus 670 litraa. >> Puu on sitonut hiilidioksidia 670 kiloa. Määrä vastaa keskimääräisen henkilöauton (178 g/km) noin 3 760 kilometrin matkalla syntyviä päästöjä. >> Puustoon on investoitu noin 2 500 euroa hehtaarille. >> Metsästä on saatu hakkuutuloja noin 3 500 euroa hehtaarilta. Korjuu kesäkelissä Harvennuksessa yli kolmannes metsikön puista poistetaan. Suuri osa poistettavista puista on yksilöitä, jotka ovat syystä tai toisesta hieman lajitovereitaan pienempiä. Lisäksi pinoon päätyy runkoja, joista esimerkiksi lumi on katkaissut latvan. Harvennuksessa poistetaan maltillisesti myös muita puita nopeammin kasvaneita puuyksilöitä. Näin toimien yhden ison rungon poistaminen voi luoda useammalle hieman pienemmälle puulle mahdollisuudet lisätä kasvuaan. Samalla metsän rakenne tasoittuu. Metsänhoidollisesti tärkein tavoite on, että kasvamaan jää sopiva määrä laadukkaita tukkirunkoja suhteellisen tasaisesti kuviolle jakautuneena. Harvennus ei lisää kuusikon kiertoajan kokonaiskasvua, mutta nyt kasvu kohdistuu lähes yksinomaan tukkirunkoihin. Puiden arvokasvu on kovaa, ja harvennuksen ansiosta puut järeytyvät uudistamiskokoon nopeammin. Kuten ensihar vennus, myös toinen harvennus päätetään tehdä kuivan kesäkelin aikaan. Juuristoa suojaavasta roudasta tai lumipeitteestä ei nimittäin nykyään ole talvella takeita. Hakkuussa juuristoa suojataan ajourille kasattavilla hakkuutähteillä. Päälle parin tonnin tili Metsänomistajan tilipussin kannalta rinnankorkeudelta 16–23-senttisen kuusikon harvennuksessa olennaista on, kuinka tarkasti runkojen tukkiosa saadaan talteen. Tukista maksetaan metsänomistajalle kolme kertaa kuitupuuta parempaa hintaa. Hakkuukoneen keräämä data kertoo, että harvennuksessa hehtaarilta kaadettiin 475 runkoa. Poistettujen puiden keskijäreys on 185 litraa, joten puuta kertyy kaikkiaan lähes 88 kuutiometriä. Tästä tukkia on 26 kuutiota ja kuitupuuta 62 kuutiota. Tukin viidenkymmenen ja kuitupuun 17 euron kuutiohinnalla metsänomistajalle kertyy puukauppatuloa 2 354 euroa. Kolmannes puista jäljellä Harvennuksen jälkeen metsään jää kasvamaan 660 parasta tukkirunkoa, joiden pohjapinta-ala on noin 18 neliömetriä. Jäljellä on enää reilu kolmannes puoli vuosisataa aiemmin istutetuista puista. Kun kuusi saavuttaa kuudenkymmenen vuoden iän, on se pituudeltaan 24 metriä ja läpimitaltaan 28 senttiä. Tilavuudeltaan puu on 670 litraa ja sen taloudellinen arvo on noin 29 euroa. Kokonaisuudessaan hehtaarin kuviolla kasvaa puuta 322 kuutiota. Puuston arvo on lähes 13 000 euroa. Yhteensä kuvion harvennuksissa on hakattu ainespuuta 156 kuutiota. Tuuli ja lumi ovat tuhonneet 22 kuutiota, joka on jäänyt vuosien varrella lahopuuksi metsään. Kuudessa vuosikymmenessä kuusikko on tuottanut ainespuuta yhteensä 497 kuutiota, keskimäärin kahdeksan kuutiota joka vuosi.? l m 5 10 15 20 25 30 Kuiva jakso loppukesästä tarjoaa kivennäismaalla kasvavassa kuusikossa todennäköisesti paremmat korjuuolosuhteet kuin nykyiset märät ja lauhat talvet. Metsälehti Makasiini 41 8018_.indd 41 24.9.2020 8.00
• KAUPALLISTEN ruokasienten kerääminen hyvistä sienikuusikoista myyntiin voi parhaimmillaan nelinkertaistaa metsästä saatavat nettotulot, selviää Veera Tahvanaisen tekemästä väitöskirjasta. Tutkimuksessa laskettiin metsästä saatava nettotulojen nykyarvo kolmen prosentin korolla eli, paljonko sienistä ja puusta saatavan yhteistuoton arvo on nykyhetkellä, jos kiertoaika on noin sata vuotta. Sienten poimintatuloista vähennettiin keruukustannukset eikä huonoja sienisatoja kerätty. Itä-Suomen yliopistosta väitelleen Tahvanaisen mukaan sienten keruulla voidaan tasapainottaa metsiköstä saatavaa tulovirtaa. Sienisadot ovat runsaimpia kiertoajan alkupuolella, jolloin puunmyyntituloja saa vielä vartoa. Tutkimuksessa luotiin sienisatomallit talouskuusikoiden kaupallisille ruokasienille hyödyntämällä mitattuja sienisatoja, metsikköja puustotietoja sekä säätietoja. ”Tulosten perusteella parhaimmat sienisadot löytyivät 25–30-vuotiaista harventamattomista kuusikoista. Erityisesti herkkutattisadot olivat runsaimmat tällaisissa nuoremmissa kuusikoissa”, Tahvanainen kertoo. Mikäli satokautta edelsi lämmin sääjakso, jota seurasivat sateet, oli herkkutattisato parhaimmillaan. Sienisato talouskuusikoissa ei kärsinyt puuntuotannon kannalta optimaalisesta metsien käsittelystä, mikä oli tutkijalle yllätys. l TIIA PUUKILA Lisätuloja sienillä Tehokas puuntuotanto ja sienisadon vaaliminen onnistuvat nykyisellä metsänhoidolla. Väitöskirjan mukaan sienikuusikoiden parhaimmistosta kerätään vuosittain tatteja runsaat kuusi kiloa ja rouskuja runsaat 22 kiloa per hehtaari. Kotimainen istutettu lehtikuusi sopii rakennusaineeksi kosteisiin olosuhteisiin yhtä hyvin kuin siperialainen luonnonlehtikuusi. Tämä kävi ilmi Luonnonvarakeskuksen pitkäaikaisissa kokeissa. Sen sijaan jopa tehokkaalla kyllästysaineella käsitelty mänty näyttää lahoavan nopeammin kuin lehtikuusen sydänpuu. KOTIMAINEN LEHTIKUUSI PÄRJÄÄ Erityiset hiilikorvaukset ja -tuet kannustaisivat metsänomistajia kasvattamaan metsiään nykyistä ilmastoystävällisemmin, ilmenee Luonnonvarakeskuksen tutkijan Jani Laturin väitöskirjasta. Laturin mukaan metsien kiertoaika pitenisi, jos metsänomistajat saisivat lisäansiota puustoon sitoutuneesta hiilestä. ”Toinen tapa on tukea metsän kasvua lisääviä investointeja, esimerkiksi lannoitusta”, Laturi sanoo. HIILIKORVAUKSESTA ILMASTOKANNUSTE SH U TT ER ST O CK IM AG ES M IK KO RI IK IL Ä 42 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » TUTKITTUA 8019_.indd 42 24.9.2020 7.56
• MEISSÄ METSÄSTÄJISSÄKIN ON väkeä laidasta laitaan. Onneksi valtaosa on fiksuja ja ymmärtää ottaa metsänomistajaan yhteyttä ennen kuin asentaa loukkujaan tai perustaa ruokintaa tai kytispaikkaa hänen mailleen. Valitettavasti muutama velikulta on ajattelematon tai ylimielinen ja autoilee yhtenään jonkun tiluksilla, jopa epämääräisillä metsästysreissuilla. Onpa kuulemma nähty sekin, että on rakennettu ampumalavoja lupaa kysymättä. Kaikkein törkeimpänä pidän sitä, että kaatopaikkakuorma on kipattu metsään, eikä tietenkään omaan. Sohvat ja jätesäkit ovat liian yleisiä metsänasukkeja. Oman metsätieni varrelta löysin kerran nelipyöräisen saksilavan. Useamman metrin korkeuteen sillä olisin päässyt, jos olisi ollut tarvetta. Muutaman puhelun jälkeen selvisi, että jostakin se oli varastettu ja tuotu väliaikaiseen jemmaan metsään. Poliisisedät veivät koneen mukanaan. INHIMILLISIÄ EREHDYKSIÄ JA vahinkoja sattuu. Naapurin leimikko on hiukan lipsahtanut rajan yli, eikä kukaan huomaa – rajalinjat kun ovat surkeassa kunnossa. Selvitä sitten vuosien jälkeen, montako puuta minulta kaadettiin. Varsin usein sattuu sitä, että naapurin puita kuljetetaan tai varastoidaan omassa metsässä. Asia voi olla kunnossa, jos lupa on kysytty. Toisinaan tietämättömyys tai välinpitämättömyys on syynä. Jos itsellä ei ole mahdollisuutta omaa metsäänsä tarkkailla, pidän tarpeellisena, että sen teettää jollakin toisella. Tuttu rajanaapuri voi omilla tiluksilla kulkiessaan rajankin yli tiirailla. Omaan sukuun saattaa kuulua sienestäjiä tai marjastajia, jotka voisi usuttaa metsäänsä. Jotakin paikallista metsästäjää voi pyytää jahtireissullaan heittämään lenkin sinunkin metsässäsi. Mikäli on vihiä mahdollisesta puukaupasta, monikin toimija ilomielin kiertää metsäsi. Kunhan vaan joku.? l VIIMEAIKOINA OLEN TAVANNUT muutamankin metsänomistajan, jotka ovat kertoneet, etteivät ole käyneet metsässään vuosiin. Ymmärrettävää on, että joskus elämäntilanteen täyttää tärkeämmät asiat tai liikkuminen on käynyt hankalaksi. Useimmiten taitaa olla kysymys kiinnostuksen puutteesta, saamattomuudesta tai metsässä odottavan työmäärän pelosta. Kuitenkin tulisi muistaa, että meissä suomalaisissakin taitaa olla ripaus kasakan verta. Kasakkahan ottaa sen, mikä on irti. Niin taajaman tonttien kuin mökkitonttienkin viereinen metsä on altis kasakan vierailulle. Puupino on kiva perustaa naapurin maalle, samoin pieni parkkipaikka. Kukkapurkeilla on helppo siirtää tontin rajaa hiukan rajalinjan yli. Pikku polku syntyy helposti, aluksi koiran ja isännän pissaraitiksi, myöhemmin sen varteen on helppo kiikuttaa puutarhajätettä ja omenoita. Vuosien kuluessa pikku polusta tulee vakituinen kulkureitti useammalle taloudelle. Vanhalle jääkaapille ja muulle kaatopaikkaromulle naapurin metsä on vaivaton hävityspaikka. Selviö on, että mitä vähemmän omistaja metsässään liikkuu, sitä alttiimpi se on oikeudettomalle käytölle. NÄIN SYKSYISIN ON tarpeen tarkastaa omat talonkirjat. Nimittäin nyt on niin monessa paikassa hakkuilla pilattu minun marjapaikkani, minun sienipaikkani ja minun maisemani. Vaikka varsinaisen omistajan velkataakka ei marjastajan hartioita paina. Eipä sikäli, on hienoa, että kansalaiset harrastavat keräilyä ja rentoutumista metsissä. Kunhan vaan muistaisivat ottaa eväsroskat mukaansa. Tarkkaile metsääsi PYYDÄ METSÄNTARKKAILUA » naapurilta » metsästäjältä » marjastajalta JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. OMA METSÄ » METSÄLÄISEN ALLAKKA Metsälehti Makasiini 43 8020_.indd 43 24.9.2020 8.20
• METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 A, 0020 Helsinki. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. MISSÄ MUSTIKKA VIIHTYY? Kuvassa oikealla on raivattu ja harvennettu metsä, jossa on runsaasti mustikkaa. Miksi vasemmalla raivaamattomassa metsässä mustikkaa on olemattoman vähän? » METSÄKESKUSTELUISTA saa sen käsityksen, että marjamaat turmeltuvat hakkuissa. Tilanne on kuitenkin lähes päinvastainen: Etelä-Suomessa hyvin marjovat mustikkaja puolukkakasvustot ovat suurimmaksi osaksi hoidetuissa talousmetsissä ja parhaat vatukot muutaman vuoden ikäisillä hakkuuaukoilla. Hyviä mustikkaja puolukkapaikkoja voi olla myös hakkuuaukkojen reunoissa. Luonnontilaisia (tai sen näköisiä) mustikkamaita on lähinnä kalliometsissä, missä mustikka marjoo hyvin kosteissa kallioiden välisissä painanteissa. Syynä on kasvien valontarve. Jotta mustikka ja puolukka jaksaisivat kukkia ja marjoa, niiden pitää saada runsaasti valoa. Myös pölyttäjät liikkuvat vilkkaimmin auringon paisteessa. Siksi metsän harvennus parantaa varpujen kukintaa ja pölytystä. Mustikkaa pidetään kuusen seuralaisena, mutta usein parhaat marikot ovat harvennetuissa männiköissä. Kuusikoissa mustikan varvut voivat kyllä olla komeita, mutta pölyttäjien niukkuuden vuoksi sato on selvästi heikompi kuin mäntykankailla. Pohjois-Suomessa puusto on niin harvaa, että sekä mustikka että puolukka marjovat hyvin luonnontilaisissakin metsissä. SEPPO VUOKKO Harvennetulla ja raivatulla alalla (oikealla) mustikka tuottaa runsaan sadon, raivaamattomalla mustikkaa ei ole sen sijaan lainkaan, nimimerkki Suorittava Porras kertoo. OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 44 Metsälehti Makasiini 8021_.indd 44 24.9.2020 8.03
• ›› HAITTAAKO SADE KANTOKÄSITTELYÄ? Metsässäni tehtiin kesällä päätehakkuu ja siihen liittyvä kantokäsittely urealla juurikääpää vastaan. Kesken hakkuun alkoi sataa melko voimakkaasti. Onko tällä vaikutusta kantokäsittelyn tehoon? » SADE ja auringonpaahde huolettavat metsänomistajia, olipa kyseessä lannoitus, torjunta-aineiden levitys tai juurikäävän torjunta. Nykyisin metsänlannoitusta ei suositella tehtäväksi talvella eikä rankkasateilla, jotta arvokkaat ravinteet eivät karkaa ja löydä tietään vesistöihin. Vesakoiden ja heinäkasvien lehvästöruiskutuksen aikaan sään tulisi olla huuhtoutumisen välttämiseksi poutainen ainakin muutamien tuntien ajan. Juurikääpä tarttuu kesähakkuissa tuoreisiin kantoihin ja leviää niistä juuriyhteyksien kautta kasvavaan puustoon ja päätehakkuun jälkeen myös uuteen puusukupolveen. Tartunta on voimakkainta ensimmäisinä päivinä hakkuun jälkeen, viikon kuluttua laho ei enää tartu. Tämän vuoksi kantokäsittely on tehtävä hakkuun yhteydessä. Tartunta on epätodennäköistä myös syksyn ja kevättalven suojakeleillä, jos lämpötila on hakkuun aikana pakkasen puolella tai hakkuuta edeltävien kolmen viikon aikana mittari on käynyt kymmenen asteen alapuolella jäädyttäen sienten itiöemät. Juurikäävän torjunnan ”tehoaineet” ovat biologinen harmaaorvakka ja kemiallinen urea. Molemmat näistä ovat oikein käytettyinä turvallisia ja tehokkaita. Haastattelemani tutkijan käsityksen mukaan orvakka saattaa sopia paremmin männylle ja urea kuuselle. Tässä tapauksessa käytetyn urean hajotessa syntyvä ammoniakki kohottaa käsiteltävän kantopinnan pH:ta tehden sen juurikäävälle elinkelvottomaksi. Urean sisältämä typpi päätyy lopulta lannoitteena myös kasvavien puiden käyttöön. Karheaan kantoon levitettävä urea ei piittaa pienistä tai kohtuullisista sateista. Ainoastaan Skotlannin kaatosateissa on löydetty viitteitä torjuntatehon lievästä laskusta. Tärkeintä kantokäsittelyssä on nopeus ja huolellisuus. Hyvän tuloksen saamiseksi kaikki yli kymmensenttiset havupuun kannot tulee käsitellä vähintään 85 prosentin peittävyydellä. KARI MIELIKÄINEN AUTOTUNEPULMIA Sahasin Husqvarna 545FXT AutoTunella ja totesin, että tankki kestää 1h 5 min. Sitten teippaisin uuden ilmansuodattimen jesarilla puolittain, tankki kesti 1h 25 min. Miten tankki kestäisi 2h? MYYNTI JA HUOLTO: AGCOSUOMI.FI www.kesla.com MYYNTI | HUOLTO | VARAOSAT: AGCOSUOMI.FI Kotimainen KESLA 104 & 204T -paketti: 10 t kantavuus | 3 pankkoa/ 6 tolppaa | järeä yksipalkkirunko | kokoluokassaan suurin kuormatila | 6,8-metrinen kuormain | nostokyky vielä neljästäkin metristä 800 kg | KESLA proG20-kahmari. Kotimainen kuormain-vaunupaketti Nyt edulliseen kuukausihintaan! 262,90 €/kk KESLA 104 & 204T hydraulisella esiohjauksella alk. 26 450 € (alv 24 %) hyvitys vaihtokoneestasi esim. 12 000 € = rahoitettava osuus 14 450 €. 60 kk annuiteetti, 262,90 €/kk. Edellyttää rahoitusyhtiön hyväksyttyä luottopäätöstä. Rahoitus Agco Suomi Oy:n rahoitusehtojen mukaisesti Vaihtokoneen hyvitys määräytyy tuotteen kunnon mukaan. Hinnoittelu voimassa 31.12.2020 saakka tehtyihin uusiin ko. paketin tilauksiin. Kuvassa olevassa tuotteessa on lisävarusteita. Metsälehti Makasiini 45 8021_.indd 45 24.9.2020 8.03
• » KYSYMYKSESSÄ olevan raivaussahan kulutus on maahantuojan esitteen mukaan 450 g/kWh. Se tarkoittaa, että 2,2 kW:n koneen kulutus on 990 g/h eli noin 1,3 litraa. Jos kulutusta yritetään pienentää ns. vippakonsteilla, kuten kysyjä on tehnyt, AutoTune säätää polttonesteen saantia pienemmälle. Silloin teho tippuu, alavääntö heikkenee ja tulee käynnistysongelmia. Ilmavuoto sylinterin ja kampikammion tiivisteessä sekä imukaulavuodot aiheuttavat myös tehon ja väännön huononemista. AutoTune-koneessa on toiminnan kannalta tärkeää, että ilmansuodatin on puhdas. Muita huoltokohteita ovat muun muassa kaasuläpän avautumisen tarkistus sekä tulpan tarkistus ja tarvittaessa vaihto. Jos koneessa on toimintahäiriöitä. jotka eivät korjaannu käyttöohjekirjassa olevilla toimenpiteillä, suosittelen koneen viemistä merkkikorjaamoon. Korjaamossa koneen ohjelmisto päivitetään ja tarkistetaan mahdolliset toiminnalliset viat. Raivaustyössä kulutuksen mittaaminen ajassa on hyvin epämääräistä. Se riippuu muun muassa raivaajan työskentelytahdista, terän kunnosta ja raivattavasta puustosta. Parempi henkilökohtainen arviointikohde on tehty työmäärä tankillisella tai litralla polttonestettä. LEO SAASTAMOINEN METSÄVÄHENNYS MÄÄRÄALAN KAUPASSA Sisarukset A ja B ostivat 1993 maatilan 50/50-yhtymänä. Se käsittää 47 hehtaaria metsää. 2013 B lahjoitti osuutensa lapsilleen X ja Y, jotka omistavat nyt kumpikin 25 prosenttia. Ennen lahjoitusta metsävähennystä on hyödynnetty 22 000 euroa ja lahjoituksen jälkeen 13 000 euroa vuonna 2015. Aikomus on myydä ulkopuoliselle määräala, joka sisältää pellon lisäksi taimikkoa 7 hehtaaria. Kuinka metsävähennys huomioidaan A:lle ja X/Y:lle määräalan luovutusvoittoverotuksessa? » METSÄVÄHENNYSPOHJA myytävästä määräalasta voidaan määritellä kahdella eri tavalla. Jos tilan ostoa varten tehdystä tila-arviosta voidaan selvittää myytävän määräalan ostohinta, sitä käytetään laskettaessa määräalan metsävähennyspohjaa, lisättynä tämän osuuden osuus ostokuluista. Jos todellista kauppahintaa määräalalle ei voida selvittää, niin ostohinnan laskennassa voidaan käyttää kaupan keskimääräistä hehtaarihintaa. Kun käytetään keskihintaa, määräalan metsävähennyspohja on teidän tapauksessanne 14,9 prosenttia yhtymän osakkaiden metsävähennyspohjasta. Alkuperäisestä yhtymän metsävähennyspohjasta puolet on A:n osuutta. X:n ja Y:n saamasta lahjasta ei syntynyt uutta metsävähennyspohjaa. X:n ja Y:n metsävähennyspohja on puolet lahjoitushetkellä yhtymän käyttämättömästä metsävähennyksestä. Heidän luovutusvoittoverotuksessa otetaan huomioon vain heidän omistusaikana yhtymän käyttämä metsävähennys. Sillä ei ole merkitystä, onko käytetty metsävähennys syntynyt myydyltä määräalalta. Jos määräala ei mene metsätalouden käyttöön, ei käytettyä metsävähennystä tulouteta. VÄINÖ SIKANEN MÖNKIJÄN MATKAKULUT Olen ostanut traktorimönkijän ja kuljen sillä metsätöissä lähialueella sijaitsevalla metsäpalstalla, osa matkasta metsätietä ja lopussa ajouraa. Miten voin vähentää aiheutuvat matkakulut metsäverotuksessa? » JOS mönkijä ei kuulu metsätalouden kalustoon, eli poistoja ei tehdä eikä vuosikuluja vähennetä suoraan verotuksessa, kulut voi vähentää tuntikustannuksena, 14 euroa tunnilta tai viime vuonna voimaan tulleen verotusohjeen mukaisesti myös kilometrikorvauksena auton 25 sentin tapaan. Mönkijän kilometrikorvaus oli viime vuonna 98 senttiä kilometriltä. Korvauksen suuruus päätetään vuosittain ja tämän vuoden arvo selviää loppuvuodesta. HANNU JAUHIAINEN OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 46 Metsälehti Makasiini 8021_.indd 46 24.9.2020 8.03
• TUTKIMME ensihoidon ammattilaisen Auvo Kinnusen kanssa metsätöihin sopivaa ensiapulaukkua. Pielaveden ja Keiteleen terveyskeskuksen poliklinikan osastonhoitajana työskentelevä mies on metsänomistaja ja tekee metsätöitä innokkaasti. Ensihoidosta hänellä on vuosikymmenien kokemus Pikatestiin valittu Cederrothin ensiapulaukku mahtuu metsäreppuun. Laukku on kovakuorinen, joten sisältö pysyy kuosissaan. Kaikki tarvikkeet ovat erikseen vesitiiviisti pakattuja, mikä on metsäkäytössä välttämätöntä. Pakkaus on valmistettu Ruotsissa. Kinnunen poimii pakkauksesta elvytyssuojan. Se on autettavan kasvoille levitettävä peite, jonka avulla puhalluselvytystä, tutummin tekohengitystä, voidaan antaa ilman ihokontaktia. ”Sopiva tahti on kaksi puhallusta ja kolmekymmentä painallusta rintalastan keskiosasta. Tosin korona-aikana puhalluselvytystä ei suositella, joten sydänhieronta riittää. Sopiva tahti on 100–120 painallusta minuutissa”, Kinnunen opastaa. Kyypakkaus puuttuu Onko tässä pakkauksessa kaikki mitä tarvitaan? ”Lähes kaikki. Ottaisin ensisiteen ja kyypakkaukset työpuseron taskuun. Kyypakkauksen antihistamiinitabletit ovat oiva ensiapu ampiaisen pistojen aiheuttamaan allergiseen reaktioon. Käärmeen pureman jälkeen on aina syytä ottaa yhteys lääkäriin.” Ensisiteitä Cederrothin ensiapupakkauksessa on, kyypakkausta ei. Ainakin yksin työskentelevän kannattaisi Kinnusen mukaan ottaa metsään hätäensiapua varten Celox-hemostaattijauhetta. Se tukkii pahankin verenvuodon yhdessä ensisiteen kanssa käytettynä. Sitä saa ilman reseptiä. Kylmäpussi on myös hyvä lisä ensiapupakkaukseen. Se lievittää ruhjeiden tai venähdysten aiheuttamaa kipua ja voi tyrehdyttää verenvuotoja. ”Varsinkin verenohennuslääkkeitä, esimerkiksi Marevania, käyttävien on syytä varata kylmäpussi ja ensiside matkaan. Muuten verenvuotojen tyrehdyttäminen voi olla hankalaa”, Kinnunen sanoo.? l TEKSTI JA KUVAT MIKKO RIIKILÄ Tapaturman varalle CEDERROTH MEDIUM -ENSIAPUPAKKAUKSEN SISÄLTÖ » Iso ensiside » Pieni ensiside » Pienet laastarit 10 kpl » Isot laastarit 4 kpl » Haavapyyhe, 4 kpl » Elvytyssuoja » Käsien puhdistusliinat 2 kpl » Pelastuspeite » Elastinen tukiside » Palovammataitos » Sakset » Hinta noin 50 euroa Metsätöissä on syytä varautua vahinkoihin. Katsastimme ensiapulaukun sisällön. MUISTA NÄMÄ » 1. Lataa puhelimeesi 112-sovellus, se ohjaa auttajat perille. Varmista, että puhelimesi akussa riittää virtaa koko työpäiväksi. » 2. Ilmoita läheisillesi, missä olet, jos työskentelet yksin. » 3. Älä työskentele yksin, jos sinulla on terveysongelmia. » 4. Varmista, että jäykkäkouristusrokotuksesi on voimassa. » 5. Tee punkkisyyni aina illalla metsäpäivän jälkeen. » 6. Käytä kaikkia tarvittavia turvavarusteita. » 7. Varmista, että saha ja muut työvälineet ovat kunnossa. Auvo Kinnusella on ensihoidosta vuosikymmenten kokemus. Metsälehti Makasiini 47 OMA METSÄ » PIKATESTI 8022_.indd 47 24.9.2020 8.04
• JOKAINEN meistä voi omassa edunvalvontavaltuutuksessaan antaa luvan omaisuuden lahjoittamiseen, myymiseen, perinnöstä ja hallintaoikeudesta luopumiseen ja muihin omistusjärjestelyihin. Jotta asiat toteutuisivat päämiehen eli edunvalvontavaltakirjan laatijan toivomalla tavalla, pitää valtakirjan pätevyyden ja määräysten sanamuotojen kanssa olla huolellinen. Varminta on käyttää asiantuntevaa apua edunvalvontavaltakirjan laadinnassa. Valtakirjasta, sen pätevyydestä ja valtuutettujen toiminnasta säädetään laissa edunvalvontavaltuutuksesta (25.5.2007/648). Valtuuttamisesta voit lukea myös edellisestä Metsälehti Makasiinista (5/2020). On hyvä huomata, että edunvalvojalla, jonka Digija väestötietovirasto (DVV) tai tuomioistuin määrää, ei ole oikeutta lahjoittaa eikä ilman holhousviranomaisen lupaa luovuttaa päämiehensä omaisuutta. Tästä säädetään holhoustoimilaissa (32–35 §). Tarkkana todistajien kanssa Oikeudellisesti merkittävä asia edunvalvontavaltuutuksen pätevyyttä ajatellen ovat valtuuttajan ja todistajien allekirjoitukset. Kaksi esteetöntä henkilöä todistavat todistuslausumallaan ja allekirjoituksillaan, että: valtuuttajan allekirjoitus on hänen omakätinen allekirjoituksensa, he tietävät asiakirjan olevan edunvalvontavaltakirja, valtuuttaja kykenee ymmärtämään valtakirjan merkityksen. Todistajien on oltava yhtä aikaa läsnä. Allekirjoituksen lisäksi heidän on merkittävä ammattinsa, syntymäaikansa ja osoitteensa. Valtuuttajan ei tarvitse näyttää todistajille valtakirjan sisältöä, vain allekirjoituksensa. Erityisen tärkeää on myös varmistua siitä, että todistajat ovat esteettömiä. Valtuuttajan on siis varminta pyytää todistajiksi henkilöitä, joilla ei ole mitään sukulaisuussuhteita valtuuttajaan ja joita valtuutus ei henkilökohtaisesti koske. Valtuudet lahjoittamiseen Valtuutettu saa lahjoittaa edunvalvontavaltakirjan antajan omaisuutta vain, jos hänelle on valtakirjassa annettu siihen erikseen lupa. Luvan on oltava yksilöity, eli siitä on käytävä ilmi, mitä lahjoitetaan, milloin ja kenelle. Lupa tilajärjestelyihin Edunvalvontavaltuutuksella voi antaa laajat ja sujuvat valtuudet metsän omistuksen muutoksiin. TEKSTI PIRJO HAVIA PIIRROS VEERA KOMULAINEN Luvan on oltava yksilöity, eli siitä on käytävä ilmi, mitä lahjoitetaan, milloin ja kenelle. 48 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 8023_.indd 48 24.9.2020 11.24
• ›› Lupa tilajärjestelyihin Esimerkki kirjauksesta, kun valtuuttaja on jo suunnitellut metsien sukupolvenvaihdoksen lahjoittamalla: Mikäli suunnittelemani metsien sukupolvenvaihdos on osittain tai kokonaan toteuttamatta tämän valtakirjan tullessa voimaan, on valtuutetulla oikeus toteuttaa se. Sukupolvenvaihdos koskee kaikkia omistamiani maaja metsätalouskiinteistöjä. Valtuutetun on vuoden kuluessa tämän valtakirjan vahvistamisesta lahjoitettava maaja metsäkiinteistöt lapsilleni ja lapsenlapsilleni siten, että jokaiseen perhekuntaan tulee arvoltaan mahdollisimman tasasuuruiset omistukset ottaen huomioon aiemmat heille lahjoittamani kiinteistöt lahjaverotuksessa todetuin arvoin. Metsät on lahjoitettava siten, että perhekuntien välille ei muodostu yhteisomistussuhteita, mutta perheen sisäisiä yhteisomistussuhteita saa muodostua. Valtuutetun on merkittävä lahjoihin, että niitä ei katsota ennakkoperinnöksi ja että lahjan saajan nykyisellä ja mahdollisilla tulevilla puolisoilla ei ole avio-oikeutta saatuun lahjaa, sen tuottoon, lahjan sijaan saatuun omaisuuteen eikä tällaisen omaisuuden tuottoon. Jos lahjoituksia ei pystytä syystä tai toisesta tekemään määräajan kuluessa, on valtuutetulla oikeus toteuttaa ne myöhemminkin, mutta viivyttelemättä. Valtuutettu on velvollinen näyttämään tämän valtuutuksen kohdan lapsilleni, keskustelemaan heidän kanssaan ja kuulemaan heitä lahjoituksia suunnitellessaan. Kuitenkin valtuutettu yksin tekee tarvittavat päätökset ja toimenpiteet. Metsälehti Makasiini 49 8023_.indd 49 24.9.2020 11.24
• Valtakirjassa voi myös määrätä esimerkiksi enimmäismäärältään verovapaat rahalahjat (kolmen vuoden ja yhden päivän välein) tietyille saajille, kuten ”kaikille lapsille, heidän puolisoilleen ja lapsenlapsille”. On myös mahdollista määrätä sellaisista verovapaista lahjoista, jotka koskevat nimettyjen saajien kasvatus-, koulutusja elantomenojen maksamista tai tavanomaisen koti-irtaimen hankkimista (katso perintöja lahjaverolaki 3. luku, 19 §). Vaikka valtakirjassa olisi lupa lahjoittamiseen valtuutetulle tai hänen sukulaisilleen, niin sitä ei voi toteuttaa, jollei tätä tarkoitusta varten ole nimetty varavaltuutettua. Valtuutettu ei saa toimia tilanteessa, jossa hänelle syntyy henkilökohtainen eturistiriita. On myös hyvä muistaa, että valtuutetulla on aina oikeus saada kohtuullinen palkkio. Lahjoitusta ei kuitenkaan pidä suunnitella palkkiomielessä. Valtuudet myymiseen Valtuutettu ei ole oikeutettu myymään päämiehen eli valtuuttajan omaisuutta, ellei lupaa ole edunvalvontavaltakirjaan kirjattu. Vaikka lupaa myymiseen ei olisi kirjattu valtakirjaan, voi valtuutettu saada holhoustoimesta kuitenkin erillisen luvan omaisuuden myymiseen, jos päämiehen taloudellinen tilanne tai muu erityinen syy sitä edellyttää. Esimerkki kirjauksesta, kun metsien luovutukset on ajateltu tehtäväksi myymällä: Mikäli suunnittelemani metsien sukupolvenvaihdos on osittain tai kokonaan toteuttamatta tämän valtakirjan tullessa voimaan, on valtuutetulla oikeus toteuttaa se. Sukupolvenvaihdos koskee kaikkia omistamiani maaja metsätalouskiinteistöjä. Valtuutetun on myytävä maaja metsäkiinteistöt vanhimmalle lapselleni hintaan, joka on 76 % käyvästä arvosta. Mikäli vanhin lapseni ei halua kaikilta osin kauppaan ryhtyä, on kaupan ulkopuolelle jääviä kiinteistöjä tarjottava samoin ehdoin nuoremmalle lapselleni. Jos hän ei halua kaikilta osin kauppaan ryhtyä, on näitä kiinteistöjä tarjottava sisarilleni ja sisarten lapsille yhtäaikaisesti samoin ehdoin. Valtuutetun on ennen kauppaa haettava Verohallinnon sitova ennakkoratkaisu siitä, että kauppaan ei sisälly lahjaa. Jos kukaan sisaristani tai heidän lapsistaan ei halua kauppaan ryhtyä, on valtuutetun myytävä kiinteistöt korkeimman tarjouksen mukaan vapailla markkinoilla. Tällöin valtuutetulla on oikeus käyttää kiinteistövälittäjää. Kaupat on toteutettava kahden vuoden kuluessa tämän valtakirjan vahvistamisesta. Jos kauppoja ei pystytä syystä tai toisesta tekemään määräajan kuluessa, on valtuutetulla oikeus toteuttaa ne myöhemminkin, mutta viivyttelemättä. Valtuutettu on velvollinen näyttämään tämän valtuutuksen kohdan lapsilleni ja luovuttamaan heille kopiot kauppakirjoista. Valtuutettu yksin tekee tarvittavat päätökset ja toimenpiteet. Kaupoissa saatua kauppahintaa käytetään tässä valtuutuksessa erikseen antamieni ohjeiden mukaan oman hyvinvointini turvaamiseen sekä verovapaisiin lahjoihin lapsilleni ja heidän perheilleen. Valtuudet muihin omistusjärjestelyihin Edunvalvontavaltakirjaa laadittaessa on tärkeää ottaa huomioon monia asioita: muun muassa puolison asema, mahdollinen valtuuttajan laatima testamentti tai puolisoiden yhteinen hallintaoikeustestamentti, mahdollinen avioehto, aiemmin annetut valtuutukset ja valtakirjat, mahdolliset olemassa olevat hallintaoikeudet ja yhteisomistussuhteet, mahdolliset tulossa olevat perinnöt, mahdolliset kiinnitykset ja panttioikeudet. Mitä paremmin olemassa oleva perhe-, omaisuusja oikeudellisten asiakirjojen tilanne kartoitetaan, sitä pätevämpi ja toteutuskelpoisempi edunvalvontavaltakirja saadaan. Ja mitä paremmin valtuuttaja hahmottaa oman tahtotilansa nyt ja tulevaisuutta ajatellen, sitä onnistuneempia määräyksiä edunvalvontavaltakirjaan saadaan. ? l 50 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 8023_.indd 50 24.9.2020 11.24
• KU VA KI M M O BR A N D T/ CO M PI C JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. USEAT MEISTÄ pohtivat, mitä teen sitten joskus. Kun jään eläkkeelle, remontoin kesämökin ja vietän paljon aikaa lastenlasten kanssa. Mietimme tulevaisuutta, näemme sen mielessämme. Miksi metsänomistaja tai ammattimetsuri toimii juuri siinä hetkessä, eikä useinkaan pohdi, miltä nyt tehdyt ratkaisut vaikuttavat tulevaisuudessa. Elämme hetkessä ja teemme taloudellisesti merkittäviä virheitä. METSÄNUUDISTAMISESSA näkee usein kohteita, joissa taimi on istutettu mättään sijasta mättään reunaan tai jopa muokkaamattomaan kohtaan. Syynä on todennäköisesti ollut viikon tai parin sateeton jakso. Taimi istutettiin väärään paikkaan sen hetken tunteella. Oikea ratkaisu olisi ollut kastella taimet täysin märiksi ja istuttaa ne pottiputken syvimmällä asennolla mättään korkeimpaan kohtaan. Taimikonperkauksia, eli nopeakasvuisten vesasyntyisten lehtipuiden perkauksia, lykätään, kun pääosaa havupuun taimista vesakko ei vielä merkittävästi haittaa. Taimikko on kuitenkin edullista perata silloin, kun lehtipuut ovat pieniä. Perattavien lehtipuiden läpimitan ja pituuden kasvaessa taimikonhoidon hinta nousee merkittävästi. Taimikon harvennuksissa on harmittavan yleistä, että taimikkoon jätetään kasvamaan havupuita pidempiä vesasyntyisiä koivuja ajatuksella, että ”kyllä se tuossa mahtuu hyvin kasvamaan”. Kymmenen vuoden kuluttua vesasyntyinen koivu on ”piessyt” havupuun latvan rikki. Positiivista on, että siitä koivusta sai ensiharvennuksessa noin euron. Harmittavaa on, että havupuusta ei saada koskaan arvokasta tyvitukkia. Kallis valinta ensiharvennuskoivun kasvattamisesta. JOSTAIN SYYSTÄ taimikoiden harvennusten välillä on merkittäviä eroja puulajista riippuen. Viljellyt rauduskoivutaimikot ovat harvennuksen jälkeen käytännössä aina liian tiheitä. Taimikkoon on jätetty vesasyntyisiä koivuja, jotka kasvavat nopeasti pienenä. Niillä on ison puun juuristo ja ”aikuisen puun” kasvavat puusolut, trakeidit ovat pitkiä. Hieman myöhemmin niiden kasvu hiipuu ja harvoista saa tyvitukin. Kannattavaa olisi ollut kasvattaa viljellyt, jalostetut koivuntaimet, mutta taimikon harventajan mielestä ne kaikki mahtuvat kasvamaan. Ei ajatella, miltä metsä näyttää kymmenen vuoden kuluttua. Mäntytaimikon harvennus on poikkeuksellisen vaativaa. Vähänkin karummille kasvupaikoille tulee siemenpuiden tai kylvön ansiosta yleensä tiheä taimikko. Taimikon harvennuksessa jätetään liian usein noin 3 000 tainta hehtaarille, pahasti liikaa. Perusteluna on, että kyllä ne mahtuvat siinä kasvamaan tai kasvatetaan laatupuuta. Juuri kun taimikko on harvennettu, se näyttää kauniilta. Ensiharvennuksen joutuu kuitenkin tekemään ylisuuren tiheyden takia turhan aikaisin, ja metsänomistajaa harmittaa, kun puunostaja maksaa harvennuspuusta pienen hinnan. Pieni hinta tulee pienestä runkokoosta. Motolle ei ole olennaista väliä, onko harvennuspuun runko iso vai pieni. Laatupuuta ei käytännössä kasvateta karuilla mailla tiheillä taimikoilla. Olennaista on saada tyvitukkiin iso läpimitta. Se toteutuu, kun taimikko harvennetaan oikein ja ensiharvennus tehdään oikeaan aikaan. MONI METSÄNOMISTAJA ja jopa ammattimetsuri elää siinä hetkessä, jolloin hän tekee ratkaisun metsänistutuksessa tai taimikonhoidossa. Ei viimeisen kahden viikon sademäärä ole ratkaisevaa istutuksessa. Taimikonhoidossa taas pitää osata katsoa, miltä työni jälki näyttää ensiharvennusmetsässä. ? l Elämme hetkessä Positiivista on, että siitä koivusta sai ensiharvennuksessa noin euron. Metsälehti Makasiini 51 RAHAPUU KOLUMNI 8024_.indd 51 18.9.2020 16.41
• Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,31 ? 58,21 ? 42,59 ? 17,18 ? 19,14 ? 16,59 ? Uudistushakkuu 56,58 ? 59,34 ? 44,33 ? 19,60 ? 21,30 ? 18,74 ? Harvennushakkuu 48,30 ? 50,68 ? 38,43 ? 16,44 ? 17,00 ? 15,82 ? Ensiharvennus 36,63 ? 40,51 ? 30,26 ? 13,10 ? 12,96 ? 12,70 ? ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,28 ? 60,16 ? 43,03 ? 17,10 ? 19,86 ? 17,08 ? Uudistushakkuu 57,68 ? 60,79 ? 44,46 ? 18,38 ? 21,33 ? 18,95 ? Harvennushakkuu 51,40 ? 54,50 ? 38,40 ? 16,99 17,68 ? 16,39 ? Ensiharvennus 12,51 ? 0,00 12,40 ? KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,50 ? 59,14 ? 41,36 ? 17,81 19,94 17,04 ? Uudistushakkuu 57,86 ? 60,18 ? 43,33 ? 19,88 ? 22,22 ? 18,71 ? Harvennushakkuu 50,85 ? 52,14 ? 37,51 ? 17,35 ? 17,13 ? 16,65 ? Ensiharvennus 12,55 ? 11,94 ? 12,75 ? VIIKKO 38 KOTONA vietetty aika on lisännyt korjausrakentamiseen sekä piharakentamiseen menevien tuotteiden kysyntää. Samaan aikaan sahatavaramarkkinoilla on ollut ylitarjontaa, Keski-Euroopan hyönteistuhohakkuista tuleva halpa sahatavara on kuormittanut markkinoita ja korona jarruttanut uudisrakentamista. Suomessa sahatavaran kysyntä on ollut kohtalaista ja vienti vetänyt odotettua paremmin. ”Aika normaaleilla volyymeilla sahateollisuudessa pyöritään ja kyllä meillä tukille on tarvetta ja kysyntää. Sahateollisuutta ei tule rinnastaa viime viikkojen uutisiin”, Versowoodin toimitusjohtaja Ville Kopra painottaa ja viittaa paperipuolen vaikeuksiin ja Kaipolan paperitehtaan sulkemiseen. Puukaupan laahaaminen parikymmentä prosenttia viime vuotta alhaisemmalla tasolla saa Kopran mietteliääksi. Metsäteollisuus ry:n tilastojen mukaan puuta oli ostettu yksityismetsistä ennen syyskuun puoliväliä yhteensä 21 miljoonaa kuutiota, kun viime vuoden vastaavana aikana luku oli vajaat 26 miljoonaa kuutiota. Päätehakkuille on kysyntää Tukkia tarvitaan ja etenkin talvikorjuukelpoiset päätehakkuuleimikot käyvät kaupaksi. ”Sahateollisuutta ei tule rinnastaa viime viikkojen uutisiin.” Euroopan laajuinen rakennusinto näkyy sahatavaran kysynnässä. ? RONI REKOMAA TEKSTI TIIA PUUKILA 52 Metsälehti Makasiini TALOUS » PUUMARKKINAT 8025_.indd 52 18.9.2020 18.00
• SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 52,59 ? 55,85 ? 41,97 ? 16,45 ? 17,46 ? 16,22 ? Uudistushakkuu 54,95 ? 57,22 ? 44,14 ? 18,78 ? 19,42 ? 18,23 ? Harvennushakkuu 45,35 ? 46,73 ? 37,62 ? 15,86 ? 16,41 ? 16,02 ? Ensiharvennus 0,00 36,05 ? 12,37 ? 12,70 ? 13,02 ? KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 57,25 ? 59,20 ? 44,14 ? 17,95 ? 19,97 ? 16,98 ? Uudistushakkuu 59,05 ? 60,43 ? 45,89 ? 20,41 ? 22,91 ? 19,18 ? Harvennushakkuu 51,20 ? 52,45 ? 39,94 ? 17,43 ? 17,91 ? 16,70 ? Ensiharvennus 39,32 ? 42,81 ? 33,55 ? 13,72 ? 13,36 ? 13,10 ? ?? NOUSUSSA ?? LASKUSSA ? ei vertailutietoa ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus KAINUUKOILLISMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 48,58 ? 48,84 ? 15,82 ? 17,11 ? 13,87 ? Uudistushakkuu 51,48 ? 50,59 ? 19,69 ? 20,23 ? 16,95 ? Harvennushakkuu 44,69 ? 43,60 ? 15,00 ? 12,85 Ensiharvennus POHJOISPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,01 ? 54,19 ? 38,86 ? 18,16 ? 17,48 ? Uudistushakkuu 55,27 ? 56,42 ? 20,94 ? 19,63 ? Harvennushakkuu 48,02 ? 45,97 ? 16,79 ? 15,73 ? Ensiharvennus LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 47,44 ? 47,46 ? 16,29 ? 15,06 ? Uudistushakkuu 49,68 ? 49,29 ? 18,96 ? 17,22 ? Harvennushakkuu 43,36 ? 43,25 ? 15,12 ? 13,25 ? Ensiharvennus 13,29 ? 10,72 ? Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi ”Vaikka meidän puuvarannot ovat kohtuullisen hyvällä tasolla, joka päivä pitäisi tehdä puukauppaa. Olen huolestunut puukaupan tasosta.” Talviharvennuksia varastossa Keitele Groupin metsäpäällikkö Ilpo Pentinpuro vahvistaa, että mäntyja kuusitukilla on hyvä kysyntätilanne etenkin kesäja kelirikkokohteilla. Erityisen haluttuja ovat uudistushakkuut, tukkivaltaiset harvennukset sekä havutukkivaltaiset talviuudistushakkuut. Myös Stora Enson metsäjohtaja Janne Partanen kertoo, että talvikorjuukelpoisille päätehakkuille on kysyntää. ”Tässä on oltu pitkään harvennusten perässä, mutta nyt näyttää siltä, että myös päätehakkuille on tilaa”, Partanen kertoo. Kuitupuun varastot ovat normaalilla tasolla ja harvennuksiakin ostetaan, mutta kauppaa varjostavat viime talven korjuuolot. ”Viime talvi oli erittäin huono puunkorjuussa. Se vaikutti meillä niin, että talvileimikoita jäi merkittävästi korjaamatta. Tämä vaikuttaa etenkin talviharvennusten ostomahdollisuuksiin”, Partanen summaa. Paperin kysynnän alamäestä metsänomistajan ei Partasen mukaan kannata olla huolissaan. Hän vakuuttaa, että kotimainen kuitupuu on hankinnassa ykkössijalla: sille on kysyntää nyt syksyllä ja jatkossakin. Esimerkiksi vuoden loppuun mennessä valmistuva yhtiön Oulun paperitehtaan muunnos kartonkitehtaaksi lisää tehtaan havukuidun tarvetta puoli miljoonaa mottia vuodessa. Kesälomia edeltävään puunmyyntiin Partanen oli pettynyt, mutta nyt suunta on parempi. ”Kesän jälkeen on ollut ihan hyviä viikkoja puukaupassa. Toivotaan, että syksy jatkuu näin, sillä kyllä meillä ostotarpeita on.” l RONI REKOMAA Metsälehti Makasiini 53 8025_.indd 53 18.9.2020 18.00
• KUUKAUDEN PUUKAUPPA KUUKAUDEN PUUKAUPPA OULUN läänin pohjoislaidalla tuli hiljattain myyntiin kesäleimikko, joka rajoittuu hyväkuntoiseen metsäautotiehen ja jonka korjuu sekä kuljetus on mahdollista muulloin kuin kelirikkoaikana. Mäntyvaltaisen leimikon pinta-ala on noin 15 hehtaaria. Siitä päätehakkuuta on viitisen ja harvennusta kymmenisen hehtaaria. Avohakkuukuviolla puusto on iäkästä ja tukkiprosentti noin 30. Pystyyn kuolevat, keloutuvat rungot kertovat uudistuksen olevan ajankohtainen. Harvennuskuviolla päädyttiin männyllä harvinaisempaan yläharvennukseen puuston kaksijaksoisuuden vuoksi ja koska runkolukua on reippaasti. Järeimmät puut ovat selvästi kasvunsa päättäneitä, ja niiden rinnalla kasvaa hyvälaatuinen varttunut kasvatusmetsä. Harvennuskuvio rajoittuu Männikköä runkohinnalla ja yläharvennuksella KESÄLEIMIKKO POHJOIS-SUOMESSA PÄÄTEHAKKUU m 3 €/m 3 YHTEENSÄ, € Mäntyrunko 570 37,52 21 386,4 YLÄHARVENNUS Mäntytukki 225 47 10 575 Mäntypikkutukki 100 26 2 600 Kuusitukki 10 40 400 Kuusipikkutukki 5 20 100 Havukuitu 310 17 5 270 Koivukuitu 10 13 130 Yhteensä 1 230 40 461,4 Puukauppatilastossa esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Tiedot kerätään viikoittain. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ 10 20 30 40 50 Viikko Milj. m 3 0,5 1,0 1,5 2,0 2020 2019 metsäautotiehen. Avohakkuukuviolla metsäkuljetusmatkaa kertyy keskimäärin vain 200 metriä. Leimikko kilpailutettiin ja tarjousvertailussa runkohinnoittelu antoi parhaan kuutiohinnan päätehakkuulle. Harvennuksella kilpailu oli tasaväkisempää, mutta sama yhtiö ylti parhaaseen tarjoukseen. Vertailussa käytettiin apuna metsänhoitoyhdistykselle kertynyttä ostajakohtaista katkonta-aineistoa, joka on kerätty vastaavantyyppisten leimikoiden toteutuneilta hakkuilta. Metsänomistaja oli tyytyväinen hintatasoon, ja jatkosuunnitelmat uudistamisesta ovat jo valmiina.? l MIKKO HÄYRYNEN 54 Metsälehti Makasiini TALOUS » PUUMARKKINAT 8025_.indd 54 18.9.2020 18.00
• KUUKAUDEN TILAKAUPPA ETELÄ-POHJANMAALLA myytiin elokuussa metsätila, jonka erikoisuus on veden täyttämä louhosallas, alaltaan vajaa kaksi hehtaaria. Allas on syvä ja vesi kirkasta, ja sukeltajat ovat rakentaneet altaalle laiturin. Altaasta noin puolet ulottuu naapuritilan puolelle. ”Helppo uskoa, että tilalla saattaa olla metsän arvon lisäksi myös virkistyskäytön lisäarvoa. Paikka on kaunis ja ulkoilijoiden suosima”, tilakaupan asiantuntija Hannu Liljeroos sanoo. Tilan koko on 18 hehtaaria ja se sijaitsee kantatie 66:n lähellä. Tilan eteläpäähän johtaa hyvä tie, mutta itse tilalla tietä ei ole. Maasto on tasaista ja helppokulkuista. Maapohjat ovat varsin karuja, sillä yli puolet alasta on kuivaa kangasta. Puolukkakangasta on noin viisi ja mustikkakangasta kolme hehtaaria. Joutomaasuota on reilu hehtaari. Myyntiesitteen mukaan tilalla on puustoa 1 400 kuutiota eli keskimäärin 87 kuutiota metsämaan hehtaarilla. Männyn osuus on yli 90 prosenttia. Uudistuskypsää metsää on viisi, kasvatusmetsiä kahdeksan ja taimikoita reilu kolme hehtaaria. Liljeroos arvioi, että suurin osa puustosta on heti uudistettavissa. Tila-arvion summa-arvo oli 55 000 euroa, josta puuston osuus 48 000 euroa. Välittäjän lähtöhinta oli 40 000 euroa. Pääkaupunkiseudulla asuvat lapset olivat perineet tilan isältään ja laittaneet myyntiin. Välittäjä sai tilasta 13 tarjousta. Kauppahinnaksi tuli 66 000 euroa. Ostaja on paikkakuntalainen metsänomistaja. Liljeroosin mukaan Etelä-Pohjanmaalla metsätilojen kauppahinnat ovat keskimäärin viisi prosenttia alle summa-arvon. ”Näin laskien tilasta maksettiin virkistysarvoa noin 14 000 euroa. Rakentaminen louhosaltaan lähelle saattaa onnistua poikkeusluvalla.”? l MIKKO HÄYRYNEN Louhosaltaasta lisäarvoa TILAKAUPPA ETELÄPOHJANMAALLA PINTA-ALA 18 hehtaaria KEHITYSLUOKAT taimikoita 3 ha, kasvatusmetsää 8 ha, uudistuskypsää 5 ha PUUSTO 1 400 m 3 MYYNTIHINTA 66 000 euroa Metsätilaan kuuluva parin hehtaarin allas on syvä ja kirkasvetinen. Käytöstä poistunut louhosalue saattaa muuttua tilan hintaa nostavaksi rantamaisemaksi. H A N N U LI LJ ER O O S Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA 8025_.indd 55 18.9.2020 18.00
• Maakunta kaupan, kpl myyty, kpl myyty, ha taimikot, % hakkuukypsät, % puusto, m3/ha tukki, % e/ha e/m3 kerroin Varsinais-Suomi 11 12 224 23 11 123 35 5687 46 1,13 Satakunta 25 24 598 28 29 134 47 6270 47 1,01 Häme-Uusimaa 40 37 1075 32 14 103 36 5215 51 1,11 Etelä-Karjala 24 21 456 19 16 138 37 5674 41 1,01 Kymenlaakso 29 22 494 24 16 129 38 5609 43 1,03 Pirkanmaa 72 57 1495 27 15 119 37 5240 44 1,06 Etelä-Savo 71 52 1320 29 11 113 34 4951 44 0,97 Eja K-Pohjanmaa 115 90 2274 28 13 90 26 2943 33 0,95 Keski-Suomi 84 87 2650 27 11 109 33 4452 41 0,93 Pohjois-Savo 77 59 1900 22 9 117 30 4412 38 0,95 Pohjois-Karjala 60 46 1402 33 9 97 27 3603 37 0,91 Kainuu 55 41 1809 25 11 91 25 2489 27 1,03 Pohjois-Pohjanmaa 190 137 6128 23 9 81 18 2159 27 1,01 Lappi 86 69 4087 24 11 68 15 1426 21 0,98 Koko maa 939 754 25912 95 32 3313 35 lisäys elokuu 162 97 2906 METSÄTILAKAUPAT TAMMI–ELOKUUSSA 2020 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Selvää nousua vuodentakaisista luvuista Selvää laskua vuodentakaisista luvuista Keski-Suomessa ja PohjoisSavossa on melkein sama hintataso Kahdeksassa maakunnassa hintakerroin on yli yhden 1 1 4 1 2 2 2 3 3 4 ELOKUUSSA metsätilamarkkinoille tulee perinteisesti paljon tarjontaa. Hannu Liljeroosin seurantaan tuli 162 uutta, myyntiin tarjottua kohdetta, mikä on noin puolitoistakertaisesti hiljaisia talvikuukausia enemmän. Allekirjoitettuja kauppoja elokuulta kirjattiin 97. Koko vuoden määrä 754 on lähellä kahden edellisen vuoden lukuja. Suursijoittajat ostivat elokuussa 32 kohdetta, yhteensä noin 4,7 miljoonalla eurolla. Suurin ostaja 1,4 miljoonan euron kauppasummalla oli Skogssällskapet Fastighet Oy Ab. Yhtiö on uusi toimija tilamarkkinoilla ja noussut Liljeroosin seurantaan vasta tänä vuonna noin 500 hehtaarin ostoilla. Emo-Skogssällskapet on ruotsalainen, metsätalouteen keskittynyt säätiö. Vaikka ruotsalaistaustainen yhtiö oli ostolaidalla, niin Liljeroos oikoo käsityksiä ulkomaisen omistuksen kokonaismääristä. ”Vaikuttaa, että metsätilakaupassa liikkuvan ulkomaisen pääoman osuutta liioitellaan. Suursijoittajista valtaosa on kotimaisia rahastoja.” Tällä hetkellä aktiivisia rahastoja ovat kotimaiset Osuuspankin metsärahasto, FIM Metsä ja United Bankers -yhtiön rahastot. ”Niiden omistuksessa lienee noin 200 000 hehtaaria metsää”, Liljeroos arvioi. Ruotsalaisomisteinen Silvestica Green Forest Finland on ostanut noin 35 000 hehtaaria. Tuoreimman ruotsalaistulokkaan GreenGold Finlandin omistukset ovat parin sadan hehtaarin luokkaa. Ulkomaisten tahojen metsänomistuksista ei ole kattavaa tilastoa.? l Tarjonta vilkastuu loppukesällä Ulkomaisten ostajien osuutta helposti liioitellaan, Hannu Liljeroos arvioi. 56 Metsälehti Makasiini TALOUS » TILAKAUPPA 8025_.indd 56 18.9.2020 18.00
• KATSELEMME, kuinka Suomessa suunniteltu ja Virossa valmistettu Kinetic puikkelehtii harvennetussa koivikossa. Vanhan mätästysalan ojat se ylittää ketterästi. Pienmetsäkoneen ohjaamossa istuu oikeitakin metsäkoneita ajanut laukaalainen Pekka Tolonen. Hän taiteilee viisimetriseksi katkottuja koivurankoja kuormaan. Ensimmäisenä mieleen tulee vaistomaisesti kysymys ajon hinnasta. Se on kuitenkin lähtökohtaisesti väärä kysymys: Kineticiä ei ole tehty kilpailemaan urakkahommissa. Omatoimisille metsien hoitajille ”Meidän asiakkaamme ovat tyypillisesti metsänomistajia, jotka ovat lopettelemassa työuransa ja haluavat keskittyä omien metsien hoitoon ja korjata puuta omatoimisesti”, selvittää Kineticin kehittäjä, pitkän linjan pienmetsäkonemies Pertti Säämänen Pieksämäeltä. Toki Kineticejä on myös yrittäjillä, kuten Tolosen ohjastama kone. Sen omistaa metsäpalveluyrittäjä Eero Tapio – tai tuttujen kesken ET – Kärkkäinen. UPM:n lukuun tehtävät metsänhoitotyöt ovat Kärkkäisen yrityksen päätoimialaa. Pienkonetta käytetään tienvarsihakkuilla ja tonttipuiden ajossa. ”Tämä on ollut myös hyvä apu kulotustyömailla. Siellä konetta on käytetty muun muassa paloletkujen Ajouratonta korjuuta KINETIC 8X8 Moottori: Yanmardiesel 19 kW Variaattoriveto, 3+1 vaihdetta Pituus: 4,95–5,55 m (Kuormatilan pituus säädettävä) Vetäviä pyöriä: 8 Renkaat: 26x12.00– 12 Leveys: 1,57 m Omapaino: 2 000 kg Kantavuus: 2 800 kg NOSTURI COUNTRY 470 Nostovoima: 3,5 metrin etäisyydellä 550 kg Nostovoima: 4,7 metrin etäisyydellä 350 kg Neljä kääntösylinteriä Tukijalat Paino: 260 kg Peruskoneen hinta: 42 000 €, alv Hakkuukouran hinta: noin 20 000 €, alv Kinetic-pienmetsäkone sopii parhaiten pienimuotoiseen puun ajoon. Hankintaa voi perustella vähäisillä maastojäljillä, ei kuitenkaan euroilla. Kun kaikki koneen kahdeksan pyörää vetävät tasatahtiin, ei vanhojen metsäojien ylitys aiheuta ongelmia. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN Tarjonta vilkastuu loppukesällä ›› Metsälehti Makasiini 57 TALOUS » ESITTELY 8025_.indd 57 18.9.2020 18.00
• vetämiseen”, Kärkkäinen kertoo. Kaikkiaan Kineticejä on valmistettu kolmisenkymmentä. Niistä enin osa on myyty Suomeen ja Ruotsiin sekä pari Baltian maihin. Lisävarusteineen koneen arvonlisäveroton hinta kohoaa noin 50 000 euroon. Kone siirtyy leimikolta toiselle maastotai pakettiauton vetämällä trailerilla. Kahdeksalla pyörällä puiden välistä Väljäksi harvennetussa koivikossa pikkuinen ja kohtalaisen maastokelpoinen Kinetic etenee jälkiä jättämättä. Leimikko on tasamaalla, mutta 1990-luvun alun ojitusmätästyksen jäljiltä maasto on yhä möykkyistä. Se ei näytä haittaavan kahdeksan pyörän vetämää Kineticiä, jonka voimanlähteenä on 19 kilowatin Yanmar-dieselmoottori. Kaikki pyörät vetävät, mikä varmistaa kulkua. Esimerkiksi metsäperävaunullisella mönkijällä ei olisi toivoakaan selvitä vanhan mätästysalueen ojista. Koneen nosturi yltää viiden metrin päähän. Ajouria on siis tehtävä suunnilleen kymmenen metrin välein. Tai parempi on ehkä puhua ajolinjoista, koska kone mahtuu parin metrin välein olevien puiden välistä. Ajourien avaamiseksi puita ei juuri tarvitse kaadella. ”Viiden vuoden kuluttua harvennuksesta et huomaa, mistä Kineticillä on ajettu. Isoilla koneilla ajetut urat näkyvät pitkään”, Säämänen vertaa. Pitkiä kuiturankoja kuormaan mahtuu kerrallaan noin kaksi kiintokuutiota. Ajomatka oli lyhyt, noin sata metriä. Puuta kertyi metsästä tienvarteen noin kuorman tuntivauhtia. Nosturin hallintalaitteita käytettäessä käsivarsia ei voi tukea mihinkään. Kinetic on pitkän linjan pienmetsäkonemies Pertti Säämäsen luomus. Kineticin voi varustaa myös hakkuutyöhön. AM 300S -hakkuukouralla pystyy tekemään läpimitaltaan enintään 20-senttisiä puita. Katso video Metsälehden youtubesta 58 Metsälehti Makasiini TALOUS » ESITTELY 8025_.indd 58 18.9.2020 18.00
• Ja kyllä. Tässä kohtaa on syytä sulkea laskukone. Kinetic on omiaan pienimuotoiseen puun ajoon. Perusteita koneen hankintaan voi etsiskellä vähäisistä maastojäljistä tai ihan vaan mieluisasta puuhailusta. Tarjolla myös yhdistelmäkoneena Kineticin ajokoneita on valmistettu viitisen vuotta. Nyt Säämäsellä on esitellä myös hakkuuseen varusteltu kone, jonka nosturin päässä oli AM 300S -hakkuukoura. Eikä tässä puhuta mistään sykekourista vaan aidosta rullavetoisesta harvesteripäästä. Sen myötä Kinetic muuttuu yhdistelmäkoneeksi, jolla voi siis ensin hakata puut. Kun hakkuukoura poistetaan, kone muuntuu puun ajoon sopivaksi. ”Muutoksen tekee reilussa tunnissa”, Säämänen kertoo. Ensivaikutelma hakkuukourasta oli yllättävän toimiva, vaikka harvennettava koivikko oli pikkukoneen työmaaksi järeää. Poistettavat puut ovat rinnan tasalta noin 20-senttisiä ja pituutta niillä on parikymmentä metriä. Kaadot sujuivat hallitusti. Koivujen karsinta kävi nopeasti ja tulos oli keskimäärin siisti. Tosin sitkeiden latvaoksien karsinta tuotti hankaluuksia. ”Parhaiten tämä sopisi ensiharvennusmetsiin, joissa poistettavat puut ovat vielä pieniä. Tällä kohteella ollaan Kineticin suorituskyvyn ylärajoilAjourien avaamiseksi puita ei juuri tarvitse kaadella. Kineticin nosturi yltää 4,7 metriin ja se jaksaa nostaa kolmen ja puolen metrin etäisyydeltä koneesta 550 kilon taakan. la”, Säämänen arvioi. Perusvarustellussa hakkuukourassa on pituusmittaus ja katkaisun ohjaus halutuille mitoille. Lisävarusteena koneeseen saa myös kuutioivan mittalaitteen. Perusvarustein hakkuukoura maksaa noin 20 000 euroa. Säämäsen mukaan Kineticiltä on vielä tämän syksyn aikana tulossa uusi, nykyistä hieman isompi ja tehokkaammalla moottorilla varustettu kone hakkuukoneen alustaksi.? l Metsälehti Makasiini 59 8025_.indd 59 18.9.2020 18.00
• TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-18, LA 09-14 SUORAAN MAAHANTUOJALTA MIKSI MAKSAISIT LIIKAA? www.kone-glans.fi VERKKOKAUPASTAMME KAIKKI TUOTTEEN HELPOSTI JA NOPEASTI KOTIIN TOIMITETTUNA! GLANSPOWER MTD 20A42B AJOLEIKKURI Järeä 20 HV kaksisylinterinen Briggs & Stratton TWIN moottori! Leveä 107 cm kaksiteräleikkuri Nopeuden säätely todella kätevästi polkimella! Kaupan päälle kippaava peräkärry! 2290 € Automaattisella vaihteistolla! CUB CADET XT1 50" 24HV AJOLEIKKURI Tehokas 24 HV Kohler KT 735 Series 7000 V-moottori Erittäin leveä 127 cm (50") kolmeteräleikkuri tukipyörillä Portaaton hydrostaattinen vaihteisto Renkaat takana 20x8", edessä 15x6" Takuu moottorissa, sekä rungossa, kaksi (2) vuotta 3590 € TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV500 T3 Yksisylinterinen nelitahtimoottori 493cm³ Nestejäähdytys CVT-automaattivaihteisto Sähköisesti kytkettävä neliveto Kytkettävä etutasauspyörästön lukko 24 kk takuu 4990 € Sisältää vinssin ja alumiinivanteet GLANSPOWER TUKKIKÄRRY 360 astetta pyörivä vetopää helpottaa maastossa ajoa Runko-osat tehty vahvasta 3,75mm teräksestä Kantavuus 800 kg Mitat (P, L, K): 260-380 x 131 x 106 cm 645 € Tukevaa tekoa! Ohjaustehostimella 5590 € TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV300 T3B EFI Sähköinen 2/4-vedon kytkin Portaaton CVT-vaihteisto, hidas-nopea+pakki Vääntävä 300 CC OHV nestejäähdytteinen moottori, 18 HV/6500 RPM Maavara 183 mm Takuu 24 kk 4190 € Suomen edullisin neliveto-traktorimönkijä! POLTTOMOOTTORIKÄYTTÖINEN HALKAISUKONE HECHT 6422 22T Moottori B&S XR950 208 CC Puristusteho 22 t Maks. puun pituus 610 mm Mitat pystyasennossa 225x115x177 cm Isot 16" pyörät Vetoaisassa normaali vetokuula kiinnitys Toimii sekä vaaka, että pystyasennossa Ristikirves vakiona 1890 € Ominaisteho: 2,8-7,3 kW Lämmitystilavuus 180 m³ Hyötysuhde: >86 % Pellettisäiliön koko : ~ 15 kg Sisäinen termostaatti Viikkoajastin Hormin halkaisija: 80 mm Mitat: 456x884x507 mm EXTRAFLAME KETTY PELLETTITAKKA Ominaisteho n. 3-8 kW Paloaika 11-36 h Hyötysuhde 89 % Mitat 483x983x508 mm Irroitettava tuhka-astia Säiliön koko 18 kg GLANSPOWER HEAT CR-01 PELLETTITAKKA 795 € Tehokas ja edullinen! 1345 € Italialaista laatua! RUOHONLEIKKURI OLEO MAC G48 TBQ COMFORT PLUS Voimakas Briggs & Stratton Series 550 E OHV moottori Leveät, kaksoiskuulalaakeroidut pyörät Leikkuuleveys 46 cm Korkeuden säätö 28-75 mm 70 L kerääjäsäiliö Takuu kaksi (2) vuotta Vetävä-keräävä ruohonleikkuri Italialaista laatua! norm. 345 € 295 € REPPUPUHALLIN OLEO MAC BV900 Ammattitason puhallin! Moottori 77 cm³ / teho 3,6 kW Ilmamäärä 27 m³/min 1620 m³/h Ilmanopeus 105 m/s Bensatankin koko 2,3 L Paino 11,2 kg Säädettävä puhallusputki Takuu kaksi (2) vuotta 445 € Kaupan päälle talvipaketti, sis. puskulevyn ja ketjut! Arvo yli 450 €. 8027_.indd 60 24.9.2020 8.08
• SE PP O SA M U LI Sitten soitti Taskis-Mimmi ja kertoi leiponeensa ahvenkukkoja. Kysyi, montako otat. Sanoin yhden riittävän. Valvotun yön jälkeen avasin jääkaapin, lohnin kukkoa lautaselleni. Ahvenet olivat kotijärvestäni Syväristä, muutkin raaka-aineet ajomatkan päästä. Syötyäni menin nukkumaan. Voi miten hyvin nukuinkaan. Kolmannen kohdalla elettiin jo orastavaa syksyä. Olin suven jäljiltä väsynyt ja äkäinen. En tiennyt, että samaan aikaan Vatasen Mate ja Ahos-Ilkka saivat mukavasti kyyhkyjä. Sitten noin vain Mate ajoi pihaan ja toi useamman rintapalan ihan pyytämättä ja maksua ottamatta. Yöllä, penskain nukkuessa, söimme rouvan kanssa a-luokan aterian. Sen päälle nukuin paremmin kuin aikoihin. YSTÄVIEN ANSIOSTA syöty lähiruoka. Hyvän lähiruuan ansiosta saatu parempi mieli. Ystävät. Luonnon antimet. Perhe. Juhlahetket, jotka tekevät arjesta arjen – sellaiset, joita ilman arki on pelkkää väkisinväännettyä ja juhlatonta juhlaa. Sanalla sanoen keinotekoista höttöä, alati pakenevan maaliviivan tavoittelemista. Ne ovat asioita, joiden edut ja harmit ymmärrän viime kesän ansiosta kirkkaammin kuin koskaan aikaisemmin. Ei toki sillä, etteivätkö ne olisi kuuluneet elämääni jo ennestään. Mutta paljon vaati, ennen kuin niille silmäni avasin. Kaikenlaista se korona opettaa. ? l VIIME KESÄ oli elämäni tähän asti erikoisin – ainakin aikuisikääni katsoen. Vielä erikoisemman siitä tekee se, että keväällä luulin menettäneeni ihan hirveästi asioita. Loppujen lopuksi kävikin niin, että tolkkusin menetysten ansiosta monta tärkeää asiaa. Kaikkien tolkkuamisten keskiössä on oivallus siitä, jotta elämässä oikein onnelliset hetket kantavat kauas. Lisäksi ne jäävät kovin hyvin mieleen. Minäpä kerron teille kolme sellaista nyt ihan männäkesältä. ENSIMMÄINEN SATTUI toukokuussa. Taistelin korona-ahdistuksen kanssa, laskin yökaudet menoja ja tuloja. Maksoin erääntyvää sähkölaskua ja näytin keskisormea seuraavalle. Siihen päälle vielä kamppailin varmoiksi kuviteltujen töiden menettämisen tuoman stressin kanssa. Arvelin, että ei tästä tule helevettijäkään, nyt on elo kerralla päivänvalon pääsemättömässä pilvessä. Sitten soitti äiti ja kysyi, että otatko mustikoita? Oli kuulema pakkasta tyhjentämässä ja metsän tummaa kultaa oli jäänyt parin pussin verran paikkaansalöytämättömäksi. Sanoin, jotta suattaapa nuo syyvä. Saimme mustikat. Taikinahavukkaiseni teki niistä mustikkapiirakan. Söin sitä palan, kaksi, ennen maatamenoa. Yöstä tuli levollinen – ensimmäinen valvomaton pitkään aikaan. Toinen osui suvelle. Olin mennyt jotain tehdäkseni baariin töihin ja käynyt ilmaisuntarvetta tyydyttääkseni harrastajateatterille – jossa telkkuaminen oli kyllä hirmu kivaa, ei sillä. Yöt valmistelin kahta kirjaa, jotka nekin ahdistivat. Kumpaakin olin tehnyt vuosikaudet ja irtipäästön hetki läheni. Eräitä opetuksia Sitten soitti äiti ja kysyi, että otatko mustikoita? ANTTI HEIKKINEN Kirjoittaja on kirjailija ja teatterintekijä.? Metsälehti Makasiini 61 LUONNOSSA » KOLUMNI 8028_.indd 61 18.9.2020 17.10
• Kirkkaina aamuina teeret soivat myös syyskuussa. Lain sallima soidinmetsästys houkutuskuvilla voi romahduttaa paikallisen teerikannan. LUONNOSSA » LUHTA 62 Metsälehti Makasiini 8029_.indd 62 18.9.2020 17.12
• Lintumetsällä Metsästyksen yhteydessä ei voi välttyä ongelmilta. Suomalainen lainsäädäntö ja järjestelmä kuitenkin toimivat, joten riistalinnut eivät metsästyksen vuoksi katoa. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA ›› Metsälehti Makasiini 63 8029_.indd 63 18.9.2020 17.12
• Puolilta päivin roihahtaa puolen tunnin lintusota, sen jälkeen paukkuu epäsäännöllisesti ja yllättävästi. M U U TA M A N s a d a n metrin päässä kodistani aukeaa matala ja ruovikkoinen merenlahti. Loppukesällä se kätkee satamäärin vesilintuja ja muita siivekkäitä. Kahdeskymmenes elokuuta alkaa sorsastus, vesilintujen metsästys. Puolilta päivin roihahtaa puolen tunnin lintusota, sen jälkeen paukkuu epäsäännöllisesti ja yllättävästi valossa ja pimeässä. Tähän aikaan vuodesta nukun aina makuuhuoneen ikkuna auki. Haulikon ääni on hätkähdyttävän kova. Kun herään pamauksiin puoli kolmelta yöllä, tuntuu kuin haulit voisivat ropista ikkunasta. Tosiasiallista matkaa on neljäsataa metriä, eikä lintuhauleista ole oikeata vaaraa. Jos liikun ulkona, naapurin mummo tai perheenäiti on tuota pikaa voivottelemassa häiritsevästä paukkeesta. Huvimurhaajia ja kukkahattutätejä Metsästystä voi seurata myös internetistä, keskustelupalstoilta ja sosiaalisesta mediasta. Viime vuosina on päivitelty jyrkän ääriajattelun kasvua. Metsästyskeskustelussa ilmiö kasvaa vähintään kolmanteen potenssiin. Toinen osapuoli kauhistelee huvimurhaajia ja veriurheilijoita, toinen viherpiipertäjiä ja kukkahattutätejä. Niiden lisäksi ryöppyää pitkä liuta nimityksiä, joita en ilkeä laittaa paperille. Aikuinen metsokukko osaa väistellä syksyisessä metsässä astelevaa hyppylintujen pyytäjää. Painautumisen sijaan se hiippailee hyvissä ajoin syrjemmälle ja tarkkailee vaaraa runkojen ja oksien takaa. Nopeasti uhanalaistunut tukkakoskelo on nyt kokonaan rauhoitettu. Tukkakoskelo kärsii vesien samentumisesta. LUONNOSSA » LUHTA 64 Metsälehti Makasiini 8029_.indd 64 18.9.2020 17.12
• Suomenpystykorvalla metsästäjän saalis pohjoisessa koostuu pääosin metsoista. ›› Metsälehti Makasiini 65 8029_.indd 65 18.9.2020 17.12
• Aivan toinen henki on metsästysja lintujärjestöjen yhteisissä julistuksissa, joissa ilmiselvästi neuvotaan järki kädessä välttämään sorsajahdin tavallisimpia murheenaiheita. Jo yhteistoiminnan olemassaolo kertoo, että asenteiden jakautuminen on jyrkkää myös metsästäjien tai muun luontoväen sisällä. Lintujärjestö ei ole mukana sattumalta, sillä metsästyksen epäkohdat keskittyvät lintujahtiin. Isointa riistaa, kuten hirviä ja karhuja, metsästetään kauden aikana ennalta päätetty lupamäärä. Kun vaikkapa Kainuun karhukiintiö on kaadettu, metsästys keskeytetään siltä seisomalta, vaikka jossain olisi karhu haukussa ja pyytömies hiipimässä hollille. Karhuja ja hirviä säädellään metsästämällä, ja kiväärin luoti on kummankin lajin pääasiallinen kuolinsyy. Perimmältään karhun, suden ja hirvieläinten runsastumista tai vähentymistä eivät määrää metsästäjät vaan poliitikot ja virkamiehet. Tietenkin riistaeläimen kannalta pyydettäväksi joutuminen on aina kauheaa. Ylijäämä hyödyksi Linturiistan jahtaamisen ideana on hyödyntää kannan ylijäämää, joka talvipakkasten tai muuttoreissujen seurauksena muutenkin kuolisi. Toisaalta, jos metsästyspaine ylittää tietyn tason, harmiton sadonkorjuu muuttuu lajin hävitykseksi. Kanalinnut kestävät suurin piirtein kymmenen prosentin verotuksen alkusyksyn määrästä, sinisorsa enemmänkin. Minua kiinnostaa pyynnin todellinen vaikutus vesija metsälintuihin Suomessa. Saattaisin omata edellytyksiäkin sen pohtimiseen, sillä olen kuljeskellut pitkin poikin Pohjois-Suomen riistamaita pian kuusikymmentä vuotta. Vuosikymmeniä sitten jyskyttelin haulikkoa ja luodikkoa itsekin muiden mukana. Varvikon ja kaislikon lisäksi täytyy kahlata myös taulukoita ja tilastoja ja seurata metsästyslain muutoksia. Ja ehOnko jokin laji hävinnyt tai vähentynyt juuri metsästyksen vuoksi? On! Yhdeksänkymmenluvulle asti hanhia metsästettiin pääosin niiden pesimäsoilla ja pyynti oli kestävää. Muuttohanhien jahtaaminen pelloilta houkutuskuvilla ja viljahoukuttimilla romahdutti kotimaiset metsähanhet. Kun metsähanhi rauhoitettiin, kanta palautui nopeasti. LUONNOSSA » LUHTA 66 Metsälehti Makasiini 8029_.indd 66 18.9.2020 17.13
• dottomasti on pysyttävä kaukana niistä tunteista, joista viherpiiperrysja himotappajaviestit sinkoilevat. Järjestelmä toimii Onko jokin laji hävinnyt tai vähentynyt juuri metsästyksen vuoksi? On! Hanhien kuvilta metsästys pelloilla tuli muotiin yhdeksänkymmenluvulla. Pakastimet täyttyivät ja Suomessa pesivät metsähanhet hupenivat lyhyessä hetkessä murto-osaan. Hanhia jahdattiin innokkaasti myös pesimäsoilla, mutta se ei yksistään riittänyt hanhikannan romahdukseen. Toisaalta hanhijahti osoittaa, että lainsäädäntö ja koko järjestelmä toimivat. Metsähanhi rauhoitettiin ja kuudessa vuodessa kanta palautui liki ennalleen. Tänä vuonna Lapin läänissä sai pyytää hanhea seitsemän päivän ajan. Metsäkanalintujen pyynnin osalta Suomi jakaantuu kahteen osaan. Etelässä ja lounaassa niiden metsästys on minimaalista. Idässä ja pohjoisessa metsän kanoja jahdataan innokkaammin kuin missään muualla koko maailmassa. Monelle Pohjois-Suomen syrjäpitäjien miehelle metsälintujen pyynti on elämän tärkein asia. Monet luonnonystävät kantavat huolta tavoitelluimmasta saaliista, metsosta. Oman elämäni aikana Suomen metsojen määrä on huvennut kolmasosaan. Laaja metsästystutkimus osoitti muutama vuosi sitten metsästyspaineen rokottavan riekkoa ja teertä aivan kestävyyden rajalle. Metsojen verotus oli suhteellisesti vähäisintä. Tavallisimmassa metsästystavassa yksinkertaisesti kävellään metsässä ja ammutaan varvikon suojista lentoon nousevia lintuja. Aikuiset metsokukot väistävät ja juoksevat pois hyppylintuja jahtaavan haulikkomiehen reitiltä. Haukkuvalle koiralle metso on yleisin saalis, mutta koirapyytäjät ovat pieni vähemmistö. Jotkut riistalinnut vähenevät metsästyksestä riippumatta. Silloin lieväkin verotus lisää kannan ahdinkoa, koska sitä ylimääräistä metsästysvaraa syntyvyyden ja kuolleisuuden välissä ei ole. Tällaisia lajeja ovat monet kirkkaita vesiä vaativat vesilinnut ja ilmastonmuutoksesta, lumettomista talvista, kärsivä riekko. Epäkohtia vielä löytyy Jos tutkii metsästyslakia, huomaa, että Suomessa ainakin viiveellä reagoidaan riistalintujen ahdinkoon. Minun nuoruudessani kaikki sorsastus alkoi kahdeskymmenes elokuuta ja likimain kaikkea sai ampua. Nykyään saa opiskella tosissaan, ennen kuin hallitsee vesilintujen metsästysajat. Useimmat uhanalaistuneet vesilinnut ovat jo rauhoitettuja. Lainsäädännössä on yhä muutama epäkohta. Teeriä saa ampua soidinpaikoilla houkutuskuvilla, mikä monella kulmalla johtaa paikallisen kannan teurastukseen. Vesilintujen ampumisessa ei ole mitään pimeärajaa. Ruotsissa hämäräja pimeämetsästys on kielletty. Tällä hetkellä aivan järkyttävän iso osa Suomen linnuista vähenee ja käy uhanalaisiksi. Pääsääntöisesti metsästys Suomessa ei ole uhanalaisuuden syy. Toki maailma on täynnä esimerkkejä, että väärät pyyntitavat ja väärä lainsäädäntö voi johtaa jopa lajin häviämiseen.? l Suomessa pesivä allikanta on hiipunut vuodesta toiseen. Tänä vuonna allia saa pyytää vain merellä tiukoin saalisrajoin. Metsälehti Makasiini 67 8029_.indd 67 18.9.2020 17.13
• Syksy saapuu ja luvassa on mainioita puunkorjuukelejä. Aloita puukauppojen suunnittelu hyvän sään aikana osoitteessa storaensometsa.fi tai puhelimitse 020 46 1478 (ark. klo 8-16). Paikallinen metsäasiantuntijamme selvittää metsäsi tarpeet, saat yksilöidyn suunnitelman ja laskelmat. Kysyminen ei maksa mitään! Millaiset puukaupat sinä haluat tehdä? Elämässä mukana Stora Enso Hyödynnä nyt parhaat korjuukelit 8031_.indd 68 18.9.2020 15.28
• Metsälehti Makasiini 69 ENNEN & NYT HEINÄKUUN 16. päivä vuonna 1986 oli Lempäälässä poutainen. Lämpötila oli noin 15 astetta. Äkkiseltään kuulostaa täydelliseltä kulotussäältä. Antti Salo oli edellisenä talvena tehnyt itse parin hehtaarin hakkuun moottorisahatyönä. Hakkuutähteet olivat heinäkuuhun mennessä ehtineet hiukan kuivahtaa. Metsälehdelle toimittamassaan viestissä Salo kertoo, että männyn istutus tehtiin välittömästi kulotuksen jälkeen. ”Kyllä siellä jo samana päivänä istuteltiin taimia toisella laidalla, kun vielä vartioitiin kulotusaluetta”, hän tarkentaa puhelimessa. Taimet Salon tytär oli kasvattanut siemenistä. Ensiharvennus männikössä päästiin tekemään 26 vuotta myöhemmin vuonna 2012. Tuolloin Salo hakkasi palstalta jo myytävääkin kuitua. Tälle vuodelle suunnitelmissa on metsän lannoitus helikopterista ja arviolta viiden vuoden päästä seuraava harvennus. Se saattaa jäädä jo jonkun muun tehtäväksi. 83-vuotias Salo on kaavaillut siirtävänsä noin 30 hehtaarin tilan lapsenlapselleen. Vaikka hakkuutyöt ovat jo jääneet, taimikonhoitoa raivaussahalla vielä tehdään. ”Aikani kuluksi joka vuosi metsässä rämmin”, hän kertoo. Salo aloitti uransa metsätöissä 1960-luvulla hevosajurina. Suurimmillaan metsäomaisuus oli yli 100 hehtaaria, mutta osasta hän on jo luopunut.? l TEKSTI AINO ÄSSÄMÄKI KUVAT ANTTI SALON KOTIALBUMI Taimet lämpimään maahan Parin hehtaarin hakkuualue kulotettiin kesällä 1986. Muutaman vuoden kuluttua männikkö harvennetaan toistamiseen, Antti Salo ennakoi. Lempäälässä vartioitiin vielä tuoretta kulotusalaa, kun palstan toisella laidalla jo istutettiin. 2019 1986 ONKO SINULLA valokuva pareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys? Lähetä ne meille Metsälehteen. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan, ja niistä maksetaan palkkio. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki tai makasiini@metsalehti.fi. Liitä mukaan yhteystietosi. 8033_.indd 69 18.9.2020 17.16
• Puusukset kuntoon Puusuksilla hiihtäminen on nautinnollista. Mutta mitä vanhoille suksille on tehtävä, jotta niillä pääsee talven tultua hiihtelemään? 70 Metsälehti Makasiini LUONNOSSA » KÄSIN TEHTY 8030_.indd 70 18.9.2020 17.19
• LÖYSIN jätelavalta vanhat puusukset, jotka kunnostin hiihtokuntoon. Kun vanhoja suksia kunnostaa, on hyvä ensin tarkistaa, miten ne on tehty. Vanhemmat on yhdestä puusta veistettyjä. Hiukan uudemmat taas ovat lukuisista ohuista puunsäleistä yhteen liimattuja sälesuksia. Tarkkaan katsomalla sälesuksissa näkyy puunsäleiden rajakohdat. Yleensä suksen rakenne paljastuu myös kärjestä: sälesuksi on säilyttänyt kärkikaarevuutensa, mutta yksipuisen suksen kärki on vähitellen loiventunut. Vanhoilla suksilla hiihdettäessä on aina olemassa niiden rikkoutumisen vaara. Sen vuoksi suksia, joilla on erityistä museaalista merkitystä tai perintöarvoa, ei kannata hiihtokäyttöön kunnostaa. Tervaa pohjiin Vanhat sukset kaipaavat ainakin uuden tervan pohjiinsa. Yksipuiset sukset kestävät kuumuutta sälesuksia paremmin. Siksi yksipuisen suksen voi tervata esimerkiksi nuotion lämmössä suksenpohjaa paahtamalla ja rievulla tervaa levittäen. Parasta tervaa on perinteinen hautaterva. Sukset voi tervata myös saunan lämmössä. Tervan sivelyn jälkeen niiden annetaan hautua saunassa pohjat ylöspäin kaksi tuntia, minkä jälkeen sivellään lisää tervaa. Parin tunnin hautumisen jälkeen ylimääräinen terva hangataan pois ja sukset ovat valmiit. Vanhojen ohjeiden mukaan yksipuisen suksen loiventuneen kärjen voi lämpimänä taivuttaa takaisin muotoonsa. Itse en ole uskaltanut ryhtyä vuosikymmeniä vanhojen suksieni kärkiä taivuttelemaan, vaan olen hiihdellyt niillä loivakärkisinä. Sälesuksia ei voi paahtaa yhtä vapaasti kuin yksipuisia suksia. Niitä varten on olemassa liuottimella ohennettua sälesuksitervaa, joka leviää ilman kuumentamista. Välttämättä sälesuksea ei tarvitse paahtaa ollenkaan, mutta varovainen paahtaminen esimerkiksi kuumailmapuhaltimella sopii sillekin. Tervatulla suksella voi hiihtää sellaiTEKSTI JA KUVAT MARKUS TUORMAA senaan ilman voiteita. Lisää luistoa suksiin saa tarvittaessa sulattamalla pohjiin kynttilää – pitovoidetta eivät puusukset kaipaa. Puusuksilla hiihtäminen on nautinnollista. Tervattu puupinta suhisee miellyttävästi lunta vasten. Silmäniloakin on tarjolla: Etenkin vanhemmissa puusuksissa on yläpuolella harjanne, jonka sivuja pitkin suksen päälle putoava lumi liukuu sivuille. Usein ihastelen pakkaskelillä hiihtäessäni harjanteen tummaksi tervatulla pinnalla rytmikkäästi tanssivia vitivalkoisia lumikiteitä. Nahkavyöstä mäystin Suksisiteet kävivät viime vuosisadan aikana läpi lukuisia eri kehitysvaiheita. Vanhoissa puusuksissa on usein metalliset siteet, joko niin sanotut kärkisiteet tai kannantakaisilla remmeillä varustetut. Hiihtokengiksi näihin käyvät monot tai hiihtosaappaat. Perinteisempi hiihtäjä käyttää siteinään nahkaisia mäystimiä. Niihin parhaita jalkineita ovat lapikkaat tai poronnahkaiset nutukkaat, joissa molemmissa on kippurakärjet. Kunnostamissani suksissa oli valmiina mäystimien kiinnitysreiät. Kirpputorilta löytämästäni tukevasta nahkavyöstä sain leikeltyä kunnolliset mäystimet. ›› Metsälehti Makasiini 71 8030_.indd 71 18.9.2020 17.20
• Mäystimen ehdoton etu uudempiin sidemalleihin verrattuna on, että sukset saa jalkaan ja jalasta pois helposti. Ei tarvitse kuin työntää jalat mäystimiin tai vetää ne sieltä ulos. Suksisiteiden kehitys on jättänyt muistomerkkinsä myös eräkirjailija A. E. Järvisen vuonna 1963 julkaistuun teokseen Särkyvää kirkkautta. Järvinen kertoo, miten hän kerran laski uudenuutukaisilla metallisiteillä varustetuilla suksillaan epähuomiossa päin lumen alle hautautunutta kaatunutta puuta. Sukset juuttuivat oksiin kiinni, ja raskas ahkio luisui vielä jalkojen päälle. Pinteestä ei ollut mahdollista päästä irti omin avuin. Keskellä asumatonta kairaa Järvinen mietti, miten helppoa olisi ollut vetäistä jalat irti vanhanaikaisista mäystimistä. Mäystin eli varpaallinen on nahkahihna, jonka kummassakin päässä on kaksi reikää. Näihin reikiin pujotetaan ohuempi nahkahihna eli varpaallisenpäällisnauha, jolla mäystimen päät sidotaan yhteen. Jalan saa mäystimeen ja sieltä ulos kuitenkin erikseen tätä rihmaa avaamatta. Mäystimessä pysyy parhaiten perinteinen kippurakärkinen jalkine. Varpaalliseen tulisi jalan mahtua nimensä mukaisesti vain varpaita myöten. Näin suksien ohjaaminen onnistuu parhaiten. Pelkkä mäystin riittää suksisiteeksi, mutta jos haluaa jalan pysyvän vielä tukevammin paikallaan, voi mäystimen lisäksi tehdä myös kannantakaisen. Kannantakaista käytettäessä suksien jalkaan paneminen ja irrottaminen ei ole yhtä vaivatonta kuin pelkkää mäystintä käytettäessä. Mäystin ja mahdollinen kannantakainen pujotetaan suksen poikki vaakasuorassa kulkevaan litteään reikään. Reiän tulisi olla niin leveä, että kannantakaisen hihna on mahdollista pujottaa mäystinhihnan viereen sen etupuolelle. Hyvää kierrätysmateriaalia mäystimeen ja kannantakaiseen ovat vaikkapa kirpputorilta ostettavat nahkavyöt. Kannantakainen varustetaan avattavalla soljella, jotta sen pituutta voi säätää. Rintahihna taas estää kannantakaista luiskahtamasta kantapään alapuolelta pois. Tilanne olisi ollut kohtalokas, ellei kirjailija olisi saanut ammuttua muutamaa merkkilaukausta. Ne kuultuaan läheisellä kämpällä majaillut Järvisen toveri Selmi pääsi auttamaan. Mäystinsuksilla hiihtelystä on muutakin etua kuin turvallisuus. Itse pysähtelen usein hiihtäessäni katsellakseni maisemaa eri suuntiin. Tämä onnistuu vaivatta, kun voin saman tien pysähdyttyäni vetäistä lapikkaat mäystimistä ja vaikka ottaa muutamia askelia suksieni päällä. Paksussa hangessa sukset kannattelevat ja niille voi istahtaakin. Matka jatkuu taas hetkessä työntämällä jalat mäystimiin. Tuohta päläkseen Jalansijan kohta suksessa on nimeltään päläs. Nykyaikaan saakka säilyneissä vanhoissa puusuksissa päläs on usein päällystetty kumilla. Jos päällyste on kunnossa, ei sitä tarvitse ryhtyä vaihtamaan. Vanha kumi voi olla kuitenkin hapristunutta tai peittää siteitä vaihdettaessa väärän kohdan päläästä. Tällöin päällyste on tarpeen vaihtaa. Päläksen päällystämiseen on ennen käytetty tuohta, poronkoipinahkaa ja jopa messinkilevyä. Itse käytän suksissani tuohta. Pälästä päällystäessä herää kysymys, onko sen tärkein tehtävä estää jalkaa lipsumasta paikaltaan vai lunta tarttumasta sukseen jalan alle. Nämä tehtävät asettavat jopa toisilleen vastakkaiset vaatimukset sopivalle materiaalille: karhea pitäisi jalan hyvin paikallaan, mutta liukas taas estäisi lunta tarttumasta. 72 Metsälehti Makasiini LUONNOSSA » KÄSIN TEHTY 8030_.indd 72 18.9.2020 17.20
• TEE NÄIN: 1 3 5 2 4 6 KIRJALLISUUTTA: A. E. Järvinen: Särkyvää kirkkautta. WSOY, 1963. Lauri Kuoppamäki ja Emil Pohjola: Suomen suksi: sen vaiheet, valmistus ja hoito. Otava 1934. Richard Sandberg: Hiihtourheilu Suomessa. Omakustanne 1891. Hiihtäessäni olen huomannut, että tärkeintä on estää lunta paakkuuntumasta jalan alle. Jos lunta kertyy päläkseen korkea kasa, luiskahtaa jalka paikaltaan. Koska suksia on kaksi, hiihtäjällä on erinomainen mahdollisuus vertailla eri materiaaleja päällystämällä päläkset eri tavalla. Tällä tavalla olen vertaillut tuohta ja vanhoissa suksissa valmiina ollutta kumia. Yllätyin, kun huomasin, että tuohi piti lumen poissa pälkäästä selvästi kumia paremmin. Vanha konsti näytti olevan parempi kuin uusi, ja mieleeni muistuivat eräkirjailija Järvisen toverin Selmin sanat: ”Ei kaira kaikkea uutta hyväksy.” Juttua varten on haastateltu Hannu Laitalaa Suksitehdas Ylöseltä. l Talvella terva muuttuu helposti liian jähmeäksi. Sen saa juoksevaksi kuumentamalla sitä peltipurkissa nuotiolla. Tervan voi levittää suksenpohjaan esimerkiksi kangasrätillä. Nuotion loisteessa suksia tervattaessa on huolehdittava, ettei liekki pääse nuolemaan suksea eikä lämpö saa muutenkaan olla suksen pinnalla liian korkea. Hiiltyessään suksi menee pilalle. Sopivassa lämmössä terva kuplii hiljalleen suksen pinnassa. Jos suksissa on mäystin, myös sen reikä on tervattava kunnolla. Ennen päläsmateriaalin lopullista kiinnittämistä tutkin eri materiaalien toimivuutta. Hiihdin suksilla, joiden päläs oli päällystetty eri tavoin. Ylemmässä suksessa lumi on tarttunut suksessa olleeseen vanhaan kumiin ja osin myös puupintaan. Tuohella päällystetty päläs taas on säästynyt lähes lumettomana. Pälästuohi asetetaan tuohen keltainen puoli päällepäin. Tuohen voi kiinnittää joko puutai metallinauloilla. Itse naulasin tuohen paikalleen verhoilijoiden suosimilla nupinauloilla. Kannantakaista ommellessa sitä kannattaa sovittaa välillä sukseen ja jalkineeseen. Metsälehti Makasiini 73 8030_.indd 73 18.9.2020 17.20
• HELSINGIN Jätkäsaaren Wood City -puukortteliin rakennetaan parhaillaan yhtä Suomen erikoisimmista saunoista. Peliyhtiö Supercellin toimitiloihin nousevan saunakonseptin takana on 30-vuotias kontiolahtelainen puuseppäyrittäjä Miikka Kotilainen. Hän sai reilu vuosi sitten taiteilijan vapaudet suunnitella videopelijätille perinteistä savusaunatunnelmaa henkivän, mutta moderniin toimistokiinteistöön soSADAN JUURAKON SAUNA Miikka Kotilainen loi myrskyn kaatamista kuusista poikkeuksellisen saunan peliyhtiö Supercellille. Miikka Kotilainen kertoo, että vaihtoehto kuuselle oli haapa. Se kuitenkin rajautui pois, koska myrskyn kaatamia haapoja olisi ollut vaikeampi löytää. pivan ja yksilöllisen saunan. Kotilainen keksi, että kuusen juurakon muoto tarjoaa kestävän ja persoonallisen ratkaisun, jonka ansiosta 12 neliön kokoiseen saunaan ei lauteiden taakse tarvita erillistä seinäverhousta. ”Kuusen runko toimii selkänojana ja samalla seinäverhouksena. Juurakon juuriosa on istuin”, Kotilainen kertoo. Oivallus kangaspuista Puuseppä sai idean sau» TUOTE JA TEKIJÄ Juurakoiden hukkaosista tehdyn mosaiikkiseinän ja muiden elementtien värjäämisessä on käytetty muun muassa mustaa pussiteetä. 74 Metsälehti Makasiini 8060_.indd 74 18.9.2020 17.36
• ”Kaikki noin tuhat osaa on pitänyt erikseen tehdä sopivan levyiseksi juuri tietylle juurelle.” nan sisustukseen katselemalla verstaansa kahvihuoneen seinälle ripustettuja, 1800-luvulta peräisin olevia kangaspuita. Kotilaisen oman mummon kangaspuiden rungossa oli hyödynnetty kuusen juurikulmaa. ”Siinä liitoksessa ei ole mitään välystä. Kaikki ihmisen tekemät liitokset voivat pettää, mutta juurenmutka on edelleen täysin voimissaan”, Kotilainen kertoo. Sopivien juurakoiden löytämiseksi Kotilainen käynnisti some-kampanjan, jolla etsittiin myrskyn kaatamia kuusia. Kampanja levisi ympäri Suomea, metsänomistajat ottivat yhteyttä jopa Ahvenanmaalta asti. Kotilainen ajoi lupaavimpiin myrskytuhokohteisiin, kaivoi ja puhdisti juurakot ja arvioi niiden sopivuuden. Juurimutkan tuli olla lähellä 90 astetta, ja juuren piti olla sopivan suora ja paksu. Lopulta kaikki tarvittavat sata juurakkoa löytyivät omasta maakunnasta. ”Kymmenen prosenttia juurakoista oli sopivia.” Kolmen vuoden työt Juurakoista työstetyt, lauteiksi ja seinäksi asennettavat elementit ovat kaikki uniikkeja. Kahta samanlaista ei ole. Yhteensä kuusesta on tehty saunaan noin tuhat erilaista modulia. Suurimpia ovat parimetriset juurakkoelementit, jotka määrittävät myös lauteille johtavien portaiden ja kattoelementtien leveyden. ”Samankokoisia osia ei ole yhtään, samanpituisia kyllä. Kaikki noin tuhat osaa on pitänyt erikseen tehdä sopivan levyiseksi juuri tietylle juurelle.” Kotilainen kollegoineen kuljettaa saunaelementit syyskuun lopussa Helsinkiin, jossa ne asennetaan paikalleen. ”Meiltä lähtee 2–3 asentajaa töitä tekemään. Lokakuun loppuun mennessä pitäisi olla valmista”, Kotilainen kuvaa kolmen henkilötyövuoden urakkaa. Arvotavaraa energiapuusta Kotilaisen Puuartisti-yrityksessä on tuotteille luotu Tarinapuu-konsepti, jossa kalusteiksi päätyvien puiden historia on tiedossa ainakin jossakin määrin. Lähtölaukaus oli Joensuun kaupungin vuonna 2016 alkanut puistoalueen kunnostusurakka Ilosaaressa, jossa vanhoja puita kaadettiin uusien suunnitelmien tieltä. ”Siellä oli mielenkiintoisen näköisiä runkoja, jotka olivat menossa hakkuriin. Pihlajaa, saarnia, tammea – tykättyjä kalustepuita.” Kotilainen osti runkoja verstaalleen energiapuun hinnalla. Nyt yritys tekee niistä Ilosaari-kalustesarjaa mittatilaustyönä. ”Kun on selvillä, mitä puiden kasvupaikalla on tapahtunut, pystymme kirjoittamaan materiaalille taustatarinan jo ennen kuin kalustetta tehdään. Kun kaluste saapuu asiakkaalle, sillä on jo mielenkiintoinen historia valmiina”, yrittäjä selventää. Parhaillaan Kotilainen etsii hitaasti ja tiheässä kasvaneita kuusia, joiden alaoksat ovat kuolleet. Kohteena on tilaustyö yksityisasiakkaalle. ”Teemme kuusia repimällä seinäverhouslautoja, joissa revitty pinta jää päällimmäiseksi eikä niitä lainkaan hiota tai höylätä.”? l TEKSTI HEIKKI HAMUNEN KUVAT HARRI MÄENPÄÄ Saunan elementit on yksilöity numeroilla kuin hirsitalon hirret. Miikka Kotilainen on tehnyt energiapuukasasta pelastetuista poppeleista myös lauteet ja seinäpaneelit omaan saunaansa. Metsälehti Makasiini 75 8060_.indd 75 18.9.2020 17.36
• JOENSUUN yliopistossa kehitettiin 1992 metsäsektorille energiatavoitteinen puunjalostusohjelma. Ohjelma liittyi silloin lisäsähkön tarpeeseen kaavaillun viidennen ydinvoimalan – Olkiluoto kolmosen – vaihtoehtojen laskentaan. Lisäsähkön tarve tuli metsäteollisuudesta, kuumahierteeseen perustuvista painopaperin tehtaista. Niitä suunniteltiin tuottamaan lisää paperia 1900-luvun lopulla vallinneella sanomalehden ja aikakauslehden nousukaudella. Energiatavoitteisen puunjalostusohjelman vaihtoehto perustui pääosin sellun sekä siitä johdettavan kartongin tuotantoon. Tähän tarvittava energia tuli omista metsistä. Viidettä ydinvoimalaa ei olisi tarvittu ainakaan selluteollisuuden perusteella. Ohjelman ytimessä oli puuvoima. Se on energiaa, joka on lähtöisin kasvatusmetsistä. Valtaosan puuvoimasta saamme sahaja selluteollisuudesta. Sähköksi ja lämmöksi muuntuvat kuori, puru, hukkapalat ja sellun kylkiaine ligniini. Kansakunnan taloudessa mittavat muutokset vievät sukupolven verran. Miten ohjelman tavoitteille kävi? Metsätaloutemme pääpaaluksi ohjelma esitti talousmetsien hakkuiden lisäämistä 20 miljoonalla kuutiolla vuodessa. Markkinahakkuut nouskoot 1990-luvun alun tasolta, 44 miljoonaa kuutiota vuodessa, 64 miljoonaan kuutioon. Vuonna 2019 olimme tasolla 72 miljoonaa kuutiota. Puunjalostuksen ensimmäinen paalu oli nostaa sahaus silloisesta aallonpohjastaan, 6,4 miljoonaa sahakuutiota vuodessa, yli 10 miljoonan kuution. Vuonna 2019 mäntyja kuusisahatavaramme ENERGIATAVOITTEINEN PUUNJALOSTUSOHJELMA ON ENTISTÄ AJANKOHTAISEMPI MAATALOUSja metsätieteiden tohtori Teppo Hujala on nimitetty Itä-Suomen yliopiston metsäbiotalouden, erityisesti metsäbiotalouden ennakoinnin professoriksi. Hän aloitti virassa syyskuun alussa. Viimeisimmät neljä vuotta Hujala on jo toiminut määräaikaisena metsäbiotalouden ennakoinnin professorina Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osastolla. ”Metsäbiotalouden tieteenala motivoi, koska se on lähtökohtaisesti monitieteinen ja se yhdistää globaalien viheliäisten ongelmien näkökulman paikallisten ratkaisujen hakemiseen”, Hujala toteaa. Hujalan mukaan metsäbiotaloudesta on moneksi ja ennakointitutkimus avaa mahdollisuuden ymmärtää paremmin metsiin ja niiden käyttöön vaikuttavia muutosvoimia sekä tehdä tähän ymmärrykseen perustuvia valintoja. Aiemmin Hujala on työskennellyt assistenttina, suunnittelijana ja tutkijana Metsäntutkimuslaitoksessa, Helsingin yliopistossa ja Luonnonvarakeskuksessa. TEPPO HUJALASTA METSÄBIOTALOUDEN ENNAKOINNIN PROFESSORI tuotanto oli yhteensä 11 miljoonaa kuutiota. Sahaus tuottaa sivuvirtanaan energiaa. Esimerkiksi tuli 1992 valmistunut Kuhmon sahan ja voimalan yhdistelmä. Kuhmon malli oli ensimmäinen keskisuuri sahalaitos, joka alkoi myydä lankun ja laudan lisäksi myös sähköä ja lämpöä. Puunjalostuksen toinen paalu oli nostaa sellun tuotanto 1990-luvun alun 4,9 miljoonasta tonnista 7,6 miljoonaan tonniin. Vuonna 2019 olimme tasolla 8,3 miljoonaa tonnia. Selluteollisuuden varhaiseksi malliksi tuli Stora Enson tehdas Enon Uimaharjussa. Tehtaan voimainsinööri Keijo Koivunen esitteli Enossa vierailleille Joensuun metsäylioppilaille ekosellun mallin. Hän laski, että uudella tekniikalla Enon tehdas ei tarvitse ulkopuolista sähköä ollenkaan. Sen sijaan ekosellulla voi päästä sähkön tuotannossa aina 175 prosentin omavaraisuuteen. Ekosellun malli ja myyntisähkön tuotanto ovat keskeinen osa uuden ajan biotaloutta. Esimerkiksi Äänekosken vuonna 2017 valmistunut biotuotetehdas ylitti Koivusen ennusteen. Äänekoski tuottaa sähköä 240 prosentin omavaraisuudella. Ekosellu käänsi neljännesvuosisadan aikana metsäenergian ajattelumme. Sen jatkaminen 2020-luvulla on entistä ajankohtaisempaa, kun olemme jo luopuneet tai luopumassa sähköä syövistä Kaipolan tyyppisistä painopaperin tehtaistamme. VELI POHJONEN MAATALOUSJA METSÄTIETEIDEN TOHTORI KUUSAMO LUKIJALTA NIMITYS » PILKKEET 76 Metsälehti Makasiini 8100_.indd 76 18.9.2020 17.22
• MUISTAN ajan, jolloin mökkiläiset olivat välttämätön paha paikkakunnalla. Nyt suhtautuminen on aivan toista. Mökkiläisiä odotellaan saapuvaksi heti alkukeväästä. Tuovathan he rahaa paikkakunnan kauppoihin, tarvitsevat palveluita paikallisilta yrittäjiltä, maksavat kiinteistöveroa kunnalle/ kaupungille. Tänä aikana monet ovat olleet etätöissä mökillänsä. Ja ovat nauttineet maaseudun rauhasta. Ja miettivät muuttoa paikkakunnalle pysyvästi. Ei paha. Maaseudulla tarvitaan asukkaita. Tämä maaseudun idylli mökkiläiselle saattaa valitettavasti joskus murskaantua. Yksi syy on rajanaapurin metsänhakkuut mökin ympärillä. Jos mökin ympärillä on ollut vanhaa metsää, niin tulee päivä, jolloin tämä mustikkaja sienimetsä on poissa. Mökin arvo alenee. Valitettavasti mökin kiinteistörajan takana oleva metsä on toisen omistamaa. Kiinteistöraja on ehdoton. Näistä hakkuista syntyy aika ajoin ristiriitoja. Mökin kiinteistörajan takaisella metsänomistajalla on kuitenkin täysi oikeus hyödyntää metsäomaisuuttaan. Tähän ongelmaan on yritetty löytää ratkaisua kautta aikojen. Yksi ehdotus on ollut, että mökinomistaja maksaisi metsänomistajalle, että tämä ei hakkaisi metsiänsä mökin ympäristössä. Tämä on tietenkin rahakysymys. Mökinomistajan olisi maksettava korvaus menetetyistä hakkuutuloista metsänomistajalle. Vanhat metsät ovat vaikeita alueita, koska esimerkiksi kuusikot kuolevat pystyyn kirjanpainajan tai juurilahon takia. Männiköt ovat helpompia säästää, koska elävät pitempään. Myös taimikoiden ja nuorten metsien hoitoraivaukset aiheuttavat vaikeuksia liikkua metsissä. Kuten totesin, naapurimetsä ei ole mökkiläisen ”omaa metsää” vaan kuuluu metsänomistajalle, jolla on täysi oikeus toimia omalla puolellaan parhaaksi katsomallaan tavalla. Jos jollakin olisi ratkaisu ongelmaan, niin kaikki olisivat kiinnostuneita. Hyvät naapuruussuhteet punnitaan kullassa. MARJA TOLONEN METSÄASIANTUNTIJA MHY KANTA-HÄME MÖKKILÄISET JA METSÄNOMISTAJAT Suomen metsäkeskus METSÄKESKUKSEN metsänomistajien palvelupäälliköksi on valittu metsätalousinsinööri, EMBA Ilpo Rautio ja toimintaohjelman ohjelmapäälliköksi MMM, metsänhoitaja Markku Granander. Rautio siirtyy Metsäkeskukseen Otso Metsäpalveluista, Granander on jo aiemmin ollut Metsäkeskuksen palveluksessa. Molemmat aloittavat uudet työnsä lokakuussa. Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen Petäjäveden ja Konneveden alueille on valittu uudet metsäasiantuntijat. Petäjäveden metsäasiantuntijaksi on valittu mti Anton Sulkula. Konneveden metsäasiantuntijaksi puolestaan on valittu mti Kalevi Syrjänen. Konnevettä aiemmin hoitanut Sakari Hautala siirtyy talon sisällä hoitamaan Konginkankaan aluetta. LUKIJALTA NIMITYKSIÄ Metsähallitus hakee tiimiesimiestä metsätalouden vastuualueelle Rovaniemelle. Lue lisää ja täytä hakemus 30.9. mennessä: www.metsa.fi/avoimet-tyopaikat » PILKKEET Metsälehti Makasiini 77 8100_.indd 77 18.9.2020 17.22
• Mistä pidit? PIKKULINNUT huolehtivat metsän terveydestä syömällä itse ja syöttämällä poikasilleen hyönteisiä. Tiaiset ja pajulinnut etsivät toukkia ja muita otuksia puiden oksistosta, siepot nappaavat saaliinsa ilmasta. Jokainen lintu syö tuhansia hyönteisiä kesän mittaan. Lintujakin tehokkaampia puiden suojelijoita ovat metsän pienimmät pedot, hyönteiset ja hämähäkit. Niiden työ ei ole yhtä näkyvää, mutta näitä pieniä saalistajia on paljon enemmän kuin lintuja. Jokaisella lajilla on oma saalistustapansa ja saalistajia riittää metsän kaikkiin osiin latvuksista juuristoon, sinnekin, minne linnut eivät yllä. Aikuiset palokärpäset saalistavat sieppojen tapaan. Kärpänen väijyy jossakin risun kärjessä. Kun se näkee sopivan saaliin, se syöksähtää perään ja palaa sitten väijyntäpaikkaansa saalista käsittelemään. Suurilla palokärpäsillä on niin vahva tikarimainen imukärsä, että ne pystyvät tunkemaan sen jopa kovakuoriaisten ihopanssarin lävitse. Heti saaliinsa tavoitettuaan ne ruiskuttavat siihen myrkkyä, joka lamauttaa eläimen. Naaras asettelee munansa kuolleissa puissa oleviin hyönteisten tekemiin koloihin ja käytäviin. Toukka elää lahoavassa puussa saalistaen ravinnokseen siellä eläviä hyönteisiä. Ehkä juuri toukan ravinnonhankinnan vaikeudet ovat syynä siihen, ettei palokärpänen ole kovin runsas. Toukan ravinnonsaanti on osaksi kiinni sattumasta, ja se voi itsekin päätyä toisten hyönteisten tai tikkojen ravinnoksi. Palokärpäsen lentokyky on sitä luokkaa, ettei sitä helposti saaliiksi napata. Luulisi lintujenkin välttelevän väritykseltään hiukan ampiaismaista ja kipakasti pistävää aikuista. Ehkä isot sudenkorennot ovat palokärpäselle jopa lintuja vaarallisempia. SEPPO VUOKKO Sieppari metsäaukiolla JO RM A PE IP O N EN Aitopalokärpänen väijyy saalista. Tuuhea harmaa parta ja hoikka takaruumis osoittavat tämän koiraaksi. MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli? Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten? Voit vastata kyselyyn verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti.fi/lukijakysely. Linkki kyselyyn löytyy verkossa myös etusivun oikean laidan Nyt – ajankohtaista -osiosta. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kaikkien 15. lokakuuta mennessä vastanneiden kesken arvomme kaksi Metsä kasvaa käskemättä -kangaskassia, joka sisältää uusitut painokset kirjoista Metsänuudistaminen ja Metsän jatkuvasta kasvatuksesta. Viime numeron suosituin artikkeli oli ”Kesäyö koivikossa” ja tiedeliitteen suosituin artikkeli ”Kymmenien suotyyppien maa”. Arvonnassa palkinnon voittivat Hannu Luntta ja Olavi Jauhiainen. Onnittelut voittajalle ja kiitokset kaikille vastaajille! ARVONTA! » PILKKEET 78 Metsälehti Makasiini 8036_.indd 78 18.9.2020 17.28
• Ensi numerossa KUUSEN 80 VUOTTA: KIIHTYVÄN ARVOKASVUN VAIHE MISTÄ METSÄTILA KANNATTAA OSTAA? METSÄLEHTI MAKASIINI 7/2020 ILMESTYY 5.11. Seuraava Metsälehti ilmestyy 8.10. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Eliisa Kallioniemi p. 029 432 6100 Anna Back p. 040 162 3991 Jussi Collin, p. 029 432 6108 Eero Sala, p. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. 029 432 6110 Tiia Puukila, p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. 029 432 6115 Mikko Häyrynen, p. 029 432 6109 Mikko Riikilä, p. 029 432 6111 Sami Karppinen, p. 029 432 6114 Kauppak. 19 b, 40100 Jyväskylä Päivi Laipio, p. 029 432 6105 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Heta Välimäki, p. 029 432 6113 Pasi Myllymaa, p. 029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran, p. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja, p. 09 315 49 844 Mari Pousi, p. 09 315 49 845 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 88. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 0355-0893 Makasiinin levikki: 33 683 (lt/19) PunaMusta 2020 Lumi Silk 200 g/m 2 Galerie Fine Bulk 80 g/m 2 UPM PR Personal 100 g/m 2 TOIMITUS Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Verkkotuottaja Levikkipäällikkö MYYNTI Myyntipäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Palvelupäällikkö ISSN Painopaikka Paperit A N N A BA CK Metsälehti Makasiini 79 8101_.indd 79 18.9.2020 17.25
• NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA IBAN-TILINUMERO BIC-KOODI TÄMÄN TAIDETEOKSEN "TEKIJÄ" 1 2 3 16 N 4 3 1 2 3 7 20 21 27 4 5 6 2 24 24 17 1 20 4 sa na ris .fi /E rk ki Vu ok ila 7 8 9 21 24 1 20 10 11 12 8 21 2 27 20 4 23 13 14 15 27 3 9 16 17 18 8 21 11 14 17 1 1 19 20 21 12 18 15 21 3 15 21 15 21 1 22 23 24 5 3 6 6 2 18 19 20 16 16 21 20 27 25 26 27 20 3 23 3 8 15 20 20 1 21 27 17 4 24 2 3 3 16 7 17 1 8 21 14 17 21 4 24 27 3 18 18 17 21 18 20 3 2 11 12 5 20 1 20 18 3 5 27 21 18 17 4 1 6 3 22 24 20 4 4 26 1 13 17 1 4 4 3 24 3 27 25 2 2 2 9 27 20 16 22 2 17 6 22 10 20 6 20 4 12 4 17 11 8 17 11 6 3 1 4 4 3 1 26 1 17 13 22 3 27 3 26 3 18 24 21 27 17 20 20 27 13 20 22 25 3 18 20 19 26 2 4 2 20 16 17 16 20 1 21 4 2 20 16 4 20 24 3 19 20 10 17 1 4 14 20 18 4 22 18 20 2 16 4 20 3 20 9 Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) ? Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) ? Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 80 Metsälehti Makasiini » MAKASIINIKRYPTO 8038_.indd 80 18.9.2020 18.05
• MERKKIPÄIVÄT Leikkaa irti MAKASIINIRISTIKKO 5, OIKEA RATKAISU MAKASIINIKRYPTO 6 Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) ? Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) ? Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti TÄMÄN Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 8.10.2020 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 6”. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. PALKINNOT Makasiiniristikosta 5 on arvottu seuraaville kolmelle: Pekka Hautala, Kainasto, Ulla Kirmo, Kyröskoski ja Ari Lehto, Ohkola, Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille! RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. 70 VUOTTA 10.10. Heikki Vähätalo, metsänhoitaja, johtava esittelijä (eläkkeellä), Oulu, (ei vastaanottoa) Merkkipäivät-palsta on avoin kaikille lukijoille. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. 8038_.indd 81 18.9.2020 18.05
• » TYÖSSÄ METSÄSSÄ IHMISET kysyvät, millaisesta metsästä löytää monenlaisia sieniä suurella todennäköisyydellä. Riippuu syksyn säistä: kuivana syksynä sieniä voi löytyä vain kosteimmista paikoista, kuten purojen reunoilta. Hyvinä sienivuosina sienilajisto on monipuolisinta havupuupainotteisissa sekametsissä, joissa on kuusta ja koivua ja jokunen mänty siellä täällä. Metsäkoneiden sammaloituneet urat ovat hyviä paikkoja sienien löytämiseen. Siellä sienille on valoa, ja uria myöten on helppo kulkea sienestämässä. Jos minulta kysytään jonkun sienen tunnistusta, haluan sienen käsiini mahdollisimman ehjänä, jalkoineen päivineen. Sienen tunnistuksessa katsotaan sienen väriä, lakkia ja lakin pintaa, lakin alapinnan piikkejä, helttoja tai pillejä sekä sienen jalkaa. Kannattaa myös katsoa, millaisesta metsästä tunnistettavan sienen on poiminut. Kasvupaikka auttaa tunnistamisessa. Marttojen valtakunnallinen sienipäivä on Suomen luonnon päivänä elokuun viimeisenä lauantaina. Esittelemme silloin sieniä sieninäyttelyissä eri puolilla Suomea. Järjestämme lisäksi sieniretkiä ja -kursseja. Retkillä kerätään ja opetellaan tunnistamaan sieniä yhdessä metsässä. Olen huomannut, että jos ihminen ei tunne sieniä, hän voi sotkea keskenään sellaisetkin sienet, joiden sekaantumista toisiinsa ei voisi kuvitellakaan. Sienikausi alkaa toukokuussa korvasienillä ja jatkuu jopa jouluun asti suppilovahveroilla.”? l MISTÄ SIENIÄ LÖYTÄÄ? Sieniä kannattaa usein etsiä sieltä, mistä metsäkone on kulkenut, kertoo sienineuvoja Hanni Kuronen. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVA PETTERI KIVIMÄKI 82 Metsälehti Makasiini Keski-Suomen Marttojen kotitalousasiantuntija Hanni Kuronen neuvoo ihmisiä sienien tunnistamisessa Marttojen syksyn sieniretkillä. Joskus erilaisiltakin näyttävät sienilajit menevät sekaisin, koska ne kasvavat samantyyppisissä metsissä. 8040_.indd 82 18.9.2020 17.33
• Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto 8041_.indd 83 24.9.2020 8.11
• Digitaalinen työväline tehostaa puukauppaa ”Meillä Kuution käyttö on lähes jokapäiväistä, sataprosenttista. Kaikissa puukaupoissa, jotka laitetaan julkiseen myyntiin, käytämme Kuutiota”, Metsänhoitoyhdistys Siikalakeuden johtaja Kari Salo sanoo. Käytännössä kaikki valtakirjakaupat tehdään Kuution avulla, koska se säästää aikaa ja rahaa. Työ on helpompaa, kun puukaupan tarjouspyynnöt lähtevät nappia painamalla nopeasti markkinoille ja tavoittavat tehokkaasti puunostajat. ”On todella helppoa, kun ei tarvitse kopioida sähköposteja tai muuta, vaan tarjouspyynnöt lähtevät suoraan järjestelmästä. Säästämme siinä aikaa ja rahaa. Se samalla avointa kaikille, jotka ovat Kuutiossa ostajina”, Kari Salo kertoo. Sähköisten palvelujen kysyntä on koronakriisin aikana vilkastunut. Kuution kautta jätettyjen tarjouspyyntöjen ja tehtyjen tarjousten määrä on kasvanut tasaisesti, vaikka käytön aktiivisuus vaihtelee alueellisesti. ”Korona-aika on tuonut entistä enemmän Kuution hyviä puolia esiin, kun voimme hoitaa asioita sähköisesti metsänomistajien kanssa, eikä tarvitse kohdata kasvotusten. Uskon, että sähköisten etäpalvelujen käyttö tulee yleistymään. Käymme puukauppa verkossa, järjestämme palavereja verkossa. Se on tulevaisuutta myös metsäalalla”, Kari Salo sanoo. Salo toivoo, että metsänhoitoyhdistykset ja puunostajat ottaisivat Kuution mahdollisimman laajasti käyttöön, jotta sähköisten palvelujen hyödyistä saataisiin kaikki irti. Se tehostaisi puukauppaa, alentaisi kustannuksia ja olisi eduksi koko Suomen metsätaloudelle. Metsänhoitoyhdistyksissä aikaa kuluu paljon tarjouspyyntöjen ja tarjousten käsittelyyn. ”Kaikkien yhteinen etu on, että Kuutio menestyy. Se on selvästi paras tapa kilpailuttaa puukaupat.” Kuutio_MetsalehtiMakasiini_210x240mm_20200513_.indd 1 14.5.2020 11.48 8059_.indd 84 24.9.2020 8.14