metsälehti makasiini 20 vuotta metsä numeroina Harri Suutari Konemies innostui metsistä KoeajoSSa Seat tarraco HavuKranSSi ilaHduttaa pitKään Vaikuttaja Metsäenergian käyttö tuplaantuu ›› Tilastotietoa liki sadalta vuodelta Metsänhoito Mikä on muuttunut 20 vuodessa? 19. JOULUKUUTA • NUMERO 8/2019 • 11 € www.METsALEhTi.fi M et sä le h ti M a ka sii n i 8/2 01 9 7702_.indd 1 12.12.2019 14.27
Metsänomistajana teet jokapäiväisessä metsänhoidossasi monenlaisia monimuotoisuustekoja. Niiden ansiosta arvokkaat elinympäristöt ja metsälajien elinolosuhteet säilyvät. Vaalitaan yhdessä metsäsi monimuotoisuutta ja hoidetaan metsääsi kestävästi. Lue lisää www.metsaforest.com/monimuotoisuus TURVATAAN YHDESSÄ METSÄSI MONIMUOTOISUUS 7703_.indd 2 12.12.2019 14.01
jo rm a lu h ta se pp o sa m u li 28 62 s. s. aJaSSa 4 PääkirJoituS : Kuusesta mäntyyn 6 MetSänoMiStaJa : Harri Suutari innostui metsistä 12 MuokkauS liSää hiilenSidontaa 14 MetSätyyPPi : Miten Joulupukin vuosi on mennyt? 15 SääStöPuiden haaSteet 16 lukiJan kuva : Lustoja teeMa 18 MetSä nuMeroina 28 vaikuttaJa : Energiateollisuuden Jukka Leskelä oMa MetSä 36 MetSänhoito : 12 kysymystä metsänhoidon muutoksista 40 PuulaJit : Serbiankuusi on joulupuu 42 tutkiMuS : Millaisia ovat Metsälehden lukijat? 43 MetSäläiSen allakka : Ennakkoraivuu onnistuu nytkin 44 kySy PoiS : Mitä täpliä ilmestyi lepän rungolle? 47 PikateSti : Kunnon piikkarit jäälle 48 PerintöMetSä : Näin kirjaat kiinteistön tiedot talouS 51 rahaPuu : Ikuisuuskysymys 52 PuuMarkkinat : Kevättä odotellessa 54 kuukauden PuukauPPa : Hyvä kokemus ratkaisi kaupan 55 kuukauden tilakauPPa : Metsähallitus maksoi hyvin 56 MetSätilaMarkkinat : Kasvu jatkuu 57 koeaJoSSa : Seat Tarraco – tanakka ja tilava luonnoSta 61 ennen & nyt : Luonto korjaa 62 luhta : Retki rannalle 69 koluMni : Lähellä – ja niin kaukana 70 MetSäläiSen SukSiSauva 74 tuote & tekiJä : Lisätuloja koristehavuilla 78 teSMayrtti löySi SukulaiSenSa 80 MakaSiinikryPto 82 työSSä MetSäSSä : Eräkuvaaja Juha Korhonen vaikuttaja: kestävää metsäenergiaa on rajallisesti kuusitiainen viihtyy rantametsikön puissa puulajit: serbiankuusesta kasvaa hieno joulupuu 40 s. 43 % 27 % 10 % 7 % 13 % tEEMa: 69 miljardia puuta ja muuta tilastotietoa s. Metsälehti Makasiini 3 7704_.indd 3 13.12.2019 15.15
Kuusesta mäntyyn Metsälehti Makasiini täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Metsälehden 86 vuoteen verrattuna se on lyhyt aika, mutta paljon on kuitenkin ehtinyt tapahtua. Marraskuussa 1999 ilmestynyt ensimmäinen numero kuvaa hyvin, miten erilaisia puheenaiheet silloin olivat. Lehden pääjuttu käsitteli uhkaavaa kuusitukkipulaa. 1980-luvun ongelmapuulaji oli noussut vuosituhannen loppua kohti uuteen arvoon. Kuusisahatavaraa vietiin kasvavia määriä Japanin markkinoille, ja järeää kuusta myös viilutettiin entistä enemmän vaneriksi. Metsälehti Makasiini neuvoi, miten harvennuksissa kannattaa suosia kuusta, jotta tukkia saataisiin pian lisää. Kukapa olisi tuolloin arvannut, että nyt, 20 vuotta myöhemmin, mäntykuitu on puukaupan ykkösartikkeli. Kuusitukin kysyntä on vuosituhannen vaihteesta vähentynyt. Sen sijaan ennen niin hylMikkO Riikilä ToimiTTaja ”tOiMittajan uraa on takana jo yli 30 vuotta, mutta vasta nyt pääsin ensi kertaa haastattelemaan Joulupukkia. Hauska veikko; olisi ollut mukava rupatella pidempään, mutta kiireinenhän Pukki tietysti oli.” PiRjO haVia meTsäpalveluyriTTäjä ”Rakastan numeroita, etenkin jos niillä on kätkettyjä sisältöjä. Tällä kertaa aiheeni – kiinteistötietojen oikeellisuus – kumpusi kohtaamistani asiakirjoista, joissa tärkeitä numeroita oli käytetty puutteellisesti.” saMi kaRPPinen ToimiTTaja ”tuntuu, että metsänhoitojutuissa toistaa itseään vuodesta toiseen. Mutta kun perspektiiviksi otetaan 20 vuotta, on moni perusasia muuttunut. Suunta on ollut metsän ja luonnon kannalta pääosin positiivinen.” jeksityn harvennusmännyn korjuu on lisääntynyt yli kuusi miljoonaa kuutiometriä. Viime vuonna mäntykuitua hakattiin enemmän kuin koskaan. Puutavaralajien hinnat, hakkuut ja varannot tiedetään hyvin. Metsänomistajan on helppo seurata markkinoita, ja suunnitella metsävarojensa kehittymistä. Missään muualla maailmassa ei metsiä tunneta niin monipuolisesti ja tarkasti kuin meillä. Tästä kertoo tämänkertainen pääjuttumme, johon toimittaja Liina Kjell berg on koonnut satoja mielenkiintoisia numeroita. Pian on saatavilla uutta tietoa myös metsänomistajista. Keväällä tehtyyn Metsänomistaja 2020 -kyselyyn tuli vastauksia jopa enemmän kuin tutkijat osasivat odottaa. Kyselyssä selvisi sekin, minkälaisia metsänomistajia Metsälehti Makasiinin lukijat ovat. Juttu löytyy sivulta 42. eliisa KallioNiemi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi ”Kun puun laatu oli oivallettu, tehtaillamme kaikki haluaisivat käyttää suomalaista kuusta”, sanoi japanilaisen Misawan sahan johtaja Takashi Maeda 4.11.1999. » Pääkirjoitus TekijäT Tässä numerossa 4 metsälehti makasiini 7705_.indd 4 13.12.2019 15.13
tuRun Yli-Maarian metsä on säilynyt koskemattomana vuosikymmeniä. Jokainen myrsky kaataa sieltä vanhoja puita, ja vuosi vuodelta metsässä on aina vain vaikeampi liikkua kaatuneiden runkojen takia. Silti käyn siellä usein kävelyllä, kameran kanssa tai ilman. Maanantaina 9.12. oli muutama aste lämmintä, ja suojeltu metsä oli yhä upea ja monimuotoinen. kuVa: MAARIT SOINI » Metsä nyt Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. metsälehti makasiini 5 7705_.indd 5 13.12.2019 15.13
Suomen suurimpiin metsänomistajiin kuuluva Harri Suutari myy puuta hankintakaupalla. Ja jos vain bisneskiireiltään ehtii, hän viihtyy korjuutöissä itsekin. TekSTi Mikko Riikilä kuvaT SaMi kaRppinen ”Tien varresTa on helppo myydä” » MetsänoMistaja 6 Metsälehti Makasiini 7706_.indd 6 13.12.2019 15.38
Ensimmäiset metsäpalstansa Suutari osti 2003. Hänen mukaansa metsätilojen tarjonta oli silloin niukkaa. Suutarin teeSit MetSän oMiStaMiSeen >> 1. Nöyryys >> 2. Faktapohjaisuus >> 3. Rohkeus ja määrätietoisuus Metsälehti Makasiini 7 ›› 7706_.indd 7 13.12.2019 15.38
T apaamme Harri Suutarin Kontiomäen Nesteellä. Mikään ei paljasta, että Ponsse-haalarissaan kahvia särpivä kainuulainen metsänomistaja ja konemies on Suomen ykkösketjua liikkeenjohtajana ja hallitusammattilaisena. Haastattelupäivänä Suutarilla oli erityinen syy tyytyväisyyteen. Savottakelit olivat mainiot ja lisäksi elintarvikeyhtiö HKScanin aamulla julkaistu osavuosikatsaus kertoi yhtiön pitkän tappioputken päättyneen. Suutari nimitettiin tänä vuonna yhtiön hallitukseen. HKScan ei tosin ole ensimmäinen vaikeuksiin joutunut yhtiö, jonka hallitukseen mies on kutsuttu. Syyskuussa hän luopui kuilun reunalta elävien kirjoihin palautetun teknologiayhtiö Componentan toimitusjohtajuudesta. Jatkossa hän lupaa keskittyä hallitustyöskentelyyn. Kainuusta maailmalle Äskettäin 60 vuotta täyttäneen Suutarin uraa voisi kuvata kainuulaiseksi versioksi amerikkalaisesta unelmasta. Sotkamolaisen työläisperheen vesa on saanut tehdä pitkän taipaleen liike-elämän huipulle. Kipinä metsiin ja metsäkoneisiin saattoi syttyä jo lapsuudessa. ”Meillä ei ollut metsää. Isä ajoi traktorilla puuta Kajaani-yhtiölle, ensin vanhalla Nuffieldillä ja sitten Countylla. Muistan lapsena miettineeni, että on se komia rattori tuo County.” Nyt hänellä on kolme omaa harvesteria ja erinäinen määrä muuta kalustoa. Harri Suutarin tie liike-elämään alkoi, kun hän Eero-veljensä kanssa perusti Kainuun Automatiikka Oy:n 1980-luvun alkupuoliskolla. Yhtiö kehitti metsäkoneiden automaatiota, joka kiinnosti pientä vieremäläistä metsäkonevalmistaja Ponssea. Kun Einari Vidgren 1990-luvun alussa osti Ponssen takaisin Skopilta, Eero ja Harri Suutarista tuli Ponssen vähemmistöosakkaita. Samalla Kajaanin Automatiikka sulautui Ponsseen ja Harri Suutari nimettiin Ponssen varatoimitusjohtajaksi ja sittemmin toimitusjohtajaksi. Hänen johdollaan yhtiö lähti valloittamaan maailmaa. Ponssen johtajan pestit tapasivat Einari Vidgrenin suuruuden päivinä olla melko lyhyitä. Niinpä Suutarikin siirtyi 2000-luvun alussa hyötyajoneuvojen johtosarjoja valmistavan PKC Groupin johtajaksi. Myös PKC Group kasvoi hänen aikanaan globaaliksi, yli 20 000 ihmistä työllistäväksi suuryritykseksi. Ollessaan Ponssen toimitusjohtaja Suutari kiersi laajalti metsämaailmaa ja huomasi, ettei Suomen metsäyhtiövetoinen puunhankinta ole maailmalla vallitseva käytäntö. ”Metsäpinta-ala alkaa riittää. viime vuosina olen hankkinut vain omiin metsiini rajoittuvia tiloja.” » MetsänoMistaja 8 Metsälehti Makasiini 7706_.indd 8 13.12.2019 15.38
Harri Suutari, CV Työura >> Kajaanin Automatiikka Oy toimitusjohtaja 1984–1996 >> Ponsse Oyj toimitusjohtaja 1994–2000 >> PKC Group Oyj toimitusjohtaja 2002–2005 ja 2008–2012 >> Componenta Oyj toimitusjohtaja 2015–2019 TärkeimmäT luoTTamus TehTäväT >> Ponsse Oyj hallituksen jäsen 1992–2002 >> PKC Group Plc hallituksen puheenjohtaja 2005–2008, hallituksen jäsen 2012–2013 >> Tulikivi Oyj hallituksen puheenjohtaja 2013–2015 >> Componenta Oyj hallituksen puheenjohtaja 2012–2015 >> MHY Kainuu hallituksen puheenjohtaja 2013–2016 >> Alma Media Oyj hallituksen puheenjohtaja 2013–2018, hallituksen jäsen 2005–2013 >> Proventia Oy, hallituksen puheenjohtaja 2018– >> Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj hallituksen varapuheenjohtaja 2018– >> Kauppahuone Laakkonen Oy, hallituksen jäsen 2018– >> HKScan Oyj hallituksen jäsen 2019– Hinnat Kainuussa jo kipurajalla Metsien hankinnan Suutari aloitti 2000-luvulla. Ensi alkuun se oli hankalaa, koska ostettavaa oli niukasti. Tilanne muuttui, kun UPM ryhtyi myymään Kainuun metsiään. Tarjolle tuli isoja ja hyvin hoidettuja metsätiloja, jonne yleensä oli rakennettu myös kattava metsäautotieverkosto. Kävimme katsomassa Suutarin savottaa Kontiomäellä ja saimme todeta, kuinka ripeästi kainuulaismännikkö oli kasvanut. Nyt Suutarilla on metsää reilut 5 000 hehtaaria, kaikki hänen kotimaakunnassaan. Suomen metsäkeskuksen tilaston mukaan hän on Suomen neljänneksi suurin yksityinen metsänomistaja. ”Metsäpinta-ala alkaa riittää. Viime vuosina olen hankkinut enää vain omiin metsiini rajoittuvia tiloja. Hinnatkin alkavat olla kipurajalla myös täällä Kainuussa.” Suutari paljastaa, ettei ole määrittänyt tuottovaatimusta, jota hän metsiin sijoittamaltaan pääomalta edellyttää. ”Olen järkeillyt, että hyvin hoidettuina täkäläiset metsät antavat kolmen neljän prosentin tuoton ja tuottavat vakaata kassavirtaa. Haluan sijoittaa kotimaakuntaani ja työllistää ihmisiä täällä.” Hakkuut tehdään talvella Metsänhoidolliset kysymykset Suutari väistää. Hän muistuttaa, ettei ole metsänhoitaja vaan insinööri. Metsälehti Makasiini 9 ›› 7706_.indd 9 13.12.2019 15.38
henkilöille toimintatapojen muuttumista ja myös toimivan johdon vaihtamista – tekemiseen tuli uutta intoa. ”Paras”, määrittelee metsänhoitoyhdistyksellä pitkään työskennellyt toimihenkilö Suutarin puheenjohtajakautta. Suutarin suhde mtk-laiseen metsäedunvalvontaan on kaksijakoinen. Hän on moittinut metsänomistajajärjestöä pienmetsänomistuksen vääränlaisesta puolustamisesta. Silti hän myös arvostaa etujärjestön roolia. ”Tärkein tehtävä on metsätalouden edunvalvonta EU-tasolla. Sitä ei kukaan muu tee.” Suutarin metsistä korjataan vuosittain 15?000 kuutiota puuta, siitä 95 prosenttia harvennuksilta. ”Olen koettanut perehtyä erilaisiin metsänkasvatusmenetelmiin ja päätynyt siihen, että jaksollinen järjestelmä sopii edelleen parhaiten metsiimme.” Jaksollisella järjestelmällä Suutari tarkoittaa päätehakkuuseen tähtäävää metsien kasvattamista tasarakenteisina. Suutari myy puunsa hankintakaupalla ja korjaa ne omalla kalustollaan. Koneet ovat miehelle varmasti osin harrastus, mutta pelkästään siitä ei ole kyse. ”Korjaamme vuosittain 15 000 kuutiota puuta. Valtaosa siitä harvennuksilta. Olen palkannut kolme motokuskia, jotka ovat todella taitavia metsänkäsittelijöitä.” Hakkuut ajoitetaan talveen ja työtä tehdään vain päivävuoroissa. Näin kasvatusmetsät saavat parhaan hoidon. Kesällä motokuskit tekevät kaivinkonehommia, muun muassa uudistusalojen muokkauksia ja ojituksia. Suutari viihtyy myös itse ajokoneen puikoissa, kunhan bisneskiireiltään kerkiää. Hänen kaksi maailmaansa voivat myös kohdata Ponssen hytissä. ”Olen joskus osallistunut puhelinneuvotteluihin metsäkoneen ohjaamosta. Muilla, eri puolilla maailmaa olevilla osallistujilla ei ole aavistustakaan millaisesta ympäristöstä palaveriin osallistun.” Hankintakaupat sopivat Suutarin mukaan parhaiten jatkuviin isohkoihin puutoimituksiin. ”Ainakin isoille metsänomistajille oma korjuu voisi tarjota etuja. Se varmistaa kassavirtaa ja takaa, että metsänkäsittely on metsänomistajan hallussa. Lisäksi puu on helppo myydä tienvarresta. Esimerkiksi turvemaiden harvennuksia voi olla vaikea myydä pystykaupalla.” Yhdistyksen mies ja myös Metsäliiton Suutari toimittaa kuitupuuta Metsä Groupille ja käyttää myös yhtiön metsäpalveluita. Toisaalta hän on toiminut Metsänhoitoyhdistys Kainuun hallituksen puheenjohtajana. Yhdistyksen hallituspohjan uudistuminen merkitsi toimi”korjaamme vuosittain 15 000 kuutiota puuta. valtaosa siitä harvennuksilta.” » MetsänoMistaja 10 Metsälehti Makasiini 7706_.indd 10 13.12.2019 15.38
>> kommenTTi MetSäLiiton SeuraaVa puHeenjoHtaja? Kun haastattelu oli päättynyt ja läksimme Suutarin leimikolta kohti Kajaania, valokuvaajana toiminut työkaverini pohti, että mahdoimmekohan juuri jututtaa Osuuskunta Metsäliiton seuraavaa hallituksen puheenjohtajaa. Tammikuussahan tuo selviää, kun nykyiselle puheenjohtajalle Martti Asunnalle valitaan seuraaja. Aika myönteiseen sävyyn Suutari kyllä arvioi Metsäliiton osuussijoituksien tuottoja ja metsäpalveluita. Ansioluettelon pituudesta homma ei ainakaan jäisi kiinni. Alma Median hallituksen puheenjohtajana pitkään toiminut Suutari kritisoi nykymediaa: ”Erityisesti Hesari ja Yle ovat täysin puolueellisia metsäuutisoinnissaan.” ponSSen joHtajana ”Olin tuolloin Ponssen toimitusjohtajana ja asuin Iisalmessa. Tulin tehtävään vuonna 1994 ja jatkoin vuoteen 2000 asti. Metsiä en silloin vielä omistanut. Ensimmäiset tilani ostin vasta vuonna 2003.” 20 VUOTTA 1999 2019 20 VUOTTA 1999 2019 Metsäsijoittajana hän kannattaa myös MTK:n vaatimusta metsävähennyksen korottamisesta 90 prosenttiin. ”Metsän ostohinnasta puuston osuus on suunnilleen 90 prosenttia. Puun myyntitulosta on voitava vähentää tilan hankinnan yhteydessä maksettu puun hinta. Vasta silloin metsäsijoittajat olisivat samalla viivalla muiden elinkeinojen harjoittajien kanssa.” Uudet tehtaat rannikolle Suutari myöntää, että vaatimukset hakkuiden rajoittamisesta metsien hiilensidonnan vahvistamiseksi huolestuttavat. Hänen mielestään EU:n taakanjaon vertailuvuodet syrjivät Suomen metsäteollisuutta. Luvassa voi olla huonoja uutisia, mutta ehkä myös uusia ansaintamahdollisuuksia. ”Tiedän, että suurilla yrityksillä on kovat paineet rajoittaa hiilipäästöjään. Metsän vuokraaminen hiilensidontaan voisi tarjota yrityksille edullisen tavan leikata päästöjään.” Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi hakkuukypsyyden saavuttaneiden metsien kiertoaikojen jatkamisesta maksettavaa korvausta. Riippumatta siitä, mitä EU hiilensidonnasta päättää, kaikki Suomessa vireillä olevat selluhankkeet eivät toteudu, Suutari ennustaa. Sisämaahan suunniteltujen tehdashankkeiden toteutumiseen hän ei usko. Metsä Fibren Kemin uuden tehtaan rakentamiseen luottoa on enemmän. ”Sisämaan tehtaat kärsivät sekä puukaupan riskeistä että ympäristönsuojelun velvoitteista. Rannikolle puuta voi tuoda rautateitse ja laivalla. Päästöjenkin puolesta rannikolle on helpompi rakentaa.” Suutari arvioi Kemin hankkeen toteutuvan, jos liiketaloudelliset perusteet ovat kohdallaan. ”Toinen oiva paikka uudelle sellutehtaalle voisi olla Pietarsaari, jossa UPM:llä on sellutehdas.” Uusien tehtaiden rakentajiksi hän toivoo suomalaisia yhtiöitä. Kiinalaisista investoijista hän ei pidä ja muistuttaa Kiinan kolonialistisista pyrkimyksistä eri puolilla maailmaa. ”Meillä on kolme globaalia metsäyritystä. En kaipaa lisää kilpailua kuitupuumarkkinoille – ja sitä paitsi metsänomistajan tilihän tulee paljolti tukista.” Talven projektina sähkö-Volkkari Vapaa-aikanaan Suutari keräilee ja kunnostaa vanhoja klassikkoautoja. Linkedin-profiiliinsa mies on liittänyt kuvan Jaguar Mark IX -loistoautosta – maallikon silmiin se näyttää Rolls Roycelta… Pelkkiin loistoautoihin mies ei kuitenkaan ole mieltynyt. ”Olen tekemässä vuoden 1957 Kuplavolkkarista sähköautoa. Siihen on tilattu Teslan akkusarja Amerikasta.”? l Metsälehti Makasiini 11 7706_.indd 11 13.12.2019 15.38
AvohAkkuun yhteydessä tehtävän maanmuokkauksen on väitetty pienentävän merkittävästi metsämaaperän hiilivarastoa. Ruotsalaistutkimusten mukaan tämä ei pidä paikkaansa, Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Aino Smolander kertoo. ”Maanmuokkaus ei pienennä kivennäismailla maan hiilivarastoa. Pidemmällä aikavälillä muokkaus kasvattaa koko metsäekosysteemin hiilivarastoa.” Hakkuu vie metsästä puunrunkojen sisältämän hiilen, mutta maaperästä ei pölähdä muokkauksessa ilmoille hiilipilveä. Sen sijaan maanmuokkaus parantaa paikalle nousevan puuston kasvua, mikä lisää puuston sekä koko metsän tulevaa hiilivarastoa. Smolanderin mukaan ruotsalaistutkimukset ovat olosuhteiltaan hyvin verrattavissa Suomeen. Tulokset eivät koske turvemaita eli suometsiä. Entä arviot siitä, että kestää 20 vuotta ennen kuin hakkuuaukon puusto palaa hiilinieluksi? ”Riippuu siitä, kuinka hyvä taimikko alueelle saadaan.” Esimerkiksi virolaistutkimuksessa hyvin kasvava taimikko arvioitiin hiilinieluksi alle 10-vuotiaana. Hiilensidontaa lisäämässä Maanmuokkaus ei tuhoa maaperän hiilivarastoja mutta tärvelee lahopuuta. 700–900 Maanmuokkausten vuosittain työllistämä muokkaajamäärä. Muokkauskausi kestää sulan maan ajan eli noin puoli vuotta kerrallaan. TeksTi ValTTeri skyTTä kuVa saMi karppinen » AjAssA 12 Metsälehti Makasiini 7707_.indd 12 13.12.2019 16.00
MaanMuokkaus kivennäisMailla + Taimien hyvä kasvu ja alhainen kuolleisuus. + Maaperän hiilivarasto ei tuhoudu mutta puuston kasvu paranee. + Lisää rapautumista ja varmistaa puuston ravinteiden saatavuutta. Vesistökuormitus: muun muassa epäorgaanisen typen huuhtoumat lisääntyvät kivennäismailla. Lahopuun tuhoutuminen: metsäluonnolle erittäin tärkeä lahopuujatkumo kärsii. Liikkuminen ja maisema: ”monttuiset risukot ovat vallitseva metsätyyppi Etelä-Suomessa”. Lähde: Luke Metsämaan muokkaus -raportti Istutus taimet selviävät paljon suuremmalla toden näköisyydellä hengissä mättäissä kuin muokkaamattomassa maassa. Mätästys on yleisin maanmuokkaustapa ja kaivurimätästys on pääasiallinen mätästysmenetelmä. Metsän kasvun kannalta on oleellista, että muokkausmenetelmä sopii maaperään ja istutettava puulaji kasvu paikalle. Ei muokkausta lahopuukeskittymiin, vaan ne jätetään säästöpuuryhmiksi. ”Tulokset korostavat sitä, miten tärkeää on saada hakkuualalle aikaiseksi nopeasti hyvin kasvava ja tasainen taimikko.” Aino Smolander, Luke Metsälehti Makasiini 13 7707_.indd 13 13.12.2019 16.00
Miten Pukin vuosi on mennyt? Ilolla olen katsellut sukulaispoika Teemun edesottamuksia, mutta metsähommissa on tullut takapakkia. Korvatunturin tiluksilta löytyi sen verran HCV-alueita, etteivät ostomiehet vastaa puhelimiinsa. Onneksi Pukilla on heti itärajan takana FSC-sertifioitua erämetsää, jota on lyöty urakalla kenttään, pysyy Korvatunturi-yhtymän kassavirta vakaana. Millaisia lahjoja Pukki on metsänomistajille ajatellut? Pääasiassa on pantu suksisettejä pakettilajitteluun. Sen verran näet tuntuu olevan tulossa lunta tupaan, kun valetontut säheltävät metsäasioissa ja sotkevat maailmalla kauppa-asioita. Mitkä ihmeen valetontut? Etelässä touhuaa punavihreisiin sonnustautuneita tonttuilijoita. Isossa maailmassa hämmentää oranssi päinen, oikein ameriikan tonttu, joka ei meidän tonttujemme mukaan ole erityisen kiltti, eikä sillä kyllä taida olla paljon lahjojakaan. Näkeekö Pukki metsävuodessa 2020 mitään hyvää? Voi, totta toki. Saattaa olla, että Raumalle rakennetaan maailman hienoin saha. Ja ehkäpä – tästä Pukkikaan ei ole varma – Kemiin aletaan tehdä uutta sellutehdasta. Onkohan Suomessa ensi jouluna sama hallitus kuin nyt? Nyt pistit pahan. Tuota sinun pitää kysyä Pukin hyvältä ystävältä Pakkasukolta.? l TeksTi mikko riikilä kuva sami karppinen Miltä näyttää Metsävuosi 2020? Raumalle on tulossa hieno saha, mutta valetontut huolestuttavat, Joulupukki pohtii. joulupukki KuKa: Globaalisti tunnettu jakamistalouden asiantuntija Itä-Lapista. MItä: Juuri nyt kiireisimmillään moninaisten overseas-operaatioidensa vuoksi MIKsI: Perinne velvoittaa… 1 2 3 4 5 » Metsätyyppi 14 metsälehti makasiini 7708_.indd 14 13.12.2019 15.26
Luonnonvarakeskuksen tutkija Juha Siitonen kolusi työryhmän kanssa hakkuualueita kahtena syksynä ja tarkkaili metsän puustoa ennen ja jälkeen avohakkuun. Tutkijat huomasivat, että puunkaatajilla olisi rutkasti parannettavaa hakkuissa säästettävien puiden valikoinnissa. ”Säästöpuiksi oli jätetty taloudellisesta arvokkaampia järeitä koivuja ja mäntyjä, kun taas luonnolle arvokkaat mutta taloudellisesti arvottomammat raidat ja haavat oli kaadettu”, Siitonen kertoo. Hakkuissa olisi siis ollut mahdollista tehdä niin luonnon kuin metsänomistajan tilipussin kannalta parempia ratkaisuja. Siitosen mukaan säästöpuita koskevat suositukset ovat hyvässä mallissa, mutta käytännössä ne toteutuvat kirjavasti. ”Mistä johtuu, että joillakin hakkuukohteilla kaadetaan vastoin suosituksia kaikki pystykuivat puut ja järeät haavat ja toisilla kohteilla pyritään säästämään ja kiertämään maalahopuutkin?” Yksi selitys on se, että vaikka luontotieto on lisääntynyt, hakkuiden suunnittelu maastossa on vähentynyt ja säästöpuuryhmiä ei valita tarkasti. Tässä on selkeä kehityskohde, Siitonen toteaa.? TeksTi ja kuva valTTeri skyTTä Säästämisen vaikeus Tekopökkelöiden hehkutus ei lämmitä, jos säästöpuita ei valita järkevämmin. Eniten metsissä on puutetta järeistä lehtipuista: suurista haavoista, raidoista, pihlajista ja jalopuista. ”Mitä suurempi runko, sitä enemmän sille mahtuu elämään erilaisia eliöitä”, Juha Siitonen sanoo. 127 €/ha säästöpuuston rahallinen arvo hakkuissa vuonna 2018 1 600–6 000 €/ha (Lappi–Etelä-Suomi) kantoraha-arvo yksityismetsissä vuonna 2018 (mukaan lukien kunnat, seurakunnat ja yhteisöt) Lähde: Metsäkeskus ja Luke Esa Uotila ei maksa paljon % LUKUMÄÄRÄSTÄ KUUTIOISTA Yli puolet säästöpuista pieniä, kuutioita eniten järeissä säästöhavupuissa Avohakkuissa jätetyt elävät säästöpuut vuonna 2018 20 40 60 80 100 Havupuu 10–20 cm Lehtipuu 10–20 cm Havupuu yli 20 cm Haapa, raita, jalolehtipuu yli 20 cm Muut lehtipuut yli 20 cm 27 % 32 % 23 % 7 % 11 % 8 % 10 % 49 % 16 % 17 % Lähde: Suomen metsäkeskus Luontolaadun tarkastusraportit metsälehti makasiini 15 » ajassa 7709_.indd 15 13.12.2019 15.30
Tälläisille puille hinnan pitäisi olla ihan jotain muuta kuin mitä se nyt on.” Sikari ”Yleensä 125-vuotiaan männyn tyvitukit ovat oksattomia, kun alun perin taimikot ovat syntyneet luontaisesti tiheinä ja karsiutuneet pitkälti jo ensimmäisten kasvuvuosikymmenien aikana. Oikea hinta isoille tyvitukeille olisi noin 150 € / motti. Pitkälle kasvatusajalle pitää laskea lisähintaa ja laadukkaasta puusta ostajakin saa tehtyä arvokkaampaa jatkojalostetta.” Puuki ”OvaTkO 1800ja 1900-luvun taitteen luontaiset taimikot olleet yleensä tiheitä vai ovatko järeissä tukeissa oksat jääneet sisään ja näyttävät nyt laadukkailta tukeilta?” Gla ”en uskO, että tässäkään taimikko olisi ollut tasaisen tiheää. Jotkut puut olivat kasvaneet tasaisesti, mikä kertoo siitä, ettei niiden naapurustoa ollut harvennettu ainakaan ensimmäisen harvennuksen yhteydessä.” TimPPa ”kaikki riippuu niistä aikaisemmista vaiheista. Toisissa vanhoissa männiköissä ne kaikkein parhaimmat puut on aikojen saatossa kerätty milloin minkäkin rakennuksen tai perinnön jaon yhteydessä. Jäljelle on sitten jäänyt sitä ei niin laadukasta tavaraa.” menninkäinen Lustojen kertomaa Verkossa arvioitiin 1800-luvulla alkunsa saanutta tukkia. Nimimerkki Timppa lähetti kuvan noin 125-vuotiaasta mäntytukista. MeTsäT ovat tärkeitä lähes yhdeksälle kymmenestä nuoresta riippumatta siitä, missä päin Suomea he asuvat, viime viikolla julkistettu Nuorten metsäbarometri kertoo. Metsiä erittäin tärkeänä pitävien osuus kasvaa iän myötä. Toisaalta 13 prosenttia nuorista kokee metsän vieraaksi ympäristöksi. Metsäja puuala työnantajana näyttäytyy valtaosalle nuorista myönteisessä valossa. Kaksi kolmasosaa nuorista on myös sitä mieltä, että metsiä hoidetaan Suomessa hyvin. 77 prosenttia oli samaa mieltä väittämän ”metsien tärkein tehtävä on luonnon monimuotoisuuden ylläpito” kanssa. meTSäT TärkeiTä nuorille 67,36 Maailman pisin joulukuusi, 67 metrin ja 36 sentin mittainen douglaskuusi, pystytettiin amerikkalaiseen Seattlen kaupunkiin 1950. Lähde: guinnessworldrecords.com hYvä uuTinen lukijan kuva Te ro Si vu La 16 metsälehti makasiini » ajassa 7710_.indd 16 13.12.2019 15.30
www.solis.fi NELIVETOINEN PIENTRAKTORI 26 Alk. 11.149 € sis. alv. 26HP Mitsubishi diesel. Takanostolaite vakiona (600 kg). PTO ulosotto Saatavilla myös tehokkaampia ja isompia traktoreita. Tutustu lisää www.solis.fi Solis 75 7711_.indd 17 13.12.2019 15.31
J os Suomen metsissä kasvavat 69 miljardia puuta jaettaisiin Suomen väestön kesken, jokaiselle riittäisi noin 12 500 puuta. Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Antti Ihalainen suhtautuu laskelmaan kuitenkin varauksella. ”Kokonaispuumäärään on laskettu kaikki vähintään 1,3 metrin mittaiset puut, vaikka ne olisivat läpimitaltaan vain millimetrin paksuisia. Järkevämpää olisi puhua siitä, miten paljon meillä on läpimitaltaan yli kymmensenttisiä puita”, hän sanoo. Ihalainen on oikeassa. Noin 80 prosenttia metsiemme puista on läpimitaltaan alle kymmensenttisiä. Sitä isompia puita metsissämme kasvaa asukasta kohti noin 2 200. miljardia puuta Suomalaismetsistä on kertynyt tilastotietoa jo kohta sadalta vuodelta. Sieltä esimerkiksi selviää, montako puuta täällä kasvaa. tekSti LiiNA kJeLLBeRG 69 18 Metsälehti Makasiini teemA » metsä numeroina 7712_.indd 18 12.12.2019 15.50
Laskelma kertoo kuitenkin, miten tarkasti metsiä Suomessa tilastoidaan. Luvut ovat peräisin Luken tekemästä valtakunnan metsien 12. inventoinnista. Metsiä mitattiin sitä varten vuosina 2014–2018 noin 50 000 koealalla. Sadan vuoden historia Ensimmäinen valtakunnan metsien inventointi tehtiin 1920-luvulla, joten metsätilastoa on kertynyt kohta sadan vuoden ajalta. Harva maa pystyy samaan. ”Norja aloitti metsien inventoinnin ensimmäisenä, mutta Suomi sai oman inventointinsa ensimmäisenä valmiiksi”, Luken johtava tutkija Kari T. Korhonen kertoo. Metsiä on hänen mukaansa inventoitu pitkään myös muissa Pohjoismaissa, mutta esimerkiksi Saksassa inventoinnit aloitettiin vasta joitain vuosikymmeniä sitten. Suomalaisen inventointijärjestelmän puolesta puhuu Korhosen ja Ihalaisen mukaan sen kattavuus. Tilastoissa ovat mukana kaikki metsänomistajaryhmät ja niin talouskuin suojelumetsätkin. ”Tarkat tiedot puuvaroista, puiden kasvusta ja hakkuumääristä ovat mahdollistaneet sen, että metsiä on voitu käyttää tehokkaasti ilman, että niitä olisi ylihakattu”, Ihalainen sanoo. Selvitettävää riittää Metsien inventoinneissa kerättävä tietomäärä on vuosikymmenten kuluessa lisääntynyt huomattavasti. Korhosen mukaan kaikkiin kysymyksiin ei siitä huolimatta pystytä vastaamaan. ”Viime aikoina kysymyksiä on tullut paljon varsinkin metsien monimuotoisuudesta. Lahopuuston, vanhojen metsien ja lehtipuiden määriä seurataan, mutta esimerkiksi yksittäisistä kasvilajeista ei kerätä tietoa”, hän kertoo. Myös ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja metsien roolista hiilensidonnassa kaivataan koko ajan lisää tietoa. Samalla myös tiedon ajantasaisuus on korostunut. Toisaalta on myös asioita, jotka ovat pysyneet ennallaan. Metsiemme kasvu on Korhosen mukaan lisääntynyt vuosikymmenestä toiseen, samoin metsänhoitorästien määrä. ”Nyt molemmat näyttävät tosin olevan taittumassa. Metsien kasvu on uusimpien havaintojen mukaan hidastunut, ja metsänhoitorästit ovat viime vuosina vähentyneet.” Luken lisäksi metsiin liittyviä tilastoja tuottavat esimerkiksi Metsäteollisuus ry, Tilastokeskus ja Tulli. Silmäyksen tilastojen kattavuuteen saa seuraavilta aukeamilta. Suomen maapinta-alasta 86 prosenttia eli noin 26 miljoonaa hehtaaria on metsätalousmaata. Valtaosa siitä, noin 20 miljoonaa hehtaaria, on metsämaata. Loppu on heikompikasvuista kitumaata ja pitkälti puutonta joutomaata. Lähde: Luke Valtakunnan metsien 12. inventoinnissa mitatuista puista vanhin oli 536-vuotias. Lähde: Luke 86 % 536 vuotta SUOJUSJA SIEMENPUUMETSIKÖT SEKÄ ERI-IKÄISRAKENTEISET METSIKÖT 83 000 HA UUDISTUSKYPSÄ METSIKKÖ 2 168 000 HA VARTTUNUT TAIMIKKO 1 972 000 HA PIENI TAIMIKKO 1 121 000 HA AUKEA UUDISTUSALA 254 000 HA Metsistä puolet nuoria Metsiköiden kehitysluokat puuntuotannon metsämaalla Valtaosa suojelualueista pohjoisessa Suojelualueiden jakautuminen Eteläja Pohjois-Suomen kesken NUORI KASVATUSMETSIKKÖ 6 474 000 HA VARTTUNUT KASVATUSMETSIKKÖ 6 373 000 HA 35 % 12 % 1 % < 1 % 35 % 11 % 6 % ETELÄ-SUOMI POHJOISSUOMI 21 % 79 % ›› Lä hd e: Lu ke Lä hd e: Lu ke Metsälehti Makasiini 19 7712_.indd 19 12.12.2019 15.50
Siemenestä liikkeelle Metsänviljelyyn käytetään vuosittain noin 10 000 kilogrammaa siementä. Se tarkoittaa 2–3 miljardia siementä, arvioi Luken tutkija Katri Himanen. Vuosittain käytetystä siemenmäärästä valtaosa kuluu männyn metsäkylvöihin. Taimitarhoilla käytettiin viime vuonna noin 1 400 kiloa siementä. Niistä kasvatettiin noin 150 miljoonaa tainta, joista kaksi kolmasosaa oli kuusentaimia. Siemeniä kerätään sekä siemenviljelyksiltä että hakkuiden yhteydessä talousmetsistä. Siemenviljelyksillä siementä tuottavat metsistämme aikoinaan valittujen laadukkaimpien puiden jälkeläiset. Siemenviljelyssiemen on siis jalostettua. Taimitarhoilla käytetystä männynsiemenestä valtaosa tulee siemenviljelyksiltä. Kuusella siemenviljelyssiementä on huonommin saatavilla. Viime vuonna taimitarhoilla käytetystä kuusensiemenestä noin 70 prosenttia tuli siemenviljelyksiltä ja siitäkin osa ruotsalaisilta siemenviljelyksiltä. Metsäkylvöissä käytettyjen siementen alkuperää ei tilastoida, mutta Himanen arvioi, että noin puolet niistä tulee siemenviljelyksiltä. ”Etelä-Suomessa harva kylvää metsikkösiemenellä, mutta pohjoisimpaan Suomeen männyn siemenviljelyssiementä ei ole saatavilla eikä välttämättä tarkoituksenmukaista käyttää”, hän sanoo. Valtaosa uudistusaloista uudistetaan istuttamalla. Viime vuonna metsää istutettiin noin 75 000 hehtaaria ja kylvettiin noin 22 000 hehtaaria. Luontaisen uudistamisen hakkuita tehtiin noin 37 000 hehtaarilla. Kaikkiaan metsistämme valtaosa on kuitenkin syntynyt luontaisesti. Varttuneista kasvatusmetsistä luontaisesti syntyneiden osuus on noin 70 prosenttia, nuorista kasvatusmetsistä noin 60 prosenttia. Taimikoista luontaisesti syntyneiden osuus on sen sijaan enää 30 prosenttia. 50–60 sieMentä Männynkävyssä on 50–60 siementä. Lähde: Luke 230 SiemeNtä Kuusenkävyssä on keskimäärin 230 siementä, mutta niistä noin puolet on tyhjiä itämättömiä siemeniä. Lähde: Luke 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 40000 Huippuvuodet harvassa Eri puulajien siementen keräysmäärät vuosina 2003–2018 2003 2005 2007 2009 KG 2011 2013 2015 2017 MUUT PUULAJIT RAUDUSKOIVU KUUSI MÄNTY Lä hd e: Lu ke 20 Metsälehti Makasiini teemA » metsä numeroina 7712_.indd 20 12.12.2019 15.50
›› vinkki! Numeroi kuusenkävyn käpysuomut ykkösestä eteenpäin ja kerro viimeiseen käpysuomuun kirjoittamasi luku kahdella. Näin saat tietää kävyn sisältämien siementen määrän, sillä yhden käpysuomun alla on aina kaksi siementä. 14 % Taimitarhoilla käytetystä kuusensiemenestä noin 14 prosenttia oli viime vuonna ulkomaista. Lähde: Luke Istutus yleisin uudistamismenetelmä Kylvöja istutusmäärät vuosina 2015–2018 10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000 80000 90000 2015 2016 2017 2018 ISTUTUS KYLVÖ HA LEHTIKUUSI 262 594 KPL VISAKOIVU 33 522 KPL TERVALEPPÄ 29 812 KPL DOUGLASKUUSI 13 559 KPL MUSTAKUUSI 10 940 KPL SERBIANKUUSI 4 978 KPL HIESKOIVU 4 200 KPL KONTORTAMÄNTY, KYNÄJALAVA, VUORIJALAVA JA METSÄLEHMUS 3 889 KPL TAMMI 2 652 KPL KUUSI 107 101 664 KPL MÄNTY 45 526 562 KPL RAUDUSKOIVU 4 654 049 KPL MUUT PUULAJIT 366 146 KPL Kuusi istuttajan suosikki Metsänviljelyyn toimitettujen kotimaisten taimien määrät vuonna 2018 MUUT PUULAJIT Taimien alkuperä vaihtelee Siemenviljelyssiemenellä kylvettyjen taimien osuus vuosina 1991–2018 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % RAUDUSKOIVU KUUSI MÄNTY 1991 1995 1999 2003 2007 2011 2015 2018 Lä hd e: Lu ke Lä hd e: Lu ke Lä hd e: Lu ke Metsälehti Makasiini 21 7712_.indd 21 12.12.2019 15.50
Metsissämme päätöksiä tekevät suurelta osin yksityiset metsänomistajat. Heitä on noin 620 000 ja he omistavat noin 60 prosenttia metsämaasta. Keskimääräisen yksityismetsän koko on noin 30 hehtaaria. Valtaosa yksityismetsistä omistetaan yksin tai puolison kanssa. Kuolinpesien määrä on laskussa, verotusyhtymien nousussa. Viime vuosina varsinkin metsärahastot ja yhteismetsät ovat kasvattaneet metsäomaisuuttaan. Metsärahastojen vähintään puoliksi omistamien metsätilakokonaisuuksien metsäala on kymmenkertaistunut vuosien 2013 ja 2016 välillä. Yhteismetsät taas ovat kasvattaneet metsäomaisuuttaan 13 prosenttia. Metsänhoitoon metsänomistajat ovat käyttäneet viime vuosina yhä enemmän rahaa. Viime vuonna metsänhoitoon käytettiin kaikkiaan noin 230 miljoonaa euroa. Yksityismetsänomistajien osuus siitä oli noin 170 miljoonaa euroa. Eniten viime vuonna kului rahaa taimikoiden ja nuoren metsän hoitoon, toiseksi eniten metsänviljelyyn. Viime vuosina on puhuttu paljon eri-ikäisrakenteisesta metsänkasvatuksesta eli niin sanotusta jatkuvasta kasvatuksesta. Siinä metsää ei avohakata, vaan se pysyy koko ajan enemmän tai vähemmän peitteisenä. Luken tilastoissa jatkuva kasvatus ei vielä juurikaan näy. ”Jatkuva kasvatus näkyy ehkä enemmän mediassa, käytännössä sitä tehdään aika vähän. Aika näyttää, yleistyykö se”, sanoo Luken Ihalainen. Viime vuonna hakkuita oli metsänkäyttöilmoitusten mukaan suunnitteilla noin 800 000 hehtaarille. Se kattaa noin neljä prosenttia metsämaan pinta-alasta. 620 000 metsänomistajaa MUUT HAKKUUT 17 062 HA AVOHAKKUU 167 087 HA YLISPUIDEN POISTO 29 598 HA ENSIHARVENNUS 152 457 HA MUU HARVENNUS 390 522 HA LUONTAISEN UUDISTAMISEN HAKKUU 37 461 HA Puolet hakkuista harvennuksia Eri hakkuutapojen jakautuminen vuonna 2018 19 % 49 % 4 % 21 % 5 % 2 % Lä hd e: Lu ke 22 Metsälehti Makasiini teemA » metsä numeroina 7712_.indd 22 12.12.2019 15.50
›› Pieniä tiloja paljon Yksityisomistuksessa olevien metsätilakokonaisuuksien kokoluokkajakauma vuonna 2016 66 016 KPL 61 353 KPL 72 046 KPL 86 677 KPL 39 853 KPL 14 692 KPL 3 310 KPL 294 KPL 84 KPL KPL HEHTAARIA 2-4,9 5-9,9 10-19,9 20-49,9 50-99,9 100-199,9 200-499,9 500-999,9 1 00020 000 40 000 60 000 80 000 100 000 Metsät pitkälti yksityisomistuksessa Metsämaan jakautuminen eri omistajaryhmien kesken vuonna 2016 YKSITYISHENKILÖT 10 553 511 HA VALTIO 4 638 726 HA OSAKEYHTIÖT 1 426 128 HA YHTEISMETSÄT 455 051 HA YKSIN TAI PUOLISON KANSSA 7 763 467 HA VEROTUSYHTYMÄT 1 801 292 HA KUOLINPESÄT 988 751 HA YKSITYISHENKILÖT 74 % 59 % 26 % 8 % 3 % 2 % 1 % 1 % 17 % 9 % KUNNAT 358 185 HA SEURAKUNNAT 135 652 HA MUUT 206 091 HA 80 000 000 € Taimikoiden ja nuoren metsän hoitoon käytettiin vuonna 2018 noin 80 miljoonaa euroa. Lähde: Luke Lä hd e: Lu ke Lä hd e: Lu ke Metsälehti Makasiini 23 7712_.indd 23 12.12.2019 15.50
Hakkuut huipussaan maaliskuussa Teollisuuspuun eli tukkija kuitupuun vuotuiset hakkuut ovat 1980-luvulta lähtien huipentuneet maaliskuuhun. Taustalla on Luken tutkijan Jussi Leppäsen mukaan todennäköisesti se, että maaliskuu on viimeinen kunnollinen talvikorjuukuukausi. ”Maaliskuussa huomataan, että hakkuilla on jo kiire ja puut on saatava varastoihin. Huhtikuussa alkaa ainakin etelässä tulla kevät ja kelirikkokausi”, hän sanoo. Vuoden 1989 maaliskuussa teollisuuspuuta hakattiin noin kuusi miljoonaa kuutiometriä. Tämän vuoden maaliskuussa, eli 30 vuotta myöhemmin, teollisuuspuuta hakattiin miljoona kuutiota enemmän. Hakkuukoneita hakkuutyömailla uurasti viime maaliskuussa 2 160, metsätraktoreita 2 220 ja puutavara-autoja 1 600. Työntekijöitä tarvittiin 6 400. Luken hakkuiden työvoimaa ja korjuukalustoa käsittelevät tilastot eivät ulotu 1980-luvulle asti, mutta vuoden 1990 maaliskuussa hakkuutyömailla työskenteli 730 hakkuukonetta, 1 880 metsätraktoria ja 1 660 puutavara-autoa. Työntekijöitä puutavaran tekoon ja metsäkuljetukseen tarvittiin 12 800 eli kaksi kertaa enemmän kuin tänä vuonna. ”Taustalla on hakkuiden koneellistuminen. 1990-luvun alussa hakkuiden koneellistamisaste oli noin 45 prosenttia, mutta tänä päivänä jo lähes sata prosenttia”, Metsätehon tutkija Markus Strandström sanoo. Puukauppoja on perinteisesti tehty eniten syksyllä, mutta viime vuosina huippuja on osunut myös kevääseen ja kesään. ”Metsäyhtiöt ovat pyrkineet tasoittamaan puunkorjuuta tekemällä puukauppoja alkuvuonna”, Leppänen sanoo. Kaikkiaan metsistämme hakattiin viime vuonna noin 78 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta. Teollisuuspuuta siitä oli vajaat 70 miljoonaa kuutiota, energiapuuta noin yhdeksän miljoonaa kuutiota. HENKILÖÄ / KAPPALETTA Työvoiman tarve vähentynyt Hakkuiden työvoima ja korjuukalusto vuosina 1990–2019 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 TYÖVOIMA KORJUUKALUSTO 1990 1994 1993 1996 1995 2000 1999 2001 2004 2003 1992 1991 1998 1997 2002 2006 2005 2008 2007 2010 2009 2014 2015 2016 2017 2012 2011 2013 2018 2019 HENKILÖÄ / KAPPALETTA Työvoiman tarve vähentynyt Hakkuiden työvoima ja korjuukalusto vuosina 1990–2019 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 TYÖVOIMA KORJUUKALUSTO 1990 1994 1993 1996 1995 2000 1999 2001 2004 2003 1992 1991 1998 1997 2002 2006 2005 2008 2007 2010 2009 2014 2015 2016 2017 2012 2011 2013 2018 2019 Puolet kuitupuuta Eri puutavaralajien hakkuukertymät vuonna 2018 Valtaosa yksityismetsistä Teollisuusja energiapuun hakkuukertymän jakautuminen 51 % 38 % 11 % TUKKIPUU 29 652 000 M 3 ENERGIAPUU 8 949 000 M 3 KUITUPUU 39 566 000 M 3 YKSITYISMETSÄT 67 067 000 M 3 VALTIO JA METSÄTEOLLISUUS 11 100 000 M 3 86 % 14 % Lä hd e: Lu ke Lä hd e: Lu ke 24 Metsälehti Makasiini teemA » metsä numeroina 7712_.indd 24 12.12.2019 15.50
›› 62 000 henkilöä Metsäsektori työllisti viime vuonna 62 000 henkilöä. Määrä on 2,5 prosenttia kaikista työllisistä. Lähde: Tilastokeskus 15 % Metsäsektorin työllisistä noin 15 prosenttia oli vuonna 2018 naisia. Lähde: Tilastokeskus HENKILÖÄ / KAPPALETTA Työvoiman tarve vähentynyt Hakkuiden työvoima ja korjuukalusto vuosina 1990–2019 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 TYÖVOIMA KORJUUKALUSTO 1990 1994 1993 1996 1995 2000 1999 2001 2004 2003 1992 1991 1998 1997 2002 2006 2005 2008 2007 2010 2009 2014 2015 2016 2017 2012 2011 2013 2018 2019 HENKILÖÄ / KAPPALETTA Työvoiman tarve vähentynyt Hakkuiden työvoima ja korjuukalusto vuosina 1990–2019 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 TYÖVOIMA KORJUUKALUSTO 1990 1994 1993 1996 1995 2000 1999 2001 2004 2003 1992 1991 1998 1997 2002 2006 2005 2008 2007 2010 2009 2014 2015 2016 2017 2012 2011 2013 2018 2019 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 MILJ. M 3 HANKINTAKAUPAT PYSTYKAUPAT Puukauppa pitkälti pystykauppaa Teollisuuspuun kauppojen jakautuminen pystyja hankintakauppoihin vuosina 2011-2019 (Vuoden 2019 luvut ulottuvat lokakuun loppuun) 10 20 30 40 50 60 MILJOONAA EUROA Etelä-Savossa suurimmat tulot Yksityismetsien bruttokantorahatulojen jakautuminen eri maakuntien kesken vuonna 2018 50 100 150 200 250 300 KESKI-POHJANMAA POHJANMAA KAINUU LAPPI KYMENLAAKSO ETELÄ-KARJALA KANTA-HÄME SATAKUNTA VARSINAIS-SUOMI UUSIMAA PÄIJÄT-HÄME ETELÄ-POHJANMAA POHJOIS-KARJALA POHJOIS-POHJANMAA PIRKANMAA KESKI-SUOMI POHJOIS-SAVO ETELÄ-SAVO 2 160 hakkuukonetta Maaliskuussa 2019 metsätyömailla työskenteli 2 160 hakkuukonetta. Lähde: Luke Lä hd e: Lu ke Lä hd e: Lu ke Lä hd e: Lu ke Metsälehti Makasiini 25 7712_.indd 25 12.12.2019 15.50
Uusia tuotteita odotellessa Metsäteollisuus on vuodesta 1954 ollut Suomen suurin puunkäyttäjä. Viime vuonna metsäteollisuus käytti puuta kaikkiaan 74 miljoonaa kuutiometriä. Siitä noin 90 prosenttia oli kotimaista, loput pääosin Venäjältä tuotua. Metsäteollisuuden käyttämästä puusta noin 60 prosenttia käytetään massaja paperiteollisuudessa ja 40 prosenttia puutuoteteollisuudessa. Metsäteollisuuden tuotannon arvosta massaja paperiteollisuus kattaa kaksi kolmasosaa. Valtaosa metsäteollisuustuotteista viedään ulkomaille. Sellusta hieman yli puolet käytetään kotimaassa, mutta paperista ja kartongista lähes kaikki ja havusahatavarasta ja vaneristakin suurin osa viedään ulkomaille. Sellua ja havusahatavaraa vietiin viime vuonna eniten Kiinaan, paperia, kartonkia ja vaneria Saksaan. Metsäteollisuuden puusta valmistamat uuden sukupolven tuotteet eivät tilastoista erotu. ”Muun muassa pakkaus-, polttoaine-, ja rakennusratkaisuinnovaatioita löytyy jo markkinoilta, mutta monet uudet tuotteet ovat vielä kehitysvaiheessa. Viiden vuoden päästä tilanne voi olla aivan eri”, sanoo Metsäteollisuus ry:n innovaatioasioiden päällikkö Antti Tahvanainen. Julkisuudessa on viime aikoina keskusteltu metsien roolista ilmastonmuutoksen torjunnassa. Suomen metsät sitoivat hiilidioksidia viime vuonna noin 17 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalentteina, mikä kattaa noin 31 prosenttia Suomen kokonaispäästöistä. Viime vuosina metsien hiilinielu on kuitenkin pienentynyt.? l Metsästä tuotteiksi Puun matka metsästä tuotteiksi vuonna 2018 KOTIMAAN HAKKUUT 90 % TUONTIPUU 10 % M E T S Ä T E O L L I S U U D E N K Ä Y T T Ä M Ä R A A K A P U U 7 4 M 3 MASSAJA PAPERITEOLLISUUS 43 MILJ. M 3 Paperi Kartonki Sellu TUOTANTO 6,7 milj. t 3,8 milj. t 8,2 milj. t VIENTIIN 96 % 97 % 45 % PUUTUOTETEOLLISUUS 31 MILJ. M 3 Havusahatavara Vaneri TUOTANTO 11,8 milj. t 1,2 milj. t VIENTIIN 75 % 82 % SIVUTUOTTEENA SYNTYÄ HAKE JA PURU 10 MILJ. M 3 10 20 30 40 50 60 70 80 Metsäteollisuus suurin puunkäyttäjä Raakapuun käyttö metsäteollisuudessa ja energiantuotannossa vuosina 1860-2018 ENERGIANTUOTANTO METSÄTEOLLISUUS 1860 1880 1900 1920 1940 1960 1980 2000 2018 MILJ. M 3 Eniten tuodaan Venäjältä Eri maiden osuudet raakapuun tuonnista vuonna 2018 71 % 12 % 9 % 8 % VENÄJÄ 7 868 000 M 3 VIRO 1 334 000 M 3 LATVIA 1 038 000 M 3 MUUT MAAT 910 000 M 3 160 kg/hlö Suomalaiset kuluttivat vuonna 2017 keskimäärin 160 kilogrammaa paperia ja kartonkia henkeä kohti. Lähde: Metsäteollisuus ry, Tilastokeskus, Tulli Lä hd e: Lu ke Lä hd e: Lu ke , M et sä te ol lis uu s ry Lä hd e: Lu ke 26 Metsälehti Makasiini teemA » metsä numeroina 7712_.indd 26 12.12.2019 15.50
lisää jättöpuita Hakkuualoille jätettävien elävien puiden määrä moninkertaistui Metsälehti Makasiinin perustamisvuonna 1999. Vielä vuonna 1990 avohakkuualoille jätetyn elävän puuston kokonaistilavuus oli jäänyt 2,5 kuutiometriin hehtaarilla, mutta vuonna 1999 se nousi kahdeksaan kuutiometriin hehtaarilla. Luonnonvarakeskuksen (Luke) johtavan tutkijan Kari T. Korhosen mukaan taustalla ovat vuonna 1998 käyttöön otetut uudet metsänhoidon suositukset. Ne painottivat aiempia suosituksia enemmän luonnon monimuotoisuutta. ”Avohakkuualoille alkoi ilmestyä puustoa, kun ne aiemmin oli hakattu puuttomiksi ja alikasvoskin raivattu pois. Tämä on yksi harvoista metsissä nopeasti tapahtuneista muutoksista”, Korhonen sanoo. 20 VUOTTA 1999 2019 20 VUOTTA 1999 2019 Koivukuitupuu tuoduin Raakaja jätepuun tuonnin jakautuminen eri puutavaralajien kesken vuonna 2018 43 % 27 % 10 % 7 % 13 % KOIVUKUITUPUU 4 967 000 M 3 HAKE 3 129 000 M 3 MÄNTYKUITUPUU 1 180 000 M 3 MUUT 1 491 000 M 3 KUUSIKUITUPUU 799 000 M 3 32,7 mrd. € Metsäteollisuuden liikevaihto oli vuonna 2018 32,7 miljardia euroa eli viisi prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Lähde: Luke, Tilastokeskus Nielut pienenemässä Suomen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ja nielut vuosina 1990–2018 -60 -40 -20 20 40 60 80 100 PÄÄSTÖ, MILJOONAA TONNIA CO 2 -EKV. 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 METSÄMAA (OSA LULUCF-SEKTORIA) PUUTUOTTEET (OSA LULUCF-SEKTORIA) MAANKÄYTTÖ, MAANKÄYTÖN MUUTOKSET JA METSÄTALOUS (LULUCF-SEKTORI) KASVIHUONEKAASUJEN KOKONAISPÄÄSTÖT (PL. LULUCF-SEKTORI) Metsäteollisuuden käyttämästä puusta noin 40 prosenttia käytetään puutuoteteollisuudessa. 40% Lä hd e: Lu ke Lä hd e: Ti la st ok es ku s Metsälehti Makasiini 27 7712_.indd 27 12.12.2019 15.50
Metsäenergian käytön kasvu on tuonut huolen puun riittävyydestä. Kukaan ei kuitenkaan ole korvaamassa puulla sitä määrää energiaa, joka nyt tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä sanoo. 28 Metsälehti Makasiini » vaikuttaja 7713_.indd 28 12.12.2019 15.03
Kohta rytisee Kun ensi vuosikymmenellä etsitään fossiilisille energia lähteille korvaajia, on metsä energia isossa roolissa. Kaikkeen sitä ei silti riitä, sanoo Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä. TEKsTi VaLTTEri sKyTTä KuVaT sEppo samuLi » Metsälehti Makasiini 29 7713_.indd 29 12.12.2019 15.03
I lmastonmuutoksesta huolimatta Suomi ei ole muuttumassa talvisin tropiikiksi. Taloja täytyy edelleen lämmittää. Energiantuotannossa rytisee kuitenkin ensi vuosikymmenellä toden teolla. Fossiilisista energialähteistä pyritään eroon, ja energiateollisuus on sitoutunut puolittamaan sähkönja lämmöntuotannon päästöt nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Muutos koskee ensikädessä kivihiiltä ja turvetta. Kivihiiltä saa polttaa viimeisen kerran kevään 2029 lämmityskaudella. Turpeelle ei ole määritelty viimeistä polttopäivää, mutta paineet sen käytön lopettamiseksi ovat kasvaneet koko ajan. Tällä hetkellä hallituksen tavoitteena on vähintään puolittaa turpeen energiakäyttö Lintubongariksi tunnustautuva Leskelä tietää, että Tähti torninmäen puisto on syksyllä viimeisimpiä paikkoja, joissa näkee muutto matkalle lähteviä hyönteissyöjälintuja. Mäelle näkyvät myös Helsingin Hanasaaren voimalaitoksen savut. vuoteen 2030 mennessä. Kivihiilen ja turpeen tilalle tarvitaan jotain. Yksi korvaajista on metsäenergia. Arvio on, että puupolttoaineiden käyttö lähes kaksinkertaistuu kaukolämmöntuotannossa ensi vuosikymmenellä. ”Mitä nopeammin irtaudutaan fossiilisista polttoaineista lämmityksessä, sitä enemmän joudutaan käyttämään puuta, ainakin tässä välillä (ennen toisenlaisia energiateknologioita). Tämä on se, mitä olemme koittaneet päättäjille kertoa nyt vuoden ajan”, kertoo Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä. Energiaa tehtävä sivuvirroista Energiateollisuus edustaa sähköä ja lämpöä tuottavia energiayhtiöitä, kuten kaupunkien lämpölaitoksia. Järjestö on 30 Metsälehti Makasiini » vaikuttaja 7713_.indd 30 12.12.2019 15.03
yli puolet Eu:n uusiutuvasta energiasta on metsä energiaa. Jukka LeskeLä >> 55 vuotta >> Lämmönja sähköntuottajia edustavan Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja >> diplomi-insinööri >> perheessä vaimo ja 15-vuotias poika >> asuu Nurmijärven Klaukkalassa Uudellamaalla >> harrastaa lintujen bongausta, urheiluseuratoimintaa ja ulkoilua metsässä koiran kanssa >> ”Hömötiainen on lempilintujani. Harmi, että se on vähentynyt, vaikkei harvinaisuus vielä olekaan.” arvioinut , että kivihiilen korvaaminen puulla on mahdollista ensi vuosikymmenellä. Mutta jos lämpövoimaloissa korvattaisiin lisäksi turve puulla, se ei ole mahdollista tähän mennessä toteutuneilla hakkuilla, metsäteollisuuden sivutuotemäärillä ja metsänhoidon pienpuulla. ”Metsäenergiaa, jonka käyttöä voidaan pitää nykyisen käsityksen mukaan kestävänä, on rajallinen määrä”, Leskelä kertoo. Mitä kauemmaksi puun poltossa mennään metsäteollisuuden sivuvirroista, hakkuutähteistä ja harvennushakkuissa kaadetusta energiapuusta, sitä epävarmemmiksi metsäenergian ympäristöja ilmastohyödyt käyvät. ”Jos kauheasti joudutetaan muutosta irti fossiilisista, puuta joudutaan käyttämään niin paljon, että sitä joudutaan joko tuomaan ulkomailta tai polttamaan ainespuuta”, Leskelä sanoo. Ainespuu tarkoittaa metsäteollisuustuotteiksi jalostuskelpoista puuta. Ilmastohyöty tapetilla Puun riittävyyden lisäksi metsäener gian kasvava käyttö on herättänyt kysymyksiä siitä, onko puun poltto kestävää. Energiateollisuus on Leskelän mukaan lähtenyt liikkeelle siitä, että metsäenergia koostuu metsäteollisuuden ja metsänhoidon sivuvirroista. ”Pidän kestävänä tapaa, jolla metsäenergiaa käytetään Suomessa sähkönja lämmöntuotantoon. Kyse on kiertotaloudesta. Energiapuuhakkuut ovat harvennushakkuita, metsää ei kaadeta aukoiksi pelkän energian vuoksi.” Voisiko metsänomistaja kuitenkin kuvitella metsittävänsä pellon jollakin nopeasti energiaksi kasvavalla puulajilla, kun metsäenergian kysyntä kerran kasvaa? ”Keskustelu ja ilmastotutkimus asettavat kyseenalaiseksi sen, että metsiä kasvatettaisiin vain energiakäyttöön. Hiilikysymys ei ole ainoa. Metsien monimuotoisuus on myös erittäin tärkeää.” Lisääntynyt tutkimustieto ja kiristynyt ilmastopolitiikka kaventavat seulaa myös bioenergian osalta. Vaikka biomassan poltto vapauttaa ilmakehään vain hiilidioksidin, jonka se on sieltä äskettäin sitonut, se ei välttämättä riitä. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi esitetyt toimet ja päästövähennysten nopea aikataulu vaativat vielä päästöttömämpää energiaa. ”On merkittävä riski siihen, että kaikkea metsäenergian käyttöä maailmassa ei pidetä ilmastoystävällisenä jatkossa”, Leskelä sanoo. Leskelän mukaan samalla on muistettava, että puun poltto ei ole vain Suomen juttu. Yli puolet EU:n uusiutuvasta energiasta on metsäenergiaa. Esimerkiksi Saksassa sitä on uusiutuvasta energiasta suurin osa. Puun poltto ei ainoa ratkaisu Leskelä kertoo Energiateollisuuden arvioita Helsingin ytimessä Etelärannassa. Paikka tunnetaan työmarkkinakeskusteluissa työnantajien kotipesänä. Läheiseltä Tähtitorninmäeltä näkee kuitenkin muutakin kuin kolmikantaneuvotteluita: matkustajalaivoja, Stora Enson pääkonttorin Katajanokalla ja tietenkin Hanasaaren voimalaitoksen savupiipun horisontissa. Laitos tuottaa helsinkiläisille lämpöä ja sähköä kivihiilestä ja puupelleteistä. Helsingin lämmitys on tällä » Metsälehti Makasiini 31 7713_.indd 31 12.12.2019 15.03
Energiateollisuuden arvioinneissa on tarkasteltu sähkönja lämmöntuotantoa, ei esimerkiksi puun käyttöä liikennepolttoaineiksi. Liikenteen biopolttoaineet ovat saaneet osakseen vielä kriittisempää ilmastotarkastelua kuin puun poltto lämpökattiloissa. ”Kun polttoaine tulee kaukaa, edullisin tuontitapa on laiva. silloin hankintaalueena on itämeri.” Puun PoLtto Puupolttoaineet ovat tällä hetkellä Suomen merkittävin energianlähde. Ne kattavat 27 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta. Puuta poltettiin Luonnonvarakeskuksen mukaan viime vuonna ennätysmäärä. Ennätystä selittää kuumana käynyt metsäteollisuuden tuotanto, samalla teollisuuden jäteliemien eli mustalipeän poltto energiaksi lisääntyi. Puuta poltetaan kolmena virtana: metsäteollisuudessa prosessien sivutuotteena, kuten mustalipeänä, pienpolttona, kuten klapeina, ja voimalaitoksissa. Laitoksissa poltetaan pääasiassa metsäteollisuuden sivutuotteita eli puun kuorta ja sahanpurua sekä varta vasten poltettavaksi tehtyä metsähaketta. Metsähake on peräisin joko hakkuutähteistä eli oksista ja latvuksista, kannoista tai metsäteollisuuden tuotantoon kelpaamattomasta runkopuusta. hetkellä energia-alan suurimpia päänsärkyjä. Pääkaupungin pulmiin kiteytyy moni sähkönja lämmöntuotantoa koskeva muutos. Vielä vuosikymmen sitten sähkö oli niin sanotun yhteistuotannon eli sekä sähköä että lämpöä tuottavien voimaloiden päätuote ja lämpö sivutuote. Nyt asetelma on kääntynyt toisin päin, ja yhteistuotannossa tehty sähkö ei näytä niin kilpailukykyiseltä esimerkiksi kovaa vauhtia halventuneen tuulivoimasähkön kanssa. ”Kun tilanne on muuttunut tällaiseksi, vaihtoehtoiset tavat hankkia lämpöä ovat muuttuneet kiinnostaviksi”, Leskelä kertoo. Polttaminen ei siis ole energiayhtiöiden suunnitelmissa ainut tapa tuottaa energiaa. Esimerkiksi Helsinki haluaa korvata kivihiilen mahdollisimman vähällä bioenergialla. ”Lähtökohta Helsingillä on se, että he eivät siirry bioenergian kautta johonkin muuhun lämmöntuotantoteknologiaan, vaan mielellään suoraan muihin vaihtoehtoihin. Mutta bioenergiaa tullaan joka tapauksessa tarvitsemaan myös Helsingissä.” Uusiudutaanko riskillä? Yksi polttamista jo nyt korvaava ratkaisu on esimerkiksi jätevesistä, datakeskuksista ja kiinteistöjen paluulämmöistä kertyvän hukkalämmön hyödyntäminen. Ongelma on, että suuriin kaukolämpöjärjestelmiin ei saada hukkalämmöstä isoja volyymejä kerralla, kuten kivihiilikasan poltosta yhdessä isossa voimalassa. ”Se vaatii hirmuisen määrän pieniä investointeja. Vaihtoehtoisten ratkaisujen käyttöönotto on hidasta ja ratkaisut ovat hajallaan”, Leskelä kertoo. Hänen mukaansa testissä on myös koko joukko lämmöntuotantoteknologioita, joiden toimivuudesta ei vielä tiedetä. Esimerkiksi maalämmön laajempi hyödyntäminen on vasta kokeiluhanketasolla. ”Kysymyksiä on tullut siitä, voidaanko polttoon perustumattomia ratkaisuja nopeuttaa? Niitä voidaan tietysti nopeuttaa niin, että yhteiskunta kantaa riskiä ensimmäisistä investoinneista”, Leskelä sanoo. Energiayhtiöiden näkökulmasta turvallista on ollut vaihtaa kivihiiltä puun polttoon, sillä tekniikka on ollut saatavissa kaupan hyllyltä. 2010 2015 2020 2030 2040 TWH Polttaminen vähenee, puun osuus kasvaa Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotannossa käytetyt polttoaineet 2010-2040 (arvio) 10 20 30 40 50 60 70 TOIMITUSVARMUUSPOLTTOAINE (FOSSIILISET JA TURVE) KIVIHIILI ÖLJY MAAKAASU TURVE PUUPOLTTOAINEET MUUT UUSIUTUVAT (BIOJÄTE, KAASUT) MUUT FOSSIILISET (JÄTE) L äh de : e n er g ia te ol li su u s ry 32 Metsälehti Makasiini » vaikuttaja 7713_.indd 32 12.12.2019 15.03
sä lämpöverkoissa näyttää silti järkevältä, että kaukolämmön hankinta perustuu puuhun. ”Se on hyvin läheltä tulevaa energiaa. Polttoon voidaan käyttää erilaisia jakeita, ja lämmön tarve voidaan kattaa pienillä virroilla.” Tiukat päästörajoitukset sopivat Leskelä uskoo, että yletön kiire ei ole hyväksi energiamurroksessa, vaikka ilmasto vaatii nopeita toimia. Jos lämpölaitokset pakotetaan nyt muuttumaan nopeasti, ne käyttäisivät tämän päivän teknologiaa eivätkä vuoden 2030 teknologiaa, jonka Leskelä uskoo olevan taas askeleen kehittyneempää. ”Teknologiat ovat kehittymässä vauhdilla, joten liiallinen kiihdytys on huonosta. Silti pääuutinen on se, että kyllä – suomalainen energiantuotanto pystytään siirtämään ilmastoystävälliseksi tavoiteaikataulussa.” Yksi energiantuotannon tulevaisuutta viitoittava tekijä on se, että EU:ssa leivotaan vielä tänä vuonna päätöstä hiilineutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä. Kun päästökiintiöt tuleville vuosikymmenille selkeytyvät, energiayhtiöillä on raamit tuotannon suunnitteluun. ”Tiukat päästörajoitukset sopivat meille hyvin. Annetaan energiayhtiöiden ja markkinoiden hakea ratkaisut”, Leskelä sanoo. Hänen reseptinsä on, että energiantuotannon haittoja ohjaamalla käytettäviksi valikoituvat ympäristöja ilmastoystävällisimmät tuotantomenetelmät. ”Teknologiakieltoihin ei pidä mennä. Se tie on loputon. Ei kukaan anna määräyksiä siitäkään, millaista paperia pitää tuottaa ja millaisilla paperikoneilla.” Energiateollisuus ry on halunnut korostaa, että ilmastoahdistuksen sijaan alalla on ilmastoinnostus. ”Ahdistuneet ihmiset eivät yleensä tee fiksuja ratkaisuja. Meistä on kiva tulla joka päivä töihin hoitamaan tätä ilmastokysymystä.” Leskelän mukaan suomalaisilla sähköä ja lämpöä tuottavilla yrityksillä on kaikilla tavoite luopua fossiilisista polttoaineista ja siirtyä ilmastoystävälliseen uusiutuvaan energiaan. ”Haluamme kertoa, että se on mahdollista tehdä eikä ole järjettömän kallista vaan monin tavoin hyödyllistä.”? l Voimalan sijainnilla iso vaikutus Suomalaiset lämpölaitokset ovat erilaisessa asemassa puupolttoaineiden suhteen maantieteellisestä sijainnista riippuen. Rannikon suurissa kaupungeissa puuenergian hankintasäde lähimetsistä on vain puoliympyrän muotoinen, maantiekuljetus hankalaa ja energian tarve niin suuri, että paikallinen puuenergia ei yksin riitä lämmöntuotantoon. ”Kun polttoaine tulee kaukaa, edullisin tuontitapa on laiva. Silloin hankinta-alueena on Itämeri.” Rannikon ja sisämaan erojen lisäksi Pohjois-Suomi on oma alueensa. Pohjoisessa on paljon metsiä, mutta ainakin toistaiseksi vähemmän metsäteollisuutta ja sen sivuvirtoja tarjolla poltettavaksi. ”Taajamat ovat pieniä ja puuenergiaksi ei ole niin paljon hakkuutähteitä, kun mänty on kaadettava pääpuulaji. Pienpuuta siis ohjautuu helpommin energiaksi”, Leskelä sanoo Hän myöntää, että pienissä taajamissa kaukana metsäteollisuudesta voi mennä kokonaista puuta polttoon. Mutta pienisMetsälehti Makasiini 33 7713_.indd 33 12.12.2019 15.03
TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-18, LA 09-14 SUORAAN MAAHANTUOJALTA MIKSI MAKSAISIT LIIKAA? www.kone-glans.fi Sähköinen 2/4-vedon kytkin Portaaton CVT-vaihteisto, hidas-nopea+pakki Vääntävä 300 CC OHV nestejäähdytteinen moottori, 18 HV/6500 RPM Maavara 183 mm Takuu 24 kk TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV300 T3B Suomen edullisin neliveto-traktorimönkijä! 4190 € Ominaisteho n. 3-8 kW Paloaika 11-36 h Hyötysuhde 89 % Säiliön koko 18 kg Irroitettava tuhka-astia Mitat 483x983x508 mm GLANSPOWER HEAT CR-01 PELLETTITAKKA 795 € Maks. teho 5,5 kVA/4,7 kW, jatkuva 5 kVA/4,25 kW (220 V) 14 L polttoainesäiliö 10,0 HV/3000 RPM Ohjauspaneeli, sähköstartti, öljyvahti ym. Kuulalaakeroidut kuljetuspyörät GLANSPOWER JM6500E DIESELAGGREGAATTI 745 € Voimavirta-aggregaatin hinta 795 € 13 HV/375 CC nelitahtitalvimoottori Työleveys 71 cm 5 vaihdetta, sekä 2 taakse Sähköja käsistartti Työvalo ja kahvalämmittimet Säädettävät liukujalakset LUMILINKO GLANSPOWER ATLAS STG1170E 1095 € Nelitahtimoottori 5,5 HV 4 vaihdetta, 2 taakse Lumikuvio-renkaat 13x4" Heittopituuden säätö Työleveys 56 cm 190 astetta kääntyvä heittoputki LUMILINKO GLANSPOWER 6,5 HV PRO ST651QE 599 € Ominaisteho: 2,8-7,3 kW Lämmitystilavuus 180 m³ Hyötysuhde: >86 % Pellettisäiliön koko : ~ 15 kg Sisäinen termostaatti Viikkoajastin Hormin halkaisija: 80 mm Mitat: 456x884x507 mm EXTRAFLAME KETTY PELLETTITAKKA 1345 € Yksisylinterinen nelitahtimoottori 493cm³ Nestejäähdytys CVT-automaattivaihteisto Sähköisesti kytkettävä neliveto Kytkettävä etutasauspyörästön lukko 24 kk takuu TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV500 T3 Sisältää vinssin ja alumiinivanteet Ohjaustehostimella 5790 € Talvitarjouksena kaikkiin Linhai malleihin puskulevy kaupan päälle! 5190 € 360 astetta pyörivä vetopää helpottaa maastossa ajoa Runko-osat tehty vahvasta 3,75 mm teräksestä Pituus 380-260 cm (säädettävä), leveys 131 cm, korkeus 106 cm Kantavuus 800 kg METSÄKÄRRY OMALLA HYDRAULIIKALLA 5490 € GLANSPOWER TUKKIKÄRRY T005 Ulottuvuus 3,73 m Maks. kuorma 3000 kg Nostokyky 300 kg Kouran avautuma 700 mm Pituus 4430 mm Leveys 1180 mm 6,5 HV OHV moottori pyörittää hydraulipumppua Telipyörästö ja tukkipangot siirrettävissä 645 € Tukevaa tekoa! Moottori 39,0 cm³ Teho 2,6 HV/1,9 kW Laipan pituus 16" / 41 cm Oregon Microlite Paino 4,4 kg Kahden (2) vuoden takuu MOOTTORISAHA OLEO MAC GS411 Uutuussaha vaativaan käyttöön! 299 € 7714_.indd 34 12.12.2019 15.04
Oma metsä Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta. ›› Kysy Pois Miksi saha sammuu? sivu 44 EriKoisPuut Serbiankuusi on komea joulupuu 40 s. MEtsänhoito s.36: Miten metsänhoito on 20 vuodessa muuttunut? ›› tutKiMus s.42: Metsänomistajatutkimus valottaa Metsälehden lukijoita ›› AllAKKA s.43: Ennakkoraivaus kahdessa vaiheessa ›› PiKAtEsti s. 47: Kunnon piikit kenkiin ›› PErintöMEtsä s.48: Näin kirjaat kiinteistön tiedot sh u tt er st o ck Metsälehti Makasiini 35 7715_.indd 35 12.12.2019 15.06
12 kysymystä Metsänhoidon muutoksista Metsänhoidossa uusien menetelmien kehittäminen vie vuosia. Silti yllättävän moni asia on muuttunut Metsälehti Makasiinin kaksikymmenvuotisen historian aikana. Taimet säkissä ja istutusvälineenä kuokka. Tämä oli tavanomainen näky istutustyömaalla vielä 1990-luvun lopullakin. Kuva Metsälehden sivuilta. TeksTi ja kuvaT sami karppinen Oma metsä » Metsänhoito 36 Metsälehti Makasiini 7716_.indd 36 12.12.2019 15.18
Miten maanmuokkausmenetelmät ovat kehittyneet? Maanmuokkauksessa on siirrytty yhä vähemmän maan pintaa rikkoviin menetelmiin. Kaksikymmentä vuotta sitten äestys ja kaivurilla tehtävä laikutus olivat tyypillisiä maanmuokkausmenetelmiä. Mätästyksen suosio on kasvanut vuosituhannen vaihteesta nopeasti ja se on ollut vuodesta 2005 alkaen eniten käytetty muokkausmenetelmä. Kääntö-, naveroja laikkumätäs tarjoavat taimelle otollisen kasvualustan hieman ympäristöään korkeammalla paikalla. Oliko kuokalle käyttöä istutustyömaalla 1990-luvulla? Vielä 1990-luvulla avohakkuualoille istutettiin avojuuritaimia kuokalla. Paakkutaimet ja pottiputket olivat toki vallanneet markkinat keväällä 1999, mutta kuokkakin heilui istutustyömailla vielä yleisesti. Trendi on ollut, että taimet istutetaan yhä nuorempina ja pienempinä. Tänä päivänä kuusen yksivuotias keskipaakkutaimi on ”perustaimi”, kun aiemmin istutettiin kaksivuotiaita kuusia. Myös koivuja istutetaan nykyään istutusputkella. Kun kaksi vuosikymmentä takaperin istutusalalla raahattiin metrisiä koivuntaimia säkeissä suurine paakkuineen, kulkevat 20–30-senttiset koivut nyt taimivakassa. Saavutetaanko metsänjalostuksella jo käytännön etuja? Metsänviljelyssä ja taimitarhoilla kylvöissä käytettävät siemenet ovat pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta lähes poikkeuksetta jalostettua alkuperää, jonka saatavuus on parantunut 2000-luvulla siemenviljelysten varttuessa. Männyn osalta on siirrytty jo niin sanottuun valiosiemeneen, eli 1,5-sukupolven siemenviljelyssiemeneen. Jalostetun siemenalkuperän ansiosta viljellen perustettujen metsien kasSuometsien hoitoa on alettu tarkastella uudessa valossa. Heikkotuottoisten suometsien entisöinti ja ojitusalueiden vesien johtaminen suoalueille ovat yleistymässä. vun uskotaan paranevan jopa 10–30 prosenttia metsikkösiemeneen verrattuna. Miksi varhaisperkauksen rooli on korostunut? Taimikonhoidossa kannustetaan aiempaa enemmän oikea-aikaisuuteen. 1990-luvulla varhaisperkauksesta ei puhuttu juuri lainkaan, mutta nyt se on vakiintunut osaksi taimikonhoitoa. Varhaisperkaukseen on ollut vuodesta 2016 mahdollista saada kemeratukea. Vanha tukijärjestelmä aiheutti usein sen, että havupuiden kasvu ehti hiipua lehtipuuvesakon varjostuksessa merkittävästi, koska taimikonhoito haluttiin tehdä vasta, kun havupuut kasvoivat tuen edellyttämään kolmen metrin pituuteen. Miksi kunnostusojitusten määrä on romahtanut? Vuosituhannen vaihteessa tavoitteena oli kunnostusojittaa 100 000 hehtaaria suometsiä vuosittain. Huippuvuosina yllettiin noin 80 000 hehtaariin, mutta viime vuosina taso on ollut enää noin 35 000 hehtaaria. Yleinen asenneilmasto ojituksia kohtaan on muuttunut kielteisemmäksi. Metsänomistajarakenteen muuttuessa ”uudisraivaaja-asenteen” rinnalle on noussut myös muita arvoja. Puuntuotannollisesti heikkojen soiden jättäminen ennallistumaan on yleistynyt, ja metsälaki tarjoaa siihen mahdollisuuden. 1 4 5 2 3 ›› Metsälehti Makasiini 37 7716_.indd 37 12.12.2019 15.18
Laajojen yhteishankkeiden toteuttaminen on aiempaa vaikeampaa ja tilanteeseen vaikuttavat myös metsäalan organisaatioiden muutokset. Kun kaksikymmentä vuotta sitten Metsäkeskus koordinoi valtaosaa kunnostusojitushankkeista, on toiminta tänä päivänä hajautunut useille toimijoille. Mitä vesiensuojelusta on opittu? Tieto metsätalouden toimenpiteiden vaikutuksista vesistöihin on lisääntynyt. Uutta tietoa on, että vanhojen ojitusalueiden ravinnepäästöt jatkuvat jopa vuosikymmeniä ojituksen jälkeen. Vesiensuojeluun kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota niin kunnostusojitusten kuin maanmuokkauksenkin yhteydessä. Uudisojituksista on luovuttu kokonaan ja kunnostusojitusten tarvetta harkitaan aiempaa tarkemmin. Vesilaki edellyttää nykyisin kaikista vähäistä suuremmista ojien kunnostushankkeista ely-keskuksille tehtävän ojitusilmoituksen. Kemeratuella rahoitettu ojien kunnostushanke sisältää aina vesiensuojelusuunnitelman, joka vastaa sisällöltään ojitusilmoitusta. Vesiensuojelumenetelmissä suositaan yhä useammin virtaamaa säätäviä ratkaisuja, kuten erilaisia patoja. Villitsikö vapaus metsänomistajat? Vuoden 2014 alussa voimaan astuneen metsälain seurauksena metsänomistajan vapaus päättää metsiensä käsittelytavoista lisääntyi merkittävästi. Metsän ikään ja läpimittaan liittyvistä uudistamisrajoista luovuttiin ja metsän jatkuva kasvatus sallittiin. Sen osuus on kasvanut kuitenkin hitaasti. Sen sijaan viitteitä siitä, että metsiä uudistetaan yhä nuorempina, on olemassa. Vuonna 2018 Metsäkeskuksen mukaan jopa kolmannes uudistushakkuista kohdistui nuoriin, 2tai 3-kehitysluokan metsiin. Osa näistä hakkuista liittyi metsätilojen kuviorakenteen järkeistämiseen. Miten luonnonhoito näkyy talousmetsissä? Metsäluonnonhoitoa edistetään nykyisin käsi kädessä metsänhoidon kanssa. Suomessa vuonna 2000 käynnistyneen PEFC-metsäsertifioinnin myötä esimerkiksi säästöpuut ovat vakiintuneet uudistusaloille. Lahopuun säilymistä ja syntymistä 7 8 6 Työsuhteisia metsureita oli vielä kaksikymmentä vuotta sitten runsaasti metsäalan toimijoiden palkkalistoilla. Avohakkuulla ei metsureita ole tällä vuosituhannella juuri nähty. Kuva Metsälehdestä. metsureiden rooli puunkorjuussa on vähentynyt olemattomiin. Oma metsä » Metsänhoito 38 Metsälehti Makasiini 7716_.indd 38 12.12.2019 15.18
edistetään aktiivisesti metsätaloustoimenpiteiden yhteydessä. Vuonna 2008 käynnistynyt Metso-suojeluohjelma on osoittautunut toimivaksi keinoksi arvokkaiden metsäluontokohteiden suojelussa. Metson kautta oli suojeltu vuoden 2018 loppuun mennessä määräaikaisesti tai pysyvästi yhteensä 110 000 hehtaaria metsää. Metsälain kymppipykälän erityisen tärkeät elinympäristöt on opittu tunnistamaan ja käsittelemään hyvin. Yli 90 prosenttia metsälakikohteista säilyy metsätalouden toimenpiteiden yhteydessä hyvin. Metsälajiston ja luontotyyppien uhanalaistumiskehitystä toimet eivät ole kuitenkaan riittäneet pysäyttämään. Paikkatietojärjestelmät ovat kehittyneet huimasti. Tämän ansiosta tieto arvokkaista luontokohteista siirtyy hyvin eri toimijoiden välillä. Mitä riskejä ilmastonmuutokseen liittyy? Happosateet ja otsonikato ovat vaipuneet jo unholaan, mutta ilmastonmuutos on nyt kaiken keskiössä. Ilmaston lämpeneminen on lisännyt metsien kasvua, mutta samalla todennäköisyys myrskyn, lumen tai kuivuuden aiheuttamille tuhoille on kasvanut. Maa on roudassa huomattavasti vähemmän aikaa kuin esimerkiksi 1990-luvulla, mikä lisää myrskyja korjuuvaurioiden riskiä. Lämpimät ja kuivat kesät ovat lisänneet kuusiin iskeytyvien kirjanpainajien parveilua. Miksei koneellinen metsänhoito ole yleistynyt? Vuosituhannen vaihteessa povattiin metsänhoidon koneellistumisen läpimurron olevan edessä lähitulevaisuudessa. Odotukset ovat osoittautuneet liian optimistisiksi. Koneiden kustannuskilpailukyvyssä ei ole nähty odotettuja harppauksia. Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon määrät ovat laskeneet viime vuosina merkittävästi. Mihin katosivat metsurit? Uuden vuosituhannen kuluessa palkkametsureiden ammattikunta on lähes kadonnut. Samaan aikaan metsureiden rooli puunkorjuussa on vähentynyt olemattomiin. Vielä kaksikymmentä vuotta sitten ammattimetsuri hakkuutyössä oli tavanomainen kuva-aihe Metsälehdenkin sivuilla. Nykyisin metsuritöistä valtaosan suorittavat yrittäjät. Käytännön tekijöistä on monilla alueilla pulaa. Merkittävä osa metsureista tulee ulkomailta. Kuinka käy paperisen metsäsuunnitelman? Tietotekniikan mahdollisuuksia on opittu hyödyntämään metsäalalla yhä tehokkaammin. Tämä näkyy metsänomistajalle suunnattuina verkkopalveluina, joiden kautta voi hyödyntää metsävaratietoja. Metsäsuunnitelma on yhä useammin sähköisessä ja helposti päivitettävässä muodossa. Tekniikka ei ole poistanut metsäsuunnittelun tarvetta, mutta työkalut ja formaatit ovat murroksessa.? l Juttua varten on haastateltu Metsäkeskuksen johtavaa luonnonhoidon asiantuntijaa Riitta Raatikaista, Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Teppo Oijalaa sekä Tapio Oy:n vesiensuojelun johtavaa asiantuntijaa Samuli Joensuuta. 9 12 10 11 Varhaisperkaus on muuttanut taimikonhoidon mallia 2000-luvulla. Yksityismetsissä menetelmästä ei aiemmin juuri puhuttu. Uudistunut kemeralaki kannustaa myös varhaisperkaukseen. Maanmuokkausmenetelmissä on tapahtunut iso muutos. Mätästys ohitti äestyksen käytetyimpänä muokkausmenetelmänä vuonna 2005. Kunnostusojitusten määrä on puolittunut 2000-luvun alusta. Asenneilmasto ojituksia kohtaan on muuttunut negatiivisemmaksi, kun tieto pitkäaikaisista vesistövaikutuksista on lisääntynyt. Metsälehti Makasiini 39 7716_.indd 39 12.12.2019 15.18
Osa 8 serbiankuusi Kun on kerran ostanut serbiankuusen joulupuuksi kotiinsa, sellaisen haluaa todennäköisesti toistekin. Näin arvioi Joulupuuseuran puheenjohtaja, Tapion Metsäkustannuskirjojen tuotepäällikkö Juha Ruuska. Syynä on puun ulkomuoto. Serbiankuusi on kotimaista metsäkuusta kapeampi ja luonnostaan tasainen ja tiheä. Lisäksi sen oksat kääntyvät kärjistään ylöspäin paljastaen neulasten hopeanhohtoisen alapinnan. ”Serbiankuusella on ihan omanlaisensa kasvutapa. Siitä saa todella hienon joulupuun”, Ruuska sanoo. Serbiankuusta käytetään paljon myös koristepuuna. Se sopii kaupunkiympäristöön, sillä se kestää hyvin ilmansaasteita. Talousmielessä serbiankuusia kasvatetaan Suomessa vain joulupuuviljelmillä. Serbiankuusen ja kotimaisen metsäkuusen puuaine on pitkälti samanlaista, mutta serbiankuusen kasvuvauhti on hieman hitaampi, joten puuntuotantoon sitä ei kannata käyttää. Rehevälle kasvupaikalle Serbiankuusi pärjää Suomessa Oulun ja Kajaanin korkeudelle asti. Se Hopean hohtoinen joulupuu Serbiankuusta kasvatetaan talousmielessä lähinnä joulupuuviljelmillä. Joulupuun mittoihin se kasvaa noin kymmenessä vuodessa. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVITUS TIIA PUUKILA Serbiankuusi on kotimaista metsäkuusta kapeampi ja luonnostaan tasainen ja tiheä. Oma metsä » puulajit 40 Metsälehti Makasiini 7717_.indd 40 12.12.2019 15.21
Hopean hohtoinen joulupuu balkanin tuliainen Serbiankuusta kasvaa luontaisesti noin sadan neliökilometrin alueella Balkanin vuoristossa entisen Jugoslavian alueella. Luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolella kasvavista serbiankuusimetsiköistä suurimmat sijaitsevat tiettävästi Suomessa, Mustilan arboretumissa Elimäellä ja Luken mailla Punkaharjulla. ”Punkaharjulla kasvavista serbiankuusista kerättiin 1980ja 1990-luvuilla siemeniä taimituotantoa varten. Siemeniä on edelleen jäljellä ja ne itävät hyvin”, kertoo Luonnonvarakeskuksen vieraileva asiantuntija Teijo Nikkanen. viihtyy rehevillä kasvupaikoilla, mutta vedenvaivaamille maille se ei sovi. Taimet jurovat kauan, jos kasvupaikan vesitalous ei ole kunnossa. Serbiankuusi on taimivaiheessa muutenkin vaativa. Se ei siedä varjostusta, joten heinäntorjunnasta tulee pitää huolta. Varjostavaa reunapuustoa ei myöskään saa olla. ”Maa tulee muokata ennen istutusta, ja istutettavaksi kannattaa valita kookkaita, kaksitai kolmivuotisia taimia”, Ruuska sanoo. Joulupuuviljelmillä hehtaarille istutetaan noin 4 000 tainta. Kuten muidenkin joulupuiden taimet, serbiankuusen taimet istutetaan riveihin. ”Rivija taimivälien leveys on makuasia. Omilla viljelyksilläni riviväli on 1,5– 1,6 metriä ja taimiväli 1,2 metriä. Sellaisista riviväleistä mahtuu vielä ajamaan heinää ja ruohoa ajoleikkurilla pois.” Sienitauti riesana Kapean kasvutapansa ansiosta serbiankuusta ei tarvitse leikata yhtä paljon kuin kotimaista metsäkuusta. Serbiankuusi saattaa kuitenkin tehdä nuorena ylimääräisiä latvoja, joita voi joutua katkomaan jo pari kolme vuotta istutuksen jälkeen. Varsinainen muotoon leikkaus alkaa taimen ollessa vajaan metrin mittainen. Oksia leikataan joka vuosi, kunnes puu on valmis myytäväksi. Tavoitteena on saada aikaan kaunis ja tasainen joulupuu. ”Muistisääntö on, että jos pituuskasvu on yli 30 senttimetriä, otetaan siitä kolmasosa pois”, Ruuska sanoo. Serbiankuusen riesana on sienitauti, joka ruskettaa rungon lähellä sijaitsevia neulasia. Tautia esiintyy varsinkin tuuheimmilla puuyksilöillä. Sieni on sinänsä harmiton mutta tekee puusta ruman näköisen. ”Jos puu on oikein tiheä, voi sienitautia ehkäistä leikkaamalla yksittäisiä välioksia pois. Se pitää kuitenkin tehdä harkiten, ettei pilaa puun ulkonäköä.” Hintavampi vaihtoehto Joulupuuksi serbiankuusi on valmis kahdeksasta kymmeneen vuoden ikäisenä. Ruuska arvioi, että kotimaisia serbiankuusia tulee vuosittain myyntiin kymmeniä tuhansia, kun kaikkiaan koteihin tuodaan vuosittain reilut miljoona joulupuuta. Serbiankuusi maksaa myyntipaikalla 10–20 prosenttia enemmän kuin kotimainen metsäkuusi. Serbiankuusi on kuitenkin epävarmempi kasvatettava, joten joulupuiden viljelijälle jää Ruuskan mukaan molemmista puulajeista suunnilleen saman verran käteen.? l EriKOispuita EsittElEvä juttusarja On KEstänyt KOKO vuOdEn. Makasiini 1: Tervaleppä / Makasiini 2: Siperianlehtikuusi / Makasiini 3: Kontortamänty / Makasiini 4: Visakoivu / Makasiini 5: Tammi / Makasiini 6: Vaahtera / Makasiini 7: Douglaskuusi / Makasiini 8: Serbiankuusi Serbiankuusen neulaset ovat alapinnalta hopeanhohtoiset ja kävyt koristeelliset. Joulupuuksi kasvatettavia serbiankuusia aletaan leikata, kun ne ovat vajaan metrin mittaisia. Metsälehti Makasiini 41 7717_.indd 41 12.12.2019 15.21
Millaiset metsänomistajat tilaavat ja lukevat Metsälehteä? Poikkeavatko he muista metsänomistajista? Tuoreen selvityksen mukaan eivät paljon, mutta erojakin on. Yksinkertaistettuna: Metsälehden tilaajat omistavat muita metsänomistajia enemmän metsää ja osallistuvat aktiivisemmin sen hoitoon. Tiedot Metsälehden tilaajista ja lukijoista selvitettiin osana Metsänomistaja 2020 -tutkimusta. Tuon ennätyksellisen laajan kartoituksen tulokset julkistetaan ensi keväänä. Tutkimukseen osallistuu asiantuntijoita muun muassa Helsingin yliopistosta ja Luonnonvarakeskuksesta. Mitä enemmän metsänomistajalla on metsää, sitä todennäköisemmin hänelle tulee Metsälehti. Vähintään sata hehtaaria omistavista lähes puolet (46 prosenttia) tilaa tai lukee Metsälehteä. Keskimäärin Metsälehden tilaajat omistavat metsää 76 hehtaaria. Metsälehden tilaajat tavoittelevat keskimääräistä enemmän metsästään puunmyyntituloja ja arvostavat metsän tuomaa taloudellista turvaa. Myös metsän virkistysarvoilla on suuri merkitys. Metsälehden tilaajat osallistuvat metsäomaisuutensa hoitamiseen ja tekevät puukauppaa keskivertometsänomistajaa ahkerammin. Metsänhoitotöitä – istutusta tai taimikonhoitoa – oli tehnyt kaksi kolmasosaa. Puukaupan oli edellisen kolmen vuoden aikana tehnyt 71 prosenttia. Myös hehtaarikohtainen puunmyyntimäärä oli keskimääräistä suurempi. Kuten kaikista metsänomistajista, myös Metsälehden tilaajista enemmistö on kuudenkymmenen varttuneemmalle puolelle ehtineitä miehiä. ? l EERO SALA Enemmän metsää, ahkerammin metsätöitä Metsälehden lukijaprofiili selvitettiin osana suurta metsänomistajatutkimusta. Kuutio puuta korjataan yhä samalla polttoainemäärällä kuin vuonna 2003. Tehokkaampien koneiden ansiosta motti kertyy kuitenkin nopeammin, eli tuntikohtainen polttoaineenkulutus on kasvanut. Uudistushakkuussa polttoainetta kuluu puukuutiota kohden vähemmän kuin harvennushakkuulla. Tämä selvisi Stora Enson ja metsäkoneyrittäjien tutkimuksesta, joka toteutettiin vuosina 2018–2019. DiESELiä kuLuu EntiSEEn tApAAn Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan lehtipuiden suosiminen on ilmastoystävällistä, koska lehtipuut heijastavat havupuita enemmän auringon säteilyä ja siten viilentävät ilmastoa. Eteläja Keski-Suomessa voidaan lehtipuuosuutta lisäämällä kasvattaa heijastavuutta ilman, että taloudellinen tuotto kärsii. LEhtipuut OvAt iLmAStOtEkO Oma metsä » TuTkiTTua 42 metsälehti makasiini 7718_.indd 42 12.12.2019 15.23
noa, että ainakin omilla tiluksilla olisi hoidettuja passipaikan kohtia. Niistä näkee ennakkoon saapuvan eläimen ja pystyy sen tunnistamaan. Mahdollisen laukauksen voi ampua pelkäämättä, että luoti osuu risuihin. Hiukan poimimme marjoja ja sieniä, niidenkin etsintä on mukavampaa aiemmin raivatussa metsässä. Haksahduksiakin on tullut. Taannoin raivasin isohkoa suoaluetta kolmena hakkuuta edeltävänä syystalvena ja ajattelin leimikon olevan valmis motolle. Vaan viimeisin kesä olikin kuiva ja kuuma, joten ensiksi raivaamani alueen koivunvesat intoutuivat kasvuun. Sormenvahvuisia, metrin tai kahden pituisia koivuja oli paikoin runsaasti, ja motomies oli huolissaan letkujensa puolesta. Paikatahan raivuuta täytyi. Vaikka liikun metsäpalstoillamme paljon, monta kohtaa jää vuosittain katsomatta tai unohtuu. Raivausalue tulee havainnoitua tarkasti. Lähes joka päivä löytyy jotakin mielenkiintoista – vääriä värkkipuita, oivallisia riukuja, kaunis kivi, pyyn istumapuu tai hirven jälki. Pienistä iloista on ihmisen elo tehty. Itsekin havaitsee olevansa harvinainen muinaisjäännös. Kun pari vuosikymmentä sitten sammutti sahan, saattoi kuulla toisten sahojen ääniä useasta suunnasta. Nyt oikein pelästyy, jos yksi saha jossakin pärisee. Ja yhä uudelleen ja uudelleen tulee se hyvä mieli. Kun vähän aikaa on raivannut, näkee työnsä jäljet. On saanut jotakin todellista aikaan. Kunto pysyy hyvänä, ruoka ja uni maittavat. Pitkällä tähtäimellä tulee palkkaakin, kaadetut risut ovat pois kuluttamasta ja ovat sen sijaan luovuttamassa maahan energiaa. Ostomiehen tarjoukseen livahtaa muutama sentti lisää, kun metsä on raivattu. l Pimeää, märkää ja lumista näyttää säätiedotus. Ei ehkä parasta metsäkeliä, mutta ei ihan huonoakaan. Eikä tätä ole joka päivä, joulukuiseen kotiseutuun osuu joskus aurinkokin. Kunnon varusteet vaan päälle ja raivaamaan! Pehmeät maastonkohdat ja suot ovat pinnasta jäätyneet miehen kantaviksi, moni monttukohta on täyttynyt vedellä ja tasoittunut. Lehdet eivät haittaa näkyvyyttä ja ruohot ovat kulottuneet. Syksyn sateet ovat painaneet heiniä ja risuja matalammalle. Näkyvyys puun tyvelle on hyvä. Alkusyksyn hirvikärpäset ovat kaukainen muisto. Kymmenkunta senttiä luntakaan ei paljoa haittaa. Tankkaus tauolla saattaa olla harvinainen hetki: vallitsee rikkumaton hiljaisuus. Vallalla on ajatus, että ennakkoraivaus tehdään vähän ennen hakkuuta. Pitää kyllä paikkansa, mutta jos kohteella ei ole raivuri heilunut pariinkymmeneen vuoteen eivätkä raivattavat puut mahdu kaatumaan, on työ vaivalloista. Kaadettujen puiden kasat haittaavat kulkemistakin. On kaunista teoriaa, että puut kaadetaan aina tehdylle alueelle. Usein niin, mutta varmasti riittää kierrettäviä ja kallistuneita puskia, joista puita kaadetaan joka suuntaan. Nykyään ylevä pyrkimykseni on, että kävisin raivuulla myös hakkuiden puolivälin vaiheilla. Näin varsinaisen ennakkoraivuun koittaessa puut ovat pienempiä ja niitä on vähemmän. Kahden helpon raivauksen ajanmenekki on vain vähän suurempi kuin yhden hankalan, ja metsä on valoisa, siisti ja helppokulkuinen koko ajan. Metsästyksen harrastajana olisi hieEnnakkoraivaus onnistuu nytkin Talvi raivaukselle » kunnon varusteet jarmo sirola Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. kesäpossu lihoiksi Almanakkani kertoo syksystä 1999 seuraavaa: Lokakuun puolivälissä aloin tehdä harvennushakkuita moottorisahalla, yleensä joka toinen päivä. Välipäivinä oli rakennusja kotohommia. Marraskuun lopulla oli kesäpossun teurastus ja parin kesälampaan muutto pilvenhattaraksi, jonka jälkeen alkoi valmistautuminen joulukuusisesonkiin. Kuusenmyynnin jälkeen jatkui taas hankintahakkuu. 20 VUOTTA 1999 2019 20 VUOTTA 1999 2019 metsälehti makasiini 43 Oma mEtsä » metsäläisen AllAkkA 7719_.indd 43 12.12.2019 15.28
Lähetä kysymyksesi: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 a, 00240 Helsinki. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. Kysy pois! Ruosteläikkiä teRvalepän Rungolla Mikä mahtaa vaivata kuvan tervaleppää? Se oli loppukesästä vähälehtinen ja runkoon ilmaantui ruosteläikkiä. » RuosteenväRiset läikät kertovat, että kuoren läpi on tunkeutunut joku hyönteinen. Puu torjuu tunkeilijoita nesteellä, joka täyttää käytävän. Jos torjunta onnistuu, hyönteinen tukehtuu ennen kuin ehtii aiheuttaa enemmän vahinkoa. Reiästä valunut kasvin neste hapettuu ilmassa ruskeaksi. Samalla tavoin syntyvät esimerkiksi koivun rungolla näkyvät ruosteenruskeat laikut. Kuori on puun suojana ulkomaailman uhkia – niin sään vaihteluita kuin eläimiä – vastaan. Itse kuori on kuollutta solukkoa, pelkkiä soluseiniä, jotka on vielä kyllästetty haitallisilla aineilla kuten tanniineilla. Se ei kelpaa eläimille ravinnoksi. Sama koskee itse puuainesta. Rungon ravinteikkain osa on puun ja kuoren välissä oleva nilaja jälsikerros, jossa on eläviä, pehmeäkuorisia soluja ja jossa latvuksen tuottamat sokerit virtaavat juuriston ravinnoksi. Sinne asti päässyt vieras voi olla kohtalokas puulle. Toukat ja hyönteisen mukana tullut sieni estävät nestevirtauksen juuristoon. Kun juuristo voi huonosti, myös vedenotto heikkenee. Se taas näkyy aluksi latvuksen harsuuntumisena. Jos nestevirtaukset katkeavat kokonaan, puu kuolee. Koska hyönteisten sisäänmurtoyritykset ovat aiheuttaneet selvän nestevuodon, puu on ehkä tehnyt selvän tunkeutujista. Silloin latvuksen harsuuntuminen voisi johtua muista tekijöistä, vaikkapa viime kesän kuivuudesta. seppo vuokko Tervaleppään ilmestyneet läiskät ihmetyttivät nimimerkki Salmusta. Metsäverotus HAnnu jAuHiAinen Metsänomistaja ja veroasiantuntija MetsänHoito KAri MieliKäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori Koneet leo sAAstAMoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Pienkoneiden asiantuntija Metsäverotus väinö siKAnen Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija luonto seppo vuoKKo Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija Oma metsä » Lukijoiden kysymykset 44 Metsälehti Makasiini 7720_.indd 44 12.12.2019 15.30
onko pieniMuotoisessa lannoituksessa jäRkeä? Metsässä tulee vietettyä joka tapauksessa aikaa. Olisiko järkeä käyttää taimikonhoitoreissulla aina pari tuntia järeämmän kuvion lannoitukseen käsipelillä? » metsien kasvua rajoittavat Suomessa pääosin ilmaston kylmyys, maaperän liiallinen märkyys ja ravinnepula. Maan fysikaalisia ominaisuuksia parannetaan ojittamalla ja muokkaamalla, ravinteisuutta lannoittamalla. Lähes kaikilla kangasmailla puut kärsivät typen puutteesta, turvemailla kasvua rajoittaa toisinaan myös fosforin tai kaliumin niukkuus. Laajamittaiset lannoitukset aloitettiin 1970-luvulla valtion tuella. Toiminta hiipui seuraavan vuosikymmenen kuluessa uskon puutteeseen ja valtion tuen loppumiseen. Tällä hetkellä taloudellista tukea myönnetään vain terveyslannoitukseen. Puiden ravinnetarvetta ajatellen jokavuotinen lannoitus pienin annoksin on teoreettisesti paras tapa sekä kasvun että huuhtoutumisen kannalta. Käytännön toiminnassa lannoitemäärät ovat tähän nähden moninkertaisia eli 500–700 kiloa hehtaarilla. Tällä pyritään saamaan kerralla vähintään 6–8 vuoden kasvuvaikutus. Lannoitteet levitetään yleisimmin helikopterilla, traktorilla tai mönkijällä, kokonaiskustannukset ovat 200–400 euroa hehtaarilla. Lannoitteiden levitys käsin vaatii booria lukuun ottamatta suunnittelua ja riuskoja otteita. Viisikymmentä litraa vedellä laimennettua booriravinnetta leviää vielä kätevästi metsään käsikäyttöisellä ruiskulla. Viidensadan kilon rakeiset lantasäkit olen aikoinaan itse kuskannut ja ripotellut avaamattomina säkkeinä tasaisesti koko hehtaarille. Tämän jälkeen lannat oli helppoa heitellä vakkaa ja äyskäriä käyttäen säkkien väliin koko alalle. Jokavuotisen ”minilannoituksen” hankaluuksia ovat lannoitetun alueen ja levitettyjen lannoitemäärien muistaminen sekä lannoitteiden kuskaaminen ja varastointi. Nykyisin metsälannoitteet myydään 700 kilon suursäkeissä, joiden liikuttelu ja levittely ilman koneita on mahdotonta. Pieninä annoksina tehtävä vuotuinen lannoitus voi olla mielenkiintoinen harrastus. Sen tuntipalkkaa ei kannata laskea. kaRi Mielikäinen Maistuuko hiRville douglaskuusi? Onko douglaskuusi hirville vähän haluttu vai erityistä herkkua? Toiseksi pahin tuhonaiheuttaja on meillä EteläPohjanmaallakin kuusikoissa lisääntyvä tyvilaho. Kestääkö douglaskuusi sitä? » hiRvieLäintuhot kannattaa huomioida douglaskuusen kasvatuksessa. Hirvieläimet katkovat oksia ja syövät havuja. Pienemmät hirvieläimet hankaavat ainakin sileärunkoisia nuoria pihtoja kuorettomiksi. Tämän perusteella voisi arvioida myös sileäkuoristen douglaskuusen taimien olevan alttiita tuhoille. Myös lehtikuusen taimia on hangattu kuorettomiksi. Tein syksyllä havaintoja lehtikuusen taimituhoista Espoossa. Alle metrin korkuiset taimet oli kuorittu ja niiden oksien kärjet syöty. Asialla oli varmaankin metsäkauris. Douglaskuusen juurikäävän kestosta minulla ei ole havaintoja. Vanhemmissa douglaskuusikoissa, kuten Mustilan noin 1920-luvulla perustetussa metsikössä, voi esiintyä yksittäisiä juuristoa ja runkoa lahottavia karhunkääpiä. ›› Myös douglaskuuset ovat altiita hirvituhoille, erikoispuiden kasvatukseen perehtynyt Hyrian lehtori Heikki Kiuru arvioi. Ti ia Pu u ki la Lehtikuusen tyvilahosta on useita havaintoja. Nurmijärvellä Nukarin arboretumissa vuonna 1995 istutetuissa lehtikuusissa on esiintynyt lahoa. Myös 1950-luvulla istutetuissa lehtikuusissa on havaittu lahoa. Ainakin juurikäävän on todettu aiheuttavan lehtikuuseen lahoa. Karhunkäävän aiheuttamaan lahoa on havaittu esimerkiksi Helsingissä 1920-luvulla istutetuissa lehtikuusissa. Vanhoissa, 120–150-vuotiaissa lehtikuusissa karhunkääpä on tyypillinen lahottaja. Nuorissa lehtikuusikoissa lahon syynä saattaa olla myös väärä kasvupaikka, esimerkiksi tiivis ja jäykkä maa. Asia on jäänyt vähälle huomiolle. Suotuisilla kasvupaikoilla, siis läpäisevillä metsämailla, lehtikuuset ovat säästyneet laholta hyvin. heikki kiuRu Metsälehti Makasiini 45 7720_.indd 45 12.12.2019 15.30
Miksi saha saMMuu sateella? Partnerin raivaussaha sammuilee yhtäkkiä sateisella nolla kelillä eikä käynnisty. Kun sahan vie lämpimään talliin kuivamaan, niin taas pelaa. Vika vai ominaisuus? Olisiko syynä on kaasarin kurkun jäätyminen? Onko olemassa mitään kikka kolmosta ongelman estämiseksi? » monien koneiden toiminnassa ilmenee toimintahäiriöitä juuri sateisella nollakelillä. Kysyjän kuvailema vika ei ole ominaisuus, koska kone on todennäköisesti toiminut uudempana normaalisti. Kysyjä epäilee viaksi kaasuttimen kurkun jäätymistä. Sellainen vika ei kuitenkaan sammuta konetta yhtäkkiä, ja jos kone sammuu kurkun jäätymisen takia, sen saa käyntiin hetken päästä jään sulettua. Katsoisin, että vika on sytytysjärjestelmän puolella. Ensimmäisenä tulee puhdistaa sahan virtalaitteet epäpuhtauksista esimerkiksi paineilmalla. Epäpuhtaudet johtavat kostuessaan hyvin virtaa. Sitten tulee tarkistaa kaikki sytytysjärjestelmässä olevat johtimet ja liitokset aina pysäytinkatkaisijaan asti. Johdinliitosten on oltava tiukat ja johtimien eristeiden on oltava ehjät. Ongelman ratkaisuksi ei ole kikkakolmosta, mutta hyvä neuvo on: puhdistakaa saha myös koteloiden sisältä. leo saastaMoinen Miten veRottaja suhtautuu tilakokoon? On tarkoitus myydä runsaan 50 hehtaarin metsätila lapsille niin, että toinen saisi noin 50 hehtaaria ja toinen 5 hehtaaria. Onko verottajalla sukupolven vaihdoksissa tilan koon suhteen vaatimuksia? Minkä kokoisista tiloista verottaja haluaa nähdä metsä suunnitelman? Osa kauppa hinnasta jää velaksi, kuinka pitkä laina-aika hyväksytään? » metsätiLaksi katsotaan yli kahden hehtaarin tila. Alle kahden hehtaarin tilat verottaja tulkitsee tonteiksi. Teidän sukupolvenvaihdoksessa luovuttamat alueet ovat metsätiloja. Lapsille myytäessä kaupasta ei mene luovutusvoittoveroa, jos olette omistaneet tilan kymmenen vuotta. Verottaja ei vaadi metsätaloussuunnitelmaa nähtäväksi. Jos teillä on ajan tasalla oleva metsätaloussuunnitelma, niin suuremmasta lohkosta teidän on teetettävä tila-arvio, josta kauppahinta pitää olla yli 75 prosenttia, ettei synny verotettavaa lahjaa. Pienemmässä lohkossa voitte käyttää verottajan määrittelemää maakunnallista keskihintaa. Voitte antaa lapsillenne korotonta maksuaikaa 5–15 vuotta. Jos luopuja on alle 70-vuotias, olen käyttänyt 15 vuoden maksuaikaa, yli 85-vuotiaille viiden vuoden maksuaikaa. Nämä verottaja on hyväksynyt. Kauppakirjassa on oltava maksuaikataulu. väinÖ sikanen Miten RatakoRvaus veRotetaan? Metsäni rajoittuu rauta tiehen. Tänä vuonna pidettiin rata toimitus rajojen ja tasoristeys alueiden näkemä alueiden määrittämiseksi. Rajan käynnin jälkeen minulta lunastetaan viiden aarin verran metsämaata, josta maksetaan korvaus sekä maapohjasta että puustosta. Miten tätä verotetaan? » saatu korvaus on kokonaan luovutusvoittona verotettavaa tuloa. Hankintameno-olettama on 80 prosenttia. Jos kiinteistö on metsävähennyskelpoinen, lisätään luovutusvoittoon käytettyä metsävähennystä. Lisäys on korkeintaan 60 prosenttia kyseisen viiden aarin hankintamenosta.? l hannu jauhiainen 46 Metsälehti Makasiini oma metsä » Lukijoiden kysyMykset 7720_.indd 46 12.12.2019 15.30
Lacd Easy -liukuesteiden rakenne on lainattu vuoristovaeltajien käyttämistä, vaelluskenkien pohjaan kiinnitettävistä jääkengistä. Tismalleen saman näköisiä jääkenkiä myydään kiipeilyvarustekaupoissa. Liukuesteiden piikit ovat vähintään riittävän järeät. Kengän kärjen alle tulevat kolme piikkiä ovat puolitoista senttiä pitkät, taaemmat piikit suunnilleen sentin pituisia. Kaikkiaan päkiän alla on yhdeksän piikkiä, kantapäätä tukee vielä neljä lisäpiikkiä – tästä ei paljon pidot parane. Sovitin jääkengät Haixin nahkaturvakenkien päälle. Kengät ovat kooltaan 43. Jääkenkien mitoitus L (41–44) vastasi hyvin työkenkien kokoja. Näin kengän päälle damaskien tapaan viritettävät jääkengät asettuivat tiukasti paikalleen eikä sovituskaan ollut kovin vaivalloista. Tosin jääkenkiä ei saa kiinnitettyä jalassa olevaan kenkään. Jääraudat kiinnitetään kenkään kevytrakenteisilla ketjuilla ja kiinnikkeillä, jotka vaikuttivat hieman heppoisilta. Nilkan yli kiristetään vielä tarrakiinnityksellä erillinen solki, joka varmistaa kiinnitystä. Parin tunnin metsäkävelyn jälkeen kantaosien piikkien kiinnitys oli löystynyt. Kantapäälle voisi askarrella erikseen kiristettävän hihnan, jotta kantapiikit pysyvät jämäkästi paikallaan. Kokeilimme Lacd Easy -liukuesteitä hakkuutyössä ja jäällä. Pitoa riittää ja vastoin odotuksia jääpiikit eivät sanottavasti takertuneet risuihin. Ei tällaisia tavallisessa talvimetsässä tulisi Pitoa 13 piikillä Lacd Easy 2 -LiukuEstEEt >> Koot S (33–36), M (37– 40), L (41–44), XL (45–48) >> Hinta 29,90 euroa (sis alv) Plussat ja miinus + pito + edullinen hinta kiinnikkeiden kestävyys? Parhaimmillaan Lacd Easy -liukuesteet ovat jäällä. Tästä ei pidot parane. Kokeilimme Lacd Easy -liukuesteitä muun muassa hakkuutyömaalla. käytettyä, mutta iljanteisilla keleillä ja jäisillä rinteillä näistä olisi iso apu, myös työturvallisuus paranisi. Hiekoittamattomilla jalkakäyvillä luisteleville kaupunkikävelijöille näitä ei ole tarkoitettu. Pitkät, alaspäin sojottavat jääpiikit eivät sovi kovalla alustalla kävelemiseen. Ja saattaisi vahtimestareillakin olla asiaa, jos marssisi tällaiset jalassa Sokoksen alakertaan lounaalle. Parhaimmillaan jääkengät voisivat olla paljaalla jäällä potkukelkkailtaessa, eivätkä ne huonot olisi verkkoavannonkaan reunalla. Ja jos lähtisin uudestaan kapuamaan vaikkapa Kölivuoriston jäisille tunturin rinteille, saattaisin pakata Lacd Easy -jääkengät rinkkaan.? l tEksti MikkO RiikiLÄ kuva saMi kaRppinEn Oma metsä » Pikatesti Metsälehti Makasiini 47 7721_.indd 47 12.12.2019 15.31
KaiKissa metsää koskevissa asiakirjoissa on tärkeää merkitä kiinteistötunnus oikein. Se näyttää kuitenkin olevan toisinaan vaikeaa. Vaikuttaa siltä, että eniten metsän tunnistetietoja koskevia virheitä tulee tilanteissa, joissa ei tarvita kaupanvahvistajaa. Tällaisia tilanteita ovat perunkirjoitukset, ositukset ja kuolinpesän jakosopimukset. Itse näen kiinteistötunnuksen yhtä vahvana tunnistetietona kuin henkilön henkilötunnuksen. Silti suosittelen merkitsemään sijaintikunnan varmuuden vuoksi myös sanallisesti asiakirjoihin. Kiinteistöt merkitty kiinteistörekisteriin Jokaisella metsäkiinteistöllä on nimi ja kiinteistötunnus, ja jokainen kiinteistö omistajatietoineen on rekisteröity Maanmittauslaitoksen ylläpitämään kiinteistörekisteriin. Kiinteistötunnuksen ensimmäinen luku kertoo kiinteistön sijaintikunnan. Esimerkiksi kiinteistö Karvosenvaara 305-408-37-39 sijaitsee Kuusamossa. Numero 305 on Kuusamon kuntanumero. Kuntanumerot löytyvät Tilastokeskuksen verkkopalvelusta. Kiinteistötunnuksen toinen numero kertoo sijaintikylän, niin sanotun maarekisterikylän. Tämän vuosituhannen alusta vauhdittuneiden suurten kuntaliitosten vuoksi maarekisterikylien ja kiinteistötunnusten kylänumeroiden välisiin yhteyksiin tuli muutoksia. Nämä muutokset johtivat siihen, että Maanmittauslaitos esittää kiinteistötunnukset nyt myös karttatietona. Jos olet epävarma kiinteistötunnuksesta, voit helposti hakea sen Maanmittauslaitoksen Selvitä kiinteistötunnus -verkkopalvelusta. Tämä edellyttää, että tiedät kiinteistön sijainnin. Omistaja nimeää kiinteistön Kun kiinteistö muodostetaan, sen omistaja päättää, mikä nimi sille annetaan. Niinpä Suomi on tulvillaan samannimisiä kiinteistöjä: Mattila, Markkula, Paavola, Koivula, Mäntylä jne. Merkitse luovutuskirjoihin, perukirjoihin ja muihin vastaaviin asiakirjoihin kiinteistötiedot täsmällisesti. Esimerkki: …Kuusamossa sijaitseva Karvosenvaara-niminen tila, kiinteistötunnus 305-408-3739. Tiedot Maanmittaus laitokselta Varmin tapa saada kaikki rekisteröidyt kiinteistöä koskevat tiedot ajantasaisina on ostaa ne Maanmittauslaitokselta. Myös lähes kaikki metsäalan palveluntarjoajat käyttävät Maanmittauslaitoksen ylläpitämää kiinteistörekisteriä ja tuottavat sieltä tietoa asiakkailleen. Tärkeimmät otteet kiinteistörekisteristä ovat kiinteistörekisteriote, kiinteistörekisterin karttaote, lainhuutotodistus ja rasitustodistus. Nämä tiedot eivät välttämättä ole ajantasaisia, jos kiinteistön osalta on tehty äskettäin omistustai muita järjestelyjä, eikä muutoksia ole vielä viety kiinteistörekisteriin. Lainhuutotodistukseen on merkitty, kenelle omistusoikeus kiinteistöön on viimeksi vahvistettu. Uuden omistajan velvollisuus on hakea lainhuutoa kuuden kuukauden kuluessa saantokirjan allekirjoittamisesta. Jos tämä on NäiN kirjaat kiiNteistöN tiedot Virheelliset kiinteistötiedot voivat esimerkiksi evätä uuden omistajan lainhuudon saamisen tai aiheuttaa sekaannuksia omaisuutta jaettaessa. teksti Pirjo Havia Piirros veera komulaiNeN 48 Metsälehti Makasiini oma metsä » Perintömetsä 7722_.indd 48 12.12.2019 15.32
» laiminlyöty, jää kiinteistörekisteriin vanha omistustieto. Määräalan kirjaaminen Tilan sijasta merkinnän kohteena voi olla määräala. Määräala on tilasta erotettava, rajoiltaan määrätty alue. Myös määräalalle on haettava lainhuuto, jolloin se saa oman määräalatunnuksen, esimerkiksi 909-404-5-36-M601. Määräalatunnuksen jälkeen merkitään (X), jos määräala on lakannut. Lakkaaminen johtuu useimmiten siitä, että kun määräala on erotettu lohkomistoimituksessa emäkiinteistöstä, siitä muodostetaan oma kiinteistö, jolle annetaan kokonaan uusi kiinteistötunnus ja nimi. Määräalan kirjaamisessa luovutuskirjoihin on oltava erityisen huolellinen. Määräalan oikea sijainti on osoitettava karttaliitteellä, johon määräalan rajat on merkitty selvästi. Joskus tila koostuu kahdesta tai useammasta erillisestä palstasta, jolloin yhden palstan luovutus tarkoittaa määräalan luovuttamista. Merkitse luovutuskirjoihin, perukirjoihin ja muihin vastaaviin asiakirjoihin määräalan kiinteistötiedot täsmällisesti sen mukaan, mihin määräalan rajaus perustuu. Esimerkki 1, karttarajaus: …liitteenä 1 olevaan karttaa rajattu määräala Kuusamossa sijaitsevasta Karvosenvaara-nimisestä tilasta, kiinteistötunnus 305-408-3739. Määräalan pinta-ala on noin 6 ha. Määräalan rajaus ei ole pinta-alaperusteinen, vaan määräävänä on karttarajaus. Esimerkki 2, erillinen palsta: …liitteenä 1 olevaan karttaa merkitty palsta Kuusamossa sijaitsevasta Karvosenvaara-nimisestä tilasta, kun kiinteistö muodostetaan, sen omistaja päättää, mikä nimi sille annetaan. Metsälehti Makasiini 49 7722_.indd 49 12.12.2019 15.32
kiinteistötunnus 305-408-3739. Määräalan pinta-ala on noin 6 ha. Määräalan rajaus ei ole pinta-alaperusteinen, vaan se käsittää koko palstan. Esimerkki 3, sovittu pinta-ala: …liitteenä 1 olevaan karttaa merkitty määräala Kuusamossa sijaitsevasta Karvosenvaara-nimisestä tilasta, kiinteistötunnus 305-408-3739. Määräalan pinta-ala on 6 ha. Karttaan merkityt rajat tarkennetaan lohkomisessa niin, että pinta-ala tulee olemaan 6 ha. Määräosan kirjaaminen Metsänomistuksen kohteena voi olla myös määräosa tilasta. Määräosa tarkoittaa murtolukuna (esimerkiksi 1/3) ilmaistua laskennallista osuutta kiinteistöstä. Kyse on siis tilan yhteisomistuksesta, jossa jokaisen osakkaan omistus kohdentuu murto-osin koko tilaan. Merkitse luovutuskirjoihin, perukirjoihin ja muihin vastaaviin asiakirjoihin määräosan kiinteistötiedot täsmällisesti. Esimerkki: … yksi kolmasosa (1/3) Kuusamossa sijaitsevasta Karvosenvaara-nimisestä tilasta, kiinteistötunnus 305-408-37-39. Yhteismetsäosuuksien kirjaaminen Yhteismetsäomistus on omistustilanteista vaikeimmin hahmotettava. Osakas ei omista erillisiä yhteismetsäosuuksia, vaan osuudet ovat osa osakkaan suoraan omistamaa osakaskiinteistöä. Näissä tilanteissa tunnistamiseen tarvitaan kolme erilaista tietoa: yhteismetsän nimi, osakaskiinteistön nimi ja kiinteistötunnus sekä omaan osakaskiinteistöön kuuluvien yhteismetsäosuuksien määrä. Parhaiten nämä saa selville oman osakaskiinteistön kiinteistörekisteriotteelta kohdasta osuudet yhteisiin alueisiin. Merkitse luovutuskirjoihin, perukirjoihin ja muihin vastaaviin asiakirjoihin yhteismetsäomistuksen kiinteistötiedot täsmällisesti. Esimerkki 1, kohteena koko osakastila: …Kuusamossa sijaitseva Karvosenvaara-niminen tila, kiinteistötunnus 305408-37-39. Tilaan kuuluu osuuksia Metsälän yhteismetsään, osuusluku 200/20334. Esimerkki 2, kohteena tilasta irrotettavat yhteismetsäosuudet: …osuudet Metsälän yhteismetsään, osuusluku 200/20334 Kuusamossa sijaitsevasta Karvosenvaara-nimisestä tilasta, kiinteistötunnus 305-408-37-39. On myös tärkeää huomata, että jos luovutuksen kohteena on yhteismetsän osakastilan määräosa, koskee määräosaomistus ja siten luovutus myös yhteismetsäosuuksia. Sen sijaan tilan määräalan luovutus ei koske yhteismetsäosuuksia, vaan ne jäävät kantatilaan, jollei luovutuskirjassa ole muuta määrätty.? l ensiMMäinen kirja ”Vuosi 1999 on minulle henkilökohtainen, kirjallinen merkkipaalu. Silloin sai alkunsa ensimmäinen kirjani. Aloimme Matti Kiviniemen kanssa kirjoittaa Perikunnan metsäopasta, jonka Metsälehti kustansi seuraavana vuonna. Kyseinen opas on saanut pitkän kehityskaaren. Tänä syksynä päivitettiin jo sen seitsemäs versio.” PirjO HaVia 20 VUOTTA 1999 2019 20 VUOTTA 1999 2019 Yhteismetsäosuutesi näkyvät osakastilan kiinteistörekisteriotteella kohdassa Osuudet yhteisiin alueisiin ja erityisiin etuuksiin. 50 Metsälehti Makasiini oma metsä » Perintömetsä 7722_.indd 50 12.12.2019 15.32
kipuusta ja metsänhoito harvennushakkuilla. Stora Enso ja muutamat sahayrittäjät ovat ottaneet käyttöön tukin latvaläpimittaan perustuvan hinnoittelun. Se on sahan ja tukin jalostusarvon kannalta järkevä toimenpide. Tukin ja kuitupuun hintaero on suuri. Puun jalostusarvossa ero on paljon pienempi. Sahurin kannattaa sahata pienempää tai huonolaatuisempaa tukkia, jos se on nykyistä halvempaa. Vastaavasti järeästä hyvälaatuisesta tukista voi maksaa nykyistä enemmän. Huonolaatuisen sahatavaran sahaamisen kannattavuus vaihtelee suhdanteiden mukana rajusti. Laskusuhdanteessa se on tappiollista, kuten tällä hetkellä. Noususuhdanteessa silläkin tekee tulosta. Päätehakkuiden tukin latvaläpimitan hinnoittelumuutos toimii ainakin hetken, kun kuitupuulla on nyt hyvä kysyntä ja tukista on ylitarjontaa. Jotta puukauppa käy myös tulevaisuudessa puunmyyjän ja -ostajan näkökulmasta hyvin, on aika siirtyä päätehakkuilla ns. runkohintaan. Siinä puunostaja päättää markkinatilanteen mukaan, tekeekö puusta tukkia tai kuitua. Puun pitää ohjautua sinne, missä jalostusarvo on paras. Runkohinnasta tulee päätehakkuilla yleisin kauppatapa ihan lähivuosina. Se on puuta jalostavan teollisuuden ja metsäomistajan kannalta pelkästään hyvä asia. Sellukuidussa minimilatvaläpimitta on kuusi senttiä ja hyvä niin. Todennäköisesti olisi järkevää nostaa sitä vähän, mutta teollisuus on sopeutunut nykyiseen mittaan. Pienikokoisessa kuitupuussa on paljon ns. nuorpuuta, joka on lyhytkuituista. Pienet kuitupuut myös rikkoutuvat helposti tehtaiden kuorimarummuissa, jolloin osa niistä päätyy märkänä poltettavaksi. Metsänomistajan tili ei tule pienistä kuitupuista, vaan hyvästä tukista. Jos Joku yritti lukea rivien välistä myönteistä jatkuvapeitteiselle metsänkasvatukselle, sitä ei ole. Taloudellisesti kannattava tukkipuu kasvatetaan perinteisellä hyvällä metsänhoidolla. tukin Ja kuidun minimiläpimitta on puukaupassa ikuisuuskysymys. Metsänomistaja haluaa minimiläpimitan mahdollisimman pieneksi ja puuta jalostava teollisuus isommaksi. Mikä olisi järkevää? Omaa yksittäistä puukauppaa tehdessä minimimitat ovat tärkeitä. Erityisen tärkeää on tukin minimipituus ja se, että minimipituuksia käytetään myös hakkuussa. Joskus minimipituudet ovat vain kauppakirjassa, eivät hakkuussa. Puunostaja on siis hankkinut ilmaisen option: jos jostain syystä kannattaa tehdä lyhyt tukki, se tehdään, jos ei kannata, menee kuiduksi. Yleisesti kuusitukin minimilatvaläpimitta on ollut 16 senttiä ja mäntytukin 15 senttiä. Paksuudella ei ole käytännössä ylärajaa. Olemme kaikki ostaneet sahatavaraa – vajaasärmäinen on huomattavasti täyssärmäistä halvempaa. Kun latvaläpimitaltaan viisitoistasenttinen tukki sahataan 50x100 millin soiroksi, eli kakkosneloseksi, tulee usein tulokseksi halpaa vajaasärmää. Siis sahurille tappiota. Toinen sahurille tappiollinen tukki on paksuja kuivaoksainen mäntyvälitukki, eli hyväkasvuisten kohteiden puun tyveltä katsottuna toinen ja kolmas tukki. Niistä saa rakennesahatavaraa, joka on halpaa. Minä en osta mihinkään tarkoitukseen mäntylankkua, jossa on isoja kuivia oksia. Ne ovat lujuudeltaan ja ulkonäöltään huonoja. sahuri tekee tulosta keskikokoisella ja järeällä kuusitukilla. Männyllä tili tulee ohutoksaisista tyvitukeista ja tuoreoksaisesta tukista. Metsänomistajan tili tulee hyvälaatuisesta tukIkuisuuskysymys Runko hinnasta tulee pääte hakkuilla yleisin kauppa tapa ihan lähi vuosina. Jyrki ketola Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Metsälehti Makasiini 51 Rahapuu kolumni 7723_.indd 51 13.12.2019 15.32
KaKsi edellistä syKsyä puunkorjaajat ovat nauttineet poikkeuksellisen kuivista keleistä ja hyvästä puun kysynnästä. Tänä vuonna on palattu perinteiseen syysankeuteen. Vettä sataa ja seisokit painavat päälle. Metsäkonepalvelu Oy:n toimitusjohtaja Timo Tolppa arvioi, että yhtiön Suomessa oleva korjuukalusto on toiminut syksyn 60–70-prosenttisesti. Joulukuussa pudotaan 50 prosentin tienoille. Metsäkonepalvelu korjaa puuta noin sadalla metsäkoneella. ”Luulen, että metsissä ei joulukuun 20. päivän jälkeen tapahdu ennen vuoden vaihdetta oikein mitään”, Tolppa arvioi. Talvileimikoiden korjuukaudesta hän ennakoi normaalia. ”Työmaat tosin painottuvat harvennuksiin, joten motteja kertyy vähemmän kuin viime vuonna.” Metsäkonepalvelun Ruotsin tytäryhtiön tilanne on samankaltainen. Tosin halpa kruunu pehmittää taantumaa. Viidennes Etelä-Ruotsissa korjatusta puusta on syksyn aikana tullut kirjanpainajan vikuuttamista metsistä. Pohjoisessa tehdään kahta vuoroa Kainuussa korjuukoneet ovat ehtineet jo talvikohteille. ”Meillä on puoli metriä lunta. Se kantaa koneita, vaikka kunnon routaa ei olekaan”, selvittää metsäkoneyritys Mototeam Tauriaisen toimitusjohtaja Kimmo Kevättä odotellessa Vetinen syksy on jarruttanut hakkuita, mutta pohjoisessa ahkeroidaan jo talvileimikoilla. teksti Mikko Riikilä kuva saMi kaRppinen Raakapuun kantohinnat koko Maa tukkipuu kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ? 53,25 ? 56,97 ? 41,95 ? 17,14 ? 18,57 ? 16,08 Uudistushakkuu ? 55,00 ? 58,17 ? 43,52 ? 20,66 ? 20,84 ? 18,41 Harvennushakkuu ? 48,53 ? 50,74 ? 38,23 ? 16,14 ? 16,72 ? 15,39 Ensiharvennus ? 35,08 ? 38,47 ? 32,02 ? 12,48 ? 12,34 ? 12,29 kYMisavo tukkipuu kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ? 53,80 ? 57,42 ? 43,29 ? 21,36 ? 20,10 ? 16,75 Uudistushakkuu ? 54,42 ? 58,47 ? 45,04 ? 29,83 ? 23,41 ? 19,35 Harvennushakkuu ? 51,25 ? 52,21 ? 39,25 ? 17,39 ? 17,79 ? 16,35 Ensiharvennus ? 13,23 ? 12,97 ? 13,12 ? nousussa ? laskussa * ei vertailutietoa Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi viiKKo 49 talous » Puumarkkinat 52 Metsälehti Makasiini 7724_.indd 52 13.12.2019 15.46
”työmaat painottuvat harvennuksiin, joten motteja kertyy vähemmän kuin viime vuonna.” eteläsuoMi tukkipuu kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ? 55,83 ? 58,84 ? 41,93 ? 16,98 ? 19,48 ? 16,56 Uudistushakkuu ? 57,66 ? 59,77 ? 43,29 ? 18,56 ? 21,27 ? 18,25 Harvennushakkuu ? 51,08 ? 53,55 ? 38,35 ? 17,11 ? 17,62 ? 16,41 Ensiharvennus ? 13,70 eteläpohjanMaa tukkipuu kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,04 * 55,22 * 36,11 * 17,26 * Uudistushakkuu 55,78 * 56,00 * 36,79 * 19,05 * Harvennushakkuu Ensiharvennus keskisuoMi tukkipuu kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ? 55,18 ? 57,92 ? 41,47 ? 17,37 ? 19,10 ? 16,14 Uudistushakkuu ? 57,10 ? 59,21 ? 43,31 ? 20,75 ? 21,34 ? 18,66 Harvennushakkuu ? 49,79 ? 51,58 ? 37,49 ? 16,78 ? 16,88 ? 15,99 Ensiharvennus ? 12,78 ? 12,44 ? 12,39 savokaRjala tukkipuu kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ? 51,88 ? 55,29 ? 41,69 ? 16,49 ? 16,25 ? 16,11 Uudistushakkuu ? 53,88 ? 57,03 ? 43,40 ? 20,14 ? 18,27 ? 18,08 Harvennushakkuu ? 46,57 ? 47,56 ? 38,10 ? 15,94 ? 15,78 ? 15,86 Ensiharvennus ? 11,64 ? 11,17 ? 11,67 kainuupohjanMaa tukkipuu kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ? 51,24 ? 51,70 ? 15,64 ? 16,69 ? 15,24 Uudistushakkuu ? 53,87 ? 53,21 ? 18,94 ? 18,81 ? 18,16 Harvennushakkuu ? 46,57 ? 44,80 ? 15,01 ? 14,47 ? 13,64 Ensiharvennus ? 34,04 ? 11,96 ? 10,77 lappi tukkipuu kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Pekka Kauppinen ajoi koivukuitupuuta naapurimetsänomistajan hankintasavotalta Kivijärvellä viime viikolla. Lunta oli maastossa parikymmentä senttiä, mutta maa ei ollut juuri jäässä. Tauriainen Kajaanista. Yrityksen kaikilla koneilla tehdään yhä kahta vuoroa korjuussa. ”Talvikaudella puuta korjataan normaaliin tahtiin.” Sen sijaan Pohjois-Savossa Finnharvestin koneet olivat vielä joulukuun alussa kesäja kelirikkoleimikoilla. ”Kaikki Suomessa olevat koneemme ovat töissä, mutta vuoden lopusta tullee vaikea”, ennakoi toimitusjohtaja Esa Piironen. Keski-Euroopan metsätuhot ovat helpottaneet savolaisyrityksen työtilannetta. ”Ennakoimme jo keväällä, että tilanne Suomessa huononee ja siirsimme neljä motoketjua Saksaan korjaamaan kirjanpainajien tuhoamia puustoja.” Keväällä kysyntää harvennuksille Puun myyjille lähiajat saattavat olla kohtalaisia – kunhan unohtaa viime vuoden hintapiikit. Niitä sattuu kerran kymmenessä vuodessa. Tukin hinta ei ole laskenut pohjamutiin ja nytkin hyville leimikoille tarjolla on tilastoissa näkymättömiä lisiä. Kuitupuun hinta on laskenut suhteessa vähemmän kuin tukin. Jopa talvikohteita voi tietyillä alueilla saada myytyä vielä tämän talven korjuuseen. Kannattaa kysyä tarjouksia. Harvennusvaltaisia kelirikkoja kesäleimikoita ei ensi keväänä ole ostajien varannoissa haitaksi asti. Kuitupuuta tarvitaan sellutehtailla varsinkin, jos supistuva sahaus ei tuota haketta totuttuun tahtiin.? l Metsälehti Makasiini 53 7724_.indd 53 13.12.2019 15.46
KuuKauden PuuKauPPa KuuKauden PuuKauPPa HarvennusleiMikko savossa puutavaRalaji m 3 €/m 3 Yhteensä, € Koivukuitu 290 15 4 350 Haapakuitu 10 5 50 Kuusikuitu 15 15 225 YHTEENSÄ 315 4 625 Hyvä kokemus ratkaisi kaupan savolaismetsänomistajalla oli reilut puolenkymmentä hehtaaria hieman karannutta nuorta kasvatusmetsää, mikä tarkoittaa, että ensiharvennus oli myöhässä. Hän otti yhteyttä metsänhoitoyhdistyksensä neuvojaan, jonka kanssa lähdettiin katsomaan, mitä metsälle pitäisi tehdä. Tilannearvio oli nopea ja yksiselitteinen: metsikkö piti harventaa viipymättä. Neuvojan arvion mukaan leimikolta kertyisi yhteensä 650 kuutiometriä puuta, josta noin puolet oli korjattavissa kesäkelissä, siis roudattomaan aikaan. Pehmeäpohjaiset osat kuviosta saisivat jäädä odottamaan talvikelejä. Metsänomistajalla oli entuudestaan hyviä kokemuksia metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun työnlaadusta, joten hän halusi korjuupalvelun hoitavan homman alusta loppuun asti. Näin tehtiin. Kesäkohteet korjattiin loka-marraskuussa. Puuta kertyi yhteensä runsaat 300 kuutiota, hakkuukertymästä valtaosa oli koivukuitupuuta. Loka-marraskuun hakkuut tuottivat yhteensä noin 4 600 euron tulot. Jos leimikon talvella korjattavan osan hakkuukertymä on samanlainen, tuottaa harvennuskauppa metsänomistajalle yhteensä noin 10 000 euron puunmyyntitulot. Metsänhoitoyhdistys myi puut hankintakaupalla, jolloin puut luovutetaan ostajalle tienvarressa. Metsänomistaja saa kantohintana sen, mitä hankintahinnasta korjuukustannusten vähentämisen jälkeen jää.? l Mikko riikilÄ Puukauppatilastossa esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Tiedot kerätään viikoittain. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. viikko-ostojen MÄÄrÄ 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 10 20 30 40 50 2018 2019 Milj. m3 Viikko talous » Puumarkkinat 54 Metsälehti Makasiini 7724_.indd 54 13.12.2019 15.46
KuuKauden tilaKauPPa PirKanmaalla Mänttä-Vilppulassa myytiin äskettäin 31 hehtaarin metsätila. Tila sijaitsee hieman syrjässä valtateistä, mutta sinne on hyvät tieyhteydet. Helsingissä asuva myyjä oli ostanut tilan 1980-luvulla. Kohde tuli myyntiin, koska tilanpidolle ei ollut jatkajaa. Tila koostuu pääosin 40–60 vuoden ikäisistä varttuneista kasvatusmetsistä, pääpuulajina vaihtelevasti mäntyä ja kuusta. Maapohjat ovat lähes kokonaan tuoreiden kankaiden kivennäismaita. Kuvioita on 23 kappaletta. Myyntiesitteen mukaan ainespuuta on yhteensä 5 354 kuutiometriä eli keskimäärin 174 kuutiota hehtaarilla. Tukkipuun osuus on 36 prosenttia. ”Omassa arviossani puumäärät kävivät hyvin yksiin, mutta tukkipuuta arvioin olevan enemmän”, tilan arvioinut Hannu Liljeroos toteaa. Tilan hoidossa oli käytetty metsänhoitoyhdistyksen palveluja. Välittömiä harvennushakkuutarpeita ei ole ja päätehakattavaa alaa vain nelisen hehtaaria. Puustot ovat pääosin hyvälaatuisia ja niissä on lähivuosina paljon arvokasvua. Tilan lähtöhinta oli 175 000 euroa. Tarjouksia tuli seitsemän, mikä on välittäjän mukaan tavanomainen määrä. Tilan osti Metsähallitus 246 000 eurolla, kyseessä oli Metsähallituksen tämän vuoden toinen tilaosto Pirkanmaalla. Liljeroosin hintaseurannassa on Mänttä-Vilppulasta ollut tänä vuonna kymmenen kauppaa. Niiden keskimääräinen hintakerroin eli kauppahinnan ja summa-arvomenetelmän suhde on 1,07. ”Tässä kaupassa hintakertoimeksi tuli 1,31 ja se on näistä kaikista korkein – hyvästä kohteesta maksettiin hyvä hinta.”? l Mikko HÄyrynen Metsähallitus maksoi hyvin tilakauPPa PirkanMaalla Pinta-ala 31 hehtaaria KehitysluoKat taimikot 2 ha, varttuneet kasvatusmetsät 25 ha, uudistuskypsää 4 ha Puusto noin 5 400 m 3 , josta tukkia 2 000 m 3 myyntihinta 246 000 euroa, 7 935 euroa/ha, 45 euroa/m 3 Valtio on ostaja myös yksityisillä metsätilamarkkinoilla. Pirkanmaalla hehtaarihinta nousi lähes 8 000 euroon. Pirkanmaan tilalla oli runsaasti varttuneita kasvatusmetsiä, joissa arvokasvu eli siirtymä kuitupuusta tukkipuuksi on parhaimmassa vaiheessa. H a N N U Li Lj Er o o S Metsälehti Makasiini 55 talous » tilakauPPa 7724_.indd 55 13.12.2019 15.46
Maakunta kaupan, kpl myyty, kpl myyty, ha taimikot, % hakkuukypsät, % puusto, m3/ha tukki, % €/ha €/m3 kerroin* Varsinais-Suomi 31 31 1 049 28 17 128 43 6 478 50 1,13 Satakunta 49 44 1 032 22 22 133 38 5 398 41 0,99 Häme-Uusimaa 71 44 1 291 34 15 114 36 5 724 50 1,16 Etelä-Karjala 44 39 900 27 10 106 35 4 785 45 1,01 Kymenlaakso 44 32 688 31 14 110 36 4 640 42 0,98 Pirkanmaa 104 86 2 444 29 16 117 38 4 981 43 1,00 Etelä-Savo 113 92 2 729 30 11 114 39 5 066 44 0,96 Eja K-Pohjanmaa 187 151 3 537 26 15 97 25 3 037 31 0,94 Keski-Suomi 127 104 3 720 26 10 115 33 4 280 37 0,91 Pohjois-Savo 106 80 2 594 25 10 110 31 4 107 37 0,93 Pohjois-Karjala 127 116 3 805 28 12 113 32 4 058 36 0,94 Kainuu 99 82 4 703 19 8 90 21 2 327 26 1,04 Pohjois-Pohjanmaa 231 173 6 761 26 13 81 20 2 062 25 0,94 Lappi 97 75 3 989 25 14 62 18 1 275 20 0,90 Koko maa 1 430 1 149 39 242 lisäys 7.kk 103 102 3 019 Metsätilakaupat taMMi–Marraskuussa 2019 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Kainuussa tilojen keskikoko suurin, 57 hehtaaria Lapissa instituutio-ostajien osuus kauppojen määrästä 34 prosenttia Häme-Uusimaalla on korkein kerroin Keski-Suomessa ja Lapissa pienimmät kertoimet Kymenlaaksossa tilojen keskikoko pienin, vain 22 hehtaaria 1 2 3 3 4 5 1 2 3 4 5 maKasiinin 20-vuotisen historian aikana metsätilamarkkinoilla on tapahtunut ja tapahtunee jatkossakin. Viljelijöille etuosto-oikeuden antanut maanhankintalaki kumottiin 1998, mikä vilkastutti tilakauppaa. Metsäverotuksen siirtymäkausi päättyi 2005, ja siirryttiin kokonaan myyntiverotukseen. Metsävähennys oli tullut myyntiverotuksen yhteydessä 1993. ”Se nosti hintatasoa etenkin kohteilla, joissa oli paljon heti hakattavaa puustoa”, Hannu Liljeroos muistaa. Tilakauppa alkoi siirtyä verkkoon 2000-luvun alussa. Ensimmäiset metsätiloihin erikoistuneet välittäjät aloittivat samoihin aikoihin. Kauppojen lukumäärä on kasvanut vuosituhannen alun 1 500 tilakaupasta nykyiseen 2 200 tilakaupan vuositahtiin. Kymmenvuotiskaudella 2006–2016 hehtaaripuusto on noussut parilla kymmenellä kuutiometrillä ja tilojen inflaatiokorjaamaton hintataso 35 prosentilla. Viimeisen vajaan vuosikymmenen aikana on nähty eriytymistä. Kantohinnat ovat reaalisesti laskeneet mutta tilojen hinnat jatkaneet nousuaan. Instituutiosijoittajien tulo markkinoille on viime vuosien ilmiö. Kauppaa käydään kuitenkin pääosin kotimaisella rahalla. ”Ulkomaista rahaa liikkuu lähinnä suurien erien kaupoissa, esimerkiksi jos jokin metsärahasto luopuu omistuksistaan.” Ensi vuosikymmenellä metsätilojen tarjonta jatkaa lievää nousua, Liljeroos uskoo. Hintakehityksen trendi on lievästi nouseva. Kunnat ja seurakunnat jatkavat tilojensa myyntiä.? l Mikko HÄyrynen Kasvun ennakoidaan jatkuvan Metsätilamarkkinoilla 2000-luku on ollut muutoksen aikaa. 56 Metsälehti Makasiini talous » tilakauPPa 7724_.indd 56 13.12.2019 15.46
seat tarracoon istuessa tulee pienelle ihmiselle helposti kosminen ikävä – kaupunkimaasturissa on tilaa joka suuntaan paljon. Kun on penkin etäisyyden ja korkeuden säätänyt ja ratin asetellut oikeaan paikkaan, huomaa topakalla istuimella viihtyvänsä. Jos avaimet ovat taskussa, auto tietää, kuka ovenkahvaa hiplaa ja päästää sisään. Moottori herää start/stopnapista. Automaattilaatikon keppi ajoasentoon ja menoksi. Nelisylinterinen diesel kehittää koeajamassamme mallissa 110 kW eli 150 heppaa. Meno ei ylly rajuksi, mutta ponnekas vääntö ja sulavasti toimiva vaihteisto vievät vakuuttavasti eteenpäin. Kärsimättömille sieluille on tarjolla myös 190 hepan dieselversio tai bensamalleja. Peruutusta helpottaa takakamera, jonka kuva näkyy kojelaudan kirkkaalla näytöllä. Samaiselle näytölle saa myös navigaattorin kartan. Navigaattorin saa myös näkymään perinteisen mittariston tilalla olevaan näyttöön, siihen voi myös valita erilaisia digitaalisesti tuotettuja mittaristonäyttöjä. Ohjekirja kertoo ohjauksen olevan progressiivinen, eli tehostus on tehokkain hitaassa nopeudessa. Sitä on vaikea arvioida, mutta sen ainakin voi sanoa, että ohjaustuntuma on luonteva ja luottamusta herättävä. Ratin puolien takana on vaihtoläpyskät, joilla manuaalivaihtaminen onnistuu ylöstai alaspäin. Saman voi toimittaa myös vaihdekepillä manuaaliasennossa oikein hyvin. Ihmetyttää vain ne läpyskät. Ajaminen on moottorin ja tuulensuhinan suhteen hiljaista, eikä rengasmelu häirinnyt. Autossa oli kitkarenkaat. Tilaa seitsemälle Ajamamme Tarraco oli 7-paikkainen. Tavaratilan lattiasta kääntyy alle 160-senttisille tarkoitetut kaksi Tanakka ja tilava lisäpenkkien ansiosta Seat tarracossa on paikat seitsemälle. teksti ja kuvat Risto pöntinen Seat Tarraco on isohko, mutta sopusuhtaisen näköinen, koska 19-tuumaiset pyörät suhteutuvat auton kokoon. Sisään meneminen paljastaa, että tilaa on. seat tarraco Xcellence 2.0 tdi 150 4drive dGs moottori 2.0 l suoraruiskutusturbodiesel teho 110 kW/150 hv vaihteisto 7v-automaatti, neliveto vääntömomentti 340 Nm omamassa 1 803 kg sallittu KoKonaismassa 2 410 kg Pituus 4 735 mm leveys 1 839 mm KorKeus 1 674 mm rengasKoKo 235/50 R19 huiPPunoPeus 202 km/h Kiihtyvyys 0–100 km/h 9,8 s yhdistetty Kulutus WltP 7,1 l/100 km Koeajo-auton hinta 51 310 € taKuu 5v/100 000 km maahantuoja K-Auto Oy ›› Metsälehti Makasiini 57 talous » koeajoSSa 7724_.indd 57 13.12.2019 15.46
istuinta. Ne kääntyvät erikseen, joten tavaratilaa jää toisen kohdalta käyttöön, jos kyydissä on vain kuusi. Jos taaimmat penkit pitää matalina ja kääntää alas normaalin takapenkin eli keskipenkin, on tilaa isommallekin rahdille. Kun kääntää keskipenkin toisen puolen ja takimmaisen penkin toisen puolen, jää tilaa 4-5 henkilölle ja vaikkapa 2-metriselle kuuselle. Sähkö lämmittää keskipenkkirivin reunapaikoilla istuvien ahtereita, mikä on mukavaa ja terveellistä. Alusta hyvissä säädöissä Tanakka Tarraco viihtyy hyvin kaikenlaisilla ajoalustoilla. Sillä pärjää myös huonolla metsätiellä. Etukatve on turhan pitkä, mistä nousee mieleen epäilys, että nokka on komeuden vuoksi rakennettu turhan korkeaksi. Asiaa auttaa, kun istuimen säätää ylös. Hidastustöyssyt ylittyvät Kuljettajan olot ovat kunnossa. Penkin ja ratin säätövarat riittävät monenkokoiselle. Penkki on mukavan napakka eikä antaudu painavankaan kuskin alla. Normiäijän pään päälle jäisi tilaa vaikka metsurinkypärälle. Kolmas penkkirivi nousee ison tavaratilan lattiasta ja tekee autosta 7-paikkaisen. Ohjekirja rajoittaa takapenkillä istuvien pituuden 160 senttiin. Esimerkilliset kierrettävät lämmönsäätönappulat, joilla säädöt onnistuvat käsikopelolla. Katsetta ei tarvitse irrottaa tiestä. ilman hidastusta tanakasti, ainakin puolikuormalla. Käy sääliksi liikenneturvallisuussuunnittelijoita. Jos Tarracoa vakavasti hidastavia töyssyjä rakennettaisiin, niissä särkyisi hintelämpiä tai matalampia autoja jo sallituilla nopeuksilla tai ne jäisivät mahasta kiinni. Ehkä hidastetöyssyissä piileekin citymaastureiden suosio? Auton 192 millimetrin maavara ei ole suuri, mutta tanakka jousitus auttaa. Auto ei nyöki, vaan ryhti säilyy. Pimeitä aikoja varten on autoon kiinnitetty led-valaisimia sekä eteen että taakse. Ajovalot antavat leveän ja tasaisen valaistuksen. Erikoista on, että pitkille vaihdettaessa lähivalojen keila nousee ylemmäksi, missä valoa tarvitaan, eikä jää keulan eteen häikäisemään. Jyrkässä käännössä syttyy kurvivalo käännön puolelle. Sumuvalot ovat tehokkaat ja auttavat kuljettajaa 58 Metsälehti Makasiini talous » koeajoSSa 7724_.indd 58 13.12.2019 15.46
Takapenkki on tilava ja ryhdikäs, jalkatilaa on runsaasti ja istuin on riittävän korkea. Pää ei kuitenkaan hivo kattoa. hahmottamaan auton aseman tiellä sivusuunnassa. Kaksi tahallista haittaa Seat Tarracoa ajellessa törmää kahteen pohdiskelua aiheuttavaan asiaan. Ensimmäinen on helppo: Järjestelmä sammuttaa moottorin vaikkapa liikennevaloissa. Kun lähdön aika koittaa, moottori käynnistyy. Toiminnassa on kuitenkin viivettä. Automaattisammutuksen voi onneksi poistaa napista. Se palautuu virran ollessa poiskytkettynä, joten poistonappia on käytettävä aina uudestaan. Vakavampi epäkohta on kaista-avustin: ne eivät toimi kunnolla Suomen olosuhteissa, ehkä eivät missään. Kaista-avustin aiheuttaa vetelyä ja toimii, kun se havaitsee lukukelpoisen sivutai kaistaviivoituksen lähenevän. Se lukee myös lumisella tiellä muiden autojen jättämiä jälkiä, jolloin se saattaa yllättää oma-aloitteellisuudellaan. Pirullinen toiminto, jonka voi poistaa valikkojen kautta, erillistä nappia poistamiseen ei ole. Tällainen järjestelmä on kohta kaikissa uusissa automalleissa EU:n alueella. Siinä on briteille ainakin yksi hyvä syy Brexitiin. Mukava tuttavuus Volkswagen Group valmistaa Seat Tarracoa valtavassa Wolfsburgin autotehtaassa, siis samassa paikassa, jossa VW aloitti muinoin toimintansa. Autosta saakin saksalaislaadukkaan vaikutelman. Reilun kokoista ja hyvätapaista Tarracoa on luonteva ja helppo ajaa. Pitkä matka taittuu väsyttämättä, eikä auto kokoonsa nähden ole janoinen, yhdistetty kulutus (WLTP) on 7,1 litraa sataselle. Lisäksi AdBlue-lisäainetta joutuu lisäämään muutaman kerran vuodessa. Koeajossamme Tarraco kulutti huonon kelin ajeluissa 6,9 litraa 100 kilometrillä.? l turvalliseMPaa kyytiÄ Vuosituhannen vaihteeseen mennessä oli henkilöautojen merkittävät keksinnöt pitkälti tehty ja niitä sovellettiin yhä halvempiin autoihin. Autoihin ilmestyivät lukkiutumattomat jarrut. Vähän myöhemmin ne mahdollistivat digitaalisen ajonhallinnan halpoihinkin autoihin, mikä paransi turvallisuutta merkittävästi. Onnettomuustilastoja paransi merkittävästi myös passiivinen turvallisuus: turvatyynyt, progressiivisesti törmäyksessä kokoonpainuva kori ja muut kehitelmät. Mikään näistä ei kuitenkaan pärjää Volvon jo kymmeniä vuosia sitten lanseeraamille turvavöille. Nykyaikainen turvatekniikka yhdessä päällä olevien turvavöiden kanssa tekee autoista huikean paljon turvallisempia kuin Lada-aikoina. 20 VUOTTA 1999 2019 20 VUOTTA 1999 2019 MYYNTI JA HUOLTO: AGCOSUOMI.FI ESIOHJATUT VENTTIILIT NYT -50% Kotimaiset KESLA-traktorikuormaimet ovat loistava lisäkäsi niin metsätöihin kuin moniin muihinkin tilan töihin. Kuormaimen pariksi löydät mallistostamme loistavan valikoiman juuri uusiutuneita perävaunumalleja erilaisilla vetovaihtoehdoilla ja muutoinkin tarpeittesi mukaisella varustelulla. Tue suomalaista työtä valitse KESLA! Kampanja koskee valikoimaan kuuluvia Walvoilin hydraulisesti tai sähköisesti esiohjattuja venttiilejä. Kampanja koskee AGCO Suomen varastossa olevia tai tehtaalta tilattavia uusia kuormaintai kuormain+vaunu-paketteja. Voimassa 23.9.-21.12.2019 tehtyihin kauppoihin AGCO Suomen myyntipisteissä. Ei voi yhdistää muihin etuihin. MUKAVUUTTA KÄYTTÖÖN www.kesla.com ESIOHJATULLA VENTTIILILLÄ ETUSI JOPA 2880 € Metsälehti Makasiini 59 7724_.indd 59 13.12.2019 15.46
Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto 7726_.indd 60 13.12.2019 15.37
OnkO sinulla valokuva pareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys? Lähetä ne meille Metsälehteen. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan, ja niistä maksetaan palkkio. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki tai makasiini@metsalehti.fi. Liitä mukaan yhteystietosi. MetsänhOidOn ohjeissa on korostettu siemenpuiden oikea-aikaisen poiston merkitystä metsikön tasaisen alkukehityksen kannalta. Aina ihanteellinen aikataulu ei toteudu, mutta ei hätää: luonto korjaa ihmisen laiminlyönnin jäljet. Hyvä esimerkki tästä on Siikajoella sijaitsevan metsätilani uudistusala, josta poistin siemenpuut talvella 1977. Ajankohdan määräsi tilallamme käynnistynyt rakennushanke. Metsänhoidon kannalta siemenpuiden poisto tapahtui myöhässä. Alue oli jo alkanut taimettua ja monin paikoin siemenpuiden ympärillä oli taimeton ympyrä, säännöllinen kuin harpilla piirretty. Puut ajettiin sahalle siimakoneella. Ajomiesten varovaisuudesta huolimatta taimikkoon tuli pieniä vaurioita. Alussa taimikko näytti pahasti aukkoiselta, mutta pian tilanne muuttui. Kun siemenpuiden varjostus poistui, aukot taimettuivat nopeasti. Taimikonhoitovaiheessa 1998 epätasaisuutta ei enää näkynyt. Ensiharvennus tehtiin 2009. Väljennyshakkuun vuoro on viiden vuoden kuluessa, siinä pystyyn jäävät puut saavat kasvaa päätehakkuuseen saakka. Kuivahkolla kankaalla kasvavan männikön kiertoaika tulee olemaan 70–80 vuotta. Kun päätehakkuu alueella saatettiin loppuun 1960-luvulla, ei metsän monimuotoisuudesta puhuttu mitään. Uudistamisessa pyrittiin yhden puulajin metsiköihin, kaikki jätepuut piti raivata mahdollisimman pian. Metsäkeskus valvoi tarkkaan lain noudattamista. Se oli oikea tapa toimia. Uusi metsä on noussut kankaalle ripeästi.? l TEKSTI JA KUVAT MARTTI PATOKOSKI Luonto korjaa laiminlyönnit Siikajoella puusto on kasvanut ripeästi, vaikka siemenpuiden poisto viivästyi. Vuonna 1977 siemenpuiden läheisyydessä ei taimia juuri ollut, nyt epätasaisuutta ei huomaa. 2019 1977 Metsälehti Makasiini 61 Luonnossa » EnnEn & nyt 7748_.indd 61 13.12.2019 15.37
Retki rannalle Joulun alla Perämeren rannat ja rantametsät voivat näyttää miltä tahansa. Säihkyvä lumitalvi vaihtuu vesisateeksi, kantavat luistelujäät jäidenlähdöksi. TekSTi Ja kuvaT Jorma LuhTa 62 Metsälehti Makasiini LuonnoSSa » luhta 7728_.indd 62 13.12.2019 15.39
A stelen tallattua polkua läpi metsän. Lumi on nuoskaa sohjoa ja märät kuuset näyttävät melkein mustilta. Ilmassa valuu tihkua, jossain kuiskii tiainen. En saa selvää, onko se hömövai kuusitintti. Kuuset loppuvat ja tulen valoisaan lehtimetsään: leppiä ja koivuja, paljon pökkelöitä ja läpipääsemättömiksi rydöiksi sotkeutuneita liekoja. Niiden takana aukeaa meren aava. Tänään meri tulvii metsään, jossa lumi ja vesi sekoittuvat. Kauempana kelluu jää, mutta sille päästäkseen pitäisi kahlata vyötäröä myöten veteen. Jatkan kävelyä pitkin merelle työntyvän niemen laitaa. Sen kärjessä kohtaan toisenlaisen näyn. Vesiraja on täynnään jäälauttoja ja avoin ulappa häipyy tihkun sumuun. Kaksi päivää aikaisemmin pakkanen nipisteli poskia. Aurinko kimalsi ja häikäisi, jääkukkien peittämä jää jatkui silmänkantamattomiin, ruovikko ja puiden oksat peittyivät kuuraan. Metsä nousee merestä Asun metsän laidassa puolen kilometrin päässä merestä. Lähes koko jääkauden jälkeisen ajan taloni sija on ollut merenpohjaa. Kahdeksantuhatta vuotta maa on kohonnut suunnilleen sentin vuodessa ja rantaviiva on siirtynyt seitsemänkymmentä kilometriä länteen. Nyt vauhti hidastuu, koska maailmanlaajuinen lämpeneminen nostaa merivettä. Metsän synnyn kannalta Perämeren rannikko on ainutlaatuinen paikka kometsän synnyn kannalta Perämeren rannikko on ainutlaatuinen paikka koko maailmassa. ko maailmassa. Puut varttuvat merestä nousevaan maahan, aluksi pusikkoisena lehtimetsänä, myöhemmin havupuina. Perämerellä on pari maankohoamisrannan metsien suojelualuetta ja tärkein niistä täsmälleen kotini ja meren välissä. Keittiön ikkunasta voi nähdä kelokuusia ja lahopökkelöitä. Muualla Oulussa sellainen ei ole aivan normaalia. Työni vuoksi teen valokuvausreissuja ympäri Pohjoiskalottia. Pimeimpään vuodenaikaan joulun alla hyötysuhde on liian huono ja silloin tulee lähiretkien aika. Melkein aina polku vie merelle. Tulvia ja luistelujäitä Tutut rannat näyttävät kesällä kesäisiltä ja syksyllä syksyltä, mutta joulukuussa voi kohdata ihan mitä vain. Yhtenä päivänä meri jäätyy, toisena on jäidenlähtö. Joskus löytyy teräksinen luistelujää tai rannaton valkoinen lumikenttä. Meri voi aaltoilla myös rannasta asti sulana. Tämän lisäksi vesiraja siirtyy peräkkäisinä päivinä jopa satoja metrejä. Itämeri on liian pieni vuorovesi-ilmiölle, mutta Perämeren kaaren vedenkorkeus vaihtelee tuulien seurauksena uskomattoman paljon. Lounaismyrsky nostaa veden hetkessä puolitoista metriä vakiotason yläpuolelle. Vastaavasti idänja pohjoisenpuoleiset tuulet ja korkeapaine laskevat vedenpintaa metrillä. Merivesi voi siis nousta puolitoista tai kaksi metriä vuorokauden sisällä. Laakeilla rannoilla veneet pitää kiskoa kauas vesirajasta, jos haluaa estää niiden karkailun omille teilleen. Tuulensuuntiin liittyvän aallokon ja lämpötilan vuoksi vedenpinnan lasku yhdistyy jäätymiseen. Äkilliset lounaistuulet puolestaan rikkovat tai sulattavat jään. Vedenkorkeuden epäsäännöllisyys näkyy myös maankohoamisrannikon metsissä. Rantojen lehtimetsävyöhyke ulottuu täsmälleen siihen, mihin keskiValkoselkätikka kopisuttaa savottaansa rantalepikossa. Tulviva merivesi värjää lumen ruskeaksi. Joskus joulukuun päivä on kuin postikortista: meri jäässä, puut kuurassa, pakkanen nipistelee ja tekee jääkukkia. 64 Metsälehti Makasiini LuonnoSSa » luhta 7728_.indd 64 13.12.2019 15.39
Kun tuuli vie lumen, verkonkokijan jäljet näkyvät paremmin kuin tuoreina. 66 Metsälehti Makasiini LuonnoSSa » luhta 7728_.indd 66 13.12.2019 15.39
vertoiset lounaismyrskyt nostavat vesirajaa. Lehtimetsä loppuu läpipääsemättömän tiheään nuorten kuusien viidakkoon, sen takana kohoaa kuusivaltainen havumetsä. Pienen metsän pienet linnut Metsän sisältä löytyy näkymiä, jotka periaatteessa sopisivat täydellisenä elinympäristönä vaikka metsolle, kanahaukalle tai palokärjelle. Nämä ja muutkin isot metsälinnut puuttuvat pesimälajistosta, sillä suojelumetsän pinta-ala on liian pieni. Erakkomaisiltakin vaikuttavat linnut ovat sosiaalisia ja tarvitsevat lajikumppaneita, oman reviirin lisäksi myös naapurinsa. Niinpä kotimetsäni isoin metsäkanalintu on pyy. Viime vuosina uhanalaisten tai silmälläpidettävien joukkoon joutuneet hömöja kuusitiainen ovat runsaita, mäntymetsää kaipaava töyhtötiainen vähälukuisempi. Jokavuotiset petolinnutkin rajautuvat pienimpään, varpuspöllöön. Ainakin iltahämärissä pöllön näkee tai kuulee melkein jokaisella joulukuisella retkellä. Jos pöllö ei paljasta itse itseään, siitä kuuluttavat vihaiset ja hätääntyneet tiaiset. Vaikka rannan lehtipuuvyöhyke on kohtuullisen kapea, pituutta sillä riittää lähes tauotta Oulusta Kemiin. Metsätaloudelle se on joutomaata ja myrskyt tekevät lahopuuta. Joulukuun linnustossa tämä on tikkavyöhyke. Pikkutikat ja pohjantikat ovat vähentyneet, mutta aiemmin äärimmäisen uhanalainen valkoselkätikka runsastunut. Iltasavotta Oikaisen raitoja, leppiä, tuomia ja koivuja kasvavan kannaksen poikki. Tulvavesi on noussut tarkasti lumirajaan ja värjää lumen ruskeaksi hyhmäksi. Onnekseni minulla on pitkävartiset kumisaappaat jalassa. Huomaan tulleeni joulukuiseen sienimetsään. Lahon tuomen kyljestä ponnistaa oransseja talvijuurekkaita. Seuraavan havainnon teen korvillani. Lepikossa käy koputus ja nakutus. Punaotsainen valkoselkätikka, vanha uros, ahkeroi iltapäivän viimeistä toukkasavottaa. Lastut ja kuorenpalat tippuvat sohjoon, mutta hämärässä tulvametsässä en näe sen löytävän ainuttakaan herkkupalaa.? l Hömötiainen on vähentynyt uhanalaiseksi, mutta rantametsässä se on edelleen runsaslukuisin talvilintu. Talvijuurekkaat venyttävät sienikauden joulukuuhun. Karaistunut lahottajasieni on vahvan makuinen, mutta ei myrkyllinen. Joulukuun linnustossa tämä on tikkavyöhyke. Metsälehti Makasiini 67 7728_.indd 67 13.12.2019 15.39
MatkaohjelMa z z KesKiviiKKona 13.5. lento Helsingistä Zürichiin lähtee kello 7.55. Sieltä lähdemme kohti Appenzellia. Matkalla tutustumme yritykseen, joka on erikoistunut puurakentamiseen. z z TorsTaina 14.5. vierailemme sahalla, juustolassa ja pienellä suklaatehtaalla. Illaksi halukkaat voivat ostaa liput Suomi–Latvia-jääkiekko-otteluun. z z PerjanTaina 15.5. tutustumme metsien hoitoon ja puunkorjuuseen jyrkillä rinteillä. Käymme myös maatilalla ja viininmaistajaisissa. z z LauanTaina 16.5. nousemme rinnehissillä patikoimaan 2 000 metrin korkeudessa. Iltapäivällä näemme, miten perinteisiä puusoittimia valmistetaan. z z sunnunTaina 17.5. poikkeamme paluumatkalla patikoimaan jalokastanjametsikköön. Näemme myös palmuja ja banaanipuita. Lento kohti Helsinkiä lähtee kello 19.10 ja saapuu perille 22.50. Matka Maksaa Metsälehden kestotilaajille 1 835 € ja muille 1 910 €. z z Hinta sisältää matkat, majoituksen, 3 lounasta ja 3 päivällistä, suomalaisen paikallisoppaan sekä palveluja toimistomaksut. z z Lisämaksusta ruokajuomat, yhden hengen huone 190 euroa ja lippu jääkiekko-otteluun 99 euroa. Metsälehden lukijamatkalla pääset näkemään alppimaisemia, kastanjapuita ja puusoittimien valmistusta. Tarjolla on myös mahdollisuus seurata paikan päällä MM-jääkiekkoa. Appenzell Zürich S V E I T S I S A K S A R A N S K A I T A L I A Sk o u at ro u li o Ch ri St o f So n d er eg g er Lähde lukijamatkalle SveitSiin 13.–17.5.2020 Vastuullinen matkanjärjestäjä on Oy Kon-Tiki Tours Ltd. iLmoiTTauTumiseT: www.kontiki.fi, puhelimitse 09 466 300 tai ilmoittautumiset@kontiki.fi. Lisätietoa myös osoitteesta www.metsalehti.fi/lukijamatka. 7750_.indd 68 13.12.2019 15.40
IkänI puolesta olIn vuonna 1999 täysi pentu. Rippikoulun kävin seuraavana suvena, samalla sain ensimmäisen kännykkäni. Se oli matopelillä varustettu nokialainen, jonka näytöltä en osannut haaveilla katsovani Netflixiä – jota ei tosin ollut olemassakaan. Nettiyhteys, puhelinverkkoa vonguttava ja etanamaisen hidas, meille hankittiin vasta pari vuotta myöhemmin. Reilut kolme vuotta myöhemmin pääsin ensimmäistä kertaa kesätöihin paikallislehteen, vuotta myöhemmin kävin ensimmäistä kertaa Helsingissä ja tajusin maailmaa löytyvän Nilsiän ulkopuoleltakin. Himoni sitä muuta maailmaa kohtaan oli vallan mahdoton. Niin mahdoton, jotta varmaan olisin tintannut lapasella nokkaan, jos joku olisi tullut sanomaan 14-vuotiaalle itselleni, että sinä se asut Nilsiässä vielä kahden vuosikymmenen kuluttua. Mitäpä olisinkaan tehnyt hänelle, joka olisi kertonut eräiden vuonna 2019 elävien suomalaisten pitävän vanhempieni kaltaisia, karjansa hyvinvoinnin ja maatyönsä kaiken muun edelle asettaneita, kotimaisesta ruuantuotannosta vastanneita työhulluja maalaisihmisiä ilmastonmuutoksen kummisetinä ynnä -täteinä? Varmaan sen saman, mitä teen nykyisinkin. Eli nauranut oikein paskaisesti. Tosin en ehkä ihan niin katkerasti kuin nykyisin. sItä tahdon tässä sanoa, että kahdessa vuosikymmenessä maailma on muuttunut mahdottomasti. Se oli minun varhaisnuoruuteni maailma. Sitä ei enää ole. Mikä on meininki, kun mennään tästä kaksikymmentä vuotta eteenpäin? Sitä ei tiedä kukaan. Mutta jännä kahtoo. sen odottelemIsen alkajaisiksi toivotan mahdottomasti onnea juhlivalle lehdelle ja toivotan sen lukijoille hyvää joulua. tässä lehdessä puhutaan paljon kahden vuosikymmenen takaisista asioista. Moni minua aiempaa saapumiserää edustava pitää seuraavaa toteamusta penskan huimana höpinänä, mutta otan sen riskin: muistan kirkkaasti pari vuosikymmentä sitten tapahtuneet asiat ja voi juutas, jotta moinen saa minut tuntemaan itseni vanhaksi No, naurootta pois. Kyllä minä sen kestän. Mutta perustelen lausuntoni. Ensinnäkin tuo kahdenkymmenen vuoden pätkä tuntuu hujahtaneen niin nopeasti, jotta ohhoh. Ei siitä tunnu pitkää aikaa olevan, kun vuosituhannen vaihde maailmanlopun povauksineen oli ovella. Itse vietin Milleniumin kotosalla. Niinä aikoina lapsuudenkodissani oli vielä elukoita ja vanhempani menivät nukkumaan iltakymmeneltä herätäkseen aamulypsylle 2000-luvulla. Itse katsoin telkkaria ja katselin, kuinka puoliyön aikaan järven takana paukkuivat Tahkon raketit. Semmoinen yksityiskohta on 90-luvun viimeisestä päivästä mieleeni jäänyt, että päivällä linkosin pihamaata ja kuulin radiosta nimen Vladimir Putin. Venäjää muistini ajan isännöinyt Boris Jeltsin oli päättänyt vetäytyä hommistaan ja iltauutisissa näytettiin Venäjän uuden päämiehen pärstä. Muistan miettineeni, että kovin oli hymyttömän näköinen kaveri lupsakalta ja keskikaljasta tykkäävältä kylänukolta näyttäneen Jeltsinin rinnalla. Omasta mielestäni olen seurannut uutisia siitä illasta alkaen. Lähellä – ja niin kaukana Sitä tahdon tässä sanoa, että kahdessa vuosikymmenessä maailma on muuttunut mahdottomasti. ANTTI HEIKKINEN Kirjoittaja on kirjailija ja teatterintekijä.? se pp o sa m u li Luonnossa » Kolumni Metsälehti Makasiini 69 7751_.indd 69 13.12.2019 15.40
iihtäminen ja metsät ovat erottamaton osa suomalaisuutta. Siksi onkin kummaa, etteivät hiihtävät suomalaiset ole suksisauvoja valitessaan osanneet arvostaa omien metsiensä tarjoamia mahdollisuuksia lähes vuosisataan. Ennen nykyistä hiilikuituja alumiinisauvojen aikakautta sauvat tehtiin ulkomailMetsäläisen suksisauva Omin käsin puusta tehdyillä sauvoilla hiihtäminen tarjoaa aivan toisenlaisen elämyksen kuin hiilikuitusauvoilla sivakointi. TeksTi Markus TuorMaa kuvaT Markus TuorMaa, Milla TuorMaa Kun sauvan yläpään viistoaa kahden puolen, siihen muodostuu talttamainen kärki. Päläkseen kertynyt lumi on helppo puhdistaa kärjen avulla. ta tuodusta bambusta. Jo 1930-luvulla julkaistussa Suomen suksi -opaskirjassa todetaan ruo’on – eli bambun – korvanneen puiset sauvat ”harvinaisen suuressa määrässä”. Kirja kuitenkin muistuttaa, että myös omista metsistämme löytyisi hyvää puuta sauvoihin. Päätin korjata asian ja tehdä itselleni sauvat omin käsin metsän aineksista. Somman sommittelua Sauvan varsi syntyy yksinkertaisimmillaan pyöreäksi jätetystä, kuoritusta pikkupuusta. Omat sauvani tein tiheikössä kapeiksi ja tiivislustoisiksi kasvaneista näreistä, mutta myös vaikkapa koivu käy tarkoitukseen hyvin. Hiihdettäessä sauvapuuta pidellään latva alaspäin. Paksummasta päästä on hyvä pitää kiinni ja latva kevyempänä heilahtaa mukavasti hiihtoliikkeiden mukana. Materiaaliksi kannattaa valita sellainen puu, joka on tyvestään kuorittuna käteen sopivan paksu. Kunnollisen somman teko aiheuttaa pähkäilyä. Työn haasteellisuudesta kertoo sekin, että suomenkielen sana sommitella juontuu sanasta sompa. Alkuaan sommittelu on nimittäin tarkoittanut somman, joka on varsin mutkikas esine, laatimista. Jos somman aineksena on vitsas, on se osattava taivutella lukuisille mutkille. Tässä asiassa Suomen suksi -opaskirja ei auttanut. Metsämuseo Luston kokoelmista löysin kuitenkin parin sauvoja, joiden sommat on väännetty vitsaksesta. Piirtämällä yhdestä sommasta huolelliset muistiinpanot sen ”sommitelma” selvisi ja onnistuin myöhemmin vääntämään samanlaisen tuoreesta vitsaksesta. Toisen Lustossa tutkimani sauvan yläpää päät70 Metsälehti Makasiini luonnossa » Käsin tehty 7747_.indd 70 13.12.2019 15.43
Vitsassompa nitisee kovalla pakkasella, mutta leudommalla säällä se on hiljaa. 20 vuotta sitten ”Vuonna 1999 olin toisen vuoden taideopiskelija Kuvataideakatemiassa Helsingissä. Maalasin usein maisema-aiheita öljyväreillä. Tuolloin maisema merkitsi minulle ensi sijassa jotakin näkyvää. Nykyisin se merkitsee moniaistisempaa kokemusta: tätä juttua tehdessäni maisema muodostui korvin kuultavaksi.” 20 VUOTTA 1999 2019 20 VUOTTA 1999 2019 ›› tyi raudasta taottuun keihäänkärkeen. Aiemmin suksisauvoja käytettiin hiihtämisen lisäksi muuhunkin, esimerkiksi metsästykseen. Omista sauvoistani viistosin toisen yläpään talttamaiseksi. Tällaisella kärjellä voi poistaa paakkuuntunutta lunta suksen pohjasta ja päläksestä eli jalansijasta. Nykyhiihtäjät ovat tottuneet, että sauvan alapäässä on tukeva teräksinen piikki. Toisinaan vanhoissa sauvoissa on ollut alapäässä sarvesta tehty vahvike eli suovero. Välttämätön se ei kuitenkaan ole. Lustossa tutkimissani sauvoissa ei ollut suoveroa enkä sellaista omiin sauvoihinikaan tehnyt. Tunturikoivikossa hiihtelyä Viime talvena hiihtelin tekemiäni sauvoja käyttäen Muotkatunturin erämaa-alueen laidalla. Lumen peittämä tunturikoivikko asetti haasteita, joista nykysauvoilla en olisi selvinnyt yhtä hyvin. Useat koivut olivat painuneet lumen painosta kaariksi. Niiden latvat olivat jääneet syvälle hangen sisään. En pystynyt aina valitsemaan reittiäni niin, että olisin voinut väistää kulkuani salpaavan kaaren, vaan jäin toisinaan lumikaaren eteen ihmettelemään läpipääsyä. Sauvoissani oli kuitenkin pituutta ja masMetsälehti Makasiini 71 7747_.indd 71 13.12.2019 15.43
Tee näin saa sen verran, että sain helposti kalautettua eteeni sattuvaa koivua, jolloin sen lumitaakka putosi. Pääsin hiihtämään oienneen koivun ohitse ja sain samalla omakohtaisen muistutuksen suksisauvan monikäyttöisyydestä. Sauvojen monikäyttöisyydestä kertoo myös joihinkin vanhoihin saamelaisten suksisauvojen yläpäähän veistetty leveähkö lapa, jolla on voinut kaivaa lumen alta jäkälää. Nykyisistä sauvoista tuttua rannelenkkiä ei vanhoissa sauvoissa ollut. Vaaranrinteessä oli lumen alla isoja kiviä, mättäitä ja kuoppia. Näin epätasaisessa maastossa rannelenkittömyydestä oli hyötyä, sillä sain siirrettyä otettani hetkessä pitkin sauvan vartta. Kiven sattuessa viereeni sauvani lyheni kuin itsestään, kuopan kohdalla se vastaavasti piteni. Maiseman kuuntelua Päästyäni tunturikoivikosta avoimempaan ja helppohiihtoisempaan maastoon aloin kuunnella maiseman ääniä. Ne olivat suurimmaksi osaksi hiihtämiseni aikaansaamia. Suksen suhinaa, painuvan lumen nahahtelua – ja voimakasta nitinää, joka kantautui korviini sauvanvarsia pitkin hangen sisästä. Vitsassommat ne siellä lumessa nitisivät. Viikon verran hiihdeltyäni huomasin, että vitsas pitää ääntä kovalla pakkasella, mutta pikkupakkasella se pysyy hiljaisena. Sompien ja muidenkin puusta tehtyjen liikkumisvälineiden äänet sisältyvät useisiin vanhoihin talvisen liikkumisen kuvauksiin. Kansanperinteenkerääjä Samuli Paulaharjun kertomuksessa Tunturien ikuinen vaeltaja ”valittavat” sommat saavat suorastaan runollisen tehtävän kuvatessaan sekä maisemaa että hiihtäjän tunteita. Kertomuksen päähenkilö Heikun Piettar hiihtää niin, että ”hartiat höyryävät, vitsat voivottelevat ja sivakka parkuu.” Liikkumisen äänillä lienee ollut myös käytännöllinen tehtävänsä kelin määrittämisessä. Kun pakkasta ei mitattu celsiusasteikolla, se havaittiin eri aistein. Suomen murteiden sanakirja määrittelee ”kirikelin” muun muassa äänen kautta: silloin reen jalakset vinkuvat ja natisevat. Viikon kuluessa eräkämpän ikkunaan kiinnitetty lämpömittari unohtui mielestäni: mitäpä sitä vilkaisemaan, kun opin havaitsemaan riittävän tarkasti pakkasen määrän korviani ja muita aistejani käyttämällä. l Kirjallisuutta: Lauri Kuoppamäki ja Emil Pohjola: Suomen suksi: sen vaiheet, valmistus ja hoito. Otava, 1934. Samuli Paulaharju: Tunturien yöpuolta. WSOY, 1934. Teoksesta on myös julkaistu vuonna 1977 graafikko Urpo Huhtasen kuvittama painos, joka sisältää taidokkaita piirroskuvia vanhoista suksista ja sauvoista. Somman työohje perustuu Metsämuseo Luston kokoelmiin kuuluvaan sauva ja suksipariin. Sauvat on valmistanut Kalle Granroth 1930-luvun alkupuolella. Ne on tehty suoraan museoesineiksi, mutta ovat museotietojen mukaan vanhaa kuusamolaista mallia. Olen tutkinut tarkemmin etenkin toista, karhukeihään kärjen sisältävää sauvaa, johon piirrossarja perustuu. Sompaan tarvitaan noin 180×200 senttiä pitkä vitsas. Koivu on paras vitsaspuu, mutta myös esimerkiksi tuomi ja pihlaja käyvät. Paras vitsas löytyy tiheiköstä tai muuten metsän varjoista. Vitsaksen tulisi olla tyvestään paksuudeltaan noin sentin ja oheta tasaisesti ilman suurempia mutkia tai paksuja sivuoksia latvaa kohti. 1. Vitsas Valmistellaan kuorimalla se osittain. Vitsasta vedetään kohtisuoraan asetetun puukon terän alla vaikkapa polvea vasten. Näin tehdään vähintään pari kuorittua rantua vitsaksen eri puolille. Tyveen jätetään noin viiden sentin pätkä kuorimattomaksi. 2. Vitsas saadaan taipuisaksi vääntämällä se, jolloin puun syyt irtoavat toisistaan ja ne pääsevät liikkumaan toisiinsa nähden. Vääntäminen aloitetaan latvasta. Vasemmalla kädellä pidetään kiinni vääntökohdasta ja oikealla väännetään noin viiden sentin päästä. Käsien välissä oleva osuus toimii ikään kuin kampena. Väännettäessä on huolehdittava, ettei vitsas murru vaan kierteet muodostuvat tasaisesti ja samalla irrottavat puun syyt toisistaan. Vääntämisen kiertosuunta on itsestä poispäin eli myötäpäiväinen. Näin edetään lähes koko vitsaksen mitta: tyven kuorimaton osuus jätetään kuitenkin vääntämättä. 72 Metsälehti Makasiini luonnossa » Käsin tehty 7747_.indd 72 13.12.2019 15.43
1 3 5 7 2 4 6 8 latvapuoli pujotetaan sauvan alapäähän kairattuun reikään. 4. Vitsaksella kierretään somman kehä pujotuskohtaan nähden reiän vastakkaisella puolella. Näin sompaan muodostuu kaksi ensimmäistä sädettä. Vitsasta kierretään vielä itsensä ympäri yksi kierros, ja se käännetään sauvan varren kohdalta ulospäin. 5. somman ulkokehä kierretään jälleen vitsaksella, sillä punotaan yksi kierros itsensä ympäri ja ohitetaan sauvan varren kiinnityskohta. Näin sompaan muodostuu yksi säde lisää. Säteiden tekojärjestys on sellainen, että ensin tehdään sauvan reiän suuntaiset säteet ja sitten sivulle tulevat säteet. Sivusäteiden keskinäisellä tekojärjestyksellä ei ole väliä. Säteisiin muodostuu joko yksi tai puolikas kierre tekojärjestyksen mukaan ja sen mukaan kiertääkö vitsaksella somman ulkokehän ylävai alapuolelta. 6. Viimeinen säde muodostetaan kiertämällä somman ulkokehä ja tekemällä vitsaksella puoli kierrosta itsensä ympäri. Somman keskikohdassa vitsaksella pujotellaan keskikohdassa risteävien vitsasten ali ja yli piirroksen mukaisesti. Keskikohdan kiertämistä jatketaan nuolen mukaisesti. Näin muodostetaan sauvan varren ympärille somman paikallaan pysymistä tukevoittava kehä. 7. Vitsaksella tehdään nuolen mukaisesti vielä toinen kierros somman keskikohdan ympäri samaa reittiä, minkä jälkeen vitsasta punotaan ensimmäiseksi tehtyä sädettä pitkin takaisin somman ulkokehälle. 8. työ päätellään kiertämällä vitsaksen latvaa somman ulkokehän punoksen laaksokohtiin. Viimeisen latvan voi painaa johonkin rakoon tai kietoa se sopivassa kohdassa jonkin paksumman vitsaksen osan ympärille pari kertaa. Tässä se on kiedottu piirroksessa ylöspäin osoittavan somman säteen ympärille somman ulkokehällä. 3. somman ulkokehä muodostetaan vitsaksen paksummasta puolesta. Kuorimaton ja vääntämätön tyvi on tukeva aloituskohta. Kehän pituudesta noin puolen matkaa vitsas kulkee kaksinkertaisena. Samalla kun kehää muodostetaan, edellisessä vaiheessa tehdyt kierteet kiristetään. Kaksinkertaisella alueella vitsaksen osat kierretään toistensa ympäri pari kertaa, jolloin kehän muoto lukittuu. Nämä kierrokset tehdään vastapäivään. Kun vitsaksen itsensä ympäri väännetyt kierteet ja vitsaksen kahden osan toistensa ympäri tehdyt kierteet ovat erisuuntaiset, muodostuu samanlainen itsensä tiukkaava rakenne kuin esimerkiksi narussa on. Lopuksi vitsaksen Metsälehti Makasiini 73 7747_.indd 73 13.12.2019 15.43
SySmäläiSen metsänhoitajan Heini Katajiston innostus leikkohavuihin virisi yli kaksikymmentä vuotta sitten. ”Teimme 4H-nuorten kanssa havukransseja, joihin tilasimme pihtakuusen havuja. Tuolloin aloin miettiä, että kyllähän havuja voisi tuottaa itsekin”, Katajisto kertoo. Vuonna 2000 hän istutti puolen hehtaarin alalle peltomaalle seitsemää sorttia erilaisia havupuita. Viljelmältä löytyy siperianja japaninpihtaa, serbiankuusta, makedonianmäntyä, koreantuijaa ja douglaskuusta. ”Puurivien väleihin istutin tavallisia metsäkuusia, joista yritin kasvattaa joulukuusia.” Noin kymmenen vuotta sitten omista havupuista alkoi saada satoa. Tuolloin vielä pääkaupunkiseudulla asunut Katajisto vei Sysmästä koristehavuja muun muassa helsinkiläiLisätuLoa koristehavuiLLa Eri puulajien käyttö tuo havukranssiin elävyyttä, Heini Katajisto kertoo. Maltillisesti koristellut havukranssit ovat Heini Katajiston mukaan kysytyimpiä. Laadukas kranssi pysyy vehreänä helposti joulusta pääsiäiseen saakka. Heini Katajisto on kasvattanut itse pajua raakaaineeksi. Kranssinpohjien lisäksi sitä tarvitaan varpuluutien ja saunavihtojen sitomisessa. 74 Metsälehti Makasiini » tuotE ja tEKijä 7732_.indd 74 13.12.2019 15.44
Havuköynnöksen tekemisessä apuna toimii Katajiston hankkima kone, jollaiseen hän törmäsi Metsälehden lukijamatkalla Pohjois-Amerikassa. sille puutarhamyymälöille. ”Nykyisin teen täällä verstaallani havukransseja, köynnöksiä sekä varpuluutia tilaustyönä. Myyn myös leikkohavua muun muassa puutarhamyymälöille, kukkakaupoille, hautausmaille ja käsityöyrittäjille.” Katajiston päätulonlähde on metsätalous. Havut ja joulukuuset tuovat lisätienestejä. ”Niiden tuotanto ei vaadi välttämättä suuria pinta-aloja. Kasvupaikan pitää kuitenkin olla hyvä, sillä maaperän märkyys tai ravinnehäiriöt vaikuttavat raaka-aineen laatuun.” Raaka-aine ratkaisee Leikkohavujen sadonkorjuuaika on loppusyksystä, kun puut ovat olleet jo tovin lepotilassa. ”Oksat kerätään lokakuussa kuivalla ja lumettomalla kelillä. Leudot syksyt tosin ovat viime vuosina mahdollistaneet keruun myöhemminkin.” Laadukas ja juuri oikeaan käyttötarkoitukseen valittu raaka-aine takaa näyttävän ja kestävän lopputuloksen. dotaan rautalangalla. ”Laadukkaasta havukranssista on iloa pitkäksi aikaa, sillä se kestää näyttävänä joulukuulta aina pääsiäisen kevätaurinkoon saakka.” Havumarkkinoilla potentiaalia Vaikka havuköynnösten ja kranssien käyttö monissa perinteisissä tapahtumissa on vähentynyt, näkee Katajisto havumarkkinoilla paljon mahdollisuuksia. ”Ihmisten kiinnostus puutarhaa ja kodin sisustusta kohtaan on kasvanut, mikä lisää kysyntää.” Suomalainen leikkohavu joutuu kuitenkin kilpailemaan tanskalaisen havun kanssa. Sen valttina on hinnan lisäksi tasalaatuisuus. Myös tavallisella metsäkuusella on kysyntää leikkohavuna. Sitä voisi kerätä hyvälaatuisista 10–15-vuotiaista taimikoista, tietysti metsänomistajan luvalla. ”Ongelmana on, että havulle ei juuri kantohintaa muodostu, mutta keruusta voi saada omalle työlleen palkan. Keruu vaatii myös hyvän kulkuyhteyden kohteelle.” ? l TeksTi ja kuvaT saMi karppinen MetsäLehden YoutubekanavaLta LöYdät videon, joLLa heini katajisto näYttää, Miten havukranssi tehdään. Havunippuina ja köynnöksissä parhaiten käy kaupaksi serbiankuusi, mutta havukransseihin elävyyttä tuo useamman puulajin käyttö. ”Yhdistelen kransseissa usein serbiankuusta, makedonianmäntyä sekä douglaskuusta, joka on oma suosikkini pehmeyden ja tuoksun takia. Douglaskuusi myös pitää neulasensa hyvin, mutta on toisaalta altis sienitaudeille.” Katajiston kranssit rakentuvat itse kasvatetusta pajusta taivutetun vanteen ympärille, johon sopiviksi leikatut havuniput si”douglaskuusi on oma suosikkini pehmeyden ja tuoksun ansiosta.” Vuonna 2000 istutettujen serbiankuusten alaoksat on hyödynnetty tehokkaasti. Havupalstalle pitää olla hyvä kulkuyhteys, jotta havujen kantomatka ei muodostu pitkäksi. Metsälehti Makasiini 75 7732_.indd 75 13.12.2019 15.44
lukijalta lukijalta palvelukseen halutaan palvelukseen halutaan viime Makasiinin (7/2019) hyvässä douglaskuusta käsittävässä jutussa ei tullut riittävän painokkaasti esiin se, että douglas maistuu hirville aivan erinomaisesti. Vuonna 2002 istuttamassani douglaskuusen ja kuusen sekataimikossa ei ole yhtään vioittumatonta douglasta. Hirvi ei syö pelkästään latvaa, vaan myös nuoren puun kuori näyttää maistuvan. Puussa on kyllä potentiaalia, mutta tuhojen vuoksi ainakin tässä vaiheessa näyttää siltä, että puhdas kuusikko tulee antamaan selvästi paremman tuoton. J-P KataJa Douglas maistuu hirville suomessa metsänomistaja on tavallaan nimellinen, lukuun ottamatta suuryhtiöitä. Ne ovat luku erikseen. Tavallisen metsänomistajan ääni hukkuu, ei joku MTK aja meidän asiaamme sen paremmin kuin muutkaan. Kun lasketaan metsän kulut ja tuotot, niin tulos on, että metsänomistajana olet hyväksikäytetty. Ensin tulevat metsäautotiet. Metsänomistajat, jotka olivat lähellä, tekivät tien ja saivat valtion osuuden, mutta joutuvat pitämään tien kunnossa. Valtionosuus on niin ja näin, mutta tietä saavat käytännössä käyttää kaikki. Olen osallinen kymmeniin kilometreihin. Joku vuosi sitten maksoin yhteen tiehen ison maksun. En ole tiellä käynyt yli 30 vuoteen. Tehtiin toinen tie. En tarvitse kahta tietä samalle palstalle. Toinen hyväksikäytön kohde on metsästys. Näkyvin epäkohta on, kun niin sanotut pienhirvieläimet annettiin hirviasetusten alaiseksi. Ne kuuluisivat ilman jossittelua hyväKsiKäytetty metsänomistaJa maanomistajien pienriistaan, että maanomistaja saisi mailtaan jotain kasvattamaansa. Metsästäjää en yllytä mihinkään kapinaan, mutta jos ei asioita haluta korjata, on yksi valtti meilläkin. Sanotaan vuokrasopimukset irti ja sovitaan asiat uusiksi. Aina verrataan, miten on muualla. Tulee mieleen, kuinka EU-maissa ja mallimaassa Saksassa on asiat hoidettu. Muuten on metsäluonnon käyttö oikein. Kaupunkilaisten pitäisi vain oppia kouluttamaan susia, että saisivat niitä lähemmäksi. Me emme niistä oikein tykkää, kun pelkäämme niitä. Olemme kuulleet, että teillä ei ole petoja, vaikka tykkäätte niistä. risto JärvimäKi KauhaJoKi Haemme PUUKAUPAN AMMATTILAISTA vastaamaan puun ostoja korjuutehtävistä Pohjanmaan rannikkoalueella. Edellytämme hakijoilta soveltuvaa metsäalan koulutusta tai aikaisempaa työkokemusta. Hyvä ruotsin kielen ja riittävä suomen kielen taito ovat välttämättömiä työn edellytyksiä. Arvostamme hyvien vuorovaikutustaitojen lisäksi itsenäistä ja oma-aloitteista otetta työntekoon. Hakemukset pyydämme toimittamaan viimeistään 7.1.2019 osoitteella timo.hongisto@epmmetsa.fi. Lisätietoja antaa toimitusjohtaja Timo Hongisto puhelin 040 076 0402 EPM Metsä Oy on Lapuan Saha Oy:n ja EPV Energia Oy:n omistama puunhankintayhtiö. Vastaamme Lapuan Sahan puunhankinnasta ja toimitamme merkittävän osan Vaskiluodon ja Seinäjoen voimalaitoksien polttoaineista. Yhtiön liikevaihto on noin 15 miljoonaa euroa ja puunhankintamäärä noin 300 000 m3 vuodessa. ROKUA-PALJAKKA Metsänhoitoyhdistys Rokua-Paljakka ry toimii Puolangan, Utajärven sekä Vaalan kunnan alueella. Meillä on yli 2000 jäsentä ja 11 toimihenkilöä. Haemme METSÄNEUVOJAA vakituiseen työsuhteeseen Puolangan toimistolle toimimaan kunnan eteläosan alueella. Toimihenkilö toimii metsänomistajien lähimpänä metsäasiantuntijana alueellaan. Edellytämme hakijalta soveltuvaa metsäalan koulutusta, hyvää sisäistä ja ulkoista asiakaspalvelutaitoa sekä sitoutunutta, tuloksellista otetta työhön. Aikaisempi kokemus metsänhoitoyhdistyksestä tai vastaavista tehtävistä katsotaan eduksi. Palkkaus YT/METO-työehtosopimuksen mukainen. Hakemukset ansioluetteloineen pyydämme toimittamaan 31.12.2019 mennessä osoitteella jukka.kauppinen@mhy.fi Lisätietoja työtehtävästä antaa toiminnanjohtaja Jukka Kauppinen puh. 0440 167 100. Metsänomistajat 76 metsälehti makasiini » Pilkkeet 7733_.indd 76 13.12.2019 15.45
palvelukseen halutaan lukijalta luontoäiti on viime talvina tehnyt lahopuuta metsiin melkoisia määriä ja hartiavoimin. Näyttämisen halu on kova. Luultavasti häntä ärsytti vuosituhannen alkupuolella telkkariinkin kuvattu puiden räjäytysryhmä. Se posautteli pikkupanoksilla kuusia poikki, lahopuun ja luonnon monimuotoisuuden lisäämisen nimissä. Oli kuulemma viimeisen päälle tärkeää hommaa, eikä toimittajatypy osannut tai uskaltanut tehdä kiusallisia kysymyksiä. Jos olisin itse ollut paikalla tarkkailijan roolissa, ympärilleni vilkuilun jälkeen olisin lausunut kutakuinkin näin: ”Ollaan monotonisessa kuusimetsässä, ettekä voi posautella muiden puulajien edustajia. Missä on se monimuotoisuuden lisäys? Saatte aikaiseksi vain kuusella viihtyvän kaarnakuoriaisen, sieniä ja kantokääpiä”. Olisin vielä jatkanut, että ”tokihan oksaisten runkojen yli rämpivien sienestäjien ja marjastajien haaraliikkeet monimuotoistuvat, mutta hyöty lienee vähäinen”. Päättyneen vuoden 2019 talvi oli paha. Tuhoja syntyi runsaasti. Luontoäiti uurasti ahkerasti myös talvella 2018, etenkin itäisessä Pohjois-Suomessa. Täällä Pohjois-Hämeessä marraskuun loppu 2015 ja keskitalvi 2010 olivat runsaiden lumituhojen aikaa. 8.4.2008 satoi alijäähtynyttä vettä, ja tuho iski näin myöhään. En tiedä, mitä kyseisen räjäytysryhmän jäsenet nyt taannoisesta toiminnastaan ajattelevat. Toivottavasti siihen suuntaan, että oltiinpa me tuolloin hulluja! Ei ymmärretty, ettei luontoäidin kanssa kannata kilpailla! ASKO AHONEN KOrKEAKOSKi TuHOTONTA TAlvEA KAivATAAN a j a a s o n a l a ä s t e M n a n n i k n a h n u u p n ii s il o u p i n o m . n ii v ä t h e t f o t s o m e h t e k a M ä s t e M e S . a s s e m o u S a s s a i g r e n e ä s t e m a j a s s a p u a k u u p a j a t h o j a n i k k r a m n o t s e r o F ä s t e M n a n n u k s u u s O o t ti il ä s t e M ö it h y o m e a a o jr a t a j a t s a n n i k n a h n u u p n i p u o r G ä s t e M a a t s a v .t u l e v l a p n o d i o h n o n n o u l a j n ä s t e m ä k e s n a p u a k u u p t a v a t t a k e ll i n e s ä j a j a t s i m o t a v a t s i m o a k t o j , a a j a t s i m o n ä s t e m 3 1 n i o n u u l u u k n a a t n u k s u u s O o t ti il ä s t e M a n n o u v o t h i a v e k ii l n it s e r o F ä s t e M . ä t s i s t e m s i y ti s k y n e m o u S t e l o u p n i o n ä s n e e t h y . ä ö li k n e h 4 8 n i o n ä ä t s il l ö y t e s a j , a o r u e a i d r a jl i m , 2 il o 8 1 2 t y n e m m e a H a a ji t n u t n a i s a ä s t e m n e d i u l e v l a p ä s t e m a j n a p u a k u u p n a a m a a t s a v o l a s s a v i a T -i k n u p u a k i s u U a t n a r ä h y P a n e e u l a i m i o t ä ll ir ii p a t n i k n a h n u r u T ä t s i n n y y m . o t s i m i o t u l e v l a p n u r u T a n a k k i a p o t s i m i o t a j i v a t s u K ; n e e s i m u t s i n n o ä s s ä v ä t h e t t e s k y t y ll e d e t a a h r a P ä i v y h , a t s u t u l u o k a a v u tl e v o s n ä ä v ä t h e t a tl i o ji k a h e m m ä t y ll e d E e m m a t s o v r A . n ö h ö y t n e e s il l e s k o l u t a j n e e s i ä n e s ti ä y k y k ä k e s a j o ti a t s u t u k i a v o r o u v i p m e i A . ä t t y y s i k n e h u l e v l a p a j -i t n i o n i k k r a m a t s i v ii t k a a j a t s i m a a s o n a l a a a k k n a v .i s k u d e n a a t o s t a k ä t s i v ä t h e t a t s i v a a t s a v s u m e k o k : a s s e e t t i o s o a a k k i a p e a h a j t o d e i t o s t a K m o c . p u o r g a s t e m . a k k a a s 2 2 . 1 . 5 i k u a n o u k a H . ä s t e M , e u s s i T ä s t e M t a v o t e e u l a a t n i m i o t e k ii l n e S . ä ji v ä k ä ll e d e n e d u o l a t o i b n o p u o r G ä s t e M a i d r a jl i m 7 , 5 il o o t h i a v e k ii l 8 1 2 n e d o u V . t s e r o F ä s t e M ä k e s d o o W ä s t e M , e r b i F ä s t e M , d r a o B . a s s a a m 3 n i o n a a t n i m i o t n o a ll i n r e s n o K . 3 9 n i o n ä ö t s ö li k n e h a j a o r u e Metsälehti Makasiini 77 7734_.indd 77 13.12.2019 15.49
Tesmayrtti löysi sukulaisensa Vanha Linnén Luoma systematiikka perustui kasvin ulkoisiin tuntomerkkeihin, ennen muuta kukan osien määräsuhteisiin ja sijaintiin toisiinsa nähden. Kun sukulaisuus nykyisin määritetään perimän eli dna:n rakenteen perusteella, kasvisysteemiin tulee suuria muutoksia. Suomen kasvistossa on muutama erillinen laji, joilla ei ole läheisiä sukulaisia. Nyt kaksi niistä, vilukko ja tesmayrtti, on saanut uuden kodin – ja melko yllättävistä yhteyksistä, sillä kummankin pikkuruohon lähimmät sukulaiset ovat puita ja pensaita! Vilukon sukulaiset ovat etupäässä lämpimämmillä seuduilla eläviä kelaskasveja. Samalla vilukko tuo kasvistoomme uuden heimon. Tesmayrtti säilytti heimonsa, mutta sinne tuotiin sen seuraksi seljat ja heidet kuusamakasveista. Kuusamien seuraksi pieneksi huvenneeseen kuusamakasvien heimoon jäi vanamo. Tesmayrtin kukinnossa on viisi kellertävää kukkaa tiiviinä ryhmänä siten, että neljä kukkaa on kuin aseman tornikellot, kukin katsoo omaan ilmansuuntaansa, viides kukka tuijottaa taivaalle. Pölyttäjinä lienevät kärpäset. Pölytyksen jälkeen koko kukinto mehevöityy marjamaiseksi. Tesmayrtti on ripeä: ennen kuin koiranheisi ehtii kukalle, on tesmayrtti jo lakastunut. Sveitsissä on todettu suurten etanoiden ja kotiloiden syövän tesmayrtin hedelmiä ja ulostavan siemenet itämiskykyisinä. Sen leviäminen ei kuitenkaan voi olla etanoiden varassa. Tesmayrttiä on kahtaalla, eteläisimmässä Suomessa ja Lapissa, kasvupaikat ovat kaukana toisistaan! Tesmayrtin hedelmät kypsyvät jo kesäkuussa, jolloin meikäläiset linnut eivät ole kiinnostuneet marjaravinnosta: poikaset on ruokittava runsaammin proteiinia sisältävällä eläinravinnolla. Hedelmien sanotaan tuoksuvan mansikalle, joten nisäkkäätkin voisivat tulla kysymykseen levittäjinä. Mansikan tuoksu houkuttelee myös kilpikonnia, mutta tesmayrtin levittäjiksi ne kelpaavat vasta etelämpänä. Erillisesiintymät kaukana toisistaan ovat varmasti tulosta satunnaisesti lintujen matkaan päätyneistä siemenistä. Lyhyt kasvukausi – vain kaksi kuukautta – ei rajoita tesmayrtin menestystä pohjoisessakaan. SEPPO VUOKKO mikä oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli? Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten? Voit vastata kyselyyn Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti.fi/ lukijakysely. Linkki kyselyyn löytyy myös etusivun oikean laidan Nyt – ajankohtaista -osiosta. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kaikkien 12. tammikuuta mennessä vastanneiden kesken arvomme kaksi pakettia, jotka sisältävät Tapion Taskukirjan sekä relaskoopin ja relaskooppitaulukon. Viime numeron suosituin artikkeli oli ”10 vuoden päästä tässä on hyvä metsä”. Palkinnoksi arvotun otsalampun voitti Juha Mäenpää. Onnittelut voittajalle ja kiitokset kaikille vastaajille! Mistä pidit? Tesmayrtin kukat ovat viiden kukan ryhmänä, joka tuo mieleen aseman kellotornin. Englannissa kasvi tunnetaankin nimellä Town Hall Clock. arVonta! 78 Metsälehti Makasiini 7749_.indd 78 13.12.2019 15.50
merkkipäivät Leikkaa irti makasiiniristikko 7, oikea ratkaisu 75 VUOTTA 29.12. Tapani Hänninen, metsänhoitaja, lehtori, Pori (hiihtämässä) Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 a, 00240 Helsinki. Sähköposti: paivi.laipio@ metsalehti.fi. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. seuraavan aukeaman Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 16.1.2020 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 8. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. paLkinnot on arvottu seuraaville kolmelle: Jaana Martikainen, Revonlahti, Pirkko Vaahtovuo, Turku ja Seppo Viholainen, Viitasaari. onnitteLumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. krypto löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) ? Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) ? Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti makasiinikrypto 8 oikaisu Lokakuun Metsälehden (19/2019) Osaran metsiä avohakataan jälleen -jutussa kerrottiin Arttu Perttilän ajaneen metsäkonetta, oikeasti konetta ajoi Arttu Penttilä. asiakaspaLveLumme on suLjettuna 23.12. Palvelemme tuttuun tapaan klo 9-15 taas perjantaina 27.12.2019. Rauhallista joulun aikaa! 7736_.indd 79 13.12.2019 15.50
Olen harrastanut metsästystä 13-vuotiaasta. Salainen tavoitteeni oli päästä mukaan Ylen Erätulilla-ohjelmaan. Haave muuttui todeksi vuonna 2005. Pääsin silloin ohjelmaan harjoittelijaksi ja toiseksi kuvaajaksi. Viimeiset kaudet vuoteen 2014 asti olin pääkuvaaja. Noista ajoista alkoi myös yhteistaival Mikko ”Peltsi” Peltolan kanssa. Parhaillaan kuvaamme sarjaa Peltsin erämaat -työnimellä. Ohjelma tulee ulos syksyllä 2020. Vaikka olen kuvannut vuosien varrella kaikkea mahdollista, minut mielletään usein eräkuvaajaksi. Maastossa kuvaaminen eroaa paljon studiokuvauksista. Studiossa hallitset itse olosuhteita ja rakennat tilanteet luontaisiksi valojen avulla. Luonnossa olet sitä vastoin olosuhteiden armoilla. Säätä ei voi muuttaa. Siihen on vain varustauduttava oikein. Vaatetuksen ohella pitää miettiä, millaista kalustoa mukanaan kuljettaa. Maastossa kalustoa usein hajoaa ja on mietittävä, miten laitteet kestävät. Aina ei ole saatavilla sähköä tai lämpöä, mutta kamerat ja akut on pidettävä lämpiminä ja toimintakuntoisina. Siksi makuupussissa on yökaverina parhaimmillaan pari kiloa akkuja. Tässä työssä toimiston seinätapetit vaihtuvat usein – tie vie ympäri maata kaikkina vuodenaikoina. Luonto ja metsä ovat rauhallisuuden tyyssijoja, vaikka kuvauksissa on yleensä aina kiire ja painetaan pitkää päivää. Kauniit paikat jaksavat edelleen sävähdyttää.” ? l ”Säätä et voi valita” Eräkuvaaja Juha Korhosella on makuupussissa pari kiloa kameran akkuja. Järjestelmäkamera on maastossa suurta kuvauskameraa näppärämpi. Sillä voi kuvata televisio-ohjelmiakin. TeksTi Heikki Hamunen kuvaT Harri mäenpää 82 Metsälehti Makasiini » Työssä mETsässä 7738_.indd 82 13.12.2019 15.52
metsälehti makasiini 1/20 ilmestyy 30.1.2020 Seuraava Metsälehti ilmestyy 16.1.2020. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Eliisa Kallioniemi p. 029 432 6100 Anna Back (vuorotteluvapaalla) Tuomas Nikulin, p. 050 512 9224 Jussi Collin, p. 029 432 6108 Eero Sala, p. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. 029 432 6110 Tiia Puukila, p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. 029 432 6115 Mikko Häyrynen, p. 029 432 6109 Mikko Riikilä, p. 029 432 6111 Sami Karppinen, p. 029 432 6114 Kauppak. 19 b, 40100 Jyväskylä Päivi Laipio, p. 029 432 6105 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Heta Välimäki, p. 029 432 6113 Pasi Myllymaa, p. 029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran, p. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja, p. 09 315 49 844 Mari Pousi, p. 09 315 49 845 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 87. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 0355-0893 Makasiinin levikki: 33 296 (lt/18) PunaMusta 2019 Lumi Silk 200 g/m 2 Galerie Fine Bulk 80 g/m 2 UPM PR Personal 100 g/m 2 tOimitUs Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset maRkkinOinti Verkkotuottaja Levikkipäällikkö myynti Myyntipäällikkö asiakasPalVelU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Palvelupäällikkö ISSN Painopaikka Paperit Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta toivottaa Metsälehti SA M i KA RP Pi N EN 7739_.indd 83 12.12.2019 14.38