• M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 8/2 01 6 TE EM A : M ET SÄ N O M IS TA JA N LA H JA TO IV EE T 8. JOULUKUUTA • NUMERO 8/2016 • 10 € • WWW.METSALEHTI.FI Hirvikorvaukset remonttiin • Lisätty todellisuus korjuun avuksi • Viljelty kuusi jyrää PIKATESTI VAIHTOEHTO SAAPPAILLE METSÄÄN-KURSSI OMISTAJAKSI OPPIMASSA 19 SUOMETSIEN UUDISTAMISESTA KYSYMYSTÄ Näytteleminen ja metsät ovat Eero Kivistön intohimo METSÄNOMISTAJA LAHJATOIVEET MITÄ PUKKI TUO? Kaksi roolia 4624_.indd 1 1.12.2016 16.10
• METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA. Kasvatuslannoitus on yksi taloudellisesti kannattavimmista puuntuotannon investoinneista. Lannoitus lisää metsän tuottoa ja parantaa metsätalouden kannattavuutta. Vuosituotto lannoitusinvestoinnille voi olla jopa 15 %, ja lannoituskustannukset saa tyypillisesti noin kaksin-kolminkertaisina takaisin päätehakkuutuloina. Kasvatuslannoitus kannattaa tehdä hyvässä kasvussa oleviin mäntyja kuusimetsiin. Paras ajankohta lannoitukselle on 1–4 vuotta harvennuksen jälkeen. Kysy lisää ja pyydä tarjous omalta metsäasiantuntijaltasi. Voit pyytää tarjouksen myös osoitteessa www.metsaforest.com -------> Metsänhoito. SIJOITA METSÄSI KASVUUN JOPA 15 % TUOTOLLA 4625_.indd 2 1.12.2016 16.11
• Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. METSÄ NYT Tiistai 29.11. oli mukava pakkaspäivä Suomussalmella, Syväjärven särkällä. Tähän aikaan vuodesta aurinko ei tosin näillä korkeuksilla ole montaa tuntia näkyvillä. KUVA: HANNU HUTTU 4663_.indd 3 2.12.2016 18.30
• SISÄLLYS METSÄLEHTI MAKASIINI NRO 8 8.12.2016 s. 48 Ajassa 5 PÄÄKIRJOITUS: Kohtuullisia toiveita 6 METSÄNOMISTAJA: Eero Kivistö näyttelee ja hoitaa metsää 12 UUTISET: Hirvituhokorvauksiin korotus 13 METSÄTYYPPI: Onko opiskelijatyölle kysyntää? 14 Pirkanmaa on metsäbiotalouden kärkimaakunta 15 Tuuheus tekee joulukuusen 16 MARKKINAT: Kuitupuumarkkinoille luvassa jytky 17 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Harvennukselta muhkea vähennys 18 Rahastot kilpailevat metsätiloista 19 VERKOSTA: Katoavaa kansanperinnettä? Teema Metsänomistajan lahjatoiveet 20 Terveisiä Korvatunturilta 30 RAHAPUU: Harvennusmallit uusiksi Oma metsä 32 METSÄNHOITO: 19 kysymystä suometsien uudistamisesta 36 PIKATESTI: Metsurikengät puntarissa 38 LUONNONHOITOKOULU: Tunnetko tilasi suojelukohteet? 40 TUTKIMUS: Konekuskeille ylimääräinen aisti 41 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Myyrille yhdistelmämyrkkyä Metsään-kurssille riittää tulijoita pääkaupunkiseudulla. SE PP O SA M U LI s. 20 4 MAKASIINI 8 • 2016 4 MAKASIINI 8 • 2016 4627_.indd 4 2.12.2016 18.38
• VIIME NUMEROSSA kysyimme teiltä lukijoilta, mitä metsänomistaja toivoo joululahjaksi. Saimme vastaukseksi pitkän listan, josta huomaa, että puuntuottaja arvostaa hyötylahjoja. Toiveissa on monta raivaussahaa, työrukkasia, kypärä, pieni vesuri, moottorisahoja, villasukat turvasaappaisiin ja niin edelleen. Nämä haaveet kun toteutuisivat, niin ahkerat lukijat saisivat metsässä aikaan vielä nykyistä enemmän! Osa lahjatoiveista kohdistui pian alkavaan uuteen vuoteen, eivätkä nekään olleet kohtuuttomia. Kukaan ei pyytänyt roimaa korotusta kuitupuun hintaan tai veronhuojennuksia. Sen sijaan metsille toivottiin terveyttä: kunpa ei tulisi myrskyjä ja metsätuhoja, kirjanpainajia eikä hirvivahinkoja. Päättäjiltä haluttaisiin saada yksinkertainen ja toimiva kestävän metsätalouden rahoituslaki ja Brysselistä ymmärrystä Suomen metsien todelliselle hiilinielulle. Näihin toiveisiin on helppo yhtyä. Nykyisen kaltainen kemera on tullut tiensä päähän, ja uudesta on ollut jo esillä toimivia ideoita. Viime viikolla EU-komission energiapaketista tuli hyviä uutisia, joten toivottavasti myös hiilinielujen laskentaan löytyy ensi vuonna Suomen kannalta järkevä ratkaisu. Toimittaja Mikko Häyrynen lähestyi lukijoilta saamansa listan kanssa Joulupukkia. Korvatunturilta ei tullut mukaan kovia paketteja, mutta hyviä neuvoja kyllä. Niitä löydät alkaen sivulta 20. Hyviä uutisia kuuli myös toimittaja Anne Helenius, joka kävi helsinkiläisten metsänomistajien kanssa Metsään-peruskurssilla. Tunnelma luokassa oli innostunut, ja kevään jatkokurssi on jo varattu täyteen. Suosio on yllättänyt jopa kokeneen opettajan Lars Ekmanin, kuten käy ilmi sivulta 48 alkavasta jutusta. Kurssi-illan aiheena oli muun muassa metsäverotus. Siihen mekin paneudumme Metsälehti Makasiinin seuraavassa numerossa. Metsälehden veropalvelu on jo avattu, joten voit lähettää meille verotukseen liittyviä kysymyksiä. Ohjeet löydät sivulta 68. Lisää ensi vuoden suunnitelmia näet tämän lehden mukana tulevasta ilmestymiskalenterista. KOHTUULLISIA TOIVEITA Pääkirjoitus ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Tämän numeron kannen kuvasi Juha Metso 42 PERINTÖMETSÄ: Kyllä kauppa kannattaa 44 KYSY POIS: Eikö lahopuuta kerry ilman säästöpuitakin? 48 Metsään-kurssilla opitaan perusteet Luonnosta 58 Kohtaaminen sieniretkellä ja muita kesäkisan parhaita 60 Kotikuusi sai jouluvalot 62 LUHTA: Löytöretkiä kameran kanssa 66 TAPION PÖYTÄ: Joulupöydän herkut 70 RISTIKKO 72 PILKKEET: Tuulen tuomaa 74 TUOTE & TEKIJÄ: Koivusta kristalleja s. 62 Vikkelän kärpän kuvaaminen on haastavaa. JO RM A LU H TA 5 MAKASIINI 8 • 2016 4627_.indd 5 2.12.2016 18.38
• METSÄNOMISTAJA ” HUUMORI ON YKSI VAHVU UKSISTANI” Viljelijä-metsänomistaja Eero Kivistö tekee sivutöinään näyttelijän hommia. Aikaa riittää myös metsänhoitoyhdistykselle. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT JUHA METSO 6 MAKASIINI 8 • 2016 6 MAKASIINI 8 • 2016 4654_.indd 6 2.12.2016 18.46
• ” HUUMORI ON YKSI VAHVU UKSISTANI” Metsänomistajat elävät nyt iloisia aikoja, sanoo Eero Kivistö. Hän on omistanut metsää jo yli 20 vuotta. 7 MAKASIINI 8 • 2016 4654_.indd 7 2.12.2016 18.46
• S einäkello tikittää tuvassa. Talon isännän ilme on vakava. Hän puhuu metsäasiaa. Elimäellä Pohjois-Kymenlaaksossa sijaitsevalla maatilalla on kaikki paikoillaan niin kuin vanhaan hyvään aikaan. Itse asiassa moni asia on nyt paremmin tilan metsien kannalta kuin ennen. Sen tietää myös maanviljelijä ja metsänomistaja Eero Kivistö. ”Metsänomistajan ei tarvitse olla huolissaan.” ”Järkyttävää. Voikohan tällaista edes sanoa”, Kivistö vitsailee. Hyvistä asioista päällimmäisenä ovat tietysti metsäteollisuuden investoinnit. Niiden ansiosta Kymijoen varressa on alettu toipua 10 vuotta sitten iskeneestä paperinkulutuksen murroksesta ja tehtaiden sulkemisesta. Kivistön kotitalon pihasta on vain parikymmentä kilometriä lähimpien savuavien piippujen juurelle. Toisaalta matkaa on saman verran Voikkaan tai Myllykosken tehdashalleihin, joissa paperikoneet ovat hiljenneet. Joka tapauksessa massaja paperiteollisuuden kyllästämässä Kymenlaaksossa eletään nyt vuosikymmenen takaista iloisempia aikoja. ”Puukaupassa ollaan ennätysvuoden 2014 tasolla. Kuusitukki on tällä hetkellä halutuin puutavaralaji. Talvileimikoiden varannot purettiin suurin piirtein viime talvena, joten niillekin on nyt kysyntää”, Kivistö kertoo. Kivistö arvioi metsäalan näkymiä paitsi metsänomistajana myös järjestömiehenä. Hän on kuulunut koko 2000-luvun metsänhoitoyhdistyksen valtuustoon Kymenlaaksossa ja ollut yhdistyksen puheenjohtaja viimeiset neljä vuotta. Hän oli jälleen ehdokkaana marraskuisissa yhdistyksen valtuustovaaleissa. Vaalien viralliset tulokset eivät olleet vielä selvillä tämän lehden mennessä painoon. Komedian tekeminen verissä Moni varmaan ihmettelee, miksi kovaa metsäasiaa puhuva metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtaja heiluu tämän jutun kuvissa karvalakki päässä, vaikka marraskuun lopun maisemassa ei näy lunta tai pakkasen jälkiä. Syynä on näytteleminen, joka on Kivistön intohimo. Tie on vienyt paikallisesta Korvenkylän kesäteatterista TV-mainoksiin, popja rap-muusikko Stigin musiikkivideon tähdeksi ja sivurooliin menestyselokuva Mielensäpahoittajassa. Ja karvalakistaan mielensäpahoittaja tunnetaan. Elokuvassa Kivistö oli tosin pankinjohtaja. Kirjailija Tuomas Kyrön luoman mielensäpahoittajan roolia hän ei ole teatterilavoilla esittänyt – ainakaan vielä. ”Huumori on yksi vahvuuksistani näyttelijänä. Palautteena on sanottu, että komedian tekeminen on ilmeisesti verissä.” Kivistön mukaan näyttelijäntyöt tuovat hyvää vaihtelua arkeen. Vaikka hän ei ota rooleja liian vakavasti, palkkakuitissa näytteleminen on kymmenkunta kertaa kääntynyt harrastuksesta ammatiksi. Maaseudun miehellä on huumorin lisäksi omat vahElimäki Kivistö sai noin 30 metsähehtaaria haltuunsa maaja metsätilan sukupolvenvaihdoksessa. Metsänomistajan ensimmäinen teko oli tietysti puukauppa talvella 1995–96. Hakkuuaukolle istutettujen mäntyjen tyvistä suurimmat lähestyvät kuitupuukokoa. 8 MAKASIINI 8 • 2016 4654_.indd 8 2.12.2016 18.46
• vuutensa kilpailluilla näyttelijämarkkinoilla. Kivistö kertoo saaneensa kehuja siitä, että hän heittäytyy roolihahmoihinsa ansiokkaasti ja on helppo ohjattava. ”Koekuvauksissa olisi mukavampi käydä useammin, mutta täältä maakunnasta lähtiessä menee aina puoli päivää, kun kipaisee Helsingin Punavuoreen. Siksi koekuvauspäivä on myös harrastuspäivä. Voi käydä Zetor-ravintolassa syömässä ja juomassa tuopin olutta sekä imuroimassa vaikutteita ohikulkevista ihmisistä.” Harrastajanäyttelijä voi unelmoida nimimiesten tai -naisten ohjaukseen pääsystä, jos tuntee omat vahvuutensa. Kun Punavuoren hipstereiden joukkoon ilmestyy viljanviljelijä Elimäeltä, sillä ainakin erottuu. Palkinto yhdistystyöstä 41-vuotiaan Kivistön rauhallisen pinnan alta pyrkii selvästi useampi hahmo esille. Kasvojen ilmeet vaihtuvat totisesta virnistykseen, kun puhe liikkuu metsäasioiden ja roolisuoritusten välillä. Vakava metsäasiakin saa hänet välillä hymyilemään. Ilonaiheeksi käy esimerkiksi se, että Kymenlaakson metsänhoitoyhdistys palkittiin vastikään vuoden metsänhoitoyhdistyksenä eli kymppinä Maaja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n toimesta. Metsätyömailla kympeiksi kutsuttiin aikanaan työnjohtajia. ”Palkinto tuli pitkäjänteisestä työstä. Täällä ei ole totuttu kehumaan itseään. Mutta mikäs siellä oli palkintoa hakiessa patsastellessa”, Kivistö sanoo. Vaikka metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys muuttui vapaaehtoiseksi vuoden 2015 alussa, noin 90 prosenttia Kymenlaakson metsänomistajista maksaa edelleen yhdistyksen jäsenmaksua. Niin sanottu jäsenpitolukema on korkea koko Suomen mittakaavassa. Kivistö listaa muutaman syyn kymenlaaksolaisten menestykseen. Esimerkiksi metsäasiantuntijoiden työnja”Täällä ei ole totuttu kehumaan itseään.” Kaakkois-Suomen soraharjuja hallitsevat männiköt, vanhalla merenpohjan savimaalla kasvaa kuusi. Niin myös Kivistön mailla. 9 MAKASIINI 8 • 2016 4654_.indd 9 2.12.2016 18.46
• koa on muutettu. Kun metsäpalveluiden myyjät ja toteuttajat ovat erikseen, yhdistyksen toiminta on selkeämpää. ”Itse en välttämättä ollut tällaisen muutoksen kannalla aluksi, mutta enää en vaihtaisi takaisin vanhaan.” ”Silloin kun selvisi, että metsänhoitoyhdistyslaki muuttuu, osa yhdistyksistä painoi jarrua ja otti suuntaa asiantuntijaorganisaatioksi. Me painoimme kaasua ja palkkasimme uutta henkilökuntaa.” ”Pienet tilat, joiden pirstoutumista lakimuutoksen piti ehkäistä, ovat jäämässä helpotuksen ulkopuolelle.” Viimeisenä on palkattu tieja oja-asiantuntija. ”Heti, kun oma asiantuntija saatiin, kas kummaa ilmestyi tieja ojahankkeitakin.” Sen lisäksi, että metsänhoitoyhdistys tarjoaa kattavasti metsäpalveluita, niiden pitää Kivistön mukaan olla oikein hinnoiteltuja. ”Yhdistykselle jää rahavirrasta oma osuutensa, mutta metsänomistaja ei maksa omalle yhdistykselle turhasta, kun metsäpalveluiden hintataso haetaan kilpailluilla markkinoilla.” Kivistö sanoo, että metsänhoitoyhdistyksen pitää olla mukana niin käytännön puukaupassa kuin istutuksissa ja muissa metsänhoitotöissä. Jos yhdistys keskittyy vain metsänomistajien neuvontaan ja raivaustöihin, leipä on kapea ja samoin vaikutusvalta metsäalalla. ”Kun yhdistys on taloudellisesti hyvässä iskukunnossa, silloin se toimii parhaiten metsänomistajien edunvalvojana”, hän uskoo. Katkontatieto arvossaan Alasajoista huolimatta metsäteollisuuden tehtaat ovat yhä elintärkeitä Kymenlaakson taloudelle. Kaikki kolme suurta metsäyhtiötä ostavat alueelta puuta, joten myös metsänhoitoyhdistyksen hakkaamat toimituspuut kelpaavat Kivistön mukaan aina jollekin yhtiölle. Viime toukokuussa tehdyn männynkylvön jäljiltä maasta nousee lupaavasti pieniä männyntaimia. 10 MAKASIINI 8 • 2016 4654_.indd 10 2.12.2016 18.46
• Maanviljelijän syyskiireet ovat ohi ja pellot kynnetty. Kivistö kasvattaa kevätvehnää, mallasohraa, kauraa, ruista ja maanparannukseksi heinää. Tänä vuonna yhdistyksen omien hakkuiden erikoisuutena olivat 40 000 kuution saarihakkuut merellä Kotkan edustalla. ”Kotkamills käänsi etelärannikolla paperikoneensa kartongille, mikä lisäsi puun käyttöä. UPM Kymin investoinnit ovat näkyneet Pohjois-Kymenlaaksossa puukauppavarmuutena.” Kivistö muistuttaa, että metsänhoitoyhdistyksen puukaupoista keräämillä katkontatiedoilla voi olla iso merkitys puunmyynnin lopputulokseen. Puunostajilla on hakkuissa omat puunkatkontatavoitteensa sen perusteella, miten erilaisille tukeille ja kuitupuulle on tarvetta. ”Kattavien katkontatietojen avulla metsänomistaja tietää puukauppoja tehdessään, mitkä katkontamallit sopivat mihinkin leimikkoon.” Sukupolvenvaihdokset tapetilla Kivistö itse on tyytyväinen vastikään tehtyyn mäntymetsänsä hakkuuseen. Tämä käy ilmi perinteisellä metsäkäynnillä, joka kuuluu jokaiseen metsänomistajahaastatteluun. ”Männiköstä korjattiin puuta korkealla tukkiprosentilla.” Metsänomistajan paras tili tulee tukkipuusta, joten puunmyyjän tyytyväisyyden ymmärtää. Kivistö esittelee hakkuaukeaa, jolle kylvettiin männynsiemeniä viime toukokuussa. Koneen rikkomalla metsämaan pinnalla näkyy marraskuun lopussa pienten männyntaimien ryppäitä. Aukean takana on 20-vuotias, taimikon harvennusta ja kenties energiapuun korjuuta odottava männikkö. Sen paikalla seisseiden puiden myyminen oli tuoreen metsänomistajan ensimmäinen teko, kun maaja metsätila siirtyi Kivistön hallintaan sukupolvenvaihdoksella vuonna 1995. Metsätilojen sukupolvenvaihdokset tulevat olemaan alkuvuoden kuuma puheenaihe hallituksen ajaman metsälahjavähennyksen myötä. Kivistö pelkää, että moni metsänomistaja pettyy vähennykseen, sillä se näyttää helpottavan sukupolvenvaihdosta vain suurilla metsätiloilla. ”Pienet tilat, joiden pirstoutumista lakimuutoksen piti ehkäistä, ovat jäämässä helpotuksen ulkopuolelle.” Sitten ilme karvalakin alapuolella vaihtuu taas kuvaajan pyynnöstä toiseksi. Kädessä oleva kirves osoittaa metsänrajaan, kun mielensäpahoittaja aloittaa: ”Kyllä ennen oli sentään paljon paremmin, kun...” 11 MAKASIINI 8 • 2016 4654_.indd 11 2.12.2016 18.46
• AJASSA LIINA KJELLBERG METSÄNOMISTAJILLE on ensi vuonna luvassa tuntuvampia korvauksia hirvien aiheuttamista tuhoista. Näin ainakin siinä tapauksessa, että maaja metsätalousministeriön lausuntokierrokselle lähettämän riistavahinkoja käsittelevän asetuksen muutokset menevät läpi. ”Asetusta valmistelleessa epävirallisessa työryhmässä ovat olleet mukana MTK, Tapio Oy, Suomen metsäkeskus, Suomen riistakeskus ja Luonnonvarakeskus, joten muutoksista tuskin tulee vääntöä”, sanoo maaKorotusta hirvituhokorvauksiin Riistavahinkoja käsittelevään asetukseen suunnitellaan muutoksia. Ne nostaisivat hirvituhoista maksettuja korvauksia noin neljänneksen. Hirvi on taimikoiden merkittävimpiä tuhoeläimiä. ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Jussi Laanikari. Metsänomistajien kannalta merkittävää on, että korvaussummien laskennassa käytetyt Tapion summa-arvotaulukot aiotaan päivittää uusimpiin. Summa-arvotaulukoita käytetään hirvien vahingoittamien taimikoiden arvon määrittämisessä. Käytännössä taulukoiden päivitys tarkoittaa sitä, että 170 euron suuruinen korvauskynnys ylittyy yhä useammassa taimikossa. Metsänomistajien saamia korvauksia taulukoiden päivitys nostaa Tapion metsätietoasiantuntijan Ari Kotiharjun mukaan keskimäärin neljänneksen. ”Jos vahinko ylittää vain niukasti korvauskynnyksen, ei korvaussumman korotuksella ole metsänomistajalle kovin suurta merkitystä. Jos taas hirvituho on laaja, voi korvaussumma kasvaa merkittävästi”, hän sanoo. Vaikutusta on tosin myös sillä, missä päin Suomea hirvien vahingoittama taimikko sijaitsee. ”Pohjois-Suomessa taimikoiden laskennallinen arvo on usein niin alhainen, ettei korvauskynnys aina ylity, vaikka hirvivahingot olisivat laajatkin”, Kotiharju sanoo. 1 000 000 2 000 000 3 000 000 4 000 000 5 000000 6 000 000 Korvausmäärät kutistuneet Laskun taustalla on paitsi hirvimäärän lasku, myös muutokset korvausperusteissa *Tilanne 30.11.16 kaikkia arvioita ei ole vielä tehty Hirvieläintuhojen korvaukset ja arviointikustannukset, euroa 2005 2007 2009 2011 2013 2016* 2015 Lä hd e: Su om en m et sä ke sk us KI M M O LY YT IK Ä IN EN 12 MAKASIINI 8 • 2016 12 MAKASIINI 8 • 2016 4662_.indd 12 2.12.2016 18.31
• Kuka: Keittiömestari Sami Tallberg työskentelee hotelli Punkaharjun keittiöpäällikkönä. Mitä: Erikoistunut villiyrtteihin, vegetaariseen ruokaan sekä raakaruokaan. Miksi: Hänen mukaansa villiyrtit ovat parasta kotiMetsätyyppi Tuholuokat kahteen Riistavahinkoja käsittelevään asetukseen ehdotetaan myös hirvituhojen korvausjärjestelmää yksinkertaistavia muutoksia. Tähän asti hirvien taimikoissa aiheuttamat tuhot on jaettu neljään vaurioluokkaan, mutta nyt luokkien määrä aiotaan vähentää kahteen: ehjiin ja lievästi vaurioituneisiin sekä pahoin vaurioituneisiin taimiin. Korvausta voi saada vain pahoin vaurioituneista taimista. Männyllä ehjiin ja lievästi vaurioituneisiin taimiin lasketaan taimet, joiden pääranka on katkaistu ensimmäisen vuosikasvaimen kohdalta, joissa kuorivaurio kattaa alle neljänneksen koko kuorialasta ja jotka ovat menettäneet korkeintaan neljänneksen neulasmassastaan. Tätä pahemmin vaurioituneet taimet luokitellaan vauMETSÄLEHDEN keskustelupalstalla on keskusteltu vilkkaasti hirvitiheyden määrittämisestä. Luonnonvarakeskus Luken mukaan tiheys vaihtelee maamme eri osissa huomattavasti. Hirvitiheys tarkoittaa hirvien lukumäärää tuhannella hehtaarilla. Jotta se saadaan selville, täytyy Luken erikoistutkijan Jyrki Puseniuksen mukaan tietää hirvien kokonaismäärä eli hirvikanta esimerkiksi hirvitalousalueittain. Hirvikannan määritys perustuu laskentamalliin, joka yhdistää erilaisia hirvikantaa koskevia aineistoja. Mukana ovat esimerkiksi saalistiedot ja metsästyksen aikana kerätyt hirvihavainnot. Hirvikanta määritetään maapinta-alalle. Rakennettu ympäristö jätetään laskelmista pois, mutta metsät ja pellot lasketaan mukaan. ”Pellot ovat hankala kysymys. Viljelty pelto ei ole hirven elinympäristöä, mutta pensoittuneilla pelloilla hirvet viihtyvät hyvin”, Pusenius sanoo. Metsäalalla on pohdittu, vääristääkö peltojen mukanaolo hirvien metsille aiheuttaman tuhoriskin arviointia. Puseniuksen mielestä peltojen mukanaolosta ei pääosin ole haittaa, mutta jos niitä on paljon, voi tilanne olla toinen. Samaa sanoo Luken erikoistutkija Juho Matala. ”Hirvitiheys koko maapinta-alaa kohden ei ole oikea tunnusluku hirvien vaikutusten arviointiin. Sen käyttö aliarvioi etelän peltovaltaisilla ja pohjoisen vähätuottoisilla suovaltaisilla alueilla hirven vaikutusta metsiin.” Väärä tunnusluku vaikutusten arviointiin rioituneiksi. ”Vaurioluokkien yhdistäminen nopeuttaa ja helpottaa vahinkojen laajuuden arvioimista”, Laanikari sanoo. Ajatuksena on myös, että hirvien aiheuttamia vioituksia ei enää lasketa kaikista taimista, vaan vain niistä taimista, jotka olisi taimikonhoidon yhteydessä jätetty kasvamaan. Maaja metsätalousministeriö on tilannut Tapiolta sähköisen palvelun, jonka avulla metsänomistajat voivat arvioida, ylittyykö 170 euron korvauskynnys heidän taimikossaan. Kotiharjun mukaan tämä tulee tarpeeseen. ”Vähäinenkin määrä hirven katkaisemia taimia on voinut saada metsänomistajan hakemaan korvausta”, hän sanoo. Päätöksen hirvituhokorvausten maksamisesta tekee Suomen metsäkeskus. KI M M O LY YT IK Ä IN EN 1 Mitä Evon metsäosuuskunta tekee? Tarjoamme metsänhoitotöitä opiskelijatyönä. Teemme muun muassa istutuksia, taimikonhoitoa, harvennushakkuita ja leimikoiden suunnittelua. 2 Miten metsäosuuskunta toimii? Osuuskunnan jäseniksi voivat liittyä metsäalaa Hämeen ammattikorkeakoulussa tai ammatti-instituutissa opiskelevat sekä oppilaitoksissa työskentelevät. Metsäosuuskunta tarjoaa helpon väylän yrittäjyyteen. Jäsenet hankkivat itse työmaansa, mutta töiden laskutus hoituu osuuskunnan kautta. Tarjoamme myös apua esimerkiksi työmaiden hinnoitteluun. 3 Onko palveluilla kysyntää? Kyllä, tähän asti meillä Onko opiskelijatyölle kysyntää? Evon metsäosuuskunta tarjoaa alan opiskelijoille väylän yrittäjyyteen, kertoo osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Samppa Väyrynen. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVA SEPPO SAMULI Kuka: Evon metsäosuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Samppa Väyrynen. Mitä: Opiskelee metsätalousinsinööriksi Hämeen ammattikorkeakoulussa. Miksi: Kiinnostunut työskentelemään puunhankinnan parissa. on ollut lähinnä yritysasiakkaita, mutta yksityisasiakkaiden määrä on kasvussa. Kesäsesongin aikaan työllistämme jäsenten lisäksi kymmenkunta työntekijää pidemmäksi ajaksi ja joitain työntekijöitä lyhyemmäksi ajaksi. Eniten kysyntää on raivausja istutuspalveluilla. Liikevaihtomme tulee tänä vuonna olemaan 100 000 euroa. 4 Mikä on osuuskunnan kilpailuvaltti? Opiskelijat tekevät töitä tunnollisesti, työn laatua on kehuttu. Myös palveluiden hinta voi olla kilpailuvaltti. 13 MAKASIINI 8 • 2016 13 MAKASIINI 8 • 2016 4662_.indd 13 2.12.2016 18.31
• Lyhyesti Puoli miljoonaa puukuutiota biohiileksi Mikkeliin on suunnitteilla biohiilitehdas, joka käyttäisi vuosittain puoli miljoonaa kiintokuutiota muuhun jalostukseen kelpaamatonta puuta. Biohiililtä käytetään voimalaitoksilla kivihiilen korvaajana. Tehtaan pitäisi aloittaa tuotanto vuonna 2019. Laitoksen vuotuiseksi tuotantomääräksi on arvioitu 200 000 tonnia, se työllistäisi 50 henkilöä ja puunhankinta jopa 400 henkilöä. Tehtaan rakentaa Scandinavian Biopower Oy. Sähköiset hakemukset innostivat Lokakuussa uudelleen avattu taimikoiden varhaishoidon tukihaku on tuottanut uusia hankkeita yli 20 000 hehtaarin ja 3,3 miljoonan euron verran. Metsäkeskuksen mukaan metsänomistajat ovat itse laatineet neljänneksen kaikista lokakuun jälkeen tulleista hakemuksista. Näistä valtaosa (77 prosenttia) tehty sähköisesti Metsään. fi-palvelun kautta. Metsänhoitoyhdistykset ovat tehneet reilut puolet hakemuksista, suurimman osan sähköisesti. Kemerasulku sai jatkoa Nuoren metsän hoidon kemeratuen hakusulku jatkuu vuodenvaihteen yli. Sen sijaan terveyslannoitukselle tukea ryhdytään myöntämään vuoden alusta alkaen. Keväällä alkanut hakusulku jatkuu siihen saakka, kunnes kemeralain päivitys saadaan valmiiksi. Kemeraa ollaan muuttamassa niin, että nuoren metsän hoitotyöt olisi saatava tehdyksi vuoden sisällä rahoitushakemuksen hyväksymisestä. Aiemmin aikaa on annettu lähes kaksi vuotta. AJASSA VALTTERI SKYTTÄ PIRKANMAA on Suomen metsäbiotalouden kärkimaakunta. Näin kertoo Tapion ja Tilastokeskuksen tuore selvitys, joka vertailee Suomen maakuntien metsäbiotaloutta vuosien 2011– 2013 tilastojen perusteella. Pirkanmaa asettuu kahden kärkimaakunnan joukkoon kaikilla vertailussa käytetyillä mittareilla: niin metsäbiotalouden tuotoksen, arvonlisän, investointien kuin työllisten määrissä. Pirkanmaalla on monipuolisesti metsäteollisuuden tuotantolaitoksia, niin paperija kartonkitehtaita kuin suuria sahoja. Metsäteollisuuden lisäksi metsänhoito ja muu metsätalous tuottavat Pirkanmaalla vuosittain runsaasti euroja. Biotalous on uusiutuvien Pirkanmaa on metsien käytön ykkönen Tärkeintä metsäbiotalous on Etelä-Karjalan taloudelle, vähiten metsillä on merkitystä Varsinais-Suomessa. luonnonvarojen käyttöä ravinnoksi, energiaksi, tuotteiksi ja palveluiksi. Metsäbiotalous on puolestaan biotalouden osa, joka käyttää uusiutuvaa metsäbiomassaa, kuten runkopuuta ja marjoja, sekä metsäaineista syntyviä teollisia sivuvirtoja. Metsäbiotalouteen laskettiin selvityksessä muun muassa metsänhoito, puunkorjuu, keruutuotteet, puutuotteiden valmistus, massan ja paperin tuotanto sekä painaminen. Metsäbiotalouden tuotoksesta 85 prosenttia tulee massa-, paperija puutuotteista eli metsäteollisuudesta. Keski-Suomi tuottaa puuenergiaa Metsäbiotalous jakautuu Suomessa karkeasti ottaen kahtia. Toisissa maakunnissa on palMetsäbiotalouden tuotos on suurinta Uudellamaalla. Metsän merkitys vaihtelee Etelä-Pohjanmaalla elintarviketeollisuus on metsän sijaan biotalouden veturi. Riippuvaisin metsäbiotalouden euroista on Etelä-Karjala. LAPPI KAINUU POHJOISPOHJANMAA KESKIPOHJANMAA ETELÄPOHJANMAA POHJANMAA KESKISUOMI UUSIMAA VARSINAIS-SUOMI SATAKUNTA PIRKANMAA AHVENANMAA POHJOISKARJALA POHJOISSAVO ETELÄSAVO ETELÄKARJALA PÄIJÄTHÄME KANTAHÄME KYMENLAAKSO Päijät-Häme on huonekalutuotannon keskus. Esimerkkejä metsäbiotalouden vaikutuksista maakunnittain Satakunta imee puuta maakunnan ulkopuolelta massa-, paperija sahateollisuuteen. Lapissa ja Kainuussa marjanpoiminnalla on oma roolinsa metsäbiotaloudessa Varsinais-Suomi elää muusta kuin metsästä. Metsäbiotalouden tuomilla työpaikoilla on suuri merkitys Keski-Suomelle. Lähde: Metsäbiotalouden arvoketjut -raportti 14 MAKASIINI 8 • 2016 14 MAKASIINI 8 • 2016 4661_.indd 14 2.12.2016 18.42
• Vuoden luontokirja kertoo metsästä Vuoden luontokirjaksi on valittu metsän vähemmän tunnettuja lajeja esittelevä ”Metsän salainen elämä”. Valinnasta päättänyt oikeushammaslääkäri Helena Ranta kiinnitti huomiota lukijaystävälliseen kieleen sekä ulkoasuun. ”Laaja kirjoittajajoukko kertoo rikkaasti ja perusteellisesti suomalaisen metsän pikkuotuksista, joista mitättömimmätkin ovat tärkeitä metsäekosysteemin tasapainolle, ja osa luonnon monimuotoisuutta”, Ranta perusteli. Suomen luonnolle oma liputuspäivä Ensi vuonna liputetaan Suomen luonnon kunniaksi. Sisäministeriö on antanut liputusmääräyksen ensi elokuun 26. päivälle, jolloin vietetään jo perinteistä Suomen luonnon päivää. Suomesta tulee maailman ensimmäinen maa, joka virallisesti liputtaa luontonsa kunniaksi. ”Luonnon vahva esilläolo Suomen satavuotisjuhlinnassa herättää suurta kansainvälistä kiinnostusta”, sanoo itsenäisyyden juhlavuoden pääsihteeri Pekka Timonen. Sanottua SA KA RI PI IP PO /V N ”On hyvin tärkeää, että me emme aseta sähköautoja ja biopolttoaineita vastakkain, koska molempia tosiaankin tarvitaan maksimimäärä, jotta pääsemme ilmastotavoitteisiimme.” Elinkeinoministeri Olli Rehn eduskunnassa 30.11. ”Paperikoneet on parasta rakentaa markkinoiden lähelle, mutta raaka-aineet eli sellu kannattaa hankkia sieltä, missä on luonnonvarat.” Kiinalaisen CAMC Engineeringin varapääjohtaja Yuhang Wang, Talouselämä 18.11. ”Se oli rakkautta ensisilmäyksellä. Ostin oman järven ja 34 hehtaaria metsää sen ympäriltä.” Hyvinvointiyrittäjä Jutta Gustafsberg, Iltalehti 26.11. 40 Puumäärä, jonka Äänekoskelle rakennettava biotuotetehdas käyttää päivässä, kasvaa takaisin 40 minuutissa. Lähde: Metsä Group LIINA KJELLBERG SUOMALAISIA koteja ja julkisia tiloja koristaa vuosittain puolitoista miljoonaa joulukuusta. Niistä noin miljoona tulee kotimaisilta joulukuusiviljelmiltä ja noin 300 000 ihmisten omista metsistä. Ulkomailta, lähinnä Tanskasta ja Virosta, joulukuusia tuodaan vuosittain noin 200 000 kappaletta, arvioi Joulupuuseuran puheenjohtaja Juha Ruuska. ”Ensimmäiset viljellyt joulukuuset tulivat markkinoille 1990-luvun alussa. Sen jälkeen ne ovat hiljalleen vallanneet markkinan. Ihmisiä miellyttää muotoon leikattujen kuusten tuuheus ja tasaisuus”, hän sanoo. Perinteinen metsäkuusi on suomalaisten suosikki, mutta joulukuusiksi hankitaan myös serbiankuusia, mustakuusia ja pihtoja. Latvakuusillakin olisi kysyntää, mutta niiden keruu on hankalaa. ”Latvakuusia ei voi kerätä hakkuukoneen työskennellessä metsässä, joten ne peittyvät usein risukasojen alle.” Suomessa on Ruuskan mukaan 400–500 joulukuusenkasvattajaa. Valtaosa viljelmistä sijaitsee maan eteläosissa. Joulukuusen kotimaisuuden selvittäminen voi olla vaikeaa. ”Monet toimijat myyvät kotimaisia ja virolaisia kuusia sekaisin. Tanskalaisen kuusen tunnistaa paksusta tyvestä, mutta virolaista kuusta on vaikea erottaa kotimaisesta”, Ruuska kertoo. Tuuheus tekee joulukuusen Viljellyt kuuset ovat parissakymmenessä vuodessa vallanneet joulukuusimarkkinan. jon metsäteollisuuden laitoksia ja ne imevät puuta myös ympäröiviltä alueilta. Toiset maakunnat taas toimivat selkeämmin puun tuottajina, jolloin metsätaloudella on keskimääräistä suurempi rooli maakunnan metsäbiotalouden kokonaistuotoksessa. Riippuvaisin metsäbiotalouden tuomista euroista on massaja paperimaakunta Etelä-Karjala. Vähiten taloudellista merkitystä metsillä on Varsinais-Suomelle. Suurinta metsäbiotalouden tuotos on hieman yllättäen Uudellamaalla. Tähän vaikuttavat metsäyritysten ja -organisaatioiden sijoittuminen pääkaupunkiseudulle sekä painotoiminnan keskittyminen Uudellemaalle. Selvityksessä tutkittiin ensimmäistä kertaa laaja-alaisesti eri maakuntien eroja markkinoille päätyvän puuenergian tuottajina. Merkittävin puuenergian tuottaja on Keski-Suomi. Markkinoille päätyvää metsäenergiaa syntyy paljon myös Satakunnassa, Uudellamaalla ja Etelä-Savossa. Vertailuun käytetyt tilastot ovat muutaman vuoden takaa, joten nyt käynnissä oleva metsäteollisuuden investointibuumi nostaa metsäbiotalouden asemaa entisestään monissa maakunnissa. Ulkomailta 200 000 kpl Ihmisten omista metsistä 300 000 kpl Ulkomailta 200 000 kpl Lähde: Joulupuuseura ry Kotimaisuus valttia Koteihin ja julkisiin tiloihin vuosittain hankittavien joulukuusten alkuperä. Kotimaisilta joulukuusiviljelmiltä 1 000 000 kpl Kotimaisilta joulukuusiviljelmiltä 1 000 000 kpl Ihmisten omista metsistä 300 000 kpl 15 MAKASIINI 8 • 2016 15 MAKASIINI 8 • 2016 4661_.indd 15 2.12.2016 18.42
• TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ TARINA alkaa 1990-luvulta, jolloin kuusikoiden hakkuusäästöjä lovettiin säästelemättä muun muassa Pohjois-SaRaakapuun kantohinnat viikolla 47 Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,94 ? 57,1 ? 40,02 ? 15,84 ? 17,75 ? 15,59 ? Uudistushakkuu 56,47?? 58,1 ? 41,14?? 16,97 ? 18,94?? 17,08?? Harvennushakkuu 48,46?? 49,73 ? 35,61?? 15,56?? 15,79?? 14,9?? Ensiharvennus 12,15?? 12,67 ? 11,45?? Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,56 ? 55,62?? 41,54 ? 15,53?? 16,99?? 15,25?? Uudistushakkuu 55,37 ? 56,68?? 43,09 ? 17,45 ? 18,35?? 17,18?? Harvennushakkuu 46,77?? 47,8?? 36,36?? 14,69?? 15,21?? 14,07 ? Ensiharvennus 37,91?? 39,49?? 11,18?? 11,05?? 11,28?? ???? nousussa? ??? laskussa * ei vertailutietoa Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,88 ? 56,59?? 43,45 ? 15,92?? 17 ? 15,12 ? Uudistushakkuu 57,5?? 57,71 ? 44,87 ? 17,45?? 18,31 ? 17,05?? Harvennushakkuu 49,51?? 48,96 ? 38,3?? 15,69?? 15,62?? 14,31 ? Ensiharvennus 40,9?? 40,21?? 11,38 ? 10,98 ? 11,47 ? Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,96?? 55,22?? 16,59?? 16,21?? Uudistushakkuu 55,6?? 55,88?? 18,48?? 17,72?? Harvennushakkuu 45,58?* 45,56?? 14,99?? 14,61?* Ensiharvennus AJASSA Puumarkkinat Kuitupuumarkkinoille tulossa kuusijytky Kuusikuidun tarjonta kasvaa voimakkaasti, mutta markkinat mukailevat mäntyä . Juha Huttunen ylpeänä esittää: 1991 istutettu kuusikko: 1600 runkoa, 150 kuutiota hehtaarilla. Harvennus hankintatyönä tänä talvena. Näitä Pohjois-Savossa riittää. vossa. Ensin hakkuukoneet sai liikkeelle pinta-alaverotuksen päättyminen. Heti perään seurasi hyvä kuusen sahasuhdanne. Samaan aikaan otettiin käyttöön kehittyneet mätästysmenetelmät ja paakkutaimien istutus. Enää kuusentaimet eivät jurottaneet lepikoissa, vaan säntäsivät kasvuun, jota tutkijoiden laatimat kasvumallit eivät osanneet edes kuvitella. ”Kasvu näyttää erityisen nopealta, kun vesat kitketään varhaisperkausvaiheessa”, paljastaa myyntijohtaja Juha Huttunen Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savosta. Ei siis ihme, että kuusen viljelyalat ovat kaksinkertaistuneet 1990-luvun alun 30 000 hehtaarin tasolta. Se alkaa näkyä myös puumarkkinoilla. ”Nopean kasvunsa ansiosta istutuskuusikot varttuvat ensiharvennettaviksi jo 20–25-vuotiaina. Tällöin saadaan noin 50 kuutiometriä kuitupuuta hehtaarilta”, Huttunen kertoo. Oma tehdas tarpeen Huttunen arvioi, että yhdistyksen toimialueella varttuu vuosittain nuoria metsiä ensiharvennettavaksi 10 000 hehtaaria, siitä liki puolet kuusta. Viidentoista vuoden kuluttua ala kasvaa kolmanneksen. Lisäys painottuu kuuseen. ”Silloin ensiharvennuksilta voitaisiin vuosittain korjata yli 300 000 kuutiometriä kuusikuitupuuta”. 2000-luvulle asti paperiteollisuus oli voimissaan ja kuusikuitupuu oli arvotavaraa. Nyt markkinat mukailevat mäntykuitupuuta, mikä on tarkoittanut runsasta tarjontaa ja jähmeää hintakehitystä. Pohjois-Savossa UPM on ohentanut osto-organisaatiotaan. Stora Enson Varkauden 16 MAKASIINI 8 • 2016 16 MAKASIINI 8 • 2016 4660_.indd 16 2.12.2016 18.33
• Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,79 ? 56,1 ? 41,47 ? 15,7 ? 17,49 ? 15,44 ? Uudistushakkuu 56,77 ? 57,05 ? 43,41 ? 17,64 ? 18,87 ? 17,58 ? Harvennushakkuu 47,02 ? 47,94 ? 34,7 ? 15,51 ? 15,42 ? 14,54 ? Ensiharvennus 38,66* 41,72* 11,91 ? 11,13 ? 11,63 ? Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 52,17 ? 53,23 ? 40,29 ? 14,99 ? 15,5 ? 14,42 ? Uudistushakkuu 54,59 ? 54,56 ? 42,22 ? 17,29 ? 17,25 ? 16,44 ? Harvennushakkuu 45,06 ? 45,42 ? 35,86 ? 14,44 ? 14,34 ? 14,13 ? Ensiharvennus 34,95 ? 10,65 ? 10,39 ? 11,08 ? Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 49,53 ? 50,69 ? 15,01 ? 15,47 ? 15,48 ? Uudistushakkuu 51,27 ? 51,57 ? 17,48 ? 16,87 ? 17,46 ? Harvennushakkuu 43,83 ? 42,71 ? 13,14 ? 12,67 ? 12,77 ? Ensiharvennus 33,27 ? 10,22 ? 9,37* 9,99 ? Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 46,78* 45,82* 14,93* 14,48* Uudistushakkuu 47,98* 46,94* 16,65* 16,25* Harvennushakkuu 43,12* 40,45* 13,21* Ensiharvennus Lisää hintatietoja osoitteesta www.metsalehti.fi Kuukauden puukauppa Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2015 2016 1–2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 52 300 000 600 000 900 000 120 0000 150 0000 PUUKAUPPATILASTOSSA esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Tiedot kerätään viikoittain. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. MIKKO RIIKILÄ POHJOISPOHJALAINEN metsänomistaja osti alkuvuodesta metsätilan, johon kuului 70 hehtaaria suometsää. Alueella oli runsaasti ensiharvennettavia ja kunnostusojitettavia metsiä. Metsänomistaja kävi tutustumassa palstaan Otso Metsäpalveluiden asiantuntijan kanssa. Käynnin pohjalta laadittiin kunnostusojitussuunnitelma. Samalla metsänomistaja valtuutti Otson huolehtimaan hakkuista ja korjattavan puun markkinoinnista. Leimikkoon kuului hehtaari siemenpuuhakkuuta, kuusi hehtaaria harvennusta ja 40 hehtaaria ensiharvennusta sekä 14 kilometriä ojalinjojen hakkuuta. Puuta kertyi liki 1 500 kuutiota, enin osa ensiharvennuksilta. Harvennukselta kelpo vähennys Otso myi puut tienvarsieli hankintakaupalla. Metsänomistajalle kauppatapa on edullinen, koska hän saa tehdä metsävähennyksen koko hankintahinnasta, joka sisältää myös puun korjuukustannukset. Pystykaupassa metsävähennystä kertyisi vain puun kantorahatulosta. Korjuukustannukset Otso laskuttaa erikseen metsänomistajalta, joka voi vähentää ne vuosimenona puun myyntitulojen verotuksessa. Puun myyntituloja kertyi 44 500 euroa. Verotuksessa siitä vähennetään ensin metsävähennys (26 700 euroa) ja korjuukustannukset (22 300 euroa). Verotettava myyntitulo jäi vähennysten jälkeen 4 500 euroon. Pystykaupalla metsävähennystä olisi kertynyt vain puolet nyt saadusta. laitoksille kuusikuitupuu kelpaa. Lohtua tuo Äänekosken biotuotetehdas, jonka toivotaan lisäävän kuitupuun kysyntää. Tosin Huttunen arvelee, ettei uusi laitos yksin sulata koko havukuitupuun sumaa. ”Kuopioon kaavailtu Finnpulpin tehdas tulisi tarpeeseen.” Kuusikin kelpaa Metsä Fibrelle Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Mäntylä kertoo, että kaikki Metsä Fibren sellutehtaat käyttävät männyn ohella kuusta sellun valmistuksessa. Käyttömäärät vaihtelevat valmistettavan sellun laadun mukaan. Eteläisille tehtaille sellukuusi ostetaan ja korjataan omana puutavaralajina. Pohjoisessa kaikki havukuitu korjataan samaan pinoon. Metsä Group toimittaa kuusikuitua sellutehtaidensa lisäksi Kirkniemen paperitehtaalle, omille kartonkitehtailleen sekä UPM:n paperitehtaille. Järeä kuusikuitupuu pyritään ohjaamaan paperitehtaille, ensiharvennuksilta korjattava puu sellun raaka-aineeksi. Sellutehtaille menevän kuusikuitupuun latvaläpimitta on kuusi senttiä. Paperitehtailla kuusen on oltava latvaltaan vähintään seitsemän senttiä. TURVEMAAN HARVENNUS Puutavaralaji puumäärä hankintahinta yhteensä m3 €/m3 € Mäntytukki 100,5 57 5 728,5 Mäntyparru 206,8 37 7 651,6 Mäntykuitu 1040,5 27,5 28 613,8 Koivukuitu 91,7 28 2 567,6 Yhteensä 1 439,5 44 561,5 17 MAKASIINI 8 • 2016 17 MAKASIINI 8 • 2016 4660_.indd 17 2.12.2016 18.33
• AJASSA MIKKO HÄYRYNEN METSÄRAHASTOT ovat tuoneet metsätilamarkkinoille nopeasti ison määrän uutta rahaa. Esimerkiksi marraskuussa nykyiset neljä metsärahastoa käyttivät ostoihin yli 40 miljoonaa euroa, josta valtaosan UPM-kauppoihin. Metsätilojen hintaseurantaa ylläpitävä Hannu Liljeroos arvioi rahastojen omistavan 200 000–250 000 metsähehtaaria, mikä tarkoittaa likipitäen prosenttia talousmetsistä. S-rahaa metsään Uusin metsärahasto on marraskuussa aloittanut FIM Metsä Erikoissijoitusrahasto, joka tunnetaan myös S-Metsärahastona, sillä rahastosta osa on osoitettu yksinomaan S-Pankin asiakkaille. S-Pankki on kesän alusta omistanut varainhoitoyhtiö Rahastot kilpailevat isoista tiloista FIM on uusin tulokas metsärahastojen joukossa. METSÄTILAKAUPAT 1.1.-30.11.2016 Maakunta kaupan myyty myyty taimikot hakkuupuusto kpl kpl ha % kypsät % m3/ha tukki-% e/ha e/m3 kerroin Varsinais-Suomi 23 17 346 37 17 117 35 5 183 44 1,07 Satakunta 43 26 778 24 26 126 40 4 740 38 0,96 Häme-Uusimaa 68 51 1 281 32 18 126 42 5 215 41 0,96 Etelä-Karjala 46 33 758 36 14 105 35 3 926 37 0,88 Kymenlaakso 31 24 541 30 18 116 38 4 421 38 0,88 Pirkanmaa 78 53 1 387 30 15 116 35 4 246 37 0,94 Etelä-Savo 119 93 2 618 34 12 110 37 4 121 38 0,85 Eja K-Pohjanmaa 213 140 3 440 27 12 94 22 2 667 28 0,9 Keski-Suomi 112 85 2 638 28 10 107 29 3 548 33 0,81 Pohjois-Savo 119 77 3 245 25 10 115 29 3 452 30 Pohjois-Karjala 160 121 5 903 23 10 115 32 3 374 29 Kainuu 263 195 18 232 17 5 94 23 1 980 21 0,81 Pohjois-Pohjanmaa 271 190 8 671 22 9 85 19 1 787 21 0,88 Lappi 120 74 5 433 26 8 62 13 997 16 0,77 Koko maa 1 666 1179 55 271 lisäys 11.kk 133 120 7 288 Kertoimet ovat toteutuneiden kauppahintojen ja summa-arvomenetelmän antaman hinnan suhde. Kertoimet ovat edellisvuotta korkeammat kaikissa maakunnissa lukuunottamatta Kainuuta ja Lappia. FIMin sataprosenttisesti. Muihin metsärahastoihin verrattuna minimisijoitus on alhainen, 200 euroa. S-kaupan bonuksia ei voi suoraan osoittaa metsärahastoon, mutta tilille kertyvät bonukset voi sijoittaa rahastoon, jolloin periaatteessa voi olla metsäsijoittaja ilman rahaa. Rahasto on jo hankkinut metsää 8 500 hehtaaria UPM:ltä. Osapuolet eivät julkaise kauppahintaa, mutta Metsälehden tietojen mukaan hinta oli 30 miljoonaa euroa. Alasta 7 500 hehtaaria on tuottavaa metsämaata, jolloin metsämaan hehtaarihinnaksi tuli liki 4 000 euroa. Hinta on selvästi korkeampi kuin maakuntien keskihinnat. ”Parhaillaan neuvotellaan kaupoista myös yksityisten metsänomistajien kanssa”, rahastonhoitaja Timo Hakulinen kertoo. Hakulinen sanoo, että hän ei voi luvata tuottoa, mutta arvioi sen olevan 3–5 prosentissa, mikä vastaa puuston vuosittaista kasvua. Laki edellyttää, että rahasto jakaa vuosittain tuotto-osuutena vähintään 75 prosenttia realisoituneesta tuloksesta eli käytännössä hakkuutuloista. UPM:n myyntien varassa Rahastojen kokemus metsätaloudesta on lyhyt, mikä on johtanut arvuutteluun siitä, sujuuko metsätalous yhtä hyvin kuin varainhankinta. Rahastojen yleistyminen on paljolti perustunut siihen, että UPM myy metsiään Kainuusta, Pohjois-Savosta, Pohjois-Karjalasta ja Pohjois-Pohjanmaalta. Rahastot ovat niitä harvoja, jotka pystyvät ostamaan isoja kohteita ja havaittavissa on, että UPM on pystynyt kilpailuttamaan rahastoja. UPM:n metsäjohtaja Sauli Brander sanoo, että myyntejä jatketaan toistaiseksi. UPM:llä on Kainuussa vielä runsaasti tiloja. ”Olemme myyneet kaukana omista tehtaista olevia tiloja. Isot tilakokonaisuudet myymme sijoittajakohteina ja kaupan yhteydessä solmimme uusien omistajien kanssa pitkäaikaisen puukauppaja hoitosopimuksen.” UPM on parissa kymmenessä vuodessa myynyt neljänneksen metsäomaisuudestaan, mutta omistaa Suomessa edelleen noin 700 000 hehtaaria. KI M M O BR A N D T/ CO M .P IC . FIMin metsärahastonhoitaja Timo Hakulinen on itsekin metsänomistaja. Taulukossa eivät ole mukana UPM:n isot sijoittajakohteet. Sininen = määrät tai hinnat ovat korkeammat kuin viime vuoden vastaavana aikana Punainen = määrät tai hinnat ovat alemmat kuin viime vuoden vastaavana aikana 18 MAKASIINI 8 • 2016 18 MAKASIINI 8 • 2016 4659_.indd 18 2.12.2016 18.24
• ”Kuinka moni vielä tekee hankintahakkuita moottorisahalla ja minkälaisia savotoita? Itse tulee aina noin 100 mottia talven aikana harvennuksia sahattua.” MÄENTALO ”Suorite on kunniakas, kunto ja metsä parantuvat, eikä varmasti pelottelusta huolimatta suurpuunjalostusteollisuus kieltäydy ostamasta, jos laatu täyttyy.” JÄTKÄ ”Eihän siitä paljoa jää viivan alle, mutta seuraavassa pystyyn myydyssä harvennuksessa saa paremman tilin. Sohvalla makoilusta tienaa vähemmän.” MAALAIS-SEPPO ”Itse olen miltei pelkästään raivaussahan sarvissa. Taimikoiden huolehtimisesta saa parhaan hyödyn.” PLANTER ”Jos kuitupuusta saa 29 euroa kuutiolta hankintana ja itsellä on vehkeet, millä ajaa puut metsästä, niin ei kannata?” PETEP ”Nyt kun pystykaupalla olen myynyt toisen harvennuksen, niin olen huomannut, että nyt se tili tulee ensiharvennuksista – varsinkin jos pääsee vertaamaan kohteisiin, joissa on ensiharvennus jäänyt tekemättä ja metsä pahasti riukuuntunut. ” LASSE ”Jos vertaa nykyhintatasoon, niin kannattavuus voi olla kyseenalaista. Esimerkiksi kun auton renkaanvaihdosta saa 10 minuutin työstä pulittaa 30 euroa, sen voi sanoa olevan kannattavaa bisnestä: tuntihinta 180 euroa.” PUUKI ”Lauantaina olin tehtaalla ylitöissä, 150 euroa päivä. Metsässä hankintahakkuuta olisin nätisti tehnyt viisi kiintoa ja latvat polttopuuksi, joiden arvo sähkön hintaan muutettuna on merkittävä. Olisin siis yltänyt reilusti parempaan tulokseen metsässä kuin tehtaalla.” MOTTIMASA ”Viime talven ensiharvennuskokemuksen perusteella ei kannata. Laskeskelin kuluja ja tunteja vähän matkaa, mutta kun alkoi mennä pakkaselle, lopetin laskelmat.” JEES H-VALTA ”Rohkenen olla hiukan eri mieltä, hankintamiehen tienesteillä ei makseta edes niitä eläkemaksuja, joita työnantaja joutuu nykyisin maksamaan työntekijän puolesta.” TOLOPAINEN ”Eiköhän ennen pitkää aika taas kultaa muistot höystettynä pystykauppaleimikoiden mahdollisesti huonolla korjuujäljellä, ja savotalle tulee taas lähdettyä.” BURI Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt ”Pappa kertoi, että ennen sotia ja sotien jälkeen piti tehdä ruokapalkalla vähintään viisi mottia metristä polttopuuhalkoa päivässä kauniiseen pinoon. Työkaluina oli pokasaha ja kirves. Tauolla pistettiin tupakaksi kaverin kanssa. Sellainen oli sosiaalinen media silloin.” PLANTER TAUKOTARPEET ENNEN JA NYT Lintujahdista puunkaatoon. Testaa metsäiset taitosi tietokonepeleissä. METSAPELIT.FI Milloin lumi tulee ja milloin se lähtee? ILMATIETEENLAITOS.FI/LUMITILASTOT Maaja metsätalousministeriö löytyy nyt myös Instagramista. WWW.INSTAGRAM.COM/MMM.FI Katoavaa kansanperinnettäkö? Verkossa keskusteltiin hankintahakkuista. VERKOSSA Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. Gallup Aiotko hyödyntää metsälahjavähennystä? 20 40 60 80 100 Ei 86 % Kyllä 14 % Uusi kysymys: Asutko puutalossa? Va st aa jia 42 19 MAKASIINI 8 • 2016 19 MAKASIINI 8 • 2016 4655_.indd 19 1.12.2016 17.09
• Kysyimme viime Metsälehti Makasiinissa, mitä metsänomistajat toivovat joululahjaksi. Toiveita kertyi runsaasti ja lähetimme ne edelleen Korvatunturille. Seuraavassa joulupukki vastaa muutamiin toiveisiin. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVITUS ANNA BACK 20 MAKASIINI 8 • 2016 20 MAKASIINI 8 • 2016 4643_.indd 20 2.12.2016 10.34
• 21 MAKASIINI 8 • 2016 21 MAKASIINI 8 • 2016 4643_.indd 21 2.12.2016 10.34
• Toiveena sukupolvenvaihdos Parahin Toivo, toivoit sukupolvenvaihdosta. Ymmärrän toiveesi oikein hyvin, olenhan itsekin miettinyt, että eikö tämän homman voisi jo jättää nuoremmille. Älä kuitenkaan tee metsästäsi joululahjapakettia vielä tänä jouluna, sillä ensi vuonna lahjavero kevenee ja lisäksi isompien kiinteistöjen lahjoituksissa voi tulla metsälahjavähennys. Löytyykö suvustasi innokasta jatkajaa? Jos myyt tilasi hänelle, hän saa huojentavana pakettina metsävähennysoikeuden. Eikä sinun tarvitse pyytää edes täyttä hintaa, yli 75 prosenttia käyvästä arvosta riittää, että hän säästyy lahjaverolta. Jos jatkajaa ei suvusta löydy, niin Suomessa on monia, jotka mielellään ostavat lisää metsää. Asuisikohan sellainen sinunkin metsäsi naapurustossa? Tässäkin asiassa pätee, että kertarytinä on parempi kuin ikuinen kitinä. Kun toimeen tartut, ota osaava asiantuntija avuksi ja hoida homma kerralla kuntoon. Samalla varmistat, että et herätä äreää verokarhua. Asiantuntijan voit löytää pankista, lakiasiaintoimistosta, metsäkeskuksesta, metsäpalveluyrityksestä tai metsänhoitoyhdistyksestä. Tuntihinnat vaihtelevat alle sadasta eurosta reippaasti yli 200 euroon – myös tarvittava työmäärä vaihtelee, muutamasta tunnista jopa viikkoihin. Olisihan se mukavaa, jos me molemmat voisimme huokaista pitkän päivätyön tehneinä, ripustaa palttoot naulaan ja katsoa, miten työt nuorilta sujuvat. Mutta taidamme molemmat olla niitä vanhan kansan miehiä, jotka katsovat ensin, että tuleeko pojista miehiä vaiko täysiä tonttuja. Toiveena raivaussaha Parahin Tarmo, toivoit uutta raivaussahaa ja asianmukaisia turvavarusteita. Toiveesi ovat mitä perustelluimmat, onhan taimikonhoito erinomaista hyötyliikuntaa ja tonttujen kertoman mukaan keskivartalollesi on taas kertynyt. Varustetonttu kokosi tällaisen listan, vaihtoehtoja on toki muitakin: Stihl FS 460 on saha, jossa yhdistyy toimintavarmuus, käsiteltävyys ja keveys. Sitä käyttävät sekä ammattilaiset että omatoimiset metsänomistajat. Suositushinta on noin tonnin, tarjouksessa tällä haavaa 899 euroa. Kypäräksi Husqvarna Technical. Siinä on kelpo niskasuoja ja visiirin läpi näkee hyvin. Hinta 132 euroa. Vaelluskengät ovat hyvät myös raivaustyössä. Hanwag Alaska -kengät ovat suomalaiseen jalkaan sopivan leveälestiset, hinta noin 230 euroa. Metsätöihin käyvät Husqvarna Functional -talvikäsineet, hinta 38 euroa. Forest Shield -raivaushousujen malli sopii vatsakkaalle ja lyhytjalkaiselle tonttuvartalolle, hinta 109 euroa. Forest Shield Eleor -takki on vettä hylkivää materiaalia, hinta 129 euroa. Koko varustus maksaa puolisentoista tonnia. Kun taimikonhoidon keskikustannus on noin 400 euroa, niin varusteet ovat kustantaneet itsensä neljän hehtaarin työsuorituksella. Sen jälkeen saat laskennallista palkkaa itsellesi. Korvatunturi harkitsee käsineitä, mutta muuten voit hankkia varusteet ihan itse. Työniloa! 22 MAKASIINI 8 • 2016 4643_.indd 22 2.12.2016 10.34
• Toiveena mönkijä Parahin Unto, toivoit traktorimönkijää ja metsäkärryä. Niitä ei valmisteta joulupukin pajassa, mutta hyviä neuvoja pukilta toki saa. Jos haluat mönkijän, niin traktorimalli on tosiaan sopivin, pääset liikkumaan maantielläkin tarpeen mukaan. Koska tarvitset myös peräkärryn, kannattaa tarkkailla eri merkkien tarjouksia. Joskus peräkärryn saa vähän kuin kaupan päälle. Merkkejä ja malleja on monenlaisia. Tavalliseen menoon riittää hyvin 400–500-kuutioinen. Hyviä mönkijöitä tekee moni valmistaja, yleensä tunnettu merkki on laadun tae. Huoltoa kannattaa ajatella, eli voi olla viisasta valita sellainen merkki, jolla on hyvä huolto lähipaikkakunnalla. Vaikka mönkijät ovat kestäviä, ei niistä koskaan tiedä. Mutta ajattelepa tätä: Mönkijän ja metsäkärryn hinta on 9 000 euron tienoilla. Kuitupuun hankintalisä on noin kymmenen euroa kuutiolle, ja vuodessa voit myydä 125 kuutiota verovapaasti. Jotta kalusto on maksettu, sinun tulee tehdä täysi määrä hankintapuuta seitsemänä talvena. Lisäksi tulevat polttoaineet, huollot ja varaosat, hakkuutyö ja sen kustannukset. Mietihän vielä, että kannattaako todella. Mutta jos pystyt perustelemaan hankinnan muilla kuin taloussyillä, kuten että harrastukset maksavat aina, niin hanki toki. Eihän moottoripyörälläkään oikeasti tehdä juuri mitään. 23 MAKASIINI 8 • 2016 4643_.indd 23 2.12.2016 10.34
• Toiveena järkeä päättäjille Parahin Armas, toivoit järkeä päättäjille. Päättäjillä on keskimäärin järkeä saman verran kuin muillakin, mutta vaikeus on sovittaa monet järkevät tavoitteet yhteen päätökseen. Kun kyse on kaikkia koskevista asioista, niin sitä kutsutaan politiikaksi. Viime vuosina päättäjillä on ollut paljon isoja lakihankkeita, mutta ensi vuosi on rauhallisempi. Aivan ensiksi viisaiden päättäjien pitää päättää Metsäkeskuksen metsävaratietojen julkisuudesta, sillä hallituksen esitys annetaan tammikuussa eduskunnalle. Ensi vuonna päättäjien pitää linjata millainen kannustinjärjestelmä tulee kemeran tilalle vuodesta 2020 eteenpäin. Tonttujen kuuleman mukaan uudistuksia halutaan, mutta tonttutoimisto ei ole ihan varma siitä, ollaanko niihin oikeasti valmiita. Joulupukkiakin huolettaa, tehdäänkö Brysselissä oikeita päätöksiä energiaja ilmastoasioista. Tuleeko Suomen metsistä laskennallinen päästölähde vai tunnustetaanko biologinen nielu ja metsänhoidon edut. Korvatunturin näkökulman viemiseen ei voi ihan ketä tahansa tonttua lähettää. Suomen metsätalouden kestävyydestä puhutaan ensi vuonnakin. Toivottavasti päättäjillä on järkeä ja Metsoon saadaan lisärahoitusta. Ensi vuonna kehitetään Metsään.fi-palvelua, siinä onkin koodaajatontuilla puuhaa. Ja toivottavasti ensi vuonna saadaan jo oikeasti tietää metsiin liittyvistä uusista tuotteista ja palveluista. Toiveena hyvä energiapuumenekki Parahin Siviä, toivoit energiapuulle kysyntää. Korvatunturin mahdollisuudet vaikuttaa asiaan ovat vähäiset eikä joulupukki halua luvata liikoja. Lisämenekkiä saat, jos metsäsi ovat Naantalin ison voimalan hankinta-alueella. Voimala käynnistyy vuoden kuluttua. Muuten ensi vuoden energiapuun kysyntä näyttää menevän tämän vuoden tasoa. Kaikkien metsänomistajien pitää toivoa kovasti, että öljy ja kivihiili kallistuvat ja että isot sähkönkäyttäjät napsauttavat sähköt päälle, jotta metsäenergian asema paranee. Sellaista pukkia ei kuitenkaan ole, joka yksin kykenisi tähän kaikkeen. Korvatunturilla tykätään vanhanajan kunnon talvista, mutta joulupukkikaan ei voi päättää, että onko talvi pitkä ja kylmä vaiko lyhyt ja leuto. 24 MAKASIINI 8 • 2016 4643_.indd 24 2.12.2016 10.34
• Toiveena hirvikärpästen kato Parahin Oiva, toivoit, että ei olisi hirvikärpäsiä ja punkkeja riesana. Hirvikärpäset ovat levinneet jo Etelä-Lappiin ja mikään ei näytä estävän niiden leviämistä kaikkialle, missä hirviä on. Eiköhän joulupukkikin saa vielä hirvikärpäsiä partaansa. Hirvikärpästen runsaus riippuu hirvikannasta, joka puolestaan näyttää olevan nousussa. Pohjois-Suomessa hirvikärpäskantaa saattaa pitää kurissa se, että porojen vuoksi ne tekevät vääriä valintoja – iskeytyvät poroihin, joissa ne eivät kuitenkaan pysty elämään. Voi minun Petteriä! Punkkeja on jo napapiirilläkin ja joulupukin vanha pää on mennyt ihan pyörälle siitä, mitä tutkijatontut ovat kertoneet. Punkkien yleisyyteen vaikuttaa niin moni asia, että ensi kesän kantaa ei pysty ennustamaan. Leuto ja luminen talvi suojaa punkkeja. Lumettomat pakkasjaksot pitävät kantaa kurissa, mutta etelässä on paljon peuroja ja kauriita, jotka taas lisäävät punkkien määrää. Toiveena metsätuhojen välttäminen Parahin Rauha, toivoit, että ensi vuonna säästyttäisiin metsätuhoilta. Tuhoriski on pienempi kilteillä metsänomistajilla, jotka hoitavat metsäänsä hyvin. Kirjanpainaja on ehdottomasti se, jota pitää tarkkailla ja jolle voi jotakin tehdä. Tuhoja joka tapauksessa tulee jonkin verran ja jos kevät tulee aikaisin ja kesä on lämmin, niin tuhojen määrä kasvaa. Monin paikoin etenkin Kaakkois-Suomessa kirjanpainajakanta on niin vahva, että hyönteiset pystyvät iskeytymään eläviin puihin. Korvatunturin metsäosasto suosittelee riskialueille kuusi-koivusekametsiä ja joulupukki toivoo koivunviljelyn viriävän. Metsiä tulisi ylipäätään nuorentaa, sillä tietyssä iässä kuuselle tulee tiettyjä vaivoja. Muiltakaan tuhoilta tuskin kokonaan säästytään. Kasvukausi pitenee molemmista päistä, mikä tarkoittaa, että erilaisille sienituhoille altista kylmänkosteaa aikaa on enemmän. Vuosi ilman myrskyjä on kaunis, mutta tilastojen valossa mahdoton ajatus. Myrskypäivien määrä toki vaihtelee. Vuosi 2011 oli myrskyisä, kun taas 2014 oli vähämyrskyinen, samoin kuin nyt päättyvä vuosi. Ilmastonmuutoksen odotetaan hivenen lisäävän myrskytuulien todennäköisyyttä syksyllä ja talvella. Myrskyihin voi varautua kasvattamalla sekametsiä ja tekemällä harvennukset ajoissa. 25 MAKASIINI 8 • 2016 4643_.indd 25 2.12.2016 10.34
• Toiveena riistakamera Parahin Onni, toivoit riistakameraa, jotta voisit seurata mitä eläimiä metsässäsi liikkuu. Joulun sanoma on rakkauden, yhdessä olon ja hyvän tahdon. Joulupukki harkitsee toivettasi ja kuuntelee tonttujen viestejä. Jos riistakameraa todella aiotaan käyttää, jotta ymmärrys metsän eläimistä paranee, niin toiveeseesi suhtaudutaan myönteisesti. Riistakamerojen osalta joulupukin paja käyttää alihankintaa ja Korvatunturilla tiedetään, että kameroiden laatu vaihtelee paljon. Korvatunturin kokemusten mukaan kameran tulee olla helppokäyttöinen, jolloin se on yleensä myös toimintavarma. Kameran asentamisen pitää olla helppoa ja nopeaa. Tärkeää on myös, että kamerassa on kunnon takuu. Kaikilla kameroilla näin ei ole. Infrapunasalama on näkymätön, mutta salaman ledit hehkuvat pimeässä punaisena. Näin ollen kamera paljastaa helposti itsensä kutsumattomille vieraille. Tämän vuoksi erityisesti valvontatarkoituksiin Korvatunturi suosittelee mustasalamakameraa. Uusi kamera kannattaa testata ensin kunnolla kotioloissa. Turhan moni kamera viedään suoraan kuvauspaikalle, jolloin ongelmat ilmenevät vasta seuraavan tarkastusreissun tai pitkän etäisyyden päästä. Toiveena metsäpalsta Parahin Usko, toivoit omaa metsäpalstaa. Joulupukki tietää, että olet ollut kiltti ja että hoitaisit metsääsi hyvin. Toiveesi on kuitenkin vaikea toteuttaa, sillä uusia metsäpalstoja ei valmisteta edes joulupukin pajassa. Ensin voisit kokeilla metsätöitä hoitamalla vaikka jonkun sukulaisen palstaa. Myytäviä metsätiloja löytyy esimerkiksi verkosta. Tiloja välitetään ja myydään muun muassa näissä palveluissa: Metsatilat. fi, Metsälehden Metsämaa, Otso, Tornator, Bonvesta. Ehkä joku palveluista löytyvistä tiloista on vielä sinun, mutta muista, että metsä on myös eläinten koti ja haltiatontun. 26 MAKASIINI 8 • 2016 4643_.indd 26 2.12.2016 10.34
• 4643_.indd 27 2.12.2016 10.34
• Toiveena lämmitettävät asusteet Parahin Into, toivoit lämmitettäviä asusteita. Niitä on viime vuosina toivottu ja pukin paja on vastannut toiveisiin. Lämmitettävät asusteethan toimivat akulla. Lämmitystehoa voi säätää ja käyttöaika on 8–16 tuntia, latausaika neljä tuntia. Ensimmäiseksi lämmitettäväksi asusteeksi Korvatunturilta suositellaan kengänpohjallisia. Ne soveltuvat etenkin metsästäjille ja pilkkijöille, joita liike ei lämmitä. Pohjalliset tuntuvat mukavilta myös metsätyössä kovalla pakkasella. Kylmän tunne on yksilöllistä. Pajan tuotannossa on sukkia, alushousuja, liivejä, käsineitä. Käsineet saattavat olla hankalan paksut tosityöhön, mutta sähköinen kuivain on oikein kätevä sekä kengille että käsineille. Mutta vanhassa vara parempi. Merinovillainen kerrasto ja sukat ovat lämpimän tuntuisia vähän kosteinakin. Kesän näytökset nettisivuillamme! puh 040 183 0366 www.usewood.fi Hakkuu ja raivaus harvesterilla tai combi-varustetulla ajokoneella. Katso videot netissä. Metsänomistajalle ajokone ja hakkuukone www.usewood.fi puh 040-1830366 ... Metsänomistajalle ajokone ja hakkuukone... Toiveena moottorisaha Parahin Urho, toivoit moottorisahaa ja varustevyötä, joka yltää vyötärön ympäri. Korvatunturilla tiedetään, että täydellinen varustevyö sisältää tukivyön, mitan, kaksi koteloa, nostokoukun ja pinotavarasakset sekä takakappaleen, ja vyössä olisi hyvä olla pikalukitus. Takakappaleen taskussa tulee olla ensiapupakkaus. Husqvarnan 543 xp -malli on kevyt ja tehokas. Se sopii niin satunnaiselle sahaajalle kuin ammattilaisellekin. 28 MAKASIINI 8 • 2016 4643_.indd 28 2.12.2016 10.35
• Toiveena paikannin Parahin Aatos, toivoit puhelimeesi sellaista paikanninta, jolla tilojen rajapyykit löytyvät. Joulupukki ymmärtää toiveesi oikein hyvin. Kuinka turhauttavaa onkaan, kun talvihämärässä ei tiedä missä on menossa. Puhelinten paikantimet ovat käteviä. Samassa paketissa voi olla kartta, tilarajat ja tilanumerot, ilmakuva, paikannin, etäisyysmittari, metsäsuunnitelma ja kuvien lisäys. Mitähän vielä tuleekaan. Metsänhoitoyhdistykset tarjoavat jäsenilleen sovellusta ihan joulupukkihintaan, samoin eräs iso osuuskunta. Sieltä löytyvät kaikki rajat ja omien tilojen kuviotiedot. Myös Metsäpaikka-niminen karttapaikannin on kätevä, sen perusversion voi ladata älypuhelimeen ilmaiseksi. Tosin tonttujen kertoman mukaan kaikki kuviotiedot eivät aina ole siirtyneet paikantimeen Metsäkeskuksen Metsään.fi -järjestelmästä, mutta asioita koodataan kuntoon. Kesän näytökset nettisivuillamme! puh 040 183 0366 www.usewood.fi Hakkuu ja raivaus harvesterilla tai combi-varustetulla ajokoneella. Katso videot netissä. Metsänomistajalle ajokone ja hakkuukone www.usewood.fi puh 040-1830366 ... Metsänomistajalle ajokone ja hakkuukone... Lopuksi Joulupukki toivottaa hyvää joulua kaikille kilteille metsänomistajille ja metsässä ahertaville! Samalla Korvatunturilta muistutetaan, että metsälahjat on tarkoitettu käytettäviksi. Seuraavanakin jouluna pukki muistaa niitä, jotka ovat olleet kilttejä ja ahkeria. Yllätyspalkintoina Joulupukki lähettää kaksi Metsäkustannuksen kirjaa. Reijo saa toivomansa kirjan Samassa padassa ja Pekka kierrätyskappaleen Kylmä kyyti traktorilla -kirjasta, jonka painos on jo loppuun myyty. 4643_.indd 29 2.12.2016 10.35
• JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC Erityisen hyvin runkoluvulla harventaminen sopii pienille tiloille, joissa kaupallisia hakkuita tehdään harvoin. Niillä osa kuvioista joudutaan harventamaan liian myöhään ja osa liian aikaisin. Runkoluku johtaa paremmin sopivaan tiheyteen, kun seuraavaan hakkuuseen tilalla voi kulua pitkäkin aika. Ensiharvennuksessa puita tulee normaalisti jättää kasvamaan 900– 1 000 runkoa hehtaarille ja toisessa reheviin hyvälaatuisiin metsiin 600–700 runkoa. Karuille kohteille tai kohteille, josta joudutaan poistamaan huonolaatuisia puita, jätetään kasvamaan noin 500 runkoa. voja, ettei siellä ollut yleensä mitään harvennustarpeita. Hieman se kuitenkin yllätti, koska taskukirja oli aikansa metsätalouden perusteos. Vuonna 1964 julkaistuun seuraavaan Tapion taskukirjaan oli vihdoin tullut ohjeet harvennushakkuisiin. Ohjeet korostivat puustopääoman kasvattamista, puiden terveydentilaa ja kasvukykyä. Koneellistuva puunkorjuu (moottorisaha ja maataloustraktori) vaati riittävää kertymää harvennushakkuissa. Lisäksi maaseudun ihmisillä piti olla talvellakin töitä ja toimeentuloa. Harvennusmallit ovat siis aikakautensa lapsi. N ykyisin toinen ja mahdollisesti vielä kolmas harvennushakkuu tehdään harsintametsiin tehtävillä periaatteilla eli käyttämällä hakkuun tarpeen arviointiin ja harvennushakkuun jälkeiseen puuston määrästä päättämiseen pohjapinta-alaa. Moniin harvennuskohteisiin malli soveltuu huonosti. Liian tiheässä kasvaneissa puustoissa puut jäävät hakkuun jälkeenkin kasvamaan liian tiheässä ja hyvälaatuista tukkia kasvaa liian vähän. Vastaukseksi saan, että lumituhot lisääntyvät voimakkaassa hakkuussa. Joskus niitä tulee, mutta osa valitsee mielellään aivan varmat kasvutappiot. Pohjapinta-alaan perustuvan harvennusmallin sijasta hoidetuissa nykymetsissä olisi parempi käyttää runkolukua, eli montako puuta jää kasvamaan hehtaarille hakkuun jälkeen. Se soveltuu lähes kaikkiin tilanteisiin kohtuullisen hyvin ja on motokuskille helppo määrittää. Hän tietää, mihin puuhun asti puomilla yltää. On helppo oppia määrittämään sopiva tiheys pelkästään katseella. O len huomannut, että periaatteessa hyvin hoidetuissa metsissä on yllättävän usein tehty harvennushakkuu, jonka tarpeellisuutta tai lopputulosta jään ihmettelemään. Varttuneissa kasvatusmetsissä rehevillä mailla on tehty harvennuksia, joissa hakkuu on vähentänyt kasvavaa puustoa tarpeettoman paljon. Karujen maiden männiköissä, joissa taimikonhoito on jäänyt ilmeisesti aikanaan tekemättä, ovat latvukset liian pieniä. Niillä latvuksilla puu ei jaksa kasvattaa tukkia, vaikka puiden tekninen laatu on erinomainen. Tehdään siis liian lieviä tai liian voimakkaita harvennushakkuita. Osa harvennushakkuista on myös täysin tarpeettomia tai pahasti myöhässä. Miksi näin? V uonna 1948 julkaistiin arvostettujen metsäntutkijoiden allekirjoittama harsintajulkilausuma, jossa perinteinen harsintametsätalous ”tuomittiin” selkeästi. Jatkuvien harsintahakkuiden seurauksena puuston määrä ja sen seurauksena myös puuston kasvu oli vaatimatonta. Harsintajulkilausuman jälkeen metsien kasvatusta ja käyttöä alettiin yhteiskunnan toimesta ohjata voimakkaasti, tavoitteena oli metsien kasvun lisääminen. Siinä onnistuttiin oikein hyvin. Pari vuotta sitten tajusin näiden kahden asian yhteyden – siis nykyisin käytössä olevien pohjapinta-alaan ja pituuteen perustuvien harvennusmallien ja harsintajulkilausuman jälkeisten metsänhoito-ohjeiden. Vuoden 1958 ja sitä aiemmissa Tapion taskukirjoissa ei ole mitään ohjeita harvennushakkuista. Ei sillä, puustot olivat jo valmiiksi niin harHarvennusmallit uusiksi Osa harvennushakkuista on myös täysin tarpeettomia tai pahasti myöhässä. Miksi näin? RAHAPUU 30 MAKASIINI 8 • 2016 30 MAKASIINI 8 • 2016 4645_.indd 30 1.12.2016 17.09
• OMA METSÄ KYSY POIS Eikö lahopuuta kerry ilman säästöpuitakin? Sivu 44 KU VA : M IK KO RI IK IL Ä METSÄNHOITO Vinkit suometsien uudistamiseen Sivu 32 PIKATESTI Vaihtoehto kumisaappaille Sivu 36 LUONNONHOITOKOULU Suojelukohteiden tunnistaminen Sivu 38 TUTKIMUS Lisätty todellisuus avuksi Sivu 40 PERINTÖMETSÄ Kauppa kannattaa Sivu 42 ALLAKKA Myyrät kuriin Sivu 41 4646_.indd 31 1.12.2016 18.16
• Turvemaiden uudistajan haasteita ovat kasvupaikan tunnistaminen sekä mahdollisten ravinnehäiriöiden ennakointi. Myös hakkuiden vesistövaikutusten torjuminen on vaikeampaa kuin kivennäismailla. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT MARKKU SAARINEN SUOMETSIEN UUDISTAMISESTA 19 K YS YM YS TÄ METSÄNHOITO 32 MAKASIINI 8 • 2016 32 MAKASIINI 8 • 2016 4644_.indd 32 1.12.2016 17.39
• 1 Eroaako turvemaiden uudistaminen kivennäismaiden metsien uudistamisesta? Turvemailla vesija ravinnetalous on otettava korostetummin huomioon kuin kivennäismailla. Myös turpeen vaihtelevat ominaisuudet tuovat erityispiirteensä turvemaiden metsien uudistamiseen. 2 Onko suometsien uudistaminen vaikeampaa kuin kivennäismaiden metsien uudistaminen? Suurin haaste turvemailla on kasvupaikan tunnistaminen ja siitä seuraava puulajin ja uudistamismenetelmän valinta. Kuusikko kuusikoksi ja männikkö männiköksi ei aina päde turvemailla. 3 Milloin mäntyvaltaiset turvemaan puustot kannattaa uudistaa kuusikoiksi? Näin kannattaa menetellä niin sanotuilla kakkostyypin mustikkaturvekankailla. Ne ovat syntyneet, kun märkiä nevapintaisia viljavia rämeitä on ojitettu. Ensimmäinen puusukupolvi on männyn ja hieskoivun vallitsemaa, mutta ravinteisuudeltaan maat soveltuvat parhaiten kuusen kasvatukseen. 4 Entä milloin suometsän kuusikko kannattaa uudistaa männylle? Osa korpirämeistä ja karuimmat korvet kehittyvät ojituksen jälkeen kuusivaltaisiksi. Ajan myötä kasvupaikka muuttuu puolukkaturvekankaaksi, jolla mänty on tuottoisin puulaji. 5 Onnistuuko kivennäismailta tuttu avohakkuu ja metsänviljely myös turvemailla? Avohakkuita voidaan tehdä Suometsän uudistusalat on kunnostusojitettava, jos pohjaveden pinta päätehakkuun jälkeen kohoaa. myös turvemailla. Istutusta ja kylvöä varten turvemaat kannattaa useimmiten mätästää. Samalla tehdään tarvittavat kuivatusojat, jos kuivatustilanne on huono ja pohjavesi nousee hakkuun jälkeen. Luontaista uudistamista varten riittää varovainen laikutus. 6 Onko turvemailla vaihtoehtoja metsänviljelylle? Usein on ja niitä kannattaa harkita. Vesistöille haitallisen orgaanisen (eloperäisen) aineksen huuhtoutuminen on runsainta turvemaiden avohakkuiden ja niitä seuraavien maanmuokkausten jälkeen. 7 Olisiko siemenpuuhakkuu hyvä vaihtoehto? Mäntyvaltaisilla turvemailla voidaan tehdä siemenpuuhakkuita, mutta ne vastaavat avohakkuita vesistövaikutuksiltaan. 8 Miten voi välttää vesistöjen pilaantumista turvemaiden uudistamisessa? Valtapuuston alle syntyneen alikasvoskuusikon hyödyntäminen voi olla hyvä ja edullinen vaihtoehto avohakkuulle. Tällöin valtapuusto korjataan päätehakkuussa varoen, jotta kuusialikasvos säästyy ja siitä saadaan kasvatuskelpoinen taimikko. Kuusentaimikko on kasvatuskelpoinen mustikkaturvekankailla ja jopa kakkostyypin puolukkaturvekankailla. Puolukkaturvekankaille on ominaista, että mäntyjen lomassa kasvaa hieskoivuja. Kuuselle liian karut varputurvekankaat ovat mäntyvaltaisia. 9 Mitä apua alikasvosten hyödyntämisestä on? Uudistamiskuluja säästyy. Lisäksi avohakkuun ja maanmuokkauksen välttäminen on tehokkaampaa vesien suoje33 MAKASIINI 8 • 2016 33 MAKASIINI 8 • 2016 4644_.indd 33 1.12.2016 17.39
• lua kuin pintavalutuskentät tai saostusaltaat, joille hakkuualalta tulevat vedet johdetaan. Vesiensuojelun vaatimukset korostunevat tulevaisuudessa, kun pohditaan turvemaiden metsätalouden hyväksyttävyyttä ja jatkuvuutta. 10 Sopiiko jatkuva kasvatus turvemaille? Samasta syystä erityisesti turvemailla voi kokeilla jatkuvaa kasvatusta. Siihen voi olla hyvät edellytykset, koska turvemailla puustot ovat usein monikerroksellisia. Peitteisenä pysyvä puusto voi haihdunnallaan pitää pohjaveden pinnan niin syvällä, ettei tarvetta kunnostusojitukseen ole. Jatkuvan kasvatuksen edellytyksiä ei ainakaan kannata pilata kaavamaisilla alaharvennuksilla ja aluspuuston raivauksilla. Kasvatushakkuissa voisi suosia yläharvennuksen luontoisia hakkuita, jotta puuston kerroksellisuus säilyy. 11 Kannattaako turvemaita uudistaa hieskoivikoiksi? Hieskoivun istuttamisessa ei ole järkeä. Puun tuotto suhteessa hoitokuluihin on huono. Luontaisesti syntyneiden hieskoivikoiden kasvattaminen voi olla kannattavaa. Taimikonhoidon ja yhden harvennuksen tuloksena voi olla kohtalainen kuitupuusato. Lisäksi koivikon alle syntyy usein kasvatuskelpoinen kuusialikasvos. 12 Kannattaako huonotuottoisia turvemaita uudistaa? Huonokasvuisimpia ei kannata uudistaa, mutta kannattavuusraja on häilyvä. Metsänviljely maanmuokkauksineen voi olla kannattavaa kohteilla, joissa puuston keskimääräinen kasvu on vähintään 1,5–2 kuutiometriä hehtaarilla vuodessa. Eteläisessä Suomessa varputurvekankaat kasvavat tämän verran. Varputurvekankaat tunnistaa runsaasta suopursukasvustosta. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä pienempi osa suometsistä on kannattavasti uudistettavissa. 13 Saako karuimmat turvemaat jättää uudistamatta? Uudistamisvelvoite koskee metsämaita, joiden keskimääräinen puuston kasvu on yli kuution hehtaarilla. Jos karuimmilta turvemailta (tuotos 1–1,5 m3/ ha/vuosi) halutaan korjata puuta, hakkuussa voidaan jättää siemenpuita turvamaan uudistumista. Maata ei muokata. 14 Entä ravinnehäiriöistä kärsivät turvemaat, kannattaako niitä uudistaa? Meillä on satoja tuhansia hehtaareita märistä nevoista, nevarämeistä ja nevakorvista ojitettuja turvemaita, joilla kaliumia on niukasti suhteessa turpeen typpivaroihin. Kaliumia ei riitä seuraavan puusukupolven tarpeiksi ilman lannoitusta, joten puusto saattaa tuhoutua kokonaan. Ravinnehäiriöiden korjaamisen jälkeen tällaisten metsien puuntuotos voi olla erinomainen. Uudistamisen kannattavuus riippuu maanomistajan sitoutumisesta ravinnetalouden korjaamiseen. 15 Miten ravinnehäiriöt voidaan korjata? Tuhkalannoitus on varmin tapa lääkitä runsastyppisen turvemaan kalin puutosta. 16 Missä vaiheessa tuhkalannoitus pitäisi tehdä kalin puutoksesta kärsivillä turvemailla? Turvemailla istutusalat on syytä mätästää. Kiintoainepäästöt suodatetaan esimerkiksi pintavalutuskentillä. 4644_.indd 34 1.12.2016 17.39
• Tuhkalannoituksen voi tehdä ennen päätehakkuuta, uudistamisvaiheessa tai vasta kun puutosoireet alkavat näkyä puustossa. Suosittelen viimeksi mainittua, ellei puutosoireita näy uudistettavassa puustossa. 17 Miten kalinpuutokselle alttiit turvemaat tunnistaa? Varmimmin puutosoireet tunnistaa päätehakkuumetsästä otetuilla neulasanalyyseilla. Myös päätehakattavan puuston alikasvoksessa näkyvät kalinpuutosoireet paljastavat, etteivät turpeen kalivarat riitä seuraavan puusukupolven tarpeisiin. Yleensä puutos keskittyy paksuturpeisille soille. Puhtaiden männiköiden tai kuusikoiden vallitsemat turvemaat eivät yleensä kärsi kalin puutoksesta. Tämä on kuitenkin epävarma tunnus, koska puulajisuhteisiin on saatettu puuttua harvennuksissa. 18 Onko turvemaiden taimikonhoidossa erityispiirteitä? Ei muuten, mutta ainakin paikoin se saattaa olla huomattavasti kalliimpaa kuin kivennäismailla keskimäärin. Näin siksi, että hieskoivua voi syntyä turvemaiden uudistusaloille runsaasti, joten raivaaminen on kallista. Muutenkin turvemaiden metsänhoito on kalliimpaa muun muassa ojitusten vuoksi. 19 Kuulostaa mutkikkaalta ja kalliilta. Olisiko helpompi jättää turvemaat suosiolla metsätalouden ulkopuolelle? Siihen Suomella ei taida olla varaa eikä se muutenkaan olisi perusteltua. Ojitusalueiden puuston kasvu on noin neljänneksen metsiemme kokonaiskasvusta. Hakkuumahdollisuuksista turvemailla on noin viidennes. Päätehakkuupuuston alikasvoksen kelmeys paljastaa kalin puutoksen. Tuleva puusukupolvi ei menesty ilman tuhkalannoitusta. HEVOSURHEILU-LEHTI kertoo taustat ja tarinat! Hevosurheilun julkaisemat kalenterit vuodelle 2017 ovat nyt tilattavissa. Hanki omasi ennen kuin loppuvat. Helpoiten tilaat osoitteesta: hevosurheilu.fi/kauppa Tee tilaus soittamalla numeroon 020 760 5300 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen: tilaukset@hevosurheilu.fi Ju ss i Lä h d e Hevosurheilu ? Petteri Joen comeback toi valmentajan Tornioon Kiikarissa Ruotsin kruunut laadukkailla ravureilla » 8 Ulkomailla työskentelyssä tärkeintä on asenne Riina Rekilä kertoi kokemuksista Teivon keskustelussa » 24 Toto65-kierro ksella kaksi varmaa Elliot Bokolla lähtöpaikan tuoma etu päätöskohtees sa » 14 Kymenlaakso-a jon voitto kruunasi kypärätempun Pekka Korpi ja Free Me Kouvolan valtiaat » 9?–?11 Knows Nothing Ruotsin kultadivisioona n voittoon Liljendahlin suojatti kesti kuolemanpaik an » 4 60 vuotta täyttävän valmentajam estarin intohimoja ovat kiekko, tamperelaisuu s ja kansainvälisyy s » 6?–?7 Markku Niemisen erilainen perjantai *64148 82746 057*#1 1604 6 PA L. V KO 47 27 46 05 -1 64 6 91 Ke 16.?11. Myynnissä ke–la• 92. vuosikerta 2016 • 3 € (sis. alv) • hevosurheilu.fi Taskukalenteri sisältää mahtavan tietopaketin hevosista ja raveista kiinnostuneille. Päivyrin viikkoaukeamilla ovat vuoden 2017 kilpailupäivät. Kalenteri pitää lisäksi sisällään hevosalan tilastotietoa sekä hevosalan toimijoiden yhteystiedot. Raviseinäkalenterin kuvat ovat ilo silmälle. Joka aukeamalta löytyy lisäksi kuukauden ravikalenteri. Kalenteriin on merkattu suurimmat ravikilpailut ja jätetty tilaa omille muistiinpanoille. 9,90 € / kpl + toim. kulut 11,90 € / kpl + toim. kulut Ju ss i Lä h d e Jussi Lähde Hevosurheilu ? Elian Web kuin omalta planeetaltaan Tammojen Kasvattajakruu nu Callela Ladybossille » 13 Kymenlaakso-a jon puhutuin koko Kouvolan oma Despina Raviliigavarsaa valmentaa Marko Heikari » 10?–?12 Vermon Toto65:n ideana Moilanen ja Vihin Mahti ”Seinäjoen seitsemäs sija meni kuskin piikkiin.” » 18 Hevosten seurantagrafiik ka tulee ravilähetyksiin Suomalainen järjestelmä tähtää maailmalle » 2 Reijo Liljendahlin tallille Breeders Crownin tupla Onkel Investin Grant Bokolle neljännesmiljo ona » 4 Kuukauden hevonen special Promise tekee Mika haapakankaa n valmennustalli a tunnetuksi Ruotsissa. » 6?–?9 Tervaskantojen sukua *64148 82746 057*#8 1604 5 PA L. V KO 46 27 46 05 -1 64 5 89 Ke 9.?11. Myynnissä ke–la • 92. vuosikerta 2016 • 3 € (sis. alv) • hevosurheilu.fi Lehtitilaukset alk. 60 € Raviseinäkalenteri 2017 Taskukalenteri 2017 Nykyisten biotaloustavoitteiden mukaisia hakkuiden lisäämistavoitteita ei voida saavuttaa ilman turvemaiden metsien puuvarantoa. Juttua varten on haastateltu Luonnonvarakeskuksen tutkija Markku Saarista, joka on perehtynyt suometsien hoitoon. 35 MAKASIINI 8 • 2016 4644_.indd 35 1.12.2016 17.39
• T R I O T R A V E L S Matka täynnä sisältöä Kevään 2017 metsäja luontomatkat nyt myynnissä Trio Travels Oy:n palvelumaksu 15 €/hlö Tutustu matkaohjelmiin osoitteessa www.triotravels.fi. Ilmoittautumiset ja tiedustelut vastuulliselle matkanjärjestäjälle Trio Travels Oy puh. 020 756 8615 tai sales@triotravels.fi Islannin ihmeitä saagojen saarella 9.–13.4.2017 1260 €/hlö/jaettu 2hh, 1hh lisämaksu 195 €/hlö Metsäja luontomatka upeaan Itävaltaan 17.–23.4.2017 1535 €/hlö/jaettu 2hh, 1hh lisämaksu 195 €/hlö Metsäja luontomatka Islantiin saagojen saarelle 16.–20.4.2017 1390 €/hlö/jaettu 2hh, 1hh lisämaksu 195 €/hlö Luontoja kulttuurimatka kiehtovaan Irlantiin 23.–28.4.2017 1485 €/hlö/jaettu 2hh, 1hh lisämaksu 175 €/hlö Luontoja kulttuurimatka ihastuttavaan Sloveniaan 21.–26.4.2017 1275 €/hlö/jaettu 2hh, 1hh lisämaksu 195 €/hlö Metsäja luontomatka upeaan Itävaltaa 2.–8.5.2017 1565 €/hlö/jaettu 2hh, 1hh lisämaksu 195 €/hlö Luontoja kulttuurimatka Gardajärvelle Pohjois-Italiaan 12.–17.5.2017 1385 €/hlö/jaettu 2hh, 1hh lisämaksu 130 €/hlö V iitisentoista vuotta sitten alkoi vaellusja metsästysjalkineissa siirtyminen kumikengästä nahkaisiin, vedenpitävällä kalvolla varustettuihin varsikenkiin. Nyt sama muutos on tapahtumassa metsurien turvakengissä. Kumisten turvajalkineiden tilalle hankitaan nahkaisia, mahdollisesti vedenpitävällä kalvolla varustettuja nauhoitettavia turvajalkineita. Suomalainen Sievin Jalkine Oy iskee tähän rakoon tuomalla markkinoille nahkaisen, vedenpitävällä goretex-kalvolla varustetun GT Timber -metsurin turvakengän. Varpailla riittää tilaa Testasin uutuusturvakenkää syksyn savotalla yhteensä kolmen viikon ajan, mutta jo sitä ennen kävelin niitä ”sisään” koiria ulkoiluttaessani usean kymmenen kilometrin matkan. Näin kengät olivat jo sopivasti muotoutuneet jalkoihini savottaa aloittaessani. Mitään hiertymiä ei kengistä jalkoihin tullut koko aikana. Kengissä on riittävän leveä ja tilava lesti. Testikenkäni olivat jalkoihini juuri sopivan kokoiset yhdellä alusja villasukalla varustettuna. Leveän lestin ansiosta varpaille jäi riittävästi ilmatilaa, mutta kenkä ei ollut kuitenkaan väljä – kumikengälle tyypillinen ”lonkusuminen” puuttuu tyystin. Siitä pitää huolen sopivaan tiukkuuteen kiristettävä nauhoitus ja nilkkaa tukeva varsivaimennus. Pakkasta oli yhtenä hakkuupäivänä –16 astetta. Varpaita ei silti palellut, koska ne pääsivät sopivasti liikkumaan sahaustyössä liikkuessa. Odotettavissa on, että näillä kengillä pärjää kovemmassakin pakkasessa tuolla sukkavarustuksella ilman jalkojen palelemista. Savottakelit olivat suotuisat: Vaihtoehto kumisaappaille Sievin metsurikengät sopivat suomalaiseen jalkaan ja pitävät vettä. Vain hinta hirvitti. TEKSTI JA KUVAT ARI KOMULAINEN PIKATESTI 36 MAKASIINI 8 • 2016 4636_.indd 36 1.12.2016 18.04
• T R I O T R A V E L S Matka täynnä sisältöä Kevään 2017 metsäja luontomatkat nyt myynnissä Trio Travels Oy:n palvelumaksu 15 €/hlö Tutustu matkaohjelmiin osoitteessa www.triotravels.fi. Ilmoittautumiset ja tiedustelut vastuulliselle matkanjärjestäjälle Trio Travels Oy puh. 020 756 8615 tai sales@triotravels.fi Islannin ihmeitä saagojen saarella 9.–13.4.2017 1260 €/hlö/jaettu 2hh, 1hh lisämaksu 195 €/hlö Metsäja luontomatka upeaan Itävaltaan 17.–23.4.2017 1535 €/hlö/jaettu 2hh, 1hh lisämaksu 195 €/hlö Metsäja luontomatka Islantiin saagojen saarelle 16.–20.4.2017 1390 €/hlö/jaettu 2hh, 1hh lisämaksu 195 €/hlö Luontoja kulttuurimatka kiehtovaan Irlantiin 23.–28.4.2017 1485 €/hlö/jaettu 2hh, 1hh lisämaksu 175 €/hlö Luontoja kulttuurimatka ihastuttavaan Sloveniaan 21.–26.4.2017 1275 €/hlö/jaettu 2hh, 1hh lisämaksu 195 €/hlö Metsäja luontomatka upeaan Itävaltaa 2.–8.5.2017 1565 €/hlö/jaettu 2hh, 1hh lisämaksu 195 €/hlö Luontoja kulttuurimatka Gardajärvelle Pohjois-Italiaan 12.–17.5.2017 1385 €/hlö/jaettu 2hh, 1hh lisämaksu 130 €/hlö SIEVI GT TIMBER + Riittävän leveä lesti + Sopivat myös pitempään kävelyyn metsissä ja maanteillä + Kevyet + Pitävät vettä + Laadukkaat valmistusmateriaalit ja mietityt yksityiskohdat Lyhyt varsi Pohjan pito-ominaisuudet Kallis hinta kertakaan ei satanut vettä eikä märkää räntää, ainoastaan kevyttä pakkaslunta. Parin päivän vesisadekausi osui juuri pakollisen sahaustauon aikaan. Kenkien vedenpitävyyskin tuli testattua, sillä sen verran märkää suomaastoa oli osalla harvennuspalstaa. Goretex-kalvo piti veden kengän ulkopuolella ja päästi hikihöyryt ulos, näin jalat säilyivät kuivina. Kovin syviin vedentäyttämiin monttuihin tai ojien pohjiin ei Timberit jalassa kannata astella. Varren korkeus on vain 22 senttiä, kun esimerkiksi Nokian Eurologgereissa korkeutta on 37 senttiä. Turvallisuutta tuo kevyt alumiininen varvassuoja. Jalkapohjaa suojaa teräksinen pistosuoja. GT Timberin keveyden tuntee heti, kun kengät laittaa jalkoihinsa. Punnitsin parille painoa 2 326 grammaa. Saman koon (44) nokialaiset Eurologgerit painoivat 3 162 grammaa. Pieni miinus tulee pohjan pitävyydestä. Muutamassa tilanteessa totesin pidon olevan kostealla lumella hieman ”ohut”, kun jouduin ponnistamaan täysillä esimerkiksi puun kaatotilanteessa, jossa tukkiluokan puu uhkasi kaatua väärään suuntaan. Muista kuivaus Valmistuksessa on käytetty laadukkaita raaka-aineita. Näin hinta, 309 euroa, on kova verrattuna kumiturvasaappaisiin. Kolmen viikon päivittäisen käytön aikana kenkien pintanahkaan tuli vain muutamia silminnähtäviä käyttöjälkiä, vaikka metsätyö on jalkineille kuluttavaa, risujen, oksien, kantojen ja muun murrokon keskellä liikuttaessa. Nahkakenkä vaatii myös huoltoa, eli kuivausta sopivassa lämpötilassa käyttöaikojen välillä ja etenkin jatkuvaa rasvausta. Vanha jätkien ohje, missä voi sulaa, siellä nahka palaa, pätee kuivaamiseen edelleen. Sievin Jalkineen GT Timber on laadukkaista materiaalisesta kotimaassa valmistettu metsurinturvakenkä. Kengät on arvokas hankinta, mutta tässäkin pätee vanha totuus: hyvää ei saa halvalla. 4636_.indd 37 1.12.2016 18.04
• Osa Riistametsänhoito Osa Suometsänhoito Osa Suojelukohteet Osa Lahopuut LUONNONHOITOKOULU TUNNETKO TILASI SUOJELUKOHTEET? Merikotkan pesäpuuta ei saa kaataa, sillä se on suojeltu luonnonsuojelulailla. H EI KK I KE TO LA 38 MAKASIINI 8 • 2016 4648_.indd 38 1.12.2016 17.15
• Tietoja on kerätty kaikkien ely-keskusten alueella. ”Keski-Suomessa kartoitusta on tehty toistakymmentä vuotta ja meillä on tuhansia havaintoja uhanalaisten lajien elinpaikoista”, kertoo luonnonvarayksikön päällikkö Auvo Hamarus Keski-Suomen ely-keskuksesta. Metsäkeskus hälyttää Ely-keskukset ovat toimittaneet tiedot uhanalaisten lajien elinpaikoista Suomen metsäkeskukseen, joka käsittelee hakkuusuunnitelmia koskevat metsänkäyttöilmoitukset. Metsäkeskuksen järjestelmän pitäisi siis hälyttää, jos metsäkäyttöilmoitus kohdistuu alueelle, jossa tiedetään olevan uhanalaisen lajin elinpaikka. Tällöin tästä lähtee tieto metsänomistajalle, metsäkäyttöilmoituksen laatijalle ja paikalliseen ely-keskukseen. ”Näin ollen ei pitäisi olla suurta vaaraa, että uhanalaisten lajien elinympäristöjä turmellaan vahingossa”, Hamarus toteaa. Viranomaiset eivät oma-aloitteisesti tiedota metsänomistajille heidän maillaan olevista uhanalaisten lajien elinpaikoista. Hamaruksen mukaan oman metsän uhanalaistiedot saa ely-keskukselta, jos niitä erikseen pyytää. Kaavatiedot pimennossa Metsäja luonnonsuojelulain lisäksi maankäyttöä ohjaavat kaavat. Metsätaloutta rajoittavat muun muassa maakunta-, yleisja asemakaavat. Maakuntaja yleiskaava-alueella hakkuista tehdään metsänkäyttöilmoitukset. Asemakaava-alueilla hakkuisiin tarvitaan maisematyölupa, joka on maksullinen. Kaavoituksen metsien käytölle asettamista rajoitteista on vaikeampi saada tietoa kuin metsätai luonnonsuojelulain rajoitteista. Tähän on kaksi syytä. Ensinnäkin kaavoja laativat viranomaiset, yleensä kunnat, eivät ota maanomistajiin yhteyttä, kun kaavoja laaditaan. Myöskään kaavojen valmistuttua asianosaisille maanomistajille ei aktiivisesti tiedoteta kaavan sisällöstä. Kaavoittajalta on turha odottaa kirjettä. ”Tiedotusvelvoite täyttyy, kun kaavat ovat nähtävillä kunnan ilmoitustauluilla ja verkkosivuilla”, kertoo MTK:n metsälinjan kenttäpäällikkö Pauli Rintala. Hänen mukaansa metsiensä kaavoitustilanteesta kiinnostunut metsänomistaja voi hakea tietoja kaavamääräyksistä metsiensä sijaintikuntien verkkosivuilta. Epämääräisiä merkintöjä Toinen kaavoituksen vaikutusten arviointia hämärtävä seikka on kaavamerkintöjen sisällön epämääräisyys. Esimerkiksi yleisesti käytetty kaavamerkintä MY kuvaa maaja metsätalouteen käytettävää aluetta, jossa on huomioon otettavia ympäristöarvoja. Niiden vaikutus vaihtelee kaavoittajasta ja merkinnän perusteesta riippuen. ”Kaavan laatineen kunnan on osattava perutella, miksi MY-merkitä on tehty ja mitä se kyseisellä alueella merkitsee”, Auvo Hamarus neuvoo. Kaavamerkintä S on metsänomistajan oikeusturvalle hankala. Se tarkoittaa luonnonsuojelulakiin perustumatonta suojeluvarausta. Koska suojeluvaraus ei perustu luonnonsuojelulakiin, mahdollisista rajoituksista on vaikea saada korvausta. ”Kaavamerkintä SL on selkein. Se kertoo, että alueella on luonnonsuojelulakiin perustuva suojeluvaraus. Tällöin maanomistajalla on lakisääteinen oikeus saada suojelusta korvaus”, MTK:n Rintala selvittää. Lisätietoa metsänkäytön rajoituksista saa ? Metsäkeskuksesta ? Ely-keskuksista ? Maakuntakaavoista ? Metsien sijaintikunnista Tämä oli Metsälehti Makasiinin luonnon­ hoitosarjan viimeinen juttu. Ensi vuoden juttusarjassa kes­ kitytään taimi­ konhoitoon. Tammi kuussa pohditaan, miksi taimikonhoito on tarpeen. A loitetaan helpoimmasta päästä. Metsänomistaja saa tiedon metsälain suojaamista luontokohteista, niin sanotuista lakikohteista, Suomen metsäkeskuksen Metsään.fi-järjestelmästä. Tiedot perustuvat Metsäkeskuksen tekemiin luontokohteiden kartoituksiin. Kannattaa muistaa, että metsälaki suojaa kaikki lakikohteet: myös ne, joita kartoituksissa ei löytynyt. Leimikoita ja ojituksia tai uusien metsäteiden linjauksia suunniteltaessa maastossa on syytä varmistaa, ettei alueella ole lain suojaamia luontokohteita. Ely-keskukset keräävät tiedot uhanalaisista lajeista ja niiden elinpaikoista. Niistä runsaslukuisin on tietysti liito-orava, mutta samat tiedot on maakunnittain kerätty myös muista uhanalaisista. Tiedot on koostettu tutkijoiden, kaavoittajien, luontoharrastajien ja maallikoiden ilmoituksista. Kyse on paikkatiedoista, eli lajien esiintymispaikat on periaatteessa sijoitettu kartalle. Lähteistä riippuen paikannuksen tarkkuus vaihtelee. Myös kattavuudessa on eroja. Metsien käyttöä rajoittavat lait ja kaavat. Aina rajoituksista ei kerrota metsänomistajalle. MIKKO RIIKILÄ ”Tiedotusvelvoite täyttyy, kun kaavat ovat nähtävillä kunnan ilmoitustauluilla ja verkkosivuilla.” Tiedot tilan metsälakikohteista, esimerkiksi lähteistä, maanomistaja saa Metsään.fijärjestelmästä. M IK KO RI IK IL Ä 39 MAKASIINI 8 • 2016 4648_.indd 39 1.12.2016 17.15
• Tuore tutkimus asettaa ilmastonmuutoksen vaikutukset pohjoisiin metsiin uuteen valoon. Kun tähän asti metsien kasvun on uskottu kiihtyvän ilmaston lämmetessä, Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan lämpimämmillä talvilla voi olla myös kasvua hillitsevä vaikutus. Rovaniemellä tehtyjen kokeiden perusteella tiiviimmällä lumipeitteellä tai lumipeitteen puuttumisella saattaa olla merkittävä vaikutus metsien ekosysteemiin. Näin talvien olosuhteet voivat ainakin osaksi mitätöidä lämpimien kesien vaikutukset. VALTTERI SKYTTÄ METSÄKONEENKULJETTAJA ei tarvitse lähitulevaisuudessa nautintoaineita laajentamaan tajuntaansa. Ylimääräisen aistin luomiseen riittää oma metsäkone, johon on asennettu ympäristöstä tietoa keräävät sensorit. Maanmittauslaitoksen johtaman Pointcloud-tutkimushankeen mukaan yksi sensoreiden tuomista uusista mahdollisuuksista on 3D-pistepilviteknologia, jossa metsäkoneen ympäristö määritetään sensoreiden avulla pistepilveksi. Pistepilvien tuoma lisätieto, kuten mikä puu kannattaa kaataa, voidaan tulevaisuudessa piirtää esimerkiksi metsäkoneenkuljettajan päässä oleviin laseihin. ”Tämä on keino kertoa kuljettajalle, mitä älykäs metsäkone ajattelee”, kertoo pistepilviteknologiaa kehittävä tohtorikoulutettava Heikki Hyyti Aalto-yliopistosta. Kyse on lisätystä todellisuudesta, jossa ihmisen havaitsemaan todellisuuteen lisätään koneen keräämää tietoa. Hyytin mukaan pistepilviteknologialla kerättävä tieto auttaa metsäkoneenkuljettajaa työskentelemään entistä tarkemmin. Metsän big dataa keräämässä Kaadettavan puun valinnan lisäksi metsäkone voi opastaa kuljettajaa esimerkiksi ajourien suunnittelussa. Lisäksi kone voi tallentaa suoraan jonkin kaatovalinnan perustelut sensoreiden antamien tietojen pohjalta, mikä helpottaa kuljettajan työtä. ”Tämän vuosikymmenen aikana saadaan jo tutkimustuloksia käytäntöön”, Hyyti uskoo. Aalto-yliopiston tutkimuksessa on lähdetty siitä, että pistepilviteknologia saa maksaa metsäkoneeseen enintään 10 000 euroa. ”Laitteistot kehittyvät kovaa vauhtia. Halvemmalla hinnalla saa kerättyä enemmän ja nopeammin dataa kuin aiemmin.” Metsäkoneiden keräämät tiedot ovat osa metsän big dataa eli tietomassaa, jota on mahdollista hyödyntää monin tavoin. ”Toivon, että metsäkoneiden keräämä tieto olisi tulevaisuudessa mahdollisimman avointa, sillä se hyödyttää metsänomistajaakin.” KONEKUSKEILLE YLIMÄÄRÄINEN AISTI Metsäkoneen kaatopäähän ja puomiin asennetut sensorit tulkitsevat metsän muodot pistepilveksi. Tieto voi auttaa kuljettajaa esimerkiksi valitsemaan kaadettavan puun. Metsäkoneenkuljettajan näkemään maisemaan voidaan piirtää pistepilvillä lisätietoa metsästä. Ilmastonmuutos uuteen valoon H EI KK I H YY TI Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan turvetuhkan ja kaliumin yhdistelmä on oiva lannoite fosforin ja kaliumin puutoksista kärsiville suonpohjille. Turvetuhkalla lannoitetut taimet kasvoivat pituutta liki tuplasti lannoittamattomiin verrattuna, ja kun turvetuhkaan lisättiin kaliumia, taimien biomassa oli 4–5-kertainen. Turvetuotannosta vapautuu suonpohjia vuosittain noin 2 500 hehtaaria. Merkittävä jatkokäyttö voisi olla metsitys männyllä tai energiantuotanto pajuilla ja hieskoivulla. Turvetuhkaa suonpohjille JO RM A IS SA KA IN EN TUTKITTUA 40 MAKASIINI 8 • 2016 40 MAKASIINI 8 • 2016 4650_.indd 40 1.12.2016 18.08
• JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. JE TT A SI RO LA METSÄLÄISEN ALLAKKA J armon vuonna 1958 Mao julisti suuren harppauksen yhteydessä, että kiinalaisilla on neljä kansanvihollista. Ne olivat rotta, varpunen, hyttynen ja kärpänen. Parin vuoden päästä varpunen vaihdettiin luteeksi. Täällä yksi mökinäijä nimeää kolme puuntaimen vihollista: myyrä, halla ja sienitaudit. Jälkimmäisten vastustus on hankalaa, mutta kaikkein pahimmalle – myyrälle – on joitakin vähennyskonsteja. Nyt myyräkannat ovat monella seudulla nousussa, joten tuumasta toimeen. M yönnän auliisti, että petojen hoivaaminen ei myyrähuippuun juuri vaikuta. Myyrien huippusykli kehittyy nopeasti, ja petojen määrä seuraa viiveellä perässä. Mutta mutta, eihän minua maakunnan myyrät niin kiinnostakaan, oma rajattu taimikkoalueeni se ainoastaan on murheena. Yksikin hävitetty siimahäntä voi olla juuri se kantaemo, joka saisi tuhat jälkeläistä. Tai juuri se, joka itse syö kalleimman taimen hengettömäksi. Toisaalta, nythän on joulu tuloillaan. Sitähän voi tehdä joululahjan myyränsyöjille ihan vaan huvikseen. A ina kun meillä metsässä häärää kaivuri jossakin työssä, tehdään useampi kivitai kantokasa. Niitä kun muutaman vuoden seuraa, niin eikö vaan kärpän tai lumikon reitti osu kasalle. Sitten näkeekin hangella myyränja lumikonjälkien risteyksen, joka jatkuu yhtenä veripisaroiden koristelemana vanana kohden kivenkoloa. Joskus talvisin pudottelen jopa kananluita tai lihanmurusia kivikasojen onkaloihin, siis ruokin myyräntappajia. Vuosia sitten jätin laiskuuttani kauriinnahan hangelle metsänreunaan, karvapuoli ylöspäin. Viikon päästä paikalla oli valtavasti lumikonjälkiä, jotka pujahtivat nahan alle. Kun sen käänsi, oli nahkaan jääneitä lihanrippeitä ja rasvoja syöty melkoisesti. Loppusyksyllä perustan taimikkoon kettuhaaskan, johon kiikutan hirvieläinten teurasjätteitä. Saatanpa siitä jonkun harakan ja supin ampua itseni iloksi. Samalla haaska houkuttaa muutaman repolaisen paikalle. Väitän, että joskus myyräparkakin osuu ketun reitille, kun se taimikkoani risteilee. Kehno on se kettu, joka ei siitä myyrää suuhunsa nappaa. V iitisen vuotta sitten ripustin suulin päätyyn tuulihaukan pöntön. Kolme vuotta se oli tyhjän panttina, kunnes viime syksynä sen ympärillä leijaili haukka. Tänä keväänä suulin liepeillä lekutteli kaksi haukkaa ja kesällä kuusi: neljä poikasta lähti pöntöstäni. Taimikon päälläkin emot ja poikaset viihtyivät, ja kyllä kai kuusi suuta jonkun myyränkin nielivät. Varpuspöllön pönttöjä olen myös ripustanut, kuten myös säästänyt kolopuita. Ja kyllähän täällä varhain kevättalvella ja joskus syksylläkin pöllön ääni yöstä kantautuu. Pönttöjä kannattaa ripustaa useampi, yhdessä asutaan ja toiset ovat lihavarastoja. Kerrotaan, että varpuspöllö ei pysty saalistamaan hangen alta, siispä se syksyllä ja hyvillä keleillä saalistaa talvivarastoon. Jopa toista sataa myyränraatoa on sen varastosta löytynyt. Jos harrastusta riittää, kannattaa maastoon virittää myyränloukkuja. Mikäli päivittäinen kokeminen on mahdollista, voi maan tai lumen pinMyyrille yhdistelmämyrkkyä Vastusta myyriä Haali petoja Ripusta pönttöjä Viritä ansoja nan tasalle upottaa ämpäreitä, joiden pohjalle ripautetaan leivänmurunen tai porkkananpala. Yksi kaveri upotti hankeen pullanmurulla maustettuja, auki leikattuja mehutölkkejä ja -pulloja. Eipä jaksanut pullan ahminut hiirulainen enää pompata pois ahdingostaan. Ellei mikään edellä mainituista kiinnosta, sotke edes autolla tai traktorilla jälkiä kaikkiin mahdollisiin paikkoihin. 41 MAKASIINI 8 • 2016 41 MAKASIINI 8 • 2016 4647_.indd 41 1.12.2016 18.06
• J os metsänomistaja haluaa elinaikanaan siirtää metsäomaisuutta lapselleen, on kauppa monelta kantilta katsottuna hyvä toteutuspa. Erityisen hyvänä se näyttäytyy silloin, kun perillisiä on useita ja metsät halutaan keskittää yhdelle tai kahdelle heistä. Harkiten tehty tilakauppa on reilu muita perillisiä kohtaan, eikä se kummittele enää perintötilanteessa. Kun jatkaja maksaa metsätilasta, hän osoittaa olevansa vähintäänkin kiinnostunut metsänomistajuudesta, ehkä myös aktiivisesta metsätalouden harjoittamisesta. Vastaavasti myyjä saa varoja oman vanhuutensa turvaksi tai muilla tavoin, verotehokkaasti perillisilleen siirrettäväksi. Jos ei itse ehdi tai jaksa perehtyä kaupan vaatimuksiin, on asiantuntija-apua saatavilla. Sitä voi kysyä esimerkiksi metsäalan palveluntarjoajilta, pankeista tai lakiasiain toimistoista. Tarkastele omistusaikaasi Kaupan ajankohtaa harkittaessa on olennaista, kauanko on kulunut aikaa tilan edellisestä vastikkeellisesta saannosta eli kaupasta tai vaihdosta. Vanhempien ja lasten välisessä tilakaupassa myyjän ei tarvitse maksaa luovutusvoiton veroa, jos myyjä ja se, jolta hän on saanut tilan perintönä tai lahjana, ovat omistaneet tilan yhteensä vähintään 10 vuotta. Sama pätee myös sisarten välisiin metsäkiinteistökauppoihin. Jos aikaraja ei täyty, mahdollinen luovutusvoitto on myyjälle veronalaista pääomatuloa. Sen päälle saattaa tulla verotettavaksi myyjän aiemmin käyttämä metsävähennys. Ennakoi veroseuraamuksia Jos edellä mainittu aikaraja ei täyty, kannattaa tutkia, muodostuuko kaupasta luovutusvoittoa. Vaikka kauppahinnan asettaisi niin, että kaupasta ei muodostu luovutusvoittoa, se ei vielä takaa, etteikö myyjälle koituisi veroseuraamuksia. Tuloutuva, myyjän aiemmin käyttämä metsävähennys voi aiheuttaa maksettavaa luovutusvoiton veroa muutoin luovutustappiota tuottavasta kaupasta. Käytettyä metsävähennystä lisätään luovutusvoittoon tai tappioon enintään 60 prosenttia luovutetun metsän hankintamenosta. Tämä koskee vain niitä tiloja, joille on aikanaan muodostunut metsävähennysoikeutta, eli vain 1.1.1993 lähtien hankittuja metsiä. KYLLÄ KAUPPA KANNATTAA Ainakin lähiomaisten kesken metsätilan kauppa voi olla edullinen ja sopuisa tapa tehdä metsän sukupolvenvaihdos. PERINTÖMETSÄ Metsävähennys on helpompi hyödyntää verotuksessa kuin uusi metsälahjavähennys. PIRJO HAVIA 42 MAKASIINI 8 • 2016 4640_.indd 42 1.12.2016 17.17
• Kiinteistökaupan vaiheet MYYJÄ 1. Selvitä kiinteistötiedot 2. Mieti kaupan ajankohta 3. Ennakoi kaupan veroseuraamukset 4. Sovi kauppahinta ja muut ehdot 5. Kauppakirja 6. Kaupanvahvistus 7. Tee luovutusvoiton veroilmoitus OSTAJA 1. Tutustu kaupan kohteeseen 2. Ennakoi kaupan veroseuraamukset 3. Sovi kauppahinta ja muut ehdot 4. Kaupanvahvistus 5. Maksa kauppahinta ja varainsiirtovero 6. Hae lainhuutoa Esimerkki luovutusvoiton veron laskennasta Jussi myy metsätilan A, jonka hän osti kahdeksan vuotta aiemmin. Hankintameno kuluineen oli tuolloin 100 000 euroa. Jussi on käyttänyt tästä tilakaupasta ja toisesta aiemmin hankkimastaan metsästä B syntynyttä metsävähennystä kaikkiaan 70 000 euroa. Nyt Jussi myy tilan A tyttärelleen ja kauppahinnaksi sovitaan 60 000 euroa. Jussin luovutusvoiton laskelma: Luovutushinta 60 000 € Hankintameno -100 000 € Luovutustappio -40 000 € Käytetty metsävähennys 60 000 € (enintään 60 % luovutetun metsän A hankintamenosta) Verotettava luovutusvoitto 20 000 € Jussille tuleva vero 30 prosenttia 20 000 eurosta 6 000 € Veroetua ostajalle Myyjän ja ostajan sukulaisuussuhteesta riippumatta ostajalle muodostuu nykyisin aina metsävähennysoikeutta tilakaupassa. Jos Jussi myy metsätilan A tyttärelleen Liisalle 60 000 euron kauppahinnalla, muodostuu Liisalle metsävähennysoikeutta 60 prosenttia tästä hinnasta ja muista hankinnan kuluista, yhteensä hieman yli 36 000 euroa. Tätä summaa hän saa jatkossa vähentää metsätalouden tuloverotuksessaan sitä mukaa, kun metsätuloa kertyy. Metsävähennys on helpompi hyödyntää verotuksessa kuin uusi metsälahjavähennys, joka tulee voimaan ensi vuonna. Metsävähennyksen saa verolaskelmassa tehdä ennen muita verovuoden vähennyksiä ja sen voi tehdä, vaikka metsätalouden tulos menisi miinukselle vähennysten vuoksi. Tällöin vähennyshyödyn saa hyväkseen alijäämähyvityksenä, mikä pienentää ansiotulojen veroa. Lahjoituksesta mahdollisesti syntyvän metsälahjavähennyksen saa hallituksen esityksen mukaan tehdä vasta muiden vähennysten jälkeisestä nettotulosta ja niin, ettei verovuonna saa muodostua verotuksessa tappiollista tulosta. Jos Jussi lahjoittaisi metsän Liisalle ja Liisalle muodostuisi metsälahjavähennysoikeus, Liisa voisi hyödyntää sitä vain hyvää tulosta tuottavina vuosina ja hyödyn saisi vain pääomatulojen verosta, ei ansiotulojen verosta. Kauppa on määrämuotoinen Kiinteistökauppaa säätelee maakaari. Sen mukaan kauppa on tehtävä kirjallisesti määrämuotoisena ja kaupanvahvistajan vahvistamana, jotta se olisi pätevä. Pätevyys testataan viimeistään silloin, kun uusi omistaja hakee saantoonsa lainhuutoa. Kauppaan rinnastetaan myös vaihto, jossa rahallisen kauppahinnan sijaan myyjälle luovutetaan muuta omaisuutta, vaikkapa asunto-osake. Maanmittauslaitos ylläpitää kiinteistörekisteriä ja lainhuutorekisteriä. Kiinteistörekisteriotteelta selviää kaupan kohteena olevan kiinteistön perustiedot, kuten pinta-ala ja osuudet yhteisiin. Nämä voivat olla esimerkiksi yhteismetsäosuuksia tai koskiosuuksia. Lainhuutotodistus vahvistaa omistustiedot, rasitustodistuksesta selviää muun muassa mahdolliset kiinnitykset ja kiinteistörekisterin karttaotteesta metsätilan sijainti ja erilliset palstat. Ostajan on syytä tutustua näihin asiakirjoihin ennen kauppaa. Kaavoitustilanne kannattaa tarvittaessa selvittää metsätilan sijaintikunnasta. Hinta kohdalleen Kauppahinnasta sopiminen on kaupan tärkein vaihe. Lähtökohtana on metsätilan käypä arvo eli se hinta, minkä tilasta vieraalle myytäessä todennäköisesti saisi. Jos hinta asetetaan paljon tätä alemmaksi, katsotaan, että kauppaan sisältyy myös lahjaa. Tällöin tulee ostajalle maksettavaksi lahjaveroa. Jos hinta on yli 75 prosenttia käyvästä arvosta, ei lahjaveroseuraamusta tule. Tämä raja koskee sukulaisuussuhteesta riippumatta kaikkia metsätilan kauppoja, pois lukien maatilojen sukupolvenvaihdoskaupat. Niissä verotettavaa lahjaa ei muodostu, jos kauppahinta on yli 50 prosenttia käyvästä arvosta. Ensin siis kannattaa selvittää tilan käypä arvo. Sen voi laskea ajantasaisesta metsäsuunnitelmasta tai tilata metsäammattilaisen laatima tila-arvio. Käyvän arvon voi myös laskea Verohallinnon ohjeen mukaan kertomalla metsämaan pinta-ala niin sanotulla verottajan taulukkoarvolla. Verohallinnon käyttämät hinnat ja laskentaohje löytyvät verottajan verkkosivuilta (www.vero.fi, ”Varojen arvostamista perintöja lahjaverotuksessa koskevan Verohallinnon ohjeen päivittäminen”, annettu 14.12.2015). Tämän lehden julkaisupäivän seutuvilla Verohallinto todennäköisesti julkaisee uuden arvostusohjeen. Jos halutaan varmistua siitä, että asetettu kauppahinta ei johda lahjaverotukseen, voidaan Verohallinnolta hakea sitovaa ennakkoratkaisua asiasta. Ennakkoratkaisuhakemuksen on oltava selvästi omaa tapausta koskeva ja yksilöity. Hyvä tapa on tehdä luonnoskauppakirja, johon kysymyksen asettelu sidotaan. Ennakkoratkaisun hinta on 385 euroa. Kaupan jälkeen Ostajan on kaupan jälkeen maksettava varainsiirtovero, joka on neljä prosenttia kauppahinnasta. Ostajan on myös haettava Maanmittauslaitoksesta lainhuuto kiinteistölle kuuden kuukauden kuluessa kaupasta. Kauppahinta on maksettava niiden ehtojen mukaisesti, jotka kaupasta on sovittu. Kauppa voidaan sopia niin sanottuna osamaksukauppana eli myyjä voi antaa ostajalle maksuaikaa. Tällöin kauppakirjan liitteeksi on syytä tehdä sopimus maksuohjelmasta, jota ostajan pitää noudattaa. Käytännössä on hyväksytty 10 vuoden maksuohjelmia metsätilakaupoissa. Maksuaika on hyvä suhteuttaa myyjän ikään ja terveydentilaan. 4640_.indd 43 1.12.2016 17.17
• LUKIJOIDEN KYSYMYKSET METSÄVEROTUS Hannu Jauhiainen Metsänomistaja ja veroasiantuntija. METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOS Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, joka konsultoi metsänomistajia toiminimi Metsätohtorin puitteissa. LUONTO Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. KONEET Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Pienkoneiden asiantuntija. METSÄNHOITO Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori. KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Eikö lahopuuta kerry riittävästi ilman säästöpuitakin? Päätehakkuun jälkeen tulee jättää säästöpuita pystyyn vähintään 10 kappaletta eli 1–2 kuutiota hehtaarille. Samalle alueelle jää kantoja ja oksia lahoamaan jopa 50 kuutiota eli moninkertainen määrä. Taimikonhoidossa ja seuraavissa harvennuksissa maastoon jää 10–20 vuoden välein kymmeniä kuutioita päätehakkuuseen saakka. Lahopuuta löytyy näin riittävästi ilman säästöpuitakin. Kolopuut, maisemapuut ja tiheiköt linnuille ovat eri asia. Hakkuussa jätettävät kannot ja erityisesti juuret tarjoavat kodin ja ravinteita monelle muullekin metsän elävälle kuin lastenlaulusta tutulle Mörrin möykylle. Lahoavat juuret vapauttavat sisältämänsä hiilen ilmakehään hitaasti ja pitävät maan kuohkeana seuraavaa puusukupolvea ajatellen. Kannoissa kasvaa kääväkkäitä, joista osa on metsätaloudellisesti ei-toivottuja, juuriyhteyksien kautta leviäviä lahottajia. Harvennusmetsässä maastoon jäävällä pienikokoisella lahopuulla ja hakkuutähteillä on aiemmin luultua suurempi vaikutus lahopuusta riippuvien eliöiden monimuotoisuuteen. Pienlahopuissa esiintyy vain vähän uhanalaisia eliölajeja juuri siitä syystä, että metsätalous tuottaa vähintään yhtä paljon pienikokoista lahopuuta kuin koskematon luonnonmetsä. Eniten keskustelua herättää järeä, yli 20-senttinen lahopuu, jota syntyy metsäpalojen ja myrskyjen seurauksena jopa satoja kuutioita hehtaarille. Järeitä lahopuita ei voida kokonaan korvata talousmetsien kannoilla, pienpuulla ja hakkuutähteillä. Jotkut hyönteiset ja sienet viihtyvät vain järeässä, hitaasti lahoavassa pystytai maapuussa – joissakin tapauksissa vain lahoamisen tietyssä vaiheessa tai yhtä aikaa jonkun muun lajin kanssa. Paahteisten avoalojen ja varjoisJäreää säästöpuutakin tarvitaan, sillä jotkut hyönteiset ja sienet viihtyvät vain järeässä ja hitaasti lahoavassa puussa. M IK KO RI IK IL Ä 44 MAKASIINI 8 • 2016 44 MAKASIINI 8 • 2016 4641_.indd 44 1.12.2016 17.56
• ten ikimetsien lahopuilla on erilainen sienija hyönteiskanta, joiden suojelemiseksi tarvitaan sekä säästöpuita että suojelualueita. Se, kuinka paljon molempia tarvitaan, onkin jo eettis-poliittinen ja taloudellinen kysymys. Kaikki puulajit eivät ole biologisen monimuotoisuuden kannalta samanarvoisia. Arvokkaimpia ovat onneksi taloudellisesti halpa-arvoisimmat lehtipuut, kuten haapa, raita ja laho tervaleppä. Näiden jättäminen säästöpuiksi ei kouraise pahasti metsänomistajan kukkaroa eivätkä ne toimi tuhohyönteisten tai tyvilahon pesäpaikkoina. Haavan lahottaminen kaulaamalla pystyyn vähentää myös vesakoitumista. KARI MIELIKÄINEN Pitääkö maksaa luovutusvoittoveroa? Meitä on kolme sisarusta. Perimme isältämme vuonna 1998 pienen tilan, jossa on sekä metsää että peltoa. Pelto on ollut vuokrattuna. Perinnönjako tehtiin tämän vuoden alussa murtolukuosiin. Meneekö meiltä luovutusvoittoveroa, jos yksi sisaruksista ostaa toisten osuudet tämän vuoden aikana? Luovutusvoittoverovapaus edellyttää, että on omistanut metsän tai pellon yli kymmenen vuotta ja että on harjoittanut maaja metsätaloutta. Lisäksi edellytetään, että ostaja ja myyjä ovat lähisukulaisia. Koska te olette sisaruksia, niin lähisukulaisuuden ehto täyttyy. Maaja metsätalouden harjoittamisen ehtoa verottaja on alkanut tulkita kuin ”piru raamattua”. Aikaisemmin kuolinpesän osakas ei voinut olla maaja maatalouden harjoittaja. Nyt tämä tulkinta on kumottu. Teidän tapauksessanne metsämaan myynti on luovutusvoittoverosta vapaa. Pellon osalta verottaja tulkitsee nykyisin, että pellon vuokraaminen ei ole maatalouden harjoittamista. Jos olette viljelleet peltoja omistusaikananne, niin pelloistakin saatu kauppahinta on vapaa luovutusvoittoverosta. Riittää, että kuolinpesän osakkaana olette harjoittaneet kaupan kohteena olevilla pelloilla maataloutta. Jos verottajan tulkinnan mukainen ehto maatalouden harjoittamisesta myyjien osalta ei täyty, niin pellon kauppahinnasta menee heiltä luovutusvoittovero. Suosittelen kaikille niille, jotka omistavat maatalousmaata ja arvelevat tulevaisuudessa tulevan sukupolvenvaihdoskauppoja, ottamaan pellot omaan viljelyyn ainakin yhdeksi vuodeksi. Näin myöhemmin tulevat sukupolvenvaihdoskaupat ovat luovutusvoittoverovapaita. VÄINÖ SIKANEN Vähennetäänkö ojituskulut luovutusvoitosta? Olen myynyt metsätilani ja minulla on poistamatonta ojituskulua 1 500 euroa. Miten luovutusvoitto lasketaan? Voidaanko ojituskuluja ottaa laskelmassa huomioon? Olen hankkinut tilan 5 vuotta sitten. Luovutusvoiton laskennassa voidaan käyttää vaihtoehtoisesti joko hankintameno-olettamaa tai todellista hankintamenoa. Kun metsätila on omistettu alle 10 vuotta, hankintameno-olettama on 20 prosenttia myyntihinnasta. Tässä tapauksessa tilan hankintameno on todennäköisesti suurempi, joten luovutusvoiton laskennassa käytetään sen arvoa. Tällöin tilan hankintahintaan voidaan lisätä kaikki kaupan kulut, kuten esimerkiksi kiinteistövälittäjälle maksettu palkkio. Lisäksi hankintahintaan voidaan lisätä tieja ojitushankkeiden poistamaton menojäännös. Näin saatu hankintameno vähennetään myyntihinnasta, loppuosa on pääomatulona verotettavaa luovutusvoittoa. HANNU JAUHIAINEN 4641_.indd 45 1.12.2016 17.56
• Miksi saha ei käy pienmoottoribensalla? Seuraava häiriö ilmeni Stihl 192 -sahassa pienmoottoribensiinillä. Kun saha kävi tyhjäkäynnillä ja kaasun painoi pohjaan, niin saha sammui. Kaasua piti viputtaa, että kierrokset nousivat ja sitten saha kiersi normaalisti. Ostin 98-oktaanista bensiiniä ja kas kummaa, vika hävisi ja saha toimi normaalisti. Miksi saha ei toimi alkylaattibensiinillä kunnolla? Kysymyksessä kuvailtu toimintahäiriö voi johtua useasta eri syystä. Ensimmäisenä on tarkistettava polttonesteputken eheys ja vaihdettava polttonestesuodatin. Stihl 192:ssa on kiihdytyspumppu, jonka tehtävänä on antaa koneelle lisäpolttoaineannos kiihdytettäessä. Jos pumppu takertelee, saha ei ota kiihdytettäessä kierroksia ja jos kaasuvipu pidetään pohjassa, kone sammuu. Saha ei saa riittävästi polttoainetta L-suuttimen kautta. Suuttimien säätövara on rajoitettu suuttimen juuressa olevalla rajoittimella. Rajoitin on otettava pois paikoiltaan. Polku omaan metsään metsälehti.fi Polku omaan metsään Met säki rja KANNATTAA KYSYÄ Jos jokin metsään liittyvä asia askarruttaa, lähetä meille kysymys. Asiantuntijat vastaavat toimituksen valikoimiin kysymyksiin. Lähetä kysymys osoitteeseen makasiini@metsalehti.fi tai Metsälehti, Maistraatinportti 4 a, 00240 Hki. L-suutinta avaamalla kone kiihtyy ”viputtamatta”. Koska käyntihäiriö tuntuu olevan sidoksissa polttonesteeseen, on toimintahäiriötä tarkasteltava myös siltä kannalta. Pienkonebensiini on ”hapekkaampaa” kuin hanabensiini. Jos kone on säädetty tiukasti hanabensiinille, pienkonebensiiniä käytettäessä kone ei saa riittävää energiamäärää kiihdytettäessä. L-suutinta on säädettävä hieman suuremmalle. Useimmiten tämäntyyppisten toimintahäiriöiden korjaamisessa paras vaihtoehto on viedä kone merkkikorjaamolle, jossa koneen polttoainejärjestelmään tehdään perusteellinen huolto ultraäänipesuineen. LEO SAASTAMOINEN Miksi sembran siemenet eivät itäneet? Keräsin sembran käpyjä ja poistin niistä siemenet. Pidin siemeniä kuusi kuukautta pakastimessa ja liotin sitten 20 tuntia vedessä ennen kuin laitoin ne purkkeihin itämään. Yksikään siemen ei itänyt. Mikä meni vikaan? Syynä on ollut siementen liian raju käsittely. Siementen pakkasensieto kehittyy vähitellen, ja ne sietävät pakastuksen vasta täysin kypsinä ja kuivina. Kaikki siemenet eivät siedä pakastusta lainkaan. Luonnossa pähkinähakki ja oravat kätkevät siemenet syksyllä maahan karikkeen tai sammalen alle. Eläimet käyttäytyvät kuin kateelliset marjastajat: ne ahnehtivat mahdollisimman paljon siemeniä eivätkä malta odottaa edes niiden kypsymistä ennen kuin aloittavat keruun. Kypsyminen jatkuu syksyn lämpimien säiden aikana ja talvella siemenet saavat itämiseen virittävän kylmäkäsittelyn. Lumen alla lämpötilat ovat koko talven lähellä nollaa eivätkä siemenet joudu kokemaan Siperian paukkupakkasia. Omat sembrani ovat peräisin pähkinähakin unohtuneesta siemenkätköstä, josta keväällä iti kymmenkunta tainta tiiviinä kimppuna. Irrottelin taimet varovasti toisistaan ja istutin ruukkuihin. Useimmat selvisivät tästä käsittelystä, mutta osa tuhoutui jostain syystä myöhemmin istutuspaikallaan. Mustilan arboretumissa paras itämistulos on saavutettu noudattamalla tätä luonnon omaa rytmiä. Siemenet saavat muhia pari kuukautta keruun jälkeen kosteassa (ei märässä!) rahkasammalseoksessa, vasta sitten ne siirretään viileään odottamaan keväistä kylvöä. Kylmäkäsittely ei siis tarkoita pakastamista eikä lämpökäsittely uunissa paahtamista, vaan ne viittaavat kotoisen ilmastomme normaaleihin lämpötiloihin. Pakastusta käytetään vain siemenpankeissa, joissa yritetään säilyttää siemeniä itämiskykyisinä hyvin pitkiä aikoja. Teeppä siis ensi kerralla niin, että kätke irrotetut siemenet puolikuivaan rahkasammaleeseen ja ripusta astia talveksi kellariin, aittaan tai muuhun viileään paikkaan niin, etteivät hiiret ja myyrät pääse siemeniin käsiksi. Sama käsittely sopii myös pähkinöille ja tammen terhoille. Jos siemenet ovat jääkaapissa ja suljetussa muovipussissa, sitä on hyvä välillä tuulettaa, etteivät siemenet homehdu. Avoimessa astiassa olevaa rahkasammalta taas voi talven aikana hiukan kostuttaa, etteivät siemenet kuivu. Sembran kävyt voi säilyttää talven yli kokonaisinakin ja irrottaa siemenet vasta keväällä samalla, kun ne kylvää. Siemenet voi myös kylvää jo syksyllä astioihin ja jättää astiat ulos niin, että lumi peittää ne. Ulkonakin kylvös täytyy suojata jyrsijöiltä verkolla. Sekä metsähiiri että metsämyyrä ovat taitavia kiipeilijöitä ja haistavat astioihin kylvetyt siemenet. SEPPO VUOKKO SH U TT ER ST O CK IM AG ES Sembran siemeniä ei kannata pakastaa. 4641_.indd 46 1.12.2016 17.56
• Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto 4651_.indd 47 1.12.2016 17.59
• UUSI METSÄNOMISTAJA PERUSTEISTA LIIKKEELLE Ei haittaa, vaikkei tuore metsänomistaja tiedä vielä mitään metsäasioista. Metsään-peruskurssilta löytyy ensiapu olennaisimpaan. TEKSTI ANNE HELENIUS KUVAT SEPPO SAMULI 48 MAKASIINI 8 • 2016 48 MAKASIINI 8 • 2016 4656_.indd 48 1.12.2016 18.10
• 49 MAKASIINI 8 • 2016 49 MAKASIINI 8 • 2016 Moni metsänomistaja maksaa liikaa veroja, koska ei osaa tehdä kaikkia vähennyksiä, kurssin vetäjä Lars Ekman muistuttaa. 4656_.indd 49 1.12.2016 18.10
• N eljä tiukkaa tiistai-iltaa täynnä metsäasiaa on jo takana ja edessä viimeinen rypistys. Suomen metsäkeskuksen uusille metsänomistajille järjestämän Metsään-peruskurssin loppuanti on 2,5 tunnin rautaisannos metsätalouden kannattavuudesta, puukaupasta ja verotuksesta. Aleksis Kiven koululla Helsingissä istuu tällä kertaa 17 pääkaupunkiseudulla ja sen läheisyydessä asuvaa tuoretta tai tulevaa metsänomistajaa. Yhteensä syksyn peruskurssilaisia on ollut lähes 50 kahdessa eri ryhmässä. Tähän mennessä metsäoppia on tarjoiltu aivan alkeista lähtien: ensin on etsitty vastauksia kysymyksiin mitä omistan ja mitä metsänomistuksessa on huomioitava. Sen jälkeen on käyty läpi taimikonhoitoa, harvennuksia ja uudistuksia. Helsinkiläinen Aleksis Kiven koulu on ollut Metsäänkurssilaisten tukikohtana tiistaija keskiviikkoiltaisin. ”Muistakaa, että puunostajien tärkein tehtävä on ostaa teidän puunne mahdollisimman edullisesti”. 50 MAKASIINI 8 • 2016 4656_.indd 50 1.12.2016 18.10
• Viimeisen luennon teema – talous – on useimmille se vierain ja hankalin. Kurssin kokenut vetäjä, Metsäkeskuksen metsänja luonnonhoidon asiakasneuvoja Lars Ekman kertoo mukaansa tempaavalla tavalla, mitä seikkoja kannattaa huomioida puukaupassa, kuinka veroilmoitus tehdään, arvonlisäverot maksetaan ja kuinka metsätalouden kannattavuutta voi parantaa. ”Jokaisen teistä pitää miettiä omia tavoitteitanne metsissänne, ja suunnitelmia kannattaa tehdä myös pidemmällä aikajänteellä. Tässä suomalaisilla metsänomistajilla on kehittämistä. Suomalaiset ajattelevat muutaman kuukauden eteenpäin, kun pitäisi suunnitella parin kolmen vuoden päähän”, Ekman opastaa. 17 kynää rapisuttaa merkintöjä kurssimonisteeseen. Ekman jakaa kurssilaisille vielä ruotsalaisesta Skogen-lehdestä löytämänsä viisikohtaisen metsänomistajan vinkkilistan, jossa esimerkiksi muistutetaan metsäautoteiden kunnossapidosta ja puunostajan tuntemisen merkityksestä. ”Luottamus puunostajaan on tärkeä, mutta liian läheistä suhdetta ei häneen kannata luoda. Muistakaa, että puunostajien tärkein tehtävä on ostaa teidän puunne mahdollisimman edullisesti”, Ekman sanoo. Koulutusta kolmessa osassa Metsäkeskus on jo toistakymmentä vuotta järjestänyt uusille metsänomistajille kolmiportaista koulutusta. Kaksi kertaa vuodessa on Metsään-starttipäivä, joka tarjoaa olennaisen tiedon metsänomistamisesta yhden päivän aikana. Starttipäivä sopii erityisesti heille, joille metsän omistajuus ja hoitaminen ovat upouutta. Alusta saakka pääkaupunkiseudulla kursseja vetänyt Ekman kertoo, että suurin osa starttipäiväläisistä jatkaa syksyisin ja keväisin pidettävälle peruskurssille. IlmoittauNimi ja asuinpaikka? Ilpo Kähkönen Keravalta. Metsäomistuksesi? Itse en vielä omista metsää. Isovanhempien kuolinpesän metsät ovat Hyrynsalmella. Kyseessä on taloudellisesti kannattava yksikkö. Mitä ajattelet metsänomistamisesta? Näen asian siten, että on typerää olla hoitamatta metsää. Haluan, että meillä on suunnitelma kuinka metsää hoidetaan. Metsänhoidossa täytyy päästä harrastelijamaisuudesta eroon. Mikä on ollut metsäasioissa helpointa ja mikä vaikeinta? Olen aloittanut varhaisraivauksella, koska jos sitä ei tee ajallaan, metsä ränsistyy. Haastavimmaksi olen kokenut sen, miten homma pyörii kassavirrallisesti. Mitä Metsään-peruskurssi on sinulle antanut? Peruskurssilta olen saanut ison kuvan metsänhoidosta: mitä vaiheita ja toimenpiteitä täytyy tehdä ja että varhaisharvennus on tärkeää. Olen myös ilmoittautunut jatkokurssille. Metsälehti on hyödyllistä luettavaa myös uusille metsänomistajille, Lars Ekman opastaa. Ruotsalainen Skogen-lehti ja viisi hyvää neuvoa metsänomistajille. Kurssilainen 51 MAKASIINI 8 • 2016 4656_.indd 51 1.12.2016 18.10
• ”Ensi kevään jatkokurssi on jo ääriään myöten täynnä, ja sen suosio yllätti meidätkin.” Metsäänperuskurssilla opetetaan myös asioita, joita muut metsäalan toimijat pitävät kernaasti vain omana tietonaan. 52 MAKASIINI 8 • 2016 4656_.indd 52 1.12.2016 18.10
• tuneita on yleensä 46–60, ja heidät jaetaan kahteen eri ryhmään. Ekmanin mukaan olisi ihanteellista, jos yhdellä opetuskerralla kurssilaisia olisi alle 30, jotta keskustelu luokassa pysyisi hyvänä. ”Jos luennon osallistujamäärä on yli 30, aletaan olla niillä rajoilla, ettei kukaan uskalla enää keskustella tai kysyä mitään.” Jos aikaa ja innostusta riittää vielä peruskurssin jälkeen, syventävää opetusta saa jatkokurssilta. Viisi-iltainen jatkokurssi järjestetään kaksi kertaa vuodessa. ”Ensi kevään jatkokurssi on jo ääriään myöten täynnä, ja sen suosio yllätti meidätkin”, Ekman kertoo. Jatkokurssilla sekä Metsäkeskuksen että muiden yhteisöjen asiantuntijat luennoivat aiheista, joita jatkokurssilaiset ovat toivoneet. Syksyn jatkokurssilla järjestettiin esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksen vetämä puukauppailta ja kurssihistorian ensimmäinen metsäsertifiointi-ilta, jonka opetuksesta vastasivat FSC ja Kestävän metsätalouden yhdistys. Erityinen tarve kurssitukseen on Ekmanin mukaan juuri pääkaupunkiseudulla, jossa asuu huomattava osa metsänomistajista. Neuvonta on tarpeen senkin takia, että pääkaupunkilaisten metsät ovat yleensä kaukana omasta asuinpaikasta. Nuoremmalla sukupolvella ei ole välttämättä enää mitään omakohtaista kosketusta perintömetsiin. ”Metsänomistajuus kaupunkilaistuu ja nuorentuu. Metsänomistajat muuttavat kaupunkeihin, ja metsänomistajuus on parhaillaan siirtymässä seuraavalle sukupolvelle. Meidän kursseillemme tulee selkeästi aiempaa enemmän nuoria metsänomistajia.” Metsätermit ja suunnittelu haltuun Syyt peruskurssille tuloon vaihtelevat. Ekmanin mukaan moni osallistuu saadakseen päivitettyä tietoa metsien käytöstä. Joku on saattanut Nimi ja asuinpaikka? Kaija Seppälä Tuusulasta. Metsänomistuksesi? Olen noin vuoden verran omistanut metsää yhdessä mieheni ja appiukkoni kanssa Uukuniemellä Etelä-Karjalassa. En muista hehtaarimäärää. Millaista metsänomistaminen on ollut? Metsänomistuksen olen kokenut mielenkiintoisena, vähän kuin harrastuksena. Mikä on ollut metsäasioissa helpointa ja mikä vaikeinta? Helpointa on ollut käytännön tekeminen: taimien istuttaminen ja raivaustyöt. Vaikeampaa ovat ehkä olleet metsänhoidon suunnitelmalliset asiat, esimerkiksi verotus. Mitä Metsään-peruskurssi on sinulle antanut? Kurssi on antanut hyvän yhdistelmän teoriaosaamista käytännönläheisellä tavalla. Kurssin vetäjä on ollut ihan huippu! Puunhintataulukkoa kannattaa heti opetella lukemaan. Kurssilainen 53 MAKASIINI 8 • 2016 4656_.indd 53 1.12.2016 18.10
• omistaa metsänsä jo 10 vuotta, mutta esimerkiksi muuton takia, kiinnostus metsänhoitoon on laimennut. Uutta intoa ja oppia haetaan peruskurssilta. Kurssille tullaan usein myös siksi, että halutaan oppia metsätermit, jotta keskustelu metsäammattilaisten kanssa helpottuisi. ”Nyt kun Kemijärvelle suunnitellaan uutta biotehdasta ja sinne tarvitaan kuitupuuta, niin mitä se tarkoittaa. Onko kuitupuu jokin erillinen puulaji vai mikä. Halutaan varmuutta ammattilaisten kanssa toimimisessa”, Ekman kertoo. Kurssilaisten perusosaamistaso vaihtelee. Joku on tehnyt jo ensimmäiset puukauppansa ja haluaa saada niihin tietoihin päivitystä. Joku toinen puolestaan ei koskaan ole tehnyt mitään omissa metsissään ja kaikki oppi on uutta. Monella peruskurssilaisella on jo metsätaloussuunnitelma. ”Se on hyvä juttu. Metsäsuunnitelmasta näkee nimenomaan kuvioittaisen metsänkasvun. Ilman metsäsuunnitelmaa metsänhoito on haasteellista.” Metsäsuunnitelman lisäksi Ekman kannustaa kurssilaisia myös hankkimaan oman luottohenkilön metsäpaikkakunnalta, sillä usein metsien hoito ja puukauppa henkilöityy. ”Kun omistaja ja luottohenkilö ovat samoilla linjoilla metsien hoidosta, niin silloin metsänhoitoa pystyy myös kehittämään”, Ekman selittää. Naisten osuus kasvaa Metsään-peruskurssin osallistujista suurin osa on naisia. Kursseilla naisvalta on ollut Ekmanin mukaan jo alusta saakka. Syykin on ilmeinen: naisten osuus metsänomistajakunnasta kasvaa koko ajan. Kursseilla näkyy yhä useammin nuoria osallistujia. Tämä syksyn nuorin osallistuja on alle parikymppinen, vanhin kuusissakymmenissä, ja osallistujien keski-ikä on noin 35 vuotta. ”Suomessa metsänomistajien keski-ikä on noin 60 vuotta, joten on hyvä, että meidän kursseillemme tulee runsaasti uutta sukupolvea”, Ekman sanoo. Syksyn kurssilla on myös molempien sukupolvien osallistujayhdistelmiä. Oppia ovat saamassa niin vanhempi kuin tulevakin metsänomistaja. ”Tämä on erittäin hyvä asia, sillä näin vanhemmat saavat jälkikasvunsa kanssa yhteisen keskustelupohjan metsäasioihin. Kurssilla he huomaavat, että samankaltaisia asioita miettivät myös monet muut.” Osalla kurssilaisista on jo metsää, osa vasta ennakoi tulevaa omistustaan. Yhteistä pääkaupunkiseudun uusille metsänomistajille on, että metsä yleensä sijaitsee kaukana asuinpaikasta. Nimi ja asuinpaikka? Irja Koskela Riihimäeltä. Metsäomistuksesi? Olen muutaman vuoden ajan omistanut 12 hehtaaria metsää Hausjärvellä. Millaista metsänomistaminen on ollut? Metsänomistus tuli vähän yllätyksen ja olen kokenut sen jännittävänä ja kiinnostavana. Mikä on ollut metsäasioissa helpointa ja mikä vaikeinta? Vähän kaikki on ollut vaikeaa, kun en ole tiennyt, mitä pitäisi tehdä. Metsä oli jo valmiiksi istutettu ja ajattelin, ettei minun ikinä tarvitse myydä mitään. Nyt tuli selvyyttä myyntiasioihinkin, mutta se on vielä niin uusi ajatus minulle. Mitä Metsään-peruskurssi on sinulle antanut? Paljon juuri sitä perustietoa, mitä kaipasin esimerkiksi siitä, mitä metsälle pitää missäkin vaiheessa tehdä. Huomasin kurssilla, että myyntiasioita pitää alkaa miettiä. Olen harkinnut jatkokurssille osallistumista ja varmaankin tulen ilmoittautumaan, jos ei tule mitään esteitä. Kaavio selittää, miksi puun hinta Suomessa pysyy monen metsänomistajan mielestä liian alhaisella tasolla. Kurssilainen 54 MAKASIINI 8 • 2016 4656_.indd 54 1.12.2016 18.11
• ”Kurssilaisilla on metsää ympäri Suomen. Jos nuppineulan laittaisi kartalle metsäomistuksen kohtaan, niin se on ihan kuin haulikolla ampuisi. Metsää on niin Lapissa, Kuusamossa, Pohjanmaalla kuin Hämeessä”, Ekman kertoo. Tuore metsänäkemys kiinnostaa Peruskurssilaisia kiinnostaa Ekmanin mukaan nimenomaan tämän päivän metsänäkemys, joka on kaupunkilaistuneella nykysukupolvella aiempaa laajempi. Monille uusille metsänomistajille metsä ei merkitse pelkästään taloudellista hyötyä, vaan mukana on myös maisema-, ympäristö-, virkistysja luonnonsuojelullisia arvoja. ”Metsää katsotaan nyt uusilla silmillä. Halutaan, että metsä näyttää hyvältä. Halutaan myös varmistaa, että kun metsä aikanaan luovutetaan eteenpäin, se on silloinkin vähintään yhtä hyvässä kunnossa. Toki myös taloudellinen puoli on uusille metsänomistajille tärkeä, mutta ei enää se ykkösjuttu.” Helpointa uusille metsänomistajille vaikuttaa Ekmanin mielestä olevan perusasiat eli metsien käyttö. Vaikeinta on saatujen tietojen soveltaminen omaan metsään. Esimerkiksi puukaupan teko on teknisesti helpottunut, mutta kynnys tehdä ensimmäinen puukauppa on monelle vielä korkealla. ”Se on ehkä korkeammalla kuin aikaisemmin. Harvennuksia voidaan tehdä, kun tiedetään, että sen jälkeen metsä vielä näyttää metsältä. Uudistushakkuissa on jo huomattavasti korkeampi kynnys. Siinä joudutaan usein tukemaan uutta metsänomistajaa ja neuvomaan, että uudistus on seuraava järkevä askel tietyn kuvion hoidossa”, Ekman kertoo. Entä mikä yhdessä työparinsa Henri Suutarin kanssa pääkaupunkiseudulla opetusta antava Ekman pitää itse kurssin mukavimpana juttuna? ”Jokaisen teistä pitää miettiä omia tavoitteitanne metsissänne, ja suunnitelmia kannattaa tehdä myös pidemmällä ”Metsää katsotaan nyt uusilla silmillä. Halutaan, että metsä näyttää hyvältä.” Metsänomistajan tulevaisuus näyttää nyt valoisalta, Lars Ekman kannustaa. Peruskurssilta löytyy yhteinen keskustelupohja niin vanhemmalle kuin nuoremmallekin sukupolvelle. 55 MAKASIINI 8 • 2016 4656_.indd 55 1.12.2016 18.11
• ”On aina mukavaa tavata uusia metsänomistajia. Viimeinen luento kannattavuudesta, puukaupasta ja verotuksesta on minullekin luennoitsijana mielenkiintoinen, koska se tiivistää kurssitarjontaa aika paljon.” Haastavinta on tiivistäminen, kaikki tärkeimmät asiat pitäisi mahduttaa viiteen iltaan. ”Metsätalous kehittyy jatkuvasti, ja koko ajan tulee uusia asioita. Aika vähän vanhoista neuvoista kuitenkaan putoaa mitään pois. Koko ajan pitäisi pakettia hieman laajentaa.” Tietoa, jota muut panttaavat Laajan paketin kokoamisessa Ekman vaikuttaa onnistuneen. Kurssilaiset saavat perusopetuksen lisäksi myös tietoa asioista, jotka muut metsäalan toimijat pitävät visusti omana tietonaan. Ekman heijastaa seinälle kaavion, johon on kuvattu maan suurimmat puukaupan toimijat. Kuvaan on lisätty nuolia, jotka havainnollistavat sen, miten eri puukauppaosapuolten toiminta vaikuttaa puun hintaan. Luokassa on hetken hiljaisuus, kun kurssilaiset soveltavat ajatuksissaan tietoa omiin metsiinsä. Pian kädet kuitenkin kohoavat jo viittaukseen ja kysymykset terävöityvät, sillä nyt Ekman kertoo värikkäästi ja yksityiskohtaisesti, kuinka metsäyhtiöt ovat kasvattaneet tukin läpimittavaatimuksia ja suunnitelleet katkontamitan niin, että kuitukasa kasvaa suuremmaksi. ”Onko tälle tehtävissä mitään?” takapenkistä huikataan. Ekman nyökkää: aina on jokin konsti takataskussa. Sahat tarvitsevat tällä hetkellä erityisesti kuusitukkeja. Metsänomistajan kannattaa harkita tarkkaan, kenelle puunsa myy. ”Nyt eletään hyviä aikoja ja metsänomistajan tulevaisuus näyttää valoisalta. Puuta tullaan tarvitsemaan”, hän päättää luennon. Nimi ja asuinpaikka? Minna Kaarakainen Helsingistä. Metsäomistuksesi? Olen ollut kolmisen vuotta mukana kahden hengen metsäyhtymässä, jonka metsä on Sonkajärvellä. Millaista metsänomistaminen on ollut? Olen aika pihalla metsäasioissa. Siksi tulin peruskurssille. Mikä on ollut metsäasioissa helpointa ja mikä vaikeinta? Tässä vaiheessa mikään ei ole ollut varsinaisesti helppoa, sillä kaikki on yksinkertaisesti uutta asiaa minulle. En ole edes käynyt siellä metsässä pitkään aikaan. Mitä Metsään-peruskurssi on sinulle antanut? Ihan hyviä perusvalmiuksia ja ymmärrystä lähinnä suunnittelusta ja puukaupasta. Asioihin pitää vielä paneutua ja harkitsen jatkokurssille menemistä. Moni peruskurssilainen jatkaa opintojaan kevään viisiiltaisella jatkokurssilla, jonka paikat on jo nyt täyteen varattu. Kurssilainen 56 MAKASIINI 8 • 2016 4656_.indd 56 1.12.2016 18.11
• TACTIC GAMES OY Raumanjuovantie 2, PL 4444, 28101 Pori | Puh. (0)2 624 4144 | info@tactic.net | Youtube.com/TacticBoardGames | Tension 53692 X-Tiles 53689 3 + Muumi Ensimmäinen Alias Muumi Viidakkoseikkailu 4 + 5 + Junior Alias 53131 Loopin’ Louie 4 + 40957 Junapeli LATAA ILMAINEN SOVELLUS! 53666 4 + HURJAN HIENO KAKSIPUOLINEN PELILAUTA! Louie lähtee lentoon! Yritä pysyä Louien vauhdissa ja pidä kanalasi turvassa hänen sinkoilevalta koneeltaan! Miten hyvä sinun muistisi on? Kutkuttava Tension tarjoaa jännitystä koko perheelle! Hihityttävän hauska ja hurjan jännittävä sanaselityspeli lapsille! Viidakko on vallannut Muumilaakson, ja sinun tehtäväsi on etsiä sinne kadonneet tavarat ja hahmot! Selitä kuvia suoraan muumien ihanasta maailmasta ja matkaa kohti Muumitaloa! Hyppää puujunan kyytiin ja lähde metsästämään asemille kadonneita matkalaukkuja! Kerää pisteitä yhdistelemällä värejä, mutta muista, että nämä eivät olekaan aivan tavallisia laattoja… 8 + 7 + 53931 53930 Tänä jouluna PELATAAN! TÄYNNÄ POMPPIVAA JA SINKOILEVAA PELI-ILOA! 4657_.indd 57 1.12.2016 18.00
• KESÄKISA Olen useampana vuonna täällä Hämeenlinnassa käynyt etsimässä korvasieniä uuden avohakkuu-alueen reunoilta. Nyt aukealle istutetut kuusentaimet ovat terhakkaassa kasvussa. Tänä vuonnakin toukokuussa lähdin katselemaan, että vieläkö löytyisi korvasieniä. Kyllähän niitä muutamia löytyikin. Etsiessäni sieniä hivenen vanhan metsän puolelta katse pysähtyi kuusen juurella olevaan kääröön. Olin siitä enintään kahden metrin etäisyydellä. Laskin sienipussin maahan ja otin puhelimen taskusta ja kuvasin käärön. Kauriin vasa ei liikahtanutkaan vaan räpytteli suuria silmiään. Emoa ei näkynyt. Vasan oli varmaan syntynyt ihan hiljattain. Niin kaunista kohtaamista harvoin tulee vastaan. Kuvan ottamisen jälkeen poistuin hissukseen, ettei vasa häiriintyisi. Myöhemmin kävin tarkistamassa, etteihän vasa enää ole siinä puun juurella. KALEVI AHONEN Kohtaaminen sieniretkellä ja muita kesäkisan parhaita Sienet, marjat, puutyöt ja yllätykset kuuluvat metsänomistajan kesään, Metsälehden kesäkisan valiot osoittavat. Kuusen juurelta löytyi kauriin vasa. KAUNIS KOHTAAMINEN 58 MAKASIINI 8 • 2016 4642_.indd 58 2.12.2016 18.29
• Yhdeksi kesän 2016 kohokohdaksi muodostui taas monipuolinen rakentelu. Työstökohteena ja rakennusaineena suomalainen puu, mikäpäs muukaan. Vanha työpöytä tuotti hankaluuksia. Ei se huono ollut, mutta liian pieni. Paperit ja kirjoitustarvikkeet täyttivät pöytätilan eikä tietokoneellekaan jäänyt tilaa. Ehkä vanha pöytä sopisi paremmin kukkapöydäksi valonurkkaukseen? Mutta mitä vanhan pöydän tilalle? Työkaveri vinkkasi, että hänellä olisi lemiläistä kirjanpainajatoukan vaurioittamaa leveää tuppeensahattua kuusilankkua. Niitä jos laittaisi pari vierekkäin, niin saisi leveyttä tarpeeksi uutta pöytää varten. Halusin liittää pöydän kappaleet toisiinsa puuleikkauksin, mielellään kalanpyrstöliitoksella. Sitä varten tarvitsin sopivaa parrua pystytolpiksi. Vältän mielelläni rakentelussa lautatavaran standardikokoja, mutta tässä jouduin vähän tinkimään. Neljäneloset parrut kelpasivat, tosin muotoilin niitä hieman. Eivätkä nämäkään täyskanttisia olleet, joten sopiva rustiikkinen käsityön leima niihin jäi. Vaakatuet pystytolppiin tein entiseltä naapurilta saaduista, hänen tontillaan kasvaneesta saarnista sahatuista lankuista. Pitempi vaakatuki, joka jää pöydän taakse, on kaupasta ostettua höylättyä kakkosnelosmäntyä. Pientä sivutasoa voi käyttää kirjahyllynä tai aamukahvikupin tasona, koska se sijaitsee sohvan vieressä. Sivutaso on peräiKESÄN KOHOKOHTA Työkaveri vinkkasi, että hänellä olisi lemiläistä kirjanpainajatoukan vaurioittamaa leveää tuppeensahattua kuusilankkua. sin kesälomamatkalta Billnäsin ruukin museolta, jossa sijaitsee mukavan miehen ylläpitämä vanhojen huonekalujen rakentelupaja. Sain sieltä muiden ostosten kaupanpäälliseksi toista metriä höylättyä tervaleppää, josta katkaisin sopivan pätkän sivutasoa varten. Valmistin myös mitoiltaan 50 x 70 x 5 sentin suuruisen vetolaatikon, jonka sijoitin pöydän alle toiseen reunaan, jottei se veisi jalkatilaa. Käsittelin tarkoituksella hieman epätasaiseksi jätetyn pöydän pinnat ruskealla puuvahalla. Miten homma meni niin kuin omasta mielestä? Näin jonkin verran vaivaa kalanpyrstöliitosten tekemiseen. Lopputuloksena pöydästä tuli melkoisen tukeva. Materiaalit ehtivät kuivua ennen rakentamista aika pitkään, tosin ulkona melko viileänä kesänä. Tulevan talven aikana nähdään, miten puu kuivuessaan elää ja löystyvätkö liitokset. Kirjanpainajatoukan jättämät kuviot tuppeensahatun kuusilankun pinnassa tuovat eloa. Pieniä rakennusvirheitäkin löytyy, kuten harrastelijapuusepältä sopinee odottaakin. Lopputuloksena sain aikaan modernin, mutta toisaalta perinteisen työpöydän, joka voi kestää isältä pojalle. Paljonko pöydän valmistaminen tuli maksamaan? Ostetun puutavaran hinnaksi jäi viitisen euroa. Muutamia työkaluja, talttoja ja poranteriä tuli ostettua lisää. Joitain ruuvejakin pöytään tarvittiin, vaikka puuleikkaukset tein ilman niitä. Aikaa rakentamiseen tuli toki käytettyä, mutta niitä ei kesällä eikä lomalla lasketa. Mielihyvää sain lukemattoman määrän rakentamisen ja tulevien pöydän ääressä suunniteltavien projektien kautta. PASI AHVONEN Tulevan metsänomistajan vapaapäivä kolmivuorotyöstä. Tämän kesän ainoa mahdollisuus. Mahdollisuus ehkä moneen seuraavaan vuoteen. Koskaan ei voi tietää... Niitä joko tulee tai jää tulematta. Aina ei ole aikaa, aina ei pääse. Nyt pääsin. Niin kuin ennenvanhaan. Isä edellä, sankot kainalossa, Off haisee. Kavereita on riittämiin. Niitä yrittää tunkea korviin ja sieraimiin. Isän mukaan ollaan ihan kohta lähellä, tuon särkän takana niitä alkaa olemaan. Ja niitähän oli. Ja osa niin isoja että. Ei voi olla hymyilemättä. Kumarrus, tuleeko ennätys? Kolmetoista isoa hillaa yhdellä kumarruksella. Se jäikin ennätykseksi. Mutta ei yksitoista hillaa yhdellä kumarruksella ole huono sekään. Kyllä kannatti herätä sinä ainoana vapaapäivänä hieman aikaisemmin... SUVI HEIKKINEN HILLAA NIIN ETTÄ HYMYILYTTI Kesän ainoa hillaretki toi hyvän sadon. 59 MAKASIINI 8 • 2016 4642_.indd 59 2.12.2016 18.29
• PILKKEET: KOTIKUUSI TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI ” OI KUUSIPUU, oi kuusipuu”, raikaa laulu Puotilan ala-asteen pihalla Helsingissä. Koulun oppilaat ovat kerääntyneet katsomaan, kun pihalla kasvavaan kuuseen sytytetään jouluvalot. Koulun rehtori Tuomo Tommola pitää lyhyen puheen, jossa hän kertoo, että jouluvalot saanut kuusi ei symboloi vain joulun aikaa, vaan kertoo myös Suomen itsenäisyydestä. PuoKotikuusi sai jouluvalot Puotilan ala-asteen pihalla kasvavaan kotikuuseen sytytettiin itsenäisyyspäivän alla jouluvalot. Itsenäisyyden 50-vuotisjuhlan kunniaksi istutetuista kotikuusista on tehty myös videosarja. tilan ala-asteen pihalla kasvava kuusi on yksi Suomeen vuonna 1967 istutetuista 30 000 kotikuusesta. Ne istutettiin juhlistamaan 50 vuotta täyttävää itsenäistä Suomea. Kun Tommola vuonna 1991 aloitti työt Puotilan ala-asteella, ei pihalla kasvavan kotikuusen latvus vielä yltänyt katonharjan yläpuolelle. Kuuseen laitettiin tuolloin vuosittain jouluvalot, mutta pian puu kasvoi niin suureksi, ettei jouluvaloja enää saatu laitettua. Jouluvalojen sytyttämiseen tuli kuitenkin parinkymmenen vuoden tauko, kunnes kuuseen toissa vuonna päätettiin asentaa pysyvät jouluvalot. Nyt kuusi on jälleen jouluasussa itsenäisyyspäivän seudulta loppiaiseen asti. ”Varsinkin Puotilan pitkäaikaiset asukkaat, jotka ovat itse käyneet Puotilan ala-astetta ja joiden lapset nyt käyvät samaa koulua, arvostavat perinteen elvyttämistä”, Tommola sanoo. Hän kertoo, että niin koulun oppilaat kuin hän itsekin ovat ylpeitä kotikuusestaan. ”Kuusi on monella tavalla symbolinen. Se kertoo ajan kulumisesta ja kasvun ihmeestä. Se on myös pihan ainoa puu, jonka tausta tunnetaan.” Kotikuusille oma sarja Kotikuuset ovat saaneet myös oman videosarjansa. Kotikuusta etsimässä -sarja kertoo, mitä vuonna 1967 istutetuille kotikuusille nyt kuuluu. Videosarjan ensimmäinen, 6. joulukuuta julkaistu jakso tosin kertoo Helsingin Kaivopuistossa kasvavasta vuonna 1917 kylvetystä Itsenäisyyden kuusesta. Sarjan muut 19 jaksoa esittelevät Itsenäisyyden kuusen siemenistä kylvettyjä kotikuusia maakunta kerrallaan. ”Kaksi kotikuusen omistajaa esittelee jokaisessa jaksossa oman kuusensa. Jaksot ovat noin 15 minuutin mittaisia, ja niissä pääsevät esille myös maakuntien maisemat ja maamerkit”, kertoo Eno-verkkokoulun tuki ry:n pääsihteeri Mika Vanhanen. Kotikuusta etsimässä -sarja on osa yhdistyksen käynnistämää Tulevaisuuden kuusi -kampanjaa, joka juhlistaa itsenäisen Suomen satavuotisjuhlaa. Kampanja innostaa ihmisiä jatkamaan juhlakuusiperinnettä istuttamalla ensi vuonna tulevaisuuden kuusia. Kotikuusta etsimässä -sarjan jaksot julkaistaan nettisivuilla, jotka löytyvät osoitteesta kotikuusi.enoprogramme.org sekä Facebook-sivuilla Kotikuusi vuodelta 1967 ja Tulevaisuuden kuusi. Sivuilta löytyy myös kotikuusten omistajien kuusistaan lähettämiä kuvia ja tarinoita. Kotikuusen jouluvalot ilahduttavat puotilalaisia, kertoo rehtori Tuomo Tommola. 60 MAKASIINI 8 • 2016 4658_.indd 60 2.12.2016 18.43
• Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Lahjoja jotka aukeavat monta kertaa 4652_.indd 61 2.12.2016 11.15
• LUHTA LÖYTÖRETKIÄ KAMERAN KANSSA Luontokuva on usein viimeisen päälle järjestetty ja lavastettu. Tekniikan kehitys on kuitenkin tuonut uusia mahdollisuuksia kuvaamiseen. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA 62 MAKASIINI 8 • 2016 4637_.indd 62 2.12.2016 18.23
• Hakovaa metsoparvea voi lähestyä, jos on hyvä suojaväri ja enemmän jänistä kuin ihmisen pystypölkkyä muistuttava hahmo. 63 MAKASIINI 8 • 2016 4637_.indd 63 2.12.2016 18.23
• J oskus vuosituhannen vaihtuessa sain kiusallisen päähänpinttymän. Halusin valokuvata lintuja ja nisäkkäitä luonnossa patikoimalla. Kulkisin kairassa reppu selässä ja kamera joka hetki laukaisuvalmiina lännenmiehen revolverin tavoin. Oletettavasti lukija ei koe ideaa kummoiseksi. Onhan noita luontokuvia maailmassa! Niitä vain ei synnytetä retkeilemällä. Jos vähän kärjistää, luontokuva otetaan luonnon sijaan studiossa. Lintulauta kuvaa mainiosti luontokuvastudion ideaa. Jos haluat ikuistaa metsän tiaisia, lintulauta pitää siirtää pihasta metsään. Saattaa käydä myös niin, ettei sopivalta korkeudelta löydy kuvauksellista oksaa. Sen joutuu haalaamaan muualta ja köyttämään tai naulaamaan sinne, missä valo ja tausta näyttävät hyvältä. Kuvausvaiheessa linnut saavat murkinaa vain kepin nokassa törröttävästä kupista, joka asetellaan sopivasti lavasteoksan eteen. Ja hupsista. Kuusi-, töyhtöja hömötiaiset odottelevat vuoroaan, komeilevat ja poseeraavat toistuvasti sillä kuvauksellisella oksalla. Aikanaan asetelma kyllästyttää, joten oksa ja tausta vaihdetaan toiseen. Kamera kädessä pitkin metsiä tarpomalla tuntuu Aavistelin voivani loihtia jotain, mitä ei ollut aiemmin tehty. Jos kuvattavia ei erikseen houkutella, piiloteltta on parasta naamioida hyvin. Tästä valokuvasin kurkien syysparvia. aivan toivottomalta napata ihmiselämän aikana edes yksi samantasoinen tinttikuva. Karhu auton ratissa Kun samoja konsteja sovelletaan karhun ja ahman ikuistamiseen, työmäärä ja budjetti tuhatkertaistuvat. Kuvaaja tai tarkkailija tarvitsee lukittavan mökin. Lisäksi sekä houkuttimien levitys että petojen tassuttelu kuluttaa maan niin kuralle, että vain pitkän kaukolinssin läpi ja tarkasti valittuun suuntaan maisema näyttää luonnolta. Monivuotisen massiivisen ruokinnan seurauksena syntyy ihmisen aikaansaamaa todellisuutta, jota paljaassa luonnossa ei ole. Eloja valokuvien huikeat suden ja karhulauman kohtaamiset tapahtuvat oikeasti vain niiden kuvaamiseen rakennetuilla paikoilla. Karhuja ja ahmoja on houkuteltu herkkupaloilla sekä petäjänlatvaan että lampeen uppeluksiin. Jos halutaan, ne saadaan istumaan vaikka auton rattiin. Luontokappaleet suhtautuvat valokuvaajien kotkotuksiin moralisoimatta ja hyväntahtoisesti. Valokuvamalli saa palkkion poseerauksista sekä etumaksuna että jälkikäteen. Ongelmallisempi on marjastajan tai pienen koululaisen näkökulma. 64 MAKASIINI 8 • 2016 4637_.indd 64 2.12.2016 18.23
• Itärajan kaupallisten karhunkatselupaikkojen on ennustettu vaarantavan yleistä turvallisuutta. Vahingoilta on vältytty mitä ilmeisimmin metsästyksen seurauksena. Liian uhmakas tai kesyyntynyt peto päätyy taljaksi seinälle. Studiosta löytöretkelle Pystytin tiaisille ruokintapaikkoja metsään jo 1960-luvun puolivälissä. Karhuja houkuttelin kotieläinten raadoilla aivan ensimmäisten joukossa vuosikymmen myöhemmin. Maisemia kuvatessa ja vielä useammin vain huvin vuoksi olen toisaalta retkeillyt vähän kaikkialla, minne vain jalkaisin tai sukset jalassa pääsee. Minulla halu soveltaa maisemakuvaajan työtapoja eläinkuviin sai kimmokkeen uudesta tekniikasta. Kun digikenno korvasi filmin, kamppeet keventyivät, niillä ulottui kauemmaksi ja ilman jalustaa pärjäsi vähemmässä valossa. Aavistelin voivani loihtia jotain, mitä ei ollut aiemmin tehty. Hiivin metsän piiloissa ja porskutin aapasuon autiudessa, mutta vähitellen mieluisimmaksi löytöretkien ympäristöksi muodostui puuton tunturiylänkö. Kaikista kuviteltavista eläinkuvaustavoista vierastan eniten tähtäilyä auton ikkunasta. Suomessa tunturilajisto elää vähintään kilometrien päässä maanteistä. Monet nelijalkaiset ja siivekkäät tundralajit ovat mukavan pelottomia. Leivän haaskausta Valokuvausretkien todellisuudessa uusiin työtapoihin sekoittui tuota pikaa sitä vanhaa ja hylättyä. Myyrävuonna pienet karvapallerot möyrysivät telttani alla, nakertelivat eväspusseja ja häiritsivät nukkumista. Sain niistä kuvia vasta sen jälkeen, kun murensin leipäviipaleen kuvaushaaskaksi myyränkolon eteen. Leireilyn loppuun kestänyt ruokinta pelasti myös teltan ja yöuneni. Naalikuvia saadakseni hajustin itseni eläväksi haaskaksi metsästäjien houkutuslöyhkällä. Vähitellen tyydyin yksinkertaiseen havaintoon. Kesyt kiirunat ja tunturikihut eivät tarvitse houkuttimia eivätkä tilapäistäkään studiota. Lapinmyyrä ja kuukkeli puolestaan vaativat palkkion mallintöistä, joskus pahalla, jos ei hyvällä tule. Kaikilla työtavoilla pelkkä ihmisen kohtaaminen vaikutti kuvattavien käytökseen. Viimeisintä asennettani voisi hienosti kutsua pragmaattiseksi. Ensimmäisillä vaellusreissuilla tähtäilin lintuja ja nisäkkäitä pisimmällä kauko-objektiivilla, maisemia paljon avarammin linssein. Joskus piekana liiteli yli ja kamerassa törrötti laajakulmakakkula. Raksutin turhautuneena muutaman ruudun. Vasta myöhemmin ymmärsin saaneeni hölmön tuurilla reissun parhaan kuvan. Vähitellen havittelin yhä useammin näkymiä, jotka olivat kuin maisemaja eläinkuvien ristisiitoksia. Erään ystäväni mukaan kuvista ei aina selvinnyt, mihin olin pyrkimässä. Mieli ylevänä uskoin löytäneeni ikioman tyylin – ainakin hetkeksi. Alla: Joskus kuvat huijaavat tahattomasti. Näistä koppeloista on haluttu joulukortti, vaikka linnut on ikuistettu kevätsoitimella takatalvessa. Talvipakkasella kiiruna on niin kesy, että sitä voi kuvata ilman mitään valmisteluja tai houkutuksia. 65 MAKASIINI 8 • 2016 4637_.indd 65 2.12.2016 18.23
• L uonnonvarainen villikalkkuna (Meleagris gallopavo) on suurikokoinen kanalintu, joka on peräisin Meksikosta ja levinnyt laajalti Pohjois-Amerikkaan. Siellä se on tärkeä riistalintu. Villikalkkunalla on kuusi alalajia. Niistä suurin, yli 10 kiloa painava lintu, asustaa Yhdysvaltain itärannikolla. Vanhalle mantereelle kalkkunat kulkeutuivat vasta 1500-luvun puolivälin jälkeen, kun espanjalaiset merimiehet toivat niitä mukanaan palatessaan löytöretkiltään uudelta mantereelta. Näistä maahanmuuttajista polveutuvat tämän päivän jalostetut kalkkunat eli kesykalkkunat. Villikalkkunaa on Euroopassa istutettu Saksaan. Euroopassa kalkkuna oli pitkään herrojen herkkua. Vuonna 1570 kalkkunoita oli tarjolla Ranskassa Kaarle IX:n hääpöydässä, 1630-luvulta lähtien se alkoi yleistyä Keski-Euroopan yläluokan keittiöissä. Koko kansan ulottuville kalkkunanliha tuli laajasti vasta 1900-luvulla. Kalkkunanliha on vaaleahkoa ja yhtä mureaa kuin broilerinliha. Yhdysvalloissa sitä syödään keskimäärin 7,4 kiloa henkeä kohti vuodessa, Euroopassa 3,5 kiloa. Suomessa kalkkunoita on kasvatettu 1950-luvulta lähtien ja nykyään lintua syödään vuodessa 1,8 kiloa henkeä kohden. Suomessa on lähes 40 kalkkunantuottajaa, mutta lintuja tuodaan myös ulkomailta. Amerikassa kalkkunaa syödään eniten kiitospäivänä marraskuun lopulla. Meillä kalkkunan kulutus on korkeimmillaan joulun aikaan. Mehevä jouluhalko Jouluhalko (Bûche de Noël) on ranskalaisten suosima jouluherkku. Se on lähtöisin kelttiläisestä perinteestä, jossa talvipäivänseisausta eli vuoden lyhyintä päivää juhlittiin polttamalla suuri halko, joka symboloi aurinkoa. Katolinen kirkkokaan ei pystynyt tukahduttamaan pakanallista perinnettä. Keskiajalla se monipuolistui niin, että polttamisen jälkeen tuhka kerättiin talteen seuraavaksi vuodeksi. Tavan uskottiin tuottavan onnea ja varjelevan onnettomuuksilta. Kaupungistumisen takia suuren halon polttaminen kävi vaikeaksi. Niinpä se korvattiin pienellä oksalla, joka asetettiin keskelle pöytää ja ympäröitiin erilaisilla herkuilla. Oksa muuttui 1800-luvun lopulla vähitellen leivokseksi. Metsämarjat tekevät tästä halosta suomalaisen. Koska resepti on maidoton, sokeriton ja vehnätön, se sopii erikoisruokavaliota noudattaville. Mehevä halko on toki terveellinen vaihtoehto joululeivonnaisten valikoimiin kaikille muillekin. JOULUPÖYDÄN HERKUT Suomessa kalkkuna on jouluruokaa. Sen päälle maistuu sokeriton versio jouluhalosta. TEKSTI JA KUVAUSJÄRJESTELYT MARJA HARTOLA KUVAT MARIA GRÖNROOS METSÄMIEHEN JOULUKALKKUNA 1 kalkkuna, noin 6 kg 0,5 sitruunan mehu 2 tl kurkumaa 2 tl currya 2 tl paprikaa 4 tl yrttimausteita 1 rkl murskattuja katajanmarjoja 1,5 rkl suolaa 3-4 dl vettä Täyte 3 omenaa lohkottuna 1 dl puolukoita Jos kalkkuna on pakastettu, sulata sitä jääkaapissa ämpärissä 2–3 vuorokautta. Ota se huoneenlämpöön pari tuntia ennen paistamista. Hiero sitruunan ja mausteiden seos kalkkunan pintaan ja sisään. Laita täytteet linnun sisään. Nosta kalkkuna uunipannulle. Sido siiventyngät tarvittaessa. Työnnä paistomittari kalkkunan paksuun rintalihaan. Kaada uunipannulle vettä, lisää tarvittaessa. Kypsennä kalkkunaa 150 asteessa noin 3–4 tuntia, kunnes paistomittari näyttää 78–80 astetta. Valele kalkkunaa paiston aikana useasti vuoassa olevalla nesteellä. Tee paistoliemestä kastike suurustamalla kermalla ja jauhoilla. Tarjoa esimerkiksi keitettyjen porkkanoiden ja perunoiden sekä puolukkatai karpalohillon kera. TAPION PÖYTÄ Joulukauden juhlapöytään voi valita vähärasvaisemman kalkkunan tutun kinkun sijaan. 66 MAKASIINI 8 • 2016 4635_.indd 66 2.12.2016 18.20
• Jouluhalko muuntuu suomalaiseksi joululeivonnaiseksi metsämarjojen avulla. SUOMALAINEN JOULUHALKO Kääretorttupohja 4 kananmunaa 1 dl hunajaa 1,5 dl perunajauhoja 3 rkl kaakaojauhetta 1,5 tl leivinjauhetta kookoshiutaleita Sekoita kuivat aineet keskenään. Vatkaa munat ja hunaja vaahdoksi, lisää kuivat aineet siivilän läpi. Kaada seos leivinpaperin päälle uunipannulle. Paista 200 asteessa noin 10 minuuttia. Levitä kookoshiutaleita leivinpaperin päälle ja kumoa levy siihen. Täyte 3 dl hilloa (esimerkiksi sokeritonta omena-, luumutai viikunahilloa, lisää vähän puolukkatai vadelmasurvosta) 2–3 dl makeuttamatonta soijajogurttia Levitä täytteet kääretorttupohjan päälle. Kääri torttu rullalle. Laita rulla tarjoiluastiaan. Päälle 100 g voita 200 g tummaa suklaata (75%) 2 dl kaura-kookoskermaa (esimerkiksi go-green vispi) Sulata suklaa ja anna jäähtyä. Vaahdota voi, lisää suklaa ja kookoskerma. Levitä seos kääretortturullan päälle ja reunoille. Tortusta voi leikata pieniä oksantynkiä puunrungon reunoille. Vedä rungon pinnalle haarukalla raitoja. Koristele karpaloilla ja mintunlehdillä tai mustikanvarvuilla. Torttu on parhaimmillaan seuraavana päivänä, jolloin se on sopivasti kostunut. 67 MAKASIINI 8 • 2016 4635_.indd 67 2.12.2016 18.20
• Voit vastata kyselyyn myös Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti. fi, kysely löytyy palvelun etusivulta Nyt-osiosta. Kaikkien 20. joulukuuta mennessä tulleiden vastausten kesken arvomme kaksi noin 80 euron arvoista otsalamppua. Viime numeron suosituin juttu oli reportaasi ”Julma-Ölkyltä Muikkupurolle”, joka kertoo Hossan tulevasta kansallispuistosta. Arvonnassa Lapuan Kankureiden villahuovan voittivat Terttu Ala-Panula Vantaalta ja Liisa Moisanen Paltamosta. Kiitos kaikille palautteesta! MISTÄ PIDIT? TAMMIKUUN Metsälehti Makasiinin teemana on metsäverotus. Voit lähettää meille siihen liittyviä kysymyksiä. Valitsemme mielenkiintoisimmat kysymykset ja vastaamme niihin lehdessä. Voit myös kommentoida verotusta tai kertoa omia kokemuksiasi. Kaikki kysyjät ja kommentoijat osallistuvat arvontaan, jossa voi voittaa tehokkaan Pezl-otsalampun. Lähetä meille postia viimeistään 20. joulukuuta. Kerro samalla, mikä oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli? Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten? Lähetä vastauksesi osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kysy metsäverotuksesta! METSÄMIESTEN SÄÄTIÖN APURAHAT VUODELLE 2017 Metsämiesten Säätiö myöntää vuonna 2017 apurahoja 1,5 miljoonaa euroa rahoitusstrategiansa mukaisiin kohteisiin, joita ovat: • tutkimus, • koulutus, • hyvinvointi, • viestintä ja • metsäkulttuuri. Tarkemmat tiedot apurahojen suuntaamisesta sekä hakuohjeet saa osoitteesta www.mmsaatio.? > Apurahan hakeminen. Siellä on myös linkki apurahojen hakuja hallintajärjestelmä Kasööriin, jota kautta apurahat haetaan 1.12.2016-31.1.2017. Apurahoja myönnetään yksittäisille henkilöille, yhteisöille ja työryhmille hankkeisiin, jotka voivat olla myös monivuotisia. Apuraha myönnetään kuitenkin aina vuodeksi kerrallaan hankkeen edistymisen mukaan. Siksi usean vuoden hankkeissa apuraha on haettava aina vuosittain uudelleen. Apurahojen myöntämisestä päätetään maaliskuussa. Ensimmäiset sopimusten mukaiset vuoden 2017 apurahat on mahdollista maksaa huhtikuussa. APURAHAT LUKIJALTA METSÄLEHTI.FI-verkkosivuston uudistus keräsi paljon kiitosta palautekyselyssä. Lähes kaikkien vastaajien mielestä uusi sivusto on parempi kuin vanha. Kiitosta sai muun muassa runsas kuvien käyttö: ”Kuvia näkyy käytetyn paljon, mikä on hyvä. Kuvien laatu Lukijoiden kuvissa on parantunut, kiitos siitä! Kai tähän tottuu, vaikka ei entinenkään verkkopalvelu minusta huono ollut.” ”Pirteä ja värikäs yleisilme. Alkuvaikutelma myönteinen. Toimii.” ”Ensitottumisen jälkeen näyttää paremmalta. Kokonaisuus on selkeä ja helposti luettavissa. Keskustelupalstakin näyttää selvemmältä.” Aina kuitenkin löytyy parannettavaa: ”Fonttia yksinkertaisemmaksi, on nyt hieman hienostelevan ja vaikeahkon näköinen. Etusivu ”Pirteä ja värikäs” on siinä kinttaalla, että onko liian pitkä. ” ”Jos sivustoa ei olisi muutettu niin radikaalisti kertaheitolla...” ”Keskustelupalstan viestejä voisi vähän rajoittaa, kun joillakin menee välillä överiksi.” Kyselyyn vastanneiden kesken arvoimme kolme reppua. Ne lähtevät Jari Grekulalle Pattijoelle, Eero Jokimiehellle Lappeenrantaan ja Minttu Murtomäelle Nastolaan. Kiitos kaikille palautteesta! 68 MAKASIINI 8 • 2016 4653_.indd 68 2.12.2016 18.19
• PALVELUKSEEN HALUTAAN LUKIJALTA METSÄLEHTI Makasiinissa (27.10.) esiteltiin Luken havupuiden solukkolisäystutkimusta. Onnistuessaan se voi tuoda uusia mahdollisuuksia tuottaa nopeakasvuisia tai muita arvokkaita ominaisuuksia omaavia kloonitaimia. Mitä lähemmäksi tällaisten taimien hinnat tulevat siementaimen hintaa, sitä yleisemmäksi menetelmä kehittyy. Ja mitä arvokkaampaa aineistoa pystytään kloonaamaan, sitä suurempi tämä hintaero voi olla. Maailmalla on kymmeniä vuosia oltu ”lähellä” sellaista ratkaisua, että havupuiden siemenviljelysiemen voitaisiin korvata somaattiseen embryogeneesiin perustuvilla keinosiemenillä. Tähän ei ole vielä missään päästy. Arosen Metsätieteen aikakauskirjan (1/2011) artikkelin mukaan pisimmällä ollaan radiatamännyllä ja loblollymännyllä. Näiden hyvin nopeakasvuisten puulajien solukkolisättyjä taimia tuotetaan vuosittain jo kymmeniä muttei vielä satoja miljoonia. Tämän vuoksi pidän hyvin todennäköisenä, että solukkolisäys on meillä vielä hyvin pitkään erikoismenetelmä. Sillä tuotetaan vain sellaista materiaalia, josta ollaan valmiit maksamaan tuntuvasti enemmän (esimerkiksi visakoivu) kuin metsätaimista, joista kasvatetaan puuta bulkkituotteita valmistavalle teollisuudelle. Solukkolisäys lääkkeenä siemenpulaan on kaiken kaikkiaan epärealistinen keino. Jotta solukkolisäys voisi tuoda apua siemenpulaan, tarvitaan solukkolisäyslaboratorio, jossa voidaan tuottaa ”alkioita” kymmeniin miljooniin taimiin. Tällaisen laitoksen ja osaavan henkilöstön seisottamisessa hyvinä siemenvuosina ei ole mieltä. Lähtökohta siis on, että tämä suuremman jalostushyödyn omaava solukkolisätty materiaali menee käyttöön ja siemenistä kasvatetaan Solukkolisäys ei tuo vielä apua siemenpulaan n e n i a li t t a m m a n a l a ä s t e M n a n n i k n a h n u u p . n ii v ä t h e t n ii s il o u p i n o m f o t s o m e h t e k a M t s e r o F ä s t e M ä s t e M a a t s a v e S . a s s e m o u S a s s a i g r e n e ä s t e m a j a s s a p u a k u u p a j a t h o j a n i k k r a m n o t s e r o F ä s t e M t a v a t t a k e ll i n e s ä j a j a t s i m o n a n n u k s u u s O o t ti il ä s t e M ö it h y o m e a a o jr a t a j a t s a n n i k n a h n u u p n i p u o r G 6 1 1 n i o n u u l u u k n a a t n u k s u u s O o t ti il ä s t e M .t u l e v l a p n o d i o h n o n n o u l a j n ä s t e m ä k e s n a p u a k u u p . ä t s i s t e m s i y ti s k y n e m o u S t e l o u p s e h ä l ä s n e e t h y t a v a t s i m o a k t o j , a a j a t s i m o n ä s t e m n e r a a s a ti i V ä t s i n n y y m n e d i u l e v l a p ä s t e m a j a p p u a k u u p n a a m a a t s a v a a ji t n u t n a i s a ä s t e m e m m e a H .i s e v e n n o K a n a k k i a p o t s i m i o t a j a n e e u l a i m i o t e ll ir ii p a t n i k n a h : t e s k y t y ll e d E ä y k y k ä k e s a j o ti a t s u t u k i a v o r o u v ä i v y h , a t s u t u l u o k a a v u tl e v o s n ä ä v ä t h e t a tl i o ji k a h e m m ä t y ll e d E a t s i v ii t k a a j a t s i m a a s o n a l a a a v u tl e v o s e m m a t s o v r A . n ö h ö y t n e e s il l e s k o l u t a j n e e s i ä n e s ti .i s k u d e n a a t o s t a k ä t s i v ä t h e t a t s i v a a t s a v s u m e k o k i p m e i A . ä t t y y s i k n e h u l e v l a p a j -i t n i o n i k k r a m : a s s e e t t i o s o ä s s e n n e m 6 1 2 . 2 1 . 3 2 u k a h a j t o d e i t ä s i L m o c . p u o r g a s t e m ä s t e M , d r a o B ä s t e M , e u s s i T ä s t e M t a v o t e e u l a a t n i m i o t e k ii l n e S . ä ji v ä k ä ll e d e n e d u o l a t o i b n o p u o r G ä s t e M . 6 9 n i o n ä ö t s ö li k n e h a j a o r u e a i d r a jl i m 5 il o o t h i a v e k ii l 5 1 2 n e d o u V . t s e r o F ä s t e M ä k e s d o o W ä s t e M , e r b i F . a s s a a m 3 n i o n a a t n i m i o t n o a ll i n r e s n o K vastaavasti vähemmän. Käsittääkseni solukkolisäys on jo nyt hyvä työkalu lyhentää jalostussykliä. Aito massalisäys voi joskus tulla kannattavaksi meilläkin, kuten kansainväliset esimerkit viittaavat. Siihen asti, kunnes solukkolisättyjen taimien osuus metsänviljelyssä on useita kymmeniä prosentteja, jalostuksen hyödyntäminen perustuu vääjäämättä siemenviljelyksiin. Siksi siemenhuolto on saatava hyvään kuntoon – tai ainakin yhtä hyvään kuin se on Ruotsissa. Väitän, että siemenviljelmien hoitoon ja koko siemenhuollon laatuketjuun panostaminen on tehokkain ja nopeimmin vaikuttava keino torjua siemenpulaa. Juice Leskistä aikoinaan kritisoitiin siitä, ettei hän jätä tilaa nouseville kyvyille. Juicen vastaus oli, että markkinat siirtävät hänet sivuun heti, kun nuoret tekevät parempaa rokkia kuin hän. Tämä pätee solukkolisäykseenkin: se ei tuo apua, vaan se syrjäyttää vanhan. Markkinat ratkaisevat milloin ja missä määrin. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, ettei tuo hetki ole ihan lähellä. MMT HEIKKI SMOLANDER Suonenjoki 69 MAKASIINI 8 • 2016 4653_.indd 69 2.12.2016 18.19
• Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka IBAN-tilinumero BIC-koodi MAKASIINIRISTIKKO 70 MAKASIINI 8 • 2016 4634_.indd 70 2.12.2016 18.18
• 70 VUOTTA 23.12. Mikko Ojala, Metsänhoitoyhdistys Lounametsän valtuutettu, Lieto 60 VUOTTA 15.12. Tarja Hämäläinen, Suomen metsäkeskus, kaakkoinen palvelualue, asiakkuuspäällikkö (perhepiirissä) 22.12. Erkki Harjuniemi, Metsänhoitoyhdistys Länsi-Pohjan metsäneuvoja, Tervola 50 VUOTTA 22.12. Hannu Hietasalo, Metsänhoitoyhdistys Savotan metsuri, Syvärinpää (ei juhlia) MERKKIPÄIVÄT Metsäkustannus Metsälehden mediamyynnin myyntipäälliköksi on valittu Tuomo Vuorinen (48). Pitkään media-alalla työskennellyt Vuorinen aloitti työt Metsäkustannuksessa marraskuun lopulla. Aiemmin mediamyynnistä vastannut Jarmo Rautapuro on siirtynyt eläkkeelle. Metsämiesten Säätiö Metsämiesten Säätiön hallitus valitsi syyskokouksessaan metsäneuvos Ilpo Tikkasen edelleen säätiön hallituksen puheenjohtajaksi. Hän on toiminut tehtävässä vuodesta 2011. Varapuheenjohtajaksi valittiin metsätalousneuvos Matti Malkamäki. Hallituksen jättävä Kalevi Hänninen kutsuttiin Metsämiesten Säätiön kunniajäseneksi. Hän on ollut Säätiön hallituksessa vuodesta 1996 alkaen. NIMITYKSET Tämän Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 22.12. osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 8”. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. MAKASIINIKRYPTO 8 Palkinnot Makasiiniristikosta 7 on arvottu seuraaville kolmelle: Aino Fant, Bryssel, Irene Siitonen, Ruovesi ja Tuomo Yrjänheikki, Tapio. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Soidinkuja 4 Tunnus 5011305,Info:00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden ??/?? 2017 alkaen (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 124 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 138 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 69 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 76 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 68 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 73 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 38 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10?%. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315?49?840. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteenmuutos ??/?? 2016 ??/?? 2016 Metsäkustannus maksaa postimaksun Maistraatinportti 4 A Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 VASTAUSLÄHETYS + Lehden saajan osoite Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot SUKUNIMI ETUNIMI SUKUNIMI ETUNIMI LÄHIOSOITE LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PÄIVÄYS ??ALLEKIRJOITUS?????????PUHELIN ASIAKASNUMERO Makasiiniristikko 7, oikea ratkaisu 4634_.indd 71 2.12.2016 18.18
• PILKKEET kaa Atlantilla, Kanadan saniaisten itiöt eivät ehdi siihen kyytiin. Tavallisten lajien kuten kallioimarteen tai metsäalvejuuren itiöiden kaukolentoja emme havaitse. Joskus kuitenkin joku vieras laji ilmaantuu koristamaan havumetsiämme. Pielavedellä kasvoi 1920-luvulla onnistuneen kaukolennon tuloksena piikkihärkylä, yksi ainoa ruusuke. Lopulta se hävisi, ehkä innokkaiden kasviharrastajien riistettyä siitä liian monta lehteä. Kampasaniaista, jonka yhtenäinen levinneisyysalue kattaa läntisen Euroopan mereiset alueet, on tavattu eri puolilta Suomea toistakymTEKSTI SEPPO VUOKKO KUVA JORMA PEIPONEN SANIAISTEN itiöt ovat hyvin pieniä ja voivat kulkeutua tuulen mukana tuhansia kilometrejä. Valtamerten saarilta ja tropiikista on lukuisia esimerkkejä saniaisten onnistuneesta leviämisestä tuhansien kilometrien päähän – esimerkiksi Afrikan vuorilla ja Andeilla on yhteisiä lajeja. Pohjoisamerikkalaisia lajeja tapaa Euroopasta, vaikka länsituulet ovat vallitsevia. Lännestä saapuvat matalapaineet syntyvät tropiikissa ja ohittavat Amerikan manteren viileät osat kauTuulen tuomaa Yksinäinen kampasaniainen eteläsuomalaisessa metsässä. Siinä on vain kasvulehtiä, itiölehdet olisivat kapealiuskaisina nimensä veroisia. MÄNTÄN Serlachius-museot esittelee uudessa näyttelyssä maisemataiteen klassikoita meiltä ja muualta. Esillä on kuuluisia nimiä kuten Akseli Gallen-Kallela, Claude Monet ja Camille Pissarro. Maisema-aiheista tuli itsenäinen taiteenlaji Hollantilaiset jäällä Antoni van Verstralenin Hollantilainen talvimaisema 1600-luvulta, öljy puulle, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö. VIELÄ ehdit tutustua Hyytiälän kesä 1936 -näyttelyyn metsämuseo Lustossa. Se kertoo metsäylioppilaiden käytännön harjoittelusta ja huolettomista päivistä Juupajoella 80 vuotta sitten. Näyttely on avoinna 8.1.2017 saakka. Kesällä 1936 mentä kertaa. Useimmiten paikalla on ollut vain yksi ruusuke, mutta Ahvenanmaalla ja Porvoon lähellä on kasvanut myös useampia yksilöitä. Mikään esiintymistä ei kuitenkaan ole jäänyt pysyväksi. Syy onnistuneiden kaukoleviämisten vähäisyyteen on saniaisten lisääntymisbiologiassa. Itiöstä kasvaa alkeisvarsikko, jonka pinnalle kehittyvät siittiöitä ja munasoluja tuottavat elimet. Useilla saniaisilla alkeisvarsikot ovat yksineuvoisia, siis joko tyttöjä tai poikia. Nekin lajit, joilla alkeisvarsikossa syntyy sekä siittiöitä että munasoluja, voivat edellyttää naapuriapua: oma siittiö ei kelpaa munasolulle. Onnistunut kaukoleviäminen edellyttää silloin, että samalle paikalle osuu vähintään kaksi itiötä korkeintaan muutaman sentin päähän toisistaan niin, että siittiö pystyy uimaan naapurin munasolun luo. Vasta hedelmöityneestä munasolusta syntyy uusia itiöitä tuottava saniaiskasvi. Kampasaniaisen suhteellisen runsaat kaukoleviämiset selittää ehkä se, että se hyväksyy omankin siittiön munasolunsa hedelmöittäjäksi. Puista tiedetään, että itsesiitoksen tuloksena syntyneistä siemenistä kasvaa heikompilaatuisia kasveja kuin ristisiitoksesta syntyneitä. Ehkä sama pitää paikkansa saniaisissa. Yksi itsesiitoksessa syntynyt saniaiskasvi ei riitä lisääntyvän populaation perustajaksi, vaan se kuolee jälkeläisittä. vasta 1500-luvun lopulla Alankomaissa. Taidesäätiön kokoelma sisältää useita varhaisen maisemataiteen helmiä, koska Gösta Serlachius piti erityisesti niistä. Osa maalauksista on konservoitu tätä näyttelyä varten. Nähtävänä on muun muassa Antoni van Verstralenin Hollantilainen talvimaisema, joka leppoisasta tunnelmasta huolimatta kuvaa Eurooppaa noihin aikoihin koetellutta ”pientä jääkautta”. Tuolloin sää viileni niin paljon, että Lontoon Thames-joki ja Hollannin kanavat jäätyivät talvisin. Tavallista kylmempää oli myös Suomessa, missä 1600-luvun lopulla koettiin ankara nälänhätä. Sen seurauksena kolmannes kansasta menehtyi. 72 MAKASIINI 8 • 2016 4633_.indd 72 2.12.2016 18.18
• METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 Telefax 09 315?49?879 E-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?802 040 516 4000 AD Anna Back p. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?803 Eero Sala p. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä 0400 818 078 Anne Helenius 050 309 9717 (ma) Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 315?49?805 0400 973457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä p. 09 315 49845 0400 894080 pl 39 40101 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. 09 315?49?873 050 389 0590 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. 09 315 49 848 040 596 2200 (ilmoitukset@metsalehti.fi) Myyntipäällikkö Myyntipäällikkö Heta Välimäki (perhevapaalla) Pasi Myllymaa p. 050 5114 525 MYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 050 436 9700 ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Asiakaspalvelusihteeri Helena Alatalo p. 09 315?49?842 Katja Raninen (perhevapaalla) Palvelupäällikkö Mari Lindström p. 09 315 49844 Metsätaloudellinen ammatti­ lehti, Tapion julkaisu 84. vuosikerta, perustettu 1933. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355­0893 Makasiinin levikki: 31 771 (lt/15) Painopaikka Paperit Forssa Print 2016 G­print 170 g Novapress Silk 80 g PEFC/02-31-162 UUSI JUTTUSARJA TAIMIKONHOIDOSTA ALKAA Ensi numerossa METSÄLEHTI MAKASIINI 1/17 ILMESTYY 19.1. SEURAAVA METSÄLEHTI ILMESTYY 22.12. Metsäverotus Asiantuntijan vinkit veroilmoituksen tekoon A N N A BA CK 4632_.indd 73 2.12.2016 18.17
• TEKSTI ANNE HELENIUS KUVAT ELSE KYHÄLÄ ”ALOITIN koivuvanerista tehtyjen koristeiden ja korujen valmistamisen kuusi vuotta sitten. Sain ajatuksen kristalleista, jotka olisivat puisia, suomalaishenkisiä. Olin aikaisemmin käyttänyt valmistukseen metallilankaa ja lasikristalleja, mutta minua vaivasi se, etteivät tuotteet olleet niin suomalaisia. Sitten päivätorkuilla mieleeni tuli välähdys kattokruunusta, jossa on puisia kristalleja. Siitä aloin ideaa kehittelemään ja testaamaan. Koivukristallikoristeet valmistetaan kotimaisesta koivuvanerista, joka on todella hyvä materiaali. Se kestää käsittelyä ja kosteutta, sitä voi värjätä ja se toimii hyvin laserleikkauksessa. On tosin vaatinut pitkän tuotekehitystyön, että tuote on saatu toimivaksi. Käytän eri tavoin käsiteltyjä vanereita, sillä eri mittakaavoissa ja malleissa materiaalivaatimukset vaihtelevat. Suunnittelen mallit itse ja kolme eri laserleikkaajaa leikkaa ne. Värjään ja kokoan osat pajassani apulaisteni kanssa. Ideoita ja inspiraatiota saan luonnosta: melon, vaellan ja liikun paljon luonnossa. Minulle se on nollausta ja oman tilan ottamista. Olen silloin pois mainonnan ja markkinoinnin maailmasta, jossa muuten tarvitsee olla paljon juuri tähän aikaan vuodesta. Vaikka teenkin koivuvanerista himmeleitä, kuusen latvatähtiä ja muita kuuseen sopivia koristeita, en kutsu niitä varsinaisesti joulukoristeiksi. Myyn tuotteita ympäri vuoden. Voitin juuri Halo-ketjukorusarjallani Suomen Kädentaidot 2016 -uutuustuotekilpailun. Myyn tuotteitani Suomessa ja jonkin verran ulkomailla. Kiinnostusta on erityisesti Ruotsin ja Japanin suunnalta. Liiketoiminta vie tässä joulun alla lähes kaiken aikani, ja jatkossa suunnittelen satsaavani erityisesti kansainvälistymiseen.” KOIVUSTA KRISTALLEJA Muotoilija Elina Mäntylän vanerista tekemät koivukristallit sopivat vaikka joulukoristeiksi. TUOTE JA TEKIJÄ Koivukristallit sopivat kauniisti kuusen koristeiksi. Elina Mäntylä värjää, kokoaa ja pakkaa koivukristallituotteet pajassaan Helsingin Marjaniemessä. Elinan kädessä olevan kuusen latvatähden salaisuus on lukituksessa: siinä tarvittiin toistakymmentä kokeilua millin kymmenesosien tarkkuudella. 74 MAKASIINI 8 • 2016 74 MAKASIINI 8 • 2016 4631_.indd 74 2.12.2016 18.16
• UUSI POLKU OMAAN METSÄÄN. Nyt löydät helposti omat kiinnostuksesi kohteet metsalehti.fi-sivuilta. Jaoimme verkkopalvelumme teemoihin niin, että voit seurata halutessasi vain sinua kiinnostavaa aihealuetta. Jokaisen teeman alle on kerätty koko sivustolta juuri tuota aihetta käsittelevä sisältö. Metsalehti.fi Metsänhoito Metsänomistus Puukauppa Tekniikka Harrastukset Luonto 4630_.indd 75 1.12.2016 16.09
• MUISTA AINA METSÄTÖISSÄ STIHL www.stihl.? 50,2 cm 3 3,0 kW / 4,1 hv 4,9 kg 32 cm MOOTTORISAHA MS 261 C-M • 1141 200 0508 • Sh. 799,00 € 699,M-Tronic Ammat tilaisten suosikk i Tarjoukset voimassa 18.12.2016 asti 41,6 cm 3 2,0 kW / 2,7 hv 8,4 kg STIHL 2-MIX RAIVAUSSAHA FS 410 C-EM K • 4147 200 0220 • Sh. 889,00 € 799,ErgoStart M-Tron ic moottor inohjaus 42,6 cm 3 2,0 kW / 2,7 hv 4,8 kg 35 cm MOOTTORISAHA MS 231 • 1143 200 0383 • Sh. 469,00 € 399,Tehoka s ja monipu olinen Metsalehti_Makasiini_2016_12_08.indd 1 21.11.2016 8:32:41 4629_.indd 76 1.12.2016 17.21