• 25. LOKAKuutA • numerO 7/2012 • 8,50 € • www.metsALehti.fi Hyvät vinkit puunpolttoon Osmo Perälä kirjoitti oppaan puulämmityksestä. PUUENERGIA TILAN­ RAJOISTA SIJOITTAmINeN mAAnOmistAjAKsi veLKArAhALLA LuhTA Kettu On Kesy PetO TeemA uuSI meTSäN­ OmISTAJA PerintötiLA hALtuun selkä kuntoon metsätöillä • sateet kiusaavat sahoja • myyräkato jatkuu 9 KYSYmYSTä
• Kuvassa tyytyväinen metsänomistaja. Stora Enson Jämpti-metsänuudistamispalvelu vauhdittaa metsäsi uuteen alkuun puukaupan jälkeen. Palvelupaketti sisältää maanmuokkauksen, puun taimet sekä istutustyön kiinteään takuuhintaan. Uudistamispaketit kuuselle alkaen 1 068 euroa/ha ja männylle alkaen 408 euroa/ha (kylvönä). Tiedustele Jämptiä lähimmältä Stora Enson puunostajalta. Yhteystiedot löydät nettisivuiltamme tai palvelunumerosta 02046 1478. www.storaensometsa.fi www.facebook.com/StoraEnsoMetsa
• 2 Pääkirjoitus: Kaikkea ei saa netistä 4 MetsänoMistaja: ”ulkotyö antaa virtaa” Selkäspesialisti Olavi Airaksisen mukaan metsätyö sopii hyvin selänkuntouttajille. 10 uutiset: Sahurit jarruttavat sateella 12 Soiden lisäsuojelu käyntiin 13 MetsätyyPPi: Kuivuiko puu? 14 Markkinat: Sahaus kasvuun ensi vuonna 16 kuukauden PuukauPPa: Kesäleimikko muuttui talvikohteeksi 17 verkossa: Energiapuun hinta Teema: UUsi meTsänomisTaja 18 MetsäPerintö haltuun Toimittaja Tiia Puukila peri pari vuotta sitten metsätilan Kuhmoisista. Tekemistä ei uudelta omistajalta ole puuttunut. 28 tuotePalsta: Mukaan metsäretkelle 30 rahaPuu: Rääseikkö oma meTsä 32 Metsänhoito: 9 kysymystä tilanrajoista 35 raivaussahakoulu: Raivaa ajoissa 36 MetsäPerintö: Erota mökit metsästä 38 kysy Pois: Miksi latvassa on reikä? 40 tutkiMus: Myyriä yhä vähän 41 Metsäläisen allakka: Vapaalla 42 sijoittaMinen: Ostaisiko metsää velaksi? 48 PuuläMMittäjän oPissa Osmo Perälä tuntee puunpolton niksit 52 koluMni: Hyödynnetään sertifioinnin kilpailuedut 54 luhta: kesy Peto Turkistarhojen yleistyttyä ketut ovat runsastuneet, kesyyntyneet ja hakeutuneet uusiin elinpiireihin. 58 ennen & nyt: Kulotuksesta kukoistukseen 60 taPionPöydältä: Syksyn juhliin 62 käsin tehty: Männyn musta kulta 68 ristikko 70 Pilkkeet: Todellisia piilottelijoita 72 tuote & tekijä: Kuusi soimaan 73 Metsä 2012 -MessuoPas metsälehti makasiini 54 4 18 sisäLLYs nro 7/?20 25.10.2012 JORMA LUHTA RISTO PÖNTINEN SEPPO SAMULI Tapahtuma metsänomistajille ja kaikille metsästä kiinnostuneille 9.–11.11.2012 Helsingin Messukeskus Koe metsän tunnelmaa marraskuussa Helsingissä! Metsämessut tarjoaa metsänomistajille ja metsästä kiinnostuneille maksuttomia luentoja, ohjelmaa ja mielenkiintoisia työnäytöksiä kaikkina messupäivinä. Pääset tutustumaan puukauppaja metsänhoitopalveluihin ja tapaat metsäalan ammattilaiset ja näytteilleasettajat. Lisäksi tarjolla viihdettä, mukavaa tekemistä ja elämyksiä koko perheelle! Metsämessut 9.-11.11.2012 ETUKUPONKI Etukupongin alennus yhdestä normaalihintaisesta pääsylipusta. Etu oikeuttaa kertakäyntiin messuilla. Etua ei voi yhdistää muihin alennuksiin. Samalla lipulla samaan aikaan: ELMA, Metsä, Kädentaito, Lemmikki, OutletExpo, VM Motorsport Show Avoinna: pe 9.11. klo 9–18, la 10.11. klo 10–18, su 11.11. klo 10–17. Lemmikki avoinna: la klo 10–18, su klo 10–17. Liput: 15 ¤ / 10 ¤ / 3 ¤ / 35 ¤ Tervetuloa! Tällä etukupongilla 4 ¤ :n alennus Metsämessujen aikuisten normaalihintaisesta pääsylipusta (15 ¤). Yhteistyössä: Mediayhteistyökumppani: Lue lisää osoitteesta: www.helsinginmetsamessut.?
• s uomi on poikkeuksellinen metsätalousmaa, sillä juuri missään muussa teollistuneessa valtiossa metsiä ei hyödynnetä yhtä tehokkaasti kuin meillä. Harvinaista on myös se, että metsäteollisuuden puuhuolto on vahvasti yksityisten metsänomistajien käsissä. Vuosittain puuta jalostetaan kymmeniä miljoonia kuutiometrejä, joista suuri osa on koottu alle kahden hehtaarin leimikoilta. Joka arkipäivä ostajat ja myyjät solmivat keskimäärin yli 400 puukauppaa. Ei ihme, että metsänomistajat ja heidän tekemisensä kiinnostavat. Käyttäytymistä tutkitaan, ennustetaan ja siihen yritetään vaikuttaa. Huolta aiheuttaa muutos, joka alkoi 1990-luvulla metsänomistajien ikääntymisenä. Keski-ikä ylittää jo 60 vuotta, ja se nousee edelleen. Tällä vuosikymmenellä muutos on jatkunut siten, että metsänomistus on siirtynyt maalta kaupunkeihin kiihtyvään tahtiin. Tyypillinen metsäperinnön saaja elää nykyään kaukana metsästään. Ikääntymisestä tiedetään, että se vähentää mielenkiintoa metsien hoitoon ja hakkuisiin. Siksi sukupolvenvaihdosten edistäminen on tehokas keino lisätä metsänomistajien aktiivisuutta. Sen sijaan kaupunkimetsänomistajat ovat yllättäneet ennustajat. Metsäomaisuudella on kaupunkilaisille paljon enemmän merkitystä, kuin asiantuntijat vielä jokin aika sitten arvioivat. Puukauppoja tehdään nykyään myös Helsingin keskustassa. Monella muulla tapaa uudet metsänPEFC/02-31-162 kaikkea ei saa netistä eLiisa KaLLioniemi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi omistajat ovat kuitenkin erilaisia kuin heidän edeltäjänsä. Tämä on huomattu, ja varsinkin internetiin on tuotettu metsänomistajille paljon tietoa ja palveluja. Uusin niistä on parin viikon kuluttua avautuva metsäkeskusten Metsään.fi-palvelu, joka tuo kotipäätteelle aina ajan tasalla pysyvän metsäsuunnitelman. Kun kysyttävää on paljon, asioiden selvittäminen netin kautta on vaikeaa. Silloin perinteinen henkilökohtainen neuvonta on kaikkein tehokkainta. Se on myös metsänomistajien mielestä mieluisimpia keinoja hankkia tietoa. Perusasiat selviävät parhaiten metsäretkellä asiantuntijan kanssa. Sen jälkeen opiskelua on helpompi jatkaa omin voimin. PääKiRjoiTUs täMän nuMeron teemana on metsäperintö. Toimittaja Tiia Puukila kertoo, mitä kaikkea pohdittavaa se tuokaan tullessaan. Erityisen hämmentävä tilanne on, jos perintö tulee yllätyksenä. Metsäkustannus oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 Telefax 09 315?49?879 E-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi toiMitus Päätoimittaja eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?802 040 516 4000 AD anna Back (äitiyslomalla) Tuomas Karppinen p. 09 315?49?808 0400 581 108 Toimitussihteerit jussi Collin p. 09 315?49?803 eero sala p. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg (äitiyslomalla) Hanna Lehto-isokoski p. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. 09 315?49?806 Taloustoimittaja mikko Häyrynen p. 09 315?49?805 0400 973457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. 09 315?49?870 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja mikko Riikilä pl 39 40101 jyväskylä p. 09 315?49?845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Markkinointi Markkinointijohtaja Kimmo Hakola p. 09 315?49?841 0400 913 822 ilMoitusMyynti Myyntipäällikkö Ilmoitusmyynti ja aineistot jarmo Rautapuro p. 09 315?49?847 050 331 4137 Myyntipäällikkö Internet-ilmoitukset sanna nyman p. 09 315?49?848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi Markkinointiassistentti Helena Ågren p. 09 315?49?849 040 835 6479 asiakasPalvelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 8.15–16.00 Puhelin 09 315?49?840 ansa seppälä p. 09 315?49?843 Ulla Ylikangas p. 09 315?49?844 Palvelupäällikkö Heta Välimäki (äitiyslomalla) susanna Pellinen p. 09 315?49?842 045 130 0211 metsätaloudellinen ammatti lehti, metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 80. vuosikerta, perustettu 1933. aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 makasiinin levikki: 38?242 (lt/11) Painopaikka Forssa Print 2012 Kannen kuva JANNE ulVINEN SE PP O SA M U LI 2 MAKASIINI 7 • 2012
• lOkakuussa Metsäntut kimuslaitok sen Ojajoen tutkimusm etsässä Lopella oli keskiviikko na 17. lokakuuta pimeää, sateista ja harmaata vielä keski­ päivälläkin. Kesijärveen laskevan metsäpuro n pinta oli korkealla ja virta vahva. Kuva Antti Below Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea.
• meTsänomisTaja Fyysisen kunnon ylläpitämiseen riittää kaksi tuntia hyötyliikuntaa. Vain 30 prosenttia suomalaista liikkuu edes sen verran. MAKASIINI 7 • 2012 4
• Selkäspesialisti Olavi Airaksinen viihtyy vapaa-aikanaan metsäja pihatöissä. Hyötyliikunta takaa työvireen ja pitää kehon kunnossa. TEKSTI MIKKO RIIKILä KUVAT RISTO PÖNTINEN ant aa virt aa” ”ulk Oty ö O lavi Airaksinen on monen kiireen mies. Hän toimii Kuopion yliopistollisen sairaalan fysiatrian ylilääkärinä sekä kuntoutuksen palveluyksikön päällikkönä. Lisäksi hän opettaa lääketiedettä ja ohjaa jatko-opiskelijoita. Mies on kysytty asiantuntija ja luennoitsija kansainvälisillä foorumeilla. Hän muun muassa johtaa maailman tukija liikuntaelinakatemian tiedefoorumia. Äskettäin Airaksinen valittiin MAKASIINI 7 • 2012 5
• meTsänomisTaja ”Ainakin verenpaine ja sykkeet kannattaa mittauttaa. Myös sydänfilmi, EKG, on hyvä ottaa. Näin voi varmistua, että kuntoilun aloittaminen on turvallista.” Airaksinen suosittelee varovaista starttia, vaikka se sotiikin perisuomalaista luonnetta vastaan. ”Yleensä aloittelijat ahnehtivat liian suuria harjoitusmääriä. Sen jälkeen he ovat todella kipeitä ja kuntoilu loppuu ennen aikojaan.” Hänen mukaansa metsänomistajan kannattaa aloittaa hyötyliikuntaharjoitteet parin tunnin päiväurakoin. Raivaussahausta rauhalliseen tahtiin, heinikon perkausta tai polttopuiden keruuta. Jos lähtökunto on huono, pelkkä epätasaisessa metsämaastossa kävely voi aluksi riittää. Elää kuten opettaa Hyötyliikunnassa sykemittari on erinomainen apuväline, Airaksinen vinkkaa. Esimerkiksi raivaussahatyössä sykkeen pitäisi olla 40–60 prosenttia maksimisykkeestä, joka keski-ikäisellä on yleensä noin 170. Näin harjoitussykkeen pitäisi asettua alle sataan minuutissa. ”Se tarkoittaa hyvin rauhallista työtahtia.” Jos syke kohoaa vielä korkeammaksi, voimat loppuvat nopeasti. Matalalla sykkeellä normaalikuntoinen jaksaa sen si”Emme ikinä osta polttopuita vaan pilkomme ne itse. Klapikoneemme ei tosin ehkä täyttäisi kaikkia työsuojelunormeja.” myös Skandinavian urheilulääketieteellisen järjestön, Scandinavian Foundation of Medicine and Science in Sportsin, vetäjäksi. ”Kun kerran keksitään, sitten esimerkiksi luentopyyntöjä tulee alati ympäri maailman”, Airaksinen toteaa. Kaiken huipputieteen ja tutkimuksen tiimellyksestä huolimatta miehen kalenterista on ruksittu kaikki jääkiekkoseura Kalpan SM-liigan kotiottelut. ”Olen toiminut Kalpan SM-liigajoukkueen lääkärinä koko sen ajan, jonka seura on liigassa pelannut. Meneillään on 31. kausi. Jääkiekko on mielenkiintoinen ulottuvuus, siellä tapaan aivan toisenlaista porukkaa kuin muissa toimissani.” Metsä voittaa kuntosalin Kun selkävaivat ottaa puheeksi esimerkiksi työporukan kahvipöydässä, alkaa neuvoja tulvia. Joku ehdottaa niksauttajaa, toinen hierojaa, kolmas ties mitä – neuvojen yhteiset nimittäjät ovat ehdottomuus ja perustelemattomuus. Airaksisella on selkävaivojen hoitoon käytännöllinen, mutta samalla tietoon ja tieteeseen pohjautuva näkemys. Monen muun toimensa ohessa hän oli mukana laatimassa Euroopan Unionin yhtenäisiä selkävikojen kuntoutusohjeita. Selän kuntouttajille hän suosittelee monipuolista hyötyliikuntaa. ”Ei tarvitse mennä kuntosalille, kun puuhaa pihalla tai vaikka taimikonhoitotöissä.” Järkyttävän moni keski-ikäinen suomalainen on tutkitusti rapakuntoinen. ”Amerikkalaistutkimuksen mukaan kaksi tuntia matalasykkeistä liikuntaa viikossa riittää kunnon ylläpitämiseen. Jenkeistä vain 15 prosenttia yltää tähän. Eikä suomalaisten tilanne ole kehuttava, vain 30 prosenttia liikkuu vaaditut kaksi tuntia viikossa.” Kehnokuntoiselle, keski-ikäiselle sohvalta ponnistajalle Airaksinen suosittelee terveystarkastusta ennen kuntoilun aloittamista. 6 MAKASIINI 7 • 2012
• jaan puuhailla useita tunteja. Entä kun metsätöissä vietetyn päivän jälkeen jokaista lihasta kolottaa seuraavana aamuna? ”Paras keino lievittää kipua on lähteä tekemään samaa hommaa seuraavana päivänä. Liikkeellä olo lievittää lihaskipua paremmin kuin makailu.” Kohtuullinen liikunta on varmin apu myös moninaisiin selkävaivoihin, muun muassa noidannuoleen ja iskiakseen. ”Kun valmistuin 1970-luvun lopulla iskiaspotilaita hoidettiin makuuttamalla heitä vuodelevossa viikosta kahteen. Nykyisin potilas koetetaan saada liikkumaan.” Niksauttajiakaan – lääketieteen kielellä manipulaatiohoitoa – Airaksinen ei kaikissa tapauksissa tyrmää. Suin päin selkävikaisten ei pidä hoitoon kuitenkaan hakeutua, vaan vamman laatu on ensin selvitettävä. Airaksinen elää kuten opettaa. Hän suosii hyötyliikuntaa, vaikka onkin aktiivinen kuntourheilija. Mies viihtyy niin hiihtoladuilla kuin jääkiekkokaukalossa. ”Hyötyliikunta on ensisijalla. En esimerkiksi koskaan osta polttopuita, vaan kerään metsistämme hakkuun jäljiltä rangat ja pilkon ne kirveellä tai koneella. Myös taimikoita hoidan sen, mihin aika riittää.” Hän korostaa, että hyötyliikunta taimikoita hoitaen on erinomaista vastapainoa moneen suuntaan vieville, kalenterin täyttäville arkitöille. ”Ulkotyö antaa virtaa kiireisiin päivätöihin.” Hongat omasta metsästä Airaksisella on hoidettavanaan melkoinen metsäomaisuus. Hän omistaa ja hoitaa synnyinkotinsa metsät yhdessä pikkuveljensä kanssa. Myös Kaisa-vaimo on perinyt vanhemmiltaan metsää. Lisäksi Airaksinen toimii mittavaa metsäomaisuutta hallinnoivan Aili ja Yrjö Rasin säätiön hallituksen puheenjohtajana. Kun hoidettavana on satoja hehtaareita metsiä, ei innokkainkaan metsänhoidon ”PaRas Keino LieViTTää KiPUa on LäHTeä TeKemään samaa Hommaa seURaaVana PäiVänä.” 7 MAKASIINI 7 • 2012
• meTsänomisTaja säätiö tukee nuorten metsävalistusta Perheen omistamien metsien lisäksi Olavi Airaksinen vastaa Rasin säätiön noin tuhannen hehtaarin metsäomaisuuden hoidosta. Säätiön syntyhistoria on kiintoisa. ”Vaimoni kummitäti ja -setä harrastivat metsätilojen keräilyä ja niitä kertyikin melkoinen määrä. He halusivat pitää metsät suvulla ja päättivät säätiöidä metsät”, Airaksinen selvittää. Säätiöidyn omaisuuden tuotto on käytettävä yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Rasin metsien tuotto käytetään säädekirjan mukaisesti nuorten metsävalistukseen. Tukea on annettu muun muassa Itä-Suomen yliopistolle ja Metsä puhuu -hankkeelle. ”Verottaja selvittää määräajoin, kuinka yleishyödyllisesti tuotto on käytetty. Säätiön veroprosentti määräytyy sen mukaan. Meillä se on 5,7.” Omistajien omaan käyttöön säätiön metsien tuottoja ei voi ottaa. ”Kun säätiö on perustettu ja hallitus valittu, sillä on täysi vapaus toimia, kunhan säädekirjassa mainittuja periaatteita noudatetaan. Käytännössä metsätalous hoituu niin, että kierrämme yhdistyksen neuvojan kanssa joka vuosi päivän pari säätiön tiloja ja katsomme, mitä metsissä tehdään.” Suvun edustajien lisäksi Rasin säätiön hallituksessa on muun muassa metsäkeskuksen metsänhoitaja. harrastaja ehdi huolehtia kaikesta itse. Niinpä on hyödynnetty sekä metsänhoitoyhdistysten että yksityisten metsäpalveluyritysten palveluja. ”Lisäksi meillä on hirviporukassa kokenut metsäkoneen kuljettaja, jolta saan erinomaisia käytännön neuvoja. Esimerkiksi uusin päätehakkuuleimikko tehtiin, kun hän neuvoi, että palstan puut ovat niin vanhoja, että ne lahoavat enemmän kuin kasvavat. Ja niinhän se sitten olikin.” Airaksinen kehuu Kuopion seudun metsäpalveluyrityksiä. Niiden kanssa yhteistyö on toiminut erinomaisesti. ”Metsänhoitoyhdistyksistä meillä on vaihtelevia kokemuksia. Rasin säätiön metsät ovat Juvan seudulla. Siellä palvelu on erinomaista, neuvoja on tosi hyvä tyyppi. Toisin paikoin yhdistysten palvelussa on parantamisen varaa. Myös neuvojen oikeaan osuvuutta on jouduttu pohtimaan.” Teimme pikaisen kierroksen Airaksisen kotimetsässä Vehmasmäessä. Metsiä hoidetaan perinteisen hyvän metsänhoidon mukaan. Tyyli on samantapainen kuin metsäyhtiöiden mailla. ”Hyvä hoito on meidänkin etu. Jos ei tee mitään, metsät pusikoituvat ja kasvu jää huonoksi.” Tuloksetkin näkyvät. Hoidetut kuusentaimikot puskivat ennätyksellisiä pituuskasvuja sateisen kesän kunniaksi. Tien toisella puolella lihoo 45-vuotias kuusikko, jota Airaksinen oli pikkupoikana isänsä mukana istuttamassa. ”Kymmenen vuoden kuluttua se on täyttä tukkimetsää.” Kantavapohjaiset metsätiet tekevät leimikoista houkuttelevia. Kehnompikin harvennuskohde tekee kauppansa kohtuuhintaan, kun ostajalle on tarjota samalla kertaa kelirikon aikaan hakattavissa olevaa tukkileimikkoa. Kunnon tie oli iso apu myös, kun Airaksinen joku vuosi sitten rakennutti kesämökkiä. Hirsimies soitti, että kehikosta puuttuu kolme honkaa. ”Tulimme talvikelillä velipojan kanssa traktorilla ja kaadoimme kolme lähinnä tietä olevaa isoa mäntyä tielle. Vedimme rungot metsästä ja kuljetimme ne saman tien veistäjälle.” Vanhaan aikaan moinen ei olisi onnistunut. Veljesten kotitilan metsä oli kaukana kaikesta. Jopa niin, että ammoin siellä töissä käyneet torpparit nimesivät tilalla olevan harjanteen Uraliksi. He kokivat palstan olevan miltei yhtä hankalan tien takana kuin tunnetumpi kaimansa. ”KieRRämme neUVojan Kanssa joKa VUosi PäiVän PaRi sääTiön TiLoja ja KaTsomme, miTä meTsässä TeHdään.” 8 MAKASIINI 7 • 2012
• Metsästä kannattaa pitää hyvää huolta. Omistajalleen hyvin hoidettu ja elinvoimainen metsä tuottaa tulojen lisäksi myös paljon iloa pitkälle tulevaisuuteen. Eikä metsänhoito ole työlästä, kun tukena on osaava ja vastuullinen kumppani. UPM:n tekemien tutkimusten, pitkän käytännön kokemuksen sekä omistautuvien metsäasiakasvastaavien johdolla saat metsäsi voimaan hyvin. Olipa sitten kyse vain pienistä harvennuksista tai kokonaisvaltaisemmasta metsänhoidosta, osaamme opastaa ja auttaa sinua oikeanlaisten toimenpiteiden tekemisessä. Ota yhteyttä osoitteessa www.metsämaailma.? TEHDÄÄN YHDESSÄ TOIVEIDESI METSÄ TULOA JA ILOA OMASTA METSÄSTÄ UPM METSÄ
• sahurit jarruttavat sateella TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILä Parin viikon takaiset suurtulvat nostivat syksyn sääsurkeuden ykkösuutiseksi. Tulvat tuntuivat myös metsätöissä. Esimerkiksi Pohjois-Satakunnan pahimmin tulvan vaivaamalla seudulla koneita jouduttiin evakuoimaan metsiä pitkin kiertäen, kun peltoja halkovat tiet katosivat veden alle. Merikarvialla valtatie 8:n varressa Tuorilanjoki levisi verekselle hakkuualalle. Puita keräiltiin pinolle veden valtaamalta aukolta. ”Tuotiin koneet yhtiön maille, kun kelit menivät huonoiksi. Ei tarvitse isäntien mailla rämpiä pahimpaan aikaan”, metsäasiakasvastaava Saku laaksonen UPM:ltä kertoo. Metsäkoneyhtymä Aittamäen ajokonetta tulvaveden keskellä ohjastanut Kalervo Rantasalo kertoi, että pahimmillaan tulvavesi peitti hakatut puut. Vuorokaudessa vesi kuitenkin laski sen verran, että puun ajoa pystyttiin jatkamaan. Luokittelu uusiksi Myös Pohjanmaalla toimiva puunhankintayhtiö EPM Metsä joutui keskeyttämään korjuun pariksi päiväksi tulvien takia. ”Puolivaloilla on jouduttu ajamaan. Varsinaista puupulaa ei ole koettu, koska Alajärvellä sijaitseva Myllyahon saha keskeytti toimintansa elokuussa sahatavaran heikon markkinatilanteen vuoksi. Lapuan pikkutukkisahalle on osin tästäkin johtuen saatu riittävästi puuta”, EPM Metsän toimitusjohtaja Läpimärkä syksy on ajanut sahurit puupulaan Länsi-Suomessa. Paikoin tuotantoa on jouduttu leikkaamaan. Tilanne pahenee, kunnes maat jäätyvät. näin huomioit maiseman hakkuissa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio on laatinut suositukset puuntuotannon maisemasuunnitteluun. Opas on saatavilla maksutta sekä verkossa että painettuna. Suositusten lähtökohtana on vapaaehtoisuus. Oppaassa tehdään tunnetuksi maisemansuunnittelua puuntuotannossa ja annetaan suosituksia metsätöiden toteutukseen. Talousmetsät sulautuvat maisemaan -oppaan voi ladata osoitteessa www.tapio.fi UUTiseT hakkuuohjeet eivät turvaa liito-oravaa Nykyiset ohjeet hakkuuaukeiden säästöpuista eivät riitä turvaamaan liito-oravan pesimäympäristöä. Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan liito-oravien pesäpöntöt autioituvat hakkuun jälkeen. Helsingin, Turun ja Oulun yliopistojen yhteistutkimus tehtiin Pohjanmaalla, mutta tulokset pätevät tutkijoiden mukaan koko Suomessa. Tutkijat toivovat, että nykyisiä hakkuuohjeita tarkistettaisiin tutkimuksen tulosten perusteella. Lyhyesti Timo Hongisto kertoo. Rauman ja Porin puolivälissä toimivalla Luvian sahalla jouluksi kaavaillut tuotannon rajoitukset on jouduttu aikaistamaan kurjien korjuu kelien vuoksi. ”Olemme nyt sahanneet pari viikkoa vain yhtä vuoroa, koska puuta ei ole saatu. Jatkoa katsotaan viikko viikolta”, toimitusjohtaja Harri Huhtamaa toteaa. Leimikoiden luokittelu on hänen mukaansa mennyt tänä syksynä uusiksi. ”Korjattavia kohteita on vaikea tällä hetkellä löytää. Perinteiset kesäleimikot ja osin kelirikkoleimikotkin ovat märkyyden vuoksi muuttuneet talvileimikoiksi.” Vaikeammaksi menee Myös yhdistysten korjuu toimii vesikelillä natisten. Metsänhoitoyhdistys Lounametsän toiminnanjohtaja Harri Tasanen myöntää, että sovittujen puutoimitusten kasaan saaminen on nyt tiukan takana. ”Toistaiseksi on selvitty. Mutta tuntuu, että haasteet käyvät syksy syksyltä kovemmiksi.” Hänen mukaansa alueen pienillä sahoilla on puuta hyvin. Suurilla sahoilla tilanne on tukalampi. Kesään tultaessa ne M A RK O Sc H RA d ER 10 MAKASIINI 7 • 2012
• varhaishoitokampanja huipentumassa Metsäkeskuksen varhaishoitokampanja jatkuu marraskuun loppuun. Metsänomistajalla on vielä kuukausi aikaa panna oma taimikkonsa kuntoon ja osallistua kilpailuun. Tehdyn varhaishoidon voi ilmoittaa metsäkeskukselle metsakeskus.fi-verkkopalvelun tai paperilomakkeen avulla. Kaikki ilmoituksen jättäneet ovat mukana palkintojen arvonnassa. Kesän ja syksyn vesisateet ovat lisänneet heinän, horsmien ja vatukkojen kasvua. Maastokarttoja omaan makuun Karttakeskus ryhtyy toimittamaan tilaajan tarpeisiin räätälöityjä karttatulosteita omilla merkinnöillä varustettuna. Paras kartta -palvelussa käyttäjä voi itse määrittää alueen, josta haluaa kartan. Jos esimerkiksi oma metsäpalsta jää muuten kartan reunaan, metsänomistaja voi tilata kartan, jossa palsta on keskipisteenä. Karttaan voi myös tehdä omia merkintöjä, kuten lisätä pisteitä, symboleja ja viivoja. Kunhan Suomessa saadaan kysyntä kasvamaan riittävästi, voidaan uuden tehtaan rakentamista harkita Itävaltaa pohjoisemmaksi.” STORA ENSON RAKENTAMI­ SEN RATKAISuJEN JOHTAJA MATTI MIKKOlA RISTIIN­ lIIMATuN PuulEVyN VAlMISTuKSESTA, Puu&TEKNIIKKA 9/2012. ”Metsäteollisuus viennin uusi valopilkku” OTSIKKO KAuPPAlEHDESSä 15.10. ”Puualalle ei ole tarjottu riittävästi koulutusta, jotta se olisi merkittävästi kehittynyt ja koulutusta ei ole kannattanut antaa, koska ala ei ole riittävästi kehittynyt.” VAlTAKuNNAllISEN Puu­ RAKENTAMISOHJElMAN KEHITTäMISPäällIKKö MARKKu KARJAlAINEN, PuuINFON TIEDOTE 18.10. ”Olemme järjestöpoliittisesti kiihottuneessa tilassa.” MTK:N METSäASIANTuNTIJA lEA JylHä SITEERASI VANHO­ JA KOllEgOJAAN KERTOES­ SAAAN TOIMITTAJIllE Eu:N IlMASTOPOlITIIKAN VAIKu­ TuKSISTA SuOMEN METSä­ TAlOuTEEN 19.10. ajavat puuvarantonsa tyypillisesti vähiin, joten märkä syksy on iskenyt niihin koko voimallaan. Tasanen arvioi, että puunkorjuun kurimus helpottaa vasta talvikelien myötä. Lähiviikkoina korjuuolosuhteet vaikeutuvat entisestään, koska vettyneet maat eivät loppusyksyllä enää kuivu. Myös korjuuyrittäjät ovat kovilla. Koneyrittäjien liiton varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola kertoo, että kurjat kelit heikentävät korjuun kannattavuutta monella tapaa. ”Työt vähenevät, koska kelirikkoleimikoista on pulaa. Sa7,8 malla koneiden siirtokustannukset kohoavat, sillä korjattavissa olevia työmaita joudutaan hakemaan entistä kauempaa. Kaikkialle tunkeutuva kura myös kuluttaa koneita tavallista enemmän.” Hänen mukaansa hankalan syksyn tuomaa ongelmaa pahentaa se, että metsäyhtiöt pyrkivät pitämään leimikkovarantonsa mahdollisimman pieninä. Häiriöt korjuuolosuhteissa tai puukaupassa heijastuvat nopeasti korjuuyrittäjille. Kuitua riittänyt UPM Metsän Länsi-Suomen aluejohtaja Tero E. Nieminen vakuuttaa, että paperitehtaille on kyetty tukalista keleistä huolimatta toimittamaan kuusikuitupuuta suunnitellut määrät, joten tuotantoa ei ole jouduttu rajoittamaan. ”Kelirikko on jokasyksyinen ilmiö, joten tilanteeseen on varauduttu.” Hänen mukaansa kesällä katkotun puun varantoja kasvatettiin. Kelirikkoleimikoita on säästetty pahimpaan hetkeen. ”Toistaiseksi niitä on riittänyt ja uusia ostetaan jatkuvasti.” Perinteisesti paperitehtaille on puupulan iskiessä ajettu kuusitukkia. Tänä syksynä tukkia ei ole tarvinnut hiertää paperimassaksi, vaan tehdas on Niemisen mukaan kyetty ruokkimaan kuitupuulla. Merikarvian Tuorilassa joki tulvi tuoreelle hakkuuaukealle. Kuljettaja Kalervo Rantasalo taiteili puuta tienvarteen veden valtaamalta aukolta. milj. m3 Metsäntutkimuslaitos ennustaa, että metsähakkeen energia käyttö kasvaa tänä vuonna 7,8 miljoonaan ja ensi vuonna 8,3 miljoonaan kuutiometriin. 11 MAKASIINI 7 • 2012
• Kuvio UUTiseT Tavallista vetisempää Lähde: Ilmastokeskus Huhti-syyskuussa on ollut sateisempaa kuin keskimäärin 30 viime vuoden aikana. Vain elokuun sademäärä on keskimääräistä alempi. Millimetriä 1981–2010 2012 kuukausi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 20 40 60 80 100 Pila Suojeluohjelmaan haetaan etenkin reheviä ja puustoisia soita. HANNU JAUHIAINEN soidensuojelun täydennysohjelmaa valmisteleva työryhmä on aloittanut työnsä. Työryhmän tehtävänä on määritellä luonnonarvoiltaan valtakunnallisesti merkittävät suot sekä valita ja rajata tällaiset kohteet. Lisäksi työryhmä yksilöi kohteiden suojelun tavoitteet ja keinot. Myös suojelun kustannukset, rahoituskeinot ja toteutuksen aikataulu selvitetään. Tavoitteena on, että työryhmän esitys täydennysohjelmaksi valmistuisi vuoden 2014 loppuun mennessä. Ei hehtaaritavoitetta Suojeltavat alueet valitaan luonnontieteellisillä perusteilsoiden lisäsuojelu käyntiin nen ympäristöministeriöstä kertoo, että työryhmällä ei ole hehtaaritavoitetta. Jonkinlaisena osviittana voidaan Alasen mukaan kuitenkin pitää viime vuonna valmistunutta suostrategiaa, jossa suojelun tarpeeksi arvioitiin noin 100?000 hehtaaria. Suojelun kannalta tärkeinä alueina Alanen pitää etenkin reheviä ja puustoisia soita sekä lähteikköisiä soita. Karuja nevoja ja rämeitä on sen sijaan jo suojeltu kohtalaisen paljon etenkin Pohjois-Suomessa. Maanomistajille tietoa Suojeltavia soita haetaan koko maasta. Aivan pohjoisin Suomi ei ole tarkastelun piirissä, sillä siellä on jo ennestään runsaasti suojeltuja soita. Suojelu voi ulottua myös yksityismaille. Asiasta neuvotellaan kuitenkin maanomistajan kanssa valmistelun eri vaiheissa, maanomistajille myös kerrotaan mahdollisista maastokäynneistä. Soiden suojelusta kiinnostuneet voivat Alasen mukaan ottaa yhteyttä ely-keskukseen tai ympäristöministeriöön. Ohjelmassa haetaan kuitenkin suokokonaisuuksia, joita ei välttämättä ole yhden maanomistajan mailla. Yksityinen maanomistaja voi myydä suojeltavan kohteen valtiolle käypään hintaan tai rauhoittaa sen yksityisenä suojelualueena korvausta vastaan. Mahdollisuudet alueen virkistyskäyttöön säilyvät molemmissa tapauksissa pääosin ennallaan. Ympäristöministeriö tiedottaa ohjelman valmistelusta työn eri vaiheissa. Ensimmäisiä tilaisuuksia järjestetään loppusyksyn aikana. Soiden tilaa pidetään heikkona etenkin Etelä-Suomessa. Puolet maamme suotyypeistä on uhanalaisia ja soilla elä vien kasvien ja eläinten uhanalaisuus on lisääntynyt. la. Keskeiset valintaperusteet ovat suotyypin ja lajiston uhanalaisuus. Valittavien soiden luonnonarvoilla on oltava valtakunnallista merkitystä. Huomiota kiinnitetään myös suoaluekokonaisuuksiin sekä mahdollisuuksiin ennallistaa jo ojitettuja soiden osia. Työryhmän puheenjohtaja, ympäristöneuvos Aulikki AlaSuojelua pohtiva ryhmä tutkii myös mahdollisuuksia ojitettujen soiden ennallistamiseen. M IK KO H äy Ry N EN 12 MAKASIINI 7 • 2012
• meTsäTYYPPi KUKA: Ari Erkkilä on Valtion Teknillisen Tutkimuslaitoksen erikoistutkija VTT:n Jyväskylän toimipisteessä. MITÄ: Tutkii biomassojen tuotantoketjuja, muun muassa polttopuiden laatuun ja valmistamiseen liittyviä kysymyksiä. MITÄ MUUTA: Polttopuiden teko on tuttua jo maatilalla vietetystä lapsuudesta saakka, jolloin isän kanssa tehtiin metrisiä halkoja. Kuivuiko puu? Polttopuut kuivuvat parhaiten alkukesästä. Loppukesän sateet eivät haittaa, kunhan puut ovat suojassa, kertoo Ari Erkkilä VTT:stä. 1 onko polttopuu kuivunut tänä kesänä? Jos puut pilkottiin kuivumaan keväällä, ne kuivuivat kesäkuun loppuun mennessä. Jos puut ovat sen jälkeen olleet sateelta suojassa, puu on kuivaa. Jos puiden pilkkomisajankohta on jäänyt heinäelokuulle, puu ei ehdi enää kuivua kunnolla. Sateisuus vielä hidastaa kuivumista. 2 Miten kuivaa polttopuun pitäisi olla? Kuivuutta mitataan kosteusprosentilla. Havupuissa vettä on luonnostaan noin puolet painosta. Koivun vesipitoisuus on pienempi ja vaihtelee enemmän vuodenaikojen mukaan. Märintä kasvava puu on nila-aikaan touko-kesäkuussa. Klapien tulisi kuivua niin, että kosteusprosentti on välillä 15–25. Alle 20 prosentin kuivuuteen päästään ulkokuivauksella tavanomaisina kesinä, kun puut pilkotaan keväällä ja suojataan sateelta viimeistään kesäkuun lopulla. Keväällä tehtyä puuta ei tarvitse kuivata ylivuotiseksi. Jos puut on tehty keskikesällä tai syksyllä, ylivuotiseksi kuivaaminen voi olla tarpeen. Ulkovarastossa olevan, kesällä kuivuneen puun kosteusprosentti nousee syksyllä. Puut kannattaa laittaa varastoon loppukesällä hyvien kelien aikaan. 3 onko koneellisesta kuivauksesta hyötyä? Koneellisesta kuivauksesta voi olla hyötyä suuria puumääriä toimittaville yrittäjille. Polttopuuta voidaan valmistaa silloin ympäri vuoden, eikä suuria varastotiloja tarvita. Luonnonkuivaus on koneellista kuivausta edullisempaa. 4 Miten omatoimisen polttopuuntekijän kannattaa kuivata puunsa? Ilmava ja aurinkoinen paikka sopii puun kuivaukseen. Puiden tulisi olla irti maasta, esimerkiksi kuormalavan päällä. Puu kuivuu pinossakin, mutta ilmavassa heittokasassa kuivuminen on nopeinta. Jos polttopuiden teko jää kesään, puut kannattaa pilkkoa pieniksi ja koivujen kuori rikkoa. luontojärjestöt: lisää valtion maita suojeluun viisi luonnonsuojelujärjestöä esittää metsien ja soiden suojelun lisäämistä valtion mailla. Järjestöt ovat luovuttaneet Metsähallitukselle ja ympäristöministeriölle satoja kohteita sisältävän esityksen suojelualueverkoston kehittämiseksi. Suojeltaviksi esitettävien alueiden kokonaispinta-ala on noin 150?000 hehtaaria. ”Valtio on Suomen suurin maanomistaja. Järjestöjen selvitys osoittaa, että valtion mailta löytyy edelleen paljon suojelemattomia, arvokkaita metsiä ja soita”, sanoo metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF Suomesta. Metsähallitus lupaa, että luontojärjestöjen esitys otetaan huomioon . Metsähallitus valmistelee parhaillaan suojelun laajentamista valtion ja kuntien mailla yhteensä 20?000 hehtaarilla. TEKSTI JA KUVA HANNU JAUHIAINEN Esitys uudesta metsälaista on tarkoitus viedä eduskuntaan ensi keväänä. HANNU JAUHIAINEN Metsälakiuudistuksen vaikutusten arviointi on parhaillaan käynnissä. Asiaa pohditaan syyskuussa työnsä aloittaneessa työryhmässä, jota johtaa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Mukana on myös Metsäntutkimuslaitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen edustajia. Arvioinnissa selvitetään lakiuudistuksen vaikutuksia erityisesti metsäluonnon monimuotoisuuteen, mutta myös muut vaikutukset selvitetään. Ylitarkastaja Matti Mäkelä maaja metsätalousministeriöstä kertoo, että arviointi valmistuu vuoden loppuun mennessä. Esitys uudesta metsälaista on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle tammikuun loppuun mennessä. Eduskunnan käsittelyyn lakiesitys pitäisi saada vielä kevätistuntokauden aikana, näin uusittu metsälaki voisi astua voimaan vuoden 2014 alusta lähtien. Metsälain uudistamisella pyritään lisäämään metsänomistajan päätösvaltaa sekä väljentämään metsänkäsittelyohjeita ja lisäämään niiden valikoimaa. Resurssipula vaivaa Maaja metsätalousministeriössä on valmisteilla myös muuta metsään liittyvää lainsäädäntöä. Metsäosaston ylijohtaja Juha Ojala kertoo, että resurssipula on osin hidastanut lakien valmistelua. Verkkaisimmin on edistynyt metsänhoitoyhdistyslain uudistaminen. Esitys siitä valmistunee joskus ensi vuoden aikana. Sen sijaan puutavaran mittauslain valmistelu on edennyt hyvin, hallituksen esitys saadaan ehkä joulukuussa, Ojala arvioi. Kemeraa, pienpuun energiatukea ja metsätuhoja koskevat lakiesitykset pyritään tuomaan eduskunnan käsittelyyn tammi-helmikuun aikana. lakiruuhka rasittaa ministeriötä 13 MAKASIINI 7 • 2012
• maRKKinaT puvuonna kauppa piristyy sahatavaran kysynnän parantuessa. Koko vuoden keskiarvona kantohintataso pysyy ensi vuonna lähellä kuluvan vuoden tasoa. Markkinahakkuut vähenesahaus kasvuun ensi vuonna LAsKU TAITTUU EnsI VUonnA Metla ennakoi yksityismetsien keskimääräisten kantohintojen pysyvän ensi vuonna suurin piirtein tämän vuoden tasolla. Puutavaralaji 2011 €/m³ 2012 e €/m³ muutos % 2013 e €/m³ muutos % Mäntytukki 55,4 52,6 –5 53,1 1 Kuusitukki 56,8 53,6 –6 53,8 Koivutukki 42,5 40,7 –4 41,6 2 Mäntykuitu 16,1 15,3 –4 15,5 1 Kuusikuitu 18,9 17,3 –8 17,2 –1 Koivukuitu 15,8 15,2 –3 15,3 1 Lähde: Metsäntutkimuslaitos ja Metsäteollisuus ry Rakentamisen ennakoidaan lähtevän nousuun Euroopassa ensi vuonna, jolloin myös sahatavaran kysyntä paranee. A N TE RO A A LT O N EN Ensi vuonna tuonnin kasvu vähentää kotimaisen puun tarvetta, mutta kantohintojen lasku pysähtynee. Sahojen tilanne kohenee loppuvuodesta. HANNU JAUHIAINEN euroalueen synkkä taloustilanne ja heikko kysyntä heijastuvat tänä ja ensi vuonna Suomen metsäteollisuustuotteiden tuotantoon ja vientiin sekä raakapuumarkkinoille, Metsäntutkimuslaitoksen tuoreessa suhdannekatsauksessa arvioidaan. Sahatavaran ja vanerin tuotanto ja vienti alenevat tänä vuonna rakentamisen vähentyessä. Heikko kysyntä alentaa myös Suomen paperin ja kartongin tuotantoa ja vientiä. Ensi vuonna puuteollisuuden tuotanto ja vienti kasvavat hieman, mutta paperiteollisuudessa kasvuun ei vielä päästä. Puutuotteiden hinnatkin nousevat, mutta paperin hinnat pysyvät kuluvan vuoden tasolla. Puukauppa hiljenee Heikentynyt lopputuotteiden kysyntä heijastuu puukauppaan. Tänä vuonna markkinahakkuut putoavat 51 miljoonaan kuutiometriin. Kysynnän väheneminen näkyy kantohinnoissa. Metla ennakoi havutukkien kantohintojen laskevan tänä vuonna vuositasolla 5–6 prosenttia. Mäntyja koivukuitupuun kantohintoihin odotetaan 3–4 prosentin laskua. Ensi vuonna puukaupan ennustetaan jäävän kuluvaa vuotta vähäisemmäksi, joskin lopvät kuitenkin noin miljoonalla kuutiometrillä 50 miljoonaan kuutiometriin, koska Venäjän WTO-jäsenyys lisää raakapuun tuontia. Hakkeella kysyntää Energian tuotantoon käytettävän metsähakkeen kysyntä jatkaa kasvuaan. Tänä vuonna lisäystä tulee 300?000 kuutiometriä, tarve on 7,8 miljoonaan kuutiometriä. Ensi vuonna kasvu jatkuu. Tuolloin metsähaketta tarvitaan 8,3 miljoonaa kuutiometriä. Hakkeen voimalaitoshinta säilyy tänä vuonna viimevuotisella tasolla, noin 18,5 eurossa megawattitunnilta. Ensi vuonna keskihinta noussee 19 euroon megawattitunnilta. Kannattavuus heikkenee Kuluvan vuoden kantorahatulot jäävät Metlan mukaan noin 1,3 miljardiin euroon. Vuosina 2002–2011 kantorahatulot ovat olleet keskimäärin 1,6 miljardia euroa vuodessa, viime vuonna tuloja kertyi 1,5 miljardia euroa. Yksityismetsien hakkuuarvo laskee kantohintojen heikentyessä. Vuonna 2011 metsien hakkuuarvo oli 43 miljardia euroa, mutta tänä vuonna se tippuu 41 miljardiin euroon. Yksityismetsätaloudessa kantohintojen lasku pienentää kannattavuutta. Puuntuotannon liiketulos putoaa tänä ja ensi vuonna keskimäärin alle 80 euroon hehtaarilta. Etelä-Suomessa liiketulos on reilut 100 euroa ja Pohjois-Suomessa noin 28 euroa hehtaarilta. Hehtaarikohtaiset bruttokantorahatulot jäävät tänä ja ensi vuonna Etelä-Suomessa vajaaseen 130 euroon ja Pohjois-Suomessa 42 euroon hehtaarilta. 14 MAKASIINI 7 • 2012
• raakapuun kantohinnat lokakuussa viikolla 41 ? nousussa ? laskussa Keski-suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,57 ? 53,95 ? 39,49 ? 15,49 ? 17,46 ? 15,35 ? Uudistushakkuu 55,96 ? 55,30 ? 41,72 ? 17,74 ? 19,60 ? 17,60 ? Harvennushakkuu 48,04 ? 47,08 ? 37,94 ? 15,01 ? 16,26 ? 14,74 ? Ensiharvennus 45,15 ? 44,07 ? ... 14,52 ? 14,33 ? 14,18 ? Etelä-suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,98 ? 53,51 ? 40,72 ? 14,93 ? 17,55 ? 15,05 ? Uudistushakkuu 55,52 ? 54,35 ? 41,95 ? 16,29 ? 18,96 ? 16,80 ? Harvennushakkuu 49,18 ? 48,31 ? 38,70 ? 14,50 ? 15,97 ? 14,14 ? Ensiharvennus 43,06 ? 43,50 ? ... 13,14 ? 14,24 ? 13,26 ? Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,78 ? 53,23 ? 41,19 ? 15,83 ? 17,39 ? 15,64 ? Uudistushakkuu 55,57 ? 54,35 ? 42,95 ? 17,98 ? 19,02 ? 17,88 ? Harvennushakkuu 48,66 ? 47,25 ? 38,53 ? 14,98 ? 15,95 ? 14,17 ? Ensiharvennus 45,06 ? 44,05 ? 28,96 ? 14,39 ? 14,09 ? 13,82 ? savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,40 ? 52,26 ? 40,81 ? 15,50 ? 16,79 ? 15,20 ? Uudistushakkuu 55,07 ? 53,48 ? 42,99 ? 17,59 ? 18,40 ? 17,45 ? Harvennushakkuu 48,11 ? 46,11 ? 38,29 ? 15,04 ? 15,39 ? 14,24 ? Ensiharvennus 46,33 ? 43,51 ? 29,63 ? 14,09 ? 13,08 ? 13,61 ? Kymi-savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,27 ? 53,32 ? 43,14 ? 15,49 ? 17,40 ? 14,78 ? Uudistushakkuu 56,85 ? 54,63 ? 44,79 ? 17,47 ? 19,40 ? 17,32 ? Harvennushakkuu 50,36 ? 47,42 ? 39,10 ? 15,57 ? 16,27 ? 13,91 ? Ensiharvennus 43,73 ? 44,03 ? ... 13,43 ? 14,29 ? 12,68 ? Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,26 ? 53,31 ? 36,26 ? 16,68 ? 18,12 ? 16,81 ? Uudistushakkuu 55,77 ? 53,98 ? 36,65 ? 18,51 ? 18,68 ? 18,18 ? Harvennushakkuu 45,22 ? ... ... 14,76 ? 14,60 ? 14,94 ? Ensiharvennus 44,95 ? 45,17 ? 15,35 ? ... 15,38 ? Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 51,51 ? 51,87 ? ... 16,16 ? 17,13 ? 16,60 ? Uudistushakkuu 53,35 ? 52,95 ? ... 18,81 ? 18,56 ? 18,67 ? Harvennushakkuu 46,39 ? 45,31 ? ... 14,36 ? 14,96 ? 13,55 ? Ensiharvennus 46,14 ? 45,41 ? 14,40 ? ... 14,08 ? Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 48,69 ? 49,52 ? 17,08 ? 17,45 ? 16,03 ? Uudistushakkuu 50,62 ? 50,38 ? 19,42 ? 18,67 ? Harvennushakkuu 46,33 ? ... 14,14 ? ... 12,55 ? Ensiharvennus 44,32 ? ... 15,93 ? ... 13,88 ? Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2010 2011 2012 Euroa m 10 20 30 40 50 60 70 80 Viikko-ostojen määrä 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Miljoonaa m 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0 Viikot 1–41/2012 2010 2011 Puutavaralajien kantohintaindeksit 10/2011 12 1/12 2 3 4 5 6 7 8 9 Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 80 85 90 95 100 105 110 115 120 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. Metsäntutkimuslaitoksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. Indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. Silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. Indeksien laskennassa erityyppisten leimikoiden (uudistus, harvennus, ensiharvennus) osuudet pidetään samoina, kuin ne olivat keskimäärin vuonna 2010. Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. Esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut kymmenen prosenttia joulukuusta 2010. indeksi kertoo muutoksista 15 MAKASIINI 7 • 2012
• maRKKinaT MIKKO HäyRyNEN liiMaPuutuotanto nähtiin takavuosina lupaavana jatkojalostuksena ja tuotantoon investoitiin liikaa. ylikapasiteettia oli jo ennen nykyistä taantumaa, nyt tilanteen odotetaan tasaantuvan sulkemisten kautta. Haminalainen Havesa lopetti tuotantonsa reilu vuosi sitten eikä Arktoksen laitosta Kemijärvellä saatu tuotantoon ollenkaan. Valmistajia on silti toistakymmentä, suurimpina Metsä Wood, Versowood, Late-Rakenteet ja Kestopalkki LPJ. Osa valmistajista vie koko tuotantonsa Japaniin. Suomessa tuotettiin viime vuonna liimapuuta 330?000 kuutiometriä. Se on vähän verrattuna perus sahauksen lähes kymmenen miljoonan kuutiometrin tuotantoon. Metsä Woodin toimialajohtaja Timo Karinen toteaakin, että höyläystä lukuun ottamatta sahatavaran jatkojalostuksen volyymit ovat marginaalisia eikä perussahauksen kilpailukykyä ratkaista jatkojalostusta kehittämällä. kesäleimikko muuttui talvikohteeksi HANNU JAUHIAINEN yhteisMetsän omistama kuuden hehtaarin päätehakkuuleimikko myytiin metsänhoitoyhdistyksen välityksellä. yhdistys pyysi tarjoukset viideltä ostajalta ja kaikilta tuli tarjous. Parhaaksi osoittautui itsenäisen sahan tarjous, jonka kanssa kaupat tehtiin. Kosteat korjuuolot vaikuttivat ehkä jonkin verran Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan leimikon hinnoitteluun, mutta ajankohtaan nähden hintataso oli kuitenkin hyvä. liimapuu on mainettaan pienempi Kuukauden puukauppa Vientikatsaus Mäntyja kuusitukilla oli sama hinta, 56 euroa kuutiolta, samoin mäntyja kuusipikkutukilla. Myös kaikkien kuitupuulajien hinta oli sama, 19 euroa kuutiolta. Parhaan ja huonoimman tarjouksen havutukkien hintaero oli kuusi euroa kuutiometriltä. Pikkutukilla hintaero oli samaa tasoa. Kuitupuussa hintavaihtelut eri ostajien välillä olivat muutamia euroja. Ajo jää talveen Normaalivuonna leimikko olisi ollut kesäkorjuukelpoinen. Nyt puiden ajo jää osin talveen. Leimikon puut korjattaneen lokakuun lopulla. Tukit voidaan ajaa leimikosta kauempana olevan metsätien varteen. Kuitupuu jää sen sijaan leimikon vierellä olevan penkkatien äärelle, mistä se ajetaan pois pakkasten tultua. Leimikko on soistunutta kangasta, joka on ojitettu. Puun kuljetuksesta voi syntyä maastoon jonkin verran painaumia. Alueella on koivuja mäntyalikasvosta, joka pyritään säästämään hakkuussa. Kaksi kolmasosaa liimapuutuotannosta menee Japaniin. Kotimaa ja Eurooppa ovat samankokoisia markkinoita noin 50?000 kuutiometrin menekillään. Vaikka tuotanto ei ole suurta, niin Suomi on kuitenkin Euroopan suurimpia liimapuun valmistajia ja yhdessä Itävallan kanssa suurin Japanin-viejä. Aasian markkinoilla kisaa käydään myös yhdysvaltalaisten ja kanadalaisten valmistajien kanssa. Liimapuu on merkitystään näkyvämpi tuote, sillä se on saanut tunnettuutta näyttävissä yleisörakennuksissa. Valtaosa liimapuusta menee kuitenkin perusrakentamiseen. ”Liimapuuta ei ole tuomittu marginaalituotteeksi, vaan sen käyttöä pystytään lisäämään vielä paljon”, projektipäällikkö Päivi Myllylä Puuinfosta uskoo. Liimapuuta käytetään erityyppisten rakennusten kantavissa rakenteissa. Usein liimapuurakenteet jätetään näkyviin, sillä edustavan ulkonäön lisäksi niillä on hyvä palonkestokyky. Tärkeimpiä käyttökohteita ovat teollisuusja urheiluhallit, suurmyymälät ja muut liikerakennukset, näyttelyhallit ja koulut, mutta myös pientalot ja maatalousrakennukset. Liimapuukaaret ovat kilpailukykyisiä, kun tarvitaan suuria, avoimia tiloja. Parhaiten ne sopivat 20–25 metriä leveisiin rakennuksiin, joissa betonirakenteista ei ole enää vaihtoehdoksi. Liimapuu soveltuu myös sisäilmaltaan vaativiin kohteisiin, kuten uimahalleihin ja maatalouden tuotantorakennuksiin. PÄÄTEHAKKUU P-PoHjAnMAALLA Puutavaralaji m3 €/m3 Mäntytukki 273 56 Mäntypikkutukki 91 28 Mäntykuitu 100 19 Kuusitukki 29 56 Kuusipikkutukki 59 28 Kuusikuitu 80 19 Koivutukki 52 40 Koivukuitu 220 19 yhteensä 904 m³ 30 792 euroa liimapuurakenteet soveltuvat etenkin leveisiin kohteisiin. Kuvassa ratsastusmaneesi Espoossa. PU U IN FO 16 MAKASIINI 7 • 2012
• Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. meTsaLeHTi.Fi energiapuun hinta Metsälehden verkkosivuilla haarukoitiin energiapuun kannattavuutta. Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Kaikki mitä kannattaa tietää Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmasta. METSONPOlKu.FI Jos sattuu tulemaan saalista, täältä löytyvät ohjeet riistaruokaan. METSASTySINFO.cOM/RESEPTIT.HTMl Viime vuoden Europa-sarjan postimerkkien teema oli metsä. EuROPA­STAMPS.blOgSPOT.FI/2010/09/ EuROPA­STAMPS­2011.HTMl ”Periaatteessa vesikesän ei pitäisi vaikuttaa energiapuun hintaan, koska tuoreesta energiapuusta ei taida olla apua tulevana talvena. Voihan se silti heijastua hintoihin, varsinkin jos vielä joku osaisi ensi kesän kelin oikein ennustaa.” VäNKäRI ”Olin itsekin vielä kymmenen vuotta sitten sitä mieltä, että nuorien metsien kunnostuskohteillokakuun Mustikat ”Harvoin on näin myöhään syksyllä mustikoita poimittu. Poimiminenkin on helppoa, kun ei ole enää varvuissa lehtiä ja marjat ovat kasvaneet viime päiviin asti.” PIHKANISKA ta saataisiin energiapuuta. Sitä kyllä saadaan, mutta viime ajat ovat osoittaneet, että se on aivan liian kallista.” SUORITTAVA PORRAS ”Energiapuu ei ole mikään metsänomistajan Eldorado, joka tuottaisi helppoa rahaa. Aivan samat puukaupan perusteet pätevät energiapuuhun kuin muuhunkin puukauppaan, eli hyvästä leimikosta hyvä hinta ja huonosta leimikosta huono hinta.” PUUN TAKAA ”Täällä Lounais-Suomessa on asiallinen hintataso ja se onkin muuttanut pönöttyneen asenteeni täysin. Nyt olen täysillä mukana ja suunnittelen taimikoiden varhaisperkauksesta lähtien kaikki sopivat palstat energia-asentoon.” JEES H-VALTA ”Tein noin hehtaarin raivauksen raivaussahalla. Tukien kanssa rahamäärä jäi vähän alle tonnin. Mielestäni kohtuullinen korvaus, koska työ oli kuitenkin tehtävä.” KAATAJA ”En tiedä, millaista raivausenergiapuu on, itse olen jättänyt kaikki raivurilla kaadetut puut metsään. Energiapuuta olen tehnyt pellon reunoilta, hinta on ollut samassa tasossa kuitupuun kanssa.” TERVAROSO ”Tänä syksynä on tarkoitus teettää lisää karsittua rankaa motolla. Kantohinta tulee jäämään muutamaan euroon, koska korjuu maksaa noin 16 euroa kuutiolta ja niistä saa ehkä noin 20 euroa kuutiolta tienvarressa kasassa.” SAVOLAINEN METSäMIES ”Maksetaanpa teidän nurkilla vähän, meilläpäin on saatu 28–30 euroa motilta.” HANK18 Gallup kannattaako metsää ostaa velaksi? 20 40 60 80 100 EI 51 % KYLLÄ 49 % 17 MAKASIINI 7 • 2012
• Teema: UUsi meTsänomisTaja Jännittävintä metsäperinnössä oli astua ensimmäistä kertaa omaan metsään. Sitä ennen uudella omistajalla oli kuitenkin paljon selvitettävää. TeKsTi Tiia PUUKiLa?? KUVaT sePPo samULi tässä se On MAKASIINI 7 • 2012 18
• Jännittävintä metsäperinnössä oli astua ensimmäistä kertaa omaan metsään. Sitä ennen uudella omistajalla oli kuitenkin paljon selvitettävää. TeKsTi Tiia PUUKiLa?? KUVaT sePPo samULi tässä se On MAKASIINI 7 • 2012 19
• Teema: UUsi meTsänomisTaja iitisen vuotta sitten yksi puhelu muutti arkeni. Sain kuulla, että kaukainen sukulainen oli testamentannut minulle kaksi metsätilaansa. Sukulaiseni lukeutui niihin vanhan kansan ihmisiin, jotka eivät metsiään mainostaneet. En tiennyt hänellä metsää olleenkaan. Hän oli sen sijaan oli kuullut, että opiskelin metsänhoitajaksi ja halusi ilmeisesti jättää metsänsä osaaviin käsiin. Näin minusta tuli yllättäen metsänomistaja. Lainhuudolla omiin nimiin Kolmisen kuukautta sukulaiseni kuoleman jälkeen pidetyssä perunkirjoituksessa kuulin tarkemmin metsäperintöni suuruudesta ja sijainnista. Sain yhteensä runsaan parikymmenenhehtaarin kokoisen palan Suomea Kuhmoisista. Lähisuvussani ei ollut metsää, eikä kaikkea opi luentosalissa, joten selvitettäviä asioita riitti. Aivan ensimmäiseksi minun oli saatava metsä nimiini. Kun metsätila vaihtaa omistajaa, tuoreen metsänomistajan ensimmäinen velvollisuus on ilmoittaa omistajanvaihdoksesta maanmittaustoimistoon ja pyytää lainhuudatusta. Vasta lainhuudon jälkeen perillinen merkitään Maanmittauslaitoksen kiinnitysja lainhuudatusrekisteriin metsän uudeksi omistajaksi. Lainhuuto on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, kun ositus, testamentti tai perinnönjako on lainvoimainen. Esimerkiksi testamentti on lainvoimainen, jos sitä ei tiedonannon jälkeen määräajassa ole moitittu tai heti, jos perilliset hyväksyvät testamentin ja sitoutuvat olemaan moittimatta sitä. Lainhuuto haetaan metsätilan sijaintipaikkakunnan maanmittaustoimistolta. Lainhuutohakemusta varten täytettäviä lomakkeita saa maanmittaustoimistolta ja internetistä osoitteesta www.suomi.fi. Tavallisesti metsätilan siirtyessä omistajalta toiselle ennen lainhuutoa tulee maksaa varainsiirtovero. Vero ei kuitenkaan koske perintönä saatua metsää. Lainhuudatus on uudelle omistajalle merkittävä oikeudellinen etu. Jos lainhuutoa ei ole haettu ja metsätila on syystä tai toisesta luovutettu kahteen kertaan, metsän myöhempi ostaja voi saada tilan omistukseensa. Perunkirjoituksen aikoihin minua painoivat opintokiireet, joten valtuutin perinnönjakoa hoitaneen asianajajan hakemaan lainhuutoa puolestani. Verottaja yllätti Muutaman kuukauden kuluttua perunkirjoituksesta postiluukusta tipahti perintöverokirje. Viisinumeroinen luku perintöverolipukkeessa sai opiskelijan nielaisemaan muutaman kerran. Minua niin sanottuna kaukoperijänä – sijoituin sukulaissuhteen perusteella perintöveroasteikossa II veroluokkaan – muistettiin totisesti kovalla kädellä, mutta myös onni oli myötä. Sukulaiseni oli ikänsä elänyt säästeliäästi ja jättänyt kokonaan käyttämättä viitisen vuotta ennen kuolemaansa saamansa hakkuutulot. Perin osan hänen rahasäästöistään, ja se riitti kattamaan perintöverot. Jäin kuitenkin pohtimaan, olisiko sukupolvenvaihdoksen suunnittelu auttanut minua etukäteen valmistautumaan metsäperintööni? ”Kun testamenttia tekee, testamentin saajalle ei ole pakko kertoa perinnöstä. Mutta jos haluaa varmistaa, että metsä säilyy tulevaisuudessakin hoidettuna, yllätys ei ole paras vaihtoehto”, sanoo sukupolvenvaihdoksiin erikoistunut koulutusasiantuntija Kaisa laitinen metsäkeskuksesta. Hän korostaa, että metsäperinnöstä kannattaa etukäteen keskustella perillisten kesken. Se, miten sukupolvenvaihdos kannattaa hoitaa, riippuu luopujan ja jatkajien toiveista, tarpeista ja tavoitteista. ”Sen lisäksi, että sukupolvenvaihdos suunnitellaan hyvin ja siitä keskustellaan, 20 MAKASIINI 7 • 2012
• Kompassin reuna ensimmäiseltä rajapyykiltä seuraavalle, pohjoishaarukka karttapohjoiseen ja tilan rajoja selvittämään. se pitää myös toteuttaa”, Laitinen muistuttaa. Perintö tutuksi maastossa Metsäperinnön ehkä jännittävin asia oli ensimmäinen maastokäynti. Perintöön liittyneiden paperihommien jälkeen odotin malttamattomana maastoon jalkautumista. Minkälaisen metsän olin perinyt? Mitä puuta siellä kasvaa, onko se umpeen kasvanut tiheikkö ja löytyykö sieltä hakattavaa? Halusin tutustua tilaan. Käydä rajat läpi, selvittää, oliko siellä tekemättömiä metsänhoitotöitä ja tarkastaa, missä kunnossa mahdolliset ojat ja tiet olivat. Maastokäynnillä varmistuisi myös, että yksi metsälakiin kirjattu metsänomistajan velvollisuus – uudistamisvelvoite – oli täytetty tilan kaikilta osin. Päätehakkuun jälkeen metsänomistajan tulee huolehtia, että aukeaksi hakatun metsän tilalle kasvaa kasvatuskelpoinen taimikko. Tämä velvoite koskee myös uutta metsänomistajaa, vaikka hän ei aukkoa olisi hakannutkaan. Maastoretkeä varten tarvitsin kartan. Koska sellaista ei perunkirjan liitteissä ollut, etsin kartan tilani rekisterinumeron avulla internetistä. Esimerkiksi osoitteesta www.paikkatietoikkuna.fi ja kansalaisen.karttapaikka.fi löytyy maastokarttoja. Myös maanmittaustoimistolta saa karttatulosteita. Tulostin omani kansalaisen karttapaikasta. Ennen maastoon lähtöä tutustuin metsääni etukäteen kartan avulla ja suunnittelin, miten löydän rajat maastossa. Rajat oli helppo hahmottaa, sillä tilat olivat peräkkäin ja muodostivat selkeän suorakulmion. Lisäksi niiden toinen pitkä pääty rajautui sähkölinjaan, ja kauimmaisen tilan perällä virtasi oja. Kun kulkisin sähkölinjan alustaa ja saapuisin ojalle, olisin aikalailla jälkimmäisen tilan perimmäisellä rajalla. Otin isäni vanhan kompassin ja maastokartan matkaan ja suuntasin metsään. Viidakko vai sliipattu? Lähimmältä tieltä oli noin viidenkymmenen metrin matka tilani rajalle. Kävelin 21 MAKASIINI 7 • 2012
• Teema: UUsi meTsänomisTaja rajan tuntumaan ja katsoin eteeni aukeavaa ensiharvennettua kuusikkoa. Se oli minun kuusikkoni. Kun astuin saappaineni rajojen sisäpuolelle, olin haltioissani. En ollut aikaisemmin omistanut maata. Nyt minulla oli pieni pala Suomea, ja sain yksin päättää, mitä rajojen sisäpuolella tehdään. Kävin kompassin kanssa tilojen rajat läpi, merkitsin rajapyykit kuitunauhalla ja tarkastelin eteeni aukeavaa metsämaisemaa. Pelkäsin saaneeni perinnöksi umpeen kasvaneen viidakon, mutta kuvio kuviolta huomasin huoleni aiheettomaksi. Vaikka sukulaiseni ei itse ollut tehnyt metsätöitä, hän oli raivauttanut taimikot ja kasvatusmetsät metsurilla ja uudistanut metsät ajallaan. Myös rajat olivat auki. Ainostaan yksi luontaisesti uudistettu männyntaimikko oli päässyt pahasti vesottumaan. Hieskoivikko oli kasvanut mäntyjen edelle ja ala kaipasi kiireellisesti raivuuta. Myös hakkuutuloja oli hieman luvassa. Siemenpuumännyt oli aika poistaa, sillä alalle oli syntynyt vakiintunut parimetrinen taimikko. Lisäksi yhdellä kuviolla hieskoivikon alle oli tullut luontaisesti täydellinen kuusentaimikko. Se pitäisi vapauttaa ja koivikko kaataa. Päätehakkuuta puolestaan kaipasi alle hehtaarin kokoinen ja veden vaivaama kuusikko. Kuusten latvat olivat alkaneet tasoittua ja kasvu oli lähes pysähtynyt. Samalla huomasin, että osittain ojitetulla suolla olevan tilan ojat kaipasivat kunnostusta. Ne olivat kasvaneet umpeen, vesi ei virrannut ja rahkasammal oli vallannut kenttäkerrosta. Paikoin saapas jopa upposi mättääseen. Tarvitsenko metsäsuunnitelman? Moni maastossa selvinnyt asia olisi ilmennyt myös ajantasaisesta metsäsuunnitelmasta. Perintötiloillani ei kuitenkaan sellaista ollut. Suunnitelma olisi kertonut tilalla kasvatettavat puulajit, hoitotöiden ajoituksen ja hakkuumahdollisuudet. Tultuani metsästä pohdin, olisiko minulla suunnitelmalle käyttöä. Millaisella tilalla metsäsuunnitelmasta on hyötyä? ”Jos metsää on päälle kymmenen hehtaaria, silloin kannattaa olla metsäsuunnitelma. Suunnitelmasta hahmottuu parhaiten tilojen kokonaisuus, ja kaikki saman kulmakunnan kuviot tulee hoidettua samalla kertaa”, sanoo metsätalousyrittäjä Jarmo Sirola. Minun tilallani ei vieläkään viiden omistusvuoteni jälkeen ole metsäsuunnitelmaa. Perustelen suunnitelman puutteen tilan pienellä koolla ja selkeillä kuvioilla. Hoitotöiden ja hakkuiden päivittäminen reilun kahdenkymmenen hehtaarin alalle onnistuu päässäkin. Myös matka metsään on lyhyt, noin 160 kilometriä. Jos hoitotöiden ajantasaisuus askarruttaa, ajan metsääni alle kahdessa tunnissa. ”Minulla on suunnitelmat, vaikka kuljenkin jatkuvasti metsissä ja kohtalaisesti muistankin. Metsäsuunnitelma on pieni varmistus, ikään kuin testamentti. Jos oma pää pettää, jatkajat tietävät, mitä pitäisi tehdä”, Sirola sanoo. ”Metsäsuunnitelmaan kuuluu myös paljon karttoja. Käytän kuviokarttoja enemmän kuin kuviotietoja. Etenkin kuvioiden pinta-alan määrittäminen itse on työlästä.” Pitäisikö minun sittenkin ostaa metsäsuunnitelma? Metsäkeskukselta saisin sen noin viidelläsadalla eurolla. Myös metsänhoitoyhdistykset ja metsäpalveluyrittäjät tarjoavat suunnittelupalveluita. Toisaalta metsäkeskus on kehittämässä metsänomistajille Metsään.fi-palvelua, josta saa jatkossa metsään liittyvät perustiedot ilmaiseksi. Ainostaan kestävän metsätalouden rahoitustukea kemeraa hakiessani minua rokotetaan. Saan kymmenen prosenttia vähemmän kemera-tukia, koska metsilläni ei ole suunnitelmaa. Tukia saa tällä hetkellä muun muassa metsänuudistamiskustannuksiin, nuoren metsän hoitoon ja energiapuun korjuuseen. Tarkemmat tiedot kemerasta ja sen ehdoista löytyvät osoitteesta www.metsavastaa. net. Maastokäynnille löytyy apua Kun on aika tutustua perintömetsäänsä, sinne ei tarvitse lähteä yksin. Maastoon voi pyytää avuksi metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvojan tai varata PELKäSIN SAANEENI PERINNÖKSI UMPEEN KASVANEEN VIIdAKON, MUTTA HUOMASIN HUOLENI AIHEETTOMAKSI. Kymmenisen vuotta aikaisemmin harvennettu kuusikko saa vielä kasvaa. Se harmittaa, että aikanaan maahan kaadetuista rungoista olisi saanut hyviä polttopuita. 22 MAKASIINI 7 • 2012
• Kun rajakiven löytää ja merkitsee, sitä ei seuraavalle kerralla tarvitse enää etsiä. Punainen olisi ollut oikea väri kuitunauhalle tilan rajalla, mutta se oli rautakaupasta loppu. 23 MAKASIINI 7 • 2012
• Teema: UUsi meTsänomisTaja metsäkeskukselta henkilökohtaisen neuvonta-ajan. Myös metsäyhtiöiden ostomiehet lähtevät mieluusti mukaan tarkastamaan hakkuumahdollisuuksia ja ohjeistavat samalla metsänhoidossa. Lisäksi neuvontapalveluita tarjoavat metsäpalveluyrittäjät. Metsätilaa lähellä olevat metsäpalveluyrittäjät löytyvät parhaiten internetistä osoitteesta www.metsatoimistot.fi ja metsäkeskuksen Metsään Palstat -töidenvälityspalvelun kautta. Tällä hetkellä uusi metsänomistaja liitetään automaattisesti metsän sijaintipaikkakunnan metsänhoitoyhdistykseen. Metsänhoitoyhdistyksen tehtävänä on opastaa ja auttaa metsänomistajia hoitamaan metsiään omien tavoitteidensa mukaisesti. Neuvonta rahoitetaan verottajan kautta vuosittain kerättävällä metsänhoitomaksulla. Se koostuu perusmaksusta ja hehtaarikohtaisesta maksusta. Metsänhoitoyhdistyslakia uudistetaan parhaillaan. Uudistuksen tavoitteena on, että metsänomistaja saisi vapaasti valita, mihin yhdistykseen kuuluu. Myös pakollinen metsänhoitomaksu poistuu eikä yhdistyksen jäsenyydestä luopuminen enää tuo kuluja metsänomistajalle kuten nykyään. Tultuani metsänomistajaksi mietin, kannattaako minun olla yhdistyksen jäsen. Vuosittain maksamani metsänhoitomaksu on sen verran pieni, noin 90 euroa vuodessa, etten ole viitsinyt lähteä paperisotaan ja maksaa eroamisesta. Kun metsänhoitoyhdistyslaki uudistuu, tilanne on toinen. Toistaiseksi metsänhoitoyhdistyksen palvelut ovat jääneet minulta käyttämättä. Halusin selvittää, kenen kannattaa jatkossa liittyä tai jatkaa yhdistyksen jäsenenä. En kuitenkaan onnistunut saamaan kysymykseeni yksiselitteistä vastausta. Yhdistykset palveluineen ovat lakiuudistuksen seurauksena muuttumassa. Sitä, minkälaiseksi toiminta kehittyy metsänhoitomaksun poistuttua, on vaikea ennustaa. Ainakin kilpailu asiakkaista kovenee, koska metsänomistaja saa päättää vapaasti kenen puoleen kääntyy apua tarvitessaan. On mahdollista, että lakiuudistus patistaa yhdistykset kehittämään toimintaansa ja tarjoamaan entistä paremmin räätälöityjä palveluita metsänomistajille. Kolmas kerta samaisella uudis tusalalla reilun vuoden sisällä ja vielä löytyi heinän alle jäänyt taimi. Taimikossa kannattaa käydä usein ja huolehtia, etteivät taimet jää pinta kasvillisuuden alle saarroksiin. MAKASIINI 7 • 2012 24
• Puukaupan aika Maastokäynnin jälkeen oli ensimmäisen puukaupan aika. Halusin kaataa siemenmännyt, hieskoivikon kuusentaimikon yltä ja vanhan kasvunsa päättäneen kuusikon. Samalla halusin hyödyntää silloiset puukaupan verohuojennukset. Metsänhoitoyhdistys auttaa korvausta vastaan löytämään ja kilpailuttamaan paikkakuntasi puunostajat, mutta puilleen voi etsiä ostajan myös itse. Ostajia löytyy esimerkiksi metsäteollisuuden etujärjestön Metsäteollisuus ry:n ja yksityisten sahojen etujärjestön Suomen Sahat ry:n kotisivuilta. Puukauppatarjous kannattaa pyytää aina useammalta ostajalta. Tarjouksissa tulee vertailla hintojen lisäksi laatuvaatimuksia ja katkontaohjeita. Esimerkiksi tukit hyödynnetään sitä paremmin, mitä lyhempiä tukinmittoja ostajalla on käytössä. Suositeltavaa olisi, jos tukin katkonnassa olisi käytössä ainakin yksi alle nelimetrinen mitta. Metsänhoitoyhdistykset pitävät kirjaa, kuinka paljon tukin katkonta vaihtelee eri puunostajien välillä. Kannattaa myös selvittää, kuinka tarkkoja laatuvaatimuksia ostaja noudattaa. Jos laatuvaatimukset ovat hyvin tiukat, voi tukkia mennä haaskioon. Päätin kilpailuttaa puunostajat itse. Tarjoukset pyysin puhelimitse. Kaikki kerralla myyntiin Oli jännittävää odottaa, saisinko tarjouksia. Kun perinnönjako oli selvä, oli menossa viimeiset hetket hyödyntää silloiset puukaupan verohuojennukset. Monet suuret ja pienet ostajat olivat jo saaneet ostettua kiintiönsä täyteen. Onnekseni kolme ostajaa kiinnostui ja lupasi käydä katsomassa tilaani maastossa. Runsaan viikon sisällä sain kaksi tarjousta sähköpostiini. Tarjousten vertailu katkonnan osalta oli vaikeaa. Hyväksyin lopulta UPM:n tarjouksen, koska heillä oli pieniä tukinmittoja käytössä ja liki kymmenen euroa paremmat tukin kuutiohinnat. He olivat myös valmiita ostamaan kaiken puun, mitä tarjosin. Koska tila oli pitkä eikä sen perälle mennyt tietä, halusin, että koko tila käytäisiin kerralla lävitse. Näin jäävällä puustolla olisi taas tilaa kasvaa. Lisäksi ilmeni, että yhtiö omisti metsäni rajanaapuritilan, joten puut voitiin ajaa metsästä hyödyntäen heidän maillaan olevaa korjuu-uraa. Kävin allekirjoittamassa puukauppasopimuksen paikan päällä. Lisäneuvottelut ennen sopimuksen allekirjoittamista tuottivat tulosta: sain nostettua kuitupuun hintoja ja muutaman satasen lisää puukaupan loppusummaan. Metsänomistajan velvollisuus on tehdä vähintään kaksi viikkoa ennen hakkuita ilmoitus metsäkeskukseen. Yhtiö tarjoutui hoitamaan metsänkäyttöilmoituksen puolestani. Arvolisäverovelvolliseksi Ensimmäiseen puukauppaan liittyi myös ilmoittautuminen arvonlisäverovelvolliseksi. Metsänomistajien, joiden kahdentoista kuukauden liikevaihto on yli 8?500 euroa, on ilmoittauduttava arvolisäverovelvolliseksi. Hakeuduin arvolisäverovelvolliseksi Yritysja yhteisötietojärjestelmä YTJ:n kautta täyttämällä yrityksen perustamisilmoituksen. Samalla sain y-tunnuksen. Minusta tuli siis metsäperinnön myötä myös yrittäjä. Yksityisen elinkeinonharjoittajan yrityksen perustamisilmoituslomake Y3 löytyy osoitteesta www.ytj.fi. Vaikka vuosittaiset myynnit jäisivät 8?500 euroon tai sen alle, alv-velvolliseksi kannattaa hakeutua. Puukaupassa puunostaja maksaa sovitun kauppahinnan lisäksi puunmyyjälle arvolisäveron. Arvolisävero tilitetään valtiolle puukauppaa seuraavan vuoden helmikuussa. Arvolisäverovelvollinen saa vähentää metsätalouden hankintoihin ja palveluihin liittyvät arvolisäverot suoraan puukaupasta saamastaan arvolisäverosta. Vain jäljelle jäänyt erotus puukaupan arvonlisäverosta maksetaan valtiolle. Viidesosa sukanvarteen Puukauppasopimuksen solmimisesta kului noin puolitoista vuotta, kunnes sovitut alat oli hakattu. Niistä korjattiin puuta kahtena TULTUANI METSäNOMISTAJAKSI MIETIN, KANNATTAAKO MINUN OLLA yHdISTyKSEN JäSEN. peräkkäisenä vuotena. Kun puukaupparahat tulivat tililleni, sijoitin verottajalle tilitettävät alv-rahat puolen vuoden määräaikaistalletukseen. Näin sain niille edes vähän korkoa. Kun hakkuut oli tehty, ei perintömetsästäni vähään aikaan hakattaisi puuta. Sen sijaan luvassa oli metsänuudistamisja taimikonhoitokuluja. Kuinka paljon puukauppatuloista kannattaisi laittaa säästöön metsätalouden tulevia menoja varten? ”Hakkuutuloista kannattaa säästää noin 10–20 prosenttia”, UPM:n puunostaja Matti lantto sanoo. Hän kuitenkin muistuttaa, ettei rahoja välttämättä ole järkevää makuuttaa tavallisella tilillä, koska korko jää pieneksi. Minä pistin sivuun viidesosan puukauppatuloista tulevia metsänhoitoja uudistuskuluja varten. Kaikkiin menoihin en kuitenkaan osannut varautua. Puunostaja pidättää metsänomistajalle maksettavista puukauppatuloista ennakkoveron. Tänä vuonna ennakkopidätykset pystykaupoissa ovat kaksikymmentä prosenttia kauppasummasta. Metsänomistajan kannattaa tarkistaa, että ennakkopidätys on riittävä. Ennakkoveroa voi halutessaan nostaa ja välttää Maastokartta, kompassi, evästä, vaihtovaatteet, vedenpitävät kengät märkään maastoon ja vielä puhelin vetoketjulliseen taskuun. Niillä metsässä pärjää. 25 MAKASIINI 7 • 2012
• näin puun myynnistä aiheutuvan lisäveron. Itse en aikanaan tiennyt, että veroa kannattaa tarkistaa. Jouduin maksamaan loput verot jäännösverona korkoineen henkilökohtaisessa verotuksessani. säännöllisesti metsään Samalla, kun kävin tarkastamassa korjuujäljen, näin minkälainen metsä minulla oli pystyssä puukauppojen jälkeen. Tilaa katsellessani arvioin, mitkä olisivat kiireellisimmät hoitotyöt. Jotta metsä tuottaisi tulevaisuudessakin, raivaussahaa pitää huudattaa ajallaan. Ainakin yksi luontaisesti uudistunut männyntaimikko kaipasi raivausta ja ala, josta vanha kuusikko hakattiin, piti uudistaa. Esimerkiksi istuttaminen ja taimikonhoito ovat töitä, jotka uusi metsänomistaja voi tehdä itse. Metsänhoitoyhdistyksiltä ja omalta puukauppakumppanilta saa neuvoja, miten työssä pääsee alkuun. Metsäkeskukset ja metsänhoitoyhdistykset järjestävät myös raivaussahakursseja, joilla opetetaan sahan käyttöä ja huoltoa. Jos töitä ei ehdi tehdä itse, voi kilpailuttaa ja palkata avukseen metsurin metsänhoitoyhdistyksen, metsäyhtiön tai metsäpalveluyrittäjän kautta. Minä ostin maanmuokkauksen, taimikonhoidon sekä istutuksen UPM:ltä. Riippumatta siitä, tekeekö metsänhoitotyöt itse vai teettääkö ne vieraalla, metsää ei pidä unohtaa oman onnensa nojaan. Metsätilalla tulee käydä säännöllisesti. Varsinkin nuoren taimikon kasvuunlähtöä on hyvä seurata. Keväällä istutettuja taimia kannattaa käydä katsomassa jo saman vuoden syksynä ja tarkistaa, ettei heinä painu niiden päälle. Lumien sulettua on sopiva hetki tarkistaa, ettei taimikossa ole myyrätuhoja. Kun uudistetulla alalla käy usein, niin huomaa, jos taimet uhkaavat jäädä lehtipuiden ja vadelmapensaiden jalkoihin. Käyn metsässäni vähintään kerran vuodessa. Näin pusikoituminen ei tule yllätyksenä eivätkä tuulenkaadot jää huomaamatta. Jos metsästä löytyy myrskyn tai muu luonnontuhon vahingoittama yli kahdenkymmenen havupuun ryhmä, metsänomistajan velvollisuus on huolehtia puut pois metsästä. Korjuuseen velvoittaa metsien hyönteisja sienituholaki eli niin sanottu ötökkälaki. Aina ei tarvitse vakuuttaa Ensimmäisen kerran säikähdin metsäni puolesta toden teolla vuonna 2010. Ensin keskistä Suomea koetteli Astaja sitten Veera-myrsky. Soitin välittömästi metsäkeskuksen Kuhmoisten toimipisteeseen. Sain helpotuksekseni kuulla, että myrskyt olivat kiertäneet kylän, jossa tilani sijaitsevat. Myrskyt saivat minut pohtimaan metsän vakuuttamista. Olen aina vakuuttanut omaisuuteni huolellisesti. Metsä on kuitenkin erilainen vakuutettava kuin esimerkiksi asunto. Metsä muuttuu hakkuiden ja hoitotöiden myötä. Välillä myrskyaltista puustoa on enemmän ja välillä vähemmän. Vahinko voi kuitenkin sattua kenelle tahansa. Kannattaako metsälle ottaa vakuutus? ”Kaikkien kannattaa harkita metsän vakuuttamista. Etenkin puustoisilla tiloilla se on tarpeen. Myrskyille alttiit harvennusmetsät ja varttuneet metsät ovat hyviä vakuutuskohteista. Niissä vahingotkin ovat äkkiä isoja”, sanoo Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Pekka Nuutinen. Minun mapistani puuttuu yhä metsätilojeni vakuutuskirja. Metsäni sijaitsevat osittain kosteassa suomaastossa, joten en usko metsäpalojen niitä uhkaavan. Myrskytuhoaltista varttunutta metsää taas ei ole niin suuria määriä pystyssä, että niiden vuoksi vakuutus kannattaisi ottaa. Nuoret kasvatusmetsät puolestaan ovat MyÖS KALENTERIINI ON TULLUT UUSIA MERKINTÖJä: TARKISTA KORJUUJäLKI, Käy HEINääMäSSä. Teema: UUsi meTsänomisTaja 26 MAKASIINI 7 • 2012
• lukijoiden kokemuksia metsäperinnöstä ”Perittyäni Metsää istutuksesta ja taimikonhoidosta tuli harrastukseni numero yksi.” ”kun ikävä perikuntavaihe oli takanapäin, alkoi aito innostus, tarkempi tutustuminen ja työt omissa metsissä. Samaan tahtiin kasvoi kiitollisuus ja arvostus omaa isääni kohtaan, joka oli metsät työllään hankkinut ja esimerkillisesti hoitanut.” ”PerintöMetsä on minun eläketurvani.” ”Pientilallisen poikana metsäasiat olivat tuttuja. Elämä muuttui metsäperinnön myötä vain hieman aiempaa fyysisemmäksi.” ”MetsäPerintö yhdistää minua ja miestäni. Meillä on yhteinen mielenkiinto metsiin.” ”Perittyäni Metsää kiinnostuin metsänhoidosta ja etsin tietoa. Olin hukkua erilaisiin lähteisiin. Uusille metsänomistajille pitäisi olla ”ensiapuopas” selkokielellä.” ”erehdyin hetken aikaa luulemaan, että olen jotenkin varakkaampi metsäomaisuuden haltijana. Tämä luulo on hälvennyt, kun olen tullut tutuksi verottajan ja muiden erilaisten maksujen kanssa.” ”MetsäaMMattilaisten toiminta, metsänhoito ja puukaupanteko tuntui aluksi olevan jonkinlaista sisäpiirin hommaa, jota ei haluttu avatakaan ulkopuolisille.” ”selvitäkseMMe metsäperinnön tuomista haasteista teetimme metsäsuunnitelman ja opiskelimme metsänhoitoa. Nyt olemme tehneet suurimman osan metsätöistä ja kilpailuttaneet kaksi viimeisintä puukauppaa itse.” ”PerintöMetsien hoito on terapiaa.” ”vasta jälkeenPäin ymmärsin ja vähän surinkin, kuinka valtava leimikko verojen maksamiseksi piti hakata. Teimme suuren työn sitä uudistaessamme.” koulutusta metsänomistajille tarjoavat ? Metsänhoitoyhdistykset ? Metsäkeskus ? Metsäyhtiöt ? Metsänomistajayhdistykset ? Opistot, joissa voi suorittaa metsätalousyrittäjän ammattitutkinnon Metsänomistajan velvollisuudet ? Lainhuudon hakeminen ? Metsänkäyttöilmoituksen tekeminen ennen hakkuita ? Metsän uudistaminen päätehakkuun jälkeen ? Myrskypuiden raivaus ? Veroilmoituksen täyttö pääasiassa kuusikoita, joiden lumituhoriski on pieni. Eikä myyriäkään ole alalla näkynyt edes huippuvuonna 2008. Vaikka metsilläni ei tällä hetkellä ole vakuutusta, se ei tarkoita, etten vakuuttaisi niitä tulevaisuudessa. Metsä kasvaa ja muuttuu, samalla muuttuu vakuutustarve. Olen jo valmiiksi kilpailuttanut eri vakuutusyhtiöiden metsävakuutukset. ”Viimeistään siinä vaiheessa, kun harvennukset on tehty, vakuutusta kannattaa harkita. Silloin metsä on alttiimmillaan tuulille”, Nuutinen sanoo. Omien metsien vakuuttamisen lisäksi kannattaa miettiä, tarvitseeko metsänomistajille ja metsätalousyrittäjille suunnattua eläkeja tapaturmavakuutusta. Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela tarjoaa vakuutuksia myös metsänomistajille. Eläkevakuutus on pakollinen, jos omistaa metsää Etelä-Suomessa vähintään 50 hehtaaria, Keski-Suomessa vähintään 75 hehtaaria tai Pohjois-Suomessa vähintään 100 hehtaaria ja tekee aktiivisesti töitä metsässään. Yllätyksiä ja virkistystä Viiteen vuoteen metsänomistajana on sisältynyt niin iloa, huolta kuin yllätyksiäkin. Maastoretket omassa metsässä virkistävät, myrskyt ja myyrät huolestuttavat ja välillä metsänomistaminen on tullut yllättävissä paikoissa vastaan. Esimerkiksi yksi asunto jäi opiskeluaikanani metsieni takia vuokraamatta. Vuokrasopimusta allekirjoittaessani kävi ilmi, että asunnon vuokralaiselle oli asetettu omaisuuskatto, joka metsätilojeni takia ylittyi. Myös kalenteriini on tullut uusia merkintöjä: tarkista korjuujälki, käy heinäämässä, muista selvittää mahdolliset tuulenkaadot. Seuraavan kerran palaan metsääni keväällä lumien sulettua. Haluan varmistaa, että muutaman vuoden ikäinen kuusentaimikko on selvinnyt talvesta kunnialla. On myös aika selvittää naapuritilojen halukkuus osallistua kunnostusojitushankkeeseen. Ojat on saatava kuntoon, jotta metsä kasvaa. Metsäretken jälkeen tilan karttatietoja ja ilmakuvaa voi vielä vilkaista tietokoneelta. Samalla on kätevä kirjoittaa ylös metsässä tehdyt havainnot ja tehdä verottajaa varten matkalasku. Tilakäynnin matkat saa vähentää verotuksessa. 27 MAKASIINI 7 • 2012
• TUoTTeiTa meTsäReTKeLLe Palstalle voi lähettää tietoja metsän eri käyttötapoihin liittyvistä tuotteista.Palstan osoite on: Hannu Jauhiainen, Korpikoskentie 8, 07510 Vikajärvi, sähköposti: hannu.jauhiainen@ metsalehti.fi. tukea nilkoille Meindl dovre Extreme Wide gtx -vaellusja metsästyskengät tukevat nilkkaa vaativassakin maastossa ja jalatkin pysyvät kuivina. Hinta 280 euroa. WWW.gRubE.FI rajojen etsintään Garmin Oregon 550 t -maastonavigaattori auttaa löytämään rajapyykit. Navigaattorissa on digikamera, jolla tallentuvat kuvat metsätilan eri kuvioista koordinaatteineen. Hinta 419 euroa. WWW.gARMIN.FI Pyykkien merkintään Kun paikannetut rajapyykit merkitsee punaisella kuitukangasnauhalla, ne löytyvät seuraavallakin maastoretkellä. 20 millimetriä leveä nauha maksaa euron rulla. WWW.uITTOKAluSTO.FI Puskat nurin Fiskarsin x3-vesurilla rajan tukkeena kasvavat vesat saavat kyytiä. Suositushinta 42 euroa. WWW.FISKARS.FI lämmikkeeksi Thermos Fbb 1000 Midnight Blue on yhden litran termospullo, jossa kahvi ja mehu säilyvät kuumana pitkään. Hinta 47 euroa. WWW.MASTERMARKbRANDS.FI hikiseen menoon Helly Hansen hh dry 2-Pack -alusasut miehille ja naisille pitävät ihon kuivana ja lämpimänä rankallakin maastoretkellä. Hinta 65 euroa. WWW.HEllyHANSEN.cOM suojaa hyönteisiltä Sastan Sotka-retkeilyhousut ja -takki pitävät ötökät loitolla. Vettä ja tuulta pitävä kangas on käsitelty hyönteisiä karkottavalla aineella. Hinnat: takki 389 euroa ja housut 299 euroa. WWW.SASTA.FI 28 MAKASIINI 7 • 2012
• Suomen Sahat
• rääseikkö Varttuneemmat metsä nomistajat ja metsäammattilaiset tuntevat kitukasvuiset rääseiköt ja niiden syntyhistorian hyvin. jyrki ketola Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Hän puntaroi palstallaan metsänomistamisen taloudellisia ulottuvuuksia. T arkasti ottaen rääseiköllä tarkoitetaan kankaan ja vähäpuustoisen suon rajalla olevaa luontaisesti kehittynyttä metsää. Kansankielessä sanaa käytetään usein kuvaamaan huonokasvuista kuusitai koivuvaltaista sekametsää. Viimeisin kokemukseni rääseiköstä on aivan tuore. Metsiköstä, joka päätehakattiin, tuli merkittävästi odotettua vähemmän puuta. On vaikea tunnustaa itselleen arviointivirhe puuston määrässä, mutta miksi arvioin väärin? Metsikössä oli jonkin verran isoja kuusia, mutta paljon pieniä kuusia, paikoin kuviolla oli selvää aukkoisuutta. Arvioin keskipituuden väärin, enkä huomioinut aukkoisuutta riittävästi. P uusto kyseisellä mustikkatyypin kankaalla oli kasvanut hitaasti. Miksi? Alun perin osa kuviota oli ollut puuntuotannon kannalta liian märkää, mutta siihen ojitus oli tuonut avun. Puusto oli ojitushetkellä kuitenkin jo niin pitkää, että kasvu ei merkittävästi elpynyt. Kuviolta on varmaankin poistettu vanhojen kitukasvuisten kuusentaimien päältä vähän kerrallaan yksittäisiä isohkoja mäntyjä ja kuusia sekä ränsistyneitä hieskoivuja. Vanhojen kitukasvuisten kuusien kasvu ei elvy kunnolla. Varttuneemmat metsänomistajat ja metsäammattilaiset tuntevat kitukasvuiset rääseiköt ja niiden syntyhistorian hyvin. Ne ovat yleensä syntyneet harsinnan tuloksena. Tällaisia kohteita uudistettiin seitsemänkymmentäja kahdeksankymmentäluvuilla vajaatuottoisina metsänparannuslain ja ns. Lapinlain tuel la valtavilla pinta-aloilla. K un hieman pettyneenä tutkin mittaustodistusta päätehakatulta huonokasvuiselta kuusikkokuviolta, muistelin keväistä taimikonhoitokohdetta. Taimikko oli perustettu kymmenen vuotta sitten hakkaamalla huonokasvuinen harsittu kuusikko aukoksi. Aukko kulotettiin, laikutettiin ja kylvettiin männylle. Nyt taimikko on lähes nelimetrinen ja kasvaa upeasti. Vastaavia hyväkasvuisia kohteita, joissa on uskallettu tehdä monien mielestä radikaali päätös uudistaa huonokasvuinen ja vähäpuustoinen metsikkö, on Suomessa valtavasti. Jos epäilee, että omistaa rääseikön, kannattaa katsoa vanhoista metsäsuunnitelmista, paljonko puuta kuviolla on ollut vaikkapa kaksikymmentä vuotta sitten. Saattaa olla, että puumäärä on kasvanut todella vähän. Toinen keino on pyytää metsäammattilaista mittaamaan muutaman puun ikä kasvukairalla. Jos vuosilustot ovat niin ohuita, että metsäammattilainen ei voi sanoa ikää tarkasti, älä pyydä häntä hankkimaan uusia silmälaseja. KI M M O BR A N d T / cO M .P Ic RaHaPUU 30 MAKASIINI 7 • 2012
• METSäNHOITO Yhdeksän kysymystä tilanrajoista sivu 32 RAIVAuSSAHAKOulu Raivaa ajoissa sivu 35 Oma metsä METSäPERINTö erota mökit metsästä sivu 36 KySy POIS Reikä latvakasvaimessa sivu 38 TuTKIMuS myyräkato jatkuu sivu 40 METSäläISEN AllAKKA Vapaalla sivu 41 TI IA PU U KI LA
• meTsänHoiTo 9 kysymystä tilarajoista Oman metsän rajapyykit kannattaa etsiä viimeistään ennen hakkuita. Samalla umpeen kasvaneet rajalinjat on syytä raivata auki. TEKSTI JA KUVAT TIIA PUUKILA 1 Miten metsätilan rajat on merkitty maastoon? Maanmittauslaitos merkitsee tilan rajalinjojen taitepisteet maastoon rajamerkein. Jos taitepisteessä on esimerkiksi puro, rajapyykin paikkaa siirretään. Pyykki laitetaan silloin vähän matkan päähän taitepisteestä ja karttaan merkitään matka, jonka päässä pyykki on rajojen taitepisteestä. Lisäksi sääntönä on, että pitkillä rajalinjoilla rajapyykkejä tulee olla kolmensadan metrin välein. Aikaisemmin, jos raja oli yli kolmesataa metriä pitkä, rajan tuntumaan laitettiin viisarikiviä eli kolme kiveä peräkkäin. Nykyään pitkälle rajalle 1. Rajapyykkiin hakatun numeron avulla pyykit eivät mene sekaisin. 2. Rauniopyykki on neliömäinen kivimuodostelma, jonka keskellä on rajalinjan paikkaa osoittava korkeampi keskikivi. 3. Nykyaikainen punainen metallipyykki löytyy tarvittaessa metallinpaljastimella. 4. yksikivisen pyykin kaltaisia betonipyykkejä on edelleen käytössä kaavaalueilla. 1 3 32 MAKASIINI 7 • 2012
• maapyykkejä, joissa kallioon on hakattu numero. Nykyään maapyykkejä varten porataan kallioon reikä, johon lyödään alumiiniputki. Alumiiniputkessa voi olla punainen hattuosa, jossa näkyy numero tai numero on hakattu kallioon putken viereen. Soilla on käytetty puisia rajapyykkejä. Niissä neljä puupaalua muodostavat neliön ja viides paalu osoittaa keskellä rajapisteen paikan. 1960-luvulta 1990-luvun puoliväliin tehtiin yksikivisen pyykin tapaisia betonipyykkejä. Ne ovat noin 70 senttimetriä korkeita. Kaava-alueilla niitä käytetään edelleen jonkin verran. 3 Miten rajapyykit löytää? Vanhat maanmittaustoimitusten kartat kertovat parhaiten pyykkien paikat. Niihin on merkitty metrimäärät, kuinka paljon matkaa on pyykiltä toiselle. Karttoja saa pientä kopiointimaksua vastaan Maanmittaustoimistolta. Rajat löytyvät parhaiten, kun rajapyykit etsii maastosta ja täsmää rajamitat vanhoihin maanmittaustoimitusten karttoihin. Myös Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisterin karttoihin on kirjattu kaikki rajapyykit. Pyykkien koordinaateissa voi kuitenkin olla epätarkkuutta. Joukosta löytyy yli sata vuotta sitten mitattuja pyykkejä. Niiden koordinaatit saattavat heittää useita kymmeniä metrejä. Tällöin metsänomistaja ei pysty yksin koordinaattien avulla löytämään rajan tarkkaa paikkaa. Koordinaattien tarkkuus ilmoitetaan pistekeskivirheenä eli RSK-lukuna. Jos luku on 0,2 tai alle, mittaus on tehty nykyaikaisilla laitteilla. Luvun ollessa yhden ja neljän väliltä käytössä on ollut mittanauha ja vanhat menetelmät. Maanomistaja pystyy hakemaan suuntaa antavia koordinaatteja tilansa rajapyykeille myös internetistä osoitteesta www.paikkatietoikkuna.fi tai kansalaisen.karttapaikka. fi. Kun karttapalvelusta etsii oman tilansa kartan ja asettaa hiiren kursorin tilan kulmalle, palvelin ilmoittaa kyseisen pisteen koordinaatit. Koordinaatit voi syöttää gps-laitteeseen. Niiden avulla voi yrittää paikantaa tilan rajapyykit maastossa. Mikäli tilan rajat ovat selkeät ja rajapyykit paikoillaan, voi rajamerkit löytää myös suunnistamalla kompassin ja maastokartan avulla. 4 Mistä rajojen etsintään saa apua? Jos rajalinjaa ja pyykkien paikkoja on vaikea hahmottaa maastossa, rajan näyttämiseen ja raivaamiseen voi pyytää avuksi esimerkiksi oman tilan rajanaapurin, metsänhoitoyhdistyksen neuvojan tai rajojen aukaisupalveluja tarjoavan yrittäjän. Rajanaapurin tiedot saa tarvittaessa Maanmittauslaitoksen paikallisesta toimipisteestä. Maanmittauslaitoksen maan mittari ei enää saa lähteä näyttämään rajaa maastoon. Metsäyhtiöillä ja metsänhoitoyhdistyksillä on käytössään maksullinen karttapalvelu, joka kertoo, kuinka monta pyykkiä tilalta löytyy ja mitkä niiden koordinaatit ovat. Ammattilaisilla on myös tarkat gps-laitteet. Kunnon paikannuskalustolla rajan paikka löytyy senttien tarkkuudella. Sen sijaan kaupassa myytäviin gps-laitteisiin ei kannata yksin luottaa. Niiden tarkkuus voi heittää jopa viisikymmentä metriä. 5 Milloin tarvitaan maanmittaria? Jos pyykkejä puuttuu tai rajan paikasta syntyy kiistaa naapurin kanssa, apuun pyydetään Maanmittauslaitoksen maanmittausinsinööri. Maanmittauslaitokselta haetaan tällöin rajankäyntitoimitusta. rajalinjan keskelle laitetaan samanlaiset pyykit kuin rajojen taitepisteisiin. Viisarikiviä löytyy edelleen maastosta, mutta ne ovat suuntaa antavia ja saattavat olla rajalinjan vieressä eivätkä keskellä. 2 Minkälaisia rajapyykkejä on? Rajapyykkejä on laitettu maastoon 1700-luvun puolivälistä lähtien. Aikaisemmin rajojen taitepisteet merkittiin kivipyykein, 1980-luvulla kivipyykit vaihtuivat punaisiksi maalattuihin alumiinisiin pyykkeihin. Nykyään lähes kaikki uudet rajapyykit ovat alumiinia. Vanhoja pyykkejä on kuitenkin edelleen maastossa ja ne ovat lainvoimaisia. Esimerkiksi rauniopyykki on klassinen rajapyykkityyppi. Se on talonpohjatyyppinen kivistä koottu raunio, jonka keskellä rajalinjaa osoittamassa on noin 70 senttimetrin korkuinen kivi. Viisikivisessä pyykissä neljä kiveä muodostaa neliön ja niiden keskellä, rajalinjan mukaisesti, on viides kivi, johon on hakattu numero. Myös yhden kiven pyykkejä on laitettu maastoon aina viime aikoihin saakka. Lisäksi maastosta löytyy 2 4 SE PP O SA M U LI 33 MAKASIINI 7 • 2012
• meTsänHoiTo JAPA ketJusAhAmAllisto on uudistunut! Tervetuloa Metsä 2012 -messuille Helsingin Messukeskukseen osastollemme 6a109 tutustumaan tuotteisiimme. Osastolla mukana myös Arctic Cat -mönkijät. Japa_Metsa?lehtiMakasiini_2510_230x146.indd 1 16.10.2012 14:42:31 Toimituksessa rajapyykit laitetaan uudelleen ja tarpeen vaatiessa avataan raja. Rajankäynnin maksavat toimituksessa mukana olleiden metsätilojen omistajat. Rajankäynnin perusmaksu on kaikilta tiloilta yhteensä 200 euroa. Perusmaksuun lisätään rajankäyntimaksu, joka on 60 euroa jokaista käytyä rajapyykkiä kohden sekä 80 senttiä jokaista tarkastettua rajametriä kohden. Lisäksi rajankäynti maksaa jokaiselta toimituksessa mukana olleelta tilalta 80 euroa. Esimerkiksi kahden metsätilan välisen 100 metrin mittaisen ja yhden pyykin rajan rajankäyntitoimitus tulee maksamaan yhteensä 500 euroa. 6 Miten rajalinjan saa vedettyä suoraan pyykiltä toiselle? Jos raja on pitkä ja puskittunut eikä kunnon mittauskalustoa ole matkassa, linjaus pyykiltä toiselle on hankalaa. Tällöin kannattaa pyytää asiantuntijaa avuksi ja ottaa rajanaapuri mukaan rajan paikkaa etsimään. Jos matka pyykkien välillä on alle sata metriä ja metsä harvaa, pystyy rajalinjan linjaamaan kohtuullisen luotettavasti kepittämällä. Siinä kuusentaimista tehdään linjakeppejä. Ne karsitaan, teroitetaan päästä ja isketään muutaman metrin välein pystyyn rajalinjalle. Kun linja on kohdillaan, raja raivataan auki. 7 Kuinka leveäksi rajalinja aukaistaan? Naapuruussuhdelain mukaan rajalinjan leveys on enintään puolitoista metriä. Rajalinjaa siis aukaistaan kummankin metsänomistajan puolelta enintään 75 senttimetrin leveydeltä. Naapurin kanssa voi myös sopia leveämmästä rajalinjasta. Esimerkiksi ojalinjan vetäminen tai ajouran sijoittaminen tilojen yhteiselle rajalle takaa, ettei raja umpeudu. 8 Saako rajalinjan aukaista ilman naapuria? Naapuruussuhdelaki määrittää, että naapurin kanssa pitää ensin yrittää sopia rajalinjan avaamisesta yhdessä. Jos rajalinjan aukaisusta ei päästä sopimukseen, metsätilan omistaja voi avata rajan ilman rajanaapurin suostumusta. Ennen rajan avausta siitä pitää kuitenkin ilmoittaa naapurille. Metsätilan omistajalla on oikeus tällöin kaataa puita rajalinjalta myös naapurin puolelta. Rajalta kaadetut puut kuuluvat sen metsätilan omistajalle, jonka puolelta puut on kaadettu. Puiden omistajan on huolehdittava niiden talteen ottamisesta. Naapuruussuhdelakia muutettiin vuonna 2005. Ennen lakimuutosta naapurin puolelle ei saanut mennä ollenkaan. 9 Onko rajat pidettävä auki? Laki ei pakota pitämään tilan rajoja auki eikä umpeutuneista rajoista seuraa rangaistusta. Naapuruussuhdelaissa todetaan vain, että raja on avattava siten, että rajalinja on avatun aukon keskipisteessä ja selvästi havaittavissa. Rajat kannattaa kuitenkin pitää auki, koska naapurin puolelta korjatut puut ovat tunnetusti kalliita. Rajat on hyvä raivata auki maastosta riippuen kolmen, viiden vuoden välein. Juttua varten haastateltiin Maanmittaus laitoksen yliinsinööri Kalle Konttista sekä Metsänhoitoyhdistys länsimetsän aluevastaava Mikko Knuutilaa.
• RaiVaUssaHaKoULU osA 7 Pitäisiköhän tuo taimikko perata jo tänä vuonna, vai vieläkö ensi vuonna ehtisi? Todennäköisesti oikea vastaus on viime vuonna. TEKSTI JA KUVAT MIKKO RIIKILä t aimikon perkausta ei kannata lykätä. Odottelu vain vankistaa vesakkoa ja kurjistaa taimia. Kun vesakko vahvistuu, sen raivaus käy työläämmäksi. Istutuskuusikon hoito on selväpiirteistä. Perkaa lehtipuusto, kun istutuksesta on viisi vuotta. Toista perkaus 3–5 vuoden päästä tai viimeistään siinä vaiheessa, kun lehtipuusto on kohoamassa kuusia pidemmäksi. Siinä se. Yleensä muuta ei tarvita. Kuusikko harvennetaan istutustiheyteen, eli 1?600–2?000 taimeen hehtaarilla. Lehtipuita jätetään sinne, mistä istutustaimet ovat kuolleet. Jos valinnanvaraa on, kannattaa jättää enintään kuusten mittaisia rauduskoivuja, niiden puutteessa muutkin lehtipuut kelpaavat. Painanteet ja säästöpuuryhmien lähiympäristön voi jättää raivaamatta. Myös taimia selvästi lyhyemmän vitelikon ja taimia haittaamattomat pajupuskat voi jättää raivaamatta, jos haluaa nopeuttaa työtä eikä jäljen ”keskeneräisyys” haittaa. Kylvömänniköt varoen Männyntaimikot perustetaan yleensä kuiville ja kuivahkoille kankaille. Näin lehtiRaivaa ajoissa TAVoITTEEnA TAsAPITUInEn TAIMIKKo Havupuiden ja taimikkoa täydentävien siemensyntyisten rauduskoivujen pituudet eri kasvupaikoilla, kun tavoitteena on tasapituinen sekametsä. Havupuiden pituus Rauduksen pituus Mänty, tuore kangas Kuusi, tuore kangas Kuusi, lehtomainen kangas 1 m 0,7 m 0,8 m 0,4 m 1,5 m 1,3 m 1,5 m 1,0 m 2,0 m 2,0 m 2,0 m 1,7 m 2,5 m 2,4 m 3,0 m 3,0 m Lähde: Metla puustosta ei tavallisesti ole suurta haittaa. Varhaisperkauksen tarve jääkin usein vähäiseksi. Apuun toki on mentävä viipymättä, jos lehtipuusto uhkaa kasvaa mäntyjä pidemmäksi. Kylväen ja luontaisesti uudistetut männyntaimikot syntyvät usein tiheinä. Kylvötaimikot harvennetaan varovasti, kun taimikko on 2–3-metristä. Kasvamaan saa jäädä noin 5?000 tainta hehtaarille. Tällöin taimien välinen keskimääräinen etäisyys on vajaat puolitoista metriä. Säteeltään neljän metrin koealalle sattuu 25 tainta. Suurella taimitiheydellä estetään männyn oksien liiallinen vahvistuminen. Jos mäntyjä kasvaa harvemmassa, voi niiden sekaan jättää lehtipuita ja kuusia, jotka ovat enintään mäntyjen mittaisia. Muutenkin lehtipuita voi jättää kymmenisen prosenttia kasvatettavasta taimimäärästä. Lopulliseen kasvatustiheyteensä männyntaimikko harvennetaan 5–8 metrin pituisena, kun taimien alaoksat ovat kuolleet tyvitukin mitalta, siis noin viiden metrin korkeudelle asti. Tätä myöhäisemmäksi harvennusta ei pidä lykätä. Tällöin valtamäntyjenkin latvukset supistuvat liiaksi. Kasvatettavaksi valitaan pisimpiä ja laadukkaimpia mäntyjä. Vialliset poistetaan. Kasvamaan jätetään noin 2?000 puuta hehtaarille. Koivu kaipaa valoa Istutuskoivikot kasvavat yleensä niin nopeasti, ettei varhaisperkaus ole tarpeen. Mutta jos vesakko kohoaa koivujen tasalle, on apuun mentävä viipymättä. Valopuuna koivu tuhoutuu jäädessään varjoon. Koivun taimikko raivataan, kun se on 4–7 metriä pitkä. Kasvamaan jätetään noin 1?600 puuta hehtaarille. Istutuskoivikoiden hoito-ohjetta voi soveltaa myös lehtikuusitaimikoiden hoitoon. Luontaisesti syntynyt, umpitäytenä rehottava koivikko harvennetaan noin 1?600 taimen tiheyteen, kun se on suunnilleen viisimetristä. Harvennusvoimakkuutta kannattaa tarkkailla. Tiheikön harventamisessa jää helposti liikaa taimia pystyyn. Männikön harvennuksessa kasvatettavaksi valitaan taimikon pisimpiä ja samalla laadukkaimpia mäntyjä. Vialliset poistetaan. Kuusentaimikoista perataan vesakko pois, kun istuttamisesta on kulunut viisi vuotta. 35 MAKASIINI 7 • 2012
• TEKSTI MIKKO RIIKILä ASIANTUNTIJA VäINÖ SIKANEN m etsätilan sukupolvenvaihdoksen perustaksi luopujan kannattaa pohtia, miten hän haluaa siirtää omaisuutensa tuleville polville. Samalla on ratkaistava, mitä kukakin perillinen saa. ”Jaettava omaisuus on yksilöitävä, esimerkiksi metsät, pellot ja muut kiinteistöt”, Metsälehden veroasiantuntija Väinö Sikanen neuvoo. Ammattilaisen apuun kannattaa turvautua varsinkin, jos jaettavana on monenlaista omaisuutta. Kaikki omaisuuslajit on hinnoiteltava erikseen. Metsää lukuun ottamatta kiinteä omaisuus voidaan hinnoitella verottajan antamien ohjeiden mukaan. ”Kiinteistövälittäjille ei kannata maksaa turhaan esimerkiksi kesämökin hinta-arviosta”, Sikanen toteaa. Metsän arvo määritellään käyvän hinnan mukaan. Erillistä metsäarviota ei tarvita, vaan tilan arvo voidaan määrittää ajan tasalla olevan metsäsuunnitelman mukaan. Jos sellaista ei ole, voidaan metsä hinnoitella verottajan määrittämien alueittaisten keskihintojen mukaan. Sikasen mukaan enintään kolmenkymmenen hehtaarin tilat voidaan aina hinnoitella verottajan ohjeen mukaan. Veroton luovutusvoitto Runsaspuustoiset tilat on verotuksellisesti edullisinta myydä tilanpitoa jatkaville. Jatkaja saa hyödykseen kauppahinnasta laskettavan metsävähennyksen. Metsän myyjä ei maksa luovutusvoittoveroa, jos ostaja on hänen lähisukulaisensa. Lähisukulaisiksi luetaan luopujan lapset ja sisarukset. Kaupan luovutusvoittoverovapaus edellyttää, että myyjä on omistanut tilaa vähintään kymmenen vuotta. Kauppa on verovapaa myös, kun myyjä on saanut tilan vastikkeetta, siis perintönä tai lahjana, ja hänen sekä edellisten omistajien yhteenlaskettu omistusaika on vähintään kymmenen vuotta. Luovutusvoiton verovapaus koskee myös rakentamattomia osa-yleiskaavatontteja, esimerkiksi rantakaavatontteja, kunhan kymmenen vuoden omistusehto täyttyy. Tilan asuinrakennuksen luovutusvoittoa ei veroteta, jos myyjä on asunut rakennuksessa vähintään kaksi vuotta jossakin vaiheessa. Maatiloilla kaikki maatalouden harjoittamiseen käytettävät rakennukset voidaan myydä luovutusvoittoveroitta. Myös vuokrattavat lomamökit voidaan maatilan kaupassa myydä luovutusvoittoverotta. Edellytyksenä on, että ostaja jatkaa maatalouden harjoittamista. Kauppahinta voi hirvittää Jos metsätilalla on loma-asunto, sukupolvenvaihdos kannattaa suunnitella tavallistakin huolellisemmin. Sikanen ottaa esimerkiksi eteläsavolaisen 40 hehtaarin metsätilan, jossa on kaksi kesämökkiä. Omistajilla on kaksi aikuista lasta, joiden omistukseen tila siirrettiin. Metsän arvo verottajan ohjehinnoin on 144?000 euroa. Mökkien yhteisarvo verottajan arvoin on 250?000 euroa. Hyväpuustoinen metsä on edullisinta siirtää lasten omistukseen kaupalla. Hinnaksi sovitaan 110?000 euroa. Siis 76 prosenttia käyvästä hinnasta. Tämä on alin hinta, jota ei tulkita lahjanluontoiseksi eikä ostajilta mene lahjaveroa. ”Monesti metsän kauppahinta hirvittää jatkajia. Pelko on kuitenkin turha. Käytännössä kauppahinta saadaan aina kasaan kymmenen vuoden aikana metsän kasvua vastaavista hakkuista”, Sikanen toteaa. Myyjälle kauppahinta on luovutusvoittoverosta vapaata, koska ostajat ovat hänen lähisukulaisiaan. Mökkikauppa ei kannata Ostajat maksavat metsän kauppahinnasta neljän prosentin varainsiirtoveron, eli 4?400 euroa. Tulevista puukaupoista he voivat tehdä metsävähennyksen, joka alentaa puun myyntiveroja yhteensä 21?000 euroa. Jos kesämökit olisi myyty samalla kaupalla, olisi alin, ei lahjanluontoiseksi tulkittava kesämökkien kauppahinta kohonerOta mökit metsästä meTsäPeRinTö Metsätiloilla olevat loma-asunnot kannattaa rajata sukupolven vaihdoksen ulkopuolelle. Ne voidaan siirtää perillisille erillisenä lahjana tai perintönä. RUnsasPUUsToiseT TiLaT on VeRoTUKseLLisesTi edULLisinTa mYYdä TiLanPiToa jaTKaViLLe. 36 MAKASIINI 7 • 2012
• www.metsakustannus.fi Tervetuloa Metsäkustannuksen osastolle! Metsämessut 9.-11.11. Helsingin Messukeskuksessa Lue lisää messujen ohjelmasta: www.helsinginmetsamessut.fi Metsälehden Näin testattiin sahapukit –testi työnäytöslavalla pe 9.11. klo 15.30 ja la 10.11. klo 15. Tutustu osastollamme Metsälehden ja Metsälehti Makasiinin uusiin numeroihin ja tapaa toimittajiamme. Osasto 6g111 Osasto 6g111 Testaa metsätietoutesi uudessa Metsätietopelissä – tule osastollemme! Metsäkirjat edullisesti – uutuudet ja klassikot messuhintaan! Kirjailijamme Metsälavalla: Lauantai 10.11. Klo 11 Pirjo Havia , yrittäjä, MetsäPremium Oy Metsänomistajana yhteismetsässä Klo 12 Matti Kärkkäinen, emeritusprofessori, puuntuottaja Kannattaako sijoittajan ostaa metsää? Klo 13 Martti Linna, kirjailija, metsätalousinsinööri Kotitalous ja metsärahat klo 15 Henry Väre , kasvitieteen dosentti, Helsingin yliopisto Luontohetki: Kysy luonnosta! Kirjailija Martti Hahtola osastollamme lauantaina 10.11. nut 190?000 euroon. Silloin mökkien kauppahinnasta menisi varainsiirtoveroa 7?600 euroa, sen maksaisivat ostajat. Myyjät puolestaan joutuisivat maksamaan kesämökkikaupasta luovutusvoittoveroa 34?200 euroa. Metsävähennystä mökkien osuus kauppahinnasta ei lisäisi. Sikasen mukaan mökit tontteineen on edullisinta rajata metsätilakaupan ulkopuolelle. Kaupan jälkeen vanhemmat voivat lahjoittaa mökit lapsilleen. Yhden mökin lahjavero on noin 14?000 euroa. Lahjavero alenee huomattavasti, jos vanhemmat pidättävät mökkeihin määräaikaisen hallintaoikeuden. Kun mökit on lahjoitettu, mökkipalstat erotetaan omiksi tiloikseen. Erotuskulut ovat noin 1?100 euroa kummaltakin mökiltä. ”Tämä ei ole ylimääräinen kuluerä, koska mökit olisi jossain vaiheessa kuitenkin erotettava”, Sikanen huomauttaa. Vaihtoehtoisesti vanhemmat voivat pitää mökit omistuksessaan, jolloin lapset perivät ne heidän jälkeensä. ”Tällöin mökit voidaan siirtää suoraan lastenlasten nimiin ja vanhemmat pidättävät hallintaoikeuden mökkeihin. Näin säästytään perintöveroilta seuraavassa sukupolvenvaihdoksessa.” Ei samana vuonna Kaksivaiheista luovutusta – metsä kaupalla ja mökit lahjana – ei pidä tehdä saman vuoden aikana. Verottaja voi tällöin tulkita luovutukset yhdeksi kokonaisuudeksi. Samalla luovutuksen kokonaisarvo (metsä + mökit) kohoaisi niin korkeaksi, että saajat joutuisivat maksamaan lahjaveroa, koska kauppahinta jää alle 76 prosenttiin luovutuksen yhteisarvosta. ”Tällaisissa tilanteissa kannattaa pyytää verottajalta ennakkopäätös ennen sukupolvenvaihdosta”, Sikanen neuvoo. Tilalla olevat, osayleiskaavaan kuuluvat rakentamattomat rantatontit voidaan niin haluttaessa liittää osaksi metsän kauppaa. Näin siksi, että verottajan ohjeelliset hinnat ovat kohtuullisia. Sukupolvenvaihdos Savossa metsätila mökki 1 mökki 2 40 ha Rajataan mökit metsätilakaupan ulkopuolelle 1 2 3 4 Siirretään metsät lasten omistukseen kaupalla Lahjoitetaan mökit lapsille Erotetaan mökkipalstat omiksi tiloiksi
• KYsY pOis! LUKijoiden KYsYmYKseT metsälehti makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse metsälehti makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Metsäverotus Hannu Jauhiainen Metsälehden toimittaja ja veroasiantuntija. Metsänhoito Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, Metsäntutkimuslaitoksen professori. koneet leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Pienkonemekaanikkojen vastuukouluttaja Savon ammattija aikuisopistossa. Metsätilan sukuPolvenvaihdos Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, joka konsultoi metsänomistajia toiminimi Metsätohtorin puitteissa. lakiasiat Kati Hepokorpi Oikeustieteen maisteri ja varatuomari. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion lakimies. luonto Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. Miten latva­ kasvaimeen tuli reikä? Peratessani parimetristä kuusen taimikkoa löysin eri puolilta kuviota kolme samanlaista latvakasvaimen epämuodostumaa: kasvain oli tyvestä haarautunut kahtia, mutta yhtyi ylempänä yhdeksi, peukalonvahvuiseksi kasvaimeksi, jollaisena se jatkui kärkeen saakka. Mikä tällaisen aiheuttaa? Omituinen latvakasvain on syntynyt siten, että kaksi erillisinä elämänsä aloittanutta vuosikasvainta on yhtynyt yhdeksi. yhteenkasvu on todennäköisesti tapahtunut jo edellisenä kesänä, jolloin kasvainten aiheet ovat kehittyneet. Latvan ahtaudessa ne ovat olleet tiukasti toisiaan vasten puristuneina ja yhtyneet kärkiosastaan. Mitään ulkoista syytä siihen ei välttämättä ole tarvittu. Näkyviin reikä tuli vasta kesällä, kun kerkät venähtivät pituutta. Saman puuyksilön sisällä haarojen tai oksien yhteenkasvulle ei ole elimellisiä esteitä. Jos kaksi haaraa kihnuttaa toisiaan niin, että kuori rikkoutuu kummastakin, haavasolukko voi sitoa haarat yhteen pysyvästi ja vähitellen edeltäjiensä päälle kertyvät uudet vuosilustot häivyttävät haavakohdan näkyvistä. Näin syntyy ennen taikakaluinakin arvostettuja umpipuita. Tästä latvakasvaimesta ei kuitenkaan umpipuuta tule, vaan aukko umpeutuu latvan kasvaessa paksuutta. Jo parin vuoden kuluttua latva näyttää tältä kohdalta aivan normaalilta. Nuorissa kerkissä tapahtuvat yhteenkasvamiset voivat olla melko yleisiä, joskaan niitä ei helpolla huomaa. Tässä metsänraivaaja on ollut todella tarkkana! SEPPO VUOKKO Miksi raivuri ei käynnisty? Noin viisi vuotta vanha raivaussahani (Jonsered fc 2255) toimii muuten hienosti, mutta kun tankin sahaa tyhjäksi, kone ei lämpimänä suostu käynnistymään. Kun sahaan välillä tankillisen toisella raivaussahallani, niin sen jälkeen Jonssi käynnistyy taas ongelmitta. Se, että saha ei käynnisty kuumana, voi johtua monista eri syistä. Tavallisin kaikkia käytettyjä sahoja koskeva syy on mahdollinen lievä kiinnileikkautuminen tai koneen väljyys. Kiinnileikkautuminen on helppo todeta poistamalla pakoputki ja katsomalla, onko männässä leikkautumisjälkiä. Samalla näkee viitteitä väljyydestä, jos männänrenkaan tai männänrenkaiden alapuolella on karstajäämiä. Kysymyksestä ei selvinnyt, käynnistyykö saha, jos se pysäytetään tankkausten välillä. Jos saha ei käynnisty normaalisti, syy on todennäköisesti sytytysjärjestelmässä. Kun polttoneste sahataan loppuun, tyhjenee polttonesteletku ja latvakasvaimen aukko umpeutuu parissa vuodessa, kun latva kasvaa paksuutta. EE RO SE PP ä Lä 38 MAKASIINI 7 • 2012
• Matkalaskun perusteella maksetuista korvauksista pitäisi tehdä myös erillinen vuosi-ilmoitus palkkausmenojen tapaan. Tämä voi olla kuolinpesän osalta hankalaa, minkä takia vuosi-ilmoituksen puuttumista ei ole verotuskäytännössä yleensä katsottu esteeksi matkakulujen vähentämiselle. HANNU JAUHIAINEN Vesooko pitkä kanto vähemmän? Ruotsalaiset ovat muistaakseni tutkineet, että pitkä kanto vesoo vähemmän kuin lyhyt. Onkohan noin? Lehtipuiden vesominen on ollut erittäin tutkittu aihe varsinkin sen jälkeen, kun kemiallinen vesakontorjunta kiellettiin Ruotsissa vuonna 1984. Koivut tekevät kaatamisen jälkeen vain kantovesoja, haapa ja leppä myös juurivesoja. Parhaat tavat estää vesominen ovat pystypuiden kaulaaminen, lehtipuiden poisto viimeisessä harvennuksessa tai kemiallinen kantokäsittely. Kaikissa tapauksissa tuloksena on juurten kuoleminen. Kaikkein ärhäkimmin vesovat noin 10 sentin paksuiset puut. Kantovesat syntyvät aktivoituvista silmuista lähellä maanpintaa. Paras perkausaika on kuuma keskikesä, jolloin ravinteet ovat puun maankannattaa kysyä Jos jokin metsään liittyvä asia askarruttaa, lähetä meille kysymys. Asiantuntijat vastaavat. Lähetä kysymys osoitteeseen makasiini@metsalehti. fi tai Metsälehti, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki päällisissä osissa. Sateinen kesä voi pilata pisnekset kastelemalla raivaajan ja lisäämällä vesomista. Tutkimukset kannon pituuden vaikutuksesta vesomiseen ovat ristiriitaisia. Pitkään kantoon katkaistaessa vesoja syntyy kannon yläosaan, jossa ne saattavat kuolla puun lahotessa. Uuden tutkimuksen mukaan paras tulos saavutetaan tuplaperkauksella lyhyeen kantoon. Ensimmäinen perkaus tehdään tehdään touko-kesäkuussa ja syntyvät vesat poistetaan ennen syyskuun alkua. Homma on työläs, mutta tehokas. KARI MIELIKäINEN Voiko vajaa tuottoisen uudistaa? Minulla on vuonna 1972 pellolle istutettu männikkö, jonka puut ovat paksuoksaisia, useat rungot mutkaisia ja paikoin metsässä on aukkoja. Voinko uudistaa metsän vajaatuottoisena vai pitääkö odottaa lakirajoja? Metsälaissa ei ole vajaatuottoisuuden käsitettä. Metsälain soveltamispäätöksen mukaan uudistushakkuu saadaan tehdä ennen kuin puusto on saavuttanut uudistuskelpoisuuden vain, jos siihen on erityinen syy. Metsikkö voidaan uudistaa, jos uudistaminen on metsikön tuoton kannalta taloudellisesti tarkoituksenmukaisempaa kuin puuston kasvattaminen. Erityisiä syitä uudistamiseen voivat olla muun muassa puuston huono kasvu ja vähäinen taloudellinen tuotto sopimattoman kasvupaikan tai puuston huonon laadun, vähäisyyden tai sairauden takia. Erityinen syy tulee esittää metsänkäyttöilmoituksessa. Vajaatuottoisuuden määrittely on kuitenkin vaikeaa. Uudistuva metsälaki tuo mahdollisesti muutoksia asiaan. Vajaatuottoisiksi todetut metsät ovat uudistamiskelpoisia, ellei metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi metsälain 10. pykälässä annetuista säännöksistä tai metsälain 12. tai 13. pykälien suojametsätai suoja-aluemääräyksistä muuta johdu. Kannattaa olla yhteydessä metsäkeskukseen, joka voi neuvoa asiassa. KATI HEPOKORPI Mitä arvoa käytetään? Olemme luovuttamassa kaupalla metsätilaa pojallemme. Ostimme tilan vuonna 1991. Tilalla on käyttämättömät ja huonokuntoiset maatilarakennukset keskellä metsää. Kiinteistöverotuksessa tontin ja rakennusten jälleenhankinta-arvo on 55?000 euroa. Kiinteistövälittäjän arvio oli 7?000 euroa. Kumpaa arvoa voimme käyttää tilakaupassa, ettei synny verotettavaa lahjaa? Jos kiinteistön käypä arvo on selvitetty, niin silloin voitte käyttää sitä. Teidän tapauksessanne 7?000 euroa. Jos rakennukset eivät ole metsätalouden käytössä, niiden kauppahinnasta menee teiltä luovutusvoittovero. Jos kauppahintana käytetään 76 prosenttia käyvästä arvosta, joudutte maksamaan rakennuksista luovutusvoittoveroa 957 euroa. Voitte kuitenkin jättää tilan rakennukset kaupassa vielä itsellenne. Kauppakirjassa kannattaa mainita erikseen metsän ja rakennusten arvo. Se selventää metsävähennyksen ja luovutusvoittoveron laskemista. Voitte korjata kiinteistön arvon kiinteistöverotuksessa käypään arvoon, eli 7 000 euroksi. Jos rakennuksia käytetään pelkästään taukotupana ja metsätalouden varastoina, voi poikanne saada rakennusten kauppahinnan metsätalouden kuluiksi. VäINÖ SIKANEN yksi hyvä tapa estää vesominen on kemiallinen kantokäsittely. kaasutin. Tässä vaiheessa olisi hyvä tietää, käyttääkö kysyjä tankkauksen jälkeen kaasuttimen täyttävää alipainepumppua. Koneen ”huilatessa” polttonestesäiliöön muodostuu pieni ylipaine, joka edesauttaa polttonesteen siirtymistä kaasuttimeen. Vanhemmissa fc 2255 -sahoissa on esiintynyt sytytysjännitteen heikkenemistä. Sytytysjännitteen heikkeneminen voi aiheuttaa käynnistysongelmia varsinkin, jos sytytystulppa on kulunut ja kärkiväli kasvanut suureksi. Ongelma johtuu sytytysyksikön päällä olevasta suojalevystä. Suojalevy toimii häiriönpoistajana, kun varsinaista häiriösuojattua tulppaa ei käytetä. Suojalevy tulisi poistaa ja käyttää häiriösuojattua ”r”-sytytystulppaa. Sytytystulpan kunto kannattaa tarkistaa muutenkin. LEO SAASTAMOINEN Miksi matkakulut eivät kelvanneet? Verottaja ei hyväksynyt kuolinpesän matkakuluja 46 sentin kilometrikorvauksen mukaan. Matkalasku oli muistiinpanoissa kirjattu käteisellä maksetuksi. Kuolinpesällä ei ole omaa tiliä, mistä korvaus olisi voitu maksaa. Mikä meni vikaan? Osakkaat voivat tehdä kuolinpesän metsätalouden matkoista matkalaskun ja korvaus voidaan maksaa verovapaasti valtion verovapaiden matkakorvausten enimmäistaksojen mukaan. Viime vuonna enimmäiskorvaus oli kysyjän mainitsema 0,46 euroa kilometriltä. Verohallinnon ohjeistuksen mukaan matkakuluista on tehtävä asianmukainen matkalasku ja kuolinpesän on maksettava se verovuoden aikana. Jälkikäteen, esimerkiksi veroilmoituksen tekovaiheessa, tehtyä ja maksettua laskua ei voi kirjata edellisen vuoden verotukseen. Ilmeisesti kysyjän tapauksessa maksusta ei ollut riittävää tositetta, jonka vuoksi verottaja ei laskua kelpuuttanut. Laskun maksutapahtuma on helpointa todentaa, kun kuolinpesällä on oma tili, josta sen metsätalouden kulut maksetaan. M IK KO RI IK IL ä 39 MAKASIINI 7 • 2012
• laskeumat kutistuneet Raskasmetallien sekä typen laskeumat ovat laskussa. Metsäntutkimuslaitos tutki laskeumaa selvittämällä sammalten raskasmetalli– ja typpipitoisuuksia vuonna 2010, edellisen kerran pitoisuudet selvitettiin vuonna 2005. Raskasmetallilaskeuman aleneminen johtuu kotimaisten päästöjen sekä kaukokulkeuman vähenemisestä. Siirtyminen lyijyttömään bensiiniin on puolestaan vähentänyt lyijypitoisuuksia. Pohjoisessa enemmän liikettä Hirvet liikkuvat Pohjois-Suomessa enemmän kuin Etelä-Suomessa. Riista– ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan hirvet liikkuvat Etelä-Suomessa yleensä alle 10 kilometrin matkoja. Pohjois-Suomen hirvet saattavat vaeltaa useita kymmeniäkin kilometrejä. Todennäköinen syy eteläisten hirvien vähäisempään liikkumiseen on sopivien elinympäristöjen vähyys. Metsämyyrä lisääntyy romahduksen jälkeen peltomyyrää nopeammin, metsämyyrä onkin tällä hetkellä valtalajina eteläisessä Suomessa. Myyriä yhä vähän TEKSTI OTSO HUITU, HEIKKI HENTTONEN, JUKKA NIEMIMAA, METLA MetsäntutkiMuslaitoksen tämän syksyn seurantapyynnit osoittavat, että myyrien määrät ovat pysyneet alhaisina kuluneen kesän ajan. Pohjois-Suomen syksyn 2011 ennätyksellinen myyrähuippu romahti jo talvella. Etelämpänä tavataan harvakseltaan sekä metsäettä peltomyyriä, mutta verrattain alhaisissa tiheyksissä. Oulun eteläpuolisessa Suomessa syksyn 2011 myyrähuippu oli alueellisesti laikuttainen ja monin paikoin vaatimaton. Vain LänsiSuomessa huippu oli normaalilla tasolla. Syksyn 2011 jälkeinen romahdus ei myöskään ole ollut kovin syvä, minkä takia myyräkannat ovat usein suurta huippua seuraavan kesäromahduksen sijasta elpyneet kuluneen kesän aikana. Valtalajina eteläisessä Suomessa on tällä hetkellä metsämyyrä, joka runsastuu yleensä ripeämmin pohjavaiheesta kuin peltomyyrä. Määrät ovat molemmilla lajeilla edelleen alhaisia. Taimikot turvassa Myyrien vähyys koko Suomessa on helpotus taimikon omistajille. Havaitut myyrämäärät eivät aiheuta merkittävää riskiä taimikoissa ensi talvena. Tiheimpien metsämyyrälaikkujen alueella saatetaan havupuiden latvasilmuja syödä, mutta näiden voidaan olettaa olevan yksittäistapauksia. Myyräkannat tulevat todennäköisesti pysymään alhaisina ensi kevääseen saakka. Suomen eteläisessä puoliskossa on odotettavissa kannan selvää runsastumista ensi vuoden aikana, jolloin seuraava varsinainen huippu ajoittuisi syksylle 2014. Tällöin talvella 2013– 14 on jo riski olemassa ja talvella 2014–15 voi ilmetä isompia tuhoja. Sekin on mahdollista, että kannanvaihtelu ei ala heti seurata perinteistä säännönmukaisuuttaan, vaan edessä voi olla samanlainen vaimean vaihtelun aika kuin Etelä-Suomessa 1990-luvun jälkipuoliskolla. Tuolloin huippu 1994 oli viime syksyn kaltainen, sitä seurasi usean vuoden vaimea kausi. Pohjoisessa myyräsykli on vuotta pitempi kuin etelässä. Silloin seuraava selvä nousuvaihe koettaisiin siellä vuonna 2014 ja huippu 2015, jos pitkään kadoksissa ollut pohjoisen syklisyys on todella palannut. TUTKiTTUa Mäntyöljyllä vettä hylkivä pinta Mäntyöljyn käytöstä pihaja ympäristörakentamisessa käytettävissä puutuotteiden suojaamisessa on saatu hyviä kokemuksia. Metsäntutkimuslaitoksen mukaan mäntyöljyllä käsitelty puu hylkii vettä huomattavasti paremmin kuin käsittelemätön tai painekyllästetty materiaali. Tutkimuksia on tehty yhteistyössä kajaanilaisen Ekopine Oy:n kanssa. ilmoita tuhoista Havaituista myyrätuhoista voi tehdä ilmoituksen Metsäntutkimuslaitoksen internetsivuilla (metla.fi/metinfo/metsienterveys/tuhoilmoitus). Tuhoilmoituskaavakkeen lisätietoja-kohtaan toivotaan mahdollisimman tarkkoja tietoja tuhoalasta. ER KK I O KS A N EN / M ET LA N IK O PE KO N EN / KU VA LI IT ER I.F I 40 MAKASIINI 7 • 2012
• meTsäLäisen aLLaKKa N iin mukavia kuin eri metsätyöt ovatkin, ne ovat myös fyysisesti raskaita ja toisinaan yksipuolisia. Meikäläinen on heilutellut saksia joulukuusenleikkuussa, lehtipuiden karsinnassa ja koristehavujen keräyksessä yli puoli vuotta lähes päivittäin. Välitöinä tehdyt laudanheittelyt ja raivaussahahommat ovat tuoneet vaihtelua, mutta nyt ranteet ovat levon tarpeessa. Hirvijahdista vaihtelua Jokainen toivottavasti löytää oman tapansa rentoutua. Moni matkustelee, seuraa urheilua tai harrastaa kulttuuria, hyvä niin. Jarmo-pappa se suuntaa istuskelemaan kannolle tai hirvijahtiin. Huumoripitoiset nuotiojutut, makkaranpaisto porukalla ja kaverien tapaaminen ovat sopivaa vastapainoa yksin tai mamman kanssa raatamiselle. Ajelu pitkin pitäjää ja tossutaipaleet passipaikoille ruokkivat oivallisesti kotiseututietoutta – viime jahtikauden jälkeen tapahtuneet muutokset tulevat rekisteröidyksi pääkoppaan. Mutta parasta kaikesta on passissa olo. Hirvien liikkeiden arvailu, metsästä kantautuvien risahdusten ja rytinöiden kuuntelu, vilauksen näkeminen hirvestä ja jopa mahdollinen ampuminen ovat kaikki tavoittelemisen arvoisia hetkiä. Istupa hiljaa paikallasi, anna auringon lämmittää nenänpäätä tai tuulen hivellä poskia. Paimenna samalla pilviä tai seuraa tinttien hyppelyä, ehkä hanhiaurakin lentää tai pyy pyrähtelee lepikossa. Tai anna ajatusten kulkea muuten vaan, saatvapaalla taapa joskus silmäluomikin vähän lurpsahtaa. Eipä juuri ole tuon olon voittanutta. Porukassa oppii Jahdissa näkee vuodesta toiseen samoja metsänkohtia, niissä tehtyjä tai tekemättömiä hoitotoimenpiteitä ja hakkuita sekä luonnon omia muovauk sia. Aikaa myöden kirkastuu käsitys, mikä menettelytapa on ollut tuloksekas ja mikä mennyt pommiin. Joku haluaa vapaahetkinään irtautua täysin omasta ammatistaan. Minä puolestani olen kiinnostunut metsän tapahtumista ja puuyksilöiden elämästä myös hirvijahdissa. Eikä se rasita minua tippaakaan. Päinvastoin, olen illalla hyvällä mielellä, jos olen oivaltanut jotakin uutta tai vahvistanut vanhaa tietoani. Hirviporukassa on monenmoista taitajaa ja ammattilaista. Varsinaisia työasioita puhutaan vähemmän, mutta eipä juuri kukaan ole pahakseen laittanut, jos jotakin yksittäistä asiaa tiedustelee. Monta tiedonjyvää on jahtipoluilta näin matkaan tarttunut. Vastineeksi pyrin itse kysyjille omaa tietoani jakamaan. Joskus, kun on oikeaa työasiaa, jahdista tuttua kaveria on virastoaikana helpompi lähestyä. Ja kuinka monta lystikästä tarinaa jahdista onkaan mukaan tarttunut! Vuosikymmentenkin takaa muistuu mieleen Aksun kertomat Maljorkan matkat ja niillä nähdyt pyynsilmät. Lukemattomat kerrat olen nekin edelleen kertonut, ehkä tuonut rahtusen elämäniloa ja hauskuutta lähimmäisille. Vanhaa ystävää, joka viettää ehtoopuoltaan hoitokodissa, ilahduttavat suuresti kertomukset hirvien kulkemisesta tai näkemisestä vanhoilla kotikulmillaan. Itsellekin tulee hyvä mieli, kun saa toisen hymyilemään. Hirvijahti tuo mukanaan paljon plusmerkkejä, mutta melko vähän miinuksia. nauti hirvijahdista Pukeudu huolellisesti seuraa metsän tapahtumia Tallenna kivat tarinat jarMo sirola Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. JE TT A SI RO LA 41 MAKASIINI 7 • 2012
• sijoiTTaminen ostaisiko velaksi? Pankkitalletukset eivät tuota ja lainaraha on halpaa. Siinäpä syitä pohtia, laittaisiko säästöt metsään ja ottaisiko velkaakin. TEKSTI MIKKO HäyRyNEN l ainaraha on nyt halpaa. Tavallisimmat viitekorot euriborit ovat historiansa alhaisimmalla tasolla, selvästi alle yhden prosentin. Kukaan ei pysty sanomaan, kuinka kauan korot pysyvät matalina, mutta merkkien mukaan vielä pitkään. Toisaalta talouden käänteillä on taipumus tulla yllättäen. Jos eurokriisistä selvitään, patoutuneet investointitarpeet saattavat purkautua nopeasti ja saada aikaan jyrkänkin nousukauden. Mutta tuskin vielä ensi vuonna, uskovat ekonomistit. oma palsta velkarahalla? Kannattaisiko historiallisen alhainen korkotaso hyödyntää ja ostaa esimerkiksi metsää lainarahalla? Metsä tuottaa tavallisen hyvällä hoidolla 3–4 prosentin tuottoa pääomalle. Jotta velkaraha tuottaisi enemmän kuin söisi, niin lainan korkokustannuksen tulee pysyä metsän tuottoa pienempänä, tai metsän pitää tuottaa keskimääräistä enemmän. Kummastakaan ei voi olla varma, mutta ei myöskään siitä, etteikö jollekin molemmat voisi toteutua. Vaikka korot ja inflaatiokin lähtevät jonakin päivä nousuun, ei nousu vaikuta nimellishintaiseen lainapääomaan. Eli inflaatio on velallisen ystävä. Etelästä vai pohjoisesta? Mistä palsta sitten kannattaisi hankkia? Metsäsijoittajalle EteläSuomen on sanottu olevan liian kallista, mutta koko 2000-luvun jatkunut hinnannousu näyttää pysähtyneen. Pellervon taloustutkimus ennustaa Keski-Suomenkin metsätilojen hintojen nousevan vain hieman viime vuodesta. Metsäsijoittamisen kannalta Pohjois-Suomi on aiempaa houkuttelevampi, koska siellä hintoihin ei ole ladattu puuntuoton ulkopuolisia arvoja niin paljon kuin etelämpänä. Pohjois-Suomen metsätilojen hinnat ovatkin tänä vuonna noin kymmenen prosentin nousussa. Asiantuntijat arvioivat Metsähankinnan kannattavuutta voi tarkastella esimerkkitilan avulla. Pohjois-Pohjanmaalla oli hiljattain myynnissä vajaan 10 hehtaarin puustoinen tila. Metsälehti pyysi kahta metsäkauppojen asiantuntijaa – Metsämiesten säätiön asiamies Ilari Pirttilää ja metsäsijoittaja Timo Salmista – arvioimaan, kannattaisiko tila hankkia velkarahalla. Arviot on tehty kuviokartan ja kuviokohtaisten puustotietojen perusteella ilman maastokäyntiä. Arvioijat eivät tienneet ennakolta metsätilan hintapyyntöä eivätkä toteutunutta kauppahintaa. Ei Keski-suomea ylempää Metsämiesten Säätiöllä on lähes 5?000 hehtaarin metsäomaisuus. Tilakauppaa tehdään jatkuvasti, etupäässä ostomutta myös myyntilaidalla. Säätiö ei käytä lainarahoitusta, mutta yksityistaloudessa lainaraha on harkinnanarvoinen, säätiön asiamies Ilari Pirttilä sanoo. ”Yksityiselämässä olen ostanut metsää velkarahalla, tosin eteläistä Keski-Suomea pohjoisempaa en investointeja pitkäaikaisella 42 MAKASIINI 7 • 2012
• www.JohnDeere.fi John Deere Forestry Oy – PL 472, Tampere – Puh. 020 584 166 – ForestryFinland@JohnDeere.com Tuottavuus kasvaa hyvin hoidetussa metsässä. John Deere on edelläkävijä, joka investoi jatkuvasti tuotekehitykseen. Metsäkoneiden suunnittelussa on huomioitu ympäristön asettamat haasteet ja metsien hyvinvointi myös tulevaisuudessa. Metsän hoitoon kannattaa panostaa, sillä hyvinvoivassa metsässä kasvaa mahdollisuus pitkäkestoiseen, keskimääräistä merkittävästi parempaan tuottoon.
• lainarahalla itse tekisi. Hakisin kohteita enintään kahden tunnin ajomatkan päästä kotoani, joka on nyt Helsingissä.” Etelä-Suomessa metsällä on muitakin kuin metsätaloudellisia arvoja, jotka pienentävät riskiä. On toki niin, että muut arvot realisoituvat vasta, jos tila myydään edelleen. Jos tilalla on runsaasti hakkuukypsää puustoa, on helppo laskea, kuinka paljon siitä voidaan heti muuttaa rahaksi ja käyttää lainan lyhennykseen. ”Jos hakattavaa on vähän, kasvavat riskit. Puunhintojen kehitystä ei voi tietää ja saattaa tulla hoitotöitä kuten tienrakennusta ja ojitusta ennen kuin pääsee myymään. Myös lainan korko elää.” Lisäksi on huomioitava sijoittamisen tärkein sääntö eli hajautus, joka koskee kaikkia sijoittajia. Metsänkään osuus sijoitussalkusta ei saa nousta liian suureksi, vaikka mieli tekisi. Pirttilän arvio ”Kohde sijaitsee kaukana säätiön muista tiloista ja on säätiölle liian pieni, mutta yksityishenkilönä saattaisin harkita, jos asuisin lähellä. Myönteistä tilassa on kohtuuhyvä, vaikka valtaosin pehmeä kasvupohja, samoin että tiet ovat kahdelle rajalle. Jotta palsta saadaan kauttaaltaan kesäkorjuukelpoiseksi, niin tie pitää rakentaa takakulmaan ja mahdollisesti valmiitakin teitä on vahvistettava. Tilan kuluja olisivat kauppahinnan lisäksi varainsiirtovero, puunmyyntitulojen verot metsävähennyksellä vähennettynä, uuden tien rakentaminen neloskuviolle ja mahdollisesti entisten teiden parantaminen, kunnostusojitus sekä kuvioiden 2, 4 ja 5 muokkausja taimikulut. Tuottoja olisivat välittömät puukauppatulot. Laskisin käyvän hinnan niin, että toimenpiteiden jälkeen ei jäisi juuri lainaa, vain omina töinä tehtävät vajaan kuuden hehtaarin istuttamisen ilo sekä raivaukset. Näin tilan ostoa varten otettu laina olisi maksettu takaisin puukaupan lopputilityksen yhteydessä kahden vuoden sisällä, jonka ajan korkojenkin voi odottaa pysyvän kohtuullisina.” Mieluiten naapurista Jyväskyläläinen metsätalousyrittäjä ja tehdaspäällikkö Timo Salminen sijoittaa aktiivisesti sekä metsäettä asuinkiinteistöihin, 500 metsähehtaarin raja ylittyi vähän aikaa sitten. Pielisen pohjoispäässä sekä Heinola–Kouvola-akselilla sijaitsevat tilat on hankittu 15 vuodessa päätyön ohessa ilman perintöpesämunaa. ”Ostan metsätiloja sataprosenttisellakin lainarahalla. Vakuutena käytän asuinkiinteistöjä, sillä niillä saa paremmat lainaehdot. Viitekorko on aina kolmen kuukauden euribor”, Salminen kertoo. Hetkellinen korkotaso ei vaikuta miehen ostopäätöksiin eikä kannattavuusvaatimukseen. Herkkupala on kohde, jossa ison osan kauppahinnasta voi maksaa välittömillä hakkuutuloilla. Sellaisia on tarjolla harvoin. ”Ravinteikas korpi menee, mutta karumpia suopohjia kartan kuin ruttoa. Turvemaa on aina kalliimpi hoitaa.” Esimerkkikohteen Salminen arvioi viidellä perusasialla sekä tuottoodotuksella. salmisen arvio ”1. Haluan ostaa runsaasti hakattavaa, jotta pitkäaikaisesti sidottu pääoma jää pieneksi. Tilan iäkkäät kuviot päätehakkaisin, vaikka ne ovat vähäpuustoisia ja pienehköä puuta. Hyvä ostokohde. 2. Haluan runsaasti kasvatusmetsiä, jotta saan tulevaisuudessa rahaa hakkuista. Tilasta 40 prosenttia on kasvatusmetsää, mutta hitaasti kasvavaa. Välttävä. 3. Haluan tuoreita ja lehtomaisia kankaita kivennäismailla, jotta puu kasvaa ja sitä saa korjattua. Esimerkkitila on tuoretta kangasta, mutta noin puolet on suota, joten mielenkiintoni lopahti siihen. Heikko ostokohde. 4. Suuret kuviot alentavat hoitokustannuksia. Tässä kuvion keskikoko on 1,9 hehtaaria. Tyydyttävä. 5. Tilojen keskittäminen kannattaa. Tämä tila on satojen kilometrien päässä muista tiloistani ja liian pieni yksittäistilaksi. Heikko. Pitkäaikaisesti sidotun pääoman tuottoprosenttia laskiessani käytän tuottona ostoa seuraavien hoitotöiden ja hakkuiden jälkeistä puuston arvokasvua. Pitkäaikaisesti sidotun pääoman lasken lisäämällä ostohintaan oston kulut ja verot, ”RAVINTEIKAS KORPI MENEE, MUTTA KARUMPIA SUOPOHJIA KARTAN KUIN RUTTOA.” TI IA PU U KI LA LE EN A LO U H IV A A RA 45 MAKASIINI 7 • 2012
• Kommentti liikkuvaan maaliin ampumista Metsäsijoittaminen muistuttaa savikiekkojen ammuntaa: hyvä tulos syntyy riittävän monesta oikeasta ratkaisusta eli liikkuvaan maaliin pitää osua mahdollisimman monta kertaa. Ostotilanteessa täytyy pitää pää kylmänä, jotta maksaa vain taloudellisista arvoista. Ei-taloudellisia arvoja on toki olemassa, mutta ne ovat jotain muuta kuin ekonomiaa. Hoitotoimet pitää tehdä ajallaan, oikein ja kustannustehokkaasti. Puukauppapäivä on metsänomistajan tilipäivä ja silloin pitää tietää puutavaralajeittain, mitä on myytävänä ja mikä on alueen hintataso. Ajoituksella on merkitystä ja suhdanteen seuraaminen kuuluu markkinatalouteen, vaikka epätasainen kaupankäynti on teollisuudelle kirosana. MIKKO HäyRyNEN kiinnostus metsätilojen hankintaa kohtaan on kasvamaan päin. Oulun Osuuspankin maaja metsätalousasiakkaiden rahoituspäällikkö Matti Tyhtilän mukaan metsäsijoittaminen velkarahalla on alkanut kiinnostaa entistä enemmän kaupunkilaisia, palkkatyössä käyviä ihmisiä. ”Metsäasioissa he eivät kuitenkaan ole mitenkään noviiseja, vaan hankinta on muhinut pitkään”, Tyhtilä kertoo. Metsä vakuudeksi Metsäsijoittaja tarvitsee alkajaisiksi jonkinkokoisen oman pesämunan. Sen suuruus on neuvottelukysymys. ”Metsätilan osto katsotaan sijoitustoiminnaksi, joten omarahoitusta pitää olla isompi osuus kuin asuntolainassa.” Korkomarginaali on asiakasja tapauskohtainen, mutta joka tapauksessa asuntolainaa korkeampi. Tavallisesti laina-aika on alle kymmenen vuotta ja korko on sidottu 12 kuukauden euriboriin. Kaikenlaiset metsät käyvät ostolainan vakuudeksi, mutta pankin kannalta paras vakuus on nuori kasvatusmetsä. Kun päätehakkuuikäinen metsätila hakataan, niin sen arvo saattaa laskea vakuusarvoa alemmaksi. Pankilla on silloin luottoriski. Pankki ei itse arvioi lainoitettavan metsätilan arvoa, vaan luottaa metsäammattilaisen tekemään hinta-arvioon. Valmisteilla olevan metsälain uudistuksen myötä hakkuukypsyysrajat poistuvat. Silloin pankille tulee entistä suurempi riski, että lainanottaja hakkaa kaikki pois eikä noudata uudistamisvelvoitetta. ”Vielä ei ole päätetty, vaikuttaako lakiuudistus omarahoitusosuuden suuruuteen.” Tyhtilä ei muista yhtään tapausta, jossa metsälainan vuoksi olisi menty konkurssiin ja metsäpalsta olisi tullut pankille. Mikäli talousongelmia ilmenee, niin ne on hankittu muilla tavoin. Ketjuttamalla iso omaisuus Tyhtilä tietää metsäsijoittajia, jotka ovat hankkineet useiden satojen hehtaarien metsäomaisuuden ketjuttamalla ja velkarahalla. Ostetun metsätilan puunmyyntituloilla lyhennetään ostolainaa. Kun ensimmäinen metsäpalsta on maksettu vaikka puoliksi, sitä voi jo käyttää seuraavan palstan ostolainan vakuutena. ”Ketjuttaminen käy nopeammin, jos lyhennyksiä pystyy jouduttamaan kierron ulkopuolisella rahalla, kuten palkkatuloilla.” Pesämuna tarvitaan Matti Tyhtilä tietää metsäsijoittajia, jotka ovat ostoja ketjuttamalla hankkineet useiden satojen hehtaarien omaisuuden. välittömät hoitokulut ja mahdolliset uudistamiskulut sekä vähentämällä välittömät hakkuutulot. Jos tilan hinta olisi 27?000–30?000 euroa, pitkäaikaisesti sidotun pääoman tuotto olisi noin kolme prosenttia. Joskus mielenkiintoisen naapuritilan joutuu ostamaan näin matalalla tuotolla, mutta pääsääntöisesti tuoton on oltava vähintään 5–6 prosentin tasolla, jotta pitkäjänteinen metsätalousyrittäminen on mahdollista. Tavoiteltava tuottoprosentti on vielä selvästi korkeampi. Kannattavuus olisi kiitettävä, jos tilan voisi ostaa selvästi alle 20?000 eurolla, mutta niin alhainen kauppahinta on epätodennäköinen. Maastokäynnillä oma arvio tarkentuisi, mutta tässä sitä ei tarvita, sillä tila on liian kaukana, liian pieni ja kannattamaton suopalsta. En lähtisi katsomaan, enkä tarjoaisi mitään.” Kuinka kaupassa kävi? Ammattilaisen tekemän hinta-arvion mukaan tilan puuston arvo on 35?449 euroa ja maapohjan arvo 1?581 euroa. Kokonaisarvon korjauksena on käytetty 25 prosenttia, jolloin käyväksi arvoksi tulee 27?772 euroa. Myyjän hintapyyntö oli 33?000 euroa, josta tuli myös kauppahinta. Ostaja löytyi läheltä. ”KannaTTaVUUs oLisi KiiTeTTäVä, jos TiLan Voisi osTaa seLVäsTi aLLe 20?000 eURoLLa.” JO U N I KL IN G A sijoiTTaminen 46 MAKASIINI 7 • 2012
• 47 MAKASIINI 7 • 2012
• puuläm mittäjän Opissa Osmo Perälän ura puulla lämmittäjänä alkoi viisivuotiaana halkolaatikon täyttämisestä. Nyt konkari on koonnut ohjeensa kirjaksi. Niitä noudattamalla uunista leviää pian hyvää tekevä lämpö. TEKSTI HANNA LEHTO-ISOKOSKI KUVAT JANNE ULVINEN l eppävirtalainen Osmo Perälä toistaa saman rituaalin joka aamu kello kahdeksan: Astuu hämärään keittiöön, avaa puu-uunin luukun ja ryhtyy latomaan puita sisälle. Alimmaisiksi hän asettelee isoimmat, tasasivuisen litran maitotölkin kokoiset halot. Sitten tulevat pienemmät puut ja päälle pinon pohjalta kerätyt tikut. Sytykkeeksi hän laittaa tuohiskäppyrän tai sanomalehden sivun, jos tuohet ovat lopussa. Lopuksi Perälä raapaisee tulitikun ja jää katselemaan aluksi raollaan olevasta luukusta, miten liekit pikkuhiljaa kotiutuvat pesään. Niiden eloa hän on ihaillut jo yli 60 vuotta. Alussa oli syttyä sauna Perälä alkoi perehtyä puilla lämmittämiseen noin viisivuotiaana Espoon Laaksolahdessa. Hänen tehtävänsä oli täyttää lapsuudenkodin halkolaatikko vuotta vanhemman veljen kanssa. Tavoitteena oli mahdollisimman ilmava lopputulos. ”Että jäi onkaloita paljon ja selvisi vähällä vaivalla. Ei siitä hyötyä ollut, koska seuraavakin täyttökerta lankesi meille”, hän muistelee. Tutkimusretket liekkien maailmaan jatkuivat, kun veljekset löysivät saunalta tulitikut. Pian pesuhuoneen puurallilla räiskähteli kaksi nuotiota. Savu alkoi kuitenkin yskittää, ja vintiöt lampsivat ulos haukkaamaan happea kunnes hoksasivat, että saunahan saattaa palaa. Ei kun sammuttamaan ja siivoamaan. PUUeneRGia Osmo Perälä on aina nauttinut tulen loimusta. ”Jo lapsena ajattelin, että se liikehtii kuin elävä olento.” 48 MAKASIINI 7 • 2012
• puuläm mittäjän Opissa 49 MAKASIINI 7 • 2012
• Jäljet puurallissa kuitenkin kavalsivat tekosen. ”Remmiä tuli.” Sen jälkeen Perälän tulentekopuuhat ovat sujuneet huomattavasti maltillisemmin. Elämä kuljetti hänet insinöörinoppiin sekä Leppävirralle ammattikoulun autopuolen opettajaksi. Eläkepäivinään hän on kirjoittanut useita eri alojen tietokirjoja, ja tänä syksynä ilmestyi Puulämmittäjän käsikirja (Karisto 2012). ”Tämänikäisenä on aikaa panna asioita paperille.” Lämpöä kolmesta lähteestä Osmo Perälän puulämmittäjän taidot hioutuivat 1970-luvulla. Hän asui jo silloin nykyisessä kodissaan, kolmikerroksisessa puutalossa itsensä Leppävirran rannassa. Rakennuksessa oli vanhastaan ollut puulla toimiva keskuslämmitysjärjestelmä eli kattila, jossa lämmitettävä vesi kiertää putkistossa. Kun Osmo ja Sisko-Marjut Perälä ostivat talon, järjestelmä oli jo muutettu varaavaksi sähkölämmitysjärjestelmäksi. Sitten tuli energiakriisi, joka kallistutti öljyn ja sähkön. Viisilapsisen perheen sähkölasku nousi pilviin. Koska kattila oli yhä paikoillaan, isäntä otti sen uudelleen käyttöön. Perhe säästi pitkän pennin. Aikanaan öljyn ja sähkön hinta taas putosivat, ja Perälä palasi varaavaan sähkölämmitykseen. Kun pakkaset alkavat, se käynnistyy ja lämmittää joulu-, tammija helmikuun. Lämpöä 210 neliön kodissa on talvella parikymmentä astetta. Nykyisin talossa on vielä lämpöpumppukin. Puulla lämmittämisestä Perälät eivät luopuneet varsinkaan, kun isäntä sai hankittua haapatukkeja, joista riitti klapeja vuosikausiksi. ”Puulämmitystä kannattaa käyttää muun järjestelmän täydentäjänä. Ei tarvitse kärsiä kylmästä, mutta energiaa säästyy.” Nykyisin talonlämmittäjän on mietittävä eri polttoaineiden vaikutusta ilmastonmuutokseen. Sen ja polttopuun suhteesta Perälällä on vahva näkemys: ”Lahotessa puusta tulee joka tapauksessa saman verran hiilidioksidia kuin palaessa. Puu kannattaa siis polttaa, jolloin saadaan myös lämpö talteen. Lisäksi puu on uusiutuva lämmönlähde, joka kasvaessaan sitoo hiilidioksidia.” Tuli sytytetään päältä Pikkuisen kahdeksan jälkeen Perälän talon piipusta kohoaa lämmöstä väreilevää savukaasua. Sitä tuskin erottaa syystaivasta vasten, mikä kertoo, ettei pienhiukkasia tule tolkuttomasti. Niiden määrä riippuu siitä, kuinka puu poltetaan. Ensinnäkin puut on kuivattava hyvin. ”Märkien puiden poltolle pitäisi panna sakot!” Perälä pauhaa. Tärkeää on oikea ladonta – isot alle, pienet päälle ja harvakseltaan, kuten hän itse joka aamu tekee. Perinteisten sytykkeiden lisäksi hyviä ovat kaupan selluloosasta ja parafiinistä valmistetut sytytyspalat. Vastaavia voi tehdä itsekin, kun sulattaa kynttilänpätkiä ja kostuttaa nesteessä pahvista munakennoa. Perälä kuuluu päältä sytyttäjien Osmo Perälä tuntee tarkasti sekä puulla lämmittämisen teorian että käytännön. ”lämmittäjä on onnistunut, kun piipusta ei nouse savua vaan hädin tuskin erottuvaa kaasua.” Perälä neuvoo laittamaan suurimmat klapit alle ja pikkupuut päälle. Sytykkeistä tuli tarttuu helposti keon huipulle aseteltuihin puutikkuihin. ”MOTISTA KOIVUA SAAdAAN KUITENKIN HUOMATTAVASTI ENEMMäN LäMPÖä KUIN KUUSESTA, KOSKA KOIVU PAINAA ENEMMäN.” PUUeneRGia 50 MAKASIINI 7 • 2012
• koulukuntaan. ”Jos tuli sytytetään alta, syntyy kuumuus, jossa palokaasut höyryyntyvät mutta eivät ehdi palaa. Tulee huono hyötysuhde.” Seuraavaksi säädetään veto. Heti sytytyksen jälkeen jätetään luukku vähän raolleen, jotta tulen päälle kulkee ilmaa. Auki pidetään myös tuhkaluukun alaveto, joka taas vie ilmaa puiden läpi ja auttaa niitä syttymään tehokkaasti. Kun tuli palaa kunnolla, puuluukku suljetaan, mutta vetoreiät jäteTyttärenpojat Vilho ja Veeti ovat jo oppineet, miten puut ladotaan oikeaoppisesti pesään. tään auki. Niistä halkojen pinnalle saadaan ilmaa sopivasti. Annetaan palaa kunnolla mutta ei humisemalla. ”Kaikki puusta energiaa tuottavat aineet pitää saada poltettua. Helposti käy kuitenkin niin, että suuri osa lämmöstä karkaa harakoille liian ilmamäärän ja korkean savukaasulämpötilan mukana. On haettava optimiarvoja. Säädöt oppii sormituntumalla.” Yläpellin Perälä pitää auki niin pitkään kuin hiilloksesta nousee pienikin liekki. Sittenkin hän jättää sen hieman raolleen. Häkä häipyy, lämpö ei. Hän neuvoo vielä tekemään pellin nurkkaan rälläkällä pienen kolon, josta häkä pääsee – varmuuden vuoksi. 20 mottia vuodessa Jos sää on kylmä ja Sisko-Marjut laittaa uunissa ruokaa, Osmo Perälä polttaa toisenkin pesällisen puita. Ne hän lisää, kun ensimmäinen on hiilloksella ja pöllähtelee. Halot odottavat useissa päällekkäin pinotuissa kantotelineissä, joiden malli on isännän oma. Klapien joukossa on eri puulajeja, sillä Perälä arvostaa muitakin kuin koivuhalkoja. ”Puu kuin puu, lämpöarvo on kiloa kohti lähes sama. Motista koivua saadaan kuitenkin huomattavasti enemmän lämpöä kuin kuusesta, koska koivu painaa enemmän.” Havupuusta tulee pikeä enemmän kuin koivusta, etenkin jos sitä käryttää kitupoltolla. Kitupoltto tarkoittaa, että yritetään pitkittää palamista ja säädetään veto pieneksi – kituutetaan. Saattaa syntyä jopa nokipalo, joka on aina vaarallinen. ”Nokipalolta välttyy, kun polttaa kuivia puita eikä käytä kituvetoa”, Perälä opastaa. Hän kuluttaa erilaisia halkoja vajaat 20 mottia vuodessa. Keittiön uunin ja puulieden lisäksi niillä lämpiävät alakerran halkosauna ja takka sekä ulkosauna. Halot Perälä tekee itse. Puut hän haki viimeksi kotikunnan harvennustyömaalta, jonne ne olisivat muuten jääneet maatumaan. Nyt halkoja on talon päädyssä kunnioitusta herättävä määrä. ”Kaikki vireät eläkeläiset vain halkometsään”, hän kannustaa. Perälät iloitsevat siitä, että kaikki heidän lapsensa osaavat lämmittää puilla. Esimerkiksi Vuokko-tyttären kodissa Tampereella on kaksi pönttöuunia, joiden käytössä taitoa tarvitaan. Vuokon pojat, viisivuotias Vilho ja nelivuotias Veeti, lomailevat silloin tällöin isovanhempien luona ja seuraavat vaarin tulentekopuuhia. Puulla lämmittämisen perinne jatkuu suvussa. 51 MAKASIINI 7 • 2012
• hyödynnetään kotimaisen lähisertifioinnin kilpailuedut Tuntuu, että osa toimijoistamme ajaa kaksilla rattailla. Marko Mäki-hakola Kirjoittaja on Metsänomistajien liitto länsi-Suomen johtaja. S uomi on maailman huippua metsätalouden kestävyydessä. Kaikissa toimenpiteissä huomioidaan talousvaikutusten lisäksi myös vaikutukset luontoon ja monimuotoisuuteen. Hyvä todiste vastuullisuudestamme on kotimainen PEFC-sertifiointi, jonka piirissä lähes kaikki yksityismetsät ovat metsänhoitoyhdistysten kautta. Sertifiointi on myös tae metsäteollisuustuotteiden ostajille tuotteen kestävästä alkuperästä. Lopputuotemarkkinoilla käydään kuitenkin jatkuvaa kinastelua siitä, mikä sertifikaatti osoittaa metsätalouden kestävyyden. Keskustelu on hämmentävää. Painopisteen tulisi olla siinä, miten suurin osa maailman metsistä saadaan mukaan sertifiointiin. Vain murto-osa maailman metsistä on sertifioitu. Emmekö ole Suomessa oivaltaneet tilanteemme hyvyyttä? Pidämmekö itsestään selvyytenä metsiemme sertifiointia ja kestävää metsätaloutta? Sen sijaan, että kaikki metsäalan toimijat yhdessä puolustaisivat ja markkinoisivat omaa PEFC:tä, ovat rivit rakoilemassa. Metsäteollisuus on lähtenyt myös FSC-sertifioinnin piiriin. H ajaantumisen sijasta meidän tulisi sitoutua entistä vahvemmin omaan sertifiointiimme. Olemme kovalla työllä onnistuneet näyttämään PEFC:n olevan tae metsiemme hyvästä hoidosta. Metsät ovat hyvässä kasvussa. Lisäksi talousmetsien luonnonhoito on näyttänyt toimivuutensa, kuten ympäristöministeriön tekemä uhanalaiskartoitus osoitti. Nyt olisi paikka rakentaa sertifioinnista kilpailuetu maallemme. Työ pitää aloittaa läheltä. Elintarviketuotannossa lähiruokaa ja tuottajalähtöisyyttä tuodaan vahvasti esille. Metsäalalle tässä olisi hyviä esimerkkejä. PEFC-sertifioitu puu on lähipuuta – tuotettu suomalaisella maaseudulla, lähellä sinua. Siitä tehdyt puutuotteet ovat suomalaisille niitä oman kylän tuotteita. PEFCmetsien energia on uusiutuvaa lähienergiaa meille kaikille. Mahdollisuudet kirkastaa viestiämme ovat rajattomat. Myös lopputuotemarkkinoilla olisi tehtävää: ”Suomi, kestävän metsätalouden mallimaa, sertifioinnin ykkönen”. Tuotteiden myyjien olisi pysyttävä edelleen lujana ja pystyttävä kertomaan, miksi juuri PEFC on tae oman metsäsektorimme kestävyydestä. Tuntuu, että osa toimijoistamme ajaa kaksilla rattailla. Kukin voi kysyä, miltä se näyttää, että samaan aikaan kertoo olevansa sitoutunut kotimaiseen metsänomistajalähtöiseen sertifiointiin, mutta kuitenkin on mukana vaikkapa FSC:n hallinnossa? J os haluamme edistää Suomen kilpailukykyä, on syytä pohtia, olemmeko mukana PEFC-lähisertifioinnissa, joka painottaa metsätaloutta ja sosiaalisia arvoja ja ottaa huomioon myös ympäristönäkökohdat. FSC:n painopiste on ympäristöarvojen korostamisessa. Metsänomistajien on syytä myös tiedostaa, että FSC:ssä päätösvaltaa ei metsänomistajilla ole eikä tule. FSC:ssä viimeinen sana on aina ympäristöjärjestöillä, koska päätöksiä ei synny ilman FSC:n ympäristökamarin siunausta. Ympäristökamarissa ei ole mukana ketään muuta kuin kuusi ympäristöjärjestöä. PEFC:ssä metsänomistajien näkökulma on tärkeä. Sitoutumista asiaan osoittaa se, että metsänomistajat ovat panostaneet PEFC-sertifioinnissa luontoarvojen huomioimiseen viime vuosina satoja miljoonia euroja. Tämän tosiasian soisi välittyvän myös lopputuotemarkkinoille ja tätä kautta metsänomistajan metsätalouden kannattavuuteen. Tällä hetkellä teollisuudella ei ole ongelmia sertifioidun puun hankkimisessa. Omaan PEFC-sertifioituun puuhun sitoutumalla ongelmia ei tule myöskään tulevaisuudessa. Miksi emme tiedosta ja käyttäisi kotimaisen sertifiointimme tarjoamaa kilpailuetua? KI M M O BR A N d T / cO M .P Ic Kommentoi kolumnia www.metsalehti.fi/kolumnit. KoLUmni 52 MAKASIINI 7 • 2012
• Hilux Extra Cab 2,5 7,3 l/100 km CO 2 193 g/km VW Amarok Trendline 2,0 TDI 7,9 l/100 km CO 2 208 g/km Isuzu D-Max Space Cab 2,5 7,4 l/100 km CO 2 194 g/km Nissan Navara King Cab 2,5 8,4 l/100 km CO 2 222 g/km Ford Ranger Super Cab XL 2,2 8,3 l/100 km CO 2 219 g/km www.toyota.? Hilux Extra Cab 2.5 D-4D -mallisto alkaen: autoveroton suositushinta 28 310 €, arvioitu autovero 6 297,50 €, arvioitu kokonaishinta 34 607,50 €. Hilux Double Cab 2.5 D-4D -mallisto alkaen: autoveroton suositushinta 31 650 €, arvioitu autovero 15 210,89 €, arvioitu kokonaishinta 46 860,89 €. Hilux Double Cab 3.0 D-4D automaatti -mallisto alkaen: autoveroton suositushinta 36 800 €, arvioitu autovero 22 447,59 €, arvioitu kokonaishinta 59 247,59 € EU-yhdistetty kulutus 7,3-8,6 l/100 km, CO2-päästöt 193-227 g/km. Takuu 3 vuotta/100.000 km. LUJA JA LUOTETTAVA Ammattilaiset tuntevat Hiluxin lujuuden ja luotettavuuden – siksi se on Suomen ylivoimaisesti eniten myyty pick-up. Yli 40 vuodessa maine on kasvanut legendaksi: jatkuva tuotekehitys varmistaa, että käytössäsi ovat parhaat maastoajoominaisuudet pienimmillä päästöillä ja erittäin korkeatasoisella varustelulla. Vakiona Hilux SR -tasossa mm. suuri Toyota Touch -multimedianäyttö, joka sisältää peruutuskameran, Bluetooth handsfreen sekä kuuden kaiuttimen audiojärjestelmän aux-in/USB-liitännällä. Tervetuloa testaamaan. Pick Up -luokan kulutus ja CO 2 -päästövertailu TOYOTA HILUX. Tiedot tarkistettu maahantuojien internetsivuilta 6.9.2012. LEGENDA. 2510_TO_HILUX_Metsalehti_230x297.indd 1 2.10.2012 16.02
• kesy peto Isoisän nuoruudessa ketut olivat viekkaita ja arkoja, mutta nykyään pelkästään viekkaita. Repojen lukumäärä on myös kymmenkertaistunut. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA LUHTa 54 MAKASIINI 7 • 2012
• Katselin silmästä silmään kettua, joka vaikutti terveeltä ja virkeältä. Täyteen komeuteensa tuuheutunut talviturkki kiilteli. 55 MAKASIINI 7 • 2012
• KeTUT PYsYiVäT HaRVaLUKUisina soTaVUosiin asTi, eiKä KesY Tai UTeLias KeTTU eLänYT KoVin VanHaKsi. LUHTa T uli kunnon syyspakkasia ja suot jäätyivät kantavaan routaan. Viime vuosina se ei ollut lainkaan tavallista, joten odotin tilaisuutta muutaman päivän patikoimiseen Litokairan suoerämaassa. Samoille viikoille osui myös kiireellisiä sisätöitä ja niiden jälkeen oma ja lähimmäisten flunssaepidemia. Kun vihdoin marssin reppu selässä kohti salon sydäntä, Sumusuon jäisten rimpien ja jalkojeni välissä narisi kymmensenttinen lumi. Varvut työntyivät valkoisuudesta, mutta metsäsaaret näyttivät kovin talvisilta. Toivoin näkeväni neulasia popsivia metsoja, huurremetsoja, joita metsästäjät vielä minun lapsuudessani ampuivat syksyn ja talven taitteessa valtavat kantamukset tai pulkalliset. Tällä kertaa ainuttakaan latvametsoa ei osunut kamerani eteen. Niiden sijaan kohtasin petonisäkkään, joka on levinnyt laajemmalle kaikenlaisiin ympäristöihin kuin yksikään toinen laji. Kettu kierteli ensi alkuun vähän sinne tänne suon vastakkaisella laidalla. Vähän myöhemmin se lähti astelemaan suoraan minua kohti. Oletin sen havainneen liikkeen, kun vaihdoin käsistäni mukin ja termospullon pitkäputkiseen kameraan. Matkan lyhetessä vajaaksi sadaksi metriksi se kuuli suljinäänet, mutta ei pannut rapsahtelua pahakseen. Seuraavina hetkinä jatkoin kameratultani epäuskoisena mutta sitäkin innostuneempana. Repo seisahtui katselemaan minua korkeintaan kymmenestä metristä. Avoimella ja muuten elottomalla aukealla sellainen tuntui miltei kosketusetäisyydeltä. Se kiersi, veti vainua ja lönkötti kauas metsän piiloihin ilman minkäänlaista pakokauhua. Kuvamallini vaikutti terveeltä ja hyväkuntoiselta. Juuri kasvatettu talviturkki kiilsi eikä mistään kapista tai muusta taudista näkynyt merkkiäkään. Ovelasti peloton Eläinsatujen ja vanhojen metsästyskertomusten kettu oli varovainen ja ovela. Näistä ominaisuuksista vain jälkimmäinen näyttäisi yleispätevältä, edellinen olikin sopeutumista aiempaan maailmanmenoon. Sata vuotta sitten kettuturkis oli uskomat56 MAKASIINI 7 • 2012
• toman arvokas ja repo sen vuoksi himoittu saalis. Ketut pysyivät harvalukuisina sotavuosiin asti, eikä kesy tai utelias kettu elänyt kovin vanhaksi. Ketusta ei koskaan tullut lemmikkiä tai kotieläintä, koska se on yksineläjä vastakohtana sosiaaliselle sukulaiselleen sudelle. Lisäksi kanojen pito ja moni muukin asia on iät kaiket hiertänyt revon ja ihmisen yhteiseloa. Monen esteetikon mielestä kettu on kaikki tyynni planeettamme kaunein villieläin. Turkistarhojen yleistyttyä luonnonturkisten hinnat romahtivat, metsästys muuttui ansionhankinnasta huviksi ja suuntautui syötävään riistaan. Kun ketut runsastuivat, ne alkoivat työntyä uusiin elinpiireihin ja etsivät uusia ruokamaita vanhoistakin. Niitä vallattaessa parhaiten menestyivät yksilöt, jotka luopuivat perinteisestä ihmisarkuudesta. Kaupunkiin ja tuntureille Repolainen löysi ruokamaita valtateiden varsilta liikenteen uhreista, kaatopaikoilta, kaupungeista ja tuntureilta. Perinteisesti Lontoo on tunnettu ketuistaan, joista yksi eksyi jopa metroon ja istui tyynenä penkillään päätepysäkille asti. Helsinkiläinen kettukanta on tuollaiset satakunta pitkähäntää. Tällä vuosituhannella cityketut vakiintuivat muihinkin eteläisen Suomen suuriin kaupunkeihin. Pääkaupungin repolaiset metsästävät valkoposkihanhia, lokkeja, rottia ja ennen kaikkea villiintyneitä kaneja. Ne tuntevat myös grillien ympäristöt ja muut paikat, joista aamuyöllä löytyy herkkupaloja. Konfliktit ihmisten kanssa ovat jääneet vähäisiksi. Kaupunkikettuja ei kuitenkaan pidä ruokkia, sillä liikaa kesyyntyneestä häntäheikistä tulee uskomattoman röyhkeä. Saariselän tuntureilla ketut hyödyntävät turismia ja retkeilyä. Muutamien autiotupien ympäristöön on kesyyntynyt näpistelijöitä, jotka pimeän tullen vievät ruokapusseja ja muitakin tarpeita jopa väkisin retkeläisten teltoista. Eväiden tai vaikka makuupussin menettäminen peninkulmien päässä maanteistä voi ketuttaa myös luonnonystävää. Fennoskandian tuntureille kiivettyään ketut saalistivat ja karkottivat arktisen sukulaisensa naalin melkein sukupuuttoon. Tällä hetkellä Ruotsin ja Norjan rajatuntureilla elää kitulias naalikanta ruokinnan ja massiivisen kettujen tehopyynnin turvin. Metsästyksestä huolimatta Inarin ja Utsjoen tuntureilla punaturkit olivat viime keväänä niin runsaita ja myös niin nälkiintyneitä, että törmäsin muutamassa viikossa seitsemään vaihtelevan kesyyn kettuyksilöön. Helsingin ja tuntureitten välisessä metsäisessä Suomessa repolaisen ylenpalttinen runsastuminen huonontaa metsäkanalintujen lisääntymistä. Jos jollekin seudulle asettuu susilauma, ketut luikkivat muualle, kanalintukannat vahvistuvat ja vastaavasti hirvieläimet vähentyvät. Tällä hetkellä kettuja vainotaan tuntureilla ankarasti, metsäisessä Pohjois-Suomessa kohtalaisesti ja Ruuhka-Suomessa ei oikein ollenkaan. Mielestäni tässä on siltä osin järkeä, että kaupunkija kyläketut ovat metsäisiä lajitovereitaan harmittomampia. Tai sitten veijari on puijannut kaupunkilaisia kuin sadun karhua. Saaristossa ketun ja merikotkan välille voi syntyä toraa, jossa kotka on yleensä vahvoilla. Vielä huonommin repolaiset pärjäävät nelijalkaisten petojen, ilveksen ja suden, kanssa. 57 MAKASIINI 7 • 2012
• Lempääläisen Antti Salon tyttären kasvattamista taimista on kehkeytynyt mukava männikkö. TEKSTI HANNA LEHTO-ISOKOSKI KUVAT ANTTI SALO l ouhikkoisella 2,5 hehtaarin alalla Lempäälässä kasvaa oksainen mutta suora männikkö, kuten yllä olevasta kuvasta näkyy. Taimet, jotka Antti Salon tytär Sirpa oli kasvattanut 4H-kerholaisena, istutettiin 26 vuotta sitten. Siemenet kylvettiin huhti-toukokuun vaihteessa muovilaatikkoon, joka oli täytetty turpeen ja hiekan sekaisella mullalla. Kylvöpuuhiin Salo kehitti apuvälineen: hän kiinnitti vanerilevyyn säännöllisin välein ruuveja niin, että pallokannat tulivat tuuman verran ulos. ”Sillä painoin kolot kasvualustaan”, Antti Salo kertoo. Kuhunkin koloon Sirpa laittoi yhden siemenen, jotka saatiin metsänhoitoyhdistykseltä. Kolot peitettiin hiekalla. Salot viljelivät siihen aikaan vihanneksia kuten kaalia, purjoa ja kukkakaalia. Kun niiden taimia varten hankittu muovihuone vapautui keväällä, männynsiemenlaatikot siirrettiin sinne itämään. Talven taimet viettivät avomaalla. Kun ne olivat heinäkuussa reilun vuoden ikäisiä, Salo rustasi laitteen, jossa oli viisi sahanterää rinnakkain. Sillä hän sahasi männyntaimet laatikossa ristiin, irti toisistaan. Korpit kolttosilla Ennen kuin männyt päätyivät sinne, missä ne ovat nyt, Antti Salo kulotti alueen ammattimiesten ja poikansa Arvin kanssa. Paikalla kasvaneen vanhan kuusikon Salo oli hakannut edellistalvena. ”Kulotuksen jälkeen emme muokanneet maata. Ei ollut risuja eikä tarvinnut poistaa vesaikkoa.” Männyntaimet istutettiin kulotetulle aukolle 26 vuotta sitten. Kulotuksesta kukoistukseen Onko sinulla valokuvapareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys? Lähetä ne meille Metsälehteen. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki tai makasiini@metsalehti.fi. Liitä mukaan tiedot kuvien taustasta sekä yhteystietosi. Kosteina pidetyt taimet pääsivät maahan, mutta sitten matkaan tuli mutka. Pari viikkoa istutuksesta kaikki männynalut oli nypitty ylös noin kahden aarin alueelta. ”Metsänhoitoyhdistyksen neuvoja sanoi, että korppien tekosia. Lähellä oli siihen aikaan kaatopaikka, jolta ne vierailivat.” Uudet taimet – Sirpan kasvattamia nekin – saivat olla rauhassa. Kun männyt olivat 5–6-vuotiaita, Salo kävi alueen raivaussahan kanssa läpi. Viime talvena hän teki harvennushakkuun. Nyt metsä saa kasvaa rauhassa 15 vuotta. ennen & nYT 1986 1993 2012 58 MAKASIINI 7 • 2012
• 9.-16.4. 2013 59 MAKASIINI 7 • 2012
• TaPionPöYdäLTä syksyn juhliin Hilla on pohjoinen herkku, jota tarjotaan ulkomaalaisillekin. Marjasta syntyy myös maukas moussekakku. TEKSTI JA KUVAUSJäRJESTELyT MARJA HARTOLA KUVA MARIA GRÖNROOS Raikas lakka mousse kakku sopii syksyn juhlatarjoiluun. 60 MAKASIINI 7 • 2012
• s uolla kasvava hilla (Rubus chamaemorus ) on yksi arvokkaimmista marjoistamme. Se on kauniin keltainen ja sisältää C-vitamiinia 3–4 kertaa ja A-vitamiinia 10 kertaa enemmän kuin Etelän appelsiini, joten sitä onkin kutsuttu Pohjolan appelsiiniksi. Hilla kasvaa koko maassa, mutta suurimmat sadot saadaan PohjoisSuomessa. Hilla on nimenomaan pohjoisen pallonpuoliskon kasvi, joka talvehtii jopa 40 asteen pakkasessa. Marjaa kutsutaan monilla eri nimillä paikkakunnasta riippuen. Pohjoisja Itä-Suomessa se on hilla, Ranuan kunnassa Peräpohjolassa järjestetään Hillamarkkinoita. Itäja Keski-Suomessa se on muurain tai suomuurain, Muuramen kunnan vaakunassa on kasvi kuvattuna. Pohjanmaalla se on lintti tai valokki, Länsi-Suomessa lakka. Lönnrot kutsui hillaa ”muuranwatukaksi, jota käytetään kuumetaudeissa, punataudissa, keuhkotaudissa ja kerpukissa” eli C-vitamiinin puutostaudissa. Lapin merimiehiä kehotettiin ottamaan matkoille mukaan lakkahilloa keripukin ehkäisemiseksi. sadot kutistuneet Vielä joitakin vuosikymmeniä sitten Lapin avosoilta saatiin runsaita hillasatoja, mutta soiden ojitukset ovat pienentäneet satoja. Ojituksen takia hilla lakkaa kukkimasta ja häviää lopulta kokonaan. Hilla on myös arka sään vaihteluille, sää vaikuttaakin hillasadon määrään enemmän kuin muiden luonnonmarjojen satoon. Nyt on jo kymmenes vuosi, jolloin on saatu heikohko hillasato. Keskinkertaisena hillavuonna saadaan talteen noin viisi miljoonaa kiloa marjaa. Hillan marjastajat tietävät sen poimintaan liittyvät riesat: hyttyset, pitkät kävelymatkat upottavilla soilla ja syrjäisillä seuduilla jopa petoeläimet. Poimittu hilla ei säily kauan lämpimässä. Jos on mahdollista saada marjat heti kylmään poimimisen jälkeen, ne voi säilöä vähällä sokerimäärällä omassa mehussa. Hapan hilla sisältää nimittäin bentsoehappoa, joka säilöö marjoja. Lapissa säilytettiin hillaa muinoin lumeen haudattuna, jolloin se pysyi kylmänä koko talvikauden. Pakastaminen on edelleen hyvä säilöntätapa. Marjoista tehdään hilloa, marmeladia, mehua ja likööriä. Lakkahilloa ja leipäjuustoa tarjotaan ulkomaalaisille vieraille ja lakkalikööri on suosittu Suomen tuliainen, kun mennään ulkomaille kylään. Hillan lehdistä saa aromikasta yrttijuoma-ainesta. lAKKAMOuSSEKAKKu POHJA 2 MUNAA ¾ dL TUMMAA SOKERIA ½ dL VEHNäJAUHOJA ¼ dL JAUHETTUA MANTELIA ¼ dL KAURALESEITä ¾ TL LEIVINJAUHETTA Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi, lisää kuivat aineet sihdin läpi. Kaada seos voideltuun irtopohjavuokaan (23 cm) ja paista 175 asteessa noin 25 minuuttia. Irrota kakkupohja vuoasta. Laita vuoan pohjalle ja reunoille leivinpaperi. MOuSSE 2 dL KERMAA 250 G MAITORAHKAA 200 G MAUSTAMATONTA TUOREJUUSTOA 2 dL SOKEROITUA LAKKAHILLOA TAI 1 dL LAKKAA JA 1 dL SOKERIA ½ dL LAKKALIKÖÖRIä 2 TL VANILJASOKERIA 6 LIIVATETTA Vatkaa kerma vaahdoksi. Laita liivatteet kylmään veteen viideksi minuutiksi pehmenemään. Kuumenna likööri ja liuota liivatteet siihen. Anna jäähtyä. Lisää kermavaahtoon rahka, tuorejuusto ja vaniljasokeri. Kaada jäähtynyt liivateliemi seoksen joukkoon vähitellen koko ajan sekoittaen. Kaada seos vuokaan kakkupohjan päälle. Anna kiinteytyä yön yli. Voit laittaa kakun päälle pelkästään tuoreita tai sokeroituja pakastettuja lakkoja, joista liika mehu on valutettu pois tai lisätä lakkojen päälle vielä liivatehyytelötai hyytelösokerikerroksen. Koristele kakku mintun tai sitruunamelissan lehdillä tai pihlajanmarjoilla. Kullankeltainen lakka on marjojemme aatelia. SH U TT ER ST O cK 61 MAKASIINI 7 • 2012
• t ervaus joka kevät pitää puuveneen vuosikaudet vesillä. Kunnolla tervatut paanut säilyvät kirkon katossa jopa vuosisatoja. Terva saa puusuksen luistamaan. Käyttötarkoituksia tervalle riittää loputtomasti. Myös tervaa on monenlaista, muun muassa hautatervaa, tynnyritervaa ja tehdastervaa. Sitä, mikä on hyvää tervaa, ei ole kuitenkaan helppo sanoa, vaan siihen tarvitaan kokenut tervantuntija. Terva on useiden eri ainesosien seos. Raaka-aine ja valmistustapa vaikuttavat eri aineiden suhteellisiin määriin, joten tervan ominaisuudet vaihtelevat. Tervaa on vaikea standardisoida. Mutta jos opettelee itse valmistamaan tervaa, oppii vähitellen ymmärtämään tämän mustan ja jähmeäliikkeisen nesteen luonnetta. Pihkaisesta männystä Vanhanaikaista hautatervaa valmistettaessa maahan kaivetaan loivan suppilon muotoinen kuoppa. Sen syvimmästä kohdasta Käsin TeHTY männyn musta kulta Perinteisen tervahaudan rakentaminen ja polttaminen on työläs urakka. Onneksi tervaa voi tehdä kotitarpeiksi myös tynnyrissä. TEKSTI JA KUVAT MARKUS TUORMAA 62
• eli silmästä johdetaan maan alla puuputki eli kynä tervahaudan vieressä sijaitsevaan maahan kaivettuun onteloon, halsiin. Suppilon pohja tiivistetään savella, suomudalla ja koskuilla eli kuusenkuorilla. Terva tehdään pihkaisesta männystä. Tervakset eli pieniksi pilkotut männyn palat ladotaan kuoppaan säteittäisesti silmän ympärille pyöreäksi keoksi. Keko peitetään maakerroksella. Kynän pään alle pannaan tynnyri, johon tervaa haudan palaessa valutetaan. Savu ja höyry nousevat tervahautaa poltettaessa peitteenä olevan maan läpi. Hautaa valvotaan huolellisesti. Jos haudan peitteeseen syntyy ilmavuoto, se peitetään välittömästi. Huolimattomasti ladotussa haudassa osa tervaksista voi päästä palamaan. Ennen sellaisesta sanottiin, että siinä on Turri syönyt. Silloin osa tervastakin menee hukkaan. Polton alkuvaiheessa kynästä valuu löysää tervankusta. Pian alkaa kuitenkin valua oikea, paksu terva. Terva saadaan vieläkin paksummaksi ”kusettamalla” tynnyreitä. Kun tynnyrin annetaan seistä, laimeampi tervankusi erottuu ja se voidaan valuttaa pois. Menneinä vuosisatoina, kun tervaa vietiin suuria määriä ulkomaille puisten laivojen suojaamiseen, valvottiin tervan laatua vientisatamien tervahoveissa. Tervahovit hoitivat myös tervatynnyrien kusettamisen. Tynnyrilläkin pärjää Yhteiskunnan teollistuessa kehiteltiin uusia tervanpolton menetelmiä. Eri ainesosat pyrittiin ottamaan tarkemmin toisistaan erilleen. Myös tervanpolton eri tuotteita analysoitiin kemiallisesti. Ei puhuttu enää tervankusesta vaan tärpätistä ja puu haposta, jotka ovat tärkeimmät puusta erottuvat aineet tervan ohella. Tervanpoltossa puu hajoaa kahteen osaan, nestemäiseen ja kiinteään. Kun puuta kuumennetaan hapettomassa tilassa, se ei syty varsinaisesti palamaan. Sen sijaan osa puun ainesosista poistuu kaasuna ja nesteenä. Tätä kutsutaan kuivatislaukseksi eli pyrolyysiksi. Vaikka puhutaan ”tervanpoltosta”, ei tervaa tietenkään ole tarkoitus polttaa. Myöskään puun ei ole tarkoitus palaa kuin vain sen verran, että prosessin tarvitsema kuumuus saadaan aikaan. Niinpä tervanvalmistuksesta jää jäljelle suurelta osin myös puun sisältämä hiili. Puuhiili on tervanvalmistuksen sivutuote, joka sopii vaikka sepän ahjon polttoaineeksi. Hautatervaa tehtäessä tervakset palavat kytemällä hiiliksi ja synnyttävät itse tervan irtoamiseen tarvittavan lämmön. Modernimpi tapa on kuumentaa tervakset ilmatiiviissä tilassa, jota lämmitetään erillisen tulen avulla. Näin tervaa valmistetaan teollisesti, mutta menetelmää voi käyttää myös pienimuotoisesti. Tynnyritervaa tehtäessä tynnyrin ympärille tehtävän tulen lämpö hiiltää tynnyrin sisällä olevat tervakset ja irrottaa niistä tervan. Tynnyritervan laitteistossa on kuitenkin myös vanhanajan tervahautaa muistuttavia piirteitä. Alasuin olevan tynnyrin alla on metallinen suppilo, joka kerää tervan. Suppilon pohjalta terva johdetaan metalliputkella ämpäriin. Hautatervaa tehtäessä puun sisältämä tärpätti haihtuu suurelta osin haudan päällä olevan turvekerroksen läpi taivaan tuuliin. Tynnyritervaa tehtäessä sen sijaan myös tärpätti saadaan talteen, sillä tervaspuut ovat tiiviissä metallitynnyrissä. Putken ympärille voi tehdä erityisen lauhduttimen, joka tiivistää höyrystyneen tärpätin nestemäiseksi. Paksuna kerroksena Perinteinen tervatietämys on tutkimuksen ansiosta edelleen täsmentynyt. Eräässä kokeessa huomattiin, että terva ei ole erityisen myrkyllistä puuta lahottaville sienille. Se ei siis suojaa samalla tavalla kuin nykyiset myrkyllisyyteen perustuvat kyllästysaineet. Sen sijaan terva sulkee puun huokoset ja estää kosteuden pääsyn puun sisään. Tervaa tulisikin käyttää paksuna kerroksena. Vuosisatoja kirkon katolla kestäneen paanun salaisuus on juuri tämä: paksu tervakerros muodostaa vesitiiviin kerroksen paanukaton pintaan. Moni muistaa vielä, miten EU meinasi kieltää tervan käytön puunsuojauksessa. Puunsuoja-aineilta, jotka perustuvat myrkyllisyyteen, edellytettiin uudessa direktiivissä tarkkaa kemiallisen koostumuksen tuntemista. Pientuotantona valmistettavan tervan kohdalla tarvittavan analyysin tekeminen olisi ollut mahdotonta. Lopulta EU:n viranomaiset totesivat, ettei terva vaikuta myrkyttävästi puuta lahottaviin sieniin, vaan sen laholta suojaava vaikutus perustuu puuta suojaavaan, kosteutta eristävään kalvoon. Uusi direktiivi ei siten koskenutkaan tervan käyttöä. Kun asiaa puitiin Suomen ja EU:n välillä, ehti moni tuohtua jo pahanpäiväisesti. Ehkä tämä osaltaan kuitenkin lisäsi meidän suomalaisten ymmärrystä tervan luonteesta. Parhaassa tapauksessa se myös lisää tervan käyttöä: onhan parempi suojata puu kosteudelta ympäristöystävällisellä tervalla kuin kyllästää se ihmiselle ja muille eliöille paljon myrkyllisemmillä kyllästysaineilla. Terva valmisTeTaan mahdollisimman pihkaisesta männystä. Hyviä tervaksia saa männyn juurakoista ja tervasroson vaivaamista rungoista. Vielä kasvavia mäntyjä voi pihkoittaa kuorimalla runko osittain muutamaa vuotta ennen puun kaatamista. Hyvä tervas tuoksuu voimakkaasti pihkalle. Kellansävyisestä tervaksesta irtoaa paremmin pihkaa kuin punasävyisestä. Puut pilkotaan sahalla ja kirveellä pieniksi, jolloin terva irtoaa paremmin. Vanhan ohjeen mukaan hyvä tervas on niin kapea, ettei siitä saisi kirvesvartta.
• muotoinen peltinen tervalautanen, joka kokoaa puista tihkuvan tervan. Tervalautasen päälle on piirretty katkoviivalla verkko, joka estää tervaspuita valumasta alas. Tynnyrin sivuille kiinnitetyt kahvat helpottavat tervaksia tai hiiliä täynnä olevan tynnyrin nostelua. Tynnyrin ympärille tehdään esimerkiksi kahdesta halkaistusta ja auki taivutetusta tynnyrinkehästä tulisuojus. Tervalautanen upotetaan maahan niin, ettei tuli pääse sen alapuolelle. Tervalautasen pohjasta lähtee tervan juoksutusputki. Juoksutusputken päähän liitetään lauhdutusputki. Jos lauhdutusputki on hiukan juoksutusputkea paksumpi, sen saa pujotettua juoksutusputken ympärille. Paksu terva valuu tästä liitoskohdasta, kunhan lauhdutusputken alkupään alapintaan tehdään halkio juoksutusputken loppumiskohtaan saakka. Lauhdutusputken ympärille rakennetaan puinen kehikko, joka täytetään turpeella ja sammalella. Kun turvetta ja sammalta kastellaan, pysyy lauhdutusputki viileänä ja sen läpi kulkevat kaasut muuttuvat täydellisemmin nesteeksi. Juoksutusputken pään alle pantavaan ämpäriin valuu paksu terva, lauhdutusputken pään alle pantavaan ämpäriin taas tärpättipitoisempi juokseva terva. Tämän sivun kuvissa tynnyritervaa valmistetaan Puufoorumi ry:n viime kesäisellä haapiokurssilla Kyrössä. Tervanpolttoa opetti Matti Kulju. Hyvä tynnyritervaohje on myös Suomen metsäyhdistyksen oppimispolulla, www.oppimispolku.fi hakusanalla ”puutervan valmistus”. tynnyritervaa valMistetaan kuivatislauslaitteistolla, jonka voi kasata vanhasta metalliromusta. Materiaaleiksi käy esimerkiksi rautatynnyri, pelti ja vesijohtoputki. Piirroksessa tislausastiana toimii alasuin asetettu peltitynnyri. Sen alla on loivan suppilon 1 Tervaskannot pilkotaan pieniksi sahalla ja kirveellä. 2 Tervakset sullotaan tiiviisti tynnyriin ja niiden päälle pannaan verkko estämään putoamista. Tynnyri nostetaan tervalautaselle, jonka pohjasta lähtevään putkeen terva valuu. 3 Tynnyrin alareuna tiivistetään. Isommat raot on hyvä tilkitä aluksi pienillä kivillä. Lopullinen tiivistäminen tehdään savivellillä. 4 Tynnyrin ympärille nostetaan tulisuojus, joka ohjaa tulen lämpöä tynnyriin. Tulisuojus lepää kivien tai tiilien päällä, jotta sen alareunaan jää rako tulenpitoa varten. Kuoren päälle voi nostaa vielä pellinkappaleita. 5 Tynnyrin ja kuoren väliin sytytetään tuli. 6 Matti Kulju kaataa vettä lauhduttimeen. 7 Tervanpolton jälkeen tynnyrin annetaan ensin jäähtyä kunnolla, jonka jälkeen se nostetaan tervalautasen päältä ja sen sisällä olevat puuhiilet voi kerätä talteen. tulisuojus tislausastia savitiiviste juoksutusputki lauhdutusputki lauhdutin tervalautanen 1 2 3 5 6 4 7 64
• Polku omaan metsään Metsälehti Pohjoinen Rautatiekatu 21 B VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5011305 Info:00003 00003 VASTAUSLÄHETYS Metsälehti maksaa tilauksen postimaksun Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Asiakasnumero (lehden osoitekentästä) Lahjan saaja Hänelle tilataan määräaikaisena Metsälehti Makasiini -50% / 12 kuukautta = 32 € (sis. 9% ALV) Metsälehti (sisältäen Makasiinit) -25% / 12 kuukautta = 87 € (sis. 9% ALV) Tilauksen lähetti ja maksaa Haluan saada tilauksesta tyylikkään lahjakortin! Tilaa oheisella kupongilla tai puhelimitse 09 315 49 840 www.metsalehti.fi Tilaa Metsälehti ja Metsälehti Makasiini tuleville metsän omistajille lahjaksi reiluun tarjoushintaan! T I L A U S K O R T T I M E T S Ä L E H D EN JA T K U VA TILAUS KA NN A T T A A ! Lahjatilaus koskee vain kestotilaajia. Hinnat voimassa vuoden 2012 loppuun. Metsälehti on ollut korvaamaton apu useille metsänomistajasukupolville. Metsälehti on johdattanut tuoreita metsänomistajia omaan metsään jo 79 vuoden ajan. Sinä tiedät ja tunnet Metsälehden. Siinäkin on perinne, joka kannattaa nyt siirtää eteenpäin. Metsälehti on tuhti ja tuore kuin suomalainen metsä. Liitä tuleva metsänomistaja nyt komeaan joukkoon! Tilaa Metsälehti ja Metsälehti Makasiini lahjaksi läheisellesi. Tiedät varmasti kenelle. Valmistaudu sujuvaan sukupolven vaihdokseen. Vo it tila ta my ös yst äv äll esi ! Vo it tila ta my ös yst äv äll esi ! Anna turvallinen perintö! Työsi jatkajalle Makasiini -50% Metsälehti sisältäen Makasiinit -25% Anna perinto 230x297.indd 1 11.10.2012 21.03
• KoULUTUsTa TaPaHTUmia METSÄSTÄ enemmän osaamista Enemmän osaamista – www.hyria.fi p. 050 415 5623 www.hyria.fi Puuntuottajille räätälöityä koulutusta Verkkokurssien täydentämää lähiopetusta joustavasti viikonloppuisin. Sopii myös ammattitutkintoon valmistavaksi. Jatkuva haku. Tutustu ja ilmoittadu www.hyria.fi. Lisätietoja toimistosta. Metsänomistajien koulutusta yli 30 vuoden kokemuksella. Uudenmaankatu 249 05840 Hyvinkää mistä piDit? Ilmoita Metsälehti Makasiinissa jarmo rautapuro, p. 09 315 49 847 Mikä oli mielestäsi tämän numeron mielenkiintoisin artikkeli? Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten? Lähetä vastauksesi postikortilla osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Voit vastata kyselyyn myös Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti.fi. Linkki kyselyyn löytyy etusivun oikean laidan vihreästä Metsälehti-osiosta. Klikkaa lausetta ”Vastaa kyselyyn”. metsäPeRINtÖ TeksTi MikkO RiikiLÄ AsiAnTunTijA VÄinÖ sikAnen S ukupolvenvaihdoksessa metsätilan omistusoikeus on monesti edullista siirtää yli yhden sukupolven. Siis ukilta ja mummilta suoraan lasten lapsille. Samalla metsän hallintaoikeus pidätetään joko lasten vanhemmille tai isovanhemmille. Metsätalouden harjoittamista järjestely ei juuri haittaa. Metsälehden veroasiantuntija Väinö Sikasen mukaan järjestely on kannattava esimerkiksi tiloilla, joiden metsät ovat taimikoiden ja nuorehkojen kasvatusmetsien vallitsemia. ”Tällöin tilan arvo voi 20 vuodessa kaksinkertaistua. Omistusjärjestely on verotuksellisesti edullinen, koska metsän arvo on alimmillaan”, Sikanen toteaa. Metsän omistusoikeus kannattaa hyppäyttää yhden sukupolven yli myös silloin, kun joku luopujan perillisistä on lapseton. Lapsettoman osuus metsän omistuksesta siirretään suoraan sisarusten lapsille. Samalla lapseton saa määräaikaisen hallintaoikeuden. ”Tämä on erittäin edullinen ratkaisu lapsettomalle perilliselle. Hallintaoikeuden saamisesta ei mene lahjaveroa, mutta hän saa kuitenkin osuutensa metsän tuotoista. Lisäksi hallintaoikeuden pidätys alentaa metsän omistuksen saavien lahjaveroa.” Myös yhteismetsän perustamista harkitsevan kannattaa siirtää omistusta laajalle joukolle perillisiä ja heidän lapsilleen. ”Sukupolvenvaihdos on syytä tehdä ennen yhteismetsän perustamista. Tällöin metsän omistuksen lahjoittaminen isolle joukolle on verotuksellisesti erittäin edullista. Yhteismetsä perustetaan vasta jaon jälkeen.” Sikanen muistuttaa, että yhteismetsän sääntöihin kannattaa tehdä maininta osakkaiden etuosto-oikeudesta, jos metsä halutaan pitää suvun omistuksessa myös tulevaisuudessa. Hallintaoikeus testamenttiin Jos sukupolvenvaihdokseen ei haluta ryhtyä omistajan eläessä, voidaan testamentissa määrätä, että omistusoikeus siirtyy yhden polven yli. Testamentissa on myös säädettävä, kenelle hallintaoikeus siirretään. ”Myös tästä kertyy merkittäviä säästöjä perintöverotuksessa. Hallintaoikeuden irrottaminen alentaa lastenlasten perinnön arvoa ja samalla perintöveroa”, Sikanen neuvoo. Testamentti voidaan muotoilla myös niin, että metsänomistajan perilliset voivat valita, ottavatko he nimiinsä metsän hallintavai omistusoikeuden. Jatkoksi todetaan, että jos he valitsevat hallintaoikeuden, omistusoikeus siirtyy heidän lapsilleen. Ilman testamenttia hallintaja omistusoikeutta ei perinnönjaossa voida kuitenkaan toisistaan irrottaa. Hallintaoikeus tuo tuoton Metsätilan hallintaoikeus voidaan siirtää suoraan luopujan lapselle. Vaihtoehtoisesti luopuja voi pidättää sen ensin itselleen esimerkiksi kymmeneksi vuodeksi. Tämän jälkeen se siirretään keskimmäiselle polvelle taas määräajaksi. ”Hallintaoikeuden pidätyksestä on tehtävä selvä maininta lahjatai kauppakirjaan”, Sikanen toteaa. Hallintaoikeuden haltija saa myydä metsän tuoton verran puuta. Tuotto tarkoittaa rahasummaa, joka metsästä voidaan vuosittain saada, ilman että hakkuut alentavat tulevien vuosien tuottoa. Kun omistaja on alaikäinen, maistraatti voi halutessaan valvoa, etteivät hakkuut ylitä tuottoa. Se, miten tämä tapahtuu, vaihtelee käytännössä melkoisesti. Yleensä maistraatti pyytää uuden metsäsuunnitelman nähtäväkseen. Kun se on hyväksynyt suunnitelman hakkuuehdotukset, ei yksittäisiin puukauppoihin enää tarvita erillistä lupaa. Omistajalle ei vastuita Hallintaoikeudesta irrotetusta metsänomistuksesta ei aiheudu mitään vastuista tai velvoitteita ”uinuvalle omistajalle”. Omistusoikeutta kutsutaan uinuvaksi, kun se on irrotettu metsän hallintaoikeudesta. Uinuva omistus ei myöskään vaikuta esimerkiksi tukiin. ”Vain metsätulot vaikuttaVaarilta lapSenlapSelle Metsätilan sukupolven vaihdoksessa voidaan hypätä yhden sukupolven yli. Jos samalla pidätetään tilan hallinta oikeus, järjestely voi olla varsin kannattava. vat opintotukiin. Tämän vuoksi metsän hallintaoikeutta ei kannata siirtää nuorille, jotka ovat opiskelemassa tai joiden opiskelut ovat vielä edessä.” Edunvalvojaksi ulkopuolinen Jos metsän omistus lahjoitetaan tai myydään lastenlapsille ja hallintaoikeus pidätetään näiden vanhemmille, vanhemmat eivät voi toimia lastensa edunvalvojina. Omistuksen siirron ajaksi lapsille on haettava maistraatista edunvalvojan sijainen. Tehtävään sopii esimerkiksi perhettä sukupolvenvaihdoksessa avustava asiantuntija. Sijainen ei saa olla perheen lähisukulainen. ”Edunvalvojan sijaista tarvitaan vain omistuksen lahjoitukseen. Sen jälkeen vanhemmat voivat taas toimia alaikäisten lastensa edunvalvojia”, Sikanen selventää. Edunvalvojan sijaista haetaan maistraatista saavalla lomakkeella. Siinä kuvataan, miten järjestely on tarkoitus tehLahjaja perintöverossa säästetään huima summa, kun metsän omistus siirretään yli yhden sukupolven ja hallintaoikeus metsään pidätetään määräajaksi joko luopujalle tai tämän lapsille. Tämä selviää laskuharjoituksella, jossa tarkastellaan 300 hehtaarin metsätilaa, jonka omistajalla on yksi lapsi ja tällä kaksi lasta. Tällaisen tilan arvo on verottajan määrittämin keskiarvohinnoin hieman yli miljoona euroa. jos luopuja lahjoittaa tilan lapselleen, lahjaveroa menee 165?000 euroa (A). Vaihtoehtoisesti metsän omistusoikeus lahjoitetaan lapsenlapsille. Hallinta oikeus pidätetään keskimmäiselle polvelle esimerkiksi 20 vuodeksi. Hallintaoikeuden irrottaminen alentaa metsälahjan arvoa niin, että lapsenlasten maksettavaksi tuleva lahjavero jää 71?000 euroon (B). Väinö sikanen huomauttaa, että todellisuudessa verosäästö on vielä tätäkin suurempi, koska järjestelyssä omistus hyppää yhden sukupolven yli. näin säästytään seuraavan sukupolven vaihdoksen veroilta. ”kun keskimmäinen polvi aikanaan lahjoittaisi metsän lapsilleen, saajat maksaisivat tässä vaiheessa lahjaveroa 156?000 euroa. Yhteensä yli sukupolven hyppyyttämällä säästetään siis yli 200?000 euron verot.” kun omistus siirtyy alaikäisille, esimerkin 71?000 euron lahjaveron maksu ei heiltä onnistune. jos vanhemmat maksavat veron lasten puolesta, heille kertyy tästä lisää lahjaveroa noin 5?000 euroa. ”kokonaisuuden kannalta se ei ole merkittävää”, sikanen toteaa. Suursäästö veroissa ”HallINta oIkeudeN PIdätyksestä oN teHtävä selvä maININta laHjataI kauPPa kIRjaaN.” Metsätila arvo 1000000 € Tila lahjoitetaan lapselle Lahjavero 165000 € Lahjavero 71000 € Ei lahjaveroa Omistusoikeus lahjoitetaan lastenlapsille. Hallintaoikeus pidätetään vanhemmilla. dä. Lahjatai kauppakirjan luonnos kannattaa liittää hakemukseen. Myös edunvalvojan sijaiseksi nimetyn on ilmaistava suostumuksensa omalla lomakkeellaan. ”Kun edunvalvojan sijainen on nimetty, lahjoitukseen ei enää erikseen tarvita maistraatin lupaa. Jos metsä myydään alaikäisille, maistraatin on vielä hyväksyttävä kauppa”, Sikanen neuvoo. Edunvalvojan sijaisen hakeminen on yksinkertainen ja edullinen toimitus. ”Sitä ei kannata pelätä”, Sikanen rohkaisee. 44 MAKASIINI 6 • 2012 45 MAKASIINI 6 • 2012 viiMe nuMerossa mielenkiintoisinta luettavaa oli Metsäperintö-palstan juttu Vaarilta lapsenlapselle. Arvonnassa kirjapalkinnon voittivat Tauno Koivula Heinolasta, Leila Korpilahti Seinäjoelta, Eija Kyyrönen Kuopiosta, Anja Lyytinen Joutsasta ja Pekka Myllyharju Honkajoelta. kaikki 15. marraskuuta mennessä vastanneet osallistuvat arvontaan. Palkinnoksi arvomme neljä terienkunnostuspakettia. yksi paketti sisältää XSharp-kirveenja veitsenteroittimen sekä timanttiviilan, öljypullon ja kuvitetut huolto-ohjeet leikkaavien työkalujen kunnostukseen. 66 MAKASIINI 7 • 2012
• Tietoa metsästä. www.metsakustannus.fi HÄMEENLINNA ON HYVÄ PAIKKA TYÖSKENNELLÄ JA ELÄÄ Hämeenlinna on riittävän kokoinen tarjotakseen kaikki elämisen palvelut kätevän kokoisessa paketissa hyvällä paikalla. Hämeenlinnassa sinulla on myös aikaa ja mahdollisuuksia elää laadukasta arkea. Yhdyskuntarakennepalveluilla avoinna Metsätalousinsinöörin toimi Kuvaus tehtävästä Kelpoisuusvaatimukset Lisätietoja Hakemukset sähköiseen rekrytointijärjestelmään www.seuturekry.fi 13.11.2012 klo 15.00 mennessä. Tallenna järjestelmään myös opintoja työkokemustietosi. Hakujärjestelmän käyttöön liitt. kysymykset (03) 621 3913, 621 3904, asiakaspalvelu@seuturekry.fi Tutustu Hämeenlinnan kaupunkiin työnantajana osoitteessa www.hameenlinna.fi/ammattilainen Tehtävään sisältyy metsäalueiden suunnittelua, työohjelmien laadintaa ja organisointia, tiedotusja asukasyhteistyötä sekä retkeilyn ja ulkoliikunnan kokonaisuuteen liittyvien toimintojen suunnittelua ja ylläpitoa. Lisäksi tehtävä sisältää esimiestehtäviä osana yhdyskuntarakenteen esimiestiimiä. Tehtävään soveltuva alan ammatillinen korkeakoulututkinto (amk) tai vastaava opistotasoinen tutkinto. www.seuturekry.fi Kaarina Aulin, puh. (03) 621 2427 kaarina.aulin@hameenlinna.fi Hämeenlinna 3 x 135mm_Makasiini 3p 12.10.2012 11.26 Sivu 1 PaLVeLUKseen HaLUTaan PaLVeLUKseen HaLUTaan ISOJOKI-KARIJOKI METSÄNHOITOYHDISTYS ISOJOKI-KARIJOKI RY HAKEE 1-2 METSÄNEUVOJAA Toimialueena Isojoki tai Karijoki. Edellytämme hakijalta metsäalan koulutusta, sitoutumista metsänomistajien palvelutehtävään, markkinahenkisyyttä, yhteistyökykyä, sekä halua kehittyä metsänhoitoyhdistyksen neuvojan tehtävän vaatimusten mukaiseksi laaja-alaiseksi metsäasiantuntijaksi. Hakemukset 15.11.2012 mennessä osoitteeseen: Metsänhoitoyhdistys Isojoki-Karijoki ry Kristiinantie 13 64900 ISOJOKI Lisätietoja: vt. toiminnanjohtaja Mika Jokinen puh. 0400 849104 hallituksen pj. Juha Ojanperä puh. 0400 160617 MHY Isojoki-Karijoki 2x100_92mm 12.10.2012 13.24 Sivu 1 Yli 200 yritystä hakemistossa osoitteessa www.metsalehti.? Tietoa metsästä. www.metsakustannus.fi Tietoa metsästä. www.metsakustannus.fi Tietoa metsästä. www.metsakustannus.fi 67 MAKASIINI 7 • 2012
• RisTiKKo nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka iBan-tilinumero BiC-koodi 68 MAKASIINI 7 • 2012
• 75 VUoTTA 9.11. Teuvo Kontinen, metsätalousinsinööri, Puumala (perhepiirissä) 60 VUoTTA 25.10. seppo Vepsäläinen, Keski-Savon metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvoja, Leppävirta 29.10. Ilkka Hollmen, Länsimetsän metsänhoitoyhdistyksen valtuuston jäsen, Rauma (Lappi) 3.11. Reijo Heiskanen, Keski-Savon metsänhoitoyhdistyksen kausivakituinen metsuri, Heinävesi Tiedot kerätään palstalle Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäkeskuksista. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Lähetä tiedot viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki. paivi.laipio@metsalehti.fi meRKKiPäiViä nimiTYKsiä maKasiiniRisTiKKo 7 Tämän Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 8.11. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 7”. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Sen voi ratkoa päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Makasiinikrypto 6, oikea ratkaisu Palkinnot Makasiinikryptosta 6 on arvottu seuraaville kolmelle: Pirkko Hakkila, Espoo, Anja Heikola, Kodisjoki ja Kullervo Kortessalo, Isojoki. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. A. Ahlström osakeyhtiö Muun muassa metsätaloutta, kiinteistöliiketoimintaa ja luontopalveluja harjoittavan A. Ahlström Osakeyhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty Peter Ahlström. 48-vuotias Peter Ahlström on työskennellyt aiemmin muun muassa Lidl Suomi Ky:ssä kiinteistöjohtajana vuosina 2000–2008 ja elokuusta 2008 lähtien myyntijohtajana. Hän on A. Ahlström Osakeyhtiön nykymuotoisen yhtiön ensimmäinen toimitusjohtaja Ahlströmin suvusta ja on ollut A. Ahlström Osakeyhtiön hallituksen jäsenenä vuodesta 2006 lähtien. yhtiön edellisen toimitusjohtaja Hannu Lemisen lähtöä yhtiön hallitus perusteli näkemyseroilla yhtiön johtamisen linjauksista. Leminen toimi A. Ahlström Osakeyhtiön toimitusjohtajana vuoden 2009 alusta lähtien. Soidinkuja 4 Tunnus 5011305,Info:00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden ??/?? 2012 alkaen (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 104 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 116 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 57 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 64 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 57 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 64 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 34 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 40 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 9?%. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315?49?840. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun osoitteenmuutos ??/?? 2012 – ??/?? 201 Metsäkustannus maksaa postimaksun Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 VASTAUSLäHETyS + Lehden saajan osoite Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot SUKUNIMI ETUNIMI SUKUNIMI ETUNIMI LäHIOSOITE LäHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PäIVäyS ??ALLEKIRJOITUS?????????PUHELIN ASIAKASNUMERONI LEHdEN OSOITELIPUKKEESTA
• PiLKKeiTä TEKSTI SEPPO VUOKKO KUVA JORMA PEIPONEN tavallisetkin sienet viettävät piilottelevaa elämää, sillä vain lisääntymiselimet eli itiöemät ovat näkyvissä, useimmilla nekin vain lyhyen ajan vuodesta. Brittiläiset yliopistotutkijat löysivät kirjaimellisesti omalta pihaltaan kokonaisen uuden eliöryhmän, jonka he nimesivät piilosieniksi, Cryptomycota. Nämä ovat vain 2–5 millimetrin tuhannesosan todellisia piilottelijoita Tavallisetkin sienet piilottelevat enimmän aikaa rihmastoina, mutta piilosieniä ei metsässä kulkija saa näkyviin edes lahorunkoja kääntelemällä. pituisia soluja, joilta puuttuu sienille niin luonteenomainen kitiininen soluseinä. Sienet ovat piilosienten lähimpiä sukulaisia, mutta ovatko piilosienet sieniä vai muodostavatko ne täysin oman haaransa eliökunnan sukupuussa, on vielä päättämättä. Sienistä lähinnä piilosieniä ovat mikroskooppisen pienet piiskasiimasienet, nekin tavalliselle ihmiselle outoja. yhteistä niille on siima, jonka avulla sienisolut liikkuvat vedessä. Eräs piiskasiimasieni aiheuttaa perunasyövän ja useita lajeja elää märehtijöiden pötsissä, missä ne hajottavat kasviravinnon helpommin sulavaan muotoon. Syödessämme hirvipaistia ja hörpätessämme maitoa nautimme siis piiskasiimasienten työn tuloksista. Ensimmäiset piilosienet löytyivät Exeterin yliopiston puiston lammikosta, mutta sittemmin niitä on löydetty hyvin erilaisista elinympäristöistä: meren pohjan liejuista, jätevesistä, metsäja peltomaasta. Lajeja on ilmeisesti tuhansittain, joskin pienten pallomaisten solujen kuvaaminen eri lajeiksi on hankalaa. Tiedemaailmalle uuden lajiryhmän löydöstä kerrottiin kesäkuussa 2011. Niiden elintavoista ei tiedetä vielä juuri mitään. Ryhmän geneettinen monimuotoisuus sekä erilaisten elinympäristöjen lukuisuus kertovat, että niillä on oma tärkeä roolinsa ekosysteemeissä. Sitä, mikä se on, ei tiedetä. Ovatko ne loisia, taudinaiheuttajia, lahottajia vai toisia pieneliöitä syöviä ”petoja”? tervetuloa Metsäkustannuksen osastolle Metsä 2012 -tapahtumassa Helsingin messukeskuksessa! Esillä on kiinnostavia kirjauutuuksia ja houkuttelevia tarjouksia. Tapaat siellä myös Metsälehden toimittajia, joille voit vaikkapa ehdottaa juttuvinkkejä. Messujen työnäytösalueella toimittaja Mikko Riikilä esittelee sekä perjantaina että lauantaina juuri valmistuneen sahapukkikokeilun tuloksia. Niistä voi lukea myös seuraavasta Metsälehdestä. Ohjelmalavalla esiintyvät Metsälehden kolumnistit, puuntuottaja ja professori Matti Kärkkäinen sekä maaja metsätalousministeriön apulaisosastopäällikkö Liisa saarenmaa. Saarenmaa kertoo perjantaina, onko biotalous Suomen tulevaisuus, ja Kärkkäinen pohtii lauantaina, kannattaako sijoittajan ostaa metsää. Perjantain paneelikeskustelussa ovat mukana myös Metsälehden kolumnipalstoilta tutut MTK:n metsäjohtaja juha Hakkarainen ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion johtaja Ritva Toivonen. tavataan metsämessuilla ER KK I O KS A N EN Metsäkustannuksen messuosaston tunnistaa heleänvihreästä väristä. 70 MAKASIINI 7 • 2012
• ensi nUmeRossa PUUENERGIA teeMa Millainen on puun matka metsästä lämmönlähteeksi? SEURAAVA METSäLEHTI MAKASIINI ILMESTyy 7. JOULUKUUTA. Seuraava Metsälehti ilmestyy 8. marraskuuta. M IK KO RI IK IL ä 71 MAKASIINI 7 • 2012
• TUoTe & TeKijä Jyrki Pölkki tekee konserttikanteleita ikivanhoista kuusista. TEKSTI HANNA LEHTO-ISOKOSKI KUVAT JANNE ULVINEN ”valMistan soittiMia – kitaroita ja kanteleita. Välillä teen myös kummajaisia kuten luuttuja sekä alun perin Andeilta tulevia pikkukitaroita, charangoja. Olin 13-vuotias, kun veli tuli kesäksi kotiin kitaran kanssa. Innostuin ja opiskelin musiikinteoriaa laulukirjasta. Olin juuri oppinut soittamaan, kun veli vei kitaran syksyllä pois. Piti tehdä jonkinlainen tilalle. Niihin aikoihin Tekniikan Maailma julkaisi lankkukitaran teko-ohjeet. Se oli merkittävä artikkeli, ja jo 16-vuotiaana myin ensimmäisen soittimen. Pari vuoden kuluttua kysyin verottajalta, mitä tekisin tienestien kanssa. Verottaja käski perustaa yrityksen. Aloitin ammatinharjoittajana, ja 1984 perustimme neljän muun osakkaan kanssa Soitinrakentajat AmF -yhtiön. Toimimme Leppävirralla. Paras Puulaji soittimien kansiin on kuusi, koska se ei ime ääntä itseensä vaan antaa sen ulos. Kuusi on myös jäykkää ja kevyttä. Sopivan puun etsinnät aloitan kuviokartoista. Tutkin, missä metsän keski-ikä olisi ainakin 140 vuotta, sillä vain vanha puu on tarpeeksi iso. Olen löytänyt muutamia runkoja Kuopiosta Haminalahden kartanon mailta ja Vilppulasta Elämämäen luonnonsuojelualueen suojavyöhykkeeltä. Olen myös ostanut paljon puuta saksalaisilta tukkureilta. MaailMalla on noin 27 000 meidän tekemäämme soitinta. Nykyisin niitä valmistuu alle tuhat vuodessa. Suurin osa on isotöisiä ja kalliita soittopelejä, mutta viisikielisiä kanteleita syntyy myös. Hinnat vaihtelevat 145 eurosta yli kymppitonniin. Asiakkaat tulevat puskaradion ja netin kautta. Ammattisoittajat ottavat yhteyttä, kun haluavat jotakin, mitä ei muualta saa. Soittimia menee myös ulkomaille: yhdysvaltoihin, Saksaan ja Pohjoismaihin. Japanissa toimii jopa kanteleorkestereita.” kuusi sOimaan Jyrki Pölkki aloitti soitinrakentajan uransa jo teini-ikäisenä. Verstaalla valmistuu niin tuttuja kuin eksoottisia soittopelejä. Kantele aihioita jatkokäsittelyä odottamassa. 72 MAKASIINI 7 • 2012
• Samalla lipulla samaan aikaan ELMA, Kädentaito, Lemmikki (la-su), OutletExpo ja VM Motorsport Show. Metsä 2012 Messuopas www.helsinginmetsamessut.fi Mässguide • Fair Guide 9.–11.11.2012 Helsingin Messukeskus Helsingfors Mässcentrum Helsinki Exhibition & Convention Centre
• Yhteistyössä: Mediayhteistyökumppani: Muutokset mahdollisia. Muutokset mahdollisia. Helsingfors Skogsmässa • Helsinki Forest Fair Metsä 2012 Aika ja paikka 9.–11.11.2012 Helsingin Messukeskus, halli 6 Messuaukio 1, 00520 Helsinki Aukioloajat pe 9.11. klo 9–18 la 10.11. klo 10–18 su 11.11. klo 10–17 Sisäänpääsy Aikuiset 15 € Lapset (7–15-v.), varusmiehet, opiskelijat, eläkeläiset 10 € Lapset 4–6-vuotiaat 3 € Perhelippu 35 € (2 aikuista ja lapset alle 16 vuotta) alle 12-vuotiaat vain aikuisen seurassa Ryhmät (väh. 10 hlö) 10 € / hlö Kokoaikalippu 3 päivää 27 € / hlö (aikuiset) Kokoaikalippu 3 päivää 20 € / hlö (lapset) Lippuja voi ostaa Messukeskuksen sisäänkäynneiltä ja Lippupalvelusta (huom. toimitusmaksut alk. 1,5 €). Samalla lipulla kuudet messut Metsä, ELMA, Kädentaito, OutletExpo, Lemmikkimessut ja VM Motorsport Show. (Huom. Lemmikkimessut auki vain la–su) Sisäänkäynnit Eteläinen ja pohjoinen sisäänkäynti Pysäköinti Pysäköinti on Messukeskuksessa maksullista, 7 € / kerta. Liikenneyhteydet Messukeskukseen Messukeskukseen pääsee Helsingin keskustasta ratikoilla 7A ja 7B sekä 9. Kaikki junat pysähtyvät Pasilan asemalle, josta on noin 300 metrin kävelymatka Messukeskukselle. Helsinki-Vantaan lentoasemalta on noin 13 km Messukeskukseen. Neuvonta Infopisteet ovat avoinna messujen aukioloaikoina eteläisellä sisäänkäynnillä ja Ala-Galleriassa. Ravintolapalvelut Messukeskuksessa on lukuisia erilaisia ravintoloita. Tiedustelut: Fazer Ravintolat, fazer.sales@? nnexpo.? . Lastenpaikka Maksuton, valvottu hoitopaikka 2–7-vuotiaille lapsille on avoinna la-su. Lastenpaikka sijaitsee Ylä-Galleriassa. Ei ennakkovarauksia. Pankkiautomaatit Lasigalleriassa ja Ala-Galleriassa Ensiapu Ala-Galleriassa, p. 040 450 3237 Lehdistökeskus Eteläinen sisäänkäynti, 2.krs Hotelli Helsingin Messukeskuksen yhteydessä on hotelli Holiday Inn Helsinki, p. 09 150 900 Järjestäjä Suomen Messut Messuaukio 1 00520 Helsinki p. 040 350 3250 info@? nnexpo.? www.helsinginmetsamessut.? Tid och plats 9–11.11.2012 Helsingfors Mässcentrum, hall 6 Mässplatsen 1, 00520 Helsingfors Öppettider fre 9.11 kl. 9–18 lö 10.11 kl. 10–18 sö 11.11 kl. 10–17 Inträde Vuxna 15 ¤ Barn (7–15 år), studerande, pensionärer, beväringar 10 ¤ Barn (4–6 år) 3 ¤ Familjebiljett 35 ¤ (2 vuxna och barn under 16 år). Barn under 12 år endast i sällskap av vuxna. Grupp (minst 10 personer) 10 ¤ / person. Heltidsbiljett (3 dagar) 27 ¤/ person (vuxna) Heltidsbiljett (3 dagar) 20 ¤/ person (barn) Biljetter säljs vid ingångarna och vid Lippupalvelu (serviceavgifter från 1,5 ¤) Med samma biljett sex mässor Skog, ELMA, Hantverksmässan Kädentaito, OutletExpo, Keldjur (lö–sö) och VM Motorsport Show. Ingångar Södra och norra ingångar Parkering Parkeringen kostar 7 ¤ / gång. Vi rekommenderar kollektivtra? k Från stadens centrum spårvagnar 7A, 7B och 9 kör till Mässcentret. Alla lokal och fjärrtåg stannar i Böle. Stationen ligger 300 meter från Mässcentrum. Information Informationen är öppen då mässan är öppen vid Södra ingången och vid nedre Galleriet. Restauranger Fazer Restaurangerna i Mässcentrum erbjuder smakupplevelser, fazer.sales@? nnexpo.? . Barnrum Kostnadsfritt, bevakat barnrum för 2–7 åriga barn är öppet lö-sö. Barnrum ligger i övre Galleriet. Bankautomater ? nns i Glasgalleriet samt i nedre Galleriet. Första hjälp ? nns i nedre Galleriet, tfn 040 450 3237. Press Pressrummet ligger vid södra ingången, andra våningen. Hotell Hotell Holiday Inn Helsinki ? nns i samband med Helsingfors Mässcentrum, tfn 09 150 900. Arrangör Finlands Mässa Mässplatsen 1 00520 Helsingfors Tfn 040 450 3250 info@? nnexpo.? , www.helsinginmetsamessut.? Date and venue 9–11 November 2012 Helsinki Exhibition & Convention Centre, hall 6 Messuaukio 1, 00520 Helsinki Opening hours Fri 9 November 9 am–6 pm Sat 10 November 10 am–6 pm Sun 11 November 10 am–5 pm Admission and entrance fee Adults ¤15 Children (7–15 years), pensioners, conscripts, students ¤10 Children (4–6 years) ¤3. Family ticket (2 adults and children under 16 years) ¤35 Children under 12 years only with an adult. Groups (min. 10 persons) ¤10/person 3 day pass ¤27/person (adult) 3 day pass ¤20/person (children) The tickets can be bought at the entrances in the Helsinki Exhibition & Convention Centre and at Lippupalvelu (service fees from ¤1,5). With the same ticket six events Forest, ELMA Food and Countryside Show, Arts & Crafts Fair, OutletExpo, Pets and VM Motorsport Show. (Pets open only on Sat–Sun.) Entrances Southern and Northern Entrance Parking Parking at the Exhibition Centre parking area is chargeable. The parking fee is ¤7. Traf? c Connections We recommend public transport. From the city centre trams number 7A, 7B and 9. By train only ? ve minutes from city centre. All trains stop at the Pasila Station (300 m walk) The Airport is 13 kilometres away. Information desks The information desks are open during the opening hours of the fair in the Southern Entrance and in the Lower Gallery. Restaurant services The Fair Centre has many cafés and restaurants. Inquiries: Fazer Restaurants sales service, e-mail: fazer.sales@? nnexpo.? . Playroom for kids Supervised playroom for kids (2–7-year-old) in the Upper Gallery is open Sat–Sun. No reservations. Cash dispensers In the Glass Gallery and in the Lower Gallery First aid In the Lower Gallery, tel. +358 40 450 3237 Press Centre Southern Entrance, 2nd ? oor Hotel The Holiday Inn Helsinki hotel right next to Helsinki Exhibition & Convention Centre, tel. +358 9 150 900 Organiser The Finnish Fair Corporation Messuaukio 1 00520 Helsinki tel. +358 40 450 3250 info@? nnexpo.? , www.helsinginmetsamessut.? Metsä 2012 johtoryhmä Metsämessujen johtoryhmä vastaa tapahtuman kehittämisestä. Lämmin kiitos avustanne! • puheenjohtaja Juha Mäkinen, Metsähallitus • Anne Pirilä, Metsäteollisuus ry • Antti Sahi, Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry • Håkan Nystrand, Suomen Metsäyhdistys ry • Juhani Karvonen, Suomen Metsäyhdistys ry • Annamari Heikkinen, Suomen Metsäyhdistys ry • Mikko Horppu, Suomen Messut Tervetuloa Metsämessuille Helsingin Messukeskukseen Metsämessutiimin puolesta, Maria Niemelä myyntiryhmäpäällikkö Suomen Messut Metsämessuilla ei kukaan jää toimettomaksi, sillä kävijät pääsevät tänäkin vuonna itse istuttamaan, kokeilemaan varusteita, askartelemaan ja työstämään puuta. Suositulla työnäytösalueella voi tutustua metsätyövälineisiin, haastatella asiantuntijoita ja oppia metsänhoidon niksejä. Tänä vuonna Metsämessujen työnäytösalueella järjestetään myös Fiskars Halonhakkuun SM 2012 ? naali, jonka juontaa Juha Mieto. Myös Metsälavalla tapahtuu perinteiseen tapaan koko ajan. Perjantain ohjelmassa on mukana mielenkiintoinen paneelikeskustelu Tulevaisuuden metsät 2100, jossa on mukana mm. maaja metsätalousministeri Jari Koskinen. Lauantaipäivän teemana on talous, sijoitus ja vakuuttaminen, mukana mm. kokenut puuntuottaja, professori Matti Kärkkäinen. Lisäksi lauantaina järjestetään Luontohetki: Kysy luonnosta!, jossa asiantuntijat vastaavat messukävijöiden kysymyksiin. Sunnuntaina messuilla pyörähtää myös Olavi Uusivirta, joka on tehnyt uuden version Metsämiehen laulusta. Messukeskuksessa järjestetään Metsämessujen kanssa samaan aikaan myös viisi muuta tapahtumaa; ELMA maaseutumessut, Kädentaito, Lemmikki (la-su), OutletExpo sekä VM Motorsport Show. Tervetuloa siis messuille koko perheen voimin! Metsämessut avaa jälleen tänä vuonna ovensa marraskuun toisena viikonloppuna, 9.–11.11. Tuolloin kaupunkilaismetsänomistajat, lapset ja nuoret, metsänomistajakonkarit, marjastajat, metsässä samoilijat ja kaikki muuten vaan puista ja puunkäytöstä kiinnostuneet pääsevät tutustumaan Metsämessujen kattavaan näyttelyyn ja lukuisiin näytteilleasettajiin.
• Yhteistyössä: Mediayhteistyökumppani: Muutokset mahdollisia. Muutokset mahdollisia. Helsingfors Skogsmässa • Helsinki Forest Fair Metsä 2012 Aika ja paikka 9.–11.11.2012 Helsingin Messukeskus, halli 6 Messuaukio 1, 00520 Helsinki Aukioloajat pe 9.11. klo 9–18 la 10.11. klo 10–18 su 11.11. klo 10–17 Sisäänpääsy Aikuiset 15 € Lapset (7–15-v.), varusmiehet, opiskelijat, eläkeläiset 10 € Lapset 4–6-vuotiaat 3 € Perhelippu 35 € (2 aikuista ja lapset alle 16 vuotta) alle 12-vuotiaat vain aikuisen seurassa Ryhmät (väh. 10 hlö) 10 € / hlö Kokoaikalippu 3 päivää 27 € / hlö (aikuiset) Kokoaikalippu 3 päivää 20 € / hlö (lapset) Lippuja voi ostaa Messukeskuksen sisäänkäynneiltä ja Lippupalvelusta (huom. toimitusmaksut alk. 1,5 €). Samalla lipulla kuudet messut Metsä, ELMA, Kädentaito, OutletExpo, Lemmikkimessut ja VM Motorsport Show. (Huom. Lemmikkimessut auki vain la–su) Sisäänkäynnit Eteläinen ja pohjoinen sisäänkäynti Pysäköinti Pysäköinti on Messukeskuksessa maksullista, 7 € / kerta. Liikenneyhteydet Messukeskukseen Messukeskukseen pääsee Helsingin keskustasta ratikoilla 7A ja 7B sekä 9. Kaikki junat pysähtyvät Pasilan asemalle, josta on noin 300 metrin kävelymatka Messukeskukselle. Helsinki-Vantaan lentoasemalta on noin 13 km Messukeskukseen. Neuvonta Infopisteet ovat avoinna messujen aukioloaikoina eteläisellä sisäänkäynnillä ja Ala-Galleriassa. Ravintolapalvelut Messukeskuksessa on lukuisia erilaisia ravintoloita. Tiedustelut: Fazer Ravintolat, fazer.sales@? nnexpo.? . Lastenpaikka Maksuton, valvottu hoitopaikka 2–7-vuotiaille lapsille on avoinna la-su. Lastenpaikka sijaitsee Ylä-Galleriassa. Ei ennakkovarauksia. Pankkiautomaatit Lasigalleriassa ja Ala-Galleriassa Ensiapu Ala-Galleriassa, p. 040 450 3237 Lehdistökeskus Eteläinen sisäänkäynti, 2.krs Hotelli Helsingin Messukeskuksen yhteydessä on hotelli Holiday Inn Helsinki, p. 09 150 900 Järjestäjä Suomen Messut Messuaukio 1 00520 Helsinki p. 040 350 3250 info@? nnexpo.? www.helsinginmetsamessut.? Tid och plats 9–11.11.2012 Helsingfors Mässcentrum, hall 6 Mässplatsen 1, 00520 Helsingfors Öppettider fre 9.11 kl. 9–18 lö 10.11 kl. 10–18 sö 11.11 kl. 10–17 Inträde Vuxna 15 ¤ Barn (7–15 år), studerande, pensionärer, beväringar 10 ¤ Barn (4–6 år) 3 ¤ Familjebiljett 35 ¤ (2 vuxna och barn under 16 år). Barn under 12 år endast i sällskap av vuxna. Grupp (minst 10 personer) 10 ¤ / person. Heltidsbiljett (3 dagar) 27 ¤/ person (vuxna) Heltidsbiljett (3 dagar) 20 ¤/ person (barn) Biljetter säljs vid ingångarna och vid Lippupalvelu (serviceavgifter från 1,5 ¤) Med samma biljett sex mässor Skog, ELMA, Hantverksmässan Kädentaito, OutletExpo, Keldjur (lö–sö) och VM Motorsport Show. Ingångar Södra och norra ingångar Parkering Parkeringen kostar 7 ¤ / gång. Vi rekommenderar kollektivtra? k Från stadens centrum spårvagnar 7A, 7B och 9 kör till Mässcentret. Alla lokal och fjärrtåg stannar i Böle. Stationen ligger 300 meter från Mässcentrum. Information Informationen är öppen då mässan är öppen vid Södra ingången och vid nedre Galleriet. Restauranger Fazer Restaurangerna i Mässcentrum erbjuder smakupplevelser, fazer.sales@? nnexpo.? . Barnrum Kostnadsfritt, bevakat barnrum för 2–7 åriga barn är öppet lö-sö. Barnrum ligger i övre Galleriet. Bankautomater ? nns i Glasgalleriet samt i nedre Galleriet. Första hjälp ? nns i nedre Galleriet, tfn 040 450 3237. Press Pressrummet ligger vid södra ingången, andra våningen. Hotell Hotell Holiday Inn Helsinki ? nns i samband med Helsingfors Mässcentrum, tfn 09 150 900. Arrangör Finlands Mässa Mässplatsen 1 00520 Helsingfors Tfn 040 450 3250 info@? nnexpo.? , www.helsinginmetsamessut.? Date and venue 9–11 November 2012 Helsinki Exhibition & Convention Centre, hall 6 Messuaukio 1, 00520 Helsinki Opening hours Fri 9 November 9 am–6 pm Sat 10 November 10 am–6 pm Sun 11 November 10 am–5 pm Admission and entrance fee Adults ¤15 Children (7–15 years), pensioners, conscripts, students ¤10 Children (4–6 years) ¤3. Family ticket (2 adults and children under 16 years) ¤35 Children under 12 years only with an adult. Groups (min. 10 persons) ¤10/person 3 day pass ¤27/person (adult) 3 day pass ¤20/person (children) The tickets can be bought at the entrances in the Helsinki Exhibition & Convention Centre and at Lippupalvelu (service fees from ¤1,5). With the same ticket six events Forest, ELMA Food and Countryside Show, Arts & Crafts Fair, OutletExpo, Pets and VM Motorsport Show. (Pets open only on Sat–Sun.) Entrances Southern and Northern Entrance Parking Parking at the Exhibition Centre parking area is chargeable. The parking fee is ¤7. Traf? c Connections We recommend public transport. From the city centre trams number 7A, 7B and 9. By train only ? ve minutes from city centre. All trains stop at the Pasila Station (300 m walk) The Airport is 13 kilometres away. Information desks The information desks are open during the opening hours of the fair in the Southern Entrance and in the Lower Gallery. Restaurant services The Fair Centre has many cafés and restaurants. Inquiries: Fazer Restaurants sales service, e-mail: fazer.sales@? nnexpo.? . Playroom for kids Supervised playroom for kids (2–7-year-old) in the Upper Gallery is open Sat–Sun. No reservations. Cash dispensers In the Glass Gallery and in the Lower Gallery First aid In the Lower Gallery, tel. +358 40 450 3237 Press Centre Southern Entrance, 2nd ? oor Hotel The Holiday Inn Helsinki hotel right next to Helsinki Exhibition & Convention Centre, tel. +358 9 150 900 Organiser The Finnish Fair Corporation Messuaukio 1 00520 Helsinki tel. +358 40 450 3250 info@? nnexpo.? , www.helsinginmetsamessut.? Metsä 2012 johtoryhmä Metsämessujen johtoryhmä vastaa tapahtuman kehittämisestä. Lämmin kiitos avustanne! • puheenjohtaja Juha Mäkinen, Metsähallitus • Anne Pirilä, Metsäteollisuus ry • Antti Sahi, Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry • Håkan Nystrand, Suomen Metsäyhdistys ry • Juhani Karvonen, Suomen Metsäyhdistys ry • Annamari Heikkinen, Suomen Metsäyhdistys ry • Mikko Horppu, Suomen Messut Tervetuloa Metsämessuille Helsingin Messukeskukseen Metsämessutiimin puolesta, Maria Niemelä myyntiryhmäpäällikkö Suomen Messut Metsämessuilla ei kukaan jää toimettomaksi, sillä kävijät pääsevät tänäkin vuonna itse istuttamaan, kokeilemaan varusteita, askartelemaan ja työstämään puuta. Suositulla työnäytösalueella voi tutustua metsätyövälineisiin, haastatella asiantuntijoita ja oppia metsänhoidon niksejä. Tänä vuonna Metsämessujen työnäytösalueella järjestetään myös Fiskars Halonhakkuun SM 2012 ? naali, jonka juontaa Juha Mieto. Myös Metsälavalla tapahtuu perinteiseen tapaan koko ajan. Perjantain ohjelmassa on mukana mielenkiintoinen paneelikeskustelu Tulevaisuuden metsät 2100, jossa on mukana mm. maaja metsätalousministeri Jari Koskinen. Lauantaipäivän teemana on talous, sijoitus ja vakuuttaminen, mukana mm. kokenut puuntuottaja, professori Matti Kärkkäinen. Lisäksi lauantaina järjestetään Luontohetki: Kysy luonnosta!, jossa asiantuntijat vastaavat messukävijöiden kysymyksiin. Sunnuntaina messuilla pyörähtää myös Olavi Uusivirta, joka on tehnyt uuden version Metsämiehen laulusta. Messukeskuksessa järjestetään Metsämessujen kanssa samaan aikaan myös viisi muuta tapahtumaa; ELMA maaseutumessut, Kädentaito, Lemmikki (la-su), OutletExpo sekä VM Motorsport Show. Tervetuloa siis messuille koko perheen voimin! Metsämessut avaa jälleen tänä vuonna ovensa marraskuun toisena viikonloppuna, 9.–11.11. Tuolloin kaupunkilaismetsänomistajat, lapset ja nuoret, metsänomistajakonkarit, marjastajat, metsässä samoilijat ja kaikki muuten vaan puista ja puunkäytöstä kiinnostuneet pääsevät tutustumaan Metsämessujen kattavaan näyttelyyn ja lukuisiin näytteilleasettajiin.
• Muutokset mahdollisia. Muutokset mahdollisia. Perjantai 9.11. 9.00–12.00 Halon hakkuu -pelin pelausta koululaisille 12.30–13.30 Paneelikeskustelu: Tulevaisuuden metsät 2100 Panelistit: Jari Koskinen, maaja metsätalousministeri, maaja metsätalousministeriö Juha Hakkarainen, metsäjohtaja, Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Jyrki Kangas, pääjohtaja, Metsähallitus Hannu Raitio, ylijohtaja, professori, Metsäntutkimuslaitos Ritva Toivonen, johtaja, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Ari Eini, johtaja, Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Ville Kopra, toimitusjohtaja, Versowood 13.30–14.00 Puukerrostaloille on kysyntää kehittämispäällikkö Markku Karjalainen, työja elinkeinoministeriö, MSO / puurakentamisen kehittämisohjelma 14.00–14.30 Pohjola Vakuutus: Miten hallitsen metsävarallisuuteen liittyvät riskit? Matti Roms, kehittämispäällikkö, OP-Pohjola Oy 14.30–15.00 WWF Suomen metsäasiantuntija Panu Kunttu esittelee hyvän metsänhoidon FSC-serti? ointia ja sen hyötyjä metsäluonnolle Hankkeen tavoitteena on, että metsänomistaja saa mailleen perinneympäristöjä hoitavia eläimiä samalla kun eläintenomistaja saa laidunalueen eläimilleen. Luonnonlaiduntamisella estetään puustoisten perinneympäristöjen ja niillä elävän monipuolisen hyönteisja kasvilajiston häviäminen. Lisäksi hanke vahvistaa luonnonlaidunnusta taloudellisesti kannattavana elinkeinona kehittämällä ekologiset kestävyyskriteerit niittylihalle. 15.00–15.30 Metsänomistaja – miten saat ystäviä, osaamista ja vaikutusvaltaa? Jaakko Temmes, puheenjohtaja, Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry ja Ilkka Heikola, metsänomistaja, yhdistyksen jäsen, Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry 15.30–16.00 Onko biotalous Suomen tulevaisuus? Liisa Saarenmaa, apulaisosastopäällikkö, maaja metsätalousministeriö Metsälava Metsälavan juontajana Marianne Harjula Lauantai 10.11. 10.30–11.00 Sijoitusmahdollisuudet Metsäliitto Osuuskunnassa Juha Jumppanen, jäsenpalvelujohtaja, Metsä Group 11.00–11.30 Metsänomistajana yhteismetsässä Pirjo Havia, yrittäjä, MetsäPremium Oy 11.30–12.00 Hyvän metsänhoidon suosituksilla metsä tuottaa tulosta Kalle Vanhatalo, metsänja luonnonhoidon laadun asiantuntija, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 12.00–12.30 Kannattaako sijoittajan ostaa metsää? Matti Kärkkäinen, professori (emeritus), puuntuottaja 12.30–13.00 Kotitalous ja metsärahat Martti Linna, kirjailija, metsätalousinsinööri 13.00–13.30 OP-Pohjola: Miten OP-Pohjola auttaa metsävarallisuuden hoidossa? Tapio Tilli, metsäpalvelupäällikkö, OP-Pohjola Oy 13.30–14.00 Metsään.? – sähköistä palvelua metsänomistajalle Veikko Iittainen, asiakkuuspäällikkö, Suomen Metsäkeskus 14.00–14.30 Uusi metsälaki: Metsänomistajille lisää valinnanvapautta ja vastuuta Juha Ojala, ylijohtaja, maaja metsätalousministeriö 14.30–15.00 Maanmittauslaitoksen palvelut metsänomistajille Ulla Mikkanen, Etelä-Suomen maanmittaustoimisto 15.00–16.00 Luontohetki: Kysy luonnosta! Tervetuloa esittämään kysymyksiä ja keskustelemaan luonnosta. Luontohetkessä eri alojen asiantuntijat vastaavat ja kertovat Suomen luonnosta. Kysymyksiä asiantuntijoille voit lähettää etukäteen osoitteeseen anniina.pyykonen@? nnexpo.? . Asiantuntijat: Heikki Henttonen myyräja metsätuhoasiat, Metsäntutkimuslaitos Henry Väre, FT, kasvitieteen dosentti, Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Kasvimuseon yli-intendentti Matti Seppälä, luonnonhoidon johtava asiantuntija, Suomen metsäkeskus Juha Siitonen, metsähyönteisasiantuntija, Metsäntutkimuslaitos Veikko Seuna, riista-asiantuntija, Helsingin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja 16.00–16.30 WWF Suomen metsäasiantuntija Panu Kunttu esittelee hyvän metsänhoidon FSC-serti? ointia ja sen hyötyjä metsäluonnolle. Metsänomistaja voi vapaaehtoisesti suojella haluamansa kokoisen alueen metsää solmimalla WWF:n kanssa Perintömetsä-sopimuksen. Kukin voi valita metsästään rakkaimman alueen, jonka haluaa säilyttää koskemattomana luontokohteena itseään tai jälkipolvia varten. Perintömetsä voi olla kooltaan suuri tai pieni, minkä kokoinen vain. Vaikkapa pieni puronvartta suojaava saniaislehto on luonnon monimuotoisuudelle arvokas. Suomessa on perustettu tähän mennessä yli sata perintömetsää. Valtaosa on yksityisten metsänomistajien omistamia, mutta joukossa on myös kuntia, seurakuntia ja yrityksiä. Sunnuntai 11.11. 10.30–11.00 Uusi kirjaamisjärjestelmä ja sähköinen kiinteistökaupan verkkopalvelu, paraneeko metsänomistajan työkalupakki? Henrik Ungern, Maanmittauslaitos 11.00–11.30 Haastattelussa Olavi Uusivirta, joka on tehnyt modernin version kappaleesta ”Metsämiehen laulu” 11.30–12.00 Metsä suomalaisessa kansaperinteessä Anne Kaljunen, Lusto 12.00–12.30 Terveyttä metsästä Eira-Maija Savonen, tutkija, Metsäntutkimuslaitos 12.30–13.00 Haltian hanke Timo Kukko, toimitusjohtaja, Nuuksio-keskus Oy 13.00–13.30 Luontotoimittaja Veikko Neuvonen esittelee WWF Suomen Perintömetsäohjelmaa, jonka avulla metsänomistaja voi suojella rakkaimman palan metsäänsä 13.30–14.00 Puutavara-asetus: Tavoitteena estää laittoman puun saapuminen ja käyttö EU-alueella Marko Lehtosalo, ylitarkastaja, Maaseutuvirasto 14.00–14.30 Metsänomistaja miten saat ystäviä, osaamista ja vaikutusvaltaa? Jaana Korpi, varapuheenjohtaja, Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry ja Ilkka Heikola, metsänomistaja, yhdistyksen jäsen, Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry 14.30–15.00 WWF Suomen metsäasiantuntija Panu Kunttu ja Metsähallituksen metsätalouden ympäristöpäällikkö Antti Otsamo esittelevät Metsähallituksen metsätalouden ympäristöoppaan suosituksia. Olavi Uusivirta Ku va : Te em u Le hm us ru us u Metsä 2012 ohjelmaryhmä Lämmin kiitos avustanne! • Sanna Nyman, Metsäkustannus • Eero Virtanen, Evimek • Sirpa Kärkkäinen, Suomen Metsäyhdistys ry • Tuovi Rautjoki, Suomen Metsäkeskus • Mikaela Carlsson, Maaja metsätalousministeriö • Kati Häkkinen, Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry • Minna Pihlström, Metsähallitus • Raili Voipio, Metsäntutkimuslaitos Metla • Vilma Issakainen, Suomen Metsäyhdistys ry • Tuija Rantalainen, MetsäMTK
• Muutokset mahdollisia. Muutokset mahdollisia. Perjantai 9.11. 9.00–12.00 Halon hakkuu -pelin pelausta koululaisille 12.30–13.30 Paneelikeskustelu: Tulevaisuuden metsät 2100 Panelistit: Jari Koskinen, maaja metsätalousministeri, maaja metsätalousministeriö Juha Hakkarainen, metsäjohtaja, Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Jyrki Kangas, pääjohtaja, Metsähallitus Hannu Raitio, ylijohtaja, professori, Metsäntutkimuslaitos Ritva Toivonen, johtaja, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Ari Eini, johtaja, Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Ville Kopra, toimitusjohtaja, Versowood 13.30–14.00 Puukerrostaloille on kysyntää kehittämispäällikkö Markku Karjalainen, työja elinkeinoministeriö, MSO / puurakentamisen kehittämisohjelma 14.00–14.30 Pohjola Vakuutus: Miten hallitsen metsävarallisuuteen liittyvät riskit? Matti Roms, kehittämispäällikkö, OP-Pohjola Oy 14.30–15.00 WWF Suomen metsäasiantuntija Panu Kunttu esittelee hyvän metsänhoidon FSC-serti? ointia ja sen hyötyjä metsäluonnolle Hankkeen tavoitteena on, että metsänomistaja saa mailleen perinneympäristöjä hoitavia eläimiä samalla kun eläintenomistaja saa laidunalueen eläimilleen. Luonnonlaiduntamisella estetään puustoisten perinneympäristöjen ja niillä elävän monipuolisen hyönteisja kasvilajiston häviäminen. Lisäksi hanke vahvistaa luonnonlaidunnusta taloudellisesti kannattavana elinkeinona kehittämällä ekologiset kestävyyskriteerit niittylihalle. 15.00–15.30 Metsänomistaja – miten saat ystäviä, osaamista ja vaikutusvaltaa? Jaakko Temmes, puheenjohtaja, Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry ja Ilkka Heikola, metsänomistaja, yhdistyksen jäsen, Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry 15.30–16.00 Onko biotalous Suomen tulevaisuus? Liisa Saarenmaa, apulaisosastopäällikkö, maaja metsätalousministeriö Metsälava Metsälavan juontajana Marianne Harjula Lauantai 10.11. 10.30–11.00 Sijoitusmahdollisuudet Metsäliitto Osuuskunnassa Juha Jumppanen, jäsenpalvelujohtaja, Metsä Group 11.00–11.30 Metsänomistajana yhteismetsässä Pirjo Havia, yrittäjä, MetsäPremium Oy 11.30–12.00 Hyvän metsänhoidon suosituksilla metsä tuottaa tulosta Kalle Vanhatalo, metsänja luonnonhoidon laadun asiantuntija, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 12.00–12.30 Kannattaako sijoittajan ostaa metsää? Matti Kärkkäinen, professori (emeritus), puuntuottaja 12.30–13.00 Kotitalous ja metsärahat Martti Linna, kirjailija, metsätalousinsinööri 13.00–13.30 OP-Pohjola: Miten OP-Pohjola auttaa metsävarallisuuden hoidossa? Tapio Tilli, metsäpalvelupäällikkö, OP-Pohjola Oy 13.30–14.00 Metsään.? – sähköistä palvelua metsänomistajalle Veikko Iittainen, asiakkuuspäällikkö, Suomen Metsäkeskus 14.00–14.30 Uusi metsälaki: Metsänomistajille lisää valinnanvapautta ja vastuuta Juha Ojala, ylijohtaja, maaja metsätalousministeriö 14.30–15.00 Maanmittauslaitoksen palvelut metsänomistajille Ulla Mikkanen, Etelä-Suomen maanmittaustoimisto 15.00–16.00 Luontohetki: Kysy luonnosta! Tervetuloa esittämään kysymyksiä ja keskustelemaan luonnosta. Luontohetkessä eri alojen asiantuntijat vastaavat ja kertovat Suomen luonnosta. Kysymyksiä asiantuntijoille voit lähettää etukäteen osoitteeseen anniina.pyykonen@? nnexpo.? . Asiantuntijat: Heikki Henttonen myyräja metsätuhoasiat, Metsäntutkimuslaitos Henry Väre, FT, kasvitieteen dosentti, Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Kasvimuseon yli-intendentti Matti Seppälä, luonnonhoidon johtava asiantuntija, Suomen metsäkeskus Juha Siitonen, metsähyönteisasiantuntija, Metsäntutkimuslaitos Veikko Seuna, riista-asiantuntija, Helsingin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja 16.00–16.30 WWF Suomen metsäasiantuntija Panu Kunttu esittelee hyvän metsänhoidon FSC-serti? ointia ja sen hyötyjä metsäluonnolle. Metsänomistaja voi vapaaehtoisesti suojella haluamansa kokoisen alueen metsää solmimalla WWF:n kanssa Perintömetsä-sopimuksen. Kukin voi valita metsästään rakkaimman alueen, jonka haluaa säilyttää koskemattomana luontokohteena itseään tai jälkipolvia varten. Perintömetsä voi olla kooltaan suuri tai pieni, minkä kokoinen vain. Vaikkapa pieni puronvartta suojaava saniaislehto on luonnon monimuotoisuudelle arvokas. Suomessa on perustettu tähän mennessä yli sata perintömetsää. Valtaosa on yksityisten metsänomistajien omistamia, mutta joukossa on myös kuntia, seurakuntia ja yrityksiä. Sunnuntai 11.11. 10.30–11.00 Uusi kirjaamisjärjestelmä ja sähköinen kiinteistökaupan verkkopalvelu, paraneeko metsänomistajan työkalupakki? Henrik Ungern, Maanmittauslaitos 11.00–11.30 Haastattelussa Olavi Uusivirta, joka on tehnyt modernin version kappaleesta ”Metsämiehen laulu” 11.30–12.00 Metsä suomalaisessa kansaperinteessä Anne Kaljunen, Lusto 12.00–12.30 Terveyttä metsästä Eira-Maija Savonen, tutkija, Metsäntutkimuslaitos 12.30–13.00 Haltian hanke Timo Kukko, toimitusjohtaja, Nuuksio-keskus Oy 13.00–13.30 Luontotoimittaja Veikko Neuvonen esittelee WWF Suomen Perintömetsäohjelmaa, jonka avulla metsänomistaja voi suojella rakkaimman palan metsäänsä 13.30–14.00 Puutavara-asetus: Tavoitteena estää laittoman puun saapuminen ja käyttö EU-alueella Marko Lehtosalo, ylitarkastaja, Maaseutuvirasto 14.00–14.30 Metsänomistaja miten saat ystäviä, osaamista ja vaikutusvaltaa? Jaana Korpi, varapuheenjohtaja, Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry ja Ilkka Heikola, metsänomistaja, yhdistyksen jäsen, Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry 14.30–15.00 WWF Suomen metsäasiantuntija Panu Kunttu ja Metsähallituksen metsätalouden ympäristöpäällikkö Antti Otsamo esittelevät Metsähallituksen metsätalouden ympäristöoppaan suosituksia. Olavi Uusivirta Ku va : Te em u Le hm us ru us u Metsä 2012 ohjelmaryhmä Lämmin kiitos avustanne! • Sanna Nyman, Metsäkustannus • Eero Virtanen, Evimek • Sirpa Kärkkäinen, Suomen Metsäyhdistys ry • Tuovi Rautjoki, Suomen Metsäkeskus • Mikaela Carlsson, Maaja metsätalousministeriö • Kati Häkkinen, Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry • Minna Pihlström, Metsähallitus • Raili Voipio, Metsäntutkimuslaitos Metla • Vilma Issakainen, Suomen Metsäyhdistys ry • Tuija Rantalainen, MetsäMTK
• Tiedon ja taidon metsä Tiedon ja taidon metsä tekee Metsämessuista toiminnallisen tapahtuman. Tiedon ja taidon metsässä saat selville ammattilaisten viimeisimmät vinkit ja neuvot metsäsi hoitoon sekä näet ja koet uusimmat työvälineet ja -menetelmät. Perjantai 9.11. 9.00–13.00 Mukavaa koululaispäivää tekemässä • Metsänhoitoyhdistys, istutusbaana • Suomen Suunnistusliitto, korttelisuunnistus • Suomen Latu, geokätköily • Metsähallitus, retkelle Nuuksioon tai Sipoonkorpeen • 4H-järjestö, metsäasiaa 10.00–13.00 Metsäkilpailu peruskoulun 5-6 luokille Helsingin, Espoon ja Vantaan koulut kilpailemassa 10.00–17.00 Istutusbaanalla istutetaan oppaana Metsänhoitoyhdistyksen neuvojat. Esittelyssä metsäpuiden taimet, Fin Forelia 13.00 Traktorimönkijä metsätöissä Koneliike Olenius Oy 13.30 Raivaussahan käyttö Hämeen ammattikorkeakoulu, opastettavana maaja metsätalousministeri Jari Koskinen 14.00 Moottorisahan käsittely, opetellaan oikeat työtavat Metsänhoitoyhdistys 14.30 Teroitustyöpaja Oy Husqvarna Ab 15.00 Moottorisahan ja raivaussahan huolto Oy Elfving Ab Stihl 15.30 Näin testattiin sahapukit Metsäkustannus Oy Metsälehti 16.00 Metsäkonesimulaattori metsäkoneen kuljettaja, Metsäopetus.? /Mikkeli 16.30 Turvavarusteiden suojaavuus, testissä housut ja saappaat Oy Husqvarna Ab Lauantai 10.11. 10.00–17.00 Istutusbaanalla istutetaan oppaana Metsänhoitoyhdistyksen neuvojat, esittelyssä metsäpuiden taimet, Fin Forelia 10.30 Kone-esittelyjä Tehojätkä pienmetsäkone, Usewood Oy Japa klapikone, Laitilan Rautarakenne Oy 11.00 Traktorimönkijä metsätöissä Koneliike Olenius Oy 11.30 Teroitustyöpaja Oy Husqvarna Ab 12.00 Moottorisahan käsittely, opetellaan oikeat otteet Metsänhoitoyhdistys 12.30 Raivaussahan käyttö Hämeen ammattikorkeakoulu 13.00 Moottorisahan ja raivaussahan huolto Oy Elfving Ab Stihl 13.30 Turvavarusteiden suojaavuus, testissä housut ja saappaat Oy Husqvarna Ab 14.00 Fiskars Halonhakkuun SM-kisat 2012 naisten ? naali, juontajana Juha Mieto 15.00 Näin testattiin sahapukit Metsäkustannus Oy, Metsälehti 15.15 Metsäkonesimulaattori metsäkoneen kuljettaja, Metsäopetus.? /Mikkeli 15.30 Moottorisahan käsittely, opetellaan oikeat otteet Metsänhoitoyhdistys 16.00 Moottorisahan ja raivaussahan huolto Oy Elfving Ab Stihl 16.30 Raivaussahan käyttö Hämeen ammattikorkeakoulu 17.00 Traktorimönkijä metsätöissä Koneliike Olenius Oy Sunnuntai 11.11. 10.00–16.00 Istutusbaanalla istutetaan oppaana Metsänhoitoyhdistyksen neuvojat. Esittelyssä metsäpuiden taimet, Fin Forelia 10.30 Kone-esittelyjä Tehojätkä pienmetsäkone, Usewood Oy Japa klapikone, Laitilan Rautarakenne Oy 11.30 Traktorimönkijä metsätöissä Koneliike Olenius Oy 12.00 Raivaussahan käyttö Hämeen ammattikorkeakoulu 12.30 Moottorisahan ja raivaussahan huolto Oy Elfving Ab Stihl 13.00 Moottorisahan käsittely, opetellaan oikeat otteet Metsänhoitoyhdistys 13.30 Turvavarusteiden suojaavuus, testissä housut ja saappaat Oy Husqvarna Ab 14.00 Fiskars Halonhakkuun SM-kisat 2012 miesten ? naali, juontajana Juha Mieto 14.45 Metsäkonesimulaattori metsäkoneen kuljettaja, Metsäopetus.? /Mikkeli 15.00 Teroitustyöpaja Oy Husqvarna Ab 15.30 Traktorimönkijä metsätöissä Koneliike Olenius Oy 16.00 Moottorisahan ja raivaussahan huolto Oy Elfving Ab Stihl Halonhakkuun SM-kisojen juontajana on Juha Mieto. Fiskars Halonhakkuun SM ? naalit kisataan Helsingin Messukeskuksessa Metsämessujen Tiedon ja taidon metsä -työnäytösalueella. Finaaliin kutsutaan alkukilpailujen parhaat kilpailijat aikojen perusteella niin miesten kuin naistenkin sarjoista. Naisten sarjan ? naali käydään lauantaina 10.11. klo 14.00 ja isänpäivän kunniaksi miesten sarjan ? naali sunnuntaina 11.11. klo 14.00. Finaalit hakataan parikilpailuna. Nopeimman ajan hakannut kilpailija on voittaja. Molempien sarjojen voittajat palkitaan tuotepalkinnoilla. Finaalit juontaa hiihtäjälegenda Juha Mieto. Fiskars Halonhakkuun SM ? naali 2012 Teknisen työn paja, osasto 6b145 Täällä kohtaavat perinteinen puukäsityö ja uusin teknologia. Tule valmistamaan pulmapeli itsellesi tai lahjaksi. Voit käyttää uusinta koneja tietotekniikkaa tai perinteisiä käsityövälineitä. Muutokset mahdollisia. 9.–11.11.2012 Helsingin Messukeskuksessa Uusimmat käsityöideat, mielenkiintoiset tuoteja askartelu-uutuudet, uudet harrastusmahdollisuudet ja kädentaitajien parhaimmisto esitellään Kädentaitotapahtumassa Helsingissä. Mukana hauskaa ohjelmaa sekä upeat mahdollisuudet tehdä ostoksia! Lue lisää osoitteesta: www.kadentaitotapahtuma.? Skräppää, maalaa, taita, neulo, virkkaa, ompele, kokoa, piirrä, leikkaa, liimaa... Osallistu kuusikilpailuun! PJT-Forest Oy järjestää tänäkin vuonna messuilla suositun ja perinteikkään kuusikilpailun. Arvioitavana on kuusi erilaista joulukuusta. Kilpailun osallistujien tehtävänä on antaa ääni mielestään kauneimmalle joulukuuselle. Kilpailu on kaikille messukävijöille avoin ja kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan 10 kpl KuusiSaaristen joulukuusilahjakortteja. Muistitko kenties, että viime vuoden uutuus kilpailussa oli LUOMUserti? oitu joulukuusi? Tule mukaan katsomaan, mitä uutta on mukana tänä vuonna ja anna äänesi suosikillesi!
• Tiedon ja taidon metsä Tiedon ja taidon metsä tekee Metsämessuista toiminnallisen tapahtuman. Tiedon ja taidon metsässä saat selville ammattilaisten viimeisimmät vinkit ja neuvot metsäsi hoitoon sekä näet ja koet uusimmat työvälineet ja -menetelmät. Perjantai 9.11. 9.00–13.00 Mukavaa koululaispäivää tekemässä • Metsänhoitoyhdistys, istutusbaana • Suomen Suunnistusliitto, korttelisuunnistus • Suomen Latu, geokätköily • Metsähallitus, retkelle Nuuksioon tai Sipoonkorpeen • 4H-järjestö, metsäasiaa 10.00–13.00 Metsäkilpailu peruskoulun 5-6 luokille Helsingin, Espoon ja Vantaan koulut kilpailemassa 10.00–17.00 Istutusbaanalla istutetaan oppaana Metsänhoitoyhdistyksen neuvojat. Esittelyssä metsäpuiden taimet, Fin Forelia 13.00 Traktorimönkijä metsätöissä Koneliike Olenius Oy 13.30 Raivaussahan käyttö Hämeen ammattikorkeakoulu, opastettavana maaja metsätalousministeri Jari Koskinen 14.00 Moottorisahan käsittely, opetellaan oikeat työtavat Metsänhoitoyhdistys 14.30 Teroitustyöpaja Oy Husqvarna Ab 15.00 Moottorisahan ja raivaussahan huolto Oy Elfving Ab Stihl 15.30 Näin testattiin sahapukit Metsäkustannus Oy Metsälehti 16.00 Metsäkonesimulaattori metsäkoneen kuljettaja, Metsäopetus.? /Mikkeli 16.30 Turvavarusteiden suojaavuus, testissä housut ja saappaat Oy Husqvarna Ab Lauantai 10.11. 10.00–17.00 Istutusbaanalla istutetaan oppaana Metsänhoitoyhdistyksen neuvojat, esittelyssä metsäpuiden taimet, Fin Forelia 10.30 Kone-esittelyjä Tehojätkä pienmetsäkone, Usewood Oy Japa klapikone, Laitilan Rautarakenne Oy 11.00 Traktorimönkijä metsätöissä Koneliike Olenius Oy 11.30 Teroitustyöpaja Oy Husqvarna Ab 12.00 Moottorisahan käsittely, opetellaan oikeat otteet Metsänhoitoyhdistys 12.30 Raivaussahan käyttö Hämeen ammattikorkeakoulu 13.00 Moottorisahan ja raivaussahan huolto Oy Elfving Ab Stihl 13.30 Turvavarusteiden suojaavuus, testissä housut ja saappaat Oy Husqvarna Ab 14.00 Fiskars Halonhakkuun SM-kisat 2012 naisten ? naali, juontajana Juha Mieto 15.00 Näin testattiin sahapukit Metsäkustannus Oy, Metsälehti 15.15 Metsäkonesimulaattori metsäkoneen kuljettaja, Metsäopetus.? /Mikkeli 15.30 Moottorisahan käsittely, opetellaan oikeat otteet Metsänhoitoyhdistys 16.00 Moottorisahan ja raivaussahan huolto Oy Elfving Ab Stihl 16.30 Raivaussahan käyttö Hämeen ammattikorkeakoulu 17.00 Traktorimönkijä metsätöissä Koneliike Olenius Oy Sunnuntai 11.11. 10.00–16.00 Istutusbaanalla istutetaan oppaana Metsänhoitoyhdistyksen neuvojat. Esittelyssä metsäpuiden taimet, Fin Forelia 10.30 Kone-esittelyjä Tehojätkä pienmetsäkone, Usewood Oy Japa klapikone, Laitilan Rautarakenne Oy 11.30 Traktorimönkijä metsätöissä Koneliike Olenius Oy 12.00 Raivaussahan käyttö Hämeen ammattikorkeakoulu 12.30 Moottorisahan ja raivaussahan huolto Oy Elfving Ab Stihl 13.00 Moottorisahan käsittely, opetellaan oikeat otteet Metsänhoitoyhdistys 13.30 Turvavarusteiden suojaavuus, testissä housut ja saappaat Oy Husqvarna Ab 14.00 Fiskars Halonhakkuun SM-kisat 2012 miesten ? naali, juontajana Juha Mieto 14.45 Metsäkonesimulaattori metsäkoneen kuljettaja, Metsäopetus.? /Mikkeli 15.00 Teroitustyöpaja Oy Husqvarna Ab 15.30 Traktorimönkijä metsätöissä Koneliike Olenius Oy 16.00 Moottorisahan ja raivaussahan huolto Oy Elfving Ab Stihl Halonhakkuun SM-kisojen juontajana on Juha Mieto. Fiskars Halonhakkuun SM ? naalit kisataan Helsingin Messukeskuksessa Metsämessujen Tiedon ja taidon metsä -työnäytösalueella. Finaaliin kutsutaan alkukilpailujen parhaat kilpailijat aikojen perusteella niin miesten kuin naistenkin sarjoista. Naisten sarjan ? naali käydään lauantaina 10.11. klo 14.00 ja isänpäivän kunniaksi miesten sarjan ? naali sunnuntaina 11.11. klo 14.00. Finaalit hakataan parikilpailuna. Nopeimman ajan hakannut kilpailija on voittaja. Molempien sarjojen voittajat palkitaan tuotepalkinnoilla. Finaalit juontaa hiihtäjälegenda Juha Mieto. Fiskars Halonhakkuun SM ? naali 2012 Teknisen työn paja, osasto 6b145 Täällä kohtaavat perinteinen puukäsityö ja uusin teknologia. Tule valmistamaan pulmapeli itsellesi tai lahjaksi. Voit käyttää uusinta koneja tietotekniikkaa tai perinteisiä käsityövälineitä. Muutokset mahdollisia. 9.–11.11.2012 Helsingin Messukeskuksessa Uusimmat käsityöideat, mielenkiintoiset tuoteja askartelu-uutuudet, uudet harrastusmahdollisuudet ja kädentaitajien parhaimmisto esitellään Kädentaitotapahtumassa Helsingissä. Mukana hauskaa ohjelmaa sekä upeat mahdollisuudet tehdä ostoksia! Lue lisää osoitteesta: www.kadentaitotapahtuma.? Skräppää, maalaa, taita, neulo, virkkaa, ompele, kokoa, piirrä, leikkaa, liimaa... Osallistu kuusikilpailuun! PJT-Forest Oy järjestää tänäkin vuonna messuilla suositun ja perinteikkään kuusikilpailun. Arvioitavana on kuusi erilaista joulukuusta. Kilpailun osallistujien tehtävänä on antaa ääni mielestään kauneimmalle joulukuuselle. Kilpailu on kaikille messukävijöille avoin ja kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan 10 kpl KuusiSaaristen joulukuusilahjakortteja. Muistitko kenties, että viime vuoden uutuus kilpailussa oli LUOMUserti? oitu joulukuusi? Tule mukaan katsomaan, mitä uutta on mukana tänä vuonna ja anna äänesi suosikillesi!
• Herkullinen ELMA Tutustu lähija luomuruokaan ELMA-messuilla ELMA-messujen osastoilla on myynnissä lähiruokaa ympäri Suomen: karjalanpiirakoita, hilloja, hunajaa, kotitekoista leipää ja paljon muita herkkuja. Savottakahvila ja Ravintola Elman tupa Tapahtumissa sinua palvelee kaksi erikoiskahvilaa: Savottakahvila Metsämessujen Metsälavan vieressä tarjoaa vanhaa kunnon savotta-ajan meininkiä. Lisäksi Ravintola Elman tuvassa, 6s81, pääset nauttimaan kahvileipien ja kahvin lisäksi aidosta kotimaisesta ruoasta. Tervetuloa koko perheen voimin herkuttelemaan! Eläimellistä menoa ELMA-messujen eläinhallissa ja Lemmikkimessuilla ELMA-messujen eläinhallia tähdittävät tänäkin vuonna lampaiden ja lehmien lisäksi muun muassa koirat, kissat, possut, vuohet, aasit, kanat, hevoset, mehiläiset sekä vuoden 2012 kummieläin, pikkukaritsa Parikan Antero. Lemmikkimessuilla on esillä kaupunkeihin soveltuvia kotieläimiä – kissoja, koiria, marsuja, kaneja, lintuja, kaloja, kesyrottia, frettejä, siilejä, hiiriä... Tänä vuonna mukana on myös Lemmikkimessujen kaikkien aikojen suurin matelijaosasto. Uutuutena ELMA-messuilla on tänä vuonna Lammaspäivät ja Valion osasto, jossa pääset tutustumaan valiolaisten lehmien elämään ja suomalaisen maidon alkuperään! Lammaspäivät järjestetään nyt ensimmäistä kertaa ELMA-messuilla. Mukana on runsaat 30 lammasta 7 eri tilalta. Lammaspäivät tuo messuille muun muassa lammasnäyttelyjä, pässihuutokauppaa sekä lampaankerinnän SM-kisat, jossa on mukana yli 20 keritsijää. Lehmät ovat tietysti tapansa mukaan hyvin edustettuina messuilla. Tänä vuonna mukaan on tulossa myös jersey-nautoja sekä jersey show, jossa on tuomari aina Skotlannista saakka. ELMA tarjoaa myös mukavaa puuhaa lapsille. Marsipaanipajassa osastolla 6m89 muovaillaan marsipaanista vain mielikuvitus on rajana uusia aiheita keksiessä! Lasten Kekri-alue, osasto 6s98, on mukana ELMA-messuilla nyt toista kertaa. Alueella askarrellaan naamareita sekä koristellaan pipareita. ELMA-messuilla ja Lemmikissä on tarjolla tietoa eri lajeista ja roduista, hoidosta, tarvikkeista, ravinnosta ja ylipäätään kaikesta, mitä vastuullinen eläinten ystävä tarvitsee. Mukana on myös runsaasti tarvikekauppiaita ja huippuhyviä messutarjouksia! Hupia ja hauskuutta tuovat vauhdikkaat ohjelmat eläinareenalla ja muissa lemmikkinäytöksissä. Puuhakas Kädentaito Kädentaitotapahtumassa on tarjolla perinteistä käsityötä, modernia designia, työpajoja ja -näytöksiä ja mielenkiintoisia infoja ja esityksiä Taitolavalla. Uutuutena WDChanke Iloa Iholle, jonka toteuttavat messuilla Helsingin Taito-käsityökoulu Helsky ja Kuvataidekoulut. Taika-lehden Taika-korttelin työnäytöspisteet, kokeilupiste sekä putiikki tuovat inspiraatiota ja ideoita omiin käsillä tekemisiin. Taikalehden osastolla on mukana myös modisti. Sisustus LHA-Import tuo mukanaan näyttävän kattauskilpailun, jossa on mukana kaksi joulupöytää ja kaksi uuden vuoden pöytää. Messuyleisö saa äänestää kattauksista mieleistään ja osallistua samalla upeiden palkintojen ja messulippujen arvontaan. Iloinen keittiö esittelee messulaisille herkulliset ja dippailuunkin sopivat kakkutikkarit ja opastaa niiden valmistamiseen. Lisäksi messuilla on mukana mm. rautalangan taivutuksen minikursseja, Suomen Posliininkoristajain Liiton näytöksiä ja neuvontaa sekä paljon muuta hauskaa! Myös Duudsonit seikkailevat tänä vuonna Kädentaitomessuilla, sillä K-citymarket yhdessä Duudsonien ja Novitan kanssa etsii aitoa, Novitan langoilla käsin toteutettua I love Suomi-tuotetta. Oluthuone ja Viinisalonki, 6s109 ELMA-messujen puolelta löytyy levähdyspaikkoja myös aikuisempaan makuun. Osta drinkkilippuja Oluthuoneeseen tai Viinisalonkiin ja löydä omat suosikkisi. ”Hei! Olen Parikan Antero eli ihan Antsa vaan. Enkö olekin suloinen pikkupässi? Minulla on kunnia toimia tänä vuonna ELMA-messujen kummieläimenä. Tule moikkaamaan minua eläinhalliin!” ELMA eläinhalli halli 3 Lemmikkimessut hallit 4-5 avoinna lauantaista sunnuntaihin K N I T ‘ N ’ R O L L Messuilla tapahtuu METSÄISTÄ PUUHAA Luonnonvarat -yhteisosasto tarjoaa monenlaista tekemistä Löydät Maaja metsätalousministeriön, Suomen Metsäkeskuksen (julkiset palvelut, metsäpalvelut) sekä Maanmittauslaitoksen yhteisosaston Metsälavan vierestä. Elämyksiä luvassa mm. näissä pajoissa: Askartelupaja, osasto 6d145 Askarrellaan puupalikoista joulutonttuja! Maaja metsätalousministeriö Teknisen työn paja, osasto 6b145 Täällä kohtaavat perinteinen puukäsityö ja uusin teknologia. Tule valmistamaan pulmapeli itsellesi tai lahjaksi. Voit käyttää uusinta koneja tietotekniikkaa tai perinteisiä käsityövälineitä. Teknisten aineiden opettajat – TAO r.y. Askartele örkkejä! Etelä-Suomen 4H:n osastolla 6f131 lapset voivat askarrella luonnonmateriaaleista erilaisia hahmoja, kuten peikkoja ja menninkäisiä. Laitilan Rautarakenne Oy:n osastolla 6a109 joka tunti klapikone-työnäytös. Metsäkone ja puutavara-auto tutustuttavana Finnmetkon osastoilla 6e108 ja 6 d109 sekä metsäkone myös Ponssen osastolla 6b109. Simago metsäkonesimulaattori Etelä-Savon Koulutuksen osastolla ihmeteltävänä ja kokeiltavana 6g109. Istutusbaanalla istutetaan Osastolla 6b130 oppaana Metsäyhdistyksen neuvojat. Esittelyssä metsäpuiden taimet, Fin Forelia. ELMA halli 6 Kädentaito halli 7
• Herkullinen ELMA Tutustu lähija luomuruokaan ELMA-messuilla ELMA-messujen osastoilla on myynnissä lähiruokaa ympäri Suomen: karjalanpiirakoita, hilloja, hunajaa, kotitekoista leipää ja paljon muita herkkuja. Savottakahvila ja Ravintola Elman tupa Tapahtumissa sinua palvelee kaksi erikoiskahvilaa: Savottakahvila Metsämessujen Metsälavan vieressä tarjoaa vanhaa kunnon savotta-ajan meininkiä. Lisäksi Ravintola Elman tuvassa, 6s81, pääset nauttimaan kahvileipien ja kahvin lisäksi aidosta kotimaisesta ruoasta. Tervetuloa koko perheen voimin herkuttelemaan! Eläimellistä menoa ELMA-messujen eläinhallissa ja Lemmikkimessuilla ELMA-messujen eläinhallia tähdittävät tänäkin vuonna lampaiden ja lehmien lisäksi muun muassa koirat, kissat, possut, vuohet, aasit, kanat, hevoset, mehiläiset sekä vuoden 2012 kummieläin, pikkukaritsa Parikan Antero. Lemmikkimessuilla on esillä kaupunkeihin soveltuvia kotieläimiä – kissoja, koiria, marsuja, kaneja, lintuja, kaloja, kesyrottia, frettejä, siilejä, hiiriä... Tänä vuonna mukana on myös Lemmikkimessujen kaikkien aikojen suurin matelijaosasto. Uutuutena ELMA-messuilla on tänä vuonna Lammaspäivät ja Valion osasto, jossa pääset tutustumaan valiolaisten lehmien elämään ja suomalaisen maidon alkuperään! Lammaspäivät järjestetään nyt ensimmäistä kertaa ELMA-messuilla. Mukana on runsaat 30 lammasta 7 eri tilalta. Lammaspäivät tuo messuille muun muassa lammasnäyttelyjä, pässihuutokauppaa sekä lampaankerinnän SM-kisat, jossa on mukana yli 20 keritsijää. Lehmät ovat tietysti tapansa mukaan hyvin edustettuina messuilla. Tänä vuonna mukaan on tulossa myös jersey-nautoja sekä jersey show, jossa on tuomari aina Skotlannista saakka. ELMA tarjoaa myös mukavaa puuhaa lapsille. Marsipaanipajassa osastolla 6m89 muovaillaan marsipaanista vain mielikuvitus on rajana uusia aiheita keksiessä! Lasten Kekri-alue, osasto 6s98, on mukana ELMA-messuilla nyt toista kertaa. Alueella askarrellaan naamareita sekä koristellaan pipareita. ELMA-messuilla ja Lemmikissä on tarjolla tietoa eri lajeista ja roduista, hoidosta, tarvikkeista, ravinnosta ja ylipäätään kaikesta, mitä vastuullinen eläinten ystävä tarvitsee. Mukana on myös runsaasti tarvikekauppiaita ja huippuhyviä messutarjouksia! Hupia ja hauskuutta tuovat vauhdikkaat ohjelmat eläinareenalla ja muissa lemmikkinäytöksissä. Puuhakas Kädentaito Kädentaitotapahtumassa on tarjolla perinteistä käsityötä, modernia designia, työpajoja ja -näytöksiä ja mielenkiintoisia infoja ja esityksiä Taitolavalla. Uutuutena WDChanke Iloa Iholle, jonka toteuttavat messuilla Helsingin Taito-käsityökoulu Helsky ja Kuvataidekoulut. Taika-lehden Taika-korttelin työnäytöspisteet, kokeilupiste sekä putiikki tuovat inspiraatiota ja ideoita omiin käsillä tekemisiin. Taikalehden osastolla on mukana myös modisti. Sisustus LHA-Import tuo mukanaan näyttävän kattauskilpailun, jossa on mukana kaksi joulupöytää ja kaksi uuden vuoden pöytää. Messuyleisö saa äänestää kattauksista mieleistään ja osallistua samalla upeiden palkintojen ja messulippujen arvontaan. Iloinen keittiö esittelee messulaisille herkulliset ja dippailuunkin sopivat kakkutikkarit ja opastaa niiden valmistamiseen. Lisäksi messuilla on mukana mm. rautalangan taivutuksen minikursseja, Suomen Posliininkoristajain Liiton näytöksiä ja neuvontaa sekä paljon muuta hauskaa! Myös Duudsonit seikkailevat tänä vuonna Kädentaitomessuilla, sillä K-citymarket yhdessä Duudsonien ja Novitan kanssa etsii aitoa, Novitan langoilla käsin toteutettua I love Suomi-tuotetta. Oluthuone ja Viinisalonki, 6s109 ELMA-messujen puolelta löytyy levähdyspaikkoja myös aikuisempaan makuun. Osta drinkkilippuja Oluthuoneeseen tai Viinisalonkiin ja löydä omat suosikkisi. ”Hei! Olen Parikan Antero eli ihan Antsa vaan. Enkö olekin suloinen pikkupässi? Minulla on kunnia toimia tänä vuonna ELMA-messujen kummieläimenä. Tule moikkaamaan minua eläinhalliin!” ELMA eläinhalli halli 3 Lemmikkimessut hallit 4-5 avoinna lauantaista sunnuntaihin K N I T ‘ N ’ R O L L Messuilla tapahtuu METSÄISTÄ PUUHAA Luonnonvarat -yhteisosasto tarjoaa monenlaista tekemistä Löydät Maaja metsätalousministeriön, Suomen Metsäkeskuksen (julkiset palvelut, metsäpalvelut) sekä Maanmittauslaitoksen yhteisosaston Metsälavan vierestä. Elämyksiä luvassa mm. näissä pajoissa: Askartelupaja, osasto 6d145 Askarrellaan puupalikoista joulutonttuja! Maaja metsätalousministeriö Teknisen työn paja, osasto 6b145 Täällä kohtaavat perinteinen puukäsityö ja uusin teknologia. Tule valmistamaan pulmapeli itsellesi tai lahjaksi. Voit käyttää uusinta koneja tietotekniikkaa tai perinteisiä käsityövälineitä. Teknisten aineiden opettajat – TAO r.y. Askartele örkkejä! Etelä-Suomen 4H:n osastolla 6f131 lapset voivat askarrella luonnonmateriaaleista erilaisia hahmoja, kuten peikkoja ja menninkäisiä. Laitilan Rautarakenne Oy:n osastolla 6a109 joka tunti klapikone-työnäytös. Metsäkone ja puutavara-auto tutustuttavana Finnmetkon osastoilla 6e108 ja 6 d109 sekä metsäkone myös Ponssen osastolla 6b109. Simago metsäkonesimulaattori Etelä-Savon Koulutuksen osastolla ihmeteltävänä ja kokeiltavana 6g109. Istutusbaanalla istutetaan Osastolla 6b130 oppaana Metsäyhdistyksen neuvojat. Esittelyssä metsäpuiden taimet, Fin Forelia. ELMA halli 6 Kädentaito halli 7
• Metsän etunoja -palkinto Metsämessujen yhteydessä jaetaan metsäalan tunnustuspalkinto Metsän etunoja. Metsän etunoja -palkinto myönnetään henkilölle tai yhteisölle, joka on valanut uskoa metsäalan tulevaisuuden menestykseen ja näyttänyt suuntaa metsien monipuoliselle ja kasvavalle käytölle. Palkitun tulee olla omaleimainen, rohkea ja irtiottokykyinen. Metsän etunoja -palkinnon arvo on 10 000 euroa ja sen lahjoittaa Suomen Messusäätiö. Palkinnon saajan päättää Metsäteollisuus ry:n viestintäjohtaja Anne Pirilä yhdessä Metsämessujen johtoryhmän kanssa. Metsän etunoja -palkinnon saaja julkistetaan Metsämessujen avajaisissa. Muutokset mahdollisia. Muutokset mahdollisia. 6 7 1 2 3 5 4 Pohjoinen sisäänkäynti Norra ingången Eteläinen sisäänkäynti Södra ingången Multi Storey Car Park Parkeringshus Pysäköintitalo ELMAn eläinhalli ELMA elintarvikkeet, matkailu ja maaseudun kehittäminen Koululaispäivä Metsämessujen perjantaiaamupäivä 9.11.2012 on suunnattu koululaisille, joita vieraili tapahtumassa viime vuonna yli 7 300. Koululaisille on omaa ohjelmaa näytteilleasettajien osastoilla ja tapahtuman työnäytösalueella ja Metsälavalla. Koululaispäivää tukevat Suomen Metsäyhdistys, Maaja metsätalousministeriö, Suomen Metsäkeskus, Maaja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry sekä Kaupunkimetsät Espoo, Helsinki, Vantaa ja Suomen Messut. Metsämessujen koululaispäivän ohjelmasta vastaa Suomen Metsäyhdistys ry. Metsäpäivät 2012 Metsäalan valtakunnallinen tapahtuma Metsäpäivät järjestetään 8.-9.11.2012 Helsingin Messukeskuksessa. Metsäpäivien rakenne on viime vuodesta muuttunut. Torstaina ohjelmassa ovat avajaiset, kaksi seminaaria sekä iltamat. Perjantaina vuorossa on Metsäntutkimuslaitoksen 95-vuotisjuhlaseminaari, jossa kurkistetaan metsäntutkimuksen historiaan sekä pohditaan, mitä uutta annettavaa metsäntutkimuksella on tulevaisuudessa. Metsäpäivien lippu oikeuttaa sisäänpääsyyn torstaina 8.11. Metsämessujen avajaisiin ja perjantaina 9.11. myös Vihreän viikonlopun tapahtumiin (Metsä, ELMA, Kädentaito, OutletExpo sekä VM Motorsport Show). Lue lisää Metsäpäivien ohjelmasta ja osta liput osoitteesta www.metsapaivat.? . Samaan aikaan Metsämessujen kanssa
• Metsän etunoja -palkinto Metsämessujen yhteydessä jaetaan metsäalan tunnustuspalkinto Metsän etunoja. Metsän etunoja -palkinto myönnetään henkilölle tai yhteisölle, joka on valanut uskoa metsäalan tulevaisuuden menestykseen ja näyttänyt suuntaa metsien monipuoliselle ja kasvavalle käytölle. Palkitun tulee olla omaleimainen, rohkea ja irtiottokykyinen. Metsän etunoja -palkinnon arvo on 10 000 euroa ja sen lahjoittaa Suomen Messusäätiö. Palkinnon saajan päättää Metsäteollisuus ry:n viestintäjohtaja Anne Pirilä yhdessä Metsämessujen johtoryhmän kanssa. Metsän etunoja -palkinnon saaja julkistetaan Metsämessujen avajaisissa. Muutokset mahdollisia. Muutokset mahdollisia. 6 7 1 2 3 5 4 Pohjoinen sisäänkäynti Norra ingången Eteläinen sisäänkäynti Södra ingången Multi Storey Car Park Parkeringshus Pysäköintitalo ELMAn eläinhalli ELMA elintarvikkeet, matkailu ja maaseudun kehittäminen Koululaispäivä Metsämessujen perjantaiaamupäivä 9.11.2012 on suunnattu koululaisille, joita vieraili tapahtumassa viime vuonna yli 7 300. Koululaisille on omaa ohjelmaa näytteilleasettajien osastoilla ja tapahtuman työnäytösalueella ja Metsälavalla. Koululaispäivää tukevat Suomen Metsäyhdistys, Maaja metsätalousministeriö, Suomen Metsäkeskus, Maaja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry sekä Kaupunkimetsät Espoo, Helsinki, Vantaa ja Suomen Messut. Metsämessujen koululaispäivän ohjelmasta vastaa Suomen Metsäyhdistys ry. Metsäpäivät 2012 Metsäalan valtakunnallinen tapahtuma Metsäpäivät järjestetään 8.-9.11.2012 Helsingin Messukeskuksessa. Metsäpäivien rakenne on viime vuodesta muuttunut. Torstaina ohjelmassa ovat avajaiset, kaksi seminaaria sekä iltamat. Perjantaina vuorossa on Metsäntutkimuslaitoksen 95-vuotisjuhlaseminaari, jossa kurkistetaan metsäntutkimuksen historiaan sekä pohditaan, mitä uutta annettavaa metsäntutkimuksella on tulevaisuudessa. Metsäpäivien lippu oikeuttaa sisäänpääsyyn torstaina 8.11. Metsämessujen avajaisiin ja perjantaina 9.11. myös Vihreän viikonlopun tapahtumiin (Metsä, ELMA, Kädentaito, OutletExpo sekä VM Motorsport Show). Lue lisää Metsäpäivien ohjelmasta ja osta liput osoitteesta www.metsapaivat.? . Samaan aikaan Metsämessujen kanssa
• Muutokset mahdollisia. Muutokset mahdollisia. 6a 6b 6c 6d 6e 6f 6g 6h 6b 6d 6e 6f 6g 6h 6b 6d 6e 6f 6g 6h VM Motorsport Show ELMA Kädentaito SAVOTTAKAHVILA METSÄLAVA TIEDON JA TAIDON METSÄ METSÄKONESIMULAATTORI IS TU TU S B AA N A K U U S IK IL PA IL U TEKNISEN TYÖN PAJA ASKARTELUPAJA 145 141 141 145 144 140 136 138 132 130 131 139 139 131 121 121 139 121 121 120 128 139 138 134 137 131 131 130 139 138 135 136 133 134 131 130 129 128 121 120 111 119 110 13 110 111 119 111 119 110 118 119 118 111 111 116 118 119 117 109 109 101 100 101 109 109 108 109 108 100 104 101 109 104 100 109 118 METSÄKONEITA 6 6 Näytteilleasettajat Utställare • Exhibitors Avant Tecno Oy 6e109 Ylötie 1 33470 YLÖJÄRVI Puh./Tel. 03 3478800 sales@avanttecno.com www.avanttecno.com Berner Oy Sport/ Nokian Jalkineet 6f118 Eteläranta 4 a 00130 HELSINKI Puh./Tel. 0207 91 4000 sport@berner.? www.nokianjalkineet.? Vuonna 2005 suomalainen perheyhtiö Berner osti Nokian Jalkineet. Bernerin omistukseen siirtyivät Nokian Jalkineiden tuotemerkit, tarkoin varjellut kumireseptit sekä lestit, jotka on suunniteltu yli sadan vuoden aikana nimenomaan suomalaiseen jalkaan. Bioklapi Oy 6h138 Ranuantie 249 93100 PUDASJÄRVI Puh./Tel. 044 216 1900 info@bioklapi.? www.bioklapi.? Bioklapi on Suomalainen bioenergiaalan yritys, joka valmistaa teollisuuden ylijäämäpuusta puubrikettejä kotitalouskäyttöön. Forestum Oy 6h116 Raitamaantie 8 A 00420 HELSINKI Puh./Tel. 010 439 4770 pertti.rajala@forestum.? www.forestum.? Helsinki, Espoo, Vantaa 6e111 Puh./Tel. 040 848 0987 taina.vesa@vantaa.? Oy Husqvarna Ab 6d121 PL3 00580 HELSINKI www.husqvarna.? Ikimetsän ystävät ry 6g138 Hyllykallio Ikimetsän ystävät ry toimii Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi. Yhdistys edistää vapaaehtoisia metsiensuojelukeinoja tekemällä Luonnonperintösäätiön suojelutyötä tutuksi ja tiedottamalla maanomistajille valtiorahoitteisesta Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmasta (METSO:sta). Itä-Suomen yliopisto 6d136 Yliopistokatu 7 80101 JOENSUU Puh./Tel. 0294 45 1111 heli.peltola@uef.? www.uef.? Koneliike Olenius Oy 6d131 Maasälväntie 11 00710 HELSINKI Puh./Tel. 0207 931 130 Telefax 0207 931 139 myynti@olenius.? www.olenius.? Koneyrittäjät 6e108 Sitratie 7 00420 HELSINKI www.koneyrittajat.? Koneyrittäjät ja Metsäalan Kuljetusyrittäjät esittelevät metsäkoneenkuljettajan ja puutavara-autokuljettajan työmahdollisuuksia yhteisosastolla. Osastolla on esillä metsäkone ja puutavara-auto. KOY Pomoselkä 6e139 Hietalahdenkatu 8 A 00180 HELSINKI Puh./Tel. 040 761 9176 pirjo.korhonen@metsatalous.? www.pomoselka.? K-rauta Oulunkylä 6d119 Käskynhaltijantie 10 00640 HELSINKI Puh./Tel. 044 7006 500 oulunkyla@k-rauta.? www.k-rauta.? /kaupat/oulunkyla Laitilan Rautarakenne Oy 6a109 Kusnintie 44 23800 LAITILA Puh./Tel. 02 857 1200 myynti@japa.? www.japa.? Tervetuloa tutustumaan JAPA-polttopuun tekokoneisiin osastollemme! Ljungars Bo-Åke 6e119 Röjbackvägen 13 66140 ÖVERMALAX Puh./Tel. 040 544 7339 bo-ake.ljungars@pp.malax.? www.vakkabo.? LähiTapiola 6f110 PL 20 02100 ESPOO Tilanne 2.10.2012 Tilanne 2.10.2012 201 Metsänhoitopalvelut Forestry Services • Skogsskötseltjänster Finnmetko Oy 6d109 Forestum Oy 6h116 Koneyrittäjät 6e108 METO – Metsäalan Asiantuntijat ry 6e139 Metsä Group 6e121 Metsänomistajat 6f121 Metsäntutkimuslaitos – Metla 6g134 Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO 6f111 Metsätila-arviointi O. Nieminen Oy 6b119 Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut 6e140 Suomen metsäkeskus, Metsäpalvelut 6d141 UPM Metsä 6d110 Usewood Oy 6f108 202 Puukauppapalvelut Timber Sales Services • Virkeshandelstjänster Finnmetko Oy 6d109 Koneyrittäjät 6e108 METO – Metsäalan Asiantuntijat ry 6e139 Metsä Group 6e121 Metsänomistajat 6f121 Metsätila-arviointi O. Nieminen Oy 6b119 Suomen metsäkeskus, Metsäpalvelut 6d141 UPM Metsä 6d110 203 Metsätyön koneet ja varusteet Forestry Machinery and Equipment • Arbetsmaskiner och utrustning Avant Tecno Oy 6e109 Ekokem Oy Ab 6h136 Oy Elfving Ab U1, 6d111 Finnmetko Oy 6d109 Fiskars Brands Finland Oy Ab 6d119 Oy Husqvarna Ab 6d121 Koneliike Olenius Oy 6d131 Koneyrittäjät 6e108 K-rauta Oulunkylä 6d119 Laitilan Rautarakenne Oy 6a109 Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry MKY 6d109 Ponsse Oyj 6b109 Usewood Oy 6f108 Ylistaron Terästakomo Oy/ PALAX 6g117 Ekokem Oy Ab 6h136 Myllyharjuntie 20 42300 JÄMSÄNKOSKI Puh./Tel. 050 3866 104 martti.pentikainen@ekokem.? www.ekokem.? Oy Elfving Ab U1, 6d111 PL 63 01511 VANTAA Puh./Tel. 0500 451 231 www.elfving.? Etelä-Suomen 4H-Piiri r.y. 6f137 Kauppakuja 5 A 11100 RIIHIMÄKI Puh./Tel. 010 666 5741 aino.tonttila@4h.? www.etela-suomen.4h.? Nyt on mahdollista kehittää yhdessä eteläsuomalaista metsäbioenergia-alan yrittäjäverkostoa. Tehokkuutta ja kilpailuetua täytyy nyt etsiä sieltä, mistä sitä ennen ei ole osattu etsiä – YHTEISTYÖSTÄ! Etelä-Suomen metsäverkko-hanke 6d130 Laurellintie 55 17320 ASIKKALA Puh./Tel. 050 3843914 leena.lahtinen@salpaus.? www.esmetsaverkko.? 204 Sidosryhmäpalvelut Interest Group Services • Tjänster för intressentgrupper Etelä-Suomen 4H-Piiri r.y. 6f137 Koneyrittäjät 6e108 Metsänomistajat 6f121 Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO 6f111 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry 6g135 Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut 6e140 Suomen metsäkeskus, Metsäpalvelut 6d141 Tampereen ammattikorkeakoulu 6d138 UPM Metsä 6d110 Viestilehdet Oy Aarre-lehti 6h118 Viestilehdet Oy Maaseudun Tulevaisuus 6g120 205 Metsän virkistyskäyttö Recreational Forest Use • Skogen som rekreationsplats Etelä-Suomen 4H-Piiri r.y. 6f137 Helsinki, Espoo, Vantaa 6e111 Ikimetsän ystävät ry 6g138 Koneyrittäjät 6e108 K-rauta Oulunkylä 6d119 Maanmittauslaitos 6e144 Metsä Group 6e121 Metsäntutkimuslaitos – Metla 6g134 Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO 6f111 Salvos/PuuMaster Oy 6c109 Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut 6e140 UPM Metsä 6d110 Usewood Oy 6f108 206 Bioenergia Bioenergy • Bioenergi Bioklapi Oy 6h138 Etelä-Suomen metsäverkko-hanke 6d130 Finnmetko Oy 6d109 Koneyrittäjät 6e108 Metsä Group 6e121 Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry MKY 6d109 Metsäntutkimuslaitos – Metla 6g134 Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO 6f111 Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut 6e140 Uittokalusto Oy 6f109 UPM Metsä 6d110 Usewood Oy 6f108 207 Oppilaitokset ja muu koulutus Education • Undervisningsanstalter och övrig skolning Etelä-Suomen 4H-Piiri r.y. 6f137 Etelä-Suomen metsäverkko-hanke 6d130 EVO Hämeen ammattikorkeakoulu/Hämeen ammatti-instituutti 6d132 Finnmetko Oy 6d109 Itä-Suomen yliopisto 6d136 Koneyrittäjät 6e108 Metsäopetus.? / Etelä-Savon Koulutus Oy 6g109 Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO 6f111 Tampereen ammattikorkeakoulu 6d138 Uittokalusto Oy 6f109 Usewood Oy 6f108 208 Muut alan tuotteet ja palvelut Other Products and Services for the Industry • Övriga produkter och tjänster Berner Oy Sport/ Nokian Jalkineet 6f118 Etelä-Suomen metsäverkko-hanke 6d130 Finnmetko Oy 6d109 Forestum Oy 6h116 Oy Husqvarna Ab 6d121 Ikimetsän ystävät ry 6g138 Koneliike Olenius Oy 6d131 Koneyrittäjät 6e108 KOY Pomoselkä 6e139 K-rauta Oulunkylä 6d119 Ljungars Bo-Åke 6e119 Maanmittauslaitos 6e144 METO – Metsäalan Asiantuntijat ry 6e139 Metsäkustannus Oy 6g111 Metsätalous -Forestry -lehti 6e139 OP-Pohjola 6b111 PJT-Forest Oy 6b119 Ponsse Oyj 6b109 Salvos/PuuMaster Oy 6c109 Suomen Metsämuseosäätiö – Lusto 6g139 Suomen Metsäyhdistys ry 6f139 Tampereen ammattikorkeakoulu 6d138 UPM Metsä 6d110 Usewood Oy 6f108 WWF Suomi (Maailman luonnonsäätiö) 6e131 Näytteilleasettajat tuoteryhmittäin Utställare enligt produktgrupper • Exhibitors by product groups EVO Hämeen ammattikorkeakoulu/ Hämeen ammatti-instituutti 6d132 Saarelantie 1 16970 EVO Puh./Tel. 03 646 5302 www.hamk.? /metsatalous Evolla annetaan monipuolista metsäalan koulutusta ainutlaatuisessa metsäisessä ympäristössä. Messuosastollamme pääset tutustumaan koulutukseen ja voit keskustella sekä opettajien, että opiskelijoiden kanssa. Evolla vietetään tänä vuonna metsäopetuksen 150-vuotisjuhlaa. Finnmetko Oy 6d109 Sitratie 7 00420 HELSINKI www.koneyrittajat.? Koneyrittäjät ja Metsäalan Kuljetusyrittäjät esittelevät yhteisosastolla metsäkoneenkuljettajan sekä puutavara-autonkuljettajan työtä kaikille kiinnostuneille. Osastolla on esillä metsäkone ja puutavara-auto. Fiskars Brands Finland Oy Ab 6d119 Hämeentie 135 A PL 130 00560 HELSINKI Puh./Tel. 020 43 910 kotimaanmyynti@? skars.com www.? skars.? Fiskars esittelee ja myy yhdessä K-Raudan kanssa omalla osastollaan laadukkaita työkaluja metsänja puutarhanhoitoon. Viikonloppuna työnäytösalueella käydään Fiskarsin Halonhakkuun SM ? naalit.
• Muutokset mahdollisia. Muutokset mahdollisia. 6a 6b 6c 6d 6e 6f 6g 6h 6b 6d 6e 6f 6g 6h 6b 6d 6e 6f 6g 6h VM Motorsport Show ELMA Kädentaito SAVOTTAKAHVILA METSÄLAVA TIEDON JA TAIDON METSÄ METSÄKONESIMULAATTORI IS TU TU S B AA N A K U U S IK IL PA IL U TEKNISEN TYÖN PAJA ASKARTELUPAJA 145 141 141 145 144 140 136 138 132 130 131 139 139 131 121 121 139 121 121 120 128 139 138 134 137 131 131 130 139 138 135 136 133 134 131 130 129 128 121 120 111 119 110 13 110 111 119 111 119 110 118 119 118 111 111 116 118 119 117 109 109 101 100 101 109 109 108 109 108 100 104 101 109 104 100 109 118 METSÄKONEITA 6 6 Näytteilleasettajat Utställare • Exhibitors Avant Tecno Oy 6e109 Ylötie 1 33470 YLÖJÄRVI Puh./Tel. 03 3478800 sales@avanttecno.com www.avanttecno.com Berner Oy Sport/ Nokian Jalkineet 6f118 Eteläranta 4 a 00130 HELSINKI Puh./Tel. 0207 91 4000 sport@berner.? www.nokianjalkineet.? Vuonna 2005 suomalainen perheyhtiö Berner osti Nokian Jalkineet. Bernerin omistukseen siirtyivät Nokian Jalkineiden tuotemerkit, tarkoin varjellut kumireseptit sekä lestit, jotka on suunniteltu yli sadan vuoden aikana nimenomaan suomalaiseen jalkaan. Bioklapi Oy 6h138 Ranuantie 249 93100 PUDASJÄRVI Puh./Tel. 044 216 1900 info@bioklapi.? www.bioklapi.? Bioklapi on Suomalainen bioenergiaalan yritys, joka valmistaa teollisuuden ylijäämäpuusta puubrikettejä kotitalouskäyttöön. Forestum Oy 6h116 Raitamaantie 8 A 00420 HELSINKI Puh./Tel. 010 439 4770 pertti.rajala@forestum.? www.forestum.? Helsinki, Espoo, Vantaa 6e111 Puh./Tel. 040 848 0987 taina.vesa@vantaa.? Oy Husqvarna Ab 6d121 PL3 00580 HELSINKI www.husqvarna.? Ikimetsän ystävät ry 6g138 Hyllykallio Ikimetsän ystävät ry toimii Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi. Yhdistys edistää vapaaehtoisia metsiensuojelukeinoja tekemällä Luonnonperintösäätiön suojelutyötä tutuksi ja tiedottamalla maanomistajille valtiorahoitteisesta Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmasta (METSO:sta). Itä-Suomen yliopisto 6d136 Yliopistokatu 7 80101 JOENSUU Puh./Tel. 0294 45 1111 heli.peltola@uef.? www.uef.? Koneliike Olenius Oy 6d131 Maasälväntie 11 00710 HELSINKI Puh./Tel. 0207 931 130 Telefax 0207 931 139 myynti@olenius.? www.olenius.? Koneyrittäjät 6e108 Sitratie 7 00420 HELSINKI www.koneyrittajat.? Koneyrittäjät ja Metsäalan Kuljetusyrittäjät esittelevät metsäkoneenkuljettajan ja puutavara-autokuljettajan työmahdollisuuksia yhteisosastolla. Osastolla on esillä metsäkone ja puutavara-auto. KOY Pomoselkä 6e139 Hietalahdenkatu 8 A 00180 HELSINKI Puh./Tel. 040 761 9176 pirjo.korhonen@metsatalous.? www.pomoselka.? K-rauta Oulunkylä 6d119 Käskynhaltijantie 10 00640 HELSINKI Puh./Tel. 044 7006 500 oulunkyla@k-rauta.? www.k-rauta.? /kaupat/oulunkyla Laitilan Rautarakenne Oy 6a109 Kusnintie 44 23800 LAITILA Puh./Tel. 02 857 1200 myynti@japa.? www.japa.? Tervetuloa tutustumaan JAPA-polttopuun tekokoneisiin osastollemme! Ljungars Bo-Åke 6e119 Röjbackvägen 13 66140 ÖVERMALAX Puh./Tel. 040 544 7339 bo-ake.ljungars@pp.malax.? www.vakkabo.? LähiTapiola 6f110 PL 20 02100 ESPOO Tilanne 2.10.2012 Tilanne 2.10.2012 201 Metsänhoitopalvelut Forestry Services • Skogsskötseltjänster Finnmetko Oy 6d109 Forestum Oy 6h116 Koneyrittäjät 6e108 METO – Metsäalan Asiantuntijat ry 6e139 Metsä Group 6e121 Metsänomistajat 6f121 Metsäntutkimuslaitos – Metla 6g134 Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO 6f111 Metsätila-arviointi O. Nieminen Oy 6b119 Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut 6e140 Suomen metsäkeskus, Metsäpalvelut 6d141 UPM Metsä 6d110 Usewood Oy 6f108 202 Puukauppapalvelut Timber Sales Services • Virkeshandelstjänster Finnmetko Oy 6d109 Koneyrittäjät 6e108 METO – Metsäalan Asiantuntijat ry 6e139 Metsä Group 6e121 Metsänomistajat 6f121 Metsätila-arviointi O. Nieminen Oy 6b119 Suomen metsäkeskus, Metsäpalvelut 6d141 UPM Metsä 6d110 203 Metsätyön koneet ja varusteet Forestry Machinery and Equipment • Arbetsmaskiner och utrustning Avant Tecno Oy 6e109 Ekokem Oy Ab 6h136 Oy Elfving Ab U1, 6d111 Finnmetko Oy 6d109 Fiskars Brands Finland Oy Ab 6d119 Oy Husqvarna Ab 6d121 Koneliike Olenius Oy 6d131 Koneyrittäjät 6e108 K-rauta Oulunkylä 6d119 Laitilan Rautarakenne Oy 6a109 Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry MKY 6d109 Ponsse Oyj 6b109 Usewood Oy 6f108 Ylistaron Terästakomo Oy/ PALAX 6g117 Ekokem Oy Ab 6h136 Myllyharjuntie 20 42300 JÄMSÄNKOSKI Puh./Tel. 050 3866 104 martti.pentikainen@ekokem.? www.ekokem.? Oy Elfving Ab U1, 6d111 PL 63 01511 VANTAA Puh./Tel. 0500 451 231 www.elfving.? Etelä-Suomen 4H-Piiri r.y. 6f137 Kauppakuja 5 A 11100 RIIHIMÄKI Puh./Tel. 010 666 5741 aino.tonttila@4h.? www.etela-suomen.4h.? Nyt on mahdollista kehittää yhdessä eteläsuomalaista metsäbioenergia-alan yrittäjäverkostoa. Tehokkuutta ja kilpailuetua täytyy nyt etsiä sieltä, mistä sitä ennen ei ole osattu etsiä – YHTEISTYÖSTÄ! Etelä-Suomen metsäverkko-hanke 6d130 Laurellintie 55 17320 ASIKKALA Puh./Tel. 050 3843914 leena.lahtinen@salpaus.? www.esmetsaverkko.? 204 Sidosryhmäpalvelut Interest Group Services • Tjänster för intressentgrupper Etelä-Suomen 4H-Piiri r.y. 6f137 Koneyrittäjät 6e108 Metsänomistajat 6f121 Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO 6f111 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry 6g135 Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut 6e140 Suomen metsäkeskus, Metsäpalvelut 6d141 Tampereen ammattikorkeakoulu 6d138 UPM Metsä 6d110 Viestilehdet Oy Aarre-lehti 6h118 Viestilehdet Oy Maaseudun Tulevaisuus 6g120 205 Metsän virkistyskäyttö Recreational Forest Use • Skogen som rekreationsplats Etelä-Suomen 4H-Piiri r.y. 6f137 Helsinki, Espoo, Vantaa 6e111 Ikimetsän ystävät ry 6g138 Koneyrittäjät 6e108 K-rauta Oulunkylä 6d119 Maanmittauslaitos 6e144 Metsä Group 6e121 Metsäntutkimuslaitos – Metla 6g134 Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO 6f111 Salvos/PuuMaster Oy 6c109 Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut 6e140 UPM Metsä 6d110 Usewood Oy 6f108 206 Bioenergia Bioenergy • Bioenergi Bioklapi Oy 6h138 Etelä-Suomen metsäverkko-hanke 6d130 Finnmetko Oy 6d109 Koneyrittäjät 6e108 Metsä Group 6e121 Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry MKY 6d109 Metsäntutkimuslaitos – Metla 6g134 Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO 6f111 Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut 6e140 Uittokalusto Oy 6f109 UPM Metsä 6d110 Usewood Oy 6f108 207 Oppilaitokset ja muu koulutus Education • Undervisningsanstalter och övrig skolning Etelä-Suomen 4H-Piiri r.y. 6f137 Etelä-Suomen metsäverkko-hanke 6d130 EVO Hämeen ammattikorkeakoulu/Hämeen ammatti-instituutti 6d132 Finnmetko Oy 6d109 Itä-Suomen yliopisto 6d136 Koneyrittäjät 6e108 Metsäopetus.? / Etelä-Savon Koulutus Oy 6g109 Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO 6f111 Tampereen ammattikorkeakoulu 6d138 Uittokalusto Oy 6f109 Usewood Oy 6f108 208 Muut alan tuotteet ja palvelut Other Products and Services for the Industry • Övriga produkter och tjänster Berner Oy Sport/ Nokian Jalkineet 6f118 Etelä-Suomen metsäverkko-hanke 6d130 Finnmetko Oy 6d109 Forestum Oy 6h116 Oy Husqvarna Ab 6d121 Ikimetsän ystävät ry 6g138 Koneliike Olenius Oy 6d131 Koneyrittäjät 6e108 KOY Pomoselkä 6e139 K-rauta Oulunkylä 6d119 Ljungars Bo-Åke 6e119 Maanmittauslaitos 6e144 METO – Metsäalan Asiantuntijat ry 6e139 Metsäkustannus Oy 6g111 Metsätalous -Forestry -lehti 6e139 OP-Pohjola 6b111 PJT-Forest Oy 6b119 Ponsse Oyj 6b109 Salvos/PuuMaster Oy 6c109 Suomen Metsämuseosäätiö – Lusto 6g139 Suomen Metsäyhdistys ry 6f139 Tampereen ammattikorkeakoulu 6d138 UPM Metsä 6d110 Usewood Oy 6f108 WWF Suomi (Maailman luonnonsäätiö) 6e131 Näytteilleasettajat tuoteryhmittäin Utställare enligt produktgrupper • Exhibitors by product groups EVO Hämeen ammattikorkeakoulu/ Hämeen ammatti-instituutti 6d132 Saarelantie 1 16970 EVO Puh./Tel. 03 646 5302 www.hamk.? /metsatalous Evolla annetaan monipuolista metsäalan koulutusta ainutlaatuisessa metsäisessä ympäristössä. Messuosastollamme pääset tutustumaan koulutukseen ja voit keskustella sekä opettajien, että opiskelijoiden kanssa. Evolla vietetään tänä vuonna metsäopetuksen 150-vuotisjuhlaa. Finnmetko Oy 6d109 Sitratie 7 00420 HELSINKI www.koneyrittajat.? Koneyrittäjät ja Metsäalan Kuljetusyrittäjät esittelevät yhteisosastolla metsäkoneenkuljettajan sekä puutavara-autonkuljettajan työtä kaikille kiinnostuneille. Osastolla on esillä metsäkone ja puutavara-auto. Fiskars Brands Finland Oy Ab 6d119 Hämeentie 135 A PL 130 00560 HELSINKI Puh./Tel. 020 43 910 kotimaanmyynti@? skars.com www.? skars.? Fiskars esittelee ja myy yhdessä K-Raudan kanssa omalla osastollaan laadukkaita työkaluja metsänja puutarhanhoitoon. Viikonloppuna työnäytösalueella käydään Fiskarsin Halonhakkuun SM ? naalit.
• Muutokset mahdollisia. Muutokset mahdollisia. Metsäkustannus Oy 6g111 Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puh./Tel. 09 315 49 800 www.metsakustannus.? Metsäkustannus Oy on metsäalan mediatalo. Olemme julkaisseet metsänomistajille Metsälehteä jo vuodesta 1933. Vuonna 2000 vuosikertaa täydensi Metsälehti Makasiini. Olemme myös merkittävä metsäja luontokirjojen kustantaja. Verkkopalvelumme ydin on Metsäuutiset joka arkipäivä osoitteessa www.metsalehti.? . Metsänomistajat 6f121 Simonkatu 6, HELSINKI www.metsanomistajat.? Metsäntutkimuslaitos – Metla 6g134 Jokiniemenkuja 1, PL 18 01301 VANTAA Puh./Tel. 029 532 2111 info@metla.? www.metla.? Metsäntutkimuslaitos – Metla 95 v. Ajankohtaista tutkimustietoa metsistä ja metsien käytöstä jo vuodesta 1917. Metsäopetus.? / Etelä-Savon Koulutus Oy 6g109 Metsäkouluntie 10 50100 MIKKELI Puh./Tel. 044 711 5647 jari.taavitsainen@esedu.? www.metsäopetus.? Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO 6f111 Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puh./Tel. 029 432 6000 tapio@tapio.? www.tapio.? Tapio on metsätalouden asiantuntija ja kehittäjä. Metsänhoito, bioenergia, luonnonhoito, metsätietojärjestelmät, lakipalvelut sekä biotalouspolitiikka ovat asiantuntijoidemme sydäntä lähellä olevia aiheita. Metsätalous – Forestry-lehti 6e139 Hietalahdenkatu 8 A 00180 HELSINKI Puh./Tel. 040 761 9176 pirjo.korhonen@metsatalous.? Metsätila-arviointi O. Nieminen Oy 6b119 Joupinpuisto 12 A 02760 ESPOO Puh./Tel. 050 527 0545 olli@ollinmetsa.? www.ollinmetsa.? OP-Pohjola 6b111 Teollisuuskatu 1 b 00100 HELSINKI Puh./Tel. 0100 0500 www.op.? PJT-Forest Oy 6b119 Riihiniityntie 21 02730 ESPOO Puh./Tel. 040 510 8085 teemu.saarinen@pjtforest.? www.pjtforest.? Ponsse Oyj 6b109 Ponssentie 22 74200 VIEREMÄ www.ponsse.com Ponsse Oyj on tavaralajimenetelmän metsäkoneiden myyntiin, tuotantoon, huoltoon ja teknologiaan erikoistunut yritys, jonka toimintaa ohjaa aito kiinnostus asiakasta ja tämän liiketoimintaa kohtaan. Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry 6g135 PL 62 00101 HELSINKI Puh./Tel. 044 2048 049 sihteeri@pkmo.org www.pkmo.org Salvos/PuuMaster Oy 6c109 Maustetie 12 92930 Pyhäntä Puh./Tel. 010 440 9140 asiakaspalvelu@salvos.? www.salvos.? Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut 6e140 Aleksanterinkatu 18 A, 6. krs, PL 40 15111 LAHTI Puh./Tel. 029 432 400 kirjaamo@metsakeskus.? www.metsäkeskus.? Löydät meidät Helsingin Messukeskuksen Metsä-hallista (osasto 6e140) esiintymislavan ja kahvilan vierestä. Pääteemanamme messuilla on uusi sähköinen asiointipalvelu Metsään.? , joka julkaistaan marraskuussa. Suomen metsäkeskus, Metsäpalvelut 6d141 Maistraatinportti 4, 5.krs 00240 HELSINKI Puh./Tel. 029 432 400 metsapalvelut@metsakeskus.? www.metsakeskus.? /metsapalvelut Suomen metsäkeskuksen Metsäpalveluissa metsänomistajia ja yritysasiakkaita palvelee noin 270 henkilöä ympäri maata. Metsäpalveluilla on vuosikymmenien kokemus ja vahva osaaminen suometsien hoidosta, yksityisteiden rakentamisesta ja kunnossapidosta sekä metsäsuunnitelmien teosta ja metsäsi arvon määrityksestä. Suomen Metsämuseosäätiö – Lusto 6g139 Lustontie 1 58450 PUNKAHARJU Puh./Tel. 015 345 100 lusto@lusto.? www.lusto.? Lusto on metsäkulttuurin valtakunnallinen erikoismuseo ja tiedekeskus. Suomen Metsäyhdistys ry 6f139 Salomonkatu 17 A 00100 HELSINKI www.smy.? Suomen Metsäyhdistyksen osaston teemana on metsien merkitys. Tampereen ammattikorkeakoulu 6d138 Kuntokatu 3 33530 TAMPERE Puh./Tel. 040 777 0956 petri.murtomaki@tamk.? http:\\metsa.osaamisverkosto.? Metsäalan osaamisverkostohanke kehittää työelämän innovaatiotoimintaan liittyvää osaamista ja valmiuksia. Kehittämisen kohteena on myös metsäja puualan toimijoiden välinen verkostoyhteistyö sekä näihin liittyvät työvälineet, toimintamallit, prosessit ja rakenteet. Teknisten aineiden opettajat – TAO r.y. 6b145 www.tekninenopettaja.net Täällä kohtaavat perinteinen puukäsityö ja uusin teknologia. Tule valmistamaan pulmapeli itsellesi tai lahjaksi. Voit käyttää uusinta koneja tietotekniikkaa tai perinteisiä käsityövälineitä. Uittokalusto Oy 6f109 Kiesitie 3 57210 SAVONLINNA jaana.paakkunainen@uittokalusto.? www.uittokalusto.? Lämpimästi tervetuloa Uittokaluston messuosastolle 6f109! Messuosastoltamme löydät laadukkaat metsurin turvavarusteet, työvälineet metsään ja vapaa-aikaan mm. riistakamerat sekä runsaan valikoiman tuotteita arboristeille. UPM Metsä 6d110 PL 32 37601 VALKEAKOSKI Puh./Tel. 0204 16 121 www.metsämaailma.? UPM Metsä: laadukkaita ja monipuolisia metsäpalveluja sekä luotettavaa puukauppaa. www.metsämaailma.? UPM Bonvesta: laadukkaat metsätilat ja rantatontit. www.bonvesta.? Usewood Oy 6f108 Rokkamäentie 1 41350 LAUKAA Puh./Tel. 040 550 9744 www.usewood.? Usewood Oy on kotimainen yritys, joka valmistaa pientä metsäkonetta taimikonhoitoon ja pienpuun korjuuseen. Viestilehdet Oy Aarre-lehti 6h118 Simonkatu 6, PL 440 00101 HELSINKI Puh./Tel. 020 413 2155 toimitus@aarrelehti.? www.aarrelehti.? Viestilehdet Oy Maaseudun Tulevaisuus 6g120 Simonkatu 6, PL 440 00101 HELSINKI Puh./Tel. 020 413 2100 toimitus@maaseuduntulevaisuus.? www.maaseuduntulevaisuus.? WWF Suomi (Maailman luonnonsäätiö) 6e131 Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh./Tel. 09 7740 100 info@wwf.? www.wwf.? WWF on maailmanlaajuinen, aikaansaava ympäristöjärjestö, jonka tavoitteena on pysäyttää luonnon köyhtyminen ja rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset ja luonto elävät sopusoinnussa. WWF:n tavoitteena on turvata maamme luonnonsuojelullisesti arvokkaimpien metsien suojelu sekä edistää ekologista ja luonnon monimuotoisuutta parantavaa metsänhoitoa talousmetsissä. Ylistaron Terästakomo Oy/ PALAX 6g117 www.palax.? Tilanne 2.10.2012 Maaja metsätalousministeriö 6b141 Hallituskatu 3, Helsinki, PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Puh./Tel. 0295 16 001 kirjaamo@mmm.? www.mmm.? Osastolla esillä: * Metsälakiuudistus: Tule kuulemaan ja kysymään uudistuksista asiantuntijoilta * Metsien monimuotoisuusohjelma Metso * Haitalliset vieraslajit: Miten pääset eroon mm. jättiputkesta ja muista puutarhan haitallisista vieraslajeista? Maanmittauslaitos 6e144 Opastinsilta 12 K, PL 86 00521 HELSINKI Puh./Tel. 029 530 1122 kirjaamo.esuomi@maanmittauslaitos.? www.maanmittauslaitos.? 200-vuotisjuhliaan tänä vuonna viettävä Maanmittauslaitos tarjoaa kiinteistöja karttatietopalveluja kattavasti koko Suomesta. Tule messuosastollemme tutustumaan verkkopalveluihimme ja saamaan vastauksia mieltä askarruttaviin Maanmittauslaitoksen toimialaan liittyviin kysymyksiin. Samalla on mahdollisuus tilata mm. karttatulosteita ja tutustua perusja maastokarttoihin. METO – Metsäalan Asiantuntijat ry 6e139 Hietalahdenkatu 8 A 00180 HELSINKI Puh./Tel. 040 761 9176 pirjo.korhonen@meto-ry.? www.meto-ry.? Suomi elää luonnon varassa! Mukana osastolla mm. Metsäalan yrittäjät, Saariselän majat, Metsätalous -lehti ja METO – Metsä-alan Asiantuntijat sekä iso joukko yhteistyökumppaneita! METO – Metsäalan Yrittäjät ry 6e139 Hietalahdenkatu 8 A 00180 HELSINKI Puh./Tel. 040 761 9176 pirjo.korhonen@metsatalous.? Metsä Group 6e121 Revontulenpuisto 2, PL 10 02100 ESPOO Puh./Tel. 010 4601 www.metsagroup.? Metsä Group on vastuullinen metsäteollisuus-konserni, jonka tuotteet ovat vahvasti läsnä ihmisten arjessa ja edistävät hyvinvointia kestävästi. Metsä Groupin huipputuotteiden pääraaka-aineet ovat uusiutuva pohjoismainen puu ja puukuitu. Liiketoiminta-alueemme ovat pehmoja ruoanlaittopaperit, kartonki ja paperi, sellu, puutuotteet sekä puunhankinta. Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry MKY 6d109 Maapadontie 7 00400 HELSINKI Puh./Tel. 09 478 999 www.skal.? Metsähallitus 6d139 Vernissakatu 4, PL 94 01301 VANTAA Puh./Tel. 0205 64 100 etunimi.sukunimi@metsa.? www.metsa.? • Miten mukaan autourheiluun? • Ralli.net Live Forum • Lajiesittelyitä • Palkintojen jakoja • Huoltoja katsastusnäytöksiä • Ajosimulaattoreita www.motorsportshow.? Samaan aikaan Helsing in Messuk eskukse ssa suuri mootto riurhei lunäytt ely
• Muutokset mahdollisia. Muutokset mahdollisia. Metsäkustannus Oy 6g111 Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puh./Tel. 09 315 49 800 www.metsakustannus.? Metsäkustannus Oy on metsäalan mediatalo. Olemme julkaisseet metsänomistajille Metsälehteä jo vuodesta 1933. Vuonna 2000 vuosikertaa täydensi Metsälehti Makasiini. Olemme myös merkittävä metsäja luontokirjojen kustantaja. Verkkopalvelumme ydin on Metsäuutiset joka arkipäivä osoitteessa www.metsalehti.? . Metsänomistajat 6f121 Simonkatu 6, HELSINKI www.metsanomistajat.? Metsäntutkimuslaitos – Metla 6g134 Jokiniemenkuja 1, PL 18 01301 VANTAA Puh./Tel. 029 532 2111 info@metla.? www.metla.? Metsäntutkimuslaitos – Metla 95 v. Ajankohtaista tutkimustietoa metsistä ja metsien käytöstä jo vuodesta 1917. Metsäopetus.? / Etelä-Savon Koulutus Oy 6g109 Metsäkouluntie 10 50100 MIKKELI Puh./Tel. 044 711 5647 jari.taavitsainen@esedu.? www.metsäopetus.? Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO 6f111 Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puh./Tel. 029 432 6000 tapio@tapio.? www.tapio.? Tapio on metsätalouden asiantuntija ja kehittäjä. Metsänhoito, bioenergia, luonnonhoito, metsätietojärjestelmät, lakipalvelut sekä biotalouspolitiikka ovat asiantuntijoidemme sydäntä lähellä olevia aiheita. Metsätalous – Forestry-lehti 6e139 Hietalahdenkatu 8 A 00180 HELSINKI Puh./Tel. 040 761 9176 pirjo.korhonen@metsatalous.? Metsätila-arviointi O. Nieminen Oy 6b119 Joupinpuisto 12 A 02760 ESPOO Puh./Tel. 050 527 0545 olli@ollinmetsa.? www.ollinmetsa.? OP-Pohjola 6b111 Teollisuuskatu 1 b 00100 HELSINKI Puh./Tel. 0100 0500 www.op.? PJT-Forest Oy 6b119 Riihiniityntie 21 02730 ESPOO Puh./Tel. 040 510 8085 teemu.saarinen@pjtforest.? www.pjtforest.? Ponsse Oyj 6b109 Ponssentie 22 74200 VIEREMÄ www.ponsse.com Ponsse Oyj on tavaralajimenetelmän metsäkoneiden myyntiin, tuotantoon, huoltoon ja teknologiaan erikoistunut yritys, jonka toimintaa ohjaa aito kiinnostus asiakasta ja tämän liiketoimintaa kohtaan. Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry 6g135 PL 62 00101 HELSINKI Puh./Tel. 044 2048 049 sihteeri@pkmo.org www.pkmo.org Salvos/PuuMaster Oy 6c109 Maustetie 12 92930 Pyhäntä Puh./Tel. 010 440 9140 asiakaspalvelu@salvos.? www.salvos.? Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut 6e140 Aleksanterinkatu 18 A, 6. krs, PL 40 15111 LAHTI Puh./Tel. 029 432 400 kirjaamo@metsakeskus.? www.metsäkeskus.? Löydät meidät Helsingin Messukeskuksen Metsä-hallista (osasto 6e140) esiintymislavan ja kahvilan vierestä. Pääteemanamme messuilla on uusi sähköinen asiointipalvelu Metsään.? , joka julkaistaan marraskuussa. Suomen metsäkeskus, Metsäpalvelut 6d141 Maistraatinportti 4, 5.krs 00240 HELSINKI Puh./Tel. 029 432 400 metsapalvelut@metsakeskus.? www.metsakeskus.? /metsapalvelut Suomen metsäkeskuksen Metsäpalveluissa metsänomistajia ja yritysasiakkaita palvelee noin 270 henkilöä ympäri maata. Metsäpalveluilla on vuosikymmenien kokemus ja vahva osaaminen suometsien hoidosta, yksityisteiden rakentamisesta ja kunnossapidosta sekä metsäsuunnitelmien teosta ja metsäsi arvon määrityksestä. Suomen Metsämuseosäätiö – Lusto 6g139 Lustontie 1 58450 PUNKAHARJU Puh./Tel. 015 345 100 lusto@lusto.? www.lusto.? Lusto on metsäkulttuurin valtakunnallinen erikoismuseo ja tiedekeskus. Suomen Metsäyhdistys ry 6f139 Salomonkatu 17 A 00100 HELSINKI www.smy.? Suomen Metsäyhdistyksen osaston teemana on metsien merkitys. Tampereen ammattikorkeakoulu 6d138 Kuntokatu 3 33530 TAMPERE Puh./Tel. 040 777 0956 petri.murtomaki@tamk.? http:\\metsa.osaamisverkosto.? Metsäalan osaamisverkostohanke kehittää työelämän innovaatiotoimintaan liittyvää osaamista ja valmiuksia. Kehittämisen kohteena on myös metsäja puualan toimijoiden välinen verkostoyhteistyö sekä näihin liittyvät työvälineet, toimintamallit, prosessit ja rakenteet. Teknisten aineiden opettajat – TAO r.y. 6b145 www.tekninenopettaja.net Täällä kohtaavat perinteinen puukäsityö ja uusin teknologia. Tule valmistamaan pulmapeli itsellesi tai lahjaksi. Voit käyttää uusinta koneja tietotekniikkaa tai perinteisiä käsityövälineitä. Uittokalusto Oy 6f109 Kiesitie 3 57210 SAVONLINNA jaana.paakkunainen@uittokalusto.? www.uittokalusto.? Lämpimästi tervetuloa Uittokaluston messuosastolle 6f109! Messuosastoltamme löydät laadukkaat metsurin turvavarusteet, työvälineet metsään ja vapaa-aikaan mm. riistakamerat sekä runsaan valikoiman tuotteita arboristeille. UPM Metsä 6d110 PL 32 37601 VALKEAKOSKI Puh./Tel. 0204 16 121 www.metsämaailma.? UPM Metsä: laadukkaita ja monipuolisia metsäpalveluja sekä luotettavaa puukauppaa. www.metsämaailma.? UPM Bonvesta: laadukkaat metsätilat ja rantatontit. www.bonvesta.? Usewood Oy 6f108 Rokkamäentie 1 41350 LAUKAA Puh./Tel. 040 550 9744 www.usewood.? Usewood Oy on kotimainen yritys, joka valmistaa pientä metsäkonetta taimikonhoitoon ja pienpuun korjuuseen. Viestilehdet Oy Aarre-lehti 6h118 Simonkatu 6, PL 440 00101 HELSINKI Puh./Tel. 020 413 2155 toimitus@aarrelehti.? www.aarrelehti.? Viestilehdet Oy Maaseudun Tulevaisuus 6g120 Simonkatu 6, PL 440 00101 HELSINKI Puh./Tel. 020 413 2100 toimitus@maaseuduntulevaisuus.? www.maaseuduntulevaisuus.? WWF Suomi (Maailman luonnonsäätiö) 6e131 Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh./Tel. 09 7740 100 info@wwf.? www.wwf.? WWF on maailmanlaajuinen, aikaansaava ympäristöjärjestö, jonka tavoitteena on pysäyttää luonnon köyhtyminen ja rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset ja luonto elävät sopusoinnussa. WWF:n tavoitteena on turvata maamme luonnonsuojelullisesti arvokkaimpien metsien suojelu sekä edistää ekologista ja luonnon monimuotoisuutta parantavaa metsänhoitoa talousmetsissä. Ylistaron Terästakomo Oy/ PALAX 6g117 www.palax.? Tilanne 2.10.2012 Maaja metsätalousministeriö 6b141 Hallituskatu 3, Helsinki, PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Puh./Tel. 0295 16 001 kirjaamo@mmm.? www.mmm.? Osastolla esillä: * Metsälakiuudistus: Tule kuulemaan ja kysymään uudistuksista asiantuntijoilta * Metsien monimuotoisuusohjelma Metso * Haitalliset vieraslajit: Miten pääset eroon mm. jättiputkesta ja muista puutarhan haitallisista vieraslajeista? Maanmittauslaitos 6e144 Opastinsilta 12 K, PL 86 00521 HELSINKI Puh./Tel. 029 530 1122 kirjaamo.esuomi@maanmittauslaitos.? www.maanmittauslaitos.? 200-vuotisjuhliaan tänä vuonna viettävä Maanmittauslaitos tarjoaa kiinteistöja karttatietopalveluja kattavasti koko Suomesta. Tule messuosastollemme tutustumaan verkkopalveluihimme ja saamaan vastauksia mieltä askarruttaviin Maanmittauslaitoksen toimialaan liittyviin kysymyksiin. Samalla on mahdollisuus tilata mm. karttatulosteita ja tutustua perusja maastokarttoihin. METO – Metsäalan Asiantuntijat ry 6e139 Hietalahdenkatu 8 A 00180 HELSINKI Puh./Tel. 040 761 9176 pirjo.korhonen@meto-ry.? www.meto-ry.? Suomi elää luonnon varassa! Mukana osastolla mm. Metsäalan yrittäjät, Saariselän majat, Metsätalous -lehti ja METO – Metsä-alan Asiantuntijat sekä iso joukko yhteistyökumppaneita! METO – Metsäalan Yrittäjät ry 6e139 Hietalahdenkatu 8 A 00180 HELSINKI Puh./Tel. 040 761 9176 pirjo.korhonen@metsatalous.? Metsä Group 6e121 Revontulenpuisto 2, PL 10 02100 ESPOO Puh./Tel. 010 4601 www.metsagroup.? Metsä Group on vastuullinen metsäteollisuus-konserni, jonka tuotteet ovat vahvasti läsnä ihmisten arjessa ja edistävät hyvinvointia kestävästi. Metsä Groupin huipputuotteiden pääraaka-aineet ovat uusiutuva pohjoismainen puu ja puukuitu. Liiketoiminta-alueemme ovat pehmoja ruoanlaittopaperit, kartonki ja paperi, sellu, puutuotteet sekä puunhankinta. Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry MKY 6d109 Maapadontie 7 00400 HELSINKI Puh./Tel. 09 478 999 www.skal.? Metsähallitus 6d139 Vernissakatu 4, PL 94 01301 VANTAA Puh./Tel. 0205 64 100 etunimi.sukunimi@metsa.? www.metsa.? • Miten mukaan autourheiluun? • Ralli.net Live Forum • Lajiesittelyitä • Palkintojen jakoja • Huoltoja katsastusnäytöksiä • Ajosimulaattoreita www.motorsportshow.? Samaan aikaan Helsing in Messuk eskukse ssa suuri mootto riurhei lunäytt ely
• Auki la-su Niin paljon elämyksiä yhdellä lipulla! 9.–11.11.2012 Helsingin Messukeskuksessa www.vihreaviikonloppu.fi
• Muista isää kirjalahjalla. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakustannus.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi. Kun tilaat tarjouskirjan verkkokaupasta, syötä maksusivulla tarjouskenttään kampanjakoodi LAHJA_2012, tarjoushinnat ovat voimassa 9.11.2012 saakka. Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Erämiehen luonto Martti Hahtola Kirja tuo esiin upeiden kuvien ja havainnollisten kuvitusta tukevien kertomusten avulla metsästävän miehen suhdetta luontoon. Metsästys on monille miehille, ja yhä enenevässä määrin myös naisille, hieno harrastus, joka näkyy parhaimmillaan ruokapöydässä maukkaana riista-ateriana. Kustantajan hinta 38 euroa. Juurikkalan 500 mottia Martti Linna (toim.) Sysmäläinen metsänomistaja Jouko Juurikkala on viisailla valinnoilla ja kovalla työllä kolminkertaistanut metsiensä puustopääoman 1950-luvulta tähän päivään. Kirja kokoaa Juurikkalan kokemusperäisen tiedon metsänomistajan ratkaisuista sekä tiedon ja innostuksen siirtämisestä seuraaville sukupolville. Hinta nyt 27 euroa – norm. kustantajan hinta 32 euroa. Ihminen ja metsä Kohtaamisia arjen historiassa Heikki Roiko-Jokela (toim.) Suurteos suomalaisten ja metsien välisestä suhteesta julkaistaan kahtena niteenä. Yhdistävänä tekijänä on ihmisen, metsän ja arjen suhde. Kirja on jaettu kolmeen ajanjaksoon: 1500–1850, 1850–1950 sekä 1950–2000. Kirjan kokoaa toimittajan laatima yhteenveto ”Ihmisen ja metsän kohtaaminen”. Kahden niteen yhteishinta 120 euroa – kirjat upeassa tuotelaatikossa. Metsäkirjakauppa www.metsakustannus.fi Uutuus Uutuus Uutuus Uutuus 27 27 Nyt Nyt euroa euroa Metsieni kirja Matti Kärkkäinen Emiritusprofessori ja puuntuottaja kertoo millainen metsätilaa kannattaa ostaa ja miten metsät saadaan kasvamaan ja tuottamaan. Hinta nyt 28 euroa – norm. kustantajan hinta 33 euroa. Veistotöitä Markus Tuormaa Punosaita syntyy parhaiten kuivista kuusenoksista ja kirvesvarsi kovasta ja tiiviistä koivusta. Kirjasta löytyy paljon tietoa ja vinkkejä veistotöihin. Hinta nyt 20 euroa – norm. kustantajan hinta 42 euroa. Rakotulilta maailmalle Eljas Pohtila Professori Eljas Pohtila, poromiehen poika Sallasta, kertoo tarinoita lapsuusja nuoruusajastaan, mutta ennen kaikkea sattumuksia työuransa varrelta. Pohtila toimi pitkään tutkijana Pohjois-Suomessa ja näki maailmaa Metsätehon ja Metsäntutkimuslaitoksen johdossa ja kansainvälisissä tehtävissä. Hinta nyt 18 euroa – norm. kustantajan hinta 26 euroa. Kylmä kyyti traktorilla Tapio Vilkuna Kirja sijoittuu jälleenrakennuksen aikaan Lapin savotoille 1950ja 1960-luvuilla. Tositarinoita miehistä, jotka ilman esikuvia alkoivat rakentaa ja sovitella traktoriinsa puunkuljetukseen sopivaa rekeä ja tukkinosturia ja lähtivät pohjoisen savotoille. Hinta nyt 19 euroa – norm. kustantajan hinta 29 euroa. 18 18 Nyt Nyt euroa euroa 19 19 Nyt Nyt euroa euroa 20 20 Nyt Nyt euroa euroa 28 28 Nyt Nyt euroa euroa
• husqvarna.com/metsa Copyright © 2012 Husqvarna AB (publ.) All rights reserved. Husqvarna is a registered trademark of Husqvarna AB (publ.) Testaa mahdottomuuden rajoja. Mahdottomilta tuntuvat tehtävät ovat olleet haas teemme ja kannustimemme jo yli 50 vuoden ajan. Tuloksena on laaja valikoima vahvoja ja ergonomisia koneita, joissa yhdistyvät innovatiivinen tekniikka ja ratkaisut. Husqvarnan avulla selviät luonnon asettamista haasteista, ja mahdoton muuttuu mahdolliseksi. Skannaa QR-koodi tai mene osoitteeseen husqvarna.com/metsa HUSQVARNA 500-sarja AutoTune™, Air Injection™, X-Torq ja Low Vib. RevBoost™, Triobrake ja lämpökahvat ovat saatavana osaan mallistosta. Hinnat alkaen 595 € (545). HUSQVARNA 500-sarja A T ™ Ai I j ti ™ X Torq ja Low Vib AD187_545_H_PRO_Fall_Camp_230x277_FI.indd 1 2012-10-09 17:05