• TORSTAINA 7. LOKAKUUTA 2021 ? NRO 18 Metsäalaa syyllistetään luonnon köyhtymisestä. Enemmän pitäisi tehdä, mutta mitä? Sivut 10–13 LUONTOKATO – MITÄ SE ON? PERJANTAINA 9. JOULUKUUTA 2022 ? NRO 22 ? PERUSTETTU VUONNA 1933 Sami Karppinen Sami Karppinen 9783_.indd 1 9783_.indd 1 6.12.2022 12.05 6.12.2022 12.05
• AJANKOHTAINEN / UUTISET 9.12.2022 2 Metsälehti.fi UUTISET Puuta pahan päivän varalle ›› 8–9 Koivutukin hinta jäikin paikalleen ›› 14–15 METSÄSTÄ Metsävakuutus, mutta mikä niistä valita? ›› 20–21 Varttivuosisata Metsälehden kokeilujuttuja ›› 24–25 Ihmiset metsien nimien takana ›› 30–31 PILKKEITÄ Turussa riittää metsäkauriita ›› 32–33 Argentiinan kansalliskukka on joulunpunainen ›› 39 TÄSSÄ NUMEROSSA Metsälehti 90. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 31 415 (LT/21) Lukijoita 164 000 (KMT/22) Painopaikka Punamusta, Joensuu TORSTAINA 7. LOKAKUUTA 2021 ? NRO 18 Metsäalaa syyllistetään luonnon köyhtymisestä. Enemmän pitäisi tehdä, mutta mitä? Sivut 10–13 LUONTOKATO – MITÄ SE ON? PERJANTAINA 9. JOULUKUUTA 2022 ? NRO 22 ? PERUSTETTU VUONNA 1933 Sami Karppinen Sami Karppinen Metsään jäänyt kuollut puu torjuu osaltaan luontokatoa. Kuva: Sami Karppinen. SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVA METSÄLEHTI uutisoi syyskuus­ sa 2020 Karstulassa Metsähalli­ tuksen luonnonsuojelualueella tehdystä hakkuusta, jossa jätet­ tiin useita satoja kuutioita järei­ tä kuusia kaadettuina metsään. Hakkuu tehtiin voimajohto­ alueen leventämisen takia. Lähialueella metsää omista­ va Markku Leppänen huoles­ tui tuolloin mahdollisuudesta, et­ tä kirjanpainaja voisi levittäytyä suojelualueelle jätetyistä puista ympäröiviin metsiin. Nyt Leppäsen pelko näyttää käyneen toteen. ”Metsästäni korjattiin jo vii­ me talvena kymmeniä kuutioita kirjanpainajien tappamia kuu­ sia pois. Tänä syksynä kuolleita kuusia on jälleen ilmestynyt li­ sää”, Leppänen kertoo. Tuhot ovat ilmenneet noin kymmenen hehtaarin laajuises­ sa päätehakkuuikäisessä kuusi­ kossa, jossa hyönteisten vauri­ oittamien puiden havaitseminen ja niiden määrän arviointi on vaikeaa. ”Kaikkia kuivuneita puita ei pysty löytämään yhdellä kertaa, sillä ne kuolevat vähitellen. Sitä­ kin olen miettinyt, joutuuko osan metsästä hakkaamaan nyt koko­ naan aukoksi”, Leppänen pohtii. Sahayrittäjänä toimivalle Lep­ päselle metsä on toiminut myös laadukkaan kuusitukin pystyva­ rastona. Tuhotilanne muuttunut kahdessa vuodessa Suomen Metsäkeskus teki alueel­ le Leppäsen sekä paikallisen met­ sänhoitoyhdistyksen pyynnöstä maastokäynnin syyskuun lopul­ la. Käynnin perusteella Metsä­ keskuksen rahoituksen ja tar­ PELKO KIRJANPAINAJATUHOSTA TOTEUTUI Korvauksia valtion luonnonsuojelualueelta levinneestä hyönteistuhosta on haettava ensisijaisesti metsävakuutuksen kautta. 9784_.indd 2 9784_.indd 2 6.12.2022 12.08 6.12.2022 12.08
• UUTISET 9.12.2022 Metsälehti.fi 3 VASTAAVANLAISET tapaukset, joissa hyönteistuho leviää suojelualueelta yksityismetsään, voivat olla jatkossakin mahdollisia. Metsätuholain velvoitteet koskevat metsiä, joihin sovelletaan metsälakia ja joihin luonnonsuojelualueet eivät lukeudu. Parhaillaan käsittelyssä olevassa metsätuholain päivityksessä soveltamisalaan ei ole tulossa muutoksia. ”Luonnonsuojelualueilla esiintyneet tuhot ovat olleet keskustelussa ja on tärkeää seurata sekä pyrkiä ehkäisemään niiden leviämistä talousmetsiin. Metsätuholain soveltamisala koskee kuitenkin vain talousmetsiä”, sanoo metsäneuvos Erno Järvinen Maaja metsätalousministeriöstä. Hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen Suomen metsäkeskuksesta kertoo, että tänä vuonna Metsäkeskuksen kautta käsittelyyn on tullut kaksi uutta tapausta, joissa haetaan korvausta luonnonsuojelualueelta levinneestä tuhosta. ”Toinen on Kolilla ja toinen Juupajoella. Molemmat tapaukset ovat kesken eli käsittelyssä.” LUONNONSUOJELUALUEILLA EI SOVELLETA METSÄTUHOLAKIA PELKO KIRJANPAINAJATUHOSTA TOTEUTUI ”Tuntuisi selvältä, että valtion kuuluisi korvata sen toimista aiheutuneet tuhot.” Metsänomistaja Markku Leppänen (vas.) ja Keski-Suomen Metsänhoitoyhdistystyksen metsäneuvoja Jaakko Leppänen löysivät tämän vuoden elokuussa lisää kirjanpainajien tappamia kuusia, vaikka kuivuneita kuusia korjattiin alueelta jo viime talvena. kastuksen asiantuntija Sameli Salokannel toteaa, ettei mahdol­ lisuutta siitä, että kirjanpainaja­ tuhot ovat lähteneet leviämään luonnonsuojelualueelle jätetyistä puista, voida sulkea pois. ”Syksyllä 2020 alueella ei ol­ lut havaittavissa yksittäisiä pui­ ta lukuun ottamatta kirjanpaina­ jatuhoja. Tänä syksynä Leppäsen metsästä löytyi kymmeniä kir­ janpainajien kuivattamia järei­ tä kuusia”, Sa­ lokannel sanoo. M u u a l ­ ta Karstulan alueelta ei ole myöskään teh­ ty metsänkäyt­ töilmoituksia hyönteistuhojen vuoksi tehtä­ vistä hakkuista. Tämä kertoo siitä, että normaa­ lioloissa alueella ei ole suurta kir­ janpainajatuhoriskiä. ”Maastohavaintojen perusteel­ la tarkastelun kohteena oleval­ la alueella on kuitenkin selvästi kasvanut kirjanpainajatuhoris­ ki”, Salokannel toteaa muistiossa. Korvaus ensisijaisesti vakuutusyhtiöltä Jos hyönteistuho leviää valtion luonnonsuojelualueelta yksi­ tyismetsään, voi metsänomista­ ja tehdä aiheutuneista tuhoista vahingonkorvausvaateen ympä­ ristöministeriölle Metsäkeskuk­ sen kautta. Metsäkeskus ottaa kuitenkin vakuutuskorvausmahdollisuu­ den huomioon omassa lausun­ nossaan. Siksi Leppästä kehotet­ tiin selvittämään ensin, korvaako hänen oma metsävakuutuksen­ sa tuhoja. ”Ensisijaisesti neuvomme met­ sänomistajaa hakemaan kor­ vausta vakuutusyhtiöltä, jos hä­ nellä on metsävakuutus. Tämä on metsänomistajankin etu, sil­ lä näin mahdollisesti myös aiem­ mat tuhot voidaan huomioida”, Salokannel sanoo. Jos vakuutusyhtiöstä ei saa korvausta täysimääräisenä, tai va­ kuutusta ei ole, niin tällöin met­ sänomistaja voi tehdä korvaus­ vaateen Metsäkeskuksen kautta. ”Ympäristöministeriö lopulta ratkaisee, mitä maanomistajalle korvataan”, Salokannel toteaa. Leppäsellä on laaja metsä­ vakuutus, jonka tarjoamat kor­ vausmahdollisuudet hän aikoo selvittää. Se, että valtion toimis­ ta aiheutuvaa tuhoa ei automaat­ tisesti korvata valtion kassasta, herättää Leppäsessä ihmetystä. ”Tuntuisi selvältä, että valtion kuuluisi korvata sen toimista ai­ heutuneet tuhot. Tarjouduin kak­ si vuotta sitten jopa korjaamaan kaadetut kuuset pois metsästä omalla kalustollani, jotta tuho ei leviäisi, mutta tähän ei Metsähal­ litukselta annettu lupaa”, Leppä­ nen harmittelee. Metsälehti uutisoi Karstulassa Metsähallituksen suojelualueella tehdystä hakkuusta syyskuussa 2020. Varsinais-Suomi Uusimaa Satakunta Päijät-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjanmaa Pirkanmaa Kymenlaakso Keski-Suomi Kanta-Häme Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala 100 100 300 40 50 600 Lä hd e: M et sä ke sk us Vuodessa huima nousu Metsänkäyttöilmoitukset 1.5.–1.11. hyönteistuhohakkuista maakunnittain 2021 ja 2022 v 2022, ha 2021, ha 9784_.indd 3 9784_.indd 3 6.12.2022 12.08 6.12.2022 12.08
• AJASSA 9.12.2022 4 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ UUSIMPIEN tulosten mukaan Suomen metsien kasvu on 103 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, mikä on neljä miljoonaa kuutiometriä muutaman vuoden takaista vähemmän. Kasvun alentuminen keskittyy Pohjois-Suomen metsiin. Tärkein syy on pohjoisen männiköiden vanheneminen. ”Pohjois-Suomessa on nopeimman kasvunsa vaiheessa olevia 21–60 vuotiaita männiköitä 387 000 hehtaaria vähemmän kuin vuosikymmen sitten”, sanoo UPM Metsän metsänhoidon kehityksestä vastaava päällikkö Heli Viiri. Etelä-Suomessa metsien kasvu on kiihtynyt, mikä johtuu kuusikoiden kasvun parantumisesta. Tulos on yllättävä, koska kirjanpainajat ovat koetelleet eteläisen Suomen kuusikoita. Myös peräkkäisten, runsaiden siemensatojen pitäisi leikata kuusikoiden kasvua. Harvennukset alentavat kasvua Emeritusprofessori Kari Mielikäisen mukaan istutettujen kuusikoiden kasvuvoima on niin hyvä, etteivät tuhot ja siemenvuodet ole nujertaneet kasvun lisääntymistä. ”Kuusen kasvulle kesäkuun sateisuus on Etelä-Suomessa tärkeintä.” Männiköiden vanheneminen ei Heli Viirin mukaan yksinään selitä kasvun alentumista, joka on tullut ilmi nopeasti viime vuosina. Voimakkaat harvennukset heikentävät männiköiden kasvua puuston loppukiertoajan. Niiden vaikutus kasvuun voi olla jopa miljoonia kuutiometrejä vuodessa. ”Oikein ajoitettu ja toteutettu harvennus on kuitenkin metsien kunnon kannalta tärkeää”, Metsä Groupin kehitysjohtaja Juho Rantala muistuttaa. Kasvatusmetsien harventamatta jättäminen ei alenna puuston kasvua, mutta käyttöpuun tuotos pienenee kiertoajan kuluessa 25–35 prosenttia. Käyttöpuu tarkoittaa tukkija kuitupuuta. Taimikoissa hoidon puute sen sijaan voi alentaa kasvua, kun heikkokasvuinen lehtipuusto valtaa kasvutilan. Hoitamatta jääneitä taimikoita ja nuoria metsiä on 1,7 miljoonaa hehtaaria. Hirvet ja porot syövät hiilinieluja Viirin mukaan myös hirvet ja porot niittävät metsien kasvua pohjoisessa. ”Parhaat männynja ja koivuntaimikot kalutaan taimivaiheessa koko poronhoitoalueella. Hirvien ja porojen ylilaidunnuksella on hiilensidontaa alentava vaikutus. Tämä on tabu, josta tutkijat eivät uskalla sanoa mitään.” Hiilensidonta on suoraan verrannollinen puuston kasvuun. Viiri ennustaa Pohjois-Suomen metsien kasvun alenevan yhä, koska metsänviljely on vähentynyt ja epävarmat luontaisen uudistamisen yritykset ja poimintahakkuut ovat yleistyneet. Rantala muistuttaa, että metsien kasvu alenee vääjäämätttä, kun puuston määrä lisääntyy. Se taas on seurausta vuosikymmeniä jatkuneesta tilanteesta, jossa puuston poistuma on ollut kasvua pienempi. ”Metsään ei mahdu määräänsä enempää puita. Kasvun pitäminen mahdollisimman korkealla edellyttäisi suurimman ylläpidettävän hakkuumäärän mukaisia hakkuita.” Myös ilmasto vaikuttaa kasvuun Mielikäisen mukaan muutaman miljoonan kuution vuotuinen vaihtelu on vähemmän kuin ilmaston vaikutus kasvuun. Suomalaistutkijat ovat laskeneet, että kolmasosa 1970-luvulta alkaneesta kasvun kiihtymisestä johtuu ilmaston lämpenemisestä. Pohjoisessa ratkaisevaa on heinäkuun lämpötila. Ilmaston vetoapu on Mielikäisen mukaan hiipunut. Vuoden 1995 jälkeen heinäkuut eivät ole Lapissa enää selkeästi jatkaneet lämpenemistään. Tulevaisuudessa meillä ei ole helppoja keinoja puuston kasvun lisäämiseen. ”Parasta on metsien pitäminen nuorina ja hoidetun täystihenä. Uudistamisessa pitäisi käyttää kaikkia tekniikan ja metsänjalostuksen mahdollisuuksia”, Mielikäinen toteaa. Harvennukset ja hirvet syövät kasvua Männiköiden voimakkaat harvennukset ja laajat hirvituhot selittävät osaltaan metsien kasvun taantumisesta. Hirvien ruokahalu on omalta osaltaan syynä metsien vuotuisen kasvun alenemiseen. LYHYET M IK KO RI IK IL Ä MTK: Pykälät olisivat näkyneet puumarkkinoilla Luonnonsuojelulain luonnoksesta pudotettiin viime viikolla valiokuntakäsittelyssä kaksi pykälää pois. Näissä esitettiin, että hallitus voisi lisätä asetuksella luontotyyppejä, jotka pitäisi ottaa huomioon viranomaismenettelyissä. Tämä olisi vaikuttanut puumarkkinoihin, MTK arvioi. ”Pelkäämme, että metsänomistajalle koituisi kohtuuttomia tilanteita ennen kaikkea markkinoiden kautta: ympäristöjärjestöjen painostus voisi johtaa korvauksettomiin alueisiin, josta ei ostettaisi puuta”, MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola sanoo. Energiapuukohteet päivitetty palveluun Suomen metsäkeskus on päivittänyt Mahdolliset energiapuukohdekeskittymät -karttapalvelunsa tietoja. Palvelusta löytyy nyt mahdollisia energiapuun korjuukohteita – ensiharvennusten ja nuoren metsän hoitojen keskittymiä – hieman yli 90 000 hehtaaria. ”Keskittymien pinta-ala väheni päivityksessä aiemmasta, kun osalla kohteista nuorta metsää oli jo hoidettu tai puusto oli kasvanut ohi poimintaehtojen. Toisaalta karttapalveluun tuli myös uusia mahdollisia korjuukohteita”, kertoo metsänhoidon asiantuntija Juha Tuononen Metsäkeskuksen tiedotteessa. Stora Enso aloittaa uitot Stora Enso suunnittelee aloittavansa uitot uudelleen. Tarkoitus on uittaa puuta Iisalmelta ja Nurmeksesta yhtiön Imatran tehtaille jo ensi kesänä. Yhtiön mukaan uittojen käynnistyminen vahvistaa puun kysyntää Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Kysyntä kasvaa, koska uiton avulla saadaan purettua etenkin Kainuusta hankittavan puun kuljetukseen liittyviä pullonkauloja. Uitettavan puun määriä tai kysynnän lisäystä ei kerrottu. Meto ahkeroi yrityskohtaisia työehtosopimuksia Metsäalan asiantuntijoita edustava Meto on sopinut syksyn mittaan metsätoimihenkilöiden uusista työehtosopimuksista useiden sahojen kanssa. Ensi kertaa sovitut yrityskohtaiset sopimukset astuvat voimaan ensi vuoden alussa. 9785_.indd 4 9785_.indd 4 6.12.2022 12.10 6.12.2022 12.10
• AJASSA Mikko Riikilä 9785_.indd 5 9785_.indd 5 6.12.2022 12.10 6.12.2022 12.10
• AJASSA 9.12.2022 6 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ RUOTSIN metsäala markkinoi rohkeasti metsänhoitoa, vaikka ympäristöväen kritiikki on vähintään yhtä äreää kuin meillä. Ruotsissa sekä hakkuut että metsänhoidon suoritteet kasvavat, Suomessa vain hakkuut. Finforelian myyntipäällikkö Johan Grönroos tuntee taimikauppiaana sekä Suomen että Ruotsin metsätaloudet. Hän kantaa huolta meikäläisestä metsänhoidosta. Toki Grönroosin tehtävänä on myydä taimia. Se pitää ottaa huomioon, mutta silti hänen huolensa on myös perusteltu. Ruotsissa metsätaimien vuotuiset istutusmäärät ovat muutamassa vuodessa kohonneet yli sadalla miljoonalla taimella, siis noin kolmanneksella. ”Lisäys on selvästi hakkuumäärien nousua nopeampaa”, Grönroos sanoo. Vuonna 2016 Suomessa istutettiin taimia enemmän kuin viime vuonna, vaikka hakkuut ovat lisääntyneet. Se tarkoittaa vajaasti taimettuvia hakkuualoja. Myös taimikoiden hoidossa tulee karusti takkiin. Länsinaapurin taimikonhoitoalat ovat kaksija puolikertaistuneet 1990-luvulta vallinneelta 200 000 hehtaarin vuositasolta ilman äyrinkään tukiaisia metsänhoitoon. Meillä taimikoiden hoito on valtion tuista huolimatta nuupahtamassa. Nuorten metsien hoitorästit sen sijaan ovat kasvaneet jo 1,7 miljoonaan hehtaariin. Takavuosina Suomessa metsänviljelyn laatua seurattiin tarkoin. Nyt sekin on unohdettu, koska valtio ei enää maksaa seurantaa. ”Ruotsissa kevään istutukset inventoidaan säännöllisesti heti seuraavana syksynä, ja tarvittavat täydennysistutuksen päästään tekemään jo seuraavana keväänä”, Grönroos kertoo. Rohkeaa markkinointia ”Ruotsalaiset ovat ahkeria ja rohkeita. Rankasta arvostelusta huolimatta metsäala markkinoi puutuotantoon keskittyvää metsänhoitoa näkyvästi ja tuloksekkaasti. Metsänomistaja voi esimerkiksi laskurista todeta, paljonko runsaamman tuoton saa istuttamalla jalostetusta sieMetsä-Ruotsi jyrää nuupahtaneen Suomen Istutusmaaottelussa Ruotsi murjoo Suomen B-sarjaan. menistä kasvatettuja taimia tai lannoittamalla metsää”, Grönroos kertoo. Suomessa kukaan ei kehtaa markkinoida puuntuotannon tehostamista. ’”No eipä edes meidän (Finforelia) sivuilla markkinoida jalostettujen taimien etuja. Taimien ostajia ja välittäjiä kiinnostaa lähinnä se, kuinka halvalla taimia saa. Ruotsissa metsänomistajille myydään tulevaisuuden tuottoja.” Grönroos ennustaa, että parinkymmenen vuoden kuluttua Ruotsin kattavasti hoidetut metsät ovat monin verroin tuottavampia ja arvokkaampia kuin Suomen. Ne tuottavat puuta ja sitovat samalla hiiltä tehokkaammin kuin meidän rästimetsämme. Ruotsin metsäsektori on voittajien joukossa, jos metsäteollisuuden ennusteet uusiutu vien puupohjaisten materiaalien tulevasta voittokulusta pitävät kutinsa. 100 200 300 400 500 100 200 300 400 500 20 40 60 80 100 Metsänhoitomaaottelu Suomi-Ruotsi Taimikonhoito, 1000 ha Toimitetut taimet, 1000 ha Hakkuut, miljoonaa kuutiometriä, kuoripäälliset kuutiot Lähde: Skogstyrelssen/Luke Suomi Ruotsi 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2021 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2021 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2021 ”Ruotsalaiset ovat ahkeria ja rohkeita.” www.kesla.com MYYNTI | HUOLTO | VARAOSAT | AGCOSUOMI.FI KESLA TRAKTORIVARUSTEET MATCHING YOUR TALENT Keslan traktorivarusteet tarjoavat kaikki tarvittavat koneet suomalaiseen metsänhoitoon. Tutustu nyt! #yourlifetimematch 9800_.indd 6 9800_.indd 6 6.12.2022 12.13 6.12.2022 12.13
• KATSO MUUT SAHALAITOKSET: WWW.UITTOKALUSTO.FI Norwood LM30 isoja ominaisuuksia pienellä rahalla Hinta LM30 alk: 6990,00 Tukin halkaisija: 76 cm Tukin pituus: 5,0 m Alustan pituus: 6,0 m Laudan leveys max: 64 cm Moottorivaihtoehdot: 13,5 hv Briggs&Stratton 14,0 hv Kohler 8,0 kW Norwood sähkömoottori Tekniset tiedot LM30 LumberMate LM30 Tukin halkaisija 76 cm Saatavilla sähkötai polttomoottorilla www.uittokalusto.? METSÄTARVIKKEET METSÄSTYS RETKEILY PUUTARHA KONEYRITTÄJÄT METSÄTEOLLISUUS Kysy rahoitusvaihtoehtoja! 015 555 0402 ‡ shop@uittokalusto.? Tukkivannesahat nyt rahtivapaasti! Kampanjat voimassa 31.12.2022 asti Jo yli 100 vuotta tarvikkeita ammattilaisilta ammattilaisille Strand Intensive raivaussahanterä 32 , 90 » Jopa yli 10 cm rungot » Haritetut hampaat » Leikkaa hyvin myös pienillä kierroksilla » Voidaan teroittaa lattaviilalla Sioen Storm ash talvitakki 95 , 00 » Vedenja tuulen pitävä » Mansetit hihansuissa » Huppu » Koot: S-2XL Lupri ex Winter viiltosuojakengät 179 , 00 » Sahausluokka 1 » Vedenpitävät » Leveä lesti » Koot: 39-47 Nordforest Protos Forest by Pfanner 189 , 00 » Rosterivisiiri » Pääpanta 54-62 cm » Kuulosuojaimet 27 dB » Paino 1030 g SIP 2XD4 viiltosuojakäsineet 54 , 90 » Suojaluokka 2 / 24 m/s » Tukeva ranneke » Koot: 8-12 9801_.indd 7 9801_.indd 7 6.12.2022 12.14 6.12.2022 12.14
• AJASSA / HAASTATTELU 9.12.2022 8 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA PUU on viimeiset kymmenen vuotta ollut merkittävin yksittäinen energialähde, nyt jo 30 prosentin osuudella. Osuus on suurempi kuin öljyn tai kaikkien fossiilisten energialähteiden yhteensä. ”Hyvä asia, mutta samalla on sinisilmäisesti luotettu siihen, että kotimaiset luonnonvarat ovat käytettävissä ilman huoltovarmuustoimiakin”, Huoltovarmuuskeskuksen polttoainehuollon johtava varautumisasiantuntija Pia Oesch kiteyttää. Huoltovarmuuskeskuksessa riskeistä on puhuttu jo joitain vuosia. Venäjän hyökkäyssodasta alkanut vaikutusketju on nostanut energian hintoja ja antanut asialle työntöä. ”En sano, että olisi valtava kiire, mutta asia on tunnistettu ja parhaillaan mietitään erilaisia vaihtoehtoja. Jotain konkreettista on saatava aikaan lähivuosina.” Koska suunnittelu on alkuvaiheessa, vielä ei ole vastauksia kysymyksiin minne, kuinka paljon ja mitä maksaa. Lämmityskauden tarve Metsäenergiayrityksillä ja energiayhtiöillä on puskurivarastonsa, mutta varmuusvarastointia ei voi kokonaan jättää markkinoiden näkymättömän käden hoidettavaksi, Oesch korostaa. Toisaalta pitää välttää sitäkin, että osa toimitusvarmuutta turvaavista varastoista siirrettäisiin Huoltovarmuuskeskuksen vastuulle. ”Varmuusvarastointi ei poista yrittäjien puskurivarastoinnin tarvetta, mutta on niille lisä.” Varautumisessa on Oeschin mukaan kyse lämmityskaudesta, eli ennemmin muutamien kuukausien kuin vuosien tarpeesta. Hän arvioi, että varastoinnin kustannus on joitain kymmeniä miljoonia euroja, mutta kun varastotasoa on kerran nostettu, niin ylläpitokustannus on pienempi. METSÄENERGIALLE HÄTÄAJAN VARASTOT Huoltovarmuuskeskus on aloittanut energiapuun varmuusvarastoinnin suunnittelun, polttoainehuollon varautumisesta vastaava Pia Oesch kertoo. ”Varmuusvarastointi ei poista yrittäjien puskurivarastoinnin tarvetta.” Metsäenergian saantiin liittyy epävarmuuksia, mikä laittaa vaatimuksia huoltovarmuudelle, Pia Oesch korostaa. 9786_.indd 8 9786_.indd 8 6.12.2022 12.17 6.12.2022 12.17
• AJASSA Lauri Hetemäki TYÖELÄMÄPROFESSORI, HELSINGIN YLIOPISTO 9.12.2022 Metsälehti.fi 9 PIA OESCH Huoltovarmuuskeskuksen johtava varautumisasiantuntija polttoainehuollossa Aiemmin johtaja energiahuolto-osastossa sekä pitkä ura Energiateollisuus ry:ssä asiantuntijaja johtotehtävissä Kemiantekniikan diplomi-insinööri Otaniemestä Syntynyt 1969 Loimaalla, nykyinen kotipaikka Espoo Perheessä miesystävä, neljä lasta ja koira Harrastaa monipuolista liikuntaa koiralenkeistä golfiin Sydäntä lähellä Loimaalla asuva isä ja siellä oman pienen perintömetsän hoito Varastojen täytyy kiertää Parhaillaan selvitetään toteuttamistapoja ja pöydällä on kolme vaihtoehtoa, jotka eivät ole toisiaan poissulkevia. Päävaihtoehdot ovat valtio-omisteinen huoltovarmuusvarastointi tai velvoitevarastointi. ”Valtakunnallinen terminaaliverkosto on jo osin olemassa, ja valtio-omisteisessa mallissa osa terminaalivaraston puukasoista olisi Huoltovarmuuskeskuksen omistamia.” Varaston täytyy kiertää, sillä puu on tuoretavaraa, jonka laatu heikkenee pitkässä varastoinnissa. Metsäenergiayritys saisi lisätuloa sopimuksesta, jossa sitoutuisi pitämään puskurivarastot tietyllä, korkeammalla tasolla. ”Kuinka monta terminaalia ja kuinka isot määrät tarvitaan, se on vielä selvitettävänä.” Vastaavantyyppinen, parin miljoonan kuutiometrin varastointijärjestelmä on jo polttoturpeella. Toinen tapa on velvoitevarastointi samaan malliin kuin fossiilisilla tuontipolttoaineilla. Niiden maahantuojilla on lakisääteinen velvoite pitää noin kahden kuukauden puskurivarastoja. Kolmantena on myös esillä ollut ajatus huoltovarmuusmetsistä, jotka olisi korvamerkitty huoltovarmuuskäyttöön. Periaatteessa kiertävät varmuusvarastot voisivat olla vaikka metsäteiden varsilla, mutta hajavarastointi tekisi systeemistä merkittävästi monimutkaisemman ja vaikeammin hallinnoitavan. Käytöstä päättää valtioneuvosto Metsäenergian saatavuuden häiriöriskit voivat tulla monesta suunnasta. Parhaillaan selvitellään Venäjän-haketuonnin päättymisestä seurannutta häiriötilaa. Metsäenergia on enemmän tai vähemmän metsäteollisuuden ja ainespuuhakkuiden sivutuote. Jos suhdanteet heiluttavat teollisuutta, silloin heiluu myös energialaitosten polttoainehuolto. Varmuusvarastojen käytöstä päättää valtioneuvosto, ja käyttökynnys on korkea. Oesch pohtii, että tilanteen täytyy kriisiytyä niin pitkälle, että vaihtoehtoisia polttoaineita ei ole ja lämpö on alueellisesti loppumassa. Myös sähköntuotannon varmistaminen voi tulla kyseeseen. Puun energiakäytölle ennustetaan laskevaa trendiä ja ei-polttaville energialähteille, kuten aurinkoja tuulivoimalle sekä lämpöpumppuratkaisuille, nousevaa. Huoltovarmuuskeskuksessa uskotaan kuitenkin puun palavan vielä ensi vuosikymmenellä ja sitä seuraavallakin. ”Huoltovarmuusvarastointi ei missään nimessä ole lyhytaikainen ratkaisu.” KUKA? VUONNA 2012 RUOTSIN ENTINEN pääministeri Göran Persson aloitti Euroopan metsäinstituutin (EFI) Think Forest -tiede-politiikkafoorumin presidenttinä. Tuolloin hän totesi Think Forest -konferenssissa Brysselissä, että EU:lla pitäisi olla oma metsäpolitiikka. Perusteluksi tälle hän esitti muun muassa sen, että EU tulee ohjamaan yhä enemmän jäsenvaltioidensa metsäasioita muiden politiikkalohkojensa kautta, kuten ilmasto-, ympäristöja energiapolitiikan. Perssonin näkemys oli vastakkainen Ruotsin viralliselle kannalle, jonka mukaan EU:lle ei missään tapauksessa tulisi olla omaa metsäpolitiikkaa. Sen tulisi olla jäsenvaltioiden oma asia. Näin ajateltiin myös Suomessa – ja ajatellaan edelleen. Kuten Persson ennakoi, EU on viime vuosina puuttunut jäsenmaidensa metsiin liittyviin kysymyksiin ennenäkemättömällä tavalla. Tämän lehden lukijoille ei lienee tarpeen kuvata miten. Niille, jotka eivät pidä tästä kehityksestä, EU ja sen metsiin liittyvä sääntely on entistä suurempi punainen vaate. EU olisi pantava aisoihin ja sen olisi jätettävä metsäasiat jäsenvaltioille. Tähän johtopäätökseen voi perustellusti päätyä. Mutta voi myös päätyä täysin vastakkaiseenkin johtopäätökseen, eli siihen mikä oli Perssonin näkemys jo vuosikymmen sitten. Miksi? VIIME VUOSINA EU ON vyöryttänyt koko joukon metsiin liittyviä politiikkatoimia sen pyrkiessä jalkauttamaan Vihreän kehityksen ohjelmaansa. Näitä politiikkatoimia tippuu yksitellen, eivätkä ne aina ole kovin hyvin koordinoitua keskenään, paikoin jopa ristiriidassa toistensa kanssa. Toisaalta Euroopan komission metsäasioihin liittyvät politiikan valmisteludokumentit ovat olleet osin hyvin rajoittuneita näkemyksiltään ja sisältäneet virheellisyyksiäkin. Komissiossa metsäasioita hyvin osaavia virkamiehiä on vähän – ehkäpä sormilla laskettavissa. Tämä on seurausta siitä, että EU:lla ei ole toimivaltaa metsäpolitikan saralla, eikä siksi myöskään tarvetta laajalle alan asiantuntijajoukolle. Viime vuodet ovat kuitenkin tuoneet selvästi esille komission metsäasiantuntemuksen puutteen seuraukset. Tämä lienee myös yksi syy sille, että jäsenmaiden hyvin erilaisille metsäsektoreille esitetään herkästi yhden koon metsäpolitiikkatoimia – samaa sabluunaa esimerkiksi Suomelle ja Hollannille. EU:N METSÄPOLITIIKAN MANDAATIN myötä syntyisi komissioon oma metsäosasto ja virkamieskunta. Epäilemättä jotkut suhtautuisivat tällaiseen kehitykseen pelon sekaisin tuntein. Kuitenkin tämä voisi parantaa EU:n metsiin liittyvän politiikan koordinaatiota, valmistelun laatua ja laajentaa komission näkökulmaa metsäasioihin. Olisi paikallaan selvittää edellytyksiä EU:n yhteiselle metsäpolitiikalle, sen hyviä ja huonoja puolia. Lisäksi sitä, millä tavoin olisi mahdollista vähentää sen epätoivottavia vaikutuksia, joita epäilemättä myös on. Selvitystyö voisi luoda perustan tulevien vaalien jälkeiselle eduskunnalle ja hallitukselle pohtia olisiko tarvetta päivittää suhtautumista EU:n yhteiseen metsäpolitiikkaan. EU:LLEKO OMA METSÄPOLITIIKKA? KOLUMNI “Komission metsäasioita hyvin osaavat virkamiehet ovat sormilla laskettavissa.” 9786_.indd 9 9786_.indd 9 6.12.2022 12.17 6.12.2022 12.17
• 9.12.2022 10 Metsälehti.fi AJASSA MIKKO RIIKILÄ EE desmenneen Tove Janssonin novellikokoelmassa Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia (1960) on tarina, jossa pahaa aavistamaton muumiperhe herää talviunestaan keskelle kiihkeintä joulutohinaa. Joulu on tulossa, heille kerrotaan, ja sekös koko joulusta tietämättömiä muumiparkoja huolestuttaa – jotain epämääräisen tuntematonta ja pelottavaa, he ennakoivat. Julkisuudessa viljeltynä käsitteenä luontokato on samaa maata. Jotain hämärää ja pelottavaa. Luontokato tosin ei ole tulossa, vaan sen kerrotaan etenevän – mutta mistä oikein on kysymys? Ylätason käsitteenä luontokato on määritelty luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseksi. Monimuotoisuuden määritelmä on Rion vuoden 1992 ympäristökokouksen peruja. ”Monimuotoisuus muodostuu eliölajien ja luontotyyppien sekä eliölajiston geneettisestä monimuotoisuudesta. Monimuotoisuus tarkoittaa samaa kuin biodiversiteetti, joten luontokato on yhtä kuin biodiversiteetin kapeneminen”, selvittää Tapion johtava asiantuntija Lauri Saaristo. Suomen Luontopaneelin puheenjohtajan, professori Janne Kotiahon mukaan olisi havainnollisempaa puhua monimuotoisuuden sijasta luonnosLUONTOKATO PULLISTAA METSÄTALOUDEN SYNTISÄKKIÄ Ekologit ja metsäpuolen luonto-osaajat ovat yhtä mieltä luontokadon torjunnan perusteista, mutta eivät tarvittavista keinoista – saati siitä, mitä on jo saatu aikaiseksi. KUVA: SAMI KARPPINEN 9787_.indd 10 9787_.indd 10 6.12.2022 12.28 6.12.2022 12.28
• 9.12.2022 Metsälehti.fi 11 AJASSA LUONTOKATO PULLISTAA METSÄTALOUDEN SYNTISÄKKIÄ Tuoreimmassa uhanalaisuusarviossa vuodelta 2019 Suomen kaikkiaan noin 50 000 lajista uhanalaisiksi arvioitiin 2 667. Metsälajeista uhanalaisia on suhteellisesti vähemmän kuin muissa maaekosysteemeissä. ta, joka kattaa kaiken elämän – silloin luontokato tarkoittaisi yksinkertaisesti luonnonvaraisen elämän vähentämistä. ”On tärkeämpää kiinnittää huomio elinympäristöihin kuin yksittäisiin lajeihin”, Kotiaho sanoo. Vertailukohtana 1750-luvun metsät Luontokadon elementeistä kattavimmin on seurattu lajiston uhanalaisuutta. Se arvioidaan kansainvälisen luonnonsuojelujärjestö IUCN:n ohjeiden mukaan. Uhanalaisuusarvioinnin perusteita esiteltiin laajasti Metsälehdessä 15/2021. Tuorein uhanalaisuusarvio, Punainen kirja, on vuodelta 2019. Silloin Suomen kaikkiaan noin 50 000 lajista uhanalaisiksi arvioitiin 2 667. Kymmenen vuotta aikaisemmin vastaava luku oli ollut 2 247 lajia. Luvut eivät ole yhteismitallisia, koska harvalukuisten lajien tuntemus karttui 2010-luvulla. Uhanalaisten lajien osuuden lisääntyminen sen sijaan kertoo luontokadon etenemisestä. Vuonna 2000 niiden osuus oli kahdeksan prosenttia, kymmenen vuotta myöhemmin reilut kymmenen ja vuonna 2019 jo 11,9 prosenttia. Metsälajeista uhanalaisia on suhteellisesti vähemmän kuin muiden maaekosysteemien lajeista. Luontokadon toinen mittari on luontotyyppien uhanalaisuus. Luontotyypeillä tarkoitetaan esimerLauri Saaristo SE PP O SA M U LI ›› 9787_.indd 11 9787_.indd 11 6.12.2022 12.28 6.12.2022 12.28
• 9.12.2022 12 Metsälehti.fi AJASSA METSISSÄ SUHTEELLISEN VÄHÄN UHANALAISIA LAJEJA Lajien kokonaismäärä on noin 50 000. Uhanalaisuus arvioitu 22418 lajilta. lajeja yhteensä uhanalaisia, kpl/% Vedet 2 167 156/7,2 Metsät 9 256 833/9,0 Suot 1 132 120/10,6 Perinneympäristöt 4 794 652/13,6 Rannat 2 066 283/13,7 Kalliot ja kivikot 1 279 298/23,3 Tunturipaljakat 815 309/37,9 Kaikki lajit yhteensä* 22 418 2 667/11,9 Lähde: Suomen lajien punainen lista 2019 kiksi kangasmetsän erilaisia kehitysvaiheita, kuten vanhaa tuoreen kankaan kuusivaltaista metsää tai jalopuulehtoa. Luontotyyppien uhanalaisuus on arvioitu kahdesti, viimeksi vuonna 2018 ja sitä ennen kymmenen vuotta aiemmin. Tulokset eivät ole yhteismitallisia arviointiperusteiden erilaisuuden vuoksi, joten tämän perusteella on vaikea sanoa, eteneekö luontokato. Uhanalaisuus arvioidaan luontotyypin häviämisriskin perusteella. Siihen vaikuttavat muun muassa luontotyypin levinneisyys, määrän muutokset ja elinvoima. Luonnontila ei löydy historiasta Kaikkiaan Suomessa on määritelty 388 luontotyyppiä, joista 186 on arvioitu uhanalaiseksi. Metsien 34 luontotyypistä 26 on uhanalaista. Yhtenä perusteena vanhan metsän luontotyyppien uhanalaisuuden arviointiin on historiallisen muutoksen tarkastelu. Nykytilaa verrataan sekä 50 vuoden takaiseen että 1750-luvun tilanteeseen. 1750-luvun metsäkuva perustuu metsäekologian lehtori Petri Keto-Tokoin selvitykseen. Miten siis yli 250 vuoden takainen metsien tila on pystytty selvittämään? ”Vuoden 1750 kartta on osa Suomalainen aarniometsä -kirjan karttasarjaa, joka koostettu useista eri lähteistä. Piirtämisessä on hyödynnetty asutushistoriallisia karttoja (Suomen kartasto, Jutikkalan Suomen taloushistoria ), tuon ajan tervanpolttoaluetta kuvaavaa karttaa sekä ekstrapoloimalla taaksepäin Gyldenin metsävarakarttaa vuodelta 1850”, Keto-Tokoi kertoo. Metsäalan luontoasiantuntijat pitävät metsien tilan vertaamista 1700-lukuun ongelmallisena. Varmimmin metsien monimuotoisuuden kehittymistä voitaisiin seurata metsien rakennepiirteiden kehittymisellä. Esimerkiksi monimuotoisuutta vahvistavien isojen lehtipuiden ja vanhojen puiden määrä voidaan luotettavasti arvioida valtakunnnan metsien inventointien perusteella. ”Talousmetsien käsittely on muuttunut merkittävästi viime vuosikymmeninä. Elävien säästöpuiden määrä uudistushakkuualoilla on lisääntynyt, kuten myös luonnon monimuotoisuudelle merkittävien haapojen määrä talousmetsissä”, kertoo Suomen metsäkeskuksen johtava luonnonhoidon asiantuntija Riitta Raatikainen. Luontokadon arvioinneissa metsien rakennepiirteiden muutoksia ei oteta huomioon. Myöskään metsäisten luontotyyppien uhanalaisuusarvioita vuosilta 2008 ja 2018 ei suoraan voida verrata. Janne Kotiaho korostaa, että historiasta voi hakea vertailukohtaa, mutta esimerkiksi ennallistamisen tavoitteeksi siitä ei ole. ”Luonto, esimerkiksi metsät, muuttuu jatkuvasti, joten luonnontilainen metsäkään ei ole samanlainen kuin vaikTalousmetsien luonnontilaa voidaan parantaa monin toimin, muun muassa lisäämällä säästöpuiden määrää. M IK KO RI IK IL Ä Petri Keto-Tokoi LA U RA VE SA SE PP O SA M U LI Riitta Raatikainen 9787_.indd 12 9787_.indd 12 6.12.2022 12.28 6.12.2022 12.28
• 9.12.2022 Metsälehti.fi 13 AJASSA ka 1750-luvulla.” Hän viittaa kiistelyyn EU:n ennallistamisasetuksen sitomisesta vuonna 1952 vallinneeseen tilanteeseen. ”Menneisyydestä voidaan hakea verrokki, mutta tavoitetila, johon pyritään, on aina poliittinen kompromissi. Eurooppaa ei siis olla siirtämässä vuoteen 1952.” Rakennepiirteet kuvaavat luonnontilaa ”Metsien luonnontila on 0,32”, Kotiaho vastaa kysymykseen, voidaanko luonnontilaa kuvata kvantitatiivisesti, siis lukuarvoin. Lukuarvo muodostuu Suomen metsien keskimääräisestä kunnosta, jota kuvataan asteikolla nollasta ykköseen ja jonka selvitti ympäristöministeriön asettama, Suomen elinympäristöjen tilan edistämistä arvioinut Elite-työryhmä vuonna 2015. ”Lajien kokonaismäärää, saati lajien yksilömäärää, ei koskaan voida tarkkaan laskea, koska lajeja on niin runsaasti eivätkä ne pysy paikoillaan. Niinpä päätelmä luonnontilasta on muodostettava luonnolle tärkeiden rakennepiirteiden perusteella.” Rakennepiirteet ovat samoja, joiden puolesta esimerkiksi Suomen metsäkeskuksen ja Tapion koordinoimassa monimetsähankkeessa on puhuttu: lahopuuta, isoja puita, isoja lehtipuita sekä palanutta puuta. Vaikka tavoitteista ollaan samaa mieltä, saavutuksista ei. Kotiahon mukaan ekologit eivät sinällään vähättele metsätalouden luonnonhoitotoimia, mutta hän pitää saavutuksia puheisiin verrattuna vähäisinä. ”Metsäpuolen tavoitteet ovat hyvät, mutta ongelmana on se, että suhteessa rakennepiirteiden hävityksen määrään hyvin vähän on saatu palautettua, vaikka asiasta on puhuttu pian 40 vuotta.” Metsäkeskuksen johtava luonnonhoidon asiantuntija Riitta Raatikainen ei niele Kotiahon syytöstä. ”Paljon on saatu aikaiseksi 1980-luvun jälkeen. Silloin ei esimerkiksi säästöpuita tai suojavyöhykkeitä jätetty ja ojat vedettiin järviin asti. Talousmetsien luonnonhoidossa on edetty paljon, asenteet ovat muuttuneet, osaaminen vahvistunut ja maanomistajat ymmärtävät luonnonhoidon keinojen tärkeyden ja vaikutukset. Tulevaisuudessa eivät toimet ainakaan vähene.” ”Tavoitteisiin sitouduttu” Kotiahon määrittelemät tavoitteet metsäluonnon elvyttämiseen tarvittavista toimista varmastikin säikäyttävät metsänomistajia ja puunjalostajia, mutta hänen mukaansa kyse on tavoitteista, joihin Suomi on jo poliittisesti sitoutunut. Kotiaho ottaa esimerkiksi edellisen EU:n biodiversiteettistrategian, josta sovittiin vuonna 2010. Siinä jäsenmaat lupasivat vapaaehtoisesti ennallistaa 15 prosenttia luonnosta vuoteen 2020 mennessä. Yksikään jäsenmaa ei ole saavuttanut tavoitetta. ”Tämän seurauksena EU on säätämässä jäsenmaita velvoittavan ennallistamisasetuksen.” Hän ei hyväksy Suomessa yleistä näkemystä kansallisen metsäpolitiikan koskemattomuudesta EU:n päätöksen teossa. PUOLET LUONTOTYYPEISTÄ UHANALAISIA Luontotyyppejä yhteensä 388 (uhanalaisia 186) › Itämeri 42 luontotyyppiä (uhanalaisia 10) › Itämeren rannikko 45 luontotyyppiä (uhanalaisia 26) › Sisävedet ja rannat 59 luontotyyppiä (uhanalaisia 12) › Suot 69 luontotyyppiä (uhanalaisia 40) › Metsät 34 luontotyyppiä (uhanalaisia 26) › Kalliot ja kivikot 44 luontotyyppiä (uhanalaisia 11) › Perinnebiotoopit 42 luontotyyppiä (uhanalaisia 42) › Tunturit 53 luontotyyppiä (uhanalaisia 20) Etelä-Suomen luontotyypeistä 59 prosenttia uhanalaisia Pohjois-Suomen luontotyypeistä 32 prosenttia uhanalaisia Lähde: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018, Luontotyyppien punainen kirja ”Suhteessa rakennepiirteiden hävityksen määrään hyvin vähän on saatu palautettua.” ”Ympäristöpolitiikassa EU:lla on toimivaltaa. Metsät ovat Suomessa luonnon tärkein elinympäristö, joten yhteinen ympäristöpolitiikka koskettaa vääjäämättä myös metsiä. Metsäpolitiikan sijasta meidän pitäisikin ehkä puhua kansallisesta metsätalouspolitiikasta, jota voidaan vapaasti harjoittaa yhteisen ympäristöpolitiikan rajoissa.” Kotiaho allekirjoittaa sekä EU:n uuteen biodiversiteettistrategiaan että ennallistamisasetukseen liitetyt tavoitteet. Biodiversiteettistrategiassa tavoitellaan 30 prosentin suojelupinta-alaa, josta kolmannes, eli kymmenen prosenttia pinta-alasta pitää suojella tiukasti. Kotiaho sanoo, että luonnon turvaamiseksi suojeluprosentit tulisi kohdistaa erikseen jokaiseen luontotyyppiin jokaisessa maakunnassa. Kymmenen prosenttia luonnosta pitäisi palauttaa vuoteen 2030 mennessä ja 30 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Tästä kolmanneksen pitäisi olla tiukkaa suojelua, siis kymmenen prosenttia metsien alasta kaikissa maakunnissa. ”Jos luonnolle jätetään vain kymmenen prosenttia elinympäristöä siitä mitä luonnontilassa olisi ollut, osa lajeista ei pitkän päälle selviydy, mutta kolmekymmentä prosenttia voi nähdäkseni riittää.” Suojelupinta-alan kasvattamisen lisäksi talousmetsien monimuotoisuudelle tärkeitä rakennepiirteitä on palautettava. Ennallistamisasetuksessa tavoitellaankin muun muassa lahopuun lisäämistä kaikissa talousmetsissä. ”Talousmetsissä on lahopuuta keskimäärin viisi kuutiota hehtaarilla, luonnonmetsissä vastaava luku on jopa sata kuutiota. On siis selvää, että kymmenenkin prosentin tavoitteeseen, eli kymmeneen kuutioon hehtaarilla, pääsemiseksi on vielä paljon tehtävää – puhumattakaan 30 prosentin tavoitteesta.” Yli sadan kuutiometrin lahopuumääriä voi olla lähinnä lehtomaisissa metsissä. Tuoreilla ja kuivahkoilla kankailla lahopuun määrä jää luonnontilassakin 50–100 kuutioon. Janne Kotiaho SE PP O SA M U LI Luonnontilaisissa metsissä on kuollutta puuta 50–100 kuutiometriä hehtaarilla. Talousmetsissä sitä on viisi kuutiometriä hehtaarilla. FAKTA M IK KO RI IK IL Ä Purojen reunavyöhykkeiden suojeluun kiinnitetään entistä enemmän huomiota talousmetsissä. M IK KO RI IK IL Ä 9787_.indd 13 9787_.indd 13 6.12.2022 12.28 6.12.2022 12.28
• PUUKAUPPA & TALOUS 9.12.2022 14 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI EMIL BOBYREV, KUVA VENÄJÄN hyökkäyssota ja siitä seuranneet pakotteet saivat aikaan sahatavaralla kantohintoja nostavan suhdannepiikin. Saman logiikan mukaan koivutukin piikin pitäisi olla vielä suurempi, koska Venäjä hallitsi liki puolta Euroopan koivuvanerin markkinoista. Näin ei kuitenkaan ole. Vaikka koivutukin hinta on noussut, se on noussut havutukkia vaisummin. Koivutukin koko maan tilastohinta kipusi vuoden alkupuoliskolla kymmenisen prosenttia, mutta on kesän jälkeen hienoisesti laskenut pysyen kuitenkin 50 euron yläpuolella. Syitä on lähinnä kaksi. Koivutukkia tulee pieninä erinä havuleimikoiden mukana, ja suuri osa koivutukkikaupasta käydään tilastoinnin ulkopuolella, yritysten välillä. ”Niin kova kysyntä” ”Vanerilla on niin kova kysyntä, että varmaan kaikki pyrkivät tekemään niin paljon kuin pystyvät”, Riga Wood Finlandin metsäpäällikkö Timo Uotila pohtii. Yritys tuottaa Sastamalan tehtaalla viilua, joka liimataan vaneriksi latvialaisen emoyhtiön Viron tehtaalla. ”Koivutukin niukkuus on tiukentunut entisestään tänä vuonna, koska tuonti Venäjältä päättyi, vaikka meidän laitoksella tuontia ei ollutkaan.” Tänä vuonna tehtaan käyttömäärä on kasvanut 10 prosentilla 110 000 kuutioon. Enemmän sorvattaisiin, jos olisi mistä sorvata. Koivuvanerin vientihinta on tänä vuonna noussut reilusti yli kymmenen prosenttia. Uotila pohtii, että vaikutus ei yllä havuleimikoiden seasta poimittaviin viiden–kymmenen kuution koivutukkieriin, joiden kantohinnat eivät leimikon kauppaa ratkaise. Riga Wood ostaa koivutukit useilta tahoilta tehtaalle toimitettuna. Tarve on kova ja ilman toimitussopimusta tuodut pienet, muutaman kuution erätkin käyvät, jos mitat ja laatu ovat kohdallaan. Latvaläpimitta on 18 senttiä. Niukkuudenkääntävä vaikutusketju Metsä Group valmistaa vaneria Punkaharjulla ja Äänekosken Suolahdessa. Vuosi sitten yhtiöstä kerrottiin, että tuotantoa oli lievästi rajoitettu koivutukin saatavuuden vuoksi. Nyt tilanne on kääntynyt, tavallaan sodan seurauksena. Metsäjohtaja Juha Jumppasen mukaan koivutukkia on saatu jopa ennakoitua paremmin ja koivuvaneritehtaita on pystytty ajamaan normaalisti. Syitä on kaksi. ”Kotimaan korjuumääriä on kasvatettu Venäjänja Baltian-puun korvaamiseksi. Kun kokonaiskorjuumäärä on kasvanut, niin samalla kertyy hieman enemmän myös koivutukkia.” Toiseksi koivuvanerilinjoilla on tuotettu jonkin verran kuusipohjaista vaneria. Metsä Groupin ostolistalla koivu on kysytyin artikkeli, sekä tukkina että kuituna. ”Saatavuus painottuu pehmeämpiin, talvikorjuuta vaatiMiksi koivutukin hinta ei ole lähtenyt nousuun? Leimikoiden sekapuu reagoi kysynnän kasvuun vain laimeasti. ”Saatavuus painottuu pehmeämpiin, talvikorjuuta vaativiin kohteisiin.” Koivuvanerilla on kysyntää, kun Euroopan markkinoita hallinneen Venäjän jättämää aukkoa täytetään. Sastamalassa toimivan Riga Wood Finlandin metsäpäällikkö Timo Uotila ostaa koivutukkia tehtaalle toimitettuna ja pieniäkin eriä. 9788_.indd 14 9788_.indd 14 6.12.2022 12.33 6.12.2022 12.33
• AJASSA 9.12.2022 Metsälehti.fi 15 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 70,67 ? 74,02 s 46,90 ? 20,94 ? 23,32 s 21,35 ? 28,90 s 30,13 s Uudistushakkuu 72,27 ? 74,92 s 48,38 ? 21,95 ? 24,38 ? 23,12 ? 31,82 s 31,61 s Harvennushakkuu 63,79 ? 65,70 s 42,03 ? 20,65 s 21,52 ? 20,41 s 27,46 s 27,96 s Ensiharvennus .. .. .. 16,24 ? .. 16,14 ? .. .. Hankintahinnat 72,95 s 73,75 s 57,34 s 40,26 s 40,49 s 40,85 ? .. .. s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 70,46 s 73,43 ? 45,57 ? 21,51 ? 23,68 ? 22,67 s 28,27 s 29,56 s Uudistushakkuu 72,68 s 74,64 ? 47,37 ? 22,97 ? 24,87 s 24,43 s 31,75 ? 32,53 s Harvennushakkuu 63,96 s 64,40 41,84 ? 21,54 22,34 ? 22,76 s 27,09 s 27,37 s Ensiharvennus .. .. .. 16,72 ? .. 16,53 ? .. .. Hankintahinnat 71,12 s 72,39 s .. 40,29 s 39,96 s 40,79 s .. .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 66,32 s 67,39 s 40,48 ? 21,12 s 23,02 s 21,04 s 29,60 s 30,75 s Uudistushakkuu 69,61 s 69,78 s 42,36 s 23,95 s 24,79 s 22,88 ? 32,75 s 32,63 ? Harvennushakkuu 56,98 ? 57,68 ? 36,06 s 19,79 s 20,63 ? 19,66 ? 26,47 s 27,39 s Ensiharvennus 42,46 ? .. .. 14,35 ? 16,63 ? 14,36 s .. .. Hankintahinnat 68,74 s 69,29 s .. 40,18 s 40,67 s 40,32 s .. .. s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 61,44 s 62,92 s .. 17,48 s 18,23 ? 17,15 s 26,67 s 29,68 s Uudistushakkuu 65,16 s 65,58 s .. 19,97 ? 20,86 ? 19,84 ? 29,46 ? 31,53 s Harvennushakkuu 54,23 ? 53,64 ? .. 17,18 s 16,34 ? 16,43 s 25,60 s 25,36 ? Ensiharvennus 38,57 s 39,57 s .. 13,20 s 13,01 ? 12,23 s .. .. Hankintahinnat .. .. .. 38,02 s .. 38,75 s .. .. s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 59,84 ? 61,58 ? .. 18,91 ? 19,21 ? 17,39 ? 25,49 ? 26,13 Uudistushakkuu 64,23 ? 64,76 ? .. 22,01 ? 21,60 ? 20,23 ? 28,67 ? 27,89 Harvennushakkuu 54,36 ? 53,48 ? .. 18,14 ? 17,73 ? 16,37 ? 24,52 ? 23,13 ? Ensiharvennus 42,82 .. .. 14,62 .. 13,91 .. .. Hankintahinnat 62,55 62,42 .. .. .. .. .. .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 68,65 ? 70,36 ? 38,47 s 21,41 s .. 21,23 s 28,55 s 29,98 s Uudistushakkuu 70,64 ? 71,38 ? 39,05 ? 23,12 s .. 22,79 s 31,34 ? 31,15 ? Harvennushakkuu 56,33 ? 56,56 ? 35,62 s 20,17 s .. 19,93 s 25,38 ? 24,66 ? Ensiharvennus .. .. .. .. .. .. .. .. Hankintahinnat 67,54 s 66,13 s .. 38,90 s .. 39,05 s .. .. ET EL Ä-P OH JA NM AA s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 67,71 ? 71,78 48,38 ? 20,27 s 22,28 s 21,16 s 28,17 s 29,85 s Uudistushakkuu 70,53 ? 73,17 ? 50,47 ? 22,42 s 23,81 s 22,95 s 31,41 s 31,77 s Harvennushakkuu 59,48 ? 61,93 ? 43,56 ? 19,82 s 21,17 s 20,93 s 26,38 s 27,24 s Ensiharvennus 41,34 ? 45,25 ? 35,44 ? 15,08 s 16,04 ? 15,82 ? 23,39 s 23,18 ? Hankintahinnat 69,37 s 70,66 s 55,42 s 39,29 s 39,94 s 40,22 s 41,91 s .. KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 44-47 keskiarvo s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 67,12 s 69,41 s 48,43 s 20,82 s 21,12 s 22,37 s 28,29 ? 29,14 s Uudistushakkuu 70,19 s 71,10 s 50,92 s 22,34 s 22,05 s 23,60 s 31,31 s 31,28 ? Harvennushakkuu 59,62 s 59,89 ? 43,76 s 20,90 s 21,82 s 23,22 s 27,41 s 28,03 s Ensiharvennus 36,51 s 41,05 s 34,11 ? 15,28 s 15,49 ? 16,01 s .. .. Hankintahinnat 68,01 s 66,61 s 51,73 s 39,28 s 39,81 s 40,26 s .. .. s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 71,68 s 73,39 ? 52,13 ? 22,09 ? 23,28 s 22,28 s 30,25 s 31,30 s Uudistushakkuu 73,42 ? 74,47 ? 54,78 ? 23,94 s 24,79 s 24,00 s 33,16 s 33,59 s Harvennushakkuu 65,29 s 64,90 ? 45,95 ? 22,37 ? 22,40 ? 22,70 s 29,10 ? 28,57 Ensiharvennus 47,09 ? 50,38 ? 37,84 s 17,48 ? 17,84 ? 17,70 ? 25,63 s 24,55 ? Hankintahinnat 72,26 s 72,14 s 59,27 s 39,97 ? 40,62 s 41,38 s .. .. KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA ›› METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Milj.m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 .. .. .. 2021 2020 2022 .. .. .. .. 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Nimelliskantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Lähde: Luke €/m 3 2002 2010 2014 2018 2022 2006 10 20 30 40 50 60 70 80 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 910 139 m 3 Puukauppamäärä vko 47 viin kohteisiin. Kelien puolesta näyttää nyt lupaavalta.” Hinnalla saisi tarjontaa ”Koivutukki korjataan leimikon ohella, ja se myös on syy, miksi hinta ei nouse kysynnän mukana”, Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen Jari Yli-Talonen vahvistaa. Yhdistyksen kautta myydään 500–1 000 kuution leimikoita, joissa koivutukkia on 10–50 kuutiota. Koivutukki ei yksin ratkaise kilpailutusta. ”Ostajat eivät pääsääntöisesti itse käytä koivutukkia, ja osassa tarjouksista hinta jää hyvinkin alas suhteessa siihen, että kysyntä on kasvanut voimakkaasti.” Päijät-Hämeessä koivutukin kantohinta on 60 euron tasolla, parhaista eristä korkeampikin. Hinta on noussut syksyllä lievästi, mutta havutukista maksetaan 15 euroa enemmän. ”Parikymmentä vuotta sitten hintaero oli prosenteissa sama, mutta toisinpäin.” Yli-Talonen uskoo, että jos hinta nousisi havutukin rinnalle, niin tarjolle tulisi koivutukkipitoisempia leimikoita. Maakunnassa eletään nyt koivutukin tarjonnan aallonpohjaa, mutta 20–40 vuoden ikäisiä koivuistutuksia on järeytymässä. Koivuvanerissa korvattavaa Venäjän osuus Euroopan unionin markkinoista ennen pakotteita. Lähde: WhatWood koivuvaneri havusahatavara 40 % 5 % 9788_.indd 15 9788_.indd 15 6.12.2022 12.34 6.12.2022 12.34
• 9.12.2022 16 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS TUORE PUUKAUPPA YLI 17 HEHTAARIN suuruinen kesäharvennusleimikko tien varressa keräsi runsaasti tarjouksia. Kylkiäisenä kaupattiin talvikelpoisia harvennuksia ja ensiharvennuksia. Yhteensä runsaan 21 hehtaarin harvennusleimikkoon tuli seitsemän tarjousta. Yleensä tarjouksia vastaavanlaiseen leimikkoon saadaan 4 –5. Kilpasilla olivat isot integraatit, paikallinen saha sekä energiayhtiöt. Tarjousten väliset hintaerot olivat poikkeuksellisen suuria. Parhaimman ja huonoimman tarjouksen erotus oli päälle 17 000 euroa. Merkittävimmät hintaerot olivat kuitupuulla. Voiton tarjouskilvassa vei iso integraatti, joka osti harvennusleimikon runkohinnalla. Runkohinta oli sen verran korkea, ettei sitä katkonnallakaan olisi otettu kiinni. Runkohinta oli myyjälle turvallinen valinta, sillä riippumatta katkonnasta harvennuksella kuutiosta saa saman hinnan. Harvennuksista harvoin tehdään runkohintatarjouksia. Tavanomaisesta poikkeava hinnoittelu kertoo kuidun kovasta kysynnästä. Ensiharvennuskohteet myytiin samalle ostajalle puutavaralajeittain hinnoiteltuna. Harvennuksesta kaupat runkohinnalla Leimikko: mäntyvaltainen harvennus, josta ensiharvennusta 1,5 hehtaaria ja harvennushakkuita 19,6 hehtaaria. Kesäharvennuskelpoista yhteensä 17,3 hehtaaria Sijainti: Pohjois-Karjala Ostaja: iso integraatti Hakkuukertymä: 1 525 m 3 , hakkuu lähiaikoina Kahden hinnoittelutavan harvennus Harvennushakkuu Puutavaralaji määrä, m³ kantohinta, €/m³ yhteensä, € mänty kokorunko 1037 42 43 554 Ensiharvennus Puutavaralaji määrä, m³ kantohinta, €/m³ yhteensä, € mäntytukki 2 50 100 mäntykuitu 3 20 60 kuusitukki 86 57 4 902 kuusikuitu 187 22,56 4218 koivutukki 1 40 40 koivukuitu 209 23,44 4 899 14 219 Koko kauppa yhteensä 1 525 57 773 MIKKO HÄYRYNEN SAHAT ovat kahden vuoden aikana nauttineet kaksikärkisestä suhdannehuipusta, ensiksi koronan ja sitten Venäjän hyökkäyssodan nostamasta toisesta hintahuipusta. Kesän jälkeen sahatavaran hintapudotus on ollut jyrkkä ja sahatavaran tehdasvarastot ovat kasvaneet. Sahateollisuus ry:n puheenjohtajan Tommi Sneckin mukaan suhdannealhoon ei olla putoamassa, mutta huippusuhdannetta edeltäneeseen matalan kannattavuuden aikaan. Tukkipuun hinnat elävät suhdanteen mukana, mutta viipeellä. Huippusuhdanteen alussa hintaetu oli sahaajien puolella, nyt suhdanteen lopussa puunmyyjien puolella. Vaikka tukkipuun hinnat ovat kesän jälkeen laskeneet, niin kauppaa on edelleen käyty suhteellisin korkein hinnoin. Sahatavaraa jopa energiaksi? Venäjä, Valko-Venäjä ja Ukraina ovat tuottaneet sahatavaraa Eurooppaan kahdeksan miljoonaa kuutiometriä. Sneckin mukaan niiden poistumista ei juuri huomaa, koska kysyntäpuolella pudotus on ollut suurempi. ”Tuotantorajoituksia on ilmoitettu monesta maasta ja se tuntuu korjaavan tilannetta.” Kuiduttavan teollisuuden ja energiateollisuuden raaka-ainepula on ilmeinen, sillä Venäjältä pelkästään Suomeen tuotu kymmenen miljoonaa kuutiometriä on korvattava jostakin. ”On huhuja sahojen sivujakeiden ohjaamisesta energiapuolelle ja jopa heikoimpien sahatavaralaatujen hakettamisesta energiaja paperiteollisuuteen.” Kiinan-veto takkuaa Sahat eivät voi enää laskea Kiinan-kysynnän varaan. Sahateollisuuden vaikuttajapäivässä puhunut Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Sanna Kurronen totesi Kiinan olevan maailmantalouden iso murheenkryyni, sillä koronasulut jatkuvat, pitkän aikavälin talousnäkymät ovat heikot ja työikäinen väestö supistuu. Kurrosen mukaan Kiinan ongelmat ovat pitkäaikaisia eikä maasta voi odottaa maailmantalouteen vetoapua. Ekonomistien piirissä on vahvistunut käsitys, että Kiinan talous ei pysty ohittamaan Yhdysvaltoja tällä vuosisadalla. Sahojen suhdannehuiput ohi Sahat ovat uuden edessä kaksikärkisen supersyklin jälkeen. Sahateollisuus ry:n puheenjohtajan Tommi Sneckin mukaan alalla ollaan palaamassa huippusuhdannetta edeltäneeseen matalan kannattavuuden aikaan. MIKKO HÄYRYNEN KOSKISEN Oyj:n listautumisanti ylimerkittiin ja kaupankäynti yhtiön osakkeilla alkoi Helsingin pörssissä joulukuun alussa. Yleisöannissa osakekohtainen hinta oli 6,14 euroa ja Koskisen sai annilla noin 32,2 miljoonaa euroa noin 4 000 sijoittajalta. Annin jälkeen yhtiön omistuksesta noin 23 prosenttia on ”ulkona” pörssimarkkinoilla, ja valtaosa vanhoilla omistajilla eli Koskisen suvulla. Toimitusjohtaja Jukka Pahtan mukaan annilla saadut varat käytetään kasvustrategian toteuttamiseen. ”Siihen kuuluvat niin kasvua tukevat investoinnit nykyisen liiketoiminnan ja tuotantokoneiston kehittämiseen, kuin mahdolliset yritysjärjestelytkin.” Yhtiöllä on investointikykyä siksikin, että viime vuonna nettotulos oli 40 miljoonaa euroa ja tästä vuodesta odotetaan vähintään yhtä hyvää. Yhtiö rakentaa parhaillaan uutta sahaa. Investoinnin kustannusarvio on 48 miljoonaa euroa, ja sahan on määrä käynnistyä ensi kesänä. Sahainvestoinnilla ja listautumisannilla ei ole suoraa yhteyttä. Koskisen listautumisanti ylimerkittiin MIKKO HÄYRYNEN UPM vahvistaa puunhankintaansa etenkin Lapissa ja rekrytoi parhaillaan 15–20 henkilöä. Rovaniemelle on tulossa metsäpalvelutoimisto. Hankinta-alueen laajentuminen Kolari–Rovaniemi–Kemijärvi-tasolle alkoi jo alkukesällä. Pohjoisen puun pääasiallinen käyttöpaikka on Pietarsaaren sellutehdas ja saha. Kuljetukset hoidetaan rautateitse, etenkin Rovaniemen ja Kemijärven terminaalien kautta. UPM:n yksityispuukaupan johtaja Janne Kiiliäinen toteaa, että Venäjän-puu pyritään korvaamaan ensisijaisesti kotimaisella ja kauppaa laajennetulla hankinta-alueella on jo tehty. UPM:n laajentuminen tarkoittaa aidompaa kilpailua etenkin pohjoisen kuitupuulle, jolle tulee kolmas ostaja Metsä Groupin ja Stora Enson lisäksi. UPM vahvistaa pohjoista puunhankintaa METSÄKONEVALMISTAJA Logsetin uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu Ron Back. Hän työskentelee tällä hetkellä yhtiön talousja hallintojohtajana, toimitusjohtajaksi hän siirtyy ensi vuoden alussa. Tuolloin nykyinen toimitusjohtaja Kari Mikkilä siirtyy eläkkeelle. Back on työskennellyt Logsetillä vuodesta 2019 alkaen. Aiemmin hän on toiminut muun muassa VAMP by Schneider Electricin toimitusjohtajana. Logsetin viime tilikauden liikevaihto oli 50 miljoonaa euroa. Logsetille uusi toimitusjohtaja SE PP O SA M U LI 9788_.indd 16 9788_.indd 16 6.12.2022 12.34 6.12.2022 12.34
• Seppo Samuli TUTUSTU MUIHIN KAMPANJOIHIMME JA ETSI LÄHIN JÄLLEENMYYJÄSI OSOITTEESTA cfmoto.fi CFORCE 520 EFI EPS T3B CFORCE 520 EFI EPS T3B Voidaan rekisteröidä kahdelle henkilölle • 495 cc moottori EPS-ohjaustehostin • EFI-polttoaineensyöttö • Pitkässä mallissa selkänoja • CV Tech -variaattori • Alumiinivanteet, maastorenkaat, vinssi, vetokuula ja peräkärryn pistoke vakiona. TALVEN LUMITÖIHIN CFMOTOLUMILEVYPAKETTI LUMILEVYPAKETTI Sisältää CFORCE 520 EFI EPS-mönkijän ja Iron Balticin keskikiinnitteisen lumilevyn. CFORCE 520 lyhyt + lumilevy CFORCE 520 lyhyt + lumilevy 7690 € 7690 € CFORCE 520 pitkä + lumilevy CFORCE 520 pitkä + lumilevy 7990 € 7990 € Hintoihin lisätään toimituskulut Hintoihin lisätään toimituskulut Lumilevyn ulkonäkö voi poiketa kuvan mallista. 9788_.indd 17 9788_.indd 17 6.12.2022 12.34 6.12.2022 12.34
• 9.12.2022 18 Metsälehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. TA G E FR ED RI KS SO N SE PP O SA M U LI YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE ENERGIAN HUOLTOVARMUUS, toimitusvarmuus ja omavaraisuus ovat helmikuun jälkeen nousseet uuteen arvoon. Sähkön hinta ja saatavuus on jokapäiväinen puheenaihe mediassa ja siellä missä ihmiset tapaavat toisensa. Liikenteen polttoaineiden hinta on noussut jyrkemmin kuin koskaan sitten öljykriisin ja lämmitysmuotojen keskinäinen kilpailukyky on muuttunut ainakin väliaikaisesti. Vihreä siirtymä on osa ratkaisua kriisinkestävässä energiataloudessa. Siirtymä on ollut käynnissä Suomessa jo pitkään, ja fossiilisesta öljystä, hiilestä ja kaasusta on lähdetty irtautumaan jo vuosia sitten. Turpeen käyttö on vähentynyt ennen kaikkea päästökaupan aiheuttaman taloudellisen taakan alla ja lisäksi sen on verotusta kiristetty. Seuraavalle PUU ON KRIISINKESTÄVÄÄ ENERGIAA Ainespuun poltosta keskusteltaessa kannattaa muistaa, että nyt eletään poikkeuksellisia aikoja, kirjoittaa Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Tage Fredriksson. Toimiva puukauppa on kriisinkestävyyden takaaja, Tage Fredriksson kirjoittaa. ”Komea kuusi ja kuu. Kuin joulukuusi konsanaan.” KALLE 62 EDUSKUNNASSA PUHJENNUT KIISTA luonnonsuojelulain uudistamisesta osoittaa, miten vaikeaa on suojella luontoa lakipykälillä ja varsinkin yksityismailla. Ympäristöministeri Maria Ohisalo on todennut, että vapaaehtoinen suojelu ei riitä pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä, vaan siihen tarvitaan myös lainsäädäntöä. Keskusta taas puolustaa – hyvästä syystä – maanomistajien oikeuksia, mutta on tehnyt sen tavalla, josta ei tyylipisteitä kerry. Nykyinen hallitus on kaikesta huolimatta edistänyt luonnonsuojelua hyvin. Se on perustanut Sallan kansallispuiston ja lisännyt vapaaehtoisen suojelun määrärahoja. Myös talousmetsien luonnonhoito on tehostunut, vaikka se ei näykään tilastoissa hehtaareina. TULOKSISTA HUOLIMATTA ympäristöministeriö kiirehtii lisäsuojelua, ja siihen valtion omat maat ovat helpoin reitti. Kova kiire näkyy hämmentävästi pienen Tiilikkajärven kansallispuiston laajennushankkeessa, jota koskeva lakiesitys on niin ikään eduskunnan käsittelyssä. Laki laajentaisi kansallispuiston pinta-alaa noin 2 500 hehtaarilla, josta yli puolet on Metsähallituksen hallinnoimaa talousmetsää. Alue on erityisen arvokas, sillä se on osa vuonna 2019 luotua jatkuvan kasvatuksen havaintoalueverkostoa. Havaintoalueelle yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa perustetuista 18 seurantakokeesta 15:tä uhkaa nyt suojelu. Koealueiden perustamiseen ja mittaamiseen on käytetty rahaa satoja tuhansia euroja. Kokeilla oli tarkoitus kerätä tietoa hakkuumenetelmän hyödyistä muun muassa luonnon monimuotoisuudelle. Koskaan aiemmin jatkuvaa kasvatusta ei ole seurattu näin laajalla pinta-alalla. Tuloksista odotettiinkin kaikille metsänomistajille arvokasta tietoa hakkuumenetelmien punnintaan. MYÖS METSÄHALLITUS kannattaa Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamista, ja sillä on esittää siihen vaihtoehtoisia alueita. Toivottavasti eduskunta malttaa tutustua niihin, eikä suojele jatkuvan kasvatuksen koealueita. ELIISA KALLIONIEMI PÄÄTOIMITTAJA eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi JK. Kumpi on vaikeampaa, lasten vai metsän kasvatus? Metsänomistaja Pentti Kurki pohtii asiaa kirjoituksessaan, jonka löydät osoitteesta metsalehti.fi/blogit . JATKUVAN KASVATUKSEN KOEALOJA UHKAA SUOJELU 9789_.indd 18 9789_.indd 18 6.12.2022 12.36 6.12.2022 12.36
• 9.12.2022 Metsälehti.fi 19 AJANKOHTAINEN / UUTISET TOIMITTAJALTA WWW.METSALEHTI,FI TI M O TO IV A N EN IID A H O LL M EN METSÄPILA hallitukselle jää pohdittavaksi keinoja kotimaisen ja huoltovarmuuden kannalta tärkeän energiamuodon pelastamiseksi edes määräajaksi. Kuoleeko kurki ennen kuin suo sulaa? Kymmenen vuotta sitten tärkeimmät kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotannon polttoaineet olivat tärkeysjärjestyksessä maakaasu, kivihiili, turve, metsähake, sivutuotteet, öljy ja muut. Viime vuonna järjestys oli seuraava: metsähake, sivutuotteet, kivihiili, maakaasu, turve. Lisäksi näiden rinnalla on tullut merkittäviksi energialähteiksi erilaisten jätevirtojen poltto kaatopaikkojen sulkemisen jälkeen ja lähes kokonaan uusina lämmön lähteinä on otettu käyttöön hukkalämmöt ja lämpöpumppuratkaisut. Puun suosio pitää, mutta muutos on ollut valtava ja kehitys jatkuu. Kivihiiltä voi kuitenkin käyttää vielä yli kymmenessä isossa laitoksessa, jos lämmöstä tulee puutetta ennen 2029. PUUN ROOLI TULEE KOROSTUMAAN niin kauan kuin fossiilisia polttoaineita ja turvetta on merkittävästi energiajärjestelmässämme. Kotimainen puu on osoittautunut parhaaksi energiamuodoksi nyt myös kriisiaikana. Viime vuoden kiinteän puun energiakäytön kasvu oli neljä miljoonaa kuutiometriä, josta reilu puolet oli sivutuotteita, mutta lähes puolet haketta. Kasvu toteutuikin kotimaisen puun varassa. Tämän talven haaste on korvata venäläistä puuta. Jos talvi on selvästi lämpimämpi kuin viime vuonna, puun käyttö ei välttämättä edes kasva. Ainespuun poltosta keskusteltaessa kannattaa muistaa, että nyt eletään poikkeuksellisia aikoja, kun turpeen rooli on pienentynyt ja Venäjän puusta on luovuttu tuonnin äkkipysähdyksellä. Vaihtoehtoja pitää aina olla. Se on huoltovarmuuskysymys, toimitusvarmuuskysymys ja hintojen äkkimuutoksilta suojaava kysymys. Tämän tietävät myös omakotitalojen omistajat, joilla on käytettävissään tulisija sähkötai öljylämmitteisessä talossa. Perinteisen polttopuun arvostus on noussut uudelle tasolle ja ensi talvea varten varaudutaan vielä entistä paremmin. Ensi keväänä kuivuvia polttopuita ja muita energiapuita ostetaan ja korjataan jo tänä talvena. UUDET ENERGIAMUODOT OVAT löytämässä tiensä markkinoille. Sähkökattiloita voidaan käyttää halvan sähkön tunteina ja syrjäyttää helposti kaikkea polttoainekäyttöä. Geolämpö tulee, vaikka muutama hanke on epäonnistunut. Energiatehokkuus pienentää energian tarvetta. Meillä on metsissämme pienpuussa huomattava energiavara, jota tällä vuosikymmenellä voi hyödyntää, kun pienpuulle on kysyntää. Polttoaineen hankinnan sopimukset lämpöja voimalaitoksille on jo tehty tälle talvelle ja sopimusten velvollisuuksia täytetään nyt joka päivä. Energia-alalla suunnitellaan jo seuraavaa talvea. Toimiva puukauppa on kriisinkestävyyden takaaja. TAGE FREDRIKSSON KIRJOITTAJA ON BIOENERGIA RY:N TOIMIALAPÄÄLLIKKÖ . ”Voisiko sellainen yleistyä, että metsänomistajat tekisivät sopimuksen hakkuusta suoraan korjuuyrittäjän kanssa. Metsänomistaja joko (1) maksaa yrittäjälle hakkuutaksan ja itse kauppaa puunsa eteenpäin ja hoitaa selvittelyt siitä. Tai (2) tekee korjuuyrittäjän kanssa sopimuksen puunkorjuusta sekä myy myös puunsa hänelle.” Husse ”Kertokaa, mikä etu vaihtoehdoissa 1-2 saataisiin verrattuna vaihtoehtoon 3: mhy olisi tuo ’korjuuyrittäjä’, ts. hoitaa korjuupalvelua. Siinä metsänomistajan ei tarvitse itse touhuta, joten se on helpompi etämetsänomistajille.” A.Jalkanen ”Miten noissa malleissa vaikuttaisi se, että jos sinulla on halvemmat koneketjut joiden arvonalenemat, lainakulut, yms. olisivat pienemmät kuin upouusissa huippuvehkeissä?” Hämis ”Pyörää keksitään uudelleen. Luuleeko joku ihan oikeasti, että nykyisessä puunkorjuussa juoksentelee ylimääräisiä ukkeleita, joilla ei ole tekemistä?” Mehtäukko ”Uudet nettiohjelmat, joilla puuyhtiöt kehuvat tehneen etänä kaupat, voisivat olla seuraava askel puukaupan monimuotoisuuteen. Viron esimerkki julkisesta huutokaupasta on hyvä.” Perko ”Jos ongelma on, etteivät puun ja työn myyjät pääse itse hinnoittelemaan tuotettaan, niin ei se hankintapuun hinnalla korjaudu. Hankintapuu on teollisuudelle halvinta puuta ja tulee sellaisena pysymään.” Rane ”Huutokauppa ja tarpeeksi isot erät kysyttyä puutavaralajia aina pompsissaan. Puunhankinnan ja myyntipaikan organisointi olisi oltava olemassa, ei siitä muuten mitään tulisi. Tai sitten huutokauppa.comin tapaan jokainen voisi huudattaa leimikkojaan/hankintapuueriään erikseen omaan lukuun provisiopalkalla netissä.” Puuki Verkkokeskustelu: Puukauppa toisella tavalla KIRJANPAINAJATUHOJEN havaitseminen on pitkälti metsänomistajien vastuulla. On järkeenkäypää, että omistaja vastaa omaisuudestaan. Ainakin kaksi asiaa saa kuitenkin miettimään, onko käytäntö edelleen toimiva: yhä harvempi asuu metsänsä lähellä ja kesät ovat muuttuneet kirjanpainajan kannalta otollisemmiksi. Aikaikkuna kirjanpainajatuhon havaitsemiseksi on lyhyt. Kuoriaisen valtaamat kuuset tunnistaa alkukesällä puiden juurille varisseesta purusta. Kun puut ovat kuolleet, on jo liian myöhäistä. Olisiko viranomaisten otettava aktiivisempi rooli kirjanpainajatuhojen torjunnassa? Jalkatyö tuskin tulee enää kyseeseen, joten nyt tarvitaan malleja, jotka ennustavat tuhojen etenemistä ja ilmakuvia, joiden avulla alkavat tuhot voidaan paikallistaa. Toivottavasti niiden kehittämiseen riittää resursseja. LIINA KJELLBERG Kirjanpainaja kuriin 9789_.indd 19 9789_.indd 19 6.12.2022 12.36 6.12.2022 12.36
• METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 9.12.2022 20 Metsälehti.fi LIINA KJELLBERG METSÄN vakuuttaminen on yksi tapa vähentää metsänomistamisen riskejä. Metsänsä voi vakuuttaa niin metsäpalon, myrskyn, lumi-, hyönteis-, sienija eläintuhon, tulvan, varkauden kuin ilkivallankin varalta. Metsävakuutuksia tarjoavia yhtiöitä on Suomessa vajaat kymmenen. Perustasona metsävakuutuksissa on usein metsäpalovakuutus, jonka päälle vakuutuksensa voi räätälöidä enemmän tai vähemmän omien tarpeidensa mukaan. Mistä tietää millaisten vahinkojen varalta metsä kannattaa vakuuttaa? Lähi-Tapiolan kehityspäällikkö Jaana Sohlman kehottaa kysymään metsänhoitoyhdistyksistä tai metsäyhtiöistä, millaisia tuhoja oman metsän lähialueilla on sattunut. Kaikkiaan tällä hetkellä korvataan hänen mukaansa eniten myrskytuhoja. ”Myrskyt ovat viime vuosina tulleet ihan joka suunnasta. Vain Etelä-Suomi on säästynyt pahimmilta myrskyiltä”, hän sanoo. Metsäpalot ovat sen sijaan nykyisin harvinaisia. Niidenkin varalta metsä kannattaa Sohlmanin mukaan kuitenkin vakuuttaa, sillä jos metsäpalo sattuu kohdalle, on tuho totaalinen. Metsänomistaja, Taaleri Pääomarahastojen johtaja Jyrki Ketola suosittelee ottamaan mahdollisimman kattavan vakuutuksen. ”Todellista tuhoa aiheuttavat vain metsäpalot ja myrskyt, mutta metsä kannattaa vakuuttaa myös muita tuhonaiheuttajia vastaan, sillä se ei juuri nosta vakuutuksen hintaa.” Omavastuu korkealle Metsävakuutusta hankkivan kannattaa Ketolan mukaan kiinnittää huomiota kahteen asiaan: vakuutuksen omavastuuseen ja myrskytuhojen enimmäiskorvausmäärään. Omavastuun osalta tärkeää on paitsi se, miten suuri omavastuu on, myös se, onko omavastuu kiinteistövai metsänomistajakohtainen. ”Yleensä metsää ei vakuuteta ollenkaan tai sitten se vakuutetaan tolkuttoman pienellä omavastuulla. Vakuutus kannattaa ottaa, mutta mahdollisimman suurella omavastuulla”, Ketola sanoo. Hän perustelee tätä sillä, että mitä suurempi omavastuu on, sitä halvemmaksi vakuutus tulee. ”Sillä, että myrskyssä menee 50 puuta nurin, ei ole merkitystä tavalliselle metsänomistajalle. Siitä tulee pieni tappio. Mutta jos myrsky on iso ja puuta menee kunnolla nurin, on vahinko suuri. Sitä varten kannattaa ottaa vakuutus.” Se, miten suuri omavastuu on sopiva, riippuu siitä, miten suuren taloudellisen riskin on valmis ottamaan. Esimerkiksi Lähi-Tapiolassa omavastuun suuruudeksi voi valita 500–20 000 euroa. Ketola suosittelee harkitsemaan vähintään tuhannen euron omavastuuta. Sillä, onko omavastuu kiinteistövai metsänomistajakohtainen, on merkitystä, jos omistaa useamman metsätilan samalla alueella. VAKUUTUS ANTAA TURVAA Metsävakuutusta hankkivan kannattaa kiinnittää huomiota varsinkin omavastuuseen ja myrskytuhojen enimmäiskorvausmäärään. Vakuutuksista korvataan tällä hetkellä varsinkin myrskytuhoja. SA M I KA RP PI N EN Juurikäävän tuhoja vastaan metsävakuutus ei suojaa. SA M I KA RP PI N EN 9790_.indd 20 9790_.indd 20 6.12.2022 12.40 6.12.2022 12.40
• METSÄSTÄ 9.12.2022 Metsälehti.fi 21 VAKUUTTAJAN MUISTILISTA Vakuuta metsä ainakin metsäpalon ja myrskytuhon varalta Valitse riittävän suuri omavastuu Valitse tarpeeksi korkea enimmäiskorvausmäärä Ketola käyttää esimerkkinä metsänomistajaa, joka omistaa neljä lähellä toisiaan sijaitsevaa metsätilaa. Jos sama myrsky kaataa puita kaikilta neljältä tilalta ja metsävakuutuksen omavastuuksi on valittu tuhat euroa, on omavastuu käytännössä joko tuhat tai neljä tuhatta euroa riippuen siitä, onko se kiinteistövai metsänomistajakohtainen. Esimerkiksi Ifin ja Pohjola Vakuutuksen vakuutuksissa omavastuu on tapahtumakohtainen eli käytännössä metsänomistajakohtainen, Fennian ja Lähi-Tapiolan vakuutuksissa kiinteistökohtainen. Samasta vahinkotapahtumasta pidätetään tosin Fenniassa ja Lähi-Tapiolassakin vain yksi omavastuu, vaikka vahinko tapahtuisi kaikille metsäkiinteistöille. Korvauskäytäntö vaihtelee Myrskytuhojen enimmäiskorvausmäärä määrittää, miten suuren korvauksen metsänomistaja voi myrskytuhoista saada. Lähi-Tapiolassa myrskytuhojen enimmäiskorvausmääräksi voi valita 15, 26 tai 35 euroa kuutiometriltä, Pohjola Vakuutuksessa 16, 23 tai 32 euroa kuutiometriltä. Yhtiöt korvaavat myös odotusarvon menetyksen, jos metsäkuviosta tulee vahingon seurauksena vajaatuottoinen. Odotusarvo tarkoittaa puustosta tulevaisuudessa saatavan tuoton nykyarvoa. Lähi-Tapiolan Sohlmanin mielestä myrskytuhojen enimmäiskorvausmääräksi riittää usein 15 euroa kuutiometriltä. Pohjola Vakuutuksen tuoteasiantuntijan Hannu Partasen mielestä taimikkovaltaisissa metsissä enimmäiskorvausmääräksi riittää 16 euroa kuutiometriltä, mutta sellaisilla metsätiloilla, joilla valtaosa metsistä on kasvatusmetsiä tai uudistuskypsiä metsiä, hän valitsisi suuremman enimmäiskorvausmäärän. Ketola suosittelee myrskytuhojen enimmäiskorvausmääräksi suunnilleen 30 euroa kuutiometriltä. Ifin vakuutus perustuu kiinteään korvaukseen, joka koskee kaikkia muita vahinkoja paitsi metsäpaloa, kertoo yhtiön vakuutuspäällikkö Ismo Ruokoselkä. Vakuutus on jaettu kolmeen korvaustasoon, joissa korvausmäärä on joko 12, 16 tai 21 euroa kuutiometriltä. Taimikkojen tuhoja vakuutus korvaa vastaavasti 840, 1 200 tai 1 560 euroa hehtaarilta. Korvausta maksetaan lisäksi odotusarvon menetyksestä, jos puusto on 25–55-vuotiasta. Fennian metsävakuutuksissa Vakuutuksella voi suojautua myös hyönteistuhoja vastaan. SE PP O SA M U LI METSÄVAKUUTUKSET eivät korvaa hirvien ja peurojen aiheuttamia tuhoja, sillä ne korvataan valtion varoista. Juurikäävän kaltaisten lahottajasienten aiheuttamia tuhoja metsävakuutukset eivät pääsääntöisesti myöskään korvaa, ja myös kuivuuden, hallan, roudan, ahavan ja ravinnepuutoksen aiheuttamista vahingoista on turha hakea korvausta. KAIKKEA EI KORVATA Suuntaa antavat laskelmat metsävakuutusten hinnoista Metsätilan sijainti: Jyväskylä Metsätilan pinta-ala: 30 ha (taimikkoa 20 %, kasvatusmetsää 80%) Lähi-Tapiola Pohjola Vakuutus If Fennia Korvattavat vahingot Palo, myrsky, lumi, hyönteiset, tulva, sienet, eläimet, varkaus ja ilkivalta Palo, myrsky, lumi, hyönteiset, tulva, sienet, eläimet, varkaus ja ilkivalta Palo, myrsky, lumi, hyönteiset, jyrsijät sekä äkillinen ja ennalta-arvaamaton tuho (esim. varkaus ja ilkivalta) Palo, myrsky, lumi, hyönteiset, tulva, sienet Omavastuu 1 000 € 1 000 € 850 € 1 000 € Enimmäiskorvausmäärä Myrskytuhoissa 35 €/m 3 , muissa vahingoissa täysarvo. Myrskytuhoissa 32 €/m 3 , muissa vahingoissa täysarvo. Muissa paitsi metsäpaloissa 21 €/m 3 + odotusarvon menetys, taimikoissa 1 560 €/ha. Metsäpaloissa täysarvo. Myrskytuhoissa 20 €/m 3 , muissa vahingoissa täysarvo. Vakuutuksen vuosimaksu 280 € 210 € 320 € 163 € enimmäiskorvausmäärää ei ole, sanoo yhtiön tuotepäällikkö Tomas Udd. Vakuutus korvaa myrskytuhoja korkeintaan 20 euroa kuutiometriltä, minkä lisäksi on mahdollista saada korvausta odotusarvon menetyksestä. Sijainti näkyy hinnassa Se, miten paljon metsävakuutus maksaa, riippuu paitsi vakuutuksen kattavuudesta, omavastuusta ja enimmäiskorvausmäärästä myös muun muassa siitä, miten suuri vakuutettava metsätila on ja missä päin Suomea se sijaitsee. ”Myrskyja lumituhoennusteet vaikuttavat siihen, miten paljon metsävakuutukset eri kunnissa maksavat”, Sohlman selventää. Onko sellaisia tilanteita, joissa metsävakuutusta ei kannata ottaa? Ketolan mukaan vakuutus kannattaa ottaa aina, jos metsällä on taloudellista merkitystä. Samaa mieltä ollaan vakuutusyhtiöissä. ”Metsätuhot eivät ole ainakaan vähenemään päin”, Sohlman sanoo. Metsäpalo on harvinainen mutta kohdalle sattuessaan totaalinen tuho. SA M I KA RP PI N EN ”Metsätuhot eivät ainakaan vähene.” 9790_.indd 21 9790_.indd 21 6.12.2022 12.40 6.12.2022 12.40
• METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA 9.12.2022 22 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT TAPANINPÄIVÄN myrsky vuonna 2011 on piirtynyt Kokemäen Kauvatsalla asuvan metsänomistajan Jorma Javanaisen ja Anja-vaimon mieliin ikuisesti. Raju myräkkä pyyhkäisi Arolan luomutilaa isännöivältä pariskunnalta metsää nurin kaikkiaan noin 40 hehtaaria. Kauvatsalla Javanaisten metsien pinta-alasta kaatui kerralla noin kolmannes. Lisäksi he omistavat metsää myös Sallasta ja Inarista. ”Minulla ei ollut metsävakuutusta. Onnea oli kuitenkin, että sain tehtyä puukaupat heti myrskyä seuraavana päivänä. Puista sai vielä tuolloin normaalin pystykauppahinnan, mutta viikkoa myöhemmin myrskypuita ostettiin kymmenen euroa halvemmalla”, Jorma Javanainen muistelee. Nyt 70-vuotias Javanainen oli hiljattain jäänyt Patrialta eläkkeelle, joten hän suuntasi itsekin myrskytuhoja korjaamaan. Metsälehti kertoi Javanaisen savotasta numerossa 3/2012. ”Katkoin juurineen kaatuneet rungot moottorisahalla irti kannoista, jotta hakkuukone sai tyven tarkasti talteen. Motomies arveli, että joka puusta tuli näin 80 litraa enemmän tukkia talteen.” Teräketjuille hiekkaisten tyvien sahaaminen oli hupaa. Vaimo saikin tuoda harva se päivä uusia viiloja ja ketjuja töistä palatessaan. ”Opin jo sanomaan sahaliikkeestä lähtiessäni, että nähdään huomenna uudestaan”, Anja Javanainen muistelee nauraen. Kannonnosto poiki kovan perkuusavotan Vaikka tapahtumia voi jo muistella hymyssä suin, tosiasia oli, että tuoreeltaan aina huolellisesti metsiään hoitaneita Javanaisia Tapanin tuhot eivät naurattaneet. Myrskypuiden korjuuta jatkui lopulta aina 2012 vuoden syksyyn. Tämän jälkeen kuusivaltaisilta kuvioilta nostettiin myös kannot. ”Jälkikäteen katsottuna se oli virhe. Kannonnostoalueet ovat kasvaneet lehtipuuvesakkoa hurjasti. Varhaisperkauksessa on voinut olla poistettavaa puustoa satatuhatta kappaletta hehtaarilla”, Javanainen harmittelee. Puuta myrskyhakkuista kertyi lopulta noin 7 000 kuutiota. Luonnon leimaaman puukaupan tuloja Javanaiset ovat sijoittaneet muun muassa ostamalla uutta metsää. ”Metsäliiton osuussijoitukset ovat myös tarjonneet kohtaTAPANIN TAIMIKOITA HOITAMASSA Vuoden 2011 Tapani-myrskyssä Jorma Javanaiselta kaatui metsää neljäkymmentä hehtaaria. Nyt raivaussahalle riittää työtä nuorissa metsissä. ”Yksi hirvi tuhannelle hehtaarille olisi sopiva kanta.” Jorma Javanainen on raivannut kertaalleen tämän Tapani-myrskyn seurauksena perustetun kolmentoista hehtaarin mäntytaimikon. ”Tähän tulen vielä kahdesti raivaussahan kanssa. Parin kolmen vuoden päästä kylvötuppaiden harvennus ja sen jälkeen vielä yksi taimikon harvennus ennen ainespuun korjuuta.” KOKEMÄKI 9791_.indd 22 9791_.indd 22 6.12.2022 12.42 6.12.2022 12.42
• METSÄSTÄ PALSTALLA Matti Kärkkäinen KIRJOITTAJA ON PROFESSORI JA PUUNTUOTTAJA. 9.12.2022 Metsälehti.fi 23 EUROOPAN UNIONI ON JO yli kaksikymmentä vuotta huolehtinut siitä, että muiden yrittäjien ohella myös metsäja puutalouden yrittäjät joutuvat pohtimaan, milloin jossakin tuotantoprosessissa syntyy jätettä, milloin sivutuotetta. Jos kyseessä on jäte, pitää seurata tiettyjä säädöksiä, ja jos sivutuote, toisia säädöksiä. On varmaankin hyvä, että asiaan kiinnitetään yhteiseurooppalaista huomiota kilpailun tasapuolisuuden turvaamiseksi ja yleisistä ympäristösyistä. Toisaalta säätely on ollut omiaan korostamaan hallinnon ja juristien roolia talonpoikaisjärjen käytön kustannuksella. Miten ihmeessä vanhaan huonoon aikaan osattiin toimia, kun säädökset olivat perin vähäisiä? Ainakin köyhässä Suomessa historialliset dokumentit osoittavat, että taloudellisista syistä tehtiin luovia ratkaisuja. Sivutuoteajattelu oli arkipäivää. Pohjanmaalla tervanpoltto oli tärkeä elinkeino jo 1600-luvulta aina 1800-luvun loppupuolelle saakka. Tervahautoja varten poistettiin kuorta keskenkasvuisista männyistä niin, että puut pihkoittuivat sopivaksi tervasten raaka-aineeksi. Tervaskantojen merkitys raaka-aineena oli vähäinen niin Pohjanmaalla kuin muuallakin. ARVOKKAAN TERVAN lisäksi haudoista saatiin hiiltä eli sysiä. Hyvien kulkuyhteyksien Pohjanmaalla kyseessä oli sivutuote. Hyvin kaukaisilla salomailla jossakin Kainuun perukoilla kyseessä oli jäte, joka jäi tervahautojen viereen oman onnensa nojaan. Suur-Lohtajan historiassa kerrotaan, että sysien varaan syntyi merkittävää raudan valmistusta. Raaka-aine oli järvimalmia ja suomalmia, rautamultaa, jota pitäjässä oli monin paikoin runsaasti. Pienissä harkkohyteissä tehtiin sysien avulla raakarautaa, josta saatiin takomalla myyntituotteita. Kun raakaraudassa oli runsaasti fosforia, rauta oli haurasta eikä soveltunut esimerkiksi terätuotteisiin. Lohtajalla raudasta taottiin erityisesti ankkureita Kokkolan ja Pietarsaaren laivanvarustajien tarpeisiin ja kauemmaksikin. Historiantutkijoiden arvio on, ettei ilman tervanpolton sivutuotetta, sysiä, olisi syntynyt mittavaa raudanjalostusta jo 1600luvulla Lestijoen seutuville. Arvellaan myös, ettei hautatervan valmistus olisi sinnitellyt Pohjanmaalla niin kauan kuin se pysytteli ilman sivutuotteen hyvää menekkiä. Ja ajatelkaa, kaikki tämä ilman Euroopan unionin ohjeistusta. VANHAN AJAN METSÄTALOUDEN SIVUTUOTTEET laisen hyvää korkotuottoa puukauppatulolle.” Uudistamistyöt olivat edessä keväällä 2013. Noin 90 prosenttia myrskyn kaatamista metsistä uudistettiin kylvämällä männylle, pieni osa rehevämmistä kohteista istutettiin kuuselle. ”Suurin osa kylvettiin koneellisesti, mutta kävelin itsekin käsin kylväen pari viikkoa ja parisataa kilometriä uudistusaloilla.” Kymmenen kasvukautta myöhemmin taimikot ovat pääosin erittäin hyvässä kasvussa. Javanainen ynnäilee, että hän on raivannut kertaalleen noin 30 hehtaaria taimikoista. Viime talvena raivaus keskeytyi poikkeuksellisen runsaan lumipeitteen vuoksi, mutta työt jatkuvat tänä talvena, kunhan hirvet on saatu orteen. ”Vuosittain metsässä tulee tehtyä töitä ainakin sata päivää. Kun taimikot saa kertaalleen käytyä läpi, niin toisesta päästä saa jo aloittaa uudestaan”, Javanainen arvelee. Valtio avusti myrskytuhoalueiden uudistamisessa sen verran, että se maksoi kemera-tukivaroin siemenet ja taimet. Uudistamiseen saadussa tuessa on myös kääntöpuolensa. ”Myrskykuvioiden taimikonhoitoihin ei ole saanut kemera-tukea, koska edellisestä samalle kohteelle saadusta tuesta pitää olla kulunut vähintään kymmenen vuotta.” Hirvet hidastaneet metsän kehitystä Täysin ongelmitta eivät taimikot ole kehittyneet. Yksi tuholaisista on ollut hirvi, joiden vähentämiseen Javanainen on osallistunut pienen hirviporukan jahtipäällikkönä jo usealla vuosikymmenellä. ”Laajat taimikot houkuttelevat hirviä ja paikoin mäntyjä on syöty pahasti. Niille kohdille on tullut tilalle lehtipuuta, jonka alle kehittyy vähitellen kuusikko, mutta metsän kehitys viivästyy todella paljon.” Kauvatsan hirvikanta on Javanaisen mukaan runsas, mutta riittävää määrää kaatolupia on vaikea saada. Viestiä hankalasta hirvitilanteesta hän kertoo vieneensä niin maaja metsätalousministeriöön kuin metsäyhtiöidenkin suuntaan, mutta toimiin se ei ole johtanut. ”Meillä on 1 300 hehtaarin metsästysalue. Vuosi sitten alueelle jäi meidän arvion mukaan neljätoista hirveä. Silti lupia saatiin tälle vuodelle vain kahdelle aikuiselle ja yhdelle vasalle.” Paikallisilta metsänomistajilta tulee Javanaisen mukaan usein tietoa hirvien tekemistä metsätuhoista. ”Moni metsästäjä ei omista metsää, eikä silloin ymmärrä metsätuhojen merkitystä. Minusta yksi hirvi tuhannelle hehtaarille olisi sopiva kanta. Nyt niitä on moninkertaisesti.” Hirvikannan hallinnassa naarashirvien riittävä verotus on tärkeää. ”Siinä mielessä on hyvä, että niin kutsuttu vasasuoja poistettiin laista. Jos on sopiva paikka, niin minä ammun ensin emän ja sitten vasan, joka on helppo saalis emän kaaduttua.” Javanaisen asennetta moni metsänomistaja toivoisi metsästäjille enemmänkin. Neljätoista euroa ensiharvennuskuitupuusta pystykaupalla? Ei kiitos. Javanainen on valinnut monella kuviolla kuitukokoisten puiden kaatamisen maahan, jotta ensiharvennusta ei tarvitse tulla tekemään isoilla koneilla liian varhaisessa vaiheessa. Arolan luomutila tunne paitsi hunajasta myös mustaherukoistaan. 9791_.indd 23 9791_.indd 23 6.12.2022 12.43 6.12.2022 12.43
• 9.12.2022 24 Metsälehti.fi METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ METSÄLEHDEN kokeilujutut alkoivat näyttävästi syksyllä 1997. Hankkeen työnimi oli ”Metsälehden suuri moottorisahatesti” , idean keksi alun perin evp. kollegani Hannu Jauhiainen. Keräsimme maahantuojilta uusia sahoja ja lähdimme metsään. Toivalan metsäkoulusta saimme mukaan työnopettaja Risto Mykkänen, joka on siitä alkaen varmentanut sahaosaamisemme tason. Testivoittajaksi nimesimme Stihlin MS 260:n. Hopeasijoille jääneet penäsivät testimme mittauksia nähtäväksi. Niitä ei ollut, vain sahaustuntumaa ja silmävaraisia havaintoja. Seuranneiden jälkipuheiden perusteella päättelimme, että jatkossa on terveellisintä puhua Metsälehden kokeiluista. Aluksi satunnaiset kokeilumme ovat jalostuneet metsätarvikemarkkinoiden kattavaksi seurannaksi. Viime vuosina havaintojamme on alettu julkaista myös digitaalisessa maailmassa. Metsälehden Youtube-kanavalla videoitamme on katsottu yli kolme miljoonaa kertaa. Videotuotannosta kiitos kuluu monitaitoiselle toimittajallemme Karppisen Samille. Tavoitteemme on, että lukijamme ja katsojamme voivat luottaa saavansa ensimmäisten joukossa tiedot ja arviot markkinoille tulevista metsätuotteista. Haluamme tuottaa tietoa, jonka tuella seuraajamme voivat punnita sahaja muita metsävarustehankintojaan. Useimmissa tapauksissa osanneet erottaa hyvät vehkeet vähemmän hyvistä. Vieläkään emme varmuudella tiedä, onko Stihl parempi kuin Husqvarna, vai päinvastoin. Helteellä ja pakkasella Raivaussahoja olemme kokeilleet niin 27 asteen helteessä kuin samoissa pakkaslukemissa. Samalla olemme voineet jakaa ammattilaisten niksejä ääriolosuhteissa työskentelystä lukijoillemme. Parhaimmillaan sahoja on kokeiltu jopa toista sataa tankillista. Näin tehtiin esimerkiksi Husqvarnan voimaraivuri 555 FX:n kanssa, koska sen edeltäjä osoittautui moninaisten lastentautien riivaamaksi, mikä ei kokeilussamme tullut esille. Olemme päässeet kokeilemaan sahatekniikan innovaatioita ensimmäisten joukossa. Ensimmäinen mikroprosessorin ohjaamalla moottorilla varustettu moottorisaha Husqvarna 576 Xp oli Metsälehden kokeiltavana talvella 2010. Talvella 2019 saimme kokeiltavaksemme Stihlin MS 500i moottorisahan, jossa kaasutin oli korvattu polttoaineen ruiskutusjärjestelmällä. Luonnehdimme sahaa ylivoimaiseksi. Akkusahoja kokeilimme ensimmäistä kertaa vuonna 2011. Silloin emme osanneet edes kuvitella, kuinka nopeasti akkulaitteet valtaavat pienkonemarkkinat. Metsiäkin on sahojen kokeilun sivussa tullut hoidettua melkoinen määrä. Kokeilimme Husqvarnan 345 FX raivaussahaa kesällä 2003 männyntaimikon varhaisperkauksessa. Taimikko ensiharvennettiin muutama vuosi sitten. Ensimmäisen moottorisahatestin tekopaikalla on pian ensiharvennettavaksi valmis sekametsä. 25 VUODEN TESTISAVOTTA Metsälehden kokeilutyömailla on pärissyt monen värisiä sahoja neljännesvuosisadan aikana. Tästä kaikki alkoi. Syksyllä 1997 intoa oli vähintään yhtä paljon kuin osaamista. Viisi aukeamaa saha-asiaa pitäisi riittää innokkaimmillekin sahureille. Tämän näköiset miehet aloittivat Metsälehden testit syksyllä 1997. Vasemmalta Mikko Riikilä, Risto Mykkänen ja Hannu Jauhiainen. 1999. Paljastimme, että uutuus-Jonseredin tehokkaaksi mainostetun moottorin sylinteri ei ollut ihan sitä mitä valmistaja lupasi. Vähän rohkeamminkin asian olisi voinut nostaa esille. No saha poistui aika pian kauppojen hyllyiltä. 2019 . Pääsimme kokeilemaan uunituoretta kakkosversiota Husqvarnan 550 XP -moottorisahasta. Emme innostuneet ihan varauksettomasti, kuten otsikostakin voi päätellä. Keväällä 1999 esittelimme ja kokeilimme laajan valikoiman istutusväleitä, emmekä löytäneet Pottiputken tai tavallisen taimivakan voittajaa. 9792_.indd 24 9792_.indd 24 6.12.2022 12.47 6.12.2022 12.47
• 9.12.2022 Metsälehti.fi 25 METSÄSTÄ 1999. Neuvoimme, että raivaussahan moottoriosan paketoiminen sukkahousuihin vähentää talvisia käyntihäiriöitä. Sukkahousujen ostokuitti kiinnosti matkalaskujemme tarkastajaa. 1998. Kokeilimme raivaussahoja kevätkesän helteellä Savon saloilla. Siihen aikaan sahamerkkejä vielä riitti vertailtavaksi. 2022. Testien esittely on laajentunut Metsälehden Youtube-kanavalle. Aina ei mene kuin Strömsössä. Testattava klapikone lakkasi pumppaamasta teräketjuöljyä sahalle, joten testaaja joutui kokeilemaan, saisiko öljyn liikkeelle imaisemalla siihen itse hieman vauhtia. Päivä on aina pelastettu kun pääsee toimistolta metsään. Pari vuotta sitten vertailimme Mykkäsen Riston (vas.) kanssa raivausssahoja Keiteleellä. 9792_.indd 25 9792_.indd 25 6.12.2022 12.47 6.12.2022 12.47
• METSÄSTÄ 9.12.2022 26 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA, TEKSTI HARRI MÄENPÄÄ, KUVA NURMESLAINEN maanomistaja Juha Lipponen on huolissaan. Aikaisemmin hirvet ovat kalunneet taimikoista männyt ja koivut sekä nitistäneet isoisän ja isän aikanaan istuttamat lehtikuuset, kontortamännyt sekä hybridihaavat. Nyt hirvet ovat siirtyneet kuorimaan ainespuukokoisia kuusia laajalta alueelta. Aikaisemmin kaluttuja kuusia oli yksittäisiä. Tänä syksynä Lipposella on mennyt kuorittujen kuusten merkkaamisen jo 37 rullaa kuitunauhaa, ja työ on kesken. Samanlaista tuhoa on havaittu viime vuosina yhä enemmän ympäri Pohjois-Karjalaa. ”Ei ole enää sympatioita hirvilöille. Mikä on metsän kannattavuus ja tulevaisuus tällaisessa kohteessa?”Lipponen kysyy. Lipposen kuusikkoa odottaa kiireellinen harvennus. Jo nyt vanhempiin tuhokuusiin on levinnyt kuorimisen seurauksena juurikääpä. ”Kuusikko harvennetaan noin 450 runkoon hehtaarilla. Jos hirvi tulee sinne vielä uudelleen leimailemaan, minulta jää arvokasvu hyödyntämättä kokonaan.” Tuhot jatkuneet vuosia Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan johtaja Harri Välimäki on varsin tietoinen maakunnan hirviongelmista. Paperilla hirvitilanne näyttää olevan hallinnassa ja hirvien määrä tavoitteiden mukainen. Hirvikanta kuitenkin jakautuu Pohjois-Karjalassa epätasaisesti. Paikoin hirviä ei juuri ole ja toisaalla tiheydet ovat niin suuria, että metsänkasvatus on mahdotonta. Paha tilanne on esimerkiksi Lieksan ja Nurmeksen suunnalla, Enon alueella sekä Pielisen ranta-alueilla ja maakunnan eteläisimmissä osissa. Pielisen suurissa saarissa edes kuusentaimet eivät ole turvassa. ”Hirvitihentymät olleet pitkään ongelmana ja tiedostettuna. Riistakeskus ei ole ottanut aktiivista otetta ongelman ratkaisemiseksi ja jakaa luvat edelleenkin pääosin tasan kaikille”, Välimäki ihmettelee. Työkaluja puuttua on Riistakeskuksen vastuualueeseen kuuluu hirvikannan kestävä verotus. Epätasaisesti jakautunutta hirvikantaa voidaan verottaa verotusteholohkojen tai vahinkojen mukaan painotetun verotuksen avulla. ”Jälkimmäistä menetelmää on käytetty maakunnan alueella jo useiden vuosien ajan Ylä-Karjalan ja Lieksan riistanhoitoyhdistysten alueilla, sanoo Pohjois-Karjalan riistapäällikön sijainen Kai-Eerik Nyholm. Nyholm myöntää, että hirvikanta on jakautunut muuallakin maakunnan alueella epätasaisesti. ”Verotusteholohkojen perustamista täytyy harkita. Tällöin hirvien liikkuminen on syytä tietää mahdollisimman tarkasti, jotta teholohkojen rajat voidaan tehdä oikein. Yhteistyö paikallistason kanssa on merkittävässä roolissa”, Nyholm muistuttaa. Ongelma riistahallintolaissa Metsänomistajat ovat kyllästyneitä toistuviin tuhoihin ja osa jättää hirvituhot kokonaan ilmoittamatta Metsäkeskukselle. Korvaukset koetaan riittämättömiksi ja mikäli korvausraja ei ylity, jää tuhojen arviointikustannukset maanomistajan kontolle. Tämä luultavasti selittää, miksi tuhot Pohjois-Karjalassa näyttivät viime vuonna laskeneen romahdusmaisesti. Nyt metsänomistajia on aktivoitu, ja Riistakeskuksen tämän vuoden alustavien lukujen mukaan tuhomäärät ovat nousseet aikaisemmista vuosista. Välimäki näkee, että hirvikannan säätelyssä perimmäinen ongelma on riistahallintolaki. ”Metsästysoikeus on maanomistukseen sidottu. Kuitenkin maanomistajilla on alueellisissa riistaneuvostoissa ja alueellisissa riistanhoitoyhdistyksissä ihan mitätön rooli. Pitäisi riistahallintolaista lähtien lähteä uudistamaan ja järkeistämään sitä”, Välimäki alleviivaa. Hirvet vievät jo tukitkin Pohjois-Karjalassa hirvitilanne on paikoin riistäytynyt käsistä ja hirvet kuorivat jopa ainespuukokoisia kuusia. ”Ei ole enää sympatioita hirvilöille.” Nurmeslaisen metsänomistajan Juha Lipposen kuusikossa hirvet ovat repineet kuusen tyvitukeista kuoren. Samankaltaista tuhoa on havaittu eri puolilla Pohjois-Karjalaa. Luonnonvarakeskuksen lämpökartta kertoo, että esimerkiksi Ilomantsin suunnalla ei juuri hirviä ole, mutta Joensuun alueella tummia alueita eli hirviä riittää. Tästä huolimatta hirviluvat jaetaan pääosin tasan. 9802_.indd 26 9802_.indd 26 6.12.2022 12.48 6.12.2022 12.48
• METSÄSTÄ PAREMPIEN PAKKAUSTEN EDELLÄKÄVIJÄ Kehitä kestävämpiä brändimielikuvia Mittojesi mukaan tehty Kestävää, kotimaista vaneria Meiltä saat myös yritysja henkilöstölahjat, jotka ovat ikimuistoisia, ekologisesti kestäviä ja aidosti kauniita. Kolo Design tuotteet ovat iloa tuottavia käyttötuotteita, jotka saat myös yrityksesi logolla merkattuna! Jos etsit yritystai henkilöstölahjoja, jotka erottuvat joukosta, kurkista monipuolista tuotevalikoimaamme ja valitse yrityksellesi sopivin vaihtoehto! Brändisi mukaan yksilöidyt pakkaukset WWW.KOLODESIGN.FI Kolo Design Oy / info@kolodesign.fi / 050 540 3211 9803_.indd 27 9803_.indd 27 6.12.2022 12.50 6.12.2022 12.50
• METSÄSTÄ 9.12.2022 MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVAT RISTO MYKKÄNEN, ASIANTUNTIJA FORSTREICH TR 24 -kaatokiilan idea on yksikertainen. Kiila työnnetään sahausrakoon, ja akkuporakoneen pyörittämä ruuvi työntää metallisten lamellien välissä liikkuvaa kiilaa eteenpäin, jolloin sahausrako aukeaa ja puu lähtee kallistumaan. Koesavottamme suurimmista, tilavuudeltaan noin kuution pihakoivuista ei ollut haastetta akkuporakoneen ja kaatokiiilan yhdistelmälle. Eikä ihme, kiilan nostovoima on huimat kahdeksan tonnia. Esimerkiksi voimakkaimpien kaatotunkkien nostovoima on 3,6 tonnia. Arvot eivät ole yhteismitallisia, mutta vähintään suuntaa antavia. Youtuben videoilla akkuporakoneeseen yhdistetyllä kaatokiilalla kaadetaan monikuutioisia alppikuusia, mikä on saamamme kokemuksemme perusteella uskottavaa. Meidän kokeessamme vehkeen todellinen työntövoima jäi todentamatta. Kaatosahausrakoa pitää avartaa moottorisahalla leveydeltään parisenttiseksi suunnilleen kymmenen sentin syvyydeltä, jotta kaatokiilan saa työnnettyä riittävän syvälle kaatoleikkaukseen. Isokin puu nurin akkuporakoneen avustuksella Akkuporakoneeseen kiinnitettävä kaatokiila tarjoaa vipuvoimaa. Ilman raon avartamista kiila lipsuu herkästi ulos sahausraosta. Raon avartaminen ei vie kovinkaan paljon aikaa. Kiilan ulkopinnoilla on pienet pyöristetyt ulokkeet kiilan pois lipsumisen estämiseksi. Varsinkaan jäätyneen puun aikaan ulokkeet eivät juuri purreet. Sulassa havupuussa pito lienee parempi. Poraan on hankittava 13 millin istukka ja 16 millin hylsyavain, johon kaatokiila voidaan liittää. KOKEILTUA Kaatosahauksen aikana sahausraon auki pysyminen kannattaa varmistaa muovisilla kaatokiiloilla. Metallinen, akkuporakoneeseen liitetty kaatokiila on paras työntää sahausrakoon vasta kun kaatosahaus on valmis. Näin vältetään teräketjun osuminen metalliseen kaatokiilaan. Maan kattavin markkinapaikka. Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~ 9793_.indd 28 9793_.indd 28 6.12.2022 12.45 6.12.2022 12.45
• METSÄSTÄ 9.12.2022 KOKEILTUA Sahausrakoa on avarrettava, jotta kiila mahtuu riittävän syvälle puun sisälle. FORSTREICH TR 24 -KAATOKIILA nostovoima 8 tonnia työnnön pituus 94 mm kiilan korkeus 40 mm paino 2 kiloa hinta 589 euroa (sis. alv.) maahantuonti Uittokalusto Oy PLUSSAT JA MIINUKSET + runsas nostovoima + kiinnitettävissä varustevyöhän – kiilan lipsuminen jäätyneessä puussa – hinta ta kiila on pätevä apu ylijäreiden puiden kaatamiseen. Se sopisi apuvälineeksi hakkuutyömaiden ylisuuria puita kaataville metsureille, jotka joutuvat liikkumaan metsissä pitkiäkin matkoja. He tosin taitavat nykyisin olla jo perin marginaalinen joukko Suomessa. Myös työkseen pihapuita kaatavilla voisi olla käyttöä kiilalle, vaikka kovinkaan paljon lisäarvoa se ei tuo, jos käytössä on kaatotunkki. Ahtaissa paikoissa ja silloin, kun puu pitää saada kaatumaan viettävän alarinteen puolelta, porakoneen ja kaatokiilan yhdistelmä olisi parempi kuin tunkki. Kaatokiilan ja akkusahan yhdistelmä kulkee varustevyössä. Yhdistelmä painaa kolmisen kiloa. Se on paljon, mutta kaatotunkkiin verrattuna ei juuri mitään. Vänkäri painaa vajaat kaksi kiloa, mutta sen nostovoima ei pärjää akkukiilalle, eikä vänkäriä myöskään pysty kiinnittämään varustevyöhön. Melko hintava amatöörikäyttöön Forstreich-kiila on ainakin amatöörikäyttöön kallis, melkein 600 euroa veroineen. Lisäksi akkuporakoneeseen pitää hankkia 13 millimetrin istukka ja 16 millin hylsyavain, johon kiilan ruuvi liitetään. Hyvän nostovoimansa ansiosETUKOODI: MLJOULU22 –20 % kaikista tuotteista. Alennus lasketaan tuotteen normaalihinnasta. Tarjous voimassa vuoden loppuun. METSÄKOULU Jokaisen metsänomistajan ja metsäopiskelijan käytännönläheinen perusteos Suositushinta 49 € KUUSENKERKISTÄ KOIVUNMAHLAAN Lisätuloja perinteisen metsänkasvatuksen rinnalle Suositushinta 29 € PERUSTA OMA ARBORETUM Parhaat vinkit tuttujen ja harvinaisten puulajien kasvatukseen Suositushinta 32 € OPAS KRIISITILANTEISIIN Käytännön vinkkejä sisältävä selkeä ja helppotajuinen kriisivalmiusopas Suositushinta 30 € OMAKARTTA Itse rajaamasi vedenkestävä tuloste tai karttataulu – vaikka joululahjaksi! Tutustu ja tilaa: Karttakauppa.? / omakartta Karttakauppa.? Metsäkauppa.? Metsäkaupan parhaat lahjaideat 9793_.indd 29 9793_.indd 29 6.12.2022 12.45 6.12.2022 12.45
• 30 Metsälehti.fi LIINA KJELLBERG H H arvassa lienevät ne metsäalaa tuntevat, jotka eivät ole kuulleet Osaran aukeista tai Samperin savotasta. Mutta ovatko Behmitunturi, Heikinheimon kaski ja Elisabetin aukio tuttuja? Maastamme löytyy useita paikkoja, jotka on nimetty – virallisemmin tai vähemmän virallisesti – metsäalalla ansioituneiden tai muuten vain huomiota herättäneiden henkilöiden mukaan. Osaran aukeiksi kutsutaan Pudasjärven ja Posion seuduille 1940–1960-luvuilla hakattuja laajoja avohakkuualoja. Nimensä hakkuualat saivat Metsähallituksen pääjohtajana vuosina 1952–1960 toimineen Nils Osaran mukaan. Kyse ei ollut kunnianosoituksesta: hakkuualojen uudistaminen osoittautui vaikeaksi ja hakkuiden laajuutta kritisoitiin. Se, että hakkuualat nimettiin Osaran mukaan, on hieman harhaanjohtavaa. Hakkuista oli päätetty ylemmällä tasolla, ja Osara oli vain toimeenpanija. ”Osara kuuluu sarjaan nimekkäät syntipukit”, sanoo metsähistoriaan perehtynyt, Tuomarniemen metsäoppilaitoksen rehtorina toiminut Tapani Tasanen. Aluemetsänhoitajan tunturi Osaran aukeiden tapaan on nimensä saanut myös Behmitunturi, joka sijaitsee silloisen Metsäntutkimuslaitoksen (Metla), nykyisen Luonnonvarakeskuksen Kivalon tutkimusalueella, noin 50 kilometriä Rovaniemeltä kaakkoon. Behmitunturi on nimetty Metlan aluemetsänhoitajana vuosina 1963–1973 toimineen Aarne Behmin mukaan. Kun Behm toimi virassaan, avohakattiin Kivalon tutkimusalueen korkeimpiin alueisiin kuuluvan Hyypiökivalon laki. ”Vaara näkyi hyvin, joten sitä alettiin kutsua aluemetsänhoitajan mukaan Behmitunturiksi”, kertoo metsäntutkija Risto Jalkanen. Nykyisin Behmitunturilla kasvaa yhtenäinen sekametsä, joten sitä on Jalkasen mukaan alettu kutsua Behmivaaraksi. Kivalon tutkimusalueella sijaitsee myös Pohtilan männikkö, joka on saanut nimensä Metlan ylijohtajana vuosina 1989–2003 toimineen Eljas Pohtilan mukaan. Puistosta savottaan Rovaniemeltä taas löytyy – tai ainakin löytyi – Jalkaspuisto. Jalkanen kertoo, että se on nimetty hänen itsensä mukaan. Kyseessä on vesijättömaalla kasvava koivikko. Paikalliset asukkaat toivoivat koivikon säilyvän, mutta kaupunki ajoi sinne täyttömaata. ”Arvasihan sen, kuinka käy. Kirjoitin paikallislehtiin, miksi tappaa koivikko tukahduttamalla juuristot. Jonkin aikaa aluetta kutsuttiin Jalkaspuistoksi.” Samperin savotta sijaitsee puolestaan Savukoskella ja ajoittuu vuosille 1913–1916. Se on nimetty Kemi-yhtiön silloisen metsäpäällikön Hugo Sand­ bergin mukaan. Metsämuseo Luston amanuenssi Marko Rikala kertoo, että Kemi-yhtiö oli ostanut Metsähallitukselta 350 000 rungon hakkuuluvan Savukosken seudulta, mutta ongelmana oli saada puutavara kuljetettua KeKullervo Kuusela laavulla vuonna 1957. Metsähallituksen kokoelma, Lusto Olli Heikinheimo 1930-luvulla. Martti Tertin kokoelma, Lusto ”Samperin veturi” Suomen ensimmäisellä konesavotalla vuosina 1913–1916 ja Hugo Sandberg vuonna 1893 tai sitä ennen. Metsähallituksen Kehittämisjaoston kokoelma, Lusto; K. E. Ståhlberg, Evon kokoelma/Metsäkirjasto, Lusto VILPPULA POSIO RUOVESI MUONIO 9794_.indd 30 9794_.indd 30 6.12.2022 12.57 6.12.2022 12.57
• Metsälehti.fi 31 Aulikki Rautawaara esiintyy vuonna 1944. Historian kuvakokoelma, Museovirasto Nils Osara vuoden 1952 jälkeen. Jämsänkosken kokoelma, Lusto mijoen latvoille uittoa varten. Sandberg ratkaisi ongelman hankkimalla Amerikasta kaksi Phoenix Manufacturing Co:n höyryveturia. Ne valjastettiin vetämään tukein lastattuja parirekiä erämaahan tehtyjä talviteitä pitkin. ”Kaikkiaan puuta saatiin uittoreitin varteen noin 155 000 runkoa. Savotta jäi Kemi-yhtiölle tappiolliseksi, mutta oli koneellisen puunkuljetuksen pioneerihanke Suomessa”, Rikala sanoo. Nimikkometsiä runsaasti Oman metsänsä on saanut muun muassa Metsähallituksen aluemetsänhoitajana vuosina 1903–1930 työskennellyt Justus Montell . Montellin kuusikko sijaitsee Muoniossa. Rovaniemellä taas sijaitsee Järvisen aihkikko, joka on saanut nimensä Metsähallituksen ylimetsänhoitajana vuoteen 1958 toimineen eräkirjailija Aar­ ne Järvisen mukaan. ”Järvinen oli ristiriitainen persoona. Hän oli luontoihminen ja erämies, mutta suunnitteli niitä hakkuita, joista Osara laitettiin kiipeliin”, Tasanen kertoo. Sotkamosta taas löytyy kirjailija Veikko Huovisen kunniaksi perustettu Huovisnäreikkö ja Kolarista Erkin männikkö, joka on nimetty Metlan Kolarin tutkimusaseman johtajana 1960–1980-luvuilla työskennelleen Erk­ ki Nummisen mukaan. Kuningattarelle aukio Löytyy metsäisten henkilöiden mukaan nimettyjä paikkoja etelämmästäkin. Padasjoella sijaitsevalla Vesijaon koealueella uudistettiin metsiä kaskeamalla vuosina 1872–1924. Monet kaskialueista on nimetty jonkun alueella tai Metlalla vaikuttaneen henkilön mukaan, kertoo metsähistoriaan perehtynyt, Hämeen-Uudenmaan metsäkeskuksen johtajana toiminut Antti Koskimäki. Vesijaon koealueelta löytyvät ainakin Blomqvistin, Hackstedtin, Heikinhei­ mon, Leivon, Renforsin ja Segerstrålen kasket. Metlan metsänarvioimistieteen professorina 1960–1980-luvuilla toimineen Kullervo Kuuselan mukaan nimetty Kullervon kaski sijaitsee puolestaan Vilppulassa. Entä Elisabetin aukio? Ison-Britannian kuningatar kävi tutustumassa suomalaiseen metsään Toivakassa vuonna 1976. Paikalliset hirvimiehet kutsuvat paikkaa kuulemma Elisabetin aukioksi. Presidentti Urho Kekkosen mukaan on puolestaan nimetty kokonainen kansallispuisto. Se sijaitsee Inarin, Sodankylän ja Savukosken kuntien alueella. Mutta onko ainoa suomalaiseen metsäpaikkojen nimistöön ikuistettu naisen nimi siis peräisin ulkomailta? Ei sentään. Mukaan voidaan lukea ainakin Ruovedellä sijaitsevat Aulikin aukeat. Kyläläisten mukaan Aulikin aukeat hakattiin 1950-luvulla laulaja Aulikki Rau­ tawaaran ja tilanomistaja Gunnar Aminoffin avioeron yhteydessä. Tasanen taas harmittelee, ettei mieleen tule yhtäkään niin sanottuun suorittavaan portaaseen kuuluneen henkilön mukaan nimettyä paikkaa. ”Kyllä niitäkin varmaan on. Suorittavassa portaassa suurimmat sankariteot on tehty.” Lähteinä on käytetty myös teosta Savuinen savotta – Lapin kruununmetsien kartoitus ja arviointi sekä Metsähistorian Seuran lehtiä Kaski-Susikko ja Susikko 3/2013. v Veikko Huovinen vuonna 1987. Heikki Sarviaho, Lehtikuva Aarne Järvinen kirjoituspöytänsä ääressä 1950-luvulla. Suomen Metsästysmuseo Aarne Behm kalastamassa vuonna 1959. V. K. Ahola, Metsähallituksen kokoelma, Lusto VILPPULA PADASJOKI SOTKAMO PUDASJÄRVI POSIO ROVANIEMI RUOVESI MUONIO KOLARI TOIVAKKA INARI SODANKYLÄ SAVUKOSKI 9794_.indd 31 9794_.indd 31 6.12.2022 12.57 6.12.2022 12.57
• PILKKEET 9.12.2022 32 Metsälehti.fi JERE MALINEN, TEKSTI JA KUVAT MARRASKUUN viimeisellä vii­ kolla pelkästään Kakskerran Erän 2 500 hehtaarin metsästys­ alueella tapahtui kolme ilmoitet­ tua kauriskolaria. ”Yhden kauriinraadon kävin erään päiväkodin nurkalta, toisen läheltä liikenneympyrää”, poliisin apuna toimivassa metsästäjien suurriistavirka­apuorganisaa­ tiossa päivystysvuorossa ollut Juuso Holm kertaa tavallisen viikon tapahtumia. Turun kaupunkiympäristöön on pesiytynyt kymmenessä vuo­ dessa Suomen sakein metsäkau­ riskanta. Menestyksen syistä yksi nousee ylitse muiden. ”Täällä niillä ei ole juuri luontai­ sia vihollisia paitsi ihminen”, Olli Kielo tiivistää. Hän on ollut jäsenenä Turun kaupunkikeskustan eteläpuolella toimivassa metsästysseurassa lähes sen perustamisvuodesta 1968 asti. Sata kolaria vuodessa Turun kaurismääristä saa jon­ kinlaisen käsityksen Kakskerran Erän tilastoimien lukujen perus­ teella. Heidän jahtialueellaan tapahtuu keskimäärin sata kau­ riskolaria vuodessa. Siihen päälle tulee vuotuinen metsästyssaalis noin 200 kaurista. ”Kauriita on oltava kokonais­ kuolevuuten nähden tuplaten, sillä metsästys nipin napin ra­ joittaa kannan kasvua.” Olli Kielon mukaan se tar­ koittaa lähemmäs 300 kaurista tuhannella hehtaarilla. Hiljalleen iso joukko kaupun­ kilaisista on alkanut suhtautua kasvavaan kaurispaljouteen hap­ pamasti. ”Etenkin he, joiden pihois­ sa ja puutarhoissa kauriit ai­ heuttavat vahinkoa. Ja heitä on paljon”, Kielo kertoo ihmisten suhtautuvan kaupunkiympäris­ tössä tapahtuvaan metsästykseen myönteisesti. ”Kunhan taajama­alueilla tapahtuvista jahdeista muistaa ilmoittaa etukäteen somessa ja seuran sähköisessä tapahtuma­ kalenterissa.” Jos niin ei tee, keskustelu­ palstat täyttyvät ilkeistä kom­ menteista. Pahamaineinen saari Tällä kertaa kaupunkilaisten ennakkovaroitukseen ei ole tarvetta. Jahti suuntautuu ly­ hyen merimatkan päähän Tu­ run edustalla olevalle Kulhon saarelle. Venekuski ja seuran jäsen Timo Skön kipparoi kahdeksan hengen jahtiporukan aamuhä­ märässä tottuneesti perille. ”Näin marraskuun lopulla saa­ SUOMEN KAURISPÄÄKAUPUNKI Turussa asustaa jopa 300 metsäkaurista tuhannella hehtaarilla. Taajamiin tottuneita eläimiä pitää kurissa vain metsästys. Timo Skön kipparoi kauriinmetsästäjät Kulhoon. Saari on tunnettu 1968 suljetusta pahamaineisesta poikakodista. RIISTA Olli Kielo seuraa mäyräkoiriensa kaurisajoa kännykän koiratutkasovelluksen avulla. ri on jo lähes tyhjillään mökkiläisistä.” Kauriista sen ei pitäisi sen sijaan olla Olli Kielon mukaan lähellekään tyh­ jä. Saalista on kertynyt syksyn aikana vasta yh­ den kaadon verran. ”Täällä voisi olla tällä hetkellä 15–20 kaurista.” Ne ovat hyviä uimaan Koirillekin kuuluu eväsja lämmittelytauko siinä missä metsästäjällekin. 9795_.indd 32 9795_.indd 32 6.12.2022 12.59 6.12.2022 12.59
• PILKKEET 9.12.2022 Metsälehti.fi 33 SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva TEKIJÄT OVAT PITKÄN LINJAN LUONTOAMMATTILAISIA. METSÄN KÄTKÖISSÄ ja vaihtavat helposti saaresta toiseen tai mantereelle. Se vai­ keuttaa arviointia. Noin 200 hehtaarin saari on pienten metsäsaarekkeiden ja peltolohkojen pirstoma. Se on kuin kauriiden elinympäristöva­ linnan oppikirjan suosikkimaas­ tot ­sivulta. Suomalaisille saari on tu­ tumpi Tummien perhosten koti ­elokuvasta (2008), joka kertoi saarella aikoinaan toimineesta pahamaineisesta poikakodista. Sen päärakennuksen kartanomai­ nen julkisivu hallitsee edelleen maisemaa. Kaato numero 203 Poikakodin navettarakennuksen nurkalla Olli Kielo laskee toisen mäyräkoiristaan irti. Koira on rotunsa edustajaksi poikkeuk­ sellisen roteva. Vahvasta ruumiinrakenteesta näkee sen erikoistuneen juok­ semaan, ei ahtautumaan monen muun mäyräkoiran tavoin maan alle. ”Paroni on puhdasverinen sorkkaeläinajuri”, Kielo kertoo 10­vuotiaalta koiralta kaadetun 201 kaurista ja peuraa sekä yksi hirvi. Paroni katoaa pieneen met­ sikköön. Metsästäjät odottelevat muutaman sadan metrin välein ympärillä. Menee vain hetki, kun ensin metsästä raikaa karkea haukku ja pian pellolla juoksee kaksi kaurista. Kakskerran Erän jahtivieraana olevan Olli Herrasen haulikko nousee ja Paronille merkitään 203:s kaato. Iltapäivällä serkku­ poika Janne Herranen täydentää päivän saldoksi kaksi kaadettua kaurista. Se tietänee keväällä Kulhoon palaaville mökkiläisille muuta­ maa säästynyttä luumu­ ja ome­ napuuta enemmän. Saaliskauris nostettiin jahdin ajaksi aidantolppaan suojaan ketuilta. KUKKAKASVEISTA mitättömimpiä ovat limaskat, joiden joukkoon kuuluu maapallon pienin kukka­ kasvikin, hitulimaska. Meillä yleisin laji on pikkuli­ maska, jota löytää Etelä­Suomesta pellonojistakin. Metsissä sen tapaa vaikkapa m a j a v a l a m ­ mista ja ajouriin s y n t y n e i s t ä lammikoista. Se on veden pinnalla kelluva vihreä levy, jossa on tavalli­ sesti yksi lyhyt juuri. Limaskat ovat monessa suhteessa eri­ koisia. Ne lisään­ tyvät tavallisesti jakautumalla ja kukkivat perin harvoin. Vihreä levy on kasvin varsi, eikä sillä ole lehtiä muulloin kuin silloin kun se kukkii: levymäisen varren pinnalle syntyy piskuisesta lehdestä tasku, jossa on hyvin yksinkertainen kukka. Tiedemiehetkin voivat sekoilla limaskoja kuva­ tessaan. Sen yhteyttämistehon kuvatessaan arvo­ valtainen tiedelehtikin kirjoitti suurin piirtein näin: Kasvin tehokkuutta kuvaa pieni lehtimassa lehden yhteyttävään pinta­alaan verrattuna. Miten sen nyt sitten ottaa: lehtiä on nolla, lehtien pinta­ala on nolla – mikä on oikein nollan suhde KELLUVA TEHOPAKKAUS nollaan? Ääretön vai nolla? Teksti olisi ollut oikein, jos määrittelystä olisi jätetty pois sana lehti ja sanottu vain pieni massa yhteyttävään pinta­alaan verrattuna. Tehokkuutta osoittaa se, että s u o t u i s i s s a oloissa kasvin massa kaksin­ k e r t a i s t u u vuorokaudessa. Keväällä alli­ kossa on vain muutama li­ maskan verso, vedessä talveh­ tinut tai sorsien mukana kulkeu­ tunut, mutta jo keskikesällä allikkoa voi kattaa yhtenäinen limaskapeitto. Nopeasti kasvavan ja kasvullisesti lisääntyvän kasvin ei kannata satsata puolustusaineisiin. Monissa kielissä kasvin nimi viittaa sen olevan vesilintujen ravintoa – ruotsin andmat , englannin duckweed . Syödessään limaskoita ne saavat samalla kasvustossa eleleviä hyönteisiä, äyriäisiä ja muita pikkueläimiä proteiinilisänä. Kun linnut ruokai­ levat limaskakasvustossa, limaskoita takertuu myös höyhenpeitteeseen ja jalkoihin. Näin limaskat siirtyvät tehokkaasti vesistöstä toiseen. Sudenkorentovainaa osoittaa selvästi pikkulimaskan koon: kuvassa on yli 2 000 pikkulimaskaa! MIKÄ oli mielestäsi tämän Metsälehden kiinnostavin artik­ keli? Entä mikä kiinnosti kaik­ kein vähiten? Mistä haluai sit meidän kertovan vuonna 2023. Voit vastata kyselyyn verk­ kosivulla osoitteessa www. metsalehti.fi/lukijakysely . Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvon­ taan. Osoite on Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kaikkien 22. joulukuuta mennessä vastanneiden kesken arvomme kolme pellavapyy­ hettä ja vanerista saunamittaria. Mistä pidit tässä lehdessä? MISTÄ PIDIT? 9795_.indd 33 9795_.indd 33 6.12.2022 12.59 6.12.2022 12.59
• PILKKEET 9.12.2022 34 Metsälehti.fi KIRJAT LUKIJAKYSYMYS LUKIJAKYSYMYS Miten metsänomistus vaikuttaa opintotukeen ja miten metsätalouden tappio otetaan huomioon? OPISKELIJAKSI AIKOVA OMAISUUS ei vaikuta opintotukeen, mutta omaisuuden tuotto vaikuttaa. Tuloverolain mukaiset veronalaiset ansioja pääomatulot ovat opintotuessa huomioitavia tuloja. Verohallinnosta saadun tiedon mukaan metsätalou den tappiollinen tulos pienentää pääomatulojen kokonaismäärää. Opintotukeen vaikuttavat siten puunmyyntitulot, hankintatyön veronalainen osuus ja metsätilojen luovutusvoitot. Luovutusvoittojen vaikutus tulee monelle yllätyksenä, koska kaikki voitolliset kaupat vaikuttavat opintotukeen, mutta tappiolliset kaupat eivät. Tappioita ei siis vähennetä voitoista. Nyrkkisääntö on, että omaisuutta ei kannata realisoida opiskeluaikana, vaan vasta valmistumiskuukauden jälkeen, jolloin ei ole vaaraa opintotuen takaisinperinnästä. Voi kuitenkin olla, että opiskelija joutuu selvittämään Kelalle, että kaupat on tehty valmistumisen jälkeen. Perintötai lahjaverotuksen piiriin kuuluvat tulot eivät vaikuta opintotukeen. Opintotuen tulovalvonta tehdään vahvistetun verotuksen tiedoilla. Jos hakija on epävarma tietyn tulon vaikutuksesta, verohallinnon asiakaspalvelusta kannattaa kysyä onko tulo tuloverolain mukaista veronalaista ansiotai pääomatuloa ja mikä on veronalaisen tulon määrä. Kela julkaisee jokaisen vuoden huhtikuussa Oma-Kelassa palvelun, josta opiskelija voi selvittää opintotuen vuositulorajan ja mahdollisen vapaaehtoisen palautuksen, jonka avulla voi välttää takaisinperinnän ja siihen sisältyvän 7,5 prosentin korotuksen. ILPO LAHTINEN ERIKOISSUUNNITTELIJA KELA, OPINTOTUKIRYHMÄ Metsänomistus ja opintotuki Visa Vilkuna: Lasten ja nuorten metsäkirja. Alfamer 2022. 103 sivua. Hinta noin 28 euroa. VISA Vilkunan kirjoittama metsäkirjauutuus esittelee metsien käyttöä koululaisille. Runsas satasivuinen Lasten ja nuorten metsäkirja on tehty oppikirjamaisesti. Kirjan sivulla kurkistetaan metsäluontoon, metsien talouskäyttöön ja hoitoon, puunkorjuuseen sekä tuhoihin ja virkistyskäyttöön. Ilahduttavaa on, että kirjan sivuilla lyhyesti esillä ovat myös puun uusimmat käyttökohteet kuten akut ja tekstiilit. Myös jatkuvasta kasvatuksesta kerrotaan yhtenä metsien käsittelymenetelmänä perinteisen tasaikäiskasvatuksen rinnalla. Teksti on kirjoitettu selkeästi, mutta alakoululaiselle opus saattaa sisältää vieraita termejä, kuten sosiaaliturva ja verotus. Paikoin kirjassa käytettävä metsäalan sanasto myös särähtää korvaan. Kuitupuu esitellään massapuuna, puiden kuljetukseen käytetään isoa kuorma-autoa ja hakkuutyömaalta kertyy useita puulajeja, ei puutavaralajeja. Kenties suurinta kummastusta herättää kohta, jossa kerrotaan hirvikarkotteista seuraavaa: ”Hirvien karkottamiseen käytetään hajusteita, jonka ansioista hirvet poistuvat alueelta”. Olisipa hirvituhojen torjunta näin helppoa. Hieman kirjaa lukiessa kiusaa myös kuvitus. Osa valokuvista on epätarkkoja, ja nuorten kirjaksi ulkoasu saisi olla innostavampi. Kirja on antaa kotimaisesta metsien käytöstä ja hoidosta positiivisen ja mutkattoman kuvan, ehkä jopa liiankin. Nuoret ovat kriittisiä eikä metsäalaan kohdistuva kritiikki varmasti jää nuorisolta huomaamatta. Kirjassa olisi voinut selkeämmin kertoa myös metsiin ja niiden käsittelyyn kohdistuvista moninaisista paineista, mitä näiden eteen on jo tehty ja miten ennestään hyväksi todettua voidaan vielä kehittää. Lapsille ja nuorille, joille metsäala on vieras, kirja varmasti tuo uutta tietoa. Varsinainen viihdyttävä kirja pukinkonttiin se ei kuitenkaan ole. TIIA PUUKILA Metsät tutuksi jälkikasvulle Haapaa kehotetaan suosimaan säästöpuuna luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta. Miten on, pitäisikö haapoja jättää myös mäntytaimikkoon? HAAPA on tosiaan monimuotoisuuden kannalta monin tavoin suositeltu säästöpuu. On kuitenkin riskialtista jättää eläviä haapoja säästöpuiksi hakkuuaukolle, jolle aiotaan saada aikaiseksi mäntytaimikko. Mäntyjä vahingoittava sieni, männynversoruoste, leviää haavanlehtien välityksellä. Tarkemmin ottaen versoruosteen itiöt kiertävät elinkiertoaan männyn ja haavanlehtien välillä. Sieni vioittaa männyntaimien kasvaimia. Seurauksena on latvanvaihtoja: mäntypuusto kärsii laatuja kasvutappiota. Pienet männyntaimet voivat kuolla versoruosteeseen. Jos metsänomistaja haluaa jättää haapoja säästöpuiksi mäntyä kasvavalle alueella, haavat kannattaa männynversoruosteriskin vuoksi kuivattaa pystyyn eli kaulata. Kaulaaminen tarkoittaa, että haavan rungon ympäriltä poistetaan kokonaan kuori lyhyeltä matkalta. Kuoriminen tulee tehdä vesomisen välttämiseksi neljä vuotta ennen päätehakkuuta. Tiheä haapavesakko voi olla pahempi versoruosteen levittäjä kuin yksittäinen iso haapasäästöpuu. Sieni voi kuitenkin levitä myös isojen haapojen maahan pudottamien lehtien välityksellä. Jos haapojen kaulaaminen ei ole mahdollista, elävät säästöpuuhaavat kannattaa sijoittaa mahdollisimman kauas männyntaimista. Kun etäisyyttä on 50 metriä, versoruosteen riski vähenee puoleen. 200 metrin etäisyys haapojen ja mäntyjen välillä pienentää sieniriskin jo hyvin vähäiseksi. Männynversoruostehavainnot painottuvat Keskija Pohjois-Suomeen. Versoruoste on viime vuosien mittauksissa vähentynyt, joskin sienen esiintyminen vaihtelee paljon vuosien välillä. Kuiva alkukesä suojaa männyntaimia. Sateettomalla säällä sieni-itiöt leviävät heikosti talvehtimisalustoiltaan haavanlehdistä mäntytaimien kimppuun. Vastausta varten haastateltu Luonnonvarakeskuksen erityisasiantuntijaa Heikki Nuortevaa. VALTTERI SKYTTÄ Sopiiko haapa säästöpuuksi mäntytaimikkoon? Haavanlehdet levittävät männynversoruostetta, joten mäntytaimikkoon haapojen jättäminen on riskialtista. SA M I KA RP PI N EN 9796_.indd 34 9796_.indd 34 6.12.2022 13.02 6.12.2022 13.02
• PILKKEET 9.12.2022 Metsälehti.fi 35 KIRJAT Anne LiusLiimatainen: Saha soikoon. Multian Saha 1952-2022. 149 sivua. Multian Saha Oy:n kustanne 2022, lahjakirjaa voi tiedustella yrityksestä. KESKISUOMALAINEN, nimensä mukaisesti Multialla toimiva Multian Saha Oy on viettänyt 70-vuotisjuhlavuottaan ja julkaissut runsaasti kuvitetun historiikkinsa. Tarkasti ottaen kyse on Nuoranteen suvun 70-vuotisesta omistuksesta, sillä sahaja mylly-yhtiön historia juontaa yli sadan vuoden taakse. Multian Saha ei ole kasvanut suureksi, niin kuin muutamat sahat ovat, mutta ei myöskään kadonnut kartalta, niin kuin vielä useammat ovat. Perheyhtiö toimii jo neljännessä sukupolvessa, mikä sinällään on saavutus. Kirjan perusteella sahayrityksen historia on jatkuvaa hankaluuksien voittamista eikä tasaista aikaa olekaan. Vaikka katastrofi meni läheltä kun paketointilaitos paloi, niin vaikeuksien kerronta on toteavaa, ilman ylidramatisointia. Kirja on jäsennelty kymmenvuotisjaksoihin. Todellinen maailma ei etene täsmälleen niin, mutta käsittelytapa kuvaa hyvin sahayritysten ja niiden toimintaympäristön muutoksia, lautatarhakuivauksesta konttorin ensimmäiseen laskimeen ja tämän ajan digitalisaatioon. Rivien välistä ja suoraankin huokuu voimaa-antava tietoisuus isommasta merkityksestä paikallistaloudessa. Työuria on ollut monikymmenvuotisia ja globaaleista kauppavirroista maalaispitäjään tihkuva noro on kuitenkin toistakymmentä miljoonaa. Yrityshistorioiden iso arvo on, että ne tallentavat historiaa aikalaisten kokemana ja kertomana. Saha soikoon kertoo paitsi yrityksen myös sahatoimialan historiaa, mutta aukeaa parhaiten niille, jotka jotenkin tuntevat myös seutua ja kyseistä yritystä. MIKKO HÄYRYNEN Perussahan seitsemän vuosikymmentä APURAHAT PALVELUKSEEN HALUTAAN Multian Sahan historiateos kertoo sahauksen monista vaikeuksista, mutta myös uskosta pärjäämiseen. Metsämiesten Säätiö Juha Mäkinen jatkaa Metsämiesten Säätiön hallituksen puheenjohtajana. Varapuheenjohtajaksi on valittu Petri Vanhala. Sijoitustoimikunnan puheenjohtajana jatkaa Jarkko Niemi. Erovuoroisista hallituksen jäsenistä jatkamaan on valittu Juha Mäkinen ja Jari Sirviö. Erkki Eteläahon ilmoitettua poisjäännistään valittiin hallitukseen 1.1.2023 alkaen senior specialist Petri Kortejärvi Helsingistä. Hallituksen varajäsenenä jatkaa Karina Jutila. Hallituksen jäsenten toimikausi on kolme vuotta kerrallaan. NIMITYKSIÄ Tarjoamme metsäalan monipuolisimpia työtehtäviä! Päivääsi kuuluu metsänomistajien neuvontaa ja etujen ajamista, puukauppaa sekä palveluiden markkinointia ja myyntiä dynaamisessa ja mukavassa tiimissä. Ja mikä tärkeintä, me olemme metsänomistajan kanssa aina samalla puolen pöytää, neuvomassa, tukena ja apuna! Lue lisää osoitteessa Mhy.fi/pohjois-karjala/uutiset ja laita hakemus meille 21.12.2022 mennessä! Haemme metsäasiantuntijaa Nurmeksen ja Lieksan toimistoille Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala Kuurnankatu 3 B, 80100 JOENSUU • pohjois-karjala@mhy.fi Mhy.fi/pohjois-karjala Metsässä hyvä Metsäkoneenkuljettajaksi Ruoko lahdella opiskellut Tuomas Lahtinen sai heti opintojen päätteeksi vakituisen työn. Asiat ovat siis mallillaan. Lahtinen viihtyy paitsi koneen puikoissa myös kalareissuilla. Metsäkoneet ovat kiehtoneet häntä jo pikkupoikana. Tuomas Lahtista jututettiin Ihan metsässä -podcastiin Imatralla. Podcast on toteutettu yhteistyössä Metsälehden ja Metsämiesten säätiön kanssa. Toimittaja on Sini Silvàn. Podcast löytyy Spotifystä nimellä ”Ihan metsässä” sekä osoitteessa metsalehti.fi. Nuori metsäkonekuski SU N I SI LV À N Metsämiesten Säätiö myöntää vuonna 2023 apurahoja 1,7 miljooonaa euroa strategiansa mukaisiin kohteisiin, joita ovat: OSAAMINEN • HYVINVOINTI VERKOSTOT • TUNNETTUUS METSÄKULTTUURI • ENNAKOINTI Tarkemmat tiedot apurahojen suuntaamisesta sekä hakuohjeet saa osoitteesta: www.mmsaatio.fi › Apurahat. Siellä on myös linkki apurahojen hakuja hallintajärjestelmä Kasööriin, jota kautta apurahat haetaan 1.12.2022–31.1.2023. Apurahoja myönnetään yksittäisille henkilöille, yhteisöille ja työryhmille hankkeisiin, jotka voivat olla myös monivuotisia. Apuraha myönnetään kuitenkin aina vuodeksi kerrallaan hankkeen edistymisen mukaan. Siksi usean vuoden hankkeissa apuraha on haettavana aina vuosittain uudelleen. Apurahojen myöntämisestä päätetään maaliskuussa. Ensimmäiset sopimusten mukaiset vuoden 2023 apurahat on mahdollista maksaa huhtikuussa. APURAHAT VUODELLE 2023 www.mmsaatio.fi Metsäalan hyväksi 9796_.indd 35 9796_.indd 35 6.12.2022 13.02 6.12.2022 13.02
• PILKKEET METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 029 432 6100 UIkoasu Anna Back p. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 029 432 6108 Eero Sala p. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. 029 432 6110 Tiia Puukila p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p. 029 432 6115 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. 029 432 6111 Sami Karppinen p. 029 432 a6114 Kauppak. 19 B, 40100 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran p. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja p. 09 315 49 844 MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Jenny Rantanen p. 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 029 432 6117 ilmoitukset@ metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 90. vuosikerta. perustettu 1933 9.12.2022 36 Metsälehti.fi PALVELUKSEEN HALUTAAN MYYDÄÄN OSTETAAN PALVELUJA www.metsalehti.fi/metsamaa METSÄTILA, Uukuniemi, Nivanmäki 17,43 ha. Rehevillä kasvupohjilla uudistuskypsää metsikköä 4,1 ha, varttunutta kasvatusmetsikköä 4 ha, varttuneita taimikoita 2,7 ha ja uudistettavaa alaa (A0) 5,9 ha. Kokonaispuustoa n. 1780 m 3 . Uukuniementien ja Savikonmäentien varrella, hyvien liikenneyhteyksien äärellä. Metsätilan hinta-arvio 77 000 €. Myynnissä lisäksi pieni erilliskiinteistö Kokonlahdentien varressa, 0,985 ha, joka osittain luontaisesti taimettunut, hinta-arvio 1 500 €. Molemmat kiinteistöt myydään tarjousten perusteella. TARJOUKSET 22.12.2022 mennessä veijo.laukkanen@metsat.fi tai Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju MAATILA, Punkaharju, Lahdenkylä 1 ha. Heti vapaa maatilan talouskeskus määräalalla. Pihapiirissä v. 1911 rak. ja v. 1968 laajenn. alkuperäiseltä osaltaan hirsirunkoinen okt, navetasta hevostalliksi v. 2009 muutettu talousrakennus, pihasauna, vanha hirsiaitta sekä 2-kerroksinen luhtiaitta. Tallirakennuksessa on 5 karsinaa; 4 x 9 m 2 ja 1 x 18 m 2 , pihatto, valjashuone, huoltoja varastotiloja, tallitupa, wc, rakennus on sähköistetty, vesijohto vedetty myös peltoalueen reunalle. Tilat täyttävät hevosten pitopaikoille asetetut vaatimukset. Määräalan koko neuvoteltavissa tarpeittesi mukaan! Mh. 58.000 €. MAATILA, Melkoniemi, Parikkala 4,9 ha. Monipuoliset mahdollisuudet tarjoava tila, jolla viimeisimpien 33 vuoden ajan on toiminut kasvihuonealan yritys. Tila myydään joko kiinteistötai liiketoimintakaupalla. Kaikista rakennuksista ja laitteista on pidetty hyvää huolta. Kiinteistöllä v. 1952 rak. ja v. 1984 perusk. ja laajennettu hirsirunkoinen asuinrakennus n. 90 m 2 , jossa pintaremonttia v. 2020. Pihapiirissä autotalli/varasto, kellarisauna, grillikatos, vanha sauna sekä navetta, jonka ak:ssa varastotiloja ja paja sekä yk:ssa tilaa vapaa-ajan viettoon. Tilalla myös konehalli/varasto, jossa mm. autonosturi sekä 4 isoa kasvihuonetta, kaksi lämmityskonttia, lämpökeskus/huoltorakennus, varasto/kesätaukotila sekä suuri määrä koneita ja laitteita. Lämmitysjärjestelmissä mahdollista käyttää kotimaista energiaa. Mh. 239.000 €. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 050 464 6500 METSÄTILA, Askola, Huuvari. 12,4 ha. Määräala metsää, joka rajoittuu Lassbackantiehen. Puustoa n. 500 m 3 . Sekoitus taimikoita, kasvatusmetsää, siemenpuualueita ja 1 kuvio uudistettavaa. Taimikot kaipaa raivausrahaa. Etäisyydet: Porvoo n.17km, Helsinki n. 65km. Hp. 45.000€ / tarjous viim. 27.11.2022. METSIEN KYSYNTÄ on jatkunut vahvana. Etsimme metsällesi parhaan ostajan, ota yhteyttä! Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 040 510 8085 VAPAA-AJAN ASUNTO, Savonlinna, Kerimäki Moderni ympärivuotiseen asumiseen soveltuva edustuskelpoinen huvila Paasniemellä omalla rantatontilla. Lämmitysmuotona taloudellinen ja ympäristöystävällinen maalämpö. Asuinrakennus valmistunut v. 2009 rinnetontin korkeimmalle kohdalle. Laadukkaista materiaaleista valmistettu edustusluokan huvila, jossa toiminnot (oh,k,2mh,kph/s) kolmessa eri tasossa. Runsaasti katettua terassipintaalaa. Kaikki rakennukset ovat hyvässä kunnossa ja olleet vähäisellä käytöllä. Autokatoksessa kaksi varastohuonetta. Kiinteistö vapautuu kaupanteossa ostajan käyttöön. Kauppahintaan sisältyy esittelyhetkellä myyntikohteessa oleva irtaimisto. Tutustu kohteeseen ja toteuta unelmasi ripeästi! Mh. 187.000 €. METSÄTILA/VAPAA-AJANASUNTO, Savonlinna, Hevossalo 9,0 ha. Saimaan Puruvedellä Hevossalon saaressa Kerimäellä sijaitseva metsäkiinteistö, jossa perinteinen mummonmökki. Metsämaan pintaala on noin 8,5 ha, muu alue noin 0,5 ha koostuu talouskeskuksesta rakennuksineen. Ainespuuta metsäalueella on arvion mukaan 818 m 3 , josta tukkipuuta noin 24 %. Puusto rakenteeltaan pääosin hoidettua nuorta kasvatusmetsää kangasmaan kasvupaikoilla. Nuorten kasvatusmetsien osuus metsämaan pinta-alasta on n. 56 %. Mh. 39.000 €. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa Kiinteistönvälitys Oy LKV Markku Koivisto, toimitusjohtaja 040 709 2451 maaseutukiinteistot.fi Luotettavaa ja reilua metsien, peltojen ja muiden maaseutukiinteistöjen välitystä. Toimimme koko Suomessa. METSÄTILA 131 HA, Kangasniemi Etelä-Savossa Kangasniemen Vihavessa ja Harjumaalla tilakokonaisuus, johon sisältyy metsämaata 111 ha, peltomaata 3,1 ha sekä muuta maata noin 14,4 ha. Tarjoukset 16.12. klo 12 mennessä hannu.laitinen@proagria.fi. Hannu Laitinen 040 032 1907 Tarjouskaupp a Haussa vihreää kultaa! Suunnitteletko metsänhoidollisia toimenpiteitä? Ostamme sinulta hyödyntämätöntä metsäenergiaa ja tarjoamme luotettavaa yhteistyökumppanuutta. Onko metsässäsi arvokasta energiaa? Kimmo Keinänen, toimitusjohtaja | Kainuun Voima Oy | 0400 689 280 | kimmo.keinanen@loiste.fi Ota yhteyttä: Haemme Metsäasiantuntijaa Heinävedelle Operaatiopäällikköä koko yhdistyksen alueelle Metsässä hyvä Lisätietoja tehtävistä osoitteesta jobs.toitasuomesta.fi/pages/mhy mhy.fi 9797_.indd 36 9797_.indd 36 6.12.2022 13.05 6.12.2022 13.05
• PILKKEET 9.12.2022 Metsälehti.fi 37 METSÄKRYPTO 22 METSÄRISTIKKO 19, OIKEA RATKAISU Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: ? Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk) ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 0000300003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. tai p. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). 1 15 20 2 15 11 14 24 1 1 2 3 2 11 1 2 13 20 4 2 13 4 5 6 3 8 9 5 13 21 1 14 24 7 8 9 1 2 2 1 3 3 4 13 24 10 11 12 20 4 11 2 17 13 3 1 8 13 14 15 7 3 2 19 19 2 1 23 4 16 17 18 1 22 15 4 3 10 10 17 1 19 20 21 15 11 12 10 3 11 3 6 15 22 23 24 12 14 4 15 13 21 1 18 4 sanaris.fi/Erkki Vuokila 4 3 16 12 13 6 1 14 4 13 1 2 9 18 1 4 24 12 1 23 23 4 8 4 12 10 23 23 4 3 13 8 18 23 4 4 2 14 11 10 15 13 4 4 2 8 11 17 17 4 6 23 10 16 16 4 10 2 8 12 4 20 4 4 20 4 15 1 1 16 5 3 4 8 20 4 4 23 8 7 19 8 22 8 15 4 12 1 13 1 5 4 13 8 10 8 3 1 20 4 8 8 Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero TÄMÄN metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 23.12.2022 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 22”. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. PALKINNOT metsäristikosta 19 on arvottu seuraaville kolmelle: Ulla Kirmo, Kyröskoski, Virpi Lindfors, Järvenpää ja Seija Pohjanen, Oulainen. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. 9797_.indd 37 9797_.indd 37 6.12.2022 13.05 6.12.2022 13.05
• PILKKEET 9.12.2022 38 Metsälehti.fi FAKTA AJANKOHTAINEN TIIA PUUKILA, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA TUKHOLMA, Lahti, Oulu ja Tampere. Ainakin näistä kaupungeista on pääkaupunkiseudun lisäksi tullut kyselyitä joulukuusia vuokraavalle Torbjörn Granbergille. Sipoolainen Vuokrapuu-yrityksen perustaja on vuokrannut ruukuissa eläviä joulukuusia vuodesta 2020. Joulun jälkeen kuuset haetaan asiakkailta ja isketään takaisin peltoon kasvamaan. Toistaiseksi yritys toimittaa joulukuusia pääkaupunkiseudulle ja muutamaan ympäryskuntaan, mutta toiminnan laajentaminenkin on mahdollista. “Haluamme pitää kaikki kanavat auki. Jos vaikka tulevaisuudessa meidän kuusia olisi kasvamassa Franchise-yrittäjillä ympäri suomea ja ne vietäisiin jouluksi Vuokrapuu-nimellä asiakkaille”, Granberg visioi. Ensin on kuitenkin hiottava prosessi kuntoon ja saatava kuuset selviämään koettelemuksistaan. Vain muutama prosentti vuokrattavista puista on tänä vuonna toista kertaa joulukuusena. Kuusten herättäminen kesken talvilevon ja palauttaminen joulun jälkeen ulos pakkaseen siten, että puu säilyy elossa, vaatii harjoittelua. Tästä johtuen vuokrattavien kuusien määrä pysyy tänäkin jouluna noin viidessäsadassa kuusessa. “Emme ole vielä tänä vuonna lisänneet määriä, koska emme vielä pysty lupaamaan, että ne pysyisivät hengissä. Se on kuitenkin se tavoite.” Isona kuusiaidaksi Suomessa Vuokrapuu on ensimmäinen eläviä joulukuusia vuokraava yritys. Ulkomailla vuokraustoiminta on yleisempää ja sama kuusi menee asiakkaalle vuodesta toiseen. Esimerkiksi Kaliforniassa joulukuusi saattaa olla joulun ilona 6 –10 kertaa, kunnes se istutetaan metsään tai vaikka kuusiaitaan. Tämä on Vuokrapuunkin tavoite. “Tarkoitus on luoda optimaaliset olosuhteet kuusille, jotta ne varmasti pärjäisivät”, Granberg kertoo. Tällä hetkellä kuuset tulevat Vuokrapuulle Eurasta, sillä yrityksen omat kuuset ovat vasta kolmivuotiaita. Eurassa kuuset nostetaan pellosta ruukkuihin, jolloin osa juurista väistämättä katkeaa. Omat kuuset on istutettu peltoon valmiiksi kangasruukuissa. Kuusien säilymistä seuraavaan jouluun on tuettu myös lyhentämällä laina-aikaa. Nyt kuuset haetaan takaisin kolmen viikon kuluttua. Alkuun kuusten annettiin olla asiakkaalla jopa neljästä kuuteen viikkoon, jolloin ne olivat ehtineet jo pinkaista kasvuun. Päivätöinään opettajan hommia tekevä Granberg on tyytyväinen omien ruukkukuusten kehitykseen. “Pisimmät ovat noin puolen metrin korkuisia. Parin kolmen vuoden päästä meillä on jo omia joulukuusia.” Sama kuusi joulusta toiseen Yrittäjä Torbjörn Granberg vuokraa joulukuusia pääkaupunkiseudulle ja vie ne joulun jälkeen takaisin peltoon. Torbjörn Granberg sai idean elävien joulukuusien vuokrauksesta vuonna 2019 ja vuokrasi ensimmäiset kuuset vuotta myöhemmin. Koska yrityksen omia kuusia ei kuvaushetkellä ollut, Granberg mallailee valonauhaa lähimetsän kuuseen. JOULUKUUSTEN VUOKRAUS Ulkomailla Suomea yleisempää. Vuokrapuu on ensimmäinen eläviä joulukuusia vuokraava yritys Suomessa. Joulukuusi tilataan verkosta, toimitetaan sovittuna ajankohtana ja viedään joulun jälkeen pois. Mikäli kaikki sujuu hyvin, sama kuusi voi olla useampana vuonna joulukuusena. Kuolleista kuusista Vuokrapuu valmistaa biohiiltä, jolla lannoitetaan tulevat joulukuuset. 9798_.indd 38 9798_.indd 38 6.12.2022 13.08 6.12.2022 13.08
• PILKKEET 9.12.2022 Metsälehti.fi 39 NUORTEVA METSÄLEHTI 80 VUOTTA SITTEN Sarjassa kerrotaan, mitä tähän samaan aikaan tapahtui joskus ennen. Metsälehti Makasiini ilmestyy 23. joulukuuta. Tarinoita metsänomistamisesta ENSI NUMEROSSA Uusi kysymys: Oletko tehnyt tälle vuodelle suunnittelemasi hoitotyöt? Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. i Oletko saanut korvausta hirvituhoista? Kyllä 18% En 82% GALLUP SITAATTI SOTAVUONNA 1942 pahan päivän varalle kootut puutavaravarastot alkoivat olla loppuun kalutut. Niinpä joulukuun alun Metsälehdessä metsävaltuuskunta esitti vakavan vetoomuksen tavoitteeksi asetettujen hakkuumäärien saavuttamiseksi. Puusta saatava hinta oli määritelty valtiovallan hintasäännöstelyssä. ”Ne eivät ehkä tunnu myyjästä jokaisessa tapauksessa täysin tyydyttäviltä, mutta täyttä tasapuolisuutta on metsien erilaisuuden ja puiden laadun vaihtelun vuoksi mahdoton saavuttaa”, vetoomuksessa kirjoitettiin. ”Totaalisessa sodassa, johon maamme omatta syyttään on joutunut, kotiseudun ja armeijan voitot ja tappiot ovat yhteisiä”, vetoomuksessa kuitenkin muistutettiin. Sota-ajan vetoomus HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVAT ARGENTIINAN avausottelu hiljattain alkaneissa jalkapallon maailmanmestaruuskisoissa pelattiin maan kansalliskukan vuosipäivänä 22. marraskuuta. Argentiinan kansalliskukka on joulukukanpunainen ja kasvaa puussa. Puu ei ole mitoiltaan massiivinen, mutta on kukkivana varsin vaikuttava näky. Kukonkorallipuu (Erythrina crista-galli) on kotoisin Argentiinan, Brasilian, Paraguayn ja Uruguayn sademetsistä. Puu kuuluu hernekasvien heimoon papujen ja herneiden kera. Se viihtyy etenkin kosteilla tulva-alueilla ja jokien suistoissa. Korallipuuta tavataan harvemmin kuivilla kasvupaikoilla, joskin se pystyy selviytymään karummillakin mailla juurinystyröidensä typensitojabakteerien avustuksella. Kukonkorallipuun siemenet leviävät helposti veden mukana ja itäessään edesauttavat jokisuistojen hiekkasärkkien metsittymistä. Runkoja latvusmitoiltaan puu on kookkaan tervalepän luokkaa ja nuoret oksat ovat piikkisiä orapihlajan tavoin. Puun syntyhistoriaan liittyy monia kansantarinoita. Kun espanjalaiset valloittajat vuosisatoja sitten tunkeutuivat Etelä-Amerikan sademetsiin, tekivät paikalliset alkuperäisasukkaat sinnikästä vastarintaa etenkin Paraná-deltan suistoalueella. Traagisen legendan mukaan erään Guarani-heimon päällikön tytär nimeltään Anahi joutui tuolloin vangiksi ja tuomittiin kuolemaan. Seuraavana päivänä oli kanssansa poltettuun puuhun ilmestynyt ennennäkemättömiä punaisia kukkia. Kansalliskukan statuksen puu sai joulukuussa 80 vuotta sitten. Verenpunainen kukka symboloi argentiinalaisille rohkeutta ja kärsimyksen kestokykyä. Kansalliskukasta jalkapallootteluihin Kukonkorallipuun kukinto on Argentiinan lisäksi myös Uruguayn kansalliskukka. Puun kukat muistuttavat värityksensä ja hieman muotonsakin perusteella meillä ruukkukasvina suosittua flamingonkukkaa. Kukat ovat lintupölytteisiä, mutta myös muhkeat kovakuoriaiset voivat toimia pölyttäjinä ryömiessään kukkien mesiapajille. Siemenet sisältävät lihasten lamaantumiseen vaikuttavia alkaloideja; lähisukulaisensa siemenuutetta on Meksikossa käytetty jopa rotanmyrkkynä. Puun kuoressa ja lehdissä on monia antimikrobisia ja jopa syöpäsolujen kehitystä hidastavia ainesosia, joista lääketeollisuus on kiinnostunut. Kukonkorallipuun puuaines on vaaleaa ja kevytrakenteista. Huokoista puumateriaalia on käytetty muun muassa argentiinalaisissa perinnesoittimissa, bombo-rummuissa. Samantyyppisiä rumpuja käyttivät myös muinaiset eurooppalaiset konkistadorisotilaat valloitusretkillään. Nykyään bombo-rumpuja päristellään paikoin myös Argentiinan jalkapallo-otteluissa pelaajien kannustukseksi ja ottelutunnelman kohottamiseksi. Alun perin vuohennahkakalvoiset ja korallipuiset rummut ovat tosin pikkuhiljaa korvautumassa synteettisillä materiaaleilla. ARGENTIINAN KANSALLISPUU Kukonkorallipuun kukat muistuttavat meillä ruukkukasvina suosittua flamingonkukkaa. Kukonkorallipuun rungon mitta on kookkaan tervalepän luokkaa. ”LOPETTAKAA ympäristöjärjestöt puhe, että vastustatte fossiilipäästöjä. Ei, haluatte lopettaa metsien käytön. Vai onko joku nähnyt minkäänlaista kannetta fossiilipäästöjä vastaan?” Hannes Mäntyranta Twitterissä 29.11. 9798_.indd 39 9798_.indd 39 6.12.2022 13.08 6.12.2022 13.08
• segwaypowersports.fi segwaypowersports_fi *Kampanja voimassa 31.12.2022 asti. Hinta sis. alv 24 %. Hintaan lisätään paikkakuntakohtaiset toimituskulut. Kuvan laite erikoisvarustein. Segway App Älykkäät ja turvallisuuttasi lisäävät ominaisuudet käytössäsi. LET’S G ET NAKED! Nyt Segway Snarler Naked -mönkijämallit riisuttuun hintaan. SÄÄSTÄ 1 000 € – RAJOITETTU ERÄ! Segway Snarler AT6 Naked Kampanjahinnat: Snarler Naked S: 6 790 € (ovh. 7 790 €) Snarler Naked L: 6 990 € (ovh. 7 990 €) Naked-vakiovarusteet mm. Lukittava tasauspyörästö edessä Astinlautojen suojaputket Vinssi 2500 lbs Vetokuula LED-ajovalot USB-latauspistoke Älykäs traktorimönkijä, jossa tehokas 44 hv/570 cm 3 DOHC 4-tahti moottori 9799_.indd 40 9799_.indd 40 6.12.2022 13.09 6.12.2022 13.09