M et sä le h ti M a ka sii n i 7/2 01 5 Te em a : m eT sä pa lv el u T 22. LOKAKUUTA • NUMERO 7/2015 • 9 € • www.METsALEhTi.fi hakkuut kasvavat ensi vuonna • hattutauti jyllää • Korjuussa toivotaan pakkasia Käsin tehty Keitä tuohesta tervaa MetsänoMistaja ”ei tämä ole raKettitiedettä” säästöpuista 24 KYSYMYSTÄ Wille Rantanen teki seppo hietaselle uuden metsäsuunnitelman. metsäpalvelut peRintöMetsä NäiN perustat yhteismetsäN Valmista tuli muKaNa Metsämessujen ohjelmaliite 3842_.indd 1 15.10.2015 17.46
Metsäverkko-palvelun avulla voit hoitaa metsääsi, tehdä puukauppaa, lähettää tarjouspyynnön ja seurata metsäsi arvon kehitystä kotoasi käsin. Kaikki metsääsi liittyvät dokumentit ovat yhdessä paikassa tallessa. Pääset sisään Metsäverkkoon verkkopankkitunnuksillasi www.metsaverkko.fi Kokeile nyt. Kun teet puukaupan tai metsäpalvelutilauksen verkkopalvelumme kautta 31.12.2015 mennessä, voit voittaa 1 000 € arvoisen matkalahjakortin. METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA. METSÄ AINA MUKANASI. 3843_.indd 2 15.10.2015 17.24
UUTISET 4 PääkIrjoITUS: Tilaa työ ajoissa 6 METSänoMISTaja: ”Ei tämä ole rakettitiedettä” 12 UUTISET: Uhkaako tuontihake kotimaista? 14 Mannerlaatat liikkeessä puumarkkinoilla 15 METSäTyyPPI: Mitä biotuotetehdas tuottaa? 16 MarkkInaT: Pakkasista hetken apu 18 Hyvistä metsätiloista kilpaillaan 18 kUUkaUdEn PUUkaUPPa: Hoitamaton käy huonosti kaupaksi 19 VErkoSTa: Entä kun lämpenee? TEEMa 20 METSäPalVElUT: Apua ryteikköön 30 rahaPUU: Kysyntä kasvaa oMa METSä 32 METSänhoITo: 24 kysymystä säästöpuista 36 PUUkaUPPakoUlU: Katkonta on myös mittausta 38 PIkaTESTI: Älypuhelin metsäkäyttöön 39 TUTkITTUa: Hattutauti jyllää 40 PErInTöMETSä: Näin perustat yhteismetsän 42 kySy PoIS: Mikä selittää puolukan syyskukinnan? 44 METSäläISEn allakka: Lava-autolla metsään 46 MIElEnraUhaa lUonnoSTa 52 kESäkISa: Lisää puujuttuja! 56 TUoTEUUTUUkSIa 57 kolUMnI: Loppuuko keskustelu puun riittävyydestä? lUonnoSTa 58 lUhTa: Kulkijan kodit 62 TaPIonPöyTä: Katajanmarjoilla makua 64 käSIn TEhTy: Keitä tuohesta tervaa 70 rISTIkko 72 PIlkkEET: Perin erilaisia vihreitä 74 TUoTE & TEkIjä: Puusepäntöitä napapiiriltä 75 METSäMESSUjEn ohjElMa metsälehti makasiini 6 20 64 SISÄLLYS NRO 7/20 22.10.2015 3 MAKASIINI 7 • 2015 3 MAKASIINI 7 • 2015 3844_.indd 3 16.10.2015 14.44
Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 Telefax 09 315?49?879 E-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi tOIMItus Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?802 040 516 4000 AD Anna Back p. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?803 Eero Sala p. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä 0400 818 078 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 315?49?805 0400 973457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. 09 315?49?870 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä pl 39 40101 Jyväskylä p. 09 315?49?845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MaRkkInOIntI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. 09 315?49?873 050 389 0590 Markkinointipäällikkö Kimmo Hakola p. 09 315?49?841 0400 913 822 Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. 09 315?49?849 040 723?1613 MeDIaMyyntI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 09 315?49?847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. 09 315?49?848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi asIakasPaLVeLu Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Asiakaspalvelusihteeri Helena Alatalo p. 09 315?49?842 Katja Raninen (perhevapaalla) Palvelupäällikkö Mari Lindström p. 09 315 49844 Metsätaloudellinen ammatti lehti, Metsätalouden kehittä miskeskus Tapion julkaisu 83. vuosikerta, perustettu 1933. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 03550893 Makasiinin levikki: 32 695 (lt/14) Painopaikka Paperit Forssa Print 2015 Gprint 170 g Novapress Silk 80 g ELiiSA KALLioNiEMi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKiRJoiTUS tarvitse tehdä itse. Toimittaja Valtteri Skyttä kertoo, että sekä palveluiden kysyntä että tarjonta ovat viime aikoina lisääntyneet. Yhtä tärkeää kuin on raivata taimikko ajoissa, on tilata työ ajallaan. Kun aikaa kuluu ja risukko kasvaa, latistuu oma into tarttua toimeen. Myös työn teettäminen tulee halvemmaksi, jos raivattava puusto ei ole ehtinyt kovin isoksi. On hyvä päättää ajoissa, tekeekö itse vai tilaako palvelun. Kiirehtimiseen kannustaa myös uusi kemeralaki, joka sisältää tuen taimikoiden varhaishoidolle. Tarinan sukulaisenkin kannattaisi kiireesti tilata ammattilainen hoitamaan metsä kuntoon. Muutama tuhat euroa ei ole kovin paljon, jos sillä saa elvytettyä kuusentaimikon kasvuun. MetsänOMIstaja katRI Myllykoski ostaa palveluita mutta tekee paljon myös itse. Raivaaminen onnistuu kaupunkilaiseltakin. Siihen voi tulla suorastaan himo, hän kertoo toimittaja Liina Kjellbergin kirjoittamassa jutussa. E räs lukija otti yhteyttä ja kertoi tarinan sukulaisensa metsästä. Sukulainen oli kaivannut kokeneemman neuvoa puukauppaan ja pyytänyt lukijaa arvioimaan ensiharvennusleimikkoa ennen kuin hän tarjoaa sitä ostajalle. Metsässä oli harventamisen ja taloyhtiössä remontin tarvetta. Hän arveli, että tarpeet voisi yhdistää, kun kuulemma harvennuspuulla on nyt kysyntää. Perillä metsässä arvio syntyi nopeasti. Harvennettavaa tosiaankin oli, mutta ei juuri myytävää puuta. Tapaus oli tyypillinen unohdettu istutustaimikko. Riutuneita kuusia oli vielä hengissä, mutta hieskoivu, pihlaja ja leppä ottaisivat pian vallan kokonaan. Lukija neuvoi raivaamaan kasvatuskelpoisille taimille elintilaa ja jättämään raipat metsään maatumaan. Taimikosta voisi ottaa talteen energiapuuta, mutta sen korjaaminen tulisi kalliiksi. Käteen jäisi remonttirahaa kovin vähän. Lisäksi puuta kasvoi niin tiuhassa, että taitavinkaan konemies ei saisi ”ongenvaparisukossa” siistiä jälkeä aikaan. Kun sukulainen kuuli, mitä raivaus maksaisi, hän lupasi jäädä miettimään asiaa. Lukija ennustaa, että taimikko jää oman onnensa nojaan, kuten niin moni muukin metsänalku. Siksi hän toivoi, että kirjoittaisimme Metsälehdessä enemmän taimikoiden hoidosta. Palaamme asiaan heti seuraavassa Metsälehdessä. Sen sijaan tässä numerossa perehdyimme metsäpalveluihin. Kaikkea ei Tilaa työ ajoissa PEFC/02-31-162 Kannen kuva SEPPo SAMuLI 4 MAKASIINI 7 • 2015 3845_.indd 4 16.10.2015 15.29
Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. lokakuussa Kuusamon Tolppaniem ellä vanhat ja lahonneet koivut ovat jo pudottanee t lehtensä. Tikoille ja tiaisille lahopökkelö t ovat hyvä ruuan lähde. 15. lokakuuta lämpötila on 4–5 astetta plussan puolella, joten joitakin hyönteisiä ja ötököitä on linnuille vielä tarjolla . Kuva: Paavo Hamunen 3859_.indd 5 16.10.2015 14.46
METSÄNOMISTAJA ”Metsäasiat eivät ole rakettitiedettä” Metsätietoa on hyvin tarjolla, etämetsänomistaja Katri Myllykoski tietää. Sitä vain täytyy hankkia. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI 6 MAKASIINI 7 • 2015 6 MAKASIINI 7 • 2015 3937_.indd 6 15.10.2015 17.29
s ora rapisee polkupyörän pyörien alla, kun Katri Myllykoski suuntaa Helsingin Viikin peltojen halki töistä kotiin. Lokakuun aurinko pysyttelee vielä puiden latvusten yllä. Soratien reunassa oleva puinen kyltti kertoo, että edessä aukeaa Viikin arboretum. Myllykoski ohjaa pyöränsä sinne. Tätä reittiä hän pyöräilee harva se päivä matkallaan kotoa töihin ja töistä kotiin, kaikkiaan lähemmäs 20 kilometriä päivässä. Kun oma metsä on kaukana, pääsee metsän tunnelmaan työmatkalla sijaitsevan puulajipuiston keskellä. Myllykosken metsään on Helsingistä matkaa reilut 300 kilometriä. Saarijärvellä Keski-Suomessa sijaitseva metsä on silti usein mielessä. Nyt huolettaa, onko lokakuun alussa riehunut Valio-myrsky aiheuttanut siellä tuhoja. ”Metsä on viime vuosina välttynyt myrskytuhoilta. Vuoden 2011 Tapanija Hannu-myrskyt sekä vuoden 2013 Oskari-, Einoja Seija-myrskyt eivät kaataneet yhtäkään puuta. Myrskytuhoja on ollut viimeksi 2000-luvun alussa”, Myllykoski kertoo. Se, miten metsälle on Valio-myrskyssä käynyt, selviää kuun lopussa. Myllykoski suuntaa silloin viikoksi Saarijärvelle metsätöihin. Luvassa on taimikonraivausta, hirvinauhan laittoa ja klapien tekoa. ”Istutin viime ja toissakeväänä lehtikuusen taimia parin hehtaarin suuruiselle pellolle. Sinne pitäisi nyt laittaa lisää hirvinauhaa.” Yhdistystoiminta vetää Myllykoski on ollut metsänomistaja parikymmentä vuotMETSÄNOMISTAJA Katri Myllykosken työmatkat sujuvat pyörän selässä. Reitti kulkee Viikin puulajipuiston halki. 8 MAKASIINI 7 • 2015 3937_.indd 8 15.10.2015 17.29
ta, ensin kuolinpesän kautta ja viimeiset kuusi vuotta omillaan. Parinkymmenen hehtaarin suuruinen metsä sijaitsee lapsuuden maisemissa. Se kuuluu tilaan, jonka Myllykosken vanhemmat ostivat 1950-luvulla. Tilaan kuuluu myös rintamamiestalo ja hieman peltoa. Alun perin kotitilan peri Myllykosken veli. Kun hän parikymmentä vuotta sitten kuoli, siirtyi tila yli kymmenhenkiselle kuolinpesälle. Myllykoski innostui metsäasioista ja lunasti tilan lopulta itselleen. Samaan aikaan metsäkiinnostuksen kanssa heräsi myös kiinnostus metsäalan yhdistystoimintaan. Myllykoski ei tuntenut muita metsänomistajia eikä juuri metsäalalla työskenteleviäkään, joten hän päätti liittyä Pääkaupunkiseudun metsänomistajat PKMO ry:een. Tänä vuonna hänet valittiin yhdistyksen varapuheenjohtajaksi. ”Verkostoituminen on hyödyllistä. Yhdistyksissä pääsee vaihtamaan kokemuksia muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Varsinkin etämetsänomistajat voivat tuntea olonsa yksinäisiksi.” Myllykosken mukaan metsänomistajayhdistykseen kuuluminen kannattaa, vaikka metsänsä hoidattaisi avaimet käteen -periaatteella. Kun kuulee muiden kokemuksia, pystyy paremmin suhteuttamaan yrityksistä saamaansa tietoa. Metsänomistamisessa Myllykoskea kiehtoo sen pitkäjänteisyys. ”Ihmisikä on metsäpuuhissa aika lyhyt. Sanotaan, että horisontin pitää sijoittamisessa olla kaukana, mutta metsissä se on todella kaukana. Metsätaloudessa ei pikavoittoja harrasteta. Viime vuonna istuttamani lehtikuuset kaataa joku toinen ehkä 2100-luvulla.” Myllykoski nauttii myös siitä, miten monessa asiassa metsänomistajat ovat mukana. Heidän metsänsä sitovat ilmakehän hiilidioksidia ja heidän kasvattamistaan puista valmistetaan niin rakennuksia, paperia, vaatteita kuin muovia korvaavia kalvojakin. Tuotot tulevaisuutta Myllykoski pysähtyy risteykseen ja osoittaa peltojen takana näkyvää metsän laitaa. Siellä kasvavien makedonianmäntyjen ohi pyöräillessään hän keksi, että voisi kokeilla, viihtyykö laji hänen metsässään. Myllykosken veli oli kiinnostunut erikoispuulajeista ja istutti niitä Saarijärven metsään. Sisko on jatkanut veljen jalanjäljissä, ja vajaan kahden hehtaarin suuruisen peltoaukean ympärille on hiljalleen syntynyt kokonainen arboretum. Siellä kasvaa makedonianmäntyjen lisäksi muun muassa vuorijalavaa, dahurianlehtikuusta, palsamipihtaa ja mustakuusta. Myllykosken mielipaikka on rannasta nouseva jäkälän ja sammalen peittämä kallio. Sen hän olisi halunnut suojella Metso-ohjelman eli Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman kautta, mutta vajaan hehtaarin suuruinen kallio oli liian pieni ohjelmaan. Muuten Saarijärvellä sijaitseva metsä on pitkälti talousmetsää. Puusto on tosin kauttaaltaan niin nuorta, että puukauppatuloja Myllykoski ei odota metsästään itse juuri saavansa. ”Ainakin tähän mennessä metsä on tuottanut enemmän puolukoina kuin puutuloina.” Istutus mieluista Raivattavaa metsässä sen sijaan riittää. Aika vain on turhan kortilla, kun ansiotyö on Helsingissä ja metsä kaukana kotoa. Myllykoski työskentelee valtiolla laatuja kehittämistehtävissä. ”Metsän omistaminen sujuu etämetsänomistajalta kyllä hyvin, mutta metsänhoitotöiden tekeminen on asia erikseen. Kun on kokopäivätöissä, ei millään ehdi itse tehdä kaikkea haluamaansa. Onneksi puolisonikin on innostunut metsätöistä.” Katri Myllykoski käy metsässään kymmenisen kertaa vuo”Sanotaan, että horisontin pitää sijoittamisessa olla kaukana, mutta metsissä se on todella kaukana. Metsätaloudessa ei pikavoittoja harrasteta.” Hanhien syysmuutto on käynnissä Viikin peltojen yllä. 9 MAKASIINI 7 • 2015 3937_.indd 9 15.10.2015 17.29
”Kun sai hyvän draivin päälle, puuta kyllä kaatui.” METSÄNOMISTAJA dessa. Se, mitä siinä ajassa ei ehdi tehdä, teetetään paikallisen metsänhoitoyhdistyksen metsureilla. Metsänhoitotöistä suosikki on istutus. ”Istutus on joutuisaa ja melko helppoa työtä. Istuttaessa tulee herkästi mietittyä kauaskantoisia ajatuksia, kuten mitä kaikkea taimet kasvaessaan kokevat ja kuka puut korjaa. Lisäksi istutus tehdään keväällä, jolloin ei vielä ole juurikaan hyttysiä ja kärpäsiä.” Raivaamiseen voi Myllykosken mukaan tulla himo. Niin kävi, kun hän perkasi peltoa lehtikuusten istutusta varten. ”Pelto oli pusikoitunut pahasti. Siellä kasvoi pajupensaita, joissa oli valtavat oksat. Niitä oli hankala raivata, mutta kun sai hyvän draivin päälle, puuta kyllä kaatui.” Tietoa saatavilla Oppia metsänhoitotöiden tekoon Myllykoski on hakenut ammatillista koulutusta Hyvinkäällä ja Riihimäellä tarjoavan Hyrian kursseilta. Hänen mielestään metsäalalla on hyvin tarjolla tietoa uusillekin metsänomistajille. ”Metsäasiat eivät ole mitään rakettitiedettä. Tietoa saa, kun sitä vain hankkii. Metsäalan organisaatioita on pilvin pimein ja kaikki tarjoavat palveluitaan. Myös kirjallisuutta löytyy paljon.” Sitä, että kaikki metsänomistajat eivät ole maanviljelijöitä tai Katri Myllykoski on istuttanut metsäänsä makedonianmäntyjä ja muita erikoispuulajeja. Niiden taimia on löytynyt Viikissä sijaitsevasta Pienestä Taimipuodista. 10 MAKASIINI 7 • 2015 3937_.indd 10 15.10.2015 17.29
asu lähellä metsäänsä, ei Myllykosken mukaan metsäalalla aina muisteta. Lisäksi varsinkin etämetsänomistajia syytetään hänen mukaansa usein siitä, etteivät he huolehdi metsistään. ”Se ei pidä paikkaansa. Sen näkee jo siitä, miten suosittuja esimerkiksi Pääkaupunkiseudun metsänomistajien järjestämät tilaisuudet ovat. Viime viikolla järjestetty metsän omistajanvaihdosta käsittelevä kurssi täyttyi saman tien.” Osa metsänomistajista, jotka omistavat metsää alle keskimääräiset 30 hehtaaria, kokevat, etteivät metsäyhtiöt ole kiinnostuneita heidän metsistään. Myllykoski ei tällaista ole huomannut, vaikka onkin muilta vastaavaa kuullut. ”Aina välillä kuulee sellaisia juttuja, että metsää pitää omistaa vähintään sata hehtaaria, jos haluaa saada puunsa kaupaksi. Vaikea sanoa, mikä on lopullinen totuus. Metsänomistajat valittavat, etteivät metsäyhtiöt osta puuta ja metsäyhtiöt valittavat, etteivät metsänomistajat myy puuta.” Itse Myllykoski on tyytyväinen pariinkymmeneen hehtaariinsa. Metsäpinta-alan kasvattaminen ei ainakaan tällä hetkellä ole suunnitelmissa. Metsästä merenrantaan Aurinko on laskenut puiden latvusten taakse ja Viikin arboretumissa alkaa hämärtää. Vaikka Myllykoski mielellään pyöräilee työmatkat puulajipuiston kautta, ei hän muuten juuri liiku pääkaupunkiseudun metsissä. ”Metsistä nautin omissa metsissä, täällä lähden mieluummin merenrantaan”, hän sanoo. Myllykoski on innokas puolukanpoimija mutta puolukatkin hän hakee mieluiten omasta metsästä. ”Tunnen paikat siellä hyvin. Lisäksi pääkaupunkiseudulla asuu paljon ihmisiä, joilla ei ole omaa metsää minne mennä. Säästän pääkaupunkiseudun marjametsät heille.” Pyöräreitti vie Viikissä peltojen halki. 11 MAKASIINI 7 • 2015 3937_.indd 11 15.10.2015 17.29
UUTISET Lyhyesti UPM Plywood käynnistää oppisopimuskoulutuksen vaneritehtaillaan Savonlinnassa, Joensuussa ja Mikkelissä. Tarjolla on noin 60 paikkaa kaksivuotiseen levyalan ammattitutkintoon tähtäävään koulutusohjelmaan. Tavoitteena on varmistaa, että osaavaa henkilöstöä on saatavilla, kun tuotanto lisääntyy ja työntekijöitä jää eläkkeelle. UPM:n vaneritehtailla jo käynnissä olevissa oppisopimusryhmissä opiskelee noin 50 henkilöä. TekSTi ValTTeri SkyTTä Halpa kivihiili, lämpimät talvet, muuttuva tukipolitiikka. Sähkönja lämmöntuotto suomalaisella metsähakkeella on jo nyt vaikeuksissa, mutta tulevaisuudessa soppaan voi tarjota oman lusikkansa vielä tuontihake. Näin käy ainakin, jos Naantaliin syksyllä 2017 valmistuvan sähköja lämpövoimalan suunnitelmat toteutuvat. Biopolttoaineita hyödyntävä voimala ennakoi tarvitsevansa metsähaketta ulkomaita myöten. ”Nyt näyttää siltä, että voimalan polttoaineesta 40 prosenttia olisi kotimaista haketta. Jos hakkeen osuus voimalan kaikesta polttoaineesta halutaan nostaa 70 prosenttiin, halvinta on tuoda nousun vaatima lisähake ulkomailta”, kertoo toimitusjohtaja Tapani Bastman Turun Seudun Energiantuotannosta. Vaikka kotimaista haketta tarvitaan suuri määrä, miltei puolet voimalan käyttämästä hakkeesta olisi siis tuontihaketta. Bastmanin mukaan kotimaista metsähaketta voidaan hankkia rannikolla sijaitsevaan Naantaliin enimmillään 130 kilometrin päästä sisämaasta. Kun tämä raja ylittyy, laivoilla tuotava ulkomainen metsähake on markkinaselvityksen mukaan halvempaa kuin rekoilla tuotava suomalaishake. Myös kotimaista laivoilla? Bastman korostaa, että laskelmat perustuvat tämän hetken tilanteeseen. ”Mitään ei ole päätetty. Hakkeen lopullinen osuus energiantuotannosta on vielä auki. Hinta ratkaisee.” Ulkomaalainen hake tulisi Bastmanin mukaan todennäköisesti Itämeren alueelta. ”Kotimaista haketta saa myös tuoda laivoilla. Meillä ei ole mitään sitä vastaan.” Jos tavoitteena on suurelta osin metsähakkeella pyörivä voimala, eikö laitos olisi kannattanut sijoittaa sisämaahan lähemmäs metsiä? ”Voimalan sijainti riippuu kaukolämpöverkosta. Kaukolämpöä toimitetaan Turkuun ja rannikolla sijaitsevaa Turkua ei voi siirtää”, Bastman sanoo. Haketta selluksi Kotimainen metsähake pärjää hyvin hintakilpailussa tuontihakkeen kanssa, Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Tage Fredriksson arvioi. Hänen mukaansa tuontihakkeen merkitys hakevoimaloissa ei ole tällä hetkellä suuri. ”Rannikolla olevat voimalat ovat tuontihaketta kokeilleet, mutta yhdelläkään se ei ole jäänyt merkittävään rooliin.” Fredriksson ei ole valmis allekirjoittamaan suoralta kädeltä Naantalin selvitystä, jonka mukaan tuontihake voisi olla kahden vuoden kuluttua halvempaa kuin kotimainen. Tuontihake olisi Fredrikssonin muUhkaako tuontihake kotimaista? Naantalin tulevaan jättivoimalaan voitaisiin selvityksen perusteella laivata haketta ulkomailta. Tällä hetkellä tuontihakkeen rooli energiantuotannossa on pieni. Naantalin tulevan voimalaitoksen peruskivi muurattiin lokakuun alussa. Taustalla vanha hiilivoimalaitos. kaan peräisin todennäköisesti Baltiasta, mutta Itämerellä liikkuvista hakelasteista kilpailevat myös ruotsalaisvoimalat. ”Kotimaista hakettakin voi kuljettaa laivoilla rannikkoa pitkin. Myös rekkojen kasvanut kuljetuskyky pitää ottaa huomioon”, Fredriksson sanoo. Suomeen tuotiin viime vuonUpM työllistää oppisopimuksella euroopan suurin puutavara-auto on otettu käyttöön lapissa. 104-tonnisella jättirekalla ajetaan Metsähallituksen puita inarista rovaniemelle. 13-akselinen yhdistelmä voi kuljettaa puuta noin 77 tonnia. Täydessä lastissa oleva rekka kuluttaa dieseliä noin 65–80 litraa sadalla kilometrillä. Metsähallitus arvioi, että jättirekan ansiosta kuljetuskustannukset pienenevät merkittävästi, mikä lisää metsätalouden kannattavuutta. Ennätysrekka liikenteeseen lapissa H a N N U Ja U H ia iN eN 12 MAKASIINI 7 • 2015 12 MAKASIINI 7 • 2015 3938_.indd 12 16.10.2015 15.11
Pottiputki toimii puutarhassa yhtä hyvin kuin metsänviljelytyömaallakin.” JUHa-MaTTi TarVaiSeN ViNkki kUkkaSiPUleideN iSTUTUkSeeN, STora eNSo MeTSäN HeNkilöSTöJUlkaiSU MaPMeTSä 3/2015. ”90 prosenttia maailman metsistä ei ole sertifioitu. ero sertifioitujen ja sertifioimattomien metsien välillä on usein valtava.” PeFC SUoMeN PääSiHTeeri aUVo kaiVola, PriNT&Media 5/2015. ”Suomi elää metsästä ja metallista. Näin on aina sanottu. Ja tältä tulevaisuuskin näyttää.” VTT:N eläkkeelle JääVä PääJoHTaJa erkki kM lePPäVUori VTT:N UUTiSkirJeeSSä 8.10.2015. na Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastojen mukaan 2,5 miljoonaa kuutiota haketta. Suurin osa tuontihakkeesta käytetään metsäteollisuuden, tarkemmin massateollisuuden, raaka-aineeksi. Polttoon tuontihakkeesta päätyy Luken arvion mukaan noin 0,5 miljoonaa kuutiota. Kokonaisuudessaan Suomen lämpöja voimalaitokset käyttivät viime vuonna noin 7,5 miljoonaa kuutiota metsähaketta. Koska pääosa tuontihakkeesta menee metsäteollisuuden käyttöön, haketta tuodaan samasta suunnasta kuin muutakin puuta: itärajan yli. ”Hakkeen junakuljetuksissa Suomi on selvästi esimerkiksi Ruotsia perässä. Jos kehitetään satamien kykyä vastaanottaa haketta, kannattaa muistaa, että myös rautatiekuljetuksissa on mahdollisuuksia.” 40 Suomen hirvikanta on nyt noin 40 prosenttia pienempi kuin vuosituhannen vaihteessa. Naantalin tulevan voimalaitoksen peruskivi muurattiin lokakuun alussa. Taustalla vanha hiilivoimalaitos. energiapuuksi ostettavan rankapuun pystykauppahinnasta suli keväällä ja alkukesästä peräti kolmannes alkuvuoteen nähden luken tilastojen mukaan. ”kemeratuki muuttui keväällä, ja energiapuukauppa oli vilkasta ennen muutosta. lisäksi kysyntä pieneni, koska polttoaineen varastotilanne oli lämpimän talven jälkeen hyvä”, sanoo Bioenergia ry:n Tage Fredriksson. Metsähakkeeksi päätyvästä energiapuusta yli puolet on rankapuuta. energiarangan hinta ilman valtion tukea oli keskimäärin pystykaupoissa 2,6 euroa ja hankintakaupoissa 25 euroa kuutiolta. Energiarangan hinta laski Vuoden 2015 Puupalkintoehdokkaat on julkistettu. yhdeksän ehdokkaan joukossa ovat muun muassa Siikajoelle valmistunut ruukin terveysasema, Vantaalla sijaitseva puukerrostalo PuuMera ja Tenholaan rakennettu Talo Åkerudden. Puupalkinnon voittaja julkistetaan Helsingissä 26. marraskuuta järjestettävässä Puupäivässä. Palkinnon jakaa Puuinfo. omaa suosikkiaan voi äänestää osoitteessa www.woodarchitecture.fi/puupalkinto. puupalkintoehdokkaat julkistettu luonnonvarakeskuksen (luke) uusimmat metsävarakartat ovat saatavilla. Vuoden 2013 inventointiin perustuvia karttoja voi katsella Maanmittauslaitoksen avoimien aineistojen paikkatietopalvelusta ja ladata luken tiedostopalvelun kautta. kartat perustuvat valtakunnan metsien inventoinnin maastomittauksiin, satelliittikuviin sekä Maanmittauslaitoksen maastotietokannan ja korkeusmallin kaltaisiin tietolähteisiin. Metsävarakartat vapaasti saatavilla 13 MAKASIINI 7 • 2015 13 MAKASIINI 7 • 2015 3938_.indd 13 16.10.2015 15.11
UUTISET Mikko Häyrynen Puumarkkinat ovat rakenteellisessa muutoksessa, sillä sellun hyvän menekin ja kuiduttavan teollisuuden investointien vuoksi kuitupuun kysyntä kasvaa tukin kysyntää enemmän. Näin voi päätellä Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Pellervon taloustutkimuksen (PTT) hiljattain julkistetuista suhdanne-ennusteista. Tutkimuslaitosten viesti on pitkälti sama: ensi vuodesta on tulossa pirteämpi metsävuosi. Luke ennustaa, että tukkien hakkumäärät kasvavat ensi vuonna kaksi ja kuitupuun hakkuut neljä prosenttia. Ylipäätään markkinahakkuiden ennakoidaan kasvavan vajaat kaksi miljoonaa kuutiometriä 57 miljoonaan, joka on lähellä huippuvuoden 2007 määrää. Lisäyksestä valtaosa eli 1,5 miljoonaa kuutiometriä hakataan yksityismetsistä, joiden hakkuut nousevat 46 miljoonaan kuutiometriin. Yksityismetsien kantorahasumma nousee Luken arvion mukaan noin 50 miljoonalla eurolla yli 1,6 miljardiin. Metsätalouden hehtaarikohtainen liiketulos pysyy noin 100 eurossa. PTT:n puunmyyntitulojen ennuste on aavistuksen rohkeampi. Hinnoissa lievää nousua Kantohinnat nousevat lievästi hiomokuusta lukuun ottamatta. Kuusikuitupuun hintaa painaa alaspäin siirtymä hiomokuusesta sellupuuksi, koska paperinteko vähenee, mutta sellunkeitto kasvaa. Energiapuun käyttötavoitteet sen sijaan karkaavat. Metsähakkeen käyttö on pudonnut kasvu-uralta ja poliittisesti sovittujen tavoitteiden saavuttaminen näyttää vaikealta. Ensi vuoden käyttömäärän arvioidaan pysyvän tämän vuoden tasolla, kahdeksassa miljoonassa kuutiometrissä. Investointeja hillitsee EU:n tukipolitiikan epävarmuus ja sekä päästöoikeuksien että fossiilisten Puumarkkinoiden mannerlaatat liikkeessä Hakkuut lisääntyvät ensi vuonna. PTT ja Luke ennakoivat kuitupuun menekin kasvavan enemmän kuin tukkien. Lyhyesti Helsingin ensimmäisille passiivitasoisille puukerrostaloille on myönnetty rakennusluvat. Talot rakennetaan Honkasuon puuasuinalueelle. Passiivitaloissa uusiutuvaa energiaa hyödynnetään katoille asennettavilla aurinkosähköpaneeleilla. Lämmitykseen ja jäähdytykseen kuluu noin neljännes tavallisen kerrostalon vaatimasta energiasta. Honkasuon asuinalueen kaikki rakennukset on asemakaavassa määrätty puurakenteiseksi. KaKsi ennustetta vuodelle 2016 Luke PTT Tukkipuu, kantohinnan muutos, % +1–2 +1–2 kuitupuu, kantohinnan muutos, % -1–1 0–2 Markkinahakkuut, milj. m³ 57,1 57 Sahatavaran tuotanto, %-muutos +1–2 +2–3 polttoaineiden halpuus. Kuluneen kymmenvuotiskauden tarkastelussa puutavaralajit ovat pitäneet reaalihintansa kahta poikkeusta lukuun ottamatta. Kuusikuitupuun hinta on luisunut ja lasku näyttää jatkuvan. Koivutukilla tapahtui hintatason lasku finanssikriisin vuosina, mutta koivutukki on sittemmin pitänyt hintansa. Kartonki ensi vuoden voittaja Euroalueen talouden uskotaan elpyvän ja kotimaan omakotirakentamisessakin nähdään orastavaa kasvua. Sahatavaran ja vanerin tuotanto ja vienti kasvavat joitain prosentteja. Vientihintoihin molemmat laitokset ennustavat lievää nousua. Kuiduttavassa teollisuudessa viime vuosien kaksijakoinen kehitys jatkuu. Pakkauskartonkien, sellun ja pehmopaperien käyttö lisääntyy, mutta painopaperien kysyntä supistuu. Paperien tuotantoja vientimäärien ennakoidaan alenevan enimmillään viisi prosenttia. Ensi vuoden voittaja on kartonki, jonka tuotantoon PTT ennustaa jopa kymmenen prosentin kasvua. Yksikköhintoihin ei kuitenkaan ole tulossa oleellista korotusta. Kartongilla tehdään joka tapauksessa rahaa, sillä liikevoittoprosentit ovat korkeita. Luken ja PTT:n ennusteet poikkeavat selvimmin siinä, mitä ensi vuonna tapahtuu paperien ja sellujen hinnoille. Paperiteollisuus tuottaa edelleen noin 40 prosenttia metsäteollisuuden viennistä. Luke näkee paperien hintojen pysyvän tämän vuoden tasolla ja selluhintojen nousevan lievästi. PTT ennustaa paperien hintoihin lievää nousua. Sellun hinta laskee PTT:n ennusteen mukaan 4–6 prosenttia, koska maailmalle tulee lisätuotantoa. Helsinkiin energiapihejä puukerrostaloja Metsähallituksen kulttuuriperintökohteiden inventointi on loppusuoralla. Tähän mennessä on inventoitu noin neljä miljoonaa hehtaaria valtion maita. Hankkeessa on löydetty ja dokumentoitu ihmisen metsiin jättämiä merkkejä noin 10 000 vuoden ajalta. kaukaisimmat löydetyt kohteet ovat varhaiselta kivikaudelta ja tuoreimmat 60-luvulta. Aineistoa voidaan hyödyntää tutkimuksessa, matkailussa ja metsien virkistyskäytössä. metsähallitus löysi kulttuurikohteita H A n n A ke Lo LA -M ä ke Lä in en 14 MAKASIINI 7 • 2015 14 MAKASIINI 7 • 2015 3939_.indd 14 16.10.2015 15.37
mETSäTyyppI 1 Onko Äänekosken biotuotetehdas-sanalle katetta? ehdottomasti. Tehtaasta tulee erilainen kuin nykyiset sellutehtaat. Uusia biotuotteita on suunniteltu useampi vuosi, ja ne toteutuvat kaupallisesti vaiheittain. yksi uusi biotuote tulee olemaan äänekoskella valmistettava kaasumainen biopolttoaine, jonka hyödynnämme itse. 2 mikä rooli biotuotteissa on biomateriaaleilla ja mikä bioenergian tuotannolla? Pyrimme maksimoimaan puusta saatavan lisäarvon, eli ensin tehdään lisäarvoa tuovia biomateriaaleja ja -kemikaaleja. Bioenergia on myös tärkeää. Uusi tehdas lisää uusiutuvan energian osuutta Suomessa yli kahdella prosenttiyksiköllä. 3 missä vaiheessa biotuotesuunnittelu on? kun suunta on selvästi biotuotetehtaaseen eikä pelkästään selluun, se aktivoi myös muita. neuvottelupöydässä on hyviä kumppaneita. Vuonna 2020 voimme arvioida, mitä saimme aikaiseksi. 4 miltä itse tehdasalueella näyttää? äänekoskella ongelmana on tällä hetkellä tehdasalueen pinta-ala. Uutta tehdasta ujutetaan olemassa olevien tehtaiden väliin kuin kenkää jalkaan lusikalla. kun vanha sellutehdas puretaan kahden vuoden päästä, tilaa on enemmän. Biotuotteiden kehitys jatkuu uuden tehtaan valmistumisen jälkeenkin. Tehdas on suunniteltu niin, että siihen voi liittää uusia toimintoja myös myöhemmin. 5 mitä biotuotesuunnittelussa tulee ottaa huomioon? energiaa lukuun ottamatta kyse on pääosin vientituotteista. on löydettävä maailmanlaajuisesti kilpailukykyisiä tuotteita. Onko biotuotesanalle katetta? äänekosken jättitehdas valmistaa puusta biomateriaaleja ja -kemikaaleja, mutta myös bioenergia on tärkeää, sanoo niklas von Weymarn. TekSTi VALTTeri SkyTTä Kuvio Iso-Britannia 0,5% Viiden vuoden lasku Omakotirakentaminen 2000–2015 Hellepäivät touko-syyskuussa vuosina 1995-2015 1995 2000 2005 2010 2015* 2005 2010 2015* Lähde: Rakennustutkimus RTS Oy Lähde: Ilmatieteen laitos *Pientaloteollisuus PTT ry:n ennuste) Lämpöä vaihtelevasti 10 20 30 40 50 60 70 80 *(touko-elokuu) Kpl Puuta tuotiin Suomeen heinäkuussa 866 000 m , tuttuun tapaan lähinnä Venäjältä. Lähde: Luke Venäjän varassa Venäjä 84 % 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 8,5 % Latvia 8,5% Viro 5,5 % Ruotsi 1,5% LiinA kJeLLBerG metsÄnOmistajat saavat odottaa uuden kemeralain mukaisia tukiaan ainakin marraskuun puoliväliin asti. Taustalla on osaltaan tukien maksatukseen käytettävä tietojärjestelmä, jonka valmistuminen on viivästynyt. ”Ohjelmistopäivitys, joka sisältää tukien maksatusosion, valmistuu hieman ennen marraskuun puoliväliä”, sanoo Suomen metsäkeskuksen hankehallintoyksikön asiantuntija Yrjö Niskanen. Tilannetta hankaloittaa se, että tukihakemusten käsittely on ruuhkautunut. Vanhan kemeralain kumoutuminen ja uuden kemeralain voimaantulo kaksinkertaistivat hakemusten määrän. Lisäksi poikkeuksellisen suuri osa hakemuksista on Niskasen mukaan ollut puutteellisia tai virheellisiä. Vanhan kemeralain mukaisten tukien maksaminen sujuu sen sijaan ongelmitta. Kun hankkeen toteutustiedot toimittaa metsäkeskukseen viimeistään 16. marraskuuta, saa tukirahat tililleen vielä tämän vuoden puolella. Vanhan kemeralain mukaisia tukia maksetaan vuoden 2019 loppuun asti. verkkoon keväällä Mahdollisuus lähettää kemeralomakkeita sähköisesti Metsään.fi-verkkopalvelun kautta siirtyy Niskasen mukaan ensi kevääseen. Viivästyksen taustalla ovat kemeralakiin kaavaillut muutokset. Hallituksen säästötavoitteet leikkaavat kemeratukea, joten lakia joudutaan muuttamaan. Maaja metsätalousministeriön valmisteleman esitysluonnoksen mukaan esimerkiksi juurikäävän torjuntaa ei enää tueta ja muun muassa nuoren metsän hoidon ja metsäteiden rakentamisen ja perusparannuksen tukiehtoja kiristetään. Esitysluonnos on nyt lausuntokierroksella. Muutosten on kaavailtu tulevan voimaan ensi vuoden huhtikuussa. Metsään.fi-palveluun kemeralomakkeet tulevat sitten, kun uudistettu kemeralaki on voimassa. kemerat maksuun marraskuussa Uusi tietojärjestelmä ja puutteelliset hakemukset viivästyttävät tukien maksua. KuKa: Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren tutkimusjohtaja niklas von Weymarn. Mitä: äänekosken tehtaan peruskivi muurattiin lokakuun puolivälissä. Biotuotetehtaaksi kutsuttu laitos valmistuu syksyllä 2017. MiKsi: Myös biotalouden veturien on löydettävä uusia tuotteita, joiden valmistuksessa Suomi on kilpailukykyinen maailmalla. 15 MAKASIINI 7 • 2015 15 MAKASIINI 7 • 2015 3939_.indd 15 16.10.2015 15.37
TeksTi ja kuva Hannu jauHiainen Lokakuun alun pakkaset ovat helpottaneet puiden ajoa kesäajokelpoisilla teillä Pohjois-Suomessa. Huonokuntoisimmat metsätiet ovat olleet käyttökelvottomia märän kesän aikana. Viime päivinä sää on muuttunut vaihtelevammaksi. Operaatiopäällikkö Janne Romakkaniemi Metsä Groupista Rovaniemeltä toivoo pakkasen jatkuvan. ”Pahinta on, jos tulee uudelleen leudot kelit vesisateineen ja jäätyneet tienpinnat sulavat. Silloin tien saa huonoon kuntoon jo henkilöautollakin.” Metsä Groupilla on jonkun verran jouduttu siirtämään kesäleimikkoina ostettuja kohteita talven korjuuseen, koska osa teistä on ollut ajokelvottomia. Paikoin myös maastossa on ollut niin märkää, ettei kesäharvennuksia ole pystytty tekemään. Rommakkaniemen mukaan tämä kesä on tukin varastoinnin suhteen ollut poikkeuksellinen. Tienposkeen jääneet tukit nimittäin alkoivat pilaantua jo toukokuussa, ellei niitä ajettu heti pois. Pakkasten ansiosta sinistymisvaaraa ei enää pitäisi olla. ”Järki matkassa” Puutavara-autoilija Janne Kaihua Rovaniemeltä kertoo, että keleistä huolimatta pahoilta tievaurioilta on toistaiseksi vältytty. Metsäteille on ajettu harkiten. ”On pidetty järki matkassa.” Jonkin verran puunostajat ovat kuitenkin joutuneet lanaamaan teitä ajon jäljiltä. Sorastuksiakin on tehty muutamassa paikassa. Kaihualla on käytössä viisi puutavara-autoa, joista ajossa on nyt neljä. Hänen mukaansa puunajoa vaivaa ylikapasiteetti, lisäksi tehtaiden puuntarve tuntuu muutenkin olevan nyt normaalia vähäisempi. Metsähallituksen puunajoon on kokeiluluvin tulossa entistä isompia rekkoja. Kaihua ei usko, että sellaiset yleistyisivät yksityisellä puolella. Ajomatkat ovat yleensä lyhyempiä ja puutavaramäärät lanssia kohden pienempiä kuin Metsähallituksella. Pakkasia odotellessa Hankintapäällikkö Kimmo Karjalainen Pohjois-Suomen metsämarkkinoista odottelee muiden puunkorjuusta vastaavien tapaan kunnon pakkasia. Märkä kesä aiheutti sen, että osa normaalisti kesäkorjuukelpoisista leimikoista jouduttiin jättämään talvikorjuuseen. Lapissa ei ole kunnon pohjia ollut moneen vuoteen. ”Viime vuonna suot olivat liian kuivia, jotta ne olisivat jäätyneet. Nyt ne ovat taas liian märkiä”, Karjalainen toteaa. Märkyys aiheuttaa sen, että pakkasta pitää olla paljon ja pitkän aikaa, jotta talviteiden pohjina käytettävät suot jäätyisivät. Ojitusalueiden pienarteille riittää vähempikin pakkanen. markkinat Pakkasista hetken apu Pohjois-suomessa odotetaan jo talvea. Märkä kesä on vaikeuttanut niin korjuuta kuin kuljetuksiakin. Metsäteitä on kunnostettu puunajojen jäljiltä. Huonokuntoiset tiet eivät kuitenkaan kestä edes henkilöautolla liikkumista. 16 MAKASIINI 7 • 2015 16 MAKASIINI 7 • 2015 3941_.indd 16 16.10.2015 14.57
Raakapuun kantohinnat syyskuussa viikolla 41 ? nousussa ? laskussa Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,66 ? 53,99 ? 40,63 ? 15,66 ? 16,98 ? 15,23 ? uudistushakkuu 56,81 ? 55,04 ? 42,5 ? 17,72 ? 18,57 ? 17,32 ? Harvennushakkuu 48,08 ? 46,61 ? 35,39 ? 15,67 ? 15,33 ? 14,83 ? ensiharvennus 11,47 ? 10,75 ? 11,32 ? Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,19 ? 54,64 ? 39,93 ? 15,61 ? 17,20 ? 15,28 ? uudistushakkuu 55,98 ? 55,47 ? 41,23 ? 16,49 ? 18,40 ? 16,86 ? Harvennushakkuu 48,59 ? 48,21 ? 36,58 ? 15,53 ? 15,39 ? 14,92 ? ensiharvennus 12,35 ? 11,96 ? 12,00 ? Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 53,74 ? 53,5 ? 41,71 ? 15,53 ? 16,56 ? 15,21 ? uudistushakkuu 55,47 ? 54,58 ? 43,37 ? 17,50 ? 18,01 ? 17,24 ? Harvennushakkuu 47,23 ? 46,31 ? 36,89 ? 14,81 ? 14,97 ? 14,32 ? ensiharvennus 11,28 ? 10,73 ? 11,31 ? Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,33 ? 52,00 ? 41,57 ? 14,98 ? 15,51 ? 14,91 ? uudistushakkuu 56,14 ? 53,27 ? 43,37 ? 17,38 ? 17,25 ? 17,29 ? Harvennushakkuu 46,86 ? 45,11 ? 36,76 ? 14,37 ? 14,55 ? 14,34 ? ensiharvennus 10,46 ? 10,32 ? 11,22 ? Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,51 ? 54,25 ? 43,44 ? 15,50 ? 16,64 ? 15,2 ? uudistushakkuu 57,13 ? 55,42 ? 45,11 ? 17,20 ? 18,09 ? 17,06 ? Harvennushakkuu 48,44 ? 46,76 ? 38,09 ? 15,21 ? 15,36 ? 14,76 ? ensiharvennus 11,27 ? 10,71 ? 11,43 ? Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,62 ? 52,96 ? 36,25 ? 16,37 ? 17,48 ? 16,39 ? uudistushakkuu 56,54 ? 53,68 ? 18,26 ? 18,01 ? 17,90 ? Harvennushakkuu 46,86 ? 44,78 ? 15,25 ? 14,32 ? 14,6 ? ensiharvennus 11,43 ? Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 50,42 ? 49,34 ? 15,67 ? 15,44 ? 15,26 ? uudistushakkuu 51,87 ? 50,29 ? 18,20 ? 16,69 ? 17,41 ? Harvennushakkuu 45,08 ? 43,27 ? 13,70 ? 12,32 ? 12,98 ? ensiharvennus 11,77 ? 10,13 ? Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 47,78 ? 44,88 ? 14,96 ? 14,25 ? 13,81 ? uudistushakkuu 48,86 ? 46,22 ? 16,49 ? 16,45 ? 15,52 ? Harvennushakkuu 43,85 ? 41,23 ? 13,36 ? 10,90 ? 12,69 ? ensiharvennus 10,83 ? Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2014 2015 Kantohintojen kehitys Euroa m Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Puutavaralajien kantohintaindeksit 1/2014 8/2015 2010 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 52 2011 2012 2013 2014 2015 Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 85 90 95 100 105 110 300000 600000 900000 1200000 1500000 10 20 30 40 50 60 valitse pystyhakkuut koko maa kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. Luonnonvarakeskuksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. indeksin laskennassa erityyppisten leimikoiden – uudistus, harvennus ja ensiharvennus – osuudet pidetään samoina, mitkä ne olivat keskimäärin vuonna 2010. Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut 10 prosenttia joulukuusta 2010. Indeksi kertoo muutoksista 17 MAKASIINI 7 • 2015 17 MAKASIINI 7 • 2015 3941_.indd 17 16.10.2015 14.57
markkinat Mikko Häyrynen SyySkuuSSa omistajaa vaihtoi noin 5 800 metsähehtaaria 13,7 miljoonan euron yhteishinnalla, Hannu Liljeroosin metsätilakauppojen seuranta osoittaa. Hehtaarimäärä nousi elokuusta 300:lla. eniten kauppoja tehtiin Pohjanmaan maakunnissa, mutta varsin paljon myös kymenlaaksossa. Suurista ja hyvistä kohteista käydään aitoa kilpailua. esimerkiksi etelä-Suomen yhteismetsä osti Pohjois-Savosta noin sadan hehtaarin tilan huomattavasti hintapyyntöä korkeammalla hinnalla, reilulla puolella miljoonalla. Tilasto ei sisällä UPM:n suursijoittajille suuntaamia kauppoja, joita tehtiin syyskuussa kaksi. Forest kilpi one oy ja United Bankers -varainhoitoyhtiö ostivat yhteensä noin 2 850 hehtaaria 11 miljoonalla eurolla. Lisäksi UB-yhtiö osti eri myyjiltä yhteensä noin 2 300 hehtaaria 4,9 miljoonan euron yhteishinnalla. Kohteeseen perehtyminen kannattaa Liljeroos arvioi tilauksesta viisi myyntikohdetta eri puolilta etelä-Suomea, yhteisalaltaan noin 500 hehtaaria. ”kolmelta kohteelta sain puuta 5–20 prosenttia myyntiarviota enemmän. kahdella tilalla jäin arvion alle 5–10 prosenttia.” kahdella kohteella Liljeroos arvioi tukkiosuuden 15 prosenttia suuremmaksi ja kahdella kohteella viisi prosenttia pienemmäksi. ”Suosittelen ostajia tutustumaan myyntikohteeseen ja varmistumaan varsinkin arvokkaimpien kuvioiden ominaisuuksista.” Tarkastetuille kohteille oli yhteistä, että tuoreen kankaan viljelymänniköiden laatuvikoja ei ollut otettu tarpeeksi huomioon. ”Tukkiosuus voi hyvälaatuisissa puustoissa olla noin puolet, mutta pahat runkoviat kuten mutkat ja lenkous alentavat sitä merkittävästi.” Hyvistä tiloista aitoa kilpailua Kuukauden puukauppa metsätilaKaupat tammi–syysKuussa 2015 Maakunta kaupan myyty myyty taimikot hakkuupuusto kpl kpl ha % kypsät % m3/ha tukki-% e/ha e/m3 kerroin* Varsinais-Suomi 13 7 176 Satakunta 24 18 433 28 28 125 45 4 901 39 0,93 Häme-Uusimaa 65 41 1 163 32 13 119 39 5 233 44 1,05 etelä-karjala 22 16 340 36 14 109 41 4 008 37 0,86 kymenlaakso 26 27 605 26 13 122 35 4 500 37 0,92 Pirkanmaa 62 42 1 203 31 9 103 29 3 681 36 0,93 etelä-Savo 110 81 2 446 33 8 101 34 3 712 37 0,83 eja k-Pohjanmaa 92 68 1 727 28 11 89 22 2 452 28 0,87 keski-Suomi 79 59 2 007 32 10 110 33 3 755 34 0,83 Pohjois-Savo 84 60 2 666 31 8 103 31 3 225 31 0,81 Pohjois-karjala 130 89 4 024 26 10 120 33 3 437 29 kainuu 243 162 14 428 16 6 96 23 1 920 20 0,81 Pohjois-Pohjanmaa 202 126 5701 19 8 85 17 1 721 20 0,93 Lappi 95 80 4528 19 8 65 11 1 074 17 0,77 Koko maa 1 247 876 41 447 96 26 2 493 26 syyskuun kaupat 178 114 5 819 -23** *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta.** Syyskuun kauppojen vaikutus vuoden tähänastiseen keskihintaan. HannU JaUHiainen MetSänoMiStaja laittoi myyntiin noin 45 hehtaarin leimikon, jonka metsänhoitoyhdistys oli tehnyt. Leimikko on osa metsätilaa, jossa ei ole tehty minkäänlaisia metsänhoitotöitä tai hakkuita 40 vuoteen. Leimikko koostui noin 40 hehtaarin ensiharvennuksesta sekä noin neljän hehtaarin kokoisen vajaatuottoisen kuusikon päätehakkuusta. Ensiharvennusmetsissä taimikonhoito on jäänyt tekemättä, joten ne pitää raivata ennen hakkuuta. Raivauksesta huolimatta pääosa harvennuspuustosta korjataan rungon pienuuden vuoksi energiapuuksi. Ensiharvennuskohteet ovat aurausalueen männiköitä. Niissä kasvaa runsaasti myös hieskoivua sekä alikasvoksena olevaa kuusta. Jos tälle kohteelle olisi tehty taimikonhoito 10–15 vuotta sitten, hoidon kulut olisi nyt saatu moninkertaisesti takaisin. Kallista raivausta ei tarvitsisi tehdä ja puusto olisi kuitupuuna korjattavissa. Vaikka leimikko sijaitsee pääosin teiden läheisyydessä, se ei herättänyt ostajissa suurta kiinnostusta. Metsänomistaja sai vain yhden tarjouksen, joka oli kohtalainen olosuhteet huomioon ottaen. Puut myytiin tälle ostajalle. Hinnoittelussa on otettu huomioon se, että ensiharvennuskohteet raivataan ostajan lukuun. Kemeratuet menevät ostajalle. Hoitamattomalla huono menekki Ostajan tarjouksessa vähäpuustoiset päätehakkuukohteet ja ensiharvennukset on hinnoiteltu samaan tasoon. Ensiharvennuksilta ei tukkipuuta kerry. pystyKauppa lapissa Puutavaralaji m³ €/m³ Mäntytukki 130 45 kuusitukki 120 43 Mäntykuitu 420 16 koivukuitu 100 14 energiapuu 2 400 6 Yhteensä 3 170 m3 33 530 € 18 MAKASIINI 7 • 2015 18 MAKASIINI 7 • 2015 3864_.indd 18 16.10.2015 15.30
METSALEHTI.FI Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt ”Luonnon oma taideteos näytti kauempaa oikealta linnulta.” Pahkatar TuohesTa synTyi linTu Linkin osoite kertoo kaiken tarpeellisen. biOtuOtetehdas.fi/artikkelit/seuraasuOraa-lahetysta-rakennustyOmaanedistymisesta Och samma på svenska. Metsäalan ruotsalainen keskustelupalsta. skOgsfOrum.se helsingin yliopiston vanhan metsäkirjallisuuden tietokanta. helda.helsinki.fi/handle/10138/127/ brOwse?type=dateissued ”Perjantaina oli uutisissa Ilmatieteen laitoksen johtaja. hän kertoi, että vaikka saastuttaminen loppuisi nyt heti, niin ilmastonmuutos etenee seuraavat 50 vuotta! Suomen lämpötila nousee pahimmillaan 10 astetta seuraavan 100 vuoden aikana.” rISuParta ”Pannaan samaan koppaan kuin Erkki Lähteen ennustus 70ja 80-lukujen taitteessa: Suomesta kuolevat kaikki havupuut vuoteen 1995 mennessä. Vaikka päästöjä pienennettäisiinkin, niin tämä tapahtuu silti, mutta päästöjen pienennys nopeuttaa havupuiden entä kun lämpenee? Metsälehden keskustelupalstalla pohdittiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Gallup oletko tyytyväinen saamiisi metsäpalveluihin? uusi kysymys: aiotko käydä Metsämessuilla? 20 40 60 80 100 Kyllä 71 % Ei 29 % Vastauksia 111 lä. Siellä on aina kylmää, sateista ja tuulista. Meikäläisen ennuste on, ettei Suomen keskilämpö paljonkaan muutu. Olot kyllä muuttuvat kurjemmiksi.” tIMPPa ”kun on ennustettu, että kuusi alkaa kärsiä kuivuudesta, niin pitääkö ojia alkaa täyttää tulevaisuuden päätehakkuiden jälkeen?” aMMattI raIVOOja paluuta joskus 100 vuoden kuluttua.” kOrPItuVan tanELI ”jos Suomen keskilämpötila nousisi 10 astetta, niin Etelä-Suomessa olisi Espanjan ilmasto. kenenkään ei tarvitse olla huolissaan puuvalinnoista. kaikilla on mennyt puuvalinnat metsään.” MjO ”Ihminen on ongelmanratkaisukyvyltään ja sopeutuvuudeltaan ainutlaatuinen olento, joten nukkukaamme yömme rauhassa!” Puun takaa ”amerikkalaiset tutkijat ovat ennustaneet 97 prosentin todennäköisyydellä, että auringon aktiivisuudessa tulee ensi vuosikymmenellä hiljaisempi jakso. Saamme taas ns. pikku jääkauden, joka kestää useampia vuosikymmeniä.” POrtIMO ”Sauna lämpenee nopeammin ja 10 astetta lämpimämmällä kivellä on mukavampi istua.” hEMPuttaja ”joko kannattaa varata banaanipuiden taimia? Olisivatko edullisempia ennakkotilaajalle? tai ojat voi jättää avaamatta ja alkaa riisinviljelijäksi.” tOrPParI ”Mieleen tulee Islanti. Se on Suomen leveyspiireil19 MAKASIINI 7 • 2015 19 MAKASIINI 7 • 2015 3936_.indd 19 15.10.2015 16.51
ApuA ryteikköön Jos metsänomistajan oma aika, osaaminen tai into ei riitä, on apua tarjolla. Wille Rantanen teki metsäsuunnitelman Seppo Hietaselle. TeksTi valTTeri skyTTä kuviTus eeva vaahTera 21 MAKASIINI 7 • 2015 21 MAKASIINI 7 • 2015 3910_.indd 21 15.10.2015 18.20
Teema: meTsäpalveluT aksiyrittäjä Seppo Hietanen viihtyy omissa metsissään niin paljon kuin palkkatyöltään ehtii. Mukavinta puuhaa on raivaaminen, ja sahaus sujuu Salon Kiskossa sijaitsevissa taimikoissa jo vankalla kokemuksella. Hoitoa kaipaavia taimikoita on kuitenkin sen verran runsaasti, että urakoiden suunnittelussa tarvitaan apua. Suunnittelua aiemmin helpottanut metsäsuunnitelma on jäänyt vanhaksi, joten tänä syksynä on uuden aika. ”Haluan saada kokonaisnäkymän siitä, mitä hoitotöitä tarvitsee tehdä ja milloin. Erityisesti haluan tietää raivauskohteiden työjärjestyksen”, Hietanen kertoo. Avuksi tuli metsäpalveluyrittäjä Wille Rantanen. Hän tekee Hietaselle metsäsuunnitelman, josta näkyy muun muassa taimikoiden hoitojärjestys. ”Kiireellisimmät taimikonraivaukset tulevat alkupäähän. Jos on kaksi suunnilleen samanikäistä taimikkoa, suunnitelmasta tietää, kummalle raivattavista kuvioista menee ensin. Tiettyä taimikkoa ei tarvitse hoitaa juuri tiettynä syksynä, vaan muutaman vuoden sisällä”, Rantanen kertoo. Viisi suurta ja monta pientä Kunnon metsäsuunnitelma on monen metsänomistajan raamattu. Sen avulla hän voi ajoittaa puukaupat ja metsänhoitotyöt oikeaan hetkeen. Kaikkea ei kuitenkaan ehdi tehdä itse – vaikka olisi Seppo Hietasen kaltainen ahkera metsätöiden tekijä. Lisäksi joissakin asioissa on lähes väisJos on kaksi suunnilleen samanikäistä taimikkoa, suunnitelmasta tietää, kummalle raivattavista kuvioista menee ensin. T tämättä käytettävä ammattiapua. Metsäpalveluiden käytön povataan yleistyvän tulevaisuudessa, mutta metsäasioihin on jo nyt tarjolla runsaasti ammattiapua. Palveluja tarjoavat valtakunnallisesti viisi suurta toimijaa. Lisäksi monella paikkakunnalla on pieniä yhden tai kahden hengen metsuriyrityksiä. Suuriin palveluntarjoajiin kuuluvat metsänhoitoyhdistykset, Otso-metsäpalvelut ja metsäyhtiöt Stora Enso, UPM sekä Metsä Group. Näiden tarjonta on kattava – kaikki tarjoavat esimerkiksi metsätöihin, puukauppaan, ojituksiin ja veroneuse pp o sa m u li se pp o sa m u li Metsäsuunnitelmasta Seppo Hietanen näkee, milloin tätä koivikkoa kannattaa harventaa seuraavan kerran. 22 MAKASIINI 7 • 2015 3910_.indd 22 15.10.2015 18.20
Wille Rantanen on toiminut kaksi ja puoli vuotta itsenäisenä metsäpalveluyrittäjänä Westsilva-yrityksessään. Hän tekee töitä suoraan omille asiakkailleen ja muiden metsäyritysten alihankkijana. esimerkiksi seppo Hietasen metsäsuunnitelman Rantanen tekee metsäyhtiö upm:n toimeksiannosta, sillä Hietasella on metsäpalvelusopimus yhtiön kanssa. ”Työ menee vuodenaikojen mukaan. syksyllä suunnitellaan, joulun lähestyessä hoidan joulukuusitoimituksia ja keväällä raivausta ja pihapuiden kaatoa sekä hieman istutusta.” Yrittäjäksi Rantasen sai ryhtymään tekemisen vapaus ja se, että hänellä oli aiemman metsäalan työpaikan puolesta asiakassuhteita. ”Yrittäjälle asiakkaiden löytäminen on aina haastavaa. metsäalalla tarvittaisiin vielä enemmän kohtaamispaikkoja, joiden kautta pääsisi kertomaan, ettei metsien hoitamiseen tarvitse käyttää runsaasti omaa aikaa.” ”enemmän kohtaamispaikkoja” vontaan liittyviä palveluja. Paikallisten metsuriyrittäjien palveluvalikoima on suppeampi, yleensä he istuttavat, hoitavat taimikoita, raivaavat metsää ja kaatavat pihapuita. Wille Rantasen kaltaiset yrittäjät tekevät metsuritöiden lisäksi suunnittelua, kuten metsätila-arvioita sukupolvenvaihdosta varten. Oman metsätilan lähialueen palveluntarjoajia voi etsiä esimerkiksi Suomen metsäkeskuksen ylläpitämässä ilmaisessa Metsään.fi-verkkopalvelussa. Suunnittelija maastoon Seppo Hietasen metsätilalla Kiskossa on poikkeuksellisesti paikalla samaan aikaan sekä metsäsuunnittelija että metsänomistaja. Tavallisesti metsäsuunnitelman yksityiskohdat hiotaan puhelimessa. ”Kun metsänomistaja tilaa suunnitelman, hän kertoo tavoitteensa metsänhoidon suhteen. Kysyn lisäksi puhelimessa erityistoiveista, kuten riistatai maisemametsänhoidosta. Soiton jälkeen tulen palstalle ja teen maastotyöt eli kävelen tilan läpi”, Rantanen kertoo. Metsäsuunnitelmia on monenlaisia. Halvimmat tehdään kaukokartoitusaineiston eli karttojen ja kuvien perusteella. ”Minä vaadin, että suunnittelija jalkautuu metsään. Siellä asiat näkee Wille Rantanen merkitsee metsäkäynnillä tulleet havainnot maastotietokoneeseen ja sitä kautta metsäsuunnitelmaan. se pp o sa m u li M et sä pa lv el uja m et su riy rit tä jä t 23 MAKASIINI 7 • 2015 3910_.indd 23 15.10.2015 18.20
Teema: meTsäpalveluT omin silmin”, metsänomistaja Hietanen kertoo. Rantanen ja Hietanen kävelevät keskelle noin puolentoista hehtaarin suuruista männylle istutettua taimikkoa. Hirvet ovat käyneet paikalla ja katkoneet syömäpuuhissaan taimien latvoja. Piiskatuilta näyttävien mäntyjen seassa kasvaa paljon lehtipuuta ja kuusta. ”Hankala alue, mutta kyllä tästä metsä vielä tulee”, metsäsuunnittelija uskoo. Rantasella on mukana maastotietokone, johon hän merkitsee kuviotietoja. Metsäsuunnitelmaan kirjataan tietyn metsäalueen eli kuvion koko uudistamisketju: ennakkoraivaus, maanmuokkaus, istutus ja varhaisperkaus. ”Maastotyön lisäksi suunnitelmaan lasketaan hakkuusuunnitteet sekä metsänkasvuennusteet eri kuvioille.” Metsäsuunnitelman hinta riippuu Rantasen mukaan sen laadusta. ”Jos suunnitelmassa käytetään pelkkää kaukokartoitusaineistoa, hinta alkaa alle 10 eurosta hehtaarilta. Jos suunnittelija käy metsässä, hinnat alkavat yli 10 eurosta hehtaarilta. Puukauppa-apu suosituin Kun metsäsuunnitelma on takataskussa, metsänomistaja voi alkaa toimenpiteiden suunnittelun. Tyypillisesti eniten kiinnostavat oman tilan puukauppamahdollisuudet, kertoo Etelä-Savon metsänhoitoyhdistyksen johtaja Petri Pajunen. Metsänomistaja voi tehdä puukaupan metsänhoitoyhdistyksen kautta niin sanotulla valtakirjalla eli puukauppatoimeksiannolla. Toimeksiannossa yhdistys kilpailuttaa puukaupan, laatii vertailulaskelmat ostotarjouksista, käy tarjoukset läpi metsänomistajan kanssa, huolehtii puukauppaan liittyvistä asiakirjoista sekä valvoo korjuuta. Puukaupan toimeksianto tai avustaminen puukaupassa maksaa metsänomistajalle 0,50–0,80 euroa puukuutiolta. Pajusen mukaan palveluntarjoajista vain metsänhoitoyhdistys pystyy huomioimaan puukauppavertailussa hinnan lisäksi tukin katkonnan. ”Puukaupan kilpailuttamisen hyötyä ei aina tiedosteta. Asia on paljon tärkeämpi kuin esimerkiksi taimien hinta. Puukauppatarjousten ero voi olla päätehakkuussa jopa 1 000 euroa hehtaarilta, kun taimissa muutaman sentin hintaero merkitsee vain 20–40 euroa hehtaarilta.” Työlle kiinteä hinta Pajusen mukaan metsänomistamisen rakennemuutos näkyy myös Etelä-Savossa. Metsänomistajia asuu enemmän kaupungeissa ja pitkän matkan päässä metsätilasta. ”Ostopalveluiden tarve kasvaa hiljalleen. Muutaman lomaviikon aikana ei ehdi kaikkea tekemään.” Kun metsäsuunnitelma on takataskussa, metsänomistaja voi alkaa toimenpiteiden suunnittelun. Yksi yhdistyksen osalta selvästi kasvava alue on puunkorjuupalvelu. ”Yhdistyksistä on tullut puunkorjuussa ammattimaisempia toimijoita. Etelä-Savon yhdistys tekee vuodessa mittavan määrän harvennushakkuita ja energiapuun korjuuta”, Pajunen kertoo. Metsänhoitoyhdistysten palveluiden hinnat vaihtelevat eri osissa Suomea. Yleispätevää hintaa tietylle metsäpalvelulle ei voi sanoa, sillä hinnoittelu tehdään kohteen mukaan. Esimerkiksi taimikonhoidossa hintaan vaikuttaa merkittävästi raivattavan puuston määrä ja järeys. ”Kustannusarvio työstä tehdään joka kerta. Työlle tarjotaan nykyisin lähes aina kiinteä hinta.” Ei pelkkää ojankaivuuta Puukaupan, taimikonhoidon ja istutuksen lisäksi metsätaloudessa tulee vastaan tavalliselle metsänomistajalle turhan mittavia töitä. Tällaisia ovat esimerkiksi metsätien teko ja suometsän kunnostusojitus. Suometsänhoito ei tosin ole pelkkää ojankaiYleisimpien metsäpalveluiden kustannukset Metsäsuunnitelma: 10–20 euroa/ha Istutus*: 692–739 euroa/ha Taimikonhoito*: 372–424 euroa/ha Kunnostusojitus* (ei suunnittelukustannuksia): 173–215 euroa/ha Metsätien perusparannus* (ei suunnittelukustannuksia): 9 370–12 398 euroa/km Metsän lannoitus*: 312–401 euroa ha *=keskiarvon vaihteluväli viiden vuoden ajalta, hinnat vaihtelevat eri alueiden ja kohteiden välillä Lähde: Luke ja metsäpalveluiden tarjoajat 24 MAKASIINI 7 • 2015 3910_.indd 24 15.10.2015 18.20
etelä-savon metsänhoitoyhdistys on yksi suomen suurimmista. Yhdistyksen kysytyimpiä palveluita ovat johtaja Petri Pajusen mukaan puukauppapalvelut ja perinteiset metsänhoitotyöt, kuten metsän uudistaminen ja taimikonhoito. Yhdistyksen 63 toimihenkilöstä osa vastaa metsänomistajien neuvonnasta ja sopii palveluista heidän kanssaan. Toiset vastaavat metsätöiden toteutuksesta. Yhdistys auttaa myös esimerkiksi metsäkiinteistökaupassa. ”Yhdistyksen sisällä on erityisasiantuntijoita, mutta metsänomistajan ei tarvitse miettiä, kenelle soittaa. Jokaiselle metsänomistajalle on yhdistyksissä määritelty oma metsäasiantuntija. Hänen kauttaan pääsee liikkeelle kaikissa asioissa.” Yhdistyksen valtti on pajusen mukaan se, että se on metsänomistajien oma organisaatio ja selvästi metsänomistajan puolella. Toinen valtti on paikallistuntemus. ”meillä on täällä etelä-savossa 14 toimistoa. palvelut saa läheltä. paikalliset metsäasiantuntijat tuntevat hyvin alueensa metsät.” ”Paikalliset tuntevat alueensa” Moni metsänomistaja kysyy yhdistykseltä apua puukaupassa, sanoo Petri Pajunen. Ri sT o H ä m ä lä in en M et sä nh oi to yh di st yk se t 25 MAKASIINI 7 • 2015 3910_.indd 25 15.10.2015 18.20
Teema: meTsäpalveluT vuuta, kertoo Otso-metsäpalveluiden myyntipäällikkö Hannu Klemetti. Kunnostusojituksen suunnittelun yhteydessä kartoitetaan myös lannoitustarve ja suometsän hakkuumahdollisuudet. ”Lannoitus lisää jo olemassa olevan puumassan kasvua ja on usein helpompi keino lisätä metsäomaisuutta kuin lisähehtaarien ostaminen. Hakkuilla saadaan puolestaan puuston kasvu kohdistumaan niihin puihin, jotka tuottavat tulevaisuudessa parhaiten tukkia.” Myös suometsänhoitoon liittyvä vesiensuojelu ja luonnonhoitotyöt tulevat huomioiduiksi. ”Palvelut liittyvät usein toisiinsa ja ne kannattaa tehdä samassa yhteydessä. Kun työt suunnitellaan ja tehdään kokonaisuutena, hankeajat eivät veny turhan pitkiksi”, Klemetti sanoo. Suometsänhoidon kustannuksista ”Metsäpalveluidemme liikevaihto on kolminkertaistanut viiden viime vuoden aikana. Kasvu on ollut ripeää.” on vaikea sanoa keskimääräistä summaa. Kustannuksiin vaikuttavat Klemetin mukaan niin mahdolliset hakkuutulot kuin valtion kemeratuet. ”Yleistä on, että suometsänhoidosta jää metsänomistajalle kokonaisuudessaan hieman tuloja. Hakkuutulojen ohella tärkeää on tietysti, että metsä jää hoidon ansiosta hyvään kasvukuntoon.” Niin tienteossa kuin ojituksessa on kyse isoista koneista, joten käytännön työtä tekevät kokeneet kaivinkoneyrittäjät. Halutessaan metsänomistaja voi etsiä apua kaivuuta sisältäviin metsänhoitotöihin myös suoraan paikallisilta yksityisiltä koneyrittäjiltä. Sukupolvenvaihdoksista veroneuvontaan Metsässä tehtävien töiden lisäksi metsänomistaja tarvitsee aika ajoin apua papereiden pyörittelyssä. Metsäpalveluiden tarjoajilta saa esimerkiksi veroneuvontaa ja apua sukupolvenvaihdokseen. ”Sukupolvenvaihdoksessa meidän roolimme on metsätila-arvion teko ja puukauppaan sekä metsänhoitoon liittyvän rahaliikenteen suunnittelu. Yhteistyökumppanimme hoitavat juridisen sukupolvenvaihdoksen ja papereiden teon”, kertoo Metsä Groupin jäsenpalvelujohtaja Juha Jumppanen. Jumppasen mukaan yhtiöltä saavat palveluita räätälöidysti niin pienen metsäpalstan kuin suuren metsätilan omistajat. Hänen tuntumansa on, että omatoimisten metsänomistajien osuus on vähenemässä. ”Metsäpalveluidemme liikevaihto on kolminkertaistanut viiden viime vuoden aikana. Kasvu on ollut ripeää.” Hoitosopimukset kasvussa Kysyntä on Jumppasen mukaan lisääntynyt tasaisesti niin metsänuudistuksessa, taimikonhoidossa kuin muissa metsänparannushankkeissa. ”Metsäomaisuuden hoitosopimusasiakkaiden määrä on kasvanut. Hoitosopimus tarkoittaa meillä sitä, että metsänomistaja ostaa meiltä metsäomaisuuden hoitoon liittyvät palvelut avaimet käteen -periaatteella.” Hoitosopimukseen kuuluu vuosisuunnitelma, jossa arvioidaan metsänhoitotoimenpiteiden kulut ja puukauppatulot. Kun suunnitelma on lyöty lukkoon, töitä aletaan tehdä, niiden edistymisestä raportoidaan ja tilan metsävaratiedot päivitetään toimenpiteiden jälkeen. Vuosimaksua ei ole, mutta metsänomistaja maksaa toteutuneet työt ja materiaalit. 78% Metsälehden kyselyn mukaan eniten metsänhoitopalveluja ostettiin metsänhoitoYhdistYksiltä. 26 MAKASIINI 7 • 2015 3910_.indd 26 15.10.2015 18.20
otso on suomen metsäkeskuksesta eriytetty liiketoimintayksikkö. metsäkeskuksen toiminta jaettiin vuonna 2012. metsäkeskukseen liittyvän taustansa vuoksi otso on avustanut metsänomistajia etenkin kemeratukiin liittyvissä töissä, kuten tiehankkeissa, ojituksissa ja metsäsuunnittelussa. muiden isojen palveluntarjoajien tavoin otsolta löytyvät myös kaikki muut metsäpalvelut. otson valtit ovat vankka kokemus sille perinteisissä työlajeissa sekä moniosaisen metsänhoitohankkeen toteuttaminen yhdellä tilauksella, sanoo myyntipäällikkö Hannu Klemetti. esimerkiksi suometsänhoitoon liittyvä kunnostusojitus ja tienteko ovat raskaita metsätöitä ja usein yhteishankkeita. ”suometsänhoito monen metsänomistajan yhteishankkeena voi tuoda säästöjä. otsolla on kokemusta yhteishankkeista.” ”kokemusta yhteishankkeista” Suometsänhoito on muutakin kuin kunnostusojitusta, sanoo Hannu Klemetti. luaa metsänsä hoidolta. ”Metsänomistajalla pitää olla selkeät tavoitteet. Selkeä palveluntilaus on myös varmin tapa päästä toivottuun lopputulokseen”, sanoo Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Annikka Selander. Suomen metsäkeskus on maamme metsäviranomainen. Metsäkeskuksesta metsänomistaja saa neuvonnan lisäksi apua esimerkiksi metsänsuo”Metsänomistajan metsätalouden hyvään liiketulokseen vaikuttaa aktiivinen ja oikea-aikainen metsänhoito. Hakkuut ja hoitotoimenpiteet tehdään oikeaan aikaan ja materiaalit, kuten siemenet, ovat laadukkaita”, Jumppanen sanoo. Selvät tavoitteet Jos harkitsee metsäpalvelun tilaamista, tärkeintä on tietää, mitä hasa m u pu u Ro n en O ts om et sä pa lv el ut 27 MAKASIINI 7 • 2015 3910_.indd 27 15.10.2015 18.20
Teema: meTsäpalveluT jeluun ja luonnonhoitotöihin. ”Metsäpalvelun tarjoajalta kannattaa kysyä, minkä takia suosittelet tällaista. Onko muita vaihtoehtoja? Mitä seuraa, jos valitaan toisin?” Palveluntarjoajalla on usein vielä alihankkija, joka tekee varsinaisen työn. Palvelua ostaessa kannattaa kysyä, miten työvoima on perehdytetty. Metsänomistajan tulee myös tietää, milloin työt metsässä alkavat. ”Kannattaa varmistaa, onko palveluntarjoajalla käytössä omavalvontamittaus eli työn laadun seuranta. Maastomittauksista pitää pyydettäessä saada dokumentti”, Selander sanoo. Myös työlle annettavasta takuusta on hyvä kysyä. Jos metsänomistajalla ei ole erityistoiveita esimerkiksi istutuksen suhteen, istuttajan kanssa voidaan sopia, että työ tehdään metsänhoitosuositusten mukaisesti. ”Jos sovitaan näin ja taimi onkin istutettu mättään viereen, voi jopa vaatia uudelleen istutusta tai muuta hyvitystä”, Selander kertoo. Ajoitus ratkaisee Metsänhoitotöissä tärkeintä on olla oikeaan aikaan liikkeellä. Hintaodotuksissa ei voi välttämättä vedota naapurin isännän saaman metsäpalvelulaskun suuruuteen. ”Jos taimikonhoito on jo valmiiksi myöhässä, lopputulos ei voi olla ensiluokkainen. Myös hinta on kalliimpi, koska tekemistä on enemmän. Listahinnat ja keskiarvot eivät enää päde”, Selander sanoo. Palveluntarjoajan on kerrottava selvästi, mitkä ovat työn lähtökohdat. Urakan saamisen toivossa ei voi lupailla liikoja. Palveluntarjoajan valinta vaatii usein vaivannäköä, sillä hintojen vertailu on hankalaa. Moni myy omanlaisia pakettejaan esimerkiksi maanmuokkaukseen ja taimien istutukseen, joten hinnatkin eroavat. Kätevin tapa kilpailuttaa palvekolme suuRta metsäyhtiötä – stora enso, upm ja metsä Group – solmivat metsänomistajien kanssa sopimusasiakkuuksia. sopimusasiakkuuksiin kuuluu puukaupan ohella myös muita metsäpalveluita. metsä Groupilla sopimusasiakkaita ovat metsäliitto osuuskunnan jäsenet. myös ne metsänomistajat, jotka eivät ole yhtiöiden sopimusasiakkaita, voivat ostaa metsäjäteiltä palveluita. ”Yleisimmät palvelut liittyvät metsänuudistuksiin. Kun ostamme puuta uudistushakkuilta, metsänomistajalle toimitetaan siihen perään metsänviljelyketju: tavallisesti muokkaus, taimet ja istutus”, sanoo yhtiön jäsenpalvelujohtaja Juha Jumppanen. Jumppasen mukaan metsä Groupin valtteja ovat palvelun laatu ja kustannustehokkuus. ”pystymme maksimoimaan pitkällä aikavälillä metsänomistajan metsätalouden tuotot.” ”maksimoimme metsänomistajan tuotot” Palveluita löytää myös suoraan internetistä, sanoo Juha Jumppanen. se pp o sa m u li m eT sä G Ro u p M et sä yh tiö t 28 MAKASIINI 7 • 2015 3910_.indd 28 15.10.2015 18.20
metsälehti makasiinin kyselyssä kolme ostetuinta metsäpalvelua olivat metsäsuunnitelma, puukauppa valtakirjalla ja kunnostusojitus. useimmiten palveluita oli ostettu metsänhoitoyhdistyksiltä. muut palveluntarjoajat seurasivat tasaisena rintama perässä. palveluntarjoajan valintaan ei ole suurta oikotietä, sillä hintoja on hankala vertailla. ei auta kuin kysyä tarjousta samanlaisesta palvelupaketista useasta osoitteesta. Huonon palveluntarjoajan kelkkaan ei kannata jäädä. Valinnanvaraa on. VALTTERI SKYTTÄ vertailu vaati työtä Kätevin tapa kilpailuttaa palveluntarjoajia on pyytää tarjous samat metsänhoitotoimenpiteet sisältävästä palvelupaketista. kommentti luntarjoajia on pyytää tarjous samat metsänhoitotoimenpiteet sisältävästä palvelupaketista. Suunnitelma kansioon Salon Kiskossa Seppo Hietanen voi pian lähteä syksyn raivauspuuhiin uuden metsäsuunnitelman kera. Suunnitelmaa hän säilyttää paperisena metsäkansiossa, josta sen löytää aina tarkasteltavaksi. ”Raivaus on vain niin hienoa hommaa ja hyvää vastapainoa palkkatyölle”, Hietanen sanoo. Päivitetyllä metsäsuunnitelmalla on Hietasen mukaan myös kauaskantoisempia vaikutuksia. Sukupolvenvaihdos häämöttää jossain tulevaisuudessa. ”Lasten kanssa katsomme yhdessä suunnitelmaa, vaikka heillä ei ole toistaiseksi ollut samanlaista intoa raivaukseen ja istutukseen kuin minulla”, Hietanen pohtii. Metsänomistaja Seppo Hietanen arvostaa sitä, että yhdeltä palveluntarjoajalta saa kaiken tarvittavan. 29 MAKASIINI 7 • 2015 3910_.indd 29 15.10.2015 18.20
RAHAPUU JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Ki m m o Br a n d t / Co m .p iC ti taivekartonkia ja nestepakkauskartonkia. Niiden tuotanto kannattaa hyvin. Talouspapereissa olen viimeksi ihastunut Metsä Groupin Saga-eväspussiin. Niissä on mukava kuljettaa eväät herkullisina ja siisteinä. Kaipaan vielä kartongista tehtyjä pakkauksia, joihin mansikat pakattaisiin omiin sieviin koloihin. Silloin ostaisin kesällä kotimaisiakin tuoreita mansikoita. Nykyisin en osta, koska ne ovat muussattuja lötköjä. Olemme kasvualalla, joten autetaan kotimainen mansikantuotantokin kasvuun. vatusta viilusta tehdyt suuret levyt, mahdollistavat isojenkin rakennusten teollisen rakentamisen. S elluteollisuus käy täysillä. Hintataso on hyvä ja tuotanto erittäin kannattavaa. Sellun kysyntää kasvattaa hygieniatuotteiden kysynnän kasvu. Kun kerran puhutaan hygieniatuotteista, edellytetään niiltä yleensä hyvää hygieenisyyttä. Siihen puhdas selluloosakuitu sopii hyvin. Hygieniatuotteissa on myös se hyvä asia, että kun on oppinut käyttämään hyvälaatuisia tuotteita, niistä ei helposti luovuta. Esimerkiksi moniko laadukkaaseen wc-paperiin oppinut vaihtaa sovulla halpalaatuihin? Selluloosasta tehdään myös vaatteita. Stora Enson Uimaharjun sellutehtaan toinen linja valmistaa liukosellua Kiinaan, jossa siitä tehdään kankaita. Selluloosalla korvataan siis ympäristölle ongelmallista puuvillan tuotantoa. Selluloosaa löydät myös ruuastasi. E460-alkuiset koodit pakkauksessa kertovat, että ruoan lisäaineina on jalostettua selluloosaa. Kaikkia E-koodeja ei pidä säikkyä, jotkut ovat ihan terveellisiä. P ainopaperien tuotannon lasku jatkuu ja sen seurauksena hinnat tulevat pysymään alhaalla. Se on harmillista, moni menettää työpaikkansa ja yhteiskunta paljon tuloja. Metsänomistajalle merkitys on vähäisempi, vain noin 7 prosenttia puunmyyntituloista tulee hiokkeeseen tai hiertämiseen tarvittavasta kuusikuidusta. Kartonkien kysyntä kasvaa pakkaamisen mukana. Etenkin internetkauppa lisää pakkaamisen tarvetta. Suomessa tehdään erityisesP uukaupassa on ollut jo pitkään ylitarjontatilanne kuitupuusta ja osassa maata myös tukkipuusta talvileimikoissa. Markkinatalous on siitä ihmeellinen voima, että se todellakin elää markkinoiden ehdoin. Kuitupuun ylitarjonta on tuomassa uutta kysyntää sellutehtaiden uudistamisten kautta. Tukin tarjonta kasvaa metsien järeytymisen takia, jolloin sahat saavat lisää raaka-ainetta. On tulossa positiivinen kierre, josta hyötyvät teollisuus, metsänomistajat, työntekijät, yrittäjät ja yhteiskunta. Positiivista kierrettä on syytä tukea. Puun tarjonta on kasvanut ja kasvaa, mutta mitä tapahtuu jalosteiden markkinoilla? S ahat ja vaneritehtaat tuottavat metsäyrittäjän tuloista lähes 70 prosenttia, se osuus tulee säilymään suunnilleen ennallaan. Lyhyellä aikavälillä mäntysahatavaran kysyntä hieman laskee, koska öljyn hinnan laskun takia tärkeimmällä vientialueellamme Pohjois-Afrikassa ostovoima heikkenee. Kuusisahatavarassa Kaukoitä on keskeinen markkina. Kiinan talouden ongelmat vähentävät lyhyellä aikavälillä kysyntää, mutta uskon tilanteen paranevan aika pian. Kiinassa rakentaminen saattaa jopa vähentyä, mutta suomalaisesta sahatavarasta iso osa menee huonekaluihin ja sisustamiseen, se markkina jatkaa kasvuaan. Pohjois-Amerikassa rakentaminen on elpynyt nopeasti, vienti sieltä Kaukoitään pienenee. Rakenteellisesti sahatavaran kysyntä kasvaa, vaikkakin aika hitaasti. Sitä suositaan hiilidioksidia sitovana ja uusiutuvana materiaalina. Ns. tekniset puutavarat, eli sahatavarasta ristiinlaminoimalla tai sorKysyntä kasvaa Moniko laadukkaaseen wc-paperiin oppinut vaihtaa sovulla halpalaatuihin? 30 MAKASIINI 7 • 2015 30 MAKASIINI 7 • 2015 3932_.indd 30 15.10.2015 16.57
OMA METSÄ Metsänhoito 24 kysymystä säästöpuista Sivu 32 Pikatesti Älypuhelin metsäkäyttöön Sivu 38 tutkiMus Hattutauti jyllää Sivu 39 PerintöMetsä Näin perustat yhteismetsän Sivu 40 kysy Pois Miksi puolukka kukkii syksyllä? Sivu 42 allakka Lava-auton ylistys Sivu 44 Ku va m iK Ko ri iK il ä PuukauPPakoulu Katkonta on myös mittausta Sivu 36 3933_.indd 31 15.10.2015 16.57
METSÄNHOITO 1 Miksi säästöpuita pitää jättää? Säästöpuut lisäävät metsän rakenteellista monipuolisuutta. Monet harvinaisiksi käyneet ja uhanalaiset eliölajit tarvitsevat lahonnutta puuta elinpaikakseen. Hakkuussa säästetyt lahopuut sekä aikanaan kuolevat säästöpuut varmistavat, että lahopuuta on metsässä hakkuun jälkeen ja myös seuraavan puusukupolven aikana jo taimikkoja kasvatusvaiheessa. Puhutaan niin sanotusta lahopuujatkumosta. 2 Vaatiiko metsälaki säästöpuiden jättämistä? Ei, mutta lähes kaikkia metsänomistajia koskeva metsäsertifiointi edellyttää säästöpuiden jättämistä. Kilpailevien sertifiointijärjestelmien PEFC:n ja FSC:n vaatimukset säästöpuille poikkeavat hieman toisistaan. Myös metsänhoitosuositusten mukaan säästöpuut ovat osa hyvää metsien hoitoa. 3 Mitä PEFC-sertifiointi edellyttää? Säästöpuiksi kelpuutetaan rinnankorkeudelta läpimitalsäästöPuista Fiksusti valitut säästöpuut rikastuttavat luonnon monimuotoisuutta, mutta eivät välttämättä köyhdytä metsänomistajaa. TeksTi ja kuvaT Mikko Riikilä Myös tuulenkaatamia puita voidaan PEFC-sertifioiduissa metsissä kelpuuttaa säästöpuiksi. taan yli 10-senttiset elävät puut sekä yli 20-senttiset runkolahopuut. Yhteensä niitä on jätettävä vähintään kymmenen hehtaarille. Tätä seurataan leimikoittain. Se tarkoittaa, että leimikon kaikki säästöpuut voidaan keskittää yhdelle leimikkoon kuuluvalle metsikkökuviolle. 4 Entä FsC? Säästöpuiksi on jätettävä vähintään kymmenen läpimitaltaan yli 20-senttistä elävää puuta. Järeät haavat ja järeät jalot lehtipuut on aina jätettävä hakkaamatta. Lisäksi 32 MAKASIINI 7 • 2015 32 MAKASIINI 7 • 2015
kuolleita puita on jätettävä vähintään 20 hehtaarille, mikäli niitä leimikolla on. 5 Jätetäänkö säästöpuita vain päätehakkuualoille? Sertifionti edellyttää, että säästöpuita jätetään myös kasvatushakkuille. Myös taimikonhoidossa voi jättää raivaamatta esimerkiksi kosteikkopainanteiden tuntumassa olevia vähäarvoisia puita, vaikkapa pajuja tai leppiä. 6 Voiko metsänomistaja valita säästöpuut itse? Mikään ei estä metsänomistajaa merkitsemästä säästöpuita, jos harrastusta on. Siitä kannattaa ilmoittaa puunkorjaajille. Useimmiten hakkuukoneen kuljettaja valitsee säästöpuut. Erityistoiveet säästöpuista kannattaa kirjata puukauppasopimukseen. 7 Mitkä ovat parhaita säästöpuita? Hyviä ovat järeät lehtipuut, etenkin haavat, jalot lehtipuut, tuomet raidat sekä kaikki poikkeuksellisen vanhat puut, erityisesti palokoroiset ja kolopuut. säästöPuista Ison päätehakkuun säästöpuut kannattaa keskittää pariin kolmeen puuryhmään. Säästöpuuryhmä on sijoitettu hakkuualalla olevan kosteikon kohdalle. Puusto on kerroksellinen ja sisältää myös lehtipuustoa. Myrskyn kaatamat puut jäävät lahoamaan. 8 Kannattaisiko säästöpuiksi jätettyjä haapoja tappaa esimerkiksi kaulaamalla? Ei. Luonnollisesti kuolevasta haavasta muodostuu eliöille arvokkaampaa lahopuuta kuin kaulaamalla tapetuista, jotka kuivuvat. Männylle uudistettavilla aloilla haavat voi kaulata, mielellään muutama vuosi ennen hakkuuta. Näin voidaan vähentää versoruostesienen tartuntoja männyntaimiin. 9 Millaisia puita ei kannata jättää säästöpuiksi? Kivennäismaiden hakkuualoille ei kannata jättää hieskoivuja, koska ne siementävät lehtipuuvesakkoa, mikä lisää raivauskustannuksia. Myöskään laadukkaita tukkipuita ei kannata jättää säästöpuiksi. Niistä aiheutuu suurin taloudellinen menetys, toisaalta niiden arvo säästöpuina on vähäinen. 10 Jos päätehakkuussa on tasaikäinen tukkimetsikkö, jossa sekapuita ei juuri ole, millaisia säästöpuita kannattaa jättää? Säästöpuiksi kannattaa valita mahdollisimman vähäarvoisia, vähintään kymmensenttisiä puita. Jos mahdollista, ne jätetään ryhmäksi esimerkiksi kosteikkopainanteeseen. 11 Kuinka kalliiksi säästöpuut metsänomistajalle tulevat? Jos säästöpuiksi valitaan kymmenkunta kuution tukkipuuta hehtaarille, jää metsänomistajalta jopa 500 euroa myyntituloja saamatta. Tulojen menetys on vain muutama kymmenen euroa, jos säästöpuiksi valitaan lahopuita, haapoja, leppiä ja vaikkapa raitoja. 12 Miten säästöpuut kannattaa sijoitella leimikkoon? Ihanteellista on keskittää isonkin hakkuualan säästöpuut paJäreä haapa on säästöpuista arvokkain. 33 MAKASIINI 7 • 2015 33 MAKASIINI 7 • 2015
METSÄNHOITO riin kolmeen ryhmään esimerkiksi suota tai rantaa vasten olevan suojavyöhykkeen tuntumaan, kalliolle, louhikkoon tai esimerkiksi kosteikkopainanteeseen. Siis alueille, jotka sopivat huonosti puuntuotantoon. 13 Miten säästöpuita ei pidä jättää? Huonoin, mutta ei harvinaisin vaihtoehto ovat yksittäin sinne tänne jätetyt rungot. Isoilla aukoilla kannattaa välttää myös muutaman puun ryhmiä. Niistä on jatkossa vain vaivaa metsänkäsittelyssä. 14 täytyykö säästöpuuryhmiä hoitaa? Ei. Säästöpuuryhmän aluspuustoa ei raivata eikä maapohjaa muokata. 15 Mitä eroa on siemenja säästöpuilla? Siemenpuut jätetään tuottamaan siementä männyn tai koivun uudistusaloille ja ne korjataan muutama vuosi päätehakkuun jälkeen. Säästöpuut jäävät metsään pysyvästi. 16 Kelpaavatko kuolleet puut säästöpuiksi? PEFC-sertifioinnissa kuolleetkin puut luetaan mukaan säästöpuiden vähimmäismäärään. FSC-sertifioinnissa säästöpuiden pitää olla eläviä, mutta kuolleita puita pitää mahdollisuuksien mukaan jättää. 17 saako kaatuneet säästöpuut korjata? Ei. Tarkoitus on, että säästöpuut jäävät lahoamaan metsään, joko pystypuina tai kaatuneina. Säästöpuuryhmiä voi myös polttaa, jos aikaa ja harrastusta riittää. Paras aika on kevättalvi. Latvusten ja oksien puiminen säästöpuuryhmien sisälle helpottaa polttamista. 34 MAKASIINI 7 • 2015 34 MAKASIINI 7 • 2015
18 Voidaanko kaatuneita puita laskea säästöpuiksi? PEFC-sertifioinnissa lahoiksi runkopuiksi voidaan lukea myös tuulenkaadot, joten ne lasketaan säästettävien puiden yhteismäärään. Liito-oravan suojapaikaksi jätetty säästöpuuryhmä on tavallista laajempi. 19 Entä niin sanotut eurokannot eli tekopökkelöt? Nekin kelpaavat. PEFC-kriteerien mukaan osa säästöpuista voi olla tekopökkelöitä. Ne ovat 3–5 metrin korkeudelta katkottuja rungon tyviosia. Metsänhoitosuositusten mukaan myös latvaosat pitäisi jättää metsään. Tekopökkelöitä kannattaa tehdä esimerkiksi teiden tai sähkölinjojen varsille, jossa kokonaisen puun kaatuminen voisi aiheuttaa vahinkoja. 20 Voisiko säästöpuiden ekologista arvoa jotenkin parantaa? Säästöpuuryhmien polttaminen hyödyttäisi palaneesta puusta riippuvaisia hyönteisiä merkittävästi. Puuryhmät on turvallisinta polttaa kevättalvella. Hakkuussa latvusmassa kannattaa kasata poltettavien säästöpuuryhmien keskelle, jotta palokuormaa on riittävästi. PEFC-sertifikaatin mukaan osa säästöpuista voi olla pökkelöitä tai tekopökkelöitä, eurokantoja. 21 Koskeeko metsätuholaki säästöpuita? Periaatteessa kyllä. Jos hehtaarilta kaatuu yli kymmenen kuutiota kuusia tai yli 20 kuutiota mäntyjä, lakirajan ylittävät puut pitää korjata pois. Kaatuneita säästöpuita voidaan ja pitää silti jättää korjaamatta yllä mainitut 10/20 kuutiota hehtaarilla. 22 Kannattaako lahot tyvilumpit jättää hakkuualalle lahoamaan? Se on huono idea. Maata vasten oleviin, juurikäävän saastuttamiin lumppeihin kehittyy juurikäävän itiöemiä ja niistä lahonaiheuttaja leviää edelleen. 23 Voiko säästöpuista olla haittaa metsänkasvatuksessa? Maahan kaatuneiden lahopuiden ja tuulenkaatojen väistely hidastaa maanmuokkausta. Haavat voivat levittää männyn versoruostesientä männyntaimikkoon. 24 Voidaanko säästöpuiden vaikutus todentaa? Säästöpuut ovat vahvistaneet erityisesti aukeilla elinympäristöillä elävien hyönteisten kantoja. Myös haavasta riippuvaisten lajien tilanne on parantunut. Uusimmassa uhanalaisuusarvioinnissa osa aiemmin uhanalaisista haapa-säästöpuilla viihtyvistä lajeista on luokiteltu elinvoimaisiksi. Valtakunnan metsien inventoinnin mukaan lahopuun määrä metsissä on lisääntynyt, mikä johtuu osittain säästöpuista. Niitä on vuosien mittaan jätetty hakkuualoille yhteensä 120 miljoonaa kuutiota. Tätä artikkelia varten haastateltiin Suomen metsäkeskuksen elinkeinopäällikkö Seija Tiitinen-Salmelaa, tutkija Tuula Piriä Lukesta, johtaja Kalle Vanhataloa Tapiosta sekä rahoitusja tarkastuspäällikkö Mikko Korhosta Suomen metsäkeskuksesta. 35 MAKASIINI 7 • 2015
TeksTi ja kuva Mikko Riikilä T ässä jutussa tarkastellaan puutavaran luovutusmittausta, jossa määritellään puukaupan kohteena olevien puiden määrä. Suomessa ainespuut mitataan kuorellisina kiintokuutiometreinä, joten myös kuori sisältyy puumäärään. Sen osuus on 10–15 prosenttia. Mittayksikkönä voidaan käyttää myös kappalemäärää tai painoa. Käytetty mittayksikkö määritellään puukauppasopimuksessa. Esimerkiksi Ruotsissa puutavaran mittayksikkö on kuoreton kuutiometri. Sikäläiselle puun myyjälle kertyy samasta pinosta vähemmän kuutiota kuin suomalaiselle. Tämä on syytä muistaa puun hintavertailuissa. Motomittaus valtamenetelmä Pystykaupoilla hakkuukonemittaus on vallitseva mittausmenetelmä. Siinä puut mitataan samalla kun ne valmistetaan. Hakkuukouran anturit mittaavat puun läpimittaa ja pituutta jatkuvasti. Mittausarvot siirtyvät hakkuukoneen tietokoneelle, joka laskee puiden kuutiomäärän puutavaralajeittain. Samalla tietokone ennustaa rungon muotoa ja ehdottaa tukin katkaisukohtia. Kuljettaja voi muuttaa katkontaehdotuksia rungossa olevien vikojen vuoksi. Mittauksen vähimmäistarkkuus on plus-miinus neljä prosenttia todellisesta, kun puuerä on yli kymmenen kuutiota. Pienemmille erille ei tarkkuusvaatimusta ole määritelty. Mittauksen valvonta perustuu koneyrittäjien omavalvontaan sekä urakanantajien ja metsänhoitoyhdistysten kontrollimittauksiin. Puun myyjälle hakkuukonemittaus on edullinen. Se valmistuu viiveettä, joten puumaksujen tilitys ei riipu puun kuljetusaikatauluista. Myös ajokoneelta metsään unohtuva puu tulee mitatuksi ja maksetuksi puukaupassa. Hakkuukoneen mittaustietojen perusteella koostetaan tukkilista, josta selviää jokaisen tukin pituus ja läpimitta. Sen perusteella voidaan varmistaa, onko runkojen jako tukkija kuitupuuhun tehty puukaupassa sovituin ehdoin. Omistaja vaihtuu kourassa Usein puukaupassa sovitaan, että puutavaran omistusoikeus siirtyy ostajalle ”mitattaessa”. Tätä ehtoa joudutaan tarkastelemaan esimerkiksi silloin, kun ostaja tekee vararikon. Mittauksen lainmukaisuutta valvovan virallisen mittaajan mukaan mitattaessa-ehto täyttyy, kun puu menee hakkuukoneen kourasta läpi ja rekisteröityy puutavaralajiksi hakkuukoneen tietokoneelle. ”Mittaustodistuksen saamisella ei ole KatKonta on myös mittausta Puukaupan tili selviää luovutusmittauksessa. valtaosassa kaupoista mittauksen hoitaa hakkuukone. Sinultakin saattaa puuttua puuta Tutustu verkossa yara.fi/metsa Ota yhteyttä puunostajaan tai lähimpään metsänhoitoyhdistykseen ja kysy Yara metsänlannoitusta. Metsänlannoituksella kasvatat puuta, joka jäisi sinulta saamatta, jos et tekisi mitään. Lannoi tuk sella lisäät puustosi tuottoa jopa satoja euroja hehtaarilta ja nopeutat hakkuutuloja useilla vuosilla. PuukauPPakoulu 7/8 36 MAKASIINI 7 • 2015 3914_.indd 36 15.10.2015 17.01
Sinultakin saattaa puuttua puuta Tutustu verkossa yara.fi/metsa Ota yhteyttä puunostajaan tai lähimpään metsänhoitoyhdistykseen ja kysy Yara metsänlannoitusta. Metsänlannoituksella kasvatat puuta, joka jäisi sinulta saamatta, jos et tekisi mitään. Lannoi tuk sella lisäät puustosi tuottoa jopa satoja euroja hehtaarilta ja nopeutat hakkuutuloja useilla vuosilla. merkitystä mitattaessa-ehdon täyttymiseen”, virallinen mittaaja Tapio Wall Luonnonvarakeskuksesta korostaa. Hankintapuut punnitaan Hankintakaupoin myytävien kuitupuuerien luovutusmittaus tehdään usein selluja paperitehtaiden mittausasemilla. Tehdasmittauksessa käytetään tavallisesti paino-otantamenetelmää. Jokainen puukuorma punnitaan autovaa’alla, kuorman paino on yhtä kuin kuormatun ja tyhjän auton painon erotus. Se muunnetaan kiintokuutiometreiksi painokertoimella. Yli 110 kuution puuerille määritellään kauppakohtainen painokerroin otannalla, jossa osa puuerästä – esimerkiksi puutavaranippu – punnitaan erikseen ja sen tilavuus todetaan upottamalla. Kerroin määrittää puuerän painon ja tilavuuden suhteen. Alle 110 kuution puuerillä käytetään tehtaan yleisiä, liukuvia painokertoimia. Puun paino/tilavuus-suhde vaihtelee vuodenajoittain ja puulajeittain. Hankintapuuerät voidaan myös punnita puutavara-auton kuormainvaa’alla. Tällöin painokertoimena käytetään lähimmän tehtaan vastaavan ajankohdan kertoimia tai Luonnonvarakeskuksen taulukoimia kertoimia. Tienvarressakin mitataan Sahoille toimitettavat tukkierät mitataan tukkimittareilla, jotka ovat tukkien syöttölinjalla ennen kuorimoa. Tukkimittarissa tukkipölkkyjen tilavuus määritellään kuvatulkinnan perusteella. Kehittyneimmät tukkimittarit määrittävät myös tukin muodot, kuten lenkouden, mutkat ja kapenevuuden. Osa hankintatukeista mitataan yhä tienvarressa. Tukin pituus merkitään hakkuussa latvaleikkoon. Tukin latvaläpimitta todetaan mittasaksin. Tilavuus määritellään latvaläpimittakohtaisesti määritellyin kuutiointiluvuin. Jos kuitupuiden mittaus tehdään tienvarressa, pinot mitataan metrin osissa, yli kymmenmetriset pinot kahden metrin osissa. Osien keskimääräinen korkeus määritellään pinon molemmilta puolilta ja niistä lasketaan keskiarvo. Pinon keskimääräinen leveys lasketaan samoilta osilta. Pinon kehystilavuus lasketaan kertomalla pinon pituus sekä keskimääräinen korkeus ja leveys. Kehystilavuus muunnetaan kiintotilavuudeksi kiintotilavuusprosentin avulla. Eniten tilavuusprosenttiin vaikuttaa pinossa olevien pöllien läpimitta, mitä paksumpia pöllejä, sitä suurempi kiintotilavuusprosentti. Keskimääräisenä kiintotilavuusprosenttina kolmimetrisellä havupuulla voi käyttää 63:a ja koivulla 54:ää. Kaksi viikkoa valitusaikaa Vallitsevan käytännön mukaan puun ostaja maksaa puun mittauksesta aiheutuvat kulut. Puun myyjällä on 14 vuorokautta aikaa valittaa mittaustuloksesta, kun hän on saanut mittaustodistuksen. Valitusaika alkaa heti, jos mittaustodistus annetaan myyjälle käteen. Jos mittaustodistus toimitetaan postitse, valitusaikaan lisätään seitsemän päivän tiedoksisaamisaika. Yleensä myyjä ja ostaja ratkovat erimielisyydet keskenään. Jos tämä ei onnistu, osapuolilla on 14/21 vuorokautta aikaa hakea virallista mittausta. Määräaika on sama kuin oikeus ilmaista tyytymättömyys mittaustuloksesta. Metsäyhtiöiden mittaustodistuksissa mainittu valitusaika saattaa olla lyhyempi kuin laissa määritelty. Ensi numerossa, vuoden viimeisessä puukauppakoulussa ratkotaan ostajan ja myyjän välisiä puukauppariitoja. Sanasto LuovuTusmiTTaus Puukauppamaksujen perusteena oleva mittaus, tehdään yleensä hakkuukoneella tai tehdasvastaanotossa. vasTaanoTTomiTTaus sisään tulevan puun mittaus tehtaiden mittausasemilla. Perustuu yleensä paino-otantamittaukseen. TukkimiTTari sahojen käyttämä, kuvantulkintaan perustuva mittaustapa, jolla mitataan kaikki sahalla käsiteltävät tukit. kuorELLinEn kiinTokuuTiomETri suomessa käytössä oleva puutavaran tilavuuden yksikkö, joka sisältää myös kuoren osuuden. HakkuukonEmiTTaus Perustuu koneen hakkuukouran tekemään rungon pituuden ja läpimittojen mittaamiseen. Hakkuukoneen tietokone laskee puutavaralajeittaiset tilavuudet. Mittaus ohjaa myös runkojen katkontaa. Paino-oTanTamiTTaus käytetään tehtailla. Puukuormat punnitaan. kuorman tilavuus lasketaan muuntokertoimella. se määritellään otannalla, jossa rajatun puuerän tilavuus todetaan upottamalla. PinomiTTaus Tienvarressa käytettävä kuitupuupinojen mittaustapa. kutsutaan joskus myös keppimittaukseksi. kiinToTiLavuusProsEnTTi kertoo pinossa olevan puumäärän osuuden pinon ulkomittojen perusteella lasketusta kokonaiseli niin sanotusta kehystilavuudesta. 3914_.indd 37 15.10.2015 17.02
TeksTi ja kuva Mikko Riikilä O minaisuuksiltaan Samsung Galaxy Xcover 3 -älypuhelin on keskitasoa vertaistensa joukossa. Kaupoissa on tarjolla malleja, jotka lupaavat roppakaupalla enemmän megapikseleitä, -bittejä ja -hertzejä, mutta niihin ei kannata takertua. Tavalliselle käyttäjälle puhelin tarjoaa kaiken tarpeellisen. Hinta on älypuhelinsarjaan sopuisa, noin 200 euroa. Samat ominaisuudet saa halvemmallakin, mutta ei veden ja kolhut kestävässä paketissa. Puhelimen näyttö on riittävän kookas, 4,5-tuumainen. Se tarkoittaa mittaa näytön vastakkaisten kulmien välillä. Ja kyllä, Xcover 3:lla voi myös soittaa ja lähettää tekstiviestejä, mikä usein unohtuu älypuhelimia vertailtaessa. Älylaitteessa olennaista on yhteys internetiin. Tästä uusi Xcover suoriutuu 4G-yhteytensä ansiosta rivakasti, ainakin kaupungissa. Kaikki tarvittava ja tarpeetonkin avautuu netistä nykimättä. Xcover-sarjan edeltäviin malleihin verrattuna puhelimen muistikapasiteetti on tuplattu, mikä ei vielä lupaa ihmeitä. Edeltävien mallien muisti oli lähes käyttökelvottoman ahdas. Pykälää fiksumpi metsäkännykkä samsungin Galaxy Xcover 3 kestää vettä sekä kolhuja ja on muutenkin edeltäjiään toimivampi älypuhelin. Plussat ja miinukset +kestää metsäkäyttöä +nopea nettiyhteys +edullinen -musta väri -näyttö ei toimi märkänä Pikatesti Kolmosmallissa on 8 gigatavua muistia, josta puhelimen käyttöjärjestelmä nielaisee puolet. Muistitilaa voi laajentaa jopa 128 gigatavuun tyrkkäämällä muistikortin koneen sisälle. Kameroita puhelimessa on kaksi. Etukameralla voi näpsiä kuvia omasta naamasta, takakameralla saa tavallisia otoksia. Xcover 3:n kamera tuottaa kelvollisia kuvia netissä tai tietokoneella katseltaviksi. Upotuksen kestävä Akun luvataan täyteen ladattuna tarjoavan kymmenen tuntia puheaikaa. Yllättyisin, jos lupaus pitää vielä, kun puhelin on pari vuotta vanha. Puhelimen paikannin voi tukeutua sekä jenkkien gps-satelliitteihin että Venäjän Glonass-järjestelmään. Vakiosovelluksena olevan Google Mapsin kanssa puhelin toimii navigointilaitteena pätevästi. Metsäkarttoja tarjoaa esimerkiksi Karttaselain-sovellus. Metsäläisten tarpeisiin puhelin tarjoaa säänkestävyyttä. Sen luvataan kestävän puoli tuntia metrin syvyydellä vedessä. Xcover 3 kesti upotuksen pimentymättä. Hipaisunäyttö ei kylläkään toimi märkänä. Puhelin on pölyltä suojattu. Lisäksi sen kulmat on vahvistettu, joten se ei ole erityisen arka kolhuille. Metsäkäytössä Xcover 3:n musta väri on huono. Varvikkoon pudonneen puhelimen löytäminen on vaikeaa. 38 MAKASIINI 7 • 2015 3931_.indd 38 15.10.2015 17.26
TUTKITTUA Jänisrutto seurausta myyrähuipusta Jänisruttoepidemiat ovat yleisiä runsasta myyrävuotta seuraavana vuonna, selviää Heidi Rossowin Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa tarkastetusta väitöskirjasta. Rossowin mukaan jänisruttoa aiheuttava bakteeri lisääntyy runsaassa myyräpopulaatiossa, leviää ympäristöön ja päätyy veteen. Vedessä bakteeri leviää siinä kehittyviin hyttysiin, jotka tartuttavat bakteerin ihmisiin. Jänisruttoa esiintyy lähinnä pohjoisella pallonpuoliskolla, varsinkin Suomessa ja Ruotsissa. Yöpakkanen ei pure hirvikärpäseen Aikuinen hirvikärpänen kestää jopa 15 miinusasteen lämpötiloja, joten kovakaan yöpakkanen ei hävitä niitä, kertoo Luonnonvarakeskus Luken vanhempi tutkija Juho Matala. Hirvikärpäset eivät hänen mukaansa pysty pakkasen aikana lentämään mutta virkoavat nopeasti, kun lämpötila nousee. Hirvikärpästen häviäminen vaatii pidemmän pakkasjakson. Hirvikärpästen määrä riippuu siitä, miten paljon alueella on edellistalvena ollut hirviä. Jos hirviä on ollut paljon, on alueella seuraavana syksynä paljon hirvikärpäsiä. Radioaktiivisuus vähenee suolla Soilla esiintyvät bakteerit poistavat nesteestä radioaktiivista jodidia, seleniittiä ja cesiumia, selviää Merja Lusan Helsingin yliopistossa tarkastetusta radiokemian alan väitöskirjasta. ”Tämä mahdollistaisi bakteerien käytön erilaisissa saastuneiden alueiden puhdistussovelluksissa”, Lusa sanoo. TekSTi JA kuVA RiSTo JALkAnen Osa koivuista tuli huonosti lehteen keväällä, mutta nämä puut ovat sittemmin tuuheutuneet. Osa koivuista menetti lähes kaikki latvuksensa lehdet yhtäkkiä keskellä kesää, eikä uusia tullut tilalle. Vaikean lehteen tulon ja hitaan toipumisen taustalla ovat mitä todennäköisimmin edellisen talven lämpimien, sateisten ja kylmien jaksojen vuorottelut sekä hengitystappiot ja kylmävauriot. Äkilliset lehtikadot jo heinäkuussa aiheutuivat ärhäköityneestä koivunruskolaikkutaudista. Sienen lajityypilliset laikut lehden yläpinnalla ja myös lehtiruodissa ovat todennäköisesti edistäneet lehtien nopeaa varisemista. Koivunruskolaikkutauti tunnetaan myös nimellä hattutauti: usein latvuksen ylin osa jää vihreäksi lehdettömän latvuksen päälle, aivan kuin puun latvassa olisi hattu! Ankarassa tartunnassa hattukin lähtee. Voi olla kohtalokas Varhainen lehtien lähtö on estänyt loppukesän yhteyttämiset sekä vaikeuttanut silmujen kehitystä ja juurten uudistumista. Yhdessä oksatartuntojen kanssa näillä voi olla jopa kohtalokas merkitys puulle. Lehtien uusiutumattomuuden taustalla saattaa olla se, että sieni tartuttaa ja tappaa myös kasvaimia. Siksi ilmiö on myös versotauti, koivunversosurma. Itäja Pohjois-Suomessa on aiempina vuosina esiintynyt paljon hattutautisia koivuja, joissa seuraavana vuonna elinvoimaisena on ollut vain latvuksen ylin osa – siis se hattu. Lähes kaikki oksat ovat olleet karsiutuneita, latvuksen paksuimpien osien hajaversontaa lukuun ottamatta. Koska tilanne voi Etelä-Suomessa olla sama, hattutautisilla ja täysin harsuuntuneilla koivuilla on ensi keväänä mahdollisesti vaikeuksia lehteen tulossa. Kirjoittaja kerää aineistoa metsien kasvua haittaavista tekijöistä Luonnonvarakeskuksessa Rovaniemellä. Hattutauti jyllää Hattutautisia koivuja Rovaniemellä syyskuun alussa. kesä oli erikoisen tautinen lähes kaikilla puulajeilla. etenkin koivun kunto huolestuttaa. 39 MAKASIINI 7 • 2015 39 MAKASIINI 7 • 2015 3919_.indd 39 15.10.2015 17.04
PERINTÖMETSÄ I lkka rakastaa metsiään, Eeva-vaimon mielestä välillä enemmän kuin vaimoaan. Ilkka on tehnyt paljon töitä metsiensä hyvän kunnon ja kohisevan kasvun eteen. Mutta miten käy jatkossa, sillä Ilkan ja Eevan lapsia metsä ei kovinkaan paljon kiinnosta? Kuten nuoria aikuisia yleensäkin, raha heitä kyllä kiinnostaa. Oman tien etsiminen ja perhe-elämän rakentaminen vievät joskus paljonkin rahaa. Uskaltaisiko Ilkka luovuttaa metsät lapsilleen? Hehän myisivät ne vieraille samoin tein, hän pelkää. Ilkan unelmana on, että metsät säilyisivät pirstomattomina ja hyvin hoidettuina suvun hallussa. Yhteismetsä voisi olla ratkaisu yllä kuvatussa kuvitteellisessa Ilkan tapauksessa. Yhteismetsässä metsät on helppo säilyttää eheänä kokonaisuutena. Lisäksi omistajilla on jopa velvollisuus hoitaa yhteismetsän metsiä kestävästi metsäsuunnitelman mukaan, koska laissa yhteismetsän tehtäväksi on määrätty kestävän metsätalouden harjoittaminen. Suvun yhteismetsät yleistyvät Yhteismetsäksi sanotaan kiinteistöjen yhteistä metsäaluetta, jossa osakaskiinteistöjen omistajat ovat järjestäytyneet osakaskunnaksi. Yhteismetsästä ja sen perustamisesta määrätään yhteismetsälaissa (109/2003) ja kiinteistön muodostamislaissa (554/1995). Viimeisen kymmenen vuoden aikana yhteismetsien määrä on yli kaksinkertaistunut. Niitä on tällä hetkellä yli 320 kappaletta, joista lähes 200 on yhteismetsälain uudistamisen eli vuoden 2003 jälkeen sopimuspohjaisesti perustettuja. Uusia yhteismetsiä perustetaan noin 15–25 kappaleen vuosivauhdilla. Suurin osa uusista yhteismetsistä on suvun tai perheen metsistä itse perustettuja. Viime vuosina on yleistynyt metsään sijoittaminen ja sitä myötä myös sijoittajien yhteismetsät. Sijoittajien yhteismetsä voi olla osa laajempaa sijoitusrahastotoimintaa tai metsäsijoittajien omatoimisesti yhteisenä hankituista metsistä perustettu, laajenemishakuinen yhteismetsä. Lisäksi on perustettu alueellisia yhteismetsiä, joissa metsänomistajien yhteistyötä perustamisessa on koordinoinut metsänhoitoyhdistys tai Suomen metsäkeskus. Yhdeksän askelta Riippumatta yhteismetsän luonteesta, perustamisprosessissa käydään aina läpi samat askeleet: NäiN perustat yhteismetsäN Jos haluat säilyttää metsätilasi jakamattomana sekä hyvin ja sujuvasti hoidettuna, ratkaisu voi olla yhteismetsä. Pirjo Havia 1 Metsänomistajat päättävät yhteismetsän perustamisesta 2 Päätetään metsäalueet, jotka yhteismetsään siirretään 3 Sovitaan osakkaille tulevat osuudet metsien arvon perusteella tai sovitaan osuuksien määräämisperusteet 4 Laaditaan perustamissopimus ja kartta siirrettävistä alueista 5 Laaditaan ohjesääntöluonnos 6 Toimitetaan perustamishakemus Maanmittauslaitokselle 7 Tehdään yhteismetsän muodostamistoimitus 8 Rekisteröidään yhteismetsä kiinteistötietojärjestelmään 9 Pidetään yhteismetsän osakaskunnan ensimmäinen kokous. Sen kutsuu koolle Suomen metsäkeskus. Ohjesääntö on asiakirja, jossa määrätään perustettavan yhteismetsän hallinnosta ja toiminnan periaatteista, muun muassa ää40 MAKASIINI 7 • 2015 3888_.indd 40 15.10.2015 18.30
nileikkurin suuruudesta, pienimmästä luovutettavissa olevasta osuudesta ja purkamisen mahdollisuudesta. Ohjesäännön laatiminen on perustamisen tärkeimpiä vaiheita. Valmiita ohjesääntömalleja on olemassa esimerkiksi yhteismetsien yhdistyksillä ja Suomen metsäkeskuksella. Ne helpottavat ohjesääntöluonnoksen laatimista, mutta niitä ei missään tapauksessa pitäisi sellaisenaan kopioida. On tärkeää, että perustajille muodostuu ohjesääntöä laadittaessa yhteinen näkemys tavoitteista, hallinnosta ja monista toimintaan vaikuttavista linjauksista. Omat metsät voidaan myös liittää olemassa olevaan yhteismetsään osuuksia vastaan. Tätä käsitellään seuraavassa Metsälehti Makasiinissa. Pieni tuskin kannattaa Yhteismetsien koot vaihtelevat, niitä on perustettu jopa alle 20 hehtaarin kokoisina. Ainut järkevä peruste näin pienen yhteismetsän perustamiselle on se, että yhteismetsä aikoo laajentua nopeasti. Osakaskunnan täytyy nimittäin järjestää yhteismetsän hallinto luottamushenkilöitä ja kirjanpitoa myöten yhteismetsälain mukaiseksi. Niinpä yhteismetsälle koituu vuotuisia hallintokuluja, jolloin sen pitäisi pystyä ylläpitämään säännöllisiä ja tuloa tuottavia puukauppoja. Pienellä tilalla tämä ei välttämättä onnistu. Jos yhteismetsät laitetaan kokojärjestykseen, on keskimmäisen pinta-ala eli mediaanikoko noin 460 hehtaaria. Perustaminen ei ole sukupolvenvaihdos Yhteismetsän perustamisesta puhutaan usein ratkaisuna metsän sukupolvenvaihdokseen. Niin minäkin olen tehnyt. On kuitenkin syytä huomata, että metsän sukupolvenvaihdoksissa tehdään luovutuksia jatkajille. Metsien siirtäminen yhteismetsään ei ole luovutus, vaan kiinteistön omistaja ja kiinteistön arvo säilyvät entisellään. Metsätilan hehtaarit vain muuttuvat yhteismetsäosuuksiksi. Perustamisesta ei koidu omistajalle veroseuraamuksia, esimerkiksi varainsiirtotai luovutusvoiton veroa. Metsäomaisuus voidaan siirtää jatkajille ennen yhteismetsän perustamista tai sen jälkeen. Toimenpiteiden järjestys kannattaa suunnitella huolella. Etenkin luovutusten verosuunnittelulla on tässä suuri painoarvo. Usein voi olla järkevää tehdä järjestely niin, että jatkajien ohella luopuja jää yhteismetsän osakkaaksi. Yhteisomistuksen – kuolinpesän tai yhtymän – purkaminen voidaan yhdistää yhteismetsän perustamiseen. Tällöin on tärkeää huolehtia siitä, että jakamiseen ei liity luovutuksia, vaan jokainen saa metsän omistusosuuttaan vastaavan yhteismetsäosuuden. Apua kannattaa pyytää Yhteismetsän perustamiseen saa hyvää opastusta Suomen metsäkeskuksesta ja Maanmittauslaitoksesta. Yhä useammat metsänhoitoyhdistykset ja metsäpalveluyritykset osaavat myös auttaa alkuun. Järjestelyn toteuttamiseen kannattaa etsiä asiantuntevaa palvelua, jos vähänkään kokee sitä tarvitsevansa. Palvelu voi maksaa moninkertaisesti itsensä takaisin, jos ollaan samanaikaisesti purkamassa yhteisoLisätietoja: • Tietoa yhteismetsästä ja asiakirjamalleja löytyy osoitteesta www.yhteismetsat.fi ja julkaisusta Yhteismetsä – perustaminen, hallinto, verotus (P. Havia), Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, 2012 sekä metsänhoitokortistosta www. metsalehti.fi/metsanhoitokortisto (kortit Yhteismetsän perustaminen, Yhteismetsä omistusmuotona, Yhteismetsän verotus). Syitä yhteismetsän perustamiseen: • päätöksenteon demokraattisuus • metsätilojen säilyminen eheänä pirstomatta • aktiivisen metsätalouden ja hyvän metsänhoidon turvaaminen • tasainen tulovirta omistajille • yhteismetsän jakama ylijäämä on osakkaalle verotonta tuloa • omaisuuden arvon säilyminen • osuuksien helppo luovutettavuus • pienempi veroaste (28 %) • maksuton perustamistoimitus, eikä perustamisen veroseuraamuksia Ilkalla on viisi metsätilaa, joista hän perustaa yhteismetsän. Ilkka yksin muodostaa osakaskunnan, koska hän on osakastilojen ainut omistaja. Osakastiloja yhteismetsään tulee viisi. Ilkan yhteismetsä, 429 ha, osuusluku 100 Ilkankorpi 27 ha Ilkanvaara 63 ha Ilkanniemi 115 ha YHTEISMETSÄN PERUSTAMINEN Ilkansuo 4 ha Ilkankorpi 10 osuutta Ilkanvaara 19 osuutta Ilkanniemi 20 osuutta Ilkansuo 1 osuutta Ilkanmäki 50 osuutta Ilkanmäki 219 ha mistusta tai järjestelemässä erilaisia omistusmuotoja yhteismetsäksi tai jos perustaminen on osa sukupolvenvaihdoksen suunnittelua. 41 MAKASIINI 7 • 2015 3888_.indd 41 15.10.2015 18.30
Mistä metsävähennys tehdään? Minulla on ensiharvennusleimikko, josta olen pyytänyt tarjouksia eri ostajilta. Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun kautta puut myytäisiin hankintakaupalla. Mistä arvosta metsävähennys silloin tehdään, hankintakaupan arvosta vai minulle korjuukulujen jälkeen jäävästä kantorahaosuudesta? Kun puut myydään hankintakaupalla, kirjataan sen arvo metsäverotuksen 2C-lomakkeelle hankintakaupan arvoksi. Jos korjuutyö tehdään itse, työn arvo kirjataan vähennykseksi. Erotus on metsätalouden pääomatuloa ja samalla metsävähennyskelpoista tuloa. Jos puut korjaa vieras, esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu, korjuun kulut vähennetään vasta metsätalouden menoissa. Hankintakaupan arvo on silloin kokonaisuudessaan metsävähennyskelpoista metsätalouden pääomatuloa. HANNU JAUHIAINEN Millaiset verot metsäkauppa poikii? Ostin 35 hehtaarin metsätilan vuonna 2004. Kauppahinta oli kuluineen 83 000 euroa. Nyt olen myymässä tilasta 10 hehtaarin määräalaa 43 000 euron hinnasta. Omistamieni tilojen metsävähennyspohja on 93 440 euroa ja siitä käytetty 63 450 euroa. Miten minua verotetaan luovutusvoitosta? Määräalan hankintahintana voidaan käyttää määräalan todellista hankintahintaa tai keskimääräistä hehtaarihintaa. Oston hehtaarihinta on ollut 2 371 euroa, joten myytävän määräalan hankintahinta on ollut 23 710 euroa. Luovutusvoitto lasketaan seuraavasti: Myyntihinta (43 000 euroa) hankintahinta (23 710 euroa) = 19 290 euroa. Tämän jälkeen siihen lisätään käytettyä metsävähennystä 60 prosenttia hankintahinnan määrästä eli 14 226 euroa. Näin ollen luovutusvoitto on 33 516 euroa (=14 226 euroa + 19 290 euroa). Luovutusvoittovero on 30 prosenttia luovutusvoitosta eli 10 055 euroa. Teidän metsävähennyspohja ja käytetty metsävähennys pienenevät tuloutetun metsävähennyksen määrällä. Metsävähennyspohja kaupan jälkeen on 79 214 euroa ja käytettyä metsävähennystä on 49 224 euroa. Käyttämätön metsävähennys säilyy ennallaan 29 990 eurona. VÄINÖ SIKANEN Mikä selittää syyskukinnan? Mikä saa puolukan kukkimaan syyskuussa, kun täysi marjasato on kypsänä mättäissä? Kuva on 4. 9. Lohjalta. Ilmiö ei ilmeisesti ole harvinainen, mutta ei tunnu luonnon kannalta tarkoituksenmukaiselta. Alkukesän kasvien syyskukinta viestii yleensä poikkeavista oloista tai tapahtumista, jotka ovat estäneet tai keskeyttäneet normaaliaikaisen kukinnan tai herättäneet seuraavan kesän kukintaan tehdyt silmut ennenaikaisesti. Kukinta-aikainen halla tai kuivuus voi aiheuttaa jälkikukintaa, samoin kukkaverson syönti tai katkaisu. Pitkän viileän tai sateisen sääjakson jälkeen tuleva lämmin kausi voi taas herättää kukkasilmut ennen aikojaan. LUKIJOIDEN KYSYMYKSET KYSY pois! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Puolukan syyskukinta on tavallista, eikä se edellytä kovinkaan poikkeuksellisia säitä. Metsäverotus Hannu Jauhiainen Metsälehden toimittaja ja veroasiantuntija. Metsätilan sukupolvenvaihdos Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, joka konsultoi metsänomistajia toiminimi Metsätohtorin puitteissa. luonto Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. Metsänhoito Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori. koneet Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Pienkoneiden asiantuntija. SI N I KO SK IM IE S 42 MAKASIINI 7 • 2015 42 MAKASIINI 7 • 2015 3891_.indd 42 15.10.2015 17.06
kannattaa kysyä Jos jokin metsään liittyvä asia askarruttaa, lähetä meille kysymys. Asiantuntijat vastaavat toimituksen valikoimiin kysymyksiin. Lähetä kysymys osoitteeseen makasiini@ metsalehti.fi tai Metsälehti, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki Puolukalla syyskukinta on niin tavallista, ettei sen laukaisemiseen tarvita kovin poikkeuksellisia sääolosuhteita. Marjovassa puolukkalaikussa näkee usein yhden tai useamman kukkivan varvun. Saman mättään tai laikun puolukat ovat tavallisesti samaa kloonia, eikä marjovien ja kukkivien varpujen välillä ole geneettistä eroa. Ehkä syksyllä kukkivista haaroista kukka-aiheet ovat tuhoutuneet talvella tai keväällä, jolloin uudet kukkasilmut ehtivät valmiiksi vasta loppukesäksi. Tai sitten ne ovat seuraavan kevään kukkia, jotka jostakin syystä harhautuvat kukkimaan ennen aikojaan. Joka tapauksessa puolukka poikkeaa lähimmistä sukulaisistaan mustikasta ja juolukasta, jotka harhautuvat vain harvoin syyskukintaan. Puolukan suhteen on kolmaskin, edellisistä poikkeava selitysmahdollisuus. Ainakin osalla puolukoista on geneettisesti kaksijaksoinen kukinta-aika. Paikoin Keskija Länsi-Euroopassa puolukalla on kaksi kukinta-aikaa, varhaiskevät ja alkukesä. Viileissä oloissa kuten Tämän metsän uudistamisessa jonkinlainen maanmuokkaus on tarpeen. Keski-Euroopan vuoristoissa ja täällä Pohjolassa kukinta-ajat sulautuvat yhdeksi. Syyskukinnassa voisi olla kysymys tästä ilmiöstä: se edustaa eteläisten serkkujen toista kukintajaksoa. Se, että viileillä alueilla on vain yksi kukinta-aika, voi olla lämpösumman, valon ja kasvin omien hormonien vuorovaikutusta. Silloin syyskukintaan ei tarvita kuin pieni häiriö hormonien tuotannossa – ja siihen voisi riittää syyksi loppukesän lämmin ja aurinkoinen jakso. SEPPO VUOKKO Miten tämä uudistetaan? Mikä uudistamismenetelmä olisi varma ja kustannustehokas oheisen kuvan noin 80-vuotiaalle turvemaan VT-männikölle? Sopiiko maapohja jatkuvan kasvatuksen kokeilulle? Ojitettujen soiden uudistamisen avainkysymyksiä ovat turpeen paksuus, pinnan kosteus ja aluskasvillisuus. Paksuturpeinen, avosuosta syntynyt puolukkaturvekangas voi olla taimettumisalustana kuiva, herkästi hieskoivua ottava ja kaliumin puutteesta kärsivä. Ohutturpeinen, metsäinen suo muistuttaa ojituksen jälkeen enemmän kangasmaata. Jos oletamme, että kuvan suo on ollut ohutturpeinen, männikkö on mahdollista uudistaa joko luontaisesti tai viljellen. Kaikissa tapauksissa jonkinlainen maankäsittely on tarpeen. Istutuksessa kohoumia tekevä mätästys on paras, kylvössä ja luontaisessa uudistamisessa kääntömätästys ja laikutus voivat tarjota siemenille kosteamman itämisalustan. Puolukkaturvekankaan rehevämmällä osalla hieskoivu voi aiheuttaa ongelmia luontaisen männyntaimikon alkukehitykselle. Jatkuvaa kasvatusta on suositeltu turvemaiden uudistamismenetelmäksi taloudellisin ja ojitusteknisin perustein. Kasvavan puuston haihdutuksen on arveltu pitävän pohjaveden pinnan riittävän alhaalla pidempään ilman ojien perkausta. Kuvassa ei näy kovin paljoa nuorempia kuusia, joiden varaan jatkuvuuden voisi perustaa. Ongelmaksi voi nousta myös puunkorjuu, joka kesällä tai lauhoina talvina aiheuttaa melkoisen riskin erityisesti lahoherkälle kuuselle. Jatkuvaa kasvatusta on nykytiedon ja tekniikan perusteella vaikea suositella taloudellisin perustein. Jos kuvan metsä olisi omani, tekisin valinnan todennäköisesti istutuksen ja kylvön välillä. Mikäli metsikkökuvio olisi kohtuullisen pieni ja lähellä asuntoani, voisin kokeilla jatkuvaa kasvatusta harrastuspohjalta maisemallisista syistä. KARI MIELIKÄINEN 43 MAKASIINI 7 • 2015 43 MAKASIINI 7 • 2015 3891_.indd 43 15.10.2015 17.06
Metsäläisen allakka JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Tu u li kk i Si RO lA leenmyyntiarvo säilyy. Mutta kun pikku naarmuja kertyy kylkiin, eikä isoja vikoja autossa ilmene, eihän sitä kannata vaihtaa laisinkaan. Ajetaan peli loppuun, niin säästyvät välirahat. Tärkeintä on, että kyläläisetkin hoksaavat, että heikosti menee, kun noin rämällä autolla ajelee. toiset turvahaalarit, turvasaappaat, puseroita, kymmenet käsineet, sadevaatteita, täysi alusvaatekerta, paitoja, sukkia ja päähineitä. Vaikka keli muuttuisi päivän mittaan ties miksi, aina löytyy sopivaa riepua päälle. Lennosta pystyy myös vaihtamaan moottorisahatyön raivaamiseksi tai toisinpäin. Eikä lopu eväät. Juomapulloa on ja pillimehua sekä välipalakeksiä ihan vaan varmuuden vuoksi. R angerissa on maavaraa ja tietysti neliveto. Ei haittaa möykyt tiellä ja pehmeästä varhostakin mennään yli. Ja jos ei mennä, ollaan piukasti kiinni. Lapio on lavan vakiovaruste, mutta vetoapukin saattaa olla tarpeen. Talvella ei metsäteitä tarvitse kovinkaan usein aurata, kolmekymmensenttisestä hangesta pusketaan puhtaasti läpi. Lava-auto on painava, se tarraa tien pintaan kiinni. Umpipakettiautokuskit ne vaan lipsuttelevat. Kun autossa riittää painoa ja voimaa, saa peräkoukkuun ladata ison kärryn. Ja siihen kärryyn taas lisää tavaraa. Monta mottia polttopuita, sahatavaranippu tai työkoneen tarpeita kulkee komeasti. Matka-ajokin sujuu kuin junassa. Meno on vakaata ja varmaa. Kuolemaahalveksuviin kamikaze-ohituksiin ei kiihtyvyys riitä, eikä ketteryys kaupungin ahtaimpiin parkkiruutuihin. Lava-auto työautona on sikälikin hyvä, että sitä ei tarvitse useinkaan pestä eikä puunata senkään vertaa. Voi selittää, että ajan kuraisella autolla, kun se kumminkin taas huomenna lokaantuu. Tavara-autoissa kuulemma jälO man auton kehuminen on lystiä. Jokaisellahan on menopeli, joka on parempi kuin kaverilla. Jos oman kulkuneuvon jostakin ominaisuudesta porukassa mainitsee, niin johan vieruskaverilla on kaksin verroin verrattomammat värkit. Vänkäyksen pohjaksi kertoilen omasta Ford Rangeristani. L ava-auto on loistava työpöytä. Näin syksyisin perkailen taimikoita ja siivoilen varttuneiden metsien alustoja harva se päivä. Mieluiten teroitan raivaussahani auton lavan kulman päällä. Moottori lepää aika tukevasti avatun takalaidan saranalla. Jos se luistaa, heitän alle kumimaton palasen. Terä on juuri sopivalla korkeudella, jotta kaksiteholaseillakin saa tarkan katseen viilattavaan hampaaseen. Moottorisahatöissä takalaita on oivallinen teroitus-, tankkausja huoltopöytä. Lavalle mahtuu paljon tavaraa. Varustevyö, varasahoja, bensakannu, vänkäri, kaadonsuuntaja, kirves, köysivyyhti ja käsivinssi. Välineitä on joka lähtöön. Jos yksi saha rikkoutuu, uusi peli lavalta kouraan ja työ jatkuu. Paluukyytiin mahtuu myös lisäkuormaa. Hienoja vääriä värkkipuita, riukuja, tolppia ja seipäitä kulkeutuu kotiinpäin samalla ajamisella. Viisimetrinenkin puu sopii lavan etusermin ja takalaidan päälle. Mikäli joskus kyytiin päätyy hirvenraato, lava on kätevä pestä vesiletkulla ja harjalla. A utossani on puolipitkä hytti ja aukeavat pikkuovet penkin taakse possuosastoon. Siellä on varsinainen vaatevarasto: Lava-autolla metsään Lava-auto on oiva työpöytä varma työjuhta toimiva vanhanakin 44 MAKASIINI 7 • 2015 44 MAKASIINI 7 • 2015 3890_.indd 44 15.10.2015 17.07
Metsä on kuin mielihyväruisku, Sirpa Arvonen tietää. Hän vetää Metsämieliharjoituksia, joissa stressi häviää. TeksTi Mikko Häyrynen kuvaT seppo saMuli E männäthän sen tietävät: ukot ovat paremmalla tuulella metsästä tullessaan kuin sinne mennessään. Asian voi ilmaista niinkin, että potutuksen määrä on käänteisesti verrannollinen metsässä vietettyyn aikaan. ”Se, miltä tuntuu, on solujen kemiaa ja tuntemuksiinsa voi vaikuttaa”, koulutusyrittäjä Sirpa Arvonen sanoo. Arvonen on kehittänyt luonnon hyvinvointija terveysvaikutuksia hyödyntävän Metsämieli-menetelmän. Metsämieli-harjoituksissa mennään metsään. Siellä kävellään, katsellaan, nuuskitaan, kuunnellaan ja kuulostellaan oman mielen ja kehon viestejä. Seurustellaan itsensä kanssa. 47 MAKASIINI 7 • 2015 47 MAKASIINI 7 • 2015 3921_.indd 47 15.10.2015 17.10
Harjoitukset vahvistavat psyykkisiä, fyysisiä, henkisiä ja sosiaalisia voimavaroja, Arvonen korostaa. Harjoitteita on satakunta erilaista, ja niitä voi tehdä yksin tai ryhmässä ohjaajan opastuksella. Harjoituksiin sopivat kaikenlaiset metsät. ”Vääränlaista metsää ei ole. Ryteikössä voi miettiä, että jos selviän tästä, niin mistä kaikesta selviänkään. Kaamosajan harmaudessakin on kymmeniä hienovaraisia sävyjä.” Arvonen on kirjoittanut menetelmästään myös kaksi kirjaa. Annos aistilepoa Näin tulet onnelliseksi ja paremmaksi ihmiseksi -oppeja riittää. Mitä erityistä Metsämieli-harjoituksissa on? ”Metsämieli ei ole uskomuksia, vaan perustana on tutkimustieto”, Arvonen sanoo. ”Metsämieli on pohjimmiltaan biologiaa ja sen ymmärtämistä, että ihminen on sosiaalinen eläin ja evoluution tulos.” Arvonen korostaa, että luonto on ihmisen alkukoti emmekä ole vielä sopeutuneet kaupunkiympäristöön. Metsässä aistit saavat levähtää ärsyketulvasta ja tekeminen vaihtuu olemiseksi. Tulee riittävyyden tunne, ei tarvitse koko aikaa miettiä olenko nyt tekemisissäni tarpeeksi hyvä. ”Luonnossa aistijärjestelmämme kuittaavat, että kaikki on hyvin, eikä tarvitse säikkyä melua ja kaupungin vipinää.” Ajatusten syntypaikka Tutkimusten mukaan luonnossa hengitystiheys, syke ja verenpaine laskevat jo 5–10 minuutissa. Kun keho rauhoittuu, välittäjäaineet ja happi kulkeutuvat aivosoluihinkin. Mieli tasaantuu ja myönteiset tunteet viriävät. Stressaantuneena ikävät hormonit kortisoli ja adrenaliini pitäisi hikoilla pois, jolloin tilalle saisi enemmän hyvänmielenhormoneja dopamiinia, endorfiinia, serotoniinia ja oksitosiinia. Monivaikutteinen dopamiini on myös adrenaliinin esiaste, eli sitäkin metsä antaa tarpeen varalta. Jos ihminen sopii luontoon luonnostaan, niin miksi hän pyrkii sieltä pois, aina muuttamaan ja muokkaamaan. Onko ihmisellä ahneusgeeni, joka laittaa toimimaan omaa onnea vastaan? Sirpa Arvosen kehittämä Metsämieli on pehmeää, mutta koviin tosiseikkoihin perustuvaa mielenhoitoa. Luonto on mielen kuntosali, jossa musiikki ei jumputa, kuntolaitteet kolise eikä puheensorina häiritse. luonto virkistää 48 MAKASIINI 7 • 2015 3921_.indd 48 15.10.2015 17.10
Tutkitusti tiedetään, että tyytyväisyys kasvaa 50 000 euron vuositienesteihin saakka, mutta sen jälkeen onnellisemmaksi ei tee mammona, vaan arkisten asioiden sopusointu. Isot päätökset ja suuret suunnitelmat pitäisi tehdä metsäkävelyllä, kun asiat loksahtelevat. Urho Kekkonen totesi Kalevi Sorsalle: ”Ota aikaa itsellesi. Kävele metsässä. Siellä ne ajatukset syntyvät.” Evoluutio tuotti alakulon Tunteilla, kuten vaikka alakuloisuudella, on selviytymistä edistävät tarkoituksensa. Kun elämässä on tullut turpiin, niin alakulossa haluttaa ottaa etäisyyttä yhteisöön ja mennä vaikka metsään. Evoluution vinkkelistä syy on rationaalinen. ”Yksilön ei kannata jäädä tuhlaamaan energiaa hyödyttömään taisteluun eikä yhteisön kannata vahingoittaa jäsentään niin paljoa, ettei yksilö voisi olla enää laumalle jotenkin hyödyksi”, Arvonen kertoo. ”Luonnossa aistijärjestelmämme kuittaavat, että kaikki on hyvin, eikä tarvitse säikkyä melua ja kaupungin vipinää.” Metsä tervehdyttää kuvinakin, sillä luontokuvatkin laskevat verenpainetta ja sykettä ja saavat kehon tuottamaan mielihyvähormoneja. 49 MAKASIINI 7 • 2015 3921_.indd 49 15.10.2015 17.11
Kaikille on parasta, että yksilö vetäytyy nuolemaan henkisiä haavojaan ja palaa takaisin yhteisöön oman, muuttuneen paikkansa hyväksyen. Myös viha ja pelko ovat pitäneet ihmiskuntaa hengissä. Negatiiviset tunteet virittävät kehon ja aistit toimintavalmiuteen. Nykyään arjen koukerot ja omat ajatukset saattavat synnyttää uhkaavan tunnelman. Metsässä voi uhota, kiristellä hampaitaan ja tuulettaa tunteitaan. Outoontumistakin on Mutta onko henkinen metsähoito suomalaiselle niin outoa? Eikö suomalainen saa tätä lääkettä luonnostaan? Pitääkö metsämieltä nimenomaan harjoittaa, eikö tavallinen työnteko riitä? Metsätyöt tuottavat hyvää mieltä vähintään yhtä lailla kuin ohjatut harjoitukset. Sen tietävät kaikki, jotka ovat koettaneet. Monta pahaa mieltä on hakattu haloiksi tai sahattu raivaussahalla nurin, huolet ”Ihmiset saattavat jo pelätä metsää. Hämärä metsä näyttääkin pimeältä, jos sitä katsoo vain auton valokeilassa.” huhkittu risusavottaan. Huhkimisen lomassa on istuttu kannolla, katsottu palokärjen lentoa. Kaikilla ei ole sitä omaa metsäpalasta, hengen ja ruumiin temppeliä, mutta lähin metsä ei ole kenelläkään kovin kaukana. Metsätunnelmiin voi päästä kaupunkipuistossa tai lähiön pururatalenkin sisäpuolella, eikä tarvitse pelätä eksyvänsä. ”Metsämieli tuo vanhan asian uuteen aikaan. Kaikki eivät asu enää ihan metsän vieressä.” Sirpa Arvonen on huomannut, että joidenkin nuoren polven suomalaisten käsitys metsästä alkaa muistuttaa keskieurooppalaisen synkkää Hannu ja Kerttu -metsää. Siellä saattaa asua vaikka paha noita, tai ainakin karhu joka mättään takana. ”Ihmiset saattavat jo pelätä metsää. Hämärä metsä näyttääkin pimeältä, jos sitä katsoo vain auton valokeilassa.” Luonto ja luonnon kuva Niin kuin hengelliset tarpeet ovat toisilla syvemmät kuin toisilla, niin myös tarve olla luonnossa on toisilla vahvempi kuin toisilla. Luonnossa elävä huomaa luontokaipuunsa syvyyden kun joutuu toiseen ympäristöön. Lohduttaneeko tieto, että kehon kemiaa tämä vain. ”Jo luontokuvien katselu tervehdyttää. Sairaaloista tiedetään, että potilaat tarvitsevat vähemmän kipulääkkeitä ja tervehtyvät nopeammin, jos he näkevät ikkunasta vihreää tai seinillä on luontokuvia.” Metsämielen harjoittamiseen käy kaikenlainen metsä. Ryteikössä voi miettiä, että jos selviän tästä, niin mistä kaikesta selviänkään. luonto virkistää 50 MAKASIINI 7 • 2015 3921_.indd 50 15.10.2015 17.11
www.rotstop.fi METSÄNOMISTAJA, MUISTA BIOLOGINEN KANTOKÄSITTELY PUUKAUPAN YHTEYDESSÄ! Sirpa Arvonen ? Syntynyt vuonna 1963 Helsingin maalaiskunnassa, asuu Espoossa. ? Naimissa, kaksi aikuista lasta ja yksi lapsenlapsi. ? Kasvatustieteen maisteri, viestinnän ja sosiaalipsykologian opinnot, coach-tutkinto. ? Yli 30 vuoden kokemus valmentajana ja luontoliikuttajana. Kun on lentokentällä maailman toisella puolella, niin miten haluttaakin katsoa kännykkäkamerakuvaa metsän tai kesämökin mielipaikasta. Kun kuvan on nähnyt, niin keho kiittää mielihyvähormoneilla. Tai kun olisi edes vähän vihreää vaikka kukkaruukussa. Avaruusasemalla astronauttien sanotaan viihtyvän kasvikokeiden äärellä. Metsämietiskely vientituote Mietiskely ei ole intialaisten, tiibetiläisten ja muiden itämaisten yksinoikeus, vaikka se on brändäytynyt itämaiseen uskontoja filosofiaperinteeseen. Länsimaissa mietiskelyharjoituksia kutsutaan tietoisuustaidoiksi tai englanniksi mindfulness. Kun on itämaista filosofiaa, joogaa ja kiinalaista aamuvoimistelua, jossa hiljaisuutta etsitään kehon liikkeistä, niin miksei olisi myös suomalaista mielenharjoitusta. ”Metsämieli-harjoituksissa ei hymistellä mantroja, mutta niissä on luontaisesti ne elementit, joita itämaisissa metodeissa harjoittelemalla harjoitellaan.” Yhteistä pintaa on, sillä sanaton Metsämieli-sanoma uppoaa Arvosen mukaan aasialaisiin turisteihin. Sitä myötä harjoitukset ovat pienimuotoinen vientituote. Otapa räsymatto Seuraavan kerran kun kohtuullisesti tuuleskelee, niin nojaapa selkäsi puuhun ja anna vienosti heilahtelevan rungon tuutilullata hyvä mieli. Tai ota vanha räsymatto, sellainen ihmisen mittainen helposti käärönä kannettava, mene metsään, levitä matto ja pötkötä tovi. Ei siitä lentävää mattoa tule, mutta mietiskelymatto saattaa tulla. Oliko tämä nyt epämiehekästä? Jos oli, niin sitten ovat myös ne lukemattomat tunnit, jotka on tärvätty metsästykseen ja kalastukseen mitättömän saaliin vuoksi. 51 MAKASIINI 7 • 2015 3921_.indd 51 15.10.2015 17.11
KesäKisa Lisää puujuttuja Metsälehden ”Mun puujuttu” -kesäkisa poiki runsaan ja laadukkaan sadon. Kolme parasta esiteltiin jo viime lehdessä, nyt tarjolla on kolme muuta hienoa tarinaa. Tällä kertaa käydään istutustyömaalla, ihmetellään isän askartelua ja tarkastellaan vanerista osoitelappua. 52 MAKASIINI 7 • 2015 3887_.indd 52 15.10.2015 17.15
Yhistyksen mies soitti. Hyytiäinen oli ilimottanu, että taimilaatikot voi hakija. Sano samalla, että istutusvälineet saa hakija toimistolta. Kyllä kannatti kysellä käpykaristamolta tilannetta. Toivottavasti tullee sopivat ilimat. Näillä sanoin isäni herätti koko konkkaronkan eräänä alakukesän aamuna. Taisi olla ensimmäinen kesälomapäivä ja nukutti hirviästi. Ilta oli menny Oulujoella uijessa ja juhuliessa loman alakua. Isäni toimeliaisuus sai koko perheen liikkeelle valamistelemaan lähtöä mettäpalalle, jossa oli etellissyksynä hakattu vanaha kuusikko. Hakkiolle oli jätetty muutamia koivuja isän vaatimuksesta. Oli se työnjohtaja vaatinu niitäki kaajettavaksi, mutta isä ei ollu hyväksyny. Suojapuita, suojapuita oli isä perustellu. Olis kuulema jättäneet koivut maahan lahoamaan. Ihimeellisiä oli mettäherrojen uuvet suuntaukset. Illasta kuussatanen Viiatti oli pakattu tarpeellisilla evväillä, vesitonkilla, istutusvälineillä, yökamppeilla ja matka saattoi alakaa kohti Merijärviä vanahalle kämpälle. Tuo kämppä oli rakennuttu Alapuan asemamiehen vanahasta saunasta kuuskytäluvun alakupuolella ja oli ollut monen savottamiehen kortteerina. Joku savottamies oli lähteny sieltä käpälämäkkeenki, ku siellä kuulemma kummitteli. Meijän poikien arvijon mukkaa siellä saatto ollaki kummitus. Illalla myöhään vanhempani ja sisarukset valamistautuivat yöpuulle. Ennen unta isä kertoi kämpän historijaa ja tämän mettäpaikan vaiheita. Isä oli ostanu saran pankilta minun syntymäpäivänä. Oli joutunu myymään uuvehkon autosa pois, että sai alakupääommaa metän ostoon. Niijjaa, siksi meillä oli kuussatanen. Mutta isäni oli onnellinen, kun sai omistaa ommaa mettää. Isäni oli aikanaan käynyt jahissa täällä viiskytäluvulla ja ihastunu paikkaan. Täällä oli rauhaa ja oma pikku lampikin. Aamulla meijät herätti yhistyksen mies. Juttua piisas kiinnoista ja kannoista. Vilahtelipa siellä minullekin tuttuja sanoja. Se ukko oli käynyt sovan. Kerto meille pojille muutaman sotajutun ja sen, että oli käynyt mettäopiston heti sovan jäläkeen. Kovana erämiehenä nämä aluveet oli heti tuntuneet kotosilta. Sano ampuneesa punasen koiran haukkuun vastapäisesä kuusikosa meton. Aiko vielä menomatkalla käyvä heittämäsä lammella uistinta. Sano, että professoriin ottaa lammen mustat ahavenet. Aamuruuvan jäläkee aloimme kantaa taimija ojasta kohti istutusaluetta. Isä jako linijat ja laski suurinpiirteen taimijen menekin. Soli tarkkaa puuhaa, kun aloimme istuttaa. Moreenia piti löytyä, eikä turpeeseen saanut lätästä. Mutta kaikkien mielestä oli mukavaa ja iloinen puhheensorina täytti kankaan. Parasta oli evästauvot. Äiti oli keittänyt kahavia kahteen issoon Airamin punaseen termariin. Teetäki oli. Vaan parasta oli hirvenlihavoileivät. Ja veen menekki oli älytön. Illan kähämässä urakka oli puolivälisä. Ois teheny mieli saunaan, muttaku täällä ei ollu saunaa. Menimme illaksi suolammelle pesulle ja pyytämään ongella ja vilikulla kallaa. Velipoika oli ostanut vähillä rahhoillaan jonkun pietarsaarelaisen kalamiehen tekemän pellin, ja sitä sitten testattiin urakalla. Peltiin tarttu pikimustia ahavenia kymmenkunta ja muutama pitkulainen hauki. Ne hauvet oli ouvon näkösiä, ku ne oli pitkiä ja laihoja. Isä kertoi niitten potevan ravinnon puutetta. Meillä ei ollut ravinnon puutetta, ku velipojan kanssa paistettii kalat kalliolla illan mittaan. Aamusta alakaen pantiin töpinäksi. Isä kanto laatikoita ja velipojat sekä siskot hakkas taimija maahan. Minun aikani meni ajokoiran hoitamiseen toisena päivänä. Soli hyvä koira ja perheenjäsen. Aina mukana. Vaanku ei ollu jänesjahtiaika, piti pittää hihinasa. Isä oli innokas jänesmies ja siksi piti olla kunnon ajokoira. Tämä oli kovija pohojalaisia sukuja. Ajokuninkaita suvusa. Renkkupukiksi joku sitä haukku ja se korpes meitä poikija. Josaki vaiheessa illasta urakka oli valamis. Isä ja äiti kävelivät hakkiolla ja arvijoivat käjen jäläkiä. Pijan isä huusi meijät lapset paikalle. Sano, että näitten hyövyn saatte te, jokka olitte tämän homman tekemäsä. Nuista koivuista saatte ottaa sitte joskus lattiavärkit. Muistutti, että näitä ei sitte myyvä näitä maita. Ne on teijän. Isä ja äiti ojjo hauvasa. Luppaus pijetään. Näitä ei myyvä.” TiMo UUsiMäKi Yhistyksen mies soitti Näitä maita ei sitten myydä, isä muistutti. Pijan isä huusi meijät laPset PaiKalle. sano, että näitten hyövyn saatte te, joKKa olitte tämän homman teKemäsä. 53 MAKASIINI 7 • 2015 3887_.indd 53 15.10.2015 17.15
KesäKisa Se on vain pieni vanerinpalanen, vähän jo nuhraantunut, yhdestä kulmasta lohjennutkin. Mutta se on minulle tärkeä, minun puujuttuni. Kun olin lapsi, muistan, että näitä vanerilappuja oli navetan vintillä parrun päällä monta nippua rautalangalla yhteen sidottuina. Jostain syystä ne kiehtoivat minua, ja pyysin niitä leikkeihini. “Sie elä koske niihi. On siulla muutakii, millä leikkii…”, mummo tuiskahti, mutta samalla huomasin, että hän pyyhkäisi esiliinankulmalla silmänurkkaansa. Vanerinpalat olivat selvästi arka asia. Voi olla, että mummo alitajuisesti toivoi, että jospa niitä voitaisiin vielä käyttää… Elämä kuitenkin kulki eteenpäin, ja uudelle kotiseudulle alettiin juurtua. Samalla pinkat hupenivat: niillä oli kätevää merkitä viljasäkit myllyyn lähdettäessä, AIV-liuoksen tiedot sai hyvin kirjattua, katiskan merkkinäkin ne olivat omiaan. Itse en enää noussut vintille leikkimään, ja nuoruuden melskeessä nuo lappuset melkein unohtuivat. Vasta jokunen vuosi sitten löysin nyt jo tyhjenneen navetan ikkunalta yhden vanerilapun. Se oli viimeinen, ja sekin menossa johonkin “tarpeelliseen“ käyttöön. Otin sen aarteekseni, ja siitä asti se on kulkenut mukanani. Mikä kumma tuo vanerilappu sitten on? Mikä siitä tekee minun puujuttuni? Se on kooltaan hyvin vaatimaton, 8x14,5 senttiä. Vastaanottaja, määräasema, omistajan täydelliset etunimet ja sukunimi, syntymäaika, isän nimi, kotikunta, kylä, katu ja talon numero – nämä kaikki on valmiiksi painettu vanerilapun toiselle puolelle. Isälläni on ollut vaativa tehtävä täyttää laput. Nyt tunnistan hänen koulupojan käsialalla täyttämänsä tiedot: Pekka Pakkanen, Äänekoski, Pekka Pakkanen, 1885, Yrjö, Sortavalan mlk, Liikola 4. Kääntöpuolella on suurin numeroin 860, ehkä junavaunu? Tutut kotikonnut Karjalassa oli hyvästelty viimeisen kerran. Oli tullut aika pakata mukaan lähtevät tavarat. Kukahan laput kiinnitti? Ehkä myös se tehtävä annettiin isälle, tai ehkä sen teki iäkäs pappani? Joka tapauksessa se on ollut raskas velvollisuus. Enää ei ole kukaan kertomassa vanerilapun tarinaa. Jollekin toiselle tuo pieni vanerinpalanen ei merkitse mitään – minulle siihen kiteytyy kaikki: oman sukuni historia, omat juureni.” LeiLa BacKMaN Vanerilappu vanerinen osoitelaPPu Kertoo suvun historiasta ja juurista. Vanha osoitelappu kertoo suvun vaiheista ja juurista. 54 MAKASIINI 7 • 2015 3887_.indd 54 15.10.2015 17.15
Vanerilappu Syksy vuonna 1982. Lämpimät ja valoisat kesäpäivät olivat vaihtuneet viileneviksi, tummuviksi illoiksi Pohjois-Suomessa. Isä levitti harrastusvälineensä olohuoneen lattialle, ja minä, neljävuotias, seisoin isän vieressä katsomassa, mitä hän tekee. Katsoin, kuinka isä otti käsiinsä erilaisia välineitä, joista minä en tiennyt mitään. Tiesin ainoastaan, että isä osaa käyttää niitä ja että hän saa käsillään aikaiseksi kaikenlaista kaunista. Sain luvan pitää kädessä punaista muotoon leikattua pahvinpalaa, josta isä piirsi puuhun kuvioita. Tämän jälkeen hän kaiversi puuhun piirtämänsä kuviot hyvin tarkasti koristeiksi. Ihmettelin, miten puusta voi saada aikaiseksi jotakin niin erityistä. Pidin ympärilläni leijuvasta, puhtaasta puuntuoksusta. Pienen tytön sielu ei välittänyt pölystä, mikä leijaili hiljalleen olohuoneen lattialle. Se ei välittänyt leveillään olevista työkaluista, puunkappaleista eikä siitä, että äiti oli juuri hetki sitten siivonnut. Äiti katsoi olohuoneen ovelta ja puuskahti, kuinka kaikki menee taas likaiseksi. Kuinka siivous täytyy aloittaa taas alusta. Kuinka puusta tuleva pöly tarttuu tiukkaan eikä lähde pois, vaikka kuinka imuroisi ja luuttuaisi. Isä katsoi keskeneräistä työtään, hiissautui hiljalleen ylös lattialta ja alkoi kerätä tavaroitaan pois: joukossa myös punainen pahvinpalani. Silloin minäkin ponkaisin ylös, katsoin äitiä ja totesin tomeralla neljävuotiaan äänelläni: ”Ketä tämä pöly tai nämä tavarat haittaavat? Ei meillä asuta siivoamista varten, eikä isä voi sitä paitsi tätä ulkonakaan tehdä!” Isä silitti hiuksiani ja lupasi, että kunhan saa työnsä valmiiksi, minä saan sen. Samalla hän keräsi tavaransa ja vei ne takaisin autotalliin odottamaan sitä päivää, jolloin voisi jatkaa työtä taas. Tänä päivänä, 33 vuotta myöhemmin, isän tekemä esine seisoo olohuoneeni nurkassa. Isä piti lupauksensa. Esineellä on minulle hurja tunnearvo, enkä luovu siitä ennen kuin tulee oma aikani luovuttaa se eteenpäin omalle lapselleni. Kaappikello.” MariKa sUTiNeN Puuta, roskaa ja kaappikello Pidin ymPärilläni leijuvasta, Puhtaasta PuuntuoKsusta. isän tekemällä kaappikellolla on suuri tunnearvo. 55 MAKASIINI 7 • 2015 3887_.indd 55 15.10.2015 17.15
tuoteuutuuksia Palstalle voi lähettää tietoja metsän eri käyttötapoihin liittyvistä tuotteista.Palstan osoite on: Hannu Jauhiainen, Korpikoskentie 8, 07510 Vikajärvi, sähköposti: hannu.jauhiainen@ metsalehti.fi. Talvikäyttöön Helly Hansen W Hedda on korkeavartinen naisten yleissaapas talviseen ulkona liikkumiseen. Suositushinta 170 euroa. www.HellyHansen.com Pienkoneisiin Husqvarna Power 4 -alkylaattipolttoaine sopii pieniin nelitahtimoottoreihin. Hinnat 1 litra 6 euroa, 5 litraa 21,50 euroa ja 25 litraa 92 euroa. www.HusqVarna.fi Puulämmittäjälle Hakki Pilke Raven 30 -klapikoneella valmistuu omat ja naapurinkin polttopuut. Hinta varustelusta riippuen 6 990–7 690 euroa. www.maaselanKone.fi Kiehisten tekoon Moraknivin Woodsplitter-vetopuukolla vuolet sytykkeet turvallisesti. Hinta noin 30 euroa. www.moraofsweden.se Metsäajoon Edullinen Can-Am Outlander L -mönkijä on varustettu 450 cm³ moottorilla ja sopii tavanomaiseen metsäkäyttöön. Hinta 6 490 euroa. www.brP.fi Pimeään Mini Maglite Pro on entistä tehokkaampi versio tutusta käsivalaisimesta. Hinta 54,95 euroa. www.maglite.com 56 MAKASIINI 7 • 2015 56 MAKASIINI 7 • 2015 3920_.indd 56 15.10.2015 17.38
KOLUMNI noittelumallit pääsevät yleistymään. Jos jokainen puun osa lähtisi jo metsästä sinne, mistä siitä saadaan suurin hyöty irti, voittaisi jokainen metsäalan toimija. Uudistuminen vaatii kuitenkin kykyä päästää irti vanhoista toimintatavoista. Valtio tilasi itselleen hyvän selvityksen. Nyt Suomen hallituksella on valmis toimenpidelista. Puumarkkinahaaste on suuruudeltaan ennennäkemätön, mutta työkalut ovat tiedossa. Puun riittävyys -keskustelu voidaan sen sijaan julistaa tarpeettomaksi. taamminkin vaikuttavia toimenpiteitä tarvitaan jo nyt. P öyryn selvityksestä selviää, että sukupolvenvaihdoksia sekä muutoin yritysmäistä metsänomistajuutta edistävällä verotuksella on suuri merkitys. Hallitusohjelman mukaisesti sukupolvenvaihdosmalli olisi käytössä tammikuun alussa 2017. Samaan aikaan on syytä uskaltaa pohtia myös vaikkapa metsävähennyksen laajentamista ja puun myyntien verotuksen keventämistä. Jopa 34 prosentin verokanta puun myynneissä ei paranna puun saatavuutta. Kehittämistoimenpiteistä voimakkaasti esille nousivat myös kuljetusten tehostaminen ja liikenneverkon kunto. Jos puu kuljetetaan metsästä tehtaalle euron halvemmalla kuutiometriä kohden, paranee kannattavuus reippaasti. Kuljetuksissa valtion panostukset liikenneverkkoon ovat keskeisiä, mutta vähintään yhtä tärkeitä ovat metsäalan toimijoiden kyvyt ottaa käyttöön yhteisiä toimintamalleja. Esimerkiksi yhteisillä puuterminaaleilla voitaisiin saada etuja. Nykyisin kullakin toimijalla on omat paikkansa vaikkapa kuitupuulle. Puutavaralajin ollessa aina samanlainen voitaisiin puut ohjata kaikki samaan paikkaan ja erotella paikan päällä tehtävällä mittauksella. Vai ajaudutaanko keskusteluun, että minun mäntykuituni on parempaa kuin sinun mäntykuitusi? S uuria puumarkkinainnovaatioita ei liiemmin ole viime aikoina esitelty. Useimmiten kaikki puut myydään yhdelle ostajalle. Ehkäpä Pöyryn raportin innoittamana erilaiset puun toimitusja hinJ os pitäisi nimetä viimeisen vuoden yleisin kysymys metsäsektorilta, olisi se ehdottomasti: ”Riittääkö Suomessa puu?”. Keskustelussa ovat usein törmänneet metsäteollisuuden ja metsänomistajien vastakkaiset näkemykset. Teollisuuden mielestä puukriisi on akuutti, metsänomistajien edustajat kaipaavat lisää kysyntää. Tähän ongelmaan maaja metsätalousministeriö haki ratkaisua tilaamalla Pöyryltä selvityksen puuraaka-ainehuollon varmistamisesta. P öyryn tuoreet tulokset osoittavat, että metsävarat eivät ole investointien rajoite. Puuta riittää, vaikka kaikki investointiaikeet toteutuisivat. Kovimman kilpailun tapauksessa hakkuut voisivat lisääntyä jopa 23 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Puheet puun riittävyydestä voidaan tältä osin lopettaa. Puun riittävyydestä on vielä pitkä matka puun jalostamiseen. Äänekosken investointi ei vielä haasta markkinoita, koska markkinoilta on välitön mahdollisuus saada miljoonia kuutiometrejä lisää puuta. Puumarkkinatilanne antaakin Suomelle aikaa varautua tulevien vuosien määrien kasvuun. Aikaa ei silti ole vitkasteluun. Osa päätösten vaikutuksista näkyy vasta vuosien päästä. Nyt tehtävillä päätöksillä varmistetaan kotimaisen puun hallittu ja järjestelmällinen kasvattaminen tulevaisuudessa. Ensimmäinen askel puun liikkuvuuden parantamiseen on uusien investointien aloittamat puun ostot. Puun kysyntä vetää tarjonnan mukaansa ja puukauppamäärät lähtevät välittömästi nousuun, kunhan ostoja lisätään. Jossain vaiheessa nykyisten toimintaedellytysten rajat tulevat vastaan. Tästä syystä hiLoppuuko keskustelu puun riittävyydestä? Jos jokainen puun osa lähtisi jo metsästä sinne, mistä siitä saadaan suurin hyöty irti, voittaisi jokainen metsäalan toimija. Ki m m o Br a n d t / Co m .P iC MARKO MÄKI-HAKOLA Kirjoittaja on MTK:n metsälinjan elinkeinopäällikkö 57 MAKASIINI 7 • 2015 3889_.indd 57 15.10.2015 17.18
KulKijan Kodit Yöretkelle voi ottaa mukaan laavun, louteen, kodan tai teltan. Niistä jokainen on joskus paras, mutta toisinaan kelvoton tai hengenvaarallinen. TeksTi ja kuvaT jorma LuhTa Pakkasiltana pienikin nuotio säteilee umpilaavuun kämppämäisen lämmön. Sitä vastoin monen lajin luonnonnäytelmät jäävät näkemättä, ellei välillä piipahda ulkona. 59 MAKASIINI 7 • 2015 3853_.indd 59 15.10.2015 18.16
luhta R unsas viisikymmentä vuotta sitten patikoin ensimmäistä kertaa yön yli kestävälle retkelle syksyiseen metsään. Määränpäässä kaivoin repusta uusinta teknologiaa, neliömäisen muovipressun. Kun sen levitti nurkasta nurkkaan vinon rungon yli ja kiilasi vastapäiset kulmat puutikuilla maahan, syntyi pari koulupoikaa suojaava katos tai laavu. Tuohon aikaan kukaan ei pohtinut nykyajan innolla välineitä ja materiaaleja. Mutta laavumuovi oli toimiva, jos sitä vertasi muihin retkikamppeisiini. Lisäksi kaikkien käyttämä sen ajan makuualusta, kuusenhavuista kasattu patja, lipsahti myös luvallisten oikeuksien tuolle puolen. Tämän päivän retkeilyvälineet ovat mullistavan erilaisia. Sekä pääkaupunkiseudulla että äärimmäisessä Lapissa patikoijia ja luonnossa yöpyjiä on paljon. Salkojen ja havujen repimisen lisäksi muutkin jokamiehenoikeuksien rajat pitää hyväksyä kirjaimellisesti. Koska reppuselkäisten enemmistö on keski-ikäisiä tai eläkeläisiä, voidaan päätellä yöpymisen luonnossa muuttuneen mukavaksi. Nimet sekaisin Vaihtoehtoisten yömajojen nimet synnyttävät väärinkäsityksiä. Nuori polvi kutsuisi ensimmäisen retkeni pressua tarpiksi. Minun korvaani tuo särähtää hirveänä fingelskana, mutta tiedän, ettei voivottelu pysäytä kielen muuttumista. Ikäiseni lapinmies näkisi siinä huonon louteen. Loue tulee englannin sijaan muinaisesta metsäsaamesta. Eniten väärinkäsityksiä syntyy kartiomaisesta majasta, jonka sisällä voi pitää pientä nuotiota. Lapin poromiehelle se on ilman muuta laavu, kun taas Etelä-Suomessa laavu tarkoittaa avoseinäistä viistoa katosta, jossa tulipaikka on ulkopuolella. Etelän kulkija sanoo lapinlaavua kodaksi, vaikka saamelaiselle kota merkitsee paljon isompaa ja monimutkaisempaa kokonaisen perheen asuntoa. Tässä tekstissä puhun selvyyden vuoksi umpilaavusta. Preeriaintiaanien tiipii on umpilaavun kehittyneempi versio. Savuläpät imevät nuotion savun paremmin ulos ja kastevaate pitää alaosan vedottomana ja kuivana. Koska Suomessa tuulensuunta vaihtuu tämän tästä ja metsän sisässä on enimmäkseen tyyntä, savuläpistä ei ole kummoista hyötyä. Kastevaate, seinien alaosaa kiertävä sisäteltta, puolestaan hyödyttää talvipakkasilla vielä enemmän kuin preerialla. Onneksi teltta on teltta koko Suomessa, lainasana muista pohjoismaista. Teltta voidaan määrittää kaarien tai keppien varaan Louteeseen leiriytyvä näkee maiseman koko ajan, mutta pakkasen kiristyessä tulet eivät paljon lämmitä. Parinkympin festariteltta puuttomalla tunturiylängöllä on melko hutera ratkaisu. Jos kunnon myräkkä sattuu kohdalle, kulkijat jäävät vaille asuntoa. Tässä tapauksessa matkattiin metsästä metsään, ja teltta selvisi mainiosti yhdestä kesäyöstä. 60 MAKASIINI 7 • 2015 3853_.indd 60 15.10.2015 18.16
LaavuisTa ja LouTeisTa on iLoa vain siLLoin, kun Leiripaikassa on poLTTopuuTa ja oikeus TuLenTekoon. pingotetuksi kangasmajaksi, jonka sisällä ei pidetä avotulta. 1960-luvulle asti kaikki teltat ja laavut valmistettiin puuvillakankaasta. Jos telttakangasta kosketti sateella, se alkoi välittömästi vuotaa. Vuosikymmenen lopulla yleistyivät kevyet keinokuitukankaat, jotka pitivät veden, mutta eivät hengittäneet. Kondensiokosteuden tiivistymisen vuoksi teltat piti valmistaa kaksikerroksisina. Uudet materiaalit kevensivät laavuja ja louteita, koska avosuojassa kondensio ei ole ongelma. Loue metsään, teltta tunturiin Tarvitsenko retkelleni teltan, laavun, louteen, umpilaavun vai pelkän suorakulmaisen kankaanpalan? Syksyisessä metsässä hyttysten ja muiden syöpäläisten hävittyä vastaus on helppo – kaikilla pärjää. Muina vuodenaikoina ja yöpymisen kannalta vaativammassa ympäristössä, kuten tunturissa, joku kampe on aina muita parempi ja joku toinen ei käy ollenkaan. Laavuista ja louteista on iloa vain silloin, kun leiripaikassa on polttopuuta ja oikeus tulentekoon. Kahden hengen loue painaa alle kilon ja unta odotellessa voi katsella tähtitaivasta. Kuitenkin jo muutaman asteen pakkasessa tuntuu, ettei kohtuullinen nuotio lämmitä. Umpilaavussa menettää maiseman, mutta saa tilalle pikku nuotiosta melkein kämppämäisen lämmön. Puuttomassa tunturissa tuuli repii kaikenlaiset kangaslaavut, eikä leirituleen löydy edes polttopuuta. Avotunturissa pärjää vain teltassa. Kahdenkympin kangasmaja voi kestää yhden yön yli, mutta viikon vaellukselle sattuu ainakin yksi myräkkä, joka kaataa ja katkoo vetelät lasikuitukaaret. Tärkeänä erona louteeseen tai avolaavuun kaksikerrosteltassa on kylminä öinä tuollaiset viisi astetta lämpimämpää kuin ulkona. Vaeltajan teltat ovat joko kupoleja tai tunneleita. Kupoliteltta seisoo itsestään, tunneli täytyy pingottaa maakiiloilla. Melojat suosivat kupolitelttaa, koska sen saa pystyyn rantakalliolle. Tunneliteltat ovat hiukan kevyempiä ja sen vuoksi tunturivaeltajien mieleen. Tunturin talvessa myrskyjen pöllyttämä lumi tunkee pienistäkin rei’istä. Teltan pitää olla tukeva ja tiivis. Koska tavaroita hinataan ahkiossa, lumiliepeitten ja jykevien kaarien ylimääräinen paino ei uuvuta kulkijaa. Kahden kulkijan porukka voi valita kupolin tai tunnelin, mutta yksinäinen saa myrskyssä vain jälkimmäisen varmasti pystyyn. Se on tärkeä näkökulma, koska lumiTalviteltta vaatii tilaa kaikille kamppeille. Monta päivää kestävän lumimyrskyn vinkuessa keitellään litrakaupalla teetä ja luetaan mukaan tullut kirja joskus kahteenkin kertaan. myrskyssä teltan särkyminen voi olla kohtalokasta. Oman metsän pysyvässä taukopaikassa kukaan ei halua kontata tunnelitelttaan eikä virittää rumaa muovipressua. Iso umpilaavu tukevin saloin ja paksusta huopakankaasta kestää ja antaa suojan kaikilla säillä. Yllättävän monesta Pohjois-Suomen kotimetsän tai takapihan kodasta törröttää pienen kamiinan torvi. Se, joka pitää savunhajusta, elävistä liekeistä ja makkaranpaistosta, tyytyy kuitenkin avotuleen. Melkein kaikki yksinretkeilijät pystyttävät puuttomaan tunturiin yksikaarisen tunneliteltan. Sisälle mahtuvat kaikki kamppeet ja tuulien tuivertaessa myös keittelemään. Tämän lajin teltat painavat kilon verran tai vähän yli. 61 MAKASIINI 7 • 2015 3853_.indd 61 15.10.2015 18.16
tapionpöytä Makua Marjoilla TeksTi ja kuvausjärjesTelyT Marja HarTola kuva Maria Grönroos Pippurinakin aikanaan käytetyt katajanmarjat marinoivat syksyisen riistapaistin. Katajamarinadi antaa riistalihalle hienon eksoottisen aromin. 62 MAKASIINI 7 • 2015 3922_.indd 62 15.10.2015 18.17
k ataja (Juniperus communis) on sypressikasvien heimoon kuuluva ikivanha havupuu. Se on yleinen pohjoisella pallonpuoliskolla ja myös Suomessa. Pilarimaisena puuna tai kookkaana pensaana kasvavaa kotieli metsäkatajaa esiintyy koko maassa, mutta pohjoisessa pienikokoisempi lapinkataja on vallitseva alalaji. Saaristossa kataja kasvaa rantakallioilla pitkin maata luikertavana mattona. Kataja on vaatimaton kasvupaikan suhteen: se kasvaa kangasmetsissä, laidunmailla, hakkuuaukeilla, soilla ja merenrannoilla. Puu on hidaskasvuinen, mutta voi elää yli tuhat vuotta vanhaksi. Katajan hedeja emikukat ovat eri pensaissa. Emipensaisiin muodostuu käpyjä, jotka muistuttavat marjoja, joten niitä kutsutaan katajanmarjoiksi. Ne ovat ensimmäisenä kesänä vaaleanvihreitä, sitten sinivihreitä ja syötäviä vasta kolmivuotiaana tummansinisinä. Samassa pensaassa voi olla samaan aikaan eriasteisia marjoja. Marjoja käytetään kuivattuna. Katajanmarjoja on käytetty monipuolisesti rohtona sekä riistaruokien että juomien (sahti, gin, genever) mausteena. Keskiajalla niitä käytettiin mustapippurin väärennöksinä. Riistalihalle kataja on erinomainen mauste, koska riistassa on monesti voimakas maku. Kataja sopii myös merilinnuille, joista se poistaa rasvan makua. Nyt syksyllä, kun metsästäjille on kerääntynyt erilaista syötävää luonnosta ja pyhät ovat edessä, voi kokeilla oheista vanhaa marinadia juhlapöydän ruokien maustamiseksi. Kuivatussa katajanmarjassa on 3040 prosenttia sokeria, 5 prosenttia valkuaisaineita, 10 prosenttia hartsiaineita ja prosentti tuoksuvaa aromiöljyä. Marjat ovat lievästi myrkyllisiä, mutta niitä voi syödä pieniä määriä silloin tällöin. Raskaana oleville ja munuaissairaille niitä ei kuitenkaan suositella. Noitien karkottaja Kataja on ollut tunnettu lääkekasvi jo 3000 vuotta eKr. Egyptissä ja Kiinassa. Antiikin ajoista lähtien se on ollut pyhä puu ja siihen on liitetty monia uskomuksia. Keskiajalla kataja istutettiin oven viereen, koska sen tuoksun uskottiin karkottavan noitia. Katajan puuaines on voimakkaan tuoksuinen ja uskottiin, että kun juoma-astia oli tehty katajasta, se pitää pahat henget loitolla. Suomalaisessa kansaperinteessä katajaa on arvostettu. Sitä on käytetty desinfiointiin – muun muassa maitotaloudessa käytetyt puuastiat tehtiin katajasta ja ne pestiin katajanoksilla. Hyväntuoksuisella katajanoksaluudalla puhdistettiin tuvan seinätkin jouluksi. Oikeaoppinen sahti sihdattiin katajahavujen läpi ja katajanoksia on käytetty myös savustamisessa. MarinointilieMi riistalihalle 1 kkp etikkaa tai punaviiniä 1,5 kkp kaljaa 3 rkl rouhittuja katajanmarjoja 1 pieni sipuli silputtuna 1–2 tl suolaa Yhdistä ainekset ja kaada marinoitavan lihan päälle. anna maustua 3–4 päivää välillä lihaa käännellen. Kypsennä liha. sopii lintujen, villisian, hirven, peuran ja jäniksen maustamiseen. Katajainen Kalja 5 l vettä 0,5 l pieniä katajankerkkiä muutama katajanmarja murskattuna 3 dl maltaita 2 dl humaloita 2 dl sokeria 0,5 tl hiivaa Mittaa vesi kattilaan, huuhdo katajanoksat ja -marjat ja laita ne veden kanssa kiehumaan. Keitä 10 minuuttia. Mittaa maltaat, sokeri ja humalat sankoon. siivilöi katajanoksat pois ennen kuin kaadat kiehuvan veden niiden päälle. Peitä astia ja anna jäähtyä. ota pari desiä vierrettä mukiin, jäähdytä kädenlämpöiseksi ja lisää siihen hiiva ja sekoita. Kun vierre on jäähtynyt, lisää hiiva nesteeseen. anna käydä huoneenlämmössä yön yli tai kunnes juoma kuplii. siivilöi juoma ja pullota. säilytä viileässä. juoma on valmista muutaman päivän päästä. Kataja säilöö juomaa ja kun hiivaa on vähän, se säilyy kauemmin. raikas katajanmakuinen kalja on oiva janojuoma kesällä, mutta sopii myös pitojuomaksi ympäri vuoden. KatajanMarjaliiri 3 dl rouhittuja katajanmarjoja 7 l vettä 1 kkp sokeria 1 dl humaloita 1 tl hiivaa Katajanmarjoista voi tehdä myös gluteenitonta katajakaljaa, katajanmarjaliiriä. tässä norjalaisessa ohjeessa on makeutusta, mutta vanhassa karjalaisessa versiossa ei käytetä lainkaan makeutusta. siitä huolimatta sitä kehuttiin erinomaisen hyväksi. laita ainekset kattilaan ja keitä 10 minuuttia. ohje jatkuu samanlaisena kuin katajakaljan valmistus. Kylmässä säilytettynä juoma säilyy viikkoja. ku va M a rj a H a rT o la 63 MAKASIINI 7 • 2015 3922_.indd 63 15.10.2015 18.17
käsin tehty Koivuterva käy moneen tarkoitukseen. Sen avulla voi vaikka korjata rikkoutuneen lautasen tai torjua puutarhassa kotiloita. keitä oma tökötti TeKSTi ja KuvaT MarKuS TuorMaa K oivuntuohesta perinteisesti valmistettu terva on paksua mustaa tököttiä – ja tökötiksi sitä on tapana kutsuakin. Sana on lainattu venäjästä, mutta suomalaiset ovat omineet sen hyvin, sillä koemme tökötin kuvailevana sanana. Kunnon tökötti on niin paksua tavaraa, että siihen tökätty tikkukin tököttää pystyssä. Mäntyterva ja sen valmistus on monelle suomalaiselle tököttiä tutumpaa. Tuohesta tervaa voi tehdä samalla periaatteella kuin männystäkin. Paksua ja mustaa Kun tuohta kuumennetaan hapettomassa tai vähähappisessa tilassa, osa siitä muuttuu tervaksi eli tökötiksi. Vanhastaan luonnonmateriaaleja käytettäessä täysin hapettoman tilan aikaansaaminen on ollut vaikeaa. Kivikaudella se tehtiin luultavasti saviruukkujen avulla. Saamelaisten tiedetään valmistaneen tököttiä polttamalla tuohta ja puukalikoita männynkuoresta tehdyssä ja maahan kaivetussa torvessa. Valmistusperiaate on sama kuin perinteisessä tervahaudassa. Kituen palava tuli ei polta materiaalia täydellisesti, vaan osa tuohesta muuttuu tervaksi. Tökötin valmistukseen kelpaavat pienetkin tuohenkappaleet. Niitä voi repiä vaikka koivuhalkojen kyljestä. Myös varsinaisista tuohitöistä ja tuohenkiskonnasta ylijääneet pikkupalaset kannattaa hyödyntää. 64 MAKASIINI 7 • 2015 3858_.indd 64 15.10.2015 17.21
Nykyisin tököttiä on helpointa valmistaa kahden peltipurkin avulla. Toisessa purkissa tulisi olla tiiviisti sulkeutuva kansi. Purkin pohjaan tai kanteen tehdään pieni reikä ja purkki täytetään tuohella. Reikä asetetaan alaspäin ja purkin alle pannaan toinen peltipurkki, johon tökötti valuu. Tarvittava kuumuus saadaan aikaan nuotion avulla. Peltipurkkien avulla valmistetusta tökötistä ei välttämättä tule yhtä paksua kuin vanhoin menetelmin tehdystä. Se johtunee liian kehittyneestä valmistusmenetelmästä. Vanhanajan epätäydellisillä välineillä tökötin nestemäisemmät ainesosat pääsivät ilmeisesti haihtumaan. Luomuviljelijän torjunta-aine Tököttiä vastaavaa koivutislettä syntyy grillihiilen valmistuksen sivutuotteena. Koivutisleen tutkimukseen on innostuttu Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa (eli nykyisessä Luonnonvarakeskuksessa) ja Helsingin yliopistossa, tarkoitus on etsiä ympäristölle haitallisille kemiallisille torjunta-aineille luonnonmukaisia vaihtoehtoja. Koivutisleen on todettu torjuvan kotiloita, rikkaruohoja ja sammalta. Myös sen ympäristövaikutuksia on tutkittu, eikä sen ole huomattu vaikuttavan haitallisesti maaperään tai vesistöihin. Kuumana tökötti on juoksevaa, mutta jäähdyttyään siitä tulee siirappimaisen paksua. Tässä muodossa tököttiä voi kokeilla esimerkiksi kotiloiden torjuntaan. Peltipurkkimenetelmälläkin valmistettua löysähköä tököttiä voi kokeilla kotiloiden torjuntaan. Esimerkiksi ruukussa kasvavan kasvin voi suojata sivelemällä tököttiä ruukun ympärille. Kokeiden mukaan koivutisle sopii myös lahonsuoja-aineeksi. Tisle sisältää paljon fenoleja, joilla koivu puolustaa itseään. Lahonsuoja-aineena tököttiä hyödynnettäisiin siten siihen, mihin luonto itsekin on sen tarkoittanut – puun suojaamiseen lahottajasieniltä. Kivikauden liima Vuosituhansia vanha tökötin käyttötarkoitus on saviastioiden korjaaminen. Kivikaudella korjattiin suuria saviruukkuja levittämällä tököttiä halkeamaan ja kiristämällä astian puolikkaat toisiinsa nyörin avulla. Nyöri pujoteltiin halkeaman molemmin puolin porattuihin reikiin. Myös historiallisella ajalla tiedetään posliiniastioita korjatun tökötillä. Itse päätin kokeilla tököttiä haljenneen posliinilautasen korjaamiseen. Tähän tarkoitukseen tökötin tulisi olla paksua. Nykyaikaisesti valmistetun löysemmän tökötin saa paksunnettua keittämällä sitä nuotiolla peltipurkissa. Tökötti kuplii ja porisee ensin voimakkaasti, mutta rauhoittuu pian. Keittämistä tulisi jatkaa vielä jonkin aikaa kuplinnan loputtua. Kun tökötti sitten jäähtyy purkissaan, se sakenee vähitellen nestemäisestä kiinteäksi hartsiksi. Jos sitä kerää tikunpäähän, venyy jähmettyvä tökötti lankamaisesti tikkua purkista ylös nostettaessa. Tökötin jähmetyttyä tikunpäähän se tuntuu sormissa kovalta ja sileältä. Hartsaantunut tökötti ei tunnu tahmealta, vaan sen pinta kiiltää lasimaisesti. Kynnenkärjellä tököttimöykkyyn pystyy kuitenkin painamaan jäljen. Lautasta korjatessani otin nuotiolla lämmitettyä tököttiä tikunpäähän ja levitin sitä murtuneeseen pintaan. Painoin sitten lautasen puolikkaan toisiinsa kiinni. Liimaus ilmeisesti onnistui, sillä puolikkaat ovat pysyneet yhdessä. Lautasta on tosin käytetty korjauksen jälkeen vain muutaman kerran tarjoiluvatina. Korjatussa lautasessa mutkitteleva musta viiva kertoo kattauksessa oman tarinansa: tässä talossa rikkoutuneista astioista huolehditaan yhtä suurella antaumuksella kuin esivanhemmat huolehtivat saviruukuistaan vuosituhansia sitten. Kun siirappimaista tököttiä vielä keitetään, se muuttuu hartsiksi. Kuumana hartsi on nestemäistä mutta jäähdyttyään kiinteän oloista. Tikunpäähän koottu hartsi jähmettyy lasimaiseksi kappaleeksi, eikä se tunnu käsissä lainkaan tahmealta. Oikeastaan hartsi on amorfista, eli sen olomuoto on kiinteän ja nestemäisen väliltä. Se tuntuu kovalta, mutta esimerkiksi pöydälle jätetty hartsimöykky alkaa hiljalleen valua. Hartsaantunut tökötti sopii astioiden korjaamisen. 65 MAKASIINI 7 • 2015 3858_.indd 65 15.10.2015 17.21
Tuohesta saa poltettua tervaa kahden peltipurkin avulla. Ylempi purkki ahdetaan täyteen tuohia ja sitä lämmitetään nuotion avulla. Tökötti valuu reiästä alempaan purkkiin, joka on suojassa maan alla. 1. Tein piikillä reiän metallipurkin kanteen sisältä ulospäin. Näin reiän reunoille jäävät pellinriekaleet eivät estä tervaa valumasta reiästä. 2. Sovitin kannen sisäpuolelle metalliverkon, joka estää tuohia valumasta kantta vasten ja tukkimasta tökötin valutusreikää. 3. Kaivoin nuotion pohjaan toisen peltipurkin, johon tökötti pääsee valumaan. asetin tuohilla täytetyn peltipurkin huolellisesti sen päälle reikä alaspäin. 4. Peitin purkin reunat maalla, jotta ilmaa ei pääsisi purkkien sisälle. Maa pitää tuohilla täytetyn purkin myös kunnolla paikallaan. 5. Pidin purkin ympärillä nuotiota noin 40 minuuttia. 6. Tulen sammuttua ja hiilten jäähdyttyä poistin ylemmän peltipurkin varovasti. Musta tökötti paljastui alemmasta purkista. 7. Ylemmän purkin sisällä tuohi on muuttunut röyhelöiseksi hiileksi. osa hiilestä on putoillut verkolle. 8. Tein tökötistä paksumpaa hartsia keittämällä sitä vielä nuotiolla. jos tökötti syttyy keitettäessä palamaan, se täytyy sammuttaa esimerkiksi levynkappaleella tukahduttamalla. 9. Sivelin hartsatun tökötin lautasenpuolikkaisiin kuumana ja painoin puolikkaat yhteen. jos sauma ei heti osu kohdalleen, sitä voi vielä lämmittää tulen loimussa ja asetella puolikkaita tarkemmin paikoilleen. Lopuksi raaputin saumasta puukolla ylimääräisen tökötin pois ja pyyhin tärpättiin kostutetulla rätillä lautasen puhtaaksi. 1 4 7 2 5 8 9 3 6 käsin tehty 66 MAKASIINI 7 • 2015 3858_.indd 66 15.10.2015 17.21
Kestotilaajan etu Nimi * Osoite * Postiosoite * Sähköposti Puhelin * Merkityt kohdat pakollisia Tällä etukupongilla Metsämessujen aikuisten normaalihintaisesta pääsylipusta (18 €) tai perhelipusta (39 €). Etu koskee paikan päällä ostettuja lippuja. Olen Metsälehden kestotilaaja. Saadakseni kestotilaajan edun merkitsen asiakasnumeroni (L-alkuinen numerosarja lehden osoitekentässä): Metsäkustannus on mukana Metsämessuilla 6.-8.11.2015 Tule tapaamaan metsäalan asiantuntijoita sekä antamaan palautetta ja juttuvinkkejä Metsälehden toimittajille osastollemme 6d71. Tervetuloa Metsäkustannuksen osastolle 6d71! pilkkeitä Edellisen numero artikkeleista eniten ääniä sai neuvontajuttu ”23 kysymystä nuoren metsän hoidosta”. Arvonnassa onni suosi Ari Lehtistä Kajaanista. Mikä oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli? Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten? Lähetä vastauksesi postikortilla osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Voit vastata myös Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti.fi. Linkki kyselyyn löytyy etusivun oikean laidan vihreästä Metsälehti-osiosta. Klikkaa lausetta Vastaa kyselyyn. Kaikki 15. marraskuuta mennessä tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Palkinnoksi arvomme terävän paketin, joka sisältää Fiskarsin uuden halkaisukirveen, retkikirveen ja pokaran. Palkinnon arvo on 150 euroa. Mistä pidit? Retkikirves Pokara Halkaisukirves 3854_.indd 67 16.10.2015 15.03
pilkkeitä Metsäalan asiantuntijoita puunhankinnan monipuolisiin tehtäviin. Make the most of Metsä Forest Metsä Forest on markkinajohtaja puukaupassa ja metsäenergiassa Suomessa. Se vastaa Metsä Groupin puunhankinnasta ja tarjoaa emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenille kattavat puukaupan sekä metsänja luonnonhoidon palvelut. Metsäliitto Osuuskuntaan kuuluu noin 122 000 metsänomistajaa, jotka omistavat yhteensä lähes puolet Suomen yksityismetsistä. Haemme metsäasiantuntijaa vastaamaan puukauppaja metsäpalveluiden myynnistä Seinäjoen hankintapiirille toimialueena ja toimistopaikkana Alajärvi sekä operaatioesimiestä vastaamaan puun korjuusta Rauman hankintapiirille toimistopaikkana Kankaanpää tai Noormarkku. Edellytämme: Edellytämme hakijoilta tehtävään soveltuvaa koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön. Arvostamme soveltuvaa alan osaamista ja metsäasiantuntijan tehtävässä aktiivista markkinointija palveluhenkisyyttä. Aiempi kokemus vastaavista tehtävistä katsotaan eduksi. Lisätiedot ja haku 1.11.2015 mennessä osoitteessa: metsagroup.com Metsä Group on vastuullinen metsäteollisuuskonserni. Sen liiketoiminta-alueet ovat Metsä Tissue, Metsä Board, Metsä Fibre, Metsä Wood sekä Metsä Forest. Vuoden 2014 liikevaihto oli 5 miljardia euroa ja henkilöstöä noin 10 500. Konsernilla on toimintaa noin 30 maassa. Käy etuilemaan Klikkaa ja tilaa: www.metsalehti.fi Tai soita: 09 315 49 840 Osallistut automaattisesti kaikkiin tilaaja-arvontoihin. Arvomme tänä vuonna seitsemän kappaletta iPad Air -tabletteja. Voit tilata Metsälehden sisältäen Makasiinit -25% ja Metsälehti Makasiinin -50% alennuksella ystävällesi. Kestotilaajan Kaupan tarjoukset erikoishinnoin Metsälehti Makasiineissa. Maksuton lukuoikeus Metsälehden ja Metsälehti Makasiinin näköislehteen verkkosivuilla. Metsälehti Mobiili printtilehden oheen kestotilaajille 12 eurolla/vuosi (Norm. 59 euroa). Erityisetuja yhteistyökumppaneiden järjestämissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Tilauksesi jatkuu automaattisesti niin kauan kuin itse haluat. Kuulut parhaimpien ja arvostetuimpien etuasiakkaiden joukkoon. Muistathan, että tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa arvonlisäveroineen. Kestotilaajan edut: Vaihda kestoon! Metsälehden tilaaminen kannattaa aina. Saat paljon rahan arvoisia vinkkejä ja metsäsi tuottaa paremmin. Metsälehden kestotilaaminen kannattaa aivan erityisesti, koska kaiken hyvän päälle saat vielä paljon rahanarvoisia etuja. Kaikki taatusti mukavan metsäisiä ja hyödyllisiä. Olipa kyseessä sitten kirjojen alennukset, lukijamatkat, tapahtumaliput tai lahjatilaukset, ne on aina mietitty juuri sinulle. Koska kestotilaajillemme haluamme tarjota aina pikkuisen enemmän, pikkuisen parempaa. Käy rohkeasti etuilemaan! palvelukseen halutaan lukijalta Metsänviljely lähtee maastossa liikkeelle yhden miehen kaivinkoneella tai metsätraktorilla tekemästä maanmuokkauksesta. Kävyt kerätään loka-marraskuussa räntäsadetta ja pimeää uhmaten. Taimikonhoito edellyttää jatkossakin metsään menemistä metsuritylsyyden ylistys varusteissa, vaikka konekehitys on edennyt. Metsäteollisuutta ja talouden perusteita muokkaavat ja ylläpitävät toimet eivät uhku glamouria eikä kaikkea pysty tekemään jatkossakaan kosketusnäyttöä hipaisemalla. Kuitenkin niin hallitusohjelma kuin yritysten ja tutkimuslaitosten viestintä puskee maailmalle hienoja sanoja ja uutta tekniikkaa. Uutinen söpöistä metsäneläimistä on helppo saada läpi, mutta vaikkapa tylsät paakkutaimet eivät aiheuta klikkausintoa. Tämä on luonnollista, mutta välillä pitää muistaa, että tylsää ja arkistakin on jaksettava. Metsänuudistamisen menetelmäkehitys vaatii visioinnin lisäksi tosiasioiden tunnustamista. Lehtien ja muun median on elääkseen myytävä mainoksia, joten on helppo ymmärtää tarve kerätä lukijoita yllättävillä tai helposti lähestyttävillä aiheilla. Huolestuttavampaa on, jos tutkimusviestinnässä lähdetään asioiden painoarvojen pohdinnan sijaan liikkeelle tavoitteesta saada tiedotteelle mahdollisimman monta avauskertaa tai saada tutkimuslaitoksen nimi esiintymään lehdessä riittävän tiuhaan. Yhteiskunnalliseen vaikuttavuuden merkkinä pidetään tällöin vain lukijoiden määrää, ei muutosta alan käytännöissä vaikkapa ympäristön varjelun hyväksi tai elinkeinoelämän kokemaa hyötyä. Tutkimuksen tekijöiden tulee voida visioida ja innovoida vapaasti, ja välillä on erinomaisen tarpeellista kertoa futuristisistakin ajatuksista myös tutkimuskentän ulkopuolelle. Pimeälle puolelle astutaan kuitenkin silloin, kun vasta kehittelyvaiheessa olevaa tuotantomenetelmää hehkutetaan kuin valmista ja käyttökelpoista palstatilan tai lisärahoituksen toivossa. Tällä voidaan tehdä hallaa alan kuin alan todelliselle kehittymiselle. Toisinaan nimenomaan hiljaisuus on merkki vakavan työn etenemisestä. Tutkimusjulkaisujen lukijaja viittausmääriä seurataan vähintään yhtä tarkkaan kuin nettilehdissä klikkausten ja tykkäysten määrää. Hätkähdyttävää on ollut huomata, että omista tutkimusartikkeleistani kaikkein luetuin on ollut tuloksiltaan vaatimattomin. Juttu, jossa testataan uutta kuvantamismenetelmää metsäpuiden siemenillä heikoin tuloksin, on osoittautunut paljon perinteisin menetelmin saatuja kovempia tuloksia kiinnostavammaksi. Onko kyse huonosta kyvystäni markkinoida tylsyyttä vaiko lukijakunnan heikosta kyvystä sietää tätä arkea, jota elämme? Vaikka katsomme tulevaan ja vaikka kuinka keksimme uutta ja hienoa, totuus on, että seisomme edelleen tukevasti toinen jalka turpeessa ja se iänikuinen käpy kädessä. Todellisuuspako voi olla parempi jättää ammattielämän ulkopuoliseen maailmaan. Katri Himanen tutkija, Luonnonvarakeskus 68 MAKASIINI 7 • 2015 3852_.indd 68 16.10.2015 15.13
www.komatsuforest.fi KOMATSU FOREST OY ETSII metsäkonealan osaajaa vastaamaan Komatsu-metsäkoneiden myynnistä ja nykyisen myyntiverkoston kehittämisestä Baltian maissa sekä käytettyjen metsäkoneiden myynnin kasvattamisesta kansainvälisten yhteistyöverkostojen kautta. Myyntipäällikölle kuuluu vastuu kaupan laadusta, budjetoinnista, hinnoittelusta ja varastonhallinnasta. Myyntipäällikkö on johtoryhmän jäsen, hän raportoi toimitusjohtajalle. Odotamme hakijalta kokemusta vastaavista tehtävistä, asiakasnäkökulmaa, myynnillistä otetta ja rohkeaa tavoitteiden asettamista. Kielitaitovaatimus on suomi ja englanti, venäjän kielen taidosta on hyötyä samoin kuin metsäkoneja metsätoimialan tuntemisesta. Hakemukset pyydämme jättämään 6.11.2015 mennessä www.sihti.fi kautta. Lisätietoja tehtävästä antavat Rekrytointipalvelu Sihti Oy:stä Jukka-Pekka Annala, puh. 050 444 4455 ja Teemu Vuorinen, puh. 050 444 4447. Nykyisen toimenhaltijan siirtyessä eläkkeelle, yhtiö hakee MYYNTIPÄÄLLIKKÖÄ FORESTRY QUALITY OPPORTUNITIES Komatsu Forest Oy on markkinointiyhtiö, jonka vastuualueena on uusien Komatsu-merkkisten metsäkoneiden myynti Suomessa ja Baltian maissa. Näiden lisäksi yhtiö myy käytettyjä metsä koneita useille markkina-alueille. Komatsu Forest on osa Komatsu Ltd. teollisuuskonsernia, jonka liikevaihto on yli 20 Mrd USD ja työntekijöitä eri puolilla maailmaa 47000. Metsäkoneita valmistavat tuotantolaitokset sijaitsevat Ruotsin Uumajassa sekä USA:ssa. Käy etuilemaan Klikkaa ja tilaa: www.metsalehti.fi Tai soita: 09 315 49 840 Osallistut automaattisesti kaikkiin tilaaja-arvontoihin. Arvomme tänä vuonna seitsemän kappaletta iPad Air -tabletteja. Voit tilata Metsälehden sisältäen Makasiinit -25% ja Metsälehti Makasiinin -50% alennuksella ystävällesi. Kestotilaajan Kaupan tarjoukset erikoishinnoin Metsälehti Makasiineissa. Maksuton lukuoikeus Metsälehden ja Metsälehti Makasiinin näköislehteen verkkosivuilla. Metsälehti Mobiili printtilehden oheen kestotilaajille 12 eurolla/vuosi (Norm. 59 euroa). Erityisetuja yhteistyökumppaneiden järjestämissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Tilauksesi jatkuu automaattisesti niin kauan kuin itse haluat. Kuulut parhaimpien ja arvostetuimpien etuasiakkaiden joukkoon. Muistathan, että tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa arvonlisäveroineen. Kestotilaajan edut: Vaihda kestoon! Metsälehden tilaaminen kannattaa aina. Saat paljon rahan arvoisia vinkkejä ja metsäsi tuottaa paremmin. Metsälehden kestotilaaminen kannattaa aivan erityisesti, koska kaiken hyvän päälle saat vielä paljon rahanarvoisia etuja. Kaikki taatusti mukavan metsäisiä ja hyödyllisiä. Olipa kyseessä sitten kirjojen alennukset, lukijamatkat, tapahtumaliput tai lahjatilaukset, ne on aina mietitty juuri sinulle. Koska kestotilaajillemme haluamme tarjota aina pikkuisen enemmän, pikkuisen parempaa. Käy rohkeasti etuilemaan! palvelukseen halutaan lukijalta esittäisin eriävän mielipiteen Metsälehti Makasiinin 6/2015 metsänomistajajutussa esitetystä Riitahuhta-nimen etymologiasta. Täsmälleen samanniminen paikka on Keski-Suomessa Vanhanpään kylässä. Nimihän on peräisin keskiajalta tai ehkä yli tuhannen vuoden takaa, ken tietää. Tuskin siellä yhden talollisen erämaissa niin huimaa riitaa on päässyt syntymään, sopuisaa on elo ollut yleensä. Ritahuhta on varmastikin ollut oikea alkuperäisnimi, jota kiertävät maanmittarit tai kartantekijät ovat omavaltaisesti väännelleet ”oikeampaan suomenkieliseen asuun”. Rita on häkkimäinen puusta tehty ketuntai sudenloukku, joka laukeaa umpinaiseksi, kun saaliseläin nykäisee syöttiin sidottua narua. Huhdanpolton jälkeen alue pikkuhiljaa on muuttunut riistarikkaaksi reheväksi aukioksi, josta on pyydetty lintuja, jäniksiä ja ridalla kettuja. SirKKa PYHÄLÄ Lempäälä etymologiasta 3852_.indd 69 16.10.2015 15.13
70 VUOTTA 30.10. Hannu Vehviläinen, metsänhoitaja, metsäneuvos, Helsinki 60 VUOTTA 4.11. Hannu Sihvo, Metsänhoitoyhdistys Lounametsän valtuutettu, Eura 50 VUOTTA 31.10. Hannu Uusihonko, Metsänhoitoyhdistys Karhun valtuuston varapuheenjohtaja, Honkajoki Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja Suomen metsäkeskuksesta. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiek. 21 B, 00100 Helsinki. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi MERKKIPÄIVÄT Stora Enso Stora Enso on palkittu parhaasta yritysvastuuviestinnästä Ruotsissa julkaistussa tutkimuksessa. Tutkimuksessa arvioitiin 72 Tukholman pörssissä listattua suuryritystä niiden yritysvastuutyöstä ja viestinnästä. Raportin tilasi Tukholman kauppakorkeakoulun yhteydessä toimiva Mistra Center for Sustainable Markets. Walking the Talk -nimisessä tutkimuksessa arvioitiin yritysten tapaa kertoa vastuullisuustyöstään sekä yritysten raportoimia toimenpiteitä yritysvastuun alueella. Stora Enso oli arvioiduista yrityksistä ainoa, joka sai täydet 17/17 pistettä yritysvastuuviestinnästä ja jakoi korkeimman pistemäärän 14/17 yritysvastuutyöstä. PALKINTOjA Tämän Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 5.11. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 7”. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. MAKASIINIRISTIKKO 7 Palkinnot Makasiinikryptosta 6 on arvottu seuraaville kolmelle: Reijo Kuitti, Töysä, Jorma Rauhala, Valkeala ja Marja Toivio, Helsinki. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Makasiinikrypto 6, oikea ratkaisu Soidinkuja 4 Tunnus 5011305,Info:00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden ??/?? 2015 alkaen (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 119 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 132 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 67 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 66 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 36 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10?%. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315?49?840. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteenmuutos ??/?? 2015 ??/?? 201 5 Metsäkustannus maksaa postimaksun Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 VASTAUSLÄHETYS + Lehden saajan osoite Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot SUKUnIMI ETUnIMI SUKUnIMI ETUnIMI LÄHIOSOITE LÄHIOSOITE POSTInUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTInUMERO POSTITOIMIPAIKKA PÄIVÄYS ??ALLEKIRjOITUS?????????PUHELIn ASIAKASnUMEROnI LEHdEn OSOITELIPUKKEESTA 3851_.indd 71 16.10.2015 15.15
pilkkeitä TeksTi seppo Vuokko kuVa Jorma peiponen Hauki on läheisempää sukua ihmiselle kuin sammal metsätähdelle. Hauella ja ihmisellä on paljon yhteistä kuten luinen tukiranka ja pääkoppa. Vihreä väri ja kyky yhteyttää hämäävät niin, ettemme huomaa perustavanlaatuisia eroja sammalten ja kukkakasvien elämässä. sammalet eriytyivät kukkakasveihin johtavasta linjasta kohta kasvien aloitellessa maan päällistä elämänsä, ehkä kambrikaudella puoli miljardia vuotta sitten. ihmisen ja hauen viimeinen yhteinen esi-isä polski meressä vielä sata miljoonaa vuotta myöhemmin. otan eroista esiin vain yhden, suhteen veteen, koska sillä on monia ekologisia seurausvaikutuksia. kukkakasvi on kuin pullo tai putki, jossa vesi on sisällä. se ottaa juurillaan veden maasta ja vesi poistuu kasvista lehtien kautta. Juuria lukuun ottamatta kasvin koko muu pinta hylkii vettä: vesi pisartuu ja noruu pois. Perin erilaisia vihreitä sammalilla ei ole juuria eikä tehokasta vedenkuljetusjärjestelmää. kuivassa tilassaan sammalen kaikki elintoiminnot ovat pysähtyneinä. solun sisältökin on rusinamaisena möykkynä solun keskellä. kun sade tai sumu kostuttaa sammalen, sammaltupas sitoo vettä kymmeniä kertoja oman painonsa. solulima turpoaa ja elintoiminnot käynnistyvät minuuteissa, tunnin kuluttua sammal on valmis sieppaamaan valoa ja yhteyttämään. kukkakasvien erinomainen vedenkuljetusjärjestelmä antaa niille mahdollisuuden kasvaa kymmenien metrien mittaisiksi. sammalet ovat useimmiten vain muutaman sentin mittaisia, metrin mitan voivat saavuttaa vain vedessä kasvavat lajit. suurikokoiset kasvit ovat vallanneet parhaat kasvupaikat. sammalille ovat jääneet vain paikat, joissa kukkakasvit eivät kunnolla menesty: kivipinnat, puiden rungot, hyvin karut ja varjoisat tai veden kyllästämät maat. silkassa vedessä kasvaessaan ne voivat paremmin kilpailla kukkakasvien kanssa elintilasta kuin maalla. Tundra, vuorten huiput, pohjoiset havumetsät ja suot ovat sammalten valtakuntaa. Ruskainen metsätähti karhunsammalkasvustossa. Kasveja molemmat, mutta metsätähden ja karhunsammalen yhteisiä kantavanhempia saa hakea puolen miljardin vuoden takaa. Suomen Tiedeseuran vanhin jäsen, professori Peitsa Mikola täytti viime viikolla 100 vuotta. merkkipäivän kunniaksi ilmestyi juhlakirja ”Vuosisadan metsäbiologi.” sen liitteenä olevassa mikolan julkaisuluettelossa on julkaisuja yhdeksältä vuosikymmeneltä vuodesta 1937 vuoteen 2011, näin pitkäaikainen toiminta on harvinaista kansainvälisestikin. peitsa mikolan haastattelu ilmestyy seuraavassa metsälehdessä. Tiedeseuran vanhin TerveTuloa metsäkustannuksen osastolle Helsingin metsämessuilla 6.–8. marraskuuta! Voit tutustua kirjauutuuksiin ja tehdä edullisia messuostoksia. Tapaat myös metsälehden toimittajia ja asiantuntijoita. muiden mukana Mikko Riikilä ja Risto Mykkänen opastavat raivaussahan teroitukseen ja huoltoon kaikkina messupäivinä. ohjelmalavalla esiintyvät lauantaina Kalle Vanhatalo, joka puhuu kannattavuudesta, ja sukupolvenvaihdosten asiantuntija Pirjo Havia. molemmat ovat esitysten jälkeen tavattavissa osastollamme. sunnuntaina vuorossa ovat metsämieli-kirjojen kirjoittaja Sirpa Arvonen ja metsätuhoista kirjan kirjoittaneet Risto Kasanen, Kari Heliövaara ja Antti Uotila. nähdään messuilla! Metsälehden messuosastolla voi tutustua kirjauutuuksiin ja tavata asiantuntijoita sekä lehden toimittajia. h et a vä li m äk i 72 MAKASIINI 7 • 2015 3850_.indd 72 16.10.2015 15.07
polta puhtaasti PuuPolton hiukkasPäästöt askarruttavat Teema Perintömetsä Miten tila liitetään yhteismetsään? PuukauPPakoulu Erimielisyyksien ratkominen Ensi numerossa metsälehti makasiini 8/15 ilmestyy 3.12. seuraava metsälehti ilmestyy 5.11. ku va : sh u tt er st O Ck im aG es 73 MAKASIINI 7 • 2015 3942_.indd 73 16.10.2015 15.12
TUOTE & TEKIJÄ TeksTi Hannu JauHiainen kuvaT JuHa Ollila ”Olen toiminut napapiirin Joulutontunpolulla nyt kolme vuotta. Hyvien opasteiden avulla jokunen turistikin vierailee verstaallani, mutta valtaosa asiakkaistani teettää erilaisia tilaustöitä. aika on hankala puualan käsityöläiselle ja kilpailu töistä on kovaa. Pahin haastaja on kone. Moni puusta valmistettu opaste tai kyltti saa nykyisin muotonsa ja viimeistelyn konetyönä. Matkamuistoiksi kelpaavat lähinnä pienet esineet, jotka eivät kuitenkaan voi olla kalliita. käsityön tekijälle se on vaikea yhtälö. sen vuoksi olen keskittynyt tilaustöihin ja suurempiin esineisiin. Pieniäkin valmistuu, tänä vuonna kaupaksi on mennyt esimerkiksi noin 500 kappaletta tulitikkuaskin puisia suojuksia. Pienistäkin suuri osa on tilaustöitä. Pieni esine halutaan monesti muistoksi johonkin tilaisuuteen osallistumisesta. Tuotteita tilaavat yritysten lisäksi muun muassa seurakunnat ja urheiluseurat. Mieluiten teen tuotteita, joissa on luomisen vapautta sekä käsillä tekemisen iloa. sellaisia ovat vaikkapa seinäreliefit tai käytännönläheiset koriste-esineet. Mieluisia töitä ovat olleet myös saksaan tilaustyönä tehdyt vaakunat ja ritariaiheiset veistokset. Tarvittavan puutavaran minulle toimittaa pääosin isäni, joka toimii metsäalalla. Tavallisin materiaali on hidaskasvuinen koivu. käytän myös mäntyä, kelohonkaa, pihlajaa ja haapaa. asiakkaiden kanssa kommunikoin usein tekstiviestein ja sähköpostin välityksellä, sillä olen ollut syntymästäni asti kuuro. isompien töiden tilauksissa saatan käyttää apuna tulkkia (myös tämä haastattelu tehtiin tulkin kanssa). kun asiakkaat tulevat käymään, tavalliset asiat selviävät elekielellä, piirtämällä tai kirjoittamalla.” PuusePäntöitä naPaPiiriltä Rovaniemeläisen Heikki Tapion verstaalla syntyy koristeja käyttöesineitä lappilaisesta puusta. Puuseppä Heikki Tapio tekee käyttöesineitä mieluiten käsityönä. Puiset tulitikkuaskin kuoret ovat kysyttyjä. 74 MAKASIINI 7 • 2015 74 MAKASIINI 7 • 2015 3848_.indd 74 16.10.2015 15.07
D ad dy Fi n la n d OTSO METSÄPALVELUT ESITTÄÄ: Maailmanensi-ilta Metsämessuilla 6.–8.11.2015 “Peto Metsässä on riipaiseva suomalainen hakkaustarina. Se asemoituu todellisuudentunnussaan katsojan sietokyvyn rajoille ja auttaa ymmärtämään, miksi metsässä ei välttämättä kannata tehdä aivan kaikkea itse. Viisi tähteä, suosittelen!” Tervetuloa elokuviin Helsingin Messukeskukseen osastolle 6B71. OTSO:lta saat kaiken mitä metsääsi tarvitset. Lue lisää: www.otso.fi. Jouko Myllyoja Laura Malmivaara Tapio Liinoja Ville Seivo Miska Kajanus 3847_.indd 75 15.10.2015 17.24
www.stihl.? STIHL TEKNISTÄ ETUMATKAA! Tarjoukset voimassa 15.11.2015 asti STIHL RAIVAUSSAHAT Mukavat, kestävät ja tehokkaat työvälineet yksityiskäyttöön sekä ammattilaisille. Ravaussahalla siistit kätevästi pienemmät metsät sekä villiintyneen kasvuston. Kehittynyttä tekniikkaa Taloudellinen 2-MIX moottori on ilo sekä käyttäjälle että ympäristölle. Elektroninen M-Tronic moottorinohjausjärjestelmä takaa aina optimaalisen moottorintehon, jatkuvan väännön sekä erinomaisen kiihtyvyyden. 299,DYNAMIC VAATEPAKETTI Näyttävä ja hengittävä turvaasu.Puserossa pehmeä softshell kaulus sekä vahvistetut kyynärpäät. Avohaalarissa viiltosuojaus, etuosa kestävää majava nailonia, takaosa täysin joustavaa materiaalia. Sh. 369,00 € Erinomainen raivaussaha pihalle kuin pihalle. 41,6 cm³, 2,0 kW / 2,7 hv 7,7 kg Vakiona 3 terällä ja valjailla! Sh. 769,00 € FS 260 C-E 699,Metallirunko ja M-Tronic moottorinohjausjärjestelmä! 42,6 cm 3 2,3 kW / 3,1 hv 4,5 kg. Ei ryyppyä Ei säätöjä! Sh. 735,00 € Ei ryyppyä Ei säätöjä! Sh. 735,00 € MS 241 C-M 659,Halutuin ammattisaha nyt M-Tronic moottorinohjausjärjestelmällä: Ei ryyppyä ei säätöjä. Metallirunko. 35,2 cm³, 1,8 kW / 2,4 hv 3,9 kg Sh. 849,00 € MS 201 C-M 699,Hal H u aam ”KUNK UN PALUU” (Konevi esti 7/2015) 41, 4 6 Va FS 460 C-EM K 899,Haastaviin olosuhteisiin vahva raivaussaha ammattivaljailla ja M-Tronic elektronisella moottorinohjausjärjestelmällä. 45,6 cm³ 2,2 kW / 3,0 hv 8,4 kg Sh. 1015,00 € Metsalehti_Makasiini_2015_10_21.indd 1 5.10.2015 9:04:50 3846_.indd 76 15.10.2015 17.24