TUNNETTA MUKAAN TILAMARKKINAT Rahastojen ostohalut hiipuvat VAIKUTTAJA MISSÄ UUDET TUOTTEET VIIPYVÄT? Lue verkosta koko vuoden testit! Kokeilussa omakotiasujan klapikone LISÄÄ SAHAUSTA POHJOISEEN NÄIN ANNAT METSÄLAHJAN RAIVAA ITSESI KUNTOON ›› Hannu ja Aleksi Toikka innostuivat joulukuusista 22. JOULUKUUTA • NUMERO 8/2023 • 12,50 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 8/2 02 3 TE EM A : U U D ET TE KIJ Ä T 10502_.indd 1 10502_.indd 1 17.12.2023 14.03 17.12.2023 14.03
Uudistushakkuut Kasvatushakkuut Taimikonhoito Toimenpide * Säästöpuiksi luetaan elävät säästöpuut ja kaikki puulajit, läpimitta > 15 cm ** Tekopökkelöiden latvat jätetään metsään *** Vesistöstä riippuen Säästöpuu Tekopökkelö Suojavyöhyke Tekopökkelö Suojavyöhyke Suojatiheikkö 30 kpl / ha; >15 cm* 10 kpl / ha** 10?30 m*** 10 kpl / ha** 10?30 m*** 1 per 1 ha Metsä Group Plus pitää metsäsi monimuotoisena yli sukupolvien Metsä Group Plus on tulevaisuuden metsänhoitomalli. Säästämällä enemmän puita ja suojatiheikköjä varmistat metsäsi säilyvän monimuotoisena myös jälkipolville. Ottamalla Metsä Group Plus -hoitomallin käyttöön saat omistajajäsenenä lisäbonuksen. Näin metsäsi paitsi tuottaa, myös kasvaa entistä elinvoimaisemmin. Lue lisää: metsagroup.com/ekologinenkestavyys 10503_.indd 2 10503_.indd 2 17.12.2023 13.16 17.12.2023 13.16
18 18 S. Tämän numeron kannen kuvasi Seppo Samuli. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Lisää euroja ja sääntelyä 6 METSÄNOMISTAJA : Intohimona joulukuuset 12 METSÄKESKUS LEIKKAA NEUVONNASTA 14 METSÄTYYPPI : Pitääkö metsien monitoroinnista huolestua? 15 TAVOITTEENA MAAKUNNAN KOKOISET YHDISTYKSET 16 LUKIJAN KUVA : Mikä on takkapellin tehtävä? TEEMA 18 LOPPUVATKO RAHASTOJEN RAHAT? 28 VAIKUTTAJA : Tutkija Jakob Donner-Amnell OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 15 kysymystä metsävaratiedosta 40 NÄILLÄ PÄRJÄÄT : Paljonko metsästä voi saada rahaa? 42 TUTKIMUS : Vanhan metsän kriteerit 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA : Välitilinpäätös 44 KYSY POIS : Miksi terä ei pyöri? 47 PIKATESTI : Vuoden 2023 testit 48 PERINTÖMETSÄ : Metsää joululahjaksi TALOUS 51 RAHAPUU : Metsäalan koulutus toimii 52 PUUMARKKINAT : PohjoisSuomen puumarkkinat uusiksi? 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Hyvät kokemukset ratkaisivat 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Hyvästä tilasta vain kaksi tarjousta 56 TILAMARKKINAT : Kauppa vähentynyt pohjoisessa 57 KOEAJO : Kellfrin edullinen klapikone LUONTO 61 KOLUMNI : Pidetään mahdollisuudet avoinna 62 RAIVAUS ON HYVÄÄ LIIKUNTAA 64 LUHTA : Vuodenvaihteen väestönlaskenta 70 KÄSIN TEHTY : Pihkan valoa 74 TUOTE & TEKIJÄ : Laatukoivua klassikkopeleihin 76 PILKKEET : Kiireesti piiloon 78 MAKASIINIRISTIKKO 80 LUKIJALTA : Keisarin uudet taimet 82 KÄÄNTEENTEKEVÄ : Suometsien ihmelääke 74 S. PE TT ER I KI VI M Ä KI SH U TT ER ST O CK IM AG ES JO RM A LU H TA Metsätiloja rohmunneet rahastot ovat vähentäneet tänä vuonna ostojaan 64 S. Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 10504_.indd 3 10504_.indd 3 15.12.2023 15.47 15.12.2023 15.47
4 Metsälehti Makasiini » PÄÄKIRJOITUS PIRJO HAVIA YRITTÄJÄ ”Joulu tulla jollottaa. Moni puuhastelee jo joulupukin apulaisena. Sopisikohan konttiin metsälahja? Sitä ei kuitenkaan kannata suinpäin konttiin laittaa, vaan suunnitella ja paketoida nätisti.” MIKKO HÄYRYNEN TALOUSTOIMITTAJA ”Hyvät pahat metsärahastot takoivat päässäni, kun tein teemajuttua. Rahasto-omistusta karsastetaan kasvottomana, mutta monien rahastojen omistus on tavallisilla piensijoittajilla ja rahastoa hoitaa kasvollinen salkunhoitaja.” ANNA BACK AD ”Vuosi lähenee loppuaan ja takana on 13 Metsälehden tabloidia ja 8 Metsälehti Makasiinia. Vuoden aikana olen taittanut satoja juttuja ja silmieni edessä on vilahtanut tuhansia kuvia. Silti tähän mielenkiintoiseen työhön ei ikinä kyllästy! Suomen Luontopaneeli esittää pitkän listan uusia toimenpiteitä, jotka rajoittaisivat monin tavoin talousmetsien käyttöä (s. 17). TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA POHJOISSUOMALAISTA tukkipuuta menee nyt merkittäviä määriä rajan yli sahattavaksi Ruotsiin. MHY Lapin johtaja Veijo Ekonoja arvioi (s. 52), että puuvirran suunta kääntyisi 180 astetta viiden euron korotuksella kuutiohintaan. Korotusta voi odottaa, kun Stora Enson toisenkin paperikoneen muuntaminen kartongille etenee Oulussa, Metsä Groupin biotuotehtaan ylösajo etenee Kemissä, ja sahaaminen lisääntyy Junnikkalan uudella suursahalla Oulussa. METSÄNOMISTAJIEN näkymät ovat kysynnän suhteen paranemaan päin, mutta uusia huolia kumpuaa kasvavasta sääntelystä. Metsänomistajien ja tutkijoiden hermoja tuntuu kiristävän nyt keskustelu vanhoista metsistä sekä niihin liittyvä kartoitus ja EU-komission monitorointiasetushanke. Maaja metsätalousministeriössä asetushankkeeseen suhtaudutaan myönteisesti (s. 14). Se liittyy EU:n biodiversiteettistrategiaan, johon Suomikin on sitoutunut. Sen tavoitteena on pysäyttää luontokato vuoteen 2030 mennessä. Metsähallitus kartoittaa vanhat metsänsä, mutta työ olisi liian kallista ulottaa yksityismetsiin. Se ei olisi myöskään linjassa vapaaehtoisuuteen perustuvan suojelun kanssa. Samaan aikaan valmistuu myös kansallinen määritelmä sille, mikä on vanhaa metsää (s. 42). EU-komission metsien monitorointiasetus tuo tähän kuitenkin oman kierteensä. Nykymuodossaan asetusesitys edellyttää, että vanhat metsät tulisi kartoittaa 1.1.2028 mennessä ja ilmoittaa tiedot niiden rajoista komissiolle. Biodiversiteettistrategiaan liittyvä kartoitus on ollut komission toive ja pyrkimys, mutta monitorointiasetus olisi Suomea sitovaa lakitekstiä. PETRI KOSKINEN petri.koskinen@metsalehti.fi Lisää euroja sekä sääntelyä 10505_.indd 4 10505_.indd 4 17.12.2023 13.19 17.12.2023 13.19
Metsälehti Makasiini 5 » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. METSÄ on kuin valkoista pitsiä Pirkkalan Iso-Naistenjärvellä (12.12.). Onneksi lumi tuo valoa tähän vuoden pimeimpään aikaan. Talvipäivänseisaukseen on enää kymmenen päivää. Sen jälkeen alkaa valo lisääntyä. KUVA: ANITTA VUORISOLA 10505_.indd 5 10505_.indd 5 17.12.2023 13.20 17.12.2023 13.20
Joulukuusen kasvatus vaatii vuosien työn, Aleksi Toikka kertoo. Hän jatkaa isänsä Hannu Toikan jalanjäljissä kuusikauppiaana ja -kasvattajana. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT SEPPO SAMULI Marraskuun lopun pakkanen on kuorruttanut joulukuuset kuuraan. Liki 15 asteen pakkanen ei olisi paras sää hakea joulukuusta, sillä oksat katkeavat herkästi. Seppo Samuli Metsälehti Makasiini 7 10506_.indd 7 10506_.indd 7 15.12.2023 12.32 15.12.2023 12.32
LL YHYEN metsätien päässä aukeaa muutaman hehtaarin kuusentaimikko. Osa taimista on nuorempia, muutaman vuoden ikäisiä. Vanhimmat puut ovat yli kymmenvuotiaita. Niiden tyvet on karsittu ja oksat muotoiltu kauniisti. Olemme saapuneet Hyvinkäälle Aksulaan, Aleksi Toikan joulukuusiviljelmälle. Täältä lähtee tänä jouluna 300–400 joulukuusta koristamaan tupia. Yleensä joulukuusiviljelmät ovat pelloilla, mutta Toikan kuuset kasvavat metsämaalla varttuneen puuston ympäröimänä. Joulukuusten yllä siellä täällä kasvaa muutamia kuitupuun mittoihin venähtäneitä koivuja. ”Isoa puuta ei saisi olla. Ne varjostavat. Tässä lähden kuitenkin elämyksen kautta. Tämä on elämyksellinen kuusimetsä”, kertoo Aleksi Toikka. Vanhan ajan elämys Vuodesta 2019 alkaen viljelmältä on saanut tulla itse valitsemaan ja kaatamaan joulukuusen. Toikka sai idean vierailtuaan lankomiehen sukulaisten luona Saksassa. Siellä oli joulukuusifarmi, jossa sai itse sahata kuusen ja nauttia glögiä. Matkailualaa opiskellut Toikka innostui ideasta. Nykyään yhä harvemmilla on mummola, josta lähdetään omaan metsään kuusenhakuun. Toikan yritys, Aksun joulukuuset, alkoi tarjota vanhan ajan joulukuusielämystä omille asiakkailleen. Kaukaisimmat kuusen hakijat ovat saapuneet Forssasta, Hämeenlinnasta ja pääkaupunkiseudulta. Kerran kuusen haki kazakstanilainen perhe, joka asui vuoden kestävän työkomennuksen ajan Espoossa. ”Tänne saa tulla myyntiaikana ilman ajanvarausta ja kaataa joulukuusen, pihalta löytyy valmiiksi kaadettuja kuusia. Sitten on glögitarjoilu ja keksit.” Kolmannen polven kuusikauppias Alun perin joulukuusten myynti oli ToiViimeisimmät joulukuusen taimet Aleksi Toikka on istuttanut riveihin. Riveissä joulukuusia on helpompi hoitaa ja muotoilla. Aksulan kodassa lämpenee glögi. Glögiä tarjoillaan kuusen hakijoille. » METSÄNOMISTAJA 8 Metsälehti Makasiini 10506_.indd 8 10506_.indd 8 15.12.2023 12.33 15.12.2023 12.33
kan isän, Hannu Toikan, keksintö, mutta siitä innostui koko suku. Kaikki alkoi vuonna 1981 ostetusta metsätilasta. Tilalta kaadettiin kauppavuonna kuusitukkia. Sukulainen katsoi komeita latvoja ja kysyi, eikö niitä voisi myydä torilla. ”Minähän myin. Kummisetä kuskasi niitä Klaukkalaan traktorilla. Minulla ei ollut edes ajokorttia vielä. Se oli heti minun juttuni. Jotenkin sytyin siitä”, Hannu Toikka muistelee. Kauppa kävi ja latvakuuset loppuivat ”Tänne saa tulla myyntiaikana ilman ajanvarausta ja kaataa joulukuusen.” Aleksi Toikka nappaa tottuneesti joulukuusen ja esittelee sitä. kesken, kuten monena vuonna sen jälkeen. Yhtenä vuonna jopa kotipihan kuusiaita kaadettiin nurin ja myytiin, kun joulukuusista oli kova pula. Kuusia kaupattiin Helsingin toreilla asti ja hommasta innostuivat myös Hannu Toikan isä Matti Toikka sekä veli Seppo Toikka. Myös Akseli Toikka oli mukana. Hän aloitti keräämällä isänsä apuna havuja kaupan pihalta Klaukkalassa. Alle kymmenen vanhana hän oli jo isänsä mukana myymässä kuusia ja noin 13-vuotiaana pärjäsi jo itsekseen kuusikauppiaana. Sittemmin hän on ostanut neljä hehtaaria metsää isältään ja perustanut sinne Aksula-joulukuusiviljelmän. Aksun joulukuuset -yritys perustettiin kuusi vuotta sitten. ”Koen, että tämä on joku tauti. Tästä ei eroon pääse. Ihan intohimohomma”, Aleksi Toikka kuvailee. Ei tukkipuu, vaan joulukuusi Pitkään joulukuusen myynti oli latvaHYVINKÄÄ Metsälehti Makasiini 9 10506_.indd 9 10506_.indd 9 15.12.2023 12.33 15.12.2023 12.33
kuusten myyntiä. Kun omasta metsästä loppuivat kohteet, tehtiin yhteistyötä isäntien ja metsänhoitoyhdistysten kanssa. Latvakuuset merkittiin, ja kun metsäkone kaatoi puun, käytiin siitä sahaamassa moottorisahalla latva talteen. Myös sähkölinjojen alustoilta kerättiin kuusia. Varsinaisen joulukuusten viljelyn Toikat aloittivat 2000-luvulla. Ensimmäiset kuuset istutettiin Hyvinkäälle Aksulaan vuonna 2010. Tarkoitus oli alun perin istuttaa kasvatusmetsää eikä joulukuusia, siksi puut eivät kasva riveissä vaan metsämäisesti hajallaan. ”Sitten tuli ajatus, että minkä takia näitä ei leikkaisi. Enää en katso puuta niin, että siitä tulee joskus iso tukki vaan että se on joulukuusi”, Aleksi Toikka sanoo Aleksi Toikka ja Hannu Toikka kasvattavat ja hoitavat joulukuusia yhdessä. Aleksi Toikan omistaman Aksulan lisäksi joulukuusia on isän mailla hehtaarin viljelmä. Kaikkiaan joulukuusia kasvaa noin 10 000–15 000. Ne kaikki on tarkoitus leikata ja muotoilla. Kun kuuset kasvavat noin metrin mittaan, ne on leikattava vuosittain. Tämä vaatii pitkäjänteisyyttä, sillä yksikin väliin jäänyt hoitoleikkaus voi pilata joulukuusen. ”Jos joulukuusi kasvaisi taimesta isoksi kuuseksi vuodessa, tätä hommaa tekisivät kaikki. Se vaatii oikeasti 10–12 vuotta työtä”, Aleksi Toikka muistuttaa. Tilipäivä kerran vuodessa Joulukuusen kasvatus ja myynti ovat rytmittäneet Aleksi Toikan elämää jo nuoresta pitäen. Uudessa Seelannissa vietetty au pair -vuosi jäi puolikkaaksi, koska joulukuuset odottivat myyjäänsä. Norjassa mies oli töissä maatilalla, mutta palasi joululomiksi kuusikauppiaaksi. Nykyään Aleksi Toikka asuu taas Nurmijärvellä. Palkkatyönään hän ajaa taksia. ”Jos olisin kahdeksasta neljään konttorihommissa, en ehtisi kuusia kasvattaa. Sen takia olen valinnut alan, missä on provikkapalkka ja saa vapaasti päättää työajat.” Joulukuusilla tili tehdään kerran vuodessa, jouluna. Loppuvuoden Aleksi Toikka aikoo keskittyä kuusikauppaan. Marras-joulukuu on kuusikauppiaal”Pihdalle olisi enemmän kysyntää kuin minulla on tarjota. Sen kasvatuksessa ja hoidossa on kuitenkin paljon enemmän työtä kuin tavallisessa metsäkuusessa.” HANNU TOIKKA 65 -vuotias KOTOISIN Nurmijärveltä, mutta mieleltään umpikarjalainen. Vanhemmat lähtöisin Viipurin maalaiskunnasta KOULUTUKSELTAAN maatalousteknikko MYYNYT joulukuusia vuodesta 1981, pyörittää myös lypsykarjatilaa PERHEESEEN kuuluu vaimo, neljä lasta ja yhdeksän lastenlasta HARRASTAA joulukuusten hoitoa, metsän raivausta ja liikuntaa ALEKSI TOIKKA 29 -vuotias ASUU Nurmijärvellä KOULUTUKSELTAAN maaseutuyrittäjä sekä matkailupalveluyrittäjä MYYNYT joulukuusia isänsä apuna jo alakouluikäisenä PERUSTANUT oman yrityksen Aksun joulukuuset kuusi vuotta sitten KATSOO ja pelaa jääkiekkoa Hannu Toikka aloitti joulukuusikaupan vuonna 1981. Sen jälkeen vain yksi vuosi on jäänyt joulukuusten myynnissä väliin. Aleksi Toikka nostelee kuusia peräkärryyn. Marraskuun lopussa ensimmäiset kuuset on jo myyty. » METSÄNOMISTAJA 10 Metsälehti Makasiini 10506_.indd 10 10506_.indd 10 15.12.2023 12.34 15.12.2023 12.34
le kiireinen, sillä silloin kuusia pakataan, myydään ja markkinoidaan. Aksulan lisäksi myyntipaikkoja on Hyvinkäällä S-marketin pihassa ja Jokelassa. Isä Hannu Toikka myy kuusiaan edelleen Klaukkalassa, mutta Helsingin torit ovat jääneet. Esimerkiksi Helsingissä Karhupuistossa myyntipaikka olisi maksanut peräti seitsemäntuhatta euroa. ”Kiireisin myyntipäivä riippuu vuodesta. On vuosia, jolloin viikko ennen joulua on kaikkein kiivain. Monesti se on ollut aatonaatto”, Aleksi Toikka kertoo. Viime jouluna puhelin pirisi ahkeraan ja Aleksi Toikka myi joulukuusia vielä kuudelta aattoiltana. Perinteisiä latvakuusiakin oli kolme myynnissä, mutta niistä vain yksi meni kaupaksi. Vanhempi Toikka huomauttaa, etteivät ne olleet kovin laadukkaita. Suosituin kuusi on muotoiltu tuuhea metsäkuusi eli niin sanottu Aku Ankka-kuusi, mutta harvemmallekin kuuselle on tilausta. Vanhemmat ihmiset saattavat edelleen hakea latvakuusta. ”Ostajakunta on vuosien saatossa muuttunut. Tinkiminen on jäänyt käytännössä pois”, Hannu Toikka kertoo. Testissä jalostetut avojuuritaimet Marraskuun lopun pakkanen on kuorruttanut joulukuusten neulaset kuuraan. Lumen alta pilkottavat alle puolimetriset joulukuusen alut. Ne kasvavat metsätaimia tiheämmässä. Taimia on noin 5 000–6 000 hehtaarilla. Viimeiseksi istutetut joulukuuset kasvavat riveissä. Se helpottaa kuusten hoitoa ja leikkuuta. Aleksi Toikka on istuttanut parina edellisvuonna kokeeksi pienen määrän jalostettuja joulukuusen taimia. Ne myydään paljasjuurisina ja laitetaan maahan kuokalla tai lapiolla. ”Kyllä niistä huomaa eron. Joulukuuseksi jalostetuista avojuuritaimista tulee jotenkin valmiiksi tuuheampia”, Aleksi Toikka arvioi. Myös kasvuun lähtö hyvällä hikevällä maalla on nopeaa. Suurin osa Aleksi Toikan joulukuusista on perinteisiä metsäkuusia, mutta myös lännenpihtaa, siperianpihtaa ja serbiankuusta on istutettu. ”Pihdalle olisi enemmän kysyntää kuin minulla on tarjota. Sen kasvatuksessa ja hoidossa on kuitenkin paljon enemmän VINKIT JOULUKUUSEN KASVATUKSEEN 1. OLE pitkäjänteinen. Vaikka joulukuusi on joulukukka, vaatii sen kasvatus 10 -12 vuotta työtä. 2. ÄLÄ laiskottele. Joulukuusi on leikattava joka vuosi, sillä yksikin välivuosi voi pilata kuusen. 3. INTOHIMOA pitää olla. Joulukuusen kasvatus vaatii aitoa tunteenpaloa. työtä kuin tavallisessa metsäkuusessa”, Aleksi Toikka kertoo. Pihta kasvaa hitaasti ja on arka pakkasille ja tuhoille. Siitä tykkäävät niin kirvat kuin hirvieläimet. Kotimainen metsäkuusi on pihtaa varmempi kasvattaa. Aleksi Toikka suunnittelee laajentavansa joulukuusiviljelmää. Lisää tilaa joulukuusille saisi kaatamalla Aksulasta tukkimetsää pois, mutta se on tulevien vuosien homma. Nyt isä ja poika silmäilevät viljelmää. Siellä täällä joulukuusiin on kiinnitetty hinnasta kertovia keltaisia, sinisiä ja pinkkejä lappuja. Merkityt kuuset odottavat pääsyä koristeltaviksi asiakkaiden koteihin. Kaikki näyttää olevan valmista kuusenhakuelämyksiin ja jouluun.? l Joulukuusten lomassa kasvaa muutamia koivuja. Tavallisesti ne joutaisivat joulukuusiviljelmällä nurin, mutta Aleksi Toikka säästää ne. Ne ovat osa elämyksellisyyttä. Metsälehti Makasiini 11 10506_.indd 11 10506_.indd 11 15.12.2023 12.34 15.12.2023 12.34
HALLITUKSEN päättämät säästötoimet pakottavat Suomen Metsäkeskuksen hakemaan seuraavina vuosina noin viiden miljoonan euron säästöjä. Metsäkeskuksen on arvioitu keskittyvän jatkossa hallintoon ja metsälain valvontaan. Toimipisteet vähenevät ja metsänomistajien neuvonta ja metsäelinkeinon edistäminen jäävät taka-alalle. Metsäkeskuksen mukaan 50 henkilöä irtisanotaan ja 30 työtehtävää päättyy. Vähennykset vaikuttavat metsänomistajien metsää ja luontoa koskevan perustiedon saantiin. Vaikka Metsäkeskus on tehnyt metsänomistajien henkilökohtaista neuvontaa rajallisesti, se on kuitenkin järjestänyt metsänomistajille erilaisia koulutuksia, kursseja ja retkiä. Esimerkiksi uusille metsänomistajille tarkoitetut Metsään-kurssit ovat olleet suosittuja. ”Ne ovat metsätaloudellisesti suuntautuneita kursseja, mutta monitavoitteisuutta on myös mukana”, sanoo tutkija Sari Pynnönen Luonnonvarakeskuksesta. Pynnösen mukaan Metsäkeskuksen kursseilla on ollut merkittävä rooli nimenomaan uusien metsänomistajien neuvonnassa ja luonnonhoidon menetelmien opastamisessa. Pynnösen muutaman vuoden takaisen väitöstutkimuksen mukaan metsänomistajat haluaisivat saada metsäasiantuntijoilta enemmän käytännönläheisiä neuvoja puuntuotannon ja muiden metsiin liittyvien tavoitteiden, kuten luontotoimien, yhdistämisestä. ”Metsänomistajille tulee olla tarjolla yleistä neuvontaa, josta voi oppia esimerkiksi metsäsanastoa. Jos kuutiot tai vaikka yläharvennus ovat täysin vieraita termejä, puukaupan yhteydessä tapahtuva metsänomistajan neuvonta on hankalaa.”? l KUKA NEUVOO VASTA-ALKAJIA? Säästöjen keskellä painivan Metsäkeskuksen kursseilla on ollut merkittävä rooli etenkin uusien metsänomistajien ja luonnonhoitomenetelmien neuvonnassa. VALTTERI SKYTTÄ 10 20 30 40 50 60 70 80 Hakkuutaso noussut, teollisuuden työpaikat vähentyneet Metsäsektorin suoraan työllistämät henkilöt sekä kokonaishakkuukertymä vuosina 2009-2022. Hakkuukertymä milj. m 3 Metsätalous 1000 työntekijää Metsäteollisuus 1000 työntekijää Lä ht ee t: Ti la st ok es ku s, Lu ke Huom! Vuosien 2019-2022 työllisyystiedot poikkeavat vertailukelpoisuudeltaan hieman aiemmista. Metsään-kurssit ovat olleet metsänomistajien suosiossa. 12 Metsälehti Makasiini AJASSA » 10554_.indd 12 10554_.indd 12 15.12.2023 15.09 15.12.2023 15.09
”Metsäkeskuksen toimisto katoaa monelta pieneltä paikkakunnalta.” Meton järjestöpäällikkö Ilkka Puputti Metsäkeskuksella on tällä hetkellä 60 toimistoa eri puolilla Suomea. SE PP O SA M U LI JOULUKUUN IRTISANOMISET METSÄKESKUS: 50 irtisanotaan, 30 työtehtävää päättyy (eläköitymiset ja määräaikaisuudet) METSÄHALLITUS: 43 irtisanotaan, 100 määräaikaista työtehtävää päättyy Metsäalan Asiantuntijat (Meto) arvioi, että vähennykset tarkoittavat yhteensä 250 työpaikan poistumista. Metsälehti Makasiini 13 10554_.indd 13 10554_.indd 13 15.12.2023 15.09 15.12.2023 15.09
1 2 3 4 Mitä metsien monitorointi tarkoittaa? Komission tavoitteena on yhtenäistää ja kehittää metsätiedon keruuta sekä luoda maantieteellisesti tarkka järjestelmä metsäyksiköiden tasolla. Toistaiseksi ei ole selvää, tarkoittaako tämä esimerkiksi metsikkökuvioittain tai metsätiloittain kerättävää paikkatietoa metsistä. Metsätiedon yhdenmukaistaminen on ollut Suomen tavoitteena jo pitkään. Mitä tietoja EU metsistämme haluaa? Komission monitorointiehdotuksessa on lueteltu parikymmentä indikaattoria, jotka metsistä pitäisi kerätä. Monet niistä ovat sellaisia, joita jo nyt kerätään Suomessa. Indikaattorit kuvaavat muun muassa metsäpinta-alaa sekä puuston määrää ja kasvua. Edellyttääkö monitorointiasetus uusien tietojen keräämistä? Monitorointi edellyttää esimerkiksi vanhojen metsien kartoittamista. Sitä varten voidaan tarvita lisää maastotöitä, joista tulee lisää kustannuksia. Monitoroinnin tuloksena syntyy uusi, kolmas metsätietopalikka Luonnonvarakeskuksen tuottaman valtakunnan metsien inventointitiedon ja Metsäkeskuksen tuottaman avoimen metsätiedon rinnalle. Onko metsänomistajien syytä olla huolissaan? Komissio on arvioinut, ettei monitoroinnista aiheudu ylimääräisiä kustannuksia metsänomistajille. Yleisellä tasolla Suomi ei suhtaudu kriittisesti metsätiedon keruun yhtenäistämiseen, mutta kannamme huolta siitä, että monitorointi voidaan tehdä järkevästi ja päällekkäistä työtä välttäen.? l TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVA SEPPO SAMULI PITÄÄKÖ METSIEN MONITOROINNISTA HUOLESTUA? Komission mukaan monitoroinnista ei aiheudu ylimääräisiä kustannuksia metsänomistajille, Juha Roppola maaja metsätalousministeriöstä arvioi. JUHA ROPPOLA KUKA: Maaja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies MIKÄ: Komissio esitteli marraskuussa ehdotuksen metsien monitoroinnista, jonka tavoitteena on tuottaa vertailtavaa ja ajankohtaista tietoa metsistä päätöksenteon tueksi MILLOIN: Seuraavaksi asetusehdotusta käsitellään Euroopan parlamentissa ja jäsenmaiden neuvostossa » METSÄTYYPPI 14 Metsälehti Makasiini 10555_.indd 14 10555_.indd 14 15.12.2023 12.45 15.12.2023 12.45
METSÄNHOITOYHDISTYSTEN määrä on pienentynyt viime vuosina vauhdilla. Pienet yhdistykset ovat yhdistyneet tai sulautuneet isompiin. Ensi vuonna metsänhoitoyhdistysten määrä pienenee ainakin neljällä, kun Itä-Lapin, Kittilän, Sallan, Sodankylän ja Rovaniemen yhdistykset yhdistyvät Metsä-Lapin metsänhoitoyhdistykseksi. Metsänhoitoyhdistykset ovat sulautuneet toisiinsa varsinkin Itä-Suomessa. Esimerkiksi nykyisen Etelä-Savon metsänhoitoyhdistyksen alueella toimi vielä 30 vuotta sitten 25 erillistä yhdistystä, kertoo MTK:n kenttäjohtaja Timo Leskinen. ”Metsänhoitoyhdistysten yhdistymiset ovat menneet eri puolilla Suomea eri rytmissä. Ripeimmin yhdistymiset lähtivät liikkeelle Itäja Etelä-Suomessa. Pieniä yhdistyksiä löytyy edelleen varsinkin Lounais-Suomesta ja Oulun seudulta”, hän sanoo. Ensimmäiset metsänhoitoyhdistykset perustettiin yli sata vuotta sitten. Varsinkin aluksi tavoitteena oli tarjota metsänomistajille metsänhoidollisia neuvoja. Nykyisin pääpaino on erilaisten metsänhoitopalvelujen tarjoamisessa. Suurimmillaan metsänhoitoyhdistysten määrä oli 1960-luvun puolivälissä. Yhdistyksiä oli silloin 388. Vielä vuonna 1989 yhdistyksiä oli 370, mutta sen jälkeen niiden määrä alkoi laskea. Vuoden 2024 alussa yhdistyksiä on 52. ”Tavoitteena ovat kokoluokaltaan maakunnan kokoiset yhdistykset. Suurempi yhdistys pystyy toimimaan tehokkaasti ja tarjoamaan monipuolisemman palveluvalikoiman”, Leskinen sanoo.? l Tavoitteena maakunnan kokoiset yhdistykset Metsänhoitoyhdistykset ovat yhdistäneet voimiaan varsinkin Itä-Suomessa. LIINA KJELLBERG Vuoden 2024 alussa metsänhoitoyhdistyksiä on 52. Suuria yhdistyksiä on etenkin Pohjoisja Itä-Suomessa, pieniä löytyy vielä Lounais-Suomesta ja Oulun seudulta. » AJASSA SAMI KARPPINEN Vauhdikasta laskua Metsänhoitoyhdistysten lukumäärä vuosina 1942-2024 Lähde: MTK 1942 1952 1962 1972 1982 1992 2002 2012 2022-24 50 100 150 200 250 300 350 400 Metsälehti Makasiini 15 10550_.indd 15 10550_.indd 15 15.12.2023 12.53 15.12.2023 12.53
Nimimerkki Köpe on tuunannut takkaansa. 4,6 Suomen metsien nettonielu pieneni Luonnonvarakeskuksen mukaan viime vuonna 4,6 prosenttia edellisvuodesta. HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA Laitoin takan tulipesän takaseinälle vanhan rostin, joka jättää ilmaraon puiden ja takaseinän väliin. Veto paranee ja puut eivät riko niin herkästi takaseinää.” Köpe ”Minulla veto paranee liikaakin, kun raottaa tuhkaluukkua. Ihan hyvä sytytysvaiheessa, muulloin saa olla kiinni.” Gla ”Takan valkeaa ei pitäisi koskaan säätää savupellin avulla.” Jätkä ”Jätkä – kyllä palamista ja polttamista työkseen tutkivat nimenomaan suosittelevat, että tulta säädellään savupellillä.” Isaskar Keturi ”Minä olen saanut opin, että vetoa säädetään nimenomaan korvausilmalla. Vetopelti pidetään aina auki.” Metsuri-motokuski ”Pieni vetopellin kuristaminen hurjimman palamisen himmaamiseen on ok. Vanhoissa pönttöuuneissa on kaksoissavupellit, joilla rauhoitetaan liikaa vetoa.” Jees H-valta ”Tulipesän reunoille voi myös laittaa klapit pystyyn, jolloin pinotut klapit eivät ole reunaan asti ja tuli saa ilmaa sivuilta – tietysti olettaen, että ilman kulku alta on ylipäätään mahdollista.” Isaskar Keturi MAAKOTKAN pesintätulos oli hyvä toista vuotta peräkkäin, kertoo Metsähallituksen petolintuseuranta. Maakotkan pesinnät ovat vakiintuneet kymmenen viime vuoden aikana 100–200 onnistuneeseen pesintään per vuosi. ”Paikoin kanalintuja ja erityisesti jäniksiä on riittänyt tänä vuonna maakotkan ruuaksi, ja tämä on vaikuttanut positiivisesti pesintään”, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Stefan Siivonen Metsähallituksesta kertoo. Merikotkan pesinnässä poronhoitoalueella tapahtui notkahdus. Muuttohaukan pesintä onnistui keskimääräisesti. Tunturihaukan pesintätulos on heikentynyt koko 2000-luvun, mutta tämän vuoden pesintätulos oli hyvä. MIKÄ ON PELLIN TEHTÄVÄ? Metsälehti.fi:n kuvapalstalla pohdittiin, miten saada takka vetämään. MAAKOTKA PESI HYVIN 16 Metsälehti Makasiini W IK IM ED IA CO M M O N S » AJASSA 16 Metsälehti Makasiini 10574_.indd 16 10574_.indd 16 15.12.2023 13.01 15.12.2023 13.01
NÄIN LUOT TUNNUKSET Metsälehti Digiin 1 Jos olet Metsälehden kestotilaaja, pääset lukemaan Metsälehti Digiä luomalla itsellesi tunnukset osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy. 2 Täytä pyydetyt tiedot ja valitse itsellesi käyttäjänimi sekä salasana. Tarvitset myös asiakasnumerosi, joka löytyy paperilehden osoitekentästä tai laskusta. 3 Lähetämme sinulle sähköpostilla tunnuksen vahvistuspyynnön. Huomaa, että se voi mennä roskapostiisi. 4 Kun tunnusten luominen on valmis, kirjaudu Metsälehden verkkosivuille osoitteessa metsalehti.fi sähköpostiosoitteellasi ja salasanallasi. Jos et ole kestotilaaja, Metsälehti Digiä pääsee lukemaan kätevästi kuukausimaksulla 11,90 euroa. Mikäli palveluun rekisteröitymisessä on pulmia tai muita ongelmia ilmenee, Metsälehden asiakaspalvelu auttaa (puh. 09 315 49 840). Näin luet Metsälehti Digiä 1 Metsälehti Digi löytyy Metsälehden verkkosivuilta lehden logon alla olevalta navigaatioriviltä, kohdasta Lehti. Sitä klikkaamalla pääset sivulle, josta voit siirtyä joko uusimpaan lehteen, verkkolehden arkistoon, näköislehtiin ja maksullisiin sisältöihin. 2 Kun klikkaat Lue verkkolehti -painiketta, pääset uusimman lehden sisällysluetteloon. Sisällysluetteloa on jaoteltu lehdestä tuttuihin osastoihin. 3 Minkä tahansa jutun otsikkoa klikkaamalla pääset lukemaan kyseistä juttua, jos olet kirjautunut palveluun ja sinulla on aktiivinen lukuoikeus. Juttu avautuu uuteen näkymään. Täällä pääset siirtymään edelleen lehden muihin juttuihin helposti otsikon vieressä olevia nuolia klikkaamalla 4 Jos haluat siirtyä takaisin sisällysluetteloon tai katsoa muita numeroita, klikkaa oikeassa yläreunassa olevaa ”hampurilaista”. ? » AJASSA Metsälehti Makasiini 17 NYKYISET toimet eivät riitä luontokadon pysäyttämiseksi metsissä, Luontopaneeli arvioi tuoreessa raportissaan. Paneeli esittää joukon toimenpiteitä – muun muassa hakkuukiintiöt ja suojelun lisäämisen – joilla luonnon tilan heikentyminen voidaan pysäyttää tai kääntää paremmaksi. Suosituksissa korostuu maakuntataso. Luontopaneelin mukaan jokaisessa maakunnassa tulisi suojella tiukasti metsämaan metsistä vähintään 10 prosenttia. Lisäksi tulisi määritellä maakuntakohtaisesti ilmastoja luontokestävä vuotuinen hakkuumäärä. Kestävä hakkuutaso ei saa ylittyä, joten Luontopaneeli ehdottaa maakuntiin ratkaisuksi metsänomistajakohtaisia vuosittaisia hakkuukiintiöitä. Metsänomistaja voisi joko hakata vuodessa oman kiintiönsä verran, säästää kiintiön tuleville vuosille tai myydä sen toisella metsänomistajalle. Avohakkuulle rajoituksia Lisäksi paneeli ehdottaa minimiläpimittaa avohakattavalle puustolle ja hakkuuaukolle enimmäiskokoa. Suojelualueisiin rajautuvia metsiä ei saisi avohakata, ei myöskään suometsiä. Metsälaissa tulisi määritellä vähimmäismäärä hakkuussa säästettäville eläville säästöpuille ja lahopuustolle. Lain tulisi velvoittaa sekapuustoisuuteen. Vesiensuojelutoimet pitäisi määritellä laissa nykyistä tehokkaammiksi. Pienvesien suojavyöhykkeille tulisi olla metsälaissa määritelty minimileveys. Paneeli huomauttaa, että metsäluonnon tila ei käänny elpyväksi pelkästään hyviä toimia lisäämällä, vaan myös haittoja tulee hillitä aiheuttaja maksaa -periaatteella. Luontopaneeli ehdottaa hakkuukiintiöitä VALTTERI SKYTTÄ Metsänomistaja voisi hakata oman kiintiönsä, myydä sen tai säästää seuraaville vuosille. 10552_.indd 17 10552_.indd 17 15.12.2023 13.03 15.12.2023 13.03
LOPPUVATKO RAH ASTOJEN RAHAT? Metsätiloja rohmunneet metsärahastot ovat tänä vuonna jarruttaneet ostojaan. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVITUS ANNA BACK / SHUTTERSTOCK IMAGES 18 Metsälehti Makasiini TEEMA » TURBULENSSIA TILAMARKKINOILLA 10512_.indd 18 10512_.indd 18 14.12.2023 12.27 14.12.2023 12.27
LOPPUVATKO RAH ASTOJEN RAHAT? Jos talletusvirtojen suunta kääntyy, niin edessä voi olla ennennäkemätön metsätilojen tarjontapiikki. Metsälehti Makasiini 19 10512_.indd 19 10512_.indd 19 14.12.2023 12.27 14.12.2023 12.27
M M ETSÄRAHASTOJEN ja ulkomaisten sijoittajien metsänomistus Suomessa on kasvanut nopeasti viime vuosina. Kauppaa on käyty ahkerasti, ja vuonna 2021 rahastot ostivat ensimmäistä kertaa enemmän metsiä kuin yksityishenkilöt. Muutos on ollut nopea, sillä vielä 15 vuotta sitten rahastot ja ulkomaiset sijoitusyhtiöt eivät omistaneet metsiä käytännössä lainkaan. Yksi seuraus kysynnän kasvusta on, että metsäkiinteistöjen hinnat ovat kohonneet kaikkien aikojen korkeimmiksi. 20 Metsälehti Makasiini TEEMA » TURBULENSSIA TILAMARKKINOILLA 10512_.indd 20 10512_.indd 20 14.12.2023 12.27 14.12.2023 12.27
”Rahastot ovat ostaneet tiloja hinnoilla, joita yksityinen metsäsijoittaja ei voi käsittää”, sanoo metsätiloja hallinnoivan sijoitusyhtiön johtaja. Asian arkaluontoisuuden vuoksi osa haastatelluista alan toimijoista halusi esiintyä tässä jutussa nimettömänä. Rahastojen omistuksen suuruus on kuitenkin suhteellista. Kun Suomessa on metsätalousmaata runsas 26 miljoonaa hehtaaria, niin rahastojen ja ulkomaisten sijoittajien noin 600 000 hehtaarin omistus tarkoittaa paria prosenttia metsäalasta. Yksityismetsien noin 14 miljoonaan hehtaariin suhteutettuna osuus on suurempi, nelisen prosenttia. Olipa prosentti kaksi tai neljä, nopea kasvu on nostattanut tunteita. Ei ole kiva katsoa, kun isänmaata myydään ties minne. Harvojen käsissä Metsärahastojen idea on yksinkertainen. Monen sijoittajan varat kootaan yhteen, ostetaan metsätiloja ja harjoitetaan metsätaloutta. Voitosta maksetaan sijoittajille tuottoa sääntöjen määräämällä tavalla. Metsästä saatava tuotto ei ole korkea, mutta nollakorkoaikana suurempi kuin talletustileiltä saatava. Korot ovatkin olleet keskeinen tekijä metsärahastojen nousussa. ”Kun raha ei tuottanut oikein missään, niin kuluttajat sijoittivat metsärahastoihin edes pienen tuoton toivossa”, keskisuomalainen metsätilojen välittäjä sanoo. Suomessa metsiä omistaa vajaat parikymmentä metsärahastoa ja ulkomaista sijoitusyhtiötä. Luonnonvarakeskus on laskenut, että kotimaiset rahastot omistavat metsiä 320 000 hehtaaria ja ulkomaiset rahastot tai muut instituutiosijoittajat 240 000 hehtaaria. Niiden yhteisala on 560 000 hehtaaria, mikä lienee pikemminkin alikuin yliarvio. Metsärahastot omistavat metsiä myös väliyhtiöiden kuten Finsilvan ja Tornatorin kautta. Arvolla mitaten kotimaisten ja ulkomaisten rahastojen ja muiden ulkomaisten sijoittajien metsänomistus on jo suurempi kuin seurakuntien tai yhteismetsien. Näin ollen rahastot ja muut OMISTAJIA MYÖS EUROOPASSA Rahasto Metsäala, ha Rahaston kotimaa Dasos-rahastot 157 500 Suomi ja Luxemburg United Bankers -rahastot 146 000 Suomi OP-metsärahasto 127 000 Suomi Silvestica Green Forest 46 524 Ruotsi S-Pankki Metsä 34 000 Suomi AXA-vakuutuskonserni 40 000 Alankomaat ZE. Wald 11 100 Luxemburg/ Liechtenstein Itävallan liittovaltion eläkerahasto 9 000 Itävalta GreenGold Group 9 000 Ruotsi Taaleri Metsärahasto 7 700 Suomi Aquila Capital Timber Investment 3 400 Luxemburg Kajo Neukirchen Group 2 850 Saksa Hehtaarimäärät ovat arvioita ja perustuvat tuoreimpaan saatavilla olleeseen tietoon. Lähde: Viitala Esa-Jussi et al. Metsärahastot. Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 99/2022. Luke Metsälehti Makasiini 21 10512_.indd 21 10512_.indd 21 14.12.2023 12.27 14.12.2023 12.27
sijoittajayhteisöt ovat yksityismetsien omistajaryhmänä jo neljänneksi suurin tavallisten yksityismetsänomistajien, Tornatorin ja UPM:n jälkeen. Rahastojen metsänomistus ja erityisesti sen hallinta on harvoissa käsissä. Dasos Capital Oy:n rahastot, United Bankersin rahastot ja OP-Metsänomistaja ovat kolme merkittävintä rahastomuotoista metsänomistajatahoa. Yhteensä ne omistavat ainakin 400 000 hehtaaria metsää, mikä on noin 70 prosenttia kaikista rahastojen ja ulkomaisten sijoittajayhteisöjen Suomessa omistamista metsistä. Kun mukaan luetaan neljäs taho, ruotsalainen Silvestica, luvut nousevat 450 000 hehtaariin ja 80 prosenttiin. Merkittävimmät ulkomaiset metsänomistukset ovat Dasoksen Luxemburgissa sijaitsevilla rahastoilla, ruotsalaisella Silvestica Green Forest -rahastolla ja ranskalaisella vakuutuskonserni AXA:lla. Metsärahasto voi olla avoin erikoissijoitusrahasto tai suljettu pääomarahasto. Suljetut pääomarahastot omistavat metsät tietyn ajan, yleensä 10–15 vuotta, jonka jälkeen ne myydään ja omistus voi päätyä veroparatiisien kautta minne vain. Parin seuraavan vuoden aikana ainakin Dasos tulee myymään metsiään, Esa-Jussi Viitalan tutkimuksessa arvioidaan. Sijoitusyhtiön johtaja moitiskelee rahastoja läpinäkyvyyden puutteesta. ”Sijoittajille on riittänyt tieto, että metsät ovat hyvä juttu. Markkina kuumenee, hinnat nousevat, ja rahastot tekevät tulosta metsäomaisuuden kirjanpitoarvojen korotuksilla. Mutta kun markkinat kääntyvät alaspäin, riskit ovat valtavat.” Tilanne vakaa, mutta odottava Nyt rahastojen tilanne on muuttunut, sillä korkotaso on noussut. Yleinen viitekorko 12 kuukauden euribor on 4 prosentissa, kaksi vuotta sitten se oli alle nollan. Tilanne metsätilamarkkinoilla onkin mielenkiintoinen, metsätiloja hallinnoivan sijoitusyhtiön johtaja toteaa. ”Moni toimija koettaa hieman myydä, mutta matalalla profiililla, jottei asuntorahastojen paniikki tarttuisi myös metsärahastoihin.” Markkinatilanteen muutos on pantu merkille myös metsätiloja välittävässä Conifer Consultingissa. ”Rahastot ovat hidastaneet ostojaan huomattavasti. Meidänkin asiakkaidemme tuottovaatimukset ovat nousseet ja korkosijoitukset ovat nykyään varteenotettava vaihtoehtoehto”, yhtiön toimitusjohtaja Mikael Beck sanoo. ”Moni toimija koettaa hieman myydä, mutta matalalla profiililla, jottei asuntorahastojen paniikki tarttuisi myös metsärahastoihin.” TEEMA » TURBULENSSIA TILAMARKKINOILLA 22 Metsälehti Makasiini 10512_.indd 22 10512_.indd 22 14.12.2023 12.27 14.12.2023 12.27
NUORET ja nopeakasvuiset metsärahastot ovat tuottaneet mukavasti. Kolmen rahaston tuottoerot ovat kuitenkin hämmentävän suuret. S-Pankki Metsän tuottohistoria perustamisvuoden 2016 lopusta on liki 84 prosenttia, vaikka rahasto ei ole maksanut tuotto-osuuksia ainakaan kolmeen vuoteen. Aiemmin aloittaneet UB Metsä ja OP-Metsänomistaja maksavat tuottoa vuosittain. Kaikki kolme rahastoa myyvät puuta samoille markkinatoimijoille, metsien sijainnit ovat melko lailla samat ja puun markkinahinnat ovat kaikille samat. Pienet erot häviävät, kun mittakaava on kymmeniä tuhansia hehtaareita. Arvostuserot selittyvät arvonlaskennan eroilla. UB:n ja OP:n rahastojen arvot lasketaan konservatiivisesti. Ensin mainitulla arvostus perustuu diskontattuihin kassavirtoihin perustuvaan tuottoarvoon. OP arvostaa metsänsä summa-arvomenetelmällä, jossa huomioidaan puuvaranto ja taimikot. S-Pankin rahasto taas arvostaa metsänsä vallitsevaan markkinahintaan. ”Rahaston arvostuksessa hyödynnetään Maanmittauslaitoksen toteutuneita kauppahintatilastoja maakuntakohtaisesti salkun omistusten mukaisesti sekä rahaston metsien tuottoarvoa”, S-Pankki Metsän rahastonhoitaja Timo Hakulinen kertoo. Tämä on johtanut huikeaan eroon metsäomaisuuden arvostuksessa. Ero näkyy rahastojen metsien hehtaarihinnoissa, jonka saa jakamalla rahastojen arvo niiden omistaman metsän määrällä. S-Pankin hehtaarihinnaksi tulee posketon 6 853 euroa per hehtaari, mikä ylittää Etelä-Suomen mediaanihinnan, vaikka rahaston metsistä ylivoimainen enemmistö sijaitsee muualla maassa. Suurin alueellinen omistus on Kainuussa, jossa rahaston metsistä on 29 prosenttia. Kainuussa metsähehtaarin mediaanihinta on noin 2 500 euroa. Miten rahaston omistaman metsän hehtaarihinta voi olla noin korkea? ”Metsän mediaanihinnat eivät kerro koko totuutta, jos toteutuneiden kauppojen metsävaratiedot eivät ole tiedossa. Toinen, mikä selittää rahaston tilojen laskennallista keskihintaa, on Viron hintataso”, Hakulinen kertoo. Rahaston metsäomaisuudesta kahdeksan prosenttia on Virossa. S-Pankki Metsän hallinnointipalkkio perustuu rahaston nettovarallisuuden arvoon, joten arvokas metsä antaa miljoonaluokkaa paremman palkkiotuoton. Nyt metsän hinta on kääntynyt hienoiseen laskuun. Näettekö arvostustavassa riskejä? ”Arvostusmalli on markkinaehtoinen hyvin pitkälti, ja se heijastaa markkinaa kumpaankin suuntaan. Näin sen julkisesti auki olevissa tuotteissa pitäisikin olla”, Hakulinen sanoo. Rahaston arvon lasku ja mahdolliset lunastukset eivät pelota. ”Rahastossa negatiivinen kauppahinta-arvostus kohdistuu vain osaan taseen eristä, ja vaikutus ei siksi ole suoraviivainen. Kiinteistöjen arvostusta pystytään kompensoimaan tiettyyn rajaan asti muilla tavoin rahaston sisällä, esimerkiksi kassavirralla ja korkotuloilla.” Jos metsää ajatellaan investointina yhtään kvartaalia pidemmälle, niin tuote on loistava, Hakulinen korostaa. ”Suomessa on noin 600 000 metsän omistajaa. Käytännössä he kaikki katsovat metsää pidemmällä aikajänteellä.” Miksi rahasto ei ole maksanut tuotto-osuuksia vuosiin? ”Rahasto on kasvanut merkittävästi lyhyen ajan sisällä, ja hakkuutuotot eivät ole pysyneet kasvun mukana. Tilanne muuttunee, kun hakkuumäärät alkavat olla kiinteistökannan kanssa samalla tasolla.” MIKKO LAITILA S-Pankin metsärahasto huikaisee tuotollaan, mutta onko sen arvonmääritys kestävällä pohjalla? S-PANKKI NÄKEE METSÄN HINNAN TOISIN OP Metsänomistaja B-, UB Metsä Aja S-Pankki Metsä A -rahastojen perustiedot Perustettu Rahaston koko, meur Metsäala, ha Metsän hinta euroa/ha Kokonaistuotto aloituksesta, % Kokonaistuotto 2017 alusta Tuotto per vuosi, % Omistajia OP Metsänomistaja B 2014 511 127 000 2 929* 108 75 8,3 19 900 UB Metsä A 2015 384 97 000 3 958 58 48 6,1 3 200 S-Pankki Metsä A 2016 232 34 000 6 823 84 84 10,4 17 900 Lähde: Rahastoyhtiöt, Rahastoraportti *Kun OP:n rahaston 511 miljoonan arvosta vähennetään yhtiöomistukset (Tornator, Suomen Metsäsijoitus ja Metsäliitto), puhtaan metsämaan arvoksi jää 355,7 miljoonaa. Se tuottaa metsähehtaarin hinnaksi noin 2 900 euroa. S-PANKIN RAHASTOLLA ON SUOMEN KALLEIMMAT METSÄT Metsälehti Makasiini 23 10512_.indd 23 10512_.indd 23 14.12.2023 12.27 14.12.2023 12.27
Conifer hidasti ostojaan jo viime vuonna, koska hintataso katsottiin liian korkeaksi. Beckin mukaan myyntipainetta ei ole, koska eläkeraha sijoitetaan vuosikymmenten aikajänteellä. Coniferin asiakkaina on muun muassa eläkerahastoja. ”Seuraamme nyt markkinatilannetta ja jatkamme ostoja, jos hintataso rauhoittuu. Ensi vuosi voi osoittautua houkuttelevaksi hankintanäkökulmasta.” S-Pankin metsärahaston rahastonhoitaja Timo Hakulinen luonnehtii metsärahastojen tilannetta korkojen noususta huolimatta vakaaksi. ”Korot ovat hidastaneet velkavivulla toimivia rahastoja, mutta S-Pankin metsärahastolla ei ole lainapääomaa.” S-Pankin rahastolla on 33 000 hehtaaria metsää, arvoltaan noin 215 miljoonaa euroa, ja runsaat 17 000 osuudenomistajaa. Osakasta kohden se tekee pyöristäen kaksi hehtaaria ja 12 500 euroa. Nettomerkintöjen eli sisääntulevien ja poislähtevien sijoitusten erotus on supistunut S-Pankin rahastollakin. Sen sekä yleisen markkinatunnelman vaikutuksesta rahasto on pysytellyt ostoissaan hieman odottavalla kannalla. ”Osallistumme kuitenkin säännöllisesti metsäsijoitusalan kiinteistöjärjestelyihin, toisinaan ostajana, toisinaan myyjänä.” S-Pankin, OP:n ja United Bankersin metsärahastot olivat viime vuonna ostajina lähes puolessa tehdyistä tilakaupoista. Jos raha alkaa paeta Jos rahastojen nousu on ollut vauhdikas, niin myös muutos toiseen suuntaan saattaa olla nopea. Etenkin jos metsärahastojen pelot sijoituspaosta käyvät toteen. Tällä hetkellä rahastoihin ei tule rahaa enää entiseen malliin, sillä vaihtoehtoisista määräaikaistalletuksista saa jo kilpailukykyistä, riskitöntä tuottoa. Nyt huolena on, että raha alkaa rahastoista paeta. Silloin ne tarvitsevat lunastuksiin selvää rahaa – joko puunmyynneistä tai viime kädessä metsätilojen myynneistä. Ja jos tiloja tulee myyntiin julkisille markkinoille, niin tarjontapatti laskee hintatasoa ja entistä useampi kohde jää myymättä. Etenkin nyt, kun halpaa lainarahaa ei ole pönkittämässä yksityistenkään metsähankintoja. ”Se ei olisi kielteinen ilmiö, mutta muuttaisi metsätilamarkkinaa merkittävästi. Ensi kevät saattaa olla toisenlainen kuin mihin on totuttu”, yksi välittäjä pohtii. Metsätilojen hintavaihtelut ovat loivaliikkeisempiä kuin puunhintojen, mutta välittäjä on huomannut tunnelman muuttuneen. ”Jos ennen tuli kymmenen tarjousta ja korkein tarjous oli kymmenen prosenttia mediaania korkeampi, niin nyt tarjouksia tulee yksi tai kaksi, ja hintaero saattaa olla parikymmentä prosenttia.” Metsätilat.fi:n toimitusjohtaja Jukka Pusan mukaan metsärahastot ovat laittaneet kohteitaan myyntiin vähän, mutta kuitenkin. ”Ilmiö ei ole iso, mutta havaittava”, Pusa toteaa. Hän arvioi, että ainakin osalla rahastoista on aihetta huoleen. ”Kun tulosta on tehty metsäomaisuuden tasearvoja korottamalla, niin pelko hintatason laskun vaikutuksista on kova.” ”Ilmiö ei ole iso, mutta havaittava.” 24 Metsälehti Makasiini 10512_.indd 24 10512_.indd 24 14.12.2023 12.27 14.12.2023 12.27
KOLME SUURINTA UNITED BANKERS – ITSENÄISESTI ILMAN PANKKIKUMPPANIA United Bankers -varainhoitoyhtiöllä on neljä metsärahastoa. UB Metsä -rahasto on suunnattu yksityisille sijoittajille, UB Nordic Forest Fund -rahastot instituutiosijoittajille. METSÄALA: yhteensä 146 000 hehtaaria OSUUDENOMISTAJIA: yksityissijoittajia vajaa 3 000, lisäksi instituutioita POMO: Salkunhoitajat Jyri Hietala ja Kari Kangas VAROJEN LÄHDE: Yksityiset sijoittajat ja instituutiot STRATEGIA: Pääasiallinen hankinta-alue Väli-Suomi, mutta kohdennetusti myös muualta, huomio kasvatusmetsävaltaisissa kohteissa. Tavoitteena tasainen 2–3 prosentin vuosittainen tuotto sijoittajille. METSÄOMAISUUDEN HALLINNOINTI: UPM ja Suomen Sijoitusmetsät Oy DASOS CAPITAL – VAIKEASELKOISIN Dasos Capitalilla on useita metsärahastoja, joista osa rekisteröity Suomeen ja osa Luxemburgiin. METSÄALA: yhteensä noin 157 500 hehtaaria Suomessa POMO: Toimitusjohtaja Olli Haltia VAROJEN LÄHDE: Euroopan investointipankki, suomalaiset eläkevakuutusyhtiöt, Finnfund, Sitra, yhteistyötä Nordean kanssa ERITYISTÄ: Rahastot omistavat metsiä useiden yhtiöiden kautta – Sustainable Forestry Oy, Mielikki Timber Oy, Davvi Oy. Dasoksen rahastot omistavat enemmistön metsätalousyhtiö Finsilva Oy:stä. Dasoksen Kestävä Metsä ja Puu III -rahasto sijoittaa kohteisiin, joilla on liittymäkohtia metsiin. Tämän tietolaatikon tiedot ovat toimittajan keräämiä. Dasos Capitalista ei kiistetty eikä vahvistettu tietojen oikeellisuutta, eikä myöskään annettu lisätietoa strategiasta ja metsäomaisuuden hallinnoinnista. OP-METSÄNOMISTAJA – JOTENKIN TAVALLISIN OP-Metsänomistaja-metsärahasto sijoittaa metsään ja metsää omistaviin yhtiöihin. RAHASTON KOKO: 509 miljoonaa euroa METSÄALA: 127 000 hehtaaria OSUUDENOMISTAJIA: 20 000 POMO: Salkunhoitaja Tapio Tilli VAROJEN LÄHDE: Rahastosijoittajia voi kuvata suomalaisiksi yksityishenkilöiksi. Rahastolla on velkaa noin seitsemän prosenttia sijoitusvarallisuuden määrästä. Rahasto on auki merkinnöille neljä kertaa ja lunastuksille kaksi kertaa vuodessa. STRATEGIA: Rahasto sijoittaa suomalaiseen metsään ja Suomessa toimiviin metsätaloutta harjoittaviin yhtiöihin. Suurimmat metsänomistukset Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Puunmyyntituloja jaetaan vuosittain sijoittajille tuotto-osuuksina. METSÄOMAISUUDEN HALLINNOINTI: Jaettu kolmelle eri taholle: Metsä Group, UPM ja Silvat Metsätieto. Silvatin hoidossa olevien metsien leimikot kilpailutetaan eri puunostajille. ERITYISTÄ: Osapuilleen neljännes rahaston varoista on sijoitettu metsää omistaviin yhtiöihin tai Metsäliiton osuuksiin. OP:n rahasto omistaa esimerkiksi viisi prosenttia suurimmasta yksityisestä metsänomistajasta, Tornator Oy:stä. Metsälehti Makasiini 25 10512_.indd 25 10512_.indd 25 14.12.2023 12.27 14.12.2023 12.27
OSTOINTO LAANTUNUT Instituutiosijoittajien metsätilaostojen kauppasummat ja hehtaarimäärät 2021–2023 milj. € kokonaisala, ha (sis. kituja joutomaat) 2021 110,3 34 123 2022 142,9 33 748 2023 (1–10) 76,1 16 822 AHKERIMMAT OSTAJAT Yli kymmenellä miljoonalla eurolla vuosina 2021–2023 metsätiloja ostaneet instituutiot 2021 milj. € 2022 milj. € 2023 (1-10) milj. € UB-rahastot 19 UB-rahastot 33,6 Tornator 25,1 S-Pankin metsärahasto 16,3 S-Pankin metsärahasto 18,9 UB-rahastot 16,6 OP-metsärahasto 11 Tornator 16 GreenGold 12 OP-metsärahasto 11,1 Tilastosta puuttuvat suorat kaupat, jotka eivät ole olleet julkisesti kaupan, sekä kaupat, joissa on ollut merkittävästi muuta kuin metsätalousarvoa. Lähde: Hannun hintaseuranta / Hannu Liljeroosin tilastointi TEEMA » TURBULENSSIA TILAMARKKINOILLA 26 Metsälehti Makasiini 10512_.indd 26 10512_.indd 26 14.12.2023 12.27 14.12.2023 12.27
ASUNTORAHASTOT ovat olleet markkinoilla metsärahastoja pitempään. Korkojen noustessa niistä lähtee rahaa myös ensimmäisenä pois. Mandatumin ja Ålandsbankenin asuntorahastot ovat lykänneet lunastuksia varojen puutteessa, muutamat muut ovat pidentäneet lunastusaikoja sääntömuutoksilla. ”Metsärahastoissa ei ole nähty merkittävästi lunastuksia”, johtava valvoja Marko Hovi Finanssivalvonnasta toteaa. Finanssivalvonta on rahoitusja vakuutusaloja valvova viranomainen. Metsäja asuntorahastot toimivat periaatteessa samalla logiikalla. Jos lunastukset kasvavat ja jos käteisvaroja ei ole, niin metsärahastot voivat käyttää puunmyyntituloja lunastusten maksamiseen, asuntorahastot vuokratulojaan. Rahastot voivat myös myydä omistuksiaan. Jos nämä toimet eivät riitä, niin rahastoilla on käytössä useita lain ja sääntöjensä sallimia keinoja: lunastuksia voidaan lykätä, ne voidaan keskeyttää eli rahasto suljetaan lunastuksilta tai lunastusten määrä voidaan rajata tiettyyn osuuteen suhteessa rahaston kokoon. ”Lunastajan näkökulmasta ne tarkoittavat, että rahoja ei saa ennen kuin rahasto on pystynyt myymään kiinteistöjään.” Nykyistenkin sääntöjen mukaan metsärahastoilla on puolesta vuodesta vuoteen aikaa myydä kiinteistöjään. Rahastoyhtiöiden on ajateltava kaikkien osuudenomistajien etua, sekä lunastavien että jäljellejäävien, ja kaupat pitää tehdä käypään arvoon. Arvonmääritys monimutkaista Finanssivalvonta seuraa myös metsärahastojen arvonmääritystä. Metsätilojen hintakehitys on mahdollistanut sen, että rahastot ovat tehneet tulosta metsäomaisuutensa kirjanpitoarvojen muutoksilla. Jos tilojen hinnat laskevat, niin vastaavasti rahastoyhtiöt joutuvat tekemään alaskirjauksia. Hovin mukaan rahastojen arvonmuutokset ovat sinänsä normaaleja, mutta arvonmäärityksen tulee olla johdonmukaista. ”Metsärahastojen arvostuksessa käytetään myös puuston arvoa, joten se on asuntorahastojen arvonmääritystä monimutkaisempi prosessi.” Kierre, jossa metsätilojen hinnanlasku ja metsärahastojen lunastusten kasvu ruokkivat toisiaan, on mahdollinen. Kysymys metsätilamarkkinoiden hintavakauden valvontavastuusta saa Hovin pohtimaan, että lähtökohtaisesti Finanssivalvonnalle kuuluu finanssieli rahoitusmarkkinoiden vakaudesta huolehtiminen. ”Metsätilamarkkinat eivät ole suoraan finanssimarkkinoita eivätkä siten Finanssivalvonnan suorassa valvonnassa.” Finanssivalvonnalla ei ole valtuuksia vaatia, että metsätilojen hinnat eivät saisi laskea jollakin tavalla asetettua rajaa enempää. Mutta jos rahastot uhkaisivat koko markkinan vakautta, niin äärikeinona Finanssivalvonnalla on lakiin perustuva oikeus vaatia rahastoja keskeyttämään lunastukset. Siihen pitää olla kuitenkin erityisen painavat syyt. MIKKO HÄYRYNEN FIVA SEURAA, MUTTA TUSKIN PUUTTUU Metsärahastoissa ei ole ollut merkittäviä lunastuksia, Finanssivalvonnasta kerrotaan. Hintatasossa Pusa ei ole havainnut muutosta, mutta metsätiloista tehtävien tarjousten määrä on pienentynyt. ”Välillä yksityisten ostajien piirissä oli turhautumista, että tiloihin ei kannata perehtyä, kun ei kuitenkaan pärjää kilpailussa. Nyt näitä turhautuneita yksityisiä ostajia on palannut.” Pusa ei ole havainnut signaaleja pakkomyyntien sumasta eikä markkina ole painumassa lamaan. Eivät hinnat tosin nousussakaan ole. ”Ylikuumenemisen jälkeen ollaan palaamassa normaalimpaan.” Kuka ostaisi? Kun rahastojen metsänomistusten arvo on kahden miljardin euron luokkaa, niin metsätilamarkkinoiden vuositason volyymi, noin 200 miljoonaa euroa, on siitä kymmenesosa, Coniferin Mikael Beck laskee. ”Jos rahastoihin kohdistuu lunastuksia edes 50 miljoonalla eurolla, niin tulee kysymys, kuka tilat ostaa”, Beck sanoo. Jukka Pusa pitää mahdollisena, että jos instituutio-omistaja ajautuu vaikeuksiin, niin metsäomaisuus myydään kokonaisuudessaan toiselle instituutiolle mieluummin kuin että se palasteltaisiin julkiseen myyntiin. ”Ulkomailta saattaa tulla uusia ostajia.” Näin tapahtui vuonna 2017, kun Taaleritehdas myi metsärahaston ranskalaiselle AXA-vakuutuskonsernille. Samoin United Bankers myi metsärahaston AXA:lle vuonna 2020. Toki ulkomaisilla sijoittajilla on sama pulma kuin suomalaisillakin: korkotaso hillitsee.? l ”Jos rahastoihin kohdistuu lunastuksia edes 50 miljoonalla eurolla, niin tulee kysymys, kuka tilat ostaa.” Metsälehti Makasiini 27 10512_.indd 27 10512_.indd 27 14.12.2023 12.27 14.12.2023 12.27
”IHAN OIKEA KRIISI” Tutkija Jakob Donner-Amnell on seurannut metsäteollisuutta kolmekymmentä vuotta. Nyt ala on kriisissä, josta yritykset eivät välttämättä omin voimin selviä. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT ANTTI PITKÄJÄRVI Metsälehti Makasiini 29 10507_.indd 29 10507_.indd 29 14.12.2023 12.29 14.12.2023 12.29
JAKOB DONNERAMNELL 64 -vuotias ITÄ-SUOMEN yliopiston projektitutkija KOTOISIN Helsingistä, asuu Joensuussa VALTIOTIETEIDEN maisteri Helsingin yliopistosta, pääaineena sosiologia SEURANNUT ja ennakoinut metsäteollisuuden käänteitä 30 vuotta TÄLLÄ hetkellä mukana Tiina ja Antti Herlinin säätiön rahoittamassa Thorms-hankeeessa tuulivoiman hyväksyttävyydestä sekä Koneen säätiön rahoittamassa hankkeessa Suomen metsäalan kehityksestä ja tulevaisuudesta: ”Laskevan vai kasvavan arvon tie?” PERHEESEEN kuuluu puoliso ja kaksi aikuista tytärtä HARRASTAA musiikin kuuntelua, mökkeilyä ja lukemista ”Suuret yritykset yrittivät venyttää painopaperien elinkaarta ehkä enemmän kuin olisi ollut järkevää.” ”V ”V OITKO edes sinä sanoa jotain, kun muut eivät suostu.” Tällaisia pyyntöjä Itä-Suomen yliopiston projektitutkija Jakob Donner-Amnell on saanut uransa aikana lukuisia. Hän on yhteiskuntatieteilijänä seurannut ja tutkinut metsäteollisuutta ja metsäalaa jo kolmisenkymmentä vuotta. Hän on tehnyt Joensuussa metsäalan tulevaisuuden ennakointityötä, nähnyt mitä metsäalan sisällä ajatellaan ja tulkinnut, mitä metsäteollisuuden toimet Suomen näkökulmasta merkitsevät. Donner-Amnell on haluttu puhuja ja asiantuntija. Hänelle soitetaan, kun kaivataan kokonaiskuvaa ja analyysiä siitä, mitä toimintaympäristössä tapahtuu ja minne metsäala on menossa. Tätä varten myös Metsälehti on saapunut tapaamaan Donner-Amnellia yliopistolle Joensuuhun. Hän on luvannut kertoa meille, missä metsäteollisuuden lupaamat uudet tuotteet viipyvät, miksi metsäteollisuuden uudistuminen on ollut niin hidasta ja miltä alan tulevaisuus näyttää. ”Se ei aina ole mieluisaa, koska en aina haluaisi olla se totuuden torvi tai se, joka sanoo julki sellaista, jonka muut kyllä tietävät, mutta eivät voi sanoa. Olen katsonut, että koska työskentelen julkisrahoitteisessa yliopistossa, minun täytyy koittaa hoitaa sitä roolia ja yrittää avata näitä asioita”, Donner-Amnell kertoo. Paperikriisiin ei uskottu Saavumme Joensuuhun lounasaikaan. Donner-Amnell johdattaa meidät yliopiston ruokalaan, kerää kasvipyörykät lautaselleen ja istuu pöytään. Huomaan, että tutkija on innostunut. Analyysia metsäteollisuuden nykytilasta ja sen taustoista alkaa tulla ennen kuin lautanen on tyhjentynyt. Kaivan nauhurin esille ja aloitamme haastattelun lounaan lomassa. Mikä meni siis pieleen, kun metsäteollisuus ei ole onnistunut suuremmin tuomaan uusia tuotteita markkinoille? Aloitetaan taustoista. Sysäys ja tarve uudistumiselle syntyi paperikriisissä viitisentoista vuotta sitten. Mainonnan ja median digitalisaatio heikensi paperin kysyntää nopeammin kuin kuviteltiin. Se alkoi 2000-luvun alussa Yhdysvalloissa, eteni Eurooppaan ja iski pommin lailla Suomeen vuonna 2006, kun Voikkaan paperitehdas ajettiin alas. Tämän jälkeen paperikoneita lopetettiin useampia per vuosi. ”Paperikriisi iski Suomeen vielä vahvemmin kuin muualle, siksi että Suomen metsäteollisuus oli hankkiutunut suurempaan riippuvaisuuteen juuri painopaperista”, Donner-Amnell sanoo. Pitkään luultiin, että korkealaatui30 Metsälehti Makasiini » VAIKUTTAJA 10507_.indd 30 10507_.indd 30 14.12.2023 12.29 14.12.2023 12.29
Jakob Donner-Amnell tulkitsee työssään, mitä metsäteollisuuden toimet Suomen näkökulmasta merkitsevät. lut hidasta, Donner-Amnell arvioi. ”Suuret yritykset yrittivät venyttää painopaperien elinkaarta ehkä enemmän kuin olisi ollut järkevää. Myös valtion toimet metsäalan pelastamiseksi ja uudistamiseksi viritettiin liikaa paperituotannon mukaan.” Biodiesel floppasi Paperikriisiä seurasi ajatus biotaloudesta ja fossiilisten polttoaineiden korvaamisesta. Tulevaisuus nähtiin biojalostamoissa, biodieselissä ja muissa uusissa tuotteissa. Metsäfirmat rekrytoivat Suomeen maailmalta asiantuntijoita, EU tuki liikenteen bio-osuutta ja öljyn hinnan odotettiin karkaavan käsistä. ”Käytiin keskustelua, että öljy on käymässä niin vähiin, että hinta tulee nousemaan niin korkeaksi, että mikä tahansa vaihtoehto sille on paitsi ekologinen myös halvempi. Tällöin on ikään kuin rajaton markkina, jos teet sen biopohjalta. Mutta ei se mennytkään niin.” Öljyn hinta ei noussut. Yhdysvalloissa siirryttiin enemmän liuskeöljyyn ja -kaasuun. Myös EU:ssa tilanne muuttui, sillä biopolttonestetuotanto alkoi perusnen kiiltävä asiakaslehtien ja mainonnan käyttämä painopaperi on tuote, joka säilyttää asemansa. Donner-Amnell veti paperikriisin aikoihin Itä-Suomen yliopistolla hanketta, jossa ennakoitiin metsäalan globaalia toimintaympäristöä. Hankkeen tiimoilta tehtiin tiiviisti yhteistyötä myös metsäfirmojen kanssa. Silloin Donner-Amnell huomasi, että vaikka paperikriisi oli jo päällä, sitä ei haluttu metsäalalla myöntää. Loppuun asti uskottiin paperiliiketoiminnan eloonjääntiin. Tämä oli yksi syy, miksi metsäteollisuuden uudistuminen on olMetsälehti Makasiini 31 10507_.indd 31 10507_.indd 31 14.12.2023 12.29 14.12.2023 12.29
”Nyt näyttää siltä, että paperin valtakausi oli jalostusarvon mielessä parasta tai parempi kuin nykyinen.” tua enemmän peltokasveihin ja palmuöljyyn. Puupohjainen biopolttoaine ei pärjännyt. ”Ja mikä tämän option tappoi lopullisesti? No se, että autoteollisuus vaihtoi sähköön. Se tuli täysin puskista.” Kokonaiskuvan hahmottaja Donner-Amnell kiinnostui metsäalasta ja metsäteollisuudesta opiskellessaan valtiotieteitä Helsingin yliopistossa 1980ja 1990-lukujen vaihteessa. Hän halusi ymmärtää Suomea yhteiskuntana ja taloutena, eikä se olisi onnistunut syventymättä metsien käyttöön ja metsäteollisuuteen. Myös ympäristökysymykset yhteiskuntatieteiden näkökulmasta kiinnostivat nuorta tutkijaa. Suomessa nämäkin kysymykset kytkeytyivät pitkälti metsäteollisuuden ympärille. Yhteiskuntatieteellinen metsäteollisuuteen kietoutunut tutkimus toi nuoren tutkijan Joensuuhun vuonna 1994. Silloisessa Joensuun yliopistossa tällaisesta tutkimuksesta oltiin kiinnostuneempia kuin Helsingissä. Sittemmin metsäteollisuudessa on riittänyt käänteitä 1990-luvun kansainvälistymisen aallosta paperikriisiin ja uuden suunnan hakemiseen. ”Siinä on ollut tekemistä, että on voinut tutkijanakaan ymmärtää, mitä tässä on oikein meneillään”, Donner-Amnell toteaa. Hän yrittää parhaansa mukaan nähdä, mikä on kokonaisuuden – suomalaisen yhteiskunnan ja ympäristön – kannalta tasapainoista ja viisasta. Metsäalaa hän katsoo ulkopuolelta eikä ota kenenkään roolia tai aja minkään yksittäisen tahon intressejä. Silti tutkijapiireissä häntä on joskus pidetty metsäteollisuuden kätyrinä ja metsäalalla taas välillä kavahdettu. Toisaalta häntä kuunnellaan niin luontokuin metsäpiireissä. ”Joskus on tullut sellainen kameleontti olo. Jossakin tilaisuudessa joku saattaa lukea minut johonkin leiriin, mutta seuraavassa hetkessä saatan puhua vähän eri näkökulmasta tai eri tavalla.” Arvo per kuutio laskenut Jakob Donner-Amnellin tutkijauran aikana metsäteollisuudessa on tapahtunut suuria murroksia. Vielä vuonna 2013 paperi oli metsäteollisuuden ykköstuoJakob Donner-Amnell on antanut uransa aikana satoja haastetteluja lehtiin, radioon sekä televisioon. 32 Metsälehti Makasiini » VAIKUTTAJA 10507_.indd 32 10507_.indd 32 14.12.2023 12.29 14.12.2023 12.29
te volyymissa ja liikevaihdossa. Nyt sen ohi on kiilannut kartonki, sellu ja puutuotteet. Metsäteollisuutta on kannatellut aina 2010-luvun alkupuolelta viime vuoteen asti kartongin ja sellun hyvä kysyntä ja kate. Uudet tuotteet ovat antaneet odottaa itseään, eikä metsäteollisuus ole lunastanut lupauksiaan fossiilisten raaka-aineiden korvaajana. Öljyn käyttö maailmalla ei ole vähentynyt, puun rooli rakentamisessa on edelleen pieni ja uusia puupohjaisia kemian tuotteitakin on tullut vasta vähän, Donner-Amnell luettelee. ”Kun biotalouden nousua odotettiin, puhuttiin biodieselistä ja puhuttiin uusista tuotteista. Miten se on toteutunut? Lähinnä niin, että päästiin viemään enemmän kartonkia Eurooppaan ja sellua Kiinaan.” ”Nyt näyttää siltä, että paperin valtakausi oli jalostusarvon mielessä parasta tai parempi kuin nykyinen. Kun katsoo tilastoista, paljonko syntyy arvoa per kuutio, tilanne oli silloin parempi.” Hakkuumääriä ei voi kasvattaa Mitä uusien tuotteiden tulo markkinoille edellyttää ja missä tilanteessa metsäteollisuus nyt on? Lähdemme käymään näitä kysymyksiä läpi ruokalaa rauhallisempaan paikkaan. Nousemme portaat ylös yliopistorakennuksen toiseen kerrokseen. Donner-Amnell lukee ovenpielestä auditorion lukujärjestystä, ja päädymme jatkamaan keskustelua vapaaseen luentosaliin. Tottuneen luennoitsijan lailla Donner-Amnell asettautuu luokan eteen ja jatkaa. ”Koko metsäalan nykyinen tilanne on ihan oikea kriisi. Se pitäisi tunnustaa sellaiseksi, jotta olisi mahdollisuuksia sitä järkevästi hahmottaa ja ratkoa”, hän painottaa. Tilanne on tällä hetkellä erilainen kuin paperikriisin aikaan, jolloin kyse oli kysynnän laskusta ja kannattavuudesta. Nyt kysymys on myös rajallisista resursseista. Metsien hiilinielu Suomessa ja Euroopassa on odotettua pienempi. Lisäksi nyt Suomesta uupuu Venäjän tuonnin verran puuta. Donner-Amnellin mukaan alan jatkokehitystä ei voida perustaa sellaiseen ajatteluun, että ‘kyllä me jotenkin saamme ne puuttuvat 10 miljoonaa kuutiota Haastattelupäivänä Joensuussa oli kova pakkanen ja Yliopiston kampuksen puut olivat peittyneet kuuraan. Tutkijan työhön kuuluu runsaasti lukemista. Kirjarivistöt ovat tulleet Donner-Amnellille tutuiksi. Metsälehti Makasiini 33 10507_.indd 33 10507_.indd 33 14.12.2023 12.29 14.12.2023 12.29
MUUTOKSEN VUODET 2003–2008 PAINOPAPERIN kysyntä lännessä laskee. MUIDEN tuotteiden kysyntä kasvaa. PUUKARTELLI julki. 2009–2013 PAINOPAPERIN kysyntä laskee globaalisti. BIOPOLTTONESTEET ja muu energia optiona. 2014–2021 KARTONGIN ja sellun kysyntä ja hinta nousussa. PUUTUOTTEILLA kysyntäpiikki pandemian aikana. BIONESTE ja energiamarkkinan vetovoima haihtuu. PUUNKÄYTÖN kasvu innoittaa (tulovirta) ja huolettaa (biodiversiteetti, nielut). PUUN hintakehitys ja alan arvonlisän lasku puhuttavat. Lähde: Jakob Donner-Amnell tempaistua. Otetaan lisää veroporkkanaa tai -keppiä peliin, jotta metsänomistajat myyvät’. “Se ei ole toimiva tie.” Ulkopuolista rahaa tarvitaan Metsäbiotalouden tiedepaneelin mukaan nykyisellä tai pienemmällä hakkuumäärällä täytyisi tuottaa entistä suurempaa arvoa. Donner-Amnell on samoilla linjoilla. Metsiä tarvitaan kasvavassa määrin muuksikin kuin raaka-aineeksi. Metsäteollisuuden on kehitettävä uutta raaka-ainetta esimerkiksi sivuvirroista ja ottamalla sellutehtaiden piipun päistä hiilidioksidia talteen. ”Se, mikä on nyt meneillään, ei ole mikään hetkellinen taantuma tai talouskriisi, vaan se on myös rakenteellinen kriisi raaka-aineen ja markkinoiden suhteen. Siksi tarvitaan erilaisia toimia ja suurempaa roolia rahoitusmarkkinoilta, EU:lta tai ehkä valtioltakin.” Esimerkiksi Saksa, Ranska ja Yhdysvallat ovat sijoittaneet kymmeniä miljardeja vihreän teollisuuden hakkeisiin. Kiina ja Yhdysvallat ovat tukeneet huomattavasti omaa auto-, akkuja siruteollisuuttaan. ”Jos Suomi oikeasti haluaa kasvavaan vähähiiliseen tuoteja markkina-aaltoon, se tuskin tulee onnistumaan pelkästään yritysten omien pääomien investoinneilla. Valtion tai EU:n pitäisi olla tätä rahoittamassa.” Donner-Amnell muistuttaa, että suomalaisten vaikutusmahdollisuudest ovat rajalliset. ”Metsäalan suunnasta puhutaan Suomessa kuin se olisi pitkälti meistä kiinni, vaikka se päinvastoin riippuu ennen kaikkea globaalista kilpailusta markkinoilla muiden maiden ja alojen kanssa. Tulokseen vaikuttavat muun muassa politiikka ja kuluttajat.” Oma roolinsa on myös EU:n säätelyllä. EU voi olla mukana tukemassa uuden markkinan syntyä esimerkiksi rokottamalla fossiilipohjaisia kemianteollisuutta ja rakennusteollisuutta. Donner-Amnell ehdottaa, että Suomi metsäala mukaan lukien voisi toimia aktiivisemmin EU:ssa. Sen sijaan, että ollaan kaikesta varpaillaan, pitäisi hyödyntää EU:n tuomia mahdollisuuksia uuden markkinan luonnissa. ”Niin pitkään kuin fossiilipohjaista kemianteollisuutta ei sanktioida, se hallitsee markkinoita valtavalla volyymillaan ja firmoillaan, jotka ovat metsäfirmoja isompia.” EU-säätely ratkaisevaa Päästöoikeuksien hinnannousu ja EU:n ulkopuolelta tulevan tuotannon hiilisisältöön perustuvat tullimaksut tulevat pikkuhiljaa kurittamaan fossiilipohjaisia tuotteita. Tämä tulee edistämään uusien tuotteiden markkinaa. Donner-Amnell näkee mahdollisuuksia rakentamisessa ja etenkin kemian tuotteissa. Tähän suuntaan askelia on jo otettu. ”Nythän UPM on muihin verrattuna vähän eturintamassa, kun se on saamassa käyntiin Saksan-kemiantehtaansa. Päätuote glykoli on valtava globaali tuote. Sitten on muita tuotteita, jotka perustuvat ligniiniin, joilla on isot markkinat.” Minne uutta teollisuutta syntyy, riippuu pitkälti EU-säätelystä sekä siitä, osaako Suomi edistää biotaloutta oikealla tavalla. Muut maat ja toimialat saattavat ottaa markkinan haltuun, jos täällä ei osata, Donner-Amnell huomauttaa. Yksi asia kuitenkin on varmaa: suomalaiselle puulle on kysyntää jatkossakin. ”Sillä tulee olemaan kysyntää siinäkin tapauksessa, että osa nykyisistä toimijoistamme epäonnistuisi. Sikäli metsänomistajalla ei ole hätäpäivää. Ei siinäkään tapauksessa, jos he eivät myisi puuta.” l Kolmekymmentävuotisen tutkijan uransa aikana Donner-Amnell on tutkinut muun muassa metsäteollisuuden rakennemuutoksen vaikeutta. 34 Metsälehti Makasiini » VAIKUTTAJA 10507_.indd 34 10507_.indd 34 14.12.2023 12.29 14.12.2023 12.29
OMA METSÄ NÄILLÄ PÄRJÄÄT S. 40: Paljonko metsästä voi saada rahaa? ›› TUTKIMUS S. 42 : Vanhan metsän kriteerit ›› ALLAKKA S. 43: Välitilinpäätös ›› KYSY POIS S. 44: Miksi terä ei pyöri? ›› PERINTÖMETSÄ S. 48: Metsää lahjaksi Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta. ›› PIKATESTI Vuoden 2023 kokeilut SIVU 47 METSÄNHOITO Entistä tarkempaa tietoa s. 36 JOH AN NA KLE EM OL A Metsälehti Makasiini 35 10510_.indd 35 10510_.indd 35 14.12.2023 12.31 14.12.2023 12.31
Kuvassa on laserkeilauksen pistepilvestä tuotettu puuston latvusmalli. Kuvassa näkyy yksittäisten puiden latvoja. Mitä tummempia latvat ovat, sitä pidempi puu on. Lisäksi yksittäisiä latvuksia on rajattu automaattisesti. M ET SÄ KE SK U S 36 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » METSÄNHOITO 10511_.indd 36 10511_.indd 36 14.12.2023 12.32 14.12.2023 12.32
15 kysymystä Mitä metsävaratieto on? Metsävaratieto on Suomen metsistä kerättyä tietoa. Metsävaratieto kertoo muun muassa, millaista puustoa eri puolilla maata kasvaa ja millaisia hakkuumahdollisuuksia tai hoitotarpeita metsissä on. Metsistä kerätään myös tietoa metsälain erityisen tärkeistä elinympäristöistä ja muista arvokkaista luontokohteista. Usein puhutaankin laajemmin metsävaraja luontotiedosta. Mitkä tahot keräävät metsävaratietoa? Metsävaratietoa kerää Suomen metsäkeskus, jonka metsätietolain mukainen tehtävä metsävaratiedon keruu on. Metsäkeskus kerää tietoa kaikista metsistä, mutta pääkohteena ovat yksityismetsät. Myös Luonnonvarakeskus (Luke) kerää metsävaratietoa, esimerkiksi valtakunnan metsien inventointien yhteydessä. Metsänhoitoyhdistykset ja metsäyhtiöt keräävät metsävaratietoa, kun ne tekevät metsänomistajille metsäsuunnitelmia. Ketä varten metsävaratietoa kerätään? Metsävaratiedon on tarkoitus palvella metsänomistajia ja metsäalan toimijoita käytännön metsätaloudessa eli esimerkiksi metsäsuunnittelussa, luonnonhoidossa, puunhankinnassa ja puukaupassa. Miten metsävaratietoon pääsee käsiksi? Metsäkeskuksen keräämä metsävaratieto on saatavissa Metsään.fi-palvelussa. Metsänomistaja pääsee katsomaan oman metsänsä tietoja ilmaiseksi kirjautumalla palveluun. Sama tieto, joka viedään Metsään.fi-palveluun, julkaistaan myös avoimena metsävaratietona. Se on sisällöltään muuten sama kuin Metsään.fi-palvelussa oleva metsävaratieto, mutta siihen ei ole liitetty minkäänlaisia omistajatietoja. Esimerkiksi metsänhoitoyhdistykset ja metsäyhtiöt voivat hyödyntää tätä tietoa, kun ne tekevät metsänomistajille metsäsuunnitelmia. Miten metsävaratietoa kerätään? Metsäkeskus hyödyntää metsävaratiedon keruussa laserkeilausaineistoa, ilmakuvia ja maastossa tehtäviä koealamittauksia. Laserkeilaus on lentokoneesta tehtävä mittaustapa, joka tuottaa kolmiulotteista tietoa puuston ja maaston rakenteesta. Ilmakuvien avulla taas voidaan tunnistaa esimerkiksi puulajeja. Maastomittausten tavoitteena on varmistaa, että laserkeilausaineistoa ja ilmakuvia tulkitaan oikein. Maastokoealoilta mitataan muun muassa puiden läpimittoja ja pituuksia, joiden avulla voidaan laskea esimerkiksi puuston pohjapinta-ala, runkoluku ja tilavuus. Maastokoealojen perusteella voidaan siis selvittää, miltä esimerkiksi pohjapinta-alaltaan tietyn kokoinen puusto näyttää laserkeilausaineistossa ja ilmakuvissa. Osa maastokoealoista on perinteisiä ympyräkoealoja, mutta nykyisin käytössä ovat METSÄVARATIEDOSTA Metsävaratieto tarjoaa metsänomistajille ja metsäalan toimijoille tietoa niin metsäsuunnittelun, luonnonhoidon kuin puukaupankin tueksi. Tulevaisuudessa tarjolla on myös tarkempaa tietoa hiilivarannoista. LIINA KJELLBERG 1. 2. 3. 4. 5. Metsälehti Makasiini 37 10511_.indd 37 10511_.indd 37 14.12.2023 12.32 14.12.2023 12.32
myös niin sanotut puukarttakoealat. Ympyräkoealoja tehdään varsinkin taimikoihin ja tiheisiin nuoriin metsiin, puukarttakoealoja varttuneempiin metsiin. Puukarttakoealoilta paikannetaan mittausten yhteydessä jokaisen puun sijainti. Näin saadaan selville, miltä yksittäiset puut näyttävät laserkeilausaineistossa ja ilmakuvilla. Laserkeilausaineiston, ilmakuvien ja maastomittausten avulla luodaan tilastolliset laskentamallit, joiden avulla puustotiedot arvioidaan sivuiltaan 16 metrin mittaisen neliön kokoisille alueille. Tämän jälkeen Metsäkeskus muuttaa puustotiedot metsikkökuviokohtaisiksi ja tekee jokaiselle kuviolle tarvittavat toimenpide-ehdotukset. Miten luotettavaa metsävaratieto on? Nykyisillä menetelmillä kerättävä metsävaratieto on vähintään yhtä luotettavaa kuin maastomittauksin kerätty. Tasaikäisrakenteisissa metsissä pääpuulaji on oikein 95 prosentilla kuvioista, mutta puulajisuhteissa voi olla epätarkkuutta. Varttuneissa metsiköissä kokonaispuuston tilavuuden, läpimitan ja pohjapinta-alan keskivirhe on kymmenen prosentin luokkaa, kun se perinteisessä maastoarvioinnissa on yleensä 15–20 prosenttia. Laserkeilausaineiston tarkinta tietoa on puuston pituus, jonka keskivirhe on vain noin viisi prosenttia. Vaikeinta metsävaratiedon keruussa on puuston iän arviointi, sillä ikä ei näy puusta päällepäin. Puuston ikä korreloi usein puuston koon kanssa, mutta pienikin puu voi olla vanha. Miten hyvin eri puulajit saadaan tunnistettua? Metsävaratiedon mukaan Suomessa on kolme puulajia: mänty, kuusi ja lehtipuu. Eri lehtipuulajeja ei vielä pystytä erottamaan toisistaan. Tavoitteena on, että seuraavalla inventointikierroksella pystyttäisiin tunnistamaan monimuotoisuuden kannalta tärkeitä puita, kuten kuolleita puita ja isoja haapoja. Hakkuuaukoilla jätetyt säästöpuut saadaan sen sijaan kartoitettua jo nyt. Onko jotain, mikä vaatii maastossa tehtäviä mittauksia? Pienistä taimikoista ei saada tietoa laserkeilauksella. Isommissakin taimikoissa kaukokartoitustieto on epävarmempaa. Laserkeilausaineiston tulkinta on sitä vaikeampaa, mitä moninaisempi metsä on ja mitä enemmän siellä on erikokoista puustoa ja eri puulajeja. Esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen metsistä on vaikea saada tietoa pelkän laserkeilausaineiston avulla. Myös kasvupaikkatyyppien tiedot perustuvat aiempaan maastotyöhön. Miten metsävaratietoa ylläpidetään? Laserkeilaus tehdään nykyisin kuuden, ilmakuvaus kolmen vuoden välein. Metsävaratieto vanhenee vuodessa parissa, joten tietojen päivitys on melkein yhtä tärkeää kuin tiedon keruu. Metsävaratietoa päivitetään esimerkiksi metsänkäyttöilmoitusten, hakkuukoneiden tuottaman tiedon ja tukihakemusten perusteella. Lisäksi metsävaratiedolle lasketaan vuosittainen kasvu Luken kasvumallien avulla. Miten metsävaratiedon keruu on kehittynyt? Merkittävin uudistus on ollut päätös ryhtyä hyödyntämään metsävaratiedon keruussa laserkeilausaineistoa. Laserkeilaus on ensimmäinen kaukokartoitusmenetelmä, jolla päästiin samaan tarkkuuteen kuin perinteisissä maastossa tehtävissä mittauksissa. Ensimmäinen laserkeilaukseen ja ilmakuviin perustuva inventointikierros valmistui vuonna 2019. Nyt on menossa toinen inventointikierros, joka alkoi vuonMetsäkeskuksen keräämä metsävaratieto on saatavissa Metsään.fi-palvelussa. 7. 9. 10. 6. 8. 38 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » METSÄNHOITO 10511_.indd 38 10511_.indd 38 14.12.2023 12.32 14.12.2023 12.32
na 2020 ja jonka on tarkoitus olla valmis vuonna 2025. Kolmas inventointikierros toteutetaan vuosina 2026–2031. Uusin tietolähde on hakkuukoneiden tuottama tieto. Tällä hetkellä sitä saadaan kolmen suuren metsäyhtiön eli Metsä Groupin, Stora Enson ja UPM:n hakkuualoilta. Tiedot lähetetään metsänomistajan luvalla. Käytännössä tieto koostuu hakkuukoneiden sijaintipisteistä. Näin saadaan tietää, missä ja milloin hakkuukone on tehnyt hakkuita ja onko kyseessä ollut päätevai harvennushakkuu. Tavoitteena on, että hakkuukoneiden tuottama tieto olisi metsävaratiedon päivityksen päämenetelmä tämän vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Miten metsävaratiedon keruuta kehitetään jatkossa? Tavoitteena on, että metsänhoitoyhdistyksiltä ja metsäyhtiöiltä saataisiin jatkossa tietoa myös tehdyistä taimikonhoitotöistä. Varttuneiden metsien laserkeilausinventoinnissa siirrytään jatkossa yhä enemmän yksittäisten puiden tulkintaan. Se mahdollistaa yhä tarkemmat puulajija puutavaralajitiedot, mikä helpottaa tiedon saamista myös jatkuvan kasvatuksen metsistä. Nyt käynnissä olevalla inventointikierroksella tavoitteena on myös ottaa hiililaskenta osaksi metsävaratiedon keruuta. Näin voidaan seurata hiilen määrissä tapahtuvia muutoksia. Maaperän sitoman hiilen laskemiseen ei ole vielä olemassa hyviä malleja, mutta puustoon sitoutunut hiili on melko helppo arvioida. Monimuotoisuus ja luonnonhoito nousevat tulevaisuudessa entistä enemmän esille. Monimuotoisuudesta pitäisi saada pienipiirteisempää tietoa, mutta se on vaikeaa, sillä monimuotoisuuteen liittyvät piirteet ovat harvoin yhtä selkeästi mitattavissa kuin puustoon liittyvät tiedot. Miten arvokasta metsävaratieto on? Metsävaratiedon arvoa on vaikea arvioida. Luonnonvarakeskuksen tekemän selvityksen mukaan se on kymmeniä miljoonia euroja vuodessa. Metsäteollisuuden omistama puunhuollon kehittämisyhtiö Metsäteho on tarkastellut metsävaratiedon arvoa metsäyhtiöiden puunhankinnan näkökulmasta ja päätynyt siihen, että se on vähintään sata miljoonaa euroa vuodessa. Miten kallista metsävaratiedon keruu on? Metsävaratiedon keruu maksaa tällä hetkellä noin 3 euroa hehtaarilta. Perinteinen maastossa tehtäviin mittauksiin perustuva tieto maksaa 15–20 euroa hehtaarilta. Onko muualla saatavilla yhtä Metsävaratiedon keruussa mitataan koealoja kaikentyyppisistä metsistä. Tarkkaan mitattuja puita käytetään puustotulkinnan mallinnusja opetusaineistona. JO H A N N A KL EE M O LA kattavaa metsävaratietoa kuin Suomessa? Niin laadukasta metsävaratietoa kuin meillä on Suomessa ei ole missään Euroopassa – ei edes Ruotsissa. Ruotsissa käytetään kyllä laserkeilausta, mutta esimerkiksi kattavaa puulajikohtaista tietoa siellä ei tuoteta. Millainen Suomen metsien arvo on metsävaratiedon perusteella? Suomen metsien arvoa ei ole mahdollista arvioida metsävaratiedon perusteella. Kyse ei ole pelkästään hakkuumahdollisuuksista. Niiden lisäksi myös puutuotteilla, luontomatkailulla, virkistysmahdollisuuksilla sekä marjoilla, sienillä, riistalla ja muilla luonnontuotteilla on suuri arvo. Artikkelia varten on haastateltu Suomen metsäkeskuksen metsätiedon johtavaa asiantuntijaa Juho Heikkilää.? l 11. 12. 13. 14. 15. Metsälehti Makasiini 39 10511_.indd 39 10511_.indd 39 14.12.2023 12.32 14.12.2023 12.32
NÄILLÄ PÄRJÄÄT – METSÄNOMISTAJAN KAHDEKSAN TÄRKEINTÄ -SARJA JATKUU KOKO VUODEN 1. Taskulaskin ja Metsäkoulu – tiedä mitä teet, laske mikä kannattaa 2. Vaelluskengät ja sadetakki – kunnon kamppeet metsässä liikkumiseen 3. Turvahousut ja kypärä – turvakamppeet metsätöihin 4. Metsäkartta puhelimeen – Millaista tietoa tarvitset, kuka tarjoaa 5. Raivaussahalla pärjäät – Mitä työkaluja tarvitset, raivaussaha, moottorisaha pottiputki 6. Vapaa-aikaa, tilaa kalenteriin – paljonko aikaa pitää varata, että ehtii hoitaa metsiä 7. Kuka neuvoisi – kenelle soittaisin – Metsäpalvelut 8. Paljonko metsästä voi saada rahaa – 13. kuukausipalkka OSA 8 PALJONKO METSÄSTÄ VOI SAADA RAHAA? OMA METSÄ » NÄILLÄ PÄRJÄÄT METSÄTALOUDEN taloudellinen tarkastelu käy mutkikkaaksi, jos kunnianhimoiset tutkijat pannaan optimoimaan puuntuottamisen kannattavuutta. Tilanteen hahmottaminen helpottuu, jos lähdetään siitä, että tuloksen on kelvattava maksuksi Prisman kassalla. Eli puhutaan metsänomistajan tilille karttuvista ja sieltä lähtevistä euroista. Se on eri asia kuin laskennallinen kannattavuus. Kulut alle kymmenen prosenttia Luonnonvarakeskus (Luke) seuraa metsätalouden tulosta valtakunnallisesti ja maakunnittain. Sitä varten se kerää vuosittain tiedot metsätalouden tuloista ja menoista sekä saaduista tuista. Hehtaarin liiketulos on bruttotulojen ja menojen erotus jaettuna yksityismetsien pinta-alalla. Tarkastelun opettavaisin tieto on kulujen suhteellinen vähäisyys metsätaloudessa. Ne ovat alle kymmenen prosenttia bruttotuloista. Tästä seuraa, ettei liiketulosta sanottavasti pysty parantamaan kuluista tinkien. Netto ei juuri lisäänny, mutta nuukailu – esimerkiksi uudistusalojen muokkaamisesta tinkiminen – voi alentaa puuston tulevaa kasvua ja hakkuumahdollisuuksia. Toisaalta myöskään valtion tuilla ei juuri ole merkitystä metsätalouden tulokseen. Kaikista tuloista tukien osuus on puolitoista prosenttia. Puuntuottamisen kuluista niillä katetaan viidennes. Ainoa keino parantaa liiketulosta on lisätä hakkuita, jolloin myös tulot lisääntyvät. Toisaalta kestävien hakkuumahdollisuuksien ylittäminen alentaa tulevia hakkuumahdollisuuksia. 163 euroa hehtaarilla Eteläisessä Suomessa metsän liiketulos kohosi Luken mukaan viime vuonna 300 euroon hehtaarilla. Valtakunnallisesti vastaava luku on 163 euroa ja Pohjois-Suomessa vajaat 70 euroa. Näin eteläsuomalainen metsähehtaari vastaa noin neljää ja puolta hehtaaria pohjoisessa. Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten mediaanipalkka oli viime kesäkuussa noin 3 800 euroa. Suomen parhaiten tuottavien metsien Päijät-Hämeessä sijaitseva 13 hehtaarin metsätila tuottaa keskivertoa kuukausipalkkaa vastaavan tuloksen vuodessa. Valtakunnan keskimääräisellä metKOLMANNENTOISTA KUUKAUDEN PALKKA Omasta metsästä on pääelinkeinoksi harvalle. Se voi kuitenkin tuottaa monille mukavan lisätilin. MIKKO RIIKILÄ 40 Metsälehti Makasiini 10517_.indd 40 10517_.indd 40 14.12.2023 12.33 14.12.2023 12.33
sän tuotolla ylimääräisen kuukausipalkan saa 23 metsähehtaarilla. Pohjoisessa siihen tarvitaan liki 57 hehtaaria. 30 hehtaarin tilalta kymppitonnin tulot Kuvitteellisella 30 hehtaarin eteläsuomalaisella metsätilalla metsätalouden liiketulos muodostuu suunnilleen seuraavasti. Puusto kasvaa vuosittain kuusi ja puoli kuutiometriä hehtaarilla, yhteensä 195 kuutiota. Metsiköiden kiertoajaksi oletetaan 60 vuotta. Kasvatusmetsiköt harvennetaan kahdesti. Päätehakkuutta tehdään puoli hehtaaria ja harvennuksia hehtaari vuodessa. Kaikki taimikot hoidetaan kahteen kertaan. Hoitotöihin haetaan metka-tukea, joka on 240 euroa hehtaarille. Puolet harvennusmetsistä ennakkoraivataan, työ tehdään metsänomistajan omalla kustannuksella. Hallintokuluksi oletetaan 5 euroa hehtaarilla. Hakkuutuloja kertyy 9 950 euroa ja metka-tukea 240 euroa, yhteensä 10 190 euroa. Metsänhoidosta ja hallinnosta koituu kuluja yhteensä 1 700 euroa. Näin metsätilan liiketulos on 8 490 euroa, siis 283 euroa hehtaarilla. Tämänkokoisella tilalla hakkuut kannattaa keskittää suunnilleen viiden vuoden välein toteutettaviksi. Tällöin puuta kertyy kerralla myytäväksi tuhat kuutiota ja kerralla hakattava päätehakkuualakin kohoaa kahteen ja puoleen hehtaariin. Omatoiminen säästää yli tonnin Omatoiminen metsänomistaja säästää valtaosan taimikonhoidon, ennakkoraivausten ja istutustyön kustannuksista. Tällöin ostopanoksiin kuluu 775 euroa. Samalla tilan vuotuinen liiketulos kohoaa 9 415 euroon eli 314 euroon hehtaarilla. Metsänhoitotöihin harjaantuneelta metsänomistajalta kuluu hoitotöiden tekemiseen arviolta neljä viisi päivää vuodessa. Esimerkkitila tuottaa reilun kahden kuukauden palkkaa vastaavan tuloksen omistajalleen joka vuosi, kun metsää hakataan puuston kasvua vastaavasti ja hoitotoimet tehdään säännöllisesti. Puunmyyntitulot on laskettu tämänhetkisten puunhintojen perusteella. Päätehakkuukertymäksi oletettiin 250 kuutiota hehtaarilla ja harvennuskertymäksi 60 kuutiota.? l Yksityisetsien liiketulos vuonna 2022 Tulot ja menot €/ha Metsätalouden tulot 178,7 Valtion tuki puuntuotantoon 2,7 Uudistaminen –6,9 Nuoren metsän hoito –5,5 Lannoitus, ojitus, tiet –1,1 Hallintoym kulut –5 Liiketulos 163,1 Lähde: Luke 30 hehtaarin esimerkkitilan vuositulos Toimenpide €/vuosi Päätehakkuu, 0,5 ha 7 750 Harvennushakkuu 1 ha 2 200 Metka-tuki 240 Taimikonhoito 1 ha -600 Ennakkoraivaus 0,5 ha -200 Metsänviljely 0,5 ha -750 Hallinto -150 Liiketulos (€) 8 490 Liiketulos (€/ha) 283 SH U TT ER ST O CK IM AG ES Metsälehti Makasiini 41 10517_.indd 41 10517_.indd 41 14.12.2023 12.33 14.12.2023 12.33
HELSINGIN seudun ympäristöpalvelujen mittausten mukaan puunpoltto heikentää pääkaupunkiseudun pientaloalueiden ilmanlaatua varsinkin kylminä talvi-iltoina. Silloin savupiipusta tupruavat päästöt eivät pääse laimenemaan, vaan ne jäävät leijumaan matalalle pihapiipiireihin. Puunpoltosta syntyy pienhiukkasia ja yhdisteitä, jotka ovat haitallisia ihmisen terveydelle. TAKKASAVUT ONGELMA PAKKASELLA TA PI O RA N TA JOULUKUUN alussa valmistunut Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) raportti määrittää suuntaviivat sille, minkälaisia suomalaiset vanhat metsät ja luonnontilaiset metsät ovat. EU:n biodiversiteettistrategia edellyttää, että jäsenmaiden luonnontilaiset metsät ja vanhat metsät tulee suojella tiukasti vuoteen 2029 mennessä. Vanhojen metsien tutkimusaineistoihin pohjautuvaa raporttia käytetään apuna kansallisten kriteerien valmistelussa. ”Tutkimusaineistojen perusteella perusteltu ikäraja Etelä-Suomessa voisi olla havupuustoissa 140 vuotta. Kuolleen puun määrä olisi luokkaa 50 kuutiota hehtaarilla kuusivaltaisissa metsissä ja mäntyvaltaisissa metsissä 30–40 kuutiota”, tutkimuspäällikkö ja johtava tutkija Kari T. Korhonen Lukesta arvioi. Vastaavasti pohjoisessa ikäraja olisi sijainnista riippuen 160 –200 vuotta ja lahopuun määrä noin 20 –30 kuutiota hehtaarilla. Tällä esimerkkimääritelmällä puutuotannon metsämaasta suojeltaisiin tiukasti 30 000 hehtaaria. Suurin osa alasta sijoittuisi valtionmaille ja kohdistuisi Pohjois-Suomeen. Jos ikärajaa laskettaisiin ja lahopuuvaatimusta höllättäisiin, suojelualat kasvaisivat Etelä-Suomessakin. Se, mihin rajat lopulta vedetään, on poliittinen päätös. Ympäristöministeriö ja maaja metsätalousministeriö valmistelevat parhaillaan esitystä valtioneuvostolle. ”Ensi keväänä olisi tarkoitus saada kansalliset kriteerit valmiiksi”, kertoo ympäristöneuvos Mikko Kuusinen ympäristöministeriöstä.? l TIIA PUUKILA 140-VUOTIAS ON VANHA Vanhojen metsien määrityksessä keskiössä ovat ikärajat ja kuollut puusto. Eri-ikäinen lahopuusto on yksi merkki vanhasta metsästä. Kuvassa Metso-ohjelman kohde Kuhmoisista. JY RK I LU U KK O N EN SUOMEN Akatemia on myöntänyt jatkorahoituksen Itä-Suomen yliopiston johtamalle Unite-ohjelmalle. Ohjelma hyödyntää uusia teknologioita metsäekosysteemin rakenteen ja toiminnallisuuden määrittämiseen sekä tuottaa ketteriä menetelmiä tiedon jalostamiseen metsistä kerätyn datan pohjalta. UNITEOHJELMALLE JATKORAHOITUS OMA METSÄ » TUTKITTUA 42 Metsälehti Makasiini 10551_.indd 42 10551_.indd 42 14.12.2023 12.39 14.12.2023 12.39
AIVAN JUURI TULI täyteen neljä vuosikymmentä siitä, kun ostin ensimmäisen metsäpalstani. Vaikka omistus tulee vielä jatkumaan, aloin muistella menneitä. Joskus oli tutkimus, jonka perusteella katsottiin, että keskimääräinen metsänomistusaika olisi alle 20 vuotta, joten suorastaan ikivanhaa asiaa pukkaa. Mikäli kaupunkilehdistöön on uskomista, heikosti menee. Jo tuolloin 1980-luvun alussa muuan geologi havaitsi ilmakuvistaan, että Suomessa ei ole kunnon metsiä lainkaan. Sitten saapuivat happosateet ja metsät olivat oleva tuhon omia. Isojen puiden puute on ollut huutava koko ajan, joskaan ison puun määritelmää en ole sisäistänyt. Lahopuu eri lahoamisasteineen on ollut otsikoissa yhtenään, nekin ovat loppumaisillaan. Metsien hiilensidonta on kuulemma olematonta, suorastaan negatiivista. Ilmastonmuutos on vääjäämätöntä siksi, että metsiä hakataan. Onneksi kaikkiin maallisiin ja taivaallisiin murheisiin on löydetty syyllinen – avohakkuu. KUN OLEN LAHJATON LAULAJA ja kömpelö urheilija, en ole koskaan viihtynyt konserteissa enkä pelejä seuraamassa. Metsään vain on mieli palanut, niin töihin kuin harrastuksiin. Paljon on palstoillamme jalanjälkiä. Vielä kun muistissani näen metsäni ikään kuin lentokoneesta, on mahdollista muistella metsien kehityskulkua nämä vuosikymmenet. Paljon ovat muuttuneet. Ostometsien kunto on ollut vaihteleva, mutta enintään keskinkertainen. Rajat ovat olleet osittain ummessa ja epäselvät: satoja tunteja olen niitä selvitellyt, availlut ja merkinnyt kepeillä, vieläpä tehnyt pieniä kivikasoja keppien juurille pysyvämmäksi merkiksi. Palstojen tiestö on ollut vaatimaton. Nyt joka tilalle menee rekkakelpoinen päätie, kilometrikaupalla eriasteisia tilusteitä sekä tasoitettuja traktoriuria. Rahaa on palanut kaivuritöihin paljon, mutta metrinkään tienpätkää en ole katunut. Päinvastoin, teitä olisi voinut tehdä aikaisemmin ja enemmän. Sekä soiden että kangasmaiden ojitukset on laitettu kuntoon. Joka uudistusalalla tarkistetaan tietysti tiestön tarve, samoin vesitalous. Aukolla tai siemenpuuasennolla mahtuu kaivuri häärimään missä vaan, ja ojamaista saa oivallisia istutuspaikkoja. Prunnihullu kun olen, kaikkia kuivatusvesiä ei johdeta pois, vaan niille tehdään luontaisiin painanteisiin erikokoisia lammikoita. Omasta mielestäni metsämme ovat kauniita noiden lammikoidenkin ansiosta. RAIVAUSSAHA ON LAULANUT paljon, olen käyttänyt loppuun useita Huskuja. Taimikot olen kohtalaisesti saanut hoidettua ajallaan, ja hakkuiden ennakkoraivauksia joskus jopa etukäteen. Voi olla, että joku metsänkohta on liian puistomainen, mutta kylläpä on niillä paikoilla riittänyt puolukoita, mustikoita ja sieniä. Myös silmäni lepää valoisissa metsissä. Moottorisahoja on uuvutettu vielä useampia. Aloin joskus alkuaikojen jälkeen kerätä loppuun käyttämiäni moottorisahan ketjuja, nyt niitä on seinällä lähes 150 kappaletta. Hikeä olisi monta tynnyrillistä, jos sen olisi kerännyt. Ja mitä tästä on seurannut? Painava velkataakka on selätetty, metsät ovat omia. Palstat ovat enemmälti hyvässä kasvussa, tuottavia, kauniita ja monimuotoisia. Laskut on saatu maksettua, kaupasta leipää ja leivän päälle voita. Kun kuljen metsissämme, minulle tulee hyvä mieli ja ylpeä olo. Ulkotyöstä on tullut terveyttäkin. Olen mielestäni tehnyt oikein. Olen elänyt hyvää elämää.? l Välitilinpäätös METSÄ ELÄMÄNTAPANA » mielekästä työtä » sillä jopa elää JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. OMA METSÄ » METSÄLÄISEN ALLAKKA Metsälehti Makasiini 43 10519_.indd 43 10519_.indd 43 14.12.2023 12.40 14.12.2023 12.40
METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 A, 00240 Helsinki. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. MITÄ TEEN PENSASTUNEILLE TAIMILLE? Minulla on keväällä 2021 istutettu männyntaimikko, johon istutettiin 1 700 tainta. Kesä 2021 oli erittäin kuiva, minkä takia istutin keväällä 2022 uusia taimia noin 700 kuolleiden tilalle. Nyt männikkö on kasvanut ja osa tuloksesta näkyy kuvassa. Noin 300 männyntainta on pensastunut. Niiden korkeus on noin 30 senttiä. Ne taimet, jotka ovat ensi-istutuksessa lähteneet kasvamaan, ovat 70–100 senttiä pitkiä. Mitä teen? Tilasin ensi kevääksi 300 uutta männyntainta. Kaadanko vanhat pensastuneet vai istutanko uudet viereen? » BOORIN puutos on yleisin taimien kasvuhäiriöitä aiheuttava tekijä erityisesti Itä-Suomen rehevillä kuusimailla. Boorivajaus ei kuitenkaan saa aikaan kuvan mukaista häiriötä kahdessa kesässä, joten sen ”syyllisyys” voidaan unohtaa. Täydennystaimien pensastumisen takana on eläintuho. Metsot syövät kesäisin mäntyjen tuoreita silmuja – kauriit mieluiten kuusten meheviä kasvaimia. Todennäköisin tuhon aiheuttaja on peltolude, jonka toukat ja myöhemmin kesällä myös aikuiset luteet iskevät imukärsänsä taimien mehukkaimpiin osiin. Puun kasvuhormonin tuotannolle elintärkeän kärkikasvusolukon tuhoutuminen johtaa taimien pensastumiseen. Peltolude voi olla peräisin taimitarhalta tai se on voinut iskeytyä taimiin suoraan metsässä. Pensastuneita taimia ei ole tarpeen hävittää eikä ehkä leikatakaan, jos ne kaikki ovat valokuvassa esiintyvän taimen näköisiä. Alueelle on tähän mennessä istutettu 2 400 tainta, joista puolitoista tuhatta kasvaa edelleen terveinä. Mikäli monilatvaiset männyt ovat tasaisesti ympäri taimikkoa, uuden täydennyksen tarpeellisuutta olisi ollut syytä harkita. Ensi kevääksi jo tilatut kolmesataa tainta kannattaa istuttaa taimikon aukkopaikkoihin ja käyttää hyväksi myös luontaisesti syntyviä kuusen ja koivun taimia, jos kasvupaikka antaa siihen mahdollisuuden. Pensastuneiden taimien jatkokehitystä kannattaa seurata ainakin varsinaiseen taimikonhoitoon saakka. Mikään ei myöskään kiellä niiden leikkaamista. KARI MIELIKÄINEN SAMI KARPP INEN Pensastuneita taimia ei ole tarpeen hävittää eikä välttämättä leikatakaan, jos ne ovat kuvassa esiintyvän taimen näköisiä. Raivaussahan terää vaihdettaessa on syytä varmistaa, että terä on mitoitukseltaan sopiva. OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 44 Metsälehti Makasiini 10520_.indd 44 10520_.indd 44 14.12.2023 12.43 14.12.2023 12.43
MIKSI TERÄ EI PYÖRI? Vaihdoin raivaussahaan kolmioterän tilalle kovapalaterän ja terä herkesi pyörimästä. Missä vika? » RAIVAUSSAHAN terää vaihdettaessa on ensin varmistettava, että terä on mitoitukseltaan sopiva terän halkaisijan ja keskireiän halkaisijan osalta. Terissä olevat vahvuuserot eivät ole merkittäviä. Aika yleisesti teräakselin lukitus tehdään laittamalla viila lukitustapiksi. Kun terämutteria avataan tai kiristetään, viila napsahtaa helposti poikki. Tällöin viilan pätkä voi jäädä huomaamatta terän kiristyslaipan alle. Näitä pätkiä saattaa olla useitakin, ja niiden takia terä ei pääse pyörimään. Vika korjaantuu poistamalla viilan pätkät kiristyslaipan alta. Lukitustappi tulee yleensä sahan mukana, mutta jos se on hävinnyt, sopivankokoinen terästappi käy. Terän kiristyslaippa on syytä ottaa huollon kannaltakin pois paikoiltaan. Laipan alle kertyy muun muassa heinää. Kulmavaihteen ruuvien tiukkuus on tarkistettava, jos alakansi on ruuvikiinnityksellä. LEO SAASTAMOINEN SAANKO SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN VEROHUOJENNUKSEN? Omistan noin 200 hehtaarin tilan, josta peltoa on 2,4 hehtaaria. Pelto on vuokrattu naapurille. Olen suunnittelemassa sukupolvenvaihdosta pojalleni lahjoittamalla. Onko mitään mahdollisuutta saada lahjaverotukseen perintöja lahjaverolain pykälän 55 huojennus, vaikka peltoa on alle kolme hehtaaria? » PERINTÖja lahjaverolain pykälän 55 huojennuksen saamisen ehdoista on ollut liikkeellä väärää tietoa. Esimerkiksi pellon pinta-alalla ei ole ratkaisevaa merkitystä, vaan sillä, voidaanko jatkajien harjoittama viljely katsoa maatalouden harjoittamiseksi. Pienin peltopinta-ala, jolle olen hakenut huojennusta ja johon myös saatiin myönteinen päätös, on ollut 1,1 hehtaaria. Viljelykasvina oli tässä tapauksessa mansikka. Teidän kohdalla täyttyy vaatimus, että pellot ovat luovutusvuonna viljelyksessä. Sillä ei ole merkitystä kenen toimesta peltoja viljellään. Ratkaisevaa on myös se, että oletteko itse viljellyt peltoa omistusaikananne, jotta pojallenne myönnetään pykälän 55 huojennus ja pykälän 56 jaksotus lahjaveroon. Pelkkä tukien nostaminen ei ole maatalouden harjoittamista, vaan maataloudesta pitää olla myös myyntituloa. VÄINÖ SIKANEN Paras aika metsätilan myyntiin ei ole nyt. Voit hyötyä paremmin metsästäsi rohkeasti puuta myymällä. Metsäsuunnitelman avulla saat selville taloustilanteeseesi sopivimmat hakkuumahdollisuudet ja varmistut, että puusta saa parhaan hinnan. Metsäsuunnitelma tehdään aina maastotyönä. Luottaminen pelkästään saatavilla olevaan ilmaiseen tietoon voi tulla kalliiksi. U Ilman maastossa arvioitua puuston elinvoimaisuutta voidaan huonosti valitulla hakkuutavalla menettää tuloja heti ja varsinkin tulevaisuudessa. U Taimikoiden hoitotöiden oikea ajankohta ja turhien toimenpiteiden välttäminen säästävät kuluja. U Maastossa selvitetään kaikki hakkuumahdollisuudet, isommalla puukaupalla saa paremman yksikköhinnan U Kun pääoman tuotto on tärkeä, asiantuntijamme osaavat arvioida maastossa oikean hakkuajankohdan ja -tavan sekä taloudellisen uudistamistavan Hyvin tehty metsäsuunnitelma on tärkeä sijoitus omaan metsään ja maksaa itsensä takaisin jopa muutamassa kuukaudessa. Kysy tarjous ja toimitusaikataulu! Teemme arviota ja suunnitelmia myös talvella. Yhteystiedot P. 0440 664000, silvat.fi Talousasiantuntijasi metsässä Metsälehti Makasiini 45 10520_.indd 45 10520_.indd 45 14.12.2023 12.43 14.12.2023 12.43
LUOVUTUSVOITTOVERO YLLÄTTI Viljelin oman työni ohessa veljeni kanssa isäni perikunnan osakkaana ja sen lukuun kotitilaamme noin 15 vuoden ajan. Osuuteni perikunnassa oli 10/100. Kun ositus ja perinnönjako suoritettiin, lunastin tilan itselleni. En kyennyt viljelyä jatkamaan, vaan laitoin pellot vuokralle ja keskityin työhöni ja metsänhoitoon. Kustansin muun muassa peltojen ojituksia, piennarten hoitoa ja teiden kunnossapitoa. Pellot ehtivät olla vuokralla omistusaikani yli 30 vuotta. Nyt myin koko tilan lapseni perheelle. Perhe jatkaa pellon vuokrausta. Yllätyksekseni verottaja on määräämässä minulle luovutusvoitosta huomattavan veron peltomaan osuudesta. Voinko välttää luovutusvoittoveron? » ETTE voi enää tässä vaiheessa välttää luovutusvoittoveroa. Jos olisitte kysynyt asiasta ennen tilan luovutusta, niin vero olisi voitu välttää. Pellon osalta verovapaus edellyttää, että luopuja on omistusaikanaan harjoittanut maataloutta. Se voi tapahtua kuolinpesän tai yhtymän osakkaana. Viljelyä luopujan nimissä voi olla lyhyen aikaa. Teidän osuutenne kuolinpesästä oli 10 prosenttia, jolloin harjoititte peltojen viljelyä kuolinpesän osakkaana. Pellon kauppahinnasta saatte 10 prosenttia verovapaasti ja loppuosaan voitte tehdä 40 prosentin vähennyksen hankintahintaolettamana. Loppuosasta joudutte maksamaan luovutusvoittoveron. Jos vuokramies olisi laskuttanut teitä jonain vuonna tehdyistä töistä ja te olisitte myynyt sadon hänelle, olisi se riittänyt maatalouden harjoittamiseksi. Tämä on helpoin tapa harjoittaa maataloutta. Se ei vaadi paljon työtä – vain kaksi kuittia ja veroilmoituksen maataloudesta. VÄINÖ SIKANEN MUUTOKSIA VARAINSIIRTOVEROON? Onko varainsiirtoveroon tulossa muutos? » KIINTEISTÖKAUPOISTA, esimerkiksi metsätilojen kaupoista, maksettava varainsiirtovero kevenee neljästä prosentista kolmeen prosenttiin. Alennus koskee kaikkia 12.10.2023 ja sen jälkeen tehtyjä tai tehtäviä kauppoja. HANNU JAUHIAINEN MIKÄ ON MATKAKULUVÄHENNYS? Paljonko on tämän vuoden laskennallinen matkakuluvähennys, kun käytössä on oma auto? » TÄMÄN vuoden korvaus on sama kuin viime vuonnakin, eli 0,30 euroa kilometriltä. HANNU JAUHIAINEN ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Meillä metsätilakauppa käy! OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 46 Metsälehti Makasiini 10520_.indd 46 10520_.indd 46 14.12.2023 12.43 14.12.2023 12.43
KULUNEEN vuoden aikana saimme kokeilla kahta odotettua sahamallia. Husqvarna 540 XP Mark III ilmaantui kauppoihin syksyllä ja samoin töin Metsälehden koesavottaan. Saha osoittautui tasaveroiseksi haastajaksi kevytsahojen ylimuistoiselle ykköselle Stihl 201:lle. Myös Echon vuosia viipynyt uuden metsäraivaussahan kehitysprojekti saatiin maaliin. CLS-520E ilmaantui pienkonekauppoihin ja koetyömaallemme: ihan hyvä, mutta voisi olla vielä parempi, totesimme. Laitekokeiluihimme saatiin tänä vuonna uutta näkökulmaa. Kollegamme Tiia Puukila kokeili akkuraivaussahoja ja muita raivausvarusteita myös siromman käyttäjän kannalta. Paljon lupauksia tarjosi uusi ”öljytön teräketjuöljy”, Lube-En. Totesimme öljyn toimivan mainiosti myös moottorisahojen teräketjun voitelussa. Alkuperäisistä testijutuista koostettu digilehti löytyy osoitteesta www.metsalehti.fi > Lehti > Verkkolehden arkisto ODOTETTUJEN UUTUUKSIEN VUOSI 2023 Tänä vuonna testasimme yhdeksän sahaa, kolme klapikonetta ja useita erilaisia varusteita. Ohessa napakka kertaus, verkosta löytyy myös kokeilujutuista koostettu digilehti. MIKKO RIIKILÄ MOOTTORIJA RAIVAUSSAHAT Stihl MSA 300 ”Akkua vaille valmis” (Metsälehti 1/2023) Husqvarna 562 XP ”Kaatosaha Ameriikan malliin” (Metsälehti 3/2023) Stihl MSA 160, MSA 200 ja MSA 220 ”Stihliltä tarjolle sähäkkä sahasarja” (Metsälehti 7/2023) Echo CLS-520E ”Uutuusraivuri jäi vähän piippuun” (Metsälehti 9/2023) Echo CS-4920 ”Perusjapanilainen uutuussaha Echolta” (Metsälehti 10/2023) Husqvarna 540 XP Mark III ”Ensiharventajan täsmäase” (Metsälehti 18/2023) Echo CS-4010 ”Köyhän miehen kevytsaha” (Metsälehti 19/2023) KLAPIKONEET Finnman 610 -halkomakone ”Voimaa riittää” (Metsälehti Makasiini 3/2023 ) Collino/Roiburs R13 -halkomakone ”Laadukas kone pystyhalkomiseen” (Metsälehti 12/2023) Kellfri KW 340 -klapikone ”Saako hyvää halvalla?” (Metsälehti Makasiini 8/2023) MOOTTORIJA RAIVAUSSAHOJEN VARUSTEET Trilink-teräketjut ”Budjettiketjulla pärjää pöllinteossa” (Metsälehti 4/2023) Kiinalainen teroituskone ”Kokeilu kapsahti kiinalaiseen kopioon” (Metsälehti 6/2023) Stihl X-Forest -kypärä ”Laatu maksaa” (Metsälehti Makasiini 4/2023) Husqvarna Balance XT2-, Makita Proja Stihl Advance X-treem -raivausvaljaat, “Säätövarat koetuksella” (Metsälehti 13/2023) Husqvarna Techical Lightja Stihl Dynamic GTX2 -turvakengät ”Pitoa ja tukea” (Metsälehti Makasiini 5/2023) Husqvarna Balance XT2 -valjaiden lisävarusteet ”Lisää sahausaikaa” (Metsälehti Makasiini 6/2023 ) Lube-En-voiteluaine ”Öljytön teräketjuöljy yllätti” (Metsälehti 21/2023) MUUT CRX333-invertteri ”Invertterillä akut täyteen” (Metsälehti Makasiini 1/2023) Burrel S12 HD SMS PRO 4G -riistakamera “Monen toimen riistakamera” (Metsälehti Makasiini 3/2023) Ryobi 18 V Oneplus -akkuruisku ”Hirvenkarkottajan äänetön apulainen” (Metsälehti 15/2023) Husqvarna WL81 -työvalo ”Kuutamourakan kirkastaja” (Metsälehti Makasiini 7/2023) Elisa Teltonika FMP100-paikannin ”Automaattinen ajopäiväkirja” (Metsälehti 22/2023)? Husqvarna 540 XP mk3 oli vuoden odotetuimpia uutuuksia. OMA METSÄ » PIKATESTI Metsälehti Makasiini 47 10521_.indd 47 10521_.indd 47 14.12.2023 12.46 14.12.2023 12.46
TOISINAAN minulta kysytään, kannattaako metsä luovuttaa kolmen vuoden välein pieninä osina, ettei menisi lahjaveroa. Vastaan yksiselitteisesti: ei kannata. Jokaisesta metsänosan lahjoittamisesta syntyy kustannuksia: asiakirja-, kaupanvahvistusja lainhuutomaksu tai kiinteistövaihdannan palvelun maksu sekä lohkomiskulu. Saaja kärvistelisi pitkään pienellä pinta-alalla pystymättä hyödyntämään taloudessaan metsätuloa. Pienimmän verovapaan lahjan arvo on 4 999 euroa, mikä tarkoittaa 1–2 hehtaarin kokoista metsäaluetta. Niinpä esimerkiksi 30 hehtaarin alueen siirtämisessä yhdelle jatkajalla menisi 45–90 vuotta. Nuorena pitää siis aloittaa, jos elinaikanaan aikoo metsän osissa ilman veroseuraamuksia lahjoitella. Riskittömintä on laittaa asia kerralla kuntoon. Yhteislahja puolisoille Metsän lahjoittajalla on iso valta lahjan saajaan nähden. Lahjoittaja päättää, muodostuuko lahjoituksessa yksinomistus, puolisoiden yhteinen omistus vai metsäyhtymä. Jos haluat antaa metsää lahjaksi vaikka lapselle ja tämän puolisolle, voit antaa yhteislahjan määräämättä heidän keskinäisiä omistusosuuksiaan. Lahjakirjaan laitetaan silloin määräys ”yhteisesti” ilman murto-osamääräystä. Tällöin myös lapsen puoliso pääsee halvempaan, ensimmäiseen lahjaveroluokkaan. Muutoin hänen lahjaveronsa olisi noin kaksinkertainen verrattuna lapsen lahjaveroon. Omistusta he jatkaisivat tällaisessa metsälahjassa tasaosin (50 % ja 50 %). Lahjana tila tai määräala Omistuksen sujuvuuden vuoksi suosittelen lahjoittamaan saajalle ihan oman metsän joko kokonaisena metsätilana tai määräalana. Metsätilaan saattaa kuulua useita palstoja, eli omilla rajoilla olevia alueita, joilla on kuitenkin sama kiinteistötunnus. Jos et halua lahjoittaa koko metsätilaa, on aika näppärää lahjoittaa kokonaisia palstoja. Määräalan erottamisesta, olipa se erillinen palsta tai muu sovittu alue, tulee lahjan saajalle Maanmittauslaitoksen hinnaston mukainen lohkomismaksu. Murto-osin lähipiirille Jos varoituksistani huolimatta haluat perustaa yhteisomistuksen, on luovutukset tehtävä murto-osin. Useimmiten tällaisen lahjan saajina ovat omat lapset, lapsenlapset tai sisarten lapset. Jos lahjoitat metsän monelle saajalle, esimerkiksi jokaiselle lapselle kolmasosan metsästä, muodostuu metsäkiinteistöstä yhteisomistus, jota käsitellään yhtymänä. Yhtymässä kaikki päätökset edellyttävät yksimielisyyttä. Jos jätät itsellesi vielä osan omistusta, vaikka puolet tilasta, ja lahjoitat esimerkiksi kuudesosan kullekin kolmelle lapselle, olet itsekin lahjoituksessa muodostuneen yhtymän osakas, kuitenkin ilman enemmistöpäätösvaltaa. Yhdessä sopien voidaan antaa valtuuksia ja sopia yhteishallintoon liittyvistä käytännöistä. Korostan kuitenkin, että yksinomistus sujuu yleensä paremmin kuin yhteisomistus. KERRALLA VAI OSISSA? Ajattelitko antaa joululahjaksi metsää? Siinä tulee hiukan kiire, mutta joulun jälkeenkin ehtii hyvin. Metsälahjaa ei kannata pilata kiireellä. TEKSTI PIRJO HAVIA 48 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 10522_.indd 48 10522_.indd 48 14.12.2023 13.28 14.12.2023 13.28
Jos et halua lahjoittaa koko metsätilaa, on aika näppärää lahjoittaa kokonaisia palstoja. tava osuusluku on vähintään ohjesäännön mukaisen pienimmän luovutettavan osuuden suuruinen. Tällä rajoituksella ei ole merkitystä, jos lahjan saaja on jo ennestään yhteismetsän osakas tai lahjoitat kokonaan oman osakastilasi. Jos suunnitelmissasi on oman yhteismetsän perustaminen, voit miettiä, lahjoittaako metsää ennen perustamista vai yhteismetsäosuuksia perustamisen jälkeen. Lahjaveroon tällä ei ole sinänsä merkitystä, koska lahjaveroseuraamus syntyy lahjan arvon mukaan. Isohkoista lahjoista vähennys Lahjan saajalle voi muodostua oikeus metsäverotusta keventävään metsälahjavähennykseen, jos hän on itse maksanut saannostaan lahjaveroa ja jos lahjana saadun metsän metsämaan pinta-ala on niin suuri, että ns. arvostuslain mukaiseksi lahjan laskennalliseksi arvoksi tulee yli 30 000 euroa. Metsälahjavähennystä tuova minimiLahjana yhteismetsäosuuksia Jos olet yhteismetsän osakas, voi lahjoittaminen olla helpompaa. Omista yhteismetsäosuuksista voit lahjoittaa kaikki tai osan, kunhan huolehdit, että lahjoitetSH U TT ER ST O CK IM AG ES Metsälehti Makasiini 49 10522_.indd 49 10522_.indd 49 14.12.2023 13.28 14.12.2023 13.28
pinta-ala vaihtelee kunnittain Etelä-Suomen noin 20 metsämaahehtaarista Pohjois-Suomen 100 hehtaariin. Metsälahjavähennyksestä säädetään tuloverolain pykälässä 55 a-c. Suomen metsäkeskuksen sivuilta löytyy metsälahjavähennyslaskuri, jolla voi laskea lahjasta syntyvän metsälahjavähennyksen ja sen todellisen hyödyn. Laskuri laskee myös syntyvän metsävähennysoikeuden, jos saaja maksaa lahjoittajalle osan metsälahjan arvosta. Jos lahjametsä liitetään yhteismetsään, vähennysoikeus menetetään. Yhteismetsäosuuden lahjastakaan ei synny metsälahjavähennysoikeutta. Hallintaoikeuden eriyttäminen harkiten Lahjoittaja voi pidättää lahjoituksen yhteydessä itselleen metsän hallintaoikeuden eliniäksi tai määräajaksi. Hallintaoikeus antaa lahjoittajalle mahdollisuuden jatkaa tilalla metsätalouden harjoittamista ja myydä puuta lahjoituksen jälkeen kertyneen tuoton verran. Omistajalla ei ole oikeutta myydä puuta eikä toimia metsätalouden harjoittajana lahjametsässä hallintaoikeuden voimassa ollessa. Hallintaoikeuden pidättäminen alentaa laskennallisesti lahjan arvoa ja siten pienentää lahjaveroa. En kuitenkaan suosittele hallintaoikeuden pidättämistä, ellei siihen ole painavia syitä. Hallintaoikeuden voi lahjoittaa eri saajalle kuin omistusoikeuden, esimerkiksi omistusoikeuden lapsenlapsille ja hallintaoikeuden heidän vanhemmalleen. Tämä voi olla suositeltavaa, jos lahjan saajat ovat ala-ikäisiä tai opiskelijoita. Tällöinkin on mielestäni järkevää eriyttää hallintaoikeus vain määräajaksi, ei eliniäksi. Hallintaoikeuden haltija voi milloin tahansa luopua pidätetystä tai saadusta hallintaoikeudesta. Vastikkeetta tapahtuva luopuminen katsotaan uudeksi lahjaksi. Siitä voi myös periä maksun omistajilta, jolloin luopujalle tulee maksettavaksi luovutusvoitonveroa. Lahjakirjan tärkeät merkinnät Kun lahjoitetaan metsää, lahjakirja on tehtävä maakaaren määräämässä muodossa. Jos se tehdään paperilla, on kaupanvahvistajan vahvistettava se. Lahjoituksen voi myös tehdä Maanmittauslaitoksen sähköisessä kiinteistövaihdannan palvelussa, jolloin ei tarvita erillistä kaupanvahvistusta eikä lainhuutohakemusta. Lahjoittajan on tärkeää päättää, katsotaanko lahja ennakkoperinnöksi vai ei. On myös hyvä tiedostaa, että kolme vuotta ennen kuolemaa rintaperillisille annetut lahjat katsotaan aina ennakkoperinnöksi ja otetaan siten huomioon sekä perintöverotuksessa että perinnönjaossa. Lahjoittajan tahto tästä asiasta on syytä kirjata lahjakirjaan rintaperilliselle lahjoitettaessa. Toinen tärkeä asia on lahjoittajan tahto saajan puolison avio-oikeuden suhteen. Tämä tarkoittaa, että sallitaanko metsän mahdollisesti siirtyvän avio-oikeuden nojalla saajan puolison sukuun. Lahjakirjassa voidaan määrätä, että lahjan saajan puolisolla ei ole lahjaan avio-oikeutta. Täysin poissulkeva määräys kirjataan usein näin: ”Lahjan saajan puolisolla ja tulevilla puolisoilla ei ole avio-oikeutta tähän lahjaan, sen sijaan tulleeseen omaisuuteen eikä niiden tuottoon”. Lahjakirjassa ei kuitenkaan voida rajoittaa lahjan saajan omaa määräämisoikeutta. Halutessaan hänellä on aina oikeus vaikkapa lahjoittaa edelleen tai testamentata osa metsästä tai koko metsä omalle puolisolleen. Ennakoi lahjavero laskurilla Samassa lahjakirjassa voidaan luovuttaa useita kiinteistöjä ja usealle saajalle. Myös lahjoittajia voi olla samassa lahjakirjassa useampia, jos he omistavat kiinteistöt yhdessä. Lahjavero määrätään jokaisen lahjoittajan ja lahjansaajan osalta erikseen kaikkien lahjoitettujen kiinteistöjen ja niiden osien yhteisestä arvosta. Lahja muodostuu siis luovuttajaja saajakohtaisesti ja yhteen lahjaan voi sisältyä useita kiinteistöjä. Verohallinnon sivuilta löytyy lahjaverolaskuri, jolla voi ennakoida maksuun tulevaa lahjaveroa. Samassa yhteydessä voi tarkastella myös lahjaverotaulukon progressiivisuutta eri veroluokissa. Lisätietoa: Perintöja lahjaverolaki 3. luku Verohallinnon ohjeet lahjoituksesta: www.vero.fi > Henkilöasiakkaat > Omaisuus > Lahjavero Verohallinnon syventävä ohje lahjan arvostamisesta: www.vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Ohjeet > Maatilan arvostaminen perintöja lahjaverotuksessa Metsäkeskuksen opastava verkkopalvelu: www. metsakeskus.fi > Metsän käyttö ja omistus > Metsätilan omistajanvaihdos > Metsätilan omistajanvaihdos lahjana (Täältä löytyy myös linkki metsälahjavähennyslaskuriin)? l 50 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 10522_.indd 50 10522_.indd 50 14.12.2023 13.28 14.12.2023 13.28
KU VA KI M M O BR A N D T/ CO M PI C JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. ON OLLUT ILO HUOMATA , että metsäalan koulutus toimii kokonaisuudessaan hyvin useimpiin muihin aloihin verrattuna. Kansainvälisesti olemme moniin merkittäviin kilpailijamaihimme verrattuna selkeästi edellä. Historiallisesti metsäalan koulutus nousi vasta 1980-luvulla. Metsänhoitajia ja metsävartijoita, eli nykyisin metsätalousinsinöörejä, alettiin kouluttaa 1800-luvun loppupuoliskolla, mutta valmistuvien määrä oli vaatimaton. METSÄKONEENKULJETTAJIA VALMISTUU nykyisin noin 500 vuosittain. Hyvin koulutettuja alan ammattilaisia. Koulutus on monipuolista ja vaativaa. Perinteisesti mielletään, että koulutus tähtää puunkorjuuseen ja puuntuottamiseen. Sitähän se toki on, mutta koulutus sisältää myös paljon elektroniikan, hydrauliikan, luonnonhoidon, asiakaspalvelun, yrittämisen ja monien muiden kokonaisuuksien hallintaa. Laadukkaan ja monipuolisen koulutuksen ansiosta muut alat työllistävät merkittävän osan metsäkoneenkuljettajatutkinnon suorittaneista. Metsäalalla sitä harmitellaan, mutta on helppo ymmärtää muiden, erityisesti konealojen työnantajia. Jos kykenee käyttämään harvesteria sujuvasti metsäoloissa, pärjää varmasti muuallakin. Työllistyminen on nyt ja myös tulevaisuudessa hyvällä tasolla. Moni metsäkoneenkuljettaja jatkaa opintojaan metsätalousinsinööriksi. Metsätalousinsinöörien työllisyystilanne on myös hyvä. Poikkeuksellisen vahva työllistyminen metsäalalle tulee hieman heikkenemään tulevaisuudessa, koska koulutusmäärät ovat kasvaneet ja suurimmat ikäluokat ovat jo siirtyneet tai siirtymässä eläkkeelle. Koulutuksen laatu on kunnossa, erityisesti perinteisen metsätalouden, puunkorjuun ja luonnonhoidon osalta. Oletan, että tulevaisuudessa parhaat työmarkkinat ovat heillä, jotka keskittyvät opinnoissaan talouteen, myyntiin, lainsäädäntöön ja logistiikkaan. Ymmärrettävästi siitä seuraa myös parhaat mahdollisuudet uralla etenemiseen ja metsäalaa lähellä oleviin tehtäviin. MAATALOUSJA METSÄTALOUSTIETEIDEN maistereilla eli kansankielellä metsänhoitajilla on suhteellisen hyvä työllisyystilanne. Metsäalan tarpeisiin nähden heitä valmistuu yli tarpeen. Minun näkövinkkelistäni opintoihin hakeutuu paljon ekologiasta ja muutoinkin luonnosta kiinnostuneita. Se ei ole pahasta, mutta työmarkkinoiden kysyntä painottuu talouteen, metsäteknologiaan, myyntiin ja loogiseen ajatteluun. He ovat todennäköisesti tulevia johtajia. Suomessa olemme maailman huipulla metsäkoneiden valmistuksessa, muussa metsäalan teknologiassa, metsänarvioinnissa (kokonaisuudessaan) ja metsäteollisuudessa. Oletan, että säilytämme hyvän asemamme. Metsäalan koulutusta on kehitetty systemaattisesti jo pitkään. Sen takia meidän tilanteemme on hyvä moniin muihin aloihin verrattuna, joista monilta systemaattinen kehittäminen on jäänyt liian vähälle. Toki meilläkin on ongelmia rahoituksen kanssa. Aikuiskoulutusta on liian vähän. Muissa merkittävissä metsätalousmaissa yliopistokoulutus on yleensä kilpailukykyistä, mutta metsäkoneenkuljettajakoulutus vaatimatonta. MINNE UNOHDIN METSURIT. Heitä valmistuu aivan liian vähän, mikä johtuu pienistä hakijamääristä. Sille emme voi mitään. Työllisyystilanne on hyvä. Laadukas koulutus on myös metsätalousyrittäjälle tärkeää – se nostaa työn tuottavuutta ja laatua. Siten nousee myös metsätalouden kannattavuus. ? l Metsäalan koulutus toimii Oletan, että tulevaisuudessa parhaat työmarkkinat ovat heillä, jotka keskittyvät opinnoissaan talouteen, myyntiin, lainsäädäntöön ja logistiikkaan. RAHAPUU KOLUMNI Metsälehti Makasiini 51 10556_.indd 51 10556_.indd 51 15.12.2023 13.06 15.12.2023 13.06
Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 66,61 ? 69,88 ? 57,73 ? 23,76 ? 25,71 ? 24,72 ? Uudistushakkuu 68,63 ? 71,03 ? 61,09 ? 25,58 ? 27,19 ? 26,94 ? Harvennushakkuu 62,49 ? 64,31 ? 50,43 ? 23,78 ? 25,11 ? 24,40 ? Ensiharvennus 45,62 ? 46,51 ? 38,52 ? 19,12 ? 19,98 ? 19,41 ? ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 70,27 ? 72,12 ? 56,31 ? 23,92 ? 26,42 ? 25,16 ? Uudistushakkuu 71,67 ? 72,76 ? 59,03 ? 24,90 ? 27,62 ? 26,98 ? Harvennushakkuu 66,19 ? 67,34 ? 49,10 ? 23,93 ? 25,13 ? 24,78 ? Ensiharvennus KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 69,70 ? 71,57 ? 51,22 ? 24,39 ? 25,94 ? 25,39 ? Uudistushakkuu 71,92 ? 72,62 ? 54,52 ? 25,62 ? 27,44 ? 27,56 ? Harvennushakkuu 66,08 ? 67,02 ? 47,30 ? 24,80 ? 25,31 ? 25,65 ? Ensiharvennus 43,54 ? 19,45 ? 20,71 ? 20,04 ? VIIKKO 49 JUNNIKKALA Oy:n Oulun uudella sahalla menivät ensimmäiset tukit teristä läpi joulukuun alussa. Uuden sahan ylösajo on prosessi, joka alkaa hitaasti ja kiihdytys kestää pitkään. Kun laitos käy täysillä kahta vuoroa viitenä päivänä viikossa joskus puolen vuoden kuluttua, niin tukkia menee vuositasolla 700 000 kuutiota. Sahayhtiön metsäjohtaja Jussi Joensuu kertoo, että puunostot Ouluun alkoivat jo kevättalvella, korjuut marraskuussa. Talvipuukauppaa käydään edelleen, puuta tarvitaan lisää etenkin ensi kesälle. Pohjois-Suomen haastaja Puunhankintaa on laajennettu Kemin– Tornion tasalle, Koillismaalle ainakin Taivalkoskelle saakka, Kainuussa Puolangalle ja Paltamoon. Vaikka Junnikkala on puunhankinnassa eittämättä haastaja, kaikki ei ole muilta pois. ”Eteläinen Lappi, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu ovat alueita, missä puuvarat mahdollistavat korjuumäärien noston”, Joensuu sanoo. Jokin osa uuden sahan tehokkuudesta valuu kantohintoihin. Kilpailijoiden housut tutisevat, sillä puunhankinnassa ei ole tyhjiä alueita. Laitatteko Pohjois-Suomen puumarkkinat uusiksi? POHJOIS-SUOMEN PUUMARKKINAT UUSIKSI? Junnikkalan uutta Oulun-sahaa ja sen puunhankintaa ajetaan ylös. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVA ANTTI J. LEINONEN TALOUS » PUUMARKKINAT 52 Metsälehti Makasiini 10524_.indd 52 10524_.indd 52 15.12.2023 15.12 15.12.2023 15.12
SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 66,52 ? 68,45 ? 58,88 ? 24,07 ? 25,43 ? 25,81 ? Uudistushakkuu 68,38 ? 69,70 ? 62,35 ? 25,11 ? 26,47 ? 27,62 ? Harvennushakkuu 61,59 ? 62,19 ? 51,48 ? 24,21 ? 25,56 ? 25,96 ? Ensiharvennus 47,41 ? 47,03 ? 38,54 ? 19,80 ? 19,73 ? 19,63 ? KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 69,92 ? 71,01 ? 62,01 ? 25,53 ? 26,89 ? 26,92 ? Uudistushakkuu 71,45 ? 71,92 ? 64,66 ? 27,24 ? 28,23 ? 28,74 ? Harvennushakkuu 65,47 ? 66,04 ? 54,09 ? 25,99 ? 26,37 ? 27,19 ? Ensiharvennus 49,41 ? 19,99 ? 22,42 ? 21,08 ? ?? NOUSUSSA ?? LASKUSSA ? ei vertailutietoa ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 64,82 ? 65,27 ? 40,94 ? 23,90 ? 23,96 ? Uudistushakkuu 66,08 ? 66,16 ? 42,37 ? 25,74 ? 25,77 ? Harvennushakkuu 61,88 ? 61,77 ? 38,57 ? 23,71 ? 23,40 ? Ensiharvennus 47,71 ? 19,24 ? 19,08 ? KAINUUKOILLISMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 60,62 ? 60,72 ? 21,56 ? 21,58 ? 21,62 ? Uudistushakkuu 62,93 ? 62,17 ? 23,19 ? 23,43 ? 24,54 ? Harvennushakkuu 57,65 ? 57,48 ? 22,04 ? 21,49 ? 21,22 ? Ensiharvennus 40,01 ? 17,45 ? 16,69 ? POHJOISPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 66,41 ? 67,34 ? 48,17 ? 25,73 27,82 ? 24,87 ? Uudistushakkuu 68,78 ? 69,09 ? 28,10 ? 29,74 ? 26,83 ? Harvennushakkuu 62,10 ? 62,25 ? 43,63 ? 25,09 ? 26,26 ? 23,84 ? Ensiharvennus 54,08 ? 20,49 ? 19,61 ? LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 58,51 ? 59,52 ? 22,16 ? 21,30 ? 20,10 ? Uudistushakkuu 59,86 ? 62,58 ? 25,22 ? 23,47 ? Harvennushakkuu 57,46 ? 55,91 ? 21,55 ? 19,34 ? Ensiharvennus 19,37 ? 16,22 ? Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi ”On selvää, että tällä sahalla on vaikutusta, mutta olisi liioiteltua sanoa, että laitamme markkinoita uusiksi.” Haketta ja kuitua teille, tukkia meille Tukkien pinnoista tuleva sahahake on sellutehtailla haluttua. Lähin sellainen on muutaman kilometrin päässä olevalla Stora Ensolla. Yhteys Stora Enson uudistettavaan kartonkikoneeseen on vaivaannuttava kysymys, mutta yhteiset puunhankintaintressit ovat ilmeiset – tukit meille ja kuidut teille. Tosin Stora Ensolla on omastakin takaa mäntysaha Kemissä. Toinen ilmeinen taho on Metsä Groupin Kemin-tehdas. ”Edellytykset ovat hyvät. Firmat tekevät yleensä ostoja, myyntejä ja vaihtoja”, Joensuu pyörittelee. Viitonen kääntäisi suunnan Oulun-saha lisää tukkikilpailua etenkin Meri-Lapissa, jossa ennestään vahvoja ostajia ovat kaksi tervolalaista sahaa, Stora Enson Kemin-saha, useat ruotsalaissahat ja Metsä Group. Metsänhoitoyhdistys Lapin johtaja Veijo Ekonoja kuvaa Meri-Lapista ja länsirajalta Ruotsiin meneviä tukkimääriä huomattaviksi. Halpa kruunu ei ole vienyt Ruotsilta ostovoimaa, sillä sahatavara myydään maailmalle euroissa ja dollareissa. Suomen-puu ostetaan euroissa. Ekonoja korostaa puukaupan kokonaisuutta, jossa vaikuttavat mitat, katkonta ja hinta. ”Lapissa on lyhyt puu. Sillä on iso merkitys, että kaikki lyhyet, alle neljän metrin katkontapituudet ovat käytössä.” Hän uskoo, että viitonen kantohintaan lisää alkaisi kääntää tukkivirtojen suuntaa.? l ”Viitonen lisää kantohintaan alkaisi kääntää tukkivirtojen suuntaa.” Metsälehti Makasiini 53 10524_.indd 53 10524_.indd 53 15.12.2023 15.12 15.12.2023 15.12
KUUKAUDEN PUUKAUPPA KUUKAUDEN PUUKAUPPA Puukauppatilastossa esitetään Metsäteol lisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Tiedot kerätään viikoittain. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ Milj.m 3 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 .. 2023 2022 500000 1000000 1500000 2000000 2500000 500000 1000000 1500000 2000000 .. Viikko 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 KESKISUOMALAINEN metsänomistaja pani marraskuussa myyntiin harvennusvaltaisen leimikon. Siihen kuului vajaa puoli hehtaaria päätehakkuuta, nelisen hehtaaria varttuneen kasvatusmetsän harvennusta ja seitsemän hehtaaria ensiharvennuksia. Leimikon puumääräksi arvioitiin runsaat 800 kuutiota. Metsänomistaja pyysi tarjouksia eri ostajaehdokkailta. Tarjouksia tuli yhteensä neljä kappaletta – kahdelta isolta metsäyhtiöltä, yksityisen sahayhtiön puunostajalta ja metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelulta. Tarjouksia vertailtuaan metsänomistaja päätyi tekemään kaupat toisen ison metsäyhtiön kanssa. Myyntipäätöksen perusteena olivat sekä tarjouksen hyvät yksikköhinnat että aiemmat myönteiset kokemukset yhtiön tavasta toimia. Puukauppa solmittiin marraskuun lopulla. Leimikko on tarkoitus korjata vielä tämän talven aikana.? l HYVÄT KOKEMUKSET RATKAISIVAT Marraskuussa myyty leimikko on tarkoitus korjata vielä kuluvan talven aikana. MIKKO RIIKILÄ 11 HEHTAARIN LEIMIKKO KESKI-SUOMESSA PÄÄTEHAKKUU, 0,5 HA PUUTAVARALAJI MÄÄRÄ, M 3 HINTA, €/M 3 YHTEENSÄ, € Kuusitukki 100 71 7 100 Kuusikuitu 20 26 520 Mäntytukki 10 69 690 Mäntykuitu 3 26 78 Koivutukki 5 57 285 Koivukuitu 5 26 130 Laho kuusi 2 17 34 HARVENNUSHAKKUU, 4 HA PUUTAVARALAJI MÄÄRÄ, M 3 HINTA, €/M 3 YHTEENSÄ, € Kuusitukki 30 67 2 010 Kuusikuitu 65 26 1 690 Mäntytukki 20 65 1 300 Mäntykuitu 40 26 1 040 Koivutukki 15 43 645 Koivukuitu 160 26 4 160 ENSIHARVENNUS, 7 HA PUUTAVARALAJI MÄÄRÄ, M 3 HINTA, €/M 3 YHTEENSÄ, € Kuusikuitu 80 22 1 760 Mäntykuitu 100 22 2 200 Koivukuitu 160 22 3 520 Kauppa yhteensä 815 m 3 27 162 € TALOUS » PUUMARKKINAT 54 Metsälehti Makasiini 10524_.indd 54 10524_.indd 54 15.12.2023 15.13 15.12.2023 15.13
KUUKAUDEN TILAKAUPPA KESKI-SUOMESSA myytiin hiljattain 35 hehtaarin metsätila. Syynä kauppaan oli tarve purkaa yhteisomistus. Tila sijaitsee keskeisellä paikalla valtatien varrella. Tila on lähes kokonaan metsämaata, mutta maasto on suurelta osin jyrkähköä rinnettä. Rinnemaaston takia puunkorjuu ja kaikki muukin toiminta on tavanomaista vaikeampaa. Tuoreen tila-arvion mukaan puumäärä on noin 4 500 kuutiota eli 129 kuutiota hehtaarilla. Tukkipuun osuus on 28 prosenttia. Poikkeuksellista on, että puustosta suurin osa on koivua. Kuusta on toiseksi eniten, mäntyä on vain nimeksi. Yleisin kehitysluokka on ylispuustoinen taimikko, jota on 11 hehtaaria. Istutetun, varttuneen rauduskoivikon alla kasvaa 5–7 metrin pituista, luontaista kuusikkoa. Varttunutta kasvatusmetsää on kymmenen ja nuorta kasvatusmetsää kahdeksan hehtaaria. Heti uudistettavaa on runsas kolme hehtaaria. Loppuala koostuu pienestä aukeasta alasta ja vakiintuneesta taimikosta. Maapohjat ovat lähes kokonaan hyväkasvuista kangasmaata, suurin osa tuoretta ja lehtomaista kangasta. Kuivaa ja kuivahkoa kangasta on reilu hehtaari. Tilahinnoittelun summa-arvo oli noin 261 000 euroa, mikä koostuu maapohjan 19 000 euron, taimikoiden 33 000 euron ja puuston 209 000 euron arvoista. Tilan arvosta siis 80 prosenttia oli puustossa, 13 prosenttia taimikoissa ja vain seitsemän prosenttia maassa. Välittäjän arvion mukaan välittömiä hakkuutuloja kertyisi päätehakkuista ja koivuylispuiden poistosta noin 87 000 euroa. Kasvatusmetsien puuston arvo oli 76 000 euroa ja puuston odotusarvolisä 46 000 euroa. Tilan hintapyyntö oli 216 000 euroa. Tarjouksia tuli vain kaksi. Ostaja on Tauno Tönningin säätiö, joka tukee erityisesti Oulun yliopiston tutkimustoimintaa. Säätiöllä on kaikkiaan yli tuhannen hehtaarin metsänomistus. Kauppahinta oli 231 500 euroa. Hehtaarihinnaksi tulee 6 600 euroa ja kuutiohinnaksi 51 euroa. ”Kauppahinta vastaa hyvin nykyistä markkinoiden hintatasoa”, tila-arvioon perehtynyt Hannu Liljeroos toteaa.? l Kelpo tilasta vain kaksi tarjousta PINTA-ALA 35 hehtaaria kokonaan metsämaata: 11 hehtaaria ylispuustoista taimikkoa, 10 hehtaaria varttunutta ja 8 hehtaaria nuorta kasvatusmetsää, uudistuskypsää 3 hehtaaria, loput taimikkoa ja pieni aukea PUUSTO 4 500 kuutiota, tukkiprosentti 28, puustoa keskimäärin 129 kuutiota hehtaarilla KAUPPAHINTA 231 500 euroa, 6 614 euroa hehtaarilta, 51,4 euroa kuutiolta Osin rinteessä sijaitsevalla metsätilalla puunkorjuu ja muukin toiminta on tavallista vaikeampaa. Tilan tyypillinen näkymä, koivuylispuustoa luontaisen kuusialikasvoksen yllä jyrkässä rinteessä. KA RI JE SK A N EN TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA 10524_.indd 55 10524_.indd 55 15.12.2023 15.13 15.12.2023 15.13
Maakunta Kaupan, kpl Myyty, kpl Myyty, ha Taimikot, % Hakkuukypsät, % Puusto, m3/ha Tukki, % €/ha €/m3 Kerroin * Varsinais-Suomi 33 26 593 27 23 118 40 7038 59 1,11 Satakunta 47 36 892 22 18 120 39 6387 53 1,03 Häme-Uusimaa 69 54 1342 22 19 134 42 7906 59 1,13 Etelä-Karjala 62 47 987 29 16 116 38 6125 53 0,99 Kymenlaakso 47 40 980 32 11 112 36 5999 54 1,02 Pirkanmaa 95 88 2375 23 13 127 37 6305 50 1,08 Etelä-Savo 98 81 2533 27 11 118 37 6549 55 0,96 Eja K-Pohjanmaa 171 127 3051 21 16 111 31 4377 39 0,97 Keski-Suomi 136 112 3461 25 11 115 34 5626 49 0,97 Pohjois-Savo 123 94 2920 24 14 124 37 6160 50 0,99 Pohjois-Karjala 143 114 3341 23 16 124 36 6164 50 0,98 Kainuu 108 76 2929 17 8 101 28 3285 32 0,95 Pohjois-Pohjanmaa 201 140 5006 27 11 83 21 2771 34 1,01 Lappi 149 99 4263 22 11 78 18 2021 26 0,94 Koko maa 1482 1134 34673 107 32 4821 45 Lisäys marraskuu 176 127 4038 METSÄTILAKAUPAT TAMMI–MARRASKUUSSA 2023 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Hintataso noussut vähän viime vuodesta. Institutionaaliset sijoittajat solmineet yli puolet kaikista kaupoista. Hintataso laskenut selvästi viime vuodesta. 3 3 1 2 1 2 3 TILAKAUPPAVUOSI on loppusuoralla. Hannu Liljeroosin metsätilakauppojen seurannassa hintakertoimet ovat tulleet viime vuoden tilastoon verrattuna alaspäin 10–20 prosenttia. ”Se osoittaa, että kantohintojen ja muiden hinnoittelutekijöiden arvojen nousut eivät ole siirtyneet suoraan kauppahintoihin”, Liljeroos sanoo. Tilakauppojen määrä on likimain sama kuin vuosi sitten, mutta kauppojen pinta-ala on pudonnut kymmenisen prosenttia. Liljeroosin mukaan kokonaisalan supistuminen johtuu siitä, että Pohjois-Suomessa on tehty kauppoja viimevuotista vähemmän ja vastaavasti Etelä-Suomessa enemmän. Etelässä kauppaa käydään pienemmistä, mutta hehtaarihinnaltaan kalliimmista tiloista. Instituutioiden ostohalut ovat vähentyneet oleellisesti vuodentakaisesta. Tämän hetken kuumin ostaja on metsätalousyhtiö Tornator. Tämän vuoden aikana se on käyttänyt Liljeroosin tilastoimissa kaupoissa ostorahaa noin 29 miljoonaa euroa. Lisäksi yhtiö solmii suoria kauppoja ilman julkisuutta. Tilakauppaseurannassa yksittäiset kunnat ja seurakunnat ovat olleet usein esillä jo muutaman vuoden ajan, ja myyjäpuolella. ”Syynä lienee rahan tarve. Ei voi sanoa, että myynnit olisivat tänä vuonna lisääntyneet”, Liljeroos toteaa. Kunnat omistavat metsiä noin 440 000 hehtaaria ja seurakunnat noin 170 000 hehtaaria. Se on pari prosenttia metsien kokonaisalasta, joten myyntien vilkastuminen tuskin muuttaisi tilamarkkinoiden kokonaiskuvaa.? l MIKKO HÄYRYNEN TILAKAUPPA VÄHENTYNYT POHJOISESSA Kauppoja on tehty saman verran kuin vuosi sitten, mutta pinta-aloissa on pudotusta. 56 Metsälehti Makasiini TALOUS » TILAKAUPPA 10524_.indd 56 10524_.indd 56 15.12.2023 15.13 15.12.2023 15.13
SÄHKÖLLÄ toimiva kiinalainen klapikone, Kellfri KW 340, maksaa vajaat 4 000 euroa. Se on noin kolmannes samat työvaihteet tekevien läntisten koneiden hinnasta. Alkajaisiksi on syytä korostaa, ettei Kellfritä ole järkeä verrata vaikkapa Pilkemasterin kaltaisiin ammattilaissarjan koneisiin. Olennaisempi kysymys on, suoriutuuko kone sille tarkoitetusta tehtävästään – päivän kokeilun perusteella näyttäisi siltä. Omintakeinen katkontasaha Kiinalaiskoneessa rankojen katkonta on ratkaistu omintakeisesti. Kahden kilowatin sähkömoottorisaha on kiinnitetty vieterillä vaimennettuun keinualustaan, jota kallistamalla sahausliike tehdään. Ratkaisu on yksinkertainen ja edullinen. SAAKO HYVÄÄ HALVALLA? KELLFRI KW340 Sähkömoottori: 4 kW, 3-vaihesähkövirtaa Sulake: 16 A Sylinterin halkaisuvoima: 7 tn Hydrauliikkaöljysäiliö: 35 l Öljyntuotto: 26 l/min Halkaisu: 2:een tai 4 osaan Halkaisupituus: 15–60 cm Puun enimmäishalkaisija: 28 cm Katkaisusaha: 2 kW Terälaipan pituus: 16” Ketjujako: ,325 Koneen pituus/leveys/korkeus :3 m/1,1m/1,25 m Hinta veroineen: alle 4 000 € Maahantuonti: Kellfri Oy Valmistusmaa: Kiina Siitä koetamme saada selkoa tässä jutussa. Joka tapauksessa hinta on Kellfrin klapikoneen ehdoton valtti. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN Tarvittaessa saha on helppo vaihtaa, jos alkuperäinen särkyy. Otaksuttavasti muutkin kuin Kellfrin sähkösahat istuvat samaan kiinnikkeeseen. Sahan irrottaminen ketjun teroittamista tai vaihtoa varten on suhteellisen helppoa. Sahan pidikkeen kiinnityspultit kannattaa tosin vaihtaa lyhyempiin. Metsälehden kokeiltavana olleessa koneessa saha oli kiinnitetty hiukan hutiloiden, joten terälaipan paluuliike ulottui metalliseen teräsuojaan asti. Tiedossa olisi ollut isohkosti ketjun viilaamista, jos pyörivä terä olisi osunut teräsuojaan. Onneksi sahan kiinnitys oli helppo korjata. Sähkösahan teho riitti hyvin katkaisusahauksiin, vaikka kokeilun aikana pakkasta oli reilut parikymmentä astetta ja puut jäässä. Tuotetietojen Kellfrin klapikone katkoo ja halkoo rangat. Kone suoriutui mukiinmenevästi 20 asteen pakkasellakin. Metsälehti Makasiini 57 TALOUS » KOKEILU 10524_.indd 57 10524_.indd 57 15.12.2023 15.13 15.12.2023 15.13
mukaan koneeseen on tarjolla myös 2,4 kilowatin katkaisusaha. Käyttöohjeen mukaan konetta saa käyttää vain yksi ihminen. Se ei kuitenkaan onnistu. Koska rangan pidikettä ei ole, ranka alkaa viimeisten katkaisujen aikana pyöriä terää vasten, ellei sitä pidellä käsivoimin. Siihen eivät yhden tekijän kädet riitä, koska sahan käyttöön tarvitaan jo molemmat kädet. Jouhevimmin klapien tekeminen sujuu, kun koneen käyttäjällä on apulainen. Tämä nostelee rankoja koneelle ja pitelee katkottavaa rankaa sahauksen aikana. Halkaisuvoimaa seitsemän tonnia Klapien halkaisusylinteri on käsikäyttöinen. Se on helppokäyttöinen ja varmatoiminen. Sylinterin laukaisuvipu on hyvin käden ulottuvilla. Halkaisukaukalon muotoilu vaikuttaa onnistuneelta. Katkaisun jälkeen kaukaloon putoavilla pölkyillä ei ollut taipumusta pyörähtää poikittain vaan ne asettuivat halkaisuasentoon. Halkaisusylinteri työntää pölkkyä terää vasten, joka halkoo puut joko kahteen tai neljään osaan. Halkomaterän korkeus on säädettävissä halottavien pölkkyjen mukaan. Sylinterin seitsemän tonnin työntövoima riitti 20–30-senttisten pölkkyjen halkaisuun. Kiireiselle klapintekijälle sylinterin liike on hidas. Lisävarusteena on saatavilla viiteen tai seitsemään ja puoleen metriin yltäviä klapikuljettimia, joiden hinta on tuhanHalkomaterän korkeus on säädettävissä pilkottavien pölkkyjen läpimitalle sopivaksi. Katkaisusahan käsittelyyn tarvitaan kaksi kättä. Näin rangan pitelyyn tarvitaan apuhenkilö. Lisävarusteena saatavilla on viiden tai seitsemän metrin klapikuljetin, meillä ei ollut sellaista käytössämme. HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! Uniforest Suomessa: Oy STALLGÅRDEN ASTRA Ab Puh. + 358 45 149 5494 | E uniforest@stallgarden.fi | www.uniforest.com 58 Metsälehti Makasiini TALOUS » KOKEILU 10524_.indd 58 10524_.indd 58 15.12.2023 15.13 15.12.2023 15.13
nen euron kieppeillä. Toimiva kuljetin helpottaa isompien klapierien tekemistä. Kiireettömälle omakotiasujalle Kellfrin klapikone toimi ennakkoluulojamme paremmin. Kuormittavinta on sahan käyttö. Sitä haittaa takakahvan sivussa oleva turvapainike, joka on painettava alas ennen kuin ”kaasuliipaisinta” voi painaa. Halkaisusylinterin ohjauskahva on hyvin käden ulottuvilla ja kevyt käyttää. Mitään erityisen heppoisia ratkaisuja koneessa ei huomattu. Eikä siinä kovin monta särkymiselle altista kohtaa olekaan. Aina voi toki miettiä, kestävätkö kiinalaisvalmisteinen sähkömoottori ja hydraulisylinteri. Entä koneen rakenteet? Näihin kysymyksiin ei yhden päivän kokeilun perusteella saatu vastauksia. Hintansa ansiosta Kellfri voisi palvella puulämmitteisen omakotitalon asujaa. Parin kolmen päivän leppoisa keväinen urakka seuraavan talven klapien tekemiseksi voisi luontua tällaiselle koneelle. Jos sen sijaan toivoo löytävänsä ammattilaissarjan klapikoneen kolmanneksella niiden hinnasta, pettyy varmasti. Urakkakoneeksi Kellfristä ei ole.? l Rangat katkaistaan keinualustaan kiinnitetyllä erillisellä sähkömoottorisahalla. Hydraulisylinteri puristaa pölkkyjä halkomateriä vasten enimmillään seitsemän tonnin voimalla. Kellfrin koneet valmistetaan Kiinassa ja brändätään Ruotsissa. Suomeen tuodut koneet kootaan Laukaassa. Koneen voimanlähteenä on neljän kilowatin sähkömoottori, joka käyttää kolmevaihevirtaa. Katso video Metsälehti.fi HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! Uniforest Suomessa: Oy STALLGÅRDEN ASTRA Ab Puh. + 358 45 149 5494 | E uniforest@stallgarden.fi | www.uniforest.com 10524_.indd 59 10524_.indd 59 15.12.2023 15.13 15.12.2023 15.13
Typpilannoitus on tehokkain metsän kasvua lisäävä metsänhoidollinen toimenpide kivennäismailla. Yaran metsälannoitteet sisältävät myös booria metsän terveellisen kasvun ylläpitämiseksi. YaraMila METSÄN NP -kasvatuslannoite on kehitetty kuusikoiden ja sekapuustojen lannoitukseen. Se sisältää typen ja hidasliukoisen fosforin lisäksi runsaasti booria.YaraBela METSÄSALPIETARI on kivennäismaan männiköiden kasvatuslannoite, joka sisältää typen lisäksi kaliumia ja booria. Miksi lannoittaisin metsääni? • Parantaa puuston kasvua ja puun laatua. • Saat noin 15–20 kuutiometriä lisää puuta hehtaarille. • Lyhyempi kiertoaika ja harvennusväli. Pääset toteuttamaan hakkuut aikaisemmin. • Lisäät hiilensidontaa. Hyvin kasvava metsä sitoo enemmän hiilidioksidia. • Kustannukset voi vähentää metsäverotuksessa kertapoistona. yara.fi/metsa Tilaa metsänlannoitus YaraMila METSÄN NP tai YaraBela METSÄSALPIETARI -lannoitteilla vähintään 10 hehtaarille 31.12.2023 mennessä ja osallistu arvontaan, jossa on pääpalkintona Husqvarna-raivaussaha. Lisäksi arvotaan 10 kpl Polar-urheilukelloja. Osallistu: yara.fi/metsaarvonta Metsänlannoitus – tuottava sijoitus ja ilmastoteko Yara_elokuu23_Metsalehti_Makasiini_210x270_v3.indd 1 Yara_elokuu23_Metsalehti_Makasiini_210x270_v3.indd 1 18.8.2023 13.34 18.8.2023 13.34 10524_.indd 60 10524_.indd 60 15.12.2023 15.13 15.12.2023 15.13
LUONNOSSA » KOLUMNI METSÄTIETEEN PÄIVÄN 2023 aiheena oli ”Ilmastonmuutos metsässä”. Metsätaloudessa osataan pitkien kiertoaikojen vuoksi luonnostaan huomioida pitkä aikaväli: nykyiset metsämme ovat tulosta menneiden sukupolvien metsien käsittelyn päätöksistä. William MacAskill kertoo kirjassaan ”Ihmiskunnan tulevaisuuden historia”, että epävarmuus tulevaisuudesta voi johtaa epätietoisuuteen parhaista poluista. Hänen mukaansa voimme kuitenkin tehdä kolmea asiaa: voimme ryhtyä nyt toimiin, joiden hyvyydestä voimme olla suhteellisen varmoja, voimme lisätä käytössämme olevia vaihtoehtoja ja voimme pyrkiä oppimaan lisää. Käyttökelpoisia ovat esimerkiksi toimet, jotka ovat hyviä monissa kehityskuluissa, ja reitit, jotka pitävät pitempään auki eri vaihtoehtoja. Varovaisuusperiaatteen ja riskien hallinnan periaatteen mukaan epävarmaakin tietoa voi kannattaa huomioida nyt, jos asian tulevaisuudessa mahdollisesti toteutuva vaikutus on suuri tai pitkäaikainen. Metsätalouteen sovellettuna ennakointiajattelu näyttäisi johtavan siihen, että meidän on tehtävä valintoja – esimerkiksi painotetaanko metsäpolitiikassa ilmastonmuutoksen ja luontokadon osalta niiden hillintää vai niihin sopeutumista. Hyvä esimerkki on kiistely hiilinieluista ja -varastoista – kumpi on tärkeämpi tavoite juuri nyt? Politiikkakeskustelua ymmärtääkseen pitää tietää kunkin keskustelijan taustaoletukset ja painotukset. NYT SYNTYVIEN PUIDEN elinaikana ilmasto tulee muuttumaan nopeasti, samoin kuin puiden kasvua uhkaavat riskit ja niiden todennäköisyydet. Uskomme, että tulevassa ilmastossa keskeiset ekosysteemien toiminnallisuudet säilyvät sitä todennäköisemmin, mitä monipuolisempi metsäluontomme on: mitä enemmän on yksilöiden, lajien ja luontotyyppien vaihtelua. Evoluutiolla eli lajien sopeutumiskehityksellä on silloin paremmat toimintaedellytykset. Hyvä suojelualueverkosto ylläpitää lajien monimuotoisuutta ja mahdollistaa siirtymisen kohti pohjoista. Tulokaslajit voivat olla myös hyödyllisiä. Lajien siirtymistä voidaan auttaa. SEKAMETSIEN KASVATUSTA tarjotaan nyt apukeinoksi moneen tarpeeseen, kuten metsien kasvun ja terveyden ylläpitoon, tuotevalikoiman monipuolistamiseen ja virkistyskäytön edellytysten parantamiseen. Sekapuustoisuutta voidaan suosia pääpuulajien valinnan lisäksi säästöpuuryhmissä ja muissa erityiskohteissa, joissa myös taloudellisesti vähäarvoiset lehtipuut saavat varttua vanhoiksi arvopuiksi. Esimerkiksi metsälehmusta, pyökkiä, tammea ja vaahteraa voidaan kokeilla kasvattaa maan eteläosassa. Näille lajeille tarvittaisiin metsänhoito-ohjeita, viljelykokeiluja, jalostusta sekä siemenja taimituotantoa. Meidän olisi hyvä pitää auki mahdollisimman monipuoliset mahdollisuudet käyttää metsiä eri tarkoituksiin unohtamatta metsäteollisuudenkaan tulevia tarpeita, koska tuotetulla puulla ei ole arvoa ilman markkinoita. Ennakoinnin epävarmuuksista huolimatta tulevaisuuden ihannemetsät ovat todennäköisesti terveitä, monimuotoisia ja monitoiminnallisia.? l Pidetään mahdollisuudet avoinna Hyvä esimerkki on kiistely hiilinieluista ja -varastoista: kumpi on tärkeämpi tavoite juuri nyt? ANNELI JALKANEN Kirjoittaja on tiedeviestintää harrastava metsänomistaja ja metsäntutkija. Metsälehti Makasiini 61 10547_.indd 61 10547_.indd 61 15.12.2023 13.24 15.12.2023 13.24
RAIVAA ITSESI KUNTOON » RAIVAUSSAHAN kahvoissa vietetyn päivän jälkeen metsänomistajan kehon ja mielen valtaa usein erityisen hyvä olo. Kroppa on saanut liikettä ja oman työn jälki näkyy. Ajatuksissa voi käydä sekin, että tästä on seuraavan sukupolven aikanaan hyvä jatkaa. Mutta miten voisi näyttää kaverillekin, että metsänhoitotyöt ovat hyvää kuntoilua? Tämän suuntaisista ajatuksista polkaistiin vuonna 2021 Etelä-Pohjanmaalla käyntiin ”Raivaa itsesi kuntoon” -hanke. ”Metsän taloudellinen merkitys on pienentynyt, eikä raha ole kaikille riittävä kannustin lähteä metsänhoitotöihin”, kertoo hankkeen isä, projektipäällikkö Juha Viirimäki Metsäkeskuksesta. Ihmisillä on kuitenkin aiempaa enemmän vapaa-aikaa ja kiinnostusta oman hyvinvoinnin edistämiseen. ”Nykyisin on trendi, että liikuntasuorituksia mitataan urheilukellon kanssa. Ajattelin, että metsätyösuorituksen ja sen terveyshyötyjen mittaaminen voisi motivoida uusia ihmisiä metsänhoitoon.” Viirimäen idea kantoi myös rahoittajan suuntaan, sillä ely-keskus myönsi hankkeelle sadan prosentin rahoituksen. Budjetti oli noin 150 000 euroa. Metsäkeskuksen kaveriksi hankkeeseen tuli Seinäjoen ammattikorkeakoulu (Seamk), josta saatiin tarvittavaa osaamista hyvinvointija IT-teknologian aloilta. ”Pääpointtina oli osoittaa metsänhoitotöiden tehokkuus muihin testihenkilöiden harrastamiin lajeihin verrattuna”, kertoo hyvinvointiteknologian kehittämispäällikkö Sami Perälä Seamkista. ”ERITTÄIN HYVÄÄ LIIKUNTAA” Metsänhoitotyöt osoittautuivat erinomaiseksi peruskuntoharjoitteluksi kaikenkuntoisille liikkujille. ”Raivaustyö voi korvata harjoitteena esimerkiksi hiihdon tai pyöräilyn.” Raivaa itsesi kuntoon -hanke syntyi Juha Viirimäen ajatuksesta osoittaa mittareiden avulla, kuinka hyvää kuntoliikuntaa metsänhoitotyöt ovat. TEKSTI SAMI KARPPINEN M IK A PU K K IN EN 62 Metsälehti Makasiini 10549_.indd 62 10549_.indd 62 15.12.2023 13.55 15.12.2023 13.55
AEROBINEN KYNNYS: Syketaso, jonka ylityttyä maitohapon määrä veressä alkaa nousta, mutta elimistö pystyy poistamaan sitä nopeammin kuin tuottamaan. ANAEROBINEN KYNNYS: Syketaso, jolla elimistö saa vähemmän happea kuin tarvitsee. Tällöin elimistö ”menee hapoille”. Sopiva syke peruskuntoiluun Testihenkilöiksi valikoitui kaksikymmentä lähtötasoltaan erilaista metsänomistajaa. Mukana oli niin urheilijataustaisia metsäammattilaisia kuin metsureita, kuntourheilijoita ja vasta-alkajia. ”Jokaiselle testihenkilölle määritettiin hankkeen alussa sekä anaerobinen että aerobinen kynnys mittaamalla se Kuortaneen urheiluopistolla”, Perälä kertoo. Kuortaneella osallistujia kannustamassa oli myös hankkeen suojelijana toiminut Juha Mieto. Aktiiviuransa jälkeen metsätöitä kuntoilumuotona liputtaneen Miedon läsnäolo jäi osallistujien mieleen. ”Siellä piti mennä hitaasti kiiruhtaen ja lopulta juosta neljä kilometriä. Välillä tehtiin veren maitohappomittauksia ja seurattiin sykkeitä. Oli se tietyllä tavoin suuri elämys, kun olympiavoittaja Mieto kannusti”, kertoo testihenkilönä toiminut Risto Lauhanen. Maastossa testihenkilöt pääsivät istutustai raivaussahatyöhön puolentoista tunnin ajaksi. Raivaustyöt tehtiin varhaisperkauskohteilla. Työn aikana mitattiin henkilöiden syketasot, joita verrattiin heidän aerobiseen kynnykseensä. Molemmissa lajeissa testihenkilöiden sykkeet asettuivat aerobisen kynnyksen alapuolelle. Raivaustyössä testihenkilöiden sykekeskiarvo oli noin 124 ja istutustyössä noin 103 lyöntiä minuutissa. Testihenkilöiden aerobinen kynnys oli keskimäärin 136 lyöntiä minuutissa. ”Tämän perusteella raivaussahatyö ja istutus ovat erittäin hyvää peruskuntoa kohottavaa liikuntaa henkilön kuntoja kokemustasosta riippumatta”, Sami Perälä sanoo. Testituloksia verrattiin myös henkilöiden harrastamien muiden lajien, kuten hiihdon, pyöräilyn tai vaikka padelin kuormittavuuteen. ”Esimerkiksi hiihdossa ja juoksussa sykevaihtelu oli isompaa kuin metsätöissä. Kävelyssä ja pyöräilyssä syketaso on alempi ja samantyyppinen kuin metsätöissä.” Kaloreille kyytiä Tulokset vahvistivat käsitystä metsänhoitotöiden roolista peruskunnon kehittäjänä. Myös osallistujien arviot metsänhoitotyön merkityksestä henkiselle hyvinvoinnille olivat positiivisia. ”Raivaustyö voi korvata harjoitteena esimerkiksi hiihdon tai pyöräilyn. Aktiiviliikkujankaan kunto ei ota metsässä takapakkia. Ja mikä parasta, tulokset näkyvät paitsi urheilukellossa, myös selän takana valmiina työjälkenä”, Juha Viirimäki sanoo. Joulujuhlakauden alla monia metsänomistajia kiinnostaa myös se, miten metsätyöt toimivat painonhallinnassa. Kaloreiden menekkiä ei hankkeessa varsinaisesti mitattu, mutta Viirimäki seurasi itse kulutusta urheilukellon avulla. ”Yhden tankillisen sahaaminen raivaussahalla kulutti noin 700 kilokaloria. Se on sama määrä kuin kuluu rauhallisella kymmenen kilometrin hiihtolenkillä.”? l Syke (bpm) 0:00 0:15 0:30 0:45 1:00 1:15 1:30 Aika 160 180 140 120 100 80 Raivaustyö Istutustyö Tankillinen raivaussahausta on erinomaista liikuntaa sykkeellä, joka kohottaa ja ylläpitää kuntoa. Raivaustyössä testihenkilöiden sykekeskiarvo asettui 124 lyöntiin minuutissa (punainen katkoviiva) ja istutustyössä 103 lyöntiin minuutissa (keltainen katkoviiva). Testihenkilöiden aerobinen kynnys oli keskimäärin 136 lyöntiä minuutissa. (Lähde: Seamk.) SA M I K A RP II N EN Metsälehti Makasiini 63 10549_.indd 63 10549_.indd 63 15.12.2023 13.55 15.12.2023 13.55
VINJETTI » XXX VUODENVAIHTEEN VÄESTÖNLASKENTA Talvilintulaskennan ansiosta Suomen lintukantojen tila tunnetaan muuta luontoa paremmin. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA LUHTA » 64 Metsälehti Makasiini 10529_.indd 64 10529_.indd 64 15.12.2023 13.58 15.12.2023 13.58
VUODENVAIHTEEN VÄESTÖNLASKENTA Töyhtötiainen piristää joulukuista metsää äänellään ja ulkonäöllään. Ne ovat huvenneet Etelä-Suomessa 1950-luvulta tähän päivään noin neljäsosaan. Oulun korkeudella selvää vähenemistä ei voi havaita. Metsälehti Makasiini 65 10529_.indd 65 10529_.indd 65 15.12.2023 13.58 15.12.2023 13.58
JJ OU LU P Y H I E N aik aan omakotialueiden kujilla ja jalkakäytävillä voi nähdä hiukan epäilyttäviä kulkijoita kiikarit kaulassa. He pysähtyvät tähyämään puita ja pensasaitoja ja toisinaan myös ihmisten pihoja. Kiikaroimisen lomassa kynäillään merkintöjä paperille tai muistivihkoon. Jos jää seuraamaan tarkemmin, huomaa, että kulkijoiden kiinnostuksen kohteena ei ole ihmiselämä, vaan lintulaudat, linnuille asetellut kauralyhteet ja niiltä löytyvät linnut. Linnusto muuttuu Talvilintujen inventoimisella on pitkä perinne, sillä ne aloitettiin vuodenvaihteessa 1956–57. Sen jälkeen on kuljettu tuhansia reittejä, kävelty miljoonia kilometrejä ja raapusteltu muistiin miljoonia lintuja. Inventoinnin ansiosta lintukantojen tila Suomen luonnossa tunnetaan muuta luontoa paremmin. Valtava urakka tehdään vapaaehtoistyönä huvin vuoksi. Osallistun itse laskentoihin kymmenkilometrisellä rengasreitillä, jonka alku ja päätepiste on kotipihani. Yleensä tiedän etukäteen sekä runsaimmat lintulajit että kunkin vuoden erikoisuudet. Siihen nähden on yllättävää, että juuri Pohjois-Suomessa talvilinnusto on muuttunut dramaattisesti vajaan seitsemänkymmenen joulunseudun aikana. Viimeiset kymmenen vuotta sinitiainen on kilpaillut runsaimman lajin tittelistä isomman serkkunsa talitiaisen kanssa. 1980-luvulle Koivunurpujen runsaus näkyy tänä talvena valtavina urpiaisparvina. Syyslaskennassa urpiaisia löytyi monin paikoin enemmän kuin muita lintuja yhteensä. Lapintiainen on vähä vähältä vetäytynyt yhä kauemmas pohjoiseen ja koilliseen. Inarin kanta on säilynyt ennallaan, mutta esimerkiksi Oulun seudulta laji on hävinnyt täysin. Osallistun itse laskentoihin kymmenkilometrisellä rengasreitillä, jonka alku ja päätepiste on kotipihani. LUHTA » 66 Metsälehti Makasiini 10529_.indd 66 10529_.indd 66 15.12.2023 13.58 15.12.2023 13.58
Kaupungeissa lintulaskijan täytyy pystyä arvioimaan valtavia naakkaparvia. 1970-luvulle asti naakat hienoisesti vähenivät, sen jälkeen parvet viisinkertaistuivat viidessä vuosikymmenessä. asti sinitiainen puuttui kokonaan Oulu–Kajaani-linjan pohjoispuolelta. Sen jälkeen tavallinen varpunen kävi vuosi vuodelta niukemmaksi ja lähisukulainen pikkuvarpunen alkoi lisääntyä. Jokainen havainto kirjataan Millaista lintutietoa talvilintulaskennat keräävät ja millaista eivät? Patikoinnin aikana kirjataan ylös jokainen havaittu lintuyksilö läheltä ja kaukaa. Niinpä korpin tai palokärjen määriä ei voi suoraan verrata kuusitiaiseen tai hippiäiseen. Sitä vastoin kunkin lajin pitkäaikaisen runsausvaihtelun talvilintulaskennat osoittavat hyvin. Esimerkiksi runsaslukuisin talvilintu hömötiainen pysyi vakaana 1980-luvulle, jonka jälkeen lukumäärä lähti tasaiseen laskuun. Nyt laji on erittäin uhanalainen. 1980-luvulla lintujen jouluinventointi laajeni kolmeksi syys-, sydäntalvija kevättalvilaskennaksi. Näin havainnollistuu paikkalintujen talvikuolleisuus tai vaelluslintujen talviaikaiset liikkumiset. Etuja ja puutteita Vaikka laskijoita, laskentareittejä ja kuljettuja kilometrejä on paljon, reiteissä voi nähdä kaksi isoa puutetta. Ensiksikin ne keskittyvät eteläiseen Suomeen ja toisaalta melkein yksinomaan kyliin ja kaupunkeihin. Metsät ja varsinkin syrjäiset metsäalueet puuttuvat likimain kokonaan. Tällaisessa vapaa-ajan toiminnassa tilannetta on toivoton korjata. Lintuja lasketaan siellä, missä ihmiset asuvat. Tänä syksynä kuusitiaiset vaelsivat sadoin tuhansin Venäjältä Itämeren tai Suomenlahden yli eteläiseen Skandinaviaan. Turun ja Helsingin seudulla niitä on nyt tavallista enemmän, Itäja Pohjois-Suomessa hyvin vähän. Metsälehti Makasiini 67 10529_.indd 67 10529_.indd 67 15.12.2023 13.58 15.12.2023 13.58
Oma reittini kulkee pääosin metsän sisällä. Mahdollisten runsaslumisten kevättalvien vuoksi se pitää suunnitella väylille, joissa löytyy vähintäänkin käveltävä polanne. Suksisauvat käsissä on hankala kiikaroida ja kirjoittaa muistiinpanoja, hiekoitetuilla kyläteillä sukset taas joutuisi nostamaan olalle. Nykyään sydäntalvinen metsä on hätkähdyttävän vähälintuinen. Utsjokelainen lintuharrastaja Jouni Aikio on kiertänyt tunturikoivikossa mutkailevaa laskentareittiä. Jonain vuonna kaamospäivä ei antanut ainuttakaan lintuhavaintoa. Lintutiedon kannalta tällainen lopputulos kuvastaa todellisuutta, mutta laskijalle se on turhauttava. Riistakolmioita, pitkiä linjoja ja atlasruudukko Metsän tiaisten ja muiden pikkulintujen osalta myös kylälintujen laskeminen välittää hyvää kuvaa kannanvaihtelusta. Metsäkanalinnut eivät kuitenkaan osu laskentareiteille. Talvilintulaskennat ovatkin vain yksi tapa inventoida linnustoa. Tieto kanalintujen tilasta syntyy riistakolmioista, joita metsästäjät laskevat elokuussa samalla tavoin vapaaehtoisesti. Kevättalvella kolmiot kierretään nelijalkaisen riistan jälkien laskemiseksi. Metsien pesimälinnustoa kartoitetaan jokakeväisillä linjalaskennoilla. Keskimäärin kerran viidessätoista vuodessa likipitäen kaikki lintuharrastajat osallistuvat valtakunnallisen lintuatlaksen tekoon. Suomi jaetaan kymmenkilometrisiin ruutuihin, joiden lajisto ja pesimisvarmuus pyritään selvittämään mahdollisimman hyvin. Lintuatlas kertoo ensisijaisesti kunkin lajin levinneisyydestä ja sen muutoksista. Julkisuudessa paljon näkyvien kotipihatai lintutornikilpailujen merkityksessä korostuu sen sijaan huomattavasti enemmän iloinen kilpailuhenki kuin luonnontieteellinen arvo. Huvi ja hyöty? Miten hyvin yksi sydäntalven laskentareitti, kahden tai kolmen ihmisen päivälenkki, kertoo todellisesta linnustosta? Koska talija sinitiaisia kertyy molempia sellainen puolensataa yksilöä, niiden osalta yksikin reitti näyttää varsin pätevästi kulloisenkin tilanteen. Jos jotain tilheä tai käpylintua tai kuten tänä talvena urpiaisia on poikkeuksellisen paljon, niidenkin runsaus näkyy tuloksissa. Vähälukuiset ja piileksivät lajit, esimerkiksi omalla laskentareitillämme säännöllisesti esiintyvät pohjantikka ja pikkutikka, osuvat korviimme tai kiikareihin miten kulloinkin sattuu. Vasta kaikkien Perämerenkaaren laskentareittien yhteissumma havainnollistaa niiden todellista määrää. Kirjaamme mielellämme ylös jokaisen lintuharvinaisuuden tai taantuneen lajin. Se, että sama laji jää melkein aina näkemättä, edistää täsmällistä kuvaa sen runsaudesta. Huvi ja hyöty yhdistyvät vähän mutkikkaasti.? l Olen kertonut kuvin ja tekstein pohjoisista metsistä, soilta ja tuntureilta Metsälehti Makasiinin joka ainoassa numerossa niin kauan kuin tämä lehti on ilmestynyt. Nyt on aika siirtyä sivuun, aion hankkia kiikkustuolin. Jonain vuonna kaamospäivä ei antanut ainuttakaan lintuhavaintoa. Vaikka pikkutikka kuuluu oman laskentareittini vakiolinnustoon, niitä osuu näkösälle vain pari kertaa vuosikymmenessä. Kaikkien reittien yhteistuloksen perusteella kanta on vakaa. Talvilintulaskentojen perusteella puukiipijät pärjäävät muuttuvassa maailmassa. Tai vähintäänkin Suomessa talvehtivien määrä kasvaa. LUHTA » 68 Metsälehti Makasiini 10529_.indd 68 10529_.indd 68 15.12.2023 13.59 15.12.2023 13.59
Talvilintulaskenta ei ole paras tapa selvittää huuhkajien määrää. Parhaiten ne osuvat valppaan lintulaskijan kiikariin pääkaupunkiseudulla. Metsälehti Makasiini 69 10529_.indd 69 10529_.indd 69 15.12.2023 13.59 15.12.2023 13.59
PIHKAN VALOA Pihkalla on monta käyttöä. Olen maalannut sillä esimerkiksi ikkunamaalauksia, ja aikanaan pihkaa käytettin muun muassa astioiden paikkaamisessa. TEKSTI JA KUVAT MARKUS TUORMAA Pihkalla maalaamani lasinen lampunvarjostin luo metsän valoa kotiin vuodesta toiseen. 70 Metsälehti Makasiini » KÄSIN TEHTY 10532_.indd 70 10532_.indd 70 15.12.2023 14.02 15.12.2023 14.02
T T UOREENA pihka on valuvaa ja tahmeaa, mutta se kovettuu vähitellen. Kuusenpihka kovettuu nopeasti, ja sitä löytyy usein kuusten rungoilta kovina kokkareina. Männynpihka kovettuu hitaammin. Kovettunutta pihkaa voi sulattaa kuumentamalla ja muovailla sitä eri tarkoituksiin. Mihin pihkaa sitten on sulattamalla entisaikaan käytetty? Entä mihin sitä voisi käyttää nykyisin? Pullo tiiviiksi Suomalainen pihkankäyttöperinne on hyvin tallennettu. Vuonna 1987 Museovirasto järjesti kyselyn pihkaan liittyvästä muistitiedosta, johon saapui runsaasti vastauksia. Sulatetulla pihkalla paikattiin vuotavia puuastioita: saaveja, ämpäreitä, taikinatiinuja, kirnuja ja korvoja. Puinen kimpiastia alkoi vuotaa etenkin kimpilautojen alapäitä kiertävästä uurteesta, joka pitää pohjaa paikallaan. Orivedeltä ja Längelmäeltä kerrotaan, miten ”kerättyä pihkaa lämmitettiin juoksevaksi ja juoksetettiin sitten vuotavaan uurteeseen astian ulkopuolella, juoksevana se meni pieniinkin vuotokohtiin”. Toisinaan myös läkkija emaliastioita paikattiin pihkalla. Tällöin hyväksi havaittu keino oli levittää pihkaa sekä astian ulkoettä sisäpuolelta. Etenkin 1940-luvun pula-ajalta on muistoja marjamehupullojen korkkien tiivistämisestä pihkalla. Kun kierrekorkkeja tai kumikorkkeja ei ollut, mehupullo suljettiin pullonsuun sisään työnnetyllä luonnonkorkilla. Se saatiin ilmatiiviiksi pihkalla. Tuoksut jättivät muistoja, joihin saattoi palata vuosikymmenten jälkeen. Esimerkiksi Loimaalta kerrotaan: ”Muistan mainiosti ihanan, kuumennetun pihkan tuoksun, joka sekoittui viinimarjamehun hienoon tuoksuun, kun mehuja keitettiin talvivarastoksi. Täysi, korkattu mehupullo hulautettiin ylösalaisin, ja korkki ja osa pullon suuta kastettiin näppärästi kuumaan pihkavelliin. Sen jälkeen pulloa taitavasti kierrätettiin, että pihka asettui sileäksi lakaksi.” Pihkainen kädensija Taitavimmillaan sulatetun pihkan käyttö on ollut pellavan muokkauksessa tarvittujen harjojen teossa. Pellavaharjoja ei osattu joka talossa tehdä, vaan ne tilattiin usein työhön erikoistuneilta taitajilta. Sian harjakset sidottiin narulla kimpuksi. Sulaa kuusen pihkaa tai pihkan ja tervan sekoitusta valettiin harjasten väliin ja kädensijaan. Virroilta kotoisin oleva muistelija kertoo lapsena katselleensa, miten eräs eukko teki pellavaharjaa takkavalkean loisteessa. Hän arveli pihkan pysyvän takan lämmössä taipuisampana. Varren teko jäi tarkasti mieleen: ”pihkalla päällystettiin siloittaen, että se todella oli käteen sopiva.” Juuri käteen sopivuus ja sileys ovat jääneet pellavaharjan pihkaisesta varresta mieleen muillekin. Harjoja kerrotaan myös korjatun pihkaamalla niitä uudelleen, mikä kielii pihkan ravistumisesta vähitellen. Pihkaamista tehtiin ilmeisesti vielä silloin, kun uusia harjoja ei enää valmistettu: arvokkaista työvälineistä pidettiin huolta pitkään. Pellavaharjojen valmistus alkoi hiipua 1900-luvun alkupuolella. Nykyaikaan säilyneitä museoesineitä ei kuitenkaan pihkata uudelleen, vaan niiden ravistuessa pihkan alla oleva narusidos vähitellen paljastuu. Metsän valoa Itse olen pitänyt yllä sulatetun kuusenpihkan käsittelytaitoa tekemällä pihkalla maalauksia. Ajatuksenani on ollut tuoda maalausten kautta pihkanväristä, metsäistä valoa huonetiloihin. Pihkamaalaamiseen sopivat parhaiten sianharjassiveltimet, sillä ne kestävät melko hyvin sulan pihkan kuumuuden. Metsälehti Makasiini 71 10532_.indd 71 10532_.indd 71 15.12.2023 14.02 15.12.2023 14.02
Pihkaa kerätessä sen joukkoon joutuu kuorenpalasia, neulasia ja muuta kariketta. Pihkan voi puhdistaa käärimällä pihkakokkareet harsokankaiseen nyyttiin. Kun nyyttiä keittää vedessä pihka siivilöityy kankaan läpi ja nousee veden pinnalle, josta sen voi kerätä lusikalla. Karikkeet jäävät nyytin sisään. Veden läpi kulkiessaan pihka samenee. Kun maalaamista varten pihkan sulattaa uudelleen kattilassa ilman vettä, se kirkastuu läpikuultavaksi. Näyttelyihin olen tehnyt pihkamaalauksia ikkunoihin, jolloin ulkoa tuleva valo värjäytyy pihkan väriseksi. Kotona käytännöllisempi ratkaisu on maalata lasinen lampunvarjostin pihkalla. Taidemaalarin paletilta löytyy muitakin pihka-aineita. Öljyvärimaalauksen apuna käytetään esimerkiksi venetsiantärpättiä, joka on lehtikuusenpihkaa, ja dammarhartsia, joka on aasialaisten, muun muassa dipterocarpaceae-heimoon kuuluvien puiden pihkaa. Kotoisen kuusemme pihkan kauneus on sen värissä, joka pihkan vanhetessa muuttuu yhä vahvemmaksi, lämpimäksi keltaiseksi. Pelkällä kuusenpihkalla tehty maalaus ravistuu vähitellen pellavaharjojen lailla. Dammarhartsi ja lehtikuusenpihka ovat kuusenpihkaa tarttuvampia, joten sekoittamalla niitä kuusenpihkan mukaan voi pihkamaalauksista tehdä kestävämpiä. Myös ohut dammarkerros pihkamaalauksen alla lisää kestävyyttä. Näitä apuna käyttäen kuusenpihkalla maalaamani valaisin on luonut metsän valoa kotiimme jo vuosikymmenen ajan. Lähteet: Museoviraston arkiston kansantieteen aineiston vuoden 1987 Pihkan keruu -kyselyn vastaukset. Toini-Inkeri Kaukonen: Pellavan ja hampun viljely ja muokkaus Suomessa, 1946.? l Seurasaaren ulkomuseon kokoelmiin kuuluu Niemelän torpan pellavaharja. Sen pihkainen kädensija on ravistuessaan osittain paljastanut narusidoksen. SU O M EN KA N SA LL IS M U SE O 72 Metsälehti Makasiini » KÄSIN TEHTY 10532_.indd 72 10532_.indd 72 15.12.2023 14.02 15.12.2023 14.02
Toteutin ”Metsän sisukseksi” nimeämäni kuusenpihkamaalauksen vanhan talon lasikuistin ikkunoihin. Pihkainen valo täytti koko lasikuistin. Teos oli esillä Hyvinkäällä Puun taju -näyttelyssä 2011. Lattialla näkyy myös osa näyttelyyn osallistuneen Niran Baibulatin teoksesta. Metsälehti Makasiini 73 10532_.indd 73 10532_.indd 73 15.12.2023 14.03 15.12.2023 14.03
JYVÄSKYLÄSSÄ on valmistettu kotimaisesta koivusta pelejä ja leluja pian 100 vuoden ajan, niin myös täksi jouluksi. Jukka-puuleluja valmistavan Juho Jussila Oy:n verkkokaupassa näkyy kuitenkin monen tuotteen kohdalla tällä hetkellä teksti: loppunut varastosta. Joulu on lelujen ja pelien kiireisintä myyntiaikaa, mutta varastojen tyhjeneminen kertoo myös tuotteiden valmistuksessa käytettävän kotimaisen laatukoivun saatavuudesta. ”Emme ole saaneet kaikkea puumateriaalia, mitä olisimme tarvinneet. Tällä hetkellä varastosta loppuneita tuotteita voi toki joitakin kappaleita tulla lisää myyntiin”, kertoo Juho Jussila Oy:n toimitusjohtaja Maija Jussila-Savo. Pääosa pitkäikäisen perheyrityksen tuotteista rakentuu yhä suomalaisesta koivusta. Puusepäntyöhön käytettävän koivun saatavuuteen vaikuttaa JussiLAATUKOIVUA KLASSIKKOPELEIHIN Hakka-lelun, koronapelin ja fortunan ensisuosiosta on jo pian vuosisata, mutta niitä valmistetaan yhä Juho Jussila Oy:n lelutehtaassa. Juho Jussila Oy on pitkäikäinen perheyritys. Myös Maija Jussila-Savon (oikealla) tytär Pinja Savo on työskennellyt leluyrityksessä pikkutytöstä saakka. Korissa koivupuisia henkilöjunan vetureita. Malli on perinteinen höyryveturi. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT PETTERI KIVIMÄKI » TUOTE & TEKIJÄ 74 Metsälehti Makasiini Vanhat suosikkilelut kokevat aika ajoin kysyntäpiikkejä. Taannoin sellainen oli abc-palikkasarjalla. 10542_.indd 74 10542_.indd 74 15.12.2023 14.09 15.12.2023 14.09
OY JUHO JUSSILA JA JUKKA-PUULELUT PERUSTETTU Jyväskylässä vuonna 1923. ALOITTI suomalaisesta koivusta valmistetun fortuna-lautapelin tuotannon vuonna 1926. Fortunasta tuli vientija myyntimenestys 1920ja 1930-luvuilla. Peli on yhä tuotannossa. MUITA vuosien varrelta tuttuja ja yhä tuotannossa olevia pelejä ja leluja ovat muun muassa korona, Askare-laatikko ja hakka. TEHTAAN leluista ryhdyttiin käyttämään Jukka-tuotemerkkiä 1930-luvun lopulla. ”Maailma ei kehity ilman mielikuvitusta.” Metsälehti Makasiini 75 la-Savon mukaan tällä hetkellä etenkin rakentamisen ja rakennuspuun alho. Kaikkia koivusahatavaramittoja ei ole kattavasti saatavilla. Lelutehdas käyttää myös koivuvaneria. ”Tarvitsemme hyvälaatuista pintaviiluvaneria. Sitä ei tule ihan jokaisesta koivusta. Korona-pelin pinnasta ei tule hyvä, jos koivuvanerin pinta on murtunut tai kovin oksainen.” Japanin-vienti kivijalka Jukka-puulelujen taustalla oleva Juho Jussila Oy täytti tänä vuonna 100 vuotta. Puusepänverstaan perusti Maija Jussila-Savon isoisän isä, opettaja Juho Jussila. Yrityksen läpimurto oli vuonna 1926 tuotantoon otettu fortuna-lautapeli. Kuulien työntäminen kepillä laudalla oleviin pistetaskuihin opettaa lapsille matematiikkaa. Fortunasta tuli vientimenestys, ja lelujen ja pelien vienti on myös tänä päivänä yrityksen kivijalka. ”Tuotannon runko rakentuu Japanin-tilausten ympärille”, Jussila-Savo kertoo. Hänen mukaansa Aasiassa ollaan tarkkoja puutuotteiden laadusta. Leluvalmistajalla onkin kovat laatuvaatimukset puuraaka-aineelle. Tarkkaan puusepäntyöhön parasta koivupuuainesta kasvaa havupuiden seassa. ”Sekametsissä kasvaneissa koivuissa ei ole ruskotäpläkärpäsen toukan aiheuttamaa värivikaa. Hitaasti kasvavista koivurungoista tulee tiheäsyisiä.” Tällä hetkellä leluvalmistajan käyttämä koivusahatavara tulee valmiiksi kuivattuna Viitasaarella sijaitsevalta koivusahalta Haka-Woodilta. ”Sahalta suoraan tuleva puu on yksinkertaisin tie. Saha on jo tehnyt valikoinnin meidän puolestamme”, Jussila-Savo sanoo. Leluilla pitkä elinkaari Vanhojen suosikkituotteiden valmistus työllistää yritystä niin, ettei Jukka-lelujen ja -pelien mallistoon ole suunnitteilla suuria uudistuksia. Esimerkiksi jo 1940-luvulta lähtien tuotannossa ollut korona-peli koki uuden tulemisen koronavirusvuosina. ”Monilla leluilla ja peleillä on poikkeuksellinen elinkaari. Ne herättävät muistoja, joita halutaan siirtää seuraaville sukupolville.” Jussila-Savon mukaan pitkään markkinoilla olleiden leluja pelituotteiden suosio vaihtelee vuosittain. Syytä on vaikea sanoa, mutta jollain tapaa jokin vanha tuote nousee julkisuuteen ja sitä kautta ihmisten mieliin. ”Jalkapallopeliä on nyt tilattu paljon. Sitä on mennyt Italiaan, Saksaan ja muualle Eurooppaan.” Vanhoihin peleihin ja leluihin ostetaan myös varaosia: askarelaatikkoon puuttuvia palikoita, fortunaan kuulia tai koronaan uusi lyöntikeppi. Lelutehtailijan mukaan on tärkeää, että lelu jättää tilaa lapsen mielikuvitukselle. ”Jos jo pienenä oppii käyttämään mielikuvitustaan, ei isonakaan mene vain massan mukana. Maailma ei kehity ilman mielikuvitusta”, Jussila-Savo sanoo. Lelutehdas Juho Jussilan leluista on ensi kesään asti esille näyttely Espoossa Museo Leikissä.? l Tehtaan museonurkassa on esillä leluja vuosikymmenten varrelta. Fortuna-peliä on valmistettu jo lähes 100 vuotta. Maija Jussila-Savon mukaan peliä tehdään yhä muutama sata kappaletta vuodessa. 10542_.indd 75 10542_.indd 75 15.12.2023 14.09 15.12.2023 14.09
HYÖNTEISTEN kehitysvaiheilla on selvä työnjako: toukka syö ja aikuinen lisääntyy. Useiden lajien aikuiset eivät syö lainkaan vaan elävät toukka-aikana kerätyn ravinnon turvin. Pitkään aikuisina elävät lajit kuten nokkosperhonen ja tukkimiehentäi tarvitsevat ravintoa aikuisinakin. Toinen selvä ero aikuisen ja toukan välillä on liikuntakyvyssä. Tavallisesti aikuiset ovat lentokykyisiä ja pystyvät pakenemaan vainoajiaan toisin kuin toukkansa. Toukat ovat hidasliikkeisiä ja siksi helppoa ruokaa saalistajille. On kuitenkin yksi keino nopeaan pakoon: ote irti kasvin lehdestä ja annetaan maan vetovoiman hoitaa loput. Usein se jo riittää pelastamaan toukan. Muitakin keinoja lopun välttelyyn on. Monien lajien toukat ovat mestarillisia naamioitujia, joita ei hevin huomaa ravintokasviensa lehdiltä tai oksilta. Usein ne pysyttelevät liikkumattomina valoisan ajan ja käyttävät yön hämäryyden ruokailemiseen. Jotkut toukat vaeltavat päivän ajaksi isäntäkasvinsa tyvelle ja kätkeytyvät sinne. Monilla lajeilla on tehokkaita puolustautumiskeinoja kuten myrkkyjä tai tankeita karvoja. Sellaiset toukat varoittavat hyökkääjiä kirkkailla väreilläkin. Karvat ovat niin jäykkiä ja teräviä, että tunkeutuvat ihmisen ihoonkin ja voivat aiheuttaa pitkään kestävän kutinan tai kivun. Täydellistä suojaa nekään eivät suo. Käki on suorastaan erikoistunut karvaisiin toukkiin, ja loishyönteiset voivat helposti sujauttaa munanasettimensa karvojen lomaan. Aikuinen villakarvajalka on koreaan toukkaansa verrattuna värittömän harmaa otus. Nimi viittaa jalkojen tuuheaan ja pitkään karvoitukseen. Se on melko yleinen maan kaakkoisosissa, mutta niukka. Toukan ravinnoksi kelpaavat useat lehtipuut ja pensaat, joten ravinnonpuute ei rajoita sen menestystä. SEPPO VUOKKO Kiireesti piiloon! ARVONTA Häiritty villakarvajalan toukka on pudottautunut maahan ja kiertynyt kiepille, jolloin selän ja kyljen tukevat karvat suojaavat myös paljasta vatsapuolta. JO RM A PE IP O N EN MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli? Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten? Voit vastata kyselyyn verkkosivullamme osoitteessa www.metsalehti.fi/ lukijakysely. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kaikkien 19.1.2024 mennessä vastanneiden kesken arvomme palkinnoksi jokaisen metsänomistajan perusteoksen eli Metsäkoulun. Lisäksi mukaan tulee Metsälehden kangaskassi. VIIME numeron suosituin artikkeli oli unohtuneen tilan kunnostamista käsitellyt ”Jotain pitäisi tehdä”. Termospullo-palkinnon voitti Matti Ahonen Jyväskylästä. MISTÄ PIDIT? » PILKKEITÄ 76 Metsälehti Makasiini 10548_.indd 76 10548_.indd 76 15.12.2023 14.36 15.12.2023 14.36
Metsälehden toimitus toivottaa lukijoilleen rauhallista joulua ja menestyksekästä uutta vuotta 2024! METSÄLEHTI MAKASIINI 1/24 ILMESTYY 2.2.2024 Seuraava Metsälehti ilmestyy 19.1.2024 SH U T TE RS TO C K IM A G ES Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Petri Koskinen p. 050 438 2865 Anna Back, p. 029 432 6991 Jussi Collin, p. 029 432 6108 Eero Sala, p. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. 029 432 6110 Tiia Puukila, p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. 029 432 6115 Mikko Häyrynen, p. 029 432 6109 Mikko Riikilä, p. 029 432 6111 Sami Karppinen, p. 029 432 6114 Päivi Laipio, p. 029 432 6105 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Jenny Rantanen, p.029 432 6029 Pasi Myllymaa, p. 029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalveluvastaava Annika Andersson p. 09 315 49 805 Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja, p. 09 315 49 844 Sari Enderle, p. 09 315 49 840 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 91. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 2489-4044 (painettu) 2737-1131 (verkkojulkaisu) Makasiinin levikki: 31 718 (lt/22) PunaMusta 2023 Lumi Silk 200 g/m 2 Galerie Fine Bulk 80 g/m 2 UPM PR Personal 100 g/m 2 TOIMITUS Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Levikkipäällikkö MYYNTI Myyntipäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 ISSN Painopaikka Kansipaperi Sisäsivut Oma metsä-osuus 10548_.indd 77 10548_.indd 77 15.12.2023 14.36 15.12.2023 14.36
PILKKEET » Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys ? Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V LUKIJALTA LUKIJALTA METSÄPUIDEN kasvullista lisäystä alkiomonistuksen avulla on tutkittu ja kehitetty Suomessa jo noin neljännesvuosisata. Vuonna 2022 alkiomonistettujen taimien osuus kaikista metsänviljelyyn toimitetuista taimista oli alle 0,1 prosenttia. Tätä taustaa vasten Luonnonvarakeskuksen tuore päätös perinteisen suvulliseen lisäämiseen perustuvan taimituotantoja metsänviljelytutkimuksen toimintaedellytysten voimakkaasta heikennyksestä sekä muutaman vuoden takainen merkittävä investointi metsäpuiden kasvullisen lisäyksen tutkimukseen tuovat mieleen H.C. Andersenin satuklassikon. Kuka tämän pelin uskaltaa viheltää poikki? PEKKA HELENIUS KEISARIN UUDET TAIMET VALTIONEUVOSTO on asettanut uuden luontopaneelin kaudelle 2024–2027. Puheenjohtajana uudessakin paneelissa toimii professori Janne Kotiaho, joka toimi edellisellä kaudella puheenjohtajana ympäristöministeriön asettamassa luontopaneelissa. Luontopaneeliin nimettiin 15 tutkijaa yliopistoista ja valtion tutkimuslaitoksista. Luontopaneelin jäsenhaku oli käynnissä syys-lokakuun vaihteessa. Ympäristöministeriö sai 30 jäsenehdotusta. Janne Kotiahon lisäksi paneelissa ovat mukana vanhempi tutkija Minna Pappila Suomen ympäristökeskuksesta, yliopistonlehtori T iina Paloniitty Helsingin yliopistosta, apulaisprofessori Tiina Onkila Jyväskylän yliopistosta, johtava asiantuntija Jaana Jarva Geologian tutkimuskeskuksesta, yliopistonlehtori Anna-Kaisa Kosenius Helsingin yliopistosta, professori Kari Hyytiäinen Helsingin yliopisto, professori Simo Häyrynen Itä-Suomen yliopistosta, vanhempi yliopistonlehtori Lili-Ann Wolff Helsingin yliopistosta, yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta, professori Ilari Sääksjärvi Turun yliopistosta, tutkimusprofessori Matti Koivula Luonnonvarakeskuksesta, professori Christoffer Boström Åbo Akademista, vanhempi tutkija Heikki Mykrä Suomen ympäristökeskuksesta ja tutkimusprofessori Juha Aalto Ilmatieteen laitokselta. Luontopaneeli tuottaa luonnon monimuotoisuutta koskevaa tieteellistä tietoa päätöksenteon tueksi. HALLITUS NIMITTI UUDEN LUONTOPANEELIN METSÄN uudistaminen luontaisesti on halpa, mutta epävarma keino saada uusi metsä alkuun. Se sopii parhaiten hiekkaharjuille männyn luontaiseen uudistamiseen. Rehevimmillä kasvupaikoilla voi yrittää suojuspuuhakkuuta kuusen luontaiseen uudistamiseen. Kuusen luontaisessa uudistamisessa täytyy olla valmiiksi syntynyttä taimikkoa, vaikka vain harvakseltaan. Näin varmistetaan, että maapohja on otollinen kuusen siementen itämiseksi. Lisäksi suojuspuuksi kelpaavia runkoja täytyy olla kaikkia puulajeja eli mäntyä, koivua ja tietenkin kuusta, joka siementää. Koivu ja mänty antavat valoa maapohjalle. Alueella ei saa ennen uudistamista olla heinätupsuja eikä raivattavia lehtipuurunkoja. Suojuspuuhakkuun jälkeen maanpinta saa valoa sekä ravinteita, jolloin heinän kasvu kiihtyy. Itänyt taimi ei selviä kilpailusta heinän tai vesakon kanssa. Jos suojuspuuhakkuussa huomataan, että kuusessa on lahoa, ei edes pidä ajatella kuusen luontaista uudistamista, koska juurissa elävä sieni leviää uusiin kuusentaimiin. Tällöin on hyvä vaihtaa puulajia. Rehevillä kasvupaikoilla mänty saa liian paljon ravinteita ja kasvattaa vain oksia. Olen pohtinut douglaskuusen istuttamista lahottajasienen vaivaamille alueille, mutta todennäköisesti lahottajasieni iskeytyy myös douglaskuuseen. Eli jos kuusessa on lahottajasieni, ainoa tapa uudistaa vanha kuusikko on istuttaa sinne koivua tai muita puulajeja. Vaihtoehtoina ovat muun muassa rauduskoivu, tammi ja lehtikuusi. Männyn luontaisen uudistamisen onnistumiseen pätevät suurelta osin edellä mainitut. Männyllä hyvät siemenvuodet ovat harvemmassa kuin kuusen. Eli ennen männyn luontaiseen uudistamiseen tähtääviä toimenpiteitä täytyy tietää, milloin on hyvä siemenvuosi. Tähän saa vastauksen Luken arvioista. Luontaisen uudistamisen vaihtoehtona on jalostetun taimen istuttaminen. Istutus ja maanmuokkaus ovat aina kustannus, mutta hyvä maanpinnan muokkaus sekä istutus jalostetulla taimella on varteenotettava vaihtoehto. Tämä uudistamisketju säästää kustannuksia tulevaisuudessa epäonnistuneeseen luontaiseen uudistamiseen verrattuna. Olemme Suomessa maailman kärkimaita jalostettujen metsätaimien osalta. Jalostettu taimi kasvaa paremmin kuin metsätaimi ja tuo metsään uutta verta eli taimia, jotka kasvavat paremmin ja kestävät erilaisia tauteja paremmin. MARJA TOLONEN Metsäasiantuntija, Hausjärvi LUONTAINEN TAIMI VAI JALOSTETTU TAIMI? Bioenergia ry BIOENERGIA RY:N toimialapäällikkö ja Bioenergia-lehden päätoimittaja Tage Fredriksson on nimitetty yhdistyksen kunniajäseneksi. Fredriksson on ollut merkittävä toimija yhdistyksen perustamisessa ja sen toiminnassa perustamisesta alkaen. Hän on myös luotsannut yhdistyksen julkaisemaa Bioenergia-lehteä sen koko ilmestymisen ajan. HUOMIONOSOITUKSIA 80 Metsälehti Makasiini 10535_.indd 80 10535_.indd 80 15.12.2023 14.41 15.12.2023 14.41
TÄMÄN Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 19.1.2024 osoitteessa Tapio Palvelut Oy/Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3. krs, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 8”. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Palkinnot Makasiinikryptosta 7 on arvottu seuraaville kolmelle: Harri Laine, Laitila, Pirjo Lehto, Turku ja Anna-Liisa Sipilä, Kangasala. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää ratkaisun sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys ? Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V Leikkaa irti NIMITYKSET MAKASIINIRISTIKKO 8 MAKASIINIKRYPTO 7, OIKEA RATKAISU Bioenergia ry SAVON VOIMAN toimitusjohtaja Juha Räsänen on valittu Bioenergia ry:n hallituksen puheenjohtajaksi vuodelle 2024. Hän seuraa tehtävässä Keravan Energia -yhtiöiden toimitusjohtaja Jussi Lehtoa. Valinnasta päätti Bioenergia ry:n syyskokous joulukuun alussa. Suomen Sijoitusmetsät Oy SUOMEN Sijoitusmetsien uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu Kari Kuiri. Hän aloittaa yhtiössä ensi vuoden alussa. Kuiri on aiemmin työskennellyt muun muassa PhillipsMedisizen IT-managerina sekä DataEnter Oy:n aluepäällikkönä. PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. Vuoden 2023 alusta paperilaskuihin on tullut 2,90 € laskutuslisä. Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@metsalehti.fi). 10535_.indd 81 10535_.indd 81 15.12.2023 14.41 15.12.2023 14.41
LUULTAVASTI jokainen metsäalan opiskelija on jo vuosikymmenien ajan saanut kuulla kertomuksen puutuhkan ihmeitä tekevästä vaikutuksesta suometsän kasvuun. Opimme, että puutuhka sisältää kaikkia niitä ravinteita, joita suoturpeesta puuttuu. Lisäksi emäksinen tuhka neutraloi hapanta turvetta ja vapauttaa turpeen typpivarat puuston käyttöön. Saimme kuulla, kuinka pohjoispohjalainen rämesuo Muhoksella viritettiin tuhkalannoituksella tuottamaan kymmenen kuutiometrin vuosikasvuja vuosikymmenien ajaksi. Paha vain, ettei tätä ihmelääkettä ollut saatavilla, koska menneiden vuosikymmenten lämpövoimalat polttivat turvetta. Sen tuhkasta ei puille ollut hyötyä. Tilanne muuttui 2000-luvulla, kun puun poltto lämpövoimaloissa lisääntyi. Lisäksi valmistajat alkoivat ”terästää” ravinteisuudeltaan vaihtelevia tuhkaeriä: niihin lisättiin fosforia, kalia ja booria, jotta niistä saatiin kaupalliseen lannoitustoimintaan kelpaavaa tuhkalannoitetta. Tuhkalannoituksesta onkin tullut osa arkista metsänhoitoa. Tällä hetkellä se on ainoa suometsiin sopiva lannoite, koska turvemaille räätälöityjen keinolannoitteiden valmistus on loppunut. Vuosittain tuhkalla lannoitetaan noin 10 000 hehtaaria suometsiä. Kivennäismailla tuhkasta ei olisi hyötyä. Puutuhkalla lääkitään suometsien ravinnehäiriöitä ja tavoitellaan parempaa kasvua. Vanhojen kokeiden tuottamia jättikasvuja ei tavoitella, mutta vakaata 2–3 kuution vuotuista lisäkasvua hehtaarille noin 30 vuoden ajan 3–4 tonnin tuhka-annoksella hehtaarille. Tälläkin mitalilla on kääntöpuolensa. Samalla kun tuhka mobilisoi turpeen typpivaroja, mikä saa puut vinhaan kasvuun, turpeesta vapautuu hiilidioksidia ilmakehään. ”Puuston kasvun lisäys sitoo hiilidioksidia enemmän kuin turpeen hajoamisessa vapautuu. Pitkällä aikavälillä hiilidioksidin vapautuminen voi kuitenkin olla suurempaa, ellei tuhkalannoituksen kasvattamaa puustoa käytetä niin, että hiili sitoutuu puuhun pitkäksi aikaa esimerkiksi puurakenteisiin”, kertoo erikoistutkija Hannu Hökkä Luonnonvarakeskuksesta.? l SUOMETSIEN IHMELÄÄKE Puutuhkan vaikutukset on tunnettu pitkään, mutta metsään sitä on saatu laajemmin vasta 2000-luvulla. Tässä sarjassa esitellään metsäalaa mullistaneita keksintöjä. Tuhkalannoitukset ovat yleistyneet 2000-luvulla, kun puutuhkan saatavuus on parantunut. TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ 82 Metsälehti Makasiini » KÄÄNTEENTEKEVÄ 10538_.indd 82 10538_.indd 82 15.12.2023 14.57 15.12.2023 14.57
OTA METSÄLEHDEN DIGITAALISET PALVELUT KÄYTTÖÖSI. Luo tunnukset Metsälehti Digiin ja saat seuraavat sisällöt käyttöösi. 1. SELAINPOHJAISEN METSÄLEHTI VERKKOLEHDEN rakenteeltaan ja sisällöltään vastaa Metsälehteä, mutta on mobiilioptimoitu. 2. METSÄLEHTI NÄKÖISLEHDEN Metsälehti digitaalisessa muodossa ja luettavissa kuin lehti. 3. DIGITAALISEN LEHTIARKISTON Pitää sisällään viimeisen kymmenen vuoden Metsälehdet digitaalisessa muodossa (näköislehti), missä laajat numeroja aihekohtaiset hakutoiminnot. 4. KAIKEN TILAAJALLE KUULUVAN VERKON MAKSULLISEN SISÄLLÖN, mukaan lukien laskurit (metsalehti.?). 5. SELAINPOHJAINEN METSÄTIETÄJÄ Palvelulla voit valita omalle metsällesi sopivimman metsänhoidollisen suunnitelman ja saat siihen liittyen personoidun Metsälehden sisällöt ja vinkit parempaan metsän tuottoon. Luo tunnukset jo tänään metsalehti.?/rekisteroidy POLKU OMAAN METSÄÄN Luotuasi tunnukset voit kirjautuneena osallistua myös keskusteluihin, katsella lukijoiden kuvia ja Metsälehden YouTube -kanavansuosittuja testejä ja vinkkejä 10539_.indd 2 10539_.indd 2 17.12.2023 13.32 17.12.2023 13.32
On kahdenlaisia metsänomistajia. Ne toiset ovat myös MetsäTietäjiä. Polku omaan metsään MetsäTietäjä on metsänomistajan tilakohtainen digitaalinen työkalu oman näköisen metsän hoidon ja tuoton suunnitteluun. Se huomioi talouden, hiilitaseen ja luontoarvot juuri sinun tavoitteidesi mukaan. Saat suunnitelmat, kartat ja sinua parhaiten palvelevat Metsälehden sisällöt suoraan ruudullesi vaikka metsäsi keskellä. Tee itsestäsi MetsäTietäjä jo tänään osoitteessa metsälehti.fi. P O L K U O M A A N M E T S Ä Ä N 10540_.indd 2 10540_.indd 2 17.12.2023 13.44 17.12.2023 13.44