SEKAMETSÄN SUOSIJA METSÄNHOITO Näin huomioit monimuotoisuuden METSÄNOMISTUS UNOHTUNUT METSÄ KUNTOON Koeajossa Toyota Hilux GR Sport PIKATESTISSÄ HUSQVARNAN TYÖVALAISIN METSÄFIRMAT JYRKÄSSÄ ALAMÄESSÄ ANNAKAISA HEIKKONEN TUNTEE LAPIN KIERTOAJAN PIDENTÄMINEN KIINNOSTAA NYT ON KUITUPUULLA KYSYNTÄÄ ›› Mickel Nyströmin tilalla kasvaa pähkinäpensaitakin 10. MARRASKUUTA • NUMERO 7/2023 • 12,50 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 7/2 02 3 TE EM A : U N O H TU N U T M ET SÄ KU N TO O N 10395_.indd 1 10395_.indd 1 4.11.2023 12.15 4.11.2023 12.15
Laskimme kuitupuun minimiläpimittaa – ota hyöty talteen ennen vuodenvaihdetta Laskimme elokuussa kuitupuun minimiläpimitan kuudesta senttimetristä viiteen. Tee puukaupat kanssamme 31.12.2023 mennessä ja kerää talteen pienemmän läpimitan tuomat hyödyt. Muutos minimiläpimitassa on voimassa vuoden loppuun asti ja se kasvattaa puukauppatuloja erityisesti harvennushakkuilla. Kyllä Metsä pitää huolen omistaan. Investointimme tuovat Suomeen työtä, toimeentuloa ja tuotteita, joilla korvaamme fossiilisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita. Hankimme käyttämämme puut ennen kaikkea omistajajäseniltämme. Paikallinen metsäasiantuntijamme neuvoo sinua ajankohtaisissa puukauppa-asioissa sekä metsäsi terveyden ja elinvoiman säilyttämisessä. Hae lähin metsäasiantuntijasi ja tee puukauppa kanssamme metsagroup.com/metsaasiantuntija 10396_.indd 2 10396_.indd 2 4.11.2023 12.18 4.11.2023 12.18
Tämän numeron kannen kuvasi Vesa-Matti Väärä 28 S. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Metsä yhtä arvokasta kuin tehtaat 6 METSÄNOMISTAJA : Korppoossa ollaan ostoalueen rajoilla 12 VILJELYTIHEYDET VALINKAUHASSA 14 METSÄTYYPPI : Voisiko hirviä olla vähemmän? 15 KIERTOAJAN PIDENTÄMINEN KIINNOSTAA 16 LUKIJAN KUVA : Mikä kuusia vaivaa? TEEMA 18 UNOHTUNUT METSÄ KUNTOON 28 VAIKUTTAJA : Annakaisa Heikkonen tuntee Lapin metsät OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 7 kysymystä monimuotoisuuden huomioinnista 40 NÄILLÄ PÄRJÄÄT : Neuvojia jonoksi asti 42 TUTKIMUS : Lehtikuusi yleisin syrjähyppy 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA : Talven työt puntariin 44 KYSY POIS : Känsä männyn juuressa? 47 PIKATESTI : Valoa pimeyteen 48 PERINTÖMETSÄ : Näin luovutat yhteismetsäosuuden TALOUS 51 RAHAPUU : Vältä turhaa kunnostusojitusta 52 PUUMARKKINAT : Kuituja energiapuu vetävät 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Sahalta paras tarjous 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Lähes hakkaamaton tila myytiin suojeluun 56 TILAMARKKINAT : Leviääkö lunastusaalto? 57 KOEAJO : Toyota Hiace – vanhan liiton avolava 60 TEOLLISUUS : Hans Sohlström aloitti Stora Ensolla 62 METSÄYHTIÖIDEN TULOKSISSA ISO PUDOTUS 63 JÄTTIFUUSIO, KULUKUURI VAI LAKKAUTUKSIA? LUONTO 65 KOLUMNI : Sekametsää vai eri puulajien mosaiikkia? 66 TAIMITUOTTAJA : ”Kuusenistutuksia rajoitettava” 68 LUHTA : Ikipetäjiä etsimässä 74 TUOTE & TEKIJÄ : Ratapölkyt kuin silloin ennen 76 LUKIJALTA : Metsänomistaja maksaa hirvistä kovan hinnan 18 18 S. 68 S. 78 PILKKEET : Terveiset muinaisuudesta 80 MAKASIINIKRYPTO 82 KÄÄNTEENTEKEVÄ : Nippuun ja uimaan JO RM A LI U H TA SA M I KA RP PI N EN JU H A KA U PP IN EN Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 10397_.indd 3 10397_.indd 3 3.11.2023 14.17 3.11.2023 14.17
4 Metsälehti Makasiini » PÄÄKIRJOITUS METSÄYHTIÖISTÄ syvimmälle suhdannekuoppaan on vajonnut Stora Enso. Yhtiön markkina-arvo pörssissä on vain 9,2 miljardia euroa, kun sen metsävarojen tasearvo on 8,3 miljardia euroa. Sijoittajat hinnoittelevat metsäjätin liiketoimintojen arvoksi alle miljardi euroa. Kaksi vuotta sitten yhtiö teki saman verran tulosta puolessa vuodessa. Uusi toimitusjohtaja Hans Sohlström lupaa kääntää Stora Ensossa kaikki kivet palauttaakseen kannattavuuden. Luvassa on raakaa saneerausta (s. 63). Annica Breskyn kausi 2019–2023 oli Stora Enson omistajille karmea. Kolmessa vuodessa markkina-arvosta haihtui kymmenen prosenttia, kun UPM:n markkina-arvo kasvoi samana aikana 30 prosenttia. Stora Ensolla on nyt takanaan kaksi tappiollista vuosineljännestä, UPM:llä yksi. Sen sijaan Metsä Groupin ja Metsä Boardin tulokset ovat pysyneet voitollisena (s. 62). UPM:n tulosta kasvattavat pian Uruguayn sellutehtaan ja Olkiluoto 3:n voitot, mutta UPM:n uudella toimitusjohtajalla, italialaisella Massimo Reynaudolla on haasteensa, sillä kaikkia metsäyhtiöitä vaivaa niukkuus raakapuusta Suomessa. Metsälehden selvityksen mukaan teollisuudelta puuttuu Suomessa 15 miljoonaa kuutiota raakapuuta seuraavassa huippusuhdanteessa. Stora Ensolla on erityisesti tehtävää jalostusasteen nostamisessa: UPM:n Raflatac ja Specialty papers paransivat heinä-syykuussa tulostaan, mutta Stora Enson kartonkia valmistava Packaging materials jatkoi vajoamistaan. Kun Sohlström johti kuituyhtiö Ahlströmiä, se keskittyi erittäin korkean jalostusasteen niche-tuotteisiin. Sohlströmin työhistorian perusteella voi odottaa myös yritysjärjestelyjä. Ne tapahtuvat tavallisesti suhdannehuipulla, kun yritysten pörssiosakkeet ovat kovaa valuuttaa ja johto on voimansa tunnossa. PETRI KOSKINEN petri.koskinen@metsalehti.fi SAMI KARPPINEN TOIMITTAJA ”Suomessa pätevinkään metsäammattilainen ei voi estää metsää uudistumasta, opetettiin aikanaan Tuomarniemen metsänuudistamisen kurssilta. Usein hoitamattomasta hatelikostakin kuoriutuu kelvollinen kasvatusmetsä. Näin kävi myös Juvalla (s. 18).” TIIA PUUKILA TOIMITTAJA ”Metsänomistajat eivät ole tasa-arvoisessa asemassa. Lapissa yksityismetsien käyttöön vaikuttavat niin porot, saamelaiskulttuuri, matkailu kuin kuumana käyvä vanha metsä/luonnonmetsä -keskustelu. Etelän metsänomistajana koen pääseväni vähällä (s. 28).” RISTO PÖNTINEN TOIMITTAJA/KUVAAJA ”Metsänomistajan on päästävä valtion tietä kulkien metsäautotielleen. Joskus maasturia tarvitsee kipeämmin valtion paikallistiellä kuin omalla metsäautotiellä. Tässä lehdessä koeajetaan Toyota Hilux, jolla pääsee liikkumaan kaikilla teillä (s. 57).” Suomen metsäkeskuksen on leikattava 10 prosenttia menoistaan. Tarkastelussa ovat 80 henkilön työpaikat. Metsälehden tietojen mukaan harkinnassa on muun muassa ympäristötukihankkeiden valmistelun ulkoistus. Metsälehden verkkosivuilla Metsäkeskuksen johtaja Ari Eini kertoo, että metsäyhtiöiden ja metsänhoitoyhdistysten väkeä on jo koulutettu hankkeiden valmisteluun. TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA Metsä yhtä arvokasta kuin tehtaat Suomen metsäkeskuksen on leikattava 10 prosenttia menoistaan. Tarkastelussa ovat 80 henkilön työpaikat. Metsälehden tietojen mukaan 10398_.indd 4 10398_.indd 4 3.11.2023 15.25 3.11.2023 15.25
Metsälehti Makasiini 5 » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Sunnuntaina 29.10 Porvoon Sikosaaressa oli nollakeli, mutta vielä lumetonta. Kaatunut ja jo sammaloitunut oksikas puu herätti kuvaajan mielenkiinnon. KUVA: ANSSI VUOHELAINEN 10398_.indd 5 10398_.indd 5 3.11.2023 15.51 3.11.2023 15.51
OSTOALUEEN RAJOILLA Mickel Nyströmin saarimetsässä kasvaa koivun ja kuusen rinnalla käkkärämäntyjä, tammia ja pähkinäpensaita. ”Mielenkiinto metsänhoitoon säilyy, kun voi kokeilla erilaisia kasvatustapoja”, Mickel Nyström sanoo. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ 6 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 10399_.indd 6 10399_.indd 6 3.11.2023 14.21 3.11.2023 14.21
Kallion laelta näkyy merenrantaan, jossa Mickel Nyströmin pienvenesatama sijaitsee. Metsälehti Makasiini 7 10399_.indd 7 10399_.indd 7 3.11.2023 14.22 3.11.2023 14.22
”Siellä, missä on rehevää, on todella rehevää, mutta siellä, missä on karua, on todella karua.” T T OYOTA Hilux -lava-auto poikkeaa tottuneesti soratieltä ja suuntaa kohti tien vieressä aukeavan loivan kallionkumpareen lakea. Sileän kallion painanteista kasvaa siellä täällä järeähköjä käkkärämäntyjä. Ajo jatkuu hyvän matkaa, kunnes ratin takana istuva Mickel Nyström pysäköi auton kalliorinteeseen. Hän nousee ulos autosta, varoittaa kallion olevan liukas ja jatkaa jalan kohti kallion lakea. Sieltä näkyy meri. Ollaan Korppoossa Paraisilla Lounaissaaristossa. Kallion laelta näkee pitkälti yhdellä silmäyksellä, mistä Nyströmin elinkeino koostuu. On peltoa, metsää ja pienvenesatama. Vain vuokramökit, jotka ovat elinkeinotoiminnan neljäs tukijalka, eivät kalliolta näy. Nyström toteaa, että termi maaseutuyrittäjä kuvaa häntä hyvin. Peltojen, metsien, pienvenesataman ja vuokramökkien lisäksi tuloa tulee taksivenetoiminnasta ja polttopuiden myynnistä. Lisähehtaarit kiinnostavat Metsää Nyströmillä on vajaat 200 hehtaaria – enemmänkin, jos mukaan lasketaan varsinaista metsämaata huonommin kasvavat joutoja kitumaat, kuten paljaat kalliot ja kalliometsät. Metsät sijaitsevat viidessä osassa eri puolilla Korppoota. Metsänomistaja Nyströmistä tuli vuonna 2016, kun hän osti ensimmäisen metsäpalstansa. ”Oli jo pitkään ollut selvää, että minä olisin kotitilamme seuraava jatkaja, joten oli järkevää, että ostin myyntiin tulleen metsäpalstan. Kotitilallani teimme sukupolvenvaihdoksen vuonna 2019.” Nyström edustaa kotitilallaan sukunsa kolmatta sukupolvea. Kun Nyströmin isä 1970ja 1980-lukujen vaihteessa otti tilan haltuunsa, kuului siihen kymmenen hehtaaria peltoa ja 90 hehtaaria metsää. Metsäalan lisäksi myös peltoala on sen jälkeen kasvanut. Tällä hetkellä viljelyksessä on 50 hehtaaria. Nyström sanoo metsäkauppojen kiinnostavan edelleen, mutta metsää tulee Korppoossa harvoin myyntiin. Lisäksi palstat vaihtavat omistajaa usein niin sanottuna hiljaisena kauppana eli eivät tule julkiseen myyntiin. ”Olen miettinyt metsän ostamista muualta, mutta metsäomaisuutta on helpompi hallita, kun kaikki metsät sijaitsevat täällä.” Kallion painanteissa kasvaa yksittäisiä mäntyjä. MICKEL NYSTRÖM 37 -vuotias ASUU Korppoossa, josta myös kotoisin TYÖSKENTELEE maaseutuyrittäjänä, Strömma Gård -yrityksen palveluihin kuuluvat muun muassa vuokramökit, pienvenesatama, taksivenetoiminta ja polttopuiden myynti KOULUTUKSELTAAN agrologi PERHEESEEN kuuluvat tytär ja naisystävä HARRASTAA metsästystä KORPPOO » METSÄNOMISTAJA 8 Metsälehti Makasiini 10399_.indd 8 10399_.indd 8 3.11.2023 14.22 3.11.2023 14.22
On saaristometsillä hyvätkin puolensa. Nyström kertoo, että keväät ovat saaristossa niin kuivia, että metsissä voi tehdä alkukesästä harvennuksia ilman pelkoa ajourapainaumista. Lisäksi kallioinen maaperä mahdollistaa monin paikoin hakkuut myös kelirikkoaikana. Nyström on myynyt puunsa viime vuosina Metsä Groupille ja teettänyt yhtiöllä myös metsänhoitotyöt. Metsien syrjäisestä sijainnista huolimatta hän kokee saaneensa sekä hakkuut että metsänhoitotyöt teetettyä haluamassaan aikataulussa. Kun metsää on noin 200 hehtaaria, tehdään niissä joka vuosi jotain. Nyström arvioi, että hänen metsissään tehdään istutuksia ja harvennuksia joka toinen vuosi ja taimikonraivausta joka vuosi. ”Istutukset ja raivaukset haluaisin Kasvu huonompaa saaristossa Nyströmin metsät sijaitsevat kahden lauttayhteyden päässä mantereesta – puun hankinta-alueen rajalla. Se tuo metsänomistamiseen haasteensa. Kuljetuskustannusten takia puusta maksetaan alhaisempaa hintaa kuin mantereella ja jos puun tarve ei ole suuri, ei sitä välttämättä lähdetä saaristosta hakemaan. Puut myös kasvavat saaristossa huonommin kuin mantereella. Nyströmin mukaan metsänomistaja saa olla tyytyväinen, jos yhdestä rungosta saa päätehakkuun yhteydessä kaksi tukkia. ”Kasvukausi on täällä pitkä, mutta varsinaista metsämaata on niin vähän, että se näkyy puuston kasvussa. Siellä, missä on rehevää, on todella rehevää, mutta siellä, missä on karua, on todella karua.” Metsäkaurispukki on hangannut männyntaimesta kuoren irti. Metsäkauriit ovat tehneet metsään polun. Mickel Nyström katsoo Metso-kohteella kasvavia vanhoja mäntyjä. Metsälehti Makasiini 9 10399_.indd 9 10399_.indd 9 3.11.2023 14.22 3.11.2023 14.22
tehdä itse, mutta niiden toteuttaminen tuskin onnistuisi ajallaan. Teettämällä varmistan, että työt tulee tehtyä.” Hirvet huomioitava Nyström kertoo suosivansa metsänhoidossa sekametsiä. Kuuset kaatuvat hänen mukaansa herkästi tuulisilla paikoilla, ja sekametsät suojaavat myös juurikäävältä ja kirjanpainajalta. Koivua, leppää, tammea, vaahteraa ja pähkinäpensasta tulee luonnostaan varsinkin rehevämmille paikoille. Kallion laki, jolta Nyström katselee kohti merta, on kuitenkin niin selvästi männyn kasvupaikka, että se on uudistettu puhtaasti männylle. ”Mänty kasvaa täällä kohtalaisesti, ja kuusta ja koivua tulee luontaisesti. Hirvistä ja kauriista on haittaa, mutta ei niin paljon kuin kuvittelisi.” Hirvikanta on Lounaissaaristossa Suomen korkeimpia. Nyström ei kuitenkaan pidä sitä ongelmana. ”Hirvet kuuluvat luontoomme. Korppoossa on suhteellisen paljon metsää, joten kyllä tänne mahtuu hirviä juoksemaan.” Suhtautumisen taustalla lienee myös se, että Nyström on innokas metsästäjä. Hän kertoo kulkeneensa isänsä mukana metsällä alle kouluikäisestä. ”Metsästäjätutkinnon suoritin kymmenvuotiaana ja hirvimetsällä olen kulkenut aseen kanssa 15-vuotiaasta.” Metsänhoidossa hirvet pitää kuitenkin huomioida. Nyström raivaa taimikot vasta kolmen neljän metrin mittaisina, jotta edes osa taimista säästyisi hirvien syönniltä. Mielessä on käynyt myös reikäperkauksen kokeileminen. Siinä vesakko poistetaan vain kasvatettavien taimien ympäriltä. Hirviäkin suurempi riesa ovat metsäkauriit. Ne vievät Nyströmin mukaan enemmän taimia kuin hirvet. Kallion laella näkyy useita männyntaimia, joiden rungosta metsäkaurispukit ovat hanganneet sarvillaan kuoren irti. Nyström on kuitenkin toiveikas. ”Ei tämä taimikko tuhoon tuomittu ole. Luontaista taimiainesta tulee runsaasti.” Metso-kohteita riittää Taimikon liepeillä sijaitsevan vanhoja mäntyjä kasvavan metsäkaistaleen Nyström on suojellut Metso-ohjelman kautta. Hän haluaa, että metsätilalta löytyy myös vanhaa metsää. ”Suojelualueella kasvavat männyt eivät ole suoria, joten taloudellinen menetys ei ole suuri. Puut menisivät nykymaailmassa kuitupuuksi. Lisäksi metsäpohja on niin ohut, ettei sinne noin vain tulisi uutta puustoa.” Metso-kohteita löytyy muualtakin Nyströmin metsistä. Ne on kaikki suojeltu rahallista korvausta vastaan kymmeneksi vuodeksi. ”Kymmenen vuotta tuntui hallittavalta aikaväliltä. Esimerkiksi 30 vuotta on jo miesmuisti.” Pari vuotta sitten Nyström liitti metsänsä FSC-sertifiointiin. ”Tutustuin FSC-sertifioinnin ehtoihin ja totesin, että miksi ei. Minulla ei ole vaikeuksia täyttää ehtoja. Esimerkiksi tiukasti suojeltua metsää pitää olla vähinMickel Nyström on kulkenut metsissä alle kouluikäisestä isänsä Bo-Erik Nyströmin kanssa. Kuusta ja koivua kasvavassa sekametsässä voisi Mickel Nyströmin mukaan kokeilla jatkuvaa kasvatusta. » METSÄNOMISTAJA 10 Metsälehti Makasiini 10399_.indd 10 10399_.indd 10 3.11.2023 14.22 3.11.2023 14.22
tään viisi prosenttia metsäalasta, mutta minulla on kymmenen”, hän sanoo. FSC-sertifioidusta puusta saa puukaupassa hieman paremman hinnan kuin PEFC-sertifioidusta puusta. FSC:n vaatimukset ovat Nyströmin mukaan kuitenkin niin kovat, että parempi hinta ei korvaa metsän käyttömahdollisuuksien heikkenemistä. Hiljainen suojelu esiin Mickel Nyström toivoo, että julkisuudessa puhuttaisiin enemmän niin sanotusta hiljaisesta suojelusta eli siitä, että metsänomistajat jättävät joutoja kitumaita metsätalouden ulkopuolelle ja suojelevat omatoimisesti itselleen tärkeitä kohteita. ”Suojeluvaatimukset kohdistuvat aina taloudellisesti hyödynnettävään osuuteen. Ihmiset luulevat, että metsiä hakataan täyttä häkää, jotta tilille saataisiin rahaa. Ei metsiä hakata ja jätetä, niitä hoidetaan.” Nyström haluaisi järjestää metsissään kierroksia metsäalaa tuntemattomille ihmisille, jotta voisi näyttää, miten metsiä hoidetaan. ”Tällä hetkellä metsissä nähdään tuloksia siitä, miten niitä on hoidettu 1960–1980-luvuilla. Osin haukutaan siis väärää puuta. Metsänhoidossa on menty koko ajan parempaan suuntaan, mutta nyt tehtävät toimenpiteet näkyvät vasta 30 vuoden päästä”, hän sanoo. Nyström kertoo tiedostavansa senkin, että kaikilla metsänomistajilla ei ole mahdollisuutta suojella osaa metsistään. Hänellä on, sillä hän omistaa metsää selvästi keskimääräistä enemmän. ”Jos omistaisin neljäsosan nykyisestä metsäalasta, kävisin ehkä ankarammin kiinni puihin.” Valinnanvara hyväksi Metsäpalstan sisäosassa mäntyjen hallitsema maisema muuttuu kuusta ja koivua kasvavaksi sekametsäksi. Siellä täällä näkyy luontaisesti syntyneitä kuusentaimia. Tällä palstalla voisi kokeilla jatkuvaa kasvatusta, Nyström suunnittelee. ”En sulje mitään vaihtoehtoja pois. Mielenkiinto metsänhoitoon säilyy, kun voi kokeilla erilaisia kasvatustapoja.” Sinänsä metsänhoito on Nyströmin mukaan saaristometsissä niin pienipiirteistä, että tasaikäisrakenteinen metsänkasvatus ei juuri eroa jatkuvasta kasvatuksesta. Hakkuuaukot ovat yleensä korkeintaan hehtaarin parin suuruisia. Tasaikäisrakenteista metsänkasvatusta puoltaa hänen mukaansa kuitenkin se, että siinä voi hyödyntää jalostettuja taimia. ”Tosin raivatessa ei aina tiedä, mitä taimia raivaa pois.” Nyström kertoo seuraavansa aktiivisesti sekä suomalaista että ruotsalaista metsäkeskustelua. Esimerkiksi metsänhoidon osalta hän arvioi omien näkemystensä olevan enemmän linjassa ruotsalaisten kuin suomalaisten kanssa. ”Suomessa mielipiteet perustuvat usein tutkimuksiin ja mielipiteet eivät muutu, ellei tutkimustuloksia todisteta vääriksi. Ruotsissa asioista keskustellaan enemmän ja haetaan kultaista keskitietä. Siellä mielipiteet eivät ole kiveen hakattuja, vaan tänään voi olla jotain mieltä ja huomenna jotain muuta.” Ei pelkkää kalliometsää ”Tämä on melkein kuin Keski-Euroopassa kävelisi”, Nyström sanoo. Hän haluaa vielä näyttää, että saaristometsät ovat muutakin kuin kalliomänniköitä. Pähkinäpensaat muodostavat kotitilan lähellä sijaitsevaan metsikköön holvimaisen rakenteen. Siellä täällä kasvaa järeitä haapoja. Toisaalla metsämaisemaa hallitsevat vaahterat ja tammet, ja täällä kasvaa myös yksi Suomen vanhimmista tammista. Se arvioitiin 500-vuotiaaksi jo vuonna 1906, Nyström kertoo. ”Sanotaan, että tammi kasvaa 300 vuotta, elää 300 vuotta ja kuolee 300 vuotta.” Tämän laskentakaavan mukaan tammi on juuri aloittanut kuolemisen. Toistaiseksi se seisoo kuitenkin vielä jykevänä paikoillaan, vaikka on vuosien saatossa menettänyt toisen haaransa ja useamman oksan.? l ”Hirvistä ja kauriista on haittaa, mutta ei niin paljon kuin kuvittelisi.” MICKEL NYSTRÖMIN VINKIT 1. TEE metsänhoitotyöt ajoissa. 2. SEURAA aktiivisesti metsäsi kehitystä ja kulje metsässä muulloinkin kuin metsänhoitotöiden aikaan. 3. OLE utelias ja kerro toiveesi metsäalan ammattilaisille. Mickel Nyströmin mailla kasvaa yli 600-vuotias tammi. Metsälehti Makasiini 11 10399_.indd 11 10399_.indd 11 3.11.2023 14.22 3.11.2023 14.22
VILJELYTIHEYDET VALINKAUHASSA Kuusta istutetaan entistä harvempaan, mutta myös yhä harvemmalle uudistusalalle. TEKSTI JA KUVA SAMI KARPPINEN KUUSENVILJELYN voittokulku suomalaisissa metsissä lienee saavuttanut lakipisteensä. Metsäalan toimijat ovat vähentämässä puhtaiden kuusikoiden istuttamista. ”Ensi keväänä alle puolet viljelykohteistamme istutetaan ainoastaan kuuselle. Kuusen osuus viljelyssä on viime vuosina laskenut nopeasti”, sanoo Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Tiina Laine. Vielä vuonna 2008 Metsä Groupin kohteista yli 80 prosenttia istutettiin kuuselle. Monella työmaalla kuuset myös istutetaan aiempaa harvempaan. UPM ja Stora Enso ovat laskeneet viljelytiheyttä parilla sadalla taimella 1 600 taimeen hehtaarilla. Virallinen suositus on 1 500 –1 800 tainta hehtaarille. ”Tavoitteenamme on 20 prosentin lehtipuusekoitus havupuuvaltaisilla kohteilla”, sanoo metsänhoidon kehittämispäällikkö Heli Viiri UPM:stä. Metsänhoitoyhdistys Päijänne lanseerasi hiljattain sekaviljelymenetelmän, jossa kuusia istutetaan 1 000 ja mäntyjä 500 kappaletta hehtaarille. ”Jos kuusia istutetaan enemmän, ei männylle ja luontaisesti syntyvälle lehtipuulle jää riittävästi kasvutilaa. Jalostetut kuuset sulkevat kasvutilan nopeasti”, kertoo myyntipäällikkö Henri Mommo. Tutkittua tietoa kaivataan Lehtipuiden osuuden lisääminen nähdään keinona varautua ilmastonmuutoksen kuusikoille aiheuttamiin riskeihin. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Saija Huuskonen olisi silti varovainen kuusen viljelytiheyksien alentamisessa nykytasosta. Luontaisen taimiaineksen syntymistä on vaikea ennakoida, ja taimituhojen riski on kuusellakin olemassa. Myöskään hirvieläintuhoista sekataimikossa ei ole riittävästi tutkittua tietoa. ”Selvää on, että muokkaustiheyttä ei kannata alentaa totutusta. Näin luontaisen taimiaineksen syntymiselle luodaan riittävät edellytykset. Hiilensidonnan kannalta on tärkeää saada aikaan puustoiset, täystiheät taimikot”, Huuskonen sanoo. Sivulla 66 taimituottaja Erkki Savolainen vaatii kuusen istutuksen vähentämistä. » AJASSA 12 Metsälehti Makasiini 10400_.indd 12 10400_.indd 12 3.11.2023 14.25 3.11.2023 14.25
Katso video osoitteessa metsälehti.fi Metsänhoitoyhdistys Päijänteen Henri Mommo esittelee menetelmän sekapuustoisen taimikon perustamiseksi. 30 % Männynviljelyn osuus tuoreiden kankaiden ja vastaavien soiden uudistamisessa 1 –8/2023 (Lähde: Metsäkeskus) 24–28 % Männynviljelyn osuus tuoreiden kankaiden ja vastaavien soiden uudistamisessa vuosina 2020–22 (Lähde: Metsäkeskus) Metsälehti Makasiini 13 10400_.indd 13 10400_.indd 13 3.11.2023 14.25 3.11.2023 14.25
Eteläisessä Suomessa on keskimäärin vajaat kolme hirveä tuhannella hehtaarilla. Metsätuhot vähenisivät, jos kantaa leikattaisiin kahteen hirveen. Eikö se kannattaisi? Se ei olisi ongelmatonta. Silloin meille muodostuisi nykyistä enemmän alueita, joilla hirviä on vähän tai ei ollenkaan. Se taas voisi lamauttaa näiden seutujen metsästysseurat. Kun hirvikanta jälleen nousisi, metsästystä olisi vaikea lisätä nopeasti. Tämä johtaisi äkillisiin kannanvaihteluihin, joita kukaan ei toivo. Mitä neuvoisit metsänomistajalle, joka suunnittelee mäntyvaltaisen metsän uudistushakkuuta hirvien talvilaidunalueella, jossa on tuhoja runsaasti. Karuille kohteille suosittelisin männyn siemenpuuhakkuuta ja maanmuokkauksen yhteydessä tehtävää männyn kylvöä tavallista vähäisemmällä siemenmäärällä. Näin saadaan tiheä männyntaimikko. Rehevämmillä männynviljelyaloilla suosittelen kylvöä ja alkukasvatusta viljelytiheyttä taajemmassa, jos maaperä sallii. Lehtipuusto on syytä raivata pois, sillä se lisää tuhojen riskiä. Millä keinoin hirvien tuhoja voitaisiin vähentää? Mäntytaimikoista pitää raivata lehtipuut pois, mutta muualla turhaa raivaamista pitää välttää. Suojatiheiköitä on syytä jättää raivauksen yhteydessä. Näin voidaan lisätä hirville tarjolla olevia ravintoresursseja, mikä vähentää mäntytaimikoiden syöntipainetta. Pitäisikö metsästäjien maksaa vuokraa jahtimaistaan? Henkilökohtaisesti kannatan ajatusta. Silloin metsänomistajien olisi helpompi sietää hirvituhoja. Täysin ongelmatonta tämäkään ei olisi. Kyläkuntien metsästysseurat uhkaisivat syrjäytyä, jos metsästysoikeudet huutokaupattaisiin maksukykyisimmille. Se voisi lisätä metsästykseen ikäviä ja odottamattomia lieveilmiöitä. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVA SAMI KARPPINEN 1 2 3 4 VOISIKO HIRVIÄ OLLA VÄHEMMÄN? Tunnettu metsästäjä ja metsäammattilainen Johannes Lehtomäki ei innostu hirvikannan alentamisesta. JOHANNES LEHTOMÄKI KUKA: Metsänomistaja, Metsänhoitoyhdistys Päijänteen erityisasiantuntija, LKV. Erikoistunut metsäkiinteistöjen välittämiseen, tila-arvioiden laadintaan ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin. MITÄ: Aktiivinen, tunnettu metsästäjä. Esiintynyt muun muassa Ylen Eränkävijät-ohjelmassa. MUUTA: Pyrkii löytämään ratkaisuja, joilla metsäja riistatalouden edut voidaan yhdistää. Katso video Metsälehti.fi » METSÄTYYPPI 14 Metsälehti Makasiini 10401_.indd 14 10401_.indd 14 3.11.2023 14.28 3.11.2023 14.28
METSÄNOMISTAJILLA on kiinnostusta metsien hiilensidonnan lisäämiseen kasvattamalla puita nykyistä vanhemmiksi, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore kyselytutkimus. Tutkimuksessa metsänomistajilta kysyttiin, millaista korvausta vastaan he voisivat viivästyttää uudistuskypsän metsänsä päätehakkuuta eli pidentää metsikön kiertoaikaa. Yli puolet vastanneista metsänomistajista oli halukkaita pidentämään metsänsä kiertoaikaa 10 vuodella, vaikka tästä saatava korvaus olisi pienempi kuin kiertoajan pidentämisestä koituva tulonmenetys. “Kyselyyn vastanneet metsänomistajat ovat todennäköisesti sellaisia, joita ilmastonmuutoksen hillintätoimet kiinnostavat enemmän kuin metsänomistajia keskimäärin. Se voi näkyä tuloksissa”, kertoo erikoistutkija Emmi Haltia Lukesta. Kiertoajan pidentämisestä ei vaadittu korkeaa korvausta etenkään silloin, kun metsänomistajalla oli jo aikomuksia tehdä ilmastoriskiä pienentäviä toimenpiteitä metsässään ja hänellä oli luottamusta ilmastotieteeseen. Sen sijaan aiemmin koetut metsätuhot vaikuttivat siihen, ettei metsänomistajalla ollut halukkuutta lähteä kiertoajan pidentämiseen millään korvaussummalla. Tutkimus tehtiin kesällä 2023, ja tulokset ovat alustavia. Kyselyyn vastasi noin 1 900 metsänomistajaa. Iso osa heistä oli jo nyt kasvattanut puustoaan tavanomaista vanhemmaksi.? KIERTOAJAN PIDENTÄMINEN KIINNOSTAA Osa metsänomistajista on valmis hiilensidontatoimiin melko vähäiselläkin korvauksella. Yle uutisoi vastikään Luken alustavista laskelmista, joiden mukaan metsien kiertoajan pidentäminen olisi tehokas ilmastotoimi. Etenkin männiköiden ikää olisi mahdollista pidentää hiilensidonnan kasvattamiseksi. TEKSTI JA KUVA VALTTERI SKYTTÄ Metsälehti Makasiini 15 Metsälehti Makasiini 15 Metsälehti Makasiini 15 Tulonmenetystä vastaavalla korvaussummalla Metsänomistaja: millaisella korvauksella pidentäisit metsäsi kiertoaikaa 10 vuodella? % vastaajista Lähde: Luke 20 40 60 80 100 55 24 10 11 En millään korvaussummalla Isommalla korvaussummalla kuin tulonmenetys Pienemmällä korvauksella kuin kiertoajan pidentämisestä koituva tulonmenetys » AJASSA Metsälehti Makasiini 15 10402_.indd 15 10402_.indd 15 3.11.2023 15.41 3.11.2023 15.41
Itä-Suomessa boorin puute on yleistä ja ainakin ensimmäinen kuva viittaa siihen. Jos haluat varmuuden, niin ota neulasnäyte tänä talvena. Yleensä boorilannoitus parantaa kuusikon kasvua, vaikka merkkejä puutoksesta ei olisikaan.” Panu ”Paleltuneita kerkkiä ilmeisesti. Latvoista päätellen boorinpuutos ei ole akuutti.” KeMeRat ”Veikkaisin myös paleltumista. Elinvoimaisia näyttäisivät olevan muutoin. Tilanne helpottuu, kun pituutta tulee lisää.” Kunttakerros ”Boorinpuutos altistaa paleltumiselle.” Ola_Pallonivel ”Itä-Suomessa oli tänä keväänä hallaa juuri tuossa kasvun vaiheessa. Ei vielä välttämättä boorilannoitustarvetta, mutta seurantaan.” Sikari ”Hallan vioittamia ja ruskettuneita oksankärkiä näkyykin olevan lähempänä maanpintaa.” Kurki ”Boorin puutoksesta ei tuossa mielestäni ole mitään merkkejä, mutta hallasta on. Boorin puutos voi toki ilmetä myöhemmin.” Pete MIKÄ KUUSIA VAIVAA? Metsälehti.fi:n kuvapalstalla haettiin syyllistä kuusen kiusaajaan. Nimimerkki Koperon kuusen oksien latvat tummuvat ja neulaset kuolevat. MARRASKUUSTA 2022 alkaen yli 80 prosenttia Metsä Groupin rekrytoinneista on toteutettu ilman hakijoiden henkilötietojen kuten nimen, iän ja sukupuolen näkyvyyttä haun alkuvaiheessa. Tämä on mahdollistanut puolueettomamman valintaprosessin. Esimerkiksi naisten osuus yrityksen uusista palkkauksista on noussut 17 prosenttia. ”Tämä on merkittävä askel kohti aitoa yhdenvertaisuutta”, sanoo Susanna Tainio, Metsä Groupin rekrytoinnista vastaava johtaja. Työnhakijoiden palaute hakumenetelmästä on ollut pääosin myönteistä, mutta jotkut ovat arvostelleet prosessin työläyttä. METSÄ GROUP VÄRVÄÄ ANONYYMISTI 10,5 Metsätalouden tuottama arvonlisäys Suomen kansantalouteen vuonna 2022 oli 10,5 miljardia euroa. Lähde: Tilastokeskus ja Luonnonvarakeskus HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA M A RK KU TI SS A RI N EN 10,5 Metsätalouden tuottama arvonlisäys Suomen kansantalouteen vuonna 2022 oli 10,5 miljardia euroa. Lähde: Tilastokeskus ja Luonnonvarakeskus » AJASSA 16 Metsälehti Makasiini 10403_.indd 16 10403_.indd 16 3.11.2023 14.33 3.11.2023 14.33
On kahdenlaisia metsänomistajia. Toiset ovat myös MetsäTietäjiä. Polku omaan metsään MetsäTietäjä on metsänomistajan tilakohtainen digitaalinen työkalu oman näköisen metsän hoidon ja tuoton suunnitteluun. Se huomioi talouden, hiilitaseen ja luontoarvot juuri sinun tavoitteidesi mukaan. Saat suunnitelmat, kartat ja sinua parhaiten palvelevat Metsälehden sisällöt suoraan ruudullesi vaikka metsäsi keskellä. Tee itsestäsi MetsäTietäjä jo tänään osoitteessa metsälehti.fi. P O L K U O M A A N M E T S Ä Ä N 10404_.indd 17 10404_.indd 17 2.11.2023 15.51 2.11.2023 15.51
”JOTAIN ”JOTAIN PITÄISI TEHDÄ” PITÄISI TEHDÄ” Oman onnensa nojaan unohtuneen metsätilan hoitoOman onnensa nojaan unohtuneen metsätilan hoitoja hakkuutöiden toteuttaminen työllistää ja saa ja hakkuutöiden toteuttaminen työllistää ja saa liikkeelle yllättävän suuren rahavirran. Näin kävi Jorma liikkeelle yllättävän suuren rahavirran. Näin kävi Jorma Vesalaisenkin palstalla. Vesalaisenkin palstalla. TEKSTI JA KUVA SAMI KARPPINEN 18 Metsälehti Makasiini TEEMA » UNOHTUNUT METSÄ KUNTOON 10405_.indd 18 10405_.indd 18 2.11.2023 14.25 2.11.2023 14.25
”Kun kuolinpesä puretaan, niin metsänomistamiseen löytyy usein motivoituneet henkilöt.” K K AIKKI sisarukset vastasivat tilasta yhteisesti, eli käytännössä kukaan ei vastannut.” Näin tiivistää mikkeliläinen Jorma Vesalainen, 73, tilanteen, joka vallitsi pitkään Juvalla sijaitsevan metsätilan suhteen. Vesalaisen isä kuoli vuonna 1972, jolloin Mustaniemen tila Nääringin kylällä siirtyi perikunnan omistukseen. Perikuntaan kuului Vesalaisen ja hänen kolme sisarustaan. Perikunnan omistuksessa tilan vanhoja metsiä uudistettiin laajemmin, kun reilun kahdeksan hehtaarin alue avohakattiin 1990-luvulla. Kaikkiaan metsää on tilalla 15 hehtaaria. ”Alueelle istutettiin taimet, mutta sen jälkeen metsä jäi kokonaan oman onnensa nojaan.” Vesalaisen äiti kuoli vuonna 2013. Perinnönjako tehtiin neljä vuotta myöhemmin. ”Silloin metsätila tuli minun omistukseeni”, Vesalainen kertoo. Pesän purku aktivoi Vesalaisen tilanne ei ole poikkeuksellinen. Tavalliset suomalaiset perheet omistavat noin 350 000 metsätilaa. Kuolinpesien hallussa metsätiloista on noin kymmenen prosenttia, karkeasti 35 000 kappaletta. Huomattavaa on, että noin 10 prosentissa kuolinpesistä tila on ollut pesän omistuksessa jo yli 30 vuotta. Kolmessa vuosikymmenessä niin ihmiselämässä kuin metsässä, etenkin nuoressa sellaisessa, ehtii tapahtua yhtä jos toista. Kun metsänomistus siirtyy kuolinpesälle, metsänhoitoja hakkuutoimet voivat unohtua. Siihen löytyy monta luontevaa syytä. Muualla asuva jälkipolvi ei ehdi perehtyä metsäasioihin, ja metsän hyödyntämisestä voi olla erilaisia näkemyksiä. Voi olla niinkin, että metsän taloudellinen merkitys koetaan sen verran vähäiseksi, ettei metsään nähdä tarpeelliseksi panostaa. 1990-luvulla istutetut kuuset olivat paikoin jääneet pahasti lehtipuiden varjoon. 20 Metsälehti Makasiini TEEMA » UNOHTUNUT METSÄ KUNTOON Keijo Korelin (oik.) laati Jorma Vesalaiselle kattavan ehdotuksen tilan nuorten metsien kunnostamiseksi. 10405_.indd 20 10405_.indd 20 2.11.2023 14.25 2.11.2023 14.25
KANNATTAAKO TAIMIKKO HOITAA? JOS pusikoituneen metsän harvennuksesta saa 30 vuotta uudistamisen jälkeen tiliä tuhat euroa hehtaarille, eikö taimikonhoito kannata unohtaa ja kasvattaa energiapuutiheiköitä? ”Ratkaisevaa on se, millainen metsä jää jäljelle energiapuuhakkuun jälkeen. Jos kiertoajan loppupuolen tukkikertymät jäävät alhaisiksi, on perinteinen ketju taimikonhoitoineen todennäköisesti taloudellisesti järkevämpi vaihtoehto”, vastaa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Saija Huuskonen. Tuoreita laskelmia energiapuun kasvattamisen kannattavuudesta tarvittaisiin, sillä Huuskosen mukaan asian selvittäminen on ajankohtaista energiapuun kysynnän kasvaessa. Myös puulajien hintasuhteet ovat muuttuneet. Koivun kohonnut kantohinta voi säteillä positiivisesti energiapuunkasvattajan laariin. ”Hiilensidonnan kannalta taimikoiden kasvattaminen nykyistä tiheämpänä olisi todennäköisesti järkevää. Mutta siitä, kuinka tiheä taimikon tulisi olla, tarvitaan tutkimustietoa.” Toistaiseksi Huuskonen suosittelee metsänomistajalle perinteistä kasvatusketjua, jossa taimikko raivataan yksi tai kaksi kertaa ennen ensiharvennusta. ”Se on lähtökohtaisesti turvallisempi ratkaisu. Ja mitä rehevämmällä kasvupaikalla ollaan, sitä parempi on tutkimustenkin mukaan taimikonhoidon kannattavuus.” Metsälehti Makasiini 21 Jos metsästä saadaan energiapuuhakkuun avulla aikaan tulevaisuuden tukkimetsä, ei taimikonhoidon tekemättömyys ole aina katastrofi. Taimikonhoidosta ajallaan huolehtiminen on kuitenkin metsänomistajalle riskittömämpi vaihtoehto, sillä se varmistaa tukkipuiden kehityksen hyvissä ajoin. 10405_.indd 21 10405_.indd 21 2.11.2023 14.25 2.11.2023 14.25
”Mutta kun kuolinpesä puretaan, niin metsänomistamiseen löytyy usein motivoituneet henkilöt”, sanoo Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon metsäasiantuntija Keijo Korelin. Tilanne ei ollut toivoton Kesällä 2022 Korelin huomasi, että Jorma Vesalaisen tilalla oli kiireellisiä hoitotarpeita. Hän otti saman tien yhteyttä. ”Keijon yhteydenotto tuli hyvään saumaan. Jäin eläkkeelle vuonna 2019 ja minulla oli ajatus, että tilalla pitäisi ryhtyä tekemään jotain”, Vesalainen sanoo. Miehet sopivat yhteisestä tilakäynnistä, jolla kartoitettiin metsän nykytila ja hoitotarpeet. 1990-luvulla kuuselle istutetut alueet olivat pusikoituneet. LehEnnakkoraivauksen jälkeen metsä on valmis koneelliseen puunkorjuuseen. Energiapuuleimikon ennakkoraivauksessa pystyyn saa jäädä pienempiä runkoja kuin puhtaassa ainespuuleimikossa. tipuu oli vallannut alaa havupuilta, paikoin metsässä kasvoi pelkkää lepikkoa. Vesalaisen metsän pystyi siis hyvin lukemaan niihin 830 000 hehtaariin, joilta ensiharvennus on valtakunnan metsien inventoinnin tulosten mukaan jäänyt tekemättä. Tilanne ei ollut silti toivoton. Rehevällä maapohjalla rauduskoivut olivat paikanneet kuusten menetettyä kasvua. Lisäksi suuri osa istutuskuusista oli vielä siinä kunnossa, että ne toipuvat hyvään kasvuun, kunhan lehtipuita harvennetaan ympäriltä pois. ”Sovimme tilakäynnin jälkeen, että 8,5 hehtaarin alueelle tehdään harvennushakkuu, jossa korjataan sekä energiapuuta että kuitupuuta. Samalla sovimme, että alue ennakkoraivataan koneellisen korjuun mahdollistamiseksi”, Korelin kertoo. Hakkuun toteuttaisi metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu. Se myös välittäisi korjatut puut ostajille. Päätöstä helpotti se, että energiapuulla oli sopimusta tehdessä kova kysyntä. Se jatkuu vahvana edelleen. ”Energiapuun hintakehitys on mahdollistanut sen, että metsänomistaja voi saada tällaisista kunnostushankkeista merkittäviä hakkuutuloja”, Korelin kertoo. Lisäbonuksena työhön saatiin valtion tarjoama kemeratuki nuoren metsän hoitoon. Sen suuruus on tämän vuoden lopussa päättyvän vanhan tukijärjestelmän 22 Metsälehti Makasiini TEEMA » UNOHTUNUT METSÄ KUNTOON 10405_.indd 22 10405_.indd 22 2.11.2023 14.25 2.11.2023 14.25
”UNOHTUNEEN” metsätilan kunnostaminen saa aikaan melkoisen talouden piristysruiskeen. Jorma Vesalaisen tilan hoitoja hakkuutöiden suunnittelu ja toteuttaminen tarjoavat työtä ainakin metsäasiantuntijoille, ely-keskuksen virkamiehille, metsureille, kaivinkoneurakoitsijalle, hakkuukoneja ajokoneyrittäjille, haketusyrittäjälle sekä puutavara-autoilijoille. Lisäksi sellutehtaille menevä kuitupuu tuottaa vientituloja. Suuri määrä energiapuuta puolestaan tarjoaa kotimaista uusiutuvaa energiaa paikallisille asukkaille ja yrityksille. Karkeasti voi arvioida, että Vesalaisen reilun kahdeksan hehtaarin harvennussavotta tarjoaa ihmisille työtä yhteensä yli 50 työpäivän verran, ennen kuin puut on toimitettu loppukäyttöpaikalle. Palkkakuluina ja yrittäjille sekä metsänomistajalle maksettavina tuloina rahaa lähtee liikkeelle yhteensä reilusti yli 50 000 euron verran. Suurimmat summat muodostuvat puunkorjuusta ja metsänomistajan kantorahatulosta. Oma lukunsa on lämpöenergian ja sellun tuottajien saama raha. 800 kuution erä energiapuuta sisältää noin 1 600 megawattituntia lämpöenergiaa. Jos kuluvan vuoden lämpöenergian keskihinnaksi arvioidaan noin 80 euroa megawattitunnilta, toisi lämpöenergian myynti tuloa noin 128 000 euroa. Vesalaisen metsästä kertyi selluteollisuuden käyttöön menevää kuitupuuta 260 kuutiota. Yhden sellutonnin tuottamiseen tarvitaan noin 4,5 kuutiota kuitupuuta, joten savotan kuitupuista valmistuu sellua 60 tonnia. Jos sellun tonnihinnaksi arvioidaan 750 euroa, saadaan Vesalaisen harvennuspuista tuloa 45 000 euroa. Suomen valtion kassaan savotta tuo kymmeniätuhansia euroja verotuloja sekä tuloverojen että arvonlisäverojen muodossa. TYÖTÄ, TULOA JA VEROJA Joka kymmenes tila kuolinpesällä Kuolinpesien omistuksessa on suunnilleen joka kymmenes metsätila. Metsänomistaja 2020 -tutkimuksen mukaan metsää omistavien kuolinpesien osuus on viime vuosina laskenut ja yhtymien noussut. Lähde: Metsänomistaja 2020 -tutkimus Kuolinpesä Perheomistus Yhtymäomistus Hakkuutyömaa käynnistää talouden rattaita moneen suuntaan. Energian ja sellun tuottama liikevaihto Puukuutio sisältää lämpöenergiaa noin 2 Mwh/m 3 . 800 m 3 x 2 Mwh/m 3 = 1 600 Mwh. Lämpöenergian arvo kaukolämmöksi myytynä on noin 1 600 mwh x 80 €/mwh = 128 000 €. Kuitupuista voidaan valmistaa noin 60 tonnia sellua. 60 tonnia x 750 €/t = 45 000 € tuloa sellusta. Työllistävä vaikutus Metsäasiantuntijat: 4 TYÖPÄIVÄÄ Kaivinkoneyrittäjä: 1 TYÖPÄIVÄ Elyn asiantuntijat: 1 TYÖPÄIVÄ Metsurit: 15 TYÖPÄIVÄÄ Hakkuukoneyrittäjä: 15 TYÖPÄIVÄÄ Ajokoneyrittäjä: 15 TYÖPÄIVÄÄ Haketusyrittäjä: 2 TYÖPÄIVÄÄ Kuljetusyrittäjä: 4 TYÖPÄIVÄÄ YHTEENSÄ: 57 TYÖPÄIVÄÄ Hakkuukertymä Karsimaton energiapuu 801 m 3 koivukuitu 195 m3 kuusikuitu 65 m3 Yhteensä 1 061 m3 Käsiteltävän leimikon pinta-ala 8,3 ha. Kertymä 128 m3/ha. Metsälehti Makasiini 23 10405_.indd 23 10405_.indd 23 2.11.2023 14.25 2.11.2023 14.25
mukaan 450 euroa hehtaarille, kun metsästä kerätään energiapuuta vähintään 30 kuutiota hehtaarilta. Käytännössä tuki kattoi Vesalaisen tapauksessa ennakkoraivauksesta koituneet kustannukset. ”Oli selvää, että hoitotoimiin ryhdyttiin riippumatta siitä, saako työhön kemeratukia vai ei. Laittamalla metsän kuntoon voin metsänomistajana kantaa korteni kekoon työllisyyden ja taloudenkin hyväksi. Sivusta katsominen ei ollut vaihtoehto”, Vesalainen sanoo. Metsän ”kuntoon laittaminen” on etenkin metsäammattilaisten keskuudessa viljelty käsite. Nuorissa kasvatusmetsissä se tarkoittaa käytännössä sitä, että hoitotoimia tehdään taloudellisesti arvokkaimpien puiden tulevaisuuden hyväksi. Liito-orava huomioon Syksyllä 2022 Vesalaisen metsässä alkoi tapahtua. Ensimmäiseksi paikalla pyörähti hakkuukone, joka avasi päätien varresta paikan liittymälle ja puiden varastopaikalle. ”Tien varressa on sähkölanka, jonka alle puuta ei saa varastoida. Siksi tarvitaan erillinen liittymä. Nyt kun puut on poistettu, kaivinkone pääsee tekemään liittymän ja piston”, metsänhoitoyhdistyksen Keijo Korelin selvittää. Kun vierailemme palstalla huhtikuussa 2023, selviää, että metsässä on jouduttu käymään aiemmin myös muusta syystä: Nääringinjärven rantaan rajoittuvalla palstalla on liito-oravan esiintymispaikka. ”Ely-keskus otti yhteyttä, kun teimme hakkuusta metsänkäyttöilmoituksen. Kävin maastossa rajaamassa liito-oravalle tärkeät puuryhmät hakkuun ulkopuolelle. Energiapuuhakkuun sinällään ei katsota vaarantavan liito-oravan elinmahdollisuuksia alueella”, Korelin kertoo. Majavan puumerkki Nääringinjärven rannassa. Kokenut korjuuyrittäjä Heikki Leinonen (kesk.) sanoo, että tiheän energiapuuleimikon hakkaaminen vaatii malttia. ”Valmista jälkeä tulee tällaisessa kohteessa noin puoli hehtaaria päivässä”, Leinonen kertoo Keijo Korelinille (oik.) ja Jukka Tuomaalalle. 24 Metsälehti Makasiini TEEMA » UNOHTUNUT METSÄ KUNTOON 10405_.indd 24 10405_.indd 24 2.11.2023 14.25 2.11.2023 14.25
Kuvio, jolla liito-orava elää, harvennetaan erikseen ensi talven aikana. Ei tosin eläimen takia, vaan siksi, että kuvio sijaitsee kostean suopainanteen takana. Vesalainenkin törmäsi aikanaan liito-oravaan, kun hän anoi tilalle rantarakennuspaikkaa. ”Rakennuspaikka saatiin lopulta, mutta sen sijainti piti sovitella tarkasti liito-oravan takia.” Rannan tuntumasta isojen haapojen alta löytyy läjäpäin kellertäviä papanoita, jotka kielivät harmaaturkkisen yöeläjän elinvoimaisuudesta. Toinenkin talttahammas on jättänyt rannan haapoihin puumerkkinsä, sillä palstalta löytyy myös majavan työmaa. Se ei tosin ole aivan tuore. ”Ennakkoraivaus on tehty hyvin, tätä leimikkoa on mukava hakata.” Hyvin raivattua on mukava hakata Kesäkuussa 2023 palstalla käynnistyvät raivaussahat. Ennakkoraivausurakasta vastaa metsuriyritys, jonka palveluksessa on etupäässä virolaisia ja ukrainalaisia sahureita. ”Raivaajille on kovasti kysyntää. Yritysten, joilla on useita metsureita palveluksessaan, etuna on, että heiltä valmista jälkeä syntyy nopeasti. Jos yksittäinen metsuri olisi laitettu tähän töihin, työ olisi kestänyt monta viikkoa”, toteaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon operaatioasiantuntija Jukka Tuomaala. Puunkorjuu käynnistyy elokuussa. Olemme Tuomaalan ja Korelinin kanssa tulleet seuraamaan työtä. ”Ennakkoraivaus on tehty hyvin, tätä leimikkoa on mukava hakata”, kehaisee paikkakuntalainen korjuuyrittäjä Heikki Leinonen. Hänelle Juvan seudun hoitamattomien nuorten metsien puunkorjuu on tuttua Liito-oravien tuoreita jätöksiä on isojen haapojen alla runsaasti. Liito-oravalle tärkeät puuryhmät rajattiin selvästi hakkuun ulkopuolelle ely-keskuksen ohjeen mukaan. Heikki Leinonen. Jukka Tuomaala. Metsälehti Makasiini 25 10405_.indd 25 10405_.indd 25 2.11.2023 14.25 2.11.2023 14.25
nemies Leinonen. Korjuujälkeä kelpaa katsella. Ajourat ovat nykymittapuun mukaan kapeat, eikä jäävästä puustosta löydy nimeksikään korjuuvaurioita. 10 vuoden kuluttua uudestaan Energiapuuharvennuksen jälkeen seuraava harvennus Vesalaisen palstalla tehdään todennäköisesti 10–15 vuoden kuluttua. ”Silloin täältä saadaan jo merkittävä määrä kuusija koivutukkia. Se tarkoittaa usean tuhannen euron hehtaarikohtaista tuloa”, Korelin kertoo. Palstan maapohjat ovat lähes kauttaaltaan reheviä, lehtomaista kangasta tai jopa lehtoa. Kasvupotentiaalia on puuhaa jo yli neljän vuosikymmenen ajalta. ”Tuttu kaveri kyseli minulta jo kymmenen vuotta sitten juuri tästä tilasta, että ’miksiköhän tuota ei harvenneta’. Minusta tämä on normaalia, kun metsänomistajia on paljon. Osa hoitotöistä viivästyy tai jää tekemättä syystä tai toisesta”, Leinonen sanoo. Hakkuukoneenkuljettajalle energiapuuharvennus on tarkkuutta vaativaa hommaa. Puut ovat pitkiä roikaleita ja niitä on tiheässä. Lehtipuiden alta puskevia kuusia on varottava alituiseen. ”Tässä on viisitoista metriä pitkiä puita, joista ei saa edes yhtä kolmen metrin kuitupölliä”, Leinonen toteaa. Se tarkoittaa, että 15-metrinen puu on niin hoikka, että sen läpimitta kolmen metrin korkeudelta on alle kuusi senttiä. ”Koska jäävä puustokin on osin riukuuntunutta, on lumija tuulituhojen riski ensimmäisinä vuosina korjuun jälkeen merkittävä. Siksi jäävässä runkoluvussa on hyvä olla vähän särkymävaraa”, Korelin sanoo. ”Tähän jää noin 1 000 runkoa hehtaarille kasvamaan, paikoin jopa 1 200. Alle tuhannen rungon ei mennä”, sanoo ko”Metsäasioissa ei pidä ajatella vain omaa elinkaarta, vaan myös sukupolvien yli.” Jorma Vesalaisen metsän energiapuuhakkuusta kertyi puuta keskimäärin 128 kuutiota hehtaarille. Määrästä noin neljännes korjattiin kuitupuuna ja loput karsimattomana energiapuuna. Pieni osa leimikosta korjataan vielä ensi talvena. 26 Metsälehti Makasiini TEEMA » UNOHTUNUT METSÄ KUNTOON 10405_.indd 26 10405_.indd 26 2.11.2023 14.25 2.11.2023 14.25
KOMMENTTI UNOHTAMINEN EI OLE KATASTROFI METSÄTILA ei mene rikki, vaikka sen unohtaisi vuosikymmeniksi omilleen. Näin tapahtuu osalle metsätiloista väistämättä, sen takaa jo suomalaisen metsänomistuksen rakenne. Luonnon monimuotoisuudelle tällainen unohdus on usein lahja. Vanhoissa metsissä, tiheissä tureikoissa tai tuulenkaatojen seassa viihtyvät monet lajit, jotka eivät sliipattuun talousmetsään asettuisi koskaan. Metsäyhtiön palveluksessa työskennellessäni hoitamattoman metsätilan omistajan saaminen asiakkaaksi oli onnenpotku. Hakkuumahdollisuuksia oli runsaasti, rahoja laitettiin hoitotoimiin ja usein euroja jäi sijoitettavaksi metsäyhtiön tarjoamiin sijoitustuotteisiin. Vielä koskaan en ole kohdannut metsätilaa, jota ei metsänhoidon keinoin olisi voinut ”pelastaa”. SAMI KARPPINEN siis hyvin. Osa metsistä on entistä viljelysmaata, mikä tuo omat haasteensa. ”Paikoin on havaittavissa boorinpuutoksen merkkejä. Se on järkevää korjata terveyslannoituksella harvennuksen jälkeen.” Entä jos energiapuuharvennusta ei olisi nyt toteutettu? ”Metsä jatkaisi kasvuaan, mutta kiertoajan aikana metsänomistajalle kertyvä hakkuutulo jäisi merkittävästi alhaisemmaksi”, Korelin sanoo. Nyt kasvamaan on pelastettu laadultaan parhaat rungot, jotka varttuvat aikanaan sahatavaraa tai vaneria tuottaviksi tukeiksi. Jorma Vesalainen korostaa pitkän aikavälin tarkastelun merkitystä. ”Minusta metsäasioissa ei pidä ajatella vain omaa elinkaarta, vaan myös sukupolvien yli. Asiantuntijoiden apua kannattaa hyödyntää, jotta osaisi tehdä oikeita ratkaisuja metsässä pitkällä aikavälillä esimerkiksi ilmastonmuutoksen näkökulmasta.”l Energiapuu odottanee haketusta varastopaikalla ensi kesän yli, jolloin se on riittävän kuivaa polttoon. Metsälehti Makasiini 27 10405_.indd 27 10405_.indd 27 2.11.2023 14.25 2.11.2023 14.25
LAPIN TUNTIJA SAI PAIKAN Poronhoito, saamelaiskulttuuri, matkailu ja vanhat metsät tuovat omat mausteensa pohjoisen metsätalouteen, tietää Annakaisa Heikkonen. Hän on ensi vuonna aloittavan Metsä-Lapin metsänhoitoyhdistyksen johtaja. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT JUHA KAUPPINEN Metsälehti Makasiini 29 10406_.indd 29 10406_.indd 29 2.11.2023 16.00 2.11.2023 16.00
LL APIN metsänhoitoyhdistyskenttä mullistuu vuodenvaihteessa. Kun vielä muutama vuosi sitten yhdistyksiä oli kymmenkunta, niin ensi vuonna on enää kaksi: Metsänhoitoyhdistys Lappi sekä vuoden alusta toimintansa aloittava Metsänhoitoyhdistys Metsä-Lappi. Se syntyy, kun Itä-Lapin, Kittilän, Sallan, Sodankylän sekä Rovaniemen yhdistykset laittavat hynttyyt yhteen. ”Aika oli kypsä fuusiolle. Metsänhoitoyhdistysten täytyy uusiutua palveluntuottajina. Lisäksi nähtiin, että metsänomistajien etujen valvomisen tarve ei ole ainakaan vähenemässä”, kertoo Metsä-Lapin johdossa aloittava Annakaisa Heikkonen. Fuusiota edelsi kolmen vuoden työrupeama. Se käynnistyi, kun yhdistyksissä vaihtuivat valtuustot vuoden 2021 alussa ja uudet luottamushenkilöt haluisivat tarkastella pienten metsänhoitoyhdistysten tulevaisuutta. Metsänomistajista käydään Lapissa kovaa kilpailua. Yhdistysten lisäksi palveluitaan maanomistajille tarjoavat myös suuret metsäyhtiöt, sahat ja metsäpalveluyritykset. Pienten metsänhoitoyhdistysten pärjääminen kilvassa on mietityttänyt jo vuosia. Suuremman yhdistyksen nähtiin pystyvän tarjoamaan paitsi monipuolisempia palveluita myös kohdistamaan enemmän voimia paikallisja maakuntatason edunvalvontaan. Kahden vuoden puukauppajumi Hyvä esimerkki edunvalvonnan tarpeesta on EU:n biodiversiteettistrategia ja sen nostattama keskustelu vanhoista metsistä ja luonnonmetsistä. Nämä metsät rajautuvat Suomessa pitkälti juuri pohjoiseen. Epäselvä tilanne on jarruttanut vanhimpien uudistuskypsien metsien puukauppaa jo pari vuotta. ”Ostajat viestittävät, että he eivät halua ottaa mainehaittaa tai riskiä, että he joutuisivat ongelmiin näiden puuostojen kanssa”, Heikkonen kertoo. Ei välttämättä riitä, että metsänammattilainen tai auditoija on tarkastanut metsän ja todennut, ettei se ole metsälain ja PEFC-sertifioinnin kriteerien mukaan hakkuiden ulkopuolelle jätettävä ANNAKAISA HEIKKONEN 41vuotias ALOITTAA vuoden alussa Metsänhoitoyhdistys Metsä-Lapin johtajana MTK:N Lapin alueen kenttäpäällikkö METSÄTALOUSINSINÖÖRI, ylempi AMK-tutkinto alueiden käytön suunnittelusta PERHEESEEN kuuluu puoliso sekä 7-, 12ja 14-vuotiaat lapset HARRASTAA mökkeilyä ja perheen kanssa erästelyä sekä partiota OMISTAA metsää puolisonsa kanssa VAIKUTTAJA » 30 Metsälehti Makasiini 10406_.indd 30 10406_.indd 30 2.11.2023 16.01 2.11.2023 16.01
”Ostajat viestittävät, että he eivät halua ottaa mainehaittaa.” vanha metsä. Ympäristöjärjestöt ja aktivistit seuraavat metsänkäyttöilmoituksia ja nostavat suojeluarvoihin liittyen hakkuuaikeita julkisuuteen. Viimeistään hakkuiden jälkeen puupinojen kuvilla saadaan aikaan kohu. Parhaillaan valmistellaan kansallisia kriteerejä tiukasti suojeltaville metsille. ”Toivon, että kriteerit, indikaattorit ja kansalliset määritelmät saadaan pian, ja sen jälkeen kaikki osapuolet kunnioittavat niitä ja saadaan työrauha.” Lapissa riittää puuta Heikkonen tietää, että epäselvät tilanteet voivat jatkua Lapissa pitkään. Hän oli vuonna 2019 Ylä-Lapin metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja, kun FSC-arvio pysäytti puukaupan myös yksityismetsissä. FSC-sertifioinnin kontrolloidun puun riskiarviossa todettiin tuolloin, että metsätalous voi aiheuttaa merkittävää uhkaa saamelaiskulttuurille ja poronhoidolle. Epäselvä tilanne jatkuu edelleen muutamissa suurissa yhteismetsissä Inarin alueella. ”Isot yhteismetsät Inarissa ovat olleet epäselvässä tilanteessa saamelaiskulttuurin ja saamelaisporonhoidon huomioimisen kanssa kohta viisi vuotta. Toivon, että tästä vanha metsä/luonnonmetsä -keskustelusta ei tule samanlaista sumuista pitkää välivaihetta.” Samalla Heikkonen muistuttaa, että vanhojen metsien ja luonnonmetsien epäselvät kriteerit koskettavat vain pientä osaa Lapin metsänomistajista. Pääasiassa Lapissa toimitaan hyvässä kasvussa olevissa nuorissa metsissä ja kasvatusmetsissä. Nämä alueet ovat olleet jo pidempään talouskäytössä eikä niiden puukauppa takkua. Pitemminkin päinvastoin. Energiapuun hyvä kysyntä viime ja tänä vuonna on siivittänyt puukauppaa, ja vaikeammin korjattavien talvileimikoiden harvennusrästejä on saatu purettua. Annakaisa Heikkonen käy päivittäin keskusteluja metsänomistajien ja sidosryhmien kanssa. Metsälehti Makasiini 31 10406_.indd 31 10406_.indd 31 2.11.2023 16.02 2.11.2023 16.02
LAPIN METSÄT LUKUINA METSIÄ 9,1 miljoonaa hehtaaria, josta puutuotantoon käytettävissä 3,75 miljoonaan hehtaaria. PUUTUOTANTOON käytettävistä maista puolet on valtion. METSISTÄ 44 % nuoria kasvatusmetsiä, varttuneita kasvatusmetsiä 26 % ja uudistuskypsiä metsiä 12 %. SUOJELTUA metsää noin 2 miljoonaa hehtaaria. KESKIKASVU metsäja kitumaalla 1,8m 2 /ha/v. Lähde: VMI 12, Luke MHY METSÄLAPPI JÄSENTEN metsien pinta-ala 971 361 ha JÄSENIÄ 6 831, jäsenmäärältään 7. suurin metsänhoitoyhdistys TOIMIHENKILÖITÄ 26 YRITTÄJIÄ 47 METSUREITA 23 Tänä syksynä käynnistyneen Kemin tehtaan odotetaan kiristävän pian kilpailua puumarkkinoilla. Julkisuudessa on päivitelty metsäteollisuuden uusien investointien aikaansaamaa puupulaa, mutta Heikkonen ei sellaista tunnista. ”Ainespuun käyttö Lapissa on ollut pari miljoonaa kuutiota alle sen, mitä metsät mahdollistaisivat.” Lapin pelikentän luottopelaaja Annakaisa Heikkonen tuntee Lapin ja pohjoisen, sillä hän on syntyjään ivalolainen ja edelleen asuu Ivalossa. Erästely eli lähiruuan hankkiminen metsästäen, kalasten ja marjastaen on tärkeä osa Heikkosen perheen arkea. Hän myös omistaa puolisonsa kanssa metsää Ivalossa. Metsäalasta ja metsätaloudesta Heikosella on monipuolisesti kokemusta. Hän aloitti uransa Metsähallituksella ja Lapissa metsien käyttö edellyttää monien tavoitteiden huomioimista. Kartalla näkyvän Inarin yhteismetsän alueella epäselvä välivaihe metsätalouden ja saamelaiskulttuurin yhteensovittamisessa on jatkunut jo lähes viisi vuotta. ”Lappi on minun pelikenttäni.” Erästely ja Ivalon luonto ovat Heikkoselle tärkeä osa arkea. on sittemmin johtanut pientä Ylä-Lapin metsänhoitoyhdistystä ja avittanut sitä fuusioitumaan metsänhoitoyhdistys Lappiin. Viimeiset vuodet hän on ajanut metsänomistajien asiaa MTK:n Lapin alueen kenttäpäällikkönä. ”Lappi on minun pelikenttäni, minkä tunnen ja mistä koen, että minulla on asiantuntijana ja ammattilaisena annettavaa.” Heikkonen oli mukana alusta asti tunnustelemassa ja rakentamassa yhdistysten fuusiota Metsä-Lapiksi. Hän kuvailee rooliaan kätilöksi ja työrukkaseksi. Heikkonen auttoi yhdistysten välisissä keskusteluissa, toi tarjolle tilastoja yhdistyskentästä ja toimintaympäristön muutoksesta. Varsinaisissa fuusioneuvotteluissa hän toimi sihteerinä, ja keväällä 2023 hänet valittiin projektipäälliköksi fuusion valmisteluihin. Elokuussa Metsä-Lapin valmistelutoimikunta pyysi Heikkosen yhdistyksen VAIKUTTAJA » Mhy Metsä-Lappi Mhy Lappi Mhy Metsä-Lappi Mhy Lappi 32 Metsälehti Makasiini 10406_.indd 32 10406_.indd 32 2.11.2023 16.03 2.11.2023 16.03
johtoon. Johtajaksi haluttiin Lapin tuntija, sillä uusi yhdistys toimii poronhoitoalueella ja pohjoisimmat alueet Sodankylässä ovat saamelaisten kotiseutualuetta. Lisäksi koko Lappi nähdään pitkälti matkailumaisemana. ”Erästely, virkistyskäyttö, matkailu ja metsästys ovat kaikki läsnä arjessa. Pohjoisessa metsien käsittelyä katsotaan näiden silmälasien läpi ehkä painokkaammin kuin etelässä.” Valmista tällä erää Uusi Metsä-Lapin metsänhoitoyhdistys tulee palvelemaan runsasta 6 800:aa metsänomistajaa. Sen jäsenten metsien pinta-ala kattaa lähes miljoona hehtaaria. Kun katsoo karttaa, näyttää kahden Lappiin jäävän yhdistyksen raja aavistuksen repaleiselta. Metsänhoitoyhdistys Lappi kattaa läntisen Lapin, mutta ulottuu pohjoisessa Enontekiöön, InaFuusiossa painavat myös tunneja luottamusasiat. Metsä-Lapin fuusio on kiinnostanut ympäri Suomea, sillä se toteutui onnistuneesti. Heikkonen on saanut siitä paljon positiivista palautetta. riin ja Utsjoelle. Uusi Metsä-Lapin yhdistys puolestaan toimii keskisen ja itäisen Lapin alueella. Herää kysymys, eikö Lappiin olisi voinut muodostaa yhtä koko Lapin kattavaa metsänhoitoyhdistystä. Heikkonen kertoo, että tästä käytiin perusteellisia keskusteluja Lapin metsänhoitoyhdistyksen hallituksen ja valtuuston kanssa. Toistaiseksi päädyttiin kahteen yhdistykseen, mutta fuusiosta keskustellaan edelleen. ”Ovia ei ole puolin eikä toisin laitettu kiinni. Uskon, että rakennekehitys menee vielä eteenpäin.” Tarvetta monipuolisille palveluille Metsänomistajalle fuusio Metsä-Lapiksi ei tuo suuria muutoksia, sillä yhdistysten vanhat toimistot ja nykyinen henkilöstö säilyvät. Palvelut sen sijaan paranevat, ja uutta työvoimaa on tarkoitus palkata. ”Metsätaloudessa on menossa monipuolistuminen ja se näkyy myös palveMetsälehti Makasiini 33 10406_.indd 33 10406_.indd 33 2.11.2023 16.04 2.11.2023 16.04
luntuotannossa metsänomistajille päin. On tarvetta muullekin kuin raivaussahatyölle ja korjuupalvelulle”, Heikkonen toteaa. Yhdistys aikoo lisätä osaamistaan muun muassa suometsien hoidossa sekä luonnonhoidossa. Tarkoitus on myös varmistaa, että kaikki erityisasiantuntijat tierakennuksesta omaisuudenhoitoon ja sukupolvenvaihdoksiin ovat kaikkien yhdistyksen alueen metsänomistajien käytettävissä. Esimerkiksi yhdistyksen korjuupalvelu tulee ulottumaan koko Metsä-Lapin alueelle. Korjuupalvelulla on tärkeä rooli Lapissa, jossa on vaikeasti saavutettavia kohteita. Niihin ei välttämättä tule pystyostajilta tarjouksia ollenkaan. Samalla huolehditaan, että neuvojat ovat tavoitettavissa eivätkä työlajien toimitusajat veny turhan pitkiksi. Pienillä yhdistyksillä resurssit ovat olleet aika ajoin koetuksella. Niinpä metsänomistajien yhteydenottoihin ei ole ehditty aina vastata ajallaan ja tilatut työt ovat viivästyneet. Suuremmalla yhdistyksellä on kiireisinäkin aikoina paremmat mahdollisuudet jakaa työtaakkaa. ”Suurin piirtein samalla toimihenkilömäärällä lähdetään liikkeelle, mutta toivotaan, että erikoistumisella ja töiden fiksummalla organisoinnilla saadaan positiivista muutosta aikaiseksi.” Taantumaan varauduttu Metsä-Lappi ei aloita toimintaansa helppona ajankohtana. Talousnäkyvät ovat sumeat ja puukaupassa uskotaan olevan edessä edellistä vaikeampi talvi. Tämä kurittaa vääjäämättä myös toimintansa ensi askeleita ottavaa yhdistystä. Lisäksi kemeran korvaava metka-tukijärjestämä aiheuttaa alkuvuoteen tyhjäkäyntiä ja edellyttää uuden opettelua. Heikkonen suhtautuu tulevaan silti luottavaisin mielin. Kaikkeen on varauduttu. ”Onneksi on puskuria. Sieltä se parempi kausi taas tulee.”? l Metsänhoitoyhdistysten rakennekehitys tuli tutuksi Heikkoselle pienen Ylä-Lapin metsänhoitoyhdistyksen johtajana. Hän oli mukana fuusioimassa yhdistystä vuonna 2021 toimintansa aloittaneeseen Metsänhoitoyhdistys Lappiin. VAIKUTTAJA » ”Toivotaan, että erikoistumisella ja töiden fiksummalla organisoinnilla saadaan positiivista muutosta aikaiseksi.” ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Meillä metsätilakauppa käy! 34 Metsälehti Makasiini 10406_.indd 34 10406_.indd 34 2.11.2023 16.07 2.11.2023 16.07
OMA METSÄ METSÄNHOITO S. 36 : Seitsemän kysymystä monimuotoisuudesta ›› TUTKIMUS S. 42 : Lehtikuusi yleisin syrjähyppy ›› ALLAKKA S. 43 : Talven työt puntariin ›› KYSY POIS S. 44 : Känsiä männyn juurissa? ›› PERINTÖMETSÄ S. 48 : Näin luovutat yhteismetsäosuuden Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta. ›› NÄILLÄ PÄRJÄÄT Neuvojia jonoksi asti SIVU 40 PIKATESTI Valoa pimeyteen S. 47 52 SA M I KA RP PI N EN Metsälehti Makasiini 35 10408_.indd 35 10408_.indd 35 2.11.2023 15.04 2.11.2023 15.04
Vanhan ojan penkalta on löytynyt hyvä paikka pienelle suojatiheikölle varhaisperkauksen yhteydessä. OMA METSÄ » METSÄNHOITO 36 Metsälehti Makasiini 10409_.indd 36 10409_.indd 36 2.11.2023 15.20 2.11.2023 15.20
7 kysymystä Onko monimuotoisuuden huomioimiseen metsätaloudessa yleispätevää ohjetta? Kaikkialle pätevää yleisohjetta ei ole. Yleisenä periaatteena voi noudattaa sitä, että pyritään lisäämään tai ylläpitämään metsässä niitä ominaisuuksia, mitä talousmetsässä on tyypillisesti vähän. Avainasemassa ovat erityiset luontokohteet – esimerkiksi puronvarret, kalliot, paahteiset rinteet tai lehdot. Näiden tunnistaminen ja huomioon ottaminen on tärkeää. Metsälain suojelemat luontokohteet tunnetaan hyvin. Kaikki kohteet eivät kuitenkaan ole metsälain suojelemia, sillä moni kohde on esimerkiksi luonnontilaltaan muuttunut. Näitä ei ole siten myöskään kartoitettu, mutta luonnolle ne voivat olla tärkeitä. Esimerkiksi säästöpuuryhmät voi keskittää tällaisten luontokohteiden ympärille. Näin tärkeitä kohteita voi halutessaan vähitellen laajentaa. Metsäkuvioiden väliset vaihettumisvyöhykkeet ovat tärkeitä monille lajeille. Niiden käsittelyyn kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Yleisenä ohjeena voi pitää myös sitä, että aina kun vettä on näkyvissä tai maasto muuttuu märäksi, ollaan usein monimuotoisuuden kannalta merkittävässä paikassa. Eivätkö metsäsertifikaatit riitä turvaamaan metsäni monimuotoisuutta? PEFCja FSC-sertifikaatit lisäävät metsäluonnon monimuotoisuutta isossa kuvassa. Esimerkiksi sertifikaattien edellyttämät suojavyöhykkeet ja säästöpuut tulevat lisäämään kuolleen MONIMUOTOISUUDEN HUOMIOON OTTAMISESTA Monimuotoisuus ei pääsääntöisesti tule metsänomistajalle kalliiksi. Maanomistajan ratkaisuilla on luonnonhoidossa kuitenkin iso merkitys. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN 1. 2. 3. Pienet puromaiset ojat sekä norot kannattaa säästää, vaikka ne eivät olisikaan metsälakikohteita. Säästöpuita ja suojatiheiköitä voi keskittää tällaisiin paikkoihin. puun määrää merkittävästi. Metsäluonnossa on kuitenkin paljon vaihtelua, kun taas sertifikaatit tarjoavat sapluunoita, joissa sovitaan kompromissi metsäluonnon monimuotoisuuden näkökulmasta. Joillain kohteilla sertifikaatit riittävät turvaamaan monimuotoisuutta, kun taas toisaalla olisi hyvä tehdä enemmän. Siksi metsänomistajan omilla luonnonhoidon ratkaisuilla on iso merkitys. Jos metsä on juuri avohakattu, voiko monimuotoisuuden edistämiseksi tehdä mitään? Metsäluonnon monimuotoisuus otetaan huomioon jo maanmuokkausta tehdessä. Metsälehti Makasiini 37 10409_.indd 37 10409_.indd 37 2.11.2023 15.20 2.11.2023 15.20
Uudistusalalle on todennäköisesti jätetty säästöpuuryhmiä, jotka jätetään maanmuokkauksen ulkopuolelle. Myös yksittäiset lahopuut, lehtipuut ja pökkelöt pyritään säästämään aina, kun se on mahdollista. Maahan kaatuneet lahopuut kierretään maanmuokkauksessa. Vesistöjen suojavyöhykkeet jätetään käsittelemättä. Jos uudistusalalle on tarpeen kaivaa ojia, huolehditaan tarvittavista vesiensuojelutoimenpiteistä esimerkiksi pintavalutuskenttien, kaivukatkojen, lietekuoppien ja saostusaltaiden avulla. Parhaimmillaan ratkaisut palvelevat luontoa myös monimuotoisuutta lisäävinä lammikoina ja noroina. Miten monimuotoisuus otetaan huomioon taimikonhoidossa? Taimikonhoitovaihe on merkittävä monimuotoisuuden kannalta, sillä tässä vaiheessa tehdään kauaskantoisia valintoja esimerkiksi kasvatettavien puulajien suhteen. Taimikkovaiheessa tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuus tulee olemaan myös ajallisesti pitkä. Taimikon varhaisperkauksessa on tavoitteena luoda kasvutilaa viljellyille taimille poistamalla lehtipuuvesakkoa. Tässä ei kannata olla liian tarkka. Etenkin kuusitaimikkoon voi nykytiedon mukaan jättää myös lehtipuita jo varhaisperkauksessa. Perkauksessa kannattaa jättää raivaamattomia suojatiheiköitä, jotka tarjoavat suojaja pesäpaikkoja niin linnuille, eläimille kuin hyönteisillekin. Suojatiheikön koko voi vaihdella muutamista neliömetreistä jopa 1 000 neliömetriin, eli 0,1 hehtaariin. Säästöpuuryhmien alustat jätetään raivaamatta. Tiheikölle luontevia paikkoja löytyy esimerkiksi kuvion reunavyöhykkeiltä, kosteista painanteista tai ojien penkoilta, joissa luontaisesti kasvaa runsaasti lehtipuuta. Taimikon varsinaisen harvennuksen yhteydessä kannattaa pyrkiä siihen, että kasvamaan jää niitä puulajeja, joita kuviolla kasvoi jo ennen harvennusta. Lehtipuusekoitus havupuutaimikossa edistää monimuotoisuutta ja parantaa metsän kykyä sietää erilaisia metsätuhoja tulevaisuudessa. Jos kuviolla ei ole suojatiheiköitä, niitä kannattaa jättää viimeistään tässä vaiheessa. Vesistöjen suojavyöhykkeet sekä säästöpuuryhmien alustat jätetään raivaamatta. Vieläkö harvennushakkuussa on jotain tehtävissä monimuotoisuuden hyväksi? Ensiharvennusvaiheessa otetaan huomioon kuviolla jo tehdyt monimuotoisuustoimet. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi suojatiheiköt, säästöpuuryhmät, arvokkaat puuyksilöt ja kuolleet puut kierretään. Harvennusvoimakkuuden vaihtelu on hyvä keino lisätä eri lajeille sopivia elinympäristöjä metsässä. Pienialaisesti alueita voi jättää harventamatta jopa kokonaan, kun taas toisaalla harvennus voi olla tavanomaista voimakkaampi. Metsänhoitosuositusten puitteissa on mahdollista harventaa metsä melko erilaisin voimakkuuksin. Jos metsä vaatii ennen puunkorjuuta raivaussahatyönä tehtävää ennakkoraivausta, on suojatiheiköitä hyvä jättää, jos niitä ei ole aiemmin jätetty. Ennakkoraivauksessa jätettävä suoMetsänomistaja voi halutessaan vaikuttaa vesistöjen suojavyöhykkeiden leveyteen. Jos metsänomistaja ei itse ota asiaan kantaa, käytetään yleensä sertifikaatin tai metsälain edellyttämiä minimietäisyyksiä, kuten kuvassa. 4. 5. OMA METSÄ » METSÄNHOITO 38 Metsälehti Makasiini 10409_.indd 38 10409_.indd 38 2.11.2023 15.20 2.11.2023 15.20
jatiheikkö tarjoaa linnuille ja eläimille usein suojaa kenttäja pensaskerroksen lisäksi myös puiden latvuksissa. Jos varttuneessa kasvatusmetsässä esiintyy harvennuksen jälkeen yhä kaikkia puulajeja, joita siellä on taimikkovaiheessakin ollut, metsässä on tiheysvaihtelua ja latvuksissa kerroksellisuutta, on luonnon huomioimisessa yleensä onnistuttu hyvin. Tuleeko monimuotoisuus metsänomistajalle kalliiksi? Pääsääntöisesti ei. Usein kysymys on lähinnä totuttujen toimintatapojen haastamisesta. Suomessa metsä on perinteisesti koettu hoidetuksi vasta, kun se on siistitty ihmissilmää miellyttäväksi. Sekapuustoisuuden suosiminen, harvennusvoimakkuuden vaihtelu tai suojatiheiköiden jättäminen raivausja hakkuutöiden yhteydessä eivät juuri vaikuta metsätalouden kannattavuuteen. Monimuotoisuustoimia voi keskittää myös kohteisiin, joissa metsätalouden tuotto olisi muutenkin vähäisempää. Säästöpuilla ja vesistöjen suojavyöhykkeille jätettävillä puilla on kantohinta, joka jää metsänomistajan tilipussista pois. Näissä kohteissa voidaan suosia taloudellisesti vähäarvoisempia puita kuten haapaa, leppää, pihlajaa ja pajua. Ne voivat olla monimuotoisuuden kannalta kuitenkin arvokkaita. Säästöpuilla ja suojavyöhykkeillä on myös arvoa maiseman, virkistyskäytön sekä vesiensuojelun näkökulmasta. Monimuotoisuustoimet ovat usein myös keino varautua metsätuhoihin Monimuotoisuutta voi lisätä kustannustehokkaastikin. Karun louhikon keskelle on vaikea päästä eikä metsän kasvu olisi hoidettunakaan suurta, joten alueen voi jättää kehittymään luonnon ehdoilla. ja ilmastonmuutokseen. Laajempiin suojelunarvoisiin kohteisiin voi hakea taloudellista korvausta ympäristötuesta tai Metso-ohjelmasta. Onko jatkuva kasvatus metsän monimuotoisuuden kannalta parempi vaihtoehto kuin jaksollinen kasvatus? Jatkuvan kasvatuksen harjoittaminen ei automaattisesti tarkoita, että monimuotoisuus metsässä lisääntyisi. Jatkuva kasvatus kuuluu kuitenkin monimuotoisuutta edistävän metsänomistajan työkalupakkiin. Esimerkiksi luontokohteiden läheisillä kuvioilla jatkuvan kasvatuksen avulla voidaan tukea muun muassa varjoisuuden ja pienilmaston säilymistä. Juttua varten on haastateltu Tapio Oy:n luonnonhoidon johtavaa asiantuntijaa Lauri Saaristoa.? l Kuvioiden reunavyöhykkeet ovat monille lajeille mieleisiä elinympäristöjä. Kahden kuvion rajalle on jätetty raivauksessa raita sekä suojatiheikkö. 6. 7. Metsälehti Makasiini 39 10409_.indd 39 10409_.indd 39 2.11.2023 15.21 2.11.2023 15.21
NÄILLÄ PÄRJÄÄT – METSÄNOMISTAJAN KAHDEKSAN TÄRKEINTÄ -SARJA JATKUU KOKO VUODEN 1. Taskulaskin ja Metsäkoulu – tiedä mitä teet, laske mikä kannattaa 2. Vaelluskengät ja sadetakki – kunnon kamppeet metsässä liikkumiseen 3. Turvahousut ja kypärä – turvakamppeet metsätöihin 4. Metsäkartta puhelimeen – Millaista tietoa tarvitset, kuka tarjoaa 5. Raivaussahalla pärjäät – Mitä työkaluja tarvitset, raivaussaha, moottorisaha pottiputki 6. Vapaa-aikaa, tilaa kalenteriin – paljonko aikaa pitää varata, että ehtii hoitaa metsiä 7. Kuka neuvoisi – kenelle soittaisin – Metsäpalvelut 8. Paljonko metsästä voi saada rahaa – 13. kuukausipalkka OSA 7 KUKA NEUVOISI KENELLE SOITTAISIN? OMA METSÄ » NÄILLÄ PÄRJÄÄT VARSINKIN metsänomistajan uraansa aloittelevalla on metsäasioissa ihmettelemistä. Metsätermit ovat vaikeaselkoisia, ja usein neuvot annetaan epäselväksi jäävällä ammattislangilla. Tiedonjano on tunnistettu, ja moni taho tarjoaa opastusta. Metsänomistuksen alkeet verkosta Suomen metsäkeskus toimii valtionavun turvin. Niinpä sen järjestämiä koulutuksia voi pitää riippumattomampina kuin metsäyhtiöiden tai metsänhoitoyhdistysten neuvontapalveluita. Metsäkeskuksella on tarjota lavea kattaus hyötytietoa Metsään-koulutuksessaan. Oppia on tarjolla sekä aloittelijoille että kokeneemmille metsänomistajille. Metsään-paketti koostuu starttipäivästä, peruskurssista ja jatkokurssista. Pääosin kurssit järjestetään verkossa, mutta perinteistä luokkaopetustakin on taas koronan laannuttua tarjolla. Metsään-koulutuksista Metsäkeskus perii niin sanotun omakustannushinnan. Se on viiden koulutustapahtuman kokonaisuudesta yhteensä 120 euroa. Lisäksi Metsäkeskus järjestää monien hankkeidensa osana eri teemoihin keskittyviä koulutuksia, esimerkiksi suometsien hoidosta. Nämä koulutukset ovat metsänomistajille maksuttomia. Tilakäyntejä Metsäkeskuksen metsäneuvojat eivät nykyisin tee. Tietoja koulutustarjonnasta saa Metsäkeskuksen verkkosivuilta kohdasta ajankohtaista. Sieltä selviää esimerkiksi kurssien ajankohdat ja ilmoittautumisajat. Katso metsakeskus.fi. Metsänhoitoyhdistykset opastavat jäseniään Metsänhoitoyhdistykset toimivat nykyisin liiketaloudellisin perustein. Niinpä valtaosa niiden tuottamista palveluista on maksullisia. Jäsenmaksun vastineeksi on erityisesti uusille jäsenille tarjolla maksuttomia tilakäyntejä, joilla metsäasiantuntija opastaa, miten metsää pitäisi hoitaa. Maksulliseksi palvelu muuttuu siinä vaiheessa, kun esimerkiksi tukkoisia rajalinjoja käydään etsimään. Yksittäisillä yhdistyksillä on vaihtelevasti maastossa NEUVOJIA JONOKSI ASTI Metsänomistajille riittää neuvojen tarjoajia. Iso osa tarjonnasta kytkeytyy palveluntarjoajien liiketoimintaan. MIKKO RIIKILÄ 40 Metsälehti Makasiini 10410_.indd 40 10410_.indd 40 2.11.2023 15.37 2.11.2023 15.37
LUOTTAMUS TÄRKEÄMPI KUIN LIPPALAKIN VÄRI KUKA tarjoaa parhaat metsäpalvelut? Kysymys on väärin aseteltu. Parhaiten homma toimii, kun metsänomistalla on luotettu asiantuntija, jolle soittaa, kun metsäasiat askarruttavat. Toisille luottohenkilö on yhdistyksen asiantuntija, toisille firman puunostaja tai itsellinen metsäyrittäjä. Yleensä luottamuksen syntyminen on vuosien prosessi, joskus jopa yli metsänomistajapolvien ulottuva jatkumo. tai luokkahuoneessa järjestettyjä koulutuksia ja yhdistysten yhdessä järjestämiä verkkokoulutuksia. Kattavimman tiedon niistä saa metsänhoitoyhdistysten yhteiseltä verkkosivulta. Katso mhy.fi. Monet metsänhoitoyhdistykset järjestävät myös raivaussahakursseja metsänomistajille. Opastajina ovat usein yhdistyksen metsurit. Niitä kannattaa kysellä metsän sijaintipaikkakunnalla tai omalla asuinpaikalla toimivalta metsänhoitoyhdistykseltä tai seurata yhdistysten verkkosivuja. Tarjolla on myös koulutuksia, joissa opastetaan metsätilojen omistusjärjestelyihin, muun muassa sukupolvenvaihdoksiin. Varsinainen omistusjärjestelyiden konsultointi on kuitenkin maksullista palvelua, kuten muillakin palvelun tarjoajilla. Pääkaupunkiseudulla asuvia metsänomistajia varten metsänhoitoyhdistyksillä on yhteinen palvelutoimisto. Katso mhy.fi/metsanomistajien-palvelutoimisto. Puunostajakin lähtee metsäkäynnille Kaikki kolme isoa metsäyhtiötä tarjoavat kattavasti palveluita metsänomistajille. Viime vuosina myös osa yksityisistä sahayhtiöistä on alkanut tarjota metsäpalveluita metsänomistajille. Metsäyhtiöiden metsäasiantuntijat lähtevät maksutta maastoon metsänomistajan kanssa. Metsäkäynneille selvitetään, miten metsää pitäisi hoitaa. Luonnollisesti metsäasiantuntija myös tarjoaa yhtiön metsäpalveluita ja puukauppoja. Kaikilla metsäyhtiöillä, kuten myös metsänhoitoyhdistyksillä, on kattavat ja edistyneet verkkopalvelut, joihin kirjaudutaan esimerkiksi pankkitunnuksilla. Metsänhoitoyhdistysten verkkopalvelu on nimeltään Omametsä, Metsä Groupilla on Metsäverkko, Stora Ensolla Emetsä ja UPM:llä Uuden metsänomistajan opas.? l SH U TT ER ST O CK IM AG ES Metsälehti Makasiini 41 10410_.indd 41 10410_.indd 41 2.11.2023 15.37 2.11.2023 15.37
KÄSITELTY puu vähentää merkittävästi bakteerien leviämistä käsien kautta, ilmeni suomalaisessa yhteistutkimuksessa, jossa selvitettiin pintakäsittelyn vaikutusta puun antibakteerisiin ominaisuuksiin. Tutkijoiden mukaan puun pintakäsittely ja oikean puulajin valinta voivat parantaa huomattavasti pintojen hygieenisiä ominaisuuksia. He suosittelevat lisäämään puunkäyttöä erityisesti julkisissa ja terveydenhuollon tiloissa. KÄSITELTY PUU TORJUU BAKTEEREJA AAPASUOT ovat maankäytön vaikutuspiirissä riippumatta siitä, ovatko ne suojeltuja vai eivät. Näin siksi, että ulkopuolinen maankäyttö aapasuon valuma-alueella voi vaikuttaa suon vesitalouteen. Antti Sallisen Itä-Suomen yliopistossa tarkistettu väitöstutkimus vahvistaa aiempia havaintoja siitä, että Suomen soiden luonnontilaisuuden aste on alhainen. MAANKÄYTTÖ NÄKYY AAPASOISSA W KI M ED IA CO M M O N S LEHTIKUUSI, visakoivu ja tervaleppä. Siinä ovat Suomen metsäkeskuksen tekemän selvityksen mukaan yleisimmät vieraammat puulajit, joita metsänomistajat istuttivat metsiinsä viime vuosikymmenellä. Metsäkeskus lähetti kyselyn metsänomistajille, jotka olivat metsänkäyttöilmoitusten mukaan aikoneet uudistaa metsäänsä jollakin muulla puulajilla kuin kuusella, männyllä tai koivulla. Vastauksia saatiin 146. Niistä paljastui, että vieraampien puulajien istutusalat ovat keskimäärin pieniä: muutamista kymmenistä aareista alle hehtaariin. ”Vieraampia puulajeja on todennäköisesti viljelty myös metsänkäyttöilmoitusten ulkopuolella osana suurempia metsiköitä. Tämä selvitys antaa yleiskuvaa tilanteesta, mutta ei ole tilastotieteellinen otos”, sanoo metsänhoidon asiantuntija Nuutti Kiljunen Metsäkeskuksesta. Kokeilunhalua ja monimuotoisuutta Metsäomistajien arvion mukaan puulajikokeilut olivat onnistuneet pääasiassa hyvin, täydellisiä epäonnistumisia oli 9 prosenttia. Tuhoja vieraammille puulajeille olivat metsänomistajien mukaan aiheuttaneet hirvieläimet, myyrät, hyönteiset tai hoidon laiminlyönti. Vieraampien puulajien istutuksiin vetää useampi syy: kokeilunhalu, kiinnostus kyseistä vieraspuulajia kohtaan tai pyrkimys lisätä metsälajiston monimuotoisuutta. ”Odotin, että ilmastonmuutokseen varautuminen olisi ollut merkittävämpi syy kokeiluihin, mutta näin ei ollut”, kertoo Metsäkeskuksen metsätietopäällikkö Raito Paananen. Lehtikuusen suosion syyksi Paananen ja Kiljunen arvioivat perinteen ja viljelymateriaalin hyvän saatavuuden. ”Lehtikuusen alkuperät toimivat lähes koko maassa. Se ei ole eteläinen puulaji”, Kiljunen sanoo. Puulajiselvitykseen liittyvien maastomittausten tulokset julkaistaan tänä talvena.? l VALTTERI SKYTTÄ LEHTIKUUSI YLEISIN SYRJÄHYPPY Vieraampien puulajien istutuskokeilut ovat pienialaisia, mutta onnistuvat pääosin hyvin. Lehtikuusi oli kyselyselvityksessä yleisin vieraampi puulaji, jonka kasvatusta metsänomistajat ovat kokeilleet. M AT IA S H O N KA M A A OMA METSÄ » TUTKITTUA 42 Metsälehti Makasiini 10411_.indd 42 10411_.indd 42 2.11.2023 15.22 2.11.2023 15.22
SAATAN PIKAPUOLIIN harkita alkavan talven töiden suunnittelun aloittamista. Tulen olemaan terhakka, toimelias ja tuloksekas. Kevät sitten kertoo, miten valtavasti sain aikaan – vai sainko mitään. JOS SATAAKIN LUNTA. Merikarvialla pukkasi seitsemän vuotta sitten yhtenä päivänä 73 senttiä. Silloin tällöin pyryttää yhtä soittoa puolikin metriä nietosta, jonka tuisku vielä pakkaa parhaille työkohteille. Muu ei auta kuin aurata tai sotkea hanki. Paksuina lumitalvina tallaan traktorilla tontinja pellonreunoja, niin pystyy kaatamaan edes joitakin hankalia, yksittäisiä puita tasaiselle kentälle. Metsän siimekseen en edes yritä, jos koko kaadettava puu hukkuu hangen sisään. Kun paksu lumi sataa vetiseen maahan, on tilanne hankala: maa ei kestä montaakaan konetta. Varovasti tallaten saattaa saada alueen kulkukelpoiseksi, tiukkaan sotkettu lumi itsessään on kantavaa. Suot ovat haasteellisia. Vaikka pinta olisi jäässä, niin sen päälle satava lumivaippa hautoo jään pois. Lumi on kuin eriste, ja suon uumeniin varastoitunut lämpö sulattaa pintajään pois. Korpien hakkuissa saadaan ajourille kantavuutta auttavia kuusenja koivunoksia sekä latvoja, rämemäntyjen hakkuutähteet auttavat vain vähän. Jos alueen saa jotenkin sotketuksi, pakkaskeli kyllä kovettaa tienpohjat. PYSYVÄ LUMI VIIPYY kovin eripituisen ajan pitkässä Suomessamme. Etelässä tuskin kuukauttakaan, pohjoisessa yli puoli vuotta. Vuotuinen vaihtelu on melkoista. Täällä Pori-Tampereen korkeuksilla olen nähnyt pysyvän lumen tulon jo ennen lokakuun puoliväliä, myöhäisimmillään tammikuussa. Kuusikon harvennus onnistuu usein lumellakin. Havut kantavat hakkuumiestä ja muutoinkin osa sataneesta lumesta jää oksille, eikä tule maahan asti metsuripojan riesaksi. Toisinaan, vaikka lunta olisi paljonkin, voi joinakin ajanjaksoina oksisto olla lumeton. Silloin lumikengillä kulkien on havupuiden pystykarsinta lystikästä hommaa. KEVÄISIN HAAVEILEN hankikannoista, näin talven kynnyksellä toiveenani olisi jäätynyt maa ja vain vähän lunta. Lunta kuitenkin, lumeton tienoo on kovin hämärää ja päiväkin tuntuu lyhyemmältä. Tällaisella kelillä, mitä ei tosin joka vuosi saadakaan, onnistuisivat melkein kaikki metsätyöt loistavasti. Olen tehnyt jopa rästiin jäänyttä taimikon varhaisperkausta, ainakin taimet näkyvät selvästi. Mieluiten kyllä suuntaan suolle, odottaa siellä mikä toimi tahansa. Hangen aikaan suolla kahlaa haaroja myöten, lumi on usein korkealla varvikon kannattelemana. Vähällä lumella varvikko ei niin haittaa, jos alla oleva sammalikko kantaa kulkijaa. NIINPÄ TEENKIN NYT listaa talven töistä, kelien mukaan tarjolle useampia vaihtoehtoja. Polttopuuhakkuuta olisi monessa paikassa, raivaussahatöitä siellä täällä. Pystykarsintaan lähden rentoutumaan ja nauttimaan, ilman ansaintamieltä. Kun talvisen päivän valo riittää vain lyhyeksi työpäiväksi, jää aamuin illoin aikaa lueskeluun tai nikkarointiin. Suksetkin kaivan esille. Sopivalla säällä metsään kiertelemään ja katselemaan, painamaan mieleen metsän anteja ja pääkoppaa tyhjentämään. Jos sattuu lumeton talvi, saattaisin seurata takavuosien kaupunkilaisten mallia ja hiihdellä paljasta asfalttia pitkin. Vaatisin samalla ilmaista leipää ja sirkushuveja. Tämä kyllä edellyttäisi matkustamista maalikylään. Kysyin asiaa rahapussiltani, ja se kannusti minua matkustamaan mieluummin työmaalle päin.? l Talven työt puntariin LISTAA TALVEN TYÖT » kelin mukaan » pohjan kantavuuden perusteella JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. OMA METSÄ » METSÄLÄISEN ALLAKKA Metsälehti Makasiini 43 10412_.indd 43 10412_.indd 43 2.11.2023 15.32 2.11.2023 15.32
METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 A, 00240 Helsinki. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. KÄNSIÄ MÄNNYN JUURISSA Oheinen kuva on männyn juuresta, joka sijaitsi pihamme asfaltin alla. Juuripahkura oli nostanut asfaltin koholle. Juuri oli 5–10 millimetrin vahvuinen, mutta noin 20 sentin välein siinä oli kuvan mukainen pahkura. Onko pahkura syypää asfaltin kohoamiseen? Maa asfaltin alla on tiivistä mursketta. » TAVALLISESTI polun tai tien yli kulkevan juuren yläpintaan syntyy pitkä, yhtenäinen haava, jota haavasolukko yrittää kuroa umpeen. Haavan reunaan syntyy palle, mutta itse haavapinta pysyy paljaana ja alttiina lahottajasienille. Juuri voi kuitenkin elää useita vuosia ja kasvaa paksuutta sivuille ja alas. Kyse on samasta ilmiöstä, joka näkyy puiden runkoihin syntyneiden haavojen paranemisessa, kylestymisessä. Jos juuren pintaan syntyy yksi tai useampi pieni haava, se voi johtaa kysyjän kuvaamaan tilanteeseen. Haavasolukko yrittää korjata vaurion. Kun rasitus kohdistuu koko ajan samaan paikkaan, myös haavasolukon kasvu on jatkuvaa ja haavakohtaan alkaa kasvaa känsä. Känsän yläpinnassa haava pysyy avoinna ja kasvattaa uutta haavasolukkoa. Se kyllä puutuu, mutta ei saa suojakseen kuorta. Sen sijaan känsän sivuille kasvaa suojaava kuori ja sen alle normaalia paksuuskasvua ylläpitävä jälsi. Näin känsä saa tornimaisen muodon. Tässä tapauksessa juuri on liikkunut ajoneuvojen painon alla ja haavoja on syntynyt myös särmikkäässä murskeessa olevan juuren alapintaan. Näin pahkuroita on kehittynyt sinnekin. Ilmiö ei ole välttämättä harvinainen, mutta tapahtuu sen verran piilossa, että siihen ei kiinnitä huomiota. Itse olen nähnyt vastaavia männyn juurikänsiä päällystämättömillä ulkoilupoluilla, vaikka niillä ei ole ajoneuvoliikennettä. Muilla puulajeilla en ole aivan vastaavia pahkuroita nähnyt. Juuripahkurat eivät ole ainoa syy asfaltin kuhmuihin ja murtumiin. Jopa voikukka tai sienet voivat kehittää sellaisen paineen, että asfaltti murtuu niiden tieltä. SEPPO VUOKKO MIKÄ TOUKKA? Kesämökkini ulkoseinässä Pirkanmaalla kiipeili elokuun alussa seitsemän keltamustaa toukkaa. Ne olivat vajaan 10 sentin mittaisia. Mikä laji on kyseessä ja miten toukkia oli niin monta? » SUURI koko ja väritys kertovat toukan olevan härkäpään. Se on melko yleinen maan eteläpuoliskolla, mutta härkäpää on paljon helpompi nähdä toukkana kuin aikuisena. Omituinen nimi viittaa aikuisen perhosen tukevaan ”niskaan”. Perhonen lentää Kun juuren pintaan on syntynyt haava, haavasolukko yrittää korjata sitä. Jos sama kohta rasittuu jatkuvasti, haavasolukon kasvu on jatkuvaa ja haavaan alkaa muodostua känsä. OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 44 Metsälehti Makasiini 10413_.indd 44 10413_.indd 44 2.11.2023 14.57 2.11.2023 14.57
›› yöllä ja piilottelee päivän puiden rungoilla suojaväriinsä luottaen. Lepoasennossaan se on kuin laho oksan pätkä: etuselkää ja päätä kattava kellertävä karva kuvaa lahoa ja tiukasti supussa olevat harmaankirjavat siivet kuorta. Härkäpää viihtyy siellä, missä on lehtipuita, yhtä hyvin metsässä kuin pihapiirissäkin. Toukat syövät monien lehtipuiden – haavan, koivun, pajujen, tammen ja jalavien – lehtiä. Toukat elävät tiheänä ryhmänä ja voivat syödä nuoren puun lehdettömäksi. Kysyjän näkemät toukat ovat jo täysikasvuisia ja matkalla etsimään maan rajasta turvallista koteloitumispaikkaa. Aikuinen perhonen kuoriutuu alkukesästä ja lentää kesä-heinäkuussa. Monimuotoisuus ei ole pelkkää lahopuuta sienineen ja koppiaisineen. Valtaosa – ehkä neljä viidesosaa – metsän lajeista on eläviä kasveja, niitä syöviä eläimiä ja kasvinsyöjiä vainoavia petoja, unohtamatta maassa elävää kirjavaa pienten eläinten ja sienten joukkoa, joka huolehtii karikkeen hajotuksesta ja pitää sillä tavoin ravinnekierron käynnissä. SEPPO VUOKKO SÄÄSTÖÄ KUUSEN ISTUTUKSESSA? Olen huomannut, että kuusi kasvaa tiheissä ryppäissä mätästysalueilla. Olisiko mahdollista säästää istutuskuluissa ja antaa metsän taimettua luontaisesti? Ehkä voisi myös säästää maanmuokkauskustannuksia, koska kuusi kasvaa liian tiheänä muokatuilla aloilla. » KARUIMPIA kasvupaikkoja lukuun ottamatta maanmuokkaus on olennainen osa metsän uudistamista. Mänty uudistuu sopivan karuilla kasvupaikoilla luontaisesti tai kylväen äestettyyn maahan. Kokemukset puhtaan kuusikon luontaisesta uudistamisesta suojuspuuhakkuulla tai kylväen ovat olleet sen sijaan heikkoja. Rehevillä kasvupaikoilla hennot taimet tuhoutuvat aluskasvillisuuden kilpailuun tai siemenpuiden poistamisessa syntyviin hakkuutähteisiin ja valoshokkiin. Varttuneen koivikon alle kuusi uudistuu sen sijaan lähes automaattisesti. Kuusen varmin uudistamismenetelmä on mätästys ja rotutaimien istuttaminen syvälle mättäisiin. Syväistutuksessa taimet saavat kaksin kerroin käännetystä tuplahumuksesta ravinnepommin, eikä hienojakoisilla mailla yleinen pintarouta eli rouste nostele taimia ylös maasta. Mätästetyille istutusaloille syntyy myös luontaisia kuusen, koivun ja männyn taimia. Niiden käyttö taimikon täydentäjinä edellyttää alkuvaiheessa heinäystä ja perkausta. Työtä lisää se, että taimia syntyy ryhmittäin mättäisiin ja niiden ulkopuolelle. Itse en jättäisi kuusen uudistumista pelkän mätästyksen ja luonnontaimien varaan. Pinnaltaan kuivuva ja rousteelle altis mätäs ei ole suotuisin uudistumisalusta luonnon taimille. En myöskään jättäisi kalliita mättäitä istuttamatta, kuten jotkut metsäalan toimijat ovat alkaneet tehdä. Tinkisin mieluummin mättäiden määrästä ja istuttaisin jokaiseen mättääseen rotukuusen. Mättäiden ulkopuolelle syntyviä luonnontaimia pyrkisin auttamaan erityisesti ensimmäisinä vuosina. Näin toimien säästäisin uudistamiskuluja ja saisin aikaan sekametsän, jossa kasvaisi ensiharvennuksen jälkeen vähintään päätehakkuupuuston tiheyttä vastaava määrä laadukkaita kuusia tasaisesti koko alueella. KARI MIELIKÄINEN MIKÄ RAIVURIA VAIVAA? Husqvarna 252 RX -raivaussaha pysähtyi lyhyen käynnin jälkeen eikä enää käynnisty. On ostettu uusi tulppa, kokeiltu start pilottia, ruiskutettu bensaa suoraan tulpanreiästä. Sahaa on käytetty vain harvoin nurmikon trimmaamiseen. Mitä seuraavaksi? » KUN konetta käytettään vain silloin tällöin, sen toimintavarmuus yleensä heikkenee. Näin kysyjänkin tapauksessa on käynyt. Kysyjä on tehnyt hyviä havaintoja, kuten sytytysjärjestelmän toimivuuden ja puristuspaineen mittauksen. Vikaa etsittäessä lähdetään liikkeelle ns. poissulkevalla menetelmällä. Tarkistetaan kohteet, jotka voisivat aiheuttaa koneeseen häiriön. Ensimmäinen toimenpide on sahan perusteellinen puhHärkäpäää on melko yleinen eteläisessä Suomessa. Metsälehti Makasiini 45 10413_.indd 45 10413_.indd 45 2.11.2023 14.57 2.11.2023 14.57
distus, myös koteloiden alta. Lisäksi tarkastetaan ruuvien ja muttereiden kireys. Kun saha ei käynnisty, polttonestettä kertyy kampikammioon. Tulppa kastuu eikä polttoneste syty, jos se ei höyrysty. Kampikammiosta saa kertyneen polttonesteen pois, kun irrottaa tulpan ja tuulettaa kampikammion. Seuraava toimenpide on vaihtaa polttoneste tuoreeseen. Samalla tarkistetaan, onko polttonesteessä mahdollisesti vettä. Vesi etenee kaasuttimelle asti ja estää polttonesteen kulkeutumisen moottoriin suunnitellulla tavalla. Kun tankki on tyhjä, tarkistetaan polttonestesuodatin ja letkun kunto. Jos suodatin on irronnut letkun päästä, epäpuhtaudet pääsevät kaasuttimeen. Kaasuttimeen kajotaan vain, jos siihen on esimerkiksi edellä mainitut syyt. Letku alkaa useimmiten pykiä tankista ulostulon ja kaasuttimen väliltä. Sahassa kannattaa siirtää tankkia vähän taaksepäin, näin letkua on helpompi tarkastella. Tankkia takaisin siirrettäessä on varmistettava, ettei polttonesteletku jää taitoksiin. Pykimän löytää yleensä letkua taivuttamalla ja katsomalla, onko letku kostunut päältäpäin. Seuraavaksi tarkistetaan, onko pakoputki karstoittunut. Karsta estää täydellisen kaasujen vaihdon koneessa. Uudemmissa sahoissa on kipinäverkko, joka saattaa tukkeutua ja estää kaasujen vaihdon. Teho häviää vähitellen huomaamatta. Raivaussaha tulisi säilyttää joko vaakatasossa tai moottoripuoli ylöspäin. LEO SAASTAMOINEN TARVITSEEKO PUOLISONI Y-TUNNUKSEN? Omistan metsää sekä yksin että puolisoni kanssa. Metsistä tehdään yhteinen veroilmoitus, arvonlisäverovelvollisuus ja Y-tunnus ovat nimissäni. Nyt puolisoni on perinyt metsää. Tilakokonaisuudesta on tarkoitus tehdä edelleen yhteinen veroilmoitus. Pärjätäänkö minun Y-tunnuksellani vai pitääkö puolison hakea oma ja liittyä arvonlisäverovelvolliseksi? » KUN tilakokonaisuudesta tehdään yhteinen veroilmoitus, riittää toisen puolison Y-tunnus ja arvonlisäverovelvollisuus. Erillinen tunnus tarvitaan vain, jos puolisonne tekisi oman veroilmoituksen metsistään. HANNU JAUHIAINEN KAUPPA VAI PERINTÖ? Olen perinyt osan omistamistani metsätiloista. Osan tiloista ostin sisareltani. Ostamistani tiloista minulle syntyi metsävähennysoikeus, jota en ole käyttänyt. Kun kuolen, saavatko lapseni perinnön yhteydessä hyväkseen käyttämättömän metsävähennysoikeuden ostettujen tilojen osalta? Jos myyn perimäni tilat lapsilleni, syntyykö heille metsävähennysoikeus? Eli onko verotuksellisesti parasta myydä perimäni tilat lapsilleni ja jättää ostamani tilat heidän perittäväkseen? » PERINTÖNÄ ja lahjana saaduissa metsätiloissa käyttämätön metsävähennys siirtyy lahjantai perinnön saajalle. Jos myytte perintönä saamanne tilat lapsillenne, syntyy heille metsävähennysoikeus. On vaikea sanoa näillä tiedoilla, mikä vaihtoehto olisi verotuksellisesti edullisin. Olisiko parempi myydä vai kuolla? Paljon riippuu siitä, minkä ikäinen olette. Myynnin ajankohdan voitte ratkaista itse, kuolemista saattaa sen sijaan olla hankala ennustaa. Jos olette alle 70-vuotias ja tiloilla on normaalit hakkuumahdollisuudet, niin mielestäni teidän kannattaa käyttää jäljellä olevat metsävähennykset itse. Sen jälkeen voitte selvittää, mikä on edullisin vaihtoehto sukupolvenvaihdokseksi. Verotuksellisesti edullisinta voi olla myydä perintönä saadut tilat varhaisessa vaiheessa. Tällöin voi käyttää pitkää korotonta maksuaikaa ja metsävähennys tulee hyödyksi tulevissa puunmyynneissä. VÄINÖ SIKANEN Pykimän lölytää letkua taivuttamalla. LE O SA A ST A M O IN EN OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 46 Metsälehti Makasiini 10413_.indd 46 10413_.indd 46 2.11.2023 14.57 2.11.2023 14.57
JOSTAIN syystä syksyn hämäryys haittaa kaikkea tekemistä vuosi vuodelta pahemmin. Onneksi valaisimet ovat kehittyneet nopeasti ledien ja akkujen ansiosta. Hiljattain Husqvarna toi markkinoille oman ratkaisunsa työmaan valaisemiseen. WL8i-työvalaisin saa virtansa akuista, jotka ovat tuttuja Husqvarnan akkusahoista. Testivalomme oli varustettu BLi30-mallin 7,5 ampeeritunnin ja 36 voltin akulla. Muutaman asteen lämpötilassa akku tarjosi valoa valaisimen täydellä teholla noin viideksi tunniksi. Husqvarnassa on 160 led-valoa, joiden yhdistetyksi valotehoksi valmistaja ilmoittaa 8 000 lumenia. Kotikäytössä valoteho tuntuu riittävältä, mutta modernin kaivinkoneen työvalojen loisteessa Huskun hohto jää kakkoseksi. Kokeilimme valaisinta niin kaivinkoneen huoltotyössä, kodin remontissa, renkaiden vaihdossa kuin tuulastuksessakin. Valaisin kävi myös Päijänteellä valaisemassa saarisavottaa, mutta veneen ajovaloksi siitä ei verrattain lyhyen kantaman vuoksi ollut. Kaikissa muissa tehtävissä valaisin toimii vähintään kohtuullisesti. Lisävarusteena saatava tukeva kolmijalka monipuolistaa käyttömahdollisuuksia. Valon kulmaa voi säätää 120 astetta. Kolmijalkaan asetettuna valoa voi helposti pyörittää eri suuntiin. Valaisimen voi myös ripustaa roikkumaan koukusta. Lisävarusteena on saatavilla kupu, joka hajauttaa valoa. Valaisimessa on USB-latausportti, mikä tekee akusta myös muhkean virtapankin. Tästä ominaisuudesta on hyötyä monella työmaalla, kun puhelimet ja muut älylaitteet saa ladattua päivän aikana. Ostohaluja kuitenkin himmentää hintalappu. Valaisimen hinta ilman akkua ja laturia vaihtelee verkkokaupoissa noin 249 ja 379 euron välillä. Bli30-akusta saa pulittaa noin 300 euroa lisää. Ostajakunnaksi valikoitunevat ammattikäyttäjät, joilta löytyy Huskun akkuja tallista jo entuudestaan. Esimerkiksi pihapuunkaatajan päivää valaisin voisi jatkaa tähän aikaan vuodesta mukavasti. l Kuutamourakan kirkastaja HUSQVARNA WL8I -TYÖVALO YHDISTETTY valoteho: 8000 lm, 160 led-valoa, 3 kirkkausasetusta PAINO: 5,6 kg (akun kanssa) Yhteensopivat Husqvarna akut: BLi10, BLi20, BLi30, BLi100, BLi200, BLi300. LISÄVARUSTEET: valoa hajauttava valaisinkupu sekä tukeva kolmijalka. HINTA VERKKOKAUPOISSA: 249–379 € (ilman akkua ja laturia) PLUSSAT JA MIINUKSET + monikäyttöisyys + valaisuteho + usb-latausportti + akun kesto paino hinta Husqvarnan akuilla toimivalle WL8i-työvalolle löytyy helposti käyttöä. Hinta kuitenkin kirpaisee. Koneurakointi Järvisen Timo Liimatainen kokeili Husqvarnan akkuvalaisinta kaivinkoneen huoltotöissä, veneen ajovalona sekä talvirenkaiden vaihdossa. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN Husqvarnan lampun valotehoksi ilmoitetaan jopa 8 000 lumenia. OMA METSÄ » PIKATESTI Metsälehti Makasiini 47 10414_.indd 47 10414_.indd 47 2.11.2023 15.01 2.11.2023 15.01
YHTEISMETSÄOSUUDET omistetaan tilaan tai haamutilaan kuuluvina. Osuudet voidaan luovuttaa joko tilan kanssa, määräalan kanssa tai kokonaan tilasta irrotettuna. Yhä useammin yhteismetsäosuudet kuuluvat niin sanottuun haamutilaan. Haamutila tarkoittaa kiinteistöä, johon ei kuulu lainkaan maa-aluetta. Sen sijaan siihen kuuluu osuuksia yhteisiin, kuten yhteismetsään. Haamutila syntyy yleensä niin, että yhteismetsää perustettaessa tai siihen liityttäessä siirretään maanmittaustoimituksessa koko kiinteistön maa-alue yhteismetsän alueeseen, siis yhteismetsän kiinteistötunnuksen alle. Tällöin omistajalle tulee maa-alueen sijaan vastaavasta arvosta osuuksia yhteismetsään. Haamutilan kiinteistörekisteriotteessa näkyy, että kiinteistöllä ei ole pinta-alaa. Sen sijaan siltä löytyy kuuden desimaalin tarkkuudella osuuslukuna omat osuudet/yhteismetsän kokonaisosuusluku, esimerkiksi 0,002730/1,135 020 tai 27,30/11 350,200 000. Määräosan tai määräalan luovutus Määräosaluovutuksessa kiinteistöstä (tilasta tai haamutilasta) luovutetaan murto-osa, vaikkapa 1/3. Luovutus kohdistuu kaikkeen kiinteistön varallisuuteen, myös yhteismetsäosuuksiin. Tämä on syytä ottaa huomioon määräosan arvonmäärityksessä. Määräosan luovutuksessa muodostuu yhtymäomistus. Siinä omistetaan yhdessä murto-osin yhteismetsän osakastila – olipa siinä pinta-alaa tai ei. Näin ollaan yhtymänä yhteismetsän osakkaita. Määräalan luovutuksessa tilasta luovutetaan rajattu maa-alue, joka lohkotaan uudelle omistajalle. Jos luovutuskirjassa tai muussa määräalan siirtymiseen johtavassa sopimuksessa on mainittu, että yhteismetsäosuuksia siirtyy määräalan mukana, mutta ei ole määrätty kuinka paljon, Maanmittauslaitos varmistaa, että määräalalle siirtyy yhteismetsäosuuksia tilan ja määräalan NÄIN LUOVUTAT YHTEISMETSÄOSUUDEN Yhteismetsäosuus on kiinteää omaisuutta. Sitä koskee pääsääntöisesti samat luovutussäännökset ja veroseuraamukset kuin metsätilojen luovutuksia, mutta poikkeuksiakin on. PIRJO HAVIA 48 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 10415_.indd 48 10415_.indd 48 2.11.2023 15.39 2.11.2023 15.39
NÄIN LUOVUTAT YHTEISMETSÄOSUUDEN PIRJO HAVIA pinta-alojen suhteessa. Lahjoituksessa luovuttaja voi luovutuskirjassa määrätä, haluaako luovuttaa alueen rinnalla yhteismetsäosuuksia ja kuinka paljon. Kaupassa myyjä päättää, haluaako myydä maa-alueen ohella myös yhteismetsäosuuksia. Molemmille osapuolille on selvintä, että luovutuskirjaan merkitään joko siirtyvä osuusluku tai poissulkeva lauseke, ettei yhteismetsäosuuksia luovuteta määräalan mukana. Pilkkomisen voi estää Yhteismetsän osakaskunta voi ohjesäännössään määrätä pienimmästä luovutettavasta osuudesta ja siten estää osuuksien pilkkoutumisen. Tällä tavoin pyritään säilyttämään osuudet omistajilleen merkityksellisinä, minkä toivotaan ylläpitävän aktiivisuutta ja kiinnostusta omaa omistusta ja yhteismetsän toimintaa kohtaan. Omistaja voi kuitenkin luovuttaa kerralla koko omistamansa osuusluvun, vaikka se olisi pienempi kuin ohjesäännön määräämä pienin luovutettava osuus. Ohjesäännön määräystä sovelletaan vasta silloin, kun osuuksista halutaan luovuttaa vain osa tai osuuksia ryhdytään jakamaan, esimerkiksi perinnönjaossa. Jos luovutus tai jako on ohjesäännön vastainen, se ei saa lainvoimaa. Silloin uusi omistaja ei saa lainhuutoa, ja koko toimenpide peruuntuu. Luovutusrajoituksen voi tarkistaa yhteismetsän ohjesäännöstä. Säännöt löytyvät yhteismetsän nimellä yhteismetsärekisteristä, jota Suomen metsäkeskus ylläpitää. Osakaskunta voi tulla väliin Jos osuuksiaan myy vapailla markkinoilla, voi yhteismetsän osakaskunta tulla väliin. Etuosto-oikeuden oleSH U TT ER ST O CK IM AG ES Metsälehti Makasiini 49 10415_.indd 49 10415_.indd 49 2.11.2023 15.39 2.11.2023 15.39
massaolon voi tarkastaa yhteismetsän ohjesäännöstä. Jos etuosto-oikeus on yhteismetsän sääntöihin kirjattu, sieltä löytyvät myös tilanteet, joissa osakaskunta ei voi käyttää etuosto-oikeuttaan. Tällaisia ovat muun muassa tilanteet, joissa ostajana on myyjälle läheinen henkilö tai toinen yhteismetsän osakas. Etuosto-oikeus koskee vain kauppoja, ei lahjoituksia eikä jakoja. Myyjä tai ostaja voi pyytää yhteismetsän hoitokunnalta tai toimitsijalta ennakkoon sitovan päätöksen siitä, käyttääkö yhteismetsä etuosto-oikeuttaan vai ei. Kaupassa eroja metsätilaan Ostaja maksaa yhteismetsäosuuksien hankinnasta varainsiirtoveroa samalla tavalla kuin metsätilan ostosta, 4 prosenttia kauppahinnasta. Veroa ollaan pudottamassa 3 prosenttiin. Ostajalle ei muodostu yhteismetsäosuuden hankinnasta metsävähennysoikeutta. Eipä sitä voisi osuuksien osalta hyödyntää, sillä yhteismetsästä saatu ylijäämä on osakkaalle verovapaata tuloa. Osuuksien myyjän on ilmoitettava Verohallinnolle luovutusvoitosta tai -tappiosta. Yhteismetsäosuuksien myyjälle ei tulouteta hänen aiemmin käyttämiään metsävähennyksiä. Ei siinäkään tapauksessa, että hän olisi käyttänyt metsävähennystä metsästä, josta yhteismetsäosuudet ovat aikanaan muodostuneet. Osuuksien hankintameno Kauppahinnasta, varainsiirtoverosta ja hankinnan kuluista muodostuu yhteismetsäosuuksien ostajalle hankintameno. Sitä voi käyttää vähennyksenä osuuksien myöhemmän myynnin luovutusvoitonverotuksessa. Jos myydyt yhteismetsäosuudet ovat aikanaan muodostuneet alueen liittämisestä yhteismetsään, käytetään luovutusvoittoveron laskennassa hankintamenona osuuksia vastaavan, liitetyn alueen todellista hankintamenoa tai ko. metsän saantoajankohdasta määritettävää hankintameno-olettamaa. Jos myyjä on aikanaan saanut myydyt yhteismetsäosuudet lahjana tai perintönä, on todellinen hankintameno ko. saannon verotuspäätöksen mukainen arvo hankinnan kuluineen. Esimerkki: Erkki myy ystävälleen vuonna 2023 kaikki 85 yhteismetsäosuuttaan. Erkki oli liittänyt vuonna 2015 läheiseen yhteismetsään metsätilan, jonka arvo oli liittämisessä 85 000 euroa. Hän sai liittämistoimituksessa yhteismetsäosuuksia 85 eli osuusluvun 85/1 240 osuutta. (1 240 on yhteismetsän kokonaisosuusluku.) Erkki oli saanut metsän perinnönjaossa vuonna 2013. Metsä oli tullut Erkille ja hänen sisarilleen perintönä, kun äiti oli kuollut vuonna 2001. Tuolloin metsän arvoksi perintöverotuksessa oli katsottu 50 000 euroa. Perintömetsän mukana siirtyi metsävähennysoikeutta, jonka kuolinpesä käytti omistusaikanaan ennen perinnönjakoa. Kun Erkki tekee myymistään yhteismetsäosuuksista luovutusvoiton veroilmoitusta, hän ilmoittaa todelliseksi hankintamenoksi osuuksia vastaan liitetyn metsän perintöverotusarvon eli 50 000 euroa. Tällöin luovutusvoitoksi tulisi 35 000 euroa (85 000 € 50 000 €), mikäli hänellä ei ole myynnin kuluja, jotka voisi vielä vähentää luovutushinnasta. Jos käytetään hankintameno-olettamaa, katsotaan Erkin omistusajan alkavan liitetyn metsän saannosta eli perinnön saannosta, joka tapahtui vuonna 2001. Aikaa on kulunut tuosta hetkestä nyt toteutuneeseen kauppaa yli 10 vuotta, joten Erkillä on oikeus käyttää 40 prosentin hankintameno-olettamaa. Vähennettävä 40 prosenttia kauppahinnasta (85 000 €) on 34 000 euroa, mikä on vähemmän kuin todellinen hankintameno 50 000 euroa. Verotuksessa käytetään Erkille edullisempaa todellista hankintamenoa. Näin luovutusvoiton vero on 30 prosenttia 30 000 eurosta ja 34 prosenttia ylimenevästä 5 000 eurosta, yhteensä 10 700 euroa (9 000 € + 1 700 € ). Käytettyä metsävähennystä ei tule lisättäväksi. Ei siinäkään tapauksessa, että Erkki olisi metsää yksin omistaessaan sitä käyttänyt. Jos Erkki olisi myynyt yhteismetsäosuudet lapselleen tai tämän lapselle tai sisarelleen, olisi kauppa ollut luovutusvoiton verosta vapaa. Suoraviivainen lahjaverotus Kun yhteismetsäosuuksia lahjoitetaan, seuraa lahjan saajalle lahjaverovelvollisuus normaaliin tapaan lahjan käyvästä arvosta. Yhteismetsäosuuksien lahjoituksessa ei muodostu metsälahjavähennystä. Sen sijaan maatilakiinteistöön – ei haamutilaan – kuuluvat yhteismetsäosuudet voidaan maatalouden sukupolvenvaihdoksessa käsitellä huojennussääntöjen mukaisesti. ? l OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 50 Metsälehti Makasiini 10415_.indd 50 10415_.indd 50 2.11.2023 15.39 2.11.2023 15.39
KU VA KI M M O BR A N D T/ CO M PI C JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. TUSKIN TARVITSEE OLLA suuri ennustaja, jos ennakoi metsien kunnostusojituksen vesiensuojelun nousevan keskusteluun huomattavasti nykyistä enemmän. Sama koskee maataloutta. Meillä Suomessa on paljon pieniä tiloja. Käytännössä kaikki vesiensuojelututkimukset on tehty suurille tiloille tai tilakokonaisuuksille. Kaikki niistä eivät ole realistisia pienillä tiloilla. Saamme metsätalousyrittäjinä kuitenkin jo paljon aikaiseksi vesiensuojelussa vähillä asioilla. Ei mitään kalliita ja hienoja toimenpiteitä. TÄRKEIN SUOJELUTAPA ON välttää turhia kunnostusojituksia. Vanhoja ojia perataan, jotta vedenpinta olisi kasvukaudella riittävän alhaalla parhaan kasvun saavuttamiseksi. Silloin juuret tarvitsevat happea neulasten tuottamien sokereiden muuttamiseen energiaksi, josta puut saavat ravinteita neulasten ja rungon kasvattamiseen. Kasvun kannalta sillä ei ole merkitystä, kuinka korkealla vesi on ojitetulla suolla kasvukauden ulkopuolella. Kunnostusojituksia tehdään kiertoaikana vain yksi, metsänuudistamisen yhteydessä. Ylimääräiset ojitukset ovat vesien sotkemista ja omistajan rahojen haaskuuta. Puustoisen kunnostusojituksen takia tarvitaan normaalia leveämmät ajourat, juuria katkeaa ja runkoihin tulee kuorivaurioita. Ei siis tule tulevaisuudessa arvokasta tyvitukkia. Lisäksi korjuun ajourat pitää tehdä kunnostusojituksen ehdoilla. Lisää kasvutappioita. Hurjimmissa kohteissa uudet ojalinjat hakataan vanhan ojan viereen. YKSI YKSINKERTAINEN vesiensuojelukeino on kaivukatko ennen sitä ojaa, johon vesi seuraavaksi virtaa. Vanhat niskaojat pitää unohtaa. Ne ovat ojia, joilla estetään vesien ja ravinteiden pääsy ojitetulle suolle. Ravinteet – esimerkiksi fosfori ja kalium – ovat kuitenkin tärkeitä ojitetun suon kasvulle. Niitä ei pidä tarkoituksella johtaa vesistöihin, joihin ne eivät kuulu. Sellaisessa kohteessa, jossa vesi virtaa korkeuseron takia muutenkin hyvin, ojaa ei pidä kunnostaa. Usein tällaiset kohteet ovat myös metsälain kymppipykälän mukaan suojeltuja. Usein vanhat ojat on suunnittelijoiden kiireen takia suunniteltu veden päälaskun suuntaan. Tällaisten ojien perkausta kannattaa välttää viimeiseen saakka. Veden nopean virtauksen takia niistä liukenee paljon humusta. Uudisojituksen yhteydessä ojat suunnitellaan mahdollisimman poikittain veden luontaista kulkusuuntaa vastaan. Humusta tulee kunnostusojituksessa paljon vähemmän ja ojaverkko voi olla harvempi. Taas säästyi rahaa. Mikäli uudistusalueella tarvitaan ojia, tehdään ojamaista mättäitä ja välialueet kääntömätästetään. Maata paljastetaan mahdollisimman vähän, siten aikanaan säästetään myös taimikonhoitokustannuksissa. AINA KUN ON MAHDOLLISTA , kannattaa laskuvedet johtaa vanhan, puuntuottamisen kannalta liian karun suon reuna-alueelle ja tukkia vanhoja liian karun suon ojia, myös niskaojia. Siis harvakseltaan tukos – ei ojien täyttämistä, ne toisivat vain lisää humusta. Tukosten teko ei maksa juuri mitään. Samalla syntyy uusi suon ja kankaan raja, jossa riista viihtyy. Lisäksi koko alueelle, johon vettä virtaa, syntyy uutta mielenkiintoista kasvillisuutta. Ja jos naapuri haluaa uudelleen soistaa suon, josta omistan osan, se sopii minulle. Se on sitä kuuluisaa hyvää naapurisopua. ? l Vältä turhaa kunnostusojitusta Ylimääräiset ojitukset ovat vesien sotkemista ja omistajan rahojen haaskuuta. Metsälehti Makasiini 51 RAHAPUU KOLUMNI 10416_.indd 51 10416_.indd 51 3.11.2023 14.33 3.11.2023 14.33
Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 66,21 ? 69,40 ? 58,04 ? 23,53 ? 25,21 ? 24,64 ? Uudistushakkuu 68,45 ? 70,56 ? 61,46 ? 25,38 ? 26,75 ? 26,67 ? Harvennushakkuu 61,79 ? 63,63 ? 49,30 ? 23,54 ? 24,54 ? 24,28 ? Ensiharvennus 45,17 ? 46,98 ? 38,06 ? 18,63 ? 18,94 ? 18,99 ? ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 69,69 ? 71,98 ? 56,81 ? 24,36 ? 26,47 ? 25,42 ? Uudistushakkuu 70,76 ? 72,54 ? 59,52 ? 25,03 ? 27,41 ? 26,98 ? Harvennushakkuu 66,84 ? 67,70 ? 48,67 ? 24,97 ? 25,14 ? 25,07 Ensiharvennus KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 68,91 ? 70,83 ? 53,44 ? 24,49 ? 25,90 ? 26,00 ? Uudistushakkuu 71,14 ? 71,66 ? 56,00 ? 25,65 ? 27,37 ? 27,93 ? Harvennushakkuu 65,32 ? 66,54 ? 47,41 ? 24,77 ? 24,86 ? 25,97 ? Ensiharvennus 44,83 ? 38,25 ? 19,07 ? 19,46 ? 19,73 VIIKKO 43 TIIA PUUKILA PUUKAUPPA on rauhoittunut ja hinnat tulleet kesän huipusta alaspäin kaikilla puutavaralajeilla. Tällä hetkellä kysytyimpiä ovat kuituja energiapuu. ”Kuituja energiapuu vetävät loistavasti kumpikin. Tukilla osa himmailee”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Koillismaan johtaja Antti Härkönen. Metsänhoitoyhdistyksistä ympäri Suomen viestitään harvennuspainotteisesta puukaupasta. Päätehakkuiden osalta moni ostaja ja myyjä ovat odottavaisin mielin. Poikkeuksena on koivutukki, jolle riittää kysyntää paikallisesti. Puukaupan tahti vaihtelee hiljaisesta tavanomaiseen. Muuttuva markkinatilanne näkyy hintaeroina ostajien välillä. ”Parhaimpien ja huonoimpien tarjousten välillä on nyt poikkeuksellisen isot erot. Kun kilpailutetaan huolella leimikoita, sieltä on saatu edelleen ihan hyviä hintoja”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan johtaja Harri Välimäki. Ensiharvennuksille useita tarjouksia Energiayhtiöiden ja kuiduttavan teollisuuden kilpa harvennuspuusta on pitänyt yllä kuitupuun hyvää hintatasoa. Energialaitosten lähellä energiapuun hinta on saattanut nousta jopa kuitua korkeammaksi. Harvennusleimikoiden kova kysyntä on avittanut harvennusrästien ja vaikeasti korjattavien kohteiden menekkiä. ”Jotta puu riittää, ostajat eivät voi valita vain parhaita päältä”, arvioi Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson johtaja Panu Pettinen. Jos muutama vuosi takaperin ensiharvennuksen kylkiäisenä on tarjottu pääteKUITUJA ENERGIAPUU VETÄVÄT “LOISTAVASTI” Päätehakkuilla puukauppatahti on hidastunut, metsänhoitoyhdistyksistä kerrotaan. Energiapuun hyvä kysyntä näkyy edelleen kuitupuun hinnoissa, mutta huippuhinnoista on tultu alaspäin. TIIA PUUK ILA TALOUS » PUUMARKKINAT 52 Metsälehti Makasiini 10417_.indd 52 10417_.indd 52 3.11.2023 15.30 3.11.2023 15.30
SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 65,40 ? 66,59 ? 59,25 ? 23,58 ? 24,00 ? 25,10 ? Uudistushakkuu 67,62 ? 68,23 ? 63,61 ? 24,81 ? 25,06 ? 26,20 ? Harvennushakkuu 61,00 ? 61,44 ? 50,45 ? 23,69 ? 24,76 ? 25,56 ? Ensiharvennus 38,41 ? 41,17 ? 18,31 ? 17,65 ? 18,98 ? KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 69,74 ? 70,87 ? 61,77 ? 24,85 ? 25,79 ? 25,47 ? Uudistushakkuu 71,75 ? 71,66 ? 64,83 ? 26,32 ? 27,41 27,18 ? Harvennushakkuu 64,01 ? 65,06 ? 50,85 ? 25,14 ? 24,92 ? 25,34 ? Ensiharvennus 53,51 ? 20,75 ? 20,72 ? 20,57 ? ?? NOUSUSSA ?? LASKUSSA ? ei vertailutietoa ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 64,59 ? 65,79 ? 42,81 ? 23,86 ? 24,06 ? Uudistushakkuu 65,49 ? 66,54 ? 44,92 ? 25,37 ? 25,85 ? Harvennushakkuu 61,87 ? 61,48 ? 38,26 ? 23,29 ? 23,36 ? Ensiharvennus 19,36 ?? 18,67 ? KAINUUKOILLISMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 62,17 ? 63,40 ? 21,93 ? 23,17 ? 21,42 ? Uudistushakkuu 65,12 ? 65,83 ? 23,16 ? 25,08 ? 23,79 ? Harvennushakkuu 58,63 ? 57,49 ? 22,42 ? 22,32 ? 21,17 ? Ensiharvennus 43,41 ? 41,61 ? 17,13 ? 16,90 ? 17,30 ? POHJOISPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 65,87 ? 67,15 ? 49,10 ? 25,32 ? 27,38 ? 25,70 ? Uudistushakkuu 68,05 ? 69,01 ? 50,84 ? 27,99 ? 29,59 ? 28,08 ? Harvennushakkuu 60,93 ? 60,87 ? 24,49 ? 25,57 ? 23,97 ? Ensiharvennus 47,83 ? 20,06 ? 19,61 ? LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 57,64 ? 57,10 ? 20,51 ? 20,93 ? 18,64 ? Uudistushakkuu 61,90 ? 60,19 ? 24,24 ? 21,27 ? Harvennushakkuu 54,62 ? 51,58 ? 20,53 ? 19,67 ? 18,37 ? Ensiharvennus 43,73 ? 17,57 ? 15,36 ? Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi ”Kesäja kelirikkokelpoiset harvennukset, ne ovat tällä hetkellä ehkä se kaikista suurin hittituote.” hakkuuleimikoita, on markkina nyt tyystin toinen. ”Aina löytyy useampi ostaja, joka on kiinnostunut pelkästään ensiharvennuskohteesta”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan johtaja Jussi Parviainen. Talvileikkokauppa käy Talvileimikoiden kauppa on alkanut tai on alkamassa koko maassa. Talvileimikoissakin kysyntää on monin paikoin nimenomaan pieniläpimittaiselle harvennusja energiapuulle, mutta aukkojakin ostetaan. Pirkanmaan metsänhoitoyhdistyksen alueella talvileimikoiden kauppa on käynyt jo toista kuukautta. Toistaiseksi ostajia on löytynyt. ”Omat haasteensa on, kun mennään talvikohteille. Kesäja kelirikkokelpoiset harvennukset, ne ovat tällä hetkellä ehkä se kaikista suurin hittituote”, Jussi Parviainen sanoo. Myös Keski-Suomessa talvileimikkokauppa käy. ”Kyllä talvileimikotkin ovat normaalia paremmin käyneet kaupaksi”, summaa Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen johtaja Eero Poikonen. Metsänhoitoyhdistys Lounametsän johtaja Hannu Justen sen sijaan kertoo, että märän syksyn jäljiltä talvikohteita ostetaan, mutta varovaisesti. Myös Pohjois-Karjalassa talvileimikoiden kauppa on loka-marraskuun vaihteessa vasta aluillaan. Lapissa vilkkaana käyneen puukaupan tahti on sen sijaan tasaantunut. Moni ostaja on ostanut talvikiintiönsä täyteen. Ensimmäisiä kovan maan talvikohteita on päästy jo korjaamaankin. ”Kyllä talvileimikot kaupaksi menevät edelleen, mutta niistä ei ole niin suurta kilpailua kuin aikaisemmin. Vaikeammin korjattavien kohteiden myyjät ovat jo myöhässä”, arvioi Metsänhoitoyhdistys Lapin johtaja Veijo Ekonoja.? l Metsälehti Makasiini 53 10417_.indd 53 10417_.indd 53 3.11.2023 15.30 3.11.2023 15.30
KUUKAUDEN PUUKAUPPA Puukauppatilastossa esitetään Metsäteol lisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Tiedot kerätään viikoittain. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ Milj.m 3 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 .. 2023 2022 500000 1000000 1500000 2000000 2500000 500000 1000000 1500000 2000000 .. Viikko 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 .. .. POHJOIS-POHJANMAAN eteläosissa asuva metsänomistaja laittoi laajan harvennusalueen myyntiin. Hän halusi, että kangasmaalla sijaitsevan puuston korjuu tehdään talvisaikaan korjuuvaurioiden välttämiseksi. Kauppa kilpailutettiin sähköisen puukauppapalvelu Kuution kautta. Metsänomistaja halusi sitä kautta suoran yhteyden puunostajiin. Ostotarjouksia tuli neljä, joista sahayhtiön tekemä tarjous oli hinnoiltaan selvästi paras. Tarjouskilpailun voittaneen sahan puunostaja oli myös ainoa, joka kyseli hakkuukohteesta puhelimella lisätietoja ennen tarjouksen jättämistä. Harvennusalueen puustosta katkotaan kolmenlaisia tukkeja. Välitukin latvaläpimitta on määritelty 15–18 sentin paksuuteen. Varsinaiset tukit ovat tätä paksumpaa ja pikkutukit ohuempaa puuta. Hakkuualueen koko on Sahalta paras tarjous Metsänomistaja kilpailutti puukaupan Kuutio-puukauppasivustolla. HARVENNUSHAKKUU POHJOIS-POHJANMAAN ETELÄOSISSA PUUTAVARALAJI MÄÄRÄ, M 3 KANTOHINTA €/M 3 YHTEENSÄ Mäntytukki 30 67 2 010 Mäntyvälitukki 20 64 1 280 Mäntypikkutukki 60 30 1 800 Mäntykuitu 160 25,5 4 080 Kuusitukki 14 67 938 Kuusivälitukki 9 64 576 Kuusipikkutukki 40 30 1 200 Kuusikuitu 120 25,5 3 060 Koivukuitu 45 25,5 11 47,50 Yhteensä (arvio) 498 16 091,5 kaikkiaan 14 hehtaaria. Siitä vajaa puolet on ensiharvennusta. Metsänomistajan mukaan suurten hakkuukokonaisuuksien muodostaminen on hyödyllistä niin puunmyyjän kuin -korjaajan kannalta. Ensiharvennuksissa puusto on pienempää ja hinnat yleensä matalammat, mutta tässä tapauksessa harvennuskokonaisuuden puille tehtiin sama hintatarjous. Harvennuksen lisäksi kauppaan sisältyy ylispuiden poistoa. Korjuu on luvattu täksi talveksi. Metsänomistajalla on aikomus avittaa sen onnistumista tekemällä hakkuukohteelle traktorilla tienpoljentaa. VALTTERI SKYTTÄ TALOUS » PUUMARKKINAT 54 Metsälehti Makasiini 10417_.indd 54 10417_.indd 54 3.11.2023 15.30 3.11.2023 15.30
KUUKAUDEN TILAKAUPPA SEITSEMÄN kuolinpesän omistama metsätila läntisellä Uudellamaalla myytiin hiljattain valtiolle Metso-ohjelman suojelualueeksi. Myyjäsukupolven isovanhemmat olivat hankkineet tilan omistukseensa vuonna 1918. Myyntipäätöstä kypsyteltiin 4–5 vuotta viimeisenkin pariskunnan lapsen kuoltua. ”Kun osuudet menevät pieniksi palasiksi, alkaa päätöksenteko helpottua”, eräs myyjistä kertoo. Osakkaat aloittivat kaupan valmistelun hankkimalla Maanmittauslaitokselta selvennyslainhuudon, jossa lueteltiin pesän kaikki osakkaat. Selvennyslainhuudon saaminen kesti tässä tapauksessa puolisen vuotta. Noin 18 hehtaarin tilalla ei ollut tehty varsinaisia hakkuita sotien jälkeen, joten tila oli kauttaaltaan uudistuskypsää. Välittäjänä toiminut Metsätilat.fin Rauno Hakala huomasi tila-arviota tehdessään myös suojeluarvot. Kuusivaltaisen metsän kilpikaarnaiset männyt, vanhat lehtipuut sekä kuolleet pystyja maapuut olivat jo aiemmin kiinnittäneet myös ely-keskuksen huomion viereiselle suojelualueelle tehdyllä maastokäynnillä. Silloin kuolinpesiä oli lähestytty kirjeitse ostotarkoituksessa, mutta asia ei ollut edennyt. Tila laitettiin julkiseen myyntiin. Tarjouksia tuli ely-keskuksen lisäksi muiltakin. Ely-keskuksen tarjous oli kilpailukykyisin, koska suojelualueeksi myynti on verovapaata. Kauppahintaa ei kerrottu. ”Meillä on ostajina myös yksityisiä henkilöitä, jotka etsivät metsiä suojeluun. Toki valtiolle suojeluun myytäessä kaupan verovapaudella on olennainen rooli”, Hakala kertoo. Yhtenäisen, kirveenkoskemattoman ja näinkin suuren suojelukriteerit täyttävän metsäpalstan löytyminen eteläisestä Suomesta ei ole kovin yleistä. Laaja myyjäjoukko oli tyytyväinen, että metsä päätyi suojeluun ja samalla kunnioitettiin menneiden sukupolvien tahtoa.? l TIINA LIETZEN Lähes hakkaamaton tila myytiin suojelualueeksi METSÄTILA UUDELLAMAALLA PINTA-ALA 17,8 hehtaaria PUUSTO 5 165 kuutiota, josta tukkipuuta 3 100 kuutiota, keskimäärin 290 kuutiota hehtaarilla HINTA ei julkinen, mutta Metsälehden verkkosivujen Hannun hintaseurannan tilastointiin perustuva Metsän arvo -laskuri antaa arvoksi 241 000 euroa. Ely-keskuksen tarjous oli kilpailukykyisin. Metsätilan voi myydä suojelualueeksi ilman veroseurauksia, mikä ratkaisi tämän kaupan ely-keskuksen suuntaan. RA U N O H A KA LA Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA 10417_.indd 55 10417_.indd 55 3.11.2023 15.31 3.11.2023 15.31
Maakunta Kaupan, kpl Myyty, kpl Myyty, ha Taimikot, % Hakkuukypsät, % Puusto, m3/ha Tukki, % €/ha €/m3 kerroin * Varsinais-Suomi 28 24 550 26 25 121 42 7194 59 1,11 Satakunta 42 33 839 21 19 123 40 6544 53 1,04 Häme-Uusimaa 60 44 1111 23 19 135 43 8133 60 1,16 Etelä-Karjala 55 42 891 30 17 114 39 6098 53 0,99 Kymenlaakso 43 35 872 33 11 111 36 5974 54 1,04 Pirkanmaa 86 76 2029 23 14 126 37 6346 50 1,09 Etelä-Savo 89 71 2046 28 10 117 35 6543 57 0,98 Eja K-Pohjanmaa 136 110 2633 21 15 111 31 4409 40 0,99 Keski-Suomi 119 103 3080 26 11 111 34 5512 50 0,99 Pohjois-Savo 110 84 2507 23 14 125 38 6291 50 1,02 Pohjois-Karjala 134 104 3029 23 16 123 36 6208 50 0,99 Kainuu 95 68 2732 17 8 101 28 3285 32 0,96 Pohjois-Pohjanmaa 173 123 4458 27 11 83 21 2739 33 1,01 Lappi 136 90 3858 20 12 79 19 2060 26 0,97 Koko maa 1306 1007 30635 107 32 4821 45 Lisäys lokakuu 163 137 4891 METSÄTILAKAUPAT TAMMI–LOKAKUUSSA 2023 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Häme-Uusimaalla metsämaan hintataso on maan korkein. Koko maan kauppasummat yhteensä 148 miljoonaa euroa. Tarjontaa on runsaasti samalla kun kilpailu tiloista on vähentynyt kannattaa tarjota. Pohjois-Karjalassa on käytetty eniten ostorahaa, 18,8 miljoonaa euroa. 2 2 3 3 4 1 1 2 3 4 RAHASTOSIJOITTAMISEN suosio on vähentynyt samalla kun vaihtoehtoisten määräaikaistalletusten tuotot ovat nousseet korkojen nousun mukana. Sijoitusvirrat voivat kääntyä jopa niin, että rahastoista virtaa sijoituksia enemmän ulos kuin tulee sisään. Se povaa vaikeuksia rahastoille, joiden sijoitusomaisuus on epäliikvidiä, hitaasti rahaksi muutettavissa. Mandatumin ja Ålandsbankenin asuntorahastot ovat lykänneet lunastuksia varojen puutteessa, ja muutamat muut ovat pidentäneet lunastusaikoja sääntömuutoksilla. Jos lunastusaalto tarttuu myös metsärahastoihin, niin tilamarkkinoilla voidaan kokea hintanotkahdus. Metsärahastoista suurimman eli OP-Metsänomistaja-rahaston salkunhoitaja Tapio Tilli kertoo, että lunastuksia on nähty vain vähän. ”Rahasto on koko historiansa ollut merkinnöissä nettopositiivinen eli rahaa on tullut jokaisessa kvartaalissa lisää”, Tilli sanoo. Metsärahastoja suojaa se, että metsässä arvonmuutokset ovat hidasliikkeisiä. Vahva puumarkkina on tukenut metsätilamarkkinoita ja samalla rahastoja. ”Puun kysynnän pidemmän aikavälin näkymä on hyvä. Lisäksi tuulivoimahankkeet luovat sijoittajapitoa rahastoon.” Conifer Consulting -sijoitusyhtiö toimii useiden metsiin sijoittavien eläkerahastojen edustajana. Toimitusjohtaja Mikael Beck toteaa, että pitkään jatkuneen metsätilojen hinnannousun myötä tuotto-odotukset ja metsäsijoittamisen houkuttelevuus ovat laskeneet. ”Emme ole nyt aktiivisesti ostolaidalla. Myyntipainettakaan ei ole, koska eläkeraha sijoitetaan vuosikymmenten aikajänteellä”, Beck kertoo.? l MIKKO HÄYRYNEN Leviääkö lunastusaalto metsärahastoihin? Sijoituspako metsärahastoissa notkauttaisi tilamarkkinoita. TILAKAUPAT 56 Metsälehti Makasiini TALOUS » TILAKAUPPA 10417_.indd 56 10417_.indd 56 3.11.2023 15.31 3.11.2023 15.31
VAIKKA Toyota Hilux ei ulkoisesti eroa lajitovereistaan, on sillä kuitenkin mainetta kestävänä pelinä. Valmistusmäärä lienee nyt noin 20 miljoonaa. Lähi-idässä ja Afrikassa ovat heimopäälliköt ja isommatkin jehut jo sukupolven ajan selvitelleet välejään istuttamalla Toyota Hiluxin lavalle 2-piippuisen neuvostovalmisteisen ilmatorjuntakonetykin, jota Suomessa kutsutaan Sergeiksi. Tonnin painoinen ase ja panoskuorma sekä runsas, tosin hommassa harveneva miehistö saa lava-auton uhkaavasti letkumaan ja kallistelemaan, mutta taistoon vie tie. Tällainen käyttö on lisännyt auton kestävyysmainetta maailmalla, koska videot leviävät uutiskatsauksissa ja auton perässä lukee isoilla kirjaimilla: TOYOTA. Ylhäältä näkee kauas Kun kapuaa Hiluxin komentosillalle, on ainakin muutaman kymmennen senttiä arjen yläpuolella. Koska auto on yli viisi metriä pitkä ja lähes kaksi metriä leveä, ei heti tajua, että se on myös korkea. VANHAN LIITON AVOLAVA LUKSUSVARUSTEILLA TOYOTA HILUX 4WD 2.8D GR SPORT Paikkaluku: 5 (henkilöauto) Moottori 4-syl. turbodiesel, 2,8 ltr Teho: 150 kW Vaihteisto: 6-vaiht. automaatti, nelivedossa nopea takaveto, nopea neliveto ja hidas neliveto lukoilla Huippunopeus: 175 km/h Kiihtyvyys: 10,7 s 0–100 km/h Omamassa: 2 205 kg Kantavuus: 1 005 kg Vetopaino jarruin: 3 500 kg Vetopaino jarruitta: 750 kg Pituus: 5 325 mm Leveys: 1 910 mm Korkeus: 1 865 mm Maavara: 300 mm Koeajoauton renkaat: 265/65 R 17 Kulutus: 9,9 l/100 km Koeajon kulutus: 10,0 l/100 km Koeajoauton kokonaishinta: 103 048 € Automalli on ikoninen, jos se on omaperäinen ja sitä valmistettu pitkään ja paljon. Omat suosikkini ovat T-mallin Ford ja Kuplavolkkari. Lavapakettiautoista ikonisten kerhoon on pyrkimässä Toyota Hilux. Toyotan ikoninen Hilux ei kavahda hankalia paikkoja. Tavallinen henkilöauto olisi tässä mahasta kiinni. TEKSTI JA KUVAT RISTO PÖNTINEN Leviääkö lunastusaalto metsärahastoihin? Metsälehti Makasiini 57 TALOUS » KOEAJOSSA 10417_.indd 57 10417_.indd 57 3.11.2023 15.31 3.11.2023 15.31
Koeajamamme Hilux GR Sportin penkit ovat topakat ja hyvät. Kuskilla on sähkösäädöt. Pitkä ja isokokoinen henkilö joutuu punkemaan pallille, kun oven yläkarmin ja istuintyynyn etäisyys tulee vastaan. Ennen pitkää oppii työntämään ensin takaliston pitemmälle autoon, ja kulku helpottuu. Riittää kun avain on mukana, Hilux huomaa sen ja käynnistyy napista. Klassisen tyylin vaihdekeppi asentoon D ja kaasua: Hilux pyrkii luontevasti eteenpäin. Automaatissa on 6 pykälää. Ahtaissa paikoissa on oltava varovainen. Auto on iso ja akseliväli yli kolme metriä. Parkkipaikkaan käännettäessä on ajo tehtävä laajemmalla kaarella, että osuu ruutuun. Alussa tahtoo mennä leveäksi. Mittasimme pitävällä alustalla hitaalla nelivedolla 13,8 metrin ympyrän eturenkaasta. Keulaylitys piirtää vielä laajempaa kaarta. Peruuttelua helpottaa takakamera ja kameroiden kuvista laskettu lintuperspektiivikuva. Ulos näkemisen katvealueet eivät ole laajat. Asiaa vielä helpottaa, kun kuskin istuimen nostaa ylemmäs. Peruutusvalot ovat kerrankin riittävät: lavakaareen on kiinnitetty kaksi peruutusvaloa. Peruutuskamera muodostaa selvän kuvan mustan syksyn pimeydessä. Myös ajovalot ovat kiitettävät, erityisesti led-tyyppisten ajovalojen lähivalo on vahva. Auton varusteluun kuului lisävalopaneeli pitkille. Pitkät valot olivat niin hyvät, että nykyistä uskonnollisemmalla 60-luvulla niitä olisi pidetty syntinä. Niin hyvien kaukovalojen kanssa pitää olla pontevat lähivalot, muuten lyhyille valoille vaihtaminen tuntuisi sukellukselta pimeyteen. Tehty rankkoihin reissuihin Loogisesti maasturin ominaisin paikka ei ole kaupungissa – kaupunkimaasturit erikseen – vaan teillä, työmailla, huonommilla teillä, pelloilla, metsäautoteillä ja jopa ajourilla metsässä. Ja metsässä näitä näkeekin, usein korjuu-urakoitsijan löpötankki lavalla. Yritin ajella Hiluxilla huonoissa paikoissa, mutta lunta ei ollut ja pakkanen oli kovettanut maastoa. Matalien ojien yli pääsi helposti viistosti ajamalla, varsinaisen Lavan luukussa oli vahvannäköiset nojavaijerit ja vaimennin luukun rämpsähtämistä hillitsemässä. Mukavalta kuljettajan istuimelta avautuu klassinen ohjaamonäkymä. Oivallista on, että asioita hallitaan nappuloilla ja pylpyröillä, eikä kosketusnäyttöä tarvitse paljoa selailla. 8 tuuman näytöltä käytetään navigaattoria, soitinta ja yhteyksiä. 58 Metsälehti Makasiini TALOUS » KOEAJOSSA 10417_.indd 58 10417_.indd 58 3.11.2023 15.31 3.11.2023 15.31
puuston sekaan ei Suomen oloissa tällaisilla ajoneuvoilla ole kuitenkaan menemistä. Tarpeellista maastovarustusta on voimansiirto: kytkettävä neliveto 50/50-voimanjaolla, kytkettävä alennusvaihde ja sähkötoiminen tasauspyörästön lukko. Kun maavaraa on 30 senttiä ja lumeton maaperä oli jäätynyt kovaksi, tuntui, että autolla pääsisi mihin tahansa. Koeajon luksusmallissa oli kiusallinen varuste: astinlaudat. Ne huonontavat maastokelpoisuutta leventämällä kynnyskoteloita, jolloin kääntyily kivikossa tai kannokossa vaikeutuu. Tiellä Hilux etenee mukavasti suoraan. GR-versiossa on tanakammat jouset ja iskarit, millä pyritään vakaaseen kulkuun kovemmassa vauhdissa. Pitkä akseliväli auttaa myös suuntavakavuutta. Hyvän henkilöauton vakautta hyvillä teillä Hilux ei kuitenkaan saavuta. Huonolla tiellä röykyt eivät tunnu, alusta ei pane pahakseen mistään. Ajettaessa äänimaailma on rauhallinen. Ääntä on kohtuullisesti ja sen sävy on matala. Auton vanhanaikainen, tai pikemminkin perinteinen rakenne erillisine runkoineen vähentää runkoäänien johtumista pyöristä ja voimansiirrosta tai moottorista. Valtavat hintaerot Koeajossa ollut GR Sport on hienostoversio rankkaan työhön rakennetusta Hiluxista, hintaa sille kertyy lisävarusteineen runsaat 100 000 euroa. 2-paikkainen eli pakettiautoversio samoilla varusteilla maksaa 66 289 euroa. Hinnat alkaen -malli 2,4 litran dieselillä ja 6-vaihteisella käsivaihteistolla maksaa 43 213 euroa. Valtiolle menevät vuosittaiset verot ja maksut ovat 5-paikkaisella Hiluxilla runsaat 1 000 euroa ja 2-paikkaisella noin 530 euroa. Verrokkimaassa Ruotsissa ei kanneta autoveroa. Eikä siellä ole dieselveroakaan alias käyttövoimaveroa. Tilannetta ruotsalaisautoilijoiden eduksi auttaa vielä se, että Ruotsi satsaa ratkaisevasti enemmän tiestöön. Niinpä tiet ovat siellä paljon parempia.? l Hiluxin etupenkit ovat topakat ja mukavat. Pintamateriaali on keskeltä kangasta ja reunoilta nahkaa. Kuskinpenkissä on sähkösäädöt. Pitkä kuski haluaisi saada istuimen vähän taaemmaksi. Rattikin olisi hyvä saada säätymään hiukan etäämmälle kojelaudasta Tässä näkyy koeajossa olleen Hiluxin lisävarusteita: premiumväri 1 681 €, lavan suojapohja 690 €, liukukelkka 2 243 €, lavakaari 1 382 €, lavan rulotyyppinen kansi 3 505 € ja vetokoukku 1 163 €. Liukukelkka hukkaa paljon lavatilaa, jos rulokannen haluaa vetää kiinni. Takapyörän yllä kaartuu vanhan liiton tyyliin runkopalkki ja alempana häämöttää puolielliptisen lehtijousen pakka. Jousitus teki työnsä tyylikkäästi: mitä kuoppaisempi ajoalusta, sitä enemmän se vakuutti. Metsälehti Makasiini 59 10417_.indd 59 10417_.indd 59 3.11.2023 15.31 3.11.2023 15.31
STORA ENSON tuore toimitusjohtaja Hans Sohlström on saanut tulikasteensa uuteen tehtävään: hän on vetänyt yhtiönsä karunumeroisen tulosinfon ja esiintynyt vuoden merkittävimmän metsätapahtuman, Metsäpäivien, pääpuhujana. Kun UPM:n Jussi Pesonen on aina vähän kireä ja Metsä Groupin Ilkka Hämälässä asuu pieni humoristi, niin Sohlström asettuu heidän väliin. Kuin Björn Wahlroosilla ikään, niin pitkällä miehellä on tyylikäs puku, kalvosinnapit ja hihansuusta pilkahtaa kullanvärinen kellonhihna samansävyisesti solmion ja taskuliinan kanssa. Sohlström on Pietarsaaresta. Suomenruotsalainen kohteliaisuus on myötäsyntyistä ja vaikka suomi soljuu sujuvasti, niin sanojen taivutukset ovat joskus sinne päin. Itäpuun tuontiin ei palata Metsäpäivillä uudelta toimitusjohtajalta kysyttiin itäpuun tuonnista. ”Meidän on nyt mukauduttava uuteen tilanteeseen. Me emme ainakaan laske sen va”PITÄÄ VARAUTUA PAHIMPAAN” Stora Enson tulos tullaan kääntämään, uusi toimitusjohtaja Hans Sohlström lupaa. MIKKO HÄYRYNEN 60 Metsälehti Makasiini TALOUS » METSÄTEOLLISUUS 10419_.indd 60 10419_.indd 60 3.11.2023 14.45 3.11.2023 14.45
raan, että puuntuonti koskaan enää palaisi”, Sohlström vastasi. Hänen mukaansa nyt on pärjättävä kotimaan metsävaroilla ja niillä markkinoilla, mistä puuta voi tuoda. ”Tavoitteemme on kasvattaa edelleen puunhankintaa Suomessa. Olemme kuluvan vuoden aikana avanneet uusia toimipisteitä lähinnä Länsi-Suomessa.” Taantumasta vaikea ja pitkä Sohlström ei aio jäädä odottamaan, että suhdannekäänne tuo tulosparannuksen automaattisesti. Yhtiö on varautunut pitkään ja vaikeaan taantumaan. ”Liikkeenjohtamisessa voi toivoa parasta, mutta aina pitää varautua pahimpaan.” Perinteisesti sahatavara on markkinasykleissä ensimmäisenä kääntynyt ylöspäin. ”Pelkään pahoin, että ei tällä kertaa, koska rakentaminen Euroopassa on niin pahasti jumissa.” Kiinassa on jo nähty sellun hintojen nousua parilla kymmenellä prosentilla touko-kesäkuusta lähtien. ”Olen vähän epäileväinen, että onko se vain varastojen täyttöä alhaiseen hintaan.” Oma miljoona pottiin Hans Sohlström vakuuttaa, että tulos tullaan kääntämään. Omaa luottamustaan yhtiöön hän osoitti heti nimityksensä alussa ostamalla osakkeita miljoonalla eurolla. ”Valitettava realiteetti on, että meidän on käännettävä jokainen kivi.” Toimenpiteitä voi olla satoja eikä niistä tehdä lehdistötiedotteita tai otsikoita, mutta yhteisvaikutukset ovat merkittävät. Muutosneuvottelut, jotka koskevat 1 150 henkilöä koko konsernin tasolla, viedään loppuun tämän vuoden aikana. Pääomaa vapautetaan Kiinasta, missä kartonkitehdas ja noin 80 000 hehtaaria metsää ovat myynnissä. Muita strategisia järjestelyjä eli tehtaiden myyntejä tai sulkemisia ei ole näköpiirissä. Vuodesta 1288, ainakin Sohlström suhteuttaa vaikeita aikoja siihen, että Stora Enso on maailman vanhin osakeyhtiö, jonka tunnettu historia ulottuu vuoteen 1288. Muutoksia on tehty ennenkin. Hän on jo antanut näyttöä, että pystyy laittamaan töpinäksi. Tulosjulkistuspäivän uutinen oli, että pakkausratkaisut-tuotedivisioonan johtaja ja johtoryhmän jäsen vaihtuu joulukuun alussa. Uutena johtajana aloittaa hollantilainen Ad Smit ja nykyinen johtaja David Ekberg vapautuu työmarkkinoiden käytettäväksi. Uutinen oli toisaalta yllättävä, toisaalta ei. Pakkausratkaisut oli yhtiön tuoteryhmistä ainoa, joka näytti kasvanutta liikevaihtoa ja tulosta, tosin yritysostojen eli lähinnä vuodenvaihteessa ostetun hollantilaisen De Jong Packaging Groupin kautta. Ad Smit toimi ostetun yhtiön johtajana.? l HANS SOHLSTRÖM 58-VUOTIAS dilplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri KOTOISIN Pietarsaaresta UPM:LLÄ 1988 –2012 eri tehtävissä, viimeiset kahdeksan vuotta johtoryhmässä RETTIGIN toimitusjohtaja 2012–2016 AHLSTRÖM Kapitalin toimitusjohtaja 2016–2018 AHLSTROMIN (ent. Ahlstrom-Munksjö) toimitusjohtaja 2018–2022 PERHEESSÄ vaimo ja kaksi aikuista tytärtä HARRASTAA pyöräilyä, murtomaahiihtoa ja veneilyä Hans Sohlströmin mukaan Stora Enso aikoo kasvattaa puunhinkintaansa edelleen Suomessa. VI LM A IS SA KA IN EN ”Valitettava realiteetti on, että meidän on käännettävä jokainen kivi.” Metsälehti Makasiini 61 10419_.indd 61 10419_.indd 61 3.11.2023 14.45 3.11.2023 14.45
METSÄYHTIÖIDEN tulostömähdys huippusuhdanteesta syklin pohjalle on niin jyrkkä, ettei vastaavaa muisteta edes yhtiöiden sisällä. Yhtiöitä ei voi kuitenkaan osoittaa sormella, että mitä olisi pitänyt tehdä toisin. Metsäteollisuus ei ole syypää koronan aikaansaamaan kotoilubuumiin ja sen vaihtumiseen aineettomaan törsäämiseen, ei koronaelvytykseen ja siitä seuranneeseen inflaatioon, ei Ukrainan-sotaan, itäpuun tuonnin tyrehtymiseen tai korkojen nousuun. Syksyn pestuumarkkinat Tulosjulkistus oli Stora Enson toimitusjohtajalle Hans Sohlströmille ensimmäinen ja UPM:n Jussi Pesoselle viimeinen. UPM:n uudeksi toimitusjohtajaksi eläköityvän Pesosen jälkeen on nimitetty yhtiön paperidivisioonan johtaja, italialainen Massimo Reynaudo. Molemmissa yhtiöissä uusi johtaja on löytynyt yrityksen sisältä, olkoonkin että Sohlström oli yhtiön hallituksessa. Nimitykset viestivät, että tilannetta ei nähdä niin vaikeaksi, että parempaa viisautta tulisi etsiä kauempaa. Syklin pohjalta suunta vain ylös Suhdanne on kahden iloisen vuoden jälkeen painunut syvälle, mutta horisontissa näkyy jo aavistus päivänkajoa. Euroopan keskuspankki pysäytti koronnostot ja korona-aikana paisutetut varastot sulavat aikanaan. Kun suhdanne joskus kääntyy, metsäyhtiöiden asemat eivät ole huonot. Metsä Groupilla Kemin biotuotetehdas pääsee ensi vuonna täyteen vauhtiin, samoin UPM:llä Uruguayn sellutehdas ja Olkiluodon kolmosreaktori. Stora Ensolla ei ole näyttää yhtä lailla valttikorttia. Ligniinin jalostamisessa yhtiöllä on erityisosaamista, mutta tuotteistamisen onnistumisesta ei tiedä vielä kukaan. Oulussa Stora Enso muuntaa paperikoneen kartonkikoneeksi. Investointi on huomattava – 1,1 miljardia euroa ja puunkäytöltään miljoona kuutiota. Kone tosin valmistuu vasta vuonna 2025. Sitä ennen on käytävä kivinen tie, jossa tulosta haetaan kaikesta – kustannuksista, myynnistä ja pääomien vapauttamisesta.? l Kuka lohduttaisi metsäyhtiöitä? TULOKSET TÖMÄHTIVÄT Suurten metsäyhtioöiden vuoden 2023 kolmannen vuosineljänneksen tunnuslukuja (suluissa edellisvuosi) Stora Enso UPM Metsä Group Metsä Board Liikevaihto, milj. € 2 127 (2 963) 2 584 (3 420) 1 509 (1823) 479 (647) Liiketulos, milj. € -1 (511) -29 (781) 41 (397) 3 (153) Liiketulos, % (17) -1 (23) 3 (22) 1 (24) Nettotulos, milj. € -3 (367) -28 (622) 37 (314) 3 (133) Omavaraisuus, % 54 (60) 62 (55) 58 (62) 68 (64) Henkilöstö 21 132 (21 804) 16 831 (17 289) 9 725 (9 463) 2 310 (2 335) Kahden hyvän vuoden jälkeen suhdanne on painunut syvälle. Valoa kuitenkin jo pilkahtelee. 62 Metsälehti Makasiini TALOUS » METSÄTEOLLISUUS MIKKO HÄYRYNEN 10419_.indd 62 10419_.indd 62 3.11.2023 14.45 3.11.2023 14.45
TALOUS » STORA ENSON JATKO JUUSTOHÖYLÄ on siivuttanut isolla kädellä Stora Enson toimintoja, mutta höyläystä on luvassa vielä lisää. Taloustilanne on hankala, joten moni vaihtoehto on yhä mahdollinen. ”Raaka kustannusten kuriin laittaminen voi jo tuoda tulosta”, eräs markkina-analyytikko tuumii. Asiantuntijoiden mukaan on myös mahdollista, että tehtaiden myynnit tai sulkemiset jatkuvat. Sellupuolella Kotkan Sunilan tehtaan lakkautus saattaa riittää, sen sijaan liipasimella voi olla sahatai kartonkituotantoa. Vanhimmat laitokset vaarassa Viimeistään nyt on käynyt selväksi, että paperin jälkeen metsäteollisuuden pelastajaksi nousseen kartongin kysyntä voi sekin heilua voimakkaasti. Kartonkituotantoa Stora Ensolla on Kiinaa myöten, ja siellä tehdas on jo myynnissä. Jos kartongin kysyntä ja hinta jatkuvat matalina pidempään, tekniseltä iältään vanhimpia tuotantolaitoksia voidaan joutua sulkemaan tai ainakin tuotantolinjoja lakkauttamaan. Stora Enso on Euroopan merkittävimpiä sahaajia, ja sillä on tuotantolaitoksia monessa maassa. Rakennusalan alho tuntuu kaikkialla, joten leikkaustoimet voivat iskeä sahoihin ulkomailla tai Suomessa. Suomessa yksityiset sahayhtiöt ja Metsä Group ovat investoineet viime vuosina voimakkaasti sahaukseen. Se kiristää kilpailua. Brasiliassa ja Uruguayssa Stora Ensolla on puolikkaat omistukset selJÄTTIFUUSIO, KULUKUURI VAI LAKKAUTUKSIA? Stora Enson aloittama kulukuuri voi tarkoittaa lisää tehtaiden sulkemisia myös Suomessa. Kotimaan puunhankinnassa yhtiöllä on yhä ”kovat tavoitteet”. Kotkan Sunilan sellutehdas aloitti toimintansa vuonna 1938. Stora Enso ilmoitti tehtaan sulkemisesta tänä vuonna. Kuvassa vastavalmistunut tehdas. FO TO RO O S/ ST O RA EN SO VALTTERI SKYTTÄ lutehtaista, jotka ovat pienempiä ja vanhempia laitoksia kuin UPM:n uusi suursellutehdas Uruguayssa. Lehtipuusellun valmistuksessa luotetaan Kiinan imun jatkumiseen, mutta mikä on puolikkaiden sellutehdasomistusten rooli yhtiön tulevaisuudessa? Joko nyt jättifuusio? Stora Enso on merkittävä metsänomistaja etenkin Ruotsissa. Metsäomaisuuden myyminen tai muunlainen järjestely voisi tulla kyseeseen, mutta toisaalta yhtiö on jo soutanut ja huovannut metsiensä suhteen riittävästi menneinä vuosina. Suuren mittakaavan ratkaisuista pöydälle on jälleen nostettu UPM:n ja Stora Enson yhdistyminen. Analyytikoiden kommenteista ja rivien välistä luettuna metsäjättien fuusio vaikuttaa epätodennäköiseltä. Syitä sille, miksi UPM:n olisi kiinnostunut yhdistymisestä tässä tilanteessa, ei ole juuri noussut esille. Yritysjärjestelyistä pitäisi löytyä synergiaa. Stora Enson kanssa samankaltaista tuotevalmistusta löytyy esimerkiksi Ruotsista. Kotimaan puunhankintaa kasvatetaan Suomalainen metsänomistaja voi seurata Stora Enson tilannetta rauhallisin mielin, ainakin toistaiseksi. Yhtiön metsäjohtajan Janne Partasen viesti puunmyyjille on, että puulla on hyvä kysyntä. ”Puunhankinnalle Suomesta on kovat tavoitteet tälle ja ensi vuodelle. Työ Venäjän tuontipuun korvaamiseksi jatkuu edelleen, ja Pohjois-Suomessa valmistaudumme (Oulun) investoinnin myötä kasvavaan puunkäyttöön. Meillä säilyy tarve kasvattaa kotimaan puunhankintaa myös Sunilan tehtaan sulkemisen jälkeen”, Partanen sanoo. Stora Enson hallituksen puheenjohtajana on tämän vuoden maaliskuusta lähtien toiminut Kari Jordan, joka johti Metsä Groupia vuosina 2006?2018. Jordanin uran Metsä Groupin johdossa voi tiivistää sanoihin raakaa saneerausta ja suurinvestointeja. Siinä on kenties resepti myös Stora Enson tulevaisuuden kirkastamiseen.? l Metsälehti Makasiini 63 10478_.indd 63 10478_.indd 63 3.11.2023 14.46 3.11.2023 14.46
Kupilka retkijuomaastiat lahjarasiassa, yrityksesi logolla 28 € / kpl (alv 0%) Kotimaiset joululahjat yrityksesi logolla, suoraan tehtaalta Kotimaiset joululahjat yrityksesi logolla, suoraan tehtaalta www.kolodesign.fi Kysy lisää tai tee tilaus jani.niemelainen@kolodesign.fi 050 540 3211 / Jani 10476_.indd 64 10476_.indd 64 3.11.2023 13.31 3.11.2023 13.31
NYKYAIKAISESSA METSÄTALOUDESSA sekametsiä pyritään aktiivisesti lisäämään. Sekametsiksi laskettavia metsiköitä on Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) mukaan noin 14 prosenttia metsämaasta. VMI:ssä sekametsiksi lasketaan sellaiset metsät, joissa vähemmistöpuulajin osuus on vähintään 25 prosenttia puuston kokonaispohjapinta-alasta. Pienehkö osuus johtuu muun muassa siitä, että mänty-kuusi sekoituksia ei lasketa sekametsiksi, vaan sekametsäksi luokittelu edellyttää havu-lehtipuusekoitusta. Pienehköä osuutta selittää myös asetettu raja-arvo: jos sekametsiksi laskettaisiin myös ne metsät, joissa vähemmistöpuulajia on vähintään 5 prosenttia, sekametsiä olisi jo 44 prosenttia metsämaasta. Oma vaikutuksensa on myös sillä, että luokitus tehdään metsikkötasolla. Koko metsikön pitää täyttää asetettu puulajisekoitusraja yksittäisen koealan asemasta. METSIKKÖ, JOSSA ON sekaisin mäntyä ja koivua, on sekametsää. Toisaalta sama määrä koivuja ja mäntyjä rajattuna erillisiksi mäntyja koivumetsiköiksi ei ole sekametsää. Eri puulajien metsiköiden muodostaman puulajikirjo voi kuitenkin olla metsien monimuotoisuudelle ja tuhonkestävyydelle yhtä olennainen tai olennaisempikin kuin sekametsän määrä. Sekametsää tulisikin tarkastella yhtä metsikköä suuremmassa mittakaavassa. Metsässä, jossa kasvaa useita puulajeja, on enemmän resursseja muille eliöille – esimerkiksi puilla kasvaville uhanalaisille kääville tai jäkälille. Kun verrataan yksittäistä sekametsää yksittäiseen yhden puulajin metsään, on selvää, että sekametsä on monimuotoisempi. Kun tarkastellaan yhden metsikön asemesta metsätilaa tai aluetta, tilanne on monimutkaisempi. TUOREESSA SAKSALAISESSA tutkimuksessa havaittiin, että alue, jossa oli mosaiikkina puhtaita mäntyja pyökkimetsiä, oli monimuotoisuudeltaan kokonaisuutena parempi kuin alue, joka oli kokonaan mänty-pyökkisekametsää. Tämä johtui siitä, että mänty-pyökkisekametsässä viihtyivät enimmäkseen varjoisammalle pyökkimetsälle tyypilliset lajit. Kaikki puhtaiden männiköiden sen enempää kuin kaikki puhtaiden pyökkimetsienkään lajit eivät viihtyneet sekametsässä. Sen sijaan kaikki tarkastellut lajit viihtyivät puhtaiden pyökkimetsien ja männiköiden muodostamassa mosaiikissa. Suomesta vastaavia tutkimuksia ei tiettävästi ole. Oletettavaa on, että myös täkäläisessä mänty-kuusitai koivu-kuusisekametsässä viihtyvät paremmin varjoa kaipaavat kuin valoa kaipaavat lajit. Sama asia on havaittu myös tutkittaessa metsien tuhonkestävyyttä. Itävaltalaisessa tutkimuksessa puulajien sekoitus metsikkötasolla lisäsi niiden tuhonkestävyyttä, mutta puhtaiden yhden puulajin metsiköiden mosaiikki laajemman alueen tasolla lisäsi tuhonkestävyyttä vielä enemmän. ON SELVÄÄ, että sekametsiä on Suomen metsätaloudessa syytä suosia. Metsien monimuotoisuutta ja tuhonkestävyyttä voidaan kuitenkin edistää myös lisäämällä puulajikirjoa ylipäätään sekä hyödyntämällä iältään, puulajisuhteiltaan ja rakenteeltaan erilaisten metsiköiden muodostamaa mosaiikkia. ? l Sekametsää vai eri puulajien mosaiikkia? Kaikki tarkastellut lajit viihtyivät puhtaiden pyökkimetsien ja männiköiden muodostamassa mosaiikissa. ANNIKA KANGAS Kirjoittaja on tutkimusprofessori Luonnonvarakeskuksessa ja metsänomistaja. Metsälehti Makasiini 65 LUONNOSSA » KOLUMNI 10477_.indd 65 10477_.indd 65 3.11.2023 14.48 3.11.2023 14.48
METSÄ » PUULAJIT ERKKI Savolainen on Pieksämäellä toimivan Partaharjun Puutarhan pääomistaja ja myös merkittävä metsänomistaja. Partaharju on Suomen suurin ja mitä ilmeisimmin tehokkain metsäpuun taimien tuotantoyksikkö. Päätuote ovat kuusentaimet, joita lähtee vuosittain metsään noin 20 miljoonaa kappaletta. Vaikka kuusentaimi on päätuote, Savolainen vaatii kuusenistutusten voimakasta rajoittamista. Metsien tuhonkestävyyden vahvistaminen on hänen mukaansa paljon isompi asia kuin oman yrityksen mahdolliset menetykset taimibisneksessä. ”KUUSENISTUTUKSIA RAJOITETTAVA VAIKKA LAKISÄÄTEISESTI” Taimituottaja Erkki Savolainen varoittaa puhtaiden kuusikoiden tuhoalttiudesta. Toiveena on mahdollisimman monipuulajiset sekametsät. TEKSTI JA KUVAT MIKKO RIIKILÄ Erkki Savolaisen mielestä metsä pitää hoitaa niin monipuulajisena, että vielä toisessa harvennuksessa voidaan valita, millainen metsä päätehakkuuseen lopulta kasvatetaan. 66 Metsälehti Makasiini 10423_.indd 66 10423_.indd 66 3.11.2023 14.49 3.11.2023 14.49
”Olen varautunut siihen, että tämä puheenvuoro vähentää taimiemme kysyntää”, Savolainen sanoo. Sakametsä halvin vakuutus Savolainen on liikematkoillaan nähnyt Keski-Euroopan kuusimetsien lohduttoman tilanteen. Hän pelkää, että Suomen metsät ovat samalla tiellä. Savolainen varoittaa puhtaiden kuusikoiden tuhoalttiudesta. Mahdollisimman monipuulajiset sekametsät ovat halvin vakuutus seuraavalle puusukupolvelle. Viime aikoina eri metsäorganisaatiot ovat ilmoittaneet laskevansa kuusen istutustiheyttä 1 800 taimesta 1 600 taimeen hehtaarille, jotta myös sekapuille jäisi kasvutilaa (ks. sivu 12). Tätä Savolainen pitää lähinnä kosmeettisena. Todellista apua sekametsien luomiseen se ei toisi. ”En näe mitään järkeä istuttaa uudistusaloille yli 1 000 kuusta hehtaarille. Kuusen istutuksia on rajoitettava vaikka metsälakia tiukentamalla, ellei muu auta. Tämä on niin tärkeä asia.” Koivutkin kannattaa istuttaa Savolaisen tavoitteena on, että uudet metsät perustettaisiin aina mahdollisimman monipuulajisina pois lukien karut mäntymaat. Metsiä tulisi hoitaa niin, että vielä toisessa harvennuksessa voidaan tuhotilanteen mukaan valita, millainen puulajivalikoima jätetään varttumaan kohti päätehakkuuta. Kuusten sekapuiksi Savolainen istuttaisi rauduskoivuja ja suotuisiin paikkoihin myös lehtikuusia. Muu lehtipuusto saa tulla luonnostaan: leppää, pihlajaa ja mieluusti myös nopeasti kasvavaa haapaa. ”Koivutkin kannattaa istuttaa. Jalostetuista siemenistä kasvatettavat istutustaimet kasvavat jopa 35 prosenttia maatiaiskoivuja nopeammin. Se merkitsee varhaisempia harvennuksia ja lisätuottoa jopa 50 kuutiota hehtaarille kiertoajan kuluessa.” Hänen mukaansa istutuskoivujen etuna on myös se, että ne kasvavat nopeasti niin pitkiksi, etteivät niiden oksat piiskaa kuusten latvuksia. Hirvikanta on saatava sellaiseksi, että männyn ja koivun istutus onnistuvat, Savolainen vaatii. Metsästäjien tulisi hänen mukaansa osallistua tuhojen torjuntaan. Harvennuksessa kaikki puut samanhintaisia Erkki Savolainen esittelee uudistusaloja, joille on jätetty säästöpuiksi järeitä haapoja. Niitä hän aikoo jättää myös tulevaisuudessa, mutta uudella taktiikalla. ”Esimerkiksi viiden puun ryhmästä voi kaataa kaksi ja jättää kolme säästöpuiksi. Kaadetun haavan jälkeen syntyy valtava määrä nopeakasvuisia vesoja, jotka tuottavat monimuotoista lehtipuusekoitusta uuteen puusukupolveen.” Haapavesakko on mahdollisuus myös puuntuotannolle. ”Haavat kasvavat nuorina nopeasti. Ensiharvennuksessa niistä saa saman hinnan energiapuuna kuin muistakin puista.”? l KUKKIA, TAIMIA JA LIIMAPUUTA PARTAHARJUN Puutarhan liikevaihto oli viime vuonna 32 miljoonaa euroa. Puutarhan tärkein tuote ovat tulppaanit, joita yritys tuottaa vuosittain lähes 40 miljoonaa kappaletta. Tulppaanien tuottajana se on Euroopan suurimpia. Metsätaimia Partaharjulla tuotetaan noin 35 miljoonaa vuodessa. Niistä 20 miljoonaa on kuusentaimia ja mäntyjä vajaat 10 miljoonaa tainta. Yritykseen kuuluu myös liimapuutehdas ja saha. Puutuotteet menevät pääosin vientiin, tärkein vientikohde on Japani. Erkki Savolainen on yrityksen pääomistaja. Vähemmistöomistajana on toimitusjohtaja Hanna Suhonen. ”En näe mitään järkeä istuttaa uudistusaloille yli 1 000 kuusta hehtaarille.” Partaharjun Puutarha on Suomen suurin metsäpuiden taimien tuottaja. Savolainen on yhtiön pääomistaja. Metsälehti Makasiini 67 10423_.indd 67 10423_.indd 67 3.11.2023 14.49 3.11.2023 14.49
LUHTA » Pohjoisen ikipetäjikön tunnuslintuna lehahtelee kuukkeli, retkeilijän ystävä. 68 Metsälehti Makasiini 10421_.indd 68 10421_.indd 68 3.11.2023 14.51 3.11.2023 14.51
IKIPETÄJIÄ ETSIMÄSSÄ Melkein sata vuotta sitten Valter Keltikangas löysi Petsamon erämaasta täydellisen aarniometsän. Voisiko sellainen piileksiä myös nykyisessä Suomessa? TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA Metsälehti Makasiini 69 10421_.indd 69 10421_.indd 69 3.11.2023 14.51 3.11.2023 14.51
LUHTA » Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen suomalaiset tutkijat kolusivat pitkin ja poikin Karjalan ja Vienan täysin hakkaamattomia aarnioita. V V UOSISATAINEN taistelu on ehtinyt hioa tasaikäisen puuston rakenteen sellaiseksi, että rungot jakaantuvat pituus-, läpimittaja kapenemisluokkiin noudattaen pitkälle ulottuvia matemaattisia säännönmukaisuuksia.” Tämä teksti löytyy Valter Keltikankaan kirjasta Seitsemän tuntia erämaata. Hän kuvailee omaa näkemystään ikimetsän ja metsäerämaan ideaalista. Keltikangas oli puun arvoon ja ylipäätään metsätalouden rahapuoleen suuntautunut metsänhoitaja, joka vapaa-aikanaan harrasti erämaaretkeilyä ja luonnonsuojelua. Ennen sotavuosia valmistuneilla metsänhoitajilla eripariselta kuulostava yhdistelmä ei ollut harvinainen. Kesällä 1936 Keltikangas osallistui valtakunnan metsävarojen inventointiin kulkemalla linjan Petsamosta Muonioon. Hän vaikuttui Petsamon eteläosan Suenjelin erämaista ja teki tähän kolttien maahan kesäreissun 1938. Oppaansa helmenpyytäjä Heikki Huhdin neuvomana hänellä oli tilaisuus tutkia seitsemän tunnin ajan ”täydellistä ikimetsää” aivan Neuvostoliiton rajalla. Seitsemän tunnin aikaraja luo dramaturgian, jota syventävät laajemmat ajan kolhut. Seuraavana vuonna syttyi talvisota, ja sotavuosien jälkeen Suomi menetti koko Petsamon. Vieläkö on aarnioita? Keltikankaan ikimetsäihannetta on myöhemmin kritisoitu. Itsenäisyyden alkuvuosien metsäoppineet suunnittelivat radikaalisti talousmetsien koko puuston kasvattamista siemenistä tai pikku taimista. Mullistavaa ideaa perusteltiin korostamalla myös luonnonmetsissä tasaikäisyyttä ja metsäpalojen merkitystä. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen Koukkuoksainen aihki on nähnyt ajan, jolloin villipeuroja pyydettiin salahautoihin, pienen jääkauden kylmät ja 1930-luvun lämpimät kesät. Nykymaailman ilmiöt, hirvieläinten ylenpalttisuus ja ihmistoimien seurauksena pidentynyt kasvukausi eivät sen vanhuutta hetkauta. 70 Metsälehti Makasiini 10421_.indd 70 10421_.indd 70 3.11.2023 14.51 3.11.2023 14.51
Presidentinkurun rinne on kaukaisinta Itäkairaa. Pystypuiden joukossa seisoo hopeakylkisiä keloja. suomalaiset tutkijat kolusivat pitkin ja poikin Karjalan ja Vienan täysin hakkaamattomia aarnioita. Paljastui, että tyypillisessä luonnonmetsässä kasvaa kaiken ikäistä puuta. Kulot ja palot voivat polttaa taimet ja kuivat maapuut, mutta molempien tilalle nousee joutuin uusi ikäpolvi. Minua Valter Keltikankaan seitsemän tuntia jäivät kiehtomaan. Voisiko pohjoisessa metsänrajametsässä kohdata samanlaisen näkymän: ikivanhoja petäjiä, joiden leveä latvus tuo mieleen jättiläiskokoisen sienen? Tieverkosto ja joka lajin inventoinnit helpottavat luonnonihmeiden tavoittamista. Ensimmäisellä etsintäretkellä työnnyn niin lähelle vanhaa Petsamoa kuin jokamies voi päästä. Presidentinkurun suu Itäkairassa ylettyy rajavyöhykkeelle, mutta kanjonin jylhin osuus on Lemmenjoen kansallispuiston pohjoiskulman metsissä patikoijan pitää mutkitella liekokelojen keskellä. Metsälehti Makasiini 71 10421_.indd 71 10421_.indd 71 3.11.2023 14.51 3.11.2023 14.51
LUHTA » Suurporonhoito ja paimennuksen vähentyminen ovat noin seitsemässä vuosikymmenessä muuttaneet tuntureitten ja pohjoisten metsien ilmeen. luvallista kulkea ja leiriytyä. Nykyinen Venäjä, entinen Suonikylän erämaa alkaa kolmen kilometrin päästä. Huikea rotkolaakso on myös UK-kansallispuiston kaukaisin paikka. Presidentinkurun seinämillä kohoaa korkeaan ikään ehtinyt petäjikkö. Aihkit eivät kuitenkaan ole erityisen paksurunkoisia. Kolmasosa pystypuista on jo elämänsä päättäneitä harmaakylkisiä keloja, samaa kokoluokkaa. Ylempänä kuru loppuu pensasmaisten koivujen täplittämään tunturiin Vaskon kairassa Monet retkeilijät ovat ylistäneet Lemmenjoen kansallispuiston pohjoisinta kulmaa valtakunnan hienoimmaksi puurajametsäksi. Inarista Angeliin kulkevan Vaskojoen tien valmistuttua se ei tosin ole erämaata entiseen tapaan. Kettukosken jäkäläkankaan ilme on täydellisen toisenlainen kuin aitaamattomassa metsässä. Hirvien puuttuessa jokainen vapaa tila työntää männyntaimia. Kamerani valotusmittari ehdotti kuusi kertaa lyhyempää valotusaikaa kuin porojen kaluamalla kankaalla. Karussa metsänrajametsässä pyy kätkeytyy mäntyyn, vaikka ravintona ovat koivujen urvut ja silmut. Nykyajassa pieni kanalintu kuvastaa paremmin erämaata kuin susi tai merikotka. 72 Metsälehti Makasiini 10421_.indd 72 10421_.indd 72 3.11.2023 14.51 3.11.2023 14.51
Kumpuilevaa mäntymetsää täplittävät muutamat sadat pienet ja matalavetiset lammet, jokunen järvi ja pikkusuo. Havumetsän raja on niin likellä, että jokaisen korkeamman kumpareen laella petäjät vaihtuvat tunturikoivuihin. Siellä täällä törröttää korkeita, paksurunkoisia ja oksien sekä runkojen mutkista päätellen sitkeän elämäntaistelun käyneitä ikipetäjiä. Niiden elämän alussa kaukainen Eurooppa kävi kolmikymmenvuotista sotaa ja täällä kaivettiin villipeuroille pyyntikuoppia alkeellisin lapioin. Maassa lojuu poikkeuksellisen paljon uusia ja vanhoja keloja, joten patikointi tuntuu pujottelulta liekojen lomassa. Näen kaiken ikäistä puukansaa taimista aihkeihin. Vähitellen huomaan, että useimmat metriset ja vähän isommatkin pikkumännyt on kaluttu hengettömiksi. Koivuissa vesojen ja taimien tuho on vielä näkyvämpi. Muistan tienvarsinäkymän Kettukosken seutuvilta. Tulin hämärissä ja metsäpohja näytti valkoiselta kuin ensilumi olisi satanut. Valkoisuuden syynä oli kuitenkin palleroinen kymmenen sentin kerros poronjäkälää. Metsänomistaja oli parin vuosikymmenen ajan aidannut palstansa poroilta ja hirviltä. Hirvien puuttuminen näkyi kaiken tyhjän tilan täyttävinä männyntaimina. Mikä on luonnontila? Alan pohtia luonnontilaa, joka ei ehkä olekaan niin itsestään selvää. Suurporonhoito ja paimennuksen vähentyminen ovat noin seitsemässä vuosikymmenessä muuttaneet täysin tuntureitten ja pohjoisten metsien ilmeen. Toisaalta hirvieläinten puuttuminenkaan ei kuulu ehjään luontoon. Aidattu metsä lienee kuitenkin lähempänä vuosituhansien takaista näkyä. Maiseman ilmettä pohjoisessa muuttavat nyt myös ihmisen toimien lämmittämät talvet ja pidentynyt lumeton aika. Metsänrajalla nykyinen ilmasto suosii männyn leviämistä. Toisaalta vanhimmat aihkit ovat eläneet sekä pieneksi jääkaudeksi kutsutun kylmän vaiheen että 1930-luvun kuumat kesät. Näkyvä eläimistö on muuttunut aivan valtavasti paljon aarnipetäjien elinikää lyhyemmässä ajassa. Valter Keltikangas piti sutta, kotkaa ja merikotkaa parhaiTummasulkaiset lapinmetsot hakovat vanhoja aihkimäntyjä. Itäkairan kuusikoissa sotavuosien jälkeen rakennettu poroaita lahoaa omia aikojaan. na erämaisuuden ilmentäjinä. Nyky-Suomessa susi esiintyy runsaimmillaan Turun ympäristössä ja merikotka pesii Helsingissä. Uhanalaisia lajeja ovat puolestaan metsäkanalinnut ja hömötiainen. Metsänrajapetäjikössä niin Itäkairassa kuin Vaskojoen selkosilla näkyvimpänä ympärivuotisena tunnuslintuna lehahtelevat kuukkelit. ? l Metsälehti Makasiini 73 10421_.indd 73 10421_.indd 73 3.11.2023 14.51 3.11.2023 14.51
74 Metsälehti Makasiini » TUOTE & TEKIJÄ VAUNUIHIN lastatut puiset ratapölkyt ovat saaneet yön aikana ohuen huurrekerroksen. Talven tulo tuo ratapölkkyjen kyllästämiseen yhden työvaiheen lisää. Ennen kuin pölkyt voidaan kuljettaa kyllästettäviksi, ne täytyy esilämmittää. NRC Groupin raidepuukyllästämö sijaitsee Haapamäellä Keski-Suomessa. Työnjohtaja Kari Patama avaa lämmityskamarin oven. Kamarissa olevat ratapölkkyniput saavat lämmetä vielä hetken ennen kuin ne siirretään lieriön muotoisiin autoklaaveihin. Autoklaaveissa pölkkyniput kyllästetään kreosootilla. ”Autoklaaviin mahtuu kerralla kuusi vaunullista pölkkyjä eli 240 sileää pölkkyä”, Patama kertoo. Haapamäen raidepuukyllästämö on Suomen ainoa raidepuukyllästämö. Tällä hetkellä raidepuukyllästämöllä kyllästetään vuosittain 70 000–80 000 ratapölkkyä. Vielä muutama vuosi sitten vuotuinen kyllästysmäärä oli 140 000. ”Puuratapölkkyjen valmistaminen on hiipuva toimiala. Valtaosa ratapölkyistä valmistetaan nykyisin betonista, puisia käytetään lähtökohtaisesti enää korjausrakentamiseen”, kertoo NRC Groupin Materiaalit-yksikön johtaja Katariina Nilsson. Ruotsalaista puuta Rautateillä ratapölkkyjen tehtävä on tuRATAPÖLKYT KUIN SILLOIN ENNEN Rautateiden ratapölkyt valmistetaan nykyisin usein betonista, mutta Haapamäellä kyllästetään yhä puisia pölkkyjä. Puisia ratapölkkyjä käytetään nykyisin lähinnä korjausrakentamiseen, kertoo Katariina Nilsson. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT PETTERI KIVIMÄKI 10425_.indd 74 10425_.indd 74 3.11.2023 14.53 3.11.2023 14.53
Metsälehti Makasiini 75 ”Kreosootilla kyllästetty ratapölkky kestää lähtökohtaisesti 30 vuotta.” kea kiskoja. Kiskot kiinnitetään ratapölkkyihin, jolloin pölkyt pitävät kiskot oikealla etäisyydellä toisistaan. Ratapölkkyjen kyllästämiseen käytettävä kreosootti on terästeollisuuden sivutuote. Sitä on käytetty puisissa ratapölkyissä 1950-luvulta lähtien, sillä se tekee puusta säänkestävän. ”Kreosootilla kyllästetty ratapölkky kestää lähtökohtaisesti 30 vuotta”, Nilsson sanoo. Tällä hetkellä ratapölkyt tuodaan Haapamäelle kyllästettäviksi Ruotsista. Nilsson kertoo, että ratapölkkyjen toimittaja on juuri kilpailutettu, ja jatkossa pölkyt tulevat Saksasta. Patama muistelee, että Suomessa ratapölkkyjen sahaus loppui parikymmentä vuotta sitten. ”Voi olla, että ratapölkkyjen sahaus oli niin pienimuotoista, että se ei Suomessa kannattanut”, Nilsson arvioi. Esimerkiksi Keski-Euroopassa ratapölkkyjä valmistetaan tammesta, mutta Suomessa käytettävät ratapölkyt ovat mäntyä. Pölkkyjen tekniset vaatimukset määrittää Väylävirasto, joka vastaa Suomen rataverkosta. Ratapölkyissä ei saa olla sinistymää, isoja oksia, halkeamia tai koroja. Tarkkaan valvottua Vaikka kreosootti antaa ratapölkyille hyvän suojan, on sillä myös huonot puolensa: siihen liittyy sekä terveysettä ympäristöhaittoja. Kreosootti sisältää niin sanottuja pah-yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa esimerkiksi syöpää. Luontoon kreosootista voi syntyä muun muassa öljyjäämiä. Katariina Nilsson kertoo, että raidepuukyllästämön vesistövaikutukset selvitetään kahdesti vuodessa. Tulevaisuudessa kyllästämöllä tehdään myös ilmanpäästömittauksia. Kyllästämöllä työskenteleviä ihmisiä testataan, ja esimerkiksi työvaatteita ei saa vielä kotiin. Toimintaa valvovat aluehallintovirasto, elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus sekä Turvallisuusja kemikaalivirasto. Nilsson ennakoi, että kreosootin käyttö kielletään ennen pitkää. EU on jatkanut sen käyttölupaa vuoden 2029 loppuun asti. Kreosootille on Nilssonin mukaan kehitetty korvaajia, mutta niiden kestävyydestä ei ole vielä riittävästi tietoa. Ratapölkyt kyllästetään kreosootilla autoklaaveissa. Yhteen autoklaaviin mahtuu kerralla 240 sileää ratapölkkyä, kertoo Kari Patama. Puun uutta tulemista ratapölkyissä tuskin nähdään, vaikka kreosootille löytyisi korvaaja. Betonin puolesta puhuu se, että se kestää suurempia painoja. ”Mitä enemmän tavaraa junilla voidaan kerralla kuljettaa, sitä kustannustehokkaampaa se on. Puisia ratapölkkyjä löytyy lähinnä vähäliikenteisiltä rataosuuksilta”, Nilsson sanoo. Haapamäen raidepuukyllästämön pihassa näkyy myös kyllästettyjä puhelinja sähköpylväitä. Niiden käyttö on nykyisin kielletty EU:n alueella, ellei siihen ole haettu poikkeuslupaa. Haapamäeltä kyllästetyt puhelinja sähköpylväät suuntaavat Nilssonin mukaan muun muassa Lähi-itään.? l Talvisin ratapölkyt pitää esilämmittää ennen kyllästämistä. Valmiiksi levytetyt ratapölkyt odottavat Haapamäen raidepuukyllästämön pihassa kyllästämistä. 10425_.indd 75 10425_.indd 75 3.11.2023 14.53 3.11.2023 14.53
PALVELUKSEEN HALUTAAN LUKIJALTA METSÄNOMISTAJANA tuen hirvenlihan tuottamista mielestäni kohtuuttoman kovalla hinnalla. Suurin osa metsistäni sijaitsee hirvien talvehtimisalueilla, minne hirviä vaeltaa peltojen ja vesistöjen reunamilta. Osa hirvistä oleilee siellä kesäajan, käyttäen ravintonaan paljolti yksivuotista kasvustoa muun muassa pelloilta. Mikäli haluan perustaa mäntytaimikon kuivahkolletai kuivalle kankaalle (VT ja CT), taimikkoa on käsiteltävä noin kymmenen vuoden ajan Trico-torjunta-aineella – kymmenen litraa hehtaarille kymmenen vuoden ajan – etteivät hirvet tee talviajan syönneillään taimikosta vajaatuottoista tulevaisuuden metsää. Vajaatuottoisuus voi syntyä aukkoisuutena ja laatutappioina, kun hirvien syömistä taimista osa kuolee ja osasta kehittyy mutkaisia ja haarakkaita puita. Tricon kymmenen litran kanisteri maksaa RHY:n kautta ostettuna 55 euroa (alv 0%). Koska levitykselle voi laskea toisen mokoman euroja, tulee taimikon peMETSÄNOMISTAJA MAKSAA HIRVISTÄ KALLIIN HINNAN! rustamiselle lisäkustannusta 1 100 euroa/hehtaari. On suuri houkutus istuttaa uudistusalalle kuusentaimia, kun kerran hirvi ei juurikaan kuusiin kajoa. Olen muutamissa taimikoissa havainnut, että kuusen taimi kasvaa kanervikon ympäröimänä. Tarkemmin metsätyyppiä tarkastellen huomaa, että uudistus on tehty ko. kasvupaikalle väärällä puulajilla. Vielä taimikkovaiheessa kuusi kasvaa kohtalaisesti, mutta ensiharvennuksen jälkeen kuusen kasvu hiipuu mäntyyn verrattuna. Jo yhden kuutiometrin pienempi kuusen vuosikasvu mäntyyn verrattuna tietää noin 30–50 kuutiometriä vähemmän puuta päätehakkuussa. Rahaksi muutettuna noin 2 000–3 000 euroa/ hehtaari pois metsänomistajan tilipussista. Aivan viime aikoina on kiinnitetty huomiota monelta taholta metsien sekapuustoisuuteen, ehkä tärkeimpänä kuusitaimikkoon jätettävän lehtipuuston riittävä määrä. Miltei joka kuusitaimikossa olen huomannut, että hirvellä ja minulla on erilaiset ”hyvän metsänhoidon suositukset”. Hirvi pääsääntöisesti taittaa ne parhaat rauduskoivut, jotka minä kasvattaisin tukkipuiksi. Näin syntyy kuusitaimikkoonkin aukkoisuutta ja laatutappiota. Todennäköisesti puhdas kuusikko on ikääntyessään alttiimpi juurikäävän ja kirjanpainajan tuhoille tulevaisuudessa. Lehtipuut ovat hirvelle kelpaavaa ravintoa kaikkina vuodenaikoina. Näistäkin tuhoista viulut maksaa, eli taloudellisen menetyksen nahoissaan tuntee, yksinomaan metsänomistaja. Tappio voi olla muutamasta satasesta useisiin tuhansiin euroihin hehtaaria kohden. Ehdotukseni ratkaisuksi on seuraava: Hirvikanta suositusten mukaiseksi, alle 3 hirveä/1000 hehtaaria. Männyn viljelyaloja tulisi lisätä, varsinkin männyn kylvöä, koska siinä yleensä päästään korkeaan taimimäärään. Silloin riittää ruokaa hirvillekin. Pienaukkouudistaminen männylle on täysin pois suljettu, sitäkin olen kokeillut. Metsäni sijaitsevat muutaman eri metsästysseuran alueella ja perinne on ollut, että maat annetaan seuralle metsästyskäyttöön ilman rahallista korvausta, poikkeuksena valtio, yhtiöt ja rahastot, jotka vaativat metsästysoikeudesta rahaa. Perinne myös on ollut ja on edelleen valtaosalla seuroista, että ns. kaatopala tuodaan maanomistajalle silloin, kun hirvi hänen maalleen kaatuu. Eräs seura luopui perinteestä yksipuolisella päätöksellä, ja siihen loppui myös vuokrasopimus maanomistajan päätöksellä. Ei lihan puutteen takia, vaan periaatteen vuoksi! En tiedä yhtään muuta ammattikuntaa, joka rahoittaa jotakin harrastajaryhmää niin paljon kuin metsänomistajat ”sponsoroivat” metsästäjiä, suoraan tai välillisesti. Omalta osaltani tuo summa on kuusinumeroinen luku euroja, toki aikaakin on kulunut 40 vuotta. MATTI ÄIJÖ METSÄTALOSINSINÖÖRI, METSÄTALOUSYRITTÄJÄ Hirvi on vieraillut Matti Äijön palstalla. Oletko metsässä hyvä, jopa erinomainen? Niin mekin! Meillä on etsinnässä uusi Metsäasiantuntija Pudasjärven toimipisteeseen. Metsässä hyvä Lisätiedot ja hakeminen: https://jobs.toitasuomesta.fi/jobs/3305 073-mhy-koillismaa-metsaasiantuntija mhy.fi/koillismaa Tehtäviisi kuuluvat metsänomistajien metsäomaisuuden hoidonja hakkuutarpeiden kartoitus sekä kokonaispalvelujen tarjoaminen. Hakuaika päättyy 21.11.2023. 76 Metsälehti Makasiini » PILKKEET 10426_.indd 76 10426_.indd 76 3.11.2023 15.05 3.11.2023 15.05
PALKINTO HUOMIONOSOITUKSIA NÄIN LUOT TUNNUKSET Metsälehti Digiin 1 Jos olet Metsälehden kestotilaaja, pääset lukemaan Metsälehti Digiä luomalla itsellesi tunnukset osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy. 2 Täytä pyydetyt tiedot ja valitse itsellesi käyttäjänimi sekä salasana. Tarvitset myös asiakasnumerosi, joka löytyy paperilehden osoitekentästä tai laskusta. 3 Lähetämme sinulle sähköpostilla tunnuksen vahvistuspyynnön. Huomaa, että se voi mennä roskapostiisi. 4 Kun tunnusten luominen on valmis, kirjaudu Metsälehden verkkosivuille osoitteessa metsalehti.fi sähköpostiosoitteellasi ja salasanallasi. Jos et ole kestotilaaja, Metsälehti Digiä pääsee lukemaan kätevästi kuukausimaksulla 11,90 euroa. Mikäli palveluun rekisteröitymisessä on pulmia tai muita ongelmia ilmenee, Metsälehden asiakaspalvelu auttaa (puh. 09 315 49 840). Näin luet Metsälehti Digiä 1 Metsälehti Digi löytyy Metsälehden verkkosivuilta lehden logon alla olevalta navigaatioriviltä, kohdasta Lehti. Sitä klikkaamalla pääset sivulle, josta voit siirtyä joko uusimpaan lehteen, verkkolehden arkistoon, näköislehtiin ja maksullisiin sisältöihin. 2 Kun klikkaat Lue verkkolehti -painiketta, pääset uusimman lehden sisällysluetteloon. Sisällysluetteloa on jaoteltu lehdestä tuttuihin osastoihin. 3 Minkä tahansa jutun otsikkoa klikkaamalla pääset lukemaan kyseistä juttua, jos olet kirjautunut palveluun ja sinulla on aktiivinen lukuoikeus. Juttu avautuu uuteen näkymään. Täällä pääset siirtymään edelleen lehden muihin juttuihin helposti otsikon vieressä olevia nuolia klikkaamalla 4 Jos haluat siirtyä takaisin sisällysluetteloon tai katsoa muita numeroita, klikkaa oikeassa yläreunassa olevaa ”hampurilaista”. ? TÄMÄN vuoden Puupalkinnon on voittanut kouluja kulttuurirakennus Monio. Hirsitalo on rakennettu Tuusulaan Hyrylän entiselle varuskunta-alueelle. Talon arkkitehtisuunnittelusta vastasi AOR Arkkitehdit. Monio on ensimmäinen kolmikerroksinen hirsikoulu ja yksi suurimmista hirrestä toteutetuista julkisista rakennuksista Suomessa. Sen laajuus on 8 773 brm 3 (bruttoala). Runsaan hirren käytön lisäksi myös välipohjat, pilarit ja vesikattorakenne on tehty puusta, mikä tekee rakennuksesta pitkälle puurakenteisen. PUUPALKINTO TUUSULAN HIRSIKOULULLE Suomen Metsäyhdistys METSÄSUHTEET yhteiskunnallisessa muutoksessa -tutkimusprojekti palkittiin lokakuun lopulla Metsäpäivillä Suomen Metsäyhdistyksen ansioplaketilla. Perustelujen mukaan tutkimusprojekti, jota johtivat Tuulikki Halla, Reetta Karhunkorva ja Jaana Laine, on edistänyt metsäkeskustelua ja lisännyt ymmärrystä metsistä ihmistieteellisestä näkökulmasta. Itä-Suomen yliopiston emeritusprofessori Jyrki Kangas sai yhdistyksen kultaisen ansiomerkin. Kangas on edistänyt metsien eri merkitysten dialogia, tutkimusta ja liiketoimintaa. Lisäksi Annamari Laurén, Teijo Palander ja Jari Nyström palkittiin hopeisilla ansiomerkeillä merkittävästä työstään metsäalalla. A N D ER S PO RT M A N Palkittu kouluja kulttuurirakennus yhdistää nykyaikaisen puurakentamisen eri menetelmiä uudella tavalla. Metsälehti Makasiini 77 » PILKKEET » PILKKEET 10426_.indd 77 10426_.indd 77 3.11.2023 15.06 3.11.2023 15.06
» PILKKEET 78 Metsälehti Makasiini MISTÄ PIDIT? ARVONTA HEINÄKUINEN metsälampi tuo terveiset miljoonien vuosien takaa. Kukkiva lumme ei näytä mitenkään muinaiselta, mutta lumpeet ja ulpukat alkoivat eriytyä omiksi suvuikseen jo noin 140 miljoonaa vuotta sitten. Ei evoluutio silti lummekasveja hylännyt: kehitys jatkuu eivätkä nykyiset lajit ole samanlaisia kuin dinosaurusten aikakaudella eläneet. Lumpeet eivät ole yksisirkkaisia eivätkä kaksisirkkaisia. Lummekasvit eriytyivät omaksi kehityslinjakseen jo triaskauden puolivälissä 225 miljoonaa vuotta sitten, kauan ennen kuin kukkakasveissa syntyi jako yksija kaksisirkkaisiin. Vielä kauemmas menneisyyteen ajatukset vie rupikonnan poikasten maihinnousu. Rupikonnat kutevat syvään veteen kuten metsälampiin. Lumpeen kukinnan aikoihin ne ovat menettäneet pyrstönsä ja kiduksensa ja siirtyvät maalle sekä vaihtavat kasviravinnon eläinperäiseen. Muutaman päivän ajan niitä nousee tuhansittain rannoille ja jotkut niistä eksyvät lumpeen lehdille ja kukille. Valokuvaaja Jorma Peiponen sattui olemaan Isojärven kansallispuistossa lummelammen rannalla juuri oikeaan aikaan. Dramaattisempi oli sammakkoeläinten esivanhempien maihinnousu joskus devonikaudella noin 390 miljoonaa vuotta sitten. Se oli nykyisen kaltaisten ekosysteemien kehityksen alku. Lumpeet, konnat ja sadat tuhannet muut eläimet ja kasvit osoittavat, ettei liitukauden lopun asteroiditörmäys aiheuttanut kaiken tuhoavaa tulimyrskyä tai monen vuoden kylmää ”asteroiditalvea” koko maapallolla. Tuho Amerikan mantereilla oli totaalinen, mutta paikallinen. Toisaalla kasvit kukkivat, hyönteiset pölyttivät ja sammakot kutivat niin kuin ennenkin. l SEPPO VUOKKO Terveiset muinaisuudesta Osa maalle nousevista nuorista rupikonnista eksyy lumpeiden kukkiinkin. JO RM A PE IP O N EN MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli? Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten? Voit vastata kyselyyn Metsälehden verkkosivuilla osoitteessa www. metsälehti.fi/lukijakysely. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kaikkien marraskuun loppuun mennessä vastanneiden kesken arvomme palkinnoksi Thermos Ultimate -termospullon. Koviin olosuhteisiin tehty kevyt pullo pitää nesteen kuumana 12 tuntia tai kylmänä 24 tuntia. Viime numeron suosituin artikkeli oli puukauppaa käsitellyt ”Riittääkö puu” -juttu. Metsänmittaajan apuvälinepaketin voitti Hannu Martikainen Ahmovaaralta. 10428_.indd 78 10428_.indd 78 3.11.2023 15.03 3.11.2023 15.03
Ensi numerossa TILAMARKKINOILLA TURBULENSSIA METSÄLEHTI MAKASIINI 8/23 ILMESTYY 22.12. Seuraava Metsälehti ilmestyy 24.11. JO R M A SI LK EL Ä /V A ST AV A LO Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Petri Koskinen p. 050 438 2865 Anna Back, p. 029 432 6991 Jussi Collin, p. 029 432 6108 Eero Sala, p. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. 029 432 6110 Tiia Puukila, p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. 029 432 6115 Mikko Häyrynen, p. 029 432 6109 Mikko Riikilä, p. 029 432 6111 Sami Karppinen, p. 029 432 6114 Päivi Laipio, p. 029 432 6105 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Jenny Rantanen, p.029 432 6029 Pasi Myllymaa, p. 029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalveluvastaava Annika Andersson p. 09 315 49 805 Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja, p. 09 315 49 844 Sari Enderle, p. 09 315 49 840 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 91. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 2489-4044 (painettu) 2737-1131 (verkkojulkaisu) Makasiinin levikki: 31 718 (lt/22) PunaMusta 2023 Lumi Silk 200 g/m 2 Galerie Fine Bulk 80 g/m 2 UPM PR Personal 100 g/m 2 TOIMITUS Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Levikkipäällikkö MYYNTI Myyntipäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 ISSN Painopaikka Kansipaperi Sisäsivut Oma metsä-osuus 10429_.indd 79 10429_.indd 79 3.11.2023 15.14 3.11.2023 15.14
Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys ? Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA IBAN-TILINUMERO BIC-KOODI 80 Metsälehti Makasiini » MAKASIINIKRYPTO 7 10430_.indd 80 10430_.indd 80 3.11.2023 15.20 3.11.2023 15.20
Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys ? Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V NIMITYKSET Leikkaa irti MAKASIINIKRYPTO 7 MAKASIINIRISTIKKO 6, OIKEA RATKAISU PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. Vuoden 2023 alusta paperilaskuihin on tullut 2,90 € laskutuslisä. Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@metsalehti.fi). TÄMÄN Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 24.11.2023 mennessä osoitteessa Tapio Palvelut Oy/Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 7”. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. PALKINNOT Makasiiniristikosta 6 on arvottu seuraaville kolmelle: Antero Karjalainen, Rovaniemi, Kaarlo Mikkonen, Kuhmo ja Hannu A. Peurala, Sastamala. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Koneyrittäjät Koneyrittäjien liittokokous on valinnut koneyrittäjä Markku Suomisen jatkamaan liiton puheenjohtajana tulevan kaksivuotiskauden vuodet 2024 ja 2025. Suominen on ollut Koneyrittäjien puheenjohtaja vuodesta 2018 lähtien. Metsäliitto Osuuskunta Metsä Groupin emoyrityksen Metsäliitto Osuuskunnan hallintoneuvosto on valinnut osuuskunnan hallituksen uudeksi jäseneksi hallintotieteiden maisteri Teuvo Hatvan. Hatva toimii tällä hetkellä Kajaanin kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja maaja metsätalousyrittäjänä. 10430_.indd 81 10430_.indd 81 3.11.2023 15.20 3.11.2023 15.20
PUIDEN uittomäärät ovat jälleen kasvussa Venäjän tuontipuuvirran tyrehdyttyä. Saimaan rannoilla Kaakkois-Suomessa sijaitsevat metsäteollisuuden tehtaat tarvitsevat idänpuulle korvaajaa, ja yksi keino on ollut lisätä puiden uittoja Saimaan pohjoisosien metsistä. Puut kulkevat hinaajien vetämissä uittolautoissa nippuina. Nippu-uitto on päätekijänä siinä, että ikivanha kuljetusmuoto on säilynyt puiden logistiikassa autojen ja junanvaunujen rinnalla. Hitaasti järvenselällä kulkeva suuri nippulautta on kilpailukykyinen ja ympäristöystävällinen vaihtoehto, kun matka on pitkä. ”Uitto on myös puun varastointimuoto. Se tuo varastointiin tietynlaista joustoa”, kertoo työuransa uittoyhdistyksissä tehnyt Ilkka Purhonen. Satoja rekkakuormia kerralla Aluksi puita uitettiin irtouittoina eli puut kelluivat eteenpäin joko irtonaisina pölkkyinä tai kehälautoissa. Nippu-uitto kehitettiin puiden irtouiton rinnalle 1900-luvun taitteessa. Puutavarapölkkyjä ryhdyttiin sitomaan nipuiksi kettingeillä tai rautalangoilla. Suurimmillaan puiden uittomäärät olivat 1960-luvun puolivälissä, toistakymmentä miljoonaa kuutiota vuodessa. Sen jälkeen uitot alkoivat Purhosen mukaan pikkuhiljaa vähetä, kun autokalusto ja tiestö kehittyivät. Irtouitot ovat jo loppuneet, jäljellä ovat enää suurilla järvenselillä kulkevat nippulautat. Viime vuonna uittomäärä oli noin 600 000 kuutiota. Metsäteollisuuden käyttämästä kotimaisen raakapuun määrästä se on noin prosentti. Uittopuu on vaneriteollisuuteen menevää kuusisorvitukkia tai selluksi matkaavaa havukuitupuuta. Isoimmissa tukkilautoissa ui kerralla 300–400 rekkakuormallista puuta. Tämän hetken kokonaisuittomäärän kuljettamiseen teitä pitkin tarvittaisiin vuodessa yli 10 000 rekkakuormaa. Uittoperinne on tänä syksynä lisätty Suomen elävän aineettoman kulttuuriperinnön listalle.? l NIPPUUN JA UIMAAN Puiden uittaminen tehtaille nippuina on yhä varteenotettava kuljetusja varastointitapa. Tässä sarjassa kerrotaan metsäalaa mullistaneista keksinnöistä. Nippu-uitto käynnissä Pispalan uittotunnelin suulla Tampereella vuonna 1968. Nippu-uitot jatkuvat tänä päivänä, puiden irtouitot loppuivat vuonna 1991 Kemijoen uiton päättymiseen. PE RT TI O U LA SV IR TA /M ET SÄ H A LL IT U KS EN KO KO EL M A /L U ST O VALTTERI SKYTTÄ 82 Metsälehti Makasiini » KÄÄNTEENTEKEVÄ 10431_.indd 82 10431_.indd 82 3.11.2023 15.44 3.11.2023 15.44
Tähtitilillä puukaupparaha jatkaa kasvuaan Ostamme puuta syksyn ja talven korjuuseen. Hyödynnä nyt kiinteä 5 % korkotuotto puukauppatulolle. Klikkaa verkossa eMetsä ja et ole metsäasioiden kanssa yksin. Stora Enson kanssa et ole metsäasioiden kanssa yksin. Autamme sinua kaikissa metsäsi hoitotoimenpiteissä ja puukaupoissa. Katso lisää verkosta storaensometsa.fi tai soita (ark. 7.30–16.00) p. 02046 1478 Elämässä mukana – Stora Enso Nyt Tähtitilillä puukaupparahalle 5,00 % korko 10432_.indd 83 10432_.indd 83 4.11.2023 12.20 4.11.2023 12.20
KATSO KOKO VALIKOIMA www.rally.fi MADE IN TAIWAN UUTUUS! 4x4 OHJAUSTEHOSTIMELLA ? +tk 9490 Rahoituksella alk.179?/kk. LUMILEVY 150 cm, KAHVANLÄMMITTIMET, YLLÄPITOLATURI, VINSSI 1360 kg, PV-PISTOKE Tarjous voimassa Elokuun loppuun! EDUN ARVO SH.11490?+tk MAX PITKÄRUNKOINEN 4x4 550 EFI LED Rahoituksella alk.149?/kk. OHJAUSTEHOSTIMELLA ? +tk 7790 Rahoituksella alk.159?/kk. ? +tk 6890 UUTUUS! VARUSTEPAKETTI KAUPANPÄÄLLE! 1670 ? MODULARBOX OY MODULARBOX OY MODULARBOX OY Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III MÖN KIJÄ CE NTE R MÖN KIJÄ CE NTE R MÖN KIJÄ CE NTE R Avoinna: Arkisin 10.00 17.00 Tilaukset ja tiedustelut puh. tai s-postilla: myynti@rally.fi 09 595 510 040 553 2428 tai netistä www.rally.fi sivuilta SAUVAOHJATTAVA RUOHONLEIKKURI! Finman Z132 4490 ? Vahva 22 Hv B&S moottori Made in USA. Hydro Geard Hydraulimoottorit Made in USA, Carlisle hihnat Made in USA, 3-terää, sivulle heittävä, 7-leikkuukorkeutta, Polttoainetankit 34 L. Paino 370 kg. (6990?) Rahoituksella alk. 100?/kk. Sopii myös kesantojen ja tienreunojen leikkuuseen. Vasaraterät: Todella hieno leikkausjälki nurmikolle. KATSO LEIKKURIN ESITTELYVIDEO www.rally.fi MÖNKIJÄN MÖNKIJÄN MÖNKIJÄN NIITTY NIITTY NIITTY VAHVISTETTU RUNKO JA LEIKKUUPÖYTÄ. B&S 420 cc 15 hv moottori, sähköstartti RUOHONLEIKKURIT! RUOHONLEIKKURIT! RUOHONLEIKKURIT! Leikku ulevey s 132 cm Rahoituksella alk. 125?/kk. Finman 65 Rahoituksella alk. 99?/kk. 500x1050 37T HALKAISUKONE B&S 15 Hv moottori 2890 ? Finman 150 2590 ? 2 asentoa, pysty tai vaaka. UUTUUS jatkettava aisa! HALKAISUKONE 3390 ? 37T 1020/ OKSASILPPURI B&S 420cc 15 hv moottori, sähköstartti. 420x340x1400 mm Syöttöaukko 2190 ? Suurin oksan halkaisija 100 mm, Cromiterät, Paino 225 kg. (2290?) Rahoituksella alk. 99?/kk. KAIKILLA Finman TYÖKONEILLA 5 VUODEN RUNKOTAKUU! MOOTTORILLA 2 VUOTTA! Paino 360 kg, 16" renkaat Rahoituksella alk. 99?/kk. Paino 225 kg 540-1000r/min Kotimainen tuotemerkki B&S 15 Hv moottori HYDRAULINOSTOLLA Rahoituksella alk. 125?/kk. 35-60 Hv, 4 Cr terää, HALKOSIRKKELI Puun halkaisija 30-270 mm Paino 210 kg Rahoituksella alk. 99?/kk. Meillä takuu, varaosat ja huolto pelaa varmasti! Suomessa yli 150 huoltopistettä. TILAA HETI OMASI! NOPEAT TOIMITUKSET RAHDILLA KOTIIN ASTI! 600 LTX EPS LED 600 EFI EPS LED Kaikki mallit 2-paikkaisia traktorimönkijöitä. ? +tk 8990 Rahoituksella alk.179?/kk. SAA AJAA TIELLÄ! alkaen Otamme vaihdossa mönkijät, moottoripyörät, autot ym. Rahoituksella alk. 99?/kk. PUUHAKKURI 100 B&S 6,5 Hv moottori. Suurin oksan halkaisija 60 mm, paino 80 kg. OKSASILPPURI 690 ? 1490 ? (890?) Max. puun halkaisija 100 mm. 1790 ? LEIKKAUSNOPEUS JOPA 15000 m2/h. alkaen 10433_.indd 84 10433_.indd 84 4.11.2023 12.21 4.11.2023 12.21