• METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 13. LOKAKUUTA 2016 • NRO 19 • PERUSTETTU 1933 Metsänhoidon tuilla on pohjoisessa aidosti merkitystä, Eero Honkanen muistuttaa. Sivut 18–19 Säilyttäkää kemera! K U VA M IK KO R IIK IL Ä WWW.METSALEHTI.FI AJASSA: Metsäsuunnitelmat käyvät yhä kaupaksi ? sivut 2–3 METSÄSTÄ: Konnevedellä näkee miten käy, kun myrskytuhoja ei korjata ? sivut 22–23 PILKKEITÄ: Ensimmäinen kukka tuhon jälkeen ? sivu 30
• 2 A J A S S A 13. LOKAKUUTA 2016 u NRO 19 LYHYET MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva S uomen metsäkeskuksen ilmainen Metsään.fi-palvelu ei näytä vähentäneen metsänomistajien kiinnostusta metsäsuunnitelmien hankintaan. Metsäsuunnittelun vuotuisia määriä tai eri toimijoiden markkinaosuuksia ei tilastoida, joten kehityksestä ei ole tarkkaa tietoa. Alan johtavien toimijoiden – Otson ja metsänhoitoyhdistysten – mukaan näyttää kuitenkin siltä, ettei metsänomistajien kiinnostus teettää metsäsuunnitelmia ole vähentynyt. Alan suurin toimija lienee Otso-metsäpalvelut. Myyntija markkinointijohtaja Seija Rantosen mukaan työmäärä metsäsuunnittelussa on pysynyt ennallaan. ”Haasteena ei ole työn puute vaan se, että ehdimme saada työt maaliin tällä maastokaudella.” Suunnittelun sisältö on muuttunut. Perinteisten metsäsuunnitelmien lisäksi tarjolla on sisätyötä: edullisesti laadittavia vanhojen metsäsuunnitelmien päivityksiä sekä erityislaskelmia metsien tuotoista. ”Erityislaskelmista ovat kiinnostuneet erityisesti metsäsijoittajat, niin suomalaiset kuin ulkomaalaiset”, Rantonen kertoo. Halvimmillaan vanhan suunnitelman päivityksen voi saada jopa parin euron hehtaarihintaan, jos apuna voidaan käyttää metsävaratietoja ja tilalta on olemassa vanha suunnitelma. Metsässä tehtäviin arvioihin perustuvat suunnitelmat maksavat lähtötiedoista riippuen 12–20 euroa hehtaarilta. Metsässä tehtäviin arvioihin perustuvien suunnitelmien hinnat alkavat parista kympistä hehtaarilla. ”Hieman ongelmallista on, että metsäsuunnitelmien sisällölle ei ole mitään yksiselitteisiä standardeja, joten melkein mitä vaan voidaan tarjota suunnitelman nimellä”, Rantonen toteaa. Mobiili suunnitelma kiinnostaa harvoja Rantosen mukaan Metsäkeskuksen maksuton, laserkeilauksin kerätty kuvioittainen metsävaratieto kiinnostaa lähinnä uusia metsänomistajia. Heidän intonsa tilata maksullisia suunnitelmia on usein vähäistä. ”Vähänkin asiaan perehtyneet ja puuntuotantoon suuntautuvat metsänomistajat ymmärtävät tilakohtaisesti laaditun, omistajan tarpeisiin räätälöidyn metsäsuunnitelman arvon”, Rantonen toteaa. Hän paljastaa, että enin osa metsäsuunnitelmista tuotetaan edelleen paperille painettuina. Maan suurimpiin lukeutuvan Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen toiminnanjohtaja Jari Yli-talonen kertoo, että myös heillä metsäsuunnittelijoiden työtilaukset ovat lisääntymässä. ”Teemme tänä vuonna ennätysmäärän, noin kymmenen tuhatta hehtaaria metsäsuunnitelmia. Metsään.fi tieto on raakadataa, jota pitää maastokäynnein tarkentaa.” Omistajavaihdokset avittavat Itäisessä Suomessa tilanne näyttää samalta. ”Suunnittelua tehdään niin paljon kuin keritään ja tilauksia on runsaasti. Metsään.fi ei ole vähentänyt suunnitelmien kysyntää”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Kiuruveden toiminnanjohtaja Ari Ruotsalainen . Metsänhoitoyhdistys Savotan toiminnanjohtaja Rauno Karppinen kertoo samaa. Tilauksia on niin, että heillä on miltei työvoimapulaa. ”Ainakin osin tämä johtuu siitä, että tilakauppoja ja sukupolvenvaihdoksia tehdään runsaasti. Niitä varten tarvitaan tila-arvioita, ja omistajat on tällöin helppo saada tilaamaan metsäsuunnitelma, joka ei ole paljon tila-arviota kalliimpi.” Suunnitelmat myyvät yhä Metsään.fi-palvelu ei ole syönyt metsäsuunnitelmien tilauksia. ”Melkein mitä vaan voidaan tarjota suunnitelman nimellä.” Otson metsät United Bankersille Suomen metsäkeskus kauppasi metsäpalveluita tarjoavan Otson syyskuun alussa sijoitusyhtiö Helmet Business Mentors Oy:lle. Otson noin 3 000 hehtaarin metsäomaisuus ei kuulunut kauppaan, ja se on nyt myyty United Bankers -konsernin hallinnoimille metsärahastoille. Metsäomaisuuden kauppahintaa ei kerrottu. Kaupan kohteena oli useita eri metsäkiinteistöjä pääosin Eteläja Väli-Suomesta. Perintöja lahjaveroa kevennetään Perintöja lahjaverotus kevenee. Hallitus esittää verojen kevennystä veroasteikkojen kaikissa portaissa, lainmuutoksen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa. Kevennykset painotetaan ensimmäisen veroluokan lahjoihin sukupolvenvaihdosten edistämiseksi. Uudistettu Karttapaikka taipuu mobiilikäyttöön Maanmittauslaitos on uudistanut Karttapaikka-palvelunsa. Palvelun toiminnot ovat pääosin entisellään, mutta käyttöä on sujuvoitettu ja optimoitu entistä paremmaksi myös mobiililaitteille. Karttapaikalla voi selata ilmaiseksi Maanmittauslaitoksen kartta-aineistoja. Palvelu sisältää kartat, ilmakuvat ja ajantasaiset kiinteistörajat koko maasta. Uutta on maaston korkeuseroja havainnollistava rinnevarjostus. Uusi keskustelupalsta metsäasioille Metsäkeskus on avannut verkossa metsäaiheisen keskustelupalstan. Metsäkeskustelut.fi-palvelun tarkoitus on luoda miellyttävä ympäristö metsäaiheiselle keskustelulle, jossa kokeneemmat metsänomistajat voivat jakaa omaa tietotaitoaan eteenpäin. Palstalla on mukana myös liuta Metsäkeskuksen asiantuntijoita ja neuvojia. ”Metsäkeskustelut on asiallinen ja helposti lähestyttävä keskustelupalsta, jota ylläpitää metsäalan koulutuksen saaneet henkilöt”, kertoo asiakasneuvoja Marjut Pirinen Suomen metsäkeskuksesta. Puunjalostajalle yrittäjäpalkinto Sahatavaraa ja puutuotteita valmistava Koskisen Oy on palkittu valtakunnallisella yrittäjäpalkinnolla. Koskisen valmistamia vaneri-, koivuviiluja lastulevytuotteita on käytetty eri puolilla maailmaa esimerkiksi design-huonekaluissa ja konserttihalleissa. Koskisen Oy:n toimitusjohtaja Markku Koskisen mukaan palkinnolla on yritykselle suuri merkitys.
• AJASSA 3 13. LOKAKUUTA 2016 u NRO 19 AJASSA Yhteismetsät myötätuulessa Sivu 5 Metsähallituksen tiemaksuista närää Sivu 7 Metsäenergian alamäki jatkuu Muuttunut tilanne koettelee hakeyrittäjiä. Sivut 9–11 Sahat ovat valmiit tukkisumaan Sivut 12–13 METSÄSTÄ Mitä tehdä, kun metsä sairastuu? Sivut 14–15 Vesiosuudet voivat olla rahan arvoisia Sivut 16–17 Huskun teräketjua kannatti odottaa Sivu 20 Kuulosta on syytä pitää huolta Tinnitus on ikävä seuralainen. Sivu 21 PILKKEITÄ Mitä ovat nystyt lepän lehdissä? Sivu 24 Kauniin värin ja äänen kiroama Tiklejä pyydetään edelleen häkkeihin ja ruokapöytiin. Sivu 25 Kiven saa halki ilman räjähdystä Sivu 26 Öljyrahaa vain hyviin kohteisiin Sivu 30 KOMMENTTI TÄSSÄ NUMEROSSA Suunnitelmat myyvät yhä Otson väellä on kiireitä saada kaikki suunnitelmat valmiiksi ennen lumien tuloa. Asiakasvastaava Mervi Juntunen esittelee suunnittelijan varustusta. Älypuhelin metsänmittausohjelmistoineen korvaa relaskoopin, hypsometrin ja tiedon tallentimet. PIENMETSÄNOMISTAJA pärjää halutessaan ilman metsäsuunnitelmaakin. Tilanne on toinen, kun hehtaareita on reilusti ja tavoitteena puuntuotanto. Silloin ei kannata hakea halvinta vaan tarkin suunnittelija. Muutaman euron ero hehtaarihinnassa ei ole olennainen. Tarkat ja päivittyvät puustotiedot, oikeaan osuvat hakkuuja hoitosuositukset sekä tulevien leimikoiden luonnostelu antavat puuntuottajalle vuosiksi ja jopa vuosikymmeneksi mahdollisuuden pyörittää metsätaloutta, vaikka kirjoituspöytätyönä, jos niin haluaa. Joka toimenpidettä varten ei tarvitse tilata maksullista metsäneuvojaa, vaan puukaupan metsänhoitotöiden tarjouspyynnöt voi poimia metsäsuunnitelmasta ja singauttaa sähköpostin liitteenä toimijoille. MIKKO RIIKILÄ Hyvään kannattaa panostaa MIKKO RIIKILÄ MAAJA METSÄTALOUSMINISTERIÖ avasi taimikoiden varhaishoitoon tarkoitettujen kemeratukien haun tämän viikon maanantaina. Tällä tietämää hakua ei enää tänä vuonna suljeta, vaikka käytettävissä oleva myöntövara loppuisi. Yli jääneet hakemukset siirtyvät ensi vuonna käsiteltäviksi. Taimikoiden varhaishoidon tuki on tarkoitettu vähintään hehtaarin hankkeille, jotka voivat muodostua yhdestä tai useasta, vähintään puolen hehtaarin taimikosta. Varhaisperkauksen jälkeen taimikon on oltava vähintään 0,7 metriä pitkää ja enintään kolmemetristä. Hehtaarilta on kaadettava eteläisessä Suomessa vähintään 3 000 runkoa ja pohjoisessa 2 000 runkoa. Kasvamaan saa jäädä enintään 5 000 tainta hehtaarille. Edellisestä, esimerkiksi taimikon perustamiseen myönnetyn kemeratuen saamisesta on oltava vähintään kymmenen vuotta aikaa. Taimikon varhaishoidon tuki on 160 euroa hehtaarilta. Tukihakuun jäi porsaanreikä. Varhaishoitoon myönnettävä tuki voi muuttua nuoren metsänhoidon tueksi, jos hoidettava taimikko täyttää nuoren metsän tunnusmerkistön, eli esimerkiksi on pidempää kuin kolme metriä. Nuoren metsän hoitotuki on 230 euroa hehtaarille. ”Kemeratukien haku avattiin rajoitetusti ministeriön päätöksellä vain varhaishoidon osalta. Siitä huolimatta hanke voi lain mukaan muuttua nuoren metsän hoidoksi, jos puustotunnukset niin osoittavat”, selvittää metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen maaja metsätalousministeriöstä. Epäselvää on, voitaisiinko nuoren metsän hoidoksi muuttuneelle varhaishoitohankkeelle maksaa myös pienpuun korjuutukea. Kaikki haut auki vuoden vaihteessa Viime toukokuussa tehty päätös taimikoiden varhaishoidon, nuorten metsien hoidon ja terveyslannoitusten tuen haun jäädyttämisestä umpeutuu vuoden vaihteessa. Ensi vuoden alussa kaikki kemeratuet ovat taas metsänomistajien haettavissa. Viranomaiset toivovat, että loppuvuoden tehtävät varhaisperkaustukien haut ja ensi vuoden tukien haut tehdään sähköisesti Metsäkeskuksen Metsään.fi-järjestelmän tai metsänhoitoyhdistysten tietojärjestelmien kautta. Kemerahakuun jäi porsaanreikä Taimikoiden varhaishoidon kemeratukien haku avattiin uudelleen maanantaina. ANNE HELENIUS METSÄTEOLLISUUDEN kasvava puun käyttö kirittää kotimaan hakkuut uusiin ennätyksiin, arvioivat Luonnonvarakeskus Luke ja Pellervon taloustutkimus PTT tuoreissa metsäsektorin suhdannekatsauksissaan. Luken mukaan kotimaan markkinahakkuut kohoavat tänä vuonna 59,5 miljoonaan kuutioon ja ylittävät ensi vuonna 60 miljoonan haamurajan. PTT puolestaan arvioi hakkuumäärän nousevan jo tänä vuonna yli 60 miljoonaan kuutiometriin, ja ensi vuonna kasvua kertynee 2–4 prosenttia. ”Nousua on kuusikuidun ja muiden kuitupuulajien hakkuissa”, tutkimusjohtaja Paula Horne PTT:stä kertoo. Myös puukauppa on nosteessa: PTT:n ennusteessa tämän vuoden pystykauppakertymä kohoaa viimevuotisesta 12– 15 prosenttia ja ensi vuonna lisäystä tulee 4–8 prosenttia. Kaupat kohdistuvat erityisesti kuusitukkileimikoihin ja harvennuskohteisiin. Uudelle kymmenelle Kotimaan markkinahakkuut, ennuste Mm 59 60 61 62 63 64 Luke PTT 2016 2016 2017 2017 Lähde: Luke, PTT Hakkuut yli haamurajan PTT ja Luke: Metsäteollisuuden investoinnit nostavat kotimaisen puun hakkuut ennätystasolle. Puun kokonaiskäyttö yltänee ensi vuonna 68 miljoonaan kuutioon. Pientä nousua hintoihin ensi vuonna Puun hintoihin ei Luken ja PTT:n mukaan ole tulossa suuria muutoksia. Mäntytukin tämänvuotinen keskihinta laskee aavistuksen ja kuusitukin nousee korkeintaan prosentilla. Kuitupuun hinta on liki edellisvuoden tasolla. Ensi vuonna mäntyja kuusitukin sekä kuitupuun hinnan PTT arvioi kohoavan korkeintaan kaksi prosenttia. Sahatavaran vienti kipuaa ennusteiden mukaan tänä vuonna uuteen ennätykseen, 8,5 miljoonaan kuutioon. Tämä ei silti näy vientihinnassa, jonka toista vuotta kestäneen alamäen arvioidaan taittuvan vasta ensi vuonna. ”Kuusisahatavaralla on edelleen kova kysyntä, kun taas mäntysahatavara kärsii Pohjois-Afrikan vaikeasta markkinatilanteesta ja Britannian Brexitistä”, metsäekonomisti Jyri Hietala PTT:stä sanoo. Myös sellun ja kartongin vienti lisääntyy selvästi tänä ja ensi vuonna uusien investointien vetämänä, mutta vientihinnat ovat laskussa. Sen sijaan paperin tuotanto ja vienti vähenevät selvästi tänä vuonna. M ik ko R iik ilä
• AJASSA 4 13. LOKAKUUTA 2016 u NRO 19 Onko metsääsi iskenyt metsätauteja? Uusi kysymys: Suunnitteletko metsätilallesi sukupolvenvaihdosta? Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti.fi METSALEHTI.FI GALLUP VERKKOKESKUSTELU Kyllä 53% EI 47% vas taa jia 15 6 PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. 09 315 49 804 AD: Anna Back p. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@ metsalehti.fi. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. SITAATTI NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA ”Pääsin kaksipaikkaisen pienkoneen kyytiin. Oli aika huikea kokemus nähdä kotitienoo yläilmoista käsin!” Pahkatar Metsä linnun vinkkelistä ”Taimikonhoidossa hehkutetaan raivaussahaa. Tein mennä viikolla kuusentaimikon myöhästynyttä perkausta. Aluksi vähän putsailin raivurilla matalia puskia, kaikki kuitukokoiset ja pienemmätkin moottorisahalla. Homma kävi nopsasti, erityisesti kaatojen suuntaus.” Tamperelainen ”Olen saanut kohtalaisen helposti ja tarkasti isommatkin puut raivurilla tekemällä sahaukset puun takkaa, eli siis ’vänkärin suunnalta’. Jos isoja puita on enemmän, käytän Pikki-tilhiä, joka on niin kevyt, että se voisi olla taskussa raivatessa.” Jätkä ”Raivuri onkin hyvä työkalu taimikonhoitoon. Kuten sanoit, työmaasi oli hoitorästikohde, eli sinne ei raivaussahaa ole ajoissa viety ja siksi homma piti tehdä epätaloudellisella menetelmällä.” Gla ”Pikku-Stihlillä kaikki työt, raivuri myyty pois.” Metsänvartija ”Kyllä minusta tulos ensiharvennuksella oli parempi moottorisahan kanssa kontaten kuin raivaussahaa olisi vinguttanut. Kuusiryppäistä sai plokattua rungoltaan terveet ja elinvoimaiset kasvuun. Jos raivaussahaat, et paljon laatutasoja erota.” Jees h-valta ”Sillä ei ole merkitystä millä taimikonhoito tehdään, raivurilla, msahalla tai vesurilla, kunhan se vain tehdään! Mielellään vielä vuosia ennen EH-hakkuuta.” Jahnukainen ”Kukin tyylillään. Ergonomia ei kyllä ole paras mahdollinen, kun vitelikkoa selkä vääränä moottorisahalla lakoon niittää.” Burl Lämmityskausi on jo pitkällä, mutta metsähakkeen ahdinko jatkuu. Vaikka puuta palaa lämpölaitoksissa entistä enemmän, sähkön ja lämmön yhteistuotannossa hakkeen käyttö on vähentynyt. Maaliskuussa hallitus korotti puulla tuotetun sähkön tukea, mutta todennäköisesti sekään ei riitä kääntämään kulutusta nousuun tämän vuoden aikana. Kaikkein kipeimmin tilanne koettelee hakkeen tuotantoon investoineita yrittäjiä, jotka syystä seuraavat katkerina energiapolitiikan ja markkinoiden käänteitä. Leudot talvet ei selitä kaikkea. Alkuperäinen päämäärä ei ole muuttunut. Hallitus pyrkii edelleen siihen, että ensi vuosikymmenellä uusiutuvan energian osuus yltää 50 prosenttiin koko energiankulutuksesta. Lähikuukausina ministerit esittelevät eduskunnalle annettavassa ilmastoja energiastrategiassa, miten tavoitteeseen aiotaan päästä. ??? Uusiutuvan energian vaihtoehtoja on monia, ja niitä kaikkia tarvitaan. Tulevaisuudessa entistä useampi tankkaa autonsa sähköllä, mutta varsinkin raskasta liikennettä varten tarvitaan myös nestemäistä biopolttoainetta. Aurinkopaneeleja ilmestyy katoille ja tuulivoima yleistyy, mutta puu pysyy uusiutuvan energian ykkösenä vielä pitkään. Öljyn ja kivihiilen korvaamiseen tarvitaan valtion tukia. Myös niitä hallitus miettii syksyn aikana. Todennäköisesti suunnitelmissa on myös muuta, kuten korotus biopolttoaineiden sekoitusvelvoitteeseen. Kun tavoite on nyt 20 prosenttia, mahdollisesti tankeissa on pian yli puolet biopolttoainetta. ??? Metsäperäisen energian tulevaisuutta viitoitetaan tänä syksynä myös Euroopan unionissa. Komissiolta odotetaan jouluun mennessä kiinteiden biopolttoaineiden kestävyyskriteerejä, joiden perusteella määräytyy, mitä metsäenergiaa voidaan tukea ja laskea uusiutuvaksi. Asiaa hämmentää myös edelleen vellova keskustelu metsien hiilinielujen laskentatavasta. Lopulta kaikkein tärkein työ poliitikoilla onkin huolehtia siitä, että EU ei haittaa Suomen energiastrategian ydintä eli metsäenergian hyödyntämistä. Metsästä tärkein energialähde Tukin ja kuitupuun hintaeron kasvu on pitkän ajan trendi. Syykin on ilmeinen: tukinostajia on kymmeniä, kuitupuun loppukäyttäjiä muutamia. Vaikka kuitupuun käyttö määrällisesti on kasvussa, ostajien lukumäärä ei ole. Kysynnän kasvun pitäisi nostaa hintaa, mutta tasokorotusta tuskin tulee. Tilanne täyttää oligopsoniksi kutsutun markkinahäiriön tunnusmerkit. Kiitos tukin kantohinnasta kuuluu hajanaiselle sahateollisuudelle, jossa omistusten ketjuuntuminen ei ole kunnolla lähtenyt käyntiin, monesta muusta alasta poiketen. Sahurit tapaavat itse sanoa, että ”matematiikka nelonen, uskonto kymppi”. Moni sahayritys toimii kannattavuusluvuista huolimatta, ei niiden johdosta. Ajattelutapa ei ole ihan vieras metsänomistajapuolellakaan. MIKKO HÄYRYNEN Uskonto kymppi Puu ekologisena, uusiutuvana ja hiiltä sitovana materiaalina on yhä suositumpi monissa käyttökohteissa. Puutuotteiden kokonaiskulutus maailmassa kasvaa yleistä talouskasvua nopeammin.” Yrittäjäpalkinnon viikonloppuna saaneen Koskisen Oy:n toimitusjohtaja Markku Koskinen ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@ metsalehti.fi
• AJASSA 5 13. LOKAKUUTA 2016 u NRO 19 AJANKOHTAINEN KOLUMNI FAKTA RIITTA ALESTALO Kirjoittaja on iittiläinen agronomi ja metsänomistaja-yrittäjä ANNE HELENIUS M etsätilarakenteen asiantuntija Jukka Matilainen Suomen metsäkeskuksesta on tyytyväinen: tämän vuoden alussa vanhoihin yhteismetsiin on liittynyt ennätykselliset 4 330 hehtaaria metsätiloja. Viimekin vuosi oli jo hyvä 2 560 hehtaarillaan. ”Yhteismetsä omistusmuotona on saanut pitkällisen informaation jälkeen ilahduttavasti vastakaikuakin metsäomistajien keskuudessa”, Matilainen sanoo. Yhteismetsiin ovat liittyneet erityisesti sukupolvenvaihdoksen suunnittelijat sekä erityyppiset metsäsijoittajat. Uusia yhteismetsiä on perustettu tasaisesti ympäri maata, itäisessä Suomessa hieman vähemmän. Varsinkin Etelä-Pohjanmaalle on syntynyt myös kuntavetoisia yhteismetsiä. ”Uusimmat yhteismetsät ovat keskikooltaan muutaman sadan hehtaarin luokkaa, ja niissä on keskimäärin kymmenkunta osakasta.” Kolhoosimielikuva epäilyttää Yhteismetsien määrän kasvua rajoittivat pitkään maanomistajien sitkeät ennakkoluulot. Matilaisen mukaan yhteismetsää ei vieläkään tunneta kunnolla. Suurinta epäilystä on herättänyt yhteismetsän omistus: kun maanomistaja liittää metsänsä yhteismetsään, sen jälkeen metsäkappaleen asioista ei saakaan enää päättää itse. ”Monet ovat ajatelleet yhteismetsästä, että mikäs kolhoosi se oikein on. Kun asiaan on paneuduttu tarkemmin, on huomattu sen olevan ihan toimiva yhteisomistuksen muoto.” Puolueeton yhteismetsäsiantuntija Matilainen innostui asiasta vuonna 2003, jolloin yhteismetsälakia uudistettiin. Laki ohjaa toimintaa niin, että kestävä metsätalouden harjoittaminen on yhteismetsän pääbisnes. Kun näin tehdään, saadaan Matilaisen mukaan hyviä tuloksia. Yhteismetsät ennätykseen Kiinnostuneimpia yhteismetsistä ovat sukupolvenvaihtajat ja metsäsijoittajat. Yhteismetsä » Tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi » Ylin päättävä elin osakaskiinteistöjen omistajista koostuvan osakaskunnan kokous » Yhteismetsiä on Suomessa perustettu 1800-luvun lopulta alkaen » Tammikuussa 2016 maassa oli 344 yhteismetsää, kokonaispintaala oli 613 000 hehtaaria ja osakasmäärä vajaat 25 000 » Eniten yhteismetsiä on Varsinais-Suomessa, Hämeessä ja Lapissa Jukka Matilaisen mukaan Etelä-Suomessa pitäisi olla kolminumeroinen luku hehtaareja, ennen kuin yhteismetsä kannattaa perustaa. ”Yhteismetsälaki on hyvin laadittu: sieltä löytyvät menetelmät, jonka avulla mahdollisia erimielisyyksiä pystytään rakentavasti käsittelemään ja tarvittaessa äänestämällä ratkaisemaan, kuinka toimitaan.” Vaikka Matilainen työssään vie eteenpäin yhteismetsäsanomaa, hän ei itse omista metsää. ”Monta kertaa on kysytty yhteismetsään mukaan, mutta olen halunnut pysytellä puolueettomana jokaiseen yhteismetsään nähden.” Ju ha Ta nh ua Eri medioissa on viime aikoina hehkutettu metsän parantavaa vaikutusta stressiin, masennukseen ja muihin ihmisen mieltä kuormittaviin tuntemuksiin. On jopa väläytelty, että lääkäri voisi määrätä tietyn määrän metsässä oleskelua päivässä lääkkeiden sijaan. Inhimillinen tekijä -ohjelmassa kolme henkilöä keskusteli aiheesta. Yksi asusteli pienellä tilallaan Pirkanmaalla, jossa hänellä oli viisi hehtaaria metsää, toinen oli aihetta tutkinut pastori, myös metsänomistaja, ja kolmas ympäristöpsykologian professori. Kaikkien mielipiteet olivat yksituumaisesti metsien talouskäyttöa vastaan. Ainoastaan pastori olisi saattanut osassa metsäänsä harjoittaa jonkinasteista metsätaloustoimintaa jatkuvan kasvatuksen menetelmiä soveltaen. Avohakkuut metsien uudistamisessa tuomittiin jyrkästi, ja niiden nähtiin jopa suistavan ihmismielen pois raiteiltaan. ??? Kuunnellessani keskustelua minua alkoi ahdistaa. Juuri kun me metsätalousyrittäjät olemme sopeutuneet suojelupaineisiin ja kiihkosuojelijatkin ovat ymmärMetsäpsykologiaa täneet, että Suomella pitäisi olla jotain vientituotteita, metsätalouden harjoittajat leimataan kansalaisten mielenterveyden heikentäjksi. Eihän se mukavalta tunnu, kun moto tutussa metsässä savotan aloittaa, mutta laskut on maksettava. Mietin, millä nuo Inhimillisen tekijän keskustelijat elättivät itsensä. Professorin ja pastorin kohdalla ei ollut epäselvyyttä, mutta viiden hehtaarin peikkometsänomistajan elanto jäi hämäräksi. Helppohan se hyväpalkkaisten tutkijoiden on tulla metsän vaikutuksesta ihmismieleen viisastelemaan televisioon parhaaseen katseluaikaan. Itse en olisi tehnyt yhtään puukauppaa, ellen sitä rahaa olisi tarvinnut puolentuhatta vuotta vanhan sukutilani hoitoon, ylläpitoon ja veronmaksuun. Mielelläni olisin pitänyt metsäni koskemattomina ja polkujenvarret ennallaan. Parikymppisenä leimikon teon jälkeen iski usein migreeni. En surrut mittoja enkä motteja vaan sitä, että koskaan en sitä vanhaa metsikköä enää sellaisena näe. Vuosikymmenet ovat parkkiinnuttaneet mielen ja kasvattaneet uudet puut. Seuraava sukupolvi kärsii ne päätehakkuun migreenit. ??? Metsän vaikutuksessa ihmiseen on varmasti perää, mutta tuskin se aivan reseptimenettelyllä toimii. Elämän suurissa suruissa on tullut suunnattua koskemattomaan kotimetsään, mutta väistämättä katse osuu tervasrosomäntyihin tai tähystää pihkavuotoja kuusten kupeesta. Metsä ei pysy hengissä, ellei sitä hoideta. Puupopulaatioissa on oltava nuorisoa ja vanhuksia sopivassa suhteessa, jotta huoltosuhde säilyy ja jotta kestävän metsätalouden edellytykset pysyvät. On hyvä, että Suomessa on laajoja luonnonpuistoja, joissa suuri yleisö voi vaeltaa, ja jokamiehenoikeudella voi metsissä liikkua sangen vapaasti. Jos hakkuurajoituksia vaaditaan psykologian perusteella, se menee jo liiallisuuksiin. Kyllä ”parantavia” metsiä löytyy läheltä joka tapauksessa. Suomalaisen on päästävä metsään – se on meillä geeneissä.
• AJASSA 6 13. LOKAKUUTA 2016 u NRO 19 MIKKO HÄYRYNEN, teksti HARRI NURMINEN, kuva S ahojen kapasiteetti ei tule rajoitteeksi, jos tukin tarjonta todella lähtee lähivuosina nousuun, sanoo Luonnonvarakeskuksen puutieteen professori Erkki Verkasalo . ”Sahausta pystytään nostamaan nykyisillä sahoilla runsaalla 25 prosentilla, jos kapasiteettiin lasketaan mukaan jo päätetyt laajennusinvestoinnit, ja maltillisilla lisäinvestoinneilla jopa 40 prosenttia.” Tukintarjonnan ennakoidaan kasvavan uusien biojalostamoiden puunostojen myötä. Verkasalon johdolla ja Suomen sahateollisuusmiesten yhdistyksen tilauksesta tehdyssä selvityksessä haettiin vastausta kysymykseen, pystyvätkö sahat nielemään kasvavat puumäärät. Sahaus voisi ilman uusinvestointeja nousta kolmella miljoonalla kuutiometrillä viime vuoden 10,6 miljoonasta. Edellytys on, että tukkihakkuut yltävät 90 prosenttiin kestävästä hakkuusuunnitteesta. Pikkutukki tuo vähän lisävaraa. Verkasaloa kasvupotentiaali ei yllätä. ”Niin paljon on sahattu ennenkin, viimeksi vuonna 2007, mutta osittain tuontitukin varassa.” Kolmen miljoonan kuutiometrin lisäys olisi myös myytävä johonkin. Mahdoton määrä ei ole, se vastaa noin prosentin lisäystä maailman havusahatavaran tuotantoon. Kotimaan kulutus on vähentynyt melkein yhtä paljon finanssikriisiä edeltäneistä rakentamisen huippuvuosista. Mahdollisuudet lännessä Valtaosa sahauksen lisäysmahdollisuuksista on männyllä ja varsinkin Länsija Keski-Suomessa. Kuusella kasvumahdollisuudet ovat Länsi-Suomessakin pienet, eikä Itä-Suomessa niitä ole ollenkaan. Vaikka männyn sahaus kasvaisi kuusta enemmän, Verkasalo ei usko kantohintojen suhteiden muutokseen, koska mäntytavaralle ei ole näköpiirissä nykyistä arvokkaampia käyttökohteita. ”Pohjois-Suomi eroaa selvästi muusta maasta. Päätettyjen investointien jälkeen tukista on niukkuutta”, hän sanoo. ”Tarjolla oleva lisätukin määrä on pieni, jos sitä on ensinkään. Pikkutukkia lienee kuitenkin edelleen tarjolla.” Tukin vienti Ruotsiin tekee loven Pohjois-Suomen sahausmahdollisuuksiin. Viennin ennakoidaan jatkuvan ainakin niin kauan kuin Ruotsilla on valuuttakurssietua suhteessa euroon. Puruvuorten varjossa Uudet biojalostamat käyttävät mielellään sahauksessa tulevaa haketta, mutta pullonkaulaksi muodostuvat muut sivutuotteet, eli kuori ja puru. Sahoille kasautuu kuorija puruvuoria, koska voimalatkaan eivät ota niitä määräänsä enempää sähkön huonon hinnan ja energiaraaka-aineiden yleisen halpuuden vuoksi. Tilannetta sanotaan vakavaksi, sillä kasoista ei pääse eroon, vaikka ilmaiseksi antaisi. ”Näyttää, että puruongelman ratkaisua on turha odottaa perinteiseltä energiapuolelta. Nestepolttoaineiden tuotanto on mahdollista, mutta vielä monen poliittisen ja taloudellisen mutkan takana.” Sahaparonit erottuvat Verkasalo korostaa, että toiveet ovat yksi asia ja toteutuminen toinen. Jos sahaus todella kasvaa useita kymmeniä prosentteja, se voi johtaa tilanteeseen, jossa sahat ottavat mittaa toisistaan. Viime vuosina on nähty, että eräät sahayhtiöt ovat kasvuhakuisempia kuin toiset. Vaikka uusia sahalaitoksia ei tarvittaisikaan, niin suunnitelmista huhutaan. Uuden sahan rakentaminen maksaa muutamia kymmeniä miljoonia, ja maailmassa on runsaasti rahaa, joka etsii tuottoa. ”Keski-Euroopassakin sahoja on perustettu rahastojen ja säätiöiden rahoituksella.” Sahateollisuuteen kohdistuu paineita sahata niin paljon kuin tukkia saadaan. Syyt ovat kansantaloudelliset: metsänomistajille kantorahoja, biojalostamoille kuitupuuta ja yhteiskunnalle bruttokansantuotetta. ”Puhtaan liiketaloudellisesti voisi olla kannattavampaa sahata vähemmän. Tukki olisi halvempaa, jos siitä olisi vähemmän niukkuutta ja kannattavuus korkeampi”, Verkasalo sanoo. HAASTATTELU Sahaus voi kasvaa – ja paljon Jos ja kun tukkipuun tarjonta kääntyy kasvuun, sahat pystyvät vastaamaan haasteeseen. ”PohjoisSuomi eroaa selvästi muusta maasta.” FAKTA Erkki Verkasalo » Syntynyt 1959 » Asuu Liperissä, toimipaikka Joensuussa » Puutieteen professori Luonnonvarakeskuksessa » Metlan ja Luken tutkimustehtävissä keväästä 1984 » Vieraileva tutkija ja jatko-opiskelija USA:ssa 1990–1991 » Harrastuksia kotijoukot, kansanviisaudet ja -kaskut, penkkiurheilu ja omien vanhempien metsät Erkki Verkasalon tutkimusryhmän mukaan sahaus voi kapasiteetin puolesta kasvaa merkittävästi, jos tukin tarjonta kasvaa. Hän muistuttaa kuitenkin, että ennusteet ovat yksi asia, elämä toinen.
• AJASSA 7 13. LOKAKUUTA 2016 u NRO 19 Le ht ik uv a VALTTERI SKYTTÄ METSÄHALLITUKSEN vuosi sitten uudistamat tiemaksut ovat heikentäneet etenkin syrjäisten metsäpalstojen puunmyyntimahdollisuuksia Lapissa. Savukoskelainen metsänomistaja Aimo Kakkinen kertoo, että hänen Itä-Lapissa sijaitseviin metsiinsä pääsee vain Metsähallituksen teitä myöten. Puunkuljetusmatkaa näillä teillä kertyy 40–50 kilometriä. ”Puukauppaa ei voi tehdä, kun tulos menee lähestulkoon miinukselle.” Metsähallitus yhtenäisti tiemaksunsa vuosi sitten lokakuussa. Puutavaran kuljetus Metsähallituksen metsätiellä maksaa nyt yksityiselle metsänomistajalle 0,15 euroa kuutiolta kilometriä kohden. Kuljetuksesta peritään aina vähintään 100 euroa, mutta ylärajaa ei ole. Tämän vuoksi esimerkiksi 500 kuution puukuljetus Kakkisen 40 kilometrin päässä sijaitsevalta metsäpalstalta maksaisi 3 000 euroa. Hän ei ole solminut puukauppaa tiemaksu-uudistuksen jälkeen. ”Harvennuksia olisi tehtävä ja käyttörahalle olisi tarvetta. Eikö ne ole verorahoilla tehty ne Metsähallituksen tiet?” Kakkinen kysyy. Talvikuljetuksille oma hinta? Metsänhoitoyhdistys Itä-Lapin Juha Savukoski kertoo, että Kakkinen ei ole yksin tilanteen kanssa. Eräältä viime talvelle suunnitellulta hakkuukohteelta kuljetusmaksu olisi ollut Metsähallituksen teillä 4,30 euroa kiintokuutiota kohden, kun kuitupuusta maksetaan ensiharvennuskohteella alimmillaan 6–8 euroa kuutiolta. ”Siinä ei olisi jäänyt isännälle kuin euro tai pari lompakkoon erotukseksi”, Savukoski sanoo. Itä-Lapissa puusta on ylitarjontaa, joten puunostajat upottavat kuljetuskustannukset kantohintaan. ”Talvikohteiden ensiharvennuksista ei juuri tehdä tarjouksia, ja vaikeat kohteet jätetään kokonaan hakkuiden ulkopuolelle. Todellinen nollaraja on täällä nähty”, Savukoski kertoo. Käsissä on silti suuret pinta-alat hoitoa kaipaavia, 70ja 80-lukujen hakkuissa syntyneitä nuoria metsiä. Savukosken mukaan yksi vaihtoehto tiepulmaan on perustaa yksityistietoimituksilla tiekunnat valtion maille, vaikkei se olisikaan hallinnollisesti järkevää. ”Kesätie on aina kesätie ja tuo puulle lisähintaa, mutta talvella Metsähallituksen tiemaksuihin pitäisi saada alempi hinta. Jo viime talvena nähtiin, että kun yksityiset eivät ajaneet puuta, metsäteitä ei aurattu. Siinä kärsivät myös valtion puukuljetukset”, Savukoski sanoo. Maksurahat teiden kunnossapitoon Metsähallituksen metsienkäyttöja suunnittelujohtaja Pertti Tuomen mukaan vuosi sitten päätetyille tiemaksuille ei ole suunnitteilla ylärajaa eikä talvisia poikkeushintoja. ”Tie kuluu tasaisesti jokaiselta Tiemaksut närästävät Lapissa Uudistettujen kuljetusmaksujen myötä puunmyynti syrjäisiltä seuduilta on ollut entistä tukalampaa. ”Tie kuluu tasaisesti jokaiselta kilometriltä.” kilometriltä, joten paljousalennusta ei voi oikein antaa. Metsähallitus käyttää vuosittain toistakymmentä miljoonaa euroa tiestön hoitoon”, Tuomi kertoo. Hänen mukaansa kuljetushinnan taso asetettiin kohtuulliseksi, sillä puukuljetusten kilometrikohtaiset kuutiohinnat liikkuvat yleisesti 0,15–0,40 euron välillä. Niin sateiset kesät ja syksyt kuin leudontuvat talvet ovat viime aikoina hankaloittaneet tienpitoa Lapissa. ”Yksityisistä puukuljetuksista kertyvät tiemaksurahat käytetään teiden kunnossapitoon”, Tuomi kertoo. LIINA KJELLBERG HELSINGIN yliopiston leikkaukset jarruttavat vapaana olevien professorin virkojen täyttämistä metsätieteiden laitoksella. Uuden metsäteknologian professorin valinta pantiin jäihin viime metreillä, ja kahta hiljan vapautunutta metsänarvioimistieteen professorin virkaa ei ole laitettu hakuun. ”Laitoksen budjetista leikattiin tältä vuodelta 0,5 miljoonaa euroa. Käytännössä se tarkoittaa viiden professorin vuosipalkan kustannuksia”, sanoo metsätieteiden laitoksen johtaja Pasi Puttonen . Haku metsäteknologian professorin virkaan päättyi vuoden 2015 maaliskuussa. Hakuprosessi on edennyt päätöksentekovaiheeseen, mutta Puttosen mukaan uutta professoria ei voida tässä taloustilanteessa valita. Epävarmaa on, aiotaanko virka edes täyttää. Puttosen mukaan tilanteeseen sopeudutaan, oli haun lopputulos sitten mikä tahansa. Viran täyttämättä jättäminen näkyisi hänen mukaansa kuitenkin heikennyksenä metsäteknologian alan opetuksessa sekä käytännön puunkorjuuseen liittyvässä tutkimuksessa ja kehitystyössä. ”Investoinnit puuhun perustuvaan biotalouteen lisäävät myös puunhankinnan suunnittelua sekä puun hankintaa ja kuljetusta, joten puuhuollon kustannustehokkaaseen toimintaan liittyy paljon isoja kysymyksiä. Ilmastonmuutokseen liittyen pitää ratkaista, miten puun korjuu ja kuljetus hoidetaan roudattomina talvina.” Metsänarvioimistieteen professorien paikoista tehdään selvitys ensi vuonna. Professorivalintojen taustalla vaikuttaa myös Helsingin yliopiston vuosille 2017–2020 luoma strategia, jonka mukaan kansainvälisen opetusja tutkimushenkilöstön osuus on nostettava 30 prosenttiin. Professorivalinnoissa otettiin aikalisä Helsingin yliopiston leikkaukset viivästyttävät professorien virkojen täyttämistä metsätieteiden laitoksella. Henkilöliikenne Metsähallituksen teillä on maksutonta, mutta puu ei liiku ilman rahaa.
• AJASSA 8 13. LOKAKUUTA 2016 u NRO 19 MIKKO RIIKILÄ, teksti VÄINÖ SIKANEN, asiantuntija HALLITUKSEN esitys metsälahjavähennykseksi on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Metsälahjavähennyksen voi tehdä, kun lahjoitetun tilan verotusarvo on yli 30 000 euroa. Eteläisessä Suomessa tämä tarkoittaa 20– 30 hehtaarin metsäpinta-alaa. MTK:n laskelmien mukaan 30 prosenttia metsänomistajista voi käyttää metsälahjavähennystä. Heidän metsiensä pinta-ala kattaa noin 60 prosenttia yksityismetsistä. Metsälahjavähennys tulee käyttöön ensi vuoden alussa, jos eduskunta hyväksyy ehdotuksen. Vähennyksen tekee metsän lahjaksi saava. Etuutta ei ole rajattu vanhempien ja lasten välisiin lahjoihin, vaan siihen ovat oikeutettuja myös muut kuin rintaperilliset. Vähennys lasketaan lahjaveron perusteella. Se keventää metsälahjan saajan maksamaa puun myyntituloveroa siinä vaiheessa, kun hän myy puuta. Ensivaiheessa lahjavero on maksettava täysimääräisenä, huojennus tulee vuosien mittaan. Vähennyksen saa lahjaveron sille osalle, joka kohdistuu metsälahjan verotusarvon 30 000 euroa ylittävään osaan. Verohallinto määrittää metsähehtaarin verotusarvot kunnittain. Samaan lahjaan voidaan liittää eri kuntien alueella sijaitsevia tiloja. Esimerkiksi Salossa metsähehtaarin verotusarvo on 1 152 euroa. Näin 30 000 euron verotusarvo vastaa 26 metsähehtaaria. 50 hehtaarin tilalla vähennyksen voi siis tehdä 24 hehtaarista. Vähennyspohja muodostuu, kun 24 hehtaariin kohdistuva lahjavero kerrotaan 2,4:llä. Pohjoisessa ja saaristossa metsien verotusarvot ovat alhaiset, joten hallituksen ehdotuksen mukaan metsälahjavähennys tarjotaan kaikille yli 100 hehtaarin tiloille. 15 vuoden omistusvelvoite Vuotuisen vähennyksen on oltava vähintään 1 500 euroa. Enimmillään vähennystä voi tehdä 195 000 euroa. Vuodessa voi vähentää enintään 50 prosenttia metsätalouden puhtaasta pääomatulosta. Täyden vähennyksen saamiseksi puukauppatulojen on oltava yli kaksinkertaiset lahjavähennyspohjaan verrattuna. Vähennys on käytettävä 15 vuodessa. Vähennys voidaan tehdä myös muualta kuin lahjaksi saadusta metsästä kertyneistä metsätalouden tuloista. Lahjavähennyksen käyttö velvoittaa uuden omistajan pitämään metsää vähintään 15 vuotta. Muuten käytetty lahjavähennys 20 prosentilla korotettuna lisätään omistajan pääomatuloksi. Metsälahjavähennys jäi suutariksi Uudistus ei tuonut uutta. On tukku parempiakin tapoja siirtää metsäomaisuus seuraavalle sukupolvelle. 1 Lapset ostavat tilan Kauppahinta 76 % käyvästä = 144 400 euroa, koroton maksuaika 10–15 vuotta. Maksetaan hakkuutuloilla, vanhemmat palauttavat maksuja veroitta lapsille ja lastenlapsille 40 000 euroa kolmen vuoden välein. (Ensi vuodelle ehdotettu verovapaan lahjan enimmäismäärä 5 000 euroa.) Varainsiirtovero 5776 euroa. Metsävähennys alentaa metsäveroja 21 031 euroa. Järjestelyn verohyöty 15 255 euroa. Sopii tiloille, joissa normaalit hakkuumahdollisuudet eivätkä jatkajat tarvitse nopeasti hakkuutuloja. 2 Lahjanluonteinen kauppa Kauppahinta 40 prosenttia käyvästä arvosta = 76 000 euroa. Vanhemmat palauttavat kauppahintaa verovapaina lahjoina. Varainsiirtovero 3040 euroa. Lahjavero 9620 euroa. Metsävähennyksen vaikutus – 14227 euroa. Sukupolvenvaihdoksen verohyöty 1 567 euroa. Sopii tiloille, joissa vähän hakkuumahdollisuuksia ja ostajat tarvitsevat metsätuloja. 3 Lahjoitus Vanhemmat lahjoittavat tilan kahdelle lapselleen neljänä lahjana. Lahjavero 17 980 euroa. Ei verotuksellisesti järkevä keino metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin. 4 Lahjoitus ja hallintaoikeuden pidätys vanhemmille 10 vuodeksi Lahjavero 9144 euroa. Hallintaoikeuden aikana vanhemmat voivat lahjoittaa metsätuloja verotta lapsilleen ja heidän lapsilleen. Sopii vähäpuustoisille, nuorten metsien vallitsemille tiloille, joiden arvo nousee nopeasti. 5 Lahjoitus lastenlapsille, hallintaoikeus lapsille 20 vuodeksi Lahjavero lapsilta euroa, lastenlapsilta 5 050 euroa. Vanhemmat lahjoittavat lahjaveron lapsenlapsille verotta. Sopii tapauksiin, joissa lapset jo yli 50 vuotiaita eikä tilalla mittavia hakkuusäästöjä. 6 Perintöja lahjaverolain 55. pykälän mukainen, maatiloille tarkoitettu huojennus – edellytys vähintään kaksi hehtaaria peltoa, viljelyä jatketaan jatkajien nimissä Lahjavero 963 euroa. Erityisen houkutteleva isoilla metsätiloilla. Niillä pellon osto on parasta verosuunnittelua. Huojennuksen voi saada etäälläkin oleville tiloille. 7 Lapset perivät metsän vanhempiensa kuoltua Perintövero noin 10 000 euroa. 8 Hallituksen esittämä metsälahjavähennys Lahjavero 17980 euroa, ei huojennusta, kun lahjoitetaan neljänä eri lahjana. Lahjavero (brutto) 24370 euroa, kun yksi lahjan antaja ja saaja. Huojennus noin 8500 euroa. Lahjavero vähennyksen jälkeen 15 870 euroa. Edellyttää noin 60 000 euron puunmyyntejä. LIINA KJELLBERG teksti ja kuva METSÄTEOLLISUUDEN rakennemuutos näkyy Metsä Boardin Husumin tehtaalla Ruotsissa. Örn sköldsvikin pohjoispuolella sijaitseva tehdas luopui heinäkuussa paperin tuotannosta ja panostaa nyt kartonkiin ja selluun. ”Tehtaalla on kaksi kartonkikonetta. Lainerikartongin tuotanto käynnistyi vuonna 2013 paperin tuotannon ohessa, ja taivekartongin tuotanto alkoi viime helmikuussa”, tehtaanjohtaja Pertti Hietaniemi kertoo. Esimerkiksi aaltopahvipakkausten pintaosissa käytettävää lainerikartonkia tehdas tuottaa 300 000 tonnia vuodessa, kuluttajaja tarjoilupakkauksissa käytettävää taivekartonkia 400 000 tonnia vuodessa. Valkaistun kemiallisen sellun tuotantokapasiteetti on 750 000 tonnia vuodessa. Helmikuussa käynnistynyt taivekartonkikone on osa Husumin tehtaan 170 miljoonan euron investointiohjelmaa, jonka tavoitteena on ollut kasvattaa Metsä Boardin kartonkiliiketoimintaa. Painopaperia yhtiö ei heinäkuun jälkeen ole tuottanut enää ollenkaan. Husumin kartonkitehdas on Metsä Boardin kartonkitehtaista suurin. Yhtiön viisi muuta kartonkitehdasta sijaitsevat Suomessa: Kemissä, Hämeenkyrössä, Simpeleellä, Tampereella ja Äänekoskella. Husumin tehtaan taivekartonkikone on Hietaniemen mukaan Euroopan modernein kartonkikone. Se tuottaa minuutissa kilometrin verran kartonkia. Metsä Board tähtää taivekartongilla erityisesti Amerikan markkinoille. Ympäristötietoisuus on Hietaniemen mukaan siellä kasvussa, mutta paikallista korkealaatuista kartonkia ei juuri ole saatavilla. Euroopan mittakaavassa Metsä Board on suurin taivekartongin valmistaja. Sen tuotantokapasiteetti kattaa noin kolmanneksen Euroopan 3,9 miljoonan tonnin kokonaiskapasiteetista. Toisena listalla on Stora Enso, kolmantena Kotkamills. Hietaniemen mukaan taivekartongin kaltaisten korkealuokkaisten kotelokartonkien kysyntä kasvaa vuosittain kolmesta neljään prosenttia. Taivekartongin puolesta puhuu sen keveys ja puhtaus. Metsä Boardin tuottama kartonki on niin sanottua ensikuitukartonkia eli sen valmistuksessa ei ole käytetty kierrätyskuitua. Metsä Board vaihtoi kartonkiin Yhtiö hakee taivekartongilla lisäkasvua Amerikasta. Sukupolvenvaihdoksen vaihtoehdot Metsätila 50 hehtaaria. Käypä arvo 190 000 euroa. Vuotuiset hakkuut 250 m3. Tuottoprosentti 6,3. Verotusarvo 1152 e/ha. Aviopari omistaa tilan yhdessä. Lapsia ja lastenlapsia kaksi. Konerullat siirtyvät eteenpäin Metsä Boardin Husumin tehtaan kartonkikoneella. 300 600 900 1200 1500 Metsä Board suurin taivekartongissa Euroopan suurimmat taivekartongin valmistajat, kokonaiskapasiteetti 3,9 miljoonaa tonnia. Metsä Board Stora Enso Kotkamills Mayr-Melnhof International Paper Lähde: Metsä Boardin arviot, Pöyry Management Consulting Oy Tonnia ”MTK:n mukaan vähennystä voi käyttää 30 prosenttia metsänomistajista.”
• 9 13. LOKAKUUTA 2016 u NRO 19 AJASSA . MIKKO HÄYRYNEN, teksti PAULA MYÖHÄNEN, kuvat M etsäenergian käyttö laskee kolmatta vuotta peräkkäin. Metsänomistajat eivät energiapuun kehnoa menekkiä välttämättä edes huomaa, mutta hakeyrittäjät tuntevat sen sitäkin voimakkaammin. Hakeyrittäjiä on kaikkiaan toistasataa. Yrityksiä ei ole mennyt nurin, mutta niitä on selvitystilassa tai sen rajamailla. Tommi Lahti on paitsi Koneyrittäjien energiavaliokunnan puheenjohtaja, myös alan yrittäjä kahdella yhtiöllä. Kotimaiset Energia Oy:llä on tällä hetkellä 11 haketuskonetta töissä eri puolilla maata. LHM Hakkuri Oy valmistaa ja myy hakkureita. Yritykset toimivat Jyväskylästä käsin. Rauhallinen mies ei säästele sanojaan puhuessaan metsäenergian tilanteesta. Hän kertoo, että kapasiteetin käyttöaste on romahtanut, investoinnit käytännössä pysähtyneet ja äärimmäiset keinot on otettu käyttöön. Se tarkoittaa, että koneista yritetään päästä eroon keinolla millä hyvänsä. ”Olen pystynyt hävittämään neljä konetta ja hävittäisin vielä lisää, jos koneille löytyisi ostaja.” Kalusto seisoo kesäkauden. Syksyn koittaessa jotkut asiakkaat vaativat, että pitää tuoda kuorma haketta seitsemänä päivänä viikossa, jolloin metsään pitää mennä päivittäin yhdeksi tunniksi. ”Jos yrittäjä ei suostu tappiolliseen ja tehottamaan toimintaan nyt, niin töitä ei ole jos kysyntä joskus paranee.” Tuontihakkeen tuki tuohduttaa Lahti kysyy, onko tässä maassa luotettu liikaa herrojen sanaan. ”Hallitusohjelmassa on sitouduttu metsäenergian 13,5 miljoonan kuutiometrin käyttötavoitteeseen vuoteen 2020 mennessä, mutta siitä jäädään kauas.” Hakeyrittäjän tuntuma on, että korjuumäärät ovat supistuneet enemmän kuin tilastot kertovat. Lahti otaksuu, että suurin selittäjä on venäläinen tuontihake, jota ei tilastoida. Sähköä tuottavat laitokset saavat syöttötariffiksi kutsuttua tukea katsomatta siihen, onko poltettu hake kotimaista vaiko venäläistä. Metsäenergian maailma mullistui Energian yleinen halpuus, leudot talvet, teollisuudelta tuleva lähes ilmainen kuori ja tuontihakkeellekin tuleva tuki. Siinä syyt, miksi metsäenergian alamäelle ei näy loppua. Jatkuu seuraavalla aukeamalla.
• AJASSA 10 13. LOKAKUUTA 2016 u NRO 19 pisimmillään yli 200 kilometriä. ”Nyt on puolitoista vuotta dumpattu tavaraa, että on saatu yrittäjille töitä.” Tämänvuotiset toimitusmäärät jäävät 40 prosenttiin viime vuodesta. Hinnat ovat parikymmentä prosenttia alempana. Yhdistyksen alueella ei ole koskaan ollut isoja metsäenergian käyttäjiä, mutta Kymijärvi III muuttaa tilanteen. Yhdistys on osakkaana yhtiössä, joka hoitaa merkittävän osan laitoksen raaka-ainehuollosta. Ensi vuoden syksyllä päästään rangan korjuuseen, vuotta myöhemmin alkaa kokopuun korjuu ja syksyllä 2019 poltto. ”Määrät nousevat samaan, missä oltiin ennen pudotusta.” Yli-Talonen muistuttaa, että metsänomistajan kannalta muutaman vuoden tauko metsäenergian korjuussa ei paljon tunnu, mutta koneyrittäjät ovat tunteneet sen voimakkaasti. ”Toimitusmäärät ovat supistuneet 100 000 kuutiometriä. Siinä puhutaan enemmästä kuin kymmenestä työpaikasta.” KOMMENTTI Tariffijärjestelmään kuuluvat voimalat käyttävät noin 60 prosenttia metsähakkeen kokonaiskulutuksesta ja tuotantotukea nostettiin maaliskuun alussa. Lahti ei niele selitystä, että kotija ulkomaisen hakkeen pitäminen erillään olisi kirjanpidollisesti ylivoimaista. Yrittäjä häviää ensin, metsänomistaja sitten Lahden viesti on, että isot metsäyhtiöt ovat ottaneet niskalenkin kaikesta puukaupasta. ”Metsäteollisuus on saavuttamassa heille ihanteellisen tilanteen, jossa metsästä saadaan kaikki muu kysyntä pois, jolloin puu on halpaa.” Vaikka energiapuun tahmea menekki on iskenyt nimenomaan yrittäjäportaaseen, Lahden mukaan pitemmällä ajalla metsänomistajat ovat suurimpia häviäjiä. ”Metsät kasvavat yli sata miljoonaa kuutiometriä runkopuuta, mutta biomassan kasvu voi olla 160 miljoonaa. Jos hoitotyöt tehtäisiin oikein, niin biomassan kasvu voisi nousta 200 miljoonaan parissa vuosikymmenessä.” Metsähakkeen elintila kapenee ”Metsäteollisuuden lopputuotteiden hyvä kysyntä tekee sen, että sivutuotteita on runsaasti tarjolla ja sitä kautta metsähakkeen elintila on kapea tai jopa mitätön”, MTK:n energia-asiantuntija Anssi Kainulainen sanoo. Kysyntäpuolelta samaan suuntaan vaikuttavat leudot talvet ja kaikkien energiaraaka-aineiden matalat hinnat. Markkina on muuttunut pysyvästi, Kainulainen uskoo. ”Alaspäin mennään ja pohja ei ole vielä tullut. Metsäenergian 13,5 miljoonan kuutiometrin käyttötavoite näyttää utopistiselta, ja kymmeneenkin miljoonaan on pitkä matka.” Kainulainen sanoo tilanteen näkyvän etenkin karsitun rangan hinnan laskuna. Latvusmassa on kutakuinkin pitänyt hintansa. Yllättävää on, että kantojen ja karsimattoman kokopuun hinnat ovat nousseet, minkä vuoksi metsäenergian keskihinnat eivät ole oleellisesti muuttuneet. Suurin hanke Lahteen Vaikka metsäenergian kasvuodotuksilta taittui kärki jo muutama vuosi sitten, investoinnit käyttöpaikkoihin eivät ole täysin pysähdyksissä. Turun Seudun Energiatuotanto Oy:n Naantalin voimala valmistuu ensi vuonna ja Lahti Energian Kymijärvi III -voimalan on määrä valmistua 2019. Päijät-Hämeen mhy:n toiminnanjohtaja Jari Yli-Talonen sanoo, että alueella eletään nyt metsäenergian toimitusten vaikeinta välivuotta. Jyväskylä oli iso toimituskohde, mutta ostot loppuivat ylisuuriin varastoihin, joita vieläkin puretaan. Kieltämättä Päijät-Hämeen yhdistys on vähän kaukana, kuljetusmatka oli ”Metsähakkeen elintila on kapea tai jopa mitätön.” TUONTIHAKKEELLE eli käytännössä venäläiselle hakkeelle maksettava sähköntuotannon tuki eli syöttötariffi herättää nurinaa. Kun asian laittaa osaksi kokonaisuutta, niin aihetta ei kuitenkaan ole. Suomi ja Venäjä ovat maailmankauppajärjestö WTO:n jäseniä, joten kotija ulkomaisen hakkeen laittaminen eri asemaan sotisi vapaakauppaa vastaan. Tuki ei muuta hintasuhteita. Suomessa on kunnallisia voimaloita, jotka eivät toimitusvarmuuden vuoksi käytä venäläistä haketta, ja on voimaloita, jotka nimenomaan käyttävät. Energiahakkeen itätuonti loppuisi, jos hakkeelta vaadittaisiin PEFC-sertifointi, mutta siinä olisi piiloprotektionismin maku. PEFC-tavaraa saa Ruotsista ja Virosta, mutta ei Venäjältä. MIKKO HÄYRYNEN Liian helppo nurista Metsäenergian tahmea menekki on vienyt alan yrittäjiä selvitystilan partaalle. Tommi Lahden mielestä pitkällä aikavälillä suurimpia häviäjiä ovat metsänomistajat. 8 miljoonaa m 3 Metsähakkeen käyttö vuonna 2015 13,5 miljoonaa m 3 Tavoite 2020 mennessä Tätä on nyt liikaa – metsäenergiaa ja toimitusketjun koneita.
• AJASSA 11 13. LOKAKUUTA 2016 u NRO 19 MIKKO HÄYRYNEN METSÄENERGIAN uutta nousua ei ole näköpiirissä, sikäli kun kyse on perinteisestä metsähakkeesta. Nestepolttoaineita valmistava laitos saattaisi olla käänteentekevä pelastaja, joka nostaisi metsäenergian käytön uudelle tasolle – kuten Kaidin biojalostamo Kemiin. Kaidin toimitusjohtajana hiljattain aloittanut Carl Haglund sanoo hankkeen edenneen hyvin. ”Olemme saaneet tukea Brysselin suunnasta 88,5 miljoonan euron NER300-investointituen muodossa. Linjaukset hankkeeseen vaikuttaviin direktiiveihin EU-tasolla ovat olleet myötämielisiä.” Edelleen on voimassa tavoite, että lopullinen investointipäätös tehdään vielä tämän vuoden aikana. Haglund muistuttaa kuitenkin, että lopulliseen päätökseen vaikuttaa se, miten lainsäädäntö kehittyy sekä kotimaassa että EU-tasolla. Tällä hän viittaa biopolttoaineiden jakeluvelvoitteeseen, joka on nyt 20 prosenttia ja jonka nostaminen on hallitusohjelmassa. Haglund sanoo rahoitusneuvottelujen edenneen hyvin ja hän uskoo, että tarvittava 900 miljoonan euron potti on koossa vielä syksyn aikana. Uusiutuvat järjestykseen Euroopan metsänomistajien liiton asiantuntija Meri Siljama kertoo, että Brysselissä on voimakasta lobbausta, jotta uusiutuvat energialähteet laitettaisiin paremmuusjärjestykseen. ”Ensiksi tulevat aurinko ja tuuli, ja viimeisenä metsäenergia.” Siljama korostaa, ettei Brysselissä välttämättä ajatella, että pohjoisessa suoraa aurinkoenergiaa on vähemmän ja että metsiin sitoutunut energia on yhtä lailla uusiutuvaa energiaa. Merkittävimpiä menossa olevia säädäntöhankkeita on EU:n komission valmistelema kiinteän biomassan kestävyyspolitiikka, jolla on suora vaikutus metsäenergiaan. Vielä ei tiedetä millainen, mutta jotain on tulossa. ”Komissiossa keskustellaan eri vaihtoehdoista, joista osa voi johtaa käyttörajoituksiin.” Metsänomistajaliiton tavoite on, että kestävyysasiat voidaan hoitaa mahdollisimman kevyellä byrokratialla ja mieluiten olemassaolevilla systeemeillä, kuten sertifioinnilla tai nykyisellä kansallisella lainsäädännöllä. Pahinta ja voimakkainta, mitä Brysselissä voidaan saada aikaan on, että metsäenergia nähdään vihoviimeisenä uusiutuvan energian muotona ja sen käytölle tulisi määrällinen yläraja. Etenkin ympäristöjärjestöille käyttökatto olisi lobbausvoitto. Kaidi kääntäisi kelkan Halpa sähkö painaa Metsähakkeen käyttö, milj. m 2 4 6 8 10 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Hakkeen käyttö lämmöntuotannossa ylsi viime vuonna ennätykseen. Hakkeen kokonaiskäyttö on kuitenkin supistunut sähköntuotannon pienempien käyttömäärien vuoksi. Tuontisähkö on edullista, minkä vuoksi kotimaan sähköntuotanto on ylipäätään supistunut. Lähde: Luke Yhteensä Yhteensä Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Lämmöntuotanto Pientalot Vaikka lämmityskausi on alkamassa, niin haketuskoneille ei aina ole töitä kokonaiseksi työpäiväksi. Tommi Lahden koneet hakettivat kuunvaihteessa Kalvitsassa Mikkelin pohjoispuolella.
• AJASSA 12 13. LOKAKUUTA 2016 u NRO 19 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 37–40 keskiarvo KOKO MAA ? nousussa ? laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,18 ? 55,35 ? 41,4 ? 15,35 ? 16,81 ? 15,08 ? 22,4 ? 23,95 ? Uudistushakkuu 54,99 ? 56,33 ? 42,84 ? 17,21 ? 18,16 ? 16,97 ? 24,6 ? 24,88 ? Harvennushakkuu 46,62 ? 48,21 ? 37,01 ? 14,56 ? 15,19 ? 14,01 ? 20,18 ? 20,6 ? Ensiharvennus 37,97 ? 38,5 ? 33,12 ? 11,52 ? 10,92 ? 10,99 ? 17,14 ? Hankintahinnat 56,2 ? 56,15 ? 46,36 ? 28,05 ? 29,53 ? 28,84 ? KYMI-SAVO ? nousussa ? laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,51 ? 56,21 ? 43,02 ? 15,63 ? 16,97 ? 14,99 ? 21,25 ? 23,69 ? Uudistushakkuu 57,19 ? 57,28 ? 44,49 ? 17,29 ? 18,35 ? 16,84 ? 23,56 ? 24,96 ? Harvennushakkuu 48,79 ? 48,95 ? 37,91 ? 15,43 ? 15,6 ? 14,33 ? 21,06 ? Ensiharvennus 36,94 ? 37,87 ? 32,98 ? 11,67 ? 10,69 ? 10,85 ? Hankintahinnat 56,64 ? 56,68 ? 46,52 ? 28,97 ? 29,15 ? 28,72 ? ETELÄ-SUOMI ? nousussa ? laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,3 ? 56,9 ? 40,73 ? 15,78 ? 17,55 ? 15,24 ? 22,22 ? Uudistushakkuu 56,69 ? 57,81 ? 41,88 ? 16,65 ? 18,85 ? 16,82 ? 23,01 ? Harvennushakkuu 48,78 ? 50,72 ? 37,12 ? 15,37 ? 15,56 ? 14,55 ? 21,32 ? Ensiharvennus 41,12 ? 40,57 ? 12,58 ? 11,79 ? 11,77 ? 15,89 ? Hankintahinnat 58,83 ? 58,3 ? 46,5 ? 29,35 ? 31,15 ? 29,71 ? ETELÄ-POHJANMAA ? nousussa ? laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,51 ? 54,34 ? 36,54 ? 16,61 ? 16,35 ? 23,66 ? Uudistushakkuu 56,11 ? 55,02 ? 37,23 ? 18,49 ? 17,79 ? 26,03 ? Harvennushakkuu 45,68 ? 45,04 ? 32,21 ? 15,2 ? 14,6 ? 21,04 ? Ensiharvennus 12,06 ? 11,64 ? Hankintahinnat JUSSI COLLIN PUUTA korjattiin lomien jälkeen elokuussa ahkerasti. Luonnonvarakeskuksen mukaan teollisuudelle menevän puun hakkuut nousivat 5,2 miljoonaan kuutioon, mikä on seitsemän prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Hiljaisesta heinäkuusta hakkuumäärä nousi peräti kolme miljoonaa kuutiota. Yksityismetsistä puuta kertyi 4,1 miljoonaa kuutiota – siitä pystykaupoilta tuli 3,7 miljoonaa kuutiota ja hankintapuuta 400 000 kuutiota. Pystykauppapuun määrä nousi 7 prosenttia ja hankintapuun 14 prosenttia vuodentakaisesta. Tukkipuuta elokuun hakkuissa tuli 2,4 miljoonaa kuutiota, mikä on viisi prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Kuusitukin osuus oli 1,4 miljoonaa kuutiota, männyn vajaat miljoona kuutiota. Kuitupuun määrä nousi yhdeksän prosenttia 2,7 miljoonaan kuutioon. Siitä mäntyä oli 1,3 miljoonaa kuutiota ja kuusta vajaat 800 000 kuutiota. Lehtikuitua kertyi runsaat 600 000 kuutiota. Korjuu hyvässä vauhdissa elokuussa SAMI KARPPINEN, teksti ja kuva M etsä Groupin ensi vuonna valmistuva Äänekosken biotuotetehdas tulee lisäämään kuitupuun käyttöä vuosittain noin neljällä miljoonalla kuutiolla. Vaikka suurin hakkuupotentiaali on harvennusmetsissä, lähtee valtavan kuitusuman mukana liikkeelle väistämättä myös tukkipuuta. Puuvirtojen kasvun uskotaan luovan Äänekosken puunhankinta-alueen vaikutuspiirissä toimiville sahureille mahdollisuuden kasvattaa tuotantoaan. Yritykset ovat varovaisia kommenteissaan, mutta ajatukselle on selvästi uhrattu aikaa monella sahalla. ”Meillä ei ole tuotannon lisäämisen suhteen lukkoon lyötyjä suunnitelmia, mutta kasvavat puuvirrat antavat siihen mahdollisuuksia”, luonnehtii toimitusjohtaja Tommy Lindström Suonenjoella toimivalta Iisveden Metsän sahalta. Iisvesi on erikoistunut kuusen sahaamiseen. Se käyttää vuositasolla tukkia reilut 200 000 kuutiota, josta yhtiö hankkii merkittävän osan itse. ”Toivon Äänekosken uuden tehtaan tuovan ennen kaikkea vakautta ja ennustettavuutta puukauppaan sekä helpotusta hakeja kuitupuumarkSulaako tukkisuma sahoille? Äänekosken kasvattamien kuitupuun hankintamäärien uskotaan lisäävän myös tukkitarjontaa. – 2 % Mäntytukin nimellisen keskikantohinnan lasku vuonna 2016 Lähde: Luonnonvarakeskus PUUKAUPPA
• AJASSA 13 13. LOKAKUUTA 2016 u NRO 19 KESKI-SUOMI ? nousussa ? laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,03 ? 55,6 ? 40,46 ? 15,4 ? 17,37 ? 15,45 ? 21,5 ? 22,55 ? Uudistushakkuu 55,81 ? 56,48 ? 41,87 ? 16,61 ? 18,49 ? 16,99 ? 23,79 ? 23,31 ? Harvennushakkuu 47,62 ? 48,17 ? 35,68 ? 15,32 ? 15,82 ? 14,74 ? 20,57 ? 20,14 ? Ensiharvennus 12,06 ? 11,83 ? Hankintahinnat 55,64 ? 56,65 ? 48,43 ? 28,65 ? 29,83 ? 28,5 ? KAINUU-POHJANMAA ? nousussa ? laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 50,42 ? 50,54 ? 34,13 ? 15,15 ? 15,88 ? 15,18 ? 22,68 ? 24,52 ? Uudistushakkuu 51,92 ? 51,5 ? 33,83 ? 17,38 ? 17,09 ? 17,05 ? 24,75 ? 25,12 ? Harvennushakkuu 44,84 ? 43,61 ? 13,22 ? 12,67 ? 12,32 ? 19,92 ? 19,63 ? Ensiharvennus 39,17 ? 11,22 ? 9,71 ? 10,02 ? Hankintahinnat 55,08 ? 53,01 ? 27,53 ? 28,61 ? SAVO-KARJALA ? nousussa ? laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 51,52 ? 53,39 ? 40,9 ? 14,68 ? 15,37 ? 14,35 ? 20,22 ? 22,62 ? Uudistushakkuu 54,39 ? 54,54 ? 42,82 ? 17 ? 17,04 ? 16,68 ? 22,34 ? 23,88 ? Harvennushakkuu 45,65 ? 45,47 ? 37,01 ? 14,44 ? 14,35 ? 14,08 ? 19,72 ? Ensiharvennus 35,89 ? 36,72 ? 10,95 ? 10,27 ? 10,51 ? Hankintahinnat 55,03 ? 53,41 ? 45,23 ? 27,73 ? 27,96 ? 28,9 ? LAPPI ? nousussa ? laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 46,67 ? 46,18 ? 14,73 ? 21,4 ? Uudistushakkuu Harvennushakkuu 42,3 ? 39,98 ? 13,22 ? 18,69 ? Ensiharvennus Hankintahinnat Ostomäärät viikolla 40 metsäkeskuksittain Metsäkeskus Määrä m 3 Etelärannikko 12 084 Pohjanmaa 14 824 Lounais-Suomi 53 687 Häme-Uusimaa 86 684 Kaakkois-Suomi 68 351 Pirkanmaa 41 313 Etelä-Savo 113 379 Metsäkeskus Määrä m 3 Etelä-Pohjanmaa 50 696 Keski-Suomi 53 839 Pohjois-Savo 74 080 Pohjois-Karjala 81 179 Kainuu 47 504 Pohjois-Pohjanmaa 104 870 Lappi 30 722 833 213 m3 Puun ostomäärä koko maassa viikolla 40 Kantohintojen kehitys Keski–Suomessa Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Euroa m³ viikot 1–40, 2016 2015 2014 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m³ 1-2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,3 0,6 0,9 1,2 1,5 2012 2013 2014 2015 2016 10 20 30 40 50 60 Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. ETELÄSUOMI KYMISAVO SAVOKARJALA KESKISUOMI ETELÄPOHJANMAA KAINUUPOHJANMAA LAPPI Sulaako tukkisuma sahoille? Suonenjoella toimivalle Iisveden Metsän sahalle urakoiva NokkaMoton yrittäjä Arvo Nyyssönen hakkasi päätehakkuuleimikkoa Rautalammilla viime viikolla. kinoille”, Lindström sanoo. Laadukkaalle kuusisahatavaralle löytyy tällä hetkellä Lindströmin mukaan menekkiä kohtalaisen hyvin. ”Loppuvuoden tilauskirjamme ovat täynnä. Toisaalta ongelmana on pintalautojen myynti, sillä heikompilaatuiselle tavaralle ei ole kysyntää.” ”Tukeille hinta järeyden mukaan” Näkemyksen vajaasärmäisten laatujen menekkiongelmista allekirjoittaa myös Pihtiputaalla mäntyä sahaavan FM Timber Team Oy:n toimitusjohtaja Petri Säteri . ”Laadukkailla tuotteilla markkinatilanne on kohtalainen, mutta huonommalla sahatavaralla tehdään raskasta tappiota.” Heikompilaatuisen sahatavaran määrään vaikuttaa suoraviivaisesti tukin laatu. Säterin mukaan merkittäviä laatutappioita sahalle aiheutuu muun muassa hirvien vikuuttamien tukkien vuoksi. Yhdeksi ratkaisuksi tukin määräja laatukysymyksiin on julkisuudessa väläytelty latvaläpimitan nostoa 18 senttiin. ”Minusta tukkien järeysperusteinen hinnoittelu olisi parempi vaihtoehto. Se myös motivoisi metsänomistajia kasvattamaan järeämpää puuta”, Säteri sanoo. Äänekosken tehdasinvestoinnin Säteri uskoo luovan puunjalostusteollisuudelle toimintaedellytyksiä vuosikymmeniksi eteenpäin. ”Jos tukkien tarjonta lisääntyy ja hinta on kilpailukykyinen, meillä on valmiuksia kasvattaa tuotantoamme maltillisesti. Toisaalta en usko, että puuvirroissa tulee kuitenkaan tapahtumaan kovin valtavia mullistuksia.” Selkeät kanavat sivutuotteille Soinissa Keski-Suomen ja Pohjanmaan rajamailla pikkutukkia liimapuulevyksi jalostavan Kohiwoodin toimitusjohtaja Hannu Suni arvioi metsäteollisuuden uusien investointien lisäävän aktiivisuutta puunhankinnassa kautta linjan. ”Näen tilanteen kannaltamme positiivisena mahdollisuutena. Se, että puukaupan volyymit pysyvät hyvällä tasolla, palvelee meidänkin puutarpeitamme.” Kohiwood käyttää vuodessa noin 240 000 kuutiota pikkutukkia. Yritys on investoinut tuotantoonsa viime vuosina yhteensä noin kolme miljoonaa euroa. ”Olemme budjetoineet tuotantomääriimme 10–20 prosentin kasvun tuleville vuosille. Tämä edellyttää, että jalostus on kannattavaa ja lopputuotemarkkinoilla riittää kysyntää.” Yhä suurempi merkitys puunjalostuksen kilpailukykyyn on Sunin mukaan sivutuotevirtojen tehokkaalla hyödyntämisellä. ”Tällä hetkellä puru ja kuori ovat monella sahalla kustannuserä. Niiden heikko menekki voi jopa rajoittaa sahausta. Sivutuotteille on löydettävä selkeät kanavat ja samalla on mietittävä uusia tapoja jalostaa niitä.”
• 13. LOKAKUUTA 2016 u NRO 19 Kuusenjuurikääpä lahottaa kuusten juuristoja ja runkoja. Pahimmillaan laho voi ulottua rungossa monen metrin korkeudelle. Kuusenjuurikääpää esiintyy varsinkin Etelä-Suomessa, mutta tuhojen riskialue laajenee koko ajan. Tällä hetkellä se ulottuu Oulun korkeudelle. ”Kuusenjuurikääpä on äärimmäisen hankala tunnistaa. Sen huomaa yleensä vasta hakkuun yhteydessä”, Hantula sanoo. Männyn pahin lahottajasieni on männynjuurikääpä. Sen aiheuttama männyntyvitervastauti aiheuttaa vuosittain noin viiden miljoonan euron vahingot. Tauti on saanut nimensä siitä, että kuolleen puun kanto on voimakkaasti pihkoittunut. Männynjuurikääpä lahottaa männyn juuria, mikä lopulta tappaa puun. Sitä esiintyy varsinkin Itä-Suomessa, mutta Hantulan mukaan sieni on viime vuosina yleistynyt myös Länsi-Suomessa. Talvihakkuut turvallisia Juurikäävän yleistymisen taustalla ovat sulan maan aikana tehtävät hakkuut. Juurikääpä leviää puusta toiseen sekä puiden välisten juuriyhteyksien kautta että ilmassa kulkeutuvien sieni-itiöiden avulla. Sieni-itiöitä on ilmassa runsaasti varsinkin kesäaikaan, ja kesähakkuissa syntyvät tuoreet kantopinnat ja puihin tulleet korjuuvauriot tarjoavat itiöille otollisen kasvualustan. Paras keino suojautua juurikäävältä on tehdä hakkuut talvikuukausina. Jos se ei onnistu, tulee havupuiden kannot metsätuholain mukaan käsitellä Eteläja Keski-Suomessa juurikäävän torjunta-aineella. Käsittely on tehtävä, jos hakkuu tehdään toukokuun alun ja marraskuun lopun välisenä aikana ja hakattavana on metsikkö, jonka puustosta yli puolet on havupuuta. Talvihakkuut ja torjunta-aineen käyttö ovat ennaltaehkäiseviä keinoja. Jos juurikääpä on jo levinnyt metsään, on puulajin vaihto Hantulan mukaan ainoa keino sientä vastaan. Puulajin vaihto tulee tosin kyseeseen lähinnä kuusikoissa. Siellä kuusen voi kasvupaikan puolesta yleensä korvata koivulla. Männyn kasvupaikat ovat koivulle useimmiten turhan karuja, ja männynjuurikääpä tarttuu myös kuusiin ja koivuihin. Tervasrososta riesaa Pohjois-Suomen männiköissä tuhojaan tekee tervasroso. Se vaivaa kaikenikäisiä mäntyjä sekä Suomen että Ruotsin puolella. ”Pitkään ajateltiin, että tervasroso on isäntäpuunsa kanssa tasapainossa elävä sieni. Pohjois-Suomessa se on kuitenkin muuttunut suuremmaksi M E T S Ä S T Ä 14 METSÄNHOITO LIINA KJELLBERG K uusenjuurikääpä, männynjuurikääpä, tervasroso ja versosurma. Metsäpuidemme taloudellisesti merkittävät taudit laskee yhden käden sormin. Merkittävin tuhonaiheuttajista on kuusenjuurikääpä. Se aiheuttaa metsissämme vuosittain noin 40 miljoonan euron vahingot. ”Kuusenjuurikääpä on taloudelKun metsä sairastaa Juurikääpä vie metsiä etelässä, tervasroso pohjoisessa. Taloudellisesti merkittävät puutaudit ovat Suomessa harvassa, mutta tilanne voi muuttua. ”Pohjois-Suomessa on ollut erittäin paljon koivunruostetta.” TUNNISTA TERVASROSO. Tervasroso tappaa yleensä vain osan männyn latvuksesta. Kuolleen osan alle ilmestyy musta pihkainen koro. lisessa mielessä ylivoimainen ykkönen. Seuraavaan kastiin kuuluvat männyn taudit männynjuurikääpä, tervasroso ja versosurma”, sanoo Luonnonvarakeskus Luken professori Jarkko Hantula . K uv at : Ja rk ko H an tu la
• METSÄSTÄ 15 13. LOKAKUUTA 2016 u NRO 19 Vinkit tautien ehkäisyyn 1. Vältä kesähakkuita havumetsissä 2. Käsittele havupuiden kannot kesähakkuissa juurikäävän torjunta-aineella 3. Vaihda juurikäävän valtaamalla alalla kuusi koivuun 4. Uudista metsät sopivaa alkuperää olevilla siemenillä ja taimilla 5. Tee metsänhoitotyöt ajallaan TARKKAILE JUURIKÄÄPÄÄ. Kuusenjuurikäävän valtaamat puut huomaa yleensä vasta hakkuun yhteydessä, kun ne paljastuvat lahoiksi. ÄLÄ LEVITÄ JUURIKÄÄPÄÄ. Kun juurikääpä kerran on levinnyt metsään, siitä on vaikea päästä eroon. Kesähakkuissa syntyvät tuoreet kantopinnat ja korjuuvauriot tarjoavat juurikäävän itiöille otollisen kasvualustan. tuhonaiheuttajaksi. Syytä tähän ei tiedetä”, Hantula sanoo. Tervasroson sekoittaa herkästi männynjuurikääpään. Siinä, missä männynjuurikääpä tappaa männyn koko latvuksen, tappaa tervasroso yleensä vain osan latvuksesta. Latvuksen kuolleen osan alle ilmestyy musta pihkainen koro. Tervasroso alentaa puusta saatavan tukkipuun määrää ja laatua, mutta voi pahimmassa tapauksessa myös tappaa puun. Varsinaisia torjuntakeinoja tervasrosoa vastaan ei Hantulan mukaan ole. Versosurma vie alaoksia Versosurma aiheutti männiköissä suurempia ongelmia viimeksi 1980-luvulla. Hantulan mukaan uuden epidemian alkaminen oli tänä vuonna lähellä. ”Versosurma tappoi alkukesästä monin paikoin mäntyjen alaoksia, samoin vuosi sitten. Jos alkukesä olisi ollut sateinen, olisi sientä ollut ensi vuonna paljon”, hän sanoo. Versosurma tappaa männyistä yleensä vain alaoksia. Oksankärkien neulaset ruskettuvat alkukesästä, ja kärkisilmu ei lähde kasvuun. Latvuksen supistuminen aiheuttaa kasvutappioita, mutta epidemia vuosina versosurma voi levitä koko latvukseen ja tappaa puun. Alle metriset taimet versosurma usein tappaa. ”Versosurma lehahtaa pahaksi epidemiaksi kerran ihmisiässä. Näin käy, jos peräkkäiset kesät ovat kylmiä ja sateisia ja niiden välissä olevat talvet leutoja”, Hantula kertoo. Paras keino versosurmaa vastaan on uudistaa metsät oikeaa alkuperää olevilla siemenillä ja taimilla. ”Välillä kuulee sanottavan, että ilmastonmuutokseen pitäisi varautua uudistamalla metsät eteläisemmillä alkuperillä. Se lisäisi versosurman riskiä.” Metsänhoidosta suojaa Erilaiset karisteja ruostesienet ovat yleisiä sekä kuusella että männyllä, mutta toistaiseksi niistä ei ole aiheutunut suuria taloudellisia tappioita. Hantulan mukaan tilanne voi kuitenkin muuttua ilmastonmuutoksen edetessä. Esimerkiksi männynneulasia ruskettava punavyökariste on aiheuttanut pahaa tuhoa Keski-Euroopassa. Paras keino varautua karisteja ruostesieniä vastaan on Hantulan mukaan käyttää oikeaa alkuperää olevia siemeniä ja taimia ja tehdä metsänhoitotyöt ajallaan. Koivun taudeista merkittävimpiin kuuluu koivunruoste. Se kellastuttaa lehdet ja saa ne tippumaan etuajassa. ”Pohjois-Suomessa on ollut tänä vuonna erittäin paljon koivunruostetta. Puuruska menetettiin sen takia ainakin Itä-Lapissa. Koivut ovat pudottaneet lehtensä tavallista aiemmin etelässäkin, mutta se johtuu pääosin koivun lehtilaikkusienistä”, Hantula sanoo. Koivunruoste ja koivun lehtilaikkusienet keskeyttävät koivujen yhteyttämisen etuajassa. Tämä voi näkyä talvella pakkasvaurioina. LIINA KJELLBERG RUNSAIN määrin neulasiaan varistavat männyt ovat herättäneet tänä syksynä ihmetystä. Kyseessä on kuitenkin normaali ilmiö, kertoo Luken professori Jarkko Hantula . Männyn, kuten kuusenkin, fysiologiaan kuuluu, että ne varistavat vanhimman neulasvuosikertansa syksyisin. Neulaset ruskettuvat ja tippuvat pois. Hantulan mukaan neulasia tippuu joinakin vuosina enemmän kuin toisina. Jos kesä on ollut kuiva, voivat neulaset myös alkaa ruskettua tavanomaista aiemmin. Eroon vanhoista neulasista VARAUDU PAKKASVAURIOIHIN. Koivun lehtilaikkusienet keskeyttävät koivujen yhteyttämisen etuajassa, mikä voi näkyä talvella pakkasvaurioina. UUDISTA OIKEIN. Paras keino versosurmaa vastaan on uudistaa metsät sopivaa alkuperää olevilla siemenillä ja taimilla.
• 16 13. LOKAKUUTA 2016 u NRO 19 METSÄSTÄ A mmattikalastajat Jussi Karhu ja Markku Turtiainen troolaavat muikkua Puulavedellä ja eteläisellä Saimaalla. Ilman metsänomistajien apua ainakin osa apajista olisi jäänyt heiltä käymättä. Kun osakaskunnat (aiemmin kalastuskunnat) määrittävät, kuinka suuri osuus yhteisestä vesialueesta oikeuttaa esimerkiksi troolaamiseen, puhutaan pyydysyksiköiden määrästä. Harvalla kalastajalla MUIKUT METSÄN MUKANA Metsäkiinteistöihin liittyvä osuus yhteisiin vesialueisiin voi olla rahanarvoinen, vaikkei itse kalastaisikaan. ”Vikkelä norppa ei jää hitaasti liikkuvaan trooliin.” MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat kilaisille”, siteeraa Turtiainen. Miehet korostavat, että kalaa riittäisi niin kotitarvekalastajille, uistelijoille kuin ammattilaisillekin. Sisävedet ovat järkyttävän alikalastettuja, erityisesti muikku kestäisi jopa pyynnin voimistamisen. ”Jos muikkua ei pyydetä, se kuolee noin viisivuotiaana”, Karhu toteaa. Paikoin perusteetta annettuja troolauskieltoja on kumottu oikeudenkäynneissä. Osakaskunnille on yksinään riittävää määrää pyydysyksiköitä. Yhden ison tai muutaman keskikokoisen metsätilan osuus voi riittää troolauslupaan. Tosin pelkillä yksiköillä ei troolaamaan pääse. Se on sallittua vain ammattikalastajiksi luokitetuille yrittäjille. ”Perusteena on muun muassa toiminnan liikevaihto”, Karhu kertoo. Kateus pitää kalat vesissä Toisin kuin rantojen kotitarvekalastajat, ammattilaiset eivät pidä saimaannorppaa ongelmana. ”Vikkelä norppa ei jää hitaasti liikkuvaan trooliin”, Turtiainen vakuuttaa. Isompi riesa koituu osakaskuntien asenteista. Kala naapurin pyydyksessä on ylimuistoinen kateuden aihe. Monesti se on vaikeuttanut troolauslupien saamista. ”Te myytte meidän kalat kaupunTämänkertainen saalis jäi laihaksi. Jussi Karhu laskee, että troolin perässä on vajaat sata kiloa muikkua.
• 17 13. LOKAKUUTA 2016 u NRO 19 METSÄSTÄ käräjöinti on tullut kalliiksi. ”Käsittääkseni ne ovat käyttäneet saamiaan norpansuojelukorvauksia oikeudenkäyntikuluihin, mikä on vähintään kyseenalaista”, Turtiainen kummastelee. Vesiosuuden voi vuokrata Osakaskunnat hallitsevat kylän vesialueita. Viime aikoina osakaskuntia on yhdistelty isommiksi yksiköiksi. Osuus kalavesiin riippuu kiinteistön pinta-alasta: mitä enemmän hehtaareita, sitä suurempi osuus vesiin ja samalla oikeus useampiin pyydysyksiköihin. ”Kiinteistörekisteriotteista selviävät kaikki tilaan kohdistuvat oikeudet, muun muassa osuudet yhteisiin vesialueisiin. Myös kaikki rasitteet selviävät rekisteriotteesta”, kertoo kehityspäällikkö Jani Hokkanen Maanmittauslaitoksesta. Osakaskunnat voivat jakaa osakkaiden kalastusoikeuden heidän osalukujensa mukaan. Vaihtoehtoisesti kaikille osakkaille ja jopa muille tarjotaan yhtäläinen kalastusoikeus. Kalatalouden Keskusliiton lakimies Jenny Fredrikssonin mukaan ammattikalastajat voivat kalastaa joko ostamalla osakaskunnalta troolausluvan tai hankkimalla ostaen tai vuokraten vesiosuuksia. Kangasniemen Puulavedellä troolaukseen riittävästä vesiosuudesta on tarjottu metsänomistajille noin 500 euroa vuodessa, Pihlajaveden kilpailluista troolioikeuksista on maksettu 5 000 euroa vuodessa. Vuokrattu vesiosuus oikeuttaa kalastamaan osuuden mukaisin pyyntiyksiköin. Äänioikeus osakaskunnan kokoukseen siirtyy vuokraajalle, jos siitä on vuokrasopimuksessa maininta. Osuus yhteisiin vesialueisiin voidaan myydä samaan tapaan kuin yhteismetsäosuuskin. Kaupassa osuus irrotetaan myyjän kiinteistöstä ja liitetään ostajan kiinteistöön tai siitä muodostuu haamutila omine rekisterinumeroineen. Kun koko kiinteistö myydään, osuus yhteisiin alueisiin siirtyy ostajalle, ellei myyjä halua pidättää sitä itselleen. Tilaa halottaessa osuus yhteisiin vesiin jakautuu osatilojen omistajille. Määräalojen kaupoissa ostaja saa osuuden yhteisiin vesiin vain, jos siitä sovitaan kauppakirjassa. Muikkutroolia vedetään kahdella veneellä. Markku Turtiainen ja Jussi Karhu jännän äärellä. Monen tunnin pyynti on huipentumassa, kun troolin perä lähestyy ja saaliin suuruus selviää.
• METSÄSTÄ 18 13. LOKAKUUTA 2016 u NRO 19 METSÄNOMISTAJA MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva L okakuun alussa raivauskelit olisivat olleet mahdollisimman hyvät: aurinkoista, kuivaa ja muutama aste lämmintä. Silti pudasjärveläinen yrittäjämetsuri Eero Honkanen oli hakkuulla. Työmaana oli rämemännikön ensiharvennus, joka tavallisesti tehtäisiin talvikelillä. ”Osasta tulee jo pieni tukki. Tämä on suunnilleen sellaista, mitä Metsähallitus avohakkaa.” Honkasen piti tarttua moottorisahaan, koska raivaustyömaat ovat tältä vuodelta loppu. Näin siksi, että kemeratukien haku on tukossa ja rahat jumissa metsäkeskuksessa. ”Tavallisesti teen toista sataa hehtaaria taimikonhoitoa vuodessa. Tänä vuonna pääsen ehkä 30 hehtaariin.” Lupsakan oloinen Honkanen miltei kiihtyy, kun puhutaan sykkyräiseksi menneen kemeran, siis valtion maksamien metsänhoidon tukien, kohtalosta. ”Pahimmalta tuntuu, kun etelän äveriäät metsänomistajat ja isojen metsänhoitoyhdistysten pomot huutelevat julkisuudessa, kuinka kemeran saisi heidän puolestaan lopettaa. Täällä tilanne on ihan toinen. Kollegoilta toivoisi jonkinlaista solidaarisuutta.” Honkasella jos kenellä on katetta näkemyksilleen. Hän on metsänomistaja ja hoitaa lisäksi muidenkin metsiä lähinnä metsänhoitoyhdistyksen toimeksiannoista. ”Metsää on jotain sadan ja tuhannen hehtaarin väliltä, lähempänä tuhatta kuitenkin.” Metsät Honkanen on hankkinut eläkevakuutukseksi ja varatyömaiksi hiljaisille ajoille. Kateellisille hän muistuttaa, että Peräpohjolan metsähehtaarien luvun saa jakaa neljällä, ennen kuin päästään samalle viivalle eteläisten hehtaarien kanssa. Raivuut seis Hoidon tarpeessa olevia taimikoita Pudasjärvellä riittää, ja metsänNäpit irti kemerasta! Pohjoisen puuntuottaja toivoo solidaarisuutta EteläSuomen rikkailta kollegoiltaan. ”Jos kemera loppuu, metsänhoito rapistuu ja puuvarannot alkavat heikentyä.” ”Oikein hoidettuina täkäläiset metsät tuottavat hyvin puuta.” Eero Honkanen sanoo.
• METSÄSTÄ 19 13. LOKAKUUTA 2016 u NRO 19 Pudasjärvi omistajatkin olisivat valmiita niitä hoidattamaan. Mutta pelkästään omalla rahalla homma ei pohjoisessa etene – sen Honkanen ymmärtää. ”Mieti nyt, satsaisitko itse satoja euroja risusavottaan, odottaisit vuosikymmeniä, ja saisit ensiharvennuspuusta ehkä kympin kuutiolta, josta siitäkin vielä Metsähallitus nappaa osansa tienkäyttömaksuina.” Hänen mukaansa taimikoiden varhaisperkaustukien haun uudelleen avaaminen on pohjoisessa yhtä tyhjän kanssa. ”Täällä ei varhaisperkauksia aina tarvita. Osin emme uskalla korHonkanen on asentanut ylimääräisen pyöräparin kuormaajan tukijalkojen tilalle. Oma innovaatio tuo lisää kantavuutta: ”Poika teki kuvat insinöörityönään ja minä hitsasin.” Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Kaikki Tapion julkaisut nyt meiltä kean hirvikannan vuoksi tehdä niitä. Toisaalta, lumi sataa todennäköisesti kuukauden sisällä, joten tämän vuoden varhaisperkaukset on joka tapauksessa pitkälti tehty.” Synkkä tulevaisuus Honkanen on huolissaan pohjoisen metsätalouden tulevaisuudesta. ”Jos kemera loppuu, metsänhoito rapistuu ja puuvarannot alkavat ennen pitkään heikentyä. Siinä vaiheessa metsäteollisuuden investointeja miettivät alkavat epäröidä sijoituksiaan. Kyllä taisi Keiteleen mieskin iskeä rahansa harhaan, kun laittoi Kemijärvelle sahan.” Keiteleen miehellä Honkanen viittaa Keitele Timberin omistaja Ilkka Kylävainioon . Honkanen muistuttaa, että tehokkaasti uudistettuina ja hyvin hoidettuina Peräpohjolan metsät tuottavat erinomaisesti, kuten Osaran aukeille perustetut metsät osoittavat. Aikajänne kuitenkin on sen verran pitkä, että metsän hoitaja ei useinkaan pääse nauttimaan työnsä hedelmistä. Pohjoisessa taimikonhoidon työmaat ovat tyypillisesti suuria. ”Yleensä meikäläisen sahattavaksi tulevat työmaat ovat viidestä kahteenkymmeneen hehtaariin. Isännät sahaavat, jos sahaavat, pieniä parin hehtaarin kohteita.” Isot työmaat tarkoittavat isoja laskuja. Eivätkä kaikki pohjoisen metsänomistajat ole varakkaita. Suuri taimikonhoitolasku on kemeralla kevennettynäkin monelle kova pieti. Honkasen mukaan merkit metsänhoidon rappiosta alkavat jo näkyä. Vähäpuustoisten metsien uudistamiseen tarkoitetun kemeratuen lopettaminen on johtanut siihen, että viime vuosina hakkuualoille on usein syntynyt vain hieskoivikoita. Aiemmin ne istutettiin kasvuisiksi männiköiksi. ”Etelässä päätehakkuilta kertyy kymppitonni hehtaarilta. Meillä myyntitulo jää usein kolmeen neljään tuhanteen euroon. Metsänviljely maksaa täällä saman, suunnilleen tonnin hehtaarilta kuten etelässäkin, joten iso osa tuloista menisi uudistamiseen. Aika moni jättääkin nykyisin uudistamistyöt tekemättä, kun lakikin sen kerran käytännössä sallii.” Honkanen muistelee, että edellinen eduskunta lupaili uudistamistuen jatkamista tavalla tai toisella, kun kemeralaki uudistettiin ja vähäpuustoisten alueiden kemeratuet niistettiin nolliin. ”Mielestäni maaja metsätalousministeriönkin pitäisi tätä lupausta kunnioittaa, mutta mitään ei ole kuulunut.” Yhden miehen korjuuketju Onneksi Honkasen synkkiä mietteitä lievittää se, että työn alla oleva leimikko on mukavin mahdollinen. Kuivapohjaista, tasaista maata, jolla kasvaa vähäoksaista mäntyvaltaista kasvatusmetsää. Siinä kelpaa Stihliä laulattaa. Useimmista metsureista poiketen Honkanen myös ajaa puut metsätöihin varustetulla maataloustraktorillaan. ”Tämä on hyvä yhdistelmä syksyn tullen, kun päivät alkavat lyhentyä. Tulen yleensä aamulla kuuden jälkeen työmaalle ja ajan aamuhämärässä edellisenä päivänä tekemäni puut. Vaihdan moottorisahaan, kun päivä valkenee. Kolmeen mennessä ehtii tehdä kunnon työpäivän.” Hän lisää, että talvikeleillä oma ajokone on aivan ehdoton apu. ”Kun ajaa itse puut, pöllejä ei tarvitse turhaan kasata tai liputtaa sen varalta, että lumisade peittää ne ennen kuin ajomies ehtii palstalle.”
• METSÄSTÄ 20 13. LOKAKUUTA 2016 u NRO 19 esijännittämisen jäljiltä ketjun kerrotaan venyvän tavallista vähemmän käyttöönoton jälkeen. Leikkaa tehokkaasti Lupauksista helpoin on todentaa leikkuuteho. Varustimme testisahamme Jonsered 2147:n vuoronperään Husqvarnan X-Cut -ketjulla sekä Husqvarnan vanhalla ketjumallilla, joka on Oregonin valmistama. Lisäksi vertailussa oli mukana Oregonin uutuusketju Speedcut. Sen jälkeen pilkoimme tuulenkaatokuusen tyvitukkia kiekoiksi. Sahasimme joka ketjulla kolmen kiekon sarjan tukin tyvestä ja latvasta, ja laskimme sahausaikojen keskiarvon. Tyvi-latva-sahauksilla eliminoimme puun hienoisesta kapenemisesta aiheutuvaa virhettä. Tyven läpimitta oli 27 sentin ja latvan 25 sentin luokkaa. Toistimme X-cutilla ja Oregonin Speed cutilla useita sarjoja tuloksen varmistamiseksi. Huskun vanhalle ketjulle kävi kuin Suomen lätkäjoukkueelle taannoisessa World Cupissa – ei jatkoon. Ero vertailun kahteen muuhun ketjumalliin oli merkittävä. Metsälehden sahauskokeen perusteella X-Cut -ketjun leikkuuteho osoittautui aavistuksen paremmaksi kuin Oregonin Speedcutin. Aivan yksiselitteinen vertailun tulos ei ole, vaan pikemminkin epäjohdonmukainen. Ensimmäiset testisahaukset X-Cut-ketjulla olivat odottamattoman hitaita. Niinpä turvauduimme toiseen X-Cut-ketjuun, joka sopi 15 tuuman laipalle. Muut sahaukset tehtiin 13 tuuman laipalla. Järkeilymme mukaan pitemmän laipan ei pitäisi parantaa leikkuutehoa, mutta niin vain kävi, ja sahausajat asettuivat omaan luokkaansa. Uusintasahauksessa myös 13 tuuman X-Cut-ketjun sahausajat paranivat. Vertailussa ei valitettavasti ollut mukana Stihlin tunnetusti tehokkaasti leikkaavaa ketjua. Taannoisessa vertailussamme Stihlin 23 RM -ketju hävisi aavistuksen Oregonin Speedcutille. Tällä perusteella voisi veikata, että X-Cut pesisi myös Stihlin ketjun. Venyy vähemmän Tehtaalla tehtävän esijännittämisen luvataan vähentävän ketjun venymistä käyttöönoton jälkeen. Huskun uutuusketjujen lisäksi myös Stihlin ketjut esijännitetään. Koetimme saada tähän tuntumaa sahaamalla tankilliset uudella X-Cutja Husqvarnan vanhalla ketjulla, jotka asennettiin samaan kireyteen laipalle. Osin Husqvarnan lupaus oli totta, osin ei. Molemmat ketjut venyivät ensimmäisellä tankillisella siinä määrin, että sahauksen jatkaminen ilman ketjun kiristämistä ei olisi onnistunut. Vanha ketju kuitenkin venyi selvästi enemmän: sitä olisi pitänyt kiristää jo ensimmäisen tankillisen aikana. Huomionarvoista oli, että ensimmäisen tankkauksen jälkeen X-Cut-ketjua ei tarvinnut kiristää seuraavien viiden tankillisen aikana, joten ketjun esijännittämisestä on oikeasti hyötyä sahurille. Tehtaanlaisen teroituksen jälkeen terähampaat olivat kovia ja viilaus tuntui ensi työnnöillä karkealta. Sen jälkeen ketjun viilaus sujui normaaliin tapaan. Uutuusketjun suositusihinta 13-tuumaisena on 21 euroa. KOKEILTUA MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat RISTO MYKKÄNEN, asiantuntija H usqvarnan vuosia kehittelemän, syyskuussa valmistuneen teräketjutehtaan ensimmäiset tuotteet ovat jo ennättäneet Suomenkin kauppoihin. Ruotsalaisyhtiön ensimmäinen itse valmistama teräketjumalli X-Cut SP33G on tarkoitettu keskikokoisiin, sylinteritilavuudeltaan 40–60 kuutiosenttimetrin moottorisahoihin. Ketjun jako on 0,325 tuumaa ja vetohampaan leveys 1,3 millimetriä. Ketju sopii esimerkiksi Husqvarnan 550:een, mutta käy muihinkin sahamerkkeihin, joissa ketjun jako on sama. Uutuusketjua on saatavana 13–18 tuuman pituisille terälaipoille sopivina pituuksina. Valmistaja lupaa hyvää leikkuutehoa sekä pitkää terävänä pysymistä leikkuuhampaiden kromauksen ja teräksen ominaisuuksien ansiosta. Tehtaalla tehdyn Huskun ketju puree Husqvarnan uutuusketju ei löytänyt voittajaansa Metsälehden vertailussa. ”Ketjun esijännittämisestä on oikeasti hyötyä sahurille.” Sahaustulokset Keskiarvo kolmen kiekon sahausajoista. Pöllin läpimitta 27/25 senttiä » HVA vanha ketjumalli 18,69 sekuntia » HVA X-Cut, 13 tuumaa 16,78 sekuntia » HVA X-Cut 15 tuumaa 14,65 sekuntia » Oregon Speedcut 16,18 sekuntia X-Cut ketju ensimmäisen tankillisen jälkeen. Ketju on venynyt ja kiristäminen on tarpeen. Seuraavien viiden tankillisen aikana ketjua kuitenkaan tarvinnut kiristää enää uudelleen. Verrokkiketju venyi ensimmäisellä tankillisella huomattavasti enemmän.
• METSÄSTÄ 21 13. LOKAKUUTA 2016 u NRO 19 väksyttyjen kuulosuojainten hankkiminen ja niiden käyttäminen koko melussa olon ajan. ”Suurin ansa on kiire ja se, että tekee työtä vain lyhyen aikaa, jolloin tuntuu siltä, ettei kuulosuojaimia muka tarvita”, tiiminvetäjä Erkki Eskola Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan tapaturmakorvausyksiköstä varoittelee. Kuulosuojainten malli sen sijaan on enemmänkin makuasia: sekä tulppamalliset että kuppikuulosuojaimet kelpaavat, kunhan ne on asetettu korville oikein ja suojaimet ovat CE-merkillä varustetut. Tinnitus on sitkeä vieras Meluvamma kehkeytyy yleensä vähitellen vuosien kuluessa. Tavallisesti tinnitus loppuu ensimmäisillä kerroilla, mutta jos melualtistus jatkuu, eräänä päivänä korvat alkavat soida lopullisesti. Tinnituksen hoitoon ei ole olemassa lääkettä tai keinoa, millä sen saisi varmasti pois, mutta helpottavia konsteja on sentään keksitty. ”Käytetään poisoppimishoitoa, jolloin äänimaailmaa rikastutetaan niin, ettei koskaan olla ihan hiljaisessa tilassa. Kun on taustaääntä, niin tinnitukseen ei kiinnitä niin paljon huomiota. Joillakin taas kuulokoje on osittain poistanut tinnituksen silloin, kun kuulo on jo molemmista korvista laskenut tietylle tasolle”, audionomi Riitta Pulkkinen Kuuloliitosta kertoo. ANNE HELENIUS MONELLE moottorija raivaussahan käyttäjälle tuttu ongelma: kuulosuojaimet ovat unohtuneet työn melskeessä käyttämättä ja illalla korvat soivat. ”Tinnitusoireet ja korvien suhina ovat ensimmäisiä varoitusmerkkejä siitä, että korvat ovat altistuneet liialle melulle ja että nyt tarvittaisiin parempaa suojautumista”, vanhempi asiantuntija Tapani Ollilla Työterveyslaitokselta kertoo. Moottorisahaa käytettäessä meluasetuksessa kuulolle vaaralliseksi määritelty ehdoton melualtistumisen raja-arvo 87 desibeliä ylittyy helposti. Siihen riittää 25 minuutin sahaaminen, jos suojaimet eivät ole käytössä. Suojaimet päässä koko työn ajan Kaksi tärkeintä ohjetta kuulon suojelemiseksi moottorisahatöissä ovat tyyppihyMETSÄNHOITO Älä hanki tinnitusta Moottorisaha päräyttää käyttäjänsä korvaan helposti sadan desibelin melun. Siksi kuulosuojainten käyttö nopeissakin sahaushommissa on tärkeää. ”Suurin ansa on kiire ja se, että tekee työtä vain lyhyen aikaa.” » Työsuojelulainsäädännön mukaan kuulosuojaimia on käytettävä, jos päivittäinen melualtistus on yli 85 dB. » Melun kuuloa vammauttava vaikutus kasvaa sitä mukaa, kun melussa vietetty aika pitenee. » Kun desibelimäärä nousee kolmella, turvallinen melussa oloaika puolittuu. Esimerkiksi 85 dB:n melussa voi turvallisesti oleskella ilman kuulosuojaimia korkeintaan 8 tuntia, 100 dB:n melussa vain 15 minuuttia ja 106 dB:ssä enää neljä minuuttia. » Joillekin kuulovaurio voi kuitenkin syntyä muita herkemmin jo alemmissa melutasoissa. » Moottorija raivaussahojen äänentaso ylittää helposti 100 dB. » Laitteen melutason voi tarkistaa käyttöohjeen teknisistä tiedoista. Suojaus kunnossa. Tässä mallissa kuulosuojaimet on liitetty kypärän kehikkoon. M ik ko R iik ilä LIINA KJELLBERG, teksti ja kuva HEINÄKUUSSA kylvettyjen kontortamännyn taimien neulaset punertavat. Kennostoissaan ulos tuodut taimet valmistautuvat lokakuun alussa talveen ruotsalaisen NorrPlantin taimitarhalla Timråssa Keski-Ruotsissa. ”Taimet viettävät talven ulkona. Meillä on kahdeksan lumitykkiä siltä varalta, että pakkaset tulevat ennen lumia. Taimien juuret ovat maanpinnan yläpuolella, joten ne ovat alttiita kylmälle”, kertoo viestintäjohtaja Björn Lyngfelt ruotsalaisesta SCA-metsäyhtiöstä. SCA:n omistaman NorrPlantin taimitarha on maailman suurin. Sen tuotanTaimituotannon kärjessä Maailman suurin taimitarha Ruotsin Timråssa tuottaa vuodessa 85 miljoonaa tainta. Heinäkuussa kylvetyt kontortamännyn taimet valmistautuvat viettämään talven ulkona. tokapasiteetti on 85 miljoonaa tainta vuodessa. NorrPlantin toisen, samaten Timråssa sijaitsevan taimitarhan tuotantokapasiteetti on 15 miljoonaa tainta vuodessa. ”Viime vuonna tuotimme kaikkiaan 81 miljoonaa tainta. Siitä noin 50 prosenttia oli mäntyä, 40 prosenttia kuusta ja kymmenen prosenttia kontortamäntyä”, Lyngfelt sanoo. Kaikkiaan Ruotsissa tuotettiin vuonna 2015 lähes 350 miljoonaa metsäpuun tainta, selviää Skogsstyrelsenin tilastoista. Suomessa metsänviljelyyn toimitettiin Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan samana vuonna noin 160 miljoonaa tainta. NorrPlant tuottaa taimia pääasiassa Pohjois-Ruotsiin, missä valtaosa SCA:n omistamasta 2,6 miljoonan hehtaarin metsäalasta sijaitsee. Silloin tällöin taimia viedään Lyngfeltin mukaan Etelä-Ruotsiin ja Suomeenkin. SCA käyttää NorrPlantin tuottamista taimista noin 40 prosenttia. Omista siemenistä NorrPlantin taimituotannossaan käyttämät siemenet tulevat pääosin sen omilta siemenviljelyksiltä. Männyn siemenviljelyksiä NorrPlantilla on kuusi, kuusen siemenviljelyksiä kahdeksan ja kontortamännyn siemenviljelyksiä kuusi. ”Norrbottenissa jouduimme käyttämään metsikkösiementä vielä 1980-luvulla. Siemenviljelyksille istutetuilla puilla kesti siellä kauemmin tulla siemenkypsiksi”, Lyngfelt kertoo. Suomessa siemenviljelysten haasteena on kuusi, jolla on hyviä siemensatoja vain harvoin. NorrPlantilla tällaista ongelmaa ei Lyngfeltin mukaan ole. ”Perustamme siemenviljelykset hyville kasvupaikoille. Lisäksi siemenviljelyksillä kasvavia puita stressataan leikkaamalla niitä, jolloin ne alkavat tuottaa enemmän siementä. Huonompia siemenvuosia paikataan hyvinä siemenvuosina varastoiduilla siemenillä.”
• METSÄSTÄ 22 13. LOKAKUUTA 2016 u NRO 19 vottelut, joiden päätteeksi valtio osti minulta 178 hehtaarin suuruisen alueen tilasta.” Nykyisin alueen hallinnoinnista vastaa Rossin mukaan Metsähallitus, mutta tilalla ei ole virallisesti luonnonsuojelualueen statusta. Metsähallituksesta on kuitenkin sanottu, että alueelta ei katkaista risuakaan. ”Myrskyn jälkeen täällä ei ole tehty mitään toimenpiteitä. Metsästysseurallamme säilyi onneksi mahdollisuus metsästää alueella”, Rossi sanoo. Iskevätkö ötökät? Kaikki naapurimetsänomistajat eivät olleet innoissaan ajatuksesta jättää tuhopuut korjaamatta. ”Ihmiset pelkäsivät, että alueelle iskevät tuhohyönteiset ja ne leviäisivät myös naapuritiloille.” Rossi itse oli vakuuttunut, ettei pääosin kuivahkojen kankaiden männiköistä koostuva alue houkuta tuholaisia. ”Kuusikoissa tilanne tietysti olisi ollut toinen kirjanpainajan suhteen. Sen kanssa ei parane leikkiä.” SAMI KARPPINEN teksti ja kuvat H einäkuun 30. päivä vuonna 2010 on piirtynyt lähtemättömästi lukuisten metsänomistajien mieliin. Tuolloin Asta-myrsky puhalsi syöksyvirtausten ryydittämänä Suomessa kumoon yli kahdeksan miljoonaa kuutiota puuta. Yksi laajimmista yhtenäisistä metsätuhoalueista sijaitsi Savon ja Keski-Suomen rajamailla Konnevedellä. Osansa katastrofista sai kokea koko ikänsä metsätalouteen aktiivisesti panostanut konnevetinen Matti Rossi . ”Olin viisi vuotta aiemmin ostanut lähes 200 hehtaarin suuruisen tilan Särkisalon kylästä. Koko tila oli juuri raivattu viimeisen päälle kuntoon palkkaamieni metsureiden toimesta. Myös harvennushakkuut oli suurelta osin tehty”, Rossi muistelee. Valtio osti tuhoalueen Kun Rossi pääsi viikonloppuna myrskyn jälkeen tilalleen tarkistamaan tuhoja, oli vastassa lohduton näky. Arviolta yli puolet tilan pinta-alasta oli nurin. Iso osa puista oli napsahtanut poikki muutaman metrin korkeudelta. ”Olo oli epätodellinen ja surullinen, mutta luonto voi tehdä mitä vaan. Marssin heti maanantaina aamulla tutun puunostajan luo ja tein myrskypuista 15 000 kuution kaupat.” Yön yli nukuttuaan Rossille juolahti mieleen toinenkin ajatus: Voisiko valtio olla kiinnostunut lunastamaan myrskytuhoalueen luonnonsuojelualueeksi? ”Otin yhteyttä ely-keskukseen, ja siellä innostuttiin nopeasti asiasta. Alkoivat neuKuusi vuotta katastrofista Konnevedellä pääsee näkemään mitä tapahtuu talousmetsälle, kun mittavat myrskytuhot jätetään korjaamatta. Konnevetinen Matti Rossi myi Asta-myrskyn runteleman tilansa valtiolle, joka on antanut alueen kehittyä täysin luonnon ehdoilla. Kuudessa vuodessa männyt ovat keloutuneet ja paljastuneesta kivennäismaasta on nousemassa uusia männynja koivuntaimia. Puolukka kasvaa kangasmailla erinomaisesti. Muualla Konnevedellä on päästy jo varhaisperkaamaan Asta-myrskyn seurauksena perustettuja taimikoita. Konnevesi
• METSÄSTÄ 23 13. LOKAKUUTA 2016 u NRO 19 AIKAHYPPY Sarjassa palaamme vanhaan ja kerromme, mikä on tilanne nyt. ”Velka ja vesakko kasvavat huonomminkin hoidettuina.” Asta-myrsky » Raju ukonilma, johon liittyi syöksyvirtauksia » Iski viiden Itä-Suomen maakunnan alueelle 30. heinäkuuta 2010 » Kokonaisvahingot yli 20 miljoonaa euroa » Kesän 2010 Asta-, Veera-, Lahjaja Sylvi-myrskyissä tuhoutui puustoa yhteensä 8,1 miljoonaa kuutiometriä. SAMI KARPPINEN JYVÄSKYLÄN yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian osasto on hyödyntänyt Konneveden myrskytuhoaluetta opetusja tutkimustarkoituksessa. ”Olemme seuranneet kasvillisuuden kehitystä vuosina 2011–2016 ekologian kenttäkurssin toimesta”, kertoo yliopistonlehtori Atte Komonen . Vakiokoealoja on perustettu paljaalle kivennäismaalle, jonka juuripaakkuineen kaatuneet puut ovat paljastaneet. Yhteensä seurannassa on 20 kivennäismaalaikkua. ”Nyt sukkession ensivaiheen lajit ovat alkaneet väistyä ja seuraajat, kuten puolukka ja mustikka, ovat alkaneet runsastua. Myös koivun ja männyn taimia on runsaasti.” Myrskytuhoalue on ollut Komosen mukaan opetuksellisesti ainutlaatuinen mahdollisuus. ”Alueen laajuus on tehnyt siitä myös elämyksellisen kokemuksen monille opiskelijoille.” ”Ainutlaatuinen mahdollisuus” Nyt kuusi vuotta myöhemmin on helppo todeta, että Rossi osui arviossaan oikeaan. Maassa makaavissa rungoissa ovat ötökät käyneet, mutta pystypuut ovat saaneet olla käytännössä rauhassa. Kaatuneet rungot ovat keloutuneet tasaisen harmaiksi. Harvakseltaan pystyyn jääneet puut ovat puolestaan kiihdyttäneet hurjaan paksuuskasvuun. Luonto hoitaa hommansa Konneveden myrskytuhoalueella liikkuessa vahvistuu nopeasti käsitys siitä, että luonto korjaa sen minkä rikkookin. Metsää ei voi estää uudistumasta. ”Kangasmailla uusia männyntaimia nousee juurakoiden alta paljastuneeseen kivennäismaahan. Ja puolukkaa täällä on tänä syksynä hurjan paljon”, näyttää Rossi. Rehevämmissä painanteissa muutos on häkellyttävä. Vesakkoa puskee maasta niin paljon, että tuulenkaadot ovat lähes kadonneet maastoon. ”Velka ja vesakko kasvavat huonomminkin hoidettuina”, Rossi naurahtaa. Mutta ovat pystyyn jääneet puutkin kasvaneet valtavasti. ”Heti myrskyn jälkeen näytti, että vajaatuottoisia alueita olisi paljon enemmän, mutta nyt luonto on korjannut tämänkin asian.” Suunnitelmat uusiksi Siinä missä asiat lutviutuvat luonnossa omalla painollaan, aiheutti Asta-myrsky täyskäänMännyt ponnistavat juurakoiden paljastamasta kivennäismaasta. nöksen Matti Rossin henkilökohtaisiin suunnitelmiin. Ennen myrskyä mies oli suunnitellut luovuttavansa hoidetun metsätilan tyttärelleen. ”Myrskyn vuoksi päätin lopettaa metsätalouteen satsaamisen. Kotitilan metsät ovat nyt pojan hoidossa ja tyttären kanssa perustimme yhtiön, joka toimii kiinteistöalalla. Ratkaisu on tuntunut oikealta.” Video Konneveden myrskyalueen näkymistä löytyy osoitteesta www.youtube.com/ Metsakustannus.fi FAKTA Rehevämmillä paikoilla myrskyn jäljet ovat lähes kadonneet vesakon sekaan. MARIANNE MINKKINEN VUODEN 1935 Metsälehdessä opastettiin lukijoita tehokkaampaan puulämmitykseen. Lehden mukaan ihmiset olivat tottuneet polttamaan tarpeettoman paljon puita uunissaan. ”Tämä johtuu ennen kaikkea kahdesta seikasta. Ensinnäkin käytetään hyvin yleisesti vääriä lämmitystapoja ja toiseksi uunit hoidetaan sekä lämmityksen aikana että muulloin huonosti tai voipa miltei sanoa, että niitä ei monasti hoideta ollenkaan.” Ennen takan sytyttämistä yläpellit tuli vetää kokonaan auki. Halkojen piti olla ehdottoman kuivia, eikä niitä saanut latoa tulipesään pystyasentoon. Halot piti asettaa pitkälleen siten, että pohjimmaiset puut olivat hiukan viistossa. Näin ilma pääsi kiertämään puiden alle. Tämän jälkeen puut sytytettiin pinon alta. ”Sitten kun puut ovat hyvin syttyneet, suljetaan pesän luukut eli suupellit jättämällä vain vetoreijät auki. Savueli yläpellit suletaan, ei aivan kokoaan, mutta niin paljon, että puut palavat aivan äänettömästi eikä savua tule suupeltien raoista huoneeseen.” Pellit piti pitää lähes kiinni sen takia, etteivät lämmöt karkaisi harakoille. ”Avonaisin suuja yläpellein lämmittäminen vaatii n. 40% enemmän polttoainetta saman lämpötehon saavuttamiseksi kuin suljetuin pellein lämmittäminen”, Metsälehdessä kirjoitettiin. ??? Nykysuositukset poikkeavat melko paljon 1930luvun neuvoista. Puut ohjeistetaan edelleen pinoamaan päällekkäin, mutta nyt tuli pitäisi sytyttää pinon päältä eikä alta. Päältä sytytettäessä haitalliset savukaasut ohjautuvat päällä olevaan liekkiin, jossa ne palavat puhtaiksi. Jos puu sytytetään alta, savukaasut nousevat palamatta suoraan piippuun ja sieltä taivaalle saastuttamaan ilmaa. Joissakin takkamalleissa kuitenkin suositellaan sytyttämään puut alta, joten kannattaa noudattaa ensisijaisesti takanvalmistajan ohjeita. Toinen ero vanhoihin neuvoihin on se, että nykyään pellit suositellaan pitämään kokonaan auki. Tällöin veto on tarpeeksi hyvä, eikä huoneeseen pääse häkää. Liian kovaa vetoa voi pienentää säätämällä tulisijan ilmaluukkuja. Sitten kun liekit ovat sammuneet, peltiä voi pienentää. Pelti suljetaan kokonaan vasta sen jälkeen, kun kekäleet eivät enää hehku. Sytytätkö alta vai päältä?
• P I L K K E I T Ä 24 13. LOKAKUUTA 2016 u NRO 19 SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia METSÄN KÄTKÖISSÄ LUKIJAKYSYMYS LUKIJAKYSYMYS METSÄPILA Metsälehti julkaisee enintään 3 000 merkin eli runsaan konekirjoitusliuskan mittaisia lukijoiden kirjoituksia. Suosimme napakoita, omalla nimellä julkaistavia mielipiteitä. Edellytämme, että kirjoitusta ei ole lähetetty muille tiedotusvälineille. Liitä mukaan postiosoitteesi sekä puhelinnumerosi ja/tai sähköpostiosoitteesi. Ne jäävät Metsälehden tietoon.Metsälehti otsikoi, käsittelee ja tarvittaessa lyhentää kirjoituksia sekä päättää niiden julkaisuajankohdat. Lähetä lukijakirjoituksesi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@ metsalehti.fi tai perinteisellä postilla Metsälehti/ Lukijoilta, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Näin laadit lukijakirjoituksen Sekä tervaettä harmaalepän lehdissä voi olla kymmenittäin syylämäisiä nystyjä. Alkukesästä, kun nystyt ovat vielä vihreitä, niihin ei kiinnitä kovin paljon huomiota. Myöhemmin nystyt muuttuvat näkyvämmiksi, ensin punaisiksi ja lopulta ruskeiksi. Nystyt ovat mikroskooppisen pienten punkkien aiheuttamia. Kun punkki keväällä imee ravintoa kasvavan lehden alapinnalla, se samalla erittää lehteen sylkeä. Siinä olevat hormonin tapaiset aineet ärsyttävät lehteä ylimääräiseen kasvuun niin että yläpinnalle alkaa syntyä nystymäinen äkämä. Punkki itse jää äkämän sisään. Ulkopinnaltaan nysty on kova ja sileä, mutta sisäpinnalle kehittyy meheviä karvoja, josta punkki ja sen jälkeläiset imevät ravintonsa. Koko kesän punkit lisääntyvät äkämässä, suojassa lehden pinnalla saalistavilta pedoilta ja loisilta Kun kasvukausi päättyy, punkkien on lähdettävä suojaisesta kodistaan. Lehden alapinnalle avautuu äkämästä pieni reikä, josta punkit vaivalloisesti ryömivät oksalle. Jotta talvehtiminen onnistuisi, punkin pitäisi luultavasti päästä lepän silmuun, missä silmusuomujen välillä olisi turvallista viettää talvensa. Punkit ovat niin pieniä, vain millimetrin kymmenyksen mittaisia, että ne kulkevat helposti tuulen mukana; osa oksilla kömpivistä punkeista voi takertua hyönteisiin tai lintuihin ja niiden matkassa päästä toiseen puuhun. Jotta elämä jatkuisi, matkan pitäisi päättyä lepän oksalle. Kaikkialle muualle päätyneet punkit tavoittaa kuolema. Syksy ja talvi merkitsevät siis kesällä huikean suureksi kasvaneen punkkijoukon romahdusta. Pohjoismaissa äkämäpunkkeja on noin 300 lajia. Monet lajit lisääntyvät neitseellisesti, koiraat joko puuttuvat täysin tai ovat hyvin harvinaisia, joten yksikin sopivalle kasville päätynyt yksilö riittää uuden esiintymän syntyyn. Jos joku tyytyisi luokittelemaan eläimiä pelkästään jalkojen lukumäärän mukaan, äkämäpunkit joutuisivat nisäkkäisiin. Muilla hämähäkkieläimillä jalkoja on neljä paria, äkämäpunkeilla vain kaksi. Liikkumista äkämien sisällä ja kasvin lehtien pinnalla auttaa kuitenkin matomainen, taipuisa ruumis ja siitä siirottavat jäykät karvat. Nystyjä lepän lehdissä Punertavat nystyt lepän lehdissä ovat kotina sadoille pienille äkämäpunkeille. Rauli-myrsky kaatoi parin hehtaarin metsäpalstallani kahdeksan puuta. Metsuri sahasi puut pölleiksi, ja ajattelin tehdä itse pölleistä klapeja ja myydä ne. Myyntihinta jäänee pieneksi. Pitääkö minun maksaa klapeista saamastani summasta veroa? Myrskyn merkki Meneekö pienistä klapituloista vero? Kuinka puunmyyntitulot vaikuttavat ansiosidonnaiseen päivärahaan? Puun myynnistä saadut tulot ovat pääsääntöisesti metsätalouden pääomatuloa, joten ne eivät vaikuta ansiosidonnaisen päivärahan määrään. Metsätalouden tuloista ansiotulona verotettaLaskeeko puunmyynti päivärahaa? pääsääntöisesti siten, että puolet suojaosan ylittävästä tulosta vähennetään täysimääräisestä päivärahasta. Jos henkilö on MYEL-vakuuttamisvelvollinen, hänet katsotaan yrittäjäksi työttömyysturvajärjestelmässä. Metsätalouden tulot vaikuttavat henkilölle maksettavaan ansiopäivärahaan siinä tapauksessa, jos te-toimisto katsoo henkilön työllistyvän sivutoimisesti metsätilalla. TEIJA HAUTERA päälakimies, Yleinen työttömyyskassa YTK vaa on vain hankintatyön arvo, ja se otetaan huomioon päivärahaa maksettaessa. Pääsääntöisesti tulot huomioidaan verottajan vahvistaman verotuspäätöksen mukaisesti jälkikäteen. Hankintatyön veronalainen osuus jaetaan silloin kalenterikuukausien lukumäärällä (12), josta voidaan laskea kuukausikohtainen vaikutus päivärahaan. Metsätalouden ansiotulo puolestaan vaikuttaa ansiopäivärahan määrää vähentävästi, mutta vasta niin kutsutun suojaosan ylittyessä. Suojaosa on 300 euroa kuukaudessa. Sovitellun päivärahan määrä lasketaan Polttopuiden myyntihinta on normaalia metsätalouden pääomatuloa, vaikka tulo olisikin pieni. Metsätalouden menona voit vähentää metsurille puiden kaatamisesta maksamasi korvauksen. Lisäksi voit vähentää polttopuiden myyntitulosta klapien teon hankintatyön arvon. Vähennettävä työn arvo on noin 16 euroa kuutiolta. Maksat siis veroa vain tulosta, joka jää näiden kulujen jälkeen. Tapauksessasi kulut saattavat tosin olla tuloja suuremmat. HANNU JAUHIAINEN Ti m o To iv an en W ik im ed ia C om m on s
• PILKKEITÄ 25 13. LOKAKUUTA 2016 u NRO 19 LUONNOSTA HANNU ESKONEN T ikli on suomalaisen lintumaailman väriläiskä. Sen kauniin keltaista nokkaa ympäröi ensin leveä punainen, sitten valkoinen ja lopuksi musta rengas. Tiklin muu ruumis on valkoisen, mustanja kellanruskean kirjava. Värikkyyden kruunaavat mustat siivet, joissa on leveät kullankeltaiset pitkittäisjuovat. Ei ihme, että tikli oli ennen koko Euroopassa ja yhä Välimeren seudulla haluttu häkkilintu. Englantilaiset ovat antaneet sille nimeksi goldfinch eli kultapeippo. Myös saamenkielessä tikli on kultapeippo, gollebeibbos, Se taitaa olla vain käännös englantilaisesta nimestä, sillä saamelaisalueella tikli ei esiinny. Tikliä tavataan Keski-Suomen pohjoisosia myöten, ja Pohjanlahden rannikolla vielä Oulun seudulla. Maailmanlaajuisesti tikli on levinnyt Länsi-Euroopasta ja Pohjois-Afrikasta leveänä vyöhykkeenä Keski-Aasiaan asti. Entisaikojen siirtolaiset veivät tiklin mukanaan myös Australiaan, Uuteen Seelantiin, Argentiinaan, Bermudalle ja Pohjois-Amerikkaan. Nimi äänen mukaan Tiklin yhteysääni on ”tikelit” – suomenkielinen nimi juontuukin tästä helposti erottuvasta äänestä. Tiklin laulu on kaunista, soljuvaa visertelyä, jossa tikli-ääni toistuu aina välillä. Nykyään tikli on koko Länsi-Euroopassa rauhoitettu. Välimeren alueella niitä pyydetään edelleen häkkilinnuiksi, mutta myös herkkusuiden ruokapöytiin. Ensimmäinen suomalaishavainto tiklistä on vuodelta 1845 ja ensimmäiset pesälöydöt 1860-luvulta. Sittemmin tikli levisi hiljakseen ihmisasutuksen myötä pohjoiseen. Tällä hetkellä tiklikantamme vaihtelee vuosittain 8 000–15 000 pariin. Ihmisen mukana Tikli on tiukasti sidoksissa ihmisasutukseen. Se pesii mielellään taajamien puistoissa, peltojen ja asutuksen reunametsissä ja omakotialueiden puutarhoissa. Tiklin pesää on kuitenkin vaikea löytää, se on nimittäin aina korkealla havupuussa tai myöhemmin kesällä lehtipuun latvuksessa hyvässä piilossa. Kulttuuriin tiklin sitoo myös sen käyttämä ravinto. Kesällä sille kelpaavat kaikennäköiset rikkakasvien siemenet ja loppukesällä puiden siemenet. Talveksi osa kannasta muuttaa Länsi-Eurooppaan. Osa linnuista jää kuitenkin talvehtimaan asutuskeskuksiimme. Tällöin niitä kannattaa etsiskellä rikkaruohokentiltä, joilla on lumen yläpuolelle yltäviä ns. talventörröttäjiä. Näistä näkyvimpiä ja tiklille houkuttelevimpia ovat ohdakkeet, takiaiset ja karhiaiset. Tiklin tieteellinen nimi Carduelis carduelis viittaa suoraan karhiaisia syövään lintuun. Myös virolaisille tikli on nimeltään ohakelind. Joskus tiklit ilmestyvät myös lintujen talviruokintapaikoilla syömään auringonkukan siemeniä. Vuosien mittaan tiklejä on rengastettu Suomessa 2 467 yksilöä. Ulkomaanlöytöjä on kuitenkin kertynyt vain muutamia Venäjältä, Alankomaista, Luxemburgista ja Ruotsista. Rengastuksen avulla on selvinnyt Suomen vanhin tikliyksilö: lintu rengastettiin 2.9.1965 Tampereella, ja se kuoli Hollannissa törmättyään autoon 10 vuoden 1 kuukauden ja 12 päivän kuluttua. Joulun lintu Keskija Länsi-Euroopassa tilki on suosittu joulukorttien lintu yhdessä punarinnan ja punatulkun kanssa. Tiklillä on myös monia kristilliseen perinteeseen liittyviä uskomuksia. Sen uskottiin olleen Jeesus-lapsen maskotti, ja monissa keskiaikaisissa madonnamaalauksissa Jeesus-lapsella on leikkikaverinaan tikli. Punaisen nokantyven uskottiin syntyneen Jeesuksen verestä, kun lintu nyppi orjantappurakruunun piikkejä ristiinnaulitun Jeesuksen otsasta. Vuosisatojen kuluessa tikli on merkinnyt ihmisille monia eri asioita. Niitä on syöty suurena herkkuna, pyydystetty häkkilinnuiksi ja kunnioitettu pyhinä lintuina. Meillä länsimaissa tikli on onneksi saanut rauhan, eikä sitä enää jahdata ruokapöytiin tai lintuhäkkeihin. Suomen värikkäin lintu Tiklin kaunis ulkomuoto ja sointuva ääni ovat olleet myös sen kirous. ”Suomen vanhin tikliyksilö eli 10 vuotta, yhden kuukauden ja 12 päivää.” Tiklin väritys vaihtelee jonkin verran. Eri värityypit luokitellaan tiklin alalajeiksi, joita on kaikkiaan 12. W ik im ed ia C om m on s
• PILKKEITÄ 26 13. LOKAKUUTA 2016 u NRO 19 Peter Wohlleben: Puiden salattu elämä. Gummerus 2016. 257 sivua. Hinta verkkokaupassa noin 26 euroa. Seppo Vuokko: Latva pilviä piirtää. Maahenki 2016. 265 sivua. Hinta verkkokaupassa noin 45 euroa. Pääosassa puu KIRJAT VINKKI Suomalaiset ovat niin kauan eläneet metsässä ja metsästä, että täällä jos missä puut tunnetaan. Kaikki tietävät, että koivuklapi sopii avotakkaan kuusta paremmin. Sahaajat tuntevat hyvin rungot ja selluinsinöörit puun kuidut. Ehkä vähän vähemmälle huomiolle on jäänyt, minkälaisia kasveja puuyksilöt ovat. Siitä aiheesta on tänä vuonna ilmestynyt kaksi mielenkiintoista kirjaa. Ensimmäisenä kirjakauppoihin ehti Metsälehdestäkin tutun kasvitieteilijä Seppo Vuokon teos Latva pilviä piirtää . Syksyn uutuuksia on suomenkielinen käännös Saksassa paljon huomiota saaneesta Peter Wohllebenin kirjasta Puiden salattu elämä . Viime vuonna ilmestynyttä saksankielistä teosta on myyty jo lähes puoli miljoonaa kappaletta. Metsänhoitaja ja tietokirjailija Wohlleben luottaa tekstin voimaan. Kirjassa on lyhyitä kappaleita eikä lainkaan kuvia. Kirjoittaja ikään kuin istuu kannon nokassa ja kertoo tarinoita puista, niiden tunteista, aisteista ja sosiaalisesta elämästä. Tarinat on hyvin kirjoitettu, mutta silti lukija huomaa liikkuvansa vieraalla maalla. Kiinnostavinta on lukea kohtia, joissa kirjoittaja esittelee meille tuttuja puulajeja kuten kuusta tai koivua. Välillä tarinoissa esitetyt väitteet tuntuvat perin oudoilta. Voiko lehtien varistamisajankohta olla puun luonnekysymys? Voiko joku tammi olla pelokkaampi tai järkevämpi kuin vieressä kasvava lajitoveri? Peter Wohllebenin rinnalla Seppo Vuokon teos on luotettava tietopaketti. Uuvuttavan oppikirjamaisuuden Vuokko kuitenkin välttää kepeällä kynällään. Asiatyylin ei tarvitse olla tylsästi kirjoitettua. Valokuvaaja Jorma Peiposen huolella valitut kuvat tekevät kirjasta havainnollisen ja kauniin. Myös Vuokko kirjoittaa puiden aisteista, muistista ja muista harvemmin käsitellyistä asioista. Wohllebeniä selkeämmin hän kuitenkin osoittaa, mitä tutkimus on todentanut ja mitä ei tiedetä. Hakemiston kanssa puukirja olisi vielä parempi. Se ei ehtinyt painettuun kirjaan, mutta löytyy vähän hankalasta paikasta kustantajan verkkosivuilta. Kumpaakin kirjaa voi suositella kaikille, jotka haluavat nähdä puut metsältä. Ne ansaitsevat saamansa huomion. ELIISA KALLIONIEMI MARTTI LINNA, teksti ja kuvat METSÄAUTOTIESTÄ ylös työntyvä kivenkärki tai rakennustyömaan iso kivenjulli voi olla harmillinen juttu, ellei käytettävissä ole panostajaa tai kaivuria. Aina ei kiven räjäyttäminen ole muutenkaan viisasta. Apu voi löytyä kemiallisesta murtolaastista, jota kutsutaan myös etanadynamiitiksi. Markkinoilla on laastista useampiakin tuotemerkkejä. Ne kaikki perustuvat kemialliseen reaktioon, joka saa laastin paisumaan erittäin voimakkaasti. Esimerkiksi tässä testissä käytetyn, Dextec Oy:n maahan tuoman Ter-Mite L -murtolaastin luvataan halkaisevan paisuessaan kaikki suomalaiset kivilajit ja betonityypit. Murtolaastia käytettäessä rikottavaan kiveen porataan sarja reikiä, joten käytettävissä on oltava hyvä kivipora ja sähköä. Hidasta dynamiittia Murtolaastilla isokin kivi menee rikki ilman panostajan papereita. + turvallinen ympäröiville rakenteille + ei tärinää, pölyä eikä lentäviä kiviä + tehokas ja lupavapaa kivenrikkoja – pienempikin astia monesti riittäisi – paisuu nopeasti veteen sekoittamisen jälkeen, käytössä ei kannata aikailla Lopputulos kahden vuorokauden jälkeen rautakangella hajalleen kammettuna. Prosessi kestää yleensä 24–48 tuntia mutta voi viedä kauemminkin, jos olosuhteet eivät ole ihanteelliset. Männyt pitävät välimatkaa naapurien oksiin. Jorma Peiposen kuva teoksesta Latva pilviä piirtää. Laasti sekoitetaan tavalliseen veteen ja seos kaadetaan reikiin. Ter-Mite L:n suositeltu käyttölämpötila on viidestä pakkasasteesta 20 asteeseen. Täytetyt reiät on hyvä suojata auringonpaisteelta jollakin eristävällä materiaalilla. Ter-Mite L -laastia myydään Koekappaleena toimi tulevan kalustovajan perustusten tiellä ollut vajaan kuution kokoinen graniittilohkare. Siihen porattiin 25 millin kiviporalla 18 reikää 10–15 sentin reikävälillä. Maahantuojan suosittelema reikäkoko on 27–51 millimetriä. Mitä isompi reikäkoko on, sen tehokkaampaa murtolaasti. Ainetta kului vajaat kolme kiloa. muun muassa eräissä konevuokraamoissa ja -liikkeissä viiden ja kymmenen kilon astioissa. Vinkkejä ja käyttöohjeita löytyy nettisivustolta ter-mite.fi . Hinta on verkkokaupassa (Verabel Oy) 10 kilon astialle 72 euroa ja viiden kilon astialle 37,50 euroa. TER–MITE L
• Metsälehden tilaaminen kannattaa aina. Saat paljon rahan arvoisia vinkkejä ja metsäsi tuottaa paremmin. Metsälehden kestotilaaminen kannattaa aivan erityisesti, koska kaiken hyvän päälle saat vielä paljon rahanarvoisia etuja. Kaikki taatusti mukavan metsäisiä ja hyödyllisiä. Olipa kyseessä sitten kirjojen alennukset, lukijamatkat, tapahtumaliput tai lahjatilaukset, ne on aina mietitty juuri sinulle. Koska kestotilaajillemme haluamme tarjota aina pikkuisen enemmän, pikkuisen parempaa. Käy rohkeasti etuilemaan! etuilemaan Käy Klikkaa ja tilaa: www.metsalehti.fi Tai soita: 09 315 49 840 Vaihda kestoon! Osallistut automaattisesti kaikkiin tilaaja-arvontoihin. Arvomme tänä vuonna seitsemän kappaletta iPad Air -tabletteja. Voit tilata Metsälehden sisältäen Makasiinit -25% ja Metsälehti Makasiinin -50% alennuksella ystävällesi. Kestotilaajan Kaupan tarjoukset erikoishinnoin Metsälehti Makasiineissa. Maksuton lukuoikeus Metsälehden ja Metsälehti Makasiinin näköislehteen verkkosivuilla. Metsälehti Mobiili printtilehden kestotilaajille 10 eurolla/vuosi (Norm. 87 euroa.) Erityisetuja yhteistyökumppaneiden järjestämissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Tilauksesi jatkuu automaattisesti niin kauan kuin itse haluat. Kuulut parhaimpien ja arvostetuimpien etuasiakkaiden joukkoon. Muistathan, että tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa arvonlisäveroineen. Kestotilaajan edut:
• PILKKEITÄ 28 13. LOKAKUUTA 2016 u NRO 19 MYYDÄÄN Mistä/mitä: • n. 100 km säteellä Helsingistä. • Hämeenlinnan suunta. Muutkin suunnat huomioidaan. • Kiinteistö ympärivuotisessa käytössä. • Käyttöoikeus sovittuja ehtoja vastaan. • Joustava käyttö haltijan kanssa sovitusti. Mitä tehdään: • Pihapiirin suunnittelu, kuntoon laitto. • Puutarhan hoito. • Kiinteistön huolto ja pienet korjaukset. • Isommat korjaukset tai muutostyöt sovittaessa. ? Kiinteistön arvon ylläpito ja kasvattaminen. Keitä olemme: • Aikaansaava ja osaava pariskunta. • Luotettava. Suositukset tarvittaessa. • Aikaisempi kokemus. ? pasi.myllymaa@metsakustannus.? / p. 050 511 4525 ETSITÄÄN ”HOITOMÖKKIÄ”! Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa TONTTI, Ilomantsi, Kuuksenvaara 1,9 ha. Määräala tonttimaaksi Kuuksenvaaran kylässä Kannilantien varressa. Mukava ja rauhallinen sijainti hoidetun latu/lenkkeilyreitin varrella n. 7 km päässä Ilomantsin keskustasta. Aivan vieressä kirkas lampi. Tienhoito ympäri vuoden (liittyminen tiehoitokuntaan), lähellä vakituista asutusta joista sähköliittymä sekä kunnan käyttövesiliittymä läheltä vedettävissä. Rakennuslupa tekn. tston mukaan joko omakotitalolle tai vapaa-ajan asunnolle. 19.000 €. Kohteita myy: Metsävälitys Paattaukko LKV, puh. 0400 97 17 18 METSÄPALSTA, Savonlinna, Savonranta As.rak.paikka ja 2 rantarak.paikkaa n. 7 km:n päässä kylätaajamasta. 2 kiinteistöä, suurempi 12 ha pääosin metsämaata, kiinteistöllä vanha hirsirunkoinen, lautavuor. asuinrakennus, piharak. sekä varasto. Talossa tupak., kamari, yläkerrassa 2 h, valosähkö aurinkopaneelilla. As.rak.paikan kokonaisrakennusoikeus on 250 k-m 2 . Toinen kiinteistö on 7,56 ha, Vuokalanjärven rantaa n. 350 m, rantarak.paikkoja 2 kpl. Voidaan myydä erikseen, tarjouksia otetaan vastaan. Yhteishinta 160.000 €. ASUINKIINTEISTÖ, Parikkala, Särkisalmi 22,98 ha. V. 2012 valmistunut ok-talo kauniin peltomaiseman keskellä Savikummunsalossa, n. 15 km kuntakeskuksesta. Hyvin hoidetulla piha-alueella as.rakennuksen lisäksi hirsirunk. aitta, jonka päädyssä liiteri, työtiloja navetassa, traktoritalli ja 3 katospaikkaa, lato, maakell. Talossa oh, k, 4 mh, khh/ph, kh, s, varasto, kahdella sivulla terassi, käynti oh:sta, mh:sta sekä khh:sta. Hp. 275.000 €. ASUINKIINTEISTÖ, Punkaharju, Vuoriniemi 1,3 ha. Maalaispihapiiri, iso omakotitalo, aittaja navettarakennukset, runsaasti varastotiloja, kaunis paikka maaseudun rauhassa Punkaharjun Vuoriniemellä. Tiilivuorattu 2-kerr. ok-kotitalo on rakennettu v. 1977, perusja ylläpitokorjauksia on tehty, mm. maalämpö v. 2010. Pihapiiri on avara, istutuksia ja marjapensaita, peltoalueella lisätilaa kasvimaille tai vaikkapa eläinten laitumeksi, Oh, k, 4 mh, wc, kph/wc, sauna, varastotilaa, kellarikerr. iso aulatila, 1 h, tekn. tila sekä varasto omalla sisäänkäynnillä. 125.000 €. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 050 464 6500 METSÄPALSTA, Ranua, Ylimaa 209,4 ha. Metsäautotie perille. Tieltä no. 78 matkaa tilalle n. 4 km. Rajoittuu Ylijokeen. 1.2.2012 päivätyn arvion mukaan kokonaispuumäärä n. 7627 m 3 . Vuonna 2010 tehty kunnostusojitusta 5,18 km. Tilalle menevän tien alussa lukittu puomi! Puomilta matkaa tilan rajalle n.1 km. Pyydä tarvittaessa avain. Myytävästä tilasta osa kuuluu Suhangon kaivoshakkeessa valtausalueeseen ja osin malminetsintälupahakemus alueeseen. Tee tarjous! METSÄPALSTA, Hämeenlinna, Ahlajärvi 19,623 ha. Hämeenlinnan Kalvolassa sijaitseva metsätila. Kokonaispuusto n. 2300 m 3 , eli n. 118 m 3 / ha. Tie perille. Hp. 95.000 € / tarjous 13.11.2016 mennessä. METSÄPALSTA, Kuusamo 16,35 ha. Metsätila Kuusamon pohjoisosassa, lähellä Kuusamo-Kemijärvi tietä. Hyvä metsäautotie tilan läpi. Pääosa nuorta kasvatusmetsää ja taimikoita kangasmailla, mutta myös n. 5 ha suota. Metsään.fi palvelun mukaan puustoa n. 390 m 3 + vuoden 2015 ja 2016 kasvu. Hp. 18 000€ / tarjous Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 040 510 8085 METSÄTILA, Kuhmo, Katerma 12,6 ha. Kuhmo Ontojärven rantaan rajoittuva rantametsätila. Puusto hyvässä kasvuvaiheessa olevia turvekankaita ja kangasmaan männiköitä. Puuston kokonaismäärä n. 1200 m 3 . Ranta hienoa hiekkarantaa. Poikkeamisluvalla voi mahdollisesti rakentaa vapaa-ajanasunnon. Rantapalstalla viehättävä kotarakennus, puucee ja (pressu)autokatos. Tie perille. Mh. 45.000 €. METSÄPALSTA, Savonlinna, Vihtari 6,5 ha. Leivonjärven eteläpuolella palsta 20 km päässä Savonrannalta pohjoiseen. Rajoittuu Leivonjärveen. Kokonaispuusto n. 1.000 m 3 . Monipuolinen kehitysluokkajakauma taimikoista siemenpuumetsiköihin. Välittömiä hakkuumahdollisuuksia. Tie perille. Runsaasti rantaviivaa ja vaihtelevia maastonpiirteitä. Mh. 25.000 €. METSÄPALSTA, Kuhmo, Lauvus 58,7 ha. Kuhmon Lauvuskylässä lähellä KuhmoNurmes maantietä sijaitseva määräala. Palstan kokonaispuusto on n. 3.450 m 3 , kaksi kolmasosaa kasvupaikoista on tuoretta kangasta. Palstalle on tieyhteys. Hyväkasvuinen metsäpalsta, jossa tarjolla myös välittömiä hakkuutuloja! Tutustumisen arvoinen palsta. UPM Bonvesta -metsäpalsta. Mh. 83.100 €. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv METSÄTILA, Salla, Kursu 197 ha. Monien mahdollisuuksien metsätila rakennuksineen. Talouskeskuksessa 1954 valmistunut puurakenteinen ok-kotitalo (rintamamiestalo), ent. navettarakennus ja pihasauna. Pihapiiri siistissä kunnossa. Kasvatusvaiheessa ja harvennustarpeessa olevaa metsää metsään.fi-palvelun tietojen mukaan n.10.000 m 3 . Metsäalueet pääosin hyvien tieyhteyksien läheisyydessä. Hp. 159.000 € MÄÄRÄALA, Rovaniemi, Suopajärvi 0,5 ha. Oiva kohde vapaa-ajan kohteeksi erämiehille/ naisille tai vain omaa rauhaa kaipaavalle. Kohteella vanha hirsirakenteinen as.rakennus, navetta sekä purkukunt. Rantasauna. Rakennukset vaativat kunnostusta. Pihapiiri vanhaa peltomaisemaa ja näkymä Suopajärvelle. V. 2013 kaivettua tienpohjaa pääsee kuivalla kelillä pihaan, vaatii sorastuksen jos tiellä enemmän käyttöä. Hyvät metsästys-, ulkoiluja marjastusmaastot. Myös kalastusmahdollisuus. Hp. 30 000 €. Voidaan myydä myös koko tila n. 130 ha, hp. 84.000 €. Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. 0400 391 054 METSÄTILA, Mynämäki, Pahikkalantie 7,63 ha. Runsaspuustoinen tila, lähes kokonaan uudistuskypsää. Tieyhteys, puustoarvio. Myydään 25.10. klo 16 mennessä jätettyjen tarjousten perusteella. Tarjoukset Turunseudun OP-kiinteistökeskus, Nummentie 3, 21270 Nousiainen tai email matti.sipila@op.fi METSÄTILA, Porvoo, Emäsalo 42,92 ha. Hoidettu arvokasvussa oleva metsätila yhdessä lohkossa, hyvät tieyhteydet. Sopii myös metsästysalueeksi. Myydään 21.10.klo 16 mennessä jätettyjen tarjousten perusteella. Tarjoukset Turunseudun OP-kiinteistökeskus, Nummentie 3, 21270 Nousiainen tai email matti.sipila@op.fi METSÄTILA, Vehmaa, Heikola n. 7 ha. Metsää ja talouskeskus yhdessä palstassa. Rintamamiestalo ja runsaasti ulkorakennuksia. Puustoarvio tehty elokuussa 2016. Hp 79.000 €. Kohdetta myy: Turun seudun OPKK, Matti Sipilä, puh. 050 368 8769 UUDISTUVAN METSÄBIOTALOUDEN JOHTAMINEN (15 OP) -KOULUTUSOHJELMA AVAUSSEMINAARI 15.11.2016, pääpuhujana ESKO AHO. Seminaarin puheenjohtajana ja koulutusohjelman tieteellisenä johtajana professori JYRKI KANGAS Itä-Suomen yliopistosta. Lue lisää: bit.ly/metsabiotalous tai sivuiltamme aducate.fi HALUTAAN VUOKRATA KOULUTUSTA Luonnonvarakeskus kehittää parhaillaan uutta metsävaratiedon keruumenetelmää Venäjän markkinoille. Tarkoitus on yhdistää maastossa tehtyjen koealamittausten tiedot satelliittikuviin ja miehittämättömillä lennokeilla tehtyihin kuvauksiin. Näin säästetään maastotyössä ja myös kustannuksissa. ”Kehitettävä metsävaratiedon keruumenetelmä on kilpailukykyinen ja innovatiivinen oloissa, joissa tiestö on heikko ja sen peitto rajoittaa maastomittausten tekemistä”, Luken erikoistutkija Eugene Lopatin kertoo. Venäjällä on ajantasaiset metsävaratiedot vain alle kymmenellä prosentilla metsäalasta. Vanhentunut ja laadultaan kyseenalainen metsävaratieto on Lopatinin mukaan ongelma, sillä pahimmillaan yritykset joutuvat tekemään investointipäätöksiä arvailujen varassa. Paremmalle metsävaratiedolle on tarvetta, sillä Venäjän tavoitteena on siirtyä intensiivisempään metsätalouteen. Tehokkuuden lisääminen on tarpeen erityisesti Luoteis-Venäjällä, jossa on paljon puuta jalostavaa teollisuutta. Siellä yritysten vuokramailta on kuitenkin jo hakattu taloudellisesti järkevästi saavutettavissa olevat metsiköt. Tulevan puuhuollon turvaamiseksi yritysten onkin aloitettava tehostettu puuntuotanto. ”Ajantasainen metsävaratieto on siis perusedellytys. Metsää vuokraavia yrityksiä on Venäjällä useita tuhansia, joten projektin tuotteille on kysyntää, toteaa Luken tutkija Sari Karvinen . Metsävaratietoa kerätään kohta lennokilla
• PILKKEITÄ 29 13. LOKAKUUTA 2016 u NRO 19 PALVELUKSEEN HALUTAAN METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puhelin 09 315 49 800 Faksi 09 315 49 879 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315 49 802, 040 516 4000 AD Anna Back p. 09 315 49 808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315 49 803 Eero Sala p. 09 315 49 804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 09 315 49 807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä p. 0400 818 078 Anne Helenius (ma) p. 050 30 99 717 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 315 49 805, 0400 973 457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. 09 315 49 845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 09 315 49 809, 040 752 9626 VERKKOJULKAISU METSÄUUTISET www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315 49 840 asiakaspalvelu@ metsakustannus.fi Asiakaspalvelusihteeri Helena Alatalo p. 09 315 49 842 Palvelupäällikkö Mari Lindström p. 09 315 49 844 Katja Raninen (perhevapaalla) MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. 09 315 49873, 050 389 0590 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki (perhevapaalla) Myyntipäällikkö Pasi Myllymaa p. 050 5114 525 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 09 315 49 847, 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. 09 315 49 848, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 84. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 30 378 (LT/15) Lukijoita 154 000 (KMT/15) Painopaikka Punamusta, Joensuu a i s i a li t t a m m a n a l a ä s t e M n a n n i k n a h n u u p . n ii v ä t h e t n ii s il o u p i n o m f o t s o m e h t e k a M t s e r o F ä s t e M ä s t e M a a t s a v e S . a s s e m o u S a s s a i g r e n e ä s t e m a j a s s a p u a k u u p a j a t h o j a n i k k r a m n o t s e r o F ä s t e M t a v a t t a k e ll i n e s ä j a j a t s i m o n a n n u k s u u s O o t ti il ä s t e M ö it h y o m e a a o jr a t a j a t s a n n i k n a h n u u p n i p u o r G 6 1 1 n i o n u u l u u k n a a t n u k s u u s O o t ti il ä s t e M .t u l e v l a p n o d i o h n o n n o u l a j n ä s t e m ä k e s n a p u a k u u p . ä t s i s t e m s i y ti s k y n e m o u S t e l o u p s e h ä l ä s n e e t h y t a v a t s i m o a k t o j , a a j a t s i m o n ä s t e m ä t s i n n y y m n e d i u l e v l a p ä s t e m a j a p p u a k u u p n a a m a a t s a v a ti o ji t n u t n a i s a ä s t e m e m m e a H : a ll i e u l a a ll i v a a r u e s i k o j ä n i e S a n e e u l a i m i o t ä ll ir ii p a t n i k n a h n e o j ä n i e S t a n n u k n o h r e P a j n il e t e V a n e e u l a i m i o t ä ll ir ii p a t n i k n a h n u l u O : t e s k y t y ll e d E ä y k y k ä k e s a j o ti a t s u t u k i a v o r o u v ä i v y h , a t s u t u l u o k a a v u tl e v o s n ä ä v ä t h e t a tl i o ji k a h e m m ä t y ll e d E a t s i v ii t k a a j a t s i m a a s o n a l a a a v u tl e v o s e m m a t s o v r A . n ö h ö y t n e e s il l e s k o l u t a j n e e s i ä n e s ti .i s k u d e n a a t o s t a k ä t s i v ä t h e t a t s i v a a t s a v s u m e k o k i p m e i A . ä t t y y s i k n e h u l e v l a p a j -i t n i o n i k k r a m : a s s e e t t i o s o ä s s e n n e m 6 1 2 . 1 . 2 2 u k a h a j t o d e i t ä s i L m o c . p u o r g a s t e m ä s t e M , d r a o B ä s t e M , e u s s i T ä s t e M t a v o t e e u l a a t n i m i o t e k ii l n e S . ä ji v ä k ä ll e d e n e d u o l a t o i b n o p u o r G ä s t e M . 6 9 n i o n ä ö t s ö li k n e h a j a o r u e a i d r a jl i m 5 il o o t h i a v e k ii l 5 1 2 n e d o u V . t s e r o F ä s t e M ä k e s d o o W ä s t e M , e r b i F . a s s a a m 3 n i o n a a t n i m i o t n o a ll i n r e s n o K ELIISA KALLIONIEMI teksti ja kuva MÄNTY on maailman laajimmalle levinnyt havupuulaji, mutta Skotlannissa luontaiset männiköt ovat harvinaisia. Metsälehden lukijat kävivät syyskuun lopulla katsomassa yhtä niistä Beinn Eighen rinteillä. Vähältä piti, että nykyisen suojelualueen männikkö olisi vielä pienempi. Toisen maailmansodan lopulla alueen reunasta hakattiin sahapuuta ammuslaatiSuomalaiset harvinaisessa männikössä Skotlannissa Skotlannin alkuperäisistä metsistä on säästynyt vain yksi prosentti. Beinn Eighen suojelualue oli Britanniassa ensimmäinen laatuaan ja se perustettiin 1951. koita varten. Ensimmäiset metsät ilmestyivät kukkuloille jääkauden jälkeen. 1700-luvulla riehuneen metsäpalon jäljiltä vanhimmat puut ovat nyt noin 300-vuotiaita. Mäntyjen uudistuminen on Ylämailla hidasta, sillä hirvieläimiä on tiheässä, keskimäärin 15 neliökilometrillä. ”Metsästys on pääasiallinen tapa suojella metsää”, kertoi alueen hoitaja Doug Bartholomew . Suomalaisen silmin maisema muistutti vähän Lapin metsiä. Koska männyt ja koivut kasvavat lauhkean vyöhykkeen sademetsässä, kasvillisuus on rehevää. Polun varrella kasvoi suppilovahveroita, mutta niihin skotit eivät koske. Sienien poimiminen ei jostain syystä kuulu kulttuuriin. Katso videolta, miltä metsässä näyttää www.youtube.com/ Metsakustannus.fi Suomen ensimmäinen vihreä bondi, kuntien ympäristöinvestointeihin korvamerkitty joukkolaina, laskettiin liikkeeseen syyskuun lopussa. Laina herätti kiinnostusta jo ennakkoon, ja se ylimerkittiin nopeasti. Vihreä bondi on listattu Lontoon pörssiin. Lontoon pörssi järjesti viime viikolla – bondin arvopäivänä – sen kunniaksi avausseremonian, jossa mukana oli laaja suomalaisedustus. Kuntarahoituksen bondin arvellaan lisäävän ympäristöystävällisiä investointeja, sillä vihreä raha on muuta rahoitusta edullisempaa. ”Suomalainen kuntasektori on nopeasti havahtumassa siihen, että ympäristöinvestointeja on lisättävä ja suunnitelluissa hankkeissa huomioitava laaja-alaisemmin niiden ilmastovaikutukset. Jotta tämä muutos löisi nopeammin läpi kuntakentässä, tarjoamme edelläkävijähankkeille edullisempaa rahoitusta”, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Pekka Averio kertoo. Vihreää rahoitusta voidaan myöntää muuan muassa uusiutuvan energian, luonnonsuojelun ja kestävän rakentamisen investointeihin. Lontoossa juhlittiin vihreää bondia
• PILKKEITÄ 30 13. LOKAKUUTA 2016 u NRO 19 METSÄKUSTANNUS OY Kauppatieteiden maisteri Anne Helenius, 41, on aloittanut Metsälehden määräaikaisena toimittajana. Porvoolainen Helenius on aikaisemmin työskennellyt mm. Keskisuomalainen-konsernin kotimaan politiikan ja talouden yhteistoimituksessa, sanomalehti Uusimaassa sekä Ylen uutisja ajankohtaissekä aluetoimituksissa. 95 VUOTTA 26.10. Antti Malmberg, metsänhoitaja, metsäneuvos, Raisio (perhepiirissä) 90 VUOTTA 27.10. Seppo Mattila, metsänhoitaja, Pori (ei vastaanottoa) 60 VUOTTA 24.10. Veikko Mikkola, Metsänhoitoyhdistys Karhun valtuuston jäsen, Siikainen 50 VUOTTA 25.10. Timo Mustonen, Metsänhoitoyhdistys Savotan valtuuston jäsen, Luikonlahti (juhlii Petroskoissa) Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja Suomen metsäkeskuksesta. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Palstan osoite: Metsälehti/ Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiek. 21 B, 00100 Helsinki. Sähköposti: paivi.laipio@ metsalehti.fi NIMITYS LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. jalaisten ajattelua? Suomessa suurteollisuus on lähtenyt uusiutumaan ihan toisenlaisessa ilmapiirissä. Esimerkiksi UPM kertoo pitävänsä osan paperikoneistaan toiminnassa jatkossakin, koska sillä tavoin syntyy kassavirtaa, jota voidaan käyttää investointeihin. Lappeenrannan huippuhieno toisen sukupolven biodieseliä valmistava jalostamo on toteutettu kokonaan ilman lainarahaa. ??? Suomalaisten kannattaa pitää mielessä, että norjalaisten rahaa investoidaan tulevaisuudessa yhä enemmän uusiutuviin energiamuotoihin ja erityisesti puhtaasen teknologiaan, mikä sattuu olemaan suomalaisten ydinosaamista. Norjalaisten rahat ja suomalainen osaaminen saattaisivat olla pistämätön yhdistelmä matkalla eettisesti, taloudellisesti ja ilmastollisesti parempaan bisnekseen, ainakin näin puusta katsoen. kin konferenssissa saimme kuulla, kuinka öljyrahasto pyristelee irti ilmastolle vahingollisista investoinneistaan eli harjoittaa ”divestoimista”. Äänessä olivat eläkerahaston ja Norjan Bellonan edustajat. Eläkerahasto on valtiollinen toimija, kun taas Bellona on kansalaisjärjestö, joka kerää mm. joukkorahoitusta ilmastoystävällisiin investointeihin. He kertoivat, kuinka öljyinvestoinnit on tarkoitus ajaa vähitellen alas. Aika hurjaltahan se kuulosti. Kysyinkin heiltä, eikö divestoimisen sijasta olisi mahdollista muuttaa öljyfirmojen toimintamalleja sellaisiksi, että ne vähitellen siirtyisivät käyttämään fossiilisen raaka-aineen sijasta uusiutuvia. Vetosin suomalaiseen öljyfirmaan eli Nesteeseen, joka täyttä häkää valmistaa liikennepolttoaineita eläinperäisestä jätteestä ynnä muusta biopohjaisesta. Kysymykseni oli kuulemma hyvä, mutta divestoijat eivät kuitenkaan innostuneet muuttamaan toiminta-ajatustaan. Öljystä on päästävä irti, vaikkei sentään hinnalla millä hyvänsä. Investointien uudelleen kohdentaminen ilmastoystävällisiin kohteisiin on kuitenkin mahdollista niinkin alhaisella kuin kolmen prosentin korolla. Jäin miettimään, onko näin tiukkapipoisessa investointipolitiikassa mitään järkeä. Sumentavatko suunnattomat käytettävissä olevat rahavarannot norOsallistuin menneellä viikolla Reykjavikissä pidettyyn konferenssiin, jossa pohdittiin biotalouden merkitystä muutoksessa olevalle pohjoismaiselle todellisuudelle. Törmäsin siellä uuteen käsitteeseen – englanniksi divestment – joka tarkoittaa investoinnin vastakohtaa eli varantojen siirtoa pois liiketoiminnasta. Sanakirjan mukainen suora käännös on riisuminen/riistäminen. Kuten jokainen vähänkin aikaansa seuraava kansalainen tietää, olemme kovaa vauhtia menossa kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Sehän tarkoittaa sitä, että fossiilisten raaka-aineiden käytöstä pitää luopua. Pohjoismaisessa todellisuudessa norjalaisilla on sillä rintamalla aivan erityinen rooli. ??? Norjalaiset ovat rikastuneet öljyvarannoillaan roopeankkamaisiin mittasuhteisiin. Norjan eläkerahastossa on käsittämättömät 800 miljardia euroa, josta suuri osa on investoitu öljyteollisuuteen. ReykjaviRahat pois pahasta MERKKIPÄIVÄT RAKAS PÄIVÄKIRJA NUORTEVA HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuvat LÄPI subtrooppisen ja trooppisen vyöhykkeiden on levinnyt ikivihreä, kauniisti kukkiva pensas tai pieni puu – oleanteri. Kasvi on tunnettu tuhansia vuosia puutarhaja lääkekasvina muinaisista Kreikasta ja Roomasta Mesopotamiaan ja Kiinaan saakka. Oleanteri (Nerium oleander ) on viljeltynä suosittu etenkin Välimeren maissa sekä Pohjoisja Etelä-Amerikan lämpimillä aluei lla. Puistojen ja puutarhojen lisäksi villiintyneitä ja luontaisia oleanteripöheikköjä kasvaa teiden, jokien ja purojen varsilla. Oleanteria käytetään myös kuivuutta kestävänä kadunvarsipuuna. Kasvin vahva juuristo on hyvin kosteushakuinen ja aiheuttaa rakennetussa ympäristössä toisinaan ongelmia vesijohtoja viemärirakenteisiin tunkeutuessaan. Oleanteri on huonekasvina koristanut myös suomalaiskoteja ainakin parinsadan vuoden ajan. Kasvi menestyy kohtalaisesti ulkona vielä Etelä-Englannissakin. Oleanteri kukkii keväästä myöhään syksyyn. Kukat ovat tyypillisesti vaaleantai tummanpunaisia sekä valkoisia. Yli 400 lajikkeen väripaletti kattaa myös keltaisen ja Kestävä oleanteri Oleanteria käytetään kuivuutta kestävänä kadunvarsipuuna. violetin eri sävyt. Puun siemenet kehittyvät palkomaisissa hedelmissä. Oleanteri voi saavuttaa yli kahdeksan metrin korkeuden, mutta pysyy yleensä muutaman metrin mittaisena. Terveydenhoitoa ja silmäniloa Oleanterin kaikki osat juurista siemeniin ovat ihmiselle ja eläimille erittäin myrkyllisiä. Siitä huolimatta kasvi on ollut suosittu raaka-aine eri sairauksien hoidossa. Aikakirjojen mukaan muinaiset roomalaiset lääkitsivät viiniin sekoitetulla oleanteriuutteella juominkien jälkeistä huteroa oloaan. Tarina ei kerro, miten myrkyllinen palautusjuoma tosiasiassa tehosi. Muutama lehtiä järsivä tai imevä hyönteislaji ei sen sijaan ole myrkyistä moksiskaan. Lapsuuteni oleanteri menestyi loistavasti aurinkoisella ikkunanlaudallamme, kunnes myrkystä piittaamattomat kilpikirvat tekivät siitä selvän. Tänä päivänä lääketieteellisen tutkimuksen kiinnostus kohdistuu muun muassa oleanterin glykosidien käyttöön sydänsairauksien hoidossa sekä oleanteriuutteiden mahdollisuuksiin syövän ja immuunisairauksien parantamiseksi. Oleanteria käytetään myös homeopatiassa. Vuonna 1841 hollantilaissyntyinen kauppias Joseph Osterman toi Jamaikalta oleanterin taimia kotikaupunkiinsa Galvestoniin Texasiin. Kun ihmishengissä mitaten Yhdysvaltojen kaikkien aikojen tuhoisin hurrikaani pyyhkäisi yli saaren syyskuussa 1900, päätettiin Galvestonin kaupungissa aloittaa kasvillisuuden palautusistutukset kestävillä oleantereilla. Pian uudelleenrakennettu kaupunki nimitti itsensä ”oleanterikaupungiksi” ja otti oleanterin viralliseksi kukakseen. Oleanteri osoittautui harvinaisen sitkeäksi myös Japanissa 70 vuotta sitten. Hiroshiman kasvitieteellisen puutarhan johtajan mukaan oleanteri oli ensimmäinen kukkiva kasvi atomipommin tuhoalueella heti seuraavana vuonna. Oleanteri äänestettiin 1973 Hiroshiman viralliseksi kukaksi. Oleanterin kukat ovat vaaleantai tummanpunaisia sekä valkoisia.
• PILKKEITÄ 31 13. LOKAKUUTA 2016 u NRO 19 METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 124 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 138 euroa / 12 kk Metsälehti Mobiili älylaitteille printtikeston ohessa 10 €/ kk kesto Metsälehti Mobiili älylaitteille kestotilauksena 87 € / 12 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 68 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 73 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 38 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315 49 840 Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero ? Näin Vanhamäkien metsätila siirrettiin seuraavalle polvelle ? Vinkkejä metsätien tekoon ? Älä lahjoita metsätilaa vielä ? Millainen kansallispuisto Hossaan tulee? ? Lastuporoja vuolemaan Metsälehti Makasiini ilmestyy 27. lokakuuta. Tämän metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 27.10. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 19”. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Palkinnot metsäristikosta 16 on arvottu seuraaville kolmelle: Erja Harju, Kokkola, Maila Lämsä, Vaala ja Juhani Uppala, Vantaa. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. ENSI NUMEROSSA Ti m o V ie no la METSÄKRYPTO 19 METSÄRISTIKKO 16, RATKAISU
• 11.–13.11.2016 METSÄMESSUT MESSUKESKUKSESSA M ET S Ä Metsämessut tarjoaa niin metsänomistajille, metsäalan ammattilaisille kuin metsän ystävillekin puuntuoksuisen viikonlopun: metsäaiheista ohjelmaa, keskusteluja, työnäytöksiä ja kyselytunteja. Kauniita maisemia, riistaa ja marjoja, energiaa, uusien yritysten alkuja… Metsästä on moneksi! Avoinna: pe klo 9–18, la klo 10–18, su klo 10–17 Liput ennakkoon verkkokaupasta 15/9 €, messujen aikana kassoilta 18/11 €. Samaan aikaan samalla lipulla myös ELMA, Kädentaito, Lemmikki (la–su), 55plus ja OutletExpo. shop.messukeskus.com www.helsinginmetsamessut.fi Lataa Messukeskus-applikaatio ja tee omat suosikkilistasi!