METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 21. MARRASKUUTA 2019 • NRO 21 • PERUSTETTU 1933 • WWW.METSÄLEHTI.FI UUTISET Energiapuu tekee taas kauppansa ›› 2–3 Tutkijan Skoda-ajelu aiheutti susikohun ›› 4–5 Hiilikorvauksen esteenä vielä monta kysymystä ›› 6 Kuution osuus ostoista viidennes ›› 12–13 METSÄSTÄ Sekametsä leikkaa metsätuhojen riskiä ›› 14–15 Turvallisesti hakkuutyömaalla ›› 20–21 Oiva rankasaha omatoimiselle ›› 22 Turhaa veroa rappiotalosta ›› 23 PILKKEITÄ Mikä on oikea paikka nuolukivelle? ›› 24 Lukija: Uhkana avohakkuukielto ›› 26 Kentuckyllä ollut ihan oma kahvinsa ›› 30 Sa m i Ka rp pi ne n Kilpailu kovenee Yksityiset metsäpalveluyritykset haastavat perinteiset palvelujen tarjoajat. Sivut 9–11 Sysmäläntie 1, 40530 Jyväskylä Myynti: Huolto: Aukioloajat: ark 9-17, la 10-14 0400 981914 040 3515354 8590,sis. ALV 24% KKH SPECIAL -mönkijäpaketti: Sportsman 570 e? 4x4 camo edition 60 km/h, 2:delle rekisteröity ohjaustehostettu traktori. Meiltä myös laitteiden kotiinkuljetukset, suomen halvin rahoitus ja supervaihtotarjoukset! Käytettyihin mönkijöihin kaupan päälle vielä moottorisaha ja yksi vapaavalintainen lisävaruste. Esimerkiksi kunnon tehdastekoinen aurapaketti, monitoimikärry, kauko-ohjattu vinssi tai karkeat ISOT renkaat! HUOM! useissa käytetyissä on varusteita jo valmiina, mutta saat valita vielä yhden lisäksi! Nyt uskomaton supertarjous vaihtokelkan ostajalle 1000€ lahjakortti kaupan päälle! Mönkijät ja moottorikelkat Jyväskylässä myy, huoltaa ja varustaa Keljon Konehuolto! Suomen suurin metsäalan verkkokauppa www.uittokalusto.fi
LYHYET UUTISET 21.11.2019 / AJASSA 2 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva H akkuutähteistä, kannoista ja rankapuusta valmistettua metsähaketta on viime aikoina käytetty vuosittain runsaat seitsemän miljoonaa kuutiometriä. Ainespuun hakkuut ovat viime vuosina olleet yli 70 miljoonaa kuutiometriä. Metsähakkeen käyttö on lisääntymässä, ja kysynnän ennakoidaan jatkossa kasvavan entisestään. Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Tage Fredrikssonin mukaan kasvu johtuu Lahden, Naantalin ja Vantaan uusista biovoimalaitoksista, joiden puuntarve on yli miljoona kuutiota vuodessa. Myös hiilen päästökiintiöi den kallistuminen vahvistaa puun asemaa polttoaineena. Energiapuun tarve lisääntyy yhä, jos Helsingin Vuosaaren biovoimalaitos päätetään rakentaa. Hiilivoimaa korvaavan, 750 000 kuutiota puuta vuodessa polttavan laitoksen on määrä käynnistyä vuonna 2023. Myös Espoon Kivenlahteen on rakenteilla iso biovoimala. Helen on jo kysellyt alustavia tarjouksia energiapuusta Etelä-Suomen metsänhoitoyhdistyksiltä. Märkä puu palaa alkavana talvena Energiapuun hankkijat ovat vähentäneet hakkuutähteiden ja rankapuun ylivuotisia varastoja osin varastohävikin torjumiseksi, osin siksi, ettei tavaraa riitä varastoitavaksi. Kainuussa ja Keski-Suomessa energiapuuta hankkivan OK-yhtiöiden toimitusjohtajan Elias Laitisen mukaan järkevään hintaan ostettavaa energiapuuta on vaikea löytää riittävästi hakkuutähdettä tuottavien päätehakkuiden vähenemisen vuoksi. ”Hakkuutähteen niukkuutta ei kokonaan pystytä korvaamaan lisäämällä rankapuun korjuuta nuorista metsistä”, hän lisää. Parin viime vuoden aikana kuitupuut on ohjattu tarkoin sellutehtaille. Laskusuhdanteessa kuitupuun mittaista puuta saattaa jälleen ohjautua energiantuotantoon. MTK:n metsälinjan kenttäpäällikkö Pauli Rintala ennustaa, että tämä on ensimmäisenä edessä Etelä-Suomessa. ”Teollisuus on laskenut kuitupuun hintaa. Toisaalta energiapuun hinnassa on nousupaineita, joten hinnat lähenevät. Lisäksi nuorista metsistä kertyy enemmän myytävää, kun harvennuspuu otetaan energiapuuksi. Myös korjuu on edullisempaa, kun kaikki puu menee samaan pinoon.” Rintala huomauttaa, että energiapuun hyvä kysyntä keskittyy Eteläja Länsi-Suomeen. Idässä ja pohjoisessa esimerkiksi hakkuutähteet kerätään nytkin vain voimaloiden lähialueilta. Energiapuu käy taas kaupaksi Hakkurin kita voi niellä Etelä-Suomessa jopa kuitupuupinoja, jos talvesta tulee kylmä. Kotimaiset Energiat Oy:n hakkuri möyhensi hakkuutähdekasaa viime perjantaina Äänekosken Suolahdessa. Sahateollisuus uudistaisi puutavaran mittausta Itsenäisiä sahoja edustava Sahateollisuus ry haluaa parantaa Suomen puumarkkinoiden toimivuutta ja avoimuutta. Tämä edellyttää muun muassa puutavaran nykyisen mittauksen uudistamista. ”Tarvitsemme mallin, jossa hyödynnetään kehittynyttä teknologiaa ja maksetaan puusta sen todellisten ominaisuuksien mukaan”, järjestön uusi puheenjohtaja Tommi Sneck totesi viime viikolla järjestön syyskokouksessa. Metsälain muutos vähensi lakikohteita Suomen metsäkeskus on selvitellyt metsävaratietojen päivityksen vaikutuksia metsälakikohteisiin. Päivityksen seurauksena puroja norokohteiden pinta-ala on kutistunut 7 900 hehtaaria. Siitä 600 hehtaaria on siirretty luonnonsuojelulain mukaisiksi suojelualueiksi. Lähes 4 000 hehtaaria on poistettu muuttuneen metsälain takia, sillä uusi laki edellyttää kohteiden pienialaisuutta. Maankäytön muutoksen seurauksena noin 1 000 hehtaaria on poistunut metsälain alaisuudesta. Metsä Groupin Hämälä: Näkymä heikentynyt Pitkän tähtäimen näkymä on metsäteollisuudessa edelleen hyvä, mutta lähiajan näkymä on muuttunut aiempaa heikommaksi, Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä arvioi. ”Tässä tilanteessa tarina on tuttu. Kun emme voi vaikuttaa kansainväliseen suhdannetilanteeseen, tulisi omien, kotimaisten päätöstemme turvata maamme hyvinvointia ja vientiteollisuuden kilpailukykyä”, Hämälä totesi Metsäteollisuus ry:n syyskokouksessa viime viikolla. Käytäväharvennuksesta apua riukumetsiin Itä-Suomen yliopisto osallistuu kansainväliseen yhteishankkeeseen, jossa kehitetään pienpuunkorjuuta. Hankkeessa paneudutaan käytäväharvennukseen, jonka toivotaan kohentavan etenkin ylitiheiden riukumetsien korjuun kannattavuutta. ”Käytännön kokemuksia käytäväharvennuksesta ei vielä juuri ole, joten tarvitaan tutkittua tietoa”, sanoo yliopistotutkija Jukka Malinen Itä-Suomen yliopistolta. MTK: Nyt on hakkuuta valvottava tarkasti Metsäteollisuuden heikkenevä suhdanne heijastuu puun kysyntään, MTK arvioi puumarkkinakatsauksessaan. Tällä hetkellä on parhaiten kysyntää sulan maan aikana korjattaville kuitupuuvaltaisille kohteille. Koska kuitupuun kysyntä on tukkipuuta parempi, on hakkuuta syytä valvoa tarkasti. Etenkin katkontaan on kiinnitettävä huomiota, jottei arvokasta tukkipuuta mene kuiduksi, MTK:sta muistutetaan.
3 AJASSA / 21.11.2019 Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 029 432 6100 Toimitussihteeri: Eero Sala p. 029 432 6112 Ulkoasu: Tuomas Nikulin p. 050 512 9224 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. 029 432 6105 Asiakaspalvelu: p. 09 315? 49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Energiapuu käy taas kaupaksi Kotimaiset Energiat Oy:n hakkuri möyhensi hakkuutähdekasaa viime perjantaina Äänekosken Suolahdessa. Hakkuutähteiden hinnoitteluperusteet vaihtelevat. Yleensä hinta on euroa kuutiolta, mutta mille kuutiomäärälle hinta lasketaan, vaihtelee. Yleensä hakkuutähteiden hinta, tavallisesti 2–5 euroa kuutiometriltä, lasketaan lisänä kaikelle hakkuusta kertyneelle ainespuulle, hakkuussa kertyneelle kuusiainespuulle tai pelkästään kuusitukille. Joskus havuista tehdään hehtaarikohtainen tarjous. Isoista rahoista ei ole kyse, mutta maanmuokkauskustannuksen voi kattaa hakkuutähteistä saatavalla tulolla. Tärkeää on myös istutustyön helpottuminen, kun risut kerätään. Tarkkana hinnoittelussa Energiapuun hyvä kysyntä on myös tyhjentänyt sahoille kasautuneet kuorija puruvuoret. Euroopan tuhopuun tuonti jäämässä vähäiseksi Keski-Euroopasta on Suomeenkin tarjottu kirjanpainajien kuivattamaa kuusta suunnilleen rahtikulujen hinnalla. Sen käyttö näyttäisi energialaitoksilla jäävän vähäi seksi. ”Puunhankintamme perustuu pitkiin sopimuksiin, joten emme osta kertaeriä, kuten tuhopuuta Euroopasta. Naantalin voimalan biopolttoaineesta tuonnin osuus on 25 prosenttia. Puu ostetaan Baltiasta, Venäjältä ja Valko-Venäjältä”, kertoo operointipäällikkö Sanna Alitalo Turun Seudun Energiantuotanto Oy:stä. Alitalon mukaan Naantaliin tuodaan puuta lähinnä riittävyyden turvaamiseksi. Alle 150 kilometrin säteeltä voimalasta hankittu kotimainen puu on ulkomailta tuotua edullisempaa. MIKKO HÄYRYNEN M aan suurimman metsänomistusyhtiön Tornatorin toukokuussa lanseeraama metsänvuokraus on edelleen lähtötilanteessa. ”Tarjouksia on tehty, mutta toistaiseksi yhtään sopimusta ei ole solmittu”, maankäyttöasiantuntija Aleksi Vanninen sanoo. Tornatorin kehittämässä mallissa vuokra määritetään tapauskohtaisesti arvioidun kasvun pohjalta ja vuokra on sidottu kantohintojen kehitykseen. Esimerkiksi keskisuomalaisen tuoreen kankaan kuusikon vuosivuokra on keskimäärin 75 euroa hehtaarilta. Vuokra-aika on 20 vuotta ja sopimuskauden alussa arvioidaan lähtötilanteen puuston määrä. Tavoite on, että sopimusajan päättyessä puustoa on vähintään yhtä paljon. ”Jos puustoa on enemmän, se tulee korvauksetta metsänomistajan eduksi, jos taas vähemmän, niin Tornator maksaa erotuksesta korvausta.” Tornatoria kiinnostavat vähintään 40 hehtaarin kokonaisuudet, mutta alasta voidaan joustaa jos sijainti on sopiva yhtiön omiin metsänomistuksiin nähden. ”Otollisin vuokrakohde on tila, jossa hoitotoimin voi vauhdittaa kasvua.” Vuokra-aikana tilaan voi kohdistua isoja kustannuksia metsätien perusparannuksesta tai ojien kunnostuksista. Niiden kustannukset eivät kuulu sopimuksen piiriin. Vanninen pitää metsänvuokrauksen etuna, että metsänomistajan valinnanvara kasvaa. ”Maanomistajan kannalta päätös ei ole lopullinen, vaan tilan hallinta palaa omistajalle vuokra-ajan jälkeen.” Metsänvuokraus vaisusti liikkeelle MIKKO HÄYRYNEN Y mpäristöministeriö on julkistanut Helmi-elinympäristöohjelman, jonka on määrä olla keskeinen keino luonnon köyhtymisen pysäyttämisessä. Ohjelmassa painottuvat ennallistamisja hoitotoimet. Pääpaino on soiden suojelussa ja ennallistamisessa, lintuvesien ja kosteikkojen kunnostamisessa ja perinnebiotooppien hoidossa. Ohjelma jatkuu vuoteen 2030 saakka. Ensi vuodelle on 42 miljoonan euron rahoitus ja jatkorahoitus on luvassa koko tälle hallituskaudelle. Soiden osalta tavoitteena on, että tällä hallituskaudella suojellaan 20 000 hehtaaria ja ennallistetaan 12 000 hehtaaria. ”Ensisijaisesti pitäisi päästä liikkeelle rehevissä kohteissa, joissa on suurimmat luontoarvot ja joita on vähiten suojelualueverkostossa”, ohjelmapäällikkö Päivi Gummerus-Rautiainen ympäristöministeriöstä kertoo. Suojelu on vapaaehtoista ja korvauskäytännöt kuten Metso-ohjelmassa. Alkuvaiheessa pyritään suojelemaan valtakunnallisesti arvokkaita suokohteita, joiden luontoarvot on jo aiemmin inventoitu, mutta suojelu on jäänyt odottamaan rahoitusta. Isolla suoalueella voi olla useita yksityisiä omistajia. Soidensuojelussa pyritään kokonaisuuksiin ja suojelun toteutuminen on todennäköisempää, jos samalta suolta on useampi suojelusta kiinnostunut maanomistaja. Ensimmäinen Helmi-sopimus on jo tehty. Tornator perusti 244 hehtaarin yksityisen soidensuojelualueen Juuan Haukisuolla. Suojelu on pysyvä, ja Tornator sai korvauksen puustosta sekä piti omistusoikeuden maahan ja sitä myötä metsästysoikeudet. Alueen hakkaamiselle ei olisi ollut lainsäädännöllistä estettä, mutta mainehaitan riski oli huomattava. Helmi-ohjelma pyrkii pysäyttämään lajikadon Ympäristöministeriön ohjelma haluaa suojella lintuvesiä ja kosteikkoja. Ju kk a Va itt in en
21.11.2019 / AJASSA 4 METSÄLEHTI.FI ”Sudet ja karhut karkottivat hirvet Etelä-Kainuusta. METSÄ-MASA Lukijakuva ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN VALTTERI SKYTTÄ, teksti JUHA OLLILA, kuva K yllä siinä on oltava susien siirtelystä kyse, kun oikein Skodalla ajelevat." Jotakin tämänsuuntaista on ajatellut Keski-Suomessa asuva ihmislapsi, kun hän näki Luonnonvarakeskuksen (Luke) vihreän auton liikkumassa lokakuun lopussa Keuruulla ja Mäntässä. Sana susia siirtelevistä tutkijoista lähti kiertämään, ja kohu oli valmis. Paitsi että Luke ei siirtele susia. Ja vihreällä Skodalla ajelivat metsäntutkijat, jotka mittasivat, miten vesakontorjunta-aineeksi suunniteltu purppuranahakkasieni toimii taimikoissa. ”Olimme kuulemma ajaneet karkuun. Ainut ihminen, jonka näimme, oli yksi hirvenmetsästäjä passissa. Kysyimme häneltä, mitkä hänen ampumalinjansa olivat", kertoo otsikoihin päätyneen susikohun keskelle tempaistu Luken metsäntutkija Tiina Laine. ”Meillä oli onkivapa, jolla mittasimme koealoja ja puiden pituuksia. Se oli yhdistetty antenniksi, jolla epäiltiin otettavan yhteyksiä pantasusiiin.” Susi! – ei vaan lahottajasieni Metsäntutkija Tiina Laine ajoi Skodalla keskelle älyttömäksi yltynyttä susikeskustelua. Tiina Laineen mukaan ihmisille pitää kertoa vielä selvemmin, miten tutkimusta tehdään metsissä. Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoidenkuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@ metsalehti.fi. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. MITEN HYVIN TEORIA ja käytäntö kohtaavat metsäalalla? Tätä pohdin kirjoittaessani artikkelia sekametsistä (sivut 14 –15). Monet tekijät puhuvat sekametsien puolesta. Minäkin päätin aikoinaan istuttaa hakkuualalle sekä kuusta että mäntyä. Neuvo, että kuusta laitettaisiin rehevämpiin kohtiin ja mäntyä karumpiin, kuulosti järkevältä. Rehevämpien ja karumpien kohtien erottaminen osoittautui hakkuun ja maanmuokkauksen jälkeen kuitenkin yllättävän haastavaksi. Olin käynyt metsäpalstalla vain pari kertaa, joten minulla ei ollut hakkuualasta kunnollista kokonaiskuvaa. Jatkossa yhä harvempi metsänomistaja asuu lähellä metsiään. Metsissä käydään harvemmin, joten metsät myös tunnetaan huonommin. Metsänomistajia neuvovien ammattilaisten on hyvä muistaa, että käytännön tilanteet ovat usein haastavampia kuin teoria. LIINA KJELLBERG Miten soveltaa teoriaa? Eduskunta aloitti avohakkuita koskevan kansalaisaloitteen käsittelyn vilkkaalla lähetekeskustelulla. Aloitteessa esitetään, että uudistushakkuut lopetettaisiin valtion mailla kokonaan. Siksi sekä metsälakia että metsähallituslakia tulisi muuttaa. Nelituntiseksi venähtänyt keskustelu polveili marjoista ilmastonmuutokseen ja sellusta maisemaan. Vihreiden kansaedustajat kannattivat avohakkuista luopumista, ja varsinkin keskustan edustajat olivat vastakkaista mieltä. Avohakkuita vastustaa myös Suomen luonnonsuojeluliitto, joka on vaatinut, että 2014 voimaan tullutta metsälakia olisi korjattava laajemminkin. Järjestö on esittänyt, että lain ilmastovaikutuksia ja ylipäätään metsien käyttöä olisi arvioitava uudelleen. Konkreettisia muutosesityksiä ovat hakkuukypsyysrajan palautMetsälain raami riittää taminen sekä avohakkuiden kieltäminen paitsi valtion metsissä myös turvemailla. Kansalais aloitteen käsittely jatkuu maaja metsätalousvaliokunnassa, mutta aloite tuskin johtaa avohakkuiden kieltämiseen. Eduskunnan tehtävä on linjata metsäpolitiikkaa. Sen sijaan metsänkäsittelymenetelmistä säätämiseen se ei ole oikea taho. Päätös hakkuutavoista on parasta jättää tehtäväksi muun muassa kasvupaikan mukaan. Ehdottomasti oikeaa tai väärää hakkuutapaa ei ole. Metsälaki keskustelua on kuitenkin odotettavissa lisää. Parhaillaan Luonnonvarakeskuksessa viimeistellään arviota siitä, minkälaisia vaikutuksia pian kuusi vuotta voimassa olleilla metsälailla ja metsätuholailla on ollut. Uudistukset olivat merkittäviä, joten maaja metsätalousvaliokunta edellytti, että lakien vaikutuksia seurataan. Viisi vuotta on lyhyt aika arvioida lain aiheuttamia muutoksia. Lisäksi työ metsissä on niin pitkäjänteistä, että sitä raamittavien pykälien muuttamista on harkittava erityisen tarkasti. Nykyisten lakien muodostama kehys ei kaipaa isoja muutoksia. Sen sisällä metsien monimuotoisuutta ja hiilinielua on mahdollista lisätä vapaaehtoisin ja kannustavin keinoin. Ne tehoavat paremmin kuin kiellot.
5 AJASSA / 21.11.2019 Gallup Verkkokeskustelu: Käykö nahkaturvakenkä talvella? Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Onko metsässäsi hoitorästejä? Oletko ollut tyytyväinen katkontaan hakkuissasi? 60% Kyllä PURPPURANAHAKKA ? ? Luonnossa yleisenä esiintyvä lahottajasieni. ? ? Levitetään torjunta-aineena lehtipuun taimen kannolle välittömästi kaadon jälkeen. ? ? Lahottaa kantoa ja tappaa kantovesat. Lehtipuut eivät nouse varhaisperkauksen jälkeen haittaamaan havupuuntaimia. ? ? Ei tartu havupuihin. Ei pelkoa leviämisestä terveeseen lehtipuuhun. ? ? Voisi vähentää taimikonhoidon kustannuksia, mutta käytännön levitysmenetelmä uupuu. Onkivapa on yleisesti käytetty mittausapuväline muun muassa taimikon raivauksissa. Purppuranahakka kaipaa levityskeinoa Tapaus osoittaa, kuinka älyttömäksi susikannasta käytävä keskustelu on karannut. Luken mukaan siirtelyhuhut ovat toistuvia. Suurpetoja ei ole siirrelty Suomessa sitten 80ja -90-lukujen, jolloin siirrettiin Helsingin Sanomien mukaan ahmoja, ilveksiä ja karhuja. Laineen mukaan salaliittoteoriat eivät ole naurun asia. "Luken susitutkijoita on uhkailtu ja autoja vahingoitettu.” Hän uskoo kuitenkin siihen, että metsässä tehtävistä tutkimuksista pitää kertoa mahdollisimman avoimesti. ”Olisin kyllä kertonut kysyjille, mitä olimme tekemässä." Mitä Laine sitten teki metsässä sen sijaan, että siirteli susia? Tutkijat olivat mittaamassa lisätietoa siitä, vähentääkö purppuranahakkasieni taimikon raivaustarvetta, vaikka torjunta-aineen levitys ei ole onnistunut toivotulla tavalla. Tutkimuksissa tehokkaaksi torjunta-aineeksi todetun nahakan käyttö ei ole yleistynyt, sillä sieniaineen levittämiseen ei ole käyttölupaa eikä käytännön menetelmää. Raivaussahatyön yhteydessä lisäongelmana on torjunta-ainetankin paino. ”Vaikka aine ei täysin tappaisikaan kantoja, se näyttää hidastavan lehtipuiden kasvua. Siihen olimme hakemassa vahvistusta Mäntän ja Keuruun kohteilla.” Jos purppuranahakan levitys saataisiin toimivaksi, taimikoissa selvittäisiin yhdellä raivauskerralla eli varhaisperkauksella ja nahakan levityksellä. Seuraava toimenpide olisikin sitten jo ensiharvennushakkuu. ”Taimikonhoidon nousevalla kustannuskäyrälle on tehtävä jotain”, Laine sanoo. Fakta M et la /E rk ki O ks an en ”Mitenkä ovat palstalaiset pärjänneet nahkaturvakengillä talvella, kun lunta on reilusti? Itse olen vähän vierastanut ajatusta, olen pitänyt saappaita talvella. Meneekö helposti lumi kenkään?” SJ ”Olen tykännyt työskennellä sekä kesällä että talvella Nokian EuroLoggereilla. Niissä on suomalaiseen leveään jalkaterään sopiva lesti. Vartta on riittävästi, vetiselläkin suolla ja talviolosuhteissa.” METSÄNMIES ”Minä olen suivaantunut nahkakenkien nauhoihin. Niihin tarttuu varvut ja risut, eivätkä nauhat kestä risukossa kahlaamista. Kengät menettelevät kyllä muuten. Nokian Loggerit ovat hyvät, vaikkakin raskaat.” JÄTKÄ ”Kun nauhat sitoo, kannattaa työntää päät nauhojen ja etuläpän väliin. Eivät tartu eivätkä avaudu. Ja lumiongelma poistuu 0,5 m pikalukkoliinalla, se lahkeiden päälle, kenkien varsien päälle tiukasti kiinni. Lukko varren takapuolelle, roikkuva pää ei takertele mihinkään ja lukko pysyy kiinni.” KUUSESSA OLLAAN ”Sievin erilaisilla nahkakengillä tulee raivausja ms-työt tehtyä talviaikaan. Vaihtokenkinä nollakelille on Haixin oranssit maiharit. Kelin totaalisesti märentyessä otan kumpparit, EuroLoggerit.” KUMIKETTU ”Viikingin gore-vaellusaapas raivaustyössä kesäkuivilla. Samoin pakkaskelissä. Märillä keleillä Sievin kevyt turvakenkä. Muu kuin kumisaapas märillä keleillä on vaikea kuivattaa, ei yö riitä.” ARTO ”Nahkakenkiä en yritä metsätöissä käyttää ja sitten niitä sähkövastuksilla kuivata. Neopreenisaappaat ovat hyvät raivauksilla, ovat lämpimät myös pikkupakkasilla, ei tarvita kuin kevyet vaellussukat. Jäykkiä kumisaappaita myös löytyy.” TOLOPAINEN Sain ensimmäisen kosketuksen maanmuokkaukseen, kun kotitilalla 70-luvulla piti laikuttaa pienialainen vaaranrinne luontaisen uudistamisen varmistamiseksi. Aurinko paahtoi, kuntta pöllysi ja kädet menivät rakoille. Vaikka laikut olivat nykymittapuun mukaan varmaan liian pieniä, karuhko rinne taimettui erinomaisesti ja nyt siinä kasvaa reilu 40-vuotias, täystiheä harjumännikkö. Nykyisen kaltainen muokkaus metsänuudistamisen yhteydessä alkoi toden teolla yleistyä, kun 1960-luvulla siirryttiin tasaikäiskasvatukseen. Ensimmäisinä vuosikymmeninä tapahtui myös ylilyöntejä sekä kivennäisettä turvemailla, kun maata muokattiin tarpeettomankin järeillä menetelmillä. Myös ravinnepäästöt vesistöihin lisääntyivät. Tästä huolimatta taimettuminen yleensä onnistui, ja merkittävä osa nykyisestä metsien kasvusta on tulosta täystiheästä taimettumisesta. 60-lukuun päättyi Suomessa laajojen metsäpalojen aikakausi kuin veitsellä leikaten. Tätä ennen pelkästään valtion mailla paloi metsää kymmeniä tuhansia hehtaareita vuodessa, tämän jälkeen alle tuhat koko maassa. Jatkuvassa kasvatuksessa ajatellaan metsän taimettuvan ilman minkäänlaista maanmuokkausta. On olemassa kohteita, joissa näin käykin, mutta yhä enemmän tuodaan esille sellaisia mielipiteitä, että maanmuokkaus ja täydennysistutus tai -kylvö voivat olla tarpeen. Tähän liittyy kaksi haastetta: kasvavien puiden vaurioituminen ja uuden puusukupolven perustamiskustannukset. Juuri uudistamisvaiheen ilmaisuus on ollut keskeinen tekijä, joka tekee jatkuvasta kasvatuksesta tasaikäiskasvatusta kannattavamman erityisesti korkeilla laskentakoroilla. Ilmaston näkökulmasta muokkaukseen liittyvät havainnot ovat osin odotettuja, osin yllättäviä. Muokkaus näyttää myös lisäävän maaperän hiilivarastonkin kasvua. Ruotsista on kuultu lähes uskomattomia tarinoita valtavista kasvunlisäyksistä, kun maaperään on muokattu perusteellisesti. Syy lienee osin siinä, että muokatussa maaperässä juuristo saa ilmaa ja käyttökelpoisia ravinteita on paremmin saatavilla. Maaperän muokkauksella voidaan parantaa taimien alkukehitystä ja suojata niitä myös tukkimiehentäiltä. Jotta torjuntavaikutus olisi riittävä, on kivennäismaa paljastettava, eikä hyönteiselle saa jättää humusta sisältäviä kävelyreittejä taimen juurelle. Sen sijaan maanmuokkaus yhdistettynä kantojen nostoon ei sekään kykene poistamaan juurikäävän leviämisriskiä seuraavaan puusukupolveen. Luonnonvarakeskuksen tutkijat ovat koonneet kattavan kirjallisuuskatsauksen maanmuokkauksesta, sen historiasta, teknologiasta, taloudesta ja ympäristövaikutuksista. Lisäksi teoksessa tarkastellaan muokkauksen sosiaalista kestävyyttä, ilmastokestävyyttä sekä arvioidaan, millainen on maanmuokkauksen tulevaisuus. Katsaukseen voi tutustua osoitteessa www.jukuri.luke.fi/handle/10024/544645. Oma mielipiteeni on, että pahimmin maanmuokkaus on törmännyt sosiaalisen kestävyyden raja-aitaan ja tulee siihen törmäämään jatkossakin. Äestystä, laikutusta, mätästystä KOLUMNI ANTTI ASIKAINEN Kirjoittaja on Luonnonvarakeskuksen professori.
21.11.2019 / AJASSA 6 MIKKO HÄYRYNEN, teksti SEPPO SAMULI, kuva M etsien hiilikaupan teoreettinen malli on olemassa”, Luonnonvarakeskuksen tutkija Jussi Lintunen sanoo. ”Mutta käytännön ongelmia pitää ratkoa, ja lisäksi tarvitaan poliittista tahtoa.” Lintunen on väitöskirjassaan tutkinut metsien hiilensidonnan ohjauskeinoja. Hän uskoo, että hiilikauppa on tulossa, mutta ei ilman pulinoita ja tuskin laajassa mitassa vielä tällä hallituskaudella. Nykyisin ilmastopolitiikkaa tehdään päästövähennystavoitteilla, päästöoikeuskaupalla ja hiiliveroilla. Sen sijaan metsien ilmastohyötyjä sen enempää kuin haittoja ei hinnoitella, joten metsätaloudesta puuttuvat kannustimet, mitä Lintunen pitää puutteena. ”Ilmastopolitiikan tuominen metsätalouteen markkinamekanismin kautta ei johtaisi metsien museointiin, mutta kannustaisi satsaamaan kasvuun ja lykkäämään hakkuita.” ”Pulinoita nostattanee, että hiilikauppa vääjäämättä alkuvaiheessa vähentäisi puun tarjontaa, mikä ei ole metsäteollisuuden mieleen”, Lintunen sanoo. Hiilikorvaus vai hiilivuokra Hiilikaupalle on kaavailtu kahta vaihtoehtoista mallia. Toisessa korvaus perustuisi vuosittaiseen puuston kasvuun eli sitoutuvan hiilen määrään, ja summasta pitäisi maksaa jotakin takaisin, kun hakataan ja hiilivarasto pienenee. Toinen malli on hiilivuokra, jossa metsänomistajalle maksetaan puustopääoman suuruuteen eli varastoituneen hiileen määrään sidottua vuokraa. Jos hakataan, niin vuokra pienenee, mikä kannustaisi lykkäämään hakkuita. Kummassakin mallissa metsänomistajalle tulisi tuottoa, mutta jälkimmäinen malli saattaa olla poliittisesti helpompi, koska siinä ei ole takaisinmaksun velvoitetta. Pohdittava käytännön kysymys on myös, tulisiko passiivimalli, jossa korvaus koskisi automaattisesti kaikkia metsähehtaareita, vaiko aktiivimalli eli järjestelmä, johon liitytään. Hiilelle markkinahinta Hiilen hinta määräytyisi markkinoilla. Jos hiilinielujen kysyntä jää alhaiseksi, samoin käy hiilen hinnan. Vertailuhintaa voi hakea nykyisestä päästökaupasta, jossa päästöoikeuden hinta on noussut jyrkästi kahdessa vuodessa noin 25 euron tonnihintaan. Sillä hinnalla esimerkiksi 300 kuution kuusimetsän päätehakkuun lykkäämisestä tuleva vuotuinen hiilivuokra olisi hieman alle 300 euroa. ”On arvioitu, että viiden euron tonnihinnalla saadaan jo tuloksia ja 30 eurolla merkittävästi. Hinta varmaan asettuisi niiden väliin.” Hiilikauppa parantaisi metsätalouden kokonaiskannattavuutta ainakin hiukan. Hiilikorvausten on katettava vähintään menetetty hakkuutulo, jotta metsänomistajan kannattaa ylipäätään olla mukana. Mistä raha? Jotta hiilikauppa etenisi niin tarvittaisiin arvio, paljonko rahaa liikkuu ja kenen taskuista. ”Rahaa voi tulla aloilta, jotka tuskin lähiaikoina jos koskaan yltävät nollapäästöihin, kuten lentäminen tai maataloustuotanto. Niillä vaihtoehdoksi jää hiilensidonnan ostaminen.” Monia kysymyksiä on vielä auki. Lintunen pohtii, että järjestelmän pitää laajeta vähintään EU-tasoiseksi ja jonkin maan pitää näyttää esimerkkiä. ”Suomi voisi olla ensimmäisten joukossa, sillä metsämaana Suomella on uskottavuus puolellaan.” Lintunen pitää poliittisen tahtotilan syntymistä mahdollisena, sillä maailmalla ensiaskeleet on jo otettu. Uuden-Seelannin ja Kalifornian järjestelmissä metsien hiilensidonta on kaupallistettu, vaikkakin järjestelmät tarvitsevat vielä paljon säätöä. ”Mahdollista on sekin, että markkinat ohittavat poliitikot ja yksityiset toimijat alkavat pyörittää hiilipörssiä. Ilmastopolitiikkaa kuitenkin tarvitaan, jotta toiminnasta tulisi laaja-alaista.” Hiilikaupalle on jo malli Tutkija Jussi Lintunen uskoo hiilihinnoittelun pidentävän metsien kiertoaikoja. "Hiilikauppa vääjäämättä alkuvaiheessa vähentäisi puun tarjontaa." JUSSI LINTUNEN ? ? Luonnonvarakeskuksen tutkija ? ? Tutkinut ilmastopolitiikan vaikutuksia metsäja energiasektoreilla ? ? Filosofian tohtori, maisteri teoreettisesta fysiikasta ? ? 42-vuotias ? ? Syntynyt Lahdessa, asuu Helsingissä ? ? Perheessä avopuoliso ja kaksi papukaijaa ? ? Harrastaa suunnistusta, palstaviljelyä ja erilaisia pelejä ”Metsien hiilinieluille on kysyntää, jos päästöjä ruvetaan tosissaan vähentämään”, Jussi Lintunen uskoo. HAASTATTELU Kuka?
7 AJASSA / 21.11.2019 Hiilinielu säilytettävä ja fossiilisista eroon Tällä reseptillä Suomi voi saavuttaa hiilineutraaliuden vuonna 2035. JUSSI COLLIN Hiilineutraalisuustavoite on mahdollista saavuttaa Suomessa vuoteen 2035 mennessä. Se on haastavaa ja edellyttää, että kaikilla olennaisilla päästösektoreilla toteutetaan kattavia ja johdonmukaisia päästövähennystoimia, työja elinkeinoministeriön seminaarissa todettiin viime perjantaina. Tilaisuudessa julkistettiin ministeriön tilaama pitkän aikavälin kasvihuonekaasujen jatkoselvitys. Kriittisintä on fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopuminen. ”Käytännössä fossiilisista luopuminen mahdollisimman nopeasti on äärimmäisen tärkeää. Liikenne on tärkeässä roolissa, mutta myös kaikki muut sektorit”, VTT:n tutkija Tiina Koljonen korosti. Päästöjen vähennysten lisäksi on ylläpidettävä riittäviä hiilinieluja. ”Niitä tulisi olla käytännössä noin 20 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin verran”, Koljonen totesi. Metsämaan nielu dominoi Maankäyttöeli Lulucf-sektorin nettonielun kehitykseen vaikuttaa eniten metsämaan nielu. Selvityksessä käytetyissä skenaarioissa pelkkä metsämaan nielu vaihteli arvioidun puunkäytön mukaan: pienimmillään se oli 13 miljoonaa tonnia, suurimmillaan yli 40 miljoonaa tonnia, skenaariosta ja vuosikymmenestä riippuen. Meno jatkuu nykyisellään -skenaarioissa nielu pysyttelee 30 miljoonan tonnin hujakoilla. Tämä on selvästi vähemmän kuin aiemmissa laskelmissa ennakointiin. Muutos selittyy muun muassa uudemman VMI-tiedon käytöllä ja metsien alkuvaiheen kehityksen simuloinnin muutoksella. Luonnonvarakeskuksen tutkija Tarja Tuomainen tähdensi, että skenaariot eivät ole ennusteita. ”Nämä ovat työkaluja, joilla voidaan arvioida päästövähennystoimien vaikutusta”, Tuomainen sanoi. Hiiltä sitovilla puutuotteilla on vaikutusta maankäyttösektorin nettonielun kokoon. Se kuitenkin kattaa vain osin lisääntyvien hakkuiden vaikutuksen nieluun. Viljelymaiden päästöjä saadaan alenemaan tehokkaimmin luopumalla turvemaiden viljelystä. Tällöin olennaista on, mitä viljelystä vapautuvilla mailla tehdään. Metsät merkittävin hiilinielu Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan hiilinielujen kutistuminen Luken laskemissa skenaarioissa vaikeuttaa ilmastotavoitteiden saavuttamista. ”Metsät ovat Suomen tärkein hiilinielu, joten se, saavutammeko hiilineutraalisuuden vuonna 2035, riippuu metsistä”, suojeluasiantuntija Hanna Aho Luonnonsuojeluliitosta toteaa. MTK:sta todetaan, että metsät pysyvät päivitetyissä skenaarioissakin yhteiskunnan merkittävimpänä hiilinieluna. Myös metsien käyttö on yhä kasvua alhaisempaa. Metsäteollisuus puolestaan kertoo vastaavansa hiilineutraaliustavoitteeseen vähentämällä edelleen päästöjään. Fossiilisista polttoaineista irtautuminen on alalla jo pitkällä, tehtaiden energian tuotannosta 85 prosenttia on nykyisin uusiutuvaa, ja sen osuus on tarkoitus nostaa 90 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Vesa Moilanen / Lehtikuva Fossiilisten päästöjen leikkaaminen on VTT:n mukaan avainasemassa matkalla kohti hiilineutraalia Suomea. Hanasaaren hillivoimalaitos Helsingissä suljetaan vuonna 2024. JUSSI COLLIN Kansalaisaloite avohakkuiden lopettamisesta valtion mailla innosti viime viikolla eduskunnan neljän tunnin väittelyyn. Äänessä olivat lähinnä vihreiden, keskustan ja kokoomuksen edustajat. Vihreät kannattivat aloitetta. Keskusta ja kokoomus kiittelivät sitä – antaahan se eduskunnalle mahdollisuuden keskustella tärkeästä asiasta – mutta eivät aloitetta silti kannattaneet. ”Avohakkuuta voidaan syystä pitää metsälajeille ja luontotyypeille tuhoisana”, arvioi vihreiden kansanedustaja Pirkka-Pekka Petelius. ”Jos jatkuva kasvatus on jonkun metsänomistajan toive kasvatusmenetelmänä, hänen on saatava kasvattaa silloin metsäänsä niin. Jos taas hän haluaa tehdä päätehakkuun, myös sen on onnistuttava”, keskustan Hanna Huttunen sanoi. Maaja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) nosti esiin kiellon taloudelliset vaikutukset. ”Tuo avohakkuukielto tietäisi erittäin massiivisia taloudellisia vaikutuksia. Korjuun ja urakoinnin osalta osto maakunnissa vähenisi noin 40 miljoonalla eurolla. Tukin tarjonta vähenisi tuon miljoona euroa, joka on todella suuri määrä, ja se painottuu vielä suurimmalta osalta tuonne pohjoisen alueelle”, Leppä totesi. Kiellon vaikutusten kohdistuminen Pohjoisja Itä-Suomeen, jossa valtion maita paljon on, herätti myös huomiota. ”Mutta kyllä kieltämättä vähän kylmää kuulla näitä vihreiden puheenvuoroja, jotka antaisivat aika kylmää kyytiä maakunnille ja ylipäätään suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle sitä kautta”, sanoi kokoomuksen Heikki Autto. Alueelliset vaikutukset askarruttivat myös demareita. ”Päätös aiheuttaisi suurta alueel lista epäoikeudenmukaisuutta, ja avohakkuukiellolla olisi merkittäviä paikallisia vaikutuksia”, Piritta Rantanen lausui. Seuraavaksi aloite siirtyy maaja metsätalousvaliokunnan käsittelyyn. Eduskunta kinasi avohakkuista ESIOHJATUT VENTTIILIT NYT -50% ETUSI JOPA 2880€ MYYNTI JA HUOLTO: AGCOSUOMI.FI www.kesla.com PANOSTA KÄYTÖN MIELLYTTÄVYYTEEN HANKI KUORMAIMESI ESIOHJATULLA VENTTIILILLÄ! Kotimaiset KESLA-traktorikuormaimet ovat loistava lisäkäsi niin metsätöihin kuin moniin muihinkin tilan töihin. Kuormaimen pariksi löydät mallistostamme loistavan valikoiman juuri uusiutuneita perävaunumalleja erilaisilla vetovaihtoehdoilla ja muutoinkin tarpeittesi mukaisella varustelulla. Tue suomalaista työtä ja valitse KESLA! Kampanja koskee valikoimaan kuuluvia Walvoilin hydraulisesti tai sähköisesti esiohjattuja venttiilejä. Kampanja koskee AGCO Suomen varastossa olevia tai tehtaalta tilattavia uusia kuormaintai kuormain+vaunu-paketteja. Voimassa 23.9.-21.12.2019 tehtyihin kauppoihin AGCO Suomen myyntipisteissä. Ei voi yhdistää muihin etuihin.
21.11.2019 / AJASSA 8 LIINA KJELLBERG, teksti ja kuva Tukkimiehentäitä vastaan mekaanisesti suojattujen Conniflex-taimien suosio kasvaa Ruotsissa. Viime vuonna maassa tuotettiin noin 74 miljoonaa Conniflex-käsiteltyä havupuuntainta, mikä on noin 20 prosenttia kaikista tuotetuista havupuun taimista. "Tänä vuonna Conniflex-käsitellyt taimet loppuivat kesken", kertoo siemenja taimituottaja Svenska Skogsplantorin asiakasjohtaja Johan Grönros. Svenska Skogsplantor on suurin Conniflex-taimien tuottaja. Suomeen yhtiö toi tänä vuonna noin 90 000 Conniflex-käsiteltyä tainta. Valtaosa niistä meni Grönrosin mukaan yksityisille metsänomistajille. Ympäristösyyt taustalla Tukkimiehentäin arvioidaan aiheuttavan Ruotsissa vuosittain Taimien hiekkasuojaus yleistyy Ruotsissa Tukkimiehentäin kemiallinen torjunta on vähentynyt naapurimaassa koko 2010-luvun. Conniflex-käsitellyissä taimissa on hiekkapinnoite, joka suojaa niitä tukkimiehentäin tuhoilta. kymmenien miljoonien eurojen tuhot. Kuoriainen syö havupuuntaimen kuorta ja voi pahimmillaan tappaa taimen. Suomessakin tukkimiehentäi on yksi merkittävimmistä taimituholaisista. Conniflex-käsittelyssä taimet suojataan hiekkapinnoitteella, joka kiinnitetään taimiin vesiliukoisella liimalla. Grönrosin mukaan menetelmästä saadut kokemukset ovat myönteisiä. Suomessa tukkimiehentäitä torjutaan pääasiassa taimitarhoilla levitettävän kemiallisen torjunta-aineen avulla. Ruotsissa kemiallisen torjunta-aineen suosio on laskenut koko 2010-luvun, ja vuonna 2016 mekaanisesti suojatut taimet ohittivat suosiossa kemiallisella torjunta-aineella käsitellyt taimet. Grönrosin mukaan taustalla ovat ympäristösyyt. FSCja PEFC-sertifiointijärjestelmät kieltävät Ruotsissa tukkimiehentäin kemiallisten torjunta-aineiden käytön. Conniflex-käsitellyt taimet ovat kalliimpia kuin kemiallisella torjunta-aineella käsitellyt taimet, mutta Grönros huomauttaa, että hiekkapinnoite suojaa taimea kaksi kasvukautta. Kemiallisen torjunta-aineen vaikutus kestää yhden kasvukauden. Uusia tutkimustuloksia Svenska Skogsplantor, Luonnonvarakeskus (Luke), Tornator ja BCC testaavat parhaillaan tukkimiehentäin torjuntamenetelmiä Etelä-Suomessa. Kaksi vuotta kestävässä hankkeessa selvitetään, miten hyvin Conniflex-käsitellyt, kemiallisesti käsitellyt ja käsittelemättömät taimet selviävät muokatulla ja muokkaamattomalla uudistusalalla. Taimet istutettiin Tornatorin maille viime keväänä. "Tutkimuksessa seurataan tukkimiehentäin aiheuttamia vaurioita, mutta myös muita taimivaurioiden syitä. Kuolleet taimet kaivetaan maasta ja tutkitaan, löytyykö merkkejä tukkimiehentäin tai kuusen juurinilurin aiheuttamista tuhoista", kertoo Luken tutkija Tiina Laine. Mekaanisen suojauksen suosio kasvaa Kemiallisesti ja mekaanisesti suojattujen taimien määrät Ruotsissa vuosina 2010 2018. Lähde: Svenska Skogsplantor Miljoonaa 2010 2013 2015 2017 2018 20 40 60 80 100 120 140 160 180 Kemiallisesti suojatut taimet Mekaanisesti suojatut taimet
9 AJASSA / 21.11.2019 Metsäpalvelu markkinoilla puhaltavat Metsänhoitoyhdistyslain muutos, avoin metsävaratieto ja vilkas puukauppa ovat luoneet yksityisille metsäpalveluyrityksille kasvun mahdollisuuksia. Kainuussa uskotaan kasvuyrittäjyyteen. UUDET TUULET SAMI KARPPINEN, teksti ja kuvat Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Kuitupuun hyvä menekki on osaltaan kirittänyt metsäpalveluyrityksiä. Konetyö Korjan Kimi Moilanen harvensi männikköä Metsät Kuntoon Oy:n työmaalla Suomussalmen Vuokissa marraskuun alussa.
21.11.2019 / AJASSA 10 M etsäpalveluyrittämisestä on piirtynyt yleisesti kuva vaikeana lajina. Usein yritystoiminnasta vastaa yksi henkilö, joka hoitaa palvelun myynnin, käytännön toteutuksen ja paperityöt. Tämä kaava on kuitenkin hiljalleen murtumassa. Meto Metsäalan Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Tuomo Turusen arvion mukaan Suomessa on noin 700–800 yksityistä metsäpalveluyritystä, joista noin 150 kuuluu Turusen edustamaan yhdistykseen. ”Valtaosa on edelleen yksinyrittäjiä, mutta yritysten koko on selvässä kasvussa. Riittävillä resursseilla on mahdollisuus vastata myös suurasiakkaiden vaatimuksiin. Etenkin nuoret yrittäjät ovat nyt kiinnostuneita palkkaamaan työntekijöitä”, Turunen kuvailee. Vuonna 2015 muuttuneen metsänhoitoyhdistyslain vaikutukset näkyvät hitaasti käytännössä, mutta periaatteellinen päätös kilpailun vapauttamisesta on muuttanut asenneilmastoa alalla. Työvoiman saatavuus ongelmana Yrityskoon kasvaessa tarvitaan uudenlaista ajattelua etenkin hinnoittelun suhteen. Kun mukana on palkattua ulkopuolista työvoimaa, tietää väärä hinnoittelu nopeasti lovea kassaan. ”Työmaista pyritään yhä liian usein tekemään mahdollisimman alhainen tarjous, jotta työt saisi, kun pitäisi ajatella, että millä hinnalla minun kannattaa tuo savotta ottaa”, sanoo yrityspalvelujen asiantuntija Marko Ämmälä Suomen metsäkeskuksesta. Myös kasvuyrittäjyys on ollut alalla tuntematon käsite. ”Monilla yrittäjillä on töitä jatkuvasti enemmän kuin he ehtivät tekemään, mutta halua kasvaa puuttuu etenkin alan konkareilta”, Turunen toteaa. Yksi kasvun esteistä on osaavan työvoiman löytäminen. ”Moni yrittäjä haluaisi keskittyä enemmän myyntityöhön raivaustai istutustöiden sijaan, mutta työntekijöitä on todella vaikea löytää”, Ämmälä kertoo. Metsäpalvelumarkkinoilla nähdään nyt kuitenkin uusia mahdollisuuksia. Metsävaratiedon vapautuminen on helpottanut yksityisten yritysten toimintaa ja vauhdikkaat puukauppavuodet ovat kasvattaneet markkinaa, mutta myös asiakkaiden uusjakoa on tapahtunut. ”Metsäyhtiöiden panostukset metsänhoitopalveluihin ovat kaventaneet metsänhoitoyhdistysten markkinaosuutta, mutta valtakunnallisesti yhdistyksillä on edelleen noin 70 prosentin osuus. Yksityiset toimijat ovat vieneet yhdistyksiltä joitain prosenttiyksikköjä markkinaosuudesta”, Metsänhoitoyhdistysten palvelu MHYP Oy:n toimitusjohtaja Jouni Tiainen arvioi. Tiainen huomauttaa, että metsänhoitoyhdistykset myös hankkivat usein palveluita metsäpalveluyrittäjiltä. Alueittain markkinaosuuksissa vaikuttaa tapahtuneen suurempiakin muutoksia. Ainakin Pohjoisja Itä-Suomessa esimerkiksi Otso Metsäpalveluiden ongelmat vaikuttavat sataneen yksityisten toimijoiden laariin. S uomussalmella toimivassa Suomen Metsät Kuntoon -yrityksessä on lähdetty ajattelemaan alusta asti isosti. Perikainuulaisesta ”mitäpä se hyvejää” -ajattelusta ei ollut tietoakaan, kun kaksi nuorta metsätalousinsinööriä Teemu Mäkeläinen ja Miikka Minkkinen perustivat yrityksen vuonna 2014. ”Näimme alalla uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kun kilpailu oli vapautumassa metsänhoitoyhdistyslain muutoksen myötä”, yrityksessä markkinointijohtajana työskentelevä Mäkeläinen kertoo. Yrityksen kasvuvauhti onkin ollut huima. Lokakuussa päättyneellä tilikaudella liikevaihto tuplaantui noin 5,5 miljooKasvun mallia Kainuusta Metsät Kuntoon on rekrytoinut useita toimihenkilöitä Otso Metsäpalveluilta. Otsosta siirtynyt Paavo Sutinen (vas.) on tyytyväinen siihen, että yrityksessä päästään porukalla kehittämään uusia asioita. ”Yksi uusi juttu on metsän kunto-ohjelma, jonka lanseeraamme pian”, Teemu Mäkeläinen paljastaa. Metsät Kuntoon työllistää noin 90 metsuria. Työntekijöiden varustevarasto lienee ainoa laatuaan Suomessa. "Halua kasvaa puuttuu etenkin alan konkareilta." naan euroon, ja alkaneella tilikaudella se on jälleen tarkoitus tuplata. ”Etenkin metsävaratiedon vapautuminen sekä puun nopeasti kasvanut kysyntä ovat edistäneet toimintaamme. Oli osin sattumaa, että käynnistimme yrityksen juuri oikeaan aikaan”, 27-vuotias Mäkeläinen pohtii. Metsät Kuntoon työllistää nyt jo 14 toimihenkilöä ja noin 90 työsuhteista metsuria. Yrityksen palvelut kattavat metsänhoitotyöt, puukaupan sekä metsäkiinteistövälityksen. ”Tänä vuonna toimitimme asiakkaillemme puuta noin satatuhatta kuutiota. Taimikonhoitotöitä toteutimme 5 000– 6 000 hehtaaria ja välitimme yli 50 metsätilaa”, listaa Mäkeläinen. Metsähallitus on yrityksen suurin työllistäjä metsänhoitopuolella, mutta myynti yksityisille on kasvussa. ”Markkinoimme aktiivisesti muun muassa somessa ja meillä on puhelinmyyjä, joka ottaa yhteyttä alueen metsänomistajiin. Teemme asioita eri tavalla kuin muut.” Sijoittajia mukaan Yksi Metsät Kuntoon -yrityksen kirittäjä on ollut alueen metsänomistajarakenteen muutos. Metsäyhtiö UPM on myynyt Kainuusta suuren määrän isoja metsätiloja aktiivisille metsänomistajille, jotka haluavat hoidattaa metsänsä kuntoon. ”Välillä on pitänyt pitää vähän käsijarruakin päällä, jotta toiminnot saadaan rullaamaan ja rahat kassassa riittämään. Kasvusta tinkimällä voisi yrityksen tulosta parantaa selvästi, mutta haluamme kasvaa ja laajentua koko Suomeen”, Mäkeläinen toteaa. Juuri päättyneellä tilikaudella yrityksen tulos painuukin pikkuisen pakkaselle. Syyksi tähän Mäkeläinen kertoo tietoisen panostuksen oman puukaupan ja metsänhoidon digisovelluksen kehittämiseen. Näinä päivinä Metsät Kuntoon ottaa uuden askeleen, kun yhtiön omistuspohja laajenee suunnatun osakeannin myötä. ”Olemme myyneet kymmenen prosenttia omistusosuuksistamme. Näin saamme pääomaa toiminnan kehittämiseen” , Mäkeläinen sanoo.
11 AJASSA / 21.11.2019 titaitoista maastotyötä”, Harri Simola tähdentää. Korjuupalvelua puun ja kuoren välissä Yrityksen noin 2,5 miljoonan euron liikevaihto kertyy useista puroista, mutta merkittävimmässä roolissa ovat puunkorjuupalvelu sekä kunnostusojitushankkeet. Metsän Tähdelle urakoi tällä hetkellä yksi ympärivuotinen korjuuyrittäjä. Metsureita palveluksessa on maastokaudella puolenkymmentä. ”Iso osa korjuukohteistamme on metsänhoidollisista lähtökohdista tehtäviä harvennushakkuita, kuten ensiharvennuksia ja ojalinjahakkuita”, sanoo Syrjälä. Vuosittain Metsän Tähden korjaa noin 30 000–40 000 kuutiota puuta. Puunkorjuuta tarjoavan metsäpalveluyrityksen taloudellisen liikkumavaran sanelee pitkälti puun kysyntä ja hinta. ”Tehdashinnan ja pystyhinnan välinen rako on kapea. Kun puun hinta ja kysyntä on hyvällä tasolla, on meidän helpompi toimia”, Simola muotoilee. Metsänhoitoon rahoitus otetaan perinteisesti metsästä, ja jos puu ei liiku, jäävät myös metsänhoitotoimet tekemättä. ”Uskon, että saamme liikkeelle paljon puuta kohteista, jotka jäisivät muuten metsätalouden toimenpiteiden ulkopuolelle.” Metsäpalveluissa tarjonta vaikuttaakin lisäävän kysyntää. Potentiaalia markkinoilla nähdään edelleen. ”Uskoisin, että alalle syntyy lähitulevaisuudessa uusiakin toimijoita”, Syrjälä ennustaa. ”Työpaikka itselle” Keskipohjanmaalla toimivam Metsän Tähden Oy:n Harri Simola (vas.), Satu Wirkkala ja Timo Syrjälä ovat onnistuneet luomaan itselleen mielekkään työpaikan. Korjuupalvelulla on ratkaiseva merkitys yrityksen toiminnalle. JOS JOKU ASIA VAIKUTTAA liian hyvältä ollakseen totta, niin se ei ole totta. Tämä tuli väistämättä mieleen suomussalmelaisen Metsät Kuntoon -yrityksissä käynnin jälkeen, niin positiivinen ja metsäalalle epätyypillinen meininki yrityksessä oli päällä. Positiivista viestiä vahvistivat Metsälehden haastattelemat asiakkaat. Yritys on tarttunut toimeksiantoihin ripeästi ja hoitanut urakat sovitusti. Yleisesti kyllä kummastellaan yrityksen kasvuvauhtia. Ajatus metsäpalveluyrityksestä, josta sijoittajatkin ovat kiinnostuneita, on alalle enemmän kuin tervetullut. Isompia metsäpalveluyrityksiä kannattelee kuitenkin puukauppa. Jos korjuupalvelupuun menekki tyrehtyy syystä tai toisesta, voi kassan pohja häämöttää varsin nopeasti. Puun menekistä päättävät toistaiseksi pitkälti muutamat suuret kuitupuun jalostajat. Kuopion, Kemijärven tai Paltamon tehdashankkeet olisivatkin toteutuessaan mannaa metsäpalvelumarkkinoille. SAMI KARPPINEN Hyvä meininki KOMMENTTI P erinteisempää metsäpalveluyrityksen mallia edustaa Keskipohjanmaalla toimiva Metsän Tähden Oy. Yritys syntyi vuonna 2011, kun Keskipohjan metsänhoitoyhdistyksessä työskennelleet Harri Simola, Satu Wirkkala ja Keijo Karhukorpi päättivät perustaa oman yrityksen. Vuonna 2013 yhtiön neljänneksi osakkaaksi liittyi niin ikään metsänhoitoyhdistyksessä aiemmin työskennellyt Timo Syrjälä. ”Halusimme tarjota metsänomistajille lisää valinnanvapautta ja työllistää itsemme. Toimintaperiaate on samankaltainen kuin metsänhoitoyhdistyksissä, mutta pystymme toimimaan hyvin joustavasti. Olemme olleet ratkaisuumme tyytyväisiä”, kuvailee Halsuan toimistolla työskentelevä Simola. Tänä vuonna Metsän Tähden palkkasi ensimmäisen ulkopuolisen toimihenkilönsä, kun Keijo Karhukorpi eläköityi. Yrityksessä ollaan vakuuttuneita, että metsänomistajat arvostavat edelleen henkilökohtaista palvelua ja maastokäyntejä. ”Metsäasioiden hoitaminen henkilöityy metsäammattilaiseen organisaatiosta riippumatta. Tunnemme asiakkaidemme metsät perusteellisesti. Esimerkiksi laserkeilaustieto auttaa alkuun, muttei korvaa missään tapauksessa ammat
21.11.2019 / AJASSA 12 PUUKAUPPA Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 2018 2019 2017 TUORE PUUKAUPPA Runkohinnoittelusta varmuutta KOHDE: kuusikon päätehakkuu, talvikorjuu SIJAINTI: Etelä-Pohjanmaa OSTAJA: Iso energiayhtiö KAUPAN KOKO: 320 m 3 LEIMIKON KOKO: 2 hehtaaria MUUTA: Kuivahkolla kankaalla kasvavan puuston hakkuusta tuli kaksi tarjousta. Metsänomistaja halusi hakea puukauppaan varmuutta, joten valituksi tuli runkohinnoitteluun perustuva ostotarjous. Runkohinnoittelussa puun katkonnasta koituva riski on puunostajalla. Toisaalta runkohinta tuo ostajalle myös vapauksia katkontaan. Toisen tarjouksen loppusumma oli vertailussa vain hieman alhaisempi, mutta siinä oli perinteinen puutavaralajikohtainen hinnoittelu. Metsänhoitoyhdistys hoiti puukaupan kilpailutusta valtakirjalla metsänomistajan toimeksiannosta. PÄÄTEHAKKUU Puutavaralaji määrä m 3 €/m 3 myyntitulo Kuusi kokorunko 216 40,3 8 705 Mänty kokorunko 104 40,3 4 191 YHTEENSÄ (ARVIO) 320 12 896 JUSSI COLLIN VALTTERI SKYTTÄ METSÄYHTIÖ UPM on kertonut luovuttavansa puukaupan mittaustiedot metsänomistajille jatkossa entistä kattavammin. Myös Metsä Group on ilmaissut olevansa valmis samaan. Ilmoitukset voivat vihdoin avata kädenvääntöä puiden katkonnasta. Tukkija kuitupuun reilu hintaero on aiheuttanut sen, että kaadettavan puuston katkontamitoilla ja -tavoilla on suuri vaikutus metsänomistajan puukauppatiliin. Puunostajat ovat kuitenkin luovuttaneet mittatietoja metsänomistajille nihkeästi, mikä on herättynyt epäilyksiä, että kuitupuuta tarvitsevat metsäyhtiöt pelaavat metsänomistajien etua vastaan. ”Tämä on erittäin positiivista. Toivottavasti muut ostajat seuraavat perässä”, MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola kommentoi UPM:n ilmoitusta. Metsänhoitoyhdistysten kattojärjestö MTK:sta varoitellaan, että tukkipuun päätyminen kuiduksi on vaarana hakkuissa etenkin nyt, kun kuitupuun kysyntä on tukkipuuta parempi. Metsä Group korosti, että mittaustietoja voidaan luovuttaa metsänomistajille, mutta ei kilpailijoille, kuten puukaupallista toimintaa harjoittaville metsänhoitoyhdistyksille. Katkontakiistaan vihdoin selvyyttä? VALTTERI SKYTTÄ K aupankäynti puukauppasivusto Kuution kautta on piristynyt alkuvuonna tapahtuneen notkahduksen jälkeen, kertoo Kuution eli Suomen Puukauppa Oy:n toimitusjohtaja Aku Mäkelä. Piristymisestä huolimatta sähköisen puumarkkinapalvelun kautta pyörii tällä hetkellä vain noin 20 prosenttia yksityismetsien kuukausittaisista puukaupoista. Osa metsänhoitoyhdistyksistä vähensi Kuution käyttöä vuosi sitten, koska palvelun hinnan ei koettu vastaavan sivustosta saatavaa hyötyä. Yhdistyksillä ja niiden hallinnoimilla valtakirjakaupoilla on merkittävä rooli yksityismetsien puukaupoissa niin Kuution kautta kuin yleisesti. Valtakirjakaupassa metsänomistaja antaa paikalliselle metsänhoitoyhdistykselle valtakirjan hakkuukohteensa kilpailuttamiseen. ”Valtakirjakauppojen osuus tarjouspyynnöistä on kääntynyt kasvuun kesälomien jälkeen”, Kuution Mäkelä sanoo. Syynä nousuun ovat Mäkelän mukaan alkuvuodesta tehdyt muutokset Kuution hinnoittelussa ja strategiassa. ”Kuution hinnoittelua on alennettu johdonmukaisesti.” Kilpailutus itse vai ammattilaisen kautta? Viime vuoden ennätyshakkuiden keskellä Kuution kuukausittainen osuus puukauppojen välittäjänä nousi parhaimmillaan jo 40 prosenttiin. Kaksi ja puoli vuotta sitten perustetun Kuution käyttö on kuitenkin yskinyt metsänhoitoyhdistyksissä useammasta syystä. Yhdistyksiä ärsytti palvelun alkuvaiheen mainonta, jossa metsänomistajille korostettiin suoraan Kuution kautta tehtävän puukaupan helppoutta. Tämä sivuutti yhdistysten roolin puukaupan asiantuntija-apuna. Yhdistykset kokivat siis, että niiltä kerätyillä rahoilla markkinoitiin palvelua, joka vei yhdistyksiltä leipää kädestä. Mäkelän mukaan metsänhoitoyhdistysten ja muiden metsäammattilaisten tarjoamat puukaupan asiantuntijapalvelut on nyt tuotu entistä selkeämmin esille puukauppasivustolla. ”Eri palvelukanavat (metsänhoitoyhdistyksen valtakirjakauppa ja metsänomistajan omatoiminen puukaupan kilpailutus) näkyvät tasapuolisesti järjestelmässä. MetsänomistaViidennes Kuutio n kautta Kuution osuus puukauppavirrasta on 20 prosenttia. Palvelu on uudistanut hinnoitteluaan saadakseen metsänhoitoyhdistykset mukaan digitaaliselle puumarkkinapaikalle. ”Kuution hinnoittelua on alennettu johdonmukaisesti.”
13 AJASSA / 21.11.2019 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat ? 53,64 ? 57,43 ? 42,40 ? 16,51 ? 18,28 ? 15,97 ? 23,71 ? 25,27 Uudistushakkuu ? 55,81 ? 58,64 ? 44,72 s 19,01 ? 20,20 ? 18,20 ? 26,88 ? 27,11 Harvennushakkuu ? 48,95 ? 51,14 ? 38,31 ? 16,16 s 16,69 ? 15,41 ? 22,02 ? 22,25 Ensiharvennus ? 37,79 ? 39,25 s 30,15 s 12,58 ? 12,04 s 12,03 s 19,73 Hankintahinnat ? 57,88 s 58,96 ? 47,63 ? 31,49 s 31,85 ? 31,54 ? 35,14 ? 35,28 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat ? 56,10 ? 59,47 ? 41,61 s 17,01 ? 19,46 s 16,62 ? 23,90 Uudistushakkuu s 57,80 s 60,56 s 43,31 s 18,26 ? 20,90 s 18,42 Harvennushakkuu ? 52,11 s 54,12 s 38,60 s 16,88 s 17,68 s 16,26 s 23,30 Ensiharvennus s 14,40 ? 13,07 s 13,32 Hankintahinnat ? 60,84 s 61,70 s 46,51 ? 31,87 s 32,60 ? 31,38 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat ? 55,32 ? 58,31 s 42,04 s 17,04 s 19,05 ? 16,22 s 24,54 ? 26,13 Uudistushakkuu ? 57,11 ? 59,31 s 44,17 s 19,73 s 21,06 ? 18,32 ? 29,11 ? 28,87 Harvennushakkuu ? 51,06 ? 52,22 ? 37,59 ? 16,66 s 16,68 s 15,87 s 23,21 ? 22,67 Ensiharvennus s 12,85 ? 12,27 s 12,53 Hankintahinnat ? 57,73 s 60,22 ? 31,62 s 31,67 s 31,41 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat ? 52,70 ? 55,61 ? 42,29 ? 15,66 ? 16,26 ? 15,57 s 21,88 s 23,37 Uudistushakkuu ? 55,95 s 57,14 ? 45,05 s 17,85 ? 18,15 ? 17,82 ? 25,22 ? 26,09 Harvennushakkuu s 46,69 s 47,58 s 37,73 s 15,73 s 15,97 s 15,59 ? 21,21 s 21,75 Ensiharvennus s 32,45 s 33,82 s 11,60 s 11,23 s 11,72 Hankintahinnat ? 57,23 ? 56,83 ? 47,54 s 31,94 s 31,48 s 31,29 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat ? 55,06 s 55,91 s 35,62 ? 17,19 s 16,80 Uudistushakkuu ? 57,02 ? 56,82 s 36,17 s 19,12 s 18,42 Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat ? 51,95 ? 52,76 ? 16,06 ? 17,03 ? 15,50 ? 23,97 ? 25,55 Uudistushakkuu ? 54,13 ? 54,06 s 19,40 ? 18,80 ? 17,99 ? 26,37 ? 26,51 Harvennushakkuu s 47,14 ? 45,97 ? 15,25 ? 14,90 ? 13,82 ? 21,68 s 21,98 Ensiharvennus ? 36,88 ? 34,82 ? 12,38 s 11,02 ? 10,81 ? 19,97 Hankintahinnat s 57,00 ? 56,56 ? 31,15 ? 31,88 ? 31,34 s 37,64 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 47,77 ? 48,16 s 16,25 ? 14,61 s 22,34 s 23,52 Uudistushakkuu s 48,95 ? 49,78 s 18,39 ? 17,78 s 25,03 ? 24,20 Harvennushakkuu s 45,83 ? 44,98 s 15,51 ? 12,83 s 20,39 Ensiharvennus Hankintahinnat s 56,67 s 29,97 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat ? 55,38 s 58,29 ? 43,98 ? 17,65 ? 19,28 ? 16,49 s 23,38 ? 25,41 Uudistushakkuu ? 57,49 s 59,57 ? 46,89 s 20,90 ? 21,90 s 18,88 s 28,83 ? 28,20 Harvennushakkuu ? 51,47 s 52,48 ? 39,43 ? 17,61 ? 17,81 ? 16,42 s 23,13 s 23,42 Ensiharvennus ? 39,41 ? 40,24 s 13,53 ? 13,27 ? 12,74 Hankintahinnat ? 57,85 ? 58,32 s 48,80 s 32,04 ? 32,28 s 31,91 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 43–46 keskiarvo LAPPI KAINUU-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA KYMI-SAVO SAVO-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-SUOMI KOKO MAA Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Viidennes Kuutio n kautta KUUTIO ? Metsäalan yhteistyönä vuonna 2017 syntynyt puukauppasivusto: puun digitaalinen markkinapaikka ? Tarkoituksena olla avoin ja puolueeton työkalu kaikille puukaupan osapuolille ? Tavoitteena, että puukaupan voi kilpailuttaa kattavasti ja helposti yhdessä paikassa ? Käyttö ilmaista metsänomistajille Kuka katkoo parhaiten? Metsänomistaja tavoittaa Kuutiossa 95 prosenttia puunostajista, muttei esimerkiksi kaikkia erikoispuun ostajia. ja päättää, mitä kanavaa hyödyntää Kuutiossa.” Ostotarjousten siirto yhä käsityötä Kymenlaakson metsänhoitoyhdistyksessä valtakirjakaupat lähtevät myyntiin Kuution kautta. ”Hyvää Kuutiossa on se, että puunostotarjousten pyytäminen on yksinkertaista ja helppoa", Kymenlaakson mhy:n johtaja Jari Ursin kertoo. Kuution kautta puunostotarjouksissa ovat mukana myös metsänhoiFakta toyhdistyksen oman korjuupalvelun tekemät tarjoukset. Näin metsäyritykset eivät Ursinin mukaan pääse sanomaan, ettei yhdistys esitä metsänomistajalle tasapuolisesti eri puunostajien tekemiä tarjouksia. "Huono asia Kuutiossa on se, että muutamat pienet puunostajat eivät ole siellä mukana. Heiltä täytyy pyytää puukauppatarjous yhä sähköpostilla.” Metsänhoitoyhdistyksissä odotetaan myös yhä parannusta siihen, että Kuutiossa tehdyt puunostotarjoukset pystyttäisiin siirtämään suoraan yhdistysten järjestelmiin. ”Kun tarjoukset tulevat, ne joudutaan naputtelemaan käsin meidän tarjousvertailuohjelmaamme”, Ursin kertoo. Puunostajista Kuutiota käyttää noin 95 prosenttia, metsänhoitoyhdistyksistä runsas puolet. Aku Mäkelän mukaan Kuutio ei tavoittele tiettyä prosenttiosuutta puukauppavirran alustana, vaan haluaa olla työkalu puukaupan kaikille osapuolille yhä useammassa puukaupassa. Sivusto keskittyy puukaupan sujuvoittamiseen, muita metsäpalveluita Kuutioon ei olla yhdistämässä lähiaikoina. Va ltt er i Sk yt tä
14 21.11.2019 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuvat K oivua voisi olla seassa vähän enemmän, mutta ainakin kuuset järeytyvät nyt kovaa vauhtia”, sanoo Metsänhoitoyhdistys Uudenmaan metsäasiantuntija Lauri Lappalainen. Mäntsälässä sijaitsevassa nuoressa metsässä on hiljan tehty taimikonharvennus. Hoitoa metsä olisi tosin tarvinnut jo aiemmin. Luontaisesti syntyneet koivut ovat karanneet pituuskasvussa kuusentaimien ohi, joten tuloksena on kaksijaksoinen metsä. Koivuilla on pituutta keskimäärin 15 metriä, kuusilla seitsemän. Lappalainen uskoo kuitenkin puuston kehitysmahdollisuuksiin. ”Kunhan puut hieman järeytyvät, on ensiharvennuksen aika. Siinä hehtaarille jätetään 800–1?000 kuusta ja 200–300 koivua”, hän suunnittelee. Sekametsään päädytään usein olosuhteiden pakosta. Kun taimikonhoito viivästyy, muodostetaan kasvatettava puusto puulajiin katsomatta uudistusalan elinvoimaisimmista puista. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Saija Huuskosen mukaan sekametsiä syntyy tosin suunnitellustikin. ”Elinvoimaisimman sekametsän saa, kun siihen tähtää alusta alkaen”, hän sanoo. Neljäsosa sekapuuta Havupuuvaltaisiin metsiin suositellaan Sekametsästä turvaa Sekapuusto lisää metsän tuhonkestävyyttä ja pienentää markkinariskiä. 1. Valitse puulajit kasvupaikan mukaan. 2. Valitse kasvatettavat puut varhaisperkauksen yhteydessä. 3. Älä anna lehtipuuston kasvaa havupuuston edelle. 4. Tee harvennukset ajallaan ja voimakkaammin kuin yhden puulajin metsässä. 5. Ylläpidä sekapuustoisuutta harvennuksissa. Kaksijaksoisessa sekametsässä kuusialikasvoksen päällä kasvaa yleensä koivu. Kuusi jää herkästi koivun alle, jos taimikonhoito viivästyy. Tulos voi olla kaksijaksoinen sekametsä. Vinkit sekametsän kasvatukseen jättämään noin kymmenen prosentin lehtipuusekoitus. Varsinaisesta sekametsästä puhutaan Huuskosen mukaan kuitenkin vasta sitten, kun metsässä on pääpuulajin lisäksi vähintään 25 prosenttia jotain toista puulajia. Sekametsät jaetaan yksija kaksijaksoisiin metsiin. Yksijaksoisessa sekametsässä kaikki puut ovat suunnilleen yhtä pitkiä. Kaksijaksoisessa sekametsässä koivujen tai mäntyjen alla kasvaa kuusialikasvos. Se on voinut syntyä luontaisesti tai jäädä taimivaiheessa koivun jalkoihin, kuten mäntsäläläisessä metsikössä. Toisin kuin yksijaksoinen sekametsä, kaksijaksoinen sekametsä on sekapuustoinen vain osan kiertoajasta. Koivut tai männyt poistetaan, kun ne ovat saavuttaneet kuitutai tukkipuun mitat. Valinta varhaisperkauksessa Huuskonen ja Lappalainen kehottavat kasvattamaan sekametsän yksijaksoisena. Sekametsässä kasvatettavat puut kannattaa valita varhaisperkauksen yhteydessä. Tyypillinen tilanne on, että havupuuntaimikkoon jätetään sekapuuksi luontaisesti syntyneitä rauduskoivuja. Varhaisperkaus kannattaa silloin tehdä reikäperkauksena, jossa havupuuntaimien ympäriltä poistetaan alle metrin päässä kasvavat koivuntaimet. Koivut kasvavat havupuita nopeammin, mutta kun kasvatettavaksi valitaan suunnilleen samanmittaisia puita, pysyy puusto todennäköisimmin yksijaksoisena. Lehtipuusekoituksen lisäksi kuusentaimikkoon voi jättää luontaisesti syntyneitä männyntaimia ja männyntaimikkoon luontaisesti syntyneitä kuusentaimia. Myös kaikkien kolmen pääpuulajin kasvattaminen samassa metsässä on mahdollista, ja maan eteläosissa kyseeseen tulevat myös jalot lehtipuut. Halutessaan sekametsän voi perustaa myös heti uudistushakkuun jälkeen. Silloin eri puulajit kannattaa Lappalaisen mukaan kasvattaa omina ryhminään. Uu”Puiden latvat eivät saa koskettaa toisiaan.”
15 METSÄSTÄ / 21.11.2019 Hiljan harvennetussa kuusta ja koivua kasvavassa metsikössä on muutaman vuoden päästä ensiharvennuksen aika, arvioi Lauri Lappalainen. Sekametsät tulee harventaa ajoissa. Puiden latvukset eivät saisi koskettaa toisiaan. Sekametsän voi perustaa myös niin, että eri puulajit kasvattaa omina ryhminään. Sekametsän kasvatukseen ei ole olemassa yhtä tarkkoja ohjeita kuin yhden puulajin metsän kasvatukseen. Lisäksi sekametsistä saatavilla olevaa tutkimustietoa on vähän ja se on monelta osin vanhentunutta, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Saija Huuskonen. Luke on nyt käynnistänyt sekametsäprojektin, jonka tavoitteena on koota nykyinen tutkimustieto sekametsien merkityksestä eri ekosysteemipalveluille. Tarkastelussa huomioidaan niin maaperä, kasvillisuus, monimuotoisuus, riista, monikäyttö, tuhoriskit kuin puuntuotanto. Työn alla on myös tutkimus, jossa selvitetään sekametsien nykytilaa valtakunnan metsien inventointitietojen perusteella. ”Avoimia kysymyksiä on vielä paljon. Lisää tutkimustietoa tarvitaa esimerkiksi siitä, mitkä ovat toimivimmat uudistamisketjut sekametsien perustamiseen.” Tutkimukselle tarvetta Taloudellisista syistä lehtipuuston osuutta kannattaa Huuskosen mukaan kuitenkin alkaa pienentää kiertoajan loppupuolella. Koivu kasvaa tukkipuun mittoihin havupuita nopeammin, ja koivutukista maksetaan ainakin nykyisellään vähemmän kuin havutukista. ”Mutta ottaen huomioon muut kuin vain taloudelliset näkökohdat olisi sekapuustoisuuden ylläpitäminen kiertoajan loppuun asti järkevää”, Huuskonen sanoo. Suojaa tuholaisilta Tutkimustulokset sekametsän vaikutuksesta eri puulajien puuntuotokseen ovat Huuskosen mukaan hiukan ristiriitaisia. Joidenkin tutkimusten mukaan koivusekoitus voi hieman lisätä kuusten ja mäntyjen puuntuotosta, mutta päinvastaisiakin tutkimustuloksia on. Puhtaasti puuntuotannollisista syistä sekametsiä ei kannatakaan kasvattaa, vaan hyödyt tulevat muualta. ”Sekapuustot lisäävät metsien tuhonkestävyyttä. Lisäksi sekametsissä on monipuolisempi eliölajisto”, Huuskonen sanoo. Lappalaisen mukaan sekapuusto pienentää myös markkinariskiä, sillä metsää uudistaessa ei voi tietää, mikä puulaji kiertoajan lopussa menee parhaiten kaupaksi. Havupuuvaltaisissa metsissä lehtipuusekoitus vähentää maaperän happamuutta ja kuusikossa se voi myös hidastaa juurikäävän leviämistä. Kuusen kasvattaminen männikön seassa taas voi suojata puustoa hirvituhoilta. distusalan karumpiin kohtiin ja rinteisiin sopivat männyt, rehevämpiin kohtiin ja painanteisiin kuuset ja koivut. Harvennukset ajallaan Se, mitä puulajeja sekametsässä kannattaa kasvattaa, riippuu kasvupaikasta. Parhaiten sekametsä syntyy Huuskosen ja Lappalaisen mukaan tuoreelle kankaalle. ”Karummilla kasvupaikoilla kannattaa kasvattaa männyn osuutta, rehevämmillä kuusen ja koivun osuutta”, Huuskonen sanoo. Eri puulajit kasvavat eri tahtiin, joten metsänomistajan tulee huolehtia siitä, että sekametsä harvennetaan ajallaan. Kuusi kestää varjostusta, mutta koivun ja männyn kasvu kärsii, jos ne eivät saa riittävästi valoa. ”Puiden latvat eivät saa koskettaa toisiaan. Männyllä elävän latvuksen osuus tulee olla vähintään 40 prosenttia rungon pituudesta, koivulla 50 prosenttia ja kuusella 60 prosenttia”, Lappalainen sanoo. Männyn ja koivun valontarpeen takia sekametsät tulee myös harventaa hieman voimakkaammin kuin yhden puulajin metsät. Harvennuksissa tulee huolehtia, että sekapuustoisuus säilyy. Onnistuu varttuneessakin Metsien sekapuustoisuutta voidaan jossain määrin lisätä myös siinä vaiheessa, kun puut ovat jo varttuneempia. Jos esimerkiksi havupuuvaltaisissa metsissä halutaan lisätä lehtipuuston määrää, voidaan harvennuksissa säästää lehtipuita ja kaataa niiden sijaan havupuita.
16 21.11.2019 / METSÄSTÄ Suomi sahasi itsensä kartalle Metsäteollisuudella on ollut viimeisen sadan vuoden aikana merkittävä vaikutus – myös kartalla. Sahateollisuus kukoisti sisällissodasta toipuvasssa Suomessa vuonna 1923. Suomessa toimi 1920-luvulla yli 600 sahaa, jotka työllistivät 45 000 henkeä. Suursahat olivat monesti jokisuissa. Sinne saatiin tukit uittamalla ja valmis sahatavara voitiin lastata suoraan rahtilaivoihin. Päijänteen vedenlaadusta kertovat kartat 1960ja 1980-luvuilta liittyvät kiinteästi vuoden 1956 karttaan metsäteollisuuden laitoksista. Jämsän tehtaat sijaitsevat vanhemman vesistökartan punaisimmassa eli saastuneimmassa kohdassa. Biologiset jätevedepuhdistamot paransivat 1980-luvulta lähtien järvien tilannetta. Myös vanhojen sulfiittisellutehtaiden sulkeminen vaikutti asiaan. 0–49 50–99 100–199 200–299 300+ Tuotantomäärä 1 000 m 3 Lähde: Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistys, 8/2019 SAHAT VUONNA 2019 1923 Sadassa vuodessa sahaus on vähentynyt etelärannikolla ja levittäytynyt Pohjanmaalla sekä Lapissa.
17 METSÄSTÄ / 21.11.2019 VALTTERI SKYTTÄ J os Suomessa jotain oli itsenäisyytemme alkupäivinä, niin sahoja. Nuori valtiomme ohitti ensimmäisen ja toisen maailmansodan välillä Ruotsin Euroopan suurimpana puutavaranviejänä. Toisin kuin nykyisenä selluteollisuuden kulta-aikana, metsäteollisuuden vientikärkenä toimi tuolloin sahatarava. Selluloosa vei arvokkaimman yksittäisen puunjalostustuotteen tittelin laudoilta ja lankuilta vasta vuonna 1950. Kaikkiaan metsäteollisuus tuotti 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla 85 prosenttia Suomen vientituloista. Onkin perusteltua väittää, että juoksemisen sijaan tai ainakin lisäksi Suomi sahasi itsensä maailmankartalle. Hyvä kartta sisältää oleellisen Sahateollisuuden suuruuden päivät sekä metsien käytön monimuotoiset vaikutukset näkyvät myös tuoreessa Sata vuotta karttoja -kirjassa. Suomen kartta olisi aikojen saatossa ollut varsin erilainen ilman puun jalostusta. Esimerkiksi rautatieverkosto olisi tuskin aikoinaan laajentunut yhtä vauhdikkaasti ilman selluja paperitehtaiden pihaan johtaneita raidelinjoja. Mutta jos kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, millaista tietomäärää vastaa hyvä kartta? ”Hyvä kartta sisältää oleellisin tiedon. Kartalla ei pystytä esittämään koko maailmaa. Liikaa tietoa sisältävästä kartasta tulee lukukelvoton”, kertoo Sata vuotta karttoja -kirjan tekijä, kartografi Jussi Iltanen. Iltasen mukaan hyvä kartantekijä osaa valita ja yleistää tietoa. Silloin kartasta tulee tarpeeksi selkeä. Esimerkiksi tällä aukeamalla esiteltävästä vuoden 1923 sahakartasta näkee, että vaikka kartantekotekniikka kehittyy, hyvät esitystavat ovat iättömiä. ”Vanhoista kartoista pystyy ammentamaan hyvin sitä, millainen on selkeä karttaesitys”, Iltanen kertoo. Historialliseen karttakirjaan Iltanen on pyrkinyt löytämään mahdollisimman monipuolisesti suomalaiskarttoja sadan vuoden ajalta: mukana on muun muassa tieja maastokarttoja, merikarttaa, suunnistuskarttaa, kaupunkien opaskarttoja ja teemakarttoja. ”Vanhan ajan kartantekijöiden on pitänyt kuvitella valmis kartta hyvin, sillä karttaa tehdessä oli vaikea hahmottaa lopputulosta. Kartat tehtiin peilikuvina.” Sata vuotta karttoja -kirja on 100 vuotta täyttävän Karttakeskuksen juhlateos. Kirjassa on sata Suomea kuvaavaa karttaa vuodesta 1919. Metsälehti ja Karttakeskus kuuluvat Tapiokonserniin. Lähteenä on käytetty myös Markku Kuisman kirjaa Saha. Vanhat kartat Jussi Iltasen kokoelmasta. ”Liikaa tietoa sisältävästä kartasta tulee lukukelvoton.” 1950-luvulta eteenpäin sahatavaran paikan vientituotteiden kärjessä ottivat kemiallisen metsäteollisuuden valmisteet sellu ja paperi. Tuotantomäärältään suurimmat tehtaat sijaitsivat vuonna 1956 Kaakkois-Suomessa. Moni paperija sellutehdasalueista, kuten Kymenlaakso ja Tampereen seutu, ovat olleet mukana tehdaskartalla 1870-luvulta lähtien. Juokseva vesi oli kaikkea muuta kuin itsestäänselvyys Suomessa vuonna 1950. Maaseudulla vesijohto oli tuolloin vain kahdeksalla prosentilla talouksista. Lokan ja Porttipahdan tekojärviä alettiin täyttää Sodankylän pohjoispuolelle vuonna 1967. Tekojärvien alta joutui muuttamaan pois yli 600 asukasta, mutta noin 200 000 kuutiota puuta jäi paikoilleen veden alle. Puiden hukutuksen syynä oli se, että Metsähallitus ei saanut varoja tekojärvialueiden hakkuisiin. Puita kerättiin vain hyvien tieyhteyksien varsilta. 1966 1973 1956 1950
18 21.11.2019 / METSÄSTÄ mina Karpin ja Hanna Onjukan. ”Tämä on jo viides kerta, kun olemme nuorten kanssa metsässä. Esimerkiksi tämän nyt varhaisperattavan kuvion olemme käyneet yhdessä ennakkoraivaamassa ennen päätehakkuuta”, Reinikainen sanoo. Tällä kertaa kolme nuorista on ensimmäistä kertaa raivaussahan kahvoissa, joten Reinikainen opastaa kunkin rauhallisesti alkuun. Kun perusasiat sahan tekniikasta on käyty läpi, on vuorossa simppeli metsänhoidollinen ohje. ”Kaikki lehtipuut on tarkoitus kaataa, mutta männyt ja kuuset jätetään pystyyn.” Papalta peritty innostus metsänhoitoon Vajaan tunnin kuluttua Huskut, Stihlit, Partnerit ja Echot on kaikki saatu käymään ja sahurit löytäneet sarkansa. Kun ensikertalaisia on käyty kannustamassa rohkeampaan kaasun käyttöön, voi metsänomistaja olla tyytyväinen. ”No nythän alkaa kuulostaa siltä miltä pitääkin. Varhaisperkaus näin lehdettömään aikaan on paras mahdollinen tapa harjoitella sahausta, kun näkyvyys on hyvä ja poistettavien puiden valinta helppoa”, Reinikainen huomauttaa. Reinikainen itse on ollut metsätöistä innostunut nuoresta pitäen. Hän opiskelikin 1980-luvun alussa metsuriksi Evolla. ”Pappani on ollut intohimoinen metsänhoitaja. Kotipaikaltani on näkynyt sata vuotta sitten kilometrin päähän Puulan rantaan saakka, mutta pappa laittoi metsät kasvamaan. Hän muun muassa teki käsipelissä kaksitoista kilometriä ojia.” Reinikainen sai kotitilansa metsistä valtaosan, 38 hehtaaria, omistukseensa vuonna 2013. Rantakankaaksi ristitty tila on suorakaiteen muotoinen ja tekee kapean piston Puulan rantaan. ”Metsätalousmielessä tila on ihanteellisen mallinen. Kuviokokoa olemme kasvattaneet tietoisesti, sillä isommat kuviot ovat puukaupan ja metsänhoidon kannalta järkevämpiä. Kuvioiden määrä on kolmen metsäsuunnitelmakauden aikana pudonnut kolmannekseen." Puukauppaa tilalta on tehty aktiivisesti. Reinikainen arvioi, että 50 vuoden aikana puuta on myyty kymmenentuhatta kuutiota. Omanakin omistusaikanaan Reinikainen on myynyt puuta kolmetuhatta kuutiota. Tukikohta tarpeen Metsänhoitotöissä Reinikaista palvelee tilan hyvä tiestö. Tilan pohjoislaidan metsäautotie yhdessä uudemman piennartien kanssa saavuttavat kuviot kattavasti. Seitsemän sahurin savotta Metsänomistaja Esa Reinikainen haluaa innostaa nuoria metsänhoitotöihin. Miro Reinikainen (vas.), Erno Voutilainen, Esa Reinikainen, Jemina Karppi, Joel Lillinen ja Hanna Onjukka kokoontuivat nuotion ääreen lounastauolle, kun ensimmäiset tankilliset varhaisperkausta oli sahattu. Esa Reinikainen sai isältään Husqvarnan raivaussahan 1980-luvun alussa. Saha käy edelleen erinomaisesti. SAMI KARPPINEN, teksti ja kuvat K uopiolaisella Esa Reinikaisella on kädet täynnä töitä heti, kun auto peräkärryineen on parkkeerattu keskelle Kangasniemellä sijaitsevaa metsäpalstaa. Reinikainen nostelee kuomukärrystä eri aikakausien raivaussahoja kuuden innokkaan sahurin odottaessa työkaluaan. Aikanaan perhekodissa leipätyössäänkin nuorten kanssa toimineella Reinikaisella on ollut tapana heittää seuraavalle sukupolvelle aika ajoin metsäisiä haasteita. ”Olen kerännyt mukaani omien lasteni lisäksi heidän kavereitaan ja perhetuttuja, jotta heillä olisi mahdollisuus tutustua metsänhoitoon”, kolmen lapsen isä kertoo. Marraskuisena lauantaina Reinikainen on saanut mukaansa poikansa Miro Reinikaisen ja vävynsä Erno Voutilaisen lisäksi Joel Lillisen, Maiju Hakolan, JeMETSÄNOMISTAJA Kangasniemi
19 METSÄSTÄ / 21.11.2019 MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. PALSTALLA Mäntyjen pystykarsinnan riskit vähenevät jyrkästi keskimäärin vuodenvaihteen jälkeen. Syksyllä ongelmana on, että kotelosieni syyshaavakka levittää syksyisin itiöitään tuoreisiin oksien katkaisupintoihin ja kuoreen syntyneisiin vaurioihin. Kyseessä on yleinen sieni, jota tavataan esimerkiksi männyn hakkuutähteissä. Itiöiden esiintyminen ei siis liity olennaisesti naapureiden tekemiin pystykarsintoihin. Pahimmillaan syyshaavakka voi tappaa pystykarsitun männyn, jos sienen aiheuttama koro kiertää puun ympäri. Saattaa olla, että erityisesti kontortamänty kärsii tästä ilmiöstä, eikä kontortamäntyä yleensä karsitakaan. Taloudellisesti lähes yhtä merkittävää on, jos pystykarsittu oksa ei kyljesty, vaan runkoon tulee vuosi vuodelta laajeneva koro. Pystykarsija ei tällöin ole saamassa vaivojensa palkaksi oksattomia pintalautoja, vaan tyvitukki joutuukin kuitupuukasaan. Syyshaavakan riskiä ei kannata liioitella. On kokeneita vaareja, jotka ovat vuosi toisensa jälkeen tehneet omaksi ja erityisesti lastensa iloksi pystykarsintaa sopivissa kohteissa, mutta jotka eivät ole nähneet syyshaavakan tuhoja muualla kuin metsäammattilaisten järjestämillä metsätuhoretkeilyillä. Perinteinen työkalu pystykarsintaan on varteen kiinnitettävä ohutteräinen oksasaha, joka hyvälaatuisenakin maksaa korkeintaan muutaman kympin. Lisäksi tulee varren hinta. Monessa suhteessa saha on lyömätön työkalu. Se on kevyt, ominaisuus, jota arvostaa, jos tekee karsintaa päivässä enemmän kuin tunnin. Kapeana se sujahtaa kiehkurassa olevien oksien väliin toisin kuin vipuvarteen perustuvat leikkurit, joita lukuisat keksijät ovat vuosien mittaan esitelleet. Ainoa kapeaan tilaan mahtuva leikkuri on Fiskarsin klassikko, joka muutenkin on hyvää työtä. Mielipiteet hajautuvat, onko teleskooppivarsi hyvä ajatus. Kannattajat korostavat, että teleskooppivarteen kiinnitetyllä oksasahalla voi karsia yhdellä kerralla koko puun haluttuun karsintakorkeuteen saakka. Mutta teleskooppivarsi painaa enemmän kuin yksinkertainen varsi. Olisiko sittenkin parempi ratkaisu, että karsijalla on kolme oksasahaa? Yksi käsisaha ilman vartta on alimpia oksia varten, keskipitkä varsi noin kolmen metrin korkeudelle ja pisin varsi jopa viiteen metriin saakka. Kolmella työkalulla töitä tehtäessä käsien varassa on aina mahdollisimman vähän painoa. Moottoroituja oksasahoja on ollut markkinoilla jo kauan, uusimpana tulokkaana akkukäyttöiset laitteet. Parhaissa laitteissa on vain yksi vika hinnan lisäksi. Ne painavat vähintään kahdeksan kiloa. Painon kyllä huomaa työpäivän kuluessa. Pystykarsinnan kannattavuus vaatii uskoa. Jos aikomuksena on hyötyä taloudellisesti, ainakin kaksi asiaa täytyy laittaa kuntoon. Perillisten on syytä tietää tarkoin, missä ovat pystykarsitut metsiköt ja mitä niille on tehty mukaan lukien karsintavuosi ja -korkeus. Yhtä tärkeää on huolehtia vähintään 30 vuotta, että pystykarsitut metsiköt kasvatetaan rohkeasti harvennettuina ja mahdollisesti lannoitettuna. Mäntyjä pystykarsitaan edelleen Pystykarsinnassa on suojattava silmät putoavilta roskilta ja purulta. Esa Reinikainen varmistaa, että kypärä asettuu ensimmäistä kertaa raivaussahaavan Hanna Onjukan pipon päälle. Joel Lillinen tekemässä havupuille uutta kasvutilaa. Varhaisperkausta on aloittelijankin helppo tehdä lehdettömään aikaan, kun poistettavat puut on helppo erottaa. ”Tämä noin kolmensadan metrin kevyt piennartie maksoi murskeineen tuhat euroa, kun kaivinkoneyrittäjä teki sen päätehakkuun yhteydessä. Nyt pääsimme autolla keskelle vajaan kuuden hehtaarin savottaamme”, Reinikainen toteaa. Metsänhoitoja hakkuutöitä 53-vuotias Reinikainen pitää hyvinä kuntoa ylläpitävinä harrastuksina. Leipätyönään Kalavapriikki Oy:ssä työskentelevälle miehelle kertyykin vuodessa jopa 30–40 metsäpäivää. Varhaisperkauksen lisäksi Reinikaisella on viime aikoina ollut työn alla muun muassa ennakkoraivausta sekä energiapuuhakkuuta. Metsätöissä hankaluutena on, ettei Reinikaisella ole tilalla tukikohtaa yöpymiseen ja varusteiden huoltoon. Kotoa Kuopiosta matkaa yhteen suuntaan tulee 140 kilometriä. ”Suunnitelmissa onkin taukotuvan rakentaminen. Puulan rantaan voisi olla mahdollista rakentaa mökkikin poikkeusluvalla. Ensi kesänä tarkoitus on joka tapauksessa pystyttää laavu, siihen on jo vanhat hirretkin valmiiksi katsottuna”, Reinikainen suunnittelee. "Tuntuu, että on oikeasti tehnyt töitä" Reilun tunnin kuluttua alkavat sahojen äänet yksi kerrassaan vaimeta. Ensikertalaisillakin alkujännitys on vaihtunut liikunnan ja luonnon kirvoittamaan iloiseen puheensorinaan. ”Vaikuttaa ihan kivalta hommalta. Tuntuu kyllä hartioissa siltä, että on oikeasti tehnyt töitä”, summaa 23-vuotias Jemina Karppi. Samoilla linjoilla on niin ikään ensimmäistä kertaa raivaussahaa kokeillut Hanna Onjukka. ”Tykkään fyysisestä työstä ja luonnossa liikkumisesta, joten tämä sopii minulle hyvin”, ruotii tanssijan ja hierojan koulutuksen omaava Onjukka hymyillen. Toista tankillista Esa Reinikainen ei päästä porukkaa sahaamaan ennen lounastaukoa. Huolto pelaa ja lämmin bataattikeitto sekä makkara tekevät kauppansa. ”Tässä ei todellakaan ole tarkoitus urakoida, vaan nauttia luonnosta ja yhdessä tekemisestä. Illaksi ajamme Kuopioon saunomaan ja lämmitämme paljun.” ”Varhaisperkaus lehdettömään aikaan on paras tapa harjoitella sahausta.”
20 21.11.2019 / METSÄSTÄ LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuvat O ranssinkeltaiset hahmot pistä vät silmään männynrunkojen keskeltä. Hämeenlinnalaiselle hakkuutyömaalle on marras kuisena päivänä kerääntynyt poikkeuksellinen joukko: niin puunosta jan ja koneyrittäjän edustajia kuin met sänomistajakin. Taustalla on Stora Enson turvallisuus viikko. Sen tarkoituksena on muistuttaa hakkuutyömailla liikkuvia huolehtimaan turvallisuudestaan. "Yleensä ostohenkilöllä ei ole hakkuu työmaalle asiaa enää siinä vaiheessa, kun hakkuu on käynnissä", selventää Stora En son metsäasiantuntija Marko Helstelä. Metsänomistajia ja muita metsässä liikkujia hakkuutyömailla sen sijaan nä kyy usein. "Silmät saavat olla auki vähän joka Näy hakkuu työmaalla Huomioliivi ja kypärä kuuluvat hakkuutyömaalla liikkuvan varustukseen. Marko Helstelä ja Perttu Alitalo luottavat hakkuutyömaalla oranssiin väriin ja huomioliiviin. Hakkuukonekuskin puhelinnumero löytyy työmaataulusta, joka varoittaa lähistöllä olevasta hakkuusta. Maassa olevassa kassissa on kypärä ja huomioliivi. Maassa olevien pölkkyjen päällä ei kannata kävellä, sillä ne ovat liukkaita. Työskentelevästä hakkuukoneesta tulee pysytellä vähintään 90 metrin päässä. Hakkuutyömaalla kannattaa käyttää tukevia jalkineita. suuntaan. Metsänomistajat tulevat välillä katsomaan hakkuita, ja syksyisin metsässä liikkuu paljon marjastajia ja sienestäjiä", kertoo Stora Ensolle urakoivan Metsäko nepalvelu Oy:n hakkuukoneenkuljettaja Lasse Viitanen. Metsäkonepalvelu Oy:n operaatioe simiehen Veli-Pekka Eronkosken mu kaan useimmat osaavat varoa metsäko neita, mutta varsinkin taajamametsissä ihmiset saattavat kulkea hyvinkin lähel tä hakkuukonetta. Turvallisuus parantunut Hakkuutyömaiden turvallisuus on Hels telän ja Stora Enson markkinointiasian tuntijan Tuomas Koistisen mukaan pa rantunut viime vuosina huomattavasti. Samaa sanoo Eronkoski. "Vielä kymmenen vuotta sitten met säammattilaiset pukeutuivat mustaan tai vihreään." 14 vuotta hakkuukoneen puikoissa työskennelleen Viitasen mukaan myös metsänomistajat kiinnittävät yhä enem män huomiota turvallisuuteensa. Mo nelta löytyy turvatakki tai huomioliivi. Metsänomistaja Perttu Alitalo lait taa hakkuutyömaalle lähtiessään yleen sä päälleen oranssin metsurintakin. Jos matka jatkuu hakkuutyömaalta taimikkoa raivaamaan, on mukana myös metsurin kypärä. Sivutyö maanviljelijänä on opet tanut kunnioittamaan koneita. "Maatilalta löytyy traktoria, puimuria ja kylvökonetta. Tiedän, millaista tuhoa ne voivat saada aikaan." ”Silmät saavat olla auki vähän joka suuntaan.”
21 METSÄSTÄ / 21.11.2019 LIINA KJELLBERG, teksti ja kuva Metsänomistajaa odottaa pohjoisruotsalaisessa männyntaimikossa lohduton näky. Hirvet ovat vioittaneet lähes kaikkia luontaisesti uudistetussa männyntaimikossa kasvavia taimia. Viereisessä, samaan aikaan mutta istuttaen uudistetussa männyntaimikossa hirvien syönniltä on säästynyt noin puolet taimista. Suomessa on perinteisesti lähdetty siitä, että kylvössä tai luontaisessa uudistamisessa syntyvä suuri taimimäärä suojaa männyntaimikoita hirvituhoilta. Ajatellaan, että mitä enemmän taimikossa on taimia, sitä todennäköisempää on, että ainakin osa niistä säästyy syönniltä. Ruotsissa ollaan toista mieltä. Hirvet ovat maan pohjoisosissa aiheuttaneet paljon tuhoja juuri luontaisesti uudistetuissa männiköissä, kertoo Suomen Metsähallitusta vastaavan Sveaskogin riistavastaava Petter Johansson. ”Luontainen uudistaminen ei näyttäisi ainakaan Pohjois-Ruotsissa suojaavan männyntaimikoita hirvituhoilta. Sillä sen sijaan on hyvinkin suuri merkitys, miten nopeasti taimet kasvavat hirvien ulottumattomiin”, hän sanoo. Sitä, ovatko luontaisesti uudistetut männyntaimikot istutettuja alttiimpia hirvituhoille on Johanssonin mukaan kuitenkin liian aikaista sanoa. ”Tätä pitäisi tutkia lisää.” Vaikea verrata Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Juho Matalan mukaan tutkimuksissa ei ole löytynyt yksiselitteistä vastausta siihen, kumpi on alttiimpi hirvituhoille, luontaisesti syntynyt vai istutettu männyntaimikko. ”Eri uudistamistapoja on vaikea verrata, sillä luontaista uudistamista tehdään erilaisilla kasvupaikoilla kuin istuttamista. Ainakin Pohjois-Suomessa hirvet ovat aiheuttaneet pahimmat tuhot istutustaimikoissa”, hän sanoo. Toisaalta varjossa kasvaneet männyntaimet maistuvat hirville hyvin. Se voi Matalan mukaan houkutella niitä luontaisesti uudistettuihin männiköihin. Riski on erityisen suuri ylitiheissä männiköissä. Kaikkiaan Matala arvioi, että hirvituhojen riski ei ole niinkään kiinni uudistamistavasta, vaan kasvupaikasta. Pahat hirvituhoalueet sijaitsevat hänen mukaansa usein hienojakoisilla ja kalkkipitoisilla mailla, joiden kasvupaikat ovat keskimääräistä rehevämpiä. Suojaako tiheä taimikko hirvituhoilta? Suomessa tiheän taimikon koetaan tuovan suojaa hirvituhoja vastaan, Ruotsissa ei. Hirvet ovat vioittaneet lähes kaikkia kuvassa etualalla olevan luontaisesti uudistetun pohjoisruotsalaisen männyntaimikon taimia. Taaempana olevassa istutustaimikossa syönniltä on säästynyt noin puolet taimista. NÄIN LIIKUT HAKKUUTYÖMAALLA ? ? 1. Soita etukäteen. Hakkuutyömaalle suuntaavan tulee Marko Helstelän mukaan aina olla etukäteen yhteydessä hakkuukoneenkuljettajaan. Kuljettajan puhelinnumero löytyy varastopaikalle laitetusta työmaataulusta ja metsänomistajalle lähetettävästä hakkuun aloitusilmoituksesta. ? ? 2. Pukeudu näkyvästi. Hakkuutyömaalla tärkeintä on tulla nähdyksi. Parhaiten metsässä erottuu huomioliivi päällä, väreistä näkyvimpiä ovat punainen, oranssi ja keltainen. Stora Enso jakaa metsänomistajille huomioliivit puukaupan yhteydessä. ? ? 3. Käytä kypärää. Hakkuutyömaalla liikkuessa tulee käyttää kypärää, sillä puiden latvuksista voi tippua esimerkiksi lumikokkareita. "Puihin voi myös jäädä katkenneita latvuksia ja oksia, jotka ovat tippuessaan vaarallisia", sanoo Tuomas Koistinen. Hakkuutyömailta löytyy yleensä ylimääräisiä kypäriä. ? ? 4. Pysy etäällä hakkuu koneesta. Työskentelevään hakkuukoneeseen tulee pitää riittävästi välimatkaa, vähintään 90 metriä. Konetta saa Veli-Pekka Eronkosken mukaan lähestyä vasta sitten, kun kuljettaja on sammuttanut koneen ja avannut ohjaamon oven. ? ? 5. Älä kävele pölkkyjen päällä. Maassa olevien pölkkyjen päällä kävelemistä kannattaa välttää, sillä ne ovat liukkaita. Koistinen varoittaa myös kiipeämästä puupinojen päälle, sillä ne saattavat sortua. ? ? 6. Pidä puhelin mukana. Puhelin kannattaa pitää mukana paitsi siksi, että sillä saa yhteyden hakkuukonekuskiin myös siksi, että sillä voi tarvittaessa hälyttää apua. Metsäkoneenkuljettaja Lasse Viitasen mukaan turvakengät auttavat välttämään liukastumisia. KAATUMISET JA KOMPASTUMISET. Ne kattavat noin puolet puunkorjuussa sattuvista tapaturmista, kertoo Stora Enso Metsän resurssijohtaja Jussi Lemmetty. ”Metsätoimihenkilöiden yleisimpiä tapaturmia ovat monttuihin astumiset ja liukkaiden runkojen päällä kaatumiset. Metsäkoneenkuljettajien työssä vaarallisin vaihe on ohjaamoon kiipeäminen ja sieltä pois tuleminen.” Stora Enso Metsän tavoitteena on nolla työtapaturmaa. Siihen on Lemmetyn mukaan päästy yhtenä vuotena. Viime vuonna Stora Enso Metsän henkilöstölle sattui kaksi poissaoloon johtanutta työtapaturmaa, yhteistyökumppaneille 11. Kohti nollaa
22 21.11.2019 / METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat O matoimisista metsänomistajista vain harvat hakkaavat metsiään ansaintamielessä. Moottorisahan moni silti ostaa vaikkapa polttorankojen tekoon tai kaataakseen taimikosta ne muutamat lepät, joihin raivuri ei pysty. Yksi hakee sahansa halpamarketista, toinen hommaa sahakaupasta ”ammattisahan” runsaampien verovähennysten innoittamana. Kokeilumme perusteella Stihlin kevyt uutuussaha MS 194 palvelisi useimpia amatöörisahureita erinomaisesti. Makaavasylinterisen moottorin sylinteritilavuus on 31,8 kuutiosenttimetriä ja teho 1,4 kilowattia. Ei siis todellakaan mikään tukkisaha, mutta moottori kiihtyy pirteästi ja on sen verran sitkeä, että rankojen ja pienen harvennuspuun sahaaminen sujuu ähinöittä, kunhan teräketju on kunnossa. Työkunnossa, bensaja öljytankki täynnä saha painaa 4,4 kiloa, mikä on moottorisahalle todella vähän. Keskikokoisten metsäsahojen vastaava paino on yli 6,5 kiloa. Painoeron huomaa viimeistään iltapäivällä. Jos mielit uutta pikku-Stihliä, kannattaa peräkkäisten mallien kanssa olla tarkkana. MS 194:n esimalli oli MS 192, joka ihastutti terhakkuudellaan – niitä ei enää myydä. Sen jälkeen tuli tiukkoihin päästönormeihin kuristettu MS 193, jonka moottori oli hermostuttavan tukkoinen. MS 194:n sylinteritilavuutta on hieman Amatööri sahurin työkalu Stihl MS 194 C-E on oivallinen rankasaha omassa metsässään puuhaavalle. STIHL MS 194 ? ? Sylinteritilavuus 31,8 cm 3 ? ? Teho 1,4 kW ? ? Paino tankattuna ja työkunnossa 4,405 kg ? ? Paino ilman terälaitetta 3,3 kg ? ? Terälaippa 12 tuumaa ? ? Teräketju 3/8 PM, (1,1 mm vetolenkki) ? ? Polttoainesäiliön tilavuus 0,27 litraa ? ? Suositushinta 398 euroa Plussat ja miinukset + paino + moottorin pirteys + selkeä rakenne + hyvä käsiteltävyys – öljyn kulutus – risuihin takertuva ryyppyvipu Pikku-Stihl sopii parhaiten pieniläpimittaisen puun sahaamiseen. Stihl MS 194 on kevyt ja moottorin sylinteritilavuus vain 31,8 kuutiosentti metriä. KOKEILTUA kasvatettu ja moottorin suorituskykyä parannettu männän uudella muotoilulla. Kannattaa siis hankkia uusi MS 194 eikä verkkokaupoissa yhä myytävää, vähän halvempaa MS 193:a. Tosimielellä sahaavan paras kevytsaha on Stihl MS 201, jonka uusimmat versiot on varustettu Mtronic 3.0 -moottorinohjauksella. MS 194 maksaa vajaat 400 euroa, ja sen ammattilaisempi isoveli MS 201 yli 700 euroa. Puhti riittää rankametsään MS 194:n leikkuuteho on sahan käyttötarkoitukseen nähden riittävä. Sahaus on mielekästä, kun katkottavat puut ovat enintään 20-senttisiä. Parhaimmillaan saha on kymmensenttisen rangan sahuussa. Osaltaan leikkuutehoa parantaa se, että saha on varustettu erikoiskapealla terälaitteella, jossa ketju-uran leveys on 1,1 millimetriä. Mitä kapeampi ketju on, sitä vähemmällä vastuksella se uppoaa puuhun. Ketjua viilataan läpimitaltaan kolmen millin pyöröviilalla. Sahan teho riittää jouhevaan oksien karsintaan, kunhan ei ihan urakkatahdilla ole liikkeellä. Sahan käsiteltävyydessäkään ei ole moitteita. Hakkuutyössä 0,27 litran bensatankillinen kestää 40 minuuttia. TeräketjuölMIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva Omatoimiselle metsänomistajalle Stihlin uutuuksista kiinnostavin on yllä arvioitu kevyt polttomoottorisaha Stihl MS 194. Ammattilaistenkin suosimaa kevyt-Stihliä, MS 201:tä, on päivitetty uudella, entistä tarkemmin toimivalla M-tronic-moottorinohjausjärjestelmällä. Suurimmat odotukset Stihl asettaa uudelle akkusahamallille MSA 220:lle, jonka suorituskyky on samaa luokkaa kevyemmän sarjan ammattisahojen kanssa. Uudessa AP 300S -akussa luvataan riittävän virtaa entistä pidempään sahaukseen. MSA 220 tulee markkinoille vielä tämän vuoden puolella. MSA 220 on ensimmäinen akkusaha, joka käyttää normaalia 3/8-jaollista teräketjua, jonka vetolenkkien leveys on 1,3 millimetriä. Akkukäyttöisten pienkoneiden markkinat kasvavat nopeasti. Stihlin Suomen maajohtaja Timo Lindström kertoo, että niiden myynti on kolminkertaistunut vuosikymmenen alkupuolelta, ja kasvu näyttää tämän Stihl uudistaa mallistoaan Uuden Light 04 -terälaippasarjan myötä yhtiön laippavalikoima yhdenmukaistuu. M ik ko Ri ik ilä Fakta jytankillinen kestää 70 minuuttia, joten öljyn syöttö on aika säästeliästä. Öljypumpussa ei ole säätömahdollisuutta. Bensaja öljytankki ovat rinnakkain ja lähes saman kokoisia. Tottumattomalle tämä voi aiheutua sekaannuksia. Bensatankkiin vahingossa kaadettu teräöljy on poistettava huolella, ja tankki on syytä huuhdella bensalla ennen tankkaamista. Moottorikopan sivussa oleva ryyppyvipu tapasi välillä osua risuun ja kääntyä käynnistysasentoon. Ryyppyvipu takertui herkästi risuihin.
23 METSÄSTÄ / 21.11.2019 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva Kaksikuistinen, yli kahden sadan neliömetrin kartanomainen talo on varmasti ollut 1940-luvulla valmistuessaan upea. Ei kuitenkaan ole enää, rappiolle joutunutta rakennusta ei panna kuntoon pienellä eikä vähän isommallakaan laitolla. Silti rakennuksen verotusarvoksi on määritelty 31 500 euroa. Siitä omistaja maksaa vuosittain kunnassa vallitsevalla 1,1 prosentin kiinteistöverokannalla yli 350 euron kiinteistöveron. Tilanne on ilmeisen yleinen. ”Havaintojeni mukaan moni maksaa kiinteistöveroa arvottomista rakennuksista, mikä on turhaa”, arvioi Metsälehden veroasiantuntija Väinö Sikanen. Rakennuksen verotusarvo perustuu jälleenhankinta-arvoon ja siitä tehtäviin ikäalennuksiin. Jälleenhankinta-arvon määrittämisestä säädetään valtioneuvoston vuosittain annettavalla asetuksella. Asetus löytyy verkosta. Valokuva voi riittää Rappiorakennuksen kiinteistöveron nollaaminen on onneksi helppoa, eikä siihen tarvita kiinteistönvälittäjän satoja euroja maksavaa arviota. ”Verovelvollisen selvitys riittää. Liitteenä oleva valokuva voi auttaa osoittamaan talon vauriot ja käyttökunnon. Ensi vuodesta alkaen myös kiinteistöveroa koskevat selvitykset tehdään Omavero-palvelun kautta”, neuvoo ylitarkastaja Kari Pilhjerta Verohallituksesta. Hän neuvoo, että purkukuntoisista rakennuksista on syytä ilmoittaa myös kuntaan, joka pitää rekisteriä rakennuksista. Pilhljertan mukaan vain käyttökelvottomat rakennukset voidaan poistaa kokonaan kiinteistöverotuksen piiristä. ”Käyttökunnossa oleville vanhoille rakennuksille lasketaan verotusarvo, josta kiinteistövero määrätään. Käytön vähäisyys ei yksinään riitä perusteeksi kiinteistöverolta vapautumiselle.” Talon raunioista ei mene perintöveroa Kiinteistöverotusta kiperämpi kysymys on haja-asutusalueiden vanhojen omakotitalojen arvostus perintöja lahjaverotuksessa. Arvon määritys perustuu verottajan arvostamisohjeeseen. ”Lähtökohtana on rakennuksen käypä arvo eli todennäköinen myyntihinta”, Pilhjerta kertoo. Korjauskelvottoman talojen arvon osoittaminen on tässäkin tapauksessa helppoa. Vaikeampaa on määrittää asuttavan omakotitalon arvo syrjäseudulla, jossa asunnoilla ei ehkä ole mitään kysyntää. Arvo voidaan määrittää verottajan ohjeen laskentataulukolla. Esimerkiksi ennen 1980 rakennetun talon ohjeneliöhinta on 1000 euroa. Arvoa voidaan korottaa tai alentaa enintään 40 prosenttia. Entä jos talokauppa ei alueella kerta kaikkiaan käy – miten talon todennäköinen myyntihinta määritellään? ”Silloin arvon voidaan määrittää kiinteistöverotuksessa sovellettavan verotusarvon perusteella, jota tarvittaessa sitten alennetaan enintään 40 prosenttia”, Pilhjerta neuvoo. Tarkista peltojen hinta ja pinta-ala Maaja metsätalousmaasta ei peritä kiinteistöveroa, mutta perintöja lahjaverotuksessa niidenkin arvo joudutaan määrittämään. Metsien arvo määritellään ensisijaisesti tila-arvion perusteella. Arviona voidaan käyttää Luonnonvarakeskuksen ja Suomen metsäkeskuksen metsävaratietojen pohjalta esimerkiksi pankkien laskureilla tuotettuja metsäarvioita. Maksullisia selvityksiä ei siis edellytetä. Pienten metsätilojen arvo voidaan määrittää verottajan arvostamisohjeen hehtaarihintojen perusteella. Etelä-Suomessa pieneksi katsotaan alle 15 hehtaarin metsätila, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa alle 30 hehtaarin ja Lapissa alle 60 hehtaarin tila. Myös peltojen arvo löytyy arvostamisohjeesta. Pinta-alat kannattaa varmistaa, koska verottajan tiedot saattavat olla vanhentuneita. Yli kymmenen vuotta viljelemättä olleiden, metsittämättömien peltojen arvona käytetään sataa euroa hehtaarilta. Älä maksa veroa turhaan Raunioituneesta maatilan päärakennuksesta on maksettu vuosittain 350 euroa kiinteistöveroa . ”Verovelvollisen selvitys riittää." vuoden alkupuoliskon myyntilukujen perusteella vauhdittuneen entisestään. ”Tänä vuonna akkukäyttöisiä pienkoneita on myyty lähes yhtä paljon kuin polttomoottorikoneitakin.” Kapeisiin ketjuihin Stihlin uuden Light 04 -terälaippasarjan myötä jatkossa kaikki Stihlin terälaipat ja niihin sopivat ketjut aina 20-tuumaisiin (50 cm) asti on varustettu kapealla 1,3 millimetrin ketju-uralla. Uutta sarjaa valmistetaan sekä 0,325ja 3/8-jaollisille ketjuille. Laipat ovat pituudesta riippuen 10–20 prosenttia Stihlin vanhoja vakiolaippoja kevyempiä. Samalla Stihlin ketjumallisto muuttuu. 23 RM Proja 23 RS Pro -teräketjujen rakenne on uudistettu. Niiden luvataan leikkaavan selvästi nopeammin kuin kilpailijoiden valmistamien ketjujen tai Stihlin vanhan malliston ketjujen. Stihlin uusia teräketjuja valmistetaan myös perinteisen mittaisina, joten ne sopivat myös muihin kuin Stihln moottorisahoihin. Moni maksaa lahoavasta rappio talosta kiinteistö veroa. Ei pitäisi. EERO SALA KESÄKUUN 1971 Metsälehdessä vierailtiin Vaalimaalla katsomassa, kuinka Haminen reserviupseerikoulun oppilaat istuttivat kaksituhatta koivuntainta. Kyseessä oli RUK:n metsämarssitoiminnan kymmenvuotisjuhla. "Tuona aikana koulun oppilaita on metsämarsseihin osallistunut runsaat 18 500 ja työkohteita on ollut yli 1 300. Uudistusaloja on raivattu roskapuustosta noin 700 hehtaaria, männylle kylvetty noin 150 hehtaaria ja taimia istutettu yli puoli miljoonaa kappaletta ”, Metsälehti kertoi. Yhden juhlataimista istutti RUK:n silloinen johtaja, eversti Pentti Syrjä. Sittemmin Syrjä yleni kenraalimajuriksi ennen kuin jäi eläkkeelle vuonna 1979. Eläkepäivillään Syrjä sai kosolti julkisuutta kirjoitettuaan muistelunsa opiskeluvuodestaan Frunzen sotilasakatemiassa Neuvostoliitossa. Pääesikunta yritti estää kirjan julkaisun, koska katsoi sen sisältävän arkaluontoista tietoa ja saattavan vahingoittaa Suomen ja Neuvostoliiton suhteita. Kirja kuitenkin julkaistiin vuonna 1986 – perestroikan ja glasnostin jo tehdessä tuloaan itänaapurissa – ja siitä tuli myyntimenestys. Presidentti Mauno Koivisto suivaantui niin paljon, että uhkasi kenraalia reservistä erottamisella. Syrjän mielestä kirjassa ei kuitenkaan tuotu esille mitään sellaista, mikä ei olisi jo ollut yleisessä tiedossa. Pääesikunnan ja presidentin reaktioita hän piti osoituksena suomettumisesta, yliherkkyydestä idänsuhteissa. Syrjä kirjoitti vielä kaksi muutakin kirjaa, joista toinen kertoi suomalaisten sotavankien kokemuksista Neuvostoliitossa ja toinen suomensukuisista niin sanotuista heimosotureista jatkosodassa – eivät varsinaisesti YYA-henkisiä aiheita nekään. Kenraali Pentti Syrjä kuoli elokuussa 2002 Kuopiossa. Kohu kenraalin muisteluista Sarjassa kerrotaan Metsälehdessä vuosien varrella esiintyneistä ihmisistä. Metsälehden sivuilta
24 21.11.2019 / PILKKEITÄ JERE MALINEN,teksti ja kuvat M ontako kymmenkiloista suolakiveä mahtuu Suomen metsiin? 50 000. Epäilemättä niitä hupenisi paljon enemmänkin, mutta suurin piirtein tuon verran metsästäjät vievät vuosittain nuolukiviä metsiin. Se tarkoittaa keskimäärin yhtä suolakiveä yhtä kaadettua hirveä kohti. Aika moni kivi päätyy metsään juuri nyt, jahtikaudella. Ehkä siinä lepytellään Tapiota. Tai sitten vain muutenkin metsässä oltaessa askeleet sattuvat sopivasti suolakivitolpille. Mutta missä on nuolukivelle paras paikka? Kivet pois pienistä taimikoista Monella metsänomistajalla ja metsästäjällä on vankka ja perusteltu näkemys nuolukiven oikeasta paikasta. Kysymystä on ratkottu myös tieteellisesti. Suomen riistakeskuksessa nykyisin työskentelevä tohtori Sauli Härkönen selvitti aihetta väitöskirjassaan 1990-luvulla. Tuolloin hän päätteli maastotutkimustensa perusteella, että oikeaoppisella suolakivien sijoittelulla voidaan Hirvien nuolukivet varttuneisiin metsiin Matalassa taimikossa tarjoiltu suola lisää hirvivahinkoja. Hirvet viettävät aikaansa nuolukivien läheisyydessä. Niinpä niiden paikka ei ole myöskään teiden läheisyydessä. Hirven syömä männyntaimi. Tästä ei enää tukkipuuta kasva. ohjata hirvet alueille, joilla tuhoriskiä ei enää ole. Vastaavasti väärällä sijoittelulla, esimerkiksi viemällä suolakivet nuoriin, alle 2,5-metrisiin mäntytaimikoihin tai niiden liepeille, voidaan saada paljon vahinkoa aikaan. ”Eipä tuo silloinen havainto ole muuksi muuttunut 20 vuodessa. Samanlaisia havaintoja on tehty senkin jälkeen myös Ruotsissa ja Norjassa”, Härkönen sanoo. Väitöstutkimuksen mukaan hirvet viettävät paljon aikaa nuolukivien läheisyydessä. ”Hirvi syö talvisin 10 kiloa puuta vuorokaudessa, joten vahinkoja syntyy.” Härkönen kehottaakin viemään nuolukivet paikkoihin, missä mutusteltavana ovat puiden sivuoksat, eivät latvukset. ”Nuolukiven oikea paikka on varttuneessa taimikossa, jossa puiden keskipituus on yli neljä metriä.” Toki puusto voi olla Härkösen mielestä korkeampaakin. ”Silloin hirvet syövät alikasvoksena kasvavaa lehtipuustoa. Siitäkään ei ole suuremmin haittaa pääpuuna kasvatettavalle männylle tai kuuselle.” Talvisuolaus suosioon Useissa riistanhoito-ohjeissa kehotetaan kuskaamaan suolaa metsiin keväällä ja alkukesällä. Tällöin käynnistyy sarvenkasvu, joka tunnetusti vaatii mineraaleja. Todellisuudessa kesällä suolan saanti ei ole eläimille ongelma: suola-aitat, kuten vesikasvit sekä mineraalipitoiset lähteet ja purot, ovat helposti eläinten ulottuvissa. Sitä vastoin talvisessa luonnossa suola on vähissä. Esimerkiksi hirven mutustelemissa männynoksissa on vain hitunen natriumia, ja hirvikarja joutuukin turvautumaan pahimmassa tapauksessa jopa suolattuun tiehen! Ilmiö, joka on erityisesti poroilla havaittu. ”Talvi on otollista aikaa kivien viennille. Silloin syntyy myös valtaosa hirvien aiheuttamista metsätuhoista”, Härkönen muistuttaa. Hirvien on havaittu hyödyntävän suolakiviä läpi vuoden. Metsään kannetut nuolukivet eivät ole ainoastaan hirvieläinten käytössä, vaan niiltä tapaa yhtä lailla lintuja, petoja, peuroja ja jäniksiä. Suolantarve kun on kaikilla yhteinen. RIISTA
25 PILKKEITÄ / 21.11.2019 LUKIJAKYSYMYS LUKIJALTA METSÄPILA ERÄIDEN KASVIEN mesi on myrkyllistä. Kuuluisimpia ovat tarinat Turkin pohjoisrannikolta, missä mehiläiset keräävät myrkyllistä mettä turkinalppiruusun kukista. Paikalliset asukkaat ovat tienneet hunajan myrkyllisyyden, mutta eivät alueen läpi kulkeneet valloittajat. Kun kreikkalaisten 10 000 miehen joukko palasi vuonna 401 eaa. persialaisia vastaan käymästään sodasta Mustanmeren rannikon kautta, se ryösti paikallisten asukkaiden mehiläispesiä. Hunajan syönti ei ollutkaan sellainen nautinto kuin he odottivat: pian tuhannet miehet kaatuivat maahan täysin tokkuraisina ja avuttomina. He kuitenkin toipuivat muutamassa päivässä. Kun Pompeiuksen armeija ahdisti Pontoksen kuninkaan Mithridates VI:n joukkoja vuonna 65 eaa., heille oli tarkoituksella jätetty mehiläispesiä ryöstettäviksi. Kun Pompeiuksen sotamiehet olivat huumaantuneet, Pontoksen joukot teurastivat avuttomina maassa makaavat roomalaissotilaat. Vuonna 946 Kiovan keisarinna Olga (myöhemmin Olga Pyhä) käytti samaa keinoa venäläisiä sotilaita vastaan. Myrkyllisestä hunajasta tehtyä simaa nauttineet venäläissotilaat olivat täysin avuttomia, ja Olgan sotilaat tappoivat 5 000 huumaantunutta venäläistä. Mutta venäläisetkin oppivat: vuonna 1489 Iivana Julman sotilaat tappoivat 10 000 huumattua tataaria. Kemiallinen sodankäynti ei siis ole aivan uusi asia. Mitä hyötyä alppiruusulle voisi olla myrkyllisestä medestä? Suuret ja karvaiset kimalaiset ovat juuri sopivia pölyttäjiä alppiruusun isoille kukille. Pienempien hyönteisten kantamana siitepöly ei tavoittaisi kukan luottia, koska hyönteiset eivät koskettaisi luottia. Myrkyllä kasvi siis rajoittaa vieraita niin, Miksi kasvi tarjoaa myrkkyä pölyttäjilleen? Pensas kimalainen suokukan kukalla, mutta onko mesi sille terveellistä? että vain parhaat pölyttäjät, suuret kimalaiset, pystyvät nauttimaan sen medestä. Suomessa myrkyllistä mettä on suopursun, suokukan ja pohjolanukonhatun kukissa. Kimalaiset karttavat suopursua, jonka tärkeimpiä pölyttäjiä ovat kärpäset. Suokukan tärkeimpiä pölyttäjiä ovat kimalaiset. Pohjolanukonhatun ainoa merkittävä pölyttäjä on ukonhattukimalainen, sillä muiden lajien imukärsä ei yllä mesivarastoon. Ukonhatun myrkyllisyyttä on tutkittu tarkemmin. Myrkkyä, acotiniinia, on eniten terälehdissä, mistä sitä joutuu pieniä määriä myös meteen. Myrkyn ensisijainen tehtävä on siis estää hyönteisiä murtautumasta takakautta mesivarastolle. Ehkä suokukalla tilanne on sama: sen kasvulliset osat ovat myrkyllisiä, ja kenties myrkkyä liukenee pieniä määriä meteenkin niin että se on joillekin hyönteisille tappavaa. METSÄN KÄTKÖISSÄ SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia Hyväksyvätkö pankit yhteismetsäosuuden lainan vakuudeksi? Voisi ajatella, että pankin kannalta yhteismetsäosuus on varmempi vakuus kuin suoraan omistettu metsätila, sillä yhteismetsästä tulee tuloja säännöllisesti eikä yhteismetsää voi hakata ”tyhjäksi”. Lukija Porvoosta YHTEISMETSÄOSUUDET on aina liitetty jollekin kiinteistölle sen erityiseksi etuudeksi. Tämän takia yhteismetsäosuuksia ei voi suoraan käyttää vakuutena, vaan panttauksen kohteena on osuudet omaava kiinteistö. ”OP-ryhmän osuuspankit voivat pääsääntöisesti vahvistaa yhteismetsäosuuksille vakuusarvon”, metsäpalvelupäällikkö Petri Kortejärvi kertoo. ”Vakuusarvo voi olla maksimissaan 60 prosenttia osuuksien käyvästä arvosta.” Yhteismetsissä ja yhteismetsäosuuksien vakuuskelpoisuudessa on kuitenkin eroja. Pitkään toimineiden alueellisten yhteismetsien osuudet ovat vahvaa vakuutta varsinkin, jos yhteismetsän osakaskunnan kokous on vahvistanut osuuksien lunastusarvon ja menneinä vuosina lunastuksia on myös tehty. Myös uusien alueellisten yhteismetsien osuudet sopivat vakuudeksi, jos yhteismetsä on tilinpäätöksessään julkaissut yhteismetsäosuuden arvon esimerkiksi summa-arvomenetelmällä laskettuna. Perheyhteismetsien ja pienien sijoittajaryhmien yhteismetsien osuuksien arvottaminen on ongelmallista. Pankille on tärkeää, että vakuuden käypä markkina-arvo ja myyntiaika voidaan arvioida luotettavasti. ”Jos vakuudeksi tarjotaan vaikka 25 prosentin osuutta perheyhteismetsästä, niin pankin näkökulmasta kysymys on siitä, löytyykö markkinoilta ostaja, joka on valmis tulemaan vähemmistöosakkaaksi itselleen tuntemattoman suvun yhteismetsään, minkä hinnan hän on valmis maksamaan ja kuinka nopeasti ostaja löytyy.” Yhteismetsällä itsellään tai sen osakkailla ei ole velvollisuutta lunastaa osakkaan yhteismetsäosuuksia. Pienenkin yhteismetsän osuuksia voidaan arvostaa vakuutena kun vakuudeksi saadaan yhteismetsän kaikki osuudet. Yhteismetsän maksama vuotuinen ylijäämä voidaan huomioida osana asiakkaan lainanhoitokykyä. Nordeasta kerrotaan, että yhteismetsäosuudet eivät lisää pantattavan kiinteistön arvoa, mutta asiakkaan maksukykyä arvioitaessa huomioidaan yhteismetsän vuotuiset tuotot. MIKKO HÄYRYNEN Käykö yhteismetsäosuus vakuudeksi? ON JOKSEENKIN turhauttavaa puhua hoidetusta metsästä, sillä tiedotusvälineissä melkein päivittäin ylistetään luonnontilaista metsää. Kuitenkin hoidettu metsä on terve ja kasvuisa ja siten muun muassa ilmaston muutoksen torjunnan kannalta edullinen. Esimerkiksi Hyytiälän tutkimusaseman tutkimuksissa on osoitettu, että kasvuisa metsä on todellinen hiilinielu (HS 7.11.). Hyytiälän tutkimusaseman perustajiin kuuluu metsäprofessori Pertti Hari. Toivottavasti nykyisessäkin tutkijaryhmässä on myös metsäalan tutkijoita. Metsien hiilinielun suurentamiseksi esitetään metsäpinta-alan lisäämistä neljästä viiteen hehtaariin asukasta kohden. Olisi ollut syytä tuoda esiin, että lähinnä metsänhoidon ansiosta metsien vuotuinen kasvu on lisääntynyt suurin piirtein samalla metsäpinta-alalla 1950-luvulta nykypäivään: noin 50 miljoonasta noin 100 miljoonaan kuutiometriin eli 10 kuutiometristä 20 kuutiometriin asukasta kohden ilman metsäpinta-alan merkittävää muutosta. Suomi on hyvin metsäinen maa, joten sen metsien hiilinielun lisäämiseksi metsäpinta-alan kasvattaminen tuskin on ensisijainen keino. Metsänhoidon edelleen tehostaminen on syytä ottaa huomioon tässäkin yhteydessä. VELI-PEKKA JÄRVELÄINEN emeritusprofessori, Tampere Hoidettu metsä on kasvuisa
JOULULAHJAKSI RAHANARVOISIA VINKKEJÄ. * Metsälehden toteuttaman lukijakyselyn vastaajat arvioivat Metsälehden itselleen tuottamaksi rahalliseksi arvoksi keskimäärin 3968 €. Tarjous on voimassa 24.12. saakka ja koskee vain Suomeen lähetettäviä lehtiä. Lahjatilaus alkaa 16.1.2020. www.tilaametsa.fi/joulu Tai soita asiakaspalveluun 09 315 498 40 Vedoksen hyväksyntä Tilausnumero SC1047324 Näytetilauksen numero Vedoksen viite 185866 Asiakkaan viite Marko Rantanen Tila Odotetaan hyväksyntää Tuotteen numero P433.330 Määrä 20 Näytteiden lukumäärä Laserkaiverrus. Sijainti sivu Painatustapa Laserkaiverrus. Logon nimi kesla Värien määrä PMS-värikoodit Painatuksen koko (mm) 80.00 x 14.90 Sivujen määrä 1 TILAA JA VOITA RETK ISETT I! ARVO 150 € Palkinto sisältää reppujakkaran, nuotiopannun, termospullon kahdella mukilla, retkikirveen, retkisahan ja makkaratikun. METSÄ ALAN AJANK OHTAI SLEHT I • TORST AINA 12. SYYSK UUTA 2019 • NRO 16 • PERUS TETTU 1933 • WWW. METSÄ LEHTI. FI Sa m i Ka rp pi ne n UUTIN EN: Metsä nhoit omää rät olivat Luonn onvar akesk uksen muka an kasvu ssa viime vuonn a. ›› 3 UUTIS ET Tukk ia entist ä enem män selluk si ›› 2–3 Hiilin ieluke skust elu virisi jo Ruots issaki n ›› 4–5 HENKI LÖ Yhdis tykse stä yhtiö n leipiin Ilpo Pentinp uro vaihtoi Keski-S uomen metsän hoitoyh distyks en johtaju uden Keitele Groupi n puunha nkintaa n. ›› 6 Pian keilat aan entist ä tarkem min ›› 8 Mihin kanna ttaa pistää metsä rahat ? ›› 12–13 METSÄ STÄ Miten hyödy ntää hyvä sieme nvuos i? ›› 14–15 Hakk uuauk io vuonn a yksi ›› 18–19 Ampu mahii htäjä ehtii metsä töihin kin ›› 20–21 PILKK EITÄ Karhu nkaat o on sattum an kaupp a ›› 24 Monim uotoi suus on suoje lun arvois ta ›› 26 Japan invaa htera muun tuu mone ksi ›› 30 Metsäv akuutu sten hinnat ovat jo lähten eet nousuu n. Miten käy, jos Euroop an suurtu hot ulottuv at meille? Sivut 9–11 Kallii ksi tulee Va ltt er i Sk yt tä OM AL LA PA LS TA LL A TE EM A VI NK IT PU UK AU PA N TE KO ON 13 ky sym yst ä en na kk orai vau kse sta Jok a pai kan aut o Sk oda Oc tav ia Sco ut KÄ SIN TE HT Y Nä in syn tyy ma lka kat to PU UK AU PP AK YS EL Y Tu kk ien hu ipp uh inn at pu tos iva t ›› Su san Elo tek ee pu ist aan ast ioit a ja val ais im ia 26 . SY YS KU UT A • NU ME RO 6/ 20 19 • 11 € WW W. ME TS AL EH TI .FI M ET SÄ LE HT I M AK AS IIN I 6/2 019 TE EM A: PU UK AU PP A vuosi / 23 nroa 99 € (norm. 155 € ) Metsälehden lukeminen kannattaa lahjan saaja: • Oppii tekemään oikeita asioita oikeaan aikaan ja ennakoimaan yllättävät tilanteet metsänhoidossa. • Pysyy ajan tasalla siitä, mitä metsässä tapahtuu juuri nyt. • Pääsee osaksi ammattilaisten asiantuntijaverkostoa. Anna lahja, mistä on iloa koko vuodeksi ja jonka hyöty lukijalleen on keskimäärin 3968 €* parempana tuottona metsästä. Lahjan antajana saat itse lahjaksi 40 € arvoisen puisen Metsälehti vara-akun.
27 PILKKEITÄ / 21.11.2019 PALVELUKSEEN HALUTAAN KESKUSTELUA VALKOHÄNTÄPEUROJEN (Odocoileus virginianus ) ja metsäkauriiden (Capreolus capreolus ) kantojen tiedetään yleisesti kasvaneen voimakkaasti viime vuosina. Ylen verkkosivuille kirjoittava vapaa toimittaja Pekka Juntti kehottaa twiitissä 29. syyskuuta hakemaan syitä peurojen määrän sekä punkkien lisääntymiseen metsätaloudesta ja avohakkuusta. Juntti on yhtenä kirjoittajana toisen painoksen pian saavassa, Tieto-Finlandia-ehdokkuudella juuri huomioidussa kirjassa Metsä meidän jälkeemme (Like), jossa käsitellään metsätalouden vallinneita käytäntöjä kriittiseen sävyyn. Kirjassa annetaan ymmärtää, että peurojen ja kauriiden kannan kasvu ja avohakkuisiin perustuva metsätalous ovat yhteydessä toisiinsa. Luvussa "Punkkien peijaiset" kuvataan punkkien aiheuttamia inhimillisiä kärsimyksiä ja todetaan: ”Metsätalous on luonut punkeille ja niiden sarvekkaille isäntäeläimille leppoisat olosuhteet.” Emeritusprofessori Erkki Lähde kirjoitti 21. heinäkuuta Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan, kuinka avohakkuualat runsastuttavat aukeilla aloilla viihtyvien eliöiden määrää. Näiden joukossa ovat hänen mukaansa hirvet, peurat ja kauriit, jotka levittävät edelleen punkkeja ja hirvikärpäsiä. Myös Maaseudun tulevaisuudessa 18. syyskuuta julkaistussa mielipidekirjoituksessa Lähde kirjoittaa yhdessä dosentti Yrjö Norokorven sekä tohtori Olavi Laihon kanssa, että metsän jatkuva kasvatus vähentäisi hirvieläinten määrää metsissämme. Ajatus avohakkuiden ja pienten hirvieläinten välisestä yhteydestä tuntuu siis elävän vahvana. Metsä meidän jälkeemme eivätkä Lähteen mielipidekirjoitukset kuitenkaan avaa, mikä avohakkuumetsätaloudessa ajaa peurojen ja kauriiden kannan kasvua. Metsä meidän jälkeemme kertoo kuitenkin, että talousmetsien, taimikoiden ja peltojen muodostama rikkonainen elinympäristö sopii pienille hirvieläimille ikimetsiä paremmin. Näkemysten taustalla lienee ajatus, että avoimien paikkojen määrän oletettu kasvu ja nuorissa taimikoissa oleva ravinto suosivat näitä maatalouselinympäristöjen lajeja siinä määrin, että kannat kasvavat holtittomasti. Onko käsitykselle katetta? Valkohäntäpeuran ja metsäkauriin kannat ovat suurimmillaan maatalousvaltaisessa Lounais-Suomessa, mutta esiintymisalueet ovat laajat. Kaikkialla Eteläja Keski-Suomessa esiintyvän valkohäntäpeuran talvikanta on ylittänyt sadantuhannen yksilön rajan kaksinkertaistuen 2010-luvulla. Jos kannan suuruutta selittäisi avohakkuiden tai taimikoiden määrä, näiden tulisi korreloida keskenään. Avohakkuualat ovat 2000-luvulla vaihdelleet vuodesta toiseen, mutta tasomuutosta ei ole tapahtunut (graafi). Valkohäntäpeuran esiintymisalueella – koko Suomi pois lukien Lapin ja Oulun läänit sekä Pohjois-Karjala – alle 1,3-metristen taimikoiden pinta-ala on valtakunnan metsien inventointitietojen perusteella pikemminkin pienentynyt kuin kasvanut (taulukko). Avohakkuumetsätalouden laajamittaisuuden ja valkohäntäpeuran esiintymisen välinen yhteys on siis tilastojen valossa olematon. Metsäkauriin yksilömääristä ei ole olemassa tilastotietoja, joten mahdollista korrelaatiota ei voi tarkistaa. Korrelaation puuttuminen taimikoiden määrän ja valkohän50 100 150 200 Vuotuinen avohakkuuala koko Suomessa Tuhatta hehtaaria 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 Valkohäntäpeurojen kanta 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 20000 40000 60000 80000 100000 120 000 Metsätalous ei selitä valkohäntä peuran kannan kasvua täpeurojen kannan suuruuden välillä on loogista, sillä puiden taimet eivät ole lajin ensisijaista ravintoa. Kannan suuruutta ohjailee talviaikaista kuolleisuutta vähentävä talviruokinta sekä metsästysmäärät. KATRI HIMANEN Kirjoittaja on Luonnonvarakeskuksen tutkija. Pienten taimikoiden* pinta-ala valko häntäpeuran esiintymisalueella MannerSuomessa * kehitysluokka 2, valtapituus alle 1,3 m Vuosi pinta-ala 1000 ha 1998 610 2006 739 2011 630 2015 511 Pienten taimikoiden pinta-alatieto on kerätty valtakunnan metsien inventoinnin yhteydessä ja ilmoitetaan kuvaajassa keruuajanjakson keskimmäisen vuoden kohdalla. JUSSI COLLIN METSÄMUSEO LUSTO on myynyt työnäytöskoneena toimineen Pika 50 -metsäkoneen Laukaan Tupaswilla Oy:lle. Koneen myynnistä järjestettiin tarjouskilpailu, joka päättyi lokakuun lopussa. Kauppahintaa ei kerrottu. Tupaswilla on vanhojen hirsirakennusten suojissa toimiva perinnekylä, joka järjestää muun muassa yritystapahtumia ja perhejuhlia. PIKA 50 on erinomainen lisä Tupaswillan Perinnekylän kokoelmaan, joka keskittyy vanhoihin maaja metsätalouskoneisiin, yhtiöstä kerrotaan. ”Haaveissa olisi, että pääsisimme tekemään koneella työnäytöstä ensi kesän perinnepäivillä”, suunnittelee toimitusjohtaja Juhani Kauppinen. Lustoon jäi vielä toinen Pika 50 -metsäkone. Se konservoitiin viime talvena ja siirretään alkuvuodesta yleisön nähtäville. Perinnekylä osti vanhan metsäkoneen Pika 50 esiintyi Lustossa työnäytöksessä. Ti m o Ki lp el äi ne n Lä hd e: Ku kk o, T. ja Pu se ni us , J. 20 19 www.keitelegroup.? HANKINTAESIMIESTÄ SIILINJÄRVI – JUANKOSKI – KAAVI – NILSIÄ OUTOKUMPU -ALUEELLE Keitele Group on vakavarainen puutuotealan yksityinen yritys, joka jalostaa korkealaatuisesta suomalaisesta tukkiraaka-aineesta asiakaslähtöistä sahatavaraa ja jatkojalosteita. Keitele Groupin liikevaihto tilikaudella 2019 on n. 269 miljoonaa euroa. Palveluksessamme on yli 500 puualan ammattilaista. Uudet Keiteleellä, Kemijärvellä ja Alajärvellä sijaitsevat tuotantolaitoksemme edustavat alan huippua Euroopassa. Tuotamme vuodessa 900.000 m 3 sahatavaraa ja 400.000 m 3 jatkojalosteita. Liiketoimintamme on vahvalla kasvu-uralla. Tavoitteenamme on tehdä yli miljoona kuutiometriä sahatavaraa vuonna 2020. Puunhankintayhtiömme Keitele Forest Oy vastaa sahojemme puuhuollosta. Toimihenkilömme siirtyessä yhtiön sisällä uusiin tehtäviin, haemme nyt Hankintaesimies vastaa toimialueellaan yksityismetsien puun ostosta ja metsäpalveluista sekä korjuusta ja kuljetuksesta. Odotamme sinulta: • Metsäalan koulutusta • Monipuolista työkokemusta, erityisesti asiakaspalvelusta • Aktiivista otetta ja hyviä vuorovaikutustaitoja Tarjoamme: • Tavoitteellista työtä puunhankinnan parissa • Kehittyvän ja modernin työympäristön • Kilpailukykyisen palkkauksen Hakemukset pyydämme lähettämään 2.12.2019 mennessä sähköpostilla: ilpo.pentinpuro @keitelegroup.? Lisätiedot: metsäpäällikkö Ilpo Pentinpuro, p. 040 595 3006.
28 21.11.2019 / PILKKEITÄ MYYDÄÄN MYYDÄÄN LÄHETIN ALKUKESÄLLÄ Tapion metsänhoitosuositusten takana oleville johtoja ohjausryhmän jäsenille kirjelmän, jossa ilmaisin monen käytännön metsänhoitoja korjuutyötä tekevän metsäammattilaisen kielteisen näkemyksen siitä, että jatkuva kasvatus esitetään suosituksissa rinta rinnan perinteisen tasaikäisrakenteisen metsäkasvatuksen kanssa – ikään kuin yhtä suositeltavana! Esitimme myös huolen siitä, että EU ilmastoja monimuotoisuuspaniikin vallitessa saattaisi puuttua metsiemme käsittelyyn esimerkiksi avohakkuukieltodirektiivillä. Ennustimme oikein. Maaseudun Tulevaisuus (MT) kertoi 25. lokakuuta EU:n parhaillaan valmistelemista kestävyyskriteereistä. Tämänhetkisen esityksen mukaan ”metsien käsittelyä tulisi välttää alueilla, joissa on korkea monimuotoisuus tai suuret hiilivarastot”. Tämä saattaisi lehden mukaan tarkoittaa nimenomaan avohakkuukieltoa, jolloin jatkuva kasvatus jäisi ainoaksi mahdolliseksi käsittelymuodoksi. Vihreiden Ville Niinistö puolestaan sanoi MT:n haastattelussa 23. syyskuuta, että ”Suomen metsätalous ei ole kestävällä pohjalla” ja että ”avohakkuut ovat metsätaloudemme kipupiste”. Mikäli EU-parlamentin vihreät onnistuvat vakuuttamaan Eteläja Keski-Euroopan 500 miljoonan kansalaisen maiden edustajat siitä, että avohakkuukielto on ilmastonmuutoksen ja monimuotoisuuden kannalta järkevää, niin avohakkuukiellon vaara on ilmeinen. Ymmärryksen 15 miljoonan pohjoismaalaisen hyvinvointia kohtaan voidaan perustellusti epäillä olevan heikko. Kansallisia metsänhoitosuosituksiamme pitäisi pikaisesti muuttaa niin, etteivät vihreät voi vedota siihen, että jatkuvaa kasvatusta suositellaan Suomessa täysin samanarvoisena metsänkäsittelymuotona tasaikäisrakenteisen metsänkäsittelyn kanssa. Jatkuva kasvatushan tuli metsälakiin pienen metsänomistajaryhmän tarpeesta, eivätkä lainsäätäjät ajatelleet, että siitä voisi tulla valtamenetelmä. Tuntuu merkilliseltä, että jatkuvaa kasvatusta ylipäänsä suositellaan sovellettavaksi muuten kuin erityiskohteissa maisemanhoitomielessä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimustulosten valossa jatkuvalla kasvatuksella puuta kertyy hyötykäyttöön 40– 50 prosenttia vähemmän kuin tehometsätalouden keinoin, ja samalla metsänomistajien tulot vähenevät tuntuvasti. Miten tällaista metsänkäsittelymuotoa voidaan suositella samanarvoisena metsämme huippukuntoon saattaneen tasaikäisrakenteisen metsänkasvatuksen kanssa? Luken tutkijoiden mukaan jatkuva kasvatus johtaa myös väistämättä mustikkatyypin männiköiden ja rehevämpien metsien kuusettumiseen. Ilmastonmuutoksen kannalta tämä ei ole missään tapauksessa toivottava kehitys – kuusi kun on tunnetusti puulajeistamme alttein kuivuudelle ja myrskyille ja sen myötä vakaville hyönteistuhoille. Myös kuusella esiintyvät juurikääpävahingot yleistyisivät. Hyväksymme kentällä toki sen, että jatkuva kasvatus on sallittua, mutta kansallisissa metsänhoitosuosituksissa sen ja tuottoisan tasaikäisrakenteisen metsänkasvatuksen välillä pitäisi tehdä selvä pesäero. Jatkuva kasvatus voitaisiin siirtää esimerkiksi otsikon ”metsänkasvatus erityiskohteissa” alle. Haitat ja mahdolliset hyödytkin pitäisi tuoda esille keskitetysti eikä hajautetusti, kuten nykyisissä suosituksissa. CARL-JOHAN JANSSON metsätalousinsinööri Raasepori Avohakkuukielto pakottaisi kannattamattomaan jatkuvaan kasvatukseen LUKIJALTA "Miten tällaista metsienkäsittelymuotoa voidaan suositella?" METSÄTILA JA MÄÄRÄALA, Punkaharju, Vuoriniemi Metsätila 2,195 ha sekä n. 13,4 ha määräala metsätilasta. Havupuuvaltainen puusto yhteensä n. 1 700 m 3 , valtaosa kehitysluokaltaan varttunutta kasvatusmetsää. Molemmat palstat ovat hyvien tieyhteyksien varrella. Hintanäkemys yht. 52 000 €. TARJOUKSET pyydämme jättämään 15.12.2019 mennessä os. Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju tai sähköpostilla veijo.laukkanen@metsat.fi. METSÄKIINTEISTÖ, Punkaharju, Kattila-aho 25,44 ha. Kiinteistön puuston määrä n. 2 000 m 3 , rehevät kasvupohjat ja kattava tieverkosto. Kehitysluokat valtaosin kasvatusmetsiä, osalle harvennushakkuu tehtävissä heti. Hintanäkemys 75 000 €. TARJOUKSET pyydämme jättämään 15.12.2019 mennessä os. Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju tai sähköpostilla veijo.laukkanen@metsat.fi. SAARIKIINTEISTÖ, Punkaharju 20,79 ha. Saarikiinteistö Saimaan Pihlajavedellä, Pieni-Kontiainen -saaressa. Havupuuvaltaisen puuston määrä on n. 1 840 m 3 . Kiinteistöllä on 6 rantarakennuspaikkaa vapaa-ajanasunnoille, rakennuspaikat sijaitsevat 2 korttelissa, rakennusoikeus 130 krsm²/rakennuspaikka. Rantaviivaa Apajalahti -kiinteistöllä on yhteensä n. 1 km. Venevalkamaja autopaikka sijaitsevat Saukonsaaressa, Pietolansaaren lossilaiturin tuntumassa, vesimatkaa n. 2 km. Hp. 117 000 €. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 050 464 6500 METSÄTILA, Jämsä, Haavisto 29,54 ha. Kiinteistölle on haettu lupa maa-aineksen (kallio) ottamiseen ja Jämsän kaupunki on antanut asiasta päätöksen 18.4.2018. Ottoalueen pinta-ala n. 6,5 ha ja haettu kokonaismäärä 580 000m 3 . Ottamisaika 10 vuotta. Vaasan hallinto oikeus on palauttanut lupahakemuksen kaupungille odottamaan täydennystä. Kiinteistölle menee metsäautotie (Koppelomäentie). Lisätietoja luvasta ja sen yksityiskohdista välittäjältä. Myydään tarjousten perusteella. MAATILA, Viro, Rapla 490 ha. Harvinainen tilaisuus hankkia kerralla suuri maatalouskokonaisuus Virosta, n. 50 km Tallinnasta! Myynnissä peltoa Raplan kunnassa 490 ha. Hyvät mahdollisuudet myös vuokrata lisää peltoalueita. Hinta sisältää myös tilan päärakennuksen, muita maatalousrakennuksia sekä kolme kuivurija viljavarastorakennusta (joissa kolme Antti -kuivuria 36, 36 + 40 m 3 , yksi Stela läpivirtauskuivuri ja 32 m 3 :n Mepu -kuivuri). Lisäksi kolme John Deere -traktoria ja paljon pienempiä maatalouskoneita ja -laitteita. Hp. 3,6 milj. € Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 040 510 8085 METSÄKIINTEISTÖ, Juva, Näärinki 30 ha. Ainespuun määrä on noin 3 000 m 3 , josta tukkipuuta on noin 25 %. Metsälö on mitä parhaimmassa kehitysvaiheessa, nuorten ja varttuneiden kasvatusmetsien osuus on merkittävä. Tilan rajalle on hyväkuntoinen metsäautotie. Harvennushakkuumahdollisuuksia on hieman yli 5 hehtaarin alalla. Todellinen pinta-ala on suurempi kuin kiinteistörekisterissä mainittu 30 ha, esim. mhy:n tiedostojen ja karttamittauksen perusteella se on noin 32,4 ha (n. +8 %). Myydään Kiinteistömaailman Tarjouskaupalla, lähtöhinta 79 000 € METSÄKIINTEISTÖ, Sulkava, Lohilahti 81,7 ha. Kolmesta metsäkiinteistöstä muodostuva kokonaisuus. Kaksi itsenäistä kiinteistöä ja yksi määräala, kiinteistörekisteriin perustuva kokonaispinta-ala n. 81,7 ha. Kasvullista metsämaata on noin 69 ha, loppuosa peltoja (n. 7 ha) sekä kitu-ja joutomaata. Puusto on havupuuvaltaista. Kokonaispuuston määrä on noin 4 900 m 3 , josta tukkipuun osuus on noin 28 %. Kovapohjaisia kangasmaita. Tiloilla on harvennushakkuita ja siemenpuiden poistoa tarjolla. Myydään Kiinteistömaailman Tarjouskaupalla, lähtöhinta 190 000 € METSÄKIINTEISTÖ, Kuhmo, Saunajärvi 24,1 ha. Kuhmon Saunajärvellä 24,1 ha metsätila hyvän tieyhteyden varrella aivan Lieksa-Kuhmo seututien tuntumassa. Kiinteistö koostuu pääosin varttuneista taimikoista ja nuorista kasvatusmetsistä. Kuitupuuvaltaisen tilan puuston kokonaismäärä on noin 1 500 m 3 . Turvemaat on ojitettu ja pääpuulaji on mänty. Jonkerinsalon luonnonsuojelualueen jylhän kaunis luonto rotkolaaksoineen ja retkeilyreitteineen sijaitsee lähellä. Hp. 35 000 € Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa www.metsalehti.fi/metsamaa MYYDÄÄN PORNAISISSA MÄÄRÄALA METSÄÄ kirjallisten tarjousten perusteella Vähä-Laukkoskella, yhteensä noin 48,3 ha. Kokonaispuusto metsäarvion mukaan 5 652 m 3 . Myyntikohde on yhtenäisenä palstana ja rajoittuu Ruokijärveen. Ostaja maksaa määräalan lohkomiskustannukset. Tarjous 30.11. mennessä. Tarkemmat tiedot www.proagria.fi/LKV Etelä-Suomen maaseutukiinteistöt LKV Antti Mäenpää p. 040 510 3185, antti.maenpaa@proagria.fi
29 PILKKEITÄ / 21.11.2019 METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki s-posti: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 029 432 6100 UIkoasu Anna Back (vuorotteluvapaalla) Tuomas Nikulin p. 050 512 9224 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 029 432 6108 Eero Sala p. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. 029 432 6110 Tiia Puukila p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p. 029 432 6115 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. 029 432 6111 Sami Karppinen p. 029 432 6114 Kauppak. 19 B, 40100 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Palvelupäällikkö Mari Pousi p. 09 315 49 845 Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran p. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja p. 09 315 49 844 MARKKINOINTI Verkkotuottaja Heta Välimäki p. 029 432 6113 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi METSÄTALOUDELLINEN AMMATTILEHTI 87. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 31 950(LT/18) Lukijoita 148 000 (KMT/18) Painopaikka Punamusta,Joensuu PALVELUKSEEN HALUTAAN PALVELUKSEEN HALUTAAN JUSSI COLLIN RUOTSIN maaseutusanomalehti ATL sekä Land-lehden metsäsivusto uutisoivat, että Ruotsin metsäammateissa työskentelevien naisten järjestö NYKS paheksuu Ponssen Saksan diileriyhtiön asiakkailleen kuvaamaa vuoden 2020 kalenteria, jossa nuoret vähäpukeiset naiset poseeraavat Ponssen metsäkoneiden kupeella. Kiusallista oli, että kuvat oli otettu Ponssen tehtailla Vieremällä. Kalenteria ei ehditty julkaista, mutta siihen aiottuja kuvia on ollut esillä Youtubessa ja saksalaisella Ponsse Extreme -Facebook-sivustolla. ”Järkytyin nähtyäni kuvat ensimmäistä kertaa. En voinut käsittää, että tällaista voisi tapahtua vuonna 2020 Metoon jälkeen. Tämä tuntuu valtavan traagiselta”, lausui NYKSin tiedotusvastaava Anna Schyman sanomalehti ATL:lle. Myös ruotsalaiset metsäyhtiöt Holmen ja SCA ovat ilmaisseet paheksuntansa asiasta. Ponssen toimitusjohtaja Juho Nummela on harmissaan tapahtuneesta ja pahoittelee aiheutunutta mielipahaa. Hän myöntää, että yhtiössä oltiin tietoisia saksalaisen kuvausryhmän vierailusta. ”Olemme ryhtyneet tarvittaviin korjaustoimiin, kalenteria ei tulla painamaan. Olemme myös olleet asiasta yhteydessä ruotsalaisiin metsäyhtiöihin.” Nummelan mukaan Ponsse Extreme -sivusto ei ole yhtiön hallitsema. Ponssen tyttökalenteri suututti Ruotsissa LAKEUS Metsänhoitoyhdistys Lakeus toimii eteläisellä Etelä-Pohjanmaalla neljän kunnan alueella kuudessa toimipaikassa. Jäseninä meillä on 5500 metsänomistajaa. Palveluksessamme on 21 toimihenkilöä ja yhdessä metsureiden ja yrittäjien kanssa teemme 70 henkilötyövuoden verran töitä asiakkaidemme metsäasioiden parissa. Haemme KAHTA METSÄASIANTUNTIJAA vakituiseen työsuhteeseen Jalasjärvelle ja Jurvaan. Työtehtäviisi kuuluvat puukauppaan ja metsänhoitoon liittyvien palveluiden markkinointi ja myynti sekä metsänomistajien palvelu. Tarjoamme työpaikan yrittäjähenkisistä ja rehellisistä ihmisistä tunnetulla Etelä-Pohjanmaalla. Alueeltamme löytyy kansallispuistojen erämaiden luonnon rauhaa, elinvoimaista maaseutua ja kaksi kehittyvää seutukaupunkia. Maakunnan keskuskaupunki Seinäjoki sijaitsee alueemme rajalla. Menestyäksesi tehtävissäsi saat avuksesi nykyaikaiset työvälineet ja työyhteisön tuen henkilökohtaiseen kehittymiseen. Edellytämme hakijoilta tehtävään soveltuvaa metsäalan koulutusta. Arvostamme aiempaa kokemusta puukaupasta, metsänhoitotöiden osaamista sekä aktiivista markkinointija palveluhenkisyyttä. Työssä noudatetaan YT/METO-työehtosopimusta. Hakemukset ansioluetteloineen pyydetään toimittamaan 12.12.2019 mennessä sähköpostitse jussi.parviainen@mhy.fi Lisätietoja: johtaja Jussi Parviainen, 0400 758 890 jussi.parviainen@mhy.fi Metsänomistajat MHY Lakeus 2x150mm_ML 7.11.2019 11.28 Sivu 1 ETELÄ-SAVO Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo toimii 10 kunnan alueella. Olemme Suomen suurimpia yksityismetsätalouden toimijoita. Palvelemme asiakkaitamme yli 200 henkilötyövuoden voimin. Palveluksessamme on 67 toimihenkilöä ja toimipaikkoja on 15. Liikevaihtomme on 16 miljoonaa euroa. Lisätietoja www.mhy.fi/etelasavo Laajennamme metsätilojen omistusjärjestelyihin liittyviä palveluitamme ja haemme palvelukseemme ERITYISASIANTUNTIJAA Toimenkuvaasi sisältyvät metsätilojen omistusjärjestelyiden suunnitteluun ja toteutukseen liittyvät palvelut sekä niihin liittyvien asiakirjojen laadinta mhy Etelä-Savon toimialueella. Tehtävän menestyksekäs hoitaminen edellyttää vahvaa kokemusta omistusjärjestelyistä ja asiakirjojen laadinnasta. Hallitset omistusjärjestelyihin liittyvän verolainsäädännön. Omistusjärjestelyihin liittyvän juridiikan, kuten perheja perintöoikeuden osaaminen ja työkokemus kiinteistökaupasta luetaan eduksi. Koulutustaustasi voi olla metsällinen, kaupallinen tai juridinen. Työskentelytapasi on suunnitelmallinen ja täsmällinen. Olet sitoutunut asetettuihin tavoitteisiin ja joustava työajoissa. Tarjoamme sinulle vakituisen työsuhteen ja mielenkiintoisen työn asiantuntijatehtävissä suuressa yhdistyksessä. Työ alkaa tammikuussa 2020. Toimipaikka sovitaan valinnan yhteydessä. Työssä noudatetaan YT/METO -työehtosopimusta. Hakemukset ansioluetteloineen ja palkkatoiveineen pyydetään toimittamaan 30.11.2019 mennessä sähköpostitse petri.pajunen@mhy.fi Lisätietoja antaa johtaja Petri Pajunen p. 040 7766 212 petri.pajunen@mhy.fi Metsänomistajat MHY Etelä-savo 2 x 160mm_92mm 5.11.2019 10.24 Sivu 1 Tehtävä edellyttää kokemusta metsien uudistamisesta ja metsänhoidosta. Erityisesti arvostamme osaamista metsänjalostuksen, -tutkimuksen, metsäkylvön ja taimituotannon aloilta. Työssä tarvitaan sekä hyvää biologista että käytännöllistä osaamista sekä hyviä yhteistyötaitoja asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa toimimiseen. Työ edellyttää jonkin verran matkustamista. Toimipaikka voi olla joko Tapion toimisto Helsingissä tai siemenkeskus Oitissa. Monipuolinen tehtävä antaa mahdollisuuden kehittyä edelleen alan ammattilaisena. Tarjoamme sinulle tueksi energisen ja innostavan työyhteisön metsäalan huippuammattilaisten joukossa. Työantajana tarjoamme joustavat työn tekemisen puitteet, hyvät edut ja mutkattoman yhdessä tekemisen kulttuurin. Tapio on metsän, luonnon ja paikkatiedon asiantuntija. Tarjoamme luotettavaa tutkimukseen perustuvaa tietoa ja asiantuntijapalveluita, tehokkaita ratkaisuja sekä työvälineitä metsien kestävään hyödyntämiseen. Tapio-konserniin kuuluvat emoyhtiö Tapio Oy sekä tytäryhtiö Tapio Palvelut Oy. Tunnetuimmat brändimme ovat Tapio, Metsälehti ja Karttakeskus. Lisätietoja tehtävästä antaa metsäpäällikkö Hannu Niemelä, p. 040 585 0005. Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi ja cv:si 2.12.2019 mennessä osoitteella rekrytointi@tapio.fi. HAEMME NYT Tapio tuottaa ja markkinoi metsäpuiden jalostettuja siemeniä metsien uudistamiseen ja taimituotantoon. Jalostetuilla metsäpuiden siemenillä voidaan lisätä merkittävästi Suomen metsien kasvua ja hiilensidontaa sekä parannetaan metsätalouden kannattavuutta. ASIANTUNTIJAA SIEMENTEN TUOTANTOON JA MARKKINOINTIIN.
30 21.11.2019 / PILKKEITÄ MERKKIPÄIVÄT 80 VUOTTA 2.12. KAJ KARLSSON, metsän hoitaja, Tampere (matkoilla) 60 VUOTTA 28.11. SATU YLÖNEN, KTM, metsän hoitaja, Kuhmo (matkoilla) Merkkipäiväpalsta on avoin kaikille lukijoille. Tieto ja voi lähettää viimeistään kuukautta ennen merk kipäivää. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraa tinportti 4 A, 00240 Helsinki. Sähköposti: paivi.lai pio@metsalehti.fi. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. RAKAS PÄIVÄKIRJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. NUORTEVA HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuvat SAMOIHIN AIKOIHIN, kun Suomessa värjöteltiin loskaisissa syyssateissa, julisti Yhdysvaltojen Kentuckyn osavaltio syksyn virallisen metsäpalokauden alkaneeksi. Lokakuun ensimmäisestä päivästä joulukuun puoliväliin on tulenkäyttö ulkona määrätty ehdottoman kielletyksi aamukuudesta iltakuuteen – jos metsämaata on alle 46 metrin päässä tulitikunsytyttäjästä. Syksyn palovaroituskaudella metsäja maastopaloja silti syttyy Kentuckyssa keskimäärin tuhannesta kahteen tuhanteen joka vuosi. Päällimmäinen asia, joka monelle tulee mieleen Kentuckysta on ”paahdettuja kanoja” tarjoava pikaravintolaketju. Vähemmän tunnettua on, että osavaltio sakottaa kansalaisiaan ankarasti, jos nämä grillaavat kanojaan avotulella lainvastaisesti. Säädöksillä pyritään varjelemaan puita metsäpalojen paahteelta. Samaisen osavaltion nimeä kantavan puulajin siemeniä ovat sen sijaan paahtaneet nuotion loimussa jo vuosisatojen ajan niin intiaanit kuin uudisasukkaat. Uudisraivaajat käyttivät papuja kahvinkorvikkeena, ja intiaanit joivat papujuomaansa jo ennen kuin varsinaista kahvia edes tunnettiin. Kentuckinkahvipuu (Gymnocladus dioica ) eli kentukinpapupuu on sukunsa ainoa lajiedustaja Uudella mantereella. Puu kuuluu hernekasveihin, eikä ole sukua oikeille kahvipensaille. Kentuckinkahvipuun luontaisena levinneisyysalueena pideKentuckyn paahdetut kahvipuut Kentuckinkahvipuu voi helposti saavuttaa parinkymmenen metrin korkeuden. Kentuckinkahvipuu lehdet puhkeavat keväällä myöhään ja karisevat syksyllä aikaisin. tään Pohjois-Amerikan keskija itäosia. Puu kasvaa alueen metsissä harvakseltaan yksittäispuina tai pieninä juurivesoista levinneinä klooniryhminä. Se voi helposti saavuttaa parinkymmenen metrin korkeuden, joskin yli kolmenkymmenenkin metrin lukemia on paikoin ilmoitettu. Suomessa puu pärjää vain aivan eteläisimmissä osissa ja silloinkin kärsii usein hallasta. Mammutit kylvötöissä? Papupuun lehdet puhkeavat varsin myöhään, muiden puiden ollessa jo vihreitä, ja karisevat syksyllä aikaisin. Puolet vuodesta puu näyttääkin melkoisen kaljulta, jopa kuolleelta. Lisäksi pääoksissa on haaroja tai sivuoksia suhteellisen harvassa. Puun latinankielinen sukunimi Gymnocladus tarkoittaa paljasta oksaa. Puu on kaksikotinen, ja vain emipuut tuottavat siemeniä. Siemenpalot voivat olla jopa 25 senttiä pitkiä, ja lehtirangat metrin pituisia. Palot voivat roikkua puissa talven yli muuten lehdettömässä puussa. Itse siemenetkin ovat kookkaita – jopa parisenttisiä läpimitaltaan. Raakoina siemenet ovat lievästi myrkyllisiä, mutta paahtaminen neutraloi myrkyn haitattomaksi. Tiedossa ei ole ihmismyrkytyksiä pavuista, mutta karjaeläinten on epäilty kuolleen syötyään runsaasti puun lehtiä tai juotuaan vettä, jossa lehtiä on hautunut pidemmän aikaa. Paitsi paahdettuina ja kuumiin juomiin murskattuina, siemeniä käytettiin monissa muussakin yhteydessä koruista pelimerkkeihin. Vuosimiljoonia aikaisemmin kentuckinkahvipuita kasvoi paljon nykyistä laajemmalla alueella. On esitetty teoria, että entisaikojen suurikokoiset ja -hampaiset mastodontit ja mammutit mahdollistivat puun kookkaiden siementen leviämisen palkoja popsiessaan. Kun mammutit lopulta kuolivat jääkausiin tai metsästettiin hengiltä, myös puiden kasvualueet supistui pieniksi pirstaleiksi. Nykyään siemenpalot kulkeutuvat uusille alueille pääsääntöisesti tulvavesien kuljettamina. On myös todennäköistä, että alkuperäisasukkaat levittivät puuta asuinpaikkojensa maille. Tähän viittaa se, että kentuckinkahvipuuesiintymien lähistöltä löytyy usein merkkejä muinaisista ihmisasutuksista. Uutisista ja muista tarinoista ei ole pulaa, kun ilmastosta on kyse. Viime viikon päätteeksi julkaistiin uusimmat skenaariot Suomen ilmastotavoitteista vuoteen 2035 mennessä. Hyvä uutinen oli se, että tavoitteet voidaan edelleen saavuttaa, ja huono uutinen se, ettei tavoitteisiin päästä pelkästään hiilinielujen avulla. Päästöjä on pakko vähentää, mikä tarkoittaa pitkälti fossiilisten raaka-aineiden korvaamista uusiutuvilla, mutta myös elämäntapaa koskevia muutoksia. Uutisoinnin tuoksinassa kävi selville, että tiedotusvälineet ymmärtävät skenaariot tykkänään toisella tavoin kuin tutkijat. Uutisissa puhuttiin ennusteista ja laskelmista, kun taas tutkijat puhuivat ”tarinoista”. Tulevaisuuden tutkimuksessa skenaariot ovat väline, jolla kuvataan oletuksiin perustuvia tapahtumia, kun yritetään selvittää syitä ja niiden seurauksia. Skenaariot eivät siis ole sen enempää ennusteita kuin laskelmiakaan, mutta arkikielessä ne voivat merkitä melkeinpä mitä vain aanailuita siitä mitä tuleman pitää. Näiden ”tulevaisuuden käsikirjoitusten” ongelma on, että ne otetaan helposti liian kirjaimellisesti ikään kuin totuutena tulevista tapahtumista. Vaikka alkuperäinen tarkoitus on selventää asioita, todellisuudessa tuloksena on usein suuri hämmenys. Mitä sitten pitäisi tehdä, jotta ilmastotavoitteisiin päästäisiin? Siitä kuultiin selkokielistä sanomaa parin viikon takaisilla metsäpäivillä ”ilmastoguru” Petteri Taalaksen suulla. Hänen johtamansa Maailman ilmatieteen järjestön johdolla tehdyt laskelmat – eivät siis skenaariot – osoittavat, että noin 90 prosenttia hiilidioksidipäästöistä tulee fossiilisten raaka-aineiden käytöstä ja noin 10 prosenttia maankäyttösektorilta eli metsistä ja maataloudesta. Taalaksen mukaan Suomessa käytävässä keskustelussa huomio kiinnittyy liikaa maankäyttösektoriin, vaikka enemmän huomiota pitäisi kiinnittää fossiilien käytöstä syntyvien päästöjen rajoittamiseen. Taalas totesi, että metsien hiilinielujen kasvattamisella voidaan saada aikaan myönteistä kehitystä mutta ei ratkaista ongelmia. Suurin potentiaali hiilinielujen lisäämiseen on hänen mukaansa entisissä kommunistimaissa, joissa metsänhoitokulttuuri on ollut erilainen kuin esimerkiksi Suomessa ja Ruotsissa. Turvepeltojen metsittäminen tai maitotuotteiden käytön lopettaminen eivät siis ilmastokysymystä ratkaise. Silti monet ovat sitä mieltä, että Suomen pitäisi näyttää muulle maailmalle esimerkkiä tekemällä temppuja, joilla on vain äärimmäisen rajallinen vaikutus maapallon hiilidioksidipäästöihin. Kaiken kaikkiaan ilmastokeskustelussa mittakaava on pahasti hukassa. Uskommeko todella että maapallon seitsemän miljardia ihmistä seuraavat henkeään pidätellen pikkuruisen Suomen ilmastotoimenpiteitä valmiina seuraamaan meidän esimerkkiämme? Uutisia ja muita tarinoita
Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero 31 PILKKEITÄ / 21.11.2019 METSÄRISTIKKO 21 ENSI NUMEROSSA SEURAAVA METSÄLEHTI ILMESTYY 5. JOULUKUUTA. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) ? Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) ? Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Pa lv el uk or tt i • Puunkorjuun valvonta • Miten katkontatietoja jaetaan? • Värittynyt metsäsanasto M ik ko Ri ik ilä • Metsänhoidon laatu on rapistunut • Toimiiko kaksijakoinen metsä? • Näin harvennat oikein Metsäristikko 18, oikea ratkaisu TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 5.12.2019 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 21”. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. PALKINNOT metsäristikosta 18 on arvottu seuraaville kolmelle: Pirkko Hakkila, Espoo, Risto Kasvinen, Ähtäri ja Jere Oksman, Outokumpu. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen.
www.solis.fi NELIVETOINEN PIENTRAKTORI 26 Alk. 11.149 € sis. alv. 26HP Mitsubishi diesel. Takanostolaite vakiona (600 kg). PTO ulosotto Saatavilla myös tehokkaampia ja isompia traktoreita. Tutustu lisää www.solis.fi Solis 75