Pohjanmaalla innostuttiin uusista uudistusrajoista • Hakkuutähde kuivaksi palstalla Te em a : PU U N KO RJ U U 23. LOKAKUUTA • NUMERO 7/2014 • 9 € • www.METsALEHTi.fi M et sä le h ti M a ka sii n i 7/2 01 4 MAKASIIN I V. Hirsitalo kuntoon NeljäN vuodeN urakka metsänHoito PaljoNko työtä metsä vaatii? siementen keruusta 22 KYSYMYSTÄ ”Tilhi” vei metsäuralle kalle Poussalla on ensimmäinen saha yhä tallessa. kesäkilpailu Puunkorjuu Hyvä Hoito HelPottaa Hakkuita Ku va : H a n n u Pi ir a in en 3132_.indd 1 16/10/14 19:39
Luvassa hyvää puukauppasäätä. Säässä kuin säässä, vuodenajasta toiseen, metsä on omistajalleen todellinen aarreaitta. Syksyn viiletessä kannattaa tehdä päätös harvennushakkuusta, jonka oikea ajoitus kasvattaa metsän tuottoa. Kysy lisää Stora Enson paikalliselta metsäasiantuntijalta; hyvät neuvot ja Tähtitilin 4,5 % korko lämmittävät pakkasellakin. Ota yhteyttä! p. 09 8860 2023 www.storaens ometsa.? 2937_.indd 2 16/10/14 19:29
UUtiset 4 PääkirjoitUs: Lehti tuo metsän lähelle 6 MetsänoMistaja: Harrastuksena joulukuuset 12 Palaako puu polttolaitoksiin? 14 Jatkuvan kasvatuksen männiköt yllättivät 15 MetsätyyPPi: Tiina Vähänen 16 Markkinat: Kuusikuitu suurin putoaja 18 kUUkaUden PUUkaUPPa: Kuusi tarjousta kesäleimikosta 19 Verkosta: Hankintasavotoille vai ei? metsälehti makasiini 66 52 20 SISÄLLYS NRO 7/ 23.10.2014 teeMa: PUUnkorjUU 20 Tavoitteena jouheva korjuu 32 rahaPUU: Merkittävä muutos metsälaissa oMa Metsä 34 Metsänhoito: 22 kysymystä siementen keruusta 37 Pikatesti: Hintava laatukypärä 38 Metsänhoidon PerUsteet: Paljonko työtä metsä vaatii? 40 tUtkiMUs: Hakkuutähde kuivaksi palstalla 41 Metsäläisen allakka: Pomoni on koira 42 MetsäPerintö: Kun kaupat on tehty 44 kysy Pois: Miten vanhaksi mänty selviää? 46 tUoteUUtUUdet: Akkusaha 48 kesäkisa: Ura alkoi ”Tilhillä” 52 Hirsitalon uusi elämä 62 Petäjäveden aukko hyvässä kasvussa 65 kolUMni : Lucky Luke ja alueiden metsäkeskus lUonnosta 66 lUhta: Karhujen kokous 70 taPionPöydältä: Maistuuko marjalikööri? 72 käsin tehty: Ladon hirret vaihtoon 75 ennen & nyt: Talousmetsästä arboretum 78 Makasiiniristikko 80 Pilkkeet: Mersunmerkki suolla 82 tUote & tekijä: Haavasta kovertamalla lautasia Jo rM A LU H TA A ri Ko M U LA in en M iK Ko ri iK iL Ä 3 MAKASIINI 7 • 2014 3 MAKASIINI 7 • 2014 2938_.indd 3 17/10/14 20:21
vuodessa vähentynyt. Kun energiapuu lasketaan mukaan, kotimaisen puun käyttö kuitenkin nousee vuosituhannen vaihteen tasolle. Ilahduttavaa on huomata, että yritykset luottavat nykyään kotimaiseen raaka-aineeseen. Puun tuonnin ennustetaan edelleen laskevan. Metsälehti Makasiini perustettiin aikanaan tarjoamaan tietoa ja elämyksiä metsästä. Sillä tiellä olemme edelleen. Siinä missä Metsälehti elää tiiviisti uutisja ajankohtaismaailmassa, Makasiini paneutuu ilmi?öihin perusteellisemmin ja sen näkökulma metsään on lavea. Haluamme, että jokainen numero on nautinto. ”Ihan kuin saisi terveisiä omasta metsästä”, tiivisti eräs lukija, jonka omille tiluksille on matkaa satoja kilometrejä. Lehti tuo metsän lähelle. Eliisa KallioniEmi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKiRJoiTUs M etsälehti Makasiini täyttää tänä syksynä 15 vuotta. Ensimmäinen numero tuli painosta marraskuussa, vain vähän ennen vuosituhannen vaihdetta. Aika tuntui juuri sopivalta uuden lehden perustamiselle. ”Metsän tulevaisuus on valoisa”, aloitti päätoimittaja tuolloin pääkirjoituksensa. Samoja sanoja voi käyttää hyvin myös tänä syksynä. Suomen talous kyntää taantumassa jo kolmatta vuotta, mutta metsässä menee siihen nähden ihan hyvin, ja ennusteiden mukaan pian entistä paremmin. Vaikka 15 vuotta on puiden mitassa lyhyt aika, yllättävän paljon metsämaisema ehtii siinäkin hujauksessa muuttua. Kävimme Petäjävedellä katsomassa vuosituhannen vaihteessa kylvettyä uudistusalaa, jolla nyt kasvaa sankka nuori metsä. Kun lehti täyttää 30 vuotta, männikössä lienee jo ensiharvennuksen aika. Puukaupasta Metsälehti Makasiini on historiansa aikana raportoinut monenlaisia vaiheita. Olemme tehneet juttuja muun muassa ennätyksellisestä noususuhdanteesta ja poikkeuksellisen syvästä suhdannekuopasta. On mielenkiintoista tutkia 15 vuoden takaista puunhintataulukkoa. Mäntytukista maksettiin silloin kolminumeroista hintaa, joka euroiksi muunnettuna on vain vähän alempi kuin tämänsyksyinen noteeraus. Reaalisesti puu on nyt halvempaa kuin vuosituhannen vaihteessa. Teollisuuden käyttämä puumäärä on 15 Lehti tuo metsän lähelle PEFC/02-31-162 Kannen kuva hannu piirainen Metsäkustannus Oy pohjoinen rautatiekatu 21 b 00100 helsinki puhelin 09 315?49?800 Telefax 09 315?49?879 e-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi tOIMItus päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?802 040 516 4000 aD anna Back p. 09 315?49?808 Veera Honkanen Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?803 Eero sala p. 09 315?49?804 Toimittajat liina Kjellberg p. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. 09 315?49?806 Valtteri skyttä 0400 818 078 Taloustoimittaja mikko Häyrynen p. 09 315?49?805 0400 973457 pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. 09 315?49?870 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja mikko Riikilä pl 39 40101 Jyväskylä p. 09 315?49?845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi laipio p. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MaRkkInOIntI Markkinointijohtaja Pasi somari p. 09 315?49?873 050 389 0590 Markkinointipäällikkö Kimmo hakola p. 09 315?49?841 0400 913 822 Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. 09 315?49?849 040 723?1613 MeDIaMyyntI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 09 315?49?847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö sanna nyman p. 09 315?49?848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi asIakasPaLVeLu Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Eeva Kurko p. 09 315?49?842 Ulla Ylikangas p. 09 315?49?844, 050 572 2165 asiakaspalvelu@metsalehti.fi metsätaloudellinen ammatti lehti, metsätalouden kehittä miskeskus Tapion julkaisu 82. vuosikerta, perustettu 1933. aikakauslehtien liiton jäsenlehti iSSn 03550893 makasiinin levikki: 34 562 (lt/13) painopaikka paperit Forssa Print 2014 Gprint 170 g novapress silk 80 g MAKASIINI V. Mitä mieltä sinä olet Metsälehti Makasiinista? Mielellämme otamme vastaan palautetta ja juttuvinkkejä. Ohjeet löydät sivulta 76. 4 MAKASIINI 7 • 2014 3155_.indd 4 17/10/14 18:52
Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Kokemäen joki syö hiekkaisia reunojaan leveämmä ksi Nakkilan Arantilankoske lla. Metsä loppuu kuin seinään jyrkkään hiekkatörm ään. Kuvattu tasaisen harmaana lokakuun keskiviikko na (15.10). Odottelin mukavamp ia valoja, mutta kuten luontokuv auksessa aina, sillä mennään, mitä on tarjolla. KuvA MiKKO KivirANt A lokakUUSSa 3097_.indd 5 17/10/14 18:53
METSÄNOMISTAJA Minna ja Antti Auvinen ovat keksineet metsilleen monenlaista käyttöä. Tilalla leiritetään muun muassa vaihto-oppilaita ja kasvatetaan joulukuusia. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT KIMMO HAIMI ”Tämä on MAKASIINI V. harrasTukseni” 6 MAKASIINI 7 • 2014 6 MAKASIINI 7 • 2014 3138_.indd 6 22/10/14 09:45
Ensi jouluksi Auviset hakevat joulukuusen vielä omasta metsästä, mutta pian tuvan nurkkaan saadaan kuusi emännän viitisen vuotta sitten perustamasta joulukuusiviljelmästä. 7 MAKASIINI 7 • 2014 3138_.indd 7 22/10/14 09:46
m etsätien kääntöpaikan keskellä Läyliäisissä Lopella on nuotiopaikka. Sitä ympäröivät puiset pöydät. Muutaman metrin päässä kuusikon juurella on pino tuoleja, ja kääntöpaikan perällä seisoo rautainen kehikko. Se on muisto keväällä pystytetystä kenttäsaunasta. Huhtikuun viimeisenä viikonloppuna paikalla yöpyi kuutisenkymmentä vaihto-oppilasta ympäri maailmaa sekä vapaaehtoisia ohjaajia. Patojan tilan 47-vuotiaat emäntä Minna Auvinen ja isäntä Antti järjestivät vaihto-oppilasjärjestö AFS:n leirin maillaan kolmatta kertaa. Leiriläisten majoituksena toimineista puolijoukkueteltoista ei näy jälkiä. Lukuisien jalkaparien alla tiivistynyt maa on ainut merkki viereisessä männikössä sijainneesta leiristä. ”Tässä oli ohjaajien tiipii”, Minna muistelee. Patojan tilan emäntä on yöpynyt nuorten kanssa metsässä joka vuosi. Myös perheen tyttäret 15-vuotias Helmi, 20-vuotias Anni ja 21-vuotias Karoliina ovat kukin osallistuneet leirille. Kaikkiaan keväisessä metsässä vietetään kolme yötä ja neljä päivää. Ajankohta on ihanteellinen, sillä hyttysiä tai hirvikärpäsiä ei vielä ole ja lumen jäljiltä kostealla maalla on turvallista pitää nuotiota. ”On jännä huomata, että jokaisella leirillä joku heittää aamupuuronsa ensin pois, kun sinne tipahtaa puusta roska. Loppuleiristä puurossa saa olla vaikka oksan palasia, eikä sillä ole mitään väliä. Siellä kehittyy ihan erilainen suhde metsään”, Minna kuvailee. Viisi vuotta vaihtareita Metsälehden toimittaja Risto Simonen tapasi Auviset viisitoista vuotta sitten tehdessään juttua Metsälehti Makasiinin ensimmäiseen numeroon. Nuori pari oli ostanut Patojan tilan metsineen ja peltoineen Antin vanhemmilta muutamaa vuotta aikaisemmin ja vasta totutteli tilallisen arkeen. METSÄNOMISTAJA 8 MAKASIINI 7 • 2014 3138_.indd 8 22/10/14 09:46
”LOPPULEIrISTä PUUrOSSA SAA OLLA VAIKKA OKSAn PALASIA, EIKä SILLä OLE MITään VäLIä.” Silloin vaihto-oppilaista ei ollut vielä tietoakaan. Viisi vuotta sitten he innostuivat ystäväperheen kannustamana majoittamaan tilallaan 15–18-vuotiaita nuoria eri puolilta maailmaa. Alkuun tilan sijainti syrjässä huonojen bussiyhteyksien päässä mietitytti, mutta turhaan. Nuoret Hongkongista, Brasiliasta, Italiasta ja Japanista ovat ihastuneet ympäröivään luontoon ja metsiin. Viides vaihto-oppilas tilalla, Dominikaanisesta tasavallasta kotoisin oleva Sabrina on hänkin maisemista haltioissaan. ”En ole koskaan nähnyt maata, jossa on näin paljon metsää. Se on asia, josta monet maat unelmoivat. On ihanaa, miten paljon tilaa, luontoa, rauhaa ja raikasta ilmaa täällä on. Se on Suomessa hyvin ainutlaatuista”, Sabrina kertoo. Myös idea keväisestä metsäretkestä tilan mailla syntyi ulkomaalaisten vieraiden innoittamana. Perheen toinen vaihto-oppilas Lillian tapasi vaihto-oppilasjärjestön Lapin leirillä paljon uusia ystäviä ja pohti, miten he voisivat tavata isommalla porukalla vielä uudelleen. ”Minä ehdotin, että tulkaa puolijoukkuetelttoihin meidän tiluksille nukkumaan. Lillian innostui, ja sitten niin tehtiin”, Antti kertoo. Yli vuosikymmen edustamista Viisitoista vuotta sitten Minna kävi Uudenmaan maaseutuopistolla Hyvinkäällä metsänomistajille suunnattuja kursseja. Kerrostalossa Lopen kirkonkylillä varttuneen nuoren emännän tiedon jano oli kyltymätön. Hän halusi oppia ymmärtämään metsäsuunnitelman kapulakieltä ja hoitamaan tilan metsiä oikein. Kursseilla selätettiin moottorisahapelko ja opittiin raivaamaan. Vuosi edellisen haastattelun jälkeen kolmen pienen lapsen äiti sai metsätaloustutkinnon valmiiksi. Minnan opastuksessa hänen veljensä ja miehensä Antti oppivat hekin viilaamaan raivaussahan terän oikeaoppisesti. Myös metsänhoitoyhdistyksen edustustyöt ovat tulleet viidessätoista vuodessa tutuiksi. Antin isän innostamana Minna päätyi yli kymmeneksi vuodeksi metsänhoitoyhdistyksen hallitukseen ja valtuustoon. ”Oli jännittävää olla mukana päättämässä isoista asioista, kuten Lopen metsänhoitoyhdistyksen fuusioitumisesta Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistykseen”, Minna sanoo. Minna ja Antti Auvinen etsivät merkkejä isännän neljäkymmentä vuotta sitten rakentamasta majasta. Rakennuspuut ovat vuosikymmenissä maatuneet jäljettömiin. 9 MAKASIINI 7 • 2014 3138_.indd 9 22/10/14 09:46
Helteistä karsintaa Nykyisin metsänhoitotyöt ja edustushommat ovat jääneet vähemmälle. Edellisissä valtuustovaaleissa Minna ei enää asettunut ehdolle, ja raivaussahan huudattaminen on 130 hehtaarin metsätilalla jätetty suosiolla metsänhoitoyhdistykselle. Istutuksista suurin osa tehdään kuitenkin edelleen itse. Perheellä on perinteenä, että jokainen vaihto-oppilas pääsee istuttamaan oman puun tai halutessaan useamman. Myös Sabrinalle on luvassa istutettavaa kuutisen vuotta sitten perustetulla joulukuusiviljelmällä. Muutaman kymmenen metrin päässä päärakennuksesta kasvaa symmetrisiä tuuheaoksaisia joulukuusenalkuja. Kaksituhatta kotimaista metsäkuusta seisoo riveissä. Keväällä ne saavat seurakseen parisataa serbiankuusta. METSÄNOMISTAJA ”Aikaisemmin joulukuusta sai aina etsiä eikä niissä koskaan ollut sellaisia oksia kuin olisin halunnut. Päätin kokeilla kasvatusta itse. Se on minun harrastukseni”, Minna toteaa. Parissatuhannessa kuusessa riittää leikeltävää useammaksi viikoksi. Viime kesänä mukana oli espanjalainen taidevalokuvaaja Andalusiasta. Kuvaaja oli Minnan työpaikalla Hyvinkään-Riihimäen seudun ammattikoulutussäätiössä vapaaehtoisena työpajaohjaajana ja innostui auttamaan. ”Leikkasimme joulukuusia heinäkuun pahimmilla helteillä. Hänen mielestään se oli kauhean kivaa hommaa”, Minna kertoo. Vaikeita päätöksiä Joulukuussa Auviset ovat omistaneet metsää yhdeksäntoista vuotta. Viime aikoina he ovat kuitenkin miettineet, pitäisikö pelloisPatojan tila on ollut Auvisen suvulla vuodesta 1727. Antti ja Minna Auvinen ovat hallinnoineet tilan vuonna 1871 rakennettua päärakennusta metsineen ja peltoineen vuodesta 1995. 10 MAKASIINI 7 • 2014 3138_.indd 10 22/10/14 09:47
”AIKAISEMMIn jOULUKUUSTA SAI AInA ETSIä EIKä nIISSä KOSKAAn OLLUT SELLAISIA OKSIA KUIn OLISIn HALUnnUT.” ta ja metsistä luopua. Antti on elättänyt perhettään maanviljelijänä, mutta tilan viidenkymmenen hehtaarin peltoala ei tahdo riittää toimeentuloon. ”Eläintilat tuottavat EU-tukien ansiosta jollakin tavalla, mutta pelkkä peltoviljely ei. Viljelypinta-alaa pitäisi olla useita satoja hehtaareja, jotta viljely kannattaisi. Meidän on ollut pakko käyttää metsän tuottoa elämiseen, enkä ole pystynyt tekemään investointeja”, Antti kertoo. Vaikka metsät myytäisiin, joulukuusiviljelmä ja muutamia vuosia sitten Minnan perustama visakoivikko jäisivät tilalle. Samoin joulukuusiviljelmän takana oleva koskematon peltosaareke sekä pihapiiriä rajaavan joen rantametsät säästettäisiin. Ne on jo valmiiksi rajattu metsäsuunnitelman ulkopuolelle. Peltoviljelyn epävarmuus painaa jatkuvasti mieltä, mutta pelloista ja metsistä luopuminen ei sekään olisi helppo päätös. ”Maanviljelys työllistää päänuppia, enkä oikein osaa irrottautua siitä. Odotan, että tulisi kevät, jolloin voisin rauhassa kuunnella lintujen laulua ja haistella tuoksuja. Ei tarvitsisi koko ajan vahdata, milloin päästään pellolle”, Antti pohtii. Samalla isännän harrastukselle, maaja metsätalousasiakkaita palvelevalle tilitoimistolle, jäisi enemmän aikaa. Siitä voisi tulla täyspäiväinen työ. Ehkä myös tuvan nurkassa pölyttyville soittimille löytyisi muuta käyttöä. Arboretum suunnitteilla Tilan vuonna 1871 rakennetun päärakennuksen vieressä on pieni kasvihuone. Lasisten seinien takaa löytyy emännän uusi harrastus. Neljä vuotta sitten rakennettu kasvihuone on täynnä chilipaprikoita. Tuliset paprikat ovat tehneet Minnaan lähtemättömän vaikutuksen. Mikäli tilan metsät ja pellot myydään, voisi chiliä kasvattaa myytäväksi asti. Ensin pitäisi vain hankkia automaattikastelu ja kehittää käyttötapoja. Joulukuusten kasvatusta voisi puolestaan laajentaa joulupuusafareihin, jossa halukkaat pääsisivät hevosreellä noutamaan mieleisen kuusensa. Vaikka Auviset päätyisivät luopumaan metsistään, vaihto-oppilaiden keväiset metsäleirit saavat jatkoa. Teltat voidaan pystyttää jokivarren metsiin. Minna ja Antti suunnittelevat paikalle myös omaa arboretumia. ”Sinne voisi tehdä alueen, jonne jokainen vaihto-oppilas voisi istuttaa oman nimikkopuun”, aviopari suunnittelee. Viisitoista vuotta ovat tuoneet Auvisten elämään paljon uusia harrastuksia joulukuusista chilin kasvatukseen. 11 MAKASIINI 7 • 2014 3138_.indd 11 22/10/14 09:47
Sienisadosta kohtalainen Vähäluminen talvi sekä kesän hellejakso rokottivat sienisatoa, kertoo Metsäntutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Kauko Salo. Etenkin kuivissa kangasmetsissä sato jäi vähäiseksi. Korvasieniä sekä huhtasieniä oli heikosti ja haperoitakin tavanomaista vähemmän. Myös rouskujen sato hiipui jo syyskuun loppupuolella ja jäi normaalivuotta vähäisemmäksi. Herkkutattien sato jäi keskinkertaiseksi, sillä satokausi kesti vain kaksi kolme viikkoa. UUTISET Lyhyesti UPM myi metsää 3 000 hehtaaria UPM on myynyt 3 000 hehtaaria metsätalousmaata Aquila Capital -yhtiölle. Kyseessä on yksityisiä vaihtoehtorahastoja hallinnoiva yritys, joka osti metsämaan kansainvälisille sijoittajille suunnatulle rahastolle. Puustosta 70 prosenttia on mäntyä ja 30 prosenttia kuusta, niiden hoidosta vastaa UPM. UPM on viime vuosina myynyt säännöllisesti metsämaata. Yhtiön metsäomaisuus on nykyisellään noin 800 000 hehtaaria. TEKsTi jA KUVA VAlTTEri sKYTTä MetSähake on viime vuodesta lähtien joutunut katselemaan vaihtopenkiltä, kun halpa kivihiili on syrjäyttänyt puuenergiaa sähkönja lämmöntuotannossa. Hallitus lupasi lokakuun alussa nostaa metsähakkeella tuotetun sähkön tukea. Tämän pitäisi jälleen lisätä metsähakkeen käyttöä voimalaitoksissa. ”Päätöksen suurin merkitys tässä vaiheessa on lupaus siitä, että kotimaisesta energiapuusta pidetään huolta ja kotimaiset työpaikat säilyvät hakeketjussa. Tässä taloustilanteessa ei ole varaa jättää käyttämättä energiapuuvaroja”, Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Jyrki Peisa sanoo. Peisa uskoo, että nyt tehty energialinjaus kantaa myös ensi kevään eduskuntavaalien yli, sillä turpeen veron alennusta ja siihen sidotun metsähakkeen tuen nostoa on kannatettu eduskunnassa yli puoluerajojen. Varastot täysiä Metsähakkeen käytön kasvu hidastui viime vuonna, sillä hakkeen tukitaso pieneni samaan aikaan kun vaihtoehtoinen polttoaine kivihiili halpeni. Viime talven leudon sään vuoksi haketta ei myöskään kulunut voimalaitoksissa odotettuun tahtiin. ”Energiapuuta on ennätysmäärä varastossa. Tuen nousun kannalta on hyvä, että varastoista saadaan nopeasti kotimaista energiaa poltettavaksi”, Peisa sanoo. Metsäteollisuus on ollut huolissaan siitä, miten energiapuun lisääntyvä käyttö vaikuttaa kuitupuumarkkinoihin. Peisan mukaan tutkimukset ovat osoittaneet, että Suomen metsissä riittää puuta poltettavaksi. ”En näe tässä asiassa ristiriitaa. Eri-ikäiset puut menevät energiakäyttöön ja eri-ikäiset sellukäyttöön. Työja elinkeinoministeriö tarkkailee asiaa, ja sellaista merkkiä ei ole ollut, että energiapuumarkkinat vaikuttavat sellupuun hintoihin.” Peisan mukaan kivihiilen hinta vaihtelee vuosittain ja voi pudota nykyistä alemmas, joten hallituksen olisi varauduttava tähän metsähakkeen tuen nostossa. ”Tukimuutoksen pitää olla merkittävä, jotta sillä on vaikutusta. Meidän arviomme on, että metsähakkeen tuen pitää palata vähintäänkin vuoden 2012 tasolle.” Päätös ennen talvea Tämä tarkoittaa, että metsähakkeen tuen tulisi nousta noin viidellä eurolla megawattitunnilta. Kivihiilelle on ehdoteltu jopa haittaveroa, mutta Peisan mukaan sillä ei olisi olennaista merkitystä energiapolitiikassa. ”Sähkötuotantoa ei voi verottaa, joten kivihiilen haittavero ei auta sinne. On parempi edistää metsähakkeen tukea, sillä tuella saadaan sähköntuotanto metsähakkeella kannattavaksi.” Päätös metsähakkeen tuen Palaako puu polttolaitoksiin? Puuenergian pitäisi taas nousta kivihiilen ohi, kun metsähakkeen tukea nostetaan. A n n A bA CK 12 MAKASIINI 7 • 2014 12 MAKASIINI 7 • 2014 3158_.indd 12 22/10/14 09:48
Metsähallitus rajoitti metsämaan myyntiä Metsähallitus on vetänyt yli sadan hehtaarin metsätilat pois myynnistä, syynä valtion metsämaan kauppaamisesta noussut kohu. ”Tähän olemme maaja metsätalousministeriön kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen päätyneet. Meidän mielestämme uusi linjaus on hyvä”, va. toimitusjohtaja Jussi Kumpula sanoo. jo päätetyt kaupat toteutetaan. jatkossa yli sadan hehtaarin kohteita myydään vain erityistapauksissa. työhyvinvointihanke tuotti tulosta UPM silvestan projekti työhyvinvoinnin parantamiseksi onnistui. Tavoitteena oli havaita metsureiden terveysriskit ja tukea työssä jaksamista. Tapaturmien määrä laski kahdessa vuodessa 36 prosenttia. Henkilöstölle tehtiin myös hyvinvointikartoitus. ”Paneuduimme yksilön terveyteen vaikuttaviin tekijöihin: sopiva liikunta, ravinto, uni ja palautuminen sekä muut elintavat”, UPM:n työterveyshoitaja Leila Kallio-Vihersaari kertoo. 70% Vuoden 2013 taimitarhakylvöissä 70 prosenttia kuusen siemenestä oli siemenviljelyksiltä kerättyä jalostettua siementä. Vuonna 2012 osuus jäi 15 prosenttiin. Olen unelmaammatissani.” METsUrisTA MOTOKUsKiKsi siirTYnYT EsA KEsKinEn, POnssE nEws 1/2014. ”jos oletettu äänekoski (tehdasinvestointi) toteutuu suunnitellusti, niin sen jälkeen suomalaisen metsäteollisuuden puuntarve ylittäisi kestävät hakkuumahdollisuudet kotimaassa ellei tuontipuuta käytettäisi.” METsäTEOllisUUs rY:n METsäjOHTAjA TOMi sAlO, KAUPPAlEHTi 13.10. ”Me suomalaiset saamme kai olla onnellisia siitä, että luonnonvaramme käsittävät lähinnä epäseksikästä metsää. Marit ja nenetsit istuvat Venäjän öljykenttien päällä.” KirjAilijA sOfi OKsAnEn frAnKfUrTin KirjAMEssUillA, HElsingin sAnOMAT 8.10. turve ja metsähake Turpeen vero ja metsähakkeen tukitaso on EU:n vaatimuksesta sidottu toisiinsa. Turpeen energiaveroa nostettiin vuoden 2013 alusta 1,90 eurosta 4,90 euroon megawattitunnilta. Metsähakkeen tuki puolestaan laski vuoden 2013 alusta 13,13 euroon megawattitunnilta. Vuonna 2012 metsähakkeen tukitaso oli 18 euroa megawattitunnilta. Metsähaketta saadaan päätehakkuualueilta kerättävistä, oksista, kannoista ja latvuksista, nuorten metsien energiapuuharvennuksista ja muuhun puunjalostukseen kelpaamattomista puunrungoista, kuten lahopuusta. nostosta pitää tulla nopeasti, että se ehtii vaikuttaa tulevan talven puunkorjuuseen, sanoo energiantuotannon liiketoimintajohtaja Pertti Vanhala Oulun Energiasta. ”Hakeyrittäjät ovat tehneet nyt töitä todella hankalissa olosuhteissa, koska hakkeen kysyntä on huonontunut. Yrittäjiltä on tullut paljon palautetta tukilupauksen jälkeen, että vihdoinkin.” Oulun Energian Toppilan voimalaitoksen käyttämästä polttoaineesta 40 prosenttia on puuta ja loput turvetta. Vanhalan mukaan metsähakkeen tuen nousu on merkittävä työllisyyskysymys. ”Jos hakkeella ja turpeella tuotettu lauhdesähkö on kilpailukykyistä kivihiilellä tuotettuun lauhdesähköön verrattuna, polttoaineen hankinta tuo Oulun seudulla parhaimmillaan noin 300 henkilötyövuotta lisää työtä.” Energiapuun korjuu auki Lisäksi metsähaketta käyttävät voimalaitokset ja hakeyrittäjät ovat huolissaan siitä, miten nuorten metsien energiapuun korjuulle käy tulevaisuudessa. Nykymuotoinen energiapuun korjuutuki ei kuulu enää kemeratukien piiriin uudessa kemeralakiehdotuksessa. ”Viimeiset korjuutukihakemukset pitää lähettää maaliskuussa. Vielä ei ole selvää, mikä on korvaava tukimuoto”, Vanhala muistuttaa. Hakeyritys L&T Biowatti Oy:n liiketoimintajohtaja Tomi Vartiamäki korostaa pitkäjänteisten tukiratkaisujen merkitystä. ”Hakealalla toimiminen vaatii yrittäjältä isoja investointeja. Puuenergiaan uskovien määrä vähenee, jos tukitaso vaihtelee vuosittain.” 13 MAKASIINI 7 • 2014 13 MAKASIINI 7 • 2014 3158_.indd 13 22/10/14 09:48
UUTISET Lyhyesti Hirvisaalis syödään itse Hirveä metsästetään vuosittain noin 5–10 miljoonan teuraskilon verran. Myyntiin siitä tulee vain muutama prosentti, kertoo Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen selvitys. Saalis jaetaan metsästäjien ja heidän lähipiirinsä kesken. Osa lihasta päätyy maanomistajille. Metsästäjät arvottavat saaliinsa markkinahintaa korkeammaksi. Metsästyksen kustannukset ovat moninkertaisia tukkukaupasta saatavaan lihanhintaan verrattuna. Ojia tukkoon miljoona metriä Metsähallitus on ennallistanut viiden vuoden aikana 4 700 hehtaaria suoalueita. Ennallistamishankkeessa tukittiin ja padottiin ojia yli miljoonan metrin edestä. Samalla luonnontilaan palautetuilta entisiltä ojitussoilta poistettiin lähes 900 tukkirekallista puuta. Ojien tukkiminen ja puiden korjuu olivat osa Suoverkosto-Life-hanketta. Hankkeen tavoitteena oli palauttaa ojitettujen soiden vesitalous ja maisema luonnonmukaisemmaksi. TIIA PUUKILA Jatkuva kasvatus ei ole vielä lyönyt itseään läpi. Suomen metsäkeskukselle syyskuun loppuun mennessä tulleista metsänkäyttöilmoituksista selvästi alle prosentti koski eri-ikäisrakenteisten metsien hakkuita. Jatkuvaan kasvatukseen valikoituneet kohteet kuitenkin yllättivät asiantuntijan. ”Eri-ikäiskasvatuksesta on puhuttu kuusikoiden menetelmänä, mutta nyt se on kohdistunut suurelta osin mäntyvaltaisille karuille maille. Se ihmetyttää kovasti”, sanoo metsäkeskuksen rahoitusja tarkastuspalveluiden päällikkö Aki Hostikka. Miltei kuusikymmentä prosenttia ilmoitetuista jatkuvan kasvatuksen kuvioista on ollut mäntyvaltaisia. Kuusikoiden osuus on jäänyt alle neljäänkymmeneen prosenttiin. Myös karut kasvupaikkavalinnat hämmästyttävät. Hieman Jatkuvan kasvatuksen männiköt yllättivät Ikäja läpimittarajojen poisto ei aiheuttanut merkittävää uudistamisbuumia nuorissa metsissä, mutta mäntyvaltaisten metsien osuus jatkuvassa kasvatuksessa ihmetyttää. alle puolet kohteista on kuivahkoa ja osa jopa kuivaa kangasta. Nuoria metsiä nurin Pohjanmaalla Uusi metsälaki poisti metsänuudistamisen ikäja läpimittarajat. Alkuvuoden aikana nuorten metsien osuus uudistushakkuista oli 11 prosenttia. Todellisuudessa päätehakkuuikää nuorempina hakattujen metsiä on arviolta 15–20 prosenttia, sillä metsävaratiedossa on vielä puutteita. Pääosa nuorempana uudistetuista metsistä on varttuneita kasvatusmetsiä. ”Nuoria kasvatusmetsiä on hakattu todella vähän. Voi sanoa, ettei lakimuutos aiheuttanut merkittävää nuorten metsien uudistamisbuumia”, Hostikka toteaa. Muuta maata hanakammin nuoria metsiä on uudistettu Etelä-, Keskija Pohjois-Pohjanmaalla sekä Lapissa. Syy alueellisiin eroihin ei vielä ole selvillä, mutta Hostikka arvelee selityksen löytyvän tilarakenteesta. ”Pienillä kapeilla tiloilla on voitu uudistaa samalla nuorempaa metsää, jotta on saatu kasvatettua kuviokokoa.” Myös turvemaiden osuus on alueilla suuri, joten heikosti kasvavia metsiä on voitu uudistaa nuorempana. Lakiuudistus vastaa odotuksia MTK:n Elintarviketiedolla syyskuussa teettämän kyselytutkimuksen mukaan noin neljäsosa metsänomistajista on hyödyntänyt tai aikoo hyödyntää uudistuneen metsälain tuomia mahdollisuuksia metsien käsittelyssä. ”Tämä vastaa aika hyvin lakiuudistusta edeltäneitä ennakkotutkimuksia, joissa kolmannes tai neljännes vastaajista oli kiinnostunut uusista metsänkasvatusmenetelmistä. Siinä mielessä laki vastaa aika hyvin odotuksia”, arvioi metsäasiantuntija Lea Jylhä. Erityisesti poimintahakkuu ja jatkuva kasvatus korostuivat kyselytutkimuksen vastauksissa, mutta myös lyhennetty kiertoaika, yläharvennus ja erikoispuulajien käyttö olivat metsänomistajien mieleen. Pääpuulajit eri-ikäishakkuissa prosenttiosuus eri-ikäishakkuukohteista 20 40 60 80 100 Mänty Kuusi Ko ivu Muut lehtipuut M IR vA KA KK O 14 MAKASIINI 7 • 2014 14 MAKASIINI 7 • 2014 3100_.indd 14 22/10/14 09:48
mETSäTyyppI Kuvio Luonnonsienten poimintatulojen jakautuminen 2013 Lähde: MAVI/ Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Länsi-Suomi Itä-Suomi Oulu ja Kainuu Lappi 13,6% 24,6% 28% 33,8% 1 FaO lanseerasi hiljan älypuhelimille ja tableteille ladattavan Open Foris -sovelluksen. Mikä se on? Open Foris on metsien kehityksen seurantaan suunniteltu ilmainen sovellus. Se sisältää tarvittavat työkalut aina maastotiedon keruusta, tallentamisesta ja analysoinnista satelliittikuvien ja kaukokartoitusaineiston tulkintaan. 2 kenelle sovellus on suunnattu? Erityisesti kehittyville maille. Sovelluksen tavoitteena on helpottaa metsävaratiedon keruuta. Kehittyvillä mailla on harvoin niin paljon tietoa metsävaroistaan kuin metsien kestävä käyttö edellyttäisi. Metsätiedon tarkentuminen helpottaisi myös ilmastonmuutoksen ja metsäkadon ehkäisemiseen liittyvää kansallista ja kansainvälistä päätöksentekoa. 3 Millainen rooli Suomella on sovelluksen kehittämisessä? valtaosa rahoituksesta tulee Suomesta, mutta sen lisäksi sovellus perustuu suomalaiseen metsätietotaitoon. Suomessa pitkään tehtyä metsien kehityksen seurantaa ja erityisosaamista kaukokartoituksessa arvostetaan maailmalla suuresti. 4 Millaiset vaikutusmahdollisuudet suomalaisilla metsäalan osaajilla on FaO:ssa? Suomalaista metsätietoa ja -taitoa arvostetaan, joten vaikutusmahdollisuuksia on. FAO:n metsäosastolla työskentelee kolme suomalaista ja osaston johdossa oli hiljan suomalainen. 5 Miltä Suomen metsät näyttävät maailmalta katsottuna? Hyvin hoidetuilta ja kestävästi käytetyiltä. Millaisina Suomen metsät näyttäytyvät? Maailmalla arvostetaan suomalaisten metsäosaamista, sanoo FAO:n metsäosaston apulaisjohtaja Tiina vähänen. HAnnU JAUHIAInEn SuOMen metsäkeskuksen tekemän selvityksen mukaan metsäpalveluyrittäjien palveluiden kysyntä näyttäisi kasvavan seuraavan viiden vuoden kuluessa. Palveluiden kysyntää kasvattavat muun muassa metsäteollisuusyritysten metsähoitotöiden ulkoistaminen, metsänomistajakunnan rakenteen muuttuminen ja metsänomistajien omatoimisen työn väheneminen. Markkinoilla on tilaa sekä uusille metsäpalveluyrittäjille että jo olemassa olevien yritysten kasvulle. Tyytyväisiä asiakkaita Sekä metsänomistajat että metsäorganisaatiot olivat metsäpalveluyrittäjien palveluihin tyytyväisiä. Lähes puolet metsänomistajista oli sitä mieltä, että metsäpalveluyrittäjiä tarvittaisiin lisää. Organisaatioista yli puolet suunnitteli lisäävänsä metsäpalveluiden käyttöä lähivuosina. Metsänomistajat kaipasivat yrittäjiltä monipuolisia ja kokonaisvaltaisia palveluita. Perinteisen taimikonhoidon ja istutustyön rinnalle toivottiin myös muita palveluita, esimerkiksi metsään liittyvien paperitöiden tekoa. Koulutusta kaivataan Metsäpalveluyrittäjyyden edistämiseksi tarvitaan kuitenkin laaja-alaista tutkintoon johtavaa koulutusta. Metsäkeskus teki selvityksen pohjalta opetushallitukselle aloitteen metsäpalveluyrittäjien koulutuksesta. Opetushallitus on tänä syksynä käynnistämässä valmistelut metsäpalveluyrittäjyydessä tarvittavan osaamisen sisällyttämiseksi metsäalan toisen asteen ammattitutkintoihin. Myös nykyiset metsäpalveluyrittäjät kokevat lisäkoulutuksen tarpeelliseksi. Yrittäjien koulutustarpeet ovat kuitenkin yksilöllisiä ja koulutuksen tulisi olla räätälöityä ja käytännönläheistä. Avaintekijöitä ovat yrittäjyyteen valmistavat taidot, kehitettävää oli erityisesti liiketoimintaosaamisessa sekä markkinoinnissa. Töitä metsäpalveluyrittäjille on tarjolla sopivasti tai hieman enemmän kuin tekemään ehtii. Kilpailu yrittäjien välillä on selvityksen mukaan vähäistä. Metsäpalvelujen tarve kasvaa Kysyntää lisää muun muassa metsänomistajien omatoimisen työn vähentyminen. TEKSTI LIInA KJELLBERG KUKA: YK:n elintarvikeja maatalousjärjestö FAO:n metsäosaston apulaisjohtaja Tiina vähänen MITÄ: Korkein suomalainen metsäasioista vastaava virkamies YK:ssa. Työskennellyt FAO:ssa 13 vuotta, metsäosaston apulaisjohtajana heinäkuusta lähtien. MIKSI: Halusi metsänhoitajaksi valmistuttuaan vaikuttamaan kansainväliseen metsäyhteistyöhön. KU vA RO BE RT O CE n CI A RE LL I/F AO 15 MAKASIINI 7 • 2014 15 MAKASIINI 7 • 2014 3100_.indd 15 22/10/14 09:49
markkinat TeksTi ValTTeri skyTTä PaPeri oli vielä reilut kymmenen vuotta sitten metsäteollisuuden huipputuote. Samaan aikaan paperin kysynnän vähentyessä on päättynyt myös sen pääraaka-aineen, kuusikuidun, kulta-aika puukaupassa. ”Kuusikuitua käytettiin 2000-luvun alussa paljon erityisesti sanomaja aikakauslehtipaperin valmistukseen. Vielä vuonna 2002 kuusikuidun reaalikantohinta oli lähemmäs 30 euroa kuutiolta, kun nykyään se on 17–18 euroa kuutiolta”, kertoo varttunut tutkija Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitokselta. Kuusikuidun ohella toinen 2000-luvulla arvoaan menettänyt puutavaralaji on koivutukki, josta maksetaan nykyään keskimäärin noin kymmenen euroa vähemmän kuin vuosituhannen alussa. Sen sijaan kuusitukin reaaliset kantohinnat ovat hieman nousseet 15 vuoden aikana. Mäntytukin ja -kuidun sekä koivukuidun reaalihinnat eivät ole merkittävästi muuttuneet, vaikka niistäkin maksettiin parhaiten 2000-luvun taitteessa. Kartellikauppaa ja veromuutos 2000-luvun alussa puun myyntiä leimasi myös verotuksen siirtymäkausi. Vuoden 2005 loppuun mennessä puukaupassa siirryttiin pinta-alaverotuksesta puun myyntituloverotukseen, mikä vaikutti voimakkaasti 2000-luvun alun puumarkkinoihin. ”Verosiirtymäkaudella tukkipuuta myytiin erityisen paljon suhteessa kuitupuuhun. Esimerkiksi kuusitukkia tuli paljon veroleimikoista”, Leppänen kertoo. Puukauppaa sotki myös suurten metsäyhtiöiden – Stora Enson, UPM:n ja Metsäliiton – hintakartelli. Vuonna 2004 paljastuneen kartellin kokonaisvaikutuksista puun hintaan käydään yhä oikeutta. Huippuvuodesta sokkipudotus Verosiirtymäkauden jälkeen Suomen puumarkkinoilla koettiin huippuvuosi vuonna 2007. Samaan aikaan myös puuntuonti Venäjältä oli huipussaan. Sekä kotimaisen puukaupan että tuontipuun juhlat päättyivät kuitenkin nopeasti. Vuosina 2007–2009 koettiin sekä kysyntäsokki että tuontipuusokki. Venäjän asettamat ankarimmat puutullit olisivat tulleet voimaan vuonna 2009, mutta vuotta aiemmin kärjistynyt finanssikriisi ehti ensin. ”Vuonna 2008 alkoi puukaupan murrosvaihe. Tukkipuuvoittoisuus väheni ja seuraavana vuonna tuontipuun määrä puolittui. Puukauppa siirtyi harvennushakkuisiin: kärjistetysti sanottuna yritettiin myydä sellaista, mitä ei ostettu ja ostaa sellaista, mitä ei myyty”, Leppänen sanoo. Samaan aikaan pyrittiin myös muuttamaan metsätilojen perintöja lahjaveroa. Veromuutoksilla oli tarkoitus ohjata metsätaloutta kohti yritystoimintaa, mutta suunnitelma ei toteutunut. ”Vuodesta 2008 vuoteen 2010 asti oli kaikenlaista sählinkiä. Verovapautta, metsävähennyksen kasvattamista, puolitettuja puunmyyntiveroja”, Leppänen luettelee. Viime vuodet Suomen puukaupassa on kuitenkin eletty normaalissa toimintaympäristössä. ”Pieniä muutoksia on tapahtunut, mutta puukauppa on ollut tasaista.” Kuusikuitu on 2000-luvun suurin putoaja Puumarkkinoilla on nähty monia vaiheita Metsälehti Makasiinin 15 vuoden taipaleen aikana. eniten puukauppaan on vaikuttanut paperin kysynnän romahtaminen. 10 20 30 40 50 60 70 80 Vuosi 2007 oli puukaupan huippuvuosi Kantohintaindeksi Kuvio esittää tukkija kuitupuiden reaaliset kantohinnat vuodesta 1999 nykypäivään. Eri vuosien hinnat on yhtenäistetty tukkuhintaindeksin avulla. Puukaupan huippuvuosi Finanssikriisi Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Lähde: Metla 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 (1-8) Verosiirtymäkauden loppu MAKASIINI V. 16 MAKASIINI 7 • 2014 16 MAKASIINI 7 • 2014 3101_.indd 16 17/10/14 19:05
raakapuun kantohinnat lokakuussa viikolla 41 ? nousussa ? laskussa Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,42 ? 55,55 ? 40,89 ? 15,47 ? 17,05 ? 15,26 ? Uudistushakkuu 57,65 ? 56,55 ? 42,87 ? 17,30 ? 18,78 ? 17,32 ? Harvennushakkuu 48,29 ? 46,86 ? 37,62 ? 14,72 ? 14,64 ? 13,94 ? ensiharvennus 47,08 ? 46,72 ? 31,89 ? 14,70 ? 14,54 ? 14,21 ? Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 56,02 ? 55,59 ? 40,41 ? 15,31 ? 17,54 ? 15,43 ? Uudistushakkuu 57,16 ? 56,34 ? 41,70 ? 16,60 ? 18,67 ? 16,63 ? Harvennushakkuu 50,16 ? 49,38 ? 36,97 ? 14,65 ? 15,60 ? 14,86 ? ensiharvennus 46,50 ? 45,33 ? ... 14,05 ? 14,28 ? 13,68 ? Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,85 ? 54,88 ? 42,07 ? 15,45 ? 16,97 ? 15,53 ? Uudistushakkuu 56,51 ? 55,78 ? 43,53 ? 17,27 ? 18,18 ? 17,32 ? Harvennushakkuu 48,11 ? 47,62 ? 37,85 ? 14,19 ? 14,90 ? 14,19 ? ensiharvennus 46,00 ? 45,12 ? 32,45 ? 14,05 ? 13,71 ? 13,60 ? Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,00 ? 53,38 ? 41,75 ? 14,84 ? 15,84 ? 15,49 ? Uudistushakkuu 56,61 ? 54,42 ? 43,01 ? 16,38 ? 16,88 ? 17,33 ? Harvennushakkuu 47,70 ? 45,82 ? 37,57 ? 14,36 ? 14,71 ? 14,80 ? ensiharvennus 45,94 ? 44,01 ? ... 13,45 ? 10,26 ? 13,15 ? Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 56,52 ? 55,23 ? 44,34 ? 15,49 ? 16,77 ? 15,45 ? Uudistushakkuu 57,89 ? 56,11 ? 45,88 ? 17,19 ? 18,12 ? 17,44 ? Harvennushakkuu 49,81 ? 48,46 ? 38,89 ? 14,85 ? 15,03 ? 14,53 ? ensiharvennus 45,96 ? 44,71 ? 34,31 ? 13,66 ? 13,29 ? 13,00 ? Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 56,04 ? 55,90 ? 37,25 ? 16,46 ? 17,83 ? 16,50 ? Uudistushakkuu 57,68 ? 56,50 ? 37,88 ? 18,19 ? 18,28 ? 18,09 ? Harvennushakkuu 47,77 ? 46,18 ? ... 14,61 ? 14,75 ? 14,28 ? ensiharvennus 46,78 ? 44,98 ? ... 14,71 ? ... 14,60 ? Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 51,16 ? 50,88 ? ... 15,49 ? 16,33 ? 15,70 ? Uudistushakkuu 52,94 ? 52,12 ? ... 18,01 ? 17,59 ? 17,66 ? Harvennushakkuu 45,98 ? 44,23 ? 13,20 ? 13,18 ? 12,79 ? ensiharvennus 45,24 ? 43,81 ? 14,07 ? ... 13,44 ? Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 47,22 ? 47,83 ? 15,27 ? 16,89 ? 14,60 ? Uudistushakkuu 48,28 ? 48,52 ? 17,18 ? 17,50 ? 15,99 ? Harvennushakkuu 45,46 ? ... 12,66 ? 12,06 ? 11,59 ? ensiharvennus 40,46 ? ... 13,49 ? 13,89 ? Viikko-ostojen määrä 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Miljoonaa m 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0 2013 2014 Kantohintojen kehitys Euroa m Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Puutavaralajien kantohintaindeksit Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2009 1/2013 10/2014 2010 2011 2012 2013 2014 Indeksi kertoo muutoksista Kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. Metsäntutkimuslaitoksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. Indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. Silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. Indeksien laskennassa erityyppisten leimikoiden (uudistus, harvennus, ensiharvennus) osuudet pidetään samoina, kuin ne olivat keskimäärin vuonna 2010. Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. Esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut kymmenen prosenttia joulukuusta 2010. 10 20 30 40 50 60 70 80 90 94 98 102 106 110 17 MAKASIINI 7 • 2014 17 MAKASIINI 7 • 2014 3101_.indd 17 17/10/14 19:06
markkinat Kuukauden puukauppa Vientikatsaus Hannu JauHiainen EtElä-SavoSSa metsää omistava yhtymä päätti tehdä kaupat kesäkorjuukelpoisesta mäntyvaltaisesta päätehakkuuleimikosta. Puukauppa lähti liikkeelle metsänhoitoyhdistyksen neuvojan tilakäynnin yhteydessä. Puut myytiin valtakirjalla yhdistyksen kautta. Leimikko koostuu 4,8 hehtaarin päätehakkuualueesta. Hakkuukertymäksi on arvioitu 946 kuutiometriä, mikä tekee noin 200 kuutiometriä hehtaarille. Tarjouksia tuli leimikosta kaikkiaan kuusi kappaletta. niistä kolme oli hinnaltaan samaa tasoa, jonkin verran päälle 46 000 euroa. alhaisin tarjous oli 43 400 euroa. Tarjousten puutavaralajit vaihtelivat. Osa ostajista teki tarjouksen vain peruspuutavaralajeista, osalla tarjoukseen sisältyi myös pikkutukki ja mäntyparru. Kahdessa korkeimmassa tarjouksessa oli mukana lisäksi mäntypylväs – sen kertymäksi oli arvioitu toisessa tarjouksessa 70 kuutiota ja toisessa 135 kuutiota. Mäntypylväästä tarjottiin 66–72 euroa kuutiolta. Tarjousten vertailussa hyödynnettiin yksikköhintojen ohella metsänhoitoyhdistyksen valtakirjakaupoista kertynyttä katkonta-aineistoa. Se kertoo, minkälaisia tukkiprosentteja on kunkin ostajan korjuussa vastaavanlaisissa leimikoissa kertynyt. aineisto on kerätty yhdistyksen valtakirjakaupoista. Katkonta-aineiston perusteella kaupat päädyttiin tekemään toiseksi korkeimman tarjouksen tehneen ostajan kanssa. Puukaupan lopullinen arvo selviää vasta, kun puut on korjattu. Olettamus kuitenkin on, että kyseisen ostajan tukin mitoilla päästään myyjän kannalta parhaaseen lopputulokseen. Puut on luvattu korjata tämän syksyn tai alkutalven aikana. Kuusi tarjousta kesäleimikosta TeKSTi VaLTTeri SKyTTä MEtSätEolliSuudEn hyvä vire hymyilyttää myös Suomen rannikoilla. Suurimmissa metsäteollisuustuotteiden vientisatamissa Hamina-Kotkan-satamassa ja raumalla on muun muassa kontitettu tänä vuonna runsaasti vientiään kasvattaneen sahateollisuuden tuotteita. ”Vienti vetää parhaiten tällä hetkellä Kiinan, Japanin ja arabimaiden suuntaan ja sinne viedään tyypillisesti konttitavaraa. Siksi rauman kautta menevästä sahatavarasta 80 prosenttia kontitetaan”, rauman satamajohtaja Hannu Asumalahti sanoo. Hamina-Kotkan ja rauman kautta kulkee ulkomaille noin 60 prosenttia Suomen metsäteollisuuden tuotteista. raumalla sahatavaran vienti noussee tänä vuonna vajaaseen puoleen miljoonaan mottiin, Puu työllistää satamia huippuvuoden 2006–2007. ”Pohjois-amerikka on meille tärkeä määränpää. Siellä on ollut merkkejä, että paperin syöksylasku olisi tasaantunut”, rauman satamajohtaja asumalahti sanoo. Paperin alamäkeä on korvannut selluviennin kasvu, kartongin hyvä kysyntä sekä 2010-luvulla vientiään kasvattanut sahateollisuus. Sellu ja kartonki jatkavat vahvaa menoaan myös ensi vuonna sekä Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) että Pellervon taloustutkimuksen (PTT) ennusteiden mukaan. Paperiviennin kehityksestä tutkimuslaitokset ovat hieman eri mieltä: Metla ennakoi paperin laskun tasaantuvan, kun taas PTT povaa alamäelle jatkoa. Sahatavaran vientimäärille ennakoidaan nousua, vaikka kasvu hidastuu kilpailun koventuessa. Kaakkois-Suomen alueella uPM Kuusankosken sellutehtaan sekä Stora enson Kotkan Sunilan sellutehtaan ensi vuonna valmistuvat investoinnit lupaavat hyvää viennille. ”erilaiset biotuotteet ovat myös tulossa. nyt on ollut jo yksittäisiä biomassalaivauksia, joita ei ole ollut aiemmin. Puuta koputtaen voisi sanoa, että näyttää hyvältä”, naski sanoo. Ahtaajat lastasivat sahatavaraa Hongkongin lipun alla kulkevaan laivaan Haminassa lokakuussa. kun viime vuonna sahatuotteita kulki maailmalle 400 000 mottia. Satamissa on huomattu myös paperin usean vuoden laskun tasoittuminen. Hamina-Kotkassa paperituotteiden vientimäärät ovat sataman toimitusjohtajan Kimmo Naskin mukaan lisääntyneet, sillä Kaakkois-Suomi on hyötynyt paperiliikenteen keskittämisestä. raumalla paperia on lastattu laivoihin tänä vuonna samaan tahtiin kuin vuosi sitten. Tosin paperin ja kartongin yhteisvientimäärä on satamassa vähentynyt paperin pudotuksen vuoksi 3,5 miljoonasta tonnista 2,5 miljoonaan tonniin sitten Ku Va eL in a H a rJ a M a /S Te Ve cO PystyKAuPPA EtElä-sAvossA Puutavaralaji m3 €/m3 Mäntytukki 608 59,10 Kuusitukki 9 56,00 Koivutukki 1 45,00 Mäntypylväs 70 66,00 Mäntypikkutukki 45 22,00 Mäntykuitu 200 19,00 Kuusikuitu 9 19,00 Koivukuitu 3 18,00 Kuusilahokuitu 1 10,00 Yhteensä 946 46127 18 MAKASIINI 7 • 2014 18 MAKASIINI 7 • 2014 3103_.indd 18 17/10/14 19:08
”Joko on mieli ja ketjut terävinä rynnätty hankintasavotoille? Nuori metsämies ”Koivukuidun teko jatkuu eikä pino pitkään laanissa vanhene. Periaatteella ’vähän päivässä paljon kuukaudessa’.” VäNKäri ”Nykyisin on tarpeen tehdä hankintakauppa ja pyytää mahdollisimman suuri käsiraha. Kaupanteossa selviävät hinnan lisäksi puutavaran mitat, laatuvaatimukset ja varastopaikka.” mehäNPoiKa ”turha sitä ilmaiseksi on metsätyötä tehdä ja useimmiten vielä tappi?okseenkin. Kun koneet on keksitty ja niille annettu mitoitukset ja laatuvaatimukset, on aivan selvä, että niiden tekemiä palstoja suositaan.” Jees h-Valta ”ei hankinnalle nykyään löydy perusteita rahasta. ensiharvennusta kannattaa tehdä itse huomattavasti paremman työjäljen takia.” raiVuri ”aikomus on syksyn mittaan koivikkoa harventaa, raivurilla eilenkin varvikkoa alta lyhyeen kantoon kaatelin. on mukavampi propseja tehdä, kun raipat eivät haittaa.” metsäKuPsa ”raivaussaha ja istutusvälineet ovat tämän päivän metsurin tärkeimmät työvälineet. Koskispullon voi säilyttää, siihen voi ottaa siemenet ja rei’itetyn korkin läpi ripotella ne laikkuihin.” harrasteliJa ”Kun kukaan ei minulle palkkaa maksa kotona makailusta, niin en omalle palkkatöiden ulkopuoliselle työlle ole osannut laskea ’palkkaa’. Päinvastoin kunto kohenee ja uimarengas vyötäröltä pienenee.” arttuu ”taitaa mennä taimikonhoidossa tämä talvi. samalla tulee poltinpuuta varmasti, vähän jopa myyntiinkin.” KaataJa ”Jos tuo myrsky täällä lounaassa vielä hieman yltyy, niin menee hankintahommat taas myrskytuhojen korjuussa.” terVaroso ”mukavaa hommaahan tuo kyllä on, sitä ei käy kiistäminen. Voittaa konttorihommat mukavuudessa ihan mennen tullen.” hiluxmetsuri METSALEHTI.FI Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt ”alue toimii ojitusvesien puhdistajana ja kannustimena luonnonsuojelijoille tehdä itsekin jotain käytännössä luonnon hyväksi. Pelkät suojelupuheet ja toisten syyttely ei tee suomea ja sen luontoa yhtään paremmaksi.” PuuN taKaa KosteiKKo Kolmen ministeriön ylläpitämä viestintäportaali, jonka tavoitteena on kertoa esimerkein, mitä biotalous suomessa tarkoittaa. biOtalOus.fi metsäntutkimuslaitoksen uusi metsätilastotietokanta, jossa voi hakea tilastoja ja tehdä niistä taulukoita. tilastOt.metla.fi Palvelusta voi hakea metsähallituksen metsästysja kalastuskohteita. retkikartta näyttää nyt myös kuntien retkeilypalveluja. retkikartta.fi Hankintasavotoille vai ei? syksyiset hankintahakkuut sytyttivät verkkokeskustelijat. Gallup tarvitaanko suomeen lisää ydinvoimaa? Uusi kysymys: aiotko käydä metsämessuilla? Vastaajia 104 20 40 60 80 100 Kyllä 54 % Ei 46 % 19 MAKASIINI 7 • 2014 19 MAKASIINI 7 • 2014 3104_.indd 19 16/10/14 18:39
Teema: KORJUU Pula taitavista hakkuukoneen kuljettajista jarruttaa metsäkoneyritysten kasvua ainakin Tampereen seudulla. Ilkka Ilkka Sydänlammilla on konehakkuusta vuosikymmenien kokemus. 20 MAKASIINI 7 • 2014 20 MAKASIINI 7 • 2014 3105_.indd 20 16/10/14 19:24
Hoida metsäsi hyvin. Se on varmin tapa auttaa palstallasi puurtavia puunkorjaajia. TeksTi ja kuvaT Mikko Riikilä TavoiTTeena jouheva korjuu 21 MAKASIINI 7 • 2014 21 MAKASIINI 7 • 2014 3105_.indd 21 16/10/14 19:25
J okainen työmaa on omanlaisensa”, tähdentää ylöjärveläinen metsäkoneyrittäjä Hannu Seppälä. Oli syksyn ensimmäinen kylmä aamu. Tällä kertaa Seppälän kone hakkasi tuhannen kuution leimikkoa Näsijärven rannalla Mutalassa. Maassa oli hiven lumihärmää muistona edellisen yön pakkasesta. Hakkuuta se ei haitannut. Vasta tiestön pehmittävät syyssateet tuovat lisää vaikeusastetta. Ihan normisavotta tämäkään työmaa ei ollut. Eikä sellaisia juuri satu Seppälän arkeen muutenkaan. Hän korjaa puuta metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan lukuun. Työmaat ovat usein asutuksen liepeillä. ”Eivät isännät ilkeyttään meidän työtämme haittaa, mutta leimikoilla voi tulla eteen melkein mitä vaan”, Seppälä kertoo. Yrittäjä toivoo, että ainakin vanhat äkeet ja muut romut siivottaisiin metsästä ennen hakkuuta. Terävä rautaromu puhkoo koneiden renkaita ja haittaa muutenkin työskentelyä. Tällä palstalla ei ollut romuja riesana. Silti hakkuukoneen kuljettaja Ilkka Sydänlammi sai taiteilla parhaan taitonsa mukaan kesämökeille johtavan tien ja sähkölinjan välissä. Kuten arvata saattaa, palstan suurimmat puut kasvoivat sähkölinjan vieressä. Ne kyllä saa koneella suunnatusti nurin, kunhan pääsee työntämään koko nosturin voimalla melkein poikki sahattua runkoa. ”Puiden koko vaihtelee 50 litrasta miltei kolmeen kuutioon ja hakkuutapa harvennuksesta siemenpuuhakkuun kautta aukon tekoon”, Sydänlammi selvittää. Metsäkoneet joutuivat ajamaan leimikolle mökkitietä myöten. Toisin kuin yleensä, mökkiläiset eivät tällä kertaa äityneet valittamaan tielle painautuneista pyörän jäljistä ja hakkuussa kertyneestä roskasta. ”Juu ei. Moni mökkiläinen on jopa käynyt kiittelemässä, että hyvä kun kaadatte synkän kuusikon pois”, Seppälä kertoo. Aurakepistä iso apu Mökkitonttien liepeillä ja naapuritilojen rajoilla konemiehen pitää olla tarkkana: väärälle puolelle ei saa mennä. Helppoa se ei ole, sillä rajalinjat ovat yleensä tukossa, eivätkä leimikontekijät läheskään aina ehdi Teema: KORJUU Koneyrittäjä Hannu Seppälä (vasemmalla) ja hakkuukoneen kuljettaja Ismo Sydänlammi taiteilevat puuta pinolle Tampereen ympäristössä. 22 MAKASIINI 7 • 2014 3105_.indd 22 16/10/14 19:25
Tällaista leimikkoa konemiehet eivät ilman ennakko-raivausta tee. Se tuo töitä metsuriyrittäjä Jari Reinille. nauhoittaa rajoja kunnolla. ”Leimikoiden nauhoittaminen on ainainen kehittämiskohde”, Seppälä toteaa. Varsinkin yöaikaan kuljettaja saa ihmetellä rajan kulkua. Samalla kallis kone seisoo. ”Meillä on koneissa satelliittinavigaattorit ja karttajärjestelmät. Niistä on iso apu, mutta niin tarkkoja ne eivät ole, että rajalinjat erheettä löytyisivät”, Seppälä kertoo. Hän harmittelee, että yhä harvemmat metsänomistajat pitävät rajalinjat auki – mahtavatko kaikki edes tietää niiden kulkua. ”Rajat kannattaisi avata etukäteen, kun suunnittelee puukauppoja. Esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksestä saa varmasti apua, jos rajan paikka ei omin keinoin löydy”, Seppälä vetoaa. Hakkuukoneen satelliittipaikannin piirtää ajourien paikat karttajärjestelmään. Niinpä ajokoneen on helppo suunnistaa puukasoille. Erinomainen ja myös edullinen tapa rajojen merkitsemiseen olisi tavallisesti teiden reunoille tarkoitetut aurauskepit. Niiden heijastinosat näkyvät koneen valoissa myös yöllä. Kepit maksavat noin euron kappale. ”Muutamat valistuneet metsänomistajat käyttävät sellaisia, mutta valitettavan harvat”, Seppälä kertoo. Eikä tietysti olisi iso lisätyö, vaikka maanmittarit uusia palstoja lohkoessaan pystyttäisivät aurauskepin rajapyykin viereen. Hyvä hoito auttaa Nykyisin harvennettavat leimikot ovat ennakkoraivattuja. Näin varmistetaan sekä korjuun kannattavuus että laatu. Oli syyskuun viimeisiä aamuja, kun metsuriyrittäjä Jari Reini aloitti Stora Enson ostaman ensiharven23 MAKASIINI 7 • 2014 3105_.indd 23 16/10/14 19:25
Teema: KORJUU Harvennus 2 myös 8-senttiset ennakkoraivattu ennakkoraivaus 350 € pois RinnankorkeusRungon tilavuus, läpimitta 1,3 litraa kuitu-% Kertymä, m3/ha 200 14 102 0,96 19,6 100 13 89 0,95 8,5 100 12 70 0,93 6,5 200 11 60 0,91 10,9 600 (runkoluku yhteensä) YHTEENSÄ 45,5 m3/ha korjattavien puiden keskikoko, 75,8 litraa/runko korjuukustannus n. 19 euroa/m3 Nettotulo (tienvarsihinta-korjuu-ennakkoraivaus) 150,5 euroa/hehtaari ENSIHARVENNUSMÄNNIKÖN VAIHTOEHDOT LäHtöpuusto kpl RinnankorkeusPituus,m Rungon tilavuus, Kuitu-% läpimitta 1,3 litraa 300 14 13 102 0,96 600 13 13 89 0,95 400 12 12 70 0,93 300 11 12 60 0,91 1000 8 9 25 0,72 2600 (runkoluku yhteensä) TIENVARSIHINTA 30 e/m3 nusleimikon ennakkoraivauksen Lievestuoreella. Taival työmaalle kulki yli pakkasusvan aavemaiseksi koristeleman hakkuualan. Työmaa oli niin sanotusti tavallinen tapaus. Hoitamatta nuoruutensa kasvanut sekametsä oli varttunut harvennuskuntoon. Korjuuta haittaavaa räippää oli metsän täydeltä. Reini ei turhia hermoillut. ”Pahempiakin on nähty. Maisema selkiää nopeasti, kun vitelikko lakoaa. Stora Enson ohjeen mukaan kaadamme kaikki alle kahdeksansenttiset raipat.” Ja vaikka puusto ensi näkemältä vaikutti umpitäydeltä, jälkeä alkoi tulla nopeasti, kun kaksi raivuumiestä siivosi roskapuustoa pois hakkuukoneen tieltä. Hyvä metsänhoito olisi tässäkin tapauksessa todennäköisesti säästänyt metsänomistajalta ennakkoraivauksen ja siitä koituvan kulun. Koneyrittäjä Hannu Seppälä korostaa, että järkevän metsänkasvatuksen ja jouhevan puunkorjuun perusta luodaan taimikkovaiheessa. ”Kunnollinen taimikonhoito luo edellytykset laadukkaaseen ja kannattavaan ensiharvennukseen”, Seppälä valistaa. Soitto maan johtaviin metsänhoidon osaajiin lukeutuvalle Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Juho Rantalalle vahvistaa konemiehen neuvon. Hän täydentää sitä vielä painottamalla huolellisen metsänviljelyn merkitystä. ”Täystiheänä kasvaneeseen, ajallaan hoidettuun kuusentaimikkoon ei ennakkoraivattavaa puustoa sanottavasti muodostu.” ”Hälytyskellot soivat” Yleensä ennakkoraivaus on puukaupan ehto ja näin ollen pakollinen kustannus metsänomistajalle. Esimerkiksi ensiharvennus ei onnistu ennen kuin sankka alikasvos on raivattu. Työn teettäminen maksaa tyypillisesti noin 300 euroa hehtaarilla. Metsänomistajien omatoimisista ennakkoraivauksista yrittäjillä ei ole yksinomaan hyviä kokemuksia. Laatu vaihtelee liiaksi. ”Vähän kärjistäen voisi sanoa, että hälytyskellot alkavat soida, kun selviää, että metsänomistaja on tehnuukaiLematon ennakkoraivaus voi nostaa ensiharvennusleimikolta korjattavien puiden keskikokoa ja samalla harvennusleimikon kantohintaa jopa merkittävästi. laskuharjoituksen lähtökohtana on oheisessa taulukossa kuvattu, hieman ylitiheänä ensiharvennusvaiheeseen varttunut männikkö. ennen ensiharvennusta runkoluku on 2 600 hehtaarilla. Puista 1 000 on rinnan tasalta 8–9-senttisiä. alikasvoksena on kuusentureikkoa. jos pelkkä alikasvos raivataan, korjattavien runkojen keskikoko jää noin 40 litraan. Tällöin puukorjuu olisi erittäin kallista ja kuitupuun kantohinta jäisi pariin kolmeen euroon. Tilanne muuttuu ratkaisevasti, jos myös pienimmät, kuitupuun mitat täyttävät rungot kaadetaan ennakkoraivauksessa. korjattavien runkojen keskikoko kohoaa 75 litraan. Hakkuukertymä alenee, silti myyntitulo korjuukulujen jälkeen on korkeampi. Parhaimmillaankaan ensiharvennus ei tuota suuria tuloja juuri ja juuri yhden kuitupöllin runkojen säästely ei ainakaan paranna tilannetta, sillä niiden kantohinta on todellisuudessa negatiivinen. parempi hinta kunnon raivauksella Metsänomistajan maksuton palvelunumero 0800 90 250 OTSO:n Etuasiakkaana saat hunajaista kohtelua OTSO pitää huolta kaikista asiakkaistaan. OTSO:n Etuasiakkaana saat tavallistakin parempia etuja ja henkilökohtaisempaa palvelua. Meiltä saat myös kokonaisvaltaista metsänhoitoa avaimet käteen -periaatteella. Se kattaa kaiken, mitä omaan metsääsi tarvitset. Sertifioinnin avulla osoitat, että metsääsi hoidetaan kestävästi ja takaat näin puullesi hyvän kysynnän myös tulevaisuudessa. Lue lisää osoitteesta www.otso.fi Tervetuloa keskustelemaan oman metsäsi asioista messuosastollemme Helsingin Messukeskukseen 7.–9.11. Löydät meidät osastolta 6G81. Asiakaspalvelu: asiakaspalvelu@otso.fi Harvennus 1 ennakkoraivaus, vain alikasvos ennakkoraivaus 250 € pois RinnankorkeusRungon tilavuus, läpimitta 1,3 litraa kuitu-% Kertymä, m3/ha 200 14 102 0,96 19,6 100 13 89 0,95 8,5 100 12 70 0,93 6,5 200 11 60 0,91 10,9 1000 8 25 0,72 18,0 1600 (runkoluku yhteensä) YHTEENSÄ 63,5 m3/ha korjattavien puiden keskikoko, 39,7 litraa/runko korjuukustannus n. 27 euroa/m3 Nettotulo (tienvarsihinta-korjuu-ennakkoraivaus) -59,5 euroa/hehtaari 24 MAKASIINI 7 • 2014 3105_.indd 24 16/10/14 19:25
Metsänomistajan maksuton palvelunumero 0800 90 250 OTSO:n Etuasiakkaana saat hunajaista kohtelua OTSO pitää huolta kaikista asiakkaistaan. OTSO:n Etuasiakkaana saat tavallistakin parempia etuja ja henkilökohtaisempaa palvelua. Meiltä saat myös kokonaisvaltaista metsänhoitoa avaimet käteen -periaatteella. Se kattaa kaiken, mitä omaan metsääsi tarvitset. Sertifioinnin avulla osoitat, että metsääsi hoidetaan kestävästi ja takaat näin puullesi hyvän kysynnän myös tulevaisuudessa. Lue lisää osoitteesta www.otso.fi Tervetuloa keskustelemaan oman metsäsi asioista messuosastollemme Helsingin Messukeskukseen 7.–9.11. Löydät meidät osastolta 6G81. Asiakaspalvelu: asiakaspalvelu@otso.fi 3105_.indd 25 16/10/14 19:25
Teema: KORJUU ”TäysTiHeänä kasvaneeseen, ajallaan HoideTTuun kuusenTaiMikkoon ei ennakkoRaivaTTavaa PuusToa sanoTTavasTi MuodosTu” MeTsänHoiToPäällikkö juHo RanTala, MeTsä GRouP 26 MAKASIINI 7 • 2014 3105_.indd 26 16/10/14 19:25
Teema: KORJUU nyt ennakkoraivauksen itse”, Seppälä toteaa. Hän tosin huomauttaa, että esimerkiksi Hämeenkyrössä on ammattimaisia metsänomistajia, jotka tietävät mitä tekevät. Heidän raivaamiaan palstoja on hyvä hakata. Toinen ääripää ovat satunnaisraivaajat, jotka eivät osaa tai ovat liian nuukia tekemään kunnon raivausta. ”Pahimmillaan vain pieni kulma palstasta on raivattu tai sitten raivaus on jäänyt puolitiehen, ja liian pieniä runkoja on jätetty kaatamatta.” Muut yrittäjät ovat samoilla linjoilla. Keski-Suomessa puuta korjaavan Metsä-Multia Oy:n operaatioesimies Pasi Niemelä korostaa riittävän voimakkaan ennakkoraivauksen merkitystä. ”Pahinta on, jos leimikolle jää runsaasti runkoja, joissa kuitupuun mitat täyttävää osaa on pari metriä. Niiden kaatelu jää kokonaan koneyrittäjän tappioksi.” Pikkupuiden korjuu kallista Ennakkoraivauksella voi parantaa ensiharvennusten korjuun ja puukaupan kannattavuutta jossain tapauksissa jopa merkittävästi. Korjuu on sitä kalliimpaa, mitä pienempiä puita hakataan. Myös metsäyhtiöt hinnoittelevat ensiharvennuspuun korjattavan puuston keskijäreyden mukaan. ”Ensiharvennus kannattaa kohtalaisesti, kun korjattavien puiden keskitilavuus on 70 litraa. Jos runkojen keskikoko on 40–50 litraa, homma ei kannata, eikä metsänomistajallekaan jää savotasta juuri mitään”, Pasi Niemelä kertoo. Taksojaan koneyrittäjät eivät julkista. Lyhyt soittokierros kuitenkin osoitti, että ensiharvennuskorjuu maksaa suunnilleen 20 euroa kuutiolta, kun korjattavan puuston keskikoko on 70 litraa. 40–50-litraisten runkojen korjuu maksaa 25–27 euroa kuutiolta. Puun myyjälle jäävä osuus on helppo laskea, kun kuitupuun hinta tienvarressa on noin 30 euroa. Ero näkyy myös metsäyhtiöiden ensiharvennusleimikoilta tarjoamissa kantohinnoissa. Kuitupuun kantohinta kohoaa yli viidellä eurolla, kun runkojen koko kasvaa 45 litrasta noin Hannu seppäLäLLä on ollut omia metsäkoneilla 1990-luvun alusta alkaen. sitä ennen hän suoritti alan perusopinnot ”Pinomäen metsäkonekorkeakoulussa” työskennellessään Pika-metsäkoneita valmistaneessa tehtaassa ylöjärvellä. ”Metsäkoneiden tekniikka tuli tutuksi, vaikka en itse Pinomäen koneita ikinä hankkinutkaan”, seppälä kertoo. nykyisin miehellä on kaksi hakkuukonetta: isompi tekee päätehakkuita, pienempi hakkaa pääosin energiapuuta ja ensiharvennuksia. lisäksi yrityksellä on kaksi kaivinkonetta kannonnostossa ja maanmuokkauksessa. ”ajan itse toista kaivinkonetta. siitä on helppo tarvittaessa lähteä siirtämään koneita tai huoltohommiin.” seppälän yritykselle on riittänyt hyvin töitä. seisokit ovat harvinaisia. ”Tampereen seudulla energiapuun kysyntä on erinomaista. kun muut työt käyvät vähiin, moton voi aina siirtää energiapuuleimikoille. niitä voi hakata myös kelirikkoaikaan ja puut voi ajaa metsästä myöhemmin. energiapuu on sitä parempaa, mitä pidemmälle se ehtii metsässä kuivua. ainespuulla tilanne on toinen.” omia ajokoneita seppälällä ei ole. Puutavaran lähikuljetus on ulkoistettu jämijärveläiselle, isä ja poika leppälammin firmalle Tyvi ja latva ay. kumpi on kumpi, sitä ei poika – Kimmo Leppälammi – kerro. ”Tämä on kaikille toimiva järjestely. Meidän kaksi ajokonettamme ehtivät ajaa seppälän kahden moton ja vielä kolmannenkin hakkuukoneen tekemät puut emmekä joudu odottelemaan leimikoilla”, leppälammi kiittelee. ”pinomäen akatemiasta” metsäkoneyrittäjäksi Hannu Seppänen ei haikaile pois metsähommista, vaikka yrityksen kaivinkoneille voisi olla Tampereen seudulla muitakin hommia tarjolla. Töitä riittää ja mies viihtyy metsässä. Metsäomaisuuden hoitosopimuksella varmistat, että metsäsi on hyvässä kasvukunnossa ja pitkän tähtäimen tavoitteesi toteutuvat. Tarjoamme avaimet käteen -palvelun metsävarallisuutesi hoitoon: oman metsäasiantuntijan ja vuosisuunnitelman, laadukkaasti toteutetut metsänhoitotyöt, hakkuut ja raportoinnin sekä Metsäverkko-palvelun. Mikä parasta, saat puukaupoillesi hintaja menekkitakuun sekä korkeimman bonuksen. Hoitosopimusasiakkaanamme saat rahanarvoisia etuja jopa yli 10 euroa hehtaarilta joka vuosi (esimerkki laskettu 100 hehtaarin tilalle, jolla 500 kuutiometrin vuotuinen hakkuumäärä)! Kysy lisää metsäasiantuntijaltamme, www.metsaforest.fi. METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA. METSÄNI, YLITETTÄISIINKÖ JATKOSSA TUOTTOODOTUKSET? * Metsätalouden liiketulosten keskiarvovertailu Keski-Suomessa 2013, Metsä Groupin metsäomaisuuden hoitosopimusasiakkaat ja yksityismetsätaloudet. Metsätaloude n liiketul okseen jopa 30–40 % kasvu!* 28 MAKASIINI 7 • 2014 3105_.indd 28 16/10/14 19:26
”pinomäen akatemiasta” metsäkoneyrittäjäksi Metsäomaisuuden hoitosopimuksella varmistat, että metsäsi on hyvässä kasvukunnossa ja pitkän tähtäimen tavoitteesi toteutuvat. Tarjoamme avaimet käteen -palvelun metsävarallisuutesi hoitoon: oman metsäasiantuntijan ja vuosisuunnitelman, laadukkaasti toteutetut metsänhoitotyöt, hakkuut ja raportoinnin sekä Metsäverkko-palvelun. Mikä parasta, saat puukaupoillesi hintaja menekkitakuun sekä korkeimman bonuksen. Hoitosopimusasiakkaanamme saat rahanarvoisia etuja jopa yli 10 euroa hehtaarilta joka vuosi (esimerkki laskettu 100 hehtaarin tilalle, jolla 500 kuutiometrin vuotuinen hakkuumäärä)! Kysy lisää metsäasiantuntijaltamme, www.metsaforest.fi. METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA. METSÄNI, YLITETTÄISIINKÖ JATKOSSA TUOTTOODOTUKSET? * Metsätalouden liiketulosten keskiarvovertailu Keski-Suomessa 2013, Metsä Groupin metsäomaisuuden hoitosopimusasiakkaat ja yksityismetsätaloudet. Metsätaloude n liiketul okseen jopa 30–40 % kasvu!* 3105_.indd 29 16/10/14 19:26
Teema: KORJUU -ennakkoraivaa. Tätä ei voi liiaksi korostaa. sen lisäksi että korjuu helpottuu ja nopeutuu, metsä näyttää harvennuksen jälkeen hyvältä. Myös poistettavien puiden valinta onnistuu paremmin, kun näkyvyyttä on enemmän, koneyrittäjä Jarno Strandman keski-suomen Metsäkympistä toteaa. -varmista, että tulevalla leimikolla on riittävästi varastotilaa ja kääntöpaikka puutavara-autolle. ehkä jo parin tunnin kaivinkonetyöllä saa kääntöpaikan yhdistelmäajoneuvolle. se parantaa leimikon kiinnostavuutta. Pelkällä nuppiautolla puiden haku tulee kalliiksi, metsänhoitoyhdistys järvi-savon hankintapäällikkö Juha Kokko neuvoo. -vaLmisteLe leimikoiden kulkuyhteydet. Työmaalle kannattaa tampata talvitie valmiiksi, jos mielit myydä pellon takana olevan talvileimikon ja saada sen korjuuseen saman talven aikana. Tienpohjan jäätyminen ottaa aikansa, joten ilman ennakkovalmistelua korjuukelit voivat kevään tullen loppua. Tarjoa järkeviä leimikoita. samaan kauppaan ei kannata haalia eri aikaan korjattavia kuvioita eri puolilta tilaa. ison, kesällä korjattavan päätehakkuun kylkeen ei ole järkeä niputtaa talvikorjuuseen menevää pientä harvennuskuvioita, sanoo stora enson metsäasiantuntija Pekka Jokinen . muista ainakin nämä: 70 litraan. Mainitut 70 litraa (0,07 kuutiota) kuitupuuta kertyy männystä, jonka paksuus rinnankorkeudelta on 12 senttiä ja pituus 13 metriä. 11-senttisessä, kymmenen metrin männyssä kuitupuuosaa on 45 litraa. Pienimmillään yhden kuitupöllin saa kahdeksan senttiä paksusta alle kymmenmetrisestä puusta. Tällaisen puun korjuu maksaa enemmän kuin siitä tienvarressa maksetaan, joten minimirunkojen kantohinta on miinusmerkkinen. Ajoissa liikkeelle Raivaamaan on syytä lähteä hyvissä ajoin. Aika usein raivaajat rämpivät harvennuspalstoilla kilpaa hakkuukoneen kanssa, mikä on raivaamattomuuden jälkeen toiseksi huonoin vaihtoehto. Metsä Groupin Rantala suosittelee raivaukseen ryhtymistä heti, kun kauppa harvennusleimikosta on tehty, mieluusti vuosi pari ennen hakkuuta. Suunnitelmallinen metsänomistaja voi ryhtyä toimeen viisikin vuotta ennen harvennushakkuuta. Se voi jopa hieman parantaa valtapuuston kasvua. Erään tutkimuksen mukaan sankka alikasvos alentaa kasvatettavan puuston kasvua enimmillään jopa kuution hehtaarilla vuodessa. Lisäksi varhain tehty ennakkoraivaus avartaa puuston kasvutilaa, mikä lisää valtapuiden paksuuskasvua. Toisaalta turhaa työtä on syytä välttää. ”Kannattaa miettiä, miten hakkuukone liikkuu. Ojavarsien tiheiköitä ei tarvitse raivata, koska kone ottaa puut toiselta suunnalta. Matalaa lehtipuustoa ei välttämättä tarvitse talvileimikoilla raivata, koska lehdettöminä ne eivät haittaa näkyvyyttä”, Metsä Groupin Rantala neuvoo. Suurempia kuvioita Monien mielestä pienipiirteisyys ja tarkkuus ovat metsänhoidossa kaunista, mutta myös työlästä. Tämä korostuu, kun työt koneellistuvat entisestään. Tämän vuoksi – jos sielu suinkin sietää – ainakin päätehakkuuleimikoiden sisälle jäävät ja niihin rajautuvat alle puolen hehtaarin kuviot kannattaa hakata paljaaksi samalla kertaa, jotta jatkossa metsää voidaan hoitaa suurempina kuvioina. Aukon keskelle jäävät pienet metsiköt ovat alttiita myrskytuhoille. ”Varsinkin sellaiset metsiköt, jotka tulisivat hakkuuvuoroon kymmenen vuoden kuluessa, on järkevää uudistaa samalla kertaa”, Juho Rantala neuvoo. 18 19 20 17 16 21 22 23 26 25 24 Kuvioiden yhdistely helpottaa metsien tulevaa hoitoa. Isoon päätehakkuuleimikkoon (kuvio 19) kannattaa yhdistää puolen hehtaarin sekametsäkuvio (20) sekä aukkoinen luontaisen uudistamisen kuvio (18). Pekka Jokinen Juha Kokko Jarno Strandman ku va ju lk ai st u m et sä no m ist aj an lu va lla myynti-palvelu-huolto: www.moottorisaha.? Muista myös! Ympäristöystävälliset 2-T ja 4-T polttoaineet NYT TÄRÄHTÄÄ STIHL SYYSJYSÄYS! STIH L SYYS SAH A 2014 MS 181 299,Edullinen ja laadukas moottorisaha jokaiseen kotiin! Kevyt ja kätevä käyttää. Pippurinen 1,5 kW / 2,0 hv tehopakkaus 35 cm terälevyllä. Nyt STIHL edulliseen syyshintaan! Sh. 350 € 30,1 cm 3 1,2 kW / 1,6 hv 4,1 kg 30 cm Kätevä alkaen malli. Helppo käyttää yhdistelmäkatkaisimen avulla, uusi ympäristöystävällinen ja taloudellinen 2-MIX moottori. Optimaaliseen teräketjun voiteluun STIHL Ematic ketjunvoitelujärjestelmä. Sh. 250 € MS 170 199,Muista aina myös turvavaatteet! ECONOMY vaatepaketti Hyvin istuva turva-asu. Sopii erinomaisesti polttopuiden sahauksesta puiden kaatoon. Monia käytännöllisiä taskuja, avohaalarissa viiltosuojaus ja puserossa laajat oranssit huomiovärialueet. Sh. 244 € 199,Tarjoukset voimassa 14.12.2014 asti. 45,6 cm 3 2,2 kW / 3,0 hv 8,4 kg Haastaviin olosuhteisiin ammattilaisille. STIHL 4-piste tärinänvaimennus, ErgoStart -kevytkäynnistys. 2-MIX moottori, M-Tronic elektroninen moottorinohjausjärjestelmä. ADVANCE PLUS ammattivaljaat. Saatavana myös lämpökahvoilla! Sh. 1 015 € 41,6 cm 3 2,0 kW / 2,7 hv 7,9 kg Laajoille alueille sekä vahvaan heinikkoon. STIHL 1-piste tärinänvaimennus. ErgoStart -kevytkäynnistys. Monitoimikahva, kahvan pikasäätö. 2-MIX moottori. ADVANCE yleisvaljaat. Varustettu vakiona kolmella terällä. Sh. 769 € FS 460 C-EM K 899,FS 260 C-E 699,Metsalehti_Makasiini_2014_10_23.indd 1 7.10.2014 12:53:08 30 MAKASIINI 7 • 2014 sa M i ka RP Pi n en Ri sT o Pö n Ti n en M ik ko Ri ik il ä 3105_.indd 30 16/10/14 19:26
myynti-palvelu-huolto: www.moottorisaha.? Muista myös! Ympäristöystävälliset 2-T ja 4-T polttoaineet NYT TÄRÄHTÄÄ STIHL SYYSJYSÄYS! STIH L SYYS SAH A 2014 MS 181 299,Edullinen ja laadukas moottorisaha jokaiseen kotiin! Kevyt ja kätevä käyttää. Pippurinen 1,5 kW / 2,0 hv tehopakkaus 35 cm terälevyllä. Nyt STIHL edulliseen syyshintaan! Sh. 350 € 30,1 cm 3 1,2 kW / 1,6 hv 4,1 kg 30 cm Kätevä alkaen malli. Helppo käyttää yhdistelmäkatkaisimen avulla, uusi ympäristöystävällinen ja taloudellinen 2-MIX moottori. Optimaaliseen teräketjun voiteluun STIHL Ematic ketjunvoitelujärjestelmä. Sh. 250 € MS 170 199,Muista aina myös turvavaatteet! ECONOMY vaatepaketti Hyvin istuva turva-asu. Sopii erinomaisesti polttopuiden sahauksesta puiden kaatoon. Monia käytännöllisiä taskuja, avohaalarissa viiltosuojaus ja puserossa laajat oranssit huomiovärialueet. Sh. 244 € 199,Tarjoukset voimassa 14.12.2014 asti. 45,6 cm 3 2,2 kW / 3,0 hv 8,4 kg Haastaviin olosuhteisiin ammattilaisille. STIHL 4-piste tärinänvaimennus, ErgoStart -kevytkäynnistys. 2-MIX moottori, M-Tronic elektroninen moottorinohjausjärjestelmä. ADVANCE PLUS ammattivaljaat. Saatavana myös lämpökahvoilla! Sh. 1 015 € 41,6 cm 3 2,0 kW / 2,7 hv 7,9 kg Laajoille alueille sekä vahvaan heinikkoon. STIHL 1-piste tärinänvaimennus. ErgoStart -kevytkäynnistys. Monitoimikahva, kahvan pikasäätö. 2-MIX moottori. ADVANCE yleisvaljaat. Varustettu vakiona kolmella terällä. Sh. 769 € FS 460 C-EM K 899,FS 260 C-E 699,Metsalehti_Makasiini_2014_10_23.indd 1 7.10.2014 12:53:08 3105_.indd 31 16/10/14 19:26
RAHAPUU JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Ki m m o Br a n d t / Co m .p iC dasta uudistumista männylle. Se on taloudellisesti, maisemallisesti ja luonnon kannalta fiksumpi ratkaisu. Uuden metsälain tulkinnoista on vasta vähän kokemusta. Toivon, että Suomen metsäkeskuksen toimihenkilöt suhtautuvat vaikeiden suokohteiden uudistamiseen aika väljästi. Säästetään rahaa, maisemaa ja luontoa. rä ojitettuja soita, joissa hieskoivikoiden kasvu on lähes pysähtynyt ja lahoaminen alkanut. Osa metsänomistajista ei huomaa, että kasvu on jo käytännössä loppunut, osa jättää hakkuun tekemättä kalliiden uudistamisja taimikonhoitotöiden takia. Mikäli kohteen haluaa uudistaa havupuulle, maksavat uudistamisja taimikonhoitotyöt helposti 2 000 euroa hehtaarilta. Siitä huolimatta on epävarmaa, saako kohteelle hyvälaatuista havumetsää. Tällaisella kohteella kannattaa hakata puusto pois, hyödyntää alueelle mahdollisesti luontaisesti tullut nuorehko kuusialikasvos ja antaa vesasyntyisen hieskoivun kasvaa. Kunnostusojitus kannattaa tehdä tarvittaessa. Jos alueella on vain vähän havupuita, jätetään taimikonhoidossa hieskoivikkoon suon rehevyydestä riippuen 1 800–2 500 runkoa kasvamaan. Harvennushakkuuta ei tehdä lainkaan, koska se vain pienentää kasvua. Vaikka harvennushakkuu tehtäisiin, ei alueelta kuitenkaan saataisi tulevaisuudessa koivutukkia. N eljäs suokohde ovat karuhkot kiviset suot. Ne ovat usein kuivuneet kohtuullisen hyvin eikä niissä ole taimettumista helpottavaa rahkasammalpintaa. Entisen metsälain mukaan kohteelle piti tehdä maanmuokkaus, joka käytännössä johti rumaan kivien kääntelyyn. Vaikka pidänkin pie?naukotusta ja harsintaa pääsääntöisesti huuhaana, tällaiseen kohteeseen keräilytalous sopii: otetaan hakkuussa huonolaatuiset ja arvokkaimmat puut pois ja odotetaan hiU usi metsälaki mahdollistaa hakkuut vähätuottoisilla turvemailla ilman uudistamisvelvoitetta. Muutos on hyvä. Aiempi metsälaki edellytti aktiivisia uudistamistoimia, mikäli vähätuottoinen turvemaa uudistettiin. Otetaan esimerkiksi ojitettu suo, jossa on mäntyä 120 kuutiometriä hehtaarilla. Männikön kasvu on hiipunut heikoksi ja neulasista näkee kaliumin ja fosforin puutetta. Aiempi metsälaki olisi edellyttänyt käytännössä alueelle maanmuokkauksen, kunnostusojituksen ja uudistamisen luontaisesti tai kylvön. On luonnon ja metsänomistajan talouden kannalta hyvä, ettei niin tarvitse enää tehdä. Uuden metsälain aikana alueelta hakataan arvokkain puusto pois ja jätetään kohde soistumaan. Mikäli suon kaltevuus sen mahdollistaa, voi kohteesta tehdä myös pintavalutuskentän, eli johtaa ympäröivältä alueelta ojitusja maanmuokkausvedet puhdistumaan hakatulle alueelle. M ikäli ojitettu suo on kansankielellä vain karu, eli kasvua rajoittaa eniten puille käyttökelpoisen typen määrä, ei aktiivisia metsänuudistamistoimia kannata tehdä. Tällainen kohde taimettuu yleensä hyvin luontaisesti, koska siinä on kosteita rahkasammalpintoja, joissa siemen itää hyvin. Eikä kilpaileva pintakasvillisuus juuri haittaa. Aikanaan voi pohtia, kannattaako kohteelle tehdä taimikonhoito vai ei. Kolmas suokohde, johon uusi metsälaki ei tosin tuonut muutoksia, ovat keskirehevät hieskoivikot ojitetuilla soilla. Meillä on valtava määMerkittävä muutos metsälaissa Vaikka pidänkin pienaukotusta ja harsintaa pääsääntöisesti huuhaana, tällaiseen kohteeseen keräilytalous sopii. 32 MAKASIINI 7 • 2014 32 MAKASIINI 7 • 2014 3106_.indd 32 16/10/14 18:47
OMA METSÄ Metsänhoito Käpyjä keräämään Sivu 34 Pikatesti Laatu maksaa kypärässäkin Sivu 37 Metsänhoidon Perusteet Paljonko työtä metsä vaatii? Sivu 38 tutkiMus Hakkuutähde kuivaksi palstalla Sivu 40 allakka Haukkuva pomo Sivu 41 MetsäPerintö Kun kaupat on tehty Sivu 42 kysy Pois Miten vanhaksi männikkö selviää? Sivu 44 Er kk i O kS a n En /M Et la 3107_.indd 33 16/10/14 18:48
metsänhoito TEKSTI LIINA KJELLBERG 1 Minkä puulajien siemeniä voi kerätä? Periaatteessa kaikkien puulajien siemeniä voi kerätä. Metsänviljelyyn kerätään pääasiassa kuusen, männyn ja rauduskoivun siemeniä. 2 Voiko kuka tahansa kerätä siemeniä? Siementen keruu ei kuulu jokamiehenoikeuksiin. Siemeniä voi kerätä omalla maalla kasvavista puista, muualta maanomistajan luvalla. 3 Mistä metsänviljelyyn käytettäviä siemeniä kerätään? Kuusen ja männyn siemeniä kerätään sekä talousmetsistä että siemenviljelyksiltä, koivun siemeniä lähinnä kasvihuoneissa sijaitsevilta siemenviljelyksiltä. 4 Miten siemenet kerätään? Siemenviljelyksillä kuusen ja männyn kävyt kerätään pystypuista henkilönostimien avulla. Talousmetsissä käpyjä kerättiin aiemmin pystypuistakin, mutta nykyään keruuta tehdään lähinnä päätehakkuualoilla ja kävyt kerätään kaadettujen puiden latvuksista. Koivun siemenet kerätään siemenviljelyksillä pystypuista henkilönostimien ja tikkaiden avulla. Silloin harvoin, kun koivun siementä kerätään talousmetsiköistä, se kerätään päätehakkuualoilta. 5 Missä siemenet sijaitsevat? Kuusen ja männyn siemenet sijaitsevat kävyissä käpysuomujen alla, koivun eminorkoissa suojasuomujen välissä. 6 Mihin aikaan vuodesta siemenet kerätään? Kuusen ja männyn käpyjen keräys alkaa loka-marraskuussa siementen tuleennuttua ja päättyy viimeistään kevättalvella ennen käpysuomujen aukeamista ja siementen varisemista. Ainakin männyn siemen näyttää joinakin vuosina vauri?oituvan keskitalven pakkasissa, joten se on varminta kerätä talteen jo ennen joulua. Koivun siemenet kerätään heinäkuun puolivälissä. 7 Vaihtelevatko siemensadot eri vuosina? Kyllä, huomattavasti. Huippuvuotena voi saada pienellä vaivalla hyvän saaliin, mutta esimerkiksi huippuvuosien väliin osuvina vuosina kuusen kävyistä iso osa on tyhjiä tai siemenet hyönteisten vioittamia. Syksy on käpyjen keräyksen aikaa. Käpyjen keräys omasta metsästä ei ole taloudellisesti järkevää, mutta harrastusmielessä sitä voi kokeilla. siementen keruusta KYSYMYSTÄ ER KK I O KS A N EN /M ET LA 34 MAKASIINI 7 • 2014 3108_.indd 34 17/10/14 19:10
Tuntumaa siihen, millainen käpyvuosi on tulossa, saa esimerkiksi Metlan siemensatoennusteista. 8 Onko tänä vuonna hyvä siemenvuosi? Kuusen siemensadon arvioidaan olevan melko runsas Eteläja Keski-Suomessa mutta heikompi Pohjois-Suomessa. Männyn siemensadosta taas ennakoidaan Etelä-Suomessa keskinkertaista tai runsasta. Pohjoiseen mentäessä käpymäärät laskevat ja Lapissa männyn siemensadosta odotetaan heikkoa. Koivulla oli tänä vuonna runsas siemenvuosi. Ensi kesän siemensato riippuu ensi kevään kukinnasta. 9 Millaisia käpyjä kannattaa kerätä? Sekä kuusella että männyllä on latvuksissaan uusia ja vanhoja käpyjä. Siemeniä sisältävät uudet kävyt sijaitsevat viimeisessä vuosikasvaimessa, kuusella vuosikasvaimen päässä ja männyllä vuosikasvaimen juuressa. Uudet kävyt ovat kovia, kuusella vihertäviä tai punertavia, männyllä vihreänruskeita. Käpysuomut ovat molemmilla tiukasti kiinni. Varsinkin kuusen uudet ja vanhat kävyt voi olla vaikea erottaa toisistaan, joten keruun aluksi kannattaa murtaa muutama käpy ja katsoa, onko käpysuomujen alla siemeniä. Kerättävien käpyjen vähimmäismittana pidetään kuusella seitsemää senttimetriä ja männyllä kolmea senttimetriä. 10 Millaisista koivuista siemeniä kannattaa kerätä? Puiden pitää olla laadukkaita: niiden runkojen tulee olla suoria ja niissä ei saa olla haaroja tai poikaoksia. Siemeniä kannattaa kerätä useammasta puusta, jotta siemenmateriaaliin tulee vaihtelua. 11 Vaihteleeko siementen laatu? Laadultaan paras siemen saadaan niin sanottuina huippuvuosina, kun suurin osa puista on osallistunut kukintaan ja pölytys on ollut hyvä. Tällöin siemenet kehittyvät hyvin ja saadaan runsaasti hyvin itävää siementä. Pohjois-Suomessa hyvä kukintavuosi ei tosin aina takaa hyvälaatuista siementä. Jos lämpösumma jää siementen kypsymiskesänä pieneksi, siemen tuleentuu ja itää heikosti. Yksittäisessä metsikössä paras siemen saadaan pääja lisävaltapuista. Yksittäisessä puussa laadultaan parhaat siemenet sijaitsevat latvuksen yläosan kävyissä. 12 Kuinka monta siementä yhdessä kävyssä on? Kuusen kävyissä on noin 200 siementä, männyn kävyissä noin 20. 13 Kuinka monta siementä yhdessä koivun eminorkossa on? Noin 400. 14 Kuinka paljon käpyjä tarvitaan kiloon siementä? Männyn käpyjä tarvitaan noin 150 litraa, kuusen käpyjä noin sata litraa. Käpyjen kerääjä kiipeää männyn latvaan Lieksassa Pohjois-Karjalassa vuonna 1958. Nykyään kävyt kerätään pystypuista henkilönostimien avulla. Kuva: Lusto/ Metsähallituksen kokoelma/P. Stenberg (Vas.) Käpyjen keräystä henkilönostimen avulla Suonenjoella Pohjois-Savossa. Laadukkaimmat siemenet sijaitsevat latvuksen yläosan kävyissä. 35 MAKASIINI 7 • 2014 3108_.indd 35 17/10/14 19:10
15 Mitä kerätyille kävyille tehdään? Metsänviljelyyn käytettävät siemenet karistetaan karistamoissa, joita on muun muassa Tapion Siemenkeskuksella ja Siemen Forelialla. Jos haluaa harrastusmielessä kokeilla karistusta, kävyt voi levittää ilmavasti esimerkiksi verkkopohjaiseen laatikkoon. Laatikko viedään pannuhuoneeseen, saunaan tai muuhun lämpimään tilaan. Hyvä ilmanvaihto on tärkeää, sillä tuoreet kävyt homehtuvat herkästi. Hyvä karistuslämpötila on 35– 40 astetta. Muutaman vuorokauden kuluttua käpyjen käpysuomut aukeavat ja siemenet voi kopistella ulos kävyistä. 16 Mitä karistetuille siemenille tehdään? Siemenmassa puhdistetaan ja siemenistä irrotetaan lenninsiivet. Jos harrastusmielessä kerää männyn tai kuusen käpyjä, lenninsiivet on helpoin poistaa hiertämällä siivellisiä siemeniä varovaisesti esimerkiksi kangaspussissa. Kaupallisessa tuotannossa siementen puhdistamisessa käytetään erilaisia seuloja ja täryttimiä, myös lenninsiivet irrotetaan koneellisesti. 17 Mitä kerätyille eminorkoille tehdään? Jos kerää koivun siemeniä harrastusmielessä, kannattaa eminorkot laittaa kuivumaan esimerkiksi sanomalehden päälle. Norkkojen kuivumisen huomaa siitä, että ne pörhistyvät. Kun kuivuneita norkkoja hieroo varovasti käsissään, irtoavat siemenet ja niiden välissä olevat suomut norkosta. 18 Miten siemenet säilytetään? Kuusen, männyn ja koivun siemenet säilytetään ilmatiiviissä astiassa kuivassa ja viileässä. Keräyskelpoiset kävyt ovat kovia ja niiden käpysuomut ovat tiukasti kiinni. Kuusella uudet kävyt ovat vihertäviä tai punertavia, vanhat vaaleanruskeita. Männyllä uudet kävyt ovat tummia ja vihertävänruskeita, selvästi vihreät kävyt eivät ole vielä valmiita kerättäviksi. 19 Miten kauan siemenet säilyvät? Hyvin kuivatut ja viileässä säilytetyt siemenet säilyttävät itävyytensä useita vuosia, jos pakkausta ei välillä avata. 20 Miten kaukana keräyspaikasta siemeniä voi käyttää? Siemeniä voi turvallisesti käyttää noin sadan kilometrin säteellä keräyspaikasta. Silloin ne sopivat varmasti kasvupaikalle. 21 Kannattaako omatoiminen siementen keräys? Ei, se on työlästä ja saatavan siemenen laatua on vaikea varmistaa. Siementuottajien tuottamasta jalostetusta siemenestä kasvatetut puut päihittävät maatiaispuut kasvunopeudessa ja järeydessä, jolloin metsästä saadaan parempi tuotto. Harrastusmielessä siemeniä voi kerätä. 22 Vaatiiko itse kerättyjen käpyjen ja siementen käyttö lupaa? Jos siemenet tulevat omaan käyttöön, ei lupaa tarvita. Kaupallista toimintaa harjoittavan siementuottajan pitää kuulua Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ylläpitämään metsänviljelyaineiston toimittajarekisteriin. Evira valvoo kaupallisia siemenkeräyksiä ja myöntää säädösten mukaan tuotetuille siemenille kantatodistuksen, jolla varmennetaan siemenen alkuperä. Jos on ansaintamielessä kiinnostunut kuusen tai männyn käpyjen keräyksestä, kannattaa olla yhteydessä esimerkiksi siemenkeräyksiä järjestävään metsänhoitoyhdistykseen. Artikkelia varten on haastateltu Metlan erikoistutkija Markku Nygreniä, Metlan metsätalousinsinööri Sirkku Pöykköä ja Eviran ylitarkastaja Kari Leinosta. metsänhoito Männyn käpyjen väri muuttuu kevättä kohti ruskeammaksi. ? ? ? ? Ku vA T PE KK A H EL EN Iu S/ M ET LA 36 MAKASIINI 7 • 2014 3108_.indd 36 17/10/14 19:10
Ammattilaisten mieleen TeksTi ja kuvaT Mikko Riikilä asianTunTija RisTo Mykkänen M etsätöihin sopivia kypäriä saa edullisimmillaan muutamalla kympillä. Ne tekevät asiansa suuremmitta moitteitta, mutta parempaakin on tarjolla. Viime vuosina tarjolle on tullut entistä hienompia – ja samalla kalliimpia kypäriä. Husqvarna Technical -kypärä kuuluu tähän sarjaan. Se ei ole markkinoiden kallein, mutta ensiarvioiden perusteella paras. Istuu napakasti Uudessa kypärämallissa on muutamia käytettävyyttä parantavia ominaisuuksia. Niistä ehkä tärkein on kypärän sisäosan säätöpyörä niskan puolella. Sen avulla päässä olevan kypärän pystyy helposti säätämään sopivaksi ja kypärä istuu napakasti päähän. Toinen selvä parannus on niskasuojus. Se on valmistettu pehmeästä ja kestävästä materiaalista, joka ei todennäköisesti pakkasellakaan käpristy eikä repeile kuten perinteiset muovisuojat. Lisäksi suojus on helppo kiinnittää kypärän reunalistaan, sitä ei tarvitse pujotella kypärän sisäosan pidikkeiden varaan. Visiiri on laaja eikä haittaa näkyvyyttä – välillä piti kädellä kopaisten varmistaa, onko suojavisiiri todella naaman edessä. Hyvän näkyvyyden kääntöpuoli on, että visiirin verkko on sen verran avarasilmäinen, että välillä puru tulee sen läpi silmille. Näin tosin käy muidenkin kypärämallien visiirien kanssa. Visiiri on kytketty kahdella erillisellä nivelellä kypärään, mikä tekee kiinnityksestä jämäkän. Yläasentoon käännettynä visiiri nousee niin korkealle, ettei se jää miltään osin näkökenttään. Tuuletus pelaa Kuulonsuojaimet ovat tehokkaat ja niiden asentoa voi säätää sekä korkeusettä sivuttaissuuntaan. Ne kiinnittyvät kypärään samanlaisella istukalla kuin aiemmissakin Husqvarnan kypärissä. Myös radiokuulokkeita voi käyttää. Tuuletus toimii hyvin. Tuuletusaukot on suojattu metalliverkolla, joka estää roskien ja osin vedenkin kulun kypärän sisälle. Hirvikärpäset toki mönkivät kypärän reunan alta hiuspohjaan kuten ennenkin. Kypärässä on runsaasti heijastintarroja. Tästä voi olla hyötyä, jos metsuri esimerkiksi työskentelee iltapäivän hämyssä metsäkoneiden läheisyydessä. Kypärän ulkokuoreen on kiinnitetty UV-säteilyn ilmaisintarra, jonka värin luvataan muuttuvan, kun auringonvalo haurastuttaa kypärän. Tarra herätti lähinnä huvittuneisuutta. Metsuri tykkäsi Technical-kypärän suositushinta on 125 euroa. Se on paljon, jos sitä vertaa Husqvarnan ”normikypärän” hintaan, 79 euroa. Mutta vähän verrattuna vaikkapa itävaltalaiseen Protos-kypärään, jonka hinta on noin 200 euroa. Ainakin metsurien ensikommenttien perusteella kypärälle voi veikata menestystä. ”Tämä on paras kypärä, mitä olen ikinä kokeillut”, arvioi tervolainen metsuriyrittäjä Jukka Järvinen. Husqvarnan uutta laatukypärää on oikeasti mukava käyttää. Husqvarna Technical -kypärä Plussat: +Helppo säädettävyys +kestävä niskasuoja +Hyvin läpinäkyvä suojavisiiri +Tehokkaat kuulonsuojaimet Miinukset -suojavisiirin verkon harvasilmäisyys (-Hintava, mutta hyvää ei saa halvalla) pikAtesti 1. Suojavisiiri kiinnittyy kypärään kahdella nivelellä. Kytkentä on jämäkkä. 2. Kypärän ulkokuoressa on ilmaisintarra, joka kertoo onko UVsäteily haurastuttanut kypärää. 3. Niskasuojus on entisiä muoviläppiä kestävämpi ja joustavampi. 4. Kypärän sisäosan niskapuolella on säätöpyörä, jolla päässä olevan kypärän saa säädettyä tarkalleen päähän sopivaksi. 1. 2. 3. 4. 37 MAKASIINI 7 • 2014 3109_.indd 37 17/10/14 19:12
METSÄNHOIDON PERUSTEEET TEKSTI JA KUVAT MIKKO RIIKILÄ M etsiä on monenlaisia kuten metsänomistajiakin. Otsikon kysymystä voi lähestyä tarkastelemalla viitteellistä sadan hehtaarin metsätilaa Keski-Suomessa. Tilan metsäpinta-ala on sata hehtaaria ja puusto on jakautunut tasaisesti eri kehitysluokkiin. Tarkastelun helpottamiseksi oletetaan, että vuotuiset hakkuut ja niistä seuraavat hoitotyöt toistuvat samansuuruisina. Metsiä hoidetaan järkevästi, hyvän metsänhoidon suosituksia mukaillen. Turhia töitä ei tehdä. Esimerkkimetsänomistajamme on terve ja omaa aloittelijaa hieman edistyneemmät taidot metsänhoitotöihin. Metsät uudistetaan 70-vuotiaina ja hakkuualat istutetaan. Joka vuosi siis päätehakataan 1,4 hehtaarin ala. Tästä seuraa, että myös kerralla tehtävien metsänhoitokuvioiden pinta-ala on samaiset 1,4 hehtaaria. Omatoiminen metsänomistajamme tekee itse metsänviljelyt ja raivaussahahommat. Hakkuut ja maanmuokkaukset hän jättää ammattilaisille. Viisi päivää istutukseen Ensimmäinen työ on hakkuualojen raivaus. Se olisi paras tehdä jo muutama vuosi ennen päätehakkuuta. Metsänomistajan työtahdilla se on parin päivän raivaussahausrupeama. Jos jätepuustoa on vähän, sen voi poistaa tulevan taimikon varhaisperkauksessa. Vuosittainen istutusala on 1,4 hehtaaria. Taimia pitäisi iskeä mättäisiin noin 2 500. Montako tainta päivässä ehtii laittaa? Metsälehden nettisivujen keskustelupalstan virtu?aalisankarit latovat tuollaisen satsin päivässä – tai siis yleensä perjantai-illassa... PALJONKO TYÖTÄ METSÄ VAATII? Moni haluaa hoitaa metsänsä hyvin, mutta riittääkö palkansaajametsänomistajan aika. Sitä selvitämme seuraavassa. Satunnaisesti istuttavalta 500 taimen iskeminen maahan päivässä on kelpo suoritus. 38 MAKASIINI 7 • 2014 38 MAKASIINI 7 • 2014
Tosielämässä määrät jäävät vähäisemmiksi. Ammattilaisten päivätahti lienee 1 500 tainta. Satunnaisesti istuttavan ei moisia määriä kannata tavoitella – äkkiseltään 500 tainta päivässä on kelpo suoritus. Se tarkoittaa viittä työpäivää, siis kahta viikonloppua, kunhan nipistää sisään tehdyistä liukumista yhden vapaapäivän jatkoksi. Perkausta keskikesällä Seuraavaksi esimerkkimetsänomistajamme kiirehtii varhaisperkaamaan vesakot viisi vuotta sitten istutetusta taimikostaan, 1,4 hehtaaria sekin. Työajan menekki riippuu siitä, kuinka pahoin alue on vesakoitunut. Puolen hehtaarin päivätahti on keskimääräisellä kohteella mahdollinen, mikä tarkoittaisi kolmea tai todennäköisesti neljää sahauspäivää. Homma on paras tehdä keskikesällä, jotta lehtipuiden vesominen jää vähäisimmäksi. Lomaprojekti siis. Työtä riittää syksylläkin. Kymmenkunta vuotta sitten istutettu taimikko on hoidettava toistamiseen. Aikanaan tehdyn varhaisperkauksen ansiosta työ on joutuisaa, amatöörisahuri yltää tälläkin savotalla liki puolen hehtaarin päivätulokseen. Taimikoilla vierähtää siis kolme, neljä päivää eli pari viikonloppua – toivottavasti kuulaissa syyssäissä. Nyt ollaan jo voiton puolella, mutta raivuukamppeet on vielä kerran pakattava matkaan. Seuraavaksi ensiharvennettava – niin ikään 1,4 hehtaarin – alue on ennakkoraivattava. Puoli hehtaaria päivässä on jälleen hyvä likiarvo päiväurakasta. Siitä kertyy taas kolme neljä päivää. Säästä tonni Näin toimien välttämättömiin metsänhoitotöihin kuluu vuodessa yhteensä noin 18 työpäivää. Ammattimetsurilta kuluisi aikaa arviolta seitsemän kahdeksan päivää ja lasku olisi noin 250 euroa päivältä, siis 1 875 euroa ilman arvonlisäveroja. Verovähennysten jälkeen siitä jäisi lopulta maksettavaa noin 1 300 euroa. Omasta työpanoksesta aiheutuneet kulut huomioon ottaen omalla työllä säästäisi reilut tuhat euroa. Metsänomistaja varhaisperkaa noin puoli hehtaaria taimikkoa päivässä. Omatoimisen työvuosi Istutus 5 päivää 28 % Istutus 5 päivää 28 % Varhaisperkaus 4 päivää 22% Taimikonhoito 4 päivää 22% Ennakkoraivaus 3 päivää 17% Uudistusalan raivaus 2 päivää 11% YHTEENSÄ 18 PÄIVÄÄ 39 MAKASIINI 7 • 2014 39 MAKASIINI 7 • 2014
Talvisissa metsissä käynyt lintukato Metsässä talvensa viettäviä lintuja on Suomessa jäljellä enää puolet 1950-luvun määrästä. Sen sijaan talvisten kaupunkilintujen määrä on samana aikana kolminkertaistunut ja vesilintujen peräti kymmenkertaistunut, selviää Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Aronia-instituutin tutkimuksesta. ”Kaupunkien linnut ovat hyötyneet muun muassa talviruokinnan lisääntymisestä aina 1960-luvulta lähtien”, kertoo tutkija Sara Fraixedas Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta. Vesilintujen talvisen runsastumisen taustalla ovat puolestaan lämmenneet alkutalvet, joiden ansiosta vesistöt pysyvät avoimena yhä pidempään. Metsien talvisen lintukadon tutkijat epäilevät johtuvan metsänkäytön ja -kasvatusmenetelmien muutoksista. Talven sateista juuristovaurioita Sadanta jäiseen maahan voi vaurioittaa taimien juuria merkittävästi, arvioivat Metlan erikoistutkijat Sirkka Sutinen ja Tapani Repo. He havaitsivat tutkimuksessaan sadannan aiheuttaman routimisen heikentävän herkästi routivilla mailla jopa isompien taimien kasvua. Tutkimuksessa selvitettiin, millainen vaikutus taimien kastelulla on kun maa on jäässä, sulamisvaiheessa ja täysin sulanut. Kun kastelu toistettiin kolme kertaa, hienojuurten kuolleisuus lisääntyi ja juuriston pituus ja kuivamassa vähenivät seuraavan kasvukauden aikana. Taimien vedensaannin heikkeneminen näkyi uusissa neulasissa pyöristymisenä ja ilmarakojen vähenemisenä. TUTKITTUA Myyrätuhojen ennakointi vaikeutuu Myyrien kannanvaihtelut muuttuvat epäsäännöllisiksi vuoteen 2040 mennessä, ennakoi Jyväskylän yliopistossa väittelevä Katri Korpela. Säännöllisyyden väheneminen vaikeuttaa myyrätuhojen ennustamista. Erityisen hälyttävää on epäsäännöllisten huippujen voimistuminen Etelä-Suomessa. Se tarkoittaa, että myyrien aiheuttamat haitat voivat kasvaa nopeasti ja niitä on vaikea ennakoida. Säännöllinen kannanvaihtelu voi kuitenkin jatkua Länsija Pohjois-Suomessa. Itä-Suomessa myyrien kannanvaihtelut ovat vaimenneet. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVA JOHANNA ROUTA Hakkuuala on paras paikka energiakäyttöön tulevan hakkuutähteen kuivattamiseen. Palstalle varisevien neulasten ansiosta suuri osa ravinteista jää metsään ja pieniin kasoihin jätetty hakkuutähde kuivuu tehokkaasti eikä ehdi juurikaan lahota. ”Kuivumisvauhti voi hyvissä olosuhteissa olla hurja. Koeolosuhteissa hakkuutähteen kosteuspitoisuus on pudonnut kuudessa viikossa 46 prosentista 20 prosenttiin”, sanoo energiapuun varastointitapoja vertaillut Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Johanna Routa. Hänen mukaansa hakkuutähteen tulisi antaa kuivua hakkuualalla niin kauan, että se ruskettuu. Jos hakkuutähde kasataan tienvarteen lehtien ja neulasten ollessa vielä vihreitä, syntyy kuiva-ainetappioita. ”Hakkuutähde tiivistyy tienvarsivarastossa tiukaksi kasaksi, jossa mikrobit muhivat. Hakkuutähteestä lahoaa silloin lähes kolme prosenttia kuukaudessa”, Routa sanoo. Tehokkaimmin hakkuutähde kuivuu toukokuun ja heinäkuun välisenä aikana. Kuivumisnopeus riippuu sääolosuhteista, mutta usein esimerkiksi talvella hakattujen puiden latvusten ja oksien kannattaisi antaa kuivua hakkuualalla kevään yli. ”Se on ongelmallista, sillä metsänomistajat haluavat yleensä viljellä hakkuualat mahdollisimman nopeasti”, Routa toteaa. Routa on kehittänyt ennustemallit hakkuutähteen ja pienpuun kosteuden ja sopivan varastointiajan määrittämiseksi. Mallien avulla voidaan arvioida, miten kauan energiapuun kuivuminen kestää eri vuodenaikoina. Hakkuutähde kuivaksi palstalla Hakkuutähteen kuivumista seurattiin Mekrijärven tutkimusasemalla. Alustan päällä oleva hakkuutähdekasa jäljittelee hakkuualalle jätettäviä kasoja. W IK IM Ed IA CO M M O N S A LE KS I LE H IK O IN EN 40 MAKASIINI 7 • 2014 40 MAKASIINI 7 • 2014 3143_.indd 40 17/10/14 19:17
Metsäläisen allakka JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Tu u li kk i Si RO lA vietettyjä päiviä ei isä ylhäinen laske mukaan elonpäivien pituuteen. Tiedä en, mutta omalla kohdalla ovat pillerit saaneet jäädä apteekin hyllylle. Elonpäivien pituutta ei arvaa kukaan, mutta jokseenkin lystikkäitä päiviä on tähän saakka vietetty, koirallakin on niissä oma merkityksensä. kinut, on moraalinen velvollisuus sitä viedäkin rodulle mieluisaan toimintaan. Muutoin on parempi jättää halli hankkimatta. Haulikko tulee laukaistua harvoin. Vaikka siivenläpsytyksiä ja pomppupakoja tämän tästä osuu kohdalle, ampumahollit ovat harvinaista herkkua. Nautinto tulee siitä, kun kuulee tai jopa näkee kanalinnun lähdön ja siitä kun koira hyökkää kuin nuoli linnun suuntaan. Toistaiseksi Jekku on eksynyt pakolinnun jäljiltä alle sadassa metrissä. En kaipaa suuria urbaaneja taide-elämyksiä. Metsä itsessään on suuri taideteos ja elämyspuisto. Siellä kun kansalliskoiramme viilettää, sulavasti ja notkeasti, on sekin sielua hivelevää katsottavaa. Vaikka minulla on hieno perhekunta ja hyviä ystäviä, enkä koe liiemmin yksinäisyyttä tai tunnevajetta, niin koiran ystävyys sykähdyttää. Kun hikisenä ja likaisena hellitän hetkeksi työkalusta ja istahdan kannolle, niin kohta on kaveri nuolemassa kättä ja nenänpäätä. Eväsrepulla meinaa päästä naurusta pissat housuun, kun Jekku sinnikkäästi istuu ja katselee voileivänkulmaa sen näköisenä, ettei olisi saanut ruokaa viikkokausiin. A iempina vuosikymmeninä on karttunut sen verran työtunteja ja toisaalta jäänyt rästiin lomapäiviä, että suon itselleni hyvällä omallatunnolla muutamia metsästysaamuja. Taitaa silti keskimääräinen 40 viikkotyötuntia tulla katetuksi. Vanha sanalasku tietää, että erällä M inua haukutaan päivittäin – myös metsässä. Saman ryöpyn saavat osakseen myyrät, oravat, osmankäämit, rastaat, joskus teeret ja metsokin. Jo kolmannen kerran pomokseni on tullut suomenpystykorva, nyt Jekku-poika. Vaikka viihdyn metsässä yksinäni, on olo koiran kanssa silti paljon mukavampi. Kun vetäisen raivaussahan tai moottorisahan käyntiin, koira loittonee useita kymmeniä metrejä ja alkaa touhuta omiaan tai paimentaa autoa. Kun sammutan sahan, työnjohtaja rientää paikalle ja vaatii rapsutuksen. Pöllien kasaus tai oksien heittely ei koiraa haittaa, se tarkastaa juuri sahatun työalueen laadun. M oni syksyinen työpäivä alkaa parin tunnin metsästyslenkillä. Omat tilukset kierretään ensin, naapuritiloillakin poiketaan. Kulku on rauhallista ja pysähtelevää, jotta Jekku saisi aikaa risteillä etumaastossa. Aikaa on runsaasti katsella kulkureittejä, metsän yleistilaa ja yksittäisiä aarteita. Vaikka tunnen metsämme hyvin ja näen silmissäni kuviot lähes ilmakuvan kaltaisesti, löytyy jatkuvasti jotakin uutta merkillepantavaa. Jos pariin vuoteen ei ole jonkun kiven takaa kulkenut, saattaa sieltä löytyä tuulikaato, mehevä riukupusikko tai vaikkapa oivallinen sienipaikka. Koira suorastaan pakottaa hyvällä tavalla lähtemään maastoon ja tutkimaan jokaisen metsänkolkan. Ja kun koiran on kerran hankPomoni on koira Koira metsätöissä on hyvä kaveri kaunis katseltava opas omaan metsään 41 MAKASIINI 7 • 2014 41 MAKASIINI 7 • 2014 3095_.indd 41 17/10/14 19:19
METSÄPERINTÖ TeksTi Mikko Riikilä AsiAnTunTijA Väinö sikAnen T ilakaupan jälkeen myyjän urakka on helpoin. Tärkeintä on muistaa luovutusvoittoveroilmoitus. Jos myyjä ei itse tee ilmoitusta, verottaja lähettää useimmissa tapauksissa luovutusvoittoveroehdotuksen ennakkoverotusta varten. Jos ehdotus kelpaa tilan myyjälle, hänen ei tarvitse ilmoittaa mitään. Luovutusvoittoveroilmoitus on tehtävä viimeistään veroehdotuksen täydennyksen yhteydessä, jos verottajalta ei ole tullut ehdotusta tai sitä halutaan korjata. Metsälehden veroasiantuntija Väinö Sikanen muistuttaa, että jokaisesta kaupasta on tehtävä erillinen luovutusvoittoveroilmoitus. ”Jos esimerkiksi myyjiä on kaksi ja ostajia myös kaksi, kauppoja tehdään yhteensä neljä. Jokaisesta on tehtävä luovutusvoittoveroilmoitus erikseen.” Luovutusvoittoveroilmoitus on tehtävä myös lähisukulaisten välisissä sukupolvenvaihdoskaupoissa, vaikka ne on vapautettu luovutusvoiton verosta. ”Tällöin ilmoitukseen ei tarvitse laatia laskelmaa muodostuneesta luovutusvoitosta. Riittää kun ruksaa kohdan, jossa ilmoitetaan, että kyse on verovapaasta luovutuksesta”, Sikanen neuvoo. Jos omistaja vaihtuu kesken vuoden, sekä tilan ostaja että myyjä tekevät tilasta kaupantekovuodelta metsäveroilmoituksen. Kauppaa seuraavana vuonna luopujan on haettava verottajalta vapautumista arvonlisäverovelvollisuudesta, jos hänelle ei kaupan jälkeen jäänyt metsiä ja metsätalouden harjoittaminen loppuu. Lainhuuto puolessa vuodessa Tilan ostajan on kaupanteon jälkeen maksettava varainsiirtovero, neljä prosenttia kauppahinnasta. Tarvittavan lomakkeen saa kaupanvahvistajalta tai sen voi tulostaa netistä. Sen jälkeen metsän ostajan ja myös metsän lahjana saaneen on oma-aloitteisesti haettava lainhuutoa tilalle. Lainhuuto tarkoittaa, että tilan saaja tai ostaja merkitään omistajaksi kiinteistötietojärjestelmään. ”Hakemus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa kauppakirjan allekirjoittamisesta riippumatta siitä, milloin tilan omistusoikeus siirtyy tai milloin kauppahinta maksetaan. Myöhästymisestä rangaistaan korotetulla varainsiirtoverolla”, Sikanen huomauttaa. Lainhuutohakemukset suositellaan postittamaan palstan sijainnista riippuen Maanmittauslaitoksen Helsingin, Turun tai Vaasan palvelupisteisiin. Periaatteessa hakemuksen voi toimittaa muihinkin palvelupisteisiin. Lainhuutohakemuslomake löytyy netistä. Sen liitteeksi tarvitaan tilakaupoissa kuitti maksetusta varainsiirtoverosta. ”Uuden käytännön mukaan kaupanvahvistaja toimittaa kauppakirjan maanmittaustoimistoon, joten hakijan ei tarvitse liittää sitä hakemukseensa”, Sikanen kertoo. Jos kaupassa sovitaan, että omistusoikeus siirtyy ostajalle vasta myöhemmin, kun kauppahinta on kokonaan maksettu, tosite koko kauppahinnan maksamisesta on liitettävä hakemukseen. ”Jos kauppahinnalle ja omistusoikeuden siirtymiselle sovitaan puolta vuotta pidempi aika, tosite kauppahinnan maksamisesta on lähetettävä maanmittaustoimistoon myöhemmin. Lainhuudon saa vasta, kun koko kauppahinta on maksettu”, Sikanen lisää. Kun ostajia on useita, he omistavat tilaa yhtymänä. He hakevat lainhuutoa yhteisellä hakemuksella. Lisäksi omistajien on tehtävä Kun kaupat on tehty Metsätilan omistajavaihdos ei ole valmis, kun kauppatai lahjakirja on allekirjoitettu. Sekä luopujalla että saajalla on vielä paperitöitä tehtävänään. 42 MAKASIINI 7 • 2014 3113_.indd 42 17/10/14 19:20
verottajalle yhtymäselvitys, johon liitetään ote kauppakirjasta. Yhtymäselvitys kannattaa tehdä välittömästi kaupanteon jälkeen. Jos yhtymä ostaa tilan heti perinnönjaon jälkeen, yhtymäselvitykseen kannattaa liittää myös perinnönjakokirja, joka varmistaa myyjien omistusoikeuden tilaan. ”Periaatteessa kaupanvahvistajan pitää selvittää myyjien omistusoikeus, mutta monesti verottaja kyselee perinnönjakokirjaa jälkikäteen.” Lopuksi uusien omistajien kannattaa hakeutua metsätaloudestaan arvonlisäverovelvollisiksi, jos he eivät entuudestaan harjoita metsätaloutta. Pienimmillä tiloilla arvonlisäverovelvollisuus ei ole välttämätöntä. Alv-lomake löytyy netistä. ”Se on kuitenkin monimutkainen tavalliselle metsänomistajalle. Toivoisin, että verohallinto laatisi metsänomistajille yksinkertaistetun hakulomakkeen. Se helpottaisi asioiden hoitoa”, Sikanen esittää. Muista 55. pykälä Metsän lahjana saanut hakee omistukselleen lainhuudon samalla tapaa kuin ostajakin. Varainsiirtoveroa saaja ei maksa, joten veron maksutositettakaan ei liitetä hakemukseen. Saajan on tehtävä lahjaveroilmoitus kolmen kuukauden kuluessa lahjakirjan allekirjoittamisesta. Tässä pätee sama kuin luovutusvoittoveroilmoituksissa. Jokaisesta lahjasta on tehtävä erikseen ilmoitus. Lahjaveroilmoitukseen liitetään kopio lahjakirjasta sekä tila-arvio tai verottajan ohjeiden mukaan tehty arvolaskelma, josta selviää tilan käypä arvo. Ilmoittajan ei nykyisin tarvitse laskea lahjan antajan mahdollisesti pidättämän hallintaoikeuden arvoa. Maininta hallintaoikeuden pidättämisestä riittää. Maatilojen lahjaveroilmoituksissa tärkein – helposti kymmenien tuhansien eurojen arvoinen – seikka on muistaa vaatia maatalouden jatkajille tarjolla olevaa perintöja lahjaverolain 55. pykälän mukaista huojennusta veroon. ”Huojennusta on haettava lahjatai perintöveroilmoituksessa. Jälkikäteen sitä ei enää voi vaatia. Tämä sääntö on armoton – ja aina joku onneton unohtaa sen”, Sikanen korostaa. Onneksi uudistettu lahjaverolomake on edeltäjäänsä havainnollisempi. Sen osassa 7 (VII) on erikseen rastittavat ruudut perintöja lahjaverolain 55. ja 56. pykälien mukaisille huojennuksille. Maatilan jatkajan on ruksittava molemmat. Tilan omistaja vaihdoksen jälkeen Myyjä tekee luovutusvoittoveroilmoituksen ostaja maksaa varainsiirtoveron ja hakee lainhuudon Tilan lahjana saanut hakee lainhuudon ja tekee lahjaveroilmoituksen Kirjaa kirje lainhuutohakemukset sekä metsäkauppojen veroilmoitukset on varminta lähettää kirjattuina kirjeinä tai viedä ne verotoimistoon ja luovuttaa ne kuittausta vastaan. kaikista dokumenteista on syytä ottaa kopiot. ”Viime aikoina kirjeitä on kadonnut postiin tai veroilmoitukset ovat hävinneet verottajan uudistetuista tietojärjestelmistä”, sikanen toteaa. ilmoitusten myöhästymisestä voi seurata lahjatai varainsiirtoveron korotus, joka metsätiloilla on helposti tuhansia euroja. keski-suomessa maatilan sukupolvenvaihdoksessa hakemuksen katoaminen oli vaarantaa tilan jatkajalle haetun lahjaveron huojennuksen. ”Avustin perhettä sukupolvenvaihdoksessa. 55. pykälän mukaisesta huojennuksesta pyydettiin verottajalta ennakkopäätöstä. lahjakirjan allekirjoittamisen jälkeen jatkaja toimitti tarvittavat asiapaperit verottajalle.” Alkuperäinen lahjaveroilmoitus ei koskaan päätynyt verottajan tietojärjestelmään. Tämän vuoksi verottaja pyysi jatkajalta uutta lahjaveroilmoitusta. Hän teki sen eikä ymmärtänyt vaatia 55. pykälän mukaista huojennusta. siitä oli seurata jatkajalle yli 40 000 euron ylimääräinen lahjavero. Asiaa puitiin useiden verovirkailijoiden kanssa, mikä vaikeutti selvittelyä. ”kannattaa aina kirjoittaa muistiin, minkä nimisen virkailijan kanssa on asioinut. jo sovitut asiatkin saattavat unohtua, kun asia siirtyy toisen virkailijan käsiteltäväksi”, sikanen neuvoo. Asia oikeni lopulta, mutta ennen sitä tilan saaja joutui maksamaan ensimmäisen osan, 15 000 euroa perusteetta säädetystä lahjaverosta. se palautetaan, mutta uuden viljelijän maksukyky joutui turhaan koetukselle. OTA YHTEYTTÄ NIIN LAITETAAN METSÄSI TUOTTAMAAN! 0207 860 600 info@arvometsa.fi www.arvometsa.fi ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla! LÖYDÄT MEIDÄT METSÄMESSUILTA 6e83 3113_.indd 43 17/10/14 19:20
LUKIJOIDEN KYSYMYKSET Voiko tukkikasvu ylittää kasvun? Voiko metsä tuottaa jossakin kasvuvaiheessa tukkia enemmän kuin kasvunsa verran? Onko tällä vaikutusta siihen, millaisia metsiä kannattaisi hankkia ja miten niitä pitäisi hoitaa? Kyllä voi. Kaikkein suurin hetkellinen tukkipuun ”kasvu” saavutetaan silloin, kun runko siirtyy kuitupuusta yhden tukin puuksi. Rinnankorkeudelta 20-senttisen puun tukkiprosentti nousee tuolloin nollasta yli viiteenkymmeneen. Jos metsikön kaikki puut olisivat täsmälleen samankokoisia ja tekniseltä laadultaan virheettömiä, voisi siirtymä tukkipuuksi olla jopa 50–100 kuutiota hehtaarilla silmänräpäyksessä. Puiden erikokoisuus johtaa kuitenkin siihen, että siirtymä on käytännössä loivempi ja ajoittuu pidemmälle ajalle. Motti-simulaattorilla laskemani viljelykuusikko kasvoi ikävälillä 40–45 vuotta 85 kuutiota runkopuuta. Tukkipuu lisääntyi samana aikana viisi kuutiota enemmän. Puuston keskiläpimitta oli 22 senttiä. Tämän jälkeen tukkipuun siirtymä oli päätehakkuuseen saakka yhtä suuri kuin kasvu. Toisin sanoen kaikki tuotettava lisäpuu oli tukkia. Parhaan tuoton antaa tila, jolla on paljon tukkipuukynnyksellä olevia, hyväkasvuisia metsiä, mikäli saat sen ostetuksi kuitupuun hinnoilla. Markkinatutkimusten mukaan kannattavinta on ostaa runsaspuustoisia, isoja tiloja, joiden kysyntä on pikkutiloja vähäisempää. Taloudellisesti heikoimpia hankintoja ovat vähäpuustoiset puuhapalstat, joiden tuotot eivät vastaa ostohintaa. Tukkipuun ylivoimaisen hinnan vuoksi kuitupuun tuottamista tulee välttää ja pyrkiä kasvattamaan maksimimäärä runkoja tukkijäreyteen. Ensiharvennus kannattaa tehdä kohtuullisen lievänä. Sen jälkeen kannattaa siirtyä huolellisiin yläharvennuksiin, joilla kasvatetaan mahdollisimman monta hyvälaatuista runkoa tukkipuiksi. KARI MIELIKÄINEN KYSY pois! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Metsäverotus Hannu Jauhiainen Metsälehden toimittaja ja veroasiantuntija. Metsänhoito Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, Metsäntutkimuslaitoksen professori. Koneet Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Pienkonemekaanikkojen vastuukouluttaja Savon ammattija aikuisopistossa. Metsätilan suKupolvenvaihdos Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, joka konsultoi metsänomistajia toiminimi Metsätohtorin puitteissa. luonto Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. Miten vanhaksi männikkö selviää? Vanhat männyt saavat varttua Kauhaneva-Pohjankankaan kansallispuistossa rauhassa. Kuinka vanhoiksi karut männiköt mahtavatkaan yltää, jos tuli ei pääse niitä uudistamaan? Männyn maksimi-ikä Pohjoismaissa on tuhannen vuoden tienoilla. Pyhä-Häkin kansallispuiston ”Iso puu” oli kuollessaan suunnilleen 486 vuoden ikäinen. Kaakkois-Inarissa jatkaa eloaan, tosin iso haava kyljessään, 787 vuoden ikäinen aihki. Oulaisissa romahti vuoden 1880 tienoilla Pyhäjokeen mänty, jonka ikä oli lehtitietojen mukaan 1 029 vuotta. Joku Pohjankankaan nykyisistä männyistä saattaa siis olla elossa vielä vuosituhannen loppupuolellakin. Puu tuskin koskaan kuolee vanhuuteen. Ikääntyminen heikentää puun elintoimintoja ja puolustuskykyä niin, että taudit (sienet, hyönteiset, bakteerit) pääsevät niskan päälle ja tappavat puun. Vanhimmat puut löytyvät yleensä karuilta kasvupaikoilta, missä puu on joutunut satsaamaan puolustukseen eikä kasvuun. Puun ikää ei voi suoraan soveltaa metsän kasvuun. Kuolema korjaa metsästä puita koko ajan, Puu kuolee harvemmin vanhuuteen. Ikääntyminen heikentää puolustuskykyä, jolloin taudit nujertavat puut. 44 MAKASIINI 7 • 2014 44 MAKASIINI 7 • 2014 3114_.indd 44 17/10/14 19:24
Kannattaa Kysyä Jos jokin metsään liittyvä asia askarruttaa, lähetä meille kysymys. Asiantuntijat vastaavat toimituksen valikoimiin kysymyksiin. Lähetä kysymys osoitteeseen makasiini@ metsalehti.fi tai Metsälehti, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki kiivaimmin metsän nuoruusvaiheissa. Kun metsä on talousmetsäterminologian mukaan vanha, siis yli 125-vuotinen, tuonen tahti harvenee. Seuraavien parin sadan vuoden ajan männikkö on ehkä kauneimmillaan: valoisa pilaristo, jossa on harvakseltaan suuria puita ja hopeakylkisiä keloja. Metsä ei saa vanheta rauhassa, vaikkei ihminen siihen puuttuisikaan. Kuolema poimii puun sieltä, toisen täältä. Aukkoihin syntyy nuorennosta. Jos metsä on niin karu, että nuorennos on pääosin mäntyä, metsän ilme ei muutu kovin paljon eikä kovin nopeasti. Jos aukkoihin tulee kuusta, se muuttaa metsän ulkonäön. Vaikka kasvupaikka olisi niin karu, etteivät kuuset jaksa kasvaa valtapuiksi, ne ovat silti uhka vanhojen puiden elämälle. Tuli on olennainen osa männikön kehitystä. Kauneimmat männiköt ovat syntyneet kulon polttamalle maalle. Ikääntyvän hongikon pitää kauniina ja valoisana silloin tällöin maata pitkin etenevä palo, joka tappaa alikasvoksen mutta säästää valtapuut. Mäntyjen lomaan varttunut kuusikasvusto nostaa varvikossa etenevän tulen tappavaksi latvapaloksi ja vanhojen mäntyjen surmaksi. Se, minkä näköisiksi Pohjankankaan männiköt muuttuvat ikääntyessään, riippuu siis kuloista. Kohtuullisin väliajoin toistuvat palot puhdistavat aluskasvillisuuden, mutta kovin pitkä aika edellisestä kulosta tekee seuraavasta vaarallisen. SEPPO VUOKKO Miksi tuki muuttui verolliseksi? Sovimme kahden hehtaarin metsäalueen rauhoittamisesta 30 vuodeksi metsäkeskuksen kanssa vuonna 2003. Pääperuste rauhoitukselle oli, että korvaus on verovapaa. Ensimmäinen korvauserä maksettiin heti sopimuksen lainvoimaisuuden jälkeen ja toinen loppuvuodesta 2013. Nyt verottaja ilmoitti, että korvauksesta peritään vero pääomaverotuksen mukaisesti. Mihin verotus perustuu? Kun kemeratuet tulivat verollisiksi 1.1.2012 alkaen, ei lakimuutokseen sisältynyt poikkeuksia tai siirtymävaiheita. Näin ollen myös vanhojen ympäristötukisopimusten 1.1.2012 jälkeen maksetut korvaukset ovat olleet veronalaisia. Asiasta päätti eduskunta. HANNU JAUHIAINEN Mikä sahaa vaivaa? Husku (44) lähtee käyntiin, mutta sahaa pitää kallistella, jotta se ottaa kierroksia. Olen vaihtanut kalvot ja kokeillut toisella sytytysyksiköllä, mutta ei auta. Jos saha pääsee sammumaan, niin se ei tahdo käynnistyä ennen kuin se on jäähtynyt. Kysymyksessä on kohtalaisen iäkäs saha. Viimeiset Husqvarna 44:t on tehty 1989. Sahan kallistelu kierrosten saamiseksi on mielenkiintoinen ongelma, joka voi johtua monesta eri syystä tai syiden yhteisvaikutuksesta. Kysymykseen ei voi antaa yksiselitteistä vastausta. Husqvarna 44:ssä oli muutama tyypillinen ongelma: kaasuvivuston väljeneminen ja tärinänvaimennuskumien pehmeneminen sekä polttoaineputken murtuminen. Kaikki nämä vaikuttavat yhdessä ja erikseen toimivuuteen sahaa kallisteltaessa. Kampikammion öljytiivisteiden vuoto aiheuttaa ilmavuotoja ja sitä kautta käyntihäiriöitä. Ilmavuodot voidaan tarkistaa kampikammion painemittauksella. Samalla kannattaa tarkistaa sahan runkopultit ja sylinterin kiinnitys, jotta ilmavuotoja ei tule sitä kautta. Kaasutin on ollut irti kalvoja vaihdettaessa. Kaasuttimen ja sylinterin välinen tiivistys on syytä tarkistaa vielä kerran. Lämpimänä käyntiinlähtö heikkenee, jos saha on väljä tai jos se on leikannut kiinni. Koneelle kannattaa teettää puristuspainemittaus, kiinnileikkautumista voi tarkastella irrottamalla äänenvaimennin. Sahan toimivuuden voi testata helposti roikuttamalla konetta joutokäynnillä takakahvasta samalla ravistaen. Jos saha pyörii moitteettomasti testin aikana, koneessa ei ole ilmavuotoja. LEO SAASTAMOINEN Miten kauppa kannattaa tehdä? Leski ja aikuiset lapset omistavat 40 hehtaarin metsätilan yhtymänä. Tilaan kuuluu kesäpaikkana käytetty talo ja rantasauna. Metsästä on ajan tasalla oleva metsäsuunnitelma. Harkitsemme nyt sukupolvenvaihdosta. Ajatuksemme on, että leski myisi osuutensa lapsille. 1) Miten metsän kauppahinta voidaan ja kannattaa määritellä? 2) Rakennuksille ja rantasaunalle vahvistetaan kiinteistövero verotusarvon perusteella. Voidaanko verotusarvoa pitää käypänä hintana talolle ja rantasaunalle? 3) Miten käy metsävähennyksen? 4) Mitä veroja myyjälle tulee luovutuksesta maksettavaksi? 5) Onko muuta huomioitavaa sukupolvenvaihdosta suunniteltaessa? 1) Koska teillä on ajantasainen metsäsuunnitelma, tila-arvio laaditaan sen perusteella. Muuten hinnoittelussa voitaisiin käyttää verottajan vuosittain määrittämiä hehtaarihintoja. 2) Verottajan perintöja lahjaverotuksen ohjeissa on neliöhinnat maakunnittain loma-asunnoille ja tonteille. Muiden rakennusten osasta käypä hinta on kiinteistöverotuksessa mainittu jälleenhankinta-arvo. 3) Metsän osuus on myyjälle luovutusvoittoverosta vapaa. Ostajat saavat tehdä hankintahinnasta metsävähennyksen. 4) Jos myyjä on käyttänyt taloa omistusaikanaan kaksi vuotta vakituisena asuntonaan, myös se on tontteineen luovutusvoittoverosta vapaa. Muuten rakennusten ja tontin kauppahinnasta menee luovutusvoittovero. 5) Ostajat eivät maksa lahjaveroa, jos kauppahinta on yli 75 prosenttia myytävän omaisuuden yhteisarvosta. VÄINÖ SIKANEN Oikaisu Edellisessä Metsälehti Makasiinissa (6/2014) kysyttiin yhtymän verotuksesta. Vastauksessa todettiin virheellisesti, että osakas voi perustaa toiminimen ja laskuttaa yhtymää. Itse asiassa osakas voi tehdä ja laskuttaa töitä toiminimen kautta vain kuolinpesässä. Yhtymässä tämä ei ole mahdollista. Yhtymän tulosta voidaan jakaa muutoinkin kuin omistusosuuksien suhteessa kulujen osalta. 45 MAKASIINI 7 • 2014 45 MAKASIINI 7 • 2014 3114_.indd 45 17/10/14 19:24
Myyränpyyntiin Topcat on maahan upotettava myyränloukku. Hinta 65 euroa. Asennuskaira 58 euroa. www.forestum.fi TuoTeuuTuuksia Palstalle voi lähettää tietoja metsän eri käyttötapoihin liittyvistä tuotteista.Palstan osoite on: Hannu Jauhiainen, Korpikoskentie 8, 07510 Vikajärvi, sähköposti: hannu.jauhiainen@ metsalehti.fi. Metsään Stihl MS 193 C-E on polttoainekulutukseltaan taloudellinen, alle 4 kiloa painava moottorisaha, joka sopii ensiharvennuksille ja puurakentamiseen. Hinta 499 euroa. www.elfVing.fi Pihatöihin Akkukäyttöinen Gardena CST 2018-Li -moottorisaha sopii vaikkapa puutarhanhoitoon tai pienimuotoiseen puuhasteluun metsässä. Hinta 197 euroa. www.gardena.fi Linnuille Nelson Gardenin puusta valmistettu Cottagesiemenautomaatti helpottaa pikkulintujen ruokintaa. Hinnat alkaen 20 euroa. www.nelson.fi Kelkkasavotoille Jalas 1728 Zenit Easyroll on lämmin turvajalkine, joka käy esimerkiksi talven moottorikelkkasavotoille. Hinta 197 euroa. www.eJendals.fi Metsäretkille Helly Hansen Odin Flow Hiker HT on uudenlainen vaelluskenkä runsaasti ulkoileville. Hinta 190 euroa. www.HellyHansen.com 46 MAKASIINI 7 • 2014 46 MAKASIINI 7 • 2014 3115_.indd 46 17/10/14 19:25
MetsänoMistaja päättää kantokäsittelystä Lue lisää Rotstopista ja osallistu kilpailuun www.rotstop.fi Metsänomista jana vaadin hakkuiden yhteydessä kantokäsittely ä metsääni, jotta puita lahottava juurikääpä pysyy aisoissa. Haluan, että kantokäsittely tehdään täysin luonnonmuka isella Rotstop-kanto käsittelyainee lla, joka on turvallinen myös vesistöille. AIKA JA PAIKKA: kantokäsittelyoHjeis tUs ALLEKIRJOIT US: Kuka päättää sinun metsässäsi tehtävistä metsänhoitotöistä? Ota ohjakset omiin käsiisi ja vaadi metsässäsi luonnonmukaista kantokäsittelyä juurikäävän torjuntaan alla olevalla lomakkeella. 3135_.indd 47 17/10/14 20:29
kesäkilpailu Metsälehden moottorisaha-aiheiseen kesäkilpailuun saapui huikeita sahamuistoja ja -kuvia vuosien varrelta. Tässä lehdessä julkaisemme kolme palkittua sahatarinaa. Kalle Poussa sanoo, että vuonna 1957 valmistetun Stihl BLK/57:n pitäisi lähteä käyntiin pienellä rassaamisella, sillä kaikki osat ovat sahassa paikoillaan. 48 MAKASIINI 7 • 2014 3136_.indd 48 17/10/14 19:30
TeksTi ValTTeri skyTTä kuVaT hannu piirainen M ouhijärveläinen Kalle Poussa lähetti kesäkilpailuun kuvan ja tarinan ensimmäisestä moottorisahastaan. Sen hän hankki vuonna 1961. Ikää Poussalla oli tuolloin 15 vuotta, saha oli saksalainen Stihl BLK/57 eli ”Tilhi”. Ensimmäinen työmaa, jossa saha pääsi töihin, oli Poussan isän ostama 40 hehtaarin metsäpalsta. Palstalla Poussa teki talven ajan kuitupuuhakkuuta yhdessä samanikäisen naapurinpojan kanssa. ”Se oli sitkeää hommaa 15-kesäiselle. Työtekniikka piti opetella metsässä. Alkuun puut kaatuivat mihin sattui ja tuli konkeloita. Tänä päivänä en päästäisi 15-vuotiasta poikaa moottorisahan kanssa yksin metsään”, metsätyömies kertoo. Ensimmäiset sata mottia Pojat tekivät kaatamistaan puista kaksimetristä ropsia eli kuitupuuta. Ne myytiin Nokia-yhtiölle, joka maksoi työmiehen aluille rahat pölkkymäärän mukaan. Nokialle puut kuljetettiin punaisilla International-kuorma-autoilla. ”Isä kysyi joka päivä, kuinka monta pölkkyä tuli. Määrää ei voinut suurennella, sillä pinon koon näki kuitenkin keväällä.” Poussan ja naapurinpojan talvisen aherruksen tulos oli sata pinomottia. Rahaakin jäi työstä käteen. ”Se oli hyvä tili, mutta ei saatu siitä kuitenkaan rikkauden vammaa. Kävimme Tampereella elokuvissa niillä rahoilla”, Poussa sanoo. Miehen mukaan ensimmäisen metsätyötalven savotta on näin jälkeenpäinkin tarkasteltuna kova saavutus kahdelta pojalta. ”Ei oltu vahvatekoisia, mutta tulosta tuli, kun metsään joka päivä mentiin.” Ei säätöjä, ei meisseliä Poussa sanoo yhä muistelevansa vanhaa työmaata. Alue on jo hakattu kerran tukille, mutta metsä näyttää jälleen hienolta. Punainen Stihl oli käytössä muutaman talven, kunnes se vaihtui tehokkaampaa Solo-merkkiseen sahaan. Poussa on kuitenkin säästänyt Tilhin, koska enolta ostettuun ensimmäiseen sahaan liittyy paljon sukuhistoriaa. Saha johdatti Poussan metsäuralle, hän työskenteli 34 vuoden ajan puiden ostomiehenä muun muassa Metsäliitolla. Metsätöitä on jatkettu eläkkeellekin. ”Omaa metsää on sen verran, että aina riittää askarta. Raivaussahan ansiosta pysyy jonkinlaisessa kunnossa.” Metsätöiden ja vanhojen sahojen ohella mies on innostunut Zetor-traktoreista. Zetor-harrastuksen kautta vaatekaapista löytyy myös vanhanajan työmiehen vaateparsi: puvuntakki, pussihousut ja jatsarisaappaat. Tämän päivän moottorisahat ovat kokeneen metsämiehen mielestä huippuluokkaa. Toissa vuonna ostettua uutta moottorisahaa ei joudu suuresti säätämään eikä ruuvimeisselille ole juuri enää tarvetta, Poussa kertoo. ”Ennen sahaa putsailtiin keittiössä sanomalehden päällä, mutta nykyään huolto on pientä. Oli se aika touhua.” Ohessa Poussa kertoo tarinan siitä, miten punainen ”Tilhi” päätyi aikanaan hänen haltuunsa. ura alkoi punaisella ”Tilhillä” KesäKilpailussa kirjapalkinnon voittivat Kalle Poussa, Antero Pasanen, Tapani Hänninen, Eero Karjalainen ja Kyösti Tiainen. Julkaisemme lisää kesäkilpailun parhaita kirjoituksia seuraavissa Metsälehti Makasiineissa. Mummulta rahat, enolta saha elettiin vuotta 1957. Olin kymmenen vuoden vanha. pienessä kylässämme oli paljon nähtävää, koettavaa ja jännittävää toimintaa, koska valtatie 11 rakentaminen osui juuri tuohon ajankohtaan. kesken kaiken tätä muuta osti enoni kylän ensimmäisen moottorisahan. se oli stihl-merkkinen hieno saksalainen. Olin kyllä ennenkin nähnyt moottorisahan – ison, kahden miehen kannettavan, jonka merkkiä en muista. enoni saha oli kuitenkin vallan muuta. se oli niin hienon näköinen, punainen, hyvältä tuoksuva, kaiken huomion saava laite. Talon sisällä, mummun vastustuksesta huolimatta, sitä tutkittiin. sahan pakkauksissa oli monenlaisia huoltoon ja korjaukseen tarkoitettuja avaimia. erikoisena varusteena oli pieni alasin, jonka päällä korjattiin ketju. sahan terässä oli alumiininiitit, jotka terän katketessa lyötiin pois ja uudet laitettiin tilalle. sitten mentiin metsään. enolla oli kotikylän mittapuulla paljon metsää, vanhaa hyvälaatuista tukkipuuta riitti. Oli mukava katsella enoni työskentelyä. sahan laippa käännettiin puuta kaadettaessa lappeelleen ja apteerauksen jälkeen pystyasentoon. Oksat Väinö-enoni hakkasi kirveellä. sahallakin yritettiin karsia, mutta niitit eivät kestäneet kovaa tärinää. enoni sahasi ”Tilhillään” monia vuosia ja myi sen sitten minulle kovan painostuksen jälkeen. Olin saanut mummultani, äitini äidiltä, jo vuosia aina eläkkeen maksupäivänä 10 markkaa. hain sen mummulta kerran kuussa ja pistin isäni kehotuksesta säästöpankkiin. isäni harmiksi koulu ei minua kiinnostanut, vaikka sitä uhkailunkin avulla yritettiin takoa päähäni. isä oli tiukka mies, opettaja ammatiltaan ja samalla metsätilan omistaja. hän sitten sanoi minulle aina muistamani sanat: ”Mene metsään, istu vaikka kannolla, kun koulu ei kiinnosta.” näin tein. Ostin enoltani ”Tilhin” ja äidin polkupyörän sarvessa vein sen metsään isäni näyttämälle palstalle. näin paljon jo elämää nähneenä olen kiitollinen isälleni sekä mummulleni. Ja tietysti enolleni, joka myi minulle ”Tilhin” 300 markalla, jotka olin mummultani saanut. siitä alkoi minun metsämiesurani ja se jatkuu vieläkin. kalle pOussa 49 MAKASIINI 7 • 2014 3136_.indd 49 17/10/14 19:30
kesäkilpailu Kova peli perheemme ensimmäinen moottorisaha, McCulloch, hankittiin 1960-luvulla käytettynä. saha painoi ja vapisi. se oli kova peli aikoinaan tukkisavotassa, jos vain suostui käynnistymään! kyösTi Tiainen Minun sahani – solo 125 saksalaisvalmisteinen laatusaha solo 125 tuolta 1960-luvulta lepää varastossamme suurimman osan vuotta, koska se on ollut jo pitkään eläkkeellä. se on isävainajallani joskus 1960-luvun alussa olleen solo rexin veli tai serkku – miten vaan. Tämä minun pelini puolestaan on löytö. kuutiosenttejä solossa on juhlavasti 125 ja iskussa pituutta vaikka kuinka paljon (noin 50 millimetriä). soloni on hyvätapainen saha. se käynnistyy nöyrästi pitkänkin paussin jälkeen, eli silloin kun satun sen vain käsiini ottamaan. Jokunen desilitra ohjeen mukaisesti 4-prosenttista bensaa tankkiin, muutama herättelevä vetristelyveto ja kohtahan peli jo soi. Ja kyllä on komeat äänet! Tuollaisilla volyymeilla päiväkaudet sahatessa häviävät pyyn vihellykset ja sirkkojen ”tanssit” aika pian. solossa on myös ihailtavan hyvä vibraatto eli tärinä. Vaikka saha painaa reilut 11 kiloa, se lähtee hyvin herkästi kuljeskelemaan pitkin pihamaata kuin ruohonleikkuri ikään. Joten ei tarvitse yhtään ihmetellä, jos jätkien sormista veret pakenivat lähemmäs ihmispolon ”pumppuasemaa”. Tämä sahani on siis ihan kirjaimellisesti löytö! löysin solon nimittäin parisenkymmentä vuotta sitten kaupunkimme jäteaseman metalliromukasasta ilman terälevyä ja -ketjua. Todettuani sahan olevan päällisin puolin kunnossa, päätin ottaa raadon talteen ja hankkia siihen puuttuvat osat. Virtapuoli oli pimeänä, joten soitin yhtiömme metsurille ja huippusahurille Erkki Julkuselle kaaville. hän lupautui katsomaan sahaa, eikä aikaakaan, kun vika oli löytynyt. Tulpan virtajohtoa oli yritetty korjata mustalla eristysnauhalla huonolla menestyksellä. kun saha oli nyt saatu käymään, hankki erkki joltain tutulta keräilijältä Juuasta sahaan käypäisen terälevyn. itse pyysin kontiolahtelaista koneyrittäjää Tapio Myyryä tekemään siihen sopivan mittaisen ketjun. kun kaikki komponentit olivat paikoillaan, saha käyntiin ja tyytyväiset myhäilyt lähes metallisulattamon partaalla käyneelle saksalaiselle sololle! solo-sahani on minulle nostalginen kapistus ja eräänlainen muisto menneiltä vuosikymmeniltä. alussa mainituksi tulleella solo rexillä saimme nimittäin velipoikien kanssa koesahata silloin tällöin, kun olimme isämme apureina joulutai hiihtolomilla. anTerO pasanen Sololla on kova ääni ja hyvä vibraatto. McCullochilla oli käyttöä tukkisavotalla. 50 MAKASIINI 7 • 2014 3136_.indd 50 17/10/14 19:30
SAAMMEKO LUVAN? TILAA METSÄÄN.FI tai anna palvelussa lupa metsätietojesi katseluun – voit voittaa upeita palkintoja! www.metsään.fi/saammeko-luvan Metsään.fi on metsänomistajien ja metsäalan yrittäjien yhteinen asiointipalvelu. Löydä metsätilasi kartat, ilmakuvat ja luontokohteet, ehdotukset hakkuista ja hoitotöistä menoja tuloarvioineen sekä alueesi metsäalan yrittäjät. Tee metsänkäyttöilmoitus, ilmoita ja sovi metsätyökohteista ja puukaupoista, hoida ja kasvata. Kaikki yhdessä paikassa www.metsään.fi Kampanja toteutettu yhteistyössä: Asiakastuki: 029 432 409 | asiakastuki@metsakeskus.fi | www.metsäkeskus.fi Jo yli 100 000 lupaa annettu 3137_.indd 51 16/10/14 19:42
Se on Siinä Niemelän tilan päärakennus kunnostettiin vanhaa kunnioittaen. Neljän vuoden urakan aikana esiin kaivettiin muun muassa tuvan pinttyneet hirsiseinät ja nokeentuneet kattolaudat. TeksTi ja kuvaT ari komulainen Hirsitalo kuntoon xxx 52 MAKASIINI 7 • 2014 52 MAKASIINI 7 • 2014 3067_.indd 52 16/10/14 19:17
Ulkopintojen remontti valmistui tänä syksynä. Viimeisenä kunnostettiin ja maalattiin kattopellit. Lämpöeristeeksi hirsiseiniä vasten kiinnitettiin päällekkäin kaksi kahden ja puolen sentin tuulensuojalevyä. Pieni kuva on marraskuulta 2013. 53 MAKASIINI 7 • 2014 53 MAKASIINI 7 • 2014 3067_.indd 53 16/10/14 19:17
L ieksan Nurmijärven kylän vanhin asuinpaikka on Niemelä, isonjaon aikana kylään muodostettu kantatila. Varhaisin maininta tilasta löytyy vuodelta 1618, tuolloin isäntänä oli Huotari Ossivonpoika. Tilan rakennukset sijaitsevat luonnonkauniilla paikalla, Kurkilammen ja Nurmijärven välisellä niemellä. Tästä on myös peräisin tilan nimi. Rakennukset on vuosisatojen mittaan ryhmitelty neliöksi, jonka yksi sivu on auki. Muiden kantatilojen tavoin Niemelän pinta-ala on nykymittapuun mukaan iso, yli 400 hehtaaria, josta peltoa on noin 9 hehtaaria. Pellot talon ympäriltä on vuokrattu paikalliselle perunanviljelijälle. Perintötilalle asumaan? Niemelän tila siirtyi Merja ja Jari Jolkkoselle Merjan enolta vuonna 2011. Ensin tila jäi perintönä Merjalle ja tämän siskolle Tuula Puittiselle. Jatkovaihtoehtoja pohdittaessa harkinnassa oli myös yhtymän perustaminen. ”Joensuussa asuvalla Tuulan perheellä oli kuitenkin jo tila Savijärvellä, mikä sitten johti tilakauppaan siskosten perheiden välillä”, Jari Jolkkonen kertoo. Jolkkosten koti ja työpaikat ovat Lieksassa. Tilakaupan varmistuttua he ryhtyivät pohtimaan, voisiko Niemelään muuttaa asumaan. Niemelä olisi asuinpaikkana maaseudun rauhassa ja sinne hankittavine kotieläimineen loistava vaihtoehto. Jarin haave tilan kehittämisestä metsätilana olisi vain ulko-oven aukaisun päässä. Myöskään matka työhön, 25 minuutin ajo hyväkuntoista tietä, ei venyisi liian pitkäksi. Muuttoa puolsi sekin, että perheen kolme lasta olivat varttuneet aikuisiksi ja opiskelevat muilla paikkakunnilla, joten heitä ei tarvinnut enää kuljettaa harrastuksiin. Lisäksi Nurmijärvi on vireä ja elävä kylä, jossa on monenlaista toimintaa. Usean kuukauden harkinnan jälkeen Jolkkoset päättivät muuttaa Niemelään. Vanhaa kunnioittaen Muuttopäätöksen jälkeen eteen tuli uusi kysymys: rakennetaanko uusi talo vai peruskorjataanko vanha? Vuonna 1834 rakennettu päärakennus on tilan rakennuksista vanhin, hirsirunkoinen navetta on valmistunut 1900-luvun alkuvuosina. Päätöksen pohjaksi Jolkkoset teettivät päärakennuksen kuntokartoituksen. Sen mukaan 270-neliöisessä talossa ei ollut rakenteellisia ongelmia eikä isoja lahovaurioita. Niinpä päätettiin ryhtyä vanhan talon kunnostukseen. ”Tämäkin päätös vei nelisen kuukautta. Silloin elettiin kesää 2012. Yritimme tänä aikana hahmottaa, mitä asioita vanhan hirsirunkoisen talon remontissa pitäisi huomioida.” Korjauspäätöksen varmistuttua käynnistettiin remontin suunnittelu. Toiveena oli, että hirsitalosta saataisiin vanhaa esille mahdollisimman paljon ja samalla kunusean kuukauden Harkinnan jälkeen jolkkoset päättivät muuttaa niemelään. nioitettaisiin entisajan rakentamista ja tekniikkaa. Toiveiden mukaisen remonttisuunnitelman tekemiseen piti kuitenkin vielä löytää sopiva henkilö. ”Yllättäen sellainen löytyi omalta paikkakunnalta, arkkitehti Minna Kärkkäinen. Hänellä on osaamista tällaisten vanhojen kohteiden kunnostusprojektien suunnittelusta.” Suunnitelmat päärakennuksen remontista valmistuivat vuoden 2013 helmikuun alussa. Perustuksista liikkeelle Remontti päätettiin teettää ammattilaisilla. Tarjouskilpailun perusteella kolme yritystä kävi katsomassa taloa, mutta yksikään ei ottanut koko urakkaa tehtäväksi avaimet käteen -periaatteella. Niinpä urakka piti pilkkoa kolmeen eri osaan: perustusten kunHirsitalo kuntoon 54 MAKASIINI 7 • 2014 3067_.indd 54 16/10/14 19:17
nostukseen, alakerran remonttiin ja yläkerran remonttiin. Ensimmäinen osaurakka – perustusten, ulkovuorauksen ja lämpöeristyksen kunnostus – aloitettiin lokakuussa 2013. ”Perustusten läpikäyminen oli tärkeä vaihe. Edellisessä remontissa 1970-luvulla esimerkiksi sokkeli oli valettu osittain alimmaisten hirsien päälle. Onneksi tämä ei ollut aiheuttanut kuin pieniä lahovaurioita alimmaisiin hirsiin”, Jolkkonen kertoo. Nyt vanhan sokkelin yhteys hirsiin on katkaisu, joten lahovaurioita ei pitäisi enää syntyä. Samalla aloitettiin ulkoverhouksen purku. Verhous oli päässyt niin huonoon kuntoon, että se piti vaihtaa. Kun tiedettiin, että hirret otetaan sisällä osin näkyviin, lämpöeristys lisättiin ulkopuolelle. Eristys toteutettiin tuulensuojalevyillä, jotka tulivat Tuvan remontti on päässyt täyteen vauhtiin helmikuussa 2014. Asko Varis muuraa telineillä takkaa. Yläkerran hirren merkintä kertoo Niemelän talon alkuvaiheista. Alun perin talo tehtiin savupirtiksi 1834 ja sitä laajennettiin ja korjattiin sata vuotta myöhemmin 1933. 2011 Tila perinnöksi ja tilakauppa 2012 kesä Päärakennuksen remonttipäätös 2013 helmikuu remonttisuunnitelma valmistuu 2013 lokakuu Perustusten kunnostus ja ulkovuorauksen uusiminen käyntiin 2014 tammikuu Perustukset ja ulkovuoraus valmis, sisäremontti käyntiin 2014 toukokuu alakerran remontti valmistuu 2014 syksy Yläkerran remontti käynnistyy 2015 tammikuu remontin pitäisi olla valmis 55 MAKASIINI 7 • 2014 3067_.indd 55 16/10/14 19:18
Hirsitalo kuntoon hirsiseinää vasten. Väliin jäi tuuletusrako ja päällimmäiseksi tuli 28 millin ulkoverhouslauta. Samaan urakkaan kuuluivat vielä ikkunoiden ja ovien vaihdot. ”Ikkunat palautettiin alkuperäisiin kuusiruutuisiin. Malli saatiin vanhoista valokuvista”, Jolkkonen kertoo. Remontin alkuvaihe kesti tammikuulle 2014. Alakerta vauhdilla kuntoon Alakerran sisäremontin toteuttivat kirvesmiehet Reino Muikku ja Arto Ignatius. Purkamisessa auttoi tarvittaessa Veijo Kiiskinen, tosin merkittävän osan purkutöistä ja tavaroiden siirtelystä hoiti Nurmijärven Maamiesseura talkoilla. Näin purku eteni vauhdilla ja kirvesmiehet pääsivät nopeasti töihin heti tammikuun puolenvälin jälkeen. Purkutyön aikana tuli vastaan mukavia yllätyksiä. ”Löytyi kolikkokätkö. Siinä oli pieni pussillinen 1800-luvun ruplia, joissa on kaksipäinen kotka, ja lisäksi markkoja. Toinen yllätys oli savupirtin uunin paikan paljastuminen silloisen pirtin perältä. Hirret olivat siltä kohden hiiltyneet kovan kuumuuden takia, mutta samalla se oli suojannut puuta syttymiseltä”, Jolkkonen selvittää. Sisäremonttiin kuului muun muassa lattioiden kunnostusta, joidenkin seinien levytystä, keittiön asennus ja saunan rakentaminen. Vaikka tehtävää oli paljon, työ eteni nopeasti: huhtikuun lopulla alkoi olla valmista ja toukokuussa tehtiin enää viimeistelytöitä. ”Voi sanoa, että alakerran korjaustyö valmistui miltei ennätysajassa, mikä laski myös kustannuksia. Se oli positiivien yllätys.” Puuseppä Asko Niskanen viimeistelee kesäkuussa 2014 yläkertaan johtavia portaita. ”toinen yllätys oli savupirtin uuninpaikan paljastuminen silloisen pirtin perältä.” 56 MAKASIINI 7 • 2014 3067_.indd 56 16/10/14 19:18
Savupirtin katto esiin Heti kunnostussuunnitelmien valmistuttua keväällä 2013 puhdistettiin yläpohjan päältä lämpöeristyksenä toiminut multiainen, 40 senttiä hiekan ja turpeen sekaista maata. Maa pudotettiin ikkunasta kourua pitkin traktorin peräkärryyn. Sitä kertyi parikymmentä kuormallista. Kun multiaiset oli saatu puhdistettua, Jolkkonen käänsi yhden kattolaudan näkösälle: se oli yllättäen aivan noesta musta. Laudat eivät olleet näkyvillä alakerrasta siinä vaiheessa, koska paneelikatto oli välissä. ”Siitä tuli ajatus, että tehdään musta katto! Vaimo torppasi ajatuksen ja esitti, että maalataan paneelikatto valkeaksi. Hänen mielensä kuitenkin muuttui, kun selvisi, että paneelikaton purku nostaa huonekorkeutta puoli metriä eikä katto olisi niin matalalla kuin paneelikatto.” Yhtenä vaihtoehtona oli kattolautojen soodapuhallus. Koe kuitenkin osoitti, että silloin katosta olisi tullut seinähirsien värinen. Jonkinlaista vaihtelua kuitenkin kaivattiin, joten katto sai jäädä mustaksi. Savupirin aikainen mustuma oli kuitenkin epätasainen. Mutta kun kattolaudat käsiteltiin arkkitehdin neuvosta kirkkaalla Osmo Color -puuvahalla, johon oli sekoitettu nokihiukkasia, saatiin värierot tasattua. Käsittely myös varmisti, ettei pöly tartu kattoon niin herkästi. Jolkkonen teki urakan itse iltatöinä, mikä vei pari kuukautta. ”Oli se musta savotta, naama ja käsivarret olivat illasta mustemmat kuin nokikolarilla. Mönjä lähti naamasta ja käsistä vain tärpätillä pesemällä.” Lattiaan tammilankkua Lattian päällystykseen ei haluttu lamiTupakeittiö ennen remontin alkua 1970-luvun asussaan kesäkuussa 2013 ja valmiina remontin jälkeen syyskuussa 2014. Alla Asko Varis muuraustöissä. 57 MAKASIINI 7 • 2014 3067_.indd 57 16/10/14 19:18
Hirsitalo kuntoon naattia eikä parkettia vaan jokin kestävämpi ratkaisu. Siihen löydettiin tammesta tehty massiivilankkulattia. Viisimetrisessä lattialankussa on alla vaneripohja, jonka päällä on paksuhko pintakerros tammea. Sitä pystyy paksuuden puolesta tarvittaessa hiomaan neljä viisi kertaa. Lankun hieman epätasainen pinta sointuu hyvin seinien ja katon vanhaan henkeen. Lattialankut on myös käsitelty Osmo Colorilla. Tupaan ei haluttu seinille pattereita, joten eteiseen, aulaan, tupaan ja pesutiloihin asennettiin lattialämmitys. Se on sopiva ja miellyttävä vaihtoehto lämmitykseen uunija takkayhdistelmän lisäksi. Peruslämpö tulee maalämpöputkistosta, jota on kaivettu läheiseen peltoon 600 metriä. Taloa oli 70-luvulla remontoitu, jolloin kirvestyönä veistetyt hirsiseinät oli peitetty lastulevyillä. Kun hirret nyt saatiin levyjen alta näkösälle, oli niidenkin pinta tumma. Siihen oli tarttunut yli puolentoista vuosisadan noki ja lika. Arkkitehti neuvoi käsittelemään ja pesemään tummuneet hirret kristallisoodalla. ”Merja teki kovan pesu-urakan juuriharjalla. Kun hirret pesun jälkeen kuivuivat, ne olivat vaalenneet huomattavasti ja tosi hyvän näköiset”, Jolkkonen toteaa. Myös muuraria tarvittiin. Keittiön vanhassa hellassa oli peltikuori, mikä ei sopinut Jolkkosten mielestä kokonaisuuteen. Peltiä ei voitu poistaakaan, koska silloin uunin pinta ei välttämättä olisi kestänyt. Niinpä päätettiin purkaa vanha uuni, ja arkkitehti piirsi tilalle pohjalaistyylisen uuni-takkayhdistelmän. Jolkkoset ovat uuteen tyytyväisiä. ”Uuni vetää niin, että halot meinaavat lähteä mukaan. Takkaa emme ole vielä koetelleet.” Uuden uunin muurannut muurarimestari Asko Varis totesi, ettei takka tule vetämään kunnolla, jos se muurataan piirustusten mukaan – etuosa on liian korkea ja avonainen. Ratkaisu veto-ongelmaan oli hormi-imuri. ”Tässä talven mittaan kokeillaan, toimiiko se.” Valmista vuoden lopulla Syksyllä 2014 remontissa ollaan jo loppusuoralla. Alakerran viimeistelytöiden lisäksi Nuori maalarimestari Henna Otronen maalasi ja tapetoi Niemelän. Hän valmistui keväällä 2013 Pohjois-Karjalan ammattiopistosta ja voitti samana vuonna maalausja tapetointisarjan SMtaitajakilpailun. Jani Pulliainen ja Henna Otronen maalasivat Niemelän ulkovuorilaudoituksen kesäkuussa 2014. Urakkaa suosi erinomainen työskentelysää. Hirsitalo kuntoon 58 MAKASIINI 7 • 2014 3067_.indd 58 16/10/14 19:18
jari ja merja jolkkonen ovat kasvattaneet niemelän metsäpinta-alan 370 hehtaarista 420 hehtaariin. mittavan päärakennuksen kunnostusprojektin pään häämöttäessä miehen mieli vetää jo metsään. metsätyöt toimivat hyvänä vastapainona lieksan ammattiopiston rehtorina työskentelevälle jarille. menneenä kesänä istutettiin yli 23 000 tainta, mäntyä ja kuusta. lisäksi hoidettiin taimikoita. muutaman vuoden päästä edessä ovat perintöverojen ja päärakennuksen remontin vaatimille aukoille nousseen taimikon hoitotyöt. niitä riittää 30 hehtaarin verran. metsäasioita jari on opiskellut metsäkeskuksen metsänomistaja-kurssilla. Hän pitää metsäomistusta ja hoitoa erittäin kannatettavana. Tässä suhteessa omena ei ole kauas puusta pudonnut. Perheen tytär anna opiskelee tällä hetkellä toista vuotta joensuussa itä-suomen yliopistossa metsätieteellisessä tiedekunnassa. muutaman vuoden päässä siintävät metsänhoitajan paperit. Mieli vetää metsään Jani Pulliainen ja Henna Otronen maalasivat Niemelän ulkovuorilaudoituksen kesäkuussa 2014. Urakkaa suosi erinomainen työskentelysää. kesken on vielä kolmas vaihe, eli yläkerran remontti ja huoneiden kalustus. Yläkertaan tehdään aulatila, pesutilat ja kaksi huonetta. Työ alkoi syyskuun lopulla ja täysin valmista pitäisi olla vuoden loppuun. ”Jo nyt tässä pystyy asumaan. Yläkerran remontti ei haittaa asumista, koska kulku sinne tehdään tuosta päädystä ylös, jota remonttimiehet sitten käyttävät.” Perintötilalle muuttoa ei ole Jolkkosen mukaan tarvinnut katua, vaikkei talon kunnostaminen ilmaista olekaan. Hintaa remontille on tullut noin 1 000 euroa neliöltä. ”Ainakin tällä hetkellä voi sanoa, että tehtiin hyvä päätös, kun lunastettiin tila metsineen ja aloitettiin myös tilan päärakennuksen perusteellinen remontti.” 59 MAKASIINI 7 • 2014 3067_.indd 59 16/10/14 19:18
Kyllä kiitos, tilaan: Metsälehti Pohjoinen Rautatiekatu 21 B VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5011305 Info:00003 00003 VASTAUSLÄHETYS Olen Metsälehden kestotilaaja. Saadakseni kestotilaajan edun merkitsen asiakasnumeroni (L-alkuinen numerosarja lehden osoitekentässä): Haluan hyödyntää kestotilaajan edun ja jatkan määräaikaista tilaustani edullisella kestotilauksella/teen uuden kestotilauksen. Ottakaa minuun yhteyttä. __________koko ________kpl Green Trail hirvitakki: 95 € __________koko ________kpl Green Trail hirviliivi: 65 € __________kpl Marttiini Condor Kontio puukko: 35 € __________kpl Bushnell Trophy kiikarit 8x32: 139 € Hirvitakki Green Trail Kevyesti topattu, tuulenja sateenpitävä hirvitakki, jonka oranssi väri täyttää metsästyslain vaatimukset, Tech-Wood -camokuosilla. Radiopuhelintaskut molemmin puolin. Nepparikiinnityksillä olevat etutaskut, joista toisessa on patruunatasku. Takissa on myös irroitettava huppu. Koot S–3XL Kestotilaajan etuhinta: 95 € Normaalihinta: 119 € Hirviliivi Green Trail Sama kuosi kuin takissa, vuori verkkokangasta. Radiopuhelintaskut molemmin puolin, vetoketjulliset etutaskut, joissa erilliset patruunataskut. Edessä isot avoimet taskut ja kyljissä molemmin puolin vetoketjutaskut. Takana iso vetoketjutasku. Edessä, takana, sekä hihansuissa heijastinnauhat. Vetoketjun alta saa neppareilla auki toisen vetoketjun, jolla saadaan n. 5 senttiä lisää ympärysmittaa, mikäli liivin alla on paljon vaatetta. Koot S–3XL Kestotilaajan etuhinta: 65 € Normaalihinta: 79 € Marttiini Condor Kontio puukko Iso puukko, joka sopii kookkaan kahvan sekä teränsä ansiosta erinomaisesti suurriistan nylkyyn ja pistoon, kokonaispituus 26cm. Terä ruostumatonta kromiterästä, 13cm, veriura. Kahva kumiseosta, tuppi nahkaa. Kestotilaajan etuhinta: 35 € Normaalihinta: 58,90 € Bushnell Trophy XLT kiikarit 8x32 Laadukkaat ja kätevän kokoiset vesitiiviit/typpitäytteiset katselukiikarit. Kestävä kumipinnoite, kaikissa linssipinnoissa monikalvopinnoite, prismat BaK-3 lasia. 15 vuoden takuu. Mukana kantolaukku. Kestotilaajan etuhinta: 139 € Normaalihinta: 179 € Hinnat sis. alv. 24% Toimituskulut verkkokaupan kautta tilattaessa 3,90 €/lähetys, kupongilla 5,00 €/lähetys. Huipputuotteet Kestotilaajan kaupasta. Kestotilaajan Kauppa Metsälehden kestotilaus kannattaa. Kestotilaajan Kauppa tarjoaa edullisia ja laadukkaita metsään ja metsätöihin sekä vapaa-aikaan liittyviä tuotteita vain kestotilaajille. Tilaukset tällä kupongilla tai verkkokaupasta http://www.greentrail.fi Kestotilaajan alennushinnan saat verkkokaupasta alennuskoodilla KOIVU ja kirjoittamalla kestotilauksen tilausnumerosi Vapaamuotoinen viesti tilaukseen liittyen -kenttään. Tarjoukset ovat voimassa 30.11.2014 asti. Yhteistyökumppani Green Trail Oy Metsäkustannus Oy asiakaspalvelu: 09-315 49 840. Vastaanottaja maksaa postimaksun Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti Päiväys ja allekirjoitus 3133_.indd 60 16/10/14 19:40
Kyllä kiitos, tilaan: Metsälehti Pohjoinen Rautatiekatu 21 B VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5011305 Info:00003 00003 VASTAUSLÄHETYS Olen Metsälehden kestotilaaja. Saadakseni kestotilaajan edun merkitsen asiakasnumeroni (L-alkuinen numerosarja lehden osoitekentässä): Haluan hyödyntää kestotilaajan edun ja jatkan määräaikaista tilaustani edullisella kestotilauksella/teen uuden kestotilauksen. Ottakaa minuun yhteyttä. __________koko ________kpl Green Trail hirvitakki: 95 € __________koko ________kpl Green Trail hirviliivi: 65 € __________kpl Marttiini Condor Kontio puukko: 35 € __________kpl Bushnell Trophy kiikarit 8x32: 139 € Hirvitakki Green Trail Kevyesti topattu, tuulenja sateenpitävä hirvitakki, jonka oranssi väri täyttää metsästyslain vaatimukset, Tech-Wood -camokuosilla. Radiopuhelintaskut molemmin puolin. Nepparikiinnityksillä olevat etutaskut, joista toisessa on patruunatasku. Takissa on myös irroitettava huppu. Koot S–3XL Kestotilaajan etuhinta: 95 € Normaalihinta: 119 € Hirviliivi Green Trail Sama kuosi kuin takissa, vuori verkkokangasta. Radiopuhelintaskut molemmin puolin, vetoketjulliset etutaskut, joissa erilliset patruunataskut. Edessä isot avoimet taskut ja kyljissä molemmin puolin vetoketjutaskut. Takana iso vetoketjutasku. Edessä, takana, sekä hihansuissa heijastinnauhat. Vetoketjun alta saa neppareilla auki toisen vetoketjun, jolla saadaan n. 5 senttiä lisää ympärysmittaa, mikäli liivin alla on paljon vaatetta. Koot S–3XL Kestotilaajan etuhinta: 65 € Normaalihinta: 79 € Marttiini Condor Kontio puukko Iso puukko, joka sopii kookkaan kahvan sekä teränsä ansiosta erinomaisesti suurriistan nylkyyn ja pistoon, kokonaispituus 26cm. Terä ruostumatonta kromiterästä, 13cm, veriura. Kahva kumiseosta, tuppi nahkaa. Kestotilaajan etuhinta: 35 € Normaalihinta: 58,90 € Bushnell Trophy XLT kiikarit 8x32 Laadukkaat ja kätevän kokoiset vesitiiviit/typpitäytteiset katselukiikarit. Kestävä kumipinnoite, kaikissa linssipinnoissa monikalvopinnoite, prismat BaK-3 lasia. 15 vuoden takuu. Mukana kantolaukku. Kestotilaajan etuhinta: 139 € Normaalihinta: 179 € Hinnat sis. alv. 24% Toimituskulut verkkokaupan kautta tilattaessa 3,90 €/lähetys, kupongilla 5,00 €/lähetys. Huipputuotteet Kestotilaajan kaupasta. Kestotilaajan Kauppa Metsälehden kestotilaus kannattaa. Kestotilaajan Kauppa tarjoaa edullisia ja laadukkaita metsään ja metsätöihin sekä vapaa-aikaan liittyviä tuotteita vain kestotilaajille. Tilaukset tällä kupongilla tai verkkokaupasta http://www.greentrail.fi Kestotilaajan alennushinnan saat verkkokaupasta alennuskoodilla KOIVU ja kirjoittamalla kestotilauksen tilausnumerosi Vapaamuotoinen viesti tilaukseen liittyen -kenttään. Tarjoukset ovat voimassa 30.11.2014 asti. Yhteistyökumppani Green Trail Oy Metsäkustannus Oy asiakaspalvelu: 09-315 49 840. Vastaanottaja maksaa postimaksun Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti Päiväys ja allekirjoitus 3133_.indd 61 16/10/14 19:40
SUURHAKKUIDEN JÄLKEEN TeksTi ja kuvaT Mikko Riikilä P etäjäveden suuraukko oli Metsälehden tekemän selvityksen mukaan suurin talvella 1998–99 yksityismetsissä tehty hakkuuala. Olemme silloisen Petäjäveden metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Juha Sydänmaan kanssa käyneet silloin tällöin katsomassa mitä aukealla on tapahtunut. Aukea kylvettiin äestyksen yhteydessä keväällä 1999. ”Metsäkonepalvelun miehet soittivat ja kyselivät työmaita. Sanoin, että on meillä täällä yksi aukko. Eihän se niitä ensi kuulemalta innostanut, mutta äeskoneen kuski sai sen jälkeen tehdä pitkää päivää”, Sydänmaa muistelee. Onnikin suosi kylväjiä. Kahtena kylvöä seuraavana kesänä satoi runsaasti. Niinpä kun vuonna 2000 kävimme aukolla, äesvakojen pohjia peitti yhtäjaksoinen taimivana. Pituutta taimilla oli viitisen senttiä. Kolme vuotta myöhemmin taimet tavoittelivat jo polvenkorkeutta. Silloin Sydänmaa ennusti, että taimet saavuttavat parin metrin pituuden viidessä vuodessa. Ja niin kävi. Sen kävimme toteamassa kesällä 2009. Silloin äesvaoissa alkoi jo olla ahdasta. Kasvaa yli ennusteen Nyt näkymä on tyystin erilainen kuin viisi vuotta sitten. Nuori männikkö peittää kaukomaiseman. Taimikko on harvennettu viime kesänä. Työnjäljestä päätellen sahuri on ollut viimeisen päälle ammattilainen. Männikön runkoluku on oikeaoppiset 2 000 hehtaarilla. Suurimmista puista saisi jo yhden kuitupöllin. Aikanaan luvassa on laatutukkia, mäntyjen oksat ovat hentoisia. Kasvualusta on kuivaa kangasta – tutummin CT:tä, siis karuinta, jolla metsää on järkevä kasvattaa. Nyt 5–6-metrisen männikön kasvu on ollut nopeampaa kuin metsäntutkijoiden laatimat kasvumallit lupaavat. ”Petäjävedellä kylväen perustetun CT-männikön ennustettu pituus 15-vuotiaana on alle viiHyvässä kasvussa juuri ennen vuosituhannen vaihdetta Petäjävedelle hakattiin 50 hehtaarin aukko. 15 vuotta myöhemmin paikalla kasvaa kaunis männikkö. Syksyllä 1999 taimet näyttivät tältä. Kuvan kylvötaimi kasvaa viime vuonna suuraukon viereen tehdyllä aukolla. Edellisellä käyntikerralla kesällä 2009 männikkö oli keskimäärin parimetristä. Kaukomaisema on viidessä vuodessa kadonnut. MAKASIINI V. 62 MAKASIINI 7 • 2014 3134_.indd 62 16/10/14 19:26
Karusta kasvualustasta huolimatta Petäjäveden suuraukon kylvömännyt ovat 15 vuodessa venähtäneet 5-6-metriksi. si metriä”, kertoo erikoistutkija Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitokselta. Hän tosin huomauttaa, että kanervatyypiksi luokiteltavien maiden viljavuus vaihtelee melkoisesti. Puuta biotuotetehtaalle Seuraava hoitotoimenpide on ensiharvennus. Siitä emme Sydänmaan kanssa taida enää ehtiä juttua tekemään, vaikka eläkeuudistuksen jälkeen työuraa onkin vielä kymmenisen vuotta edessä. Männyt kasvavat pituutta 30–40 senttiä vuodessa. Näin ollen vuoden 2025 tienoilla puusto on kymmenmetristä eikä ensiharvennuksella ole kiirettä. ”Ehkäpä ne tekevät vielä yhden eläkeuudistuksen ennen sitä”, Sydänmaa epäilee. Ajatus ei varsinaisesti innosta. Laskeskelimme silti huviksemme, että eläkeiän nosto 70 vuoteen saattaisi riittää. Vuonna 2030 Petäjävedellä lienee tekeillä Suomen suurin ensiharvennussavotta, josta kertyy kuitupuuta noin 2 000 kuutiota. Siitä muodostuu tienvarteen 280 metriä pitkä pino kolmimetristä kuitupuuta, jos pinon korkeus on neljä metriä. Menekkiongelmia ei pitäisi olla, jos Äänekoskelle saadaan uusi biotuotetehdas. Sen pitäisi ahmia 6,5 miljoonaa kuutiota puuta vuodessa, siis noin 20 000 mottia päivässä. Sillä tahdilla entisen suuraukon harvennuspuut kiehahtavat selluksi ja ties millaisiksi biotuotteiksi reilussa kahdessa tunnissa. 63 MAKASIINI 7 • 2014 3134_.indd 63 16/10/14 19:21
Käy tutustumassa koko viikonlopun tarjontaan ja Metsämessujen ohjelmaan osoitteessa www.meidanviikonloppu.fi Kestotilaajan etu Nimi * Osoite * Postiosoite * Sähköposti Puhelin * Merkityt kohdat pakollisia Perjantai 7.11. 10.00-13.00 Tapaa Metsälehden toimittaja Jussi Collin 13.00-17.00 Tapaa Metsälehden toimittaja Eero Sala 14.00-17.00 Tapaa Metsälehden päätoimittaja Eliisa Kallioniemi Lauantai 8.11. 10.00-12.00 Metsämaakauppa, Hannu Liljeroos 10.00-12.00 Tapaa Metsälehden päätoimittaja Eliisa Kallioniemi 10.00-13.00 Tapaa Metsälehden toimittaja Tiia Puukila 11.30-13.00 Uudet metsänhoitosuositukset, vinkkejä hyvään metsänhoitoon, Kalle Vanhatalo, Tapio 13.00-15.00 Metsämaakauppa, Hannu Liljeroos 13.00-15.00 Tapaa Metsälehden päätoimittaja Eliisa Kallioniemi 13.00-17.00 Tapaa Metsälehden toimittaja Liina Kjellberg 14.30-16.00 Metsänkasvatus, uudet menetelmät ja kannattavuus, Saija Huuskonen, Metla Tällä etukupongilla Metsämessujen aikuisten normaali hintaisesta pääsylipusta (18 €) tai perhelipusta (39 €). Etu koskee paikan päällä ostettuja lippuja. Olen Metsälehden kestotilaaja. Saadakseni kestotilaajan edun merkitsen asiakasnumeroni (L-alkuinen numerosarja lehden osoitekentässä): Metsäkustannus on mukana Metsämessuilla Helsingissä 7.-9.11.2014 Tule tapaamaan metsäalan asiantuntijoita sekä antamaan palautetta ja juttuvinkkejä Metsälehden toimittajille. Tervetuloa Metsäkustannuksen osastolle 6d61! Sunnuntai 9.11. 10.00-13.00 Tapaa Metsälehden toimittaja Valtteri Skyttä 12.00-13.00 Metsäeväät, metsässä voi syödä hyvin, Leena Juurikkala-Ketola 13.00-17.00 Tapaa Metsälehden toimittaja Mikko Häyrynen 14.00-15.00 Kysy metsätilan sukupolven vaihdoksesta, Pirjo Havia 15.00-16.00 Metsämieli, hyvinvointia metsästä, Sirpa Arvonen Osasto 6d61 3140_.indd 64 16/10/14 19:42
säkeskuksen työntekijän – oli sitten tarkastaja, neuvoja tai johtaja – on työssään mietittävä, kuinka hän voi tänään edistää elinkeinon edellytyksiä. S ekä Lukella että metsäkeskuksella taitaa olla riski ”laitostumisesta”. On vaarallista, jos menetetään työn tekemisen palo, sillä innostuneella henkilöstöllä tehdään valtavia suorituksia. Viimeistään nyt pitäisi organisaatiomuutoksia suunnittelevien miettiä, miten metsäalan kehittämisen ja puolustamisen liekki pidetään yllä tulevissa organisaatioissa. novaatioita. Kovasti jäin ihmettelemään, miksi Tampere ei noussut Luken strategiseksi toimipaikaksi. Alueella olisi mahdollisuus luoda aidosti uusia luonnonvaroihin perustuvia tuotteita ja palveluja. Päättäjiltä puuttui joko rohkeutta tai näkemystä, ehkä jopa molempia. M etsien käyttöön kohdistuu maakunnissa rajuja ristikkäisiä paineita. Elinkeinojen edellytyksiä nakerretaan joka puolelta. Metsäalalla on onneksi alueilla apunaan metsäkeskus, strategiansa mukaisesti alan kokoava voima. Eduskuntakäsittelyssä oleva metsäkeskusuudistus ei valitettavasti näytä vahvistavan metsäkeskuksen toimintakykyä alueilla. Pikemminkin näyttäisi, että uudistuksessa pyritään vahvistamaan keskushallintoa. Alueiden lukumäärää tulee pienentää, mutta keskushallinnon tulisi vahvistaa alueiden toimintakykyä, ei päinvastoin. Toiminnan vaikuttavuus syntyy jokaisesta yksittäisestä elinkeinon puolesta tehdystä toimenpiteestä. Uudistuksen valmistelijoiden sekä asiaa linjaavien politiikkojen on hyvä tiedostaa, että tarvitsemme elinkeinoa edistävää metsäkeskusta. Byrokraatteja ja tarkastajia emme tarvitse. Nyt pahasti näyttää, että metsäkeskus on jakautumassa sisäisesti kahtia. Suuresta osasta metsäkeskusta uhkaa muodostua keskusvetoisesti ohjattu virkamieshallinto. Tällaista metsäkeskusta ei tarvita. Aluelähtöisesti hartiavoimin töitä tekevää metsäkeskusta sen sijaan tarvitaan. Tällaisessa metsäkeskuksessa alueen oma aluejohtokunta yhdessä aluejohtajan kanssa huolehtii resurssien ohjauksesta. Jokaisen metJ ulkisten organisaatioiden rakenteita rusikoidaan olan takaa. Osansa saavat myös metsäalalle tärkeät Metla sekä metsäkeskus. Vaikka tavoitteet uudistuksissa ovat hyviä, käy niiden saavuttaminen todella vaikeaksi. Biotalousyhteiskunnassa tarpeet ovat suurempia kuin koskaan. Silti alan tutkimuksen ja edistämisen näkymät ovat utuisia. Metsänomistajat ja alan toimijat tarvitsevat menestyäkseen sekä elinkeinolähtöistä tutkimusta että alan puolustajaa. Ilman tutkimusta ei ole tulevaisuutta, ilman puolustajaa ei toimivaa nykyisyyttä. M etla on ensi vuonna osa Luonnonvarakeskusta eli Lukea. Uudistuksella on saavutettavissa paljon hyvää. Biotalouskeskustelua seuratessa tulevan tutkimusorganisaation voisi ajatella olevan varsinainen Lucky Luke. Luken avulla voitaisiin löytää hurjasti ratkaisuja yhteiskunnan haasteisiin, vaikkapa fossiilisten raaka-aineiden korvaamisessa uusiutuvilla raaka-aineilla. Haasteisiin ei kuitenkaan voida vastata, jos Lukella ei ole riittävää rahoitusta sekä innovaatioita tukevaa toimipaikkaverkostoa. Aika vähälle huomiolle on jäänyt se, että Lukelta viedään suuri määrä rahoitusta eräänlaiseen strategiseen rahoitukseen. Se, mihin rahoitusta käytetään, on vasta nimitetyn Akatemian alaisen tutkimusneuvoston käsissä. Neuvostossa ei ole suoraan mukana Luken tai luonnonvaraelinkeinojen edustajaa. Maamme tulevaisuuden kannalta on elintärkeää, että neuvosto ymmärtää ohjata rahoitusta biotalouselinkeinoja edistävään tutkimukseen. Myös Luken toimipaikkaverkoston pitäisi tukea tulevaisuuden inLucky Luke ja alueiden metsäkeskus? Byrokraatteja ja tarkastajia emme tarvitse. Kommentoi kolumnia www.metsalehti.fi/kolumnit. MARKO MÄKI-HAKOLA Kirjoittaja on Metsänomistajien liitto Länsi-Suomen johtaja. Ki m m o Br a n d t / Co m .P iC kolumni 65 MAKASIINI 7 • 2014 65 MAKASIINI 7 • 2014 3128_.indd 65 16/10/14 18:57
LUHTA Aamu sarastaa ja neljä karhua istuu ringissä turvat höyryten kuin pitäisivät kokousta. Näkymässä on vain yksi vika: Suomen luonnossa se ei synny ilman keinotekoisia valmisteluja. 66 MAKASIINI 7 • 2014 3066_.indd 66 16/10/14 18:59
Karhujen kokous Petosafarien järjestäminen on raadollista, mutta tuo rahaa ja työpaikkoja Kainuun syrjäperille. Vuokrakojussa valokuvaaja joutuu pohtimaan luontokuvan etiikkaa ja todenmukaisuutta. TeksTi ja kuvaT jorma LuhTa 67 MAKASIINI 7 • 2014 3066_.indd 67 16/10/14 18:59
1970 -luvun puolimaissa Lassi Rautiainen, lukiolainen Suomussalmelta, naulasi korkealle kahden puun väliin lavan. Karhulavaa, talasta , käytettiin karhun ampumiseen haaskalta, mutta Rautiainen haaveili nappaavansa kontiosta valokuvan. Kuva jäi saamatta, sillä haaskapyynnin suosion vuoksi helposti houkuteltavat karhut oli jo ammuttu. Kun vesisade kasteli vaatteet ja kamerat, puussa istuja pohdiskeli, sopisiko jokin teltta paremmin valokuvaukseen. Melkein neljäkymmentä vuotta myöhemmin Rautiainen ja timpurina toiminut Juha Kantakoski esittelevät minulle pienen talon kokoista parakkia karhujen kuvaamiseen. Siistissä mökissä on panoraamaikkunat, tuolit ja kuvausaukot kuudelle valokuvaajalle, kolme hyvää sänkyä, keittomahdollisuus ja eteistilassa vessa. Jo kahdeksankymmenluvulla Rautiainen väsäili puun sijaan maahan pystytettäviä kovalevykoppeja ja tähtäili kaukolinssillään metsää neljän seinän sisältä. Hän ja moni muukin alkoi saada karhuista yhä parempia kuvia. Suomussalmen pojalla oli myös kielipäätä ja hän esitteli kuviaan Pohjoismaissa, Ranskassa ja Saksassa. Aluksi muutama, myöhemmin yhä useampi eurooppalainen luontokuvaaja kyseli hintaa ja mahdollisuutta päästä vierailemaan Rautiaisen kojulla ja petohaaskalla. Eipä auttanut rimpuilla. Muutaman vuoden jälkeen mies pyöritti perheyritystä, joka järjesti kotimaan ja kaukomaiden kiinnostuneille mahdollisuuden katsella tai valokuvata karhuja. Ensimmäiset asiakkaat olivat enemmän tai vähemmän ammattimaisia luontokuvaajia, Vähitellen enemmistöksi muodostuivat aivan tavalliset ihmiset, jotka halusivat nähdä villin karhun luonnossa. Työtä ja lisätuloa Kainuun rajaseudulle ei loihdita liian kanssa työpaikkoja, ja Rautiaisen esimerkin jälkeen itärajalle Ilomantsista Kuusamoon putkahti viitisentoista samanlaista yritystä. Koska toiminta vaatii rakennelmia ja raatoja hinataan moottorikelkalla, Metsähallitus ei salli karhukeskuksia luonnonsuojelualueille vaan ainoastaan tavalliseen talousmetsään. Venäjän vastainen rajavyöhyke tai sen välitön läheisyys osoittautui parhaaksi tai suorastaan välttämättömäksi ympäristöksi. Sanomatta on selvää, että yrittäjä tarvitsee repullisen lupapapereita. Tuollainen toiminta poikke?aa niin kovasti karhujen ja susien kanssa elämisen perinteistä, että kiukkuinen arvostelu sikisi saman tien. Luonnonjärjestyksen sekoittamisen lisäksi kaupallisten petosyöttölöiden arveltiin kesyttävän rajaseudun karhut ja sudet hengenvaarallisiksi jokaiselle metsästäjälle, marjastajalle tai metsurille Rautiainen on toista mieltä. ”Onhan se totta, että toiminta on raadollista ja joskus homma haisee, mutta pedot eivät kesyynny. Metsästysajan alkaessa innokkaita karhunpyytäjiä liikkuu pilvin pimein.” Hän katsoo, että karhunmetsästys ei ole kuvausten järjestäjien vihollinen vaan pikemminkin hyödyksi, sillä liian peloton karhu joutuu ensimmäisenä luodin tielle. Pääosin ruokintaa hyödyntävät karhut asuvat joko Venäjällä tai osaavat muuten vältellä ihmisiä. Karhuja petosafarit tuovat vuodessa viisi miljoonaa euroa PuoLiyön jäLkeen venäjän suunnasTa uLvahTeLee koLmen hukan kuoroLauLu, enkä koe yössä miTään keinoTekoisuuTTa. Ilta hämärtyy ja vaaleana hohtava susi luikkii kelometsän keskelle. Unohdan kaikki ajatukseni kuvausstudion keinotekoisuudesta. LUHTA 68 MAKASIINI 7 • 2014 3066_.indd 68 16/10/14 19:00
PuoLiyön jäLkeen venäjän suunnasTa uLvahTeLee koLmen hukan kuoroLauLu, enkä koe yössä miTään keinoTekoisuuTTa. ulkopuolista rahaa Kainuuseen. ”Karhunkatselupaikat työllistävät juuri sellaisia miehiä, joita Kainuun syrjäseudulla asuu”, Rautiainen huomauttaa. Epätodellisen vaikuttavaa Nuorukaisena kyttäsin itsekin puuhun rakennetusta kangasmajasta kainuulaista mesikämmentä. Haluan kokeilla myös nykyaikaista petokuvausta Lassi Rautiaisen pienimmästä vuokrakojusta. Perimmäisenä innoittajana on mahdollisuus nähdä susilauma, joista rajavyöhykkeen kuvauspaikka on kuuluisa. Valokuvauspiireissä kaupallista petohaaskaa pidetään kuvausbordellina, jossa rahalla saa valmiiksi järjestetyn saaliin. Tämä näkemys latistuu jo viidentenä yönä, sillä en näe hukasta vilaustakaan. Kotiin päästyäni Rautiainen soittaa ja kertoo susien palanneen. Nyt pitäisi porhaltaa saman tien kolmensadan kilometrin matka kojuun ja raatojen luo. Lähden matkaan tietämättä minkä lajin hukkareissu on edessä. Kojussa pohdin tällaisen luontokuvauksen luonnollisuutta. Syöttien hinaaminen ja jokaöinen tassuttelu on kuluttanut maapohjan ravalle ja sivuilla törröttää neljä isompaa kuvausasumusta. Kauko-objektiivin kapean sektorin verran jää toki luonnolta näyttävää suota ja metsänlaitaa. Turhat pohdiskelut unohtuvat, kun hohtavan vaalea susi seisoo metsänreunassa illan pimetessä. Puoliyön jälkeen Venäjän suunnasta ulvahtelee kolmen hukan kuorolaulu, enkä koe yössä mitään keinotekoisuutta. Lähellä edessäni raskaat jalat loiskivat rimmessä ja vahvat hampaat rouskuttavat luita poikki. Juha Kantakoski esittelee rakentamaansa talomaista luksuspiiloa, jossa on panoraamaikkunat, kuvausaukkoja kameroille, kolme sänkyä ja eteishuoneessa vessa. Karhunkatselupaikka tarjoaa kelle hyvänsä mahdollisuuden villin karhun katseluun. Lassi Rautiaisen petosafareita järjestävä yritys syntyi melkein sattumalta. Nyt samanlaisia karhunkatselupaikkoja on Ilomantsin ja Kuusamon välillä viitisentoista. Lämpötila laskee pikkupakkaseen. Ensimmäisen sarastuksen aikaan suolla leijuu siniharmaa usva. Kamerani tarkentuu neljään täysi-ikäiseen karhuun, joiden sieraimista höyryää savupilviä. Mesikämmenet istuskelevat vastatusten ja örisevät kuin pitäisivät kokousta. Ajattelen tilanteen epätodellisen vaikuttavaksi. Epätodellinen se onkin, sillä Suomen luonnossa noin isoja karhulaumoja ei synny ilman tauotonta monivuotista ruokintaa. Kaiken lisäksi sivummalla kuljeksii kaksi pienempää nallea. Näppään kuvan, jossa näkyy metsäsaari ja usvainen suo, usvan keskellä häilyy karhun siluetti. Tuollaisen karhumaiseman voisin tallentaa ihan oikeasti luonnossa, jos onni kävisi. Ehkä ihmisikä ei riitä siihen onneen. 69 MAKASIINI 7 • 2014 3066_.indd 69 16/10/14 19:00
tapion pöytä T änä syksynä pihlajat ovat täynnä marjoja koko maassa. Sato on niin runsas, ettei vastaavaa ole aiemmin tavattu. Tilaisuus kannattaisi hyödyntää, mutta ikävä kyllä pihlajanmarjoja ei oikein osata käyttää. Niinpä suurin osa sadosta jää yleensä keräämättä, kokonaissadosta saadaan talteen vain muutamia promilleja. Pihlajanmarjat ovat happamia, sillä ne sisältävät parkkiaineita ja sorbiinihappoa. Happamuus kuitenkin miedontuu ensimmäisten yöpakkasten jälkeen. Marjat voi panna myös pakastimeen yön yli tai makua voi miedontaa laittamalla pihlajamarjojen joukkoon muita marjoja tai esimerkiksi omenaa. Pihlajanmarja on runsaskuituinen ja sisältää E-vitamiinia ja C-vitamiinia. Kansanlääkinnässä sillä on hoidettu keripukkia, kihtiä, munuaissairauksia, suolistovaivoja ja verisuonten kovettumia. Pihlajasta voi tehdä hyytelöä, hilloketta ja marmeladeja, mutta myös viinejä, snapseja ja liköörejä. Kokeilemalla sopivan makeaa Liköörin valmistaminen on yksinkertaista. Ainesosat ovat marjat, alkoholi ja sokeri. Näiden suhteet vaihtelevat hieman. Alkoholin pitää olla 40–60 prosenttista maustamaMaisTuuko Marjalikööri? TeksTi ja kuvausjärjesTelyT Marja HarTola kuvaT Maria Grönroos Pihlajamarjojen tämän syksyn supersato kannattaa hyödyntää. Happamista marjoista syntyy esimerkiksi jouluinen likööri. Viinassa uutetuista pihlajanmarjoista saa raikkaan hapokasta likööriä. tonta viinaa. Mausteina voi käyttää vaniljatankoa, yrttejä tai jouluisia mausteita, kanelia ja neilikkaa. Ainekset laitetaan kannelliseen lasipurkkiin. Sokeri lisätään joko heti tai uuttamisen jälkeen vasta myöhemmin. Jotkut liuottavat sokerin keitettyyn veteen, toiset makeuttavat liköörin palasokerilla. Sokerin sulaminen alkoholiin kestää useita viikkoja. Purkkia pidetään joko huoneenlämmössä tai kylmässä ja pimeässä, sitä käännellään silloin tällöin. Juomaa kypsytetään useita kuukausia. Siivilöityyn marjamassaan jää vielä runsaasti sokeria ja alkoholia, joten se kannatta hyödyntää. Sen voi laittaa vaikka viinin joukkoon, jolloin saadaan kirpeää aperitiivia tai siitä voi tehdä jälkiruokaa. Liköörien teon voi aloittaa pienillä kokeiluerillä, jotta itselle sopivat suhteet, makeus ja väkevyysprosentti löytyvät. Valmiit liköörit nautitaan kylmänä. Liköörejä voi tehdä kaikista meidän luonnonvaraisista marjoistamme. Ulkomaille viedään tuliaisiksi Alkosta saatavia karpalo-, lakka-, mesimarjaja tyrniliköörejä, mutta myös mustikka, pihlajanmarja ja puolukka sopivat likööreihin. Syksyllä tehdyt liköörit kypsyvät juuri jouluksi. Ne sopivatkin erinomaisesti joululahjoiksi. 70 MAKASIINI 7 • 2014 3117_.indd 70 17/10/14 19:31
MaisTuuko Marjalikööri? PiHlajanmarjalikööri 0,5 kg marjoja 0,5 l viinaa 0,5 kg sokeria + 1 dl keitettyä vettä halkaistu vaniljatanko riivi, poista huonot ja huuhtele marjat. laita marjat, viina ja vaniljatanko kannelliseen lasipurkkiin. Pidä huoneenlämmössä useita viikkoja, jopa puolitoista kuukautta. siivilöi marjat pois. liuota sokeri keitettyyn veteen, jäähdytä ja lisää juomaan. kaada likööri lahjapulloihin ja varastoi pimeässä useita viikkoja. liimaa pulloihin kaunis etiketti. jouluinen karPalolikööri 600 g karpaloita 0,5 l viinaa 4,5 dl sokeria 1 kanelitanko sekoita kaikki ainekset ja laita suljettuun tölkkiin. säilytä 3-4 viikkoa huoneenlämmössä. ravista purkkia silloin tällöin, kunnes sokeri liukenee, sillä se laskeutuu ensin purkin pohjalle. siivilöi juoma. kaada likööri lahjapulloon ja varastoi pimeään ja viileään paikkaan vähintään kuukauden ajaksi. laita lahjapulloihin etiketit. kanelilla maustettu karpalolikööri on erinomainen jälkiruokajuoma joulukauden juhliin ja mainio joululahjaidea. 71 MAKASIINI 7 • 2014 3117_.indd 71 17/10/14 19:32
N iittyjen ja peltojen maalaismaisema on muuttunut paljon harmaantuneiden latojen lahottua. Ehkä maisema muistuttaa nykyisin hiukan sitä, mitä se oli joitakin vuosisatoja sitten, ennen latojen aikaa. Tuolloin heinä varastoitiin taivasalla heinäsuovissa. Heinälatoja on Suomeen rakennettu yleisemmin 1600-luvulta lähtien. Syrjäseuduille ladot tulivat vasta 1800-luvun loppupuolella. Myöhemmin uudistukset heinänteossa tekivät ladot tarpeettomiksi. Nykyisin heinä varastoidaan jälleen taivasalla, tosin suovien sijasta muoviin käärittynä. Useimmat hirsistä rakennetut niittyladot ovat jo lahonneet ja romahtaneet. Viimeisiä voi yhä pelastaa vaihtamalla lahojen hirsien tilalle uudet. Ladon pelastaminen kannattaa, jos sille on tiedossa uutta käyttöä. Rakoseinäinen vanha lato on esimerkiksi erinomainen polttopuuvaja. Testaa laho puukolla Maisema muuttuu, kun vanhat rakennukset katoavat. Yhtä lailla muuttuvat myös vanhoista rakennuksista ne, jotka ovat säilyneet. Rakennuksiin tehdään muutoksia niiden käyttötarkoituksen vaihtuessa. Ryhdyin korjaamaan vanhaa hirsilatoa, jota oli käytetty autotallina. Ladon oviaukko oli aikoinaan sahattu moottorisahalla niin suureksi, että siitä mahtui auto sisään. Samalla ovenpielien kararakenne oli korvattu hirrenpäihin naulatuilla pystylaudoilla. Saman kohtalon ovat latojakin useammin kokeneet vanhat riihet, kun niitä on muutettu traktoritalleiksi. Alkuperäisessä muodossaan olevat pienioviset riihet ovat nykyisin suuri harvinaisuus. Korjaustöihin ryhdyttäessä on ensin selvitettävä hirsien kunto. Siihen riittää puukko. Tein hirsille samanlaisen lahopuutestin, joka on käytössä luontoinventoinneissa maapuiden lahoasteita selvitettäessä. Jos puukko hirteen lyötäessä ei juurikaan uppoa puuhun, on hirsi tervettä puuta. Jos puukko uppoaa noin sentin verran, on laho?aminen jo alkanut, mutta hirsi voi olla vielä aivan kelvollinen. Puukon upotessa monta senttiä tai peräti kahvaa myöten on hirsi vaihdettava. Testi osoitti, että korjattavassa ladossa oli vaihdettavaa runsaasti. Kosteus lahottaa Usein ladon alimmat hirret ovat painuneet tiiviisti maata vasten. Maakosteus lahottaa hirret nopeasti. Parhaimmillaan korjaamiseen voi riittää vain alimpien hirsien vaihto. Lato kammetaan pitkällä ja vahvalla puulla ylös, jolloin alimmat hirret voidaan vaihtaa. Tällaista korjausta kutsutaan kengittämiseksi – rakennus saa ikään kuin uudet kengät jalkaansa. Myös huono katto ja liian lähellä seinää olevat puunoksat lahottavat hirsiä. Vaihdettavia hirsiä voi olla myös korkeammalla kehikossa. Jos hirsiä täytyy vaihtaa paljon, pitää lato purkaa ja koota sen jälleen uudestaan. Ladosta, jonka korjaukseen olin ryhtynyt, olivat alimmat hirret kokonaan lahonneet. Koska lahoja hirsiä löytyi myös ylempää kehikosta, päätin purkaa ladon ja rakentaa sen uudelleen ja vaihtaa samalla lahot hirret. Hirsilatoihin kuuluu alun perin myös lattia. Se on usein tehty pyöreistä puista niin, että lattiapuiden päät menevät seinähirsien raosta läpi. Lattiapuiden päät näkyvät yleensä ulkopuolelta seinän alimman ja toisiksi alimman hirren välissä. Korjattavan ladon lattiapuut makasivat puolilahoina maan varassa. Lisäksi korjattavan ladon muoto oli vääntynyt, sillä alimman hirsikerran lahottua se oli mukautunut alla olevan maan muotoihin. Oviaukon alla ei enää ollut ovenpieliä yhdistävää kynnyshirttä, joten seinät olivat päässeet revähtämään alhaalta etäämmäs toisistaan. Halusin jättää ladon historian osittain näkyviin. Niinpä en pienentänyt oviaukkoa alkuperäiseen kokoonsa, en myöskään tehnyt uutta lattiaa. Lato saisi kelvata maapohjaisena uudessa käytössään polttopuuvajana. Hirret vaiHtooN Hirsilatoja käytetään enää harvoin heinän varastointiin. Vanhan ladon voikin korjata vaikka polttopuuvajaksi. TeksTi ja kuvaT Markus TuorMaa käsin tehty Tavallisin ladon nurkkasalvos on ämmännurkka, jossa hirren ylätai alapintaan hakataan puolipyöreä lovi. 72 MAKASIINI 7 • 2014 3064_.indd 72 17/10/14 19:33
Parhaita puita hirsirakentamiseen ovat mänty, haapa ja kuusi. Latoja on kuitenkin rakennettu kulloinkin helpoimmin saatavasta puusta. vanhoissa ladoissa näkyy joskus käytetyn jopa koivuakin, vaikka se ei ole ulkotiloissa kovinkaan kestävä puulaji. Latoa tehtäessä ei entisaikaan useinkaan ehditty kuoria hirsiä kokonaan. Hirsien ulkopinnasta on kuori yleensä vuosikymmenten kuluessa varissut pois, mutta sisäpinnoissa voi yhä olla kuorta jäljellä. jos sen kuorii pois, saattaa puu olla kuoren alta kostean tuntuinen. Nykyaikana, kun ladontekoon on varaa käyttää enemmän aikaa, kannattaa niin uudet kuin vanhatkin hirret kuoria kokonaan, jotta puu pysyy terveenä. vanhassa seinässä voi nähdä myös jälkiä menneisyyden työtavoista. viereisessä kuvassa näkyy kolmen uusitun hirren yläpuolella kirveellä kaadettu vanha hirsi. Puu on kaadettu hakkaamalla syvä lovi puun kummallekin puolelle, jolloin hirrenpää jää kiilamaiseksi. kunnostamassani ladossa käytin lähimaastosta hiljattain kaadettuja haapoja. kuvassa haavan vaaleus näkyy edukseen harmaiden hirsien keskellä. Uusi ja vanha hirsi Vanhaa hirsirakennusta korjattaessa mietitään usein, voiko työssä käyttää uusia hirsiä. Silloin pohditaan uusien hirsien kuivumisesta johtuvaa painumista tai sitä, miltä uusi puu näyttäisi vanhojen, harmaiden hirsien joukossa. Ennen vanhaan tämä kysymys olisi ratkaistu sen mukaan, mitä olisi saatavilla. Latoa korjatessa hirret olisi kaadettu asiaa sen kummemmin pohtimatta niitynlaidan metsästä. Uusia hirsiä käytettäessä kannattaa hirsien painuminen kuitenkin ottaa huomioon. Jos rakennukseen uusitaan alimmat hirsikerrat joka puolelta, painuvat uudet hirret kuivuessaan kaikkialta saman verran, eikä siitä ole haittaa. Jos toiselta puolelta uusii enemmän hirsiä kuin toiselta, voi rakennus mennä hirsien kuivuessa vinoon tai hirsien väliin jäädä rakoja. Koska ladossa on hirsien välissä joka tapauksessa raot, mukautuu lato muita rakennuksia helpommin uusiin hirsiin. Osa raoista vain saattaa hiukan kaventua. Omassa urakassani en käyttänyt vatupassia lainkaan, vaan asettelin hirsiä paikoilleen silmämäärin. Sen puolen, josta uusin hirsiä enemmän, tein hiukan toista puolta korkeammaksi. Kuivuessaan seinät madaltuvat suunnilleen yhtä korkeiksi. Käyttämäni tuore, vaalea puu – haapa – sopi kauniisti vanhojen, harmaiden hirsien joukkoon. Se kertoo huolenpidosta vanhaa rakennusta kohtaan, ja siitä, että rakennus on ottanut elämässään yhden askeleen eteenpäin. 73 MAKASIINI 7 • 2014 3064_.indd 73 17/10/14 19:34
käsin tehty Tavallinen ladon nurkkasalvos on ämmännurkka. Hirren ylätai alapintaan hakataan puolipyöreä lovi, johon ylempi tai alempi ristiin menevä hirsi sopii (1-2). koska latoihin käytetyt hirret ovat voineet olla hyvinkin eri paksuisia, voi ohuen ja paksun hirren yhteensovittaminen aiheuttaa hankaluuksia. kun ohutta hirttä sovittaa paksun hirren päälle, se täytyisi loveta lähes poikki. Tällöin myös alempaan hirteen voi tehdä matalan loven, jolloin ohueen hirteen ei tarvitse hakata liian syvää lovea (3). Ladoissa voi olla erilaisia nurkkasalvoksia, jopa samassa ladossa voi olla käytetty paria erilaista salvostyyppiä. Niinpä vanhaa latoa korjattaessa on aina mietittävä, miten uusi rakenne istuisi parhaalla tavalla vanhaan. Ladonseinään jätetään tavallisesti hirsien väliin ilmaraot, joten hirren koko pituudelle tulevaa varausta ei tarvitse veistää. 1 oviaukon suurentamisen ja alimpien hirsien lahoamisen vuoksi koko ladon muoto on retkahtanut. Lahoja hirsiä on myös ylempänä seinissä. Tällainen lato on korjattaessa parasta purkaa ja koota uudestaan. 2 Numeroin hirret huolellisesti ennen ladon purkamista. vuolin puukolla harmaantunutta ja nukkaantunutta pintaa sen verran, että lyijykynän jälki näkyy kunnolla. 3 Tein alimmat hirsikerrat valmiiksi jo ennen ladon purkamista. Tämä oli mahdollista, koska latoa oli tarkoitus samalla siirtää hiukan. vanhat hirret on parasta pinota saman tien oikeaan järjestykseen jokaisen rakennettavan seinän viereen, jotta työ etenee joutuisasti. 4 salvoskolo hakataan vuorotellen vasemmalta ja oikealta lyödyin kirveeniskuin. Näin lastut irtoavat puusta. kun salvoskolon veistää hiukan koveraksi, asettuu hirsi tukevasti alemman päälle. 5 karan yläpäätä varten tehdään kolo oven yläreunan hirsien läpi. oviaukon yläreunan viistotussa hirressä näkyy alkuperäisen kararakenteen kolo. vanhalla reilunkokoisella kairalla tehtynä siinä on riittänyt yksi kairanreikä kolon kummassakin päässä. 6 valmis ladonkehikko odottaa enää kattoa päälleen ja halkokuormaa sisuksiinsa. 1 2 4 3 6 5 74 MAKASIINI 7 • 2014 3064_.indd 74 17/10/14 19:34
TeksTi LiiNA kJeLLBeRG kuvAT JOukO MikkiLÄ ”Oli siinä mukana vähän hullunrohkeuttakin”, Jouko Mikkilä muistelee parinkymmenen vuoden takaista kulotusta. Kevät oli poikkeuksellisen kuiva ja Muuramessa Keski-Suomessa sijaitsevalta 1,8 hehtaarin suuruiselta leimikolta oli kevättalvella hakattu tukkipuun mittoihin kasvanut havumetsikkö. Mikkilä oli käynyt keräämässä hakkuualalle jääneet rangat ja pöllit polttopuuksi mutta hakkuutähdettä oli metsässä yhä paljon. Niin paljon, että Mikkilä arveli, että taimien istutusta pitäisi lykätä vuodella tai parilla. ”Silloin tuli mieleen kulotus. Leimikko on järven rannalla, joten kulotettava alue oli helppo rajata. Meitä oli kaksi miestä valvomassa. Joskus savusi aika lailla ja liekit olivat korkeat. Mietin jo, milloin joku naapureista hälyttää palokunnan”, Mikkilä kertoo. Nyt paikalla kasvaa liuta erikoispuulajeja: tammia, lehtikuusia, douglaskuusia, mongolianvaahteroita, saarnia, metsäomenapuita. Mikä sai Mikkilän muuttamaan talousmetsän arboretumiksi? ”Kasvit ovat kiehtoneet minua aina. Äitini ja isoäitini olivat innokkaita puutarhaihmisiä ja innostus tarttui minuunkin. Aluksi olin kiinnostunut kukista ja perennoista mutta aikuisiällä huomasin, että puut ja pensaat ovat minun alaani.” Hirvet kiusana Arboretum sijaitsee Mikkilän isälle kuuluneen noin 55 hehtaarin suuruisen metsätilan mailla, Mikkilän kesämökin vieressä. Metsätilan omistaa perikunta, jossa Mikkilä on huolehtinut metsäasioista kolmisenkymmentä vuotta. Eniten työtä metsätilalla teettää arboretum. ”Kuusikosta tai männiköstä ei kanna niin suurta huolta. Erikoispuulajien taimet maksavat enemmän, joten niistä huolehtii tarkemmin. Olen yrittänyt karkottaa hirviä helisevillä kelloilla, levittämällä saippuoita ja hajusteita ja aitaamalla alueita”, Mikkilä kertoo. Arboretumin perustamisvaiheessa Mikkilää työllisti varsinkin heinä. Kulotetulle alueelle nousi korkea heinikko, jota piti käydä polkemassa taimien ympäriltä. Senkin jälkeen joka vuodelle on riittänyt tekemistä. ”Viime aikoina olen kaatanut leppiä ja pajuja ja harventanut ylispuita. Se on mukavaa hommaa. Kotitalon pihalta haravoidut lehdet ja leivinuunin tuhkat vien arboretumiin maanparannukseksi.” Aikaansa edellä Erikoispuulajit ovat Mikkilän mukaan pärjänneet pääosin hyvin. ”Tavalliset tammet ovat kasvaneet hyvin ja lehtikuuset ovat tukevia. Visakoivu menestyy ja douglaskuusetkin ovat alkaneet kasvaa, vaikka juroivat aluksi. Saarni ei tahdo menestyä näin pohjoisessa ja noin paristakymmenestä punatammesta on kituen hengissä kymmenkunta.” Erikoispuulajien päällä kasvaa yhteensä viitisenkymmentä päätehakkuussa pystyyn jätettyä mäntyä, koivua ja kuusta. Ne Mikkilä jätti maisemallisista ja luonnonhoidollisista syistä. ”Säästöpuista ei silloin vielä puhuttu. Metsänhoitoyhdistyksessä katsoivat, että onko tuo jätkä tosissaan. Pari vuotta myöhemmin säästöpuita alkoi kuitenkin näkyä naapurimetsissäkin.” Talousmetsästä arboreTum kuusi vaihtui perikunnan metsässä tammeksi, mänty metsäomenapuuksi. 1/1996 1/2014 Onko sinulla valokuvapareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys? Lähetä ne meille Metsälehteen. kiinnostavimmat kuvat julkaistaan. kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki tai makasiini@metsalehti.fi. Liitä mukaan tiedot kuvien taustasta sekä yhteystietosi. Maksamme julkaistuista kuvista palkkion. Vuoden 1996 päätehakkuussa metsään jätetyt säästöpuut kasvavat nyt arboretumin yllä. eNNeN & NYT 75 MAKASIINI 7 • 2014 3154_.indd 75 17/10/14 19:35
mistä pidit? Mikä oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli? Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten? Lähetä vastauksesi postikortilla osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Voit vastata kyselyyn myös Metsälehden verkkosivuilla osoitteessa www.metsalehti.fi. Linkki kyselyyn löytyy etusivun oikean laidan vihreästä Metsälehti-osiosta. Klikkaa lausetta Vastaa kyselyyn. Kaikki 12.11. mennessä tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Palkintona on tällä kertaa tehokas otsalamppu, vaativan käyttöön suunniteltu Armytek Wizard Pro. Palkinnon arvo on 129 euroa. Mistä pidit? ViiMe numeron suosituin juttu oli leimikon hinnoittelusta kertonut kansikuvajuttu ”Tämä vaatii ennakkoraivausta”. Palkinnoiksi arvotut pyyhkeet olemme postittaneet Meeri Haveriselle ja Maire Lehmoselle. Onnittelut voittajille ja kiitos kaikille palautteesta! 76 MAKASIINI 7 • 2014 Se näyttää sittenkin toteutuvan. Ensi kesästä lähtien ei sitten ilmeisesti ole saatavissa kemeraeikä muutakaan tukea pystypuiden oksakarsintaan. Olen ”huutavan äänenä korvesta” lähettänyt asiasta useita kirjeitä, lausuntoja, kirjoituksia niin sahateollisuudesta kuin omien metsien kasvatuksesta saatuihin kokemuksiini nojautuen. Vaikutusta niillä ei näköjään ole ollut, liekö lukaistukaan. Muutaman virkamiehen kabinettivalmistelun tuloksena on lyöty korville metsäpuiden laatukasvatuksen keskeistä tekijää, oksakarsinnan harjoittamista. Ketkä kantavat vastuun? Onko tarkoitus tuottaa kylmän vyöhykkeen metsissämme vain heikon kannattavuuden kautta ja hitaasti kasvaneita puukuituja, maksoi mitä maksoi? Onko edes kysytty puusepiltä, oksattomien materiaalien käyttäjiltä ja laatuviilujen tuottajilta mitä mieltä he asiasta ovat? Suhtaudun periaatteessa kaikkiin tukiaisiin varsin kriittisesti. Useista syistä niitä on kuitenkin siedettävä pitkäjänteisen metsätalouden harjoittamisessa. Yksi ja ensimmäisenä siedettävä tukiainen on pystypuiden oksakarsinta, sitä ei saa poistaa. Jos työvaltaisin pystypuiden oksakarsinta ei kuulu tuettavien toimintojen joukkoon, niin mikä sitten? Hyvät päättäjät: järkeä toimiinne! JUHANI JOKINEN METSäNHOITAJA, YRITTäJä, METSäTALOUSYRITTäJä Pystypuiden oksakarsinnalle tukea ”Alikasvosmetsän harvennus ja loppuhakkuu voidaan tehdä ainoastaan metsurityönä. Moton vetäessä runkoja jäljelle ei jää taatusti kasvatuskelpoista taimistoa. Tätä ei kirjoituksessa mainittu. Metsurityön kalleus syö kyllä homman kannattavuutta.” ”Kirjoittakaa enemmän juttuja jatkuvan kasvatuksen periaatteesta metsänhoidossa. Ollaanko siitä vain kiinnostuneita – onko vielä kokemuksia käytännössä?” ”Voisi tehdä juttua ’cityeläimistä’. Tästä kerrostalon ikkunasta voi seurata oravia päivittäin. Ne tuntuvat selviävän paremmin, jotka osaa käyttää tien ylitykseen kaapelia. Rusakot hyppivät jatkuvasti parkkipaikalla. Kettuja myös hölkkää viikoittain nurkissa. Liito-oravat ovat valloittaneet pöntöt, mikä onkin uhka tonttipuille, joita pitäisi kaataa. Pienikin vihje liitureista, niin puut saavat lahota rauhassa loppuun. Hirvikärpäspilvet piinaavat valaistun retkipolun kulkijoita. Supeja jää autojen alle. Jutunaiheita on paljon!” ”Hip hei ja rasti seinään! Ensimmäisen kerran näin Metsälehden toimituksen kirjoittaneen OTSO Metsäpalvelut -nimen oikein. Toivomisen varaa on kuitenkin vielä sen suhteen, että tällä nimellä toiminta alkoi marraskuussa 2013, mutta erillään metsäkeskuksen julkisesta puolesta OTSO on ollut vuodesta 2012, tosin Metsäkeskus metsäpalvelut -nimellä. Nimen ja ulkoasun muutos ei muuttanut toimintaa, kuten uutisoinnistanne on voinut ymmärtää.” ”Jutut ovat ajan tasalla ja kiinnostavia. Tätä lehteä kannattaisi tarjota vaikka opiskelun tueksi kouluihin biologian tunneille. Kiinnostusta metsään ja metsätalouteen pitäisi herätellä jo peruskoululaisilla ja myös lukiolaisilla. Onhan metsä osa meidän kaikkien hyvinvointia ja taloutta.” ”Lehden parissa vierähti tovi jos toinenkin, mielenkiintoinen juttukimara, ripauksella syksyn tunnelmaa, kauniita kuvia, hyvin taitettu lehti!” Palautetta viime numerosta LukijaLta 3142_.indd 76 17/10/14 19:37
SIIKALAKEUS Vuoden 2013 metsänhoitoyhdistys Siikalakeus hakee 20 toimihenkilön joukkoonsa vahvistuksia. Toimimme seitsemän kunnan alueella. Liikevaihtomme on noin 5 milj.euroa ja metsänomistajajäseniä 4800 ja hakkuusuunnitteemme 607000 m3 Alueasiantuntija, metsätoimihenkilö Metsänomistajien palvelujen markkinointiin, neuvontaan ja toteutukseen. Toimipaikka Pulkkilan toimisto ja toimialueena Siikalatvan Piippolan alueen yksityismetsät. Edellytämme metsäalan koulutusta. Arvostamme markkinointihenkisyyttä, tuloshakuista toimintaa sekä edellytämme kykyä toimia tiimin osana. LKVpätevyys luetaan eduksi. Hakemukset 27.10.2014 mennessä sähköpostilla kari.salo@mhy.fi. Toimet täytetään 1.12.2014 lukien tai sopimuksen mukaan. Palkkaus yt-meto sopimuksen mukaan. Tiedustelut toimeen: Tiimiesimies Erkki Rytilahti p. 0400-282331 tai toiminnanjohtaja Kari Salo p. 040-7360681. MHY Siikalakeus 2x120 Makasiini_92mm 7.10.2014 9.53 Sivu 1 Järvi-Suomen Metsätilat Oy on johtava metsätilojen kiinteistönvälittäjä Etelä-Savossa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa. Yhtiö toimii kiinteässä yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten kanssa ja sillä on käytettävissä Suomen suurin metsätilojen markkinapaikka metsatilat.fi. Yhtiön liikevaihto on noin 1 milj. euroa. Nykyisen toimitusjohtajan siirtyessä uusiin tehtäviin haemme TOIMITUSJOHTAJAA vastaamaan yhtiön hallinnosta ja kehittämisestä. Lisäksi toimenkuvaan kuuluvat kiinteistönvälitysliikkeen vastaavan hoitajan tehtävät sekä käytännön kiinteistönvälitystyötä. Uudelta toimitusjohtajalta odotamme metsätai kaupallisen alan AMK-tutkintoa sekä LKV-tutkintoa vahvaa kokemusta kiinteistönvälitystoiminnasta näyttöä tuloksellisesta toiminnasta ja johtamisesta yhteistyökykyä ja joustavaa työotetta Tarjoamme haasteellisen ja mielenkiintoisen tehtävän kasvu-uralla olevan yhtiön johdossa. Toimipaikka voi sijoittua mihin tahansa yhtiön toimialueen maakunnista. Lisätietoja tehtävästä antaa 20.10. alkaen hallituksen puheenjohtaja Pekka Sahlman puh. 0400 378 286. Lisätietoja Järvi-Suomen Metsätilat Oy:stä www.metsatilat.fi/jarvisuomi. Lähetä hakemuksesi ja CV:si palkkatoivomuksineen 30.10.2014 mennessä osoitteeseen jarvi-suomi@metsatilat.fi tYÖpaikat urakoita tarjoLLa iLMOiTA MeTSäLeHDeSSä! soita jarmoLLE: 09 315 49 847 77 MAKASIINI 7 • 2014 3142_.indd 77 17/10/14 19:37
80 VUOTTA 31.10. Pekka Hokkanen, metsänhoitaja, Helsinki 60 VUOTTA 29.10. Marja Uusitalo, Metsänhoitoyhdistys Lounametsän valtuuston jäsen, Turku 29.10. Martti Vastola, Metsänhoitoyhdistys Lounametsän metsuri, Laitila 5.11. Kolari Heino, Metsänhoitoyhdistys Keski-Savon metsuri, Leppävirta 7.11. Martti Pesola, Metsänhoitoyhdistys Länsi-Pohjan valtuuston jäsen, Tervola 50 VUOTTA 2.11. Jussi Launto, Metsänhoitoyhdistys Lounametsän hallituksen jäsen, Turku 3.11. Anu Porkka, Metsänhoitoyhdistys Kaakon valtuutettu, Kouvola Merkkipäivät-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäkeskuksista. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiek. 21 B, 00100 Helsinki. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi MERKKIPÄIVIÄ Metsähallitus Kirjailija ja teatteriohjaaja Pirkko Saisio lähtee vapaaehtoistyöhön Metsähallituksen luontopalvelujen kansallispuistokummiksi. Finlandia-palkittu Saisio mielletään ennen kaikkea kulttuurivaikuttajaksi, mutta hänellä on vahva luontosuhde mereen ja saaristoon. Metsähallituksen luontopalveluilla on nyt seitsemän kansallispuistokummia. NIMITyKSIÄ Tämän Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 6.11. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 7”. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Palkinnot Makasiinikryptosta MAKASIINIRISTIKKO 7 6 on arvottu seuraaville kolmelle: Pekka Halonen, Haukivuori, Tiina Holmanen, Turku ja Ilari Långvik, Pinsiö. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Soidinkuja 4 Tunnus 5011305,Info:00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden ??/?? 2014 alkaen (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 117 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 129 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 65 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 72 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 65 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 72 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10?%. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315?49?840. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteenmuutos ??/?? 2014 – ??/?? 201 Metsäkustannus maksaa postimaksun Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 VASTAUSLÄHETYS + Lehden saajan osoite Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot SUKUnIMI ETUnIMI SUKUnIMI ETUnIMI LÄHIOSOITE LÄHIOSOITE POSTInUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTInUMERO POSTITOIMIPAIKKA PÄIVÄYS ??ALLEKIRjOITUS?????????PUHELIn ASIAKASnUMEROnI LEHdEn OSOITELIPUKKEESTA Makasiinikrypto 6, oikea ratkaisu 3141_.indd 79 17/10/14 19:38
pilkkeitä Sarojen tunnistamista pidetään niin vaikeana, ettei siihen tohdita edes paneutua. Suomessa lajeja on toki paljon, liki sata, mutta kullakin seudulla yleisiä lajeja on vain toistakymmentä. Ne oppii helposti. Vaikeuksia tunnistamisessa tulee lähinnä Ahvenanmaalla, tunturiseuduilla, lettosoilla ja Pohjanlahden laakeilla rantaluhdilla. Tavanomaisessa metsäja suoympäristössä saroista selviää melko helpolla. Kasvioita ei kannata käyttää silloin, kun aloittaa retket sarojen maailmaan. Kasviot tyrmäävät heti aloittelijan pullakoilla, suuodilla ja muilla kummallisilla termeillä. Yleiset lajit on helppo oppia tuntemaan pelkän ulkonäön perusteella, ilman suurennuslasia ja pullakoita mittailematta. Tuo mystinen pullakko on siementä ympäröivä erillinen kuori, eikä pilkuntarkka kasvion tekijä voi tietenkään silloin puhua siemenestä! Nimensä mukaisesti rahkasara on karujen rämeiden laji, pieni ja vaatimaton kasvi, joka jää helposti huomaamatta. Kenties hillojen poimija pysähtyy joskus ihailemaan merkillistä keltaisten pullakoiden muodostamaa tähteä, ”mersunmerkkiä”. Pullakoita on tavallisesti kolme ja ne siirottavat eri suuntiin. Ja kun ensimmäinen sara on hanskassa, voi lähteä tutustumaan toisiin. Jo samalta suolta löytyy hiukan märemmistä paikoista kookkaampi ja siniharmaalehtinen pullosara. Sen siementä ympäröivä kuori on kuin isomahainen konjakkipullo, mikä on ollut virikkeenä pullakko-sanan luojalle. Mersunmerkki suolla TeKSTi SePPo VuoKKo KuVA JormA PeiPoNeN Pieni rahkasara on helppo tuntea kasvupaikastaan ja pullakoiden muodostamasta “mersunmerkistä”. MetSäMuSeo Lustossa Punkaharjulla on avattu uusi, puunkäytön erityismuodosta kertova näyttely. Pro Puu -yhdistyksen tuottamassa näyttelyssä esitellään perinteisellä kimpitekniikalla valmistettuja tynnyreitä, niiden historiaa ja valmistusta sekä kerrotaan tyntynnyrit kolisevat Lustossa Näyttelyssä pääsee tutustumaan myös tynnyrintekijöiden työkaluihin ja ammattikuntaan. Arkkitehtuurimuseon ja Aalto-yliopiston Puustudion yhteisnäyttely kertoo uuden suomalaisen puuarkkitehtuurin tarinan kahden viimeisen vuosikymmenen ajalta. Samalla juhlitaan Aalto-yliopiston Wood Program -ohjelman 20-vuotista taivalta. Näyttelyssä huomion kohteena ovat suomalaisen puuarkkitehtuurin nykyiset suuntaukset vuosina 1994–2014. esiteltävät kohteet nostavat esille puurakentamisen monia mahdollisuuksia. moderni suomalainen puurakentaminen kehittyi vuosina 1920– 1990 ja nivoutui osaksi kansallista tarinaa. Näyttely asettaa uuden suomalaisen puuarkkitehtuurin osaksi ajallista jatkumoa. uusien kohteiden lisäksi esillä ovat tutut kohteet 1900-luvun alkupuolelta Puu-Käpylästä rintamamiestaloihin. Näyttely on avoinna ensi vuoden tammikuun loppuupuolelle. Suomessa tynnyreiden valmistus kytkeytyy tervaan. Puurakennusten uudet tuulet nyreiden erilaisista käyttötarkoituksista. Kimpitekniikka on perinteinen mutta nykyisin harvinainen puunkäytön muoto. Se mahdollisti kestävien puuastioiden valmistamisen, joten kimpitekniikalla tehdyt puuastiat olivat aikanaan ahkerassa käytössä kotitalouksissa. myös tynnyrin tekijöiden erikoisammattikunta nostetaan näyttelyssä esiin. Tynnyrinäyttely on esillä ensi vuoden huhtikuuhun asti. Luston näyttelyt ovat auki tiistaista sunnuntaihin kello 10–17. 80 MAKASIINI 7 • 2014 3151_.indd 80 17/10/14 19:39
ensi numerossa bioenergia teema Mistä puut lämpölaitokselle? seuraava Metsälehti Makasiini ilMestyy 4. joulukuuta. Seuraava Metsälehti ilmestyy 6. marraskuuta. M ik ko h äy ry n en 81 MAKASIINI 7 • 2014 3122_.indd 81 17/10/14 20:12
TUOTE & TEKIJÄ TeksTi Hannu JauHiainen kuvaT Hannu HuTTu ”Idea lähti päreestä. elämysmatkailussa ruokaa on tarjottu päreen päältä, mutta esimerkiksi kastikkeita ei päreelle kuitenkaan voinut laittaa. siitä syntyi idea tehdä puusta kovera lautanen, jossa kaikenlainen ruoka pysyisi. Lautasen piti myös henkiä suomalaista luontoa. niinpä päätimme ryhtyä kovertamaan haapakiekoista puulautasia, joissa puun kuori on tallella. ensin niitä tehtiin era-lautaset nimellä. sitten totesimme, että tuotteille ja tekijälle tarvittiin parempi nimi. Firman nimeksi tuli Moneral, hienoimmat lautaset myydään elicia-nimellä. elicia-lautaset on pinnoitettu elintarvikejakeluun soveltuvalla pinnoitteella. sen ansiosta tuotteita voidaan pestä ammattikäyttöön tarkoitetulla pesukoneella. edullisemmat era-lautaset ovat sen sijaan käsittelemätöntä haapaa. ne on tarkoitettu kertaluonteiseen käyttöön. Puuraaka-aineen hankimme kiuruvedeltä paikallisilta metsänomistajilta. isäni Eero Remes vastaa puunhankinnasta. Ostamme puut pystyyn tai vakituisilta toimittajilta myös valmiina tukkina. Yleensä puut käydään metsässä katsomassa ennen kaatamista. Meille sopiva haapa on oksaton ja puhelinpylvään kokoinen, eikä siinä ole lahovikoja. korjuu on tehtävä moottorisahalla. kuljetuksen pitää olla sen verran varovaista, että puun kuori ei rikkoonnu. Haapapölkkyjä voidaan korjata kahden metrin mittaisina pölleinä. Tuotannostamme puolet menee kotimaahan tuotelahjoiksi ja ravintola-alan ammattikäyttöön. Toinen puoli menee vientiin, noin 20 eri maahan. Lautasiamme käytetään muun muassa sushi-ruokien tarjoilussa. elicia-astiat ovat päässeet myös erilaisten tapahtumien, esimerkiksi Ranskan avointen tennisturnausten viP-ruokailijoiden käyttöön.” Lautasia haavasta Moneral Oy valmistaa lähiseudun haavoista erähenkiseen ruokailuun sopivia lautasia. Yrittäjä Panu Remes on ylpeä siitä, että perheyrityksen haapalautaset ovat kelvanneet isojen urheilutapahtumien VIP-tilaisuuksiinkin. Haapakiekoista syntyy kovertamalla lautasia. 82 MAKASIINI 7 • 2014 82 MAKASIINI 7 • 2014 3121_.indd 82 17/10/14 19:41
Metsämieli luonnollinen menetelmä mielentaitoihin Sirpa Arvonen Metsämieli-menetelmä on uudenlainen, innovatiivinen tapa yhdistää metsäympäristö ja mielentaitojen harjoittaminen. Näin saadaan käyttöön sekä metsän luonnolliset että harjoituksilla saavutettavat hyvinvointivaikutukset. Metsämieli-harjoituksissa on sovellutuksia muun muassa mindfulnessja lifecoachingharjoituksista. Menetelmän avulla lisätään itsetuntemusta, vahvistetaan sisäisiä voimavaroja ja taltutetaan stressiä. Mielentaidoista ja metsän tervehdyttävästä vaikutuksesta syntyy hyvinvointia kannatteleva perusta. Hinta 32 € Puutyöt pärekorista pistoaitaan Markus Tuormaa Puutyöt on puukäsitöitä harrastavan aarre arkku. Se sisältää käsityöohjeita ja runsaasti tietoa erilaisista työstötavoista, työvälineistä sekä puutyöperinteestä. Kaiken lähtökohta on materiaalin tuntemus. Kuiva puu on erilaista työstää kuin tuore ja mänty erilaista kuin tyrni. Lujasta, taivutusta kestävästä koivusta tulee hyvä kirvesvarsi, ja toisaalta karvaalta maistuvasta tuomesta ei ole kauhaksi. Selkeät ohjeet valokuvineen opastavat kättä varmalla otteella vaihe vaiheelta. Kirja kokoaa yhteen suosittujen Puusta tehtyja Veistotöitä-kirjojen parhaat ohjeet ja sisältää myös uusia ohjeita. Hinta 42 € Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Kädenja mielentaitoja metsästä Metsäkustannus Helsingin kirjamessuilla 23.–26.10.2014 Tervetuloa osastolle 6a81! 3120_.indd 83 16/10/14 19:28
50 %:n alennus Technical-raivausasusta Husqvarna 500-sarjan raivaussahan ostajalle.** KAMPANJA! Lumilevy kaupan päälle.* Arvo alk. 460 € HUSQVARNA RIDER 216 AWD Nelivedon edistyksellinen suorituskyky monipuoliseen, ympärivuotiseen käyttöön. R216 AWD 5 250 € (sis. Combi 94 -leikkuulaitteen) Suorituskykyä ja turvallisuutta vaativaan työhön. HUSQVARNA 545 FX / 555 FX Voimakas raivaussaha on tehty kokopäiväiseen, vaativaan metsänraivaustyöhön. 53,3 cm3, 2,8 kW, 8,9 / 9,1 kg. Alk. 840 € HUSQVARNA 435 Kevyt ja tehokas, erittäin helposti käynnistyvä ja käsiteltävä saha. Pienipäästöinen ja vähän kuluttava X-Torq-moottori. 40,9 cm3, 1,6 kW, 4,2 kg. 299 € (norm. 360 €) HUSQVARNA 543 XP ® Helposti hallittavaa suorituskykyä vaativaan ammattija maatilakäyttöön. Suuri ketjunopeus soveltuu eritoten karsintaan. 43,1 cm3, 2,2 kW, 4,5 kg 595 € * Husqvarna Rider 216 AWD, 320 AWD, 316T AWD, 316Ts AWD tai 316TXs AWD -ajoleikkurin ja leikkuulaitteen ostajalle lumilevy kaupan päälle, arvo alk. 460 €. **500-sarjan raivaussahan ostajalle 50 %:n alennus Technical-raivausasusta (pusero ja housut). Tarjoukset ovat voimassa niin kauan kuin varastoa riittää ja enintään 31.12.2014 saakka. AD1504_H_PRO_FALL_CS_CLEAR_PROD_REG2_230x277_FI.indd 1 2014-10-06 14:14 3119_.indd 84 16/10/14 19:28