TUKKI TARKASTI TALTEEN METSÄNOMISTAJA It-työt vaihtuivat klapintekoon VAIKUTTAJA MITÄ NYT PITÄISI TUTKIA? 19 kysymystä mittaamisesta Koeajossa Kranman 960 PESÄN METSÄT MYYNTIIN KIRJANPAINAJAT TALVILEVOLLE KAUPPA EI KÄY POHJOISESSA ›› Katkonnassa konekuljettajat ovat paljon vartijoina 30. SYYSKUUTA • NUMERO 6/2022 • 12,00 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 6/2 02 2 TE EM A : KA TK O N TA SEPPO SAMULI 9580_.indd 1 9580_.indd 1 28.9.2022 11.29 28.9.2022 11.29
Lisäämme hankintapuun ostoa syksyn toimituksille lisähintaa Puun käyttömme kasvaa ja haluamme ostaa lisääntyvät määrät omistajajäseniltämme. Olemme kiinnostuneita lisäämään yhteistyötä hankintapuuta säännöllisesti tekevien omistajajäsentemme kanssa. Maksamme omistajajäseniltä 15.9. –15.12.2022 välisenä aikana hankintapuuna vastaanottamillemme tukkija kuitupuille aikaisuuslisän. Aikaisuuslisä maksetaan sekä aiemmin sovituille että kampanjan aikana sovittaville hankintakaupoille. Ratkaisevaa on, että vastaanotamme puut omistajajäseniltä kampanjan aikana. Lisätietoja saat omalta metsäasiantuntijaltasi www.metsagroup.com/metsaasiantuntija Kyllä Metsä pitää huolen omistaan. 9581_.indd 2 9581_.indd 2 26.9.2022 12.37 26.9.2022 12.37
40 S. Tämän numeron kannen kuvasi Seppo Samuli 62 S. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Tuhoista kunnon korvaus 6 METSÄNOMISTAJA : Konttori vaihtui mönkijään 12 KOIVUVAJETTA PAIKKAAMAAN 14 METSÄTYYPPI : Kieltääkö EU puun polton? 15 TUKILLA TILI TEHDÄÄN 16 LUKIJAN KUVA : Esimerkillinen soratie? TEEMA 18 KATKONNAN PERUSTEET – NURIN, POIKKI JA PINOON 28 VAIKUTTAJA : ”Superpaljon mahdollisuuksia” OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 19 kysymystä tilavuuden arvioinnista 40 KASVUPAIKAT : Kuusta, koivua ja jalompaa 42 TUTKIMUS : Lisää avoimia taimipakkauksia 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA : Loukut vireeseen 44 KYSY POIS : Miten oksasta kasvaa uusi latva? 46 PIKATESTI : Kadonneen jäljillä 48 PERINTÖMETSÄ : Pesän metsät myyntiin TALOUS 51 RAHAPUU : Luovutaan kaksoislaskennasta 52 PUUMARKKINAT : Pattitilanne Ylä-Lapissa 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Byrokraattinen kauppa 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Kauppa käy katsomattakin 56 TILAMARKKINAT : Kunnon kiri huutokaupassa 57 KOEAJO : Kranman 960 – entistä isompi LUONNOSTA 61 SEKAMETSÄ SUOJAA KIRJANPAINAJILTA 62 LUHTA : Peurasalo ilman peuraa 68 TUOTE & TEKIJÄ : Kokonaan puusta 70 KÄSIN TEHTY : Veistäjälle haastetta 18 18 S. JU H A -P EK KA H O TA N EN JO RM A LU H TA SE PP O SA M U LI 75 KOLUMNI : Sininen Papiska 78 PILKKEET : Kovakuoriaiset pölyttäjinä 80 MAKASIINIRISTIKKO 82 KÄÄNTEENTEKEVÄ : Kestävä kansanliike Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 9582_.indd 3 9582_.indd 3 23.9.2022 15.15 23.9.2022 15.15
4 Metsälehti Makasiini » PÄÄKIRJOITUS VALTTERI SKYTTÄ TOIMITTAJA ”Kuusitukin asema metsänomistajien arvokkaimpana tulonlähteenä on vain vahvistunut viime vuosina. Tänä vuonna kiinnostavaa on kuitenkin seurata, kuinka suureksi energiapuun osuus puukauppatuloista nousee.” LIINA KJELLBERG TOIMITTAJA ”Metsänomistamiseen pätee sama sääntö kuin muihinkin taitoihin: harjoitus tekee mestarin. Yksi taito, jota kannattaa harjoitella, on puuston tilavuuden arviointi. Siihen löytyy vinkkejä tämän lehden metsänhoitojutusta.” MIKKO RIIKILÄ TOIMITTAJA ”Haastattelimme metsänomistaja Matti Ahosta. Oli kiinnostava kuulla miehestä, joka oikeasti on keksinyt vaihtoehdon ansiotöissä eläkeikään asti puurtamiselle. Kannattaa lukea, ja vaikka salaa unelmoida samanlaisesta irtiotosta.” TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA METSÄHALLITUS rakentaa tänä syksynä Pohjois-Suomeen aitauksia suojellakseen haavan taimia hirviltä. Naturaja monikäyttömetsien haavat tarvitsevat apua, sillä hirvet eivät kunnioita kartoille piirrettyjä rajauksia, vaan syövät lehtipuiden taimia kaikkialla. Kaksi metriä korkeita aitoja pystytetään yhteensä noin kaksi kilometriä. Tähän on tultu. 1960-luvun aluemetsänhoitajat eivät uskoisi korviaan, jos kuulisivat, että valtio joutuu suojelemaan entistä roskapuuta omalta karjaltaan. Pelkät aitaelementit maksoivat 80 000 euroa, mutta raha sentään tulee EU:n LIFE-ohjelmasta. Haapa on osoittautunut metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta Suomen arvokkaimmaksi puuksi. Siksi aitaaminen on perusteltua ennallistamistyötä. Haavan lisäksi hirville maistuvat myös metsänomistajien arvokkaat puuntaimet kuten männyt ja koivut. Kuusen viljelyä neuvotaan vähentämään, mutta kuka uskaltaa istuttaa kuusikoiden keskelle männyntai koivuntaimia. Tuhoriski on iso, vaikka sorkkaeläimiä olisi paljon nykyistä vähemmän. Aina joku löytäisi tiensä harvinaiselle herkkuapajalle. Jos kuusettumista halutaan jarruttaa, valtion pitäisi jakaa riskiä metsänomistajan kanssa nykyistä enemmän. Tuhojen arvioinnin pitäisi olla vaivatonta ja korvausten kunnollisia. Vain siten männynja koivuntaimikot yleistyvät. Moni metsänomistaja miettii parhaillaan ensi kevään taimitilauksia ja punnitsee riskejä, sillä Etelä-Suomessa kuusikoita on jouduttu hakkaamaan poikkeuksellisen paljon juurikääpäja kirjanpainajatuhojen takia. Puukauppa on muutenkin jatkunut vilkkaana. Valtteri Skyttä kävi katsomassa, miten korjuu sujuu. Retkeltä syntyi artikkeli puunkatkonnasta. Sivulta 18 alkavasta jutusta selviää, miten metsänomistaja voi vaikuttaa korjuuseen. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Tuhoista kunnon korvaus Metsätilakauppa käy kuumana, kuten näkyy sivulta 56. Kuukausittain ilmestyviä katsauksia tilaajat pääsevät lukemaan ilmaiseksi osoitteesta www.metsalehti.fi 9583_.indd 4 9583_.indd 4 23.9.2022 14.24 23.9.2022 14.24
Metsälehti Makasiini 5 » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Syksy oli selvästi saapunut Jouppilanvuoren metsään Seinäjoella 20.9.2022. Ruskan sävyihin maastoutuvan sienen heltat kurottelivat kohti syyspäivän valonsäteitä. Vesipisaroita ripotteli hiljalleen, tuuli ravisteli lehtiä puista metsäpoluille ja taivaalta kantautui syysmuuttoa tekevien kurkien ääniä. KUVA: KRISTA LUOMA 9583_.indd 5 9583_.indd 5 23.9.2022 14.25 23.9.2022 14.25
Matti Ahonen tekee muutaman tunnin työpäiviä, jotta homma ei käy turhan raskaaksi. 6 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 9584_.indd 6 9584_.indd 6 23.9.2022 14.31 23.9.2022 14.31
KONTTORI VAIHTUI MÖNKIJÄÄN It-alan ammattilainen hyppäsi oravanpyörästä ja omistautui metsiensä hoitamiseen, klapien tekoon ja vapaaehtoistyöhön. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN Viljavat maat ja hyvä hoito ovat kirittäneet Ahosen nuoret metsät huippukasvuun. Metsälehti Makasiini 7 9584_.indd 7 9584_.indd 7 23.9.2022 14.31 23.9.2022 14.31
M M atti Ahonen on tuoreehko metsänomistaja. Hän osti noin 30 hehtaarin metsäpalstan Tikkakoskelta puolenkymmentä vuotta sitten. Vaikea sanoa, oliko kyse myyntityötä tehneen ammattilaisen vaistosta, kun mies alkoi pilkkoa ensiharvennuspuunsa haloiksi. Nyt puut likimain viedään käsistä. Siitä kertoo haastattelupäivän aamuksi tienvarressa olevan halkopinon päähän ilmestynyt käsin kirjoitettu lappu, jossa kysytään, olisivatko halot myytävinä. ”Nekin puut on jo valmiiksi myyty. Yleensä myyn halot vasta ylivuotisina, mutta tänä kesänä puu kuivui niin hyvin, että olen myynyt myös viime talvena tekemäni halot”, Ahonen kertoo. Tienvarren pinoihin on kiinnitetty laput, jotka kertovat alueen kameravalvonnasta. ”Ainakaan toistaiseksi puita ei ole varastettu. Tai sitten on viety niin vähäisiä määriä, ettei sitä huomaa.” Ensiharvennuspuut myyntiklapeiksi Tällä kertaa halkolanssi on pikitien varressa. Siinä tuote ja tekijä ovat kuin näyteikkunassa. ”Aika monta kauppaa on syntynyt, kun ihmiset ovat pysähtyneet tähän minun työmaalleni.” Parhaillaan Ahonen aloittelee uutta savottaa polttopuun tekotarpeiden korjaamiseksi. Työn alla on jälleen ensiharvennusta, josta kertyy muhkeita ylispuukoivuja ja havupuuta. Niistä tehdään aikanaan sekahalkoja, jotka kuivuttuaan pätkitään klapeiksi ja toimitetaan häkkikärryllä asiakkaalle. ”Hinta on tänä vuonna ollut 65 euroa irtomotilta.” Nyt alullaan oleva savotta on tilan viimeinen tekemätön ensiharvennuskohde. Polttopuun tekemistä hän ei silti aio lopettaa. ”Jatkossa alan poimia varttuneempien metsien puita polttopuuksi. Kasvatusmetsien lengot ja oksaiset puut voi hyvin kaataa samoin kuin päätehakkuuseen tulevien metsien kuitupuurungot. Tukkirunkojakin kannattaa tehdä klapeiksi, jos ei itselleen laske kummoista palkkaa.” Muutama tunti päivässä Ahonen irrottautui työelämästä muutamaa vuotta ennen virallista eläkeikää. Virallisesti hän on työnhakija, mutta tekemisestä ei viime aikoina ole ollut pulaa. ”En kokenut uupuvani kovasta työtahdista. Korona-aikana kontaktit asiakkaisiin jäivät pois ja myyntityö muuttui kotoa käsin yksintyöskentelyksi. En pitänyt siitä.” Metsässä hän puurtaa moottoritai raivaussahalla muutaman tunnin pätkiä kerrallaan. Pitkillä työpäivillä hän ei halua itseään väsyttää. ”Myyn vuosittain reilut sata mottia klapeja. Se saa riittää. Enemmän toki voiMATTI AHONEN ASUU Tikkakoskella IKÄ 61 vuotta KOULUTUS it-alan maisteri JÄTTÄYTYI työelämästä viime talvena PERHEESEEN kuuluu vaimo ja kolme aikuista poikaa HARRASTUKSET vapaaehtoistoiminta, metsänhoito ja juokseminen ”Aika monta kauppaa on syntynyt, kun ihmiset ovat pysähtyneet tähän minun työmaalleni.” Kuiva polttopuu on nyt haluttua tavaraa. Ostotarjous ilmaantui Matti Ahosen halkopinon päähän. 8 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 9584_.indd 8 9584_.indd 8 23.9.2022 14.31 23.9.2022 14.31
si, mutta sitten pitäisi alkaa ihan tosissaan tekemään.” Enempää metsääkään hän ei mieli hankkia. Viljavat maapohjat työntävät puuta siihen tahtiin, että palsta riittää tyydyttämään metsämaan nälän. ”Tämä palsta kasvaa enemmän puuta kuin eläessäni ehdin hakata, vaikka myynkin päätehakkuut ja varttuneiden metsien harvennukset pystykaupoin.” Oppia omin nokkineen Idea oman metsäpalstan ostoon juontuu lapsuudesta. ”Pääsin isän kanssa metsätöihin kymmenvuotiaana. Isä sahasi pokasahalla puita ja minä touhusin mukana jotain, mikä tuntui kovasti tärkeältä. Se oli mieleenpainuva elämys.” Metsäpalstasta käydyn tarjouskilpailun voittoa mies luonnehtii yllätykseksi ja mitä ilmeisimmin iloiseksi. Ihan tyhjiltään Ahonen ei oman metsänsä hoitajaksi joutunut. Entuudestaan hänellä on kaksi pientä, noin hehtaarin polttopuupalstaa. Metsäasioiden perusteet ovat taas kotitilalta tuttuja. Uutta oppia hän on etsinyt muun muassa alan lehdistä. ”Metsiäni hoidan metsänhoitoyhdistyksen tekemän metsikkökuvioinnin mukaan. Se on havaintojeni perusteella tarkempi kuin Suomen Metsäkeskuksen Metsään.fi-aineisto. Olen opetellut muun muassa puun pituuden mittaamisen ja puuston määrän arvioimisen kaltaisia asioita.” Kun Ahosen metsiä katsoo, huomaa, että paljon muutakin mies on metsänhoidosta oppinut. Harvennetut puustot ovat oppikirjamaisessa tiheydessä. Siihen ei ihan jokainen oman metsänsä harventaMies ja mönkijä ovat tuttu näky Tikkakosken taajaman lähellä olevalla metsäpalstalla. Rungot katkotaan halon mittaan jo hakkuussa. Metrin pölkkyjä on helppo kuormata peräkärryyn. Metsälehti Makasiini 9 9584_.indd 9 9584_.indd 9 23.9.2022 14.31 23.9.2022 14.31
ja pysty, monesti puustot tapaavat jäädä liian taajoiksi. ”Se on helppoa. Sen kun varmistaa oikean runkoluvun neljän metrin koealakepillä.” Mönkijäkorjuun taitaja Olennainen osa Ahosen ensiharvennuksia on mönkijällä tehtävä puunkorjuu. Tikkakosken taajaman läheisyyden ansiosta polkuja riittää mönkijän uriksi moneen suuntaan. ”Lumettomaan aikaan mönkijä on varustettu kumipyörin, talveksi asennan niiden tilalle telat. Samalla perävaunu vaihtuu rekeen.” Hänen mukaansa talvikelillä on helppo ajaa puuta, kun lumi tasoittaa maaston. Kesäkelillä ajourien kulku on katsottava tarkempaan. ”Suunnittelen ajourat ennen hakkuun aloittamista. Tällöin maastoesteet – kivet, kannot ja ojat – ovat näkyvissä ja ne voi kiertää.” Ahonen katkoo rungot jo metsässä metrin pölkyiksi. Niitä menee peräkärryyn kaksi peräkkäin, ajon aikana niput pysyvät kuormassa sidontaliinojen avulla. Nosturia tai muita apuvälineitä hän ei kuormia tehdessään käytä. ”Nostokoukuista olisi pelkästään haittaa näin lyhyitä pölkkyjä kuormatessa.” Nykyisin Ahonen ajaa puunsa Polariksen 570 kuutiosenttimetrin moottorilla varustetulla mönkijällä. Siihen hän on tyytyväinen. ”Ensin minulla oli Kiinassa valmistettu CF-mönkijä. Siinä ei voimansiirto kestänyt. Polaris on toiminut ongelmitta.” Polaris on CF:ää lyhyempi ja leveämpi. Se on vakaa ja kääntyy pienessä tilassa pyörillä varustettuna, Ahonen kertoo. Hänellä on hyödyllinen vinkki kaikille mönkijällä puuta ajaville. ”Vetokoukun varsi kannattaa kääntää osoittamaan ylöspäin. Se lisää koneen maavaraa yli kymmenen senttiä.” Puupinot alkuun lumettomaan aikaan Jos vanhat merkit pitävät kutinsa, Ahosen laanissa on taas ensi keväänä kymmenien metrien pituiset halkopinot valmiina odottamassa ostajaansa. Ryhdikkään pinon tekemiseen mies on hankkinut oppia kantapään kautta. Ensi MATTI AHOSEN VINKIT 1 SUUNNITTELE mönkijän ajourat ennen hakkuun aloittamista, niin pystyt kiertämään esteet ja suunnittelemaan ojien ylitykset. 2 ÄLÄ jätä mittaribensaa mönkijän tai muun moottorikoneen tankkiin, kun kone jää kuukausiksi käyttämättä. Aja viimeinen tankillinen pienkonebensalla. 3 KOKEILE , miltä metsätyö oikeasti tuntuu, ennen kuin hankit koneita. Metsässä pitää viihtyä tuulella ja tuiskulla sekä myös hirvikärpästen kanssa. 10 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 9584_.indd 10 9584_.indd 10 23.9.2022 14.31 23.9.2022 14.31
alkuun pinot toisinaan kaatuivat, mutta eivät enää. ”Teen ennen lumien tuloa sen verran halkoja, että saan ladottua pinojen pohjat koko matkalta valmiiksi, sillä tapaa pohjista tulee vakaat. Kokonaan lumen päälle tehdyt pinot kaatuvat herkemmin.” Halot hän halkoo bensiinimoottorista voimansa ottavalla Piko-halkomakoneella, sekin pohjalaista tekoa, kuten mies itsekin. Taas tulee kantapään kautta oivallettu vinkki. ”Bensatankkiin ei pidä jättää mittaribensaa, kun kone jää pitkäksi aikaa käyttämättä. Viimeinen tankillinen kannattaa ajaa pienkonebensalla. Halkomakoneen kaasari meni vaihtoon, kun normibensa tukki sen varastoinnin aikana.” Hänellä on tärkeä neuvo ihmisille, jotka haaveilevat samanlaisesta elämänmuutoksesta ja metsätyökamppeiden hankkimista. ”Kokeilkaa ennen kuin ostatte kalliita koneita. Tässä pitää viihtyä metsässä niin pakkasella kuin helteelläkin ja myös itikoiden kanssa. Metsätyö voi äkkiseltään olla yllättävän rasittavaa, jos siitä ei ole aiempaa kokemusta.” Pakettiautolla Ukrainaan Pelkkää metsässä puurtamista Ahosen arki ei ole. Palkkatöistä pois jättäydytyttään mies on hakeutunut vapaaehtoiseen kansalaistoimintaan ja ollut mukana muun muassa Vapaaehtoiseen pelastuspalvelun ja Suomen Punaisen Ristin toiminnassa. Venäjän aloittama sota on tiennyt kiireitä avustustyöntekijöille. Ukrainalaispakolaiset ovat monenlaisen avun tarpeessa. ”Olen ollut kuljettamassa suomalaisten lahjoittamia huonekaluja ukrainalaisille. Lisäksi olen ollut hankkimassa varusteita Ukrainan armeijalle ja pakettiautoja niiden kuljettamiseen. Jossain vaiheessa ehkä lähden myös kuljettamaan lasteja Ukrainaan.” Myös maanpuolustus on miehelle läheinen harrastus. ”Maailma on vähän sellaisessa tilanteessa, että piti ostaa kivääri ampumaharjoittelua varten.”? l ”Jossain vaiheessa ehkä lähden myös kuljettamaan lasteja Ukrainaan.” Vetokoukun varren kääntäminen ylöspäin lisää mönkijän maavaraa yli kymmenellä sentillä. Talvikylmän Ahonen pitää loitolla jaloistaan sähkölämmitteisillä sukilla ja varpaiden lämmittimillä. Mönkijän peräkärry on kiinalaista halpatuotantoa ja saanut uutta rautaa vahvikkeeksi. Metsälehti Makasiini 11 9584_.indd 11 9584_.indd 11 23.9.2022 14.31 23.9.2022 14.31
TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVA SAMI KARPPINEN STORA ENSON aluejohtaja Heidi Hämäläisen viesti metsänomistajille on yksiselitteinen. Kaikenlaiselle puulle on nyt kysyntää. Talvileimikotkin otetaan vastaan avosylin. ”Viime talvi oli erinomainen, ja talvileimikoita saatiin korjattua runsaasti, joten uusille on korjuuohjelmissa tilaa”, Hämäläinen sanoo. Metsänomistajille on siis luvassa hyvä puukauppasyksy. Puunhankkijoille sama asia tietänee suurta savottaa, kun itäpuun korvaamisessa siirrytään sanoista tekoihin. Tavoitteen saavuttamiseksi Stora Enso on muiden metsäyhtiöiden tapaan pestannut lisää puun ostajia, koska suuri osa puukaupoista tehdään edelleen kasvotusten. Toistaiseksi puukauppa ei kuitenkaan ole käynyt toivottuun tahtiin, vaikka kantohinnat ovat kohonneet. Stora Ensolle Venäjän tuonnin katkaiseminen merkitsee vuosittain kahden miljoonan kuution vajetta koivukuitupuusta. Kaikkea sitä ei uskota kotimaasta saatavan kokoon, niinpä esimerkiksi koivusellulinja Enon Uimaharjussa on käännetty havupuuta jalostaviksi. Tuonnistakaan ei näytä olevan apua. Koivun tuonti Baltian maista lähes puolittui tammi-kesäkuussa vuoden takaisesta. l SANOISTA TEKOIHIN Itä-Suomen puunhankkijoille on luvassa pitkiä päiviä ja ehkä unettomia öitä, kun Venäjän puuta aletaan tosissaan korvata kotimaisella. 0,57 miljoonaa m 3 Vuonna 2022 Venäjältä tuodun koivun määrä. Viimeiset tuotiin maaliskuussa. Lähde: Luke 12 Metsälehti Makasiini » AJASSA 9585_.indd 12 9585_.indd 12 23.9.2022 14.41 23.9.2022 14.41
0,23 miljoonaa m 3 Tammi-kesäkuussa 2022 Baltiasta Suomeen tuodun koivun määrä. Lähde: Luke 4,58 miljoonaa m 3 Vuonna 2021 Venäjältä Suomeen tuodun koivun määrä Lähde: Luke 30 32 34 36 38 40 15 16 17 18 19 20 latvaläpimitta vähintään 15 cm, tukin ja kuidun raja latvaläpimitta vähintään 15 cm, tukin ja kuidun raja e/m 3 e/m 3 Lä hd e: Lu ke , pu uk au pa n vi ik ko se ur an ta Koivukuidun kantohinta Savo-Karjala-hinta-alueella Koivukuidun hankintahinta Savo-Karjala-hinta-alueella Viikko 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 2 Viikko 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 2 Venäjän hyökkäys Venäjän hyökkäys Koivukuidun hinnoissa vahvaa nousua Koivukuitupuuta kertyy suomalaisista metsistä yleensä muiden puulajien korjuun ohessa ja usein talvikorjuuta vaativilta kohteilta. Siksi Venäjältä tuodun koivun korvaaminen kotimaisella on vaikeaa. Katso video osoitteessa Metsälehti.fi Metsälehti Makasiini 13 9585_.indd 13 9585_.indd 13 23.9.2022 14.41 23.9.2022 14.41
Mitä EU-parlamentti päätti syyskuussa puun polttamisesta? Parlamentti antoi oman kantansa uusiutuvaa energiaa koskevasta RED III -direktiivistä eli lainsäädäntöohjeesta. Keskeinen uusi lisäys on määritelmä primäärisestä metsäbiomassasta. Primääri tarkoittaa suoraan metsästä polttoon vietävää puuta eli esimerkiksi ensiharvennusten pienpuusta tai hakkuutähteistä valmistettua metsähaketta. Määritelmä ei kata metsäteollisuuden tuotannon sivuvirtoja, kuten sellunvalmistuksessa syntyvää ja energiaksi poltettavaa mustalipeää. Kieltääkö EU puun polton? Ei, mutta parlamentin kanta rajoittaisi metsähakkeen asemaa uusiutuvana energianlähteenä, ei kuitenkaan metsäteollisuuden sivuvirtojen. Jos metsähakkeen osuus kokonaisenergiankulutuksesta ylittää vuosien 2017–2022 keskiarvon, ylittävää osuutta ei enää huomioitaisi uusiutuvan energian tavoitteissa. Miksi puun polton suitsiminen on iso asia? Turpeen käytön puolittamisen ja kivihiilestä luopumisen on arvioitu lisäävän metsähakkeen polttoa Suomessa. Metsäenergia on myös Euroopan tasolla merkittävä uusiutuvan energian lähde. EU haluaa kuitenkin kannustaa puun jalostamiseen. Energiantuotanto tulee vasta, kun puulle ei ole muuta käyttöä. Onko päätös tällä selvä? Ei. Seuraavaksi vuorossa ovat trilogineuvottelut EU-komission, neuvoston eli jäsenvaltioiden ja EU-parlamentin kesken. Komissio ja neuvosto eivät esittäneet puun poltolle yhtä tiukkoja rajoituksia kuin parlamentti. Kompromisseja on luvassa. Neuvottelutulos selviää syksyn ja talven kuluessa.? l VALTTERI SKYTTÄ 1 2 3 4 KIELTÄÄKÖ EU PUUN POLTON? EU-parlamentin kanta puun polttoon kuohutti. Se ei ole kuitenkaan vielä lopullinen päätös, erityisasiantuntija Harri Haavisto sanoo. HARRI HAAVISTO KUKA: Työja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija MITÄ: Tuo Suomen näkökulmaa esille EU-neuvotteluissa uusiutuvasta energiasta. MITEN: Suomen hallituksen kanta: jalostuskelpoisen puun ohjautumista polttoon tulee välttää, mutta samalla esimerkiksi metsänhoitotöiden yhteydessä kerätystä pienpuusta tehty metsähake on uusiutuvaa energiaa. SE PP O SA M U LI 14 Metsälehti Makasiini » METSÄTYYPPI 9586_.indd 14 9586_.indd 14 23.9.2022 14.43 23.9.2022 14.43
VIIME vuosi oli huippuvuosi yksityisten metsänomistajien pankkitileillä. Enemmän puukaupparahaa on maksettu 2000-luvulla vain vuosina 2007 ja 2018. Maapinta-alaan suhteutettuna eniten metsätiliä kerättiin Päijät-Hämeessä, Etelä-Savossa ja Kanta-Hämeessä. Kantorahaa kertyi, koska puunhinnat olivat korkealla tasolla. Vielä merkittävämpi syy roimaan puukauppatiliin oli tukkipuuhakkuiden suuri määrä. Kaksi kolmasosaa metsänomistajien puukauppatuloista koostuu kuusija mäntytukkien myynnistä. Vain Uudellamaalla lehtipuiden ja energiapuun osuus tuloista nousi yli 20 prosentin. Ilmastonmuutoksesta kärsivän kuusen istutussuosio ei ihmetytä, sillä kuusitukki oli lähes miljardin euron kantorahasummalla selvästi arvokkain yksittäinen puutavaralaji. Kuusitulojen suhteen Suomi on tosin kahtia jaettu maa: Etelä-Pohjanmaalta Lappiin ulottuvalla alueella kuusi tuo vain 19 –36 prosenttia metsätuloista.? TEKSTI JA KUVA VALTTERI SKYTTÄ TUKILLA TILI TEHDÄÄN Metsänomistajien kantorahatuloista kaksi kolmasosaa tulee kuusija mäntytukeista. LUONNONMARJOJA KAUPPOIHIN ENTISTÄ ENEMMÄN Metsälehti Makasiini 15 » AJASSA 20 40 60 80 100 20 40 60 80 100 Kanta-Häme Päijät-Häme Pirkanmaa Pohjois-Savo Uusimaa Keski-Suomi Kymenlaakso Satakunta Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Karjala Ahvenanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Eri puulajien ja energiapuun osuudet yksityismetsien kantorahatuloista maakunnittain vuonna 2021. Kuusituloilla suurin rooli Hämeessä, pienin Pohjois-Suomessa % Kuusi Mänty Lähde: Luke Lehtipuut ja poltto-/energiapuu Kuitupuu ei yllä lähelläkään tukkia Yksityismetsien kantorahatulot puutavaralajeittain vuonna 2021. Kuusitukki 963 milj.€ Mäntytukki 634 milj.€ Mäntykuitu 212 milj.€ Kuusikuitu 192 milj.€ Lehtikuitu 145 milj.€ Polttoja energiapuu 133 milj.€ Lehtitukki 50 milj.€ yht. 2 300 milj.€ Lähde: Luke » AJASSA 9587_.indd 15 9587_.indd 15 23.9.2022 14.50 23.9.2022 14.50
Esimerkillinen soratie? Metsälehden verkkokeskustelijat ruotivat metsäautotien laatua Muotovalioksi nimesi ”Suorittava porras” tämän metsäautotien. TUHKALANNOITUKSEEN SOPIVAT KOHTEET KARTALLE 50 HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA Hyvältä näyttää. Jopa ojat ovat pysyneet maltillisena mahdollistaen alkuperäisen tarkoituksen toimia metsätalouden tukena. Yhteen aikaan tehtiin huonolle rungolle tarpeettoman suuria ojia, joiden yli työskentely oli lähes mahdotonta.” Isaskar Keturi ”Kuitenkin näyttää kulutuskerros hieman ohuelta.” Jätkä ”Valitettavasti tieura vain jäänyt kapeaksi, joutuu poistamaan reunimmaisen puurivin kokonaan, että mahtuu ajamaan. Sehän on vaikeaa, kun on noinkin paljon raivaamatonta aliskasvua.” Nuakka ”Metsäautotiet ja penkkatiet, joilla liikutaan traktoreilla ja muilla kevyemmillä kulkuneuvoilla, kannattaa pitää erillään puun kasvatuksen osaltakin. Kevytrakenteisen penkkatien ojapenkka pysyy paremmin kuosissa, jos ojan reunalla kasvaa myös puita.” Puuki ”Tosi ammattilaisen tekemältä tie näyttää. Tienteon aikaan on huomioitu tien jälkihoito, lanaukset ja tienvarsien niitto. Tienvarsien niitolla saadaan tien runkoa pidettyä kuivana, joka lisää tien kantavuutta keväällä ja syksyllä.” Metsä-Masa SUOMEN metsäkeskus on avannut karttapalvelun, jossa näkyvät tuhkalannoitukseen sopivat turvemaat eri puolilla Suomea. ”Karttapalvelun avulla metsäalan toimijat ja metsänomistajat voivat hakea metsiä, joissa tuhkalannoitus voisi parantaa metsän kasvua. Tiedot kannattaa tarkastaa maastossa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä”, kertoo Marko Ämmälä Metsäkeskuksesta. Lannoitukseen sopivia kohteita on haettu yhdistämällä muun muassa ajantasaista metsävaratietoa, maastotietoja ja maaperäaineistoja. Iso-Britanniassa jo yli 50 prosenttia kaikista uusista taloista on puurakenteisia. Lähde: Afry 16 Metsälehti Makasiini » AJASSA 9588_.indd 16 9588_.indd 16 23.9.2022 14.51 23.9.2022 14.51
Tee sahauskokemuksesta parempi Moottorisaha kaikkiin tarpeisiin Huolimatta siitä, teetkö metsätöitä ammatiksesi vai enemmän omaksi huviksesi, me Husqvarnalla haluamme varmistaa sinulle aina parhaat mahdolliset työkalut. Husqvarnan koko moottorisahavalikoiman ydinajatus on se, että ne tarjoavat optimaalisen yhdistelmän käsiteltävyyttä, kestävyyttä ja leikkuukapasiteettia. Sahat on räätälöity periaatteessa kaikenlaiseen käyttöön, jotta ne voivat vastata kaikkiin metsätöissä kohtaamiisi haasteisiin. Vaikeusasteesta riippumatta. Lue lisää osoitteesta husqvarna.com/fi-fi 9589_.indd 17 9589_.indd 17 22.9.2022 11.21 22.9.2022 11.21
Puunrunkojen katkonnalla on suuri vaikutus siihen, miten paljon puukauppa tuo rahaa. Katkonnan ymmärtäminen onkin tärkeimpiä metsänomistajan taitoja. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT SEPPO SAMULI Metsälehti Makasiini 19 9590_.indd 19 9590_.indd 19 22.9.2022 15.11 22.9.2022 15.11
”N ”N ELJÄ kuitua siitä tuli.” Metsäkoneenkuljettaja Aki Kylmälä on juuri kaatanut, karsinut ja katkonut koivurungon Haminassa Kaakkois-Suomessa. Puu kaatui koivikosta, joka kasvaa, kuten niin monet koivikot, pellon vieressä. Lehtipuiden pääväri on vielä vihreä, vaikka syysöisin on ollut pakkasta. Kylmälä tekee metsäkoneellaan koivikkoon nuoren puuston ensimmäistä harvennushakkuuta. Hän pätkii kaadettavat rungot noin kolme metriä pitkiksi kuitupuupölleiksi. Kuitupuupinot tullaan kuljettamaan hakkuutyömaan laidalta sellutehtaalle sellun valmistukseen. Kuitupuun on oltava vähintään kuusi senttiä paksua. Siltä kohdin katkeaa viimeinen koivurungosta talteen otettava kappale. Kuutta senttiä kapeampi osa puun latvasta jää metsään lahoamaan. Tukin ja kuidun ero Puukauppaa tehdään Suomessa pääasiassa puutavaralajimenetelmällä. Siinä puunostaja maksaa kaadettaville rungoille hintaa puutavaralajeittain. Pääjakolinja kulkee tukkipuun ja kuitupuun välillä. Metsänomistajan kannalta merkittävää on, että tukkipuusta maksetaan kolminkertaista hintaa verrattuna kuitupuuhun. Metsänomistajan tavoite puukaupassa on maksimoida tukin ja muiden arvokkaimpien puutavaralajien määrä. Puunostajan tavoite on katkoa puista mahdollisimman hyvin niitä kappaleita, joista on sillä hetkellä suurin tarve sahalla tai tehtaalla. Metsänomistajalle tuottoisin puiden katkonta eli apteeraus ei välttämättä vastaa täysin sitä, mikä on puunostajalle paras tapa katkoa puunrungot. Edes tukkipuusta elävä saha ei saa puunrungon tukkiosuutta sentilleen talteen. Se myy sahatavaraa tietyillä mitoilla ja haluaa katkoa puista sen mittaisia tukkeja. Tämän intressiristiriidan vuoksi metsänomistaja hakee puukaupan tulokseksi parasta kompromissia. Toisilla hakkuukohteilla metsänomistajan ja puunostajan tavoitteet osuvat helpommin yhteen kuin toisilla. Olennaista tässä on puuston laatu ja puunostajien puiden katkonnassa käyttämät erilaiset mittavaatimukset. Mittauslaki tuo selkänojaa Metsänomistajan ei onneksi tarvitse lähEnsiharvennuksessa kaadettavan koivun pätkimiseen kiteytyy perusmuodossaan se, mistä puunkorjuussa on kyse. Koivuista tehdään vain yhtä puutavaralajia, kuitupuuta. ”Mittauslaki koskee yksinkertaistaen niin määrää kuin laatua.” 20 Metsälehti Makasiini TEEMA » KATKONTA 9590_.indd 20 9590_.indd 20 22.9.2022 15.11 22.9.2022 15.11
PELKKÄ KUUTIOHINTA VIE HARHAAN Puukauppatarjoukset perustuvat aina hakkuukertymästä tehtyyn arvioon. Leimikolta kertyy arvion mukaan esimerkiksi 200 kuutiota tukkipuuta. Ostaja A tarjoaa tukista 68 euroa kuutiolta. Ostaja B tarjoaa tukista 66 euroa kuutiolta. Todellisuudessa A saa katkottua omilla tukkimitoillaan puista 210 kuutiota tukkia, B 225 kuutiota. Niinpä ostajan B tarjous on tarkemman katkonnan vuoksi tukin osalta 570 euroa parempi kuin ostajan A. (B: 66€X225=14 850€, A: 68€X210=14 280€) teä orpona suurten puunostajien sekaan: hakkuita ohjaa laki puutavaran mittauksesta. Mittauslaista on tulkittavissa vaatimus, jonka mukaan puita tulee katkoa puukauppasopimuksessa sovitulla tavalla. Jos puunostaja on luvannut katkoa puista esimerkiksi 3-, 4ja 5-metrisiä tukkeja, niitä pitää olla tehty myös käytännössä. ”Mittauslaki koskee yksinkertaistaen niin määrää kuin laatua. Lakiin kirjattu ilmaus arvoltaan erilaisista ositteista tekee tukin ja kuidun välisen rajan mittauslain alaiseksi asiaksi”, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija ja virallinen mittaaja Tapio Wall. Puunmyyjällä ja -ostajalla on velvollisuus selvitellä puukaupan erimielisyyksiä keskenään. Moni katkontaepäselvyys Puukauppa on kompromissi: metsänomistaja haluaa puistaan mahdollisimman paljon tukkia, puunostaja niitä mittoja, joita sahat ja tehtaat tarvitsevat. Metsälehti Makasiini 21 9590_.indd 21 9590_.indd 21 22.9.2022 15.12 22.9.2022 15.12
ratkeaa jo ennen virallisen mittaajan väliintuloa. Puuston laatu voidaan todeta huonoksi tai sitten virheen tehnyt ostaja maksaa korvauksia. Wall ratkoo tilanteita, joissa sopuun ei päästä ja metsänomistaja epäilee, että puun mittauksessa ja katkonnassa on tapahtunut virhe. Viralliseen tarkistusmittaukseen etenee vuosittain muutamia riitatapauksia. Neuvontaa ja esiselvityksiä Wall tekee vuodessa kymmenissä tapauksissa. Yleensä virallisen mittauksen syynä on se, että metsänomistaja epäilee tukkipuuta päätyneen kuitupuukasaa. ”Tietty virhemarginaali sallitaan. Jos kuitupuupinosta löytyy yksi pölkky tukkia, ei vielä tulkita, että olisi tapahtunut mittauslain tarkoittama virhe.” Harvennuspuusto haastavinta Metsänomistajan on syytä tietää, mitä on myymässä. Pulmallisin katkontatilanne on yleensä sellaisissa harvennusmetsissä, joissa puut ovat suhteellisen lyhyitä ja niissä on jatkojalostusta haittaavia vikoja. Virallisen mittaajan pöydälle tulleiden tapausten perusteella ongelmallisia ovat hakattavaksi merkityt alueet eli leimikot, joiden puissa on tukkiosaa vain puolentoista tukin verran, noin 7 metriä. Koska seitsemän metrin mittaista tukkia ei yleensä käytä mikään tuotantolaitos, tukkiosuutta päätyy vääjäämättä kuitupuuhun. Erityisen haastavaa parhaan puukauppatarjouksen ja katkonnan valinta voi olla suometsissä. Siellä puissa on lenkoutta ja tyvimutkaa. Huono laatu kohdistuu puun tyvelle eli siihen puun osaa, jossa on joko saatavissa eniten kuutioita tukkipuuksi tai menetettävissä niitä eniten halvemmaksi kuitupuuksi. ”Oleellista on, tehdäänkö Virallinen mittaaja ja Luonnonvarakeskuksen tutkija Tapio Wall 22 Metsälehti Makasiini TEEMA » KATKONTA 9590_.indd 22 9590_.indd 22 22.9.2022 15.12 22.9.2022 15.12
Puuston viat määrittävät katkontaa. Edes kuitupuussa ei saa olla pahoja mutkia tai liikaa lahoa. min tetristä” lyhyiden ja huonolaatuisten runkojen katkonnassa. Erilaisia pituusmittoja pitää myös tehdä Pienet tukkipituusmitat ovat hyvä merkki puukauppatarjouksessa, mutta metsänomistajan pitää valvoa, että niitä myös käytetään. Puunostajien puuntarpeet vaihtelevat suhdanteiden mukaan, samoin painotukset tukin katkonnassa. Tietyt pituusja läpimittayhdistelmät voivat olla aika ajoin ei-toivottuja myös tarkoiksi tukin katkojiksi tiedetyillä puunostajilla. Wallin mukaan räikeimmissä tapauksissa puunostaja on voinut tehdä vain yhtä tukkipituutta, kun tiettyä sahatavarakauppaa varten on täytynyt saada nopeasti metsästä tietynlaista puuta. Puukauppatarjousten katkontavertaiAki Kylmälä kaatoi koivikosta reilussa seitsemässä tunnissa 806 runkoa. Metsäkonekuski tekee työpäivän aikana tuhansia päätöksiä ja käsillään tuhansia napinpainalluksia. lengon puun tyveltä heti viisi metriä pitkä kuitu. Jos viallinen, vain kuitupuuksi kelpaava osuus katkotaan vähän lyhempänä pois, niin jää vielä mahdollisuus tehdä tukkia”, Wall kertoo. Viralliselle mittaajalle tulleissa tapauksissa alhainen tukkiprosentti on joskus johtunut siitä, että heikkolaatuisesta puustosta on katkottu tyvestä alkaen kuitupuuta, vaikka tukkia olisi saatu tarkemmalla työllä aikaiseksi. ”Jossain tapauksissa puunostaja on joutunut maksamaan hyvitystä.” Lyhyitä tukkimittoja sopimukseen Kunkin puukaupan perustuslaki kirjataan hakkuusta tehtävään puukauppasopimukseen. Siellä ostaja ilmoittaa mitat, joilla aikoo puita katkoa. Oleellista on, että joukossa on useita tukkimittoja ja myös lyhyitä tukkipituuksia. Päätehakkuulla isoista ja pitkistä rungoista saa helpommin katkottua tukkiosuuden talteen, vaikka eri tukkimittoja ei olisi niin runsaasti käytössä. Päätehakkuun kohdalla on huomattava, että siellä pieni ero katkonnassa tarkoittaa isompaa kuutiomäärää kuin harvennushakkuussa, sillä puut ovat isoja. ”Lyhyiden tukkipituuksien merkitys korostuu toisen harvennushakkuun kaltaisessa puustossa tai tilanteessa, jossa rungoissa on paljon vikoja”, Wall kertoo. Kun mitoissa on valinnanvaraa, metsäkonekuski pystyy ”pelaamaan paremMetsälehti Makasiini 23 9590_.indd 23 9590_.indd 23 22.9.2022 15.12 22.9.2022 15.12
lussa haetaan sitä ostajaa, joka todennäköisesti katkoo tukit metsänomistajan kannalta parhaimmalla tavalla. Läpimitat vaikuttavat Tukin pituusmittojen lisäksi katkontatulokseen vaikuttaa se, millaiset läpimittarajat ostajalla on erilaisille tukkipituuksille. Tilanne on hyvä, jos puunostotarjouksessa on mukana lyhyitä ja ohuita tukkimittoja. Tukkipuuta katkotaan yleisesti 15 sentin latvaläpimittaan asti. Puunostajat ovat yrittäneet hinata yleislatvaläpimittaa 18 senttiin, koska ohuiden tukkien sahaus kannattaa heikoiten. Metsänomistajien iloksi puukaupassa käytetään tukin ja kuitupuun välillä myös pikkutukkia ja parrua. Näiden puutavaralajien idea on siirtää kuitupuuta tukkipuukategoriaan. Ei kuitenkaan niin, että samalla osa arvokkainta perustukkia siirtyy vähempiarvoiseksi pikkutukiksi. Vaihtoehtona runkohinnoittelu Puutavaralajihintoihin perustuvalla puukauppatavalle on vaihtoehto: runkohinnoittelu. Siinä puunostaja maksaa yhden könttäsumman koko puunrungolle. Riski katkonnasta siirtyy puunostajalle eikä metsänomistaja tarvitse välittää tukkiosuuksista. Runkohintatarjouksia voi odottaa etenkin hyvälaatuisista tukkipuustoista. Kuitupuusta elävät metsäyhtiöt ovat tuoneet runkohinnoittelua myös harvennushakkuisiin. Kaikkiaan runkohintakauppojen osuus vaihtelee eri puolilla Suomea rajusti: kymmenysosasta jopa puoleen. Runkohintoja ei tilastoida. Kun puutavaralajihintaa ja runkohintaa käytetään rinnakkain, ongelmana on, että runkohinta piilottaa sisäänsä puutavaralajien yksikköhinnat eli ostajien kyvyn maksaa eri puutavaralajeista. Katkojalla on väliä Puuston pituus ja laatu vaikuttavat suuresti siihen, kuka katkoo puita metsänomistajan kannalta parhaimmalla tavalla. Jokin puunostaja voi katkoa tarkasti pieMetsäkoneen kouran keskellä näkyy mittapyörä. Se mittaa puun pituutta, kun kone kuljettaa puunrunkoa kouran läpi. Puun paksuutta mitataan kouran etuosan leuoilla. 24 Metsälehti Makasiini TEEMA » KATKONTA 9590_.indd 24 9590_.indd 24 22.9.2022 15.12 22.9.2022 15.12
Metsäkone leimaa osaan katkotuista pölkyistä värikoodeja. nikokoista männikköä. Sama puunostaja ei välttämättä olekaan paras tukin katkoja, kun kyse on suurikokoisista männyistä saati kuusikosta. Metsänhoitoyhdistykset tarjoavat puukauppatarjousten vertailuun avuksi omia katkonta-aineistojaan. Yhdistykset vertailevat puunostajien tarjouksia samankaltaisiin hakkuukohteisiin, jotka yhdistys on aiemmin välittänyt myyntiin metsänomistajan valtakirjakaupalla. Myös harvennushakkuutapa vaikuttaa korjuun lopputulokseen. Puukauppasopimukseen tulee kirjata, onko kyseessä alaharvennus eli pienempien ja huonolaatuisten puiden poisto vai yläharvennus, jossa vikaisten ohella kaatuu suurempaa tukkikokoista puuta. Hakkuutietokone vai kuski? Metsäkonekuski saa ohjeet puun katkontaan suoraan sahalta tai tehtaalta. Metsäkone on suuri tietokone, joka ehdottaa puunrungoille automaattisesti ohjeiden mukaista katkontaa. Aika ajoin kuskin on puututtava automatiikkaan, mikäli puista halutaan saada tarkasti tukki talteen. Hän huomaa, jos kone painottaa katkontajakaumaa, joka sopii huonosti juuri kourassa olevan rungon pätkimiseen. Konekuski vaikuttaa myös siihen, miten puunrungon laatuviat, kuten mutkat ja pintavauriot, saadaan katkottua niin, että tukkipuuta joutuu mahdollisimman vähän kuitukasaan. Katkonnan tarkastelussa ongelmallista on, että puupinosta ei enää pysty näkemään vikoja, joiden vuoksi tukilta näyttävä pölkky on jouduttu katkomaan kuitukasaan. Käy hakkuulla Vaikka puukaupan perusteet sovitaan puukauppasopimuksessa, metsänomistajan kannattaa käydä keskustelemassa hakkuulle saapuvan metsäkonekuskin kanssa. On järkevää varmistaa, että hakkuun erityiskohteet on merkitty selvästi ja kuskilla on sama käsitys hakkuun toteutustavasta kuin metsänomistajalla. Korjuun ydinasian eli tukkija kuitupuun eron toteutumisen näkee vain kuitupuupinosta. Sitä tulee käydä katsomassa jo hakkuun aikana. Väreillä erotellaan toisistaan niitä puutavaralajeja, kuten tukkia ja järeää lahokuitua, joilla on sekaantumisen mahdollisuus, kun ajokone poimii kasoja kyytiin. KOMMENTTI KATSELE NÄKYMÄÄ METSÄKONEEN KOPISTA Jos olisin aloitteleva metsänomistaja, pyrkisin ilman muuta metsäkonekuskin kyytiin seuraamaan hakkuutyöskentelyä. Puun katkontaa oppii seuraamalla puun katkomista. Valitettavasti kuskit eivät taida enää voida ottaa kyytiläisiä, ainakaan virallisesti. Apuun tulee Youtube, joka on täynnä puunkaatovideoita. Parhaimmissa videoissa metsäkonekuskit selittävät pätevästi katkontaratkaisujaan samalla, kun puunrunko kulkee läpi hakkuukouran, pölkky katkeaa ja putoaa puukasan jatkoksi. Itse olen oppinut videoista perusasioita tukkipuun koosta ja laadusta, mutta myös tietoa eri puutavaralajien eroista ja rungon laatuvikojen merkityksen katkontaan. Sitä tietoa on mahdotonta omaksua lyhyessä ajassa muualta kuin koneen kopista katsottuna. VALTTERI SKYTTÄ Metsälehti Makasiini 25 9590_.indd 25 9590_.indd 25 22.9.2022 15.12 22.9.2022 15.12
RUNKOHINTA Ostaja tarjoaa erikseen hinnat eri puutavaralajeille. Huom. Kuitupuuta tai energiapuuta tehdään kaikista rungon osista, jos laatu ei riitä tukiksi. Esimerkiksi osa puun tyvitukista voi joutua kuitukasaan lahon vuoksi. Käytettävät tukkipituudet vaihtelevat ostajittain yleensä 3-6 metrin välillä. Pikkutukki Siirtää kuitupuuosuutta sahaukseen. Pikkutukista saa hieman parempaa hintaa kuin kuidusta, mutta selvästi heikompaa kuin varsinaisesta tukista. LATVAHUKKA KUITU PIKKUTUKKI TUKKI TUKKI Latvahukka Kuusikoissa latvat ja oksat voidaan kerätä hakkuutähteinä. Hakkuutähteistä maksetaan, joskus kummallisenkin suuria summia. Runkohinnassa puunostaja maksaa könttäsumman koko rungosta ja katkoo sen metsässä haluamallaan tavalla. Riski katkonnasta on ostajalla, metsänomistajan ei tarvitse siitä huolehtia. PUUTAVARALAJIHINTA LATVAHUKKA AINESPUU KUITUPUU ENERGIAPUU LATVAHUKKA KUITU KUITU KUITU KUITU Energiapuuta korjataan karsittuna rankana tai karsimattomana rankana/ kokopuuna. PUUN KATKONTA Puun järeälle tyviosalle voidaan tarjota erikoishintaa tyvitukkina, sorvitukkina tai vaneritukkina. Pylväs on vähintään 8-metrinen erikoispuutavaralaji. Huom. luvut ovat esimerkkejä. Läpimittavaatimukset vaihtelevat puunostajittain. ”YLISUURI” TYVI (Esimerkiksi vaneriksi ei oteta yli 70 senttiä paksua puuta.) Pikkutukki 12 cm Kuitupuu 6 cm Energiapuu 2-3 cm SAHATUKKI latvaläpimitta vähintään 15 cm, tukin ja kuidun raja Puutavaralajien latvaläpimitat 26 Metsälehti Makasiini TEEMA » KATKONTA 9590_.indd 26 9590_.indd 26 22.9.2022 15.12 22.9.2022 15.12
Ammattilaisen apu maksaa Puukauppatarjousten katkontavertailu ja hakkuun valvonta on ensikertalaiselle vaikeaa. Ammattilaisen apua kannattaa harkita, sillä väärillä valinnoilla metsänomistaja voi hävitä parikin tuhatta euroa. Metsänhoitoyhdistysten ja metsäpalveluyrittäjien apu katkontavertailussa ja puunkorjuun valvonnassa maksaa kuitenkin yleensä vähintään satasia. Mittaustodistukseen riittävät tiedot Puunkorjuun päätyttyä metsänomistaja saa mittaustodistuksen. Laissa on annettu päivämäärärajat, joiden puitteissa metsänomistajan tulee puukaupan mittaustuloksesta valittaa. Jos mittaustodistuksen saa käteen, valitusaikaa on 14, muulla tavalla saatuna 21 päivää. Mittaustodistuksessa kerrotaan karuimmillaan vain puutavaralajit, määrät ja maksettavat eurot. Metsänomistajan kannattaa todeta jo puukauppaa solmittaessa, että nämä tiedot eivät riitä. Puunostajan on annettava tiedot, joiden perusteella mittaustulos voidaan laskea. Hakkuussa katkottujen tukkija kuiturunkojen keskimääräiset koot saadaan hakkuukoneelta. Tiedoista voidaan laskea tukkiprosentti. Ohessa tulee kuljettaa puukaupassa sovittuja tukkimittoja. Tietynkokoisesta puusta voi saada tietyn tukkimäärän. Jos tukkiprosentissa havaitaan merkittävä alenema, on hakkuutilanne jäädytettävä, etteivät mahdollista tukkia sisältävät kuitupuupinot lähde tienvarresta mihinkään. ”Sen jälkeen peli on menetetty, jos puutavara-auto kerkiää kuitupuupinon noutaa”, Tapio Wall sanoo. Koivuille kysyntää myös energiana Vaikka alussa esitelty koivikon ensiharvennus on puunkorjuuta sen perusasteella, sinnekin löytyy vaihtoehtoja. Koivikosta nyt tehty kuitupuukauppa on varma valinta, sillä kotimaisella koivukuitupuulle pitäisi olla kysyntää. Kuitupuun lisäksi tai sijasta koivuista voitaisiin tehdä lämpölaitoksiin hakkeena lopulta päätyviä energiapuita tai polttopuita. Klapien hinta on tapissaan ja energiapuukin haluttua. Energiapuuna ensiharvennuspuuston voi katkoa kuuden sentin sijaan 2–3 senttiin asti, mikä lisää hakkuukertymää. ”Jos tässä olisi puhtaan koivikon sijaan sekapuustoa, se olisi korjuun kannattavuuden näkökulmasta helpompaa tehdä energiapuuksi samoihin kasoihin”, pohtii koivikon laidalla metsäkonekuski Aki Kylmälän työnantaja, SM-korjuun toimitusjohtaja Markku Kotola.? l PUUN katkonnassa määrää se, mitä metsä antaa. Etelä-Lapissa se antaa jotain toista kuin Etelä-Suomessa. ”Posion männyissä on kaksi ja puoli tukkia. Pitää tehdä kolme lyhyttä tai kaksi pitkää tukkia”, kertoo posiolainen metsänomistaja Oiva Soudunsaari. Pitkään metsäammattilaisena työskennellyt Soudunsaari on myös sahannut sahatavaraa oman metsänsä puista. ”Täällä on liian paljon 15 metrin korkuista metsää. Jos puusto olisi 18–20-metristä, saisi helpommin katkottua kolme tukkia.” Soudunsaari kertoo tehneensä hiljan runkohintakaupan ensimmäistä kertaa. Kyseessä oli hänen itsensä vuonna 1976 istuttaman männikön toinen harvennushakkuu. Männyistä olisi ollut puun laadun puolesta hankala katkoa tukkia puutavarahinnoittelulla, joten runkohintatarjous kuulosti sopivalta. ”Huonolaatuista, vikaista, haaraista, paksua ja oksikasta puuta.” Huolellinen kuski kaatamaan Jämsässä Keski-Suomessa metsää omistavan Jorma Honkasen mukaan katkonnan vertailu vaatii tietoa puunostajista mutta myös tietoa puiden kaatajien eli alueen metsäkonekuskien huolellisuudesta. ”Harvennushakkuussa metsäkonekuski tekee ratkaisun siitä, mikä puu kaatuu”, Honkanen sanoo. Honkasella on tallessa tiedot jokaisesta myymästään leimikosta pitkältä ajalta. ”Katkonta on perusta sille, tehdäänkö saman puunostajan kanssa kauppaa myös seuraavana vuonna. Jos metsänomistaja ei ole itse perehtynyt katkontaan, runkohintatarjouksia on selkeämpi vertailla.” Harvennuksissa jäävä korjuujälki on myös tärkeää metsän tulevan kasvun kannalta, Honkanen toteaa. ”POSION MÄNNYISSÄ ON KAKSI JA PUOLI TUKKIA” SM-korjuun Markku Kotolan mukaan koivikon ensiharvennuksessa metsäkoneen voi antaa apteerata eli valita pöllien katkontakohdan varsin itsenäisesti. Metsälehti Makasiini 27 9590_.indd 27 9590_.indd 27 22.9.2022 15.12 22.9.2022 15.12
” SUPERPALJON mahdollisuuksia ” Uusiutuvien luonnonvarojen käytössä ja kestävyydessä riittää tutkittavaa, mutta myös metsänhoidon perustutkimukselle on tilausta, linjaa dekaani Ritva Toivonen. Dekaani Ritva Toivonen kertoo, että metsätieteiden opiskelijat ovat entistä kiinnostuneempia yrittäjyydestä ja yritysjohtajuudesta. Niiden opetukseen onkin tiedekunnassa panostettu. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT SEPPO SAMULI » VAIKUTTAJA 28 Metsälehti Makasiini 9591_.indd 28 9591_.indd 28 22.9.2022 13.44 22.9.2022 13.44
”Tiedekunta tai dekaani tai tiedekunnan johtoryhmä ei suinkaan päätä, mitä tutkimusta tehdään.” O O lemme vaikuttavassa seurassa. Topelius, Snellman, Lönnrot, Castrén ja Cygnaeus valvovat meitä kultaisissa kehyksissä. Mahtuu suurmiesten rinnalle myös yksi nainen, Helsingin suomalaisen tyttökoulun ensimmäinen rehtori Minna Wilhelmiina Krohn. Helsingin yliopiston päärakennuksen Christina-salin seinille ripustetut muotokuvat luovat arvokkaan tunnelman. Tavallisesti yliopiston rehtori pitää tilassa vastaanottoaan. Nyt sohvalle istuu Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan dekaani Ritva Toivonen. Vuoden alusta toiselle nelivuotiskaudelleen valittu Toivonen on luvannut kertoa, millaista tutkimusta metsätieteissä tällä hetkellä tehdään, mihin nyt pitäisi suunnata määrärahoja ja löytyykö tutkimuksesta vastauksia metsänomistajaa koskettaviin polttaviin kysymyksiin. Ensin Toivonen kuitenkin tekee selväksi sen, että tutkijoilla on yliopistossa akateeminen vapaus eli tutkijan oma kiinnostus ja valinnat ovat ratkaisevassa roolissa. ”Tiedekunta tai dekaani tai tiedekunnan johtoryhmä ei suinkaan päätä, mitä tutkimusta tehdään. Tällaisiin asioihin voidaan vaikuttaa sillä, mistä tieteenaloista ja minkälaisilla painotuksilla tehtäviä täytetään”, Toivonen kertoo. Paperiviennistä tutkimukseen Dekaanina Toivosen tehtävä on paitsi johtaa myös valvoa tiedekunnan toimintaa ja kehittämistä. Hän on ensimmäisiä yliopiston ulkopuolelta valittuja dekaaneja ja samalla toinen nainen maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan johdossa. Vuonna 1987 Toivonen valmistui nyt johtamastaan tiedekunnasta metsänhoitajaksi. Tuolloin metsätieteitä opiskeltiin vielä Metsätalolla Helsingin Kaisaniemessä. Sittemmin tiedekunta on siirtynyt Viikkiin, jossa myös Toivosen työhuone sijaitsee. Dekaani kuitenkin vierailee Senaatintorin kulmassa sijaitsevassa yliopiston päärakennuksessa viikoittain hoitamassa hallinnollisia tehtäviä. Toivonen on ehtinyt urallaan myös toimia paperin vientitehtävissä, Pellervon taloustutkimuksen metsäekonomian osaston vetäjänä ja Metsälehdenkin omistavan Tapio Oy:n toimitusjohtajana. Ennen vuonna 2018 alkanutta dekaanin tehtäväänsä Toivonen oli Rauman kauppakamarin toimitusjohtaja. Hän ei koe tulleensa dekaaniksi tiedeyhteisön ulkopuolelta. Syykin on selvä. Työuransa alkuaikoina hän työskenteli kuusi vuotta metsäekonomian osaston yliassistenttina. Lisäksi hän on tehnyt uransa aikana tutkimusta ja väitellyt maatalous-metsätieteiden tohtorik» VAIKUTTAJA 30 Metsälehti Makasiini 9591_.indd 30 9591_.indd 30 22.9.2022 13.44 22.9.2022 13.44
RITVA TOIVONEN MAATALOUS -metsätieteellisen tiedekunnan dekaani METSÄNHOITAJA ja metsäekonomian dosentti 60 vuotta SYNTYNYT Pöytyällä asuu Helsingissä Lauttasaaressa ja Euran Kiukaisissa PERHEESEEN kuuluu aviomies, kolme aikuista lasta, lapsenlapsi sekä kissa OMISTAA aviomiehensä kanssa metsää HARRASTAA liikuntaa, metsässä kävelyä, dekkarien lukemista, puutarhanhoitoa ja mökkeilyä Dekaani Ritva Toivonen vierailee yliopiston vastaremontoidussa päärakennuksessa viikoittain hoitamassa hallinnollisia tehtäviä. Myös väitöstilaisuudet järjestetään päärakennuksen saleissa. si Helsingin yliopistolla vuonna 2011. Aiheena oli puutuotteiden laatu asiakkaan näkökulmasta. Tutkimusrahoituksessa selvä kasvu Toivonen on saanut luotsata tiedekuntaa hyvänä aikana. Vielä 2015 –2017 hallituksen leikkaukset osuivat kovaa yliopistoihin. Tehtäviä jätettiin täyttämättä, tiloista säästettiin. Nyt tilanne on toinen. Opetusministeriön maatalous-metsätieteelliselle tiedekunnalle budjetoima perusrahoitus on pysynyt lähes samana, vuosittain noin 20 miljoonassa eurossa. Vaikka tiedekunnalle budjetoitu perusrahoitus ei ole juuri kasvanut, tiedekunnan tekemä tutkimus on loistanut ja tutkijat ovat onnistuneet näyttämään vahvuutensa tutkimusrahoista kilpailtaessa. Yli puolet tiedekunnan budjetista on muuta kuin ministeriöltä saatua perusrahoitusta. ”2019 eteenpäin tutkimusrahoituksen määrä on kasvanut ja olemme siten pystyneet täyttämään kaikki positiot. Meillä on tällä hetkellä yli sata henkilöä töissä enemmän kuin 2018 alussa. Pääosin kasvu on tullut kasvaneesta tutkimusrahoituksesta”, Toivonen kertoo. Samalla eläköitymisten seurauksena tiedekunnassa on eletty uudistuksen vuosia. Vuodesta 2018 maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan on palkattu kaikkiaan 65 professoria ja lehtoria. Yksi niistä on uusi metsäteknologian ja puunhankinnan logistiikan professuuri. Se oli ensimmäisiä suuria rahoitushankkeita, joissa Toivonen oli mukana. ›› Metsälehti Makasiini 31 9591_.indd 31 9591_.indd 31 22.9.2022 13.44 22.9.2022 13.44
”Me tarvitsisimme lisää osaamista ja satsausta metsälötasoiseen päätöksentekoon ja suunnitteluun metsänomistajan tai päätöksentekijän vinkkelistä.” ”Olin todella iloinen ja tyytyväinen, koska siihen lähti niin monia – useita kymmeniä – rahoittaja mukaan.” Kestävyys korostuu Mutta mennään takaisin tutkimukseen. Nyt jos koskaan metsätutkimus on tärkeää. ”Metsien merkitys monipuolisten materiaalien ja myös energian lähteenä korostuu nykyisinä epävarmuuden ja globaalien kriisien aikoina. Metsät ovat edelleen Suomessa monipuolinen aineellisen ja aineettoman varallisuuden ja menestyksen lähde”, Toivonen sanoo. Tällä hetkellä tutkimuksessa korostuvat metsien ilmastovaikutukset, tuhoihin varautuminen, kestävä metsänhoitoja kasvatusmenetelmät sekä puun uudet käyttömuodot markkinoineen. ”Kestävyys on tullut läpileikkaavaksi teemaksi opetukseen ja tutkimukseen. Uusiutuviin luonnonvaroihin ja niiden kestävään käyttöön kohdistuu paljon odotuksia, erilaisia haasteita, mutta myös superpaljon mahdollisuuksia.” Tiedekunnassa on panostettu viime vuosina opetuksessa yrittäjyyyteen, yritysjohtajuuteen, innovaatioihin ja uuden luomiseen. Tästä esimerkkinä on Helsingin yliopiston Hyytiälän tutkimusasemalle nousevat puurakennukset. Ensi keväällä avajaisiaan viettävät rakennukset tulevat energiaratkaisuineen olemaan eräänlainen kestävyyden mallilaboratorio. Entä mihin pitäisi vielä suunnata resursseja? Jos Toivonen saisi päättää, rahoitusta kohdistettaisiin nykyistä enemmän niin metsätieteissä kuin muillakin tutkimusaloilla ilmiöiden, järjestelmien ja kokonaisuuksien vuorovaikutuksen tutkimiseen ja ymmärtämiseen sekä mallinnukseen pitkällä aikavälillä. ”Puhutaan kestävyydestä ja sen eri ulottuvuuksista. Mitä on se kestävä metsien hoito ja käyttö. Se on yhdellä ajanhetkellä varmasti eri asia ja eri tavoin Nainen metsätieteellisen tiedekkunnan dekaanina on maailmalla harvinaisuus. Ritva Toivonen on yksi harvoista naisista metsätieteellisen tiedekunnan johdossa. vaikuttava kuin pitkällä aikavälillä”, Toivonen toteaa. Lisää ruohonjuuritason tutkimusta Kun Toivonen esittelee metsätieteellisen tutkimuksen nykysuuntia, on pakko kysyä, missä ovat ruohonjuuritason tutkimukset metsien hoidosta. Ympäröivä maailma muuttuu, mutta tuntuu kuin metsänhoidossa edelleen junnattaisiin samoilla vuosikymmeniä vanhoilla opeilla. Pitäisikö ruhonjuuritason perustutkimusta lisätä? ”Kun kysyt, vastaus on kyllä. Me tarvitsisimme lisää osaamista ja satsausta ihan metsälötasoiseen päätöksentekoon ja suunnitteluun metsänomistajan tai » VAIKUTTAJA 32 Metsälehti Makasiini 9591_.indd 32 9591_.indd 32 22.9.2022 13.44 22.9.2022 13.44
päätöksentekijän vinkkelistä, mutta totta kai myös yhteiskunnan vinkkelistä”, Toivonen toteaa. Tekemistä on myös tutkimustiedon viennissä käytäntöön. Tarvitaan toimiva kanava, jotta tutkittu tieto saadaan välitettyä eteenpäin. Tarvitaan myös joku, joka jalostaa tiedon helposti omaksuttavaan muotoon. ”Suomessa on monta toimijaa, jotka tarjoavat metsätietoa aina metsänhoitoyhdistyksistä yksityisiin konsulttiyrityksiin. Myös isot metsäfirmat tarjoavat tietoa. Enemmän ajattelisin, kuinka tutkimustieto saadaan mahdollisimman hyvin ja helpolla näille, joiden kautta se tieto menee metsänomistajille.” Euran ja Helsingin väliä Metsänomistajana Ritva Toivonen pystyy hyvin ymmärtämään tarpeen käytäntöön viedylle tutkimustiedolle. Hän on omistanut metsää yhdessä aviomiehensä kanssa vuodesta 1987. Miehen kotitila metsineen ja peltoineen sijaitsee Euran Kiukaisissa. Siellä dekaanikin viettää osan arjestaan. Metsänomistajien etua Toivonen on ajanut Metsänhoitoyhdistys Lounametsän valtuustossa niin kauan, ettei edes Christina-salin seinällä on Helsingin suomalaisen tytttökoulun ensimmäisen rehtorin Minna Wilhelmiina Krohnin muotokuva. muista, milloin on pestiin ensimmäisen kerran tullut valituksi. ”Samalla tavalla kuin kaikkia muitakin metsänomistajia minua askarruttaa se, minkälaisilla menetelmillä, minkälaisella kuviolla, maaperällä ja olosuhteissa pystyisi kaikkein tehokkaimmalla kombolla tuottamaan sekä puuta että pitämään paikan mahdollisimman hyvässä kunnossa luonnon ja ilmaston vinkkelistä.” Myös alueella jylläävä juurikääpä askarruttaa. Toivonen haluasi vastauksia, miten leviämistä voisi estää ja jo tapahtunutta tartuntaa hidastaa. ”Ilokseni kuulin, että meillä juuri käynnistyneessä mikrobiologian tutkimushankkeessa on lähdetty tutkimaan maan mikrobistoa ja sienirihmastoa siitä näkökulmasta, miten hyviä mikrobeja ja rihmastoja vahvistamalla voitaisiin estää haitallisten leviäminen.” Kaupunkilaiset kiinnostuneita metsätieteistä Toivonen vaihtaa asentoa ja nojaa kättään rennosti sohvan selkämykseen. Vuonna 1832 valmistuneen päärakennuksen ikkunoista tuleva syyskuinen valo valaisee salin ja sen seinille ripustetut öljyvärein ikuistetut muotokuvat. Toivonen näyttää tyytyväiseltä ja syystäkin. Metsätiede kiinnostaa ja hakijoita on riittänyt. Joskin tänä vuonna kaikkien yliopistojen hakijamäärät notkahtivat tuntemattomasta syystä. Monta edeltävää peräkkäistä vuotta hakijamäärät kuitenkin nousivat kymmenien prosenttien tahdilla vuosittain. Tänä vuonna uusia opiskelijoita maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aloitti runsaat 50. Toivonen näkisi mielellään opiskelijoita enemmänkin, mutta aloitusmäärä on opetusministeriön asettama. Aloittajista merkittävä osa tulee kaupungeista. Pääkaupunkiseudultakin moni hakeutuu lukemaan metsätieteitä. Metsänomistajan takaraivoon hiipii pelko, ovatko tulevat metsänhoitajat yksin ekologiasta kiinnostuneita kaupunkilaishippejä. Eivät ole, Toivonen vakuuttaa. Metsätieteissä on lukuisia pääaineita ja kaikkiin on riittänyt hakijoita. Yrittäjyys kiinnostaa nuoria ja maastokelpoisuus on varmaa. ”Se lähtee ihan opetuksesta, johon edelleenkin kuuluu sangen runsaasti kenttäkursseja. Tärkeää on mennä heti metsään.”? l Helsingin yliopiston Senaatintorin puoleisista ikkuinoista näkyy Valtioneuvoston linna. Metsälehti Makasiini 33 9591_.indd 33 9591_.indd 33 22.9.2022 13.45 22.9.2022 13.45
ALAN KATTAVIN JA TÄRKEIN AMMATTITAPAHTUMA. 13.–15.10.2022 HELSINGIN MESSUKESKUS ESILLÄ YLI 350 YRITYKSEN TUOTTEET JA PALVELUT • ENNÄTYSMÄÄRÄ UUTUUSTUOTTEITA • NÄHTÄVÄÄ USEAMMAKSI PÄIVÄKSI • LIITÄ MESSUMATKAAN ELÄMYKSIÄ OSTA LIPUT EDULLISEMMIN ENNAKKOON! Kun ostat lipun viimeistään 28.9., saat sen hintaan 20 €/3 päivää. 29.9.–15.10. sekä tapahtuman aikaan netistä hintaan 23 €/3 päivää ja ovelta: 25 €/3 päivää. Alle 16-v veloituksetta huoltajan mukana. Sisäänpääsy vaatii rekisteröitymisen. Lue lisää maatalouskonemessut.fi Avoinna: to 13.10. klo 9–17 | pe 14.10. klo 9–17 | la 15.10. klo 9–16 Yhteistyössä: KARJATALOUS KASVINVILJELY MAATALOUSKONEET METSÄTALOUS ULKOALUEIDEN HOITO JA URAKOINTI 9592_.indd 34 9592_.indd 34 22.9.2022 12.24 22.9.2022 12.24
OMA METSÄ KASVUPAIKAT S.40: Lehtomainen kangas ›› TUTKIMUS S.42 : Lisää avoimia taimipakkauksia ›› KYSY POIS S.44: Miten oksasta syntyy uusi latva? ›› PIKATESTI S.47 : Kadonneen jäljillä ›› PERINTÖMETSÄ S.48 : Pesän metsät myyntiin Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta. ›› ALLAKKA Loukut vireeseen SIVU 43 METSÄNHOITO Puustoa mittaamaan s. 36 KUVA : SEPPO SAMU LI Metsälehti Makasiini 35 9593_.indd 35 9593_.indd 35 22.9.2022 13.24 22.9.2022 13.24
19 kysymystä PUUSTON TILAVUUDEN ARVIOINNISTA Puuston tilavuuden arviointi on hyvä taito esimerkiksi silloin, kun suunnittelee puukauppoja. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uudenmaan metsäasiantuntija Hannu Hotma laskee puuston pohjapinta-alaa relaskoopin avulla. OMA METSÄ » METSÄNHOITO 36 Metsälehti Makasiini 9594_.indd 36 9594_.indd 36 22.9.2022 15.41 22.9.2022 15.41
sitä tarkemman tuloksen saa. Tasaisella mäntykankaalla voi päästä tyydyttävään tulokseen jo sillä, että mittaa pohjapinta-alan kahdesta tai kolmesta kohdasta hehtaarilla. Valtaosalla kuvioita puusto on kuitenkin enemmän tai vähemmän epätasaista. Mitä vaihtelevampaa puusto on, sitä useampi mittaus kannattaa tehdä. Lopullisen pohjapinta-alan saa laskemalla mitattujen pohjapinta-alojen keskiarvon. Millainen on hyvä kohta mitata pohjapinta-ala? Paras mittauskohta on sellainen, jossa puusto edustaa hyvin kuviolla kasvavaa puustoa. Parasta mittauskohtaa ei kannata kuitenkaan etsimällä etsiä, sillä silloin mittaa herkästi vain parhaita kohtia ja tulee arvioineeksi puuston tilavuuden yläkanttiin. Mittauskohdat kannattaa valita mahdollisimman sattumanvaraisesti. Voi esimerkiksi päättää, että mittaa Milloin tietoa puuston tilavuudesta tarvitaan? Puuston tilavuus koostuu hehtaarilla tai metsikkökuviolla kasvavien puiden runkojen tilavuuksista. Tilavuuden yksikkö on kuutiometri. Puuston tilavuus voidaan ilmoittaa joko kuorellisena tai kuorettomana. Oksia ja juuria puuston tilavuudessa ei huomioida. Puuston tilavuuden perusteella voi arvioida puuston arvoa ja hakkuukertymää. Tästä on hyötyä esimerkiksi silloin, jos suunnittelee puukauppoja tai metsäpalstan ostoa tai myyntiä. Miten suurelle alueelle puuston tilavuus kannattaa arvioida? Puuston tilavuus kannattaa arvioida erikseen jokaiselle metsikkökuviolle. Minkä ikäisessä puustossa tilavuutta kannattaa arvioida? Hyvin hoidetuissa metsissä puuston tilavuutta voi alkaa arvioida jo ensiharvennusvaiheessa. Taimikoissa ja hoitamattomissa nuorissa metsissä puuston määrä ilmoitetaan tilavuuden sijaan runkolukuna. Miten puuston tilavuus arvioidaan? Puuston tilavuus saadaan mittaamalla puuston pohjapinta-ala ja keskipituus. Kun ne ovat tiedossa, saa puuston tilavuuden selville kuutioimiseli relaskooppitaulukoiden avulla. Taulukoista näkee, millainen pohjapinta-alaltaan ja keskipituudeltaan tietynlaisen puuston tilavuus on. Mitä pohjapinta-ala tarkoittaa? Pohjapinta-ala tarkoittaa sitä pinta-alaa, joka saadaan, kun lasketaan yhteen kaikkien hehtaarin alueella kasvavien puiden poikkileikkauspinta-alat rinnankorkeudelta eli 1,3 metrin korkeudelta. Miten pohjapinta-ala mitataan? Pohjapinta-ala mitataan relaskoopin avulla. Relaskooppi koostuu ketjusta tai kepistä, jonka toisessa päässä on pieni levy. Levyyn on tehty yksi tai kaksi uraa, joita kutsutaan hahloiksi. Jos hahlo on 1,3 senttimetrin levyinen, tulee relaskoopin varren olla 65 senttimetrin mittainen. Jos taas hahlo on kahden senttimetrin levyinen, tulee varren olla metrin mittainen. Relaskoopin varren pää asetetaan kiinni poskeen silmän alle niin, että varren toisessa päässä oleva hahlo on levyn yläreunassa. Sen jälkeen pyörähdetään paikallaan ympäri ja katsotaan hahlon läpi, kuinka moni ympärillä olevista puista on rinnankorkeusläpimitaltaan hahloa leveämpi. Hahloa leveämmät puut lasketaan mukaan kokonaisina ja täsmälleen hahlon levyiset puolikkaina. Hahloa kapeampia puita ei lasketa mukaan. Jos tulos on esimerkiksi 18 puuta, tarkoittaa se, että puuston pohjapinta-ala on 18 neliömetriä hehtaarilla. Riittääkö, että pohjapinta-alan mittaa yhdestä kohdasta kuviota? Ei, pohjapinta-ala kannattaa mitata vähintään muutamasta kohdasta hehtaarilla. Mitä useamman mittauksen tekee, Puuston tilavuuden arviointi on hyvä taito esimerkiksi silloin, kun suunnittelee puukauppoja. 1 2 3 4 8 5 6 7 Täsmälleen hahlon levyiset puut lasketaan puolikkaina. Hahloa kapeampia puita ei lasketa. Puuston pohjapinta-ala mitataan relaskoopilla. Relaskoopin hahloa leveämmät puut lasketaan mukaan pohjapinta-alaan. Metsälehti Makasiini 37 9594_.indd 37 9594_.indd 37 22.9.2022 15.42 22.9.2022 15.42
askeleidensa pituus etukäteen mittanauhan avulla. Miten kuutioimistaulukoita käytetään? Kuutioimistaulukoista etsitään se kohta, jossa puuston pohjapinta-ala ja keskipituus kohtaavat. Pohjapinta-ala on ilmoitettu taulukoissa kahden neliömetrin ja keskipituus kahden metrin välein. Jos metsästä mitattuja lukuja ei suoraan löydy taulukosta, saadaan tilavuus laskemalla kahden vierekkäisen arvon keskiarvo. Kuutioimistaulukot kertovat puuston runkotilavuuden kuorineen hehtaarilla. pohjapinta-alan aina käveltyään tietyn askelmäärän. Millaisista kohdista pohjapinta-alaa ei kannata mitata? Pohjapinta-alaa ei kannata mitata aukkoisesta kohdasta eikä keskeltä ajouraa. Myös kuvion reunat ovat huonoja mittauspaikkoja, sillä puusto on kuvioiden reunoilla usein hieman erilaista kuin keskellä kuviota. Ja jos on liian lähellä reunaa, tulee herkästi laskeneeksi mukaan myös viereisen kuvion puita. Pitääkö ajourat huomioida? Jos kuviolla on selvät ajourat, kannattaa puuston tilavuudesta vähentää viidestä kymmeneen prosenttia. Mitkä seikat vaikuttavat mittaustarkkuuteen? Mitä enemmän kuviolla on eri-ikäisiä ja erikokoisia puita ja eri puulajeja, sitä vaikeampaa pohjapinta-alan mittaaminen on. Jos aluskasvillisuutta on paljon, voi pohjapinta-alaan laskettavia puita olla vaikea erottaa muun kasvillisuuden seasta. Myös maaston kaltevuus vaikeuttaa mittaamista, jos puut kasvavat rinteessä eri korkeuksilla. Miten pohjapinta-alan mittauksesta selviää vaikeassa maastossa? Vaikeassa maastossa joutuu etsimään sellaisen kohdan, jossa pohjapinta-ala on mahdollista mitata. Mittaukselle kannattaa varata riittävästi aikaa, jotta metsässä ei tule kiire. Miten puuston keskipituus mitataan? Puun pituuden saa mitattua, kun etsii metsästä noin metrin mittaisen, mahdollisimman suoran kepin. Puun pituuden mittaamisessa käytettävä keppi on oikean mittainen, kun se ylettyy mittaajan silmästä tämän suoraan eteenpäin ojennetun käden kämmeneen. Samalla, kun mittaa puuston pohjapinta-alaa, kannattaa valita mukaan laskemistaan puista yksi puustoa hyvin edustava puu, jonka pituuden mittaa. Puuston keskipituuden saa, kun laskee valitsemiensa puiden pituuden keskiarvon. Pituuden voi mitata siihen tarkoitukseen kehitetyllä hypsometrillä, mutta jos sellaista ei omista, onnistuu mittaus myös metsästä löytyvien keppien avulla. Mittauskepin tulee olla mahdollisimman suora ja pituudeltaan noin metrin mittainen. Pituus on oikea, jos keppi ylettyy mittaajan silmästä tämän suoraan eteenpäin ojennetun käden kämmeneen. Puun pituus mitataan nostamalla keppi pystysuoraan ja pitämällä käsi edelleen eteenpäin ojennettuna. Sen jälkeen siirrytään niin kauas mitattavasta puusta, että mittakepin kärki on puun latvan tasolla ja tyvi puun tyven kohdalla. Tässä kohdassa puun pituus on sama kuin mittaajan etäisyys puusta. Etäisyyden puuhun voi mitata metsurinmitalla tai askelmitalla. Jos käyttää askelmittaa, kannattaa arvioida omien 14 9 10 11 12 13 OMA METSÄ » METSÄNHOITO 38 Metsälehti Makasiini 9594_.indd 38 9594_.indd 38 22.9.2022 15.42 22.9.2022 15.42
mien arvioiden varassa. Mitä enemmän hoitaa metsiään itse, sitä tärkeämpää on osata arvioida puuston tilavuus. Pitääkö kaikki mitata itse? Metsänomistaja voi hyödyntää julkisin varoin tuotettua metsävaratietoa. Esimerkiksi Metsään.fi-palvelusta löytyvät kuviokohtaiset arviot puuston pohjapinta-alasta, keskipituudesta ja tilavuudesta. Suomen metsäkeskus tosin suosittelee kuviotietojen tarkistusta metsässä. Metsävarojen arviointiin on kehitetty myös kaupallisia ohjelmistoja. Yksi niistä on Trestima, joka arvioi puumäärää metsässä matkapuhelimella otettujen valokuvien avulla. Miten mittaustaitojaan voi parantaa? Hyvä tapa testata mittaustaitojaan on osallistua metsätaitokilpailuihin. Siellä näkee, miten lähellä oikeita vastauksia omat mittaustulokset ovat. Artikkelia varten on haastateltu Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uudenmaan metsäasiantuntijaa Hannu Hotmaa. Metsälehti on osa Tapio-konsernia.? l Kuviokohtaisen tilavuuden saa kertomalla hehtaarikohtaisen tilavuuden kuvion hehtaarimäärällä. Kuutioimistaulukot löytyvät esimerkiksi Tapion maastotaulukoista. Tarvitaanko puuston tilavuuden arviointiin muita välineitä? Metsässä on hyvä olla mukana muistiinpanovälineet, jotta mittaustulokset saa kirjoitettua muistiin. Miten puuston tilavuus lasketaan sekametsässä? Sekametsässä voidaan laskea koko puuston tilavuus tai puulajikohtaiset tilavuudet. Puulajikohtaiset tilavuudet saadaan laskemalla puuston pohjapinta-ala ja keskipituus erikseen kaikille puulajeille. Pitääkö metsänomistajan osata arvioida puustonsa tilavuus? Puuston tilavuuden arviointi kuuluu metsän mittauksen perusteisiin. Ilmankin tätä taitoa pärjää, mutta silloin on muiden tekePuun pituus mitataan pitämällä mittakeppiä pystysuorassa ja kävelemällä niin kauas mitattavasta puusta, että kepin kärki on puun latvan tasolla ja tyvi puun tyven kohdalla. Silloin puu on yhtä pitkä kuin mittaajan etäisyys puusta. 15 19 16 17 18 www.kesla.com UUSI KESLA 326T-KUORMAIN Vahva ja ulottuva Metsälehti Makasiini 39 9594_.indd 39 9594_.indd 39 22.9.2022 15.43 22.9.2022 15.43
35% Lehtomaisten kankaiden osuus metsämaasta on suurin Kanta-Hämeessä, noin 35 prosenttia. Lähde: Luke KÄENKAALI, metsäkurjenpolvi ja metsäimarre. Jos kasvupaikalta löytyy runsaasti näitä kolmea kasvilajia, on kyseessä todennäköisesti lehtomainen kangas, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Tiina Tonteri. ”Käenkaali ei viihdy aivan pohjoisessa asti, mutta muuten näitä kolmea lajia voi pitää hyvänä lehtomaisen kankaan tuntomerkkinä metsien kaikissa kehitysvaiheissa”, hän sanoo. Runsaina ja elinvoimaisina esiintyessään hyviä lehtomaisen kankaan opaskasveja ovat myös ketunlieko, isoja pikkutalvikit, ahomansikka, rönsyilevä lillukka sekä etelässä metsäorvokki ja pohjoisessa oravanmarja. Nämä ja muut ruohokasvit peittävät maanpinnasta yleensä 20–30 prosenttia. Lehtomaisen kankaan sammallajisto on runsas, mutta sammalpeite usein aukkoinen ja melko harva. Hyvä opaslaji on metsäliekosammal. Varvuista yleisin on mustikka. Yleisin etelässä Lehtomaisten kankaiden pääpuulaji on yleensä kuusi – varsinkin kiertoajan loppupuolella. Sekapuuna kasvaa raudusja hieskoivua, mäntyä, haapaa, raitaa ja pihlajaa, Etelä-Suomen rehevimmillä paikoilla myös jaloja lehtipuita. Kuusen keskimääräinen valtapituus sadan vuoden iässä vaihtelee lehtomaisilla kankailla Etelä-Suomen noin 30 metristä Peräpohjolan noin 23 metriin, kertoo Luken tutkija Juha-Pekka Hotanen. Eteläsuomalaisen rauduskoivikon keskimääräinen valtapituus on 50 vuoden iässä noin 27 metriä. Kuusikko kasvaa Etelä-Suomen lehtomaisilla kankailla vuodessa noin kymmenen kuutiota hehtaarilla, Peräpohjolassa viisi kuutiota hehtaarilla. Kaikkiaan lehtomainen kangas on eteläisen Suomen kasvupaikka. Niiden osuus kivennäismaiden pinta-alasta on Etelä-Suomessa noin 30 prosenttia, PohKUUSTA, KOIVUA TAI JALOMPAA Lehtomainen kangas on eteläisen Suomen kasvupaikka. Sen pääpuulaji on yleensä kuusi. Käenkaali on lehtomaisen kankaan opaskasvi. H A N N U N O U SI A IN EN OSA 6 LEHTOMAISET KANKAAT LIINA KJELLBERG 40 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » KASVUPAIKAT 9595_.indd 40 9595_.indd 40 22.9.2022 13.10 22.9.2022 13.10
MIKÄ ON PARAS? KIVENNÄISMAAN kasvupaikkatyypit karukkokankaista lehtoihin on nyt käyty läpi. Mikä niistä on metsänomistajan kannalta paras? Äkkiseltään ajattelisi, että mitä rehevämpi, sen parempi. Kasvupaikan puuntuotoskyky ja odotettavissa olevat tulot ovat silloin suurimmillaan. Tätä mieltä on myös Luken erikoistutkija J ari Miina, mutta aivan niin yksinkertainen asia ei hänen mukaansa ole. ”Rehevistä kasvupaikoista aiheutuu myös eniten työtä ja kustannuksia. Ne vaativat maanmuokkausta, taimien istutusta, heinäntorjuntaa, parikin taimikonhoitokertaa ja vielä taimikonharvennuksen päälle”, hän luettelee. Karummilla kasvupaikoilla metsänuudistamisen ja taimikonhoidon kustannukset ovat pienemmät, mikä tasoittaa tilannetta. Myös metsänhoitotöiden ajoitus on suurpiirteisempää. ”Rehevän kasvupaikan uudistusalaa ei voi unohtaa kymmeneksi vuodeksi, mutta karulla luontaisen uudistamisen alalla ei siinä ajassa paljon tapahdu.” Tämä tarkoittaa myös sitä, että harvennusja päätehakkuutulot ajoittuvat karummilla kasvupaikoilla myöhemmäksi. Miina kehottaa tavoittelemaan monipuolisuutta. Jos haluaa esimerkiksi minimoida erilaisten metsätuhojen riskin, kannattaa omistaa mahdollisimman monenlaisilla kasvupaikoilla kasvavaa metsää. janmaan-Kainuun alueella alle kymmenen prosenttia ja Peräpohjolan ja Metsä-Lapin alueilla enää reilun prosentin luokkaa. Taimikonhoito työllistää Lehtomaisen kankaan metsiköt uudistetaan yleensä istuttaen. Luken erikoistutkija Jari Miina kehottaa istuttamaan kuusta, rauduskoivua tai lehtikuusta. Eteläisimmässä Suomessa käyvät myös jalot lehtipuut. Lehtomaiset kankaat heinittyvät herkästi, joten uudistusala kannattaa mätästää. Kuusentaimikossa tarvitaan varhaisperkausta, kun taimet ovat noin metrin mittaisia. ”Taimikonhoito pitää kantovesomisen ja uusien siemensyntyisten lehtipuiden syntymisen takia tehdä yleensä kahdessa vaiheessa. Taimikonharvennuksen aika on, kun taimet ovat kolmen neljän metrin mittaisia”, Miina sanoo. Rauduskoivun ja lehtikuusen taimet kasvavat pituutta niin nopeasti, että yksi taimikonhoitokerta riittää. Rauduskoivikossa taimikon harvennus kannattaa tehdä, kun taimet ovat neljän viiden metrin mittaisia. Ensiharvennuksen aika on kaikilla puulajeilla 12–13 metrin mitassa. Jatkuva kasvatuskin käy Jatkuva kasvatus sopii lehtomaisilla kankailla parhaiten kuuselle. Menetelmäksi sopii eri-ikäiskasvatus, jossa metsässä kasvatetaan kaiken kokoisia ja ikäisiä puita, sanoo Luken erikoistutkija Sauli Valkonen. Toinen vaihtoehto on uudistaa metsää tekemällä pienaukkoja. Niiden läpimitan tulee Valkosen mukaan olla alle 40 metriä. ”Pienaukkohakkuu tuottaa rehevällä maalla yleensä hirveän pöheikön, jos aukko on liian iso. Homma onnistuu, mutta täytyy varautua siihen, että kestää aikansa ennen kuin kuusen taimet pääsevät kasvamaan pöheiköstä.” Artikkelissa on hyödynnetty Metsäkustannuksen kustantamia kirjoja Metsän jatkuvasta kasvatuksesta ja Metsätyypit – kasvupaikkaopas. Metsälehti ja Metsäkustannus ovat osa Tapio-konsernia.? l KASVUPAIKKOJA KÄSITTELEVÄ JUTTUSARJA KESTÄÄ KOKO VUODEN. 1. Kangas vai suo? 2. Kasvupaikkaja metsätyypit 3. Karukkokankaat, kuivat kankaat ja lehdot 4. Kuivahkot kankaat 5. Tuoreet kankaa t 6. Lehtomaiset kankaat 7. Suotyypit 8. Turvekankaat Metsäliekosammal on yksi monista lehtomaisen kankaan sammallajeista. H A N N U N O U SI A IN EN H A N N U N O U SI A IN EN Käenkaalimustikkatyyppi on yleinen lehtomaisen kankaan metsätyyppi. H A N N U N O U SI A IN EN Metsäkurjenpolvi on yleinen lehtomaisen kankaan kasvi. Metsälehti Makasiini 41 9595_.indd 41 9595_.indd 41 22.9.2022 13.10 22.9.2022 13.10
EI auta. Taimet on istutettava syvälle ja istutuskuoppa tiivistettävä huolellisesti, jos haluaa puunalkujen selviytyvän kuivuusjaksoista niiden ensimmäisenä kesänä. Syväistutus mättääseen koskee niin kuusia, mäntyjä kuin koivuja. ”Taimen rangasta 50–80 prosenttia saa painua maan alle. Juuret yltävät paremmin humuskerrokseen, josta taimi saa ravinteita ja kosteutta”, kertoo tutkijatohtori Laura Pikkarainen Itä-Suomen yliopistosta. Pikkaraisen tänä kesänä hyväksytty väitöskirja antaa vahvistuksen monelle olennaiselle metsänuudistamiseen liittyvälle perusohjeelle. Esimerkiksi kuusta voi istuttaa keväästä syksyyn. ”Mutta männynistutus vain keväisin, jos ei halua ottaa riskejä.” Taimien varastoinnissa on Pikkaraisen tulosten perusteella kehitettävää. Pakkasvarastoidut taimet pakataan jo syksyllä pahvilaatikoihin kevään istutuskautta ajatellen. Laatikoihin sullotaan istutuskauden aikana myös kasvussa tai karaistumisvaiheessa olevia taimia, jotka säilyisivät paremmin avonaisissa pakkauksissa. ”Laatikko kehitettiin alun perin pakkasvarastoiduille taimille ja se yleistettiin ilman tutkimusta muihinkin taimiin.” Kasvussa tai karaistumassa olevat taimet säilyvät suljetussa laatikossa keväällä tai syksyllä enintään viikon, elokuussa vain kolme päivää. Avokennoissa taimia voidaan säilyttää muutama päivä pidempään. ”Kesän ja alkusyksyn istutuksiin taimet kannattaa varastoida ja kuljettaa avonaisissa pakkauksissa.”? l VALTTERI SKYTTÄ Lisää avoimia taimipakkauksia Avokennot pidentävät säilytysaikaa ja syväistutus estää taimia kuivumasta. Vasemmassa kuvassa kuusentaimet ovat olleet laatikossa vuorokauden, oikeanpuoleisessa 14. Kasvussa olevat taimet säilyvät suljetussa laatikossa lyhyimmillään kolme päivää, pisimmillään viikon. LA U RA PI KK A RA IN EN /J A A N A LU O RA N EN EUROOPAN metsät voivat edistää merkittävästi ilmaston hiilineutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä. Pelastajiksi niistä ei kuitenkaan ole, jos muilla aloilla ei tapahdu edistystä. Näin voi tiivistää Euroopan metsäinstituutin koordinoiman monitieteisen kansainvälisen tutkimuksen. METSISTÄ APU, EI PELASTUS YHDYSVALTAIN avaruushallinto NASA selvittää, voiko astronautin selkään laittaa Suomessa metsienkin mittaamiseen kehitetyn reppulaserkeilaimen. Tutkijat harjoittelevat parhaillaan kuun kaltaisissa oloissa tulivuorija meteorikraatereissa. Laserkeilausrepun kehittivät vuonna 2011 tutkimusprofessorit Antero Kukko (kuvassa) ja Harri Kaartinen. NASA TUTKIMAAN KUUTA SUOMALAISLAITTEELLA M A A N M IT TA U SL A IT O S 42 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » TUTKITTUA 9596_.indd 42 9596_.indd 42 22.9.2022 13.00 22.9.2022 13.00
KESÄ ON JÄÄNYT taakse ja kolea syksy on käsillä. Kesän ajan herkullisilla linnunpoikasilla, jänöjusseilla ja maanteille liiskaantuneilla sammakoilla ja pikkunisäkkäillä mässäilleet vieraslajit ovat nyt uuden edessä. Jäljelle jääneet saaliseläinten poikaset ovat aikuistuneet ja tulleet ketterämmiksi tai muuttaneet etelään. Kaikkiruokaiselta supikoiraltakin alkaa marjaruoka ehtyä. Nälkä kurnii, sen myötä rohkeudenkin on lisäännyttävä. HERTTAISTEN JA HYVÄÄ tarkoittavien mummojen ruokkimat kissat voivat muodostua petolaumaksi. Mummon voimat voivat ehtyä, tai hän muuttaa tuonylhäisiin tai palvelukotiin, ja mirrisakki jää oman onnensa nojaan. Hyväsydäminen ihminen ei tietenkään ole pystynyt vähentämään koko ajan sikiävää kattilaumaa. Se on saattanut paisua jopa satapäiseksi, kuten juuri on uutisoitu Ylöjärven suunnalta. Puhuvat populaatiokissoista. Itsekin olen sellaisen joskus tavannut. Mielestäni ne pääosin olivat sairaita, sukurutsaita kuraperseitä. Kun mummot apuani pyysivät, vähensin porukkaa huomattavasti. En valitettavasti vienyt niitä satojen eurojen lääkärihoitoihin, vaan päästin ne kissojen taivaan eloon, iloon ja valoon nopeasti ja kivuttomasti. Työmatkoillani olen tavannut kissoja keskellä metsää, jopa parin kilometrin päässä lähimmästä talosta. Varislintujen määrä on massiivinen ajateltuun luonnontilaan verrattuna. Vaikka vanhat kaatopaikat ovat lähes poistuneet ja niillä ruokailleet lintuparvet lähteneet muualle, ruokaa on ollut yllin kyllin. Valtatiet ovat ehtymätön ruokapöytä, jatkuvasti on jotakin raatoa tarjolla. Nyt syksyllä on ollut puiduilla pelloillakin syötävää, mutta pellon muokkaus tai viimeistään pinnan jäätyminen lopettaa tarjoilun. NÄLKÄISIÄ SAALISTAJIA on siis liikkeellä. Loukussa olevan syötin houkutus voittaa pelon. Yksikin poistettu yksilö pelastaa monta kotoperäisen lajin poikasta. Kesällä en ainakaan itse paljoa loukuta, syötti ei kestä montaa päivää ja alkaa haista. Nyt hirvijahdin pian alkaessa täällä etelässäkin on syöttejä saatavilla runsaasti teurasjätteistä. Loukkuun päätyneen haittaeläimen päästän vaivoistaan laukauksella päähän, ja koen tekeväni päivän hyvän teon. Moni niistä voisi muuten paleltua talven kylmyydessä tai nääntyä nälkään. Kevääseen selvinneet ovat ahnaita linnunpesien ja poikasten tuhoajia. LOUKKUMETSÄSTYS ITSESSÄÄN on mielenkiintoista. Toki loukku pitää kokea päivittäin, mutta oman tai koiran kävelylenkin voi johdattaa kulkemaan loukun näkötai kiikarietäisyydeltä. Samalla pääsee seuraamaan jälkiä, niiden kulkusuuntia ja muutenkin luonnon tapahtumia. Minkeille kannattaa hankkia hetitappavia rautoja, niitä ei tarvitse päivystää. Myös tekniikalla saa helpotusta: on olemassa loukkuvahteja, jotka lähettävät viestin loukun lauettua. Joskus asennan riistakameran niin, että siitä näkee pyydyksen tilanteen ja lähistön tapahtumat. Loukkuja on monenlaisia ja erikokoisia. Kaupasta voi ostaa, mutta itse tekemällä voi kierrättää vaikka minkkitarhan häkkejä tai muuta verkkotavaraa. Päälle putoava kanuloukku on pyytävä, mutta iso ja hintava. Norjalainen läpikäveltävä kettuloukku tehdään puusta. Se tarvitsee tilaa ja on hiukan työläs tehdä, mutta lienee teholtaan paras. Useimmat omat loukkuni ovat tavallisia verkkoloukkuja, joiden luukuksi putoaa rautalevy. Ja kun niitä on useampi, aina joskus joku niihin hairahtuu.? l Loukut vireeseen LOUKKUMETSÄSTYS » on mielenkiintoista » saa lähtemään lenkille JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Metsälehti Makasiini 43 OMA METSÄ » METSÄLÄISEN ALLAKKA 9597_.indd 43 9597_.indd 43 22.9.2022 12.43 22.9.2022 12.43
METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 A, 00240 Helsinki. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. OKSASTA UUSI LATVA Miten puun oksat osaavat lähteä kasvamaan ylöspäin, kun puusta on katkennut latva? » VAHVASTI yksinkertaistaen: Latvan kasvusolukko säätelee alempana olevien oksien kasvua. Kun latva tuhoutuu, komentosuhde katkeaa ja oksat ”villiintyvät”. Latvakasvaimen kärjessä oleva nuppineulanpäätä pienempi kasvusolukko ohjaa koko puun kehitystä hormonien avulla. Nuorten lehtiaiheiden erittämä auksiini kulkeutuu rungossa alaspäin ja hillitsee sivusilmujen kehitystä ja ohjaa alempana kehittyvät oksat kasvamaan vaakasuoraan. Tähän vaikuttavat myös juurten erittämät sytokiniinit, jotka kulkeutuvat rungossa ylöspäin. Oksien vaakasuora asento ja latvaa hitaampi kasvu johtuu siis hormonien yhteisvaikutuksesta. Siihen voivat vaikuttaa muutkin tekijät, esimerkiksi boorin puute heikentää latvan valtaa ja saa kuusen kasvamaan oksikkaaksi. Kun latvan kasvupiste tuhoutuu, auksiinin kulkeutuminen alaspäin lakkaa. Ylimmät, lähinnä latvaa olevat oksat reagoivat siihen niin, että niiden kasvupisteessä auksiinin eritys kiihtyy ja kasvu kääntyy ylöspäin. Samalla ne omalla auksiinintuotannollaan pitävät alemmat oksat kurissa. Parhaassa tapauksessa kuollutta latvaa korvaa vain yksi oksa. Jos samanaikaisesti useampi oksaa kehittyy latvaa korvaamaan, syntyy latvaan monihaarainen kruunu – taloudellisesti vähäarSA M I KA RP PI N EN voinen, mutta tukeva paikka suurille petolinnun pesille! Juurissa on vastaava toiminto, jossa pääjuurten kärkisolukko säätelee sivujuurten syntyä ja kasvua. SEPPO VUOKKO ISTUTUS VAI LUONTAINEN? Metsäni sijaitsevat korkean lumituhoriskin alueella Pohjois-Kainuussa 200–300 metriä merenpinnan yläpuolella. Taimikoissa pisimmälle kasvaneet taimet vaikuttavat olevan arimpia lumituhoille. Päätelmäni on, että istutustaimet katkeilevat ja luontaisesti myöhemmin syntynyt, kasvusLatvakasvaimen kärjessä oleva kasvusolukko ohjaa koko puun kehitystä hormonien avulla. 44 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 9598_.indd 44 9598_.indd 44 22.9.2022 12.54 22.9.2022 12.54
›› sa hieman jäljessä oleva taimiaines kestää. Onko uudistus viljellyillä taimilla järkevää näillä korkeuksilla vai tulisiko pyrkiä luontaiseen uudistamiseen? » MÄNTY ja koivu kärsivät kuusta enemmän lumituhoista, jotka ovat erityisen suuri riski korkeilla alueilla. Tunnettuja riskitekijöitä ovat puuston ylitiheys, yläharvennus ja jatkuva kasvatus. Tiheässä kasvavat puut lisäävät pituuttaan läpimitan kustannuksella tehden niistä honteloita ja heikkojuurisia. Hoitamattomassa taimikossa pienet puun alut saattavat lakoontua lumen alle yhtenäisenä levynä. Varttuneen metsän koivut taipuvat luokille ja männyt katkeavat latvuksiin tarttuvan raskaan tykkylumen alla. Yläharvennuksessa ja jatkuvassa kasvatuksessa metsästä poistetaan tukevimmat valtapuut. Kasvamaan jäävät puut ovat honteloita ja niiden lyhyet, toispuoleiset latvukset lisäävät lumija myrskytuhon riskiä. Keski-Euroopan ja Norjan vuoristoissa metsien tuhonkestävyyttä arvioidaan solakkuudella eli puiden pituuden ja läpimitan suhteella. Tämä suhde pyritään pitämään harvennushakkuin alle kahdeksankymmenen. Esimerkiksi kuusitoistametristen puiden pitäisi tämän kaavan mukaan olla paksuudeltaan vähintään kaksikymmensenttisiä, jotta ne kestäisivät lumen ja tuulen rasitukset. Tällaisen helposti arvioitavan harvennusmittarin soisi leviävän myös Suomessa. Mittari pitäisi toki sovittaa sopivaksi meikäläisiin olosuhteisiin ja puulajeille. Mäntytaimikoiden tuhonkestävyyttä tutkittiin muutama vuosi sitten Suomussalmella. Ville Rautiaisen ja Henri Räsäsen opinnäytetyön päätulokset olivat seuraavat: Lumituhoja määrä lisääntyi jyrkästi maanpinnan korkeuden ylittäessä 250 metriä. Tuhoja esiintyi eniten mätästetyillä istutusaloilla ja erityisesti harvoissa taimikoissa. Metsikön pienimmät taimet kärsivät tuhoista isompia vähemmän. Oikea-aikainen hoito pudotti tuhojen osuuden puoleen hoitamattoman taimikon luvuista. Tutkimuksen tulokset tukevat ajatusta siitä, että korkeiden alueiden karuimmilla mailla äestykseen liitetty männyn kylvö tai luontainen uudistaminen, oikea-aikainen taimikon hoito, järeytymistä edistävät harvennukset ja varovaisuus lannoituksissa antavat parhaan turvan lumituhoja vastaan. KARI MIELIKÄINEN VOIKO SEKTORISUOJAA SIIRTÄÄ? Käytän paljon kolmioterää raivaussahassani, kun perkaan heinää ja vattua taimikoista. Olen käyttänyt isoa muovista sektorisuojaa, mutta se tahtoo takertua risukkoon. Olen jossain nähnyt neuvon, jonka mukaan muovisen suojuksen voisi kiinnittää ylemmäs runkoputkeen? Suositteletko sitä? » MATALAN heinikon ja vatukon perkauksessa kolmioterä on kohtalaisen hyvä apuväline. Jos hei~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Meillä metsätilakauppa käy! Metsälehti Makasiini 45 9598_.indd 45 9598_.indd 45 22.9.2022 12.54 22.9.2022 12.54
nikko ja vatukko ovat ns. läpipääsemättömiä, on perkaaminen työlästä, käyttipä mitä menetelmää tahansa. Kun käytetään kolmioterää, muovinen sektorisuoja hidastaa merkittävästi työskentelyä. Sektorisuoja on kuitenkin turvavaruste, joten sitä ei pidä missään tapauksessa poistaa eikä nostaa ylemmäksi. Jos terä osuu kiveen tai penkkaan eikä sektorisuoja ole paikoillaan, voi kiven sirpale tai terästä irronnut metallikappale tulla sahaajaa kohti jopa 125 metrin sekuntinopeudella (452 km/h), kun terän halkaisija on 20 senttiä. Laskelma on viitteellinen. Kiven tai terän kappale voi lävistää suojavisiirin verkon tai puutteelliset turvavarusteet. Kävin hiljattain perkaamassa taimikkoa, jossa oli yli kaksimetristä vatukkoa ja lähes yhtä korkeaa horsmikkoa. Raivaussahassa oli normaali raivausterä ja tietenkin normaali sektorisuoja. Tällaisessa paikassa en edes yrittäisi käyttää kolmioterävarustusta. LEO SAASTAMOINEN MITEN ASUMINEN JÄRJESTYY? Suunnittelemme sukupolvenvaihdosta yhdessä vaimoni kanssa. Asumme tilalla ja aikomus on jäädä tilalle asumaan. Miten tämän järjestäisimme, kun muilta osin haluamme luovuttaa koko tilan pojallamme? » ON kolme tapaa turvata teidän asumisenne tilalla. 1. Jätätte rakennukset omaan omistukseenne. Rakennukset ja maa ovat eri omaisuutta, joten luovutuskirjassa voitte pidättää rakennuksiin hallintaja omistusoikeuden, jolloin teidän omistuksenne jatkuu entisellä tavalla. Jos rakennuksille määritellään luovutuskirjassa tontti, niin silloin erotetaan rakennuksista ja tontista oma kiinteistö. Jos pihapiiriin pidättää vain hallintaoikeuden, luovutettava kiinteistö pysyy kokonaisena. 2. Pidätätte vain hallintaoikeuden tilan rakennuksiin ja pihapiiriin. Tässäkin tapauksessa kaikki teidän oikeutenne ja velvollisuutenne jatkuvat entisellä tavalla. Uudelle omistajalle ei tule asumisoikeutta. 3. Pidätätte elinikäisen asumisoikeuden. Tämä vaihtoehto tulee kysymykseen, kun uusi omistaja aikoo asua tilalla. Luovutuskirjaan on merkittävä puolison suostumus, vaikka hänellekin pidätetään hallintaoikeus rakennuksiin ja pihapiiriin. Jos teillä on muita perillisiä, laatikaa testamentti, jossa määräätte rakennukset tilan omistajalle siinä tapauksessa, että teille jää rakennusten omistusoikeus. VÄINÖ SIKANEN TONTIN LUOVUTUSVOITTOVERON LASKEMINEN Olen myymässä noin puolen hehtaarin tontin metsäpalstaltani. Miten tontin luovutusvoitto määräytyy? Lisätäänkö luovutusvoittoon mahdollisesti käytettyä metsävähennystä? » JOS tonttialue on hankittu metsämaana, lasketaan sen osuus hankintahinnasta. Luovutusvoittoverolaskennassa käytetään hankintahintaa tai hankintameno-olettamaa. Jos tontti menee kiinteistöverotuksen piiriin, ei sen myynnin luovutusvoittoon lisätä käytettyä metsävähennystä. Luovutetun tontin osuus pitää kuitenkin poistaa metsävähennyspohjasta. HANNU JAUHIAINEN Terästä irronnut sirpale on lävistänyt suojavisiirin. Onni onnettomuudessa, että sirpale oli osunut pari senttimetriä silmän alapuolelle. Sektorisuoja ei ollut tapahtumahetkellä paikoillaan. LE O SA A ST A M O IN EN 46 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 9598_.indd 46 9598_.indd 46 22.9.2022 12.54 22.9.2022 12.54
TÄSSÄ kävi vähän kuin heräteostosten kanssa usein tapaa käydä. Paikallinen moottorisahakauppa oli ottanut myyntiinsä valikoiman metallinpaljastimia, minkä ymmärtää – unohtuneiden ja kadonneiden metalliesineiden etsinnästä on tullut suosittu harrastus. Myyntipöydältä erottui taskulampun kokoinen Garrett Pro Pointer AT. Siitä syntyi ahaa-elämys. Tuossa laite, jolla lumihankeen kadonneet nostokoukut ja vänkärit löytyvät vaivatta. Ja mikä parasta, näppärän kokoisen laitteen voisi ripustaa varustevyöhön tai työntää työpuseron taskuun. Karu totuus selvisi, kun saimme laitteen kokeiltavaksemme. Tällä vehkeellä olisi turha lähteä hakemaan hankeen hukkunutta vänkäriä. Mutta se ei ole laitteen vaan heräteostajan vika. Innostumisen sijasta olisi kannattanut selvittää vehkeen varsinainen käyttötarkoitus. Täsmäetsintään Oikeasti Pro Pointer on tarkoitettu miinaharavan näköisten metallinpaljastimien kanssa maassa piileviä metalliesineitä etsivien harrastajien apuvälineeksi. Kun etsin hälyttää, Pro Pointerilla suunnitaan etsityn esineen tarkka sijainti joko maanpinnan tuntumasta tai lapiolla tehdystä pistosta. Siihen laite on havaintojemme mukaan hyvä. Se hälyttää joko piippaamalla tai värinällään. Maassa olevan nostokoukun kohdalla pointteri piippasi noin kymmenen sentin etäisyydeltä. Yleisluontoisempaan etsintään sillä ei siis kannata ryhtyä – pari vuotta sitten hukkaamani vänkärin pysyy edelleenkin kadoksissa. Metsäkäytössä laitteesta ei juuri ole apua. Tosin yksi mahdollinen käyttötapa vehkeellä voisi olla: PuusKADONNEEN JÄLJILLÄ GARRETT PRO POINTER AT VESITIIVIYS : 3 metrin syvyyteen (IP66 standardi) MERKINANTO: ääni/värinä Kolme tarkkuusaluetta VIRTALÄHDE: 9 V paristo PITUUS: 22,9 cm PAKSUUS: 2,2–3,8 cm PAINO: 0,2 kg (sisältä pariston) MAAHANTUOJA: Finndetector Oy HINTA: noin 160 euroa PLUSSAT JA MIINUKSET + Laadukas tuote + Kätevän kokoinen – Epäselvä valitsin – Suomenkielisen käyttöohjeen puute Garrett Pro Pointer -metallinpaljastin on hieno laite, mutta meidän aikomaamme käyttöön siitä ei ollut. Lähietäisyydellä Pro Pointer toimi hyvin, yleisluontoiseen etsintään siitä ei ole. TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ sa piilevät naulat aiheuttivat hälytyksen, kun etsintä liikutellaan puun pintaa myöden. Tältä osin laite tuntui kohtalaisen tarkalta. Yhdysvalloissa valmistettu Garrett on laatutuotteen maineessa eikä pikatestimme mainetta horjuttanut. Yleisilmeeltään laitetta voisi luonnehtia hyvin tehdyksi. Sen luvataan olevan vesitiivis kolmen metrin syvyyteen asti, tätä emme testanneet. Virtalähteenä on samanlainen yhdeksän voltin paristo, joita käytetään palovaroittimissa. Virrankatkaisin on yhdistetty käyttöalueen valitsimeen, painikkeen käyttö tuntui sekavalta.? l Metsälehti Makasiini 47 OMA METSÄ » PIKATESTI 9599_.indd 47 9599_.indd 47 22.9.2022 12.49 22.9.2022 12.49
METSÄTILAMARKKINOILLA jatkuu edelleen myyjän kannalta hyvä tilanne. Halukkaita ostajia riittää ja hintatarjoukset yllättävät iloisesti. Jos metsää omistavalla kuolinpesällä ei ole erityistä halua jatkaa metsän yhteisomistusta, on pari hyvää vaihtoehtoa: jakaa kuolinpesä tai myydä metsät. Metsät voi myös liittää yhteismetsään osuuksia vastaan. Ennen kuin kuolinpesä voi ryhtyä metsätilan myyntiin, on tarkistettava muutama asia. Ensinnäkin, kenen kuolinpesä metsätilan omistaa? Oliko se esimerkiksi vain toisen perinnönjättäjän omistuksessa vai puolisoiden yhteisomistuksessa? Tämä selviää yleensä perukirjoista. Varmistuksen saa lainhuutotodistuksesta. Toinen tarkistettava asia on, ketkä ovat kuolinpesän osakkaita? Tämä selviää yksinkertaisimmin ja luotettavimmin hakemalla Maanmittauslaitokselta myytävän kiinteistön selvennyslainhuuto. Jos avioehtoa ei ollut ja ositusta ei ole tehty, saattaa leski tai lesken kuolinpesä ja mahdollinen aiempi puoliso olla metsätilaa myyvän kuolinpesän osakas. Jos joku alkuperäisistä osakkaista on kuollut, tulevat hänen sijaansa hänen perillisensä. Selvennyslainhuudolla vältytään hankkimasta monia perukirjoja ja niiden liitteitä. Kun kuolinpesän osakkaat ovat selvillä ja jokainen on antanut suostumuksensa – tässä vaiheessa mieluiten kirjallisesti – metsätilan myyntiin, etenee myyntitapahtuma samalla tavalla kuin muillakin metsänomistajilla. Vajaavaltaisia osakkaana Jos kuolinpesän osakkaana on alaikäisiä tai muuten vajaavaltaisia, on heidän edunvalvojansa haettava lupa kiinteistön kauppaan Digija väestötietovirastolta (entinen maistraatti). Lupaa haettaessa on oltava jo olemassa kauppakirjaluonnos. Asiasta saa lisätietoa viraston verkkosivuilta (dvv.fi/kiinteiston-myynti-ja-osto). Itse vai kiinteistövälittäjän kautta? Kiinteistökauppa on taitolaji. Kuolinpesä voi vastuuttaa jonkun osakkaistaan hoitamaan kaupan, jos sellaista osaamista löytyy. Vaihtoehtona on käyttää kiinteistövälittäjää. Kaupanteossa on tärkeää hahmottaa metsän arvo. Perukirjaan on merkitty metsän arvo perinnönjättäjän kuolinhetkellä, yleensä aika varovasti arvioiden. Tilan arvo elää kuitenkin ajassa sen mukaan, miten kauan kuolemasta on ja miten metsää on kuoleman jälkeen käsitelty. Siksi ajantasaisen tila-arvion laatiminen antaa parhaan pohjan hintatarjousten arviointiin tai hintapyynnön asettamiseen. PESÄN METSÄT MYYNTIIN Jos kuolinpesällä ei ole intoa perintömetsän hoitoon, on myynti yksi vaihtoehto. Ennen kauppaa on kuitenkin selvitettävä muutama tärkeä asia. TEKSTI PIRJO HAVIA 48 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 9600_.indd 48 9600_.indd 48 22.9.2022 12.45 22.9.2022 12.45
SH U TT ER ST O CK IM AG ES Jos kuolinpesälle ei kaupan jälkeen jää muita metsäkiinteistöjä, päättyy kuolinpesän metsätalouden harjoittaminen. TEKSTI PIRJO HAVIA Toinen tärkeä asia on metsätilan markkinointikanavat. Jos niin halutaan, voidaan kysellä naapureilta ja tutuilta ostohalua ja neuvotella kauppa suoraan halutun ostajan kanssa. Toisessa laidassa on näkyvä, valtakunnallinen markkinointi ja ostotarjousten pyytäminen halutussa määräajassa. Kokeneilla metsäkiinteistöjen välittäjillä on yleensä hyvä tuntuma markkinointikanavista, ostajista ja ajankohdan hintatasosta. Määrämuotoinen kauppakirja Kiinteistön kauppa on tarkoin säädelty. Kauppakirjan on noudatettava maakaaren mukaista määrämuotoa. Kuolinpesän puolesta kauppakirjan allekirjoittavat myyjinä joko kaikki kuolinpesän osakkaat tai osakas voi antaa henkilökohtaisen valtakirjansa edustajalleen. Yksikin kuolinpesän osakas tai ulkopuolinen asiamies voi edustaa koko kuolinpesää kauppakirjan allekirjoituksessa, jos hänellä on valtakirjat kaikilta osakkailta. Kauppakirjan liitteeksi tarvitaan aina joko selvennyslainhuuto tai perukirja/perukirjat sukuselvityksineen. Luovutusvoiton vero Kun metsätilan myyjänä on kuolinpesä, on kuolinpesä yhteisesti myös vastuussa luovutusvoiton verosta. Tilan myynnistä saatu kauppahinta on kuolinpesän tuloa, ei osakkaiden henkilökohtaista tuloa. Jos verosuunnittelun vuokMetsälehti Makasiini 49 9600_.indd 49 9600_.indd 49 22.9.2022 12.45 22.9.2022 12.45
si tulo halutaan osakkaiden henkilökohtaiseksi tuloksi, täytyy kuolinpesä jakaa murto-osin omistetuksi yhtymäksi ennen tilakauppaa. Kuolinpesää verotetaan luovutusvoitosta samoin säännöksin kuin luonnollista henkilöä. Verosuunnittelumielessä kannattaa jo ennen kiinteistön myyntiin ryhtymistä tutustua Verohallinnon ohjeeseen ”Kuolinpesien luovutusvoitot ja -tappiot verotuksessa”. Loppuuko metsätalouden harjoittaminen? Jos kuolinpesälle ei kaupan jälkeen jää muita metsäkiinteistöjä, päättyy kuolinpesän metsätalouden harjoittaminen. Jos kuolinpesä on toiminut arvonlisäverollisena, täytyy metsätalouden lopettamisesta tehdä lopettamisilmoitus. Ilmoitus tehdään yritysja yhteisötietojärjestelmään (ytj.fi), jota Patenttija rekisterihallitus ja Verohallinto ylläpitävät. Verkkopalvelusta löytyy lopettamisilmoituksen lomake Y4, jolla kuolinpesä ilmoittaa arvonlisäverollisen metsätaloutensa päättymisestä. Lomakkeessa täytetään vain Verohallinnolle menevät tiedot, kuolinpesän ei tarvitse käyttää liitelomakkeita. Metsätaloutta harjoittanut kuolinpesä lopettaa toimintansa alkutuottajana. Metsätalous katsotaan siis alkutuotannoksi. Ohjeet löytyvät ytj.fi-verkkopalvelun Muut yritysja yhteisömuodot -osiosta. Kuolinpesän ei tarvitse tehdä toiminnan lopettamisesta muita ilmoituksia kuin arvonlisäverolliseen toimintaan liittyvä lopettamisilmoitus. Veroilmoitukset täytyy kuitenkin tehdä myös viimeiseltä toimintavuodelta. Näitä ovat ainakin luovutusvoiton veroilmoitus (OmaVerossa tai postitse lomakkeella 9) sekä kuolinpesän metsätalouden veroilmoitus ja arvonlisäveroilmoitus. Ei jaeta heti kaikkea Metsätilan myynnin jälkeen kuolinpesällä voi olla vielä rahaliikennettä. Näitä ovat ainakin luovutusvoittoveron maksu, mahdollinen metsätalouden tulovero, arvonlisävero ja ehkä joitain laskujakin. Osa metsätilan kauppasummasta on hyvä pitää yhteisellä tilillä tallessa tulevien menojen varalta. On mukavampi jakaa osakkaille loput varat kaikkien myöhemmin tapahtuvien maksujen jälkeen kuin ryhtyä keräämään myyntivuotta seuraavana vuonna yhteistä kolehtia verojen maksuun, varsinkin jos verot sattuvat tulemaan osakkaille yllätyksenä.? l ESIMERKKI LUOVUTUSVOITON VEROTUKSESTA Matti Metsälän perukirjassa vuonna 2010 Männikkö-nimisen tilan arvo oli 100 000 euroa. Matti omisti metsän yksin ja puolisoilla oli avioehto, joten ositusta ei ollut tarpeen tehdä ennen myyntiä. Kuolinpesä sai kauppahintana tilasta 320 000 euroa. Kuolinpesä oli omistusaikanaan käyttänyt metsävähennystä 25 000 euroa. Perusparannushankkeiden menojäännöksiä ei ollut. Luovutusvoiton laskentaan on kaksi vaihtoehtoa. Vaihtoehto 1, todellinen hankintameno: Saatu kauppahinta 320 000 € Vähennetään hankintameno (= perukirja-arvo) 100 000 € Vähennetään kaupan kustannukset 12 800 € Myyntivoitto 207 200 € Lisätään käytetty metsävähennys 25 000 € Verotettava luovutusvoitto 232 200 € Luovutusvoiton vero 77 748 € Vaihtoehto 2, hankintameno-olettama: Myyntihinnasta vähennetään 40 prosentin hankintameno-olettama, koska kuolinpesä on omistanut metsän yli 10 vuotta. Muita menoja ei tällöin saa vähentää. Saatu kauppahinta 320 000 € Vähennetään hankintamenoolettama 40 % 128 000 € Myyntivoitto 192 000 € Lisätään käytetty metsävähennys 25 000 € Verotettava luovutusvoitto 217 000 € Luovutusvoiton vero 72 580 € Matti Metsälän perikunnalle tulee maksettavaksi luovutusvoiton veroa edullisemman tuloksen mukaan eli hankintameno-olettamaa käyttäen 72 580 euroa. OIKAISU Edellisen Metsälehti Makasiinin (5/2022) Perintömetsä-artikkelissa ”Oma omistus käyntiin” oli virhe lainhuudon hakemista koskevassa aikarajassa. Lainhuutoa on haettava kuuden kuukauden kuluessa kauppakirjan tai sopimuksen allekirjoittamisesta. Ei siis kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jolloin metsä on saatu omaan omistukseen. 50 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 9600_.indd 50 9600_.indd 50 22.9.2022 12.45 22.9.2022 12.45
KU VA KI M M O BR A N D T/ CO M PI C HIILENSIDONNASSA kaksoislaskenta tarkoittaa sitä, että kun joku yritys ostaa hiilensidontaa kotimaasta ja kompensoi hiilidioksidipäästönsä, valtio laskee hyväkseen yrityksen maksaman hiilensidonnan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun vaikkapa joku kuorma-autoilija haluaa kompensoida hiilidioksidipäästönsä ostamalla kotimaasta lisääntyvää hiilensidontaa, valtion siitä itselleen laskema hyöty pienentää tarvetta vähentää hiilidioksidipäästöjä muualla. Ei kovin motivoivaa. Joku ilkeä saataisi sanoa, että valtio sosialisoi yritysten hyvän teon itselleen. Tämän takia monet yritykset ostavat kaiken hiilensidonnan ulkomailta, Afrikasta, Aasiasta ja vaikkapa Etelä-Amerikasta. Monilla näiden alueiden mailla ei ole todellista tarkoitusta vähentää omia hiilidioksidipäästöjään. Kyseisissä maissa tehtävät hiilensidontahankkeet ovat usein metsien istutuksia, joissa hiilensidonta alkaa kunnolla vasta, kun metsät alkavat oikeasti kasvaa puuta. Ongelmalliseksi asian tekee se, että ilmeisen usein myydään tulevaa hiilensidontaa, mutta yritykset laskevat sen kokonaisuudessaan ostovuoden päästökompensoinniksi. Oikeasti ne pitäisi jaksottaa aivan kuten poistot, eli todellisen vuotuisen hiilensidonnan mukaisesti. Kuulostaa monimutkaiselta, mutta ei se sitä ole. HIILENSIDONNASSA käytetään termiä pysyvyys. Laskelmissa näkee hurjan pitkiä aikoja, kuinka pitkäsi aikaa hiili sitoutuu. Useimmat istutushankkeista tehdään kehittyviin maihin, joissa valta ja maanomistus muuttuvat usein. Epäilen, että niitä tullaan hakkaamaan huomattavasti luvattua nopeammin. Toinen käytettävä termi on lisäisyys. Sillä tarkoitetaan sitä, että esimerkiksi metsien kiertoajan pidentäminen ei saa lisätä hakkuita muualla tai että maatalouden satojen heikkeneminen suopelloilla ei saa lisätä uusien peltojen raivaamista sademetsiin. Todellisuudessa aika vaikeasti mitattava asia. Hiilensidonta ei saa myöskään vähentää luonnon monimuotoisuutta. Uusien plantaasimetsien osalta epäilen, että monimuotoisuus ei ainakaan lisäänny. Läpikäymieni suomalaishankkeiden osalta en ole huolestunut luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä. Todellisuudessa pysyvyys ja lisäisyys kilpailevat monesti fossiilisten polttoaineiden kanssa. Sillä pysyvää on vain ilman hiilidioksidin siirtyminen ilmakehään. OLENNAISTA on saada aikaiseksi vapaaehtoisia toimia, joilla hiilensidonta kasvaa nopeasti. Toivonkin, että Suomen valtio luopuu kaksoislaskennasta suomalaisilla kohteilla, joissa yhtiöt tai yksityiset ovat valmiit maksamaan hiilensidonnasta. Siten saadaan lisättyä kotimaista hiilensidontaa, ja se motivoi myös metsänomistajia.? l Kirjoittaja on hiilensidontaa edistävän Skoggi Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Luovutaan kaksoislaskennasta Kuulostaa monimutkaiselta, mutta ei se sitä ole. JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Metsälehti Makasiini 51 RAHAPUU KOLUMNI 9601_.indd 51 9601_.indd 51 23.9.2022 14.58 23.9.2022 14.58
Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 68,36 ? 72,82 ? 48,99 ? 19,78 22,20 ? 19,86 ? Uudistushakkuu 71,44 ? 74,13 ? 51,08 ? 21,87 ? 24,07 ? 21,68 ? Harvennushakkuu 60,14 ? 61,50 ? 43,29 ? 19,31 ? 19,96 ? 19,53 ? Ensiharvennus 46,08 ? 42,51 ? 33,83 ? 15,10 ? 14,73 ? 15,24 ? ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 71,12 ? 74,18 ? 47,52 ? 19,97 ? 22,81 ? 19,80 ? Uudistushakkuu 73,36 ? 75,08 ? 49,15 ? 20,84 ? 23,94 ? 21,58 ? Harvennushakkuu 63,51 ? 64,46 ? 40,96 ? 19,82 ? 20,63 ? 19,52 ? Ensiharvennus 15,42 ? 14,87 ? KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 70,04 ? 74,26 ? 45,09 ? 20,60 ? 24,31 ? 20,32 ? Uudistushakkuu 72,30 ? 75,11 ? 46,80 ? 22,86 ? 26,09 ? 21,96 ? Harvennushakkuu 63,41 ? 64,13 ? 40,84 ? 20,02 ? 20,33 ? 20,07 ? Ensiharvennus 15,36 ? 15,20 ? VIIKKO 37 TEKSTI JA KUVA TIIA PUUKILA INARISSA puukauppa sakkaa, vaikka muualla Suomessa puulle on kysyntää. Yhteismetsissä hakkuita rajoittaa saamelaiskulttuurin yhteensovittaminen metsätalouteen. Yksityismetsissä puun pitäisi liikkua, mutta tarjouksia ei tahdo tulla edes käsiteltyjen metsien harvennuksiin tai siemenpuiden poistoon, Metsänhoitoyhdistys Lapista ja MTK:sta kerrotaan. Alueella on kolme ostajaa: Metsä Group, Stora Enso ja Keitele Group. Stora Enso ja Metsä Group eivät ole tehneet yhdistyksen kilpailuttamista Inari-Ivalon alueen leimikoista tarjouksia, Keitele on ostanut satunnaisia leimikoita. Miksi kauppa takkuaa? Metsä Groupin metsäasiantuntija vastasi leimikkoaan tarjonneelle metsänomistajalle näin: ”Puukustannuksen ja mainehaitan vuoksi emme jätä kohteesta tarjouksia.” Metsänhoitoyhdistys Lapin metsäneuvojan Pasi Peltosen mukaan vastaavia vastauksia on tullut Inarin alueella neljän eri metsänomistajan leimikoihin. Inari ei sijaitse tehtaanpiipun juurella, joten puukustannus on ymmärrettävä selitys. Mainehaitta puolestaan kaipaa selvennystä. Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Jumppanen on asiasta vaitonainen. ”Emme voi lähteä kilpailuoikeudellisista syistä avaamaan julkisesti meidän Pattitilanne Ylä-Lapissa Puu ei liiku yksityismetsissäkään ja ostaja vetoaa mainehaittaan. Inarissa ylispuunpoistoon taimikon yltä ei heru tarjouksia ja syyksi annetaan maineriski. Kuvan Ivalossa sijaitseva siemenpuumännikkö ei liity tapauksiin. TALOUS » PUUMARKKINAT 52 Metsälehti Makasiini 9602_.indd 52 9602_.indd 52 23.9.2022 15.10 23.9.2022 15.10
SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 67,41 ? 70,55 ? 48,76 ? 19,58 ? 20,82 ? 20,95 ? Uudistushakkuu 70,41 ? 72,47 ? 51,16 ? 20,49 ? 22,81 ? 22,24 ? Harvennushakkuu 59,33 ? 59,71 ? 43,95 ? 19,71 ? 20,09 ? 21,18 ? Ensiharvennus 39,06 ? 39,69 ? 37,17 ? 14,62 ? 14,82 ? 16,04 ? KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 71,99 ? 74,60 ? 52,98 ? 21,40 ? 23,55 ? 20,90 ? Uudistushakkuu 73,73 ? 75,51 ? 55,28 ? 23,82 ? 25,21 ? 22,34 ? Harvennushakkuu 65,04 ? 64,25 ? 45,73 ? 21,36 ? 21,17 ? 21,11 ? Ensiharvennus 45,28 ? 41,96 ? 16,08 ? 16,43 ? 16,69 ? ?? NOUSUSSA ?? LASKUSSA ? ei vertailutietoa ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 67,54 ? 70,64 ? 40,16 ? 19,74 ? 19,82 Uudistushakkuu Harvennushakkuu 56,44 ? 56,27 ? 35,58 ? 18,86 ? 18,57 ? Ensiharvennus KAINUUKOILLISMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 62,93 ? 63,29 ? 18,15 ? 18,10 ? 16,76 ? Uudistushakkuu 67,39 ? 66,06 ? 20,73 ? 20,52 ? 19,15 ? Harvennushakkuu 56,51 ? 55,94 ? 17,86 ? 16,97 ? 16,60 Ensiharvennus 13,58 ? 12,79 ? POHJOISPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 67,18 ? 68,33 ? 40,50 ? 21,34 ? 22,89 ? 20,00 ? Uudistushakkuu 70,80 ? 70,42 ? 40,66 ? 23,93 ? 24,04 ? 22,20 ? Harvennushakkuu 58,54 ? 57,60 ? 20,10 ? 20,74 ? 18,53 ? Ensiharvennus LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 60,95 ? 60,62 ? 18,70 ? 18,96 ? 16,71 ? Uudistushakkuu 65,10 ? 63,22 ? 21,80 ? 21,15 ? 19,29 ? Harvennushakkuu 55,91 ? 53,00 ? 18,06 ? 17,31 ? 15,60 ? Ensiharvennus Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi ”Ylä-Lappi on puunhankinnan näkökulmasta reunaaluetta.” osto-ohjeitamme. Muuten yleisellä tasolla, kyllä me edelleen Ylä-Lapissakin toimimme”, Jumppanen vastaa. Liian vanhaa pinoon? MTK:n kenttäpäällikkö Annakaisa Heikkonen epäilee, että haluttomuus puukauppaan alueella selittyy EU:n biodiversiteettistrategialla. Samaa mieltä on metsänhoitoyhdistyksen Peltonen. Strategia linjaa, että luonnontilaiset metsät ja vanhat metsät tulisi saattaa tiukan suojelun piiriin. Suomessa strategian sitoumusten valmistelu on kesken, eikä esimerkiksi määritelmää luonnontilaiselle tai vanhalle metsälle vielä ole. Silti herää epäilys, voiko puu jo nyt olla liian vanhaa pinossa riippumatta siitä, minkälaisesta metsästä se on peräisin. Metsä Groupin Jumppanen vastaa kysymykseen näin: ”On kaikkien toimijoiden etu, että EU ja Suomi -tasolla on käynnissä valmistelutyö luonnonmetsien ja vanhojen metsien uusien kriteerien määrittämiseksi.” Keitele Groupiilta painotetaan, että puukaupassa kokonaisuus ratkaisee, ei yksin puun ikä. ”Ylä-Lappi on puunhankinnan näkökulmasta reuna-aluetta, johon kohdistuu vallitsevassa tilanteessa korkeat korjuuja kuljetuskustannukset johtuen polttoaineiden korkeasta hinnasta”, yhtiön liiketoimintajohtaja Matti Kylävainio sanoo. Lisäksi vanha puu voi olla teknisesti liian kookasta tai laadultaan sopimatonta. Tuotantoon sopivaa puuta alueelta kyllä ostetaan, Kylävainio vakuuttaa. ”Biodiversiteettistrategian määritystyöt eivät ole siinä vaiheessa, että niillä pitäisi olla vaikutusta puukappaan tässä vaiheessa”, kommentoi puolestaan Stora Enson puunhankinnan yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila. Inarilaista metsänomistajaa tilanne ei naurata. Hakkuu ei onnistu eikä siemenpuuasentoista metsää saa edes suojeltua.? l Metsälehti Makasiini 53 9602_.indd 53 9602_.indd 53 23.9.2022 15.11 23.9.2022 15.11
KUUKAUDEN PUUKAUPPA KUUKAUDEN PUUKAUPPA KAINUUSSA tehtiin isohko puukauppa leimikosta, jossa ei ollut mitään erityisen erityistä, mutta omistusrakenne teetti töitä. Tavanomaisen kaupasta teki, että leimikko oli tyypillistä kainuulaista, mäntyvaltaista kangasmaata. Byrokraattisuus tuli siitä, että myyjänä oli metsäyhtymä, jonka osakkaina oli henkilöä, kuolinpesää ja edunvalvonnan alaista. Moninaisesta omistuspohjasta huolimatta metsäyhtymä pystyy toimimaan aktiivisesti, jos yksimielisyys löytyy. Kuolinpesän osakkailta tarvitaan valtakirjat ja edunvalvottavien osalta viranomaisen lupa. Edunvalvontaa on vanhastaan hoidettu maistraateista, jotka vuodenvaihteessa yhdistyivät Digija väestötietovirastoon (DVV). Kauppa tehtiin metsänhoitoyhdistyksen valtakirjakauppana. Leimikon suunnittelu alkoi toukokuussa ja yhdistys arvioi lupaprosessin kestäneen pari kuukautta. DVV:n hyväksyntä edellytti, että kauppa on varmasti kilpailutettu. Lupakäsittelyn vuoksi tarjousten voimassaoloajan piti olla riittävän pitkä. Tarjouksia tuli neljä. Yhdistys oli tyytyväinen etenkin merkittävimpien puutavaralajien, päätehakkuun mäntytukin 73 ja harvennusten mäntykuidun 23 euron hintoihin. Ne hipovat alueella kuluvan vuoden huippuja. Leimikko oli yli tuhat kuutiota ja pinta-alaltaan 23,5 hehtaaria, pääosin harvennusta, mutta myös reilu hehtaari päätehakkuuta. Samalla avattiin penkkatien tielinjaa. Rahamielessä harvennuksen ja päätehakkuun eroa kuvaa, että puukauppatilistä kolmasosa tulee viiden prosentin alalta. MIKKO HÄYRYNEN Byrokraattinen kauppa PÄÄTEHAKKUUTA JA HARVENNUSTA KAINUUSSA PUUTAVARALAJI MÄÄRÄ, M 3 KANTOHINTA, €/M 3 MYYNTITULO, € PÄÄTEHAKKUU 1,2 HA mäntytukki 94 73 6 862 mäntykuitu 75 25 1 875 kuusitukki 23 70 1 610 kuusikuitu 48 25 1 200 koivukuitu 8 21 168 Päätehakkuu yhteensä 248 47,24 (keskikantohinta) 11 715 HARVENNUS 22,2 HA mäntytukki 95 61 5 795 mäntypikkutukki 125 27 3 375 mäntykuitu 472 23 10 856 kuusitukki 12 58 696 kuusikuitu 79 21 58 koivukuitu 233 17 3 961 Harvennus yhteensä 1 016 24,35 (keskikantohinta) 24 741 Puukauppa yhteensä 1 264 36 456 Puukauppatilastossa esitetään Metsäteol lisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Tiedot kerätään viikoittain. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ 10 20 30 40 50 Viikko Milj. m 3 Viikko-ostot 2022 Viikko-ostot 2021 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 TALOUS » PUUMARKKINAT 54 Metsälehti Makasiini 9602_.indd 54 9602_.indd 54 23.9.2022 15.11 23.9.2022 15.11
KUUKAUDEN TILAKAUPPA POHJOIS-POHJANMAALLA myytiin keväällä metsätila, joka oli ollut perikunnan omistuksessa useita vuosikymmeniä. Tilaa oli hoidettu aktiivisesti ja puusto oli pääosin nuorta. Tilan 12 hehtaarista kymmenen on kasvullista talousmetsää. Vähäpuustoiset suokuviot on suojeltu ympäristötukisopimuksella. Maapohjat ovat moninaiset, ja puusto on lähes pelkästään havupuuta. Tilalla on nuorta kuusentaimikkoa turvepeltopohjalla, päätehakkuuta lähestyvää korpikuusikkoa ja kuivan kankaan sekä rämepohjan männikköä. Taimikonhoitoa ja nuoren metsän hoitoa on noin 3,5 hehtaaria. Välittömästi korjattavaa on 1,2 hehtaarin ensiharvennus. Isompi puukauppatili on tulossa 5–10 vuoden kuluttua 1,9 hehtaarin päätehakkuusta. Tilan läpi menevä metsäautotie on kunnostettu hiljattain, joten tiemaksujen voi odottaa pysyvän kohtuullisina. Tila ei ollut julkisessa myynnissä. Myyjätaho ja ostaja kohtasivat Tori.fi-markkinapaikalla, jossa ostajalla oli ilmoitus. Tilan hintapyyntö oli 15 000 euroa, jonka ostaja hyväksyi. Kauppa tehtiin ilman maastokäyntiä. Ostaja oli kokenut etämetsänomistaja ja tukeutui arvioinnissaan alueen puunostajien kanssa käymiinsä keskusteluihin sekä nettipalveluihin. Näistä tärkein oli myyjän antamat Metsään.fi-tiedot. Metsään.fi:n mukaan tilan kokonaispuusto oli 830 kuutiota. Verkon metsänarvolaskureissa kuutiomäärä vaihteli 720–952 kuution välillä. Ostajan ostopäätökseen vaikutti myös se, että yli puolet tilasta on suunnitellun tuulivoimapuiston alueella. Mikäli hanke toteutuu, niin tuulipuisto ottaa hoitaakseen tiestön ylläpidon ja maksaa metsän tuottoon nähden huomattavaa vuosivuokraa. Ensiharvennuksista on jo tehty kauppa. Korjuu on näinä viikkoina.? l MIKKO HÄYRYNEN Ostaa voi katsomattakin TILAKAUPPA POHJOIS-POHJANMAALLA PINTA-ALA 12 hehtaaria KEHITYSLUOKAT taimikot 4,2 ha, nuoret kasvatusmetsät 2,7 ha, varttuneet kasvatusmetsät 3,3 ha, vähäpuustoisten soiden ympäristötukikohteet 1,6 ha PUUSTOARVIO 830 kuutiota MYYNTIHINTA 15 000 euroa, 1 470 euroa metsämaan hehtaarilta, 18,3 euroa kuutiolta Ostaja päätti pienen tilan hankkimisesta nettitietojen perusteella. Omistajanvaihdos yleensä vauhdittaa sekä puukauppoja että hoitotöitä. M IK KO H ÄY RY N EN Byrokraattinen kauppa Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA 9602_.indd 55 9602_.indd 55 23.9.2022 15.11 23.9.2022 15.11
Maakunta Kaupan, kpl Myyty, kpl Myyty, ha Taimikot, % Hakkuukypsät, % Puusto, m3/ha Tukki, % €/ha €/m3 Kerroin* Varsinais-Suomi 21 19 641 16 24 142 39 8538 60 1,35 Satakunta 26 15 381 31 23 133 39 6755 51 1,18 Häme-Uusimaa 31 31 676 28 18 118 39 7427 62 1,23 Etelä-Karjala 35 27 493 30 12 114 34 5510 48 1,03 Kymenlaakso 30 30 898 29 11 111 36 5814 52 1,14 Pirkanmaa 55 48 1268 29 12 119 39 6137 52 1,19 Etelä-Savo 57 45 1618 27 13 119 37 6352 53 1,10 Eja K-Pohjanmaa 123 91 2621 23 12 101 26 3898 39 1,09 Keski-Suomi 76 73 2541 25 15 123 40 6363 52 1,08 Pohjois-Savo 98 63 2528 21 11 121 32 6235 51 1,08 Pohjois-Karjala 123 95 2990 22 11 119 32 5505 46 1,10 Kainuu 66 62 2757 17 10 102 25 3530 35 1,07 Pohjois-Pohjanmaa 137 99 4009 20 11 92 20 2916 32 1,11 Lappi 100 60 2714 24 13 70 18 1874 27 1,10 Koko maa 978 758 26135 107 30 4747 44 1,12 Lisäys elokuu 142 93 3264 METSÄTILAKAUPAT TAMMI–ELOKUUSSA 2022 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Viime vuonna myytyjen hehtaarien määrä oli lähes sama, 26 065. Kauppahinnat ovat koko maassa keskimäärin 12 prosenttia summa-arvoja suurempia. Kymenlaaksossa on tänä vuonna kauppamäärä kasvanut suhteellisesti eniten. Pohjois-Pohjanmaalla on kauppoja tehty selvästi viimevuotista vähemmän. 1 2 3 4 1 2 3 4 METSÄTILOJA myydään myös nettihuutokaupassa. Ulosmitatuille tiloille se on usein ainoa myyntitapa. Pirkanmaalaisen 35 hehtaarin tilan huutokauppa alkoi syyskuun puolivälissä. Kauppaa tehtiin vajaa viikko. Kohteesta oli tehty kaksi erilaista arviota, toinen Metsään.fi-tiedoilla ja toinen Metsätilat.fi-ketjun maastotyönä. Molemmissa käyväksi arvoksi oli saatu 150 000 euroa. Toisessa arviossa ainespuun määrä oli 4 370 ja toisessa 5 437 kuutiota. Huutokaupan virallinen päättymisaika oli kello 18.00, mutta huudot kuitenkin jatkuvat aina kolme minuuttia viimeisen huudon jälkeen. Tässä tapauksessa huutokauppa päättyi vasta kello 18.43. Minimikorotus oli 800 euroa. Korkein tarjous oli virallisella päättymishetkellä 182 800 euroa, mutta jatkoajalla noustiin 238 800 euroon. Huutoja tuli kaikkiaan 141 kappaletta ja tarjoajia oli yhteensä 26. Loppuvaiheessa kisassa oli mukana enää kaksi huutajaa. ”Tapaus osoittaa, kuinka kovaa on kysyntä hyvällä paikalla olevista kohteista. Huutokaupassa hintataso nousi markkinahinnan mukaiseksi”, tilakauppaseurantaa ylläpitävä Hannu Liljeroos sanoo. Instituutiot yhä vahvoilla Metsätilojen tarjonta kasvaa alkusyksyllä ja instituutiosijoittajien ote pitää. ” Varsinkin Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa on paljon sijoittajia kiinnostavia metsätiloja”, Liljeroos toteaa. Kaikkien Liljeroosin tänä vuonna tilastoimien tilakauppojen kauppasumma on 124 miljoonaa euroa. Instituutioiden – eli pankkien, rahastojen, eläkeja vakuutusyhtiöiden ja metsäkiinteistöyhtiöiden – osuus siitä on 71 prosenttia.? l MIKKO HÄYRYNEN Kunnon kiri huutokaupassa Tilan hinta nousi nettihuutokaupan viime minuuteilla reippaasti, muttei kuitenkaan markkinahintaa korkeammaksi. 56 Metsälehti Makasiini TALOUS » TILAKAUPPA 9602_.indd 56 9602_.indd 56 23.9.2022 15.11 23.9.2022 15.11
METSÄNOMISTAJIEN käyttöön tarkoitettujen pienmetsäkoneiden koko näyttää kasvavan. Esimerkiksi Kranman esitteli äskettäin uuden, entistä isomman 960-ajokoneen. Kaukaa katsoen se näyttää ”oikealta” metsäkoneelta ja on sitä myös monilta ominaisuuksiltaan. Koon kasvattamisessa ei ensisijaisesti ole kyse paremman tuottavuuden tavoittelusta, kertoo maahantuoja Kranman Finlandin edustaja Simon Nygård. ”Asiakkaat haluavat entistä mukavampia koneita. Tätä varten olemme valmistaneet aiempaa isomman mallin. Kranman 960 on painavampi kuin Kranmanin aiemmat Bison-pienkoneet. Lisäpaino tekee koneesta vakaamman ja samalla tietysti kestävämmän.” Nygård listaa joukon ergonomiaa parantavia uutuuksia ja ominaisuuksia, kuten runkolukon. ”Koneen keskinivelen runkolukko lisää vakautta ja nopeuttaa käyttöä. Kuormaaminen ja purkaminen sujuvat nopeammin, koska erikseen laskettavia tukijalkoja ei tarvita.” Koneen ohjaamo on aiempaa tilavampi. Näkyvyys joka suuntaan on hyvä. Ilmastointilaite hillitsee hytin lämpenemistä. Koneen moottorin ja ohjaamon esilämmitys kytkeytyy päälle etänä matkapuhelimella. ”Tässä mallissa on myös aiempaa tehokEntistä isompi ja mukavampi KRANMAN 960 Moottori: 4-sylinterinen Kubotan diesel Sylinteritilavuus: 1,5 l Moottoriteho: 24,8 hv Voimansiirto: hydrostaattinen Sähköjärjestelmä: 12 V Led-valaisimet: 1x10W, 4x30W, 6x15W Suurin ajonopeus: 6 km/h Siirtovaiheella: 10 km/h Enimmäiskuorma: 3 500 kg Etusermin ala: 1,2 m 2 Etupyörät: 405/70R20 Takapyörät: 400/60– 15,5 Polttoainetankki: 32 l Polttoaineen kulutus (valmistajan ilmoittama): 2,5 l/h Maavara: 35 cm Paino: 2 700 kg Pituus: 620 cm Leveys: 168 cm Korkeus: 258 cm Hinta: 80 000–90 000 € (varusteista riippuen) Maahantuoja: Kranman Finland Oy Uusi Kranman 960 on upea pienmetsäkone. Hintalappu voi kuitenkin viedä ajonautinnon. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT JA VIDEO SAMI KARPPINEN Kranman 960 -ajokone on hieman painavampi kuin Kranmanin Bison-koneet. Metsälehti Makasiini 57 TALOUS » KOEAJOSSA 9602_.indd 57 9602_.indd 57 23.9.2022 15.11 23.9.2022 15.11
kaammat työvalot, joten koneella voidaan ajaa puuta vaikka yöllä”, Nygård sanoo. Vakuuttava vaikeassa maastossa Uutuuskone oli metsänomistaja Risto Mannisenmäellä koeajettavana Jämsässä. Työmaa oli puustoltaan juuri pienkonekorjuuseen ihanteellinen. ”Kaadan koivuja istutuskuusikon päältä pois. Pääosa puusta tehdään klapeiksi, joilla on nyt kova kysyntä”, Mannisenmäki kertoo. Maastoltaan työmaa oli kuitenkin haastava, sillä savotta oli kohtalaisessa ja kivisessä rinteessä. Lisäksi edellisessä päätehakkuussa syntyneet metsätraktorin pyörän painumat uursivat alaa. ”Mönkijällä tänne ei olisi mitään asiaa. En ole varma, olisiko omalla, hieman tätä pienemmällä Bisonillakaan päässyt täällä liikkumaan. Tämä kyllä meni odottamattoman hyvin.” Maastoauton trailerille Kuljettajan kokemus tuli esiin hankalassa maastossa. Puolella kuormalla painotettuna Kranman 960 kiipesi rinnettä ylös kivistä ja esteistä piittaamatta, vaikka välillä meno näyttikin hurjalta. Kuormaa kone kantaa enimmillään kolme ja puoli tonnia, mikä tarkoittaa, että se pystyy tuomaan reilun kolmen kuution puukuorman metsästä. Nosturilla nousee 600 kilon taakka kolmen metrin päästä. Isokin tukki saadaan siis kyytiin, ja sitä voi ensin vetää lähemmäs konetta. Koneen leveys on 168 senttiä, joten se mahtuu ongelmitta kahden ja puolen metrin levyisille ajourille. Se tarkoittaa ensiharvennusmetsässä käytännössä uratonta korjuuta, jolloin puusto voidaan harventaa ihanteelliseen kasvukuntoon. Kone painaa 2 700 kiloa. Sitä voikin siirtää ison maastoauton trailerilla, mikä parantaa koneen käytettävyyttä. ”Paino rajoittanee metsänomistajien käyttöön tarkoitettujen pienkoneiden kokoa. Koneet pitää pystyä siirtämään omalla trailerilla”, Simon Nygård sanoo. Hinta kipurajalla Uusi Kranman on kuin suoraan omatoimisen metsänomistajan unelmista, mutta koneen hinta on kova: varustelusta riippuen 80 000-90 000 euroa ilman arvonlisäveroa. Pelkillä puun ajon ansioilla tällaisen koneen hankkimista ei millään ilveellä saisi laskettua kannattavaksi. ”Tällaisella koneella ei pärjäisi tavallisella ajotaksalla. Pääosin olen ajanut koneelKatso video osoitteessa Metsälehti.fi IHMISEN HYVÄKSI Metsien merkitys tutuksi nuorille Lahjoitukset käytetään 100 %:sti lahjoittajan haluamaan kohteeseen. Lisätietoja: www.mmsaatio.fi/lahjoita 58 Metsälehti Makasiini TALOUS » KOEAJOSSA Kone kantaa kolmen ja puolen tonnin kuorman. Koneen hyvä maastokelpoisuus yllätti. Simon Nygård kertoo, että uutuuskoneita on myyty Suomeen toistaiseksi vasta yksi. 9602_.indd 58 9602_.indd 58 23.9.2022 15.11 23.9.2022 15.11
lani omia puita, mutta myös vieraiden puita metsänomistajille, jotka ovat olleet valmiit maksamaan siitä, että ensiharvennuksessa metsään jää tavallista runsaammin puita. Se parantaa myöhempien hakkuiden tulosta”, Risto Mannisenmäki sanoo. Maahantuojan edustaja Nygård nostaa esille toisen näkökulman. ”Pienkoneiden suosio on viime vuosina noussut nopeasti erityisesti Ruotsissa ja myös Suomessa. Tästä syystä käytettyjä koneita on tarjolla niukasti ja se pitää niiden hinnat korkealla. Tällainen kone menettää vain 15–20 prosenttia arvostaan 6–8 vuodessa.”? l Runkolukko nopeuttaa kuormaamista ja vakauttaa koneen kulkua. Metsänomistaja Risto Mannisenmäki koeajoi Kranman 960:stä hakkuupalstallaan Jämsässä. Koneen voimansiirtojärjestelmä on hydrostaattinen. IHMISEN HYVÄKSI Metsien merkitys tutuksi nuorille Lahjoitukset käytetään 100 %:sti lahjoittajan haluamaan kohteeseen. Lisätietoja: www.mmsaatio.fi/lahjoita 9602_.indd 59 9602_.indd 59 23.9.2022 15.11 23.9.2022 15.11
Tunnelma metsässä sähköistyy. Kestotilaajan eDUT paranevat. Liitimme tilaukseeN uuden Metsälehti Digin ja saat käyttöösi kaikki nämä (etu 142,80 €) : • verkkolehti • näköislehti • maksulliset verkon sisällöt • lehtiarkisto Rekisteröidy ja ota palvelu käyttöön osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy (Rekisteröintiin tarvitset asiakasnumerosi lehden osoitekentästä). V I I S A U T TA M E T S Ä S TÄ 9604_.indd 60 9604_.indd 60 22.9.2022 18.07 22.9.2022 18.07
LUONNOSSA KIRJANPAINAJAT ovat siirtymässä talvilevolle, mutta niiden mukanaan kuljettama sinistäjäsieni tukkii edelleen veden kulkua kuusten rungoissa. Kuusia saattaa siis syksyn mittaan vielä kellastua sellaisilla alueilla, joilla kirjanpainajia on tänä vuonna esiintynyt. ”Kirjanpainajat eivät enää iskeydy puihin, mutta puiden oireilu saattaa tulla selvemmin esille”, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Tiina Ylioja. Valtaosa kirjanpainajista talvehtii maaperän karikkeessa. Sieltä ne eivät Yliojan mukaan enää lähde lentoon ennen kevättä, vaikka sää lämpenisi. Metsänhoidolla merkitystä Lämmin loppukesä suosi kirjanpainajia, joten niitä on ensi vuonna todennäköisesti enemmän kuin tänä vuonna. Mitä helteisempi ja kuivempi ensi kesä on, sitä suurempi tuhojen riski on. Miten tuhoja voi ehkäistä? Yliojan mukaan kuusikoita on tärkeä tarkkailla kesän edetessä. Kirjanpainajan valtaamat puut kannattaa poistaa metsästä ennen kuin uusi kuoriaissukupolvi lentää pois puiden kaarnan alta. Myös metsänhoidolla on merkitystä. Ajallaan harvennettu kuusikko pystyy vastustamaan kirjanpainajien hyökkäyksiä hoitamatonta paremmin. Varttuneiden kuusikoiden harvennuksia kannattaa kuitenkin välttää, jos kirjanpainajia on paljon. Myös juurikäävän torjunta on tärkeää, sanoo Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Elina Peuhu. Juurikäävän vaivaamat kuusikot ovat erityisen alttiita kirjanpainajan tuhoille. Taustalla ilmastonmuutos Pidemmällä aikavälillä paras keino ehkäistä kirjanpainajien tuhoja on Yliojan ja Peuhun mukaan lisätä sekametsien määrää. Lehtipuusekoitus tekee metsästä kirjanpainajan kannalta vähemmän houkuttelevan, ja sekametsässä eloon jää muita puulajeja, vaikka kuuset kuolisivat. Peuhun mukaan on myös viitteitä siitä, että lehtipuiden erittämät aineet karkottavat kirjanpainajia. Vaikka metsien kuusettuminen on hyödyttänyt kirjanpainajaa, suurin syy kirjanpainajatuhojen lisääntymiseen on Yliojan mukaan ilmastonmuutos. Peuhu muistuttaa, että kirjanpainaja on osa metsäluontoamme. Hän uskoo, että yksi parhaista keinoista saada tuhot pitkällä aikavälillä kuriin on parantaa kirjanpainajan luontaisten vihollisten ja kilpailijoiden elinoloja metsissämme. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVA SEPPO SAMULI Kirjanpainaja-sarja päättyy. Metsälehti seuraa luonnollisesti kirjanpainajatilannetta jatkossakin.? l Sekametsä suojaa kirjanpainajalta TIESITKÖ? Kirjanpainajien liikehdintään vaikuttaa lämpötilan lisäksi yön pituus. Varttuneiden kuusikoiden harvennuksia kannattaa ensi vuonna välttää. Hakkuuaukkojen reunapuut ovat alttiita kirjanpainajan tuhoille. Kirjanpainaja-sarja seuraa kuoriaisen eloa keväästä pakkasiin Metsälehti Makasiini 61 9605_.indd 61 9605_.indd 61 23.9.2022 15.17 23.9.2022 15.17
PEURASALO ILMAN PEURAA Kun metsäpeura palasi omin koparoin Suomeen, Elimyssalo Kuhmossa oli emojen ja vasojen ensimmäinen laidunalue. Myöhemmin peurat joutuivat sieltä kuitenkin väistymään. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA Elimyssalossa karhun kohtaaminen retkeilyreitillä on todennäköisempää kuin missään muualla Suomessa. Metsälehti Makasiini 63 9606_.indd 63 9606_.indd 63 26.9.2022 12.43 26.9.2022 12.43
SS YKSYLLÄ 1977 astelin uteliaana villipeurojen metsään Kuhmon itärajalla. Sata metriä käveltyäni poluntapainen katosi kokonaan. Katselin naavakuusia ja yritin löytää valoisan suonlaidan suunnistusavuksi. Tuokion päästä oli melkein pimeää. Viritin lammenrantakummulle louekankaan itäsaksalainen taskulamppu suussani ja sytytin iltanuotion. Varpuspöllö huusi kimakkaan falsettiin loppuvaa syyshuutoa. Söin iltapalan, sammutin lampun, nuotio hiipui ja metsä mustui taivasta vasten erottuviksi silueteiksi. Salaperäisyyden tuntua vahvisti suon ja lammen takaa alkava rajavyöhyke ja itäinen naapurimaa, jonka korpiin ei olisi mitään asiaa. Neljäkymmentäviisi vuotta myöhemmin lähden samaan metsään viralliselta parkkipaikalta viisimetrisen infotaulun viereltä. Nyt ei Ystävyyden puistossa sallita vapaata leiriytymistä eikä iltanuotiota, mutta luvalliselle laavulle vie joutuisa, viitoitettu polku, joka soilla ja korvissa vaihtuu tukeviksi pitkoksiksi. Pyytömiehen salo Elimyssalo on Kainuun syrjäisintä korpiperää. Kuitenkin Levävaarassa salon etelälaidalla on asuttu vuosisatoja. Kirvesmiehenä, tervanpolttajana ja metsästäjänä ansioitunut Tuomas Haverinen, Levän Ukko, asutti taloa 1900-luvun taitteen molemmin puolin. Samuli Paulaharju haastatteli häntä väinämöishahmoisena vanhuksena 1920. 1800-luvulla Haverinen ampui hiihtämällä ja vaanimalla yli sata Elimyssalon metsäpeuraa. Metsän voimat piti lepyttää suosiollisiksi, ja jokainen pyyntireissu alkoi rituaaleilla ja uhrilahjoilla, jotka periytyivät tuhansien vuosien takaa. Levän Ukon palvoskiviä ja muita voimapaikkoja voi nyt vain arvailla. Haverisen vanhuuden päivinä peura, metsäpeura, villipeura hävisi sukupuuttoon koko Suomesta. Pieningän saloille niitä jäi siemeneksi asti, ja 1950-luvulla Vienan peurat palasivat omin koparoin Elimyssaloon Suomen puolelle. Seuraavalla vuosikymmenellä Elimyssalo vakiintui peuravaadinten vasoma-alueeksi ja kesälaitumeksi. Salo Kekkosen toinen kirje lähti Metsähallituksen pääkonttoriin, jonka jälkeen Elimyssalo rajattiin välittömästi metsätalouden ulkopuolelle. LUHTA» 64 Metsälehti Makasiini 9606_.indd 64 9606_.indd 64 26.9.2022 12.43 26.9.2022 12.43
tarjosi sekä pimeitten kuusikoitten näkösuojia että rehevien raatesoiden yltäkylläisiä ruokapöytiä. Peuranpyytäjien perilliseksi ryhtyi helsinkiläinen kirjatoimittaja Martti Montonen, joka vietti parin viikon jaksoissa jokaisen lomapäivänsä Elimyssalossa, yhteensä yli vuoden. Vaikka Montonen kuljetti peurapyssynä kameraa, hän ymmärsi peuranpyynnin merkitystä asutushistoriassa, metsän ja metsästyksen mytologiaa ja eläytyi yhtä lailla Levän Ukon kuin jääkauden aikaisten peuranmetsästäjien elämään. Kymmenen vuoden hiiviskely peurasalolla synnytti upean kuvaja tietokirjan Suomen peura. Myllykirje suojeli peurasalon Elimyssalon isoilla kankailla oli 1930-luvulla harsittu parhaita punahonkia, ja Kuusikon piilojen ja rehevien laidunsoiden vaihtelu houkutteli sukupuuttoon metsästetyn villipeuran palaamaan Elimyssaloon 1950-luvulla. Illan pimetessä metsästä kuuluu kimakkaan falsettiin päättyvä varpuspöllön syyshuuto. Metsälehti Makasiini 65 9606_.indd 65 9606_.indd 65 26.9.2022 12.43 26.9.2022 12.43
Metsähallituksen kartoissa alue oli pikaista uudistamista vaativaa talousmetsää. Montosen mielestä salo piti jättää sukupuutosta elpyneen myyttisen eläimen, rangifer tarandus fennicuksen turva-alueeksi. 1960-luvulla tuollainen ehdotus ei saanut vähintäkään kannatusta, kunnes liittolaiseksi löytyi poikkeuksellisen vaikutusvaltainen peuramies. Montonen rohkaistui kirjoittamaan tasavallan presidentille metsäpeuran merkityksestä Suomelle ja Kainuun identiteetille ja myös Elimyssalon merkityksestä peuroille. Urho Kekkonen innostui ja vastasi Montoselle: ”Olette tehneet korvaamattoman työn peuran historiaa, vaiheita ja vaarallista nykypäivää kuvatessanne.” Kekkosen toinen kirje lähti Metsähallituksen pääkonttoriin, jonka jälkeen Elimyssalo rajattiin välittömästi metsätalouden ulkopuolelle. Varsinainen Elimyssalon luonnonsuojelualue perustettiin pari vuosikymmentä myöhemmin osana Ystävyyden puistoa. Puistokokonaisuuden isoimmat alueet sijaitsivat rajan itäpuolella silloisessa Neuvostoliitossa. Samanaikaisesti ystävyyden puiston syntyessä Kuhmoon ja muihin itärajan pitäjiin kasvoi uusi elinkeino – suurpetojen katseluja kuvauspaikat. Vuodesta toiseen tauotta jatkuva haaskaruokinta kasvattaa petotihentymiä. Sudet ja karhut viettävät päivännäön Suomen tai Venäjän rajavyöhykkeellä ja marssivat illan tullen maistelemaan varmoja herkkupaloja. Tiheimmin petoravintoloita ilmestyi juuri Elimyssalon pohjois-, eteläja länsipuolelle. Peuraäitien ja vasojen sijaan Elimyssalossa laiduntaa nykyisin vain yksinäisiä metsäpeuroja. Metsäpeura, villipeura, on poron sukua. Lounais-Suomessa ylen runsas valkohäntäpeura puolestaan on vieraslaji ja kauriseläin. LUHTA» 66 Metsälehti Makasiini 9606_.indd 66 9606_.indd 66 26.9.2022 12.43 26.9.2022 12.43
Niinpä metsäpeuran vuoksi suojeltu peurasalo tyhjeni peuraäideistä ja myös hirvistä. Vasovat metsäpeurat karttavat parhaansa mukaan karhuja ja varsinkin susia. Niinpä metsäpeuran vuoksi suojeltu peurasalo tyhjeni peuraäideistä ja myös hirvistä. Viimeisenä käänteenä myös ystävyys ja tutkimusyhteistyö Venäjän kanssa viileni. Karhu ja varpuspöllö Marssin hyvää pitkospolkua ja mietin maailman ja kehityksen häränpyllyjä. Suon laidassa näen ison eläimen jäljet, mutta ne ovat peuran sijaan karhun painalluksia. Löydän revittyjä muurahaispesiä, kaadetun ja silvotun pökkelökoivun ja muutaman mustikkaisen paskapökäleen. Mielessä käy, ettei missään Suomessa ole nykyisen Elimyssalon veroista mahdollisuutta törmätä retkeilyreitillä karhuun tai suteen. Kontiot tallustavat salon poikki maistellakseen vaihtelun vuoksi tämän ja tuon petokatseluyrittäjän syöttejä. Pitäisi tietenkin itsekin kulkea illan tai aamun hämärissä. Puronotkelmassa pysähdyn ihastelemaan naavoja tai täsmällisemmin oksista roikkuvaa vaaleaa korpiluppoa. Poronhoitoalueella syödään kaikki naavat, joihin poro keväthangilla yltää. Muistan jossain kuulemani väitteen Elimyssalosta Suomen kauneimpana metsänä. Salo on pienempi kuin Nuuksion kansallispuisto, mutta näkymät vastaavat tarkasti suomalaisen erämaan arkkityyppejä. Saavun luvalliseen leiripaikkaan Elimysjärven niemessä paljain jaloin. Majavat ovat padonneet Elimysjoen, nostaneet järven tulvimaan ja hukuttaneet pitkospolun. Vähän myöhemmin kokkaan päivällistä retkikeittimellä. Varpaat lämpiävät villasukissa ja päässä törröttää nykyaikainen otsalamppu. Kuusien pimeydestä huutaa varpuspöllö. Ainakin yksi asia on pysynyt samanlaisena. l Enin osa Elimyssalosta ei ole varsinaista ikimetsää. Saloa on kuitenkin kutsuttu Suomen kauneimmaksi metsäksi. Metsälehti Makasiini 67 9606_.indd 67 9606_.indd 67 26.9.2022 12.43 26.9.2022 12.43
LÄPIMURTO levytuoteteollisuudessa on lähellä. Mahdollisesti jo ensi kuussa markkinoilla on täyspuinen kalustelevy. Koskisen Oy lanseerasi Zero-kalustelevyksi nimeämänsä lastulevyn viime tammikuussa. Kyseessä on maailman ensimmäinen täysin uudistuvista raaka-aineista valmistettu levytuote. Siinä öljypohjaiset liimat on korvattu Stora Enson valmistamalla ligniinipohjaisella sidosaineella. Mikäli kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, päästään ensimmäisiä tilauksia ottamaan vastaan lokakuussa. ”Kyselyitä on tullut ympäri maailmaa. Suurin kysyntä on Euroopassa, mutta kiinnostusta on ollut Amerikkaa myöten. Meidän lastulevyjen suurin markkina on kotimaa”, kertoo tuotepäällikkö Eemi Valjakka Koskisen Oy:stä. Vähemmän kemikaaleja Koskisen Oy on tällä hetKOKONAAN PUUSTA Maailman ensimmäisessä täyspuisessa kalustelevyssä öljypohjainen liima on korvattu ligniinillä. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT SEPPO SAMULI Koskisen Oy:n tuotepäällikkö Eemi Valjakka esittelee valmiin täyspuisen kalustelevyn sekä linjaston, jolla levy valmistetaan. Samalla tuotelinjalla valmistetaan sekä perinteistä että täyspuista kalustelevyä. 68 Metsälehti Makasiini » TUOTE & TEKIJÄ 9610_.indd 68 9610_.indd 68 23.9.2022 15.51 23.9.2022 15.51
”Suurin kysyntä on Euroopassa, mutta kiinnostusta on ollut Amerikkaa myöten.” Purukenttien vieressä sijaitsee kuivaamo, jossa lastulevyihin käytettävä puru kuivataan haluttuun kosteuteen. kellä Suomen ainut lastulevyvalmistaja. Siellä perinteisesti lastulevyissä käytetyille formaldehydiliimoille on etsitty biopohjaisia vaihtoehtoja jo useamman vuoden ajan. Stora Enson ligniinipohjainen liima oli pisimmälle kehitetty ja Koskisen tuotantoon sopivin. Yhtiöt aloittivat yhteistyön runsaat kaksi vuotta sitten. Pian markkinoille tuleva lastulevy on laatuluokitukseltaan käytetyin kalustelevy Pohjoismaissa. Se soveltuu esimerkiksi keittiön kaappien runkoihin ja huonekaluihin. ”Kun tämä saadaan täyteen tuotantoon, tarkoitus on laajentaa valikoimaa muihinkin vaativampiin lastulevyluokkiin. Samaan aikaan tehdään kehitystyötä, jotta saataisiin vanerille vastaava biopohjainen sidosaine.” Yhtiön tavoitteena onkin luoda kokonainen biopohjaisten levyjen tuoteperhe. Valjakka näkee, että täyspuiset lastulevyt ovat tulevaisuutta. Kuluttajat kiinnittävät entistä enemmän huomiota materiaalien raaka-aineisiin ja esimerkiksi sisäilman laatuun. Öljypohjaisista formaldehydiliimoista vapautuu huoneilmaan kemikaaleja. Kun ne korvataan puupohjaisilla, sisäilman kemikaalikuormitus vähenee. Raaka-aineet sivuvirroista Kalustelevyn puuraaka-aine koostuu täysin Koskisen omien sahojen ja vaneriValmiissa lastulevyssä on 70 prosenttia havua ja 30 prosenttia koivuhaketta. Jos halutaan tehdä kosteuden kestävä tuote, koivu pudotetaan pois ja korvataan havuhakkeella. tehtaan sivutuotteena syntyvästä purusta sekä hakkeista. Kaikki puu on tällä hetkellä kotimaista ja peräisin yksityismetsistä noin sadan kilometrin säteellä Järvelän lastulevytehtaasta. Ligniini puolestaan otetaan talteen sellunkeiton yhteydessä Stora Enson Sunilan tehtaalla. Täyspuisen lastulevyn tuotanto ei poikkea perinteisen lastulevyn valmistuksesta. Ainostaan liima vaihdetaan tuotantolinjalla ligniinipohjaiseen. Samalla valmiin tuotteen väri muuttuu tummemmaksi, sillä ligniini on lähes mustaa. Lastulevy myös tuoksuu puhtaasti puulta. Lujuusominaisuuksiltaan täyspuinen kalustelevy vastaa täysin perinteistä verrokkiaan. Koskisen Oy valmistaa vuosittain runsaat 100 000 kuutiota lastulevyä. Tuleva kysyntä ratkaisee, kuinka suuri osuus siitä on jatkossa täyspuista. Täyspuinen kalustelevy on hieman tavallista kalustelevyä tummempi, sillä liimana käytetty ligniini on lähes mustaa. ”Tietysti ideaali tilanne olisi, että tulevaisuudessa voisimme koko tuotannon tehdä pelkkää Zeroa”, Valjakka arvioi.? l Metsälehti Makasiini 69 9610_.indd 69 9610_.indd 69 23.9.2022 15.51 23.9.2022 15.51
H H on hoikat jalat, kaareva kaula ja pitkä turpa. Kaula ja jalat sojottavat ruumiista eri suuntiin, ja turpa muodostaa jyrkän mutkan kaulaan nähden. Puusta veistettäessä pitkänomaiset ja kapeat muodot olisi mieluiten tehtävä syiden suuntaisesti. Se ei hevosen muodon vuoksi ole kuitenkaan helppoa. Puuhevosen tekijän onkin mietittävä kahta kysymystä: Miten pelkistää eläimen muotoa sopivasti niin, että veistäminen onnistuu ja lopputulos näyttää hevoselta? Entä miten käyttää puuta sen syysuunta huomioiden mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla? Laudanpalasta kaksijalkainen Vanhoista museoihin tallennetuista leikkihevosista voi päätellä, että tekemisen hankaluuksia on ratkottu usein eri tavoin. Yksinkertainen keino hevosen veistämiseksi on muotoilla litteään päreen tai laudan kappaleeseen hevosen sivukuva. Litteään hevoseen muodostuu kuitenkin vain kaksi jalkaa, sillä etujalkoja on vaikea erottaa toisistaan. Sama pätee myös takajalkoihin. Näin veistetyllä hevosella puun syysuunta kulkee hevosen ruumiin suuntaisesti, joten jaloissa syysuunta kulkee poikittain. Jalat onkin jätettävä lyhyiksi ja paksuiksi, jotta ne kestäisivät. Puuhevosilla leikittiin ahkerasti, joten paksuksikin jätetyt jalat saattoivat VEISTÄJÄLLE Puuhevonen on yksi tunnetuimmista perinteisistä leikkikaluista. Hevosen veistäminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista. TEKSTI JA KUVAT MARKUS TUORMAA Arviolta vuosilta 1890-1910 oleva tummaksi maalattu puuhevonen on veistetty lautamaisesta kappaleesta. Laudan sahapinta ei näy, joten ainespuu voi olla sahatun laudan sijasta myös puusta lohkaistu kappale. Hevosen takajalka on mahdollisesti katkennut, sillä se on vahvistettu liimatulla kangassuikaleella. Hevosen korkeus on 13 senttiä. Längelmäeltä peräisin oleva leikkihevonen kuuluu nykyisin Tampereen historiallisten museoiden kokoelmiin. 70 Metsälehti Makasiini LUONNOSSA » KÄSIN TEHTY 9690_.indd 70 9690_.indd 70 23.9.2022 15.24 23.9.2022 15.24
katketa. Leikin jäljet näkyvät museoiden puuhevosissa. Tampereen historiallisten museoiden kokoelmiin kuuluvan litteästä puunkappaleesta veistetyn hevosen takajalka on huolellisesti korjattu liimaamalla takajalan ympärille kangassuikale. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon on tallennettu noin vuosisadan takaisia muistoja sekä puuhevosten tekemisestä että niillä leikkimisestä. Ne kertovat samasta kuin museoesineetkin. Alajärveltä kerrotaan, miten päreestä tehdyt leikkihevoset olivat mieluisia. Niillä leikittiin vaikka turpa ja jalat olisivat katkenneet miltei kokonaan. Karjalankannakselta Raudusta kotoisin oleva vuonna 1914 syntynyt muistelija kertoo samasta asiasta, mutta laudankappaleesta veistettyihin hevosiin liittyen: ”Kätevä isä teki esikoispojalleen kaarevakaulaisen hevosen laudan kappaleesta ja sitten tämä kulki perintönä pojalta toiselle, kunnes siitä ei ollut jäljellä muuta kuin kaluttu, sileä puun kapula.” HAASTETTA Punaruskeaksi maalatulla puun rungon pätkästä veistetyllä puuhevosella on leikitty Rengon Ahoisissa 1920ja 1930-luvuilla. Hevosen jalat ovat erillisiä puutappeja, jotka on työnnetty niitä varten kairattuihin reikiin. Hevosen korkeus on 12 senttiä. Hevosen on veistänyt Akseli Anttila, ja nykyisin se kuuluu Tampereella sijaitsevan Työväenmuseo Werstaan esinekokoelmiin. (Kuva: Werstas) Pystysyisestä puun kappaleesta veistetylle puuhevoselle voi tehdä pitkä ja sirot jalat. Hevosesta voi osatessaan tehdä hyvinkin oikean näköisen. Tällä puuhevosella on ollut myös harja, mutta se on kulunut pois. Hevonen on 11 senttiä korkea. Kurusta peräisin olevan hevosen on tehnyt Eino Haukijärvi 1940-luvulla. Nykyisin se kuuluu Tampereen historiallisten museoiden kokoelmiin. Metsälehti Makasiini 71 9690_.indd 71 9690_.indd 71 23.9.2022 15.24 23.9.2022 15.24
Pölkky pitkittäin tai pystyyn Puuhevosen voi veistää myös pyöreästä rungon pätkästä muotoilemalla siihen hevosen ruumiin, kaulan ja pään muotoa. Tällöin jalat tehdään erillisistä puunkappaleista. Jalkoja varten kairataan reiät hevosen mahapuolelle, jaloiksi työnnetään reikiin sopivat erilliset puutapit. Näin jaloista voi tehdä kapeat. Nelijalkaisena hevonen pysyy myös hyvin pystyssä. Työväenmuseo Werstaan kokoelmissa on Rengosta kotoisin olevan Akseli Anttilan veistämä tappijalkainen puuhevonen. Silläkin on heikot kohtansa. Turpa täytyy veistää poikkisyyhyn, kuten päreestä tai laudasta veistetyssä hevosessa. Werstaan hevosen turpa on kiinnitetty naulalla eikä siinä ole maalia, jota on hevosen vartalossa muuten. Mitä luultavimmin turpa on korjattu myöhemmin. Hevosen etujalat taas ovat luultavasti joskus kadonneet, ja ne on korvattu uusilla. Hevosen voi veistää puupölkystä myös niin, että puun syyt kulkevat pystysuuntaan. Näin tehden jaloista voi tehdä pitkät ja kapeat, sellaiset kuin oikealla hevosella. Turpaankin puunsyiden suunta osuu veistämisen kannalta melko edullisesti. Taitava veistäjä voi pystysyiseen puunkappaleeseen muovailla hevosen muodot tarkkaan. Tällainen on Tampereen historiallisten museoiden kokoelmiin kuuluva Eino Haukijärven veistämä puuhevonen Kurusta. Yhä hienompia hevosia Hevosleikkikalujen huolellisesta valmistamisesta vuosisata sitten kertoo se, että useat niistä on maalattu. Hevosille on monesti kiinnitetty myös harja ja häntä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran muistelusten mukaan ne tehtiin useimmiten pellavasta tai toisinaan myös oikeasta jouhesta. Monesti leikkihevonen tehtiin kotona, mutta saatettiin se tilata taitavalta puusepältäkin. Padasjoelta kotoisin olevan vuonna 1888 syntyneen muistelijan kertomusta lukiessa voi ymmärtää, minkälaista haaveilua yhä hienomman puuhevosen saamiseen saattoi liittyä. ”Puuhevosia minäkin veistelin kaikkein ensiksi sitten, kun puukko annettiin kädessäni olla. Samoin lienevät useimmat muutkin pojat tehneet sitten kun vähän kapaloistaan selkisivät. Ensiksi tein hevosia päreestä, kun isä joskus teki pärekoppia ja minä sain päreen pätkiä. Kotonani ei ollut hevosta malliksi, mutta minä näin niitä joka päivä ohi kulkevalla tiellä. Sitten minä veistin niitä Laudasta veistetyn hevosen muoto kannattaa suunnitella yksinkertaiseksi ja selkeäksi. Jalat on tehtävä lyhyiksi ja paksuiksi, jotta ne kestävät. Hännäksi sopii pellava tai jokin muu kuitumainen aines. Tapin avulla reikään kiinnitetty häntä pysyy hyvin paikallaan. laudan lappusesta vähän tukevampia.” Tällä muistelijalla oli hänen lapsuutensa aikana useita puuhevosia. Hän nimittäin muistaa yhdessä isänsä kanssa värkänneensä myös pyörillä kulkevaa hevosta. Lisäksi isä osti hänelle puusepältä noin kyynärän korkuisen pyörillä varustetun hevosen, jolla saattoi ratsastaakin. Puuhevosmuistojen lähteenä ovat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston perinteen ja nykykulttuurin kokoelman Kansanleikkien suuri kilpakeräys 1962 -kyselyn vastaukset.? l Puuhevonen pysyy kaksijalkaisenakin pystyssä, jos ainespuuna käytetty lauta on tarpeeksi paksua. 72 Metsälehti Makasiini LUONNOSSA » KÄSIN TEHTY 9690_.indd 72 9690_.indd 72 23.9.2022 15.24 23.9.2022 15.24
TEE NÄIN: 1 3 5 2 4 6 Häntä kiinnitetään paikalleen lyömällä reikään puutappi, joka puristaa häntäpellavat paikalleen. Ylimääräinen osa tapista sahataan pois. Hevonen piirretään ensin laudankappaleelle. Selän muodon voi veistää kirveellä. Jalkojen väli sahataan ja taltataan. Sahaaminen ja talttaaminen käy myös kaulan karkeaan muotoiluun. Hevosen muoto viimeistellään puukolla vuolemalla. Häntää varten kairataan reikä. Metsälehti Makasiini 73 9690_.indd 73 9690_.indd 73 23.9.2022 15.24 23.9.2022 15.24
YaraSuna ® tuhkapohjaiset kierrätyslannoitteet metsänlannoitukseen Lisätietoja: yara.fi/yarasuna yara.fi/metsa Ota yhteyttä: yara.fi/yhteystiedot Laadukkaat kotimaiset YaraSuna ® tuhkapohjaiset kierrätyslannoitteet vastaavat tehokkaasti metsäsi ravinnetarpeisiin kasvun eri vaiheissa. Valikoimasta löydät tehokkaat ja ympäristölle turvalliset lannoitteet metsänkasvatukseen turveja kangasmaiden metsissä. YaraSuna BOREA on tarkoitettu kangasja turvemaiden metsien boorilannoitukseen. YaraSuna HORUS sopii turvemaiden metsien fosfori-, kaliumja boorilannoitukseen. Miksi valita YaraSuna-lannoite? • Orgaaniset YaraSuna-kierrätyslannoitteet ovat Yaran maailmanlaajuisten laatustandardien mukaisia. • Tutkitut, turvalliset ja laadukkaat raakaaineet ja tiukat tuotantovaatimukset. • Tuote on helppo levittää tuotteen rakeistetun koostumuksen ansiosta joko helikopteritai maalevityksenä. • Asianmukaisesti varastoituna säilyy hyvin suursäkeissä. YaraSuna on uusi kierrätyslannoitteiden tuoteperhe, joka on kehitetty täydentämään metsänomistajille ja viljelijöille tarjottavaa lannoitevalikoimaa maaperän hyvinvoinnin tukemiseksi ja puiden ja viljelykasvien kasvun ja terveyden edistämiseksi. Kierrätettävä pakkaus Turvalliset raaka-aineet 9710_.indd 74 9710_.indd 74 23.9.2022 15.26 23.9.2022 15.26
KU VA KU VA A JA TOHDIN SANOA olevani keski-ikäinen ja sitä tehden olisin oikeutettu potemaan keski-iän kriisiä. Toistaiseksi en ole sellaista kokenut. Olen toki pyrkinyt toteuttamaan älyllisiä ja toteutettavissa olevia toiveitani sekä oppinut melko kivuttomasti asettamaan elämäni asioita tärkeysjärjestykseen. Viimeksi mainitussa minulla on vielä opettelemista, mutta kylläpä tässä hiljalleen. Klisheen mukaisia keski-iän kriisin merkkejä en ole kokenut – en ole ostanut moottoripyörää enkä hakkauttanut antiradikaaliin perheenisännahkaani tatuointia. Se tosin johtuu siitä, että olen haaveillut moottoripyörästä ja nahkapiirroksesta niin pitkään kuin muistan. Olisin pystynyt molemmat hommaamaan, mutta inspiraation puutteessa ne ovat jääneet välistä. Toisaalta myös siksi, etten tiedä millaisen tatskan ottaisin enkä liioin ymmärrä mitään moottoripyöristä. Mutta luulen, että tulevaksi suveksi toteutan jonkinmoisen kompromissin noista kahdesta. Aion ostaa sinisen Pappatunturin. EN IHASTELE komeita autoja tai upeita kaksipyöräisiä, mutta sinisen Papiskan nähdessäni sydänalani läikähtää. Tiedän, mistä se johtuu. Kun olin lapsi, seisoi kotiliiterimme nurkassa sininen Pappatunturi. Kyseisen liiterin kupeessa oli korkea, vanerilaitainen jauhohinkalo ja siksi minua oli kielletty liiteriin menemästä. Ei sinne ollut kenelläkään säännöllistä asiaa muutenkaan. Jauhatus tapahtui hinkalon toisella puolella sijainneessa huoneessa. Papiska-liiteri pysyi varastona, jonne viskattiin pölyttymään ja hiirenpaskottumaan vanhat koulukirjat sekä pieniksi jääneet sukset. Mopoliiterissä ei ollut valoja. Se oli tympeä paikka. Sellainen, johon en olisi käskystä nokkaani pistänyt. Arvatkaapas piruuttanne, kävinkö siellä salaa, koska sinne meneminen oli kiellettyä. Kävin. Monta kertaa. Hiivin sisään kuin plutoniumsalkkua kuljettava agentti, kiipesin mopedin selkään ja asetin jalkani polkimille. Sitten poljin. Ensin seisaaltani, jalkojen venyessä istualtani. Kertaakaan mopo ei antanut elonmerkkejä. Tuskin siinä isoa vikaa oli, mutta ei sitä ollut syytä korjauttaakaan. SITTEN MOPO katosi. En ole varma mihin. Ehkä velipoikani möi sen Keltaisessa Pörssissä. Monta kertaa seisoin liiterin ovella ja katselin surkumielin autiota nurkkaa. Aloin könytä toisessa, luvallisessa liiterissä seisseen Tunturi Tigerin päälle. Se oli veljeni entinen mopo ja aikanaan se korjautettiin minun ajettavakseni. Tiger oli huonovetoinen. Se meni vaihdoissa, kun minulle ostettiin Korhos-Eskon entinen skootteri. Se muuten veti. Rajoitin oli poistettu. Rikos on niin vanha, että tohdin sen tunnustaa. Skootterilla pystyin ajelemaan kylille teatteriharjoituksiin. Sillä tein myös ensimmäiset juttukeikkani paikallislehden toimittajana. Sitten sain ajokortin. Skootteri jäi. Nykyisin se seisoo lapsuudenkotini navetassa. Voi olla, että joskus laitatan sen kuntoon. Mutta ensin hommaan sinisen Papiskan. Jos pääsen viidenkympin kriisistä skootterin korjauttamalla, niin ihan kai tässä mukava on kypsyä. ? l Sininen Papiska Mutta luulen, että tulevaksi suveksi toteutan jonkinmoisen kompromissin noista kahdesta. ANTTI HEIKKINEN Kirjoittaja on kirjailija ja teatterintekijä.? LUONNOSSA » KOLUMNI Metsälehti Makasiini 75 9709_.indd 75 9709_.indd 75 23.9.2022 15.29 23.9.2022 15.29
PALVELUKSEEN HALUTAAN METSÄLEHTI Makasiini 7/2022 ilmestyy 11. marraskuuta, aiheina muun muassa ajankohtainen puukauppatilanne ja luonnonhoito LEHDEN AINEISTOPÄIVÄ 25.10. LUKIJAMÄÄRÄ 217 000 (KMT 22) Osoitteellinen lisäjakelu 20 000 kappaletta metsänomistajille OTA YHTEYTTÄ mediamyyntiin: 029 432 6117 tuomo.vuorinen@metsalehti.fi SEURAAVASSA NUMEROSSA 20 000 KAPPALEEN LISÄJAKELU M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 5/2 02 2 TE EM A : M ET SÄ N JA LO ST U S MODULARBOX OY SUOMALAINEN KONEKAUPPA JO 21 VUOTTA! Kotimain en tuotemerk ki 30 30 30 -vuotis Synttärit! Synttärit! Kaikkiin VINSSI JA PERÄVAUNUPIS TOKE KAUPANPÄÄLLE ! 550 EFI 7990 ?+tk Ohjaustehostim ella 550 EFI+EPS SH. 9490? +tk Rahoituksella alk. 169?/kk. Tilausnro 11009 Alumiinivanteet! SH. 8490? +tk ? +tk 6990 EDUN ARVO 1990? Kaikki mallit 2-paikkaisia. 4x4 +tk 7890 ? SH. 8990?+tk 550 EFI Tilausnro 11007 MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! Isoin maavara 30,5 cm Vetokyky yli 920 kg 26" Testivoittajarenkaat ym. OHJAUSTEHO STIMELLA Rahoituksella alk. 159?/kk. SPECIAL EDITION FULL LED ERIKOISV ARUSTELT U 8890 ? +tk EPS LED Rahoituksella alk. 169?/kk. Tilausnro 11006 NYT UUTUUS TELINEET! EDUN ARVO 2490? 13990 ? +tk Tilausnro 11016 SH.15990? +tk TASAUSPYÖRÄSTÖ! 4x4 Rahoituksella alk. 149?/kk. Tilausnro 11010 KATSO ESITTELYVIDEO T www.rally.fi 4x4 Pikasäädettä vät iskunvaimen timet lisäsäiliöillä. SAA AJAA TIELLÄ! 26" MAXXIS BIG HORN Testivoitta jarenkaat. Alumiinivanteet! 600 EFI EPS LED Otamme vaihdossa mönkijät, moottoripyörät, autot ym. ? +tk 9490 4x4 600 LTX EPS LED OHJAUSTEHOSTIM ELLA MAX PITKÄRUNKOIN EN! ? +tk 9990 Tilausnro 11019 Tilausnro 11018 SH.11490?+tk EDUN ARVO 1490? SAUVAO HJATTA VA RUOHO NLEIKK URI! Finman Z132 5490 ? Vahva 22 Hv B&S moottori Made in USA. Hydro Geard Hydraulimoo ttorit Made in USA, Carlisle hihnat Made in USA, 3-terää, sivulle heittävä, 7-leikkuukork eutta, Polttoainetan kit 34 L. Paino 370 kg. (6990?) Rahoituksella alk. 100?/kk. Sopii myös kesantojen ja tienreunojen leikkuuseen. Vasaraterät: Todella hieno leikkausjälki nurmikolle. LEIKKAUSNOP EUS JOPA 15000 m2/h. KATSO LEIKKURIN ESITTELYVID EO www.rally.fi MÖNKIJÄN MÖNKIJÄN MÖNKIJÄN NIITTY NIITTY NIITTY PUUHAKK URI 100 PIENNAR MURSKAIN 220 Työteho 7500-19600 m2/h Leikkauslev eys 2200 mm, 70-100 Hv, PTO 540r/min, Paino 850 kg VAHVISTET TU RUNKO JA LEIKKUUPÖ YTÄ. B&S 420 cc 15 hv moottori, sähköstartti RUOHONLEIK KURIT! RUOHONLEIK KURIT! RUOHONLEIK KURIT! OKSASILP PURI B&S 420cc 15 hv moottori, sähköstartti. 420x340x14 00 mm Syöttöaukko 2290 ? Rahoituksella alk. 99?/kk. Suurin oksan halkaisija 100 mm, Cromiterät, Paino 225 kg. Paino 225 kg Leikkuuleveys 132 cm Rahoituksella alk. 125?/kk. Vertaa : Hinta/la atusuh de, vetoky ky, maava ra, renkaa t, ajettav uus, ym. TGB TRAKTORIT JA FINMAN TYÖKONEET MARKKINOID EN 1 TGB TRAKTORIT JA FINMAN TYÖKONEET MARKKINOID EN 1 TGB TRAKTORIT JA FINMAN TYÖKONEET MARKKINOID EN 1 1992 2022 MODULARB OX OY MODULARB OX OY MODULARB OX OY Kartanonh errantie 9, 02920 ESPOO kehä III M Ö N K I JÄ C E N T E R M Ö N K I JÄ C E N T E R M Ö N K I JÄ C E N T E R Avoinna: Ark.10-17 Tilaukset ja tiedustelut puh. tai s-postilla: myynti@rally.fi 09 595 510 040 553 2428 tai netistä www.rally.fi sivuilta Meillä takuu, varaosat ja huolto pelaa varmasti! Suomessa yli 150 huoltopiste ttä. TILAA HETI OMASI! NOPEAT TOIMITU KSET RAHDILL A KOTIIN ASTI! Max. puun halkaisija 100 mm, 35-60 Hv, 4 Cr terää, 540-1000r/m in B&S 6,5 Hv moottori. Suurin oksan halkaisija 60 mm, paino 80 kg. OKSASILP PURI Finman 65 890 ? Rahoituksella alk. 99?/kk. 500x1050 37T HALKAISU KONE 2890 ? Finman 120 Finman 150 2990 ? 2890 ? Paino 360 kg, 16" renkaat. 2 asentoa, pysty tai vaaka. UUTUUS jatkettava aisa! KAIKILLA Finman TYÖKONE ILLA 5 VUODEN RUNKOTA KUU! MOOTTOR ILLA 2 VUOTTA! Rahoituksella alk. 99?/kk. Rahoituksella alk. 199?/kk. Rahoituksella alk. 179?/kk. Rahoituksella alk. 179?/kk. 1790 ? 4290 ? 1000 cc ABS LTX, UUTUUS ! EPS, LED HALKAISU KONE 3390 ? 37T B&S 15 Hv moottori, Hydraulisella pöllin nostimella! TRAKTOR IN TYÖKON EET: 5 vuoden runkotak uu. TRAKTOR IN TYÖKON EET: 5 vuoden runkotak uu. B&S 15 Hv moottori. Rahoituksella alk.125?/kk. Rahoituksella alk. 99?/kk. Rahoituksella alk.125?/kk. 1020/ LISÄÄ KASVUA METSÄNOM ISTAJA Uudistamist a pienissä paloissa METSÄPER INTÖ VINKIT UUDELLE OMISTAJAL LE 15 kysymystä metsäkursseista Dacia Jogger pärjää metsäteilläk in TILOJEN HINNAT YHÄ NOUSUSSA AKKUPOIMURI MARJAMETSÄÄN NYT ON PUULLE TARVETTA ›› Metsänjalost us alkoi Punkaharju lla 75 vuotta sitten 19. ELOKUUTA • NUMERO 5/2022 • 12,00 € WWW.MET SALEHTI.F I normikannet.indd 1 normikannet.indd 1 11.8.2022 15.02 11.8.2022 15.02 TUKKI TARKASTI TALTEEN METSÄNOMISTA JA It-työt vaihtuivat klapintekoon 19 kysymystä mittaamisesta PESÄN METSÄT MYYNTIIN KIRJANPAINAJAT TALVILEVOLLE KAUPPA EI KÄY POHJOISESSA ›› Katkonnassa konekuljettajat ovat paljon vartijoina M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 6/2 02 2 TE EM A :K AT KO N TA PARAS HINTA PUULLESI Kuutio on metsänomistajille helpoin tapa myydä puuta verkossa. Joko ammattilaisen, kuten metsänhoitoyhd istyksen avulla tai omatoimisesti. Kilpailuttamalla saat puullesi parhaan hinnan. Kuutio on kuin asunnonvälitysp alvelu, mutta puulle. VAIKUTTAJA MITÄ NYT PITÄISI TUTKIA? Koeajossa Kranman 960 30. SYYSKUUTA • NUMERO 6/2022 • 12,00 € WWW.METSALE HTI.FI SEPPO SAMULI normikannet.indd 1 normikannet.indd 1 22.9.2022 16.36 22.9.2022 16.36 Saarijärvi-Viitasaari alueelle myyntija asiakaspalvelutehtäviin omalle vastuualueellesi. Hakemukset liitteineen 15.10. mennessä sähköpostitse osoitteeseen: sami.paananen@mhy.fi . Lisätiedot: www.mhy.fi/keski-suomi Tiedusteluihin vastaavat johtaja Eero Poikonen puh. 0400 284 151 ja myyntipäällikkö Sami Paananen puh. 0400 344 026. Haemme metsäasiantuntijaa Päijänteen Metsänhoitoyhdistys on moderni kahdeksan kunnan alueella, eteläisessä Keski-Suomessa toimiva metsänomistajien edunvalvoja. Metsänomistajajäseniämme on noin 4700, jotka omistavat metsää yhteensä n. 200 000 ha. Toimihenkilöitä palveluksessamme on 32 ja liikevaihtomme on noin 11 milj. €. Metsänhoitoyhdistys on ainoa metsänomistajien edunvalvoja. OLETKO METSÄSSÄ HYVÄ? Toimihenkilömme siirtyessä ansaituille eläkepäiville haemme aluevastuullista METSÄNEUVOJAA Aluevastuullisen metsäneuvojan työnkuvaan kuuluu metsänhoitoyhdistyksen kaikkien palveluiden myynti alueensa metsänomistajille. Haettavan metsäneuvojan vastuualueena on entisen Leivonmäen kunnan alue. Toimistopaikkana toiveen mukaan joko Jyväskylä tai Leivonmäki. Metsäneuvojana olet metsänhoitoyhdistyksen kasvot metsänomistajille ja toimit heidän neuvonantajanaan metsäasioissa. Tehtävässä menestyminen edellyttää hyviä sosiaalisia taitoja, kykyä ylläpitää ja kasvattaa omaa osaamista sekä halua saavuttaa asetetut tavoitteet. Sinulla on oltava soveltuva koulutus (esim. MTI tai MMM) ja kyky hahmottaa sekä hyödyntää tietojärjestelmiä. Aikaisempi kokemus myynnistä ja markkinoinnista luetaan eduksesi. Tarjoamme sinulle monipuolisen työtehtävän mielenkiintoisessa yhdistyksessä, hyvät työtilat ja työskentelyvälineet sekä mukavan työtäsi tukevan työyhteisön. Palkkaus sopimuksen mukaan. Palkitsemme tavoitteiden saavuttamisesta lisäksi tulospalkkiolla. Työ alkaa sopimuksen mukaan, mutta viimeistään 5.12.2022. Hae työpaikkaa 6.10.2022 mennessä osoitteessa jobs.toitasuomesta.fi Lisätietoja antaa toiminnanjohtaja Petri Takalo 0400 340 063, petri.takalo@mhy.fi sekä myyntipäällikkö Henri Mommo 044 735 9262, henri.mommo@mhy.fi Päijänne MHY Päijänne 2 x 180_95 20.9.2022 10.14 Sivu 1 Toimihenkilömme siirtyessä talon sisällä toisiin tehtäviin, on nyt tarjolla metsäalan monipuolisimpia työtehtäviä! Päivääsi kuuluu metsänomistajien neuvontaa ja etujen ajamista, puukauppaa sekä palveluiden markkinointia ja myyntiä dynaamisessa ja mukavassa tiimissä. Ja mikä tärkeintä, me olemme metsänomistajan kanssa aina samalla puolen pöytää, neuvomassa, tukena ja apuna! Lue lisää osoitteessa Mhy.fi/pohjois-karjala/uutiset ja laita hakemus meille 16.10.2022 mennessä! Haemme metsäasiantuntijaa Joensuuhun Tuupovaaran toimistolle Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala Kuurnankatu 3 B, 80100 JOENSUU • pohjois-karjala@mhy.fi Mhy.fi/pohjois-karjala Metsässä hyvä 76 Metsälehti Makasiini » PILKKEET 9611_.indd 76 9611_.indd 76 23.9.2022 15.32 23.9.2022 15.32
NIMITYKSET Junnikkala Metsänhoitaja Jussi Joensuu on nimitetty sahayhtiö Junnikkalan metsäjohtajaksi 1.9.2022 alkaen. Metsäjohtajan vastuualueina ovat metsäja sivutuoteliiketoiminnan johtaminen, puun oston ohjaaminen sekä henkilöstöja kehittämistoiminnot. Nimitys vahvistaa Junnikkalan raaka-ainehankinnan organisaatiota Ouluun rakennettavan sahan tuoman merkittävän kasvun vaatimusten mukaisesti. Joensuulla on noin 20 vuoden kokemus vastaavista tehtävistä puunhankinnan ja metsätalouden saralta. Metsänhoitoyhdistys Kainuu Metsänhoitoyhdistys Kainuun uudeksi johtajaksi on valittu metsätalousinsinööri (AMK) Harri Savonen. Hän aloittaa yhdistyksessä marraskuun alussa. Savonen siirtyy metsänhoitoyhdistyksen palvelukseen metsäkonevalmistaja Ponsselta, myynti-, markkinointija huolto-organisaatiosta. Tapio KTM Kirsi Sundell aloitti toukokuussa 2022 Tapion talousjohtajana ja Tapion johtoryhmän jäsenenä. Taloushallinnon lisäksi Sundellin vastuulle kuuluvat muun muassa hallinto ja Tapion toimitilat. Sundell tuo Tapioon taloushallinnon osaamisen lisäksi kokemusta tietojärjestelmäprojekteista sekä uusien prosessien luomisesta ja jalkauttamisesta. Aikuiskasvatustieteiden maisteri ja laskentatoimen yo-merkonomi Paula Rönneikkö aloitti toukokuussa 2022 Tapion uutena henkilöstöpäällikkönä. Rönneikkö vastaa Tapio-konsernin noin 100 henkilön henkilöstöasioista ja henkilöstöjohtamisen kehittämisestä. KTM Minna Grip aloitti Tapion viestintäja markkinointijohtajana ja johtoryhmän jäsenenä kesäkuussa 2022. Tätä ennen hän toimi Tapion viestintäjohtajana. Grip on aiemmin toiminut markkinointija mainosalan johtotehtävissä sekä yrittäjänä. Greenpeace Touko Sipiläinen on uusi Greenpeace Suomen maajohtaja. Sipiläinen siirtyy ympäristöjärjestön johtoon ministeri Li Anderssonin (vas.) erityisavustajan tehtävästä. Ennen erityisavustajan tehtäviä Sipiläinen työskenteli vasemmistoliiton viestinnästä ja poliittisesta suunnittelusta vastaavana tiiminvetäjänä. M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 5/2 02 2 TE EM A : M ET SÄ N JA LO ST U S MODULARBOX OY SUOMALAINEN KONEKAUPPA JO 21 VUOTTA! Kotimain en tuotemerk ki 30 30 30 -vuotis Synttärit! Synttärit! Kaikkiin VINSSI JA PERÄVAUNUPIS TOKE KAUPANPÄÄLLE ! 550 EFI 7990 ?+tk Ohjaustehostim ella 550 EFI+EPS SH. 9490? +tk Rahoituksella alk. 169?/kk. Tilausnro 11009 Alumiinivanteet! SH. 8490? +tk ? +tk 6990 EDUN ARVO 1990? Kaikki mallit 2-paikkaisia. 4x4 +tk 7890 ? SH. 8990?+tk 550 EFI Tilausnro 11007 MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! Isoin maavara 30,5 cm Vetokyky yli 920 kg 26" Testivoittajarenkaat ym. OHJAUSTEHO STIMELLA Rahoituksella alk. 159?/kk. SPECIAL EDITION FULL LED ERIKOISV ARUSTELT U 8890 ? +tk EPS LED Rahoituksella alk. 169?/kk. Tilausnro 11006 NYT UUTUUS TELINEET! EDUN ARVO 2490? 13990 ? +tk Tilausnro 11016 SH.15990? +tk TASAUSPYÖRÄSTÖ! 4x4 Rahoituksella alk. 149?/kk. Tilausnro 11010 KATSO ESITTELYVIDEO T www.rally.fi 4x4 Pikasäädettä vät iskunvaimen timet lisäsäiliöillä. SAA AJAA TIELLÄ! 26" MAXXIS BIG HORN Testivoitta jarenkaat. Alumiinivanteet! 600 EFI EPS LED Otamme vaihdossa mönkijät, moottoripyörät, autot ym. ? +tk 9490 4x4 600 LTX EPS LED OHJAUSTEHOSTIM ELLA MAX PITKÄRUNKOIN EN! ? +tk 9990 Tilausnro 11019 Tilausnro 11018 SH.11490?+tk EDUN ARVO 1490? SAUVAO HJATTA VA RUOHO NLEIKK URI! Finman Z132 5490 ? Vahva 22 Hv B&S moottori Made in USA. Hydro Geard Hydraulimoo ttorit Made in USA, Carlisle hihnat Made in USA, 3-terää, sivulle heittävä, 7-leikkuukork eutta, Polttoainetan kit 34 L. Paino 370 kg. (6990?) Rahoituksella alk. 100?/kk. Sopii myös kesantojen ja tienreunojen leikkuuseen. Vasaraterät: Todella hieno leikkausjälki nurmikolle. LEIKKAUSNOP EUS JOPA 15000 m2/h. KATSO LEIKKURIN ESITTELYVID EO www.rally.fi MÖNKIJÄN MÖNKIJÄN MÖNKIJÄN NIITTY NIITTY NIITTY PUUHAKK URI 100 PIENNAR MURSKAIN 220 Työteho 7500-19600 m2/h Leikkauslev eys 2200 mm, 70-100 Hv, PTO 540r/min, Paino 850 kg VAHVISTET TU RUNKO JA LEIKKUUPÖ YTÄ. B&S 420 cc 15 hv moottori, sähköstartti RUOHONLEIK KURIT! RUOHONLEIK KURIT! RUOHONLEIK KURIT! OKSASILP PURI B&S 420cc 15 hv moottori, sähköstartti. 420x340x14 00 mm Syöttöaukko 2290 ? Rahoituksella alk. 99?/kk. Suurin oksan halkaisija 100 mm, Cromiterät, Paino 225 kg. Paino 225 kg Leikkuuleveys 132 cm Rahoituksella alk. 125?/kk. Vertaa : Hinta/la atusuh de, vetoky ky, maava ra, renkaa t, ajettav uus, ym. TGB TRAKTORIT JA FINMAN TYÖKONEET MARKKINOID EN 1 TGB TRAKTORIT JA FINMAN TYÖKONEET MARKKINOID EN 1 TGB TRAKTORIT JA FINMAN TYÖKONEET MARKKINOID EN 1 1992 2022 MODULARB OX OY MODULARB OX OY MODULARB OX OY Kartanonh errantie 9, 02920 ESPOO kehä III M Ö N K I JÄ C E N T E R M Ö N K I JÄ C E N T E R M Ö N K I JÄ C E N T E R Avoinna: Ark.10-17 Tilaukset ja tiedustelut puh. tai s-postilla: myynti@rally.fi 09 595 510 040 553 2428 tai netistä www.rally.fi sivuilta Meillä takuu, varaosat ja huolto pelaa varmasti! Suomessa yli 150 huoltopiste ttä. TILAA HETI OMASI! NOPEAT TOIMITU KSET RAHDILL A KOTIIN ASTI! Max. puun halkaisija 100 mm, 35-60 Hv, 4 Cr terää, 540-1000r/m in B&S 6,5 Hv moottori. Suurin oksan halkaisija 60 mm, paino 80 kg. OKSASILP PURI Finman 65 890 ? Rahoituksella alk. 99?/kk. 500x1050 37T HALKAISU KONE 2890 ? Finman 120 Finman 150 2990 ? 2890 ? Paino 360 kg, 16" renkaat. 2 asentoa, pysty tai vaaka. UUTUUS jatkettava aisa! KAIKILLA Finman TYÖKONE ILLA 5 VUODEN RUNKOTA KUU! MOOTTOR ILLA 2 VUOTTA! Rahoituksella alk. 99?/kk. Rahoituksella alk. 199?/kk. Rahoituksella alk. 179?/kk. Rahoituksella alk. 179?/kk. 1790 ? 4290 ? 1000 cc ABS LTX, UUTUUS ! EPS, LED HALKAISU KONE 3390 ? 37T B&S 15 Hv moottori, Hydraulisella pöllin nostimella! TRAKTOR IN TYÖKON EET: 5 vuoden runkotak uu. TRAKTOR IN TYÖKON EET: 5 vuoden runkotak uu. B&S 15 Hv moottori. Rahoituksella alk.125?/kk. Rahoituksella alk. 99?/kk. Rahoituksella alk.125?/kk. 1020/ LISÄÄ KASVUA METSÄNOM ISTAJA Uudistamist a pienissä paloissa METSÄPER INTÖ VINKIT UUDELLE OMISTAJAL LE 15 kysymystä metsäkursseista Dacia Jogger pärjää metsäteilläk in TILOJEN HINNAT YHÄ NOUSUSSA AKKUPOIMURI MARJAMETSÄÄN NYT ON PUULLE TARVETTA ›› Metsänjalost us alkoi Punkaharju lla 75 vuotta sitten 19. ELOKUUTA • NUMERO 5/2022 • 12,00 € WWW.MET SALEHTI.F I normikannet.indd 1 normikannet.indd 1 11.8.2022 15.02 11.8.2022 15.02 HAEMME INTOHIMOISTA BIOENERGIAASIANTUNTIJAA RIIHIMÄELLE/ HEINOLAAN OLETKO SE SINÄ? Tutustu työnkuvaan ja hae > versowood.fi Tervetuloa töihin Versowoodille. Olemme suomalainen metsäalan tiennäyttäjä, jonka tehdasasetuksena on hyvä boogie. Metsälehti Makasiini 77 » PILKKEET » PILKKEET 9611_.indd 77 9611_.indd 77 23.9.2022 15.32 23.9.2022 15.32
KUKAT houkuttelevat kovakuoriaisiakin. Tavallisesti kuoriaiset eivät välitä medestä vaan syövät heteitä ja emejä, joskus terälehtiäkin. Kun koppiaisen kuori on usein kova ja sileä, ne ovat huonoja siitepölyn kantajina. Usein ne ovat pikemminkin tuholaisia kuin hyödyllisiä kumppaneita. Kovakuoriaiset taitavat silti olla se hyönteisryhmä, joka ammoin, satoja miljoonia vuosia sitten alkoi kantaa kasvien siitossoluja munasolujen tykö. Silloin kasvikunnan valtiaita olivat itiökasvit, siemensaniaiset ja monet muut nyt jo sukupuuttoon kuolleet kasviryhmät. Varmaan havupuidenkin siitepöly kelpasi hyönteisille, mutta munasolut olivat piilossa kovien käpysuomujen välissä, hyönteisten ulottumattomissa. Näin hyönteisten vierailut hedekävyissä eivät johtaneet pölytykseen ja vuorovaikutukseen. Havupuut pysyivät tuulipölytteisinä, luultavasti omaksi tappiokseen. Havupuita on noin 600 lajia, mutta paljon nuorempia kukkakasveja ehkä jopa puolisen miljoonaa lajia. Yhteistyö kasvien ja hyönteisten välillä on ollut menestystarina, jonka huippuaikaa me nyt elämme. Sekä kukkakasvien että pölyttäjähyönteisten lajirunsaus on tulosta kilpailusta ja erikoistumisesta: kukat kilpailevat pölyttäjistä ja hyönteiset ravinnosta. Tämä on johtanut kummassakin ryhmässä erikoistumiseen ja lajien runsauteen. Vastaavasti hyönteiset ovat pakottaneet kasvit kehittymään syömällä niiden kasvullisia osia. Kun kasvit ovat kehittäneet uusia puolustuskeinoja, ovat hyönteiset joutuneet etsimään keinot, joilla kiertää kasvin puolustus. Kilpajuoksu on johtanut uusiin lajeihin samalla tavalla kuin pölytyssuhteetkin. l SEPPO VUOKKO Kovakuoriaiset pölyttäjinä kaan proteiinien tuotannon kannalta tärkeitä alkuaineita, typpeä ja fosforia. Niinpä leppäkempin toukka valmistaa ylimääräisestä sokerista vahaa, jonka se erittää selkäpuolelleen villamaisena nukkana. Vahavilla kätkee kempin toukan saalistajilta ja vettähylkivänä peitteenä suojaa toukan sokeritahmaltakin. Leppäkempin toukkia on alkukesällä lepissä joskus oksat valkoisenaan. Kansa on sanonut, että leppä piimii. Valkoinen nukka lepistä katoaa, kun kempit aikuistuvat. Aikuinenkin imee nesteitä kasvista ja ulostaa ylimääräisen veden ja sokerin. Liikkuvana otuksena se ei tarvitse koko vartalon peittävää vahaturkkia, riittää kun peräaukon ympärillä on vahasuojaus. l SEPPO VUOKKO Vahavillan suojassa Lehtikantojäärä on nauttinut välipalakseen kylmänkukan heteitä. ARVONTA! MISTÄ PIDIT? JO RM A PE IP O N EN 78 Metsälehti Makasiini » PILKKEET MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli? Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten? Voit vastata kyselyyn verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti. fi/lukijakysely. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kaikkien 15. lokakuuta mennessä vastanneiden kesken arvomme retkijakkaran. 75 senttiä korkean jakkaran saa taitettua kätevän kokoiseksi paketiksi. Palkinnon arvo on noin sata euroa. Viime numeron suosituin artikkeli oli metsänjalostuksesta kertonut juttu ”Täällä se on”. Lehden mukana jaetun tiedeliitteen artikkeleista suosituin oli ”Puu on Suomen energiantuotannon perusta”. Palkinnoksi arvotun repun voitti Veera Laaksovirta Joensuusta. Onnittelut voittajalle ja kiitokset kaikille vastaajille! MISTÄ PIDIT? 9613_.indd 78 9613_.indd 78 23.9.2022 15.34 23.9.2022 15.34
Ensi numerossa LAHOPUULAJISTO TURVAAN METSÄLEHTI MAKASIINI 7/22 ILMESTYY 11.11. Seuraava Metsälehti ilmestyy 14.10. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Eliisa Kallioniemi p. 029 432 6100 Anna Back p. 040 1623991 Jussi Collin, p. 029 432 6108 Eero Sala, p. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. 029 432 6110 Tiia Puukila, p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. 029 432 6115 Mikko Häyrynen, p. 029 432 6109 Mikko Riikilä, p. 029 432 6111 Sami Karppinen, p. 029 432 6114 Kauppak. 19 b, 40100 Jyväskylä Päivi Laipio, p. 029 432 6105 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Jenny Rantanen, p.029 432 6029 Pasi Myllymaa, p. 029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran, p. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja, p. 09 315 49 844 Sari Enderle, p. 09 315 49 800 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 90. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 2489-4044 (painettu) 2737-1131 (verkkojulkaisu) Makasiinin levikki: 32 890 (lt/21) PunaMusta 2022 TOIMITUS Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Levikkipäällikkö MYYNTI Myyntipäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 ISSN Painopaikka SA M I K A RP PI N EN 9614_.indd 79 9614_.indd 79 23.9.2022 16.01 23.9.2022 16.01
NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA IBAN-TILINUMERO BIC-KOODI Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys ? Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V 80 Metsälehti Makasiini » MAKASIINIRISTIKKO 9615_.indd 80 9615_.indd 80 23.9.2022 15.38 23.9.2022 15.38
PALKINNOT Leikkaa irti MAKASIINIRISTIKKO 6 B A L A T O N V S Y S I S A H Ä B A I U I S A A C E D I N U O S U I H K I A R O S L O C R Y L P S G O G E T O T E Z T M F G O M A K S U A I C H E R Ö E J V K U Ö R J O H A N I S Y Y S R A H A T N I E T O S L E S I T A I N S S O F I A K O H I S E V A N O L I J A T Z I A A H O N E N V P J A L A S T O R S T A I T A J E L I J A Ö Ä A K S D I E T E R H Ä K K Y R Ä R A K K I N E D F P A T O T T A L O I T E D E L F O I T S Ö P Ö I H L I E S I P A N I M O U A B A T S I M K Y T T Ä I N F O I I T U O M I I Y D I N F L O H T U N O I N Ö A S E I S I P Y R Y T K A T Z Ö J I V A T Z K U I N S A H A Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys ? Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V TÄMÄN Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 14.10.2022 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 6”. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. PALKINNOT Makasiinikryptosta 5 on arvottu seuraaville kolmelle: Marja Kurkela, Kempele, Taneli Setälä, Oulu ja Inkeri Vepsäläinen, Heinävesi. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. MAKASIINIKRYPTO 5, OIKEA RATKAISU SuperPUU-näyttelylle kansainvälinen tunnustus TIEDEKESKUS Heurekan SuperPUU-näyttely on palkittu kansainvälisesti laajasti arvostetulla Red Dot -muotoilupalkinnolla. Red Dot Design Award on yksi maailman vanhimmista ja suurimmista muotoilukilpailuista, palkintoja on jaettu vuodesta 1955. SuperPUU-näyttely käsittelee puumateriaalin ominaisuuksia ja käyttömahdollisuuksia tulevaisuuden yhteiskunnissa. Näyttelyssä kävijä pääsee tutustumaan puun työstämisen perinteisiin ja moderneihin teknologioihin, metsien ja puutuotteiden merkitykseen ilmastonmuutoksen hillinnässä sekä puumateriaalin monipuolisiin ominaisuuksiin tuotteissa ja rakentamisessa. Näyttely on esillä Heurekassa vielä 8.1.2023 saakka. 9615_.indd 81 9615_.indd 81 23.9.2022 15.38 23.9.2022 15.38
METSÄNHOITOYHDISTYSTEN varhaista perustamisaikaa oli etenkin 1930-luku ja syyt aatteelliset – metsänomistajat kokivat olevansa puukaupassa alakynnessä suhteessa vahvoihin puunostajiin. Sotien jälkeen metsien tilasta oltiin aiheellisesti huolestuneita ja valtio tavallaan kaappasi yhdistykset osaksi isoa metsätalouden edistämisprojektia. Yli 15 vuotta ajettu lakiehdotus toteutui 1950 eduskunnan kolmannessa käsittelyssä äänin 102–77. Porvaripuolueiden sisälläkin karsastettiin pakollista metsänhoitomaksua, demareille metsätalouden edistäminen metsänomistajien omin varoin sopi. Uusi laki pelasti yhdistysten talouden, mutta vei itsenäisyyden. Yhdistykset otettiin metsänhoitolautakuntien, nykyisten metsäkeskusten edeltäjien, tiukkaan ohjaukseen ja tärkeimmäksi tehtäväksi tuli käytännön metsänhoito. Metsätalousneuvos Markku Vaario näkee, että laki teki yhdistyksistä valtion käsikassaran ja hyvä niin. ”Voi sanoa, että yhdistykset ja metsänomistajat käytännössä toteuttivat valtion tahtotilan.” Valtion ja yhdistysten kytkös oli monisäikeinen. Yhdistyksillä oli metsänhoitotöissä lähes monopoli ja puukaupoista pidätetty vakuustalletus takasi, että uudistamistyöt olivat riskitöntä toimintaa. Pitkässä juoksussa valtion ohjaus on heikentynyt, mutta kytkös etujärjestö MTK:hon vahvistui etenkin vuoden 2015 lakiuudistuksen jälkeen. Samalla luovuttiin karsastusta herättäneestä metsänhoitomaksusta. Laki kuitenkin säilyi eli metsänhoitoyhdistys-sana on lailla suojeltu.? l MIKKO HÄYRYNEN KESTÄVÄ KANSANLIIKE Metsänhoitoyhdistysten alhaalta päin lähtenyt organisoituminen on sopinut sekä valtiolle että etujärjestölle. Tämä sarja kertoo metsäalaa mullistaneista keksinnöistä. Metsänhoitoyhdistykset olivat aluksi lähinnä puukaupallinen ruohonjuuritason liike, joka muotoutui lakisääteiseksi metsätalouden toteutusorganisaatioksi ja myöhemmin vielä osaksi edunvalvontajärjestöä. Kuvassa allekirjoitetaan metsänhoitoyhdistyksen perustamiskirjaa Vetelissä vuonna 1936. LU ST O / SU O M EN M ET SÄ YH D IS TY KS EN KO KO EL M A / M ET SÄ TA LO U D EL LI N EN VA LI ST U ST O IM IS TO / JU N N O LA , O . 82 Metsälehti Makasiini » KÄÄNTEENTEKEVÄ 9616_.indd 82 9616_.indd 82 23.9.2022 15.40 23.9.2022 15.40
Suomalaista metsäosaamista 150 vuotta ”Ennen kuin sopimukseen päästiin, mitattiin silmällä vielä uudelleen leimikon latvoja ja rungon paksuuksia.” Aivan kuten vuonna 1956, puukaupoista ja metsänhoidosta sovitaan aina henkilökohtaisesti, luonnon ehdoilla ja metsänomistajaa kuunnellen. Ja työt hoidetaan jämptisti kuten on sovittu. Hyvän metsänhoidon ja Stora Enson juhlavuoden kunniaksi puukauppaa tehdään juhlatunnelmissa. Jokainen kauppa on ainutkertainen hetki. Hyvä huomen kasvaa puussa ja puutuotteissa. Stora Enso Asiakaspalvelu 02046 1478 (ark klo 8–16) storaensometsa.fi/150 Voit lukea Ruposen ja Monosen Metsäkauppa syntyy -artikkelin vuodelta 1956 osoitteesta storaensometsa.fi/150 Osallistut upeiden pikniksettien arvontaan (arvo 350 €/kpl) syksyn puukaupoilla tai vaikka heti eMetsää käyttämällä. 9617_.indd 83 9617_.indd 83 26.9.2022 12.38 26.9.2022 12.38
PARAS HINTA PUULLESI Kuutio on metsänomistajille helpoin tapa myydä puuta verkossa. Joko ammattilaisen, kuten metsänhoitoyhdistyksen avulla tai omatoimisesti. Kilpailuttamalla saat puullesi parhaan hinnan. Kuutio on kuin asunnonvälityspalvelu, mutta puulle. 9618_.indd 84 9618_.indd 84 28.9.2022 11.32 28.9.2022 11.32