• POKIA & DESIGNIA SUON SÄILÖMÄT Vanhoista suopuista syntyi sähkökitara UUSI SARJA ALKAA KASVUPAIKAT TUTUIKSI Näin teet metsäveroilmoituksen Yaris Cross topakka pikku maasturi 20 KYSYMYSTÄ METSITYKSESTÄ LIUKULUMIKENGÄT PIKATESTISSÄ ›› Ruokoloiden verstaalla veistetään oman metsän puista 4. HELMIKUUTA • NUMERO 1/2022 • 12 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 1/2 02 2 TE EM A : SU O N SÄ IL Ö M ÄT 9059_.indd 1 29.1.2022 13.17
• "Yhteistyökumppanina Metsä on erittäin yrittäjäläheinen." – Toni Salo, kuljetusyrittäjä Kyllä Metsä pitää huolen omistaan Meitä Metsä Groupin omistajia on satatuhatta. Metsämme ja puumme tarvitsevat joka päivä satojen metsäalan ammattilaisten ja kumppani yrittäjien osaamista. Hyvällä yhteistyöllä Metsä tuottaa meille kaikille kasvua ja vaurautta, joihin emme yksin yltäisi. Siksi lupaamme tehdä aina parhaamme, jotta jokaisella sopimusyrittäjällämme riittäisi töitä ja toimeentuloa. metsaforest.com 9060_.indd 2 29.1.2022 13.13
• Tämän numeron kannen kuvasi Seppo Samuli. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Metsänomistajan liiketulos vaihtelee 6 METSÄNOMISTAJA : Oman metsän puista 12 VANHASSA VARA PAREMPI 14 METSÄTYYPPI : Miten klapikauppa on käynyt? 15 YHDISTYKSET KÄYTTIVÄT LIKI PUOLET KEMERASTA 16 LUKIJAN KUVA : Tuhon jälkeen TEEMA 18 YLLÄTYS SUON SYVYYKSISTÄ 28 VAIKUTTAJA : Henrik Nieminen johtaa Tornatoria OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 20 kysymystä metsityksestä 40 KASVUPAIKAT : Katse maahan 42 TUTKIMUS : Eväitä metsäkeskusteluun 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA : Pihlajasta pitkä ilo 44 KYSY POIS : Mikä käpyjä vaivaa? 46 PIKATESTI : Liukulumikengillä metsään 48 PERINTÖMETSÄ : Liika suunnittelu voi kostautua TALOUS 51 RAHAPUU : Huolestuttavia asioita 52 PUUMARKKINAT : Uskoa kysyntään on 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Sukupolvenvaihdoksesta vauhtia 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Yhdeksän tonnia hehtaarilta 56 TILAMARKKINAT : 2021 oli kovan nousun vuosi 57 KOEAJO : Toyota Yaris Cross 60 VEROILMOITUS TYÖN ALLE 66 HANKINTATYÖ 18 S. Metsämaasta tehtyä uutetta on käytetty muun muassa Moi Forestin voiteissa. Heino Marjamäki oli siirtänyt turvesuosta nousseet jättipetäjät yhteen kasaan. Kun tulen teltasta, vihreät ja punavioletit revontulet hulmuavat joka puolella. Tuuli suhisee, hanki ja telttakangas rapsahtelevat. SE PP O SA M UL I JO RM A LU H TA SA M I KA RP PI N EN LUONNOSTA 68 LUHTA : Hiljaisuus 74 TUOTE & TEKIJÄ : Tujaus metsämaan mikrobeja 76 KOLUMNI : Ylihakkuu voi olla järkevääkin 78 PILKKEET : Monta tapaa menestyä 80 MAKASIINIRISTIKKO 82 KÄÄNTEENTEKEVÄ : Uuden aikakauden alku 74 S. 68 S. Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 9061_.indd 3 28.1.2022 13.17
• 4 Metsälehti Makasiini » PÄÄKIRJOITUS SAMI KARPPINEN TOIMITTAJA ”Kun tuntee historian, voi ymmärtää paremmin nykyhetkeä. Turvesuon pohjasta löytyneiden tuhansia vuosia vanhojen mäntyjen tarina opetti paljon siitä, miksi suometsien merkitys metsänhoidossa on korostunut.” LIINA KJELLBERG TOIMITTAJA ”Uudessa juttusarjassa tutustutaan kasvupaikkoihin. Niitä on vaikka kuinka paljon, mutta käytännön metsänhoidossa riittää yleensä, että hallitsee päälinjat. Ensin opetellaan erottamaan toisistaan kivennäismaa ja suo.” HANNU JAUHIAINEN VEROASIANTUNTIJA ”Veroilmoituksen täyttäminen pitäisi ottaa iloisena asiana. Kun on tehnyt paljon töitä, niin on paljon vähennyksiä. Jos joutuu maksamaan veroja, niin on ollut tuloja ja jotain jää itsellekin.” Postitimme kestotilaajille Hannu Jauhiaisen kirjoittaman Metsälehden Metsäverokirjan jo viime viikolla. Tästä numerosta löydät ohjeet veroilmoituksen täyttämiseen sekä veroneuvonnan yhteystiedot. TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA METSÄTEOLLISUUSYRITYKSET julkistavat tuloksiaan samaan aikaan, kun metsänomistajat laskevat viime vuoden tuloja ja menoja veroilmoituksiinsa. Niin firmoilla kuin puun myyjillä on takanaan erinomainen vuosi. Myös valtio voi olla tyytyväinen verotuloihin, joita sille kertyy pitkästä ketjusta kannolta tehtaille. Metsäala on herkkä suhdanteille, ja viime vuonna se näkyi hyvin. Metsäyritykset ostivat puuta neljänneksen enemmän kuin 2020, ja kantorahapotti kasvoi muhkeaksi. Yksityismetsien liiketulos koheni, mutta pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna taso ei ole erityisen korkealla. Näin voi päätellä Luonnonvarakeskuksen uusimmasta Metsätilastollisesta vuosikirjasta, joka on verkossa vapaasti luettavissa. Kirjan taulukoista ja kaavioista voi hahmotella kiinnostavia muutoksia aina 1980-luvulta alkaen. Tilastot osoittavat, että yksityismetsien liiketulokseen on viime vuosikymmenten aikana vaikuttanut eniten kotimaisen puun hyvä kysyntä. Puun myyntimäärät ovat kasvaneet, mutta puun reaalihinta ei niinkään. Rahan arvon muutos huomioon ottaen kuusitukin reaalihinta on nyt sama kuin kymmenen vuotta sitten. Mäntykuitupuusta maksettiin 1990 enemmän kuin viime vuonna. Liiketulosta kuvaavasta pylväiköstä näkee, että viime vuosituhannen loppu on ollut puunmyyjille hyvää aikaa. Silloin hehtaaria kohti laskettu liiketulos pysytteli pitkään tasolla, jolle se nykyään yltää vain huippuvuosina. Pitkä perspektiivi on myös tämän numeron pääjutussa. Se sai alkunsa turvesuon pohjalta löytyneistä vanhoista petäjistä, joiden tarinaa toimittaja Sami Karppinen ryhtyi selvittämään. Harvinaiselle puutavaralle löytyi lopulta arvoisensa käyttökohde. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Metsänomistajan liiketulos vaihtelee 9062_.indd 4 28.1.2022 15.08
• Metsälehti Makasiini 5 » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. HYVÄÄ pääsiäistä? Tykyt ovat pudonneet Lapin pohjoisosia myöten, vain harvoilla tuntureilla tammikuiset vaahtokarkkipuut ovat jaksaneet taistella kovia tuulia ja lämpöasteita vastaan. Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa maisemaa rakentaa upea kaamoksen jälkeinen valo sekä tummat puut vaaleita tuntureita vasten. Kuvauspäivänä (24.1.) tuntuu kuin olisimme ajassa kaksi kuukautta edellä. Kevät tuoksuu jo. KUVA: Krista Ylinen 9062_.indd 5 28.1.2022 15.08
• OMAN METSÄN PUISTA Ruokoloiden metsän paras puu pidetään itse. Siitä valmistuu puusepäntuotteita kahdessa sukupolvessa. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT SEPPO SAMULI 6 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 9063_.indd 6 28.1.2022 13.19
• VESA RUOKOLA PUUSEPPÄ Ruokolan Puu Oy:ssä. 57 vuotta ASUU Päijälässä Kuhmoisissa VALMISTAA pääasiassa ikkunanpokia ja ovia KÄYNYT huonekalupuusepän linjan Kouvolan kotiteollisuuskoulussa PERHEESEEN kuuluu vaimo sekä kolme aikuista lasta HARRASTAA musiikkia, kajakkimelontaa, biljardia, karaokea ja laskettelua SANNA RUOKOLA PUUSEPPÄ 30 vuotta LAPSESTA asti isän puusepän verstaalla kesätöissä VALMISTAA huonekaluja ja pientuotteita OPISKELLUT puuseppä artesaaniksi Lahdessa HARRASTAA kajakkimelontaa, retkeilyä, vaellusta ja hiihtoa kt Metsälehti Makasiini 7 9063_.indd 7 28.1.2022 13.19
• RUOKOLOIDEN VINKIT LAATUPUUN HYÖDYNTÄMISEEN PYSTYKARSI tarvittaessa. JOS kuivaat sahatavaran ulkona, kaada puu talvella ja sahaa maalis-huhtikuussa. KYSY laatumännylle tarjouksia myös pienyrittäjiltä. Voit saada paremman hinnan puulle. TUNNISTA harvinaisuudet. Pihalta poistettava raihnainen koivu voi olla visakoivu. ”L IIAN HYVÄ”. Lyijykynällä isoin k ir j a imin k irj oitet t u tek sti mäntylankun päässä varastaa huomion. Kuivaa valmiiksi mittoihin sahattua puutavaraa on puusepänverstaan perällä runsas kymmenen kiintokuutiota, mutta vain yksi on ansainnut näin ylevän merkinnän. Sillä varmistetaan, ettei puusta vahingossa tehdä mitään, mikä jää valmiissa tuotteessa piiloon. ”Se on molemmin puolin oksaton lankku. Se on harvinaisen hyvä”, selittää puuseppä Vesa Ruokola. ”Sitä ei siis raaskita käyttää kolmeenkymmeneen vuoteen”, jatkaa Ruokolan tytär, puuseppä Sanna Ruokola pieni hymynkare kasvoillaan. Vesa Ruokola on työskennellyt puuseppänä omassa yrityksessään Ruokolan Puu Oy:ssä jo lähes neljäkymmentä vuotta. Päijälässä Kuhmoisissa sijaitseva verstas on rakennettu vuonna 1989 Ruokolan kotitilan maille Pukarajärven rannalle. Kuudensadan neliön suuruisessa lämpimässä verstashallissa on tilaa useammalle puusepälle. Viimeiset viisi vuotta tytär Sanna Ruokola on valmistanut verstaalla omaa Ruoko design -nimellä kulkevaa huonekaluja pientuotemallistoaan. Myös perheen nuorin poika työskentelee verstaalla isänsä apuna. Aikaisemmin verstaalla tarvittava puu ostettiin lähialueen metsistä. Kahdeksan vuotta sitten Vesa Ruokolan vaimolle kuitenkin siirtyi suvun metsää Päijänteen rannalta Korpilahdelta. Nykyään suurin osa puusta tuleekin perheen omasta metsästä. Sieltä myös laadultaan liian hyväksi rankattu lankku on peräisin. Kaksi rekkakuormaa kerralla Vaatimukset puulle ovat kovat, sillä Vesa Ruokola valmistaa pääasiassa ikkunankarmeja ja ovia. Ensimmäisen ikkunanpokan mies teki jo teini-iässä, joten hän tietää kokemuksesta, minkälaista puusta paras ikkunankarmi syntyy. Etenkin ikkunan ulkopokiin kelpaa vain tiheäsyinen oksaton mänty. Sisäpokissa välttää harvasyisempi nopeammin kasvanut puu, sillä sen ei tarvitse samalla tavalla kestää säitä ja sateita. Vesa Ruokola käy itse valitsemassa metsästä kaadettavat rungot. Männyistä parhaimmat ovat sileäpintaisia ja kookkaita, jolloin oksatonta puuta on yleensä mahdollisimman paljon. ”Se olisi hyvä, jos ensimmäinen oksa olisi 15 metrissä tai siitä ylöspäin. Jos muutoin oksattomassa kyljessä on muhkuroita, sen tietää, että pinnan alla on heti kuiva oksa”, Ruokola kertoo. Vastaavasti kovin iäkkäät puut saattavat aiheuttaa työstettäessä ongelmia. Halu suunnitella tuotteita ja tehdä käsillä toi Sanna Ruokolan töihin isänsä verstaalle. Käyttövalmiiseen sahatavaraan tehdyt merkinnät helpottavat kuhunkin tuotteeseen sopivimman puutavaran löytymistä. 8 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 9063_.indd 8 28.1.2022 13.19
• Niissä on herkemmin pihkataskuja, jotka saattavat paljastua vasta myöhäisessä vaiheessa ja pilata lähes valmiin tuotteen. Verstaalle haetaan puuta noin kolmen neljän vuoden välein. Kerralla runkoja kaadetaan pari rekkakuormallista eli noin sata kuutiota. Yksittäisten puiden poimintaan Ruokola ei ole lähtenyt, vaan kerralla hakataan pieni, noin 150 rungon aukko. Korjuuapua puuseppä saa veljeltään, jolla on verstaan naapurissa metsäkoneyritys, metsäkoneita ja puutavara-auto. Kuusi joutaa metsäfirmalle Sadan kilometrin päässä verstaalta sijaitsevasta metsästä omaan käyttöön päätyy paitsi mäntyä myös koivua. Kuuset myydään pääasiassa metsäfirmoille, sillä kuusi on puusepäntyössä vaikea työstää ja oksikas tyvestä lähtien. Esimerkiksi ikkunoihin mänty on kuusta kestävämpi valinta. Rungot tuodaan kokonaisina verstaan pihalle. Siellä Ruokola sahaa puut omalla sahalla valmiiksi käyttötarkoituksen mukaan ja kuivattaa sahatavaran ulkohalleissa. Jotta sahatavaraan ei tule ulkokuivauksesta värivikaa, puut kaadetaan talvella ja sahataan maalis-huhtikuussa. ”Kuivapohjaiset metsiköt menevät metsäyhtiöille kesäleimikkoina. Me emme koskaan kaada puuta kesällä omiin tarpeisiin.” Puusepän käyttöön puusta kelpaa enVesa Ruokola on sukunsa ensimmäinen ammattipuuseppä, mutta jo isoisä teki huonekaluja oman metsän puista. Ruokolan Puun verstaalta löytyy höyläkoneita, sirkkeleitä, vannesaha, puristimia, porakoneita ja hiomakoneita sekä kaikenlaisia käsityökaluja. KUHMOINEN ”Me emme koskaan kaada puuta kesällä omiin tarpeisiin.” Metsälehti Makasiini 9 9063_.indd 9 28.1.2022 13.19
• simmäinen ja toinen pölkky. Loppu menee rakennustavaraksi. ”Meillä on ollut kaikenlaista rakentamista aina. Voi olla, että myydään sahatavaranakin”, Ruokola kertoo. Myös latvat, pieniläpimittainen puu ja sahanpuru käytetään hyödyksi. Ruokolan veljellä on hakelämmitys, mikä lämmittää myös puusepänverstaan sekä muutaman naapurin talon. Harvennusvisasta designia Viidenkymmenen hehtaarin metsätilalta löytyy myös peruspuulajeja erikoisempia kasvatteja. Vuonna 1998 Ruokolan vaimon vanhemmat istuttivat pelloille tammia, lehtikuusia, lehmuksia, tervaleppää ja visakoivua. Kertaalleen harvennetut vehreät peltometsät tarjoavat tulevina vuosikymmeninä raaka-ainetta puusepänverstaalle, mutta tukkien hyödyntäminen jäänee nuoremman puuseppäpolven harteille. Perheen tytär Sanna Ruokola on ollut polvenkorkuisena mukana istuttamassa visakoivuja. Kun visojen harvennus tuli ajankohtaiseksi, tytär suunnitteli varta vasten tuotteita, joissa pientä visakoivua voisi hyödyntää. ”Harvennusvisasta on syntynyt esimerkiksi lasinalusia. Minulla on myös laukkumalli, jossa on huopaa ja yksityiskohtana pieni koriste visakoivua”, Sanna Ruokola kertoo. Tavallisesti kuitupuu jätetään puusepän työssä hyödyntämättä. Kapea lyhyt puu on vaarallista sahata ulkosahalla. Puu on tuotava sisälle ja sahattava pöytäsirkkelillä. ”Se on roskaista, sellaista askartelua. Kuoret ja silput lentävät. Jos on jotain erikoisempaa ja arvokkaampaa, kuten visakoivua, sille viitsii näin tehdä.” Korona lisännyt kysyntää Verstaassa tuoksuu puu ja maali. Seinällä on riveissä erilaisia työstövälineitä ja sapluunoita. Hämmästellessäni verstaan siisteyttä Vesa Ruokola kertoo, että tilassa on pystyttävä kuljettamaan tavaraa kärryillä. Oven suussa odottaa valmiita ikkunanpokia karmeihin kiinnitystä. Myös suuri tumma senkki pääsee pian uudelle omistajalleen. Suurin osa asiakkaista on yksityisiä rakentajia, kunnostajia ja kesäasukkaita. Nykyisin Pirkanmaahan kuuluva Kuhmoinen on vilkas kesämökkikunta. Vesa ja Sanna Ruokola ovat huomanneet, että viimeisten kahden vuoden aikana puusepäntuotteiden menekki on kasvanut. Koronavirus on selvästi innostanut mökkeilyyn ja remontointiin ”Ihmiset ovat olleet mökeillään nyt enemmän ja he haluavat sinne lämpöä lisää. Uusitaan ovia ja ikkunoita, jos vetää”, Vesa Ruokola kertoo. ”Monet huonekalujen tilaajista ovat nyt sellaisia, jotka ovat ostaneet jonkun paikan ja remontoivat sitä. Talon oston ja rakentamisen yhteydessä ei tunnu niin isolta hinnalta ostaa kunnon kaluste”, Sanna Ruokola jatkaa. Osa myös tuo omia puitaan verstaalle. Usein vain tahtoo unohtua, että puun pitää kuivua kahdesta viiteen vuotta ennen kuin se on puusepän työstettävää. Puun hidas kuivuminen vähentää puun elämistä valmiissa tuotteessa. Ennen kuin ulkona useamman vuoden kuivanut puu pääsee puusepän käsittelyyn, sitä kuivataan vielä viikko verstaan perällä olevassa kuivurissa 60 asteessa. Raivatessa ei katsota kelloa Aikaisemmin metsänhoito ei juuri kiinnostanut Vesa Ruokolaa. Oma metsä kuitenkin innosti raivaussahan kahvoihin. Viimeisen kahdeksan vuoden aikana metsänhoidosta on tullut Ruokolan ja hänen vaimonsa yhteinen harrastus. Taimikoita raivatessa mielessä on, että nuorista puista saattaa kasvaa joskus puusepälle laatupuuta. Metsän kasvu on ”Harvennusvisasta on syntynyt esimerkiksi lasinalusia.” Sanna Ruokola suunnitteli laukkumalliston, jossa saa hyödynnettyä harvennusvisaa. Yksi Sanna Ruokolan ensimmäisistä tuotteista on skeittilaudasta inspiraation saanut skeittipenkki. 10 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 9063_.indd 10 28.1.2022 13.19
• kuitenkin hidasta eikä sitä ole tarkoitus lannoituksin vauhdittaa. Nopeasti kasvanut harvasyinen puu kun ei ole parasta puusepänpuuta. Taimikosta varttuvaa metsää tuskin edes perheen tytär ehtii urallaan hyödyntää. Sen sijaan muutamalla hehtaarilla pystykarsitut männyt saattavat päätyä Sanna Ruokolan veistettäviksi. Omaan metsänhoidolliseen osaamiseen Vesa Ruokola suhtautuu perisuomalaisella vaatimattomuudella. ”Tiedän, minkälaista puun pitää olla, jotta se on hyvää, mutta en tiedä, miten sitä valmistetaan.” Metsän raivaaminen ja heinääminen tuovat kuitenkin vaihtelua puusepän arkeen. Aikataulua ei ole eikä kelloa katsota. ”Sen ei tarvitse olla rahallisesti kannattavaa, kun omaa metsää raivaa harrastuksena. Puusepän työssä joutuu kaikessa miettimään, meneekö tässä nyt liian kauan aikaa ja kannattaako tämä”, Ruokola summaa.? l Sanna Ruokola on tehnyt itse muotin, jossa vaneri prässätään skeittilaudan muotoon. Vesa Ruokola auttaa tytärtään nostamaan muotin ja valmiin penkkilevyn pois puristimesta. www.kesla.com UUSI KESLA 326T-KUORMAIN Vahva ja ulottuva 9063_.indd 11 28.1.2022 13.19
• SUOMESSA on yli 120-vuotiaita metsiä noin kaksi miljoonaa hehtaaria, siitä suuri osa Pohjois-Suomessa. Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) mukaan niiden määrä on sadan vuoden aikana vähentynyt roimasti. Pääsyynä on sotien jälkeen alkanut Lapin iäkkäiden metsien kaataminen. Pohjois-Suomessa iäkkäimpien metsien vähenemistahti on tasaantunut 2000-luvulla. Etelä-Suomessa yli 120-vuotiaiden metsien määrä on sen sijaan kääntynyt viimeisen 15 vuoden aikana selvään laskuun. Ikä on oiva viite metsän luonnontilaisuudesta ja korkeista suojeluarvoista, mutta se ei kerro kaikkea metsän rakenteesta: 120-vuotiaan talousmetsänä kasvaneen männikön hakkuu ei välttämättä aiheuta peruuttamatonta lajikatoa. Toisaalta hieman nuorempi viereinen metsikkö voi olla suojelun arvoinen. Luonnontilaisten kaltaisten metsien määräksi VMI:ssä arvioidaan 380 000 hehtaaria. Suurin osa näistä metsistä sijaitsee suojelualueilla, mutta 42 000 hehtaaria luonnontilaisen kaltaisista metsistä on talousmetsiä. Juttua varten haastateltu Kimmo Syrjästä (Syke) ja Esa-Jussi Viitalaa (Luke). VANHASSA VARA PAREMPI Yli 120-vuotiaiden metsien määrä on vähentynyt Etelä-Suomessa 2010-luvulla. TEKSTI JA KUVA VALTTERI SKYTTÄ Mikä on vanha metsä? TÄMÄN jutun tarkoitus on selventää käsitystä siitä, mitä vanhoille metsille on tapahtumassa Suomessa. Ongelma vain on tämä: vanhalle metsälle ei ole virallista määritelmää. Metsien ikäluokkatarkastelussa vanhaksi metsäksi on usein luettu Etelä-Suomessa yli 120-vuotias ja Pohjois-Suomessa yli 160-vuotias puusto. Luonnonvarakeskuksen (Luke) johtava tutkija Kari T. Korhonen muistuttaa, että kyseisillä luvuilla määritelty vanha metsä ei ole sama asia kuin luonnontilaisen kaltainen metsä tai old-growth forest (aarniometsä), kuten EU:n biodiversiteettistrategia vanhoihin metsiin viittaa. Tässä jutussa esimerkkinä iäkkään puuston kehitysmääristä on käytetty koko maan osalta 120-vuoden ikäpyykkiä. viittaa. ? l 12 Metsälehti Makasiini » AJASSA 9064_.indd 12 28.1.2022 13.25
• VANHASSA VARA PAREMPI TEKSTI JA KUVA VALTTERI SKYTTÄ 0,0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 Etelä-Suomi Yli 120-vuotiaiden metsien määrän kehitys Etelä-Suomessa. Pohjois-Suomi Yli 120-vuotiaiden metsien määrän kehitys Pohjois-Suomessa. Etelässä huippu 2000-luvun alussa 1 2 3 4 5 milj. ha kasvullista metsämaata milj. ha kasvullista metsämaata Etelässä huippu 2000-luvun alussa Vanhojen metsien määrä lisääntyi Etelä-Suomessa 2000-luvun alkuvuosiin asti, mutta on sittemmin kääntynyt selvään laskuun. Pohjoisessa laskusuunta on tasaantunut. 1922* 1954 1974 1990 1999 2006 2011 2016 1922* 1954 1974 1990 1999 2006 2011 2016 Lä hd e: Lu ke VM I *Huom. Yli 120-vuotiaiden metsien määrä vaikuttaa olleen sata vuotta sitten nykyistä pienempi Etelä-Suomessa, mutta vanhempia tuloksia tulee verrata nykypäivään varoen. Puusto oli tuolloin huomattavan eri-ikäisrakenteista ja keski-ikä hankalasti määritettävissä. Suuralueen ikäluokkajakauma ei vastaa puiden ikäjakaumaa. Metsälehti Makasiini 13 9064_.indd 13 28.1.2022 13.25
• Milloin klapikauppa on vilkkainta? Tavallisesti polttopuuta myydään meillä eniten lokakuusta helmikuuhun. Miten polttopuu on käynyt kaupaksi tällä lämmityskaudella? Sekä tämä että edellinen lämmityskausi ovat olleet poikkeuksellisia. Meillä on ollut kahdeksan vuotta tämä yritys ja viime vuonna polttopuut loppuivat ensimmäisen kerran kesken kauden. Tänä vuonna on käymässä samoin. Mikä on lisännyt polttopuun kysyntää? Korona on mullistanut polttopuukaupan täysin. Ihmiset ovat etätöissä ja viettävät kotona sekä vapaa-ajan asunnoilla enemmän aikaa ja käyttävät siten enemmän polttopuuta. Myös sähkön hinnannousu näkyy selvästi. Joulukuu oli meillä todella vilkas myyntikuukausi. Minkälaisia vaatimuksia asiakkailla on polttopuulle? Tärkeintä on, että polttopuu on laadukasta. Lisäksi korona-aikana on alettu arvostaa enemmän kotimaisuutta ja ostetaan suomalaista Suomessa tuotettua polttopuuta. Myös helppoutta, nopeutta ja henkilökohtaista palvelua pidetään arvossa. Tänä verkkokaupan kulta-aikana moni edelleen haluaa soittaa tilauksensa ja asioida ihmisen kanssa.? l TEKSTI TIIA PUUKILA KUVA SEPPO SAMULI 1 2 3 4 MITEN KLAPIKAUPPA ON KÄYNYT? Korona-aikana tulisijoja on käytetty ahkerasti ja polttopuuta ostettu tavanomaista enemmän, tietää klapiyrittäjä Marjaana Suominen. MARJAANA SUOMINEN KUKA: Polttopuuyrittäjä MITÄ: Myynyt kahdeksan vuotta koivuklapeja perustamassaan pohjalaisessa perheyrityksessä Klapilassa. MIKSI: Sai sukupolven vaihdoksen yhteydessä vanhemmiltaan maatilan Kauhajärveltä ja halusi jatkaa isänsä jalan jäljissä, joka on aina tehnyt polttopuita. 14 Metsälehti Makasiini » METSÄTYYPPI 9065_.indd 14 28.1.2022 13.27
• METSÄNHOIDON TUEKSI tarkoitettujen kemeravarojen käyttö romahti viime vuonna, Suomen metsäkeskuksen tilastoista selviää. Tarjolla oli 59 miljoonaa euroa, mutta yksityismetsien hoitoon saatiin käytettyä vain 42 miljoonaa. Edellisvuonna kemeraa meni 50 miljoonaa euroa. Yksityiset metsäpalveluyrittäjät, Biowatti ja Stora Enso käyttivät kemeraeuroja enemmän kuin edellisvuonna. Suurin pudottaja oli konkurssiin päätynyt Otso Metsäpalvelut. Metsänhoitoyhdistykset ovat ylivoimaisesti ahkerimpia kemeran käyttäjiä, mutta nekin jäivät liki viidenneksen edellisvuoden lukemista. MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola arvelee, että hyvä puukauppavuosi piti yhdistysten metsäasiantuntijat kiireisinä. ”Hyvät puukauppavuodet ovat perinteisesti vähentäneet metsänhoidon aktivointia.” Nyt on näytön paikka Tiirola katsoo, että muutama vuosi sitten tiukennetut vaatimukset vähimmäispoistumasta taimikon harvennuksilla ovat johtaneet siihen, ettei tukea haeta epävarmoille kohteille. Lisäksi hän epäilee, että myöhäinen kevät ja aikainen talventulo rajoittivat raivaussahatöitä. Metsänhoitoyhdistys Keskipohjan toiminnanjohtaja Pentti Etelämäki puolestaan arvioi, että maatalouden ahdinko on vähentänyt viljelijämetsänomistajien halukkuutta metsänhoitoon. Se on vähentänyt myös kemeratukien menekkiä maatalousvaltaisella Keski-Pohjanmaalla. Tämä vuosi on yksityismetsissä näytön paikka. ”Metsänhoitotyöt pitää saada vauhtiin. Muuten kemeravarojen tasoa on vaikea perustella ensi vuoden budjettia valmisteltaessa”, Tiirola sanoo.? MIKKO RIIKILÄ YHDISTYKSET KÄYTTIVÄT LIKI PUOLET KEMERASTA Uusimaa 0,99 VarsinaisSuomi 1,47 Satakunta 1,32 Kanta-Häme 0,89 2,29 Pirkanmaa Päijät-Häme 1,19 Kymenlaakso 0,81 Etelä-Karjala 0,95 Etelä-Savo 2,58 4 PohjoisSavo 2,44 PohjoisKarjala KeskiSuomi 3,25 EteläPohjanmaa 3,3 Pohjanmaa 1,48 Keski-Pohjanmaa 0,79 Pohjois-Pohjanmaa 3,7 Kainuu 2,3 Lappi , 2020 2021 10 20 30 40 50 Yhteensä Metsänhoitoyhdistykset Metsänomistaja Otso UPM Stora Enso Biowatti Oy Pienet toimijat Milj. euroa Kemeran käyttö maakunnittain 2021, milj. € 2021 8 miljoonan euron pudotus Kemeratukien käyttö käyttäjäryhmittäin vuosina 2020 ja 2021 lähde: Suomen metsäkeskus Tänä vuonna metsänhoitotöihin on saatava vauhtia, Mikko Tiirola MTK:sta vaatii. Metsälehti Makasiini 15 » AJASSA 9066_.indd 15 28.1.2022 13.33
• 7 000 HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA VUOSIKYMMEN HIRVITUHON JÄLKEEN Metsälehti.fi:ssä arvioitiin kymmenen vuotta sitten sekametsäksi uudistettua hirvituhokoivikkoa. Kymmenen vuotta sitten hirvien tuhoama koivikko uudistettiin kuuselle ja männylle. Osalla alueesta vain raivasin esiin luontaiset taimet. Kuvassa on tilanne nyt.” GLA ”Onhan tuossa todellakin paljon vuosia menetetty hirvien ruokinnan alttarille. Raudukset olisin kuitenkin kasvattanut loppuun asti pitämällä hirvet pois alalta.” JEES H-VALTA ”Näyttäisi siltä, että seuraavassa raivauksessa joutuisi poistamaan liikaa leveyttä kasvaneita mäntyjä, eli kuusten osuus jatkokasvatettavista puista valitettavasti lisääntyy.” VISAKALLO ”Hyvä maapohja näkyy olevan kaikille kolmelle pääpuulajille. Männyt voivat olla reilusti pitempiä tässä vaiheessa. Kuuset menevät vielä ohi pituudessa. Koivua en kyllä istuttaisi männyntaimikkoon varjostamaan.” KURKI ”Männyn osalla en taimikkoa harventaisi ennen 6–7 metrin pituusvaihetta. Ne oksittuvat liiaksi.” MEHTÄUKKO Nimimerkki Gla esitteli uudistamaansa sekametsää. OTSON TIEHANKKEILLE LÖYTYI TEKIJÄ NOIN 200 metsätiehanketta siirtyy Otso Metsäpalvelujen konkurssipesältä Temepa Infralle. Tämän jälkeen suuri osa Otson pesästä on selvitetty. Temepa Infra ottaa siirtyvien hankkeiden asiamiehiin yhteyttä mahdollisimman pian jatkotoimenpiteistä sopimiseksi. Tavoitteena on saada mahdollisimman suuri osa keskeneräisistä hankkeista toteutettua niin, ettei jo maksettuja kemeratukia jouduta perimään takaisin. ”Etusijalla ovat projektit, joiden toteutukset edellyttävät tukiehtojen mukaisten jatkoaikojen hakemista”, Temepa Infran toimitusjohtaja Jukka Koivumäki kertoo. M IK KO RI IK IL Ä Stora Enson Oulun kartonkitehtaalla yhdestä keskikokoisesta harvennusmännystä saadaan kartonkia noin 7 000 mansikkarasiaa varten. Lähde: Stora Enso 16 Metsälehti Makasiini » AJASSA 9067_.indd 16 28.1.2022 15.06
• Metsäveroilmoituksen tekeminen ei ole rakettitiedettä. eMetsällä se on helppoa kuin kuuraketin lähtölaskenta. Lift off! Metsäveroilmoituksen ja alv-laskelman matka kohti verottajaa on alkanut. Nyt voit nauttia verokahvit ja hoitaa tämän vuoden puukauppaja metsänhoitoasiat. Kysy alkuvuoden eduistamme lisää omalta Stora Enson metsäasiantuntijaltasi. storaensometsa.fi Asiakaspalvelu ark klo 8–16 p. 02046 1478 Suomalaista metsäosaamista jo 150 vuotta Veroilmoituksen lähtölaskenta on alkanut 3 2 1 Ota esille pankkitunnukset, verovuoden kuitit ja muistiinpanosi Kirjaudu turvallisesti pankkitunnuksilla www.emetsa.fi Avaa eMetsä veropalvelu -välilehti ja anna lennonjohdon neuvoa 9068_.indd 17 25.1.2022 21.43
• YLLÄTYS SUON SYVYYKSISTÄ Alajärveläisen turvesuon pohjasta löytyi jopa yli 4 000 vuotta vanhoja petäjiä. Ne kertovat ainutlaatuisen tarinan menneiden aikojen metsistä ja ilmastosta. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN 18 Metsälehti Makasiini TEEMA » SUON SÄILÖMÄT 9069_.indd 18 27.1.2022 15.08
• Metsälehti Makasiini 19 9069_.indd 19 27.1.2022 15.08
• T U R V E S U O S T A n o u see turpeen noston yhteydessä usein erilaisia juurakoita ja puun pätkiä riesaksi asti. Puolenkymmentä vuotta sitten alajärveläisen turveyrittäjä Heino Marjamäen suosta alkoi pilkistää tavallista järeämpiä puita. Marjamäki oli nostanut omistamaltaan Savonnevan alueelta turvetta jo vuodesta 1998, ja turvevarannot alkoivat olla monin paikoin vähissä. ”Nämä männyn rungot löytyivät noin kahden metrin syvyydestä suosta. Ne olivat nostettaessa ja taitavat olla edelleenkin vielä kovaa puuta”, kertoi Marjamäki elokuussa 2019. Olimme tuolloin tutustumassa Marjamäen turvesuon uuteen elämään. Kun turve oli suolta hyödynnetty, teetti Marjamäki alueelle keväällä 2017 tuhkalannoituksen suon ravinnetasapainon korjaamiseksi puiden kasvulle sopivaksi. Tämän jälkeen suolle tai suonpohjalle, kuten käytöstä poistettua turvesuota nimitetään, istutettiin yhteensä 60 000 männyn, kuusen ja rauduskoivun tainta. ”Turvetta oli muodostunut tänne historian saatossa 0,5 milliä vuodessa. Sen perusteella nämä keloutuneet männyt voisivat olla jopa yli 4 000 vuoden ikäisiä”, arveli Marjamäki. Satoja vuosia kasvua rauhassa Ajatus vuosituhansia vanhoista järeistä puista, jotka vaikuttivat edelleen käyttökelpoisilta, jäi pyörimään mieleeni. Kuten menneisyyden penkojille usein käy, uusi löydös herättää lähinnä uusia kysymyksiä. Miten on mahdollista, että puut olivat kasvaneet niin suuriksi? Suurimmat rungoista ovat olleet läpimitaltaan neljänkymmenen sentin paksuisia. Runkojen muoto antoi olettaa, että puut ovat olleet Heino Marjamäki on metsittänyt turvesuonpohjansa sitä mukaa, kun ne on poistettu tuotannosta. Alueelle on nyt suunnitteilla myös tuulivoimaloita. 20 Metsälehti Makasiini TEEMA » SUON SÄILÖMÄT 9069_.indd 20 27.1.2022 15.08
• ”On hyvin mahdollista, että männyt ovat eläneet 4 000–4 500 vuotta sitten.” Alajärven alueen nykymetsien mäntyihin verrattuna myös pitkiä. Entä ovatko puut todella tuhansia vuosia vanhoja? Otin yhteyttä suoekosysteemit läpikotaisin tuntevaan professori Harri Vasanderiin Helsingin yliopistolta. Hänen mukaansa puut saattavat olla ikivanhoja. ”On hyvin mahdollista, että männyt ovat eläneet 4 000–4 500 vuotta sitten. Ilmasto oli tuolloin lämpimämpi kuin nykyisin. Hapettomissa oloissa puut ovat säilyneet hyvin näihin päiviin saakka”, Vasander toteaa kertomani perusteella. Esimerkiksi Geologian tutkimuskeskus on tutkinut Parkanossa suosta muuKUN lämpökaudella varttuneet petäjät 4 000 vuotta sitten seisoivat vielä tukevasti juurillaan, asui nykyisen Suomen alueella tutkijoiden arvioiden mukaan vain muutamia kymmeniä tuhansia ihmisiä. Kun ilmasto alkoi kylmetä ja muiden muassa Alajärven Savonneva soistua, ihmisten määrä oletettavasti putosi tuosta merkittävästi. ”Silloin rannikko on ollut nykyisten Lapuan ja Ähtävän tasolla. Todennäköisesti Alajärven seudut ovat olleet sikäläisille ihmisille erämaita, joissa on käyty kalastamassa ja metsästämässä sisämaan riistaa”, arvelee maakunta-arkeologi Janne Rantanen Seinäjoen museosta. Kivikauden lopulla 4 500 vuotta sitten Savonjärven pinta on ollut jo noin 50 metriä merenpinnan yläpuolella. Maanpinnan kohotessa pysyvä asutus alueelta oli Rantasen mukaan siirtynyt tuolloin Pohjanlahden rannikon mukana jo kohti länttä. Meressä elänyt hylje on ollut ihmisille tärkeimpiä ravinnonlähteitä. Sen sijaan vielä 8 000–7 000 vuotta sitten Alajärven Kurejokilaakso on ollut Pohjanmaan merkittävimpiä asutusalueita. Puuesineet säilyneet suossa Syrjäisimmissäkin kolkissa maata on myös kivikaudella liikuttu. Ja puiset merkit siitä ovat tallentuneet usein nimenomaan suohon. ”Aiemmin, kun ojia kaivettiin käsin, löytyi turpeesta muun muassa muinaisia suksia, reen jalaksia tai ruuhia. Konekaivun aikana nämä arvokkaat löydökset voivat jäädä usein huomaamatta”, Rantanen harmittelee. Toimeentulo perustui keräilytalouteen, mutta paikoista, joissa ihmiset ovat asuneet vakituisemmin kivikauden loppuaikoina, on löydetty merkkejä pienimuotoisesta maanviljelystä. Muun muassa Puolangalta on löydetty kiistattomia merkkejä maanviljelystä noin 4 300–4 000 vuoden takaa. Tuolloin ihmisillä on ollut myös vuohia ja lampaita. Neoliittisella kaudella eli 7 000–4 000 vuotta sitten ihmiset osasivat valmistaa myös saviastioita. MYÖHÄISKIVIKAUDEN ERÄMAA Puusukupolvilla on ikäeroa todennäköisesti yli 4 000 vuotta. Harri Vasander. Kajaani Vaasa Rovaniemi Kemi Oulu Helsinki Hämeenlinna Jääkauden jälkeen 9 000–4 000 vuotta sitten Litorinameri peitti ison osan Suomen nykyistä länsirannikkoa. ›› Metsälehti Makasiini 21 9069_.indd 21 27.1.2022 15.08
• taman metrin syvyydestä nostettuja puita. Radiohiiliajoitukset ovat antaneet puille samansuuntaisia ikäarvioita. Lämmin ilmasto ei Vasanderin mukaan välttämättä yksin selitä suosta nousseiden puiden järeyttä. Puut ovat yksinkertaisesti saaneet kasvaa satoja vuosia rauhassa. ”Nykyisin esimerkiksi Häädetkeitaan luonnonpuistosta löytyy todella suuria suomättäiden päällä kasvavia lakkapäämäntyjä, joiden koko hämmästyttää minua aina uudestaan.” Vaikka Suomen alueen puulajisto on ollut todennäköisesti 4 000–4 500 vuotta sitten nykyisen kaltainen, ovat puulajit lämpimimpien olosuhteiden ansiosta esiintyneet nykyistä pohjoisempana. Jalojen lehtipuiden esiintymisestä on saatu vahvoja viitteitä siitepölytutkimusten avulla. Esimerkiksi Ruokolahden Suurisuolla 150–360 sentin syvyydestä turpeesta on löydetty tammen ja lehmuksen siitepölyä. Sen sijaan ylemmissä turvekerroksissa 150 sentistä pintaan päin jalojen lehtipuiden siitepölykäyrät katkeavat, mikä viittaa ilmaston kylmenemiseen. Massiivinen hiilivarasto Jokaisen suon syntyhistoria on erilainen. Siksi on vaikeaa varmasti selittää, miten Savonnevan järeät männyt kuolivat, keloutuivat ja lopulta säilöytyivät vuosituhansiksi suon syvään syleilyyn. Kiistatonta kuitenkin on, että noin 4 000 vuotta sitten Suomen alueen ilmasto alkoi jälleen viilentyä. Professori Vasander uskoo, että viilenemisen seurauksena suometsä, jossa männyt ovat kasvaneet, on vähitellen vettynyt. ”Lopulta puut ovat kaatuneet, mikä on kiihdyttänyt soistumista entisestään puiden haihduttavan vaikutuksen loppuessa.” Heino Marjamäki nostelee parhaiten säilyneet tukit peräkärryyn sahausta varten. Isommasta tukista syntyy myöhemmin sähkökitara. 22 Metsälehti Makasiini TEEMA » SUON SÄILÖMÄT 9069_.indd 22 27.1.2022 15.08
• Epäilemme, että kaikista parhaistakaan pätkistä ei välttämättä ole enää sahattavaksi. Vasander huomauttaa, että osin samanlaisen pulman kanssa painitaan metsänhoidossa nykypäivänä. Jos turvemaametsä avohakataan, nousee vedenpinta ja tarvitaan kunnostusojitusta. Tämä puolestaan tietää lisää päästöjä ilmaan ja vesistöihin. Vähitellen Savonneva on kätkenyt mäntynsä vetiseen turpeeseen. Samalla on syntynyt massiivinen hiilivarasto. Puiden lahoaminen on lähes pysähtynyt ja turpeen muodossa hiiltä on kertynyt tonneittain myös puiden päälle. Turpeesta noin puolet on hiiltä. ”Jos suossa on turvetta keskimäärin kaksi metriä, on hehtaariin suota sitoutunut miljoona kiloa hiiltä. Suomen soissa on kolmekymmentä kertaa enemmän turvekuutioita kuin metsissä puukuutioita. Sama pätee hiileenkin”, Vasander sanoo. Turvemaiden taloudellisen hyödyntämisen seurauksena iso osa tuhansien vuosien aikana kertyneestä hiilivarastosta on vapautunut taivaalle muutamassa vuosikymmenessä. Tämä on yksi syy, minkä vuoksi Suomenkin metsien käytöstä ja hiilensidonnasta käydään nyt kovaa keskustelua. ”Periaatteessa hiilensidonta olisi helppoa. Jonkun saunaillan päätteeksi olen ehdottanut, että voidaanhan puita kaataa nykyisin ihmisen toimesta ja haudata suohon hiilivarastoksi. Sitten tilalle istutetaan uusia puita. Mutta ehkä näin radikaalien toimien aika ei ole vielä”, Vasander sanoo. Samaan hengenvetoon hän lisää, että asia ei ole pelkästään saunailtojen vitsi. Maailmalla tutkijat ovat ilmeisen vakavissaan ehdottaneet puiden upottamista esimerkiksi mereen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Vieläkö tukit pystyy sahaamaan? Elokuun 20. päivä 2021 on vesilinnunmetsästyksen aloituspäivä. On aika kirjoittaa seuraava luku turvesuon tukkien tarinaan. Olemme sopineet Heino Marjamäen kanssa, että haen tukkeja peräkärryllä ja kokeilemme, millaista sahatavaraa niistä syntyisi. Kello lähestyy yhtätoista aamupäivällä, kun käännyn pikitieltä kohti Savonnevaa. Lähestyessäni Marjamäen turvesuota ohitan kymmenien tien varteen Laholta vaikuttava tukki valmiina sahattavaksi. parkkeerattujen autojen letkan. Savonjärvestä sekä turvetuotantoalueen lampareista ja kosteikoista on muodostunut vesilinnuille mieleistä elinaluetta. Sikäli mikään ei ole muuttunut, että Savonnevan maisemat lienevät olleet muinaisten esivanhempiemme eränkäyntialuetta jo tuhansia vuosia ennen citymaastureita. Silloin, kun komeat männiköt ovat humisseet alueella 4 000 vuotta sitten kivikauden ollessa lopuillaan. ›› Metsälehti Makasiini 23 9069_.indd 23 27.1.2022 15.08
• Paikan päällä Savonnevalla odottaa hienoinen pettymys. ”Kyllä nämä ovat muutamassa vuodessa aika paljon ehtineet pehmentyä”, harmittelee Marjamäki nostellessaan keloja kuormaimella. Epäilemme, että kaikista parhaistakaan pätkistä ei välttämättä ole enää sahattavaksi. Päällepäin puut ovat edelleen komeita. Mutta maan pinnalle nostettuina puut, jotka ovat säilyneet vuosituhansia turpeessa, ovat alkaneet lahota muutamassa vuodessa. Osa puista on edelleen läpimärkiä. Ja julmetun painavia. Onneksi mukana on jarruilla varustettu peräkärry, johon kärsii ladata 1 500 kiloa kuormaa. Pätkimme rungoista moottorisahoilla puolenkymmentä parhaiten säilynyttä pätkää, jotka Marjamäki nostaa varovasti kärryyn. Vankimmat rungoista ovat ehtineet vääntyä kierteelle, jonka vuoksi joidenkin kelojen pintakerros näyttää irtoilevan merkillisinä suikaleina. Erilaisten hyönteisten tekemiä koloja löytyy puista runsaasti. Tikatkin ovat hakanneet keloihin kolojaan. Ajatus siitä, palokärki tai käpytikka on nakutellut keloja kenties jo yli neljä tuhatta vuotta sitten, tuntuu paitsi huikealta viestiltä vuosituhansien takaa, myös mieltä rauhoittavalta sanomalta: kenties samaisten lintujen jälkeläiset ovat edelleen luontomme lajistossa kaikista mullistuksista huolimatta. Kuinkahan moni metso on ehtinyt hakomaan männyissä? Suurimmat männyt ovat vääntyneet kierteelle, joten pinta irtoaa lähes suikaleina. Mänty on lustoista päätellen kasvanut vuosituhansia sitten varsin tasaista tahtia Alajärven maisemissa. Muinaismäntyjen puuaines hehkuu juuri halkaistuna lähes punaisena. Palokorot ja laho tuovat puuhun omat vivahteensa. 24 Metsälehti Makasiini TEEMA » SUON SÄILÖMÄT 9069_.indd 24 27.1.2022 15.08
• JÄÄKAUDEN jälkeisinä lämpiminä ajanjaksoina Suomessa on kasvanut yhtenäisiä mäntymetsiä alueilla, joilla nykyisin kasvaa vain tunturikoivu. Hiljattain Luonnonvarakeskuksesta eläköitynyt tutkija Mauri Timonen on ollut mukana keräämässä Lapin järvistä ja lammista vanhoja vedessä säilyneitä mäntyjä, joiden avulla on laadittu 7 655 vuoden päähän (5634 LUSTOKALENTERI KERTOO LÄMPÖTILOJEN VAIHTELUSTA Mauri Timonen Mäntymetsän raja on pohjoisessa liikkunut ilmaston lämpötilojen mukaan. Yhtenäiset männiköt ovat kasvaneet 70006000 vuotta sitten alueilla, joilla nykyään kasvaa vain tunturikoivua. Kuva Vätsärin erämaasta Inarista. Keskiajan lämpökausi (700-1300 jaa.) Pikku jääkausi (1400-1900 jaa.) Lähde: Luonnonvarakeskus -6000 -5000 -7000 -8000 -9000 -4000 -3000 -2000 -1000 1000 1500 2000 -500 500 o C 2 4 -2 -4 Vuosilustoindeksi Kesälämpötiloissa voimakasta vaihtelua 106 104 100 98 96 Lapin metsärajamäntyjen kasvunvaihteluiden perusteella laadittu käyrä osoittaa kasvukauden aikaisen ilmaston vaihdelleen voimakkaasti jääkauden jälkeisen ajan. Lämpimintä oli 7000-4000 vuotta sitten. Noin sata vuotta sitten päättynyt pieni jääkausi erottuu poikkeuksellisen kylmänä. Santorinin tulivuorenpurkaus Mesoliittinen kivikausi Jääkausi Neoliittinen kivikausi Pronssikausi Rautakausi Keskiaika Uusi aika vaihtelusta alueella. Holoseenin, eli viimeisimmän jääkauden jälkeisen ajanjakson, aikana kesälämpötilat ovat olleet suunnilleen 6 000 vuotta sitten noin kolme astetta ja 3 000 vuotta sitten noin asteen nykyistä korkeampia. ”Lustoista selviää myös, että lämpötilat ovat sahanneet ylös ja alas noin 60–80 vuoden jaksoissa.” Esimerkiksi suuret tulivuorenpurkaukset näkyvät selvästi puiden vuosilustoista. Ne ovat voineet viilentää ilmastoa pitkiksi ajoiksi. ”Voimakkain Lapin männyistä löytyvä viilenemispiikki liittyy Santorinin tulivuorenpurkaukseen 1600-luvulla ennen ajanlaskun alkua.” Suomalais-norjalaisten tutkimusten mukaan Skandinavian keskilämpötila on laskenut viimeisen 7 000 vuoden aikana suhteellisen tasaisesti noin 0,3 astetta tuhatta vuotta kohden, Timonen huomauttaa. Hänen mukaansa kyseessä on yleinen trendi pohjoisella pallonpuoliskolla. Tämän hetken ilmastonmuutoskeskusteluun hän suhtautuu kriittisesti. ”IImaston keskilämpötila on vaihdellut 2–3 asteen haarukassa läpi holoseenin. Tässä mielessä nykytilanteessa ei ole mitään uutta holoseenitaivaan alla, vaan kyse on edelleen luontaisesta vaihtelusta.” eaa.) ulottuva yhtenäinen vuosilustokalenteri. ”Koska Etelä-Suomen lustokalenteri ulottuu vain 1 500 vuoden päähän, ei Alajärven Savonnevan puiden ikää voi määrittää luotettavasti vuosilustotutkimuksen eli dendrokronologian keinoin”, Timonen kertoo. Lustokalenterin avulla on selvinnyt mielenkiintoista tietoa ilmaston ›› Metsälehti Makasiini 25 9069_.indd 25 27.1.2022 15.08
• Suosta sielukas soundi kitaraan Iltapäivällä sadan kilometrin päässä Savonnevalta kannonkoskelainen sirkkelisahuri Hannu Rautasalo rientää työmaalleen kesken sorsanpassituksen. Ensiarvio puista on rohkaiseva. ”Ei näiden sahaamisessa pitäisi olla mitään ongelmaa, pehmeämpiäkin pölkkyjä on joskus sahattu”, Rautasalo arvioi. Sahan halkaistessa pölkyt niiden sisältä paljastuu hämmentäviä kuvioita. Osa lankuista loistaa lähes punaisena. Puuaineksessa näkyvät niin palokorot, vuosilustot kuin lahon eri muodot. Parhaiten säilyneestä pölkystä syntyy lähes normaalin oloista sahatavaraa. Urakan päätteeksi käsissämme on paitsi koristeellista tuppilautaa, jämeriä lankkuja ja luultavasti Suomen vanhimmat kakkosneloset. Enää pitäisi keksiä esihistorialliselle sahatavaralle arvoistansa käyttöä. Myöhemmin päätän viedä parhaiten säilyneestä muinaismännystä sahatun 20 senttiä leveän ja 7,5 senttiä paksun lankun tikkakoskelaiselle puutaitelija Juha Elorannalle . Arvelen, että historiasta kiinnostunut taiteilija voisi innostua asiasta. Joulun alla puhelimeen kilahtaa kuvaviesti, jonka saatesanoina on: ”Pikkuhiljaa alkaa hahmottua.” ”Päätin tehdä lankusta sähkökitaran rungon. Osa lankusta oli halkeillut kuivuessaan tallissani pahasti, mutta saim”Sain muinaismännystä sähkökitaralleni sielun.” Sahattuna ja höylättynä puussa on lämpimän ruskea sävy. Hannu Rautasalo on sahannut elämänsä aikana monenlaisia mäntyjä. Katso video osoitteessa Metsälehti.fi 26 Metsälehti Makasiini TEEMA » SUON SÄILÖMÄT 9069_.indd 26 27.1.2022 15.09
• me kaverin kanssa siitä irti materiaalit kahteen kitaraan”, Eloranta kertoo. Hänen mukaansa puun työstäminen onnistui lähes ongelmitta. ”Parissa kohdassa vuosilustot tuntuivat irtoavan tavallista herkemmin. Puuaines vaikutti hieman pehmeältä, mutta kun kitara on muotoutunut, rungossa kuulostaisi olevan hämmästyttävän hyvä sointi. Sain muinaismännystä sähkökitaralleni sielun.” Seuraava polvi hyvässä kasvussa Siinä missä pala Savonnevaa on muuttunut sähkökitarassa jälleen pitkäaikaiseksi hiilivarastoksi, sitoo seuraava puusukupolvi jo hiiltä Heino Marjamäen suonpohjalla. Istutetut männyt yltävät noin puolentoista metrin korkeuteen. ”Itse tuskin pääsen hyötymään alueen hakkuutuloista. Mutta sanoihan Lutherkin aikoinaan, että jos tietäisin maailmanlopun tulevan huomenna, istuttaisin omenapuun. Maailman täytyy mennä eteenpäin”, 71-vuotias Marjamäki sanoo. Sitä, millaisia tarinoita näiden puiden lustot aikanaan kertovat, on juuri tällä hetkellä poikkeuksellisen vaikea ennustaa.? l Juha Eloranta teki muinaismännystä rungon sähkökitaraansa. Toukkien reiät saavat näkyä ja kertoa puun historiasta. Kitaran kaulassa yhdistyvät kotimainen vaahtera ja brasilialainen ruusupuu. Muinaismännyn oksan ympärille on hahmottunut petoeläin. Metsälehti Makasiini 27 9069_.indd 27 27.1.2022 15.09
• ”SELLAISEEN MEILLÄ EI OLE VARAA” Metsätalousyhtiö Tornator kilpailee tehokkuudella ja haluaa varmistaa metsien kasvukyvyn, toimitusjohtaja Henrik Nieminen kertoo. Niinpä esimerkiksi jatkuvaa kasvatusta käytetään harkiten. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVAT SEPPO SAMULI » VAIKUTTAJA 28 Metsälehti Makasiini 9070_.indd 28 27.1.2022 13.06
• ›› Metsälehti Makasiini 29 9070_.indd 29 27.1.2022 13.06
• ”Kireässä markkinassa toimitaan ja siitä lähdetään, että meidän käsissä tuotto paranee.” E I ole tarkoitus mainostaa, mutta kerrotaan kuitenkin, että Tornatorin perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 20 vuotta. Siis tämän uudemman Tornatorin, joka on jokseenkin sama asia kuin Stora Enson yhtiöitetyt metsät laajennetulla omistuspohjalla ja johon monen mutkan kautta on päätynyt Enso-Gutzeitin, Ahlströmin, Kajaani-yhtiön ja Veitsiluodon maanomistuksia. Vanhempi Tornator oli viime vuosisadan alkupuolella toiminut metsäteollisuusyritys, joka sulautettiin Enso-Gutzeitiin ja jota pidettiin pöytälaatikkoyhtiönä uudemman Tornatorin perustamiseen saakka. Tornator on viime vuosikymmenellä noussut yli UPM:n maan suurimmaksi yksityiseksi metsänomistajaksi. Suurempi on vain valtio, jonka maita hallinnoi Metsähallituksen Metsätalous Oy. Kehäkolmosen kohinassa Tornatorilla on metsiä Suomessa noin 640 000 hehtaaria, etenkin Eteläja Pohjois-Karjalassa, Savossa sekä Kemin ja Oulun seudulla. Yhtiön eteläisin konttori sen sijaan on toisenlaisessa ympäristössä, kehäkolmosen varrella Helsinki-Vantaan lentokentän tuntumassa. Toimitusjohtaja Henrik Nieminen kävelee koronan hiljentämässä toimistossa farkuissa ja ruutupaidassa. Nieminen on kauppatieteilijä, joka siirtyi Stora Enson talousja rahoitusosastolta Tornatorin talousjohtajaksi yhtiötä perustettaessa. Tänä vuonna hänelllä täyttyy kolmas vuosi toimitusjohtajana. Niemisen mukaan Tornatorilla ei ole määrällisiä kasvutavoitteita, vaan kasvetaan, jos se kannattaa. Kotimaassa kasvutahti on ollut reilut 10 000 hehtaaria eli 1,5 prosenttia vuodessa. ”Parasta on ostaa ydinalueiden läheisyydestä, jotta olemassa oleva henkilöstö pystyy hoitamaan ostotilat.” Kiinnostusalue on kuitenkin laaja eli Stora Enson metsäpalvelualue, joka kattaa koko maan aivan läntisimpiä osia lukuun ottamatta. Pienetkin tilat kiinnostavat, jos sijainti on nykyisten omistusten lähellä. Tilamarkkinoille takamatkalta Tornatorilla ei ole oikeutta metsävähennykseen eikä kemerarahoitukseen, joten yritys kilpailee tilamarkkinoilla takamatkalta suhteessa henkilöomistajiin ja yhteismetsiin. Puuttuva veroja tukietu on korvattava tehokkuudella. ”Kireässä markkinassa toimitaan ja siitä lähdetään, että meidän käsissä tuotto paranee. Metsät pidetään hyvässä kasvussa ja terveinä.” Kasvua voi kiihdyttää oikeilla toimenToimisto on toimistorakennuksessa kehäkolmosen varrella. » VAIKUTTAJA 30 Metsälehti Makasiini 9070_.indd 30 27.1.2022 13.06
• piteillä oikeissa paikoissa. Jalostetut taimet ja lannoittaminen, Nieminen luettelee. Ei siis mitään sellaista, mihin kenellä tahansa metsänomistajalla ei olisi mahdollisuutta. Jatkuvan kasvatuksen osuus ei ole iso eikä Nieminen usko sen nousevan valtamenetelmäksi. ”Kun halutaan varmistaa metsän kasvu, niin jatkuva kasvatus ei ole oikea menetelmä joka paikkaan.” Turvemailta jatkuvalle kasvatukselle löytyy perusteltuja kohteita, mutta kivennäismailla kasvutappiot olisivat ilmeisiä. ”Sellaiseen meillä eikä ilmastolla ole varaa.” Metsänvuokrauksessa pää auki Tornatorin lanseeraama metsien vuok– raus herätti ainakin alkuun kummastusta, että noinkohan toimii. Nieminen näkee vuokrauksen ostotoimintaa täydentävänä palveluna. Tornator jalostaa rantoja kesämökkitonteiksi. Tuulivoiman mahdollisuudet ovat tulleet yllätyksenä. ›› Metsälehti Makasiini 31 9070_.indd 31 27.1.2022 13.06
• ”Vuokraus tarjoaa vaihtoehdon, jos metsänomistaja ei tiedä, mitä tehdä. Vuokraus sopii, jos on vahva tunneside metsään, mutta ei ole mahdollisuutta hoitaa itse.” Vuokrasopimuksia on tehty muutamia, mutta läpimurrosta ei voi puhua. ”Pää on saatu auki. Aikaa sen yleistyminen ottaa ja sitä meillä on.” EU-säädöksiä tulee ja menee EU:n aktiivisuus metsäsäätelyssä on nostanut huolta ja epäluuloakin, mutta ei Niemisessä. ”Metsäasioissa päätösten aikajänteet ovat puuston kiertoajan mittaisia. EU-säädöksiä tulee ja menee, mutta metsät pitää hoitaa vähintään 70 vuoden perspektiivillä.” Tornatorilla on kaksoissertifiointi, ja Nieminen vakuuttaa, että yhtiön sisällä on paras tieto metsiensä hoidosta. Nyt ajankohtainen ilmastotaksonomia ei ole johtanut Tornatorissa toimenpiteisiin. Monimuotoisuusja ilmasto-ohjelmat olisi laadittu ilman EU-painettakin. Nieminen vakuuttaa, että ne eivät jää sanahelinäksi. ”Monimuotoisuuskadon ehkäisy on iso asia. Siinä iso toimija voi toimia esimerkkinä.” Tavoite on vuoteen 2030 mennessä ennallistaa vähintään 3 000 hehtaaria suoelinympäristöjä, suojella vähintään 5 000 hehtaaria lisää arvokkaita luontokohteita ja toteuttaa vähintään 200 metsätai vesielinympäristön parantamishanketta. ”On fakta, että historian aikana on tehty vääriä ojituspäätöksiä. Niitä korjaillaan ja ennallistamistöitä teemme paljon.” Antaa tuulen tuottaa Metsätalouden ulkopuolisia tuottomahdollisuuksia ei ole varaa jättää käyttämättä. Kesämökkitonteiksi jalostetaan se, mitä jalostettavissa on. Tuulivoimaa kohtaan Tornator on enemmän kuin ymmärtäväinen, tämän vuosikymmenen tavoite on yli sata turbiinia omille maille. Tuulivoimaa on kehitetty pitkään, mutta viime vuonna se otti uusia kierroksia. ”Kiinnostuksen kasvu on ollut yllätys monelle, niin meillekin.” Metsän tuottoa suuremmat tuulipuistojen maanvuokrat ovat kirjaimellisesti tuottoa tuulesta, sillä tuulipuistot eivät juuri vaikeuta metsätaloutta. Tornator kehittää ja kilpailuttaa tuulivoimahankkeita itse, mutta ei ole rakentamisessa eikä tuotannossa mukana. Lisäksi yhtiö vuokraa metsästysoikeuksia. Hehtaarivuokra on euron tienoilla ja ainakin Etelä-Suomessa kysyntä ylittää tarjonnan. Puukauppa kahden kauppaa Puukauppa on silti päätoiminto. Tornatorilla on sopimus sekä puunmyynneistä että hoitotöistä suurimman omistajan Stora Enson kanssa. Kysymys, että voisiko Tornator myydä puuta kenelle tahansa, saa Niemisen kaartelemaan. Tornatorilla on pitkäaikainen puukaupan raamisopimus Stora Enson kanssa ja vapausasteet senmukaisia. Muita puunostajia on ollut kourallinen, lähinnä pk-sahoja. Neuvottelutilannetta voi kuvitella mielenkiintoiseksi, kun pöydän molemmilla puolilla tiedetään, että sopimus syntyy meidän välillä eikä kenenkään muiden. ”On fakta, että historian aikana on tehty vääriä ojituspäätöksiä.” HENRIK NIEMINEN TORNATORIN toimitusjohtaja KAUPPATIETEIDEN maisteri Aalto yliopistosta, Executive MBA 52 vuotta helmikuussa SYNTYNYT Tampereella, kotipaikkoja Suomessa Lahti, Hyvinkää, Porvoo ja nykyisin Helsinki, asunut myös USA:ssa, Ranskassa, Belgiassa ja Ruotsissa PERHEESEEN kuuluvat vaimo ja kaksi aikuista tytärtä HARRASTAA koripalloa, monipuolista kuntoliikuntaa, mökkeilyä ja metsästystä TORNATOR OYJ HARJOITTAA metsätaloutta, metsäpalvelutoimintaa ja kiinteistöjen jalostusta OMISTAA metsää 637 000 hehtaaria Suomessa, 66 000 hehtaaria Virossa ja 12 000 hehtaaria Romaniassa LIIKEVAIHTO 118,1 miljoonaa, liiketoiminnan tulos 91,4 miljoonaa, nettotulos 50,9 miljoonaa euroa (v. 2020) HENKILÖSTÖÄ 186 OMISTUS: Stora Enso 41, eläkevakuutusyhtiöt ja eläkesäätiöt 47,28, Osuuspankin henkivakuutusyhtiö 5,21, Osuuspankin metsänomistajarahasto 5, sijoitusyhtiö Riffu Oy 0,75, sijoitusyhtiö Danilostock Oy 0,75 prosenttia Säädöksiä tulee ja menee, mutta metsäasioissa päätösten aikajänteet ovat vähintään puuston kiertoajan mittaisia, Nieminen pohtii. Lahjoita metsä tutuksi tuleville sukupolville. Lisätietoa: www.mmsaatio.fi Metsä lähellä sydäntäsi » VAIKUTTAJA 32 Metsälehti Makasiini 9070_.indd 32 27.1.2022 13.06
• ”Sopimuksessa on sovittu määrät, mutta hinnat otetaan markkinahintatilastosta”, Nieminen korostaa. Tornator paitsi jakaa osinkoja omistajilleen, myös samanaikaisesti lainaa rahaa pääomamarkkinoilta eli käyttää toiminnassaan velkavipua. Lainojen hoito velvoittaa tasaisiin puunmyynteihin, suhdannepiikkejä ei voi jäädä odottamaan. Pörssiin vai ei? Tornatorin omistus on 41-prosenttisesti Stora Ensolla. Muut omistajat ovat eläkevakuutusyhtiöitä, OP-metsärahastolla on viiden prosentin siivu. Lisäksi kahdella sijoitusyhtiöllä on alle prosentin osuudet. Kovinkaan kaukaa haettu ajatus ei ole, että Tornator voisi avata ovet omistajuuteen ja listautua pörssiyhtiöksi, kun siellä on kiinteistösijoitusyhtiöitäkin. Tornatorin kaltainen tylsän varma osinkone olisi omiaan sijoittajille, joille matala riski on korkeaa tuottoa tärkeämpää. Niemisen mukaan listautuminen oli Tornatoria perustettaessa esillä. Enää asia ei ole ajankohtainen, vaikka ajatusta ei ole varsinaisesti kuopattu. ”Osakeyhtiömuotoinen metsänomistus ei ole yleistynyt, vaan kehityksen suunta on ollut kohti rahasto-omistuksia.” Tornator on sikäli erikoinen yritys, että samantyyppistä kilpailijaa ei markkinoilla ole. Lähin vertailtava yritys voisi olla iso, mutta kuitenkin paljon pienempi metsänomistaja Finsilva. Sen metsänomistus on G.A. Serlachius -yhtiön peruja, ja yhtiö on toiminnallisesti lähemmin kiinni pääomistajassaan Metsä Groupissa. ”On haastavaa haastaa itsensä jatkuvaan parantamiseen, kun ei ole vertailukohtaa.”? l Suuruus velvoittaa olemaan esimerkkinä. Niemisen mukaan yhtiön ilmastoja monimuotoisuusohjelmat olisi laadittu ilman EU-painettakin. Lahjoita metsä tutuksi tuleville sukupolville. Lisätietoa: www.mmsaatio.fi Metsä lähellä sydäntäsi 9070_.indd 33 27.1.2022 13.06
• 9071_.indd 34 25.1.2022 21.34
• OMA METSÄ METSÄNHOITO S. 36: 20 kysymystä metsityksestä ›› TUTKIMUS S. 42: Vinkkejä metsäkeskusteluun ›› ALLAKKA S. 43: Pihlajasta pitkä ilo ›› KYSY POIS S. 44: Mikä käpyjä vaivaa? ›› PERINTÖMETSÄ S. 48: Liika suunnittelu voi kostautua Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta. ›› KASVUPAIKAT Uusi sarja alkaa SIVU 40 PIKATESTI Liukulumikengät koetuksella s. 46 SA M I KA RP PI N EN Metsälehti Makasiini 35 9072_.indd 35 27.1.2022 16.23
• 20 kysymystä JOUTOALUEIDEN METSITYKSESTÄ Joutoalueen metsitys on usean vuoden urakka. Metsitys lisää hiilensidontaa ja luonnon monimuotoisuutta, mutta taloudelliset hyödyt riippuvat kohteesta. LIINA KJELLBERG Perinnebiotooppien, kuten ketojen ja niittyjen metsittämiseen ei saa valtion tukea. A IR I M AT IL A OMA METSÄ » METSÄNHOITO 36 Metsälehti Makasiini 9073_.indd 36 27.1.2022 15.14
• Mitä metsitys tarkoittaa? Metsitys tarkoittaa metsän perustamista sellaiselle puuttomalle alueelle, joka ei aiemmin ole ollut metsätalouskäytössä. Mikä on joutoalue? Joutoalueita ovat esimerkiksi entiset pellot ja turvetuotantoalueet sekä vanhat sorakuopat ja hylätyt tontit, jotka eivät jostain syystä ole metsittyneet luontaisesti. Kaikkia joutoalueita ei voida metsittää. Esimerkiksi entisen turvetuotantoalueen maaperä voi olla niin märkä, ettei sitä kannata metsittää. Silloin parempi vaihtoehto on ennallistaa alue takaisin suoksi tai muuttaa se kosteikoksi. Millainen on hyvä metsityskohde? Metsitettävän alueen pitää soveltua puuston kasvatukseen. Se tarkoittaa sitä, että lämpöä ja ravinteita on riittävästi ja maaperässä on puuston kasvulle sopivasti vettä. Tätä voi arvioida paikan päällä. Jos metsitettäväksi suunnitellun alueen ympärillä kasvaa metsää, on todennäköistä, että metsitys onnistuu. Jos ravinteita ei ole riittävästi, pitää kohteen olla sellainen, että ravinteiden määrää voi lisätä lannoittamalla. Kohteelle on lisäksi päästävä työkoneilla, ja mahdolliset ojat on voitava kunnostaa ilman, että siitä aiheutuu haittaa läheisille vesistöille. Kooltaan metsitettävän kohteen tulisi olla vähintään puoli hehtaaria. Miten pitkä prosessi metsitys on? Metsitys vaatii yleensä lähemmäs kymmenen vuoden sitoutumista vuosittain tehtäviin hoitotöihin. Siksi metsitettävän kohteen olisi hyvä sijaita mahdollisimman lähellä. Kenelle metsitys sopii? Metsitys sopii aktiiviselle metsänomistajalle. Varsinkin entisten peltojen metsittäminen on haastavaa, sillä ne ovat usein heinittyneitä ja vesakoituneita. Entisten turvetuotantoalueiden metsittäminen sujuu sen sijaan usein helpommin. Mistä lähdetään liikkeelle? Ensin tulee selvittää metsitettävän alueen maisemaja luontoarvot. Jos esimerkiksi maatalouskäytössä olleella alueella on paljon luontoja maisema-arvoja, ei metsitykseen saa valtion tukea. Tällaisia kohteita ovat hylätyt peltolaikut avoimessa peltomaisemassa ja vanhat niityt ja kedot, joilla kasvaa harvinaisia tai uhanalaisia kasveja. Myös kaavoitus voi estää metsityksen. Tiedot luontoja maisema-arvoista löytyvät ely-keskuksista, kaavoituksesta voi kysyä kunnilta. Millaista tietoa kohteelta tarvitaan? Tärkeintä on tunnistaa metsitettävän kohteen maalaji. Se kertoo, mikä puulaji paikalle sopii. Maalaji selviää, kun kaivaa maahan noin 40 sentin syvyisen kuopan. Maalaji voi olla joko kivennäismaata, multaa tai turvetta. Mullan tunnistaa tummasta väristä ja murumaisesta rakenteesta, turpeen siinä olevista kuolleista ja lahoamattomista kasvinosista. Kivennäismaa on metsitettävillä kohteilla yleensä soraa, hiekkaa, hietaa, hiesua tai savea. Sora, hiekka ja karkea hieta kertovat siitä, että ollaan karulla kasvupaikalla. Hieno hieta, hiesu ja savi ovat puolestaan viljavien kasvupaikkojen maalajeja. Mitä hienommasta, ja siten ravinteikkaammasta, kivennäismaan maalajista on kyse, sitä ohuemman rullan siitä saa käsiensä välissä rullattua. Onko turvekerroksen paksuudella väliä? On, turpeen paksuus vaikuttaa siihen, mitkä puulajit alueella viihtyvät. Kasvupaikka on ohutturpeinen, jos kivennäismaan päällä olevan turvekerroksen paksuus on enintään 30 senttimetriä. Jos turvekerros on tätä paksumpi, on kasvupaikka paksuturpeinen. Ohutturpeisilla kasvupaikoilla selvitetään silmämääräisesti, onko turpeen alla oleva kivennäismaa karkeavai hienojakoista. Turpeen paksuus tulee mitata koko metsitettävältä alueelta. Mikä puulaji sopii millekin kasvupaikalle? Kivennäismaan pelloilla kuusi on turvallisin vaihtoehto, mutta rauduskoivukin on mahdollinen ja rehevimmillä kohteilla myös muut lehtipuut. Vanhojen sorakuoppien metsitykseen sopii parhaiten mänty. Kuusi sopii parhaiten myös viljaville turvepelloille, ohutturpeisille turvepelloille sopii lisäksi tervaleppä. Karujen turvepeltojen puulaji on mänty, märkien hieskoivu. Entisillä turvetuotantoalueilla turvallisin vaihtoehto on mänty. Ohutturpeisille kohteille sopivat myös kuusi ja rauduskoivu, kunhan turpeen alla on hienojakoista kivennäismaata. Paksuturpeisille kohteille sopii myös hieskoivu. Onko istutus ainoa vaihtoehto? Pelloilla istutus on ainoa vaihtoehto, sillä pintakasvillisuuden kilpailu on kovaa. Turvetuotantoalueilla uudistaminen onnistuu myös kylväen. Miten tiheään taimet istutetaan? Kuusen istutustiheys on kaikilla metsityskohteilla 2 000, männyn 2 400 ja raudusja hieskoivun 1 600 tainta hehtaarille. Taimet kanJOUTOALUEIDEN METSITYKSESTÄ 1 6 7 8 9 10 11 2 3 4 5 Mitä hienommasta kivennäismaan maalajista on kyse, sitä ohuemman rullan siitä saa käsiensä välissä rullattua. TI M O M A KK O N EN ›› Metsälehti Makasiini 37 9073_.indd 37 27.1.2022 15.14
• nattaa merkitä maastoon kepeillä, jotta ne löytää myöhemmin heinän seasta. Pelloilla on käytettävä suuria kaksivuotiaita taimia, sillä pienemmät taimet jäävät pintakasvillisuuden alle. Näin isot taimet pitää tilata taimitarhoilta etukäteen. Entisille turvetuotantoalueille sopivat pienemmät taimet. Onko maanmuokkaus tarpeen? Maanmuokkaus on tarpeen varsinkin entisillä pelloilla, sillä siellä on yleensä runsaasti pintakasvillisuutta, joka haittaa taimien kasvua. Entisillä turvetuotantoalueilla maanmuokkaus ei välttämättä ole tarpeen. Laikkumätästys sopii monenlaisille kivennäismaan kohteille, ja siihen voi tarpeen mukaan yhdistää kunnostusojituksen. Kosteilla kivennäismaan kohteilla sekä turvemaan pelloilla tarvitaan sen sijaan yleensä ojitusmätästystä ja ojien kunnostusta. Ojitusmätästystä voi tarvittaessa käyttää myös entisillä turvetuotantoalueilla. Mistä tietää, tarvitaanko kunnostusojitusta? Jos vesi seisoo sarkaojissa, on kunnostusojitus tarpeen. Kunnostusojituksen yhteydessä tulee muistaa jättää kaivukatkoja ja tehdä laskeutusaltaita, jotta metsitysalueelta ei kulkeutuisi ravinteita lähivesistöihin. Tarvitaanko lannoitusta? Entisillä kivennäismaan pelloilla on usein puutetta boorista, entisillä turvepelloilla boorista ja kaliumista. Kivennäismaan pelloilla lannoitus tehdään istutuksen yhteydessä, turvemaan pelloilla noin viisi vuotta istutuksen jälkeen. Entisille turvetuotantoalueille kannattaa istutuksen yhteydessä levittää puutuhkaa, jotta ravinteiden määrä saadaan nostettua taimien kasvun edellyttämälle tasolle. Paksuturpeisilla turvetuotantoalueilla lannoitukselle voi olla tarvetta myöhemminkin. Miten usein vesakon raivaukselle ja heinäämiselle on tarvetta? Varsinkin entisillä pelloilla vesakko pitää todennäköisesti raivata jo ennen istutusta. Istutuksen jälkeen taimikkoa pitää käydä heinäämässä vähintään kerran vuodessa noin neljän vuoden ajan niin entisillä pelloilla kuin turvetuotantoalueillakin. Sen jälkeen on varhaisperkauksen aika. Pintakasvillisuuden kilpailu voi olla niin kovaa, että varsinkin entisillä pelloilla joudutaan turvautumaan kemialliseen heinäntorjuntaan. Onko metsitetty kohde altis tuhoille? Entisille pelloille istutetut taimet ovat alttiita myyrätuhoille, joten taimet kannattaa suojata taimisuojin. Halla saattaa vaurioittaa kuusentaimia. Kuusi kyllä selviää hallasta, mutta taimien suojaksi kannattaa jättää lehtipuuvesakkoa. Jos entisellä turvetuotantoalueella seisoo vesi, on kohde liian märkä metsitettäväksi. A IR I M AT IL A A IR I M AT IL A Entisillä pelloilla on kova kilpailu kasvutilasta. 12 13 14 15 16 OMA METSÄ » METSÄNHOITO 38 Metsälehti Makasiini 9073_.indd 38 27.1.2022 15.14
• Millaista tukea metsitykseen voi saada? Metsitykseen voi saada valtion tukea. Tuen suuruus riippuu metsitettävän alueen koosta, metsitystavasta ja maalajista sekä kasvatettavasta puulajista. Tukihakemus toimitetaan Suomen metsäkeskukseen ennen metsityksen aloittamista. Metsäkeskus pyytää ely-keskukselta lausunnon ennen tukipäätöksen tekemistä. Metsitystyöt voi aloittaa, kun on saanut myönteisen tukipäätöksen. Metsitystöiden jälkeen pitää vielä täyttää toteutusilmoitus ja toimittaa se Metsäkeskukseen. Kuinka suuri tukisumma on? Metsitystuki koostuu kustannuskorvauksesta ja hoitopalkkiosta. Kustannuskorvaus korvaa taimikon perustamisesta aiheutuneita kustannuksia. Turvepelloilla tukea saa 2 000 euroa hehtaarilta, kivennäismaan pelloilla 1 500. Kivennäismaan pelloilla tukeen voi tosin saada 300 euron hehtaarikohtaisen korotuksen, jos vähintään 25 prosenttia istutettavista taimista on jaloja lehtipuita tai tervaleppää. Entisillä turvetuotantoalueilla tukea saa kylvön yhteydessä tuhat euroa hehtaarilta ja istutuksen yhteydessä 1 500. Hoitopalkkio korvaa taimikon hoitotöiden kustannuksia. Palkkio maksetaan kahdessa 450 euron erässä kaksi ja kahdeksan vuotta sen jälkeen, kun metsityksen toteutusilmoitus on toimitettu Metsäkeskukseen. Mitkä ovat tuen saamisen ehdot? Metsitettävän alueen tulee olla puuton, yhtenäinen, vähintään puolen hehtaarin suuruinen ja keskimäärin vähintään 20 metriä leveä. Peltojen osalta yleisenä ehtona on, että alueelle ei ole haettu maatalouden tukia vuoden 2019 jälkeen. Esimerkiksi joulukuusten viljelyyn tai yhteishankkeille tukea ei myönnetä. Onko metsitys taloudellisesti kannattavaa? Riippuu kohteesta. Esimerkiksi kivennäismaan pelloilla kuusen kasvatus voi tukien ansiosta olla yhtä kannattavaa kuin muillakin kivennäismailla – tai jopa kannattavampaa. Eurot silmissä metsitystä ei kannata tehdä, vaan taustalla on hyvä olla myös esimerkiksi halu saada käyttämätön maa-alue osaksi metsätaloutta. Metsitystä voi ajatella myös omana panoksenaan ilmastonmuutoksen hillinnässä. Artikkelia varten on haastateltu Tapion metsäasiantuntijaa Airi Matilaa. Lisäksi on hyödynnetty Tapion metsänhoidon suosituksia ja Joutoalueiden metsitys kestävästi -verkkokurssia sekä Suomen metsäkeskuksen ja maaja metsätalousministeriön verkkosivuja.? l 17 18 19 20 Maan kattavin markkinapaikka. Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~ Metsälehti Makasiini 39 9073_.indd 39 27.1.2022 15.14
• OSA 1 KANGAS VAI SUO? MISTÄ tietää, mikä puulaji uudistusalalle sopii? Millainen metsikön puuntuotoskyky on? Tarvitaanko lannoitusta? Onko jatkuva kasvatus hyvä vaihtoehto? Vastaukset muun muassa näihin kysymyksiin löytyvät, kun selvittää, millaisesta kasvupaikasta on kyse. Kaikkiaan suomalaisesta luonnosta löytyy satakunta erilaista metsäja suotyyppiä. Kaikkia ei tarvitse tuntea, mutta päälinjat on hyvä hallita. Ensimmäinen askel on opetella erottamaan toisistaan kivennäismaa ja suo. Kasveista liikkeelle Metsätalousmaasta noin 65 prosenttia on kivennäismaata ja noin 35 prosenttia suota. On siis kohtalainen mahdollisuus, että luonnossa liikkuessaan päätyy suolle. Onko niin käynyt, sitä kannattaa lähteä selvittämään katselemalla ympärilleen, neuvoo Helsingin yliopiston professori Harri Vasander. ”Jos kasvillisuudesta yli 75 prosenttia on suokasveja, ollaan suolla”, hän sanoo. Helpoimmin tunnistettavia suokasveja ovat rahkasammalet, suopursu, juolukka, karpalo, lakka, tupasvilla sekä erilaiset kortteet ja sarat. Vasanderin mukaan jo sillä, että tunnistaa rahkasammaleiden suvun, pääsee pitkälle. Tyypillisiä kivennäismaiden kasvilajeja ovat taas ahomansikka, sananjalka, kielo, käenkaali, oravanmarja, mustikka ja puolukka. Näistä neljä viimeistä viihtyy myös soita ojittamalla syntyneillä turvekankailla. Kaiva kuoppa Aina suokasvien osuus ei yllä 75 prosenttiin, vaikka kyseessä olisikin suo. Siksi kannattaa tarkistaa, miltä näyttää maanpinnan alla, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Tiina Tonteri. Jos maanpinnan alta löytyy turvetta, on kyseessä suo, vaikka paikalla ei suokasveja juuri kasvaisi. Sen, onko maanpinnan alla kivennäismaata vai turvetta, saa selville kaivamalla maahan pienen kuopan. Kivennäismaan päällä olevan turvekerroksen tunnistaa siitä, että siinä näkyy runsaasti kuolleita ja lahoamattomia kasvinosia. KATSE MAAHAN Metsälehti Makasiinin uusi juttusarja esittelee metsiemme erilaisia kasvupaikkoja. Ensiksi kerromme, miten kivennäismaan erottaa turvemaasta. Kangasmetsissä kivennäismaan pinnassa on usein ruskea ja huopamainen muutaman senttimetrin paksuinen kangashumuskerros. Kuvassa kuivan kankaan podsolimaannosta. H A N N U N O U SI A IN EN LIINA KJELLBERG Kivennäismaan päällä olevan turvekerroksen tunnistaa siitä, että siinä näkyy runsaasti kuolleita ja lahoamattomia kasvinosia. Kuvassa ojitetun saranevan pintaturvetta. H A N N U N O U SI A IN EN 40 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » KASVUPAIKAT 9074_.indd 40 27.1.2022 15.13
• KIVENNÄISMAA, KANGAS, KANGASMAA JA KANGASMETSÄ KIVENNÄISMAASTA käytetään usein myös nimitystä kangas, kangasmaa tai kangasmetsä. Varsinaisia synonyymejä nämä eivät ole, sillä kivennäismaahan luetaan myös lehdot, jotka eivät ole kangasmetsiä. Esimerkiksi metsälaissa lehdot luetaan kangasmetsiin, jolloin kangasmetsä tarkoittaa samaa kuin kivennäismaan metsä. SUO JA TURVEMAA SUO ja turvemaa mielletään usein synonyymeiksi, mutta tieteellisissä julkaisuissa ja kansainvälisissä yhteyksissä suo tarkoittaa yleensä sellaista kasvupaikkaa, jolla kasvaa suokasvillisuutta. Turvemaalla taas ei tarvitse olla suokasvillisuutta, kunhan kivennäismaan päällä on turvekerros. Metsälaissa suoksi lasketaan vain sellaiset kasvupaikat, joilla turvekerroksen paksuus on yli 30 senttimetriä. 26 milj. ha Suomessa on 17 miljoonaa hehtaaria kivennäismaan metsiä ja 9 miljoonaa hehtaaria suota. Lähde: Luke KASVUPAIKKOJA KÄSITTELEVÄ JUTTUSARJA kestää koko vuoden. 1. Kangas vai suo? 2. Kasvupaikkaja metsätyypit 3. Karukkokankaat, kuivat kankaat ja lehdot 4. Kuivahkot kankaat 5. Tuoreet kankaat 6. Lehtomaiset kankaat 7. Suotyypit 8. Turvekankaat Jos kivennäismaan päällä ei ole turvekerrosta, on kyseessä kangasmetsä tai lehto. Kangasmetsissä kivennäismaan pinnassa on usein ruskea ja huopamainen muutaman sentin paksuinen kangashumuskerros. Lehdoissa kangashumuskerrosta ei ole, vaan kivennäismaan pintaosa koostuu mururakenteisesta tummasta mullasta. Maaperän koostumusta voi myös arvioida puukon tai rassin avulla. Rassina toimii esimerkiksi keppi tai pala harjaterästä. Puukon terän tai rassin saa työnnettyä turpeeseen mutta ei kivennäismaahan. Jos vielä tämän jälkeen on epävarma siitä, onko maanpinnan alla kivennäismaata vai turvetta, voi maa-ainesta Vasanderin mukaan myös maistaa. ”Kivennäismaa narskuu hampaiden välissä, turve ei. Tämä on selkeä ja helppo testi, mutta maa-ainesta ei kannata niellä.” Vaikutusta metsänhoitoon Kivennäisja turvemaiden erottaminen toisistaan on tärkeää, sillä metsänkasvatuksen lähtökohdat ovat niillä erilaiset. Tämä heijastuu kaikkiin metsänhoitotoimiin, Vasander korostaa. Turvemailla puunkasvatuksen haasteena on usein liiallinen veden määrä. Valtaosa turvemaiden talousmetsistä sijaitseekin ojitetuilla soilla. Metsänhoitoa suunnitellessa pitää huolehtia myös vesiensuojelusta. Ravinteista voi olla pulaa sekä kivennäisettä turvemailla, mutta puuttuvat ravinteet eivät yleensä ole samoja. ”Varsinkin avosoista ja sekatyypin soista syntyneissä suometsiköissä on herkästi kaliumin ja fosforin puutosta, kun taas kivennäismaalla uupeloa on typestä”, Vasander sanoo. Maaperän heikon kantavuuden vuoksi puunkorjuu on turvemailla kivennäismaita haastavampaa, mutta esimerkiksi sekapuuston kasvatus ja jatkuva kasvatus voivat onnistua siellä kivennäismaita paremmin. Artikkelia varten on haastateltu myös Luken tutkijaa Juha-Pekka Hotasta (Ecodive-projekti, Karelia CBC-ohjelma). Lisäksi on hyödynnetty Metsäkustannuksen kustantamia kirjoja Metsätyypit – opas kasvupaikkojen luokitteluun ja Suotyypit ja turvekankaat – kasvupaikkaopas. Metsälehti ja Metsäkustannus ovat osa Tapio-konsernia. ? l Rahkasammalet ovat tyypillisiä suokasveja. Kuvassa vaalea-, varvikkoja korpirahkasammalia. JU H A -P EK KA H O TA N EN Ahomansikka kasvaa etenkin valoisilla ja viljavilla kivennäismailla. H A N N U N O U SI A IN EN Metsälehti Makasiini 41 9074_.indd 41 27.1.2022 15.13
• MAAja metsätalouden vaikutukset jokien ja järvien vedenlaatuun ovat edelleen voimakkaita, kertoo tuore selvitys. Vuosina 2008–2020 ei vesien tilassa tapahtunut yhtenäistä paranemista. Metsätalousalueiden vesissä on korkeita orgaanisen typen ja hiilen pitoisuuksia. ”Muutokset vedenlaadussa ovat sidoksissa valuma-alueen turvemaiden ojituksiin ja metsien hakkuisiin”, kertoo Ympäristökeskuksen tutkija Annika Vilmi. VESISTÖJEN KUORMITUS ENNALLAAN ITÄ-SUOMEN ja Helsingin yliopistojen metsänomistajatutkimuksessa tunnistettiin kolme tapaa suhtautua luonnon monimuotoisuuteen. Runsas kolmannes metsänomistajista ei halua tehdä monimuotoisuuden eteen yhtään enempää kuin laki vaatii. Noin 40 prosentille suojavyöhyke rannassa tai tekopökkelö hakkuuaukolla riittävät. Viidesosa metsänomistajista on huolissaan luontokadosta. MONIMUOTOISUUS JAKAA METSÄNOMISTAJAT MITEN osallistua julkisuudessa käytävään metsäkeskusteluun? Tähän kysymykseen pyrkii vastaamaan hiljan julkaistu metsäalan viestintäopas. ”Metsäala on nyt aikamoisessa pyörityksessä. Metsäasiat ovat koko ajan esillä, puhuttiin sitten ilmastonmuutoksesta, hiilensidonnasta tai metsänhoidosta. Kaikki metsäammattilaiset joutuvat osallistumaan keskusteluun, halusivat tai eivät”, sanoo opasta hankeryhmän kanssa ideoinut Hämeen ammattikorkeakoulun koulutuspäällikkö Antti Sipilä. Puhetta metsästä -viestintäoppaasta löytyy neuvoja muun muassa siihen, millaista on toimiva viestintä, miten mediaa kannattaa lähestyä, mitkä ovat sosiaalisen median pelisäännöt ja miten selvitä tunteita herättävistä keskustelunaiheista. Sipilä toivoo, että metsäala pääsisi oppaan avulla irti altavastaajan roolistaan. ”Metsäalalla työskentelevät eivät perinteisesti ole kovin oma-aloitteisia viestijöitä. Sen sijaan, että vastaamme sitten, kun joku kysyy, meidän pitäisi jo etukäteen kertoa, mitä teemme ja miksi. Meidän pitäisi olla ylpeitä työstämme ja tehdä sitä näkyväksi.” Viestintäopas on suunnattu metsäalan ammattilaisille ja opiskelijoille, mutta Sipilä uskoo, että siitä on hyötyä myös viestintätaitojensa kehittämisestä kiinnostuneille metsänomistajille. Opas on vapaasti luettavissa osoitteessa puuhuolto.fi/puhetta-metsasta. Hämeen ammattikorkeakoulun lisäksi oppaan tekoon ovat osallistuneet Metsäteho, Helsingin yliopisto, metsänhoitoyhdistykset, Metsä Group, Stora Enso ja UPM sekä viestintätoimisto Miltton. Oppaan on rahoittanut Metsämiesten Säätiö. LIINA KJELLBERG Eväitä metsäkeskusteluun Uusi opas antaa neuvoja toimivaan viestintään. Puhetta metsästä -viestintäopas on verkossa kaikkien luettavissa. 42 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » TUTKITTUA 9075_.indd 42 27.1.2022 16.21
• PIHLAJA EI OLE MIKÄÄN tunnustettu, taloudellisessa mielessä kasvatettava puulaji. Se mielletään taimikonhoidossa poistettavaksi turhakkeeksi, joskin pihoissa ja teiden varsilla sitä suositaan kauneutensa takia. Ahneuden ja mielenkiinnon takia olen muutamissa pikkupaikoissa kasvattanut pihlajia pari vuosikymmentä, ja ainakin hyvä mieli on kokeilusta jäänyt. Niinpä pihlajapisnes jatkuu ja on kasvu-uralla. TOISIN KUIN MONI ulkomaista alkuperää oleva puulaji, pihlaja on ollut metsissämme jo ammoisista ajoista. Siispä selvää on, että se täällä menestyy. En pelkää äkkinäistä joukkokuolemaa. Sitä myös esiintyy melkein joka kotomaamme kolkassa. Kappalemäärääkin on runsaasti – joskin pieniä vesoja valtaosa. Tämä kuitenkin turvaa sen, että pihlajaa on pysyvästi mahdollista tuottaa. Niinpä puuseppäkin voi luottaa, että ainakin vähäsen on pihlajalankkua saatavilla maailman tappiin saakka. Uskaltaa siis suunnitella ja tehdä tuotteitakin siitä. Perimätietoa pihlajan käytöstä on paljon. Toisin on noiden ulkomaisten alkuperien kanssa, niiden saatavuus voi lopahtaa lyhyeen eikä puuaineksen käyttäytymistä juuri tunneta. Onnekseni tiluksiltamme on löytynyt myös joitakuita luontaisia, jopa tukkikokoisia puita. Niitä on hiljakseen sahattu lankuiksi ja kaupiteltu eteenpäin. Tavara on lähes viety käsistä, ja hintakin on ollut hyvä. Yksittäisen puun tai lankun myynti on hankalaa, mutta jos jaksaa keräillä edes jonkinlaisen erän, luulisi ostajan löytyvän. Tai sitten puut voi käyttää itse. Entisaikaan pihlajalla oli paljon käyttöä, haravanpiikeistä lekanvarsiin ja hevoskärryjen aisoihin. Nyttemmin pihlajaa käytetään eniten pikkuesineisiin ja joskus jopa huonekaluihin. Omassa pirtissämme sitä on hiukan kattopaneelina ja komealta sekin näyttää. Pihlajan sydänpuun väri lähentelee mahongin väriä, monissa paikoissa kotimaisella voisi korvata kalliin tuontipuun. Nyt sydäntalvella tulee kasvavista puista paljon mielihyvää. Viime kesän massiivisesta marjasadosta on vielä loppuja jäljellä. Mahtavia rastasporukoita on edelleen liikkeellä päivittäin, joskus paikalle pölähtää tilhiparvi. Tiaisillekin näkyvät marjat maittavan, taviokuurnia odotellaan vielä. Mielenkiintoinen havainto on, että rastaiden jäljiltä maahan pudonneita marjoja himoitsee myös jänis. Monien pihlajien tyvien ympäristö on vahvasti tallattu, kun pupujussi on maiskutellut marjoja. Kun marjat ovat luultavasti jonkin verran käyneitä, arvaan, että näillä kulmilla on pikku huppelissa muutamiakin luontokappaleita… KESÄISTÄ PIHLAJIEN kukintaa alan pian odotella. Tuoksu on kesän tuoksu ja monenlaista pikku itikkaa ja perhosta pörräilee puissa. Ne tuovat tullessaan pikkulinnut, jotka ahkerasti häärivät herkkuateriansa joukossa. Eikä aikaakaan, kun kukat vaihtuvat punaisiksi marjoiksi, sekin näky hivelee sielua. Pihlajanvesat ovat hirven herkkua. Ärsyttäväkin pihlaja taitaa olla, koska syrjäisemmillä paikoilla moni isompi puu on ollut hirvien voimainnäytön kohteena. Niitä katkotaan ja niihin hangataan sarvia. Niinpä kaukaisemmilta palstoilta voi pihlajan kasvatuksen unohtaa, samoin hirvien kulkureiteiltä. Asuttujen talojen lähitienoot saattavat soveltua puulajin kasvattamiseen. Moni paikannimi ja sukunimi on Pihlajamäki, eli mäkipaikoissa ne kasvavat alkuun hyvin. Vaan jos aikoo tuottaa tukkikokoista puuta, silloin on viisaampi tutkiskella rehevämpiä ja hikevämpiä maastonkohtia.? l Pihlajasta pitkä ilo KOKEILUN ARVOISTA » pihlajan kasvatus » pihlajaesineiden valmistus JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Metsälehti Makasiini 43 OMA METSÄ » METSÄLÄISEN ALLAKKA 9076_.indd 43 27.1.2022 16.22
• METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 A, 00240 Helsinki. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. MITEN KUURASEITIT SYNTYVÄT? Olen nähnyt kuuran koristelemia seittejä aikoinaan kuivatulla Alpuanjärvellä. Kuinka kuuraseitit syntyvät? Ovatko ne harvinaisia, kun en ole niitä muualla nähnyt? » KUURASEITIN runkona on hämähäkinseitti, jonka pinnalle on kiteytynyt ilmasta vettä huurteeksi aivan kuten muillekin pinnoille. Ne eivät ole harvinaisia, mutta alhaalla risuissa ja korsissa olevia seittejä on vaikea huomata, ellei aurinko paista niihin suoraan. Minä olen nähnyt niitä useimmiten kuusikoissa, jossa oksilta silmän korkeudella riippuvat seitit on helppo havaita. Avoimilla paikoilla jo vähäinen tuuli voi katkaista seitin. Meillä on useita hämähäkkilajeja, jotka ovat liikkeellä leudoilla säillä talvellakin. Komeita verkkoja ne eivät rakenna, mutta yksittäisiä seittejä kylläkin. Talvisina saaliina voi olla toisia hämähäkkejä ja hyppyhäntäisiä. SEPPO VUOKKO TURVEKORVEN UUDISTAMINEN? Miten parhaiten uudistan aukoksi aavistushakatun turvekorven? Ollaan eteläisessä Suomessa hirvien talvilaidunalueella. Alueella kasvoi lähes puhdas järeä kuusikko. » PUUSTON järeys viittaa siihen, että kohde on ojitettu, viljava turvekangas. Avohakattu turvemaa uudistuu luontaisesti hieskoivikoksi, jonka alle syntyy luontainen kuusialikasvos aikaa myöten. Prosessi on kuitenkin niin hidas ja epätasainen, että näin hyvällä kasvupaikalla suosittelen kuusen istutusta. Rauduskoivu menestyy turvemaalla heikosti, mäntyä taas vaivaavat laatu ja hirvet. Ilman suojaavaa verhopuustoa istutettavan kuusen ongelmaksi voi koitua halla, jonka suhteen viime vuosikymmenet ovat olleet armeliaita. Ennen istutukseen ryhtymistä on syytä tarkistaa ojien kunto. Vaikka edellistä puusukupolvea ei vesi olisikaan vaivannut, merkitsee haihduttavan puuston Kuuraseitin runkona on hämähäkin seitti. TU U KK A KI N N U N EN OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 44 Metsälehti Makasiini 9077_.indd 44 27.1.2022 13.20
• poisto pohjavesipinnan nousua. Mikäli ojat ovat kunnossa, riittää maanmuokkaukseksi ojitusmätästys, jonka tavoitteena on istutuskohoumien teon ohella liikaveden poisjohtaminen. Istutuksen jälkeen on syytä varautua hikiseen heinäämiseen ja myöhemmin lehtipuuston perkaamiseen. Riittävän suuret mättäät vähentävät jälkihoidon tarvetta. Mikäli kohde on maan itäosassa, boorin puutteen aiheuttamaa pensastumista kannattaa tarkkailla ja torjua jo muutaman vuoden kuluttua istutuksesta. Jos taimissa esiintyy hallavaurioita, etukasvuiseksi kehittyvää luontaista lehtipuustoa kannattaa hyödyntää viivästyttämällä varsinaista taimikon hoitoa hallarajan yläpuolelle. Ensimmäisinä vuosina heinää ja vesakkoa tulee tällöinkin torjua mekaanisesti tai vaikeimmissa tapauksissa kemiallisesti. Viime aikoina suometsien hoitoon on tarjottu metsän peitteellisenä säilyttävää jatkuvaa kasvatusta. Sitä on perusteltu pohjaveden nousua hillitsevällä haihdutuksella ja turvemaiden herkällä taimettumisella. Sekametsässä menetelmä saattaa ainakin jonkin aikaa toimia kohtuullisesti. Nyt uudistettavan kohteen puhtaassa tukkikuusikossa jatkuva kasvatus ei olisi ollut varteenotettava vaihtoehto. Isoimpien puiden poisto ja uudistumista aktivoivien pienaukkojen teko olisi lisännyt myrskytuhojen riskin liian suureksi. KARI MIELIKÄINEN MIKÄ KÄPYJÄ VAIVAA? Mikä kuvan kävyissä on? En ole aiemmin nähnyt vastaavaa, mutta tämän talven harvennuksella tätä on ollut ainakin kolmen kuusen kävyissä. » KUVASSA on käpykoisan purukasoja parissa käpyryhmässä. Lisäksi näkyy tuomiruostetta – käpysuomut vähän tasaisesti auki – ja vähän tummaa suomujen väleissä, luultavasti talvikkiruostettakin. Ja muutakin, joka ei näy päällepäin. Ikävän tavanomainen näkymä viime vuonna. Erityisesti ruostetuhot olivat pahoja. HANNU NIEMELÄ Kirjoittaja on Tapion Siemenkeskuksen metsäpäällikkö KOVAPALATERÄ KUNTOON KOTIKONSTEIN? Olen viime vuodet käyttänyt raivaussahassani kovapalateriä (CMT ja Strand). Vähitellen kumpikin niistä on tylsynyt eikä leikkuuteho enää ole uuden veroinen. Onko mitään kotikonsteja, joilla ne saisi teroitettua itse? » RAIVAUSSAHASSA kovapalaterä on parhaimmillaan, kun sahataan tienvarsia ja alueita, joissa kaadettavien puiden tyvellä on hiekkaa. Kovapalateräkin tylsyy ja senhän kysyjä oli huomannut. Tylsymisen seurauksena leikkuunopeus pienenee. Sitä ei tahdo työskenneltäessä huomata, koska tylsyminen tapahtuu hitaasti, ellei terä ole vaurioitunut. Leikkausnopeutta menettäneellä terällä saatetaan siis sahata pitkiäkin aikoja. Kovapalaterän teroittaminen kotikonstein onnistuu timanttiviilalla. Teroittaminen vaatii erityistä tarkkaavaisuutta viilan koon ja kulmien suhteen. Toinen mahdollisuus on hankkia timanttilaikalla varustettu teroituslaite, jonka käyttäminen vaatii myös harjaantumista. Suosittelen kuitenkin viemään terät teroitettaviksi ammattiliikkeeseen, jossa osataan arvioida myös terän kunto. Teriä kannattaa hankkia useampia – näin tulee herkemmin vaihdettua terävä terä koneeseen. LEO SAASTAMOINEN LIITTYÄKÖ YHTEISMETSÄÄN? Omistamme Etelä-Savossa 30 hehtaarin metsämaan, jota on hoidettu itse. Tilanne on muuttunut, vaihtoehtoina on liittyminen yhteismetsään tai metsänhoito ulkoistetaan. Kumpi on suositeltavaa? » TEILLE paras vaihtoehto riippuu siitä, millaiset mahdollisuudet teillä on valvoa metsänne käsittelyä itse. Yhteismetsään liittyminen on paras vaihtoehto, jos haluatte tasaisen, vuosittaisen metsätulon ilman huolia. Yhteismetsä tulouttaa joka vuosi yhteismetsän tuloksesta teidän osuutenne, josta on jo vähennetty verot ja hoitokulut. Tasainen tulo on turvattu, koska laki velvoittaa yhteismetsää hakkaamaan ja hoitamaan metsiään kestävästi. Metsien hoidon voi myös ulkoistaa. Metsänhoitoyhdistykset ja puutavarayhtiöt tekevät hoitosopimuksia yksittäisille tiloille. Mielestäni nämä sopimukset edellyttävät kuitenkin metsänomistajan valvontaa ja ohjausta. Jotkut metsäyhtiöt ovat siirtäneen tilavastuun metsänhoidon erikoismiehiltä ostomiehille. On osoittautunut, että joitakin ostomiehiä on kiinnostanut vain puunsaanti tilalta. Omistajalle on tullut yllätyksenä, että tilan hakkuumahdollisuudet on käytetty loppuun. Näiden toimijoiden paremmuuden ratkaisee sen henkilön asenne ja ammattitaito, joka tulee tilavastaavaksi. Paikallinen metsänhoitoyhdistys tuntee alueen yhteismetsät sekä palveluiden tarjoajat ja auttaa sopimusten teossa. l VÄINÖ SIKANEN Kävyissä näkyy käpykoisan purukasoja ja tuomiruostetta. Metsälehti Makasiini 45 9077_.indd 45 27.1.2022 13.20
• SUUNTASIMME Leivonmäen kansallispuistoon pikatestaamaan erilaisia liukulumikenkiä metsäisillä harjuilla ja laajoilla soilla. Kokeiltavaksi olimme valinneet Karskin lyhyet XL-liukulumikengät, Stumpyn keskipituiset skinit ja OACin suksimaiset 160 XCD GT:t. Totesimme, että selvimmin liukulumikenkien käytettävyyttä määrittää niiden pituus. Vaikka ryteikköön Lyhyet ja leveät Karski XL:t ovat joukon lumikenkämäisimmät. Niinpä ne sopivat myös tiheässä metsässä tarpomiseen, hyvä valinta vaikka leimikon suunnittelijalle. Karskeilla voi sujutella suksimaisesti, mikä keventää kulkua verrattuna tavallisiin lumikenkiin. Pitokarvan osuus suksen pohjasta on suuri, ja se takaa varman pidon. Ilman sitä kulku metsässä kävisi hankalaksi. Teräskanttien puutteen vuoksi sivuttaispito on huono. Niinpä Karskit ovat hankalat kovalla alustalla ja laskuissa – kuin leikkuulaudalla laskisi, oli testiryhmän arvio. Karskin Pivot-side sopii kaikenlaisiin kenkiin ja on helppo kiinnittää. Siteet on saranoitu, joten normaali hiihtopotku onnistuu. Siteen pituussäätö oli epämääräinen. Nettikaupoissa Karskit myydään ilman siteitä. Siteet pitää ostaa erikseen ja maksavat noin sata euroa lisää. Lisäluistoa kaivattiin Arvattavasti Stumpyn 148 Skin -suksia suunniteltaessa on katsottu mallia OACin 147 sentin liukulumikengistä. Se on pelkästään hyvä juttu. Stumpyt luontuvat matkahiihtoon. Toisaalta kantavuutta ja ketteryyttä riittää, joten näitä voi luonnehtia joka paikan suksiksi. Pito on hyvä, lisäksi teräskantit parantavat sivuttaispitoa. Luisto sen sijaan on kehno, mikä tekee matkanteosta rasittavaa. Stumpyjen kärki kohoaa ylemmäs ja pidemmältä matkalta kuin pikatestimme muiden suksien. Niinpä kärjet eivät hevin sukella paksuunkaan hankeen. Painoa Stumpyissä on enemmän kuin vertailun muissa liukulumikengissä. Side on samankaltainen kuin Karskeissa, mutta siteen pituuden säätö toimi selkeämmin. Tuntureille ja aapasoille OACin 160 XCD GT:t ovat testimme suksimaisimmat. Suksen tyyppinimi XCD on auki kirjoitettuna Cross-country Downhill. Eli metsässä mennään, mutta tiimalasin malliset sukset eivät kavahda alamäkiäkään. GT-mallin kavennettu nousukarva-alue keventää pitoa, mutta parantaa laskuominaisuuksia. Laakeaan metsämaastoon pito UMPIHANKIEN KUKISTAJAT Liukulumikengät ovat helppo ja hauska keino liikkua talvisessa metsässä. Kokeilimme kolmet erilaiset. Liukulumikengillä talvinen luonto avautuu kulkijalle. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN 46 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PIKATESTI 9099_.indd 46 27.1.2022 13.23
• KARSKI XL 120 +Hyvä pito +Käytettävyys tiheässä metsässä –Huono sivuttaispito STUMPY 148 SKIN +Korkeat suksen kärjet -Kehno luisto –Paino OAC XCD GT 160 +Parhaat hiihtoja laskuominaisuudet +Ryhmän näppärimmät siteet -Loiva kärki sukeltaa herkästi hankeen Katso video osoitteessa Metsälehti.fi Liukulumikenkien siteet kiinnittyvät kaikenlaisiin jalkineisiin. Stumpyn voimakkaasti kohoava kärki estää suksea sukeltamasta hankeen. 120-senttisillä Karskeilla on näppärin liikkua tiheikössä. oli riittävä. Paksu puuterilumi tai tiheikkö ei ole OACien mukavuusaluetta. Suksien loivasti kohoavat kärjet sukeltavat helposti hangen sisään. Hiukan kohvaantuneella lumella suksen kantavuus riittää ja hyvät hiihto-ominaisuudet siivittävät kulkua. OACin EA 2.0 -siteet kiinnittyvät kaikkiin kenkiin. Ne ovat helppokäyttöiset ja siteen pituuden säätö sujuu käsineet kädessäkin, toisin kuin vertailun muilla suksilla. EA 2.0:t ovat hyvä valinta myös muun merkkisiin liukulumikenkiin ja eräsuksiin, jos siteet pitää ostaa erikseen. l Karski XL 120 Stumpy 148 Skin OAC 160 XCD GT Pituus 120 cm 148 cm 160 cm Leveys 10–14 cm 11–13 cm 8,6–11,6 cm Teräskantit Ei Kyllä Kyllä Paino siteineen 2 720 g 3 950 g 3 300 g Valmistusmaa Kiina/Itävalta Viro Suomi Hinta siteineen noin 250 € noin 400 € noin 450 € Kokeilemissamme liukulumikengissä oli pohjalla nousukarva, joka varmistaa riittävän pidon. Metsälehti Makasiini 47 OMA METSÄ » PIKATESTI 9099_.indd 47 27.1.2022 13.23
• LIIKA SUUNNITTELU VOI KOSTAUTUA KUVAAN seuraavassa kuvitteellista sukupolvenvaihdosta, jossa verosuunnittelu korostui. Vaikka esimerkki on kuvitteellinen, kaikki järjestelyn ainekset ovat tulleet valitettavan usein vastaan tosielämässä. Esimerkki Isä Veikko innostui 15 vuotta sitten tekemään metsän elinaikaiset luovutukset, koska asiaan kannustettiin monelta taholta. Hän uskoi tekevänsä hyviä, edistyksellisiä ratkaisuja perillisten hyväksi tasapuolisesti. Hän lahjoitti kaikille aikuisille lapsilleen Maijalle, Eerolle, Eevalle, Raijalle ja Jukalle murto-osat (1/5) metsätilasta. Lahjakirjoissa isä pidätti metsän elin– ikäisen hallintaoikeuden yhteisesti itselleen ja puolisolleen Sylville. Lisäksi isä oli vielä tehnyt keskinäisen hallintaoikeustestamentin puolisonsa Sylvin kanssa. Viiden vuoden kuluttua Maija, yksi lahjan saaneista lapsista, kuoli. Maijalla oli puolisonsa Karin kanssa avioehto, joten Karista ei tullut Maijan kuolinpesän osakasta. Maija oli kuitenkin tehnyt hallintaoikeustestamentin, jolla hän määräsi metsäomaisuutensa elinikäisen hallintaoikeuden puolisolleen Karille. Näin heidän lastensa, Karon ja Kertun, perintöverotus muodostui metsän osalta kevyemmäksi. Hallintaoikeuden eriyttäminen omistusoikeudesta voi tuoda säästöjä, kun metsätilasta luovutaan. Toisaalta se voi vaikeuttaa metsätalouden harjoittamista. PIRJO HAVIA Vuoden päästä tästä kuoli isä Veikko. Veikon perunkirjoituksen yhteydessä todettiin, että metsän hallintaoikeus jatkuu yhä Sylvillä hänen elinikänsä. Karin saama hallintaoikeus viidesosaan metsätilasta on toissijainen ja tulee voimaan Sylvin jälkeen. Kaksi vuotta sitten kuoli Jukka, toinen lahjan saaneista lapsista. Hänellä ei ollut testamenttia eikä puolison kanssa ollut tehty avioehtoa. Niinpä hänen osuutensa metsätilasta meni hänen kuolinpesälleen, johon kuuluivat hänen vaimonsa ja heidän kaksi lastaan, Marko ja Marketta. Sylvi kuoli viime vuonna. Nyt metsän omistajat miettivät, miten metsän kanssa jatketaan eteenpäin. Ensimmäinen epäselvä asia on, kuka päättää asioista ja millä valtuuksilla, sillä Sylvin kuollessa hänen hallintaoikeutensa metsään lakkasi. Saantojen ketjutusta tutkien päädyttiin seuraavaan omistusja hallintatilanteeseen: Asianosaiset Omistusoikeus Hallintaoikeus Maijan kuolinpesä 1/5 Eero 1/5 1/5 Eeva 1/5 1/5 Raija 1/5 1/5 Jukan kuolinpesä 1/5 1/5 Maijan leski Kari 1/5 48 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 9079_.indd 48 27.1.2022 13.29
• SH U TT ER ST O CK IM AG ES Kun hallinta on eriytetty omistusoikeudesta, saa hallintaoikeuden turvin myydä puuta vain tuoton verran. Veikko-isän lahjoituksen jälkeen on viidentoista vuoden aikana muotoutunut metsäyhtymä. Sen osakkaina ovat Eeron, Eevan ja Raijan lisäksi kaksi jakamatonta kuolinpesää, joista Jukan kuolinpesässä on mukana Jukan leski. Lahjakirjassa oli aikanaan puolison avio-oikeuden poissulkeva määräys. Tämä otetaan luonnollisesti huomioon siinä vaiheessa, kun kuolinpesä jaetaan. Kari ei kuulu Maijan kuolinpesään, mutta hänellä on nyt Sylvin kuoltua 1/5 hallintaoikeus metsätilaan. Selvää on, että tällaisessa metsäyhtymässä ei ole helppoa aloittaa yhteistä metsätalouden harjoittamista. Toivoa sopii, että tilan pinta-ala ja tuotto olisivat niin merkittävät, että se kannustaisi osallisia tekemään jotain tilanteen helpottamiseksi. Hallintaoikeuden merkitys Hallintaoikeus antaa oikeuden omaisuuden tuottoon, jollei muuta ole määrätty. Esimerkissä Karin 1/5:n hallintaoikeus antaa hänelle oikeuden saada metsän tuotosta 1/5 itselleen. Hallintaoikeuden haltija on verovelMetsälehti Makasiini 49 9079_.indd 49 27.1.2022 13.29
• ARVIOI RATKAISUN VAIKUTUKSET ON TOTTA , että luovutusten pilkkominen usealle saajalle ja hallintaoikeuden eriyttäminen omistuksesta alentavat yleensä välittömiä veroseuraamuksia. Mutta näitä vipuja käytettäessä on hyvä ajatella asiaa luovutuksen veroilmoitusta pidemmälle. Jos kertaluontoisten verojen alentaminen estää tai vaikeuttaa päätöksentekoa ja metsän tuotoista nauttimista, sille ei liene perusteita. Jos haluaa pilkkoa luovutuksia useille saajille, voi toimiva ratkaisu olla yhteismetsän perustaminen. Sen voi tehdä joko ennen tai jälkeen luovutusten. Yhteismetsässä päätöksenteko onnistuu, vaikka omistus ja hallinta olisivat hajautuneet. On kuitenkin hyvä muistaa, että yhteismetsällä on vuotuisia, väistämättömiä hallinnan velvoitteita ja kustannuksia. Näin ollen pinta-alaa tulisi olla riittävästi, mieluiten satoja hehtaareja, jotta kannattava toiminta voidaan turvata. Testamentilla saatua hallintaoikeutta ei ole pakko ottaa vastaan, jolloin hallinta menee omistusoikeuden saajille. Jos sen ottaa vastaan, sen luovuttamisesta voi milloin tahansa neuvotella omistajien kanssa. Kun teet testamenttia, mieti siis omaisuuden hallinnan kautta, millaiset vaikutukset testamentin toimeenpanolla mahdollisesti tulee olemaan. Ja ota huomioon, että kukaan meistä ei ole ikuisesti nuori eikä kukaan edes ole täällä ikuisesti – mutta metsä voi olla. vollinen metsätalouden harjoittaja. Kari on tasaveroinen päätöksentekijä Veikon perillisten kanssa metsätilaa koskevissa asioissa. Yhtymän verotettavasta tulosta 1/5 kuuluu hänelle, ja häntä siitä myös henkilökohtaisesti verotetaan. Kun hallinta on eriytetty omistusoikeudesta, saa hallintaoikeuden turvin myydä puuta vain tuoton verran. Tällaisessa tilanteessa ei käsittääkseni saa tehdä hakkuita, jotka ylittävät hallintaoikeuden alkamisen jälkeen kertyneen euromääräisen tuoton. Näin siksi, että pääoma täytyy säilyttää tuottavana, jotta hallintaoikeuden haltijan oikeus tuottoon toteutuu. Metsätilaa ei saa myydä ilman hallintaoikeuden haltijan suostumusta. Selkeytetään hallintaa Esimerkin mukaisessa tilanteessa suosittelisin ensin yhteisen tavoitetilan luomista. Ketkä oikeasti haluavat jatkaa metsätilan omistamista ja metsätalouden harjoittamista? Ihannetilanteessa omistus menisi lopulta yhdelle tai korkeintaan kolmelle omistajalle, joilla olisi sekä omistusettä hallintaoikeus. Tämä tavoitetila ohjaisi jatkotoimia. Toimenpiteissä lähtisin liikkeelle Karista, jolla ei ole lainkaan omistusoikeutta tilaan. Ainoana järkevänä vaihtoehtona pitäisin sitä, että Kari luopuu hallintaoikeudestaan, jolloin hallinta siirtyy hänen lapsilleen eli Maijan kuolinpesälle. Vastikkeettomasta luopumisesta (hallintaoikeuden lahjoittaminen) joutuvat lapset Karo ja Kerttu maksamaan lahjaveroa hallintaoikeuden luopumishetken arvon mukaan. Vastikkeellisesta luopumisesta (hallintaoikeuden kauppa) Kari maksaa luovutusvoiton veroa. Seuraavat toimenpiteet hallinnan selkiyttämiseksi olisivat kuolinpesien sisäiset järjestelyt. Jukan kuolinpesässä tarvitaan ositus, jonka tuloksena suosittelisin, että Jukan leskelle ei tule osuutta tähän metsätilaan. Tällöin Jukan lapset Marko ja Marketta voisivat kuolinpesän jaossa sopia joko niin, että molemmat saavat murto-osaisen omistuksen (1/10) metsätilaan tai niin, että vain toinen jää metsätilan osaomistajaksi. Kuolinpesän jaon jälkeen Marko ja Marketta voisivat myös harkita osuutensa myymistä jollekin osakkaista. Osuuden ostamisesta muodostuu yhtymälle metsävähennysoikeutta. Vastaava jako kannattaisi tehdä myös Maijan kuolinpesässä Karon ja Kertun kesken. Näiden toimien jälkeen olisi helpompaa neuvotella mahdollisista yhtymäosuuksien keskinäisistä kaupoista tai, jos tilan pinta-ala sen järkevästi sallii, määräalojen lohkomisesta osalle osakkaista tai kaikille. ? l 50 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 9079_.indd 50 27.1.2022 13.29
• OLEN myönteinen luonnonsuojelulle, kokonaisuudessaan. Yritän hoitaa asiaa mahdollisimman fiksusti, muistaen kuitenkin, että kyseessä on elinkeinoni. Perheemme tuloista merkittävä osa tulee puunmyynnistä. Ihan viime aikoina on tullut asioita/päätöksiä, jotka huolestuttavat minua. HCV, EU-taksonomia ja hiilensidonta. Mitä nämä tarkoittavat tavalliselle metsänomistajalle? HCV on FSC-sertifiointiin liittyvä asia. FSC on käytännössä ympäristöjärjestöjen hallinnoima metsäluonnon sertifiointijärjestelmä. Pieni osa suomalaisista metsänomistajista on liittynyt kyseiseen järjestelmään. Miksi HCV on merkittävä kysymys metsänomistajalle? Isot metsäteollisuusyhtiöt tuottavat FSC-sertifioituja tuotteita ja ovat sitoutuneet järjestelmään. Samalla he ovat sitoutuneet olemaan ostamatta puuta HCVeli korkean suojeluarvon kohteilta. Kuulostaa kivalta, mutta kun metsänomistaja on antanut myrskyja lumituhopuiden jäädä metsään luontoarvoja tuottaakseen, hän saattaa kuulla, että puunostajaa ei ole missään. Vastaavasti ylivoimainen pääosa metsänomistajien metsistä on PEFC-sertifioituja. Käytännössä se toteutuu metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyden kautta. Se järjestelmä todentaa, miten metsänomistajat metsissään toimivat. TODENNÄKÖISESTI metsänomistajille tuleva uusi ongelma on EU:n kestävän rahoituksen taksonomia. Ensimmäinen osa siitä, eli EU:n kestävän rahoituksen ilmastoa koskeva delegoitu päätös on hyväksytty EU:ssa. Periaatteessa sen ei pitäisi vaikuttaa yksittäiseen metsänomistajaan mitenkään, mutta en usko siihen. Päätös vaikuttaa metsäteollisuusyhtiöiden pankeilta ja sijoittajilta saaman rahoituksen hintaan, sitä kautta vaatimukset tullevat aikanaan koskemaan myös tavallisia metsänomistajia. Keskeisimmät vaatimukset ovat metsäsuunnitelma yli 13 hehtaarin tiloille, jonka tekemisessä pitää kuulla sidosryhmiä, sekä ilmastohyötyanalyysi. Ilmastohyötyanalyysi on erityisen vaikea, koska tavallinen metsänomistaja tarvitsee merkittäviä hakkuutuloja yleensä asuntokauppaan, sisarosuuksien ostamiseen ja perintöveroihin. Niitä ei voi ennakoida etukäteen. Toivottavasti järjestelmästä tulee joustava. EU:ssa on käynnissä myös biodiversiteettistrategian tekeminen. Se tullee vaikuttamaan monen tavallisen metsäomistajan toimintaan. Käytännössä liki kaikki vanhat metsät, ainakin jos niissä on lahopuuta, suojellaan. Miten se Suomessa yksityismailla tehdään, en tiedä. Mikäli haluamme suojella lisää yksityismetsiä, nopein ja tehokkain keino on lisätä vapaaehtoisen suojelun rahoitusta valtion budjetissa. Mikäli haluamme suojella yksityismaita noin viisi prosenttia lisää, se tarkoittaa suojelun piiriin tulevissa metsissä noin 100–200 miljoonaa kuutiometriä. Rahassa se on 4 000 000 000–10 000 000 000 euroa. En usko, että valtion budjettiin saadaan lähivuosina lähellekään riittävästi rahaa suojeluun. HIILENSIDONTA , eli ilmaston lämpenemisen hidastaminen, lienee metsänomistajalle helpoin asia. Sinne on syntymässä aito markkinatalous. Hiilensidontaa voi myydä lannoittamalla, kiertoaikaa jatkamalla tai vaikkapa metsittämällä vajaatuottoisia alueita. Niistä saa todennäköisesti tulevaisuudessa asiallisen korvauksen. Harmittaa tunnustaa, mutta olen aloittanut ns. aavistushakkuut omilla tiloillani. Korjaan pois nyt myös lumituhoja myrskypuita. Katkenneet pystypuut jätän lintujen pesäpuiksi. Olisin halunnut jättää puut lahoamaan metsään, mutta en halua kyseisiä metsiä tuleviksi HCV-alueiksi. l Huolestuttavia asioita Harmittaa tunnustaa, mutta olen aloittanut aavistushakkuut omilla tiloilla. SE PP O SA M U LI JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Metsälehti Makasiini 51 RAHAPUU KOLUMNI 9080_.indd 51 28.1.2022 13.35
• Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 61,00 ? 64,94 ? 44,42 ? 17,55 ? 19,39 ? 17,26 ? Uudistushakkuu 63,60 ? 66,30 ? 46,55 ? 19,37 ? 20,89 ? 19,00 ? Harvennushakkuu 53,61 ? 55,81 ? 39,37 ? 16,93 ? 17,49 ? 16,51 ? Ensiharvennus 39,34 ? 40,71 ? 29,24 ? 13,34 ? 13,31 ? 12,90 ? ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 62,85 ? 66,23 ? 41,56 ? 17,70 ? 20,29 ? 17,67 ? Uudistushakkuu 64,90 ? 67,26 ? 42,90 ? 18,73 ? 21,41 ? 18,92 ? Harvennushakkuu 55,58 ? 57,89 ? 38,01 ? 17,36 ? 18,19 ? 17,08 ? Ensiharvennus 13,56 ? 14,28 ? 13,20 ? KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 62,29 ? 65,29 ? 41,97 ? 17,57 ? 19,39 ? 17,34 ? Uudistushakkuu 64,85 ? 66,84 ? 43,74 ? 18,67 ? 20,85 ? 19,04 ? Harvennushakkuu 55,05 ? 56,65 ? 37,64 ? 17,44 ? 17,26 ? 17,06 ? Ensiharvennus VIIKKO 3 PUUMARKKINAENNUSTEISSA ennakoidaan tavallisesti, että huippuvuotta seuraa notkahdus. Viime vuosi oli sahojen näkökulmasta erinomainen, tälle vuodelle puunhintoihin on povattu niin alamäkeä kuin lievää nousua. Ainakin vuoden ensimmäinen kuukausi sujui vahvasti. “Tammikuun keskihinnat ovat Päijät-Hämeessä toteutuneissa puukaupoissa korkeimmat mittaushistoriassa. Kuusen keskikantohinta oli päätehakkuissa lähes 69 euroa ja männyn 66 euroa”, kertoo Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen johtaja Jari Yli-Talonen. Sahoilla näyttää olevan kysyntää ja uskoa siihen, että sahatavaran hinnat tulevat säilymään korkealla ainakin vuoden ensimmäisen puoliskon. Lupaavaa on talven hyvä hintataso, sillä puunhinnat eivät yleensä ainakaan laske keväällä, kun puunostajille selviää kesäja kelirikkoleimikoiden ostotarve. Kesäja kelirikkoleimikoilla tarkoitetaan hakattavaksi merkittyjä alueita, joiden puut voidaan korjata ja kuljettaa metsästä sulan maan aikaan vetisissäkin olosuhteissa. Niitä on rajallinen määrä. Taimitilaukset liikkeelle Odotukset puukauppavuodelle ovat hyvän korjuutalven keskellä positiiviset myös keskisessä Suomessa. Uskoa kysyntään on Puumarkkinoille on ennustettu hyvän sahausvuoden jälkeen kahdenlaista kehitystä. Vuoden alku on ollut lupaava. TEKSTI JA KUVA VALTTERI SKYTTÄ Markkinatilanne näyttää lupaavalta puukauppojen suunnitteluun, mutta metsänomistajan kannattaa helmikuussa muistaa varmistaa myös taimet kevään istutuksiin. 52 Metsälehti Makasiini TALOUS » PUUMARKKINAT 9081_.indd 52 28.1.2022 13.45
• SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 59,34 ? 63,08 ? 46,89 ? 17,14 ? 17,73 ? 16,77 ? Uudistushakkuu 61,93 ? 64,60 ? 49,77 ? 19,23 ? 19,40 ? 18,67 ? Harvennushakkuu 52,90 ? 53,08 ? 39,84 ? 16,41 ? 16,67 ? 16,16 ? Ensiharvennus 12,64 ? 13,01 ? 12,21 ? KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 63,59 ? 66,62 ? 47,23 ? 18,59 ? 20,36 ? 18,30 ? Uudistushakkuu 65,89 ? 67,80 ? 50,09 ? 20,82 ? 22,20 ? 20,19 ? Harvennushakkuu 57,21 ? 58,43 ? 41,57 ? 18,37 ? 18,88 ? 18,44 ? Ensiharvennus 39,48 ? 40,01 ? 29,00 ? 13,81 ? 13,91 ? 13,83 ? ? NOUSUSSA ? LASKUSSA ? ei vertailutietoa ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 60,97 ? 63,80 ? 36,00 ? 17,41 ? 17,26 ? Uudistushakkuu 63,48 ? 64,83 ? 37,38 ? 19,03 ? 18,79 ? Harvennushakkuu 50,50 ? 51,33 ? 16,45 ? 15,92 ? Ensiharvennus KAINUUKOILLISMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,46 ? 56,58 ? 16,70 17,74 ? 15,12 ? Uudistushakkuu 58,51 ? 58,49 ? 19,02 ? 19,51 ? 17,57 ? Harvennushakkuu 48,98 ? 47,79 ? 15,59 ? 15,09 ? 13,82 ? Ensiharvennus POHJOISPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 57,70 ? 59,02 ? 37,66 ? 18,19 ? 20,08 ? 17,93 ? Uudistushakkuu 60,79 ? 61,39 ? 36,15 ? 20,81 ? 22,11 ? 19,40 ? Harvennushakkuu 51,23 ? 51,52 ? 17,17 ? 17,17 ? 16,66 ? Ensiharvennus 46,98 ? 13,53 ? 13,61 ? 13,21 ? LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,58 ? 54,23 ? 16,98 ? 15,02 ? Uudistushakkuu 58,01 ? 57,00 ? 19,88 ? 17,85 ? Harvennushakkuu 49,72 ? 50,26 ? 16,29 ? 13,77 ? Ensiharvennus 14,42 ? 10,90 ? Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi “Puukauppamäärät ovat alkuvuodesta perinteisesti aika pieniä, mutta vuosi on lähtenyt reippaasti liikkeelle. Kauppoja tehtiin tammikuussa viime vuosia enemmän”, kertoo Pyhäja Kalajokilaaksojen alueella toimivan metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan johtaja Maunu Kilpivaara. Kilpivaaran mukaan puumarkkinoiden uhkakuvat ovat tällä hetkellä työmarkkinapoliittisia. Lakko vaikuttaa esimerkiksi UPM:n Pietarsaaren tehtaan toimintaan, minkä vuoksi selluksi matkalla olleita koivukuitupuupinoja alkaa kertyä teiden varsille myös Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa. Kilpivaara muistuttaa metsänomistajia, että puukauppojen suunnittelun ohella nyt on oikea aika varata taimet kevään istutuksiin. “Koillismaalla riehuneen myrskyn vuoksi metsänviljelymäärät ovat siellä moninkertaiset, minkä vuoksi ylimääräisiä taimia ei taimitarhoilla tule olemaan.” Lapissa katse Kemin suuntaan Pohjoisimmassa Suomessa puunmyynnin näkymät ovat tasaiset, kertoo Sodankylän metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija Mikko Maijala. Maijalan mukaan kuitupuun hintataso on Lapissa vielä monen euron päässä 2000-luvun alkuvuosien tasosta, mutta Kemiin vuonna 2023 valmistuvan selluja biotuotetehtaan toivotaan vihdoin hinaavan kuidun hintaa ylöspäin. “Tukkipuun hinta seuraa paremmin maailmanmarkkinoita kuin kuitupuun. Vaikka sellun hinta käy korkealla, kuitupuun hinta ei nouse mihinkään.” Monena vuonna kevään tulo on säikäyttänyt aikaisuudellaan puunkorjaajia Lapissa. “Ennen talvileimikoiden korjuuta saattoi hyvin jatkaa vielä huhtikuun alussa. Nyt jos on oikein arka, talvileimikot pitäisi olla tyhjinä jo maaliskuussa. Lämmin jakso tulee niin pirun äkkiä”, Maijala kertoo. l ”Kauppoja tehtiin tammikuussa viime vuosia enemmän.” Metsälehti Makasiini 53 9081_.indd 53 28.1.2022 13.45
• KUUKAUDEN PUUKAUPPA YLÄSAVOLAISEN kuolinpesän passiivinen metsänomistus aktivoitui, kun omistus hyppäytettiin yhden sukupolven yli metsäyhtymälle, jonka osakkaat ovat alle kolmikymppisiä. Puukaupat haluttiin hoitaa heti pois, jotta on tulovirtaa keväällä odottaviin taimikonhoitotöihin. Valtakirjakauppa oli luonteva valinta toisaalta ohuen puukauppakokemuksen, toisaalta henkisenä perintönä tulleen metsänhoitoyhdistysjäsenyyden vuoksi. Marraskuun lopulla tehtyyn kauppaan sisältyi talvikorjuuna 2,5 hehtaaria märkää korpikuusikkoa kahdessa kuviossa, kesäharvennuksina 3,3 hehtaaria ensiharvennusta ja 0,9 hehtaaria kasvatushakkuuta. Tarjouksia tuli kaksi sekä talviettä kesäkohteille, yhteensä kolmelta tarjoajalta. Leimikkokokonaisuuden tarjousten ero oli noin tuhat euroa ilman katkontavertailua. Päätehakkuu meni sahayhtiölle ja harvennukset kuiduttavalle tehtaalle. Päätehakkuut korjattaneen alkuvuonna. ”Kauppa osui tilan hoidon kannalta hyvään saumaan ja vallitsevalla hintatasolla”, mhy Savotan metsäasiantuntija Kaarlo Hoffren luonnehtii. ? l MIKKO HÄYRYNEN Sukupolvenvaihdos vauhditti puukauppoja TALVIJA KESÄKORJUUTA YLÄ-SAVOSSA PÄÄTEHAKKUU 2,5 HA, TALVIKORJUU PUUTAVARALAJI KANTOHINTA, €/M 3 KERTYMÄ, M 3 MYYNTITULO, € Mäntytukki 63 132 8 316 Mäntypikkutukki 33 6 198 Mäntykuitu 20 40 800 Kuusitukki 64 414 26 496 Kuusitukki sorvi 64 20 1 280 Kuusipikkutukki 33 20 660 Kuusikuitu 20 128 2 560 Lahokuusi 10 5 50 Koivukuitu 18 6 108 Yhteensä 771 40 468 KASVATUSHAKKUU 0,9 HA, KESÄKORJUU PUUTAVARALAJI KANTOHINTA, €/M 3 KERTYMÄ, M 3 MYYNTITULO, € Mäntytukki 47 1 47 Mäntykuitu 17 9 153 Kuusikuitu 17 18 306 Koivukuitu 18 40 720 Haapakuitu 5 2 10 Yhteensä 70 1 236 ENSIHARVENNUS 3,3 HA, KESÄKORJUU PUUTAVARALAJI KANTOHINTA, €/M 3 KERTYMÄ, M 3 MYYNTITULO, € Mäntytukki 35 1 35 Mäntykuitu 13 34 442 Kuusitukki 35 1 35 Kuusikuitu 13 37 481 Koivukuitu 14 118 1 652 Haapakuitu 3 2 6 Yhteensä 193 2 651 KAIKKI YHTEENSÄ 1 034 44 355 Puukauppatilastossa esitetään Metsäteol lisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Tiedot kerätään viikoittain. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ 10 20 30 40 50 Viikko Milj. m 3 Viikko-ostot 2022 Viikko-ostot 2021 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 54 Metsälehti Makasiini TALOUS » PUUMARKKINAT 9081_.indd 54 28.1.2022 13.45
• KUUKAUDEN TILAKAUPPA YHDEKSÄN TONNIA HEHTAARILTA TILAKAUPPA UUDELLAMAALLA PINTA-ALA 29 hehtaaria, josta taimikoita 3, nuoria kasvatusmetsiä 3, varttuneita kasvatusmetsiä 7 ja uudistuskypsiä 16 hehtaaria PUUSTOARVIO 4 900 kuutiometriä MYYNTIHINTA 265 000 euroa, 9 138 euroa/metsämaan Yhteismetsä voitti tarjouskilpailun uusimaalaisesta tilaparista. Runsaspuustoisen tilan hehtaarihinta nousi korkeaksi, mutta puustoon suhteutettuna keskitasolle. H A N N U LI LJ ER O O S LÄNSI-UUSIMAALLA tehtiin vuoden alussa kauppa kahdesta vierekkäisestä tilasta. Pinta-ala on yhteensä 29 hehtaaria, kaikki metsämaata. Sijainti on teiden ja asutuksen tuntumassa ja maasto muutamaa mäkeä lukuun ottamatta helppokulkuista. Puiden keskikuljetusmatka on 200–300 metriä. Maapohjat ovat valtaosin kivennäismaiden tuoreita tai lehtomaisia kankaita. Turvemaata on kahdeksan hehtaaria. Puustoa on tila-arvion mukaan noin 4 900 kuutiota eli 169 kuutiota hehtaarilla. Tukkipuun osuus on 41 prosenttia. Kuvioita on 19, joista suurin ja arvokkain on viiden hehtaarin korpikuvio. Metsätilakauppoja seuraava Hannu Liljeroos tarkasti tilakäynnillä kahdeksan kuviota, yhteisalaltaan yli puolet pinta-alasta, ja otti relaskoopilla 50 koealaa. ”Esitetietojen puumäärät olivat kokonaisuutena liki omaa näkemystäni, mutta kuviokohtaiset erot olivat paikoin suuret ja tukkipuuta sain arviossani huomattavasti enemmän.” Merkittävä ero oli kehitysluokissa. ”Monet varttuneeksi kasvatusmetsäksi luokitellut 60–80-vuotiaat kuusivaltaiset, hiljattain harvennetut ja hidaskasvuiset puustot arvioin uudistuskypsiksi.” Kuusikoiden tyvilaho on kyseisellä seudulla merkittävä riski. Se voi pudottaa tukkikertymää 5–10 prosenttia. Myyjä oli kuolinpesä. Tilapari herätti tavanomaista kiinnostusta ja tarjouksia tuli yhdeksän. Metsärahastot eivät tehneet tarjouksia, mikä johtunee kohteen pienuudesta. Hintapyyntö oli 220 000 euroa. Parhaan, 265 000 euron tarjouksen teki yhteismetsä. Metsämaan hehtaarihinnaksi tulee runsas 9 000 euroa ja puustokuution arvoksi 54 euroa. Tila-arvion summa-arvo oli 214 000 euroa, joten kauppahinnan ja summa-arvon suhdeluku (hintakerroin) on 1,24. Se vastaa Liljeroosin hintaseurannassa Häme-Uusimaan keskitasoa.? l MIKKO HÄYRYNEN Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA 9081_.indd 55 28.1.2022 13.45
• Maakunta kaupan, kpl myyty, kpl myyty, ha taimikot, % hakkuukypsät, % puusto, m3/ha tukki, % €/ha €/m3 *kerroin Varsinais-Suomi 38 33 704 25 17 128 37 6611 52 1,20 Satakunta 38 31 701 36 17 111 41 5727 51 1,10 Häme-Uusimaa 63 46 1283 33 12 112 40 6616 59 1,25 Etelä-Karjala 47 45 835 33 18 113 40 5481 48 1,05 Kymenlaakso 64 38 848 21 12 127 36 5975 47 1,08 Pirkanmaa 127 100 2756 24 16 127 39 6586 52 1,22 Etelä-Savo 101 82 2148 29 16 121 42 6305 52 1,03 Eja K-Pohjanmaa 205 173 4528 25 12 96 27 3455 36 1,07 Keski-Suomi 125 106 2937 24 13 117 37 5515 47 1,02 Pohjois-Savo 138 118 3835 24 10 113 32 5249 46 1,05 Pohjois-Karjala 169 142 4346 24 14 120 33 5088 42 1,03 Kainuu 112 83 3808 24 9 91 24 2980 33 1,11 Pohjois-Pohjanmaa 266 223 8159 21 12 90 20 2636 29 1,08 Lappi 161 114 6956 23 12 68 17 1714 25 1,13 Koko maa 1654 1334 43844 100 30 4045 40 lisäys joulukuu 106 156 5584 METSÄTILAKAUPAT 1.1.2021 31.12.2021 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Hintakerroin nousi kaikissa maakunnissa. Metsämaan keskihinta nousi vuoden aikana 19 prosenttia. Kauppojen määrä on koko seuranta-ajan ennätys. HämeUusimaalla on Suomen kalleimmat metsätilat. 2 3 3 1 2 3 METSÄMAAHEHTAARIN keskihinta nousi viime vuonna peräti 19 prosenttia, Hannu Liljeroosin seuranta osoittaa. Koko maan keskihinta oli 4 045 euroa, kun vuotta aiemmin keskihinta oli 3 406 euroa. Vastaavaa vuosinousua ei ole koettu koko Liljeroosin kahdeksan vuotta jatkuneen seurannan aikana. Hänen mukaansa tilamarkkinoilla on ylikuumenemisen merkkejä. Osan hintatason noususta selittää se, että myydyillä tiloilla keskipuusto (100 m3/ha) oli keskimäärin neljä kuutiota ja tukkiosuus (30 %) kaksi prosenttiyksikköä edellisvuotta suurempi. ”Näiden tekijöiden vaikutus lienee noin seitsemän prosenttia. Keskimääräinen mottihinta nousi viidellä eurolla 40 euroon eli 14 prosenttia”, Liljeroos kertoo Viime vuonna seurantaan tilastoitui 1 334 kauppaa, mikä on seurantavuosien suurin määrä. Mediaanikauppa oli kooltaan noin 33 hehtaaria ja hinta noin 133 000 euroa. Keskimäärin kauppojen lukumäärä on ollut noin sata vähemmän. Myydyn metsämaan 43 844 hehtaarin kokonaisalassa oli lisäystä reilu tuhat hehtaaria. Kaikkien kauppojen kauppasumma kasvoi reilulla viidenneksellä yhteensä 177 miljoonaan euroon. Institutionaaliset sijoittajat ostivat metsämaita yhteensä 110 miljoonalla eurolla eli niiden osuus euroilla mitattuna oli 62 prosenttia. Nousua edellisestä vuodesta oli kuusi prosenttia. l MIKKO HÄYRYNEN 2021 oli kovan nousun vuosi Metsätilamarkkinoilla on ylikuumenemisen tuntua, Hannu Liljeroos arvioi. 56 Metsälehti Makasiini TALOUS » TILAKAUPPA 9081_.indd 56 28.1.2022 13.45
• TOYOTA Yarikseen ja pois on helppo siirtyä, pää ei kolise oven yläkamanaan. Tanakka nahkaistuin on kangaspenkkiä liukkaampi, joten ahterin saa aseteltua paikalleen helposti. Ratissa on säätövaroja riittävästi, ja peilit on helppo asetella kohdilleen. Isokokoisena henkilönä haluaisi penkkiä taaksepäin enemmän kuin se menee, muutama sentti riittäisi. Saman verran pitempi saisi olla myös istuinosa. Etuistuimet ovat tukevat ja selkänojat mukavat. Penkit ovat keskikokoisille ja ihan kuikeloille hyvät. Takapenkille mahtuu kaksi normihenkilöä, jos etupenkit eivät ole aivan takana. Kolmannella on jo ahdasta. Takaistuinten selkänojat kaatuvat normaalisti, joten parhaimmillaan mahtuu roinaa mukaan vähintään tarpeeksi. Akulla ja bensalla Yaris Crossia kyydittää 1,5-litrainen kolmisylinterinen bensakone. Sitä avustaa taka-akselilla sähkömoottori, jonka käyttövoima kerätään litiumioniakkuun moottorijarrutuksista. Akkua ei voi ladata ulkoisella sähköllä. Akun tehtäviä on kaksi: Se säästää polttoainetta varsinkin paljon hidastuksia sisältävässä kaupunkiajossa. Toiseksi nelivetomalleissa se tekee autosta nelivetoisen. Liikkeelle auto lähtee luontevasti: sähkömoottori tuuppaa liikettä bensakoneen avuksi ja voimalinjassa moottorin jatkeena oleva portaaton automaattivaihteisto toimii lajityypilleen sileästi ja nykimättä. Tällainen tasainen imevä kiihdytys jättää liukkaalla talvikelillä kaikki muut jälkeen alkukiihdytyksessä. TOPAKKA PIKKUMAASTURI TOYOTA YARIS CROSS 1.5 HYBRID PREMIERE EDITION Moottori: 3-sylinterinen bensiinimoottori 1,5 l sekä sähkömoottori Kokonaisteho: 116 hv eli 85 kW Vaihteisto: Portaaton automaattivaihteisto Omamassa: 1 260– 1 360 kg (nelivetomallit) Pituus, leveys, korkeus: 4 180, 1 765, 1 595 mm Maavara: noin 17 cm Kääntöympyrä renkaasta: 10,6 m Huippunopeus: 170 km/h Kiihtyvyys: 0-100 km/h 11,8 s Kulutus koeajossa: 6,0 l/100 km Valmistajan ilmoittama kulutus: 4,7-5,1 l/100 km Ilmoitettu CO2 päästö: 107 –116 g/ km Koeajoauton hinta: 37 556 € Nelivetomallit alkaen: 31 341 € Toyotan neliveto-Yaris kulkee sujuvasti niin metsäteillä kuin kaupungissa. Tavaraakin mahtuu mukaan riittävästi. Yaris Crossin optimistinen keltainen väri ja muheva muoto ovat edukseen lumen keskellä. Auto myös pärjäsi lumessa mainiosti. TEKSTI JA KUVAT RISTO PÖNTINEN Metsälehti Makasiini 57 TALOUS » KOEAJOSSA 9081_.indd 57 28.1.2022 13.45
• Pitävällä pinnalla huomaa, että urheiluautolla ei mennä, tehoa voisi olla enemmänkin. Koeajossa kului tasan kuusi litraa satasella, noin litra enemmän kuin Toyotan ilmoittamat arvot. Vähintään puolet erosta selittynee koeajon arktisilla olosuhteilla ja metsäteillä mönkimisillä. Kulkee metsässä ja kaupungissa Voisi ajatella, että kevyt ja pienikokoinen kaupunkimaasturi juuttuisi lumisilla, mäkisillä ja mutkaisilla metsäteillä hankeen. Ei juutu. Neliveto-Yariksen 17 sentin maavara riittää, koska auto on kohtuullisen kokoinen ja jousitus on topakka. Maha viisti lunta, mutta eteenpäin mentiin varman tuntuisesti. Etenemiskyky yllätti. Ilmeisesti alla olleet kitkarenkaat sopivat vastasataneen lumen laatuun. Paikaltaan lähtiessä Yaris ei pyri kuopaisemaan pyörien alle monttuja, vaan liikkeellelähtö käy hissunkissun. Kokeilimme jyrkimmässä ylämäessä liikkeellelähtöä parinkymmenen sentin lumessa: ei mitään vaikeutta. Valot ovat ylen kirkkaat, kapealla metsäautotiellä kinokset suorastaan häikäisevät. Harmaalle moottoritiellekin ne riittävät hyvin. Kaupunkiajoonkin sattui sakeat lumikelit. Kovaan lumisateeseen ei minkään kaupungin puhtaanapito pysty vastaamaan heti, joten Yaris sai panna parastaan. Helppoa ja luontevaa oli edetä. Saattoi seurata, kuinka Yarista kaksi kertaa tehokkaampien, mutta kaksivetoisten autojen liikkeellelähtö oli vaivalloista. Yariksen kääntöympyrän halkaisija on auton tietojen mukaan renkaasta mitaten 10,6 metriä. Lukema on pieni ja ketterä oli tuntumakin. Ulos näkee hyvin, mikä on lähes kaikille maastureille yhteistä. Yhdeksän tuuman kosketusnäyttöön tulee takakamerakuva, kun pakin panee päälle. Maantiellä välillä mutkitellen Tieajoon sattui tuuliset, liukkaat ja lumiset olosuhteet. Moottoriteillä oli ajokaistoilla raiteet ja kaistojen välillä oli niin paksut kinokset, että niihin oli pakko suhtautua kunnioittavasti. Jotenkuten Yariksella kuitenkin pärjäsi, ehkä keskimääräistä paremmin. Siirtomatkalla Vantaalta Mikkeliin oli liukasta, lumiraiteet ja puuskittainen sivutuuli. Kaistalla vaeltelua pahensi kaistallapitoavustin, joka kimpoilutti autoa edestakaisin, avustin kun luuli lumen ja jäätyneen asfaltin rajaa tiemerkinnäksi. Harvoin Suomessa onkaan käyttöä kaista-avustimille, koska tiemerkinnät saaRaivaussaha helposti mahtuu mukaan. Tässä on terä irroitettu, mutta saha olisi mahtunut terän ja suojuksen kanssa yhtälailla. Tavaratilaa on noin 400 litraa. Yariksessa oli 18-tuumaiset Continentalin kitkarenkaat. Isossa vanteessa näyttävät etujarrulevyt hassun pieniltä. Tällaiset renkaat maksavat alle laitettuina noin 1 200 euroa. Valitsemalla pienemmät vanteet ja korkeaprofiilisemmat renkaat säästää rahaa ja saa hiljaisemman ajon. daan kuntoon loppukesästä, jos silloinkaan. Ja voihan kuljettaja itsekin ohjata autoa kaistalla, aikansa kuluksi. ? l Sisustassa on napakka tunnelma ja laatu huokuu. Isokokoinen kuljettaja huokailee myös, koska etuistuinten istuinosat ovat lyhyet sellaiselle. 58 Metsälehti Makasiini TALOUS » KOEAJOSSA 9081_.indd 58 28.1.2022 13.45
• Moottorisaha kaikkiin tarpeisiin Teitpä metsätöitä työksesi tai vain omaksi huviksesi, haluamme Husqvarnalla varmistaa, että tarjoamme sinulle aina parhaat mahdolliset välineet työskentelyyn. Husqvarnan laadukkaat moottorisahat tarjoavat optimaalisen yhdistelmän käsiteltävyyttä, kestävyyttä ja leikkuutehoa. Sahat on räätälöity periaatteessa kaikkiin mahdollisiin käyttötarkoituksiin, jotta sinä pystyisit vastaamaan kaikkiin sinulle heitettyihin haasteisiin vaikeusasteesta huolimatta. Lue lisää osoitteesta husqvarna.com/fi-fi HUSQVARNA 500-SARJA Tee sahauskokemuksesta parempi 9082_.indd 59 25.1.2022 21.30
• METSÄVEROTUS JOS verovuoden aikana ei ole ollut metsätalouden tuloja eikä menoja, metsäveroilmoitusta ei tarvitse palauttaa. Veroilmoitus on kuitenkin tehtävä, jos on käyttämättömiä varauksia ja metsävähennystä. Helpointa metsäveroilmoitus on tehdä sähköisesti OmaVero-verkkopalvelussa. Mutta vaikka tekisit metsätalouden veroilmoituksen verkossa, tiedot on järkevä kirjata ensin paperiselle 2C-lomakkeelle. Siitä on helppo tarkistaa, että ilmoitettavat tiedot ovat varmasti oikeat. Paperinen, omistustiedoilla varustettu 2C-lomake lähetetään edelleen suurimmalle osalla verovelvollisia. Jos olet Suomi. fi/viestit-palvelussa asioidessasi ilmoittanut, että et tarvitse paperisia asiakirjoja, verolomaketta ei sinulle tule. Kirjaudu OmaVeroon Sähköinen ilmoitus tehdään OmaVero-palvelussa, joka löytyy vero.fi-sivulta. Kun tunnistautumisen jälkeen valitset Omat veroasiat, pääset metsäveroilmoituksen tekoon. Seuraavalla sivulla, Henkilön tulovero -osiossa kohdassa Verovuosi 2021 näkyvät ne veroilmoitukset, jotka metsänomistajan tulee täyttää: esimerkiksi Tee metsätalouden tai maatalouden veroilmoitus. Yhtymien ilmoitus aukeaa kohdasta Yhtymän tulovero. Jos linkkiä veroilmoitukseen ei näy, klikkaa Veroilmoitukset ja verotustiedot -kohtaa. Valitse sieltä haluttu veroilmoitus. Omilla pankkitunnuksilla voit tehdä vain oman veroilmoituksesi, et esimerkiksi puolisosi veroilmoitusta. OmaVerossa voi hoitaa myös toisen henkilön veroasioita, jos siihen on hankittu valtuudet. VEROILMOITUS TYÖN ALLE Metsäveroilmoituksen voi tehdä paperilomakkeella tai sähköisesti. Nämä ohjeet auttavat molempien tekemisessä. HANNU JAUHIAINEN 1. Lue ohjeet Ennen veroilmoituksen tekoa kannattaa lukea huolellisesti ohjeet. Verohallinnon omat veroilmoituksen teko-ohjeet ovat hyviä, mutta ne löytyvät nykyisin vain verkosta. Metsälehden Metsäverokirja 2022 -oppaasta löytyy tarkempia selvityksiä esimerkiksi metsävähennyksestä tai metsätalouden koneiden ja laitteiden poistomenettelystä. Etenkin ensimmäistä kertaa veroilmoitusta tekevien kannattaa tutustua ohjeisiin hyvin. 2. Laita kuitit järjestykseen Ennen veroilmoituksen täyttämistä kannattaa laittaa kaikki kuitit ja puun ostajilta saadut selvitykset järjestykseen. Kuitit numeroidaan aikajärjestyksessä. Metsäverotuksessa pärjätään yleensä niillä tositteilla, mitä metsäalan toimijoilta on saatu. Tarkempia selvityksiä voidaan tehdä tarpeen mukaan. 3. Laskelmat valmiiksi Kululaskelmat, hankintatyön arvon laskeminen sekä metsävähennyslaskelma on hyvä tehdä ennen kuin ryhdyt täyttämään veroilmoitusta. 4. Hae vanha ilmoitus Edellisvuoden veroilmoitus voi olla tarpeen, koska sieltä löytyvät esimerkiksi menovaraukset ja metsävähennyksen seuranta. Sähköisessä ilmoituksessa nämä tiedot näkyvät valmiina edellisvuoden ilmoituksen perusteella. Vanha ilmoitus löytyy myös OmaVerosta, jos sen on siellä viime vuonna täyttänyt. TEE NÄMÄ ENSIN 60 Metsälehti Makasiini 9083_.indd 60 28.1.2022 13.58
• Tulot ilmoitetaan ilman arvonlisäveroa ja ennakonpidätystä. Kyllä vai ei? Klikkaa Metsätalouden veroilmoitus -kohtaa, niin veroilmoitus aukeaa. Ilmoituksen perustana ovat Kylläja Ei-ruudut jokaisen esitettävän asian kohdalla. Jos on ilmoitettavana jotain lukuja kyseiseen kohtaan valitaan Kyllä. Sen jälkeen avautuu uusi ikkuna, johon tiedot kirjataan. Jokaisen kohdan alareunassa on Miten nämä tiedot ilmoitetaan -painike. Sitä klikkaamalla aukeaa uusi ikkuna, josta saa lisätietoja asianomaisen kohdan täyttämiseen. Ponnahdusikkunan saa pois oikean yläkulman ruksia klikkaamalla. Ruudusta on vielä linkki vero.fi–sivuille, josta saa lisätietoja kyseisen kohdan verotuksesta. Jokaisen sivun oikeassa reunassa näkyy Yhteenveto–sarake, johon asianomaisiin kohtiin kirjatut erät tulevat näkyviin. 1. Henkilötiedot Metsätalouden veroilmoituksen ensimmäisellä sivulla on henkilötiedot. Siihen on myös merkitty puolisoiden osuudet, jos metsää omistetaan yhdessä tai niistä tehdään yhteinen veroilmoitus. Perheen tilakokonaisuudesta tehdään vain yksi ilmoitus, ellei toinen puoliso vaadi tehtäväksi erillistä ilmoitusta yksin omistamastaan metsäkiinteistöstä. Yhdellä lomakkeella ilmoitetun metsäkokonaisuuden tulos jaetaan verotuksessa puolisoiden kesken verolomakkeelle kirjattujen omistusosuuksien suhteessa. Avopuolisoiden omistamia metsiä ei yhdistetä, vaan kumpikin tekee omista metsistään oman ilmoituksen. Jos metsää omistetaan yhdessä, tältä osin on kyse yhtymästä. Jos avopuolisoilla on yhteinen lapsi, heidät rinnastetaan aviopuolisoihin. 2. Tulot Seuraavalla sivulla ilmoitetaan kaikki metsätalouden tuloksi tulevat erät, kuten puunmyyntitulot ja kemerakorvaukset. Tässä ilmoitetaan myös varausten tuloutus sekä muistiinpanoihin sisältyvät, tuloiksi kirjattavat menot. Pystykaupalla myytyjen puiden kauppahinnat löytyvät puun ostajien lähettämistä vuosiyhteenvedoista tai yksittäisen kaupan asiakirjoista. Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun kautta myydyt puuerät ovat yleensä hankintakauppoja. Kaupan tulo ilmoitetaan kokonaisuudessaan, korjuun kulut vähennetään vasta metsätalouden menoissa. Puun myyntitulot ilmoitetaan arvonlisäverottomina. Puun ostajien perimät ennakot verottaja laskee verovelvollisen eduksi ostajilta tulleiden ilmoitusten perusteella. Niitä ei siis tarvitse ilmoittaa, eikä niitä vähennetä puukaupan tuloista. Puun ostajalta tulleesta selvityksestä tai maksuKemeratuet ja hirvivahinkokorvaukset ilmoitetaan metsätalouden tuloina. Vanhoja varauksia tuloutetaan tässä. tositteesta poimitaan veroilmoitukseen puukaupan arvo ilman ennakonpidätyksen vähentämistä ja arvonlisäveron lisäämistä. Vakuutusja hirvivahinkokorvaukset ovat verollista tuloa. Vakuutuskorvaukset ilmoitetaan täysimääräisinä, eikä perittyä ennakkoa vähennetä korvaussummasta. Ennakon verottaja ottaa huomioon vakuutusyhtiön ilmoituksen mukaan. Tässä kohdassa voidaan ilmoittaa myös muut, eri syistä saadut korvaukset. Kaikki kestävän metsätalouden rahoituslain eli kemeran perusteella saadut valtion tuet ovat verollisia. Jos tuki on ohjattu suoraan hankkeen toteuttajalle, sitä ei kirjata metsänomistajan veroilmoitukseen. Metsälehti Makasiini 61 9083_.indd 61 28.1.2022 13.58
• METSÄVEROTUS Jos aikaisempina vuosina on tehty tulotai menovarauksia, niitä tuloutetaan tarvittaessa. Vanhat voimassa olevat varaukset näkyvät Varaukset– sivulla. Jos omasta metsästä otetaan puuta maatalouteen, elinkeinotoimintaan tai yksityiskäyttöön, se kirjataan veroilmoitukseen. Maatalouden käyttöä on muun muassa tuotantotilojen lämmitykseen käytetyn polttopuun arvo. Yksityiskäyttöä on oman kesämökin tai talon rakentamiseen käytetyn puutavaran arvo. VINKKI ELINKEINOTOIMINTAAN siirretyn puutavaran arvona pidetään käypää hankintahintaa. Maatalouteen ja yksityiskäyttöön menneen puutavaran arvo lasketaan kantohintojen perusteella. Muina tuloina ilmoitetaan sellaiset pääomatulot, joita ei merkitä aiempiin kohtiin. Tällaisia tuloja voivat olla esimerkiksi edellisen vuoden verotuksessa vähennettyihin menoihin kohdistuvat maksupalautukset. Viimeisessä kohdassa ilmoitetaan tuloksi esimerkiksi metsätalouden koneiden muu kuin metsätalouskäyttö. 3. Menot ja varaukset Kolmannelta sivulta löytyvät kaikki menoina ilmoitettavat erät: vuosimenot, hankintatyön arvo, metsävähennys, varaukset sekä poistot. Metsätalouden harjoittamisen kustannukset vähennetään vuosimenoina tai poistoina. Vuosimenot jaetaan palkkausja matkakuluihin sekä muihin menoihin. Tee metsätalouden kuluista muistiinpanoihin tarpeelliset selvitykset. Vähennyskelpoisia kuluja ovat metsätalouden töistä maksetut palkat. Jos kuolinpesä tai yhtymä on maksanut osakkailleen matkakorvauksia ja päivärahoja matkalaskun perusteella, kirjaa ne palkkausmenoiksi. Vähennyskelpoisia ovat kaikkien metsätalouden matkojen kulut. VINKKI METSÄNOMISTAJAN kulkuväline on tavallisesti oma auto. Sen kuluina vähennetään 0,25 euroa kilometriltä. Jos mukana on peräkärry, siitä voi tehdä ylimääräisen 0,07 euron kilometrivähennyksen. Jos on käytetty julkisia kulkuvälineitä tai oman auton kilometrikuluista on tehty laskelma, kulut vähennetään todellisten kulujen mukaan. Matkoista tehdään muistiinpanoihin riittävän tarkka selvitys. Jokaisesta matkasta kirjataan päivämäärä, matkan kohde ja aihe. Matkan tarkoituksena voi olla esimerkiksi myrskytuhojen tarkistus, metsänhoitoyhdistyksessä asiointi, moottorisahan osto tai taimikonhoito. Muualle kuin omaan metsään suuntautuvista matkoista voi tehdä myös päivärahavähennyksen. Vähennys on yli 6 tunnin matkoista 16 euroa ja yli 10 tunnin matkoista 29 euroa. Päivärahakelpoinen matka on esimerkiksi käynti metsämessuilla tai yhdistyksen retkeilyllä. Jos päiväraha kirjataan vähennykseksi, matkakirjanpitoon on merkittävä myös matkan alkamisja päättymisaika. Vähennyskelpoisia ovat myös kaikki ne muut kulut, jotka ovat aiheutuneet metsätalouden harjoittamisesta. Tavanomaisia vuosimenoja ovat esimerkiksi Metsälehden tilausmaksu, metsänhoitotarvikkeiden hankintakulut sekä moottorija raivaussahan bensakulut. Pienkoneiden, kuten raivausja moottorisahojen hankintakulut voidaan vähentää myös vuosimenoina. Jos metsätalous on ollut kohtalaisen laajaa, voi toimistokuluista tehdä työhuonevähennyksen, joka on 230 euroa. Kulut voi vähentää myös todellisten kustannusten mukaan. Esimerkiksi kalustoon kuuluvan moottorikelkan yksityiskäytön osuus ilmoitetaan tässä. Metsätalouden menojen yhteenlasketut summat kirjataan tähän. 62 Metsälehti Makasiini 9083_.indd 62 28.1.2022 13.58
• VINKKI MENOJEN kuitit kannattaa numeroida ja kirjata muistiinpanoihin aikajärjestyksessä. Jos kuittia ei ole, laaditaan tarpeellinen selvitys menon aiheesta, esimerkiksi puhelinkuluista. Arvonlisäverolliset kirjaavat vähennykseksi nettomenot ilman arvonlisäveroa. Ne, jotka eivät ole arvonlisäverollisia, vähentävät kulut arvonlisäveroineen. Hankintatyö Hankintatyön arvo ilmoitetaan sähköisessä ilmoituksessa menona toisin kuin paperisella 2C-verolomakkeella. Hankintatyön arvo lasketaan ensiksi muistiinpanoihin. Sen jälkeen korjattu puumäärä ja työn arvo kirjataan nettilomakkeelle. Jokaisesta työntekijästä täytetään oma Lisää rivi -kohta. Jos työt on tehty viime vuonna, mutta tuloa saadaan vasta tänä vuonna, ilmoitetaan työ tehdyksi. Hankintatyön arvo -kohta jätetään kuitenkin tyhjäksi ja työn arvo vähennetään vasta tänä vuonna. Jos hankintatyöstä on kertynyt ansiotulona verotettavaa tuloa, se on ilmoitettava viime vuoden verotuksessa. Polttopuukaupoissa ilmoitetaan se määrä työn arvoa, minkä verran on myyty puita. Metsävähennys Metsävähennystä koskevassa osiossa on valmiina edellisen veroilmoituksen tietojen mukainen metsävähennyspohja, käytetty metsävähennys ja mahdollinen luovutusvoittoihin lisätty metsävähennys. Korjaa laskelman tietoja tarpeen mukaan kuluneen verovuoden tiedoilla. Näin saadaan käytettävissä olevan metsävähennyksen määrä. Sen jälkeen lasketaan verovuoden metsävähennyksen määrä. Metsävähennystä voi tehdä enintään 60 prosenttia veroilmoituksen yhteenlasketusta tulosta. Metsävähennyskelpoista tuloa ovat puunmyyntitulot, erilaiset korvaukset ja omasta metsästä otetun puun veronalainen arvo. Hankintakaupan tulosta pitää vähentää hankintatyön arvo – vain verotettavaksi jäävä tulonosuus on metsävähennyskelpoista. Hankintakaupan arvo voi olla kokonaan metsävähennyskelpoista, jos korjuutyön on tehnyt ulkopuolinen urakoitsija. Varausten tuloutuksia ei lasketa metsävähennykseen. Metsävähennyksen minimimäärä on 1 500 euroa. Sen tekemiseen tarvitaan vähintään 2 500 euron pääomatulot, koska tuloista 60 prosenttia on vuosittain metsävähennyskelpoista. Metsävähennyksen voi tehdä vain metsävähennyskelpoisen metsäkiinteistön tai -kiinteistöjen tuloista. Jos tuloja on kertynyt myös metsävähennysHankintatyöt ilmoitetaan tekijöittäin. Metsävähennystä laskettaessa otetaan huomioon puukaupan tulojen lisäksi saadut tuet ja korvaukset. Varaukset-kohdasta poistetaan tuloutettu varaus, uusi kirjataan vuoden 2021 kohdalle. Kertapoistona voidaan nyt vähentää enintään 600 euron menojäännös. Metsälehti Makasiini 63 9083_.indd 63 28.1.2022 13.58
• METSÄVEROTUS kelvottomilta kiinteistöiltä, tuloista tehdään erittely muistiinpanoihin. Varaukset Vanhat, edellisellä veroilmoituksella ilmoitetut varaukset näkyvät valmiina veroilmoituksessa. Lisää ilmoitukseen mahdolliset viime vuoden varaukset. Menoja tuhovarauksella verovuonna saatuja tuloja voidaan siirtää tulevien vuosille silloin syntyvien menojen kattamiseen. Varauksia ei tarvitse välttämättä tehdä. VINKKI KUOLINPESIEN kannattaa tehdä aina mahdolliset varaukset. Alijäämää ei siirretä osakkaiden verotukseen, joten jos pesällä ei ole tuloja, verovuoden kuluista syntyy tappio. Sen voi vähentää seuraavan 10 vuoden aikana pääomatuloista. Varauksia tekemällä ja niitä myöhemmin purkamalla kuluja saa katettua varmemmin. Menovaraus voi olla enintään 15 prosenttia ilmoitettujen tulojen yhteismäärästä. Varaus lasketaan tulosta, josta on vähennetty hankintatyön arvo sekä mahdollinen metsävähennys. Vanhojen varausten tuloutuksia ei oteta huomioon laskelmassa. Tuhovarauksen voi tehdä vakuutuskorvauksesta, jos vahingosta aiheutuu seuraavana vuonna uudistamiskuluja. Tuhovaraus voi olla enintään uudistamiskulujen suuruinen. Jos metsänomistajalla on säännöllisesti tuloja, varauksia voidaan tehdä vuosittain ja tulouttaa ne määräaikojen päätyttyä. Sekä metsävähennyksen että menovarauksen kirjaamista varten tarvitaan laskinta. Ohjelma ei tuota näitä lukuja valmiiksi. Poistot Poistojen menojäännökset näkyvät valmiiksi veroilmoituksessa. Lomakkeelle kirjataan uudet hankinnat ja poistot. Alle 600 euron menojäännöksen voi poistaa kerralla. Poistoina vähennetään moottorisahaa suurempien koneiden ja laitteiden hankintamenot. Kalustosta tehdään muistiinpanoihin erillinen selvitys, vain yhteenveto kirjataan veroilmoitukseen. Vuoden aikana myydyn koneen menojäännös ei ole enää poiston peruste. Jos vanha kone on mennyt vaihdossa, sen menojäännös poistetaan luettelosta ja uuden hankintahinta kirjataan täysimääräisenä. Vanhasta koneesta tehdään lisäksi luovutusvoittoverolaskelma verolomakkeelle 9. Tyypillinen poistoina vähennettävä metsätalouden kone on maataloustraktori peräkärryineen. Myös mönkijä tai moottorikelkka lisävarusteineen voi olla metsätalouden kone. VINKKI METSÄTALOUDEN käytössä olevan koneen käytöstä kannattaa pitää päiväkirjaa, josta selviää sen ajot. Jos laitteella on yksityiskäyttöä, tämän päiväkirjan perusteella poistoista ja vuosimenoista erotetaan yksityiskäytön osuus. Koneen tai laitteen vuosikulut ja poistot voidaan tehdä täysimääräisesti, jolloin yksityiskäytön osuus kirjataan verolomakkeella yksityismenoihin. Toinen vaihtoehto on kirjata verotukseen vain metsäkäytön osuus kuluista ja poistoista. Kunnostusojituksia ja metsäteitä tehdään yleensä yhteishankkeina kemeravaroin. Poistoja tehdään siitä osuudesta, mikä jää verovelvollisen maksettavaksi. Jos kemeratuki tulee metsänomistajalle, se kirjataan tuloksi. Poistettavaksi hankintamenoksi laitetaan hankkeen kokonaiskustannukset. Vähäiset lanaus-, sorastustai muut kulut voidaan vähentää vuosimenoina. Siirrettäviä menoja ovat maatalouden tai elinkeinotoiminnan kuluihin sisältyneet metsätalouden menot. Tällaisia ovat muun muassa maatalouden kalustoon kuuluvalla traktorilla tehdyn puunajon konekustannukset. Maatalouden tai elinkeinotoiminnan kuluja pienennetään vastaavasti. 4. Lopuksi Kun veroilmoitus on valmis, lähetä se verottajalle. Jos tuntuu, että jokin asia on vielä tarkistamatta, ilmoituksen voi tallentaa keskeneräisenä. Näin tallennetut tiedot eivät katoa, ja ilmoitukseen voi palata myöhemmin uudelleen. Paperilomake kelpaa edelleen Metsäverotuksen paperinen 2C-lomake on samanlainen kuin edellisenä vuonna. Ensimmäiseksi kannattaa tarkistaa, että paperiversion esitäytetyt tiedot ovat oikein. Paperisen lomakkeen voi pääosin täyttää samoilla ohjeilla kuin nettilomakkeen. Merkinnät kannattaa tehdä huolellisesti, jotta verottaja saa niistä selvää. Puukaupan tiedot tulee kirjata paperiselle verolomakkeelle sekä asianomaiseen kohtaan että yhteenlaskuriville. Pelkästään yhteenlaskuriville kirjattu tieto ei tallennu Verohallinnon järjestelmiin oikein. Metsävähennyksen ja menovarausten perusteena ovat veroilmoituksen kohtiin 1–4 kertyvät tulot. Metsävähennyksen tiedot kirjataan vuosittain loMETSÄVEROTUKSEN liittyvissä asioissa voit kysyä neuvoa Metsälehden veroneuvonnasta. Opastus on lehden tilaajille maksutonta normaalia puhelinmaksua lukuun ottamatta. Veroneuvoja voit kysellä Hannu Jauhiaiselta, puhelin 0400 150 910, maanantaisin 7.2., 14.2. ja 21.2. kello 9–15 sekä 18–19. Metsälehden tilaajat voivat myös lähettää kysymyksensä sähköpostilla osoitteeseen hannutjauhiainen@ gmail.com. Sähköpostikysymykset on hyvä lähettää ajoissa, viimeistään 21.2. Maaliskuussa veroilmoituksen jättävät voivat lähettää kysymyksiä myöhemminkin. SOITA JA KYSY 64 Metsälehti Makasiini 9083_.indd 64 28.1.2022 13.58
• makkeelle, vaikka metsävähennystä ei käytettäisikään. Näin tiedot pysyvät tallessa, metsävähennystähän saatetaan käyttää ensimmäistä kertaa pitkän ajan kuluttua tilan hankinnasta. Kun paperinen lomake on tehty, se on allekirjoitettava. Lomake lähetetään lomakkeessa näkyvään osoitteeseen. On hyvä huomata, että paperinen arvonlisäveroilmoitus lähetetään eri osoitteeseen. VINKKI PAPERISEEN metsäveroilmoitukseen ei tarvitse, eikä pidäkään liittää mitään selvityksiä tai kuitteja. Tehdyn veroilmoituksen kopio sekä kuitit ja liitteet arkistoidaan. Kirjanpitoa voidaan tarvita, jos verottaja kysyy lisäselvityksiä. Kirjanpito on säilytettävä kuusi vuotta. Korot Metsätalouden korot näkyvät esitäytetyllä verolomakkeella. Yhtymän osakkaat ilmoittavat maksamansa yhtymän velkojen korot omassa verotuksessaan. Jos tiedoissa on korjattavaa, korjaus tehdään OmaVero-verkkopalvelussa tai lomakkeella 50B kohdassa 4.4. Yrittäjävähennys Metsätalouden voitollisesta tuloksesta tehdään verovuonna 2021 viiden prosentin suuruinen yrittäjävähennys. Verohallinto tekee vähennyksen verovelvollisen puolesta. Metsälahjavähennys Jos metsää on vuosina 2017–21 saatu lahjana tai lahjaluonteisella kaupalla, verovelvollisella voi olla oikeus metsälahjavähennykseen. Sitä vaaditaan OmaVerossa tai lomakkeella 2L.? l VEROILMOITUKSEN valmistelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin, sillä paperilomakkeellakin tehtyjen veroilmoitusten pitää olla verottajalla viimeisenä jättöpäivänä. Suurella osaa metsänomistajista se on 28.2. Maataloutta ja elinkeinotoimintaa harjoittavat metsänomistajat voivat jättää metsäveroilmoituksen 1.4. mennessä. Rajoitetusti verovelvolliset eli ulkomailla pysyvästä asuvat antavat metsäveroilmoituksen toukokuussa samaan aikaan esitäytetyn veroilmoituksen kanssa. Arvonlisäveroilmoitus on jätettävä ja mahdollinen arvonlisävero maksettava viimeistään 28.2., jos verokausi on kalenterivuosi. Maataloutta ja elinkeinotoimintaa harjoittavien pitää tehdä mahdolliset muutokset esitäytettyyn veroilmoitukseen 24.5. mennessä. Muilla määräaika on toukokuussa. Veroilmoituksen myöhästymisestä voi tulla myöhästymismaksu. TÄRKEÄT PÄIVÄMÄÄRÄT Yhteenvetosarakkeessa näkyvät metsätalouden tiedot ja tulos. Metsälehti Makasiini 65 9083_.indd 65 28.1.2022 13.58
• METSÄVEROTUS MYYNTIIN korjattavan puun hankinta voi olla puun hakkuuta, ajoa tai molempia. Hankintatyölle lasketaan arvo ja se vähennetään hankintakaupan arvosta. Käteiskaupalla myyty puu rinnastetaan hankintakauppaan. Käteiskaupallahan myydään esimerkiksi polttopuuta. Hankintatai käteiskaupalla voidaan myydä myös muiden korjaamaa puuta. Silloin ei ole kyse hankintatyöstä eikä kaupan arvosta vähennettävää hankintatyön arvoa synny. Korjuusta maksettava korvaus vähennetään tällöin metsätalouden menoina. Näin lasket työn arvon Hankintatyön arvo voidaan laskea Verohallinnon ohjetaksojen perusteella. Ne on laskettu olettaen, että puut kaadetaan ja karsitaan moottorisahalla ja ajetaan tienvarteen maataloustraktorilla. Jos toimit muulla tavalla, voit laskea yksikkötaksat itse. Myös poikkeavat korjuuolosuhteet voidaan ottaa huomioon taksan arvioinnissa. Työn arvo on se, mitä samasta työstä olisi pitänyt maksaa vieraalle. Konekustannuksia ei oteta huomioon. Kuljetustaksan voi laskea itse, jos puut on esimerkiksi ajettu moottorikelkalla tai mönkijällä. Ajon ajankulua voi verrata puun tekoon. Pienkoneilla puunajoon menee vähintään sama aika kuin puun tekoon. Ajotaksa voi silloin olla esimerkiksi 8–10 euroa kuutiolta. Verohallinnon taksoja korkeampia arvoja voidaan käyttää myös hajanaisten tuulenkaatojen tai tykkytuhopuiden korjuun työn arvoa laskettaessa. Myyntiin menevien, omasta metsästä korjattujen polttopuiden teko on hankintatyötä. Rankojen jalostukselle klapeiksi on oma työn arvonsa. Verohallinnon ohjetaksa on laskettu pienimuotoisen klapinteon perusteella. Hankintapuut saatetaan toimittaa sahalle tai muuhun vastaavaan paikkaan metsän ulkopuolelle. Maantieajo voidaan katsoa hankintatyöksi siltä osin, kun siinä käytetään metsätalouden koneita. Näin maantieajolle voidaan laskea tulosta vähennettävä arvo. Ketkä voivat tehdä? Metsäverotuksessa hankintatyöksi katsottua puunkorjuuta voivat tehdä metsänomistajan lisäksi hänen puolisonsa sekä kotona asuvat lapset. Yhtymän ja kuolinpesän metsässä hankintatyöhön ovat oikeutettuja osakkaat perheenjäsenineen. Jos joku muu korjaa puuta, kyse ei ole hankintatyöstä, eikä työn laskennallista arvoa voi vähentää verotuksessa. Verovapaasti 125 kuutiota Hankintatyön arvo on ansiotuloa. Verotettavaa tuloa se on vain 125 kuutiometrin määrän ylittävältä osalta. Hankintatyön verovapaus on maatilakohtainen. Jos metsänomistajalla on useita eri maatiloja, eli yleensä eri kunnissa sijaitsevia metsäkiinteistöjä, verovapaus koskee kutakin maatilaa erikseen. Yksi henkilö voi tehdä yli 125 kuutiometriä vuodessa verovapaasti saman kunnan alueella, jos hänellä on oman metsän lisäksi osakkuuksia eri maatiloina verotettavissa yhtymissä tai kuolinpesissä. Jos itse korjattu puumäärä ylittää maatilakohtaisesti 125 kuutiota, siitä tehdään erillinen laskelma, josta saadaan ansiotulona verotettava työn arvo. Työlle lasketaan arvon saamiseksi kerroin kaavalla: valmistettu puumäärä–125 m 3 / valmistettu puumäärä. Kun saadulla kertoimella kerrotaan laskettu hankintatyön arvo, saadaan selville ansiotulona verotettava työn arvo. Jos työn tekijöitä on useita, määrät ilmoitetaan veroilmoituksessa tekijöittäin. Jos hankintana ajettu puumäärä on erisuuruinen kuin tehty, eli osa puusta on ajatettu vieraalla, sekä teolle että kuljetukselle lasketaan erikseen työn arvot ja kertoimet puumäärän ylittäessä 125 kuutiometriä. Kun tekijöitä on useita, on huomattava verovapauden maatilakohtaisuus. Esimerkiksi yhtymän osakkaat voivat yhteisesti tehdä vain 125 kuutiota verovapaasti. Vaikka kunkin tekijän osuus jäisi alle 125 kuutiometrin, lasketaan heille ansiotulona verotettava osuus kertoimen perusteella, jos yhteisesti tehty puumäärä ylittää 125 kuutiota. Jos teon määrä ylittää 125 kuutiometriä, mutta kuljetuksen määrä jää alle rajan, verotettavaa ansiotuloa kertyy vain teon osalta. Verottaja siirtää kunkin hankintatyön tekijän verollisen ansiotulo-osuuden henkilökohtaiseksi ansiotuloksi. Työn arvon siirtäminen Hankintatyöt kirjataan tehdyksi sen vuoden veLaske itse tai käytä ohjetaksoja Oman metsän puiden omatoiminen korjuu on hankintatyötä. Sen arvon voi vähentää puiden myyntihinnasta. H A N N U JA U H IA IN E N 66 Metsälehti Makasiini 9083_.indd 66 28.1.2022 13.58
• ESIMERKKI MATTI METSÄSEN HANKINTATYÖT 2021 Matti Metsänen on korjannut pienen uudistusalan siemenpuita yhteensä 30 kuutiota, josta mäntykuitupuuta on 10 kuutiota ja mäntytukkia 20 kuutiota. Puut on ajettu moottorikelkalla, ajotaksaksi Metsänen on laskenut 10 euroa kuutiometriltä. Myös teon taksat ovat Verohallinnon taksoja korkeammat, koska siemenpuiden korjuu paksun lumen keskellä on normaalia työläämpää. Lisäksi Metsänen on tehnyt ensiharvennuksen, josta kertyi koivukuitua 60 kuutiota. Puut hän ajoi mönkijällä ja laski kuljetuksen arvoksi 8 euroa kuutiolta. Valmistuksen taksa on Verohallinnon ohjetaksan mukainen. Työn arvo, €/m 3 Hankintatyön arvo, € Puutavaralaji Määrä, m 3 Valmistus Kuljetus Valmistus Kuljetus Mäntytukki 20 6,50 10 130 200 Mäntykuitu 10 4,00 10 140 100 Koivukuitu 60 12,33 8 739,8 480 Yhteensä 90 1 789,80 Metsäsen hankintapuiden teon työn arvo on yhteensä 1 789,80 euroa. Tämä kirjataan kohtaan Selvitys hankintatyöstä ja vähennetään hankintakaupan arvosta veroilmoituksen alkupuolella. OmaVerossa hankintatyön arvo kirjataan menoksi . Laske itse tai käytä ohjetaksoja roilmoitukseen, jolloin työt on tehty. Puiden mittaustai maksuajankohta ei vaikuta asiaan. Työn tekeminen ja kaupasta saadut maksut eivät kuitenkaan välttämättä satu samalle vuodelle. Veroilmoitukseen voidaan ilmoittaa hankintatyön arvoa vain sen verran, kun hankintapuista on saatu tuloa. Jos kaupasta ei ole saatu verovuonna tuloja, työn arvo voidaan jättää uinumaan. Silloin se vähennetään seuraavana vuonna, kun kaupasta on saatu maksu. Tällöin se merkitään vain paperilomakkeen hankintatyön yhteenvetosarakkeeseen, mutta ei lomakkeen alun Hankintatyön arvo -kohtaan. Polttopuiden osalta näin joudutaan yleensä tekemään, koska puut saatetaan myydä tekovuotta seuraavana vuonna. OmaVerossa hankintatyön arvon voi jättää ilmoittamatta, jos tuloa puista ei ole vielä saatu. Siellä työn arvo kirjautuu aina menoksi, jos se ilmoitetaan. Jos työstä on kertynyt ansiotulona verotettavaa tuloa, sen määrä on ilmoitettava tekovuonna. Se voidaan ilmoittaa OmaVerossa, vaikka myyntiverotuksessa vähennettävää työn arvoa ei ilmoitettaisikaan. Jos hankintasavotta on vuodenvaihteessa kesken, tehty ja ajettu puumäärä on arvioitava. Samoin tehdään, jos hankintapuita ei ole vielä virallisesti mitattu. ? l JOS metsänomistajalla ei ole ollut vuoden aikana arvonlisäverollista toimintaa, arvonlisäveroilmoitusta ei tarvitse tehdä. Jos on ollut monenlaista arvonlisäverollista toimintaa, niistä tehdään vain yksi ilmoitus eli kaikki arvonlisäverot lasketaan yhteen ilmoitusta tehtäessä. Arvonlisäveroilmoitus on helppo tehdä sähköisesti. Sitä varten kirjaudutaan vero.fi-sivustolla OmaVero-palveluun, josta valitaan Omat veroasiat. Omat verolajit -kohdasta valitaan Arvonlisäverot ja sieltä edelleen Tee arvonlisäveroilmoitus. Sitten klikataan 31.12.2021 kohdasta Tee Ilmoitus. Listalta löytyy myös edellisvuosien veroilmoitukset, jos niitä haluaa katsella. Alussa on kohta Maksuperusteinen arvonlisävero. Tämä koskee vain kirjanpitovelvollisia eli siihen jätetään Ei. Samoin jätetään Ei loppuosan Ilmoitatko alarajahuojennuksen tietoja -kohtaan. Puukaupoista saadut arvonlisäverot kirjataan Vero kotimaan myynneistä -kohtaan, 24 %:n veron kohdalle. Omien kulujen arvonlisäverojen summa merkitään kohtaan Verokauden vähennettävä vero. Taustaa napsauttamalla Maksettava vero/ palautukseen oikeuttava vero -osio päivittyy. Sen jälkeen kirjataan yhteystiedot ja lähetetään lomake. Jos arvonlisäveroja jää maksettavaksi, palataan etusivulle, josta valitaan Arvonlisävero-kohdasta Maksa oma-aloitteisia veroja. Maksettava summan pitäisi olla valmiina, pieni viive voi tosin olla. llmoitus on tehtävä ja mahdolliset verot on maksettava verottajan tilille viimeistään 28.2.2022. Jos vähennettävien verojen määrä on suurempi, verottaja palauttaa summan metsänomistajalle sen jälkeen, kun veroilmoitus on käsitelty. Ilmoitus on tehtävä määräaikaan mennessä, vaikka metsäveroilmoituksen jättöaika olisi myöhemmin. Paperilomake netistä Arvonlisäveroilmoituksen voi tehdä myös paperisella lomakkeella. Lomakkeen voi tulostaa netistä tai tilata verottajalta (numerosta 029 497 016). Jos arvonlisäveroja jää maksettavaksi, tarvitaan RF-alkuinen viitenumero ja tilinnumero. Nämä ovat samat kuin edellisenä vuonna ja löytyvät OmaVerosta. Tarvittaessa ne saa Verohallinnon palvelunumerosta (029 497 026). Paperinen arvonlisäveroilmoitus postitetaan lomakkeessa näkyvään osoitteeseen. On huomattava, että lomake lähetetään eri osoitteeseen kuin varsinainen metsäveroilmoitus. MUISTA ALVIT Metsälehti Makasiini 67 9083_.indd 67 28.1.2022 13.58
• HILJAISUUS Lumisten kuusien takana näkyi tuhansia tähtiä, linnunradan hailakka vyö ja sen alla vihreää revontulivaloa. En kuullut pienintäkään ääntä, en mitään. LUONNOSSA » LUHTA 68 Metsälehti Makasiini 9086_.indd 68 28.1.2022 14.02
• HILJAISUUS Luonnossa rauha ja hiljaisuus voivat olla harvinaisia. Talvisen metsän asukkaat pystyvät ihmistä kovempaan meteliin. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA Metsälehti Makasiini 69 9086_.indd 69 28.1.2022 14.02
• K I S K O N p er ä s s äni pulkkaa tunturiylängöllä suunnilleen Kilpisjärven ja Haltin puolivälissä. Läntinen tuulenvinkka juoksuttaa lunta. Putkimainen takinhuppu suojaa kasvoja paleltumilta, mutta rajoittaa näkymän kapeaksi. Ajoittain erotan tunturin kaaria peninkulmien päähän, hetkeä myöhemmin omat suksetkin katoavat valkoiseen pölyyn. Kokemuksesta tiedän sään mieluummin tavanomaiseksi kuin erityisen tuuliseksi. Kaikkien myrskyjen jäljiltä hanki näyttää jähmettyneiltä laineilta. Tuuli irrottaa siitä kiteitä ja tuivertaa lumen alati uuteen muotoon. Se kaivaa varvut ja pikkukivet esille kumpareitten huipuilta. Puronotkojen peitoksi nietostuu neljän metrin hanki. Tärkeä aisti, kuulo, on melko hyödytön. Hupun sisään työntyy kohinaa, vinkunaa, suhinaa ja läpätystä, joihin verrattuna kaupungin kadut muistuvat suorastaan hiljaisina. Avotunturissa tai meren ulapalla luonnonrauha ei ole aivan jokapäiväistä. Kunnes tyyntyy hiukan. Taivaalla liitää lumivalkoinen kiiruna. Se narisee onton soidinlaulunsa, istahtaa tuulen paljastamalle kivelle, ääntelee joka suuntaan ja hyppää uuteen lentoon. Kun puhuri yltyy, kiiruna katoaa. Illan pimentyessä olen pystyttänyt teltan, valmistanut päivällisen ja nauttinut keittimen tuomasta lämmöstä. Tuulen hulmahtelut ja suhinat telttakankaassa käyvät niin vähiin, että haluan kurkistaa maailmaa ulkona. On pilvetöntä, tähdet kiiluvat, vihreät ja punavioletit revontulet hulmuavat joka ilmansuunnassa. Nyt on hiljaista, mutta ei täysin. Ilma liikkuu ja sekä lumi että telttakangas rapsahtelevat ja sirahtelevat. Lumimetsän akustiikka Kaksi viikkoa myöhemmin suksittelen Syötteen kansallispuiston umpiTuuli juoksuttaa lunta tunturissa. Se repii kiteitä hangesta ja muotoilee sen kuin jähmettyneiksi aalloiksi. Avotunturissa tai meren ulapalla luonnonrauha ei ole aivan jokapäiväistä. LUONNOSSA » LUHTA 70 Metsälehti Makasiini 9086_.indd 70 28.1.2022 14.02
• Kiiruna hyppää lentoon ja päästää korisevan laulunsa oitis, kun tuulen vinkuna hetkeksi vaimenee. Käpylintujen kuulaat kutsuhuudot ja laulunluritukset ovat tämän talven yleisin linnunääni. Kuusitiaisen yhteysäänet kuuluvat vaisuna sipinänä lumisten puiden keskeltä. Ihmiskorva pystyy nipin napin erottamaan noin korkean tiitityksen. Metsälehti Makasiini 71 9086_.indd 71 28.1.2022 14.02
• hangessa. Olen iltalenkillä autiotuvasta ja tunturiylänköihin verrattuna täysin toisenlaisessa maailmassa. Täällä kasvaa vaarametsinä korkeita lyhytoksaisia siperiankuusia, jotka talvella verhoutuvat paksuun tykkylumeen. Tykky on uudelleen ja uudelleen puihin tiivistynyttä kuuraa. Se eroaa sataneesta lumesta kerrostumalla yhtä paksusti oksan yläja alapuolelle. Tuulenpuuskat eivät pudota tykkyä, tai jos pudottavat, sen matkassa repeytyy koko oksa. Sydäntalven aikana tykkypuut paisuvat niin paksuiksi lumipylväiksi, ettei metsän sisään ulotu minkäänlainen tuulenhenki. Kun katson puiden latvoja, huomaan, ettei nyt tuule ylhäälläkään. Sammutan otsalampun, katselen ja kuuntelen jo pimentynyttä ja aavemaista lumimetsää. Tähdet loistavat tavallista kirkkaampina ja mustan keskitaivaan luoteispuolella erottuu linnunradan vaalea vyö. Keskityn kuuntelemaan. Ehkä erotan sydämenlyöntini ja verisuonten kohinan, mutta omien äänieni ulkopuolella ei kuulu mitään, ei yhtään mitään. Katson hankea Meluisimmasta lumimetsän asukkaasta ei jää epäilystä. ja puupylväiden pintaa. Ympäröivä huurreakustiikka imee tehokkaasti läheiset ja kaukaiset äänet. Kaikki loppuu joskus, myös hiljaisuus. Lohnustan pari kilometriä uppolumessa kohti autiotupaa. Taivas menee pilveen ja tunnen ilmavirran kasvoillani. Perille päästessäni tuuli tarttuu tuhat kiloa jäistä kuuraa keränneisiin latvuksiin. Puut heiluvat raskaasti, voihkivat ja narisevat ja lumipaakkuja humpsahtaa hankeen. Tuisku alkaa puoliyön seudussa. Talvimetsän isoäänisin eläjä on palokärki. Hevosmuurahaisten etsiminen lumen keskeltä on vaativa elinkeino. Siinä ohessa kajautellaan kimakoita huutoja, jotka ihmiskorva kuulee reilun kilometrin päästä. LUONNOSSA » LUHTA 72 Metsälehti Makasiini 9086_.indd 72 28.1.2022 14.02
• Lumen kuorruttaman tykkymetsän akustiikka syö kaikki äänet. Missään ei voi kohdata yhtä syvää hiljaisuutta. Palokärki ja ihmisparvi Seuraavana päivänä myräkkä vaimenee, metsä on värittömän valkoinen ja harmaa. Sujuttelen vaarojen rinteitä kohti luontokeskusta ja autotietä. Nyt kuulen elämän ääniä, lintuja. Meluisimmasta lumimetsän asukkaasta ei jää epäilystä. Palokärki huutaa terävää Kry!-Kry!-Kry!-lentoääntä ja päästää rungolle istuttuaan vielä kimakamman kuikuttelun. Ajattelen myötätuntoisesti sen talvista elinkeinoa – hevosmuurahaisten etsimistä – kaiken tämän lumen keskeltä. Tämän talven yleisin linnunääni lähtee käpylinnun paksusta nokasta. En pysty äänen perusteella erottamaan isoja pikkukäpylintua, mutta huvikseni lasken tunnistamattomia käpylintuja melkein sataan asti. Kuusella on pitkästä aikaa hyvä käpyvuosi. Vähän ennen määränpäätä ja päivän hämärtymistä tulen leveälle, tampatulle latupohjalle. Kuulen talvisen vaarakuusikon hiljaisimman linnunsipinän. Korkean tiitityksen aikaansaa kuusitiainen, joka on myös seudun pienin talvilintu. Syötteen alue on kuusitintin levinneisyyden äärimmäistä pohjoisrajaa. Latu-uralla kohtaan myös omia lajitovereita. He ovat äänekkäämpiä kuin kuusitintti, mutta palokärkeä hiljaisempia. Hiukan linnuista poiketen ihmisparven koko vaikuttaa ratkaisevasti ääntelyn määrään.? l Metsälehti Makasiini 73 9086_.indd 73 28.1.2022 14.02
• LAPSET heittelevät toistensa päälle mutaa rantavedessä. Opiskelutoverit Aki Sinkkonen ja Olli Laitinen katselevat jälkikasvun ilakointia. Sitten Sinkkonen kysyy ”Miten saisimme tämän hyvän luontovaikutuksen siirrettyä putkeen myytäväksi.” Koska kaverukset ovat myös tutkijoita – Sinkkonen Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija ja ympäristöekologian dosentti Helsingin yliopistolta ja Laitinen molekyylivirologian dosentti Tampereen yliopistolta – virisi lausahduksesta idea metsämaanmikrobiuutteesta. Siitä on kymmenkunta vuotta. Erilaisten mikrobien vaikutuksesta ihmisten terveyteen ja immuunivälitteisiin sairauksiin, kuten allergioihin, on runsaasti tutkimusnäyttöä. Tekesiltä, nykyiTUJAUS METSÄMAAN MIKROBEJA Lohjalla valmistetaan metsän maaperästä uutetta. Sen keksijöillä on uskalias visio: parantaa kansanterveyttä. ”Taikasana tässä on monipuolisuus ja diversiteetti.” Uute Scientificin toimitusjohtaja Kari Sinivuori esittelee seulontahuonetta Lohjan tehtaalla. Siellä mikrobiuute saa asiakkaan vaatiman koostumuksen. U U TE SC IE N TI FI C TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT SEPPO SAMULI Metsämaanmikrobiuutetta käyttävät paitsi luonnonkosmetiikkayritykset myös pari leluvalmistajaa ja yksi vaatevalmistaja, Olli Laitinen kertoo. 74 Metsälehti Makasiini » TUOTE & TEKIJÄ 9089_.indd 74 28.1.2022 14.13
• Valmis metsämaanmikrobiuute on lähes hajutonta ja näyttää kuivuneelta mullalta. seltä Business Finlandilta, saatiin useamman miljoonan euron rahoitus. Se mahdollisti idean jalostamisen valmiiksi tuotteeksi. Tampereen ja Helsingin yliopiston yhteistyönä onnistuttiin kehittämään noin kymmenestä eri ainesosasta koostuva uute, joka sisältää tuhansia mikrobeja. Sen kaupallinen valmistus alkoi Lohjalla 2020. Tavoitteena on tuoda ripaus metsämaassa olevia ihmiselle hyödyllisiä mikrobeja kaikkien ulottuville. Alku on lupaava. ”Meillä on kymmenkunta asiakasta ja noin kolmekymmentä erilaista tuotetta. Siinä mielessä olemme todella tyytyväisiä”, kertoo Laitinen. Hän on mikrobiuutetta valmistavan Uute Scientificin tutkimusjohtaja. Mukana lohjalaista mineraalimaata Metsämaanmikrobiuuteen ainesosat tulevat pääasiassa maatalousja puutarhateollisuuden sivuvirroista, mutta mukana on myös lohjalaista mineraalimaata. ”Taikasana tässä on monipuolisuus ja diversiteetti. Mitä monipuolisempi mikrobiyhteisö on, sitä enemmän se stimuloi immuunipuolustusta”, Laitinen summaa. Uutteen valmistuksessa raaka-aineet seulotaan, homogenoidaan, jauhetaan ja uutetaan sekä elävät mikrobit inaktivoidaan. Asiakkaille uute toimitetaan kuivaa multaa muistuttavana lähes hajuttomana jauheena. Tutkimustulokset osoittavat, että uute vaikuttaa ihmisen omaan mikrobistoon ja immuunijärjestelmään. Jotta voidaan puhua varsinaisista terveysvaikutuksista, tarvitaan lisää tutkimusta. ”Jos kaikki menee niin kuin Strömsössä, tulevaisuudessa ihmiset sairastavat vähemmän immuunivälitteisiä sairauksia. Niiden yleisyys on noussut viimeisten viidenkymmenen vuoden ajan merkittävästi”, Laitinen kertoo. Mikrobeja iholle Pisimpään mikrobiuutetta tuotteissaan on hyödyntänyt suomalainen Forest Pharmacy. Yritys on ollut mukana alusta asti ja kehittänyt uutteeseen pohjautuvan Moi Forest -luonnonkosmetiikkasarjan. Yritys myy herkkäihoisille suunnattuja voiteita, joissa on mukana heidän metsäpölyksi nimeämää metsänmaanmikrobiuutetta. Uute värjää iholle siveltävät voiteet harmahtaviksi. Tällä hetkellä markkinoilla on kaksi voidetta, mutta keväällä tuotantoon tulee lappilaista maariantuoksuheinäuutetta ja metsäpölyä sisältävä ihonhoitoöljy. ”Tavoitteena on päästä Aasian markkinoille. He pelkäävät voiteiden harmaata väriä, mistä saattaa jäädä hippusia iholle. Öljyssä ei niitä jää”, kertoo Moi Forestin tuotesuunnittelija Maria Varon.? l Valmista uutetta menossa lämpökäsittelyyn, jossa inaktivoidaan elävät bakteerit. KETO FORST Xtreme V2 KETO 150 Karate Multi UUTUUDET! Maria Varon on saanut hyvää palautetta asiakkailta metsämaanmikrobiuutetta sisältävistä voiteista. Metsälehti Makasiini 75 9089_.indd 75 28.1.2022 14.13
• JOKIN AIKA SITTEN UUTISOITIIN, että monissa maakunnissa on hakattu liikaa. Toteutuneet hakkuut ovat ylittäneet suurimman ylläpidettävissä olevan hakkuukertymän, ja tämä vähentää tulevia hakkuumahdollisuuksia. Vaikka se paradoksilta kuulostaakin, pidemmällä aikavälillä ylihakkuu ei aina ole huono asia. Joskus se on suorastaan järkevää. SUURIN YLLÄPIDETTÄVISSÄ oleva hakkuukertymä osoittaa hakkuutason, joka on tulevaisuudessa mahdollinen ilman, että metsien tilavuus tai minkään puutavaralajin kertymä edes hetkellisesti nykytasosta vähenee, ottaen huomioon suojelualueet ja muut puuntuotannolle asetetut rajoitukset. Taso riippuu lähtötilanteen puustosta ja sen kasvusta: erilaisella lähtöpuustolla taso voisi olla entistä suurempi tai pienempi. Laskelmaa ei siis kannata pitää ehdottomana ylärajana puuntuotannolliselle kestävyydelle. Jos puuntuotannossa olevien metsien ikäluokkajakauma painottuu vanhoihin metsiin, joiden kasvu on hidastumaan päin, suurin ylläpidettävissä oleva hakkuukertymä voi olla pieni. Paradoksaalisesti siis silloin, kun puuston määrä kasvaa, ylläpidettävissä oleva hakkuukertymä vähenee. Tällöin metsien rakennetta olisi puuntuotannon näkökulmasta tarpeen nuorentaa ja keskitilavuutta alentaa, eli toisin sanoen olisi tarpeen hakata enemmän kuin laskelma osoittaa. Puuston kasvu lyhyellä aikavälillä toki alenisi, mutta tulevaisuudessa ylihakkuiden seurauksena puuston keskimääräinen kasvu nousisi, samaten suurin ylläpidettävissä oleva hakkuukertymä. Jos ikäluokkajakauma painottuu sen sijaan nuoriin metsiin, kannattaa hakata selvästi vähemmän kuin suurin ylläpidettävissä oleva hakkuukertymä antaa ymmärtää. Vaikka hakkuut olisivat laskelman osoittamalla tasolla, ne ovat ylihakkuita siinä mielessä, että niiden takia potentiaalisesti suurempia hakkuumahdollisuuksia tulevaisuudessa ei saavuteta. Metsien kasvua ja sitä kautta myös hakkuita olisi mahdollista nostaa pidättäytymällä hakkuista nyt. Vain silloin, kun puuntuotannossa olevien metsien ikäluokkajakauma on tasainen, suurin ylläpidettävissä oleva hakkuukertymä on myös suurin mahdollinen ylläpidettävissä oleva hakkuukertymä. Suojelualueilla vanha ikä on tietysti vain eduksi. YKSITTÄISTEN VUOSIEN ylitykset ja alitukset eivät muutenkaan ole tärkeitä, vaan se, että pitkällä aikavälillä keskimäärin ei hakata liikaa. Se, että hakkuut ovat aina suurimman ylläpidettävissä olevan kertymän alapuolella, on suorastaan vahingollista tulevien hakkuumahdollisuuksien kannalta: se johtaa ajan mittaan metsien vanhenemiseen ja kasvun heikkenemiseen. Jos siis suurin ylläpidettävissä oleva hakkuukertymä on jossain ylitetty, ei kannata painaa paniikkinappulaa. Kannattaa ensin katsoa, onko ylityksiä ja alituksia tasapainoisesti. On syytä myös katsoa, onko metsien kasvu hiipumaan päin vai kasvamaan päin tai onko alueella merkittäviä tuhoja. Kuten kaikki kestävyyden indikaattorit, suurin ylläpidettävissä oleva hakkuukertymäkin on hyvä renki, mutta huono isäntä. l Ylihakkuu voi olla järkevääkin Jos siis suurin ylläpidettävissä oleva hakkuukertymä on jossain ylitetty, ei kannata painaa paniikkinappulaa. LUONNOSSA » KOLUMNI ANNIKA KANGAS Kirjoittaja on tutkimusprofessori Luonnonvarakeskuksessa ja metsänomistaja. 76 Metsälehti Makasiini 9090_.indd 76 28.1.2022 14.17
• Mediassa hehkutetaan usein jokamiehenoikeuksien antamia mahdollisuuksia kansalaisille ja hyvä näin. Metsää omistavalla henkilöllä ei välttämättä ole niin ruusuinen kuva asiasta kuin sellaisella, joka on vain saanut nauttia oikeuksista muiden omistamalla maalla. Kovia kokenut metsänomistaja saattaa nähdä asian raadollisesti vain etuuksien vastikkeettomana pakkoluovuttamisena kansalaisille. Jokamiehenoikeudet aiheuttavat vahinkoa useaa kautta, suoraan ja välillisesti. Lähteitä on useita. Vaikka vahingonkorvausta olisi joskus periaatteessa mahdollista vaatia, niin käytännössä metsäomistaja joutuu aina vahinkojen maksumieheksi. Alueen käyttö itsessään: Kun metsissä liikutaan, jonkinlaista jälkeä tulee aina. Esimerkkeinä tämän tyypin vahingoista olkoon maaston kuluminen, roskaaminen ja erilaiset pienet vahingonteot. Alueen omavaltainen hyväksikäyttö: Ihminen on luonteeltaan opportunisti, kun tehokasta valvontaa ei voida järjestää, jäljet näkyvät. Moottoriajoneuvoilla rohjetaan ajaa ympäri metsiä, kulku-uria avataan lupaa kysymättä, puita kaadetaan ja joskus viedäänkin. Jätteen dumppaaminen metsään on onneksi nykyään harvinaista. Sidosryhmien vaatimuksiin sopeutuminen: Usein vaatimukset koskevat hakkuutai muuta käsittelyjälkeä, joskus perusteena voi olla kohteen kasvillisuuteen tai eläimistöön liittyvät seikat. Sopeutumiseen on luettava kaikki sidosryhmien vuoksi tehtävät toimenpiteet, vaadittavat ja omaehtoiset. Lopputulemana metsänomistajan kannalta voi olla pienemmät tai kokonaan saamatta jäävät puunmyyntitulot ja puuntuotoksen alenema. Ilman jokamiehenoikeuksia ja niiden kautta muodostunutta metsien omistamisen tunnetta vaatimuksia olisi vähemmän. Aiheettoman lisäsuojelun ja hakkuiden rajoittamisen ruokkiminen: Vapaa liikkumismahdollisuus metsissä antaa alan harrastelijoille ja ideologisille ryhmittymille avaimet käteen pyrkiä toteuttamaan himotavoitteitaan. Päällimmäisenä näillä ei usein ole yksittäisen kohteen kohtalo vaan laajempien poliittis-institutionaalisten prosessien edistäminen. Toiminta voi heijastua suoraan alueen puukauppamahdollisuuksiin puhumattakaan myöhemmin mahdollisesti toteutuvien rajoitusten vaikutuksista. Jokamiehenoikeudet on hieno asia, mutta valitettavasti niiden käytön lähtökohtana oleva harmittomuus ei aina toteudu. Lisäksi niillä on joukko välillisiä vaikutuksia. Tuntuu nurinkuriselta, että ilmaisena etuutena pidettävät jokamiehenoikeudet johtavat niiden ”luovuttajatahon” taloudelliseen kuormaan. Näin varsinkin, kun metsänomistajat ovat jo laajasti vastanneet yleisön huutoon metsänkäsittelyä muuttamalla. Tämä ei ole tapahtunut ilmaiseksi. Ajattelu, että metsämaan vapaus kiinteistöverosta olisi jonkinlainen kompensaatio syntyvistä vahingoista, ei tunnu relevantilta. Vastakkain JOKAMIEHENOIKEUKSILLA ON MYÖS KÄÄNTÖPUOLENSA LUKIJALTA PALVELUKSEEN HALUTAAN » PILKKEET on kai asetettava kiinteistövero ja jokamiehenoikeuksiin kuuluvien asioiden ilmaisuus. Vahingot ovat luku sinänsä. Ratkaisuja ongelmiin ei tässä yhteydessä lähdetä esittämään. Toivon mukaan aiheesta keskustelu tuo mukanaan hyviä ideoita. ”JALAT METSÄSSÄ” Metsälehti Makasiini 77 Veljekset Hokkanen Oy on vuonna 1994 perustettu metsäkoneyritys, joka toimii Etelä-Savossa Kangasniemellä, Mikkelissä ja Pieksämäellä. Yritys työllistää noin 60 alan ammattilaista. Asiakkaitamme ovat Metsä-Group, UPM Metsä sekä Järvi-Suomen Energia, joille korjaamme puuta vuositasolla yhteensä noin 800 000 m3 ja metsämaanmuokkauksia n.400ha. Tavoitteenamme on toiminnan kehittäminen sekä uusien palvelujen tarjoaminen metsäsektorille kestävän kehityksen mukaisesti. Olemme sitoutuneet metsien PEFC-sertifiointijärjestelmän mukaiseen toimintaan. OPERAATIOESIMIES Haemme kehittyvään yritykseemme oma-aloitteista, yhteistyöja organisointikykyistä ja vastuunkantokyvyn omaavaa henkilöä . Pääsääntöinen työalue Kangasniemi Tehtäviisi kuuluu operatiivisten asioiden hoito puunkorjuussa sekä metsänhoitotöissä yhteistyössä toimeksiantajan ja yrityksen työntekijöiden kanssa. Toimessa edellytetään metsätalousinsinöörin tutkintoa ja nykyaikaisten puunkorjuuohjelmistojen sujuvaa käyttöä. Aikaisempi kokemus puunkorjuuseen liittyvistä tehtävistä katsotaan eduksi. Tarjoamme itsenäisen ja vastuullisen toimenkuvan, kilpailukykyisen palkkauksen/edut, mahdollisuuden osallistua yhtiön kehitystyöhön. Toimenkuva muokkautuu osaamisesi ja kykyjesi mukaisesti. Lisätietoja antaa: Toimitusjohtaja Hannu Hokkanen hannu.hokkanen@pp7.inet.fi, 0400211256 Hakemukset 15.02.2022 klo.16.00 mennessä www.veljeksethokkanen.fi Veljekset Hokkanen 2x160 mm 2022_ML 20.1.2022 11.35 Sivu 1 9091_.indd 77 28.1.2022 14.18
• » PILKKEET MISTÄ PIDIT? ARVONTA! UUDISTUSALOJEN paljailla maalaikuilla näkee rinnakkain hyvin erilaisia kasveja. Yhteistä niille on, että ne ovat käyttäneet paljasta maan pintaa kasvunsa aloittamiseen. Ne ovat uuden maan valtaajia, pioneereja. Osa häviää muutaman vuoden kuluessa, mutta jotkut pysyttelevät hengissä niin pitkään, että niistä tulee vanhan metsän asukkaita – ja syntyy kuvitelma, että niiden elämä edellyttää vanhaa metsää. Näin käy erityisesti haavalle. Kun se ikikuusikon keskellä tarjoaa elintilaa vanhan metsän lajeille, sitä itseäkin kuvitellaan vanhan metsän lajiksi. Unohdetaan, että uusi haapasukupolvi tarvitsee paljasta maata syntyäkseen. Oheisessa kuvassa nopeakasvuisen haavan taimen ympärillä on törrökarvasammalta. Se on lyhytikäinen ja jää pian korkeampien kasvien varjoon ja menehtyy. Mutta tässä vaiheessa, kolme vuotta hakkuun ja maanmuokkauksen jälkeen, se tuottaa suunnattoman määrän itiöitä, joista aina joku osuu tuoreella paljaalle maalle, tienpenkalle tai hakkuuaukolle. Usein samalla laikulla on kymmenkunta yrittäjää yhtä aikaa: leviä, sammallajeja, saniaisen alkeisvarsikoita, ruohoja, heiniä ja puun taimia. Karvasammalen rinnalla voi olla seinäsammalen alku. Niiden strategia on erilainen. Karvasammal tuhoutuu, kun ruohot kasvavat sitä varjostamaan. Seinäsammal levittäytyy hitaasti. Sen valta on suurimmillaan silloin, kun haavat ovat kookkaita puita. Osa pioneereista tulee tuulen tuomana. Osa on tullut eläinten mukana joko aivan äsken, osa vuosikymmenten mittaan eläinten ulosteissa. Ne ovat hautautuneet sammalikkoon odottamaan, että puusto kuolee ja aurinko lämmittää maan ja tuo valon taimien ulottuville. Aukon kasveista osa on siis lyhytaikaisia vieraita, osalla elämä jatkuu puiden rinnalla.? l SEPPO VUOKKO Monta tapaa menestyä Kaksi hyvin erilaista pioneeria: haapa ja törrökarvasammal JO RM A PE IP O N EN MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli? Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten? Voit vastata kyselyyn verkossa osoitteessa www.metsalehti. fi/lukijakysely. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kaikkien 21. helmikuuta mennessä vastanneiden kesken arvomme Miiko-tarjottimen, joka on valmistettu Suomessa ja suomalaisesta vanerista. Palkinnon arvo on 62 euroa. Viime numeron suosituin artikkeli oli 9 kysymystä metsänhoidon kustannuksista. Harri Kuusela Tampereelta ja Riia-Liisa Rasimus Someenjärveltä voittivat palkinnoksi arvotut kirjat. Onnittelut voittajille ja kiitokset kaikille vastaajille! 78 Metsälehti Makasiini 9092_.indd 78 28.1.2022 14.33
• Ensi numerossa POLTTOPUUTA LIITERIIN METSÄLEHTI MAKASIINI 2/22 ILMESTYY 18.3. Seuraava Metsälehti ilmestyy 18.2. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Eliisa Kallioniemi p. 029 432 6100 Anna Back p. 040 1623991 Jussi Collin, p. 029 432 6108 Eero Sala, p. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. 029 432 6110 Tiia Puukila, p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. 029 432 6115 Mikko Häyrynen, p. 029 432 6109 Mikko Riikilä, p. 029 432 6111 Sami Karppinen, p. 029 432 6114 Kauppak. 19 b, 40100 Jyväskylä Päivi Laipio, p. 029 432 6105 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Jenny Rantanen, p. 050 435 9362 Pasi Myllymaa, p. 029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran, p. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja, p. 09 315 49 844 Mari Pousi, p. 09 315 49 845 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 90. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 0355-0893 Makasiinin levikki: 33 683 (lt/19) PunaMusta 2022 Lumi Silk 200 g/m 2 Galerie Fine Bulk 80 g/m 2 UPM PR Personal 100 g/m 2 TOIMITUS Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Verkkotuottaja Levikkipäällikkö MYYNTI Myyntipäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Palvelupäällikkö ISSN Painopaikka Paperit SH U T TE RS TO C K IM A G ES 9093_.indd 79 28.1.2022 14.24
• NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA IBAN-TILINUMERO BIC-KOODI Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys ? Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V 80 Metsälehti Makasiini » MAKASIINIRISTIKKO 9094_.indd 80 28.1.2022 14.23
• Leikkaa irti MAKASIINIRISTIKKO 8, OIKEA RATKAISU Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys ? Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V TÄMÄN Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 18.2.2022 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 1”. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. PALKINNOT Makasiiniristikosta 8 on arvottu seuraaville kolmelle: Reima Järvinen, Panelia, Pirjo Lehto, Turku ja Seija Pohjanen, Oulainen. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. MAKASIINIRISTIKKO 1 9094_.indd 81 28.1.2022 14.23
• MOOTTORISAHOISSA oli uimurikaasutin 1950-luvulle asti. Se toimi vain, kun saha oli pystyasennossa. Kaatosahauksia varten kaasutin tai terälaite piti kääntää. Kääntely loppui, kun sahoissa ryhdyttiin käyttämään kalvokaasutinta. Saksalaisinsinöörien keksintö toimii sahan asennosta riippumatta moottorin kampikammion synnyttämällä alipaineella. Ensiksi se asennettiin Saksan pioneerijoukoille suunniteltuun kahdenmiehen NSU Uraliin vuonna 1936. Muutenkin innovatiivinen malli unohtui raskaana ja teknisesti mutkikkaana. Sotien jälkeen moottorisahojen tekniikka kehittyi Pohjois-Amerikassa, jossa kymmenet valmistajat kilpailivat. Ei siis ihme, että myös kalvokaasutinsahat esiteltiin Yhdysvalloissa. Ensimmäinen kalvokaasuttimella varustettu yhden miehen moottorisaha oli McCulloch 3-25 (1947). Sen ansiosta McCullochista tuli maailman suurin moottorisahavalmistaja. Eurooppalaisista ensimmäisenä kalvokaasuttimella varustetun sahamallin esitteli Dolmar vuonna 1957. Dolmar CF -saha oli alennusvaihteella varustettu, eikä vetänyt vertoja ajan jenkkisahoille. McCullochin kalvokaasutinta kehittyneemmän kaksikalvoisen kaasuttimen kehitti yhdysvaltalaisyhtiö Tillotson, jonka HL-malli valtaisi moottorisahateollisuuden 1950-luvulla. Vuonna 1959 ruotsalainen Partner esitteli R11-mallinsa, joka oli Euroopan ensimmäinen kalvokaasuttimella ja suoravedolla varustettu moottorisaha. Samana vuonna saksalainen Solo sai valmiiksi modernin ja menestyksekkään Rex-mallinsa.? l UUDEN AIKAKAUDEN ALKU Kalvokaasutin käynnisti moottorisahojen valtakauden 1950-luvulla. McCulloch 3-25 oli ensimmäinen yhdenmiehen käytettäväksi tarkoitettu, kalvokaasuttimella varustettu moottorisaha. TEKSTI JA KUVAT MIKKO RIIKILÄ Ensimmäisen modernin kalvokaasuttimen valmisti yhdysvaltalainen Tillotson. 82 Metsälehti Makasiini » KÄÄNTEENTEKEVÄ 9095_.indd 82 28.1.2022 14.20
• Ota yhteyttä meihin tai lähimpään metsäammattilaiseesi Juho Räsänen 050 535 3251 juho.rasanen@yara.com Henry Mantsinen 044 797 5015 henry.mantsinen@yara.com Lisätietoa metsänlannoituksesta: yara.fi/metsa Uudet -kierrätyslannoitteet nyt saatavilla YaraSuna ™ Uudet YaraSuna ™ , ja ovat tuhkapohjaisia kierrätyslannoitteita metsänlannoitukseen. YaraSuna ™ BOREA YaraSuna ™ HORUS YaraSuna ™ CINIS+ Tilaa Leipä leveämmäksi -lehti ja metsäaiheinen uutiskirje Yaran nettisivuilta! Leipä leveämmäksi on Yara Suomen lehti maaja metsätalouden ammattilaisille. Lehteä on julkaistu aina vuodesta 1952 lähtien. Seuraava Leipä leveämmäksi -lehti on metsä-erikoisnumero, jossa pureudutaan monipuolisesti metsänlannoitukseen ja sen hyötyihin metsänomistajalle. Ryhdy lehden tilaajaksi nettisivuillamme: yara.fi/leipaleveammaksi. Tilaa samalla lomakkeella myös ajankohtainen Yaran metsäuutiskirje. Lehti on ilmainen ja ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. YaraSuna on uusi kierrätyslannoitteiden tuoteperhe, joka sisältää sekä metsäettä peltolannoitteita. 9096_.indd 83 29.1.2022 13.39
• Oletko kyllästynyt käsin vetämiseen? HANKI CFMOTO 4X4-MÖNKIJÄ! UUTUUS! UFORCE 600 EFI EPS alk. 13 490€ • Kattava varustelu • 3 vuoden takuu • Saatavilla väreissä True timber camo ja Velocity grey Vakiovarusteltu korkealaatuisilla ja kirkkailla LED-valoilla Tehokas vinssi, jonka vetokyky on jopa 3500 LBS 270 mm maavara Koorrosionkestävästä teräksestä valmistetut puskurit Jämerät 25” maastorenkaat mustilla alumiinivanteilla Kookas hytti ja mukavat istuimet Kallistettava kippilava 250 kg lastauskapasiteetilla 1 2 3 6 7 4 5 EUROOPAN SUOSITUIN MÖNKIJÄMERKKI Tutustu myös laajaan CFORCE-mallistoomme, alk. 6 390€ www.cfmoto.fi 9097_.indd 84 29.1.2022 13.43