• hetki riippumatossa Metsätalous Vinkit kannattavuuden parantamiseen Metsäverotus NäiN ilmoitat verkossa Uusi juttusarja Kuusen 80 vuotta revontulet tuovat turisteja liukuluMikengillä Metsätöihin 19 kysymystä metsityksestä ›› Riitta Raekallio-Wunderink tarjoaa erilaisia metsäelämyksiä Te em a : ka n n at ta vu u s 30. TAMMIKUUTA • NUMERO 1/2020 • 11,50 € www.METsAlEhTI.fI M et sä le h ti M a ka sii n i 1/2 02 7545_.indd 1 23.1.2020 14.56
• AKTIIVISELLA PUUKAUPALLA PARAS TUOTTO Puuta kannattaa myydä aktiivisesti metsän tarjoamien mahdollisuuksien mukaan. Näin metsän taloudellinen tuotto pysyy korkeana. Lisää tuottoa puukaupparahoillesi saat sijoittamalla ne A-lisäosuuksiin. Niissä metsä jatkaa kasvuaan puunkorjuun jälkeenkin. Maksamme A-lisäosuuksille kilpailukykyistä korkoa, esimerkiksi 7,0 prosenttia * vuodelta 2018. Pyydä tarjous puukaupasta www.metsaforest.com. *Aiempi voitonjako ei ole tae metsänomistajan sijoitusten tulevista tuotoista. Lisäosuuksien yleiset ehdot ja liikkeeseenlaskuehdot löydät nettisivuiltamme www.metsaforest.com/sijoitusvaihtoehdot 7546_.indd 2 23.1.2020 13.54
• 47 28 s. s. Tämän numeron kannen kuvasi Timo Veijalainen. 60 s. aJaSSa 4 PääkirJoituS : Metsän arvo kasvaa 6 MetSänoMiStaJa : Halipuu-yrittäjä Riitta Raekallio-Wunderink 12 Puut Säiden arMoilla 14 MetSätyyPPi : Kertyykö metsäveroa Kari Pihljerta? 15 kanSalliSPuiStoJen käynnit kaSvuSSa 16 lukiJan kuva : Näin kävi kontortalle teeMa 18 kannattaako MetSä? 28 vaikuttaJa : Veikko Iittainen herättelee metsänomistajia oMa MetSä 36 MetSänhoito : 19 kysymystä metsityksestä 40 kuuSen 80 vuotta : Kohti kiihtyvää kasvua 42 tutkiMuS : Päästöt puntariin 43 MetSäläiSen allakka : Seitsemän puulajin katto 44 kySy PoiS : Onko kuusen karsinnasta hyötyä? 47 PikateSti : Liukulumikengät koetuksella 48 PerintöMetSä : Metsävähennys kannustaa kaupoille talouS 51 rahaPuu : Hanki kasvukaira 52 PuuMarkkinat : Suuralueen jakoa kiitellään 54 kuukauden PuukauPPa : Runkohintakauppa Kainuussa 55 kuukauden tilakauPPa : Sijoitusyhtiö maksoi hyvin 56 MetSätilaMarkkinat : Hinnoissa nousuvuosi 57 koeaJoSSa : Isuzu D-Max luonnoSta 59 koluMni : Vuoden 2019 Kummeli-show 60 näin teet MetSäveroilMoitukSen 66 hankintatyöllä vähennyStä 68 tuote & tekiJä : Digiajan puuseppä 70 luhta : Yötaivas leiskuu 78 huonoa ruokaa 80 MakaSiiniriStikko 82 työSSä MetSäSSä : Arboristi laittaa puut kuntoon Tea Juutilainen ja Taru Leino kokeilevat jatkuvaa kasvatusta VAIKUTTAJA: Metsäkeskuksen Veikko Iittainen Vinkit metsäveroilmoituksen tekoon PIKATEsTI: Liukulumikengät avuksi metsätöissä Se pp o Sa m u li em il Bo By re v ja n n e ju vo n en » sisällys 18 s. Metsälehti Makasiini 3 7547_.indd 3 24.1.2020 14.41
• Metsän arvo kasvaa Harvassa paikassa tehdään niin pitkäjänteistä työtä kuin metsissä. Kuusentaimet, jotka viime keväänä istutit, tarvitsevat huolenpitoa vielä monta vuotta. Korvausta työstä, eli harvennustuloja, kuusikko antaa muutaman vuosikymmenen kuluttua, mutta seuraavan uudistushakkuun tukkitilistä pääsee nauttimaan yleensä vasta seuraava sukupolvi. Se on edessä aikaisintaan 2070-luvulla. Tähän väliin mahtuu monta riskiä, myrskyjä, tuholaisia, metsäpalo tai jotain, mitä ei edes vielä tiedetä. Puun kysyntääkään ei kukaan voi taata vuosikymmenten päähän. Tähän asti metsien kasvuun on kannattanut investoida. Tuorein tieto sijoitustuotosta on vuodelta 2018, jolloin se Luonnonvarakeskuksen laskelman mukaan nousi 13 prosenttiin. Keskimääräiset luvut eivät ole kovin korkeita, mutLiina kjeLLberg toimittaja ”juttu metsänkasvatuksen kannattavuudesta sai pohtimaan asiaa oman metsän kannalta. Istutuksista ja taimikonhoidoista ei ole heti luvassa tuloja, mutta pari vuotta sitten tehty lannoitus maksanee itsensä takaisin tällä vuosikymmenellä.” sami karppinen toimittaja ”metsätaLoudessa puu on totuttu näkemään raaka-aineena, jonka kasvua ihminen voi ohjata. Ilmaston ja metsänhoidon muuttuessa puiden biologian tuntemus korostuu. Uudessa juttusarjassa seuraamme yksittäisen kuusen kasvua.” tiia puukiLa toimittaja ”Hetki riippumatossa arktisessa metsässä rauhoittaa kaupunkilaistoimittajankin. Halipuu-yrittäjä Riitta Raekallio-Wunderinkin idea peitellä matkailijat riippumattoihin on nerokas esimerkki lukemattomista tavoista hyödyntää metsää.” ta taitavasti toimien ja hyvällä onnella metsällä on ansainnut hyvin. Juuri nyt tulevaisuuden visiot ennakoivat metsien arvon kasvavan entisestään. Tässä numerossa toimittaja Liina Kjellberg avaa kannattavuuden monia ulottuvuuksia. Neljä metsänomistajaa kertoo oman näkökulmansa asiaan. Nykyään metsä voi tuottaa myös uusilla ja yllättävillä tavoilla. Toimittaja Tiia Puukila kävi katsomassa Kittilän Levin kupeessa sijaitsevaa Halipuumetsää, jossa turistit kokevat rahanarvoisia elämyksiä. Viime vuoden tulot ja menot on taas aika laskea yhteen ja raportoida verottajalle. Metsälehden veroasiantuntija Hannu Jauhiaisen laatimat selkeät ohjeet veroilmoituksen täyttöön löydät lehden loppuosasta. Tuttuun tapaan tilaajille on tarjolla myös ilmainen veroneuvontapalvelu. ELiiSa KaLLioNiEmi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Yleensä olemme postittaneet Metsäverokirjan vuoden ensimmäisen Metsälehti Makasiinin mukana. Tällä kertaa säästimme muovipakkauksia ja lähetimme oppaan kestotilaajille jo viime viikolla. tEKijät täSSä NumEroSSa » Pääkirjoitus 4 metsälehti makasiini 7548_.indd 4 24.1.2020 14.43
• naava siivilöi päivän valoa Lempäälässä tiistaina 21.1. Pitkästä aikaa näkyi sinitaivaskin. Tammikuu on ollut erikoinen, kun lunta ei ole ollut lainkaan ja metsässä polutkin ovat pysyneet kuivina. kuva: IRJA LEHTINEN » Metsä nyt Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. metsälehti makasiini 5 7548_.indd 5 24.1.2020 14.43
• ”Parhaat elämykset ovat yksin­ kertaisia” Riitta Raekallio-Wunderink vie matkailijoita riippumattoon keskelle lappilaista metsää ja vuokraa puita halattaviksi. Hän uskoo, että jokaisella on kaipuu metsään. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT TIMO VEIJALAINEN 6 Metsälehti Makasiini » MetsänoMistaja 7549_.indd 6 24.1.2020 14.44
• RIITTA RAEKALLIOWUNDERINK IKÄ 43 KOULUTUS Kauppatieteiden maisteri AMMATTI: Halipuu-yrittäjä PERHE: Aviomies Steffan Wunderink sekä lapset Venla 14 vuotta ja Urho 12 vuotta. HARRASTUKSET: Vaahtokarkkien valmistus, japanilaiset nonogrammit sekä kesäisin uinti. Riitta Raekallio-Wunderink halusi jalostaa metsästä tuotteen ja kehittää itselleen ammatin puita kaatamatta. Riippumatot ja puiden vuokraus tuovat nyt elannon. ›› Metsälehti Makasiini 7 7549_.indd 7 24.1.2020 14.44
• Y RITTÄjÄ Riitta Raekallio-Wunderink kävelee rauhallisesti moottorikelkan tiivistämää uraa. Kittilässä Veitservasan kylässä edellisyönä satanut lumi on verhonnut koivut ja petäjät valkoiseen huntuun. Harha-askelia ei sovi ottaa, sillä lumen syvyys ylittää paikoin yhdeksänkymmentä senttiä. Muutama koivu on kumartunut lumen painosta. Yksi reitin yli taipunut runko muodostaa holvikaarimaisen sisäänkäynnin metsään. Moottorikelkkauran vieressä huomio kiinnittyy lumisessa rungossa roikkuvaan puiseen kiekkoon. Sitä koristavat sekä Suomen että Saksan lippu. ”Tämän koivun suomalainen on antanut saksalaiselle ystävälleen 90-vuotislahjaksi”, Raekallio-Wunderink kertoo. Olemme saapuneet Halipuumetsään. Raekallio-Wunderink vuokraa sieltä puita halukkaille ympäri maailman. Metsästä löytyy häälahjoja, merkkipäivälahjoja sekä omaksi iloksi ja yhteisesti vuokrattuja puita. Viideksi vuodeksi kerrallaan vuokrattavaa puuta saa tulla milloin tahansa katsomaan. Muutama on tullutkin, jopa Israelista asti. Säästetään metsä Halipuu-yrityksen idea sai alkunsa pääsiäisenä 2014. Metsän varsinainen omistaja, Raekallio-Wunderinkin isä Kaarle Raekallio istui nuotion ääressä. Seurana makkaraa paistoivat Raekallio-Wunderink perheineen sekä hänen siskonsa perheineen ja siskosten äiti Terttu Raekallio. Nuotiopaikkaa ympäröivä hitaasti kasvanut männikkö oli saavuttanut päätehakkuuiän. Metsurina työskennellyt isä kaatoi kokeeksi yhden puun, mutta tuli katumapäälle. Metsä oli Raekallion lapsuuden metsä, joka sijaitsi vain muutaman sadan metrin päässä vanhasta kodista. Sinne Petsamossa syntynyt Raekallio oli sotien jälkeen isänsä, äitinsä ja sisarustensa kanssa ajautunut vuonna 1947. Sieltä oli poimittu marjat, sienet, kerätty pihkaa ja hakattu tyttären taloon vuorauslaudat. ”Minä olin ikäni kaatanut puita ja tehnyt muutaman aukonkin, mutta nyt ajattelin, että katsotaan muutakin”, Raekallio kertoo. Hän muisti, kuinka hän oli metsuriaikoina tullut kesken päivän huonovointiseksi ja istahtanut puun kylkeen lepäämään. Olo oli parantanut ja samalla Raekallio oli muistanut äitinsä sanat: ”Pittää olla metsän kanssa sinut”. Se oli saanut metsurin miettimään, että metsäkö hänet paransi. Tämä kokemus mielessään Raekallio ehdotti pääsiäisnuotion loimussa puoliksi leikillään ja puoliksi tosissaan, että vuokrataan puut halauspuiksi ihmisille. Näin puita ei tarvitsisi kaataa. ”Se oli niin loistelias idea kaikessa hulluudessaan, ettei sitä voinut jättää toteuttamatta”, Raekallio-Wunderink sanoo ja nauraa. 10 000 katsojaa Raekallio-Wunderink oli aikaisemmin työskennellyt yritysmatkailua tarjonneessa firmassa, mutta joutunut lomauHalipuumetsän puita ei kaadeta eikä metsää myöskään liiemmin hoideta. Kaarle Raekallio (oik.) on tyytyväinen, että hänen tyttärensä Riitta Raekallio-Wunderink sekä hänen miehensä Steffan Wunderink onnistuivat kehittämään lapsuuden metsästä elämysmatkailukohteen. KITTILä » MetsänoMistaja 8 Metsälehti Makasiini 7549_.indd 8 24.1.2020 14.45
• ”Se oli niin loistelias idea kaikessa hulluudessaan, ettei sitä voinut jättää toteuttamatta.” tetuksi. Hän koki isänsä luovan idean halipuumetsästä välittömästi omakseen. Hän halusi tuoda arktisen luonnon ja lumen kaikkien nähtäväksi ja koettavaksi. Raekallio-Wunderink vuokrasi lapsuudesta tutun mummolan metsän isältään ja perusti Halipuu-yrityksen vuonna 2015. Samoihin aikoihin hän osallistui matkailun sähköisen liiketoiminnan kurssille Helsingissä. Kurssilla tehtävänä oli perustaa periscope-kanava verkon suoratoistolähetyksiä varten. Siitä alkaen yrittäjä on joka sunnuntai kuvannut arkea pohjoisessa Halipuumetsässä. ”Jos tekniikka pelaa, yhdellä lähetyksellä on 10 000 viikoittaista katsojaa ympäri maailman.” Samaisesta metsästä löytyvät yrittäjän valitsemat vuokrattavat halipuut. Niistä asiakkaat pääsevät vuokraamaan mieleisensä. Puiden vuokrausta yrittäjä kutsuu adoptoinniksi. Vuokra vaihtelee alle sadasta eurosta runsaaseen neljäänsataan euroon. Nuoremmat puut ovat edullisempia ja vanhimmat ikihongat kalleimpia. Puita on vuokrattu Euroopan ohella ›› Metsälehti Makasiini 9 7549_.indd 9 24.1.2020 14.45
• muun muassa Singaporesta, Kanadasta ja Yhdysvalloista. Puun haltija saa itselleen tarkat koordinaatit, valokuvan sekä nimensä puuhun ripustettavaksi. Kun viisivuotinen vuokrasopimus päättyy, puuta ei kaadeta. Halipuumetsään ei enää kajota moottorisahalla eikä metsää liiemmin hoideta. Pohjoisen karu luonto pitää huolen, ettei metsä hetkeen pusikoidu eikä kulku Halipuumetsässä esty. Maailmalta takaisin metsään Raekallio-Wunderink uskoo, että jokaisella on tiedostamaton kaipuu metsään. Sirkan kylässä Kittilässä varttunut yrittäjä vietti suurimman osan lapsuudestaan lähimetsissä. Vartuttuaan hän koki haluavansa kadota suurkaupunkiin. Hän opiskeli kauppakorkeakoulussa, mutta kaupallinen koulutus ei kuitenkaan tuntunut omalta. Hän muutti maasta toiseen, kunnes tutustui Hollannissa tulevaan aviomieheensä Steffan Wunderinkiin. Aviopari asettui Hollantiin, mutta vaikka pariskunta asui luonnonläheisellä asuinalueella, jotain puuttui. Puuriveistä muodostuva paikallinen metsä sisäänkäynteineen ja aitoineen ei tuntunut RAEKALLIOWUNDERINKIN VINKIT METSÄNOMISTAJILLE >> 1. Metsä on valtava leikkikenttä. Mahdollisuuksia riittää, kun rohkeasti ideoi. >> 2. Kun idea lähtee omasta intohimosta, sen pystyy välittämään muillekin. >> 3. Maailman massojen ei tarvitse innostua, riittää, kun oikeat ihmiset kiinnostuvat. » MetsänoMistaja 10 Metsälehti Makasiini 7549_.indd 10 24.1.2020 14.45
• ”Yhtäkkiä, kun katselin metsään, näin riippumatot sieluni silmin siellä riippumassa.” aidolta metsältä. Ensimmäisen lapsen synnyttyä vuonna 2006 aviopari muutti Kittilään. ”Kun tulimme takaisin Suomeen, se oli valtaisa helpotus. Metsän kaipuu oli siellä, vaikka en sitä tajunnut”, Raekallio-Wunderink sanoo. Myös kaupungissa varttunut Steffan Wunderink on lappilaistunut, jopa enemmän kuin paikalliset. Hollantilaisiin puistomaisiin metsiin tottuneelle miehelle pohjoisen metsät edustavat epäjärjestystä. Myös metsien laajuus on yllättänyt. Toisin kuin Hollannissa, Lapissa metsään voi eksyä. ”Minulla on edelleen suuri kunnioitus lappilaista metsää kohtaan. Ihmiset täällä kutsuvat itseään metsänomistajiksi, mutta he tietävät, että metsä kuuluu hirville ja karhuille, ei ihmisille”, Steffan Wunderink sanoo. Riippumattoja matkailijoille Pakkanen kiristyy neljääntoista asteeseen. Ensimmäiset kaamoksen jälkeiset auringon säteet maalaavat satavuotiaiden puiden latvukset kultaisiksi. Kuukauden tauon jälkeen auringon kajo lankeaa jälleen metsään ja varjot piirtyvät hankeen. Raekallio-Wunderink ripustaa kahden suorarunkoisen männyn väliin riippumaton. Myös viereisissä puissa on kannattimet riippumattoja varten. Halipuu-yrityksen perustamisesta saakka hän on halunnut tuoda matkailijoita oikeasti metsään, ei ainoastaan verkkolähetysten välityksellä. Vuonna 2017 syyskuisen lähetyksen jälkeen Raekallio-Wunderink sai idean. ”Yht’äkkiä, kun katselin metsään, näin riippumatot sieluni silmin siellä riippumassa”, hän muistelee. Niissä keinuen matkailijat pääsisivät kokemaan lappilaisen metsän ennennäkemättömällä tavalla. Metsän sijainti vain parinkymmenen minuutin ajomatkan päässä Levin laskettelukeskuksesta mahdollistaisi yritystoiminnan. Yrittäjän puoliso ei heti vakuuttunut ideasta, mutta aviopari päätti testata sitä. Ensin metsään kutsuttiin ystävät ja heidän kehujensa kannustamana paikallista matkailua edistävä Visit Levin porukka. Myös he pitivät ideaa loistavana. Visit Levin avustuksella metsässä on vieraillut sosiaalisen median tähtiä, toimittajia sekä amerikkalainen uutiskanava CNN. Tammikuussa 2018 Raekallio-Wunderinkin idea poiki Halipuu-yritykselle Visit Finland -sivuston kärkituotepalkinnon. Reilussa vuodessa riippumattokokemuksista on kasvanut yrityksen päätuote, joka työllistää avioparin. ”Ihmisillä on päässä Levin matkailusta porot ja huskyt, mutta nyt myös vähitellen riippumatot”, Steffan Wunderink iloitsee. Metsä riisuu roolin Kaarle Raekallio sytyttää tulen Halipuumetsään rakentamalleen nuotiopaikalle. Polttopuut poksuvat. Tuulen mukana kantautuu valjakkoajelulle lähdössä olevien huskien innokkaat haukahdukset. Muutoin on aivan hiljaista. Ympäröivä metsä vaikuttaa kävijöihinsä. Aviopari on huomannut, että metsästä lähtee aivan eri ihminen kuin sinne tuli. Metsään kävellessä moni kulkee kaupungin kiireiden tahtiin. Kun matkailijat kääritään 20–45 minuutiksi riippumattoon peittojen mutkaan, metsän rytmi ja rauha valtaavat tulijan. Raekallio-Wunderink rinnastaa riippumattoon peitellyn matkailijan perhosen toukkaan, joka riippumatosta lähtiessään kuoriutuu perhoseksi. ”Metsään on kävellyt sellainen rooli ja kun he tulevat riippumatoistaan, he ovat omia itsejään. Se on aika mahtavaa.” Kokemuksen kruunaa nuotiobarista Steffan Wunderinkin nuotiolla mutteripannulla omasta kahvisekoituksesta keittämät erikoiskahvit, kotitekoiset keksit ja vaahtokarkit. ”Kaikkein parhaat elämykset ovat niitä yksinkertaisia juttuja”, Raekallio-Wunderink kiteyttää.? l Halipuumetsä on päätehakkuuasentoon hakattu entinen talousmetsä. Matkailijat kokevat harvassa kasvavan puuston turvalliseksi, sillä he näkevät, ettei runkojen takana lymyä karhu tai susi. Metsälehti Makasiini 11 7549_.indd 11 24.1.2020 14.45
• Poikkeuksellisen leuto talvi on saanut kirsikkapuut kukkimaan Tukholmassa ja narsissit Helsingissä. Miten pärjäävät metsäpuumme mänty, kuusi ja koivu? Hyvin, arvioi Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Jaana Luoranen. Hänen mukaansa metsäpuut ovat vielä lepotilassa. Samaa sanoo kasvitieteilijä Seppo Vuokko. Kun puut asettuvat syksyllä lepotilaan, eivät lämpötilan muutokset hänen mukaansa herätä niitä ennen kuin niiden sisäinen kello sen sallii. ”Useimmilla meikäläisillä kasveilla sisäisesti määräytynyt lepotila purkautuu vuodenvaihteen tienoilla. Kasvit ovat nyt rajatilassa. Monilla puilla sisäinen lepotila on purkautunut, mutta lämpötila ei vielä riitä herättämään niitä.” Lepotilan purkautuminen vaatisi Vuokon mukaan vuorokauden keskilämpötilan nousun viiden lämpöasteen paikkeille. Kohtalokkaampaa puiden kannalta on, jos sää kylmenee yhtäkkiä huomattavasti. Lämpimät säät saattavat heikentää puiden pakkasenkestävyyttä, jolloin nopeasti tulevat kovat pakkaset altistavat ne pakkasvaurioille. ”Pakkanen saattaa vaurioittaa varsinkin silmuja, jolloin ne eivät puhkea keväällä kunnolla tai ollenkaan”, Luoranen sanoo. Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikön Antti Mäkelän mukaan on mahdollista, että luminen ja kylmä talvi vielä koetaan. Lyhyeksi se hänen mukaansa kuitenkin jää. Artikkelia varten on haastateltu myös Luken tutkimusprofessoria Jarkko Hantulaa, erikoistutkijaa Juha Kaiteraa ja tutkijaa Tiina Yliojaa sekä Itä-Suomen yliopiston metsänhoitotieteen professoria Heli Peltolaa.? Säiden armoilla Metsäpuumme ovat selvinneet leudossa talvessa hyvin, mutta äkillinen pakkanen voi koitua niiden kohtaloksi. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVA SAMI KARPPINEN Tammikuun alku on ollut suuressa osassa maata 6–10 astetta leudompi kuin vuosina 1981–2010 keskimäärin. 6–10 °C Talvimyrskyjen aiheuttamat tuulituhot lisääntyvät, jos maa ei mene talvella routaan. Alttiimpia tuulituhoille ovat kuusikot. Tuulenkaadot ovat oivaa lisääntymismateriaalia kuusen pahimmalle tuhohyönteiselle kirjanpainajalle. » AjAssA 12 Metsälehti Makasiini 7550_.indd 12 24.1.2020 14.46
• ”Sellaista tilannetta, että talvet loppuisivat kokonaan, ei ole odotettavissa. Sellaisia vuosia, jolloin termistä talvea* ei tule, alkaa kuitenkin olla useammin – lounaisrannikolla vuosisadan puolivälissä joka kolmas vuosi.” ilmatieteen laitoksen tutkija kimmo Ruosteenoja *Termisen talven aikana keskilämpötilat ovat pakkasella Lisää päästöjä Leuto talvi lisää ojitettujen soiden hiilija typpipäästöjä. Jos maa olisi jäässä, mikrobitoimintaa ei olisi ja ravinteet eivät kulkeutuisi veden mukana. Leutoja talvia suurempi ongelma ovat kuitenkin kuivat kesät, sanoo Luken johtava tutkija Mika Nieminen. ”Vedenpinta laskee kuivana kesänä hyvin alas, jolloin happea virtaa syvälle suohon. Se lisää turpeen hajotusta. Kun sateet syksyllä alkavat, lähtee turpeesta vapautunut orgaaninen aines liikkeelle.” Puut hengittävät myös lepotilassa – sitä enemmän, mitä lämpimämpää on. Tämä kuluttaa energiaa, mikä voi leudon talven jälkeen näkyä kasvussa. Tulokaslajit, kuten havupuiden neulasia syövä havununna, voivat hyötyä leudoista talvista. Havununna on merkittävä tuholainen Keski-Euroopassa, mutta Suomessa perhonen ei ole toistaiseksi aiheuttanut tuhoja. Juurikääpä hyötyy leudosta talvesta. Kuusen pahimman lahottajasienen itiötuotanto lakkaa vasta, kun lämpötila laskee pakkaselle. Keski-Lapin poikkeuksellisen lumisesta talvesta hyötyvät muun muassa surmakkasieni ja männyntalvihome. Metsälehti Makasiini 13 7550_.indd 13 24.1.2020 14.46
• 1 Millainen metsäverovuosi on tulossa? Metsätalouden verokertymää ei erikseen tilastoida. Kertymä supistunee viime vuodesta puukaupan supistumisen vuoksi. Suuri osa veroista kertyy jo puukauppatulojen ennakonpidätyksinä. 2 Miten metsän verotulot jakautuvat valtiolle ja kunnille? Pääomatulojen verot menevät valtiolle, samoin arvonlisäverot ja metsätilan omistuksenvaihdoksiin liittyvät varainsiirtoverot sekä perintöja lahjaverot. Hankintatyön veronalainen osa on ansiotuloa, josta kotikunta saa osansa. Yhteisöjen tuloverokertymästä jaetaan kunnille metsävero-osuutta varsin monimutkaisen kaavan mukaan. 3 Mitä tapahtuu, jos metsäveroilmoitus myöhästyy? Metsätalouden veroilmoitus sekä arvonlisäveroilmoitus kannattaa antaa määräajassa, sillä myöhästymisestä määrätään myöhästymismaksu. Myös paperilla annetun ilmoituksen tulee olla perillä viimeistään määräpäivänä. 4 Kuinka suuri osa metsäveroilmoituksista annetaan sähköisesti? Vuodelta 2018 annetuista metsäveroilmoituksista 54 prosenttia. OmaVero-palvelun ilmoituspohjassa näkyvät nyt myös valmiiksi edellisenä vuonna vahvistetut menojäännökset, varaukset ja metsävähennyksen tiedot, eli sähköinen ilmoittaminen on entistä vaivattomampaa. 5 Tuleeko metsäverotuksesta paljon oikaisupyyntöjä? Koska metsäverotus ei ole oma verolajinsa, niin oikaisupyyntöjä ei erikseen tilastoida. Nykyään verotuksen epäselvyydet pyritään selvittämään jo verovuoden aikana ja oikaisuvaatimuksien määrä on vähentynyt.? l TeksTi Mikko Häyrynen kuva seppo saMuli KertyyKö metsäveroa? Jo yli puolet metsäveroilmoituksista annetaan sähköisesti, Kari Pihljerta Verohallinnosta kertoo. kari pilHjerTa KUKA: Ylitarkastaja, Verohallinto MITÄ: Metsäverotuksen johtava asiantuntija MIKSI: Metsäverotuksessa ilmenee aina uutta ja nyt eletään sähköiseen palveluun siirtymisen vaihetta » Metsätyyppi 14 Metsälehti Makasiini 7551_.indd 14 24.1.2020 14.47
• Suomen kanSalliSpuiStoihin tehtiin viime vuonna yli kolme miljoonaa käyntiä. Puistojen suosio on kasvanut huimasti 2000-luvulla, sillä miljoonan vuosikäynnin raja meni rikki vasta vuonna 2002. Osa kasvusta johtuu siitä, että kansallispuistojen pinta-ala on kasvanut ja määrä lisääntynyt kahdeksalla tällä vuosituhannella. Puistoja on nyt 40. Käyntejä mittaavaa laitteistoakin on enemmän. Suosiotaan ovat lisänneet myös erityisen metsäiset puistot. ”Esimerkiksi Keski-Suomen kansallispuistoissa on metsäisiä alueita, ja niiden käyntimäärät kasvoivat viime vuonna”, kansallispuistoja ylläpitävän Metsähallituksen erikoissuunnittelija Liisa Kajala kertoo. Suosituimmat puistot löytyvät Lapista ja pääkaupunkiseudulta. Yleisestä noususuunnasta huolimatta monen suosituimman kansallispuiston käyntimäärät laskivat aavistuksen viime vuonna. Luonnonrauhaa etsittiin siis lisääntyvissä määrin hieman tuntemattomammista kansallismetsistä.? Valtteri Skyttä Käynnit kansallispuistossa yhä kasvussa Kansallispuistojen vankka suosio näkyy myös metsäisten puistojen käyntimäärien kasvuna. Noin 90 prosenttia kansallis puistoihin tehdyistä vierailuista on suomalaisten tekemiä. Viime vuosina myös pyöräily on lisääntynyt puistoissa. Ti m o Vi iT a n en 220 milj. euroa Kansallispuistokävijöiden rahankäytön arvioitu vaikutus puistojen lähialueilla Lähde: metsähallitus 3,2 milj. Käynnit kansallispuistoissa vuonna 2019 (sama kävijä on voinut tehdä useamman käynnin), vuodesta 2018 kasvua 2 prosenttia MILJ. KÄYNTIÄ 2019 2018 Pallas-Ylläs suosituin, myös uudet puistot kiinnostavat Kansallispuistojen käyntimäärät, top 10 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 *Hossa * Teijo *Sipoonkorpi Repovesi Pyhä–Luosto Oulanka Koli Nuuksio Urho Kekkosen puisto Pallas-Yllästunturi *perustettu 2010-luvulla Lähde: Metsähallitus Metsälehti Makasiini 15 » ajassa 7552_.indd 15 24.1.2020 14.48
• AikAAn, jolloin kuvan puut on istutettu, koettiin taimikonhoito tarpeettomaksi yleisemminkin ja kontortan kohdalla erityisesti. Kuva puhukoon puolestaan.” Suorittava porraS ”nAApurimAAssA osataan vissiin paremmin, kun istutetaan jonkin verran edelleen.” Saarni ”minullAkin yhdessä männikkökuviossa kasvoi siellä täällä kontortaa. Viimeisessä harvennuksessa ne kaikki poistettiin. Motokuski kertoi niiden latvan katkenneen puuta kaadettaessa. Kontorta on melkoista haperoa.” MJo ”synkistelläänkö liikaa. Ruotsissa hirvituhoriskialueilla suositellaan kontortamännyn viljelyä. Siellä kontortaa on noin 600?000 hehtaaria.” planter ”kontortA alkaa jo kolmessakymmenessä vuodessa hidastaa kasvuaan, nelikymppisenä puusto alkaa kuolla pystyyn. Kuitenkin sopivassa tiheydessä kasvaneina ne pysyvät kohtalaisessa kuosissa.” Jätkä ”kyllä niitä kunnollisia kontortametsiköitä on vanhempiakin pystyssä. Liika tiheys tuossa on se suurin ongelma ollut ihan selvästi.” puuki Näin kävi kontortalle Verkkokeskustelijat ruotivat 40-vuotiaan kontortamännikön nykytilaa. metsä Group ryhtyy hankkimaan luontokohteita, joilla korvataan FSC-metsäsertifioinnin metsänomistajalta edellyttämät suojeluhehtaarit. FSC edellyttää, että siihen liittyvältä metsätilalta rajataan metsien käytön ulkopuolelle vähintään 5 prosenttia metsämaata. Niin paljoa säästettäviä kohteita ei aina löydy, jolloin metsänomistajan on suojeltava tavallista metsämaata. ”Moni FSC:stä kiinnostunut metsänomistaja on kokenut epäoikeudenmukaiseksi sen, että metsää pitää suojella, vaikka siellä ei ole erityisiä luontoarvoja”, metsäjohtaja Juha Mäntylä kertoo. FSC-SuoJelukohteiden hankintaan apua 75 000 Päättyneellä vuosikymmenellä taimia on istutettu vähemmän kuin edellisellä. Tuorein luku on vuodelta 2018: 75 000 hehtaaria. Lähde: Luonnonvarakeskus hyvä uutinen lukijAn kuvA Loppu häämöttää nimimerkki Suorittavan portaan kontortametsälle. M ik a a n kk ku ri / M et sä G ro u p 16 Metsälehti Makasiini » ajassa 7553_.indd 16 24.1.2020 14.50
• Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto 7554_.indd 17 24.1.2020 14.51
• 18 Metsälehti Makasiini teema » kannattavuus 7555_.indd 18 23.1.2020 14.19
• KannattaaKo metsä? metsästä saatavat tulot määräytyvät pitkälti sen perusteella, missä metsä sijaitsee. metsänhoidon avulla tuloja voi kuitenkin kasvattaa. metsätalouden tutkijat ja neljä metsänomistajaa esittelevät tässä jutussa omat vinkkinsä metsänkasvatuksen kannattavuuden parantamiseksi. teKStI LIINa KJeLLBeRG KUVat SePPO SamULI » Metsälehti Makasiini 19 7555_.indd 19 23.1.2020 14.19
• M istä tietää, että metsänkasvatus on taloudellisesti kannattavaa? Yksinkertaiselta kuulostavaan kysymykseen ei metsätalouden tutkijoiden mukaan löydy yksiselitteistä vastausta. Karkeasti voidaan sanoa, että metsänkasvatuksen kannattavuus näkyy selvimmin pankkitilillä. Kun tilille tulee enemmän rahaa kuin sieltä lähtee, on metsänkasvatus kannattavaa. Metsässä olevan pystypuuston arvo jää silloin tosin huomioimatta. Sitä, miten kannattavaa metsänkasvatus on, on vielä vaikeampi arvioida. Siihen vaikuttavat niin metsän sijainti, metsän hankintahinta, metsänhoitotoimenpiteet kuin puukauppatulotkin. ”Esimerkiksi metsänhoitotoimenpiteiden kannattavuus näkyy viiveellä, ja milloinkaan ei voi varmasti tietää, miten metsä olisi kasvanut ilman niitä”, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Saija Huuskonen. Kalliilla ostettua metsäpalstaa taas ei välttämättä saa kannattavaksi koskaan, toteaa Luken johtava tutkija Anssi Ahtikoski. Metsälöstä liikkeelle Metsänomistajan kannattaa Ahtikosken ja Huuskosen mielestä tarkastella metsänkasvatuksen kannattavuutta metsälötasolla. Tämä tarkoittaa sitä, että mukaan tarkasteluun otetaan koko metsäomaisuus. Taustalla on se, että metsänkasvatus on pitkäjänteistä toimintaa. Tietyllä kuviolla metsänuudistamiseen sijoitetut varat saa takaisin vasta kymmenien vuosien kuluttua, kun taas toisella kuviolla harvennus tai päätehakkuu voi tuottaa tuloja hyvinkin pian. Metsänkasvatuksen kannattavuus rakentuu eri kuvioilla tehtyjen toimenpiteiden yhteisvaikutuksesta. ”Jos esimerkiksi uudistaa metsän, ei yleensä itse hyödy harvennuksista. Seuraavalle sukupolvelle puuston arvo on kuitenkin aivan eri kuin jos metsästä ei olisi huolehdittu”, Huuskonen sanoo. Metsätalouden laskelmissa vertaillaan usein erilaisia metsän kiertoaikoja, mutta metsänomistajien kannattaa Ahtikosken ja Huuskosen mukaan ulottaa tarkastelu korkeintaan 30 vuoden päähän. Sen pidemmälle yksittäiset metsänomistajat eivät tutkimusten mukaan metsätalouttaan juuri suunnittele. Sijainnilla merkitystä Reunaehdot metsänkasvatuksen kannattavuudelle asettaa luonto. ”Karu totuus on, että eniten metsänkasvatuksen kannattavuuteen vaikuttaa lämpösumma eli se, missä metsä sijaitsee. Kuivahkon kankaan männiköstä saatavat tulot ovat huomattavasti suuremmat Heinolassa kuin Savukoskella, samasta kasvupaikasta ja puulajista huolimatta”, Ahtikoski sanoo. Kasvupaikalla ja puulajillakin on toki merkitystä. Mitä rehevämpi kasvupaikka on, sitä kannattavampaa metsänkasvatus on – olettaen, että kasvupaikalle on valittu oikea puulaji. ”Jos puulaji on väärä, edes metsänhoidolla ei voida paljon enää pelastaa”, Ahtikoski sanoo. Huuskonen huomauttaa, että vaikka puuntuotos on paras Etelä-Suomen rehevillä kasvupaikoilla, vaatii metsänkasvatus siellä myös eniten työtä ja rahallista panostusta. ”Tästä huolimatta tuotto on siellä paras”, hän toteaa. Lannoitus kannattaa Metsänomistaja voi vaikuttaa metsänkasvatuksen kannattavuuteen lähinnä metsänhoidon kautta. Pitkällä aikavälillä suurin vaikutus on kiertoajan alkuvaiheessa tehtävillä metsänhoitotoimilla eli metsänuudistamisella, taimikonhoidolla ja ensiharvennuksella. Nämä toimet ovat merkittävimmät myös metsästä kiertoajan aikana saatavien tulojen kannalta. ”Varma tapa saada metsänkasvatuksen kannattavuus heikkenemään, on jättää taimikonhoito rehevällä kasvupaikalla tekemättä, jos metsänuudistamiseen on jo laittanut panoksia”, Huuskonen sanoo. Yksi on kannattavuudessaan kuitenkin ylitse muiden: lannoitus. Se on metsänkasvatuksen panostuksista A N TT I J. LE IN O N EN » 20 Metsälehti Makasiini teema » kannattavuus 7555_.indd 20 23.1.2020 14.20
• isokyröläinen Matti Keko osaa ostettujen metsätilojen haltuunottohakkuut ja tuntee luontaisen uudistamisen edut. Hän hankki vuosituhannen vaihteen tienoilla huomattavan määrän metsätiloja kaukaa kotoa, eri puolilta Pohjois-Suomea. ”Kannatti ostaa, mutta se aika meni”, Keko sanoo ja tarkoittaa hintatason nousua. Silloin vanhaan ja ostajan kannalta hyvään aikaan tiloja saattoi saada jopa alle puuston arvon. ”Kun ei tällaisella maanviljelijällä pääomia hirveästi ole varastossa, niin pankista lainaa”, hän sanoo. Vaatimattomasti siihen nähden, että miehen nimi on varsin korkealla maan suurimpien metsänomistajien listalla. Kotimaakuntaan liittyvä yrittäjähenkisyys vaikutti. ”Ja kun tuo viljatilan pito jotain toimintaa kaipaa lisäksi, tämä antaa sopivasti jännitystä äkeen vetoon verrattuna.” Kekolla oli metsänostamisen viisastenkivi, mutta joku otti sen pois. Hyvä aika päättyi pinta-alaverotuksen mukana vuonna 2005. Luontainen uudistaminen toimii yhä Sen sijaan moneen kertaan koeteltu oppi, että luontainen uudistaminen sopii Pohjois-Suomen kuiville kankaille, pätee edelleen. ”Puolukkatyypin hiekkakankaat ja jäkälääkin vähän näkyy, niin ne eivät kaipaa edes muokkausta. Kun jaksaa odottaa, niin taimia tulee riittävästi ja ylikin.” Harvassa siemenpuuasennossa siemenpuita jää 10–15 kuutiota. Uudistamisen kustannus on näiden puiden arvo eli joitain satasia. Siemenpuut voisi poistaa, kun taimet näkyvät, jolloin ne eivät vielä vahingoitu korjuussa. Siemenpuiden pientä kuutiokerLuonto antaa taimet tymää on kuitenkin vaikea saada kaupaksi. Muokkaus ja kylvö -uudistamista Keko on tehnyt itse omalla kaivinkoneella. Sekään ei hänen laskentansa mukaan kannata tilattuna ostopalveluna. Kannattaa siellä, missä onnistuu Istutettu taimi hyökkää kasvuun heti, mutta luontaisia taimia pitää odotella muutama vuosi. Kiertoajan pidentymisen vaikutus kannattavuuteen häipyy tulevaisuuden usvaan. Onko päätehakkuu 80 vai 85 vuoden kuluttua, niin mitä väliä. Isompi asia on, että luontainen uudistaminen jää paitsi jalostushyödystä. Keko korostaa, että hän käyttää siemenpuu-uudistamista vain siellä, missä se onnistuu. ”Taimiakin on istutettu tuollaiset puoli miljoonaa.” Vaikka haltuunottohakkuissa tavoitteena on, että ostorahoista mahdollisimman iso osa tulee puukaupoilla takaisin ja nopeasti, ei Keko ole lyhentänyt kiertoaikoja muuten kuin kuvioiden rajausten järkevöittämiseksi. Entä onko suurmaanomistajana mukavaa? ”No en minä nyt tiedä. Omat tuskansa tässäkin.” MIKKO HÄYRYNEN Siemenpuuasentoon hakattu kuiva hiekkakangas Etelä-Iissä on taimettunut hyvin. ”Metsätalouden kannattavuus on ostamalla voitettu”, Matti Keko sanoo viitaten pinta-alaverotuksen aikaan, jolloin tilat olivat halvempia. Metsälehti Makasiini 21 7555_.indd 21 23.1.2020 14.20
• käytännössä ainoa, jonka tuotot ovat lunastettavissa hyvinkin lyhyellä aikavälillä. ”Lannoitusvaikutus kestää kivennäismailla viidestä seitsemään vuotta, turvemailla aina 25–30 vuoteen asti. Jos metsän lannoittaa viisi vuotta toisen harvennuksen jälkeen, saa kustannukset korkoineen takaisin päätehakkuun yhteydessä”, Huuskonen kertoo. Parhaat tulokset lannoitus tuottaa tuoreen kankaan kuusikoissa, kuivahkon kankaan männiköissä ja mustikkaja puolukkaturvekankailla. Ajoitus tärkeä Metsänhoidossa merkitystä on varsinkin toimenpiteiden ajoituksella. Taimikonhoidon myöhästyminen nostaa työn kustannuksia ja päätehakkuiden lykkääminen lisää metsän tuhoriskiä. ”Jos esimerkiksi seisottaa päätehakkuukypsää kuusikkoa, on suuri riski, että juurikääpä lahottaa puita tai metsään tulee muita tuhoja. Tällä on euroissa nopeasti suuri vaikutus”, Huuskonen sanoo. Riskeiltä voi suojautua hoitamalla metsänsä ajallaan ja vakuuttamalla ne. Ahtikosken mukaan kaikki eivät ole yhtä mieltä metsävakuutusten taloudellisesta kannattavuudesta. ”Metsävakuutus on aika kallis. Jotta se kannattaa ottaa, pitää metsää olla paljon mutta ei liikaa. Esimerkiksi osa suurmetsänomistajista ei vakuuta metsiään”, hän kertoo. Metsänkasvatuksen kannattavuutta voi parantaa myös omatoimisuudella, mutta muuten metsänomistajan kädet ovat pitkälti sidotut. Kantohintojen kehitystä voi toki seurata, jotta puistaan saisi mahdollisimman hyvän hinnan. Esimerkiksi uusien metsäteiden rakentamisen kannattavuus on Ahtikosken mukaan kyseenalainen, ainakin ilman tukia. ”En ole nähnyt yhtään tutkimusta, jossa uuden metsätien rakentaminen olisi ilman tukia tullut kymmenessäkään vuodessa kannattavaksi, vaikka laskelmissa olisi huomioitu metsässä tehdyt hakkuut. Talvitien muuttaminen kesäkorjuukelpoiseksi on sitten eri asia.” ”täällä on näitä, joita voi halata”, sanoo metsänomistaja Tea Juutilainen ja suuntaa syvemmälle hiljan harvennettuun männikköön. Ollaan Sulkavan Säviönsaaressa Etelä-Savossa. Vantaalla asuva Juutilainen on tullut äitinsä Taru Leinon kanssa katsomaan, miltä metsässä näyttää syksyisten hakkuiden jäljiltä. Noin 50-vuotiaassa männikössä on tarkoitus luopua avohakkuista ja siirtyä niin sanottuun jatkuvaan kasvatukseen. Vielä maassa ei näy taimia, mutta Juutilainen ja Leino ovat toiveikkaita. Kun männikön läheinen metsikkö uudistettiin, tuli istutustaimien Kohti jatkuvaa kasvatusta sekaan paljon luontaisesti syntyneitä männyntaimia. Hehtaarit huvenneet Juutilainen ja Leino omistavat Säviönsaaressa sijaitsevan kaikkiaan noin 50 hehtaarin suuruisen metsäpalstan yhdessä. Toistasataa vuotta suvussa kulkeneen tilan metsät ulottuivat vielä Leinon vanhempien aikaan 400 hehtaarin alueelle. ”Ensin metsästä lohkaistiin 80 hehtaaria siirtoväelle ja myöhemmin jäljelle jääneet 320 hehtaaria jaettiin meille seitsemälle lapselle”, Leino kertoo. Muutama hehtaari pinta-alasta on huvennut vielä viime vuo» Vekaransalmen silta haukkasi Tea Juutilaisen ja Taru Leinon metsäpalstasta neljä hehtaaria. 22 Metsälehti Makasiini teema » kannattavuus 7555_.indd 22 23.1.2020 14.20
• sinakin. Tervaleppiä kasvavasta kosteikosta tehtiin 15 vuotta sitten kertakorvauksella suojelualue ja viime lokakuussa valmistunut, Säviönsaaren ja sen viereisen Vekaransaaren välisen lossiyhteyden korvannut Vekaransalmen silta haukkasi metsäpalstasta neljän hehtaarin suuruisen alueen. Juutilaisen ja Leinon mielestä aluemenetyksiä on kuitenkin turha jäädä harmittelemaan. Metsä sivutulona Metsään viime syksynä tehdyistä hakkuista valtaosa oli jatkuvaan kasvatukseen tähtääviä harvennuksia. Jatkuvaan kasvatukseen naiset päätyivät sekä taloudellisista että maisemallisista syistä. ”Kun päätulot tulevat muualta, ei metsästä tarvitse saada maksimaalista tuottoa. Metsiä hoidetaan niin, että ne tuottavat mahdollisimman paljon ympäristönäkökulmat huomioiden”, kiinteistöjä työkseen välittävä Juutilainen sanoo. Sekä Juutilaiselle että Leinolle on kuitenkin tärkeää, että metsänkasvatus on taloudellisesti kannattavaa. ”Kun metsiä hoitaa, kyllä sieltä haluaa rahaakin saada”, Leino sanoo. Taloudellisessa mielessä jatkuvan kasvatuksen puolesta puhuu Juutilaisen mukaan se, että puukauppatulot eivät tule kerralla päätehakkuun yhteydessä, vaan tasaisemmin, kun metsästä poistetaan järeimpiä puita. On metsäpalstalle tosin lähiaikoina suunnitteilla yksi avohakkuukin. Siltatyömaan lähellä kasvavaa kuusikkoa ei kannata harventaa, sillä se altistaisi puuston tuulituhoille. YLI tUhaNNeN eURON eRO Poimintahakkuu tuotti Säviönsaaren kuusivaltaisessa tuoreen kankaan metsikössä reilut tuhat euroa enemmän hehtaarilta kuin alaharvennus olisi tuottanut. PoiMintahakkuu » hakkuuPoistuMa: 110 m 3 /ha » hakkuuarvo: 39,63 €/m 3 eli 4 360 €/ha » kaadettujen Puiden keskijäreys: 520 l » jäävä Puusto: 191 m 3 /ha harvennushakkuu (arvio) » hakkuuPoistuMa: 113 m 3 /ha » hakkuuarvo: 28,02 €/m 3 eli 3 167 €/ha » kaadettujen Puiden keskijäreys: 250 l » jäävä Puusto: 187 m 3 /ha Tulot ovat nettotuloja ennen veroja. Laskelman on tehnyt hakkuut suunnitellut Metsäpalvelu Arvometsä Oy. Poimintahakkuun luvut perustuvat toteutuneisiin hintoihin, harvennushakkuun metsänhoidon suosituksiin ja alueellisiin keskihintoihin. Puusto oli järeää, joten alaharvennuksessa poistetut puut olivat keskimääräistä suurempia. Poimintahakkuun taas olisi voinut tehdä voimakkaamminkin. Poimintahakkuussa poistettiin tukkikokoisia ja huonolaatuisia puita ja kuviolle jätettiin säästöpuita. Jäävä puusto on hyväkasvuista ja keskimäärin kuitupuun mittaista. ”Kuusikkoa on jo hakattu sillalle vievää tietä varten, joten siitä tulisi harvennuksen jälkeen oikein tuulitunneli. Sitä riskiä ei kannata ottaa”, Juutilainen sanoo. Sukupolvenvaihdos edessä Metsänhoitotoimien suunnittelussa Juutilainen ja Leino luottavat metsäsuunnitelmaan ja metsäalan asiantuntijoiden apuun. Leino kertoo tehneensä metsänhoitotöitä aikoinaan paljonkin itse, Juutilaisen perhe ehtii metsänhoitotöihin satunnaisemmin. ”Pääsääntöisesti teetämme metsänhoitotyöt, mutta kyllä meillä kaikilla raivaussaha käsissä pysyy”, Juutilainen sanoo. Lähivuosina Säviönsaaressa on edessä sukupolvenvaihdos. Juutilainen ja Leino perustivat 15 vuotta sitten metsäyhtymän, mutta Leino haluaisi jo luopua osuudestaan. Selvitettävänä on, kannattaako se siirtää tyttärelle vai suoraan tämän pojille. LIINA KJELLBERG Katajanmarjat odottavat kypsymistä. Metsälehti Makasiini 23 7555_.indd 23 23.1.2020 14.20
• Kasvupaikka huomioon Se, miten paljon metsänhoitoon kannattaa panostaa, riippuu siitä, missä metsä sijaitsee. Etelässä metsänhoitoon kannattaa panostaa enemmän kuin pohjoisessa, rehevillä kasvupaikoilla enemmän kuin karuilla. Esimerkiksi metsänuudistamisen menetelmät kannattaa valita kasvupaikan mukaan. Kaikista karuimmilla kasvupaikoilla metsä kannattaa uudistaa luontaisesti, mutta vähänkin rehevämmillä kasvupaikoilla kannattavammaksi tulee kevyt maanmuokkaus ja männyn kylvö. Kylvön puolesta puhuu muun muassa se, että sen yhteydessä voidaan istutuksen tapaan hyödyntää siemenviljelyksiltä kerättyä jalostettua siementä. ”Siemenviljelyssiemenellä kylvetyn männikön kasvu voi olla jopa 20 prosenttia parempi kuin metsikkösiemenellä kylvetyn”, Anssi Ahtikoski sanoo. Varhaisperkaus taas voi hänen mukaansa olla kylvömänniköissä perusteltua jättää tekemättä. Jatkuva kannattavampi? Metsäalalla on viime vuosina keskusteltu siitä, kumpi metsänkasvatusmenetelmä on taloudellisesti kannattavampi, perinteinen tasaikäisrakenteinen vai niin sanottu jatkuva kasvatus. Ahtikosken ja Huuskosen mukaan sitä on tässä vaiheessa vielä mahdoton sanoa. ”Tutkimustulokset osoittavat pääosin, että jatkuva kasvatus olisi taloudellisesti kannattavampi. Tehdyt tutkimukset perustuvat kuitenkin malleilla laadittuihin ennusteisiin. Mitattuihin kasvuihin ja toteutuneisiin kertymiin pohjautuvia kannattavuustutkimuksia jatkuvasta kasvatuksesta ei ole vielä tehty”, Ahtikoski sanoo. Hänen mukaansa lisätietoa tarvitaan varsinkin taimettumisesta ja siitä, miten kasvavan puuston tiheys vaikuttaa taimettumiseen pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi sellaisella kohteella, jolla eri-ikäisrakenteisuutta on luonnostaan, voi siirtyminen jatkuvaan kasvatukseen olla taloudellisesti kannattavaa. Jos taas lähdetään liikkeelle esimerkiksi hakkuuaukosta, ei tilanne ole enää niin yksiselitteinen. MetsänoMistaja Risto Iivonen katselee vastakaadetun kuusen kantoa mietteliäänä. Puun kasvu on vuosilustojen perusteella jäänyt viime vuosina aiempaa pienemmäksi. ”Olisiko merkki siitä, että puilta on loppunut tila? Jos puut ovat liian tiuhassa, niillä ei riitä voimaa kasvaa”, Iivonen sanoo. Asikkalassa Päijät-Hämeessä sijaitsevassa 30-vuotiaassa kuusikossa on meneillään ensiharvennus. Tammikuun alun päivää rytmittävät kauempaa kantautuvat hakkuukoneen äänet. Iivonen on tyytyväinen työn jälkeen. ”Ammattilainen ottaa puita pois enemmän kuin olisin itse ottanut, mutta kyllä tänne vielä tuhat runkoa hehtaarille jää. Muutaman vuoden päästä puusto ei näytä enää yhtään harvalta ja hakkuutähteetkin ovat painuneet maahan.” Kuljettavuus on Iivoselle Metsätyöt omin voimin » Risto Iivonen on tyytyväinen ensiharvennetun kuusikon hakkuujälkeen. 24 Metsälehti Makasiini teema » kannattavuus 7555_.indd 24 23.1.2020 14.20
• SatOJeN eUROJeN SääStö Taimikon varhaishoito maksoi Luonnonvarakeskuksen mukaan Päijät-Hämeessä vuonna 2018 käsin tehtynä keskimäärin 391 euroa hehtaarilta, taimikonhoito keskimäärin 509 euroa hehtaarilta. Suunnilleen sen verran Iivonen säästää, kun tekee työt itse eikä laske omalle työlleen hintaa. tärkeää, sillä kuusikossa saattaa pian vilistä suunnistajia. Asikkala ja lähikunta Orimattila mielivät lähivuosina Jukolan viestin kisaisänniksi, ja osa radoista kulkisi itsekin suunnistusta harrastavan Iivosen mailla. Lisää hehtaareja Metsänomistaja Iivonen on ollut vuodesta 1985. 1920-luvulta asti suvussa kulkeneella kotitilalla tehtiin silloin sukupolvenvaihdos. Alkujaan vajaan 60 hehtaarin suuruinen tila on kasvanut Iivosen omistuksessa satoja hehtaareja. Metsää tilaan kuuluu nykyisin noin 360 hehtaaria, peltoa 75 hehtaaria. Tilakaupoissa Iivosen periaatteena on ollut ostaa kotitilan lähellä sijaitsevia tiloja. Kauppoja tuli tehtyä varsinkin 1990ja 2000-luvuilla. ”Jos lähialueilla oli metsää tai peltoa myynnissä, tein tarjouksen. 1990-luvun alkupuolella kysyntä ei ollut yhtä suurta kuin nykyään. Nykyisin pienenkin tilan hinta voi nousta älyttömän korkealle.” Samalla, kun metsämaan hinta on noussut, on puukauppatulojen taloudellinen merkitys Iivosen mukaan heikentynyt. ”Kuitupuusta maksetaan suunnilleen saman verran kuin 30 vuotta sitten. Puukauppatulot eivät enää riitä samaan kuin aiemmin.” Kulut kuriin Metsänkasvatuksen kannattavuudesta Iivonen huolehtii tekemällä metsänhoitotyöt ajallaan ja pitkälti omin voimin. Apuna on maatalousja metsäalaa opiskeleva poika. ”Ajoissa tehdyt metsänhoitotyöt lisäävät metsän kasvua, jolloin tuloakin tulee enemmän.” Hoitotöistä itse tehdään ainakin taimikonhoidot, sillä niiden teettäminen tulee kalliiksi. Istutukset osuvat päällekkäin peltotöiden kanssa, joten niitä on teetetty talkootyönä paikallisella suunnistusseuralla. Päätehakkuut ja myöhemmät harvennukset Iivonen jättää ammattilaisille, mutta ensiharvennuksia ja energiapuun korjuuta hän tekee itsekin. Niissä apuna on hakkuupäällä, energiakouralla ja kuormaimella varustettu maataloustraktori. ”Ensiharvennusten määrä vaihtelee vuosittain, mutta energiapuuta hakkaan omista ja muiden metsistä noin 500 kiintokuutiometriä talvessa. Mittariin on kolmessa vuodessa tullut 3 100 työtuntia.” Metsässä Iivonen kertoo viihtyvänsä niin hyvin, ettei laske omalle työlleen hintaa. Seuraavalle polvelle Iivosen metsät sijaitsevat Suomen rehevimmällä seudulla. Sitä, että nyt ensiharvennettava kuusikko kasvaa päätehakkuuikään, ei tarvitse enää toista kolmeakymmentä vuotta odottaa. Siinä vaiheessa, kun kuusikko päätehakataan, on metsä tosin jo seuraavalla omistajalla. Iivosen tavoitteena on tehdä sukupolvenvaihdos viiden vuoden sisällä – ajoissa ja hallitusti. LIINA KJELLBERG Vuosilustot kertovat puun kaivanneen viime vuosina lisää kasvutilaa. Metsälehti Makasiini 25 7555_.indd 25 23.1.2020 14.20
• Suojelukin tuottaa Metsänkasvatus perustuu Suomessa pitkälti Tapion julkaisemiin Metsänhoidon suositukseen. Niitä noudattamalla päästään Ahtikosken mukaan kohtalaiseen taloudelliseen tulokseen, mutta ei parhaaseen. ”Suositukset ovat kompromissi. Niiden tavoitteena ei ole turvata pelkästään taloudellista tulosta, vaan myös puuston hyvä kasvu ja metsälajiston monimuotoisuus.” Monimuotoisuudesta kiinnostuneet voivat saada metsästään tuottoa myös perustamalla suojelualueita. Saija Huuskosen mukaan metsän suojeleminen esimerkiksi Metso-ohjelman kautta on hyvä esimerkki tästä. Ahtikosken mielestä metsien suojelun tavoitteena tulisi olla suojella mahdollisimman paljon luontoarvoja mahdollisimman kustannustehokkaasti. ”On tapauksia, joissa metsänomistaja on suojellut päätehakkuukypsän mutta edelleen hyvin kasvavan metsän korvausta vastaan kymmeneksi vuodeksi ja sen jälkeen uudistanut metsän. Metsänomistaja on tällöin saanut sekä korvausta suojelusta että hyötynyt taloudellisesti vielä kasvavasta puustosta. Se ei ole alkuperäisen tarkoituksen mukaista.” Hehtaareilla väliä Vaikuttaako metsänkasvatuksen kannattavuuteen se, miten paljon metsää omistaa? Periaatteessa kyllä, mutta Huuskosen mukaan taloudellisesti kannattava hehtaarimäärä riippuu viime kädessä metsän sijainnista sekä ikäja kasvupaikkarakenteesta. Ahtikoski lähestyy kysymystä sitä kautta, miten paljon metsää pitäisi omistaa, että sillä eläisi. ”Metsällä pystyisi elättämään itsensä, jos sieltä saisi vuosittain 40 000–50 000 euroa hakkuutuloina ja metsänhoitotyöt tekisi itse. Kun hyvästä eteläsuomalaisesta metsästä saa päätehakkuutuloja enimmillään noin 22 000 euroa hehtaarilta, pitäisi joka vuosi olla vähintään kaksi hehtaaria tällaisia huippupäätehakkuukohteita.”? l tUOttOa VIIVeeLLä Taimikonhoidon hyödyt näkyvät hitaasti, lannoituksen nopeammin. tuoreen kankaan kuusikko Puolukka turvekankaan Männikkö Metsikön ikä v 1 10 20 30 34 40 46 49 62 50 60 taiMikonhoito Toimenpiteen kustannus 452,70 €/ha lannoitus Toimenpiteen kustannus 407,00 €/ha harvennus Lannoituksen hyöty nykyarvossa 558,70 €/ha ensiharvennus Taimikonhoidon hyöty nykyarvossa 266,20 €/ha harvennus Taimikonhoidon hyöty nykyarvossa 206,90 €/ha Taimikonhoidon hyödyt eivät kata siitä aiheutuneita kustannuksia vielä ensiharvennusvaiheessa, vaan vasta harvennusvaiheessa. Taimikonhoidon hyötyä verrattiin laskelmassa tilanteeseen, jossa taimikonhoito jätetään tekemättä. Oletuksena oli, että hoitamaton taimikko joudutaan ennakkoraivaamaan ennen ensiharvennusta ja että sen hakkuista saadaan 15 prosenttia vähemmän tukkipuuta. Lannoituksesta saatavat hyödyt ylittävät siitä aiheutuneet kustannukset jo seuraavassa harvennuksessa. Lannoituksen hyötyä verrattiin laskelmassa tilanteseen, jossa lannoitus jätetään tekemättä. Laskelmat on tehty Luken Motti-ohjelmistolla. Korkokantana käytettiin neljää prosenttia. Kantohinnat ja metsänhoidon kustannukset on otettu vuosina 2014–2018 tilastoiduista aikasarjoista ja deflatoitu reaalisiksi. Esimerkkimetsiköt sijaitsevat Etelä-Suomessa. 10 34 46 49 62 LAsKE ItsE Metsänkasvatuksen vaihtoehtoja voi vertailla Luken Motti-ohjelmiston avulla. Se löytyy osoitteesta metsainfo.luke.fi/fi/cms/ metsankasvu/ motti. 26 Metsälehti Makasiini teema » kannattavuus 7555_.indd 26 23.1.2020 14.20
• PiiPPolassa, nykyisessä Siikalatvan kunnassa asuva Vesa Anttila on metsätilallinen, maitotilallinen ja koneurakoitsija. ”Vanhastaan on ajateltu, että metsä rahoittaa navetat ja kaikki, mutta olen pyrkinyt pitämään toiminnot erillään.” Metsää hän on hankkinut noin 350 hehtaaria. Piippolan alueelta on riittänyt mieluista ostettavaa. Anttila kertoo viimeksi ostaneensa metsää, josta ei kirveen jälkiä löytynyt. Avohakkuita hän karsastaa kahdesta syystä. Toinen on ilmastonmuutos ja toinen, että ”kun ikää tulee, niin luontoarvot alkavat painaa vaakakupissa.” Vanhan arvostus on alkanut vanhojen rakennusten kunnostuksesta ja siirtynyt siitä metsään. Metsästyskin on muuttunut eläinten talviruokinnaksi. ”Vanhat puut ovat nähneet monenlaisia kulkijoita. Metsissä on tervahautoja ja kilpikaarnapetäjiä.” Suojelu kannattaa Anttila myöntää, että metsän ostaminen on kallis harrastus, jos ostotiloilta ei ota parhaimpia päätehakkuutilejä. ”Tuloa pitää saada senkin edestä harvennuksista, energiapuusta, ojalinjahakkuista.” Suojelu voi olla kannattava metsätaloustoimi, kunhan kohde täyttää Metso-ohjelman kriteerit. Jos kuusikon päätehakkuusta saa kymppitonnin, niin siitä pitää maksaa verot, uudistamiset ja taimikonhoidot. Mutta jos sama kohde kelpaa Metso-kohteeksi, niin valtio ostaa puut pystyyn ja maksaa suunnilleen 8 500 euron verottoman korvauksen. Anttila on tehnyt ikuisenpituisia suojelusopimuksia, joissa maanomistus säilyy lähinnä muodollisena ja käytännössä ainoastaan metsästysoikeus jää. Tätä nykyä Metso-suojelussa on 11 hehtaaria ja neuvottelut ovat menossa 30 hehtaarista. Reilut sata hehtaaria on rauhoitettu metsästykseltä. Metsoon ei mikä tahansa metsä kelpaa. Rämemänniköitä on suojelussa jo riittävästi, mutta koskemattomia vanhoja metsiä kaivataan lisää. Anttila tietää, että hänen metsällinen ajattelutapansa ei sovi kaikille, eivätkä kaikki metsät sovi suojeluun. ”Pitää katsoa, että voiko viedä jatkuvan kasvatuksen suuntaan.” MIKKO HÄYRYNEN suojelu voi kannattaa ”Joku saattaa tehdä päätehakkuut minun jälkeen, mutta minä en ainaskaan.” EL Is A Vä ä rä N IE m I Vesa Anttilan metsänomistuksessa luontoarvot ovat alkaneet painaa. Metsälehti Makasiini 27 7555_.indd 27 23.1.2020 14.20
• UnilUkkari Metsäkeskuksen palvelupäällikkö Veikko Iittainen on tavannut tuhansia metsänomistajia. Ja myös vaikuttanut heihin. TeksTI MIkko Häyrynen kuVaT eMIl BoByreV » » vaikuttaja 28 Metsälehti Makasiini 7556_.indd 28 23.1.2020 14.23
• Retkiluistelu on Iittaisen harrastuksia, mutta jos talvet jatkuvat tämänkaltaisina, niin tilalle pitää keksiä jotain muuta. Metsälehti Makasiini 29 7556_.indd 29 23.1.2020 14.23
• M etsänoMistaM i s e e n l i it t y y tiettyä häveliäisyyttä ja sitä jopa piilotellaan. Suomen metsäkeskuksen palvelupäällikkö Veikko Iittainen toivoo kulttuurin muutosta, jotta metsänomistaja voisi sanoa ylpeänä olevansa metsänomistaja. ”Maailman muutoksessa metsänomistaja on hyvä toimija, hiilensitoja.” Metsän mahdollisuudet tutuiksi Iittainen vastaa Metsäkeskuksen metsänomistajapalveluista, mikä käytännössä tarkoittaa metsien käyttömahdollisuuksissa opastamista. Hän ei pidä metsäneuvonta-sanaa vanhentuneena, mutta puhuu mieluummin asiakastyöstä. » vaikuttaja 30 Metsälehti Makasiini 7556_.indd 30 23.1.2020 14.23
• ”Metsän­ omistajan kannattaa miettiä, mitä hän metsältään haluaa.” Asiakastyötä on, että Metsäkeskuksen noin 50 asiakasneuvojaa päätyönään soittavat metsänomistajille, joiden hoitoindeksi on ns. punaisella ja joilla voi olla mahdollisia ympäristötukikohteita. Hoitoindeksi saadaan suhteuttamalla rästissä olevat hakkuuja hoitotyöt pinta-alaan. Pinta-ala ei vaikuta indeksilukuun, joten kilautuksen unilukkarilta voi saada yhtä lailla pienen kuin suuren tilan isäntä tai emäntä. Jos metsänomistajaa ei yhtään kiinnosta, asiakastyö ei jatku ensimmäistä puhelinsoittoa pitemmälle. Mutta sellaisia metsänomistajia on vähän. ”Hyvin harvoin kontaktointi koetaan tuputtamisena.” Herra metsässään Metsänomistusrakenteen muutos on iso asia. Ihmiset pakkautuvat isoihin asutuskeskuksiin, etäisyydet metsiin kasvavat. Samanaikaisesti on sekä metsätilojen pirstoutumista että keskittymistä. Ydinkysymys kuitenkin pysyy – miten saada metsänomistaja kiinnostumaan ja varaamaan aikaa edes tunti tai kaksi keskusteluun ammattilaisen kanssa. Silloin tulee aina päätöksiä. ”Metsänomistajan kannattaa miettiä, mitä hän metsältään haluaa”, Iittainen pohtii. Kun tavoitteet ovat itselle selkeät, myös neuvojalta voi vaatia ja saada täsmäpalvelua. Hän korostaa, että metsänomistaja tekee omassa metsässään itse omat päätöksensä. Neuvojan tehtävä on kertoa vaihtoehdoista ja päätösten seurauksista. Hakkuiden, hoitotöiden ja luontokohteiden kolminaisuus on tuotava esille, mutta painotus riippuu kunkin metsänomistajan tavoitteista. ”Aika harvoin on tilanne, että on pelkästään kustannuksia vaativia hoitotöitä. Päätös on aina helpompi, jos samanaikaisesti on sekä tuloja tuova leimikko että hoitokohteita.” Ihminen on epälooginen Metsänomistajissa on metsästä vieraantuneita, mutta Iittainen varoo yleistämästä, että se kategorisesti koskisi etämetsänomistajia. ”Osa ei edes tiedä, missä oma metsä sijaitsee. Osa taas on niin innostunutta että tietää yhtä paljon tai enemmän kuin ammattilaiset.” Iittaisen karkean arvion mukaan kolmasosa metsänomistajista pärjää omin neuvoin, kolmannes aktivoituu kontaktoinnista ja kolmannesta ei kiinnosta minkään vertaa. Metsä on arvolatautunutta omistusta. Se kuitenkin ihmetyttää, miten metsä voidaan unohtaa. ”Keskimääräinen 30 hehtaaria Etelä-Suomessa on vähintään 120 000 euron arvoinen, mutta kymppitonnin autosta Takkapuut ovat kotitilalta Padasjoelta. Niitä kantaa lämmöllä. veikko iittainen >> Ikä 55 >> Metsänomistajien palvelupäällikkö Suomen metsäkeskuksessa >> Metsäkeskuksessa 26 vuotta ja kaksi vuotta Pohjois-Pirkan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajana >> Asuu Kangasalla, nuoruus Padasjoella, jossa myös oma metsätila >> Metsätalousinsinööri Evolta, runsaasti täydennysopintoja >> Vaimo ja kolme lasta >> Harrastuksia retkiluistelua, hiihto, kuntosali, polttopuiden teko ja happihyppelyt metsässä » Metsälehti Makasiini 31 7556_.indd 31 23.1.2020 14.23
• ”kolmen päivän jälkeen sanoin esimiehelle, että mulle riitti.” pidetään parempi huoli.” Luontokohteille aktivoituminen ei ole uhka. Iittaisen tuntuman mukaan pikemminkin päinvastoin, sillä aktiivinen metsänomistaja ottaa huomioon myös luontoarvot. Ja esimerkiksi hiilensidonnan suhteen hän on tunnistanut myönteistä hyrinää. Asia saatetaan metsänomistajien keskuudessa ottaa myönteisesti vastaan, jos siihen kehitetään vapaaehtoisen suojelun tapainen järjestelmä. ”Toivottavasti myös hyönteistuhojen estämisessä ja tuulituhoihin varautumisessa onnistutaan.” Valtio vaikuttaa ja verottaa Metsäkeskus seuraa asiakastyönsä tehoa sillä, ryhtyvätkö kontaktoidut metsänomistajat Metsään.fi-palvelun käyttäjiksi, tekevätkö he metsänkäyttöilmoituksia tai kemerailmoituksia. Viime vuonna Metsäkeskuksen asiakaspalvelijat tapasivat noin 8 500 metsänomistajaa. Heistä 62 prosenttia otti Metsään.fi:n käyttöön ja 41 prosenttia on tehnyt joko metsänkäyttöilmoituksen tai kemerailmoituksen. Puhelinkontaktointi siis toimii. Syytä onkin, sillä valtion varoille halutaan vaikuttavuutta. ”Semmoisille tiloille ei mennä kehumaan missä kaikki on kunnossa.” Metsäkeskusta Iittainen luonnehtii maanmuokkaajaksi. Muut voivat muokkauksen jälkeen kylvää ja korjata sadon. Asiakastyö tuottaa hakkuita, hoitotöitä ja ympäristötukianomuksia, jotka yhteensä voi laskea neuvontatyön liikevaihdoksi. ”Kustannussuhde on, että yhden euron kustannuksella saa rahaa liikkeelle ensivaiheessa 50 euron edestä ja summa kertautuu urakointiketjuissa.” Valtio saa panostuksensa takaisin, kun tulee verotettavaa taloustoimintaa. Neuvontatyö on siistiä puukaupan edistämistä eikä aiheuta markkinahäiriöitä, joita esimerkiksi metsäverotuksen muutokset ovat aikaansaaneet. Kohdataanko metsä vai metsänomistaja? Iittainen asuu Kangasalla Tampereen kupeessa ja tekee sieltä paljon etätöitä Lahteen. Takkapuut hän hakee kotitilaltaan Padasjoen Vesijaolta, maatalosta kun on. Omissa metsissään Iittainen ei suvaitse hoitorästejä. Metsiköitä kypsyy parhaillaan ensiharvennuksiin, kasvatushakkuisiin ja päätehakkuisiin. Puronvarsi, kivirakka ja kalliomäki, yhteensä 15 prosenttia pinta-alasta, ovat ympäristötuessa. Jos olisi mennyt toisin, niin Iittainen vaikuttaisi rakennusalalla. Hän ehti opiskella rakennusinsinööriksi vuoden, kunnes vaihtoi opiskelusuunnan metsäalaan. Vaihtoon vaikutti veto alalle sekä nuoreen rakkauteen liittyvät logistiset syyt. Metsäuransa Iittainen aloitti metsäsuunnittelijana. Ensimmäinen opastaja oli hyvinkin kiinnostunut metsän mittaamisesta, mutta ei juuri ollenkaan metsänomistajien kohtaamisesta. ”Kolmen päivän jälkeen sanoin esimiehelle, että mulle riitti.” Iittainen soitti metsänomistajalle, pyysi mukaan metsään ja koki elämänsä valaistumisen: työtä tehdään asiakkaalle. ”Kysyin metsänomistajilta, että mitä olet ajatellut tälle kuviolle. Jos ajatuksia ei ollut, niin esitin mahdollisia vaihtoehtoja, mikä kuulostaisi sopivalta.” Usein vastaus oli, että sinä varmaan tiedät paremmin. Ja useinkin päädyttiin Iittaisen ehdottamiin toimiin. Tuhansia kohtaamisia Metsänomistaja on asiakas, Iittainen muistuttaa. Vaikeita asiakkaita ei ole olemassakaan, mutta mielenkiintoisia voi Iittaisen ideoima Metsään.fi on ollut pitkä ja monivaiheinen hanke, mutta palvelu on vakiintunut jo käsitteeksi. » » vaikuttaja 32 Metsälehti Makasiini 7556_.indd 32 23.1.2020 14.23
• Metsään.fi uudistuu Metsään.fi -metsävaratietopalvelun alkuperäisidea ja esitys on Veikko Iittaiselta vuodelta 2002. Hän on ollut myös mukana ison ja monivaiheisen hankkeen koko taipaleen. ”Valtion varoilla tuotetaan perusmetsätieto, että pitääkö metsässä tehdä jotain vai eikö pidä. Vastaavaa konseptia, jossa metsänomistajat ja metsäalan toimijat ovat saman tiedon äärellä, ei tietääkseni ole missään päin maailmaa.” Iittainen painottaa, että Metsään.fi on ennen kaikkea metsävaratiedon kanava, mutta se ei ole metsäsuunnitelma, jossa toimenpiteet esitetään metsänomistajan tavoitteiden pohjalta. Metsään.fi:n puustotietoja on kritisoitukin eivätkä kaukokartoituksen puustoarviot voi koskaan olla sataprosenttisen luotettavia, mutta kuitenkin 80-90-prosenttisesti. Parhaillaan suunnitellaan isompaa päivitystä. Version Metsään.fi 2.0 toteuttaminen alkaa tämän vuoden aikana. Käyttäjälle isoin muutos on skaalautuvuus eli palvelu toimii älykännykässä ja ylipäätään erilaisissa mobiililaitteissa niin hyvin kuin nykyään pitää toimia. Metsälehti Makasiini 33 7556_.indd 33 23.1.2020 14.23
• olla. Oudoltakin vaikuttavaan toimintaan saattaa löytyä syyt, jos sukeltaa syvälle psykologiaan. Hän kertoo tarinan vuosikymmenten takaa. Erään iäkkään, vaatimatonta elämää eläneen pariskunnan luona neuvoja joi kahvia metsäkierroksen jälkeen ja totesi, että tilalla on myytävää puuta vähintään kahden miljoonan markan edestä. ”Silloin keittiöstä kuului kolahdus, että viimeinkö tässä talossa loppuu kirpun selän nyhtäminen.” Isäntä oli tullut taloon kotivävyksi ja hakannut hetimiten traktorirahat. Siitä oli tullut marmatusta, mistä puolestaan oli seurannut, että toista kertaa marmatukseen ei annettu aihetta. Iittaisesta välittyy innostus asiaansa. Mistä riittää virtaa vuodesta toiseen? ”Olen utelias luonne ja olen pyrkinyt kehittämään itseäni.” Pitämissään koulutuksissa hän on kohdannut tuhansia metsänomistajia ellei toiselle kymmenelle tuhannelle menevän määrän. ”Siitä tulee hyvä olo, kun luennon jälkeen metsänomistajat tulevat juttusille ja asia on koskettanut.”? l Takan lämmittäminen työpäivän jälkeen rentouttaa ja kohentaminen on lämmityksessä parasta. ”Se on luonteessa, että pelkkä katteleminen ei riitä.” METSÄJÄRJESTELMÄ AMMATTILAISELLE OTA YHTEYTTÄ JA PYYDÄ TARJOUS! Anssi Aalto: anssi.aalto@tapio.fi / 050 434 4802 tai ForestKIT asiakaspalvelu / 050 434 9540 www.tapio.fi/forestkit Katso esittelyvideo! Lisäosista voit valita juuri sinun tarpeisiisi soveltuvat: • FORESTKIT GO maastotyöhön • FORESTKIT VALUE tila-arvioiden laadintaan • FORESTKIT WORKS metsätöiden ohjaukseen • FORESTKIT CONTRACT sopimusten hallintaan • IPTIM metsien käsittelyn optimointiin • TAPIO METSÄNHOITOKORTISTO ajantasainen metsätietopalvelu • UUTTA: rajapinta PiiMega® ForestPro -metsäjärjestelmään METSÄAMMATTILAINEN Hanki markkinoiden monipuolisin metsätietojärjestelmä metsävarojen hallintaan ja metsä palveluiden tuottamiseen. Palveluun sisältyy kattavat taustakartta-aineistot sekä asiantunteva käytöntuki. 2,3 miljoonaa hehtaaria TAPIO ForestKIT käyttäjiä ovat: • Metsäpalveluyrittäjät • Kaupungit ja kunnat • Yhteismetsät • Oppilaitokset • Metsäsijoittajat • Ammattimaiset metsänomistajat » vaikuttaja 7556_.indd 34 23.1.2020 14.23
• Oma metsä Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta. ›› Kysy Pois Onko kuusen karsinnasta hyötyä? sivu 44 uusi juttusarja Kuusen 80 vuotta 40 Metsänhoito s.36: Mitä hyötyä metsityksestä on? ›› tutKiMus s.42: Päästöt puntariin ›› allaKKa s.43: Seitsemän puulajin katto ›› PiKatesti s.47: Liukulumikengät koetuksella ›› PerintöMetsä s.48: Metsävähennys sukupolvenvaihdoksissa s. Sa m i Ka rp pi n en Metsälehti Makasiini 35 7558_.indd 35 23.1.2020 14.23
• 19 kysymystä Metsityksestä Ilmastonmuutos vaatii lisää hiilinieluja – joten istutetaan Suomeen lisää metsää. Täysin mahdollista, mutta mikään helppo pikaratkaisu se ei ole. Kivennäismaalla metsitys voi tuottaa hiilinielun viidessä vuodessa. Metsitetty turvemaa muuttuu päästölähteestä hiilinieluksi noin 15 vuoden kuluttua metsityksestä. Kuvassa 1990-luvun alun hurjina metsitysvuosina alkunsa saanut peltokoivikko. Lu ke / er kk i O ks a n en Valtteri Skyttä Oma metsä » Metsänhoito 36 Metsälehti Makasiini 7559_.indd 36 23.1.2020 14.50
• 1 Mitä metsityksellä tarkoitetaan? Metsityksellä pyritään saamaan aikaiseksi metsä alueelle, jolla ei ole pitkään aikaan kasvanut puita. Suomessa tyypillisimpiä metsityskohteita ovat viljelykäytöstä poistuneet pellot. Myös turvetuotannosta poistuneiden suopohjien metsittäminen on lisääntynyt. 2 Miksi metsitys on taas in? Peltoja on paketoitu ja metsitetty Suomessa erinäisissä sykleissä 1960-luvulta lähtien. Nyt metsitys on taas pinnalla, koska puut ovat hiilinieluja ja niitä tarvitaan lisää ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Ei myöskään sovi unohtaa, että peltomaat ovat Suomen parhaimpia metsänkasvupaikkoja. Metsityksellä saadaan lisää runsaspuustoisia talousmetsiä. 3 Mitä hyötyjä metsityksestä on puuntuotannon ja hiilinielun lisäksi? Metsittämisestä voi olla suurta hyötyä luonnon monimuotoisuudelle. Metsityt pellot voivat kehittyä aikaa myöten arvokkaiksi, lehtomaisiksi elinympäristöiksi. Niitä on säilynyt luonnossa vähän, koska lehtoja on ravinteikkuutensa vuoksi raivattu nimenomaan pelloiksi. Lähes puolet uhanalaisista metsälajeista elää lehdoissa. 4 Paljonko Suomessa on metsitettävää pinta-alaa? Tähän mennessä Suomessa on metsitetty hiukan vaille 300 000 hehtaaria. Potentiaalia on suurin piirtein saman verran jäljellä. Metsittämällä koko tämä ala metsämaan pinta-ala lisääntyisi noin 1,5 prosenttia. Metsän kasvulle otollisia kasvupaikkoja löytyy vielä, joten kyse ei ole vihoviimeisten kitumaiden taimettamisesta. Tässä voisi kasvaa puita, mutta miten syrjäisten peltolänttien metsitys saadaan kannattavaksi? Luonnonvarakeskus ja Metsäkeskus etsivät parhaillaan otollisia metsityskohteita ja haarukoivat metsityksen kannattavuutta. Va Lt te ri sk yt tä 5 Mitä metsityskohteet ovat? Pääosa metsityskelpoisista alueis ta on joko viljelyskäytöstä poistuneita peltoja tai turvetuotannosta poistuneita suopohjia. Lisäksi maakaapelointi vapauttaa metsitettäväksi joitakin kymmeniä tuhansia hehtaareja vanhoja sähkölinjojen pohjia. Kaupunkien taajamissa ja kyläkeskusten ympäristössä on myös määrittelemätön määrä joutomaata metsitettäväksi. Otollisten metsityskohteiden sijainteja kartoitetaan parhaillaan. 6 Mitä metsitys maksaa? Metsityksen kustannukset riippuvat suuresti kohteesta. Metsityksen kannattavuutta selvitetään Luonnonvarakeskuksen ja Metsäkeskuksen hankkeessa. Useimmissa tapauksissa metsitys maksaa enemmän kuin normaali metsänuudistus. Esimerkiksi kuusentaimien istutus metsämaalle maksaa töineen runsaat 1 000 euroa hehtaarilta. Pellonmetsitys vaatii istutustöiden lisäksi aina heinäntorjuntaa. Metsityksessä lisäkuluja voi kertyä myös ojien avaamisesta ja lannoituksesta. 7 Saako metsitykseen tukea? Metsitystukea pohditaan parhaillaan maaja metsätalousministeriössä. Aikaisimmillaan mahdollinen metsitystuki tulisi voimaan vuonna 2021. ›› Metsälehti Makasiini 37 7559_.indd 37 23.1.2020 14.50
• 8 Miten metsityskohteet jakautuvat maaperän mukaan? Metsitykseen on karkeasti kolme erilaista pääkohdetta: kivennäismaapellot, turvemaapellot ja turvesuonpohjat. Pellonmetsityskohteilla maaperän jaottelu ei ole niin selkeää. Turve on voinut maanviljelyskäytössä kulua pois, ja peltoja on muokattu multamaatyypiksi. Etenkin turvepellot ovat hankalia metsityskohteita. 9 Mitkä puulajit sopivat metsitykseen ja millaisille kohteille? Kuusi on osoittanut kokeissa varmimmaksi puulajiksi pellonmetsityskohteille: taimet selviävät hengissä ja puut kasvavat hyvin. Kuusi sopii myös osin turvemaille, mutta puulajin ongelma on herkkyys hallatuhoihin. Rauduskoivu on toimiva vaihtoehto kivennäismaapelloilla, mutta se kärsii hirvituhoista. Mänty on usein suopohjilla vahvin ehdokas. Vaikeimmin metsittyvillä suopohjilla vaihtoehtona on lisäksi hieskoivu. Pellonmetsitys on eteläisessä Suomessa mahdollista myös erikoisemmilla puulajeilla, kuten lehtikuusella, tervalepällä, visakoivulla tai jaloilla lehtipuilla. Monien puulajien ongelmana on kuitenkin herkkyys erilaisille eläinten syöntituhoille. 10 Miten metsitykseen valmistaudutaan? Metsityskohde kannattaa aina tutkia paikan päällä lapion kanssa. Lapiolla tulee kaivaa kuoppia, joista selviää, onko maaperässä turvetta ja kuinka paksulti. Suopelloilla turpeen sekaan on usein lisätty kivennäismaata maanparannusaineeksi, joten maan todellisen koostumuksen kanssa tulee olla tarkkana. Kuoppiin nopeasti kertyvä vesi kertoo ojien avaamisen tarpeesta. 11 Mitä toimenpiteitä metsitys voi vaatia? Ennen metsitystä joutomaan kasvillisuus voidaan joutua raivaamaan ja ojat avaamaan. Maanmuokkauksen ja taimien istutuksen lisäksi lähes kaikilla metsitysaloilla joudutaan kamppailemaan taimia tukahduttavan heinän ja pintakasvillisuuden kanssa. Lisäksi metsitystaimet voivat kaivata lannoitusta ja taimisuojia. 12 Mitkä ovat metsityksen suurimmat ongelmat? Heinänkasvu, ravinnehäiriöt, maaperän liiallinen märkyys ja eläintuhot. Metsityksessä on mahdollisuuksia teoriassa, mutta kysymys kuuluu, miten pienet ja syrjäiset peltoalueet eli peltoheitot saadaan metsitettyä käytännössä? 13 Millaista maanmuokkausta metsitys vaatii? Maanmuokkauksessa suositelluin tapa on mätästys. Peltomaiden maanmuokkauksessa on aiemmin käytetty myös pallekyntöä tai -aurausta (pintamaa kasataan vastakkaisiksi palteiksi eli maakasoiksi, johon taimet istutetaan). Entisillä turvesuonpohjilla voi tehdä joko pelkän tuhkalannoituksen tai vastaavasti mätästyksen, jos mätästämällä saadaan kivennäismaata esiin. 14 Käytetäänkö kylvöä, istutusta vai luontaista uudistamista? Peltojen metsityksen ykkösmenetelmä on kuusen istutus. Suonpohjilla menetelmä voi olla istutuksen sijaan männyn kylväminen. Hankalimmilla turvemailla moni metsitystoimi voi olla saavutettavaan kasvuhyötyyn nähden liian kallis. Silloin metsitysvaihtoehto voi olla maanpinnan rikkominen, tuhkalannoitus ja luontainen hieskoivutiheikkö. Hieskoivikkoa voidaan kasvattaa 30 vuoden lyhytkiertokasvatuksella tai tavoitella, että hieskoivikon alle muodostuu alikasvos luontaisesti kuusentaimista. 15 Pitääkö metsitettäviä alueita ojittaa? Jos metsitysalueen keskelle kaiMaan koostumus ja väri kertovat olennaista tietoa metsitysolosuhteista. Kivennäismaan sinertävä väri tai ruostepilkut ovat merkki hapettomista oloista, mikä korostaa maanmuokkauksen tarvetta. Va Lt te ri sk yt tä Kuusi on varmin valinta pellonmetsitykseen. Kuusentaimet sietävät muuta kasvillisuutta, ja puulaji kasvaa peltomailla tehokkaasti. Va Lt te ri sk yt tä Oma metsä » Metsänhoito 38 Metsälehti Makasiini 7559_.indd 38 23.1.2020 14.50
• vettuun kuoppaan kertyy nopeasti vettä, ojat pitää avata ja vedenpintaa laskea. Rinnemaa on tasamaata sopivampi metsitykseen, sillä veden luontainen virtaus on puille parempi. Vesistöjä ei pidä rehevöittää lisää hiilinielujen vuoksi, joten metsityskohteiden ojia avattaessa on tehtävä kaivukatkoja ja muita vesiensuojelutoimia, jotka pidättävät vesistä ravinteita ja kiintoainesta. 16 Kannattaako metsityksessä käyttää apuna torjuntaaineita tai taimisuojia? Entisillä peltomailla suurin syy metsityksen työläyteen on heinien ja rikkakasvien voimakas kasvu. Heinien kasvua voi pyrkiä rajoittamaan taimen ympärille maahan laitettavalla suojalla. Myös taimen varsi voi olla kannattavaa peittää myyriltä niin sanotulla tyvisuojalla. Heinää ja pintakasveja joudutaan joka tapauksessa niittämään tai torjumaan kemiallisesti. Niittäminen on työlästä ja toistuvaa, mutta toisaalta myös nykyisin käytössä olevia torjunta-aineita joudutaan levittämään useasti. Sallittujen torjunta-aineiden määrä on kaventunut huomattavasti 1990-luvun metsitysvuosista, ja torjunta-aineiden käyttöä pidetään niiden hyödyllisyydestä huolimatta osin kyseenalaisena. 17 Tarvitaanko metsityksessä lannoitusta? Metsitettävillä pelloilla voi joutua tekemään terveyslannoitusta. Se tarkoittaa käytännössä boorilannoitusta. Suopellon ja turvesuopohjan lannoitukset poikkeavat toisistaan. Turvetuotannosta vapautuvilla alueilla kannattaa tehdä jo metsityksen yhteydessä tuhkalannoitus, joka tuo taimille kaliumia ja fosforia. Suopelloilla kannattaa seurata hetki puiden kasvua ja neulasten väriä ennen mahdollista tuhkalannoitusta. Kaliumin lannoitustarve voi toistua hiukan alle kymmenen vuoden välein. 18 Millaisia alueita ei kannata metsittää? Luonnon monimuotoisuuden ja lajien säilymisen kannalta arvokkaat kedot, niityt ja hakamaat kannattaa jättää metsittämättä. Puusto ei myöskään sovi kaikille maisemaltaan arvokkaille alueille. Hankalimmilla metsityskohteilla ei kannata välttämättä tehdä kalliita metsitystoimenpiteitä, vaan tyytyä pintamaan rikkomiseen, mikä auttaa puunsiementen, erityisesti hieskoivun, itämistä. Tällaisia kohteita voivat olla esimerkiksi karut suonpohjat, joilta turve on kerätty tarkkaan pois. 19 Kuinka tärkeä ilmastotoimi metsitys on? Samalla, kun joutomaita suunnitellaan metsitettäviksi, metsää raivataan toisaalla Suomessa lannanlevityksen ja rakentamisen tieltä. Metsäkadon ehkäisy on jopa metsitystä hyödyllisempi toimi ilmastonmuutoksen hidastamiseen. Etenkin turvemaametsien raivausta lannanlevityspelloiksi tulee vähentää. Se vaatii hankalia päätöksiä politiikassa. l Juttua varten on haastateltu Luonnonvarakeskuksen tutkijaa antti Wallia, Metsäkeskuksen projektipäällikköä Mira isoniemeä ja maaja metsätalousministeriön metsäneuvos Marja Hilska-aaltosta.? 5 000 10 000 15 000 20 000 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 ’14 Metsitys huipussaan 1970ja 1990-luvuilla Pellonmetsityksen pinta-alat 1969-2014, yhteensä n. 270 000 ha Tilastointi lopetettiin vuoteen 2014. Viime vuosina metsitysala on ollut arviolta runsaat 1 000 ha vuodessa. Lähde: Luke HA Metsälehti Makasiini 39 7559_.indd 39 23.1.2020 14.50
• Osa 1 EnsimmäisEt vuodEt Tulevana kesänä Suomen metsiin syntyy lukematon määrä uusia kuusen taimia. Toissa vuoden lämmin kevät ja viime kesän otolliset olosuhteet takaavat kuuselle erinomaisen siemensadon Eteläja Keski-Suomeen. Kuusi varistaa siemenet maahan pääasiassa maaliskuulta kesäkuuhun ulottuvalla jaksolla. Samaisesta käpysadosta alkunsa saa kotimaisilla taimitarhoilla tänä keväänä noin sata miljoonaa kuusen tainta. Taimitarhojen käyttämät siemenet on kerätty pääasiassa siemenviljelyksiltä. Näistä jalostetuista siemenistä syntyvät puut kasvavat todennäköisesti keskimäärin luonnon olosuhteissa syntyneitä lajitovereitaan paremmin ja ovat ominaisuuksiltaan laadukkaampia. Jos olosuhteet metsässä ovat otolliset, luontoon varissut kuusen siemen itää alkukesästä, ja siitä kasvaa nopeasti hento sirkkataimi. Talvet vaarallisia Läheiselle uudistusalalle sen sijaan toimitetaan taimitarhalta 22 sentin Kohti kiihtyvää kasvua Tässä juttusarjassa seurataan vuosi­ kymmenittäin keski suomalaisen kuusen varttumista taimesta 80­vuotiaaksi tukki puuksi. Aluksi keskitymme ensimmäiseen vuosikymmeneen, joka on monella tapaa merkittävä. teKsti sami Karppinen Kuvitus juha eloranta 3 m 2 m 1 m 40 metsälehti makasiini oma metsä » kuusen 80 vuoTTA 7560_.indd 40 23.1.2020 14.31
• 10-vuotias kuusi >> Pituus 3,0 metriä >> Läpimitta rinnankorkeudelta 4 senttiä >> Rungon tilavuus 3 litraa >> Puu on sitonut kasvaessaan hiilidioksidia noin 3 kiloa. Määrä vastaa suomalaisen keskivertoauton (178 g/km) vajaan 17 kilometrin matkasta syntyviä päästöjä. >> Jos metsänomistaja on istuttanut kuuset itse, eikä omalle työlle lasketa hintaa, on kymmenvuotiaaseen kuusikkoon (1 600 kpl/ha) sijoitettu rahaa reilut tuhat euroa hehtaarille. Kulut ovat syntyneet maanmuokkauksesta, taimista ja varhaisperkauksesta. pituinen kuusen taimi, joka on elänyt jo reilun vuoden. Uudistusalalla ihminen istuttaa taimen, josta on maksanut kaksikymmentä senttiä, tarkkaan valittuun paikkaan. Kaivinkoneen tekemän mättään laella, ympäristöään korkeammalla ja kivennäismaan ympäröimänä, taimella on hyvät edellytykset ponnistaa kasvuun. Mätäs suojaa puuta kilpailevaa kasvillisuutta, tukkimiehentäitä sekä hieman hallaakin vastaan. Istutettu taimi venyy ensimmäisenä kesänä pituutta lisää 10–30 senttiä. Taimelle pituutta tärkeämpi ominaisuus on kuitenkin tyviläpimitta, joka kertoo juuriston koosta. Vettä ja ravinteita puussa kuljettavat kuljetusjuuret ja niitä maasta ottavat ohuteli hienojuuret erottuvat jo aivan pienillä taimilla. Hienojuuria syntyy ja kuolee nopeasti, niiden elinikä on alle kaksi vuotta. Ensimmäiset talvet voivat olla istutetulle kuuselle vaarallisia. Hyvinä myyrävuosina jyrsijät voivat saada mittavia tuhoja aikaiseksi järsimällä kuusen kuorta, jolloin puu voi kuolla. Lumettomat talvet yhdistettynä hetkellisiin pakkaspiikkeihin voivat olla riski taimelle. Niin ikään kevätahava voi koitua kuusen kohtaloksi. Kun kevätaurinko sulattaa puuaineksen ja puu alkaa yhteyttää, mutta juuristo ja maa ovat vielä jäässä, taimi kuivuu. Apu tarpeen viidentenä kesänä Toisena kesänä uudistusalalle alkaa nousta lehtipuustoa, joka kilpailee menestyksekkäästi pituuskasvussa kuusen kanssa. Viidentenä kesänä kuusi kaipaa jo ihmisen apua. Lehtipuuvesakko yltää kahden kolmen metrin korkeuteen, kun kuusi on reilun metrin mittainen. Kuusen Kasvua esiTTelevä juTTusarja KesTää KOKO vuOden. Makasiini 1: Ensimmäiset vuodet | Makasiini 2: Taimikon harvennus Makasiini 3: Ensiharvennus | Makasiini 4: Kasvatuslannoitus Makasiini 5: Hiilensidonta | Makasiini 6: Väljennyshakkuu Makasiini 7: Kiihtyvän arvokasvun vaihe | Makasiini 8: Uudistaminen. Kesäkuisena lauantaina vesakko lakoaa kuusen ympäriltä raivaussahan säestämänä. Jo samana kesänä lisääntynyt valo ja vähentynyt kilpailu vierustovereiden kanssa saa kuusen yhteyttämään entistä kiivaammin. Taimikonhoidon jälkeen myös juurille on tarjolla enemmän vettä ja ravinteita. Kuusella on nyt elämä mallillaan. Varhaisvaiheen pahimmat karikot on sivuutettu onnistuneesti ja kasvu on kiihtymään päin. Oikeastaan vain ankara halla, jollaisia osuu kohdalle muutama kerran vuosikymmenessä, pystyy pilaamaan kuusen kasvukauden. Kun kuusi saavuttaa kymmenen vuoden iän, se on pituudeltaan kolmen metrin mittainen ja rinnankorkeusläpimitaltaan neljän sentin paksuinen. Vaikka kuusi on ohittanut menestyksensä kannalta kenties tärkeimmät ikävuotensa, on sen taloudellinen arvo edelleen varsin vaatimaton, paitsi jos se sattuu päätymään joulukuuseksi.? l Sa m i Ka rp pi n en m 5 10 15 20 25 30 Kaivinkoneella tehty mätäs tarjoaa kuusentaimelle otolliset olosuhteet ponnistaa kasvuun. metsälehti makasiini 41 7560_.indd 41 23.1.2020 14.31
• AvohAkkuun välittömät ilmastoja vesistöpäästöt rehevillä turvemailla ovat huomattavasti suuremmat kuin jatkuvan kasvatuksen hakkuun, selviää Ilmatieteen laitoksen, Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston yhteistutkimuksesta. Metsää mitattiin yhtäjaksoisesti yötä päivää kuusi vuotta ennen ja kaksi vuotta hakkuiden jälkeen mikrometeorologisella laitteistolla. Tammelassa Kanta-Hämeessä rehevällä ojitetulla turvemaalla sijaitseva tutkimusmännikkö sitoi ennen avohakkuuta muutaman sata grammaa hiilidioksidia neliömetriä kohden vuodessa. Avohakkuun jälkeen metsä muuttui kolmen kilon hiilidioksidipäästöksi neliötä kohden. Myös ilokaasun, hiilidioksidia voimakkaamman kasvihuonekaasun, päästöt sekä vesistökuormitus kasvoivat avohakkuualalla merkittävästi. Jatkuvan kasvatuksen koealalla päästöt jäivät alustavien tulosten mukaan huomattavasti vähäisemmiksi. ”Tämän perusteella näyttää siltä, että turvemaiden jatkuva kasvatus, jos se vain on mahdollista, olisi huomattavasti vähemmän haitallinen ilmastolle ja vesistöille kuin tasaikäiskasvatus avohakkuineen”, summaa tutkimusprojektin vetäjä, apulaisprofessori Annalea Lohila Ilmatieteen laitokselta ja Helsingin yliopistosta. Seurantaa jatketaan, jotta saadaan selville kasvatustapojen pitkäaikaisvaikutukset päästöihin. ”On mielenkiintoista nähdä, kuinka nopeasti esimerkiksi hiilidioksidin nielu palautuu tulevina vuosina avohakkuualalle ja miten käy ilokaasupäästöille”, Lohila sanoo.? l TIIA PUUKILA Hakkuu tapojen päästöt puntariin Avohakkuu vapauttaa suometsistä hiilidioksidin lisäksi ilokaasua. Maston tuulianturi ja näyteilmaletku keräävät tietoa kasvi­ huone kaasuista eri puolelta hakkuu­ aluetta riippuen tuulen suunnasta. A n n A le A lo h il A Metsäpuiden lisäystut­ kimus vahvistui, kun Luon­ nonvarakeskuksen (Luke) ja Kaakkois­Suomen ammattikor­ keakoulun yhteistyönä syntynyt teknologia­alusta otettiin viime viikolla käyttöön Luken tiloissa Savonlinnassa. ”Muualla Euroopassa ei vielä ole vastaavia tiloja, ja tämä antaa ainutlaatuisen mahdollisuuden suomalaisille metsä­ ja viheralan toimijoille”, kertoo tutkija Tuija Aronen Lukesta. MeTsäPUIden LIsäysTUTKIMUs vAhvIsTUU vtt:n tutkijat ovat saaneet valon liikkumaan puukuidussa. Selluloosasta valmistettu valokui­ tu soveltuu parhaiten antureihin, joissa on hyötyä materiaalin biohajoavuudesta. ”Olemme kehitystyössä vielä alussa, joten emme tiedä kaikkia sovellusmahdollisuuksia, joita uudelle valokuidulle on löydettä­ vissä”, kertoo VTT:n erikoistutkija Hannes Orelma. Valo etenee kuidussa, koska kuidun ydintä ympäröi sitä taitekertoimeltaan alhaisempi. kuoriosa. seLLULoosAsTA vALoKUITU Pi cA sA Oma metsä » TuTkiTTua 42 Metsälehti Makasiini 7561_.indd 42 23.1.2020 14.32
• sainen keskialue paneloitiin oksaisella, tähtitaivaan näköisellä kuusella. Lappeen ja tasakaton kulma peitettiin mäntylistalla, olkoon se vaikka tähdenlento. Kattoon liittyvien parvien kaiteet veisteltiin vielä läpisahatusta leppälaudasta. Olimme lukeneet jOstakin, että hengitysilman hiilidioksidipitoisuus ja kosteuden vaihtelu vaikuttavat jotenkin terveyteen. Niinpä hengitysilman kuutioita on paljon avoi mien parvien ansiosta, ja muutoinkin ilma vaihtuu koneellisesti ja tulipesien kautta. Kosteuden vaihtelua voi vähentää käsittelemättömällä puulla. Se imee ja luovuttaa kosteutta ja pitää näin hengitysilman vakaampana. Halusimme myös nauttia puiden luonnollisista väreistä ja samalla tutkia, tuleeko niihin virttymistä, kellastumista tai muita värimuutoksia vuosien mittaan. Niinpä kattopaneeleita, kaiteita ja seinien yläosan lautoja ei käsitelty minkäänlaisilla väritai suoja-aineilla. Olisihan se maksanutkin, ja korkealla maalaus on hankalaa. Olisi myös järjetöntä peittää luonnon omat, kauniit värit. nyt On tulOsten aika. Hengitysilmateoria saattaa pitää paikkansa, olemme olleet erittäin vähän sairasteleva perhe. Katon värit eivät ilmeisesti ole paljoakaan muuttuneet, kontrastit ovat yhä selvät. Näiden vuosien jälkeen olemme yhä tyytyväisiä ratkaisuumme ja lopputulokseen, emme muuttaisi yhtään mitään. Remonttitarvetta ei ole. Olemme säästäneet paljon käyttämällä oman metsän vähemmistöpuulajeja. Ei ole tarvinnut paneelikaupan ovea avata eikä maksaa maalista ja maalarista. Lautaseinä ja katto ovat sikälikin edullisia, että niitä pystyy tavallinen rakentaja itsekin naulaamaan.? Vaikkei kukaan uskO, minä itte olen tehnyt tiedettä. Se lähentelee ite-taidetta, jossa tavallinen tallaaja tekee hienompia teoksia kuin ammattitaiteilija. Minunkin tieteellisissä tutkimuksissani päästään tiedemiesten kanssa samaan lopputulokseen: pitää jatkaa tutkimusta. Vaan nyt rauhallisena talvisydämenä, lattialla makoilun ja 24 vuoden kokeilun jälkeen on aika julkaista väliraportti. kun suunnittelimme talOmme rakentamista reilun metsäkvartaalin aikaa sitten, yritin selvitellä, miten mikäkin puulaji soveltuu rakennuksen eri kohtiin. Pian selvisi, että kantavissa rakenteissa ei kannata kikkailla, perinteiset kuusi ja mänty ovat ylivertaisia. Sisäverhouksissa ja kalusteissa sen sijaan voi ottaa pienen riskin, talo ei niiden takia sorru. Selkeitä vastauksia ei oikein löytynyt, niinpä päätimme itse ryhtyä koekaniineiksi. Oman metsän materiaaleja oli kerätty jo vuosia. Ison tupakeittiömme korkealla olevaan kattoon teimme taivaankannen. Idän puoleisen lappeen alakulmaan naulattiin vaaleista haapapaneeleista nousevaa aurinkoa kuvaava pyöryläntapainen, josta erkaantuu muutamia irtosäteitä. Seinällä, auringon alapuolella on eri puulajeista pystyyn naulattu metsän latvusto, jonka läpi nouseva aurinko siivilöityy. Itälape tehtiin muutoin aamuruskon värisestä, punaruskean sydänpuun ja vaalean pintapuun sävyttämästä raidasta. Länsilappeen laskevan auringon materiaaliksi valittiin hieman kellertävä koivu, jonka ympärille auringon kehräksi värikylläiset pihlajapaneelit. Illan punerrusta kuvaamaan lappeen pääpuulajiksi otettiin punertava leppä. Katon korkea, taSeitsemän puulajin katto ku va : Tu u li kk i Si ro la Rakenna ja sisusta » oman metsän puista » vähemmistöpuulajeista jaRmo siRola kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. metsälehti makasiini 43 Oma metSä » metsäläisen AllAkkA 7562_.indd 43 23.1.2020 14.32
• Pakuria männyssä? Onko kuvan männyssä pakurikääpää? Voiko pakuri kasvaa havupuullakin? » Männyn kyljessä oleva roso ei ole pakurikäävän aiheuttama. Pakurikääpä on erikoistunut koivun lahottajaksi, vaikka sen joskus tapaa muiltakin lehtipuilta. Kullakin puulajilla on omanlaisensa kemiallinen puolustus, jonka murtamiseen loisella on oltava keinot – ne ovat siis sopeutuneet vain yhden tai muutaman lähisukuisen kasvin loisiksi. Luultavasti sellaisistakin sienistä, jotka loisivat usealla puulajilla (esimerkiksi kantokäävällä), kullakin puulajilla menestyy vain juuri siihen fysiologisesti erikoistunut ekotyyppi. Ilmiötä on tutkittu eniten ruosteilla ja muilla viljelykasvien loisilla, kun on etsitty keinoja kasvitautien torjuntaan. Keskustelin männyn rososta kääpätutkija Heikki Kotirannan kanssa. Siinä suhteessa roso on pakurin kaltainen, ettei se ole minkään sienen itiöemä. Pelkän kuvan perusteella ei vaurion aiheuttajaa voi kuitenkaan määrittää, mutta kyseessä voisi olla männynkäävän tai karhunkäävän aiheuttama kasvain. sEPPO VuOkkO mikä sahan öljyPumPPua VaiVaa? Pari vuotta vanha Husqvarna 543 XP G -saha on taas telakalla. Ongelma on, että saha ei anna teräketjulle öljyä. Purin pumpun Nimimerkki Savotta-Matti ihmetteli männylle ilmestynyttä rosoa. ja letkut – letkut ovat puhtaat, suodatin on siisti ja läpipuhallettavissa. Pumppuko sitten on tukossa vai onko se rikki? Pumpun peitelevyn alusta oli täynnä mustaa öljyn sekaista moskaa. » TeräkeTjuöljypuMppu on toiminnaltaan ja rakenteeltaan varsin yksinkertainen. Pumppu saa käyttövoimansa kytkinrummun välityksellä. Kytkinrummun pyöriessä käyttövoima välittyy muovisen käyttöpyörän välityksellä pumpun männälle saaden siinä aikaan pyörivän liikkeen. Pyörivän liikkeen lisäksi männässä on edestakainen liike, joka saadaan aikaan viistotulla männän päällä ja jousikuormalla. Jousi painaa mäntää pienellä voimalla viistotussa päässä olevaa öljynmäärän säätöruuvia vasten. Metsäverotus HAnnu jAuHiAinen Metsänomistaja ja veroasiantuntija MetsänHoito KAri MieliKäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori Koneet leo sAAstAMoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Pienkoneiden asiantuntija Metsäverotus väinö siKAnen Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija luonto seppo vuoKKo Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija Kysy pois! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. oma metsä » Lukijoiden kysyMykset läheTä kysyMyksesi: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 a, 00240 Helsinki. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. 44 metsälehti makasiini 7563_.indd 44 23.1.2020 15.13
• Männän tehdessä yhden pyörimisliikkeen se tekee myös yhden edestakaisen liikkeen. Männän ns. märkäpää on lovettu niin, että se pyöriessään aukaisee imuliikkeen alkaessa säiliöltä tulevan porauksen. Puoli kierrosta eteenpäin imukanava sulkeutuu ja terälaitteelle menevä kanava avautuu. Jousivoima pakottaa öljyn terälaitteelle menevään kanavaan. Sahoissa, joissa ei ole öljymäärän säätöä, on useimmiten ns. pakko-ohjattu rakenne. Kysyjä on tarkistanut öljykanavien puhtauden. Seuraavaksi tulisi tarkistaa käyttöpyörän eheys kytkimen puolelta ja pumpun mäntää pyörittävien kierteiden kunto. Tällä varmistetaan, että pumppu saa käyttövoiman. Sitten tulee tarkistaa, liikkuuko mäntä edestakaisin sitä pyöritettäessä. On mahdollista, että männän päässä oleva muovihela on irronnut kiinnityksestä tai mäntä on jumittunut ääriasentoon, silloin edestakaista liikettä ei synny. Kysyjä kertoi, että pumpun peitelevyn alla oli runsaasti mustaa öljyistä moskaa. Se saa epäilemään, onko teränvoiteluöljynä käytetty jäteöljyä. Jäteöljyssä voi olla metallin hiukkasia, jotka hiovat pumpun nopeasti väljäksi. Pumpun sisäisen vuodon lisäksi öljyä pääsee vuotamaan sylinterin ja männän välistä myös pumpun ulkopuolelle. lEO saasTamOinEn miTEn yhTEis­ OmisTus PurETaan? Minulla oli kahden veljeni kanssa metsätila, josta kukin omisti kolmanneksen. Siitä muodostettiin yhteismetsä (tilasta tuli yhteisomisteinen haamutila). Yhteismetsä on sittemmin ostanut kaksi metsätilaa, joita ei ole liitetty yhteismetsään. Olemme sopineet, että ostan veljeni ulos kokonaisuudesta ja siten, että kaksi erillistä tilaa jäävät kokonaan omistukseeni. Miten yhteisomistuksen purku olisi käytännöllisintä toteuttaa? » yksinkerTaisinTa on pyytää maanmittaustoimistoa liittämään kaksi jälkeenpäin yhteismetsän ostamaa tilaa eli ”satelliitit” yhteismetsään. Näin saadaan kaikki kiinteistöt yhteismetsän osuuksiksi ja liitetyksi teidän yhdessä omistamaanne haamutilaan. Tämän jälkeen voitte ostaa veljiltänne haamutilasta heidän omistamansa murtolukuosat yhteismetsäosuuksineen normaalina kiinteistökauppana. Kaupan jälkeen omistatte haamutilan yhteismetsänosuuksineen kokonaan ja jäätte yksin yhteismetsän omistajaksi. Väinö sikanEn OnkO kuusEn karsinnasTa hyöTyä? Onko kuusen ala karsinnasta tutkimustietoa? Onko siitä hyötyä? Olen tehnyt sitä aika paljon, ainakin metsä on kaunis katsella ja ehkä kasveille tulee enemmän valoa. Olen tehnyt työn moot›› metsälehti makasiini 45 7563_.indd 45 23.1.2020 15.13
• torisahalla, enkä ole katkonut oksia aivan runkoon asti. » kuusen pystykarsintaa tehtiin 1800-luvulla huomattavasti nykyistä enemmän. Tuuheimmista puista karsittiin alaoksia kirveellä tai vesurilla ja oksat silputtiin karjan kuivikkeeksi läävään eli sekasontanavettaan. Havuja kului paljon ja karsinnan jälki oli sivuseikka. Lakarin tutkimuksen (1920) mukaan kuusen karsinta aiheutti laajoja lahovaurioita ja kasvutappioita. Osittain tästä syystä kuusen karsintaa on vierastettu aina näihin päiviin saakka. Mäntyä on karsittu oksattoman tukin tuottamiseksi ajoittain myös valtion tuella noin 50 vuotta. Visakoivujen karsiminen leikkaavilla saksilla on nykyään kannattavan kasvatuksen elinehto. Vanhan käsityksen mukaan kuusesta ja koivusta ei pidä karsia eläviä oksia lahovaurioiden välttämiseksi. Viimeaikaiset tutkimukset viittaavat asian olevan lähes päinvastoin. Oksien luontainen kuoleminen tuottaa huonosti karsiutuvia kuivaja laho-oksia, jotka ovat irrallaan elävästä puusta ja voivat tehdä värivikoja ja reikiä lautaan tai viiluun jalostusvaiheessa. Mekaanisen metsäteollisuuden halutuimmat puutavaralajit ovat oksaton ja terveoksainen tukki, joita tuotetaan karsimalla puista eläviä alaoksia ja hillitsemällä ylempien oksien kuolemista harventamalla. Työvälineinä käytetään joko leikkaavia saksia tai havupuilla myös terävää oksasahaa. Käytännön toiminnassa parhaaksi on osoittautunut elävien ja kuolleiden oksien huolellinen pinnanmyötäinen karsinta maalis-huhtikuussa. Myöhemmin keväällä kasvukauden alkaminen tekee sekä kuusen että koivun kuoresta herkästi vaurioituvan. Toinen hyvä karsinta-aika on heinä-elokuu. Myöhäissyksyn kosteat säät lisäävät lahoriskiä. Ennen vanhaan karsittaviin puihin suositeltiin jättämään 5–15 sentin oksantyngät. Jos tavoitteena on laatupuun kasvatus, tyngät pitäisi poistaa parin seuraavan vuoden aikana, koska kuivuvat ja lahoavat oksat eivät hevillä suostu karsiutumaan itsestään. Kaksivaiheinen karsinta on turvallinen, mutta työläs tapa, jonka loppuun saattaminen jää helposti tekemättä. Jos karsinnan tarkoituksena on vain näkyvyyden parantaminen tai maisema, pelkkä tynkäkarsinta sopii siihen hyvin. kari miElikäinEn mihin OjiTus­ lasku kirjaTaan? Perustimme jakosopimuksella kesällä uuden verotusyhtymän, johon liitettiin kaksi kuolinpesää ja yksi yhtymä. Mihin verotukseen kirjataan syyskuussa maksettu toisen kuolinpesän ojituslasku? » kuolinpesäT ja alkuperäinen yhtymä voivat kukin tehdä alkuvuoden toiminnasta oman veroilmoituksensa, jolla ne ilmoittavat verovuonna maksamansa menot. Ojituslaskunkin voi kuolinpesä maksaa, mutta vähennysoikeus poistoina vähennettävistä ojitusmenoista siirtyy tällaisessa vastikkeettomassa jaossa metsätaloutta jatkavalle verotusyhtymälle. Ojitusmenot yhtymä vähentää verovuoden lopun poistamattoman hankintamenon perusteella. l hannu jauhiainEn Kysyjä on karsinut kuusia moottorisahalla niin korkealle kuin se on ollut turvallista. Työtä on tehty lähinnä ensiharvennusten yhteydessä. www.kesla.com JUHLAVUODEN ERIKOISMALLI Keslan 60-vuotisjuhlavuoden kunniaksi upea PATU-punainen, loistavasti varusteltu KESLA 203T + 104 -paketti NYT ERIKOISHINTAAN 22 060 € Since 1960 60 YEARS # Y OU RLIFETIME M A T C H ETUSI 2240 € Hinta sis. alv 24 %. Tarkempi sisältö myyjältäsi. Hinta voimassa 1.1.-30.4.2020 välillä tehtyihin uusiin tilauksiin. Myynti: AGCOSUOMI.FI 46 metsälehti makasiini Oma metsä » Lukijoiden kysymykset 7563_.indd 46 23.1.2020 15.13
• Perinteisillä kahden ja puolen metrin metsäsuksilla liikkuminen talousmetsissä ei ole yleensä nautinto. Etenkään, jos samalla pitäisi nauhoittaa leimikkoa tai raahata moottorisahaa kohti palstaa. Liukulumikengät vastaavat juuri tähän haasteeseen. Kokeilimme suomalaisia OAC:n karvapohjalla varustettuja sekä virolaisia Polar Ski Stumpyn suomukuvioituun pitopohjaan luottavia liukulumikenkiä. Vajaan puolentoista metrin mittainen liukulumikenkä on noin 120 milliä leveä. Se tarjoaa pehmeässä lumessa kantavuutta useimpia lumikenkiä paremmin. Parhaimmillaan liukulumikengät ovat pehmeässä umpihangessa. Moottorikelkkauralla, latupohjalla tai jäätiköllä liikkumiseen liukulumikenkä sopii sen sijaan huonosti. Vaikka OAC:n liukulumikengissä on alumiinikantit, luistavat ne kovalla alustalla sivuttaissuunnassa helposti. Stumpyillä tämä ominaisuus korostuu. Sopivissa olosuhteissa alamäessä pääsee nauttimaan suksimaisista liukuominaisuuksista. OAC:n Mohair Mix nousukarva hillitsee alamäessä menoa enemmän kuin Stumpyn suomupohja. Metsäammattilaiselle ja metsästäjälle Liukulumikengät soveltuvat etenkin metsäammattilaisille. Eteneminen onUmpiseen muttei uralle OAC SkinbASed kAR 147 >> Pituus 147 cm >> Leveys: kärki 12,5 cm, kanta 12,2 cm POlAR Ski StumPy >> Pituus: 120, 145 tai 160 cm >> Leveys: kärki 14 cm, kanta 9 cm Plussat ja Miinus + Ketteryys tiheässä maastossa + Liikkuminen onnistuu ilman sauvojakin + Helpot kuljettaa Huonot uralla liikkumiseen Liukulumikenkä yhdistää metsäsuksen ja lumikengän ominaisuuksia, mutta kaikkeen se ei taivu. Virolaiset Polar Ski Stumpyt haastavat kilpailijansa hinnalla. nistuu tarvittaessa ilman sauvoja, jolloin kädet jäävät vapaiksi työtehtäville. Ojan ylityksissä ja ylämäissä OAC:n nousukarvat tarjoavat mukavasti pitoa verrattuna Stumpyihin. Keveydessä Stumpyt sen sijaan pesevät kilpailijansa. Liukulumikengät palvelevat hyvin myös metsästäjää. Rusakon pystyy ajamaan liikkeelle pellonlaidan pusikosta ase ampumavalmiina käsissä. Ison plussan liukulumikengät saavat siitä, että ne pystyy helposti kuljettamaan autossa sisällä. Kokeilemissamme liukulumikengissä on siteet, jotka sopivat kenkään kuin kenkään. Side ei joudu yhtä suurelle rasitukselle kuin pitkässä metsäsuksessa, mutta Stumpyn Universal-nimellä kulkeva side on olemukseltaan heppoisempi kuin OAC:n EA-side. Huomattavasti kevyempi on myös Stumpyjen hinnoittelu. Esimerkiksi Uittokalustolta ne saa siteineen 159 eurolla, kun OAC:n paketista joutuu pulittamaan 399 euroa. ? l tekSti SAmi kARPPinen ASiAntuntijA jAnne juvOnen kuvAt jAnne juvOnen Liukulumikengät taipuvat monenlaisiin paikkoihin. Katso video Metsälehden Youtubesta, Oma metsä » Pikatesti metsälehti makasiini 47 7564_.indd 47 23.1.2020 14.34
• Metsävähennys on verotettavaa metsätalouden tuloa pienentävä, laskennallinen verovähennys. Sen avulla metsänomistaja voi vähentää verotuksessa osan metsänsä hankintamenosta. Metsävähennyksen tarkoitus on ollut kannustaa metsänomistajia hankkimaan lisää metsää ja myymään aktiivisesti puuta. Omasta mielestäni se on toiminut hyvin lähes 30-vuotisen historiansa aikana niin yhteiskunnan kuin metsätalouden harjoittajan eduksi. 60 prosenttia hankintamenosta Metsävähennyspohja muodostuu maatilaksi katsottavan metsän hankintamenosta. Alle kahden hehtaarin suuruista kiinteistöä tai määräalaa ei yleensä pidetä maatilana, ellei se ole osa maatilana pidettävää suurempaa kokonaisuutta. Maatilan omistajalla ei tarvitse olla maatalouden maata eikä hänen tarvitse harjoittaa maataloutta. Verotuksellinen maatila-käsite tarkoittaa siis metsätalouden harjoittamiseen soveltuvaa kiinteistöä tai useampaa kiinteistöä yhdessä. Hankintamenossa otetaan huomioon sekä puuston että maapohjan arvo. Tontit, rakennukset, maa-ainesten ottoalueet ja muut metsästä poikkeavat omaisuus erät eivät muodosta metsävähennyspohjaa, ja niiden arvo on vähennettävä hankintamenosta metsävähennyspohjaa määritettäessä. Metsävähennyspohjaksi muodostuu 60 prosenttia metsän hankintamenosta. Hankintamenoon luetaan maksettu kauppasumma tai muu luovutettu vastike ja hankinnan kulut. Hankinnan kuluja ovat muun muassa kauppakirjan laatimiskulut, kaupanvahvistajan palkkio, matkakulut, varainsiirtovero, lainhuutokulut ja lohkomiskulut, mikäli ostaja on ne itse maksanut. Vain sellaiset metsät, jotka on hankittu vastikkeellisesti 1.1.1993 tai sen jälkeen, oikeuttavat metsävähennykseen. Esimerkki 1. Metsävähen­ nyspohjan laskeminen Lissu osti vuonna 2019 isältään metsätilan Kuusik­ ko. Isä oli saanut tilan pe­ rintönä vuonna 1982. Lissu maksoi tilasta 100 000 euroa. Hän maksoi varainsiirtoveroa 4 000 euroa ja muita kuluja 500 euroa, yhteensä hankintameno oli 104 500 euroa. Tilaan kuului 10 000 euron arvoinen tontti, jonka osuus kauppahinnasta oli siis 10 prosenttia. Lissulle muodostui hankinnasta met­ sävähennyspohjaa 60 pro­ senttia metsän hankintame­ nosta ilman tonttia: 60 % × 90 % × 104 500 € = 56 430 €. Koska isä oli saanut met­ sän perintönä ennen vuot­ ta 1993, ei tilalla voinut olla ennestään metsävähennys­ oikeutta. Niinpä oli järke­ vää tehdä tilasta kauppa Lissun kanssa ja saada tila siten metsävähennysoikeu­ den pariin. Tilan käypä ar­ vo oli 128 000 euroa. Kaup­ pahinta 100 000 euroa on enemmän kuin 75 prosent­ tia käyvästä arvosta, jo­ ten Lissulle ei tullut kaupas­ ta lahjaveroseuraamusta. Metsävähennysoikeus tuo Lissulle jatkossa lähes 17 000 euron hyödyn nettona (ve­ roaste 30 % × metsävähen­ nyspohja 56 430 €). Hän voi hyödyntää sitä tulevina vuo­ sina sitä mukaan kun puu­ kauppa­ tai muuta verollista tuloa metsästä kertyy, enin­ tään 60 prosenttia veronalai­ Metsävähennys kannustaa kaupoille Kauppa tuo tilan metsävähennyksen piiriin, lahjassa se siirtyy antajalta saajalle. teksti pirjo havia piirros veera koMulainen 48 Metsälehti Makasiini oMa Metsä » Perintömetsä 7565_.indd 48 23.1.2020 14.38
• sesta metsätulosta vuosittain, ensimmäisen kerran jo vuo­ den 2019 metsäverotuksessa. Metsävähennyksen käytöl­ le ei ole asetettu vuosirajaa. Siirtyy perinnön ja lahjan mukana Jos metsävähennykseen oikeutettu metsä saadaan perintönä tai lahjana, siirtyy kuolinpesälle, testamentin saajalle tai lahjan saajalle metsän mukana se metsävähennysoikeus, joka perinnönjättäjällä tai lahjoittajalla olisi saadun metsän osalta ollut. Esimerkki 2. Siirtyvä met­ sävähennysoikeus Lissun vanhemmat osti­ vat vuonna 2009 yhteisesti metsätilan Notkopaikka. He maksoivat siitä 170 000 eu­ roa. Heille syntyi tuolloin metsävähennyspohjaa 106 400 euroa. He ovat käyttä­ neet metsävähennystä 16 400 euroa, joten metsävähenny­ soikeutta on jäljellä 90 000 euroa. Tilan käypä arvo on tällä hetkellä 190 000 euroa. Vanhemmat pohtivat, mi­ ten Notkopaikka olisi pa­ rasta siirtää Lissun nimiin. Lissulla ei ole mahdollisuut­ ta maksaa näin suuria sum­ mia, mutta tilan voisi myydä hänelle pitkällä maksuajal­ la. Uusi metsävähennyspoh­ ja muodostuisi Lissulle heti omistuksen siirtyessä riip­ pumatta maksuajankohdis­ ta. Jos sovitaan alennetusta kauppasummasta ilman lah­ javeroa, pitäisi myyntihin­ nan olla yli 142 500 euroa (yli 75 prosenttia käyvästä arvos­ ta). Metsävähennysoikeutta hankintamenoon luetaan maksettu kauppasumma tai muu luovutettu vastike ja hankinnan kulut. » Metsälehti Makasiini 49 7565_.indd 49 23.1.2020 14.38
• hänelle muodostuisi tuolloin noin 90 000 euroa. Sehän on sama, mitä vanhemmilla on yhä käyttämättä! Kaupassa vanhempien metsävähennys­ oikeus ei siirtyisi Lissulle. Jos tila lahjoitetaan, siir­ tyy vanhempien metsävä­ hennysoikeus Lissulle lah­ jan mukana. Lahjaveroa hän joutuisi maksamaan 19 000 euroa. Jos tila jätettäisiin hä­ nelle aikanaan perinnöksi, olisi perintöveroseuraamus todennäköisesti suurempi, koska vanhempien asun­ to­osakkeen arvo ja sijoituk­ set nostaisivat veroastetta. Lahjasta Lissulle muodos­ tuisi lisäksi metsäverotuk­ sessa hyödynnettävää met­ sälahjavähennystä, jonka nettohyöty verotuksessa oli­ si noin 3 765 euroa. On kui­ tenkin epävarmaa, pystyisi­ kö Lissu hyödyntämään koko metsälahjavähennyksen. Sen voi vähentää vasta muiden vähennysten jälkeen jääväs­ tä verotettavasta metsäta­ louden tulosta. Ja metsälah­ javähennykselle on asetettu 15 vuoden enimmäisaika. Vanhemmat ja Lissu anta­ vat suuren arvon lahjan mu­ kana siirtyvälle metsävähen­ nysoikeudelle, eivätkä pidä lahjaveroa kohtuuttomana lahjan arvoon nähden. Toisi­ han siirtyvän metsävähenny­ soikeuden käyttäminen taas lisähuojennusta veroihin noin 27 000 euron arvosta jatkos­ sa (30 % × 90 000 €). Näiden laskelmien jälkeen vanhem­ mat päätyvät lahjoittamaan tilan Lissulle vuonna 2020. Vain omistaja voi hyödyntää Tuloverolain mukaan vain metsän omistajalla on oikeus hyödyntää metsävähennystä. Metsävähennykseen oikeutettuja ovat metsää omistavat luonnolliset henkilöt, kuolinpesät, näiden muodostamat verotusyhtymät sekä yhteisetuudet. Muun muassa yhteismetsät ja tiekunnat ovat verotuksessa yhteisetuuksia. Sen sijaan yhteisöt, kuten osakeyhtiöt, ja elinkeinoyhtymät eivät voi saada metsävähennystä. Esimerkki 3. Hallinta­ oikeuden vaikutus Ennen Notkopaikan lah­ joittamista Lissulle per­ he pohtii yhdessä hallinta­ oikeutta. Sen pidättäminen 67­vuotiaille vanhemmille 10 vuodeksi pienentäisi Lissulle tulevan lahjaveron 11 344 eu­ roon. Mutta mitä pidättämi­ nen merkitsisi käytännössä? Jos vanhemmat pidättävät itselleen hallintaoikeuden, he jatkaisivat Notkopaikas­ sa metsätalouden harjoitta­ jina. He saisivat puukaup­ patulot seuraavan 10 vuoden aikana, mutta eivät voisi metsäverotuksessaan hyö­ dyntää metsävähennystä. Metsävähennysoikeus (90 000 euroa) siirtyisi Lis­ sulle omistusoikeuden myö­ tä. Hän voisi käyttää sitä ostamansa Kuusikko­tilan tuloista. Hänellä on kui­ tenkin jo Kuusikon oston myötä syntynyt metsävä­ hennysoikeus ja lisäksi Not­ kopaikan lahjoituksessa syn­ tynyt metsälahjavähennys. Pystyäkseen hyödyntä­ mään mahdollisimman no­ peasti merkittävät verovä­ hennyksensä ja maksamaan Kuusikon ostoon ottaman­ sa lainan, hän tarvitsee mel­ ko paljon metsätuloja lähi­ vuosien aikana. Vanhemmilla sen sijaan ei ole merkittäviä lisätulojen tarpeita. Niin­ pä yhdessä päätetään, et­ tä vanhemmat eivät pidä­ tä lahjoituksessa itselleen metsän hallintaoikeutta. seuraavassa Metsälehti Makasiinissa käsittelen metsävähennyksen erityistapauksia, muun muassa metsävähennystä yhtymäomistuksessa ja metsän luovutusvoiton verotuksessa.? l Lisätietoa verottajaLta Metsävähennykseen voi tutustua muun muassa Verohallinnon sivuilla (www.vero.fi). Sieltä löytyy myös lahjaverolaskuri, jolla voi laskea lahjaveron määrän. tuloverolain mukaan vain metsän omistajalla on oikeus hyödyntää metsä vähennystä. 50 Metsälehti Makasiini oMa Metsä » Perintömetsä 7565_.indd 50 23.1.2020 14.38
• isoa tulitikkua paksumpi ”tikku” puun rungosta suoraan keskirunkoon. Jos pystyy laskemaan myös viimeiset vuosilustot helposti normaaleilla silmälaseilla, metsä kasvaa vielä kivasti. Jos pitää ojentaa ”tikku” takaisin metsäasiantuntijalle ja sanoa, katso sinä, kasvu on surkeaa. TyypillisimmäT virheeT metsäsuunnitelmien kasvuissa johtuvat puuston iän ja metsämaan ravinteisuuden eli metsätyypin arvioinnista suunnitelmaa maastossa tehtäessä. Puuston iän metsäasiantuntija helposti aliarvioi. Ei tehdä kasvukairalla puun todellisen iän määritystä, se vie työaikaa. Kun työstä laskutetaan hehtaarihinta, pitää suunnitteluhehtaareja kertyä paljon. Kangasmailla tyypillisimmät virheet tulevat harsittujen kohteiden puustoista, ne saattavat olla todella vanhoja, vaikkakin pienikokoisia. Ojituksen jälkeen kehittyneiden turvemaiden metsissä metsäasiantuntija käyttää omaa näkemystään metsän ”taloudellisesta iästä” – aina menee pieleen. Molemmissa edellä kuvaamissani kohteissa kasvu on poikkeuksetta metsäsuunnitelman arviota pienempi. Metsäsuunnitelmissa metsämaan ravinteisuus keskittyy liikaa kuivahkoihin ja tuoreisiin kankaisiin. Jos kyseessä on männikkö, laittaa suunnittelija metsätyypiksi usein kuivahkon kankaan, se saattaa olla myös joko kuiva tai tuore kangas. Arvokasvun ero kahden viimeksi mainitun kohdalla on noin kolminkertainen. Kuusikko kasvaa metsäsuunnitelmassa turhan usein tuoreella kankaalla. Kuivahkoilla kankailla kasvavia kuusikoita ei metsäsuunnitelmissa käytännössä näe. Todellisuudessa niitä on aika paljon. Lehtomaisten kankaiden kuusikoita on suunnitelmissa vähemmän kuin todellisuudessa. Kasvuerot eri metsätyypeillä ovat yhtä suuret kuin männiköissä. ei ongelmaa, käytä kasvukairaa. Sillä on helppo verrata eri metsiköiden kasvua. Olen tehnyt kivan tilin tiloja ostaessani ja suunnitellessani päätehakkuita tällä yksinkertaisella työkalulla.? meTsäsuunniTelmissa on poikkeuksetta kuviokohtaiset kasvuarviot, eli kuinka monta kuutiota kasvaa puuta hehtaaria kohden vuodessa. Osassa on myös arvio arvokasvusta prosentteina kuviolle sitoutuneelle pääomalle. Hieman yksinkertaistettuna se on pääoman tuottoprosentti suunnitelman tekohetkellä. Molemmat ovat metsänomistajalle tärkeitä tietoja, kun hän tekee päätöksiä hakkuista metsissään. Mutta harmittavasti niissä on kuviokohtaisia, jopa tilakohtaisia isoja virheitä. Kun eri yhtiöiden tai metsänhoitoyhdistysten suunnittelujärjestelmiin laittaa saman metsäkuvion tiedot, saa kovin erilaisia kasvuarvioita. TaloudellisTa hyöTyä tavoitteleva metsänomistaja luonnollisesti yrittää hakata niitä kohteita, joissa sijoitetun pääoman tuotto on pienin, ja tehdä harvennushakkuut tulevaisuuden tulojen maksimoimiseksi, ympäristöja luontoarvoja unohtamatta. Harvennushakkuiden ajoittamisessa metsän kasvun arviosta ei ole hyötyä. Se johtuu siitä, että kasvun maksimointi johtaa kuitupuun osuuden lisääntymiseen tukkipuun sijasta. Kasvu pienenee aina harvennushakkuun jälkeen, mutta se kohdistuu arvokkaimpiin puihin. Päätehakkuissa tilanne on toinen, siellä kannattaa pohtia, mikä kuvio hakataan ensin ja mikä myöhemmin. Yleinen metsänomistajan tekemä virhe on, että hakkuut kohdistetaan sinne, missä on eniten puuta hehtaaria kohden. Rehevällä kovapuustoisella kohteella, jossa puusto on hyvälaatuista, tuotto voi olla ihan hyvä. Karulla kohteella, jossa puusto ei ole hyvälaatuista, tuotto voi olla surkea. Ei ongelmaa, jokaisella metsäasiantuntijalla on ns. kasvukaira, jolla kairataan ohut, hieman Hanki kasvukaira Puuston iän metsäasiantuntija helposti aliarvioi. Jyrki ketola Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Metsälehti Makasiini 51 RaHaPuu kolumni 7566_.indd 51 24.1.2020 14.53
• Puunhintatilaston aluejakoa on muutettu vuoden alussa. Vanha Kainuu-Pohjanmaan alue jaettiin kahtia, Pohjois-Pohjanmaahan ja Kainuu-Koillismaahan. Aiempaa aluejakoa oli arvosteltu jo pitkään, koska se ulottui rannikolta itärajalle. Puunhinta on sitä korkeampi mitä lähempänä markkinoita ollaan, ja rannikolla on aina etunsa ja sisämaalla haittansa. Aloite aluejaon muuttamiseen tuli kentältä, Luonnonvarakeskuksen yliaktuaari Jukka Torvelainen kertoo. ”Koelaskenta vahvisti yksikköhintojen useiden eurojen erot, länsilaidalla etenkin tukin ja pikkutukin hinnat ovat korkeammat.” Tehdäänkö kauppaa riittävästi? Kainuu-Koillismaan alueeseen tuli Kainuun maakunta sekä Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kunnat. Pohjois-Pohjanmaan hinta-alueeseen jäi maakunnan loppuosa Koillismaata lukuun ottamatta. Muutos antaa tarkempaa tietoa vain, jos kauppoja tehdään ja ilmoitetaan. Mikäli tietyn puutavaralajin ostoista ei ole riittävästi tietoja, niin tilasto näyttää tyhjää. Muutoksen myötä näiden tyhjien kohtien todennäköisyys kasvaa. Hinta-alueita on nyt kahdeksan. TorHintatilaston suuralueen jaolle kiitosta Kainuu-Pohjanmaan hinta-alueen sisällä puun yksikköhinnoissa oli useiden eurojen eroja. Raakapuun kantohinnat KoKo maa TuKKipuu KuiTupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ? 53,52 ? 56,95 ? 42,36 ? 16,97 ? 18,33 ? 16,22 Uudistushakkuu ? 55,53 ? 58,16 ? 44,35 ? 19,06 ? 20,49 ? 18,23 Harvennushakkuu ? 48,33 ? 49,88 ? 37,82 ? 16,50 ? 16,60 ? 15,77 Ensiharvennus ? 36,18 ? 40,16 * 30,16 ? 12,61 ? 12,22 ? 12,24 ETELÄSuomi TuKKipuu KuiTupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ? 55,85 ? 58,82 ? 40,91 ? 16,61 ? 19,03 ? 16,08 Uudistushakkuu ? 57,22 ? 59,44 ? 41,75 ? 17,61 ? 20,49 ? 18,10 Harvennushakkuu ? 49,72 ? 53,05 ? 39,02 ? 16,48 ? 16,93 ? 15,88 Ensiharvennus ? 12,48 ? 12,69 KESKiSuomi TuKKipuu KuiTupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ? 53,92 ? 57,58 ? 41,36 ? 16,94 ? 18,77 ? 16,61 Uudistushakkuu ? 56,66 ? 58,92 ? 43,53 ? 18,61 ? 20,70 ? 18,23 Harvennushakkuu ? 49,90 ? 51,52 ? 37,42 ? 16,86 ? 16,86 ? 16,33 Ensiharvennus ? 13,53 ? 12,21 ? 13,04 viiKKo 3 TEKSTi miKKo HÄyRynEn Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi talous » Puumarkkinat 52 Metsälehti Makasiini 7567_.indd 52 24.1.2020 14.56
• SavoKaRJaLa TuKKipuu KuiTupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ? 50,27 ? 53,62 ? 42,66 ? 16,04 ? 15,80 ? 15,24 Uudistushakkuu ? 53,42 ? 55,61 ? 45,47 ? 18,73 ? 18,40 ? 17,98 Harvennushakkuu ? 44,74 ? 45,81 ? 36,79 ? 15,76 ? 15,44 ? 15,17 Ensiharvennus * 35,75 ? 35,71 * 28,61 ? 11,45 ? 11,22 ? 11,47 KymiSavo TuKKipuu KuiTupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ? 54,96 ? 58,14 ? 44,43 ? 17,81 ? 19,24 ? 16,43 Uudistushakkuu ? 56,70 ? 59,20 ? 46,46 ? 20,79 ? 22,02 ? 19,14 Harvennushakkuu ? 50,80 ? 51,48 ? 39,00 ? 17,76 ? 17,57 ? 16,48 Ensiharvennus ? 12,86 ? 12,72 ? 12,49 ? nouSuSSa ? LaSKuSSa * ei vertailutietoa ETELÄpoHJanmaa TuKKipuu KuiTupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus KainuuKoiLLiSmaa TuKKipuu KuiTupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ? 49,49 ? 48,90 ? 16,64 ? 17,41 ? 15,86 Uudistushakkuu ? 50,85 ? 50,80 ? 19,25 ? 19,31 ? 16,91 Harvennushakkuu ? 44,53 ? 43,23 ? 15,00 ? 15,27 ? 13,76 Ensiharvennus poHJoiSpoHJanmaa TuKKipuu KuiTupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ? 50,60 ? 52,21 ? 17,25 ? 16,73 ? 16,97 Uudistushakkuu ? 53,15 ? 53,97 ? 19,91 ? 18,99 ? 18,47 Harvennushakkuu ? 43,04 ? 42,89 ? 15,46 ? 14,92 ? 14,18 Ensiharvennus ? 13,03 ? 13,95 ? 12,64 Lappi TuKKipuu KuiTupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi velaisen mukaan merkittävää painetta uusiin muutoksiin ei ole. Maakunnat eri maata Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan johtaja Maunu Kilpivaara pitää uutta aluejakoa hyvänä, sillä Koillismaan ja Ylä-Kainuun kysyntätilanne ja hintataso eivät ole samanlaisia kuin Kalaja Pyhäjokilaaksoissa. ”Uudet hinta-alueet vastaavat paremmin paikallisia olosuhteita ja markkinatilanteita. Metsänomistajat saavat tilastoista jatkossa tietoa, joka aiempaa paremmin vastaa oman leimikon hintatasoa.” Myös MTK:n kenttäpäällikkö Markku Ekdahl tukee muutosta. ”Olosuhteet ovat Kainuussa erilaiset kuin rannikolla. Erillisinä alueina raportoidut hintatilastot kertovat aikaisempaa paremmin toteutuneen keskihinnan. Metsänomistajien on helpompi muodostaa realistinen käsitys oman alueen hintakehityksestä.” Hyötyä ja haittaa Puunostajien kannalta vanha aluejako oli huono tai hyvä, sijainnista riippuen. Itäosassa ei pystytty tarjoamaan tilastollisia keskihintoja, länsipuolella taas tilastohinnat näyttivät mukavan alhaisilta. ”Entinen alue oli laaja ja kirjava eikä se meidän kannalta antanut luotettavaa informaatiota. Kainuun ja Koillismaan yhteisalue on luontevampi seurattava”, Kuhmo Oy:n metsäjohtaja Juhani Pääkkönen sanoo. Junnikkala Oy:n metsäpäällikkö Heikki Pietikäinen myöntää, että Kalajoelta katsottuna itälaita alensi keskihintaa. Siitä ei oltu hirveän pahoillaan. ”Uusi tilastointi antaa täälläkin oikeampaa informaatiota. Kokemusta tarvitaan, sillä puukauppaa on uuden tilastoinnin aikana käyty vasta vähän.”? l aloite aluejaon muuttamiseen tuli kentältä. Metsälehti Makasiini 53 7567_.indd 53 24.1.2020 14.56
• KuuKauden PuuKauPPa Puukauppatilastossa esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Tiedot kerätään viikoittain. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. Viikko-ostojen Määrä 10 20 30 40 50 Viikko Milj. m3 0,5 1,0 1,5 2,0 2020 2019 Männikön aVohakkuu kainuussa, 6,6 ha puuTavaRaLaJi m 3 €/m 3 yHTEEnSÄ € Mänty kokorunko 1 080 45,05 48 654 Kuusi kokorunko 8 23,75 190 Koivu kokorunko 7 19,00 133 YHTEENSÄ (arvio) 1 095 48 977 Märät Kelit ovat pistäneet tänä talvena korjuuaikatauluja uusiksi Oulun korkeudella asti. Tammikuussa korjuuseen päätyi harjumännikkö, jonka hakkuu olisi ollut mahdollinen myös kesäkelillä. Alue oli sopivan kantava metsäkoneille ja tukkirekoille vetisenä alkutalvena. Leimikko eli hakattavaksi merkitty alue sijaitsee puunhintatilastojen uudella Kainuu-Koillismaa-alueella. Metsänomistaja oli antanut kaupantekoon valtakirjan metsänhoitoyhdistykselle, joka kilpailutti ostotarjoukset. Kolmesta tarjouksesta valikoitui viime vuoden loppupuolella parhaimmaksi suuren sahayhtiön tekemä tarjous. Puukauppa oli niin sanottu kokorunkokauppa eli puunrungot myytiin kullekin korLaatuleimikko nopeaan korjuuseen runkohinnalla jattavalle puulajille määritellyllä yhdellä kuutiohinnalla. Ostaja voi tämän jälkeen katkoa rungot eri puutavaralajeihin haluamallaan tavalla. Runkohinnoittelun perusteella korjuuseen päätyvät hakkuukohteet ovat puuston rotukarjaa. Kokorunkokaupassa puiden laatua mahdollisesti heikentävät riskit ovat puunostajan harteilla, joten runkohintatarjous kertoo siitä, että ostaja arvioi puuston laadukkaaksi. Osa männikön puista oli alkanut kuivaa ja keloutua, mikä joudutti metsänomistajan hakkuupäätöstä. Avohakatulla alueella on edessään äestys ja männynsiementen kylvö mahdollisimman pian. Kuivalle harjulle syntyy menetelmän avulla uusi tiheä mäntytaimikko suurella todennäköisyydellä.? l VaLtteri skYttä talous » Puumarkkinat 54 Metsälehti Makasiini 7567_.indd 54 24.1.2020 14.56
• KuuKauden tilaKauPPa KesKisessä laPissa oli marraskuussa myynnissä 145 hehtaarin suuruinen tila, joka sijaitsi osin metsäautotien varrella. Metsänhoitoyhdistyksen arvion mukaan tilalla oli metsämaata 101 hehtaaria, kitumaata 22 ja joutomaata 22 hehtaaria. Taimikoita oli yhteensä 38 hehtaaria. Lähes kaikki kuviot ovat kesäkorjuukelpoisia. Ainespuuta oli 3 431 kuutiota, josta 95 prosenttia kuitupuuta ja tukkia vain 179 kuutiota. Puustoa oli metsämaan hehtaarilla keskimäärin 34 kuutiota. Tila-arvion mukaan käypä arvo oli 59 280 euroa. Kokonaisarvon korjauksena oli käytetty tavanomaista 25 prosenttia. Pääpuulajin eli mäntykuidun hintana oli käytetty 15:tä euroa ja mäntytukin 45:tä euroa. Tila myytiin metsäkiinteistöihin erikoistuneen välittäjän kautta. Myynti-ilmoituksessa hinnaksi ilmoitettiin 67 000 euroa. Tarjouksia tuli kymmenen, mikä on keskimääräistä enemmän. Tarjoajia oli metsätilan sijaintikylältä, muualta Lapista, Keskija Etelä-Suomesta sekä Virosta. Tarjoukset olivat pääosin 51 000– 67 000 euron välillä. Selvästi muita korkeamman, 80 600 euron tarjouksen teki eteläsuomalainen sijoitusyhtiö, jolle tila myös myytiin. Metsämaan hehtaarihinnaksi tuli 799 euroa ja koko tilan hehtaarihinnaksi 555 euroa. Ainespuuston keskihinta oli 23,50 euroa. Se on selvästi enemmän kuin välittäjän tilakauppojen koko vuoden keskiarvo 19,50 euroa. Kauppahinta oli poikkeuksellisen korkea verrattuna tila-arvioon. Hinta oli kova siihenkin nähden, että välittömät hakkuumahdollisuudet ovat vähäiset ja kuitupuuosuus suuri. Koska myyty kiinteistö on määräala, tulee ostajan maksettavaksi vielä lohkomiskulut 3 420 euroa.? l hannu jauhiainen Sijoitusyhtiö maksoi hyvin tiLakauPPa LaPissa Pinta-ala 145 ha, josta metsämaata 101 ha, kitumaata 22 ha, joutomaata 22 ha KehitYsluoKat taimikot 38 ha, nuorta kasvatusmetsää 60 ha, uudistuskypsää 2 ha Puusto 3 430 m 3 , josta tukkia 180 m 3 MYYntihinta 80?600?€, 799?€?/?metsämaan hehtaari, 23,50?€/m 3 Lappilaisesta metsätilasta tehtiin kymmenen tarjousta. Tilan metsämaan alasta lähes 40 prosenttia oli varttuneita taimikoita. H a N N U Ja U H ia iiN EN Metsälehti Makasiini 55 TaLouS » tiLaKauPPa 7567_.indd 55 24.1.2020 14.56
• Maakunta kaupan, kpl myyty, kpl myyty, ha taimikot, % hakkuukypsät, % puusto, m3/ha tukki, % e/ha e/m3 kerroin Varsinais-Suomi 32 35 1135 27 15 132 42 6532 49 1,12 + Satakunta 54 48 1097 22 21 130 38 5259 40 0,99 Häme-Uusimaa 75 51 1457 34 15 113 36 5621 50 1,15 + Etelä-Karjala 48 43 970 26 10 109 35 4788 44 0,99 ++ Kymenlaakso 46 35 781 35 13 104 36 4445 43 0,99 Pirkanmaa 110 91 2549 29 16 117 37 4996 43 1,01 ++ Etelä-Savo 116 102 3044 30 11 115 39 5105 44 0,96 ++ Eja K-Pohjanmaa 201 164 3810 26 16 98 25 3039 31 0,94 ++ Keski-Suomi 135 113 4070 27 10 114 32 4278 38 0,91 Pohjois-Savo 110 89 2978 26 10 108 30 3999 37 0,93 ++ Pohjois-Karjala 142 127 4132 27 12 115 32 4147 36 0,95 ++ Kainuu 104 87 4895 19 8 91 21 2335 26 1,03 ++ Pohjois-Pohjanmaa 257 193 7790 26 14 82 21 2123 26 0,93 ++ Lappi 105 82 4301 26 13 61 18 1240 20 0,9 ++ Koko maa 1535 1260 43009 99 30 3467 35 lisäys joulukuu 105 111 3767 mETSÄTiLaKaupaT taMMi–jouLukuussa 2019 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. + tarkoittaa hintatason lievää ja ++ selvää nousua vuoden 2019 aikana. Hintataso korkein Var sinaisSuomessa ja Häme-Uusimaalla Keskimääräiset hehtaarija kuutiohinnat nousseet kuusi prosenttia Myydystä alasta puolet PohjoisSuomessa ja Pohjois-Karjalassa 1 1 2 3 1 2 3 MetsätilaKauPPa kävi viime vuonna normaaliin tahtiin, hintataso nousi kuusi prosenttia ja suursijoittajat ostivat yksityismaita entistä enemmän. Näin voi tiivistää Hannu Liljeroosin seurannan annin. Metsähehtaarin koko maan keskihinta oli 3 467 euroa, kun se oli vuotta aiemmin 3 069 euroa. Myytyjen tilojen keskipuusto ja tukHinnoissa koettiin nousuvuosi tilahintojen kasvu selittyy puuston arvon kohoamisella, Hannu Liljeroos arvioi. kiosuus nousivat hieman, ja keskihinnan nousu on laskettu ilman niiden vaikutusta. Tunnusluku ”euroa per kuutiometri” oli viime vuonna 35 euroa, vuotta aiemmin 33, eli siinäkin on nousua kuusi prosenttia. ”Tällä perusteella voi tehdä johtopäätöksen, että metsämaan kuuden prosentin nousu juontuu suurelta osalta puuston arvon noususta”, Liljeroos toteaa. Hintataso kohosi useimmissa maakunnissa, mutta pysyi varsin vakaana Satakunnassa, Kymenlaaksossa ja Keski-Suomessa. Metsä on kalleinta Varsinais-Suomessa, mutta puustotietojen perusteella Häme-Uusimaalla vielä kalliimpaa. Rahalla, jolla etelän kalleimmilta alueilta saa yhden hehtaarin, saisi Lapista viisi–kuusi hehtaaria ja niiden mukana puuta kaksin-kolminkertaisesti. Suuret instituutiosijoittajat vastasivat viime vuonna jo lähes puolesta yksityismetsien kauppasummasta. Suursijoittajat etsivät isoja tiloja ja kauppojen lukumäärästä niiden osuus oli kolmannes.? l Mikko häYrYnen 56 Metsälehti Makasiini TaLouS » tiLaKauPPa 7567_.indd 56 24.1.2020 14.56
• Kun d-Maxin kabiiniin kiipeää, huomaa, että tilaa on riittävästi. Ajoasento on reilu ja säädöt riittävät, mutta ratissa on vain korkeussäätö. Onneksi ratin etäisyys tuntui luontevalta. Muun kokoiset ajajat saattavat olla eri mieltä. Hallintalaitteissa on pysytty perinteisillä linjoilla, valikoiden sijaan on käytössä tutunomaisia nappuloita ja pylpyröitä. Onneksi ei autossa ollut kaistallapysymisavustinta, joten ei tarvinnut heti selvittää, miten sen saa kytkettyä pois. Koska oli ainakin jonkinmoinen talvi, vain muutama aste lämmintä, kuumensi penkin lämmitys pakarat nopeasti lämpimiksi. Automaattivaihteiston vipu ajoasentoon: auto rupeaa nojaamaan jarrua vastaan. Jarru pois ja auto lähtee ryömimään eteenpäin, kaasua, vauhti kasvaa luontevasti. Automaattilaatikot ovat yleistyneet pakettiautoihin ja maastureihin. Nyt automaatti on tulossa D-Maxin kaltaisiin, työnteolta tuoksuviin lava-autoihin. Maastossa kotonaan Koska D-Max on isokokoinen, tulee ensi alkuun kaupunkiAutomaatilla maastoon isuzu D-Max sPace cab 1,9 tDi 4WD & at Ls 2-paikkainen avolavamaasturi, kova lukittava lavakate Moottori 4-syl 1,9 l diesel teho 120 kw (164 hv) VääntöMoMentti 360 Nm Vaihteisto 6-nop. automaatti oMaMassa 1 880 kg KantaVuus 1 115 kg KoK. Massa 3 000 kg suurin VetoPaino 3?500 kg Pituus 5 295 mm leVeYs 1 860 mm KorKeus 1 780 mm MaaVara 225 mm huiPPunoPeus 170 km/h YhdistettY Kulutus 7,8 l/100 km laVan PääMitat 1 750 × 1 380 mm Koeajo-auton hinta 43 550 € taKuu 5 v ilman kmrajoitusta Maahantuoja Isuzu Motor Finland Oy isuzu D-Maxin kyljessä on teksti truck dna eli ”kuorma-auton perimä”. Olikin mielenkiintoista selvittää, löytyisikö lava-autosta kuorma-autogeenejä. Isuzu D-Max hiipimässä jäälle ei kuitenkaan, rannasta kantoi juuri ja juuri jalkahenkilöä, vaikka kierä jää muuten olisi kantanut. TEKSTi Ja KuvaT RiSTo pönTinEn ›› Metsälehti Makasiini 57 TaLouS » KOeajOssa 7567_.indd 57 24.1.2020 14.56
• liikenteessä ja vaikkapa pysäköintihalleissa noudatettua äärivarovaista ajotapaa. Kun päällä on vielä lavakate, eivät ahtaat paikat ole herkkua, koska taakse ei ikkunoista juuri näe. Onneksi autossa on peruutuskamera ja isot peilit. Nelivetoa ei kannata valita pitävälle asfaltille, kääntyminen kankeutuu ja auto pukittelee kulmittain jyrkästi käännettäessä. Pyörien pitkät joustovarat selvittävät hidastintöyssyt myös hidastamatta. Maastossa on Isuzu D-Max kotonaan. Jousitus kantaa kuorman ryhdikkäästi ja eteneminen on luontevaa. Pitkä auto ei ole ketterä, joten tiukoissa paikoissa joutuu jopa peruuttamaan. Ja taas on käyttöä peruutuskameralle. Oikein hankalaan paikkaan löytyy keskikonsolin valintakiekosta hidas neliveto, jolla pääsee tosi hiljaa. Automaattilaatikko soveltui maastoajoon ennakkoluuloistamme huolimatta hyvin. Epäilimme myös 1,9-litraisen koneen riittävyyttä. Tehoa (164 hv) on, mutta pohdimme, mahtaako vääntö riittää: riitti se, koska automaattilaatikko huolehti välityssuhteista myös maastoajossa. Tieajossa D-Max kulkee luontevasti. Henkilöauton ajettavuuteen ei ylletä, ohjaaminen on tehtävä määrätietoisemmin. Tämä on ominaisuus eikä vika: auton ohjattavuus on hyvä, ajokäsialan on vain oltava päättäväistä. Myös kiihdytettäessä on kaasua painettava reippaasti, että moottorin sinänsä riittävät voimavarat heräävät. Kenties reippautta vaativa ajotapa on sitä TRUCK DNA:ta. Kuorma tasoitti kulkua D-Maxin alla on perinteinen palkkirunko, johon jäykkä taka-akseli on ripustettu lehtijousilla. Rakenne on luontaisesti kestävä ja erityisesti sopii kuormien vetämiseen. Autolla saa vetää 3 500 kilon jarrullista perävaunua. Kuorman kuljetusta kokeilimme kolmannestonnin klapikuormalla, jolloin kulku vain tasoittui. Meno myös hieman hiljeni, kun banaanilaatikoihin pakatut lämmitysklapit lavalla vaimensivat kaikua. Isuzussa oli alla Bf Goodrichin voimakkaasti kuvioidut jokavuodenajan renkaat. Renkaiden ääni kuului selvästi yli 80 kilometrin tuntinopeuksissa. Tuntuisi järkevältä karttaa yleisrenkaita ja investoida erikseen talvija kesärenkaisiin. Isuzu lupaa automaatti-D-Maxin kuluttavan 7,8 litraa satasella. Moottorin korkeasta viritysasteesta huolimatta auto ei tarvitse AdBlue-urealisäainetta, vaan selvittelee välinsä typen oksidien kanssa niitä sieppaavalla ja ajoittain pelkistävällä katalysaattorilla. Koeajossa, joka oli maantieajoa ja lisäksi mönkimistä tammikuisen kuran keskellä metsäautoteillä ja pelloilla, kului 8,4 litraa dieseliä sadalla kilometrillä. ? l Keskikonsolissa on säätimet ja nappulat vanhaan hyvään tapaan. Koska autossa oli kiinteä lavakate, oli peruutuskamera tuiki tarpeellinen. Sisätilat ovat väljät ja istuimet topakat ja isot. Vaikka auto on kahdelle, on takatilassa kuitenkin turvavyöt. 58 Metsälehti Makasiini TaLouS » KOeajOssa 7567_.indd 58 24.1.2020 14.56
• vaan kaikkia.” Ja sen jälkeen avustaja tulee hätiin: ”Me nyt lähdetään hallituksen iltakouluun ja täydennetään sitten pääministerin kommentteja.” Hiilinielukeskustelusta tulee kummasti mieleen myös Kummelin Meanwhile in Sweden -sketsi. Siinä koko Euroopan ollessa sodan runtelema Ruotsissa vain pelaillaan iloisesti yhdessä. Vastaavasti Suomelle, joka on hoitanut metsiä parhaalla tavalla maailmassa, haluttiin EU:sta asettaa ilmastosyistä metsien käytölle alhainen katto, jolloin hakkuut jäisivät hakkuumahdollisuuksia huomattavasti alhaisemmiksi. Tämä olisi jopa ilmaston kannalta turmiollista. Meanwhile in Sweden voidaan hakata lähestulkoon koko vuotuinen metsien kasvumäärä ilman pelkoa EU-sanktioista. Sanktioiden asemasta suomalaisia metsänomistajia voisi Kummelin tyyliin kiittää: ”Kun metsiä hoidetaan, hoidetaan kunnolla. Metsänomistajat kuuluvat parhaaseen A-ryhmään – he laittavat sahan soimaan.” kummelissa seikkailivat Speedy ja Saku. Silloin yleensä kävi niin, että artisti maksaa. Viime vuonna sellumarkkina veti taas niin hyvin, että katkonnassa piti olla tosi tarkkana. Riskinä oli tukkipuun joutuminen kuitupuupinoon. Ehkä tokaisu ”artisti maksaa”, olisi sopinut hyvin kuvaamaan tappion kärsinyttä metsänomistajaa. Ihan viimeisiä helmiä oli väkisin tehty kohu metsälakikohteiden tuhoutumisesta metsälain muutoksen myötä. Taisi olla näin väittäneillä niin kutsuttu Kummelin ”normipäivä”. Oikeastaan Kummelishow jatkuu edelleen. Tämän hetken sää on kuin suoraan Kummelin säämiehen ennusteesta: ”karmea keli ja kaikkia v…..ttaa.” Ei ole talvikorjuukohteille asiaa. Nyt meidän Suomessa on pakko petrata, muuten Kummelin valmentajaguru Aimo Nivaska voisi tähän todeta: ”Älkää nyt enää omiin tehkö, tai me ollaan hävitty tämä peli.”? vuoden vaiHteessa silmiini sattui Kummeli-sarjan jaksoja parinkymmenen vuoden takaa. Niitä katsoessa viime vuoden metsätapahtumat alkoivat tuntua Kummelijengin käsikirjoittamilta. Veikkaan, että nämä Kummelin hokemat ovat monelle Metsälehdenkin lukijalle tuttuja. Vuoden aikana käyty HCV-keskustelu tuntui tragikoomiselta. Metsänomistajien metsiin ilmestyi näitä FSC-luontokohteita, vaikka omistaja ei edes FSC:hen kuulunut. Kohteita löytyi tavallisista talousmetsistä, ja näitä kohteita kartoille pistäneille olisi sopinut hyvin Kummelin työnjohtajan kommentti: ”Poijjaat, ihan hyvin estetyt hakkuut, mutta ne suojelukohteet olivat kaksi kilometriä tuohon suuntaan.” Tähän kun metsänomistaja koetti saada ääntään kuulumaan, niin kommentti hänelle tuntui lähinnä kuuluvan: ”Mitäs älämölöä täältä kuuluu?” kummelissa pyöri myös pääministerin kyselytunti. Kyselytunnille sopisi hyvin se, että Kuopioon suunniteltu maailman ympäristöystävällisin Finnpulpin sellutehdas kaatui. Kummelin pääministeri Jermu tuohon varmasti toteaisi: ”Oltiin tuolla Brysselissä, siinä meitä oli pari avustajaa ja Puolan pääministeri. Se puolalainen siinä sanoi, että ei sitä tehdasta kannata Suomeen rakentaa. Oikeassahan se oli, Puolassa on niin lunkia porukkaa että, siellä ei näissä ympäristöja kestävyysasioissa olla niin nöpönnuukaa. Ei sitä tarvi joka hakkuun jälkeen metsää istuttaa. Siksi voidaan antaa se sellutehdas ihan hyvin niille.” Poliitikkojen metsienhakkuukommentteja seuratessa tuli mieleen, että pääministeri Jermu varmaan toteaisi: ”Oltiin jo pois lähdössä ja sitten Pena sen keksi ihan viime metreillä. Sanotaan, että saa hakata tai sitten ei saa, hämätään Vuoden 2019 Kummeli-show Ehkä tokaisu ”artisti maksaa” olisi sopinut hyvin kuvaamaan tappion kärsinyttä metsänomistajaa. Marko Mäki-Hakola Kirjoittaja on MTK:n elinkeinojohtaja. kolumni Metsälehti Makasiini 59 7568_.indd 59 24.1.2020 14.57
• metsäverotus J os metsänomistajalla ei verovuoden aikana ole ollut metsätalouden tuloja eikä menoja, ei metsäveroilmoitusta tarvitse palauttaa. Tosin jos on käyttämättömiä varauksia ja metsävähennystä, ilmoitus on tehtävä. Helpointa metsäveroilmoituksen tekeminen on sähköisesti OmaVero-palvelussa. Paperinenkin lomake on yhä käytössä, ja omistustiedoilla varustettu 2C-lomake lähetetään edelleen suurimmalle osalla verovelvollisia. Jos metsänomistaja on Suomi.fi-palvelussa asioidessaan ilmoittanut, että ei tarvitse paperisia asiakirjoja, lomaketta ei tule. Lue ohjeet Ennen veroilmoituksen tekoa kannattaa lukea ohjeet. Verohallinnon omat veroilmoituksen teko-ohjeet ovat hyvät, mutta ne löytyvät vain netistä. Lomakkeen mukana tulevassa saatekirjeessä on yleisiä ohjeita. Jos on tallessa toissavuotinen 2C-lomakkeen täyttöohje, sitä voi käyttää veroilmoituksen teossa. Myös edellisvuoden veroilmoitus on Helpointa verkossa Useimpien metsänomistajien on jätettävä metsäveroilmoitus maaliskuun alussa. Näiden ohjeiden avulla ilmoituksen tekeminen sujuu. HaNNU JaUHiaiNeN usein tarpeen, koska sieltä löytyvät menovaraukset ja metsävähennyksen seuranta. Sähköisen ilmoituksen tekevillä nämä tiedot näkyvät nyt valmiina edellisvuoden ilmoituksen perusteella. Myös vanha ilmoitus löytyy OmaVerosta, jos sen on siellä viime vuonna tehnyt. Vinkki Vaikka tekisitkin metsätalouden veroilmoituksen sähköisesti OmaVerossa, kirjaa tiedot ensin paperiselle 2C-lomakkeelle. Näin lomakkeesta jää paperiversio arkistoon. Laske valmiiksi Ennen kuin ilmoitusta ryhtyy tekemään, kannattaa kulut, hankintatyön arvo ja metsävähennys laskea valmiiksi. Metsälehden Metsäverokirja 2020 sisältää tarkempia selvityksiä esimerkiksi metsävähennyksestä tai metsätalouden koneiden poistomenettelystä. 60 Metsälehti Makasiini 7788_.indd 60 24.1.2020 14.59
• Verohallinnon nettisivuilta löytyy tarkempia ohjeita muun muassa matkakulujen vähennyksestä sekä koneiden poistokelpoisuudesta. Metsävähennyksestä ja uudesta metsälahjavähennyksestä on oma ohjeensa. Nyt ohjeisiin pääsee kätevästi myös sähköistä veroilmoitusta tehdessä. Metsäverotuksessa pärjätään yleensä niillä tositteilla, mitä metsäalan toimijoilta on saatu. Tarkempia selvityksiä tehdään tarpeen mukaan. Vinkki Pistä kaikki kuitit ja puun ostajilta saadut selvitykset järjestykseen ennen veroilmoituksen täyttämistä. Numeroi kuitit aikajärjestyksessä. Riittääkö yksi ilmoitus? Perheen tilakokonaisuudesta tehdään vain yksi ilmoitus, ellei toinen puoliso vaadi tehtäväksi erillistä ilmoitusta yksin omistamastaan metsäkiinteistöstä. Yhdellä lomakkeella ilmoitetun metsäkokonaisuuden tulos jaetaan verotuksessa puolisoiden kesken verolomakkeelle kirjattujen omistusosuuksien suhteessa. Avopuolisoiden omistamia metsiä ei yhdistetä, vaan kumpikin tekee omista metsistään oman ilmoituksen. Jos metsää omistetaan yhdessä, tältä osin on kyse yhtymästä. Jos avopuolisoilla on yhteinen lapsi, heidät rinnastetaan aviopuolisoihin. Kirjaudu palveluun Netti-ilmoitusta varten mennään Vero.fi-sivulle. Veroilmoituksen tekoon pääsee valitsemalla OmaVero. Kannattaa kuitenkin ensin katsoa sivun alareunasta löytyvä kohta Metsä. Siellä on runsaasti yleistä tietoa metsään liittyvistä veroilmoituksista. Metsäverotuksen pariin päästään, kun pankkitunnistautumisen jälkeen valitaan Omat veroasiat. Jos haluaa katsella OmaVerossa tehdyn vuoden 2018 veroilmoituksen tietoja, ne löytyvät kohdasta Tehdyt toimenpiteet. Veroilmoituksen tekoon päästään valitsemalla oikeasta yläreunasta Veroilmoitukset ja verotustiedot ja verovuosi 2019. Omilla pankkitunnuksilla voi tehdä vain oman veroilmoituksen, ei esimerkiksi puolison veroilmoitusta. OmaVerossa on mahdollista hoitaa myös toisen henkilön veroasioita, jos siihen on hankittu valtuudet. Yhtymien ja kuolinpesien nettiveroilmoituksen voi tehdä vain Katso-tunnisteen avulla. Tunniste on poistumassa käytöstä, joten sitä ei enää tälle vuodelle kannata hankkia. Lisäohjeita valtuutuksien antamisesta löytyy Vero.fi-sivuilta. Metsäverotusta klikkaamalla saadaan näkyviin Metsätalouden veroilmoitus. Paperisesta 2C-lomakkeesta löytyvät samat asiat, mutta eri järjestyksessä ja eri tavoin esitettynä. Veroilmoituksen perustana ovat Kylläja Ei-ruudut jokaisen esitettävän asian kohdalla. Jos on ilmoitettavana jotain lukuja kyseiseen kohtaan, valitaan Kyllä. Sen jälkeen avautuu uusi ikkuna, johon tiedot kirjataan. Jokaisen kohdan alareunassa on myös Miten nämä tiedot ilmoitetaan -kohta. Sitä klikkaamalla aukeaa uusi ikkuna, josta saa lisätietoja asianomaisen kohdan täyttämiseen. Siitä on vielä linkki Vero.fi-sivuille, josta saa lisätietoja kyseisen kohdan verotuksesta. Jokaisen sivun oikeassa reunassa näkyy Yhteenveto-sarake, johon asianomaisiin kohtiin kirjatut erät tulevat näkyviin. 1. Henkilötiedot Metsätalouden veroilmoituksen ensimmäisellä sivulla on henkilötiedot. Siihen on myös merkitty puolisoiden osuudet, jos metsää omistetaan yhdessä tai niistä muuten tehdään yhteinen veroilmoitus. 2. Tulot Tässä ilmoitetaan kaikki metsätalouden tuloksi tulevat erät, kuten puunmyyntitulot ja kemerakorvaukset. Tässä ilmoitetaan myös varausten tuloutus ja muistiinpanoihin sisältyvät, tuloiksi kirjattavat yksityistalouden menot, esimerkiksi mönkijän yksityiskäytön osuus. Tuloina ilmoitetaan siis kaikki ne kohdat, jotka paperisella 2C-lomakkeella ovat plusmerkkisiä. Pystykaupalla myytyjen puiden kauppahinnat löytyvät puun ostajien lähettämistä vuosiyhteenvedoista tai yksittäisen kaupan asiakirjoista. Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun kautta myydyt puuerät ovat yleensä hankintakauppoja. Niiden kulut vähennetään metsätalouden menoissa. Puun myyntitulot ilmoitetaan arvonlisäverottomina. Puun ostajien perimät ennakot verottaja laskee verovelvollisen eduksi ostajilta tulleiden ilmoitusten perusteella. Niitä ei siis tarvitse ilmoittaa, eikä niitä vähennetä puukaupan tuloista. Puun ostajalta tulleesta selvityksestä tai maksutositteesta poimitaan veroilmoitukseen puukaupan AloitA AjoissA Veroilmoituksen tekeminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin, sillä paperilomakkeellakin tehtyjen veroilmoitusten pitää olla verottajalla jo viimeisenä jättöpäivänä. Suurella osaa metsänomistajistahan se on 2.3. Maataloutta ja elinkeino toimintaa harjoittavat metsänomistajat voivat jättää metsäveroilmoituksen 2.4. mennessä. Veroilmoituksen myöhästymisestä voi tulla myöhästymismaksu. Metsälehti Makasiini 61 7788_.indd 61 24.1.2020 14.59
• metsäverotus arvo ilman ennakonpidätyksen vähentämistä ja arvonlisäveron lisäämistä. Vinkki Vakuutusja hirvivahinkokorvaukset ovat verollista tuloa. Ilmoita vakuutuskorvaukset täysimääräisinä, älä vähennä perittyä ennakkoa korvaussummasta. Ennakon verottaja ottaa huomioon vakuutusyhtiön ilmoituksen mukaan. Tässä kohdassa voidaan ilmoittaa myös muut, eri syistä saadut korvaukset. Kaikki kestävän metsätalouden rahoituslain eli kemeran perusteella saadut valtion tuet ovat verollisia. Jos tuki on ohjattu suoraan hankkeen toteuttajalle, tukea ei kirjata metsänomistajan veroilmoitukseen. Jos aikaisempina vuosina on tehty tulotai menovarauksia, niitä tuloutetaan tarvittaessa. Vanhat, voimassa olevat varaukset näkyvät nyt Varaukset-sivulla. Kun omasta metsästä otetaan puuta maatalouteen, elinkeinotoimintaan tai yksityiskäyttöön, se kirjataan veroilmoitukseen. Maatalouden käyttöä on muun muassa tuotantotilojen lämmitykseen käytetyn polttopuun arvo. Yksityiskäyttöä on oman kesämökin tai talon rakentamiseen käytetyn puutavaran arvo. Elinkeinotoimintaan siirretyn puutavaran arvona pidetään käypää hankintahintaa. Maatalouteen ja yksityiskäyttöön menneen puutavaran arvo lasketaan kantohintojen perusteella. Vinkki Oman asunnon ja kesämökin lämmitykseen käytetty puutavara on verovapaata, älä ilmoita sitä verotukseen. Muina tuloina ilmoitetaan sellaiset pääomatulot, joita ei merkitä aiempiin kohtiin. Tällaisia tuloja voivat olla esimerkiksi edellisen vuoden verotuksessa vähennettyihin menoihin kohdistuvat maksupalautukset. 3. Menot ja varaukset Tältä aukeamalta löytyvät kaikki menoina ilmoitettavat erät, kuten vuosimenot, hankintatyön arvo, metsävähennys, varaukset sekä poistot. Metsätalouden harjoittamisen kustannukset vähennetään vuosimenoina tai poistoina. Vuosimenot jaetaan palkkausja matkakuluihin sekä muihin menoihin. Metsätalouden kuluista tehdään muistiinpanoihin tarpeelliset selvitykset. Vähennyskelpoisia kuluja ovat metsätalouden töistä maksetut palkat. Jos kuolinpesä tai yhtymä on maksanut osakkailleen matkakorvauksia ja päivärahoja matkalaskun perusteella, ne kirjataan palkkausmenoiksi. Vähennyskelpoisia ovat kaikkien metsätalouden matkojen kulut. Metsänomistajan kulkuväline on tavallisesti oma auto. Sen kuluina vähennetään 0,25 euroa kilometriltä. Jos mukana on peräkärry, siitä voi tehdä ylimääräisen 0,07 euron kilometrikorvauksen. Jos metsämatkoja ajetaan mönkijällä, vähennys on 98 senttiä kilometriltä. Jos matka tehdään veneellä, vastaava vähennys on 76 senttiä kilometriltä. Jos on käytetty julkisia kulkuvälineitä tai oman auton kilometrikuluista on tehty laskelma, kulut vähennetään todellisten kulujen mukaan. Vinkki Tee matkoista muistiinpanoihin riittävän tarkka selvitys. Kirjaa joka matkasta päivämäärä, matkan kohde ja aihe. Matkan tarkoituksena voi olla esimerkiksi myrskytuhojen Tulot ilmoitetaan ilman arvonlisäveroa ja ennakonpidätystä. Hirvivahinkokorvaukset ja kemeratuet ovat verotettavaa tuloa. Vanhoja varauksia tuloutetaan tilanteen mukaan. 62 Metsälehti Makasiini 7788_.indd 62 24.1.2020 14.59
• tarkistus, metsänhoitoyhdistyksessä asiointi, moottorisahan osto tai taimikonhoito. Muualle kuin omaan metsään suuntautuvista matkoista voi tehdä myös päivärahavähennyksen. Vähennys on yli 6 tunnin matkoista 15 euroa ja yli 10 tunnin matkoista 28 euroa. Päivärahakelpoinen matka on vaikka käynti metsämessuilla tai yhdistyksen retkeilyllä. Jos päiväraha kirjataan vähennykseksi, matkakirjanpitoon on merkittävä matkan alkamisja päättymisaika. Vähennyskelpoisia ovat myös kaikki ne muut kulut, jotka ovat aiheutuneet metsätalouden harjoittamisesta. Tavanomaisia vuosimenoja ovat esimerkiksi Metsälehden tilausmaksu, metsänhoitotarvikkeiden hankintakulut sekä moottorija raivaussahan bensakulut. Pienkoneiden, kuten raivausja moottorisahojen, hankintakulut voidaan vähentää myös vuosimenoina. Jos metsätalous on ollut kohtalaisen laajaa, voidaan toimistokuluista tehdä työhuonevähennys, joka on 225 euroa. Kulut voidaan vähentää myös todellisten kulujen mukaan. Arvonlisäverolliset kirjaavat vähennykseksi nettomenot ilman arvonlisäveroa. Ne, jotka eivät ole arvonlisäverollisia, vähentävät kulut arvonlisäveroineen. Hankintatyö Hankintatyön arvo ilmoitetaan nyt menona hieman poiketen 2C-lomakkeesta. Hankintatyön arvo lasketaan ensiksi muistiinpanoihin. Sen jälkeen korjattu puumäärä ja työn arvo kirjataan nettilomakkeelle. Jokaisesta työntekijästä täytetään oma Lisää rivi -kohta. Jos työt on tehty viime vuonna, mutta tuloa saadaan vasta tänä vuonna, ilmoitetaan työ tehdyksi, mutta jätetään hankintatyön arvo kohta tyhjäksi ja työn arvo vähennetään vasta tänä vuonna. Jos hankintatyöstä on kertynyt ansiotulona verotettavaa tuloa, se on ilmoitettava viime vuoden verotuksessa. Polttopuukaupoissa ilmoitetaan se määrä työn arvoa, minkä verran on myyty puita. Metsävähennys Veroilmoituksessa on nyt valmiina edellisen ilmoituksen mukainen metsävähennyspohja, käytetty metsävähennys ja mahdollinen luovutusvoittoihin lisätty metsävähennys. Laskelman tietoja korjataan tarpeen mukaan kuluneen verovuoden tiedoilla. Näin saadaan käytettävissä olevan metsävähennyksen määrä. Sen jälkeen lasketaan verovuoden metsävähennyksen määrä. Metsävähennystä voi tehdä enintään 60 prosenttia veroilmoituksen yhteenlasketusta tulosta. Metsävähennyskelpoista tuloa ovat puunmyyntitulot, erilaiset korvaukset sekä omasta metsästä otetun puun veronalainen arvo. Hankintakaupan tulosta pitää vähentää hankintatyön arvo, vain verotettavaksi jäävä tulonosuus on metsävähennyskelpoista. Hankintakaupan arvo voi olla kokonaan metsävähennyskelpoista, jos korjuutyön on tehnyt ulkopuolinen urakoitsija. Varausten tuloutuksia ei lasketa metsävähennykseen. Metsävähennyksen minimimäärä on 1 500 euroa. Sen tekemiseen tarvitaan vähintään 2 500 euron pääomatulot, koska tuloista 60 prosenttia on vuosittain metsävähennyskelpoista. Metsävähennyksen voi tehdä vain metsävähennyskelpoisen metsäkiinteistön tai kiinteistöjen tuloista. Jos tuloja on kertynyt myös metsävähennyskelvottomilta kiinteistöiltä, tuloista tehdään erittely muistiinpanoihin. Varaukset Menoja tuhovarauksella verovuonna saatuja tuloja voidaan siirtää tuleville vuosille silloin syntyvien Esimerkiksi mönkijän yksityisajojen kulut tuloutetaan tässä, jos kaikki kulut on vähennetty menoissa. Suurimmalla osalla metsänomistajista on muita vuosimenoja ja matkakuluja ilmoitettavana. Tiedot hankintatyöstä ilmoitetaan tekijöittäin. Metsälehti Makasiini 63 7788_.indd 63 24.1.2020 14.59
• metsäverotus menojen kattamiseen. Varauksia ei ole välttämätöntä tehdä. Vanhat, edellisellä veroilmoituksella ilmoitetut varaukset näkyvät nyt valmiina veroilmoituksessa. Ilmoitukseen lisätään mahdolliset viime vuoden varaukset. Kuolinpesien kannattaa tehdä aina mahdolliset varaukset. Alijäämää ei siirretä osakkaiden verotukseen, joten jos pesällä ei ole tuloja, verovuoden kuluista syntyy tappio. Sen voi vähentää seuraavan 10 vuoden aikana pääomatuloista. Varauksia tekemällä ja niitä myöhemmin purkamalla kuluja saa katettua varmemmin. Menovaraus voi olla enintään 15 prosenttia ilmoitettujen tulojen yhteismäärästä. Varaus lasketaan tulosta, josta on vähennetty hankintatyön arvo sekä mahdollinen metsävähennys. Vanhojen varausten tuloutuksia ei oteta huomioon laskelmassa. Tuhovarauksen voi tehdä vakuutuskorvauksesta, jos vahingosta aiheutuu seuraavana vuonna uudistamiskuluja. Tuhovaraus voi olla enintään uudistamiskulujen suuruinen. Varausten käyttöön on aikaa Etelä-Suomessa neljä vuotta ja muualla kuusi vuotta. Jos metsänomistajalla on säännöllisesti tuloja, varauksia voi tehdä vuosittain ja tulouttaa ne määräaikojen päätyttyä. Vinkki Tarvitset sekä metsävähennyksen että menovarauksen kirjaamista varten taskulaskinta, sillä ohjelma ei tuota näitä lukuja valmiiksi. Poistot Poistoina vähennetään moottorisahaa suurempien koneiden ja laitteiden hankintamenot. Kalustosta tehdään muistiinpanoihin erillinen selvitys ja vain yhteenveto kirjataan veroilmoitukseen. Myös poistojen menojäännökset näkyvät nyt veroilmoituksessa. Lomakkeelle kirjataan uudet poistot. Vuoden aikana myydyn koneen menojäännös ei ole enää poiston peruste. Jos vanha kone on mennyt vaihdossa, sen menojäännös poistetaan luettelosta ja uuden hankintahinta kirjataan täysimääräisenä. Vanhasta koneesta tehdään lisäksi luovutusvoittoverolaskelma verolomakkeelle 9. Tavallinen poistoina vähennettävä metsätalouden kone on maataloustraktori peräkärryineen. Myös mönkijä tai moottorikelkka lisävarusteineen voi olla metsätalouden kone. Vinkki Pidä metsätalouden käytössä olevan koneen ajoista päiväkirjaa. Jos laitteella on yksityiskäyttöä, päiväkirjan perusteella poistoista ja vuosimenoista erotetaan yksityiskäytön osuus. Koneen tai laitteen vuosikulut ja poistot voidaan tehdä täysimääräisesti, jolloin yksityiskäytön osuus kirjataan verolomakkeella yksityismenoihin. Toinen vaihtoehto on kirjata verotukseen vain metsäkäytön osuus kuluista ja poistoista. Kunnostusojituksia ja metsäteitä tehdään yleensä yhteishankkeina kemeravaroin. Poistoja tehdään siitä osuudesta, mikä jää verovelvollisen maksettavaksi. Jos kemeratuki tulee metsänomistajalle, se kirjataan tuloksi ja poistettavaksi hankintamenoksi laitetaan hankkeen kokonaiskustannukset. Vähäiset lanaus-, sorastustai muut kulut voidaan vähentää vuosimenoina. Siirrettäviä menoja ovat maatalouden tai elinMetsävähennyksen laskennassa otetaan huomioon puukaupan tulot ja veronalaiset tuet ja korvaukset. Uudet ja voimaan jäävät varaukset kirjataan varauksiin. Poistojen vanha menojäännös näkyy nyt valmiina lomakkeella. 64 Metsälehti Makasiini 7788_.indd 64 24.1.2020 14.59
• keinotoiminnan kuluihin sisältyneet metsätalouden menot. Tällaisia ovat muun muassa maatalouden kalustoon kuuluvalla traktorilla tehdyn puunajon konekustannukset. Maatalouden tai elinkeinotoiminnan kuluja pienennetään vastaavasti. Lopuksi Kun veroilmoitus on valmis, se lähetetään verottajalle. Jos tuntuu, että jokin asia on vielä tarkistamatta, ilmoituksen voi tallentaa keskeneräisenä ja palata siihen myöhemmin uudelleen. Paperilomakekin kelpaa Metsäverotuksen paperinen 2C-lomake ei ole muuttunut edellisvuodesta. Ensimmäiseksi kannattaa tarkistaa, että esitäytetyt tiedot ovat oikein. Paperilomakkeen voi pääosin täyttää samoilla ohjeilla kuin nettilomakkeen. Merkinnät kannattaa tehdä huolellisesti, jotta verottaja saa niistä selvää. Puukaupan tiedot tulee kirjata paperilomakkeella sekä asianomaiseen kohtaan että yhteenlaskuriville. Pelkästään yhteenlaskuriville kirjattu tieto ei tallennu Verohallinnon järjestelmiin oikein. Metsävähennyksen ja menovarauksen perusteena ovat veroilmoituksen kohtiin 1–4 kertyvät tulot. Metsävähennyksen tiedot kirjataan vuosittain lomakkeelle, vaikka metsävähennystä ei käytettäisikään. Näin tiedot pysyvät tallessa. Kun paperilomake on täytetty, se on allekirjoitettava. Lomake lähetetään siitä löytyvään osoitteeseen. Huomaa, että paperinen arvonlisäveroilmoitus lähetetään eri osoitteeseen. Paperiseen metsäveroilmoitukseen ei pidä liittää mitään selvityksiä tai kuitteja. Tehdyn veroilmoituksen kopio sekä kuitit ja liitteet arkistoidaan. Kirjanpitoa voidaan tarvita, jos verottaja kysyy lisäselvityksiä. Kirjanpito on säilytettävä kuusi vuotta. Korot Metsätalouden korot näkyvät esitäytetyllä verolomakkeella. Yhtymän osakkaat ilmoittavat maksamansa yhtymän velkojen korot omassa verotuksessaan. Jos tiedoissa on korjattavaa, korjaus tehdään OmaVerossa tai lomakkeella 50B kohdassa 4.4. Yrittäjävähennys Metsätalouden voitollisesta tuloksesta tehdään verovuonna 2019 viiden prosentin suuruinen yrittäjävähennys. Verohallinto tekee vähennyksen verovelvollisen puolesta. Metsälahjavähennys Jos vuosina 2017–19 on saatu metsää lahjana tai lahjaluonteisella kaupalla, verovelvollisella voi olla oikeus metsälahjavähennykseen. Sitä vaaditaan OmaVerossa tai lomakkeella 2L. Lomake palautetaan siinä näkyvään osoitteeseen.? l Kysy Metsä verotuKsestA metsäVerotuksen liittyvissä asioissa voit soittaa Metsälehden veroneuvontaan. Opastus on lehden tilaajille maksutonta normaalia puhelinmaksua lukuun ottamatta. Veroneuvoja voit kysellä Hannu Jauhiaiselta, puhelin 0400 150 910 maanantaisin 3.2., 10.2., 17.2. ja 24.2. klo 9–15 sekä 18–19. Metsälehden tilaajat voivat myös lähettää kysymyksensä sähköpostilla (hannutjauhiainen@gmail. com). Sähköpostikysymykset on hyvä lähettää ajoissa, viimeistään 21.2. Huhtikuussa veroilmoituksen jättävät voivat lähettää kysymyksiä myöhemminkin. Yhteenvetosarakkeessa näkyy ilmoituksen tiedot ja metsätalouden tulos. Metsälehti Makasiini 65 7788_.indd 65 24.1.2020 14.59
• Oman metsän puiden omatoiminen korjuu – hakkuu tai ajo – on hankintatyötä. Sille lasketaan arvo, joka vähennetään hankintakaupan arvosta. Oman työn arvo on siten metsäverotuksessa verovapaata. Tuloverotuksessa hankintatyön arvo katsotaan verotettavaksi tuloksi, mutta sitä verotetaan vain 125 kuution yli menevältä osalta. Hankintatai käteiskaupalla voidaan myydä myös muiden korjaamaa puuta. Silloin ei ole kyse hankintatyöstä, eikä kaupan arvosta vähennettävää hankintatyön arvoa synny. Korjuusta maksettava korvaus vähennetään tällöin metsätalouden menoina. Työn arvon laskeminen Hankintatyön arvo voidaan laskea Verohallinnon ohjetaksojen perusteella. Ne on laskettu olettaen, että puut kaadetaan ja karsitaan moottorisahalla ja ajetaan tienvarteen maataloustraktorilla. Jos puutavara valmistetaan tai ajetaan muulla tavalla, hankintatyön yksikkötaksat voi laskea itse. Myös poikkeavat korjuuolosuhteet voidaan ottaa huomioon taksan arvioinnissa. Työn arvo on se, mitä samasta työstä olisi pitänyt maksaa vieraalle. Konekustannuksia ei laskelmassa oteta huomioon. Kuljetustaksan voi laskea itse, jos puut on esimerkiksi ajettu moottorikelkalla tai mönkijällä. Ajon ajankulua voi verrata puun tekoon. Pienkoneilla puunajoon menee helposti vähintään sama aika kuin puun tekoon. Ajotaksa voi olla esimerkiksi 8–10 euroa kuutiometriltä. Verohallinnon taksoja korkeampia arvoja voidaan käyttää myös esimerkiksi hajanaisten tuulenkaatojen tai tykkytuHankintatyön arvon voi laskea myös itse. Hannu JauHiainen Hankintatyöllä vähennystä hopuiden korjuun työn arvoa laskettaessa. Myös myyntiin menevien, omasta metsästä korjattujen polttopuiden teko on hankintatyötä. Rankojen jalostukselle klapeiksi on oma työn arvo. Hankintapuut saatetaan joskus toimittaa sahalle saakka tai muuhun vastaavaan paikkaan. Maantieajo voidaan katsoa hankintatyöksi siltä osin, kun se tehdään metsätalouden koneilla. Polttopuiden vienti asiakkaille henkilöautolla ei ole hankintatyötä. Sen ajon osalta voidaan vähentää toki normaalit auton kilometrikulut. Paljonko voi tehdä? Metsäverotuksessa hankintatyöksi katsottua puunkorjuuta voivat tehdä metsänomistajan lisäksi hänen puolisonsa sekä kotona asuvat lapset. Yhtymän ja kuolinpesän metsässä hankintatyöhön ovat oikeutettuja osakkaat perheenjäsenineen. Matti Metsäsen hankintatyöt 2019 Metsänen on korjannut tykkytuhoalueen puita yhteensä 50 kuutiometriä, josta mäntykuitupuuta 40 kuutiota ja mäntytukkipuuta 10 kuutiota. Puut on ajettu moottorikelkalla, ajotaksaksi on laskettu 10 euroa kuutiolta. Myös teon taksat ovat Verohallinnon taksoja korkeammat, koska yksittäisten puiden katkonta ja karsinta paksussa lumihangessa oli normaalia työläämpää. Työn arvo €/m 3 Hankintatyön arvo € Puutavaralaji Määrä m 3 Valmistus Kuljetus Valmistus Kuljetus Mäntytukki 10 6,00 10,00 60 100 Mäntykuitu 40 13,00 10,00 520 400 Yhteensä 50 1 080 Hankintaja polttopuiden teon työn arvo yhteensä 1 080 €* * Kirjataan kohtaan Selvitys hankintatyöstä sekä vähennetään hankintakaupan arvosta veroilmoituksen alkupuolella. OmaVerossa hankintatyön arvo kirjataan menoksi. 66 Metsälehti Makasiini metsäverotus 7790_.indd 66 24.1.2020 15.02
• JOs verovelvollisella metsänomistajalla ei ole ollut verovuonna arvonlisäverollisia menoja tai tuloja, ei arvonlisäveroilmoitusta tarvitse tehdä. Jos tuloja on ollut, niin helpointa ilmoituksen tekeminen on OmaVero-palvelussa. Ensin kirjaudutaan Vero. fi-sivustolle ja sieltä OmaVeroon. Sieltä valitaan kohta Veroilmoitus ja verotustiedot. Seuraavalla sivulta valitaan verotusvuosi 2019, sitten 31.12.2019 -kohdalta Tee Ilmoitus. 31.12.2020 -kohtaa käyttävät ne, jotka tekevät arvonlisäveroilmoituksia kuluvan vuoden osalta. Varsinainen ilmoituslomake on sama kuin yrittäjillä. Niinpä siinä on kohtia, jotka eivät kosketa metsänomistajia. Heti alkuun on kohta Maksuperusteinen arvonlisävero. Tämä koskee vain kirjanpitovelvollisia eli siihen jätetään Ei. Samoin jätetään Ei loppuosan Ilmoitatko alarajahuojennuksen tietoja -kohtaan. Puukaupoista saadut arvonlisäverot kirjataan kohtaan Vero kotimaan myynneistä, 24 %:n veron kohdalle. Omien kulujen arvonlisäverojen summa kirjataan kohtaan Verokauden vähennettävä vero. Taustaa napsauttamalla Maksettava vero/palautukseen oikeutettava vero -osio päivittyy. Sen jälkeen kirjataan yhteystiedot ja lähetetään lomake. Jos arvonlisäverot jäävät maksun puolelle, palataan etusivulle, mistä valitaan Verojen maksaminen. OmaVeron kautta maksu menee saman tien tililtä. Arvonlisäveron voi maksaa verkkopankissakin, kunhan poimii tilija viitenumeron OmaVerosta. Alv-ilmoitus on tehtävä ja mahdolliset verot maksettava verottajan tilille viimeistään 2.3.2020. Jos veroja palautetaan, summa tulee tilille, jahka veroilmoitus on käsitelty. Onnistuu paperillakin Arvonlisäveroilmoituksen voi tehdä myös paperilomakkeella. Verohallinto ei lähetä lomaketta automaattisesti, mutta sellaisen voi vaikka tulostaa netistä. Jos arvonlisäveroja jää maksettavaksi, tarvitaan myös RF-alkuinen viitenumero ja tilinnumero. Nämä tiedot ovat samat kuin edellisenäkin vuonna. Nämä tiedot saa tarvittaessa Verohallinnon palvelunumerosta (029 497 026). Paperinen arvonlisäveroilmoitus postitetaan lomakkeessa näkyvään osoitteeseen. Näin ilmoitat alv:t Puuta voi korjata hankintana 125 kuutioon saakka verovapaasti. Ylimenevän osan hankintatyön arvo on ansiotuloa, joka lisätään työn tekijän palkkatai eläketuloihin. Hankintatyön verovapaus on maatilakohtainen. Jos metsänomistajalla on useita eri maatiloja, eli yleensä eri kunnissa sijaitsevia metsäkiinteistöjä, verovapaus koskee kutakin maatilaa erikseen. Jos itse korjattu puumäärä ylittää maatilakohtaisesti 125 kuutiota, siitä tehdään erillinen laskelma, josta saadaan ansiotulona verotettava työn arvo. Työlle lasketaan kerroin kaavalla: valmistettu puumäärä – 125 m 3 /valmistettu puumäärä. Kun saadulla kertoimella kerrotaan laskettu hankintatyön arvo, saadaan selville ansiotulona verotettava työn arvo. Jos työn tekijöitä on useita, määrät ilmoitetaan veroilmoituksessa tekijöittäin. Jos hankintana ajettu puumäärä on erisuuruinen kuin tehty, sekä teolle että kuljetukselle lasketaan erikseen työn arvot ja kertoimet puumäärän ylittäessä 125 kuutiota. Jos tekijöitä on useita, on huomattava, että verovapaus on maatilakohtainen. Esimerkiksi yhtymän osakkaat voivat yhteisesti tehdä vain 125 kuutiota verovapaasti. Jos vain teon määrä ylittää 125 kuutiometriä, mutta kuljetuksen määrä jää alle rajan, verotettavaa ansiotuloa kertyy vain teon osalta. Verottaja siirtää kunkin hankintatyön tekijän verollisen ansiotulo-osuuden henkilökohtaiseksi ansiotuloksi. Työn arvon siirtäminen Hankintatyöt kirjataan tehdyksi tekovuonna, joten työn tekeminen ja kaupasta saadut maksut eivät välttämättä satu samalle vuodelle. Tästä aiheutuu lisävaivaa veroilmoituksen teossa. Siinä voidaan ilmoittaa hankintatyön arvoa vain sen verran, kun hankintapuista on saatu tuloa. Jos kaupasta ei ole saatu tuloja, työn arvo voidaan jättää uinumaan, jolloin se vähennetään seuraavana vuonna, kun kaupasta on saatu maksu. Tällöin se merkitään vain paperilomakkeen hankintatyön yhteenvetosarakkeeseen, mutta ei lomakkeen alun hankintatyön arvo kohtaan. Polttopuiden osalta näin joudutaan yleensä tekemään, koska puut saatetaan myydä tekovuotta seuraavana vuonna. OmaVerossa hankintatyö ilmoitetaan tekovuonna, mutta työn arvo jätetään tyhjäksi, jos tuloa ei puista ole vielä saatu. Jos kaupasta on jo viime vuonna saatu ennakkoa, työn arvoa voidaan ilmoittaa enintään ennakon verran. Jos työstä on kertynyt ansiotulona verotettavaa tuloa, sen määrä on ilmoitettava tekovuonna. Jos hankintasavotta on vuodenvaihteessa kesken, tehty ja ajettu puumäärä on arvioitava. Samoin tehdään, jos hankintapuita ei ole vielä virallisesti mitattu. ? l Metsälehti Makasiini 67 7790_.indd 67 24.1.2020 15.02
• Jukola Industries -yhtiöllä on hyppysissään puutuoteinnovaatio, jolta on helppo odottaa kaupallista läpimurtoa. Jos asiakas haluaa vaikkapa olohuoneeseensa koko seinän kattavan kolmiulotteisen ja puisen kuvateoksen omasta hääkuvastaan, sellainen syntyy konnevetisen Jouni Lehmosen perustamassa yrityksessä parissa päivässä. ”Me tuomme algoritmien avulla tämän mahdollisuuden tavallisen kuluttajan ulottuville. Itse asiassa hääkuvaidea on jo toteutettu eräälle asiakkaalle”, kertoo teollisen muotoilijan taustan omaava Lehmonen. Menetelmässä kuva tai idea syötetään tietokoneelle, algoritmit ja terätekniikka hoitavat loput. Prosessissa voi syntyä esimerkiksi nippu pontattua puutavaraa, joka lyödään numerojärjestyksessä seinään, ja tuloksena on asiakkaan haluama muoto tai kuviointi. Digiajan puuseppä Jouni Lehmonen kehitti menetelmän puupintojen teolliseen kuviointiin ja muotoiluun. Jukola In­ dustriesin perustaja Jouni Lehmonen vie kuvioitua puutuo­ tetta maailmalle. ”On hienoa, että Suomessa on saatu patentoitua jälleen uusi mekaanisen puunjalostuksen innovaatio, joka yhdistää teollista muotoilua ja uuden sukupol­ ven tuotanto­ teknologiaa.” Jukola Industriesin tuotantomenetelmä pystyy massatuottamaan muuntuvia ja jatkuvia profiilipintoja tehokkaammin kuin perinteinen cnc­koneisto. 68 Metsälehti Makasiini tuote Ja tekiJä 7789_.indd 68 24.1.2020 15.04
• ”uskon, että saamme diilejä.” Puijon tornin hui­ pulla sijaitsevan kahvilan uusi ilme on yksi Jukola Industriesin käyn­ tikorteista. Ju ko la In du st rI es Katso MetsälehDen Youtubesta, Mitä jouni lehMonen Kertoo YritYKsen tuotannosta ja MenetelMistä. ”Yritys sai alkunsa, kun keksin ratkaisun siihen, millainen terätekniikka mahdollistaa pikselöinnin puupinnalle. Läpimurron saavutimme, kun mukaan tuli arkkitehti Toni Österlund ja yhdistimme onnistuneesti terätekniikan, tuotanto-ohjelmiston ja teollisen muotoilun”, Lehmonen kertoo Puijon tornissa, jonka ilmettä yritys parhaillaan uudistaa. Tuloksena syntyi maailman mittakaavassakin ainutlaatuinen tekniikka, joka mahdollistaa teollisesti muotoillun puutavaran valmistamisen kustannustehokkaasti. ”Saimme tälle Yhdysvalloissa menetelmäpatentin viime kesäkuussa. Euroopassa ja Kanadassa patenttihakemukset ovat parhaillaan käsittelyssä.” Tavoitteena volyymibisnes Yritys valmistaa Konneveden tuotantolaitoksellaan kuvioituja pintoja niin lautoihin, hirsiin kuin levyihinkin. Päätuotteita ovat sisäja ulkoverhouspaneelit. Liikesalaisuuksien vuoksi tuotantolaitokselle ei ulkopuolisia päästetä. ”Algoritmi mahdollistaa tuotannon muuntamisen nopeasti, joten voimme toteuttaa erilaisia tilauksia joustavasti. Tämä on koko tuotteen idean kannalta oleellinen asia”, Lehmonen kertoo. ”Sisustajat ja arkkitehdit löytävät meidät jo, mutta tavoitteenamme on tehdä tuotannosta volyymibisnestä. Se on kannaltamme game changer (=tilannetta merkittävästi muuttava asia), kun kuka tahansa kuluttaja voi tilata tuotteemme verkosta tai rautakaupasta.” Lehmosella on selvä visio siitä, kuinka markkinat rakennetaan. Parhaillaan kehitetään verkkomyyntimateriaaleja, joiden avulla esimerkiksi philadelphialaisen rautakaupan asiakas voi tilata yrityksen tuotteita. Tavoitteena on neuvotella ketjujen kanssa prosenttipohjaiset sopimukset ja rakentaa tuotantolaitoksia sopiviin paikkoihin. Koska tuotannon prosessiohjaus tehdään verkon kautta, suunnittelijat voivat työskennellä missä vain. ”Uskon, että saamme diilejä”, Lehmonen toteaa. Äänessä on rutkasti itsevarmuutta, muttei tippaakaan ylimielisyyttä. Ei ihme, että pääomasijoittajilta on tippunut tarjouksia nyt noin 15 henkeä työllistävälle yritykselle. Lehmonen haluaa kuitenkin pitää homman omissa käsissään ja jalat maassa. ”Haluamme saattaa homman vastuullisesti maaliin, katsotaan miten käy. Ammumme kovilla panoksilla, mutta ei siitäkään ole kansantaloudellisesti hyötyä, jos pyörisimme vain Konnevesi–Kuopio-akselilla.”? l TeksTi ja kuvaT saMi karppinen Jukola In­ dustriesin toteut­ tama ”hiljainen huone” Mikkelin sairaalassa. Metsälehti Makasiini 69 7789_.indd 69 24.1.2020 15.04
• Yötaivas leiskuu Revontulimatkailu yllätti Pohjois-Lapin menneen vuosikymmenen aikana. Nyt turismin tielle kasvaa synkkiä pilviä, jotka eivät ole vertauskuvallisia vaan todellisia. TeksTi ja kuvaT joRma LuhTa LuoNNossa » luhta 70 Metsälehti Makasiini 7787_.indd 70 24.1.2020 15.06
• Yksinäinen retkeilijä katselee yötaivaan leiskumista louekankaan tuulensuojasta. Metsälehti Makasiini 71 7787_.indd 71 24.1.2020 15.06
• T a m m i k u i s e na i lt ana 1980-luvulla virittelin louekangasta yömajaksi suon laidalle. Puuhailu vaati molemmat kädet, joten taskulampun pitely oli hankalaa. Olin oikein tyytyväinen, kun lumisten puunrunkojen taakse kohosi valtava revontulikaari ja näin puuhastella ilman lamppuvaloa. Kymmenen vuotta myöhemmin katselin revontulia saadakseni niistä valokuvan. Kameran linssit ja filmit olivat kehittyneet ja revontulimaisemia pystyi valokuvaamaan. Toinen uusi keksintö oli näppärä otsalamppu, joka mahdollisti kameran säätöjen näpelöimisen molemmin käsin. Melkein vahingossa olin itse löytänyt sellaisen filmimateriaalin, jolla pystyin ikuistamaan myös yhtäkkisiä ja ennakoimattoman kirkkaita taivaan loimotuksia. Kukaan toinen valokuvaaja ei keksinyt tai halunnut hyödyntää samaa tekniikkaa. Kuvatoimistot levittivät otoksiani ympäri maailmaa, ja hetkeä myöhemmin revontulet elättivät minut. Sen jälkeen digitaalisuus mullisti valokuvauksen. Pimeitten aiheitten ikuistaminen onnistui jopa puhelimella. Tällä vuosituhannella maailmassa on miljoona aktiivista revontulikuvaajaa. Vaikka revontulet lakkasivat pyörittämästä minun talouttani, Lapissa kävi päinvastoin. Revontulimatkaajat Muutama vuosi sitten luontokeskus Siida Inarissa kutsui minut esiintyjäksi tapahtumaansa. Laavuja telttaöiden sijaan majapaikaksi osoitettiin lähin hotelli. Marraskuun harmaudessa päättelin maTällä vuosituhannella maailmassa on miljoona aktiivista revontulikuvaajaa. LuoNNossa » luhta jatalon aivan tyhjäksi. Yllätyin täpötäydestä sesonkiajasta. Aamiaispöytä kuhisi Kiinasta ja Japanista tulleita revontulituristeja. Jututin paikallisia tuttujani – matkailuyrittäjää, hopeaseppää, valokuvaajaa ja luontokeskuksen väkeä. Ilmeni, että ällistyttävän lyhyessä ajassa yötaivaan valonäytelmästä oli tullut pohjoisimman Lapin rahasampo. Kiinaan ja muihin Kaukoidän maihin on kasvanut monimiljoonainen keskiluokka, ja yhden vuoden revontulimatkaajien määrä ylittää miljoonan. Toisaalta Pohjoismaat ovat ainoa alue, missä revontulivyöhykkeeltä löytyy vakituinen asutus ja samalla teitä, lentokenttiä ja turvallinen yhteiskunta. Päiväntasaajan tietämiltä tulleet lomailijat kokevat revontulten lisäksi mieluusti myös lumen. He eivät kuitenkaan osaa eivätkä edes halua pukeutua sillä tavoin, että voisivat seistä tuntikausia pakkasessa. Lappiin kohoaa joka vuosi satoja lasikattoisia majoja ja igluja, joissa taivaantulia voi katsella lämpimissä sisätiloissa. Ilta, jolloin kiristelin laavukangasta yömajaksi revontulten valossa, alkoi tuntua hotellin hulinassa ja puheensorinassa hiukan kaukaiselta. Pilviä matkailutaivaalla Revontulimatkailu paisui äkkiä ja arvaamatta. Yhtä nopeasti se voi myös loppua. Matkailubuumin vihollinen on sää ja täsmällisemmin nykyinen talvisää. Ilmatieteen laitoksen oppineet povasivat jo viime vuosituhannella, että lauhtumisen ohella ilmastonmuutos lisää sydäntalven pilvisyyttä ja sateisuutta. On helppo havaita tämän toteutuneen koko maassa vähintäänkin masentavasti. Entisinä aikoina Ylä-Lapin kaamos tarkoitti hehkuvia rusotuksia auringon pysytellessä keskipäivällä tuntikausia hiukan horisontin alapuolella. Nyt nähdään pilvien vuoksi pelkkää harmaata kahden pimeän välissä. Pilvikelit voivat kestää tauotta viikkokausia. Lapin paikallisuutisissa kerrotaan tämän tästä vihaisista lomailijoista, jotka eivät kalliin revontulireissunsa aika72 Metsälehti Makasiini 7787_.indd 72 24.1.2020 15.06
• Monen mielestä revontulet ovat kiehtovinta, mitä ihminen voi katsella. Vasta viime vuosikymmenellä revontulten ihailusta tuli miljoonamatkailua Suomen, Ruotsin ja Norjan Lapissa. Missään muualla Pohjoisnapaa ympäröivällä revontulivyöhykkeellä ei ole asutusta, teitä, palveluja ja turvallista yhteiskuntaa. Metsälehti Makasiini 73 7787_.indd 73 24.1.2020 15.06
• LuoNNossa » luhta 74 Metsälehti Makasiini 7787_.indd 74 24.1.2020 15.06
• saako pilvet pois taivaalta, voidaanko Ylä-Lappia elättävä revontulimatkailu pelastaa? na nähneet edes vilausta tähtitaivaasta. Vaikka revontulia esiintyy Utsjoella tai Kilpisjärvellä likimain joka iltayö, ne pitäisi päästä myös näkemään. Saako pilvet pois taivaalta, voidaanko Ylä-Lappia elättävä revontulimatkailu pelastaa? Tietenkään säätä ei voi muuttaa, mutta ajan ja paikan voi valita järkevämmin. Investointi lasi-igluihin ei välttämättä ole viisain valinta. Sekä säätilastojen tutkiminen että arkihavainnot kertovat kirkkaan, pilvettömän taivaan suorastaan vallitsevaksi sekä syksyn ensimmäisinä että kevättalven viimeisinä pimeinä öinä. Kaiken lisäksi taivas leiskuu aktiivisimmin juuri syysja kevätpäiväntasauksen aikaan. Revontulimatkailua pitäisi markkinoida toisaalta syysja lokakuun tienoille, toisaalta maaliskuuhun. Jo nyt revontuliin erikoistuneet yrittäjät hankkivat lasikattomökin sijaan pari pikkubussia. Jossain päin kohtuullisen ajomatkan päässä on aina pilvetöntä, joskus Jäämeren vuonoissa, toisinaan Inarijärven yllä. Lisäksi sekä revontulia että pilvisyyttä voidaan ennustaa muutaman päivän päähän. Hienointa mitä on Minä puolestani unohdan maailmanmatkaajat, ikkunamökit ja muut investoinnit. Hinaan pulkkaani Utsjoen luoteiselle tunturiylängölle. Säätietojen mukaan lähipäivinä pitäisi olla kipakka pakkanen, vähätuulista ja pilvetöntä. Viiden aikaan iltasella pystytän lämmitettävän talviteltan aaltoilevalle lumikentälle. Keskipäivällä näyttäytyi aurinko, pimeä tuli kolmen ja neljän välissä. Valmistan ruokaa ja sen jälkeen pujahdan paksuissa toppavaatteissa ulos kangasmajasta. Pohjoistaivaalle kohonnut vihertävä valokaari alkaa kirkastua ja kiemurrella. Reilu kymmenen minuuttia myöhemmin taivas liekehtii joka puolella. Ajatus luiskahtaa kuitenkin ihmisten maailmaan. Vaikka leiskuvan yötaivaan näkeminen on sekä maanpäällisten ilmojen että avaruussäiden armoilla, jokilaaksojen ja kuntakeskusten matkailuyrittäjillä on yksi lyömätön valtti: revontulet ovat ihmeellisintä ja hienointa katseltavaa, eikä niihin voi koskaan kyllästyä.? l Revontulinäytelmän huipennus on kruunu, jossa revontulet säteilevät hiukan taivaanlaen eteläpuolelta joka suuntaan kuin taivaan täyttävä sateenvarjo. Usein kruunun aikana näkee vihreän lisäksi myös helakanpunaisia ja sinisiä säteitä. Revontulikaari täyttää koko pohjoistaivaan lumisten puiden takana. Vihertävän kaaren alaosa värjäytyy pinkiksi. Värin aiheuttaa typpi. Se syntyy, jos kaari ulottuu yhdeksääkymmentä kilometriä alemmaksi. Metsälehti Makasiini 75 7787_.indd 75 24.1.2020 15.06
• palvelukseen halutaan Tapio on metsän, luonnon ja paikkatiedon asiantuntija. Tarjoamme luotettavaa tutkimukseen perustuvaa tietoa ja asiantuntijapalveluita, tehokkaita ratkaisuja sekä työvälineitä metsien kestävään hyödyntämiseen. Tapio-konserniin kuuluvat emoyhtiö Tapio Oy sekä tytäryhtiö Tapio Palvelut Oy. Tunnetuimmat brändimme ovat Tapio, Metsälehti ja Karttakeskus. Lisätietoja tehtävästä antaa liiketoimintajohtaja Olli Äijälä, p. 040 582 9676. Lähetä CV ja hakemuksesi palkkatoivomuksineen 15.2.2020 mennessä osoitteella rekrytointi@tapio.fi. HAEMME NYT Haluatko olla mukana tekemässä vaikuttavaa ja merkityksellistä työtä metsien kasvun ja vastuullisen käytön puolesta? Tehtävässäsi olet mukana Metsänhoidon suositusten, metsänhoidon uusien käytäntöjen ja kestävän metsätalouden kehittämisessä ja käytäntöön viennissä. Erityisalueenasi on metsien ja metsänhoidon sopeutuminen ilmastomuutokseen sekä metsien rooli ilmastomuu­ toksen hillinnässä. Toimit metsänhoidon asiakasprojekteissa asian­ tuntijana ja projektien vetäjänä, osallistut asiakastyöhön ja projektien myyntiin sekä tuotat uusia avauksia osaamisalueellasi. Odotamme hakijoilta metsätieteellistä koulutustaustaa ja metsä­ talouden toimintaympäristön tuntemusta. Hallitset metsäekologiaa, metsien terveyttä sekä metsien kasvuun ja hiilensidonnan lisäykseen liittyviä asioita. Ymmärrät käytännön metsätaloutta ja metsänhoitoa. Kykenet yhdistämään työssäsi käytännön ja uusimman tutkimustie­ don ja toimit hyvässä yhteistyössä eri taustoista tulevien henkilöiden kanssa. Hallitset projektityöskentelyn ja projektien johtamisen. Viestit sujuvasti, etkä vierasta esiintymis­ tai neuvottelutilanteita. Tarjoamme sinulle energisen ja innostavan työyhteisön metsäalan huippuammattilaisten joukossa. Pohjaamme toimintamme vastuulli­ suuteen, yhdessä menestymiseen sekä tahtoon uudistua ja uudistaa. Työantajana tarjoamme joustavat työn tekemisen puitteet, kattavat edut ja mutkattoman yhdessä tekemisen kulttuurin. METSÄNHOIDON ILMASTOASIANTUNTIJAA Hakevuori Oy on vahvasti kasvava metsäja metsäenergia-alan yritys Etelä-Suomessa. Työllistämme n. 50 henkilöä ympärivuotisesti eri metsäalan tehtävissä. Hankimme energiapuuta oman yrityksemme käyttöön sekä välitämme tukkija kuitupuuta teollisuuden tarpeisiin. HANKINTAESIMIES tartu tilaisuuteen ja tule mukaan työskentelemään voimakkaasti kasvavaan ja kehittyvään metsäalan yritykseemme. Haemme lisävahvistusta puunostoja korjuutehtäviin. Puunoston vastuualueina ovat Hamina, Kouvola ja Koskenkylä. Odotamme sinulta soveltuvaa metsäalan koulutusta, riittävää työkokemusta sekä kiinnostusta metsäenergiaa kohtaan. Luonteeltasi olet ulospäin suuntautunut ja joustava sekä omaat hyvät vuorovaikutustaidot. Toimipaikka sijaitse Askolassa, mutta joustava etätyö on mahdollista hankinta-alueella. Tarjoamme sinulle itsenäisen, haasteellisen ja vastuullisen työnkuvan jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä sekä kehitystä tukevan työilmapiirin. Lähetä hakemuksesi tehtävään palkkatoiveineen 31.1.2020 mennessä: ene.korhonen@hakevuori.fi tai Hakevuori Oy, Helkamäentie 15 07230 Askola. Lisätietoja tehtävästä: Anssi Korsström, puh. 0400 264 360 to-pe klo 13–15:00. www.hakevuori.fi Hakevuori 2 x 94 mm Makasiini_92mm 22.1.2020 13.31 Sivu 1 ETELÄ-SAVO Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo palvelee toimialueen 15 000 metsänomistajaa kymmenen kunnan alueella. Palveluksessamme on 67 toimihenkilöä, 60 metsuria ja 65 yrittäjää. Liikevaihtomme on 16 milj. euroa. Lisätietoja www.mhy.fi/etelasavo Haemme Savonlinnaan Punkaharjun alueelle METSÄASIANTUNTIJAA Työtehtäviisi kuuluvat puukauppaan, metsänhoitoon ja asiantuntijapalveluihin liittyvien palveluiden myynti. Edellytämme hakijoilta tehtävään soveltuvaa koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön. Arvostamme aiempaa työkokemusta metsäalan toimihenkilötehtävistä, hyvää asiakaspalvelutaitoa, asioiden loppuun saakka tekemistä, markkinointihenkisyyttä ja sitoutunutta asennetta työhön. Tarjoamme hyvän perehdytyksen tehtävään, tuotteisiin, metsänomistajiin ja alueeseen sekä vakituisen työsuhteen aktiivisesti toimintaansa kehittävässä suuressa metsänhoitoyhdistyksessä. Palkkaus YT-METO TES. Työ alkaa heti. Hakemukset ansioluetteloineen pyydetään toimittamaan to 6.2.2020 klo 16.00 mennessä sähköpostitse petri.pajunen@mhy.fi Lisätietoja tehtävästä antaa johtaja Petri Pajunen p. 040 7766 212 MHY Etelä-Savo 2 x 94 mm Makasiini_92mm 22.1.2020 12.50 Sivu 1 76 Metsälehti Makasiini » Pilkkeet 7576_.indd 76 24.1.2020 15.07
• palvelukseen halutaan Lähde lukijamatkalle SveitSiin 13.–17.5.2020 Metsälehden lukijamatkalla pääset näkemään alppimaisemia, kastanjapuita ja puusoittimien valmistusta. Tarjolla on myös mahdollisuus seurata paikan päällä MM-jääkiekkoa. Vastuullinen matkanjärjestäjä on Oy Kon-Tiki Tours Ltd. IlMoITTauTuMIseT: www.kontiki.fi, puhelimitse 09 466 300 tai ilmoittautumiset@kontiki.fi. Lisätietoa myös osoitteesta www.metsalehti.fi/lukijamatka. Matka maksaa Metsälehden kestotilaajille 1 835 € ja muille 1 910 €. Hinta sisältää matkat, majoituksen, 3 lounasta ja 3 päivällistä, suomalaisen paikallisoppaan sekä palveluja toimistomaksut. Lisämaksusta ruokajuomat, yhden hengen huone 190 euroa ja lippu jääkiekko-otteluun 99 euroa. Ilmoita Metsälehdessä. p. 029 432 6117, ilmoitukset@metsalehti.fi Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaa on Tampereen eteläja länsipuolella toimiva metsäpalveluorganisaatio. Jäsenistömme koostuu noin 6000 yksityismetsänomistajasta, joiden omistuksessa on yhteensä 195 000 hehtaaria metsää. Tarjoamme jäsenillemme laajan palveluvalikoiman ja olemme toimialueemme suurin metsäpalvelujen tuottaja puunkorjuussa, metsänhoitotöissä ja asiantuntijapalveluissa. Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaassa työskentelee 30 metsäalan toimihenkilöä eri asiantuntijarooleissa. ASIAKKUUSPÄÄLLIKKÖ Haemme metsäalan asiakaspalvelun ja puukaupan vahvaa osaajaa johtamaan 14 metsäasiantuntijamme työtä metsänhoitoyhdistyksen jäsenten palvelussa. Tunnet metsätalouden toimintaympäristön sidosryhmineen, sinulla on vähintään 5 vuoden työkokemus ja näyttöjä tuloksista sinulle asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Olet kannustava esimies ja sitoutunut luomaan kestäviä tuloksia tiimin osaamisen ja yhteishengen kohottamisen kautta. Tarjoamme vakituisen työsuhteen ja kilpailukykyiset edut. Toimipaikkana toimii pääasiallisesti Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan päätoimisto Hämeenkyrössä. Lähetä vapaamuotoinen hakemus ja ansioluettelo palkkatoiveineen 29. helmikuuta mennessä osoitteeseen ilkka.kontti@mhy.fi otsikolla ”Asiakkuuspäällikkö”. Lisätietoja tehtävästä antaa Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan johtaja Ilkka Köntti, 0503726490. MHY Pirkanmaa 2 x 130 mm Makasiini_92mm 14.1.2020 12.43 Sivu 1 SOTKAMO Metsänhoitoyhdistys Sotkamo on alueensa merkittävin yksityismetsätalouden toimija. Palveluksessamme on 9 toimihenkilöä, liikevaihtomme on 5 miljoonaa euroa ja puunkorjuupalvelumme on 175 000 m3. Olemme vakavarainen toimija, jonka työllistävä vaikutus alueellamme on 50-60 henkilötyövuotta. Haemme TOIMINNANJOHTAJAA vastaamaan kokonaisvaltaisesti yhdistyksen strategian mukaisesta toiminnasta. Vastuullasi on talouden, henkilöstön ja liiketoiminnan johtaminen sekä sidosryhmäsuhteet. Johdat asiantuntijaorganisaatiota, vastaat sen toiminnasta ja kilpailukyvyn kehittämisestä muuttuvassa toimintaympäristössä. Olet etsimämme henkilö jos sinulla on näyttöä vahvasta esimiestyöstä, kokemusta liiketoiminnan johtamisesta ja erityisosaamista puunkorjuupalveluun liittyvästä toiminnasta. Henkilönä olet innostava ja henkilöstöä motivoiva toimeentarttuja. Toiminta yksityismetsätalouden organisaatiossa on sinulle entuudestaan tuttua. Koulutusvaatimuksena on vähintään metstalousinsinöörin AMK tutkinto. Tehtävä on toistaiseksi voimassa oleva. Hakemukset ansioluetteloineen ja palkkatoivomuksineen pyydämme toimittamaan viimeistään 14.2.2020 mennessä osoitteeseen Mhy Sotkamo ry, Akkoniementie 6, 88600 Sotkamo. Kuoreen merkintä ”Toiminnanjohtaja” . Lisätietoja tehtävästä antavat hallituksen puheenjohtaja Aimo Korhonen 0440280258 ja toiminnanjohtaja Jarmo Huttunen puh. 0400287751. Metsänomistajat MHY Sotkamo 2x160 Makasiini_Makasiini 16.1.2020 10.59 Sivu 1 Metsälehti Makasiini 77 7577_.indd 77 24.1.2020 15.08
• ArvontA! Huonoa, pahaa ja myrkyllistä Moni koululAinen nurkuu kouluruoan pahasta mausta, mutta se on typerää turhamaisuutta. Talvisesta luonnosta ruokansa hakevien hirvien, kauriiden ja jänisten ruoka on sen sijaan oikeasti huonolaatuista, pahaa ja myrkyllistäkin, mutta pakkohan on jotakin syödä. Muuten ei kevättä näe. Kasvit pyrkivät puolustamaan itseänsä erittämällä solukoihinsa myrkkyjä ja eläimille haitallisia aineita. Niinpä eläimet valitsevat tarkoin sen, mitä syövät. Ne etsivät sellaisia kasveja ja kasvinosia, joissa ravintoaineita olisi mahdollisimman paljon ja haitta-aineita mahdollisimman vähän. Talvella eläimet ovat kurjassa asemassa. Valikoimat ovat vähäiset ja kaikki, mitä on tarjolla, on laadultaan heikkoa. Naaraat joutuvat kasvattamaan sikiötä juuri silloin, kun ravintotilanne on huonoimmillaan. Näin sentään vasat syntyvät paratiisillisiin oloihin, vuoden parhaaseen aikaan. Ravintoarvoltaan parhaita ovat pehmeät ja runsaasti valkuaista sisältävät kasvin osat: Nuoret kasvavat versot, nuput, silmut, kukat ja siemenet. Niissä on typpeä useita prosentteja. Huonompaa ravintoa ovat jo täysikasvuiset lehdet, joissa valkuaista on kyllä muutama prosentti, mutta kasvi on tupannut ne täyteen kaikenlaisia karvasaineita ja myrkkyjä. Lähes kelvotonta on puuaines, jossa ei ole typpiyhdisteitä juuri ollenkaan. Huonostakin ravinnosta suoliston mikrobit muokkaavat jotenkin kelvollista, mutta suuren osan talvesta märehtijät elävät syksyisten rasvavarastojen turvin. Kasvin kannalta eniten typpeä sisältävät osat ovat arvokkaita ja ne pyritään suojaamaan kaikin tavoin. Männyn ja kuusen silmut ovat pihkan kyllästämiä, lehtipuiden silmut pieniä ja täynnä karvasaineita. Suuri osa kevään kasvuun varatuista energiavarastoista on piilotettu juuristoon tai runkoon, paksun ja pahanmakuisen, täysin syömäkelvottoman kaarnan alle. Hyönteiset ja muut selkärangattomat kasvinsyöjät välttyvät tältä nälkäkuurilta, kun ne viettävät talven täydellisessä lepotilassa. Nälkä ei niitä tapa, mutta muutoin ne ovat täysin avuttomia ulkoisia uhkia vastaan. SEPPO VUOKKO Mikä oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli? Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten? Voit vastata kyselyyn verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti. fi/lukijakysely. Linkki kyselyyn löytyy myös etusivun oikean laidan Nyt – ajankohtaista -osiosta. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kaikkien 17. helmikuuta mennessä vastanneiden kesken arvomme Polar Ski Stumpy -metsäsukset, joita kutsutaan myös liukulumikengiksi. Suksien leveys ja lyhyt mitta helpottavat liikkumista metsässä. Viime numeron suosituin artikkeli oli metsänomistajan haastattelu ”Tien varresta on helppo myydä”. Palkinnoiksi arvotut kirjapaketit olemme postittaneet Ulla-Maija Perttuselle ja Juha Laitiselle. Onnittelut voittajille ja kiitokset kaikille vastaajille! Mistä pidit? Hyönteistoukat ovat syöneet pajun lehdestä sen parhaan osan, pehmeän mallon, ja jättäneet kovan ja kuituisen suoniston jäljelle. JO r m a P E iP O n E n 78 metsälehti makasiini 7791_.indd 78 24.1.2020 15.10
• Ensi numerossa KuusEn 80 vuotta taimikon harvennus KatKonta ratKaisee metsänomistajan tilin metsälehti maKasiini 2/20 ilmestyy 12.3. Seuraava Metsälehti ilmestyy 13.2. PErintömEtsä metsävähennys erikois tapauksissa Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Eliisa Kallioniemi p. 029 432 6100 Anna Back (vuorotteluvapaalla) Tuomas Nikulin, p. 050 512 9224 Jussi Collin, p. 029 432 6108 Eero Sala, p. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. 029 432 6110 Tiia Puukila, p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. 029 432 6115 Mikko Häyrynen, p. 029 432 6109 Mikko Riikilä, p. 029 432 6111 Sami Karppinen, p. 029 432 6114 Kauppak. 19 b, 40100 Jyväskylä Päivi Laipio, p. 029 432 6105 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Heta Välimäki, p. 029 432 6113 Pasi Myllymaa, p. 029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran, p. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja, p. 09 315 49 844 Mari Pousi, p. 09 315 49 845 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 88. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 0355-0893 Makasiinin levikki: 33 296 (lt/18) PunaMusta 2020 Lumi Silk 200 g/m 2 Galerie Fine Bulk 80 g/m 2 UPM PR Personal 100 g/m 2 toimitUs Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset marKKinointi Verkkotuottaja Levikkipäällikkö myynti Myyntipäällikkö asiaKasPalVelU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Palvelupäällikkö ISSN Painopaikka Paperit SA M i KA RP Pi N EN 7579_.indd 79 24.1.2020 15.10
• Nimi Lähiosoite PostiNumero PostitoimiPaikka iBaN-tiLiNumero BiC-koodi Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) ? Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) ? Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 80 Metsälehti Makasiini » MakasiiniRistikko 7580_.indd 80 24.1.2020 15.11
• MERKKIPÄIVÄT Leikkaa irti MaKasIInIKRyPTo 8, oIKEa RaTKaIsu 80 VUOTTA 10.2. Ilkka Häyrinen, metsänhoitaja, MänttäVilppula (ei vastaanottoa) 60 VUOTTA 4.2. Matti Tikkamäki, Suomen metsäkeskuksen metsäneuvoja, Kauhava (matkoilla) 50 VUOTTA 16.2. Juha-Pekka Katajisto, Suomen metsäkeskuksen ict-asiantuntija, Seinäjoki (ei vastaanottoa) Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. TÄMÄn Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 13.2.2020 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 1”. oIKEIn ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. PaLKInnoT Makasiinikryptosta 8 on arvottu seuraaville kolmelle: Aulikki Hamari, Ikaalinen, Sami Niinivirta, Tampere ja Petri Veikkolainen, Rovaniemi. onnITTELuMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. RIsTIKKo löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti saatuasi ruudut täyteen. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) ? Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) ? Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti MaKasIInIRIsTIKKo 1 7580_.indd 81 24.1.2020 15.11
• Valitsemani titteli – puukuiskaaja – kuvaa mielestäni toimintatapaani. Koetan aina miettiä, miten vanhan ja ehkä vaurioituneenkin puun voisi käsitellä niin, että sen elinkaari voi jatkua jopa vuosikymmeniä, vaikka moottorisaha on minulle ominainen työväline. Puunhoitaja toimii eri tavalla kuin metsän hoitajat. Kaupunkipuita voidaan alkaa kouluttaa ympäristöönsä jo viisi vuotta istutuksen jälkeen. Silloin voidaan aloittaa latvuksen muotoilu ja poistaa oksia, jotka vuosikymmeniä myöhemmin voisivat retkahtaa irti. Suomessa puunhoitokulttuuri on nuorta suurten kaupunkien ulkopuolella toisin kuin vanhemmissa kaupunkikulttuureissa. Meillä puu saa yleensä väistyä, kun ihminen ja puu kohtaavat taajama-alueilla. Olen toiminut yrittäjänä kolmisen vuotta. Tärkeimpiä työllistäjiäni ovat taloyhtiöt ja yksityiset omakotiasujat. Aika usein tehtävänä on kaataa tonteilla olevia pihapuita ja leikata lumen tai myrskyjen murtamia oksia latvuksesta. Tässä työssä tarvitaan usein kiipeilyköysiä. Puihin ei voi kiivetä piikkikengillä runkoon tukeutuen, koska se vahingoittaisi puuta. Ryhdyin opiskelemaan arboristiksi, kun sairastuin edellisessä työssäni huonon sisäilman vuoksi. Opiskelin aikanaan Jyväskylän liikuntatieteellisessä tiedekunnassa ja työskentelin vuosia koripallovalmentajana Kauhajoella. Jo siihen aikaan tein kesäisin raivaussahatöitä sivutoimisena yrittäjänä. Siltä pohjalta päätin ryhtyä puukuiskaajaksi.”? l Puut kuntoon! Arboristi Riku Parkatin päivä on pelastettu, kun hän voi jatkaa vanhan puun elinkaarta. Puukuiskaaja Riku Parkatin tapaa varmimmin Jyväskylän lähimetsien puista. TeksTi ja kuva Mikko Riikilä 82 Metsälehti Makasiini » Työssä meTsässä 7581_.indd 82 24.1.2020 15.12
• Metsä Forest on markkinajohtaja puukaupassa ja metsäenergiassa Suomessa. Se vastaa Metsä Groupin puunhankinnasta ja tarjoaa emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenille kattavat puukaupan sekä metsänja luonnonhoidon palvelut. Metsäliitto Osuuskuntaan kuuluu noin 103 000 metsänomistajaa, jotka omistavat yhteensä noin puolet Suomen yksityismetsistä. Metsä Forestin liikevaihto vuonna 2018 oli 2,0 miljardia euroa, ja se työllistää noin 840 henkilöä. Haemme joukkoomme KAHTA METSÄALAN AMMATTILAISTA Sinun roolisi tulevaisuuden Metsässä Haemme metsäasiantuntijaa vastaamaan puukaupan ja metsäpalveluiden myynnistä Rauman hankintapiirillä toimialueena Rauma-Eurajoki, toimistopaikkana Rauma sekä Säkylä-Köyliö, Huittinen eteläosa ja toimistopaikkana Kokemäki. Parhaat edellytykset tehtävässä onnistumiseen Edellytämme hakijoilta tehtävään soveltuvaa koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön. Arvostamme vankkaa alan osaamista ja aktiivista markkinointija palveluhenkisyyttä. Aiempi kokemus vastaavista tehtävistä katsotaan eduksi. Miksi Metsä? Metsä Groupin ammattilaiset tekevät yhteistyötä tuhansien metsänomistajien kanssa päivittäin. Asiakaslähtöisessä ja nopeatempoisessa työssä tarvitaan sosiaalista pelisilmää ja taitoa rakentaa luottamuksellisia henkilösuhteita. Metsäomaisuudenhoito tarvitsee uudenlaisia osaajia. Oletko sinä yksi heistä? Millaista on tehdä uraa uudistuvassa Metsässä? Soita ja kysy lisää. Lisätietoja tehtävästä antaa piiripäällikkö Jari Lähde, puh. 050 532 0015, sähköposti jari.lahde@metsagroup.com. Mitä tapahtuu seuraavaksi? Hae paikkoja osoitteessa metsagroup.com. Liitä mukaan ansioluettelosi. Haku on auki 9.2.2020 saakka. Menestystä hakuun! ............................................................................................................................................................... Metsä Group on vastuullisen biotalouden edelläkävijä, jonka tuotteiden pääraaka-aine on uusiutuva puu pohjoisen kestävästi hoidetuista metsistä. Keskitymme puunhankintaan ja metsäpalveluihin, puutuotteisiin, selluun ja ensikuitukartonkeihin sekä pehmoja tiivispapereihin. Metsä Groupin liikevaihto vuonna 2018 oli 5,7 miljardia euroa, ja se työllistää noin 9 300 henkilöä. Metsä Groupin emoyritys on Metsäliitto Osuuskunta, jonka omistaa noin 103 000 suomalaista metsänomistajaa. Metsä Group Makasiini_Makasiini 23.1.2020 10.38 Sivu 1 7582_.indd 83 23.1.2020 13.52
• Vero­ ilmoituksella aurinko­ lomalle Säännöt Stora Enso arpoo kaikkien eMetsä-verkkopalvelussa 1.1.-29.2.2020 vuoden 2019 metsäveroilmoituksen lähettäneiden kesken 1000 euron arvoisen Aurinkomatkojen lahjakortin. Palkintoa ei voi vaihtaa muuhun tuotteeseen, palveluihin tai rahaksi. Stora Enso maksaa arpajaisveron. Arvonta suoritetaan 4.3.2020 ja voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Verotuskin voi olla iloinen asia. Kun teet metsäveroilmoituksen eMetsä-verkkopalvelulla, osallistut automaattisesti 1000 euron arvoisen Aurinkomatkojen lahjakortin arvontaan. eMetsällä metsäverolomake ja arvonlisäverolaskelma täyttyvät sitä mukaan kuin tallennat metsätulot, ostomenot ja metsämatkat helppokäyttöiseen kirjanpito-ohjelmaan. Lopuksi vain lähetät sähköisesti metsäveroja arvonlisäverolomakkeet verottajalle – helposti vaikka aurinkorannalla palmun varjossa. Näin saat eMetsän käyttöösi: 1. Etsi valmiiksi pankkitunnukset, joilla voit tunnistautua palveluun. 2. Mene internet-selaimella osoitteeseen www.emetsa.fi ja klikkaa ”Kirjaudu”. 3. Tunnistaudu pankkitunnuksilla ja seuraa palvelun antamia ohjeita rekisteröityäksesi. eMetsän käyttö on metsänomistajalle maksuton ja ei edellytä asiakkuutta Stora Ensossa. VOITA 1000€ matka­ lahjakortti 7583_.indd 84 23.1.2020 13.51