Metsälehti 18/2017 - Lehtiluukku.fi

METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 12. LOKAKUUTA 2017 • NRO 18 • PERUSTETTU 1933 • WWW.METSÄLEHTI.FI Lähes puolet yksityisten omistamista metsätiloista on alle 10 hehtaarin kokoisia. Niistä yksi on Irja Koskelan. Sivut 20–21 Pienen metsän omistaja Se pp o Sa m ul i UUTISET Metsätietolaki jo loppusuoralla ›› 2–3 Ti m o Ki lp el äi ne n Metsämuseo Lusto sai uuden johtajan ›› 6–7 Kunnostusojitukset jakavat mielipiteet ›› 11–13 Tukin hintavertailun sietämätön vaikeus ›› 14–15 METSÄSTÄ Lampaanrasvalla hirvituhot kuriin ›› 16–17 Tältä näyttää lännen lokareiden metsissä ›› 18–19 Konemätästäjä tulee metsä-äkeiden tilalle ›› 24 PILKKEITÄ Pohjolan tulikettu juoksee tuntureilla ›› 28 Norjalaisopein puita kaatamaan ›› 29 www.komatsuforest.fi tietoa metsÄkoNeista: Halkaisuvoima 22 tonnia Puun maksimi paksuus 48cm Klapin pituus 20 55 cm Paino 1600 kg puh. 09 274 6880 www.fatgad.?
12.10.2017 / AJASSA 2 LYHYET UUTISET VALTTERI SKYTTÄ J o kahden vuoden ajan vatuloitu metsätietolain muutos on vihdoin etenemässä kohti ratkaisua. Kiistellyn muutoksen raameista on saatu alustava sopu aikaiseksi, ja lakiesitys on siirtymässä eduskunnan käsittelyyn syksyn aikana. Uudistuksessa on aiheuttanut porinaa etenkin se, miten muutos vaikuttaa metsänomistajien metsiä koskevien kuviotiedon julkisuuteen. Tähän mennessä metsäviranomaisen eli Suomen metsäkeskuksen tuottamia metsäkuviotietoja on luovutettu metsäyrityksille vain metsänomistajien suostumuksella. Muutosehdotuksen mukaan kuviotiedot tulevat jatkossa vapaasti ladattaviksi internetiin – mutta eivät ilman reunaehtoja. Kuviotiedot on suunniteltu julkistettaviksi sellaisessa tiedostomuodossa, jossa niitä ei pysty pelkästään paljain silmin ymmärtämään. Näin tietoja pystyisivät hyödyntämään metsäyritykset, joilla on kuviotiedon lukuun oikeanlaiset ohjelmistot. Naapurin metsätietojen urkkiminen ei sen sijaan onnistuisi tavalliselta pulliaiselta uudessakaan järjestelmässä. "Metsäalan toimijat pystyvät tietoa käyttämään. Tavallinen ihminen ei saa kuviotiedoista tolkkua ilman ohjelmistoja", kertoo metsätiedon palvelupäällikkö Jorma Jyrkilä Suomen metsäkeskuksesta. Henkilötietolakia noudatettava Metsänomistajien nimija yhteystiedot, tilanrajat, kiinteistötunnukset tai kuvioiden sisältämien puustojen euromääräiset arvot eivät päätyisi julkiseksi muutoksenkaan myötä. Metsäkuvioiden omistajien selvittäminen on mahdollista muita viranomaisteitä pitkin, mutta henkilötietojen keräämiseen on omat säädöksensä. "Kuviotietojen hakijan tulee noudattaa henkilötietolakia", Jyrkilä muistuttaa. Metsätietolain uudistuksen taustalla on muun muassa hallituksen tavoite edistää metsätiedon hyödyntämistä. Suomen metsistä kerätty metsävaratieto on kattavuudessaan maailman huippua. "Toivottavasti avoimuuden lisääminen saa aikaan uutta kaupallista toimintaa metsävaratiedon ymMetsätietolaki etenee vihdoin Metsäkuvioiden tiedot ovat tulossa vapaasti saataville mutta tiedostomuodossa, jota voi ymmärtää vain tietokoneohjelmien avulla. "Kuviotieto on tärkeää niin metsänomistajille kuin metsäteollisuudelle." METSÄKUVIO ? ? Yhtenäinen metsäalue. Metsätila jaetaan kuvioihin metsäalueiden erilaisuuden perusteella. ? ? Jokaiselle metsäkuviolle määritellään metsänhoitotarpeet ja hakkuumahdollisuudet metsävaratiedon avulla. ? ? Yksityismetsien metsävaratietoa eli metsätietoa kerää Metsäkeskus. ? ? Metsävaratieto koskee puustoa, kasvupaikkaa ja metsäluontoa. Fakta Istutustavoissa ei odotettuja muutoksia SUOMEN metsiin istutetaan vuosittain runsaat 160 miljoonaa tainta. Istutuksista valtaosa tehdään keväisin ja käsin. Kasvuodotuksista huolimatta syysistutusten osuus ei ole noussut, vaan se on pysynyt noin viidessätoista prosentissa koko vuoden metsänistutuksista. Koneellisen työn osuus on prosentti kaikista istutuksista. ”Koneistutuksen tuottavuutta ei ole pystytty nostamaan riittävästi viime vuosina, jotta se olisi kannattavaa metsurityöhön verrattuna”, sanoo metsänhoidon asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta. Sijoitustuotossa kasvua YKSITYISMETSIEN puuntuotannon sijoitustuotto parani viime vuonna. Luonnonvarakeskuksen mukaan reaalinen tuotto nousi 4,3 prosenttiin, kun vuonna 2015 tuottoa kertyi vain 2,4 prosenttia. Puunmyyntitulot kasvattivat tuottoa 3,9 prosenttiyksikköä ja puuston nettokasvun arvo 0,7 prosenttiyksikköä. Kantohintojen reaalihintojen nousu lisäsi tuottoa 0,3 prosenttiyksikköä, mutta puuntuotannon kustannukset alensivat sitä 0,6 prosenttiyksiköllä. Lumen sulaminen näkyy hiilinielussa LUMEN varhainen sulaminen lisää hiilidioksidin sitoutumista metsiin, selviää Ilmatieteenlaitoksen tuoreesta tutkimuksesta, jossa yhdistettiin lumen sulamista koskevia satelliittitietoja ja hiilidioksidimittauksia. Tutkimuksen mukaan pohjoisten havumetsien fotosynteesi on aikaistunut viimeisten neljänkymmenen vuoden aikana noin kahdeksalla päivällä keväisin, samalla boreaalisten metsien perustuotannon arvioitiin kasvavan vuoden alkupuoliskolla 4–6 prosenttia kymmenessä vuodessa. Edistämissäätiö sulautui Metsämiesten Säätiöön METSÄTEOLLISUUSTUOTTEIDEN Vientikaupan Edistämissäätiö on sulautunut Metsämiesten Säätiöön. Sulautuminen nähtiin parhaaksi tavaksi varmistaa Edistämissäätiön tarkoitusta palvelevan toiminnan jatkuvuus ja vaikuttavuus. Sulautumisella säästetään päällekkäisen toiminnan kuluja sekä tehostetaan toimintaa ja vaikuttavuutta. Hakkuut suojelualueiden lähistöllä riski linnustolle METSIEN käytön tehostuminen suojelualueiden ympärillä koettelee monimuotoisuutta, Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta selviää. Professori Mikko Mönkkösen tutkimusryhmä osoitti, että suomalaiset suojelualueet eivät kykene ylläpitämään monimuotoisia lintuyhteisöjä, jos metsien käsittely suojelualueiden ympärillä on voimakasta. Metsään.fi:n avoin esimerkki metsätilan kuvioista.
3 AJASSA / 12.10.2017 pärille. Metsänomistajat hyötyvät, jos palvelut monipuolistuvat", Jyr kilä sanoo. Kuviotiedot "yhteinen kieli" Metsätietouudistuksen taival on ollut takkuinen, ja yksi kompro missiehdotus on jo ehtinyt kaatua matkalla. MTK:n minimivaatimus uuden ratkaisun suhteen oli, ettei metsänomistajien kuviomuotois ta tietoa tule vapaasti saataville in ternetiin. "Useammat turpakäräjät on is tuttu ja näyttäisi siltä, että löydetyn ratkaisun kanssa pärjätään. Kuvio tietoa on saatavissa, mutta sen yh distäminen henkilötietoon ei olisi mahdollista", sanoo MTK:n metsä valtuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola . Tiirolan mukaan metsänomista jien omaisuuden tietosuoja pysty tään tällä lakiviilauksella turvaa maan rimaa hipoen. Metsäteollisuus ry:n metsäjohtajan Tomi Salon mu kaan ratkaisu on järkevä, ja paran taa merkittävästi metsävaratiedon hyödyntämistä ja suomalaismetsien puunkäyttömahdollisuuksia. "Kuviotieto on tärkeää niin met sänomistajille kuin metsäteollisuu delle. Se on yhteinen kieli kysynnän ja tarjonnan välillä niin puukaupois sa kuin metsäpalveluissa. Kun pie nillä ja isoilla toimijoilla on käytös sään sama tieto, se edistää kilpailua ja johtaa myös metsänomistajien kannalta parhaaseen lopputulok seen", Salo sanoo. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. 09 315?49?804 Ulkoasu: Anna Back p. 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. 09 315?49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi MIKKO HÄYRYNEN K uusi ja mäntytukki olivat aiem min suunnilleen samanhintaisia, kunnes viime vuonna alkoi eriytymi nen ja kuusitukki alkoi ottaa kaulaa Kiinanviennin vedolla. ”Nyt mäntytukkikin on herännyt. Tämän vuoden puukaupoissa män tytukin määrä on kasvanut yhdeksän prosenttia”, kertoo tutkimusjohtaja Paula Horne Pellervon taloustutki muksesta (PTT). PTT julkisti metsäsektorin ensi vuoden suhdanneennusteensa vii me viikolla. Mäntytukin myynnin kasvu on osit tain tapahtunut Äänekosken kuitupuu hankinnan sivuvaikutuksena, osittain markkinavetoisesti. ”Mäntytukki on kuitenkin iso kysy mysmerkki”, Horne sanoo. ”On epä varmaa, mikä on hyvälaatuisen mänty sahatavaran osoite.” Ruotsi on kruunun kurssin turvin vienyt Suomelta markkinoita Britan niassa. Aiemmin Algeriaan on mennyt parempilaatuista mäntysahatavaraa, mutta maan ostovoima on heikenty nyt raakaöljyn alhaisen hinnan vuoksi. Kiina-ilmiötä yritetään Kiina suorastaan nielee suomalais ta kuusisahatavaraa. Vientiä edistävä Finpro ja Sahateollisuus ry kampan joivat, jotta Kiinailmiö tarttuisi myös mäntytukkiin. ”Jos läpilyönti onnistuu, niin Kiinas ta avautuu hyvälaatuiselle mäntytava ralle merkittävä markkina.” Pääsääntöisesti kuusisahat ovat teh neet kelvollista tulosta, mutta mänty_ sahat miinusmerkkistä. Mäntysaha PTT: Mäntytukki värisee lupaavasti Mäntytukin ympärillä tapahtuu ensi vuonna. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, mitä. PTT ENNUSTAA Kantohintojen muutos vuonna 2018, % ? ? Mäntytukki +1–4 ? ? Kuusitukki +1–3 ? ? Mäntykuitu +2–4 ? ? Kuusikuitu +1–3 Fakta tavaran orastava veto saattaa helpot taa niiden tilannetta. Myönteisten odotusten lisäksi män tytukkiin kohdistuu myös uhka. Huo mattava osa mäntyvaroista kasvaa tur vemailla ja ojitusalueiden hiilipäästöt ovat nousseet tänä vuonna puheenai heeksi osana LULUCFvyyhtiä. Oji tusalueiden hiilenkierrosta tarvitaan vielä tutkimustietoa. Kohti hakkuuennätyksiä Hakkuumäärät ovat kasvaneet yhtäjak soisesti vuodesta 2014, ja viime vuonna hakkuumäärä ylitti ensimmäistä ker taa 60 miljoonaa kuutiometriä. Kasvu jatkuu, mutta ensi vuonna kasvun pai nopiste siirtyy tukkileimikoista har vennusleimikoihin ja kuitupuuhun. Tänä vuonna kantohinnat ovat nous seet kaksikolme prosenttia. PTT en nakoi molempien havutukkien kan tohintoihin ensi vuodelle muutaman prosentin nousua. Hintaero kuiten kin säilyy. Kantorahasumma on inflaatiokorjat tunakin kasvanut yhtäjaksoisesti vuo desta 2014 ja ensi vuosikin on kasvu vuosi. Vuoden 2007 huipusta ollaan vielä kaukana. JUSSI COLLIN S uomen metsäkeskuksen ylläpitä mä Metsään.fisivusto on uudis tettu. Tavoitteena ovat olleet selkeät verkkosivut, josta oleelliset asiat löyty vät helposti. Etusivulle onkin nostettu muun muassa usein kysytyt kysymyk set osio sekä opasvideot. "Pyrittiin tekemään käyttäjille entis tä selvempi sisääntulo palveluun", pal velupäällikkö Veikko Iittainen Metsä keskuksesta toteaa. Palveluun kirjautuminen on muut tunut. Nyt kirjautua voi pankkitunnus ten ja mobiilivarmenteen lisäksi myös henkilökohtaisella varmennekortilla, johon on liitetty sähköinen kansalais varmenne. ”Palvelumme ovat jo kuvattuina pal velutietovarantoon, nyt otamme käyt töön Suomi.fitunnistautumisen”, Iit tainen kertoo. Metsänomistajille ja alan toimijoil le tarkoitettu Metsään.fi lanseerattiin 2012. Sieltä löytyy ajantasainen met sävaratieto metsänomistajien omista metsistä. Lisäksi palvelusta voi löy tää työntekijöitä metsätöille sekä so pia metsäasioista. Metsänomistajia si vustolle on kirjautunut liki 90 000 ja alan yrityksiä runsas 500. Metsään.fi uudistui Metsätietolaki etenee vihdoin MISTÄ ON KYSE? Metsätietolakia uudistetaan kahdesta syystä: ? ? 1. Suomen nykyjärjestelmä ei täytä EU-säädöksiä ympäristötiedon avoimuudesta. ? ? 2. Suomen hallitus on linjannut, että metsätietoja tulee hyödyntää tehokkaammin. ? ? Lakimuutoksen eteneminen on viivästynyt, sillä etujärjestöt ovat kiistelleet siitä, millä tavoin metsänomistajien metsäkuvioita koskevat tiedot tulevat julkisiksi. Fakta Te ro Si vu la / Le ht ik uv a
12.10.2017 / AJASSA 4 LIINA KJELLBERG, teksti JANNE ULVINEN, kuva P ukeudutko valkoiseen hirvikärpästen välttämiseksi? Vältätkö veneessä puhumista, etteivät kalat säiky? Turhaan, sanoo erätoimittaja ja -kirjailija Hannu Räisänen. Muun muassa nämä kaksi myyttiä murretaan Räisäsen hiljan ilmestyneessä Erämyytit-kirjassa. Räisänen kertoo kiinnostuneensa erämyyteistä jo pikkupoikana. Kalareissujen ehdoton sääntö olla hiljaa veneessä kiehtoi. Myöhemmin ihmetytti, miksi puuveneet pitää tervata aikaisin keväällä. Kun Myytinmurtajat-sarja 2000-luvulla alkoi pyöriä televisiossa, Räisänen päätti ryhtyä selvittämään samassa hengessä erämyyttien paikkansapitävyyttä. "Olen koulutukseltani insinööri ja työskennellyt tutkimustehtävissä parikymmentä vuotta. Olen aina pyrkinyt siihen, että jos jonkin asian pystyy mittaamaan, se pitää mitata", Räisänen sanoo. Tähän mennessä hän on selvittänyt yli 50 erämyytin paikkansapitävyyden. Erämyytit-kirjaan niistä mahtui 27. Yksi Räisäsen suosikeista on myytti, jonka METSÄLEHTI.FI Lukijakuva ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN KESÄLLÄ UUTISOITIIN , että kotimaiset yliopistot ovat saaneet kerättyä muhkeat 145 miljoonaa euroa lahjoitusvaroja. Esimerkiksi Helsingin yliopiston tavoitteena oli kerätä 25 miljoonaa euroa, mutta lahjoitustilille ropsahtikin lähes tuplat eli 48 miljoonaa. Eniten rahaa ovat lahjoittaneet erilaiset säätiöt, mutta myös kansan käsi on osoittautunut karttuisaksi köyhtyvien yliopistojen auttamisessa. Rahaa on lahjoitettu joko suoraan tai testamentin välityksellä. Nyt Suomen metsämuseo Lusto on pyrkimässä samoille apajille, ja miksikäs ei. Rahantarve Lustolla on yliopistoja huomattavasti pienempi, joten idea on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen. Suomalaisilta metsäkulttuurin ystäviltä kysytäänkin jatkossa: heruisiko sinulta rahaa itsellesi mieluisan kohteen tukemiseen, joko elävänä tai kuolleena? ANNE HELENIUS Heruisiko rahaa? "Tulipa tuumaustauko… oikealle vaiko vasemmalle? TUULA S . Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Erämyyttien murtaja Hannu Räisänen testaa, pitävätkö kalastukseen ja metsästykseen liitetyt uskomukset paikkansa. HAVUSAHATAVARAA TUOTETAAN maailmassa nyt enemmän kuin koskaan. Jos syksy jatkuu vilkkaana, vuosituotanto nousee lähelle 350:tä miljoonaa kuutiometriä. Se merkitsee melkein 100 miljoonan kuutiometrin ja 40 prosentin kasvua tällä vuosikymmenellä. Ennätyslukuja selittää poikkeuksellisen hyvä kysyntä samaan aikaan lähes kaikilla markkinoilla. Yksittäisistä maista eniten kasvaa vienti Kiinaan. Myös suomalaissahoilla paketoidaan sinne tavaraa kovalla kiireellä. Alkuvuoden aikana Kiina on noussut sahatavaraviennin ykköseksi. VAIKKA SAHOILLA ON kiirettä, tulosta niille kertyy hitaasti. Pellervon taloustutkimuksen ennusteen mukaan sahatavaran vientimäärä jatkaa tänä vuonna yli viiden prosentin kasvuvauhtia, mutta vientihinnat Männyn ja kuusen hintaero pysyy nousevat vain prosentin tai kaksi. Euron kallistuminen suhteessa kauppavaluutta dollariin syö sahojen tulosta. Samoin tukin hinta, jonka ennusteessa arvioidaan nousevan tänä vuonna kuusella 3–4 prosenttia ja mäntytukilla 2–3 prosenttia. Kiinailmiö on aiheuttanut myös erikoisen kuilun männyn ja kuusen hintasuhteisiin. Jo viime vuonna mäntytukin hinta jäi jälkeen kuusitukin hinnasta ja ero on vain laventunut. Erityisen selvästi se näkyy valmiin sahatavaran vientihinnoissa. On erittäin harvinaista, että vientiin menevä mäntylankku on näin paljon halvempaa kuin kuusisahatavara. Pikaista muutosta tilanteeseen ei ole näköpiirissä. Hinnanero selittyy sillä, että Kiinaan myydään lähes pelkästään kuusta, joka päätyy tavallista rakennustavaraa arvokkaampiin kohteisiin kuten lastenhuoneiden sisustamiseen. Suomalaisten mäntysahojen asiakkaita taas ovat viime aikoina olleet pääasiassa pohjoisafrikkalaiset ostajat. METSÄNOMISTAJILLE TUKIN hyvä kysyntä ja nousevat hinnat tietävät erinomaista puukauppasyksyä. Pitemmällä aikavälillä niin myyjien kuin ostajienkin etu kuitenkin on, että mäntysahatavaralle löydetään uusia markkinoita ja käyttökohteita. Puurakennusbuumi Euroopassa olisi tähän tilanteeseen tervetullut.
5 AJASSA / 12.10.2017 ”Minulla olisi kuusikon päätehakkuuta kaksi kuviota, kumpikin 0,5 hehtaaria, siis yhteensä hehtaari. Kuviot ovat 300–400 metrin etäisyydellä toisistaan, kumpikin lähellä tietä ja kesäkorjuukelpoisia. Onko tuollaista järkevää tarjota myyntiin?” 15 HA ”Kyllähän päätehakkuuta noilla olosuhteilla tehdään. Soittele ostomiehille! KORPITUVAN TANELI ”Riippuu jonkin verran, missä päin Suomea leimikko sattuu sijaitsemaan. Itselläni reilun hehtaarin kesäkorjuukelpoinen kuusivaltainen päätehakkuu ei kiinnostanut ostajia. Täytyy ostaa naapurilta lisää uudistuskypsää metsää, että saa aikaiseksi kunnon leimikon myyntiin.” KÖPPÄKYNSI ”Jos tällä hetkellä hehtaarin kesäkorjuukelpoinen päätehakkuukuusikko ei kiinnosta ostajia, suosittelen luopumista sellaisista metsistä – jos niille vielä ostaja sattuu jostain löytymään. Metsätaloudellisesti ne sijaitsevat aivan väärässä paikassa.” VISAKALLIO ”Kyllä Itä-Suomessa hehtaarin avoleimikon saa kaupaksi. Sahurit näyttävät tässä esimerkkiä ja pyrkivät ostamaan siihen viereen toisenkin leimikon.” METSÄ-MASA ”Uskon, että saat leimikon kaupaksi. Voi olla, että se hakataan vasta sitten, kun ostaja saa lisää ostettua lähialueelta. Myö ollaan hakattu joskus jopa 0,3 hehtaarin aukkoja, kunhan alueella on useita leimikkoja ja siirrot pääsee suorittamaan ajamalla.” METSURI MOTOKUSKI ”Pinta-ala ei ole tärkeää. Yleensä ajatellaan, että pystykaupan minimikoko on vähintään 100 kuutiota. Se kertyy tyypillisestä alle puolen hehtaarin avohakkuusta tai parin hehtaarin ensiharvennuksesta.” SAVOLAINEN METSÄMIES ”Se, saako pinot tien varteen ja koneet siirrettyä ajamalla palstalta toiselle, helpottaa myyntiä.” RANE KOLUMNI Kannattaako soita ojittaa? Onko talousmetsä luonnontilaista kauniimpi? Uusi kysymys: Kyllä 67% MYYTTI ? ? tulee kreikan kielen sanasta mythos, joka tarkoittaa tarua, puhetta tai kertomusta ? ? ohjaa ihmisten käytöstä ? ? syntytausta usein tuntematon ? ? voi arkikielessä saada kielteisen latauksen mukaan muurahaiset rakentavat pesänsä aina kiven tai kannon eteläpuolelle. "Pitää paikkansa. Kävin läpi sata muurahaispesää ja katsoin ilmansuunnan kompassin avulla. Reilusti yli puolet pesistä sijaitsi eteläpuolella." Sisäsyntyinen tarve uskoa Erämyyttien syntytausta on usein hämärän peitossa. Esimerkiksi myytti, jonka mukaan puuvene pitää tervata aikaisin kesällä, on voinut syntyä aikana, jolloin oli elintärkeää päästä kalaan mahdollisimman aikaisin keväällä. Terva nimittäin kuivuu yhtä lailla keväällä, kesällä kuin syksylläkin. Räisäsen mukaan ihmiset eivät aina miellä myyttejä myyteiksi. Niihin ei ehkä oikeasti uskota, mutta niitä noudatetaan siitä huolimatta. "Ihmisillä on jonkinlainen sisäsyntyinen tarve uskoa tällaisiin asioihin. Siksi odotan hieman peloissani, millaista palautetta kirja saa. Jotkut varmasti suuttuvat." Räisänen on murtanut suuren osan kirjan myyteistä. Mukaan mahtuu kuitenkin myös tosia ja mahdollisesti tosia myyttejä. Tällä hetkellä Räisäsellä on testattavana parikin erämyyttiä. Vinkkejä erämyyteistä hän ottaa mielellään vastaan osoitteeseen eramyytit@gmail.com. Erämyytit on Metsälehteä kustantavan Metsäkustannus Oy:n julkaisema kirja. KIIRA-MYRSKY PYYHKÄISI yli voimallisesti ja nopeasti. Ensi näkemältä ei mitään ihmeempää kuitenkaan sattunut, sammaleen sitomat tiilikatot pysyivät vankasti paikoillaan. Sähkötkin palautuivat kuuden tunnin jälkeen. Kaatuneita puitakaan ei aamukahvin äärestä näkynyt, mutta keittiön ikkunan ohi kulki reippaasti lippalakkipäinen mies ja esittäytyi rajanaapurikseni, hän oli kesäasukas puolen kilometrin päästä. Naapurini kertoi, että valtava haapa oli kaatunut heidän suuntaansa ja painoi heidän tonttinsa puita. Hän ei ollut varma, oliko puu minun puoleltani kaatunut, mutta minulla on kaksi viikkoa aikaa hoitaa tuo haapa pois. Lisäksi hän mainitsi, että läheiseltä uudistusalueelta oli kaatunut joitakin siemenpuita ja suri tuon suuren haavan koloissa eläneitä lintuja ja nisäkkäitä. AJELLESSANI TUHOJA BONGAAMASSA huomasin vanhan koivun kaatuneen pihapiiristä. Kolkon näköiseksi oli tuokin paikka tullut, koivu on siinä paikassa ollut koko elämäni ajan. Yksittäisiä puita siellä täällä, ei mitään suurempaa. Kaiken kaikkiaan olin päässyt vähällä. Kävin katsastamassa tuon siemenpuuasennossa olevan uudistusalan. Siemenpuita olikin yllättävän paljon, yhä lisää löytyi juurakoissa kiinni olevia järeitä mäntyjä, suurin osa kokonaan ehjinä kaatuneita, jotkut rikki kiertyneitä. Ennen hakkuuta pystyyn merkkaamani ikivanhat kilpikaarnaiset männyt olivat ristiin rastiin pitkin pituuttaan vanhan kärrytien varressa. Siinä romuttui visioni osittaisesta maiseman säästämisestä. Nykyään niin muodikkaat kyyneleet eivät olleet kaukana. ENNEN KUIN EHDIN SULATELLA harmini toimiakseni, soitti myrskysavotoita organisoiva firman ostomies, joka oli onneksi palannut vuoden tauon jälkeen. Hän halusi kartoittaa vakioasiakkaan tilanteen. Ei suurta vahinkoa, mutta vahinkoa kuitenkin. Niin isoa määrää tuulenkaatoja ei voi jättää metsään. Siis tee vahinkoilmoitus. Vakuutettuja metsäni ovat. Tein vahinkoilmoituksen netissä, tarvittiin metsäasiantuntijan näkemys asiasta, sen hän hoiti arvioineen päivineen ohi kulkiessaan. Tarvittiin myös kauppa kaatuneista puista. Koneet olivat lähikylillä. Tämä ei ollut mikään unelmakohde, ei korjuukalustolle, eikä ostajalle. Puut olivat parin viikon päästä tienvarressa, haapavanhus pätkitty järeällä motolla ja jätetty tarvitseville. Mittalistat saatu, ja samana päivänä, kun kauppahinta tuli tilille, yllätti vakuutusyhtiö maksamalla vakuutuskorvauksen sekä puista että ruhjoutuneesta taimikosta. HARMINI LIENTYI, mutta ei kokonaan, korjuukeli oli kurja ja raiteet syvät, kura pursuilee varastopaikan ympärillä ja täydennysistutus odottaa. Ensimmäisen kerran 42 vuoteen (metsänomistaja-aikanani) olen saanut vakuutuskorvausta metsästä, ja sen käsittely oli todella nopeaa. Vaikka korvaus kuutiota kohden on vaatimaton, täydentää se alhaista myrskypuun kantohintaa ja korvaa vaurioitunutta taimikkoa. Kannattaa siis pitää metsävakuutukset voimassa ja ehdottomasti ottaa sellainen. Kiira-myrsky ei varmasti ollut lajinsa viimeinen. Vakuutuksen vaikutuksia RIITTA ALESTALO Kirjoittaja on iittiläläinen agronomi ja metsänomista-yrittäjä. Fakta Verkkokeskustelu: Miten pienen leimikon saa vielä kaupaksi? Gallup Hannu Räisänen on selvittänyt yli 50 erämyytin paikkansapitävyyden. Erämyytit-kirjaan niistä mahtui 27.
12.10.2017 / AJASSA 6 ANNE HELENIUS, teksti TIMO KILPELÄINEN, kuva H enkilöstöön ja sidosryhmiin tutustumista, museoalan opiskelua, kokoelmiin perehtymistä... Tekemistä Punkaharjulla sijaitsevan metsämuseo Luston uudella johtajalla Pekka Äänismaalla on ollut ensimmäisinä viikkoinaan vähintään riittävästi. Muutos vaikuttaa äkkiseltään suurelta: Saarijärvelle jäivät vaimo, lukioikäinen poika, talo ja työ Jyväskylän ammattikorkeakoulun biotalousinstituutin johtajana. Nyt Äänismaa asuu viikot Savonlinnassa ja ajelee perheensä luo viikonloppuisin. "Onhan tämä melkoinen muutos. Uudessa työssä on silti paljon yhteneväisyyttä entisen kanssa. Molemmat ovat asiantuntijaorganisaatioita ja oppimispaikkoja, sijaitsevat maaseudulla, ja molemmissa kerätään ulkopuolista rahoitusta", 44-vuotias metsänhoitaja luettelee. Lusto oli Savonlinnassa syntyneelle Äänismaalle tuttu ja mieluinen vierailukohde jo entuudestaan, joten hän päätti hakea keväällä avautunutta johtajanpaikkaa. "Täällä on kokenut ja osaava henkilöstö, joten olen tässä orkesterinjohtajana." Äänismaa pääsee aloittamaan urakkansa mukavassa kasvusuhdanteessa: Luston kävijämäärä on noussut vuoden aikana yli 20 prosenttia. Venäläisten ja saksalaisten turistien lisäksi erityisesti ranskalaiset ovat löytäneet suomalaisessa kansallismaisemassa sijaitsevan metsämuseon. "Vladimir Putinin kesäinen vierailu Punkaharjulla lisäsi varmasti huomiota ainakin venäläisten keskuudessa." Moneen on revettävä Tiukin rypistys Luston tuoreella johtajalla on vielä edessä: valtakunnallinen erikoismuseo tarvitsee uuden strategian – ja sitä myötä lisää rahaa. Monenlaisia toiveita ja vaatimuksia on ilmassa, ja ensi vuoden alkuun mennessä lukemattomista vaihtoehdoista pitäisi osata seuloa ne Lustolle parhaat. "Museolta vaaditaan nykyään kaikenlaista. Pitää olla tietokeskus ja hyvinvointikohde, toimintaa lapsille ja nuorille, ja lisäksi pitäisi hoitaa kulttuuriperinnön vaaliminen ja olla mukana digimaailmassa." Uuden johtajan suunnitelmissa Lusto on jatkossa paitsi kulttuurija matkailukohde, myös yhteiskunnallinen vaikuttamiskanava ja metsäalan keskustelufoorumi. "Kun puhutaan esimerkiksi metsien eri käyttömuotojen hyväksyttävyydestä, alan eri toimijat ovat välillä olleet omissa poteroissaan. Meidän tarjoama kulttuurillinen ja pidemmän aikavälin näkökulma voisi olla lähestymistapa, joka auttaa keskustelua eteenpäin." Eikö tässä ole aika paljon tekemistä pienehkölle, metsän siimeksessä sijaitsevalle museolle? "Kaikkea emme tietenkään Orkesterin johtaja Pekka Äänismaan työ Luston johtajana alkaa strategian luomisella ja lisärahan etsimisellä. "Putinin vierailu lisäsi varmasti ainakin venäläisten huomiota." pysty yksin tekemään, joten jatkossa tukeudumme erilaisiin kumppaneihin ja kumppanuuksiin." Kaverien kanssa Luontevin kumppani Lustolle löytyy heti pihan perältä Luonnonvarakeskuksen yksiköstä. Yhteistyötä on toki jo tähänkin asti tehty, mutta: "Voisimme olla tutkimusorganisaatioille heidän uusien tutkimuslöydöstensä ja -tulostensa valtakunnallinen esittelypaikka, eräänlainen showroom. Samalla tavoin voisimme esitellä biotalousalan eri yritysten innovaatioita suurelle yleisölle", Äänismaa visioi. Verkostoitumista ja kumppaneita tarvitaan myös rahoituksen saamiseksi. Tällä hetkellä museon vuosibudjetti on 1,2 miljoonaa euroa. Äänismaa toiNiin Lusto kuin metsäkoneetkin uudistuvat. Pekka Äänismaan takana Valmet 901 –monitoimikone. HAASTATTELU
7 AJASSA / 12.10.2017 PEKKA ÄÄNISMAA ? ? Suomen metsämuseo Luston uusi johtaja 1.9. alkaen. ? ? 44-vuotias metsänhoitaja ? ? Kotoisin Savonlinnasta ? ? Perhe: vaimo ja lukioikäinen poika. ? ? Harrastukset: jääkiekko, palloilulajit, uinti, melominen, veneily, lukeminen. voisi, että kassa karttuisi vielä 100 000–200 000 eurolla. Lisärahoituslähteitä on tarkoitus etsiä uusilta suunnilta. "Voisimme luoda ja myydä asiantuntijapalveluja ja tehdä vaikkapa historiaselvityksiä. Haluamme lisäksi osallistua kehittämisprojekteihin, ja sitten ovat myös perinnöt ja lahjoitukset." Rahankeruulupaa Lustolla ei vielä ole, mutta se ei estä esimerkiksi testamenttien vastaanottamista. "Se parisataatuhatta auttaisi meitä kovasti. Uusia juttuja on kehitettävä, sillä meidän on vähän pakkokin uudistua muuttuvassa maailmassa." Kuka? VALTTERI SKYTTÄ N ykyisellä tahdilla valtion maksamaa kemeratukirahaa jää tänä vuonna käyttämättä 5–10 miljoonaa euroa. Tälle vuodelle varatuista kemeravaroista oli lokakuun alkuun mennessä maksettu vasta puolet, kertovat Suomen metsäkeskuksen tilastot. Kemeraa käytetään yksityismetsien metsänhoitotöiden, kuten taimikonhoidon ja ojituksen, sekä metsäluonnon suojelun tukemiseen. "Tukien myöntämisvaltuutta ja tukirahaa on. Tärkeää on, että kun on hakemuksen tehnyt, työt tulisivat tehtyä", kertoo Metsäkeskuksen valmiuspäällikkö Yrjö Niskanen . Metsäkeskuksesta toivotaan, että tukitöiden toteutusilmoituksia lähetettäisiin viranomaisille tasaisesti, jotta vuodenvaihteen lähestyessä ei syntyisi ruuhkia. Taimikonhoidossa ei pelkoa hakusulusta Eniten tukieuroja on tänä vuonna maksettu Pohjois-Pohjanmaalle, yli kuusi miljoonaa euroa. Myös Lappi, eteläisempi Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Pohjois-Savo ovat kemeratukieuroissa kärkikastia. Taimikonhoitotöitä väritti huhtikuun loppuun asti viime vuonna alkanut tukien hakusulku. Hakusulun päättymisen jälkeen Metsäkeskuksella ei ole ollut ongelmia tukihakemusten käsittelyssä. Tällä hetkellä ollaan tilanteessa, jossa taimikonraivaajan ei tarvitse miettiä, riittääkö raivaussahatyöhön tukea. "Jos nyt suunnittelee, että taimikon raivaukseen lähtee keväällä, hakemuksen ehtii jättää silloin", Niskanen sanoo. Kemeratuissa häämöttää myös tilanne, jossa yli neljä miljoonan euron edestä vanhan lain mukaisia metsänviljelytukia uhkaa vanhentua. ”Pohjoisessa oltiin eniten huolissaan viljelytuen loppumisesta, mutta nyt siellä on isoimmat reservit tekemättömiä tukitöitä”, Niskanen ihmettelee. Myös esimerkiksi Pohjois-Savossa on runsaasti haettua metsänviljelyrahaa käyttämättä. "Alueella on isot rahat kiinni pellonmetsityksissä." Rahaa jäämässä vaille käyttöä Tukirahojen perusteella ojitusja tiehankkeet ovat edelleen reilusti jäljessä tavoitteista. ”Kun hakkuut lisääntyvät, metsätiestön kunnosta olisi syytä huolehtia”, Niskanen muistuttaa. Kemeratukia on vielä runsaasti jäljellä loppuvuoden metsänhoitotöihin. NÄITÄ TUETAAN Kemeraa eli KEstävän MEtsätalouden RAhoitusjärjestelmän tukea saa seuraaviin metsänja luonnonhoitotöihin: ? ? Taimikonhoito (varhaishoito, nuoren metsän hoito ja pienpuun kerääminen) ? ? Metsätiet (rakennus tai kunnostus) ? ? Suometsät (ojitus, vesiensuojelu, piennartie) ? ? Terveyslannoitus ? ? Suojelu (ympäristötuki) ? ? Luonnonhoito (esim. ennallistaminen) Fakta www.kesla.com TUTUSTU SYKSYN KAMPANJAETUIHIN LÄHIMMÄLLÄ VALTRAJÄLLEENMYYJÄLLÄSI! SUOMALAISEN METSÄTEKNOLOGIAN MONIOSAAJA • Kotimainen, kestävä, luotettava tehokas. • 35 000 metsäperävaunua. • 50 000 kuormainta. • Markkinoiden laajin valikoima. • Koko maan kattava myyntija huoltoverkosto. Myynti ja huolto: agcosuomi.fi Kesän näytökset nettisivuillamme! puh 040 183 0366 www.usewood.fi www.usewood.fi puh 040-1830366 . . . Met sänomi staj al le ajokone j a hakkuukone. . . Metsänomistajalle ja pienpuuurakoitsijalle ajokone, hakkuukone, ja nyt myös kombikone. Esittelyt ja näytökset: • Kone-Agria Tampere 12-14.10.2017 • Hakkuudemo Koskenpää 15.10.2017 • Metsämessut Helsinki 10-12.11.2017 Pauli Tenkanen 044-5211420, Yrjö Tenkanen 0400-825424 email. yrjotenkanen@yrjotenkanen.fi Katso jälleemyyjämme netistä www.yrjotenkanen .fi BMF METSÄYHDISTELMÄT PYYDÄ TARJOUS!
Metsän vesitalouden kunnostus lisää metsän taloudellista tuottoa merkittävästi. Kunnostusojitus tekee metsästä terveemmän ja lisää sen arvokasvua, sillä vahvoista juurista kasvanut tukkipuu on kolme kertaa kuitupuuta arvokkaampaa. Anna OTSO:n turvata metsäsi kasvuolot: www.otso.fi/suometsänhoito D a d d y F in la n d Millaiset kasvumahdollisuudet metsälläsi on? Metsän vesitalouden kunnostus lisää metsän taloudellista tuottoa merkittävästi. Kunnostusojitus tekee metsästä terveemmän ja lisää sen arvokasvua, sillä vahvoista juurista kasvanut tukkipuu on kolme kertaa kuitupuuta arvokkaampaa. metsälläsi on? 12.10.2017 / AJASSA 8 ANNE HELENIUS Y ksityismetsätalouden liiketulos oli viime vuonna yhteensä 1,56 miljardia euroa, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore tilasto. Tulos nousi edellisvuodesta neljä prosenttia ja oli kaksi prosenttia korkeampi kuin viiden edellisen vuoden keskiarvo. Edellisen kerran tulos on ollut samaa suuruusluokkaa vuonna 2008. Syy liiketuloksen paranemiseen on hakkuiden lisäyksissä, kertoo Luken tutkija Esa Uotila . "Kantohinnat ovat kumminkin olleet aika paikoillaan, joten huipussaan olevien hakkuiden lisäyksestä tuo tuloksen paraneminen aika suoraan johtuu." Tuottoisinta yksityismetsätalous oli Päijät-Hämeessä: yksi metsähehtaari vaurastutti omistajaansa 249 eurolla. Toiseksi paras liiketulos, 240 euroa hehtaarilta, oli Etelä-Karjalan maakunnassa. Kolmosja nelossijan veivät Kanta-Häme ja Kymenlaakso tasalukemin 233 euroa hehtaarilta. Listan häntäpäästä löytyvät Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu (53 euroa) sekä Lappi (25 euroa). Yksityismetsätalouden liiketulos on muodostettu vähentämällä bruttokantorahatulojen ja valtion tukien yhteissummasta puuntuotannon kokonaiskustannukset. Kuusitukeilla listakärkeen Metsätalouden kannattavuuden suurin selittäjä ovat maakunnittain huomattavasti vaihtelevat tuloerot. Ne puolestaan selittyvät tukkien hakkuumäärillä. Alueet, joilla on hakattu erityisesti kuusitukkia, ovat listamenestyjiä. Siksi esimerkiksi Päijät-Hämeen ja Pirkanmaan liiketulos eroaa 90 euroa hehtaarilta ensin mainitun hyväksi, Uotila kertoo. "Päijätja Kanta-Hämeessä on hakattu puolitoista kertaa enemmän kuusitukkia hehtaarilta verrattuna lähimaakunta Pirkanmaahan. Myös mäntytukkia on Päijät-Hämeessä hakattu huomattavasti Pirkanmaata enemmän." Huomattavasti pienempi selittäjä maakuntien listasijoituksille olivat puuntuotannon investointien erot. Keskimäärin suomalaisissa yksityismetsissä investoitiin puuntuotantoon 21 euroa hehtaarilta. Summa on kuusi prosenttia suurempi edeltävään viisivuotiskauteen verrattuna. Maakunnalliset erot investointien määrissä olivat kuitenkin huomattavat: Kanta-Hämeessä puuntuotantoon satsattiin 32 euroa hehtaarilta, kun investointisumma Etelä-Karjalassa oli vain 16 euroa. "Tässä selittävä tekijänä on maan rehevyys. Kanta-Hämeessä on todella rehevät maat, joten siellä uudistamiseen ja taimikonhoitoon on kulunut enemmän rahaa kuin Etelä-Karjalassa, jossa lehtoa ja lehtomaista metsämaata on vain kolmasosa pinta-alasta", Uotila kertoo. Tarkemmat tiedot yksityismetsätalouden kannattavuudesta ja liiketuloksen laskentatavasta löytyvät Luken internetsivuilta. Metsästä revittiin lisää euroja Yksityismetsätalouden tulot nousivat ja kannattavuus parani. Parasta tuotto oli Päijät-Hämeessä. Yksityismetsätalouden liiketulos 2016 maakunnittain €/ha LAPPI KAINUU POHJOISPOHJANMAA KESKIPOHJANMAA ETELÄPOHJANMAA POHJANMAA KESKISUOMI UUSIMAA VARSINAISSUOMI PIRKANMAA AHVENANMAA POHJOISKARJALA POHJOISSAVO ETELÄSAVO ETELÄKARJALA PÄIJÄTHÄME KANTAHÄME KYMENLAAKSO 172,4 141,4 233,6 159,3 249,5 233,3 205,4 144,4 128,1 151,7 84 82,4 82,3 53,2 53,9 25,2 240,4 147,1 34,9 SATAKUNTA Lähde: SVT: Luonnonvarakeskus, Yksityismetsätalouden liiketulos
Lataa Messukeskus-sovellus ja tee omat suosikkilistasi! Tapahtuma metsänomistajille, metsäalan ammattilaisille sekä kaikille muille metsässä liikkujille! 10.–12.11.2017 MESSUKESKUS HELSINKI ohjelma on nyt julkaistu . Lue lisää metsämessut.fi
12.10.2017 / AJASSA 10 JUSSI COLLIN TALOUSMETSIEN metsänhoidollinen tila on tyydyttävä, Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI 11) loppraportti kertoo. Talousmetsistä 28 prosenttia on metsänhoidolliselta tilaltaan hyviä, 44 prosenttia tyydyttäviä, ja vajaatuottoisten määrä on laskenut seitsemään prosenttiin. Hyvien metsien osuus on noussut edellisistä inventoinneista hieman, mutta on edelleen pienempi kuin 1980ja 90-lukujen taitteessa. Hyvien ja vähintään tyydyttävien yhteisosuus on samaa luokkaa kuin edellisissä inventoinneissa. Tekemissä kuitenkin riittää. Esimerkiksi taimikonhoitotarpeita on tulevana kymmenvuotiskautena 1,5-kertaisesti menneen kymmenvuotiskauden suoritemääriin verrattuna. Ensiharvennustarpeiden määrä on 1,9-kertaistunut. Parhaillaan käynnissä olevan inventoinnin (VMI 12) alustavien tulosten mukaan kiireellisten metsänhoitotöiden tarve on edelleen lisääntynyt. Vakavia tuhoja vähän Metsien terveydentila on hyvä. Vakavia metsätuhoja on vähän, kolmella prosentilla metsätalousmaasta. Edelliseen inventointiin verrattuna sellaisten metsiköiden, joissa havaittiin jonkinasteisia tuho-oireita, osuus kasvoi muutaman prosenttiyksikön. Tosin vain lievät tuhot ovat lisääntyneet. Kuusivaltaisissa metsissä yleisimpiä tuhonaiheuttajia ovat tuuli ja lumi, mäntyvaltaisissa metsissä lumi ja hirvi, lehtipuuvaltaisissa metsissä lahottajasienet ja hirvi. Puuston vuotuinen kasvu näyttää edelleen nousevan. VMI 11:ssa vuotuiseksi kasvuksi mitattiin 105,5 miljoonaa kuutiota. VMI 12:n alustavien tulosten mukaan kasvu on noussut jo 110 miljoonaan kuutioon. VMI 11:n maastotyöt toteutettiin vuosina 2009–2013. Kiireellisten hoitotöiden tarve on kasvussa JUSSI COLLIN STORA Enso on kehittänyt yhdessä Nordea-pankin kanssa palvelun, jonka avulla metsänomistaja voi saada puukaupparahansa tavallista nopeammin. Rahoitusjärjestelyn avulla rahat tulevat metsänomistajan tilille viidessä päivässä kaupanteosta, kun yleensä rahat maksetaan vasta noin kuukauden kuluttua korjuun päättymisestä. Järjestelyssä metsänomistajalle maksetaan viidessä päivässä korkeintaan 80 prosenttia kauppasummasta, loput maksetaan korjuun jälkeen kaupan ehtojen mukaisesti. Ostojohtaja Esa Ojala Stora Enso Metsästä korostaa, että palvelu ei ole vain nopeasti rahaa tarvitsevia varten. ”Se, että tiedetään tarkkaan, milloin puukaupparahat ovat käytettävissä, tuo talouteen suunnitelmallisuutta, esimerkiksi rahojen edelleen sijoittamista harkittaessa. Tämä on kiinnostanut asiakkaita”, Ojala kertoo. Järjestelyssä Stora Enso myy puunmyyntisaatavan Nordealle. Myyntisaatava on siirtokelpoinen saamisoikeus hakkuusopimuksen kauppahintaan. Metsänomistajalta järjestely ei vaadi pankissa käyntiä, eikä pankkisuhteita tarvitse muuttaa. Puukaupparahoitus-palvelua voidaan käyttää useimmissa kesäkorjuukelpoisissa pystykaupoissa, jos puunmyyjä on arvonlisäverovelvollinen. Palvelun kustannukset – järjestelypalkkio (250 euroa + alv) ja korko (kaksi prosenttia) ovat metsäverotuksessa vähennyskelpoisia. Kun järjestely on rajoitettu vain kesäkorjuukelpoisiin leimikoihin, Stora Enso pystyy kertomaan, mitä järjestely tulee metsänomistajalle maksamaan. Ojalan mukaan jatkossa palvelua voidaan kuitenkin kehittää kattamaan muitakin leimikoita. Suurista metsäyhtiöistä UPM lanseerasi vastaavan palvelun OP-pankin kanssa viime syksynä, Metsä Groupilla vastaavaa palvelua ei sen sijaan ole. Puukauppatili nopeasti käyttöön Stora Enson uuden palvelun avulla puukaupparahat saa tilille viidessä päivässä kaupanteosta. MITEN METSÄSI KORJATAAN? Näkemyksiä puusta. Tukin tarkka katkonta ja talteenotto tarkoittavat metsänomistajan kannalta parasta mahdollista metsätuloa. Westas Group ohjaa katkontaa suoraan tehtaalta, tehtyjen sahatavarakauppojen perusteella, jolloin jokaisesta rungosta otetaan aina maksimaalinen määrä tukkia ja hävikin määrä on pieni. Puukauppa lähtee liikkeelle sopivan kumppanin valinnasta. Oman hankintaesimiehesi löydät osoitteesta www.westas.fi. Minkälaisia vaihtoehtoja sijoittajalla on? Päihittääkö metsä osakkeet sijoituskohteena? Sari Lounasmeri, toimitusjohtaja, Pörssisäätiö Metsärahasto tarjoaa vaihtoehdon sijoittaa metsään. Tapio Tilli, salkunhoitaja, OP Varallisuudenhoito Miten teen tuottavan metsäsijoituksen? Mika Venho, hallituksen puheenjohtaja, Suomen sijoitusmetsät Oy Miten saan metsäni tuottamaan? Kuinka tuotto lasketaan? Jorma Saarimaa, toimitusjohtaja, UPM Silvesta Oy Paneelikeskustelu (Lounasmeri, Tilli, Venho, Saarimaa): Miten sijoittaisin parhaiten 50.000 €? (kukin esittää oman versionsa 2 minuutissa) Yleisökysymyksiä (10 min) Seminaari päättyy Metsätilan sukupolvenvaihdos ja metsävähennyslaskuri, Esa Lappalainen, metsätilarakenteen asiantuntija, Metsäkeskus Miten yhteismetsä toimii? Onko kannattavuus sama kuin suorassa omistuksessa? Jukka Matilainen, metsätilarakenteen asiantuntija, Metsäkeskus ja Tapio Sinkkilä, toiminnanjohtaja, Sallan yhteismetsä Osakeyhtiö metsänomistajana Mårten Lövdahl, projektipäällikkö, Metsäkeskus Kyselyvartti Päivä päättyy Ilmoittatuminen seminaariin ennakkoon viimeistään 1.11.2017, osoitteessa www.metsakeskus.fi/tapahtumat. Voit myös seurata koko päivän ohjelmaa suorana verkkolähetyksenä. Ilmoittautuminen verkkolähetykseen viimeistään 5.11.2017 osoitteessa: www.metsakeskus.fi/tapahtumat. HUOM! Verkkolähetykseen ilmoittautuneille lähetetään linkki ja tiedot muutama päivä ennen tapahtumaa. Luennoitsijoina toimii finanssialan edustajia ja metsäsijoittamiseen erikoistuneita asiantuntijoita. Järjestäjä: Suomen metsäkeskus, Metsät aktiivisiin käsiin-hanke. Lisätietoja seminaarista: projektipäällikkö Mårten Lövdahl Suomen metsäkeskus, eteläinen palvelualue marten.lovdahl@metsakeskus.fi puh 050 303 3638 RAHAA METSÄSTÄ VAI RAHAT METSÄÄN? SEMINAARI METSÄSIJOITTAMISESTA JA SUKUPOLVENVAIHDOKSESTA Perjantaina 10.11.2017 klo 13–17 Helsingin messukeskuksessa, Messuaukio 1, Helsinki Tervetuloa! Vapaa pääsy 13.00 13.20 13.40 14.00 14.20 14.40 15.15 15.45 16.15 16.45 17.00 Sali nro 207, 2. kerros
11 AJASSA / 12.10.2017 LIINA KJELLBERG, teksti JUHA HARJU, kuvat V esi virtaa vastakunnostetussa valtaojassa. Hieman kauempana kaivinkone nostaa ojasta märkää maata ja laskee kourallisia ojalinjan molemmin puolin. Lapualla Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevassa suometsässä on käynnissä kunnostusojitus. Sateinen syksy näkyy vesimäärissä, mutta tässä ojassa vesi virtaa kuivimpia kesäkuukausia lukuun ottamatta ympäri vuoden. Oja kerää yhteen noin 30 hehtaarin suuruiselta ojitetulta rämeeltä valuvat vedet. Vuonna 2010 käynnistetty kunnostusojitushanke alkaa olla loppusuoralla. Poikkeuksellisen suuressa hankkeessa on mukana 26 metsänomistajaa ja lähes 500 hehtaaria suometsää. Perattavia ojia on noin 130 kilometriä. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Kunnostaako vai ei? Kunnostusojitusten tarpeellisuus jakaa mielipiteitä. Vaihtoehdoksi esitetään muun muassa jatkuvaa kasvatusta. Lapualla 26 metsänomistajan kunnostusojitushanke lähenee loppuaan. Jussi Ojanperä, Hannu Ulvinen ja Esko Alakojola katsovat, miten vesi virtaa viime vuonna kaivetusta laskeutusaltaasta aiemmin kaivettuun.
12.10.2017 / AJASSA 12 "Yleensä kunnostusojitushankkeen koko on Etelä-Pohjanmaalla 35–40 ojakilometriä", sanoo hanketta toteuttavan Otso Metsäpalveluiden metsäpalvelualue-esimies Hannu Ulvinen . Valtaosa alueen suometsistä on ojitettu 1990-luvun taitteessa. Hankkeen käynnistäneen metsänomistajan Esko Alakojolan mukaan ajatus kunnostusojituksesta syntyi harvennushakkuiden yhteydessä. "Ajattelimme, että ojituksen ja kulkuyhteydet voisi laittaa samalla kuntoon", hän sanoo. Vesistöt huolena Kunnostusojitustarpeen määrittämisestä käydään tällä hetkellä vilkasta keskustelua. Taustalla ovat erityisesti vesistövaikutukset, joita soiden metsätalouskäytöllä on. Kunnostusojitus tehdään yleensä hakkuun yhteydessä. Taustalla on se, että hakkuut nostavat veden pintaa, kun haihduttavan puuston latvusmassa pienenee. Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntijan Timo Silverin mukaan kunnostusojitus on perusteltua vain, jos samassa yhteydessä tehdään tarvittavat hakkuut. Kunnostusojitustarpeen tunnistaa siitä, että puuston kasvu hidastuu ja ojat ovat matalia ja sammaloituneita. Yleensä riittää, että kunnostusojitus tehdään kerran kiertoajan kuluessa. Vesistövaikutusten hillitsemiseksi kunnostusojitusten yhteydessä tehdään erilaisia vesiensuojelurakenteita: laskeutusaltaita, lietekuoppia, kaivukatkoja ja pintavalutuskenttiä. Niiden tavoitteena on hidastaa veden virtausta, jotta ravinteet eivät kulkeutuisi veden mukana. "Laskeutusaltaat pidättävät kunnostusojituksen jälkeisinä vuosina keskimäärin 30 prosenttia veden mukana kulkeutuvasta aineksesta. Hyvin toimivat altaat voivat pidättää 70 prosenttia", sanoo Tapion vesiensuojelun asiantuntija Samuli Joensuu . Lapualaisessa valtaojassa soliseva vesi päätyy laskeutusaltaaseen ennen kuin pääsee jatkamaan matkaansa. Noin 130 "Ei ole realistista, että kunnostusojituksesta luovuttaisiin kokonaan." Kunnostusojitushankkeissa perataan yleensä 35–40 kilometriä ojia, kertoo Hannu Ulvinen. kilometrin ojamatkalle on tehty kaikkiaan 34 laskeutusallasta ja 690 lietekuoppaa. Lisäksi ojiin on jätetty kaivukatkoja ja osa ojista on jätetty perkaamatta. "Ojien perkaus tehdään vesiensuojelusyistä yläjuoksulta alkaen neljän vuoden aikana. Kiintoaineksen huuhtoutuminen on suurinta kahdesta kolmeen vuotta ojien kaivusta, joten tyhjennämme altaita kaivutyön aikana", kertoo Otso Metsäpalveluiden operaattori Jussi Ojanperä . Jatkuvaa kasvatusta Silver ja Joensuu ovat pääosin tyytyväisiä nykyisiin vesiensuojelumenetelmiin. Vesiensuojelullisesti aroilla latvavesillä, missä metsätalous on ainoa kuormittaja, joudutaan heidän mukaansa kuitenkin miettimään tehokkaampia vesiensuojelumenetelmiä. Luonnonvarakeskus Luken johtava tutkija Mika Nieminen pitää nykyisiä vesiensuojelumenetelmiä turhan tehottomina. Hänen mielestään järkevämpää olisi vähentää kuormitusta ojitusalueelta. "Kaivukatkot, ojien perkaaKaivinkone perkaa umpeen kasvanutta valtaojaa. Kahden laskeutusaltaan väliin on rakennettu kivistä pato. Lietekuoppa hidastaa veden virtausta, jolloin kaivuaikaiset kiinto-ainekset laskeutuvat kuopan pohjalle.
13 AJASSA / 12.10.2017 matta jättäminen ja jatkuvan metsänkasvatuksen hyödyntäminen vähentäisivät ravinnekuormitusta", Nieminen sanoo. Hän arvioi, että rämeillä voisi soveltaa esimerkiksi kaistalehakkuita ja korvissa pienaukkohakkuita. Ajatuksena olisi, että puustoa jätettäisiin hakkuissa kasvamaan sen verran, ettei kunnostusojitusta tarvittaisi. Joensuu ja Silver suhtautuvat tähän varauksella. "Joissain tilanteissa jatkuva kasvatus voi olla ihan hyvä vaihtoehto, mutta ei ole realistista, että kunnostusojituksesta sen takia luovuttaisiin kokonaan", Joensuu sanoo. Silverin mielestä puuston kykyyn huolehtia haihdunnasta ei pidä luottaa liikaa. "Tulee tilanteita, joissa puuston haihdunta pienenee ja vesitalous jää enenevässä määrin ojien varaan. Näin voi käydä, jos puusto kärsii neulasmassaa pienentävästä männyn versosurmasta tai kaliumin puutoksesta tai kesä on hyvin sateinen." Joensuun mukaan puuston määrän huomioimisen tekee ongelmalliseksi myös ojitusalueiden mosaiikkimaisuus ja tilarakenne. "Ojituksella aikaansaatu alue ei ole puuston suhteen tasainen, ja tilarakenne on usein sellainen, että se jakaa suoalueen hyvin erilaisiin osiin. Jos hyväpuustoisen kohteen yläpuolella on kunnostustarpeessa oleva kohde, ei kunnostusojitusta voi tehdä koskematta hyväpuustoisen kohteen ojiin", hän sanoo. Nieminenkään ei pidä realistisena, että ojituksista luovuttaisiin kokonaan. Hänen mielestään on kuitenkin mahdollista tunnistaa ojat, joiden varsilla ei tarvitse tehdä mitään. Viidennes puuvaroista Nieminen julkaisi hiljan yhdessä Suomen ympäristökeskuksen tutkijoiden kanssa tutkimuksen, jonka mukaan ojitettujen soiden valumavesien typpija fosforipitoisuudet ovat sitä suuremmat, mitä pidempi aika ojituksesta on kulunut. Taustalla on hänen mukaansa turpeen maatuminen. Joensuun mukaan ravinnepitoisuuksien nousu voidaan "Kaivukatkot, ojien perkaamatta jättäminen ja jatkuva kasvatus vähentäisivät ravinnekuormitusta. " LIINA KJELLBERG SUOMETSIEN ojittaminen muuttaa hiilen kiertoa merkittävästi, kertoo Helsingin yliopiston yliopistonlehtori Kari Minkkinen . Luonnontilaiset suot kerryttävät hiiltä turvekerrokseen, mutta ojituksen jälkeen turve alkaa hajota, mikä lisää hiilidioksidipäästöjä. "Uusimpien tutkimustulosten mukaan ojituksen kokonaisvaikutus soiden hiilitaseeseen on pienempi karuilla soilla, rehevillä soilla hävikkiä on enemmän", Minkkinen sanoo. Toisaalta ojitus lisää hänen mukaansa kariketuotosta, mikä kompensoi lisääntynyttä turpeen hajotusta. Kaikkiaan ojitettujen suometsien hiilivarastot kasvavat. Taustalla on Minkkisen mukaan se, että ojitus lisää puuston kasvua ja siten puustoon sitoutuneen hiilen määrää. Tilanne voi kuitenkin muuttua, kun suuri osa suometsistä lähivuosikymmeninä tulee päätehakkuuikään. "Paikalle tulee uusi puusto, mutta ensimmäiseen puusukupolveen sitoutuneen hiilen kohtalo riippuu siitä, mitä puista tehdään." Hiilivarastot kasvussa Esko Alakojolan ja Jussi Ojanperän mukaan Etelä-Pohjanmaan metsäpalstat ovat niin kapeita ja pitkiä, että kunnostusojitukset on tehtävä yhteishankkeina. välttää kunnostusojituksella. Hän ei usko, että nousun taustalla on ojitusalueen ikä, vaan ojien kunto. "Kun ojat menevät huonoon kuntoon, niiden kyky johtaa vettä pois heikkenee. Pohjaveden pinta nousee ja turvekerros jää hapettomaan tilaan, mikä vapauttaa fosforia." Nieminen on tästä eri mieltä. "Pohjaveden pinta ei ole korkealla vanhoilla ojitusalueilla, sillä puuston haihdunta huolehtii kuivatuksesta. Nykyinen arvio suometsien vesistövaikutuksista on selvästi alle todellisen tason. Kun suometsien hakkuut lisääntyvät lähitulevaisuudessa, voi soiden osuus vesistöjemme kuormituksesta olla hyvin merkittävä." Miten suuri merkitys suometsillä on? Joensuun mukaan viidennes Suomen puuvaroista kasvaa suometsissä, ja näillä näkymin metsäteollisuuden puuntarve on vain lisääntymässä. "Äänekosken hankinta-alueesta suuri osa on Etelä-Pohjanmaata, Pohjois-Satakuntaa ja Keski-Pohjanmaata. Suuret suoalueet sijaitsevat siellä", sanoo Silver. Hankkeet kutistuvat Joensuu on huolissaan kunnostusojituksen yhteishankkeiden tulevaisuudesta. Hänen mukaansa yleistymässä on toimintatapa, jossa kunnostusojitukset tehdään tila kerrallaan. "Työ on muuttunut markkinaehtoisemmaksi. Yhden kahden tilan hankkeet houkuttelevat, sillä raha kiertää niissä nopeasti. Isommat vesiensuojelurakenteet jäävät silloin toteuttamatta." Lapualla yhden kahden tilan hanke ei olisi tullut kyseeseen. Metsätilat ovat alueella pitkiä ja kapeita, joten mukaan oli saatava iso joukko metsänomistajia. n 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 Lähde: Luonnonvarakeskus Pudotusta huippuvuosista Kunnostusojitusten määrät vuosina 2006 2016 Kunnostusojitusten määrät (km) eri puolilla Suomea vuonna 2016 2006 2008 2010 2012 2014 2016 Lappi EteläSuomi KeskiSuomi SavoKarjala KymiSavo EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Paikallisuus korostuu 1 140 810 750 1 610 250 3 030 3 300 Kaivettu oja, km Kaivuri nostaa ja tasoittaa laskeutusaltaasta ja ojista kaivetun maan altaan ja ojien reunoille.
12.10.2017 / AJASSA 14 0,5 1,0 1,5 2,0 Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m 2015 2016 2017 Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 PUUKAUPPA MIKKO HÄYRYNEN, teksti PASI AHOLA, kuva T ukin hintavertailu on vaikeaa, jos yhdellä ostajalla on yksi tukkilaji, toisella kaksi ja kolmannella kolme. Silmissä helposti vilistää, että mitä ovatkaan tukki, välitukki, pikkutukki ja parru. Tukin latvaläpimitta on ostajasta riippuen 15–17 senttimetriä, ja joskus tukkisuma jaetaan 18 senttimetrin kohdalta tukiksi ja välitukiksi. Pikkutukin latvaläpimitta on yleensä yksitoista tai kaksitoista ja parrun yhdeksän senttimetriä. ”Tarjousten vertailu on harjaantumattomalle mahdotonta”, Metsänhoitoyhdistys Metsäpohjanmaan toiminnanjohtaja Risto Koivula sanoo. Ammattilaisillekin se on vaikeaa. Tarjousten yhteismitallistaminen edellyttää tarkkaa pystyarviointia. Kun tukkilajien jakauma tiedetään, voidaan tarjouksista laskea loppusummia. ”Myyjä olisi vahvemmilla, jos pystyisi itse esittämään tarjouspyynnön, jossa tukkikertymä olisi jaettu eri luokkiin. Sellaista taitoa harvalla on.” Harvennustapa lisää vaikeuskerrointa Harvennusten vaikeuskerrointa lisää, että kyse ei ole vain eri tukkilajien kertymästä vaan myös harvennustavasta. Myyjä voi mielessään ajatella puhdasta alaharvennusta, mikä tarkoittaa pientä järeyttä ja korkeaa korjuukustannusta. Ostajalla taas voi olla halu korjata järeämpiä puita yläharvennustyyppisesti, jolloin korjuun tehokkuus kasvaa, mutta työjälki saattaa kavahduttaa. ”Kun koneenkuljettajalle maksetaan korjattujen puiden keskijäreyden mukaan, se lisää houkutusta ottaa mukaan yläharvennuksen piirteitä”, Koivula toteaa. Koivula sanookin, että harvennusleimikoilla pitää arvioida paitsi puusto myös ostajan hakkuutapa. Yhdistys seuraa ostajia ja vertaa, miten ilmoitettu tukin talteenotto toteutuu käytännössä. Myös ostajien tarpeista pitää olla ajan tasalla. ”Vastaanottajien tarpeet saattavat Monenlaisen tukin vaikeus Hintatarjouksia on vaikea verrata, jos tarjolla on sekä suurta, välikokoista että pientä tukkia. "Muutama vuosi sitten kuusitukkia ei otettu kuin puoliväkisin." Hintatarjousten vertailu menee vaikeaksi jos leimikolta otetaan erikseen kolmenkokoista tukkia eri ostajille, Risto Koivula näyttää. Yhdistyksen korjuupalvelu harvensi männikköä Kuortaneella viime viikolla. MIKKO HÄYRYNEN "K uusitukkia menisi kauhiasti kaupaksi", varsinaissuomalaisen Metsänhoitoyhdistys Auranmaan toiminnanjohtaja Veikko Kursi sanoo. ”Tukkikauppa käy vireänä, päätehakkuuleimikoihin saa puolentusinaa tarjousta. Korjuun saattaa saada tälle syksylle.” Hinta on parhaimmillaan noussut yli kuuden kympin eikä mäntykään ole paljon jäljessä. Sen sijaan kuitupuulla on aneemista. ”Sille pitäisi löytyä hintaa, jotta se liikkuisi ilman, että menee metsänomistajalla miinukselle.” Kursi valittelee, että jos ensin tekee ennakkoraivauksen ja sitten ensiharvennukseen vie hakkuukoneen, niin kustannuksia ei saa puukaupassa takaisin. ”Mutta niin on ollut lähes aina ne 30 vuotta, jotka olen tässä ollut.” Kursi manaa, että rästit tulevat vielä silmille. Pusikoitunut puusto kasvaa pituutta, mutta ei järeydy. Kuusitukkia menisi kauhiasti Hakkuutähteistä lisätonni KOHDE: kesäkorjuukelpoinen avohakkuu SEUTU: Varsinais-Suomi OSTAJA: Saha KAUPAN KOKO: 617 kuutiometriä PINTA-ALA: 2,8 ha MUUTA: myös hakkuutähteet korjattiin Puutavaralaji määrä kantohinta e/ myyntitulo m3 m3 e Mäntytukki 62 58 3 596 Mäntykuitu 15 18 282 Kuusitukki 385 60,50 23 292,50 Kuusikuitu 74 22,8 1687,2 Lahokuusi 20 13 260 Koivutukki 41 42,10 1 726,1 Koivukuitu 20 19,20 384 Hakkuutähde 479 2 958 Yhteensä 617 32 185,80 TUORE PUUKAUPPA
15 AJASSA / 12.10.2017 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KOIVU Kantohinnat s 55,14 s 57,95 s 43,58 ? 15,8 ? 17,05 s 15,18 ? 22,52 s 24 Uudistushakkuu s 57,12 s 59,08 s 45,16 ? 17,88 ? 18,4 ? 17,08 ? 25,25 ? 25,5 Harvennushakkuu s 47,63 s 49,14 s 37,88 s 14,94 s 15,48 s 14,15 ? 20,38 ? 20,77 Ensiharvennus ? 36,38 ? 38,86 ? 11,53 ? 11,2 ? 10,91 s 17,1 Hankintahinnat s 56,53 s 56,67 s 46 ? 27,27 s 29,28 s 27,69 ? 34,85 s 34,83 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 56,79 s 58,97 s 41,53 s 15,93 ? 17,83 s 15,53 s 22,08 s 23,82 Uudistushakkuu s 58,42 s 59,94 s 42,95 s 16,79 ? 18,88 ? 16,84 ? 24,23 s 25,44 Harvennushakkuu s 50,11 s 51,89 s 37,19 s 15,62 s 16 s 14,81 s 21,06 Ensiharvennus s 12,1 ? 11,04 Hankintahinnat s 58,58 s 58,81 s 46,37 s 28,82 ? 29,67 ? 28,25 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 56,75 s 58,84 s 42 s 16,11 ? 17,72 s 15,5 s 22,34 s 23,31 Uudistushakkuu s 58,76 s 59,92 s 43,37 s 17,87 ? 18,85 ? 17,37 s 24,38 s 24,9 Harvennushakkuu s 49,55 s 50,62 s 37,34 s 15,86 s 16,31 ? 14,85 s 21,5 s 20,66 Ensiharvennus s 12,14 ? 11,86 s 11,51 Hankintahinnat s 58,58 ? 58,17 s 45,8 ? 28,74 ? 28,59 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 54,73 ? 56,67 s 42,93 ? 15,62 ? 16,16 ? 14,84 s 21,11 ? 22,61 Uudistushakkuu s 56,97 ? 57,93 s 44,83 ? 17,64 ? 17,71 ? 16,74 s 23,14 Harvennushakkuu s 46,11 s 46,94 s 37,89 s 15,1 ? 14,92 s 14,24 s 20,64 s 20,1 Ensiharvennus ? 32,02 s 38,67 ? 11,14 s 10,63 s 10,86 Hankintahinnat ? 54,19 ? 54,65 s 45,86 ? 28,04 ? 28,57 ? 27,7 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 55,43 s 56,82 s 36,58 s 16,57 s 17,74 s 16,25 s 23,85 s 24,89 Uudistushakkuu s 57,08 s 57,59 s 37,12 s 18,55 s 18,44 ? 17,92 ? 26,71 s 26,45 Harvennushakkuu ? 46,85 ? 15,2 ? 14,61 s 20,82 Ensiharvennus ? 12,77 s 11,32 Hankintahinnat s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 50,88 s 53,14 ? 15,01 ? 15,57 ? 14,8 ? 22,31 ? 24,4 Uudistushakkuu s 53,11 s 54,51 s 18,12 ? 17,14 ? 16,81 ? 25,23 ? 25,53 Harvennushakkuu ? 44,8 s 44,11 s 13,49 s 13,2 s 12,69 ? 19,68 ? 20,9 Ensiharvennus ? 10,58 s 10,01 Hankintahinnat ? 55,97 ? 54,83 ? 26,22 s 27,54 s 26,8 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 57,58 s 59,2 s 46,03 s 16,32 s 17,36 s 15,35 s 22,6 s 24,05 Uudistushakkuu ? 59,17 s 60,33 s 47,47 s 17,87 s 18,78 s 17,36 s 24,39 s 25,26 Harvennushakkuu s 50,24 s 49,85 ? 38,79 s 16,04 s 16,03 s 14,83 s 21,69 s 21,05 Ensiharvennus ? 12,16 ? 11,6 ? 10,93 Hankintahinnat s 58,05 s 58,05 ? 46,39 ? 29,71 ? 29,97 s 29,47 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 37–40 keskiarvo LAPPI puukaupan vähäisyyden vuoksi ei hintatietoja KAINUU-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA KYMI-SAVO SAVO-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-SUOMI KOKO MAA Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Monenlaisen tukin vaikeus muuttua. Muutama vuosi sitten kuusitukkia ei otettu kuin puoliväkisin, nyt ei mitään muuta halutakaan.” Niin on aina ollut Keiteleen metsäpäällikkö Kari Wuolijoki ei lähtisi suurentelemaan eri tukkilajien merkitystä, sillä sama vertailun vaikeus on ollut aina. ”Olen ollut näissä hommissa 40 vuotta. Eri yhtiöillä on aina ollut erilaisia mittaja laatuvaatimuksia ja katkontapituuksia.” Wuolijoen mukaan katkonta vaikuttaa puukauppatiliin enemmän kuin tukkilajien määrä, joten oleellisinta on, miten tukkiosa otetaan talteen. Hän kehottaa lukemaan tarjouksista, kuinka paljon on erilaisia lyhyen pään mittoja. Lyhyellä päällä tarkoitetaan pituuksia, jotka ovat kolme tai neljä metriä ja desimaalit päälle. ”Mitä enemmän korjaaja painottaa lyhyen pään pituuksia, sitä tarkempi on tukin talteenotto.” Wuolijoki sanoo, että eri yhtiöiden tukinoton tarkkuuden oppii näkemään pinoja seuraamalla. Jonkun yhtiön kuitupuupino on järeämmästä tavarasta kuin jonkun toisen. Pienen puun iso käyttäjä Soinissa toimivan Kohiwoodin toimitusjohtaja Hannu Suni naurahtaa, että mekaanisessa jalostuksessa he taitavat olla Suomen pienimmän puun käyttäjiä. Parrut otetaan 8,5 sentin latvaläpimittaan, ja pituus on lyhimmillään 2,55 metriä. Kohiwood valmistaa liimalevyjä eli rautakaupoista tuttuja hyllynnäköisiä levyjä. Nappulatavaraa käytetään 320 000 kuutiometriä, lähes seitsemän miljoonaa kappaletta, ja se pitää koota laajalta alueelta. Kohiwoodilla ei ole omaa suoraa puunhankintaa, eikä Suni tunne kantohintaa, mutta uskoo sen olevan kuitupuun ja pikkutukin välillä. Suni otaksuu, että puunmyyjän kannalta minimierä on rekan nuppikuorma, jonka keräämiseen tarvitaan useamman hehtaarin harvennus.
16 12.10.2017 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO VALTTERI SKYTTÄ T ehdään heti alkuun selväksi, että yhdelläkään hirvien karkotuskeinolla ei ole mahdollista suojata kaikkia taimikoita alueilla, joilla on paljon hirviä. Ainoa hirvien aiheuttamiin syöntituhoihin laaja-alaisesti vaikuttava keino on hirvien määrän pitäminen tuhojen kannalta siedettävällä tasolla. Tuhoihin on kuitenkin olemassa paikallisia lääkitsemiskeinoja. Eniten tappiota syntyy mäntyja koivutaimikoissa, joten karkotteet kannattaa keskittää niihin. Markkinoilla on tällä hetkellä vain yksi tieteellisissä tutkimuksissa toimivaksi vahvistettu hirvenkarkotuskeino: itävaltalainen lampaan teurasjäterasvoista valmistettu Trico. Taimiin ruiskutettavan Tricon vaikutus perustuu siihen, että se tekee puista niin pahanhajuisia ja -makuisia, että hirvi jättää taimet rauhaan. "Kaikkia taimikon taimia ei tarvitse käsitellä Tricolla, vain parhaimmat puut. Tarkoituksena on suojata ne taimet, jotka jäävät kasvamaan tukkipuiksi ensiharvennuksen jälkeen", kertoo Tricon tehoa tutkinut Juho Matala Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Tricon ruiskutus kannattaa kohdistaa laatutaimien latvoihin ja ylimpiin latvakasvaimiin. "Männyn laadun kannalta tärkeintä on rungon säilyminen ehjänä. Kun latvakasvain on käsitelty, hirvet eivät syö niin paljon sivuoksiakaan", Matala sanoo. Usein myös käsittelemättömät taimet saavat olla rauhassa taimikossa, johon on levitetty lampaanrasvakarkotetta. Hirvet siirtyvät lähistöllä olevaan, suojaamattomaan taimikkoon. Monta ruiskutuskertaa Tricon ongelma on, että ainetta tulee levittää taimikoihin uudestaan joka vuosi. Periaatteessa taimia voisi siis joutua käsittelemään taimilaatikosta siihen pituuteen, kun latvaa vielä yltää ruiskuttamaan eli noin kolmen metrin korkeuteen asti. "Taimia on joskus käsitelty jo istutuslaatikoissa valkohäntäpeuraja metsäkauristuhojen varalta. Pahimmat hirvituhot ovat usein parimetrisissä taimikoissa", Matala kertoo. Jos mäntytaimia haluaa suojata alkumetrien kasvuvaiheen yli, käsittelyvuosia tulee helposti 5–10. Yksi karkoteruiskutus säilyy männyissä noin vuoden verran. Matalan mukaan siitä ei ole tutkimusta, vaikuttaako vuodentakainen käsittely vielä seuraavankin talven syöntiin. Karkotetta Riistakeskukselta Suomen riistakeskus tukee Trico-karkotteen ja toisen puidensuojauskeinon, hirvinauhan saatavuutta maaja metsätalousministeriön myöntämällä erityisavustuksella. Metsänomistajan kannattaa olla hirvikarkoteasioissa yhteydessä Riistakeskuksen paikalliseen aluetoimistoon. Myös paikallinen riistanhoitoyhdistys tai esimerkiksi metsänhoitoyhdistys voivat auttaa asiassa. "Hirvinauhaa saa riistaviranomaisilta ilmaiseksi, 10 litran astia Tricoa maksaa 50 euroa", kertoo Riistakeskuksen riistasuunnittelija Reijo Kotilainen . Hän huomauttaa, että kyseessä on tämänhetkinen käytäntö, jota esimerkiksi rahoitustilanne voi muuttaa. "10 litraa Tricoa riittää 1–1,5 hehtaarin suuruisen alueen käsittelyyn. Hirvien syönti kohdistuu yleensä taimikon reuna-alueeseen, joten kaikki reunan puuntaimet kannattaa käsitellä 20–30 metrin syvyyteen saakka. Syvemmältä taimikosta käsitellään vain kasvatettavaksi tarkoitetut taimet, näin säästetään karkotetta ja työaikaa." Hirvinauhan syöntiä ehkäiseEi hirviä tähän taimikkoon! Taimikkojen hirvituhoja voi vähentää varmuudella vain aidalla – ja itävaltalaisella lampaanrasvalla. "Hirvinauhaa saa ilmaiseksi ja 10 litraa Tricoa maksaa 50 euroa." Syksyllä ruiskutettu Tricolampaanrasvakarkote suojaa männyntaimea hirvien syönniltä talven yli. Karkote valkaisee neulaset. Trico toimii niin havukuin lehtipuiden suojauksessa. Suojeltavan taimikon tulee olla kuiva ja seuraavan vuorokauden sateeton ja kasteeton. Trico-karkotteen levitykseen sopii tavallinen kasvinsuojeluruisku. 10 litran pönttö ainetta riittää noin 1–1,5 hehtaarin suojaukseen. Ju ho M at al a /L uk e
17 METSÄSTÄ / 12.10.2017 "Koivulla hirvituhoriski on ympärivuotinen." VALTTERI SKYTTÄ METSÄLEHDEN sivuilla on esitelty mitä erilaisimpia metsänomistajien omia hirvenkarkotuskeinoja: saippualiuoksia, hajuvesiä, taimikon laidalla soivia radioita tai oksanpäissä välkkyviä esineitä. Luken Juho Matala ei tyrmää täysin itse keksittyjä karkotteita, mutta muistuttaa, että niiden toimivuutta ei ole voitu kokeilla osoittaa. "Meillä on ollut testattavina erilaisia hajuvaikutukseen perustuvia aineita. Niitä ei ole todettu toimiviksi hirvien karkottamiseen", Matala kertoo. Matalan mukaan hirvet oppivat, että erikoisesta hajusta ei ole vahinkoa, joten alueella olevat taimet kelpaavat syötäviksi. Omatekoisten karkotteiden toimivuudessa voi kuitenkin olla tietyllä tavalla perää. "Voi tietenkin olla, että jos aktiivinen metsänomistaja käy levittämässä esimerkiksi hajusteita taimikkoon ja liikkuu muutenkin alueella, hirvet viihtyvät paremmin toisaalla rauhallisemmassa taimikossa." Toimivatko partavedet, saippuat ja pelättimet? västä tehosta ei ole tieteellisiä tuloksia, mutta käytännön kokemusta kyllä. "Kokemusten mukaan kahteen tai jopa kolmeen kertaan taimikon ympärille vedetty hirvinauha toimii parhaiten. Jos nauhaa on vain yksi kierros, hirvi voi oppia nostamaan sen päällään ja menemään nauhan alitse", Kotilainen kertoo. Luken Juho Matalan mukaan hirvinauhoilla on hirviä ohjaavaa vaikutusta, mutta eläimet menevät halutessaan nauhasta läpi. "Talvella lumi painaa nauhoja maahan, joten ne vaativat huoltoa." Aitaus harvinaista Hirvikarkote Trico menee piimämäiseksi lämpötilan lähestyessä nollaa, joten aineen levitykseen parasta aikaa on männiköissä syksyinen muutaman asteen lämpötila. Taimien tulee myös olla kuivia. "Jos karkotetta levittää kylmemmillä ilmoilla, ainetta sisältävä pönttö kannattaa pitää lämpimänä. Levitykseen sopii tavallinen kasvinsuojeluruisku, jossa on selkäsäiliö ja käsipumppu. Pienellä alalla käsiruisku riittää", Matala kertoo. Trico toimii myös koivuntaimien suojauksessa. "Koivulla hirvituhoriski on ympärivuotinen. Tricoa voi ruiskuttaa kasvavaan puuhun kesällä. Vaikutus säilyy kesästä kesään." Lampaanrasvakarkotteen lisäksi lähes varma taimikon suojaustapa on aitaus. Riistaväeltä on mahdollista saada apua aitatalkoisiin, mutta metsäpuutaimikoiden aitaaminen on harvinaista työn hankaluuden ja kustannusten vuoksi. Taimien latvoihin voi myös asettaa mekaanisia suojia. Myynnissä on esimerkiksi pahvisia ja muovisia latvasuojia, jotka estävät hirven hampaiden pääsyn taimen latvan kimppuun. "Mekaaninen este estää kyllä hirveä syömästä taimen latvaa. Suojat ovat kuitenkin työläitä levittää", Matala kertoo. Hirvinauhalla ei ole tieteellisesti todistettua karkotevaikutusta. Käytännön kokemusten perusteella kaksi-kolme kierrosta nauhaa taimikon ympärillä on vähentänyt hirvien vierailuja taimikkoon. Vinkit hirvituhojen torjuntaan 1 Valvo, että metsästysoikeuden vuokrannut hirviseurue säätelee alueen hirvikantaa metsätuhot huomioiden. 2 Kasvata taimikot tiheinä. Se voi pienentää syöntituhojen vaikutusta. 3 Raivaa nurin männyntaimia korkeammat ja aivan niiden vieressä kasvavat lehtipuuntaimet. 4 Kysy Trico-karkotetta tai hirvinauhaa Riistakeskuksesta. Ju ha O lli la Va ltt er i Sk yt tä Sh ut te rs to ck Im ag es
18 12.10.2017 / METSÄSTÄ "Ihmiset eivät halua nähdä, että puita kaadetaan.” varjelu on luoteisrannikolla ennen kaikkea kulttuurinen kysymys. Osavaltiossa on uudistamisvelvoite. Uudistusalueet ruiskutetaan vesakontorjunta-aineella, mutta ei muokata. Istuttamisen helpottamiseksi oksat kerätään kasoihin ja poltetaan. Valtaosin istutetaan douglaskuusta, joka kasvaa hakkuukypsäksi 40–60 vuodessa. Harvennuksista puhutaan, mutta ne ovat vielä koeluontoisia. Suomella ja Oregonilla on yhteistä se, että molempien metsätaloudessa on pinnanmuotoihin liittyvä haaste – Suomessa tasaisuus ja ojitustarve, Oregonissa puolestaan jyrkät rinteet, joiden vuoksi tavaralajimenetelmän korjuukoneet eivät yleisty. Kovaa työtä, oikeasti Nygaard Logging korjaa rinnemetsässä 85 hehtaarin alalta noin 27 000 kuutiometriä kaapelijuontona. Urakan arvioidaan vievän kymmenmiehiseltä porukalta pari viikkoa. Amerikkalaiseen tapaan osavaltio on myynyt korMIKKO HÄYRYNEN, teksti ja kuvat O regonin rannikkovuoristossa aamupäivät tapaavat olla utuisia. Astoriassa toimivan Nygaard Logging -puunkorjuuyrityksen turvallisuusvastaava Ben Flues ajaa nelivedollaan ylös mutkaista metsätietä. Douglaskuusimetsät ovat pääosin ensimmäisen sukupolven talousmetsää. Aiemmasta luonnonmetsästä muistuttavat isot kannot. Vastaan tulee pari tukkirekkaa. Taustaltaan norjalaissuomalainen, toisten isovanhempien puolelta Hännisiä oleva lokari eli logger on ollut metsätöissä 35 vuotta. Hän sanoo toimintaympäristön viime vuosien suurimmaksi muutokseksi, että yleinen mielipide on muuttunut kriittisemmäksi. ”Ihmiset ovat ympäristöhenkisempiä ja ajattelevat, että tuhoamme maata, vaikka emme niin tee. He eivät halua nähdä, että puita kaadetaan.” Metsäsodasta palautuminen vieläkin kesken Osavaltiossa koettiin länsimaiden voimakkain metsäkonflikti neljännesvuosisata sitten. Sen seurauksena liittovaltion omistamat luonnonmetsät pantiin hakkuukieltoon ja monet puunjalostuksen varassa eläneet seutukunnat joutuivat vaikeuksiin. Palautumisprosessi on vieläkin kesken. Uutena, joskin mittakaavaltaan pienempänä uhkana on nousemassa yleinen vieraantuminen metsätaloudesta. Vieraantuminen ilmenee eri tavoin. Metsätilojen sukupolvenvaihdokset ovat aiempaa useammin pulmallisia, sillä läheskään aina ei ole perijää, joka olisi aidosti kiinnostunut jatkamaan, Portlandissa toimivan World Forestry Center -laitoksen johtaja Sara Wu sanoo. "Selvimpänä syynä on raskaaksi koettu kiinteistöverotus." Pienvesiä varjellaan Oregonin metsätaloudessa ympäristöarvoilla on suuri paino sekä lainsäädännön että sertifikaattien kautta. Hakkuissa jätetään esimerkiksi vähintään viisi pystypuuta ja viisi maapuuta hehtaarille. Purojen suojavyöhykkeet ovat leveitä, sillä lohien kutupaikkojen Lännen lokareita. Nygaard Logging -puunkorjuuyrityksen Ben Flues, Randy Blair ja Troy Lindgren Oregonin rannikkovuoristossa. Mutta epäilys ei koskaan. Metsistä vieraantuminen huolestuttaa Pohjois-Amerikan metsäosavaltiossa.
19 METSÄSTÄ / 12.10.2017 INTIAANEILLA on sanonta, ettei pidä arvostella miestä, jos ei ole kävellyt kymmentä mailia hänen mokkasiineissaan. Kun metsäseudulla liikkuu vieras mies toisesta metsämaasta, niin vertailulta ei kuitenkaan voi välttyä. Länsirannikon metsätalous on ympäristöarvojen kannalta kunnossa, paitsi että aukkojen koko ja uudistusalojen ruiskutukset jättivät varauman. Vesistöjä varjellaan erityisesti. Metsänhoito tarkoittaa lähinnä uudistamista. Harvennuksia vasta harjoitellaan. Lokarit olivat silminnähden ylpeitä ammatistaan ja englannin murre kähisi kurkusta erityisen matalana. Työolot olivat rujoja, kaapelijuonto vaarallista ja logistiikassa on pullonkauloja. Mutta silti; voisiko Suomessakin koneyrittäjä olla se, joka ostaa leimikon ja toimittaa puut eri osoitteisiin? Kantohintoja ei tilastoida, mutta tukin tehdashinta ei ollut kaukana suomalaisesta. Sahalla oli paljon väkeä töissä, mutta prosessin alusta ja lopusta puuttui Suomessa olennaiset asiat, tukkilajittelija ja kuivaamo. Kaikki tavara myytiin höylättynä, tuoreena ja homeenestoaineella käsiteltynä. Kaikkiaan tuli olo, että ärhäkämpi metsänomistajajärjestö, pikkutarkat virkamiehet ja kunnon kilpailu vapaakaupan hengessä tekisi maalle hyvää. Trumpin hallinto on kuitenkin valinnut toisen tien, sillä kanadalaiselle sahatavaralle on tulossa tullimaksu. MIKKO HÄYRYNEN Ylpeitä lokareita rujoissa oloissa juuoikeudet tarjouskilpailulla. Puunkorjuuyritys on ostanut hakkuuoikeuden ja myy korjatut puut eri teollisuuslaitoksille. Hakkuualue on pääosin douglaskuusta. Sekapuuna on hemlokkia ja paksujen oksiensa vuoksi hankalana pidettyä sitkankuusta, sekä järeää, mutta huonohintaista punaleppää. Myös kuituosa korjataan, mutta alueelle näkyy jäävän runsaasti roskapuuta. Jyrkkä rinne korjataan kaapelijuontona. Ylärinteessä on torni, josta on vedetty taivaskaapeli mäen alle. Taivaskaapelissa on edestakaisin liikkuva dieselmoottori, josta roikkuu muutamia vaijereita, jotka kiinnitetään metsurityönä kaadettuihin runkoihin. Raskaimman työn tekevät nuoret miehet, jotka juoksuttavat vaijereita runkoihin. Työ on rankkaa ja vaarallista, mutta varsin hyvin palkattua. Töihin pääsee kun on 18-vuotias ja korvaus on kaksinkertainen hampurilaismyyjään verrattuna. Taukotupia ei ole ja eväät syödään paikan päällä, joskus nuotiolla. Kaadettujen runkojen ryteikössä juokseminen päivästä toiseen käy polviin, joten harva jatkaa yli kolmikymppiseksi. Sen jälkeen ura vie joko koneenkäyttäjäksi tai muulle alalle. Kaapelijuonnossa rankimman työn tekevät alarinteen nuoret miehet. Oregon YHDYSVALLAT Puunkorjuu on oikeaa työtä, jossa rauta tuntuu ja vaatteet saa likaisiksi. Douglaskuusi on länsirannikon tärkein talouspuu. Sekapuina kasvaa hemlokkia, sitkankuusta, jättituijaa ja punaleppää (kuvassa). Rekan kokonaispainon maksimi on Oregonissa 80 000 paunaa eli noin 36 tonnia. Suomessa ajetaan melkein kaksi kertaa raskaammilla kokonaispainoilla. Tukit tulevat sahalle pitkinä runkoina. Vuoristoisen maaston vuoksi tavaralajimenetelmä ei yleisty. Onnettomuuksissa menehtyneiden metsätyöntekijöiden muistohuone. KOMMENTTI
20 12.10.2017 / METSÄSTÄ tuja on tullut. Mättään päälle istutetusta taimesta ajattelin, että se kuivaa siinä, miksei se ole montussa. Sitten aloin ymmärtää, että kaikella on tarkoituksensa.” Maanmuokkauksen ja mättäiden päälle istuttamisen johdosta pienillä taimilla on huomattavasti paremmat elinja kasvumahdollisuudet. Koskelan esittelemässä kuusentaimikossa on aukkoja siellä täällä, mutta ensimmäisenä metsätyönä tehty heinien taittaminen taimien ympäriltä on kannattanut: tämänvuotisten latvakasvainten perusteella kuusentaimet pyristelevät hyvää vauhtia irti pintakasvillisuudesta. Jotain alkuperäistä Koskelasta tuli metsänomistaja maatilakaupan kylkiäisenä. Tytär osti hevosten pitoa varten maatilan Hausjärveltä Riihimäen läheltä, ja tilan aiemmin omistanut perikunta halusi myydä samassa kaupasMETSÄNOMISTAJA VALTTERI SKYTTÄ, teksti SEPPO SAMULI, kuvat E teläsuomalaisella hakkuuaukolla on tapahtunut se tavallinen tarina: hakkuun jälkeen istutetut kuusentaimet ovat joutuneet kovaan kamppailuun märästä maaperästä nousevaa heinää vastaan. Taimikossa liikkuminen on vaikeaa, sillä heinien ja muiden kasvien alta ei näe istutusta edeltäneen maanmuokkauksen synnyttämiä kuoppia. Tuttua juttua monelle metsänomistajalle, mutta viisi vuotta sitten metsää ostaneelle Irja Koskelalle pienen kuusitaimikon heinääminen oli ensimmäinen käytännön kosketus metsätöihin. Metsänhoidon todellisuus pääsi yllättämään kokeneen metsissäliikkujan. ”Kun menin taimikkoon ensi kertaa, ajattelin, että miksi tänne tällaisia montJotain pysyvää Irja Koskelan kaltaiset pienmetsänomistajat omistavat miltei puolet Suomen metsätiloista. Hausjärvi Tukkikokoa lähestyvien koivujen alle on syntynyt kuusentaimia. Uudelle metsänomistajalle voi tulla yllätyksenä, että taimikko on täynnä kuoppia ja heinää. Taustalla näkyvät siemenpuumännyt odottavat Irja Koskelan ensimmäistä puukauppaa. Seuraavaksi Koskela haluaa selvittää, mitä metsässä pitää tehdä ja missä järjestyksessä.
21 METSÄSTÄ / 12.10.2017 ville, mitä metsässä pitää tehdä ja missä järjestyksessä. Ajanpuute on metsänomistamisen vihollinen, sillä eläkeläisenäkin Koskelalla riittää puuhaa omakotitalon hoidossa ja muissa harrastuksissa. ”Tällä hetkellä suunnitelmissa on, että karsin tekemisiä ja keskityn enemmän metsään. Selkeä toimintasuunnitelma rauhoittaa tilanteen." Metsäsuunnitelman tekoa varten Koskela on pyytänyt metsäänsä tilakäynnille metsäkonsultin eli yksityisen metsäpalveluyrittäjän. ”Ajattelin ensin, että ostan raivaussahan ja vetelen puita nurin, mutta lonkkaremontti pisti suunnitelmat uusiksi.” Taimikonraivaustyöt on todennäköisesti ostettava ulkopuoliselta metsäpalveluna. ”Mutta siihenhän saa valtiolta tukea, eikö niin?” Koskela kysyy. Näin on. Niin omatoimiseen kuin ulkopuolisen metsurin tekemään taimisa reilut 10 hehtaaria metsää. Niistä Irja Koskelan omistuksessa on tällä hetkellä noin yhdeksän hehtaaria. Edellisen omistajan teettämien hakkuiden vuoksi taimikkoa riittää, mutta mukana on myös muutama varttuneemman metsän alue. Vajaa puolet Suomen yksityismetsätiloista on Koskelan metsäpalstan tavoin kooltaan alle 10 hehtaaria. Vaikka pieniä tiloja on määrällisesti paljon, niiden osuus yksityismetsämaan pinta-alasta on vähäisempi, alle 10 prosenttia. Irja Koskela sai tilakaupassa metsän ohella palan peltoa. ”Tuntuu ihanalta omistaa jotain alkuperäistä. Jos rahansa johonkin kiinnittää, niin mielellään sellaiseen, jota arvostaa jo muutenkin.” Metsä on jotain pysyvää muuttuvan maailman keskellä. ”Maailma on hektistä, joten metsän tai maan omistaminen kiinnittää ihmisen johonkin paikkaan. Tavoitteena on pitää taimikoista huolta niin, että jälkipolville kasvaa hyvä metsä", Koskela sanoo. Metsänhoitoon selkeä toimintasuunnitelma Sateisen kesän jälkeen syksyinen metsämaa pullistelee sieniä. Sienestys ja sienten tunnistaminen ovat selkeästi Koskelan lempipuuhaa metsäkävelyllä. Taimikoiden lomassa on varttuneempi koivikko, josta on tulossa kovaa vauhtia niin sanottu kaksijakoinen metsä. Tämä tarkoittaa sitä, että tukkikokoa lähestyvien koivunrunkojen alle on syntynyt runsaasti kuusentaimia luonnonsiemenistä. ”Täällä näkee, miten nopeasti jostain alasta tulee metsännäköistä”, Koskela sanoo ja viittaa koivujen alla pituuttaan venyttäviin kuusentaimitiheiköihin, joista on mahdollista kasvattaa uusi puusukupolvi. Koskelan seuraava askel metsänomistajana on monen muun uuden metsänomistajan kaltainen: hän haluaa saada sel"Tuntuu ihanalta omistaa jotain alkuperäistä." Metsäpalsta rajoittuu Puujokeen, jossa on uitettu tukkeja. Metsänoston rahoittamiseksi myydyn kesämökin tilalle Koskela sai käytettäväkseen joenrantasaunan. konhoitotyöhön voi hakea kemeratukea metsäviranomaiselta eli Suomen metsäkeskukselta. Tyypillinen metsänomistaja? Tuoreen metsänomistajan tiedonjanoon Koskelalla on vinkki: Metsäkeskuksen järjestämä Metsään-peruskurssi, jonka hän on itsekin käynyt. ”Ummikkona on vaikea lähteä lueskelemaan metsänhoitoterminologiaa. Olen tosi tyytyväinen, että lähdin metsänomistamisen peruskurssille.” Myös omat metsänomistajatutut ovat olleet suureksi avuksi. ”Keskustelemalla saa laajemman käsityksen metsäasioista. Maksullisia palveluja on saatavilla, mutta kokonaisuutta pitää ymmärtää monelta kannalta, sillä metsäyrityksillä on omat intressinsä.” Onko Irja Koskelan kaltainen pienmetsänomistaja sitten se tyypillinen metsänomistaja? Onhan heitä määrällisesti paljon. Metsälehden lukuisten metsänomistajahaastattelujen perusteella voi sanoa, että tyypillistä metsänomistajaa tuskin on olemassa. Koskelan kokemukset niin metsänomistajakurssilta kuin lähipiiristä osoittavat kuitenkin, että yksin hän ei ainakaan ole. ”Luulen, että minun kaltaisiani on kasvava määrä”, Koskela pohtii. Tyttären koirat ovat seurana metsäkävelyillä. 24 ,90€ Mobiili vuosi 17 € Kirja Metsätieto taskuusi! Tutustu ja tilaa osoitteessa www.metsakirjakauppa.fi TAPIO Maastotaulukot kiteyttää Hyvän metsän hoidon suositukset tiiviiseen oppaaseen, jota tuhannet metsäalan ammattilaiset ja metsänomistajat hyödyntävät. Helppokäyttöiset Maastotaulukot on saatavissa kahdessa eri muodossa. Kätevän kokoinen ja säänkestävä Maastotaulukot-opas mahtuu vaikkapa reisitaskuun. Aina ajan tasalla oleva TAPIO Maastotaulukot -sovellus on vielä kattavampi. Se sisältää havainnollisia lisätoimintoja, kuten monipuolisia laskureita ja valokuvia.
22 12.10.2017 / METSÄSTÄ ARI KOMULAINEN, teksti ja kuvat Joensuun latu järjesti syyskuun puolivälissä Lieksan kaakkoiskulmalle kaksipäiväisen tutustumisretken maastosta vielä löytyviin savottaperinnekohteisiin. Puuhanaisena ja retken emäntänä touhusi tarmokkaaseen tapaansa Liisa Oura, kokenut retkien järjestelijä ja opas. Retki kiinnosti etenkin Itä-Suomen yliopiston Erasmus-ohjelmassa opiskelevia ulkomaalaisia vaihto-opiskelijoita, joita oli uskaltautunut retkelle kuusi. He suorittavat yliopistossa kandidaatin tai maisterin tutkintoja metsäja biologianaloilta. Retki oli heille myös ainutkertainen elämys – "once in a lifetime" -kokemus – mahdollisimman kaukana luentosalien tunkkaisesta ilmapiiristä. Vaikka etukäteen toimitetussa varustelistauksessa painotettiin kunnon jalkineiden, eli pitkävartisten kumisaappaiden, merkitystä, olivat monet lähteneet retkelle – kauniisti sanottuna – köykäisisin jalkinein. Toisenlainen oppitunti Vaihto-opiskelijat pääsivät tutustumaan suomalaiseen savottaperinteeseen Espanjan pojalla olivat vaellusjalkineina tennarit! Suuntaurana käytettiin vanhaa – avattu jo 1800-luvulla – kvarttaalieli selkälinjaa. Vuoden 1934 kartassa linjat on piirretty näkyviin, mutta uusimGargi sai saaliiksi suppilovahveroita. Rafael johtaa joukkoa vanhaa savottaja uittomiesten polkua pitkin. mista kartoista ne puuttuvat, koska maastostakin ne ovat lähes hävinneet näkyvistä. Kämppiä ja uittorakenteita Lieksan kaakkoiskulma on vuosisatojen takaista ”riitamaata”, johon raja vedettiin 1617 Stolbovan rauhassa, ja siinä se on pysynyt väliaikaisista siirtoyrityksistä huolimatta. Merkkejä ihmisen toiminnasta löytyy, jos osaa hakea, aina kaskiajoilta asti. Nyt oltiin katsastamassa Louhivaaran kartta vuodelta 1934. Junkkari-kuormaimet ja -metsävaunut Junkkarin monipuolinen valikoima kattaa kuormaimia ja metsävaunuja kevyemmästä metsänhoidosta ammattiurakointiin. Niissä kaikissa yhdistyy suuri kuormauskapasiteetti ketteryyteen, vakauteen ja erinomaiseen painonjakautumiseen. Tyytyväinen käyttäjäkunta kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Junkkarin avulla voit keskittyä oleelliseen ja halutessasi voit jopa pysähtyä nauttimaan metsätöistä. Markkinoiden laadukkain pikkusarjalainen! Tuotteen laatu mahdollistaa jopa yli 30v käyttöiän! Markkinoiden kestomenestyjä, erittäin tyytyväiset käyttäjät! Erityisen monipuolinen yhdistelmä jopa urakointikäyttöön! Testimenestyjä, jonka käyttäjäkokemukset vakuuttavat! Paketti 1: 3151 & 7+ 2/3: 3162 & 9+ 4/5: 4169 & 9+ 7: 4580 & 10+ 8: 5771 & 10+ Ulottuvuus, m 5,1 6,2 6,9 8,0 7,1 Nostomomentti, kNm 31 31 41 45 57 Vaunun kantavuus, kg 7500 9000 9000 10000 10000 Renkaat 11,5/80-15,3 400/60-15,5 400/60-15,5 / 400/55-22,5 400/55-22,5 400/55-22,5 ON/OFF venttiilistö – • Paketti 2 – – Hydraulinen esiohjaus – • Paketti 3 • • • Lisäpankka – • • – • Jarrullinen riipuke – – • Paketti 5 • • Varastontyhjennyshinta 10.500,12.950,Paketti 2 15.450,Paketti 4 22.150,25.100,14.150,Paketti 3 16.750,Paketti 5 Varastokoneen ostajalle kaupan päälle Stihl-moottorisaha MS 231 (arvo 474 e)! KONEMYYNTI 020 7459 700 WWW.TURUNKONEKESKUS.FI Varastontyhjennyshinnat – Tilaa nyt! Hinnat alv %.
23 METSÄSTÄ / 12.10.2017 RETKESTÄ SANOTTUA "Metsien käytön historiasta oppiminen oli mielenkiintoista ja oli hienoa päästä ihan oikeisiin kohteisiin näkemään ja kuulemaan kuinka puuta on käytetty ja kuljetettu Suomen olosuhteissa." "Oli vaikuttavaa nähdä millaisissa olosuhteissa ennen on selvitty. Työn raskaus konkretisoitui samassa maastossa liikkuessa samoin kuin se, kuinka paljon ala on kehittynyt tukkilaisajoista nykyaikaan." "Mielenkiintoista myös nähdä kuinka luonto pikkuhiljaa peittää ihmisen jäljet menneiltä vuosikymmeniltä." "Metsä on myös paras paikka oppia konkreettisten esimerkkien kautta ekologiaan, eläimiin ja kasvillisuuteen liittyviä asioita, ja niistäkin opittiin retkellä monen luentotunnin edestä." teettäviä yhtiöitä rakentamaan työntekijöilleen kunnon kämpät. Sitä ennen olivat metsätyömiehet, eli jätkät, asuneet omin voimin pystytetyissä metsäsaunoissa, laavuissa ja vastaavissa asunnoissa. Näitä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä rakennettujen kämppien nyt jo lahonneita runkoja osui reitille useampia, samoin vielä hyvässä kunnossa olevia, sotien jälkeen pysytettyjä ja tätä nykyä yksityisten omistamia uudempia kämppiä Ruokojärveltä, Ukonjoelta ja Piilosta. Ukonjoella päästiin tutustumaan uittoperinnerakenteisiin. Tarkasteluun löytyi koskien perkauksiin ja uitettavien puiden ohjailuun tarkoitettuja hirsirakenteita. Suot uusi kokemus Muille kuin suomalaisille uusi elementti ja kokemus oli suo. Ravakoiden sateiden ansiosta vettä piisasi niin ojitetuilla kuin ojittamattomilla reitille osuneilla suo-osuuksilla. Vettä täynnä virtaaviin leveimpiin ojiin jouduttiin tekemään ylitystä varten pikasiltoja. Intialainen Gargi sanoi ojassa kaatumisen yhteydessä kauniisti, että vasta silloin ihminen on oikeasti kulkenut reitin, kun hän etenkin rikkaan savottaperinteen kohteita. Samalla saatiin oiva läpileikkaus nykyiseen metsänkäsittelyyn. Laki metsäja lauttaustyöväen asunnoista vuodelta 1928 pakotti hakkuuja uittotyötä Miguelin jalkineet eivät olleet aivan tehtävän tasalla. losta. Sienistä kerättiin mukaan männynherkkutattia, kanttarelleja ja suppilovahveroita. Retkellä kuljettiin kahtena päivänä yhteensä 35 kilometriä, joista loppumatka paikallista retkeilyreittiä Karhunpolkua pitkin. on ollut kosketuksissa kaikkiin elementteihin, veteen ja maahan. Myös marjojen ja sienien runsaus ja monipuolisuus yllätti ulkomaalaiset. Maistiaiset saatiin puolukasta, juolukasta, mustikasta, variksenmarjasta ja karpaAnna Salminen selostaa retkeläisille ojanpäähän kaivetun saostusaltaan toimintaperiaatetta. www.metsapaivat.? KOSKA METSIEN KÄYTTÖ ON RATKAISU Tänä vuonna verkostoituminen on tehty Metsäpäivillä entistä helpommaksi! Brella-verkostoitumistyökalun avulla voit ennakkoon sopia tapaamisia vanhojen ja uusien tuttavuuksien kanssa. Tutustu osoitteessa www.metsapaivat.?. METSÄPÄIVÄT 9.–10.11.2017 Helsingin Messukeskuksessa
24 12.10.2017 / METSÄSTÄ ESITTELY MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat M etsä-äes on ollut yleisin maanmuokkauskone männyn uudistusaloilla. Myös männyn kylvöt on tehty äkeisiin asennetuilla lisälaitteilla. Jatkossa männyn uudistajille on luvassa ongelmia, koska metsä-äkeet ovat häviämässä rivistä. ”Nykyiset koneet ovat vanhoja ja poistuvat pian käytöstä. Uusia ei Suomeen ole hankittu aikoihin”, kertoo UPM:n metsänhoitopäällikkö Jyri Schildt . Uusia ei tule, koska äkeiden käyttöaika rajoittuu kevään konekylvösesongille. Sillä ei kateta uuden äkeen hankintaa. ”Jatkamme niin kauan kuin vanhasta varaäkeestä saa varaosia”, toteaa toimitusjohtaja Ville Laamanen Savo-Karjalan Metsätyö Oy:stä. Uutta rautaa vanhan tilalle Jatkuvatoimisesta mätästäjästä voi tulla metsämaan muokkauksen yleiskone korvaamaan ruostuvat metsä-äkeet. ”Kuljettajan on jatkuvasti tarkkailtava muokkauksen laatua." Jatkuvatoiminen, metsäkoneen vetämä mätästäjä tekee hehtaarin mättäät noin puolessatoista tunnissa. Muokkauksen tuotantokustannus on selvästi kaivinkonetyötä alhaisempi. Kun nykyisiä, viimeisiään veteleviä äkeitä aikanaan hankittiin, äestys oli metsämaiden muokkauksen yleismenetelmä. Uusi mätästäjä osaa myös kylvää Ehdolla mäntymaiden tulevaksi muokkauskoneeksi on jatkuvatoiminen Bracke-mätästäjä. Jatkuvatoimisuus tarkoittaa, että konetta vedetään metsäkoneen perässä ja se tuottaa mättäitä pysähtymättä kahdelle tai kolmelle rinnakkaiselle riville. Kone on suunniteltu istutusalojen mätästämiseen, mutta se voidaan muuntaa myös laikuttamiseen. ”Mätästyspyörään on saatavilla hammastettu kärkiosa, joka tuottaa kylvöön sopivan tasapohjaisen laikun. Lisäksi kone voidaan varustaa kylvölaitteella”, selostaa Bracke Forest Ab:n toimitusjohtaja Klas-Håkan Ljungberg . Mätästäjän tekemä matala ja tasapohjainen laikku on ominaisuuksiltaan kylvösiemenelle parempi itämisalusta kuin jyrkkäreunainen äesvako. Etu korostuu hienojaksoisilla mailla. Toisaalta mätästäjällä voidaan muokata suuri osa kuuselle istutettavista aloista. Brackea vuosikaudet ajaneen Laamasen mukaan kone suoriutuu mätästyksestä jopa kohtalaisen risukkoisilla ja paksukunttaisillakin mailla – mutta ei itsestään. ”Kuljettajan on jatkuvasti tarkkailtava muokkauksen laatua ja varmistettava, että muokkausohjelma on kohteelle sopiva.” Mätästimen tietokoneessa on kahdeksan ohjelmaa erilaisten metsämaiden mätästämiseen ja laikuttamiseen. Kivisille ja vedenvaivaamille maille jatkuvatoiminen kone ei sovellu. Tarkempaan muokkaukseen Schildt ennakoi, että jatkuvatoimiset mätästäjät yleistyvät istutusja kylvökohteiden muokkaajina. Hän ennustaa, että kaivinkonemuokkauksessa kääntömätästys yleistyy. Laikkumättääseen verrattuna etuna on, ettei maahan synny kuoppia. Lisäksi maanpintaa rikotaan vähemmän. Schildtin edustama UPM on tähän asMätästin tekee mättäitä kahteen riviin. Istutustyö on metsurien kokemusten mukaan jopa 25 prosenttia nopeampaa kuin kaivinkoneiden muokkaamilla mailla ti suosinut laikkumätästystä. Kääntömätästys on ollut kilpailija Metsä Groupin käyttämä menetelmä. Metsähallituksen projektipäällikkö Nuutti Kiljunen näkee, että metsämaan muokkausta on kehitettävä maallikoiden silmää miellyttäväksi, jotta metsätalouden hyväksyttävyyttä ei vaaranneta. ”Pyrimme pistemäiseen muokkaukseen, jossa maata rikotaan mahdollisimman vähän.” Kiljunen tyrmää huhut Metsähallituksen aikeesta ottaa metsäaurat uudelleen käyttöön Pohjois-Suomessa. ”Panokset mätästäjän kehittämiseen” Suomen suurimman metsäkoneyrityksen, Metsäkonepalvelu Oy:n toimitusjohtajan Timo Tolpan mielestä metsänviljelyn teknologian kehittäminen tulisi keskittää jatkuvatoimisiin mätästyskoneisiin. ”Taannoin ennakoitiin, että istuttajista tulisi pula, mutta näin ei käynyt, joten emme tarvitse istutuskoneita. Muokkausta sen sijaan pitäisi kehittää. Kaivinkoneella mätästäminen on kallista. Jatkuvatoimisilla koneilla voitaisiin säästää 200 euroa hehtaarilla.” Hänen mukaansa jatkuvatoimisten mätästäjien tekniikka ei ratkaisevasti ole kehittynyt 1990-luvulta, jolloin ensimmäiset koneet esiteltiin. ”Mätästäjissä olisi edelleen kehittämisen varaa.” Bracke Forestin toimitusjohtaja Klas-Håkan Ljungberg vakuuttaa, että koneella tehdyt mättäät tarjoavat hyvän kasvupaikan taimelle.
Osallistu osoitteessa sanonnat.fi sanonnat fraasit & lorut itse keksityt tai klassikot Metsälehti kerää sanontoja, jotka liittyvät joko suoraan tai kuvainnollisesti metsään. Kerro siis meille jokin kuulemasi tai keksimäsi metsäaiheinen sanonta. Jos lähetät klassikon ensimmäisenä tai oma originaalisi päätyy kirjaan, saat sanonnoista koostettavan kirjan omaksesi. ja osallistut kirjan tekoon sekä arvontaan! Kerro meille metsästä Osallistuneiden kesken arvotaan 2 upeaa Wiilubikea ja 50 kpl Lastun puhelinkuoria. Arvo 1390 € Arvo 32 € Metsa?lehti_17-2017_260x380mm_Ida Fram_Metsa?kustannus_Metsa?sananparret 2017_7985_2.indd 1 20.9.2017 13.40
26 12.10.2017 / METSÄSTÄ ARI KOMULAINEN, teksti ja kuva J uhlapuheissa ja pääkirjoituksessa kauhistellaan hoitamattomien taimikoiden laajuutta. Rästissä on noin 110 000 hehtaaria ja uutta aukkoa syntyy lisää sadantuhannen hehtaarin vuosivauhdilla. Raakapuun käyttö on 70 miljoonaa kiintokuutiota, ja tarve on kasvussa. Nämä ovat julman suuria lukuja verrattuna Suomen metsäpinta-alaan. Toisaalta metsiemme puumäärä ja kasvu on kohonnut ennätystasolle. Näin tukkiluokan havupuumetsä valtaa aukot takaisin nopeammin kuin aiempina vuosisatoina, mutta edelleen se vie huomattavasti kauemmin ilman ihmisen toimenpiteitä. Puhutaan kasvutappioista. Ne ovat kuitenkin enemmän kansantaloudellinen ongelma, eivät niinkään yksittäisen metsänomistajan – jos taloudellinen painopiste on muualla kuin metsäomaisuudessa. Nykyään kun voi ilman lakiperusteisia taloudellisia seuraamuksia jättää hakkuuaukkonsa ja taimikkonsa luojan huomaan. Melkein 40 hehtaaria ryteikköä Mutta mitä vaatii raivaajalta, jos taimikonhoito on rajusti myöhästynyt ja entinen aukko kasvaa lähes läpipääsemättömänä viidakkona kaikkia puulajeja? Tästä sai menneenä syyskesänä kokemusta yhden miehen metsätyöyritystä, Raja-Mattia, pyörittävä lieksalainen Matti Turunen , kun työkohteeksi tuli 38 hehtaaria raivattavaa Lieksan Jaakonvaaran alueelta. Työ jakaantui pinta-alallisesti puoliksi ennakkoraivauskuvioihin ja nuoren metsän hoitoon. Kohteet olivat yli kolmevuosikymmentä sitten hieman eri vuosina avohakattuja kuvioita, joissa oli tehty kevyt maanmuokkaus ja kylvö kuuselle. Arvattavasti hyväkasvuiset vaaranrinteet puskivat aluksi heinäkasveja ja vatukkoa, jotka tukahduttivat valtaosan kylvökuusien taimista. Sen jälkeen lehtipuusto oli pääosin valloittanut kuviot. Koska myös taimikonhoito oli jäänyt rästiin, kasvoi niilläkin kuvioilla, joissa valtapuustona oli kuusi ja joihin oli suunniteltu ennakkoraivaus, runsaasti poistettavaa lehtipuustoa. Alkutöinä Matti raivasi nämä ennakkoraivauskuviot. Tämäkään työ ei ollut läpihuutojuttu: vain alikasvustona kasvanut pihlajikko kaatui ilman auttamista, mutta raippakoivut, lepät, haavat ja raidat joutui vääntämään käsin maahan. Yhdeksäntoista hehtaarin kuvioiden läpikäyminen vei yhteensä 22 työpäivää, ja työtunteja kertyi yhteensä 155. Vajaa hehtaari päivässä oli tämän työn tulos. Nuoren metsä hoito Seuraavaksi raivaaja kävi käsiksi nuoren metsän hoitokuvioihin. Nyt työ hidastui oleellisesti. Poistettavaa puustoa oli enemmän ja paikoin myös paksumpaa. Lisäksi erittäin tiheässä kasvanut puusto oli osin riukuuntunutta, ja oksaosuutta oli vain tupsu latvassa. Jos tällainen puusto harvennetaan suositustiheyteen, luRaja-Matin syysurakka Mitä vaatii raivaajalta, jos entinen aukko kasvaa tiheänä viidakkona kaikkia puulajeja? Matti Turunen tietää. RAJAMATIN SAVOTTA ? ? Yhteensä 38 hehtaaria raivattavaa. ? ? Ennakkoraivausta 19 hehtaaria. Kesto 155 työtuntia. ? ? Nuoren metsän hoitoa 19 hehtaaria. Kesto 276 työtuntia. ? ? Kokonaiskesto 431 työtuntia, 57 työpäivää. mituhoja seuraa väistämättä paksulumisilla Pohjois-Karjalan vaaroilla. Paikoin kuviolla kasvoi yhden puulajin tiheitä ja jo reilusti kuitupuun mittaluokan saavuttaneita hieskoivu-, haapaja leppäpuustoja. Niistä osan Turunen joutui kaatamaan moottorisahalla, koska raivaussahan terä ei enää yltänyt kaatoon asti. Maapohjaan tuli paikoin metrinen kerros puuluokoa. Energiaja polttopuuta olisi näiltä kuviolta kertynyt aikamoiset kasat. Nyt ne jäivät lahotessaan lannoittamaan maapohjaa. Työ vei yhteensä 35 työpäivää ja tunteja kului 276. Saantona oli siten reilu puolihehtaaria päivässä. "Malliesimerkki siitä, mitä seuraa taimenpelastuksen, taimikon varhaisperkauksen ja hoidon laiminlyömisellä. Ajallaan nämä hoitotoimenpiteet suoritettuina olisi näilläkin kuvioilla ollut runsaasti poistettavaa, myyntiin kelpaavaa ensiharvennuspuustoa, josta olisi saanut jo puukauppatuloja", Turunen pohti. Nyt omistajalle jäivät käteen vain kustannukset tehdystä työstä. Fakta Katso video! www. metsalehti.fi Tiheässä kasvavat poistettavat raippakoivut eivät aina suostu kaatumaan omia aikojaan, vaikka tekee oikeaoppisen suunnatun kaatosahauksen. Konkelot on autettava maahan käsivoimin.
100 vuoden varrelta Tuokiokuvia itsenäisen kansan historiasta Metsälehden sivuilla. 27 METSÄSTÄ / 12.10.2017 MARIANNE MINKKINEN TIETOKONEET kehitettiin 1940-luvulla sodankäynnin tarpeisiin. Suomen ensimmäinen tietokone oli Postisäästöpankin Ensi-niminen kone vuodelta 1958. Sillä tehtiin säästötilien kirjanpitoa. Teknillisessä korkeakoulussa kehitettiin puolestaan ensimmäinen suomalaisvalmisteinen tietokone ESKO vuonna 1960. 1960-luvulla tietokoneet levisivät suurimpiin yrityksiin ja valtionhallintoon. Tavallisiin koteihin tietokoneita alettiin ostaa 1980-luvulla. Vuoden 1988 Metsälehdessä julkaistiin iso artikkeli siitä, miten tietokoneet voidaan valjastaa metsätaloudellisiin tarkoituksiin. "Tietokone on kätevä renki" -otsikolla kerrottiin, että Tapiossa on kehitetty sähköinen metsätaloussuunnitelmaohjelma TiMe. Tietotekniikkaa oli käytetty metsälautakunnissa metsätaloussuunnitelmien tekemiseen aiemminkin, mutta nyt tietokoneohjelmia tarjottiin suoraan metsänomistajalle. "TiMe vie metsänomistajan pitkän harppauksen pitemmälle: metsätaloussuunnitelman tiedot tulevat kotitietokoneen näyttöruudulle, mutta ohjelman avulla tilan metsäasioita voidaan tarkastella paljon monipuolisemmin kuin tavallista metsätaloussuunnitelmaa lukemalla." Ohjelmalla pystyi tarkastelemaan metsänhoitotöitä kuvioittain ja kiireellisyysjärjestyksessä. Siitä sai laskettua myös kustannuksia. "TiMe voisi yleistyä mets ä t a l o u d e n suunnittelun ja seurannan välineenä hyvinkin nopeasti, jos ohjelma sopisi muillekin kotitietokoneille kuin Commondorelle. Toinen ja hyvä mahdollisuus olisi se, että pitäjille perustettaisiin tietotupia. Niissä halukkaat voisivat tarvittaessa asiantuntijoiden opastuksella perehtyä alan alkeisiin ja käyttää hyödykseen erilaisia ohjelmia." Jutusta paistaa läpi se, etteivät aikalaiset suhtautuneet tietokoneisiin varauksetta. "Ohjelman kehittelijä Herman Juurikkala arvioi, että parhaan hyödyn siitä saa juuri sellainen metsänomistaja, joka ei tunne ennakkoluuloja tietokoneita ja -ohjelmia kohtaan", Metsälehdessä kirjoitettiin. Tietokoneet avuksi metsänhoitoon "Parhaan hyödyn saa se, joka ei tunne ennakkoluuloja tietokoneita kohtaan." MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat R aivaussahanterän teroituskone Raiten kokeilussa haimme vastausta kolmeen kysymykseen: Onnistuuko teroitus? Kyllä. Onko teroittaminen helpompaa kuin käsin viilaus? Mielestämme ei. Teroittaako kone paremmin kuin osaava viilaaja? Ei, mutta huolellinen saa terästä koneella ihan kelvollisen. Raiten ydin on laikkahiomakone. Se on akseloitu niin, että laikkaa voidaan kallistaa eteenpäin kohti terää. Terä kiinnitetään siipimutterilla kallistusrunkoon, joka kääntyy 15 tai 20 astetta. Kallistuksen aste määrittää terän viilauskulman. Höllästi kiinnitettyä terää pyöritetään niin, että hiontavuorossa seuraava terähammas asettuu oikealle kohdalle. Kallistusrungon päällä oleva vaste eli stoppari asettuu terähampaiden väliseen puruaukkoon ja pysäyttää terän viilauksen aikana. Stopparia säädetään sormiruuvilla, kunnes terähammas on oikealla kohdalla. Koneen kallistusta rajoitetaan koneen alla olevalla sormiruuvilla. Samaan suuntaan haritetut terähampaat hiotaan peräjälkeen. Sen jälkeen kallistusrunko käännetään vastakkaiseen asentoon, jossa viilataan toiseen suuntaan haritetut terät. Tarkkaa puuhaa Raite toimii parhaiten terillä, jotka on uudesta asti teroitettu koneella – sahaustauoilla tehdään vain kevyt puhdistusviilaus. Käsin viilatuissa terissä hampaiden pituus vaihtelee. Tällöin terän asennon säätäminen konehiontaa varten vie Lue ensin käyttöohje Raivaussahan teroituskone on toimiva, mutta sen käyttö ei äkkiseltään ole helppoa. Hiomalaikkaa kallistetaan kohti terää. Toinen käsi tukee terää, jotta se ei tärise hionnan aikana. RAITE-TEROITUSKONE ? ? 240 volttia, 220 wattia ? ? Runko-osat sinkittyä ohutlevyä ? ? Terän hiomakulma 15/20 astetta ? ? Hiomakivi lpm 100 mm paksuus 3,5 mm ? ? Paino 5 kg ? ? Sopii 200 ja 225 millin terille ? ? Kiinnistys sekä 20 että 25,4 mm akselireikä ? ? Hinta 219 euroa PLUSSAT JA MIINUKSET + laadukkaasti tehty + selkeä käyttöohje + mahdollisuus kovapalaterien teroittamiseen – huono näkyvyys terälle – säätöjen mutkikkuus – kalleus aikaa, koska se on tehtävä erikseen joka hampaalle. Kone tekee terähampaan etureunasta herkästi nokkavan. Raiten muuten selkeän käyttöohjeen kuva oikeaoppisesta terähampaan muodosta on epätarkka. Teroittamista vaikeuttaa se, että yläviistosta katsoen hiomalaikka peittää hiottavan terähampaan. Tätä varten konetta kannattaa käytön aikana kallistaa taaksepäin. Terää on hiottava lyhyin työnnöin, muuten terähammas kuumenee liiaksi. Koneella hiottujen terähampaiden muoto vastaa 4,8 millin pyöröviilalla tehtyä viilausta. Suositut 5,5 ja 6,3 millin viilat työstävät terähampaasta loivakaarisemman. Raitella voi hioa myös terähampaan selkää. Tällöin kallistusrunkoa on siirrettävä taakse ja hiomalaikan suojus on irrotettava. Ison (225 mm) terän terähampaan selän hiominen ei nähdäksemme onnistu. Lisävarustein kovapalaterälle Raitea ei ole niin helppokäyttöinen kuin sen markkinamiehet lupaavat. Toki aloittelijakin voi oppia sitä käyttämään, mutta käsin viilaamisen oppiminen on helpompaa. Kokenut viilaa terän käsipelillä nopeammin kuin koneella. Valmistajan mukaan teroituskone voidaan varustaa timanttilaikalla, joka pystyy kovapalateriin. Tällaisessa käytössä Raite voisi olla oikeasti hyödyllinen, Raite maksaa Uittokaluston nettikaupassa 219 euroa. Uusi hiomalaikka maksaa 14,90 euroa. Uusi raivaussahan terä maksaa 15 euroa. Terää on hiottava hyvin lyhyin työnnöin. Vähänkin pidempään jatkuva hionta polttaa terähampaan kärjen. Fakta KOKEILTUA
28 12.10.2017 / PILKKEITÄ LUONNOSTA HANNU ESKONEN, teksti ja kuva R evontulet ovat yksi syysja talvipimeiden komeimmista luonnonilmiöistä. Parhaiten revontulet näkyvät pimeinä tähtikirkkaina iltoina yhdeksän ja yhdentoista välillä. Revontulinäytös alkaa vihertävänkeltaisella tulikaarella, joka poimuttuu ja muodostaa pystysuoria siteitä sekä verhomaisia pintoja. Samalla revontulikaari liikkuu varsin nopeasti etelään. Tämän jälkeen seuraa usein revontulipurkaus: kaari hajoaa ja kirkastuu. Säihkyvälle taivaalle ilmestyy sinistä, punaista ja vihreätä valoa. Samalla ilmiö liikkuu nopeasti takaisin kohti pohjoista. Valoshow päättyy koronaan. Siinä taivaalle ilmestyy maan magneettikentän suuntaisia valopatsaita, jotka näyttävät yhtyvän keskitaivaalla samassa pisteessä. Sen jälkeen taivas rauhoittuu. Joskus aamutunneille asti voi vielä havaita taivaan yli pyyhkiviä harsomaisia valopintoja. Auringosta purkautuu koko ajan avaruuteen sähköisesti virittyneitä elektroneja – tätä virtausta kutsutaan aurinkotuuleksi. Se pyyhkii läpi avaruuden, ja törmätessään maan ilmakehään elektronit kulkeutuvat maan magneettikentän takia kohti napoja. Siellä elektronit liikkuvat kohti maan pintaa ja törmäävät ilmakehän kaasuihin. Kun elektronit virittävät happiatomeja, syntyy näkyvää punaista ja vihreää valoa. Typen virittyessä nähdään sinistä ja violettia valoa. Revontulet keskittyvät magneettikentän vetovoiman takia napojen läheisyyteen ns. revontuliovaalien alueille. Niiden esiintyminen seuraa suoraan auringon aktiivisuutta: kun aurinko on aktiivinen, esiintyy revontulia runsaasti. Juuri nyt on käynnissä tällainen aktiivinen vaihe ja öisin räiskyvät revontulet ainakin Pohjois-Suomessa, joskus etelässäkin. Kalevalassa ja Raamatussa Pohjoisille kansoille revontulet ovat tuttuja talviöiden ilmiöitä jo tuhansien vuosien takaa. Meidän Kalevalamme ja muinaisviikinkien Edda-runot sisältävät kuvauksia räiskyvistä revontulista. Tuolloin uskottiin, että valoilmiön aiheuttaa pohjoisen jäätiköistä heijastuva valo. Toisen tarun mukaan kaukana Jäämerellä uiskenteleva jättiläiskala tai -valas, Peemut, siellä käänteli suomuista kylkeään heijastellen kelmeää valoa yötaivaalle. Kiinassa vanhin kirjattu kuvaus on noin 4 600 vuoden takaa. Siellä revontulet nimettiin Chu Long -käärmejumalaksi. Raamatussakin on kuvauksia revontulista. Revontulien avulla ennustettiin tulevaisuutta. Yleensä ne tiesivät vaikeuksia: sotia, nälänhätää ja onnettomuuksia. Myös antiikin viisaat Kreikassa ja Roomassa katselivat revontulia ja kirjoittivat kuvauksia näkemästään. Aristoteles esitti Meteorologica-kirjassaan ensimmäisen selityksen revontulien synnylle. Hänen mukaansa maasta nouseva höyry syttyi palamaan korkealla ilmakehässä ja näkyi säihkyvinä valoina maan pinnalla. Salat selviävät Revontulien salat alkoivat selvitä 1700-luvulla. Kuuluisa tähtitieteilijä Edmund Halley kirjoitti vuonna 1716, että revontulet ja maapallon magneettiset häiriöt liittyvät jotenkin toisiinsa. Tämän jälkeen revontulia mitattiin erilaisin mittarein parin vuosisadan ajan Norjassa, Ruotsissa, Venäjällä ja Alaskassa. Suomen Sodankyläänkin perustettiin revontulien mittausasema jo vuonna 1882. Käyttöön otettiin monimutkaisia mittauslaitteita, mm. spektroskooppeja ja erikoiskameroita. Nykyisen revontuliteorian kokosivat yhteen vuonna 1931 Sydney Chapman ja Vincenzo Ferraro. Me suomalaiset olemme ainoa kansa, jolla on kielessään oma sanansa pohjoisen taivaalla leiskuville valoille. Kaikissa muissa kielissä revontulet nimetään pohjoisen valoksi tai ruskoksi. Jopa revontulten tieteellinen nimi aurora borealis tarkoittaa pohjoista aamunruskoa. Suomessa revontuli-sana on ollut käytössä kaikkialla. Muoniossa tosin puhuttiin taivaan valkeista. Paikoin käytettiin myös sanontaa "pohjoinen palaa", ja nimi rutjat tarkoitti Ruijan valkeita. Revontuli-nimen kerrotaan tulleen uskomuksesta, jossa Pohjolan tulikettu juoksee tuntureilla, ja sen turkki sekä häntä säkenöivät karvan hangatessa pensaisiin ja kiviin. Pohjoinen taivas palaa Revontulia on pelätty ja niiden avulla on ennustettu tulevaisuutta. Revontulipurkauksessa kaaret hajoavat ja taivaalle ilmestyy violetteja, sinisiä ja punaisia sävyjä. Revontulikuvat on kuvattu Enontekiön Kilpisjärvellä kevättalvella 2017.
29 PILKKEITÄ / 12.10.2017 METSÄN KÄTKÖISSÄ SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. LUKIJALTA LUKIJALTA KIRJAT HALKIHELTTA ON YKSI LAAJIMMALLE levinneistä sienistä. Se kasvaa sekä tropiikissa että lauhkeilla alueilla. Meillä tämä kuivuutta ja lämpöä sietävä sieni (saksalaisen Wikipedian määritelmä) on eteläinen. Harvinaisuutensa vuoksi halkiheltta oli aikaisemmin uhanalaisten listalla vaarantuneena, mutta lukuisat uudet löydöt Järvi-Suomesta asti ovat muuttaneet tilanteen. Kuvan halkiheltat on kuvattu Savitaipaleella tavanomaisessa talousmetsässä. Yleistymisen syynä on todennäköisesti ilmaston lämpeneminen eikä sieni tarvitse erityistä suojelua. EUROOPASSA HALKIHELTTAA pidetään ravinnoksi kelpaamattomana, mutta trooppisilla alueilla sitä syödään. Se elää useilla eri puulajeilla ja muillakin alustoilla kuten olkipaaleissa ja jopa luilla. Joskus se on tavattu myös ihmisen loisena ja taudinaiheuttajana. Laaja elinalue ja monipuolinen ravinnonkäyttö ovat saaneet epäilemään, että kyseessä olisi useampikin laji, Halkiheltta pitää ilmaston lämpenemisestä Halkiheltan talvehtineita itiöemiä lepää kaatuneen lepän rungolla. mutta ilmeisesti halkiheltta on vain ekologialtaan tavattoman laaja-alainen. Sitä on helppo kasvattaa laboratorioissa ja se on yksi käytetyimmistä koesienistä tavallisen leivinhiivan ohella. Heltat muodostavat kauniin viuhkakuvion ja halkeavat pitkittäin keskeltä. Kun sieni kuivuu, heltan puoliskot kääntyvät suojaamaan heltan ulkopinnan itiöitä kehittävää pintaa, itiölavaa ja avautuvat jälleen sienen kostuessa. Sienen itiöemä on pitkäikäinen, ja vuodenkin kuivana ollut itiöemä voi alkaa kastuessaan tuottaa itiöitä. Suomessahan eivät näin pitkät kuivakaudet tule kysymykseen. Jopa 50 vuotta kuivina olleista sieninäytteistä on vapautunut itiöitä, kun itiöemää on kostutettu. Tutkija tuskin selvitti sitä, olivatko itiöt vielä eläviä. JOS IHMISELLÄKIN ON joskus vaikeuksia parinmuodostuksessa, niin mitä pitäisi sanoa halkiheltasta: sillä on peräti 27 000 erilaista pariutumistyyppiä, vaan ei kuitenkaan niin, että vain yksi niistä tuhansista kelpaisi pariutumiskumppaniksi. Asian ymmärtämiseksi pitäisi paneutua syvemmälle sienten lisääntymisbiologiaan. Sen voisi aloittaa kirjasta Sienten biologia (Timonen & Valkonen, 2013). Lohdutukseksi voin sanoa, etten minäkään ole sienten seksiongelmia täysin ymmärtänyt. Metsälehden numero 17 on hyvä ja monipuolinenkin. Siinä kerrotaan, että käytännössä jatkuvan kasvatuksen erilaiset hakkuut muodostavat noin kaksi prosenttia kaikista hakkuista. Kuitenkin lehden sisällöstä noin puolet käsittelee jatkuvan kasvatuksen kysymyksiä! Mikä on lehden tarkoitus? Mikäli lehden tarkoitus on ajaa jatkuvan kasvatuksen asiaa, työtä riittää moniksi vuosikymmeniksi. Suomen metsät kun eivät helposti taivu jatkuvan kasvatuksen muotteihin edes biologisessaan mielessä. VELI-PEKKA JÄRVELÄINEN emeritusprofessori Metsälehden tarkoitus on tarjota monipuolista tietoa lukijoita kiinnostavista aiheista. Haluamme antaa metsänomistajille aineksia päätöksentekoon, mutta emme varsinaisesti aja muuta asiaa kuin kestävää metsätaloutta. Saamamme palaute kertoo, että avohakkuun vaihtoehdot kiinnostavat varsinkin uusia metsänomistajia. Jatkuva kasvatus yleistyy, mutta jää kuitenkin vain yhdeksi vaihtoehdoksi metsien hoidossa. ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja Mikä on lehden tarkoitus? Svein Arne Strömsodd ja Jon Erik Solberg: Poikki, Halki ja Pinoon. Puunkaadon perusteet. Karisto 2017. 175 sivua. Hinta noin 28 euroa. Metsäalalle ilmestyy harvoin ja vähän alaa käsittelevää kirjallisuutta. Tervetullut uutukainen on norjalaista alkuperää, ja kirjan on suomentanut Risto K. Träff . Kirjan ulkoasu ja esipuhe ovat paljon lupaavia. Harmi vain, että toteutukseen on jäänyt muutamia asiavirheitä. Ilmeisesti kääntäjä ei ole tuntenut alaa riittävästi. Pahimmat virheet ovat työturvallisuuden ja työsuojelun saralta. Esimerkiksi ”moottorisahan käyttö tikkailla seisten” tai ”kaasuliipaisimen lukitsin”. Tikkaiden käyttö on pääsääntöisesti kiellettyä, ja niiden mahdollisesta käytöstä on olemassa ohjeet, suosiPuunkaatoa norjalaisittain Metsälehdessä 15/2017 oli monta mielenkiintoista artikkelia muun muassa mätästyksestä, heinäyksestä ja istutuksen ajankohdasta. Mätästyksen uranuurtajana haluan kertoa omista kokemuksistani. Teetin vuonna 1967 omistamalleni puolentoista hehtaarin metsäpalstalle Eurajoella mätästyksen, joka oli Porin metsänparannuspiirin ensimmäinen kaivurimätästys. Ohutturpeiselle saranevalle kaivurilla tehtyä kuoppamätästystä sanottiin möykytykseksi. Istutin 2/1 männyn taimia, koska pelkäsin keväthalloja. Männyt tulivat rehevällä maalla paksuoksaisiksi. Karsimalla sain niistä sahatukeiksi kelpaavia. Rehevillä mailla mätästys on tehtävä heti hakkuun jälkeen, etteivät ruoho ja vadelma ehdi tulemaan. Olen teettänyt laikkumätästyksiä kaivukoneella sekä syksyllä että keväällä. Olen teettänyt matalia mättäitä, sillä ne haittaavat taimikonhoidossa vähemmän kuin syvät kuopat ja ovat myös taimien kasvun kannalta parempia. Tänä vuonna Satakunnassa ei ollut lunta ja kevät oli vähäsateinen, joten syysistutustaimet meinasivat kuolla. Ojamaihin istutetut taimet selvisivät kuivuudesta paremmin. Istutuksen olen tehnyt aina keväällä, jotta varsinkin routivilla mailla taimet ehtivät juurtua kunnolla, niin ettei routa nostele niitä ylös. Kokemuksia mätästyksestä Istutustiheytenä olen käyttänyt 2 500:ta tainta hehtaarilla – männyllä viittätuhatta laadun takia ja koska olen pelännyt myyräja hirvituhoja. Olen tehnyt ruohostuksen eli heinäyksen ja vadelmien poiston männyllä ja kuusella kaksi vuotta istutuksen jälkeen marraskuussa, kun vadelmalta on lehti tippunut. Mänty ei selviä pitempään, vaan se kuolee. Kuusi kyllä elää kauemmin, mutta vadelmien poisto parantaa paljon sen kasvua. Kesällä yksivuotiaista koivuntaimista sain hyvän opetuksen: ne on perattava heti heinäkuussa, sillä niitä on vaikea löytää silloin, kun aukkoisilla paikoilla on ennestään ruohoa ja vadelmaa. Ruohostuksessa ja vadelmien poistossa olen käyttänyt viikatteen tapaista raivuria ja yhden käden vesuria. Taimien läheltä on hyvä poistaa vadelmat ja koivunvesat, etteivät taimet vaurioidu taimikonhoidossa. Kuusella olen tehnyt perkauksen kaksi kertaa niin, että varhaishoidossa kuuset voi harventaa normaaliin tiheyteen. Männyllä kemeran ohjeet eivät sovi reheville maille, koska varhaishoidon ja nuorenmetsän hoidon väli on oltava seitsemän vuotta. Edullisinta on tehdä taimikon varhaishoito omin varoin, ja ottaa vasta nuoren metsän hoitoon kemeratuet. Tässä vanhan miehen kokemuksia mätästyksestä. ”Kokenut kaikki tietää, vaivainen kaikki kokee.” VÄINÖ RANTA eläkeläismetsänhoitaja, Pori tukset ja määräykset. Jälkimmäisessä esimerkissä ”lukitsin” on laiton ja kielletty. Ilmeisesti kyseessä on käännöskukkanen, ja oikeasti tarkoitetaan kaasuliipaisimen turvaliipaisinta, joka tunnetaan kansankielellä risulukkona. Kirjassa mainitaan myös pitopuun minimin olevan kaksi senttiä, mikä on täysin totta. Huomionarvoista on kuitenkin, että pitopuun tulee olla 10 prosenttia rungon paksuudesta. Kirjassa mainittu kaksi senttiä ei siis päde järeämpiin puihin. Raivaussahan runkoputken (ei suojaputken) päässä puolestaan pyörii raivausterä sektorisuojan (ei teräsuojan) alla. Teräsuoja/ kuljetussuoja taas estää raivaussahan terää vahingoittumasta tai vahingoittamasta. Ergonomiasta sen verran, että ”pakoaukon” on oltava alempana kuin ”imuaukon”. Kirjan tarkoitus ei tosin ole olla oppikirja, vaan nimensä mukainen opas alasta kiinnostuneille. Muutamista asiavirheistä huolimatta kirjassa on paljon hyvää, joten en heittäisi kirvestä kaivoon. Kaiken kaikkiaan kirjasta jäi lukukokemukseni jälkeen hyvä jälkimaku. Alan harrastaja tai alasta kiinnostunut löytää kirjasta useita hyviä ohjeita ja neuvoja, kuten kuvitetut treeniohjeet. Kuvitus on muutenkin runsas ja monipuolinen. Ulkoasultaan kirja on varsin näyttävä. Uskonkin sen löytävän tiensä monen lukijan käsiin tarjoten mielenkiintoisia lukuelämyksiä. JUHA SUONPÄÄ Hämeen ammatti-instituutti, Evo
30 12.10.2017 / PILKKEITÄ MIKKO HÄYRYNEN, teksti ja kuvat Metsälehti teki syyskuussa lukijamatkan Yhdysvaltojen luoteisosaan, Oregoniin ja Washingtoniin. Matkalla tutustuttiin metsiin, puunkorjuuseen ja puunjalostukseen, sekä tämän päivän amerikansuomalaisuuteen. Ohjelmassa oli myös vierailu inLännen palo Lukijamatka lähti liikkeelle Seattlesta. Matkaohjelma oli tiivis ja nähtävää paljon, eivätkä kaikki ehtineet kuvaan. tiaanireservaatissa ja tuulivoimapuistossa. Loppukesä on alueella ollut erityisen kuiva, minkä johdosta metsäpalot ovat levinneet hallitsemattomasti. Savun saattoi nähdä ja haistaa, ja kerran tie vei palavan alueen läpi. Matkalaisille palot olivat jännä kokemus, mutta oregonilaiset itse kokivat asian toisin. Osavaltion historiassa on useita isoja paloja, joista on seurannut vuosien uudistamistyöt ja muu jälkipyykki. Metsälehden lukijat olivat odotettuja vieraita – paikka Suomi Hall Astoriassa. Metsälehdessä 17/2017 käsiteltiin metsän kasvatusta ja väitettiin tilastojen osoittavan, että jatkuvaa kasvatusta olisi tehty kovin vähän. Mihin väite perustuu? Metsäkeskuksen metsänkäytön ilmoituksen lomakkeessa ei nimittäin ole lainkaan jatkuvan kasvatuksen saraketta. Tilaston pitäisi osoittaa nollaa. Tosin tiedossa on, että monet isoja metsäaloja omistavat tekevät vain jatkuvaa kasvatusta. Jaksollinen ja jatkuva kasvatus ovat periaatteiltaan ja taELIISA KALLIONIEMI Puukerrostaloja on viime vuosina rakennettu paljon, ja niistä moni on jo ehditty nimetä maailman korkeimmaksi. Norjalaisen Moelvenin johtaja Morten Kristiansenin mukaan sekä nykyinen että seuraava maailmanmestaruus ovat kuitenkin norjalaisten. Tällä hetkellä korkein puurakennus on Bergeniin 2015 valmistunut 14-kerroksinen ja 51-metrinen talo. "Parhaillaan rakennettavasta Mjöstornetista tulee maailman korkein", kertoi Kristiansen syyskuussa Tukholmassa pidetyssä Virkesforum-tilaisuudessa, jonka oli järjestänyt Ruotsin metsäteollisuuden etujärjestö Skogsindustrin. Moelven toimittaa rakennukseen tarvittavan liimapuun sekä Stora Enson valmistamat CLT-levyt ja Metsä Tässä on maailman korkein puutalo Norjaan nousee yli 80-metrinen puukerrostalo. Maailman korkein puukerrostalo nousee Norjan Mjösa-järven rannalle. Vo ll Ar ki te kt er As an d Ev e Im ag es Groupin Kertopuuta. Yli 80 metriä korkeaan taloon tulee 18 kerrosta asuntoja, toimistotiloja ja muun muassa hotelli. Jo olemassa olevista rakennuksista maailman korkeimman puukerrostalon tittelistä kilpailevat myös, erilaisilla mittaustavoilla, 53-metrinen rakennus Vancouverissa Kanadassa sekä 52-metrinen talo Brisbanessa Australiassa. Suomen korkeimmaksi puukerrostaloksi sanotaan Joensuun Penttilänkulmaan nousevaa 14-kerroksista opiskelijataloa. Myös puinen pilvenpiirtäjä on suunnitteilla. Lontooseen kaavailtu Oakwood Tower olisi 300 metriä korkea. Metsän ammattilainen välittää. TILAVAHTI VALVOO Rekisteröidy ja saat kiinnostavat kohteet sähköpostiisi.
31 PILKKEITÄ / 12.10.2017 PALVELUKSEEN HALUTAAN Metsänhoitaja Matti "Masa" Ponsi kuoli 5. elokuuta Ylöjärvellä. Ponsi oli syntynyt Kangasalla 1932. Hän valmistui ylioppilaaksi Tampereen yhteiskoulusta 1952 ja metsänhoitajaksi Helsingin yliopistosta 1958. Pääosan työelämästään Ponsi toimi metsäteollisuuden puunhankinnan johtotehtävissä – Nokia Oy:ssä 1961–72, Puulaaki Oy:ssä 1972–84, josta toimitusjohtajana 1980–84, G. A. Serlachius Oy:n metsäjohtajana 1984–86 ja Osuuskunta Metsäliitossa ylimetsänhoitajana ja projektinjohtajana vuoteen 1995 asti, jolloin hän jäi eläkkeelle. Niin työyhteisöissä kuin harrastusten parissa Ponsi oli yhteishengen luoja. Hän oli osaava johtaja ja esimiehenä oikeudenmukainen sekä helposti lähestyttävä. Ponsi oli esimiestensä, alaistensa ja yhteistyökumppaneidensa arvostama metsäammattimies. Tästä kertovat menestyksekäs työura sekä lukuisat luottamustehtävät alan alueellisissa ja valtakunnallisissa järjestöissä. Hän toimi monissa Metsäteollisuuden Keskusliiton ja Työnantajaliiton sekä Puuyhdistyksen hallintoja asiantuntijaelimissä sekä mm. Metsänhoitajaliiton hallituksen puheenjohtajana, Teollisuuden Metsänhoitajien puheenjohtajana ja Suomen Metsäyhdistyksen hallituksen jäsenenä. Matti Ponsi oli maanpuolustusmies henkeen ja vereen. Hän toimi luottamustehtävissä ja jäsenenä reserviläisjärjestöissä ja maanpuolustusperinteen yhdistyksissä niin paikallisella, alueellisella kuin valtakunnankin tasolla. Sotilasarvoltaan hän oli reservin majuri. Erityinen kiinnostuksen kohde oli Karjala, sen asukkaat ja kieli. Kymmenillä matkoillaan hän laajensi karjalaisen kulttuurin tuntemustaan. 1990-luvulta lähtien hän teki avustustyötä Suomen puolesta taistelleiden heimoveljien ja näiden perheiden hyväksi mm. organisoimalla tukikeräyksiä ja kotien remonttitalkoita. Eläkevuosien harrastuksia oli myös heraldiikka. Monen maanpuolustusyhteisön lippu, tunnus ja ansioplaketti tai ystävän sukuvaakuna on hänen suunnittelemansa. Koti, uskonto ja isänmaa olivat ystävämme Matti Ponsin elämän keskeisiä arvoja, jotka ohjasivat näkyvästi hänen yhteiskunnallista toimintaansa. MARKKU RAUHALAHTI ammattiveli ja ystävä vuosikymmenten ajalta Metsänhoitaja Matti Ponsi Kuluva kesä on ollut lämpösummaltaan keskimääräistä kylmempi. Toisaalta kosteutta on kasvulle ollut koko ajan hyvin, joten nyt elokuun puolivälissäkin luonto on todella vihreä. Mutu-tuntumalla oman kuusikon vuosikasvut ovat keskimääräistä suuremmat. Onko metsän kasvulle parempi tällainen kuluva kesä vai kuuma hellekesä? Miten lämpötila ja kosteus vaikuttavat kasvuun, kumpi on tärkeämpää? Lapissa puun kasvun minimitekijä on lämpötila. Heinäkuun lämpötilan ja kasvun riippuvuus on niin suoraviivainen, että sen perusteella on voitu arvioida vuosituhansien takaisten kesien lämpimyyttä. Etelä-Euroopassa puiden kasvua ei rajoita kylmyys, vaan kesien kuumuus ja veden puute. Neljä vuosikymmentä sitten Saksaa ja koko Eurooppaa kuohuttaneen neulaskadon ja metsäkuoleman pääsyiksi osoittautuivat lopulta kuivat kesät ja niitä seuranneet hyönteistuhot. Myös Etelä-Suomen kuusikot kaipaavat erityisesti alkukesällä enemmän vettä kuin lämpöä. Kevätsateet sulattavat roudan tehokkaammin kuin aurinko. Jäätynyt maa ja nopeasti lämpenevä kuiva kevät voivat olla puille pahimmillaan tappava yhdistelmä. Samaten liian lauhat talvet rasittavat kuusikoita. Nollan yläpuolella keikkuvat talvilämpötilat saavat kuuset hengittämään ja kuluttamaan kasvun aloittamiseen tarvittavia sokereita jo ennen kevättä. Kuusen kasvu ja elinvoimaisuus eivät riipu vain yhden kesän sateista, vaan ne seuraavat useamman vuoden mittaisten sadeja kuivakausien jaksoittaista vaihtelua. Sateisina kesinä kuuset voivat hyvin ja pyrkivät Millaisena kesänä metsä kasvaa? Lukijaa kiinnostaa, kasvaako metsä paremmin viileänä ja kosteana vai helteisenä kesänä. kasvattamaan neulasmassaa, pituutta ja paksuutta juurten kustannuksella. Kuivien kesien tullessa ne joutuvat vähentämään haihduttavaa neulasistoaan ja keskittämään voimiaan juurten kasvattamiseen. Kuusen kasvua rasittaa Etelä-Suomessa ajoittain myös lisääntyminen. Lämpimät loppukesät innostavat kuuset kukkimaan ja tuottamaan parhaimmillaan pari tonnia käpyjä hehtaarilla. Ponnistus näkyy runkopuun kasvussa, joka saattaa alentua hyvänä siemenvuotena kolmanneksella. Professori Olavi Huikari suunnitteli aikoinaan jopa eräänlaista ehkäisypilleriä, jolla puiden elinvoima voitaisiin keskittää siementuotannon sijaan olennaisimpaan, eli runkopuuhun. KARI MIELIKÄINEN Vastaaja on Luonnonvarakeskuksen professori. LUKIJAKYSYMYS MUISTOKIRJOITUS Le ht ik uv a Uusi puu on suomalaista biotaloutta edistävä viestintähanke, jonka tavoitteena on lisätä puuja kuitupohjaisten biotuotteiden tunnettuutta päättäjien keskuudessa. Hanke kertoo alan yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta, taloudellisesta merkityksestä ja lupaavista kasvunäkymistä. Uusi puu -hanke hakee PROJEKTIPÄÄLLIKKÖÄ Oletko sinä etsimämme henkilö, joka • tuntee metsäalaa, puun arvoketjua ja sen toimijoita • seuraa aktiivisesti globaalien trendien kehittymistä • ymmärtää poliittisen päätöksenteon etenemistä ja • edistää aktiivisella otteellaan puupohjaista biotaloutta Odotamme projektipäälliköltä • kokemusta monipuolisesta sidosryhmätyöskentelystä • vaikuttavaa esiintymistaitoa • vahvaa kykyä viestiä ja tuottaa sisältöjä • halua kehittää hankkeen monikanavaista viestintää • projektinhallinnan ja budjetoinnin taitoja • itsenäistä ja toimeen tarttuvaa asennetta Haemme nyt yli 20 puupohjaisen biotalouden toimijan yhteiselle hankkeelle omatoimista, energistä projektipäällikköä vanhempainvapaajakson ajaksi. Projektipäällikön työviikko on nelipäiväinen ja toimipaikka sijaitsee Helsingin keskustassa. Tehtävään kuuluu jonkin verran matkustamista. Ajokortti ja valmius käyttää autoa lasketaan eduksi. Tehtävä täytetään mahdollisimman pian 18 kuukauden määräaikaisuutena. Lähetä hakemuksesi ja palkkatoiveesi 27.10.2017 mennessä osoitteella sari.hassi@uusipuu.? . Lisätietoja tehtävästä antavat hankkeen puheenjohtaja Sari Hassi p. 040 515 9918 ja projektipäällikkö Eveliina Pokela p. 044 5600 006. Ks. myös www.uusipuu.? . ke, ettuutta ee estin eiden llisesta ha hh ee
32 12.10.2017 / PILKKEITÄ TAPAHTUMIA PALVELUKSEEN HALUTAAN KESKIPOHJA Metsänhoitoyhdistys Keskipohja palvelee metsänomistajia asiakaslähtöisesti 26 metsätoimihenkilön voimin 15 kunnan alueella. Lisäksi työllistämme runsaasti metsureita, metsäpalveluja koneyrittäjiä. Lisätietoja www.mhy.fi/keskipohja Haemme Toholampi-Kannus alueelle METSÄASIANTUNTIJAA Työtehtäviisi kuuluu puukauppaan, metsänhoitoon ja asiantuntijapalveluihin liittyvien palveluiden markkinointi ja myynti. Edellytämme hakijoilta soveltuvaa metsäalan koulutusta, hyvää asiakaspalvelutaitoa ja sitoutunutta tuloksellista otetta työhön. Arvostamme aiempaa työkokemusta metsänhoitoyhdistyksestä tai vastaavista tehtävistä. Tarjoamme vakituisen työsuhteen aktiivisesti toimintaansa kehittävässä suuressa metsänhoitoyhdistyksessä. Palkkaus YT/METO-työehtosopimuksen mukaisesti. Työ alkaa heti. Hakemukset ansioluetteloineen pyydetään toimittamaan pe. 20.10.2017 mennessä sähköposti juha.laitinen@mhy.fi Lisätietoja tehtävästä antaa johtaja Juha Laitinen 0400 298601 Metsänomistajat MHY Keskipohja 2x120_92mm 25.9.2017 11.12 Sivu 1 KUUSAMO Kuusamon Metsänhoitoyhdistys on vuonna 1951 perustettu vakavarainen yhdistys joka hakee toiminnassaan selkeää kasvua. Haluamme olla kaikilla mittareilla kilpailukykyinen toimija sekä aikaansaava suuren jäsenjoukon edunvalvoja. Oletko Sinä ennakkoluuloton tuloksentekijä jolla on kyky uudistua ja toimia uudistajana? Haluatko olla luomassa uutta organisaatiota? Jos vastasit Kyllä ja omaat työtäpelkäämättömän työskentelyotteen olet etsimämme henkilö! TULE TOIMINNANJOHTAJAKSI! Odotuksemme sinulta Sinulla on tehtävään soveltuva koulutus ja kokemusta. Arvostamme näyttöjä tuloksen tekemisestä. Olet tuloshakuinen, innovatiivinen ja motivoiva esimies. Toimit sujuvasti erilaisissa toimintaympäristöissä ja olet luonteeltasi sosiaalinen. Metsä on sinulle intohimo ja kiinnostuksen kohde. LKV-tutkinto ehdotonta plussaa. Tule kasvamaan kanssamme Pohjoinen luontopääkaupunki ja sen hyvät palvelut kutsuvat sinua Kuusamoon. Kun kuulet Kuusamon metsien kutsun ja kiinnostut, lähetä hakemuksesi viipymättä sähköpostitse osoitteella kakilehdontila@gmail.com. Hakuaika 31.10.2017 saakka. Hakemuksia emme palauta. Palkkaus YT-meto työehtosopimuksen mukaan. Tarkempiin tiedusteluihin vastaa hallituksen puheenjohtaja Jari Käkilehto puh 040 7691435, kakilehdontila@gmail.com. Metsänhoitoyhdistys MHY Kuusamo 2x130_92mm 6.10.2017 10.57 Sivu 1 Jämsä 30.8.-1.9. 8 www.finnmetko.fi Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa METSÄPALSTA, Punkaharju, Marjosaari 0,75 ha. Metsäpalsta Marjosaaressa, Vaahersalon kupeessa. Metsä uudistuskypsää kuusikkoa, puuston määrä n. 200 m 3 . Yleiskaavan mukaan metsämaata, ei kaavan mukaista rakennuspaikkaa. Vesimatka mantereesta n. 400 m, Punkaharjun taajamasta venepaikoille n. 10 km, Savonlinnasta n. 30 km. Hp.12.000 €. KAKSI MÄÄRÄALAA, Kesälahti, Lentteenniemi 0,33 ha. Rakennuspaikat loma-asunnoille, molemmissa rakennusoikeus 105 k-m 2 . Maasto on loivasti rantaan viettävää, puusto rehevää lehti/havupuustoa, varttunutta kasvatusmetsää. Molemmille määräaloille on omaa rantaviivaa n. 50 m, todella hyvä heikkapohjainen ranta. Tie perille, sähköliittymä määräalojen rajalla. Hp. 59.000 €/määräala. METSÄTILA, Kitee, Kesälahti 11 ha. Puruveden Haudanlahden rannalla, Kesälahden rajalla, n. 20 km Punkaharjun taajamasta. Metsämaata, lisäksi rannalla v. 1968 rakennettu mukavuuksin varustettu mökki, erillinen rantasauna, grillikatos sekä varastotiloja, rakennusoikeutta jäljellä vielä reilusti. Mökissä on 2 pientä makuuhuonetta, tilava tupakeittiö, sauna, pesuhuone, wc, pesutilat rakennettu 1980-luvun alkupuolella. Rantasaunalla myös mukava ja tilava saunatupa. Mahd. neuvotella vapaa-ajanasunnon tai metsäpalstan ostosta erillisenä. Hp. 155.000 € Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 050 464 6500 RANTAMETSÄTILA, Mäntyharju, Lyytikkälä 20,71 ha. Kokonaispuusto n. 2.188 m 3 ja heti runsaasti hakkuumahdollisuuksia. Henkilöautolla perille. Runsaasti Petjärven rantaviivaa. Kaavan valmistuminen arviolta vuoden 2018 aikana. Tilalle todennäköisesti 2 rantarakennuspaikkaa. Hieno paikka metsätalouteen ja vapaa-aikaan! Hp. 160.000 € / tarjous viim. 22.10.2017 MÄÄRÄALA, Vihti, Jokikunta 22,8 ha. Tasaiset ja kasvavat maat, kokonaispuusto n. 2.716 m 3 . Nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä. Erinomainen saavutettavuus, tie (Mäntylänpolku) palstan läpi ja matkaa asfalttitieltä vain noin 200 m. Hp. 100.000 € / tarjous viim. 15.10.2017 YHTEISMETSÄOSUUS Myydään tilaan 989-407-8-85 (Kivistö) liittyvät osuudet Pohjanmaan yhteismetsään. Osuuksien lukumäärä 1391 kpl. Hp. 115.000 € / tarjous viim. 15.10. mennessä. METSÄTILA, Kuusamo 122,95 ha. Monipuolinen metsätila 2 palstassa. Pääosa tilaa noin 50 km etäisyydellä Kuusamon keskustasta kaakkoon, lähellä Kortesalmen rajanylityspaikkaa. Kokonaispuusto n. 5698 m 3 , lähinnä nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä. Saavutettavuus hyvä, Tammelantie kulkee tilan läpi. Kuusamon kaupungilsta saadun tiedon mukaan Polvilammen rannalle on mahdollista hakea kahdelle lomarakennuspaikalle poikkeamista. Kiinteistöllä osuus Kuusamon yhteismetsään, osuuden suuruus 0,042000/76,970862 (Tilikauden 2016 ylijäämän jako, 34.000 € manttaalia kohden). Hp. 179.000 € / tarjous. Tarjouksen voi tehdä myös metsästä ilman yhteismetsäosuuksia. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 040 510 8085 SAARIKIINTEISTÖ, Savonlinna 4600 m 2 . Harvoin tarjolla! Itsenäinen saarikiinteistö Kerimäen Pistalanharjulla. Mertasaaren kiinteistöllä sijaitsee v. 1978 rakennettu kesäkäyttöinen vapaa-ajanasunto sekä liiteri/kalustovaja ja rantasauna. Kulku saareen puusiltaa pitkin. Saaren puusto on hyväkasvuista männikköä. Saaresta pääsee veneellä Paasselälle, josta avautuu huikeat veneilyja kalastusmahdollisuudet. Mh. 61.000 € METSÄPALSTA, Sotkamo 27,7 ha. Myynnissä määräala Timolan kiinteistöstä. Metsämaata on n. 64 % eli n. 17,5 hehtaaria. Kohteen metsikkökuviot ovat varttuneita tai uudistuskypsiä metsiä, joissa keskipuusto on n. 168 m³/ha. Palstan kokonaispuusto on n. 3.100 m³. Palstalle ei tieyhteyttä. Timolan Ulkopalsta on mainio metsäsijoitus, josta saat puunmyyntituottoja jo varsin pian. UPM Bonvesta -metsäpalsta. Mh. 75.700 €. METSÄPALSTA, Paltamo 24 ha. Paltamon Savirannalla sijaitseva metsäpalsta myydään määräalana. Kirjattu tieoikeus palstan eteläosan halki kulkevaa Särkisuon metsätietä pitkin, pohjoisessa myyntikohde rajautuu Savirannantiehen. V. 2011 laaditun metsäsuunnitelman pohjalta päivitetty puuston kokonaismäärä tällä hetkellä on noin 1600 m 3 . Taimikonhoitotöitä tehty, puuston kehitysluokkajakauma tasainen. Hyvin saavutettavissa oleva palsta; etäisyys Paltamosta n. 20 km ja Kajaanista n. 30 km. Mainio harrastuspalsta. Mh. 39.000 €. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv
33 PILKKEITÄ / 12.10.2017 METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 s-posti: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi / www.metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?802, 040 516 4000 UIkoasu Anna Back p. 040 162 3991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?803 Eero Sala p. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä p. 0400 818 078 Anne Helenius (ma) p. 050 30 99 717 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 315?49?805, 0400 973 457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. 09 315?49?845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 09 315?49?809, 040 752 9626 ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsakustannus.fi Palvelupäällikkö Mari Lindström p. 09 315 49 844 Asiakaspalvelusihteeri Jaana Gran p. 09 315 49 842 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. 09 315 49873, 050 389 0590 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. 09 315?49?848, 040 569 2200 Verkkotuottaja Tiina Rintanen p. 040 506 1162 Verkkotuottaja Heta Välimäki p. 040 723 1613 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Pasi Myllymaa p. 050 5114 525 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 050 436 9700 ilmoitukset@metsälehti.fi METSÄTALOUDELLINEN AMMATTILEHTI 85. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 30 378 (LT/15) Lukijoita 154?000 (KMT/15) Painopaikka Punamusta, Joensuu PALVELUKSEEN HALUTAAN PALVELUKSEEN HALUTAAN LUKIJALTA Metsälehdessä 17/2017 käsiteltiin metsän kasvatusta ja väitettiin tilastojen osoittavan, että jatkuvaa kasvatusta olisi tehty kovin vähän. Mihin väite perustuu? Metsäkeskuksen metsänkäytön ilmoituksen lomakkeessa ei nimittäin ole lainkaan jatkuvan kasvatuksen saraketta. Tilaston pitäisi osoittaa nollaa. Tosin tiedossa on, että monet isoja metsäaloja omistavat tekevät vain jatkuvaa kasvatusta. Jaksollinen ja jatkuva kasvatus ovat periaatteiltaan ja tavoitteiltaan vastakkaisia menetelmiä. Jaksollisessa keskitytään joko uudistamiseen (yleensä avohakkuu) tai kasvattamiseen alaharvennuksella. Kasvatushakkuita voidaan kutsua yleistermillä joko poiminnaksi, harvennukseksi tai harsinnaksi. Jatkuva kasvatus sitä vastoin säilyttää hakkuista huolimatta metsän jatkuvasti puustoisena. Avohakkuuta ei tehdä. Puusto jatkuvasti sekä uudistuu että kasvaa. Jatkuvan kasvatuksen hakkuita ovat yläharvennus, ylispuuhakkuu sekä (ylä)siemenpuuja (ylä)suojuspuuhakkuu. Kaikki hakkuut tehdään yläharvennusperiaatteella. Jatkuvaa kasvatusta voidaan tehdä missä tahansa metsässä, vaikkapa taimikosta lähtien. Siirtymäaikoja ei tarvita. Ratkaiseva ero on siten se, että jatkuvassa hakataan pääasiallisesti vain tukkipuun arVale, emävale ja tilasto Vale, emävale ja tilasto Metsälehdessä 17/2017 käsiteltiin metsänkasvatusta ja väitettiin tilastojen osoittavan, että jatkuvaa kasvatusta olisi tehty kovin vähän. Mihin väite perustuu? Metsäkeskuksen metsänkäytön ilmoituksen lomakkeessa ei nimittäin ole lainkaan jatkuvan kasvatuksen saraketta. Tilaston pitäisi osoittaa nollaa. Tosin tiedossa on, että monet isoja metsäaloja omistavat tekevät vain jatkuvaa kasvatusta. Jaksollinen ja jatkuva kasvatus ovat periaatteiltaan ja tavoitteiltaan vastakkaisia menetelmiä. Jaksollisessa keskitytään joko uudistamiseen (yleensä avohakkuu) tai kasvattamiseen alaharvennuksella. Kasvatushakkuita voidaan kutsua yleistermillä joko poiminnaksi, harvennukseksi tai harsinnaksi. Jatkuva kasvatus sitä vastoin säilyttää hakkuista huolimatta metsän jatkuvasti puustoisena. Avohakkuuta ei tehdä. Puusto jatkuvasti sekä uudistuu että kasvaa. Jatkuvan kasvatuksen hakkuita ovat yläharvennus, ylispuuhakkuu sekä (ylä)siemenpuuja (ylä)suojuspuuhakkuu. Kaikki hakkuut tehdään yläharvennusperiaatteella. Jatkuvaa kasvatusta voidaan tehdä missä tahansa metsässä, vaikkapa taimikosta lähtien. Siirtymäaikoja ei tarvita. Ratkaiseva ero on siten se, että jatkuvassa hakataan pääasiallisesti vain tukkipuun arvokasvukynnyksen jo saavuttaneita hinnaltaan arvokkaita ja alaharvennuksessa keskenkasvuisia halpoja puita. Muun muassa siksi jatkuvan kasvatuksen yläharvennus on taloudellisesti paljon edullisempaa kuin nykykäytäntö. Kokonaisuus huomioon ottaen ero on kerrannaisten suuruusluokkaa. Jatkuva kasvatus on käytännössä paljon helpompaa kuin ammattilaiset ja viranomaiset antavat julkisuudessa ymmärtää. Esteenä järkeville ratkaisuille ovat kuitenkin lakija muut säädökset ja ohjeet, luutuneet asenteet, heikko metsän tuntemus ja huono ammattitaito sekä organisaatioiden valtaja rahaedut. Pääsääntöisesti hakkuuta tai muitakaan toimenpiteitä ei ole järkevää tehdä, ellei siitä ole saatavissa selvästi taloudellista tuottoa. Paras hakkuuohje on: hakkaa tukkipuita ja kasvata kuitupuista ja alikasvoksista uusia tukkipuita. Jos hakkuussa vaurioituu puita, jotka oli tarkoitus jättää kasvamaan, kannattaa hakata ne heti. Näin metsään ei jää lahovikaisia puita. ERKKI LÄHDE metsänhoidon emeritusprofessori Lue lisää metsänhoidosta: www.metsälehti.fi Hankintaesimies vastaa omalla alueella sahojemme raaka-ainehankinnasta ja metsäpalveluista. Korjuuja kuljetusesimies vastaa puun korjuustasekä kaukokuljetuksesta hankintatiimin jäsenenä. Työtehtävät ovat itsenäisiä ja vaihtelevia. Avoimien tehtävien sijoituspaikka on Lounais-Suomi, esimerkiksi Eura, Laitila, Mynämäki tai Turku. Edellytämme hakijoilta metsäalan koulutusta (insinööri AMK tai MMM) sekä aiempaa kokemusta puun ostoja korjuutehtävistä. Sovit joukkoomme, jos olet oma-aloitteinen, vastuuntuntoinen, kehittämishaluinen ja ripeä otteissasi. Hakemukset palkkatoivomuksineen 19.10.2017 mennessä osoitteella juha.maki@westas.fi. Lisätietoja tehtävästä: metsäpäällikkö Juha Mäki +358 44 7440129 tai juha.maki@westas.fi Westas Groupin sahat tuottavat vuodessa noin 450 000 m 3 kuusija mäntysahatavaraa. Westas Goup ostaa ja käyttää vuosittain yhteensä liki 1,3 miljoona kuutiota puuta. Konsernin liikevaihto on noin 105 miljoona euroa, josta lähes 85 % tulee viennistä. Yli 130 henkeä työllistävä Westas Oy:n tytäryhtiö Westas Bioenergia on myös merkittävä biopolttoaineen toimittaja Länsi-Suomen alueella. Konsernin pääkonttori sijaitsee Koskella, josta käsin toimivat hallinto-, myyntisekä puunhankintaorganisaatiot. PUUKAUPAN AMMATTILAISTA KORJUUJA KULJETUSESIMIESTÄ Haemme metsäosastolle Keitele Group on vakavarainen puutuotealan yksityinen yritys, joka jalostaa korkealaatuisesta suomalaisesta tukkiraaka-aineesta asiakaslähtöistä sahatavaraa ja jatkojalosteita. Keitele Groupin liikevaihto tilikaudella 2017 on n. 240 miljoonaa euroa. Palveluksessamme on yli 450 puualan ammattilaista. Uudet Keiteleellä, Kemijärvellä ja Alajärvellä sijaitsevat tuotantolaitoksemme edustavat alan huippua Euroopassa. Tuotamme vuodessa yli 800.000 m 3 sahatavaraa ja yli 350.000 m 3 jatkojalosteita. Liiketoimintamme on vahvalla kasvu-uralla. Puunhankintayhtiömme Keitele Forest Oy vastaa sahojemme puuhuollosta. HAEMME HANKINTAESIMIESTÄ SUONENJOKI-LEPPÄVIRTA ALUEELLE Hankintaesimies vastaa toimialueellaan yksityismetsien puun ostosta ja metsäpalveluista sekä korjuusta ja kuljetuksesta. Odotamme sinulta • Metsäalan koulutusta • Monipuolista työkokemusta, erityisesti asiakaspalvelusta • Aktiivista otetta ja hyviä vuorovaikutustaitoja Tarjoamme • Tavoitteellista työtä puunhankinnan parissa • Kehittyvän ja modernin työympäristön • Kilpailukykyisen palkkauksen Pyydämme lähettämään hakemuksen sähköpostilla kari.wuolijoki @keitelegroup.fi 20.10.2017 mennessä. Tiedustelut: metsäpäällikkö Kari Wuolijoki p. 0400-717292.
34 12.10.2017 / PILKKEITÄ – ja kenties ehkä markkinoitu mahonkina. Madeiranavokado on näyttävä puu, jonka jopa parikymmensenttiset lehdet ovat laurisilva-metsän puulajien suurimpia. Puu itse jää tavanomaisesti parinkymmenen metrin mittaiseksi, joskin voi poikkeuksellisesti saavuttaa 25–30 metrin pituuden. Tuulesta ja kylmästä se ei erityisemmin pidä, vaan kasvaa parhaiten suojaisissa kosteissa notkelmissa vuoristometsien kätköissä Tuulentuomia ja puustapudonneita Madeiranavokadon hedelmät eivät käytännössä kelpaa ihmisravinnoksi. Kypsinäkin ne maistuvat kitkeriltä, muistuttaen maultaan läpeensä raakoja avokadoja. Niiden koossakaan ei ole kehumista verrattuna syötävään lajiserkkuunsa, varsinaiseen avokadoon (P. americana ). Madeiranavokadon hedelmät ovat pääsääntöisesti vain alle kahden senttimetrin mittaisia. Madeiran saarella majapaikkaansa pitävälle kotoperäiselle madeirankyyhkylle kirpeät ”kääpiöavokadot” maittavat sen sijaan mainiosti. On jopa spekuloitu, että sepelkyyhkyn kokoisella madeirankyyhkyillä on ollut merkittävä rooli koko puulajin säilymisessä niiden levittäessä ilmojen halki syömiään avokadonsiemeniä pitkin pientareita – tai saaria. Maateitse madeiranavokadot eivät ole saarilleen aikoinaan päässeet, sillä Makaronesian tuliperäiset saaret eivät ole tiettävästi koskaan olleet nykytai muinaismantereisiin maayhteydessä. Vaikka madeiranavokadon maku ei kutkuttelekaan ihmisten makuhermoja, eivät itse hedelmät ole myrkyllisiä. Sen sijaan puun kuorija lehtivaurioista valuva maitiaisneste on kaikkea muuta kuin terveellistä. Tarinan mukaan madeiranavokadon maitiaisnestettä osattiin ruveta epäilemään myrkylliseksi, kun huomattiin kuoritai lehtiateriasta huumaantuneiden jyrsijöiden silloin tällöin putoilevan päistikkaa oksistosta maahan. Tarina ei kuitenkaan kerro, olisiko Atlantin kovilla tuulilla ollut osuutta otusten tassujen äkilliseen herpaantumiseen. NIMITYS NIMITYS RAKAS PÄIVÄKIRJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. NUORTEVA W ik im ed ia Co m m on s HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuva Tuliperäisillä ja tuulisilla Atlantin saarilla Pohjois-Afrikasta luoteeseen kasvaa eläväksi fossiiliksi mainittu ainavihanta lehtipuulaji. Miljoonia vuosia sitten se oli levinnyt laajalle alueelle osana muinaisen Gondwanan jättimantereen laurisilva-metsiä. Sittemmin mantereen pirstaloituessa ja sääolosuhteiden äärevöityessä puulaji vetäytyi nykyisten Afrikan ja Euroopan alueilta viimeisiin suojapaikkoihinsa Makaronesian saaristoon. Nykyään sitä tavataan luontaisesti enää Madeiralla, Kanariansaarilla ja Azoreilla. Sen amerikanserkkua, avokadoa, sen sijaan tavataan hedelmänä useimmissa Suomen supermarketeissa. Makaronesianavokado (Persea indica ), toiselta nimeltään madeiranavokado, on laakerikasveihin kuuluva kohtuullisen kokoinen nahkealehtinen puu. Madeiran asukkaat kutsuvat sitä myös ”Madeiran mahongiksi”, vaikka oikean mahongin kanssa sillä ei kasvitieteellisesti ole mitään tekemistä. Nimitys saattaa juontaa juurensa mahonginvärisestä punertavasta puuaineksesta, josta tehtyjä lipastoja ja huonekaluja on aikoinaan viety tiettävästi aina Brittein saarille saakka Muinaismahonkia Madeiralta Madeiranavokadon jopa parikymmensenttiset lehdet ovat laurisilva-metsän puulajien suurimpia. "Kypsinäkin hedelmät maistuvat kitkeriltä." Pienet ja kirpeät madeiranavokadot maistuvat madeirankyyhkylle. KATSELIN TYÖPAIKAN SEINÄLLÄ roikkuvaa PohjoisSuomen karttaa ja aloin haaveilla suuresta metsäautotieturneesta jollain mahdollisimman syrjäisellä kotomaamme kolkalla. Uneksin retkestä, jolla ajelisin valtavan pitkää metsäautotietä pitkin tuntikaupalla, näkisin loputtomasti kakkoskehitysluokan viljelymänniköitä, ihastelisin pientareiden ja metsänlaidan rujoa estetiikkaa ja lopulta kääntöpaikalla sammuttaisin moottorin ja astuisin autosta ulos. Ainoa ääni, jonka kuulisin, olisi surumielinen tuulenhumina. Haikailin kokemusta täydellisestä fyysisestä ja henkisestä autiudesta. HAAVEENI TOTEUTUU AIVAN pian, kun lähden hyvän ystäväni kanssa Kainuun korpeen viikonloppua viettämään. Metsäautoteiden lisäksi päätimme sisällyttää luontokokemuksiinne myös käynnin jollain surkealla suolla, jollaisia osaan arvostaa suometsätieteen opintojen pohjalta. Uskon että kainuulainen lyhytkortinen neva lokakuisessa säässä tuottaa kaipaamaani autiuden tunnetta, josta riittää ammennettavaa joksikin aikaa eteenpäin. ALKUPERÄINEN AJATUKSEMME OLI viettää yö jollain mahdollisimman alkeellisella kämpällä. Keskustelua käytiin siitäkin, haluammeko kämpän sähköllä vai ilman. Minä olin sähköttömän vaihtoehdon kannalla. Ystäväni takoi järkeä päähäni ja painotti, että lokakuussa illat ovat melko pitkiä ja kohtalaisen pimeitä. Lopulta päätimme turvautua maatilamatkailuyrittäjän tarjoamiin palveluihin. Sen seurauksena ohjelmamme saa uuden, jännittävän elementin nimeltään sievistyshakkuut – mitä niillä sitten tarkoitetaankin. Viime aikoina talousmetsien kauneusarvot ilman sievistämishakkuitakin ovat olleet myönteisessä mielessä julkisuudessa esillä. Yllättävän monet ovat tunnustaneet pitävänsä hyvin hoidettuja talousmetsiä kauniimpina kuin suojeltuja metsiä, mutta uskon että myös rujouden estetiikalle on tulevaisuudessa kysyntää. Ystäväni arvelee, että metsäautotiematkailusta saattaa tulla vielä elämysteollisuuden hittituote. KAINUUN SUURI METSÄAUTOTIERETKI ajoittuu sopivasti samalle viikonlopulle kuin syksyn odotettu tähdenlentonäytös. Lauantai-iltana 21. päivänä lokakuuta tähyilemme itäiselle taivaalle, jolla Halleyn komeetan jättämä soravana näyttäytyy tähdenlentoina. Meitä odottaa siis hieno esteettinen elämys, johon kuuluu niin metsäautoteiden soraa kuin taivaallista soraa. Tähdenlentojen lomassa pääsemme ihailemaan myös Linnunrataa, jota ei kaupungissa valosaasteen vuoksi koskaan näe. Että silleen. Sievistyshakkuita ja tähdenlentoja TYÖJA ELINKEINOMINISTERIÖ Asunto-, energiaja ympäristöministeri KIMMO TIILIKAISEN uudeksi erityisavustajaksi on nimitetty yhteiskunt tieteiden maisteri VILHARTTI HANHILAHT i, 29. Hanhilahti vastaa erityisavustajana energia-asioista työja elinkeinoministeriössä. Hän siirtyy tehtävään keskustanuorten poliittisen suunnittelijan paikalta. Työja elinkeinoministeriössä ministeri Tiilikaisen erityisavustajana tähän asti toiminut JYRKI PEISA on siirtymässä Metsäteollisuus ry:n johtajaksi.
Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero 35 PILKKEITÄ / 12.10.2017 METSÄKRYPTO 18 ENSI NUMEROSSA SEURAAVA METSÄLEHTI MAKASIINI ILMESTYY 26. LOKAKUUTA. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) ? Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) ? Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsäkustannus maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Palvelukortti M ik ko Ri ik ilä Tämän metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 26.10.2017 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 18”. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Palkinnot metsäristikko 15 on arvottu seuraaville kolmelle: Juha Levonen, Seinäjoki, Unto Timonen, Valtimo ja Vuokko Tuomi, Jaala. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Metsäristikko 15, oikea ratkaisu • Millainen on kaunis metsä? • Taimikonhoitokoulu: Tuhot ja niiden ehkäisy • Yhteisen metsän investoinnit • Metsälehden kesäkisan parhaat • Ilmastonmuutoksen tuomat uudet uhat • Sirrien pitkä vaellus
Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi Syötä kuponkikenttään koodi Mele10 tai asiakaspalvelustamme, puh . 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Ei toimituskuluja Metsästä yhteiskuntaan Metsäntutkimuslaitos 1917–2012 Historiateoksessa pohditaan, miten Metla on eri aikoina onnistunut tuottamaan metsä talouden ja yhteiskunnan kulloinkin tarvitsemaa tietoa. Teos antaa hyvän kokonaiskuvan maamme metsäalan kehittymisestä ja samalla koko itsenäisen kansakunnan historiasta. Hinta 48€ Tilattaessa yhdessä kuukauden kirjan kanssa ei toimituskuluja, muuten 5€. Kirja esittelee monipuolisesti metsänkasvatuksen menetelmät ja toimenpiteet. Tutkimukseen ja käytännön kokemukseen perustuvien suosituksien avulla metsänomistaja voi löytää ja valita tavoitteidensa mukaisen tavan hoitaa metsiään. Kirja esittelee metsien hoidon yleisiset periaatteet, käytännön metsänhoitotoimenpiteet uudistamisesta erilaisiin hakkuisiin, kasvatettiinpa metsää tasaikäisrakenteisena tai eri-ikäisrakenteisena. Erilaiset tavoitteet, kuten taloudellinen tulos, luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen ja miellyttävä maisema, ovat sovitettavissa yhteen. Hinta 38€ (norm. 48€) Etu voimassa 31.10.2017 saakka Hyvän metsänhoidon suositukset –Metsänhoito Lokakuun kuukauden kirja