15 KYSYMYSTÄ ENERGIAPUUSTA Koeajossa Usewood Log Master M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 7/2 02 TE EM A : TIL A KA U PA T QUERCUS ROBUR ›› Mitä puiden tieteelliset nimet tarkoittavat? TILAKAUPAT PARAS TUOTTOPROSENTTI ETELÄKARJALASSA JUSSI KUMPULA Avohakkuiden kieltoon ei perusteita PIKKU-ECHO SOPII RANKAMETSÄÄN VISAN TARJONTA MONINKERTAISTUU 5. MARRASKUUTA • NUMERO 7/2020 • 11,50 € WWW.METSALEHTI.FI 8061_.indd 1 3.11.2020 8.20
Metsä Group on meidän metsänomistajien oma yritys. Meitä on pienen palstan perijästä mittavien metsäomaisuuksien omistajaan, ympäri Suomen maan. Meitä kaikkia kuitenkin yhdistää se, että haluamme hoitaa metsiämme kestävästi, niin että ne kasvavat hyvinvointia tulevillekin polville. Metsä Groupin satatuhatta omistajajäsentä on sellainen voima, että yhdessä tekemällä saamme metsistämme tuottoa, johon ei yksin yltäisi. Yhdessä me myös huolehdimme, että jokainen Metsän omistaja saa nauttia reilun osansa yhteisestä kasvusta. Tervetuloa Metsän omistajaksi. Lue lisää: metsaforest.com Kyllä Metsä pitää huolen omistaan 8062_.indd 2 3.11.2020 8.31
62 74 14 S. S. S. Tämän numeron kannen kuvan on piirtänyt Marja Koistinen. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Korona nostaa hintoja 6 METSÄNOMISTAJA : ”Ei tukkeja tyhjästä synny” 12 MÄNTYKUIDUN VAKAA KURSSI 14 METSÄTYYPPI : Miten kirjanpainajakanta on kehittynyt? 15 KORONA TEKEE BREXITISTÄ KOVEMMAN 16 LUKIJAN KUVA : Ferguson tositoimissa TEEMA 18 MISSÄ METSÄ TUOTTAA ENITEN? 26 NOSTAVATKO METSÄRAHASTOT HINTAA? 28 VAIKUTTAJA : Metsähallituksen Jussi Kumpula OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 15 kysymystä energiapuusta 40 KUUSEN 80 VUOTTA : Joko kaadetaan? 42 TUTKIMUS : Vedenpinta kuriin poimintahakkuilla 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA : Puukauppaa ilman verkkoa 44 KYSY POIS : Miten lumituhopuiden käy? 47 PIKATESTI : Pikku-Echo rankametsään 48 PERINTÖMETSÄ : Lahjaveron oikaisu voi kannattaa TALOUS 51 RAHAPUU : Tehdään pieniä hyviä tekoja 52 PUUMARKKINAT : Sulattaako Kiina tulevan visavuoren 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Kaikki kuidut energiaksi 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Hyvä sijainti houkutteli ostajia 56 METSÄTILAMARKKINAT : Muullakin on arvoa 57 KOEAJO : Usewood Log Master 61 KOLUMNI : Maalaisjärki on edullisinta elvytystä LUONNOSTA 62 LUHTA : Ihmisen merkit 69 ENNEN & NYT : Musta muuttui vihreäksi 70 METSIEMME VÄRISEVÄT JA TAHMEAT 74 TUOTE & TEKIJÄ : Puuta akkuihin 78 PILKKEET : Mereisen ilmaston sammal 80 MAKASIINIRISTIKKO 82 TYÖSSÄ METSÄSSÄ : Käpyjen keruu käy liikunnasta STORA ENSO SEPPO SAMULI JO RM A LU H TA STORA ENSO TEKEE LIGNIINISTÄ HIILTÄ AKKUIHIN TIINA YLIOJAN MUKAAN KIRJANPAINAJIEN SEURANTAA PITÄISI VAHVISTAA Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 8063_.indd 3 30.10.2020 16.45
4 Metsälehti Makasiini » PÄÄKIRJOITUS TUORE kaupunkilaismetsänomistaja sai keväällä yllättäviä yhteydenottoja. Rajanaapurit Pohjois-Pohjanmaalta ja joku muukin metsänomistaja soittivat ja kertoivat olevansa kiinnostuneita ostamaan vasta perityn tilan. Asiaan perehtyminen paljasti, että kauppaa kannattaa harkita. Metsästä saisi hyvän hinnan. Mutta mihin siitä saatavat rahat sitten sijoittaisi? Keväällä varsinkaan pörssiosakkeet eivät houkutelleet. Metsänomistaja päätti pitää tilansa. Kun myös metsänhoitoyhdistys otti yhteyttä lannoitushankkeen tiimoilta, omistaja päätyi myymisen sijasta sijoittamaan rahaa metsänsä lisäkasvuun. Ei ihme, että ostajat ovat aktiivisia, sillä metsätilakaupassa kysyntä on jo pitkään ylittänyt tarjonnan. Koronapandemia on entisestään vahvistanut asetelmaa, ja hehtaarihinnat ovat sen mukaiset. Turvalliset ja vakaat sijoituskohteet kiinnostavat. Toisaalta poikkeuksellinen aika on todennäköisesti myös vähentänyt tilojen tarjontaa. Ruotsissa tilastoitiin kesällä myyntiin tulleiden metsätilojen määrässä jyrkkä lasku. Kannattaako metsää enää ostaa? Jos kannattaa, niin mistäpäin Suomea? Toimittaja Mikko Häyrynen vertaili metsämaasta maksettuja hehtaarihintoja ja Luonnonvarakeskuksen tilastoimaa liiketulosta. Kävi ilmi, että sijoitustuottoprosentit vaihtelivat maakuntien välillä paljon ja yllättävällä tavalla. Sivulta 18 alkavasta jutusta selviää, missä maakunnassa metsäsijoitukselle saa keskimäärin parhaan tuoton. Tuottoa lasketaan tarkkaan myös metsärahastoissa, jotka etsivät markkinoilta parhaita kohteita. Hannu Liljeroos on koonnut sivulle 26 kiinnostavaa tietoa rahastojen ostoista. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi XXX XXXX XXXXX ”xxx” PIRJO HAVIA YRITTÄJÄ ”MINUSTA on joskus mukava tukeutua perinteisiin hokemiin, kuten ’joka vanhoja muistaa, sitä tikulla silmään’. Veroasioissa vanhoja kannattaa kuitenkin joskus muistella – ainakin jos on vireillä asioita, joiden veroseuraamuksiin voi itse vaikuttaa.” MIKKO HÄYRYNEN TALOUSTOIMITTAJA ”METSÄTILOJEN hintojen ja tuoton suhde oli kytenyt juttuaiheena pitkään, ja tässä toimittajan piti olla vähän myös tutkija. Juttu antaa uutta tietoa, vaikka selvitysmenetelmä ei kaikkia tieteenteon vaatimuksia täytäkään.” Metsälehti seuraa metsätilojen hintoja. Verkossa julkaistavat Hannu Liljeroosin raportit ovat kestotilaajille ilmaisia, joten Metsalehti.fi-palvelun käyttäjäksi kannattaa rekisteröityä. TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA Korona nostaa hintoja KARI MIELIKÄINEN EMERITUSPROFESSORI ”PARAS netistä löytämäni tutkimus lumituhon vaikutuksista kuusen kasvuun oli vuodelta 1915. Päätin hankkia uudempaa tietoa ja tein ruumiinavauksen latvansa menettäneelle kuuselle metsässäni. Palkaksi sain uutta tietoa, hikeä ja pari sylillistä polttopuuta.” 8064_.indd 4 30.10.2020 16.48
Metsälehti Makasiini 5 » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. TUUSULAN Riihikallio 30.10. 2020 Tulvineen joen varrelta. Metsä tuoksui syksyltä! KUVA: MIKKO ERHOLTZ 8064_.indd 5 30.10.2020 16.48
Vesa Kärkkäinen on uransa aikana oppinut tuntemaan Savon metsäväen. 6 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 8065_.indd 6 30.10.2020 17.05
”EI TUKKEJA TYHJÄSTÄ SYNNY” Kuopiolaistoimittaja Vesa Kärkkäinen omaksui metsäoppinsa vanhan liiton metsäammattilaisilta. Niihin hän luottaa edelleen. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN Sami Karppinen ›› Metsälehti Makasiini 7 8065_.indd 7 30.10.2020 17.05
N helppo haastatella ihmistä, joka ottaa työkseen kantaa. Ja aika pitkälti siitä Savon Sanomien artikkelitoimittaja Vesa Kärkkäisen toimenkuva muodostuu. Toinen juttu on, että häneltä eivät kannanotot ja tarinat ensihätään lopu. Monipolvista metsäkeskustelua muistuttanut haastattelumme loppui vasta, kun lounasravintolan henkilökunta alkoi nostella tuoleja pöydille ympäriltämme. Koska tämä on metsänomistajahaastattelu, aloitetaan metsänomistaja Vesa Kärkkäisestä. Opintovapaalla varhaisperkauksille Paljastuu, että mies ei ole niin umpisavolainen kuin otaksuin. Sukujuuret ovat Kiuruvedellä, mutta sukuhaara teki parin sukupolven korpivaelluksen Pohjanmaalle. Niinpä savolaisoletettu Kärkkäinen on syntynyt ja käynyt koulunsa Haapajärvellä. Toimittajan urakin alkoi Liitto-lehden aluetoimittajana Ylivieskassa. Kärkkäinen on lähtöisin maitotilalta, joten hakeutuminen Savon Sanomien maaja metsätoimittajaksi näyttää luontevalta valinnalta. Hänen metsänsä sijaitsee Haapajärvellä, se tosin on äidin suvun peruja. Oman luonnehdintansa mukaan Kärkkäinen ei ole kovin paljon tai ainakaan tarpeeksi ehtinyt osallistua metsiensä hoitoon. Tosin nyt mies on työstään opintovapaalla, joten aikaa on riittänyt taimikoiden heinäämiseen ja hoitoon. Tutustu ammattilaisiin Metsiensä hoidon Kärkkäinen on pääosin ulkoistanut Metsäliitolle. Yhteistyö on jatkunut yli sukupolven. ”Metsäliiton toimihenkilö oli äitini hyvä tuttu. Hän hoiti metsiä jo äitini omistusaikana. Yhteistyö jatkui, kun ostin metsät 2006.” Kärkkäisen mielestä metsänomistajan kannattaa tutustua ammattilaiseen, jolle valtaa metsien hoidosta annetaan. ”Kiersin metsämme Metsäliiton toimihenkilön kanssa läpi. Tein saman uudestaan, kun Metsäliitolle tuli uusi toimihenkilö Haapajärvelle.” Metsäretki on helppo tapa saada selkoa, mitä metsässä kannattaa tehdä. Sillä on Kärkkäisen havaintojen mukaan toinenkin ulottuvuus. ”Kun tutustut neuvojaan, jolle olet antamassa valtaa metsiesi hoidosta, myös vastuutat häntä.” Selkosuomeksi tuo tarkoittaa, että mitä tutummaksi metsänomistaja ja metsäneuvoja tulevat, sitä huolellisempaa työtä metsässä tehdään. ”Silloin ammattilainen tietää, että omistaja on kiinnostunut metsistään.” Koetelluin opein Savon Sanomien maaja metsätoimittajana Kärkkäinen on luonut kattavan suhdeverkoston metsäammattikuntaan. Hän itse nostaa metsällisiksi oppi-isikseen muun muassa Pohjois-Savon metsälautakunnan johtaja Antti Kolhon ja välillä kiivaankin metsänparantaja-kirjailija Erkki Timosen. Molemmat 1980-luvun vahvoja metsävaikuttajia. Jokainen nimet tunnistava osaa päätellä, että Kärkkäisen metsälliset näkemykset tukeutuvat enempi koeteltuihin ”Voin siis sanoa olevani monimuotoisuuden asialla.” KUOPIO Puijon tornista näkyy Sorsasaloon Finnpulpin tontille. Tosin näkymä on tällä hetkellä perin utuinen ja epäselvä. 8 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 8065_.indd 8 30.10.2020 17.05
VESA KÄRKKÄINEN NAIMISISSA, 54-vuotias isä ja isoisä: kaksi aikuista tytärtä, yksi tyttärenpoika ARTIKKELITOIMITTAJA Savon Sanomissa METSÄNOMISTAJANA 15 vuotta, metsätila Haapajärvellä METSÄISIIN harrastuksiin kuuluvat pienimuotoiset metsänhoidolliset työt omalla tilalla ja metsäpoliittinen keskustelu HARRASTUKSET: maastopyöräily sähköpyörällä, frisbeegolf oppeihin, mikä tarkoittaa selkeitä uudistushakkuita ja tehokasta puuntuotantoa Aina se ei tosin estä monimuotoisuuden vaalimista. ”Vertailin Metsäverkossa (Metsäliiton asiakkailleen laatima metsäsuunnitelmasovellus) metsätaloussuunnitelman mukaista ja monimuotoisuutta painottavaa metsänhoitoa eikä niissä näyttänyt olevan mitään eroa. Voin siis sanoa olevani monimuotoisuuden asialla.” Opintovapaansa aikana Kärkkäinen on ahminut avoimen yliopiston kursseja eri aloilta, muun muassa Itä-Suomen yliopiston metsätieteellisestä tiedekunnasta. Kaikki uudet opit eivät pitkän linjan metsätoimittajaa ole vakuuttaneet. ”Luennolla esitetyssä slaidissa metsänviljelyn kustannukseksi oletettiin 2 000 euroa hehtaarilla. Päätehakkuulta olisi niin muodoin pitänyt lähteä 50 vuoden kuluttua 450 kuutiota puuta, että homma olisi kannattanut, mikä on lähes mahdotonta. Vaihtoehdoksi tarjottiin jatkuvaa kasvatusta. Todellisuudessa metsänviljely ei maksa lähimainkaan noin paljon.” Lakiuudistus epäonnistui Kärkkäisenkin tilalla on metsiköitä, joista tukkipuut on aikanaan poimittu pois. Maaseudun Tulevaisuuden evp. metsätoimittaja Juha Aaltoilaa siteeraten hän nimittää näitä puustoja ”harveikoiksi”, joista nyt siis pitäisi edelleen löytää tukkipuita – ja taimia. ”Mitään aluspuustoa harveikoiden alla ei ole. Ei tukkeja tyhjästä metsään synny.” Hän muistuttaa, että metsätiede on perimiltään empiiristä. Hyvä ei heilu, jos uudet opit rakentuvat pelkästään teoreettisten mallien varaan. Vesa Kärkkäinen on opintovapaalla opiskellut muun muassa metsätieteitä Joensuussa. Hän oudoksuu saamiaan oppeja. ›› Metsälehti Makasiini 9 8065_.indd 9 30.10.2020 17.05
”Historiaa ei pidä unohtaa, kun uutta mietitään. Jonkun pitäisi osata laskea ja ennustaa, millaisia vaikutuksia erilaisista valinnoista todellisuudessa seuraisi.” Kärkkäinen pitää vuonna 2014 tehtyä metsälakiuudistusta epäonnistuneena. Metsien käsittelyä vapauttaneen lain hän näkee suosineen ympäristöjärjestöjä ja metsäteollisuutta, mutta ei metsänomistajia. ”Ympäristöjärjestöt saivat jatkuvan kasvatuksen ja metsäteollisuus oikeuden entistä nuorempien, runsaasti kuitupuuta tuottavien metsien päätehakkuisiin. Metsänomistajille jäävät pahimmillaan vain epäjärkevien toimien seuraamukset.” Metsäromantiikalle ei Kärkkäinen pyydettiin pari viikkoa sitten kesken opintovapaansa tekemään lehteen arvio Antti Heikkisen kirjoittamasta Einari-romaanista, jossa Ponssen edesmenneen perustaja Einari Vidgrénin elämä paketoidaan romaanimuotoon. Kärkkäisellä on melkoisesti omakohtaista rajapintaa Ylä-Savon suurmiehen kanssa. Hän on saunonut ja välillä lennellyt helikopterilla Einarin kanssa ja istunut Vieremän Ponsse-klubillakin samassa pöydässä. Tämän lisäksi Kärkkäisen isä oli Vidgrénin ravikavereita, joten yhteys juontuu jo lapsuudesta. Kirjassa Heikkinen luo näkymän Einarin nuoruuteen, hevos-, pokasahaja kirvessavotoiden aikaan, hiukan päätalolais-iijokisessa hengessä. Myös Kärkkäisellä on lapsuusmuistoja hevosajan metsätöistä isän mukana. ”Ravihevosia valmennettiin metsätöissä. Muistan, että hevosella sai puut pois sellaisistakin paikoista ojitusalueilta, jonne ei traktorilla olisi ollut asiaa.” Metsäromantikoksi hän ei silti tunnustaudu eikä haikaile paluusta vanhaan, vaan muistuttaa, että hevosaika oli rankkaa ja ankaraa puurtamista. Hän toivoo, että menneitä aikoja kaipailevat lukisivat Einari-kirjan huomatakseen, kuinka tiukassa leipä ennen vanhaan oli. ”Kaikki ei todellaan ollut ennen paremmin.” Jatkuuko Finnpulpin taru? Tämän haastattelun tekemiseen olisi vaikea kuvitella luontevampaa paikkaa kuin Puijo. Täältä toimittaja Kärkkäinen voi tarkkailla ”valtakuntaansa”, esimerkiksi Kuopioon puuhatun Finnpulpin tontti häämöttää usvan seasta pohjoisen suunnassa. Finnpulpin sellutehdashankkeesta jäi uutismiehelle pikkuisen muruja hampaankoloon, Kärkkäinen myöntää. Ei siksi, että hanke kaatui, vaan siksi, että Finnpulp pystyi yhdessä Kuopion kaupungin kanssa valmistelemaan hanketta vuosia ennen kuin tiedotusvälineet haistoivat ison uutisen. ”Siihen aikaan Kuopion hallinnossa oli mukana talousihmisiä, jotka osasivat pitää suunsa supussa ja saivat myös muut pysymään hiljaa. Mehän se ensimmäisenä sitten uutisoitiin.” Finnpulpin puuhamiehet eivät vieläkään suostu panemaan pistettä tarinalle, vaikka aiotun tehtaan ympäristölupa kaatui korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Kärkkäisen mielestä hankkeen toteutumiselle on vaikea nähdä toteutumisen edellytyksiä, ellei ympäristölainsäädäntöä muuteta. Mutta tarvittaisiinko uutta tehdasta? ”Jos metsänomistajat saadaan jatkossakin innostettua hoitamaan metsiään, niin tehdään harvennuksia, joista syntyvä kuitupuu pitäisi jossain jalostaa. Jos taas hyväksi havaitusta metsänhoitotavasta luovutaan, ei uutta sellutehdastakaan tarvita.”? l KÄRKKÄISEN VINKIT 1. Tutustu metsäneuvojaasi. Tutun metsänomistajan metsä hoidetaan huolellisesti. 2 . Patista metsästysseuroja pitämään hirvikannat kurissa. Haapajärvelläkin on taimikoita, joista istutetut männyt on syöty kolmeen kertaan. 3 . MTK:n ja metsäorganisaatioiden on osattava pitää puolensa, ettei hallinnossa tehdä metsänomistajille epäjärkeviä uudistuksia kuten vuoden 2014 metsälakiuudistus. Ponssen luoja Einari Vidgrenin Vesa Kärkkäinen oppi tuntemaan jo lapsuudessaan. Lisätiedot ja jälleenmyyjät: www.husqvarna.fi VAIHTAESSASI KÄYTTÖKUNTOISEN SAHASI UUTEEN HUSQVARNA 550XP®/G MARK II -SAHAAN HYVITYS 200 € 50,1 cm³ ? 3,3 kW ? 5,3/5,5 kg #wearetheverybestworkday HUSQVARNA XPLORER – vaihda vapaalle Husqvarnan kanssa. Hengittävä ja vedenpitävä kuoritakki 199 €, ja joustavat ulkoiluhousut 149,90 €, saatavana miesten ja naisten mallit. Oranssi lippalakki 19,90 € ja kätevä, lusikan sisältävä ruokatermos 0,6 L 27,90 €. LÄMMIN PAKETTI! Husqvarna 545FXT 899 € (949 €) + 15 L Husqvarnabensiiniä + 15 L Husqvarnan alkylaattipolttoainetta kaupan päälle! Arvo 61,50 € HUSQVARNA 545FXT Autotune ™ -raivaussaha Lämpökahvallinen raivaussaha kylmän hinnalla. 45,7 cm³ • 2,2 kW • 8,4 kg UUSI 550 XP® MARK II PAREMPAAN TYÖPÄIVÄÄN HUSQVARNA 540i XP® Puhdasta akkuvoimaa ammattilaiselle. Vastaa teholtaan 40 cc bensiinikäyttöistä sahaa. UUTUUS 10 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 8065_.indd 10 30.10.2020 17.06
Lisätiedot ja jälleenmyyjät: www.husqvarna.fi VAIHTAESSASI KÄYTTÖKUNTOISEN SAHASI UUTEEN HUSQVARNA 550XP®/G MARK II -SAHAAN HYVITYS 200 € 50,1 cm³ ? 3,3 kW ? 5,3/5,5 kg #wearetheverybestworkday HUSQVARNA XPLORER – vaihda vapaalle Husqvarnan kanssa. Hengittävä ja vedenpitävä kuoritakki 199 €, ja joustavat ulkoiluhousut 149,90 €, saatavana miesten ja naisten mallit. Oranssi lippalakki 19,90 € ja kätevä, lusikan sisältävä ruokatermos 0,6 L 27,90 €. LÄMMIN PAKETTI! Husqvarna 545FXT 899 € (949 €) + 15 L Husqvarnabensiiniä + 15 L Husqvarnan alkylaattipolttoainetta kaupan päälle! Arvo 61,50 € HUSQVARNA 545FXT Autotune ™ -raivaussaha Lämpökahvallinen raivaussaha kylmän hinnalla. 45,7 cm³ • 2,2 kW • 8,4 kg UUSI 550 XP® MARK II PAREMPAAN TYÖPÄIVÄÄN HUSQVARNA 540i XP® Puhdasta akkuvoimaa ammattilaiselle. Vastaa teholtaan 40 cc bensiinikäyttöistä sahaa. UUTUUS 8065_.indd 11 30.10.2020 17.06
Vakaa kurssi Mäntykuidun käyttö nousi 2010-luvulla uudelle tasolle, mutta kantohinnat ja korjuutaksat eivät. TEKSTI JA KUVA SAMI KARPPINEN MÄNTYKUIDUN kantohinta on pysynyt Suomessa vakaana koko 2010-luvun. Kun vuonna 2011 pystykaupoissa maksettiin Suomessa mäntykuitupuusta keskimäärin 16,13 euroa kuutiometriltä, niin viime vuonna hinta oli 17,67 euroa. Reaalisesti mäntykuidun keskikantohinta on muuttunut siis alle prosentin. Samaan aikaan mäntykuitupuun hankintamäärät ovat nousseet 15 miljoonan kuution vuositasolta huippuvuoden 2018 lähes 18 miljoonaan kuutioon. Myös tehdashinta on ollut vakaa. Kantohinnasta, korjuusta, kaukokuljetuksesta ja yleiskuluista muodostuva hinta on Metsäteollisuus ry:n tilaston mukaan luikerrellut laiskasti neljänkymmenen euron molemmin puolin. Metsäteho Oy:n mukaan mäntykuitupuun keskimääräinen konekorjuukustannus vuonna 2010 oli 12,61 euroa kuutiometriltä ja kaukokuljetuskustannus 8,89 euroa. Vuonna 2018 vastaavat luvut olivat korjuussa 12,81 euroa ja kuljetuksessa 9,43 euroa kuutiometriltä. Kun kustannukset deflatoidaan metsäalan koneja autokustannusindekseillä, ovat korjuun ja kuljetuksen kustannukset laskeneet reaalisesti noin 10 prosenttia. ”Vastaavasti metsäkoneiden kustannusindeksi on noussut runsaat kuusi prosenttia kyseisellä aikavälillä”, huomauttaa Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola. l 42,47 € / m 3 Mäntykuitupuun tehdashinta vuonna 2018 Perustuu Metsätehon lukuihin 12 Metsälehti Makasiini » AJASSA 8066_.indd 12 30.10.2020 17.19
Metsäteollisuuden kotimaisen mäntykuitupuun käyttö 2010 15,24 miljoonaa m 3 2018 17,97 miljoonaa m 3 Puunhankinnan yleiskulu 2,68 € / m 3 Kaukokuljetus 9,43 € / m 3 Koneellinen korjuu (hakkuu ja lähikuljetus) 12,81 € / m 3 Koneellinen korjuu (hakkuu ja lähikuljetus) 12,81 € / m 3 Keskimääräinen kantohinta 17,55 € / m 3 Mäntykuitupuun tehdashinnan muodostuminen vuonna 2018 Lähde: Metsäteho Oy 600 900 1200 1500 10 15 20 Sellu heiluu, kuitupuu ei Mäntykuidun kantohinnan ja sellun hinnan kehitys 2010–2020 Lähde: Luke, Fastmarkets FOEX Sellun hinta USD/T:stä Mäntykuitupuun nimellishinta €/m 3 vuodet 2010 2020 Metsälehti Makasiini 13 8066_.indd 13 30.10.2020 17.19
Kirjanpainajien seurantapyynti on tältä vuodelta ohi. Mihin tilanteeseen jäätiin? Kirjanpainajien määrä jatkoi kasvuaan pahimmilla alueilla Uudellamaalla sekä Kaakkois-Suomessa, mutta runsastui myös Savo-Karjalassa. Kahdeksan Eteläja Kaakkois-Suomessa sijaitsevan paikkakunnan lisäksi epidemiaraja ylittyi Pohjois-Savossa Rautalammilla. Epidemiarajan ylittyminen tarkoittaa, että kirjanpainajat voivat aiheuttaa tuhoa myös terveissä kuusikoissa. Mitä voidaan ennustaa tulevasta vuodesta? Ensi vuoden kirjanpainajatilanteeseen vaikuttavat talven tuulenkaadot ja lumenmurrot. Etenkin alueilla, joissa on valmiiksi runsaasti kirjanpainajia, tulee olla varuillaan. Kannan kehityksen ennustaminen on kuitenkin vaikeaa, sillä kirjanpainajien menestys riippuu paljolti tulevan kesän säistä. Pitääkö kirjanpainajaseurantaa laajentaa? Kuluneen seurantavuoden perusteella näyttää siltä, että kirjanpainajaseurantaa pitäisi vahvistaa Savo-Karjalassa. Kuinka paha kirjanpainajatilanne Suomessa on verrattuna Ruotsiin? Kirjanpainajat ovat Ruotsissa tuhonneet kahdessa vuodessa saman verran kuusimetsää kuin yhteensä aiempien 60 vuoden aikana. Suomessa tilanne ei ole näin paha ja vuoden 2010 kirjanpainajien ennätysmääristäkin ollaan kaukana. Meidän tulee silti varautua lämpimien vuosien kasvattamaan riskiin.? l TEKSTI TIIA PUUKILA KUVA SEPPO SAMULI 1 2 3 4 MITEN KIRJANPAINAJAKANTA ON KEHITTYNYT? Kanta on vahvistunut Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa, kertoo Luken tutkija Tiina Ylioja. TIINA YLIOJA KUKA: Luonnonvarakeskuksen tutkija MITÄ: Vastaa kirjanpainajakannan seurannasta koko maassa MIKSI: Kantaa seurataan, jotta mahdollisia tuhoja ehdittäisiin hillitä ja niihin varautua. 14 Metsälehti Makasiini » METSÄTYYPPI 8067_.indd 14 30.10.2020 17.25
BRITANNIAN EU-ero tuli voimaan helmikuun alussa, mutta kauppasuhteet jatkuvat ennallaan vuoden loppuun kestävän siirtymäkauden ajan. Aika uuden kauppasopimuksen neuvottelemiseksi on kulumassa umpeen. Monilla vientialoilla voidaan pudota sopimuksettomaan tilanteeseen, käytännössä kuitenkin Maailman kauppajärjestö WTO:n sääntöjen varaan. Suomen metsäteollisuudelle Britannia on yhä tärkeä. Viime vuonna se oli kolmanneksi merkittävin kohdemaa Suomen metsäviennille, viennin arvo oli noin 920 miljoonaa euroa. Viimeisten 15 vuoden ajan metsävienti Britanniaan on ollut kuitenkin laskusuunnassa, sillä suomalaisyritykset ovat hakeneet kasvumarkkinoita muualta. Metsäteollisuus ry:n pääekonomisti Maarit Lindström arvioi Britannian talousnäkymien heikentyneen oleellisesti, mutta kyse on brexitin lisäksi myös koronapandemiasta. ”Merkittävä signaali on, että luottoluokittaja Moody’s laski arvionsa Britannian talousnäkymistä vakaasta negatiiviseksi.” Käytännössä rahoituksen saatavuus heikkenee ja rahan hinta nousee, eikä Britannia ole enää niin kiinnostava investointikohde. ”Britannian talouden yleisellä hiipumisella on suomalaisille vientiyrityksille suurempi vaikutus kuin yksittäisillä tullitariffeilla.”? MIKKO HÄYRYNEN KORONA TEKEE BREXITISTÄ KOVEMMAN Sahatavara 19% Paperi 45% Liki puolet paperista Suomen metsäviennin arvo Iso-Britanniaan 2019 oli 920 miljoonaa euroa Kartonki 18% Massa ja sellu 4% Muut 6,5% Vaneri 7,5% Metsäteollisuuden vienti Britanniaan laskussa Milj. € Puuteollisuus Massaja paperiteollisuus 1800 1500 1200 900 600 300 1999 2010 2019 Lähde: Tulli Lähde: Luke Britannia on Suomen metsäviennille tärkeä, mutta supistuva markkina. Metsälehti Makasiini 15 » AJASSA 8068_.indd 15 30.10.2020 17.28
Nimimerkki Hiihtoniilo toi näytille Massey Ferguson 35 SD:n vuosimallia 1958. 41 Metsänomistajista 41 prosenttia on itse kilpailuttanut puukauppansa. Lähde: Metsänomistaja 2020 -tutkimus HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA Ferguson tositoimissa FERGGU tarvitsisi ketjut takapyöriinsä, se vähentää multamailla renkaan painumista, varsinkin jos on kunnolliset nastaketjut.” JÄTKÄ ”JÄTKÄ älä huoli, tuon olen jo oppinut ja ajoin piikkiketjuilla.” HIIHTONIILO ”ONKO tuo petrooliferku? Meillä on 35:nen -62 vm:n punainen (nykyään haalistunut vaaleanpunaiseksi) 3-pyttyinen dieselferku vielä käytössä joskus. Ohjaus lyö helposti sormille epätasaisessa maastossa, jos ei pidä varaansa.” PUUKI ”EI OLE petrooli-Fergu, kyljessä näkyy selvästi CAV-jakajapumppu. On muuten mielenkiintoinen ilmattava, jos pääsee löpö loppumaan. Ja raapasee herkästi sutia, kun ei ole tasauspyörästön lukkoa.” PÖLÖKKY ”POLTTOAINEKULUT pysyvät ainakin pieninä. Kuski kyllä tarvitsee enemmän murkinaa, kun puiden lastaus on kovaa työtä ja selän pitää olla kunnossa.” METSÄNKASVATTAJA ”Kyllä tuossa kalustossa aina silmä lepää. On niitä hiukan tullut pyöriteltyäkin. Esim. 65:n Fergu ilman ohjaustehostinta oli aikamoinen väännettävä metsässä.” JEES H-VALTA Kuva traktorivanhuksesta kiinnosti verkossa. METSÄ GROUP LISÄÄ TYÖVOIMAA Metsä Group palkkaa 50 uutta työntekijää Kertopuun eli viilupuun tuotantoon Punkaharjun ja Lohjan tehtaille. Puurakentamisen näkymät ovat yhtiön mukaan hyvät, ja rekrytoinnilla se varautuu jo etukäteen tulevaan työntekijätarpeeseen. ”Tarjoamme näköalapaikan metsäteollisuudessa nykyaikaisesta teknologiasta ja Suomelle tärkeän raaka-aineen jalostamisesta kiinnostuneille tulevaisuuden työntekijöille”, tuotantoja teknologiajohtaja Jari Tikkanen sanoo. METSÄ GROUP 16 Metsälehti Makasiini » AJASSA 8069_.indd 16 30.10.2020 17.41
Huomioithan, että sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Sijoitusvakuutukset: LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Omaisuudenhoito, toimeksiantojen välittäminen ja sijoitusneuvonta: LähiTapiola Varainhoito Oy. Puun kaatumisesta alkaa uusi kasvu. Niin kauan kuin LähiTapiolassa on vakuutettu, on myös sijoitettu. LähiTapiolan kokeneista varainhoitajista saat luotettavan ja vastuullisen kumppanin puukauppatulojen sijoittamiseen. Yhteistyö alkaa osoitteessa lahitapiola.fi/metsa 8070_.indd 17 30.10.2020 18.42
MIKKO HÄYRYNEN TEKSTI ANNA BACK KUVITUS 18 Metsälehti Makasiini TEEMA » TILAKAUPPA 8071_.indd 18 29.10.2020 15.54
Metsälehti vertaili maakunnittain metsähehtaarien keskihinnan ja metsätalouden liiketuloksen suhdetta. Vertailu osoittaa, että metsätilojen hinnoissa on paljon epäloogisuutta: halpa voi osoittautua kalliiksi ja kallis halvaksi. Metsälehti Makasiini 19 8071_.indd 19 29.10.2020 15.54
M ETSÄTALOUDEN kannattavuuslaskenta lähtee yleensä siitä, että metsä on ollut aina omistuksessa. Tuottoa lasketaan olemassa olevalle tilalle ja puustolle, joiden arvottaminen on enemmän tai vähemmän teoreettista. Sen sijaan ostotilalla sijoitettu pääoma on tasan tarkalleen ostohinta. Eikä ole ollenkaan sama, sijoittaako rahansa metsään lähes viiden vai reilun kahden prosentin tuotolla. Metsälehti laski maakunnittaiset sijoitustuottoprosentit hehtaarihintojen ja liiketulosten perusteella. Hehtaarihinnat ovat metsätilojen hintaseurantaa ylläpitävän Hannu Liljeroosin laskemia kolmen vuoden keskihintoja. Liiketulokset ovat Luonnonvarakeskuksen seurannasta ja ne koskevat vuotta 2019. Sijoitustuottoprosentti on saatu laskemalla, montako prosenttia liiketulos on hehtaarihinnasta. Luku kertoo, kuinka monta prosenttia metsien ostoon sijoitettu raha tuottaa. Huomattavia eroja Sijoitustuottoprosenttien vaihteluväli on 2,5:stä 5 prosenttiin ja koko maan keskiarvo on neljä prosenttia. Tuotto jää selvästi jälkeen pörssiosakkeiden pitkän aikavälin tuotosta. Myös asuntosijoitusten tuottoa voi pitää hivenen korkeampana. Vertaaminen on hankalaa, sillä vuokratuotot riippuvat sijainnista. Lisäksi asunnoista tulee ajoittain isoja remonttikuluja ja tuotantopääoma ylipäätään ”kuluu”. Tuottoprosentit asettuvat kartalle loogisesti. Niissä on kuitenkin huomattavia eroja. Sijoitustuotoltaan yli neljän prosentin vyöhyke menee yli maan luoteesta kaakkoon. Korkeimman tuoton maakuntia ovat Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Päijät-Häme, Keski-Suomi, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Savo ja Pohjois-Savo. Vaikka joukossa on korkean hehtaarihinnan maakuntia, niin joka tapauksessa metsämaa on niissä suhteellisesti halpaa. Vyöhykkeen molemmin puolin ovat sijoitustuotoltaan kolme prosenttia ja päälle -maakunnat. Matalimmat tuottoprosentit ovat ruuhka-Suomen maakunnissa Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Niissä metsämaa on kallista paitsi suhteellisesti myös absoluuttisesti. Suuria rajamaakuntien välisiä tuottoeroja on itäisellä Uudenmaalla verrattuna naapureihinsa Kymenlaaksoon ja Päijät-Hämeeseen. Myös Pohjois-Savo peittoaa selvästi naapurinsa Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Pohjois-Karjalan, eli siellä metsämaa on suhteellisesti halvempaa. Toisin päin katsottuna Pohjois-Karjalan tuottoprosentti on selvästi matalampi kuin naapuriensa Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon. Jostain syystä Pohjois-Karjalassa metsähehtaarista maksetaan tuottoon nähden enemmän. Syy voi olla, että mielikuvissa metsähehtaarin tulee olla samanhintainen kuin naapurissa Pohjois-Savossa, vaikka Pohjois-Karjalassa metsän euromääräinen tuotto on pienempi. Tietyin varauksin Tässä esitettyihin sijoitustuottoprosentteihin pitää suhtautua tietyin varauksin. Sekä hehtaarihinnat että -tuotot ovat keskilukuja. Ne toteutuvat, jos ostaa keskihinnalla ja saa metsänsä tuottamaan keskimääräisesti. Tuottoprosentti voi tapauskohtaisesti vaihdella paljonkin. Tilakauppa painottuu keskimääräistä vähäpuustoisempiin ja sen vuoksi edullisem20 Metsälehti Makasiini TEEMA » TILAKAUPPA 8071_.indd 20 29.10.2020 18.04
TUOTTOISIMMAT METSÄT ETELÄ-KARJALASSA Metsämaan sijoitustuotot maakunnittain. Tuottoprosentti on saatu laskemalla, montako prosenttia liiketulos on hehtaarihinnasta. Maakunta Metsämaahehtaarin Hehtaarikohtainen Sijoitustuotto, keskihinta, € liiketulos, € % Etelä-Karjala 4538 227,8 5,0 Kymenlaakso 4357 205,5 4,7 Pohjois-Savo 3742 172,7 4,6 Päijät-Häme 4985 231,9 4,6 Keski-Pohjanmaa 2276 98,9 4,3 Etelä-Savo 4605 195,5 4,2 Keski-Suomi 4054 165,4 4,0 Etelä-Pohjanmaa 2781 107,5 3,8 Pohjanmaa 3175 119,4 3,7 Pohjois-Pohjanmaa 1926 73 3,7 Kanta-Häme 6245 228,3 3,6 Pirkanmaa 4854 177,2 3,6 Satakunta 4788 176 3,6 Kainuu 2050 72,9 3,5 Lappi 1099 36 3,2 Pohjois-Karjala 3756 122,2 3,2 Uusimaa 6007 153 2,5 Varsinais-Suomi 5931 151,8 2,5 Koko maa 3136 128 4,0 Metsähehtaarien keskihinnat ovat Hannu Liljeroosin tilakauppaseurannasta vuosien 2017–2019 keskiarvoja. Yksityismetsien hehtaarikohtainen liiketulos on Luonnonvarakeskuksen seurannasta ja koskee vuotta 2019. Liiketuloksessa tuloista on vähennetty kustannukset. Tuloja ovat puunmyyntitulot, tuet sekä omaan käyttöön hakatun puun arvo. Kustannuksiin sisältyy arvio metsänomistajien omatoimisesta työstä ja hallintokuluista. ›› , Uusimaa VarsinaisSuomi , Satakunta , Kanta-Häme , Pirkanmaa , Päijät-Häme , Kymenlaakso , Etelä-Karjala Etelä-Savo , PohjoisSavo , PohjoisKarjala , KeskiSuomi , EteläPohjanmaa , Pohjanmaa , Keski-Pohjanmaa , Pohjois-Pohjanmaa , Kainuu , , Lappi Metsälehti Makasiini 21 8071_.indd 21 29.10.2020 15.55
ARVONNOUSU TUO TUOTON JAAKKO TEMMES on reilun 20 vuoden aikana ostanut metsätiloja lähinnä korkean sijoitustuottoprosentin Päijät-Hämeestä ja Kymenlaaksosta. Joitain tiloja on myös matalan tuottoprosentin alueelta läntiseltä Uudeltamaalta. ”Käytännössä en ajattele, onko metsäsijoituksen tuotto kolme, neljä tai viisi prosenttia”, hän sanoo. Näin siksi, koska tilojen yleinen hinnannousu on tuottanut enemmän. Mutta se on spekulatiivista tuottoa, joka tuntuu pelkästään taseessa eli omaisuuden arvossa, sillä Temmes ei ole myynyt yhtään tilaa. Temmes kertoo olleensa ajoissa liikkeellä ja hyötyneensä jatkuvasti nousseesta hintatasosta. Suurimman osan tiloistaan hän on hankkinut 2000-luvun alussa. ”Sen jälkeisellä hinnannousulla on isompi merkitys kuin sillä, että onko tila Kymenlaaksossa vai Lohjalla.” Entä voivatko hinnat nousta loputtomiin? Temmes pitää suurimpana uhkana korkotason nousua, tosin juuri kukaan ekonomisti ei sellaista ennusta näköpiirissä olevaan tulevaisuuteen. ”Jos korot lähtevät nousuun, niin todennäköisesti tilojen hinnat lähtevät liukumaan alaspäin.” Nykyhinnoilla Temmes on kiinnostunut enää lähellä olevista tiloista. Naapuritiloista voi maksaa vähän enemmän. ”Muuten isompien tilojen osalta häviän rahastoille jatkuvasti.” Liikkumatilaa jää silti, sillä rahastot eivät ole kiinnostuneita pienistä tiloista. Temmeksellä on kokemusta myös muusta sijoitusomaisuudesta. ”Pitkällä ajalla pörssiosakkeet ovat tuottaneet enemmän kuin metsä, mutta metsä on vakaampi. Kun pörssi heiluu, niin metsätilat ovat turva.” PÄIJÄT-HÄME KYMENLAAKSO SE PP O SA M U LI 22 Metsälehti Makasiini TEEMA » TILAKAUPPA 8071_.indd 22 29.10.2020 15.55
piin tiloihin, kun taas puukaupat painottuvat puustoisiin tiloihin. Teoreettinen laskelma voi siis antaa käytäntöä korkeampia tuottoprosentteja, mutta ero tuskin muuttaa maakuntien välistä suhdetta. Etelä-Karjalassa korkein tuotto Korkein sijoitustuottoprosentti eli tasan viisi on Etelä-Karjalassa. Naapurimaakunta Kymenlaakso on kakkosena. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan johtaja Markku Vaario uskoo, että maakunnan kärkisija perustuu hakkuumahdollisuuksien täysimääräiseen hyödyntämiseen. ”Puulla on tehtaiden vieressä hyvä kysyntä ja puunhinnat valtakunnan kärkeä. Sitä ei aina huomioida riittävästi tilakaupoissa.” Toisaalta maakunnassa ei tunnu ruuhka-Suomen kova kilpailu tiloista, joka nostaa hintoja muualla Etelä-Suomessa. ”Pitkässä juoksussa metsätilojen arvo on noussut”, Kaakkois-Suomen Metsätilat Oy:n Erkki Jääskeläinen kertoo. Hän välittää metsätiloja Etelä-Karjalassa. Jääskeläisen tuntuman mukaan instituutiosijoittajat ovat Etelä-Karjalassa antaneet jo periksi ja kääntäneet huomionsa pohjoisemmas. Siellä hehtaarihinnat ovat alempia, mutta myös tuotto ja tuottoprosentti ovat pienemmät. Etelä-Karjalan tuottoprosentin ero Pohjois-Karjalaan on jyrkkä. ”Maakuntien välillä on selvä kynnys puun hinnassa ja myös kysyntävarmuudessa.” Vaikka Pohjois-Karjalassa metsätalouden hehtaaritulos on alempi ja puun menekki epävarmempaa, siellä metsätiloista maksetaan tuottoon nähden korkeampia hintoja. Voikin todeta, että metsätilojen hinnoittelu on jossain määrin henkimaailman hommaa. Kohti keskiarvoa Päijät-Hämeessä metsätalouden euromääräinen tuotto on maan kärkeä sekä hyväkasvuisten maapohjien että alueen vahvan sahateollisuuden ansiosta. Siihen nähden maakunnan metsätilat voisivat olla kalliimpia, mutta kun eivät ole, niin sijoitustuottoprosentti on korkea. Etelä-Suomen metsätilat LKV:n Timo Hannonen on välittänyt Päijät-Hämeestä yli 200 metsätilaa. Hänen mukaansa korkeaan sijoitustuottoprosenttiin on useita syitä. ”Ylipäätään on niin, että metsätilojen hinnat hakeutuvat kohti keskiarvoa. Yleensä myyntihinnat nousevat pyyntöhinnasta, mutta hyvien tilojen hinnat ›› ”Puulla on tehtaiden vieressä hyvä kysyntä ja puunhinnat valtakunnan kärkeä.” Metsälehti Makasiini 23 8071_.indd 23 29.10.2020 15.56
LAPISSA NÄENNÄISEN EDULLISTA LAPISSA PÄÄSEE satojen hehtaarien isännäksi edullisesti, mutta edullisuus voi olla näennäistä. ”Etelän ostajia Lapin halvat hehtaarit innostavat. Saattaa tulla yllätyksenä, että uudistaminen maksaa saman verran. Helposti jää mustapekka käteen”, metsänomistaja Joonas Lehtola sanoo, Lehtola kävi Helsingissä opiskelemassa eläinlääkäriksi ja palasi sen jälkeen kotiseudulleen Kemijärvelle. Hän on viiden vuoden aikana hankkinut metsätiloja Kemijärveltä ja Sallasta. ”Aluksi kauppahinnat olivat hintapyynnöstä alaspäin, mutta nyt täälläkin on mennyt niin kuumaksi, että pitää tarjota yli pyynnön.” Tai sitten tilat myydään pöydän alta, ilman julkista kaupankäyntiä. Lehtola on huomannut tilamarkkinoilla parin vuoden aikana tapahtuneen selvän muutoksen. Aiemmin kannatti tavoitella isompia tiloja, joista marjanpoimijat eivät kilpailleet, mutta nykyään isommat tilat menevät rahastoille hinnalla millä hyvänsä. ”Minusta tiloista maksetaan ihan järkyttävää ylihintaa tuottoon nähden.” Lehtola aavistelee, että kun parturoiduilta tiloilta loppuu myytävä puu, niin seuraavaksi tilat myydään ulkomaisille pääomarahastoille. Lehtola laskee omat tarjouksensa metsän tuoton perusteella. Tavoitteena on 5–6 prosentin korko sijoitukselle. Vaikka sellaisia tiloja harvemmin löytää, niin Lehtola on vakaasti ostolaidalla. Hän nuorentaa metsänomistajien keski-ikää vielä pitkään, sillä vuosia on mittarissa vasta 30. Lehtolan vaikuttimena ovat metsästäjän veret, ja hän on pyrkinyt ostamaan tiloja monen metsästysseuran alueelta. Sitä kaivattua karhua ei ole vielä kaadettu, mutta jonain päivänä. ”Metsä on paljon muutakin kuin rahallinen tuotto.” LAPPI 24 Metsälehti Makasiini TEEMA » TILAKAUPPA JU H A O LL IL A 8071_.indd 24 29.10.2020 15.56
PAREMMIN KUIN NOLLAKORKO RAASEPORILAINEN Rainer Johansson tietää, että Uudenmaan metsillä on ottajia, hinnat korkealla ja tuotto hintaan nähden matala. Runsaspuustoisen, päätehakkuukypsän tilan hehtaarihinta voi olla selvästi yli 10 000 euroa. Kuitenkin hän on parinkymmenen vuoden ajan ostanut metsätiloja Länsi-Uudeltamaalta, viimeksi Inkoosta. ”Maapohja, puusto, sijainti, tieyhteydet, mahdolliset rakennuspaikat ja muut raakamaan arvonnousumahdollisuudet”, Johansson luettelee seikkoja, jotka tilan arvioinnissa pitää ottaa huomioon. ”Ajantasainen metsäsuunnitelma on käsikirja. Se kertoo, mitä metsä sisältää ja mitä on suunniteltu tuleville vuosille.” Metsänomistajuuden lisäksi Johansson on sivutoiminen viljelijä ja joulukuusiyrittäjä, varsinaiselta ammatiltaan hän oli asemapäällikkö. Johansson arvioi, että kun on hyvä kasvupohja ja puusto kunnossa, niin pitkällä aikavälillä metsä tuottaa paremmin kuin nollakorko. ”Jotenkin pysyy leivässä kiinni, jos pystyy myymään puun huippuhintojen aikana. Joitakin alueita olen myös kaavoittanut.” Uudellamaalla tilat on perinnönjaoissa pilkottu pieniksi. Yleensä kauppaa tehdään 5–20 hehtaarin palstoista, ja tarjoajia on aina monia. ”Viimeksi jäin toiseksi, hintaero oli alle viisi kymppiä.” Voittaakseen pitää tarjota lähtöhinnasta ylöspäin, mutta kuinka paljon? ”Joku puhuu ammattitaidosta. Jos ei osaa arvioida puustoa eikä tunne markkinatilannetta, niin on helposti hakoteillä.” tuppaavat nousemaan vähemmän kuin huonojen.” Päijät-Hämeessä on hyviä tiloja. Maapohjissa on paljon lehtomaisia kankaita, jotka ovat merkittävästi parempia kasvupaikkoja kuin tuoreet, mustikkatyypin kankaat. ”Rehevät maat tuottavat paremmin, mutta tilakaupassa niiden hintaero ei kuitenkaan korostu.” Silti tyhjentävää vastausta vaille jää kysymys, miksi Päijät-Hämeen tilojen selvä ylikysyntä ei ole nostanut hintatasoa korkeammaksi. Oi kallis metsämaa Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa tuottoprosentti on niin matala, että voi kysyä, miksi ihmeessä joku ostaisi sieltä. Mutta moni ostaa. ”Metsätiloilla on eniten kysyntää siellä, missä on eniten väkeä”, Länsi-Suomen metsätilat Oy:n kiinteistövälittäjä Jukka Pusa sanoo. Ostajia on monentyyppisiä, mutta Pusan tuntuman mukaan vain pieni osa laskee kannattavuutta viimeisen päälle. ”Se ei ole ihan homman ydin.” Pusa sanoo, että kaikille metsätiloille on hyvä kysyntä, mutta kaikki ostajat eivät hae kaikenlaisia kohteita. ”Pienten tilojen markkinat ovat paikalliset tai ostajalla on jokin kytkös alueelle. Suurten sijoittajakohteiden markkinat ovat valtakunnalliset, jolloin kannattavuus ratkaisee.” Mitä isompi tila, sitä laajemmaksi ostaja-alue muuttuu. ”Instituutiosijoittajien ostot eivät sijoitu kalleimpien hintojen alueille.” ›› ”Metsätiloilla on eniten kysyntää siellä, missä on eniten väkeä.” UUSIMAA Metsälehti Makasiini 25 SE PP O SA M U LI 8071_.indd 25 29.10.2020 15.56
Tunnelma metsässä sähköistyy. Kestotilaajan eDUT paranevat. Liitimme tilaukseeN uuden Metsälehti Digin ja saat käyttöösi kaikki nämä (etu 142,80 €) : • verkkolehti • näköislehti • maksulliset verkon sisällöt • lehtiarkisto Rekisteröidy ja ota palvelu käyttöön osoitteessa metsalehti.fi (Rekisteröintiin tarvitset asiakasnumerosi lehden osoitekentästä). METSÄRAHASTOJEN osuus tämän vuoden tammi-syyskuun metsätilakauppojen lukumäärästä on 21 prosenttia ja kauppasummasta 33 prosenttia, Hannu Liljeroosin tilastot osoittavat. Kauppoja on tehty kaikkiaan 860, joista rahastot 178. Hehtaareissa laskettuna tammi-syyskuun kauppamäärät ovat 30 100 hehtaaria, josta rahastoille on mennyt 11 350 hehtaaria. Kun Liljeroosin seurannassa kaikkien kauppojen keskikoko on 35 hehtaaria, niin metsärahastoilla se on 64 hehtaaria. Arvolla mitattuna kaikkien kauppojen keskikoko on 118 000 euroa. Metsärahastojen keskikauppa on noin 194 000 euroa. Parhaat poimitaan Liljeroos tarkasteli tarkemmin metsärahastojen kauppoja Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla. ”Metsärahastot ovat poimineet tarjonnasta parhaat kohteet molemmissa maakunnissa. Niiden kaupoissa on keskimääräistä enemmän puustoa ja vähemmän taimikoita. Kauppojen keskikoko on myös selvästi suurempi.” Metsärahastot maksavat myös korkeampia hintoja suhteessa tilojen summa-arvoihin. ”Metsärahastojen kilpailu nostaa hintatasoa, mutta hintahajontaa on paljon. Osasta kohteita on maksettu todella paljon, osa on ostettu varsin maltillisella hintatasolla.” Suomesta ja Ruotsista Tällä hetkellä aktiivisia metsärahastoja ovat kotimaiset United Bankersin Metsä ja Nordic Forest Fund, FIM Metsä, Osuuspankin (OP) Metsänomistaja sekä ruotsalaiset Silvestica GFF ja GreenGold. Metsärahastot ovat käyttäneet tammi-syyskuussa ostoihin noin 33 miljoonaa euroa. Siitä kotimaisten rahastojen osuus on 70 prosenttia. Kauppamäärien perusteella suurin ostaja on ollut UB Metsä, joka on tehnyt 44 kauppaa. Pinta-alalla ja euromäärällä mitaten suurin on Silvestica, joka on ostanut 3 675 hehtaaria 10,5 miljoonalla eurolla. Toisena on OP. Rahastokauppoja on tehty kaikissa maakunnissa, mutta eniten Pohjois-Pohjanmaalla, yhteensä 45. Suhteellisesti suurin osuus on Kainuussa, jossa rahastojen osuus tehdyistä kaupoista on 48 prosenttia. Seuraavina ovat Pohjois-Karjala 45 prosentin ja Pohjois-Pohjanmaa 29 prosentin osuudella. NOSTAVATKO METSÄRAHASTOT HINTAA? Kaikki metsätilakaupat joista metsärahastot 200 400 600 800 1000 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 20 40 60 80 100 120 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 10 20 30 40 50 60 70 80 50000 100000 150000 200000 kaupat kpl kaupat metsämaan ha metsämaan kaupat yht. maksettu yht. milj. € kauppojen keskikoko ha kauppojen keskikoko e Kpl Ha Ha Milj. € € Ha Kolmasosa rahastoille Metsätilakaupat tammi-syyskuulta 2020 Kaikki metsätilakaupat Metsärahastot 26 Metsälehti Makasiini TEEMA » TILAKAUPPA 8071_.indd 26 29.10.2020 15.56
Tunnelma metsässä sähköistyy. Kestotilaajan eDUT paranevat. Liitimme tilaukseeN uuden Metsälehti Digin ja saat käyttöösi kaikki nämä (etu 142,80 €) : • verkkolehti • näköislehti • maksulliset verkon sisällöt • lehtiarkisto Rekisteröidy ja ota palvelu käyttöön osoitteessa metsalehti.fi (Rekisteröintiin tarvitset asiakasnumerosi lehden osoitekentästä). 8071_.indd 27 29.10.2020 15.57
JOSTAIN TÄYTYY TINKIÄ Metsähallituksen metsätalousjohtaja Jussi Kumpula seuraa kiihkeää keskustelua hakkuumenetelmistä aitiopaikalta. Valtiovalta on jo nyt muuttanut linjauksillaan yhteisten metsien käsittelyä. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT ANTTI J. LEINONEN » VAIKUTTAJA 28 Metsälehti Makasiini 8072_.indd 28 29.10.2020 17.27
JOSTAIN TÄYTYY TINKIÄ Metsälehti Makasiini 29 8072_.indd 29 29.10.2020 17.27
”Valtio-omistajan tahto on selvästi, että tingimme tietyllä tavalla puuntuotannosta.” USSI Kumpula ei vaikuta hermostuneelta, vaikka hän on ollut taas haastattelupäivänäkin eduskunnan maaja metsätalousvaliokunnan kuultavana. Kumpula on esitellyt Metsähallituksen näkemyksiä Avohakkuut historiaan -aloitteesta ja valtion metsien hakkuumenetelmistä käytävästä kiistasta. Hän on valtion talousmetsien hakkuista vastaavan Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja. Rauhallisuus ja analyyttisyys kuumana käyvän hakkuukeskustelun keskellä voi johtua miehen harrastuksesta, shakin peluusta. Siinä kun pitää osata arvioida vaihtoehtoja pitkälle tulevaan. ”Jos vain kaksi siirtoa laskee eteenpäin, kyllä häviää mennen tullen. Pitää miettiä monta siirtoa”, Kumpula sanoo. Hakkuumenetelmissä ei ole kyse voittamisesta tai häviämisestä, mutta metsässä tapahtuvien siirtojen seurauksia pitää miettiä vuosikymmenten päähän. Valiokunnassa istuville kansanedustajille Kumpula on kertonut Metsähallituksen kannaksi, että tutkimustiedon ja verrokkimaiden kokemusten perusteella avohakkuiden kieltämiseen valtion metsissä ei ole perusteita. Viime kädessä yhteisten metsien hakkuutavoista päättävät kuitenkin kansanedustajat. » VAIKUTTAJA harvennushakkuut 62 avohakkuut 16 erityishakkuut* 12 siemenpuuhakkuut 5 ylispuiden poisto 5 *Erityishakkuita ovat esimerkiksi pienalakasvatus, säästöpuuhakkuu avohakkuuna ja poimintahakkuu. Lähde: Metsähallitus Hakkuutavat valtion metsissä 2019 20 40 60 80 100 20 40 60 80 100 % pinta-alasta harvennushakkuut avohakkuut erityishakkuut* siemenpuuhakkuut ylispuiden poisto *Erityishakkuita ovat esimerkiksi pienalakasvatus, säästöpuuhakkuu avohakkuuna ja poimintahakkuu. Lähde: Metsähallitus 62% 16% 12% 5% 5% RAUTAVAARA SUOMUSSALMI SAVUKOSKI Valtion maa-alueet (vihreällä) painottuvat pohjoiseen. Metsähallituksen uudet ja laajat jatkuvan kasvatuksen seuranta-alueet (ympyrä) sijaitsevat Pohjois-Savossa, Kainuussa ja Lapissa. Kukin alueista on suuruudeltaan 5 000 hehtaaria. 30 Metsälehti Makasiini 8072_.indd 30 29.10.2020 17.28
”Omistajalla on täysi valta tehdä mailleen ja metsilleen mitä haluaa. Valtio osoittaa meille erilaisia tehtäviä ja tavoitteita. Me olemme toimeenpaneva nyrkki.” Yhteensovittamista edessä Hyväksytäänpä Avohakkuut historiaan -aloite tai ei, Suomen nykyinen hallitus on jo tuonut uusia linjauksia valtion talousmetsien, tai kuten Metsähallitus niitä kutsuu, monikäyttömetsien käsittelyyn. Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen menetelmien osuutta on määrä lisätä uudistusluonteisissa hakkuissa 15 prosentista 25 prosenttiin. Hallitus asetti myös tavoitteen, että valtion maiden tulee sitoa enemmän hiiltä. Uudistusten välillä on mahdollinen ristiriita. ”On tavoite lisätä metsien hiilinielua puustopääomaa kasvattamalla. Toisaalta samalla on tavoite lisätä jatkuvapeitteistä metsää, mikä vähentää metsien kasvua”, Kumpula kertoo. Kumpulan mukaan valtion metsien kohdalla on arvioitu, että noin 15 prosenttia pinta-alasta on luontaisesti sellaista, että jatkuvaa kasvatusta ei voi pitää siellä ainakaan niin sanottua avohakkuumallia huonompana menetelmänä. Kumpula uskoo myös, että jatkuvan kasvatuksen osuus voidaan alkuvaiheessa nostaa 25 prosenttiin ilman, että valtion metsien kasvu putoaa radikaalisti. ”Halutaan yhdeksää hyvää ja kymmentä kaunista, mutta aina täytyy jostain vähän tinkiä. Valtio-omistajan tahto on selvästi, että tingimme tietyllä tavalla puuntuotannosta ja nostamme jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen osuutta.” JUSSI KUMPULA >> Valtion talousmetsistä (monikäyttömetsistä) vastaavan Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja >> Metsähallituksessa vuodesta 1987 >> Täyttää marraskuun alussa 60 vuotta >> Asuu Oulussa, lähtöisin Nivalasta Pohjois-Pohjanmaalta >> Maaja metsätaloustieteiden maisteri, työn ohessa liiketoimintajohtamisen EMBA >> Harrastaa metsänhoitoa, metsästystä, rullaluistelua, hiihtoa, lukemista ja shakkia. >> Naimisissa, neljä aikuista tytärtä Lisää tietoa tuhoriskeistä Valtion metsien tavoitelistan tuoreimmista kohdista, niin metsien hiilensidonnasta kuin jatkuvasta kasvatuksesta, tarvitaan vielä lisää tutkimustietoa. ”Metsähallituksen vanhimmat jatkuvan kasvatuksen seurantakokeet ovat 1980-luvun puolesta välistä. Olen itsekin vieraillut niistä monella ja nähnyt, milloin jatkuva onnistuu ja milloin on haasteita”, Kumpula kertoo Tutkimustietoa halutaan silti kattavammaksi, sillä vanhat koealat ovat Kumpulan mukaan varsin pieniä ja painottuvat Etelä-Suomen kivennäismaiden kuusikoihin. Metsähallitus on perustanut vastikään kolme laajaa jatkuvan kasvatuksen seuranta-aluetta. Jussi Kumpula kaipaa lisää tutkimustietoa metsien jatkuvasta kasvatuksesta, sillä monet menetelmän malleista näyttävät käytännön hakkuutoiminnan näkökulmasta vierailta. Kysymyksiä on etenkin taimien syntymisestä ja tuhoriskeistä. Metsälehti Makasiini 31 Metsälehti Makasiini 31 8072_.indd 31 29.10.2020 17.28
”Uskon, että johonkin päin Pohjois-Suomea tehdas toteutuu.” Kumpulan mukaan laajoilla havaintoalueilla voi tutkia jatkuvan kasvatuksen vaikutusta myös maisemaan, linnustoon, riistaan tai vaikka marjasatoon. Havaintoalojen seuranta-aika on vähintään 30 vuotta. ”Hakkuukierto tulee päästä tekemään jatkuvan kasvatuksen havaintoalueella vähintään pari kertaa, että nähdään, kuinka menetelmä todella toimii.” Kolmessa vuosikymmenessä valtion metsien varsinainen päätöksentekijä eli Suomen hallitus ehtii vaihtua moneen kertaan. Voiko käydä niin, että seuraavat hallitukset kumoavat edellisten metsälinjauksia? ”En pidä sitä todennäköisenä. Luulen, että kaikkia haluavat objektiivista tietoa jatkuvan kasvatuksen onnistumisista ja epäonnistumisista”, Kumpula sanoo. Hän nimeää kaksi asiaa, joista erityisesti kaivataan lisää tietoa. Toinen on se, että metsiin ei tahdo syntyä puita samalla tavalla kuin jatkuvan kasvatuksen mallinnukset niitä synnyttävät. ”Mallinnukset antavat liian positiivisia tuloksia uuden puusukupolven syntymisen suhteen. Toiset uskovat mallia, minä uskon silmiä. Jos taimia ei synny, niitä ei synny, vaikka mallit niitä synnyttävät varastoon.” Toinen selvä tiedonpuute on jatkuvan kasvatuksen tuhoriskeissä. Epäselvää on esimerkiksi, miten noin 15 vuoden välein toistettavat hakkuut synnyttävät korjuuvaurioita puustolle ja mitä vaurioista seuraa pitkällä aikavälillä. Yksi selvä neuvo Kumpulalla on niille metsänomistajille, jotka pohtivat jatkuvan kasvatuksen mahdollisuuksia omassa metsässään: selvintä on aloittaa kohteista, joissa suurten puiden alla on jo valmiiksi kasvupaikalle sopivaa taimiaineista. ”Menetelmälle on edellytyksiä, jos taimettumisherkkyys on hyvä ja siementämiskykyistä puustoa on olemassa.” Muutosta kolmella vuosikymmenellä Jussi Kumpula on ollut Metsähallituksen palveluksessa yli 30 vuotta. Metsien merkityksen muuttuminen on käynyt tuona aikana selväksi. ”1980-luvulla Metsähallitus oli olennainen osa puuntuotantoa. Tuotettiin puuta teollisuudelle ja työllistettiin eri puolilla Suomea.” Luonnonsuojelun rooli alkoi kasvaa 1990-luvulla. 2000-luvulla keskustelu metsäluonnon monimuotoisuudesta on jatkunut. ”Aivan viime aikoina monimuotoisuuskeskustelun rinnalle on tullut ilmastonmuutos ja metsien rooli hiilinieluina ja -varastoina”, Kumpula sanoo. 15 HAKKUUTAPAA METSÄHALLITUKSEN OHJEISTUKSISTA LÖYTYY METSIEN KÄSITTELYYN 15 ERILAISTA HAKKUUMENETELMÄÄ. Jatkuvan kasvatuksen eli eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuut >> poimintahakkuu >> pienalakasvatus (pienaukkohakkuu max. 0,3 ha) Jaksollisen kasvatuksen eli tasaikäisrakenteisen metsän hakkuut >> ensiharvennus >> alaharvennus >> yläharvennus >> ylispuiden poisto >> väljennyshakkuu >> suojuspuuhakkuu >> suojuspuuhakkuun ylispuiden poisto >> siemenpuuhakkuu >> säästöpuuhakkuu siemenpuustolla >> avohakkuu >> säästöpuuhakkuu avohakkuuna >> kaistaleavohakkuu >> pienalauudistaminen (aukot 0,3-1 ha) » VAIKUTTAJA Valtiovallan tavoitteet Metsähallituksen suhteet ailahtelivat suuresti menneellä vuosikymmenellä. 2010-luvun alkupuolella valtion metsiltä haluttiin etenkin liiketoiminnan kannattavuutta, tehokkuutta ja lisää pääoman tuottoa. Vuonna 2014 syntyi jopa pienimuotoinen kohu, kun Metsähallitus pyrki valtio-omistajan linjausten mukaisesti myymään valtion maaomaisuutta aiempaa enemmän. Kumpulan mukaan samanlainen valtion metsien 32 Metsälehti Makasiini 8072_.indd 32 29.10.2020 17.28
myynnin lisäys ei ole ollut sittemmin esillä. Nykyinen Suomen hallitus on monipuolistanut valtion metsien tavoitelistaa entisestään ja laskenut Metsähallituksen tulostavoitetta. ”Valtion liiketoiminnan käytössä olevista metsistä voitaisiin hakata 2,5 miljoonaa kuutiota enemmän vuosittain (puuntuotannollisen) kestävyyden puitteissa. Metsähehtaareja on koko ajan siirretty pois puhtaasta puuntuotannosta rajoitettuun käyttöön.” Hakkuista on tingitty sen vuoksi, että myös suojelumetsien ulkopuolella on haluttu turvata monimuotoisuutta ja edistää virkistyskäyttöä. Metsähallitus tuloutti viime vuonna valtiolle 139 miljoonaa euroa. ”Metsätalouden liikevaihto on kasvanut koko ajan. Metsätalouden osuus Metsähallituksen tuottamasta voitosta on pysynyt suurena, noin 96 prosenttia liikevoitosta.” Suorittava työ metsäpalveluyrityksille Valtion metsistä keskusteltaessa tulee muistaa niiden painottuminen Suomen pohjoisosiin. ”Suomessa asutushistoria näkyy valtion metsien sijainnissa. Valtion maat ovat siellä, missä elinolosuhteet ovat olleet karuimmat”, Kumpula kertoo. Suomen metsien rakenteesta ja kasvuolosuhteista kertoo se, että Metsähallituksen metsätalouspuolen liikevoitosta valtaosa tulee Oulunjärven eteläpuolelta, vaikka metsien pinta-alasta pääosa on pohjoisessa. Valtion metsien hakkuumahdollisuudet ovat merkittävä tekijä Pohjois-Suomeen suunniteltujen tehdasinvestointien toteutumisessa. ”Uskon, että johonkin päin Pohjois-Suomea tehdas toteutuu.” Metsähallituksen henkilöstö ei enää tee hakkuita eikä kuljeta puita, vaan käytännön metsätyöt on pitkälti ulkoistettu. ”Leimikoiden ja metsänhoitotöiden suunnittelu sekä metsätöiden ohjaus ovat ydintoimintaa, jonka teemme itse. Metsureita meillä on vielä vakinaisina reilut 160.” Ympärivuotiseen työhön Metsähallitus ei enää palkkaa uusia metsureita. Kun vanhat eläköityvät, tilalle tulevat metsäpalveluyrittäjät. ”Kun laitetaan kintaat käteen ja ruvetaan varsinaisiin hommiin, sen tekee metsäpalveluyritys tulevaisuudessa, nytkin jo pääosin.” Ulkoistusten vuoksi työohjeistus ja metsätöiden laadun seuranta ovat avainasemassa siinä, että varsinainen työnjälki metsässä vastaa tavoitteita. Ulkomaista työvoimaa valtion metsissä on erityisesti puuntaimien istutuksissa ja puuston raivaustöissä. Metsähallituksen toiminta tuo Kumpulan mukaan vuosittain metsäsektorille noin 5 000 työpaikkaa. Realismia omasta metsästä Nivalasta Pohjois-Pohjanmaalta lähtöisin oleva Kumpula kertoo omistavansa omaa metsää kotiseudullaan noin 175 hehtaarin verran. Siellä hän ulkoiluttaa raivaussahaa säännöllisesti. ”Jokaiselle metsäammattilaiselle tekisi hyvää omistaa jonkin verran omaa metsää. Ettei huku tutkijan kammioon ja tee virhepäätelmiä”, Kumpula sanoo. Metsä on monimuotoinen paikka. Oma metsä opettaa Kumpulan mukaan realismia: esimerkiksi jonkinlaisia metsätuhoja tulee aina. Joidenkin oman metsän osien kehityksen seuraamisen Kumpula on aloittanut jo pikkupoikana 1960-luvulta. Metsillä on tapana vaihtaa omistajaa, kun vanha on vasta pääsemässä kärryille puiden kasvun saloista. ”Sehän tässä harmittaa, että joko ihmisen elämä on liian lyhyt tai puuston kiertoaika liian pitkä.”? l Oma metsä opettaa realismia. Jokaisen metsäammattilaisen olisi hyvä omistaa hieman metsää, Kumpula sanoo. Metsälehti Makasiini 33 8072_.indd 33 29.10.2020 17.28
Metsätilojen kysyntä säilyy vahvana Päättynyt vuosikymmen oli metsän paluun vuosikymmen. Monestakin syystä usko metsään palasi ja uudet sijoittajatahotkin löysivät metsän monet mahdollisuudet. Teollisuuden investoinnit toivat uskottavuutta muidenkin kuin alan tuntijoiden parissa. Heillähän usko ei horjunutkaan samoin kuin kauempaa metsää seuraavilla. Puun käyttö on ollut kasvussa ja ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä metsä on ennen kaikkea osa ratkaisua ei ongelmaa. Hyvällä metsänhoidolla varmistetaan maksimaalinen hiilensidonta ja ylläpidetään myös pitkän ajan hiilensidontakykyä. Osalla asian ympärillä käytävään keskusteluun osallistuvista on selvästi hahmotusongelmia ajan käsitteen kanssa. Jos pyritään maksimoimaan välitön lyhyen ajanjakson hiilensidonta johtaa se pidemmällä ajalla ongelmiin ja pienenevään hiilinieluun. Suomalaisen, vastuullisesti tuotetun puun käyttö on aina ympäristöteko, jonka vaihtoehdot ovat haitallisempia. Niiden käyttö johtaa ongelmiin ja heikkenevään hiilitaseeseen. Suomalainen metsänomistaja voi olla ylpeä tuottamastaan puusta. Sen tuotannossa huomioidaan myös luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavat tekijät. Metsien uhanalaisten lajien tilanne ei olekaan enää viime vuosikymmenen aikana heikentynyt. Metsätilojen kauppamäärä on ollut pitkään hitaassa kasvussa. Viime aikoina kasvu on kiihtynyt ja omistajaa vaihtaa ennätysmäärä metsäomaisuutta. Perinteisesti metsä on ollut yksityisten ihmisten kiinnostuksen kohteena. Viime vuosina mukaan on tullut niin eläkerahaa kuin puhtaasti hyvästä tuotosta kiinnostunutta sijoitusvarallisuuttakin, niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Merkittävä tekijä sijoitusvarallisuuden kiinnostuksessa on vallitseva korkotaso. On erikoista, että talouselämä ei pääse irti nollakorosta. Metsän merkitys ja asema sijoituskohteena onkin kiistatta korostunut myös tätä taustaa vasten. Tämä vuosi eletään poikkeusoloissa, mutta edes se ei juuri hetkauta metsän asemaa. Huomio toki kohdistuu siihen, miten taudin kanssa selvitään. Samalla seurataan pelolla talouden taantumaa ja sen mukaan tuomia ehkä pitkäkestoisiakin seurauksia. Silti samalla tarjoutuu sijoitusmahdollisuuksia ja monella on niiden tekemiseen hyvät edellytykset. Yli 10 hehtaarin puhtaita metsämaakauppoja tehtiin Suomessa vuonna 2019 2777 kpl, joka on noin 600 kpl eli 28 % enemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Kasvu on siis tuntuvaa. Poikkeusoloissa kasvu ei ole tänä vuonna jatkunut, mutta määrä on pysynyt lähellä samaa. Metsätilat-ketjun yhtiöt tekivät vuonna 2019 noin 1900 puhdasta metsämaakauppaa. Luvussa ovat mukana myös alle 10 hehtaarin kohteet, mutta silti se tarkoittaa, että ketjun yhtiöiden kautta tehtiin lähes puolet kaikista kaupoista. Alan suurimmalla on paras näkyvyys ja ammattitaidon ansiosta kauppa on turvallista sekä ostajalle että myyjälle. Kokeneet metsän ja kiinteistöjen ammattilaiset ovat helppo kumppani oli sitten ostamassa tai myymässä. Jukka Pusa toimitusjohtaja Länsi-Suomen Metsätilat Oy MAINOS MAINOS Tilakauppa 1/1 sivu_ML 21.10.2020 12.02 Sivu 1 8073_.indd 34 29.10.2020 16.01
OMA METSÄ METSÄNHOITO S. 36: 15 kysymystä energiapuusta ›› TUTKIMUS S. 42: Poimintahakkuilla vedenpinta kuriin ›› ALLAKKA S. 43: Puukauppaa ilman verkkoa ›› KYSY POIS S. 44: Miten lumituhopuiden käy? ›› PERINTÖMETSÄ S. 48: Lahjaveron oikaisu voi kannattaa Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta. ›› KUUSEN 80 VUOTTA Joko kaadetaan? SIVU 40 PIKATESTI Kevyt mutta pirteä s. 47 M IKK O RIIK ILÄ Metsälehti Makasiini 35 8074_.indd 35 29.10.2020 16.07
Miten energiapuu määritellään? Energiapuulla tarkoitetaan kaikkea metsästä energiakäyttöön korjattavaa biomassaa. Energiapuujakeita ovat latvusmassa ja kannot sekä karsittu rankapuu ja karsimaton kokopuu. Mitkä ovat energiapuun hakkuutavat? Energiapuuta voidaan korjata sekä hoidetuista että hoitamattomista metsistä. Erilliskorjuussa metsästä korjataan vain energiapuuta. Integroiduksi korjuuksi kutsutaan korjuuta, jossa metsästä otetaan talteen samanaikaisesti energiaja kuitupuuta. Tyypillisimmin energiapuuta korjataan ensiharvennuksen yhteydessä karsittuna rankana tai kokopuuna. Kokopuunkorjuussa puut otetaan talteen oksineen ja latvoineen. Karsittujen rankojen korjuussa oksat ja latvukset jäävät ravinteeksi metsään. Hakkuutähteitä sekä vähenemässä määrin kantoja kerätään energiaksi lähinnä kuusikoiden uudistusaloilta. Minkälainen on tyypillinen energiapuukohde? Tyypillinen energiapuukohde on riukuuntunut 15 –20-vuotias metsä, jossa runkoluku on suuri, mutta hakattavan rungon keskiläpimitta pieni. Elävä latvus on supistunut ja metsä kärsii ylitiheydestä joko unohtuneen tai turhan lievänä tehdyn taimikonhoidon seurauksena. Kohde kaipaa kiireellistä harvennusta, mutta rungon keskikoko ei riitä kannattavaan ensiharvennukseen. Rungot ovat keskimäärin alle 70-litraisia ja läpimitaltaan alle 12-senttisiä. Saako energiapuun korjuuseen tukea? Kestävän metsätalouden rahoituslain eli kemeran mukaan nuoren metsän hoidon tukea maksetaan 230 euroa hehtaarilta. Jos nuoren metsän hoidon yhteydessä korjataan pienpuuta, voidaan tukea korottaa 200 euroa, jolloin tuki on 430 euroa hehtaaria kohden. Nuoren metsän kunnostukseen voi saada kemeratukea, koska toimenpide ei ole taloudellisesti muuten kannattava. Millä ehdoin energiapuun korjuuta tuetaan? Jotta pienpuun korjuuseen voi saada kemeratukea, kohteen tulee olla kooltaan vähintään kaksi hehtaaria. Puuston keskiläpimitta saa olla enintään 16 senttiä ja pienpuuta tulee kertyä hehtaarilta vähintään 35 kuutiota Etelä-Suomessa ja Pohjois-Suomessa vähintään 25 kuutiota. Mukana saa olla myös kuitupuuta. Poistettavia runkoja pitää olla Etelä-Suomessa yli 1 500 kappaletta hehtaarilla ja Pohjois-Suomessa yli 1 000 kappaletta hehtaarilla. Korjattavien runkojen kantoläpimitan on oltava vähintään kaksi senttimetriä. Rahoitushakemus tulee Energiapuuharvennuksella kunnostetaan unohdettu metsä tuottokuntoon ja parhaimmillaan jopa tienataan muutama satanen. 1 2 3 4 5 TIIA PUUKILA TEKSTI MATIAS HONKAMAA KUVAT Tyypillinen energiapuukohde on ylitiheä hoitamatta jäänyt nuori metsä. Energiapuusavotalla korjataan laadultaan heikoimmat puut energiaksi ja annetaan parhaille tilaa kasvaa. Giljotiiniterällä ja keruukäpälällä varustettu hakkuupää kerää kerralla kymmenkunta runkoa nippuun. Metsälehti Makasiini 37 8075_.indd 37 29.10.2020 16.10
tehdä ennen töiden alkua. Energiapuusavotta voi pienentyä, mutta ei kasvaa haetusta. Kannattaako energiapuuta erikseen kasvattaa? Energiapuusta maksetaan noin puolet vähemmän kuin kuitupuusta, joten taimikonhoitoa ei kannata tarkoituksella jättää tekemättä ja kasvattaa energiapuuta. Miten energiapuun korjuu toteutetaan? Energiapuun harvennuskohteilla hakkuun ja kuljetuksen tekee yleensä erillinen kone. Puutavaran mittaus tehdään punnituksen perusteella ja vartavasten ajotyöhön suunnitelluilla metsätraktoreilla, jolloin mittaustulos on luotettavampi. Pieniläpimittaisen riukuuntuneen metsän energiapuun korjuuseen voidaan myös käyttää yhdistelmäkonetta, joka sekä hakkaa että kuljettaa energiapuun tienvarteen. Giljotiiniterällä ja rungot niputtavalla keruukäpälällä varustettu kaivinkone soveltuu energiapuunkorjuuseen etenkin pellonreunoilla. Milloin metsä kannattaa raivata metsurivoimin, milloin koneella? Kun puusto ei enää mene raivaussahalla kertasahauksella poikki, koneellinen korjuu on järkevä vaihtoehto. Käytännössä keskiläpimitaltaan alle seitsemänsenttinen puusto hoituu raivaussahalla. Kun puuston keskiläpimitta nousee yli seitsemän sentin, tiheiden riukumetsien korjuu sujuu vaivattomimmin puita joukkokäsittelevällä hakkuukouralla. Vaihtoehtona on myös raivata ohuinta puustoa pois metsurityönä, odottaa puuston järeytymistä muutama vuosi ja tehdä sen jälkeen ensiharvennus. Tällöin on varauduttava siihen, ettei pienpuun korjuutuen ehdot enää täyty. Onko ennen energiapuuharvennusta tehtävä ennakkoraivaus? Ennakkoraivauksen eli näkyvyyttä haittaavan alikasvoksen poistamisen tarve riippuu kohteesta ja korjuumenetelmästä. Kunnostushakkuukohteella, jossa energiapuuksi tehdään pieniläpimittaista kokopuuta, ennakkoraivaus ei ole välttämätöntä, mutta suositeltavaa. Hakkuukoneella tehtävässä harvennuksessa ennakkoraivaus on tarpeen, jotta korjuujäljestä tulee laadukas. Kustannuksia säästyy noin neljäsataa euroa hehtaarilta, mikäli ennakkoraivausta ei tarvita. Säästö ennakkoraivuussa voi kuitenkin kostautua jäävän puuston korjuuvaurioina. Ennakkoraivaamattomassa metsässä myös ajouria joudutaan tekemään tiheämpään, mikä vähentää tulevaisuuden hakkuutuloja. Milloin energiapuun korjuu on kannattavaa? Parhaimmillaan energiapuun harvennuksessa hoidetaan metsä kuntoon ja käteen jää vielä kantorahatuloja. Kannattava korjuu edellyttää, että leimikko täyttää kemeratuen ehdot ja hakkuukertymä on riittävä, vähintään 50 –60 kiintokuutiota hehtaarilla. Korjuukustannukset alenevat, mikäli kohteelta löytyy ohuen riukupuun lisäksi myös järeämpää energiapuuta. Kannattavinta energiapuun korjuu on kovan maan kesäkorjuukelpoisissa leimikoissa, joissa energiapuuta ei kulu ajourien havutukseen. Metsäkuljetusmatka tienvarsivarastolle tulisi myös olla kohtuullinen, korkeintaan 300 –400 metriä. Onko energiapuulle kysyntää? Energialaitosten siirtyminen turpeesta ja kivihiilestä metsähakkeen käyttöön lisää energiapuun tarvetta. Jo nyt pienpuun korjuutukea hyödynnetään aikaisempaa aktiivisemmin. Etenkin Uudellamaalla, Hämeessä, Lounais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa on paljon biolämpölaitoksia, mikä näkyy energiapuun kysynnän ja hintojen nousuna. Energiapuuta korjaavat metsänhoitoyhdistykset sekä metsäfirmat. Tällä hetkellä energiapuun korjuuta jarruttaa paikoin sopivan konekaluston rajallisuus. Minne energiapuun korjuu ei sovellu? Kokopuun korjuuta ei tulisi tehdä puhtaista kuusikoista, karuilta tai ravinnehäiriöisiltä kohteilta. Karsittua rankaa on sen sijaan mahdollista tehdä myös näillä kohteilla. Energiapuun korjuussa, kuten muissakin hakkuissa, tulee suosia varovaisuusperiaatetta ja jättää 30 prosenttia biomassasta korEnergiapuu varastoidaan tienvarteen kuivumaan ennen haketusta ja polttoa. 6 7 8 9 10 11 12 OMA METSÄ » METSÄNHOITO 38 Metsälehti Makasiini 8075_.indd 38 29.10.2020 16.11
jaamatta. Näin ravinteet eivät pääse kulkeutumaan liialti pois metsästä. Miten monimuotoisuus huomioidaan energiapuuharvennuksessa? Energiapuuharvennuksessa on syytä suosia sekametsärakennetta, jättää lehtipuusekoitusta ja riistatiheikköjä sekä lahoja jättöpuita. Myös vesiensuojelu ja luontokohteet tulee huomioida kuten muissakin hakkuissa. Minkälainen korjuuvaurioriski energiapuuharvennuksessa on? Hoitamattomassa metsässä on aina suurempi vaurioriski elävälle puustolle kuin ajallaan hoidetussa metsässä. Hyvä korjuujälki hoitamattomassa metsässä vaatii ennakkoraivausta sekä hakkuukoneenkuljettajalta ammattitaitoa. Ylitiheydestä kärsinyttä metsää ei lumija tuulituhoriskin takia pidä harventaa liian harvaksi. Paljonko sopivia korjuukohteita löytyy? Tuettua energiapuuharvennusta tehtiin viime vuonna 34 000 hehtaaria, mutta tarve on tätä suurempi. Metsäkeskuksen arvion mukaan myöhässä olevasta metsänhoidon pinta-alasta noin 400 000 hehtaaria pystyttäisiin korjaamaan energiapuuharvennuksena. ? l KEMERAN ANSIOSTA PLUSSALLE Pienpuun korjuutuki mahdollistaa huonolle hoidolle jääneen metsän aikaistetun ensiharvennuksen. Kemeratuki maanomistajalle 430 €/ha Ennakkoraivuu -420 €/ha Energiapuukorjuun kantohinta €/m³ Ainespuukorjuun kantohinta (kuitu) 10 €/m³ Energiapuukertymä 45 m³/ha €/ha Kuitukertymä 20 m³/ha 200 €/ha Hakkuukertymä yhteensä 65 m³/ha Yhteensä 210 €/ha Tässä kohteessa korjuujälki on hyvä, koska ennakkoraivuu tehdään. Ilman kokopuukorjuuta kemeran vaatima puukertymä 35 m³/ha ei täyttyisi. Hehtaarikertymä 65 m³/ha on riittävä kannattavaan korjuuseen. Osa oksaja latvusmassasta voidaan puida ajouralle, jolloin kantavuus on parempi puhtaaseen kokopuukorjuuseen verrattuna. Lähde: Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Juttua varten on haastateltu bioenergian ja biotalouden asiantuntija Kyösti Turkiaa Suomen metsäkeskuksesta ja korjuupäällikkö Juuso Heikkilää Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeestä sekä hyödynnetty Tapion työopasta Metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen. 13 14 15 www.kesla.com Kotimaista huipputekniikkaa ERIKOISHINTAAN edun arvo 2900 € edun arvo 3900 € Malliston järeimpiin KESLA-kuormaimiin KESLA proC-ohjausjärjestelmä kaupan päälle KESLA 144ND proTRACTION kuormain-vaunupaketteihin KESLA proC-ohjausjärjestelmä ja proTRACTION-vedonohjausjärjestelmä erikoishintaan. Ohjausjärjestelmäetu koskee uusia KESLA 314/T, 305/T ja 316/T-tilauksia. Tarkemmat ehdot myyjältäsi. Yhdistelmäetu koskee uusia KESLA 144ND proTRACTION tilauksia, joissa mukana 300-sarjan kuormain KESLA proC-ohjausjärjestelmällä. Tarkemmat ehdot myyjältäsi. Hinnat sis. alv 24 %. Hinnat voimassa 9.11.2020-31.1.2021 välisenä aikana tehtyihin uusiin tehdastilauksiin. MYYNTI | HUOLTO | VARAOSAT: AGCOSUOMI.FI Metsälehti Makasiini 39 8075_.indd 39 29.10.2020 16.11
OSA 7 ARVOKASVU PÄÄLLE kuudenkymmenen vuoden ikäisessä kuusikossa on metsänomistajan mukava kulkea. Järeiksi tukkipuiksi varttuneita kuusia tekee mieli silmäillä jo myös päätehakkuutilin toivossa. Joko olisi aika? Vai kannattaisiko puiden antaa vankistua edelleen? Seuraamamme kuusen taloudellisessa arvossa on tapahtunut sen elinaikana kaksi merkittävää harppausta. Ensimmäinen tapahtui parinkymmenen vuoden iässä, kun kuusi saavutti ainespuun mitat, eli sille syntyi arvoa kuitupuuna. Toinen, huomattavasti isompi, harppaus tapahtui 30–40 ikävuoden välillä, kun puu saavutti tukkipuun mitat. Tällöin puun arvo yli kaksinkertaistui yhtenä kauniina kesäpäivänä. Arvokasvua tarkastellaan yleensä kuitenkin metsikkötasolla. Tällöin arvoon ei synny aivan yhtäkkisiä harppauksia, sillä puut eivät saavuta tukkimittoja samanaikaisesti. Kuusikymmentävuotiaana hieman ikätovereitaan rivakammin kasvanut kuusemme on tilavuudeltaan 670-litrainen. Puu kasvaa tilavuutta nyt parinkymmenen litran eli noin kolmen prosentin vuosivauhtia. Kun puu saavuttaa seitsemänkymmenen vuoden iän, sen tilavuus on jo noin 900 litraa. Kuusen tilavuudesta 90 prosenttia on tukkipuuta. Tässä vaiheessa on luontevaa laskea puun arvo käyttäen päätehakkuun hintoja. Tukin 60 euron ja kuitupuun 20 euron kuutiohinnalla puun arvoksi muodostuu noin 50 euroa. Vuodessa 350 euroa arvokasvua Päätehakkuun ajankohdasta päätettäessä metsänomistajan kannattaa pohtia puuston arvokasvua. Se lasketaan peräkkäisinä vuosina laskettujen puuston arvojen erotuksena. Puuston arvo saadaan kertomalla puuston määrä sen keskimääräisellä hinnalla. Varttuneissa metsiköissä arvokasvu muodostuu puuston määrän ja arvon samanaikaisesta lisäyksestä: Yhä isompi osa puista yltää tukin mittoihin. Lisäksi yksittäisten runkojen tukkiosuus kasvaa. Nyt keskisuomalaisessa kuusikossa kasvaa puuta 322 kuutiota hehtaarilla. Puustosta tukkipuuJoko kaadetaan? Metsänomistajan tuotto-odotukset vaikuttavat siihen, missä vaiheessa varttunut kuusikko on järkevää päätehakata. TEKSTI JA KUVA SAMI KARPPINEN KUVITUS JUHA ELORANTA 12 m 15 m 19 m 16 m 20 m 17 m 21 m 23 m 18 m 22 m 24 m 25m 10 m 13 m 11 m 14 m 9 m 8 m 7 m 6 m 5 m 4 m 3 m 2 m 1 m 40 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » KUUSEN 80 VUOTTA 8076_.indd 40 29.10.2020 16.20
KUUSEN KASVUA ESITTELEVÄ JUTTUSARJA KESTÄÄ KOKO VUODEN. Makasiini 1: Ensimmäiset vuodet | Makasiini 2: Taimikon harvennus Makasiini 3: Ensiharvennus | Makasiini 4: Kasvatuslannoitus Makasiini 5: Hiilensidonta | Makasiini 6: Väljennyshakkuu Makasiini 7: Arvokasvu | Makasiini 8: Uudistaminen 70-VUOTIAS KUUSI >> Pituus 25 metriä. >> Läpimitta 32 senttiä. >> Tilavuus 900 litraa. >> Puu on sitonut hiilidioksidia 900 kiloa. Määrä vastaa keskimääräisen henkilöauton (178 g/km) 5 050 kilometrin matkalla syntyviä päästöjä. >> Puustoon on investoitu noin 2 500 euroa hehtaarille. >> Metsästä on saatu hakkuutuloja noin 3 500 euroa hehtaarilta. ta on noin 70 prosenttia ja loput 30 prosenttia kuitupuuta. Puuston arvo on noin 13 000 euroa. Puusto kasvaa vuosittain edelleen noin kahdeksan kuutiota. Metsänomistaja ynnäilee, että puiden arvo kasvaa vuosittain noin 350 eurolla. Arvokasvuprosenttiin päästään käsiksi jakamalla arvokasvu puuston kokonaisarvolla, joka antaa tulokseksi 2,7 prosenttia. Metsä pankkina? Siihen, kuinka kauan kuusikkoa kannattaa kasvattaa, vaikuttaa olennaisesti se, millaisen tuotto-odotuksen metsänomistaja metsikölleen asettaa. Merkitystä on myös tukkipuusta maksettavalla hinnalla. Ja tietysti metsänomistajan rahan tarpeella. Mitä suurempaa tuottoprosenttia metsänomistaja tavoittelee, sitä varhaisemmassa vaiheessa metsä pitää päätehakata. Maltillinen kahden prosentin tuotto-odotus ohjaa kasvattamaan metsää noin kahdeksankymmentävuotiaaksi. Jo yhden prosenttiyksikön nosto tuotto-odotuksissa lyhentää kiertoaikaa merkittävästi: kolmen prosentin tuottoa tavoittelevan kannattaa päätehakata kuusikko jo noin 60 vuoden iässä. Puuston ikääntyessä sen arvokasvuprosentti pienenee. Mutta vaikka arvokasvuprosentti on 70 vuoden ikäisessä metsässä alle kolmen prosentin, tuottaa metsä silti mukavasti euroja. Ehkä nykymaailmassa metsää kannattaa pitää pankkina? Seitsemänkymmentävuotias metsä on vaihtanut jo kerran omistajaansa isältä tyttärelle. Nykyinen omistajakin on jo eläkeiässä, eikä välittömiä rahareikiä ole tiedossa, joten metsä saa jatkaa kasvuaan. Sitä paitsi puut ovat edelleen terveitä, eivätkä laho tai kirjanpainajat ole kurittaneet metsää. Reilun kahden prosentin tuotto tuntuu yhä mukavalle, sillä vaihtoehtoisten sijoitusten korot ovat juuri nyt matalia tai tuotot vähintään epävarmoja. Periaatteessa metsän kasvattaminen on järkevää niin kauan, kuin pääoman tuottovaatimuksen huomioon ottava arvokasvuprosentti pysyy nollaa suurempana. Jos metsäpääomalle ei aseteta mitään tuottovaatimusta, päätehakkuu siirtyy, kunnes vuotuisen luonnonpoistuman arvo ylittää vuotuisen arvokasvun. Se merkitsisi nykyistä selvästi pidempiä kiertoaikoja.? l m 5 10 15 20 25 30 Kuusikymmenvuotiaan kuusen arvo kasvaa noin euron jokaisen uuden vuosirenkaan myötä. Metsälehti Makasiini 41 8076_.indd 41 29.10.2020 16.21
POIMINTAHAKKUILLA pystytään parhaiten säätelemään suometsien vedenpintaa eteläisessä Suomessa, jossa haihdunta on sääolosuhteiden vuoksi pohjoista suurempaa, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke), Helsingin yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen yhteistutkimuksesta. Poimintahakkuiden vaikutuksia vedenpinnan tasoon seurattiin 2–5 vuoden ajan korpikuusikoissa ja ravinteikkaissa rämemänniköissä eri puolilla Suomea. Jotta puusto säilyy elinvoimaisena ja kasvaa, vedenpinnan tulisi olla loppukesästä yli 30 senttimetrin päässä maanpinnasta. Maaperän kasvihuonekasvupäästöt ovat kuitenkin sitä suuremmat, mitä syvemmällä vedenpinta on. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, saadaanko poimintahakkuilla vedenpinta pysymään sopivalla korkeudella, jolloin voitaisiin välttää kunnostusojituksia, jatkaa puuntuotantoa kannattavasti ja saada pienennettyä vesistöja ilmastopäästöjä. ”Suurimmat suometsien kasvihuonekaasupäästöt tulevat turpeen hajoamisesta rehevillä metsäkohteilla eteläisestä Suomesta. Nämä kohteet ovat potentiaalisia ilmastopäästöjen säätelyssä ja niissä kunnostusojitusta pystyttäisiin todennäköisimmin välttämään, koska eteläisessä Suomessa vedenpinnan säätely poimintahakkuilla onnistui hyvin”, arvioi tutkija Kersti Leppä Lukesta. Erityisesti taloudellisesti arvoton hieskoivu osoittautui tehokkaaksi haihduttajaksi. Se pystyy säätelemään vedenpinnan korkeutta havupuita paremmin.? l TIIA PUUKILA Vedenpinta kuriin poimintahakkuin Hieskoivu osoittautui suometsien tehokkaaksi haihduttajaksi. Eteläisen Suomen rehevissä metsissä turpeen hajoaminen aiheuttaa suurimmat suometsien kasvihuonepäästöt. SAMI KARPPINEN Liiallinen hygienia ja riittämätön luontokosketus lisäävät immuunijärjestelmän häiriöiden kuten diabeteksen, keliakian ja allergioiden riskiä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) vetämässä tutkimuksessa päiväkotien pihoille lisättiin metsäpohjaista kasvustoa. Kuukauden kestänyt viherkosketus monipuolisti lasten ihon mikrobistoa. Luken tutkija Aki Sinkkonen ehdottaakin kaikkien päiväkotien pihojen muuttamista viherpihoiksi. TUTKIJA EHDOTTAA VIHERPIHOJA PÄIVÄKOTEIHIN VESA MOILANEN Vaikka sekä varpuspöllöjen määrä että niiden talvivarastojen koko ovat kasvaneet myyräkantojen kasvaessa, laji on vaarassa. Suuristakaan varastoista ei ole hyötyä, jos ne pilaantuivat leutojen syyssäiden seurauksena ennen talvea, ilmenee Giulia Masoeron tuoreesta väitöskirjasta. LEUDOT SYKSYT VAARAKSI VARPUSPÖLLÖLLE 42 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » TUTKITTUA 8077_.indd 42 29.10.2020 17.32
televat metsänomistajat saattavat saada kullanarvoisia vinkkejä elävältä metsäammattilaiselta. Voisihan myös ajatella niin, että perinteisesti puukauppaan kuuluu tällainen maksuton metsälenkki, joka on ikään kuin myös kaupalle lisähintaa. SITTEN VIELÄ SE TUNNEPUOLI. Monta asiaa ja kauppaa elämässä ratkaistaan tunteella. Minä ainakin elän ja hengitän metsää sataprosenttisesti. En mitenkään pysty tuosta vain kylmän tietokoneen kanssa – vaikka sähköpostin toisessa päässä ihminen onkin – sopimaan minulle äärimmäisen tärkeitä jäävän puuston laatuja ja määriä, ajouria, säästöpuita, kääntöpaikkoja, varastopaikkoja ja mahdollisia työhön tulevia koneita ja henkilöitä. Myös edellisen kaupan henkinen päättäminen tapahtuu puhumalla. Kauppasumma nousee helposti tuhansiin tai kymmeniin tuhansiin euroihin: ne ovat suuria ja merkittäviä summia yksityistaloudelle. OLEN SANONUT, että jos ihmistä en puukauppakaveriksi löydä, jääkööt puut pystyyn. Äänestän jaloillani. Sitten ryhdyn, jos kirjekurssin jostain hoksaan, opettelemaan valemyyjäksi ryhtymistä. Naapureilla olisi kyllä sopivaa myytävää, mutta en vielä osaa ikään kuin siirtää niitä omaan hallintaani kaupanteon ajaksi. Saamani tilityskin pitää ohjata monen veroparatiisiyhtiön kautta kadoksiin. Ymmärrän toki, että parasta aikaa monikin nörtti taas kehittelee valeostajaksi naamioitumista. Saisihan siinä kätevästi kalasteltua tilija henkilötiedot ja tuhannen mottia tukkia kaupan päälle.? l TEIMME JONKIN aikaa sitten puukaupan, ihan vanhanaikaiseen malliin. Elikkä ilmoittelimme ostohenkilölle leimikon olevan olemassa, kävimme hänen kanssaan yhdessä metsässä ja samalla reissulla saimme tarjouksen. Hyväksyimme sen ja seuraavana päivänä ostohenkilö poikkeutti metsänhakkuusopimuksen allekirjoitettavaksi. Tämä oli kaikkiaan 83. kuituja/ tai tukkikauppamme, mukaan lukien hankintaja käteiskaupat. Joka kerran toisena osapuolena on ollut ihminen. KÄSITÄN VALLAN hyvin, että metsäfirmojen visionäärit saivat tästä kaupasta harmaita hiuksia. Sähköisesti olisi pitänyt kauppa tehdä, vain nappeja toimistopöydän ääressä painellen. Kaupunkihemmoille ja kaukana metsää omistaville tämä on oiva juttu. Firman taas pitäisi saada mahdollisimman alhaiseen hintaan puut tehtaalle, joka kustannuksesta pitäisi nipistää. Mutta mutta, meikäläinen ikääntynyt äijänkäppänä ajattelee hiukan eri tavalla. Sitäkin räknäilen, että ihan ilmaista ei ole se sähköinenkään kaupanteko, tietokonenörttien armeija niitä kuvioita on kauan ohjelmoinut. Ainakin muissa yhteyksissä sitä ohjelmointia ja muutosta tehdään uudestaan ja uudestaan ja uudestaan – aina mukamas joku uusi ohjelma on parempi kuin vanha. Ja sitten pitää koko ajan massiivisesti mainostaa, jotta saat lahjaksi ämpärin ja paistinpannun, jos myyt puusi tietokoneelle. Eikä noiden ostohenkilöiden palkkakulut kuitenkaan taida niin huimia olla. Jonkunhan niitä tietokoneitakin on paimennettava. KIINALAINEN SANOO , että yhtään kauppaa ei tehdä tuntemattoman kanssa. Kyllä minäkin haluan nähdä sen kaverin naaman, joka on ensiksi tulilinjalla, jos jotain töpinkiä tapahtuu – tai ansaitsee kiitoksen. Yhdessä metsässä kävellessä ja turistessa saa meikäläinenkin vanha jäärä uutta tietoa ja eri kulman näkemystä. Tuoreemmat ja asiaa vasta opetPuukauppaa ilman verkkoa TEE PUUKAUPPA » kun metsä sen kertoo » verkossa tai ilman JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Metsälehti Makasiini 43 OMA METSÄ » METSÄLÄISEN ALLAKKA 8078_.indd 43 29.10.2020 17.40
METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 A, 00240 Helsinki. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. MITEN LUMITUHOPUIDEN KÄY? Miten käy lumituhokuusten, joiden latva on katkennut 2–3 metriä latvasta tai alempaa? Entä mikä on vastaavien mäntyjen kohtalo? » LUMEN murtamien puiden kehitys on tuhojen yleisyydestä huolimatta varsin heikosti tutkittu aihe. Kattavinta tietoa löysin Ruotsissa 1915 julkaistusta Torsten Lagerbergin tutKA RI M IEL IK ÄIN EN kimuksesta. Sen mukaan puuhun tunkeutuvat lahottajasienet leviävät nopeimmin hyväkasvuisissa puissa. Katkeamiskohdalta yli 10-senttiset puut saavat poikkeuksetta lahovian ja yli 14-senttiset kuolevat. Murtokohdan pihkoittuminen ja kyljestyminen hidastavat tai jopa pysäyttävät lahon leviämisen. Kirjoittaja suositteli poistamaan kaikki lumen murtamat kuuset lahon ja laatutappioiden vuoksi seuraavassa hakkuussa. Tutkimuksen vähäisyyden vuoksi tein omakohtaisen kokeen metsässäni, jossa valitsin sopiOMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 44 Metsälehti Makasiini 8079_.indd 44 29.10.2020 17.42
›› van kuusen silvottavaksi ”tiedon alttarille”. Seitsemänmetrinen kuusi menetti 16 vuotta sitten pari kolme metriä latvastaan lumitaakan alla. Katkeamiskohdan korkeus oli neljä metriä ja vastaava läpimitta viisi senttiä. Yksi ylimmän oksakiehkuran oksista osoitti pyrkimystä kohti taivasta jo ensimmäisenä kesänä, joten annoin puun jäädä pystyyn saunatien varteen. Kaadoin puun viime viikolla ja pilkoin sen pieniksi. Sivuoksasta syntyneen uuden latvan paksuus oli nyt tyvestä 15 senttiä ja latvan huippu huiteli jo 14 metrissä. Rungon pilkkominen osoitti, että laho oli mennyt murtuneesta latvasta sisään ja levinnyt kohti tyveä kaksi ja puoli metriä eli keskimäärin 15 senttiä vuodessa. Oksasta syntynyt uusi latva oli yllätyksekseni terve. Jos 45-vuotias puu olisi saanut elää vielä pari vuosikymmentä terveenä, olisi rungon tyvestä saattanut saada yhden lahovikaisen kuitupöllin ja latvasta pari tukkia. Jos kyseessä olisi ollut jo alun alkaen tukkikokoinen runko, tilanne olisi toinen. Lahon leviäminen alaspäin olisi tuhonnut pitkään jatkuessaan arvokkainta tukkiosaa. Tämän vuoksi hyväkuntoisetkin latvavikaiset varttuneet kuuset kannattaa poistaa metsästä seuraavassa hakkuussa. Pihkoittuvien mäntyjen uskon vastustavan lahoa kuusta paremmin. KARI MIELIKÄINEN PÄRJÄÄKÖ VADELMA KARULLA MAALLA? Luulin vadelmaa rehevän maan kasviksi, mutta löysin sitä ihan poimittavaksi asti puolukkatyypin kankaan hakkuuaukolta. Vattu menestyy siis karummallakin maalla? VATUN ekologiassa on kolme sellaista piirrettä, joiden erilaiset vuorovaikutukset aiheuttavat miltei jakomielisen tilanteen vatun esiintymisessä: vattu rakastaa typpeä ja valoa, ja lisäksi sillä on siemenpankki, jonka ovat synnyttäneet vatukossa herkuttelevat linnut ja nisäkkäät. Vattu todella suosii ravinteikkaita ja tuoreita kasvupaikkoja. Pysyviä kasvupaikkoja ovat lehdot ja muut kosteat metsät. Niissä se kuitenkin kärsii enimmän aikaa valon puutteesta, siksi kukinta ja marjominen on heikkoa. Voimat menevät hengissä pysyttelemiseen ja puuston kuoleman odotteluun. Erityisesti linnut kuljettavat vatun siemeniä ulosteissaan kaikkialle metsiin. Humuskerrokseen vajonneet siemenet pysyvät elossa vuosikymmeniä ja itävät, kun puut kaadetaan ja aurinko lämmittää maan. Tuoreilla kasvupaikoilla siemenpankista versoo hakkuun jälLatvansa 16 vuotta sitten katkaisseen kuusen poikkileikkaus katkeamiskohdasta (ylempi kuva). Ylhäällä näkyy katkeamisaikaan 5 sentin paksuisen latvan lahonnut tynkä, josta laho on edennyt 2,5 metriä tyveen päin. Alemmassa kuvassa näkyy katkenneen latvan tynkä ja ylimmästä oksasta syntynyt uusi terve latva, joka on kasvanut pituutta vaurion jälkeen lähes 10 metriä. keen hyvin marjova vatukko. Kuivemmilla paikoilla vatun menestys riippuu sääoloista. Sielläkin hakkuutähteistä vapautuu sen verran typpiyhdisteitä, että vattu pystyy kasvamaan muutaman vuoden. Jos hakkuun jälkeisinä kesinä sataa kohtuullisesti myös alkukesästä, kannattaa vatturetki suunnata kuivillekin kankaille. Pensaat ovat kyllä matalia, mutta marjat kookkaita – ja mikä parasta, niissä ei yleensä ole matoja! SEPPO VUOKKO Metsälehti Makasiini 45 8079_.indd 45 29.10.2020 17.42
VÄÄNTYNYT RAIVURIN PUTKI Mitä vääntyneelle raivaussahalle kannattaa tehdä? Voiko sen korjata itse? Miten kierous vaikuttaa sahaamiseen? » KUVASSA olevan raivaussahan runkoputki on vääntynyt. Sahan korjausta arvioidessa kannattaa tutkia, onko sahasta rikkoutunut muutakin kuin runkoputki, esimerkiksi kytkimen puolelta runkoputken kiinnitys ja mahdollisesti kahvojen kiinnitykset. Kulmavaihteen eheys on myös syytä tarkistaa. Kuvan raivurista runkoputki menee vaihtoon. Putkea ei pysty oikaisemaan suoraksi. Vetoakselin suoruus on todettava. Vetoakseli on teräksinen, joten se sallii pientä loivaa vääntämistä palautuen rasituksen jälkeen suoraksi. Sahan voi korjata itse, kun vain kaikki vaurioituneet osat vaihdetaan. Tässä vaiheessa viimeistään kannatta harkita, onko korjaaminen taloudellisesti kannattavaa. Vähäinenkin runkoputken vääntyminen aiheuttaa koneen tärinää ja sitä kautta muiden komponenttien vaurioitumista. Sahassa olevat tärinänvaimennuselementit vaimentavat tehokkaasti normaalin tärinän, mutta eivät estä ylimääräisen tärinän siirtymistä raivaajaan. Toivottavasti kuvan sahalla ei ole yritetty sahata vaurioitumisen jälkeen. LEO SAASTAMOINEN MONTA HEHTAARIA HUOJENNUS VAATII? Paljonko maatilalla pitää olla peltoa, jotta saa lahjaverohuojennuksen? Millaista viljelyä verottaja edellyttää? » VEROTTAJAN tulkinnan mukaan huojennuksen alaraja on 2 hehtaaria. Uskoisin, että esimerkiksi marjatiloilla riittää pienempikin pinta-ala. Sillä, mitä viljellään, ei ole merkitystä. Ratkaisevaa on, että tilalla harjoitetaan maataloutta. Heinän kasvatus on maatalouden harjoittamista, jos siitä korjataan satoa. Pelkkä pellon pito syksyisin leikattavalla nurmella ei ole enää maatalouden harjoittamista. Luopujalla vastaavassa kunnossa oleva pelto hyväksytään, koska jatkaja voi ottaa pellon heti viljelyyn. VÄINÖ SIKANEN HEVONEN METSÄTALOUDESSA? Olemme hankkimassa hevosta metsätilallemme. Tarkoitus on tehdä sillä myös metsätöitä eli ajaa hankintapuuta tienvarteen. Voiko hevosen kuluja vähentää metsäverotuksessa? » HEVOSEN hankintaja ylläpitokulut katsottaneen verotuksessa elantomenoiksi, joten niitä ei voi vähentää. Sen sijaan hankintapuun ajossa käytettävät hevoselle sopivat metsätyövarusteet, kuten metsäperäkärry tai reki, voivat olla metsäverotuksessa vähennyskelpoisia. Kun hevosella ajetaan myytävää hankintapuuta, syntyy myös hankintatyön arvoa. Sille ei ole nykyisin olemassa Verohallinnon ohjetaksaa. Työn arvon voi laskea itse tai muun laskennan puuttuessa käyttää maataloustraktoriajon ohjetaksoja. HANNU JAUHIAINEN Idea kysymykseen saatiin nImimerkki Sahapukin raivaussahan vääntymisestä. OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 46 Metsälehti Makasiini 8079_.indd 46 29.10.2020 17.42
ECHO CS-2511 WES lienee maailman kevyin polttomoottorisaha. Työkunnossa se painaa 3,3 kiloa ja ilman terälaitetta, tankit tyhjinä 2,3 kiloa. Maailman halvin pikku-Echo ei ole, mutta kevytsarjan kilpailijoitaan edullisempi. Pikku-Echon moottori on makaavasylinterinen. Sylinteritilavuus on 25 kuutiosenttiä ja teho 1,1 kilowattia, siis vähän. Kiekkosahauskokeessa se hävisi niukasti teholtaan akkusahojen kärkiryhmän takana kärkkyvälle Makita DUC303:lle. Rankametsässä pikku-Echon meno on pirteää, kiitos moottorin riemastuttavan kierrosherkkyyden. Sen ansiosta saha toimii jouhevasti hento-oksaisten puiden pyyhkäisykarsinnassa. Kaasu pohjassa moottori kiersi 13 200 kierrosta minuutissa. Solakkarunkoinen saha on jouheva käsitellä. Hallintaa vakauttaa sekin, että etuja takakahvojen oteväli on Echoksi pitkä. Esimerkiksi 35 kuution Echoissa kahvojen väli on lyhyempi. Voisin nähdä itseni harventamassa parikymmenvuotiasta istutuskuusikkoa pikku-Echolla. Leikkuuteho riittää rinnan tasalta 15-senttisten puiden sahaamiseen. Tässä pätee metsurien vanha viisaus: minkä kannolla häviää, sen karsiessa voittaa. Rehellisyyden nimissä täytyy todeta, että pikkuisen moottorin vääntö ei päätä huimaa. Pikku-Echoa ei kannata hankkia, jos sahaa tarvitsee ensisijaisesti polttopuun katkontaan – siihen tarpeeseen saa samalla rahalla sopivamman koneen. Pro-luokan varustus Paha sanoa, tarvitaanko näin pikkuruisessa sahassa käynnistystä keventävää puolipuristinta, mutta sellainen pikku-Echossa on. Myös bensaa kaasuttimeen työntävä primer-pumppu löytyy. Terälaippaa pitelevä purukopan mutteri on putoamatonta mallia. Pakkaskelejä varten on erillinen talvikäyttöasento, jolla kaasuttimeen johdetaan sylinteritilan kautta lämmintä ilmaa – ihan kuin oikeissa sahoissa. Pluspisteiden saldoa verottaa japanilaissahoille tyypillinen virtaja ryyppyhanikoiden hankala sijoittelu.? l TEKSTI JA KUVAT MIKKO RIIKILÄ Kevyesti rankametsään PLUSSAT JA MIINUKSET + keveys + kierrosherkkyys + hyvä käsiteltävyys – väännön puute – ryyppyja virtakytkimen hankaluus ECHO CS-2511 WES ›› Sylinteritilavuus 25 cm 3 ›› Moottoriteho 1,1 kW ›› Paino ilman terälaitetta, tankit tyhjinä 2,3 kg ›› Paino työkunnossa 3,3 kg ›› Polttoainetankin tilavuus 0,19 litraa ›› Öljytankin tilavuus 0,14 litraa ›› Terälaipan pituus 12 tuumaa (30 cm) ›› Ketjujako 3/8 ›› Ketjun uraleveys 1,1 mm ›› Hinta noin 370 euroa ›› Maahantuoja Stokker Oy ›› Valmistusmaa Japani Pikku-Echo osoittautui pirteäksi sahaksi pieniläpimittaisen puuston hakkuuseen. Tästä ei polttomoottorisaha pienene. Parhaimmillaan pikku-Echo on rankametsässä. Tätä isompia puita sillä ei juuri kannata sahata. Metsälehti Makasiini 47 OMA METSÄ » PIKATESTI 8080_.indd 47 29.10.2020 17.47
PERINTÖja lahjaverotukseen on mahdollista hakea oikaisua kolmen vuoden sisällä ”verovuotta seuraavan vuoden alusta”, kuten asia ilmaistaan laissa verotusmenettelystä (18.12.1995/1558). Vuosia 2015 ja 2016 koskee kuitenkin viiden vuoden muutoksenhakuaika. Niinpä vuotta 2015 koskevan oikaisuvaatimuksen ehtii vielä tekemään, vaatimus on esitettävä viimeistään 31.12.2020. Verovuodesta 2017 alkaen perintöja lahjaverotukseen voi siis hakea muutosta kolmen vuoden ajan verovuoden päättymisestä. Perintötilanteissa verovuodeksi katsotaan se vuosi, jolloin perinnönjättäjä on kuollut. Lahjaverotuksessa verovuosi on se vuosi, jolloin lahjansaaja on saanut lahjan haltuunsa. ESIMERKKI: Anni suunnittelee tilan myyntiä Anni oli saanut vuonna 2015 äidiltään lahjaksi kaksi metsätilaa, joista toinen, 25 hehtaarin puustoinen tila, sijaitsee 500 kilometrin päässä Simossa. Anni suunnittelee tämän tilan myymistä ensi vuonna eli vuonna 2021. Lahjavero tästä tilasta määrättiin aikanaan Annille Verohallinnon taulukkoarvojen mukaan, jolloin tilan arvoksi katsottiin 27 500 euroa. Taulukon mukaan arvo oli siis 1 100 euroa hehtaarilta. Lahjaa varten ei silloin hankittu tila-arviota eikä muutakaan osoitusta tilan silloisesta käyvästä arvosta. Alueella on myyty vastaavia tiloja viime aikoina hyvään hehtaarihintaan, jopa yli 3 000 euroa hehtaarilta. Anni laskee, että jos hän saa tilasta kauppahintana syyskuussa tilaamansa tila-arvion mukaisen hinnan, mikä on 70 000 euroa, hänelle tulisi kaupasta verotettavaa luovutusvoittoa noin 42 500 euroa. Luovutusvoittoa laskettaessa käytettäisiin hankintamenona lahjaverotuksessa toteutunutta arvoa. Tällöin hän joutuisi maksamaan luovutusvoiton veroa 13 250 euroa. Jos Anni sen sijaan hakisi oikaisua vuoden 2015 lahjaverotukseen ja Verohallinto tai verotuksen oikaisulautakunta hyväksyisi lahjaverotuksen perusteeksi nyt laaditun tila-arvion, hän saisi melkoisen säästön. Katsotaanpa, miten se menisi: PITÄISIKÖ OIKAISTA? Oletko myynyt vuonna 2015 tai sen jälkeen saamasi metsäkiinteistön? Tai harkitsetko myyntiä? Nyt on hyvä hetki tarkastaa, kannattaako perintötai lahjaveroon hakea muutosta. TEKSTI PIRJO HAVIA KUVITUS VEERA KOMULAINEN OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 48 Metsälehti Makasiini 8081_.indd 48 29.10.2020 17.51
Vuoden 2015 tiedoilla Oikaistulla arvolla Tilan arvo 27 500 € 70 000 € Lahjavero, I veroluokka 2 295 € 7 570 € Kauppahinta 70 000 € 70 000 € Luovutusvoitto 42 500 € € Luovutusvoiton vero 13 250 € € Verorasitus yhteensä 15 545 € 7 570 € Vaikka tässä yhteydessä vähennettäisiin tilan nykyisestä arvosta viiden edellisen vuoden kasvun arvo, olisi lahjaverotuksen oikaisu silti Annille kannattava toimenpide. Vastaavasti, jos Anni olisi tehnyt tilalla puukauppoja lahjan saannin ja nyt tehdyn tila-arvion välisenä aikana, kannattaisi näiden puukauppojen arvo lisätä tila-arvioon oikaisuvaatimusta laadittaessa. Metsälehti Makasiini 49 8081_.indd 49 29.10.2020 17.51
Verottajakin voi oikaista Verohallinto voi oma-aloitteisesti oikaista verotusta verovelvollisen hyväksi. Verohallinto voi myös oikaista verotusta verovelvollisen vahingoksi mainitun kolmen vuoden aikana, jos huomataan, että jotain on jäänyt verottamatta tai verotus on muuten toimitettu virheellisesti. LAKI VEROTUSMENETTELYSTÄ 55 §, Verotuksen oikaisu verovelvollisen hyväksi Jos verotuksessa on virhe, jonka johdosta verovelvolliselle on määrätty liikaa veroa, Verohallinto oikaisee verotusta verovelvollisen hyväksi. Verotuksen oikaisu verovelvollisen hyväksi on tehtävä kolmen vuoden kuluessa verovuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta. Jos Verohallinto havaitsee 56 a–56 c §:n nojalla suorittamaansa valvontatoimeen liittyvässä asiassa virheen verovelvollisen vahingoksi, Verohallinto oikaisee verotusta verovelvollisen hyväksi. Verotusta ei oikaista, jos asia on valitukseen annetulla päätöksellä ratkaistu. Tarkasta ensin, hae sitten Verotuksen oikaisua kannattaa hakea harkiten. Ainakin seuraavien asioiden pitäisi toteutua, ennen kuin lähdet oikaisuvaatimusta laatimaan: -oikaisun tekemisen määräaika on vielä voimassa perintövero ei ole toteutunut kuolinhetken käyvän arvon mukaan tai lahjavero ei ole toteutunut lahjoitushetken käyvän arvon mukaan tai perintöverotuksessa on jäänyt huomioimatta merkittäviä vähennyksiä tai Verohallinto on tehnyt virheen -sinulla on riittävä näyttö oikaisun hakemisen perusteeksi, esimerkiksi metsää koskeva tila-arvio tai toteutunut kauppasumma -saat oikaisun seurauksena taloudellista hyötyä tai -oikaisulla on joku muu sinulle tärkeä merkitys, vaikka sisarten välinen tasapuolisuus -perintötai lahjaverosta ei ole tehty valituspäätöstä, koska sellaisen jälkeen oikaisua ei enää tehdä. OmaVerossa tai paperilomakkeella Oikaisuvaatimus tehdään joko sähköisesti OmaVero-verkkopalvelussa tai Verohallinnon sivuilta löytyvällä oikaisuvaatimuslomakkeella. Verohallinnon sivuilla on myös ohjeet vaatimuksen tekemiseen. Voit halutessasi valtuuttaa asiamiehen toimimaan puolestasi. Oikaisuvaatimuksen voi kirjoittaa myös vapaamuotoisena, mutta silloin kannattaa kansilehdeksi liittää oikaisuvaatimuslomake. Se nopeuttaa asian käsittelyä. Ilmaise ja todista syy oikaisulle Jos haetaan oikaisua perintötai lahjaverotuksessa käytettyyn kiinteistön arvoon, on hakijalla oltava osoittaa joko toteutunut kauppahinta tai muu näyttö arvosta. Hakemuksen liitteenä voi toimittaa kopion kauppakirjasta, tila-arviosta tai asiantuntijan lausunnosta. Tällainen lausunto voi koskea esimerkiksi kaavoituksen mukanaan tuomaa arvonnousua, jota ei ollut otettu huomioon perintöhetken arvossa. Oikaisuvaatimuslomakkeella on lopussa Vaatimuksen perustelut -kohta. Oikaisuvaatimus kannattaa perustella avoimesti, selkeästi ja loogisesti. Oikaisu lahjakohtaisesti Joskus lahjoitustilanteissa lahjan antajia on enemmän kuin yksi, esimerkiksi puolisot yhdessä luovuttavat metsänsä lapselleen. Vastaavasti lahjansaajia voi myös yhtä metsäkiinteistöä kohti olla useita. Lahjaverotuksessa lahjat käsitellään aina luovuttajaja saajakohtaisesti. Siksi myös oikaisuvaatimus on tehtävä erikseen jokaista lahjaa koskevana. ? l OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 50 Metsälehti Makasiini 8081_.indd 50 29.10.2020 17.51
KU VA SE PP O SA M U LI JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. ja, kuusia ja mäntyjä. Kuusituulenkaatoja tulee aukkojen reunoille. Isoa osaa niistä ei korjata, vaan ne jäävät lahoamaan. Lahopuun määrä kasvaa kuitenkin kohtuullisen hitaasti, koska säästöpuut eivät kuole heti vaan usein kymmenien tai jopa yli sadan vuoden kuluttua. PIENIÄ tekoja, joilla voimme auttaa perinteisten säästöpuiden lisäksi uhanalaisia sieniä ja hyönteisiä, on raivata tilaa raidoille, siis isoille runkomuotoisille pajuille. Toinen mahdollisesti vähenevä puu on isokokoinen pihlaja. Tehdään raidoille tilaa, jotta ne voivat kasvaa isoiksi ja aikanaan lahota. Pihlajille tehdään hyvät kasvumahdollisuudet lehtomaisten kankaiden epäonnistuneisiin kuusenuudistuskohteisiin. Pajuja kannattaa muutenkin suosia. Ne ovat kevään ensimmäisille pörriäisille elintärkeitä ravintokohteita, kun pääosa kasveista ei vielä kuki. Pihlajan marjoista nauttivat ainakin tilhi, punatulkku ja taviokuurna. Ihmisillekin pihlajanmarjat ovat varsinaista terveysruokaa. LÄHTEIDEN ja muiden kosteikkojen, usein myös purojen, ympärille jätetään lakivaatimusta leveämpi varjostusta aikaansaava vyöhyke. Vyöhykkeeltä voi hyvin poistaa arvokkaimmat kuusija mäntyrungot. Vaikka uusi muoti on istuttaa kaikki mahdolliset joutomaat – esimerkiksi vanhat suopellot, ahot, kedot ja niityt – hiilidioksidia sitoviksi metsiksi, olen pääsääntöisesti sitä vastaan. Niiden tehokas metsitys vähentää merkittävästi luonnon monimuotoisuutta. Lisäksi suopeltojen metsitys epäonnistuu usein. Kyseessä on myös rahan tuhlaaminen. Ota mukaan metsään vaikkapa lapsesi, lapsenlapsi, naapurin lapsi ja heidän ystäviään. Tutkitaan ja katsellaan kasveja, hyönteisiä, eläimiä, maisemia. Mukaan pakataan hyvät eväät ja iloinen mieli. ? l METSÄNOMISTAJA voi tehdä paljon pieniä tekoja luonnon, maiseman ja yleensäkin kivan metsäympäristön hyväksi. Periaatteessa nämä pienet asiat ja teot ovat tuttuja, mutta ne voisi tehdä vielä paremmin. Jätetään lintujen iloksi pystyyn kaikki kuolleet puut, ne ovat tulevia kolopuita. Säästöpuita jätettäessä yritetään löytää tiheikköjä, joita ei raivata. Tehdään säästöpuuryhmästä riittävän iso ja jätetään maanmuokkauksessa ryhmän ympäriltä noin kolme metriä muokkaamatta. Linnut ja jänikset kiittävät. Usein kunnostusojituksen yhteydessä ei löydy sopivaa paikkaa pintavalutuskentälle. Silloin on hyvä tehdä laskeutusallas kaivamalla kaivinkoneella avoimelle paikalle ”ympyrä”. Jätetään ympyrän keskelle saari kurjen pesäpaikaksi. Kurjen lisäksi tekosaarelle tulee taveja pesimään. Vielä hienompaa on, jos laskeutusaltaalta ei tarvitse kaivaa laskuojaa, vaan vesi lähtee siitä eteenpäin pintavaluntana. Aikanaan yläpuolisilta ojilta tulleen lietteen mukana leviää pintavalutusalueelle mielenkiintoinen kasvillisuus. HAKKUUAUKOT eivät ole pahasta. Jätetään niihin tähystyspuita petolinnuille, esimerkiksi iso haapa, jonka kuori poistetaan rungon ympäriltä noin 40 senttimetrin matkalta, eli runko ns. kaulataan. Kuolleen haavan oksalta on hyvä näkyvyys joka suuntaan. Niistä saalistavat esimerkiksi jalohaukat (falcot), hiirihaukka ja maakotka. Niitä on myös kiva seurata. Säästöpuista on aika suuri osa haapoTehdään pieniä hyviä tekoja Jätetään lintujen iloksi pystyyn kaikki kuolleet puut, ne ovat tulevia kolopuita. JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Metsälehti Makasiini 51 RAHAPUU KOLUMNI 8082_.indd 51 30.10.2020 17.44
Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,69 ? 58,85 ? 43,34 ? 16,96 ? 19,23 ? 16,41 ? Uudistushakkuu 56,85 ? 59,95 ? 45,16 ? 19,30 ? 21,20 ? 18,58 ? Harvennushakkuu 48,28 ? 51,31 ? 38,32 ? 16,19 ? 16,83 ? 15,54 ? Ensiharvennus 37,74 ? 39,50 ? 31,01 ? 12,51 ? 12,31 ? 12,16 ? ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,88 ? 60,49 ? 42,09 ? 17,36 ? 20,15 ? 16,75 ? Uudistushakkuu 58,19 ? 61,53 ? 43,62 ? 19,01 ? 21,89 ? 18,79 ? Harvennushakkuu 51,16 ? 54,43 ? 37,12 ? 16,65 ? 17,35 ? 16,06 ? Ensiharvennus 12,86 ? 13,72 ? 12,70 ? KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,20 ? 59,84 ? 41,80 ? 18,03 ? 21,07 ? 17,22 ? Uudistushakkuu 58,47 ? 60,70 ? 43,54 ? 21,35 ? 23,21 ? 19,21 ? Harvennushakkuu 50,26 ? 52,59 ? 37,55 ? 17,16 ? 17,31 ? 16,48 ? Ensiharvennus 13,21 ? 12,25 ? VIIKKO 43 SORVIVISALLA on Keski-Euroopassa kohtalainen kysyntä. Siellä tukeista valmistetaan viilua. ”Sitä käytetään ylellisyyskohteissa, esimerkiksi urheiluautojen ja lentokoneiden sisustuksissa”, Visakoivua välittävän BellusWoodin toimitusjohtaja Oskari Koskinen kertoo. Arvokasta sorvivisaa saadaan hakkuukypsien, kasvatusaikana pystykarsittujen visakoivujen tyvistä, vähemmän haluttua oksavisaa visakoivujen latvaosista. Visakoivikko tuottaa kiertoaikanaan enemmän oksakuin runkovisaa. Tyypillinen sorvauskelpoisten visakoivujen hankintaerä on ehkä kymmenen runkoa. Isoja visoja saadaan esimerkiksi kesämökkien tonteilta, jonne niitä on istutettu. Isot visaviljelmät eivät vielä ole hakkuukypsiä. Luonnon visat ovat harvinaisia. ”Ongelmana on, että luonnon visakoivuja ei useinkaan tunnisteta, vaan ne tehdään hakkuissa energiapuuksi.” Reilut kaksi euroa kilolta Visakoivut ostetaan yhä kilokaupalla. Vakiintuneita markkinoita ei ole, vaan hinta muodostuu sen mukaan, miten kysyntä ja tarjonta sattuvat kohtaamaan. Takavuosien hurjimmista hintatarjouksista on tultu alaspäin. ”Sorvivisastakaan ei pysty maksamaan kolmea euroa kilolta kuin poikkeustapauksissa”, Koskinen sanoo. Sorvivisatukkien vähimmäisläpimitta Sulattaako Kiina tulevan visavuoren? Visakoivutukkien tarjonta ja kysyntä ovat nyt tasapainossa, mutta tulevaisuudessa tilanne voi olla toinen. TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ Wilawood Oy:n osakas Hanna Lampinen-Vilkkilä valitsi jalostukseen sopivaa visakoivua perheen metsätilalta Keski-Suomessa. TALOUS » PUUMARKKINAT 52 Metsälehti Makasiini 8083_.indd 52 30.10.2020 18.07
SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 51,94 ? 56,33 ? 42,91 ? 15,83 ? 17,07 ? 15,72 ? Uudistushakkuu 54,62 ? 57,68 ? 45,33 ? 17,82 ? 18,49 ? 17,60 ? Harvennushakkuu 45,05 ? 47,15 ? 37,77 ? 15,65 ? 16,20 ? 15,47 ? Ensiharvennus 11,72 ? 11,83 ? KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 57,64 ? 60,45 ? 45,40 ? 18,49 ? 20,35 ? 17,28 ? Uudistushakkuu 59,12 ? 61,48 ? 47,11 ? 21,28 ? 22,72 ? 19,15 ? Harvennushakkuu 52,43 ? 53,26 ? 39,94 ? 17,93 ? 17,85 ? 16,85 ? Ensiharvennus 38,13 ? 40,28 ? 29,60 ? 13,83 ? 13,33 ? 13,25 ? ?? NOUSUSSA ?? LASKUSSA ? ei vertailutietoa ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,90 ? 57,07 ? 17,09 ? 17,02 ? Uudistushakkuu 56,81 ? 57,97 ? 18,45 ? 18,47 ? Harvennushakkuu Ensiharvennus KAINUUKOILLISMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 49,94 ? 49,98 ? 15,41 ? 16,22 ? 14,34 ? Uudistushakkuu 52,57 ? 51,22 ? 18,29 ? 19,02 17,96 ? Harvennushakkuu 45,42 ? 43,11 ? 14,79 ? 13,97 ? 13,25 Ensiharvennus POHJOISPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,82 ? 56,24 ? 37,28 ? 18,28 ? 19,39 ? 17,39 ? Uudistushakkuu 56,87 ? 57,85 ? 38,19 ? 20,67 ? 21,23 ? 19,14 ? Harvennushakkuu 48,25 ? 48,06 ? 16,87 ? 17,29 ? 15,88 ? Ensiharvennus 0,00 13,27 ? 12,47 ? LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 48,80 ? 46,40 ? 15,57 ? 13,94 ? Uudistushakkuu 51,13 ? 48,61 ? 18,32 ? 17,08 ? Harvennushakkuu 45,20 ? 15,07 ? 12,87 Ensiharvennus Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi latvasta noin 20 senttiä. Pituus riippuu karsintakorkeudesta. Oksavisaa käytetään esimerkiksi puukkojen kahvaosiin ja muuhun pienimuotoiseen nikkarointiin. Kysyntä on niukkaa. ”Ostamme sitä tarpeen mukaan, mutta hinta on 30–70 senttiä kilolta.” Tarjonta kasvaa Visakoivun kasvatus on lisääntynyt 1980-luvulta alkaen. Se tarkoittaa valtavasti lisääntyviä hakkuumahdollisuuksia 2030ja 2040-luvuilla. ”Viljely huipentui 1990-luvulla, vuonna 1998 istutettiin yli 600 hehtaaria visakoita. 2010-luvulla istutusmäärät ovat pienentyneet alle 200 hehtaariin, selvittää Luonnonvarakeskuksen metsänjalostuksen asiantuntija Risto Hagqvist. Tällä hetkellä sorvivisaa hakataan vuosittain vain muutamia tonneja. Tarjonta voi lisääntyä monikymmenkertaiseksi, kun takavuosien suuristutukset varttuvat. Lähivuosikymmenien visavuorta ei saada mahdutettua nykyisille markkinoille. Sen vuoksi suomalaisten visayrittäjien muodostama BellusWood on pestannut Kiinaan edustajan esittelemään ja markkinoimaan visaa. ”Toiveet visakaupan avautumisesta Kiinaan ovat hyvät”, Oskari Koskinen kertoo. Risto Hagqvistin mukaan myös Venäjällä voi avautua uusia markkinoita suomalaiselle visalle. Visan käytöllä on itänaapurissa perinteitä eikä omaa tarjontaa juuri ole. ”Visan kasvattaminen ei onnistu suurmetsätaloudessa. Sen esimerkiksi Metsähallitus on saanut huomata. Tämä luontuu parhaiten yksityisille, jotka pitävät hyvää huolta viljelmistään.”? l ›› Makasiini 53 8083_.indd 53 30.10.2020 18.07
LÄNSISUOMALAINEN metsänomistaja päätti viime keväänä hoidattaa yli kymmenen hehtaarin ensiharvennusmännikkönsä kasvukuntoon. Metsänomistaja antoi työmaan paikallisen metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun hoidettavaksi. Valintaan vaikutti aiempi asiakassuhde ja erityisesti se, että korjuun tuli tekemään oman pitäjän tuttu koneyrittäjä, joka tiedetään hyvän työn tekijäksi. Seudulla vallitsevan energiapuun hyvän kysynnän ansiosta karsitun energiarangan hinta on samalla tasolla kuin havukuitupuun. Energiapuut otetaan kolmen sentin latvaläpimittaan, mikä nostaa ensiharvennuksella hakkuukertymää arviolta 10–15 prosenttia kuitupuun hakkuuseen verrattuna. Mäntypikkutukit tehdään yhdeksän sentin latvaläpimittaan. Korjuusopimus tehtiin keväällä ja leimikko hakattiin elokuussa. Puiden hinnoittelu perustuu tehdashintaan, josta korjuun ja kaukokuljetuksen kulut vähennetään. Pieni osa leimikoista ennakkoraivattiin, raivauskustannus jäi noin 50 senttiin hakattua kuutiota kohti. Taulukossa esitetyt hinnat ovat kantohintoja, joista kustannukset on vähennetty. Hakkuussa kertyi puuta yhteensä 670 kuutiota, siis noin 65 kuutiota hehtaarilta. Valtaosa tehtiin energiapuuksi. Siitä metsänomistaja sai kuitenkin vähintään saman hinnan kuin pystykaupalla myydystä, samanlaisen ensiharvennusleimikon kuitupuusta – ja paremman kertymän. Leimikon laidoilta kertyi alun toista sataa kuutiota tukkia ja pikkutukkia. ? l MIKKO RIIKILÄ KUUKAUDEN PUUKAUPPA KUUKAUDEN PUUKAUPPA Puukauppatilastossa esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Tiedot kerätään viikoittain. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ 10 20 30 40 50 Viikko Milj. m 3 0,5 1,0 1,5 2,0 2020 2019 Kaikki kuidut energiaksi ENSIHARVENNUSMÄNNIKKÖ LÄNSI-SUOMESTA PUUTAVARALAJI MOTIT KANTOHINTA, €/M 3 TULOT, € Mäntytukki 45 37 1 665 Mä-pikkutukki 91 17 1 547 Kuusitukki 9 42 378 Energiapuu 527 14 7 378 YHTEENSÄ 672 10 968 TALOUS » PUUMARKKINAT 54 Metsälehti Makasiini 8083_.indd 54 30.10.2020 18.07
KUUKAUDEN TILAKAUPPA SATAKUNNASSA myytiin tänä syksynä kahden tilan muodostamaa kokonaisuutta, jossa metsämaata oli yhteensä 39 hehtaaria. Kokonaisuus jakautui kolmeen palstaan. Eri-ikäisiä taimikoita oli peräti 24 hehtaaria. Niistä suurin osa oli pieniä, vastikään istutettuja alueita. Kasvatusmetsiä oli 14 hehtaaria ja yksi hehtaari hakkuukypsää puustoa. Palstat sijaitsevat muutaman kilometrin etäisyydellä toisistaan. Maapohjat ovat pääosin tuoreita tai sitä parempia kivennäismaita. Puustoista, ojitettua turvemaata on kahdeksan hehtaaria. Miinuspuolena taimikkovaltaisuuden ohella oli se, että tiestö on puutteellinen. Metsäautotiet päättyvät kahden pääpalstan laitaan. Tilojen puumääräksi oli ilmoitettu noin 2 000 kuutiometriä eli keskimäärin vain 51 kuutiota hehtaarilla. Metsälehden tilakauppaseurantaa ylläpitävän Hannu Liljeroosin maastoarvioinnin tulokset osuivat hyvin yksiin esitetietojen kanssa. Puuston arvoksi oli laskettu noin 70 000 euroa ja taimikoiden arvoksi noin 57 000 euroa. Tilojen summa-arvo oli yhteensä 134 000 euroa ja välittäjän lähtöhinta 99 000 euroa. Kohteiden hyvän sijainnin ansiosta tarjouksia tuli toistakymmentä. Kaupat on sovittu kaikista kolmesta palstasta erikseen paikallisten ostajien kanssa. Välittäjä ei paljastanut myyntihintoja mutta kertoi, että palstoista maksettiin lähtöhintaa enemmän. Liljeroosin aineistoon perustuva Metsälehden verkkosivujen hintalaskuri antaa tilojen markkina-arvoksi 105 400 euroa. ”Todennäköisesti laskurin antama arvo osui lähelle lopullisia kauppahintoja”, Liljeroos uskoo.? l MIKKO HÄYRYNEN Hyvä sijainti houkutteli ostajia TILAKAUPPA SATAKUNNASSA PINTA-ALA 39 hehtaaria metsämaata KEHITYSLUOKAT taimikoita 24 ha, kasvatusmetsiä 14 ha, hakkuukypsää 1 ha PUUSTO 2000 m 3 MYYNTIHINTA ei julkistettu Kahden tilan kolme palstaa myytiin kolmelle eri ostajalle. Tilakokonaisuuden metsistä suuri osa oli taimikoita. H A N N U LI LJ ER O O S ›› TALOUS » TILAKAUPPA Makasiini 55 8083_.indd 55 30.10.2020 18.08
Maakunta kaupan, kpl myyty, kpl myyty, ha taimikot, % hakkuukypsät, % puusto, m3/ha tukki, % €/ha €/m3 kerroin* Varsinais-Suomi 12 13 314 20 20 139 38 6401 46 1,15 Satakunta 29 26 637 27 28 131 46 6085 46 1,02 Häme-Uusimaa 46 43 1185 32 14 103 36 5244 51 1,12 Etelä-Karjala 27 22 467 19 17 139 38 5713 41 1,00 Kymenlaakso 34 27 705 24 14 121 36 5306 44 1,05 Pirkanmaa 83 65 1844 27 15 122 38 5575 46 1,10 Etelä-Savo 82 61 1506 29 12 115 35 5043 44 0,97 Eja K-Pohjanmaa 134 99 2561 26 12 90 25 2955 33 0,96 Keski-Suomi 91 92 2814 27 11 110 33 4467 41 0,93 Pohjois-Savo 89 67 2115 22 9 116 30 4424 38 0,96 Pohjois-Karjala 73 67 2017 30 8 101 27 3732 37 0,93 Kainuu 62 50 2314 22 9 92 23 2451 27 1,03 Pohjois-Pohjanmaa 215 156 7079 24 9 81 18 2182 27 1,02 Lappi 112 72 4535 23 11 69 16 1460 21 0,98 Koko maa 1089 860 30093 96 27 3361 35 Lisäys syyskuu 150 107 4181 METSÄTILAKAUPAT TAMMI–SYYSKUUSSA 2020 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Syyskuussa tullut paljon tarjontaa Etelä-Karjalassa on pienin tilojen keskikoko, 21 ha Lapissa on suurin tilojen keskikoko, 63 ha Hintataso noussut viime vuodesta 1 2 2 2 2 2 1 3 3 4 4 METSÄTALOUDEN ulkopuoliset arvot tai yhteisomistukset voivat vaikeuttaa metsätilan arvonmääritystä. Ne voivat nostaa tai laskea hintaa tai olla merkityksettömiä. Hyvä sijainti on yleinen arvon nostaja. Tilakaupan asiantuntija Hannu Liljeroos ottaa esimerkiksi syyskuussa Pirkanmaalla tehdyn kaupan, jossa Akaan kaupunki myi taajaman tuntumasta 136 hehtaarin yhtenäisen tilan. Puumääräksi oli arvioitu 20 240 kuutiota ja lähtöhinta oli 700 000 euroa. Kauppahinta nousi 1 320 000 euroon, mikä on yli 65 euroa pystypuuston kuutiolle. Ostaja oli yksityinen. ”Kaupan hintakerroin on peräti 1,51. Koska kohde on suuri, se vaikuttaa merkittävästi maakunnan keskilukuihin ja hintakerroin nousi lukuun 1,10”, Liljeroos kertoo. Metsätilojen mukana siirtyy joskus osuuksia yhteisomistuksiin. Yleensä niillä ei ole hintavaikutusta, mutta ne ovat mielenkiintoisia merkkejä aiemmasta elämäntavasta. Vesialueilla ja kalastusoikeuksilla on aiemmin ollut todellista arvoa. Liljeroos ei muista, että osuuksilla olisi enää ollut mainittavaa merkitystä. Uudenlaista käyttöä vanhoille vesioikeuksille tuli tapauksessa, jossa laskettelukeskuksen omistaja osti vesiosuuksia, koska lumitykit tarvitsevat paljon vettä. Tyypillisiä yhteisalueita ovat hiekantai mudanottopaikat ja venevalkamat. ”Sellainen termi kuin yhteinen pellavanliotuspaikka on tullut myös vastaan.”? l MIKKO HÄYRYNEN Muullakin on arvoa Joskus metsätilan arvo määrittyy metsätalouden ulkopuolelta. 56 Metsälehti Makasiini TALOUS » TILAKAUPPA 8083_.indd 56 30.10.2020 18.08
TÄHÄN asti kokeilemistamme pienmetsäkoneista nyt ajettu Usewood Log Master on käyttäjäkokemukseltaan helpoin. Hydrostaattinen voimansiirto, sähköisesti esiohjattu hydrauliikka ja joystickein hallittava kuormain luovat sellaisen helppouden kokemuksen, jota muiden samanlaisten koneiden kanssa ei ole päässyt kokemaan. Koneen kehittäjä ja Usewood Forest Tecin perustaja Jussi-Pekka Useniuksen mukaan Usewoodit muistuttavat hallintalaitteiltaan ja käytettävyydeltään isoja metsäkoneita, koko vain on pienempi. Kokeilemamme Usewood Log Master on tarkoitettu ensisijaisesti puun ajoon. ”Kone voidaan varustaa myös raivausja hakkuukouralla. Lisävarusteena on tarjolla myös kuormatilan jatke”, Usenius kertoo. Puurivien välissä Kooltaan Usewood Log Master on samaa luokkaa kuin syyskuun Metsälehti Makasiinissa esitelty Kinetic 8x8 -pienmetsäkone. Mahtuu kapeastakin välistä USEWOOD LOG MASTER PAINO: 2 400 kg LEVEYS: 1,53 m PITUUS: 5,3 m MAAVARA: 40 cm AJONOPEUS: 0-12 km/h KUORMATILA: 3 m 3 NOSTURIN ULOTTUVUUS: 4,2 m (jatke 0,6 m) SÄHKÖINEN esiohjaus KULJETTAJA kohtaisesti säädettävät liikenopeudet HYDROSTAATTINEN voimansiirto RUNKO-OHJAUS ja takateliohjaus 8 vetävää pyörää KUBOTAdieselmoottori 33 kW LISÄVARUSTEITA mm. tukkikoura, hakkuukoura, risuraivain Usewood Log Master on kuin oikea metsäkone pienoiskoossa. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN Usewood Log Master mahtuu kulkemaan istutuskuusikossa puurivien välistä. Puiden juurten niskat pitäisi kuitenkin suojata havuin. ›› TALOUS » KOEAJOSSA Makasiini 57 8083_.indd 57 30.10.2020 18.08
Työkunnossa Usewood painaa reilut kaksi tonnia. Niinpä sitä voidaan siirtää esimerkiksi avolavamaasturin vetämällä perävaunulla. Kone voi kantaa kahden tonnin kuorman, joten kyytiin sopii parhaimmillaan vajaat kolme kiintokuutiota ainespuuta. Energiapuun ajoa varten kone voidaan varustaa isommalla, viiden kuution kuormatilalla. Usewoodin leveys – tai pikemminkin kapeus – on 1,57 metriä. Sen ansiosta kone mahtuu kulkemaan istutuskuusikossa taimirivien välissä, ajouraksi riittää reilu kaksi metriä leveä vapaa kaista. Kulkua ahtaissa väleissä helpottaa tuplaohjaus. Usewoodissa on runko-ohjaus ja sen lisäksi kääntyvät takatelit, joita ohjataan joystickein. Tämä helpottaa pujottelua ahtailla ajourilla. Koneen jokaisessa neljässä telissä on oma hydraulinen vetomoottori. Mittaa koneella on reilut viisi metriä. Ilman kuormatilan jatko-osaa kyytiin mahtuu luontevasti kolmimetristä kuitupuuta. Ilmastoitu ohjaamo Koneen ohjaamo pyörii, joten näköyhteys kouralle tai ajosuuntaan on aina esteetön. Metsässä kätevintä saattaa olla ajaa hytti poikittain, jolloin näkyvyys sekä kuormaimeen että ajosuuntaan on hyvä. Ohjaamo on mukava. Ilmastointi pitää ikkunat huurteettomina ja lämpötilan kesäkelilläkin miellyttävänä. Kuljettajalle on riittävästi työskentelytilaa, mutta esimerkiksi opastaja ei mukaan mahdu. Ohjaamon ergonomia on parempi kuin muissa kokeilemissamme pienkoneissa. Pyörivän ohjaamon lisäksi koneen ja kuormaimen ohjaamiseen käytettävät joystickit on sijoitettu niin, että niitä käytettäessä kädet voi laskea oviin sijoitettuihin tukiin. Koneen ajaminen on helppoa. Kun tukijalat ovat ylhäällä, kone lähtee liikkeelle jalkapedaalista painaen – eteen tai taakse. Valittavana on kolme nopeusaluetta joko metsäajoon tai siirtymille. Nosturin hallinta tuntuu aloittelijankin näkökulmasta helpota – tai ainakin Ohjaamo on riittävä yhdelle, mutta opastajaa tai apumiestä ei mukaan mahdu. Usewoodin kehittäjä Jussi-Pekka Usenius jakaa työaikansa röntgenlääkärin toimen ja metsäkoneiden rakentamisen kesken. Kyytiin sopii parhaimmillaan vajaat kolme kiintokuutiota ainespuuta Koneen hallinta joystickein on helppoa. 58 Metsälehti Makasiini TALOUS » KOEAJOSSA 8083_.indd 58 30.10.2020 18.08
mahdollisuuksien rajoissa olevalta. Kuormaajan liikkeiden hallinta on järkeenkäyvää ja helposti omaksuttavaa. Tältä osin Usewood tuntuu kokeilemistamme pienkoneista parhailta. Kokoonpano Suomessa Usewoodin tarina alkoi kymmenisen vuotta sitten. Aluksi konetta markkinoitiin taimikonhoitoon, mutta se kortti ei vetänyt ja alkuperäinen Tehojätkä-konsepti haudattiin. Vuodesta 2014 Usewoodin kertomusta on jatkettu Usewood Forest Tec Oy:n nimissä. Nyt koneet valmistetaan ensisijaisesti puunkorjuuseen. Ajokoneeksi suunniteltu Log Master on yksi Usewoodin valmistamasta kolmesta konemallista. Kaksi muuta ovat hakkuuja ajokoneeksi muuntuva Combi Master ja Forest Master Turbo, joka toimii hakkuuja raivauskoneena. Pääosa osista valmistetaan Liettuassa. Nosturit tulevat Virosta ja kone viimeistellään Usewoodin pajalla Muuramessa. Vuosittain Usewoodeja myydään vajaat kymmenen. Suurin osa niistä menee Ruotsiin metsänomistajien käyttöön. Virossa on muutama kone myös urakointikäytössä. Kokeilemamme koneen hinta on noin 65 000 euroa.? l Pääosa Usewoodin koneista menee Ruotsiin. Kuvan hakkuukonetta on käytetty Virossa. Nyt se on myyty Skotlantiin. Parempaa tuottoa jalostetuilla taimilla Näin se on. Voit mitä suuremmissa määrin vaikuttaa metsäsi arvoon. Alusta alkaen. Kysy lisää: Johan Grönros, Puh. 040 755 2897 skogsplantor.fi ? Katso video Metsälehden Youtubesta Makasiini 59 8083_.indd 59 30.10.2020 18.08
TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-18, LA 09-14 SUORAAN MAAHANTUOJALTA MIKSI MAKSAISIT LIIKAA? www.kone-glans.fi Nyt kaikkiin Linhai malleihin puskulevy kaupan päälle! 5490 € VERKKOKAUPASTAMME KAIKKI TUOTTEEN HELPOSTI JA NOPEASTI KOTIIN TOIMITETTUNA! GLANSPOWER TUKKIKÄRRY 360 astetta pyörivä vetopää helpottaa maastossa ajoa Runko-osat tehty vahvasta 3,75mm teräksestä Kantavuus 800 kg Mitat (P, L, K): 260-380 x 131 x 106 cm Tukevaa tekoa! Ominaisteho n. 3-8 kW Paloaika 11-36 h Hyötysuhde 89 % Mitat 483x983x508 mm Irroitettava tuhka-astia Säiliön koko 18 kg GLANSPOWER HEAT CR-01 PELLETTITAKKA 795 € Tehokas ja edullinen! 13 HV/375 CC nelitahtitalvimoottori Työleveys 71 cm 5 vaihdetta + 2 taakse Sähköja käsistartti Työvalo ja kahvalämmittimet Säädettävät liukujalakset LUMILINKO GLANSPOWER ATLAS STG1170E Nelitahtimoottori 5,5 HV Työleveys 56 cm 4 vaihdetta eteen, 2 taakse Heittopituuden säätö 190 astetta kääntyvä heittoputki Lumikuvio-renkaat 13 x 4" LUMILINKO GLANSPOWER GST-55 Mitat (P, L, K): 500 x 299 x 232, n. 15 m² Runko vahvaa sinkittyä terästä Iso kaksiosainen ovi Lisäksi sivussa pienempi käyntiovi Väri tumman harmaa AUTOTALLI SUNYARD 15 M² 680 € Pöllinpituus maks. 52 cm Puristusvoima 7 T Takuu yksi (1) vuosi HALKAISUKONE GLANSPOWER LS7T-52 Kaupan päälle tukeva jalusta! 239 € 645 € TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV300 T3B EFI Sähköinen 2/4-vedon kytkin Portaaton CVT-vaihteisto, hidas-nopea+pakki Vääntävä 300 CC OHV nestejäähdytteinen moottori, 18 HV/6500 RPM Maavara 183 mm Takuu 24 kk Suomen edullisin neliveto-traktorimönkijä! Lavan mitat 1500 x 957 x 660 mm Kokonaismitat 2695x 957 x 935 mm Isot ja järeät 22 x 11-8" pyörät Kantavuus 360 kg Lava kuumasinkitty YLEISPERÄKÄRRY MÖNKIJÄÄN T034 399 € LINHAI M565 EFI EPS T3B TRAKTORIMÖNKIJÄ Yksisylinterinen nelitahtimoottori 493 CC, nestejäähdytetty Voimansiirto CVT-automaatti, nopea-hidas-vapaa-pakki Maavara 260 mm Akseliväli 1285 mm Rekisteröity kahdelle Takuu 24 kk 6490 € AJOLEIKKURI MTD 135M38B 13,5 HV/500 cm³ B&S Moottori 97 cm leveä kaksiteräleikkuri Kuusi vaihdetta eteen ja pakki Takarenkaat 20", eturenkaat 15" Alkuperäinen lehtienkerääjä kaupan päälle! 1845 € METSÄKÄRRY OMALLA HYDRAULIIKALLA Ulottuvuus 3,73 m Maks. kuorma 3000 kg Nostokyky 300 kg Kouran avautuma 700 mm Pituus 4430 mm, leveys 1180 mm 6,5 HV OHV moottori pyörittää hydraulipumppua Telipyörästö ja tukkipangot siirrettävissä Lumilinkojen toimitukset ennakkotilaajille rahtivapaasti! 395 € 1095 € Ohjaustehostin vakiona! 4190 € 8085_.indd 60 30.10.2020 18.05
MARKO MÄKI-HAKOLA Kirjoittaja on MTK:n elinkeinojohtaja. kaisut valmiina. Metsäsektorin toimet ovat nousseet esille myös tuoreissa ilmastotiekartoissa. SELKEÄSTI ELVYTTÄVIÄ JA nopeita metsätalouden toimia on lukuisia. Taimikon ja nuoren metsän hoidolla on selviä ilmastoja taloushyötyjä. Toimet ovat myös nopeasti työllistäviä. Metsien ravinnetalouden edistämisellä lisätään kasvua ja samalla luodaan kiertotalousliiketoimintaa. Jalostetun siemenviljelyaineiston hyödyntämisellä voidaan ottaa uusi harppaus metsien kasvussa ja hiilensidonnassa. Metsittämisessä on mahdollisuuksia myös kotimaassa. Aktiivinen metsänhoito mahdollistaa ilmastoystävällisten puutuotteiden tuotannon kasvun. Vauhdittamalla kotimaan puurakentamista voidaan edesauttaa yritystoiminnan selviytymistä kriisistä ja tukea samalla ekologisia ja hiilineutraaliutta edistäviä arvoja. Puun käytön lisääminen rakentamisessa on tehokas keino saavuttaa ilmastotavoitteet. Puutuoteteollisuuden viennin arvo on vaihdellut 2,5–3 miljardin euron välillä. Puurakentamisen edistäminen mahdollistaa merkittävän vientitulojen kasvattamisen. Puu ei muutu vientituloiksi ilman toimivaa logistiikkaa. Osana elvytyspakettia tulisi kriittisimpiä tieverkon korjausvelkakohteita kunnostaa. Myös alueellisten puuterminaalien ja rautateiden kuormauspaikoilla voidaan saada kasvua aikaan. Suomi elpyykin hanke ja päätös kerrallaan. Toivottavasti päätöksiin löytyy viisautta. ELVYTYSTÄ KAIPAAVAT MYÖS asenteet. Miten on mahdollista, että uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvat investoinnit voidaan nähdä ongelmina? Luonnonvaroja kestävästi käyttävien biotalousinvestointeihin liittyvä poliittinen riski on saatava pienemmäksi. Jokaisen tulee pohtia, onko Suomessa vakaa ja ennustettava investointiympäristö. Jos ei ole, niin mitä tulisi tehdä? Kaikkein halvin elvytystoimenpide olisi nopea maalaisjärjen käytön elvyttäminen. ? l MITEN SAADA TALOUS nopeasti uudelleen kasvuun? Miten sen voi tehdä ilmastoystävällisesti? Entä miten kasvu saadaan aikaan Suomen eri alueilla? Nämä kysymykset askarruttavat monia tällä hetkellä. Vastaus on yllättävän yksinkertainen. Biotalous voi jälleen nousta ratkaisijaksi. Se tarjoaa useita elvyttäviä kokonaisuuksia biokaasusta infraan ja tutkimuksesta metsätalouteen. ELVYTYSTÄ POHDITAAN kaikilla tasoilla EU:sta kuntiin. Maakunnissa omat suunnitelmat on tehty, tällä hetkellä laaditaan kansallista kestävän kasvun ohjelmaa. Tämä ohjelma vaaditaan, jotta EU:n elvytysvarat saadaan Suomessa käyttöön. Ohjelmaa laaditaan nopeasti ja Suomessa varat suunnataan valtioneuvoston vahvistamien painopisteiden mukaan. Valtioneuvosto antaa selontekonsa eduskunnalle lähiaikoina, ja Suomen suunnitelman ensimmäinen versio valmistunee loppuvuoden aikana. Valtakunnalliseen ohjelmaan kannattaa kerätä ideat maakunnissa tehdyistä ohjelmista ja pyrkiä toteuttamaan niistä mahdollisimman paljon. Toimenpiteistä päätettäessä tulee huomata, että niiden on oltava heti käytäntöön vietävissä mutta myös pitkävaikutteisia. MTK on esittänyt useita toimenpiteitä, joiden avulla metsäsektori jälleen kerran auttaisi Suomen jaloilleen. Samalla voidaan siirtyä fossiilitaloudesta kiertoja biotalouteen. Todelliseen ilmaston pelastavaan muutokseen päästään vasta silloin, kun huomataan, että kiertojärjestelmiin tulevien uusien materiaalivirtojen on oltava biotalouden uusiutuvia tuotteita. Elvytystoimet tulee saada liikkeelle vuosien 2021–23 aikana. Tämä tarkoittaa, että laajaan uuteen valmisteluun ei ole aikaa. Metsäsektorilla on onneksi ilmastoystävälliset ja vaikuttavat ratMaalaisjärki on edullisinta elvytystä Metsälehti Makasiini 61 LUONNOSSA » KOLUMNI 8086_.indd 61 30.10.2020 17.45
IHMISEN MERKIT Koskemattomaksi koettu metsä on tietävin ja tarkoin silmin katsottuna täynnä ihmisen jälkiä. Alkuperäisessä merkityksessä erämaa ei tarkoita hylättyä maanäärtä vaan pyytömiehen tai heinänkorjaajan nautinta-aluetta. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA LUONNOSSA » LUHTA 62 Metsälehti Makasiini 8087_.indd 62 30.10.2020 17.48
Hossan Värikallion kolmiopäiset tikku-ukot ja -akat, sarvipäiset shamaanit ja peurat edustavat vanhinta säilynyttä kuvataidetta Suomessa. Värikallion piirrosnäyttely on ollut esillä neljätuhatta vuotta. ›› Metsälehti Makasiini 63 8087_.indd 63 30.10.2020 17.48
M ELKEIN vuosittain harmistun ohi livahtaneesta kuvataidetai valokuvanäyttelystä, jossa en ehdi käymään. Nyt seison laiturin metalliritilällä ihailemassa maalauksia, jotka ovat pysyneet ehkä neljätuhatta vuotta galleriassaan. Laiturin edessä kohoaa pystysuora kallioseinä, Hossan kansallispuiston Värikallio. Aluksi pinta näyttää töhryisen punaiselta kuin graffitiseinä olisi huolimattomasti puhdistettu ja väri levinnyt ympäriinsä. Totuttelun jälkeen löydän hahmoja. Kolmiopäisiä tikku-ukkoja ja -akkoja, hirviä ja peuroja, sarvipäinen tanssiva shamaani, jonka kädessä on jotain, ehkä noitarumpu, ehkä jotain arkisempaa. Jos en ala lapiomiehenä kaivelemaan menneitä, tämän iäkkäämpiä ihmisen jälkiä ei voi Suomessa välittömästi nähdä. Ja tietenkin ne ovat vanhinta säilynyttä kuvataidetta. Kansainvälinen merkitys ei ole yhtä suurenmoinen, sillä muutamia Ranskan ja Espanjan luolia koristaa 25 000 vuoden ikäinen ja parhaimmillaan mestarillinen kuvataide. Muinaisihminen ei pääsääntöisesti asunut luolissa, mutta vain niissä hengentuotteet suojautuvat jäkäliltä ja UV-säteiltä. Suomessa kalliomaalausten punamulta puolestaan säilyi päälle kertyneen piioksidikalvon ansiosta. Kun syvennyn tuijottamaan vuosituhansien ikäisiä kuvia, mielen valtaa harras ja omituisen pyhä olo. Maagisia tai shamanistisia teoksiaan väsännyt kaukaisten aikojen luontokuvaaja, työtoveri, on mitä todennäköisimmin tuntenut jokseenkin samoin. Merkkejä puissa Viikkoa myöhemmin on syksyn ensimmäinen pakkaspäivä, suot roudassa ja puut kuuran peitossa. Katselen puuhun tehtyä pilkkaa Litokairassa Pudasjärvellä. Merkki ei ole ikivanha vaan pikemminkin oman lajinsa viimeisin. Mielen valtaa sama hartaus kuin vanhojen kalliomaalausten ääressä. Edessäni on karsikkotai ristipuu, tässä tapauksessa muistona kuolinpaikasta. Kaarnan ja nilan alta on kaivettu reilun kämmenen verran vaaleata runkoa ja veistetty puukolla tarpeelliset numerot ja kirjaimet. Kolmessatoista vuodessa petäjä on jo lihonut ympärillä ja jättänyt pilkan toista senttiä syvään kuoppaan. Tietenkään suojelualueen puita ei saa turmella, mutta läheisen poismeno ja surutyö voivat vaatia tällaista askartelua. Litokairan toisesta kulmasta löysin sata vuotta vanhemman ristipuun, johon oli rustattu edesmenneen koko nimi sekä syntymäja kuolinpäivä. Vaellan jäisinä kumisevien nevojen ja kankaiden yli seuraavalle merkkipuulle. Kilpikaarnapetäjästä tuijottavat likimain luonnollisen kokoiset miehen kasvot. Tällä kertaa mieli ei mene yhtä hartaaksi. Tietenkään suojelualueen puita ei saa turmella, mutta läheisen poismeno ja surutyö voivat vaatia tällaista askartelua. Harmaantunut risti seisoo Olvassuon luonnonpuistossa muistona yli puolen vuosisadan takaisesti tragediasta. Monessa paikassa myöhempi maankäyttö piilottaa tällaiset merkit. LUONNOSSA » LUHTA 64 Metsälehti Makasiini 8087_.indd 64 30.10.2020 17.48
Reliefi voi olla pelkkää ajankulua ja hauskanpitoa tai muisto hyvästä saalispaikasta. Vaikuttavaksi senkin tekee ikä. Retkikaverini Markku Tervonen, puuseppä ja pyssyntukkien tekijä, arvioi puupään iäksi runsaat sata vuotta. Petäjän latvassa on edelleen vihreitä neulasia, mutta kolmen viimeisen vuosikymmenen ajalta en havaitse näkyvää paksuuskasvua. Asumisen jälkiä Puupää ja luvuttomat muut ihmisen merkit kertovat, miten tarkasti kaukaisiksi kuvittelemamme erämaat ovat iät kaiket asutettu. Muutama vuosikymmen sitten valokuvasin Jouni Aarnion matkassa Syötteen kansallispuiston opastuskeskuksen pysyvää näyttelyä. Kuljimme ylös alas vaaPeuranpyyntikuoppa hahmottuu edelleen Enontekiön Pöyrisjärven hiekkaharjulla. Villi metsäpeura katosi täältä noin kaksisataa vuotta sitten. roja, joita arkipuheessa kuvaillaan koskemattomaksi luonnoksi. Maankäytön historiasta väitellyt Jouni esitteli pökkelöisen aarniometsän koko seudun viimeisenä kaskimaana ja opasti peuranpyyntikuopille, vanhoille kotasijoille ja asumakentille. Vielä minun nuoruudessani ensimmäisten vaellusreissujen aikaan Pohjois-Suomen erämaajokien varsia täplittivät hyväkuntoiset heinäladot. Koitelaiskairan Loueojalla neljäkymmentä vuotta sitten päädyin itsekin heinätöihin kelorantaisella tulvaniityllä. Luonnonniittyjen patoaminen ja niittäminen loppuivat pääosin jo viisikymmenluvulla, mutta heinäsuovat ja ladot seisoivat sijoillaan vielä vuosikymmeniä myöhemmin. Nyt latojen jäänteitä on vaikea löytää. ›› Metsälehti Makasiini 65 8087_.indd 65 30.10.2020 17.48
Siisteimmästäkin jää jälki Nykyajan retkeilyihanteena on ajatus, ettei ihmisestä saa jäädä mitään jälkeä. Entisaikojen yhden tai muutaman sijaan keskikokoisessa kansallispuistossa vaeltaa nyt kymmeniä tuhansia huvin vuoksi. Muovikulttuurin roskat hajoavat pikku hiutaleiksi, jotka tappavat kaloja ja lintuja. Ja kyllä siisteimmästäkin retkeilijästä jälki jää. Retkeilypolut voivat olla uskomattoman isoja ja kuluneita. Äärimmäisenä esimerkkinä Ruotsin tärkein patikkareitti Kungsleden vastaa Sisä-Suomen entisaikaista maantietä. Ja se on tehty kengät jalassa kävelemällä. Nuorena pohdin, löytyisikö Suomesta edes vähäistä kolkkaa, jota ihminen ei ole mitenkään muuttanut tai jonne ihmisjalka ei ole jääkauden jälkeen astunut. Tätähän ei koskaan voi tietää varmasti. Aivan läheltä keksin paikan, josta en itse löydä ihmisen merkkejä. Muutamat merenrantarämeet kotinurkilla ovat niin vaikeakulkuisia, että olen havaintojeni mukaan niiden ainoa ihmiskulkija. Myrskyt ja tulvat kaatavat lehtipuupökkelöitä ryteiköiksi ja rautapitoinen suovesi sotkee ja värjää saappaat ja housut punaruskeaan töhnään.? l Äärimmäisenä esimerkkinä Ruotsin tärkein patikkareitti Kungsleden vastaa Sisä-Suomen entisaikaista maantietä. Ryteikköinen ja kaiken tahraavan ruosteisen suoveden täyttämä leppäkorpi on ainoa tietämäni paikka, josta en löydä mitään ihmisen merkkejä. Lahoamattomasta tervaspuusta veistetyt loukut ja satimet ovat säilyneet meidän päiviimme. Käpälälauta. LUONNOSSA » LUHTA 66 Metsälehti Makasiini 8087_.indd 66 30.10.2020 17.48
Yli satavuotiaan puunaaman historiaa tai tarkoitusta Litokairan sydämessä ei kukaan tiedä. Ehkä se on muisto saalispaikasta, ehkä vuoltu ajankuluksi tai pilanpäiten. Metsälehti Makasiini 67 8087_.indd 67 30.10.2020 17.48
Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto 8143_.indd 68 30.10.2020 18.50
ONKO SINULLA VALOKUVA PAREJA METSÄKOHTEISTA, joista näkyy metsän kehitys? Lähetä ne meille Metsälehteen. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan, ja niistä maksetaan palkkio. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4A, 00240 Helsinki tai makasiini@metsalehti. fi. Liitä mukaan yhteystietosi. ”AUKOT ovat kamalannäköisiä hetken. Sitten vihreä voittaa.” Näin kuvaa metsänomistaja Heimo Hakamaa maisemaa, joka on tallentunut kuviin Kauhajoella Etelä-Pohjanmaalla. Hakamaa kaatoi rämeellä kasvaneet muutamat kitukasvuiset männyt kymmenen vuotta sitten. Sitten hän tilasi reilun puolen hehtaarin alalle kaivurin tekemään ojitusmätästyksen. Hakamaa lannoitti alueen tuhkalla lapiotyönä ja istutti paikalle pari tuhatta männyntainta. Tuloksena on varsin kelvollinen vanhalla suonpohjalla kasvava mäntytaimikko. ”Kun työt tekee itse, kustannukset pysyvät hallinnassa. Aivan eri juttu, jos teettäisi työt”, Hakamaa kertoo. Pistiäiset ja hirvet uhkana Turvemailla on kymmenessä vuodessa siirrytty puhumaan jatkuvapeitteisestä metsänkasvatuksesta ja ravinnevalumia aiheuttavien kunnostusojitusten minimoinnista. Metsäasioita tiiviisti seuraava Hakamaa on tietoinen keskustelusta, mutta on sitä mieltä, että käkkärämäntyjä kasvavalla rämeellä ei ole vaihtoehtoja, jos paikalle puita haluaa. ”Tähän ei olisi tullut metsää ilman radikaalia toimenpidettä.” Hakamaan mukaan männyntaimien kasvu jäi tänä vuonna aiempaa vaatimattomammaksi. Syynä lienevät mäntypistiäisten aiheuttamat neulastuhot, jotka heikensivät taimia. Nyt pistiäiskanta näyttää pienentyneen Kauhajoen seudulla, joten männyille voi odottaa hyviä kasvuvuosia, jos ne vain säästyvät hirviltä. ”Koivunvesakko on pidettävä koko ajan niin matalana, että hirville ei ole houkutusta alueella. Mäntyjen kasvua pitää odottaa 4–5-metriseksi, että taimikon uskaltaa harventaa kunnolla.”? l TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT HEIMO HAKAMAA Musta muuttui vihreäksi Omatoiminen metsänomistaja sai käkkärämäntyjen tilalle aikaiseksi tiheän mäntytaimikon. 2020 2010 Heimo Hakamaa suunnittelee perkaavansa mäntytaimikon vielä kertaalleen lehtipuustosta ennen taimikon varsinaista harventamista. Sen aika tulee, kun männyt venyvät 4-5-metrisiksi ja hirvistä ei enää ole puiden katkojiksi. LUONNOSSA » ENNEN & NYT Metsälehti Makasiini 69 8137_.indd 69 30.10.2020 18.13
PUNAINEN lintujen pyydystäjä. Suunnilleen näin voi suomentaa pihlajan tieteellisen nimen Sorbus aucuparia. Sorbus viittaa pihlajanmarjojen punaiseen väriin, aucuparia tulee latinan kielen sanoista avis, joka tarkoittaa lintua ja capere, joka tarkoittaa tarttumista. Nimi on osuva: pihlajanmarjat houkuttelevat syksyisin muun muassa tilhiparvia. Laajalle levittäytyvä värisijä, voisi puolestaan kuulua suomeksi haavan tieteellinen nimi Populus tremula. Populus-sana on tiettävästi peräisin Italiassa aikoinaan puhutusta umbrin kielestä ja saattaa tarkoittaa suurta kansaa. Tremula taas tulee latinan kielen sanasta tremulus, joka tarkoittaa värisemistä. ”Populus voi haavan nimessä viitata sen tapaan Metsiemme värisevät ja tahmeat Puulajien tieteelliset nimet antavat usein viitteitä siitä, miltä kyseiset lajit näyttävät ja mistäpäin maailmaa ne ovat peräisin. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVITUS MARJA KOISTINEN tehdä juurivesoja. Pieni haapametsikkö voi olla geneettisesti yhdenmukainen eli syntynyt yhden haavan juurivesoista. Tremula taas viittaa haavan väriseviin lehtiin”, kertoo Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Henry Väre. Hyvällä maulla Nykyisiä tieteellisiä kasvinimiä on käytetty 1700-luvun puolivälistä lähtien. Järjestelmän kehitti ruotsalainen kasvitieteilijä Carl von Linné. Ajatuksena oli, että kasvitieteilijät voisivat kommunikoida keskenään yli kielirajojen. Varsinaisia sääntöjä sille, mitä tieteellisen nimen tulee ilmaista, ei Vären mukaan ole. Perusajatus on kuitenkin, että nimen pitää olla hyvän maun mukainen. ”Esimerkiksi erään serbialaisen diktaattorin mukaan nimettyä lajia ei hyväksytty.” Käytännössä nimen ratkaisee se, että tarpeeksi moni tutkija hyväksyy sen ja alkaa käyttää sitä. Virallista nimeämiselintä ei ole olemassa. Puhekielessä tieteellisistä nimistä käytetään usein nimitystä latinalainen nimi, mutta se johtaa Vären mukaan harhaan. Kaikki tieteelliset nimet on latinalaistettu, mutta ne voivat alun perin olla niin antiikin kreikkaa kuin suomeakin. Puulajien tapauksessa tieteelliset nimet taivutetaan feminiineiksi eli naissukupuolisiksi. Vain vaahtera Acer platanoides on neutri eli sukupuoleton. Vären mukaan feminiinin taivutusmuodon taustalla voi olla ajatus siitä, että puut kantavat satoa. Historian havinaa Puulajien, kuten kaikkien PIHLAJA, SORBUS AUCUPARIA 70 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PUIDEN NIMET 8138_.indd 70 30.10.2020 18.16
SUOMI MAINITTU Lajit voidaan jakaa alalajeihin, muunnoksiin ja muotoihin. Tieteellisissä nimissä alalajin tunnistaa kirjainyhdistelmästä ssp. tai subsp., muunnoksen kirjainyhdistelmästä var. ja muodon kirjaimesta f. Esimerkiksi metsäkuusesta esiintyy Suomessa kahta alalajia: euroopanmetsäkuusta, joka on tieteelliseltä nimeltään Picea abies ssp. abies ja siperianmetsäkuusta, joka on tieteelliseltä nimeltään Picea abies ssp. obovata. Euroopanmetsäkuusi esiintyy vallitsevana Keskija Länsi-Euroopassa, siperianmetsäkuusi Uralin itäpuolella. Suomessa alalajit risteytyvät, ja tuloksena on Picea abies ssp. fennica eli suomenmetsäkuusi. ”Suomenmetsäkuusi kuvattiin tieteelle ilmeisesti jo 1800-luvulla, mutta Suomessa se on noteerattu vasta viime vuosina”, Henry Väre kertoo. Muunnoksia kuusella ei ole, mutta erilaisia muotoja löytyy sitäkin enemmän. Näitä ovat esimerkiksi kultakuusi Picea abies f. aurea, kartiokuusi Picea abies f. pyramidata ja surukuusi Picea abies f. pendula. Aurea viittaa kultaan, pyramidata kartiomaiseen muotoon ja pendula rauduskoivun tapaan roikkuviin oksiin. Metsämännyltämme taas löytyy kaksi muunnosta: Pinus sylvestris var. sylvestris eli etelänmetsämänty ja Pinus sylvestris var. lapponica eli lapinmetsämänty. Käytännössä mäntymetsämme ovat Vären mukaan kuitenkin täynnä näiden välimuotoja, joiden tunnistaminen on usein mahdotonta. muidenkin eliölajien, tieteelliset nimet koostuvat kahdesta osasta: sukunimestä ja lajinimestä. Ensin tuleva sukunimi kertoo, mihin sukuun laji kuuluu, ja lajinimi täsmentää, mistä suvun lajista on kyse. Esimerkiksi haapa kuuluu poppelien sukuun Populus ja on saanut lajinimen tremula erotukseksi kaikista muista samaan sukuun kuuluvista lajeista. Sukunimet eivät Vären mukaan läheskään aina tarkoita mitään, tai niiden merkitystä ei enää tunneta. Esimerkiksi lehtikuusten sukunimi Larix on poimittu antiikin Kreikan ja Rooman kirjallisuudesta. Pihtojen sukunimi Abies tarkoitti havupuuta Lähi-idässä aikoinaan puhutussa akkadin kielessä, ja koivujen sukunimi Betula on kelttiläistä alkuperää. Kuusten sukunimi Picea taas tarkoitti havupuuta – mahdollisesti kuusta – jo antiikin Kreikassa. Lajinimiä on sen sijaan annettu usein esimerkiksi lajin ulkonäön tai maantieteellisen levinneisyyden perusteella. Siperianpihta Abies sibirica on lähtöisin Siperiasta, samoin siperianlehtikuusi Larix sibirica. Rauduskoivu Betula pendula on saanut nimensä roikkuvista pitkistä oksistaan. Lajinimi pendula tulee latinan kielen sanasta pendere, joka tarkoittaa roikkumista. Hieskoivun Betula pubescens lajinimi taas tulee latinan kieRAUDUSKOIVU, PETULA PENDULA HAAPA, POPULUS TREMULA ›› Metsälehti Makasiini 71 8138_.indd 71 30.10.2020 18.17
len sanasta pubens, joka tarkoittaa sukukypsää ja karvaista ja viittaa puun uusien kasvainten karvaisuuteen. Tammen Quercus robur lajinimi tulee latinan kielen sanasta robustus. Se tarkoittaa voimakasta ja kovaa ja viittaa puun kovaan puuaineeseen. Männyn tieteellisessä nimessä Pinus sylvestris sekä sukuettä lajinimi on kuvaileva. Pinus tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa pihkaa tai tervaa. Lajinimi sylvestris taas tulee latinan kielen sanasta sylva, joka tarkoittaa metsää. Arvailujen varassa Usein lajinimiä on annettu myös sen perusteella, että nimettävä laji muistuttaa jotain toista lajia. Esimerkiksi kuusen Picea abies lajinimi viittaa siihen, että sen neulaset muistuttavat pihtojen eli Abies-suvun neulasia. Vaahtera on saanut lajinimensä TAMMI, QUERCUS ROBUR KUUSI, PICEA ABIES 72 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PUIDEN NIMET 8138_.indd 72 30.10.2020 18.17
platanoides sen perusteella, että sen lehdet muistuttavat plataanien lehtiä. Sukunimi Acer taas tarkoittaa karvasta. ”Voi olla, että vaahteran maitiaisneste on karvasta”, Väre sanoo. Tilaa arvailuille jättää myös leppien sukunimi Alnus, joka tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa hedelmällistä. Vären mukaan nimi voi viitata hyvään siementuotantoon tai siihen, että lepät pysyvät syksyllä pitkään vihreinä. ”Lepillä on juuristoissaan typpibakteereja, joten niiden ei tarvitse ottaa lehtivihreää talteen, vaan ne pudottavat lehtensä vihreinä.” Tervalepän lajinimi glutinosa tarkoittaa tahmeaa ja viittaa lajin tahmeisiin lehtiin ja silmuihin. Harmaalepän lajinimi incana taas tarkoittaa harmaata ja kertoo puun harmahtavasta versosta ja lehtien alapinnan harmaasta karvasta. Nimiä voidaan antaa myös henkilöiden mukaan. Esimerkiksi Pohjois-Amerikasta peräisin oleva kanervakasveihin kuuluva Kalmia-suku on nimetty 1700-luvulla eläneen suomalaisen kasvitieteilijän ja tutkimusmatkailijan Pehr Kalmin kunniaksi. Suvusta toiseen Joissain yhteyksissä tieteellisen nimen yhteyteen voidaan merkitä myös auktori eli sen henkilön nimi, joka on ensimmäisenä kuvannut kyseisen lajin tieteelle. Esimerkiksi kuusen koko tieteellinen nimi on Picea abies (L.) H. Karst. Suluissa oleva L-kirjain tarkoittaa Linnétä, H. Karst. 1800ja 1900-luvuilla elänyttä saksalaista kasvitieteilijää Gustav Karl Wilhelm Hermann Karstenia. ”Kuusen on alun perin kuvannut Linné, mutta hän kuvasi sen mäntyjen sukuun eli antoi sille nimeksi Pinus abies. Karsten siirsi kuusen omaan sukuunsa”, Väre kertoo. Tällaista suvusta toiseen siirtämistä on hänen mukaansa tapahtunut historian saatossa paljon – ja tapahtuu edelleen. Tieteelliset nimet mielletään usein hyvinkin vakiintuneiksi, mutta Vären mukaan nimistö on edelleen ”melko eloisa”. Varsinkin molekyylibiologian ottaminen mukaan on täsmentänyt sukujen rajoja. ”Dna:n emäsjärjestys on lahjomaton, toisin kuin se, että tutkija katsoo mikroskoopin läpi ja näkee mitä näkee.” Puulajien tieteellisten nimien suomentamisessa on hyödynnetty teosta Växternas namn: vetenskapliga växtnamns etymologi sekä verkkosivustoa Den virtuella floran. Suomeksi kasvien tieteellisten nimien merkityksistä voi lukea esimerkiksi Jaakko Jalaksen Suuresta kasvikirjasta.? l VAAHTERA, ACER PLATANOIDES Metsälehti Makasiini 73 8138_.indd 73 30.10.2020 18.17
JOS kaikki menee suunnitelmien mukaan, voivat niin kännykät, sähköporat kuin sähköautotkin käydä jatkossa puuta sisältävillä akuilla. Stora Enso rakentaa parhaillaan Kotkan Sunilan tehdasalueelle koelaitosta, jossa ryhdytään valmistamaan puupohjaista hiiltä akkuteollisuuden tarpeisiin. Raaka-aineena on männyn ja kuusen sisältämä ligniini. ”Akkuteollisuus on kiinnostava alue. Sen ennustetaan kymmenkertaistuvan seuraavan viiden vuoden aikana”, sanoo Stora Enson koetehtaiden johtaja Kari Nikunen. Ligniiniä syntyy sellun valmistuksen sivutuotteena. Puuaineesta noin kolmannes on ligniiniä. Siitä halutaan sellun valmistuksessa eroon, sillä se värPUUTA AKKUIHIN Stora Enso ryhtyy valmistamaan puupohjaista hiiltä akkuteollisuuden käyttöön. Sunilan tehdasalueelle ei koronatilanteen takia päästetä tällä hetkellä vierailijoita, joten Kari Nikunen kuvattiin tehtaan porttien ulkopuolella. TEKSTI LIINA KJELLBERG jää paperin tummaksi. Perinteisesti puuaineesta erotettu ligniini poltetaan sellutehtaiden soodakattiloissa. Ligniinin lämpöarvo on kivihiilen luokkaa, joten sillä voidaan helposti kattaa kokonaisen sellutehtaan STORA ENSO JUHA METSO Puupohjaista hiiltä valmistetaan kuvassa näkyvästä huippukuivasta ligniinistä. 74 Metsälehti Makasiini » TUOTE JA TEKIJÄ 8091_.indd 74 30.10.2020 18.20
energiantarve. Sunilan tehtaalla osa ligniinistä, noin 50 000 tonnia vuodessa, on muutaman vuoden ajan erotettu muuhun käyttöön. ”Tällä hetkellä ligniiniä käytetään esimerkiksi liimojen ja maalien valmistuksessa. Sillä voidaan korvata fenoleita”, Nikunen kertoo. Vaatimukset korkealla Sunilan tehtaalla valmistettava ligniini on niin sanottua huippukuivaa kraft-ligniiniä. Siitä noin 97 prosenttia on kuiva-ainetta, eli se on lähes vedetöntä. Valmisteilla olevassa koelaitoksessa huippukuivasta ligniinistä jalostetaan akkuihin sopivaa kovahiilipohjaista anodimateriaalia, jolla voidaan korvata akuissa yleisesti käytettävää öljystä tai kivihiilestä valmistettavaa synteettistä grafiittia. Huippukuiva ligniini käy läpi hiilestysprosessin, joka sisältää erilaisia lämpökäsittelyitä. ”Ligniini on hiilivetyketju, mutta lämpökäsittelyiden jälkeen jäljellä on enää hiiltä. Lämpökäsittelyn aikana ligniinistä irtoaa erilaisia pyrolyysituotteita, kuten tervaa”, Nikunen sanoo. Hänen mukaansa koelaitoksen tavoitteena ei ole valmistaa suuria määriä, vaan testata, soveltuuko ajateltu teknologia prosessiin. ”Akut ovat vaativia käyttökohteita, joten tuotteen täytyy olla erittäin korkealaatuinen.” Lähtötilanne hyvä Sitä, milloin puupohjaista hiiltä sisältäviä akkuja nähdään markkinoilla, Nikunen ei osaa vielä sanoa. Koelaitoksen on tarkoitus käynnistyä ensi vuoden alussa, ja Nikunen arvioi, että ensimmäinen erä puupohjaista hiilPuupohjaisen hiilen valmistaminen on monivaiheinen prosessi. Takana vasemmalla huippukuivaa ligniiniä, edessä oikealla puupohjaista hiiltä. tä valmistuu ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. ”Paljon riippuu siitä, millaisia haasteita tulee vastaan. Teemme asioita, joita kukaan ei ole aiemmin tehnyt ja sellaisesta materiaalista, jota kukaan ei ole aiemmin käyttänyt. Odotusarvot ovat kovat, mutta kaikki pilotoinnit eivät onnistu.” Kun kokemusta on karttunut riittävästi, on päätettävä, kannattaako tuotantoa jatkaa. Jos siihen päädytään, on edessä varsinaisen tuotantolaitoksen rakentaminen. Se edellyttää sitä, että myös akkuteollisuus on tyytyväinen omiin pilotointeihinsa. Kiinnostusta Nikusen mukaan ainakin löytyy. Se, miten merkittäväksi tuotteeksi puupohjainen hiili voi nousta, jää Nikusen mukaan nähtäväksi. Lähtötilanne on hänen mukaansa kuitenkin hyvä. ”Biohiilen kustannuskilpailukyvystä on vielä vaikea sanoa, mutta etunamme on uusiutuva raaka-aine, jolla voi korvata fossiilisia raaka-aineita.”? l Stora Enso rakentaa puupohjaista hiiltä valmistavan koelaitoksen Kotkaan Sunilan tehtaan yhteyteen. Akkuparistojen tavallisesti sisältämä grafiitti on tässä paristossa korvattu puupohjaisella hiilellä. STORA ENSO STORA ENSO STORA ENSO STORA ENSO LCD-näyttö saa virtansa akusta, jossa on käytetty puupohjaista hiiltä. Metsälehti Makasiini 75 8091_.indd 75 30.10.2020 18.20
OIKAISU NIMITYKSIÄ LUKIJALTA Ennen 1970-luvun Lähi-idän öljysotia opimme lämmittämään talojamme fossiilisella öljyllä. Näin tapahtui niin kaupungeissa kuin maaseudulla, niin kaukolämmön kerrostaloissa kuin lähilämmön omakotitaloissa. Huoltoasemille kehitettiin polttonesteen kaksihintajärjestelmä. Autoonsa joutui ostamaan tosidieseliä, energiaveroineen. Omakotitaloonsa sai ostaa lähes verotonta dieseliä, niin sanottua kevyttä polttoöljyä. Käytännössä öljyt ovat samaa polttonestettä. 1900-luvun loppupuolen tavoitteena oli Suomessakin päästä vähitellen eroon maailmalla ehtyväksi uskotusta fossiiliöljystä. Tänään tuoreempana tavoitteena on päästä eroon ilmastolle haitallisista fossiilisista polttoaineista. Muutosten läpivienti ottaa aikansa. Niin kävi myös omakotitalojen lämmityksessä. Meillä on edelleen 130 000 kotia, jotka lämpiävät fossiilisella dieselillä eli kevyellä polttoöljyllä. Niistä pääosa on eläkeläisten omakotitaloja. He eivät ole innostuneet markkinoiduista vaihtoehdoista: maalämmön pumpuista tai aurinkopaneeleista. Tavallisella eläkeläisellä ei ole ylimääräisiä varoja investointiin, jonka hyöty koittaa vasta parinkymmenen vuoden päästä. Ne joilla oli varaa, ovat järjestelmän jo vaihtaneet. Fossiilisesta lämmitysdieselistä olisi omakotitalossa päässyt eroon, jos samasta talon pihalle tilatusta tankkiautosta olisi voinut täyttää säiliönsä myös biodieselillä. Kodin öljypoltin olisi jatkanut entisellään. Näin ajattelimme vielä vuosituhannen vaihteessa. Vapo ja Fortum julkistivat 2002 lämmitykselle puudieselin, Forestera-polttoöljyn. Nimensä mukaisesti se tehtiin metsäenergiasta, pääosin hakkeesta. Hakepolttonestettä valmistettiin Porvoossa runsaan vuoden ajan. Aluksi siihen uskottiin löytyvän monipuolista raaka-ainetta. Tehdas suljettiin kuitenkin jo 2003, koska ”puuhakkeen hinta ja saatavuus ovat kehittyneet epäsuotuisaan suuntaan”. Käytännössä meiltä puuttui vuosituhannen vaihteessa ilmaston muutoksen aiheuttama tahtotila. Omakotitalojen lämmitys fossiilidieselillä ei meitä vielä huolestuttanut. Uusiutuvaa Forestera-puudieseliä ei tuettu riittävästi. Dieselillä lämmitys jatkuu omakotitaloissa vääjäämättä. Joko 2020-luvulla olisimme valmiit kotien puudieseliin, seuraavan sukupolven Foresteraan? Joko ilmastonmuutos antaa siihen meille tahtotilan? Tankkiauton omakotitaloonsa tilaava eläkeläinen olisi muutokseen valmis, jos puudieseliä saisi samaan hintaan kuin kevyttä polttoöljyä. Muutos vauhdittuisi, jos puudiesel olisi hivenen halvempaa. VELI POHJONEN Kuusamo PUUDIESELIÄ ODOTETAAN EDELLEEN Kuvateksti puuttui Metsälehden 19/2020 jatkuvan kasvatuksen laskelmista kertovassa jutussa puuttui aukeaman 10–11 pääkuvasta kuvateksti. Kuvassa Luonnonvarakeskuksen tutkimusmestari Markku Rantala tutkii alikasvoskuusta Lapinjärven tutkimusmetsässä. Tapio Maaja metsätalousministeriöstä hiljattain eläköitynyt metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen on palkattu Tapioon vanhemmaksi eritysavustajaksi (Senior Advisor). Hänen työtehtävänsä liittyvät Tapion infraja vesitiimin tehtäviin. Hilska-Aaltonen on koulutukseltaan metsänhoitaja. Hän teki maaja metsätalousministeriössä pitkän uran metsäpolitiikan, metsätalouden ja metsänparannuksen parissa. SAMI KARPPINEN 76 Metsälehti Makasiini » PILKKEET 8092_.indd 76 30.10.2020 18.25
LUKIJALTA PALVELUKSEEN HALUTAAN Liisa Saarenmaa avasi Metsälehdessä (16.10.) näkemyksiään Itä-Lapin yhteismetsien hakkuukiistasta, otsikoiden kolumninsa osuvasti ’Nuhdesaarnaksi’. Metsäneuvoksen mukaan ympäristöjärjestö Greenpeace harjoittaa alueella ’luontoanarkismia’ valvoessaan niiden yhtiöiden toimintaa, jotka ovat sitoutuneet FSC-sertifiointijärjestelmään. Siis järjestelmään, jonka päätösvaltainen jäsen kyseinen järjestö itsekin on, useiden muiden suomalaisten järjestöjen ja yhtiöiden lisäksi. Varsinaisesti kirjoitus ei sisältänyt mitään sellaista, mistä ei eri lehtien mielipidepalstoilla olisi jo useampaan kertaan saarnattu. Yhteismetsien mahdollisuus saada tuloja metsiään suojelemalla ohitettiin. Kaiken metsätalouden väitettiin olevan alueella vaarassa, vaikka kyseessä on pieni osa koko alueen metsistä. Yksinomaan Greenpeace asetettiin taas tikunnokkaan, vaikka muutkin ympäristöjärjestöt ovat FSC:n valvonnassa yhtä lailla mukana. GP lienee valikoitunut yleiseksi syntipukiksi siksi, että kyseisen järjestön toivotaan herättävän lukijoissa eniten tunteita. Saarenmaan mukaan FSC:llä kerrotaan vaativille asiakkaille puun olevan kotoisin kestävästi hoidetuista metsistä. Kuitenkin metsäneuvoksen mielestä on ’eettisesti ja moraalisesti arveluttavaa’, että ympäristöjärjestöt valvovat kyseisen sertifikaatin noudattamista. Vaikka kukaan ei kehtaakaan sitä suoraan sanoa, on kaikissa saarnoissa ollut luettavissa rivien välistä sama viesti: leikitään kaikki, että sääntöjä ei rikota ja katsotaan muualle silloin kun rikotaan. Suomalainen rehellisyys ja kestävä metsätalous kunniaan! JONI-MATTI KUSMIN Metsänhoitaja TARVITSEEKO METSÄTEOLLISUUDEN NOUDATTAA OMIA SÄÄNTÖJÄÄN? LISÄÄ AVOIMISTA PAIKOISTA: www.metsatkuntoon.fi/rekry E T S I M M E J O U K K O O M M E Metsänkiinteistövälittäjää, puunostajia ja metsäpalveluiden myyjiä L I S ÄT I E T O J A : LKV: paula.kemppainen@metsatkuntoon.fi PUUNOSTO: paavo.sutinen@metsatkuntoon.fi Metsälehti Makasiini 77 » PILKKEET » PILKKEET Suomen Metsäyhdistys Suomen Metsäyhdistys on huomioinut metsäalan ja metsien kestävän käytön hyväksi työtä tehneitä. Yhdistyksen huomionosoituksen saivat tutkimusprofessori Leena Finér, dosentti Risto Jalkanen, metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes ja metsäalan opiskelija, metsänomistaja Roope Tonteri. Finérille myönnettiin kultainen ansiomerkki. Hän on neljä vuosikymmentä tutkinut suometsiä, niiden vesitaloutta ja ravinnekiertoja. Finér on ollut kehittämässä metsätalouden vesistövaikutusten arviointia ensin Metsäntutkimuslaitoksessa ja sittemmin Luonnonvarakeskuksessa. Hopeisen ansiomerkin saanut Risto Jalkanen tunnetaan Lapin metsätuhotutkimuksestaan. Jalkanen on pohjoisen Suomen metsätuhojen johtava asiantuntija ja kysytty haastateltava mediassa. Hän on tuonut näkyvästi esiin metsäsektorin toiminnan taustalla vaikuttavaa tutkimustietoa. Markku Remekselle myönnettiin hopeinen ansiomerkki hänen aktiivisesta ja ymmärrettävästä tavastaan kertoa metsäalan asioista. Huomionosoituksella Metsäyhdistys haluaa kannustaa kaikkia metsäammattilaisia ja metsänomistajia aktiivisuuteen viestinnässä. Kolmas hopeinen ansiomerkki meni metsästään aktiivisesti viestineellä Roope Tonterille, joka tunnetaan parhaiten lumilautailun maailmanmestarina. Parhaillaan hän opiskelee metsänhoitoa Kouvolan seudun ammattiopistossa. Metsäyhdistyksen huomionosoitukset on perinteisesti julkistettu jokasyksyisillä valtakunnallisilla Metsäpäivillä. Koronatilanteen vuoksi metsäalan seminaarija verkostoitumistapahtuma siirtyi tältä syksyltä ensi vuoden helmikuuhun. MTK MTK on jakanut sidosryhmilleen ansiomerkkejä. Kultaisen ansiomerkin myöntämisestä päättää johtokunnan esityksestä keskusliiton valtuuskunta. Kultaisen ansiomerkin saivat maaja metsätalousministeriöstä luonnonvaraneuvos Heikki Granholm, metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen ja metsäneuvos Marja Kokkonen. Lisäksi kultaisen ansiomerkin saivat kansanedustaja Hannu Hoskonen (kesk.), valiokuntaneuvos Carl Selenius sekä Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas. Kultaisen ansiomerkin saamisen ehtona on, että henkilö on ansiokkaasti toiminut järjestön päämäärien hyväksi valtakunnallisella tai maakunnallisella tasolla. ANSIOMERKIT 8092_.indd 77 30.10.2020 18.25
JO RM A PE IP O N EN METSÄLAUHAA, mustikkaa ja puolukkaa kasvaa koko maassa ulkosaaristosta tuntureille. Muutamalla yhtä vaatimattomaan kasvualustaan tyytyvällä lajilla on kuitenkin hyvin suppea esiintymisalue. Lajeja, jotka kasvavat vain osassa maata, on voitu käyttää hyväksi metsien vyöhykkeisyyttä tutkiessa. Yksi vain lounaisimpaan Suomeen rajoittuneista lajeista on hohkasammal, joka kasvaa karuissa kalliometsissä happamalla humuksella tai turpeella. Rajoittavana tekijänä on ilmasto: hohkasammal menestyy lauhkeatalvisessa ja kostean mereisessä ilmastossa. Jos talvet muuttuvat sellaisiksi kuin talvi 2019–2020 oli, saattaisi hohkasammalta löytyä sisämaastakin. Tiedä sitten, ovatko sisämaan asuttamisessa esteenä ankarat talvet vai kesän kuivat jaksot. Joka tapauksessa sillä on hyvät sillanpääasemat rannikon kalliometsissä, mistä se voi lähteä levittäytymään ja asettua sinne jonnekin poronjäkälien ja kangasrahkasammalen seuraan. Hohkasammal on helppo tunnistaa hallavasta väristään ja tuuheista, mutta helposti hajoavista mättäistä. Sateen kostuttamana mätäs on vihreä, mutta vähänkin kuivahtaneena siihen tulee kalvas, sinivihertävä sävy. Kuvan pieni mätäs on vain muutaman vuoden ikäinen, mutta mätäs voi elää vuosikymmeniä jatkuvasti laajentuen ja paksuutta kasvaen – aivan kuten rahkasammalet. Hohkasammalella on muutakin yhteistä rahkasammalten kanssa: lehdissä on yhteyttävien vihreiden solujen lisäksi kuolleita, ilman täyttämiä vesisoluja, joihin sammal pystyy varastoimaan vettä.? l SEPPO VUOKKO Mereisen ilmaston sammal Rannikkoseutujen kalliometsien erikoisuus hohkasammal on helppo tunnistaa väristään ja siilimäisistä mättäistään. ARVONTA! » PILKKEET Mikä oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli? Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten? Voit vastata kyselyyn verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti.fi/lukijakysely. Linkki kyselyyn löytyy myös etusivun oikean laidan Nyt – ajankohtaista -osiosta. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kaikkien marraskuun loppuun mennessä vastanneiden kesken arvomme pussilakanan, johon on painettu Suomen kartta. Palkinnon arvo on noin 80 euroa. Viime numeron suosituimmiksi artikkeleiksi valikoituivat samalla äänimäärällä Kuusen 80 vuotta ja Puukauppoja hieromaan. Arpaonni suosi Kimmo Laukkolaa ja Maija Lähteistä. Onnittelut voittajille ja kiitokset kaikille vastaajille! Mistä pidit? 78 Metsälehti Makasiini 8094_.indd 78 30.10.2020 18.29
Ensi numerossa Kuusen 80 vuotta Uudistaminen MILTÄ METSÄMME NÄYTTÄVÄT 50 VUODEN KULUTTUA? METSÄLEHTI MAKASIINI 8/20 ILMESTYY 17.12. Seuraava Metsälehti ilmestyy 19.11. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Eliisa Kallioniemi p. 029 432 6100 Anna Back Jussi Collin, p. 029 432 6108 Eero Sala, p. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. 029 432 6110 Tiia Puukila, p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. 029 432 6115 Mikko Häyrynen, p. 029 432 6109 Mikko Riikilä, p. 029 432 6111 Sami Karppinen, p. 029 432 6114 Kauppak. 19 b, 40100 Jyväskylä Päivi Laipio, p. 029 432 6105 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Heta Välimäki, p. 029 432 6113 Pasi Myllymaa, p. 029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran, p. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja, p. 09 315 49 844 Mari Pousi, p. 09 315 49 845 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 88. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 0355-0893 Makasiinin levikki: 33 683 (lt/19) PunaMusta 2020 Lumi Silk 200 g/m 2 Galerie Fine Bulk 80 g/m 2 UPM PR Personal 100 g/m 2 TOIMITUS Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Verkkotuottaja Levikkipäällikkö MYYNTI Myyntipäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Palvelupäällikkö ISSN Painopaikka Paperit Metsälehti Makasiini 79 8095_.indd 79 30.10.2020 18.32
NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA IBAN-TILINUMERO BIC-KOODI Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) ? Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) ? Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 80 Metsälehti Makasiini » MAKASIINIRISTIKKO 8096_.indd 80 30.10.2020 18.34
MERKKIPÄIVÄT Leikkaa irti MAKASIINIRISTIKKO 7 L U O N T O L U O G I A R T H P U K K E L I T G M Ö A K L I D X C M A U R I T Z V W B R O Ö N E S M A X W E L L F I A C S B A O B A B A L Ä Z K H O P P U S F I N N A I R J Y R I O Z O M B I I L A R E T K U O O N G E L M A W E A T K R O S S E A S I O U X C H I L I S O H R A S E T L P O Ä K I T T Y L V E L T T O K O R J U U U Ö R I N Ä U E P Ä D I P I T C T E X M E X P O L T T O L Y L E V Ä O R O Y O S K A R E I I R V I Ä J O S I F Y U T U I N E N I L A T U I N T I K O F I D E L T W I S T Ä S I U N T I O I Ö Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) ? Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) ? Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 75 VUOTTA 9.11. Pekka Airaksinen, metsänhoitaja, Helsinki (matkoilla) 70 VUOTTA 17.11. Jari Parviainen, johtaja, maat. ja metsät. tohtori, Joensuu Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Sähköposti: paivi.laipio@ metsalehti.fi. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. Tämän Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 19.11.2020 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 7”. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Palkinnot Makasiinikryptosta 6 on arvottu seuraaville kolmelle: Kari Ketola, Lokalahti, Leena Leppämäki, Vaskivesi ja Sanni Piispanen, Ikaalinen. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Makasiinikrypto 6, oikea ratkaisu Metsälehti Makasiini 81 8096_.indd 81 30.10.2020 18.34
SIITÄ se lähti. Keräsin käpyjä 1970-luvulla Metsähallituksen hommissa. Olimme nuoria poikia, alle armeijaikäisiä. Keräsimme käpyjä pystypuista tikkaiden ja turvaköysien avulla ja yövyimme Metsähallituksen kämpässä. Päivässä tuli kerättyä 200 litraa. Sittemmin kävin käpymetsässä iltaisin töiden jälkeen. Käpyjä on ostettu aina välillä, käpysadosta riippuen. Nyt takana on pian kolme viikkoa käpyjen keruuta. Olen kerännyt tähän mennessä 1 500 litraa, mikä on eläkeläiseltä ihan hyvin. Tavoitemäärää en ole asettanut – otan tämän siltä kannalta, että tässä tulee samalla sekä hyöty että huvi. Käpyjen keräys on hyvää liikuntaa, samalla saa raitista ilmaa ja tulee vähän tienattuakin. Kerään käpyjä Rovaniemen alueella Metsähallituksen mailta. Lupa on helpompi hakea valtiolta kuin erikseen jokaiselta yksityismetsänomistajalta. Yhden viikon keräsin käpyjä tikkaiden avulla taimikoista, mutta nyt olen kulkenut moton perässä. Se on näin talvella helpompaa, kävyt saa noukkia suoraan maasta sankoihin. Kuka pystypuista kerää, kun ne ovat ihan lumessa? Nuorempana virtaa oli aivan mahdottomasti, mutta nyt huomaa iltaisin, että paikat kipeytyvät. Osa kävyistä on niin lujasti kiinni puissa, että tuntuu, että ne täytyy vetää irti oikein hampaat irveessä. 41 l i t r a n viikkourakasta saa noin 500 euroa. Kyllä sillä leivän päälle makkaraa saa. Olen ajatellut, että jos lähtisi vaimon kanssa matkalle sitten, kun tämä koronahomma loppuu.”? l ”Tämä on hyvää liikuntaa” Käpyjen keräyksessä yhdistyvät hyöty ja huvi, sanoo Markku Kivijärvi. Markku Kivijärvi (vas.) tuo keräämänsä kävyt Fin Forelian Rovaniemen taimitarhalle. Taimitarhalla työskentelevä Erkki Toropainen auttaa purkamaa lastin. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT JUHA OLLILA 82 Metsälehti Makasiini » TYÖSSÄ METSÄSSÄ 8097_.indd 82 30.10.2020 18.36
Suomalaiset lahjat yrityksille ja yksityisille! Suomalaiset lahjat yrityksille ja yksityisille! Yritys: kysy tarjou s! Kaikki tuottee t kaiverr uksilla! Tilaa joulun parhaat lahjat ? Kotimainen ? Ekologinen ? Postitettava ? Käyttötuote ? Kaiverrus Verkkokauppa: www.kolodesign.fi Yritys: Kysy tarjous, 050 540 3211 /jani.niemelainen@kolodesign.fi 8098_.indd 83 3.11.2020 9.11
”Meillä Kuution käyttö on lähes jokapäiväistä, sataprosenttista. Kaikissa puukaupoissa, jotka laitetaan julkiseen myyntiin, käytämme Kuutiota.” Kari Salo Johtaja Metsänhoitoyhdistys Siikalakeus ”Olen käyttänyt Kuutiota heti alusta lähtien. Tarjouspyynnöt saa Kuution kautta kätevästi nappia painamalle kaikille palvelussa mukana oleville ostajille.” Sakari Hautala Metsäasiantuntija Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi Tutustu käyttäjien kokemuksiin kuutio.fi Helpoin tapa myydä puuta Digitaalinen työkalu ammattilaiselle Kuutio_MLMak_ts_Salo_Hautala_210x240mm_20200930_.indd 1 30.9.2020 15.28 8099_.indd 84 3.11.2020 9.25