Tervaloiden metsätilalla Kuhmoisissa kokeillaan rohkeasti eri tapoja saada metsästä euroja. Sivut 22–23 YRITYSTÄ PITÄÄ OLLA TORSTAINA 2. JOULUKUUTA 2021 ? NRO 22 ? PERUSTETTU VUONNA 1933 V I I S A U T TA M E T S Ä S TÄ Tunnelma metsässä sähköistyy. Kestotilaajan eDUT paranevat. Liitimme tilaukseeN uuden Metsälehti Digin ja saat käyttöösi kaikki nämä (etu 142,80 €) : • verkkolehti • näköislehti • maksulliset verkon sisällöt • lehtiarkisto Rekisteröidy ja ota palvelu käyttöön osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy (Rekisteröintiin tarvitset asiakasnumerosi lehden osoitekentästä). 8980_.indd 3 26.11.2021 15.03
2.12.2021 4 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ METSIEN lannoittamiseen tarkoitettujen typpilannoitteiden hinta on yli kaksinkertaistunut vuodessa. Niinpä lannoituksia yksityismetsiin järjestävät metsänhoitoyhdistykset ja muutkin toimijat ovat niin sanotusti vetämässä liinat kiinni. ”On meillä lannoituksia ensi kaudelle sovittuna, mutta niitä lykätään, elleivät lannoitteiden hinnat laske merkittävästi nykyisestä”, sanoo Metsänhoitoyhdistys Siikalatvan johtaja Kari Salo. Uusia kasvatuslannoitushankkeita ei edes yritetä kaupitella. ”Tuhka ei ole kallistunut, joten markkinoimme tuhkalannoituksia metsänomistajille”, kertoo asiakkuuspäällikkö Vesa Väänänen Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savosta. ”Euro metsään, kaksi takaisin” Metsänlannoituksia järjestävän Forest Vitalin toimitusjohtaja Petri Jykylä ennakoi, että typpilannoitteiden levitys metsiin vähenee ensi vuonna merkittävästi. Kannattamatonta lannoitus ei nykyiselläkään hintatasolla olisi. ”Tähän asti metsänlannoitukseen sijoitetulle rahalle on saanut jopa 12 prosentin tuoton. Tämänhetkisin hinnoin lannoituspanos tuottaisi 6–7 prosenttia. Eli jos ennen kehuttiin, että euro metsään, kolme takaisin, niin nyt voisi luvata kaksi euroa TYPPILANNOITUS HIIPUU YKSITYISMETSISSÄ Typpilannoitteiden raju hintojen nousu on pysäyttämässä kasvatuslannoitukset ensi vuonna. AJASSA / UUTISET KANSI Pekka Tervala testaa poikansa Joonas Tervalan kanssa monenlaista metsän kasvatusta Kuhmoisissa. Kuva: Seppo Samuli UUTISET Uusi selvitys jatkuvasta kasvatuksesta ›› 6 Sahat investoivat ennätysvauhtia ›› 10–13 METSÄSTÄ Siemenpuukasvatus käy eteläänkin ›› 20–21 Kuivana syksyn raivuulla ›› 24 Etsivä voi löytää muinaismuistoja omasta metsästä ›› 30–31 PILKKEITÄ Kun suomalaiset joulukuusen Brysseliin toivat ›› 39 TÄSSÄ NUMEROSSA Metsälehti 89. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 31 764 (LT/20) Lukijoita 166 000 (KMT/21) Painopaikka Punamusta, Joensuu Tervaloiden metsätilalla Kuhmoisissa kokeillaan rohkeasti eri tapoja saada metsästä euroja. Sivut 22–23 YRITYSTÄ PITÄÄ OLLA TORSTAINA 2. JOULUKUUTA 2021 ? NRO 22 ? PERUSTETTU VUONNA 1933 V I I S A U T TA M E T S Ä S TÄ Tunnelma metsässä sähköistyy. Kestotilaajan eDUT paranevat. Liitimme tilaukseeN uuden Metsälehti Digin ja saat käyttöösi kaikki nämä (etu 142,80 €) : • verkkolehti • näköislehti • maksulliset verkon sisällöt • lehtiarkisto Rekisteröidy ja ota palvelu käyttöön osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy (Rekisteröintiin tarvitset asiakasnumerosi lehden osoitekentästä). 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000 Metsänlannoitukset, hehtaaria vuodessa. Tilasto kattaa kaikki omistajaryhmät. Lä hd e: Lu ke 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Lannoitukset kolminkertaistuneet Terveyslannoitus Yhteensä Kasvatuslannoitus 8981_.indd 4 26.11.2021 15.06
AJASSA 2.12.2021 Metsälehti.fi 5 TYPPILANNOITUS HIIPUU YKSITYISMETSISSÄ ”Tällä hinnalla lannoitukseen ei kannattane sitoutua.” SA M I K A RP PI N EN takaisin”, Jykylä toteaa. Hän uskoo, että metsien kasvatuslannoitusten määrä jatkaa nousuaan, kunhan lannoitteiden hinta kääntyy laskuun tai edes vakautuu. ” L a n n o i tuksia ei pidä unohtaa, mutta tällä hinnalla lannoitukseen ei kannattane sitoutua.” Jykylän mukaan tuhkalannoituksia ei voida lisätä niin paljon, että lannoitusmäärät pysyisivät ennallaan. ”Käyttökelpoista tuhkaa ei ole saatavilla sellaisia määriä. Meillä ei myöskään ole niin paljon tuhkan rakeistuskapasiteettia, että lentolevityksiä voitaisiin merkittävästi lisätä. Maalevityksiä rajoittavat leudot talvet, jolloin lannoitetta levittävillä metsäkoneilla ei voida liikkua suometsissä.” Lantmännen Agron myyntijohtaja Juho Urkko muistuttaa, että varsinkaan liuoksina myytäviäen boorilannoitteiden hinnat eivät ole kohonneet samalla tapaa kuin typpeä sisältävien lannoitteiden. ”Ensi vuonna kannattanee panostaa terveyslannoituksiin ja palata kasvatuslannoituksiin, kun typpilannoitteet halpenevat.” Hallitusohjelma velvoittaa Metsähallitusta Kaikkiaan metsiä lannoitettiin viime vuonna noin 75 000 hehtaaria, josta kaksi kolmasosaa typpilannoiteita. Suurin lannoittaja on Metsähallitus, joka levittää lannoitteita valtion metsiin noin 30 000 hehtaarille vuosittain – tästä kaksi kolmasosaa kemiallisin lannoittein. Metsänhoitojohtaja Heikki Savolainen ennakoi, että Metsähallitus jatkaa valtion metsien kasvatuslannoituksia kohonneista lannoitteiden hinnoista huolimatta. Päätös tehdään keväällä, kun Metsähallitus saa tarjoukset eri lannoitteiden toimijoilta. ”Nykyinen hallitusohjelma edellyttää meiltä lannoituksia hiilensidonnan tehostamiseksi. Lisäksi meillä on lannoitteiden levittäjien kanssa monivuotisia yrittäjäsopimuksia, joita haluamme kunnioittaa.” Savolaisen mukaan tuhkalannoitusten määrää voidaan jossain määrin lisätä, mutta valtion mailla ei ole kovin suurta määrää sopivia kohteita reservissä. TYPPILANNOITTEIDEN hinnat ovat kaksija puolikertaistuneet alle vuodessa. Jyrkintä nousu on ollut tänä syksynä. Viime heinäkuun alussa esimerkiksi Yaran Metsäsalpietarin tonnihinta oli 341 euroa tonnilta ja lokakuun lopulla 650 euroa. Peltolannoitteiden hintojen nousu on ollut yhtä rajua. Ilmiö on maailmanlaajuinen. Siihen on kaksi merkittävää syytä. Ensinnäkin viljan hinta on noussut ennätykselliselle tasolle, jolla sen ennustetaan pysyvän ensi syksyyn asti. Niinpä ensi kevään kylvöille valmistautuvien viljafarmarien ei kannata säästellä lannoitteita, vaikka ne maksavatkin maltaita. Toisaalta maakaasun viimeaikainen kallistuminen kiihdyttää typpilannoitteiden hintarallia. Maakaasusta valmistetaan ammoniakkia, joka on typpilannoitteiden tärkeä raaka-aine. ”Typpilannoitetta voi itse asiassa pitää maakaasun jatkojalosteena”, havainnollistaa Lantmännen Agron myyntijohtaja Juho Urkko. Hintojen nousua on lietsonut osaltaan sekin, että merkittävä tuottaja Kiina on rajoittanut typpilannoitteiden vientiä. MIKKO RIIKILÄ VEHNÄ JA MAAKAASU HILAAVAT HINTAA 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000 Metsänlannoitukset, hehtaaria vuodessa. Tilasto kattaa kaikki omistajaryhmät. Lä hd e: Lu ke 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Lannoitukset kolminkertaistuneet Terveyslannoitus Yhteensä Kasvatuslannoitus 200 300 400 500 600 700 800 Yaran metsälannoitteiden hinnat keskimäärin tehtaalla 2021, euroa/? 11.1. Nopeaa nousua Yhteensä 25.10. 11.2. 28.4. 1.7. 13.8. 13.9. Lähde: Lantmännen Agro 8981_.indd 5 26.11.2021 15.06
AJASSA 2.12.2021 6 Metsälehti.fi LYHYET MTK RAKENTAA LUONTOARVOILLE MARKKINAT MTK perustaa sähköisen markkinapaikan, jossa luodaan markkinalähtöisesti keinoja luonnon tilan parantamiseksi. Luontoarvot.fi-palvelu julkistetaan ensi vuoden alkupuolella. ”Metsänomistajilla on metsiinsä liittyen erilaisia käyttötavoitteita ja luontoarvot.fi laajentaa metsänomistajan mahdollisuuksia metsiensä elinkeinolähtöiseksi hyödyntämiseksi”, kertoo MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola. SALLAN KANSALLISPUISTO PERUSTETAAN Eduskunta on siunannut Sallan kansallispuiston perustamisen. Puisto perustetaan valtion omistamalle Sallatunturin luonnonsuojelualueelle. Kyseessä on Suomen 41. kansallispuisto. Kansallispuistoon tulee kuulumaan noin 9 983 hehtaaria valtion omistamia maaja vesialueita. Puisto on etenkin vanhojen metsien, edustavien soiden, harjujen sekä jääkauden ja eroosion muovaamien maanmuotojen aluetta PUU PÄÄTYI METSÄKATOTUOTTEIDEN LISTALLE Euroopan komission on julkaissut aloitteen, jonka tavoitteena on metsäkadon ehkäiseminen ja metsien tilan heikkenemisen pysäyttäminen. Tämä tehtäisiin säätelemällä kuuden hyödykkeen – puun, kahvin, kaakaon, soijan, palmuöljyn ja nautakarjan – tuloa markkinoille. Alan toimijoiden tulisi näiden tuotteiden osalta osoittaa, että niiden tuotanto ei ole aiheuttanut metsäkatoa eikä heikentänyt metsien tilaa. Säännökset koskisivat myös EU:n sisämarkkinoita, eli esimerkiksi Suomessa valmistettuja puutuotteita. SAHOILLE ENNAKOIDAAN TYÖTAISTELUITA Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto varoittaa mekaanisen metsäteollisuuden työnantajia työmarkkinahäiriöistä. Alan yrityskohtaiset neuvottelut ovat edenneet takkuillen: sopimuksia on toistaiseksi saatu tehtyä vasta kahden yrityksen kanssa, kun sopimuskumppaneita on noin 200. ”Jo tässä vaiheessa on selvää, että työtaisteluilta metsän yrityksissä tuskin vältytään. Aika alkaa yksinkertaisesti loppua kesken”, Riku Aalto arvioi. VALTTERI SKYTTÄ JATKUVAPEITTEINEN metsänkasvatus on helpointa aloittaa metsässä, jossa on jo valmiiksi isoja puita ja taimia eli eri-ikäisrakenteisuutta. Metsikön alkutila on myös keskeinen tekijä, kun verrataan jatkuvan ja jaksollisen metsänkasvatuksen taloudellista kannattavuutta, kertoo Helsingin yliopiston professori Olli Tahvonen. ”Tässä usein sotketaan asioita. Moni ajattelee alkutilanteeksi metsikön, jossa alikasvosta ei ole ollenkaan ja sanoo sen perusteella, että jatkuvapeitteinen ei voi olla kannattavaa.” Totta on, että jos esimerkiksi tasaikäistä kuusikkoa on harvennettu alaharvennuksin ja alikasvosta eli taimia ei ole, taloudellinen optimointi tarjoaa kannattavimmaksi vaihtoehdoksi jaksolliseen kasvatukseen kuuluvaa päätehakkuuta. Jos alikasvosta sen sijaan on, metsä on eri-ikäisrakenteinen ja puulajeja useita, kannattavuusoptimointi voi antaa ykkösvaihtoehdoksi jatkuvapeitteisen käsittelyn. Uudistamisinvestointi saatava katettua Tahvonen on tänä syksynä koonnut yhteen katsauksen jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen taloudellisesta tutkimuksesta. Tutkimus ei tue julkisuudessa usein esitettyjä väitteitä, joiden mukaan metsänkasvatusmenetelmistä (jatkuva tai jaksollinen) toinen olisi aina kannattavampaa tai että toinen ei kannata koskaan. ”En pysty tutkimuksiin vedoten sanomaan, että toinen olisi kategorisesti kannattavampi kuin toinen”, Tahvonen sanoo. Tahvosen mukaan kannattavuusero jatkuvapeitteisen ja jaksollisen kasvatuksen välillä riippuu muun muassa puulajista, kasvupaikasta, korosta ja puunhinnoista. Oleellinen erottava tekijä ovat myös kustannukset. Jatkuva kasvatus perustuu puuston ilmaiseen, luontaiseen uudistumiseen. Jaksollinen kasvatus edellyttää avohakkuun jälkeen alkuinvestointia eli maanmuokkausta, taimien istutusta tai siementen kylvöä ja taimikonhoitoa. ”Metsänuudistamisinvestoinnista pitää saada rahat takaisin korkoineen. Jos korko on korkea ja investointikustannukset isot, on vaikea kilpailla ilmaisen luontaisen uudistumisen kanssa”, Tahvonen kertoo. Toisaalta metsän ilmaisen luontaisen uudistumisen on onnistuttava tuottamaan riittävästi taimia. Tahvosen mukaan luontaisen taimettumisen satunnaisvaihtelu sisältyy kannattavuuden laskentamalleihin. ”Optimiratkaisut nojaavat malleihin, jotka ovat linjassa sen kanssa, miten taimia on käytännön tutkimuskokeissa syntynyt.” Rehevä kasvupaikka suosii jaksollista Tahvosen kannattavuuska tsaus sisältää jatkuvan kasvatuksen osalta yläharvennettavat eli poimintahakattavat metsät. Mukana ei ole esimerkiksi pienaukkohakkuita. Rehevä kasvupaikka näyttää suosivan jaksollista kasvatusta, sillä se on kannattavampi valinta kuusikoissa, joissa kasvu on voimakasta ja nopeaa. ”Etelä-Suomen rehevimmillä kasvupaikoilla jaksollinen voi olla kuusikoissa kannattavampaa. Keski-Suomessa MT-kasvupaikalla jatkuvapeitteinen taas näyttää kuusikoissa kilpailukykyiseltä”, Tahvonen kertoo. Lähtötilanne ratkaisee menetelmän kannattavuuden Jaksollinen kasvatus kannattaa taloudellisesti EteläSuomen, jatkuva kasvatus KeskiSuomen kuusikoissa. Metsätalouden kannattavuuden näkökulmasta ei ole olemassa yhtä parasta metsänkasvatusmenetelmää. Kuvan kuusikkoon on tehty varovainen poimintahakkuu, jolla tähdätään hitaaseen siirtymään kohti jatkuvapeitteistä kasvatusta. VA LT TE RI SK YT TÄ JATKUVA JA JAKSOLLINEN ? Jatkuvassa kasvatuksessa metsään ei tehdä suuria aukkoja, metsä uudistuu luontaisesti siemenistä ja puusto on eri-ikäistä ja monenkokoista. ? Jaksollisessa kasvatuksessa metsää kasvatetaan tasaikäisenä ja tasarakenteisena uudistamisvaiheeseen, joka toteutetaan yleisimmin avohakkuuna, maanmuokkauksena ja taimien istutuksena tai siementen kylvönä. FAKTA 8983_.indd 6 26.11.2021 15.11
AJASSA 2.12.2021 Metsälehti.fi 7 JUSSI COLLIN LOKAKUUSSA konkurssiin hakeutuneen Otso Metsäpalvelujen konkurssipesän perkaus etenee. Edistystä on tullut muun muassa Otson hankkeiden eteenpäin siirtävmisessä. Lokakuun lopussa Otson siltaliiketoiminnan ely-keskuksen rahoittamat siltahankkeet myytiin VeiTa Tekniikka Oy:lle. Kaupan myötä Otson konkurssimenettelyn alkamiseen saakka hoitama siltaliiketoiminnan suunnittelu-, rakennuttamisja valvontatyön projektikanta siirtyi VeiTa Tekniikan vastuulle. Konkurssihallinto neuvottelee edelleen projektikannan siirrosta uudelle toteuttajalle. Neuvottelut käydään loppuvuoden aikana. Tarkoitus on mahdollistaa käynnissä olevien hankkeiden jatko mahdollisimman tehokkaasti. Tämä rajaisi huomattavasti hankkeisiin liittyvää takaisinperintäriskiä. Mikäli hankkeiden siirto onnistuu, siitä viestitään erikseen maanomistajille. Metsäkeskuksen ja maaja metsätalousministeriön kanssa on myös käyty keskusteluja kemerahankkeista ja niiden mahdollisesta siirrosta uudelle toimijalle. Keskusteluja on käyty hyvässä hengessä, konkurssihallinnosta kerrotaan. Konkurssihallinto pyrkii löytämään jatkajaa myös Otson tiekunnille tuottamalle hallintopalvelulle. Toistaiseksi jatkajaa ei ole löytynyt, mutta asiasta käydään yhä neuvotteluja. Osalle Otson hankkeista löytynyt tekijä JUSSI COLLIN SUOMETSISSÄ jatkuvapeitteinen metsänkasvatus on edelleen vähäistä. Suomen metsäkeskukseen saapuneiden metsänkäyttöilmoitusten perusteella jatkuvan kasvatuksen hakkuiden osuus koko maan suometsissä jäi viimeisen vuoden aikana muutamaan prosenttiin. Tarkastelujakso on viime vuoden elokuulta tämän vuoden heinäkuun loppuun. Suosituin hakkuutapa suometsissä oli avohakkuu (84 prosenttia). Toiseksi suosituin oli suojuspuuhakkuu, sen osuus oli lähes yhdeksän prosenttia. Kolmanneksi suosituin oli siemenpuuhakkuu, jonka osuus oli kuusi prosenttia. ”Poimintaja pienaukkohakkuita ei käytetä turvemailla kivennäismaita enemmän, mikä on hieman yllättävää”, Metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes sanoo. Maakunnittain tilanne kuitenkin vaihteli. Esimerkiksi avohakkuu oli suosituin kaikkialla muualla paitsi Lapissa, jossa suojuspuuhakkuiden osuus oli 53 prosenttia. Myös jatkuvan kasvatuksen hakkuutapojen suosiossa oli eroja: poimintahakkuiden osuus oli suurin Kainuussa, kuusi prosenttia, ja pienin Etelä-Pohjanmaalla, vain 0,7 prosenttia. Suometsät uudistetaan yhä avohakkuilla UUSI KESLA 326T-KUORMAIN Vahva ja ulottuva www.kesla.com MYYNTI, HUOLTO, VARAOSAT: www.agcosuomi.fi Keslalla yrittäjä on kuningas. Siksi olemmekin panostaneet kuormaintemme voimakkuuteen, kestävyyteen ja huollettavuuteen. Tutustu nyt uuteen KESLA 326T -kuormaimeen ja vaikutu! 8983_.indd 7 26.11.2021 15.11
2.12.2021 8 Metsälehti.fi AJASSA / HAASTATTELU VALTTERI SKYTTÄ, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT VENÄJÄ on rajoittanut marraskuun alusta puunvientiä ulkomaille – ja lisää rajoituksia on tiedossa ensi vuoden alusta. Vaikka rajoitusten on tulkittu kohdistuvan erityisesti Kiinaa vastaan, vientikielloilla on vaikutusta myös Venäjältä Suomeen tuotaviin puumääriin. Rajoitukset vaikuttavat eniten pyöreään havupuuhun, jonka tuonti Venäjältä loppuu ensi vuoden alussa kokonaan. Tukkina tai kuituna tuotava havupuu on kuitenkin vain pieni puro tuontipuun virrassa. Pääasiassa Venäjältä tuodaan Suomeen sellutehtaille päätyvää koivukuitupuuta ja tehtaille sekä lämpölaitoksiin päätyvää haketta. Niihin ei kohdistu suoraan rajoituksia, mutta Venäjä on supistanut puukuljetuksiin käytettävien rajanylityspaikkojen määriä, mikä tuntuu myös koivukuidun ja hakkeen tuonnissa. ”Marraskuussa voimaan tulleet rajoitteet koskivat rajanylityspaikkoja, joiden kautta Venäjältä voi viedä puuta muihin maihin. Rajanylityspaikoista merkittävin vaikutus on sillä, että raakapuun kuljetus Saimaan kanavaa myöten Suomeen loppui”, kertoo Venäjän metsäsektorin asiantuntija Juha Palokangas. Ensi vuoden alussa voimaan tuleva vientikielto tai -rajoitus koskee pyöreää havupuuta, vä”KREMLISSÄ ON HAVAHDUTTU” Venäjä kiristää puunvientihanojaan. Tavoitteena on hallita valtavan maan puuraaka-ainevirtoja, sanoo Juha Palokangas. ”Ne on suunnattu pääsääntöisesti Kiinaa vastaan.” pyöreän havupuun ja arvokkaiden lehtipuiden vientirajoitteista. ”Ne on suunnattu pääsääntöisesti Kiinaa vastaan, ja Venäjä on valmistellut asiaa pitkään.” Viime vuoden lukujen perusteella rajoitukset koskevat Suomeen tuodun puun osalta noin 1,5 miljoonaa kuutiota. Palokankaan mukaan rajoitukset voivat tuntua joissakin suomalaisissa puunjalostusyrityksissä, mutta kokonaiskuvassa 1,5 miljoonaa kuution muutos puuvirroissa ei heilauta Suomen metsäteollisuutta. ”Suurempi vaikutus puumarkkinoihin voi olla suhdanteilla, talven huonoilla korjuuoloilla tai työmarkkinataisteluilla.” Korvaava puu saadaan kotimaasta tai muista tuontimaista. hän jalostettua puuta ja arvokkaita lehtipuita. ”Ei koivua kuitenkaan.” Palokankaan mukaan keskusteluita puukuljetusten kohtalosta jatketaan yhä Suomen ja Venäjän välillä. ”Olen toiveikas, että esimerkiksi Saimaan kanavaa koskien saataisiin tänä vuonna vielä aikaiseksi toisenlainen ratkaisu. Aina pitää olla optimisti.” 1,5 miljoonaa kuutiota vähemmän Kaikkiaan suomalainen metsäteollisuus toi viime vuonna Venäjältä puuta lähes 10 miljoonan kuution edestä ja 360 miljoonan euron arvosta. Palokangas ei usko, että Venäjä tulee joustamaan 8982_.indd 8 26.11.2021 15.15
2.12.2021 Metsälehti.fi 9 AJASSA KOLUMNI ANTTI ASIKAINEN KIRJOITTAJA ON LUONNONVARAKESKUKSEN PROFESSORI. Venäjä kielsi marraskuun alussa puukuljetukset Suomeen Saimaan kanavaa myöten. Juha Palokankaan mukaan kanavaa myöten on tuotu puuta Äänisen takaa asti. Vesistökuljetusmahdollisuuden loppuminen käytännössä lopettaa tämän puun tuonnin. toimintaympäristöä, ympäristöasioita ja metsäautotieverkostoa. Muuten näihin kompastutaan ennemmin tai myöhemmin.” Palokankaan isoisän isä teki puutavarakauppaa Pietariin jo 1900-luvun alussa. Omia puitaan suurvallalle toimittanut maanviljelijä koki valitettavasti karun kohtalon vallankumousvuoden sivullisena uhrina. ”Hän oli viemässä syksyllä 1917 puutavaralastia Pietariin ja jäi sille tielleen.” Palokangas näkee silti Suomen ja Venäjän pitkän kauppahistorian ennen kaikkea mahdollisuutena. Pietariin kulkevat tavaravirrat ja konttiliikenne helpottavat Suomen logistiikkaa Pohjolan pussinperällä. Venäjän metsäsektorin kehityksellä olisi positiivisia vaikutuksia myös Suomelle. ”Suomessa on paljon metsäteknologiaa ja -osaamista, jota viedä Venäjälle.” Ongelmat muualla kuin puun viennissä Vientirajoituksilla Venäjä pyrkii hallitsemaan valtavan maan puuraaka-ainevirtoja ja nostamaan kotimaisia jalostusmääriä. ”Kremlissä on havahduttu metsäteollisuuden tilaan. Se on ollut Venäjällä pitkään aputoimiala”, Palokangas sanoo. Venäjällä on 22 prosenttia maailman metsävaroista, joten metsäteollisuudelle on tunnetusti valtavasti potentiaalia. Palokankaan mukaan puunvientirajoitukset ovat kuitenkin väärästä päästä aloitettu toimi, jos pyrkimyksenä on Venäjän oman puunjalostusteollisuuden kehittäminen. ”Ensiksi pitäisi laittaa kuntoon lainsäädäntöä, metsäteollisuuden OLEMME TOTTUNEET siihen, että vuosi ja vuosikymmen toisensa jälkeen Suomen metsät kasvavat edellisvuosia enemmän. Viimeisimmässä valtakunnan metsien inventoinnissa suunta näyttää kääntyneen: puusto kyllä lisääntyy, mutta kasvun tahti on hidastumassa. Syyksi on esitetty metsien ikärakenteen muutosta ja erityisesti pohjoisen Suomen männiköiden kasvuloikan päättymistä. Syynä voi olla myös yksittäisten puiden kasvuun vaikuttavat tekijät, jotka vaikuttavat puiden vuosirytmiin tai vedensaantiin. Tarkemmat tutkimukset aikanaan paljastavat, mistä tekijöistä muutos aiheutui. ILMIÖ EI OLE uusi muuallakaan Euroopassa. Kansainvälinen tutkijaryhmä julkaisi lähes kymmenen vuotta sitten tutkimuksen Nature-tiedesarjassa. He olivat havainneet ensimmäiset merkit EU:n metsien kasvun taittumisessa. Sodanjälkeisen ajan nopeasti lisääntyneet metsävarat eivät kasvaneet entiseen malliin. Syiksi arvioitiin metsien ikärakenteen muutokset ja erityisesti se, että vanheneva puusto on ohittanut nopean kasvun vaiheen. Muita syitä saattoivat olla myös jo tuolloin esiin nousseet metsätuhot, lähinnä myrskyt seurannaistuhoineen. 2020-luvun alkaessa useiden Keski-Euroopan maiden metsät ovat kääntymässä nieluista päästölähteiksi mittavien metsätuhojen seurauksena. Nyt EU:ssa suuntana on luonnonläheinen metsänhoito, johon pyritään sekametsien ja lehtipuun määrän kasvattamisen kautta. Metsästrategiassa on kuitenkin erikoinen kirjaus siitä, että peitteistä metsätaloutta on suosittava aina kuin mahdollista. Tämä suosii sukkession loppupään varjolajeja, joita ovat tuhoalttiit kuuset ja jalokuuset. Vastaavasti valoa tarvitsevat pioneeripuulajit, kuten koivut, tammi, pyökki ja männyt eivät oikein ota uudistuakseen varjostettuina. EU JA KOKO maailma vannoi Glasgow’n ilmastokokouksessa maankäyttösektorin ja erityisesti metsänielujen nimeen. Hyvä päätös on se, että metsäkato pysäytetään. Metsän hävittäminen rakentamisen tai maatalouden tieltä on pahimpia päästöjen aiheuttajia. Lisäksi olemassa olevien metsien heikkeneminen sekä lajirikkaudeltaan että puuston määrältään aiheuttaa diversiteettikatoa ja ilmastohaittaa. Mitkä tekijät sitten johtavat pitkällä aikavälillä metsävarojen kasvuun? Mielenkiintoinen maapari on Argentiina ja Uruguay. Argentiinassa hävitetään metsää ennennäkemättömällä tahdilla maatalouden tieltä. Syyllisiä tähän olemme me eurooppalaiset kiinalaisten ohella, sillä ruuan tuotantoa on siirretty Etelä-Amerikkaan. Metsällä ei myöskään ole paljon arvoa maanomistajalla, sillä Argentiinan metsäteollisuuteen ei ole investoitu. Uruguayssa sen sijaan suuret sellutehdasinvestoinnit ovat tehneet puun tuotannosta houkuttelevaa maanomistajille. Siksi metsävarojen kasvu on ollut valtavaa 1990 -luvulta lähtien. Nämä metsät ovat istutusmetsiä, jotka on perustettu pääosin laidunmaille. Puuta ja raaka-ainetta ne tuottavat tehokkaasti ja sitovat hiiltäkin, mutta luonnonmetsien moninaisuutta niissä ei tavoiteta. Missä metsällä on arvo, siellä metsävarat kasvavat. PUUN, METSÄN JA METSÄVAROJEN KASVU JUHA PALOKANGAS ? Venäjän metsäsektorin asiantuntija ? oli marraskuun loppuun asti Metsäteollisuus ry:ssä, nyt freelance-konsultti ? 45-vuotias ? asuu Helsingissä ? perheessä vaimo ja kaksi lasta ? harrastaa kuntoliikuntaa ja hirvestystä KUKA? Palokorot* Järeä puusto Muut Koivukuitua ja haketta Venäjältä Suomeen tuotu raakapuu vuonna 2020. 76 prosenttia kaikesta tuontipuusta on Venäjältä. Lähde: Luke, Metsäteollisuus ry Pyöreä havupuu Hake 39% 9% 4% Koivukuitupuu 48 % Lorem ipsum 8982_.indd 9 26.11.2021 15.15
2.12.2021 10 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI KAI TIRKKONEN, KUVAT S ahayhtiöiden ominaispiirre on, että taseet ovat heikot ja laihoina vuosi korjausvelkaa kertyy. Korona toi suhdannepiikin, vahvisti taseita ja laukaisi patoutuneiden investointien suman. Tukin käyttö nousee ainakin teoriassa tasolle, jota ei ole ennen koettu. SAHAT INVESTOIVAT, RIITTÄÄKÖ PUU? Sahayhtiöillä on käynnissä investointihankkeita ympäri Suomenmaan. Tukin käyttöaste voi nousta ennenkokemattoman korkealle. Aivan omaa luokkaansa on Metsä Groupin investointi Rauman suursahaan, joka kustantaa 200 miljoonaa euroa ja lisää tukinkäyttöä 1,5 miljoonalla kuutiolla. Yksityiset sahat investoivat vielä enemmän. Metsälehden laatiman koosteen mukaan investointipotti on yhteensä lähellä 300 miljoonaa euroa. Vaikutus tukinkäyttöön ei ole aivan yhtä suuri, sillä osa investoinneista on ylläpitoa tai jalostusasteen nostoa. Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori muistelee, että pitää mennä 1990-luvulle asAJASSA 9039_.indd 10 26.11.2021 15.18
2.12.2021 Metsälehti.fi 11 SAHAT INVESTOIVAT, RIITTÄÄKÖ PUU? ti, jotta investointitahdissa löytää vertailukohdan. Hänen mukaansa koronasuhdanteen tuomat tulosparannukset ovat olleet laukaiseva tekijä, mutta investointitarpeet on mietitty jo aiemmin. ”Nyt viimeinkin taseet mahdollistavat suunnitelmien toteuttamisen. Sahoille pääsi syntymään aika paha investointivelka, jota korjataan.” Merkittävä osa sahalaitoksista on tehty 1990-luvulla. Sahaaminen on rajua touhua, joka kuluttaa rautaa, ja samalla kun rautaa uusitaan laitokset myös modernisoidaan uusimmalla digiteknologialla. Kapasiteetin lisäys ei ole sama asia kuin tuotannon lisäys. Mahdollista sekin, että sahoja pannaan kiinni huonommasta päästä, eivätkä pysähtyvät sahat ole samoja yhtiöitä kuin investoivat sahat. ”On välttämätöntä, että sahateollisuus pysyy tuottavuuskehityksessä mukana. Yhden vuoden investointipurskahdus ei siihen riitä.” Merivuoren tuntuma on, että modernisointitahdin pitäisi olla vähintään sadan miljoonan euron luokkaa vuodessa seuraavan kymmenen vuoden ajan, jotta toimiala olisi iskukunnossa. Pohjoisessa tapahtuu Metsä Groupin Kemin biotuotetehdas ja Stora Enson kartongille muunnettu kone Oulussa ovat lisänneet ja lisäävät kuitupuun käyttöä. Samalla liikkuu tukki. Pohjoisen sahoista investoinneista ovatkin ilmoittaneet Hasa, Junnikkala, Kuhmo, Oresko, Pölkky, Vuokila Wood ja Tervolan molemmat sahat Veljekset Vaara ja Tervolan Saha ja Höyläämö. Junnikkala uutisoi kesällä, että rakentaa Ouluun täysin uuden, 70 miljoonaa euroa maksavan sahan. Ulostulo oli etupainotteinen, sillä vaikka sahan paikka oli katsottu, sitä ei voitu vielä julkistaa. ”Suunnitelma pitää edelleen paikkansa”, toimitusjohtaja Kalle Junnikkala sanoo. ”Tavoite on, että saha käynnistyy joulukuussa 2023.” Junnikkala lupailee, että lisää kerrottavaa tulee piakkoin ja silloin sahan paikkakin julkistetaan. Hanke on suuri yritykselle, jonka viimeisen tilinpäätöksen liikevaihto oli noin 90 miljoonaa ja omavaraisuusaste 25 prosentissa. ”Investointi oli päätetty jo ennen kuin korona-ajan sahasuhdanne alkoi. Huippusuhdanteella ei siis ollut suoranaista vaikutusta, mutta toki se helpottaa.” Oulun yksiköstä tulee samankokoinen kuin aiemmat yksiköt Kalajoki ja Oulainen yhteensä. Tukin käyttö kasvaa 750 000 kuutiometrillä. ”Jäätävä määrä”, Junnikkala sanoo itsekin. Lisäys painottuu mäntyyn. ”Sijaintipäätös muodostui lähinnä kolmesta seikasta: Oulun seudulla on aukko sahoista, kuiduttavan teollisuuden hankkeet ja missä on meidän puunhankinnan luonteva kasvusuunta.” ”Sahateollisuuden on pysyttävä tuottavuuskehityksessä mukana. Vuoden investointipurskahdus ei siihen riitä.” Junnikkala Oy valmistelee yksityisten sahojen suurin investointia, täysin uutta sahaa Ouluun. Sahoille on kertynyt investointivelkaa ja koronasuhdanne on laukaissut investointisuman. ›› AJASSA 9039_.indd 11 26.11.2021 15.18
2.12.2021 12 Metsälehti.fi Lähde: Metsäkeskus, tilanne 14.12. Metsäosastoa vankistetaan ja Oulun-laitos vaikuttaa puunhankintaan jo ensi vuoden aikana. ”Aikaa vielä on. Laitteiden asennuksessa ei puolta vuotta kauempaa mene, mutta tarvitaan myös kiinteistöjä ja muuta infraa.” Junnikkalan mukaan yhtiö keskittyy nyt perussahatavaran tuotantoon ja se mahdollistaa jalostusinvestoinnit tulevaisuudessa. ”Iso trendi on, että puurakentaminen kasvaa maailmanlaajuisesti. Suomalainen laatusahatavara tekee kauppansa suhdanteista huolimatta. Ja hienoa, että puukauppa käy tasaisesti.” Jatkoa seurannee, sillä ”haluamme olla niitä sahoja, jotka kuuluvat metsäteollisuuden selkärankaan”. Vaikeasti hahmotettava jatkojalostus Investoinnit voivat olla tuotantomääriä lisääviä, tehokkuutta parantavia tai sitten jatkojalostuksella otetaan samasta puumäärästä irti enemmän liiketoimintaa. Investoinnit näyttävät painottuvat vahvasti perussahauksen ja sen edellytysten parantamiseen. Kokonaiskuvan muodostaminen on hankalaa, sillä kaikki jatkojalostus ei tapahdu sahalla eikä sahayhtiössä. Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Matti Mikkolan mukaan kokonaiskuva muuttuu jos mukaan otetaan puuta käyttävä rakennusteollisuus. ”Puurakentamisen teollisen esivalmistuksen kehittämiseen on selvää halua ja arvoketjuun syntyy jatkuvasti uusia yrityksiä. Yksittäiset investoinnit harvoin ylittävät kymmenen miljoonan euron rajaa, sillä ne jakautuvat tasaisesti pk-valtaiselle sektorille.” Tosin sahatavaran koronasuhdanne ei jatkojalostusta suosi, vaan on päinvastoin nostanut raaka-ainekustannuksia. ”Kuitenkin puurakentaminen on se, mistä lisää maksukykyä tulee kannolle asti, ja sen tukeminen sataa metsänomistajien laareihin.” Tiukemmalle vetää Investoinnit lisäävät tukin käyttökapasiteettia suoraan lähes neljällä miljoonalla kuutiometrillä. Niiden päälle oma vaikutuksensa on erinäisillä tuotan1. METSÄ GROUP RAUMA ›› Suursaha käynnistyy syksyllä 2022. Investoinnin arvo 200 miljoonaa euroa, mäntytukin käyttö 1,5 miljoonaa kuutiometriä. ÄÄNEKOSKI ›› Suunnitelma kertopuutehtaasta, päätöstä ei ole. ›› Investoinnin arvo noin 200 miljoonaa euroa, tukinkäyttö 375 000 kuutiota. Kaavailtu rakennusaikataulu 2022-2026. 2. BINDERHOLZ NORDIC OY LIEKSA ›› 40 miljoonan euron investointi jatkojalostukseen. Uusi höylälaitos, lämpöpuulaitos sekä sahatavaran kuivauskapasiteetin lisääminen. ›› Investointi kokonaisuudessaan valmis 2023. 3. VELJEKSET VAARA OY TERVOLA ›› Kuivaamokapasiteetin lisäys. Vajaan neljän miljoonan euron investointi valmis vuonna 2022. 4. TERVOLAN SAHA JA HÖYLÄÄMÖ OY TERVOLA ›› Uusi sahalinja sahaansyötöstä tuorelajitteluun. ›› 22 miljoonan euron investointi koeajovaiheessa alkukesällä 2023. ›› Korvaa vanhan sahalinjan. ›› Tukin käyttö kasvaa 100 000 kuutiometristä 230 000 kuutiometriin. 5. VUOKILA WOOD OY HAUKIPUDAS ›› Sahan modernisointi. Neljän miljoonan euron investointi valmis helmikuussa 2022. ›› Tukin käyttö kasvaa 80 000 kuutiometristä 130 000 kuutiometriin. 6. PÖLKKY OY KAJAANI ›› Sahatavaran lajittelulaitoksen uusiminen. ›› Investoinnin arvo noin kymmenen miljoonaa euroa, koekäyttö alkaa vuoden 2022 lopulla. 7. JUNNIKKALA OY OULU ›› Täysin uusi saha, 70 miljoonan euron investoinnin määrä valmistua vuoden 2023 loppuun mennessä. ›› Tukin käyttö nousee 0,75 miljoonasta kuutiometristä 1,4 miljoonaan kuutiometriin. ”Iso trendi on, että puurakentaminen kasvaa maailmanlaajuisesti.” Toimitusjohtaja Kalle Junnikkala uskoo puurakentamisen kasvuun ja suomalaisen sahatavaran kilpailukykyyn. METSÄLEHDEN TIEDOSSA OLEVAT SAHOJEN INVESTOINNIT 8. KOSKISEN OY KÄRKÖLÄ ›› Uusi sahauslinja, korvaa Järvelän taajamassa sijaitsevan vanhan sahauslinjan. ›› 48 miljoonan euron investointi valmistuu kesällä 2023. ›› Tukin nettokäyttö kasvaa noin 250 000 kuutiota. 9. KEITELE GROUP KEITELE ›› Kattilalaitoksen modernisointi 2022. 10. KUHMO OY KUHMO ›› Sahaansyötön ja kuorinnan uudistaminen 2021, sahatavaran paketointilinjan uudistaminen 2022, sahalinjan uudistaminen 2023. Investoinnit yhteensä noin 34 miljoonaa euroa. ›› Tukin käyttökapasiteetti nousee runsaasta 0,8 miljoonasta kuutiometristä yli 1,3 miljoonaan kuutiometriin. 11. HASA ›› Haapavedellä tukinsyötön, sahalinjan, rimoittamon ja sivutuotteiden käsittelyn uusiminen sekä kahden kuivaamon modernisointi ensi kesään mennessä, ja Haapajärvellä kuivaamon uusiminen vuonna 2023. ›› Investointien arvo yhteensä 14 miljoonaa. ›› Tukin käyttökapasiteetti nousee 100 000 kuutiometriä nykyisestä noin 900 000 kuutiometristä. 12. ORASKO OY UTAJÄRVI ›› Tukinlajittelijan uusinta, valmistuu kesällä 2022. Myös lämpölaitosinvestointi meneillään ja kuivaamon uusimisesta neuvotellaan. ›› Tukin käyttökapasiteetti kasvaa 160 000 kuutiometristä yli 500 000 kuutiometriin. 13. VERSOWOOD OY VIERUMÄKI YM. ›› Useita erillisiä, alle 10 miljoonan euron investointeja sahaukseen, jälkikäsittelyyn ja jatkojalostukseen eri toimipaikoissa syksyyn 2023 mennessä, suurimpana ison puun sahauslinjan uudistaminen Vierumäellä. ›› Investoinnit yhteensä 35 miljoonaa euroa. Tukin käyttö kasvaa noin 300 000 kuutiometriä. 6. 10. 11. 12. 1. 1. 9. 8. 13. 2. 5. 3. 4. Versowood Oy Koskisen Oy Metsä Group Metsä Group Keitele Group Pölkky Oy Kuhmo Oy Hasa Orasko Oy Veljekset Vaara Oy Junnikkala Oy Tervolan Saha ja Höyläämö Oy Vuokila Wood Oy Binderholz Nordic Oy AJASSA 7. 9039_.indd 12 26.11.2021 15.18
2.12.2021 Metsälehti.fi 13 non pullonkaulojen avaamisilla. Metsä Groupin suunnittelema, mutta vielä päätöstä odottava kertopuutehdas Äänekoskelle ei ole arviossa mukana. Viimevuosina havutukin korjuumäärät ovat olleet keskimäärin 26 miljoonaa kuutiometriä, joten investointien valossa korjuumäärä voisi nousta ainakin 30 miljoonaan kuutiometriin. Yli kymmenen prosentin lisäys on kasvuloikka, mutta voiko havutukkia korjata jatkuvasti 30 miljoonaa kuutiometriä? Tähän vastaa VMI:n valossa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Hannu Hirvelä. ”Luken suurimman ylläpidettävissä olevan hakkuukertymän arviossa havutukin vuosittainen hakkuumäärä on kaudella 2016 –2025 arvioitu 33,6 miljoonaksi kuutiometriksi, sitä seuraavalla kymmenvuotiskaudella 34,6 miljoonaksi ja sitä seuraavalla 35 miljoonaksi”, hän kertoo. Mahdollisessa hakkuumäärässä on otettu huomioon rajoittavia tekijöitä, kuten erilaiset ja eri syistä johtuvat monimuotoisuustoimet ja etenkin, että ei vaaranneta tulevaisuuden hakkuumahdollisuuksia. Havutukin käyttöaste eli korjuumäärän suhde hakkuumahdollisuuksiin kävi lähellä 85 prosenttia huippuvuonna 2018, mutta on viime vuosina vaihdellut 75 prosentin molemmin puolin. Meneillään olevat sahainvestoinnit nostaisivat käyttöasteen pysyvästi yli 85 prosenttiin – edellyttäen, että sahat pyörivät täysillä. Sahalaitokset ovat toiminnallisesti varsin samanlaisia, ja uuden laitoksen laitetoimitukset voivat tapahtua nopeasti. Vielä vähän varaa lisätä Havutukin hakkuumäärät, miljoonaa kuutiota Lä hd e: Lu ke , VM I12 -a in eis to Suurin ylläpidettävissä oleva havutukin hakkuukertymäarvio, milj. /m 3 33,6 34,6 35 AJASSA 9039_.indd 13 26.11.2021 15.19
2.12.2021 14 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI EMIL BOBYREV, KUVAT ”KOIVUTUKISTA on niukkuutta ja tuotantoa on jouduttu rajoittamaan, ei paljon mutta kuitenkin”, toteaa Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Mäntylä. ”Käyttömäärä on noussut merkittävästi, sillä koivuvanerin markkinat ovat parantuneet ja koivutukkia käytetään myös kertopuussa.” Kertopuu on kuin paksuista viiluista liimattua vaneripalkkia. Koivu antaa kertopuulle paremman jäykkyyden kuin kuusi. Mäntylä toteaa koivun ongelmaksi, että sitä on sekapuuna ja korjuuerät ovat pieniä. Korjuumääriä on vaikea säädellä, koska sitä tulee mitä on tullakseen muun korjuun mukana. KorjuuMISTÄ SAISI KOIVUA? Koivutukin saatavuus on rajoittanut ainakin Metsä Groupin tuotantoa, kun taas Riga Woodille markkinat ovat tasapainossa. MIKKO HÄYRYNEN VIIMEISEN kymmenen vuoden aikana venäläisen koivuvanerin tuonti EU-alueelle on kasvanut voimakkaasti ja hinta laskenut. Eurooppalaisten vanerintuottajien yhteenliittymä Woodpecker on valittanut EU:n komissiolle polkumyynnistä eli keinotekoisen alhaisista myyntihinnoista. Komissio asetti kesäkuussa väliaikaiset polkumyyntitullit venäläiselle koivuvanerille. POLKUMYYNTISYYTE EU-TASOLLA ta ei voi suunnata puhtaisiin koivikoihin, koska korjuukypsiä sellaisia ei juuri ole. Vaikka sahapuuksi kasvatettavan koivikon kiertoaika on havupuita lyhyempi, niin vanerikoivujen kiertoaikaa pidentää, että sorvauksessa latvaläpimitta on vähintään 18 senttiä, kun sahatukissa se voi olla 15 senttiä. Siksi 1990-luvulla istutetut peltokoivikotkaan eivät anna vielä kunnolla satoa. Sastamalassa on riittänyt sorvattaa Sastamalassa toimiva Riga Wood Finland sorvaa vuodessa reilut sata tuhatta kuutiota koivutukkia. Sorviviilut jatkojalostetaan vaneriksi Baltian tehtailla, pääosin Latviassa. Metsäpäällikkö Timo Uotila Hyvälaatuinen vanerikoivuleimikko korjattiin marraskuun sateissa Vesilahdella Tampereen tuntumassa. Vanerikoivun korjuu painottuu talvikauteen, Timo Uotila kertoo. toteaa vaneritukin markkinoiden olevan varsin hyvin tasapainossa. ”Keväällä sitä on vähän enemmän tarjolla ja syksyllä on niukempaa, koska talvella hakataan kasvupaikkoja, joissa koivua on luontaisesti.” Riga Wood ostaa vanerikoivut pääsääntöisesti tehtaalle toimittuna noin kolmeltakymmeneltä Riga Woodin metsäpäällikkö Timo Uotila muistuttaa metsänomistajia koivutukin hyvästä kysynnästä, joka kannattaa hyödyntää. PUUKAUPPA & TALOUS 9036_.indd 14 26.11.2021 15.22
PUUKAUPPA & TALOUS 2.12.2021 toimittajalta, ja myös pieniä yksittäiseriä ostetaan. Uotila korostaa, että havutukkiin verrattuna koivutukki on helpompi artikkeli, sillä varastoinnissa ei tule hyönteisvikuutuksia. ”Lokakuusta eteenpäin ei ole mitään ongelmaa, talvikaatoinen tukki kestää hyvälaatuisena kesään saakka, mutta sen jälkeen tukkien päät alkavat pehmetä ja lahota. Kesäkaatoisessa ei pysy kuori kiinni ja tukit alkavat kuivua nopeasti pinnasta ja päistä.” Vanerikoivun laatuvaatimukset ovat sahatukkia löysemmät, sillä sorvikoivussa sallitaan enemmän lenkoutta ja lyhin pituus on kolme metriä. Hieskoivu käy yhtälailla eikä sitä hinnoitella eri tavalla. Koivuvanerilla suhdanteet ”Keväällä sitä on vähän enemmän tarjolla ja syksyllä on niukempaa.” ovat loivempia kuin havuvanerilla tai sahatavaralla. ”Tulevaisuus näyttää valoisalta ja tarkoitus on kasvattaa puun hankintaa ja tuotantoa jatkuvasti.” Pienin tilastoitu Koivutukki on selvästi pienin tilastoitu puutavaralaji. Korjuumäärät seurailevat yleistä hakkuutasoa ja ovat menneellä kymmenvuotiskaudella olleet miljoonan kuutiometrin kahta puolta. Tai tarkkaan ottaen tilastointi koskee lehtitukkia, mutta käytännössä muiden lehtipuiden kuin koivun osuus on mitättömän pieni. Havupuuhun verrattuna koivulla tukkikertymä on huomattavan pieni, kymmenen prosentin tuntumassa, kun se männyllä on 40 prosentin ja kuusella lähes 60 prosentin luokkaa. Vaneritukkeja poimitaan pienistäkin kertymistä, sillä leimikoissa vanerikoivua voi olla vain muutama prosentti. Kotimaan hakkuiden lisäksi tuontia on ollut 100 000–300 000 kuutiota. Määrällisesti tuonti on pientä, mutta kotimaan kertymään suhteutettuna suurta. MIKKO HÄYRYNEN ”KOIVUTUKIN kantohinta vaihtelee päätehakkuilla sahaja vaneritukin 50 eurosta viilutukin 85 euroon”, Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan asiakkuuspäällikkö Janne Maijala kertoo. ”Myös mitat ja laatu vaihtelevat tapauskohtaisesti ja riippuu ihan, että kenelle myy.” Koivutukki on metsätalouden sivuartikkeli, jota tulee pieniä määriä kuusileimikoiden seassa. Sen sijaan puhtaankomeita, korjuukypsiä koivikoita Maijala ei tiedä alueeltaan lainkaan. Jotta koivutukille ylipäätään saa täyden hinnan, minimierän tulisi olla rekan nuppikuorma. Joskus metsänhoitoyhdistys joutuu kokoilemaan sen eri myyjien pienistä nökkösistä. Ilmastonmuutos ja kirjanpainaja lisäävät kiinnostusta Kiinnostus kasvattaa koivua kuusikoiden sekapuuna on nousussa ilmastonmuutoksen ja kirjanpainajatuhojen vuoksi. Koivutukin tilastoitu hinta jää kuitenkin noin kahteen kolmasosaan kuusitukista. Hintaero kapenisi jos viilulaadun osuutta pystyisi nostamaan. Viilukoivu on oksatonta ja suoraa viiteen metriin. Se menee nimensä mukaisesti viilutukseen eli sitä ei sorvata, vaan se leikataan viiluiksi. Viiluja käytetään kalusteiden pintaviiluina. Maijala laskee, että muutenkin pienestä koivutukkikertymästä viilulaatua on ehkä noin kuudesosa. ”Nyt viilukoivut ovat ’vahingossa kasvaneita’. Laatukoivun kasvattaminen edellyttäisi hoitoa ja harrastuneisuutta.” Vaikka kiinnostusta voisi olla, koivutukin kasvatuksen kohottaminen sivutuotteesta havutukin rinnalle on vaikeaa peuraja hirvituhojen vuoksi. Koivutukilla on leveä hintahaitari Täyden hinnan saamiseksi täytyy tarjolla olla rekan nuppikuorman verran koivutukkia. Mikko Häyrynen Taskukalenteri 2022 Sisältää kattavan tietopaketin hevosista ja raveista kiinnostuneille Kalenterissa on vuoden 2022 ravikilpailupäivät, sekä hevosalan toimijoiden yhteystiedot, omistajan ja kasvattajan muistilistat sekä tilastotietoja. Mukana myös nimipäivät sekä välimatkataulukko. Molemmat kalenterit edullisesti yhteensä vain Pakettitarjous sisältää seinäkalenterin sekä taskukalenterin vuodelle 2022. Hevosurheilun kalenterit vuodelle 2022 Vuosi toisensa jälkeen suurta suosiota saaneet Hevosurheilun kalenterit ovat taas tilattavissa. Kalenterit ovat aina yhtä odotettuja ja kulkevat hevosihmisten mukana koko vuoden. Raviseinäkalenteri 2022 Upeasti kuvitetussa seinäkalenterissa on kuukauden ravipäiväkalenteri jokaisella aukeamalla. Kalenterissa on myös luettelot kuukauden suurkilpailuista sekä tilaa muistiinpanoille. Kalenterissa kerrotaan myös Hevosurheilun ilmestymispäivät vuodelle 2022. puh. 020 760 5300 tilaukset@hevosurheilu.fi www.hevosurheilu.fi 12,50 €/kpl 11,00 €/kpl 21,00 €/paketti + Huippusuositut kalenterit – tilaa ennakkoon! TILAUKSET: kauppa.hevosurheilu.fi Kalenterit toimitetaan joulukuun aikana. Postikulut 5,90 € 9036_.indd 15 26.11.2021 15.22
2.12.2021 16 Metsälehti.fi PUUKAUPPA & TALOUS s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 63,68 s 67,15 s 42,81 s 17,94 ? 20,58 s 17,90 s 26,01 ? 28,81 Uudistushakkuu 65,32 s 68,04 s 44,36 s 19,30 ? 21,64 ? 19,44 s 28,89 ? 30,17 ? Harvennushakkuu 57,47 ? 59,57 s 39,24 s 17,73 ? 18,42 s 17,57 s 24,01 ? 25,29 ? Ensiharvennus .. .. .. 14,17 s .. 14,04 s .. .. Hankintahinnat 64,63 ? 66,70 ? 48,57 ? 32,61 ? 32,42 ? 32,09 s .. .. s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 62,64 ? 65,89 42,40 s 18,06 s 20,24 s 17,34 ? 25,21 s 26,53 ? Uudistushakkuu 64,95 ? 66,98 ? 44,32 s 20,44 s 21,91 s 19,21 s 29,13 s 28,79 ? Harvennushakkuu 55,37 ? 56,82 ? 37,48 ? 17,46 s 17,43 s 16,91 ? 23,75 ? 23,76 ? Ensiharvennus .. .. .. 13,55 s 13,83 s 13,64 s .. .. Hankintahinnat 63,61 s 65,02 ? 47,96 s 33,56 ? 33,44 s 32,83 ? .. .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,89 ? 58,62 ? .. 17,72 ? 19,17 ? 16,79 ? 25,34 ? 25,81 ? Uudistushakkuu 60,06 ? 61,08 ? .. 20,38 ? 20,88 ? 18,85 ? 27,77 ? 27,50 ? Harvennushakkuu 51,40 ? 51,59 ? .. 16,81 ? 17,79 ? 15,57 ? 23,76 ? 23,41 ? Ensiharvennus .. .. .. 13,70 ? .. 12,52 ? .. .. Hankintahinnat 60,94 ? 61,37 s .. 32,12 ? .. 31,98 ? .. .. s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,94 ? 56,14 s .. 15,66 ? 15,70 ? 14,25 s 23,47 ? 24,14 ? Uudistushakkuu 58,08 s 58,71 s .. 18,59 s 18,52 s 17,62 s 25,84 s .. Harvennushakkuu 49,27 ? 48,90 s .. 15,23 s 14,47 ? 14,35 s 22,62 ? 22,74 s Ensiharvennus .. .. .. 12,48 s .. 10,54 s .. .. Hankintahinnat 59,39 s 59,98 s .. 29,70 ? 29,42 s 29,57 ? .. .. s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,54 s 53,01 s .. 17,01 s 17,67 s 15,70 s 23,47 ? 26,26 s Uudistushakkuu 58,32 s 54,25 ? .. 20,84 s 19,06 s 18,79 s 26,77 s 27,19 s Harvennushakkuu 47,71 ? 46,74 s .. 15,42 s .. 13,87 s .. .. Ensiharvennus .. .. .. .. .. .. .. .. Hankintahinnat .. .. .. .. .. .. .. .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 61,63 ? 63,15 ? 35,82 ? 17,88 ? .. 17,47 ? 26,54 .. Uudistushakkuu 63,69 ? 63,95 ? 36,38 ? 19,49 ? .. 19,00 ? 29,71 .. Harvennushakkuu 50,07 ? 50,68 ? 30,89 s 16,56 ? .. 15,80 s 22,90 ? .. Ensiharvennus .. .. .. .. .. .. .. .. Hankintahinnat 58,40 ? 59,22 ? .. 31,48 ? .. 31,80 s .. .. ET EL Ä-P OH JA NM AA s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 60,54 ? 64,89 ? 44,33 ? 17,45 ? 19,28 s 16,95 ? 25,28 ? 26,70 s Uudistushakkuu 63,30 s 66,23 ? 46,46 ? 19,78 s 21,04 s 19,04 s 28,49 ? 28,86 s Harvennushakkuu 52,92 ? 55,19 ? 38,94 s 16,81 ? 17,46 16,44 s 23,50 ? 23,47 ? Ensiharvennus 38,20 ? 39,95 ? 31,49 ? 13,20 ? 13,09 ? 12,86 s .. .. Hankintahinnat 61,10 ? 62,79 ? 48,64 ? 32,02 ? 32,34 ? 32,19 ? 37,78 s 36,75 s KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 43-46 keskiarvo s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 58,66 ? 62,30 ? 44,54 s 16,65 s 17,18 s 16,45 s 23,96 s 24,38 s Uudistushakkuu 61,96 ? 64,15 ? 47,33 ? 18,81 s 19,19 s 18,64 s 27,71 s 28,45 s Harvennushakkuu 51,32 s 52,14 ? 38,65 ? 16,34 ? 16,67 ? 16,42 ? 22,92 ? 22,72 ? Ensiharvennus 30,05 ? 34,31 ? 29,92 ? 12,33 ? 12,25 ? 12,75 ? .. .. Hankintahinnat 58,99 ? 60,09 ? 48,20 s 32,19 s 32,20 s 31,93 ? .. .. s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 62,79 s 66,13 s 47,58 ? 19,01 ? 20,50 ? 17,99 s 26,66 s 29,27 s Uudistushakkuu 65,35 s 67,43 s 49,96 ? 21,46 s 22,26 ? 19,82 s 29,78 s 31,05 s Harvennushakkuu 55,32 ? 56,04 ? 40,49 s 18,69 ? 18,71 ? 17,85 s 25,59 s 25,92 s Ensiharvennus .. .. .. 14,26 ? 14,73 s 13,89 s .. .. Hankintahinnat 62,69 s 63,90 s 50,16 s 33,65 ? 33,71 s 33,30 ? .. .. KY M I-S AV O SA VO -K AR W JA LA METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi OSTOT JA HINNAT Harvennushakkuu syksyllä Kohde: Järeydeltään vaihtelevaa kolmoskehitysluokan sekametsää ja männikköä kangasmaalla. Kesäkorjuukelpoinen leimikko kevytrakenteisen metsäautotien varrella. Sijainti: Kainuu Ostaja: Mhy Kainuun puunvälitys korjuupalveluna, puuta toimitettiin neljälle ostajalle. Hakkuukertymä: 573 m 3 Leimikon koko: 10,5 ha Muuta: Metsänhoitoyhdistyksen valtakirjakauppa kilpailutettiin heinäkuun lopulla. Sopimus allekirjoitettiin syyskuun lopulla, korjuu oli lokakuun puolivälissä. Erityisesti sekametsässä ajouria vahvistettiin latvuksilla. Korjuun aikana ei ollut sateita, mutta kaukokuljetus odottaa pakkasjaksoa syyssateiden alkamisen vuoksi. Puutavaralaji määrä m 3 kantohinta €/m 3 myyntitulo Mäntytukki 89 57 5 073 Mäntypikkutukki 90 47 4 230 Mäntykuitu 184 18 3 312 Mäntyparru 96 22 2 112 Kuusitukki 8 57 456 Kuusipikkutukki 5 47 235 Kuusikuitu 45 18 810 Koivukuitu 56 18 1 008 Yhteensä 573 keskim. 30,1 €/m 3 17 236 TUORE PUUKAUPPA Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Milj.m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 2020 2019 2021 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 .. Nimelliskantohintojen kehitys 10 20 30 40 50 60 70 80 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 2001 2005 2010 2015 2021 Lähde: Luke €/m 3 Harvennushakkuu syksyllä Kohde: Järeydeltään vaihtelevaa kolmoskehitysluokan sekametsää ja männikköä kangasmaalla. Kesäkorjuukelpoinen leimikko kevytrakenteisen metsäautotien varrella. Sijainti: Kainuu Ostaja: Mhy Kainuun puunvälitys korjuupalveluna, puuta toimitettiin neljälle ostajalle. Hakkuukertymä: 573 m3 Leimikon koko: 10,5 ha Muuta: Metsänhoitoyhdistyksen valtakirjakauppa kilpailutettiin heinäkuun lopulla. Sopimus allekirjoitettiin syyskuun lopulla, korjuu oli lokakuun puolivälissä. Erityisesti sekametsässä ajouria vahvistettiin latvuksilla. Korjuun aikana ei ollut sateita, mutta kaukokuljetus odottaa pakkasjaksoa syyssateiden alkamisen vuoksi. Puutavaralaji määrä m3 kantohinta €/m3 myyntitulo Mäntytukki 89 57 5 073 Mäntypikkutukki 90 47 4 230 Mäntykuitu 184 18 3 312 Mäntyparru 96 22 2 112 Kuusitukki 8 57 456 Kuusipikkutukki 5 47 235 Kuusikuitu 45 18 810 Koivukuitu 56 18 1 008 Yhteensä 573 keskim. 30,1 €/m3 17 236 Yhteensä 408 18 952,50 9036_.indd 16 26.11.2021 15.22
PUUKAUPPA & TALOUS Kun metsäsi voi hyvin, kaikki voittavat – sinä, metsä ja ympäristö. Siksi palkitsemme järjestelmällisen metsänhoidon. Siitä on etua kaikissa elämäntilanteissa. UPM Kasvu -kumppanuus on sinun ja metsäsi etuohjelma. RYHDY KUMPPANIKSI www.upmmetsa.fi/kumppanuus METSÄSSÄSI ON KASVUVARAA 9036_.indd 17 26.11.2021 15.22
2.12.2021 18 Metsälehti.fi YLÄKERTA LUKIJAKUVA Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. MALTTIA METSÄKESKUSTELUUN Tutkimus ei anna ohjetta siitä, kuinka metsänhoidon tavoitteita tulisi painottaa. Siihen tarvitaan kiihkotonta arvokeskustelua, kirjoittaa professori Heikki Hänninen. METSÄKESKUSTELU käy Suomessa kuumana. Monilta tutkijoiltakin kuullaan tämän tästä melkoisen jyrkkiä kannanottoja. Osa katsoo suomalaisen metsätalouden olevan esimerkillistä uudistuvan luonnonvaran kestävää käyttöä. Toiset taas antavat ymmärtää, että luontokatoa aiheuttava suomalainen metsätalous on osaltaan synnyttämässä sitä eksistentiaalista uhkaa, jonka ihmiskunta itselleen aiheuttaa. Eksistentiaalinen uhka tarkoittaa uhkaa ihmiskunnan olemassaololle. Kovin pienestä synnistä suomalaista metsätaloutta ei siis tässä syytetä. Minä koen tämän väittelyn itselleni vieraaksi. Minäkin kannan huolta luonnonkirjon kapenemisesta, mutta toisaalta haluan muistuttaa siitä, että nykyisenkaltaisen sivilisaation kehittyminen ei olisi ollut mahdollista ilman laajamittaista luonnonvarojen hyödyntämistä. Meillä suomalaisillakaan ei olisi kouluja eikä sairaaloita, jollemme olisi käyttäneet metsiämme hyvinvointivaltiomme rakentamiseen. MIELENI PALAA 1970-LUVUN teinivuosiini kotitilallani Keski-Suomessa. Yksi metsäretkieni suosikkikohteista oli metsäaukko, jonka keskellä kasvaneen kilpikaarnaisen lakkapäämännyn latvassa pesi kalasääskipariskunta. Keväisin seurasin lintuparin puuhia kauempaa metsän siimeksestä, syksyisin keitin aukon laidassa tervaskannon nokassa nokipannukahvia, lakkapäätä ja sen seurana olleita keloja ihastellen. Aukko kelpasi kalasääskiparille ja se kelpasi minulle, mutta kaikille eivät hakkuuaukot kelpaa. Kauneuden lisäksi myös kauheus taitaa olla aika usein katsojan silmissä. Metsätalouden kestävyyttä koskevassa keskustelussa menevät sekaisin tieteellinen tieto yhtäältä ja metsiä koskevat arvosidonnaiset asiat toisaalta. Tieteellinen tutkimus tekee parhaansa tuottaakseen luotettavaa tietoa eri metsänkasvatusmenetelmien vaikutuksesta puuntuotokseen, monimuotoisuuteen ja metsien toimimiseen hiilinieluina. Tutkimus ei kuitenkaan ”SUOJELKAAMME LUONTOA SEN ITSENSÄ VUOKSI.” ”Metsän kätköistä löytyi neljä Mitsubishiä viimeiseltä parkkipaikalta.” LASSE KOKKO AJASSA / MIELIPIDE PÄÄKIRJOITUS SE PP O SA M U LI HALLITUS teki oikean päätöksen ottaessaan kielteisen kannan EU:n tuoreisiin metsälinjauksiin. Todennäköisesti Suomen mielipide sijoituskohteiden ympäristöluokittelusta jää unionissa vähemmistöön. Siitä huolimatta Brysseliin on tärkeä lähettää viesti, että niin Suomen kuin Ruotsinkin mielestä metsiä koskevat ratkaisut on tehokkainta jättää jäsenmaiden huoleksi. Hallituspuolueiden välejä koetellut päätös oli vasta verryttelyä. Ensi vuonna on tulossa arvioitavaksi lisää komission valmistelemia metsäsäännöksiä. SITÄ ENNEN MINISTERIT pääsevät näyttämään, miten hyvin he osaavat ratkaista metsiin ja ilmastonmuutoksen torjumiseen liittyviä asioita kotimaassa. Aivan kuten komissio kiirehtii keskeneräisiä töitä valmiiksi ennen toimikautensa päättymistä, myös hallituksella häämöttää loppusuora. Seuraavat eduskuntavaalit pidetään – viimeistään – keväällä 2023. Vastikään työnsä aloittanut ympäristöministeri Emma Kari ryhtyy edistämään isoja lakihankkeita, jotka koskevat myös metsänomistajia. Niistä kärjessä on uusi luonnonsuojelulaki, josta hallitus aikoo saada esityksen valmiiksi heti alkuvuodesta. Syyskuussa päättyneellä lausuntokierroksella lakiesityksestä löytyi runsaasti korjattavaa. Yleinen havainto oli, että pykälät jättävät liian paljon tulkinnanvaraa. Niin ikään kaavoitusja rakentamislain uudistamiselle voi valisteluvaiheen venymisestä ja kiistoista päätellen ennustaa eripuraista hallituskäsittelyä. Laissa säädellään muun muassa alueiden käytön suunnittelusta. Ympäristöministeriön valmistelemasta esityksestä on pyydetty lausunnot ensi viikon tiistaihin mennessä. NIIN EU:LLA KUIN ympäristöministeriölläkin on hyvät päämäärät. Niihin pääsemiseen yksityiskohtainen sääntely on kuitenkin väärä keino. Sekä ilmastonmuutoksen torjumisella että luontokadon pysäyttämisellä on kiire, ja niihin tarvitaan laissa säädettyä raamia. Sen sijaan yksityiskohtiin uppoutuvien pykälien tulkitsemiseen ja valvontaan ei kannata haaskata aikaa ja rahaa. ELIISA KALLIONIEMI PÄÄTOIMITTAJA eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi HYVÄ PÄÄMÄÄRÄ, TEHOTTOMAT KEINOT JK. Ihan metsässä -podcastsarjan välityksellä voi tutustua kiinnostaviin ihmisiin. Uusimmassa jaksossa 26-vuotias metsäkoneenkuljettaja Antti Ruusuvirta antaa ajattelemisen aihetta. Löydät sarjan osoitteesta www.metsalehti.fi . 8986_.indd 18 8986_.indd 18 2.12.2021 9.52 2.12.2021 9.52
2.12.2021 Metsälehti.fi 19 AJASSA / MIELIPIDE METSÄPILA TOIMITTAJALTA WWW.METSALEHTI,FI TI M O TO IV A N EN anna minkäänlaista ohjetta siitä, kuinka näitä metsänhoidon tavoitteita tulisi päätöksenteossa painottaa. Yksityinen metsänomistaja päättää metsiensä käytöstä, toki yhteiskunnan asettamissa rajoissa. Metsien käyttöä koskevat arvot vaikuttavat olennaisesti sekä yhteiskunnan säätelyyn että metsänomistajan lopulliseen päätökseen. METSÄKESKUSTELUA vaivaa myös harhaanjohtava tutkimustiedon yleistäminen. On aivan totta, että ihmisen aiheuttama luontokato on maailmanlaajuisesti uhka ihmiselle itselleen. Pölyttäjähyönteisten harvinaistuminen on tästä hyvä ja erityisen hälyttävä esimerkki. Mutta entä suomalaisten kangasmetsien talouskäyttö? Se kaventaa kyllä luonnonkirjoa, kun osa luonnonmetsien lajeista ei enää löydä itselleen sopivia elinympäristöjä, mutta kuinka tämä uhkaa ihmiskunnan olemassaoloa, tai edes suomalaisen metsätalouden omaa jatkuvuutta? Tästä en muista nähneeni minkäänlaista tutkimusnäyttöä. Kokonaan toinen asia on, että eri eliölajit voidaan nähdä itsessään arvokkaina ihan siitä riippumatta, ovatko ne välttämättömiä ihmisen oman hyvinvoinnin kannalta. Siksi minäkin iloitsin aina, kun kuulin lintujen rengastajalta, että lakkapäämännyn latvassa oli syntynyt kalasääskiparille jälkikasvua. Luonnonmetsien suojelun perusteeksi ei tarvita ontuvia ja epämääräisiä viittauksia eksistentiaaliseen uhkaan ja muihin vähän pienempiin vitsauksiin. Suojelkaamme luontoa sen itsensä vuoksi. Tästä aiheutuu usein – vaikkakaan ei aina – taloudellisia menetyksiä. Kuinka paljosta olemme valmiita luopumaan luonnonmetsien uhanalaisten lajien hyväksi? Ketkä maksavat viulut? Näistä ajankohtaisista luontokatoon liittyvistä asioista tarvitaan nyt kiihkotonta yhteiskunnallista arvokeskustelua. Mikään laajamittainen metsäkato ei onneksi Suomea uhkaa. HEIKKI HÄNNINEN Kirjoittaja on kasviekologian professori Zhejiang A&F -yliopistossa Hangzhoussa Kiinassa. ”Näettekö minkäänlaista ansaintamahdollisuutta pienmetsäkoneella (Kinetic, Alstor tms.) tehtävissä ensiharvennuksissa ja muissa nuoreen metsään, vesakkoihin yms. liittyvässä touhussa?” JJJ ”Kyllä tarvetta olisi, pitäisi saada metsänomistajat ja metsänhoitoyhdistykset kiinnostumaan. Eihän siitä isoa tiliä tee, mutta ei tehdä ponssellakaan.” Tamperelainen ”En kyllä näe. Jos ansaintamahdollisuutta olisi, niin kaikillahan urakoitsijoilla niitä olisi. Onhan se kuitenkin jonkin verran edullisempi investointi.” Metsuri motokuski ”Pienkoneen ansaintamahdollisuus voisi olla jossakin kaupungin puistometsien yms. hakkuissa tuntitaksalla. Niissä ongelmaksi muodostuu, että metsurin tekemiä isoja pölkkyjä ei saa kyytiin.” Rane ”On mukavampiakin tapoja päästä eroon rahoistaan.” Suorittava porras ”Konehommien ongelmana on kustannusrakenne. Koneelle ei paljon tuntihinnasta jää, kun vähennetään kuskin kulut. Ison koneen suorituskyky on paljon parempi kuin pienen, mutta pienen tuntihintaa ei ole varaa pudottaa tarpeeksi.” Gla ”Harvassa taitavat olla ne kohteet, missä pienkone olisi parempi kuin iso.” Puuhastelija ”Ei pienellä koneella urakointia taida saada laskettua kannattavaksi, jos koneelle ei omaa käyttöä muuten ole. Jos taas sitä olisi myös omissa metsissä, että sen tarvitsisi joka tapauksessa, niin ehkä sitten.” vmt ”Kun niitä pieniä koneita valmistetaan ja myydään, niin joku niitä ostaa ja on sitä mieltä, että kannattaa. Suurin ostajaryhmä taitavat olla metsänomistajat, joilla on riittävän suuri pinta-ala ja joutoaikaa tehdä omatoimista metsänhoitoa ja puunkorjuuta ensiharvennusvaiheeseen asti. Saa mieleisensä lopputuloksen, mutta ei palkkaa itselleen.” Planter Verkkokeskustelu: Pienkoneella bisnestä? HAASTATELTUANI tähän lehteen tietokirjailija Tuomo Kesäläistä muinaisjäännöksistä en malta olla pohtimatta, miten asenteet hirveä kohtaan ovat muuttuneet. Metsän sarvipää on ollut yleisimpiä aiheita kivikautisissa kalliomaalauksissa. Hirvi on ollut paitsi metsän suurin riistaeläin ilmeisesti myös kunnioitettu ja jopa yliluonnollisia piirteitä omaava olento. Edelleen hirvi on merkityksellinen, mutta vallan toisesta syystä kuin esihistoriallisina aikoina. Hirveä voi syyttää niin eteläisen Suomen kuusettumisesta, kolareista kuin metsien monimuotoisuuden köyhtymisestä. Metsätalouden myötä hirvi on saanut saman aseman kuin karhu muinoin kotieläintalouden alkuaikoina: pelättynä riesana. Kalutuissa männyntaimissa yliluonnollisuus on kaukana, ja minäkin syön ilolla metsäni marinoimaa hirvisonnia. TIIA PUUKILA Palvotusta riesaksi 8986_.indd 19 8986_.indd 19 2.12.2021 9.52 2.12.2021 9.52
METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 2.12.2021 20 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT SIEMENPUU-uudistaminen on enemmän pohjoisen Suomen menetelmä, mutta sopivilla kasvupaikoilla soveltuu eteläänkin. Hämeen ammattikorkeakoulun Evon metsäoppilaitoksella ei siemenpuuhakkuita ole tehty erityisen paljon, mutta kylläkin pitkään. ”Hiekkaisille mäntykankaille siemenpuu-uudistaminen sopii erinomaisesti”, lehtori Esa Lientola toteaa. ”Mutta on virhe viedä menetelmää reheville, heinittyville maille.” Asiassa on myös muutama muu mutta. Ensimmäinen mutta, lähtötilanne Siemenpuu-uudistamisen ensimmäinen mutta on, että jos lähtötilanteena on tiheä metsä, niin jätettävien siemenpuiden latvukset ovat pieniä, supistuneita. Sen vuoksi siementuottokaan ei voi olla yhtä runsasta kuin väljemmässä kasvaneilla leveälatvuksisilla puilla on. Klassiseen siemenpuu-uudistamiseen kuuluu väljennyshakkuu ennen varsinaista siemenpuuhakkuuta. Väljennyshakkuulla lihotetaan paitsi runkoja myös latvuksia ja valmennetaan puustoa tuulituhoja vastaan. Väljennys tarkoittaa noin 300:aa runkoa hehtaarilla, joista siemenpuuhakkuussa jätetään metsänhoitosuositusten mukaan 50–100 hyvälatvaista puuta. TiSiemenpuu-uudistaminen sopii pohjoisen lisäksi myös Etelä-Suomeen, mutta ei ilman useampia muttia. Evon metsäopiston opiskelijat harjoittelivat marraskuussa siemenpuuhakkuuta oppilastyönä. Siemenpuusto pitää metsän puustoisena myös uudistamisvaiheen yli. SIEMENPUITA MYÖS ETELÄÄN 9037_.indd 20 26.11.2021 15.28
METSÄSTÄ 2.12.2021 Metsälehti.fi 21 VINKIT SIEMENPUUUUDISTAMISEEN ? 1. Käytä vain puolukkatyypillä tai sitä karummilla kangasmailla. ? 2. Seuraa siemensatoennusteita siemenpuuhakkuun ja etenkin muokkauksen ajoituksessa. ? 3. Ennen siemenpuiden poistoa malta odottaa, että taimikko vakiintunut. ? 4. Yhdistä siemenpuiden poisto muihin puukauppoihin. heyden nyrkkisäännöksi käy, että puu siementää pituutensa verran, eli kahden 15 metriä pitkän puun välimatkan tulisi olla korkeintaan 30 metriä. Lientolan tuntuman mukaan siemenpuiden määrä on yleensä lähellä vaihteluvälin alapäätä osaltaan siksikin, että isompi kertymä on aina mieluisampi sekä metsänomistajalle, korjuuyrittäjälle että puunostajalle. Odotettavissa keskimääräinen siemensato Siemenpuuhakkuu ja muokkaus tulisi osuttaa hyvän siemenvuoden alle, sillä ikääntyessään muokkausjälki heinittyy, sammaloituu ja menettää taimettumiskykyään. Siemenvuosien suhteen mänty ei ole lähellekään niin hankala kuin kuusi, mutta vuosien välillä on kuitenkin eroja, ja kymmeneen vuoteen osuu kaksi kolme hyvää vuotta. Männyn siemenen kehitys kukinnasta siemensatoon kestää kaksi vuotta. Luonnonvarakeskuksen alustavan arvion mukaan ensi kevään siemensato on Etelä-Suomessa keskimääräinen ja Pohjois-Suomessa hieman pienempi. Siementen itävyydestä ennustetaan hyvää ja siemensato on riittävä, jos muokkaus on tehty kunnolla. Ja muokkaus kannattaa tehdä niin aikaisin kuin kevät antaa myöten, jotta siemenet varisevat tuoreeseen muokkausjälkeen. ”Hyvä siemenvuosikaan ei välttämättä johda hyvään taimettumiseen, sillä ensimmäisen kauden riskeistä ei pääse mihinkään”, Lientola muistuttaa. ”Keskikesän kuivuus tai syksyn rouste voi olla sirkkataimen tuho.” Nyrkkisääntö on, että ensimmäisen kesän sirkkataimista puolet on hengissä vielä viiden-kymmenen vuoden kuluttua. Siemenpuita ei siis pidä poistaa heti hyvän siemenvuoden jälkeen, vaan vasta kun taimiaines on vakiintunutta, polvenkorkuista. Lumi suojaa taimia niin, että ne taipuvat, mutta eivät taitu, ja kestävät korjuun ilman isompia vaurioita. Siemenpuut lihomaan Siemenpuut ovat tehtävänsä tehneet 5–10 vuodessa. Siemenpuiden poiston myöhentäminen ensiharvennusvaiheeseen saakka on harvinaista, mutta ainakin Evon yhden kohteen perusteella näyttää toimivalta menetelmältä sekin. Myöhentämistä voi perustella siten, että jos uudistaminen tehdään aikaisin eli juuri ja juuri uudistamiskypsyyden rajalla, niin siemenpuiksi voi jättää hyvässä arvokasvuvaiheessa olevia puita, jotka korjataan myöhemmin arvokkaampina tukkipuina pois. Ensiharvennuksen yhteydessä siemenpuut voidaan kaataa ajourille, jolloin vältytään korjuuvaurioilta. Tällaisen pidennetyn siemenpuu-uudistamisen riski on, että se johtaa aukkoiseen taimikkoon, mutta Evolla harva siemenpuuasento on tuottanut täystiheän taimikon. Ekonomia isoin mutta Viimeinen ja ehkä isoin mutta on ekonomia. Siemenpuu-uudistamisessa säästää uudistamiskuluissa, mutta häviää jalostushyödyn ja siemenpuiden osalta hakkuutulot ainakin siirtyvät. Karkean arvion mukaan siemenpuissa on hehtaarilla 40 kuutiota. Jos runkohinnaksi laittaa 40 euroa, niin siemenpuihin on sitoutunut 1 600 euroa. Sekä siemenpuumenetelmässä että avohakkuun kautta uudistamisessa tarvitaan muokkaus. Äestykseen liitetyn konekylvön lisäkustannus on 300–400 euron haarukassa. Sillä saa jalostushyödyn ja siemenpuiden hakkuutulot vähän aikaisemmin, eikä tarvitse tuskitella siemenpuiden korjuun ajankohtaa ja ylipäätään toteuttamistapaa. Siemenpuumenetelmän taloudellinen paremmuus konekylvöön verrattuna ei ole ollenkaan selvä, mutta Lientolan mielestä oleellisinta on, että siemenpuiden ansiosta metsä tuntuu metsältä uudistamisvaiheessakin. ”Se on monelle metsänomistajalle ratkaisevin syy. Eikä haittaa, että ero männyn jatkuvapeitteeseen kasvatukseen on liukuva.” Mutta pystyykö nykyaikainen metsätalous tällaiseen pienipiirteiseen toimintaan? Ei läheskään aina. Väljennyshakkuu kysyy viitseliäisyyttä, ja siemenpuiden poiston pientä korjuukertymää on vaikea myydä yksittäisenä kauppana. Aktiiviselta metsänomistajalta se kuitenkin onnistuu muiden kauppojen yhteydessä. Siemenpuu-uudistaminen sopii hyvin hiekkaisille mäntykankaille, lehtori Esa Lientola sanoo. Nyrkkisääntönä pidetään, että siemenpuut siementävät pituutensa verran. Vasta polvenkorkuiset taimet katsotaan vakiintuneiksi. TEE NÄIN! 9037_.indd 21 26.11.2021 15.29
METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA 2.12.2021 22 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT ”ON siitä vähän ligniiniä vuotanut ja alue on tummentunut. Infektoituminen on tapahtunut!”, Joonas Tervala iloitsee. Tukkikokoisen vänkyrän hieskoivun rungosta erottuu allekkain neljä ruskeaa pistettä. Joonas Tervala on isänsä Pekka Tervalan kanssa ympännyt runkoon pakurikäävän viime keväänä. Pari päivää kestäneen urakan aikana isä ja poika porasivat viiteensataan hieskoivuun kaikkiaan kaksituhatta ymppiä. Nopea kierros Närvän kylällä Kuhmoisissa sijaitsevassa metsässä osoittaa, että suurin osa koivuista on saanut pakurikääpätartunnan ensimmäisen kasvukauden aikana. ON USKALLETTAVA KOKEILLA Joonas ja Pekka Tervala testaavat ennakkoluulottomasti eri puulajeja sekä tapoja saada tuloja metsästä. ”Tämä on sijoittamista niin kuin mikä hyvänsä bitcoin tai osake.” 10 vuoden päästä. ”Tämä on sijoittamista niin kuin mikä hyvänsä bitcoin tai osake. Sitähän ei voi koskaan tietää, minkälaisia voittoja voi tahkoa”, Joonas Tervala summaa. Tällä hetkellä pakurista maksetaan muutamia kymmeniä euroja kuivakilolta, ja parhaimmillaan hehtaarilta voi tienata jopa useamman kymppitonnin. Viljely on kuitenkin Suomessa vasta aluillaan, joten tulevia tuloja voi vain arvailla. Puiden hoidosta ammatti Pekka Tervala on hoitanut nimeään kantavaa sukutilaa metsineen 1990-luvun lopulta. Puolitoista vuosisataa suvussa olleen tilan pellot on vuokrattu paikalliselle maitotilalle, mutta metsät hoidetaan pitkälti itse. Teini-iästä asti apuna istutuksilla ja raivuulla on ollut hänen poikansa. Joonas Tervala innostui metsien hoidosta niin, että suuntasi lukion ja armeijan jälkeen Saarijärvelle opiskelemaan metsuriksi. Muutaman vuoden päästä hän täydensi opintojaan Hyvinkäällä ja valmistui vuonna 2017 arboristiksi. Kolme vuotta yrittäjänä toiminut Joonas Tervala tuntee niin metsän kuin rakennetun alueen puiden hoidon. Opinnoista tarttui myös kiinnostus mäntyä, kuusta ja koivua erikoisempiin puulajeihin. ”Joonas ehdotti, että jos hän kokeilisi douglaskuusta ja siperianlehtikuusta. Sanoin, että kokeile vaan. Tuon ikäisenä se kannattaa, jotta näkee, mitä niistä tulee”, Pekka Tervala kannustaa. Nyt tilakeskuksen läheisyydessä kasvaa viidettä vuotta hieman Tervalat tuntevat pakurin terveysvaikutukset omasta takaa. Pekka Tervala aloittaa aamunsa pakuridrinkillä, ja Joonas Tervalla pakuriteetä kuluu helposti termarillinen päivässä. Luettuaan pakurikäävän kasvatuksesta Tervalat innostuivat kokeilemaan sitä. Kotitilan läheisyydessä sijaitsevasta 60 –70-vuotiaasta sekametsästä löytyivät laadultaan heikot mutta terveet hieskoivut. Niihin pakurin kasvatus sopi mainiosti. Pekka Tervala sijoitti useamman tuhat euroa ymppeihin ja ryhtyi Kääpä-Forestin sopimusviljelijäksi. Ensimmäinen sato on odotettavissa 8 – Joonas Tervala (vasemmalla) ymppäsi viime keväänä isänsä Pekka Tervalan kanssa pakurikäävän viiteensataan hieskoivuun. 9038_.indd 22 26.11.2021 15.34
METSÄSTÄ PALSTALLA Matti Kärkkäinen KIRJOITTAJA ON PROFESSORI JA PUUNTUOTTAJA. 2.12.2021 Metsälehti.fi 23 Taivalkoski MYRSKYJÄ ALHAISEMMISSA tuulennopeuksissa puita kaatuu juurineen kaikissa kunnissa ja joka vuosi. Uutiskynnystä satunnaiset juurineen kaatuneet puut eivät ylitä, vaikka valtakunnan tasolla puhutaan vuosittain vähintään kymmenistä tuhansista kuutiometreistä. Määrän uskotaan kasvavan ilmaston muuttumisen myötä. Pääsyy on routaisen ajan lyheneminen tai puuttuminen. Yleinen käsitys nimittäin on, ettei juurineen kaatuneita puita juuri ole syvälle routaantuneessa maassa. Satojen hehtaarien pohjoissavolaisen aineiston mukaan tuulituhoja ei ole lainkaan nuorissa taimikoissa ja äärimmäisen vähän varttuneissa taimikoissa puulajista, kasvupaikasta ja metsänkäsittelystä riippumatta. Kun puusto alkaa lähestyä ensiharvennusvaihetta, satunnaisia tuulenkaatoja alkaa esiintyä, mutta vähän. Hyppäyksenomainen lisääntyminen tapahtuu ensiharvennuksen seurauksena. Ensiharvennusten silmävaraisen inventoinnin mukaan runsaimmat tuulenkaadot ovat ajourien reunoilla ja erityisesti silloin, jos ajoura yhtyy suorakulmaisesti kokoojauraan. Yhtymäkohdassa on puita, joilta puuttuu tuulisella säällä naapuripuiden tuki kahdessa suunnassa. Tuulenkaatojen yleistyminen risteyksissä johtunee latvuskontaktien vähenemisestä, mutta mahdollisesti myös siitä, että kuljetettaessa puutavaraa sulan maan aikana telat rouhivat tiukoissa käännöksissä maata. HARVENNUSVOIMAKKUUDEN KASVAESSA tuulenkaatojen määrä lisääntyy. Jos puuta on ennen ensiharvennusta runsaasti, ei ole viisasta harventaa edes lähelle lakirajaa. Vanhoilla ruotsalaisilla Taalainmaan koealoilla tuulenkaatojen määrä lisääntyi moninkertaiseksi, jos poistuma ylitti 40 prosenttia tilavuudesta. Aineistossa olivat mukana tosin kaikki harvennukset, ei vain ensiharvennukset. Ensiharvennuksen aiheuttama riski kestää suomalaisten ja ruotsalaisten oppaiden mukaan viitisen vuotta harvennuksesta. Kriittisen vaihe on heti harvennuksen jälkeen. On hyvä käytäntö tehdä hakkuun jälkeen inventointi ennen seuraavaa kasvukautta ja katsoa, ovatko tuulenkaadot aivan satunnaisia vai onko aiheellista kerätä kaatuneet puut pois hyönteistuhojen välttämiseksi, kuten myös laki edellyttää. Toisessa ja mahdollisessa kolmannessa harvennuksessa tuulenkaatoriski kaksinkertaistuu ensiharvennukseen verrattuna. Voisikohan selvitä ilman niitä? MIKSI TUULENKAATOJA SYNTYY? alle parin hehtaarin alalla douglaskuusta, siperianlehtikuusta ja perinteistä kuusta sekaisin. Yhteen kulmaan Joonas Tervala kokeili lisäksi visakoivua. Douglaslankkua ja kuusikuitua Pakkasen kovettama sammal rahisee kenkien alla. Marraskuisen aamupäivän auringon valo yltää hädin tuskin puiden latvojen yläpuolelle. Hengitys huuruaa, kun Joonas Tervala harppoo isänsä kanssa katsomaan, miten douglaskuuset, siperianlehtikuuset ja kuuset ovat lähteneet kasvuun. Neulasensa talveksi pudottaneet kaljut lehtikuuset ovat venyneet jo yli miehen mittaisiksi. Douglaskuusista parhaiten ovat kasvaneet reunametsän varjostamat taimet. Aukealla douglaskuuset ovat sen sijaan selvästi juroneet, mutta nyt ponkaisseet kasvuun. ”Erikoisempien puiden suhteen on se ongelma tänä päivänä, että näistä ei sellua saa. Jos näitä harventaa kuitupuumittaisena, se on energiapuuta”, Joonas Tervala sanoo. Siksi joukkoon on istutettu tavallista kuusta. Kuusi tuo metsikköön tiheyttä, mikä auttaa douglaskuusta ja siperianlehtikuusta kasvamaan suoriksi oksattomiksi sahapuiksi. Lisäksi kuusesta saa tuloja ensimmäisessä harvennuksessa. Aikaisemmin Pekka Tervala on istuttanut metsiinsä lähinnä kuusta. Syy näkyy taimikossa. Tienoo on hirvien talvilaidunaluetta. Nytkin luontaisesti syntyneiden männyntainten latvoja on maisteltu. ”On täällä joku napsaissut myös noita kuusen latvoja. Hirvi ei niitä syö, mutta kaurishan syö”, Pekka Tervala arvelee. Erikoisemmat douglaskuuset ja siperianlehtikuuset ovat saaneet jäädä rauhaan. Sen sijaan tien viereen sadan metrin päähän rakennuksista istutetuissa visakoivuissa näkyy merkkejä hirvistä. Hakkuu ennen kirjanpainajaa Varmaa tietoa, minkälaisissa oloissa puut kasvavat ja mihin niitä vuosikymmenten päästä käytetään, ei ole. Tämä on innostanut Joonas ja Pekka Tervalaa testaamaan pienialaisesti erilaisia tapoja hyödyntää ja kasvattaa metsää. ”Mitään uuttahan ei tule metsäalalle, jos kukaan ei uskalla kokeilla”, Joonas Tervala tiivistää. Seuraavaksi mietinnässä on, mitä Tervalan tilalle vievää tietä rajaavan vanhan kuusikon tilalle istutetaan. Pekka Tervala on päättänyt kaataa kuusikon, sillä Kuhmoisissa muutaman kymmenen kilometrin päässä on ollut kirjanpainajatuhoja. ”Kyllä minä pelkään kirjanpainajaa sen verran, ettei näitä uskalla pitää pystyssä. Ne eivät kuitenkaan enää kasva eivätkä pullistu”, Pekka Tervala toteaa. Rehevässä kuusikossa kulkee pieni puro ja kasvaa luontaisesti tervaleppää. Yksi ajatus on uudistaa ala tervalepälle. Lisäksi Joonas Tervalalla on itämässä metsätammen ja punatammen terhoja. Myös niistä kasvavia tammentaimia voisi kokeilla. Monihaarainen mäntyvanhus toivottaa tulijat tervetulleiksi Tervalan tilalle. 5-vuotias douglaskuusen taimi on lähtenyt hyvin kasvuun reunametsän suojissa. PALSTALLA KUHMOINEN 9038_.indd 23 26.11.2021 15.34
METSÄSTÄ 2.12.2021 24 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI SAMI KARPPINEN, KUVAT LOKA-JOULUKUUSSA raivaussahatyötä tekevä näkee harvemmin kuivia päiviä. Vastassa on milloin vesisade, räntäkuuro tai vähintäänkin puissa puoleen päivään roikkuva kaste. Jos ulkopuolelta tulevalta vedeltä onnistuu välttymään, kastelee hiki yleensä kamppeet sisältä päin. Husqvarnan Technical Vent High Viz -sadeasuyhdistelmässä on pyritty panostamaan hengittävyyteen. Takin tekninen pinnoite sekä selän tuuletusaukot lupaavat haihduttaa hikikarpaloita tavallista sadeasua tehokkaammin. Kalsarit kuivana Ainakin uutena asu pitää raivaajan taivaalta ja puista tippuvan veden osalta hyvin kuivana. Takin mukana tuleva huppu tuntuu kypärän kanssa raivatessa turhalta, mutta se on helppo irrottaa. Korkea kaulus suojaa kaula-aukkoon valuvalta vedeltä. Asun saumat on teipattu vedenpitävyyden varmistamiseksi. Myös vetoketjut on tiivistetty. Teknisestä alusasusta huolimatta asu ei kykene haihduttamaan aivan kaikkea hikeä raivausvaljaiden puristuksesta. Alushousut ovat kuitenkin sateisen päivän päätteeksi Mukavuutta märkään raivuusavottaan Husqvarnan sadeasut tarjoavat siedettävämmät olosuhteet loppusyksyn urakoihin. Rahalla saa myös hengittävyyttä. Technical sadeasun istuvuus on erinomainen raivuutyöhön. TECHNICAL VENT HIGH VIZ ? Sadetakki, suositushinta 229 eur sis. alv ? Sadehousut, suositushinta 119,90 eur sis. alv PLUSSAT JA MIINUKSET + Istuvuus liikkuvaan työhön + Hyvin suojatut taskut + Lahkeiden pitkät vetoketjut + Monikäyttöisyys – Hinta FAKTA Technical sadetakin vetoketjujen vedeneristykseen on panostettu. KOKEILTUA kuivat, mikä voi olla merkittävä etu keski-ikäistyvän raivaajan eturauhasen tulevaisuutta ajatellen. Monikäyttöinen ja tyylikäs Parhaimmillaan Technical Vent asu on kasteisessa syysmetsässä alle kymmenen asteen lämpötiloissa. Lämpimämmässä kelissä asu käy liian kuumaksi. Asua voi suositella säännöllisesti raivaustöitä tekevälle aktiivimetsänomistajalle sekä ammattilaisille. Iso plussa asulle tulee sen monikäyttöisyydestä. Asu toimii tarvittaessa näkyvänä kuoriasuna syysaamujen työmatkapyöräilyssä tai suojana viimalta muikkuverkkoja kokiessa. Eikä asua tarvitse hävetä kauppareissullakaan. Pelkästään raivaussavottaan suositushinnaltaan lähes kolmen ja puolen sadan euron hintainen asu jäisikin monelta satunnaiselta raivaajalta hankkimatta. Perinteinen sadetakki ei hengitä Husqvarnan perinteinen sadeasu, Functional High Viz, on myös toimiva suoja-asu loppusyksyn sateisille keleille. Materiaali ei läpäise hikoilun tuottamaa kosteutta, mutta tärkeintä on, että asu pitää sahurin lämpimänä. Alle kannattaa vetää esimerkiksi merinovillakerrasto, joka lämmittää kosteanakin. Sadetakin taskut ovat tilavat ja suultaan tiiviit. Tosin rintamuksen piilotasku on ainoa, joka ei jää raivausvaljaiden alle. Takki on siinä määrin väljä, että raivausvaljaat voi halutessaan pukea takin alle. Functional sadetakin ja housut saa noin 230 eurolla. Eron kalliimpaan Technical Vent High Viz sadeasuun huomasi, kun vaihtoi kamppeet niin sanotusti lennossa. Technical-asu on huomattavasti miellyttävämpi hengittävän kalvomateriaalinsa ansiosta. Kokeilun perusteella ammattilaisen kannattaa satsata reilu satanen lisää Technical asuun. 8987_.indd 24 26.11.2021 15.44
KOKEILTUA Vedenkestävät kartat ja karttataulut itse rajaamaltasi alueelta! Minun metsäni – Vinkkejä uudelle metsänomistajalle (Minna Kurttila) Metsäsijoittajan kirja (Hannu Liljeroos) Metsävaratieto – Hankinta ja hyödyntäminen (Ari Talkkari ja Heikki Lehmonen) Vihreät jättiläiset – Suomen suurimmat puut (Aulikki Kauppila ym.) Metsäkaupasta parhaat lahjat pukinkonttiin! Tilaa nyt nämä tuotteet 15 % alennuksella Metsäkaupasta koodilla 5GHTW4WC Alennuskoodi on voimassa 31.12.2021 saakka. 16.12.2021 mennessä tehdyt tilaukset toimitamme ennen joulua. Karttakauppa.? Metsakauppa.? Suomalaisten puut – Arjessa ja ajatuksissa (Kåre Pihlström, Anneli Viherä-Aarnio) Kansallispuistojen kultainen opas (Jonna Saari toim.) Suomen upeimmat muinaiskohteet (Tuomo Kesäläinen) Suomen eläimet muistipeli Suomen ennätykset palapeli Suomenkielinen karttapallo OmaKARTTA-tulosteet Lue lisää ja tilaa: Karttakauppa.? /omakartta 8987_.indd 25 26.11.2021 15.44
METSÄSTÄ 2.12.2021 26 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT KÄYTÄVÄHARVENNUS on hakkuumenetelmä, joka pulpahtaa aika ajoin pinnalle, kun pohditaan ensiharvennusten koneellisen korjuun kannattavuuden parantamista. Käytäväharvennuksessa harvennettavaa puustoa ei käsitellä perinteiseen tapaan tasaisesti koko alueelta poistettavia puita poimien. Sen sijaan kuljettaja tekee ajouralta poispäin muutaman metrin levyisiä käytäviä, joilta poistetaan kaikki puut. Käytävien väliset alueet jätetään käsittelemättä. ”Tavoitteena on hyvän metsänhoidon suositusten mukainen jäävä puusto, vaikka puut eivät jakaudu metsään tasaisesti”, kuvailee menetelmää tutkivaa Puusti-hanketta vetävä Kyösti Turkia Suomen metsäkeskuksesta. Ei selkeää tuottavuusloikkaa Puusti-hanke toteutti viime kesänä käytäväharvennushakkuun käytännön kokeen Mikkelin Haukivuorella. Puunkorjuusta kohteella vastasi Kasiforest Oy:n Kimmo Hokkanen. ”Ensimmäisen kokemuksen perusteella en tyrmäisi menetelmää. Toki perinteiseen korjuujälkeen tottuneelle näkymä metsässä on hyvin erilainen”, Hokkanen toteaa. Ensiharvennusmänniköstä korjattiin erikseen kuitupuu ja energiaranka. Hakkuukone eteni ajouraa noin viisi metriä, jonka jälkeen hakattiin 2–3 metriä leveä käytävä uralta poispäin. ”Työn tuottavuudessa en huoKelvotonta korjuujälkeä vai tulevaisuuden menetelmä? Käytäväharvennuksen kustannushyödyt ovat epävarmoja, mutta metsien rakenteen monipuolistajana menetelmälle voi löytyä paikkansa. ”Ehkä käytäväharvennus on tulevaisuudessa sitä luonnonmukaista metsänhoitoa.” Työjälki poikkeaa käytäväharvennuksessa rajusti perinteisestä harvennuksesta. Muutaman metrin levyisiltä käytäviltä poistetaan kaikki puut, mutta käytävien väliset alueet jätetään kokonaan käsittelemättä. Näkymä suoraan ajouralta poispäin. Kasiforestin Kimmo Hokkanen vastasi koeleimikon hakkuusta. mannut suurta eroa normaaliin harvennukseen. Mutta esimerkiksi uusille kuljettajille menetelmä voisi olla tuottavampi, kun aikaa ei mene poistettavien puiden valintaan”, pohtii Hokkanen. ”Aiemmissa Luonnonvarakeskuksen tutkimuksissa käytäväharvennuksen on todettu parantavan hakkuutyön tuottavuutta ensiharvennuksella jopa 30 prosenttia”, Turkia kertoo. Vaikea perustella metsänomistajalle Metsäammattilaisia menetelmässä arvelutti, että kuinka työjälki, jossa osa metsästä on selvästi hoitamatta, voidaan perustella metsänomistajalle. ”Esimerkiksi yhdistyksemme korjuupalvelulle en tätä menetelmää lähtisi itse suosittelemaan”, toteaa Etelä-Savon metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvoja Jyrki Ukkonen. Käytäväharvennuksessa jäävän puuston laatuun voi vaikuttaa vain rajallisesti käytävien sijoittelulla tai sallimalla puuryhmien harvennusta käytävien väleistä. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan käytäväharvennuksella ei kuitenkaan olisi merkittävää vaikutusta tulevien hakkuiden tukkikertymään tai metsän puuntuotokseen perinteiseen harvennukseen verrattuna. Sittenkin tulevaisuuden menetelmä? Menetelmästä löydettiin Mikkelissä myös positiivisia puolia. ”Jos tähdätään eri-ikäisen met8988_.indd 26 26.11.2021 15.47
METSÄSTÄ 2.12.2021 Metsälehti.fi 27 KÄYTÄVÄHARVENNUS ? Menetelmä ylitiheiden nuorien metsien koneelliseen ensiharvennukseen. ? Poistettavat puut korjataan systemaattisesti muutaman metrin levyisiltä käytäviltä. ? Tavoitteena korjuutyön tuottavuuden parantaminen. ? Voi luoda pohjaa jatkuvalle kasvatukselle. ? Lisää monimuotoisuutta. Suora käytäväharvennus Poistettava puu Jäävä puu A jo ur a Valikoiva harvennus A jo ur a Käytävä MIKKO RIIKILÄ Hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen Suomen Metsäkeskuksesta kumoaa uskomuksen, että taimikoita hoidettaisiin liian vähän. ”Vuosittain taimikoita hoidetaan 150 000–160 000 hehtaaria. Tällä tahdilla 80 prosenttia taimikoista saataisiin hoidettua kahdesti. Tätä enempää ei olisi realistista tavoitellakaan.” Toinen juttu on, että toimeen tartutaan usein turhan myöhäisessä vaiheessa. ”Puolet nuorista metsistä hoidetaan vasta, kun taimikko on jo varttunut kasvatusmetsän mittoihin. Tässä vaiheessa raivaussahatyö on kallista ja runkojen järeytyminen hidastunut.” Lisää varhaishoitoa Oikea aika varhaishoidolle on viisi vuotta istutuksen jälkeen. Tämä näyttää unohtuneen monelta, eivätkä kaikki metsäpalveluiden tarjoajatkaan Niskasen mukaan markkinoi varhaisperkauksia systemaattisesti. Varsinainen taimikonhoito pitäisi tehdä, kun kasvatettavat taimet ovat pituudeltaan viisimetrisiä. Tässäkin kohtaa taimikonhoitajat uinuvat. ”Varhaisperkausta ja oikea-aikaista taimikonhoitoa tehdään vain puolet tarpeesta.” Niskasen mukaan valmisteilla oleva, kemeran korvaava metsänhoidon tukijärjestelmä Metka ohjaa valtion tuen nykyistä järkevämmin. ”Esityksen mukaan tukea ei myönnettäisi pituudeltaan yli 12-metrisille puustoille. Nykyisin tuen rajana on, että puuston keskiläpimitta ei saa ylittää kuuttatoista senttiä. Mielestäni metkassa puuston enimmäispiKemera vääriin kohteisiin Nuoria metsiä hoidetaan hehtaareina laskien riittävästi, mutta usein liian myöhään. USEIMMITEN ALLE PUOLET Taimikon varhaishoidon (2018–2020) osuus suhteessa uudistushakkuisiin (2012–2015), prosenttia Lähde: Metsäkeskus M ETSÄNOMISTAJIEN O SUUS KASVUSSA Toimijoiden osuus varhaisperkauksista ja nuoren metsänhoitotöistä tehdyistä toteutusilmoituksista, prosenttia 2021 2016 MHY:t 44,6 60,6 Metsänomistajat 30,6 14,7 MetsäGroup 9,4 9,0 Muut 6,3 5,7 (pientoimijat yms. ) Biowatti 2,2 1,0 Stora-Enso 3,2 3,2 UPM 3,5 4,2 Otso 0,2 1,5 Lähde: Metsäkeskus tuus voitaisiin rajata yhdeksään metriin.” Metkan ennakoidaan tulevan voimaan 2024. Toteutusilmoituksissa iso, nopea muutos Metsänomistajat laativat selvästi aiempaa suuremman osan kemeratöiden toteutusilmoituksista, joiden perusteella tuet maksetaan. Tämä ilmenee Metsäkeskuksen Metsälehdelle keräämästä aineistosta, jossa kuluvan vuoden tammi-syyskuuta verrataan vuosien 2018 ja 2016 vastaaviin jaksoihin. Metsänhoitoyhdistysten osuus on vastaavasti alentunut. Ilmiö on havaittu myös Metsäkeskuksen kemerahallinnossa. ”Vaikka palvelun tuottaja, esimerkiksi metsänhoitoyhdistys, on tehnyt rahoitushakemuksen, toteutusilmoituksen laatii yhä useammin metsänomistaja. Henkilökohtainen neuvonta Metsään.fi-palvelun käyttöön näyttää tuottaneen tulosta”, kertoo hankeneuvoja Sirpa Pentikäinen. Myös metsänhoitoyhdistykset ovat kannustaneet metsänomistajia omatoimisuuteen toteutusilmoitusten laadinnassa. ”Neuvomme metsänomistajia ilmoittamaan varsinkin heidän itse tekemänsä taimikonhoitotyöt. Jos me laatisimme toteutusilmoitukset, työt pitäisi tarkastaa maastossa, ja siitä aiheutuisi metsänomistajalle ylimääräisiä kustannuksia,” sanoo Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon myyntijohtaja Juha Huttunen. sän kasvatukseen, niin käytäväharvennus luo pohjaa sen soveltamiseen”, Turkia näkee. Myös monimuotoisuuden ja metsien terveyden nähtiin hyötyvän menetelmästä. Leimikolla säilyy luontevasti sekapuustoisuus sekä peitteisyys. Lisäksi avoimemmat ja tiheämmät kohdat vaihtelevat. ”Me ammattilaiset näemme asian usein toisin, mutta ehkä käytäväharvennus on tulevaisuudessa juuri sitä luonnonmukaista metsänhoitoa, kun osa alueesta jää käsittelemättä”, Hokkanen miettii. FAKTA Metsästä rahaa unelmiisi! Metsän arvo klikkauksen päässä: metsajapuut.? Kun myyt tai ostat metsää · Lainan vakuus · Perinnönjako · Verotusarvon arviointi · Sukupolvenvaihdos 8988_.indd 27 26.11.2021 15.47
METSÄSTÄ 2.12.2021 28 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVA ”HALUSIMME saada luotettavan kuvan metsänhoitotöiden onnistumisesta ja löytää mahdolliset kehityskohteet”, taustoittaa Stora Enson metsänhoitopäällikkö Kari Kuusniemi Stora Enso ja Tornatorin viime kesänä toteuttaman yksityismetsien metsänhoitokohteiden laaduntarkastuksen lähtökohtia. Toimihenkilöiden tekemä tarkastus käsitti 1 300 työmaata ja lähes kaikki yhtiöiden metsäpalveluverkoston yrittäjät. Työnjälkeä peilattiin hyvän metsänhoidon suosituksiin ja Stora Enson metsänhoidon laatukriteereihin. Tornator on maaliskuusta 2021 alkaen vastannut Stora Enson myymien metsänhoitopalveluiden käytännön toteutuksesta. ”Valvonta kohdistui maanmuokkaukseen, viljelyyn sekä taimikonhoitotöihin. Mittaukset tehtiin linjoittaisilta ympyräkoealoilta, joita mitattiin yli 8 000”, Kuusniemi kertoo. Hänen mukaansa tulokset vahvistivat ennen kaikkea käsitystä maanmuokkaustyön tärkeydestä. ”Kun muokkaus tehdään laadukkaasti, niin myös viljely onnistuu hyvin. Muokkauksen vaikutus puuston laatuun näkyy selvästi myös taimikonhoitovaiheessa.” Jatkuvatoiminen muokkaus vakuutti Tarkastetuilla maanmuokkauskohteilla muokkausjälkiä oli riittävästi 85 prosentilla kohteista. ”Keskeisimpinä syinä sille, että kaikissa kohteissa ei oltu päästy tavoitteisiin, oli maaston kivisyys tai hakkuutähteiden runsas määrä”, Kuusniemi toteaa. Jatkuvatoiminen laikkumätästys on osoittautunut Kuusniemen mukaan toimivaksi ja kustannustehokkaaksi muokkausmenetelmäksi. ”Se soveltuisi käytettäväksi nykyistä laajemmin ja pyrimmekin jatkossa kasvattamaan sen osuutta.” Huomiota kiinnitettiin myös vesistöjen suojavyöhykkeisiin, joiden osalta asiat olivat hyvällä mallilla. Luonnon monimuotoisuudelle tärkeiden maalahopuiden huomioinnissa muokkauksen yhteydessä on sen sijaan vielä ajoittain parannettavaa. Istutustiheydet vastasivat hyvin metsänhoitosuositusten tavoitetiheyksiä. KuusiMaanmuokkaus ratkaisee jatkon Stora Enso ja Tornator toteuttivat viime kesänä laajan laadunvalvonnan yksityismetsien metsänhoitokohteilla. ”Muokkauksen vaikutus puuston laatuun näkyy selvästi myös taimikonhoitovaiheessa.” Istutustiheydet valvontakohteilla vastasivat hyvin metsänhoitosuo situsten tavoiteti heyksiä, Kari Kuusiniemi kertoo. koissa taimia oli keskimäärin 1 733 (tavoite 1 800), männiköissä 1 946 (2 000) ja koivikoissa 1 635 (1 600) kappaletta hehtaarilla. ”Istutuksessa parannettavat asiat liittyivät lähinnä työmaasiisteyteen. Joiltain kohteilta löytyi pahvisia taimilaatikoita, vaikka ohjeistuksemme mukaan ne viedään aina pois metsästä.” Taimikonhoidossa kehitystarpeita Merkittävimmät kehityskohteet yhtiöt löysivät taimikonhoitokohteilta. Raivaussahakohteista 74 prosenttia oli tehty suositusten mukaisesti. Se tarkoittaa, että puuston tiheys työn jälkeen erosi metsänhoitosuositusten tavoitetiheydestä vähemmän kuin 10 prosenttia. ”Kohteissa, joissa puusto ei täyttänyt tavoitetta, syinä tulokseen oli usein lähtöpuuston aukkoisuus ja maapohjan kivisyys tai soistuneisuus. Taimikonhoitotöiden teettämisen oikea-aikaisuus nousi myös esille. Parempi olla liikkeellä hieman aikaisin kuin liian myöhään”, Kuusniemi kertoo. Tärkeimpiä keinoja laadunvalvonnassa on yrittäjien työn ohessa tekemä omavalvonta, jota tehdään kaikilla työkohteilla. Toimihenkilöiden tarkastustulokset poikkesivat jonkin verran yrittäjien omavalvontatuloksista muun muassa taimikonhoidon poistumien osalta. ”Olemme havainneet kehitystarpeita maastotyöhön liittyvissä rutiineissa, koealojen sijoittelussa ja ohjeistuksessa. Jatkossa haluamme entistä paremmin yhtenäistää toimintatapoja koko toimialueella”, muotoilee Tornatorin metsänhoitopäällikkö V ille Nousiainen. Stora Enso ja Tornator jatkavat laaduntarkastuksia yksityismailla ensi vuonna. Nousiaisen mukaan painopistealueena ovat etenkin raivaussahatyöt. 8989_.indd 28 26.11.2021 15.50
METSÄSTÄ 2.12.2021 Metsälehti.fi 29 MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVA HANKASALMELAINEN kouravalmistaja TMK:n tuotteet tekevät hyvin kauppansa energiapuun kiihtyvän kysynnän imussa. Yhtiön liikevaihto nousi viime vuonna 40 prosenttia. Monille tutun huoltamo Jari Pekan naapurina toimivan kouravalmistaja TMK:n viime vuodet ovat olleet vauhdikkaita. Yhtiön päätuotteen, energiakourien kauppa on vuosi vuodelta kiihtynyt. ”Liikevaihtomme kohosi viime vuonna noin viiteen miljoonaan euroon”, kertoo TMK Oy:n kehitysjohtaja Tony Koponen. TMK:n tuotannosta 75 prosenttia myytiin ulkomaille, joten kotimaan markkinatilanteen muutokset, muun muassa turpeen käytön rajoitukset eivät yksinään selitä myynnin kasvua. ”Tuotteitamme myydään 30 maahan, muun muassa Pohjois-Amerikkaan, Britanniaan ja Pohjoismaihin. Vuosittain myymme 700–800 kouraa.” Koposen mukaan TMK-kouria käytetään energiapuun korjuuseen lähinnä Suomessa ja Itävallassa. Muualla kourien tärkein käyttötarkoitus on ongelmapuiden poistaminen Energiakouria kaivinkoneisiin Yhtiön päätuote ovat ensisijaisesti kaivinkoneisiin tarkoitetut energiapuukourat, joita valmistetaan kolmea eri kokoa. Niin ikään TMK:n valmistamin jatkopuomein varustettuna energiapuuta voidaan kaivinkonealustaisin konein korjata 20 metrin uravälillä. Näin samoja uria voidaan käyttää myös myöhemmissä harvennuksissa. TMK:n valmistamat energiakourat voidaan asentaa riipukkeen avulla myös metsäkoneen tai järeän maataloustraktorin kuormaimeen. Parhaita kohteita energiapuukouralla korjattaviksi ovat taimikkoina hoitamatta jääneet nuoret metsät ja peltojen reunukset. ”Alun perin meillä oli maanrakennusyritys. Kesät olivat kiireisiä, mutta talvityöllisyys oli heikko. Isämme kehitti energiakouran, jotta firman kaivinkoneita voitaisiin työllistää myös talvikaudella”, Koponen kertoo. TMK:n uusin tuote ovat monitoimiset, kaivinkoneisiin tarkoitetut TMK-multikourat. Niitä voidaan käyttää hyvin vaihtelevissa töissä. Kourabisneksen nousija ysitien varrelta Hankalasalmelaisen TMK:n päätuote ovat kaivinkoneisiin tarkoitetut energiapuukourat. TMK:n valmistamat energiakourat voidaan asentaa metsäkoneen tai järeän maataloustraktorin kuormaimeen. Lähde Metsälehden mukana Sveitsiin Metsälehden ensi kevään lukijamatkalla on tilaisuus nähdä Sveitsin koillisosien kauniita maisemia. Tutustumme metsien hoitoon ja käyttöön sekä maatalouteen. Tukikohtamme on pieni Appenzellin kaupunki. 18.–22.5.2022 ILMOITTAUTUMISET Matkan järjestää Kon-Tiki Tours. Ilmoittautumiset sähköpostilla ilmoittautumiset@kontiki.? tai puhelimitse 09 466 300. Lisätietoa www.metsalehti.?/lukijamatka Matka maksaa 1 978 euroa. Hintaan sisältyvät lennot, majoitus, retket ja suomalaisen oppaan palvelut sekä aterioista ohjelmassa mainitut lounaat ja neljä päivällistä hotellilla. Lisämaksusta yhden hengen huone ja ruokajuomat. MUUTAM A PAIKKA JÄLJELL Ä! Kuinka jakaa metsäperintö tasapuolisesti? Metsän kuviokohtainen arvo: metsajapuut.? Perinnönjako · Sukupolvenvaihdos · Kun ostat tai myyt metsää · Verotusarvon arviointi · Lainan vakuus 8989_.indd 29 26.11.2021 15.51
30 Metsälehti.fi 2021-11-24 60 km P: 6570174 I: 286814 2.12.2021 TIIA PUUKILA, TEKSTI TUOMO KESÄLÄINEN, KUVAT JÄNNITTÄÄ. Museoviraston ylläpitämän muinaisjäännösrekisterin kartta latautuu. Pian selviää, löytyykö metsästäni merkkejä vuosituhansien takaisesta elämästä. Karttaan piirtyvät mustat liput kertovat lähialueen muinaisjäännöksistä. Yksikään ei osu metsäpalstalleni, mutta muutaman kilometrin säteellä kohteita löytyy tervahaudoista muinaisiin hautapaikkoihin. ”Melkein joka nurkan takaa tai joka metsiköstä löytyy jonkinnäköinen muinaisjäännös. Onko niissä mitään nähtävää tai minkälainen paikka se on, se on eri juttu”, vahvistaa naantalilainen tietokirjailija Tuomo Kesäläinen. Kesäläinen on kirjoittanut vastikään ilmestyneen kirjan Suomen upeimmat muinaiskohteet (Karttakeskus 2021). Oppaassa esitellään noin kahdeksankymmentä näkemisen arvoista paikkaa, jotka kertovat tarinaa menneistä ajoista. Kirjan vanhimmat kohteet ovat kymmenentuhannen vuoden takaisia asuinpaikkoja ja tuoreimmat muutaman sadan vuoden ikäisiä kalliohakkauksia ja rajakiviä. Apuna merkittävimpien paikkojen löytämiseen kirjailija on käyttänyt juuri muinaisjäännösrekisteriä, josta löytyy kaikki Suomen dokumentoidut muinaisjäänteet. Vainajille komein paikka Muinaisjäännöksiä löytyy Suomesta kymmeniä tuhansia aina saaristosta pohjoisen erämaihin. Ne kertovat, miten ja missä Suomessa on vuosituhansien aikana asuttu, eletty ja sodittu sekä ilmentävät, minkälainen uskoKIVIPYRAMIDEJA, KALMISTOJA JA METSÄSTYSTAIKOJA Merkkejä muinaisista esi-isistä ja -äideistä voi löytyä jopa omasta metsästä, jos osaa etsiä. Tuomo Kesäläinen Pyhärannassa sijaitsevan Vihitynmaan ringiksi kutsutun kivirakennelman arvellaan olevan keskiaikaisen kappelin perusta. Kivikautisten kalliomaalausten punaisen värin uskotaan olevan punamultaa, jossa sideaiheena on käytetty verta, rasvaa tai linnunmunia. METSÄSTÄ Suomen upeimmat muinaiskohteet on Tuomo Kesäläinen 12. julkaisema kirja. 8990_.indd 30 26.11.2021 15.53
Metsälehti.fi 31 2021-11-24 60 km P: 6570174 I: 286814 2.12.2021 ”Vesi on ollut maantie. Onko ollut tarkoitus, että kalliomaalauskuvat näkyvät sinne? musmaailma on ollut ja miten vainajia on kohdeltu ja arvostettu. Eri aikakausina esimerkiksi hautaustavat ovat muuttuneet. Varhaisimmat suurimmat pronssikauden kiviröykkiöistä koostuvat haudat ovat tyypillisesti kallion korkeimmilla paikoilla näyttävissä maisemissa. Rautakaudella hautaaminen kiviröykkiöihin on jatkunut, mutta hautapaikat ovat matalammalla ja vaatimattomampia. Niihin ei ole kerätty enää valtaisaa kivivuorta, pohjoisen pyramidia. ”Onko kuolema muuttunut arkipäiväisemmäksi? Itselle tulee vaikutelma, kun hautapaikka on korkeimmalla paikalla ja siihen on rakennettu lisäksi näyttävä monumentti, niin se varmasti kertoo kunnioituksesta vainajia kohtaan”, Kesäläinen pohtii. Moni tulkinta on pitkälti tutkijoiden, teorioiden ja valistuneiden arvausten varassa. Esimerkiksi edelleenkään ei ole varmuutta, miten kuppikivet – kivet, joissa on pieniä kulhomaisia painaumia – on tehty ja mihin niitä on käytetty. ”Esimerkiksi täällä Lounais-Suomen suunnalla kuppikivet on yhdistetty rautakautiseen asutukseen ja kalmistoihin. Keskija Itä-Suomessa puolestaan on 1800-luvultakin säilyneitä kansantarinoita liittyen vanhan maatalouskulttuurin uhrausperinteisiin.” Tarinoiden mukaan idässä ja keskisessä Suomessa kuppikiville on viety uhrilahjoja, kuten viljaa tai ensimmäisiä maitotippoja. Kämmenenjälki vuosituhansien takaa Kesäläinen on kiertänyt vuosia kotimaata, retkeillyt luonnossa ja päätynyt toinen toistaan hienompien muinaiskohteiden äärelle. Kenties suurimman vaikutuksen kirjailijaan ovat tehneet tuoreessa kirjassakin esiteltävät Astuvansalmen kalliomaalaukset Ristiinassa, Mikkelissä. ”Kylmät väreet ja ihokarvat nousevat pystyyn. Se on niin vaikuttava seinämä, ja siinä on monen tuhannen vuoden ikäisiä kämmenen jälkiä ja punavärimaalauksia”, Kesäläinen kuvailee. Toinen lähes yhtä vaikuttava on Saraakallion kalliomaalauspaikka Laukaassa. Perinteisesti kalliomaalauk sia löytyy Järvi-Suomesta muusta ympäristöstä selkeästi poikkeavista paikoista. Järvenpinnasta nousevat, maisemaa hallitsevat kalliojyrkänteet ovat jo kivikaudella olleet niin pysäyttävä näky, että ne ovat valikoituneet muinaistaiteen näyttämöksi. Niihin on kämmenkuvien ohella maalattu ihmishahmoja, hirviä, peuroja ja veneiksi tulkittuja kuvioita. Tarkkaa ymmärrystä siitä, mikä kalliomaalausten todellinen merkitys on ollut, ei ole. ”Vesi on ollut sen ajan maantie. Onko ollut tarkoitus, että kalliomaalauskuvat näkyvät sinne? Siitäkin on erilaisia ajatuksia, ovatko ne olleet merkkipaikkoja, suuntaviittoja, joista paikka on tunnistettu, vai onko niissä kokoonnuttu tai tehty metsästystaikoja”, Kesäläinen arvuuttelee. Kaikkiaan esihistoriallisia kalliomaalauksia on löydetty Suomesta noin 120. Vanhimmat ovat arviolta seitsemäntuhannen vuoden takaa. Kesäläinen on paikantanut yhden aikaisemmin rekisteröimättömän maalauksen luolan peräseinältä Varsinais-Suomesta. Sen ajoitus jäi kuitenkin arvoitukseksi. Piippari käteen Mutta palataan minun metsääni. Voisiko sieltä löytyä joku toistaiseksi tuntematon muinaisjäännös? Kesäläinen ei pidä sitä mahdottomana. Esimerkiksi joka kunnassa sijaitsee esihistoriallisia asuinpaikkoja. Monesti maakerrokset vain ovat haudanneet muinaiset merkit asutuksesta alleen. ”Uusia kohteita löytyy aika tasaiseen tahtiin. Yksi, mikä on tuonut uusia kohteita kartalle, on metallinilmaisinharrastus. Jos maillasi ei ole tiedossa olevaa muinaisjäännöstä, se on sinun valtakuntaasi. Ei muuta kuin piippari käteen ja käymään metsää järjestelmällisesti läpi”, Kesäläinen kannustaa. Karttakeskus ja Metsälehti kuuluvat Tapio-konserniin. Kiuruvedellä sijaitsee Paljakanvuoren kuppikallio, jossa on noin 40 ristikkäisten urien toisiinsa yhdistämiä kuppeja. Korkean kukkulan laella Salossa Ilmusmäellä sijaitsee näyttävä pronssikautinen hauta. METSÄSTÄ 8990_.indd 31 26.11.2021 15.53
PILKKEET 2.12.2021 32 Metsälehti.fi JERE MALINEN, TEKSTI JA KUVAT RESERVIN alikersantti Korho nen tuntee soittimet. Hän na pauttaa kuusesta höylättyjä ka likoita yhteen. ”Hyvä soundi”, Sini Korhonen kuulostelee lahjakkaan baritoni torvensoittajan ammattitaidolla. Seuraavaksi hän ottaa esille kaulassaan roikkuvan kompas sin. Siihenkään Puolustusvoi mien varusmiessoittokunnassa vuoden palvellut Korhonen ei kaipaa minkäänlaista 3222käyt tökoulutusta. Maalla asuneelle oman ky KAPULOITA YHTEEN Hirvien ajometsästys on katoavaa kansanperinnettä. ”Kapuloiden kalistelu on parempi konsti kuin huutaminen.” län metsät ovat tuttuja pikkuty töstä asti. ”Sini, ota kompassisuunnak si 270 astetta. Noin puolentois ta kilometrin päässä on metsä autotie. Pysähdy sille.” Ajopäällikkö Jaska Korhosen ohjeet ovat selkeät ja yksinker taiset, kuten eläkkeellä olevalta ammattisotilaalta sopii odottaa. Tästä kymmenen hengen ajo ketjusta voi olettaa hirvien ole van hankala pujahtaa läpi. Koirat vieneet voiton Aina 1980luvulle saakka ajomet sästys oli yleisin tapa jahdata hir viä. Ikiaikaisessa jahtimuodossa rintamana etenevä ihmisketju karkottaa edellään eläimiä, joita ympärillä odottavat metsästäjät sitten ampuvat. 1990luvulla homma hiipui. Ti lalle tulivat hirvikoirat, jotka et sivät hirven ja joko pysäyttävät sen tai karkottavat ammuttavaksi. ”Meillä on metsästetty yli puo li vuosisataa ajoketjulla”, sanoo rantasalmelaisen Hiismäen hirvi seurueen pomo Pauli Korhonen . Syitä on muutama. Porukka on pieni, metsästysaluekin vain hie man yli tuhannen hehtaarin vä himmäismäärää suurempi, eikä lupiakaan ole kuin muutamal le hirvelle. ”Suurimpana haittana lienee kapeaa jahtialuettamme halko va 14tie. Liikenteestä muodos tuisi helposti hirvikoirien sur ma”, Korhonen tietää. Taitolaji Hirvenkarkotusmielessä metsäs sä käveleminen on taitolaji. Vuo sikymmenet ovat opettaneet hiis mäkisille parhaat niksit. ”Kapuloiden kalistelu on pal jon parempi konsti kuin huuta minen”, 1970luvulta lähtien ajo ketjun kulkevuudesta vastannut Jaska Korhonen tietää. ”Se on metsäisempi ääni kuin ihmismelu. Hirvet liikkuvat rau hallisesti eivätkä säntäile ampu jien eteen.” Hirvi on metsän eläin. Se kuu lee hyvin ja kaukaa. Riittää kun kalikoita napauttelee silloin täl löin toisiinsa kävelyn lomassa. Toinen tärkeä yksityiskohta on ajoketjun tiiveys. ”Sadan metrin etäisyys on hy Vilkkaan tien varressa hirvestettäessä koiralla olisi suuri riski jäädä auton alle. Kalikoiden kopsetta karkkoava hirvi tulee passiin yleensä hiljaa hissukseen. PILKKEET 9041_.indd 32 9041_.indd 32 2.12.2021 9.58 2.12.2021 9.58
PILKKEET 2.12.2021 Metsälehti.fi 33 LUKIJALTA KAMALA LUONTO vä nyrkkisääntö.” Jos väli venyy, Korhonen kertoo hirvillä olevan taipumusta luiskahtaa ajohenki löiden välistä ns. turvallisemmal le puolelle. ”Kaikenlaista on nähty. Kun hirvi päättää paeta johonkin suuntaan, se saattaa juosta aika läheltäkin ihmistä.” Noin tunnin kestävä ajo on kuulemma ihanteellinen. Sen se kestää nytkin. Tasaisena rinta mana kulkeneen ajoketjun reu nimmaiset ovat saavuttaneet jo määrätasan, kun kuuluu laukaus. Liike lakkaa. Alkaa odotus. Korvat tarkkana kukin kuuntelee radiopuhelimestaan lisäohjeita. ”Odotetaan” Pian kuuluu vapauttava toinen laukaus. Hirvi on kaatunut. Yk sinäinen naaras. ”Se tuli rauhallisesti kävellen metsätiellä ja pysähtyi”, ampuja Kari Korhonen kertaa kaadol la tapahtumien sujuneen kuin ajometsästyksen opetusfilmistä. Samalla Hiismäen aikuisten hirvien luvat tulevat täyteen he ti jahdin avausviikonloppuna. ”Eilen kaatui sonni, tänään yk sinäinen lehmä.” Jäljellä on lupa kahdelle va salle. Siihen tarvitaan jo sään haltijaakin avuksi. Ilman lunta vasajahti on ajometsästyksenä hankalaa. ”Tämä on vähän sellaista mitä metsä antaa metsästystä.” METSÄN KÄTKÖISSÄ SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva TEKIJÄT OVAT PITKÄN LINJAN LUONTOAMMATTILAISIA Kompassi antaa ajolle suunnan. Korhosen Jaska on johtanut hiismäkisten ajoketjuja 1970-luvulta lähtien. VESISSÄ toukkana elävät lajit kuten päivänko rennot, surviaissääsket ja mäkärät tanssivat rannan tuntumassa joskus niin sankkoina parvina, että se kauempaa näyttää savulta tai sumulta. Metsän lajien parveilu ei ole yhtä näyttävää. Joskus kuusen oksan tuntumassa survoo ilmaa vain pari kolme karva sääsken koirasta. Ehkä ne haistavat, että alapuolella sammalikossa on juuri kuoriutunut naaras. Jo lennossa hyönteinen on helppo tunnistaa karvasääskeksi. Ensiksi huomaa alaspäin rentoina riippuvat takajalat. Ensimmäinen jalkapari on sitä vastoin käännettynä pystyyn selkäpuolelle, ja sillä on käyttöä, kun naaras ilmaantuu paikalle. Koiras lähestyy naarasta alhaalta ja takertuu eturaajoillaan siihen vatsapuolelta. Olemme tottuneet siihen, että linnuilla suku puolet voivat olla erilaisia. Niin ne ovat karva sääskilläkin. Selvin ero on silmien ja pään koossa. Koiraalla on hyvin suuret silmät ja niiden ansiosta myös suuri pää, naaraalla silmät ovat pienet ja pääkin jää hyönteisen kokoon verrattuna pieneksi. Ero on yhteydessä käyttäytymiseen. Koiraan ylöspäin suuntautuneet silmän osat ovat suuret ja hyvin kehittyneet. Ne on tarkoitettu naaraan havaitsemiseen: se, joka ensimmäisenä näkee naaraan, pääsee todennäköisesti jatkamaan sukuaan. Sivulle ja alaspäin näkemisessä riittää, kun havaitsee liikkeen, joka varoittaa tanssijoita vaarasta. Naaras laskee munat kosteaan karikkeeseen. Toukat elävät ryhminä ja syövät lahoavaa kasvi ainesta. Karvasääsket ovat sentin mittaisia tai pienempiä. Lyhyet tuntosarvet tekevät asusta kärpäsmäisen, eikä ruumiin rakennekaan ole niin hento kuin useimmilla sääskillä. Suomessa elää parikymmentä karvasääskilajia. Niiden ekologiasta ei paljon tiedetä. Jos joku haluaisi siihen paneutua, hyvänä alkuna on netistä löytyvä suomenkielinen määritysopas: Antti Haarto, Suomen karvasääsket ja maasääsket, w-abum 2012 . ISOPÄISET KOIRAAT JA PIENIPÄISET NAARAAT Pienet silmät ja pieni pää kertovat tämän karvasääsken olevan naaras. 9041_.indd 33 9041_.indd 33 2.12.2021 9.58 2.12.2021 9.58
PILKKEET 2.12.2021 34 Metsälehti.fi KYSELY KIRJAT SINI SILVÀN, TEKSTI JA KUVA METSÄLEHDEN Ihan metsässä -podcastin tekijällä olo on kuin tutkimusmatkailijalla. Pohjois-Karjalasta on nähty Liperi ja Kontiolahden Lehmo, Keski-Suomessa on käyty Laukaassa. Uusimmassa jaksossa päästään Kivijärvelle ja tavataan Metsä-Multian metsäkoneenkuljettaja Antti Ruusuvirta. Antti Ruusuvirran matkassa päästään itse asiaan. Hakkuuaukealla nostellaan Ponssen ajokoneen kyytiin niin mäntykuin kuusitukkia ja -kuitua. 26-vuotias Ruusuvirta on ehtinyt olla alalla jo kahdeksan vuotta. Hauskasti koneenkuljettajana voi harrastaa myös kulttuuria. Työpäivän aikana soivat koneen hytissä radion välillä myös äänikirjat. Ruusuvirta pitää itsenäisestä työstään. Työn jälki toisaalta näkyy selkeästi kasvavina puupinoina tien varressa. Silti ei tarvitse elää kellon kanssa. Hänellä on motokuskin koulutus, mutta ajokone on hänen juttunsa. “En tätä vaihtaisi.” Työ on suhteellisen siistiä ja tekniikka auttaa. Ajokoneen tietokoneessa on karttaohjelma, josta Ruusuvirta valitsee työmaan, jonne on menossa. Hän lukee ennakkotiedot, joissa on mainittu varottavista kohteita. “Kun lavetti tiputtaa minut tähän leimikon reunaan, niin näen ihan omin silmin, millaista täällä Ajokoneen kyydistä Metsälehden podcastin vieraan Antti Ruusuvirran työn jälki on helppo nähdä. Teemu Keskisarja: Kustu. Vuorineuvos Gustaf Serlachius ja Mäntän kadonnut aika. Siltala 2021. 200 sivua. Hinta noin 30 euroa. Mäntän viimeinen valtias on. Siitä se sitten lähtee.” Ruusuvirran perheessä on myös omaa metsää. Isä on hoitanut heidän perheensä metsätilaa metsurina moottorisahan kanssa. Nyt Team Ruusuvirta eli Antti veljensä ja serkkunsa kansKÄSISSÄNI on Metsälehden toinen numero, johon on uudistettu ulkoasua ja vähän sisältöäkin. Kuinka onnistuimme? Onko lehti mielestäsi parantunut, huonontunut, vai huomasitko edes muutosta? Mikä ylipäätään on mielestäsi Metsälehdessä parasta? Entä Piditkö uudistuksesta? UUTISET AJANKOHTAINEN / UUTISET 18.11.2021 Metsälehti.fi 3 18.11.2021 2 Metsälehti.fi UUTISET CLT yleistyy omakotitaloissa ›› 2–3 Kelirikkokausi on jo ehtinyt korjuun riesaksi ›› 12 METSÄSTÄ Metsävaratieto poiki sähköisiä ilmaispalveluja ›› 18–19 Tulokas sahojen superraskaaseen ›› 22–23 Lehtikuusi kestää lahoa yhtä hyvin kuin kestopuu ›› 24 PILKKEITÄ Metsä kuuluu suomalaisissa sanonnissa ›› 26–27 Koiran kuono haistaa käävän ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA Metsätaloudellinen ammattilehti 89. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 Levikki 31 764 (LT/20) Lukijoita 166 000 (KMT/21) Painopaikka Punamusta, Joensuu TORSTAINA 7. LOKAKUUTA 2021 ? NRO 18 Metsänhoitoon vaaditaan lisää luonnonmukaisuutta, mutta mitä se oikein tarkoittaa? Sivut 8–12 LÄHEMMÄS LUONTOA TORSTAINA 18. MARRASKUUTA 2021 ? NRO 21 ? PERUSTETTU VUONNA 1933 Kannen kuva Sami Karppinen MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI HANNU HUTTU, KUVAT KESÄINEN Paula-myrsky kaatoi noin 1 800 hehtaaria metsää Taivalkosken Kylmäluomalla. Natura-alueella puunkorjuu on kiellettyä. Näin arviolta puolen miljoonan kuutiometrin myrskypuurytö jää rydöksi porojen ja retkeilijöiden kiusaksi. Taivalkosken paliskunnan poroisännän Mika Käsmän mukaan Kylmäluoman suojeltu boreaalinen luonnonmetsä oli viime kesään asti alueen paras porolaidun ja siellä oli myös poron erotusaitauksia. Ei ole enää. Maalahopuusta ei alueella tule puutetta, mutta ihmistoiminta ei onnistu vuosikymmeniin. Kaatuva puusto on murskannut poroaitaukset, eikä poroja enää voi päästää laiduntamaan alueelle. ”Kun lumi peittää tuulenkaadot, porot olisivat vaarassa pudota päällekkäin olevien latvusten sisälle muodostuviin onkaloihin. Niistä ne eivät pääse itse pois eivätkä pysty pakenemaan petoja.” Paliskunnan edustajat ovat esittäneet Pohjois-Pohjanmaan ely-keskukselle, että 300 hehtaarin ydinalue Kylmäluoman kankaalla sekä porotaloudelle tärkeimmät kulkureitit muulla osalle aluetta raivattaisiin tuulenkaadoista . Toiveen toteutumista pidetään epätodennäköisenä. NatuNATURA ESTÄÄ MYRSKYHAKKUUT Meilläkin voi edessä olla samanlainen kirjanpainajakatastrofi kuin Saksassa, jos myrsky tuhoaa laajalti Natura-kuusikkoa Etelä-Suomessa. ”Vastakkain ovat suojelu ja kaikki muut arvot.” MAASEUDUN VIHATUIN BRÄNDI 1990-LUVULLA ? Natura 2000 -ohjelma perustuu EU:n vuoden 1979 lintudirektiiviin ja vuoden 1992 luontodirektiiviin. ? Tavoitteena on suojella Euroopan tärkeitä luontotyyppejä ja uhanalaisia lajeja. ? Suomessa Natura-alueita alettiin muodostaa EU-jäsenyyden myötä 1990-luvulla. Natura-alueiden rajaukset kuohuttivat mieliä maaseudulla. ? Suomessa Natura 2000 -verkoston laajuus on viisi miljoonaa hehtaaria, siis noin 15 prosenttia maa-alasta. ? Naturaan kuuluvat muun muassa kansallispuistot. Kohteista 80 prosenttia on valtion mailla. ? EU:n alueella on 26 000 Natura-aluetta. Ne kattavat 18 prosenttia EU:n maaalasta. ? Kaikkia Natura-alueita ei ole kattavasti suojeltu. Maankäyttö voidaan sallia riippuen siitä, mitä tavoitetta varten alue on perustettu. ? Natura-alueiden uhanalaiset luontotyypit ovat aina tiukasti suojeltuja. Paula-myrsky aiheutti kesällä melkoiset tuhot tuhot Taivalkoskella. Natura-ohjelma on jättämässä kaatuneet puut nykysijoilleen. ra-alueiden uhanalaiset luontotyypit ovat tiukasti suojeltuja, mukaan lukien kaatuneet metsät. Vain pienialaiset raivaukset sallitaan Metsälaki ei ulotu suojelualueille. Tästä seuraa, etteivät myöskään metsätuholain velvoitteet kaatuneen puuston korjaamisesta eivät ole voimassa. Metsähallituksen aluejohtaja Arto Tolosen mukaan porojen erottelualueilta ja teiltä puustoa on raivattu rajoitetusti. ”Muilta osin Natura-alueen kaatuneet puut saavat jäädä metsään, ellei valtiovalta toisin päätä.” Myös Tolonen pitää syntynyttä tilannetta erikoisena. ”Vastakkain ovat suojelu ja kaikki muut arvot. Porotalous, retkeily ja maisema kärsivät. Lisäksi kaatunut puusto muodostaa muutaman vuoden kuivuttuaan vakavan metsäpaloriskin.” Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen yksikönpäällikön Eero Melantien mukaan Kylmäluoman Natura-alueen myrskypuut pysyvät puunkorjuun ulottumattomissa. ”Tuulenkaatojen korjuu tarkoittaisi käytännössä avohakkuuta. Tällöin boreaalisen luonnonmetsän pinta-ala pienenisi ja kompensaatioksi pitäisi löytää korvaava alue, mikä olisi lähes mahdotonta.” Etelässä suurmyrsky voisi olla tuhoisa Natura-alueen puunkorjuuseen tarvittaisiin Melantien mukaan EU:n komission puolto. Sellaisen saaminen lienee vieläkin vaikeampaa kuin korvaavan luonnontilaisen metsäalueen löytäminen. ”Raivauksia voidaan tehdä hyvän suunnittelun ja Natura-arvioinnin perusteella erilaisten reittien avaamiseksi, jotka myös palvelevat poronhoitoa.” Kaikkiaan Paula-myrsky kaatoi Koillismaan metsissä puuta noin kaksi miljoonaa kuutiota. MIKKO RIIKILÄ MITEN Suomi on varautunut laajaan myrskytuhoon Etelä-Suomen natura-alueilla, maaja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.)? ”Nykyisellään metsänomistajat voivat hakea korvauksia ympäristöministeriöltä, jos metsätuhot leviävät suojelualueilta. Se on tietysti laiha lohtu, jos tuloksena on kirjanpainajien suurtuho. Tällä hetkellä asia on huolestuttavalla tolalla.” Lepän mukaan tuhoihin varautumisesta on käyty alustavia keskusteluja. ”Myrskypuita on syytä korjata myös Natura-alueella, koska metsien terveydestä huolehtiminen on ensisijaisen tärkeää. En missään tapauksessa halua Suomeen Saksan kaltaisia suurtuhoja. Meidän osattava hallita riskit ennalta myös siinä tapauksessa, että sään ääri-ilmiöt, kuten helteet ja myrskyt, yleistyvät. Olen puhunut tästä ministeriössä.” Kysymyksen, pitäisikö tehdä niin sanotusti ”puolat” eli toimia hädän hetkellä ohi EU:n säädösten, ministeri väistää. ”On osattava ennakoida, millaisiin tilanteisiin voimme joutua ja miten niissä voidaan toimia. Varoittava esimerkki on valkoposkihanhikysymys, jossa on törmätty ympäristöhallinnon äärimmäiseen jäykkyyteen.” PITÄISIKÖ TEHDÄ PUOLAT, MINISTERI LEPPÄ? Maaja metsätalousministeri Jari Lepän mielestä kirjanpainajatuhojen torjumiseksi myrskypuita on voitava korjata myös Natura-alueilla. Pahimmin myrsky runteli Taivalkosken ja Kuusamon metsiä. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun suurtuho iski Natura-alueelle. Kylmäluoman kaatunut mäntyvaltainen puusto ei pohjoisessa aiheuta suurta hyönteistuhoriskiä. Toisin olisi, jos myrsky kaataisi laajalti eteläsuomalaista Natura-kuusikkoa vaikkapa Evolla tai Isojärven kansallispuistossa. Sellaisen rytinän jälkeen Suomessakin voitaisiin nähdä Keski-Euroopassa koetun kaltainen metsäkatastrofi, jos kirjanpainajakanta runsastuisi ja levittäytyisi suojelualueelta talousmetsiin. Ilmaston lämmetessä tuholaisen torjunta käy entistä toivottomammaksi. FAKTA SE PP O SA M U LI Kajaani Taivalkoski tulisiko meidän korjata jotain? Voit vastata verkossa osoitteessa www.metsalehti.fi/lukijakysely tai postikortilla osoitteeseen Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. 10. joulukuuta mennessä vastanneiden kesken arvomme kaksi otsalamppua. sa jatkaa samaa perinnettä koneiden parissa. Ihan metsässä -podcast on tehty yhteistyössä Metsämiesten sää tiön kanssa. Se löytyy nimellä Spotifysta sekä osoitteesta metsalehti.fi. miten sukuyhtiön perintö sulautettiin tylysti metsäliittolaiseen leiriin. Vuosituhannen vaihduttua myös Metsä-Serla jäi nimenä historiaan. Vaikka suvun yritys lakkasi olemasta, Gustaf Serlachius huolehti, että yhtiön historia mittavine taidekokoelmineen jää elämään Mäntässä Gösta Serlachiuksen taidesäätiön huomassa. Tätä tehtävää taidesäätiö on muun ohella toteuttanut teettämällä elämäkerrat kaikista neljästä Mäntän valtiaasta. Teemu Keskisarja aloitti G.A. Serlachiuksella (1830-1901). Ola Silvennoinen kirjoitti Gösta (1876-1942) ja R. Erik Serlachiuksesta (1901-1980), ja Keskisarja päätti tarinan. Henkilöhistorioiden ohella kirjoihin on dokumentoitu yli sata vuotta metsäteollisuuden historiaa. Tarinan päätösosa on sarjan kirjoista kaikkein ohuin sekä sivumäärältään että anniltaan. Keskisarja myöntää, että värittömästä Gustaf Serlachiuksesta oli vaikea inspiroitua. Opiskelutoverit kutsuivat häntä Kustuksi, mutta lempinimi tuntuu sopivan yhtä huonosti niin Gustafille kuin kirjan nimeksi. Yhden aikakauden loppu tulee kirjassa kiinnostavalla tavalla kuvatuksi. 1980-luvulla alkanut metsäteollisuuden murros vei mukanaan muitakin perinteikkäitä perheyrityksiä, kuten Rosenlew ja Schauman. Nimet muuttuvat mutta puunjalostus jatkuu, myös Mäntässä. ELIISA KALLIONIEMI YLI SATA VUOTTA kestänyt Serlachiusten valtakausi Mäntässä päättyi 1987 jättiyllätyksenä pidettyyn fuusioon Metsäliiton kanssa. Uudesta Metsä-Serlasta tuli Enso-Gutzeitin jälkeen Suomen toiseksi suurin metsäteollisuusyritys. Fuusiosta neuvotellut Gustaf Serlachius (1935-2009) oli jo pari vuotta aiemmin ottanut etäisyyttä sukuyrityksensä syntysijoille. Täytettyään 50 vuotta hän oli muuttanut asumaan Helsingin Kaivopuistoon. Yritys kannatti huonosti ja oli pahasti velkaantunut. Liitto likipitäen samansuuruisen kumppanin kanssa vaikutti järkiavioliitolta. Kaikki ei kuitenkaan sujunut kuten Serlachius oli odottanut. Metsä-Serlan hallituksen puheenjohtajana hän joutui todistamaan, TORSTAINA 7. LOKAKUUTA 2021 ? NRO 18 Metsänhoitoon vaaditaan lisää luonnonmukaisuut ta, mutta mitä se oikein tarkoittaa? Sivut 8–12 LÄHEMMÄS LUONTOA TORSTAINA 18. MARRASKUUTA 2021 ? NRO 21 ? PERUSTETTU VUONNA 1933 8992_.indd 34 26.11.2021 16.08
PILKKEET 2.12.2021 Metsälehti.fi 35 LUKIJAKYSYMYS NIMITYKSIÄ Kuusentaimikoiden sekapuiksi joudutaan usein – varsinkin varhaisperatuilla palstoilla – jättämään vesasyntyisiä koivuja. Millaisia puita niistä kasvaa? RAIVAUSSAHURI MUURAMESTA VESASYNTYISET koivut ovat siemensyntyisiä alttiimpia lahovioille. Ensimmäiset 30 vuotta laho pysynee kurissa, joten vesakoivuista voi saada kelvollisen kuitupuusadon ensiharvennuksessa, mutta tukkipuuta vesakoivuista kertyy vähän. Vesakoivuja voi kasvattaa vielä kuusikon toiseen harvennukseenkin, mutta päätehakkuuseen asti niiden elinvoima ei riitä, vaan kasvu alkaa hiipua noin 50 ikävuoden tienoilla. Syynä tähän lienee alttius laholle. Ensisijaisesti havupuutaimikon sekapuiksi kannattaa valita siemensyntyisiä koivuja. Ne kasvavat yksittäin, usein muokatulla alustalla. Vesasyntyiset koivut ovat tiiviinä ryhminä. Edellisen hakkuun tai taimikonhoidon kanto on vielä näkyvillä. Usein vesakoivun tyvellä on mutka lähellä maanpintaa. PENTTI NIEMISTÖ TUTKIJA, LUONNONVARAKESKUS Kannattaako vesakoivuja kasvattaa sekapuina? Lukijaa kiinnosti vesakoivujen kasvatus. M IK KO RI IK IL Ä TAPIO OY Heli Virtanen aloitti elokuun alussa tuotepäällikkönä Tapion kartat ja kirjat -tiimissä. Hänen vastuullaan ovat Tapion metsäkirjat ja digituotteet. Virtanen on koulutukseltaan metsänhoitaja, ja hän on työskennellyt aikaisemmin toimittajana ja toimitussihteerinä. MMT (metsäentomologi), dosentti Päivi Lyytikäinen-Saarenmaa aloitti Tapiossa syyskuun alussa Senior Advisorina. Hän tulee työskentelemään metsätalouden ilmastokestävyyden kehittämistehtävissä. Metsänhoitaja Matti Maajärvi aloitti Tapiossa ympäristöasiantuntijan tehtävässä lokakuun alussa. Maajärven vastuualueena on Tapion asiantuntijapalveluissa maankäytön ympäristöaiheisiin, erityisesti metsäluonnon monimuotoisuuteen, kuuluvat tehtävät. Hän tulee keskittymään asiakasja sidosryhmäyhteistyöhön sekä kehittämishankkeiden ja palveluiden suunnitteluun, myyntiin ja toteutukseen. Tapion metsätietotiimissä aloitti lokakuun alussa metsänhoitaja Sini Miettinen. Hän tulee Tapiolla keskittymään asiakastyöhön erityisesti kaupunkija kunta-asiakkaidemme kanssa. Ennen TapiolPALVELUKSEEN HALUTAAN APURAHA le tuloa Miettinen työskenteli maankäytön suunnitteluun ja luonnonhoitoon liittyvissä hankkeissa. Metsänhoitaja Esko Välimäki aloitti marraskuun alussa Tapion metsätietotiimissä metsätietopalveluiden päällikkönä. Välimäen tehtäviin tulee sisältymään tiimin esimiestyöt ja kehittämistehtävät sekä metsätietoon liittyvien hankkeiden että metsätietojärjestelmien parissa. Välimäki siirtyy Tapiolle Suomen metsäkeskuksesta, jossa hän on toiminut metsävaratiedon kehittämisja tuotantotehtävissä. Metsämiesten Säätiö myöntää vuonna 2022 apurahoja 1,7 miljooonaa euroa strategiansa mukaisiin kohteisiin, joita ovat: OSAAMINEN • HYVINVOINTI VERKOSTOT • TUNNETTUUS METSÄKULTTUURI • ENNAKOINTI Tarkemmat tiedot apurahojen suuntaamisesta sekä hakuohjeet saa osoitteesta: www.mmsaatio.fi › Apurahat. Siellä on myös linkki apurahojen hakuja hallintajärjestelmä Kasööriin, jota kautta apurahat haetaan 1.12.2021–31.1.2022. Apurahoja myönnetään yksittäisille henkilöille, yhteisöille ja työryhmille hankkeisiin, jotka voivat olla myös monivuotisia. Apuraha myönnetään kuitenkin aina vuodeksi kerrallaan hankkeen edistymisen mukaan. Siksi usean vuoden hankkeissa apuraha on haettavana aina vuosittain uudelleen. Apurahojen myöntämisestä päätetään maaliskuussa. Ensimmäiset sopimusten mukaiset vuoden 2022 apurahat on mahdollista maksaa huhtikuussa. APURAHAT VUODELLE 2022 www.mmsaatio.fi Metsäalan hyväksi Viheralueiden merkitys kaupunkiympäristön kehittämisessä korostuu edelleen tulevaisuudessakin voimakkaasti. Vaasan kaupunki, joka jo aikoinaan tunnettiin puistojen merenrantakaupunkina, tahtoo panostaa tulevaisuudessakin viheralueidensa suunnitteluun ja hoitoon. Vaasan kaupungin viheralueyksikkö hakee metsäsektoriinsa METSÄTALOUSINSINÖÖRIÄ huolehtimaan suunnittelu-, hoito-, hakkuusekä hanketehtävistä vakituisessa työsuhteessa; sekä METSURIA / METSÄAMMATTIMIESTÄ myöskin vakituiseen toimeen. Hakemukset ansioluetteloineen sekä palkkatoiveineen pyydetään toimittamaan 15.12.2021 kello 16.00 mennessä sähköpostitse osoitteeseen timo.jousmaki@vaasa.fi. Lisätietoja antaa viheraluepäällikkö Timo Jousmäki puh. 0400168208 tai metsätyönjohtaja Jens Carlsson puh. 040-7070523, (8.00-16.00). Kaupunki ilmoittaa avoimista työpaikoista myös osoitteessa Kuntarekry.fi. Vaasa 2x60_95 23.11.2021 10.46 Sivu 1 Kolinummen, Leijankorven, Mynäjoen, Tourulan ja Vampulan yhteismetsät etsivät METSÄPALVELUYRITTÄJÄÄ huolehtimaan monipuolisista hallintopalveluista, kilpailuttamaan ja valvomaan metsänhoitotyöt ja puukaupat sekä arvioimaan metsäkiinteistöjä. Yhteismetsien pinta-ala on yhteensä n. 6 000 ha. Edellytämme tehtävään soveltuvaa koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja, kykyä itsenäiseen ja tavoitteelliseen työskentelyyn. Aloitus sopimuksen mukaan. Tarjoukset pyydetään jättämään 10.12.2021 mennessä sähköpostilla jk.koivuniemi@gmail.com Yhteydenotot ja lisätietoja: Jaakko Koivuniemi puh. 0500 797 695 Yhteismetsät 2x70_95 17.11.2021 11.15 Sivu 1 8992_.indd 35 26.11.2021 16.08
PILKKEET METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 029 432 6100 UIkoasu Anna Back p. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 029 432 6108 Eero Sala p. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. 029 432 6110 Tiia Puukila p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p. 029 432 6115 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. 029 432 6111 Sami Karppinen p. 029 432 a6114 Kauppak. 19 B, 40100 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Palvelupäällikkö Mari Pousi p. 09 315 49 845 Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran p. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja p. 09 315 49 844 MARKKINOINTI Verkkotuottaja Heta Välimäki (opintovapaalla) Jenny Rantanen (sijainen) p. 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 029 432 6117 ilmoitukset@ metsalehti.fi 2.12.2021 36 Metsälehti.fi PALVELUKSEEN HALUTAAN MYYDÄÄN Ilmoita Metsälehdessä! Ota yhteyttä ilmoitusmyyntiin: ilmoitukset@metsalehti.fi vastaamaan asiakkuuksien ja myynnin johtamisesta Enonkosken, Savonlinnan, Rantasalmen, Sulkavan, Juvan ja Pieksämäen alueella. Asiakkuuspäällikkö toimii alueen metsäasiantuntijoiden ja metsäsuunnittelijoiden esimiehenä sekä johtoryhmän jäsenenä. Tutustu tehtävään ja hae työpaikkaa 6.12.2021 mennessä osoitteessa: jobs.toitasuomesta.fi Haemme ASIAKKUUSPÄÄLLIKKÖÄ Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie 5, 51900 Juva p. 015 357 4000 • etelasavo@mhy.fi Mhy.fi/etelasavo Metsässä hyvä Metsänhoitoyhdistys Keskipohja ry toimii laajalla alueella kattaen koko Keski-Pohjanmaan maakunnan sekä osan Etelä-Pohjanmaan pohjoisosaa ja Pohjois-Pohjanmaasta Himangan. Metsänomistajajäseniä on noin 5000. Palveluksessamme on 17 toimihenkilöä. Metsäasiantuntija Keskipohja Haemme metsäasiantuntijaa ensisijaisesti Kauhavalle. Myös muut toimipisteet ovat mahdollisia. Työnkuvaan kuuluu asiantuntijaja metsänhoitopalveluiden myynti ja toteutus sekä puukaupalliset tehtävät. Edellytyksenä tehtävään on soveltuva metsäalan koulutus. Arvostamme hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön. Aiempi kokemus metsäalan toimihenkilötehtävistä katsotaan eduksi. Palkkaus YT-METO TES. Työ alkaa 1.2.2022 tai sopimuksen mukaan. Hakemukset ansioluetteloineen pyydämme toimittamaan 13.12.2021 mennessä sähköpostitse pentti.etelamaki@mhy.fi Lisätietoja tehtävästä antaa toiminnanjohtaja Pentti Etelämäki 040-7277467 ja metsäpäällikkö Olavi Lakanen 0400-163582. MHY Keskipohja 2 x 120_95 22.11.2021 11.03 Sivu 1 www.metsalehti.fi/metsamaa METSÄTILA, Kitee, Haarajärvi 16,3 ha. Varttuneet taimikot 6,9 ha, varttuneet kasvatusmetsiköt 9,4 ha, puusto n. 2 000 m 3 , kasvupohjat tuoretta kangasta, erittäin hyvä tieyhteys. Rajapyykit merkitty. Hintanäkemys 75.000 €. TARJOUKSET 15.12.2021 mennessä Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju tai veijo.laukkanen@metsat.fi. MAAJA METSÄTILA, Parikkala, Tarnala 13.018 ha. Idyllinen, erittäin hyvin hoidettu talouskeskus käsittää v. 1947 rakennetun 1,5-kerroksisen omakotitalon, kauniin 2-kerroksisen aittarakennuksen, pihasaunan ja ison navettarakennuksen, jossa mm. runsaasti varastotilaa. Päärakennuksen alakerrassa on 1 mh, tupa, keittiö, kh, yläkerrassa iso oleskelutila ja 2 h + avovintit. Lämmitys hoidetaan sähköllä ja tulisijoilla, joita on kaikenkaikkiaan 5 kpl. Päärakennuksessa on suoritettu kuntotarkastus ja homekoirakartoitus 2.8.2021, raportti saatavissa välittäjältä. 20 km Kesälahdelta, 6,5 km 6-tieltä. Pinta-alasta metsämaan osuus n. 8,7 ha, pääosin varttunutta kasvutusmetsää, puuston määrä n. 1500 m 3 , peltoa on n. 3,8 ha. Hp. 115.000 €. Metsäpalsta, rantarak.paikka, Punkaharju, Lahdenkylä 5,065 ha. Pihlajaveden rannalla. Puuston määrä n. 800 m 3 , sekametsää, rehevät kasvupohjat, helposti saavutettavissa, tilalle on hyvä tieyhteys. Omaa rantaviivaa on n. 80 m, ilmansuunta itään, rantarak. oikeus vapaa-ajan asunnolle 150 k-m 2 . Merkitty laivareitti SavonlinnaPunkaharju n. 1 km:n päässä, Tuunaansaaren matkailukohteet n. 5 km:n vesimatkan päässä. Hp. 70.000 €. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 050 464 6500 RANTATONTTI (määräala), Hämeenlinna, Tuulos 8,000 m 2 . Tontilla Sorsamojärven rantaviivaa n. 50 m. Kaunis rantaan loivasti laskeva tontti. Rakennusoikeus 120 m 2 ja sähköt vieressä. Etäisyys Helsingistä n. 125 km, Hämeenlinnasta n. 25 km, Lahdesta n. 50 km ja Tampereelta n. 85 km. Hp. 30.000 € / tarjous. METSIEN KYSYNTÄ on jatkunut vahvana. Etsimme metsällesi parhaan ostajan, ota yhteyttä! Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 040 510 8085 ASUINRAKENNUS/METSÄPALSTA, Savonlinna, Punkaharju 4,6 ha. Kokonaan v. 2012 jälkeen peruskorjattu rintamamies-tyyppinen talo Punkaharjun Hiukkajoella. Tilaa on mukavasti isommallekin perheelle. Asuinrakennuksen lisäksi autotalli, liiteri ja runsaasti varastotilaa. Talon irtaimisto sisältyy kauppahintaan. Vapautuu nopeasti. Hp. 115.000 € ASUINRAKENNUS/METSÄPALSTA, Savonlinna, Punkaharju Omakotitalon talouskeskus yli 3 ha:n metsäisellä tilalla. Talo on rakennettu 1953 ja sitä on laajennettu ja peruskorjattu vuonna 1994. Tilalla on lisäksi suurikokoinen navettarakennus, jossa on nykyisin puusepänja harrastetiloja. Konehalli 147 m 2 , jossa lämmitettävää tilaa 30 m 2 . Kahden auton autotalli. Pihasauna, leikkimökki, kesäkeittiö ym. varastotiloja. Hp. 79.000 € RANTAMETSÄTILA, Mikkeli, Ristiina 7,2 ha. Yöveden rantaan rajoittuva rantametsätila. Myydään määräalana, johon sisältyy 2 rantakaavan mukaista rantarak.paikkaa. Rak.oikeus 160 m 2 /tontti. Puustoa on arvion mukaan 837 m 2 , josta tukkipuuta noin 50 %. Kehitysluokiltaan puusto koostuu eri-ikäisistä kasvatusmetsistä ja siemenpuukuviosta. Välittömät hakkuumahdollisuudet kohdistuvat lähinnä siemenpuiden poistoon ja pienimuotoisiin harvennushakkuisiin. Hp. 160.000 € Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa 8993_.indd 36 26.11.2021 16.21
PILKKEET 2.12.2021 Metsälehti.fi 37 METSÄRISTIKKO 22 METSÄKRYPTO 19, OIKEA RATKAISU Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: ? Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk) ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 0000300003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. tai p. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 16.12.2021 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 22”. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. PALKINNOT metsäristikosta 19 on arvottu seuraaville kolmelle: Veli-Matti Häjänen, Hyllykallio, Maiju Törmä, Kuru ja Voitto Valtanen, Mietoinen. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. 8993_.indd 37 26.11.2021 16.21
PILKKEET 2.12.2021 38 Metsälehti.fi AJANKOHTAINEN MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVA MOOTTORISAHAUKSEN SM-kilpailuissa samat veteraanit ovat vuosi toisensa jälkeen pokanneet palkinnot. Samalla osallistujakaarti on vähä vähältä harventunut. Nyt kisaorganisaatiolla on kerrottavanaan iloisia uutisia, kun joukko naisarboristeja ja -metsureita on innostunut moottorisahauskilpailuista. Yksi heistä on kuhmolainen Sofia Soikkonen, joka viimeistelee opintojaan Kainuun ammattiopiston metsurija metsäpalveluiden tuottajalinjalla. Valmistumisen jälkeen hän kaavailee ryhtyvänsä metsäyrittäjäksi. Se tarkoittaa muun muassa istuttamista ja raivaussahatyötä, jota lähistön metsäpalveluyrittäjät ovat jo lupailleet. ”Lisäksi minulla on varastossa haapahirsiä, joista ajattelin ruveta tekemään hirsitöitä.” Omien metsien hoitotarve toi alalle 30 vuotta sitten Soikkoselta olisi kysytty, mikä saa nuoren naisen ryhtymään metsuriksi. Nyt kysymyksen voi laventaa sukupuolineutraalimpaan muotoon: Mikä saa alle kolmekymppisen nuoren lähtemään metsähommiin? ”Taannoin selvisi, että oman metsäyhtymämme mailla oli runsaasti hoitotarvetta. Siitä ajatus lähti.” Metsurin hommia Soikkonen on jo opiskeluaikana tehnyt Metsähallituksella, jolla hän on parina vuotena ollut pääosin metsänhoitotöissä. ”Olen tehnyt pääosin taimikon harvennusta, mutta pääsin myös käyttämään moottorisahaa, kun entisöimme ojitettua suometsää takaisin kohti luonnontilaa. Ennen metsähommiin ryhtymistä Soikkonen työskenteli leipuri-kondiittorina. Lisäksi hänellä on erähenkisiä lasten vaatteita markkinoiva verkkokauppa Minierä. Moottorisahakisoihin Instagramin kautta Metsuriopintojensa lomassa Soikkonen harjoittelee moottorisahauskilpailuihin. Nykyajalle ominaisesti polku kilpasahuriksi avautui somen kautta. Hän on koostanut näyttävän kuvaston metsätöistä ja moottorisahauksesta Instagramiin – löytyy tunnuksella sofia. logger. Sieltä hänet hoksasi myös Husqvarna, joka tarjosi yhteistyötä. Kilpatehtäviä Soikkonen on harjoitellut lähinnä omin nokkineen. Mallia suorituksiin hän katsellut muun muassa Youtubesta. ”Tarkoitukseni on ensi kesänä osallistua moottorisahauksen SM-kisoihin. Paljon pitää vielä harjoitella. Esimerkiksi terälaipan kääntöön kuluu noin 20 sekuntia, siitä pitäisi saada puolet pois.” Tulevaisuudessa Soikkonen mielii myös moottorisahauksen MM-kilpailuihin, jossa naiset mittelevät paremmuudestaan omassa sarjassaan. Toistaiseksi ainoa moottorisahauksen SM-kilpailuihin osallistunut naiskilpailija on arboristi Mare Laakkonen. Hänet valittiin myös viime vuoden MM-kilpailuihin, mutta kisat peruttiin koronapandemian vuoksi. Jätkille haastetta Sofia Soikkosen tavoitteena on edustaa Suomea moottorisahauksen MM-kilpailuissa. Ensi kesänä Sofia Soikkonen aikoo testata taitonsa moottorisahauksen SM-kisoissa. Sitä ennen pitää harjoitella. MOOTTORISAHAUS KILPAILUMUOTONA ? SM-kisat joka vuosi, vuoden 2022 kilpailut kesäkuussa Punkaharjulla. Kisoissa noin 15 osallistujaa. ? Järjestäjä Suomen Moottorisahakilpailijat Ry, Sumoki. ? MM-kisat joka toinen vuosi, vuoden 2022 kisat lokakuussa Belgradissa, Serbiassa. ? Kilpailulajit: puun tarkkuuskaato, oksien karsiminen, teräketjun vaihto, alta-päältäsahaus, tarkkuuskatkaisu. FAKTA 8994_.indd 38 26.11.2021 16.23
PILKKEET 2.12.2021 Metsälehti.fi 39 NUORTEVA Metsälehti Makasiini ilmestyy 16. joulukuuta. Metsä elää populaarimusiikissa. ENSI NUMEROSSA HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVAT ENNEN kuin Euroopan unionia oli vielä olemassa, lahjoitti Suomi ensimmäisen joulukuusensa Brysseliin vuonna 1954. Idean takana oli edistää erityisesti maamme metsäalan tunnettuutta. Kuusi pääsi arvopaikalle, ympärillään Grand-Place -keskusaukion monet historialliset merkkirakennukset kuten kaupungintalo ja Kuninkaan talo. Kuningas tosin asui muualla, sillä talo on museoitu. Suomalaisesta joulukuusiviennistä Belgian pääkaupunkiin ja myöhemmin koko EU:n hallinnolliseen ytimeen tuli lähes puoli vuosisataa jatkunut perinne. Sopivaksi arvioitu metsäkuusi (Picea abies ) kaadettiin pääsääntöisesti Helsingin tai Espoon alueilta ja kuljetettiin Bel giaan merija maateitse. Puu oli tavallisesti vähintään 15-metriä pitkä ja Brysselin päässä paikalliset apuvoimat hoitivat kuusen pystytyksen ja koristelun. Kuusen luovutusta juhlittiin monin eri tavoin, joskus jopa paraatisoittokunnan kera. Vaikka suomalaiset eivät olleet virallisia kuusitoimittajia aivan jokainen vuosi, kuljetettiin Brysseliin joulukuusi Helsingin Vuosaaresta vielä vuonna 2001 kaupunginjohtaja Eeva-Riitta Siitosen myötävaikutuksella. Suomi-kuusi EU:n sydämessä Kun Suomesta 1.1.1995 tuli Euroopan unionin jäsen, komeili Brysselin ”pääkallopaikalla” sopivasti suomalainen 18-metrinen joulukuusi. Juhlapuun luovutti itsenäisyyspäivän tiimoilla Helsingin kaupunginjohtaja Kari Rahkamo suurlähettiläs Olli Mennanderin kera. Kun Suomi vielä samaan aikaan sattui sopivasti juhlimaan 75-vuotista itsenäisyyden taivaltaan, kuikuili juhlakuusta kaupungintalon ikkunoista yli kuutisensataa kutsuvierasta. Pidemmän päälle joulukuusen kuljettaminen pari tuhatta kilometriä Helsingistä Brysseliin ei ollut enää aivan tätä päivää kestävyysnäkökohdat huomioiden. Nykyään kuuset ovatkin pääsääntöisesti Belgiasta tai lähimaista. Tänä vuonna Brysselissä juhlitaan joulukuusen ympärille tuotetun ”Winter wonders” -tapahtuman 20-vuotista taivalta koronapoikkeusoloissa. Kuusen juurelle pääsee jouluhumua ihmettelemään vain lunastamalla erityisen terveystodistusrannekkeen ja käyttämällä hengityssuojainta. Puun koristevälkettä voi halutessaan silti ihailla myös etänä internetin kautta ”joulukuusiliven” avulla. Hollannista tuodun kuusen kestävyysvajetta korvaamaan on sen tilalle tiettävästi istutettu kymmenen männyntainta. Suomi saattaisi tulevina vuosina – niin halutessaan – pystyä astetta kestävämpään toimintamalliin. Brysselin suomalainen kuusiperinne Brysselin joulukuusiperinne on suomalaisten alulle saattama, vaikka nykyään puu tuodaankin lähempää. Kun Suomesta tuli EU:n jäsen, komeili Brysselin pääkallopaikalla suomalainen 18-metrinen joulukuusi. SUURET hyönteistuhot ovat maassamme harvinaisia, kertoi Metsälehti 28. marraskuuta 1957. Sen sijaan paikallisia tuhoja sattui lehden mukaan silloin tällöin, ja joskus niiden ala muodostui huomattavaksi. Tällainen hyönteistuho oli iskenyt Taipalsaarella, jossa mäntymittarin toukat olivat olleet männiköiden kimpussa usean sadan hehtaarin alalla. Pahin tuhoalue käsitti kymmenen hehtaaria, ja sen täydellistä tuhoa pelättiin. METSÄLEHTI 64 VUOTTA SITTEN Sarjassa kerrotaan, mitä tähän samaan aikaan tapahtui joskus ennen. Mäntymittari iski Taipalsaarella 500 600 700 800 Lä hd e: Fa st m ar ke ts FO EX Indeksi 7.1.2020-9.11.2021 Kannattaako metsää nykyhinnoilla ostaa? Uusi kysymys: Myytkö puuta ensi vuonna? 20 40 60 80 100 % Osallistu keskusteluun osoitteessa Metsälehti.? GALLUP PAHIMMASSA TAPAUKSESSA uudenvuoden jälkeen ainoat puut, mitkä liikkuvat tässä maassa, ovat kuivuneita joulukuusia.” PUHEENJOHTAJA RIKU AALTO TEOLLISUUSLIITON VALTUUSTOSSA 8994_.indd 39 26.11.2021 16.23
Lisätietoa metsänlannoituksesta: yara.fi/metsa Osallistu arvontaan osoitteessa: yara.fi/metsakisa Laadukkaat kotimaiset YaraSunatuhkapohjaiset kierrätyslannoitteet metsänlannoitukseen vastaavat tehokkaasti turveja kangasmaiden metsien terveyslannoitustarpeisiin kasvun eri vaiheissa. Lannoittamalla puuston kasvu lisääntyy ja metsän tuotto paranee. Metsät ovat ratkaisevassa asemassa myös ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Metsiemme kykyyn toimia hiilinieluna voidaan vaikuttaa oikea-aikaisella ja suunnitelmallisella metsänhoidolla. YaraSunatuhkapohjaisten kierrätyslannoitteiden valmistuksessa käytetään bioenergian tuotannossa syntyviä, puhtaita ja ravinnerikkaita tuhkia. 8995_.indd 40 26.11.2021 16.24