M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 1/2 02 5 LAADUSTA TINKIMÄTTÄ VAIKUTTAJA ”Metsäala on suurennuslasin alla” VEROTUS NÄIN ILMOITAT METSÄVEROT Metsänhoito: Vaihto jatkuvaan kasvatukseen METSÄTILAKAUPOISSA ENNÄTYS METSISTÄ TULI PÄÄSTÖLÄHDE PUUKAUPPA KÄYNNISTYI VAHVASTI ›› Laatupuu voi olla arvossaan, jos sopiva ostaja löytyy TE EM A : LA AT U PU U N KA SV AT U S 11230_.indd 1 11230_.indd 1 25.1.2025 12.58.59 25.1.2025 12.58.59
Yhdessä metsänomistajien kanssa haluamme jättää metsät tuleville sukupolville elinvoimaisempina, monimuotoisempina ja ilmastokestävämpinä. Lähde yhteiselle matkalle kohti uudistavaa metsätaloutta ja liity Metsä Groupin omistajajäseneksi nauttiaksesi monipuolisista jäseneduistamme. Uutena omistajajäsenenä saat bonusta heti ensimmäisestä puukaupastasi alkaen. Tarjoamme kampanjaetuna kaikille nykyisten ja uusien omistajajäsenten 1.11.2024–28.2.2025 tekemille puukaupoille vähintään euron bonuksen per kuutio. Lisäksi tuomme sopimusasiakkaillemme uuden, läpinäkyvän puun hintatakuumallin. Tee puukaupat metsäasiantuntijamme kanssa osoitteessa metsagroup.com/teepuukauppa Bonusta ensimmäisestä puukaupasta alkaen 11231_.indd 2 11231_.indd 2 28.1.2025 12.33.52 28.1.2025 12.33.52
18 18 S. Tämän numeron kannen kuvasi Seppo Samuli. 6 S. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS: Tiedepaneelit on yhdistettävä 6 METSÄNOMISTAJA: Aidosti metsäläinen 12 KUTISTUNEET LATVUKSET HYYDYTTIVÄT HIILINIELUN 14 METSÄTYYPPI: Saako metsärahastosta rahansa? 15 SADAN VUODEN KIERTOAIKA 16 LUKIJAN KUVA: Energiaa metsästä TEEMA 18 LAATUPUUN JÄLJILLÄ 28 VAIKUTTAJA: Hokkasen veljesten miljoonasavotta OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO: 15 kysymystä jatkuvaan kasvatukseen siirtymisestä 40 TUOTTAVUUS KASVUUN: Maanmuokkauksesta liikkeelle 42 TUTKIMUS: PEFC ei takaa monimuotoisuutta 43 KOLUMNI: Puukaupan aika 44 KYSY POIS: Miksi säästökoivut kituvat? 47 PIKATESTI: Varustevyössä kulkee raskaampikin taakka 48 PERINTÖMETSÄ: Luopumisen haaste TALOUS 52 PUUMARKKINAT: Poikkeuksellinen tammikuu 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Jopa 8 euroa enemmän 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA: Puustoisesta tilasta kova hinta 56 TILAMARKKINAT: Ennätysvilkas vuosi 57 VEROTUS: Onko ollut tuloja? 58 VEROTUS: Näin täytät metsäveroilmoituksen 64 VEROTUS: Hankintatyöt 66 VEROTUS: Arvonlisäverot 6 S. 68 S. LUONTO 67 KOLUMNI: Ihan sairas aukko 68 TUOTE & TEKIJÄ: Sarvesta sangat 70 METSO & NÄKKI: Talviretkellä 78 PILKKEET: Totuus lahopuun 5 000 eliölajista 80 MAKASIINIRISTIKKO 82 SAVOTALLA: ”Välillä on kone jo odottamassa” TI M O VE IJ A LA IN EN SE PP O SA M U LI SE PP O SA M U LI Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 11232_.indd 3 11232_.indd 3 24.1.2025 15.58.39 24.1.2025 15.58.39
» PÄÄKIRJOITUS 4 Metsälehti Makasiini MONI luki Helsingin Sanomien uutisen tiedepaneelien yhdistämisestä niin, että hallitus on kyllästynyt Ilmastoja Luontopaneelien vaatimuksiin hakkuiden vähentämisestä. Näin päätteli ainakin HS:n ympäristötoimittaja Petja Pelli. Hallitusohjelmaan on kirjattu erilaisten paneelien ja vastaavien monijäsenisten toimielinten roolin arviointi hallituksen työn tukena ja hallitusohjelman toimeenpanossa. Taustalla on ajatus kustannustehokkuudesta. Kun tiedepaneelit yhdistetään, niiltä on myös lupa odottaa repivän keskustelun sijaan laaja-alaisempaa tasapainoista tieteellistä synteesiä. Nykyisin marssijärjestys on tämä: Ilmastopaneeli ilmoittaa hakkuiden rajoitusvaatimuksen ja toteaa, ettei se riitä, koska Luontopaneelin mukaan monimuotoisuuden turvaaminen vaatii vielä suurempaa hakkuiden rajoittamista. Tämän jälkeen Metsäbiotalouden tiedepaneeli kertoo vaaditun rajoituksen hintalapun. Vuositasolla bruttokansantuotteen menetys nousee 3,5 miljardiin euroon ilman kerrannaisvaikutuksia. Kestävyyspaneeli pysyy hiljaa. Veronmaksajilla on oikeus vaatia professoreilta tasapainoisempaa viestintää. Pienelle huomiolle on julkisuudessa jäänyt sekin, että 1,5 miljoonan suomalaisen koti lämpiää puusta saatavalla energialla. Jos sellutehdas lopettaa, asunnot kylmenevät, ja ne on lämmitettävä fossiilisella polttoaineella. Sähkökattiloita ja tuulimyllyjä ei ole vielä tarpeeksi, eikä aina tuule. Metsäsektoria syyllistetään hakkuista ja hiilinielujen vähenemisestä. Samalla fossiilista hiiltä vapautetaan ilmakehään kiihtyvään tahtiin. Suomen metsien hiilivarasto on sadassa vuodessa kaksinkertaistunut metsäsektorin ansiosta, eivätkä metsien maaperän hiilipäästöt johdu hakkuista vaan ilmaston lämpenemisestä. Metsäpalot tekevät hetkessä selvää metsien hiilivarastoista, jos metsät jätetään hoitamatta. PETRI KOSKINEN petri.koskinen@metsalehti.fi HELI VIRTANEN TOIMITTAJA ”Hitaasti kasvaneesta männystä on niin kova pula, että rakennusrestauroija Tuomo Rinne päätti ostaa metsää Enontekiöltä. Puolen millimetrin lustoja kasvattaneesta, yli 200-vuotiaasta männystä saa huippukestävää sahatavaraa.” MIKKO RIIKILÄ TOIMITTAJA ”Luonnonvarakeskuksen laskelma metsien hiilinielun heikentymisestä nousi isosti uutiseksi. Koetan Makasiinin jutussa selvittää, mistä oikeastaan oli kysymys, mutta moni kysymys jäi vielä lopullista vastausta vaille.” LIINA KJELLBERG TOIMITTAJA ”Perintömetsä-palstan pitäminen siirtyi vuodenvaihteessa minulle ja Heli Virtaselle. Jo ensimmäisiä haastatteluja tehdessä selvisi, miten moniulotteinen asia metsätilan sukupolvenvaihdos on.” Tule tapaamaan minua ja toimitusta 11. helmikuuta järjestettävään Metsälehden lukijatapahtumaan (s. 51). TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA Tiedepaneelit on yhdistettävä 11233_.indd 4 11233_.indd 4 24.1.2025 13.11.14 24.1.2025 13.11.14
» METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Metsälehti Makasiini 5 MAANANTAINA 20.1. keli Valkmusan kansallispuistossa oli aurinkoinen ja keväinen. Luonto ja metsät näyttivät jo sellaiselta kuin tavallisena vuonna maalishuhtikuussa. KUVA: KRISTA YLINEN 11233_.indd 5 11233_.indd 5 24.1.2025 13.11.19 24.1.2025 13.11.19
AIDOSTI METSÄLÄINEN TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVAT SEPPO SAMULI Kun maataloudesta ei ollut sukutilan elättäjäksi, Jussi Salonen päätti keskittyä metsiin. Sieltä löytyy työnsarkaa myös yrittäjälle. » METSÄNOMISTAJA 6 Metsälehti Makasiini 11234_.indd 6 11234_.indd 6 24.1.2025 13.40.41 24.1.2025 13.40.41
Talon lähipellot on metsitetty visakoivulle, mikä pitää näkymän avarana. Metsälehti Makasiini 7 11234_.indd 7 11234_.indd 7 24.1.2025 13.40.45 24.1.2025 13.40.45
EE TELÄ-SUOMESSAKIN voi elää keskellä metsää. Siitä huolimatta sijainti voi olla keskeinen. Metsänomistaja ja metsäpalveluyrittäjä Jussi Salonen viittoo Padasjoen Kasiniemellä ympärilleen: tuohon suuntaan on tunti Tampereelle, tunti Lahteen tuonne ja saman verran Hämeenlinnaan. Mutta henkisellä mittarilla mitattuna kaupungit ovat etäällä. Kylätien aurauspalteessa on tuoreet ilveksen jäljet. Salosella saattaa mennä päiviä, jolloin hän ei näe muita ihmisiä kuin perheensä ja työtoverinsa metsäpalveluyrityksessään. ”Ennen häpeilin kertoa, mistä olen. Nyt olen ylpeä siitä, että täälläkin pystyy perheellinen mies asumaan ja elämään”, Salonen kertoo. Erikoiskohteiden erikoismiehet Salosen metsäpalveluyrityksessä tapahtuu. Juuri nyt käsitellään isoja kuusia, jotka myrskyssä voisivat kaatua sähkölinjan muuntajan päälle. Metsätie on savotan ajaksi tukittu pakettiautolla ja moottorisaha pärisee kuin entisaikaisessa mieshakkuussa. Autossa on sahoja varalla niin monta, että työ ei varmasti pysähdy. Heikki Koskinen tuli metsäkoulusta Saloselle metsuriharjoittelijaksi. Nyt töitä on tehty yhdessä jo 13 vuotta. ”Meille tulee vaikeimmat kohteet. Pieniä ylispuiden poistokohteita, rakennusten läheltä puuston poistoa.” Töitä on vuoden ympäri lähinnä Padasjoen alueella, muualle ei keritä. ”Jokaisena arkena mennään. Kun on innokas työkaveri, niin itsekään ei kehtaa keliä katsoa. Näitä töitä ei yksin pysty tekemään eikä se turvallisuudenkaan kannalta ole suotavaa.” Monesti kamppeet läpikastuvat, mutta lämpimän saa liikkeestä ja tauolla auton webasto-lämmittimestä. Ajokoneena on John Deeren pienin malli, jolla on ikää parikymmentä vuotta ja painoa vain kymmenisen tonnia. ”Kun on noin monta pyörää, niin menee siististi. Kun ottaa ketjut pois, niin ”Näitä töitä ei yksin pysty tekemään eikä se turvallisuudenkaan kannalta ole suotavaa.” Moottorisaha on perustyökalu, ja niitä on useita. » METSÄNOMISTAJA 8 Metsälehti Makasiini 11234_.indd 8 11234_.indd 8 24.1.2025 13.40.50 24.1.2025 13.40.50
JUSSI SALONEN TÄNÄ vuonna viisikymppinen METSÄNOMISTAJA , metsäpalveluyrittäjä MHY Päijät-Hämeen hallituksen puheenjohtaja NAIMISISSA , kaksi lasta SM-MITALEITA voimamieskisoista 2017 ja 2018, Vahvin viljelijä -palkinto 2014 ja 2015 kesällä voi ajaa nurmikollakin.” Tili tulee kuutioista. Puutavara mitataan perinteisellä pinomitalla. ”Vielä ollaan siinä kunnossa, että pyritään kaikki hommat kuutiourakalla tekemään.” Torpan mailla Porkkola-nimistä taloaan Salonen kutsuu torpaksi. Se on alun perin Skytän kartanon torppa, jonka Salosen isoisän isä lunasti omaksi. Torppa oli jo alkujaan torpaksi iso ja metsäpinta-ala on sittemmin moninkertaistunut. Pienten erikoiskohteiden mieshakkuu on Jussi Salosen metsäpalveluyrityksen leipälaji. Pakettiauto on lastattu metsurin varusteilla ja varasahoilla, ja on myös lämmin taukotila. SALOSEN VINKIT KIRVESTÄ metsälle on vanha vinkki, mutta hyväksi tiedetty. OLE rohkeasti omanlaisesi metsänomistaja. MAANOMISTAJAA kunnioitetaan, jokaisen muodin mukaan ei kannata juosta. PIDETÄÄN metsät kovassa kasvussa, ollaan ilmastonmuutoksessa paljon vartijoita ja tuodaan asia esille. ISTUTA lahon kuusikon tilalle koivuntaimia. Takuulla yllätyt. PADASJOKI Metsälehti Makasiini 9 11234_.indd 9 11234_.indd 9 24.1.2025 13.40.56 24.1.2025 13.40.56
”Metsien käyttöä kohtaan tulee painetta joka puolelta.” Tiluksille vie ikiaikainen, kiviaidan reunustama tie. Vuonna 1995 tila siirtyi sukupolvenvaihdoksella talon kuopukselle – ja myös ainoalle pojalle, silloin 20-vuotiaalle Jussille. Ohjasten ottamiseen oli valmius, sillä niin metsurikoulu, maatalouskoulu kuin armeija oli käytynä. Salonen oli nähnyt, että kymmenen lypsävää juoksuttavat navetassa. Maatalouden kannattavuudesta EU:hun liittyneessä Suomessa hän ei kuitenkaan ollut vakuuttunut. ”Oli selvää, että maataloudella ei ollut tulevaisuutta. Piti keksiä, millä pikkutila pysyy leivänsyrjässä kiinni. Vanhemmat olivat toimineet oikeaan suuntaan eivätkä olleet tuhlanneet metsärahoja maatalouteen, vaan sijoittaneet lisämetsiin. Siitä se on jatkunut, olen itsekin kasvattanut tilaa.” Visakoivu herrasmiesten laji Ikkunasta näkyvät pellot on laitettu visakoivulle. Lemmikkilampaat ovat pitäneet visakoivikon siistinä, mutta mahla-aikana ne saattavat kaluta runkoja. Visakoivun kasvatusta pidetään metsänhoidossa herrasmiesten lajina, sillä kukapa yhtäkkiä ymmärtää eri lajikkeiden tai siemenvisan ja kloonivisan hienoudet. Työläänäkin, ja puiden leikkaamiseen on jokaisella omat vinkkinsä. ”Melkein puutarhanhoitoa tämä on, mutta maisema pysyy avarana.” Salosen mukaan etenkin rehevillä peltopohjilla Hartola-visa on haaroittuvampi kuin runkomaisempi Kuhmoinen-lajike. Karsinnalla Hartola-visaankin saa oksattoman tyvitukin. Muoti heittelee visakoivun kysyntää. Nyt hinta tuntuu tippuvan. Siihen vaikuttaa sekin, että visaviljelyksiä kypsyy korjattavaksi. ”Sorvivisalle on aina kysyntää, mutta oksaeli puukkovisaa on markkinoilla tarpeeksi ja ylikin.” Sorvivisa tarkoittaa rungon suoraa osaa, pituudeltaan 0,7 metristä 1,5 metriin. Visasta tehdään kauppaa kilohinnalla, tuoreena. Salosen harrastuksetkin ovat metsää – pitkiä hiihtolenkkejä ja maastopyöräilyä. Lisäksi hän on Metsästysseura Kasiniemen jahdin jahtivouti. Hirvikannan koosta hän puhuu varovasti, mutta myöntää, että asiasta on erisuuntaisia näkemyksiä. Harvapuheinen vaikuttaja Salonen on ollut Metsänhoitoyhdistys Harrastukset ovat metsää. Salonen on metsästysseuran jahtivouti. Porkkolan talo on samalla suvulla neljättä sukupolvea, mutta toinen suku asui silloista torppaa jo aiemmin. » METSÄNOMISTAJA 10 Metsälehti Makasiini 11234_.indd 10 11234_.indd 10 24.1.2025 13.41.02 24.1.2025 13.41.02
Päijät-Hämeen valtuustossa useita kausia isolla äänimäärällä. Nyt hän on ensimmäistä kautta hallituksen puheenjohtajana. ”Metsäpalveluyrittäminen on yksinäistä, mutta yhdistystoiminnassa tapaa oman alan ihmisiä.” Valtuustoon tuskin missään kampanjoidaan, vaan ääniä haravoivat seutukunnan tunnetut järjestöaktiivit. Siinä viiteryhmässä Salosta, harvapuheista hämäläistä, voi luonnehtia säännön vahvistavaksi poikkeukseksi. Edessä iso fuusio Ensi vuoden alussa toteutuu fuusio, jossa Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen ja Uudenmaan yhdistykset yhdistyvät Metsänhoitoyhdistys Etelä-Suomeksi. Uuden yhdistyksen liikevaihdoksi tulee vajaa kolmekymmentä miljoonaa euroa. Päijät-Häme on liikevaihdoltaan kymmenen miljoonan euron yhdistys, kaksi muuta ovat vähän pienempiä. Salonen ymmärtää kysymyksen, että antaako fuusio voimaa puukauppaan. Hänen mukaansa antaa, mutta se ei ole fuusiossa se juttu. Fuusioituva, isompi yhdistys pystyy paremmin tarjoamaan asiantuntijan jokaiseen tarpeeseen. Metsänhoitoyhdistys kilpailuttaa ja valvoo kauppoja metsänomistajan antamalla valtakirjalla, mutta toisaalta on itse tarjoaja korjuupalvelullaan. Salonen vakuuttaa, että palomuuri niiden välillä pitää. Yhdistys kilpailuttaa valtakirjakaupat Kuutio.fi:n kautta. ”Metsien käyttöä kohtaan tulee painetta joka puolelta. Pitää olla hiilinielua, suojelua ja sitä ja tätä. Tarvitaan vahva taho, joka varmasti on metsänomistajan puolella.” Kustannussäästöjä tulee etenkin hallinnosta. Fuusioituvissa yhdistyksissä on kolme johtajaa, mutta uudessa vain yksi. ”Toivotaan, että johtoon löytyy valovoimainen persoona, joka pärjää julkisuuden kanssa. Ilmastonmuutos ja metsien hoito, ne asiat pitää tuoda reippaasti esille.” Saloselle sopii, että maakunta ottaa metsäalan edunvalvonnassa sellaista vastuuta, jota on totuttu peräänkuuluttamaan Simonkadulta eli MTK:sta. ”Heillä riittää kyllä valvottavaa Brysselin päässä.”? l KUTSUMUSTYÖSSÄ SALOSEN työpari Heikki Koskinen on metsurina kutsumustyössään. ”Tämä on meikäläisen intohimo. Tykkään raa’asta työstä ja metsätyön kaikki vaiheet maistuvat.” Koskinen on kolmannen polven metsuri. Oma kutsumus on ollut kirkas natiaisesta. ”Tänne veri vetää. Kaupungissa saatan käydä hoitamassa pakollisia asioita, mutta välillä menee useampia kuukausia, että ei tule käytyä.” Urakkatöissä tilipussin määrää se, paljonko päivässä tulee tehtyä. Koskisen mukaan näillä hommilla elää säällisen elämän. ”On itsestä kiinni, miten kehittää osaamistaan ja mitä saa itsestään irti. Työnjäljen pitää olla asiallista aina.” Mieshakkuiden aikana harvan metsurin sanottiin jaksavan terveenä normaaliin eläkeikään saakka. ”Kenenkään kroppa ei ole ikuinen. Tähän saakka luoja on suonut kestävyyttä.” Salosen ajokoneena on parikymmentä vuotta vanha John Deere. Metsälehti Makasiini 11 11234_.indd 11 11234_.indd 11 24.1.2025 13.41.07 24.1.2025 13.41.07
LUONNONVARAKESKUKSEN (Luke) alustava kasvihuonekaasulaskelma näyttää metsien muuttuneen hiilidioksidin päästölähteeksi. Vaikka puusto säilyi nieluna, se ei enää riittänyt kattamaan metsien maaperän päästöjä. Tärkeäksi tekijäksi metsien hiilensidonnan hyytymiseen Luken tutkijat totesivat puiden muuttumisen. ”Samankokoisissa puissa on aiempaa vähemmän oksia, neulasia ja lehtiä ja puiden kokonaisbiomassa on pienentynyt”, kertoo erikoistutkija Tarja Tuomainen. Havainto perustuu valtakunnan metsien inventointituloksiin (VMI). ”VMI:ssä mitattujen koepuiden perusteella on määritelty muuntokertoimet, joilla runkopuun tilavuus, tilavuuskasvu ja myös hakkuusekä luonnonpoistuma muunnetaan kokonaisbiomassoiksi. Vuosina 2019–2023 tehdyn VMI 13:n perusteella laskettujen muuntokertoimien mukaan rinnankorkeudeltaan samankokoisten puiden kokonaisbiomassa on pienempi kuin vuosien 2014–17 inventoinnin perusteella laskettu.” Biomassa vähentynyt kivennäismailla Kun latvusmassaa on vähemmän, puista varisee niukemmin oksanpätkiä, neulasia ja lehtiä. Tästä syystä maahan karttuu vähemmän kuollutta kasviainesta, kariketta, joka on metsämaan tärkeä hiilivarasto. Samaan aikaan ilmaston lämpeneminen on kiihdyttänyt kasviaineksen hajoamista, mikä hivuttaa metsämaan hiilivarastoja nopeammin kuin vähenevä karikkeen variseminen puista täydentää. Tuomaisen mukaan tarkkoja arvioita puiden biomassan pienenemisestä ei vielä ole. ”Esimerkiksi Etelä-Suomessa hakkuissa poistettujen mäntyjen biomassan suhdetta runkopuun tilavuuteen kuvaava uusi muuntokerroin on prosentin pienempi kuin edellisen inventoinnin perusteella laskettu. KUTISTUNEET LATVUKSET HYYDYTTÄVÄT HIILENSIDONTAA Puut ovat muuttuneet juuri sellaisiksi kuin metsänhoidossa on tavoiteltu. Nyt se sataa hakkuiden vastustajien laariin. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ » AJASSA 12 Metsälehti Makasiini 11235_.indd 12 11235_.indd 12 24.1.2025 13.48.39 24.1.2025 13.48.39
PARANISIKO MAAILMA? LUKEN ulostulon jälkeen hakkuurajoituksia on vaadittu entistä kovaäänisemmin. Toteutuessaan ne tietäisivät kuihtuvia teollisuusyhdyskuntia, mutta ehkäpä Suomi saavuttaisi laskennallisen hiilineutraaliuden ihan ensimmäisten joukossa. Sitä olisi tietysti pollea esitellä EU:n ympäristöministerien tapaamisessa. Mutta kääntyisikö ilmakehän hiilidioksidipitoisuus laskuun. Ymmärtääkseni ei, vaikka jostain löytyisikin niin yliluonnollisen tarkka mittari, että se pystyisi aistimaan Suomen mikroskooppisen vaikutuksen maapallon ilmakehään. Näin siksi, että hakkuut eivät vähenisi, vaikka niitä rajoitettaisiin Suomessa. Ajatellaanpa aikaa ennen Ukrainan sotaa. Silloin puuta tuotiin Venäjällä ja meillä hakattiin vähemmän. Nyt Suomessa hakataan enemmän ja Venäjällä arvattavasti vähemmän. Puujalosteiden kysyntään emme pysty vaikuttamaan. Kiinalaiset eivät luovu vessapaperista eivätkä eurooppalaiset pakkauskartongeistaan, ammummepa itseämme jalkaan kuinka isosti tahansa. Jostain tarvittavat puut hakattaisiin. MIKKO RIIKILÄ Metsien kasvun osalta muutos pienempään on keskimäärin vajaat kaksi prosenttia.” Tuomaisen mukaan puiden kokonaisbiomassat ovat pienentyneet Etelä-Suomen kivennäismailla. ”Turvemailla puiden kokonaisbiomassa on suurentunut. Lapissa muutokset ovat erisuuntaisia puulajista riippuen.” Kokonaisuudessaan havaittu muutos on metsien hiilensidontaa heikentävä. Jalostus ei selitä puiden muuttumista ”Samankokoisessa puussa latvus on nyt lyhyempi kuin aiemmin. Muutosta on tapahtunut hiljalleen koko 2000-luvun. Viimeisimmässä inventoinnissa (VMI 13) latvusten supistuminen oli selvempää kuin aiemmin”, selvittää tutkimuspäällikkö Kari Korhonen. Syynä latvusten supistumiselle on pidetty metsien käymistä aiempaa tiheämmiksi. Samalla puut ovat käyneet entistä solakammiksi. Metsien kasvattajille kehitys on tavoiteltavaa: entistä isompi osa puuston kasvusta ja biomassasta on runkopuuta. Se on ollut myös metsänjalostuksen tavoite. Luken erikoistutkija Katri Himanen ei silti usko, että latvusbiomassan väheneminen olisi metsänjalostuksen ansiota – tai syytä. ”Jalostetun siemenen käyttö lähti laajamittaisesti käyntiin vasta 1990-luvun alkuvuosina, joten nähdäkseni jalostus ei vielä voi vaikuttaa niin isolla alalla, että se näkyisi laajamittaisesti VMI:ssä latvusten muodossa.”? l 1,12 Vuonna 2023 metsät olivat 1,12 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin suuruinen päästölähde. KOMMENTTI Riitta Weijola/Vastavalo KU VA : VA ST AV AL O Metsälehti Makasiini 13 11235_.indd 13 11235_.indd 13 24.1.2025 13.48.43 24.1.2025 13.48.43
Voiko asuntorahastojen tauti tarttua metsärahastoihin? Yksiselitteistä vastausta ei ole, mutta riski on pienempi, koska metsärahastot voivat myydä puuta. Metsärahastoilla on mennyt hyvin Venäjän aloittaman sodan jälkeen ja puun hinnan nousu on kannatellut rahastojen arvoa. Viime vuonna metsärahastot S-pankin rahastoa lukuun ottamatta tekivät hyvää tulosta. Jos metsärahastot lunastuksien vuoksi tyhjentävät metsänsä puusta, jääkö viimeisille osuuksien omistajille mitään? Teoreettinen riski on. Rahastoihin sisäänvirtaavan rahan määrä on supistunut ja menossa on stressitesti. Jos lunastuksia tulee valtavasti, niin rahastot ajautuvat asuntorahastojen kaltaisiin vaikeuksiin. Tällöin vaihtoehtona on yksittäisten tilojen myynti tai jopa koko rahaston myynti. Ulkomaiset instituutiot ovat kiinnostuneita isoista metsäaloista. Piensijoittaja voi siis luottaa, että metsärahastoista saa rahansa pois? Yleisesti kyllä. Mutta metsärahastoissa ostetaan sika säkissä, sillä ne arvottavat metsäomaisuutensa eri tavalla. Vaikka ollaan samoissa maakunnissa, niin toinen rahasto on voinut arvottaa hehtaarinsa puolitoistakertaa arvokkaammiksi kuin toinen. Voi kysyä, mihin selvästi keskiarvoa korkeampi arvostus perustuu. Arvottamista vaikeuttaa sekin, että OP:n metsärahasto omistaa myös Tornatoria. Oletko itse sijoittanut metsärahastoihin? En ole. Omistan metsää suoraan sekä yhteismetsien kautta. 1 VEIKKO KARHULAHTI KUKA : Pitkän uran turkulaisessa sijoituspankissa tehnyt metsänhoitaja. MITÄ : Turun Sijoitushallinta Oy:n toimitusjohtaja ja Turun kaupungin sijoitustoimikunnan asiantuntija. MIKSI: Valvomme, että varainhoitajat toimivat asiakkaiden edun mukaisesti. SAAKO METSÄRAHASTOISTA RAHANSA? Piensijoittajien varoja on jumittunut asuntorahastoihin, mutta metsärahastot voivat aina myydä puuta, sanoo sijoitusasiantuntija Veikko Karhulahti. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVA SUVI LAINE 2 3 4 » METSÄTYYPPI 14 Metsälehti Makasiini 11236_.indd 14 11236_.indd 14 24.1.2025 13.51.05 24.1.2025 13.51.05
JOS Suomen metsät uudistettaisiin eli päätehakattaisiin tasaisesti samalla tahdilla kuin niitä uudistettiin viime vuonna, kestäisi kaikkien metsien uudistaminen melko tarkalleen sata vuotta. Suomessa on metsämaata yhteensä noin 20 miljoonaa hehtaaria. Viime vuonna uudistushakkuita ilmoitettiin tehtäväksi Metsäkeskuksen metsänkäyttöilmoitusten mukaan yhteensä noin 197 000 hehtaarin alalla, mikä on siis noin prosentti metsäalasta. Uudistushakkuut sisältävät avohakkuut ja siemenpuuhakkuut. Noin 90 prosenttia ilmoitetuista hakkuista toteutuu. Vuonna 2024 uudistushakkuita ilmoitettiin lähes 40 000 hehtaaria enemmän kuin edellisvuonna. Ennätystahdissa ei silti oltu. Esimerkiksi vuonna 2007 uudistushakkuita tehtiin yli 204 000 hehtaarin alalla. Kiivaimpia aikoja metsien uudistamisessa elettiin 1960-luvulla ja 70-luvun alussa, jolloin vuosittaiset alat hipoivat parhaimmillaan 250 000 hehtaaria. 2000-luvulla Suomessa on päätehakattu vuosittain keskimäärin reilut 163 000 hehtaaria metsää. Tällä tahdilla koko maan metsien kiertoajaksi muodostuisi 122 vuotta. Yhtiöt lisänneet, valtio vähentänyt Yksityisten metsänomistajien metsissä päätehakkuiden määrä vaihtelee vuosittain huomattavasti. Yhtiöiden omistamissa metsissä päätehakkuut ovat sen sijaan nousseet kymmenen vuoden aikana uudelle tasolle. Vuonna 2015 yhtiöiden metsiä uudistettiin noin 16 500 hehtaaria, mutta viime vuonna ala oli jo 26 218 hehtaaria. Yllättävää on sen sijaan, että valtion mailla uudistushakkuiden pinta-aloissa on tultu alaspäin. Metsähallitus ilmoitti viime vuonna päätehakkuita 18 370 hehtaarin alalle, kun vuonna 2015 luku oli 23 045 hehtaaria. ”Uudistushakkuiden laskeva trendi johtuu ainakin osin jatkuvapeitteisen käsittelyn lisääntymisestä, mihin meidät velvoitti omistajaohjauskin”, kertoo Metsähallituksen viestintäpäällikkö Päivi Lazarov.? l TEKSTI SAMI KARPPINEN Sadan vuoden kiertoaika 2000-luvun keskimääräisellä päätehakkuutahdilla kaikki Suomen metsät olisi uudistettu kertaalleen 122 vuoden aikana. 30 000 60 000 90 000 120 000 150 000 5 000 10000 15 000 20 000 25 000 30 000 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 Yhtiöt lisänneet uudistushakkuita Uudistushakkuiden pinta-alat (ha) yksityisten, valtion ja yhtiöiden metsissä 2015–2024 Lähde: Metsäkeskus, metsänkäyttöilmoitukset YKSITYISET YHTIÖT VALTIO » AJASSA Metsälehti Makasiini 15 11237_.indd 15 11237_.indd 15 24.1.2025 13.52.47 24.1.2025 13.52.47
Nimimerkki Jees H-valta esitteli energiapuun keruutaan. HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA Näitä aikoja tällainen harrastus: olen ajellut haapahakkuulta latvusmassan loput pois.” JEES H-VALTA ”On kunnon pelit, kyllä niillä kelpaa niin energiapuuta kuin jäykempääkin metsästä kuskata.” METSÄKUPSA ”Kyllä tuo puuhastelu aina sauvakävelyn voittaa. Siitä ei jää viivan alle mitään.” NOSTOKOUKKU ”Suolaliuos kärrin renkaisiin, niin ei keiku tyhjänä käännellessä. Hieno kärrivärkki.” SIKARI ”Minkä verran auttaa tuo rullaveto? Harmittaa, kun nuukuuttani en raaskinut ottaa tuota enkä sähköistä esiohjausta vaan hydraulisen.” NUAKKA ”Täyttä, jos ei pappi enää kirkkoon mahdu.” SUORITTAVA PORRAS ”Jos sen ajan, jonka istuu traktorin kopissa kieli keskellä suuta ajaen, käyttäisi muihin metsänparannustoimiin, niin taitaisi saada melko paljon suuremman palkan.” KUIVAKORPI ”Kun ihminen on yli 50-vuotias ja rahaa harrastaa, niin hyvä niin. Saa monipuolista liikuntaa, alkuviikosta hakkailee ja loppuviikosta ajelee.” TIKKULA ENERGIAA METSÄSTÄ Metsälehti.fi:n lukijakuvapalstalla arvioitiin latvusten korjuuta. Yle kertoo lopettavansa perinteisen Metsäradioohjelman. Metsäradion ensimmäinen lähetys tapahtui 14. tammikuuta 1946, joten ohjelma ehti 79-vuotiaaksi. PUUN hinnat ovat pysyneet viime vuoden kesäkuusta asti huipputasolla, Luonnonvarakeskus kertoo. Tukkien ja kuusikuitupuun reaaliset kuukausihinnat olivat edellisen kerran tällä tasolla vuosina 2007–2008. Mäntykuitupuulle ja koivukuitupuulle ei löydy korkeampia hintoja vuonna 1995 aloitetusta kuukausitilastosta. Mäntykuitupuun koko viime vuoden keskihinta oli edellisen kerran tällä tasolla vuonna 1990 ja koivukuitupuun 1980-luvun alussa. Kuitupuun reaaliset hankintahinnat olivat vuoden lopussa korkeampia kuin koskaan aikaisemmin kuukausitilastossa. Vuosihinnat olivat tällä tasolla 1990-luvun alussa. PUUN HINTA HUIPUSSA M IK KO RI IK IL Ä » AJASSA 16 Metsälehti Makasiini 11238_.indd 16 11238_.indd 16 24.1.2025 13.53.55 24.1.2025 13.53.55
Metsänlannoitus – tuottava sijoitus ja ilmastoteko Typpilannoitus on tehokkain metsän kasvua lisäävä metsänhoidollinen toimenpide kivennäismailla. Yaran metsälannoitteet sisältävät myös booria metsän terveen kasvun ylläpitämiseksi. YaraMila ® METSÄN NP -kasvatuslannoite on kehitetty kuusikoiden ja sekapuustojen lannoitukseen. Se sisältää typen ja hidasliukoisen fosforin lisäksi runsaasti booria. YaraBela ® METSÄSALPIETARI on kivennäismaan männiköiden kasvatuslannoite, joka sisältää typen lisäksi kaliumia ja booria. Tilaa Yaran metsäuutiskirje ja lataa uusi Metsänlannoitusopas osoitteessa yara.fi/metsa, niin pysyt selvillä ajankohtaisista metsänlannoitusasioista! yara.fi/metsa 11239_.indd 17 11239_.indd 17 23.1.2025 16.17.05 23.1.2025 16.17.05
LAATU haussa Laatupuussa vuosilustot ovat tasaiset ja puuaines virheetöntä. Sellaisen kasvattamiseen on monta konstia, mutta keinojen kannattavuutta on hankala arvioida. TEKSTI HELI VIRTANEN KUVAT SEPPO SAMULI Toimitusjohtaja Kari Partanen (edessä) kiertää itse valitsemassa puut, joista Fiskarin Laatupuu on kiinnostunut. Tarmo Tuomen metsästä Liedosta niitä löytyy rekkakuormallinen. 18 Metsälehti Makasiini TEEMA » LAATUPUUN KASVATUS 11240_.indd 18 11240_.indd 18 23.1.2025 16.06.00 23.1.2025 16.06.00
SS PRAYMA ALILLA piirtyy sininen jälki puunrunkoon. Ilmaan lehahtaa vahva liuottimen haju, sellainen, jota ei tavallisesti yhdistä talviseen mäntymetsään. Muutama askel seuraavan kookkaan rungon luo, katse ylöspäin – oksanraja riittävän korkealla, ei näkyviä vikoja rungossa eikä liikaa oksamuhkuroita – ja taas sininen merkki männyn kylkeen. Liedossa kasvavan metsikön kaikki puut eivät täytä tiukkoja laatukriteereitä. On kuitenkin myös puuyksilöitä, jotka ylittävät odotukset. ”Tässä on oikein ykkösluokan puu, jonka oksat alkavat 15 metristä. Tästä saa todennäköisesti kolme tukkia”, Fiskarin Laatupuun toimitusjohtaja Kari Partanen toteaa tyytyväisenä. Hänelle sahatukkien etsiminen metsästä ja niiden merkkaaminen yksi kerrallaan on arkista työtä. Puusepät tarvitsevat pitkistä, suorista, oksattomista ja muutenkin vioittumattomista tukeista tehtyä sahatavaraa. Siitä valmistetaan esimerkiksi ikkunanpokia, ovenkarmeja ja yksityiskohtia entisöitäviin puurakennuksiin. Vaikka metsänomistajalle maksetaan laatupuusta selvästi tavallista korkeampaa kuutiometrihintaa, myös sahayritykselle yksittäisten puiden poiminta on kannattavaa. Tältä vajaan hehtaarin kuviolta runkoja löytyy nelisenkymmentä kappaletta, juuri sopivasti yhteen rekkakuormaan. Pula sopivista metsistä Partanen kysyy metsänomistaja Tarmo Tuomelta mäntyjen ikää. Siitä ei ole tarkkaa tietoa. Tuomi osti tilan kahdeksan vuotta sitten. ”Todennäköisesti nämä ovat 75:n ja sadan vuoden väliltä”, Partanen arvioi. Fiskarin Laatupuun ja muiden samalla periaatteella toimivien yritysten tarpeisiin sopivista metsiköistä alkaa olla Etelä-Suomessa jo pula. Tavallisesti talousmetsään tehdään päätehakkuu viimeistään sadan vuoden iässä ja sitä ennen useampia harvennuksia. Harvennushakkuun jälkeen vuosilustot levenevät yleensä nopeasti ainakin kolmeen tai neljään millimetriin. ”Meidän käyttötarkoituksiimme se on liian haperoa”, Partanen sanoo. Hänen mukaansa paras metsä on sellainen, jossa ei ole käyty 30 vuoteen. Tuomi pahoittelee, että tästä metsästä on kyllä haettu polttopuuta. Sillä ei ole Partasen mukaan suurta merkitystä. Keskeistä on, että metsää ei ole harvennettu voimakkaasti koneella. Näin isoimpien mäntyjen viereen on jäänyt kasvamaan riittävästi pienempiä puita, jotka varjostavat mäntyjä ja pitävät niiden kasvun tasaisena. Valonpuutteesta kärsivät männyt tiputtavat alimmat oksansa pois, jolloin syntyy oksatonta tukkia. ”Monet toimenpiteet ovat lyhyellä tähtäimellä lähinnä hyödyllistä ja terveellistä ajankäyttöä.” Pitkä spraymaaliviiva on viesti metsäkoneenkuljettajalle: nämä tukit katkotaan Fiskarin Laatupuulle lähtevään kasaan. Aktiivisella otteella Laatupuuta voi siis onnistua kasvattamaan sijoitusmaailmastakin tutulla säännöllä: osta ja unohda. Kun puun annetaan kasvaa rauhassa kolmen tai neljän sukupolven ajan, lapsenlapsenlapset tai muut tulevat omistajat keräävät metsänkasvatuksesta voitot – jos maailmantilanne sen sattuu sallimaan. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Erkki Verkasalo ottaisi laatukasvatukseen kuitenkin astetta aktiivisemman otteen. ”Laatukasvatusta ei pidä ajatella minään yksittäisenä toimenpiteenä, vaan TEEMA » LAATUPUUN KASVATUS 20 Metsälehti Makasiini 11240_.indd 20 11240_.indd 20 23.1.2025 16.06.06 23.1.2025 16.06.06
MITÄ LAATU ON? TUKKIPUUSSA laatu ilmenee järeytenä, pienenä kapenemisena, suoruutena ja oksien ja muiden vikojen puuttumisena. Järeys ennustaa hyvää saantoa sahauksessa tai sorvauksessa. VUOSILUSTOJEN tulee olla käyttötarkoitukseen sopivia ja tasalevyisiä. Äkkinäiset muutokset lustojen leveydessä heikentävät puun lujuutta ja aiheuttavat puutuotteisiin halkeilua ja lohkeilua. SAHAUSSUUNNAT kannattaa valita niin, että puun virheetön ulkonäkö saadaan parhaalla mahdollisella tavalla esille. toimenpiteiden ketjuna”, hän sanoo. Ensinnäkin: kasvupaikan on oltava ravinteikkuudeltaan ja vesioloiltaan sopiva ja kasvatettavan puulajin sille oikea. Mänty sopii korkeintaan keskiviljavalle kasvupaikalle, muuten siitä tulee liian oksikasta. Ravinteikkaille kasvupaikoille rauduskoivu on parempi valinta. Kun laatupuuta kasvatetaan aktiivisesti, uudistamistavalla on väliä. Jos männikön uudistaa luontaisesti tai kylvää valitusta geneettisestä aineksesta, oksat jäävät paljon pienemmiksi kuin istutusmännikössä. Rauduskoivikon uudistamistavalla ei ole yhtä suurta merkitystä. Verkasalon mukaan laatupuun kasvattaja ei voi tinkiä myöskään varhaisperkauksesta. Haapa toimii männynversoruosteen väli-isäntänä, joten ainakin haavat tulisi poistaa männiköistä jo taimivaiheessa. Jos tauti pääsee iskemään männyntaimeen, se tappaa latvan ja tyvitukkiin syntyy näkyvä mutka. Tärkeää on ylläpitää puuston hyvää mutta tasaista kasvua. Puuston kasvattaminen tiheänä ja säännöllinen hoitaminen auttavat siinä. Harvennuksia ehtii tehdä kiertoajan aikana kahdesti tai kolmesti, ja Verkasalon mukaan ne kannattaa tehdä ajallaan. Ylipäätään laatukasvatus kannattaa kohdentaa tietyille kuvioille, sinne, missä vaivannäkö kannattaa parhaiten. ”Monet toimenpiteet ovat lyhyellä tähtäimellä lähinnä hyödyllistä ja terveellistä ajankäyttöä. Tuotot konkretisoituvat hitaasti”, Verkasalo sanoo. Tarmo Tuomi on kaavaillut sadan vuoden ikää lähentelevään metsäänsä poimintahakkuuta. Metsälehti Makasiini 21 11240_.indd 21 11240_.indd 21 23.1.2025 16.06.13 23.1.2025 16.06.13
Puunhankintaa yhteistyössä Fiskarin Laatupuu on joutunut etsimään tarpeisiinsa sopivia metsiköitä tosissaan. Yksi keino niiden löytämiseen on yhteistyö metsänhoitoyhdistysten kanssa. Lietolaisen Tarmo Tuomenkin puukaupassa metsänhoitoyhdistyksellä oli näppinsä pelissä. Toimihenkilö osasi ehdottaa järeimpien runkojen myymistä Fiskarin Laatupuulle. Tuomi itse ei olisi tullut sitä ajatelleeksi. Metsään tehtävä poimintahakkuu tuottaa laatutukkien lisäksi latvatukkeja ja pienempää ja heikkolaatuisempaa puuta. Ne myydään muualle. Fiskarin Laatupuulla on Facebookissa ja omilla kotisivuillaan ilmoitukset, joissa se kertoo, millaiselle puulle olisi tarvetta. Partasen mukaan noin puolet suoraan metsänomistajilta tulevista yhteydenotoista osoittautuu turhiksi: puu ei täytä tiukkoja laatuvaatimuksia, vaikka asiaa yritetään kartoittaa etukäteen metsänomistajalta kyselemällä ja valokuvista tiirailemalla. ”Kaikki kohteet käydään kuitenkin katsomassa.” Toisinaan Fiskarin Laatupuu onnistuu ostamaan suoraan isolta metsäyhtiöltä puuta, joka on saapunut tehtaan vastaanottoon ja päätyisi ylijäreyden takia haketettavaksi. Jesse Partanen vastaa Fiskarin Laatupuun tuotannosta ja logistiikasta. Sahaamisen jälkeen pelkkahirret ja parrut siirretään ulkovarastoon, jossa ne saavat kuivua hiljalleen vuoden tai kaksi. Fiskarin Laatupuu sahaa myös erikoisempia puulajeja. Lehtikuusen sydänpuusta saadaan luonnostaan lahonkestävää sahatavaraa. Ostajia vain kourallinen Metsänkasvatuksen pitkä aikajänne tekee laatupuun kasvattamisesta riskialtista. Metsäänsä nyt uudistavan on mahdotonta tietää, toimiiko lähiympäristössä sopivaa teollisuutta vuosikymmenten tai yli sadan vuoden kuluttua, kun olisi puunkorjuun aika. Vaikka ostaja löytyisi, on arvoitus, mitä puusta silloin maksetaan ja millaista puutavaraa arvostetaan. Sisustuksessa ja huonekaluissa muotia ovat välillä vaaleat ja välillä tummat puulajit, toisinaan puupintaa ei saisi näkyä lainkaan. Laatupuuta etsivät yleensä pienet ja keskisuuret yritykset. Mitä isompi metsäyhtiö on kyseessä, sitä suurempia määriä se käyttää puuta ja sitä vähemmän TEEMA » LAATUPUUN KASVATUS 22 Metsälehti Makasiini 11240_.indd 22 11240_.indd 22 23.1.2025 16.06.21 23.1.2025 16.06.21
HARVOJEN HARRASTUS AKTIIVINEN laatupuun kasvattaminen sopii parhaiten ammattimaisille metsänomistajille. Etämetsänomistajille ja perikunnille se on usein hankalaa. Jos metsänomistus on vain väliaikaista, laatukasvatukseen on turha ryhtyä. KOTIMAISET puulajit ovat varmin valinta laatukasvatukseen, koska ne ovat sopeutuneet vallitseviin ilmastoja kasvuolosuhteisiin. MERKITTÄVIN puun laatua heikentävä tekijä on laho. Yli-ikäisissä puustoissa ja eteläisen Suomen kuusikoissa sitä on runsaasti. Siksi laatupuuna pidetään yleensä mäntyä ja rauduskoivua. Laatupuuta voivat olla myös puulajien geneettiset muunnokset, kuten visatai loimukoivu. JOSKUS toimiva valinta voi olla erikoispuulajien, kuten lehtikuusen tai jalojen lehtipuiden, laatukasvatus. sitä kiinnostaa puun laatu, tutkimusprofessori Verkasalo yleistää. Hyvälaatuiset saha-, viiluja vaneritukit kiinnostavat metsäjättejäkin, mutta tietyn läpimittarajan jälkeen ne muuttuvat ylijäreiksi. Laatua enemmän vaikutusta puun hintaan on järeydellä, leimikon sijainnilla, metsäja kaukokuljetusmatkalla sekä korjuuolosuhteilla. Suomessa laatupuuta hankkivia yrityksiä on kourallinen. Siksi puun kysyntä ja tarjonta eivät aina kohtaa. Se, mitä Suomeen Verkasalon mukaan mahtuisi lisää, ovat laatupuun välittäjät eli yritykset, jotka hallitsevat laatupuun sahaamisen ja kuivaamisen ja jotka myisivät puutavaran eteenpäin jatkojalostukseen. Jos ketju toimisi kunnolla, kotimaisella laatupuulla voitaisiin korvata ulkomaisten jalopuiden käyttöä. ”Laatukasvatusta ei pidä ajatella minään yksittäisenä toimenpiteenä, vaan toimenpiteiden ketjuna.” Fiskarin Laatupuu käyttää tukkivannesahaa, jolla isoimpienkin puiden sahaus onnistuu noin yhden metrin läpimittaan asti. Jesse Partasen mukaan mäntylankku ei voi mennä tästä paljon paremmaksi: ”No, sydänpuun osuus voisi olla vielä vähän isompi.” Metsälehti Makasiini 23 11240_.indd 23 11240_.indd 23 23.1.2025 16.06.26 23.1.2025 16.06.26
Esteettisiä haittoja Raaseporissa, aivan Fiskarin Laatupuun naapurissa, toimii 14 henkeä työllistävä Entisöinti Rinne. Tuomo Rinne liukastelee jäisen pihan poikki esittelemään tuotantoja varastotiloja. Niitä löytyy usean oven takaa. ”Helpottaa elämää sairaasti, että naapurissa on saha.” Ison osan käyttämästään puusta Entisöinti Rinne ostaa Fiskarin Laatupuulta. Tiettyihin käyttötarkoituksiin, kuten entisöitävien rakennusten yläja alapohjiin tai väliseiniin, kelpaa myös rautakauppatavara. Noin yhdeksänkymmentä prosenttia entisöintiyrityksen käyttämästä puusta on mäntyä. Loppu on pääasiassa koivua. Kuriositeettina kuluu jonkin verran tammea ja saarnea sekä pyökkiä, jotka tulevat enimmäkseen Keski-Euroopasta. Kotimaista tammea on saatavilla harvakseltaan, ja Fiskarin Laatupuun mukaan se on usein turhan oksikasta. Vaikka oksat ovat keskeinen puun laatua alentava tekijä, pienistä oksista ei aina ole tarpeen välittää. ”1800-luvun ovissa on oksia joka puolella. Tuolinjalkaan en oksikasta puuta laittaisi, mutta ovessa se on vain esteettinen haitta. Ei ole väliä, jos oksankappale tippuu siitä jossain vaiheessa pois”, Rinne sanoo. Sama pätee sinistymään eli värivirheeseen, jota aiheuttaa hyönteisten levittämä sinistäjäsieni. ”Sinistymästä emme välitä yleensä tippaakaan, koska se jää maalin alle.” Naapurissa toimivalla sahalla siitä sitä vastoin välitetään. Tuotannosta vastaava Jesse Partanen kertoo, että talvihakkuut ovat yksi keino ehkäistä sinistymää, toinen on puun sopivan ripeä kuivaaminen puusepänkuivaksi eli noin kahdeksaan prosenttiin. Kolmatta esteettistä ongelmaa Fiskarin Laatupuu ei ole vielä onnistunut ratkaisemaan. Kun koivun tuonti Venäjältä päättyi, koivusahatavaraa alettiin tehdä pääsääntöisesti kotimaisesta puusta. Siinä on usein ruskotäpläkärpäsen aiheuttamia tummia pisteitä. Pisteistä ei ole käytännön haittaa, mutta kaikkien silmää ne eivät miellytä. Toisaalta: laatupuun tuottamisen ei kuulukaan olla liian helppoa. Tuomo Rinteen yritys työstää tarpeen mukaan myös muita materiaaleja kuin puuta. Metallijyrsintä tarvitaan sen verran vähän, että 1970-luvun alun saksalainen, pienoismallien tekemiseen tarkoitettu jyrsin ajaa asiansa. Laadukkaankin puun voi pilata vääränlaisella käsittelyllä. Sorvattu kaiteentolppa oli päällystetty paksulla lateksimaalikerroksella todennäköisesti 1970-luvulla. Puuhun muhimaan jäänyt vesi oli lahottanut sen kauttaaltaan. Perinnerakentamisessa tarvitaan toisinaan myös tuohta, mutta tällä hetkellä sitä on heikosti saatavilla. TEEMA » LAATUPUUN KASVATUS 24 Metsälehti Makasiini 11240_.indd 24 11240_.indd 24 23.1.2025 16.06.33 23.1.2025 16.06.33
Äärimmäisen hidas kasvu Myös puusepillä on hankaluutensa laatusahatavaran löytämisessä. Tiettyihin rakenteisiin tarvitaan erittäin tiheälustoista puuta, joka kestää käytössä huomattavasti tavallista pidempään. Museot sanelevat usein erityisen tarkat ehdot: ne voivat edellyttää esimerkikNoin 240-vuotiaana kaadettu enontekiöläismänty on kasvanut hitaasti. Lustot ovat kapeita ja sydänpuun osuus valtava. Juurikoukku sopii paikkaan, jossa puurakenteen suuntaa on muutettava. Se on erittäin kestävä kappale, joka koostuu kuusenjuuresta ja -rungosta. Juurikoukun valmistaminen on työlästä, koska se edellyttää juuren esille kaivamista. Ville Poikola vie verstaalla valmistetun ovenkarmin mukanaan työmaalle. Metsälehti Makasiini 25 11240_.indd 25 11240_.indd 25 23.1.2025 16.06.41 23.1.2025 16.06.41
si, että johonkin entisöitävään yksityiskohtaan käytetään Pohjois-Suomessa kasvanutta, ainakin vuoden kuivunutta mäntyä, jonka sydänpuun on osuus on vähintään 80 prosenttia ja jossa vuosilustoja on yhden senttimetrin matkalla vähintään 15. Sellaista puuta ei ihan joka paikassa kasva – ja jos on joskus kasvanutkin, saatavuus on heikkenemään päin. Erityisen hitaasti kasvaneen puun saamiseksi Rinne on päätynyt äärimmäiseen ratkaisuun: ostamaan yritykselleen Enontekiöltä metsää. Aina uuden palstan hankittuaan Rinne pohtii, miten saisi sen tuottamaan laatua tulevaisuudessakin. ”Olen nyt ottanut yhdeltä palstalta kolme vuotta putkeen noin 15 runkoa vuodessa. Luultavasti jätän sen seuraaviksi kymmeneksi vuodeksi koskematta.” LAATUPUUTA LANNOITTAMALLA? MYÖS lannoitus voi kuulua laatupuun kasvattajan keinovalikoimaan. Se on toimenpiteenä tuottoisampi kuin pystykarsinta. METSÄ lannoitetaan yleensä noin kymmenen vuotta ennen harvennustai päätehakkuuta, kun kasvu muuten hidastuisi. Lustot leventyvät oikea-aikaisen lannoituksen vaikutuksesta maltillisesti. JOS lannoitus tehdään ennen päätehakkuuta, lannoituksen jälkeen syntyneet vuosilustot jäävät tukin pintaosaan. Näin suurin osa niistä ei päädy puutuotteisiin vaan hakkeeseen. VAIKKA lannoitus alentaa puuaineen tiheyttä pari kolme prosenttia, rungon uloimmissa osissa sillä ei ole vaikutusta puutuotteen lujuuteen tai muihin ominaisuuksiin. ”Hyvällä materiaalivalinnalla päästään tuplakestoon.” Ikkunanpuitteiden laatuvaatimukset ovat tiukat. Niiden pitää kestää vaihtelevia sääolosuhteita ja säilyttää muotonsa. Tuomo Rinne on käynyt Yhdysvaltojen Arkansasissa hakemassa oppia käsihöylien valmistukseen 1700-luvun menetelmillä. Höylät tehdään yleensä pyökistä. TEEMA » LAATUPUUN KASVATUS 26 Metsälehti Makasiini 11240_.indd 26 11240_.indd 26 23.1.2025 16.06.45 23.1.2025 16.06.45
PUHE laatupuusta vie ajatukset pystykarsintaan eli menetelmään, jossa kasvatettavan männyn tai koivun oksat poistetaan rungon alaosasta. Tarkoitus on lisätä oksattoman puuaineen osuutta tyvitukin pintaosissa. Pystykarsintaan sai vuosikymmenten ajan valtion tukea, mikä innosti osan aktiivisista metsänomistajista siihen. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Erkki Verkasalo ei nykymetsänomistajia siihen suoranaisesti kannusta. ”Pystykarsinta on kaikkein työläin ja eniten tarkkuutta vaativa keino kasvattaa laatupuuta.” Verkasalon mukaan pystykarsintaa ei voi suositella helppoa tuottoa metsästään haluaville. Sen sijaan se saattaa sopia omatoimiselle ja ammattimaiselle metsänomistajalle, jolla on ylimääräistä aikaa ja halua käyttää se metsässä puuhailuun. ”Jos pystykarsinta tehdään oikein, se parantaa puun laatua huomattavasti.” Hyvälaatuisesta erinomaista Pystykarsinta menee kuitenkin hukkaan, ellei puulle löydy maksukykyistä ostajaa. Verkasalon mukaan surkealaatuisesta puusta on turha yrittää saada pystykarsinnan avulla hyvälaatuista. Kunnollisen vastineen ajankäytölleen ja kustannuksille saa, jos pyrkii tekemään hyvälaatuisesta erinomaista. Pystykarsinta on kannattavinta tehdä kasvatushakkuun tai lannoituksen yhteydessä. Siis silloin, kun puu kiihdyttää kasvuaan. Investoinnin sisäinen korko kertoo, miten suurella korolla metsänhoitoon käytetyt rahat maksavat itsensä takaisin. Männiköissä lannoituksen sisäinen korko on 10–20 prosenttia. Pystykarsinnalla siihen saadaan 2–4 prosenttiyksikköä lisää. Pelkkä pystykarsinta tuottaa 5–6 prosentin sisäisen koron. Koivikoissa pystykarsinnan sisäinen korko on tavallisesti 7–8 prosenttia eli se kannattaa paremmin kuin männiköissä. Tiedot hautautuneet Pystypuiden karsintaa tuettiin metsänparannusja kemera-tuella vuodesta 1987 vuoteen 2015. Metsäkeskukset jakoivat tuet, mutta tiedot pystykarsituista kohteista ovat hautautuneet arkistojen kätköihin. Hankehallinnon päällikkö Sameli Salokannel Metsäkeskuksesta kertoo, että tuettujen kohteiden tiedot eli hakemusasiakirjat liitteineen ja päätökset ovat yhä tallessa, mutta tietojen digitoinnista ei ole suunnitelmaa. Maaseudun Tulevaisuudessa vuonna 2015 julkaistun jutun mukaan ainakin 140?000 hehtaaria metsää on pystykarsittu tukivaroin. Jutun mukaan Etelä-Savossa ja Eteläja Keski-Pohjanmaalla tiedot tukivaroin pystykarsituista kohteista on siirretty sähköisille kartoille hankerahoituksella. Metsänomistajia tiedotettiin samassa yhteydessä, mutta sijaintitietoja ei tuotu Metsään.fi-järjestelmään. PYSTYKARSINTA SOPII PUUHAKKAALLE ”Seuraan netistä metsäpalstojen myyntipalvelua. Kun löytyy sopivan hintainen kohde, jota ei ole hoidettu koneellisella metsätaloudella, pyrin ostamaan sen.” Erityisen hitaasti kasvaneen ja pieninä erinä korjattavan puun hinta on ihan eri luokkaa kuin tavallisen tukkipuun, useampikymmenkertainen. Hintansa puolesta sitä ei ole järkevää käyttää muuhun kuin rakenteisiin, joissa tarvitaan äärimmäistä kestoa. Ikkunanpuitteet ovat hyvä esimerkki. Käytettävät määrät ovat niin pieniä ja työvoimakustannukset niin suuria, että raaka-aine muodostaa Rinteen mukaan kymmenestai korkeintaan viidesosan loppulaskusta. ”Hyvällä materiaalivalinnalla päästään tuplakestoon. Yritän aina sanoa asiakkaille, että huolto on kaiken A ja O.”? l Erkki Verkasalo Yksi uusimmista entisöidyistä rakennuksista on Fiskars-yhtiön omistama paloasema kotikylän keskustassa. Sen remontissa meni valtavat määrät hirttä vaihtoon. Metsälehti Makasiini 27 11240_.indd 27 11240_.indd 27 23.1.2025 16.06.48 23.1.2025 16.06.48
VAIKUTTAJAT » LIKI MILJOONA KUUTIOTA VUODESSA TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN Hannu ja Esa Hokkanen ovat luoneet Suomen suurimpiin kuuluvan metsäkoneyrityksen. Nyt konemiesten maailma ja haasteet näyttävät toisenlaisilta kuin 30 vuotta sitten. 28 Metsälehti Makasiini 11241_.indd 28 11241_.indd 28 23.1.2025 16.09.47 23.1.2025 16.09.47
V V E L J E K S E T Ho k k asen konttori on Otto Mannisen tiellä Kangasniemen keskustassa – rokkibaarin yläkerrassa. Se ei ole olennaista, mutta se sen sijaan on, että konttorin käyntioven sisäpuolella on kenkäteline. Sinne oma väki ja kernaasti myös vieraat saavat sisään tullessaan jättää ulkokenkänsä. Kenkäteline on sinällään pieni asia, mutta kertoo yrityksen ja yrittäjien tavasta toimia. Paikkojen siisteys kuvaa 2020-luvun metsäkoneyrityksen pyrkimystä modernin säntilliseen ja vastuulliseen toimintaan. Mutta palataan siihen tuonnempana. Yrittäjäkaksosten Esa ja Hannu Hokkasen perustama ja omistama Veljekset Hokkanen Oy kuuluu metsäkoneyritysten isoisiin. He harppasivat yrittäjiksi lama-Suomen miltei synkimpään aikaan 1994. Taustalla oli metsäkoulu ja muutaman vuoden kokemus metsäkoneen ajamisesta. ”Ostimme hakkuukoneen. Onneksi rahoittajat luottivat meihin ja takaajiimme. Koneen hinta, miljoona kuusisataa tuhatta markkaa, tuntui alkuun sellaiVELJEKSET HOKKANEN OY TOIMIALA puunkorjuu ja maanmuokkaus LIIKEVAIHTO 9,8 miljoonaa euroa (2023) LIIKEVOITTOPROSENTTI 6,1 HENKILÖSTÖ 40 13 hakkuukonetta 8 ajokonetta 2 kaivinkonetta Kaksosveljesten yhteistyö sujuu vuosikymmenten kokemuksella: ”Meillä on sellainen työnjako, että Hannu (vasemmalla) hankkii rahat ja minä tuhlaan niitä”, Esa Hokkanen kiteyttää. selta, ettei sitä koskaan saa maksettua”, Esa Hokkanen muistelee. Mutta niin vain yhden koneen ja kahden miehen yritys alkoi sinnikkäästi katkoa puita ja pärjäsi rajusta kilpailusta ja alan konkarien pelottelusta huolimatta. ”Silloin riitti, kun puuta tuli tienvarteen. Myöhemmin muut velvoitteet ovat kohonneet merkittävään rooliin”, Hannu Hokkanen kertoo. Metsä Groupin ja UPM:n kumppani Nyt Hokkasilla on yhteensä 13 hakkuukonetta ja kahdeksan ajokonetta sekä kaivinkoneita. Lisäapuna ovat kumppanien eli aliurakoitsijoiden koneet. Tällaisella konearmadalla korjataan vuosittain vajaat miljoona kuutiometriä puuta Metsä Groupin ja UPM:n lukuun. Yritys toimii Kangasniemen, Mikkelin ja Pieksämäen alueella. Kaikki Hokkasten metsäkoneet ovat Ponssen valmistamia. Sille on perin inhimillinen selitys. ”Ilman Einari Vidgrenin apua emme olisi saaneet järjestettyä rahoitusta ensimmäisen koneemme hankintaan. Einari totesi, että kyllä pojille kone saadaan hommattua”, Hannu muistelee. Nykyään yrityksen koneet vaihtuvat VAIKUTTAJAT » ESA JA HANNU HOKKANEN IKÄ 57 vuotta KOTIPAIKKA Kangasniemi OMISTAVAT Veljekset Hokkanen Oy:n puoliksi 30 Metsälehti Makasiini 11241_.indd 30 11241_.indd 30 23.1.2025 16.09.52 23.1.2025 16.09.52
”Hiilidioksidipäästöt hakattua puukuutiometriä kohti ovat päätehakkuilla selvästi pienempiä kuin harvennuksilla.” Einari Vidgren auttoi nuoria Hokkasia heidän ensimmäisen koneensa rahoituksessa. Sen jälkeen yhtiön kaikki koneet ovat olleet Ponssen valmistamia. Metsälehti Makasiini 31 11241_.indd 31 11241_.indd 31 23.1.2025 16.09.54 23.1.2025 16.09.54
tikuntansa tärkeimpiä työnantajia ja työllistää noin 40 ihmistä. Kumppaniyritykset mukaan lukien työllisiä on noin 60. Metsänkoneen kuljettajien lisäksi Hokkasten palveluksessa on metsätoimihenkilöitä, jotka suunnittelevat leimikoita, ohjaavat korjuuta sekä pitävät yhteyttä asiakasyrityksiin. Esimerkiksi UPM ostaa myös leimikoiden ja korjuun suunnittelun kokonaan Hokkasilta – samalla väki metsäyhtiöiden konttoreilla on harventunut. Veljekset Hokkanen on kasvattanut toimintaansa orgaanisesti, mikä tarkoittaa, etteivät he ole ostaneet muita alan yrityksiä. Se ei myöskään ole suunnannut ulkomaisille savotoille, kuten osa isoista suomalaisista koneyrityksistä. ”Olemme kasvattaneet ja kehittäneet yritystä omin toimin ja keskitymme toimimaan lähiseudulla. Sekä yrityskaupoissa että ulkomaille lähdettäessä riskit kasvaisivat”, Hannu Hokkanen toteaa. Hän korostaa, että yrityksen kasvun ja kehittämisen edellytyksenä on taloudellinen kannattavuus. Vastuullisuus kantaa kaikkialle Ennen haastattelua soittelin alan ihmisille ja kyselin, mistä aiheesta yrittäjäveljeksiä kannattaisi jututtaa. Vastuullisuus nousi säännönmukaisesti esille. Siitä Hokkaset myös halusivat puhua. Välillä haastattelu melkein muistutti luentoa vastuullisuuden ulottuvuuksista. Kävi selväksi, että vastuullisuus ulottuu kaikkeen tekemiseen ja sitä myös asiakkaat heiltä edellyttävät. Hutiloivan tai huolimattomasti toimivat yrityksen tarina loppuisi äkkiä. Ketään tuskin yllättää, että ekologisen vastuullisuuden vaatimus on korostunut raakkukriisin jälkeen. ”Oikeastaan oli hyvä, että raakkukeissi tuli. Kaikkien piti miettiä vastuitaan”, Hannu Hokkanen sanoo. Hokkasten toiminnassa ison riskin muodostaa saaripuunkorjuu, jota yritys urakoi erikoiskalustolla kirkasvetisen Puulaveden saarissa. Ympäristövahingoista koituisi mittavaa mainehaittaa. Esimerkiksi uudet sertifiointimääräykset entistä runsaampine säästöpuineen saattavat ärsyttää metsänomistajia, Hokkaset pitävät niitä välttämättöminä. ”Metsäala on suurennuslasin alla. YmVAIKUTTAJAT » Hokkasten yrityksellä on 40 työautoa, joilla kuljettajat siirtyvät työmailleen. kolmen vuoden välein. Uuden hakkuuja ajokoneen muodostaman koneketjun arvonlisäveroton hinta kohoaa yli miljoonan euron, joten toiminnan ja talouden on oltava vakaalla perustalla. Yksi asia on kuitenkin ennallaan. Vaikka 1990-luvun nuorista metsäkonemiehistä on kasvanut keski-ikäisiä, kymmenen miljoonan euron liikevaihtoa tekevän yrityksen johtajia, he molemmat kipuavat yhä säännöllisesti hakkuukoneen ohjaimiin. ”Talvisin, kun korjuussa on kovin kiire, teemme iltavuoroja ja pystymme keventämään kuljettajien taakkaa. Pidän myös tärkeänä, että meillä säilyy tuntuma koneisiin ja hakkuutyöhön”, Esa Hokkanen toteaa. Merkittävä työllistäjä Viime vuonna Veljekset Hokkanen juhli 30-vuotissyntymäpäiviään. Yritys on ko”Talvisin, kun korjuussa on kovin kiire, teemme iltavuoroja ja pystymme keventämään kuljettajien taakkaa. ” 32 Metsälehti Makasiini 11241_.indd 32 11241_.indd 32 23.1.2025 16.09.55 23.1.2025 16.09.55
päristön kaikinpuolinen huomioon ottaminen turvaa alan toimintaedellytyksiä”, Esa Hokkanen korostaa. Päätehakkuut vähäpäästöisimpiä Ekologinen vastuullisuus edellyttää koneyritystä raportoimaan päästönsä ja pyrkimään päästöjen vähentämiseen. Polttoöljyenergiaan tukeutuvalla toimialalla työskentelevä yritys ei uskottavasti voisi luvata mittavia päästövähennyksiä, saati hiilineutraaliustavoitteita. ”Tavoitteena on vähittäinen parantaminen”, Esa Hokkanen sanoo. Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen pyrkiminen tarkoittaa maalaisjärjellä ymmärrettäviä tekoja, jotka samalla säästävät puunkorjuun kustannuksia. ”Esimerkiksi leimikoiden järkevä ketjuttaminen vähentää koneiden siirtoja. Se vähentää sekä päästöjä että siirroista Esa Hokkanen pitää yhteyttä UPM:n kanssa. Velipoika Hannu hoitaa puolestaan yhteydet Metsä Groupiin. koituvia kustannuksia”, Hannu Hokkanen selvittää. Metsäkoneiden uusimmat tietojärjestelmät mahdollistavat eri asiakkaiden leimikoiden korjuun, mikä ei aiemmin ollut mahdollista. Niinpä koneiden siirtoja voidaan entisestään vähentää, samalla myös kuljettajien työmatkat lyhenevät. Veljekset Hokkasen asiakkuuspäällikkönä työskentelevä Milja Halttunen selvitti opinnäytetyössään 2023 puunkorjuun päästöjä erilaisissa olosuhteissa. ”Hiilidioksidipäästöt hakattua puukuutiometriä kohti ovat päätehakkuilla selvästi pienempiä kuin harvennuksilla. Suurimmillaan päästöt ovat ensiharvennuksilla”, Hannu Hokkanen avaa työn tuloksia. Tämä saattaa yllättää maallikon, mutta korjuun ammattilaiselle Halttusen havainto on itsestään selvä. Päätehakkuun vähäpäästöisyys selittyy korjuun tehokYhä isompi osa leimikoiden ja puunkorjuun suunnittelusta on siirtynyt metsäyhtiöiltä puunkorjuuyrityksille. kuudella päätehakkuilla, mikä tarkoittaa pienempää polttoaineen kulutusta valmistettua puukuutiometriä kohti. Leimikoiden fiksun ketjutuksen tuomista säästöistä joudutaan kuitenkin tinkimään, kun tammikuun lämpöaalto iski ja alkoi sulattaa talvileimikoita korjuukelvottomaan kuntoon. Silloin työmaita on haalittava korjuukelpoisuuden mukaan. Uhkia vai haasteita Hokkaset korostavat myönteisen metsätiedon levittämisen tärkeyttä. Osin varmasti tämän vuoksi he eivät haluaa korostaa alan uhkia vaan puhuvat haasteista. Osin syynä lienee sekin, etteivät pahimmat uhat koronapandemian tai Ukrainan sodan alettua toteutuneet, vaan asiakkaat tulivat korjuuyritysten tueksi. ”Korjuutaksoja korotettiin, kun polttoaineen hinta sodan alettua nousi voi”Hiilidioksidipäästöt hakattua puukuutiota kohti ovat päähakkuilla selvästi pienempiä kuin harvennuksilla.” Metsälehti Makasiini 33 11241_.indd 33 11241_.indd 33 23.1.2025 16.09.56 23.1.2025 16.09.56
makkaasti. Silti tuntui, ettei viivan alle jää mitään, vaikka töitä oli riittämiin”, Esa Hokkanen kertoo. Veljesten mukaan asiakkaiden reagointi kertoi, että metsäyhtiöt haluavat varmistaa puunkorjaajien menestymisen. Tästä huolimatta urakointisopimukset kilpailutetaan määrävuosin. Itätuonnin päättymisen ja energiapuun kysynnän kasvun vuoksi samoista leimikoista kilpailee yhä useampi ostaja. Niinpä myös Hokkasten asiakkaiden on ollut vaikeampi saada puuta ostettua suunniteltuja määriä. Se on ajoittain leikannut myös puunkorjaajien työmääriä. Puukaupan sujuvuus on ymmärrettävästi korjuuyrittäjien toivelistan kärjessä. ”Riittävät leimikkovarannot auttavat meitä ketjuttamaan työmaita järkevästi, VAIKUTTAJAT » jolloin voimme minimoida koneiden siirtoja”, Hannu Hokkanen sanoo. Haasteeksi hän nimittää myös lainsäädännön muutoksia – herkempi voisi puhua uhista. Vireillä on jatkuvasti erilaisia rajoituksia metsätaloudelle. ”Äskettäin EU:ssa valmisteltiin säädöstä, joka estäisi puunkorjuun lintujen pesimäaikaan huhtikuusta lokakuulle. Tällaisten varalta on oltava hereillä ja päästävä vaikuttamaan ajoissa.” Yhteisön tukena Monen ison metsäkoneyrityksen lailla myös Veljekset Hokkanen tukee huippu-urhelua, muun muassa Mikkelin Jukurien jääkiekkojoukkuetta ja syntyjään eteläsavolaista maastohiihtäjä Jasmin Kähärää. ”Osaltaan kyse on pyrkimyksestä tukea ja elävöittää paikallisyhteisöä tavalla, joka ei välittömästi tuo hyötyä yritykselle. Asiakkaamme eivät osta meiltä yhtään enempää puunkorjuuta, tuemmepa Jukureita vai emme”, Hannu Hokkanen sanoo. Hokkaset korostavat, että he pyrkivät muutenkin tukemaan muiden paikallisten yritysten toimintaa – esimerkiksi yrityksen kymmenet työmaa-autot ostetaan oman maakunnan kauppiailta kuten muutkin tarvikkeet ja polttoaineet. ”Jos palveluita ei käytetä, ne loppuvat”, veljekset toteavat.? l Hannu Hokkanen paljastuu innokkaaksi jääkiekon harrastajaksi, melkeimpä lätkäjätkäksi. Ohessa hän esittelee Pihka Kupin voittopokaalia. ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Meillä metsätilakauppa käy! 34 Metsälehti Makasiini 11241_.indd 34 11241_.indd 34 23.1.2025 16.09.57 23.1.2025 16.09.57
OMA METSÄ METSÄNHOITO S.36: 15 kysymystä jatkuvaan kasvatukseen siirtymisestä ›› TUTKIMUS S.42: PEFC ei takaa monimuotoisuutta ›› KYSY POIS S.44: Miksi säästökoivut kituvat? ›› PIKATESTI S. 47: Lähes erinomainen varustevyö ›› PERINTÖMETSÄ S.48: Luopumisen haaste Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta. ›› KOLUMNI Puukaupan aika SIVU 43 UUSI SARJA Tuottavuus kasvuun s. 40 SA M I KA RP PI N EN Metsälehti Makasiini 35 11243_.indd 35 11243_.indd 35 23.1.2025 16.11.27 23.1.2025 16.11.27
Metsänhoidon näkökulmasta jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen on kannattavinta silloin, kun metsikössä on jo valmiiksi erikokoista puustoa ja useita latvuskerroksia. VA LT TE RI SK YT TÄ OMA METSÄ » METSÄNHOITO 36 Metsälehti Makasiini 11244_.indd 36 11244_.indd 36 23.1.2025 16.12.36 23.1.2025 16.12.36
15 kysymystä Mistä jatkuva kasvatus kannattaa aloittaa? Kannattavinta jatkuvan kasvatuksen aloittaminen on metsästä, jossa on jo valmiiksi hyväkuntoisia taimia suurten puiden alla. Menetelmän tavoitteena on eri-ikäisrakenteinen metsä, jossa on erikokoista puustoa. Jatkuvassa kasvatuksessa luotetaan metsän luontaiseen uudistumiseen eli taimiainesta pitää syntyä luonnonsiemenestä. Suurten puiden alla kasvavista pienemmistä puista ja taimista käytetään nimitystä alikasvos. Missä taimia yleensä on isojen puiden alla? Suometsiin, kuten korpikuusikoihin, muodostuu usein luonnostaan eri-ikäistä puustoa, koska kostea maaperä on otollista taimien syntymiselle ja selviämiselle. Jatkuva kasvatus on suometsissä kannattavaa myös vesistöja ilmastopäästöjen vähentämisen näkökulmasta. Karuilla kivennäismailla siemenpuumäntyjen alle syntyy hyvin taimia. Tällaisen ylispuumännikön kasvattamista voi jatkaa suoraan jatkuvana kasvatuksena. Mitä taimien syntymisessä tulee huomioida? Kosteat kasvupaikat taimettuvat herkimmin, kuivuus on myrkkyä pienille taimille. Eri-ikäiskuusikossa valtaosa taimista kuolee ensimmäisen vuoden aikana. Taimettuminen on usein epätasaista ja ryhmittäistä. Etelä-Suomen jatkuvan kasvatuksen kuusikoissa näyttää syntyvän riittävästi puita korvaamaan hakkuun ja luonnonpoistuman. Hyväkuntoiset kuusentaimet ovat elpymisja toipumiskykyisiä, vaikka niillä olisi jo ikää. Minkälainen alikasvoskuusi elpyy kasvuun? Suurten puiden alla alikasvoksena elänyt kuusentaimi on todennäköisesti elinvoimainen, kun taimen vuosikasvu eli latvakasvain on vähintään 5–10 senttiä. Hyvässä kasvukunnossa oleva alikasvoskuusi on supussa olevan sateenvarjon muotoinen. Jos kuusentaimi muistuttaa ulkomuodoltaan avattua sateenvarjoa, kasvunäkymät ovat heikot. Miten eri puulajeilla toimitaan? Jatkuvan kasvatuksen kuusikossa korjataan tukkipuita poimintahakkuin. Samalla tehdään taimille ja nuorille puille kasvutilaa. Metsään voi tehdä myös pienaukkoja erityisesti taimiryhmien kohdalle. Pienaukot ovat myös keino saada kuusivaltaiseen metsään valopuulajeja mäntyä ja koivua. Jatkuvan kasvatuksen männikössä voidaan tehdä pienaukkohakkuita tai suojuseli siemenpuuhakkuita. Tällöin menetelmästä käytetään nimitystä ylispuukasvatus. Isoja ylispuita ei poisteta kerralla taimikon syntymisen jälkeen vaan vaiheittain. Osa jää metsään lopullisesti säästöpuiksi. Voiko metsikön sisällä olla vaihtelua? Jatkuvassa kasvatuksessa kannattaa hyväksyä, että saman metsän rakenne ei ole oppikirjamaisesti menetelmän mukaista kaikkialla vaan vaihtelevaa. Jokin metsikön osa voi olla pitkään tasaikäistä, joten sitä tulee käsitellä eri tavalla kuin sellaista metsikön osaa, jossa isojen puiden alla on jo hyväkuntoisia taimia eli eri-ikäisrakenteisuutta. Missä jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen on hankalinta? Suomessa on ehditty käsitellä metsiä tasaikäisrakenteisiksi vuosikymmenten ajan: tasakokoisen puuston alta puuttuu elinvoimainen pienempi puusto. Moni metsänomistaja havahtuu suunnittelemaan jatkuvaa kasvatusta päätehakkuuikäiseen ja tasarakenteiseen kuusikkoon, jonka avohakkuu halutaan välttää. JATKUVAAN KASVATUKSEEN SIIRTYMISESTÄ Jos metsän jatkuvaan kasvatukseen havahtuu päätehakkuuikäisessä kuusikossa, tie on pitkä ja kivinen. Helpointa on aloittaa metsässä, jossa on jo hyväkuntoisia taimia. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ 1 2 3 4 5 6 7 Metsälehti Makasiini 37 11244_.indd 37 11244_.indd 37 23.1.2025 16.12.36 23.1.2025 16.12.36
Tällaisen kuusikon muuttaminen eri-ikäiseksi vie runsaasti aikaa, ja hakkuut on tehtävä erityisen varoen. Tuulituhojen vaara on erityisen suuri kerralla voimakkaasti harvennetussa jatkuvan kasvatuksen kuusikossa. Mikä on ensimmäinen asia muutoksessa? Jos taimia ei ole, ensimmäinen tehtävä on harventaa metsää niin, että sinne alkaa syntyä taimia. Taimien synty ja pienempien puiden järeytyminen vaativat tilaa. Toisaalta suurempaa puustoa tulee aluksi harventaa varoen ja valmistella muuttuviin tuuliolosuhteisiin. Pienaukkohakkuilla metsään saadaan luotua taimettumisen ja taimien kasvun vaatimaa tilaa ja valoa, mutta pienaukkojen teko vaatii taitoa etenkin rehevillä mailla. Mitä muuta pitää muistaa? Lisäksi täytyy miettiä, mistä isoista puista tulee pysyviä säästöpuita tai säästöpuuryhmiä ja miten tämä vaikuttaa metsänkasvatusmenetelmän totetuttamiseen. Jatkuvan kasvatuksen metsään tarvitaan yhtä lailla suuria, vanhoja säästöpuita ja lahopuuta. Missä jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen on taloudellisesti kannattavinta? Menetelmän taloudellinen hyöty on todennäköisintä siellä, missä puustolla on jo vaihteleva kokorakenne. Jatkuvan kasvatuksen taloudellinen hyöty nousee esille myös karuilla pohjoisen mäntymailla, joilla avohakkuuseen perustuvan metsätalouden kustannukset ovat korkeita suhteessa hitaaseen puun kasvuun. Metsänuudistamiseen ei kannata investoida merkittävästi, koska investointien takaisinmaksuaika on puuston hitaan kasvun vuoksi pitkä. Mitä hakkuun toteutuksessa tulee muistaa? Jatkuvan kasvatuksen hakkuissa oleellisinta on, että samalla kun hakkuukertymä painottuu selvästi tukkipuuhun, alikasvoksen ja pienten puiden kunto säilyy hakkuissa hyvänä. Poimintahakkuin käsiteltävissä metsissä alikasvoksen ja pienten puiden menestys on hyvää, kun Jatkuvaa kasvatusta kutsutaan myös eri-ikäisrakenteiseksi kasvatukseksi tai jatkuvapeitteiseksi metsänkasvatukseksi. VA LT TE RI SK YT TÄ Lapissa jatkuvassa kasvatuksessa täytyy soveltaa valopuulaji männylle sopivia menetelmiä. JU H A O LL IL A Alikasvoksena kasvaneen kuusentaimen voi olettaa elpyvän kasvuun, kun vuosikasvu on vähintään 5-10 senttiä. VA LT TE RI SK YT TÄ 8 9 10 11 OMA METSÄ » METSÄNHOITO 38 Metsälehti Makasiini 11244_.indd 38 11244_.indd 38 23.1.2025 16.12.38 23.1.2025 16.12.38
metsä on harvennettu pohjapinta-alaan 10–12 neliötä hehtaarilla. Kun pohjapinta-ala nousee 20–25 neliöön hehtaarilla, on aika seuraavalle hakkuulle. Keskimääräisellä kasvulla hakkuiden aikaväli on 15 vuotta Etelä-Suomessa. Pohjoisessa hakkuuväli on pidempi. Mikä tuhoriski tulee aina muistaa? Puita lahottavan juurikääpäsienen vuoksi jatkuvan kasvatuksen hakkuut tulee tehdä viileään vuodenaikaan. Ei kuitenkaan paukkupakkasilla, jolloin pienten puiden särkyminen on todennäköistä. Niin jatkuvassa kasvatuksessa kuin harvennushakkuissa puihin syntyy juurikäävän leviämiselle otollisia korjuuvaurioita. Vauriot pystytään minimoimaan hyvällä korjuutyöllä. Tarvitaanko istutusta tai kylvöä? Poimintahakkuiden täydentäminen istutustaimilla ei kannata, sillä taimikuolleisuus on suurta isojen puiden alla. Pienaukkohakkuussa ja suojustai ylispuuhakkuussa kylvöä voi harkita, mutta tarpeellista se ei ole. Tarvitaanko taimikonraivausta? Poimintahakkuumetsässä raivaus on raivaussahan kävelyttämistä taiKOLME HAKKUUTAPAA Tuoreessa pohjoismaisessa jatkuvan kasvatuksen koontiteoksessa menetelmään lasketaan kuuluviksi kolme hakkuutapaa. POIMINTAHAKKUU Hakkuussa kaadetaan isoja tukkipuita ja viallisia puita. Näin syntyy tilaa pienemmälle puustolle, taimille ja taimettumiselle. Suomessa menetelmään sopii varjopuulaji kuusi. PIENAUKKOHAKKUU Metsään tehdään enintään 0,3 hehtaarin suuruisia pienaukkoja, joiden välillä säilyy aina puustoa pystyssä. Välipuustoa voidaan harventaa. Kun pienaukko on taimettunut, aukkoa voidaan laajentaa ja tehdä muualle uusia pienaukkoja. SUOJUSPUUHAKKUU Tehdään jo olemassa olevan kehityskelpoisen taimiaineksen suojaamiseksi ja täydentämiseksi. Kuusikossa tarkoittaa, että hehtaarille jätetään hakkuussa 100–300 isompaa suojuspuuta. Männikössä menetelmästä voidaan käyttää termiä ylispuukasvatus. Hakkuussa jätetään 50–150 hyvälaatuista valtapuuta hehtaarille suojusja siemenpuiksi. miryhmältä toiselle eli ei kovin tehokasta. Ryhmässä kasvavat taimet selvittävät ennen pitkää välinsä, ja parhaiten kasvavat pääsevät voitolle. Pienaukkohakkuun aikaansaamissa suuremmissa aukoissa taimiryhmien raivaamisessa voi olla enemmän järkeä. Niin istuttamisesta ja kylvöstä kuin taimikonhoidosta tarvitaan jatkuvassa kasvatuksessa vielä lisää tutkimustietoa. Voiko jatkuvan kasvatuksen aloittaa jo taimikossa tai ensiharvennusmetsässä? Tasaikäisen metsän kääntämisen jatkuvaan kasvatukseen voi aloittaa jo nuorena. Taimikonhoidossa ja ensiharvennuksessa kannattaa suosia sekametsää puhtaan kuusikon sijaan: sekametsässä taimettuminen on tulevaisuudessa todennäköisempää. Metsää kannattaa harventaa melko voimakkaasti ja puustoa pitää harvempana kuin tasaikäiskasvatuksessa – puita ja metsää valmennetaan jatkuvan kasvatuksen edellyttämää tuulenkestävyyttä ja siementuotantoa varten. Juttua varten haastateltu Luonnonvarakeskuksesta (Luke) erikoistutkijaa Sauli Valkosta ja tutkimusprofessori Pasi Rautiota. Lähteenä myös Continuous Cover Forestry in Boreal Nordic Countries -kirja ja Luke politiikkasuositus 6/2024.? l 12 13 14 15 Näillä välttämään avohakkuuta Jatkuvan kasvatuksen menetelmistä on väännetty pitkään. Puristit kelpuuttavat vain poimintahakkuun. Poimintahakkuu Pienaukkohakkuu Tukkipuita pois, tilaa pienemmille puille ja taimille. Isoja puita jätetään aina siemenja säästöpuiksi. Vain kuusi menestyy alikasvoksena. Männynja koivuntaimet tarvitsevat valoa eli pienaukkoja. Pienaukoilla tukkipuita pois ja tilaa taimien syntymiselle. Aukkojen välipuustoa voi harventaa. Taimettuneita pienaukkoja voi laajentaa (punainen) ja tehdä uusia aukkoja (oranssi). Metsälehti Makasiini 39 11244_.indd 39 11244_.indd 39 23.1.2025 16.12.39 23.1.2025 16.12.39
TUOTTAVUUS KASVUUSSARJA JATKUU KOKO VUODEN. SARJAN OSAT OVAT: » 1. Maanmuokkaus – kaiken lähtökohta » 2. Uudistaminen – istuttaen, kylväen vai luontaisesti? » 3. Taimikonhoito – oikealla ajoituksella säästöä » 4. Puulajit – sekametsä vai yhden puulajin metsä? » 5. Harvennus – tuottoa eri harvennustavoin ja -mallein » 6. Lannoitus – Maksaako lannoitus itsensä takaisin? » 7. Päätehakkuu – aika uudistaa vai pidentää kiertoaikaa? » 8. Kannattavuus – Vinkkejä oman metsätalouden kannattavuuden laskentaan OSA 1 MAANMUOKKAUS OMA METSÄ » TUOTTAVUUS KASVUUN MITÄ paremmin puusto kasvaa, sitä nopeammin metsä tuottaa euroja. Kasvua voidaan kirittää metsänhoidolla. Se koostuu ketjusta toimenpiteitä: jokainen toimi vaikuttaa seuraavan toimen onnistumiseen, hintaan ja laatuun. Kaikki lähtee maanmuokkauksesta. Sen tehtävä on varmistaa taimen kasvun ensimmäiset vuodet. Onnistunut maanmuokkaus helpottaa uudistamistyötä, varmistaa laadukkaan puuston kehityksen ja vaikuttaa koko uudistamisketjun kustannustehokkuuteen. Muokkauksella on iso vaikutus metsän tuottoon. Vaikka maanmuokkauksen kustannukset ovat nousseet, muokkaus on edelleen kannattava ja yksi tärkeimmistä investoinneista metsän kiertoaikana. Sen edut verrattuna muokkaamattomaan maahan uudistamiseen ovat kiistattomat. Kasvupaikka huomioon Yleisimpiä maanmuokkausmenetelmiä ovat kevyesti maanpintaa rikkovat äestys ja laikutus sekä mätästys eri tapoineen. Muokkaus toteutetaan kohteen ja uudistamistavan mukaan. Maanmuokkauksessa, kuten muissakin metsänhoitotoimissa, panokset kannattaa suhteuttaa kasvupaikan tuottokykyyn. Etelässä lehtomaisilla ja tuoreilla kankailla maanmuokkausmenetelmistä kallein eli mätästys yhdistettynä istutukseen on järkevä valinta. Kuivahkoilla ja kuivilla kankailla maan tuottokyky laskee. Pohjoiseen mentäessä myös kiertoajat pitenevät. Samalla pintakasvillisuuskilpailu vähenee ja edellytykset käyttää edullisempaa äestystä tai laikutusta yhdistettynä kylvöön tai luontaiseen uudistamiseen paranevat. Edullinen ei ole kustannustehokas Maanmuokkaus kannattaa tehdä ripeästi päätehakkuun jälkeen, jotta vesakko ei saa etumatkaa eivätkä tulevat tulot karkaa vuosia eteenpäin. Nopea uudistamisketju on mahdollinen, kun muokkausjälki on laadukas ja taimet on käsitelty tukkimiehentäin torjunta-aineella. Välittömästi hakkuun jälkeen muokkaamattomaan maahan istutetuilla taimilla on riski joutua tukkimiehentäi-kuoriaisten syömiksi. Mitä vähemmän muokkauksessa paljastetaan maata, sitä vähemmän syntyy vesakkoa ja myöhemmin taimikonhoitokuluja. Säästö väärässä paikassa voi kostautua. Esimerkiksi mätästyksen sijaan tehty maanpintaa laajalti rikkova äestys voi nostaa taimikonhoitokuluja 100 –200 euroa hehtaarilla. Jatkuvatoiminen mätästys on tavanomaista kaivinkonetyönä tehtävää mätästystä edullisempi, mutta se lisää vesakoitumista ja työnlaatu on heikompi. Suurilla pinta-aloilla jatkuvatoiminen mätästys voi kuitenkin olla kannattava ratkaisu, kunhan taimikonhoito tehdään ajoissa. Juttua varten on haastateltu metsänhoitopäällikkö Tiina Lainetta Metsä Groupilta ja Luonnonvarakeskuksen tutkija Karri Uotilaa sekä hyödynnetty metsänhoidon suosituksia ja Luonnonvarakeskuksen Metsämaan muokkaus -kirjallisuuskatsausta vuodelta 2019. KAIKEN HYVÄN PERUSTA Makasiinin uudessa neuvontasarjassa tarkastellaan, miten metsänhoitotoimet vaikuttavat metsän kasvuun ja tuottoon. Ensiksi pureudumme maanmuokkaukseen. TIIA PUUKILA 40 Metsälehti Makasiini 11245_.indd 40 11245_.indd 40 23.1.2025 16.14.37 23.1.2025 16.14.37
Vuonna 2023 uudistusaloja mätästettiin yhteensä 75 000 hehtaaria. Mätästyksen hinnat vaihtelevat kohteen ja maantieteen mukaan. Tänä päivänä veroton hinta on noin 460–830 euroa hehtaarilta. MAANMUOKKAUKSEN PLUSSAT JA MIINUKSET + KILPAILU pintakasvillisuuden kanssa vähenee + TAIMIEN elossa säilyminen ja kasvu paranevat + KOSTEUSOLOT paranevat + MAAPERÄN lämpötila nousee ja hallatuhot vähenevät + RAVINTEIDEN saatavuus paranee + SUOJAA tukkimiehentäin aiheuttamilta tuhoilta + SIEMEN itää paremmin + KIERTOAIKA lyhenee LUONTAINEN taimettuminen lisääntyy ROUSTE ja ahavatuhot voivat lisääntyä MAISEMAHAITAT TIESITKÖ? 0,5 –1 METRI , näin paljon mättääseen istutettu kuusi on muokkaamattomaan maahan iskettyä sukulaistaan pidempi 10 vuoden kuluttua istutuksesta. 80 –90 PROSENTTIA muokattuun maahan istutetuista taimista on elossa 10 vuoden päästä, muokkaamattomassa maassa 15 –20 prosenttiyksikköä vähemmän. 4 VUOTTA , näin paljon kaikki toimenpiteet ja kassavirrat viivästyvät muokkaamattomassa maassa. Uudistusaloista äestettiin vuonna 2023 lähes 12 000 hehtaaria. Äestyksen hinta on noin 250–525 euroa hehtaarilta. Maanmuokkauksen hinnat on kysytty neljältä metsänhoitoyhdistykseltä eri puolelta Suomea. SA M I KA RP PI N EN SA M I KA RP PI N EN SA M I KA RP PI N EN Jatkuvatoiminen mätästys on tavallista kaivinkonemätästystä edullisempaa, veroton hinta on noin 350–525 euroa hehtaarilta. Metsälehti Makasiini 41 11245_.indd 41 11245_.indd 41 23.1.2025 16.14.39 23.1.2025 16.14.39
PIKKUROSVOKKI (kuvassa), taigaristikki ja kaarnakätkökki. Suomen hämähäkkityöryhmä on yhdessä hämähäkkiharrastajien kanssa luonut suomenkieliset nimet kaikille Suomessa esiintyville hämähäkkilajeille. Uuden virallisen nimen sai 644 lajia. Nimet löytyvät laji.fi-tietokannasta. HÄMÄHÄKEILLE UUDET NIMET POHJOINEN ikirouta-alue on lähes menettänyt kykynsä varastoida hiiltä, kertoo Nature Climate Change -lehdessä julkaistu tutkimus. Kun maastopalojen päästöt otettiin huomioon, hiilen nettolähteenä toimivien alueiden osuus arktisesta ja boreaalisesta vyöhykkeestä kasvoi 40 prosenttiin. Kyseessä on tuorein ja kattavin arvio pohjoisten alueiden hiilitaseesta. Analyysissä otettiin huomioon sekä vuodenaikaisvaihtelut että viimeaikaiset merkittävät muutokset ilmastossa ja maastopalojen esiintyvyydessä. POHJOISISTA ALUEISTA PÄÄSTÖLÄHDE PEFC-METSÄSERTIFIOINTI on lisännyt elävien säästöpuiden määrää talousmetsissä, mutta muuten sen merkitys luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa on pieni, arvioivat Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tutkijat. Tutkijoiden Metsätieteen aikakauskirjassa hiljan julkaisemassa katsauksessa tarkasteltiin, millaisia vaatimuksia PEFCja FSC-metsäsertifiointistandardit asettavat talousmetsien luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Nykyisiä standardeja verrattiin sekä toisiinsa että aiempiin sertifiointistandardeihin, lainsäädäntöön ja tutkimustietoon. ”Oli yllättävää, miten vähän lisäarvoa PEFC tuo lainsäädäntöön verrattuna”, sanoo Syken johtava tutkija Minna Pappila, yksi katsauksen kirjoittajista. FSC osoittautui katsauksessa tarkasteltujen kriteerien osalta vaativammaksi sertifiointijärjestelmäksi kuin PEFC. FSC:ssä esimerkiksi vesistöjen suojavyöhykkeet ja elävien ja kuolleiden säästöpuiden määrät ovat suuremmat. Lisäksi FSC velvoittaa turvaamaan selvästi enemmän arvokkaita elinympäristöjä. Pappilan mukaan yllättävää oli sekin, että kummankaan sertifiointistandardin vaatimukset eivät ole menneet tasaisesti tiukempaan suuntaan, vaan niihin on tullut ajan kuluessa sekä tiukennuksia että lievennyksiä. Katsauksen pääkirjoittaja, Syken erikoistutkija Pekka Punttila on harmissaan varsinkin siitä, että PEFC ei enää kiellä kuolleen puun vaurioittamista ja siten korjuuta energiapuuksi. ”Huomattava osa uhanalaistunutta metsäluontoa elää kuolleen puun varassa”, hän sanoo. Talousmetsistä noin 90 prosenttia on PEFC-sertifioitu ja noin 11 prosenttia FSC-sertifioitu. Tutkijoiden mukaan molemmissa standardeissa on parannettavaa. Toisaalta kaikki lisä, mitä luonnon monimuotoisuuden eteen tehdään, on hyväksi.? l LIINA KJELLBERG Elävät säästöpuut Lahopuut/Kuolleet puut Arvokkaat elinympäristöt Kulotus Vesistöjen ja pienvesien suojavyöhykkeet Korkeat suojeluarvot PEFC jää hännille Säästöpuissa vaatimukset vaihdelleet Taulukko kertoo, miten paljon voimassa olevat PEFCja FSC-standardit parantavat metsänhoidon ekologisuutta: – ei sisälly standardiin tai ei tuo lisäarvoa lainsäädäntöön verrattuna, + parantaa lainsäädäntöön verrattuna, ++ parantaa merkittävästi lainsäädäntöön verrattuna, +++ on tutkimustiedon valossa riittävä taso. PEFC FSC + + + + _ _ ++ ++ ++ ++ ++ ++ (+) (+) Vuosi, jolloin standardi päivitettiin 1995 -00 -05 2010 2015 2020 2025 m 3 /ha PEFC FSC Etelä-Suomi FSC Pohjois-Suomi Elävien säästöpuiden minimitilavuus hehtaarilla PEFCja FSC-standardien eri versioissa. 3 2,5 2 1,5 1 0,5 Lähde: Punttila ym. (2024) PEFCja FSC-metsäserti?ointistandardien vertailu sekä ekologinen vaikuttavuus lainsäädännön ja tutkimustiedon valossa. PEFC ei takaa monimuotoisuutta Tutkijoiden mukaan myös FSC-metsäsertifioinnissa on parannettavaa. OMA METSÄ » TUTKITTUA 42 Metsälehti Makasiini 11246_.indd 42 11246_.indd 42 23.1.2025 16.15.34 23.1.2025 16.15.34
Metsälehti Makasiini 43 KOLUMNI » ANTTI SIPILÄ Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsänhoidon lehtori Hämeen ammattikorkeakoulussa TÄNÄ TALVENA OLI puukaupan aika. Metsissä oli harvennustarvetta ja pieni päätehakkuukohde. Puun hyvästä hintatasosta on saatu lukea lehdistä pitkin syksyä ja talven keliolosuhteet näyttivät suotuisilta. Maapohjat ja tiestö kestäisivät hakkuun. Pyysin marraskuussa tarjouksia useammalta eri firmalta, joita sitten vertailin hinnan, oletun katkonnan ja urakoitsijan mukaan. Tutun firman tutulta urakoitsijalta osaa odottaa hyvää työn jälkeä. Erityisesti ensiharvennuksen lopputulos on tärkeää, koska siinä luodaan pohja tukkipuun tuotokseen kuviolle. TEIN PÄÄTÖKSEN puukaupasta joulukuun alussa. Päädyin lopuksi jakamaan leimikon kahdelle eri toimijalle. Valtakunnallinen firma hoiti päätehakkuun ja järeämmät harvennukset. Energiapuuvaltaisemmat kohteet hakkaa keväämmällä siihen erikoistunut toimija. Saan samalla opetukseen hyvät vertailukohteet, kun voimme vertailla ensiharvennuksia, joista toisesta on tehty kuitupuuta ja toisesta energiapuuta. Osaan harvennuksista on mahdollista saada Metka-tukea, joka luonnollisesti hyödynnetään. Kaupan ehtona oli, että osa kauppahinnasta maksetaan ennakkoon, mikä sopi kummallekin firmalle. Näin saan tasattua metsätalouden tuloja kahdelle eri verovuodelle ja lopullinen verokin jää pienemmäksi. Myös puukauppaan kuuluva arvonlisävero jakaantuu maksusuoritusten suhteessa. SUUNNITTELIN HAKKUITA erityisesti metsätalouden kannattavuuden näkökulmasta. Kaikki kohteet oli jo aikaisemmin ennakkoraivattu tai niissä ei ollut raivaustarvetta. Kummallekin firmalle jäi melko lähekkäin olevat kuviot, joten heillä on kerralla enemmän hakattavaa ja koneiden siirtokustannukset jäävät pienemmiksi. Isommista leimikoista kilpaillaan enemmän ja niistä saa paremman hinnan. Käytännössä muutama ensiharvennuskuvio hakataan pari vuotta etuajassa. Ne on järkevä yhdistää tähän puukauppaan, koska lähialueilla ei ole tiedossa hakkuita seuraavan 10 vuoden aikana. Päätehakkuukohteet eivät olleet metsän järeimpiä kuvioita, vaan hakkuuseen johtivat muut syyt. Ensimmäinen kuvio oli hehtaarin kokoinen, osin epäonnistunut pellonmetsitys. Järeitä koivuja oli kuviolla harvakseltaan, valtaosa oli mennyt myyrien ja hirvien suihin. Toisella, isommalla kuviolla oli ennakkoaavistus juurikäävästä. Pystyyn kuivaneita runkoja, tuulenkaatoja ja kuusentähtikirjaajan kuivattamia kuusen latvuksia oli kuviolla siellä täällä tasaisesti. Aavistus piti valitettavasti paikkansa, lahoprosentti nousi lähes 10:een, mikä oli minulle kyseenalainen ennätys. Tukkiprosentti oli kuviolla alle 70, mikä on alhainen luku. Lahoisuus ja runkojen pienehkö keskikoko alensivat tukkiosaa merkittävästi. Kokonaisuudessaan olen tyytyväinen, että metsä tuli kaadettua. Kuviolla olleet kuolleet puut jäivät lisäämään monimuotoisuutta. JOS METSÄSSÄ on valinnanvaraa, niin uudistan ensin vajaatuottoiset, sitten yli-ikäiset ja vasta sen jälkeen uudistuskypsyyden saavuttaneet metsät. Tuhometsät menevät ykköskategoriaan: mitä nopeammin ne saa uudistettua, sitä paremmin metsän saa tuottavaksi. Uudistuskuviot muokataan heti keväällä ja istutetaan mahdollisimman nopeasti, ettei alue ehdi ruohottua. Juurikääpäalueella koivu on ainoa vaihtoehto. Kovasti houkuttelisi kokeilla myös lehtikuusta, mutta sen taimia ei ole enää saatavissa tälle kasvukaudelle.? l Puukaupan aika Aavistus piti valitettavasti paikkansa, lahoprosentti nousi lähes 10:een. 11247_.indd 43 11247_.indd 43 23.1.2025 16.16.23 23.1.2025 16.16.23
METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 A, 00240 Helsinki. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. PAKURI VAI EI? Kesämökilläni Pirkanmaalla on rannan tervalepässä kaksi kääpää. Onko oikeanpuoleinen pakurikääpä? Entä mikä kääpä on vasemmalla? Kuinka harvinainen pakurikääpä on tervalepässä? » PAKURIKÄÄPÄ on ensisijaisesti koivun lahottaja, mutta sitä on joskus tavattu muiltakin lehtipuilta, myös tervalepältä. Käävän rihmasto elää koivun sisäosissa vuosikymmeniä, mutta yltää pintaan vain vaurioituneissa kohdissa. Juuri niihin kohtiin pakurit syntyvät. Pakuri ei siis ole käävän itiöemä vaan kasvain, jossa on sekä sienen että puun solukkoa. Itse kääpä syntyy kuoren alle vasta kun puu on kuollut ja läpeensä laho. Kääpä on laaja ja litteän levymäinen. Sen vallimaiset paksunnokset repivät kuoren auki. Itiöt karistettuaan itiöemä kuolee ja karisee pois. Sivuille repsottavat kuorenkaistaleet jäävät muistuttamaan koivun tappaneesta käävästä. Pakurit ovat monivuotisia, mutta itse kääpä elää vain yhden kesän. Vasemmanpuoleinen kääpä on arinakääpä. Sen itiöemät ovat monivuotisia. Tuomo Niemelä seurasi yhden tervalepällä kasvaneen arinakäävän kohtaloa. Kääpä kuoli lopulta noin 55 vuoden iässä. Oikeanpuoleinen näyttää ensisilmäyksellä pakurilta. Katselin kuvaa pitkään ja vertailin oikean pakurin kuviin – ja eroja alkoi löytyä. Lohkeilu on erilaista, epäsäännöllistä toisin kuin pakurilla, joka lohkeilee suurin piirtein samankokoisiin kuutiomaisiin muruihin. Pakurissa mallon ruskea väri näkyy yleensä ainakin halkeamien pohjalla. Tämä onkin arinakäävän itiöemä. Se on kuollut jo useita vuosia sitten ja lohkeilee lahotessaan. Sen muoto hahmottuu kuvasta, vaikka pinnasta suuri osa on jo karissut pois. Yläosan halkeilu on samanlaista kuin viereisen elävän itiöemän pinnassa. Määritystä tukee sekin, että se on samanlaisessa kuopassa kuin vasemmanpuoleinen elävä itiöemä. Puun paksuuskasvu lakkaa itiöemän vierestä, mutta jatkuu rungon muissa osissa. Näin itiöemä jää kuoppaan. SEPPO VUOKKO Vasemmalla on arinakääpä. Oikeanpuoleinen kääpä näyttää pakurilta, mutta on arinakäävän itiöemä. OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 44 Metsälehti Makasiini 11248_.indd 44 11248_.indd 44 23.1.2025 16.19.36 23.1.2025 16.19.36
MIKSI SÄÄSTÖKOIVUT KITUVAT? Minua on askarruttanut ainakin täällä Savossa yleinen ilmiö hakkuuaukeilla. Kun aukolle on jätetty sinne tänne yksinäisiä ”sertifikaattikoivuja” pystyyn, pian tämän jälkeen koivujen latvus kuolee. Vuosien saatossa ne vain kituvat ja osa kuolee kokonaan. Itse aprikoin syyksi symbioosisienten tuhoa, tai ehkä ne ”surevat” naapuripuiden poistoa. » ILMIÖ on tuttu juttu vuosikymmenien takaa, mutta tutkijat eivät ole pystyneet antamaan sille kattavaa selitystä. Puista ei ole löytynyt sellaisia hyönteisiä tai tauteja, jotka olisivat syypäitä latvusten ränsistymiseen. Samantyyppisiä ongelmia kokivat Keski-Euroopan metsät ja Kainuun vanhat kuusikot 1980-luvulla, jolloin syyksi arvailtiin ilman saasteita. Silloinen arvaus meni pieleen sekä syiden että metsien toipumiskyvyn suhteen. Koivujen kuivumisesta minulla on omakohtaisia havaintoja 1980-luvun puolivälistä. Perustin tuolloin kokeita, joissa tutkittiin harvan ylispuuston alla kasvatettavia kuusentaimikoita. Harvaan asentoon hakattujen koivujen latvukset alkoivat riutua ja kuolla. Kuuman ja kuivan kesän 2003 jälkeen kuivuvia koivuja ihmeteltiin ja myös tutkittiin laihoin tuloksin. Arvelen puiden kuivumisen aiheutuvan juuristoista, jotka eivät pysty pumppaamaan riittävästi vettä latvukselle. Kuten meille jo koulussa opetettiin, ison koivun vedentarve on jopa neljäsataa litraa vuorokaudessa. Tiheässä metsässä varjostus pitää ilman ja maanpinnan tuoreina. Ankara keskinäinen kilpailu pakottaa puut kasvamaan ylöspäin ja kasvattamaan vain sen kokoisen juuriston kuin niissä olosuhteissa on tarpeen ja mahdollista. Rajun hakkuun jälkeen aurinko ja tuuli alkavat kuivattaa maata ja ilmaa, minkä vuoksi harvaan asentoon joutuneet koivut eivät saa suppeilla juurillaan tarpeeksi vettä latvukseen. Osasyynä voi olla myös kysyjän arvio puiden vedensaantia avustavista sienirihmastoista, joiden määrää avohakkuu vähentää. Veden ja ravinteiden saannin parantamiseksi taimitarhat kehittävät nykyisin taimia, joihin on ympätty sienijuuria muodostavia rihmastoja. Esittämäni arvaus kuivumisen syistä on savolaisen projektin määritelmää mukaillen valitettavasti ”tutkimusta vaille valmis”. Kuivumisen tutkiminen on vaikeaa ja monimutkaisia mittauslaitteita vaativana kallista. Kysymyksen kannalta vastaus ei ole myöskään kovin tärkeä, koska monimuotoisuuden kannalta paras säästöpuu on kuoleva tai kuollut säästöpuu. KARI MIELIKÄINEN MIKSI SAHA EI SAMMU EIKÄ KÄYNNISTY? Minulla on Stihl 200 -moottorisaha, jolla on ikää 15 vuotta. Se on toiminut muuten hyvin, mutta se on jo pitkään pitänyt sammuttaa ryyppypainikkeella. Nyt saha lakkasi myös käynnistymästä. Olen lukenut Metsälehdestä, että uudet pikkusahat eivät pärjää vanhalle Stihl 200 -sahalle. Siksi sahan korjaus kiinnostaisi, mutta onko siinä järkeä? Sahalla on sahattu arviolta 1 000 tuntia. » STIHL 200 -moottorisahassa on ollut usein kysyjän kuvaama häiriö. Saha ei sammu sammutusvivusta. Tämä johtuu elektroniyksiköltä tulevan kaapelin katkeamisesta. Sammutuskaapeli on ahtaassa paikassa (ks. kuva) alttiina moottoriosan ja kahvaosan väliselle tärinäerolle. Kaapeli kannattaa vaihtaa uuteen. Liittäminen ei ole hyvä vaihtoehto tässä tapauksessa. Kaapelia vaihdettaessa on irrotettava kaasutin ja kahvakotelo. Jos saha sammutetaan rikastamalla, kone saa yliannostuksen polttonestettä, eikä käynnisty kovin herkästi. Kysyjän saha on lakannut kokonaan käynnistymästä. Siihen on syynä todennäköisesti pysäytyskaapelin elektroniyksiköltä tulevan katkenneen kaapelin pään koskettaminen runkoon, jolloin tapahtuu maadoitus eikä kipinää tule. Saha kannattaa korjata. Kaapelivaurion takia osa koneesta täytyy purkaa. Samalla voi tehdä perusteellisen huollon. Tarkista tärinänvaimennuskumien kunto ja vaihda ne tarvittaessa. Vaihda tulppa ja suodattimet. Tarkista kytkimen kunto ja turvalaitteiden toimivuus. Tarkista myös käynnistinlaitteen jousi ja naru. Sahalla on vielä vuosia jäljellä. LEO SAASTAMOINEN KAUPPA VAI PERINTÖ? Yli 80-vuotias isäni omistaa Etelä-Savossa noin 120 hehtaarin hyväpuustoisen metsätilan. Olen ainoa perillinen, ja minulla on sekä lapsia että lapsenlapsia. Onko edullisempaa odottaa, että saan tilan perintönä, vai tehdä sukupolvenvaihdos isän eläessä? » KANNATTAA ehdottomasti tehdä sukupolvenvaihdoksen vertailulaskelmat eri vaihtoehdoista. Valitkaa niistä sitten teille sopivin. Jos isänne omistamalla tilalla on hyvät hakkuumahdollisuudet, niin suosittelen tekemään mahdollisimman nopeasti sukupolvenvaihdoksen kaupalla. Kaupan edut perintöön nähden ovat: (1.) Kauppahinnan tarvitsee olla vain yli 75 prosenttia käyvästä arvosta. Joten ette joudu maksamaan kauppahintaa ettekä perintöveroa noin neljäsosasta tilan arvosta. (2.) Lisäksi saatte kauppahinnasta ja kaupan kuluista 60 Sammutuskaapeli kulkee ahtaassa paikassa. O LL I SI EK KI N EN Metsälehti Makasiini 45 11248_.indd 45 11248_.indd 45 23.1.2025 16.19.36 23.1.2025 16.19.36
prosentin verovapaan puun myyntioikeuden eli metsävähennyksen. Voitte käyttää kaupassa 5–6 vuoden korotonta maksuaikaa. Näin voitte saada puun myynnillä tilan maksuun puunmyyntituloja, josta maksatte noin 11 prosenttia veroa. Jos isällänne ei ole käyttöä teidän maksamalle kauppahinnalle, hän voi antaa jokaiselle perheenne jäsenelle alle 5 000 euron lahjan joka kolmas vuosi. Lisäksi hän voi maksaa teidän elämiseenne liittyviä maksuja. Isänne jälkeen mahdollisesta maksamattomasta kauppahinnasta joudutte maksamaan perintöveron. Isänne voi määrätä testamentilla teidän lapsillenne ja lapsenlapsillenne ja heidän puolisoilleen alle 20 000 euron verovapaan perinnön. Korottomasta lainasta ja verovapaista lahjoituksista ei tarvitse tehdä ilmoituksia verottajalle. On mahdollisesti muitakin vaihtoehtoja, jotka ovat teille edullisempia kuin periminen. VÄINÖ SIKANEN MITEN KÄY MYYDYN TILAN POISTOILLE? Olen myynyt metsätilani viime vuoden lokakuussa. Minulla on jäljellä metsäteiden ja koneiden poistoja. Voiko niitä enää hyödyntää? » METSÄTILAAN ja koneisiin liittyvät poistot tehdään aina vuoden lopun tilanteen mukaisesti. Kesken vuoden myytyyn tilaan liittyviä poistoja ei siten enää voi tehdä viime vuodelta. Jäljellä olevat poistot on mahdollista hyödyntää luovutusvoittoverolaskennoissa, jos niissä käytetään metsätilan tai koneen todellista hankintamenoa. HANNU JAUHIAINEN Kaikki lähtee siemenestä Jalostetuilla siemenillä uudistettu metsä tuottaa kiertoaikana jopa rekkakuormallisen enemmän puuta hehtaarilta. Tilaa siemenet metsäkylvöön ja taimitarhalle Tapio Siemenkeskuksesta: Puh. 029 432 6000 ja siemenkeskus@tapio.fi tai verkkokaupasta: Metsäkauppa.fi JALOSTETUN SIEMENEN HYÖDYT: Lisää kasvua ja tuottoa Enemmän hiilensidontaa Parempi laatu Tuhonkestävyyttä Metsälehti advert 186 x 130.indd 1 Metsälehti advert 186 x 130.indd 1 17/01/2025 10:57 17/01/2025 10:57 OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 46 Metsälehti Makasiini 11248_.indd 46 11248_.indd 46 23.1.2025 16.19.37 23.1.2025 16.19.37
YHÄ useampi valmistaja tarjoaa nykyisin olkaimellista metsurin työkaluvyötä. Isossa maailmassa tällaisia on käytetty iät ajat, koska moottorisahurin on ripustettava vyölleen monenlaisia apuvälineitä. Ilman olkaimien tukea vyöllä on taipumus valua alaspäin. Nykyisellään yhä useampi metsuri myös Suomessa kantaa mukanaan esimerkiksi kiiloja ja pajavasaraa, sillä työ voi keskittyä vaikkapa pihaja tonttipuiden kaatamiseen. Samalla olkaimellisten varustevöiden kysyntä on virinnyt. Toinen pätevä syy olkaimellisen vyön käyttöön on sahurin hyvin muodostunut keskikeho, jolta pelkkä vyö tapaa valua alas. Uittokalusto esitteli viime syksynä Nordforest-merkillään monipuolisen työkaluvyön. Sitä voisi kuvata modulaariseksi, eli vyön voi koota haluamistaan osista. Perusvyön voi valita uumansa mukaisesti joko L/XLtai S/M-kokoisena. Tästä plussat – harvoissa metsäkamppeissa on tarjolla pieniä kokoja. Meikäläisen metsurinvyön perusvarustuksella – kahdella koukkukotelolla ja työkalulaukulla sekä olkaimilla ja ensiapulaukulla – varustettuna Nordforestin varustevyölle kertyy hintaa noin 160 euroa. Lisäksi vyöhön voidaan kiinnittää muun muassa taskut älypuhelinta, akkusahojen vara-akkuja ja mittanauhaa varten. Kaatokiiloja varten on valittavana erikokoisia taskuja. Jämäkkä metallisolki Taskut kiinnitetään varustevyöhön lenkeillä, jotka lukitaan kahdella nepparilla. Taskut sopivat myös muihin enintään viisi senttiä leveisiin vöihin. Kotelot on asetettava vyöhön suhteellisen kauas sivulle, jotta koteloiden lenkit saa kiinnitettyä vyölenkkien eri puolille. Muuten kotelot liukuvat häiritsevästi eteenpäin. Muilta osin Nordforestin vyö on näppärä ja mukava käyttää. Olkaimet edestä rinnan päältä yhteen liittävä vyö lisää varustuksen vakautta. Erityismaininta tulee vyön jämäkästä metallisesta kiinnityssoljesta ja helppokäyttöisestä sekä varmatoimisesta vyön pituuden säätömahdollisuudesta. Vyötä kokeillut pihapuun kaataja jäi kaipaamaan koukkukoteloa, johon olisi yhdistetty pidike pienelle kaatokiilalle. Sellaista Nordforestin valikoimassa ei näyttänyt olevan. Toinen pieni miinuksen aihe ovat suhteellisen helposti kiinnityslenkeistään karkaavat olkaimien hihnat.? l Pari piirua vaille erinomainen Nordforestin varustevyössä kulkee raskaampikin taakka mukavasti, kun olkaimet tukevat vyötä. Nordforestin työkaluvyöhön saa erilaisia taskuja ja koteloita käyttäjän tarpeiden mukaan. TEKSTI JA KUVAT MIKKO RIIKILÄ NORDFOREST-METSURINVYÖ » PELKKÄ vyö 45,90 € » OLKAHIHNAT 37,90 € » ENSIAPUPAKKAUS 7,90 € » KOUKKUKOTELO 20,90 € » MITTANAUHAN PIDIKE 18,90 € » TARJOLLA kaikkiaan 13 erilaista koteloa ja taskua PLUSSAT JA MIINUKSET + Kokovaihtoehdot + Metallinen vyösolki + Runsas varustevalikoima – Yhdistetyn koukkuja kiilakotelon puute Yrittäjä Sami Heinäaho kokeili Nordforestin työkaluvyötä. OMA METSÄ » PIKATESTI Metsälehti Makasiini 47 11249_.indd 47 11249_.indd 47 23.1.2025 16.25.09 23.1.2025 16.25.09
METSÄAMMATTILAISTEN pakeille saapuu kahdenlaisia metsätilan sukupolvenvaihdosta suunnittelevia: niitä, jotka ovat jo hyvin perillä asioista ja niitä, joille asia on aivan uusi. ”Välimuotoa ei oikeastaan ole. Netistä löytyy nykyään paljon tietoa, joten metsänomistajat ovat usein hyvin perillä sukupolvenvaihdoksiin liittyvistä asioista. Netistä löytyvä tieto voi olla vaikeasti ymmärrettävää, joten moni haluaa varmistaa, että on ymmärtänyt asiat oikein”, kertoo Metsäkeskuksen metsänomistuksen asiantuntija Sanna Peltola. Samaa sanoo MTK:n metsäasiantuntija Seppo Niskanen. ”Toiset hankkivat tietoa aktiivisesti ja käyvät erilaisissa neuvontatilaisuuksissa, toisilla on vain ajatus siitä, että jotain pitäisi tehdä. Sellaisiakin tapauksia on, että metsänomistajalla on neuvonnan piiriin tullessaan selkeä visio siitä, miten sukupolvenvaihdos kannattaa tehdä, mutta kun hetki jutellaan, visio muuttuu ihan toiseksi”, hän sanoo. Sekä Peltola että Niskanen ovat perehtyneet metsänomistuksen sukupolvenvaihdoksiin. Aloite usein luopujalta Niskasen mukaan MTK:n ammattilaisiin ottaa sukupolvenvaihdosasioissa yleensä yhteyttä metsätilasta luopuva. Usein kyseessä on pariskunta, joka kokee, että aika on otollinen sukupolvenvaihdoksen suunnittelulle. Tyypillisesti metsätilan sukupolvenvaihdos halutaan tehdä myymällä tai lahjoittamalla metsätila omille perillisille. ”Joskus yhteyttä ottavat metsätilan jatkajat, mutta yleisempää on, että yhteydessä ovat metsätilasta luopuvat”, Niskanen kertoo. Jonkin verran yhteydenottoja tulee myös kuolinpesiltä. Silloin tavoitteena on yleensä kuolinpesän purku. Myös yhteismetsiin liittyminen kiinnostaa. Se, että yhteydenottoja tulee enemmän metsätilastaan luopuvilta kuin kuolinpesiltä, johtuu Niskasen mukaan todennäköisesti siitä, että metsätilastaan luopuvat ovat kuolinpesiä aktiivisempia metsäasioissa. Metsäkeskukseen yhteydenottoja tulee Peltolan mukaan sen sijaan yhtä paljon metsätilasta luopuvilta kuin kuolinpesiltäkin. ”Yleensä yhteydenotot koskevat sukupolvenvaihdosta kauppana tai lahjana tai kuolinpesän purkua. Paljon on sellaisia tilanteita, joissa toinen vanhemmista on kuollut, ja ollaan uuden edessä”, hän sanoo. Peltola arvioi, että kuolinpesät saattavat tällä hetkellä olla hieman metsätilasta luopuvia aktiivisempia yhteydenotoissaan. Taustalla voi olla se, että Metsäkeskus on muutaman vuoden ajan lähettänyt kuolleiden metsänomistajien omaisille niin sanotun kuolinpesäkirjeen, joka sisältää neuvoja metsäasioiden järjestämiseen. Verot voivat yllättää Metsätilasta luopumista suunnittelevat ovat Sanna Peltolan muLUOPUMISEN HAASTE Metsätila halutaan tyypillisesti siirtää seuraavalle polvelle kaupalla tai lahjana, MTK:n ja Metsäkeskuksen asiantuntijat kertovat. Luopuminen voi kuitenkin olla vaikeaa. Tässä sarjassa paneudumme metsätilan omistusjärjestelyihin. Sanna Peltola on Suomen metsäkeskuksen metsänomistuksen asiantuntija. SU O M EN M ET SÄ KE SK U S TEKSTI LIINA KJELLBERG Seppo Niskanen on MTK:n metsäasiantuntija. M TK OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 11250_.indd 48 11250_.indd 48 23.1.2025 15.59.32 23.1.2025 15.59.32
SH U TT ER ST O CK IM AG ES / A I KU VI TU SK U VA kaan yleensä iäkkäitä, kuolinpesien purkamista suunnittelevat keski-ikäisiä. Avuntarvitsijoissa on yhtä paljon miehiä ja naisia, mutta Peltola arvioi, että naiset pyytävät apua miehiä herkemmin. ”Suurin osa yhteydenottajista on kaupunkilaisia. Yhteydenottoja tulee varsinkin Etelä-Suomesta, jossa suuri osa metsänomistajista asuu.” Seppo Niskanen arvioi, että herkimmin yhteydessä ovat ne, jotka ovat muutenkin kiinnostuneita metsäomaisuudestaan. ”Jos on aktiivinen metsätaloudessa eli hoitaa metsiään ja tekee tai teettää hakkuita ja on kiinnostunut metsäverotuksesta ja muutenkin metsäomaisuutensa hallinnasta, tiedostaa ehkä myös omistusjärjestelyiden merkityksen.” Monille yllätyksenä tulevia asioita ovat verotukseen liittyvät asiat: ne, jotka koskevat metsätilasta luopuvaa, ja ne, jotka koskevat metsätilan jatkajaa. ”Metsätulot vaikuttavat moniin etuuksiin, kuten opintotukeen. Lisäksi verolainsäädännössä on monia pieniä asioita, joiden avulla voi saada merkittäviä verosäästöjä”, Niskanen sanoo. Peltolan mukaan monelle tulee yllätyksenä esimerkiksi se, että vaikka metsätilan kaupasta ei lähisukulaisten kesken tarvitse maksaa luovutusvoittoveroa, pitää vero kuitenkin maksaa, jos tekee kaupan sisarustensa lasten kanssa. 11250_.indd 49 11250_.indd 49 23.1.2025 15.59.34 23.1.2025 15.59.34
OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ APUA SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN » MTK » Suomen metsäkeskus » Verohallinto » asianajotoimistot » metsänhoitoyhdistykset » metsäpalveluyrittäjät » metsäyhtiöt ”Myös kuolinpesien omistusjärjestelyt ja osin metsävähennyskin tunnetaan huonosti”, hän jatkaa. Tunteet pelissä Millaisia tunteita metsätilasta luopumiseen liittyy? Peltolan mukaan metsätilasta luopuminen on joillekin helpompaa ja joillekin vaikeampaa. Vaikeaa luopuminen voi olla esimerkiksi silloin, jos perillisiä on paljon, mutta metsäpalsta olisi käytännön syistä järkevintä jättää vain yhdelle. Niskasen mukaan useimmat metsänomistajat pitävät sukupolvenvaihdosta luonnollisena asiana. Joukosta erottuvat ne, jotka edistävät sukupolvenvaihdosta poikkeuksellisen aktiivisesti ja ne, joille sukupolvenvaihdos on liian vaikea asia käsiteltäväksi. Jälkimmäisessä tapauksessa metsänomistaja ajattelee yleensä, että jälkeen jäävät saavat selvittää asiat. ”Kannustan elinaikana tehtäviin sukupolvenvaihdoksiin, sillä vaihtoehtoja on silloin enemmän. Päätös on kuitenkin luopujan”, Niskanen sanoo. Hän muistuttaa, että luopumisen tuskan lisäksi metsätilan sukupolvenvaihdoksiin voi liittyä myös vastaanottamisen tuskaa. Silloin pitää uskaltaa nostaa esiin myös metsätilan myynti vieraalle.? l METSÄTILAN sukupolvenvaihdokseen apua hakevan kannattaa varautua siihen, että asioista joutuu keskustelemaan avoimesti, sanoo MTK:n metsäasiantuntija Seppo Niskanen. ”Keskusteluissa saatetaan käydä läpi kaikkea sukuvarallisuutta ja välillä joudutaan ehkä puhumaan kipeistäkin asioista. Yksikään tilanne ei ole samanlainen kuin toinen”, hän sanoo. Toisaalta perheiden voi olla helpompi keskustella, kun paikalla on ulkopuolinen asiantuntija. Niskasen mukaan ammattilainen on sukupolvenvaihdoskeskusteluissa sparraajan roolissa. VARAUDU HENKILÖKOHTAISUUKSIIN SH U TT ER ST O CK IM AG ES / A I KU VI TU SK U VA ”SUUNNITTELU kannattaa aloittaa tänään.” Tämä vanha iskulause pätee metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin edelleen, sanoo MTK:n metsäasiantuntija Seppo Niskanen. ”Mikään ei estä ottamasta selvää asioista. Jos on aktiivinen metsänomistaja, kannattaa miettiä aktiivisesti myös omistusjärjestelyjä”, hän toteaa. Samaa mieltä on Metsäkeskuksen metsänomistuksen asiantuntija Sanna Peltola. ”Jos metsäpalsta on pieni, ei ole suurta merkitystä, miten sukupolvenvaihdos tehdään. Mutta mitä enemmän metsää on, sitä aiemmin sukupolvenvaihdosta kannattaa alkaa miettiä, sillä silloin myös taloudellinen hyöty on suurin.” Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin myös siksi, että se vie aikaa – Niskasen mukaan pääsääntöisesti kuukausia tai vuosia. ”Joskus käy niin, että kun asiakkaat tulevat käymään, todetaan, että kaikki on selvää ja sukupolvenvaihdos voidaan tehdä saman tien. Mutta jos pitää esimerkiksi selvittää metsätilan arvo, pyytää verottajalta ennakkoratkaisua tai anoa pankkilainaa, ne vievät oman aikansa.” Oikeaa ikää metsätilasta luopumiseen ei Niskasen mielestä ole. Tilasta kannattaa luopua silloin, kun itsestä siltä tuntuu – kun mielenkiinto tai voimavarat alkavat hiipua. ”Usein nostetaan hieman syyttävästi esiin, että metsänomistajien keski-ikä on yli 60 vuotta. Täytyy kuitenkin muistaa, että monella on vasta siinä vaiheessa ensimmäistä kertaa elämässä aikaa keskittyä metsään.” Toisaalta omistusjärjestelyt voi aloittaa nuorena ja tehdä niistä osan omaa metsätalouttaan. Jos metsää omistaa paljon, siitä voi alkaa luopua hiljalleen ja muodostaa jatkajan tai jatkajien kanssa aluksi esimerkiksi metsäyhtymän. ALOITA JO TÄNÄÄN 11250_.indd 50 11250_.indd 50 23.1.2025 15.59.36 23.1.2025 15.59.36
METSÄT &RAHA 11.02. 2025 KULTTUURIKASARMI HELSINKI L U K I J ATA PA H T U M A 2 2 5 METSÄ ON OMAISUUTTA JA OMISTAJALLEEN TÄRKEÄ OMAISUUSERÄ. Tervetuloa kuulemaan asiantuntijoiden näkemyksiä ja käytännön vinkkejä Metsälehden juontamissa keskusteluissa ja puheenvuoroissa. Tule mukaan inspiroitumaan ja oppimaan, miten metsästäsi voi tehdä entistäkin tuottoisamman ja kestävämmän omaisuuserän. Ilmoittaudu veloituksetta – paikkoja on rajoitetusti! sustainablenordic.com/ metsatjaraha OHJELMA 8.30 TERVETULOA Ilmoittautuminen, aamupalaa ja verkostoitumista 9.00 Juontajan avaus päivään Petri Koskinen, Metsälehden päätoimittaja 9.05 Hannun hintaseuranta: Metsätilamarkkinoiden suunta 2025 Hannu Liljeroos 9.25 UPM:n tapa hoitaa metsäomaisuuttaan tuottaen kasvua, monimuotoisuutta sekä hyvinvointia Maarit Sallinen, metsätalousjohtaja, UPM 9.50 Näin metsä tuottaa verrattuna muihin omaisuuslajeihin Jussi Leppänen, tutkija, Luonnonvarakeskus (Luke) 10.10 PANEELI: Miten pääoma tuottaa metsässä? Jussi Leppänen, tutkija, Luonnonvarakeskus (Luke) Timo Kujala, omistaja, Arvometsä Mikael Beck, Conifer Mikko Häyrynen, toimittaja, Metsälehti 10.35 TAUKO JA VERKOSTOITUMISTA 10.55 PANEELI: Näin saat parhaan hinnan puukaupoissa Janne Kiiliäinen, yksityispuukaupan johtaja, UPM Aku Mäkelä, KUUTIO.fi Sami Karppinen, toimittaja, Metsälehti Antti Sipilä, metsänomistaja 11.20 Metsistä on moneksi Henna Höglund, Metsäkeskus • Kiinnostaako sinua metsissäsi puuntuotanto vai luontoarvot? Aina ei ole pakko valita, sillä monesti ratkaisuna voi olla sekä että eikä joko – tai. Kun huolehdit metsiesi terveydestä, teet samalla myös ilmastotekoja. 11.40 PANEELI: Metsän tuhonkestävyyden vahvistaminen Juha Ruuska, kasvuliiketoiminnan kehittämispäällikkö, Tapio Henna Höglund, asiakkuusasiantuntija, Metsäkeskus Liina Kjellberg, toimittaja, Metsälehtii 12.05 Onko metsälainsäädäntö ajan tasalla? Erno Järvinen, Metsäja biotalousyksikön päällikkö, Maaja metsätalousministeriö 12.25 Kannattaako sähköinen puukauppa? Aku Mäkelä, KUUTIO.fi 12.50 Viime hetken verotärpit Hannu Jauhiainen, veroasiantuntija, Metsälehti 13.05 Lounas Kiitos osallistumisesta – keskustelu jatkuu lounaan merkeissä. Osallistujat saavat -10% alennuksen Kulttuurikasarmin ravintoloista. 11251_.indd 51 11251_.indd 51 28.1.2025 12.42.26 28.1.2025 12.42.26
Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 80,48 ? 82,51 ? 64,98 ? 31,57 ? 33,08 ? 31,79 ? Uudistushakkuu 82,59 ? 83,65 ? 68,11 ? 33,42 ? 34,45 ? 33,51 ? Harvennushakkuu 74,50 ? 75,17 ? 57,98 ? 30,97 ? 32,00 ? 31,45 ? Ensiharvennus 60,20 ? 55,35 ? 46,83 ? 26,30 ? 26,39 ? 26,36 ? ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 82,02 ? 83,31 ? 63,33 31,58 ? 33,64 ? 32,43 ? Uudistushakkuu 83,35 ? 84,15 ? 67,44 ? 32,87 ? 34,56 ? 34,37 ? Harvennushakkuu 76,09 ? 76,35 ? 53,67 31,37 ? 32,41 ? 32,17 ? Ensiharvennus 66,83 ? 65,72 ? 25,18 ? 26,48 ? 26,43 ? KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 81,35 ? 82,28 ? 58,77 ? 31,72 ? 33,23 ? 32,09 ? Uudistushakkuu 83,22 ? 83,59 ? 61,87 ? 32,98 ? 34,20 ? 33,90 ? Harvennushakkuu 75,85 ? 75,15 ? 53,83 ? 31,81 ? 31,92 ? 32,07 ? Ensiharvennus 51,76 * 47,79 * 25,34 * 24,93 * VIIKKO 1-3 PUUKAUPPAVUOSI on alkanut monin paikoin tavanomaista vauhdikkaammin. Myös loppuvuoden hyvä hintataso on pitänyt. Hinnoissa on jopa nousupaineita. Esimerkiksi kovan maan kohteiden päätehakkuissa tukkien hinnat ovat kirineet, paikoin hinnat ovatkin nousseet joulukuulta. Tilanne on epätavallinen, sillä yleensä puun hinnat laskevat alkuvuodesta ja parhaimpia hintoja tarjotaan vasta loppukeväästä. Nyt talvileimikoitakin on myyty hyvillä hinnoilla. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeessä keskikantohintojen lähtötaso on ollut 12 euroa kuutiolta korkeampi kuin aikaisempina huippuvuosina tammikuussa. ”On ihan poikkeuksellinen tammikuu. Kaikki leimikot ja kaikki puutavaralajit ovat pitäneet hyvin hintansa, samoin kysyntä meidän alueellamme”, sanoo Päijät-Hämeen johtaja Jari Yli-Talonen. Samaa viestiä kertovat metsänhoitoyhdistysten johtajat eri puolella Suomea. ”Puukauppa ei nyt noudata vanhaa POIKKEUKSELLINEN TAMMIKUU Puumarkkinoilla hintataso on pitänyt ja kaikki tekee kauppansa, metsänhoitoyhdistyksistä kerrotaan. ”Hakkuutähteillä vähän manipuloidaan tukkipuun ja kuitupuun hintaa. Osa hinnasta piilotellaan sinne.” Vaihtelevat kelit ovat vaikeuttaneet korjuuta. Kysyntää on nyt etenkin kelirikkoja kesäkorjuukohteilla. TIIA PUUKILA TALOUS » PUUMARKKINAT 52 Metsälehti Makasiini 11252_.indd 52 11252_.indd 52 30.1.2025 13.03.08 30.1.2025 13.03.08
SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 79,51 ? 82,01 ? 68,00 ? 32,04 ? 31,90 ? 32,36 ? Uudistushakkuu 81,96 ? 83,33 ? 70,80 ? 33,58 ? 34,08 ? 34,23 ? Harvennushakkuu 74,38 ? 74,31 ? 61,53 ? 31,94 ? 32,12 ? 32,50 ? Ensiharvennus 52,67 ? 51,53 ? 41,41 ? 26,69 ? 26,06 ? 26,86 ? KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 82,00 ? 83,03 ? 69,52 ? 31,22 ? 33,21 ? 32,69 ? Uudistushakkuu 84,08 ? 83,98 ? 72,32 ? 32,87 ? 34,50 ? 34,37 ? Harvennushakkuu 76,22 ? 76,25 ? 62,46 ? 32,21 ? 32,44 ? 32,99 ? Ensiharvennus 59,23 ? 55,84 ? 45,52 * 26,31 27,03 ? 26,51 ? ? NOUSUSSA ? LASKUSSA * ei vertailutietoa ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 80,77 ? 82,94 ? 50,01 ? 31,23 ? 33,33 * 31,31 ? Uudistushakkuu 81,94 ? 83,55 ? 50,33 ? 32,32 ? 32,31 ? Harvennushakkuu 76,32 ? 76,28 ? 48,78 ? 30,29 ? 31,47 * 30,54 ? Ensiharvennus 25,68 ? 23,81 ? KAINUUKOILLISMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 75,23 ? 77,83 ? 30,07 ? 31,69 ? 29,18 ? Uudistushakkuu 79,54 ? 80,76 ? 32,89 ? 34,08 ? 31,29 ? Harvennushakkuu 69,37 ? 71,05 ? 28,69 ? 29,55 ? 27,99 ? Ensiharvennus POHJOISPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 82,33 ? 81,61 ? 54,39 ? 34,49 ? 35,29 ? 32,39 ? Uudistushakkuu 84,44 ? 83,49 56,65 ? 37,59 ? 37,50 ? 34,00 ? Harvennushakkuu 73,99 ? 74,94 ? 31,50 ? 32,65 ? 31,48 ? Ensiharvennus 28,49 ? 28,97 * LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 73,16 ? 72,85 ? 30,25 ? 27,48 ? Uudistushakkuu 75,37 ? 75,00 ? 33,72 ? 30,31 ? Harvennushakkuu 69,57 ? 67,90 ? 29,01 ? 25,34 ? Ensiharvennus Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi SA M I KA RP PIN EN totuttua. Selvästi puulle on tällä hetkellä tarvetta”, arvioi Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan johtaja Harri Välimäki. Kova kilpa on saanut ostajat ottamaan kaikki keinot käyttöön. ”Hakkuutähteillä vähän manipuloidaan tukkipuun ja kuitupuun hintaa. Osa hinnasta piilotellaan sinne”, Välimäki kertoo. Kohti kovan maan kohteita Vaihteleva talvi on vaikeuttanut puunkorjuuta monin paikoin. Tammikuun loppupuolella ostajien mielenkiinto on siirtynyt kelirikkoja kesäkorjuukohteisiin, mutta yksittäisiä talvileimikoita saattaa edelleen mennä kaupaksi. Kaikille puutavaralajeille on kysyntää, metsänhoitoyhdistyksistä korostetaan. Myös energiapuulle löytyy ostajia, mutta tarjouksia ei välttämättä tule enää samaan tahtiin kuin viime vuonna. Hinnatkin ovat tasaantuneet. Etelässä lämmin syksy ja lauha talvi ovat vähentäneet energiapuun menekkiä, ja sähkön hinta on välillä painunut negatiiviseksi. Tällöin lämpölaitokset tuottavat lämpöä mieluummin sähkökattiloilla eikä puuta kulu. ”Energiapuuta menee vielä, mutta sähkökattilat tulevat varmasti näkymään tulevina lämmityskausina”, arvioi Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson johtaja Janne Ristola. ”Syksyllä alkoi näkyä, että energiapuukaupan terävin kärki on nähty”, toteaa Metsänhoitoyhdistys Koillismaan tiimiesihenkilö Juho Alatalo. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Jarmo Lahdenmaa sen sijaan kertoo, että heidän yhdistyksensä alueella energiapuulle löytyy hyvin ostajia ja kauppa käy. Myös Lapissa pakkasta on riittänyt, haketta kulunut eivätkä sähkökattilat ja energiapuumarkkinan murros vielä näy. ”Täällä energiapuuleimikot menevät edelleen hyvin kaupaksi”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Metsä-Lapin johtaja Annakaisa Heikkonen. Juttua varten on haastateltu myös Metsänhoitoyhdistys Koillismaan tiimiesihenkilö Teemu Veteläistä, Metsänhoitoyhdistys Oulun seudun johtaja Tapio Kylmästä ja Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan johtaja Jussi Parviaista.? l Metsälehti Makasiini 53 11252_.indd 53 11252_.indd 53 30.1.2025 13.03.09 30.1.2025 13.03.09
KUUKAUDEN PUUKAUPPA Puukauppatilastossa esitetään Metsäteol lisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Tiedot kerätään viikoittain. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ Milj. m³ Viikko-ostojen määrä koko Suomessa 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 52 2025 2024 Viikot 1 2 yhteensä 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 KAKSI maanomistajaa kilpailutti metsänhoitoyhdistyksen avustuksella puukauppansa yhtä aikaa. Kauppaa hierottiin kymmenen hehtaarin ja puolentoista hehtaarin mäntyvaltaisista harvennuksista Pohjois-Pohjanmaalla. Harvennukset sijaitsivat naapuritiloilla saman metsätien varrella. Leimikoista pienempi ympäröi pihapiiriä, joten lisätyönä luvassa oli muutaman ylijäreän pihapuun poisto tontilta sähkölinjojen vierestä. Pienemmän leimikon omistaja epäili, että pihaan rajautuva leimikko ei menisi yksinään kaupaksi. Niinpä hän päätti kilpailuttaa sen yhdessä naapurin harvennuksen kanssa. Leimikkopaketista saatiin yhteensä neljä tarjousta. Kolmen tarjouksen hinnat olivat muutoin kohtuullisen tasaiset, mutta tukkien hinnoissa oli merkittäviä eroja. Tarjouskilvan voitJopa 8 euroa enemmän kuutiolta Tilanaapurit kilpailuttivat yhdessä saman metsätien varressa olevat harvennusleimikkonsa. KAKSI KAUPPAA KERRALLA POHJOIS-POHJANMAALLA 10 HEHTAARIN HARVENNUS M³ €/M³ Mäntytukki 122 75 Mäntypikkutukki 90,6 39 Mäntykuitu 346,5 34,5 Kuusitukki 6,6 75 Kuusikuitu 17,1 34,5 Koivukuitu 81,6 33,5 Yhteensä 664,4 28 456,2 1,5 HEHTAARIN HARVENNUS M³ €/M³ Mäntytukki 43,9 74 Mäntypikkutukki 10 37 Mäntykuitu 71,4 33 Kuusitukki 3,3 74 Kuusikuitu 5,8 33 Koivukuitu 32,6 32,5 Yhteensä 167 7 469,9 tanut integraatti tarjosi tukeista 4–8 euroa kuutiolta muita enemmän. Kaiken kaikkiaan leimikoista tarjottiin aavistuksen alueen keskihintoja parempia kuutiohintoja. Hintoja nosti osittainen kesäkorjuukelpoisuus. Leimikot saattoi korjata kokonaisuudessaan alkutalvesta, ja puut voitaisiin kuljettaa tien ollessa jäässä. Parempi tukin hinta sekä aikaisemmat kokemukset parhaimman tarjouksen tehneen ostajan korjuujäljestä ratkaisivat kaupat. Kumpikin leimikko meni samalle ostajalle. Metsänomistajalle oli tärkeää, että harvennus tehdään suositusten mukaisesti eikä missään tapauksessa liian harvaksi. Ostajan valintaan vaikutti myös tieto siitä, että osalla ostajista talvivarastot alkoivat jo täyttyä, jolloin korjuu olisi saattanut siirtyä. Kaupat solmittiin loka-marraskuun vaihteessa. Ylisuurien pihapuiden poisto kirjattiin pienemmän leimikon puukauppasopimukseen. Leimikot hakattiin ennen vuodenvaihdetta.? l TIIA PUUKILA TALOUS » PUUMARKKINAT 54 Metsälehti Makasiini 11252_.indd 54 11252_.indd 54 30.1.2025 13.03.10 30.1.2025 13.03.10
KUUKAUDEN TILAKAUPPA METSÄTILALLA voi olla pitkästi rantaa, mutta kaikki rantatontit myytynä ja rantarakentamisoikeus käytettynä. Tällainen kohde tuli markkinoille viime vuoden lopulla, kun kuolinpesä Ylä-Savossa laittoi myyntiin 20 hehtaarin metsätilan. Tila on niemellä ja kokonaisuudessaan kantavaa kangasmaata. Maapohjat ovat valtaosin hyväkasvuisia rinnemaita, tuoreita ja lehtomaisia kankaita. Rantatonteille menee tie niin, että tilan yksikään kolkka ei ole 300 metriä kauempana tiestä. Tila on ranta-asemakaavan M-1-alueella. Kaava ei rajoita hakkuita, mutta edellyttää maisematyölupaa. Pitkään perikuntaomistuksessa olleelle tilalle on kertynyt hoitorästejä ja välittömiä hakkuumahdollisuuksia sekä harvennuksilla että päätehakkuilla. Taimikoita ei ole, mutta hoitamattomista taimikoista varttuneita nuoren metsän hoitokohteita kyllä. Keskipuustoksi arvioitiin 160 kuutiota hehtaarilla. Se on selvästi enemmän kuin maakunnan myytävillä tiloilla yleensä. Lisäksi tilalla on rakennuksia, jotka myyjätaho pidätti itsellään määräalana. ”Metsätiloilla rakennukset ovat usein myyntiä hidastava tekijä”, kertoo kaupan välittänyt Juha Karppinen metsätilat.fi-ketjusta. ”Ranta ilman rakennusoikeutta tulee joskus yllätyksenä, eikä pelkkä ranta nosta hintaa.” Hintapyyntöön 134 900 euroa päädyttiin summa-arvon ja kauppa-arvomenetelmän yhdistelmänä. Tarjouksia saatiin viisi, kaikki yksityisiltä, ja tarjousten haitari oli leveä. Korkein ja kauppaan johtanut 172 000 euron tarjous tuli paikkakunnalta. Hinta on sekä hehtaarille että kuutioille laskettuna selvästi maakunnan keskihintoja korkeampi, mikä selittyy runsailla ja välittömillä hakkuumahdollisuuksilla. ”Yhteydenottoja tuli paljon, mutta ehkä hintataso hillitsi tarjontaa. Kohde oli kuitenkin suhteellisen helppo myydä. l MIKKO HÄYRYNEN Puustoisesta tilasta kova hinta Pitkään perikuntaomistuksessa olleella tilalla oli hoitorästejä ja hakattavaakin. Rantaviivaa voi tilalla olla pitkästikin, mutta se ei automaattisesti tarkoita rantarakentamisoikeutta. JU H A KA RP PI N EN TILAKAUPPA YLÄ-SAVOSSA PINTA-ALA 20 hehtaaria KEHITYSLUOKAT uudistuskypsää 7,2 hehtaaria, varttunutta kasvatusmetsää 6,4 hehtaaria, nuorta kasvatusmetsää 5,4 hehtaaria PUUSTO 3 012 kuutioita HINTA 172 000 euroa, 8 600 euroa hehtaarilta, 57 euroa kuutiolta Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA 11252_.indd 55 11252_.indd 55 30.1.2025 13.03.11 30.1.2025 13.03.11
Maakunta Kaupan, kpl Myyty, kpl Myyty, ha Taimikot, % Hakkuukypsät, % Puusto, m3/ha Tukki, % €/ha €/m3 Kerroin* Hintataso 2023/2024 Varsinais-Suomi 50 40 953 20 20 133 37 7500 56 1,02 vakaa Satakunta 68 45 1041 25 18 117 39 6224 53 0,96 vakaa Häme-Uusimaa 97 79 2080 23 17 141 43 8085 57 1,02 vakaa Etelä-Karjala 54 49 1055 24 13 134 38 6721 50 0,91 vakaa Kymenlaakso 49 41 754 23 14 122 35 6089 50 0,91 laskenut Pirkanmaa 118 92 2620 22 19 145 42 8012 55 1,03 noussut Etelä-Savo 120 101 2873 27 15 121 40 6625 55 0,90 vakaa Eja K-Pohjanmaa 251 215 6251 22 14 101 30 4313 43 0,92 noussut Keski-Suomi 142 130 3489 24 11 120 35 5984 50 0,90 vakaa Pohjois-Savo 150 113 3607 20 12 122 35 5815 48 0,92 vakaa Pohjois-Karjala 181 143 4863 20 16 129 34 5797 45 0,87 laskenut Kainuu 125 90 4219 23 9 97 25 3301 34 0,84 noussut Pohjois-Pohjanmaa 307 228 8367 21 13 91 21 2927 32 0,92 vakaa Lappi 216 152 8227 15 10 89 20 2218 25 0,86 vakaa Koko maa 1928 1518 50399 109 31 4679 43 vakaa Lisäys joulukuu 115 189 5256 METSÄTILAKAUPAT 1.1.2024 31.12.2024 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. VIIME vuosi tehtiin metsätilakauppojen määrässä ennätys Hannu Liljeroosin jo yksitoista vuotta jatkuneessa seurannassa. Seurantaan tuli 1 518 edustavaa kauppaa, koko seuranta-ajan kauppojen määrä on jo lähes 14 000. Hintataso ei puhkonut ennätyksiä, mutta pysyi korkeana. Keskimääräinen hehtaarihinta 4 679 euroa oli hienoisesti edellisvuotta alempi. ”Laskua selittää se, että myytyjen hehtaarien määrä kasvoi suhteellisesti eniten halvempien hintojen maakunnissa eli Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa”, Liljeroos kertoo. Kauppasumma oli yhteensä noin 236 miljoonaa euroa, ja kasvua edellisvuodesta tuli 28 prosenttia. Myyty metsämaan ala kasvoi 31 prosentilla 50 399 hehtaariin. Keskimääräisessä kaupassa on myyty metsämaata 33 hehtaaria 155 000 euron kauppahinnalla. Metsärahastojen, sijoitusyhtiöiden ja muiden instituutioiden ostot kasvoivat kahdeksalla miljoonalla 99 miljoonaan euroon. Instituutiot tekivät 440 kauppaa yhteensä 21 500 metsämaan hehtaarista. Instituutiokauppojen keskikoko oli 49 hehtaaria ja noin 225 000 euroa. Instituutioiden osuus kauppasummasta oli yhä laskussa. Viime vuonna osuus oli 42 prosenttia, vuotta aiemmin noin 50 ja sitä ennen 70 prosenttia. Suurimmat instituutio-ostajat, UB-rahastot ja Tornator, ostivat yhteensä 44 miljoonalla. OP:n metsärahasto osti vain 2,5 miljoonalla eurolla ja S-Pankin rahaston ostot tyrehtyivät kokonaan. Ulkomaisia ostajia oli muutamia.? l? MIKKO HÄYRYNEN Ennätysvilkas vuosi Metsätilojen hintataso pysyi vuonna 2024 korkeana, mutta ei rikkonut ennätyksiä. TILAKAUPPA 56 Metsälehti Makasiini TALOUS » TILAKAUPPA 11252_.indd 56 11252_.indd 56 30.1.2025 13.03.12 30.1.2025 13.03.12
Ennen kuin ryhdyt täyttämään metsäveroilmoitusta, muista nämä neljä pointtia: HANNU JAUHIAINEN Onko ollut tuloja tai menoja? Lue ensin ohjeet Metsälehden Metsäverokirja 2025 sisältää muun muassa tarkempia selvityksiä metsävähennyksestä ja metsätalouden koneiden poistomenettelystä. Kirja on postitettu lehden kestotilaajille. Verohallinnon omista ohjeista löytyy tarkempia neuvoja muun muassa matkakulujen vähennykseen, metsävähennykseen ja polttopuiden myyntiin. Verottajan ohjeet löytyvät vain verkosta. Katso edellinen ilmoitus Veroilmoituksen tekoa varten kannattaa kaivaa esiin edellisvuoden veroilmoitus. Sieltä löytyvät helposti menovaraukset, metsävähennyksen seuranta ja mahdolliset poistojen menojäännökset. Jos ilmoituksen on tehnyt sähköisesti, nämä tiedot ovat verottajan OmaVero-palvelussa valmiina edellisvuoden ilmoituksen perusteella. Vanha ilmoitus löytyy myös OmaVerosta, jos sen on siellä viime vuonna täyttänyt. Tee laskelmat Kululaskelmat, hankintatyön arvon laskeminen ja metsävähennyslaskelma on hyvä tehdä ennen ilmoituksen täyttämistä. l Metsäveroilmoitusta ei tarvitse palauttaa, jos verovuoden aikana ei ole ollut metsätalouden tuloja eikä menoja. Veroilmoitus on kuitenkin tehtävä, jos on käyttämättömiä varauksia ja metsävähennystä. Metsälehti Makasiini 57 » METSÄVEROTUS 11270_.indd 57 11270_.indd 57 30.1.2025 13.07.42 30.1.2025 13.07.42
OS teet ilmoituksen verkossa, mene Vero.fi-sivulle ja klikkaa OmaVero-kohtaa. Pääset kirjautumaan palveluun pankkitunnuksilla. Omilla pankkitunnuksilla voi tehdä vain oman veroilmoituksen, ei esimerkiksi puolison veroilmoitusta. OmaVerossa voit hoitaa myös toisen henkilön veroasioita, jos olet hankkinut siihen Suomi.fi-valtuudet. Samoin veroilmoituksen voi tehdä kuolinpesän tai yhtymän nimissä, jos siihen on valtuutus. Näihin pääsee Vaihda asiointiroolia -kohdasta. Kuolinpesä ja yhtymä löytyy kohdasta Asioi yrityksen puolesta. NÄIN SE KÄY Metsäveroilmoitus on helpointa tehdä sähköisesti verottajan OmaVero-palvelussa. Ilmoituksen voi tehdä myös paperilomakkeella. HANNU JAUHIAINEN Kyllä vai ei? Omaveroon kirjautumisen jälkeen valitse Omat veroasiat. Verovuosi 2024 -kohdasta löytyvät ne veroilmoitukset, jotka tulee tehdä. Jos veroilmoituslinkkiä ei näy, klikkaa alimpana olevaa kohtaa Veroilmoitukset ja verotustiedot, sieltä löytyy haluttu veroilmoitus. Metsätalouden veroilmoituksessa pitää vielä ruksia kohta Olen varmistanut, että minun kuuluu antaa metsätalouden veroilmoitus. Kun klikkaat kohtaa Metsäverotus, näkyviin tulee metsätalouden veroilmoitus. Veroilmoituksen perustana ovat Kylläja Ei-ruudut jokaisen esitettävän asian kohdalla. Jos sinulla on ilmoitettavaa kyseiseen kohtaan, valitse Kyllä. Sen jälkeen avautuu uusi ikkuna, johon tiedot kirjataan. Jokaisen kohdan alareunassa on Miten nämä tiedot ilmoitetaan -kohta. Sitä klikkaamalla aukeaa uusi ikkuna, josta saa lisätietoja asianomaisen kohdan täyttämiseen. Ponnahdusikkunan saa pois oikean yläkulman ruksia klikkaamalla. Ruudussa on myös linkki Vero.fi-sivuille, josta löytyy lisätietoja kyseisen kohdan verotuksesta. Vero. fi-sivuilta voi palata takaisin veroilmoitusta tekemään. Jokaisen sivun oikeassa reunassa on Yhteenveto-sarake, johon asianomaisiin kohtiin kirjatut erät tulevat näkyviin. K U VA SH U T TE RS TO C K IM A G ES » METSÄVEROTUS 58 Metsälehti Makasiini 11270_.indd 58 11270_.indd 58 30.1.2025 13.07.43 30.1.2025 13.07.43
Tulot ilmoitetaan arvonlisäverottomina. 1.HENKILÖTIEDOT Metsätalouden veroilmoituksen ensimmäisellä sivulla on henkilötiedot. Siihen on merkitty myös puolisoiden osuudet, jos metsää omistetaan yhdessä tai niistä tehdään yhteinen veroilmoitus. Perheen tilakokonaisuudesta tehdään vain yksi ilmoitus, ellei toinen puoliso halua tehdä erillistä ilmoitusta yksin omistamastaan metsäkiinteistöstä. Yhdellä lomakkeella ilmoitetun metsäkokonaisuuden tulos jaetaan verotuksessa puolisoiden kesken metsäomaisuuteen kohdistuvien omistusosuuksien suhteessa. Avopuolisoiden omistamia metsiä ei yhdistetä, vaan kumpikin tekee omista metsistään oman ilmoituksen. Jos metsää omistetaan yhdessä, kyse on yhtymästä. Jos avopuolisoilla on yhteinen lapsi, heidät rinnastetaan aviopuolisoihin. Saat puukauppojen ja muiden tulojen tiedot nyt myös OmaVerosta, ja ne voi siirtää automaattisesti veroilmoituksen oikeisiin kohtiin. Näin varmistetaan, etteivät ennakonpidätykset, alvit tai korjuupalvelut ole hämärtämässä ilmoitettavaa tietoa. Tiedot löytyvät kohdasta Vuosi-ilmoitustiedot. Viime vuoden tiedot näkyvät sivustolla viimeistään 3.2.2025. Jos tuloja ei ole ollut, tämä kohta ei näy. Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun kautta myydyt puuerät ovat yleensä hankintakauppoja. Kaupan tulo ilmoitetaan kokonaisuudessaan, korjuun kulut vähennetään vasta metsätalouden menoissa. Puun myyntitulot ilmoitetaan arvonlisäverottomina. Puun ostajien perimät ennakot verottaja laskee verovelvollisen eduksi ostajilta tulleiden ilmoitusten perusteella. Niitä ei tarvitse ilmoittaa, eikä niitä vähennetä puukaupan tuloista. Puun ostajalta tulleesta selvityksestä tai maksutositteesta poimitaan siis veroilmoitukseen puukaupan arvo ilman ennakonpidätyksen vähentämistä ja arvonlisäveron lisäämistä. Vakuutusja hirvivahinkokorvaukset ovat verollista tuloa. Ilmoita vakuutuskorvaukset täysimääräisinä, älä vähennä perittyä ennakkoa korvaussummasta. Ennakon verottaja ottaa huomioon vakuutusyhtiön ilmoituksen mukaan. Tässä kohdassa voidaan ilmoittaa myös muut, eri syistä saadut korvaukset. VINKKI Kaikki metkaja kemeratuet ovat verollisia. Jos tuki on ohjattu suoraan hankkeen toteuttajalle, silloin tukea ei kirjata metsänomistajan veroilmoitukseen. Jos aikaisempina vuosina on tehty tulotai menovarauksia, niitä tuloutetaan tarvittaessa. Vanhat voimassa olevat varaukset näkyvät nyt Varaukset-sivulla. Kun omasta metsästä otetaan puuta maatalouteen, elinkeinotoimintaan tai yksityiskäyttöön, se kirjataan veroilmoitukseen. Maatalouden käyttöä on muun muassa tuotantotilojen lämmitykseen käytetyn polttopuun arvo. Yksityiskäyttöä on oman kesämökin tai talon rakentamiseen käytetyn puutavaran arvo. Elinkeinotoimintaan siirretyn puutaMetkatuet ja hirvivahinkokorvaukset ilmoitetaan tuloina. K U VA SH U T TE RS TO C K IM A G ES 2.TULOT Seuraavalla sivulla ilmoitetaan kaikki metsätalouden tuloksi tulevat erät, kuten puunmyyntitulot, kemeraja metkakorvaukset. Tällä sivulla ilmoitetaan myös varausten tuloutus sekä muistiinpanoihin sisältyvät, tuloiksi kirjattavat menot. Pystykaupalla myytyjen puiden kauppahinnat löytyvät puun ostajien lähettämistä vuosiyhteenvedoista tai yksittäisen kaupan asiakirjoista. Metsälehti Makasiini 59 11270_.indd 59 11270_.indd 59 30.1.2025 13.07.43 30.1.2025 13.07.43
varan arvona pidetään käypää hankintahintaa. Maatalouteen ja yksityiskäyttöön menneen puutavaran arvo lasketaan kantohintojen perusteella. Muina tuloina ilmoitetaan sellaiset pääomatulot, joita ei merkitä aiempiin kohtiin. Tällaisia tuloja voivat olla esimerkiksi edellisen vuoden verotuksessa vähennettyihin menoihin kohdistuvat maksupalautukset. Tähän kohtaan ei kuitenkaan pidä laittaa maa-ainesten myyntituloja tai vuokratuloja. Viimeisessä kohdassa ilmoitetaan tuloksi esimerkiksi metsätalouden koneiden yksityiskäyttö. 3. MENOT JA VARAUKSET Seuraavalta aukeamalta löytyvät kaikki menoina ilmoitettavat erät: esimerkiksi vuosimenot, hankintatyön arvo, metsävähennys, varaukset ja poistot. Metsätalouden harjoittamisen kustannukset vähennetään vuosimenoina tai poistoina. Jaa vuosimenot palkkausja matkakuluihin sekä muihin menoihin. Tee metsätalouden kuluista muistiinpanoihin tarpeelliset selvitykset. Vähennyskelpoisia kuluja ovat metsätalouden töistä maksetut palkat. Jos kuolinpesä tai yhtymä on maksanut osakkailleen matkakorvauksia ja päivärahoja matkalaskun perusteella, kirjaa ne palkkausmenoiksi. Kaikkien metsätalouden matkojen kulut ovat vähennyskelpoisia. Metsänomistajan kulkuväline on tavallisesti oma auto. Sen kuluina vähennetään 0,27 euroa kilometriltä. Jos mukana on peräkärry, voit tehdä siitä ylimääräisen 0,10 euron kilometrivähennyksen. Jos on käytetty julkisia kulkuvälineitä tai oman auton kilometrikuluista on tehty laskelma, vähennä kulut todellisten kustannusten mukaan. Matkoista tehdään muistiinpanoihin riittävän tarkka selvitys. Kirjaa jokaisesta matkasta päivämäärä, matkan kohde ja aihe. Matkan tarkoituksena voi olla esimerkiksi myrskytuhojen tarkistus, metsänhoitoyhdistyksessä asiointi, moottorisahan osto tai taimikonhoito. Muualle kuin omaan metsään suuntautuvista matkoista voi tehdä myös päivärahavähennyksen. Vähennys on yli kuuden tunnin matkoista 19 euroa ja yli 10 tunnin matkoista 34 euroa. Vanhat varaukset puretaan tässä. Metsätalouden kalustoon kuuluvan koneen yksityiskäytön kulut kirjataan tähän. Matkakulut ja vuosimenot eritellään muistiinpanoissa. » METSÄVEROTUS 60 Metsälehti Makasiini 11270_.indd 60 11270_.indd 60 30.1.2025 13.07.44 30.1.2025 13.07.44
VINKKI Päivärahakelpoinen matka on esimerkiksi käynti metsämessuilla tai yhdistyksen retkeilyllä. Jos päiväraha kirjataan vähennykseksi, matkakirjanpitoon on merkittävä myös matkan alkamisja päättymisaika. Myös kaikki muut kulut, jotka ovat aiheutuneet metsätalouden harjoittamisesta, ovat vähennyskelpoisia. Tavanomaisia vuosimenoja ovat muun muassa Metsälehden tilausmaksu, metsänhoitotarvikkeiden hankintakulut sekä moottorija raivaussahan bensakulut. Palkattujen työntekijöiden tai talkoolaisten ruokailumenoina voidaan vähentää 8,5 euroa päivältä työntekijää kohden. Pienkoneiden, kuten raivausja moottorisahojen, hankintakulut voidaan vähentää myös vuosimenoina. Jos metsätalous on ollut kohtalaisen laajaa, voit tehdä toimistokuluista työhuonevähennyksen. Se on 240 euroa. VINKKI Menojen kuitit kannattaa numeroida ja kirjata muistiinpanoihin aikajärjestyksessä. Jos kuittia ei ole, tee selvitys menon aiheesta, esimerkiksi puhelinkuluista. Arvonlisäverolliset kirjaavat nettomenot vähennykseksi ilman arvonlisäveroa. Ne, jotka eivät ole arvonlisäverollisia, vähentävät kulut arvonlisäveroineen. HANKINTATYÖ Hankintatyön arvo ilmoitetaan sähköisessä ilmoituksessa menona toisin kuin 2C-lomakkeella. Laske ensin hankintatyön arvo muistiinpanoihin. Kirjaa sen jälkeen korjattu puumäärä ja työn arvo nettilomakkeelle. Jokaisesta työntekijästä täytetään oma Lisää rivi -kohta. Jos työt on tehty viime vuonna, mutta tuloa saadaan vasta tänä vuonna, ilmoitetaan työ tehdyksi, mutta jätetään Hankintatyön arvo -kohta tyhjäksi ja työn arvo vähennetään vasta tämän vuoden verotuksessa. Jos hankintatyöstä on kertynyt ansiotulona verotettavaa tuloa, se on ilmoitettava viime vuoden verotuksessa. Polttopuukaupoissa ilmoitetaan se määrä työn arvoa, minkä verran on myyty puita. Tarkemmin hankintatyön verotuksesta kerrotaan sivulla 64. METSÄVÄHENNYS Metsävähennystä koskevassa osiossa on valmiina edellisen veroilmoituksen tietojen mukainen metsävähennyspohja, käytetty metsävähennys ja mahdollinen luovutusvoittoihin lisätty metsävähennys. Korjaa laskelman tietoja tarpeen mukaan kuluneen verovuoden tiedoilla. Näin saat käytettävissä olevan metsävähennyksen määrän. Laske sen jälkeen verovuoden metsävähennyksen määrä. Metsävähennystä voi tehdä enintään 60 prosenttia veroilmoituksen yhteenlasketusta tulosta. Metsävähennyskelpoista tuloa ovat puunmyyntitulot, eriHankintatyön arvo lasketaan tähän. Metsävähennys voidaan tehdä vain metsävähennyskelpoisen tilan tuloista. laiset korvaukset sekä omasta metsästä otetun puun veronalainen arvo. Hankintakaupan tulosta pitää vähentää hankintatyön arvo, vain verotettavaksi jäävä osuus tulosta on metsävähennyskelpoista. Hankintakaupan arvo voi olla kokonaan metsävähennyskelpoista, jos korjuutyön on tehnyt ulkopuolinen urakoitsija. Varausten tuloutuksia ei lasketa metsävähennykseen. Metsävähennyksen minimimäärä on 1 500 euroa. Sen tekemiseen tarvitaan vähintään 2 500 euron pääomatulot, koska tuloista 60 prosenttia on vuosittain metsävähennyskelpoista. Metsävähennyksen voi tehdä vain metsävähennyskelpoisen metsäkiinteistön tai kiinteistöjen tuloista. Jos tuloja on kertynyt myös metsävähennyskelvottomilta kiinteistöiltä, tuloista tehdään erittely muistiinpanoihin. Metsälehti Makasiini 61 11270_.indd 61 11270_.indd 61 30.1.2025 13.07.45 30.1.2025 13.07.45
VARAUKSET Vanhat edellisellä veroilmoituksella ilmoitetut varaukset näkyvät valmiina veroilmoituksessa. Lisää ilmoitukseen mahdolliset viime vuoden varaukset. Menoja tuhovarauksella verovuonna saatuja tuloja voidaan siirtää tulevien vuosille silloin syntyvien menojen kattamiseen. Varauksia ei ole kuitenkaan pakko tehdä. Kuolinpesien kannattaa tehdä aina mahdolliset varaukset. Alijäämää ei siirretä osakkaiden verotukseen, joten jos pesällä ei ole tuloja, verovuoden kuluista syntyy tappio. Sen voi vähentää seuraavan 10 vuoden aikana pääomatuloista. Varauksia tekemällä ja niitä myöhemmin purkamalla kuluja saa kuitenkin varmemmin katettua. Menovaraus voi olla enintään 15 prosenttia ilmoitettujen tulojen yhteismäärästä. Varaus lasketaan tulosta, josta on vähennetty hankintatyön arvo ja mahdollinen metsävähennys. Vanhojen varausten tuloutuksia ei oteta huomioon laskelmassa. VINKKI Tuhovarauksen voi tehdä vakuutuskorvauksesta, jos vahingosta aiheutuu seuraavana vuonna uudistamiskuluja. Tuhovaraus voi olla enintään uudistamiskulujen suuruinen. Jos metsänomistajalla on säännöllisesti tuloja, varauksia voidaan tehdä vuosittain ja tulouttaa ne määräaikojen päätyttyä. Sekä metsävähennyksen että menovarauksen kirjaamista varten tarvitaan laskinta. Ohjelma ei tuota näitä lukuja valmiiksi. POISTOT Poistojen menojäännökset näkyvät valmiina veroilmoituksessa. Lomakkeelle kirjataan uudet hankinnat sekä poistot. Alle 600 euron menojäännöksen voi poistaa kerralla. Poistoina vähennetään moottorisahaa suurempien koneiden ja laitteiden hankintamenot. Tee kalustosta muistiinpanoihin erillinen selvitys, vain yhteenveto kirjataan veroilmoitukseen. Vuoden aikana myydyn koneen menoVaraukset-kohdasta poistetaan tuloutettu varaus ja lisätään verovuoden varaus. Poistot kannattaa yleensä tehdä täysimääräisesti. jäännös ei ole enää poiston peruste. Jos vanha kone on mennyt vaihdossa, sen menojäännös poistetaan luettelosta ja uuden hankintahinta kirjataan täysimääräisenä. Vanhasta koneesta tehdään lisäksi luovutusvoittoverolaskelma verolomakkeelle 9. Tavallinen poistoina vähennettävä metsätalouden kone on maataloustraktori peräkärryineen. Myös mönkijä ja moottorikelkka lisävarusteineen voi olla metsätalouden kone. VINKKI Metsätalouden käytössä olevan koneen käytöstä kannattaa pitää päiväkirjaa, josta selviää sen ajot. Jos laitteella on yksityiskäyttöä, poistoista ja vuosimenoista erotetaan yksityiskäytön osuus päiväkirjan perusteella. Koneen tai laitteen vuosikulut ja poistot voidaan tehdä täysimääräisesti, jolloin yksityiskäytön osuus kirjataan verolomakkeella yksityismenoihin. Toinen vaihtoehto on kirjata verotukseen vain metsäkäytön osuus kuluista ja poistoista. Esimerkiksi metsäteitä tehdään yleensä yhteishankkeina valtion tuella. Poistoja tehdään siitä osuudesta, mikä jää verovelvollisen maksettavaksi. Jos maksettu tuki tulee metsänomistajalle, se kirjataan tuloksi ja poistettavaksi hankintamenoksi laitetaan hankkeen kokonaiskustannukset. Vähäiset lanaus-, sorastustai muut kulut voidaan vähentää vuosimenoina. Siirrettäviä menoja ovat maatalouden tai elinkeinotoiminnan kuluihin sisältyneet metsätalouden menot. Tällaisia ovat muun muassa maatalouden kalustoon kuuluvalla traktorilla tehdyn puunajon konekustannukset. Maatalouden tai elinkeinotoiminnan kuluja pienennetään vastaavasti. » METSÄVEROTUS 62 Metsälehti Makasiini 11270_.indd 62 11270_.indd 62 30.1.2025 13.07.46 30.1.2025 13.07.46
MUISTA TARKISTAA Kun veroilmoitus on valmis, se lähetetään verottajalle. Tarkista kuitenkin ensin ilmoitus. Jos jokin asia on tarkistamatta, ilmoituksen voi tallentaa keskeneräisenä ja siihen voi palata myöhemmin uudelleen. Näin jo tallennetut tiedot eivät katoa. PAPERILOMAKE SAMOILLA OHJEILLA Paperinen omistustiedoilla varustettu 2C-lomake lähetetään vain yhtymille ja kuolinpesille. Yksityishenkilöt eivät sitä saa. Jos metsätalouden veroilmoituksen haluaa tehdä paperilla, on lomake hankittava itse. Paperinen 2C-lomake on samanlainen kuin edellisenä vuonna. Lomakkeen voi täyttää pääosin samoilla ohjeilla kuin nettilomakkeenkin. Merkinnät kannattaa tehdä huolellisesti, jotta verottaja saa niistä selvää. Puukaupan tiedot tulee kirjata paperiselle verolomakkeelle sekä asianomaiseen kohtaan että yhteenlaskuriville. Metsävähennyksen ja menovarausten perusteena ovat veroilmoituksen kohtiin 1–4 kertyvät tulot. Metsävähennyksen tiedot kirjataan vuosittain lomakkeelle, vaikka metsävähennystä ei käytettäisikään. Näin tiedot pysyvät tallessa, vähennystähän saatetaan käyttää vasta pitkän ajan kuluttua tilan hankinnasta. Kun paperinen lomake on täytetty, se on allekirjoitettava. Lähetä lomake siinä näkyvään osoitteeseen. Huomaa, että paperinen arvonlisäveroilmoitus lähetetään eri osoitteeseen. Paperisen metsäveroilmoituksen mukaan ei tarvitse eikä pidä liittää selvityksiä tai kuitteja. Tehdyn veroilmoituksen kopio sekä kuitit ja liitteet arkistoidaan. Kirjanpitoa voidaan tarvita, jos verottaja kysyy lisäselvityksiä. Kirjanpito on säilytettävä kuusi vuotta. KOROT Metsätalouden korot näkyvät esitäytetyllä verolomakkeella. Yhtymän osakkaat ilmoittavat maksamansa yhtymän velkojen korot omassa verotuksessaan. Jos tiedoissa on korjattavaa, korjaus tehdään OmaVerossa tai lomakkeella 50B (kohta 4.4). YRITTÄJÄVÄHENNYS Metsätalouden voitollisesta tuloksesta tehdään verovuonna 2024 viiden prosentin suuruinen yrittäjävähennys. Verohallinto tekee vähennyksen verovelvollisen puolesta. METSÄLAHJAVÄHENNYS Jos metsää on saatu lahjana tai lahjaluonteisella kaupalla vuosina 2017–2024, verovelvollisella voi olla oikeus metsälahjavähennykseen. Sitä vaaditaan OmaVerossa tai lomakkeella 2L. Metsälahjavähennystä haetaan vasta keväällä, jahka esitäytetty veroilmoitus on valmistunut.? l K U VA SH U T TE RS TO C K IM A G ES VOIT soittaa metsäverotukseen liittyvissä asioissa Metsälehden veroneuvontaan. Opastus on lehden tilaajille maksutonta normaalia puhelinmaksua lukuun ottamatta. Veroneuvoja voit kysellä Metsälehden veroasiantuntija Hannu Jauhiaiselta maanantaisin 3.2., 10.2., 17.2. ja 24.2. klo 9-15 (puhelin 0400 150 910). Metsälehden tilaajat voivat myös lähettää kysymyksensä sähköpostilla hannutjauhiainen@gmail.com. Sähköpostikysymykset on hyvä lähettää ajoissa, viimeistään 20.2. Helmikuun jälkeen veroilmoituksen jättävät voivat lähettää kysymyksiä myöhemminkin. KYSYTTÄVÄÄ? VEROILMOITUKSEN valmistelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Suurella osalla metsänomistajista viimeinen jättöpäivä on 28.2. Silloin myös paperilomakkeella tehtyjen veroilmoitusten tulee olla verottajalla. Maataloutta ja elinkeinotoimintaa harjoittavat metsänomistajat voivat jättää metsäveroilmoituksen 1.4. mennessä. Rajoitetusti verovelvolliset eli ulkomailla pysyvästä asuvat antavat metsäveroilmoituksen 21.5. mennessä. Arvonlisäveroilmoitus on jätettävä ja mahdollinen arvonlisävero maksettava viimeistään 28.2., jos verokausi on kalenterivuosi. Veroilmoituksen myöhästymisestä voi tulla myöhästymismaksu. HELMIKUUN LOPPUUN MENNESSÄ Metsälehti Makasiini 63 11270_.indd 63 11270_.indd 63 30.1.2025 13.07.46 30.1.2025 13.07.46
OMAN metsän puiden omatoiminen korjuu on hankintatyötä. Se voi olla puun hakkuuta, ajoa tai molempia. Hankintatyölle lasketaan arvo, joka vähennetään hankintakaupan arvosta. Käteiskaupalla myyty puu rinnastetaan hankintakauppaan. Käteisellä myydään usein esimerkiksi polttopuuta. Hankintatai käteiskaupalla voidaan myydä myös muiden korjaamaa puuta. Silloin ei kuitenkaan ole kyse hankintatyöstä, joten kaupan arvosta vähennettävää hankintatyön arvoa ei synny. Korjuusta maksettava korvaus vähennetään silloin metsätalouden menoina. Työn arvon voi laskea itse Hankintatyön arvo voidaan laskea Verohallinnon ohjetaksojen mukaan. Niissä oletuksena on, että puut kaadetaan ja karsitaan mottorisahalla ja ajetaan tienvarteen maataloustraktorilla. Jos puutavara valmistetaan tai ajetaan muulla tavalla, hankintatyön yksikkötaksat voi laskea itse. Työn arvo on se, mitä samasta työstä olisi pitänyt maksaa vieraalle. Konekustannuksia ei laskelmassa oteta huomioon. Kuljetustaksan voi laskea itse, jos puut on esimerkiksi ajettu moottorikelkalla tai mönkijällä. Ajon ajankulua voi verrata puuntekoon. Pienkoneilla puunajoon menee helposti vähintään sama aika kuin puuntekoon. Ajotaksa voi silloin olla esimerkiksi 8–10 euroa kuutiometriltä. Taksan arvioinnissa voidaan ottaa huomioon poikkeavat korjuuolosuhteet. Verohallinnon taksoja korkeampia arvoja voidaan käyttää esimerkiksi myrskytai tykkytuhopuiden korjuutyön arvoa laskettaessa. Myyntiin menevien, omasta metsästä korjattujen polttopuiden teko on hankintatyötä. Rankojen jalostukselle klapeiksi on oma työn arvo. Verohallinnon ohjetaksa on laskettu pienimuotoisen klapinteon perusteella. Hankintapuut saatetaan joskus toimittaa sahalle saakka tai muuhun vastaavaan paikkaan metsän ulkopuolelle. Hankintatyöksi voidaan katsoa maantieajo siltä osin, kun se tehdään metsätalouden koneilla. Näin maantieajollekin voidaan laskea tulosta vähennettävä arvo. Polttopuiden kuljetus auton peräkärryllä puiden ostajalle ei kuitenkaan ole hankintatyötä. Ketkä voivat tehdä? Metsäverotuksessa hankintatyöksi katsottua puunkorjuuta voivat tehdä metsänomistajan lisäksi hänen puolisonsa sekä kotona asuvat lapset. Yhtymän ja kuolinpesän metsässä hankintatyöhön ovat oikeutettuja osakkaat perheenjäsenineen. Jos joku muu korjaa puuta, kyse ei ole hankintatyöstä. Silloin työn laskennallista arvoa ei voida vähentää verotuksessa. 125 kuution raja Hankintatyön arvo on ansiotuloa, mutta verotettavaa tuloa vain 125 kuutiometrin määrän ylittävältä osalta. Verovapaus on maatilakohtainen. Jos metsänomistajalla on useita eri maatiloja, eli yleensä eri kunnissa sijaitsevia metsäkiinteistöjä, verovapaus koskee kutakin maatilaa erikseen. Yksi henkilö voi tehdä yli 125 kuutiota vuodessa verovapaasti saman kunnan alueella, jos hänellä on oman metsän lisäksi osakkuuksia eri maatiloina verotettavissa yhtymissä tai kuolinpesissä. Jos itse korjattu puumäärä ylittää maatilakohtaisesti 125 kuutiota, siitä tehdään erillinen laskelma, josta saadaan ansiotulona verotettava työn arvo. Työlle lasketaan arvon saamiseksi kerroin kaavalla: valmistettu puumäärä – 125 m 3 /valmistettu puumäärä. Kun saadulla kertoimella kerrotaan laskettu hankintatyön arvo, saadaan ansiotulona verotettava työn arvo. Jos työn tekijöitä on useita, määrät ilmoitetaan veroilmoituksessa tekijöittäin. Jos hankintana ajettu puumäärä on erisuuruinen kuin tehty – eli osa puusta on ajatettu vieraalla – sekä teolle että kuljetukselle lasketaan erikseen työn arvot ja kertoimet, mikäli puumäärä ylittää 125 kuutiometriä. Kun tekijöitä on useita, on huomattava verovapauden maatilakohtaisuus. Esimerkiksi yhtymän osakkaat voivat yhdessä tehdä vain 125 kuutiota verovapaasti. JOS HAKKAAT ITSE Omatoiminen metsänomistaja voi vähentää korjuutyön arvon verotuksessa. HANNU JAUHIAINEN 64 Metsälehti Makasiini » METSÄVEROTUS 11270_.indd 64 11270_.indd 64 30.1.2025 13.07.46 30.1.2025 13.07.46
ESIMERKKI MATTI METSÄSEN HANKINTATYÖT 2024 Matti Metsänen on korjannut kolmen hehtaarin ensiharvennusleimikon puustoa yhteensä 80 kuutiometriä, josta mäntykuitua 40 kuutiota ja koivukuitua 40 kuutiota. Puut on ajettu mönkijällä, ajotaksaksi Metsänen on laskenut 8 euroa kuutiolta. Leimikosta kertyneestä koivukuitupuusta Metsänen teki klapeiksi 10 kuutiota, jotka menivät myyntiin. Loput koivukuitupuut myytiin hankintakaupalla mäntykuitupuun tapaan. Työn arvo €/m 3 Hankintatyön arvo € Puutavaralaji Määrä m 3 Valmistus Kuljetus Valmistus Kuljetus Mäntykuitu 40 14,76 8 590,40 320 Koivukuitu 30 13,65 8 409,50 240 Koivuklapit 10 30,94 8 309,40 80 Yhteensä 80 1 949,30 Hankintapuiden teon työn arvo yhteensä 1 949,30 €* *Kirjataan Selvitys hankintatyöstä -kohtaan ja vähennetään hankintakaupan arvosta veroilmoituksen alkupuolella. OmaVerossa hankintatyön arvo kirjautuu menoksi. Veroilmoituksessa hankintatyön arvo erotellaan hankintakaupaksi (1 559,90 euroa) ja polttoja joulupuukaupaksi (389,40 euroa). Samoin kauppasummat erotellaan tulopuolella. Koska polttopuut myydään vasta tänä vuonna, kirjataan tulot vasta vuoden 2025 tuloksi. Klapien hankintatyön arvo on myös mahdollista jättää vähennettäväksi vuoden 2025 verotuksessa. Vaikka kunkin tekijän osuus jäisi alle 125 kuution, lasketaan heille ansiotulona verotettava osuus kertoimen perusteella, jos yhteisesti tehty puumäärä ylittää 125 kuutiota. Jos teon määrä ylittää 125 kuutiota, mutta kuljetuksen määrä jää alle rajan, verotettavaa ansiotuloa kertyy vain teon osalta. Verottaja siirtää kunkin hankintatyön tekijän verollisen ansiotulo-osuuden henkilökohtaiseksi ansiotuloksi. Työn arvon voi siirtää Hankintatyöt kirjataan tehdyksi sen vuoden veroilmoitukseen, jolloin työt on tehty. Hankintapuiden mittaustai maksuajankohta ei vaikuta asiaan. Tällöin työn tekeminen ja kaupasta saadut maksut eivät välttämättä satu samalle vuodelle. Veroilmoitukseen voidaan ilmoittaa hankintatyön arvoa vain sen verran, kun on saatu tuloa hankintapuista. Jos kaupasta ei ole saatu verovuonna tuloja, työn arvo voidaan jättää uinumaan. Silloin se vähennetään vasta seuraavana vuonna, kun kaupasta on saatu maksu. Tällöin se merkitään vain paperilomakkeen hankintatyön yhteenvetosarakkeeseen, mutta ei lomakkeen alun Hankintatyön arvo -kohtaan. Polttopuiden osalta näin joudutaan yleensä tekemään, koska puut saatetaan myydä tekovuotta seuraavana vuonna. OmaVerossa hankintatyön arvon voi jättää ilmoittamatta, jos tuloa puista ei ole vielä saatu. Siellä työn arvo kirjautuu menoksi, jos se ilmoitetaan. Jos työstä on kertynyt ansiotulona verotettavaa tuloa, sen määrä on ilmoitettava tekovuonna. Sen voi ilmoittaa OmaVerossa, vaikka myyntiverotuksessa vähennettävää työn arvoa ei ilmoitettaisikaan. Jos hankintasavotta on vuodenvaihteessa kesken, tehty ja ajettu puumäärä on arvioitava. Samoin tehdään, jos hankintapuita ei ole vielä virallisesti mitattu.? l Metsälehti Makasiini 65 11270_.indd 65 11270_.indd 65 30.1.2025 13.07.46 30.1.2025 13.07.46
VAIKKA metsänomistajalla olisi monenlaista arvonlisäverollista toimintaa, niistä tehdään vain yksi ilmoitus – eli kaikki arvonlisäverot lasketaan yhteen ilmoitusta tehtäessä. Jos arvonlisäverollista toimintaa ei ole ollut, ilmoitusta ei tarvitse tehdä. Mene OmaVeroon Sähköistä ilmoitusta tehtäessä mennään Vero.fi-sivustolle, jossa kirjaudutaan OmaVeroon. Klikkaa Arvonlisävero-kohdasta Tee arvonlisäveroilmoitus. Sitten valitse 31.12.2024-kohdalta Tee Ilmoitus. Listalta löytyvät myös edellisvuosien veroilmoitukset. Alussa on kohta Maksuperusteinen arvonlisävero. Tämä kohta koskee vain kirjanpitovelvollisia, niinpä siihen jätetään Ei (eli ei tehdä muutoksia). Samoin jätä Ei loppuosan Ilmoitatko alarajahuojennuksen tietoja -kohtaan. Sen jälkeen kirjataan puukaupoista saadut arvonlisäverot kohtaan Vero kotimaan myynneistä ja siinä 25,5 prosentin veron kohdalle. Samaan laatikkoon laitetaan myös 24 prosentin arvonlisäverot, niille ei ole erillistä kohtaa. Omien kulujen arvonlisäverojen summa kirjataan kohtaan Verokauden vähennettävä vero. Taustaa napsauttamalla Maksettava vero/palautukseen oikeutettava vero -osio päivittyy. Sen jälkeen kirjataan yhteystiedot ja lähetetään lomake. Jos jää maksettavia arvonlisäveroja, maksun voi suorittaa kohdassa Oma-aloitteiset verot. Kannattaa kuitenkin yleensä odottaa muutama päivä, jolloin maksu ilmestyy viite-ja tilitietoineen Maksettavat verot -kohtaan. Ilmoitus on tehtävä ja mahdolliset verot on maksettava verottajan tilille viimeistään 28.2.2025. Jos vähennettävien verojen määrä on suurempi, verottaja palauttaa summan metsänomistajalle, jahka veroilmoitus on käsitelty. Ilmoitus on tehtävä määräaikaan mennessä myös silloin, jos metsäveroilmoituksen jättöaika on myöhemmin. Paperilomake yhä käytössä Arvonlisäveroilmoituksen voi tehdä myös paperisella lomakkeella. Lomakkeen voi tulostaa netistä tai tilata verottajalta numerosta 029 497 030. Jos arvonlisäveroja jää maksettavaksi, tarvitaan myös RF-alkuinen viitenumero ja tilinnumero. Nämä tiedot löytyvät OmaVerosta, mutta ne saa tarvittaessa Verohallinnon palvelunumerosta (029 497 026). Paperinen arvonlisäveroilmoitus postitetaan lomakkeessa näkyvään osoitteeseen. Huomaa, ett ä lomake menee eri osoitteeseen kuin varsinainen metsäveroilmoitus.? l Maksua vai palautusta? Arvonlisäverot on helppo ilmoittaa verkossa OmaVero-palvelussa. HANNU JAUHIAINEN Myös 24 prosentin arvonlisäverot kirjataan kohtaan 25,5 % vero. 66 Metsälehti Makasiini » ARVONLISÄVEROT 11270_.indd 66 11270_.indd 66 30.1.2025 13.07.47 30.1.2025 13.07.47
Metsälehti Makasiini 67 KOLUMNI » METSÄNOMISTAJAT OVAT perinteisesti olleet melko varovaisia avohakkuiden kanssa. Yleensä päätehakkuun koko on yksi, kaksi tai kolme hehtaaria. Vaikka harvennukset olisi hoidettu ajallaan, päätehakkuita on saatettu pantata pitkiäkin aikoja. Joku ulkopuolinenhan saattaisi aukosta jopa päätellä, että omistajalla on rahapula. Puukauppa alkaa silti kummasti kiinnostaa, kun puun hintaennätykset rikkoontuvat yksi toisensa jälkeen. Voi olla, että huippuhintojen houkuttelemat hakkuut alkavat jo pistää suuren yleisönkin silmään. UUMOILIMME PERHEEN kesken, että markkinatalouden lakien mukaan hinnat saattavat ennen pitkää alkaa laskea. Keittiöremontti tai pihasauna olisi kiva rahoittaa edes osaksi puukaupalla. Muistelin, että metsäviranomaisen tarjoamassa palvelussa ehdotettiin aiemmin aika reippaita avohakkuita yhdelle tiloistamme. Pidimme noita ehdotuksia silloin pikkuisen huuhaana. Tila on liki kauttaaltaan samanikäistä männikköä. Kuvioiden sopivin päätehakkuuaika olisi parinkymmenen vuoden päästä ja silloinkaan koko tilaa ei missään nimessä kannattaisi rysäyttää pötkölleen yhdellä kertaa. Yllätykseni oli suuri, kun pihasauna mielessä kirjauduin palveluun. Aiemmin punaisina avohakkuuehdotuksina loistanut kartta oli laimennut muutamaan okran väriseen harvennukseen. Palveluntarjoaja näyttäisi ruuvanneen parametrejään maltillisempaan suuntaan. AJAT OVAT ilmeisesti toiset. Hakkuisiin suhtaudutaan entistä kriittisemmin ja yksityinen metsänomistajakin voi joutua valtakunnan median silmätikuksi. Tähän asti julkisuudessa on mätkitty enimmäkseen Metsähallitusta ja suuryrityksiä. Esimerkkejä yksityisten tekemien kymmenien hehtaarien päätehakkuiden julkisesta äimistelystä on puolen vuoden sisällä nähty Hangosta Suomussalmelle. Toki ammattilaisen silmissäkin 50 tai sadan hehtaarin päätehakkuu voi tuntua yhtä hurjalta kuin maallikosta. Kovin kohutusta Hukkajoen hakkuusta mieleen jäi ystävän kommentti. Hän suhtautuu metsätalouden harjoittamiseen jopa suurella rakkaudella eikä tavallisesti kavahda avohakkuita. Silti hienoisesti päätään pyörittäen hänkin viittasi pinta-alaan ja totesi: ”Ihan sairas aukko”. PIHASAUNAN RAHOITTAMISTA on nyt joka tapauksessa lähestyttävä jostain muusta kulmasta kuin läppärin näytöltä. Keski-Suomessa voi vielä odottaa hankikantoa tulevana kevättalvena. Leimikon suunnitteluun ehdottomasti parempi tapa onkin se, jossa pakataan autoon metsäsukset, nuotiopuita ja eväsreppu. Tilalla hiihtelemällä sopiva päätehakkuukohde ehkä löytyy. Ajattelisin, että hehtaari tai kaksi riittää hyvin. l Ihan sairas aukko Pidimme noita ehdotuksia silloin pikkuisen huuhaana. AINO ÄSSÄMÄKI Kirjoittaja on metsänomistaja, jonka mielestä relaskooppi on edelleen oikein kelvollinen työkalu. 11272_.indd 67 11272_.indd 67 24.1.2025 14.18.23 24.1.2025 14.18.23
TUOTE & TEKIJÄ » KAIKKIALLA Lapissa myydään poronsarvesta tehtyjä avaimenperiä, koruja, nappeja. Voisiko poronsarvesta valmistaa myös silmälasinkehyksiä? Sitä Laura Knuuti pohti muutettuaan Sodankylään kuusi ja puoli vuotta sitten. Etelä-Suomesta kotoisin oleva Knuuti työskenteli optikkona, ja vapaa-ajalla koiran kanssa maastolenkkeillessä silmiin osui säännöllisesti poronsarvia. ”Tiesin, että jotkin pohjoiset alkuperäiskansat käyttävät sarvimateriaalia jäätikkölaseissaan ja että sarvimateriaaleja käytetään paljon silmälasinkehyksissä.” Vähän myöhemmin Knuuti jäi äitiyslomalle ja ilmoittautui työväenopiston kurssille. Kun vauva nukkui, tuore äiti opetteli työstämään poronsarvea. Kurssin päättyessä ensimmäiset aurinkolasit olivat valmiit. Kului vielä pari vuotta, ennen kuin Knuuti perusti Keloa Eyewear -silmälasimerkin ja avasi liiketilat Sodankylän keskustaan. Materiaalit kotimaasta Melkein alusta asti on ollut selvää, että kehyksiä ei ole järkevää valmistaa pelkästä poronsarvesta. Kehysten etuosaan Knuuti käyttää kotimaista koivuviilua, joka liimataan vaneriksi ja päällystetään tuohella. Silmälasien aisat ja joskus myös osia etuosasta Knuuti tekee poronsarvesta. Sen hän hankkii lähialueiden poronhoitajilta. Sopivia ovat isot ja painavat, käytännössä hirvasporojen sarvet. Tuohta Knuuti ostaa sieltä, missä sitä on tarjolla, yleensä Lappia etelämmästä. ”En tarvitse kerralla palSARVESTA SANGAT Laura Knuuti valmistaa silmälaseja poronsarvesta, tuohesta ja koivuviilusta. ”En tarvitse kerralla paljon tuohta, mutta minun pitää päästä valikoimaan värisävyjä.” Laura Knuutin perustaman Keloa Eyewearin myymälä ja tuotantotilat ovat saman katon alla Sodankylän keskustassa. TEKSTI HELI VIRTANEN KUVAT TIMO VEIJALAINEN 68 Metsälehti Makasiini 11271_.indd 68 11271_.indd 68 24.1.2025 14.23.25 24.1.2025 14.23.25
jon, mutta minun pitää päästä valikoimaan värisävyjä. Tuohi on usein kellertävää, ja suomalaisille kasvoille se ei ole aina mairittelevin väri.” Halkeilun ehkäisemiseksi tuohta pitää valmistuksen aikana hioa, öljytä ja vahata moneen kertaan. ”Pikkuisen myös sävytän sitä tarpeen mukaan. Haluan kuitenkin, että tuohen struktuuri näkyy.” Poronsarvea Knuuti koristelee enemmän. Usein hän lyö siihen säännöllisen kuvion, jota kutsuu sarvilyötteeksi. Joskus poronsarviseen aisaan tulee koristeeksi luonnonkukkia tai kierrekuvioita. Lisäoppia Ranskasta Suomessa silmälasiteollisuutta on vähän, mikä on hankaloittanut yritystoiminnan käynnistämistä. Knuuti olisi toivonut alkuun enemmän vinkkejä ja vertaistukea uudenlaisen tuotteen valmistamiseen ja alihankintaverkostojen rakentamiseen. Silmälasit luokitellaan lainsäädännössä lääkinnälliseksi laitteeksi, joten huomiota on kiinnitettävä muun muassa terveysturvallisuuteen. ”Kehykset ovat jatkuvassa ihokosketuksessa. Niiden pitää kestää hikeä, kosmetiikkaa, aurinkoa ja lämpötilanvaihteluita.” Kun Knuuti oli saanut muutamat ensimmäiset käyttökelpoiset kehykset aikaiseksi, hän suuntasi Ranskaan, jossa silmälasien valmistusta voi opiskella kurssimuotoisesti. Reilun viikon kestäneiden opintojen aikana kasvoi varmuus: oltiin oikeilla jäljillä. Niinpä hän uskalsi irtisanoutua päivätyöstään. Leikittelyä koruilla Nyt Knuuti pitää liikettään Puiset kehykset ovat keveät, vaikka aisat ovat poronsarvea. Vain aisojen päässä on muovia istuvuuden varmistamiseksi. le jälleenmyyjälle menee myös valmiita kehyksiä. Näöntutkimuslaitteita Knuutilla ei ole. Näillä näkymin niitä ei tulekaan, sen verran kalliita laitteet ovat eikä aikakaan riitä kaikkeen. Keloa Eyewearilta kuitenkin saa silmälasit linsseineen, jos hoidattaa näöntutkimuksen muualla. ”Yksinyrittäjän on oltava siellä, missä asiakkaat ovat. Haastavaa on saada oma aika riittämään.” Myyntitapahtumissa sana kehyksistä leviää, mutta tapahtumien kiertäminen maksaa. Knuuti taklaa ongelmaa valmistamalla koruja: ne tarttuvat messuilta kalliita kehyksiä herkemmin mukaan. Silmälasinkehysten valmistaminen on kurinalaista, mutta korujen kanssa on lupa leikitellä. ”Käytän koruissa paljon luonnonkasveja, esimerkiksi vanamoa, vaivaiskoivua, puolukkaa ja maitohorsmaa.”? l auki neljänä päivänä viikossa, mutta ovet avautuvat tarvittaessa muulloinkin. Lähes kaikki kehykset valmistuvat mittatilaustyönä, ja niiden hinnat alkavat 700 eurosta. KuudelLaura Knuuti valmistaa lähes kaikki kehykset mittatilaustyönä, asiakkaan toiveiden mukaisesti. Tarvittaessa Laura Knuuti käy irrottamassa tuohen vaikka itse. Rovaniemen kaupungin kaatamista koivuista kertyi viime kesänä hyvä erä. Metsälehti Makasiini 69 11271_.indd 69 11271_.indd 69 24.1.2025 14.23.38 24.1.2025 14.23.38
METSO & NÄKKI » TALVIRETKELLÄ Atso ja Atro Askonen lähtevät metsäretkilleen vuodenajasta tai säästä riippumatta. Isä ja poika vievät luontoon myös some-seuraajansa. TEKSTI MARJO NÄKKI KUVAT JUHA METSO 70 Metsälehti Makasiini 11269_.indd 70 11269_.indd 70 28.1.2025 12.45.33 28.1.2025 12.45.33
Loude on hyvä majoitus, sillä se kulkee helposti mukana ja mahdollistaa luonnon tarkkailun. Atso Askosen (vas.) seurana poika Atro. Metsälehti Makasiini 71 11269_.indd 71 11269_.indd 71 28.1.2025 12.45.35 28.1.2025 12.45.35
SS UON laidalle kahden männyn väliin on ilmaantunut vihreästä tarppikankaasta tehty viistokattoinen asumus. Sen liepeet on kiinnitetty maahan ja kattoa tukee metsästä löytynyt vahva oksa. Loude tai loue, kuten Askoset sitä kutsuvat, on heidän mukaansa paras majoitus luonnossa jopa näin keskellä talvea, kunhan sen pystyttää niin, että tuuli ei tuiverra sisään. Tällaisen asumuksen Atso Askonen pystyttää retkillään viikoittain. Usein kaverina on poika Atro. ”Jos isää haluaa joskus nähdä, niin on lähdettävä mukaan retkille”, Atro kertoo. Atso Askonen on elämäntaparetkeilijä. ”Aluksi lähdet koiran kanssa kävelylle metsään, sitten mukaan tulee päiväreppu. Sitten alat pohtia, josko täällä voisi yöpyä”, hän kuvaa monien tapaa muuttua retkeilijäksi. Askonen on toteuttanut retkeilyintohi”Sitten alat pohtia, josko täällä voisi yöpyä.” METSO & NÄKKI » Valkmusan kansallispuistosta löytyy yli 40 eri suotyyppiä. Tammikuussa suo on vielä osin sula. Retkillä kavereiksi saattaa ilmaantua metsän asukkaista, usein orava. 72 Metsälehti Makasiini 11269_.indd 72 11269_.indd 72 28.1.2025 12.45.39 28.1.2025 12.45.39
moaan kuusi viime vuotta. Sitä ennen hän istui satoja tuhansia kilometrejä bussissa ensin kouvolalaisen jääkiekkojoukkueen KooKoon edustuspelaajana, sitten junioreiden valmentajana. ”Tuijotin bussin ikkunasta metsää ja tein suunnitelmia”, hän kertoo. Valmennustöiden jälkeen aikaa jäi niiden toteuttamiseen. Elintärkeä vesi Tällä kertaa loue on pystytetty Valkmusan kansallispuistoon Kymenlaaksoon. Isä ja poika ovat luvanneet kertoa, mitä retkeily keskellä talvea vaatii. Loue on edestä auki, mikä mahdollistaa luonnon tarkkailun mutta myös asumuksen lämmittämisen, kun tulisijan rakentaa sen eteen. Tosin näin kansallispuistossa tulet pitää tehdä nuotiopaikoilla. Nyt maahan on levitetty palonkestävä kangas ja sen päällä on kaksi risukeitintä. Niihin voi kerätä metsästä pudonneita oksia. Koska nyt on märkää, miehet ovat ottaneet mukaan tavallisia grilliprikettejä ja sytytyspuita. Risukeittimen päälle Atro nostaa nokeentuneen kahvipannun, johon hän on kauhaissut vettä suoraan suolta sulasta kohtaa. ”Jos vettä ei ole, sulatetaan lunta”, hän kertoo. Lumen sulattamista varten on erillinen kattila, joka voi porista nuotiolla tai keittimen päällä kaiken aikaa, sillä lumen muuttaminen vedeksi on hidasta puuhaa. ”Lumesta sulatettu vesi voi olla keitettynä puhdasta, mutta aina se on pahanmakuista”, Atso Askonen sanoo. Siksi kannattaa ottaa matkaan esimerkiksi urheilujuomatabletteja. Ne peittävät maun ja tasapainottavat retkeilijän kuntoa. Vesipulloista moneksi Talvella metsässä pitää pysyä lämpimänä, ja nukkuessa se on vieläkin tärkeämpää. Pahinta ovat maasta hohkaava kylmyys ja kosteus. Louteen sisään maahan on levitetty ensin maavaate estämään makuualustojen kastuminen, sen päälle tulee solumuovinen makuualusta eristeeksi ja viimeiseksi ilmatäytteinen makuualusta. Patjalla on untuvamakuupussi ja sen päällä vielä tunturiviitta – suorakulmaiTulentekovälineet kulkevat mukana omassa rasiassa. Tulukset, tikut ja tuohta. Suoveteen tehdyt nokipannukahvit porisevat risukeittimellä. Metsässä kahvi maistuu aina. Metsälehti Makasiini 73 11269_.indd 73 11269_.indd 73 28.1.2025 12.45.43 28.1.2025 12.45.43
nen peite, jonka voi sulkea vetoketjuin kolmelta sivulta. Sitä voi käyttää ylimääräisenä peittona tai heittää vaikka ylleen, jos vaeltaessa alkaa palella. Askosten mukana kulkevat isot vesipullot, johon kahvinkeitosta ylijäänyt kuuma vesi kaadetaan. Näin saadaan hyvä kuumavesipullo retkipeitteen väliin lämmikkeeksi. Pullon ympärille voi sitaista myös kastuneet villasukat, hanskat tai pohjalliset, jotta ne ovat seuraavana aamuna jälleen kuivat. ”On tärkeä varmistaa, että pullon korkki pitää, ettei vesi kastele varusteita. Toisaalta varusteisiin on myös luotettava, varsinkin jos vaeltaa keskellä erämaata monta päivää”, Atso Askonen pohtii. Tunturiviitan ja makuupussin väliin kannattaa työntää myös ulkovaatteet. ”Näin housut eivät ole aamulla jäätynyt mytty”, Atso kertoo. Lisäksi hän työntää peitteen väliin kuvaustarvikkeensa. Isän ja pojan retkiä voi seurata Sammaleiset polut -kanavilla sosiaalisessa mediassa. Kerroksia vaatetukseen Vaikka loue on käytännössä yksi kangas, Askosten reissuissa ei ole kyse mistään kevytretkeilystä. Tällä kertaa mukana on rinkat. Kun lunta on riittävästi, liikutaan hiihtäen tai liukulumikengillä, jolloin perässä vedetään ahkiota. ”Välillä mies on mennyt puun yhdeltä ja ahkio sen toiselta puolelta”, Atso Askonen muistelee. Kyse ei ole loputtomasta välineurheilusta. Askosilla on esimerkiksi vain kaksi makuupussia: yksi kesäksi, toinen talveksi sekä retkipeite. Päällä on normaalit vaellusvaatteet. Kerroksia on sään kylmetessä enemmän. Ihoa vasten kerraston alle on hyvä laittaa verkkoalusvaatteet, jotta kosteus siirtyisi poispäin kehosta. Taukotakki on syytä pitää lähettyvillä, ja otsalamppu on välttämättömyys. ”Harkinta ja rauhallisuus auttavat yleensä pitkälle.” VINKIT TALVIRETKEILYYN: OTSALAMPPU on kätevin valaisin retkillä. MAKUUALUSTAN alle kangas kosteutta eristämään. MUKAAN maastokartta ja kompassi. VARA-AKUT kännykälle, sillä puhelimen karttapalvelut toimivat hyvin. KARTTAPALVELUSSA kannattaa laittaa reitin tallentaminen päälle, jotta näkee mistä on tullut. Atso Askosella on myös oma patentti. Vaellushousujen sisään on sujautettu polvien kohdalle solumuoviset suojukset, jotta leirissä touhuaminen ei kävisi polvien päälle. Ruokahuolto pelaa kuulemma parhaiten silloin, kun Atro Askonen on mukana. Joskus leirissä on nautittu retkihampurilaisia ja uutenavuotena jopa filettä. Muutoin jauhemaiset pussikeitot voi sujauttaa termospulloon keitettyyn veteen tekeytymään vaikka retken aluksi. ”Kun näkee komean maiseman, niin siinä voi sitten pitää lounastauon samalla ahkion päällä istuen”, Atso Askonen sanoo. Harkinta mukaan Askoset ovat kolunneet erämaita varsinkin Kaakkois-Suomessa. Pidemmät reissut ovat suuntautuneet Lappiin. Kylmin ulkona vietetty yö oli Pello-Kolarin vaellusreitillä, jolloin mittari painui 32 pakkasasteeseen. Villein kokemus taisi kuitenkin olla tunturin laella, kun ukkosmyrsky pääsi yllättämään retkeilijän. METSO & NÄKKI » Atso Askosen kiinnostus luontoon syntyi kesäisin mummolassa. 74 Metsälehti Makasiini 11269_.indd 74 11269_.indd 74 28.1.2025 12.45.45 28.1.2025 12.45.45
”Siellä voi säätila muuttua vartin välein”, Atso muistuttaa. Parasta retkeilyssä ovat ympäröivä luonto, ja vaikka luonnosta hakee rauhaa, retkeilijöiden välinen yhteisöllisyys. Rakkolaastareita ja kahvia on jaettu leirinuotioilla. Välillä on autettu eksynyttä perhettä. Mukana kannattaa olla kartta ja kompassi, vaikka reittejä on merkitty ja puhelimen karttapalvelu toimii yleensä hyvin. Yksi tärkeimmistä on kuitenkin korvien välissä. ”Harkinta ja rauhallisuus auttavat yleensä pitkälle”, Atso Askonen kuvaa. Seuraavaksi Askoset aikovat jatkaa retkeilyä Pohjois-Valkealassa. Siellä hminen on liikkunut jo vuosituhansia. ”Vanhat eräperinteet kiinnostavat, vanhat polunpohjat, leiriytymispaikat,” Atro Askonen kertoo. Sammaleisia polkuja riittää siis taivallettavaksi. Askosten Sammaleiset polut -kanavat löytyvät YouTubesta ja Instagramista.? l Metsäkauris levittäytyi Suomeen 1900-luvulla luontaisesti ja siirtoistutusten kautta. Retkeily opettaa tunnistamaan lajeja ja jälkiä. Hanki paljastaa linnun metsästysiskun. Metsälehti Makasiini 75 11269_.indd 75 11269_.indd 75 28.1.2025 12.45.48 28.1.2025 12.45.48
NÄIN LUOT TUNNUKSET Metsälehti Digiin 1 Jos olet Metsälehden kestotilaaja, pääset lukemaan Metsälehti Digiä luomalla itsellesi tunnukset osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy. 2 Täytä pyydetyt tiedot ja valitse itsellesi käyttäjänimi sekä salasana. Tarvitset myös asiakasnumerosi, joka löytyy paperilehden osoitekentästä tai laskusta. 3 Lähetämme sinulle sähköpostilla tunnuksen vahvistuspyynnön. Huomaa, että se voi mennä roskapostiisi. 4 Kun tunnusten luominen on valmis, kirjaudu Metsälehden verkkosivuille osoitteessa metsalehti.fi sähköpostiosoitteellasi ja salasanallasi. Jos et ole kestotilaaja, Metsälehti Digiä pääsee lukemaan kätevästi kuukausimaksulla 11,90 euroa. Mikäli palveluun rekisteröitymisessä on pulmia tai muita ongelmia ilmenee, Metsälehden asiakaspalvelu auttaa (puh. 09 315 49 840). Näin luet Metsälehti Digiä 1 Metsälehti Digi löytyy Metsälehden verkkosivuilta lehden logon alla olevalta navigaatioriviltä, kohdasta Lehti. Sitä klikkaamalla pääset sivulle, josta voit siirtyä joko uusimpaan lehteen, verkkolehden arkistoon, näköislehtiin ja maksullisiin sisältöihin. 2 Kun klikkaat Lue verkkolehti -painiketta, pääset uusimman lehden sisällysluetteloon. Sisällysluetteloa on jaoteltu lehdestä tuttuihin osastoihin. 3 Minkä tahansa jutun otsikkoa klikkaamalla pääset lukemaan kyseistä juttua, jos olet kirjautunut palveluun ja sinulla on aktiivinen lukuoikeus. Juttu avautuu uuteen näkymään. Täällä pääset siirtymään edelleen lehden muihin juttuihin helposti otsikon vieressä olevia nuolia klikkaamalla 4 Jos haluat siirtyä takaisin sisällysluetteloon tai katsoa muita numeroita, klikkaa oikeassa yläreunassa olevaa ”hampurilaista”. ? Vastuullisella metsänhoidolla parempaa tuottoa. Liity AARI Yhteismetsään Keskimääräinen tuotto perustamisesta 10,4 %. 044 491 4207 aarimetsa.? AARI Metsälehti 210x270mm 5mm bleed_22012025.pdf 1 22.1.2025 10.06 » PILKKEET 11261_.indd 76 11261_.indd 76 24.1.2025 8.19.18 24.1.2025 8.19.18
YRITTÄJÄ Jyrki Ketola kuoli sairauskohtaukseen 15. tammikuuta Helsingissä 60-vuotiaana. Hän oli syntynyt Kokkolassa 31. toukokuuta 1964. Jyrki Ketolan ura metsäalalla alkoi Tuomarniemen metsäopistosta, mistä hän valmistui 1985 metsäteknikoksi ja 1990 metsätalousinsinööriksi. Lyhyen opettajapestin jälkeen hän aloitti 1986 metsänparannusinsinöörinä Keski-Pohjanmaan metsälautakunnassa. Opiskeluajoista juontunut aktiivisuus ammattijärjestössä toi hänet Helsinkiin Metsäalan Toimihenkilöliiton, nykyisen Meto Metsäalan asiantuntijat ry:n, palvelukseen 1990. Jyrki Ketola kiinnostui jo varhain sijoittamisesta ja etenkin metsäsijoittamisesta. Niinpä luonteva jatko yli 20-vuotiselle järjestöuralle oli 2013 metsäsijoituksista vastaavan johtajan tehtävä Taaleri Pääomarahastot Oy:ssä. Hän pääsi kehittämään Suomessa uutta sijoitusmuotoa, metsärahastoja. Uutta oli sekin, että Taaleri myi ensimmäisen metsärahastonsa ranskalaiselle finanssikonsernille, mikä aikanaan herätti keskustelun ulkomaisesta metsänomistuksesta. Oman metsäomaisuuden kartuttamisen Jyrki Ketola aloitti jo varhain. Viime syksynä Metsälehden julkaisemalla sadan suurimman metsänomistajan listalla hän oli sijalla 74. Metsässä yhdistyivät Ketolan kiinnostuksen kohteet talous ja luonto. Mieluisimmiksi harrastuksikseen hän kertoi kansantalouden ja metsäalan kokonaisuudessaan. Jyrki Ketola olikin mukana monissa alan luottamuselimissä ja työryhmissä. Erityisesti koulutus oli hänelle tärkeä aihepiiri. Jyrki Ketola oli suosittu yhteistyökumppani, jonka sanaan saattoi aina luottaa. Lisäksi hän oli luova visionääri ja hahmotti laajoja kokonaisuuksia. Hän oli osakkaana useissa yrityksissä, joiden toimialat ulottuivat sijoittamisesta hiilensidontaan ja metsäenergiaan. Välillä liituraitapuku ja kravatti saivat jäädä, kun oli aika suunnata metsätöihin. Niitä hän teki mielellään yhdessä perheensä kanssa. Keväiseltä istutustyömaalta heidät tunnisti valkoisista haalareista. Ne olivat Jyrkin ja vaimonsa Leena Juurikkala-Ketolan mukaan paras suoja niin hyönteisiä kuin porottavaa auringonpaistetta vastaan. Lapset, myöhemmin myös heidän puolisonsa ja lapsenlapset, totutettiin metsään jo varhain. Metsänomistajan ja metsäsijoittajan roolissa Jyrki Ketola kirjoitti 20 vuoden ajan kolumneja Metsälehti Makasiiniin. Hän luonnehti itseään metsässä laiskaksi ja kertoi joutuvansa siksi tekemään työt ajallaan ja hyvin. Aikailusta ja nuukailusta koituu ylimääräistä vaivaa ja rahanmenoa, hän neuvoi. Luontoarvojen nousun Jyrki Ketola näki jo varhain. Metsissään hän toteutti metsäluonnon hoitoa yhtä tehokkaasti kuin muutakin metsänhoitoa. Myös matkailu, etenkin Italiassa, oli Jyrki Ketolalle ja hänen puolisolleen tärkeä harrastus. Laajaa ystäväpiiriään pariskunta viihdytti lämminhenkisissä juhlissa kotonaan Helsingin Töölössä. ELIISA KALLIONIEMI METSÄLEHDEN ELÄKKEELLÄ OLEVA PÄÄTOIMITTAJA. YRITTÄJÄ VIIHTYI METSÄTÖISSÄKIN SE PP O SA M U LI MUISTOKIRJOITUS METSÄLEHTI on metsänomistajille suunnattu erikoisaikakauslehti, jolla on lähes 250 000 lukijaa. Lehden vuosikerta koostuu viidestätoista tabloidimuotoisesta Metsälehdestä ja kahdeksasta aikakauslehtimuotoisesta Metsälehti Makasiinista. Metsälehti.fiverkkopalvelussa vierailee kuukausittain noin 300 000 kävijää. Toimituksessa työskentelee 12 henkeä. Haemme KESÄTOIMITTAJAA tekemään juttuja Metsälehteen, Metsälehti Makasiiniin ja Metsälehti.fi-verkkopalveluun. Tehtävä kestää kolme kuukautta ja alkaa mielellään jo toukokuun puolivälissä. TOIVOMME, että sinulla on ainakin jonkin verran kokemusta toimittajan työstä ja olet kiinnostunut metsäalasta. Metsälehdessä pääset kehittymään journalistina toteuttamalla alusta loppuun juttuja monipuolisista aiheista printtilehtiin ja verkkoon. METSÄLEHDEN toimitus sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella Helsingin Länsi-Pasilassa. Suuren osan työstä voi myös tehdä etäyhteyksillä. LÄHETÄ hakemuksesi perjantaihin 21. helmikuuta 2025 mennessä osoitteella hakemukset@metsalehti.fi. Liitä mukaan juttunäyte. Lisätietoja tehtävästä antaa toimitussihteeri Eero Sala (eero.sala@ metsalehti.fi, 040 845 8925). 20. JOULUKUUTA • NUMERO 8/2024 • 12,90 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 8/2 02 4 MAASEUTU MAKSAA METSÄNOMISTAJA Tuhansien hehtaarien isäntä ILMASTONMUUTOS HYVÄLLÄ METSÄNHOIDOLLA PÄRJÄÄ Käytetty ajokone maataloustraktorin tilalle NÄIN VARAUDUT TUULITUHOIHIN KUITUPUUN TARVE KASVAA OULUSSA SAHOILLA NIUKKUUTTA PEFC-PUUSTA ›› Palkittu tietokirjailija Seppo Vuokko ihmettelee keskustelua hiilinieluista TE EM A : IL M A ST O N M U U TO S 11152_.indd 1 11152_.indd 1 13.12.2024 18.10.23 13.12.2024 18.10.23 TORSTAINA 7. LOKAKUUTA 2021 ? NRO 18 Sattumalla on ollut merkittävä rooli moottorisahauksen MM-kisoissa menestyneen Janniina Hämäläisen uralla. Sivut 22–23 MITALISTIN OTTEELLA PERJANTAINA 22. MARRASKUUTA 2024 ? NRO 21 ? PERUSTETTU VUONNA 1933 11133_.indd 1 11133_.indd 1 15.11.2024 9.07.21 15.11.2024 9.07.21 KESÄTOIMITTAJA METSÄLEHTEEN » PILKKEET Metsälehti Makasiini 77 11262_.indd 77 11262_.indd 77 28.1.2025 12.50.46 28.1.2025 12.50.46
MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli? Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten? Voit vastata kyselyyn verkkosivullamme osoitteessa www.metsalehti. fi/lukijakysely. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kaikkien helmikuun loppuun mennessä vastanneiden kesken arvomme palkinnoksi Fiskarsin M X28 X-series -halkaisukirveen. X-series-kirveitä on käytännössä mahdoton rikkoa. Niissä on kevyt mutta kestävä kahva, joka vaimentaa iskuja ja suojaa ylilyönneiltä. VIIME numeron suosituin artikkeli oli Seppo Vuokon haastattelu ”Tahtomattaan ärripurri”. Palkintona olleen Stanley-ruokatermoksen voitti Jaana Luostarinen Heinävedeltä. MISTÄ PIDIT? » PILKKEET MISTÄ PIDIT JO RM A PE IP O N EN ARVONTA! KUN metsälakia uudistettiin 1990-luvulla, lakiin tuli runsaasti ekologisia näkökohtia. Sen vuoksi metsäalan toimijoille tarjottiin täydennyskoulutusta, jossa kerrottiin lain sisällöstä ja sen taustoista. Perustimme Kaakkois-Suomessa kouluttajaryhmän, johon kuuluivat Seppo Repo, Markku Metsämuuronen ja minä. Osuuteni oli kertoa metsän ekologiasta ja metsäluonnon monimuotoisuudesta. Jotta saisin esityksiini konkretiaa, tein arvioita lahopuulajistosta ja eri puulajien seuralaisten määristä (tavallisillakin metsäpuilla satoja lajeja, tammella ehkä eniten, lehmuksella ja vaahteralla keskimääräistä vähemmän). Näitä tietoja ei löytynyt valmiina mistään kirjoista eikä tutkimuksista. Lahopuun eläjien määrän arvioinnissa otin pohjaksi Uhanalaisten eläinten ja kasvien seurantatoimikunnan mietinnön vuodelta 1991. Siinä olevan laskelman Suomen lajistosta (42 000 lajia) pyöristin ylöspäin 50 000 lajiin sillä perusteella, että uusia lajeja löytyy koko ajan. Arvioin, että noin puolet lajeista elää erilaisissa metsäisissä ympäristöissä kuten metsissä, kallioilla, soilla ja pienvesissä. Näistä viidennes voisi olla erilaisia lahopuun asujia. Näin ”tieteellisesti” on määritetty lahopuun lajien määrä, joka lähti sitten elämään omaa elämäänsä luonnonsuojelukeskustelussa! Samalla tavalla summittaisia olivat arviot eri puulajien seuralaisista. Arvioiden tarkoitus ei toki ollut muuta kuin kertoa monimuotoisuuden perusteista ja antaa jonkinlainen käsitys lajimääristä. Kursseilla kerroinkin, että lukumäärät ovat vain valistuneita arvauksia suuruusluokasta. Itse olen käyttänyt ”julkisesti” tätä arviota ainakin Maaseudun tulevaisuudessa (9.12.1999), kun perustelin mielipidesivulla lahopuun tarpeellisuutta otsikolla ”Elinmahdollisuus ötököille”. En kuitenkaan käyttänyt näin köykäistä arviota kirjoittaessani monimuotoisuudesta Tapion taskukirjaan 1997 ja 2002. Lukumäärä voi olla tuulesta temmattu, mutta se ei poista lahopuun tärkeyttä monimuotoisuuden kannalta. l SEPPO VUOKKO Totuus lahopuun 5 000 eliölajista Maahan kaatuneen männyn pinnassa näkyy vaakanävertäjän emokäytäviä. Reiät ovat luultavasti havutikaskuoriaisen tekemiä. 78 Metsälehti Makasiini 11263_.indd 78 11263_.indd 78 24.1.2025 14.31.03 24.1.2025 14.31.03
Ensi numerossa AKKUSAHOILLA KLAPISAVOTTAAN METSÄLEHTI MAKASIINI 2/25 ILMESTYY 14.3. Seuraava Metsälehti ilmestyy 14.2. SA M I K A RP PI N EN Petri Koskinen p. 050 438 2865 Anna Back p. 029 432 6991 Jussi Collin, p. 029 432 6108 Eero Sala, p. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. 029 432 6110 Tiia Puukila, p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. 029 432 6115 Heli Virtanen, p. 029 432 6059 Mikko Häyrynen, p. 029 432 6109 Mikko Riikilä, p. 029 432 6111 Sami Karppinen, p. 029 432 6114 Jenny Rantanen, p.029 432 6029 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Pasi Myllymaa, p. 029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalveluvastaava Annika Andersson p. 09 315 49 805 Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja, p. 09 315 49 844 Pirjo Sutela-Mero, p. 09 315 49 844 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 93. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 2489-4044 (painettu) 2737-1131 (verkkojulkaisu) Makasiinin levikki: 31 718 (lt/22) PunaMusta 2025 UPM Finesse Silk 200 g/m 2 UPM Star Matt 70 g/m 2 UPM PR Personal 90 g/m 2 TOIMITUS Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Verkkokoordinaattori Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Levikkipäällikkö MYYNTI Myyntipäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 ISSN Painopaikka Kansipaperi Sisäsivut Oma metsä-osuus 11264_.indd 79 11264_.indd 79 24.1.2025 14.35.26 24.1.2025 14.35.26
Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: ? Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: Näköislehti (sis. audion) ja näköislehtiarkiston, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksulliset sisällöt sekä Metsätietäjä palvelun (arvo 11,90 € / kk) ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. tai p. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). Leikkaa irti ? MAKASIINIRISTIKKO 1 PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. Laskutuslisä paperilaskuissa 3,90 €. Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@metsalehti.fi). TÄMÄN Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 14.2.2025 osoitteessa Tapio Palvelut Oy/ Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 1”. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. PALKINNOT Makasiiniristikoista 8 on arvottu seuraaville kolmelle: Antero Karjalainen, Rovaniemi, Arja Juntunen, Lieksa ja Esko Kinnunen, Raahe. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. MAKASIINRISTIKKO JA -KRYPTO 8, OIKEAT RATKAISUT 11265_.indd 81 11265_.indd 81 24.1.2025 14.38.02 24.1.2025 14.38.02
”HAKKUIDEN ennakkoraivauksille tulee joskus kiirehälytyksiä. Välillä on metsäkone jo odottelemassa palstan laidalla. Niitä tilanteita tulee talvella väistämättä, korjuuketjussa on niin paljon muuttujia. Kelit pehmenevät äkkiä, ja koneet täytyy siirtää kantavimmille hakkuukohteille, joita ei ole vielä ennakkoraivattu. Tykkään siitä, kun raivauskohteessa on vaihtelevuutta. Jos raivauskohde on konemaisen helppo kaataa tai kaadettavaa on niin vähän, että työ on lähinnä raivaussahan ulkoiluttamista, se ei motivoi. Parasta on, kun kaataessa pitää ajatella ja tehdä valintoja. Ennakkoraivattavan metsäkuvion toinen laita voi olla helpompi, mutta toisessa laidassa voi olla vastassa pystysuora seinämä alikasvoskuusia. Olen tehnyt metsurin töitä kahdeksan vuotta. Siinä ajassa suuntaus on muuttunut sekametsiin. Niitä taimikonhoidossa rakennetaan. Länsirannikon rehevillä mailla kasvavat taimikot ovat työläitä kohteita. Poistumaa (kaadettavaa vesakkoa ja taimia) tulee valtavat määrät ja kasvu on niin hurjaa, että muutaman vuoden kuluttua raivaustyön jälkeä ei enää näe taimikossa. Metsänomistajan kannattaa olla etunojassa varhaisperkausten kanssa. Työajan menekki lisääntyy jo yhdessä vuodessa. Liian ajoissa taimikonhoitoa ollaan menossa tekemään vain harvoin. Raivaajan kannaltakin ikävimpiä ovat rästikohteet, joissa on vain huonoja puita valittavana pystyyn jätettäviksi. Teen Sata Havu -yrityksen palveluksessa UPM:n metsänhoitokohteita. Työmaat sijaitsevat Siikaisissa ja sen lähialueilla Porin pohjoispuolella. Kahdeksan vuoden aikana viime talvi on ollut ainoa, jolloin työt piti keskeyttää, koska lunta oli liikaa. Lumikengät kulkevat näin talvisin mukana varalla autossa, mutta ne sopivat vain kohteille, joissa on vähän poistumaa. Jos raivaustyömaalla on paljon kaadettavaa vesakkoa, lumikenkien välissä on äkkiä niin paljon rojua, ettei hommasta tule mitään.”? l ”VÄLILLÄ ON KONE JO ODOTTELEMASSA” Minna Vesterbacka viihtyy läpi talven raivaussahan varressa, vaikka länsirannikon rehevien maiden raivuukohteet ovatkin maan työläimpiä. Tässä sarjassa tapaamme ihmisiä heidän työmaillaan. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVA JUHA SINISALO 82 Metsälehti Makasiini » SAVOTALLA 11266_.indd 82 11266_.indd 82 24.1.2025 14.39.40 24.1.2025 14.39.40
Valinnat, jotka teet metsässäsi tänään, vaikuttavat sen hyvinvointiin vuosikymmeniä. Aktiivisella metsänhoidolla varmistamme metsien kestävän kasvun sekä edistämme hiilensidontaa ja luonnon monimuotoisuutta. Tehdään yhdessä tulevaisuuden metsä. METSÄN TULEVAISUUDEN TEKIJÄT KATSO VIDEO upmmetsa.fi/kumppanuus 11267_.indd 83 11267_.indd 83 28.1.2025 12.36.27 28.1.2025 12.36.27
Metsänomistaja, älä tyydy yhteen! Helposti parhaat puukaupat: Kuutio.fi Vertaa vaihtoehtoja puukauppaan luotettavasti ja helposti. Rekisteröidy ja käytä maksutta Hyödynnä metsävarallisuustietosi tehokkaasti Käytä apuna toimenpidesuosituksia ja tuoreita hintatilastoja Kilpailuta puukaupat itse tai ammattilaisen avulla Varmista itsellesi parhaat puukaupat 11268_.indd 84 11268_.indd 84 28.1.2025 12.37.40 28.1.2025 12.37.40