• 28. TAMMIKUUTA • NUMERO 1/2021 • 11,50 € WWW.METSALEHTI.FI Koeajossa Kranman Bison 6000X LISÄÄ SUOJELUA TARVITAAN METSÄVEROTUS METSÄENERGIA 18 kysymystä polttopuusta METSÄTILOJEN HINNAT PARANIVAT UUSI SAHASARJA KÄYNTIIN ›› Tilanne metsissä on silti melko hyvä, Lauri Saaristo arvioi PITKÄ NOUSU ALKAA Veroilmoitus helposti verkossa
• Metsä Group on meidän metsänomistajien oma yritys. Meitä on pienen palstan perijästä mittavien metsäomaisuuksien omistajaan, ympäri Suomen maan. Meitä kaikkia kuitenkin yhdistää se, että haluamme hoitaa metsiämme kestävästi, niin että ne kasvavat hyvinvointia tulevillekin polville. Metsä Groupin satatuhatta omistajajäsentä on sellainen voima, että yhdessä tekemällä saamme metsistämme tuottoa, johon ei yksin yltäisi. Yhdessä me myös huolehdimme, että jokainen Metsän omistaja saa nauttia reilun osansa yhteisestä kasvusta. Tervetuloa Metsän omistajaksi. Lue lisää: metsaforest.com Kyllä Metsä pitää huolen omistaan
• S. 60 Metsäverotus Aloita ajoissa S. 18 Kivihiilen jälkeen Tämän numeron kannen kuvasi Seppo Samuli. S. 57 Koeajo Pikku-Bison sopii aloittelijallekin Metsälehti Makasiini 3 AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Verottaja ohjaa kiertoteille 6 METSÄNOMISTAJA : Taina Järvenpään unelmahomma 12 POHJOISESSA TIUKKA LINJA 14 METSÄTYYPPI : Pitääkö metsäkeskustelun muuttua? 15 VENÄJÄ NOUSI YKKÖSEKSI 16 LUKIJAN KUVA TEEMA 18 KIVIHIILEN JÄLKEEN 28 VAIKUTTAJA : ”Tilanne voisi olla huonompikin” OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 18 kysymystä polttopuun teosta 40 UUSI SARJA : Saha käyntiin 42 TUTKIMUS : Hyödyntämätön mahdollisuus 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA : Aavistelen isoa avohakkuuta 44 KYSY POIS : Mikä ötökkä iski 47 PIKATESTI : Merinovillaa Mustanaamion malliin 48 PERINTÖMETSÄ : Monta tietä yhtymään TALOUS 51 RAHAPUU : Suunnittele harvennus huolellisesti 52 PUUMARKKINAT : Tautista menoa 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Hakkuutähteiden hinta ratkaisi 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Keskivertotilasta kelpo hinta 56 TILAMARKKINAT : 4 prosentin nousuvuosi 57 KOEAJO : Pikku-Bison sopii aloittelijallekin 60 METSÄVEROT : Aloita ajoissa LUONNOSTA 68 LUHTA : Talven väriläiskät 74 TUOTE & TEKIJÄ : Metsädesignia uudella otteella 76 KOLUMNI : Mitä työkalupakkiisi kuuluu? 78 PILKKEET : Pää piiloon 80 MAKASIINIRISTIKKO 82 KÄÄNTEENTEKEVÄ : Moderni sadonkorjaaja SAMI KARPPINEN ESKO KESKI-O JA » SISÄLLYS
• TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA MONI metsänomistaja selviää veroilmoituksen teosta vähällä vaivalla, sillä periaatteessa metsäverotus on yksinkertaista. Tuloista vähennetään menot ja näin saatu tuotto on veronlaista tuloa. Metsäverotus voi kuitenkin osoittautua myös monimutkaiseksi, kun tila vaihtaa omistajaa. Lukuisista säännöksistä on kehkeytynyt kudelma, jota asiantuntijoidenkin on vaikea hahmottaa, saati sitten tavallisten metsänomistajien. Metsätilojen sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi säädettiin muutama vuosi sitten metsälahjavähennys. Sitä moitittiin heti tuoreeltaan vaikeaksi soveltaa ja vain isojen tilojen omistajia suosivaksi. Toistaiseksi etu on jäänyt vähälle käytölle. Verottajan tuoreimman tilaston mukaan metsälahjavähennystä haki vuonna 2018 vain 141 verovelvollista. Edelleen myös metsätilojen sukupolvenvaihdoksissa hyödynnetään maatalouden sukupolvenvaihdoksia varten säädettyä lakia, joka edellyttää, että tilaan kuuluu peltoa. Etu on huomattava, mutta se kannustaa erikoiseen näennäismaatalouteen pienine peltotilkkuineen. Metsävähennys on niin ikään osoittautunut hankalaksi. Varsinaiseen tarkoitukseensa se on tarpeellinen mutta pieni. Ennen kuin prosenttia voi korottaa, pitäisi vähennyksestä paljastuneet valuviat korjata. Varsinkin yhtymien omistusjärjestelyissä metsävähennyspohjan laskeminen voi olla hyvin tulkinnanvaraista ja vaikeaa. Verotuksen tulisi olla yksinkertaista ja oikeudenmukaista. Parhaimmillaan se on myös mahdollisimman neutraalia. Jos verotuksella kuitenkin halutaan kannustaa, sen tulisi tukea järkevää toimintaa, eikä ohjata kiertoteille. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Verottaja ohjaa kiertoteille Kestotilaukseen kuuluvan Metsäverokirjan laitoimme postiin jo viime viikolla. Tässä numerossa veroasiantuntija Hannu Jauhiainen opastaa ilmoituksen täyttämiseen sivulta 60 alkavassa jutussa. VALTTERI SKYTTÄ TOIMITTAJA ”KÄYNNISTY nyt. Sitähän jokainen amatöörisahaaja rukoilee mielessään, kun sahaan tarttuu. Uudessa sahasarjassa yritämme myös saada sahat käymään. Poistaako akkusaha käynnistymisvaikeudet, onko jo bensan hylkäämisen aika?” TIIA PUUKILA TOIMITTAJA ”OLEN pohtinut, minkälaisia investointeja polttopuiden haku omasta metsästä vaatisi. Ei kummoisia, todisti haastattelemani klapimestari Antti Ticklén. Akkuketjusaha, ahkio, hyvä kirves ja reipas mieli riittävät.” MIKKO HÄYRYNEN TALOUSTOIMITTAJA ”HUOKAAN aina pitkään ennen ison energiajutun aloittamista. Ainespuukaupan ulottuvuudet ovat lähinnä määrä ja hinta, mutta energiapuulla on vaikeasti hahmotettava kolmas ulottuvuus, kuin koordinaatiston Z-akseli –politiikka.” 4 Metsälehti Makasiini » PÄÄKIRJOITUS
• » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. JÄÄPATSAAT reunustavat jääkantta Oulun Sanginjoella tammikuun 19. päivä. Kosken virtaus on talvella vaimeampi kokemus kuin kesällä, mutta kulkija löytää silti kauniita yksityiskohtia. KUVA: JANNE-PEKKA MANNINEN Metsälehti Makasiini 5
• UNELMAHOMMA Taina Järvenpää suosii metsissään mahdollisuuksien mukaan sekapuustoa, sillä tulevaisuuden puun tarvetta on mahdoton ennustaa. 6 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA
• Kuhmoislainen Taina Järvenpää vaalii sukutilan metsiä isältä saaduin opein. Tavoitteena on pitää metsät elinvoimaisina ja pellot viljeltyinä. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT SEPPO SAMULI Metsälehti Makasiini 7
• Omasta metsästä haettua polttopuuta säilytetään vanhassa punamullalla sävytetyssä puuliiterissä. UHMOISISSA Pihlajakoskella pakkanen on laskenut kolmeen asteeseen. Edellisviikon 26 asteen napakkaan pakkaskeliin verrattuna ilma tuntuu leudolta. Päijänteen rannalla sijaitsevan Virolahden tilan pihapiiriä peittää parinkymmenen sentin lumikerros. Viime tammikuussa tilanne oli toinen. ”Vuosi sitten ei ollut lunta. Olin raivuulla tähän aikaan”, tilan emäntä Taina Järvenpää kertoo. Tänäkin talvena Järvenpää aikoo ottaa raivaussahan kaveriksi ja suunnata taimikoihin, mikäli lumitilanne sallii. Tavoitteena on tehdä metsien hoitotyöt mahdollisuuksien mukaan itse. Järvenpää viljelee miehensä Juhan kanssa Virolahdella myös peltoja ja kasvattaa pensasmustikkaa sekä tyrniä, joten metsään suunnataan, kun maatilan muilta töiltä ehditään. Tarvittaessa avuksi saapuvat jo aikuisikään ehtineet lapset. Syksyllä lehtien pudottua ja heinien lakoonnuttua on hyvä hetki huudattaa raivaussahaa. Viime kesänä Järvenpää kiersi kaikki pienet taimikot vesurin kanssa läpi. Risut saivat kyytiä ja heinät poljettiin maahan. ”Kun siellä muutaman vuoden teppaa, kylläpä lähtee hyvin taimikot kasvuun.” 165 vuotta suvussa 57-vuotias Järvenpää on Virolahden tilan kuudes emäntä. Tila itsenäistyi isojaon seurauksena vuonna 1846. Siitä lähtien kukin sukupolvi on vuorollaan hoitanut tilaa ja huolehtinut vanhoista rakennuksista. Vuonna 1997 tilan emännyys siirtyi Järvenpäälle, kun hän osti Virolahden isältään. 1800-luvun puolivälin jälkeen rakennettu keltainen puinen päärakennus on Järvenpään lapsuudenkoti. Sitä on korjattu vanhaa vaalien ja remonteissa on hyödynnetty kotitilan puita. Esimerkiksi verannan korjaukseen rakennustarpeet haettiin omista metsistä. Myös rantasaunan tervaleppäpaneelit ovat tilalla kasvanutta puuta. Pihalle parhaillaan rakenteilla olevan kodan neljä alinta hirsikerrosta ovat nekin tilan männyistä. ”Isä oli sitä mieltä, että vain männystä rakennetaan. Nykyään kuustakin käytetään, mutta nämä hirret ovat männystä”, JÄRVENPÄÄN VINKIT 1. Jos jokin asia metsässä askarruttaa, älä jää yksin vaan kysy. 2. Kun metsässä käy ja liikkuu, siitä tulee läheisempi ja ymmärrettävämpi. 3. Pienten taimikoiden heinääminen kannattaa. 4. Valvo hakkuuta ja kerro toiveet metsäkoneen kuljettajalle. 8 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA
• Järvenpää kertoo. Pihapiiriä halkovat punaiset aittarakennukset. Tilan keskellä on vanha navetta. Järvenpään vanhemmat pitivät tilalla ensin lypsykarjaa ja sitten emolehmiä. Järvenpää luopui eläinten pidosta, ja nykyään tilalla asustaa vain kissa. Navetan vanhaan AIV-rehusäiliöön on rakennettu hakelämpökeskus. Sen ansiosta navetta on nyt lämmin tila, jota Juha pitää verstaanaan. Lämpimässä säilyy hyvin myös emännän mönkijä, jolla on helppo lähteä metsätöihin. Mönkijällä on myös heinätty eläinten vanhat laidunmaat, jotka on metsitetty. Pihalla sijaitsee myös Pappala, eläköityneen sukupolven asunto. Siellä asuu Järvenpään yli 80-vuotias äiti. Hänen luokseen Järvenpää suuntaa tänäänkin haastattelun jälkeen. ”Kuhmoisissa alkavat koronarokotukset ja huomenna pitää varata hänelle aika. Käyn varmistamassa, että hän muistaa sen.” Metsästä unelma-ammatti Ennen kotitilan emännyyttä Järvenpää kävi Helsingissä rakennustekniikan opiston, valmistui rakennuspiirtäjäksi ja sai töitä insinööritoimistolta Kaarinasta. Järvenpää ehti olla vajaan vuoden rakennuspiirtäjänä, kunnes käsin piirtäminen alkoi käydä silmiin ja silmälääkäri suositteli alanvaihtoa. Kipinä kotitilan metsien hoitoon syttyi työväenopiston metsäkurssilla. ”Silloin tajusin, että tämä on se, mitä oikeasti haluan tehdä. En ole päivääkään katunut. Olen todella iloinen, että saan tehdä unelmahommaa.” Metsät ovat aina olleet osa Järvenpään elämää. Niissä on leikitty, marjastettu, sienestetty ja haettu isän kanssa täydellistä joulukuusta pirtin koristeeksi. Isän peruja ovat myös opit metsien hoitoon. Ne ovat ohjanneet pitkään uuden emännän työtä kotitilan metsissä. Lisävarmuutta omien metsien hoitoon toi Kurun metsäopistossa vuonna 1991 suoritettu metsätalousteknikon tutkinto. Nykyään Järvenpää on täyspäiväinen maaja metsätalousyrittäjä. Kokemusta ja ymmärrystä metsien hoidosta on karttunut yli kahdeltakymmeneltä vuodelta. ”En ole päivääkään katunut.” TAINA JÄRVENPÄÄ 57-vuotias maaja metsätalousyrittäjä ASUU kotitilallaan Kuhmoisissa SUKUTILAN kuudes emäntä METSÄNHOITOYHDISTYKSEN valtuuston jäsen vuodesta 1998 sekä toista kautta yhdistyksen hallituksessa PERHEESEEN kuuluu aviomies sekä kaksi jo täysikäistä lasta HARRASTAA metsäretkeilyä, veneilyä, jumppaa sekä lentopalloa Silti tunteet tulevat välillä mukaan. ”Kun suvulla on ollut pitkään metsää, suhde siihen on ehkä pikkuisen tunteisiin menevä, etenkin täällä kotitilalla. Sitten pystyy ajattelemaan jo enemmän järjellä, kun on jossakin pidemmällä”, Järvenpää sanoo. Pihapiirin yhteydessä olevien metsien hoidossa on kuitenkin sama tavoite kuin kauimmaisissa metsissä: hyvässä kasvukunnossa oleva terve puusto. ”Se edellyttää, että metsiä käsitellään, etteivät ne ränsisty. Vanhojakin metsiä voi olla, mutta niiden pitää olla kunnossa.” Verta, hikeä ja kyyneliä Virolahden metsät sijaitsevat hirvien talvehtimisalueella. Hirvien vuoksi metsien hoitoon on jouduttu käyttämään lukeKUHMOINEN Metsälehti Makasiini 9
• mattomia tunteja. Raivauskertoja ei ole säästelty ja kaikki keinot otettu käyttöön. Taina Järvenpää muistelee, että perheen lasten ollessa pieniä monet metsäretket suunnattiin männyntaimikoihin. Niihin vietiin maitopurkista leikattuja renkaita ja saippuaa ja hirville käytiin kiljumassa. Perheen pojan tultua moottorikelkkaikään hänelle tehtiin reittejä taimikoihin, jotta hän pystyi ajaessaan tarkkailemaan hirven jälkiä. Kun jälkiä näkyi, koko perhe kävi jahtaamassa hirviä lumikengät jalassa, jottei lauma talvella asettuisi pitkäksi aikaa samaan paikkaan. ”Nyt on sellainen varovainen ajatus ilmassa, että on ehkä onnistuttu. Kyllä siinä verta, hikeä ja kyyneleitä on tullut. Aika homma”, Järvenpää päivittelee. ”Hirvitiheys on selvästi liian suuri. Siihen pitäisi vaikuttaa.” Lisää ongelmia on luvassa, kun saksanhirvet, kauriit ja peurat levittäytyvät suurempina laumoina Lounais-Suomesta muualle Suomeen. Silloin kuusentaimikot ja pellotkaan eivät enää ole turvassa. Muutaman kerran Järvenpää on osallistunut hirvieläimiä käsittelevään sidosryhmäkokoukseen ja huomannut merkillisen asian. ”Se on jotenkin käsittämätöntä, että järkevän oloisesta metsänomistajasta tulee tällaisessa tilaisuudessa ihan metsästäjä. Asenne on sellainen, minkä toivoisi muuttuvan.” Ostamalla lisää Metsät ovat paitsi työ myös harrastus. Metsiin suunnataan retkelle, makkaran paistoon ja tuulettamaan ajatuksia. Automatkoilla Järvenpää pohtii miehensä kanssa vastaan tulevien metsien hoitotarvetta ja ihastelee hienosti hoidettua puustoa. Kumpikin ovat yhtä innostuneita metsien hoidosta. Samalla silmiin saattaa osua sopiva tila ostettavaksi. Muutaman tilan aviopari on onnistunut ostamaan. Monesti pienten metsäpalstojen hinnat kohoavat korkealle. Kuhmoinen on suosittu kesämökkikunta ja pienet puuhapalstat tekevät kauppansa. Isompien tilakokonaisuuksien hintaa puolestaan nostavat metsään sijoittavat rahastot. Usein 30 –60 hehtaarin tilat ovat liian pieniä isommille hankkijoille ja turhan arvokkaita metsää omaksi polttopuuja kuntoilupalstaksi haaveilevalle. Sellaisia Järvenpää miehensä kanssa havittelee, mutta kriteerit ovat tiukat. ”Olemme yrittäneet ostaa metsää valtion teiden varsilta, ettei tulisi mitään ylimääräisiä kuluja eikä puun kuljettaminen olisi hankalaa. Valtion teihin ei niin helposti laiteta painorajoituksia.” Osansa on tehtävä Järvenpään isä oli aikanaan paikallisen metsänhoitoyhdistyksen valtuustossa ja hallituksessa. Järvenpää on jatkanut isänsä työtä. Hän aloitti vuonna 1998 Kuhmoisten metsänhoitoyhdistyksen valtuustossa ja jatkoi työtään Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistyksessä, johon paikallinen yhdistys liittyi kymmenisen vuotta sitten. Viime vuoden lopussa Järvenpää valittiin jälleen valtuustoon yhdistyksen suurimmalla äänimäärällä. Lisäksi hän aloittaa toista kauttaan yhdistyksen hallituksessa. Valtuustossa Järvenpää edustaa metsänhoitoyhdistyksen jäseniä ja varmistaa, että metsänomistajien tarpeet ja toiveet kuullaan yhdistyksen päätöksenteossa. Hallituksessa rooli on pohtia, miten valtuuston ehdotukset voidaan käy”Mikään ei pyöri, jos kukaan ei osallistu.” Pihapiiriin rakenteilla olevan kodan alimmat hirret ovat oman metsän männyistä. 10 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA
• tännössä toteuttaa. Samalla Järvenpää pystyy seuraamaan elantonsa kannalta tärkeitä asioita. ”Toivon valtuustotyössä pystyväni vaikuttamaan metsänomistajan asemaan, jotta metsätalouden harjoittaminen nykyisellä tyylillä onnistuisi jatkossakin.” Metsänhoitoyhdistyksen luottamustehtävien lisäksi Järvenpää hoitaa miehensä kanssa tiekunnan asioita ja toimii maanjakotoimituksissa uskottuna miehenä. Luottamustehtäviin kuluvaa aikaa ei lasketa. ”Täällä pienellä Pihlajakosken kylällä on kasvanut ajattelemaan, että osansa on tehtävä. Mikään ei pyöri, jos kukaan ei osallistu.”? l Pihapiiriä kiertävä risu aita on Järvenpään isän rakentama. Pystypuut ovat katajaa ja riu’ut halkaistua pihkapuuta. 4.2.2021 @metsapaivat #metsäpäivät Seuraa kiinnostavia metsäasiantuntijoiden puheenvuoroja neljällä virtuaalisella teemalavalla. Tule kuuntelemaan keynote-puhujia, mukana ovat europarlamentaarikko Petri Sarvamaa ja historioitsija Teemu Keskisarja. Ilmoittaudu mukaan: www.metsapaivat.? Tule mukaan 4.2.2021 Metsäpäiville ja tiedät, mistä metsäalalla puhutaan Maksuton virtuaalitapahtuma kaikille!
• » AJASSA POHJOISESSA TIUKKA LINJA Euroopan metsien suojelu lisääntyy hitaasti. Suojelutavoissa on selviä eroja. Moldovan metsistä (387 000 ha) jopa 80 % on jonkinlaisen suojelun piirissä. MIKKO HÄYRYNEN LIKIPITÄEN neljäsosa Euroopan metsäalasta, lähes 50 miljoonaa hehtaaria, on jollakin tavalla suojeltu. Tiukka suojelu – korkeintaan vain vähäisiä toimia suojelualueella sallittu – on ominaista sekä Pohjoisettä Lounais-Euroopalle, kun taas Keski-Euroopalle on tyypillistä aktiivisten luonnonhoitotoimien harjoittaminen suojelualueilla. Eri maiden erilaisten suojelukäytäntöjen vieminen vertailukelpoiseksi tilastoksi ei ole helppoa, mutta alan ministeriöiden yhdyselin Forest Europe on tehnyt koosteen. Eniten tiukasti suojeltuja metsiä on Suomessa. Varsin kaukana takana tulevat tilaston kakkonen ja kolmonen Ruotsi ja Ukraina. Tiukan suojelun suhteellinen ykkönen on Liechtenstein, joka on suojellut lähes viidenneksen pienestä metsäalastaan. Aktiivisen luonnonhoidon suhteellinen ykkönen on melko vähämetsäinen maa Moldova. Joissakin maissa, missä metsiä on vähän jäljellä, siitä vähästä on suojeltu paljon. Suhteellisesti vähämetsäisin maa – Islantia lukuun ottamatta – on Alankomaat, jonka vähästä metsäalasta on suojeltu 17 prosenttia. Parinkymmenen vuoden tarkastelussa Euroopan mesien suojeluala on kasvanut kolmen promillen vuosivauhtia. l Lähde: Forest Europe 12 Metsälehti Makasiini » AJASSA
• Italiassa tiukimmin suojeltuja metsiä on vähän, mutta sitäkin enemmän metsiä, joissa vähäiset toimenpiteet on sallittu tai joiden luontoarvoja hoidetaan aktiivisesti. Kuvassa Keski-Italiassa sijaitseva Abruzzon kansallispuisto. Euroopan maista eniten metsää on Ruotsissa, 27 980 000 hehtaaria. TIUKAN SUOJELUN TOP 3 Suomi 1 913 000 ha Ruotsi 361 000 ha Ukraina 293 000 ha SUOJELU AKTIIVISESTI HOITAMALLA TOP 3 Saksa 3 086 000 ha Puola 3 019 000 ha Espanja 2 301 000 ha MONTENEGRO on kolmanneksi metsäisin maa Suomen ja Ruotsin jälkeen. Metsäalan osuus maan pinta-alasta on 60 prosenttia. SH U TT ER ST O CK Metsälehti Makasiini 13
• Mikä metsäasia tällä hetkellä askarruttaa? Huolettaa, että niin vähällä empiirisellä datalla (käytännössä testatulla tutkimustiedolla) ollaan vaatimassa niin valtavia muutoksia metsäpolitiikkaan: simulointilaskelmien eli tietokonemallinnusten perusteella vaaditaan, että Metsähallitus käyttää pelkästään metsän jatkuvaa kasvatusta. Metsien käsittelyssä kannattaa käyttää niin jatkuvaa kuin jaksollista kasvatusta. Simulaatiot ovat siis pulmallisia? Metsien kehitystä ja kasvua ennustavia simulaatiolaskelmia tarvitaan, kun yritämme miettiä esimerkiksi sitä, paljonko puustoa ja metsää on 100 vuoden päästä. Simulaation tulosta rajaa paljon se, millaisilla lähtöoletuksilla laskelma tehdään, joten yksi tutkimustulos ei riitä pitkälle meneviin johtopäätöksiin. Jatkuvasta kasvatuksesta on olemassa käytännön tutkimuskokeita, mutta ne ovat pienialaisia ja rajoittuvat tiettyyn osaan Suomea tai tietyntyyppisiin metsiin. On riski, että lähtöoletukset ovat epärealistisia. Pitääkö metsäkeskustelussa jonkin muuttua? Metsätalouden siilipuolustus ei toimi kritiikkiä vastaan. Pitää pystyä näkemään se, mitä metsissä voidaan tehdä paremmin kuin ennen. Pyrimme tuoreessa tutkimushankkeessamme saamaan monipuolisen kuvan metsätalouden kestävyyteen vaikuttavista tekijöistä, jotta pystyttäisiin sanomaan, onko kestävyys menossa parempaan vai huonompaan suuntaan. Syntyikö ensimmäinen kolumnikirjoitus helposti? Kun saa ajatuksen siitä, mitä haluaa sanoa, loppu on helppoa. Metsäkeskustelussa on tärkeää yrittää sanoa asioita ymmärrettävästi.? Kankaan kolumnin voit lukea sivulta 76. l TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVA HARRI MÄENPÄÄ 1 2 3 4 PITÄÄKÖ METSÄ­ KESKUSTELUN MUUTTUA? Metsätalouden siilipuolustus ei toimi, Metsälehden tuore kolumnisti, professori Annika Kangas sanoo. ANNIKA KANGAS KUKA: Luonnon­ varakeskuksen tutkimusprofessori MITÄ: Asiantunte­ musalueina metsien arviointi ja inven­ tointi, metsävarat, metsäsuunnittelu ja tiedon arvo MIKSI: Kankaan erikoisalaa on miettiä, ovatko metsien kasvua ja kehitystä mallintavat simulaa­ tiot luotettavia. 14 Metsälehti Makasiini » METSÄTYYPPI
• VENÄJÄ ON kymmenessä vuodessa lähes tuplannut sahatavaran vientinsä ja noussut lajissa maailman suurimmaksi. Vienti sai vauhtia Krimin miehitystä seuranneesta ruplan devalvoitumisesta. Toinen tekijä ovat raakapuun vienti tullit ja pyrkimys kehittää omaa puunjalostusta. Kiinan-rajalle on syntynyt jalostusta, jonka tarkoitus on täyttää sahauksen määritelmä, mutta ei yhtään enempää. Kanadan nousu ja lasku johtuu vuorinilurin kontortametsille aiheuttamista laajoista tuhoista. Todennäköisesti Kanadan sahauksen huippumäärät on nähty moniksi vuosiksi. Ruotsissa metsävarat ovat lähellä täyskäyttöä, joten kasvunvaraa ei ole yhtä lailla kuin Suomessa. Suomi pärjää vertailussa hyvin, vaikka korkea raaka-ainekustannus on sahureiden huulilla aina. Suomessa omakotirakentamisen ja ylipäätään kotimaisen kulutuksen laskusuunta on tehnyt tilaa viennille. Valko-Venäjä on tilaston tulokas ja suhteellisesti kovin nousija. Sahateollisuuden kasvu on keskusjohtoisen maan politiikkaa, sillä metsät ovat pääosin valtion omistuksessa ja ohjaus yltää jalostukseenkin. Keski-Euroopan maiden parin viime vuoden kasvu johtuu kirjanpainajan vaurioittaminen metsien hakkuista. Euroopan ulkopuolelta kymmenikköön mahtuu Kanadan lisäksi Chile, joka sahaa etenkin radiatamäntyä ja vie sitä Kiinaan ja Yhdysvaltoihin. Oheinen kaavio esittää sahatavaran viejämaat. Jos kyse olisi tuottajamaista, niin järjestys olisi Yhdysvallat, Kanada, Venäjä, Kiina, Saksa, Ruotsi, Suomi, Itävalta, Japani, Chile.? l Venäjä nousi ykköseksi Sahatavaran vientiin vaikuttavat monet seikat, muun muassa hyönteiset, sodat ja politiikka. MIKKO HÄYRYNEN Suomi ei mahdu kärkikolmikkoon Havusahatavaran kymmenen suurinta vientimaata ja vientimäärät vuosilta 2010–2019 2019 2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 35 30 25 20 15 10 5 Venäjä Kanada Ruotsi Suomi Saksa Itävalta Chile Valko-Venäjä Tsekki Ukraina Lähde: FAOSTAT milj. m 3 Metsälehti Makasiini 15 » AJASSA
• 0,5 HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA ”SUURIMMAT lähestyvät jo tukkikokoa, joten melkoinen kokovaihtelu rungoilla on. Mutta ensiharvennuksen jälkeen näyttää taas hyvältä.”? GLA ”KUVASSA mielestäni on aivan tavallinen suomalainen kuusimetsä, jossa jopa aika paljon erikokoisuutta ja hyvin vähän monimuotoisuutta.”? JEES H-VALTA ”KUUSIKKO on hyvin kasvanut, harvennuksen jälkeen kasvaa hyvin tukkisaantoa. Kuusenkin kasvu on paljon maapohjasta kiinni.”? METSÄKUPSA ”ONKO ennakkoraivaus vielä tulossa vai näyttääkö vain kuvassa, että siellä on alle kuitupuukokoista heikentä mässä näkyvyyttä?”? PANU ”JOS joku näkee tuossa kuusikossa vikaa, niin on hyvä ja näyttää meille paremman! Aivan tolkuttomuuksiin tahtoo mennä toisten tekemisten arvostelu täällä!”? VISAKALLIO ”TAITAA olla kuvaajan ammattitaidottomuutta saada selkeitä kuvia. Kuvahan on jo harvennetulta kohdalta.”? MENNINKÄINEN Harvennettu vai ei? Kuva ensiharvennuksesta teki tepposet verkkokeskustelijoille. Nimimerkki Menninkäinen lähetti kuvan ensiharvennuskuusikosta, mutta jätti täsmentämättä, että harvennus oli jo tehty. METSÄ­ TEOLLISUUS INVESTOI Metsä Tissue aikoo uusia Mäntän-tehtaan pehmopaperikoneen. Toimittajaksi on valittu Valmet. Hintaa ei kerrottu. Uudistuksen myötä tehtaan energiaja tuotantotehokkuus paranevat olennaisesti ja tuotantokapasiteetti kasvaa. Käyttäjille taas on luvassa entistä pehmeämpää vessapaperia. Sahayritys Kuhmo Oy puolestaan uudistaa päälinjansa sahaansyötön ja kuorinnan. Investointi on kokonaisuudessaan noin kuusi miljoonaa euroa. M ET SÄ TI SS U E Talousmetsien monimuotoisuuden turvaamiseen tarkoitettuja suojelukohteita tilastoitiin vuoden 2019 alussa yhteensä 0,5 miljoonaa hehtaaria. Lähde: Luonnonvarakeskus 16 Metsälehti Makasiini » AJASSA
• Veroilmoituksen lähtölaskenta on alkanut Metsäveroilmoituksen tekeminen ei ole rakettitiedettä. Lift off! Metsäveroilmoituksen ja alv-laskelman matka kohti verottajaa on alkanut. Nyt voit nauttia verokahvit, silmäillä eMetsästä tilakarttojasi, kuvioita ja puustotietoja, sekä suunnitella tulevia metsänhoitoja hakkuutarpeita. Lataa myös ilmainen eMetsä Mobiili puhelimesi sovelluskaupasta. eMetsä Mobiililla tallennat kuitit ja matkapäiväkirjat jo reissun päällä, ja helpotat seuraavan vuoden metsäveroilmoituksen tekoa! Elämässä mukana Stora Enso 3 2 1 Ota esille pankkitunnukset, verovuoden kuitit ja muistiinpanosi Kirjaudu turvallisesti pankkitunnuksilla www.emetsa.fi Avaa eMetsä veropalvelu -välilehti ja anna lennonjohdon neuvoa
• 18 Metsälehti Makasiini TEEMA » METSÄENERGIA
• Kivihiilen jälkeen Metsäenergian muutosjuna on liikkeellä ja vauhti kiihtyy, sillä kivihiilestä on pakko luopua ja turpeesta melkein pakko. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVAT ESKO KIVIOJA, SEPPO SAMULI Metsälehti Makasiini 19
• S UOMESSA kivihiili ei enää pala vapun 2029 jälkeen. Se on eduskunnan vahvistama päätös. Turpeen käyttöä ei varsinaisesti kielletä, mutta käyttö tehdään verotuksella hankalaksi. Pois fossiilisista on trendi, jonka todellinen merkitys on vielä näkemättä. Lauhojen talvien vuoksi trendin vaikutukset metsässä ovat vielä lieviä, mutta ne koetaan voimakkaina viimeistään seuraavana kovana pakkastalvena. Lämpölaitoksille muutos tuli nopeasti Turun Seudun Energiatuotanto Oy on maan suurin metsäenergiaa käyttävä energialaitos. Naantalin vuonna 2017 valmistunut lämpövoimala käyttää 1,7 miljoonaa megawattituntia eli noin 900 000 kiintokuutiometriä metsäperäistä energiaa. ”Sellaisen hankintamäärän polkaiseminen käyntiin oli melkoinen operaatio. Sitä on nyt kolme vuotta harjoiteltu”, toimitusjohtaja Maija Henell ja polttoaineen hankinnasta vastaava Sanna Alitalo sanovat. Muutoksen nopeutta kuvaa se, että investointipäätös tehtiin toisenlaisessa toimintaympäristössä kuin missä nyt jo ollaan. Laitos rakennettiin käyttämään puolet kivihiiltä, mutta sen osuus on enää noin viidennes. Siitä pyritään kokonaan eroon jo ennen vuoden 2029 ehdotonta takarajaa. Tuonti turvaa saatavuuden Kotimaisen metsäenergian hankinnan kannalta Naantalin sijainti on erityisen hankala. Metsää ei juuri ole ympärillä, mutta merta on. ”Kotimaista energiaa tuodaan yli 200 kilometrin päästä. Tuontipuu on saatavuuden varmistava tekijä”, Henell sanoo ja arvioi tuonnin osuuden pysyvän noin 30 prosentissa. Naantaliin tulee energiahaketta vuodessa noin 10 000 rekkaa ja 90 laivaa, jokaisessa laivassa suunnilleen neljäkymmentä rekkakuormaa. Satamasta tulee kuljetin suoraan laitokselle ja päivässä Naantali käyttää puolitoista laivalastia. Hake tulee laivalla Baltiasta ja Venäjältä, onko se kotimaista halvempaa? Isojen lämpövoimaloiden kannalta siirtymäkausi fossiilipolttoaineiden jälkeiseen aikaan on lyhyt, Maija Henell korostaa. ”On ja ei, riippuu mihin verrataan”, Alitalo sanoo. ”Kalleimpiin kotimaisiin jakeisiin verrattuna tuonti on kannattavaa. Mutta halvimpiin kotimaisiin jakeisiin nähden hintaero on toisin päin.” Toimitusvamuus ratkaisee Energialaitokselle polttoaineen toimitusvarmuus on kaikkein tärkeintä. ”Siksi tehdään pitkiä toimitussopimuksia ennakolta. Jostain suunnasta tuleva edullinen, mutta väliaikainen lisätarjonta ei voi mennä edelle”, Alitalo taustoittaa. Keski-Euroopan hyönteistuhopuuta ei ole tuotu. Sillä ei juuri ole kantohintaa, mutta se on kuitenkin kaukana Etelä-Saksassa, jolloin pitkä maakuljetus syö kannattavuuden. Amerikassa on pelletintuotantoa varten perustettuja metsiä tai oikeammin puuviljelyksiä. Puhtaan liiketaloudellisesti tuonti voisi olla kannattavaa, mutta käytännössä ei. ”Laivojen pitäisi olla isoja ja Naantalin sataman kuljetinsysteemit pitäisi laittaa uusiksi.” Hankintamalli muuttuu kivihiilen jälkeen Kotimaisia metsäenergian toimittajia Naantalin laitoksella on kuusi kappaletta, mukana sahat. Toimitukset hoituvat kohtuuvarmasti, jos kelit ovat kohtuulliset. Suurin osa metsäenergiasta kiertää 20 Metsälehti Makasiini TEEMA » METSÄENERGIA
• Naantalin lämpövoimala on maan suurin metsäenergian käyttäjä. Metsälehti Makasiini 21
• terminaalien kautta, jotka ovat samalla varmuusvarastoja. ”Olisi liian epävarmaa olla metsäteiden varsilla olevien energiapuukasojen varassa. Kovien talvien kysyntäpiikki voidaan terminaalivarastojen lisäksi hoitaa kivihiilellä, mutta entä sitten kun ei enää voi”, Maija Henell pohtii. Polttoainehuollossa toimitusvarmuus on isompi kysymys kuin hinta, Sanna Alitalo sanoo. Hän muistuttaa, että sellaista polttoainetta ei ole, joka säilyisi talven yli kivihiilen lailla. Paitsi turve melkein, mutta se pölisee liikaa ja siitäkin pitää pyrkiä eroon. Henell näkee, että nykyinen hankintamalli, jossa kaikki on ulkoistettu, ei täysin sovellu kivihiilen jälkeiseen aikaan. ”Laitoksen pitää ottaa toimitusketju ja puskurivarastot omaan ohjaukseen nykyistä enemmän. Se tarkoittaa puuvarastoja lämpövoimalan läheisyyteen ja vaihtoehtoisia polttoaineita.” Tuontipaineet kasvussa Nyt toisena perättäisenä leutona talvena – ainakin alkutalvena – metsäenergialla on ostajan markkinat. Pitemmällä aikavälillä mennään toiseen suuntaan, sillä laitoksia tulee lisää ja käyttö kasvaa. Merkittäviä bioenergian käyttöä lisääviä investointeja on tulossa Helsinkiin, Ouluun ja Tampereelle, missä rakennustyöt on jo aloitettu. Hakelaivaa puretaan Naantalin terminaalissa, josta kuljetin siirtää hakkeen suoraan lämpövoimalaan. 22 Metsälehti Makasiini TEEMA » METSÄENERGIA
• Suurin kivihiilen käyttäjä on pääkaupunki ja siellä sitä on vaikea korvata. Ruuhka-Suomen alueella metsäenergiaa ei ole loputtomasti, ja välilliset vaikutukset yltävät Helsingistä kauas. Sisämaan isot lämpölaitokset ovat merkittäviä turpeen käyttäjiä, mutta asenneilmapiiri ajaa turpeen käytön alas. ”Kun sisämaassa turvetta korvataan puulla, niin se saattaa johtaa siihen, että rannikon käyttäjillä on kasvavaa painetta käyttää merireittiä ja tuontienergiaa. Tuonti tulee vääjäämättä lisääntymään”, Henell ennakoi. Korjuu on nyt pullonkaula Metsäenergialle ei ole vaihtoehtoa, sillä se on ainoa ison mittakaavan lämmöntuotantotapa, jonka teknologia ja logistiikka jotenkin toimii. ”Puuta on, mutta korjuukalusto ja kuljettajat ovat nyt jo pullonkaula. Bisnekseen tarvitaan uusia ihmisiä”, Sanna Alitalo sanoo. Vaikka metsäenergialla on edessään pitkä nousutrendi, niin puun polttaminen saattaa silti osoittautua välivaiheeksi. ”Nyt siirrytään metsäenergian aikaan. Joskus sen jälkeen tulee joku muu aika, aivan varmasti”, Henell sanoo. Pitemmällä ajalla katse on ei-polttavassa ja täysin hiilivapaassa, uusiutuvaan sähköntuotantoon tavalla tai toisella perustuvassa lämmöntuotannossa – geoenergiassa, tuulessa, auringossa. Tuontienergia lämmittää myös tunteita Vaikka Turun seudulla metsäenergian tuonnille on perustelut, niin tuonti lämmittää ja jopa kuumentaa myös tunteita. ”Miten kotimaiset lämpölaitokset saadaan uskomaan kotimaiseen metsäenergiaan”, Hakevuori Oy:n toimitusjohtaja Reijo Wuorio kysyy. Vuodesta 2001 toiminut Hakevuori on maan suurimpia metsäenergiayrityksiä 16 miljoonan euron liikevaihdollaan. ”Kun kivihiili ja turve alkoivat höllätä, niin lämpölaitokset epäilivät, riittääkö kotimainen energia. Se on johtanut melko reippaaseen tuonnin lisääntymiseen.” Toisaalta hän ymmärtää, että laivalla energiahaketta tulee isoja määriä kerralla ja nopeasti. ”Vapaakauppa on vapaakauppaa ja tänäänkin satamissa on monta laivaa, jotka tuovat maailmalta haketta. Tuontihake saattaa olla helpompaa, mutta ei välttämättä edullisempaa.” Kotimainen toimittaja sen sijaan tar”Vielä ei ole peli mennyt uusiksi, vaikka siihen suuntaan ollaan menossa”, Hakevuoren toimitusjohtaja Reijo Wuorio kuvaa metsäenergian muutostrendiä. Metsälehti Makasiini 23
• vitsee tilauksen vuoden etukäteen, jotta toimitukset ehditään korjata ja kuivattaa yhden kesän yli. ”Parhaillaan käydään neuvotteluja lämmityskauden 2021/22 toimituksista. Jos ne kasvavat, niin pannaan voimaa korjuuseen.” Hakevuoren korjuumäärät ovat hienoisessa, mutta eivät kuitenkaan kovassa nousussa. ”Nousujohteisella uralla ollaan seuraavat viisi vuotta, mutta sen pidemmälle ei uskalla nähdä.” Päätehakkuiden energiapuumäärät ovat hiukan vähentyneet. ”Viimeiset puolitoista vuotta on ollut yhtä kelirikkoa ja metsäkoneiden raiteisiin on pitänyt laittaa havuja. Sekin on vähentänyt päätehakkuilta tulevaa energiapuuta.” Energialeimikot parista hehtaarista ylöspäin Hakevuori toimittaa vuodessa metsäenergiaa Etelä-Suomen alueelta kymmenelle isolle lämpölaitokselle yhteensä yhden terawattitunnin, mikä on noin puoli miljoonaa kiintokuutiota. Määrästä puolet on Hakevuoren omaa hankintaa ja kokonaiskorjuuta. Kauppoja metsänomistajien kanssa tehdään noin 300 vuodessa. ”Kaikki pystytään ostamaan mitä tarjotaan, jos hinta sattuu kohdalleen.” Pienin kertymä, mikä suostutaan korjaamaan, on pari rekallista, 250 irtokuutiota eli sata kiintokuutiota. Se tarkoittaa parin hehtaarin energialeimikkoa. ”Pienempiäkin on tehty, mutta kustannukset nousevat.” Toinen puoli on osaurakointia, jossa Hakevuori hakettaa muiden puunostajien ainespuuleimikoiden energiapuujakeet, lähinnä hakkuutähteet, ja toimittaa ne lämpölaitoksille. Kantohintaa muutama euro T y y pi l l i nen energ i a lei m i k ko on 25–30-vuotias, hoitamaton tureikko, joka ei ole vielä ensiharvennusvaiheessa. Sellaisesta tulee kertymää 50–65 kiintokuutiota hehtaarilta. Energiapuun kantohinta on nuoren metsän kunnostuksessa muutama euro. Kemera tulee Hakevuorelle. ”Ilman kemeratukia nuorten metsien hoitokohteet jäisivät korjaamatta.” Taimikko muuttuu Hakevuorta kiinnostavaksi energialeimikoksi noin kymmenen metrin pituudessa, ja energialeimikko muuttuu vähän arvokkaammaksi ensiharvennukseksi 12-metrisenä. Energialeimikko tarvitsee usein ennakkoraivauksen. Sen Hakevuori tekee omalla kustannuksellaan. ”Kivaa se ei ole” Saako kuitumittaista puuta polttaa, on toinen metsäenergiaan liittyvä polttava kysymys. Periaatteessa lämpölaitosten ei tarvitse tietää, mistä hake on tehty, mutta ainakin Naantalissa tiedetään, että kyllä kuitumittaista palaa. Vuoden sisällä sen osuus on hienoisesti kasvanut. Asian herkkyyden vuoksi nimettömäKuitumittaisen puun päätyminen polttoon nostattaa keskustelua toistuvasti. 24 Metsälehti Makasiini TEEMA » METSÄENERGIA
• Metsähake?7,57 miljoonaa m 3 Metsäteollisuuden sivutuotteet?11,69 miljoonaa m 3 Pelletit ja briketit?0,22 miljoonaa m 3 Kierrätyspuu?1,07 miljoonaa m 3 Yhteensä 20,55 miljoonaa m 3 Lähde: Luke Kuori?7,92 miljoonaa m 3 Puru?2,46 miljoonaa m 3 Sivutuotepuu?1,17 miljoonaa m 3 Muu?0,15 miljoonaa m 3 Metsäteollisuuden sivutuotteet ENITEN POLTETAAN SIVUTUOTTEITA Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpöja voimalaitoksissa 2019 Lähde: Luke HAKKEESTA JO VIIDENNES TUONTITAVARAA Metsähakkeen kokonaiskäyttö lämpöja voimalaitoksissa 2015–2019, 1000 m 3 2019 2018 2017 2016 2015 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 ? Tuonnin osuus Lähde: Luke Tuontihakkeen osuus on laskennallinen arvio. Metsälehti Makasiini 25
• Etelä-Suomessa riittää energiakohteita, mutta korjuuyrittäjistä voi tulla pullonkaula, Jari Yli-Talonen ennakoi. nä pysyvä lähde sahateollisuuden suunnasta myöntää, päätehakkuilta kuitupuumittaista puuta menee energiaksi ja määrät ovat kasvussa. Samaan hengenvetoon hän kysyy, että mihin kuitupuu sitten laitetaan, jos sille ei ole kysyntää paperija sellutehtailla. ”Jos kuiduttavia tehtaita ei ole järkevän matkan päässä, niin kilpailuasetelma on ongelmallinen, tai sitä ei ole.” Toisaalta hän ymmärtää, että kansantalouden kannalta kuitupuun polttaminen on tyhmää. ”Kivaa se ei ole, mutta muuten olemme ahdingossa.” Energiakäytön hyvän vedon ansiosta sahat pääsevät kuoresta ja purusta eroon. Sahoille sivutuotteiden hintojen nousu merkitsee paljon, sillä perussahauksen katteet ovat pienet. Sahalähde on tyytyväinen, että energiapuun hinnannousu on laittanut perälaudan kuitupuun hinnanlaskulle ja jopa puskee kuitupuun hintaa ylöspäin. Sahojen kannalta se on enemmän kuin tervetullutta, jotta puukauppoja ei tehtäisi pelkästään tukkipuun hintaa katsomalla. Energiapuun yläraja on kuitupuun alaraja ”Energiapuun noste laittaa alarajan kuitupuun hinnalle”, Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen johtaja Jari Yli-Talonen toteaa. Energiapuu otetaan pienempään latvaläpimittaan. Jos energiapuun kertymä TEMPOILEVAA JA KAUSILUONTOISTA ”Jos energiapuun ostaja sanoo korjaajista olevan pulaa, niin syytä pitää kysyä myös peilin edessä”, Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola sanoo. Jaakkola pitää hakkeen ja energiapuun kysyntää tempoilevana sekä kausiluonteisena. Hakkeen tuonti lisää vaihtelua. ”Polttoainetta ostetaan hinta edellä eikä pitkäjänteisillä sopimuksilla juuri ole merkitystä. Kireä taksataso ei myöskään erityisemmin houkuta.” Koneyrittäjät ovat mieluummin paremmin kannattavissa ainespuuleimikoissa. Hiljaisempana aikana myös energialeimikot käyvät, jotta ylipäätään on töitä kalustolle ja kuljettajille. ”Väitän, että siellä missä nähdään pitkäjänteisen ja kannattavan toiminnan edellytyksiä, ei ole pulaa yrittäjistä. Ja asiakastahot määrittävät liiketoiminta ympäristön.” on noin 50 kuutiota hehtaarilta, niin sama leimikko kuitupuuksi tehtynä antaisi parikymmentä kuutiota. ”Niin pientä kertymää ei kannata ottaa erilleen energiapuusta, eikä puhtaana kuituleimikkona sellaista saa myytyä”, hän perustelee kuitumittaisen puun laittamista energiaksi. Huonon energialeimikon kantohinta on nolla kemeratuen kanssakin. Vaikeimpia kohteita, missä energiakorjuu on metsänhoidollisesti tärkeää, ei aina saa myytyä edes nollahinnalla, sillä korjuu ei kannata korjuuyrittäjällekään. ”Nykyisellä taksatasolla korjuuyrittäjiä ei tunnu löytyvän. Meilläkin löytyisi työkohteet heti parille ketjulle kokopuun korjuussa.” Kun energialeimikoista mennään vähän järeämpiin ensiharvennuksiin, niin niistä kilpailee sekä ainespuuettä energiakäyttö. Yli-Talosen mukaan kohteita riittää molemmille. ”Eteläisen Suomen rehevillä pohjilla on paljon hoitorästejä. Kunhan hintataso muodostuu sellaiseksi, että korjuuyrittäjille pystyy riittävästi maksamaan, niin tavaraa liikkuu.” Metsäenergian peli on ylipäätään menossa uusiksi, sillä isoja käyttökohteita on tullut ja tulossa pitkin Etelä-Suomea. ”Iso muutos saattaa johtaa jopa hallitsemattomaan muutokseen,” Yli-Talonen varoittaa.? l 26 Metsälehti Makasiini TEEMA » METSÄENERGIA
• Huomioithan, että sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Sijoitusvakuutukset: LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Omaisuudenhoito, toimeksiantojen välittäminen ja sijoitusneuvonta: LähiTapiola Varainhoito Oy. Kuten metsänhoidossa, sijoittamisessa tärkeää ovat aika ja asiantuntemus. Kun on aika sijoittaa puukauppatulosi, LähiTapiolan 250 sijoittamisen asiantuntijaa ovat apunasi. Yhteistyö alkaa osoitteessa lahitapiola.fi/metsa Puun kaatumisesta alkaa uusi kasvu. Pilvi Asiakkuusjohtaja Private Banking LähiTapiola Keski-Suomi
• TILANNE VOISI OLLA HUONOMPIKIN” 28 Metsälehti Makasiini » VAIKUTTAJA
• Talousmetsillä on suuri merkitys luonnon monimuotoisuudelle, luontoasiantuntija Lauri Saaristo arvioi. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI Metsälehti Makasiini 29
• LAURI SAARISTO >> Tapion luontoja ympäristöasioiden johtava asiantuntija >> 48-vuotias >> asuu nykyisin Sipoossa, syntynyt Tuusulassa ja asunut suurimman osan elämästään Helsingissä >> biologi >> perheessä vaimo, kolme lasta, kissa, koira ja kääpiöhamsteri >> harrastaa sähkökitaran soittoa, raskaan rockin kuuntelua ja uintia ”Onneksi on asioita, joiden voidaan todeta menevän paremmin.” 30 Metsälehti Makasiini » VAIKUTTAJA
• TUO on vähän sama kuin kysyisit pääministeriltä, miten Suomi voi”, sanoo Tapion luontoja ympäristöasioiden johtava asiantuntija Lauri Saaristo. Olen juuri kysynyt häneltä, miten Suomen metsäluonto voi. Saaristo tarkentaa, ettei vertaa itseään pääministeriin, vaan tarkoittaa sitä, että Suomen metsäluonto on yhtä moniulotteinen asia kuin Suomen valtio: puustoisia luontotyyppejä löytyy niin metsistä, soilta, rannoilta, kallioilta kuin perinneympäristöistäkin ja vajaa puolet Suomen noin 40 000 eliölajista elää metsissä. ”Kysymykseen ei oikein voi vastata neutraalisti. Tietyt asiat menevät hyvin ja tietyissä asioissa on korjattavaa. Näin on elämässä yleensäkin – metsät eivät tee tästä poikkeusta. Jos joku sanoo, että metsäluonnolla menee hyvin tai huonosti, taustalla on usein jokin agenda. Itse en koe tällaista kiteyttämistä järkeväksi.” Muotoillaan kysymys toisin. Meneekö Suomen metsäluonnolla paremmin vai huonommin kuin aiemmin? ”Onneksi on asioita, joiden voidaan todeta menevän paremmin. Esimerkiksi haavan osalta tilanne on parantunut ja paranee koko ajan. Monilla haavalla elävillä, aiemmin uhanalaisilla kovakuoriaislajeilla menee nyt aiempaa paremmin.” Huolestuttavia kehityssuuntia kuitenkin on. Esimerkiksi vanhoilla puilla kasvavien, hitaasti leviävien uhanalaisten jäkälien tilanne on huonontunut. Saaristo on huolissaan myös metsälinnuista. ”Esimerkiksi hömötiainen on ollut paljon esillä. Se on sellainen laji, jota tuskin kukaan haluaa menettää.” Metsäluonnon tilaa pohtiessa tulee herkästi kiusaus verrata Suomea muihin maihin. Saariston mukaan se on vaikeaa. Suomea voi verrata lähinnä Ruotsiin, ja siellä tilanne on pitkälti samanlainen kuin Suomessa. ”Kun mennään eri kasvillisuusvyöhykkeille, asiat muuttuvat hyvin erilaisiksi. Esimerkiksi Etelä-Euroopassa alkuperäinen luonto on pitkälti hävinnyt jo kauan sitten.” Kun otetaan huomioon, että Suomessakin metsiä on käytetty jo satoja vuosia, voidaan Saariston mukaan kuitenkin todeta, että tilanne on melko hyvä. ”Uhanalaisuusarvioinneissa mukana olleista noin 10 000 metsälajista noin 7 000 on luokiteltu elinvoimaisiksi. Tilanne voisi olla paljon huonompikin.” Talousmetsillä merkitystä Saaristo on työskennellyt talousmetsien luonnonhoidon parissa parisenkymmentä vuotta. Hän vetää talousmetsien luonnonhoitoon liittyviä valtakunnallisia kehittämishankkeita ja toimii niissä asiantuntijana. Luonnonsuojelun ja metsien talouskäytön koetaan usein olevan ristiriidassa, mutta Saariston mukaan näin ei ole. ”Talousmetsäpuolella on niin paljon hehtaareja, että sillä, mitä siellä tapahtuu, on suuri merkitys luonnon monimuotoisuudelle.” On toki olemassa metsälajeja, jotka pärjäävät vain luonnontilaisissa metsissä, mutta Saariston mukaan suuri osa metsälajeista – uhanalaisistakin – pärjää myös talousmetsissä. ”Osa metsälajeista pysyy mukana ilman erityisiä toimenpiteitä, mutta kun metsänhoitoon yhdistetään luonnonhoito, pysyy mahdollisimman suuri osa lajistosta mukana.” Talousmetsien luonnonhoidon perustason määrittelevät metsäja luonnonsuojelulait sekä metsäsertifiointi. Lakien mukaan sellaiset kohteet, joilla on erityisiä luontoarvoja, tulee rajata metsätalouden ulkopuolelle. Metsäsertifiointi taas edellyttää muun muassa, että metsiin jätetään päätehakkuissa säästöpuita. Näin taataan, että talousmetsiin syntyy aikanaan myös lahopuuta. Saariston mukaan monimuotoisuuden kannalta on merkitystä myös sillä, että metsänviljelyssä käytetään alueella luontaisesti kasvavia puita. Sen jälkeen on pitkälti metsänomistajan päätettävissä, haluaako hän panostaa luonnonhoitoon vielä lisää. Metsiin voi esimerkiksi halutessaan jättää niin tekopökkelöitä, riistatiheikköjä kuin lehtipuusekoitustakin. Lisäksi metsänsä voi suojella määräajaksi tai kokonaan esimerkiksi Metso-ohjelman kautta, ja erilaisiin luonnonhoitotöihin on saatavilla ympäristötukea. Metsänomistajien käsissä Saaristo on tyytyväinen luonnonhoidon keinovalikoimaan. Parantamisen varaa on hänen mukaansa erilaisten toimenpiteiden kohdentamisessa. ”Luontoja paikkatiedon saatavuus ja erilaiset aineistot, joiden avulla voidaan valita oikeat ratkaisut oikeisiin paikkoihin, kehittyvät koko ajan. Sitä tarvitaan metsänja luonnonhoidossa lisää.” Parannettavaa löytyy myös toimintatavoista. Metsäalan toimijoiden tulisi Saariston mielestä ottaa nykyistä säännönmukaisemmin luonnonhoidon suositukset esiin esimerkiksi puukaupan yhteydessä. Metsänomistajia Saaristo kehottaa tekemään Metsälehti Makasiini 31
• luonnon hyväksi sellaisia päätöksiä, jotka ovat itselle helppoja. ”Monimuotoisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota nuorissa metsissä ja harvennuksissa. Se, että antaa siinä vaiheessa osan puista luonnolle, ei ole vielä kovin kallista. Tukkileimikossa päätös on jo vaikeampi.” Taimikonhoitovaiheessa metsäluonnon monimuotoisuutta voi lisätä esimerkiksi jättämällä taimikkoon kasvamaan yhtä monta puulajia kuin siellä oli ennen taimikonhoitoa. Uudistusalalla taas voi jättää liian märät tai kuivat paikat uudistamatta. ”Siinä säästää omaakin vaivaa.” Saariston mielestä on tärkeää, että metsänomistajat saavat itse päättää luonnonhoidon tason. Kaikkien ei tarvitse panostaa luonnonhoitoon vähimmäisvaatimuksia enemmän, sillä löytyy myös niitä, jotka panostavat muita enemmän. ”Kyselyissä reilu puolet metsänomistajista on yleensä valmiita panostamaan suojeluun perustasoa enemmän. Se on ihan riittävä porukka.” Luonnonhoitotoimia kannattaa hänen mukaansa myös pyrkiä tekemään sellaisilla kohteilla, joilla niistä on mahdollisimman paljon hyötyä. ”Jos metsässä ei ole mitään erityisarvoja ja se kasvaa hyvin, voi sen hyödyntää tehokkaaseen puuntuotantoon. Sellaisiakin alueita tarvitaan.” Suojelualueille tarvetta Talousmetsien luonnonhoidosta alettiin puhua kolmisenkymmentä vuotta sitten. Sitä, millaisia vaikutuksia toimilla on ollut, voi arvioida esimerkiksi sen perusteella, miten paljon talousmetsien hakkuissa jätetään puita pystyyn. ”Jos mukaan lasketaan sekä lakisääteiset luontokohteet, säästöpuut että metsänomistajien vapaaehtoisesti säästämät kohteet, saadaan tulokseksi kolme prosenttia päätehakkuuikäisten metsien puustosta. Luonnonvarakeskuksen mukaan hyvä vähimmäistaso olisi viidestä kymmeneen prosenttia”, Saaristo kertoo. Hänen mukaansa on hyvä tiedostaa, että luonnonhoidon vähimmäistaso ei vielä lisää luontoarvoja kovinkaan paljon. Metsänomistajille pitäisikin tarjota mahdollisuus myös niin sanottuun tehostettuun luonnonhoitoon. Esimerkki tällaisesta voisi olla, että suojelualueen vieressä olevalle hakkuualalle jätettäisiin 50 kuutiometriä säästöpuita tukemaan suojelualueen arvoa. ”Silloin puhutaan sellaisesta satsauksesta, jota harva metsänomistaja on valmis tekemään omasta kukkarostaan.” Myös kokonaan metsätalouden ulkopuolelle jätettyjä luonnonsuojelualueita tarvitaan lisää – varsinkin Etelä-Suomeen. Saariston mukaan jatkossa joudutaan entistä enemmän miettimään sitä, miten eri suojelualueet saadaan kytkettyä toisiinsa. Siihen tarjoaa keinoja ympäristöministeriön pari vuotta sitten lanseeraama Helmi-ohjelma. ”Ohjelmassa suunnitellaan hakattujen ja käsiteltyjen metsien ottamista mukaan suojeltaviin kohteisiin. Se on hyvä. Nykyään ollaan vähän turhan tarkkoja siitä, millainen alue kelpaa suojeltavaksi.” ”Monimuotoisuus on resepti, jolla elämä sopeutuu maapallolla tapahtuviin muutoksiin.” Suojaa muutoksilta Miksi luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on niin tärkeää? ”Monimuotoisuus on resepti, jolla elämä sopeutuu maapallolla tapahtuviin muutoksiin. Ilmaston muuttuessa monimuotoisuuden merkitys 32 Metsälehti Makasiini » VAIKUTTAJA Vanhan koivun kuoren rakosissa viihtyvät niin hyönteiset kuin niitä syövät hämähäkitkin, kertoo Lauri Saaristo.
• korostuu entisestään”, Saaristo sanoo. Hän ei omista metsää, mutta pyrkii lisäämään luonnon monimuotoisuutta Sipoossa sijaitsevan kotitalonsa pihapiirissä. Tapasimme siellä haastattelun jälkeen kuvauksia varten. Puolen hehtaarin suuruisella tontilla sijaitsevassa 0,1 hehtaarin vaahteralehdossa monimuotoisuus on kohdillaan. Puulajivalikoimaan kuuluu niin eläviä kuin kuolleitakin vaahteroita, haapoja, tuomia, pihlajia, kuusia, koivuja ja saarnia. Pystysuunnassa haljenneen ja sisältä lahonneen vaahteran sisään on alkanut muodostua mulmia: lahonnutta puusilppua sisältävää ainesta, joka tarjoaa elinympäristön monenlaisille mönkijöille. Tammikuun puolivälissä monimuotoisuus peittyy tehokkaasti paksun lumipeitteen alle, mutta keväällä ja kesällä maanpintaa peittävät sinivuokot ja kielot. Kymmenessä linnunpöntössä on parhaimmillaan pesinyt samaan aikaan yhdeksän lintuparia: sinija talitiaisia, kirjosieppo, kottarainen ja pikkuvarpunen. Kolopesijöiden lisäksi pihan säännöllisiä pesimälintuja ovat räkättirastas, punarinta, peippo, varis ja harakka. Saaristo suojeli vaimonsa kanssa vaahteralehdon muutama vuosi sitten pysyvästi. Sen lisäksi tontilta löytyy niin lahopuukeskittymiä, yksittäisiä kuolleita puita kuin tekopökkelöitäkin. ”Eliölajit eivät tunnista, onko kyseessä talousmetsä, luonnonsuojelualue vai asuintontti.” Katse kallioluontoon Lauri Saaristo on työskennellyt Tapiossa vuodesta 2004. Työuransa aikaisista merkittävimmistä panostuksista talousmetsien luonnonhoitoon hän mainitsee muun muassa Monimetsä-hankkeen ja Metso-ohjelman. Monimetsä-hankkeen tavoitteena on parantaa metsien ja vesistöjen tilaa lisäämällä metsänomistajien ja metsäammattilaisten tietoisuutta luonnonhoitokeinoista ja taitoa käyttää niitä. Metso-ohjelman avulla taas on kehitetty niin lehtojen kuin paahdeympäristöjenkin hoitoa. Nyt alkamassa ovat kallioelinympäristöjen monimuotoisuutta turvaava Hardrock-hanke ja pölyttäjähyönteisten elinmahdollisuuksia turvaava Pölymetsä-hanke. Viime aikoina on keskusteltu, pitäisikö Metsoja Helmi-ohjelmat yhdistää. Saariston mielestä tässä pitäisi kuunnella metsänomistajien ja metsäammattilaisten toiveita. ”Tavallaan on loogista ajatella, että yksi ohjelma riittää. Toisaalta minkään muun elinympäristötyypin pinta-alat tai taloudellinen merkitys ei ole metsien tasolla, joten sikäli on perusteltua, että nimenomaan metsille on oma työkalunsa.” Metsäluonnon monimuotoisuuden Saaristo ennakoi lisääntyvät tulevaisuudessa jossain määrin itsekseenkin. ”Monimuotoisuuden lisääminen on yksi keino lisätä metsien kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen. Tulevaisuudessa tähdätään entistä enemmän sekapuustoihin ja lisätään kuolleen puun määrää.” Toinen puoli on hänen mukaansa kuitenkin se, että ilmastossa seuraavien 50 vuoden aikana tapahtuvat muutokset muuttavat todennäköisesti kaiken, mikä tällä hetkellä liittyy keskusteluun monimuotoisuuden turvaamisesta. Vuosikymmenten urakka Saaristo kahlaa polvenkorkuisessa lumihangessa kohti kotitalonsa lähellä sijaitsevan kallion lakea. ”Hardrock-hanke on kehitetty juuri tällaisia kohteita varten”, hän sanoo. Kallion laella kasvaa vanha harvapuustoinen männikkö. Kohteella ei ole juuri metsätaloudellista arvoa, mutta luontoarvoja siellä on sitäkin enemmän. Kallion alla aukeaa hiljan hakattu uudistusala. Alalle on jätetty kuusialikasvosta sekä mäntyjä säästötai siemenpuiksi. Kauempana näkyy haaparykelmä. ”Tässä tulee hyvin kolmiulotteinen vaikutelma. Metsätalouden maisemakin voi olla kaunis”, Saaristo toteaa. Metsänja luonnonhoidon aikakäsitteissä on hänen mukaansa paljon samaa. Molemmista saadaan hyötyjä vasta vuosikymmenten päästä. ”Luonnonhoidossa aikajänne on vielä pidempi. Etelä-Suomessa tukkisato saattaa kypsyä 60 vuodessa, mutta monimuotoisuuden kehittyminen vie pari kiertoaikaa.” Metsälehti on osa Tapio-konsernia.? l Seppo Samuli Seppo Samuli Metsälehti Makasiini 33 Sisältä lahonneen vaahteran sisään on alkanut muodostua mulmia.
• OMA METSÄ TUTKIMUS S.42: Kuusenkerkillä on kysyntää ›› ALLAKKA S. 43: Aavistelen isoa avohakkuuta ›› KYSY POIS S. 44: Mikä ötökkä iski? ›› PIKATESTI S.47: Kerrasto talven savotoille ›› PERINTÖMETSÄ S.48: Monta tietä yhtymään Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta. ›› UUSI SARJA ALKAA Saha käyntiin s. 40 METSÄNHOITO Vinkit polttopuun tekoon SIVU 36 SA M I KA RP PI N EN
• TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT ARI KOMULAINEN 18 kysymystä Polttopuusta Nelinkertainen klapin teon Suomen mestari Antti Ticklén tietää, miten puu saadaan helpoiten metsästä pinoon ja tulipesään. Puun koko vaikuttaa, kuinka nopeasti puun saa hakattua klapeiksi. Järeän puun sahausvaiheessa kannattaa huolehtia, että oksan kohdat eivät jää pölkyn keskelle. Tämä helpottaa kivesmiehen työtä. OMA METSÄ » METSÄNHOITO 36 Metsälehti Makasiini
• 1 Aloitetaan polttopuun määritelmästä. Mottimestari Antti Ticklén, mitä eroa on halolla, pilkkeellä, klapilla ja pölkyllä? Polttopuusta käytetään eri nimityksiä eri puolella Suomea. Aikanaan halolla tarkoitettiin keskeltä halkaistua metrin mittaista puuta. Klapi, klapu tai klap puolestaan sai mittansa, kun metrinen halko sahattiin kolmeen osaan. Polttopuuta myyviltä klapeja saa useammassa mitassa, mutta yleisesti klapi on 33 senttiä. Pilke sana on tullut siitä, kun puu pilkotaan pienemmäksi. Pilke voi olla miten pientä vain. Pölkyksi kutsutaan puusta katkaistua halkaisematonta pätkää. 2 Mistä puusta syntyy hyvä polttopuu? Koivua suositaan polttopuuna, koska sen puuaine on tiheää ja lämpöarvo tilavuutta kohden paras. Tuohi toimii myös mainiona sytykkeenä. Muitakaan puita ei sovi aliarvioida. Esimerkiksi kuusi ja mänty ovat hyviä polttopuita ja niiden sisältämä pihka verratonta palamaan, mutta poksuu palaessaan. 3 Minkälaisesta metsästä polttopuuta kannattaa hakea? Omaan käyttöön polttopuu kannattaa hakea harvennuksilta. Polttopuiksi pilkottuna puu on arvokkaampi kuin runkona eteenpäin myytynä. Jos itselläni Pölkky halkaistaan lyömällä kirves reunaan. olisi koivikko, yhtäkään puuta ei lähtisi metsästä muuna kuin polttopuuna. Moni hyödyntää myös hakkuutähteitä, pihapuita ja risusavotassa karsittavaa puuta. Paras sytytyspuu syntyy koneellisessa hakkuussa metsään jääneistä havupuiden tyvipätkistä, lumpeista. Niissä on runsaasti pihkaa. Puukaupan yhteydessä on mahdollista myös sopia, että tienvarteen tuodaan samalla metsänomistajalle polttopuuta. Polttopuiden kaadosta ja kuljetuksesta tulevat kustannukset vähennetään tällöin puukauppatuloista. 4 Mihin vuodenaikaan polttopuu kannattaa kaataa? Metsästä ei ole järkevää kantaa vettä. Vähiten puussa on kosteutta lepoaikana. Kun puissa ei ole lehtiä, puiden kaato käsipelillä on helpompaa, turvallisempaa ja näkyvyys parempi. Esimerkiksi viime syksynä, kun puusta lähti lehti ja syyssateet menivät, oli kerrassaan verraton keli tehdä polttopuita. Ei ollut lunta haittana. Jos lunta on reilusti, polttopuun kaato ja kuljetus käy käsipelillä raskaaksi. Myös kevättalven hankiai silla, kun hanki kantaa ja kevätaurinko valaisee, on mahtavaa tehdä polttopuita. 5 Miten polttopuun kaatoon kannattaa varustautua? Hyvät eväät ainakin pitää olla mukana, jotta jaksaa tehdä. Metsätöissä tulee nälkä ja energiankulutus on kova. Järkimies ottaa mukaan riittävästi ruokaa, juomaa ja kunnossa olevat työvälineet sekä iloisen mielen. Ärripurrina tekee vain tollon töitä. Nykyiset akkuketjusahat ovat käypiä pelejä polttopuun kaatoon. Kahdella akulla sahaa enemmän kuin päivässä ehtii kirveellä pilkkoa. 6 Mitä tarkoitetaan lehtipuiden kaatamisella rasiin? Aikoinaan, jos ei ennen kesää ollut ehtinyt tehdä polttopuita, lehtipuut kaadettiin ja jätettiin metsään kuivumaan. Kuori suojasi puuta kastumiselta ja lehti haihdutti puusta kosteuden. Metsälehti Makasiini 37
• Itse en mielelläni pilko rasiin kaadettua puuta. Rasiin kaadetut puut sitkistyvät ja niiden pilkkominen on työlästä. 7 Voiko sahatyöllä helpottaa klapin tekoa? Jos puu kaadetaan ja katkotaan moottorisahalla, jo sahattessa pystyy huomattavasti helpottamaan pilkkomista. Oksaa ja oksarykelmää ei koskaan jätetä pölkyn keskelle vaan mahdollisimman lähelle pölkyn päätä. Jos puu tai jokin kohta puusta on hyvin oksainen, se kannattaa pölkkyjen sijaan sahata kiekoiksi. Kiekko on helppo halkaista kirveellä osiin samaan tapaan kuin kakkua leikkaisi. 8 Miten polttopuut saadaan parhaiten kuljetettua metsästä? Kannattaa miettiä, miten pitkälle puut katkoo metsässä. Minä teen puut monesti valmiiksi klapeiksi jo paikan päällä. Sahaan puun moottorisahan mittaisiksi eli 70-senttisiksi pölkyiksi, halkaisen ja pilkon haluttuun kokoon. Nykyisillä pilkkijöiden suosimilla muoviahkioilla polttopuut saa tuotua kevyesti metsästä. Viime talvena vedin tällä tavalla kolmekymmentä pinokuutiota metsästä. Mönkijää perävaunuineen polttopuusavottaan ei kannata ostaa, ellei puuta tee suurempia määriä tai hanki sitä omaksi iloksi harrastusvälineeksi. 9 Mikä on oikea aika hakata polttopuut klapeiksi? Puut on helpoin pilkkoa heti kaadon jälkeen. Myös puun laatu pysyy parempana, kun se pääsee heti kuivumaan. Kuori päällä puu ei tahdo kuivua ja siihen alkaa tulla itiöitä. Loppusyksy ja kevättalvi ovat hyvää aikaa klapien tekoon. Maalis-huhtikuussa polttopuut pitäisi olla tehtynä. 10 Mikä on paras tekniikka klapin tekoon? Paras tekniikka on käyttää voimaa vain tarvittava määrä. Kirveen käyttö on taitolaji, ei voimalaji. Voiman tuhlaaminen uuvuttaa. Kirveen vauhti ei lisäänny siitä, että se viedään pään yli, vaan kirves pitäisi ylhäältä pudottaa alas ja vedon aikana antaa sille matkavauhti eli vetäistä se kirves ylhäältä alas. Halonhakkuussa puun lukeminen, eli mihin kohtaan kannattaa iskeä, on ykkösasia. Osumatarkkuus tulee hyvänä kakkosena. Osumatarkkuuteen vaikuttaa, missä asennossa olet, mihin asentoon pölkyn laitat ja miten etäältä annat kirveelle vauhtia. 11 Mihin kohtaan puuta kannattaa iskeä? Kirvestä käytettäessä katsotaan, mistä puu näyttää halkeavan ja lyödään halkeamaan. Silloin se lähtee helposti auki. Kun puu halkaistaan latvapäästä, halkeama seuraa koko puun läpi. Vanha kansa ohjeistaa lyömään lehtipuuta oksien väliin ja havupuuta oksaan. Oksa on puun kovin osa ja itse vältän lyömästä siihen kirveellä. Mäntypuuta saatan joskus lyödä oksaan. 12 Miten klapin teko sujuu turvallisesti? Jo ennen sanottiin, että pidä tauko ja ota palasta. Verensokerin taso pitää olla kehossa kohdillaan. Mitä vaativampi työ, älä tee väsyneenä. Voima, taito ja tarkkuus kehittyvät parhaiten levänneenä. Välineiden pitää olla kunnossa ja puuta on kunnioitettava. Jäätynyt puu on aina vaarallisempi kuin tuore puu. Oikeanlaisella asennolla ja kirveellä varmistetaan, ettei isku osu puun sijasta jalkaan. Mitä pidempi varsi, sitä epätodennäköisemmin lyöt itseäsi. Lyhytvartisella kirveellä niinkin voi käydä. Toisaalta pidempi varsi voi heikentää osumatarkkuutta, mutta tehdessä kehittyy. 13 Miten klapit saa kuivaksi? Luonnon kuivaus tuulessa, pakkasessa ja auringossa on paras tapa kuivattaa polttopuut. Suosin klapien pinoamista. Heittokasan läpi tuuli ei pääse puhaltaKlapimestarilla riittää kirveitä. Pidempi kirves halkaisee pölkyn hyvin, mutta lyhytvartisella osumatarkkuus on parempi. Vipukirveellä (oik.) saa väännettyä järeästäkin puusta klapit turvallisesti. Vipukirvestä pidellään varren päästä kiinni ja otetta löysätään liikkeen lopussa. Terän muoto saa aikaan vipuvoiman, joka irrottaa klapin pölkystä. Mottimestari Antti Ticklén on aloittanut klapien teon kuusivuotiaana. OMA METSÄ » METSÄNHOITO 38 Metsälehti Makasiini
• maan, mutta pinosta tuulee läpi. Puupinon paikka on tuulisella paikalla, ei seinän vierellä. Pellillä katetussa puupinossa puu kuivuu, säilyy ja vie vähemmän tilaa. 14 Kauanko klapien kuivuminen vie aikaa? Jos puu on pinossa huhtikuun lopulla, se kuivuu aurinkoisena kesänä kolmessa kuukaudessa polttokuntoon. Tietysti puun koko vaikuttaa kuivumiseen. Metrisen halon annettiin olla metsässä kaksi kesää. 15 Mistä tietää, että puu on kuivaa? Kuiva puu helähtää, kun klapeja lyö yhteen, ja on kevyttä. Viimeistään poltettaessa huomaa, jos puu on kosteaa. Se sihisee ja palaa huonosti. 16 Paljonko puuta omakotitalon lämmitykseen tarvitaan vuodessa? Omakotitaloissa poltetaan keskimäärin 4,6 pinomottia puuta vuodessa, mutta tiedän taloja, joissa kuluu 20–30 pinokuutiota lämmityskaudessa. Talot, joissa on haloilla toimiva keskuslämmitys, käyttävät puuta eniten. 17 Kuinka monesta rungosta syntyy pinomotti polttopuuta? Pinomotti klapeja syntyy noin neljästä, viidestä puusta, joiden pituus on 15 metriä ja läpimitta 20 senttiä. Keskimääräinen omakotitalon vuotuinen lämmiTicklén jättää oksan omaksi klapikseen. Oksapuu on tiivistä ja tulee polttaa yhdessä muiden klapien kanssa.. tystarve kuittaantuu siis noin kahdellakymmenellä tämä kokoisella puulla. 18 Kuinka nopeasti mottimestari pilkkoo pinokuution? Silva-metsämessujen näytöksessä hakkasin pinomotin klapeja alle yhdeksässä minuutissa. Parhaimmillani olen hakannut kaksikymmentä pinokuutiota päivässä. Se kertoo vain, että olen harjoitellut. Puun lukeminen ja kirveen käyttö tulevat harjoittelemalla ja sen oppivat kaikki.? l Antti Ticklén on 62-vuotias eläköitynyt rajavartiomestari ja palkittu hiihtäjä, jonka intohimona ovat polttopuut. Ticklén on aloittanut klapien teon alle kouluikäisenä ja on nykyään yksi harvoista, joka toivotetaan kirveen kanssa kylään. Kiinnostus polttopuihin ja ahkera harjoittelu on tuonut miehelle neljä peräkkäistä klapin teon Suomen mestaruutta. Antti Ticklén tunnetaan kaksinkertaisena hallitsevana halonhakkuun mottimestarina. www.kesla.com Kotimaista huipputekniikkaa ERIKOISHINTAAN edun arvo 2900 € edun arvo 3900 € Malliston järeimpiin KESLA-kuormaimiin KESLA proC-ohjausjärjestelmä kaupan päälle KESLA 144ND proTRACTION kuormain-vaunupaketteihin KESLA proC-ohjausjärjestelmä ja proTRACTION-vedonohjausjärjestelmä erikoishintaan. Ohjausjärjestelmäetu koskee uusia KESLA 314/T, 305/T ja 316/T-tilauksia. Tarkemmat ehdot myyjältäsi. Yhdistelmäetu koskee uusia KESLA 144ND proTRACTION tilauksia, joissa mukana 300-sarjan kuormain KESLA proC-ohjausjärjestelmällä. Tarkemmat ehdot myyjältäsi. Hinnat sis. alv 24 %. Hinnat voimassa 9.11.2020-31.1.2021 välisenä aikana tehtyihin uusiin tehdastilauksiin. MYYNTI | HUOLTO | VARAOSAT: AGCOSUOMI.FI Metsälehti Makasiini 39
• UUSI sahasarjamme ilmestyy oivalliseen aikaan. Viimeistään nyt, vuonna 2021, sahakauppaan astuvan kannattaa kysyä itseltään: akkusaha vai bensasaha. Näin siis, jos kyse on moottorisahoista. Raivaussahoissa bensakäyttöisillä polttomoottoreilla on vielä selvä etumatka, mutta sielläkin on nähtävissä mielenkiintoista kehitystä (Metsälehti 9.4.2020). Sahan käyttövoima ei kuitenkaan ole ainut ratkaiseva tekijä, vaan sahaa ostaessa on mietittävä myös muutamia muita peruskysymyksiä. Mistä huolto ja varaosat? Moottorisahamerkkejä ja -malleja on olemassa niin paljon, että internetiä selaileva sahanostaja eksyy helposti runsaan tarjonnan keskellä. Sahamarkkinoilla on kaksi tunnettua valmistajaa, jotka tekevät moottorisahoja niin vapaa-ajan mökkisahureille kuin ammattimetsureille: Husqvarna ja Stihl. Näiden kahden rinnalle nostetaan usein japanilainen Echo. Laajempaa moottorisahamallistoa tarjoaa myös esimerkiksi Makita. Tässä kohtaa tullaan ensimmäiseen sahanostoa koskevaan oleelliseen valintatilanteeseen. Stihlin ja Husqvarnan sahoja ei myydä yleisimmissä rautakauppaketjuissa vaan pienkoneliikkeissä. Metsän sijaintipaikkakunnalta löytyvää paikallista pienkoneliikettä ei siis kannata syrjiä sahaostoksissa. Polttomoottoreilla toimivat moottorija raivaussahat tarvitsevat säännöllisesti varaosia ja huoltoa. Sahamerkin valinnassa ratkaisevaa voi olla se, mitä sahamerkkiä lähin kunnollisia huoltoja varaosapalveluita tarjoava pienkonekauppias edustaa. Vaikka Echon ja Makitan kaltaiset sahamerkit voivat pärjätä sahatesteissä tasavertaisesti Stihlin ja Husqvarnan kanssa, hajanaisempi jälleenmyyntiverkosto voi haitata kyseisten sahojen huoltoa. Puiden koko oleellista Sahaa ostaessa on arvioitava sahan käyttöä, eli millaisia puita on tarkoitus pätkiä ja kuinka paljon. Tyypillisesti metsänomistaja hankkii moottorisahan polttopuiden sahailuun ja satunnaisiin Haussa sopiva leikkuukapasiteetti Metsälehti Makasiinin uuden sahasarjan ensimmäisessä osassa pohditaan sahan valintaa. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT SAMI KARPPINEN OSA 1 SAHAN HANKINTA Mieti sahavalinnassa hinnan lisäksi näitä: kuutiotilavuus ja teholuokka, osien kestävyys Suomen olosuhteissa, toimintavarmuus ja käynnistyksen helppous, sahan paino. 40 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » SAHA KÄYNTIIN
• SAHOJA JA NIIDEN HUOLTOA KÄSITTELEVÄ JUTTUSARJA KESTÄÄ KOKO VUODEN. Sahan hankinta? Akkusahat? Terät ja teräketjut? Tyypillisimmät viat? Kuluvat osat ja huolto? Bensa ja teräketjuöljy? Lisävarusteet? Talvija kesäasetukset pihapuiden kaateluihin tai myrskypuiden katkontaan. Esimerkiksi Stihl jakaa omat moottorisahamallinsa seuraaviin kategorioihin: sahat yleiskäyttöön, sahat isännille (tämä tarkoittanee metsänomistajille, sillä sahoja myydään kai yhtä lailla myös emännille) ja sahat ammattikäyttöön. Näistä kategorioista löytyy merkkiesimerkkejä, joihin tutustumalla saa tuntumaa sahavalikoimaan ja sahojen ominaisuuksiin. Huomiota kannattaa kiinnittää sahan kuutiotilavuuteen ja teholuokkaan. Met sä nomist aj a n yleiskäyttöön sopivat sahat ovat 40–50-kuutioisia. Tehoissa mitattuna kyse on noin 1,8–3 kilowatin sahoista. Aluksi hintavertailuun kannattaa siis poimia kyseisen mittaluokan sahoja. Valintaa voi toki laajentaa myös kevyesti käsiteltäviin, 30-kuutioisiin ja noin 1,5 kilowatin sahoihin, jos tietää, että 99 prosenttia sahailusta tulee olemaan alle 15 senttiä paksua polttopuurankaa. Terälevyn eli sahan laipan pituutta kannattaa pohtia sahaa ostaessa. Pienempää laippaa on helpompi käsitellä oksien karsinnassa, pidempi laippa on kätevämpi paksujen puiden kaadossa. Parilla sadalla eurolla voi saada kelvollisen mökkisahan polttopuiden sahaukseen ja satunnaiseen puunkaatoon. Lompakosta pari satasta lisää tiskiin, ja 400–500 euron tuntumassa pääsee kiinni sahamalleihin, joilla onnistuu pienimuotoinen savotointi eli puiden sujuva katkonta ja karsinta metsässä. Tehokkaiden ja nopeasti kiihtyvien ammattisahojen luokka alkaa vajaasta tuhannesta eurosta ylöspäin, tosin laatumerkkienkin ammattisahamalleja voi tarjouksista löytyä esimerkiksi noin 700 eurolla. Temppuileva kone järsii hermot Sahakaupoilla kannattaa muistaa, että Husqvarnan, Stihlin ja Echon maineelle paremman luokan sahoina on syynsä. Usein syy on se, että kyseiset merkit kestävät parhaiten Suomen olosuhteita, kuten sahaamista metsässä, jossa lumi pöllyää. Kestävyyden lisäksi halvemman luokan sahamalleissa on suurempi riski sahan temppuiluun eli käyntihäiriöihin. Jos metsästä pitäisi saada pois viisi polttopuurunkoa ja saha sammuilee ja yskii jo toisen rungon kohdalla, vitsit ovat vähissä. Toimintavarmuuden lisäksi on hyvä ottaa huomioon myös sahan paino ja käynnistys. Kannattaa kysellä puolipuristinta tai muuta käynnistystä helpottavaa ominaisuutta, vaikka siitä lisähintaa tulisikin. Yksi vai kaksi sahaa? Jos tarkoituksena on sahailla vain polttopuurankoja, sahavertailun voi aloittaa esimerkiksi Stihl 194 -mallista. Jos katkontapinoon haluaa mukaan vähän isompaa pölliä, halvempien sahamerkkien malleja voi vertailla Husqvarna 440 tai Stihl 231 -sahoihin. Jos haluaa kaataa ja pätkiä kuitupuukokoista runkoa tai paksumpaa, aloitusvalinta sahavertailuun voi olla Stihl 241 tai 271 tai Husqvarna 543 tai 545. Aloitusvalinnoista kannattaa puhua siksi, että sitä mukaa, kun sahausinto kasvaa, metsätyövälinenurkkaukseen saattaa ilmestyä toinenkin moottorisaha. Kahden eri teholuokan sahan omistaminen ei ole huono idea. Toinen saha voi olla kevyt ja kätevä kuitupuukokoisen rungon kaataja, oksien karsija ja polttopuurankojen pätkijä. Toinen tehokkaampi ja isommalla laipalla varustettu saha otetaan esiin siinä vaiheessa, kun on kaadettava paksumpia puita tai pätkittävä kovan puuaineksen lehtipuita.? l Kuinka kauan halvempi saha kestää Suomen olosuhteissa? Laatusahan käyttöikä voi olla pitkälti toistakymmentä vuotta, joten maksaako se itsensä takaisin? Metsälehti Makasiini 41
• KÄÄNTÖMÄTÄSTYS vähentää koivuvesakon määrää, ja siksi sitä tulisi suosia soveltuvilla kohteilla, ilmenee Luonnonvarakeskuksen ja Metsä Groupin tutkimuksesta. Roustealttiit, maalajiltaan hienot kohteet sopivat kuitenkin paremmin laikkumätästykseen. Mätästysmenetelmällä ei ollut vaikutusta istutettujen taimien kasvuun tai elossa oloon. ? KÄÄNTÖ­ MÄTÄS­ TYKSELLÄ VÄHEMMÄN VESAKKOA M IK KO RI IK IL Ä Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet tavan jalostaa metsälannoitetta lahtelaisen biokaasun tuotantolaitoksen kompostista. Putretiksi nimetyn lannoitteen valmistuksen energiankulutus ja ilmastovaikutus ovat hyvin pieniä. ”Taimilla tehdyt kasvatuskokeet ovat olleet lupaavia”, kertoo Aallon tutkija Hanna Vanhanen.? KOMPOS­ TISTA METSÄ­ LANNOITE METSISTÄMME voisi vuosittain kerätä yli 80 miljoonaa kiloa kuusenkerkkiä, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) laskelmista. Tällä on merkitystä, sillä kuusenkerkkien kysyntä on viime vuosina ylittänyt tarjonnan monilla paikkakunnilla. ”Villiyrtit ovat nyt nosteessa, ja markkinoille on tullut uusia kerkkätuotteita. Kuusenkerkkiä myydään myös suoraan ravintoloihin”, sanoo Luken erikoistutkija Tuula Jyske. Hänen lisäksi asiaa Lukessa tutkivat myös Henri Vanhanen ja Susan Kunnas. Tällä hetkellä kuusenkerkän keruupotentiaalista hyödynnetään alle prosentti. Jyske arvioi, että kuusenkerkkien keruumäärien kasvattaminen voisi parhaimmillaan tuoda metsänomistajille ja kerääjille yli 500 miljoonan euron lisätulot. Kuusenkerkät sisältävät runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita. Esimerkiksi marjoihin ja sieniin verrattuna niiden etu on se, että satomäärät vaihtelevat vuosittain vähän. Kerkkien keruuaika on lyhyt, muutaman kevätviikon mittainen. ”Tätä tasoittaa se, että huolellisesti kuivatut ja säilytetyt kuusenkerkät säilyvät hyvinä pitkään. Varsinkin pakkaskuivaus säilyttää kerkkien ominaisuudet hyvin”, Jyske sanoo. Se, että kuusenkerkkiä voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän, vaatisi kuitenkin järjestelmällisempää laatuja keruujärjestelmää. Nimisuojastakin voisi olla hyötyä varsinkin vientimarkkinoilla. ”Lukessa on suunnitteilla hanke nimisuojan saamiseksi, ja myös kerkkien kemialliset analyysit jatkuvat”, Jyske kertoo.? l LIINA KJELLBERG Hyödyntämätön mahdollisuus Kuusenkerkkien kysyntä ylittää monin paikoin tarjonnan. Kertaluonteisen kerkkien keruun ei ole tutkimuksissa havaittu vaikuttavan kuusen kasvuun. KA TJ A M IS IK A N G A S 42 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » TUTKITTUA
• Metsälehti Makasiini 43 Aavistelen isoa avohakkuuta MINUTKIN ON NYT osoitettu tyhmäksi. Niin televisio, kaikentietävät ja kaikenkieltävät cityvihreät kuin oikein Euroopan komissiossa ja sen alaisissa byrokratiapajoissa patsastelevat tyhjän työn tekijät ovat huomanneet, että avohakkuut ovat syypää maapallon heikkoon tilaan. Myös kirjailijoita ja linnunmetsästäjiä kuuluu samaan neropattien joukkoon. Määkivät avohakkuukieltoa porukalla kuin lampaat. Vielä kun joku syvällinen tutkija on havainnut, että puut ovat tuntevia ja keskenään keskustelevia eliöitä, joille aiheutetaan kipua, suorastaan tuskaa kaadettaessa, olen saanut pahasti nokilleni. TOISAALTA , metsäkouluissa istumisen lisäksi, olen yli neljä vuosikymmentä ammatikseni, nautinnokseni ja harrastuksekseni kulkenut muidenkin, mutta etenkin omissa metsissämme. Kutakuinkin päivittäin. Koko ajan olen joka metsäkuviolla ajatellut vuosikymmeniä eteenpäin. Muutamankin harvennushakkuun kautta olen ajatuksissani päätynyt uudistushakkuuseen, joko avohakkuuseen, siemenpuuasentoon tai kaistaleeseen. Puulajin vaihtokin on monesti tarpeen. Yhdessä kohdassa haluan parin vuoden päästä vaihtaa harsinnan jälkeisen, toisen sukupolven kuusikon lehtevään koivikkoon. Toiseen paikkaan hakkuualueelle viiden vuoden päästä teen taloustien. Tuon notkon kaivatan kymmenen vuoden päästä lammikoksi, kaivumaille istutan tammia. Tämän ojitetun kuvion kulkuani haittaavat ojavallit levitytän joskus matoksi laajalle, samalla pyöristetään ojien risteysten kulmat pyöreiksi lampareiksi ja loivennetaan ojien reunat. Viereinen kuusikko lopettelee kasvuaan, sen on aika antaa tilaa nuoremmalle, elinvoimaiselle puustolle. Itse luulen tuntevani omat metsäni paremmin kuin kukaan sekä myös tietäväni ja ymmärtäväni parhaiten kunkin metsäkuvion tilanteen. OLEN PITÄNYT KUNNIA-ASIANANI , että tulemme omillamme toimeen. Maksamme itse laskumme ja velkamme, ajallaan. Samoin perheen elatus ja kasvatus on haluttu itse kustantaa, ei anna luonto peräksi lähteä toisten siivelle. Metsästä on nekin rahat haettu. Töitä on tehty paljon. Siispä kulkiessani tiluksillamme tietysti ajattelen myös taloutta: nyt on saatava elanto ja jälkipolville olisi jätettävä entistä paremmat metsät. Jatkuvasta metsäelämästä on kehittynyt myös vahva tunneside ja omistamisen riemu omiin metsiimme. JA NYT NUO TOMPPELIT kekkulat alkavat ohjailla minua ja metsänkäsittelyäni! Ei kuulkaas suomalainen talonpoika niin vain taivu mielivallan alle. Onhan tässä jo nähty monesti hyvät konstit. Kun ammoin vaihdettiin pinta-alaverotuksesta myyntiverotukseen. Kun valmisteltiin uusia kaavamääräyksiä. Kun meinattiin salamyhkäisesti, ilmaiseksi ja ilman kuulemisia perustaa Natura-alueita. Silloin tehdään aavistushakkuu! Kun nyt metsälakikin on saatu muutettua kaiken sallivaksi, taidan noiden suurten sijoittajarahastojen tapaan ajatella metsääni vain pikaisen voiton tavoittelun lähteenä. Alan henkisesti valmistautua ja suunnitella kunnon hakkuuta. Uhmamielellä merkitsen karttaan neliön – olipa maasto ja puusto mitä tahansa – eli rajalta rajalle ja monelle tilalle. Ja niille alueille tehdään kunnon aavistushakkuu. Sata hehtaaria. Kaikki aukoksi.? l HAKKUUTAPAAN VAIKUTTAA » puusto » maapohja » talous JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Metsälehti Makasiini 43 OMA METSÄ » METSÄLÄISEN ALLAKKA Metsälehti Makasiini 43 OMA METSÄ » METSÄLÄISEN ALLAKKA
• METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 A, 00240 Helsinki. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. MÄNNYN VÄLIKASVAIMET Kymmenvuotiaan männyn talvehtineet latvasilmut eivät lähteneet alkukesästä kasvuun. Edellisvuotinen vuosikasvain ei kuitenkaan kuollut, vaan sen keskiosan tienoille muodostui uusia vuosikasvaimia. Ovatko tällaiset ”välikasvaimet” yleisiä? » EIVÄT ne ehkä ole kovinkaan harvinaisia, emme vain yleensä kiinnitä niihin huomiota. Aluksi se on pieni pullistuma verson kyljessä, mutta kun se on kehittynyt uudeksi haaraksi tai latvaksi, siinä ei ole enää mitään kummallista. Yleisimpiä ”välikasvaimet” ovat ehkä uudistusaloilla, missä sienet tai eläimet ovat vahingoittaneet taimen latvakasvainta tai talvehtivia latvasilmuja. Silloin uusia haaroja syntyy edellisen vuosikasvaimen neulasten tyvestä. Parhaimmillaan tuloksena on uusi latva, pahimmillaan lukuisten keskenään kilpailevien haarojen muodostama tupsu. Yleensä siitäkin vielä selväpiirteinen latva löytyy. Selitys näille ”tyhjästä” putkahtaneille haaroille on yksinkertainen: Männyn jokainen neulaspari on pieni oksa, jossa neulasten välissä on piskuinen silmu. Tavallisesti tämä silmu ei kehity pitemmälle, vaan putoaa kolmen neljän vuoden kuluttua neulasparin mukana maahan. Suurten kärkisilmujen lisäksi männyllä on siis tuhansien silmujen reservi, yksi kussakin neulasparissa. Jos latvasilmu tai nuori kasvain tuhoutuu, joku – yksi tai useampi – näistä silmuista voi herätä. Vähäisestä alusta voi kasvaa aivan normaali latva. SEPPO VUOKKO ÖTÖKKÄ ISKI Viime keväänä huomasin ruskeat täplät koivun rungossa, ilmeisesti mahlavuoto. Puun kaadettuani selvisi, että se oli tyvestä terve, mutta 3 metrin kohdalla oli kovaa lahoa ja ötökän syöntikuvioita. Laho loppui 6–9 metrin välillä. Laho oli ilmeisesti saanut alkunsa karsitusta poikaoksasta. Heikensikö laho koivua niin paljon, että ötökkä intoutui iskemään? Kauanko puu olisi pysynyt vielä hengissä? » ENSIVILKAISULLA syyttävä silmäni kohdistui käpytikkaan, joka hakkaa joskus jälkiään myös terveisiin puiKoivun pinnassa näkyy ruskeaksi muuttunutta mahlavuotoa. OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 44 Metsälehti Makasiini
• ›› hin ympäri rungon. Tikka voi etsiä puusta liharuokaa, mutta keväällä myös sokeripitoista mahlaa, joka houkuttelee paikalle lisäksi syötäviä hyönteisiä. Amerikassa tunnetaan mahlansyöjiksi kutsuttuja tikkalajeja, mutta näyttää makea kelpaavan joskus myös pohjolan linnuille. Kuvan puussa ei näy ainakaan minun silmilläni selkeitä tikan jälkiä, vaan ainoastaan rungon pinnassa ruskeaksi muuttunutta mahlavuotoa. Puun poikkileikkauspinnan värivika viittaa muotonsa ja syvyytensä perusteella lehtitikaskuoriaiseen. Kuoriainen iskeytyy yleensä kuoleviin tai heikkokuntoisiin lehtipuihin, mutta voi runsaasti esiintyessään pyrkiä myös terveiden puiden kuoren alle ja pilata onnistuessaan sahatavaran laadun. Tikaskuoriainen parveilee toukokuussa kuoren pinnalla, jonka jälkeen naaras porautuu puuhun parin sentin syvyyteen. Siellä se kaivaa kaksi käytävää ja laskee munansa käytävien reunoille tekemiinsä kuoppiin. Koiras auttelee puolisoaan poistamalla purua naaraan kaivamasta käytävästä. Toukat kasvavat syömällä emonsa mukanaan tuomaa sienirihmastoa ja sen heikentämää puuta. Elokuussa uusi kuoriaissukupolvi poistuu puusta talvehtimaan ja odottamaan seuraavan kevään seksileikkejä. Poikaoksan poistamisesta levinnyt lahovika on voinut Koivun poikkileikkauspinnan värivika viittaa lehtitikaskuoriaiseen. yllyttää tikaskuoriaiset hyökkäämään. Puun poikkileikkauksessa näkyy toukanreikien ulkopuolella kaksi tervettä vuosilustoa, joten puu on pystynyt torjumaan hyökkäyksen ja ainakin välitön hengenvaara on mennyt tällä kertaa ohi. Koivulla olisi ollut todennäköisesti elinaikaa useampia vuosikymmeniä, ellei hakkuu olisi lopettanut sen tarinaa. KARI MIELIKÄINEN MILLOIN ON AIKA VAIHTAA KYTKIN? Stihl 490 huutaa paksumpaa puuta sahatessa, mutta terä ei jaksa pyöriä. Lienee normaalia, että kytkin hiukan luistaa, mutta kuinka paljon on liikaa? » KYTKIN on huolto-osa, mikä tarkoittaa, että se tulee vaihtaa tarvittaessa. Aikamäärää tai sahattua pinta-alaa vaihtamiselle ei voi ilmoittaa, koska koneen käyttäjällä on suuri vaikutus koneen kulumiseen. Esimerkiksi terän kunto ja sahaustekniikka vaikuttavat. Kysyjä on havainnut, ettei terä jaksa pyöriä paksumpaa puuta sahattaessa, vaikka kierrokset koneessa eivät laske. Silloin kytkin luistaa liikaa, kun se alkaa vaikuttaa työskentelyyn. Luistaminen on selvä merkki siitä, että kytkin on vaihtokunnossa. Kytkintä avattaessa suosittelen tarkistamaan myös kytkinrummun kuluneisuuden ja tarvittaessa vaihtamaan senkin. Kytkinrumpu on vaihtokunnossa, jos rummussa näkyy ja tuntuu selvä kytkinkenkien kuluttama ura. LEO SAASTAMOINEN Metsälehti Makasiini 45
• LAHJOITETUN TILAN KAUPPA Päätimme myydä metsätilat, jotka olin antanut pojalleni 6 kuukautta sitten lahjana. Lahja piti antaa rasitteista vapaana ja minulla on tiloihin kohdistuva laina omissa nimissäni. Käykö niin, että poika saa rahat ja minulle jää velat? Oli sovittu, että velat maksetaan tilakaupasta saaduilla varoille pois. Pitääkö kauppakirjaan tehdä lauseke velan maksusta? » JOS lahjan saannosta kuluu yli vuosi, niin hankintahinta pojallenne on arvo, josta hän on maksanut lahjaveron. Jos kauppahinta on korkeampi, hän maksaa luovutusvoittoveron lahjan arvon ja kauppahinnan erotuksesta. Alle vuoden lahjoituksesta tehdyssä kaupassa hankintahintana pojalle käytetään teidän tilakaupastanne muodostunutta hankintahintaa. Teidän käyttämäänne metsävähennystä ei tulouteta pojalle luovutusvoittoveroa määrättäessä. Pojan saamasta kauppahinnasta ei voida maksaa teidän velkaanne ilman veroseuraamuksia. Hän voi kuitenkin antaa teille korotonta lainaa velan maksuun. Velalla on oltava maksusuunnitelma. Alkujaan sopimanne järjestely lainan maksusta on virheellinen. Tämäntapaisissa järjestelyissä on vaarana, että verottaja katsoo ne veronkierroksi. VÄINÖ SIKANEN MIKÄ ON HANKINTAA? Minulla on metsäkone, jota käytän omien metsieni puunkorjuussa. Välillä ulkopuolinen urakoitsija tekee omalla koneellaan hakkuutyön ja laskuttaa siitä. Onko savottani hankintatyötä? Jos teen koneellani puun ajoa ulkopuoliselle ja laskutan työstä, miten se käsitellään verotuksessa? » HANKINTATYÖTÄ on se osuus korjuutyöstä, minkä metsänomistaja tekee itse. Jos urakoitsija tekee hakkuun ja metsänomistaja ajaa puut, kirjataan vain puun ajon työn arvo vähennykseksi metsäverotuksessa. Samoin mahdollisesti ansiotulona verotettavaa tuloa on vain ajosta kertyvä työn arvo. Jos metsätalouden koneella urakoidaan ulkopuolisen metsässä, saatu tulo on maatalouden tuloa. Saadut arvonlisäverot kirjataan valtiolle palautettavaksi veroksi puukauppojen arvonlisäverojen tapaan. HANNU JAUHIAINEN VOIKO TAPPION VÄHENTÄÄ? Voiko puukaupasta tulevasta puhtaasta pääomatulosta vähentää esimerkiksi tappiollisesta arvopaperikaupasta aiheutuneita tappioita? Puukaupan tulot menevät yhtymälle, jonka osakas olen. Tappiot ovat omiani. » VUODESTA 2016 alkaen luovutustappion on voinut vähentää pääomatuloista. Verovelvollinen voi vähentää arvopaperikaupasta syntyneitä tappioitaan omista pääomatuloistaan, esimerkiksi siitä pääomatulo-osuudesta, joka hänelle yhtymästä tulee omistuksen mukaan. Verottaja tekee vähennyksen automaattisesti.? HANNU JAUHIAINEN OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 46 Metsälehti Makasiini
• PFANNER V-MATIC -ALUSASU >> Sekoitemateriaali (38 % merinovilla, 53 % nylon, 9 % spandex) >> Valmistaja itävaltalainen Pfanner >> Aluspaidan hinta 84,32 euroa (sisältää alv:n) >> Alushousujen hinta 75,60 euroa (sisältää alv:n) PLUSSAT JA MIINUKSET + niskaa lämmittävä huppu + paidan pitkä lieve merinovillan vähäinen osuus PFANNER on Keski-Euroopassa vahva, itävaltalainen metsäasujen valmistaja. Pikatestiimme valikoitunut V-Matic-alusasu on kokeilemisen arvoinen kampe kylmillä keleillä niin metsätöihin kuin pilkkitai hiihtoreissuille. Asun materiaali on 38 prosenttisesti merinovillaa ja valtaosin nailonia. Vähemmistöosuudella kankaassa on mukana myös joustavaa spandexia, toiselta nimeltään elastaania. Aluspaita on napakka, kuten myös saman sarjan alushousut. Asun materiaali on mukavan tuntuista ja tukevaa. Nollakelillä ja pikkupakkasilla se pitää käyttäjänsä kuivana ja luo lämpimän tunnelman. Tosin villaosuuden vähäisyyden takia hikinen alusasu alkaa tauolla tuntua kolealta. Runsaampi merinovillan osuus turvaisi lämpimämmän taukotunnelman, mutta kamppeiden hinta nousisi samalla. Huppu suojaa Aluspaidan jatkeena on tiivis huppu – mallia Mustanaamio. Oletin, että se hiostaisi epämukavasti päätä kypärän alla. Näin ei käynyt, vaan huppu suojaa ja lämmittää erityisesti niskaa. Tämä kävi ilmi, kun pari viikkoa sitten kokeilimme moottorisahoja varsin talvisissa keleissä. Hupun ansiosta kaatuvista puista pölissyt pöperölumi ei päässyt niskaa kylmettämään. Hupullinen alusasu on vähän kuin neliveto tai Webasto-lämmitin autossa: kun on kerran kokeillut, ei enää osaa olla ilman. Merinovillaa Mustanaamion malliin Hupullinen alusasu lämmittää loppusyksyn raivaussavotoilla. Kypärän kuulonsuojaimet vaimensivat moottorisahatessa äänen tehokkaasti, vaikka huppu on korvien ja suojaimien välissä. Raivaussahatessa hupun lieve piti vetää korvien taakse, koska terän kirskahdukset tulivat kuulonsuojaimista läpi, jos huppu oli kuulonsuojien alla. Onneksi hupun reuna venyy, joten korvat saa vaivatta paljaaksi. Kaula-aukko kohoaa tavallista korkeammalle, joten se suojaa hyvin kaulaa. Erityismaininta paidan huomattavan pitkästä liepeestä, joka ulottuu yli pakaroiden. Pfanner V-Matic -alusasun voi ostaa Puunkaatokauppa. fi-verkkokaupasta. l TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN Alusasu lämmitti sahaajaa pikku­ pakkasilla. Kypärän alle mah­ tuva huppu suojasi niskaa. ###Metsälehti Makasiini *P OMA METSÄ » PIKATESTI Metsälehti Makasiini 47
• PIRJO HAVIA YHTYMÄ tarkoittaa sellaista metsän yhteisomistusta, jossa metsällä on vähintään kaksi omistajaa. Jokaisella omistajalla on murto-osa metsästä, esimerkiksi puolet ja puolet. Nämä osaomistajat voivat olla luonnollisia henkilöitä, kuolinpesiä ja yhteisöjä. Yleisin tilanne on se, että yhteisomistajat ovat saman perheen tai suvun jäseniä. Noin 17 prosenttia Suomen metsätiloista on yhtymien hallinnassa (Luonnonvarakeskus 2020). Murto-osaista omistusta ei kohdenneta metsässä mihinkään rajattuun alueeseen, vaan jokainen osakas omistaa teoreettisesti murto-osansa mukaisen osuuden jokaisesta maanmurusesta, puusta ja varvusta. Metsäverot osuuden mukaan Yhtymä ei ole oikeushenkilö, kuten vaikkapa osakeyhtiö tai yhteismetsän osakaskunta. Se on metsätaloutta yhteisesti harjoittava yhteenliittymä ja sitä koskee laki eräistä yhteisomistussuhteista (180/1958). Verotuksellisestikin yhtymäomistus katsotaan metsätaloutta harjoittavaksi yhteenliittymäksi, metsäyhtymäksi. Metsäyhtymässä jokainen osakas on itsenäisesti verovelvollinen murto-osansa mukaisesta verotettavasta tulosta. Metsäyhtymä tekee vuosittain yhden, yhteisen metsäveroilmoituksen ja laatii vain yhdet, yhteiset metsäverotuksen muistiinpanot. Verohallinto jakaa verotettavan tulon tai verovuoden tappion jokaiselle osakkaalle heidän omistamiensa murto-osien suhteessa. Uuden yhtymän on tehtävä Verohallinnolle ilmoitus yhteisen metsätalouden harjoittamisen aloittamisesta. Se tehdään ytj.fi-palvelussa. Lainhuuto vahvistaa osakkaan oikeuden Murto-osainen metsän yhteisomistus eli metsäyhtymä syntyy useimmiten seuraavilla tavoilla: • Kuolinpesän jaossa metsä jaetaan osakkaille murto-osin, jotta vältetään metsän pirstominen useaksi tilaksi. • Vanhemmat luovuttavat metsää murto-osin perillisilleen. • Henkilöt ostavat yhdessä metsää. Omistus jakaantuu ostoon sijoitettujen varojen mukaan. • Metsä määrätään testamentilla yhteisesti kahdelle tai useammalle saajalle. Yhtymä voi syntyä myös avioeron jälkeisessä, lesken ja kuolinpesän tai puolisoiden kuolinpesien osituksessa. Kahdessa jälkimmäisessä tilanteessa yhtymän osakkaiksi tulevat leski ja kuolinpesä tai kaksi kuolinpesää. Aina, kun joku saa haltuunsa metsän murto-osan, hänen on haettava omistukselleen lainhuuto Maanmittauslaitoksesta. Tämä toimenpide vahvistaa yhtymän syntymisen ja osakkaan oikeuden yhtymässä. Liki viidennes Suomen metsätiloista on yhtymien hallinnassa. Sellainen kannattaa kuitenkin perustaa harkiten. TEKSTI PIRJO HAVIA OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ MONTA TIETÄ YHTYMÄKSI 48 Metsälehti Makasiini
• ›› Esimerkki yhtymä­ omistuksesta Elsalla ja Erkillä on kaksi metsätilaa, tila A (150 hehtaaria) ja tila B (30 hehtaaria). Tilan A Elsa ja Erkki ovat ostaneet yhdessä vuonna 1985 niin, että Elsan osuus tilasta on 1/3 ja Erkin osuus 2/3. Tilan B Elsa on saanut perintönä vuonna 2001. Elsalla ja Erkillä on kolme aikuista lasta, Piia, Petri ja Pauliina. Vanhemmat haluavat metsänomistuksen jatkuvan suvussa. Piia ja Petri ovat valmiita ryhtymään metsänomistajiksi, mutta Pauliinaa asia ei innosta. Yhdessä on päädytty siihen, että metsät luovutetaan lahjana. Metsien arvo on yhteensä 520 000 euroa. Tasapuolisuuden vuoksi pitäisi Pauliinan saada vastaavasti lahjaa noin 260 000 euron arvosta. Vanhemmat lahjoittavat Pauliinalle asunto-osakkeensa ja pidättävät itsellään siihen elinikäisen hallintaoikeuden. Jos kaikki lahjat merkitään ennakkoperinnöksi, tulisivat perintöosuudet aikanaan tasattaviksi lopullisessa perinnönjaossa. Lahjakirjoihin kuitenkin päätetään merkitä, että lahjat eivät ole ennakkoperintöä. Näin vältetään perintöverotuksen progressiivisuus eli arvokkaan omaisuuden tuoma veroasteen nousu. Lopputulemaksi sovitaan, että Piia saa kokonaan tilan B ja 1/3 tilasta A. Petri puolestaan saa 2/3 tilasta A. Lahjoitukset toteutuvat luovuttajaja saajakohtaisesti niin, että Piia saa Elsalta tilan B ja 1/6 tilasta A sekä Erkiltä toisen 1/6 tilasta A. Petri puolestaan saa Elsalta 1/3 tilasta A ja myös Erkiltä 1/3 tilasta A. Lähtötilanne: Erkki 2/3, Elsa 1/3 TILA A • 150 ha TILA B • 30 ha Vaihe 1: Erkki 5/12, Elsa 1/12, Piia 2/12, Petri 4/12 Vaihe 2: Piia 4/12, Petri 8/12 Vaihe 1: Elsa 1/2, Piia 1/2 Vaihe 2: Piia 1/1 Lähtötilanne: Elsa 1/1 Lähtötilanteessa Elsa ja Erkki omistavat tilan A yhdessä, Elsan osuus on 1/3 ja Erkin 2/3. Tilan B Elsa omistaa yksin. Ensimmäisessä vaiheessa Elsa lahjoittaa Piialle tilasta B puolet ja 1/12 tilasta A sekä Petrille 2/12 tilasta A. Erkki lahjoittaa Piialle tilasta A 1/12 ja Petrille 2/12. Toisessa vaiheessa Elsa lahjoittaa Piialle toisen puolikkaan tilasta B ja 1/12 tilasta A. Erkki lahjoittaa Piialle tilasta A 1/12 ja Petrille 4/12. Lahjoitusten jälkeen Piia omistaa yksin tilan B ja tila A on sisarten omistama yhtymä, josta Piia omistaa 1/3 ja Petri 2/3. Metsälehti Makasiini 49
• 50 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ Ennen luovutuksia tarkistetaan, voiko lahjoista saada metsälahjavähennystä. Se tehdään Suomen metsäkeskuksen ylläpitämällä metsälahjavähennyslaskurilla. Vähennysoikeutta näyttää muodostuvan molemmille saajille, mutta vain, jos lahjat luovutetaan yhdellä kertaa. Jos lahjoitukset pilkotaan useampaan vaiheeseen, ei metsälahjavähennystä tämän esimerkin tilanteessa muodostu. Sitten lasketaan Verohallinnon lahjaverolaskurilla, millainen säästö lahjaverossa saataisiin, jos metsät luovutettaisiin useammassa erässä kolmen vuoden välein. Kertaluovutuksen lahjaveroseuraamus olisi kummallekin saajalle 31 100 euroa. Jos lahjoitukset tehdään kahdessa osassa yli kolmen vuoden välein ilman muita lahjoja, olisi lahjaveroseuraamus molemmilla kerroilla 13 700 euroa saajaa kohti, yhteensä 27 400 euroa nykyisen verolainsäädännön mukaan. Perheessä päätetään lahjoittaa metsät kahdessa erässä. Ensimmäinen lahjoitus tehdään vuonna 2021, minkä jälkeen Erkki, Elsa, Piia ja Petri omistavat eri osuuksilla tilan A. Tilan B Elsa ja Piia omistavat puoliksi. Toinen lahjoitus tehdään vuoden 2025 alussa, jonka jälkeen Piia omistaa yksin tilan B ja tila A on sisarten yhdessä omistama yhtymä. Metsävähennystä murto­osien kaupasta Murto-osien myynti tai lahjanluontoinen kauppa voi joissain tapauksissa olla varteenotettava tapa muodostaa yhtymä. Murto-osasta maksettava kauppahinta muodostaa metsävähennyspohjaa, jota yhtymä voi hyödyntää metsäverotuksessaan. On hyvä huomata, että tällainen metsävähennys tuo veroetua sellaisillekin osakkaille, jotka eivät ole maksaneet saannostaan mitään. Siksi on syytä sopia, miten saatu veroetu hyvitetään osuutensa vastikkeellisesti hankkineelle ja siten metsävähennysoikeutta tuoneelle yhteisomistajalle. Vastaavasti yhtymän käyttämä metsävähennys voi tuoda ikävän yllätyksen osakkaalle, joka jossain vaiheessa myy osuutensa eteenpäin. Kannattaa tutustua seuraaviin oikeustapauksiin: 12.11.2001/2784 KHO:2001:54 ja 15.1.2013/138 KHO:2013:3. Yksinomistus on usein sujuvampaa Yhtymäomistus tuo monessa tilanteessa etua verrattuna kuolinpesäomistukseen. Itse olen vakaasti sitä mieltä, että yksin tai puolison kanssa omistaminen on kaikkia muita omistusmuotoja sujuvampaa. Jos ei itse halua olla aktiivinen päätöksentekijä, niin yhteismetsän osakkuus voi olla varteenotettava omistuksen ratkaisu. Siltä varalta, että yhtymäomistus houkuttelee, kerron maaliskuun Metsälehti Makasiinissa vinkkejä yhtymän käytännön asioiden hoitoon. l MIETI ENSIN NÄITÄ Ennen kuin lähdet toteuttamaan metsien luovutusta murto-osin, kannattaa asiaa tarkastella monesta näkökulmasta. Tärkeitä, pohdittavia seikkoja ovat ainakin seuraavat: >> Sujuuko yhteisomistus henkilöiden kesken riidattomasti ja ilman epäluuloja? >> Kuinka paljon järjestely kaikkiaan vie aikaa? Onko realistista suunnitella kovin pitkälle ajanjaksolle? >> Kannattaako tavoitella metsälahjavähennystä? Voiko sitä hyödyntää täysimääräisesti näissä metsissä? >> Olisiko kannattavaa hankkia metsävähennyspohjaa maksamalla saannosta kauppahintaa? >> On hyvä myös muistaa, että jokaisesta luovutuksen pilkkomisesta syntyy kuluja (luovutuskirja, kaupanvahvistus, lainhuuto). >> Onko hallintaoikeuksien pidättämiseen perusteita ja millaista etua sillä saavutetaan?
• tyisistä lehtipuista. Jätetään niistä kuitenkin osa hakkaamatta luonnon monimuotoisuutta arvostaen. Itse arvostan niitä puulajeja, joita alueella on vähiten. Erityisen arvokkaita ovat ne lehtipuut, joista tulee aikanaan järeitä säästöpuita. Toisen harvennuksen voi tehdä ns. yläharvennuksena, jolloin poistetaan myös isoimpia tukkirunkoja. Hakkuutapa on motokuskille vaikea ja käytännössä johtaa huomattavasti pidempään kiertoaikaan. Itse en käytä yläharvennusta lainkaan. Kolmas harvennushakkuu on lähes aina taloudellisesti kannattamaton tai peräti haitallinen. Kävelin juuri harvennetussa hämäläiskuusikossa, joiden tyvilahoisista kannoista pystyi päättelemään metsikön tulevaisuuden. Kolmas harvennus käytännössä vain vähentää puuston kasvua ja metsän hiilensidontaa. ENSIHARVENNUKSESSA puita kannattaa jättää kasvamaan noin tuhat runkoa hehtaarille. Toisessa harvennuksessa Etelä-Suomen reheville maille jätetään 600–700 runkoa, siitä pohjoisempaan ja karuille maille noin 500 runkoa hehtaarille. Suomessa harvennushakkuissa käytetään hakkuun jälkeisen puuston määrässä edelleen pohjapinta-alaa. Se on metsätalousyrittäjän taloudellisen tuloksen kannalta harmittavaa. Jos metsä oli ennen hakkuuta riukuuntunut, se jää liian tiheäksi. Jos taimikko oli syntynyt liian harvaksi, harvennetaan liikaa. Pohjapinta-alan käyttö oli harvennuksissa tarpeellinen 1960–1980-luvuilla, muuten harsinta olisi pitänyt puuston määrän kasvun kannalta liian pienenä. Harvennuksilla olisi hakattu liikaa isoja puita. Harvennuksen jälkeinen runkoluku on helppo määrittää. Jokaisella metsätalousyrittäjällä on metsurinmitta. Ympyrän pinta-ala on säde x säde x pii. Itse käytän 11,28 metrin sädettä, jolloin ympyrän pinta-alaksi tulee 400 neliötä. Kun mitan kanssa pyörähtää, jokainen sen sisäpuolelle jäänyt runko vastaa 25 runkoa hehtaarilla. l HARVENNUSHAKKUUN suunnittelua pidetään turhan helppona. Katsotaan metsäsuunnitelmasta tai Metsään.fi:stä, mitä pitäisi harventaa. Kun ei käytä metsäasiantuntijaa metsässä, säästää välittömästi rahaa. Harmittavan usein se säästö ei kannata. Harvennushakkuu kannattaa suunnitella huolellisesti. AJALLAAN hyvin tehty ensiharvennus kasvaa hakkuun jälkeen tukkia nopeasti. Jos hakkuu myöhästyy, iso osa kasvusta on halpaa kuitupuuta. Usein myös laadukkaimmat havupuut jäävät vesasyntyisten lehtipuiden ”piiskaamiksi”, jolloin niistä ei tule koskaan merkittävästi laadukasta tukkipuuta. Vesasyntyiset lehtipuut kasvavat taimikokoisina ja vielä ensiharvennusikään tullessa nopeasti, koska ne ovat jo pieninä aikuisia puita. Puusolut ovat pienessä puussa täyspitkiä, toisin kuin siemensyntyisessä lehtipuun taimessa. Ensiharvennuskokoisen vesasyntyisen hieskoivun kasvu muuttuu todella hitaaksi. Käytännössä kaikki hyvälaatuiset koivutukit tulevat siemensyntyisistä rauduskoivuista, joiden kasvu jatkuu hyvänä pitkään. Vesasyntyisistä koivuista tulee kunnollista tukkia harvoin. ENSIHARVENNUS kannattaa tehdä puulajista riippumatta aina ns. laatuharvennuksena. Kasvamaan jätetään laadukkaimat puut. Harmittavan suuri osa ensiharvennuksista tehdään vielä alaharvennuksena, jolloin poistetaan hakkuutavan nimen mukaisesti pienempiä puita. Silloin kasvamaan eivät jää laadukkaimmat puut. Toinen harvennus tehdään myös laatuharvennuksena, silloin poistetaan pääosa vesasynSuunnittele harvennus huolellisesti Itse en käytä yläharvennusta lainkaan. JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. SE PP O SA M U LI Metsälehti Makasiini 51 RAHAPUU KOLUMNI
• Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 57,68 ? 61,73 ? 43,74 ? 17,98 ? 19,43 ? 17,21 ? Uudistushakkuu 59,53 ? 62,77 ? 45,40 ? 20,05 ? 20,90 ? 18,85 ? Harvennushakkuu 50,90 ? 52,54 38,62 ? 16,78 ? 17,19 ? 16,12 ? Ensiharvennus 40,41 ? 39,58 ? 31,52 ? 13,17 ? 12,85 ? 12,88 ? ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 59,97 ? 63,44 ? 41,81 ? 17,63 ? 19,76 ? 17,46 ? Uudistushakkuu 62,01 ? 64,43 ? 43,45 ? 17,94 ? 20,83 ? 18,89 ? Harvennushakkuu 53,93 ? 55,37 ? 38,31 ? 17,74 ? 17,87 ? 16,88 ? Ensiharvennus 41,94 ? 42,25 ? 29,82 ? 13,22 ? 12,53 ? 13,77 ? KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 58,51 ? 62,32 ? 42,01 ? 18,96 ? 20,27 ? 17,54 ? Uudistushakkuu 60,08 ? 63,16 ? 43,80 ? 22,23 ? 21,46 ? 18,94 ? Harvennushakkuu 51,46 ? 54,08 ? 36,46 ? 17,27 ? 16,94 ? 17,01 ? Ensiharvennus 12,57 ? 12,43 ? 12,83 ? VIIKKO 2 KORJUUKELIT ovat kerrankin kohdallaan eivätkä sahurit tai metsäfirmojen väki ennakoi lähikuukausiksi häiriöitä, jotka rajoittaisivat talvihakkuita. Tukkileimikoiden vahva kysyntä on jatkunut tammikuussa. Kantohinnatkaan eivät ole niianneet, vaikka vanhoja talvileimikoita pitäisi vielä riittää puitaviksi. ”Tilanne on poikkeuksellinen. Tavallisesti tammikuu on hiljaista puukauppa-aikaa. Nyt kauppa käy ja hinnat lähentelevät talven 2018 ennätyksiä”, Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen johtaja Jari Yli-Talonen kertoo. Tukkia antavia leimikoita saatetaan ostaa vielä tämän talven korjuuseen. Harvennusten ostomahdollisuudet ovat sen sijaan rajalliset. ”Neuvojamme ovat soitelleet metsänomistajille ja kertoneet hyvästä puun kysynnästä. Näin puuta on saatu liikkeelle”, Yli-Talonen sanoo. Savon suunnalla tilanne on samanlainen kuin Päijät-Hämeessä. ”Ilahduttavaa on, että myös mäntytukin kysyntä on vahvistumassa”, johtaja Pekka Sahlman Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savosta kertoo. ”Hyvää pöhinää” Ostajat ovat tyytyväisiä viime aikojen puun tarjontaan. Stora Enson metsäjohtaja Janne Partanen aistii toimialalla ”hyvää pöhinää”. Tautista menoa puumarkkinoilla Talvileimikoille siirtyminen ei näytä jäädyttäneen loppusyksyn aikana kiihtynyttä kantohintarallia. TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ Puunkorjaajat ovat päässeet talvileimikoille eteläisintä Suomea myöten. 52 Metsälehti Makasiini TALOUS » PUUMARKKINAT
• SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,67 ? 58,81 ? 44,28 ? 17,46 ? 17,40 ? 16,66 ? Uudistushakkuu 57,13 ? 60,25 ? 46,48 ? 19,28 ? 19,30 ? 18,49 ? Harvennushakkuu 48,73 ? 48,74 ? 38,57 ? 16,61 ? 16,66 ? 15,97 ? Ensiharvennus 12,93 ? 11,90 ? 12,35 ? KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 59,89 ? 62,71 ? 46,12 ? 19,09 ? 20,47 ? 17,80 ? Uudistushakkuu 61,43 ? 63,61 ? 47,60 ? 21,45 ? 22,45 ? 19,35 ? Harvennushakkuu 54,47 ? 53,83 ? 40,36 ? 18,34 ? 18,38 ? 17,20 ? Ensiharvennus 38,60 ? 44,84 ? 35,50 ? 13,82 ? 13,85 ? 12,91 ? ?? NOUSUSSA ?? LASKUSSA ? ei vertailutietoa ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 58,45 ? 60,85 ? 36,44 ? 17,50 ? 18,39 ? 17,67 ? Uudistushakkuu 60,28 ? 61,46 ? 36,44 ? 19,17 ? 18,89 ? 18,94 ? Harvennushakkuu Ensiharvennus KAINUUKOILLISMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 51,82 ? 50,46 ? 16,74 ? 16,45 ? 14,56 ? Uudistushakkuu 54,30 ? 52,75 ? 19,61 ? 19,05 ? 17,09 ? Harvennushakkuu 44,87 ? 44,33 ? 15,26 ? 14,59 ? 13,29 ? Ensiharvennus POHJOISPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,95 ? 56,65 ? 38,80 ? 18,15 ? 18,56 ? 17,93 ? Uudistushakkuu 57,47 ? 58,39 ? 38,98 ? 19,88 ? 20,06 ? 19,04 ? Harvennushakkuu 47,83 ? 47,76 ? 16,24 ? 16,23 ? 15,81 ? Ensiharvennus 13,99 ? 12,81 ? LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 51,38 ? 48,00 ? 17,31 ? 18,64 ? 15,59 ? Uudistushakkuu 53,05 ? 49,54 ? 20,17 ? 20,77 ? 18,00 ? Harvennushakkuu 45,85 ? 43,28 ? 15,12 ? 12,62 ? 14,31 ? Ensiharvennus Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi ”Olemme eläneet koronan kanssa jo yhdeksän kuukautta ilman, että ala olisi pahasti kärsinyt.” ”Puun tarve on syksystä alkaen ollut normaalilla tasolla, ja metsänomistajat ovat myyneet puuta hyvin. Uskon, että into uusien puukauppojen tekemiseen paranee, kun vanhoja talvileimikoita saadaan korjattua.” Partanen arvioi, että pitkä talvikorjuusesonki kasvattaa puutavaran varastoja ja voi keventää kelirikkoleimikoiden kysyntähuippua keväällä – silti niiden kysyntä on aina vahvaa. Koronatilanne luo toki yhä epävarmuutta, mutta sitäkään Partanen ei halua liioitella. ”Olemme eläneet koronan kanssa jo yhdeksän kuukautta ilman, että ala olisi pahasti kärsinyt.” Myös Versowoodin metsäjohtaja Jussi Torpo iloitsee hyvistä korjuukeleistä. Hän kuitenkin muistuttaa, että parhaimmillaankin talvikautta riittää kolmisen kuukautta. ”Paras keino turvata puun menekkiä sulan maan aikaan on varmistaa korjattavien leimikoiden saavutettavuus. Metsätiet kannattaa siis pitää kunnossa niin, että puuta voidaan korjata ympäri vuoden.” Puun kysynnän jatko riippuu paljolti siitä, kuinka maailmantalous ja sen imussa puunjalosteiden kysyntä elpyvät koronaviruksen rokotesuojan levitessä. ”Sahatavaran tarjonta lisääntyy Kanadassa, Venäjällä ja myös Keski-Euroopassa, jossa hakkuut pysyvät ennätyskorkealla tasolla kirjanpainajaepidemian jatkuessa”, ennakoi johtaja Matti Kylävainio Keitele Groupista.? l Metsälehti Makasiini 53
• KUUSIKON PÄÄTEHAKKUU KESKI-POHJANMAALLA PUUTAVARALAJI M³ €/M³ YHTEENSÄ, € Mäntytukki 177 59,90 10 602,30 Mäntykuitu 40 20,90 836,00 Mäntypikkutukki 35 36,00 1 260,00 Kuusitukki 428 60,90 26 065,20 Kuusisorvitukki 20 60,90 1 218,00 Kuusikuitu 212 20,90 4 430,80 Kuusipikkutukki 200 36,00 7 200,00 Koivukuitu 76 20,90 1 588,40 Haapakuitu 89 15,00 1 335,00 Ainespuu yhteensä 1 277 54 535,70 Latvusmassa 255 3,50 892,50 Hinta-arvio yhteensä 1 532 55 428,20 KUUKAUDEN PUUKAUPPA KUUKAUDEN PUUKAUPPA METSÄNHOITOYHDISTYS teki marras-joulukuun vaihteessa leimikon metsänomistajalle Keski-Pohjanmaalla. Korjattavaksi valikoitui metsäkäynnin jälkeen 5,6 hehtaarin alue yli satavuotiasta kuusivaltaista sekametsää. Korjuu onnistuu kesäolosuhteissa, mutta vaatii kuivan ajankohdan, koska kohteella on kangasmaiden välissä kosteampia korpipainanteita. Leimikolle tulee pistotie tilan rajalle. Leimikko laitettiin myyntiin metsänhoitoyhdistyksen valtakirjalla tammikuun alussa. Ostotarjouksia tuli kolme: kaksi isoilta metsäyhtiöiltä ja yksi sahalta. Kun ottaa huomioon leimikon keskimääräistä suuremman koon, oli tarjousten vähäinen määrä pieni yllätys. Puukauppa on Keski-Pohjanmaalla ollut tukkivetoista. Hakkuutähteiden hinta ratkaisi Osalla ostajista talvivaranto on kuitenkin ollut jo täynnä, eivätkä kaikki ostajat ole jättäneet kaikkiin leimikoihin tarjouksia. Metsänhoitoyhdistyksestä arvioitiin, että osa sahaostajista saattoi vetäytyä kilvasta leimikon osittaisen märkyyden takia. Leimikko myytiin isolle metsäyhtiölle parhaan kokonaistarjouksen pohjalta. Ratkaiseva ero syntyi lopulta hakkuutähteistä maksettavan hinnan ansiosta. ? l SAMI KARPPINEN Puukauppatilastossa esitetään Metsäteol­ lisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomäärä­ ja hin­ tatietoja. Tiedot kerätään viikoittain. Viikko­ hinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Niistä eri­ tellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Aineis­ ton kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ 10 20 30 40 50 Viikko Milj. m 3 0,5 1,0 1,5 2,0 Viikko-ostot 2020 Viikko-ostot 2021 Viikot 1+2 54 Metsälehti Makasiini TALOUS » PUUMARKKINAT
• KUUKAUDEN TILAKAUPPA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ myytiin viime vuoden lopulla 29 hehtaarin suuruinen tila, joka oli monella tapaa keskiverto. Sijainti on varsin hyvä, sillä pikitielle on matkaa metsäautoteitä pitkin nelisen kilometriä. Tie ei kuitenkaan ulotu aivan tilan rajojen sisäpuolelle. Puustoa on noin 1 700 kuutiometriä eli keskimäärin vain 61 kuutiota hehtaarilla. Puumäärän pienuutta selittää taimikoiden iso osuus, 12 hehtaaria. Taimikot ovat hyväkuntoisia, mutta raivaustarvetta on paikoin. Eri-ikäisiä kasvatusmetsiä on 15 hehtaaria, hehtaari uudistuskypsää kuusikkoa ja sama ala joutomaata. Maapohjat ovat kuivahkoja ja tuoreita kankaita. Maasto on tavanomaisen vaihtelevaa ilman suuria korkeuseroja. Turvemaata on vain yksi runsaan kahden hehtaarin kuvio. Kuvioita on 20 kappaletta. Maastokäynnin tehnyt tilakaupan asiantuntija Hannu Liljeroos totesi myyntiesitteen tietojen vaikuttavan luotettavilta. ”Arvioin puustoisimmat viisi kuviota, niiden kuutioerot olivat pieniä puoleen ja toiseen. Esitteen mukaan tukkipuuta on 30 prosenttia, mutta oma näkemykseni oli pienempi”, Liljeroos kertoo. Puustot olivat hoidettuja ja laadultaan keskinkertaisia. Hakkuutuloja ei lähivuosina ole juuri tulossa. Puuston arvoksi oli laskettu noin 80 000 euroa ja summa-arvoksi noin 106 000 euroa. Välittäjän lähtöhinta oli 95 000 euroa. Tarjouksia tuli kymmenen, joista korkein oli 137 000 euroa. Ostaja oli kantahämäläinen yritys. Liljeroos laski kauppahinnan ja summa-arvon suhteesta hintakertoimeksi 1,29. Se on selvästi korkeampi kuin maakunnan viime vuoden kauppojen keskimääräinen hintakerroin 1,11. Tila on kuitenkin kooltaan ja kauppahinnaltaan maakunnan viime vuoden kauppojen keskitasoa.? l MIKKO HÄYRYNEN Keskivertotilasta kelpo hinta H A N N U LI LJ ER O O S TILAKAUPPA PÄIJÄTHÄMEESSÄ PINTA-ALA 29 ha KEHITYSLUOKAT taimi­ koita 12 ha, kasvatusmetsiä 15 ha, uudistuskypsää 1 ha, joutomaata 1 ha PUUSTO 1 700 m 3 MYYNTIHINTA 137 000 €, 4 893 €/metsä­ maan ha Tilan pinta­alasta lähes puolet oli taimikoita, minkä vuoksi keskipuus­ to jäi alhaiseksi. Tarjouskilpailun voitti kantahämäläinen yritys. Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA
• Maakunta kaupan, kpl myyty, kpl myyty, ha taimikot, % hakkuu­ kypsät, % puusto, m3/ha tukki, % e/ha e/m3 kerroin* Varsinais­Suomi 24 18 429 18 18 140 38 6 489 46 1,14 Satakunta 41 34 814 26 26 127 46 5 877 46 1,01 Häme­Uusimaa 57 56 1 480 33 15 106 38 5 449 52 1,12 Etelä­Karjala 42 30 666 20 14 135 36 5 508 41 1,01 Kymenlaakso 38 31 855 23 13 122 36 5 265 43 1,04 Pirkanmaa 126 91 2 491 26 15 123 37 5 522 45 1,08 Etelä­Savo 105 96 2 432 26 13 121 37 5 358 44 1,00 E­ ja K­Pohjanmaa 183 155 4 111 28 13 89 26 3 099 35 0,98 Keski­Suomi 127 118 3 626 27 11 107 32 4 356 41 0,93 Pohjois­Savo 130 106 3 387 24 10 111 32 4 368 39 0,96 Pohjois­Karjala 115 97 3 004 30 9 104 27 3 945 38 0,94 Kainuu 90 68 3 583 21 9 91 24 2 483 27 1,03 Pohjois­Pohjanmaa 276 207 8 930 23 10 83 19 2 272 27 1,02 Lappi 150 112 6 816 23 13 70 15 1 499 22 1,01 Koko maa 1 504 1 219 42 624 96 28 3 406 35 Lisäys joulukuu 114 135 4 820 HANNUN HINTASEURANTA 1.1.–31.12.2020 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. HANNU LILJEROOSIN metsätilakauppojen seurantaan tilastoitui viime vuodelta 1 219 kauppaa, mikä on lähellä seitsemän vuoden seurannan keskiarvoa. Kauppojen määrä on vaihdellut vuosittain varsin vähän, mutta maakuntakohtaista vaihtelua on ollut enemmän. Viime vuonna Lapin kauppamäärä oli verrattain suuri ja Pohjois-Karjalan pieni, mahdollisesti Tornatorin suorien ostojen vuoksi. Kauppojen kokonaissumma oli noin 145 miljoonaa euroa. Keskimääräinen kauppa oli kooltaan 35 hehtaaria ja hinnaltaan noin 119 000 euroa. Metsämaahehtaarin koko maan keskihinta laski hiukan 3 406 euroon. Kauppoja tehtiin suhteellisesti enemmän Pohjois-Suomessa, minkä vuoksi keskipuusto laski kolme kuutiota ja tukkiosuus kaksi prosenttia. ”Kun tämä otetaan huomioon, niin hintataso nousi noin neljä prosenttia. Käytännössä nousu on ollut pitkälti seurausta kantohintojen noususta”, Liljeroos kertoo. Eniten hintataso nousi Lapissa, jopa kolmetoista prosenttia. Selviä nousumaakuntia olivat lisäksi kaikki Poh janmaan maakunnat, Keski-Suomi ja Pohjois-Karjala, maltillisemmin myös Pirkanmaa ja Pohjois-Savo. Nousumaakunnat olivat myös niitä, missä metsärahastot, sijoitusyhtiöt ja muut instituutiosijoittajat lisäsivät eniten ostojaan. Suursijoittajien ostosumma nousi 81 miljoonaan euroon. Vuotta aiemmin summa oli 70 miljoonaa ja sitä ennen 45 miljoonaa euroa. Suursijoittajien osuus koko kauppasummasta nousi yhdeksällä prosentilla.? l MIKKO HÄYRYNEN Neljän prosentin nousuvuosi Metsätilojen hinnat nousivat viime vuonna kantohintojen mukana. Etelä­ ja Keski­ Pohjanmaalla hintataso nousi noin 10 %. Keski­Suomessa, Pohjois­Karjalassa ja Kainuussa hinta­ taso nousi noin 7 %. Pohjois­Pohjan­ maalla ja Lapissa myytiin paljon metsämaata. Lapissa hintataso nousi noin 13 %. Koko maan kaup­ pamäärä on lähellä seuranta­ajan keskiarvoa. 56 Metsälehti Makasiini TALOUS » TILAKAUPPA
• RUOTSALAINEN Kranman on kevyen korjuutekniikan pioneeri. Yhtiö aloitti mönkijän korjuuvarusteista ja on sittemmin laventanut mallistoaan pykälää isompiin koneisiin. Kokeilimme Bison-malliston pienintä, omatoimisille metsänomistajille tarkoitettua 6000X-ajokonetta. Se on kevyin tällä palstalla esitellyistä koneista. Pikku-Bison painaa 1 300 kiloa, joten kone kulkee maastoauton tai avolavamaasturin hinaamalla trailerilla. Sivuprofiililtaan kone tuo hauskalla tavalla mieleen vanhan ajan kuormatraktoriklassikon, Lokomo 909:n. Tosin skaalassa noin 1:5, kun koneiden painoa käytetään mittarina. Moottorikopan alla säkättää Hondan 21-hevosvoimainen, kaksisylinterinen bensakone. Konetta esitellyt Kone Nygårdin Simon Nygård kehuu moottorin sitkeyttä ja saa väitteelleen tukea Metsälehden asiantuntijalta Tuomas Villmannilta. Villman on kokenut Ponsse-kuski. KRANMAN BISON 6000X Galvanoitu runko MOOTTORI 21 hv Honda bensiini VOIMASIIRTO hydraulinen 6 vetävää pyörää ETUPYÖRÄT 11,5/80–15,3 tuumaa TAKAPYÖRÄT 26x12.00– 12 tuumaa KUORMAIN K330, ulottuvuus 3,3 m LISÄVARUSTEENA M36 Pro ­kuormain, ulottuvuus 4,6 m VALOT 4 kpl led­valoja 12 V sähkön ulosotto POLTTOAINETANKKI 20 litraa POLTTOAINEEN KULUTUS työajossa 2,5 litraa/tunti MAAVARA 27 cm PAINO 1 330 kg MAAHANTUOJA Kone Nygård VALMISTUSMAA Ruotsi HINTA vakiovarustein 27 900 euroa (alv 0) KOEAJOKONEEN HINTA 36 000 euroa (alv 0) Bison 6000X on käytettävyydel­ tään kärkipäätä kokeilemistamme pienkoneista. ›› Pikku-Bison sopii aloittelijallekin Kranmanin pienmetsäkone on hyvin suunniteltu ja bensamoottorin puhti yllättää. TEKSTI SAMI KARPPINEN JA MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN ASIANTUNTIJA TUOMAS VILLMAN KATSO VIDEO METSÄLEHDEN YOUTUBESTA. Metsälehti Makasiini 57 TALOUS » KOEAJOSSA
• ”Voima ei Bisonista loppunut isoja pöllejä nosteltaessa tai täydellä kuormalla ajettaessa”, Villman sanoo. Kone en voi m a n si i r t o on hydraulinen, eli ei kaikkein jouhevin. Isommissa Bison-malleissa on pehmeämmin voimaa siirtävä hydrostaattinen voimansiirto, mutta samalla koneen hinta kohoaa. Kahden metrin ajoura riittää Koneen keulassa on sinikeltainen ”Made in Sweden” -lätkä. Sen pitäisi olla lupaus laadusta. Kilpailijoista Logbullet valmistetaan Suomessa, Kinetic ja Usewood pääosin Baltian maissa. Metsälehden koeajamassa koneessa oli Kranmanin M36 Pro -kuormain, joka ulottuu 4,6 metriin. Nostovoima on 780 kiloa metrin päässä koneesta. Kolmesta metristä nousee vielä 300 kiloa. Vakiovarusteena tuleva K30-kuormain yltää kolmeen metriin. Pro-kuormaimesta saa maksaa 2 900 euroa ekstraa. Villman satsaisi ulottuvaan kuormaimeen. ”Silloin puutavaraa voi uralta alkaen kasata peräkkäin kaksi kolmen metrin kourakasaa tai ristikkäin kolmekin kasaa. Kun kone kulkee parin metrin ajouralla, ensiharvennusta voi tehdä kymmenen metrin uravälillä eikä pöllejä tarvitse raahata uran reunaa kohti.” Nosturia ohjataan neljällä vivulla. Järjestelmä ei ole esiohjattu, joten tarkoissa paikoissa nosturin hallinta on epätarkempaa hienostuneempiin järjestelmiin verrattuna. Vasta-alkajan olisi helpompi ottaa haltuun kahdella vivulla hallittavat kuormaimet, joiden hydraulijärjestelmä on sähköisesti esiohjattu. Terästelat varmistavat koneen liikkumisen hankalassa maastossa, lisähintaa teloista tulee reilut kaksi tonnia. Lisävarusteena tarjolla oleva moottorisahan teline on kannat­ tava hankinta, ahtaaseen ohjaamoon ei mahdu ylimääräisiä romppeita. Yllä sanotusta huolimatta aloittelijakin omaksuu pikku-Bisonin ominaisuudet nopeasti. Se kertoo, että koneen käytettävyyteen liittyvät ratkaisut on mietitty huolella. Ammattikuski Villman toi tien varteen alle sadan metrin ajomatkalla parhaimmillaan kolme kuormaa tunnissa. Aloittelijalla kuormaa kohden aikaa kului kolme varttia. Jännitys jumitti hartiat Villman pitää ohjaamon ergonomiaa kohtalaisena. Pleksilasit on tarkoitettu tuulensuojaksi. Koeajopäivän pikkupakkasella ohjaamossa tuli silti lämmin, koska moottori puhaltaa lämmintä ilmaa sisälle. Myös ikkunat pysyvät huurteettomina. ”Istuin voisi olla jämäkämpi, jos ajattelee, että konetta ajetaan kokonaisia päiviä. Hankintahakkaajalle istuimesta ei muodostune ongelmaa, koska työtä voi vuorotella hakkuun ja puunajon välillä.” 58 Metsälehti Makasiini TALOUS » KOEAJOSSA
• Viiden tunnin iltatuurissa toimittaja sai hartiansa jumiin. Se tosin mennee osin alkujännityksen piikkiin. Koneen k uor matilaan mahtuu nelimetristä rankaa enimmillään kaksi ja puoli kiintokuutiometriä. Urakka-ajossa pikkukoneella ei pärjää. Villman arvioi, että lyhyeltä ajomatkalta metsästä siirtyisi työpäivässä yli 30 kiintokuutiota puuta tienvarteen, mikä ei ole laisinkaan huono tulos. Koeajopäivän aikana tienvarteen tuli noin 25 kiintokuutiota koivukuitupuuta. Runsaasti lisävarusteita Koeajokoneen takatelissä oli Kranmanin terästelat, jotka varmistavat kulkua hankalassa maastossa. ”Koneeseen saa myös leveät muovitelat, mutta emme suosittele niitä metsään, koska ne ovat liukkaat. Niitä voi käyttää syvässä lumessa tai pehmeillä mailla”, Nygård sanoo. Koneen käyttöä helpottavat teline moottorisahan kuljettamiseen ja kuormatilan etusermiin tulevat telineet kombikannulle sekä varustevyölle. Ne ovat tarpeen, koska ohjaamoon ei ylimääräistä rompetta mahdu. Lisää tavaratilaa saa ohjaamon katolle. Kaikkiaan Bison-koneita on valmistettu 450 kappaletta, joista enin osa on myyty Ruotsiin. Suomeen koneita on tuotu 23.? l Bisonissa on täyshydraulinen voimansiirto, takatelille voima siirtyy robson­rullan kautta. Koneen hallintalaitteet ovat helppokäyttöiset. Lahjoittamalla metsäomaisuutesi tuotat hyvää metsäalalle. Sinä päätät, mihin kohteeseen metsäsi tuotto käytetään, vaikkapa metsätalou­ desta ja metsäteollisuudesta nuorille kertomiseen tai metsäalan arvostuksen nostamiseen. Metsäsi ovat jatkossakin osaavissa käsissä ja niitä hoidetaan toiveidesi mukaan. Kerromme mielellämme lisää. Lisätietoa: www.mmsaatio.fi/metsatestamentti METSÄTESTAMENTTI Metsälehti Makasiini 59 TALOUS » KOEAJOSSA
• OS verovuoden aikana ei ole ollut met­ sä talou den tuloja eikä menoja, metsäve­ roilmoitusta ei tarvitse palauttaa. Vero­ ilmoitus on kuitenkin tehtävä, jos on käyttämättömiä varauksia ja metsävä­ hennystä. Helpointa ilmoituksen tekeminen on verottajan OmaVero­verkkopalvelussa. Ilmoituksen voi tehdä myös paperilo­ makkeella, mutta näissä ohjeissa keski­ tytään lähinnä OmaVero­palvelun kautta tehtävään ilmoitukseen. Lue ohjeet Tehtiin ilmoitus verkossa tai paperilla, kannattaa ensin perehtyä ohjeisiin. Etenkin ensimmäistä ker­ taa ilmoitusta tekevien on syytä lukea ohjeet huo­ lellisesti. Verohallinnon omat ohjeet ovat hyviä, mutta ne löytyvät nykyään vain verkosta. Siellä on esimerkik­ si tarkempia ohjeita matkakulujen vähennyksestä ja koneiden poistokelpoisuudesta. Myös metsävähen­ nyksestä sekä metsälahjavähennyksestä on oma oh­ jeensa. Paperinen omistustiedoilla varustettu 2C­lomake lähetetään edelleen suurimmalle osalla verovelvolli­ sia. Lomakkeen mukana tulevassa saatekirjeessä on yleisiä ohjeita veroilmoituksen teosta. Jos käytettävissä on Metsälehden Metsäverokirja 2021, sieltä löytyy tarkempia selvityksiä esimerkiksi metsävähennyksestä tai metsätalouden koneiden ja laitteiden poistoista. ALOITA AJOISSA Lue ohjeet, järjestä kuitit, laske vähennykset. Sen jälkeen metsäveroilmoituksen teko sujuu. HANNU JAUHIAINEN 60 Metsälehti Makasiini METSÄVEROTUS
• Vilkaise vanhaa Veroilmoitusta täytettäessä edellisvuoden veroil­ moitus on yleensä tarpeen, koska sieltä löytyvät menovaraukset ja metsävähennyksen seuranta. OmaVero­verkkopalvelu helpottaa tältä osin, sil­ lä siellä ilmoituksessa nämä tiedot näkyvät nyt val­ miina edellisvuoden ilmoituksen perusteella. Vanha ilmoitus löytyy myös OmaVerosta, jos sen on siellä viime vuonna täyttänyt. Vinkki Vaikka tekisitkin metsäveroilmoituksen OmaVerossa, tiedot voi olla järkevää kirjata ensin paperiselle 2C-lomakkeelle. Siitä on helppo tarkistaa, että ilmoitettavat tiedot ovat varmasti oikeat. Laskelmat valmiiksi Kululaskelmat, hankintatyön arvon laskeminen sekä metsävähennyslaskelma on hyvä tehdä ennen ilmoi­ tuksen täyttämistä. Myös kaikki kuitit ja puun ostajilta saadut selvi­ tykset kannattaa laittaa järjestykseen. Kuitit nume­ roidaan aikajärjestyksessä. Metsäverotuksessa pärjätään yleensä niillä tosit­ teilla, joita alan toimijoilta on saatu. Tarkempia sel­ vityksiä tehdään tarpeen mukaan. Montako ilmoitusta? Perheen tilakokonaisuudesta tehdään vain yksi il­ moitus, ellei toinen puoliso vaadi tehtäväksi erillis­ tä ilmoitusta yksin omistamastaan metsäkiinteis­ töstä. Yhdellä lomakkeella ilmoitetun metsäkokonai­ suuden tulos jaetaan verotuksessa puolisoiden kes­ ken verolomakkeelle kirjattujen omistusosuuksien suhteessa. Avopuolisoiden omistamia metsiä ei yhdistetä, vaan kumpikin tekee omista metsistään oman ilmoi­ tuksen. Jos metsää omistetaan yhdessä, tältä osin on kyse yhtymästä. Jos avopuolisoilla on yhteinen lapsi, heidät rinnastetaan aviopuolisoihin. Siirry Vero.fi-sivulle Sähköisen veroilmoituksen löytää Vero.fi­sivulta, kun sieltä valitsee Kirjaudu OmaVeroon. Sieltä löy­ tyvät ne verolomakkeet, jotka verovelvollisen on Ve­ rohallinnon veroilmoitusodotuksen mukaan täytet­ tävä. Sitä ennen kannattaa katsoa sivun alareunasta löytyvä Metsä­kohta. Aukeavalla sivulla on yleistä tietoa metsään liittyvistä veroilmoituksista ja link­ kejä syventäviin vero­ohjeisiin. Metsäveroilmoituksen tekoon päästään, kun OmaVeroon tunnistautumisen jälkeen valitaan Omat veroasiat. Sen jälkeen valitaan oikeasta yläreunasta Veroilmoitukset ja verotustiedot ja verovuosi 2020. On huomattava, että omilla pankkitunnuksilla voi tehdä vain oman veroilmoituksensa, ei esimerkiksi puolison veroilmoitusta. OmaVerossa on mahdollista hoitaa myös toisen henkilön veroasioita, mutta sii­ hen pitää olla valtuudet. Metsäverotus­kohtaa klikkaamalla saadaan nä­ kyviin Metsätalouden veroilmoitus. Se poikkeaa jon­ kin verran paperisesta 2C­lomakkeesta. Samat asiat ovat mukana, mutta hieman eri järjestyksessä ja eri tavoin esitettynä. Valitse kyllä tai ei Veroilmoituksen perustana ovat Kyllä­ ja Ei­ruudut jokaisen esitettävän asian kohdalla. Jos kyseiseen kohtaan on ilmoitettavana jotain lukuja, valitaan Kyllä. Sen jälkeen avautuu uusi ikkuna, johon tiedot kirjataan. Jokaisen kohdan alareunassa on myös Miten nä­ mä tiedot ilmoitetaan ­kohta. Sitä klikkaamalla au­ keaa uusi ikkuna, josta saa lisätietoja asianomaisen kohdan täyttämiseen. Ponnahdusikkunan saa pois oikean yläkulman ruksia klikkaamalla. Ruudusta on vielä linkki Vero.fi-sivuille, josta saa lisätietoja kysei­ sen kohdan verotuksesta. Jokaisen sivun oikeassa reunassa on Yhteenve­ to­sarake, jossa kirjatut erät näkyvät. 1. Henkilötiedot Metsätalouden veroilmoituksen ensimmäisellä si­ vulla on henkilötiedot. Siihen on myös merkitty puolisoiden osuudet, jos metsää omistetaan yh­ dessä tai niistä muuten tehdään yhteinen vero­ ilmoitus. 2. Tulot Seuraavalla sivulla ilmoitetaan kaikki metsätalou­ den tuloksi tulevat erät, kuten puunmyyntitulot ja kemerakorvaukset. Tällä sivulla ilmoitetaan myös varausten tuloutus sekä muistiinpanoihin sisältyvät, tuloiksi kirjattavat yksityistalouden menot, esimer­ kiksi mönkijän yksityiskäytön osuus. Tuloina ilmoitetaan siis kaikki ne kohdat, jotka paperisella 2C­lomakkeella ovat +merkkisiä. EIKÖ POSTIA KUULU JOS metsänomistaja on kirjautunut Suomi.fi-viestit-verkkopalveluun, ei hänelle lähetetä metsäverotukseen tai mihinkään muuhunkaan valtionhallinnon toimintaan liittyviä paperilomakkeita postissa, vaan ne kaikki menevät Suomi.fi-viestit-palveluun luettaviksi. Lomakkeen tai tiedonannon ilmestymisestä tulee tiedote sähköpostiin. Metsälehti Makasiini 61
• Pystykaupalla myytyjen puiden kauppahinnat löytyvät puun ostajien lähettämistä vuosiyhteenve­ doista tai yksittäisen kaupan asiakirjoista. Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun kaut­ ta myydyt puuerät ovat yleensä hankintakauppoja. Niiden kulut vähennetään metsätalouden menoissa. Vinkki Puun myyntitulot ilmoitetaan arvonlisäverottomina. Verottaja laskee puun ostajien perimät ennakot verovelvollisen eduksi ostajilta tulleiden ilmoitusten perusteella. Niitä ei tarvitse ilmoittaa, eikä niitä vähennetä puukaupan tuloista. Puun ostajalta tulleesta selvityksestä tai maksu tositteesta poimitaan siis veroilmoitukseen puukaupan arvo ilman ennakonpidätyksen vähentämistä ja arvonlisäveron lisäämistä. Vakuutus­ ja hirvivahinkokorvaukset ovat verol­ lista tuloa. Vakuutuskorvaukset ilmoitetaan täysi­ määräisinä, eikä perittyä ennakkoa vähennetä kor­ vaussummasta. Ennakon verottaja ottaa huomioon vakuutusyhtiön ilmoituksen mukaan. Tässä kohdassa voidaan ilmoittaa muutkin kor­ vaukset. Kaikki kestävän metsätalouden rahoitus­ lain eli kemeran perusteella saadut valtion tuet ovat verollisia. Jos tuki on ohjattu suoraan hankkeen to­ teuttajalle, sitä ei kirjata metsänomistajan veroil­ moitukseen. Jos aikaisempina vuosina on tehty tulo­ tai menovarauksia, niitä tuloutetaan tarvittaessa. Van­ hat voimassa olevat varaukset näkyvät Varaukset­si­ vulla. Kun omasta metsästä otetaan puuta maatalou­ teen, elinkeinotoimintaan tai yksityiskäyttöön, se kirjataan veroilmoitukseen. Maatalouden käyttöä on muun muassa tuotantotilojen lämmitykseen käy­ tetyn polttopuun arvo. Yksityiskäyttöä on oman ke­ sämökin tai talon rakentamiseen käytetyn puutava­ ran arvo. Elinkeinotoimintaan siirretyn puutavaran arvo­ na pidetään käypää hankintahintaa. Maatalouteen ja yksityiskäyttöön menneen puutavaran arvo las­ ketaan kantohintojen perusteella. Oman asunnon ja kesämökin lämmitykseen käy­ tetty puutavara on verovapaata, eikä sitä ilmoiteta verotukseen. Muina tuloina ilmoitetaan sellaiset pääomatulot, joita ei merkitä aiempiin kohtiin. Tällaisia voivat ol­ la esimerkiksi edellisen vuoden verotuksessa vähen­ nettyihin menoihin kohdistuvat maksupalautukset. 3. Menot ja varaukset Seuraavalta aukeamalta löytyvät kaikki menoina il­ moitettavat erät, kuten vuosimenot, hankintatyön arvo, metsävähennys, varaukset ja poistot. Metsätalouden harjoittamisen kustannukset vä­ hennetään vuosimenoina tai poistoina. Vuosimenot jaetaan palkkaus­ ja matkakuluihin sekä muihin me­ noihin. Metsätalouden kuluista tehdään muistiinpa­ noihin tarpeelliset selvitykset. Vähennyskelpoisia kuluja ovat metsätalouden töistä maksetut palkat. Jos kuolinpesä tai yhtymä on maksanut osakkailleen matkakorvauksia ja päivä­ rahoja matkalaskun perusteella, ne kirjataan palk­ kausmenoiksi. Vähennyskelpoisia ovat kaikkien metsätalouden matkojen kulut. Metsänomistajan kulkuväline on ta­ vallisesti oma auto. Sen kuluina vähennetään 0,25 euroa kilometriltä. Jos mukana on peräkärry, siitä voi tehdä ylimääräisen 0,07 euron kilometrivähen­ nyksen. Jos on käytetty julkisia kulkuvälineitä tai oman auton kilometrikuluista on tehty laskelma, kulut vä­ hennetään todellisten kulujen mukaan. Matkoista tehdään muistiinpanoihin riittävän tarkka selvitys. Jokaisesta matkasta kirjataan päivä­ määrä, matkan kohde ja aihe. Matkan tarkoituksena voi olla esimerkiksi myrskytuhojen tarkistus, met­ sänhoitoyhdistyksessä asiointi, moottorisahan osto tai taimikonhoito. Kemeratuet ilmoitetaan metsätalouden tukina. Tulot ilmoitetaan ilman arvonlisäveroa ja ennakonpidätystä. Vanhoja varauksia tuloutetaan tässä kohtaa. 62 Metsälehti Makasiini METSÄVEROTUS
• Muualle kuin omaan metsään suuntautuvista matkoista voi tehdä myös päivärahavähennyksen. Vähennys on yli 6 tunnin matkoista 16 euroa ja yli 10 tunnin matkoista 29 euroa. Vinkki Päivärahakelpoinen matka voi olla esimerkiksi käynti metsämessuilla tai yhdistyksen retkeilyllä. Jos kirjaat päivärahan vähennykseksi, matkakirjanpitoon on merkittävä myös matkan alkamisja päättymisaika. Vähennyskelpoisia ovat myös kaikki ne muut kulut, jotka ovat aiheutuneet metsätalouden harjoittami­ sesta. Tavanomaisia vuosimenoja ovat muun muassa Metsälehden tilausmaksu, metsänhoitotarvikkeiden hankintakulut sekä moottori­ ja raivaussahan ben­ sakulut. Pienkoneiden, kuten raivaus­ ja moottorisahojen, hankintakulut voidaan vähentää vuosimenoina. Jos metsätalous on ollut kohtalaisen laajaa, voi toimistokuluista tehdä työhuonevähennyksen. Se on 225 euroa. Kulut voidaan vähentää myös todellisten kulujen mukaan. Jos vähennettävästä menosta ei ole kuittia, laadi­ taan tarpeellinen selvitys menon aiheesta, esimer­ kiksi puhelinkuluista. Arvonlisäverolliset kirjaavat vähennykseksi net­ tomenot ilman arvonlisäveroa. Ne, jotka eivät ole ar­ vonlisäverollisia, vähentävät kulut arvonlisäveroi­ neen. Hankintatyö Hankintatyön arvo ilmoitetaan nyt menona toisin kuin 2C­lomakkeella. Hankintatyön arvo lasketaan ensiksi muistiinpanoihin. Sen jälkeen korjattu puu­ määrä ja työn arvo kirjataan nettilomakkeelle. Jokai­ sesta työntekijästä täytetään oma Lisää rivi ­kohta. Jos työt on tehty viime vuonna, mutta tuloa saa­ daan vasta tänä vuonna, ilmoitetaan työ tehdyksi, mutta jätetään Hankintatyön arvo ­kohta tyhjäk­ si ja vähennetään työn arvo vasta tänä vuonna. Jos hankintatyöstä on kertynyt ansiotulona verotetta­ vaa tuloa, se on kuitenkin ilmoitettava viime vuoden verotuksessa. Polttopuukaupoissa ilmoitetaan se määrä työn arvoa, minkä verran on myyty puita. Metsävähennys Metsävähennystä koskevassa osiossa on nyt val­ miina edellisen veroilmoituksen tietojen mukainen metsävähennyspohja, käytetty metsävähennys ja mahdollinen luovutusvoittoihin lisätty metsävähen­ nys. Laskelman tietoja korjataan tarpeen mukaan kuluneen verovuoden tiedoilla. Näin saadaan käytettävissä olevan metsävähen­ nyksen määrä. Sen jälkeen lasketaan verovuoden metsävähennyksen määrä. Metsävähennystä voi tehdä enintään 60 prosent­ tia veroilmoituksen yhteenlasketusta tulosta. Met­ sävähennyskelpoista tuloa ovat puunmyyntitulot, erilaiset korvaukset sekä omasta metsästä otetun puun veronalainen arvo. Hankintakaupan tulosta pi­ tää vähentää hankintatyön arvo, vain verotettavaksi jäävä tulonosuus on metsävähennyskelpoista. Han­ kintakaupan arvo voi olla kokonaan metsävähen­ nyskelpoista, jos korjuutyön on tehnyt ulkopuolinen urakoitsija. Varausten tuloutuksia ei lasketa metsä­ vähennykseen. Metsävähennyksen minimimäärä on 1 500 eu­ roa. Sen tekemiseen tarvitaan siten vähintään 2 500 euron pääomatulot, koska tuloista 60 prosenttia on vuosittain metsävähennyskelpoista. Metsänomistajalla on yleensä matkakuluja ja muitakin menoja ilmoitettavana. Hankintatyöt ilmoitetaan tekijöittäin. Metsävähennyksen laskennassa otetaan huomioon puukaupan tulojen lisäksi saadut tuet ja korvaukset. Metsälehti Makasiini 63
• Metsävähennyksen voi tehdä vain metsävähen­ nyskelpoisen metsäkiinteistön tai kiinteistöjen tu­ loista. Jos tuloja on kertynyt myös metsävähennys­ kelvottomilta kiinteistöiltä, tuloista tehdään erittely muistiinpanoihin. Varaukset Meno­ ja tuhovarauksella verovuonna saatuja tulo­ ja voidaan siirtää tulevien vuosille silloin syntyvien menojen kattamiseen. Vanhat, edellisellä veroilmoituksella ilmoitetut varaukset näkyvät nyt valmiina veroilmoituksessa. Ilmoitukseen lisätään mahdolliset viime vuoden va­ raukset. Vinkki Kuolinpesien kannattaa tehdä aina mahdolliset varaukset. Alijäämää ei siirretä osakkaiden verotukseen, joten jos pesällä ei ole tuloja, verovuoden kuluista syntyy tappio. Sen voi vähentää seuraavan 10 vuoden aikana pääomatuloista. Varauksia tekemällä ja niitä myöhemmin purkamalla kuluja saa katettua varmemmin. Menovaraus voi olla enintään 15 prosenttia ilmoitet­ tujen tulojen yhteismäärästä. Varaus lasketaan tu­ losta, josta on vähennetty hankintatyön arvo sekä mahdollinen metsävähennys. Vanhojen varausten tuloutuksia ei oteta huomioon laskelmassa. Tuhovarauksen voi tehdä esimerkiksi vakuutus­ korvauksesta, jos vahingosta aiheutuu seuraavana vuonna uudistamiskuluja. Tuhovaraus voi olla enin­ tään uudistamiskulujen suuruinen. Varausten käyttöön on aikaa Etelä­Suomessa nel­ jä vuotta ja muualla kuusi vuotta. Jos metsänomistajalla on säännöllisesti tuloja, varauksia voidaan tehdä vuosittain ja tulouttaa ne määräaikojen päätyttyä. Vinkki Sekä metsävähennyksen että menovarauksen kirjaamista varten tarvitaan taskulaskinta, sillä ohjelma ei tuota näitä lukuja valmiiksi. Poistot Poistoina vähennetään moottorisahaa suurempi­ en koneiden ja laitteiden hankintamenot. Kalustos­ ta tehdään muistiinpanoihin erillinen selvitys ja vain yhteenveto kirjataan veroilmoitukseen. Myös poistojen menojäännökset näkyvät nyt ve­ roilmoituksessa. Lomakkeelle kirjataan uudet pois­ tot. Vuoden aikana myydyn koneen menojäännös ei ole enää poiston peruste. Jos vanha kone on mennyt vaihdossa, sen menojäännös poistetaan luettelosta ja uuden hankintahinta kirjataan täysimääräisenä. Vanhasta koneesta tehdään lisäksi luovutusvoitto­ verolaskelma verolomakkeelle 9. Tyypillinen poistoina vähennettävä metsätalou­ den kone on maataloustraktori peräkärryineen. Myös mönkijä tai moottorikelkka lisävarusteineen voi olla metsätalouden kone. Vinkki Metsätalouden käytössä olevan koneen käytöstä kannattaa pitää päiväkirjaa, josta selviää sen ajot. Jos laitteella on yksityiskäyttöä, tämän päiväkirjan perusteella poistoista ja vuosimenoista erotetaan yksityiskäytön osuus. Koneen tai laitteen vuosikulut ja poistot voidaan tehdä täysimääräisesti, jolloin yksityiskäytön osuus kirjataan verolomakkeella yksityismenoihin. Toinen vaihtoehto on kirjata verotukseen vain metsäkäytön osuus kuluista ja poistoista. Kunnostusojituksia ja metsäteitä tehdään yleen­ sä yhteishankkeina kemeravaroin. Poistoja tehdään Poistojen jäljellä oleva menojäännös näkyy erittelyssä. Varaukset-kohdasta poistetaan tuloutettu varaus, uusi kirjataan vuoden 2020 kohdalle. 64 Metsälehti Makasiini METSÄVEROTUS
• siitä osuudesta, mikä jää verovelvollisen maksetta­ vaksi. Jos kemeratuki tulee metsänomistajalle, se kirjataan tuloksi ja poistettavaksi hankintamenoksi laitetaan hankkeen kokonaiskustannukset. Vähäiset lanaus­, sorastus­ tai muut kulut voidaan vähentää vuosimenoina. Siirrettäviä menoja ovat maatalouden tai elin­ keinotoiminnan kuluihin sisältyneet metsätalouden menot. Tällaisia ovat muun muassa maatalouden ka­ lustoon kuuluvalla traktorilla tehdyn puunajon ko­ nekustannukset. Maatalouden tai elinkeinotoimin­ nan kuluja pienennetään vastaavasti. Lopuksi Kun veroilmoitus on valmis, se lähetetään verotta­ jalle. Jos tuntuu, että joku asia on vielä tarkistamat­ ta, ilmoituksen voi tallentaa keskeneräisenä. Näin siihen voi palata myöhemmin uudelleen, eivätkä jo tallennetut tiedot katoa. Paperilomake entisellään Metsäverotuksen paperinen 2C­lomake on saman­ lainen kuin edellisenä vuonna. Ensimmäiseksi kan­ nattaa tarkistaa, että paperiversion esitäytetyt tie­ dot ovat oikein. Siitä selviää esimerkiksi puolisoiden omistussuhteet, kun veroilmoitus tehdään samalla lomakkeella ja kumpikin omistaa metsää. Paperilomakkeen voi pääosin täyttää samoilla ohjeilla kuin nettilomakkeen. Merkinnät kannattaa tehdä huolellisesti, jotta verottaja saa niistä selvää. Puukaupan tiedot tulee kirjata paperiselle verolo­ makkeelle sekä asianomaiseen kohtaan että yhteen­ laskuriville. Pelkästään yhteenlaskuriville kirjattu tieto ei tallennu Verohallinnon järjestelmiin oikein. Metsävähennyksen ja menovaraukset perusteena ovat veroilmoituksen kohtiin 1–4 kertyvät tulot. Metsävähennyksen tiedot kirjataan vuosittain lo­ makkeelle, vaikka metsävähennystä ei käytettäisi­ kään. Näin tiedot pysyvät tallessa. Kun paperinen lomake on täytetty, se on alle­ kirjoitettava. Se lähetetään lomakkeessa näkyvään osoitteeseen. Paperinen arvonlisäveroilmoitus lä­ hetetään eri osoitteeseen. Vinkki Paperiseen metsäveroilmoitukseen ei pidä liittää mitään selvityksiä tai kuitteja. Tehdyn veroilmoituksen kopio sekä kuitit ja liitteet arkistoidaan. Kirjanpitoa voidaan tarvita, jos verottaja kysyy lisäselvityksiä. Kirjanpito on säilytettävä kuusi vuotta. Korot Metsätalouden korot näkyvät esitäytetyllä verolo­ makkeella. Yhtymän osakkaat ilmoittavat maksa­ mansa yhtymän velkojen korot omassa verotuksessaan. Jos tiedoissa on korjat­ tavaa, korjaus tehdään OmaVerossa tai lomakkeella 50B kohdassa 4.4. Yrittäjävähennys Metsätalouden voitollisesta tuloksesta tehdään verovuonna 2020 viiden pro­ sentin suuruinen yrittäjävähennys. Ve­ rohallinto tekee vähennyksen verovel­ vollisen puolesta. Metsälahjavähennys Jos metsää on vuonna 2017­20 saa­ tu lahjana tai lahjaluonteisella kaupal­ la, verovelvollisella voi olla oikeus met­ sälahjavähennykseen. Sitä vaaditaan OmaVero­palvelussa tai lomakkeella 2L. Jätä ajoissa Veroilmoituksen valmistelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin, sillä paperilo­ makkeellakin tehtyjen veroilmoitusten pitää olla verottajalla jo viimeisenä jät­ töpäivänä. Suurella osaa metsänomis­ tajista se on 1.3. Maataloutta ja elinkeinotoimin­ taa harjoittavat metsänomistajat voi­ vat jättää metsäveroilmoituksen 1.4. mennessä. Rajoitetusti verovelvolliset eli ulkomailla pysyvästi asuvat antavat metsäveroilmoituksen toukokuussa sa­ maan aikaan esitäytetyn veroilmoituk­ sen kanssa. Arvonlisäveroilmoitus on jätettävä ja mahdollinen arvonlisävero maksettava viimeistään 1.3., jos vero­ kausi on kalenterivuosi. Maataloutta ja elinkeinotoimintaa harjoittavien pitää tehdä mahdolliset muutokset esitäytettyyn veroilmoitukseen 1.4. mennessä, kun muilla määrä­ aika on toukokuussa. Myöhästymisestä voi tulla myöhästymismaksu.? l Yhteenveto sarakkeessa näkyy metsätalouden tiedot ja tulos. KYSY METSÄVEROTUKSESTA Metsäverotuksen liittyvissä asioissa voit soittaa Metsälehden veroneuvontaan. Opastus on lehden tilaajille maksutonta normaalia puhelinmaksua lukuun ottamatta. Veroneuvoja voit kysellä Hannu Jauhiaiselta (puhelin 0400 150 910) maanantaisin 1.2., 8.2., 15.2. ja 22.2. klo 9–15 sekä 18–19. Metsälehden tilaajat voivat myös lähettää kysymyksensä sähköpostilla hannutjauhiainen@gmail.com. Sähköpostikysymykset on hyvä lähettää ajoissa, viimeistään 21.2. Huhtikuussa veroilmoituksen jättävät voivat lähettää kysymyksiä myöhemminkin. Metsälehti Makasiini 65
• OMAN metsän puiden omatoiminen kor­ juu on hankintatyötä. Sen arvon voi vä­ hentää puiden myyntihinnasta. Myyntiin korjattavan puun hankinta voi ol­ la hakkuuta, ajoa tai molempia. Hankintatyöl­ le lasketaan arvo, joka vähennetään hankin­ takaupan arvosta. Käteiskaupalla myyty puu rinnastetaan hankintakauppaan. Käteiskau­ pallahan myydään esimerkiksi polttopuuta. Hankinta­ tai käteiskaupalla voidaan myy­ dä myös muiden korjaamaa puuta. Silloin ei ole kyse hankintatyöstä, eikä kaupan arvos­ ta vähennettävää hankintatyön arvoa syn­ ny. Tällöin korjuusta maksettava korvaus vä­ hennetään metsätalouden menoina. Työn arvon laskeminen Hankintatyön arvo voidaan laskea Verohallin­ non ohjetaksojen perusteella. Niissä oletuksena on, että puut kaadetaan ja karsitaan moottorisa­ halla ja ajetaan tienvarteen maataloustraktorilla. Jos puutavara valmistetaan tai aje­ taan muulla tavalla, yksikkötaksat voi las­ kea itse. Poikkeavat korjuuolosuhteet voi­ daan ottaa huomioon taksan arvioinnissa. Työn arvo on se, mitä samasta työs­ tä olisi pitänyt maksaa vieraalle. Konekus­ tannuksia ei laskelmassa oteta huomioon. Kuljetustaksan voi laskea itse, jos puut on esi­ merkiksi ajettu moottorikelkalla tai mönki­ jällä. Ajon ajankulua voi verrata puun tekoon. Pienkoneilla puunajoon menee vähintään sa­ ma aika kuin puun tekoonkin. Ajotaksa voi sil­ loin olla esimerkiksi 8–10 euroa kuutiolta. Verohallinnon taksoja korkeampia arvo­ ja voidaan käyttää myös esimerkiksi haja­ naisten tuulenkaatojen tai tykkytuhopuiden korjuun työn arvoa laskettaessa. Myyntiin menevien, omasta metsästä kor­ jattujen polttopuiden teko on hankintatyö­ tä. Rankojen jalostukselle klapeiksi on oma työn arvonsa. Verohallinnon ohjetaksa on lasket­ tu pienimuotoisen klapinteon perusteella. Hankintapuut saatetaan joskus toimittaa sa­ halle tai muuhun vastaavaan paikkaan met­ sän ulkopuolelle. Maantieajo voidaan katsoa hankintatyöksi siltä osin, kun se tehdään met­ sätalouden koneilla, joten maantieajolle voi­ daan laskea tulosta vähennettävä arvo. Sen sijaan polttopuiden vienti asiakkaille hen­ kilöautolla ei ole hankintatyötä. Ajon osalta voi­ daan vähentää normaalit auton kilometrikulut. Työn tekijät Metsäverotuksessa hankintatyöksi katsottua puun­ korjuuta voivat tehdä metsänomistajan lisäk­ si hänen puolisonsa ja kotona asuvat lapset. Yh­ tymän ja kuolinpesän metsässä hankintatyöhön ovat oikeutettuja osakkaat perheenjäsenineen. Jos joku muu korjaa puuta, kyse ei ole hankintatyöstä, eikä työn laskennallis­ ta arvoa voi vähentää verotuksessa. Hankintatyöt kirjataan tehdyksi sen vuoden ve­ roilmoitukseen, jolloin työt on tehty. Hankintapui­ den mittaus­ tai maksuajankohta ei vaikuta asiaan. Verovapauden raja Hankintatyön arvo on veronalaista ansio­ tuloa. Sitä verotetaan tosin vain 125 kuu­ tiometrin määrän ylittävältä osalta. Hankintatyön verovapaus on maatilakohtai­ nen. Jos metsänomistajalla on useita eri maatilo­ ja, verovapaus koskee kutakin maatilaa erikseen. Yksi henkilö voi tehdä yli 125 kuutiota vuodessa verovapaasti samankin kunnan alueella, jos hänel­ lä on oman metsän lisäksi osakkuuksia eri maati­ loina verotettavissa yhtymissä tai kuolinpesissä. Jos itse korjattu puumäärä ylittää maatilakoh­ taisesti 125 kuutiota, siitä tehdään erillinen las­ kelma, josta saadaan ansiotulona verotettava työn arvo. Työlle lasketaan arvon saamiseksi kerroin kaavalla: valmistettu puumäärä – 125 kuutiota/ valmistettu puumäärä. Kun saadulla kertoimel­ la kerrotaan laskettu hankintatyön arvo, saa­ daan selville ansiotulona verotettava työn arvo. Jos työn tekijöitä on useita, määrät ilmoite­ taan veroilmoituksessa tekijöittäin. Jos hankinta­ na ajettu puumäärä on erisuuruinen kuin tehty, eli osa puusta on ajatettu vieraalla, sekä teolle että kuljetukselle lasketaan erikseen työn arvot ja ker­ toimet puumäärän ylittäessä 125 kuutiometriä. Kun tekijöitä on useita, on huomattava verova­ pauden maatilakohtaisuus. Esimerkiksi yhtymän osakkaat voivat yhteisesti tehdä vain 125 kuutio­ ta verovapaasti. Vaikka kunkin tekijän osuus jäi­ sikin alle 125 kuution, lasketaan heille ansiotulo­ Näin lasket hankintatyön arvon Arvon voi laskea verottajan taksojen perusteella. Tarvittaessa voi käyttää omia taksoja. H A N N U JA U H IA IN E N 66 Metsälehti Makasiini METSÄVEROTUS
• MUISTA ALVIT Jos metsänomistajalla ei ole ollut verovuonna arvonlisäverollista toimintaa, alv-veroilmoitusta ei tarvitse tehdä. Jos alvillista toimintaa on ollut, ilmoitus on tehtävä. Helpoiten se käy OmaVero-verkkopalvelussa. Kirjauduttuasi palveluun valitse Omat veroasiat. Arvonlisävero-kohdan alareunasta valitse Tee veroilmoitus ja sitten 31.12.2020-kohdalta Tee Ilmoitus. 31.12.2021-kohtaa käyttävät ne, jotka tekevät arvonlisäveroilmoituksia kuluvan vuoden osalta. Myös maksu helposti Koska yrittäjät käyttävät samaa lomaketta, siinä on kohtia, jotka eivät kosketa metsänomistajia. Alussa on Maksuperusteinen arvonlisävero -kohta. Tämä koskee vain kirjanpitovelvollisia eli jätä siihen Ei. Samoin jätä Ei loppuosan Ilmoitatko alarajahuojennuksen tietoja -kohtaan. Kirjaa sen jälkeen puukaupoista saadut arvonlisäverot kohtaan Vero kotimaan myynneistä, siinä 24 %:n veron kohdalle. Kirjaa omien kulujen arvonlisäverojen summa kohtaan Verokauden vähennettävä vero. Taustaa napsauttamalla Maksettava vero/ palautukseen oikeutettava vero -osio päivittyy. Lisää sen jälkeen yhteystiedot ja lähetä lomake. Jos arvonlisäveroja jää maksettavaksi, palaa etusivulle ja valitse Arvonlisävero-kohdasta Maksa oma-aloitteisia veroja. Maksu käy sieltä helposti, koska tiedot ovat valmiina. Maksut ja ilmoitus ajallaan Arvonlisäveroilmoitus on tehtävä ja mahdolliset verot maksettava viimeistään 1.3.2021. Ilmoitus on tehtävä määräaikaan mennessä, vaikka metsäveroilmoituksen jättöaika olisi huhtikuussa. Jos vähennettävien verojen määrä on suurempi, verottaja palauttaa summan metsänomistajalle sen jälkeen, kun veroilmoitus on käsitelty. Onnistuu paperillakin Arvonlisäveroilmoituksen voi tehdä myös paperisella lomakkeella. Verohallinto ei kuitenkaan lähetä lomaketta automaattisesti. Sen voi esimerkiksi tulostaa netistä, hakea metsänhoitoyhdistyksestä tai tilata verottajalta (puh. 029 497 016). Jos arvonlisäveroja jää maksettavaksi, tarvitaan RF-alkuinen viitenumero ja tilinnumero. Ne ovat muutoin samat kuin edellisvuonna, mutta Osuuspankin tilinnumero ei ole enää käytössä. Tiedot löytyvät OmaVerosta, ne saa myös Verohallinnon palvelunumerosta (029 497 026). Paperinen arvonlisäveroilmoitus postitetaan lomakkeessa näkyvään osoitteeseen. na verotettava osuus kertoimen perusteella, jos yhteisesti tehty puumäärä ylittää 125 kuutiota. Verottaja siirtää kunkin hankinta­ työn tekijän verollisen ansiotulo­osuu­ den henkilökohtaiseksi ansiotuloksi. Työn arvon siirtäminen Koska hankintatyöt kirjataan tehdyksi tekovuon­ na, työn tekeminen ja kaupasta saadut maksut ei­ vät välttämättä satu samalle vuodelle. Veroilmoi­ tukseen voidaan ilmoittaa hankintatyön arvoa vain sen verran, kun on saatu tuloa hankintapuista. Jos kaupasta ei ole saatu vielä verovuonna tu­ loja, työn arvo voidaan jättää uinumaan. Silloin se vähennetään vasta seuraavana vuonna, kun kau­ pasta on saatu maksu. Tällöin se merkitään vain paperilomakkeen hankintatyön yhteenvetosa­ rakkeeseen, mutta ei lomakkeen alun Hankin­ tatyön arvo ­kohtaan. Polttopuiden osalta näin joudutaan yleensä tekemään, koska puut saate­ taan myydä tekovuotta seuraavana vuonna. OmaVero­palvelussa hankintatyön arvon voi jättää ilmoittamatta, jos tuloa ei puista ole vie­ lä saatu. Siellä työn arvo kirjautuu aina menok­ si, jos se ilmoitetaan. Jos työstä on kertynyt ansiotulona verotettavaa tuloa, sen määrä on il­ moitettava tekovuonna. Sen voi ilmoittaa Oma­ Verossa, vaikka myyntiverotuksessa vähen­ nettävää työn arvoa ei ilmoitettaisikaan. Jos hankintasavotta on vuodenvaihtees­ sa kesken, tehty ja ajettu puumäärä on ar­ vioitava. Samoin tehdään, jos hankinta­ puita ei ole vielä virallisesti mitattu. ? l ESIMERKKILASKELMA HANKINTATÖISTÄ Matti Metsänen on korjannut viime vuonna hajanaisen myrsky tuho alueen puita yhteensä 70 kuutiometriä, josta mäntykuitua 50 ja mäntytukkia 20 kuutiota. Puut on ajettu mönkijällä, ajotaksaksi Metsänen laski 8 euroa kuutiolta. Myös teon taksat ovat Verohallinnon taksoja korkeammat, koska myrskyn kaatamien puiden korjuu oli normaalia työläämpää. Työn arvo €/m 3 Hankintatyön arvo € Puutavaralaji Määrä m 3 Valmistus Kuljetus Valmistus Kuljetus Mäntytukki 20 6 8 120 160 Mäntykuitu 50 14 8 700 400 Yhteensä 70 1 380 Hankintaja polttopuiden teon työn arvo yhteensä 1 380 €* *Kirjataan Selvitys hankintatyöstä -kohtaan ja vähennetään hankintakaupan arvosta veroilmoituksen alkupuolella. OmaVerossa hankintatyön arvo kirjataan menoksi. Metsälehti Makasiini 67
• Heleänpunainen taviokuurna mössää ja hylkää itse marjan ja syö pelkät puumaiset siemenet. Pilvisenä talvipäivänä pienet linnut näyttävät tummilta silueteilta. Lähinäkymässä monet talvehtivat pikkulinnut ovat uskomattoman värikkäitä. 68 Metsälehti Makasiini LUONNOSSA » LUHTA
• Talven väriläiskät TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA Metsälehti Makasiini 69
• ounaistuulena puhkunut lämpöaalto loppui ja Koillismaan vaaroille asettui vanhanajan pakkastalvi. Kynttiläkuusiin kertyi lunta, kuuraa ja tykkyä, hangelle kerros vitilunta. Tein Syötteen kansallispuistoon viikonlopun mittaisen hiihtoretken. Talvinen metsä vaikutti hiljaiselta. Varpaiden ja tassujen jälkiä näkyi lumessa, mutta metsot, pyyt tai nelijalkaiset eivät osuneet näkösälle. Varhaisen illan jo hämärtyessä puiden latvoista kuului kirkkaita linnunääniä. Parvi käpylintuja ahersi jäisten kuusenkäpyjen kimpussa. Kiikarointi paljasti linnut idästä vaeltaneiksi kirjosiipikäpylinnuiksi. Katselin, miten paksut saksinokat avasivat suomu kerrallaan siemenet parempiin suihin. Tuollainen harvinaisempi laji sai ihailemaan myös kävynsyöjän värikkyyttä. Paljain silmin ne näyttivät tummilta silueteilta, kunnes kiikarikuva muutti toiset heleänpunaisiksi uroslinnuiksi ja toiset keltaoransseiksi naaraiksi. Aloin pohtia havaintoni yleispätevyyttä. Katselen talvilintuja varsin usein niukassa valossa ja niin kaukaa, että ne näyttävät lunta tai taivasta vasten likimain mustilta. Jos pääsen lähietäisyydelle, vain mustarastas paljastuu oikeasti mustaksi. Suomessa talvehtivat pikkulinnut ovatkin pääsääntöisesti hyvin värikkäitä. En keksi siihen mitään järkisyytä, ehkä se on sattumaa. Kun pihlajanmarjat on syöty, puiden alta löytyy runsaasti mössääntyneitä marjoja. Taviokuurnat syövät vain puumaiset siemenet, tilhet marjan hedelmälihaa. Tämän jälkeen tulee nälkä ja talvivaellus jatkuu. 70 Metsälehti Makasiini LUONNOSSA » LUHTA
• Lunta tai taivasta vasten värikkäätkin talvilinnut näyttävät mustilta silueteilta. Mustarastas on nokkaa ja silmänympärystä lukuun ottamatta oikeasti musta. Siemensyöjien pihtinokka Käpylinnut komeilevat paksulla ja vahvalla nokalla, joka ainakaan ei ole sattumaa. Suurin osa pienistä talvilinnuista kuuluu peippojen sukuun eli ne ovat siemensyöjiä. Siemensyöjän nokasta pitää löytyä enemmän leikkaavaa tai musertavaa voimaa kuin hyönteisten sieppaajalla. Taviokuurnat ovat läheistä sukua käpylinnuille; sen näkee sekä nokasta että väristä. Ne pesivät Lapin havumetsissä, lounaisimmat juuri Syötteen alueella. Talvella ne löytyvät kylien ja kaupunkien pihlajista. Tyylipuhtaina siemensyöjinä niille kelpaa pihlajanmarjoistakin vain puumaiset siemenet. Niinpä taviokuurnien pöytätavat näyttävät sottaisilta, koska ne mussuttavat ja sylkevät punaisen hedelmälihan maahan. Toinen paksunokka, punatulkku, toimii täysin samoin. Mieleen tulee tuhlaaja, joka poimii pähkinäsuklaasta pähkinät, mutta heittää suklaan pois. Kun pihlajanmarjat loppuvat, tilhet ja rastaat nokkivat puiden alta marjantuhlaajien ruuantähteitä. Ukkojen ja akkojen värit Urpiaisen, vihervarpusen tai keltasirkun suuvärkki ei tuo mieleen jykeviä pihtejä tai hohtimia, mutta siemeniä nekin popsivat. Talvisydämen ne kiertelevät pääosin maaseudulla tai omakotialueilla. Keltasirkun mieliruokaa on vilja ja nykyään ne viihtyvät joko lintujen ruokintapaikoilla tai hevosten ulkoiluhaassa. Jos keltasirkku saisi päättää, kauralyhteiden asettaminen kuuluisi jokaisen perheen joulu-, uusivuosija pääsiäisperinteeseen. Vihervarpusen nimi harhauttaa, sillä vanhan koiraan voimakkain väri on keltainen. Tosin keltaisen tarkka sävy on keltasirkkuun verrattuna hiukan vihreämpi ja sirkku puolestaan on aavistuksen oranssi. Talvehtivat vihervarpuset syövät linturuokintojen auringonkukansiemeniä. Urpiaisparvessa näkyy pääosin arjenharmaita tai hiukan ruskehtavia lintuja. Vanha urpiaisherra lumituiskussa. Urpiaiset ovat niin epäsäännöllisiä kiertolaisia, ettei kukaan voi ennustaa seuraavan talven urpiaismääriä. Keltasirkut syövät mieluusti viljaa ja kannattavat joululyhteitä ja hevosten ulkoaitauksia maaseudulla. Jos pääsen lähi­ etäisyydelle, vain musta­ rastas paljastuu oikeasti mustaksi. Metsälehti Makasiini 71
• Kirjosiipikäpylinnun jykevällä nokalla kuusenkäpyjen suomut avataan hetkessä. 72 Metsälehti Makasiini LUONNOSSA » LUHTA
• Noin neljäsosa urpiaisista komeilee punertavalla rintamuksella ja aivan uskomattoman syvänpunaisella otsatäplällä. Punakoristellut urpiaiset ovat vähintään toisella vuodella olevia uroksia. Itse asiassa kaikilla pienillä talvilinnuilla heleä punainen tai kylläisin keltainen on miesten koristus. Naisväki suosii maastopukua. Tähän on ihan järkeenkäypä selitys. Keväällä naaraat hautovat reilut kaksi viikkoa munapesuetta eikä niissä puuhissa kannata näyttää liikennemerkiltä. Ruotsin kansallislintu ja Suomenkin runsaslukuisimmaksi talvilinnuksi lisääntynyt sinitiainen suosii kuitenkin tasa-arvoa. Samat sinikeltaiset tunnusvärit löytyvät ukoilta ja akoilta. Sinitiainen pesii pienireikäisessä pöntössä, joten värikäskin hautoja piiloutuu haukan tai harakan katseilta. Matkaan vai kotikulmille Syksyllä moni pikkulintu on kahden huonon vaihtoehdon edessä. Muutto etelään on raskas ja iso osa muuttajista menehtyy vääjäämättä ennen kevättä. Suomessa talvehtivat ovat säiden armoilla. Kovana pakkastalvena kaikki voivat kuolla, hyvissä oloissa likimain jokainen selviää. Paljon on kiinni siitä, millaisia ruoka-apajia sattuu löytymään. Käpylinnut, taviokuurnat ja urpiaiset ovat kiertelijöitä, jotka voivat myös pysähtyä hyvän ruokamaan ääreen. Niiden talvikanta vaihtelee jopa äärimmäisyyksiin. Osa keltasirkuista ja mustarastaista muuttaa, osa on paikkalintuja. Vihervarpuset valitsevat kiertelyn ja muuton väliltä. Sinitiaiset vaeltavat ja muuttavat joskus harvoin, mutta suurin osa pysyttelee kotikonnuilla linturuokintojen yleisenä peruslajina.? l Vihervarpusen tärkein huomioväri on keltainen. Sinitiainen pesii linnunpöntön piilossa, minkä vuoksi molemmat sukupuolet voivat koreilla Ruotsin kansallisväreissä. Ruokintapaikoilla viihtyvä punatulkku on värikkäistä talvilinnuista tutuin. Pihlajanmarjavuosina liki kaikki punatulkut jäävät talveksi Suomeen. Kaikilla pienillä talvilinnuilla heleä punainen tai kylläisin keltainen on miesten koristus. Metsälehti Makasiini 73
• METSÄDESIGNIA UUDELLA OTTEELLA 74 Metsälehti Makasiini SAARIJÄRVELÄINEN Wila­ wood on ristinyt kaikki tuot­ teensa luonnonläheisin nimin: Mahla, Uurre, Silmu, Maarian­ koivu. Kauniiseen Mahla­maljak­ koon kiteytyy miltei kaikki mi­ hin yritys perustaa toimintansa. Maljakon kantaosa on huo­ lellisesti hiottua ja sorvat­ tua visakoivua. Ilman omia visakoita Wilawoodia tus­ kin olisi edes perustettu. ”Isäni innostui 1990­luvulla istuttamaan visakoivikoita. Nyt ne ovat metsätalousyrittäjävel­ jeni Antin hoidossa varttuneet. Perustimme Wilawoodin kehit­ tääksemme käyttökohteita visa­ koista korjattavalle harvennus­ puulle”, yrityksen toinen osakas Hanna Lampinen-Vilkkilä kertoo. Ammattilaisten muotoilemaa Kaunista metsädesignia tuotta­ van yrityksen perustaa voi siis sanoa raaka­ainelähtöiseksi. ”Joo, oksavisaa kyllä riittää omiin tarpeisiin ja myös muille myytäväksi”, vakuuttaa yrityksen toinen osakas, Han­ na Lampinen­Vilkkilän aviopuoliso Tuomo Vilkkilä. Wilawoodin johtoajatuk­ sena on irtautua visan perin­ teisistä, enempi erähenkisistä käyttökohteista. Yhtiö siis et­ si uutta muotoa ylimuistoisten puukonkahvojen sijaan. Valikoi­ massa on maljakon lisäksi muun muassa koruja ja leikkuulautoja. ”Päätimme jo alkuvaiheessa tukeutua muotoilun ammatti­ laisten apuun ja päädyimme yh­ teistyöhön Anni Paunilan kanssa. Wilawood irtautuu tuotannossaan visakoivun perinteisistä käyttötavoista. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN Mahla-maljakossa yhdistyvät puusepän ja lasinpuhaltajan käsityötaidot. Hanna Lampinen-Vilkkilä ja Tuomo Vilkkilä perustivat Wilawood Oy:n jalostamaan suvun metsien visakoivikoista saatavaa puuta. » TUOTE & TEKIJÄ
• Hän on muotoilija ja keraa­ mikko”, Lampinen­Vilkki­ lä sanoo. Mahla­maljak­ ko yhdistää puuta ja lasia. Osa tuotteista on it­ se muotoiltuja, mutta yh­ teistyötä ammattimuo­ toilijoiden kanssa on tarkoitus jatkaa. Käsityöläisten tekemää Kumpikaan Wilawoo­ din perustajista ei ole ammattitaustaltaan it­ se käsityön taitaja. Tästä seurasi iso liuta opiskelua muun muassa kansalaiso­ piston puutyökursseilla. Lähiseudun puuse­ pät työstävät tuotteiden ai­ hiot. Wilawood viimeistelee ja käsittelee tuotteet. Vi­ sakoivun ohella raaka­ai­ neena käytetään myös koi­ vuvaneria sekä pihlajaa. Mahla­maljakoiden lasiosat puhalletaan Riihimäellä. Jatkossa puuseppien niuk­ kuudesta voi muodostua melkoinen pullonkaula, kun tuotantoa haluttaisiin lisätä. Uusia mahdollisuuksia puun muotoiluun tarjoaa la­ serleikkaaminen. Wilawood on teettänyt alihankkijoil­ laan koivuvanerista leikattuja pannunalusia, joille on omi­ naista laserin jäljiltä kau­ niisti tummuneet leikkuu­ pinnat. Verkkokauppa kanava maailmalle Tähän asti Wilawoodin toi­ minta on ollut pienimuo­ toista. Suurin osa myynnistä on tehty kauppakeskuksis­ sa omalta myyntipöydältä. Jatkossa oma verkko­ kauppa tarjoaa mahdollisuu­ den tavoitella rajat ylittäviä markkinoita. Some­markki­ noinnin tuella pienikin toi­ mija voi nykymaailmassa ponnistaa menestykseen. ”Pitäisi löytää esimerkiksi joku suosittu blogisti esitte­ lemään tuotteitamme”, Han­ na Lampinen­Vilkkilä pohtii. Wilawood Oy perustet­ tiin keväällä 2018. Ensimmäi­ set tuotteet saatiin edellis­ vuoden joulumarkkinoille.? l Lähiseudun puusepät työstävät tuoteaihiot, jotka viimeistellään omassa työpajassa. Visakoivu käytetään tarkoin hyväksi. Pienimmistä kappaleista valmistetaan nappeja. Kaadetut visakoivut saavat kuivua vuosia ennen kuin niitä aletaan työstää, kertoo Tuomo Vilkkilä. Metsälehti Makasiini 75
• MENETELMÄÄ KANNATTAA vaihtaa yksittäisessä kohteessakin, jos tilanne muuttuu. Kun metsikkö harvennetaan yläharvennuksin jatkuvapeitteistä kasvatusta tavoitellen, mutta myrskytuho kaataa puolet puustosta, kannattaa kasvatusmenetelmää harkita uudelleen. Jos puusto jää kovin harvaksi, se myös kasvaa heikosti. Ellei uutta puusukupolvea nouse nopeasti, ei kannata jäädä odottelemaan: järkevintä on tehdä avohakkuu ja aloittaa uudestaan taimet istuttamalla. Joskus taas tasaikäisenä alkanut taimikko voi muuttua rakenteeltaan jatkuvapeitteiseen soveltuvaksi, silloin kasvatustapaa kannattaa vaihtaa. Turvemailla kannattaa miettiä puuston lisäksi myös maaperää, kun valintoja tekee. Puuston avohakkuusta helposti seuraa tarve kunnostaa myös ojat, mutta jatkuvapeitteisellä kasvatuksella tämä voidaan kenties välttää, kun kasvava puusto pitää veden tason sopivana. JATKUVAPEITTEISTÄ KASVATUSTA pidetään monimuotoisuuden ja maiseman kannalta usein jaksollista parempana. Vaikka se voi yksittäisen metsikön osalta olla totta, kannattaa asiaa katsoa koko tilan kannalta. Silloin monipuolisempi ote palvelee – tutkimustenkin mukaan – tavoitteiden saavuttamista paremmin. Jos käsittelet koko metsäsi jatkuvapeitteisen metsätalouden menetelmin, hakkuita tehdään koko alueella. Parempaan tulokseen voisi päästä vaikkapa jättämällä kallioiden vanhat männiköt kokonaan hakkuiden ulkopuolelle, pitämällä turvemaat jatkuvapeitteisenä ja ottamalla rehevillä metsitetyillä pelloilla kaikki irti nopeasta kasvusta avohakkuilla ja lyhyellä kiertoajalla. Metsien käsittelymenetelmien hyvyys ei ole joko tai -kysymys. Sitä on myös tarpeen tarkastella yhtä metsikköä laajemmalla katsannolla. l METSÄNHOITO ON uuden metsälain myötä merkittävästi vapautunut. Omistajalla on paljon vapauksia valita, millaisin menetelmin ja miten intensiivisesti hän puustoaan käsittelee. Metsän käsittelymenetelmät ovat metsänomistajan työkalupakki, joka kannattaa hyödyntää täysimääräisesti. Mitä enemmän ja moninaisempia työkaluja on, sitä paremmin on kunkin omistajan mahdollista saavuttaa omille metsilleen asettamansa tavoitteet. JOKAISELLE METSIKÖLLE kannattaa valita käsittelymenetelmä kohteen ominaisuuksien perusteella. Jos esimerkiksi metsikkö on varttunut kuusikko, jossa jokainen puu on tukkirunko, taloudellisesti paras tulos saadaan avohakkaamalla ja istuttamalla uusi puusukupolvi jalostetuilla taimilla. Jos taas kohteessa on myös pienempiä puita, joista voi odottamalla lihottaa tukkirunkoja, taloudellisesti kannattavinta voi olla tehdä yläharvennus, poistaa tukkikokoisia runkoja ja jättää pienempiä jatkamaan kasvuaan. Mikäli puuston alle syntyy uusia taimia, yläharvennuksesta voi siirtyä edelleen jatkuvapeitteiseen kasvatukseen. Mikäli uusia puita ei synny, kannattaa kenties yläharvennuksilla pidennetty kiertoaika ja jaksollinen kasvatus. Myös ”tehometsätalous”, eli puuston kasvun lisääminen vaikkapa lannoituksilla, kannattaa pitää yhtenä vaihtoehtona työkalupakissa. Mitä työkalupakkiisi kuuluu? ANNIKA KANGAS Kirjoittaja on tutkimusprofessori Luonnonvarakeskuksessa ja metsänomistaja. Ellei uutta puu? sukupolvea nouse nopeasti, ei kannata jäädä odottelemaan. 76 Metsälehti Makasiini KOLUMNI
• PALVELUKSEEN HALUTAAN METSÄLEHDEN videot on koottu yhteen paikkaan lehden verkkosivuilla osoitteeseen www. metsalehti.fi/videot. Sieltä pääsee paitsi katsomaan metsä aiheisia videoitamme, myös helposti lukemaan videoon liittyviä juttuja. Tällä hetkellä tarjolla on liki 150 videota. Niissä perehdytään metsänhoitoon ja metsätöihin, mukana on myös laitetestejä, käytännöllisiä vinkkejä ja opastusta omatoimisille metsänomistajille. Vaikka videot usein liittyvät lehden juttuihin, ne ovat itsenäisiä kokonaisuuksia. Tyypillisesti ne täydentävät juttuja ja elävöittävät niitä. Esimerkiksi tämän lehden videoissa neuvotaan klapin tekoa, kokeillaan ruotsalaista Kranman Bisonpienmetsä konetta ja vieraillaan visakoivutuotteita valmistavassa yrityksessä. Viime vuonna videoita katsottiin Metsälehden Youtube-kanavalla yhteensä yli miljoona kertaa. Koneja laitekokeilut keräävät säännönmukaisesti kymmeniä tuhansia katselukertoja. Videoiden katselu Metsälehden sivuston kautta edellyttää verkkosivustolle kirjautumista. Palvelu on avoin lehden kestotilaajille ja Metsälehti Digin tilaajille. Nyt videoita katsomaan ML Pohjois-Karjala 2 x 130 mm_ML 18.1.2021 10.41 Sivu 1 Onko sinussa LUONNOSTAAN energiaa? Haemme biopolttoainetiimiin Kouvolan alueelle PUUNHANKINNAN OPERAATIOPÄÄLLIKKÖÄ jonka vastuulla on puunhankinta sekä korjuun ja kuljetusten hoitaminen. Lue lisää ja hae paikkaa viimeistään 9.2.2021 osoitteessa barona.fi/vapo. Tule tekemään Vaposta maailman paras lähienergian osaaja. Metsälehti Makasiini 77 » PILKKEET
• ARVONTA! SEPPO VUOKKO Ahdistettuna hietatuhatjalkainen kiertyy kiepille niin, että pää jää myrkkyä erittävän ruumiin keskelle. Pää piiloon, vaara lähestyy! STRUTSI ei laita päätään piiloon vaaran uhatessa vaan pakenee. Sen sijaan hietatuhatjalkainen laittaa, ellei ehdi livahtaa piiloon. Hietatuhatjalkainen on Suomen tuhatjalkaisista suurin ja yksi yleisimmistä. Se on helppo tunnistaa suuresta koostaan, tukevasta olemuksestaan ja kiiltävän kovasta panssaristaan, jota koristaa selkäpuolella kaksi keltaista juovaa. Hietatuhatjalkainen on liikkeellä yöllä, päivät se piilottelee kosteissa ja ahtaissa koloissa, metsässä sammalen, kivien ja lahopuiden alla. Yhtä hyvin se viihtyy asutuksen piirissä. Ravinnoksi käy monenlainen eloperäinen aines. Jos hietatuhatjalkaisen ottaa käteen, se yrittää kiemurtelemalla vapautua ja päästää samalla myrkkyrauhasistaan keltaista nestettä. Ihmisen ihon se vain värjää, mutta suuhunsa tuhatjalkaisen ottaneet kyllä äkkiä pudottavat pahanmakuisen otuksen. Myrkkyrauhasia ei ole päässä eikä etummaisissa jaokkeissa, siksi tuhatjalkainen suojaa päänsä kiertymällä kerälle ellei pääse pakenemaan. Pohjois-Amerikassa eräät kovakuoriaistoukat ovat erikoistuneet saalistamaan hietatuhatjalkaisen sukulaisia. Kun tuhatjalkainen on mennyt kiepille, toukka kiipeää päälle ja puree sitä niskaan. Samalla se ruiskuttaa pihtimäisten leukojensa läpi aineita, jotka lamauttavat saaliin ja alkavat liuottaa sen sisäelimiä. Jonkun ajan kuluttua kuoriaistoukka alkaa imeä sen sisältöä ravinnokseen. Jäljelle jää vain palasiksi hajonnut kova kuori, jonka sisällä myrkkyrauhaset roikkuvat yhä täysinä. Osaako meillä joku otus syödä hietatuhatjalkaisen samaan tapaan? Aivan vastaavia kuoren pätkiä olen nähnyt muun muassa kellarin lattialla. JO RM A PE IP O N EN Mikä oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli? Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten? Voit vastata kyselyyn Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti. fi/lukijakysely. Linkki kyselyyn löytyy myös etusivun oikean laidan Nyt – ajankohtaista -osiosta. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kaikkien 15. helmikuuta mennessä vastanneiden kesken arvomme puiset Aarni-aurinkolasit, joiden kehykset on valmistettu kotimaisesta koivusta. Palkinnon arvo on 109 euroa. Mistä pidit? Viime numeron suosituin artikkeli oli metsänomistajan haastattelu ”Kuivalan kylän koronaevakko”. Palkinnoksi arvotun paidan voitti Ari Warpenius. Onnittelut voittajalle ja kiitokset kaikille vastaajille! 78 Metsälehti Makasiini » PILKKEET
• Ensi numerossa TURVALLI SESTI TÖISSÄ METSÄSSÄ METSÄLEHTI MAKASIINI 2/21 ILMESTYY 11.3. Seuraava Metsälehti ilmestyy 11.2. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Eliisa Kallioniemi p. 029 432 6100 Anna Back Tiina Aaltonen Jussi Collin, p. 029 432 6108 Eero Sala, p. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. 029 432 6110 Tiia Puukila, p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. 029 432 6115 Mikko Häyrynen, p. 029 432 6109 Mikko Riikilä, p. 029 432 6111 Sami Karppinen, p. 029 432 6114 Kauppak. 19 b, 40100 Jyväskylä Päivi Laipio, p. 029 432 6105 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Heta Välimäki, p. 029 432 6113 Pasi Myllymaa, p. 029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran, p. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja, p. 09 315 49 844 Mari Pousi, p. 09 315 49 845 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 89. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakausmedia ry:n jäsen 0355-0893 Makasiinin levikki: 33 683 (lt/19) PunaMusta 2021 Lumi Silk 200 g/m 2 Galerie Fine Bulk 80 g/m 2 UPM PR Personal 100 g/m 2 TOIMITUS Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Verkkotuottaja Levikkipäällikkö MYYNTI Myyntipäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Palvelupäällikkö ISSN Painopaikka Paperit MIKKO RIIKILÄ
• NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA IBAN-TILINUMERO BIC-KOODI 80 Metsälehti Makasiini » MAKASIINIRISTIKKO
• Leikkaa irti MAKASIINIKRYPTO 8, OIKEA RATKAISU P B A V E C T W I X T R J I Y K A V F U U G A K A I F A S B G R Ö N P A P E R I U S K O S M C Ö X E B O N T E L O R A V A U S A V Ä I N Ö L J C V E G A S H A W L F V G O N D R B A M B I K U O R M A N R A J U T U O K I O E R V I A P Å D U A Z P O I K K I A L O K A S M A N A G U A Y U W E S T E N D S A C K Q H S Ä W R K A K S E L I T E I R A N A T O L I E R O T A S A O R P O E I L V E S C A R L M K V N T N A S D A Q V I L K K U A E S A U P H I L I P S U O S I A L A R S A A S I A T A R A U L I A Ö N I M I Z A L A R I T A R U U S T S Y Y R I A P S Ä V I I N A A H A L L I I N H O T K Ä Y N T I T E E R I K Ö D K U O K K I J A L T W A I N I I T T I E R Ä S Y D O L L A R I I O L D M A N V U T A T A M I T R A S T M A R A S P I U S V A U H N I D O S Ä I T I L A I T E N A R U I S A B R I I S U A C C L F L A M I N G O A L A K O K O K N A L K I O J O S E F N A M E L A T K I I V A S O M A I O A L G E B R A V I E H E K D P Å R H U S L U N D A H L A O R I A L U R A K O I D A C R O I A S T E R I X L A A R I U V R T A K I A M O S A M B I K P N K A A R R O T Q U A N T A U Q E T E N Å D E N D A L A L T A I N T I A R E I L U T Y Y N I N L U A R U B A R I R J S A A N N R E V I I S O R I E S I S Ä S I V U O S K A R L I E P A J A Ä O S A P U S K A U O A T A I L E T H Å K A N A P K G U Z E N I N A I S U Z U I R T O A V A Ä I N T O I L I J A Y O A N S S Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) ? Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) ? Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti TÄMÄN Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 11.2.2021 osoitteessa Metsä­ lehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 1. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Palkinnot Makasiinikryptosta 8 on arvottu seuraaville kolmelle: Esa Hurtig, Loue, Martti Kälviäinen, Ylämaa ja Kari Saarinen, Säkylä. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. MAKASIINIRISTIKKO 1 Kestotilaajan edut: Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi ­verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €). Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. MERKKIPÄIVÄT 70 VUOTTA 4.2. Eero Kettunen, metsänhoitaja, Pori 50 VUOTTA 29.1. Jouni Räty, Suomen metsäkeskuksen asiakkuusasiantuntija, Tampere (ilman vastaanottoa) Merkkipäivät­palsta on avoin kaikille lukijoille. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraa­ tinportti 4 A, 00240 Helsinki. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkki­ päiväluettelosta.
• S U O M E N met sis s ä n ä ht i i n 1970-luvulla lopulliset merkit siitä, että metsätyömies tulee häviämään koneelle. Ylöjärveläinen metsäteknikko ja keksijä, myöhemmin metsäneuvos-arvonimen saanut Sakari Pinomäki toi vuonna 1972 puunkaatoon maailman ensimmäisen määrämittaista puutavaraa tekevän metsäkoneen, Pika 75:n. Konekehitys sementoi puutavaralajimenetelmän puunkorjuun ykkösmenetelmäksi Suomessa: puut kaadetaan, karsitaan ja katkotaan tukeiksi, kuiduiksi ja muiksi erikoisemmiksi puutavaralajeiksi jo paikan päällä metsässä. Pika 75 -koneen myötä suomen kieleen tuli myös sana harvesteri. Termi kuvaa puutavaralajeja tuottavaa hakkuukonetta ja nojaa englanninkieliseen sanaan harvest eli korjata satoa. Metsäkieleen syntyi myös sana monitoimikone eli moto. Pika 75 ei ollut vain ensimmäinen moderni harvesteri, vaan konemallin kehitystyö poiki 1970-luvulla myös muita metsäkoneiden historiaan jääviä ominaisuuksia. Niin katkottavan puunrungon automaattinen mittaus kuin nykymetsäkoneiden tehokkaan toiminnan taustalla oleva hydrauliikka eli voimansiirto harppasivat askeleen eteenpäin. Pika 75 -hakkuukoneen apteerauslaite mittasi puun pituutta parhaimman katkontavälin arvioi miseksi. Kehittyvän hydrauliikan ansiosta metsäkone tarvitsi vähemmän moottoritehoa hakkuulaitteidensa liikutteluun, mikä vähensi elintärkeän polttoaineen kulutusta. Vaikka Pika-koneet olivat tekniikaltaan uranuurtajia, Pinomäen yritys ei lopulta noussut tuotannoltaan suurten metsäkonevalmistajien joukkoon. Nykyiset metsäkonejätit, kuten Ponsse, saivat Pika-koneista merkittävää mallia omien koneidensa kehittelyyn, joten Pika 75 -harvesteri on myös peruskivi Suomessa nyt kukoistavalle metsäkoneteollisuudelle. Juttua varten on haastateltu amanuenssi Marko Rikalaa metsämuseo Lustosta.? l MODERNI SADONKORJAAJA Suomalainen Pika 75 -harvesteri oli maailman ensimmäinen määrämittaista puutavaraa tekevä metsäkone. Uusi sarjamme kertoo metsäalaa mullistaneista keksinnöistä. LU ST O /M ET SÄ TE H O N KO KO EL M A /L A SS E SÄ TE RI VALTTERI SKYTTÄ » KÄÄNTEENTEKEVÄ Pika 75 -hakkuukone käsittelemässä kaatamaansa kuusirunkoa Tampereen Teiskossa vuonna 1976. Kone on kaatanut puun ja siirtänyt rungon vaaka-asentoon katkontaa sekä latvaoksien karsintaa varten. 82 Metsälehti Makasiini
• Hyvin hoidettujen metsien ystäville TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelyssä. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. “Helppokäyttöinen ja kattava.” “Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: Tapio. /metsanhoitokortisto METSÄNHOITOKORTISTO Talousmetsien luonnonhoito Metsänparannus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsän kasvatus Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän uudistaminen Tuhot Energiapuu Puukauppa ja puunkorjuu Kokeile myös TAPIO Maastotaulukon mobiiliversio! Applikaatiolla tai sivustolla Tapio. /kauppa/tuote/ maastotaulukot-apps/
• euroopan OSTETUIN MÖNKIJÄMERKKI tutustu ATVja utv-malleihin: www.CFMOTO.fi 3 V TAKUU 3 V TAKUU uudet cforce 625 -mallit saatavilla nyt suomessa! Bosund: Ocean Dealers Oy, Espoo: Funbike Oy, Hyvinkää: MP Racing Oy, Hämeenlinna: Härkälän Konekauppa Oy, Iisalmi: Pro Service Finland, Imatra: Kisa Imatra Oy, Joensuu: Kone Jönnit Oy, Jyväskylä: Kari Vehniäinen Racing Oy, Jämsä: Huolto-Kaksikko Oy, Järvenpää: Rothwork Motors Oy, Kitee: TMI Leka-Paja, Kotka: Motobox Oy, Kuopio: Konesolmu Oy, Kuusamo: Pienkonehuolto Liimatainen Oy, Lankojärvi: Heikki Rautio Ky, Lohja: Virkkalan Urheiluliike Oy, Loimaa: V-Twin City Oy, Mariehamn: Kalmers Oy, Muonio: Muonion konepiste Oy, Orimattila: Motopalvelu Niemitalo Oy, Oulu: Euro Motor Center Oy, Pori:Top Motor Oy, Ranua: Pohjoisen Kone, Ristiina: Saimaan Lakemotors Oy, Rovaniemi: Pohjoisen Kone, Salo: Takatalo Store Oy, Savonlinna: Koneveturi Oy, Seinäjoki: Yarde Oy, Sodankylä: Arctic Engineering Oy, Sotkamo: Kainuun Motopalvelu Oy, Suolahti: BR-Motors Oy, Tampere: Motorpower Oy, Tornio: Rajamotor Ky, Tuusula: Tuusmotor Oy, Vantaa: Elfving Center Vantaa, Varkaus: Akkusolmu Oy, Virrat: Pekka Väli-Torala Oy, Ylivieska: Kärkkäinen Oy Ylivieska Löydä lähin valtuutettu CFMOTO-jälleenmyyjäsi: CFORCE 625 L EPS 2:LLE HLÖ:LLE, T3B 8.990 € + TK 8.690 € + TK CFORCE 625 EPS 1:LLE HLÖ:LLE, T3B 4WD 4WD metsalehti_takakansi_210x240_cfmoto.indd 1 18.1.2021 10.50.00