TORSTAINA 7. LOKAKUUTA 2021 ? NRO 18 Sattumalla on ollut merkittävä rooli moottorisahauksen MM-kisoissa menestyneen Janniina Hämäläisen uralla. Sivut 22–23 MITALISTIN OTTEELLA PERJANTAINA 22. MARRASKUUTA 2024 ? NRO 21 ? PERUSTETTU VUONNA 1933 11133_.indd 1 11133_.indd 1 15.11.2024 9.07.21 15.11.2024 9.07.21
AJANKOHTAINEN / UUTISET 22.11.2024 2 Metsälehti.fi UUTISET Stora Enson metsäjohtajalla myrskyisä alku ›› 8–9 Harmaa suojelu käy kalliiksi – metsänomistajalle ›› 10–13 METSÄSTÄ Nyt on hyvä aika klapisavotalle ›› 20–21 Kokeilussa uusi sähköraivuri ›› 24 Muotimenetelmä ei kannatakaan ›› 26 PILKKEITÄ Kuka omistaa pudonneen meteoriitin? ›› 35 Pahin pelko ei toteutunut mhy-vaaleissa ›› 38 TÄSSÄ NUMEROSSA MM-mitalisti Anniina Hämäläinen näytti taitojaan Lemillä. Kuva: Mikko Nikkinen. Metsälehti 92. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 30 431 (LT/22) Lukijoita 213 000 (KMT/23) Painopaikka Sanoma Manu, Tampere VALTTERI SKYTTÄ SUOMEN suurimpien yksityismetsänomistajien kärki on pysynyt vuoden aikana samana, mutta monen suurmetsänomistajan metsäomaisuus on paisunut entisestään. Näin kertoo Suomen metsäkeskuksen asiakastietojärjestelmästä koostettu sadan eniten metsää omistavan henkilön listaus. Suurin yksityinen metsänomistaja on edelleen Anna Maria Huilaja. Hänen yli 10 000 hehtaarin metsäomistuksensa sijaitsevat tiettävästi Lapissa, mutta Huilaja itse on ainakin aiemmin asunut Isossa-Britanniassa. Tosiallisesti Top 100 -metsänomistajalistan kärkipaikkaa pitävät muuramelaiset kiuassuvun edustajat Pertti ja Irma Harvia. Pariskunnan yhteenlaskettu metsäomaisuus on hieman suurempi kuin Huilajalla, 10 557 hehtaaria. Suurimmille nousijoille yli 500 lisähehtaaria Metsälehti pyysi Metsäkeskukselta samanlaisen koosteen vuosi sitten marraskuussa. Moni suurmetsänomistaja on vuodessa ostanut, perinyt tai saanut lahjoituksena lisää metsää. Niin Huilaja kuin Harviat ovat lisänneet metsäomistuksiaan viime vuoteen verrattuna, mutta varsin maltillisella määrällä verrattuna metsänomistajalistan suurimpiin nousijoihin. Järvikylän salaateista ja yrteistä sekä Joroisilla Pohjois-Savossa sijaitsevasta Järvikylän kartanosta tunnetun Albert Grotenfeltin metsäomistukset ovat lisääntyneet vuodessa 681 hehtaarilla. Grotenfeltin henkilökohtainen metsäomaisuus on nyt yhteensä 1 969 hehtaaria ja hän on listalla sijalla 29. Suurmetsänomistajalistan kymmenen kärkeen on puolestaan noussut pomarkkulainen Kari Ekholm. Ekholmin metsäomistukset ovat kasvaneet vuodessa 551 hehtaarilla, ja hän omistaa yhteensä 3 381 metsähehtaaria. Myös Riku Hietikko-Kaukola Orivedeltä, Kari Niemistö Helsingistä ja Jari Stenberg Kemiönsaarelta ovat lisänneet metsäomistuksiaan vuodessa yli 300 hehtaarin verran. Suurmetsänomistajat miehiä Sadan eniten metsää omistavan yksityishenkilön hallussa on jo lähes 200 000 hehtaaria. Kun Metsälehti julkaisi samanlaisen listauksen ensi kerran vuonna 2017, sata suurinta metsänomistajaa omisti yhteensä 170 00 hehtaaria. Metsää on siirtynyt suurmetsänomistajien haltuun seitsemässä vuodessa noin 30 000 lisähehtaarin verran. Huomioitavaa on, että Metsäkeskuksen koostamalla listalla ei SUURMETSÄNOMISTAJIEN KÄRKI ENNALLAAN, LISÄÄ OSTETTU Sadan suurimman yksityisen metsänomistajan metsäomaisuus on yhteensä jo lähes 200 000 hehtaaria. KYMMENEN SUURINTA 1. HUILAJA Anna Maria, Britannia, 10 084 ha 2. HARVIA Pertti Kalevi, Muurame, 6 995 ha 3. VASTAMÄKI Ari Pekka, Nakkila, 5 535 ha 4. STENBERG Jari Matti, Kemiönsaari, 4 432 ha 5. RAUTIO Reijo Veli, Oulainen, 4 048 ha 6. SUUTARI Harri Yrjö Kalevi, Kajaani, 3 574 ha 7. HARVIA Irma Tuulikki, Muurame, 3 562 ha 8. BROTHERUS Ilkka Johannes, Hausjärvi, 3 546 ha 9. EKHOLM Kari Väinö, Pomarkku, 3 381 ha 10. TAKAMÄKI Tapani Henrik, Kuortane, 3 334 ha TORSTAINA 7. LOKAKUUTA 2021 ? NRO 18 Sattumalla on ollut merkittävä rooli moottorisahauksen MM-kisoissa menestyneen Janniina Hämäläisen uralla. Sivut 22–23 MITALISTIN OTTEELLA PERJANTAINA 22. MARRASKUUTA 2024 ? NRO 21 ? PERUSTETTU VUONNA 1933 11133_.indd 1 11133_.indd 1 15.11.2024 9.07.21 15.11.2024 9.07.21 11134_.indd 2 11134_.indd 2 18.11.2024 12.43.40 18.11.2024 12.43.40
UUTISET 22.11.2024 Metsälehti.fi 3 VALTTERI SKYTTÄ MIKKO HÄYRYNEN Vuosikymmenten työ voi tuoda metsäalalla ison tilin kertarysäyksellä. Tämä käy ilmi vuoden 2023 verotiedoista, jotka julkaistiin 7. marraskuuta. Koko Suomen verotietojen kärkisijoilla keikkuvat sahayhtiö Pölkyn entiset omistajat eli Virranniemen suvun jäsenet. Pölkylle saatiin uusi pää, kun Virranniemet myivät Pölkky Oy:n itävaltalaiselle Pfeiferille yrityskaupalla tammikuussa 2023. Verolistan kärkikymmenikköön nousivat kaupan myötä Jaakko 32,4 miljoonan, Petteri 21,9 miljoonan ja Erkki Virranniemi 21,3 miljoonan euron kokonaistuloillaan. Korkealla ovat myös Laura 10,7 miljoonalla ja Pekka Virranniemi 8,1 miljoonalla eurollaan. Ostaja Pfeifer on sittemmin riitauttanut kaupan ja vaatii puutteellisiin investointitietoihin vedoten hinnanalennusta. Rovaniemen hovioikeus on määrännyt Virranniemien omaisuutta takavarikkoon 60 miljoonaa euroa, ja lisäksi entiseen toimitusjohtajaan Petteri Virranniemeen kohdistuu 2,7 miljoonan euron takavarikko. Riita koskee tiettävästi Kajaanin sahan uudelleenrakentamista. Projektin ongelmista on tiedotettu monitulkintaisesti. Junnikkalan veljekset ensi vuonna kärkeä? Sahayhtiö Versowoodin omistajan Ville Kopran kokonaistulot olivat 4,3 miljoonaa. Isänsä Keijo Kopran tulot hiukan yli 800 000 euroa, ja veljensä, Westas-yhtiön omistajajohtaja Pekka Kopran hiukan alle 800 000 euroa. Versowoodin metsäjohtaja, tänä vuonna JPJ-Woodin metsäpäälliköksi siirtynyt Jussi Torpo ansaitsi 132 465 euroa. Keitele Groupista veljekset Matti ja Mikko Kylävainio ansaitsivat jokseenkin saman 4,3 miljoonaa euroa. Matin muutamaa kymmentä tuhatta korkeammat tulot johtunevat hänen asemastaan myös Sahateollisuus ry:n hallituksen puheenjohtajana. Keiteleen metsäjohtaja Ilpo Pentinpuro tienasi 120 718 euroa, josta palkkatuloja 108 000 euroa. Sahayhtiö Junnikkala Oy:n myyjät noussevat verolistalla korkealle vuoden kuluttua. Stora Enso ilmoitti vastikään ostaneensa Junnikkalan. Viime vuonna Junnikkalan omistajaveljeksistä Kalle Junnikkala tienasi 160 677 euroa ja Veli-Matti Junnikkala 123 614 euroa, lähes kokonaan ansiotuloja. Metsäherrat tienasivat Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Jumppanen ansaitsi 341 836 euroa, tuotantojohtaja Hannu Alarautalahti 246 637 euroa ja puukauppaja metsäpalvelujohtaja Jani Riissanen 233 199 euroa. Storan Enson väistyvä metsäjohtaja Janne Partanen tienasi 266 868 euroa. UPM:llä mekaanisen puunjalostuksen ja viime vuoden syksystä myös puunhankinnan johtaja Antti Koulumies tienasi 150 484 euroa. UPM:n metsäjohtajana vuoden 2023 syksyyn asti työskennellyt Sauli Brander ansaitsi 677 363 euroa. Yksityismetsien puukaupan johtaja Janne Kiiliäinen ansaitsi 126 362 euroa. Metsähallituksessa valtion ykkönen Metsähallituksen pääjohtaja Juha Niemelä tienasi 344 173 euroa ja Metsähallituksen Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula 229 692 euroa. Suomen metsäkeskuksen johtajan Ari Einin kokonaisansiot olivat 125 624 euroa. Maaja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston ylijohtaja Tuula Packalen ansaitsi 120 493 euroa. Metsälehteä kustantavan Tapio Oy:n toimitusjohtaja Anne Ilolan 221 362 euron kokonaistulot olivat lähes kokonaan ansiotuloja. Ilolalla on ansiotuloja myös Leijona Catering Oy:n hallituksen puheenjohtajuudesta. Yhdistysten ansiokärki 160 000 euroa Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon johtaja Pekka Sahlmanin ansiotulot olivat 160 256 euroa. Hieman päälle 120 000 euroon näyttivät nousevan myös Päijät-Hämeen Jari Yli-Talosen, Etelä-Savon Petri Pajusen ja Pohjois-Karjalan Harri Välimäen ansiotulot. MTK:n ensimmäinen puheenjohtajan Juha Marttilan ansiotulot olivat 252 149 euroa. MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtajan Mikko Tiirolan tienestit olivat 127 933 euroa, metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola sai 124 875 euroa ansiotuloja. Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtajan Paula Lehtomäen ansiotulot olivat 273 887 euroa. Metsäjohtaja Karoliina Niemi hankki kaikkiaan 138 499 euroa. SUURMETSÄNOMISTAJIEN KÄRKI ENNALLAAN, LISÄÄ OSTETTU ole henkilöitä, jotka hallitsevat metsiään omistamiensa yritysten kautta, joten monen todellisen suurmetsänomistajan nimi voi jäädä tätä kautta piiloon. Suurmetsänomistajat ovat pääsääntöisesti miehiä. Esimerkiksi kolmenkymmenen eniten metsää omistavan joukossa on vain neljä naisen nimeä. Sadan suurimman metsänomistajan listalle pääsee tällä hetkellä 1 177 hehtaarilla. Tuon verran hehtaareja omistaa Timo Lyytikäinen Kouvolasta. Miljoonatuloja myös suurmetsänomistajille Ei ole yllätys, että Suomen suurimmat yksityiset metsänomistajat ovat myös yli 120 000 euroa vuodessa tienanneiden veronmaksajien joukossa. Suurmetsänomistajissa on monia yli miljoonan euron tuloluokkaan yltäviä. Yli 3 500 hehtaaria omistava Ilkka Brotherus on suurmetsänomistajien tulokärki. Eniten metsähehtaareja omistavien listalla kahdeksantena olevan Brotheruksen tulot olivat 9 548 249 euroa. Brotherus on siivousvälineistä tunnetun Sinituotteen hallituksen puheenjohtaja. Noin 1 800 metsähehtaaria omistava Pär-Gustaf Relander tienasi 7 058 047 euroa. Metsälehti haastatteli mallastamoalalla työskentelevää Relanderia alkuvuodesta. Hän omistaa metsää muun muassa Kuhmoisissa. Muita miljoonatuloluokan suurmetsänomistajia ovat Georg Ehrnrooth 6 578 674 euroa, metsäkoneyhtiö Ponssen omistajiin kuuluva Janne Vidgren 1 937 654 euroa, Konepaja Häkkisen perustaja Keijo Häkkinen 1 840 596 euroa, Kari Parma 1 283 677 euroa, Kari Ekholm 1 215 616 euroa ja Rakennuspedon toimitusjohtaja Pekka Poutiainen 1 194 224 euroa. Yli 1 000 metsähehtaaria omistavien joukossa on myös yllättävän monia, joiden nimi ei komeile verokoneissa. Suurmetsänomistaminenkaan ei siis välttämättä takaa yli 120 000 euron vuosiansioita tai sitten kyse on jonkinlaisista verotustietoihin vaikuttavista järjestelyistä. IS M O PE KK A RI N EN Pölkyn myynnillä verolistan kärkisijoille Lue koko 100 suurimman metsänomistajan lista. 11134_.indd 3 11134_.indd 3 18.11.2024 12.43.43 18.11.2024 12.43.43
AJASSA 22.11.2024 4 Metsälehti.fi JUSSI COLLIN SAMI KARPPINEN METSIEN kasvu on pienentynyt, tuoreet Valtakunnan metsien mittaustulokset kertovat. Puuston vuotuinen kasvu metsäja kitumaalla on 103 miljoonaa kuutiota, mikä on lähes viisi miljoonaa kuutiota vähemmän kuin edellisessä inventoinnissa (VMI12). Vuotuinen kokonaiskasvu oli suurinta Lapissa, runsaat 13 miljoonaa kuutiota. Siellä keskikasvu oli kuitenkin pienin, vain kaksi kuutiota hehtaarilla. Keskikasvu oli suurinta Päijät-Hämeessä, 7,5 kuutiota hehtaarilla. ”Hidastumisen syitä ovat tutkimusten mukaan metsien varttuminen nopeimman kasvun vaiheen ohi, myös kuivuus ja metsätuhot vähentävät kasvua. Lisäksi on huomattava, että edellisen inventoinnin aikaan kasvuun vaikuttavat sääolosuhteet olivat keskimääräistä paremmat”, kertoo Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Kari T. Korhonen tiedotteessa. Puuston kasvun hidastumisesta ovat viime vuosina kertoneet myös Ruotsi, Norja ja Saksa. Kuolleisuus huolettaa Kasvun hidastumisesta huolimatta puuston tilavuus kohosi 2,5 miljardiin kuutioon. Se on 77 miljoonaa kuutiota enemmän kuin edellisessä inventoinnissa, eli puuston kasvu on ollut suurempi kuin hakkuut ja puiden luontainen kuoleminen. Tuoreiden tulosten mukaan puuston kuolleisuus on kasvanut. Luontainen kuolleisuus on 8,8 miljoonaa kuutiota vuodessa, mikä on 1,8 miljoonaa kuutiota enemmän kuin edellisessä inventoinnissa. Arvio puuston kuolleisuudesta on noin kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Korhosen mukaan puuston kuolleisuuden lisääntyminen ei selity luonnonhoitotoimilla, esimerkiksi säästöpuiden jättämisellä. Myöskään metsätuhojen pinta-alat eivät ole kasvaneet näin paljon. ”Sen sijaan yksittäisten, eri puolilla metsiä olevien kuolleiden puiden määrä on lisääntynyt huolestuttavasti. Syytä tähän ei vielä tarkasti tiedetä, mutta tilannetta on tarpeen seurata. Luken metsätuhoseurannat tulevat tuottamaan tarkempaa tietoa puustotuhoista”, Korhonen sanoo. Kuusi maakuntaa miinuksella Maakunnittaisten valtakunnanmetsien inventointitietojen mukaan puuston määrä on pienentynyt kuudessa maakunnassa. Selvästi eniten puuston määrä on vähentynyt vuosien 2014– 2018 ja 2019–2023 inventointien välissä Etelä-Savossa. Siellä puustoa on metsäja kitumaalla nyt yhteensä 167 miljoonaa kuutiota, mikä tarkoittaa 17 miljoonan kuution eli yhdeksän prosentin pudotusta puuvarannossa. Muutos on iso, sillä vielä vuosien 2009–2013 ja 2014–2018 inventointien välillä maakunnan metsävarat kasvoivat neljällä miljoonalla kuutiolla. Prosentuaalisesti puusto väheni eniten metsäteollisuuskeskittymästä tunnetussa Kymenlaaksossa, 13 prosenttia. Maakunnan puuston määrä laski seitsemällä miljoonalla kuutiolla 46 miljoonaan kuutioon. Puusto väheni myös Keski-Suomessa, Kanta-Hämeessä, Uudellamaalla sekä Ahvenanmaalla. Keski-Pohjanmaalla puuston määrä pysyi ennallaan ja muissa maakunnissa puuston määrä jatkoi edelleen kasvua. Koko Suomessa puuston määrä lisääntyi 77 miljoonalla kuutiolla 2,55 miljardiin kuutioon. Tuoreimman inventoinnin (VMI13) mittaukset tehtiin vuosina 2019–2023. LYHYET Metsien kasvu on hidastunut Kuudessa maakunnassa puuston määrä on vähentynyt. Kuusi maakuntaa miinukselle Puuston määrän muutos maakunnittain VMI 12 (2014-2018) ja VMI 13 (2019-2023) välillä, milj. m 3 Et el äSa vo Ky m en la ak so Ke sk iSu om i Ka nt aH äm e U us im aa A hv en an m aa Ke sk iPo hj an m aa Va rs in ai sSu om i Et el äKa rja la Ka in uu Sa ta ku nt a Po hj an m aa Po hj oi sPo hj an m aa Po hj oi sSa vo Po hj oi sKa rja la La pp i Ko ko m aa Pi rk an m aa Et el äPo hj an m aa Pä ijä tH äm e 60 40 20 Lähde: Luke SA M I KA RP PI N EN Etelä-Savon puuston määrä on pienentynyt 17 miljoonalla kuutiolla. Mikkelissä ajettiin harvennuspuuta tien varteen helmikuussa 2022. Meto: Kohtuuton työkuorma lisää riskejä Metsäasiantuntijoiden työkuorma on Suomessa kohtuuton, Metsäalan Asiantuntijat ry (Meto) arvioi ja vaatii lisää asiantuntijoita. Järjestön mukaan esimerkiksi Ruotsissa metsäasiantuntijoita on runsaat 50 prosenttia enemmän vastaavaa pinta-alaa kohden. ”Vaikka metsäasiantuntijoilla on laaja-alainen osaaminen, niin riskit virheisiin kasvavat koko toimintaketjussa, kun työkuorma on kohtuuton”, sanoo Meton puheenjohtaja Stefan Borgman tiedotteessa. Metsälahjavähennyksen käyttö vähäistä Metsälahjavähennyksen merkitys on osoittautunut ennakoitua pienemmäksi, PTT:n, Luken ja TTS:n tutkimuksesta selviää. Tämä selittyy vähennyksen ehdoilla ja sillä, että suurin osa metsänomistajista siirtää metsätilansa mieluummin perintönä tai kaupalla kuin lahjana. Suurin osa metsänomistajista oli kuullut metsälahjavähennyksestä, mutta vähennyksen käyttäjiä oli silti vähän. Metsätiloista viidennes kuuluu metsänomistajille, jotka voisivat käyttää vähennystä, jos metsä annettaisiin lahjana yhdelle saajalle. Ennallistamistyö käynnistyi EU:n ennallistamisasetuksen kansallinen toteutus on nytkähtänyt liikkeelle. Suunnitelmaa työstetään viidessä eri teemaryhmässä sekä projektiryhmässä, joita vetävät ympäristöministeriön ja maaja metsätalousministeriön asiantuntijat. ”On tärkeää valmistella ennallistamissuunnitelma kansalaisia kuunnellen. Kaiken perusta ovat riittävät kannusteet ja korvaus tehdyistä toimenpiteistä”, sanoo maaja metsätalousministeri Sari Essayah tiedotteessa. Metsään.fi:ssä tuoretta metsävaratietoa Suomen metsäkeskus on julkaissut tuoretta metsävaratietoa kesällä 2023 kartoitetuilta alueilta. Uutta tietoa on saatu kaikkiaan 17 alueelta eri puolilta Suomea, alueiden yksityismetsien pinta-ala on noin kaksi miljoonaa hehtaaria. Tiedot on julkaistu avoimena metsäja luontotietona. Ne on myös saatavilla Metsään.fi-palvelusta tilakohtaisena tietona yksityisille metsänomistajille. 11135_.indd 4 11135_.indd 4 18.11.2024 12.46.30 18.11.2024 12.46.30
AJASSA 22.11.2024 Metsälehti.fi 5 VALTTERI SKYTTÄ UROSHIRVIEN eli sonnien osuus aikuisten hirvien saaliista on kasvanut viime vuosina selvästi. Oulun eteläpuolisessa Suomessa uroshirvien saalisosuus on noussut noin 50 prosentista lähelle 60 prosenttia vuodesta 2016 lähtien, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Jyrki Pusenius sähköpostitse. Hirvisaaliin sukupuoliosuudet voivat vaikuttaa jäävän hirvikannan rakenteeseen. Saaliin urososuutta oleellisempaa on kuitenkin uroshirviin kohdistuva metsästyspaine. Metsästyspaine tarkoittaa kaadettujen urosten lukumäärää suhteutettuna urosten määrään metsästyskauden alussa. Aikuisiin uroshirviin kohdistuva metsästyspaine ei ole kasvanut, vaikka urosten osuus saaliista on noussut. Taustalla on muun muassa se, että kokonaishirvisaalis on pienentynyt viime vuosina kymmenillä tuhansilla kaadoilla. ”Vasoissa on enemmän uroksia kuin naaraita, eli aikuiskantaan rekrytoituu aina vähän enemmän uroksia kuin naaraita”, Pusenius kertoo. Uroshirvien saalisosuus kasvanut selvästi Viimeksi hirvikanta lähti näillä kokonaissaalislukemilla jyrkkään nousuun. Uroshirvien osuus saaliista on kasvanut, niihin kohdistunut metsästyspaine ei. W IK IM ED IA C O M M O N S Tuoko naaraiden säästely taas kantahyppäyksen? Hirvisaaliin määrä laski viime vuonna 2000-luvun pohjalukemiin. Aiemmin saalismäärien näin selvä lasku on kuitenkin tarkoittanut sitä, että hirvien määrä lisääntyy voimakkaasti nopealla tahdilla. Näin kävi esimerkiksi kymmenisen vuotta sitten. Jahtikauden jälkeinen arvio hirvimäärästä pompsahti muutamassa vuodessa reilusta 80 000 eläimestä yli sataantuhanteen hirveen. Runsaampi hirvien määrä tarkoittaa myös suurempaa riskiä hirvien aiheuttamiin metsätuhoihin. Kahvipöytäkeskusteluissa kuulee usein väitteen, että hirvinaaraita säästellään, kun halutaan säilyttää alueella hyvä hirvikanta myös tulevina vuosina. Eli kun on paljon naaraita, tulee myös paljon vasoja. Onko asia näin suoraviivainen? ”Jos metsästettävää halutaan petokantojen vahvistuessa, voi olla edullista pitää (hirvi)kannassa enemmän naaraita”, Pusenius kirjoittaa. Aikuisten naarashirvien saalismäärä on laskenut neljässä vuodessa miltei 7 000 eläimellä, uroshirvien saalismäärä noin 5 000 sonnilla. Urosten saalismäärässä tämä tarkoittaa pudotusta noin 15 000 kaadosta 10 000 kaatoon, naaraiden noin 14 000 kaadosta 7 000 kaatoon. Puseniuksen mukaan on esitetty, että hirvikannan sukupuolijakauma voisi olla ilman ihmisen metsästyksen vaikutusta lähempänä yhden suhde yhtä. Tällä hetkellä Etelä-Suomessa on paikoin tilanne, jossa yhtä sonnia kohti on lähemmäs kaksi naarashirveä. ”Onko lähellä niin sanottua luonnontilaa oleva rakenne optimi? Ihmisen kannalta, jos tavoitteena on metsästysmahdollisuudet ja liha, voi naarasvoittoinen kanta olla parempi. Jos taas tavoitteena ovat komeat sarvet, on sukupuolisuhteeltaan tasaisempi kanta parempi”, Pusenius kertoo. Onko hirvien määrä taas jyrkällä kasvukäyrällä? 20000 40000 60000 80000 100000 120000 Kanta jahdin jälkeen Hirvisaalis Lä hd e: Lu ke H irv iti et ot au lu kk o 20 24 2010 2015 2020 2023 HEIKKI HENTTONEN OTSO HUITU MYYRIEN määrä suurimmassa osassa Suomea on Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan tällä hetkellä niin vaatimaton, että taimituhoja ei ole odotettavissa alkavana talvena. Ainoastaan eteläisen Suomen alueilla, missä esiintyy runsaasti metsämyyriä, voi syntyä havupuiden latvavaurioita. Luken seurannan mukaan Keski-Suomen pohjoisosissa, eteläisen Suomen itäpuoliskolla ja etelärannikon läheisyydessä myyräkannat runsastuivat viime kesänä. Päijät-Hämeessä ja Päijänteen itäpuolella tavattiin syksyn pyynneissä runsaasti metsämyyriä, muualla kannan nousu oli maltillisempaa. Myös peltomyyriä esiintyi jonkin verran itäisessä Suomessa. Eteläja Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa myyräkannat kasvoivat viime vuoden aikana, mikä enteili huippua tälle syksylle. Kannankasvu jäi kuitenkin hyvin vaatimattomaksi kesän aikana. Satakunnan, Pirkanmaan ja Keski-Suomen lounaisalueen seurantapyynneissä saatiin vain niukasti jyrsijäsaalista. Näillä alueilla kannat ovat olleet vahvat vuosina 2022 ja/tai 2023. On odotettavissa, että jyrsijämäärät kasvavat ensi vuoden aikana. Oulun seudulla, Kainuussa ja Ylä-Lapissa myyräkannat olivat kannanvaihtelunsa huippuvaiheessa syksyllä 2023. Kannat ovat viime talvena, ja viimeistään lumen sulamisen jälkeen, romahtaneet ylimmässä Lapissa odotusten mukaisesti. Oulu– Kainuu-seudulla myyriä oli syksyn seurantapyyntien mukaan vielä kohtalaisesti, mutta määrien odotetaan vähenevän alkavan talven kuluessa. Metsä-Lapissa varsinkin metsämyyrät runsastuivat kesän 2024 aikana. Ensi kesä saattaa olla myyrävuosi. Läntisimmässä Lapissa myyrät runsastuivat odotusten vastaisesti vain vähän kuluneen kesän aikana. Itä-LaMyyrät viettävät välivuotta Jyrsijämäärät ovat valtaosassa Suomea korkeintaan maltilliset. Eteläisen Suomen keskiosissa esiintyy runsaasti metsämyyriä, muuten myyräkannat ovat maltillisia. pissa on sitä vastoin tavattu kuluneen syksyn aikana paikallisesti runsaasti petolintuja, mikä kertoo kohtalaisesta myyräkannasta näillä alueilla. Kirjoittajat ovat Luonnonvarakeskuksen tutkijoita. 11135_.indd 5 11135_.indd 5 18.11.2024 12.46.32 18.11.2024 12.46.32
AJASSA 22.11.2024 6 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN SAKSAN tuoreimman valtakunnan metsien inventoinnin (Bundeswaldinventur ) tulokset julkaistiin lokakuussa. Ne paljastavat maan kuusikoiden karun kohtalon myös virallisten lukujen valossa. Kuivuus, myrskyt sekä kirjanpainajat ovat tuhonneet 2010-luvulta alkaen Saksan kuusikoita hurjaa vauhtia. Inventoinnin mukaan kaksi miljoonaa hehtaaria metsää on tuhoutunut vuosikymmenen aikana. Metsälehti uutisoi Saksan kuusikoiden tilanteesta laajasti jo vuonna 2023. Edelliseen, vuonna 2012 valmistuneeseen inventointiin verrattuna Saksan kuusikoiden kokonaistilavuus on pienentynyt noin 190 miljoonaa kuutiometriä. Se on noin 20 prosenttia maan kuusipuustosta. Määrä vastaa kahden Saksan katastrofin suuruus varmistui Vuosikymmenen aikana Saksassa on tuhoutunut myrskyjen, kirjanpainajien ja kuivuuden vuoksi kaksi miljoonaa hehtaaria metsää, pääasiassa kuusikoita. SA M I KA RP PI N EN sien 2012 ja 2022 välillä käytännössä samana. Puuta maan metsissä on yhteensä 3,7 miljardia kuutiometriä. Tuhoista huolimatta Saksan metsiä hallitsee edelleen kuusi, jota on noin miljardi kuutiota eli 27 prosenttia kokonaispuustosta. Toiseksi yleisin puulaji kuutioilla mitaten on pyökki, jota on reilut 680 miljoonaa kuutiota. Vertailun vuoksi – Suomen metsissä puuta on 2,55 miljardia kuutiota. Täällä puuston määrä kasvoi vuosien 2009–13 ja 2018– 22 inventointien välillä noin 200 miljoonaa kuutiota. Kasvu putosi rajusti ja keski-ikä nousi Saksan metsien vuotuinen kokonaiskasvu on nyt 101,5 miljoonaa kuutiometriä. Vuonna 2012 kasvu oli vielä 121,6 miljoonaa kuutiota. Suomessa metsät kasvavat näin ollen enemmän kuin Saksassa, 103,6 miljoonaa kuutiota vuodessa. Keskimäärin Saksan metsät kasvavat vuosittain 9,41 kuutiometriä hehtaaria kohden. Suomessa keskikasvu on viisi kuutiota. Runsaista tuhoista ja uudistusaloista huolimatta Saksan metsien keski-ikä on jatkanut nousuaan. Nyt metsät ovat keskimäärin 82 vuotta vanhoja. Se on viisi vuotta enemmän kuin vuonna 2012. Yli 30 prosenttia Saksan metsistä on yli 100ja 20 prosenttia yli 120-vuotiaita. Kuusikoiden keski-ikä on kuitenkin laskenut kuudella vuodella 62 vuoteen. Douglaskuusi tulevaisuuden laji? Muiden havupuiden, kuten saksanpihdan, douglaskuusen ja männyn, puuston määrä on jatkanut Saksassa kasvua. Vaikka douglaskuusta on maassa vielä verraten vähän, on sen määrä kasvanut nopeasti. Kymmenessä vuodessa se nousi 22,7 miljoonalla kuutiolla. Douglaskuusikot kasvavat Saksassa keskimäärin 15,4 kuutiota hehtaarilla vuosittain. Kirjanpainajat eivät tiettävästi pysty iskeytymään douglaskuusiin. Lehtipuista tammella ja pyökillä menee edelleen pääsääntöisesti hyvin. Maan pyökkipuuston määrä kasvoi 46 miljoonalla ja tammipuuston määrä 48 miljoonalla kuutiolla. Sen sijaan saarnen määrä on vähentynyt lähes kautta maan, yhteensä noin 11,7 miljoonalla kuutiolla. -200000 -150000 -100000 -50000 50000 100000 150000 Ka ik ki pu ul aj it yh te en sä Kuusikoista katosi lähes 200 miljoonaa kuutiota Puuston määrän muutos Saksassa puulajeittain 2012–2024, 1000 m 3 Lähde: Thünen Institut Py ök ki Sa ar ni Ta m m i Va ah te ra M uu t pi tk äi kä ise t le ht ip uu t Ko iv u Le pp ä M uu t ly hy tik äi se t le ht ip uu t Le ht ip uu t yh te en sä Ku us i Sa ks an pi ht a D ou gl as ku us i M än ty Le ht ik uu si H av up uu t yh te en sä 242 -127 826 -189 936 -11 692 Saksan metsät kasvavat nyt vähemmän kuin Suomen. ja puolen vuoden kokonaishakkuumäärää Suomessa. Kuusikoiden puusto on vähentynyt Saksan kaikissa osavaltioissa. Eniten määrä on pienentynyt Nordrhein-Westfalenin (49 miljoonaa kuutiota), Hessenin (37 miljoonaa kuutiota) sekä Niedersachsenin alueilla (21 miljoonaa kuutiota). Puuvaranto ei kasvanut Kokonaisuudessaan Saksan metsien puuvaranto on pysynyt vuo11150_.indd 6 11150_.indd 6 18.11.2024 12.47.32 18.11.2024 12.47.32
AJASSA www.uittokalusto.? METSÄTYÖT METSÄSTYS RETKEILY PUUTARHA KONEYRITTÄJÄT METSÄTEOLLISUUS 015 555 0402 ‡ shop@uittokalusto.? Kampanjat voimassa 15.12.2024 asti Suomen suurin metsäalan verkkokauppa! Norwood LM30 isoja ominaisuuksia pienellä rahalla Hinta LM30 alk: 6560,00 Tukin halkaisija: 76 cm Tukin pituus: 5,0 m Alustan pituus: 6,0 m Laudan leveys max: 64 cm Moottorivaihtoehdot: 14 hv Kohler 8,0 kW Norwood sähkömoottori Tekniset tiedot LM30 LUMBERMATE LM30 Max.tukin halkaisija 76 cm Saatavilla sähkötai polttomoottorilla Kysy rahoitusvaihtoehtoja! HETI toimitukseen! NYT -10% Koneesta ja lisävarusteista! Kuvan traileri lisävaruste (ovh. 7290,00) PILKEMASTER EVO 36 HC LITE KLAPIKONE 16149 , 00 Polttomoottori 14 hp Puun katkaisupituus: max 60 cm Suurin halkaisija: 36 cm Halkaisuterä: vakiona 2/4 Jarrullinen kärry Voimansiirto: hydraulinen Syöttörulla esiasennettu Kysy rahoitusvaihtoehtoja! Pilkemaster EVO -sarjan klapikoneesta voit rakentaa lisävarusteilla juuri sellaisen, kuin tarvitset. Pilkemaster EVO 36 HC Lite -klapikone on suunniteltu tehokkaaksi ja kevyeksi käyttää. Tämä tekee siitä loistavan koneen esimerkiksi yhteiskäyttöön! Heti toimituksee n! Heti toimitukseen: Pilkemaster Evo 36 TR 10150,00 Pilkemaster Evo 30 TR 8790,00 KAUPAN PÄÄLLE: 25 kpl 1,5³ klapisäkki arvo 472,50 Klapisäkkiteline arvo 359,00 Meiltä myös markkioiden nopeimmat klapikoneet! ETUJEN ARVO 831,50!! 11150_.indd 7 11150_.indd 7 18.11.2024 12.47.33 18.11.2024 12.47.33
22.11.2024 8 Metsälehti.fi AJASSA / HAASTATTELU MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT OLIPAHAN sattuma: Tuomas Tiilikaisen nimitys Stora Enson metsäjohtajaksi julkistettiin vain muutama päivä ennen raakkukohua. Hukkajoen tapahtumien Tiilikainen sanoo tulleen sataprosenttisena yllätyksenä. ”Tunteista päällimmäisenä oli iso pettymys, että miten voi näin tapahtua, vaikka parhaamme yritämme.” Tiilikainen ei selitä mutta suhteuttaa, että Stora Enso korjaa noin 20 000 leimikkoa vuodessa. Niistä tulee satoja omavalvontailmoituksia, joista kymmenkunta luokitellaan ympäristöpoikkeamiksi. Niidenkin joukossa Hukkajoki oli vertaansa vailla. ”Tavoitteena on aina nolla, aivan kuin työturvallisuudessa. Olen täysin vakuuttunut, että yhtiö nousee kriisistä entistä kirkkaampana.” Menikö puunmyyjien luottamus puukauppaa häiritsevällä tavalla? ”Kriittisiä kysymyksiä on tullut, mutta luottamus on palautumassa.” Harmaan suojelun monet sävyt Raakkutragediassa ei ollut kyse kehnoista ohjeista, vaan ohjeiden vastaisesta menettelystä. Siinä valossa Stora Enson päätös raakkuesiintymien 50 metrin suojavyöhykkeestä vaikuttaa hätäiseltä harmaalta suojelulta. Tiilikainen vierastaa termiä ”harmaa suojelu” eikä pidä vyöhykkeen leventämistä dramaattisena muutoksena. Yhtiöllä oli jo aiemmin ohje 45 metrin vyöhykkeestä. ”Päätös on voimassa toistaiseksi, kunnes tulee tarkempia ohjeita valvovalta viranomaiselta eli ely-keskukselta.” Nykyisiä viranomaisohjeita hän pitää ongelmallisina. Esimerkiksi kriittinen tieto raakkuesiintymistä ei ole avointa. ”Tilanne ei voi olla pysyvä ja on kaikkien osapuolten etu, että säännöt ovat selkeät. Haluamme olla mukana niissä pöydissä, joissa pelisäännöistä päätetään.” Junnikkala ja huoli tukkimitoista Pari kuukautta Hukkajoen jälkeen tuli suuri uutinen sahayhtiö Junnikkalan ostosta. Kauppa herätti jatkokysymyksiä. Julkisanottuna tavoitteena on turvata puunsaanti Oulun kartonkitehtaalle, jonka toinenkin paperikoHURJAA HURJEMPI SYKSY Stora Enson uusi metsäjohtaja aloitti myrskyn silmässä. ”On kaikkien osapuolten etu, että säännöt ovat selkeät.” Kaikista syksyn myrskyistä huolimatta Tuomas Tiilikainen kokee tulleensa unelmatehtävään – työntekoa ihmisten, luonnon ja hyvinvoinnin eteen. 11136_.indd 8 11136_.indd 8 18.11.2024 12.50.59 18.11.2024 12.50.59
22.11.2024 Metsälehti.fi 9 AJASSA KOLUMNI KUKA KUKA? TUOMAS TIILIKAINEN STORA ENSON Suomen metsäjohtaja 47 -vuotias ASUU Valkealassa KTM Lappeenrannan yliopistosta TYÖURA metsäteollisuudessa, pääosin Stora Ensolla Suomessa ja ulkomailla, viimeksi Forest-divisioonan henkilöstöja turvallisuusjohtaja NAIMISISSA , kolme lasta HARRASTUKSINA liikunta, avustavat konetyöt kasvinviljelytilalla, yhteiskunnallisten asioiden seuraaminen, lukeminen ja hirvimetsä. li alue, josta puuttuu vahva tukki edellä -ostaja. Siitä seuraa kysymys, säilyvätkö Junnikkalan metsänomistajaystävällisinä pidetyt tukkimitat ja järeyslisä ja syökö Stora Enson kuitunälkä jotain siitä, mitä tähän asti on mennyt Oulaisten pikkutukkisahalle. ”En tunnista muutostarvetta niiden suhteen”, Tiilikainen sanoo. Kuka on monimuotoisin? Metsien käyttö on jatkuvassa muutoksessa, ja uusinta uutta ovat monimuotoisuusohjelmat hintalisineen. Kaikilla integraattiyhtiöillä sekä itsenäisillä sahoilla on omansa. Stora Enson mallissa monimuotoisuustoimista maksetaan kuutiokohtainen lisä, ja kriteerit asettuvat PEFCja FSC-sertifikaattien välimaastoon. Monimuotoisuuskauppa poikkeaa sertifikaateista sitenkin, että se ei ole leima, joka seuraisi lopputuotteeseen saakka. ”Haluamme olla suunnannäyttäjä monimuotoisuuden kehittämisessä.” neista on muunnettu kartongille ja käynnistyy ensi vuoden alkupuoliskolla. Menee jossittelun puolelle, olisiko ostamatta jättäminen vaarantanut puuhuollon, sillä miljardin euron investointipäätöstä tuskin olisi tehty, jos asian kanssa olisi epävarmuutta. Puun määrällinen menekki ei katoa minnekään. Junnikkalan hankkima 1,7 miljoonaa kuutiota menee nyt Stora Ensolle. Tiilikainen lupaa, että työtä on edelleen puunostajille ja korjuuyrittäjille, jotka siirtyvät Stora Enson palkkalistoille tai sopimusyrittäjiksi. Tiilikainen painottaa kaupan tuomia synergioita puunhankinnassa. Vaikka Oulun sahalla ja kartonkitehtaalla on välimatkaa kymmenisen kilometriä, ne muodostavat kustannusetua antavan integraatin. Joka tapauksessa kartalle tuKOLMEN PÄÄPUULAJIMME JÄLKEEN yleisimmät viljelylajit olivat parikymmentä vuotta sitten siperianlehtikuusi, visakoivu, hybridihaapa ja hieskoivu. Näistä vähälukuisinta, hieskoivua, istutettiin vuoden 2006 tilastotiedon mukaan 150 000 kappaletta. Kaikkiaan muut kuin pääpuulajit muodostivat vajaan prosentin istutetuista taimista. Monimuotoisuusvalveutuneessa ajassamme voisi kuvitella, että harvinaisempien lajiemme viljely olisi yleistynyt. Tilanne on kuitenkin päinvastainen: viime vuonna muiden kuin kuusen, männyn ja rauduskoivun taimien yhteenlaskettu osuus istutuksista oli neljä promillea. Lehtikuusi pitää edelleen vähäväkisten kärkisijaa, mutta kakkostilalle on noussut tervaleppä, joka yltää yli 50 000 kappaleen istutusmääriin. Mitään ihmisyydelle vierasta muutoksen taustalla tuskin on. Hybridihaapabuumia vuosituhannen vaihteessa selittivät Metsäliiton tekemät viljelysopimukset, joissa puuaineksesta luvattiin tietty hinta. Hirvieläintuhojen vaikutus lehtipuiden istutuksen niukkuuteen lienee selvä. Monimuotoisuuden kannalta positiivista kehitystä on ollut jalojen lehtipuiden, metsähaavan ja harmaalepän ilmaantuminen istutuksiin viime vuosien aikana. Määrät ovat kuitenkin puutarhahoitoluokassa. LUKEN PUUVA-HANKKEESSA tehtyjen uusien laskelmien mukaan taimien yksikköhinnan kannalta kriittinen taimierän koko on 15 000 tainta. Sitä pienemmissä erissä taimikohtaiset kustannukset ampaisevat pilviin. Jaloista lehtipuista ainoastaan tammentaimien vuotuinen kokonaistuotanto on ajoittain ylittänyt tämän rajan. Lehmuksen, jalavien ja vaahteran taimia toimitettiin viime vuonna uudistusaloille kutakin viidensadan taimen luokkaa. Laskelmien perusteella erikoisempien puulajien siemenhinnat muodostavat myös yllättävän suuren osan kustannuksista, erityisesti tammella. Keskikokoiseen muovihuoneeseen mahtuu taimitarhalla puolisen miljoonaan paakkutainta. Muutamien satojen tai tuhansien taimien tilaukset ovat siten tuotannon tehokkuuden kehittämisen näkökulmasta onnettomia, vaikka pienerien tuotanto onkin hieno oma taiteenlajinsa. Taimihuolto, sopivimman maanmuokkaustavan löytäminen, istutustiheyden optimointi ja muut taimikon perustamisvaiheen seikat jäävät helposti kehittymättä, jos kokemuksia ei kerry kuin tipoittain. Vuosituhannen alun tilanne, jossa puolen tusinaa puulajia oli kohtuullisen laajamittaisessa kasvatuksessa, olikin metsätalouden kannalta terveempi tilanne kuin nykyinen, parikymmentä hyvin pienimittakaavaisesti harrastettua lajia. LYHYELLÄ TAI KESKIPITKÄLLÄ aikajänteellä puulajikirjon monipuolistamisessa ei useinkaan ole taloudellista järkeä. Mitä enemmän tarvetta on riskien hajauttamiselle tai monimuotoisuuden tukemiselle, sitä perustellummaksi harvinaisempien lajien viljely muuttuu. Jos metsäteollisuus tai valtiovalta tahtoo muutosta tukea, fiksua olisi valita keihäänkärkilajit, joilla pyritään pääsemään tuhansista taimista satoihin tuhansiin. Viljelypäätöksiä tehdessä tarvitaan edes teoreettisia kysyntänäkymiä puuraaka-aineelle. NIUKASTA NIUKEMPAA KATRI HIMANEN KIRJOITTAJA ON LUONNONVARAKESKUKSEN ERIKOISTUTKIJA. 11136_.indd 9 11136_.indd 9 18.11.2024 12.51.02 18.11.2024 12.51.02
22.11.2024 10 Metsälehti.fi AJASSA Kanahaukan pesälle YLI KYMPPITONNIN hintalappu Harmaata suojelua metsiin tuovat niin lainsäädäntö, sertifiointi kuin ympäristöjärjestöjen toimet. Hinta maanomistajalle voi olla tuhansia euroja. Uusimmat ongelmat ovat koituneet kanahaukkojen pesistä. Hakkuissa säästettävä kanahaukan pesä erottuu maasta käsin, kun sitä osaa katsoa. Kyseinen pesäpuu uhkaa aiheuttaa Hanhimäen veljeksille noin 15 000 euron puukauppatulojen menetyksen. TIIA PUUKILA, TEKSTI JOHANNES TERVO, KUVAT 11137_.indd 10 11137_.indd 10 18.11.2024 12.51.53 18.11.2024 12.51.53
22.11.2024 Metsälehti.fi 11 AJASSA 15 000 15 000 euroa. Suurin piirtein sen verran veljesten Mika ja Marko Hanhimäen päätehakkuuleimikosta uhkaa jäädä puukauppatuloja saamatta. Veljesten vanhassa kuusikossa on kanahaukan pesä, jonka luonnonsuojelulaki velvoittaa turvaamaan. Maaliskuussa Hanhimäkien ja Stora Enson välille solmittuun puukauppasopimukseen kirjattiin, että pesän ympärille jätetään säteeltään kahdenkymmenen metrin suojavyöhyke. Kesäleimikon hakkuu suunniteltiin toteutettavaksi lain ohjeiden mukaisesti vasta pesinnän jälkeen elokuulla. Elokuussa Hukkajoella ajettiin raakkujoen yli. Tämän seurauksena Stora Enso arvioi uudelleen ostamansa leimikot, joissa oli luontoarvoja. Mukana oli Hanhimäen veljesten vanha kuusikko Alahärmässä Etelä-Pohjanmaalla. Lopputuloksena oli, että luonnonsuojelulakia valvova paikallinen ely-keskus piti 20 metrin suojavyöhykettä riittämättömänä ja antoi ymmärtää kanahaukan vaativan 50 metrin suojavyöhykkeen. Tämä tarkoittaa, että alle kahden hehtaarin leimikosta uhkaa jäädä puolet hakkaamatta ja puukauppasopimuksessa arvioiduista puukauppatuloista puolet saamatta. Lisäksi Stora Enso kävi kartoittamassa tilalta ostamansa leimikot uudelleen ja löysi harvennuskuviolta toisen kanahaukan pesän. Siitä voi koitua tulevaisuudessa toiset 15 000 euron tappiot. Samalla selvisi, ettei paikkakunnalla ole mahdollisuutta ottaa uusia alueita mukaan Metso-suojeluun muutamaan vuoteen. ”Metsänomistajan rahoilla pidetään metsäyhtiön maine yllä. Näin kovat taloudelliset tappiot aiheuttavat suojeltavilla lajeille karhunpalveluksen, sillä eihän metsänomistajalla ole mitään intressiä ilmoittaa löytämistään pesistä eteenpäin viranomaisille, vaan päinvastoin pyrkiä pitämään ne salassa tai pahimmillaan hävittämään”, Mika Hanhimäki harmittelee. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Metsänomistaja Mika Hanhimäki ja hänen veljensä eivät aio hyväksyä kanahaukan pesäpuun ympärille sovittua leveämpää suojavyöhykettä ilman korvausta. 11137_.indd 11 11137_.indd 11 18.11.2024 12.51.54 18.11.2024 12.51.54
AJASSA 22.11.2024 12 Metsälehti.fi Päätöksistä epäselvyyttä Hanhimäen veljesten tapaus on tyly esimerkki lisääntyvästä harmaasta suojelusta. Harmaalla suojelulla tarkoitetaan metsänkäytön rajoitusta ilman korvausta tai maanomistajan vapaaehtoisuutta. Hanhimäkien tapauksessa hakkuutuloilla olisi ollut kova tarve, sillä tilalla tehtiin hiljattain sukupolvenvaihdos. Hanhimäet hakivat tukea MTK:lta ja esittivät tyytymättömyytensä ely-keskuksen ohjeistukseen. Tällä hetkellä leimikko odottaa elyn viranomaistiimin uudelleen arviointia ja virallista päätöstä. Tapaus ei ole ainoa. ”Tarkkaa valituskelpoista päätöstä ei meinaa pyytämälläkään saada. Käytännössä ei tule korvausta, kun ei ole selkeää päätöstä”, kertoo MTK:n ympäristöasiantuntija Markus Nissinen. Maanomistajilla on ollut hankaluuksia tulkita ely-keskuksen ohjeistuksia – ovatko ne vapaaehtoisuuteen nojaavia suosituksia vai lakiin pohjautuvia vaateita. ”Luonnonsuojelulaki turvaa suurten petolintujen pesäpuun, muu on lopulta suositusta”, Nissinen huomauttaa. Nissisen mielestä Hukkajoen yliajon jälkeen elyn vaatimukset ovat tiukentuneet. Vastaan on tullut esimerkiksi ympäristöviranomaisen ennen näkemätön ohjeistus, jossa Natura-vesistöön laskevaan ojaan esitettiin 10 metrin suojavyöhykettä molemmin puolin. Vaade poistui, kun siitä valitettiin. ”Ravistaako ympäristöhallinto näitä hihasta varmuuden vuoksi? Jos maanomistaja tai edunvalvonta ärähtää linjauksista, niistä saatetaan luopua – tai sitten ei”, Nissinen ihmettelee. Laki keskeneräinen Ely-keskus käyttää kanahaukkojen pesien rajauksessa tapauskohtaista harkintaa. Suojavyöhykkeen leveyteen vaikuttavat esimerkiksi leimikon koko, hakkuutapa sekä pesän sijainti hakkuualalla. Suojavyöhykkeet ovat vaihdelleet säteeltään 20–50 metrin välillä. Tapauskohtaisesti ohjeistus on ollut tiukempi vaade tai vapaaehtoisuuteen pohjaava suositus. Rajausta tehdessään ely-keskus soveltaa viime vuonna uudistuneen luonnonsuojelulain pykälää 70, jossa huomioidaan pysyvää pesäpaikkaa käyttävät rauhoitetut lintulajit. Laki on kuitenkin vielä tältä osin keskeneräinen. Siitä puuttuu asetus, joka määrittää, mitä lajeja lakipykälä koskee. ”Asetuksen puuttuessa olemme itse joutuneet tulkitsemaan luonnonsuojelulakia muun muassa lintudirektiivin valossa, jolloin olemme katsoneet sen koskevan tässä tapauksessa muun muassa kanahaukkaa”, kertoo luontoyksikön päällikkö Johanna Viljanen Keski-Suomen ely-keskuksesta. Uudessa luonnonsuojelulaissa olevasta pykästä 70 uupuu myös siihen liittyvä korvauspykälä, ja ely on joutunut soveltamaan korvauskäytäntöjä. Mikä on merkityksellinen haitta? Lajin huomioimisesta aiheutuvista hakkuutulojen menetyksistä voi saada korvausta, kun merkityksellisen haitan kynnys ylittyy ja ely kieltää toimenpiteen. Metsälain kaltaista selkeää maanomistajan omavastuun rajaa ei luonnonsuojelulaissa ole. Milloin merkityksellisen haitan kynnys sitten ylittyy? ”Siinä on ollut erilaista tulkintaa. Meillä suurin piirtein parin tonnin luokkaa alkaa olla se raja”, Viljanen arvioi varovasti. MTK:n kenttäpäällikkö Mikko Syri (vasemmalla), maanomistaja Mika Hanhimäki sekä MTK:n ympäristöasiantuntija Markus Nissinen etsivät katseellaan kanahaukan pesää. Pesäpuun takia puolet leimikosta uhkaa jäädä hakkaamatta. Kanahaukan pesäpuu on kuvan keskellä oleva suurin puu. Pesäpuun ympärille on keskittynyt leimikon järein puusto. 11137_.indd 12 11137_.indd 12 18.11.2024 12.51.57 18.11.2024 12.51.57
AJASSA 22.11.2024 Metsälehti.fi 13 TIIA PUUKILA POHJOISESSA harmaa suojelu on pitkälti keskittynyt yhteismetsiin. FSC:n riskiarviossa todettiin, että metsätalous saattaa olla vaarana saamelaiskulttuurille. Tästä seurasi Inarin alueen suurille yhteismetsille puukauppajumi, koska FSC-sertifiointiin sitoutuneet puunostajat eivät ole enää voineet ostaa alueelta puuta ilman paliskuntien suostumusta. Näin siitä huolimatta, että yhteismetsät ovat PEFC-sertifioituja. Puukauppajumi on jatkunut jo yli viisi vuotta. Tämä on heijastunut myös pienmetsänomistajiin. ”Jos yhteismetsät eivät saa tuhannen kiintokuution leimikolle tekijää, silloin ei yhteismetsään kuulumattomien yksityismetsänomistajienkaan muutaman sadan kuution leimikoille tule tarjouksia. Ei lähdetä pienten erien takia siirtämään kalustoa”, kertoo MTK:n Lapin alueen kenttäpäällikkö Aino Kurtti. Vähitellen puukauppajumin seuraukset alkavat näkyä konkreettisesti. Viisi vuotta hakkuita odottaneet ensiharvennuskohteet kasvavat umpeen. Uhkana on, että paikallinen metsätalous hiipuu. Pian ei löydy enää koneyrittäjiä hakkaamaan ja sahoja sahaaman, eivätkä kunnostamatta jäänyt metsätieverkosto ja ylitiheiksi päässeet metsät palvele lopulta Lapin matkailuakaan. ”Jos metsissä ei tehdä mitään, mihin se johtaa myös muiden käyttäjien osalta?” Kurtti kysyy. Ympäristöjärjestöjen pelikenttä Pohjoisessa painaa lisäksi EU-lainsäädäntö. Lapissa on paljon vanhoja ja luonnontilaisen kaltaisia metsiä, joihin on pitkään odotettu askelmerkkejä kansallisista vanhan metsän kriteereistä. Ympäristöjärjestöt käyvät ahkerasti läpi Metsäkeskukselle saapuneita metsänkäyttöilmoituksia ja kartoittavat pohjoisen metsistä lajiesiintymiä. Lajihavainnoista ilmoitetaan eteenpäin ympäristöviranomaisille. Ely-keskuksen resurssit tarkistaa lajiesiintymiä ovat rajalliset. Äärimmäinen esimerkki löytyy Värriön yhteismetsästä Sallasta, jossa odotettiin viisi vuotta elyn rajauspäätöstä lutikkakääpäesiintymään. Ennen rajauspäätöstä ely suositti pidättäytymään hakkuista. Erityisesti syynin alla ovat FSC-sertifioinnin HCV-alueet eli korkean suojeluarvon alueet. Niiden tunnistamisen avuksi laadittiin HCV-kartat, joiden oli määrä auttaa maastotarkastusten kohdentamista. Se, että alue osuu HCV-kartalle ei vielä kerro, että sillä olisi suojeluarvoja. Käytännössä se kuitenkin jarruttaa metsän käyttöä. ”Nämä alueet saavat joskus perusteetta suojelullisesti arvokkaan alueen leiman ja herkästi kielteistä julkisuutta, jos niillä toimitaan. HCV-kartat aiheuttavat epäselvyyksiä myös metsäkiinteistön arvon määrittämisessä ja tilakaupoissa”, Metsänhoitoyhdistys Metsä-Lapin johtaja Annakaisa Heikkonen kertoo. Tarjouksia ei tule Ympäristöjärjestöjen laatimat kartat voivat myös toimia tehokkaana harmaan suojelun työvälineenä. Heikkonen nostaa esimerkiksi lappilaisen maanomistajan, jonka metsät on rajattu mukaan julkisesti saatavilla olevaan ympäristöjärjestöjen suojelualue-esitykseen. Kun maanomistaja lähti kilpailuttamaan päätehakkuukypsän metsän puille ostajaa viime syksynä, tarjouksia ei tullut ainuttakaan. ”Koska tila on järjestöjen kartoilla, ilmeisesti on riski siitä, että kohteen hakkuusta tulee puun ostajille kielteistä julkisuutta tai mainehaittaa”, Heikkonen kertoo. Nyt metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija joutuu tekemään maastossa tilalle erityisen tarkan puunmyyntisuunnitelman ja dokumentoinnin, jotta puu saataisiin sujuvasti markkinoille ilman pienintäkään epäilystä suojeluarvojen vaarantamisesta. ”Kuka on se, joka lopulta maksaa näistä suojelukartoista aiheutuvan lisätyön? Se on harmaan suojelun yksi kulu, kun suunnittelu menee työlääksi ja kalliimmaksi”, Heikkonen pohtii. Viiden vuoden puukauppajumi Harmaa suojelu lisää suunnittelun kustannuksia ja pahimmillaan hyydyttää pohjoisen metsätalouden. MTK:N teettämän Metsätutka-kyselyn mukaan joka neljännen maanomistajan mailla on luonnon monimuotoisuudeltaan arvokas kohde. Näistä 80 prosenttia maanomistaja on rajannut itse hakkuiden ulkopuolelle ilman valtion tukea. Myös esimerkiksi metsäfirmojen monimuotoisuutta lisääviin hoitomalleihin sitoutuessaan maanomistaja maksaa leijonanosan. Metsänomistajat kyllä välittävät luonnosta, mutta kohtuus pitää olla. Luonnonsuojelulakiin tulisi saada vastaava enimmäishaitan kynnys kuin metsälaissa. Kaikkien maanomistajien on oltava tasavertaisessa asemassa metsien sijaintikunnasta riippumatta. Tällä hetkellä tuntuu, että alueel lisilla ely-keskuksilla on omat tulkintansa ja päätöksissä haiskahtaa Natura. Myös metsäfirmojen on syytä osallistua. Firmojen pikainen suostumus ympäristöministerin toiveeseen jättää 30 metrin sijaan 50 metrin suojavyöhyke raakkupurojen varsille on oiva esimerkki harmaasta suojelusta. Sadan metrin matkalla suojavyöhykkeiden alle voi jäädä hehtaarin verran metsää ja puita jopa 20 000 euron arvosta. Laki ei tällaista vaadi. Kuka sen maksaa? TIIA PUUKILA KOMMENTTI MISSÄ KOHTUUS? Mikäli raja ylittyy, maanomistajalle on tarjottu mahdollisuutta määräaikaiseen tai pysyvään suojeluun. Entä jos Metson määrärahat ovat alueella käytetty? ”Täällä Keski-Suomessa on jokaisena vuonna ollut resursseja. Se on lähinnä priorisointikysymys”, Viljanen toteaa. ”Jos meillä ei syystä tai toisesta ole mahdollista maksaa korvausta, se on huomioitu ohjauksessa, ettei siitä aiheudu maanomistajalle kohtuutonta taloudellista seuraamusta. Tässä saattaa olla tapauskohtaista ja ely-kohtaista eroa”, Viljanen jatkaa. Hanhimäkien tapaukseen Viljanen ei halua ottaa kantaa, sillä se sijaitsee toisen ely-keskuksen alueella. Entä olisiko puunostaja valmis kompensoimaan luontoarvojen suojelusta aiheutuvaa hakkuutulojen menetystä, mikäli maanomistaja ei saa muualta korvausta. Storan Enson Suomen puuhankinnanjohtaja Tuomas Tiilikainen vastaa kysymykseen sähköpostitse yleisellä tasolla ottamatta kantaa yksittäiseen puukauppaan. ”Stora Enso noudattaa toimenpiteissään viranomaisten suosituksia (lain ja sertifioinnin vaatimusten lisäksi). Jos viranomaisten ohjeistus muuttuu kaupanteon jälkeen, asia sovitaan tapauskohtaisesti metsänomistajan kanssa”, Tiilikainen kirjoittaa. Juttua varten saatu apua myös Varsinais-Suomen ely-keskuksen ylitarkastaja Iiro Ikoselta. Leimikkoon vedetty keltainen nauha kertoo, että ollaan 50 metrin päässä pesäpuusta. Punavalkoinen nauha osoittaa, että pesäpuulle on matkaa 20 metriä. Alun perin Hanhimäkien kanssa oli sovittu ja puukauppasopimukseen kirjattu säteeltään 20 metrin mittainen suojavyöhyke. 11137_.indd 13 11137_.indd 13 18.11.2024 12.51.59 18.11.2024 12.51.59
22.11.2024 14 Metsälehti.fi PUUKAUPPA & TALOUS MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI JUHA SINISALO, KUVA KOKONAISKUVA marraskuun alun hirmumyrsky Lylyn tuhoista on edelleen epäselvä. Joka tapauksessa kyseessä oli pienialainen myrsky Pori–Rauma-akselilla ja valtatien kahdeksan länsipuolella. Kuten yleensä, myrsky kaatoi etenkin uudistuskypsää puustoa ja kasvatusmetsien järeämpää päätä. Jos myrskylle voi valita vuodenajan, niin se ei ollut huono. Maa oli märkää ja puut ovat kaatuneet paljolti juurineen rungot ehjinä, ja puut säilyvät pilaantumatta talven yli. Työläitä maastotarkastuksia ”Kaikki myrskypuu saadaan menemään toimitussopimusten kautta”, Metsänhoitoyhdistys Satakunnan metsäasiantuntija Pekka Häkli sanoo. Ensimmäiset kaupat on jo tehty ja korjuut aloitettu. Isoihin kohteisiin saa järkeviäkin tarjouksia, mutta pieniä kohteita pitää ketjuttaa. ”Korjuu on kalliimpaa. Täällä ovat vielä erikoisuutena saaret, joissa jälki on todella pahaa, mutta niissä hinnat ovat alhaisia muutenkin.” Tieto myrskykohteista kulkee kahteen suuntaan, joko metsänomistajilta yhdistykselle tai yhdistykseltä metsänomistajille. Maastotarkastukset teettävät paljon työtä. ”Droonikuvaus auttaa, mutta senkin jälkeen pitää kuvioittain miettiä, että miten hakataan ja uudistetaan.” Vanhoilta asiakkailta se mitä pystytään Luvian Saha sijaitsee pahimmalla tuhoalueella Porin tuntumassa. Metsäjohtaja Juho Honkela kertoo, että myrskypuuta ostetaan vain vanhoilta asiakkailta, eikä heiltäkään määräänsä enempää. ”Saha käy muutenkin kahdessa vuorossa, ja pystyvarastojen tilanne on normaali. Ensisijaisesti pyrimme palvelemaan niitä metsänomistajia, jotka ovat myyneet ennenkin.” Myrskypuuta ostetaan sekä pystykauppana, niin kaatuneita kuin ovatkin, että hankintapuuna tienvarteen. Korjuu on hidasta ja kohteet tavallista pienempiä. ”Korjuukapasiteetti ei taivu 50 rungon hakemiseen. Silloin pitää selvittää, voiko myrskykohteen yhdistää muuhun päätehakkuuseen.” Kertymän tulisi olla vähintään kahdensadan kuution luokkaa, ja sekin on vielä pienenlainen. ”Pystyleimikoissa kantohinnan menetys lasketaan euroissa, mutta ei kuitenkaan kymmenissä euroissa.” Kaksipiippuinen hankintapuu Hankintapuu on sahan kannalta kaksipiippuinen juttu. ”Hankintakauppa on monesti toivottavin, sillä omat korjuuTUHOPUUT TALTEEN DROONINTARKASTI Länsi-Suomen Lyly-myrskystä ensimmäiset puukaupat on tehty ja korjuu alkanut. ”Täällä ovat erikoisuutena saaret, joissa jälki on todella pahaa.” Lyly-myrskyssä onni onnettomuudessa oli, että puut kaatuivat paljolti juurineen ja säilyvät pilaantumatta talven yli. Droonikuvauksen avulla myrskypuut saadaan tarkemmin talteen. 11138_.indd 14 11138_.indd 14 18.11.2024 12.57.25 18.11.2024 12.57.25
22.11.2024 Metsälehti.fi 15 AJASSA ? nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,68 ? 82,35 ? 62,62 ? 31,51 ? 33,81 ? 32,41 ? 40,27 ? .. Uudistushakkuu 82,36 ? 83,15 ? 65,56 ? 32,29 ? 34,98 ? 34,59 ? .. .. Harvennushakkuu 76,06 ? 76,30 ? 56,11 ? 31,59 ? 32,23 ? 31,83 ? 39,01 ? .. Ensiharvennus 63,95 ? 64,36 ? 47,52 ? 25,58 ? 27,49 ? 26,41 ? .. .. Hankintahinnat 80,41 ? 85,63 ? 72,13 ? 52,43 ? 48,73 ? 51,64 ? .. .. ? nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,16 ? 81,84 ? 59,29 ? 32,38 ? 33,72 ? 32,86 ? 39,10 ? 40,41 ? Uudistushakkuu 82,21 ? 82,82 ? 61,78 ? 33,55 ? 34,75 ? 34,27 ? 40,95 ? 41,40 ? Harvennushakkuu 75,44 ? 75,78 ? 54,14 ? 32,52 ? 32,76 ? 32,51 ? 38,57 ? 39,10 ? Ensiharvennus 47,32 ? 47,45 ? .. 25,74 ? 27,56 ? 26,99 ? 37,71 ? 36,92 ? Hankintahinnat 81,42 ? 79,75 ? .. 54,75 ? 51,35 ? 53,74 ? .. .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I ? nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 79,55 ? 81,70 ? 54,23 ? 32,97 ? 35,90 ? 32,31 ? 39,70 ? 40,34 ? Uudistushakkuu 82,16 ? 84,16 ? 55,55 ? 36,35 ? 38,59 ? 34,49 ? 41,62 ? 42,27 ? Harvennushakkuu 73,34 ? 73,59 ? 50,65 ? 31,47 ? 32,87 ? 30,95 ? 38,23 ? 38,46 ? Ensiharvennus .. 65,38 ? .. 25,23 ? 25,09 ? 23,75 ? .. .. Hankintahinnat 81,15 ? 79,56 ? .. 51,68 ? .. .. .. .. ? nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 73,56 ? 75,13 ? .. 28,33 ? 29,84 ? 28,20 ? 43,39 ? 44,32 ? Uudistushakkuu 76,05 ? 77,48 ? .. 30,40 ? 32,00 ? 30,05 ? 48,19 ? 46,83 ? Harvennushakkuu 68,70 ? 68,63 ? .. 28,17 ? 28,47 ? 27,94 ? 37,93 ? 38,00 ? Ensiharvennus 44,61 ? .. .. 21,85 ? .. 22,05 ? .. .. Hankintahinnat 74,26 ? 75,22 ? .. 50,13 ? 48,05 ? 49,04 ? .. .. ? nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 71,89 ? 71,23 ? .. 29,54 ? 29,67 ? 25,82 ? 37,21 ? 38,55 ? Uudistushakkuu 74,31 ? 74,32 ? .. 33,10 ? 31,36 ? 29,65 ? 40,30 ? 39,26 ? Harvennushakkuu 69,04 ? 67,55 ? .. 29,01 ? 28,34 ? 24,76 ? 35,07 ? 37,08 ? Ensiharvennus 55,05 ? .. .. 25,98 ? 22,07 ? 22,19 ? .. .. Hankintahinnat .. .. .. .. .. .. .. .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA ? nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 81,15 ? 82,18 ? 47,58 ? 31,69 ? 33,76 ? 31,37 ? 38,42 ? 39,00 ? Uudistushakkuu 82,67 ? 82,95 ? 47,59 ? 33,19 ? 35,21 ? 32,89 ? 39,83 ? 39,89 ? Harvennushakkuu 76,12 ? 76,18 ? 47,58 ? 31,07 ? 31,10 ? 30,54 ? 37,32 ? 36,73 ? Ensiharvennus 58,44 ? 56,43 ? .. 27,27 ? .. 25,87 ? 34,40 ? .. Hankintahinnat 74,43 ? 72,45 ? .. 52,07 ? .. .. .. .. ET EL Ä-P OH JA NM AA ? nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 79,15 ? 81,66 ? 64,27 ? 31,43 ? 33,17 ? 31,74 ? 40,08 ? 41,34 ? Uudistushakkuu 81,36 ? 82,83 ? 66,95 ? 33,36 ? 34,61 ? 33,74 ? 42,69 ? 42,79 ? Harvennushakkuu 73,87 ? 74,78 ? 58,22 ? 31,19 ? 32,34 ? 31,37 ? 38,37 ? 39,28 ? Ensiharvennus 53,26 ? 54,43 ? 44,18 ? 25,88 ? 26,57 ? 26,01 ? 35,44 ? 34,70 ? Hankintahinnat 78,33 ? 79,44 ? 69,18 ? 51,90 ? 52,04 ? 52,10 ? 57,91 ? 56,97 ? KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 42-45 keskiarvo ? nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 78,83 ? 81,12 ? 66,90 ? 31,88 ? 32,54 ? 32,80 ? 42,05 ? 42,65 ? Uudistushakkuu 81,10 ? 82,37 ? 69,61 ? 33,10 ? 33,73 ? 34,27 ? 45,67 ? 45,08 ? Harvennushakkuu 73,61 ? 74,27 ? 60,77 ? 32,18 ? 33,47 ? 33,40 ? 40,72 ? 40,76 ? Ensiharvennus 53,73 ? 52,68 ? 42,39 ? 26,97 ? 26,09 ? 26,24 ? .. .. Hankintahinnat 74,81 ? 75,96 ? 67,45 ? 52,11 ? 52,96 ? 52,61 ? .. .. ? nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 81,66 ? 82,64 ? 67,46 ? 32,24 ? 33,41 ? 32,89 ? 41,73 ? .. Uudistushakkuu 83,53 ? 83,61 ? 70,35 ? 33,33 ? 34,69 ? 34,88 ? .. .. Harvennushakkuu 76,24 ? 76,17 ? 60,73 ? 33,07 ? 32,85 ? 33,43 ? 41,70 ? .. Ensiharvennus 58,66 ? 57,44 ? .. 27,66 ? 28,23 ? 28,15 ? .. .. Hankintahinnat 78,70 ? 77,97 ? 71,67 ? 52,45 ? .. 52,90 ? .. .. KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Milj. m³ Viikko-ostojen määrä koko Suomessa 5 1 2 10 15 20 25 30 35 40 45 50 52 2024 2023 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 2023 10 20 30 40 50 60 70 80 €/ m³ Nimelliskantohintojen kehitys Kuusitukki Kuusikuitupuu Mäntykuitupuu Koivukuitupuu Mäntytukki Koivutukki 2004 2010 2015 2020 2024 Lähde: Luke Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 1 114 434 Puukauppamäärä vko 45, m 3 ketjut pyritään viemään sinne, missä on isompialaisia tuhoja.” Toisaalta myrskypuun solurakenne voi olla rikki. Se ilmenee vasta halkeamina sahatavaran kuivauksessa. Honkela toivoo, että jännityksessä ja mutkalla olleet tukit jätetään laittamatta tukkipinoon, mutta hankintamyyjällä on kuitenkin kiusaus tehdä niin. ”Otamme riskin emmekä kysy, onko hankintapinon tukit korjattu ennen vaiko jälkeen myrskyn.” Hankintapuun osuutta ei voi olennaisesti nostaa, sillä tukkimittoja ei voi ohjeistaa sahan tarpeisiin. Etenkin pitkät pituudet usein puuttuvat. ”Tilanne näyttää paremmalta kuin oli ensivaikutelma. Kyllä tämä määrä pureksitaan.” Drooni-inventointia isommille tiloille Metsäenergiayhtiö Kumeko toimii nimenomaan eteläisellä länsirannikolla. Metsäjohtaja Jesse Kuuminainen ei kiistä, etteikö myrsky auta ostotavoitteiden saavuttamisessa. Vaikka tuhoja on nuorissa metsissä vähemmän, niitä kuitenkin on. ”Liikun maastossa ja otan rohkeasti yhteyttä maanomistajiin, että täällä on myrskypuita”, hän kertoo. Kumekolla on kumppani, joka pystyy droonilla inventoimaan muutamia kymmeniä hehtaareja lennollaan. ”Saadaan kartta, johon on merkattu kaatuneet puut, ja ne saadaan tarkemmin talteen. Isommilla tiloilla kustannus maksaa itsensä.” Tuhoalue voi korjuun jälkeen olla rujon näköinen, sojottava kannokko. Kumeko tarjoaa myös muokkausta, johon kuuluu kantojen korjuu. 11138_.indd 15 11138_.indd 15 18.11.2024 12.57.28 18.11.2024 12.57.28
22.11.2024 16 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS 16 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN TUKIN käyttö kotimaassa on pienentynyt kolme ja puoli miljoonaa kuutiota kolmessa vuodessa. Viime vuonna tilastoitu käyttö oli 23,8 miljoonaa kuutiota. Sahateollisuus ry:n puheenjohtajan Matti Kylävainion mukaan on epäselvää, mitä käyttämättömälle tukkipotentiaalille tapahtuu. ”Tuskin sitä kuitenkaan kertyy metsiin, vaan osa harvennuksista ja huonoimmista päätehakkuista menee massateollisuudelle. Metsäklusterin hyväksyttävyyttä heikentää, että pitkän kierron raaka-ainetta päätyy lyhyen kierron tuotteisiin.” Yleisenä taustasyynä Kylävainio pitää, että yksityismetsien puumarkkinat eivät toimi kunnolla. Puukauppamäärä näyttää yltävän tänä vuonna noin 45 miljoonaan kuutioon. ”Määrän tulisi nousta vähintään 55 miljoonaan kuutiometriin, ja siinäkään skenaariossa kuitupuuta ei riitä massateollisuuden täyteen käyntiin.” Samanaikaisesti metsänomistajat nauttivat huippuhinnoista. Kantohintojen korottaminen tuskin nostaisi tarjontaa eikä siihen ole varakaan. Toisaalta nykyisen tarjonnan tasoa ei haluta vaarantaa laskemalla hintoja. ”On hyvin ristiriitaista, että tukki maksaa nyt merkittävästi enemmän kuin silloin, kun käyttö oli tapissa. Ei voi olla näin, että kun käyttö vähenee, niin hinta nousee”, Kylävainio tiivistää. Investointikulut pitäisi sahata pois Suomeen on rakennettu lisää sahauskapasiteettia sekä uusettä uusintainvestoinneilla, ja samanaikaisesti tuotantoa on leikattu. Kylävainio painottaa, että uusi kapasiteetti johtaa myös korkeisiin kiinteisiin kuluihin, sillä kirjanpidolliset poistot ovat isot. ”Isoja investointeja tehneet sahat haluaisivat sahata enemmän, jotta kiinteät kulut voitaisiin jakaa isommalle tuotantomäärälle, mutKylävainio: Tukkia riittää sahattavaksi Sahateollisuuden puheenjohtaja uskoo harvennusten ja huonompien päätehakkuiden tukkia menevän sellutehtaiden kitoihin. ”Maailmassa ei ole tällä hetkellä tilaa suomalaiselle sahatavaralle.” KE IT EL E G RO U P MIKKO HÄYRYNEN SUHDANTEEN aallonpohjalle pudonneelle sahateollisuudelle PTT:n ennuste antaa toivoa. Sahatavaran kysyntä virkoaa varovaisesti ja ensi vuonna reaaliset vientihinnat paranevat parilla prosentilla. Ajureina on korkojen lasku ja asuntojen piristynyt kysyntä, jolloin rakennusyritysten myymättömien asuntojen kanta pienenee ja rakentaminen kääntyy Euroopassa varovaiseen kasvuun. Luonnonvarakeskus antoi samansuuntaisen ennusteen kuukautta aiemmin. Kokonaisuutena metsäteollisuuden viennin arvo nousee PTT:n ennusteen mukaan ensi vuonna vahvasti, lähes kymmenen prosenttia. Voimakkaimmin kasvaa kartongin ja massan viennin arvo. Kartonkia nostaa erityisesti Stora Enson Ouluun valmistuva kuluttajapakkauskartonkilinja. Kemissä selluntuotanto on palautunut alkuvuoden räjähdysonnettomuuden jälkeen. Tuontipuusokista toivuttu Kemiallisen metsäteollisuuden tuotannonlisäys tukee kuitupuun kysyntää, mutta kaksi vuotta jatkunut vahva hinnannousu loivenee. PTT:n mukaan se kertoo uuden markkinatasapainon löytymisestä puuntuonnin romahtamisen aiheuttaman sokin jälkeen. Tukin hinta nousee kuluvaa vuotta maltillisemmin. Havutukin nimellishinnan nousu on noin neljä prosenttia ja koivutukin noin viisi prosenttia. Pystykauppojen määrä kasvaa ensi vuonna noin kuusi prosenttia ja painottuu tätä vuotta enemmän kuituun. Yksityismetsien nimellisiin kantorahatuloihin PTT ennustaa kuudetta, perättäistä nousuvuotta. Viime vuonna kantorahatulot olivat noin 2,6 miljardia euroa, tänä vuonna odotetaan noustavan kolmeen miljardiin euroon ja ensi vuonna noin 3,3 miljardiin euroon. PTT: Suhdannekäänne käsillä sahoilla Kuitupuun kaksi vuotta jatkunut vahva hinnannousu loivenee. ta maailmassa ei ole tällä hetkellä tilaa suomalaiselle sahatavaralle.” Kylävainion mukaan sahateollisuuden suhdannekuva on huonompi kuin vuosi sitten. ”Tyypillisesti korkotason laskusta menee vähintään puoli vuotta reaalitalouden parantumiseen. Ennustan, että kasvu alkaa aikaisintaan vuoden 2025 toisella puoliskolla.” Globaali kulutus tullut alas 15 prosenttia Tukinkäytön supistumisen syyt löytyvät maailmalta: havusahatavaran kulutus on ollut miinusmerkkistä parin vuoden ajan. Huippuvuonna 2021 globaali kulutus kävi 338 miljoonassa kuutiometrissä, ja nyt ollaan 50 miljoonaa kuutiota alemmalla tasolla. Kylävainion mukaan juuri Euroopan sahurit ovat ottaneet suurimman osuman, ja epäsuorasti Ukrainassa käytävän sodan vuoksi. ”Kuluttajien yleisen tulevaisuusluottamuksen tai sen puuttumisen kautta. Kun luottamuksen puute yhdistetään yleiseen korkotasoon, niin se leikkaa kulutusta Euroopassa erityisen voimakkaasti.” Sahateollisuus entistä enemmän lähimarkkinateollisuutta Kulutus on pudonnut myös Aasiassa. Venäjä on pystynyt jatkamaan sahatavaran toimituksia Kiinaan ja Japaniin entisin määrin, joten eurooppalaisten toimijoiden markkinaosuus on pienentynyt. Kylävainio toteaa, että Euroopan sahateollisuus on muuttunut aiempaa enemmän kotija lähimarkkinateollisuudeksi, johon Euroopan rakentamisen matalalento osuu voimakkaasti. ”Meille eurooppalaisille sahureille on jäänyt pelikentäksi Euroopan ja Pohjois-Afrikan markkinat. Näillä alueilla kulutuksen lasku on ollut suhteellisesti suurempaa kuin Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa.” Korkotason laskusta menee vähintään puoli vuotta talouden elpymiseen. Matti Kylävainio ennustaa, että sahateollisuuden kaipaama kasvu alkaa aikaisintaan ensin vuoden toisella puoliskolla. 11138_.indd 16 11138_.indd 16 18.11.2024 12.57.30 18.11.2024 12.57.30
Metsälehti.fi 17 Metsänhoitoyhdistys lähetti marraskuussa metsänomistajalle valtakirjan allekirjoitettavaksi Lyly-myrskyn pahasti vahingoittaman, noin neljän hehtaarin mäntyvaltaisen puuston korjuusta ja myynnistä. Mhy myy puutavaran toimitussopimuksensa mukaisesti käyttöpaikkaan toimitettuna. Tukit menevät sahalle ja kuitupuu lämpölaitokselle. Kohdetta ei kilpailutettu, koska se olisi viivästyttänyt korjuuta, eikä metsänomistajakaan sitä halunnut, vaan hyväksyi hankkeen näkemättä hintoja. Mhy:n sopimusurakoitsija on jo korjannut kohteen siemenpuuhakkuuta muistuttavaan asentoon. Perusasioiltaan kohde oli helppo kantavaa kangasmaata tien tuntumassa. Myrskypuuta pikakorjuuseen MIKKO RIIKILÄ METSÄLEHTI selvitti, viedäänkö Suomesta metsäkoneita hyökkäys sotaa käyvän Venäjän lähinaapureihin, joista niitä saattaisi kulkeutua vientipakotteiden vastaisesti Venäjälle. Tullin tilasto vapautti metsäkonevalmistajat epäilyistä. Vienti Kirgisiaan, Kazakstaniin, Tadzhikistaniin Turkmenistaniin ja Uzbekistaniin oli olematonta eikä ole kasvanut sodan aikana. Saimme tullilta myös traktorien vientitilaston. Sen mukaan vienti Venäjän lähiulkomaihin on lisääntynyt voimakkaasti vuoden 2021 jälkeen. Vuonna 2021 viennin arvo oli hieman yli 300 000 euroa. Viime vuonna vastaava luku oli jo yli 24 miljoonaa euroa, siis liki 80-kertaisesti vuoden 2021 viennin arvo. Ulkoministeriön pakoteyksiköstä ei haluttu kommentoida viennin kasvua. Sieltä todettiin, että, että aiemmin Venäjän kautta viedyt koneet on pakotteiden aikana ehkä reititetty uudelleen. Näin aiemmin Venäjän vienniksi tilastoitu kauppa kirjautuisi nyt loppukäyttäjämaihin. Todennäköisesti tästä ei kuitenkaan ollut kysymys. Viejä on arvoitus ”Tähän kysymykseen emme pysty ottamaan kantaa”, vastasi Suomen Astanan suurlähetystön tulliyhdysmies Antti Luukkonen sähköpostikysymykseen, millaisia traktoreita Kazakstaniin viedään. Suomen ainoan traktorivalmistajan Valtran myyntijohtaja Matti Tiitisen mukaan yhtiöllä ei ole toimintaa mainituissa Keski-Aasian maissa. VV-traktorin Jukka Vanhahonko toteaa, että käytettyjä traktoreita on niukasti tarjolla, koska uusien kauppa on ollut takkuista, mikä tekee viestitilastosta entistäkin erikoisemman. Hän arvelee, ettei viejiä ole helppo löytää, ”On meillekin tullut joitain kyriilisin kirjaimin kirjoitettuja viestejä, mutta eihän niistä ymmärrä mitään.” Traktorivienti Venäjän naapureille ihmetyttää TUORE PUUKAUPPA Puutavaralaji määrä, m 3 hinta, e/m 3 yhteensä € Mäntytukki 300 75 22 500 Mäntykuitu 200 35 7 000 Kuusitukki 150 75 11 250 Kuusikuitu 150 35 5 250 Yhteensä 800 144 800 AJASSA 22.11.2024 Ra ha nk er äy sl up a RA /2 02 0/ 92 1 / Po lii si ha lli tu s EEtk tkö tiedä mitä t ö tiedä mitä tek ekisit v isit vanhalla metsälläsi? anhalla metsälläsi? M M yyy tai lahjoita se y tai lahjoita se LL uonnonp uonnonperin erinttösää ösäätiölle tiölle.. Luonnonperintösäätiö ostaa ja suojelee luonnonalueita. Katso lisää www.luonnonperintosaatio.fi tai ota yhteyttä 050 552 2588 tai pepe.forsberg@luonnonperintosaatio.fi LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Meillä metsätilakauppa käy! 11138_.indd 17 11138_.indd 17 18.11.2024 12.57.31 18.11.2024 12.57.31
22.11.2024 18 Metsälehti.fi METSÄNOMISTAJAT OVAT vuodesta 2014 saaneet päättää vapaasti, milloin metsänsä uudistavat. Tähän saattaa olla tulossa muutoksia. Näin voi päätellä ainakin ympäristöja ilmastoministeri Kai Mykkäsen viimeviikkoisista puheista. ”Iso haaste on, miten saamme metsät imemään sen hiilen, mitä Suomi päästää vielä kymmenen vuoden päästä”, ministeri Mykkänen totesi Ylen A-studiossa. Kun näitä keinoja etsitään, Mykkäsen mukaan tullaan ensisijaisesti keskustelemaan talousmetsien kiertoaikojen pidentämisestä. Kiertoaikojen pidentäminen ei Mykkäsen mukaan välttämättä tarkoita puun myyntitulojen pienenemistä, vaan sitä, että metsänomistajat myisivät arvokkaampaa ja järeämpää puuta kuin nykyään. Suomeksi tämä tarkoittaisi päätehakkuiden rajoittamista palauttamalla järeysrajat lakiin. Osa ratkaisua voi Mykkäsen mukaan olla se, että metsät saadaan kasvamaan nopeammin ja turvemailla saadaan maaperä sitomaan hiiltä nykyistä paremmin. Uudistamiseenkin saattaa siis tulla tiukempia vaatimuksia. MAAJA metsätalousministeriöltä tulee Mykkäsen mukaan pian esityksiä, joita hallitus käsittelee tänä talvena ilmastostrategian muodostamisen yhteydessä. Ympäristöministeriöllä on Mykkäsen mukaan kuitenkin oma kataloginsa erilaisista keinoista, joita ministeriö esittää tuohon strategiaan. Esimerkiksi suometsien avohakkuukielto lienee mukana katalogissa, samoin enimmäispinta-ala avohakkuille. Puunostajat kertovat, että päätehakkuut ovat suometsissä lisääntyneet viime aikoina. Niitä tehdään ilmeisesti ennakoiden tulevia rajoituksia. Mykkänen totesi Suomella olevan hakkuumäärissä myös alueellisesti haasteita. Tästä voi päätellä, että ympäristöministeriön katalogissa ovat myös Luontopaneelin esittämät maakuntakohtaiset hakkuukiintiöt. ILMASTOSTRATEGIAN muodostaminen tekee tästä talvesta metsänomistajille taas piinallisen. Ilmastoja monimutoisuustarkastelujen rinnalle olisi toivottavaa saada myös valtionvarainministeriöltä kattava kokonaistaloudellinen tarkastelu, josta selviäisi, kuinka paljon uusi sääntely leikkaisi metsäteollisuuden arvonlisää. Metsänomistajia kysytään nyt talkoisiin monesta suunnasta, kun sääntelyn ja harmaan suojelun paineet kasvavat samanaikaisesti nopeaan tahtiin. PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi PS. Kanahaukkojen pesäpuiden harmaat suojavyöhykkeet voivat leikata hakkuutuloja merkittävästi (s. 10 –13). Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE SE PP O SA M U LI LUONNONLAITUMET TULIVAT minulle tutuiksi lapsuudessa. Pohjoissavolaisessa mummolassa lehmien ja hevosen haka sijaitsi paikassa, joka ei soveltunut peltoviljelyyn kallioisen maan takia. Tilanpidon loputtua 1990-luvulla alueelle istutettiin taimet ja nyt siellä kasvaa vankka rauduskoivikko. Ukkini oli niittänyt viikatteella suvun maita Limingan niityillä, hänelle mukavin työvaihe oli viikatteen teroitus liipalla. Nyt alue on viljapeltona. Luonnonlaitumet ovat vähentyneet paljon. Perinnebiotoopeiksi kutsutut kedot, niityt ja metsälaitumet ovat nykyään Suomessa uhanalaisia. Luonnonlaitumien hoitona on niitto ja laidunnus. Puustoa ja pensaikkoa voidaan harventaa. Alueita ei saa kuitenkaan lannoittaa, muokata tai kylvää nurmelle. Moni karjaja lammastila on erikoistunut tuottamaan luonnonlaiduntuotteita. Laiduntavana karjana on Charolais, Hereford, Galloway, Angus, Highland Cattle, kyytöt USEITA HYÖTYJÄ LUONNONLAITUMILTA METSÄNOMISTAJAA REVITÄÄN MONIIN TALKOISIIN Laidunnuksen ansiosta hakamaat, niityt ja kedot säilyttävät uhanalaista luontoa ja maisema pysyy monipuolisena. A IR I M AT IL A Kuluttajan ostovalinnat turvaavat luonnonlaidunten säännöllistä hoitoa, muistuttaa metsäasiantuntija Airi Matila. ”Kasvupaikalla on lämpö, vesi, ja ravinteet, mutta valo puuttuu.” Metsä-Masa 11139_.indd 18 11139_.indd 18 18.11.2024 13.01.28 18.11.2024 13.01.28
22.11.2024 Metsälehti.fi 19 tai itäsuomenkarja. Lammaskatraassa on puolestaan kainuunharmaksia, suomenlampaita tai ahvenanmaanlampaita. Naudat ja lampaat sopivat erinomaisesti luonnonlaitumille laiduntamaan. Luonnonlaidunten heinä tuottaa ihmisille hyvää lihaa, vuotia ja lankaa. Laidunnuksen ansiosta hakamaat, niityt ja kedot säilyttävät uhanalaista luontoa ja maisema pysyy monipuolisena. SUOMESSA TARVITAAN lisää hoidettuja luonnonlaidunmaita. Nykyisin on hoidossa noin 30 000 hehtaaria perinnebiotooppeja. Helmi-ohjelma tavoittelee hoidossa olevien perinnebiotooppien alaksi 52 000 hehtaaria vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on siis varsin kunnianhimoinen. Perinnebiotoopit tarvitsevat säännöllistä hoitoa, joka auttaa niissä elävää uhanalaista lajistoa. Erityisen paljon uhanalaisia lajeja on kasveissa ja hyönteisissä, kuten noidanlukot, ketokatkero, pikkuapollo, punakeltaverkkoperhonen ja monet pölyttäjähyönteiset. Huonosti valmistellut päätökset aiheuttavat luonnonlaidunlihan tuottajille huolia. Esimerkiksi EU:n metsäkatoasetuksen mukaan naudanlihantuottajan tulee huolehtia siitä, että naudanlihan tuottaminen ei ole aiheuttanut metsäkatoa. Umpeenkasvanut perinnebiotooppi voitaisiin tulkita EU:n metsäkatoasetuksen mukaan metsäksi, jota metsäkatoasetuksen mukaan ei voitaisi raivata naudanlihan tuotantoa varten. Lokakuussa 2024 saadun suullisen tiedon mukaan metsäkatoasetuksen tulkintaan olisi tulossa väljennystä. EU:n ennallistamisasetus hyväksyttiin elokuussa 2024. Sen tavoitteena on parantaa luonnon tilaa. Asetuksen toimeenpanoa varten laaditaan suunnitelma, johon on syytä määritellä riittävästi keinoja luonnonlaitumien säännöllisen hoidon ja hoidetun pinta-alan lisäämiseksi. Ympäristöministeriö on lähettänyt lokakuussa 2024 nimeämispyynnöt teemaryhmiin, joissa tullaan valmistemaan tulevan kahden vuoden aikana ehdotus kansalliseksi ennallistamissuunnitelmaksi. KULUTTAJAT OVAT TÄRKEÄ linkki luonnonlaidunten hoidossa. Me kuluttajat olemme osa ratkaisua turvaamassa hoidettujen luonnonlaitumien kasvavaa määrää. Ostamalla luonnonlaitumella kasvaneen eläimen lihaa, vuotia, villaa ja muita tuotteita varmistamme yrittäjille riittävää toimeentuloa ja myönteiset näkymät elinkeinolle tulevaisuuteen. Luonnonlaiduntuotteita voi ostaa helposti suoraan tuottajilta tai paikallisen REKO-lähiruokarenkaan kautta. Jokaisen yksittäisen ostoksen avulla ylläpidämme luonnon monimuotoisuutta, säilytämme kaunista maaseudun kulttuurimaisemaa ja vaalimme vuosisatojen pituista kulttuuriperintöä. AIRI MATILA KIRJOITTAJA ON TAPION METSÄASIANTUNTIJA. STORA ENSO YRITTÄÄ parsia Hukkajokeen hukutettua ympäristömainettaan peesaamalla tinkimättä ely-keskusten suosituksia ja vihjauksia puukaupoissa sovitusta piittaamatta. Yhtiölle puuta myyneille metsänomistajille Stora Enson raakkujupakan jälkeiset toimet ovat merkinneet jopa reilusti yli kymmenentuhannen euron menetystä siitä mitä puukauppaa hierottaessa on sovittu. Toivottavasti Stora Enson maine paranee Hesarin, Ylen ja ympäristöjärjestöjen silmissä. Metsänomistajille kokemus on kuitenkin katkera. En yhtään ihmettele, vaikka joku miettisi, kannattaako myydä puita firmalle, joka saattaa jättää jopa puolet ostetun leimikon puista metsään ja maksamatta – luulisin, ettei Suomessa ole yhtään kolkkaa, jossa Stora Enso on ainoa puunostaja. Leveällä pensselillä suojavyöhykkeitä kanahaukan pesien ympärille piirtelevien elyläistenkin kannattaisi muistaa, että ainakin uusia, rekisteröimättömiä pesiä alkaa tippua puista. Laji ei ikinä ollut maaseudulla ollut erityisen rakastettu, ja näin varmistetaan, että petolintuviha jatkuu edelleen. WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP MIKKO RIIKILÄ Uusi kysymys: Teetkö klapeja oman metsän puista? Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. i Teetkö hankintahakkuita? Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 kyllä 54% en 46% AJASSA Verkkokeskustelu: Korjuuvaurioita omassa metsässä? Kannattaako Stora Ensolle myydä puita? ”Onko kokemuksia korjuuvaurioista ja niiden korvauksista harvennushakkuilla? Puustoon jääneet pilkat, ajourapainaumat, liian harvaksi hakattu yms.” Puskajussi ”Korvauksia olen saanut, kun ajourat ovat olleet liian leveät, harvennettu sovittua harvemmaksi ja kuiduksi mennyt kohtuuton määrä tukkikokoista puuta. Ei puhuta kovin merkittävistä summista. Nämä ovat neuvottelukysymyksiä. Jos sopimukseen ei päästä, niin kyseinen ostaja menee boikottiin.” Panu ”Harvennuskohteelle kannattaa mennä katsomaan vasta 4 vuoden päästä hakkuusta. Muuten tulee tehtyä hätäisiä johtopäätöksiä.” Tolopainen ”Tietty määrä korjuuvaurioita on sallittua. Metsänomistajalla itsellään on myös velvoitteet ja vaikutus niiden syntyyn.” Mehtäukko ”Olen teettänyt koemielessä muutaman yläharvennuksen. Isojen puiden poisto aiheuttaa pienempiin helposti vaurioita. Joten jk-hommelit onnistuvat myös ihan varmasti huonosti.” Kalle Kehveli ”Puolenkymmentä hehtaaria ensiharvennusta lähipiirissä teettivät. Yhtään kolhittua puuta ei sattunut silmään koko alueella, ajourat olivat ison koneen mukaiset.” Narisija ”Ammattilaisten taso on nykyisin sitä luokkaa, ettei ainakaan omalle kohdalle neljännesvuosisataan huonoa työnjälkeä ole osunut. Mutta on niitäkin maanomistajia, joiden kohdalle olen kuullut korjuuvaurioita ja pitkiä kantoja hakkuussa osuneen.” Metsäkupsa ”Minulla sama ongelma nyt. Puissa on paljon jälkiä ja kannot jopa metrin korkeita paikoin. Kaikkialla metsässä lojuu hujan hajan yli 10 senttiä paksua puuta ja jopa paksumpia. Osa alueista on jäänyt todella huonolle teolle. Saatettu ottaa kuusi ja jätetty haapa kasvamaan.” Metsientytär ”Tuossa tilanteessa ottaisin yhteyttä kiireesti ensin ostohenkilöön, ja jos hän ei vastaa puheluihin, sitten hänen esimieheen/esimiehiin, ja vaatisin yhteistä käyntiä leimikolla. Heti. Kuvia ja videoita leimikolta kannattaa ottaa myös talteen.” Apli 11139_.indd 19 11139_.indd 19 18.11.2024 13.01.29 18.11.2024 13.01.29
METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 22.11.2024 20 Metsälehti.fi VINKIT LIINA KJELLBERG, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT SIPOOLAISEN klapiyrittäjän Magnus Ådahlin hallirakennus alkaa olla tyhjä. Päällekkäin pinotuista klapisäkeistä riittää kuljetettavaa vielä noin kuukaudeksi, mutta uusille asiakkaille Ådahlin Koivuklapia-yrityksellä ei ole klapeja enää tälle lämmityskaudelle tarjota. Klapiyrittäjät suuntaavatkin marraskuusta lähtien katseensa vuoden päästä syksyllä alkavaan lämmityskauteen. Niin kannattaa Ådahlin mukaan myös itse klapinsa tekevien tehdä. ”Varsinkin koivujen kosteus on marraskuun ja maaliskuun välisenä aikana pienimmillään, joten polttopuuksi menevät puut kannattaa kaataa silloin”, hän neuvoo. Samoilla linjoilla on Suomen metsäkeskuksen projektipäällikkö Kyösti Turkia. ”Polttopuurangat kannattaa kaataa viimeistään helmi-maaliskuussa. Silloin klapit ehtivät kuivua kevään ja alkukesän aikana sopivaan polttokosteuteen”, hän sanoo. Kaikista märimmillä syyskeleillä polttopuurankoja ei kannata kaataa, sillä varsinkin lehtipuiden laatu alkaa silloin heiketä nopeasti kaadon jälkeen. Nuorista metsistä Itselleen klapeja tekevälle hyvä kohde polttopuurangan tekoon SUUNTANA KLAPIMETSÄ Polttopuuksi pilkottavat puut kannattaa kaataa marraskuun ja maaliskuun välisenä aikana. KLAPIEN TEKOON KAADA polttopuurangat marraskuun ja maaliskuun välisenä aikana. KATKO rangat metsässä 3–4 metrin mittaisiksi pätkiksi. PILKO polttopuurangat klapeiksi viimeistään alkukevään aikana. ANNA klapien kuivua ulkoilmassa pari kolme kuukautta. HUOLEHDI, että kuivuvat klapit eivät ole kosketuksissa maahan. SIIRRÄ kuivat klapit liiteriin tai peitä ulkona pinoissa varastoitavat klapit. MUISTA suojavarusteet. Klapiyrittäjä Magnus Ådahlilla riitti marraskuun puolivälissä klapeja kuljetettavaksi vielä noin kuukaudeksi. on Turkian mukaan ylitiheä ensiharvennuksen tarpeessa oleva lehtipuuvaltainen metsä, josta löytyy kuitupuun kokoisia puita. Alle viiden senttimetrin paksuisista rangoista polttopuita ei kannata tehdä. ”Tyypillisesti polttopuurankojen korjuuseen sopivassa metsässä puusto on riukuuntunut ja kärsii ylitiheydestä”, Turkia sanoo. Jos ensiharvennuksen tarpeessa olevia metsiä ei ole, voi polttopuuksi kaataa myös pienempiä puita varttuneemmista metsistä tai sopia puukaupan yhteydessä, että haluaa osan puista itselleen polttopuuksi. Ja voi polttopuuksi kaataa muutaman järeämmänkin rungon. Kyösti Turkia SU O M EN M ET SÄ KE SK U S 11140_.indd 20 11140_.indd 20 18.11.2024 13.02.56 18.11.2024 13.02.56
METSÄSTÄ 22.11.2024 Metsälehti.fi 21 ”Koivujen kosteus on marraskuun ja maaliskuun välillä pienimmillään.” ”Järeitä koivuja ei tarvitse monta kaataa, että saa kokoon vuoden takkapuut”, Turkia sanoo. Kaikkia puulajeja Ådahl kertoo ostavansa valtaosan polttopuurangastaan paikalliselta metsänhoitoyhdistykseltä. Omista metsistään hän kaataa vuosittain polttopuurankaa noin sata kuutiometriä. Klapiyrittäjyys näkyy metsänhoidossa niin, että Ådahl jättää taimikonraivauksissa havupuutaimikoihin kasvamaan selvästi suositeltua enemmän koivuntaimia. ”Siitä täytyy kuitenkin huolehtia, etteivät koivut haittaa havupuiden kasvua. Kaadan valtaosan koivuista pois 20–25 vuoden ikäisinä, ja alla olevat havupuut jäävät odottamaan varsinaista ensiharvennusta.” Valtaosa Ådahlin tekemistä klapeista on koivua. Koivun lämpöarvo on kotimaisista puulajeista suurin. Ådahl ja Turkia muistuttavat kuitenkin, että kaikki kotimaiset puulajit käyvät polttopuuksi. Turvavarusteet päälle Itselleen klapeja tekevälle sopii metsään varustukseksi moottorisaha ja jonkinlainen kuljetuskalusto, kuten mönkijä metsäkärryllä. ”Polttopuurangat kannattaa pätkiä metsässä sellaiseen pituuteen, että ne saa ajettua metsästä pois ja että niitä jaksaa siirrellä. Kolme tai neljä metriä on hyvä pituus”, Turkia sanoo. Sekä Turkia että Ådahl painottavat turvavarusteiden tärkeyttä. Moottorisahatöihin ei ole asiaa ilman metsurin työvaatteita eli kypärää, jossa on kuulosuojaimet ja visiiri, viiltosuojahousuja, turvasaappaita sekä viiltosuojakäsineitä. Polttopuun teko suuremmassa mittakaavassa edellyttää yleensä koneellista korjuuta. ”Korjuutyön voi myös ulkoistaa metsäpalveluyrittäjälle, jos tuntuu, että omaan kalustoon ei ole järkevä investoida”, Ådahl sanoo. POLTTOPUURANKOJEN korjuu omaan käyttöön lasketaan kotitarvehakkuuksi, josta ei tarvitse tehdä metsänkäyttöilmoitusta, kertoo Suomen metsäkeskuksen projektipäällikkö Kyösti Turkia. Veroa oman metsän puista tehdyistä klapeista pitää Verohallinnon mukaan maksaa, jos niitä myy eteenpäin. Polttopuun valmistamiseen liittyviä menoja, kuten klapikoneen hankinnan, voi vähentää metsätalouden verotuksessa vain, jos hankinnoilla valmistetaan polttopuuta pääosin myyntiin. EI METSÄNKÄYTTÖILMOITUSTA Pihapiirissä kasvavaan koivikkoon on lähivuosina suunnitteilla harvennus. Kaadetuista puista Magnus Ådahl tekee klapeja. Magnus Ådahl pilkkoo klapit klapikoneella, mutta itselleen klapeja tekevä pärjää kirveelläkin. Sirkkeli ja hydraulihalkoja tosin helpottavat työtä. Kirveelläkin pärjää Turkia kehottaa pilkkomaan polttopuurangat klapeiksi mahdollisimman pian kaadon ja katkonnan jälkeen, sillä tuore puu halkeaa kuivaa helpommin. Liikuntaa kaipaava tekee Ådahlin mukaan yhden talven klapit itselleen kirveellä. Jos kaipaa pilkontalaitteita, kannattaa Turkian mukaan aloittaa ostamalla sirkkeli ja hydraulihalkoja. Järeämmät klapikoneet on tarkoitettu klapiyrittäjille. Yksi vaihtoehto on myös vuokrata klapikone. ”Viikonlopun aikana tekee jo aikamoisen pinon, omat ja naapureidenkin puut”, Ådahl sanoo. Työturvallisuudesta Turkia ja Ådahl muistuttavat pitämään huolta myös klapien pilkkomisvaiheessa. Turkia kehottaa pitämään suojalasit, viiltosuojahousut ja turvasaappaat päällä silloinkin, kun klapeja pilkkoo kirveellä. Tuuletus tärkeää Klapit on Ådahlin mukaan hyvä saada pilkottua viimeistään alkukevään aikana, jos aikoo kuivattaa ne ulkoilmassa. Parhaita kuivauskuukausia ovat toukoja kesäkuu, sillä ilmankosteus on silloin pienimmillään. Pilkotut klapit voi heitellä kuivumaan esimerkiksi kuormalavojen päälle kasoihin, metalliverkkokehikkoihin tai klapisäkkeihin. Tärkeää on, että klapit eivät ole kosketuksissa maan kanssa. Klapien kuivuminen kestää hyvissä olosuhteissa, eli tuulisella ja aurinkoisella paikalla, pari kolme kuukautta. Liiteriin klapit kannattaa siirtää vasta sitten, kun ne ovat kuivuneet. Jos klapit varastoidaan ulkona pinoissa, tulee ne peittää päältäpäin ja huolehtia siitä, että pinot pääsevät tuulettumaan alhaalta ja sivuilta. Klapit ovat riittävän kuivia poltettaviksi, kun niiden kosteusprosentti on 20. Kosteusprosentin voi mitata kosteusmittarilla, mutta riittävän kuivat klapit tunnistaa myös siitä, että ne helähtävät, kun niitä lyö toisiinsa. Magnus Ådahl jättää taimikonraivauksissa havupuutaimikoihin kasvamaan selvästi suositeltua enemmän koivuntaimia. Ne hän kaataa ennen ensiharvennusta polttopuiksi. 11140_.indd 21 11140_.indd 21 18.11.2024 13.03.02 18.11.2024 13.03.02
22.11.2024 22 Metsälehti.fi METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI MIKKO NIKKINEN, KUVAT UUNITUORE metsänomistaja Janniina Hämäläinen menestyi Wienissä syyskuussa pidetyissä kilpamoottorisahauksen MM-kisoissa. Hän nappasi pronssia teräketjun vaihdossa ja oli kokonaiskilpailun kuudennella sijallaan menestyksekkäin suomalaiskilpailija. Hämäläinen on mukava haastateltava, hänen tarinointinsa polveilee kiintoisasti. ”Isäntä varoitti, että älä sitten sano mitään tyhmää”, hän nauraa. Siitä ei ollut vaaraa. Syntyjään kaupunkilaisella Hämäläisellä ei nuoruudessaan ollut kosketusta metsään. MoottorisaTytöttelystä se alkoi Moottorisahamerkin valinta viitoitti Janniina Hämäläisen elämää yllättävän pitkälle. hoihin hän sai ensi tuntuman tavatessaan miehensä, joka vei nuorikkonsa ensi treffeillä koivikon harvennukseen. ”Sain kaksi ohjetta. Älä jää puun alle ja vedä pöllit ajouran varteen… Piti sitten kysyä, että mikä se ajoura on.” Sahamerkin valinta viitoitti työuraa Entisessä elämässään Hämäläinen teki myyntityötä, mutta kyllästyi ja alkoi opiskella metsäkoneen kuljettajaksi. ”Ensimmäinen vuosi opeteltiin metsätöitä moottorisahan kanssa. Siinä oppi metsänhoidon perusteet kunnolla, mitä arvostan.” Opiskellessaan hän alkoi päivittää moottorisahauskuvia Instagramiin. Koska Hämäläisen saha oli väriltään oranssi, tarjosi Husqvarnan markkinointipäällikkö Satu Kontio hänelle pian someyhteistyötä. Se oli alkusysäys sekä tulevalle työettä kilpasahausuralle. Sahavalinta olisi voinut päätyä toiseenkin merkkiin. ”Olin ostamassa ensimmäistä sahaani toista merkkiä edustaneesta kaupasta Lappeenrannassa. Esitin asiani myyjälle. Mitään kysymättä mies otti sahan hyllyltä ja sanoi, että tämä on kevyt ja sopii tytöillekin.” ”Käännyin saman tien kannoillani ja marssin toiseen sahakauppaan, joka myi Husqsvarnoja. Löysin mieleiseni, enkä edes tinkinyt.” Somettajasta tuli piiripäällikkö Some-yhteistyö muuttui työsuhteeksi, kun Hämäläinen huomasi työpaikkailmoituksen, jossa Husqvarna haki piiripäällikköä Kaakonkulmalle. Hän laati hakemuksen, tosimielellä, mutta ei elätellyt suuria toiveita. Kun lukuisien hakijoiden joukko oli seulottu, Hämäläinen huomasi tulleensa valituksi piiripäälliköksi. Se merkitsi paluuta myyntitöihin. ”Nautin työstäni, koska sekä asiakkaani että työyhteisömme on mukavaa ja hyvähenkistä. Myyntityötä mieluummin sanoisin, että tehtäväni on huolehtia, että kauppiaillamme on tavaraa hyllyissään.” Hän pohtii, että jos moottorisahan osto olisi onnistunut ensi yrittämällä, hän tuskin olisi nyt Husqvarnan piiripäällikkö tai MM-kisat kolunnut kilpasahuri. Tukea ja tytöttelyä Kilpamoottorisahaukseen Hämäläinen lähti Husqvarnan myyntijohtajan Tuomas Kuivamäen Janniina Hämäläisen kaadot osuvat maaliinsa. 11141_.indd 22 11141_.indd 22 18.11.2024 13.05.30 18.11.2024 13.05.30
22.11.2024 Metsälehti.fi 23 METSÄSTÄ PALSTALLA Matti Kärkkäinen KIRJOITTAJA ON PROFESSORI JA PUUNTUOTTAJA. MUUALLAKIN KUIN ulkopolitiikassa tosiasioiden tunnustaminen on hyvä lähtökohta toimeentulolle ja rauhalliselle kehitykselle. Ensimmäinen tosiseikka on, että Suomen ilmasto-oloissa metsäojitettu suo on vesitaloudeltaan epävakaa ekosysteemi. Erityisesti vähäpuustoiset karunpuoleiset ojitetut suot pyrkivät muuttumaan takaisin suoluonnoksi, ellei ojastoa pidetä kunnossa. Toinen tosiseikka on, että metsätilat ovat pieniä etenkin Etelä-Suomessa. Harva tila muodostaa loogisen kuivatusyksikön. Moni muisteleekin kaiholla aikaa, jolloin Tapion metsänparannuspiiri suunnitteli ja toteutti metsien peruskuivatusta tilarajoista välittämättä. Arvovalta ja ajan henki riitti toteutukseen saakka, ja taustalla oleva lainsäädäntö oli tarvittaessa tukena. Lopputuloksen näkee peruskartalta. Ojat kulkevat valuma-alueiden mukaisesti, ja tilarajat elävät omaa elämäänsä. Ei ole kuitenkaan syytä kieltää, etteikö toiminnassa saattanut olla turhaakin jyräämisen makua joissakin tapauksissa. Mutta jälkeä syntyi. Kansantalous on epäilemättä hyvillään siitä, että Suomen metsien runsaan sadan miljoonan kuutiometrin kasvusta parikymmentä prosenttia on ojituksen ansiota. Tosiseikoista voidaan päätellä, että kansantaloudessa tarvitaan jatkossakin tilarajat ylittävää yhteistyötä, että valuma-alueen suometsät pysyvät hyvässä tuottokunnossa samalla kun yhteisesti huolehditaan ojituksen haittavaikutusten pysymisestä siedettävällä tasolla. METSÄTALOUDEN UUSI kannustejärjestelmä (metka) antaa mahdollisuuden miettiä suometsien kohtaloa valuma-aluekohtaisesti. Metsäkeskuksen kotisivulla kerrotaan, että valtion tukea saadaan sellaisen suunnitelman laatimiseen, joka kattaa kokonaisen valuma-alueen tai sen loogisen osan. Suunnitelmassa sovitetaan yhteen tehokas puuntuotanto, vesiensuojelu, ilmastonmuutoksen hillintä ja turvataan monimuotoisuus. Tuki saadaan tilakohtaisesti, mutta suunnitelma tehdään kokonaisuudelle. Kuulostaa hyvältä. Mutta toteutus ei ole helppoa. Ennakolta voi arvata, että ainakin pintavalutuskenttien löytäminen yksityisiltä tiloilta on vaikeaa silloin, kun naapurin puolelle on tulossa vain tavanomaista ojien kunnostusta. Mutta hyvä, että yritetään. Valuma-alueajattelu on ainoa oikea ratkaisu ongelmiin. Kuluvana ja ensi vuonna tuloksia ei juuri odoteta, mutta toivottavasti tulevaisuudessa. LEMI kannustamana. Sen jälkeen hän on tehnyt paljon työtä menestyksen eteen. ”En osaa tehdä mitään puolittain. Ensin ajattelin, että haluan voittaa Suomen mestaruuden. Sitten tähtäin oli MM-kisoissa ja mitalissa. Nyt tavoitteeni on maailmanmestaruus. ” Seuraavan kerran maailmanmestaruuksista kisataan Sloveniassa vuonna 2026. Kilpasahurien yhteisössä nuorta naiskisaajaa tuetaan, mutta myös tytötellään. Sen hän sanoo ymmärtävänsä. ”Onhan nuo miessahurit niin paljon minua vanhempia, että tyttöhän minä heidän silmissään olen.” Häntä valmentavat kilpasahurien kärkikaartiin lukeutuvat Jarmo Laatikainen ja Vesa Kurki. Kuinka ketju vaihdetaan 11 sekunnissa Näyttää lähes yliluonnolliselta, kun kilpasahurit vaihtavat moottorisahan teräketjun noin kymmenessä sekunnissa. ”Todellisuudessa se on kisan helpoin tehtävä. Harjoittelu parantaa tulosta nopeasti. Ensimmäisissä kilpailuissa ketjun vaihtamiseen kului liki 40 sekuntia. Nyt kisaennätykseni on 11,88 sekuntia. Siihen päästäkseni olen harjoitellut ketjun vaihtoa yli sa”Nyt tavoitteeni on maailmanmestaruus. ” tatuhatta kertaa.” Tämän vuoden MM-kisapaikan Hämäläinen vei tiukassa kilpailussa Mare Laakkoselta, joka edellisellä kerralla edusti Suomea. Muita tosimielellä kilpailijoita naisten sarjassa ei Suomessa ole, joten Hämäläinen toivoo lisää harrastajia lajin pariin. Muualla Euroopassa moottorisahakisoihin riittää osallistujia. ”Esimerkiksi Viron metsäkouluissa harrastetaan lajia ja monet opettajat kilpailevat itse. Meillä ei tällaisia kouluja ole.” Kesämökki muuttui metsäpalstaksi Hämäläinen on uunituore metsänomistaja. Yhdessä miehensä kanssa hän allekirjoitti metsätilakaupat pari viikkoa ennen haastattelua. Toki miehen kotitilalla oli metsää jo entuudestaan. Omin voimin tehdään metsänhoitotyöt ja pilkotaan polttopuita myyntiin. Naapurin koneyrittäjä tekee nuorten metsien harvennuksia puupalkalla. Itse Hämäläinen ei koulun jälkeen ole tarttunut metsäkoneen ohjaimiin. Hämäläinen kertoo, että naapurit kyselevät häntä usein pihapuita kaatamaan, mutta hän ei ole tarttunut tarjouksiin. ”Olen sen verran korkean paikan kammoinen, etten haluaisi kiipeillä puissa. Viihdyn parhaiten asiakaspalvelutyössä, jota nyt saan tehdä.” Hämäläinen teetti Instagramin käyttäjänimestään näyttävän tarran kilpasahansa kupeeseen. Hämäläinen nappasi pronssia ensimmäisissä MM-kisoissaan syyskuussa Wienissä. Tarkkuuskaatoja voi harjoitella kotimetsässäkin. Korojen vikuuttama kuusi menee polttopuuksi. TILARAJAT YLITTÄVÄ SUOMETSIEN KUNNOSTUS 11141_.indd 23 11141_.indd 23 18.11.2024 13.05.43 18.11.2024 13.05.43
METSÄSTÄ 22.11.2024 24 Metsälehti.fi KOKEILTUA MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVA RISTO MYKKÄNEN, ASIANTUNTIJA STIHL FSA 200 on saksalaisvalmista jan malliston tehokkain akkuraivaus saha tällä hetkellä. Se toimitetaan pa kettina, johon kuuluvat siimaleikkuri, kolmioterä ja metsäterä suojineen. Tämä kuvaa sahan ajateltua käyttö tarkoitusta – monitoimiraivuri pihan siistimistöihin ja helppoihin metsän raivauksiin. Moottorin teho on 1,6 kilowattia. Se riittää voimaa kysyvään siimaleik kurin pyörittämiseen kuten myös ke vyeen metsänraivaukseen. Metsässä kokeilimme FSA 200:sta männikön varhaisperkauksella, jos sa poistettavat puut olivat tyveltään enimmillään kolmeneljäsenttisiä. Terän pyörimisnopeus on aavistuk sen liian alhainen, joten terä enem mänkin repäisee kuin leikkaa puut. Ilmiö tuntui yhtä lailla suurimmal la kolmostehoalueella kuin kakkos tehollakin. Keveys ihastutti FSA 200:n metsäterän akselireikä on 25millinen. Maahantuojan mukaan tällä hetkellä kaikki Stihlin akkurai vurit varustetaan 25 millimetrin te räakselilla, samoin pienimmät ben siinikäyttöiset raivurit malliin FS 240 asti. Isoimmissa bensaraivureissa on edelleen Stihlin perinteinen 20mil linen teräakseli. FSA AP 300 S litiumioniakku riitti varhaisperkauksessa kolmoste holla 45 minuuttia ja kakkosteholla 50–60 minuuttia. Akun lataaminen kesti 50 minuuttia. Pakkauksen mukana tulleet valjaat ovat heppoiset. Vähänkin vakituisem paan käyttöön kannattaa hankkia esi merkiksi Stihlin Xtreemvaljaat. Työkunnossa akkusaha on bensa raivureita kevyempi. Se yhdistettynä äänettömään käyntiin tekee sahauk sesta mukavaa. Ilman kuulosuojaimia ei silti pärjää, koska leikatessaan terä ääntää kimakasti. Runkoputken pituus ja kahvojen rentous vaikeuttavat sahaamista ja sahan tarkkaa ohjailua. Varhaisper kauksessa pärjää pitkärunkoisella kin sahalla, mutta taajassa vesakossa homma menee hankalaksi. Stihl FSA 200 on hyvä monitoimi raivuri, mutta kunnollista akkukäyt töistä metsäraivuria mielivän kan nattaa odottaa ensi vuoteen. Silloin myyntiin on tulossa Stihlin FSA 400 K raivaussaha. Se on tehokkaampi ja varustettu metsänraivauksessa kä tevämmällä lyhyellä runkoputkella. Kumpi on kalliimpi, akkuvai bensasaha? Kapasiteetiltaan suurimmilla ny kyakuilla pystynee varhaisperkaa maan reilun tunnin. Puolen päivän työrupeamamaan tarvitaan siis kol me akkua, jotka maksavat satoja eu roa kappale. Saha, laturi ja kolme ak kua maksavat noin 2 000 euroa. Se on tuplasti bensaraivurin hinta. Korkeasta hankintahinnasta huo limatta akkusaha on paljon sahaa valle edullinen. Näin siksi, että sahan koko elinkaaren aikainen bensalas ku tulee käytännössä kuitattua ak kujen hinnalla. Oletetaan, että tuhat euroa maksa valle bensaraivurilla sahaava polttaa vuodessa 75 litraa pienkonebensaa. Se maksaa suunnilleen 300 euroa. Vii den vuoden bensalasku on siis 1500 euroa. Kun sahan ostohinta lasketaan mukaan, kuluu viiden vuoden sahauk seen 2500 euroa. Akkusaha kolmine akkuineen mak saa 2 000 euroa. Kolmen akun lataa miseen kuluu 1,5 kilowattituntia säh köä, mikä maksaa 20 senttiä. Akut ladataan 30 kertaa vuodessa, mikä kasvattaa vuoden sähkölaskua kuusi euroa. Viiden vuoden latausten hin naksi tulee yhteensä 30 euroa. Omakotiasujan monitoimiraivuri Akkukäyttöistä metsäraivuria mielivän kannattaa odottaa ensi kevääseen. STIHL FSA 200 Akkujärjestelmä Stih AP Jännite 36 V Teho 1,6 kW Paino työkunnossa 8,1 kg (AP 300 S -akulla ja metsäterällä) 3-portainen tehon säätö Hinta ilman akkua noin 700 euroa (sis. alv) AP 300 S -akku noin 270 euroa AI 301 pikalaturi 140 euroa PLUSSAT JA MIINUKSET + keveys + helppokäyttöisyys – kehnot valjaat – terän alhainen kehänopeus Taivutettu etukahva laajentaa sahan liikerataa niittotyössä. Metsänraivauksessa siitä ei ole samanlaista hyötyä. PItkä runkoputki vaikeuttaa Stihlin (oikealla) käsittelyä sankassa vesakossa. Rinnalla lyhytrunkoinen metsäraivuri. Sahan mukana tulevat valjaat sopivat vain satunnaiseen raivaukseen. Varhaisperkauksella AP 300 S -akusta riitti virtaa vajaaksi tunniksi. 11142_.indd 24 11142_.indd 24 18.11.2024 13.11.32 18.11.2024 13.11.32
METSÄSTÄ Metsänlannoitus – tuottava sijoitus ja ilmastoteko Typpilannoitus on tehokkain metsän kasvua lisäävä metsänhoidollinen toimenpide kivennäismailla. Yaran metsälannoitteet sisältävät myös booria metsän terveen kasvun ylläpitämiseksi. YaraMila ® METSÄN NP -kasvatuslannoite on kehitetty kuusikoiden ja sekapuustojen lannoitukseen. Se sisältää typen ja hidasliukoisen fosforin lisäksi runsaasti booria. YaraBela ® METSÄSALPIETARI on kivennäismaan männiköiden kasvatuslannoite, joka sisältää typen lisäksi kaliumia ja booria. Tilaa Yaran metsäuutiskirje 30.11.2024 mennessä osoitteessa yara.fi/metsa ja osallistu Polar Pacer -urheilukellojen arvontaan! yara.fi/metsa 11142_.indd 25 11142_.indd 25 18.11.2024 13.11.33 18.11.2024 13.11.33
METSÄSTÄ 22.11.2024 26 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ METSÄNTUTKIMUSLAITOKSELLA vuonna 2002 tehty tutkimus antaa viitteitä, että viime vuosina suosioon nousseet kuusi-mäntysekaistutukset ovat monesti turhia. Kuusen ja koivun istutusaloille syntyy eri puulajeista muodostuva taimikko ilman sivupuulajien istuttamistakin, kunhan hakkuutähteet korjataan. Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena oli selvittää hakkuutähteiden korjuun vaikutuksia metsänviljelyn tuottavuuteen ja onnistumiseen. Samalla selvitettiin luontaisten taimien syntymistä. Taimikot inventoitiin, kun istutuksesta oli kulunut 4–6 vuotta. Kuusensistutusaloilla, joilta hakkuutähteet oli korjattu, todettiin kasvatuskelpoisia luonnontaimia hehtaarilla lähes 600. Kun hakkuutähteitä ei korjattu, vastaava luku oli vajaat 300 hehtaarille. Luontaisten taimien täydennys enemmän kuin kaksinkertaisti täystiheäksi arvioitujen kuusentaimikoiden osuuden. Koivulle istutetuilla aloilla hakkuutähteiden korjuu lisäsi luontaista taimettumista suhteellisesti vieläkin enemmän. Hakkuutähteettömillä aloilla kasvatuskelpoisia luonnontaimia oli hehtaarilla yli 400. Kun hakkuutähteet jätettiin aukolle, luonnontaimia oli vajaat 200 hehtaarilla, Männynistutusaloilla hakkuutähteiden korjuusta ei saatu samanlaista hyötyä, vaan hakkuutähteiden korjuu jopa hieman alensi täystiheiden taimikoiden osuutta. Hakkuutähteiden korjuu ei vähentänyt istutettujen taimien pituuskasvua. Metsänhoidon tutkija Karri Uotila arvioi, että uudistusalalle jäävät hakkuutähteet peittävät maata ja estävät luonnontaimien syntymisen. Sen vuoksi hakkuutähteiden korjuu edistää taimettumista. Hirvet uhkaavat sekaistutuksia Myös valtakunnan metsien inventoinnissa mitataan luontaisten ja istutustaimien määrää, mutta tältä osin mittaustietoja ei ole julkaistu. Tutkimuspäällikkö Kari Korhosen mukaan luonnontaimien täydentävä vaikutus on silti todettavissa mittaustuloksista. ”Suomessa on 660 000 hehtaaria varttunutta, yli 1,3 metriä pitkää kuusivaltaista taimikkoa. Niistä 300 000 hehtaaria on sellaisia, joissa kasvatuskelpoisia taimia on enemmän kuin 1 950 hehtaarilla. Tuskin kukaan istuttaa näin paljon taimia, joten mukana on luonnontaimia.” Metsäkeskuksen johtavan metsänhoidon asiantuntijan Markku Remeksen mukaan luontainen taimiaines sisältää runsaasti muuta kuin istutettua puulajia ja monipuolistaa kasvatettavaa puulajistoa. ”Tärkeää on myös huomata, ettei hakkuutähteiden korjuusta aiheudu kasvuhäiriöitä. Hakkuutähteiden korjuu alentaa ravinteiden huuhtoutumista hakkuuta seuraavina vuosina, kun lahoavista hakkuutähteistä ei ole vapautumassa ravinteita, joita uudistusalan kasvillisuus ei pysty käyttämään.” Sekaistutuksia Remes pitää ongelmallisina. Hirvituhoille altiilla mailla tuloksena voi olla harvapuisia kuusikoita, joista hirvet tuhoavat männyn ja koivun taimet. Lähde: Hakkuutähde ja metsänuudistaminen, Timo Saksa, Leo Tervo ja Kari Kautto, 2002. SEKAISTUTUS ON USEIN TURHAA Monipuulajista luonnontaimikkoa syntyy usein riittävästi istutustaimikon täydenteeksi, kunhan hakkuutähteet korjataan. TUTKIJAT, HERÄTYS! KOKEILIMME juuri uutta akkuraivuria luontaisessa männyntaimikossa, jonka perustamiseen riitti pelkkä laikutus. Usein myös istutustaimikoista on raivattu iso liuta kasvatuskelpoisia luonnontaimia. Kaikkialle taimia ei kuitenkaan synny. Tässä olisi tutkijoille tarjolla hyödykästä työtä: selvittäkää millaisissa olosuhteissa luonnontaimia todennäköisesti syntyy. Se tieto auttaisi etsimään säästöjä metsänviljelyyn, jonka hinta on kivunnut kipurajalle. MIKKO RIIKILÄ Hakkuutähteiden korjuu edistää uudistusalan luontaista taimettumista merkittävästi. M IK KO RI IK IL Ä KOMMENTTI 11151_.indd 26 11151_.indd 26 18.11.2024 13.15.51 18.11.2024 13.15.51
METSÄSTÄ 22.11.2024 Metsälehti.fi 27 pi ongelma juurikääpä on eteläisessä Ruotsissa ja Keski-Euroopassa. Luken kanssa torjuntaviruksen kaupallistamista on tutkinut muun muassa maailmalaajuisesti toimivan bioteknologiayritys Lallemandin Suomen tytäryhtiö. Lallemandin myyntijohtaja Päivi Heino pitää Luken innovaatiota erinomaisena. Hänen mukaansa torjuntaviruksen kaupallistaminen vaatii kuitenkin vielä paljon työtä ja tuotekehitystä. Myös myyntilupien hankkimisesta ennakoidaan vuosien urakkaa. Heino ei innostu veikkailemaan, kuinka nopeasti juurikäävän torjuntavirus voitaisiin viimeistellä kaupalliseksi tuotteeksi. Torjunta vain laho valtaamiin kantoihin Lukessa juurikäävän virustorjunnan kehittelystä vastaa nykyisin tutkimusprofessori Eeva Vainio. Hänen mukaansa virustorjuntaa kehitetään tällä hetkellä ulkopuolisen rahoituksen turvin. Oman haasteensa tuo sekin, että torjunnan onnistumiseksi tarvitaan keino tunnistaa kaadon yhKOKEILTUA MIKKO RIIKILÄ LUONNONVARAKESKUKSEN (Luke) tutkijat tunnistivat aikaa sitten viruksen, joka pysäyttää jo puihin levinneen juurikääpäsienen kasvun. Siitä alkaen torjuntamenetelmää on kehitetty käytännön metsänhoitoon. Ajatus on, että juurikäävän saastuttamiin kantoihin levitetään hakkuun yhteydessä viruksella tartutettua juurikääpäkantaa. Siitä virus leviää sienirihmastoja pitkin ja pysäyttää puiden juuriin pesiytyneen lahottajasienen kasvun. Mikä parasta, virukset säilyvät juurikääpärihmastoissa vuosikymmeniä. Näin pystytään torjumaan tuhosienen leviäminen terveisiin puihin ja lahon metsän hakkuualalle istutettuihin taimiin. Luken kehittämä ratkaisu olisi arvokas apu juurikäävän pahoin saastuttamilla alueilla, joilla runsaan hirvikannan vuoksi ei voida kasvattaa kuin kuusia. Myös jatkuvan kasvatuksen edellytykset tyvilahon vaivaamissa kuusikoissa paranevat. Juurikäävän kukistaminen vahvistaisi lisäksi kuusikoiden kestokykyä kirjanpainajaa vastaan. Pitkä matka kaupan hyllylle Torjuntaviruksella olisi laaja potentiaalinen kysyntä niin meillä kuin muualla. Suomeakin pahemJuurikäävän torjuntavirus mullistaisi metsänhoidon Puiden juuriin pesiytynyt juurikääpä osataan jo nitistää, mutta torjuntaviruksen kaupallistaminen kestää vielä vuosia. Tyvilahoa aiheuttavan juurikäävän torjuntaviruksella olisi kysyntää niin meillä kuin muualla. M IK KO H ÄY RY N EN teydessä lahon vaivaamat puut. ”Virusvalmiste tulisi levittää ainoastaan sellaisiin kantoihin, joissa on todettu juurikääpälahoa. Sitä ei siis levitettäisi jokaiseen kantoon, kuten nykyisin käytössä olevia kantokäsittelyvalmisteita”, Vainio sanoo. Vainiokaan ei halua ennustaa, milloin torjuntaa päästäisiin käytännössä tekemään. ”Ennen sitä on tehtävä monia pakollisia selvityksiä, joiden aikataulut määräytyvät osin ulkopuolelta. Asiaa edistetään askel kerrallaan, keskittyen ensin tehokkuuden ja turvallisuuden varmistamiseen sekä viruksen tartutusmenetelmien optimointiin.” Tee metsätestamentti tai lahjoitus! Lue lisää: www.mmsaatio.fi Tue sinulle tärkeää metsäasiaa. Perusta oma rahasto 11151_.indd 27 11151_.indd 27 18.11.2024 13.15.52 18.11.2024 13.15.52
22.11.2024 METSÄSTÄ KARI LINDHOLM, TEKSTI JA KUVA SUOMESSA on kymmeniä tuhansia kilometrejä alemman luokan metsätiestöä, jota ei ole rakennettu kestämään kelirikkoajan puutavaraliikennettä. Etelä-Lapin Simossa sijaitseva reilun kolmen kilometrin mittainen Murrikkomaan metsätie kärsi pahoja vaurioita puun kaukokuljetuksessa viime keväänä. Metsäyhtiö UPM:n ostamaa hankintapuuta ryhdyttiin ajamaan metsäpään lanssista huhtikuussa, kun routa oli jo sulanut, eikä tie ollut enää kantava. Pahiten vaurioitui noin kilometrin mittainen tieosuus, johon puutavara-auto polki enimmillään 20 senttimetrin syvyiset urat. ”Urien pohjalle mahtui puolen litran oluttölkki pystyyn tien keskiosan ja pientareiden päälle asetetun lineaarin alle. Tie oli rikottu käytännössä ajokelvottomaksi”, Murrikkomaan tiekunnan puheenjohtaja, metsätalousyrittäjä Antti Jäärni Simosta kuvailee. Pari kuormaa sepeliä Jäärnin perhe omistaa Murrikkomaan metsätiestä kolmanneksen. Hyvän tahdon eleenä Antti Kuka korjaa metsäautotien? ”Voi olla, että halukkuus puukauppoihin tien rikkojan kanssa hyytyy.” Antti Jäärni näyttää, että vielä lanauksen jälkeenkin Murrikkomaan metsätien urat ovat syvät. Jäärni tarjoutui korjaamaan vauriot omin kustannuksin, mikäli tien rikkomisesta vastuussa oleva puunostaja toimittaisi paikalle kustannuksellaan riittävän määrän mursketta. ”Asia sovittiin ja löimme kättä päälle. Elokuussa tien poskeen kipattiin kaksi nuppikuormallista sepeliä. Alemman luokan metsätiestö vaurioituu kelirikon puunkuljetuksessa helposti. Jälkien paikkaaminen jää usein tiekunnalle. Katso video metsalehti.fi tai käytä QR-koodia. woodmizer.fi Oy Falkberg jordbruk Ab 0440 424339 Paljon eri tarjouksia, kysy lisätietoja! 4-kutterihöylä MP260 alennus jopa 2345€ LT15-sarja alennus jopa 2000€ • Tukkivannesahat • Särmäsahat • Oikotasohöylät • 4-kutterihöylät • Hirsihöylät • Terät ja teroituskoneet 11143_.indd 28 11143_.indd 28 18.11.2024 13.17.23 18.11.2024 13.17.23
22.11.2024 YKSITYISTIELAKI LINJAA KORVAUSPOLITIIKKAA YKSITYISTIELAISTA löytyy säädöksiä tapausten varalle, jossa yksityistietä on vaurioitettu puunkuljetuksissa. Vastuuta on sekä tiekunnalla että puunostajalla. ”Mikäli tien kunto ei kestä puunkuljetuksia, tiekunta on velvollinen asentamaan tielle painorajoitustaulun”, Suomen tieyhdistyksen yksityistieasiantuntija Teuvo Taura sanoo. ”Jos metsänomistaja on suorittanut tiemaksunsa siltä alueelta, mistä puuta on kuljetettu, silloin tiekunnan tehtävänä on pitää tie käyttötarkoitusta vastaavassa kunnossa.” Metsäyhtiölle tulee lain mukaan vastuuta, mikäli tiellä on painorajoitustaulu, ja puunostaja haluaa noutaa puut siitä huolimatta. ”Jos tiekunta antoi painorajoitetulle tielle ajoluvan sillä ehdolla, että puunostaja korjaa tien vauriot, silloin puunostaja on selkeästi vastuussa tien rikkomisesta.” Toisaalta laki velvoittaa käyttämään tieoikeutta siten, ettei tielle aiheuteta tarpeetonta haittaa. ”Jos todetaan, ettei tie kestä, ajo tulisi siinä vaiheessa keskeyttää.” Tauran mukaan puunostajat ovat paikanneet jälkiänsä usein, vaikka laki ei siihen velvoittaisi. Näkemyserojakin on ollut korjauksen tasosta, ja Tieyhdistyksellä on tiedossa tien kunnostukseen liittyviä kiistoja maakunnista. ”Metsäyhtiöt käyttävät merkittävän määrän rahaa tien korjauksiin, mutta se edellyttää tiekunnilta seurantaa ja aktiivisuutta. Jos mitään ei vaadita, silloin on mahdollista, että korjauksia ei tehdä”, Taura sanoo. Enempää ei ole luvassa.” Jäärni kertoo lananneensa tietä traktorillaan yhteensä 20 tunnin verran. ”Pahimmat urat on saatu piiloon. Tielle tarvittaisiin vielä kaksi kasettikuormallista tavaraa, jotta tie saataisiin siihen kuntoon, jossa se oli ennen vaurioiden aiheutumista.” Koska puuta ajetaan nykyään läpi vuoden, vastaavia tievaurioita tapahtuu, mikäli puunostajan operaattori ei ole tilanteen tasalla kevään ja syksyn kelirikon koittaessa. ”Tie on rikottu puun ajossa aiemminkin, mutta korvauspolitiikassa ei ollut ongelmia. Vahingon aiheuttaja kunnosti tien alkuperäiseen kuosiin.” Näyttötaakka on tiekunnalla Mikäli tien korjaamisesta ei synny yksimielisyyttä tien omistajien ja tien rikkojan välillä, syynä on yleensä osapuolten erilainen näkemys tien aiemmasta kunnosta. Syyt erimielisyyksiin voivat löytyä myös yksityistielaista, jossa säädetään tien omistajan ja tien käyttäjän vastuista. Näyttötaakka tien kunnosta on sen omistajilla, ja useimmiten tiekunta ei pysty dokumentoimaan tien kuntoa ennen sen vaurioittamista. ”Voihan toki olla, että halukkuus puukauppojen tekemiseen tien rikkojan kanssa hyytyy sen jälkeen.” Jäärni toteaa, että käytännössä ainut tapa tien aiemman kunnon todistamiseen on sen videokuvaaminen joka kesä. Kesällä kuvatulla videomateriaalilla voidaan todistaa tien kunto sekä kevätkelirikon jälkeen, että ennen syksyn kelirikkoa. Liikennettä kannattaa seurata Metsätiellä liikennöintiä on syytä pitää silmällä varsinkin kelirikon aikana, ja mikäli tiehen on syntynyt uusia vaurioita, ne pitää kuvata välittömästi. Murrikkomaan metsätien korjaaminen vahinkoja edeltävään kuntoon vaatii Jäärnin laskelmien mukaan tuhansien eurojen panostuksen. ”Tietä ei olisi ollut pakko rikkoa, sillä puunkuljetus olisi voitu ajoittaa aiemmaksi tai lykätä kesään, jolloin tie olisi kantanut puukuormat.” Eräs vaihtoehto tievaurioiden välttämiseksi olisi sulkea tie puomilla. Tämä on Jäärnin listalla viimeisin, sillä tien käytön estämisestä syntyisi runsaasti haittaa paikallisille asukkaille. Metsälehti ei tavoittanut metsäyhtiö UPM:n vastuuhenkilöä haastateltavaksi. woodmizer.fi Oy Falkberg jordbruk Ab 0440 424339 Paljon eri tarjouksia, kysy lisätietoja! 4-kutterihöylä MP260 alennus jopa 2345€ LT15-sarja alennus jopa 2000€ • Tukkivannesahat • Särmäsahat • Oikotasohöylät • 4-kutterihöylät • Hirsihöylät • Terät ja teroituskoneet Veronmaksajain Keskusliitto järjestää kaikille avoimen verkkoveroillan ti 10.12. Metsätilan luovutus – kauppana, lahjana tai perintönä Ilmoittaudu mukaan veronmaksajat.fi/veroillat Rahanarvoista neuvontaa. 70133443_VM_Metsalehti_130x360mm.indd 1 70133443_VM_Metsalehti_130x360mm.indd 1 7.10.2024 15.38 7.10.2024 15.38 11143_.indd 29 11143_.indd 29 18.11.2024 13.17.24 18.11.2024 13.17.24
22.11.2024 30 Metsälehti.fi METSÄSTÄ Otaniemessä puunkorjuun haastetta lisää kappelin sijainti mäen laella. Bogas (vas.) ja Pläsi vetävät vaunuja, Ralf Sundvik ohjaa. Otaniemessä puunkorjuun haastetta lisää kappelin sijainti mäen laella. Bogas (vas.) ja Pläsi vetävät vaunuja, Ralf Sundvik ohjaa. TEEKKARIKYLÄN KIRJANPAINAJAKUUSILLE 11144_.indd 30 11144_.indd 30 18.11.2024 13.19.05 18.11.2024 13.19.05
22.11.2024 Metsälehti.fi 31 METSÄSTÄ isoja runkoja”, Lappalainen sanoo. Hevosten kanssa työs kenteleminen eroaa tavalli sesta metsurityöstä eniten kohteiden poikkeuk sellisuuden takia. He voset tila taan paikal le yleensä silloin, kun hakkuu ha lutaan teh dä varoen ja jälkiä maastoon jättämättä. Myös työturvallisuuteen on kiinnitettävä tavallista enemmän huomiota. ”Hevosten kanssa ei voi ottaa mitään riskejä. Puiden kaatosuunnat on katsottava hyvin tarkkaan. Myös ajo urien on oltava hevosille so pivat. Esimerkiksi oksien alle ei saa jäädä piiloon monttuja, joissa ne voisivat katkoa jal kansa”, Kaasalainen kertoo. Lupa 25 puun kaatoon Espoon seurakuntayhtymä haki kaupungilta maisema työlupaa 33 kuusen kaatami seen. Kaikissa niissä oli arbo ristien tekemän kartoituksen mukaan merkkejä kirjanpai najasta. Lupaprosessi kesti melkein vuoden, ja sen päät teeksi kaatolupa myönnet tiin 25:lle pystyyn kuolleel le puulle. Yksi selitys luvituksen hi taudelle on, että metsässä on tehty havaintoja liitooravas ta ja lepak kolajeista, joista poh janlepak ko on ollut runsaslu kuisin. Metsien käsittelyä harkitaan Otaniemessä tavallista tar kemmin myös siksi, että kau punginosa Alvar Aallon suun nittelemine asemakaavoineen on määritelty valtakunnalli sesti merkittäväksi rakenne tuksi kulttuuriympäristöksi. ”Pystyyn kuolleet puut ovat ennen muuta turvalli suusriski. Yksi kaatoluvan saaneista puista ehti kaatua myrskyssä juuri ennen kuin työt päästiin aloittamaan”, Sanna Kuula kertoo. Otaniemen kappeli on sul jettu tilapäisesti sisäilmaon gelmien takia ja peruskor jauksen alkamista odotetaan. Alkujaan vuonna 1957 val mistunut rakennus on arkki tehtipari Heikki ja Kaija Sire nin suunnittelema. Kappeli tuhoutui tulipalossa vuon na 1976, minkä jälkeen se ra kennettiin uudestaan alkupe räisten piirustusten mukaan. HELI VIRTANEN, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT O t a n i e m e n teekkariky län asukkaat ovat tottu neet monen laiseen. Eivät ilmeisesti kuitenkaan hevos ten kanssa työskenteleviin metsureihin, sen verran moni ohikulkija pysähtyy nappaa maan puunkorjuusta kuvan. Otaniemen kappeli on ra kennettu mäennyppylälle, jossa pieni ja monilajinen kaupunkimetsä ympäröi si tä. Tämänkään viheralueen vanhat kuuset eivät ole vält tyneet kirjanpainajatuhoilta. Monet ovat täysin kuoretto mia, joidenkin rungoista roik kuu kuorenriekaleita. Näyn hätkähdyttävyyttä korostaa tieto siitä, että Ota niemen kappelissa ei ole alt taritaulua, vaan sen korvaa maisemaikkuna lähimetsään. Niinpä pahimpia tuhoja kärsi neistä puista hankkiudutaan nyt eroon. ”Hevosmetsurien käyttöön päädyttiin, jotta maastoon tu lisi mahdollisimman vähän vaurioita”, kertoo tekninen isännöitsijä Sanna Kuula Es poon seurakuntayhtymästä. Vaikka kahdesta hakkuu päivästä jälkimmäiselle on lu vattu sateita, paikka jää paljon siistimmäksi kuin se jäisi ko neellisen puunkorjuun jäljiltä. Metsurit kantavat suu rimmat oksat pois, ja seura kuntayhtymä tekee kohteel le oman loppusiivouksensa joko ennen lumien tuloa tai keväällä heti niiden sulettua. Poikkeuksellisia kohteita Metsuri Sami Lappalaiselle Otaniemen kappelin ympä ristö on yksi erikoisimmasta paikoista, joissa hän on he vosten kanssa työskennellyt. ”Täällä töitä tehdään kau pungissa, keskellä asutus aluetta.” Hän ja Tuomas Kaasalainen kaatavat, karsivat ja kat kovat puita. Ralf Sundvik ohjaa hevo sia ja kokoaa rungot vaunuun. Hevoset vetävät kuorman mä keä alas, autotien varteen. Siihen puut kasataan odot tamaan kuormaautoa, joka hakee ne myöhemmin hake tettavaksi. Lappalainen, Kaasalainen ja Sundvik työskentelevät ali hankkijoina Åfeltin työhevo set Oy:lle, joka omistaa koh teella työskentelevät hevoset, Pläsin ja Bogasin. ”Hevoset metsävaunuve dossa sopivat kaikenlaisille kohteille: tätä ennen harven simme männikköä Lapinky lässä, ja nyt kaadetaan tosi Kirjanpainajat ovat yhä yleisempi näky kaupunkimetsissä. Espoossa Otaniemen kappelin ympäristössä poimintahakkuun teki hevosmetsuriyritys. ”Hevosten kanssa ei voi ottaa mitään riskejä. Puiden kaatosuunnat on katsottava hyvin tarkkaan.” Bogas on percheron eli ranskalaista työhevosrotua. Tuomas Kaasalainen työskentelee metsurina. Sami Lappalaisella on kokemusta myös hevoshommista. Tuomas Kaasalainen katkoo puut haluttuun mittaan ennen niiden kuormaamista hevosten vetämään vaunuun. Taustalla näkyy Otaniemen kappelin sisäänkäynti. Kaikki kirjanpainajatuhoja kärsineet puut on numeroitu. Kuitunauhalla on merkitty ne, joiden poistamiseen heltisi lopulta lupa. 11144_.indd 31 11144_.indd 31 18.11.2024 13.19.15 18.11.2024 13.19.15
PILKKEET 22.11.2024 32 Metsälehti.fi RIISTA JERE MALINEN, TEKSTI JA KUVAT VIISI vuotta sitten metsäkanalintujen jahtikautta rustattiin uusiksi. Yltäkylläisinä lintusyksyinä on lupa metsästää metsoja, teeriä ja pyitä aina joulukuulle saakka ja mustia lintuja paikoin tammikuussakin. Päätöksen myötä pyysesonki piteni niiden kiivaimpaan pariutumisaikaan. Uudistuksen uskottiin helpottavan jahtia. Lyöttäytyväthän pyyparit yhteen loppusyksyn ja alkutalven taitteessa. Silloin kuusikoissa käy vihellys kiivaana ja kukkopyy pyrähtää herkästi karkottamaan kilpailijan pois pesimäreviiriltään. Oletus oli, että yhä useammalle metsästäjälle olisi luvassa saaliiksi etenkin mustaleukalappuisia kukkopyitä. Klassinen pyymetsikkö Rantasalmelainen metsänomistaja Rauno Mikkonen on pyytänyt pyitä niin sanotusti nuoresta saakka. Tässä tapauksessa tuo ajankohta sattuu noin vuoteen 1980. Hän on lupautunut olemaan oppaana pyiden maailmaan. Metsästysaamu alkaa metsiköstä, joka on kuin oppikirjan sivulta pyyn elinympäristö. Kenttäkerros on mustikkatyypin korpea, puina kuusia ja jokunen leppärykelmä, koko komeutta halkoo luonnontilainen puro. ”Pyiden näkökulmasta täällä YHÄ HARVEMPI PYYTÄÄ PYYTÄ Pyyn metsästyskautta pidennettiin joulukuulle asti. Saalis sitä vastoin pienenee. ”Eikö olekin helppoa nykyään tämä pyyn pyynti?” Rauno Mikkonen tarkistaa hankea pitkin pillille juosseen pyyn sukupuolen. Koiraan tunnistaa mustasta leukalapusta. Perinteinen teräksestä tehty messinkikielinen pyypilli oli aikoinaan Suomen suosituin ja käytetyin lintupilli. Se soi yhdellä taajuudella ja muistuttaa tyylipuhtaasti vanhaa koiraspyytä. on tarjolla on paljon petosuojaa ja ruokapuita.” Mikkonen istahtaa silmää miellyttävän kannon päälle. Kulissitkin kelpaavat. Läheisten kuusten maahan asti kurottelevat tuuheat alaoksat antavat täydellisen suojan epäluuloisten lintujen katseilta. Tiii – tiii – tititritirii ”Rytmin muistaa vaikka unissaan”, Mikkonen sanoo puhallettuaan ensimmäisen kerran metalliseen pyypilliin. Varttitunnin viheltelyn jälkeen metsä on yhä hiljaa. Hiiviskely 11145_.indd 32 11145_.indd 32 18.11.2024 13.23.27 18.11.2024 13.23.27
PILKKEET 22.11.2024 Metsälehti.fi 33 hallitsemattomasti, mutta aikaa myöten taudit ja syöjät tavoittavat senkin ja se asettuu normaaliksi osaksi paikallista luontoa. Hyötykasvimme ovat valtaosin muualta tuotuja. Puutarhoissa, arboretumeissa ja puistoissa niiden menestymistä on tutkittu ja etsitty parhaiten olojamme kestäviä kantoja. Monilla kasveilla nykylevinneisyys on historian sanelema. Pihasyreeni, serbiankuusi ja hevoskastanja selviytyivät jääkaudesta Kaakkois-Euroopan vuoristojen liepeillä, mutta eivät olojen parannuttua enää pystyneet palaamaan entisille asuinsijoilleen. KAMALA LUONTO SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. METSÄN KÄTKÖISSÄ ja viheltely jatkuvat seuraavalla oletetulla pyyreviirillä. Kun kuurupiiloa on jatkunut pari tuntia, Mikkosta alkaa jo naurattaa. ”Eikö olekin helppoa nykyään tämä pyyn pyynti?” Hän kertoo pillityksen olevan usein henkimaailman hommia. Aika usein jää mysteeriksi mikä pyyn lopulta houkutti paikalle. ”Joskus lintu kiiruhtaa paikalle edes vastaamatta. Toisinaan taas puolen tunninkaan jutustelu ei saa viheltelevää pyytä liikkeelle.” Lopulta sitkeys palkitaan. Pyy ei päästä ääntäkään, vaan se juoksee hangella kohti pilliä. Seuraavaksi pölähtävät höyhenet. Mikkonen nostaa kyljellään makaavaa pyytä jalasta. Musta leukalappu paljastaa sen kukoksi. ”Tontin toinen isäntä itse.” Pyysaalis alamaissa Meneillään on huono pyyvuosi. Tänä syksynä pyytä saa metsästää joulukuussa vain Satakunnassa. Muualla maassa kausi päättyi jo loka-marraskuussa. Saalismäärissä pyiden metsästyskauden pidennys ei näy. Päinvastoin. Aiemmin 2000-luvun huippusaaliit ylittivät satatuhatta lintua syksyssä. Sellaiset saaliit ovat muisto vain. Nyt pidennettyinä jahtisyksyinä pyysaalis on keikkunut keskimäärin 30 000 töyhtöpäässä. ”Pyynti-into on hiipunut taannoisista ajoista. Harvassa ovat pyyn pillittäjät nykyään.” Rauno Mikkosen ja valtakunnallisten metsästystilastojenkin mukaan tilalle on tullut suurempaa riistaa. Ne, joita linnunpyynti yhä vetää, voivat harrastaa sitä hyvinä lintuvuosina hieman aiempaa kauemmin. ”Kannanavaihteluiden mukaan mitoitettava jahtikausi on järkevää, nykyaikaista metsästystä.” MÄNTY JA KANERVA kasvavat kuivilla kankailla. Miksi? Eivät kuivat kankaat suinkaan ole niiden mieluisin elinympäristö. Kilpailu toisten lajien kanssa ajaa ne paikoille, joissa ne menestyvät mutta niiden kilpakumppanit eivät. Lehtomaisten ja tuoreiden kankaiden uudistusaloilla kyllä näkee sekä männyn että kanervan siementaimia, mutta ne tukehtuvat nopeampikasvuisten naapureiden varjostukseen. Näin on yleensäkin. Luonnossa kunkin lajin esiintymispaikat ovat tiukemmin rajattuja kuin lajien ekologiset rajat. Kun olot muuttuvat, muuttuu lajistokin, ja samalla muuttuu myös lajien välinen kilpailu. Uusissa oloissa toinen menestyy paremmin, jotkut entisistä valtiaista menettävät alaansa. Tämä koskee kaikkia lajeja, mutta näkyy kasveissa helpommin. Kun ilmasto kuivuu ja lämpenee, kuusen valta heikkenee. Sen me näemme, mutta myös kuusista riippuvaisten tai kuusikoita suosivien eläintenkin määrä vähenee. Se on vaikeammin huomattavissa kuin puulajien suhteet. Kyse ei siis ole pelkästään fysikaalisten tekijöiden muuttumisesta. Myös lajien välisillä vuorovaikutuksilla – kasvien, kasvinsyöjien, petojen, loisten ja tautien runsaudella – on olennainen merkitys kunkin lajin menestymisessä. Kasvien todellisia ekologisia rajoja testataan silloin, kun lajia siirretään tai se kulkeutuu toisille mantereille, missä sitä rasittavia syöjiä ja tauteja ei ole. Tulokaslaji voi suorastaan ryöhätä jonkin aikaa NAAPURIT MÄÄRITTÄVÄT PAIKKASI Kanerva ei suinkaan erityisesti tykkää kallioista ja hiekkakankaista, mutta toiset lajit eivät jätä sille kasvutilaa ravinteisemmilla paikoilla. Viime vuonna metsästettiin vain hieman yli 20 000 pyytä. Se on tilastohistorian huonoin saalis, vaikka pyyntikausi on nykyään pidempi kuin koskaan aiemmin. 11145_.indd 33 11145_.indd 33 18.11.2024 13.23.30 18.11.2024 13.23.30
Yhdessä metsänomistajien kanssa haluamme jättää metsät tuleville sukupolville elinvoimaisempina, monimuotoisempina ja ilmastokestävämpinä. Lähde yhteiselle matkalle kohti uudistavaa metsätaloutta ja liity Metsä Groupin omistajajäseneksi nauttiaksesi monipuolisista jäseneduistamme. Uutena omistajajäsenenä saat bonusta heti ensimmäisestä puukaupastasi alkaen. Tarjoamme kampanjaetuna kaikille nykyisten ja uusien omistajajäsenten 1.11.2024–28.2.2025 tekemille puukaupoille vähintään euron bonuksen per kuutio. Lisäksi tuomme sopimusasiakkaillemme uuden, läpinäkyvän puun hintatakuumallin. Tee puukaupat metsäasiantuntijamme kanssa osoitteessa metsagroup.com/teepuukauppa Bonusta ensimmäisestä puukaupasta alkaen 11146_.indd 34 11146_.indd 34 18.11.2024 13.25.35 18.11.2024 13.25.35
22.11.2024 PILKKEET MIKKO RIIKILÄ Ruotsissa on syntynyt erikoinen riita siitä, kuka omistaa Uppsalan lähistölle pudonneen meteoriitin. Maanomistaja katsoo, että rahallisestikin arvokas rautameteoriitti kuuluu hänelle. Löytäjät olivat eri mieltä, joten kiistaa lähdettiin ratkomaan oikeudessa, eikä käräjöinnissä ole säästelty kruunuja. Käräjäoikeus päätyi löytäjien kannalle, mutta hovioikeus määräsi meteoriitin maanomistajalle. Äskettäin Ruotsin korkein oikeus ilmoitti ottavansa asian käsiteltäväkseen. Sen ratkaisusta odotetaan asiaa linjaavaa ennakkotapausta. Omistusoikeus epäselvä Suomessakin Ratkaisu kiinnostaa Suomessa muun muassa Tähtitieteellinen yhdistys Ursaa, vaikka Ruotsin päätöstä ei suoraan voikaan soveltaa meillä. ”Meillä kaivoslaki sallii pienten kivinäytteiden keräämisen, ja niiden etsintään saa käyttää metallinpaljastimia. Ruotsissa metallinpaljastimien käyttöön tarvitaan sekä viranomaisten että maanomistajan lupa”, kertoo Ursan tulipallotyöryhmän analyytikko Jaakko Visuri. Hän tulkitsee, että Suomessa löytäjä voisi pitää pienet meteoriitit. MTK:n juristi Jenni Hunnakko toteaa, ettei asiasta ole Suomessa oikeuskäytäntöä. Hän epäilee, ettei kokonaisia meteoriitteja voisi omia kaivoslain nojalla. ”Kaivoslain tarkoituksena on mahdollistaa mineraalien löytäminen ja esiintymien kartoittaminen. Jos kokonainen meteoriitti viedään löytöpaikaltaan, kyse ei ole pelkästä löytämisestä ja kartoittamisesta, koska meteoriitin mukana viedään koko esiintymä.” Hän soveltaisi asiaan jokaisenoikeutta. Se sallii pienimuotoisten kivien keräämisen toisen maalta, mutta isoa meteoriittia tuskin voisi vielä jokaisenoikeuden nojalla. ”Ympäristöministeriön jokaisenoikeuksia koskevan oppaan mukaan toisen maalta voi kerätä yksittäisiä kiviä, mutta ei kottikärryllistä. Lisäksi oppaassa puhutaan arvottomien asioiden hyödyntämisestä. Meteoriiteilla on rahallistakin arvoa.” Lapiolla tehtävää järeämpää kaivamista ei saa tehdä ilman maanomistajan lupaa. Maa-ainesta vai irtainta ”Jos meteoriitti on uponnut niin lujasti maahan, että se sekoittuu maa-ainekseen, se saattaisi kuulua maanomistajalle, koska maa-aines on maanomistajan omaisuutta mukaan lukien maa-aineksen kivet ja sora”, pohtii Arvolexin päälakimies Pipsa Mörn. Arvolex on entiseltä nimeltään Maanomistajien Arviointikeskus. Jos taivaalta pudonnut kappale on peräisin avaruualuksesta tai satelliitista, siitä on ilmoitettava viranomaisille. Sen paremmin maanomistaja kuin löytäjäkään ei saa kajota löytöön, jota koskee laki avaruuslentäjien pelastamisesta ja palauttamisesta sekä avaruusesineiden palauttamisesta. Löytötavaralakikaan ei päde metsästä löytyvään meteoriittiin. Laki koskee vain esineitä, joilla on ollut omistaja. Sama pätee muinaismuistolakiin. Se koskee vain yli satavuotiaita ihmistoiminnan jälkeen jättämiä esineitä. Kuka omistaa meteoriitin? Ruotsissa kiistellään, kenelle kuuluu Uppsalan lähistölle pudonnut meteoriitti. Oikeudenkäyntiä seurataan myös Suomessa. JUSSI COLLIN ERILAISET viestintähankkeet veivät leijonanosan Suomen Metsäsäätiön syksyn apurahajaossa. Säätiö myönsi 1,5 miljoonaa euroa 15 hankkeelle, jotka tukevat eri tavoin metsäelinkeinon tukemista. Syksyn hakukierroksen suurin yksittäinen apuraha, 300 000 euroa, myönnettiin kuitenkin Luonnonvarakeskuksen tutkimushankkeelle, jossa kehitetään metsäluonnon monimuotoisuuden seurantaa. Hankkeessa haetaan muuttujia ja indikaattorilajeja, joiden mittaamisella valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) yhteydessä pystytään arvioimaan sekä monimuotoisuutta että luonnonhoitotoimien vaikutusta monimuotoisuuteen. ”Metsäluonnon monimuotoisuuden seurannan kehittäminen on elinehto metsäalalle, ja tämä hanke vastaa yhtä lailla viranomaistietotarpeisiin kuin metsätoimijoiden vastuullisuusraportoinnin ja -seurannan tarpeisiin”, sanoo Suomen Metsäsäätiön hallituksen puheenjohtaja Juha Jumppanen tiedotteessa. Luonnonvarakeskuksen Tulevaisuuden metsät -tutkimushankkeelle myönnettiin rahoitusta 150 000 euroa. Hanke koostaa tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista pohjoisiin metsiin ja niiden luontaisesta sopeutumiskyvystä muutoksiin. Tutkimuksessa selvitetään sekä luontaisten että uusien puulajien menestymisen edellytyksiä muuttuvassa ilmastossa. PTT tutkimushanke metsänomistajien ”hiljaisesta suojelusta” sai tukea 89 000 euroa. Tutkimus tuottaa tietoa sekä yksityismetsien puuntuotannon ulkopuolella olevien metsien määrästä että hiljaiseen suojeluun johtaneista syistä. Tutkimus perustuu metsänomistajakyselyyn, joka toteutetaan puhelinhaastatteluina. Nuoret metsään Erilaisiin viestintähankkeisiin rahoitusta myönnettiin yhteensä lähes miljoona euroa. Suomen Metsäyhdistyksen kouluyhteistyölle ja nuorisoviestinnälle myönnettiin rahoitusta 170 000 euroa ja 4H-järjestön metsätapahtumien kuljetuskustannuksiin ja metsäpäiväkonseptien toteutukseen 150 000 euroa. ”Lasten ja nuorten hankkeet kuuluvat Metsäsäätiön apurahatoiminnan ytimeen. Metsäsäätiö haluaa tarjota mahdollisimman monelle koululaiselle mahdollisuuden innostua metsästä ja metsien käytöstä”, kertoo säätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson. Päättäjien Metsäakatemialle ja toimittajatilaisuuksiin myönnettiin Suomen Metsäyhdistykselle 140 000 euroa ja Metsien Suomi -viestintähankkeen jatkolle 80 000 euroa. Metsäsäätiö jakoi apurahoja Monimuotoisuuden seurannan kehittäminen vei tällä kertaa isoimman yksittäisen potin. Metsälehti.fi 35 KU VA N KÄ SI TT EL Y A N N A BA CK Yhdessä metsänomistajien kanssa haluamme jättää metsät tuleville sukupolville elinvoimaisempina, monimuotoisempina ja ilmastokestävämpinä. Lähde yhteiselle matkalle kohti uudistavaa metsätaloutta ja liity Metsä Groupin omistajajäseneksi nauttiaksesi monipuolisista jäseneduistamme. Uutena omistajajäsenenä saat bonusta heti ensimmäisestä puukaupastasi alkaen. Tarjoamme kampanjaetuna kaikille nykyisten ja uusien omistajajäsenten 1.11.2024–28.2.2025 tekemille puukaupoille vähintään euron bonuksen per kuutio. Lisäksi tuomme sopimusasiakkaillemme uuden, läpinäkyvän puun hintatakuumallin. Tee puukaupat metsäasiantuntijamme kanssa osoitteessa metsagroup.com/teepuukauppa Bonusta ensimmäisestä puukaupasta alkaen 11146_.indd 35 11146_.indd 35 18.11.2024 13.25.36 18.11.2024 13.25.36
22.11.2024 www.metsalehti.fi/metsamaa MAAJA METSÄTILA, Parikkala, Mikkolanniemi, Jyrkiläntie 459 5,849 ha. Metsämaata n. 3,63 ha, kokonaispuustoa n. 575 m 2 . Lehtomaisen kankaan kasvupohjat. Peltomaata n. 1,4 ha. Tilalla talouskeskus, jossa v. 1947 rak. okt, lisäksi talousrakennus, navetta, aitta, maakellari, ulkosauna ja grillikatos. Hp. 34.000 € METSÄTILA, Kerimäki, Ruokolahti, Lautakannantie 2,73 ha Saimaan Puruveden äärellä. Kiinteistöllä on n. 1,5 ha nuorta kasvatusmetsää ja n. 1,05 ha varttunutta kasvatusmetsää. Yleiskaavassa tila on maaja metsätalousvaltaista aluetta (M), jolle sallitaan vain alueen päätarkoituksen tarpeita vastaava rakentaminen. Rantaviivaa tilalla on n. 320 metriä. Hp. 38.000 € Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 050 464 6500 YHTEISMETSÄKIINTEISTÖT, Savonlinna Helppoa metsänomistusta! Kiinteistöt koostuvat 661 Itä-Suomen Yhteismetsän osuudesta ja yhteisistä vesialueista. Osuudet jakautuvat seuraavasti: 740-552-20-3 Toivola II (414/50526) Hp.68.724€ 740-535-5-25 Viitamäki (247/50526) Hp.41.002€ Yhteensä 109.726€ Itä-Suomen Yhteismetsää hallinnoi UPM. Lisätiedot: https:// www.upmyhteismetsa.fi/tunnusluvut/ita-suomen-yhteismetsa/ Lisätietoja myös välittäjältä, ole yhteydessä! MAATILA, Laihia 15 ha. Laihian eteläosassa sijaitseva tila on ollut vapaa-ajan käytössä, pellot vuokrattu. Peltojen pinta-ala n.8,7 ha ja runsaspuustoista metsää n.4,4 ha. Kokonaispuusto arvion mukaan n. 1140 m 3 (+2024 kasvu). Pihapiiri rakennuksineen (mm. konehalli ulkomitoiltaan 18*12m) ja liittymäsopimukset. (sähkö ja vesi) Hp. 139.000 € / tarjous. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 040 510 8085 www.metsalehti.fi/metsamaa Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! PILKKEET NÄIN LUOT TUNNUKSET Metsälehti Digiin 1 Jos olet Metsälehden kestotilaaja, pääset lukemaan Metsälehti Digiä luomalla itsellesi tunnukset osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy. 2 Täytä pyydetyt tiedot ja valitse itsellesi käyttäjänimi sekä salasana. Tarvitset myös asiakasnumerosi, joka löytyy paperilehden osoitekentästä tai laskusta. 3 Lähetämme sinulle sähköpostilla tunnuksen vahvistuspyynnön. Huomaa, että se voi mennä roskapostiisi. 4 Kun tunnusten luominen on valmis, kirjaudu Metsälehden verkkosivuille osoitteessa metsalehti.fi sähköpostiosoitteellasi ja salasanallasi. Jos et ole kestotilaaja, Metsälehti Digiä pääsee lukemaan kätevästi kuukausimaksulla 11,90 euroa. Mikäli palveluun rekisteröitymisessä on pulmia tai muita ongelmia ilmenee, Metsälehden asiakaspalvelu auttaa (puh. 09 315 49 840). Näin luet Metsälehti Digiä 1 Metsälehti Digi löytyy Metsälehden verkkosivuilta lehden logon alla olevalta navigaatioriviltä, kohdasta Lehti. Sitä klikkaamalla pääset sivulle, josta voit siirtyä joko uusimpaan lehteen, verkkolehden arkistoon, näköislehtiin ja maksullisiin sisältöihin. 2 Kun klikkaat Lue verkkolehti -painiketta, pääset uusimman lehden sisällysluetteloon. Sisällysluetteloa on jaoteltu lehdestä tuttuihin osastoihin. 3 Minkä tahansa jutun otsikkoa klikkaamalla pääset lukemaan kyseistä juttua, jos olet kirjautunut palveluun ja sinulla on aktiivinen lukuoikeus. Juttu avautuu uuteen näkymään. Täällä pääset siirtymään edelleen lehden muihin juttuihin helposti otsikon vieressä olevia nuolia klikkaamalla 4 Jos haluat siirtyä takaisin sisällysluetteloon tai katsoa muita numeroita, klikkaa oikeassa yläreunassa olevaa ”hampurilaista”. ? digiohje.indd 1 digiohje.indd 1 9.3.2023 17.03 9.3.2023 17.03 NIMITYS MYYDÄÄN Sahateollisuus ry Sahateollisuus ry on nimittänyt elinkeinopäällikökseen maaja metsätaloustieteiden maisteri Jimi Rajajärven. Elinkeinopäällikön tehtävät muodostuvat puun saatavuutta koskevista kysymyksistä elinkeino-, logistiikkaja metsäpolitiikan saralla. OIKAISU Metsälehti Makasiinissa 7/2024 sivun 65 kuvassa on väärä kuvateksti. Kuvateksti kertoo metsäorvokista, mutta kuvassa on suo-orvokki. Sivun 76 kuvan kuvaaja oli Kaarina Kytö, ei Ismo Hölsä. METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Petri Koskinen p. 050 438 2865 UIkoasu Anna Back p. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 029 432 6108 Eero Sala p. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. 029 432 6110 Tiia Puukila p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p, 029 432 6115 Heli Virtanen p. 029 432 6059 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. 029 432 6111 Sami Karppinen p. 029 432 6114 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Asiakaspalveluvastaava Annika Andersson Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja Pirjo Sutela-Mero MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Jenny Rantanen p. 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 029 432 6117 ilmoitukset@ metsalehti.fi 92. vuosikerta. perustettu 1933 11147_.indd 36 11147_.indd 36 18.11.2024 12.39.40 18.11.2024 12.39.40
22.11.2024 PILKKEET METSÄKRYPTO 21 METSÄRISTIKKO 18, OIKEA RATKAISU Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: ? Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk) ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. tai p. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. Laskutuslisä paperilaskuissa 2,90 €. Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@ metsalehti.fi). TÄMÄN metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 5.12. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 21”. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. PALKINNOT metsäristikosta 18 on arvottu seuraaville kolmelle: Maria Muller, Espoo; Ossi Palomäki, Huissi ja Sirpa Väisänen, Joutsa. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. KRYPTO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. net. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! 11147_.indd 37 11147_.indd 37 18.11.2024 12.39.42 18.11.2024 12.39.42
22.11.2024 38 Metsälehti.fi PILKKEET AJANKOHTAINEN FAKTA HELI VIRTANEN, TEKSTI JYRKI LUUKKONEN, KUVA KESÄLLÄ monessa metsänhoitoyhdistyksessä jännitettiin, miten valtuustovaalien kanssa käy: päädytäänkö sopuvaaleihin eli tilanteeseen, jossa ehdokkaiden määrä ei ylitä valtuustopaikkojen määrää. Jossain pelkona oli, että ehdokkaita ei saada kasaan edes valtuustopaikkojen määrän vertaa. Sellaista ei ole tapahtunut aiemmin metsänhoitoyhdistysten historiassa, eikä tapahtunut tälläkään kertaa, onneksi. ”Kävi niin, että eniten huolissaan olleissa yhdistyksissä vaalit toteutuivat”, kertoo järjestelmäasiantuntija Markku Peltola Metsänhoitoyhdistysten Palvelu Oy:stä. Peltolan mukaan yhdistyksissä on paiskittu tosissaan töitä sen eteen, että listoille saadaan erilaisista taustoista olevia ehdokkaita. Sopuvaaleihin päädyttiin 18 metsänhoitoyhdistyksessä, kun taas 33:ssa on parhaillaan käynnissä vaalit. Ehdokkaita on yli 1 200, ja he kisaavat reilusta 800 valtuustopaikasta. Naisia onnistuttiin innostamaan mukaan vähemmän kuin toiveissa oli. Vain noin 16 prosenttia ehdokkaista on naisia. ”Vaikka kaikki ehdolla olevat naiset valittaisiin valtuustoihin, heidän osuutensa jäisi noin neljäsosaan valtuutetuista”, Peltola laskee. Enimmäkseen enemmistövaalit Vaikka vaalit käydään kaikissa metsänhoitoyhdistyksissä samaan aikaan ja valtuustokausi kestää kaikkialla vuodet 2025–2028, yhdistyksen säännöt ratkaisevat yksityiskohdat. Esimerkiksi valtuutettujen määrä vaihtelee 11:stä 45:een, eikä se ole suoraan sidottu yhdistyksen kokoon. ”Yhtä yhdistystä lukuun ottamatta nämä ovat enemmistövaalit”, Peltola kertoo. Sääntöjen mukaan kolmessakin yhdistyksessä on käytössä suhteellinen vaalitapa, mutta niistä vain yhdessä päädyttiin kokoamaan ehdokaslistoja. Useimmissa yhdistyksissä jäsen voi valita, äänestääkö sähköisesti vai postiäänellä. Myös sähköisiä ääniä Sähköinen äänestys on nyt käytössä toista kertaa. Neljän vuoden takaisissa vaaleissa vain viidesosa äänistä annettiin verkossa. Peltolan mukaan vaikuttaa siltä, että sähköisen äänestyksen suosio on nyt kasvamassa. Haastatteluhetkellä äänestysaikaa on jäljellä kaksi viikkoa ja saapuneista äänistä yli kolmasosa on ollut sähköisiä. ”Postiäänet tosin tulevat viiveellä”, Peltola huomauttaa. Kommelluksiltakaan ei ole näissä vaaleissa vältytty. ”Postiäänestyksen vastauskuoren koko vaihtui viime metreillä pienempään. Vaalikirjeeseen jäi teksti, jossa kielletään äänestyslipukkeen taittaminen. Taittamattomana se ei kuitenkaan mahdu vastauskuoreen.” Äänestäjille siis tiedoksi: vielä hetken ehtii äänestää, ja myös taitetuissa lipukkeissa olevat äänet lasketaan. Vielä ehtii äänestää mhy-vaaleissa Noin kolmasosaan metsänhoitoyhdistyksistä valtuusto valitaan sopuvaaleilla. METSÄNHOITOYHDISTYSTEN VALTUUSTOVAALIT Metsänhoitoyhdistysten valtuustovaalit ovat käynnissä 7. –27.11.2024. Useimmissa yhdistyksissä jäsen voi valita, äänestääkö paperilomakkeella vai sähköisesti. Postitse lähetetty ääni lasketaan mukaan, jos postileiman päivämäärä on 27.11. tai aikaisempi ja äänestyslomake on perillä viimeistään 4.12. klo 16. Sähköinen äänestys päättyy 27.11. klo 24. Ääntenlaskenta valmistuu itsenäisyyspäivän alla, ja kaikkien yhdistysten tulokset julkistetaan kootusti sitä seuraavalla viikolla. Markku Peltola kertoo, että valtuustovaalien äänestyslipuke on postitettu vajaalle 150 000:lle metsänhoitoyhdistysten jäsenelle. Neljän vuoden takaisissa vaaleissa äänestysprosentti oli 41. 11148_.indd 38 11148_.indd 38 18.11.2024 13.27.31 18.11.2024 13.27.31
22.11.2024 PILKKEET NUORTEVA SITAATTI METSÄLEHTI VUONNA 1984 Sarjassa seurataan Metsälehteä 40 vuoden takaa. Miltä näyttää puumarkkinoilla? Seuraava Metsälehti ilmestyy 5.12.2024 HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVAT KANARIANSAARILLA kasvaa kookas mäntylaji, jota ei luontaisesti tavata missään muualla. Puu kykenee kasvamaan karuissa laavamaisemissa ja on yksi tulenkestävimmistä puista maailmassa. Vuorten rinteillä kasvavien mäntymetsien merkitys myös saarten vesivarantoihin on huomattava. Kanarianmänty (Pinus canariensis ) on fossiililöytöjen perusteella ollut aikoinaan nykyistä laajemmalle levinnyt, mutta on sittemmin hävinnyt muualta. Lähin sukulaislaji, himalajanmänty (Pinus roxburghii ) kasvaa kaukana Tiibetissä ja kykenee helposti risteytymään kanarianmännyn kanssa, jos ne istutetaan kasvamaan vierekkäin. Kanarianmäntyä on istutettu ympäri maailmaa ja viljelykarkulaisena se on levinnyt lähiluontoon mm. Kaliforniassa, Australiassa, Etelä-Afrikassa ja monissa Välimeren maissa. Nopeakasvuinen kanarianmänty selviää jopa kahden kilometrin korkeudessa ja kykenee kasvamaan lähes pystysuorilla tuliperäisillä rinteillä. Kylmää puu ei lyhytaikaisestikaan siedä kuin muutaman pakkasasteen verran. Vuosien varrella kookkaimmat puut on saarilla hakattu laivanja asuinrakennustoimintaan. Pisimmät männyt yltävät silti edelleen lähes 60-metrisiksi ja ovat rungonpaksuudeltaan yli kaksimetrisiä järkäleitä. Enimmäkseen kanarianmännyt ovat kooltaan suomalaisen metsämännyn luokkaa. Kestävän sydänpuunsa takia puu on kysyttyä raaka-ainetta parvekkeissa, kattorakenteissa sekä ovija ikkunamateriaaleina. Sopeutumista tuleen ja kuivuuteen Kanarianmännyllä on lyhytversoissaan kolme pitkää neulasta suomalaisen metsämännyn kahden sijaan. Neulaset voivat olla yli 30-senttisiä. Maahan pudotessaan hitaasti hajoavat paksut neulasmassat tukahduttavat ja estävät tehokkaasti pintakasvillisuutta. Viime vuosina massiiviset metsäpalot ovat olleet Teneriffan kiusana. Kanarianmännyn paksu kaarna suojaa puita kuitenkin erinomaisesti tulen vaikutuksilta. Palon jälkeen puut voivat nopeasti versoa suoraan hiiltyneistä rungoista ja palaneiden oksien jäänteistä. Kuumuus myös avaa serotiinisten, jopa talouspaperirullan kokoisten, käpyjen suomut, jolloin siemenet pääsevät varisemaan maahan. Ajan mittaan tulipalot lopulta edistävät kanarianmänniköiden uudistumista. Kanariansaarten tuliperäinen maaperä ja vähäsateisuus on puille haasteellinen, sillä laavan ja hohkakivimurskeen vedenpidätyskyky on huono. Maankosteus voi pysyä alle lakastumispisteen jopa useita kuukausia kerrallaan. Tuona aikana kasvit eivät käytännössä pysty ottamaan pintamaasta vettä. Selvitäkseen kuivien kausien yli, kanarianmännyt ovat erikoistuneet ottamaan pohjavettä hyvin syvälle ulottuvilla juurilla. Puut myös pystyvät keräämään tarvitsemaansa vettä suoraan pilvija sumupeitteestä. Kosteuden tiivistyessä tuuheaan neulasistoon puiden juurille latvuksesta putoava vesimäärä voi olla moninkertainen verrattuna sademäärään avoimella alueella. TULENKESTÄVÄ KANARIANMÄNTY MARRASKUUSSA 1984 Metsälehti kertoi, kuinka satelliitin avulla toteutettu kaukokartoitus kehittyi hyvää vauhtia. Lehden mukaan oli kuitenkin vaarana, että jos ”Suomessa ei paranneta vauhtia, jäämme auttamatta jälkeen” . ”On pyrittävä siihen, että jokainen, niin viranomainen kuin yksityinenkin, uskoo voivansa hyötyä kaukokartoituksen tuloksista”, lehti siteerasi Keskusmetsälautakunta Tapion järjestämän kaukokartoitusseminaarin sanomaa. ”Yksityismetsätalouden asia on juuri nyt varsin merkityksellinen, koska parhaillaan on menossa yksityismetsätalouden tietojärjestelmien hajauttamisja kehittämistyö.” Vertailukohta löytyi Ruotsista, missä kaukokartoituksen kimpussa työskenteli jo 70 tutkijaa. Naapuri pyrkikin säilyttämään asemansa johtavana kaukokartoitusmaana. Satelliitit avuksi ”MEILLÄ ON NYT PULMANA SE, ETTÄ NIELU EI RIITÄ, MUTTA HALLITUS JA MONI MUUKAAN TAHO EIVÄT OLE KOVIN HALUKKAITA KIRISTÄMÄÄN MUITA TOIMIA, JOTKA JÄTETTY TIETOISESTIKIN LÖYSIKSI, ’KUN SUURI NIELU HOITAA’.” TUTKIJA JAKOB DONNER-AMNELL X-VIESTIPALVELUSSA 12.11.2024 Kanarianmännyt ovat yleensä kooltaan suomalaisen metsämännyn luokkaa. 11148_.indd 39 11148_.indd 39 18.11.2024 13.27.34 18.11.2024 13.27.34
MADE IN TAIWAN NOPEILLE TALVIPAKETTI KAUPANPÄÄLLE ARVO 1620 ? Lumilevy 150 cm, Tuulilasi, Vinssi, Ylläpitolaturi ja Perävaunupistoke! 550 PRO ABS LED Alumiinivanteet! OHJAUSTEHOSTIMELLA Isoin kauppakassi jolla saa ajaa ilman ajokorttia! (ennen 1985 syntyneet!) SÄHKÖMOPOJEN MERCEDES! Täysautomaatti, pakki Max.nopeus: 45 km/h Rekisteröity: 2 hengelle Kantavuus: 190 kg. Paino: 320 kg. Värit: Metallipunainen ja -sininen. Tehokas 3Kw moottori TILAA ESITE! Lisävarusteena nastarenkaat alumiinivanteilla. KÄÄNTYVÄLLÄ KUSKIN ISTUIMELLA! NYT kaksi versiota! SÄHKÖMOPO SÄHKÖMOPO 7990 ? +tk Rahoituksella alk. 169?/kk. 9990 ? +tk Rahoituksella alk. 179?/kk. 2 LITIUM-AKUILLA Max. ajomatka jopa 150 km latauksella. Takuu 2 v. 1 LYIJYGEELI-AKUILLA Max. ajomatka jopa 95 km latauksella. SUOMESSA YLI 150 HUOLTOPISTETTÄ. MODULARBOX OY MODULARBOX OY MODULARBOX OY Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III MÖN KIJÄ CE NTE R MÖN KIJÄ CE NTE R MÖN KIJÄ CE NTE R Avoinna: Ark. 10-17, La 10-13 Tilaukset ja tiedustelut puh. tai s-postilla: myynti@rally.fi 09 595 510 040 553 2428 tai netistä www.rally.fi sivuilta Meillä takuu, varaosat ja huolto pelaa varmasti! TILAA HETI OMASI! NOPEAT TOIMITUKSET RAHDILLA KOTIIN ASTI! KATSO KOKO VALIKOIMA www.rally.fi Tasauspyörästö takana. Säädettävät iskunvaimentimet lisäsäiliöillä. Markkinoiden hienoin 1000 cc työhön ja vapaaaikaan! 85 Hv. TGB 1000 V-Twin LTX PRO ABS ? +tk 13990 Finman V-AURA 4x4 KATSO FINMAN V-AURA VIDEOT YOU TUBE. Rahoituksella alk. 265?/kk. Kysy V-auran VAIHTOTARJOUSTA kaupanpäälle tulevan 150 cm lumilevyn tilalle! 1290 ? KATSO KOKO VALIKOIMA www.rally.fi Otamme vaihdossa mönkijät, moottoripyörät, autot ym. EU JA USA patentti. 9 Eri asentoa pikasokilla: Sivuilleheittäväksi tai kerääväksi. Suoraksi ja V-malliksi taaksepäin jos lunta tulee tielle kymmeniä senttejä. Finman V-AURA TAKUU 10 VUOTTA! MARKKINOIDEN PARAS! RHS Palkkirunko vetokoukkuun asti joka ottaa iskut vastaan jos aura tärmää johonkin. Auran irrotus muutamassa sekunnissa. (4990?) 3990 ? +tk Rahoituksella alk. 98?/kk. RALLY 300 EFI T3B TRAKTORIMÖNKIJÄ KAUPANPÄÄLLE: VINSSI, TUULILASI. 2 hlö. Takuu 2 v. LUMILEVYN KANSSA +tk 4490 ? yli 1200 kg. Vetokyky 550 XWOLF TOURING T3b UUTU US UUTU US UUTU US Rahoituksella alk.169?/kk. 26"Testivoittajarenkaat ym. 7990 ? +tk Full LED valot Alumiinivanteet OHJAUSTEHOSTIMELLA! Isoin maavara 30,5 cm Vetokyky yli 920 kg 550 MAX EPS T3b GREY EDITION 2/4-veto + lukko edessä. Värit: Sininen ja musta. Rahoituksella alk.119?/kk. Ohjaustehostimella ? +tk 5980 Markkinoiden tehokkain 500 luokan mönkijä. Teho 32 Kw / 44 Hv Vääntö 53 N-m/ 5200 rmp VUODEN TAKUU 3 SAA AJAA TIELLÄ! SAA AJAA TIELLÄ! SAA AJAA TIELLÄ! ? +tk 8490 Rahoituksella alk.169?/kk. UUTU US UUTU US UUTU US NYT NYT NYT NYT NYT NYT NYT NYT NYT 11149_.indd 40 11149_.indd 40 18.11.2024 13.28.52 18.11.2024 13.28.52