• Se pp o Sa m ul i METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 22. JOULUKUUTA 2016 • NRO 24 • PERUSTETTU 1933 Puukerrostalojen rakentaminen vilkastuu vähitellen. Mika Airaksela johtaa pioneeriyhtiötä. Sivut 9–11 Alkaako nousu? WWW.METSALEHTI.FI AJASSA: Venäjän hake lämmittää tunteita ? sivut 2–3 METSÄSTÄ: Mihin oikein on halvemman hintaluokan moottorisahoista? ? sivut 22–23 PILKKEITÄ: Kuusipeurat jättävät keväällä tarhan ? sivu 25
• 2 A J A S S A 22. JOULUKUUTA 2016 u NRO 24 LYHYET Metsänomistajat laistavat tienhoidosta Suomen metsäkeskus on tehnyt jälkihoitotarkastuksen vuonna 2008 päättyneille, kemeratuetuille tiehankkeille. Tarkastetuista teistä neljännes oli niin huonossa kunnossa, että teiden korjaaminen tulisi aloittaa välittömästi. Puolelle tarkastetuista teistä Metsäkeskus suositteli hoitotoimia. Tyypillisin ongelma oli lanauksen laiminlyönti. Myös niitto oli laiminlyöty usealla kohteella ja sorastustakin kaivattiin lisää. Riistametsänhoitoon oppia verkosta Riistametsänhoitoa voi opiskella nyt verkossa. Suomen riistakeskuksen sivuilta löytyvään maksuttomaan Riistametsänhoito-verkkokurssiin on koottu asian perusteet. ” Aineisto sopii työtehtävästä riippumatta kaikille metsäalan toimijoille”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkan metsäasiantuntija Jaakko Toijala . WWF esittää hakkuista pidättäytymistä Ympäristöjärjestö WWF ehdottaa, että monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmissa metsissä pidättäydyttäisiin hakkuista vapaaehtoisesti. Tällaisia metsiä järjestön mukaan ovat ne, jotka täyttävät Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metson luokan I kriteerit. Hakkuista pitäisi pidättäytyä niin kauan, kunnes Metso-ohjelman rahoitus saadaan nostettua takaisin leikkauksia edeltävälle tasolle. WWF toivoo pidättyvyyttä etenkin kunnilta, metsäyhtiöiltä, seurakunnilta ja muilta suurilta metsänomistajilta. Valtion omistamissa metsissä sopivat kohteet tulisi suojella välittömästi. JPJ-Wood Oy:n tulos laski reippaasti Juupajoen Korkeakoskella sahaava JPJ-Wood Oy teki kesäkuun lopussa päättyneellä tilikaudellaan liikevaihtoa 32,6 miljoonaa euroa. Kasvua oli 2,5 miljoonaa euroa. Liikevaihdon kohtalainen kasvu ei heijastunut tulokseen, joka laski roimasti 922 000 euroon. Edellisellä kaudella tulos oli 1,8 miljoonaa euroa. Farmi Forest Valliuksen avuksi vientikaupoilla Cutlink-taimikonhoitokonetta valmistava Vallius Forestry aloittaa yhteistyön Farmi Forest Oy:n kanssa vientimarkkinoinnin tehostamiseksi. Ensi vaiheessa Cutlink-koneet esitellään Saksan ja Britannian markkinoilla. Cutlink-tuotteista tulee osa ammattikäyttöön tarkoitettua Farmi Profi tuotelinjaa. Vientimarkkinointi aloitetaan kevättalvella. MIKKO RIIKILÄ, teksti JUHA METSO, kuva T yöja elinkeinoministeriön mukaan itähaketta tuodaan vuodessa 300 000 kuutiota. Luonnonvarakeskuksen Esa Ylitalo on päätynyt 400 000 kuutioon laskelmissaan. Kaikkiaan Suomessa käytetään kahdeksan miljoonaa kuutiota metsähaketta vuodessa. ”Polttohakkeen tuonti on supistunut selvästi kymmenen viime vuoden aikana, vaikka asiasta onkin kiinnostuttu vasta nyt”, Ylitalo huomauttaa. Maakuntakaupunkien lämpövoimalaitokset ovat tyypillisiä venäläishakkeen käyttäjiä. Kuopion Energia ja Fortumin Joensuun voimalaitos käyttävät molemmat 50 000 kuutiota venäläishaketta vuosittain. Tuonnin osuus laitosten polttoaineista on vähäinen. ”Venäläishake on edullista ja hyvälaatuista, koska se tehdään runkopuusta” kertoo tuotantojohtaja Peter Seppälä Kuopion Energiasta. Kotkan Energia Oy on tietoisesti vähentänyt venäläishakkeen tuontia. ”Vähensimme itäpuun käyttöä Ukrainan kriisin alkaessa. Haluamme suosia kotimaisia toimittajia”, energianhankintapäällikkö Jari Taskinen paljastaa. Myös Imatran Lämpö Oy tukeutuu kotimaiseen puupolttoaineeseen. ”Hyödynnämme metsäteollisuuden sivuvirtoja. Lisäksi meillä on toimitussopimus muun muassa metsänhoitoyhdistyksen puunhankintayhtiö Karjalan Mänty Oy:n kanssa”, kertoo toimitusjohtaja Vesa-Pekka Vainikka . Riitoja rajapitäjissä Kärjistyneimmin venäläishakkeeseen suhtaudutaan rajapitäjissä, esimerkiksi Suomussalmella ja Inarissa. Inarissa energiayhtiö Inergia Oy tuottaa kaukolämpöä pääosin Venäjältä tuodusta puusta. Ylä-Lapin metsänhoitoyhdistys on toimittanut yhtiölle vuosittain 4 500 kuutiota energiapuuta. Toimitussopimus päättyi syksyllä, eikä sitä uusittu. Se merkitsee menetettyjä puukauppaja korjuutuloja. ”Yhdistyksen piti perua myös tukkikauppa Keitele Timberille ja keskeyttää hakkuut, koska latvapuulle ei ole muuta kysyntää, Ylä-Lapin kuitupuukauppa on täysin jumissa”, selvittää Ylä-Lapin metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Vesa Väisänen . Inergian toimitusjohtaja Timo Jokinen perustelee tuontia venäläishakkeen edullisuudella ja yhtiön edulla. Hän lupaa jatkossakin neuvotella kotimaisten toimitta jien, muun muassa metsänhoitoyhdistyksen kanssa. ”Puuta on leutojen talvien jäljiltä runsaasti varastoissa, joten emme voi ottaa lisää vastaan. Tavoitteemme on kehittää kaukolämmöstä entistä houkuttelevampaa ja kasvattaa sen markkinoita. Pitkällä aikavälillä se vahvistaisi myös kotimaisen puun kysyntää.” Kotimaisuus tulkinnanvaraista Puuenergian kotimaisuus on yllättävän tulkinnanvarainen asia. Sellutehtaiden tuottama sivutuote-energia kirjataan kotimaiseksi, vaikka osa kuitupuusta on tuontitavaraa. Tuontikuidusta syntyy energiaa lähes yhtä paljon kuin kotimaiTuontihake lämmittää Polttohakkeen tuonti Venäjältä on vähentynyt. Silti se ärsyttää metsänomistajia ja puunkorjaajia. Kotkan Energia Oy vähensi venäläishakkeen käyttöä, kun Ukrainan kriisi alkoi, kertoo energianhankintapäällikkö Jari Taskinen Hovinsaaren biovoimalaitoksella.
• AJASSA 3 22. JOULUKUUTA 2016 u NRO 24 AJASSA Vloggaaja pääsi harvesterin ohjiin Sivu 5 Kiire huolettaa metsäopettajaa Vuoden metsäopettaja Liisa Kuutti jaksaa innostaa tiukkenevista resursseista huolimatta. Sivu 6 Mistä on tehty metsävuosi 2017? Sivu 7 Hakkuut kasvussa, hinnat taas eivät Vuodesta 2017 on tulossa hakkuiden osalta taas ennätyksellinen. Sivut 12–13 METSÄSTÄ Metsään lisäkasvua tutuilla konsteilla Sivut 14–15 Veikko Huovinen tunsi metsätyömiehet Sivut 16–17 ”Sää on ennustettu taloutta paremmin” Kittiläläinen meteorologi Leena Neitiniemi-Upola iloitsee metsätalouden noususta. Sivut 18–19 Sahat maksavat hirvituhojen hinnan Sivut 20–21 PILKKEITÄ Mikä sai vuokon taas kukkimaan? Sivu 24 Metsä näkyy joulukorteissa Sivu 26 Kaneli kruunaa joulun herkut Kaneliin ovat turvanneet niin Mooses ja Kleopatra kuin Tatu ja Patukin. Sivu 30 KOMMENTTI TÄSSÄ NUMEROSSA Tuontihake lämmittää sesta metsähakkeesta. Myös tuontihake on kirjattu kotimaiseksi. Tästä tosin jatkossa luovutaan. ”Olisi nurinkurista, että omavaraisuus kasvaisi tuontia lisäämällä”, varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola Koneyrittäjien liitosta toteaa. Tuontihake ei ole energiapuumarkkinoiden tukkoon menon perimmäinen syy. Pahin ongelma on sähkön alhainen markkinahinta. Sen vuoksi yhdistelmälaitoksilla ei kannata tuottaa puusähköä. Lisäksi energiapuun varastot ovat monen leudon talven jäljiltä ylisuuret, joten energiayhtiöillä ei ole intoa sitoa lisää rahaa kiinni puuvarastoihin. Tuontihake kärjistää ongelmaa, josta kärsivät sekä koneyrittäjät että metsänomistajat. MIKKO RIIKILÄ Jumi ei johdu tuonnista MIKKO HÄYRYNEN STORA ENSO pyrkii vähentämään perinteisen havusellun osuuden puoleen nykyisestä viidessä vuodessa. Yhtiö näkee kasvumahdollisuuksia revinnäismassassa ja liukosellussa sekä harkitsee liukosellun tuotannon laajentamista Suomessa. ”Päätöstä ei ole, mutta asia on mietinnässä”, Biomaterials-yksikön johtaja Sakari Eloranta korostaa. Jos ratkaisuun päädytään, paikka on todennäköisesti markkinasellutehdas eli tehdas, joka ei ole paperitai kartonkikoneen kupeessa. Tällaisia tehtaita Stora Ensolla on Suomessa kaksi: toinen on Kotkan Sunila ja toinen Enocellin isompi linja jo valmiin liukosellulinjan vieressä. Enocellin tehtaalla Joensuussa liukosellua on valmistettu viitisen vuotta. Liukosellua käytetään pääasiassa tekstiileihin. Skutskärin tehtaalla Ruotsissa havusellulinja muutetaan markkinamassasta revinnäismassaksi kahden vuoden aikana. Revinnäismassaa käytetään etenkin vaippoihin ja muihin hygieniatuotteisiin. Liukosellun ja revinnäismassan kysyntä kasvaa 4–5 prosentin vuosivauhtia, kun Stora Enso harkitsee liukosellusatsausta Tekstiilija vaippasellujen menekki kasvaa paperiselluja nopeammin. Sunilan sellutehdas Kotkassa on yksi vaihtoehto tehtaaksi, jossa Stora Enso voisi laajentaa liukosellun tuotantoa. Toinen on Enocell Uimaharjussa. taas perinteisellä havusellulla kasvu on prosentin luokkaa. Myös hintaero on liukoja revinnäismassan hyväksi. Vaikeampi tuotantoprosessi Liukosellun ja revinnäismassan tuotantoprosessi on vaikeampi hallittava kuin perinteisen markkinamassan. Eloranta sanoo tehtaan tuotantosuunnan muuttamiskustannusta hyvin tapauskohtaiseksi. Skutskärin tehtaalla kustannus on noin 26 miljoonaa euroa. Yleensä tehtaiden uudistuksissa pyritään nostamaan myös kapasiteettia ja sitä kautta puun käyttöä. Liukosellua voidaan valmistaa sekä havuettä lehtipuusta. Enocell käyttää tällä hetkellä koivua. Revinnäismassa tehdään havupuusta. Se pp o Si rk ka Irm el i Ju ng / W SO Y VALTTERI SKYTTÄ SUOMEN METSÄKESKUS jakaa kestävän metsätalouden rahoituslain eli kemeran mukaista tukea tänä vuonna kaikkiaan noin 51 miljoonaa euroa. Valtion budjetissa kemeraan on osoitettu 63,7 miljoonaa euroa, joten tukea jäänee käyttämättä noin 13 miljoonaa euroa. Tänä vuonna käyttämättä jääneet tukivarat siirtyvät käytettäväksi ensi vuonna ainoastaan valtion mahdollisen lisätalousarvion kautta. Eniten tukea on maksettu taimikon varhaishoitoon ja nuoren metsän hoitoon. Taimikoita ja nuoria metsiä onkin raivattu tänä vuonna ennätysmäärä, noin 125 000 hehtaaria. Taimikonhoitotöihin varattu 33,5 miljoonaa euroa tukirahaa käytetään kokonaan. Metsäkeskuksen mukaan lähes kaikista toteutetuiksi ilmoitetuista raivaustöistä pitäisi kilahtaa maksu tämän vuoden puolella. ”Taimikon varhaishoitoa ja nuoren metsän hoitoa on tehty vuonna 2016 lähes puolitoistakertaisesti viime vuoteen verrattuna. Kesäkuun talousarviossa tullut 8,4 miljoonan euron lisäraha tuli tarpeeseen”, kertoo tiedotteessa Metsäkeskuksen hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen . Sähköinen asiointi helpottaa sumaa Taimikon varhaishoidon hakusulku päättyi lokakuussa, jonka jälkeen Metsäkeskukseen on toimitettu 6 200 uutta hakemusta. Näiden lisäksi Metsäkeskuksella on vielä käsittelemättä useampi tuhat keväällä tullutta kemerahakemusta. ”Varhaishoidon hakemusten käsittelyyn ryhdymme ensi vuoden puolella”, Niskanen kertoo. Sen sijaan nuoren metsän hoidon kemeratuen keväällä alkanut hakusulku jatkuu vielä vuodenvaihteen jälkeen. Metsätietöiden ja suometsien hoidon tukimaksut ovat takkuilleet tänä vuonna. Teihin ja soihin varatuista euroista jäänee käyttämättä 8–10 miljoonaa. Metsän uudistamiseen varatuista 6,6 miljoonasta käyttämättä jäänee noin kaksi miljoonaa euroa. Kemeralakiuudistus 1.6.2015 tuotti Metsäkeskukselle vuosi sitten kaksinkertaisen määrän hakemuksia tavanomaiseen verrattuna. Ruuhkaa on purettu vielä tänä vuonna. ”Syksyllä alkanut sähköinen kemera-asiointi nopeuttaa käsittelyä. Tilanne on parempi vuoden takaiseen verrattuna”, kertoo Metsäkeskuksen metsäjohtaja Anna Rakemaa . Kemeraa jää reilusti käyttämättä Taimikonhoitoon myönnetty lisäraha tuli tarpeeseen.
• AJASSA 4 22. JOULUKUUTA 2016 u NRO 24 Metsäteho on laskenut, että kausiluonteisuuden kustannusvaikutus on 100 miljoonaa euroa vuodessa lähinnä siksi, että konekalusto on vajaakäytössä. Se on kaksi euroa per motti eli aika paljon.” Metsäjohtaja Juha Mäntylä metsätyön kausiluonteisuuden haasteista Metsämiesten Säätiön tilaisuudessa. ”Mietinnässä polttopuuhommiin Husqvarna 440 tai Stihl 231. Kumpaa raati kannattaa. Kirjoitin Hussen 440 huonosta vedosta. Oli ilmeisesti kammen stefa, kun antoi ilmaa moottoriin, joten luovuin siitä.” Kiipiä ”Tilhissä on laatu kohdallaan. Kyllä sakemanni osaa sahan tehdä. Hussella olen tehnyt ne kaikkien kovimmat tilit, mutta nyt on laatu pudonnut kuin lehmän häntä.” Ammattimies ”Ilman muuta 440 Husse. Niin kuin edellinen kertoi, hussella ne suurimmat tilit tehtiin. Niistä ajoista parantunut hurjasti. Sakemanni toimii miten toimii Suomen talvessa.” Arto ”Onhan noita paljon muitakin merkkejä, TM:n testin voitti Jonköping, hinta 80 euroa. Kiinalaisia halpakomponentteja löytyy joka merkistä. Katalysaattorilla varustettu Stihl 170 voisi myös olla aivan riittävä polttopuille, eikä tarvitse käryissä sahata.” Tolopainen ”Tähän on turha ottaa kantaa, kun on kaksi koulukuntaa, Stihl ja Husse. Itse kuulun jälkimmäiseen.” Aleksi S ”On mitä suuremmissa määrin tunneasia. Toimiva saha, joka sopii omaan käteen, lienee tärkein juttu, jos ’tosissaan’ aletaan sahaamaan. Ja ketjun pitää olla terävä, oli merkki mikä tahansa.” Petep ”Parista halpisvehkeestä on tullut kokemusta. Sukulaisen kiinalaisversiossa, joka on vaihtelevista merkkinimistä riippumatta aina samannäköinen, oli purukopan kannen sovitus sellainen, ettei sitä oikeasti voinut saada suoraan asentoon paikalleen ilman lisämuotoilua. Meni kauppiaalle takaisin saman tien vaihtoon vähän parempaan.” Lastunraapija Asutko puutalossa? Uusi kysymys: Tuleeko vuodesta 2017 hyvä metsävuosi? Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti.fi METSALEHTI.FI GALLUP VERKKOKESKUSTELU Kyllä 80% EI 20% vas taa jia 13 2 PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. 09 315 49 804 AD: Anna Back p. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. 09 315 49 840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. SITAATTI NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA Ympäristöjärjestöjen kiinnostus metsiä kohtaan on taas elpymässä. Tästä on nähty merkkejä pitkin vuotta, tuoreimpana WWF:n vetoomus hakkuumoratoriosta ja Greenpeacen kampanja pohjoisten havumetsien suojelemiseksi. Ympäristöjärjestöjen toimeliaisuuden taustalla on kaksi asiaa. Toisaalta huolena ovat suunnitelmat hakkuiden lisäämiseksi, toisaalta harmina suojelurahojen leikkaukset. Etenkin suositun Metso-ohjelman alasajo on ikävää. Vapaaehtoisuuteen perustuvan ohjelman rahoitusta on leikattu peräti 70 prosenttia, mikä tulee näkymään suojelumäärissä. Metso on alan yhteisten ponnistusten tulos, joka poiki jonkinlaisen metsärauhan pitkien ja repivien suojelukiistojen jälkeen. Nyt sopu uhkaa rikkoontua. JUSSI COLLIN Tunnelma kiristyy ”Kirvesleimaus on talvella hyvin nähtävissä myös pimeässä, koska vaalea leima erottuu valokeilassa.” Metsä-Masa Leimakirveelle töitä Moni muistaa vielä ajan, jolloin oli harvinaista nähdä hirvien jälkiä metsässä. Suomen suurin riistaeläin metsästettiin aikoinaan melkein sukupuuttoon. Välillä se rauhoitettiin kokonaan, mutta salametsästys ja pedot pitivät eläinten määrän pienenä. Vasta tehokas metsätalous avasi hirville runsaat ruokamaat ja uuden kukoistuskauden. 1970-luvun aikana vajaan 20 000 eläimen kanta kasvoi lyhyessä ajassa 100 000 hirveen. Muutos oli niin yhtäkkinen, että kesti kauan ennen kuin hirvien aiheuttamiin vahinkoihin puututtiin ja kantaa ryhdyttiin hoitamaan. ??? Kuvaavaa on , että 1970-luvun lopulla ensimmäisissä hirvikannan tavoitearvioissa Etelä-Suomessa tavoitteeksi määriteltiin seitsemän kappaletta hehtaarilla, mikä on vähintään kaksinkertainen nykytavoitteeseen verrattuna. Tuon aikaisiin taimikoihin jäi kasvamaan paljon vaurioituneita mäntyjä, joiden viat alkavat vasta nyt paljastua. Entistä useampi harvennushakkuulta kerätty tukkikuorma sisältää ikäviä yllätyksiä. Ensimmäisten viljelymetsien tukin laadussa on muitakin puutteita, mutta hirvituhot ovat sahoilla kasvava ongelma. Tukeissa piilevät viat ovat osoitus siitä, miten vähän pelkät taimikkovahingot kertovat hirvien metsille aiheuttamista kustannuksista. Näkyvien tuhojen lisäksi hirvet myös ohjaavat päätöksiä puulajivalinnoista, minkä aiheuttamaa taloudellista tappiota on kaikkein vaikeinta laskea. Viime vuodesta lähtien eri tahot ovat yhdessä suunnitelleet paikallista hirvikantaa uusilla hirvitalousalueilla. Kannan koon seurantaa on puolestaan tehostettu uudella tekniikalla. Sen avulla tiedot saaliista Tuhojen laajuus yllättää ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@ metsalehti.fi ja hirvihavainnoista voidaan tallettaa tietopankkiin, mikä mahdollistaa metsästyksen täsmäohjauksen paikallisesti. ??? Uudistukset toivottavasti auttavat pitämään hirvien määrän tasolla, joka hirvitalousalueilla on yhdessä sovittu. Ylityksiin ei ole varaa. Vuosi sitten tähän ei vielä aivan päästy. Jahdin jälkeen metsiin arvioitiin jääneen 77 000–100 000 hirveä, kun tavoite oli 65 000– 89 000 hirveä.
• AJASSA 5 22. JOULUKUUTA 2016 u NRO 24 AJANKOHTAINEN KOLUMNI FAKTA HANNU JAUHIAINEN Kirjoittaja on metsänomistaja ja vapaa toimittaja. Vuoden vaihtuessa metsänomistajat pääsevät tekemisiin kahden uuden verovähennyksen kanssa. Vähennyksistä toinen, yleinen yrittäjävähennys, koskettaa myös kohtuullisen suurta osaa metsänomistajista. Siitä pääsee hyötymään useimmiten silloin, kun myy puuta. Yrittäjävähennyksestä käytiin lain valmisteluvaiheessa monenlaista kädenvääntöä. Ensimmäisissä luonnoksessa yrittäjävähennys olisi tehty myös menoista. Metsätalouden tappiollisesta tuloksesta olisi saanut vähentää vain 95 prosenttia. Onneksi tämä kummallisuus saatiin korjattua, ja yrittäjävähennys tehdään nyt vain metsätalouden puhtaasta tulosta. Toinen asian valmisteluun liittynyt erikoisuus oli se, että yhteismetsät aiottiin jättää yrittäjävähennyksen ulkopuolelle. Nähtävästi katsottiin, että parhaimmillaan muutaman miljoonan liikevaihtoa pyörittävät yhteismetsät eivät harrasta yritystoimintaa. Tämäkin eriarvoisuus korjattiin lakiehdotuksen eduskuntakäsittelyssä. ??? Metsälahjavähennys sen sijaan jäänee valtaosalle Verouudistuksia metsänomistajista vain nimeksi vero-ohjeissa. Kovin harvassa ovat ne metsänomistajat, jotka tästä vähennyksestä koskaan hyötyvät. Sukupolvenvaihdoksien edistämiseksi laadittu metsälahjavähennys olisi aivan hyvin voitu jättää toteuttamatta, tai ainakin asia olisi pitänyt hoitaa toisella tavalla. Tässä tulee väkisinkin mieleen, että kyse on valtionvarainministeriön virkamiesten juonesta: laaditaan esitys näennäisestä huojennuksesta, joka on niin monimutkainen ja tiukkaehtoinen, että siitä ei ole juuri kenellekään hyötyä. Vähennyksen saajiakin odottaa vielä ansa. Jos lahjatilasta joutuukin luopumaan, vähennysetu on maksettava korotettuna takaisin. Metsälahjavähennyksen kaltaista uutta mallia ei olisi tarvittu, sama asia olisi voitu hoitaa yksinkertaisimmin ja kustannustehokkaammin korjaamalla metsävähennyksen ehtoja. Samantasoiseen lopputulokseen olisi päästy säätämällä lahjaveron arvo metsävähennyskelpoiseksi hankintamenoksi. Jos vielä metsävähennyksen enimmäismäärä olisi hieman nostettu ja poistettu tarpeeton alaraja, meillä olisi toimiva kannustin sukupolvenvaihdoksille. Toinen vaihtoehto olisi ollut siirtää metsätilat maatalouden verohuojennuksen piiriin. Tätähän monessa yhteydessä on esitettykin. Moni suurtilallinen osaa toki hyödyntää nytkin maatalouden edut hankkimalla pienen palasen peltoa metsien jatkoksi. ??? Pientä huojennusta metsätilojen uusille omistajille on tulossa perintöja lahjaveroasteikkojen kevennyksen myötä. Pienimmän verotettavan lahjan arvo nousee 5 000 euroon ja veroasteikkojen prosentit alenevat kautta linjan, eniten suurten saantojen kohdalla. Puutteista huolimatta vuoden lopun eduskunnassa tehdyt päätökset siivittävät metsänomistajat entistä parempaan uuteen vuoteen – sillä toiveella, että puukauppakin vielä virkistyy ja ehkä hintatasokin hieman kohenee. Kansanedustajille kiitosta siitä, että lain loppuvalmistelussa virkamiesten laatimat huonot esitykset saatiin metsänomistajien kannalta hieman paremmiksi. VALTTERI SKYTTÄ N ykyaikaisen metsäkoneen ohjaimisto muistuttaa lasten ja nuorten suosimien tietokoneja konsolipelien ohjaimia. Kaatokoneen eli moton ohjaaminen on siis varmasti helppoa ahkeralle pelaajalle, vai onko? Tätä testasi joulukuun alussa Aleksi Koli, joka julkaisee suosittuja pelivideoita internetin videopalvelusivusto Youtubessa. ”Puut kaatuivat sinne, minne niiden pitikin. Onnistuneesti meni”, Koli kertoo. Hankalinta oli hänen mukaansa metsäkoneen ohjaimien nappien määrä. Niitä on enemmän kuin normaaleissa peliohjaimissa. ”Nappeja oli kolmessa eri kerroksessa. Se vei aikaa, että sai sormet osumaan kohdilleen joka vaiheessa.” MrJallu101 Koli on niin sanottu tubettaja. Hän tekee Youtubeen pelivideoita nimimerkillä MrJallu101. Kolin Youtube-kanavalla on yli 200 000 seuraajaa. Metsäkoneen testauksesta kertova video keräsi viikossa 68 000 näyttökertaa. Kolin mukaan tämä on normaali määrä. ”Videosta tulleita kommentteja on ollut mukava seurata. Testistä on tullut positiivista palautetta ja myös sellaisilta ihmisiltä, jotka opettelevat itse parhaillaan metsäalaa.” 19-vuotiaan Kolin haastoi metsäkoneen Tubettaja konekuskina Miten käy, kun suosittujen pelivideoiden tekijä kokeilee metsäkoneen ohjaimia? Tubettaja Aleksi Koli kuvaa ja editoi itse videonsa. Tavallisesti videossa on kaksi kuvaa: isommassa kuvassa näkyy peli, jota Koli pelaa ja pienemmässä ruudussa on kuva hänestä itsestään pelaamassa ja kommentoimassa peliä. Tubettaja » Henkilö tai ryhmä, joka julkaisee tekemiään videoita internetin Youtube-videopalvelussa. » Youtubeen kirjautuneet voivat ryhtyä seuraamaan tubettajan kanavaa. » Videoblogin (vloggaus) eli videopäiväkirjan pito on yksi yleisimmistä tubettamisen muodoista. » Metsämies Jallu -video löytyy osoitteesta www.youtube.com/ user/MrJallu101 ohjaimiin Suomen Metsäyhdistys. Koli harjoitteli metsäkoneen ohjaamista ensin kolmen tunnin verran simulaattorissa. Metsäkonesimulaattorin ja oikean koneen suurin ero on tubettajan mukaan se, että oikeassa koneessa näkee päätä kääntämällä ympärilleen. Karjalan murretta Koli on tehnyt videoita vuodesta 2011 lähtien. Videoiden teko alkoi, kun hän seurasi Youtubessa muita pelaajia ja osallistui omalla videollaan toisen pelaajan järjestämään kilpailuun. Tubettaja arvelee, että suosion taustalla on oma persoona. ”Karjalan murre tulee esille videoissa, ja sekin saattaa kerätä katsojia”, Joensuusta kotoisin oleva Koli kertoo. Tubettaminen on ollut Kolin päähomma lukion jälkeen. Talvella alkaa armeija, joten silloin videoiden teko jää hetkeksi vähemmälle. Mutta voisiko videonikkari kuvitella työskentevänsä yksin pimeässä metsässä metsäkoneen hytissä? ”Arvostus metsäalaa ja metsätöitä kohtaan nousi suuresti tämän kokemuksen myötä. Metsäkoneella tehtävän työn tarkkuus on älytöntä.”
• AJASSA 6 22. JOULUKUUTA 2016 u NRO 24 HAASTATTELU VALTTERI SKYTTÄ, teksti JUHA OLLILA, kuvat L ehtori Liisa Kuutti vastaa puhelimeen – kuinkas muuten kuin kokeita korjatessa. Ammattikorkeakouluopiskelijat valitsivat hänet marraskuussa vuoden metsäopettajaksi ja kiittivät samalla metsäasioiden perusopetusta. Kuutin vetämillä kursseilla tulevat metsäammattilaiset oppivat tunnistamaan kasvilajeja ja sitä kautta metsäja suotyyppejä. ”Maastokäynnit ovat kasvien opiskelussa olennaisia. Kasvi pitää tunnistaa aina eikä vain silloin, kun se kauniisti kukkii”, Kuutti kertoo. Kun tavoitteena on oppia erottamaan toisistaan muun muassa monta rahkasammallajia, opettelu vaatii työtä. ”Jos annan sadan kasvin listan, useimmat tunnistavat niistä parikymmentä”, Kuutti kuvaa opiskelijoiden lähtötasoa. Monipuoliset opetusmenetelmät Kuutti opettaa metsätaloutta Lapin ammattikorkeakoulussa Rovaniemellä. Metsäopetuksessa on oma pohjoisen näkökulmansa. ”Puun kasvu on hidasta karuissa oloissa. Täällä on paljon soita, joten meidän on opetettava, miten puu kasvaa suolla.” Hän tuli Rovaniemelle 1990luvun alussa suorittamaan opettajaharjoittelua. Harjoitteluaikana vapautui sopivasti opettajan paikka. Sen saaminen oli laman portilla onnenpotku. ”Opettajien määrä on vuosien varrella vähentynyt. Jäljellä jääneet tekevät entistä enemmän töitä”, yli 25 vuoden ajan metsäinsinöörejä kouluttanut Kuutti sanoo. Resurssien tiukentuminen mainittiin myös opiskelijoiden antaman tunnustuksen yhteydessä. Kiireestä ja työkuormasta huolimatta vuoden metsäopettajan opetus on opiskelijoiden mielestä innostavaa ja mielenkiintoista ja siinä käytetään monipuolisesti erilaisia opetusmenetelmiä. ”Tänä päivänä opiskelijat ovat kovin erilaisia. Toiset oppivat tiedot kirjasta, toiset tarvitsevat enemmän ohjausta. Yhtä kaikille toimivaa opetusmenetelmää ei ole. Kun asioita opiskellaan eri tavalla, niin jokainen saa jotakin”, Kuutti kertoo. Hänen mukaansa nyt ensimmäistä kertaa jaettu metsäopettajapalkinto voi myös olla merkki opiskelijoiden metsäopetukseen kohdistamasta huolesta. Opettajia vähennetään ja itseopiskelu korostuu. ”Ei parempaa kiitosta opiskelijoilta tule kuin tällainen valinta.” Eläköityminen ja uudet tehtaat Kasvilajien lisäksi Kuutti opettaa perusasioita metsänhoidosta ja metsäekologiasta eli metsäympäristön vuorovaikutusja riippuvuussuhteista. Kasvien tunnistukseen ei parissa vuosikymmenessä ole tullut muutoksia, mutta metsänhoito, metsäsuunnittelu ja puunhankinta uudistuvat koko ajan muun muassa laitteiston kehityksen myötä. ”Rovaniemellä on se etu, että täällä on metsäntutkimuslaitos. Yhteydenpito tutkijoihin on yksi tapa säilyä metsätiedossa ajan hermolla”, Kuutti sanoo. Pohjoisesta ulottuvuudesta huolimatta Rovaniemeltä valmistuvat metsäammattilaiset jalkautuvat valmistuttuaan ympäri Suomea. ”Ehkä se kuitenkin niin on, että pohjoisen kaukaisimmille laidoille, kuten Savukoskelle (Itä-Lapissa), valmistuu metsäammattilainen täältä Rovaniemeltä.” Työnäkymät tuleville metsätalousinsinööreille ovat Kuutin mukaan varsin hyvät. Monessa metsäalan työpaikassa ikärakenne on painottunut työuran loppupäähän, joten eläköitymistä tapahtuu. Viime vuosina on tietysti nähty tilanteita, jolloin eläkkeelle jääneen metsäammattilaisen tilalle ei ole palkattu ketään, mutta jossain vaiheessa uusia osaajia on pakko ottaa myös kovimmat leikkaukset läpikäyneisiin metsäorganisaatioihin ja -yrityksiin. ”Rovaniemeltä valmistuneille metsätalousinsinööreille on ollut hyvin tarjolla ainakin lyhytaikaista työtä. Työttömiksi ei kouluteta. Ympäri Suomea on uusia tehtaita suunnitteilla, joten metsäammattilaisia tarvitaan”, Kuutti uskoo. Sivistäjä sai palkinnon Moni metsätalousinsinööri on oppinut metsätietonsa perusteet Liisa Kuutilta. ”Kasvi pitää tunnistaa silloinkin, kun se ei kuki kauniisti.” Liisa Kuutti » 59-vuotias » metsänhoitaja, lehtori » kotoisin Savonlinnasta, metsäopettajana Rovaniemellä yli 25 vuoden ajan » Metsäalan opiskelijat (MEOL) valitsi vuoden metsäopettajaksi marraskuussa » perheessä mies ja tytär » lempimetsäkasvit tikankontti ja pallopäärahkasammal » pitää erityisesti Lapin talvesta Ounasvaaran laella sijaitseva Juhannuskallio on luontokohde, jollaisiin tutustuminen kuuluu Liisa Kuutin metsäopetukseen. Hän toivoo, että opiskelijoiden henkilökohtaiseen ohjaukseen olisi enemmän aikaa. FAKTA
• AJASSA 7 22. JOULUKUUTA 2016 u NRO 24 Kesän näytökset nettisivuillamme! puh 040 183 0366 www.usewood.fi Hakkuu ja raivaus harvesterilla tai combi-varustetulla ajokoneella. Katso videot netissä. Metsänomistajalle ajokone ja hakkuukone www.usewood.fi puh 040-1830366 ... Metsänomistajalle ajokone ja hakkuukone... LIINA KJELLBERG Metsälahjavähennys voimaan Sukupolvenvaihdoksia vauhdittamaan luotu metsälahjavähennys astuu voimaan ensi vuoden alusta. Sata vuotta metsäntutkimusta Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) perustamisesta on ensi vuonna kulunut sata vuotta. Vuonna 2015 Luonnonvarakeskukseen (Luke) sulautunut Metla perustettiin aikoinaan turvaamaan metsäntutkimuksen pitkäjänteisyys. ”Metsäammattilaiset oivalsivat, että Suomessa tarvitaan yhteiskunnan harjoittamaa metsäntutkimusta. Metsien hoitoon ja kasvuun liittyvät tutkimukset vievät vuosikymmeniä, joten yksityiset tahot eivät pysty niitä tekemään”, kertoo Luken kansainvälisten asioiden päällikkö Erkki Kauhanen . Professori A. K. Cajander ehdotti Metsäntutkimuslaitoksen perustamista raportissa vuonna 1909. Raportti johti ensin asiaa käsittelevän senaatin komitean ja sitten Metsätieteellisen koelaitoksen perustamiseen. Suomalainen metsänhoito perustuu pitkälti Metlan maastokokeisiin. Tärkeä osa tutkimustyötä ovat 5–10 vuoden välein tehtävät valtakunnan metsien inventoinnit (VMI), joiden avulla kerätään tietoa metsien kehityksestä. Ensimmäinen inventointi tehtiin 1920-luvulla, uusimman, 11. inventoinnin maastotyöt päättyivät vuonna 2013. Metsästäjätutkinto uudistuu Metsästäjätutkinnon painotukset muuttuvat ensi vuoden alussa. Tutkintovaatimuksissa korostuvat jatkossa entistä enemmän muun muassa lajintuntemus, metsästyslainsäädäntö sekä metsästyksen eettisyyteen ja kestävyyteen liittyvät kysymykset. ”Erityisesti turvallisuusasioihin ja eettiseen hyvien metsästäjätapojen mukaiseen toimintaan kiinnitetään huomiota. Ne Metsävuosi 2017 Metsälahjavähennys voimaan, hirvituhokorvauksiin korotus ja metsänhoitoyhdistyksiin uudet päättäjät – näitäkin lupaa alkava vuosi. ovat yhteiskunnallisesti tärkeitä asioita ja edellytys sille, että metsästyksen yleinen hyväksyttävyys säilyy”, sanoo Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Marko Mikkola . Myös metsästäjätutkinnon oppija koulutusmateriaali uudistuu. Tutkinnon suorittamistapa pysyy sen sijaan ennallaan: tutkintoa suorittavat saavat täytettäväkseen 60 kysymystä sisältävän paperilomakkeen. Tutkinnon suoritustilaisuuksia järjestävät riistanhoitoyhdistykset. Kemeratuen hakusulku jatkuu Nuoren metsän hoitoon ei voi hakea kemeratukea vielä vuoden 2017 alussa. Maaja metsätalousministeriö päätti jatkaa tuen hakusulkua, sillä se valmistelee kemeralakiin muutosta, joka lyhentäisi nuoren metsän hoitohankkeiden toteutusaikaa. Lakiesityksen mukaan nuoren metsän hoitohankkeet tulee saada valmiiksi vuoden sisällä siitä, kun Suomen metsäkeskus on hyväksynyt rahoitushakemuksen. Nuoren metsän hoitoon voi jälleen saada tukea, kun lakimuutos on astunut voimaan. Terveyslannoitukseen myönnettävän tuen hakusulku sen sijaan päättyy vuoden vaihteessa. Taimikon varhaishoidon hakusulku taas päättyi jo lokakuussa. Hirvituhokorvauksiin korotusta Metsänomistajat voivat ensi vuonna saada tuntuvampia korvauksia hirvieläinten aiheuttamista tuhoista. Maaja metsätalousministeriö valmistelee parhaillaan muutoksia riistavahinkoja käsittelevään asetukseen. Yksi suunnitelluista muutoksista on korvaussummien laskennassa käytettyjen Tapio Oy:n laatimien summa-arvotaulukoiden päivittäminen uusimpiin. Taulukoita käytetään hirvien vahingoittamien taimikoiden arvon määrittämisessä. Käytännössä taulukoiden päivitys tarkoittaa sitä, että 170 euron suuruinen korvauskynnys ylittyy useammassa taimikossa. Metsänomistajien saamia korvauk sia taulukoiden päivitys nostaa Tapion metsätietoasiantuntijan Ari Kotiharjun mukaan keskimäärin neljänneksen. Metsänhoitoyhdistyksissä uudet päättäjät Metsänhoitoyhdistysten uudet valtuustot aloittavat toimintansa ensi vuoden alussa. Noin 1 600 valtuutetusta 27 prosenttia on uusia, metsänhoitoyhdistyksistä kerrotaan. Naisia valtuutetuista on 14 prosenttia, mikä on pari prosenttiyksikköä enemmän kuin nyt päättyvällä kaudella. Etämetsänomistajien osuus on noin neljä prosenttia. Valtuutetuista hieman alle puolet on maanviljelijöitä. Muiden yrittäjien osuus on 20, palkansaajien 19 ja eläkeläisten 13 prosenttia. Valtuusto on metsänhoitoyhdistyksen ylin päättävä elin. Valtuutetut toimivat tehtävässään neljä vuotta. Juhlakuusiperinne jatkuu Sata vuotta täyttävää itsenäistä Suomea voi ensi vuonna juhlia istuttamalla kuusen. Taustalla on ENO-verkkokoulun tuki ry:n käynnistämä Tulevaisuuden kuusi -kampanja, joka jatkaa suomalaista juhlakuusiperinnettä. Juhlakuusiperinne sai alkunsa vuonna 1917 kylvetystä Helsingin Kaivopuistossa kasvavasta Itsenäisyyden kuusesta. Kun Suomi vuonna 1967 täytti 50 vuotta, istutettiin ympäri maata 30 000 Itsenäisyyden kuusen jälkeläistä, kotikuusta. Myös Suomen 70-, 75ja 80-vuotisjuhlia on vietetty istuttamalla juhlakuusia. Ensi vuonna istutettavia tulevaisuuden kuusia myyvät 4h-nuoret ja ENO-verkkokoulun tuki ry. Kampanjan tuotot ohjataan Suomen kulttuurirahaston alaisuuteen perustettavaan lasten ja nuorten metsäja ympäristökasvatuksen rahastoon.
• 8 22. JOULUKUUTA 2016 u NRO 24 AJASSA M ik ko R iik ilä TAPIO ForestKIT soveltuu erinomaisesti esimerkiksi: • Metsäpalveluyrittäjille • Kaupungeille ja kunnille • Koneyrittäjille • Ammattimaisille metsänomistajille • Oppilaitoksille • Yhteismetsille Lisäosien joukosta voit valita juuri sinun tarpeisiisi soveltuvat: • ForestKIT Field -maastotyöhön • ForestKIT Value -tila-arvio • ForestKIT Works -metsätöiden ohjaus • IPTIM -työkalut metsien käsittelyn optimointiin • Yhteenvedot ja toimenpidetiedot kuvioittain • Kartat, ilmakuvat, kuviokartat ja tilarajat ja omien karttamerkintöjen tallennus Kauttamme on saatavilla myös Panasonic Toughpadtietokoneet vaativaan maastotyöhön! Metsänomistaja: Tutustu Kantoon -sovellukseen osoitteessa kantoon. WWW.TAPIONKAUPPA.FI Metsäammattilaisen modernit työkalut METSÄAMMATTILAINEN Hanki markkinoiden monipuolisin verkkosovellus ammattimaiseen metsien käytön suunnitteluun. TAPIO ForestKIT -sovelluksella voit tehdä metsäsuunnitelmat, leimikkosuunnitelmat ja tila-arviot sekä ohjata metsätöiden toteutusta! Metsänomistajan Kantoon -sovelluksen avulla TAPIO ForestKIT -metsäsuunnitelma on aina mukana omalla mobiililaitteellasi: Katso joululahjatarjous TAPIO Maastotaulukot-mobiilisovelluksesta Tapion verkkokaupasta! MIKKO RIIKILÄ HALPOJEN moottorisahojen kauppaa ei käytännössä valvo kukaan. Jos valvoisi, alle satasen sahat häviäisivät alehalleista. Moottorisahojen tärinää ja turvallisuutta on säädelty vuosikymmeniä. 2000-luvulla myös pakokaasupäästöjen raja-arvoja on tiukennettu. Tuorein EU:n päästöasetus astuu voimaan 2019. Johtavat sahavalmistajat Husqvarna ja Stihl ovat käyttäneet valtavasti rahaa kehittääkseen vähäpäästöistä moottoritekniikkaa, jota EU:n ja Pohjois-Amerikan markkinoilla edellytetään. Myytäviin sahoihin kiinnitetty CE-merkki on ilmoitus, että laite on EU:n vaatimusten mukainen. Sama CE-merkki löytyy myös jokaisesta halpasahasta. Todellisuudessa se on vain valmistajan vakuutus laitteen vaatimustenmukaisuudesta. Viranomaiset eivät ennakkotarkasta myyntiin tulevia moottorisahamalleja. Niinpä Suomessa ja muualla Euroopassa myydään tekniikaltaan luokattomia halpamoottorisahoja. Tilanteen karuus paljastui Ruotsissa ja Saksassa tehdyissä selvityksissä. Saksalaisen Deutsche Umwelthilfen testissä vain seitsemän 40 halpamoottorisahasta ja trimmeristä alitti päästönormit. Pahimmillaan pakokaasujen hiilivetyja typen oksidipäästöt ylittivät sallitun 400–600-prosenttisesti. Tätäkin huolestuttavamman kuvan antoi Ruotsin työturvallisuuslaitoksen, Arbetsmiljöverketin testi. Yksikään 41 testatusta halpasahasta ei täyttänyt sahojen turvallisuudelle asetettuja vaatimuksia. Valvonta satunnaista Suomessa turvallisuusja kemikaalivirasto Tukes valvoo kuluttajakäyttöön tarkoitettuja moottorisahoja. Sosiaalija terveysministeriön työturvallisuusosaston vastuulla ovat ammattikäyttöön tarkoitetut laitteet. Ympäristöministeriö osallistuu päästöjen valvontaan. Todellisuudessa viranomaisHalpasahojen villi kauppa Halpojen moottorisahojen kauppaa ei valvota. Ruotsalaisja saksalaisselvitysten mukaan pitäisi. Vaikka moottorisahasta löytyy CE-merkki, se ei vielä tarkoita, että sahamalli olisi yhdenkään viranomaisen tarkastama. ten keinot ovat rajalliset. ”Suomessa ei edes pystytä mittaamaan moottorisahojen turvalaitteiden toimivuutta tai pakokaasujen päästöjä”, kertoo Trafin erityisasiantuntija Keijo Kuikka . Ensi vuonna Tukes kaavailee pistokokeen tyyppistä selvitystä halpasahojen turvallisuudesta. Lisäksi sosiaalija terveysministeriön työturvallisuusosasto on osallistumassa eurooppalaiseen moottorisahatutkimukseen. Valvonnan tiukentuminenkaan ei lopulta siivoaisi halpasahoja markkinoilta. Myyntikielto voitaisiin kohdistaa vain tiettyyn tuontierään. Myös halpasahojen vakiintumaton merkistö vaikeuttaa valvontaa. Kelvottomaksi todettu merkki voidaan vetää markkinoilta, ja samaa sahaa voidaan sen jälkeen tuoda eri nimellä. JUSSI COLLIN TAPION metsänhoidon suosituksilla on vahva vaikutus käytännön metsänhoitotöiden toteutukseen alan organisaatioissa, tuore selvitys kertoo. Tapio selvitti suositusten vaikuttavuutta kyselytutkimuksella. Vastanneista kaksi kolmasosaa katsoi suositusten vaikuttavan paljon metsätöiden käytäntöihin, liki kolmannes arvioi niiden vaikuttavan jonkin verran. Vajaat viisi prosenttia katsoi, etteivät suositukset juuri vaikuta käytäntöihin. ”Vastaajien mukaan suositukset luovat toiminnalle pohjaa”, puuntuotannon asiantuntija Arto Koistinen Tapiosta arvioi viime viikolla Tapion seminaarissa. Suositusten muutoksiin on reagoitu hitaasti. Suositukset uudistettiin viimeksi vuonna 2013 vastaamaan uutta metsäSuositusten vaikutus näkyy Tapio: Hyvän metsänhoidon suosituksia hyödynnetään paljon käytännön metsätöissä. lakia. Vastaajista yli puolet oli sitä mieltä, etteivät uudistetut suositukset ole juuri muuttaneet metsänhoitotöiden käytäntöjä. Vajaa kolmannes arvioi käytäntöjen kuitenkin muuttuneen: muutokset ovat näkyneet niin korjuussa, luonnonhoidossa kuin taloudellisen ajattelun korostumisessa. Uutta on yläharvennuksen käyttö sekä säästöpuiden ja riistan huomiointi. Sitä, miksi uudet suositukset ovat edenneet käytäntöön hitaasti, selittää aika, Koistinen arveli. ”Muutokset kentällä ovat hitaita, tässä on ollut aikaa vain kolme vuotta.” Hyödyllistä tietoa Esimerkiksi valtaosa vastaajista arvioi, että suositukset ovat auttaneet yläharvennuksen toteutuksessa ja kohteen valinnassa. Peräti 80 prosenttia katsoi, että suositukset ovat auttaneet hyvin luonnonhoitotöissä sekä vesiensuojelussa. Jatkuvan kasvatuksen osalta suosituksia piti riittävinä vajaat 60 prosenttia. Metsälehteä julkaiseva Metsäkustannus Oy on osa Tapio-konsernia.
• 9 22. JOULUKUUTA 2016 u NRO 24 AJASSA TAHDON ASIALLA Puukerrostalorakentamista rajoittavat korkea hinta ja tonttien puute. ANNE HELENIUS, teksti SEPPO SAMULI, kuvat H onkasuon rakenteilla oleva puutalokylä taistelee kirkkailla väreillään joulukuista harmautta vastaan. Helsingin ja Vantaan rajalle muodostuvan 1 600 asukkaan puutaloalueen ensimmäisiä isompia rakennuksia ovat heinolalaisen Rakennusliike Reposen tekemät puiset kerrosja rivitalot. ”Tänne tulee neljä nelikerroksista taloa ja kaksi rivitaloa, yhteensä 116 asuntoa. Puuta on välipohjassa, seinissä, väliseinissä ja parvekkeella”, kertoo Reposen toimitusjohtaja Mika Airaksela . Puukerrostalorakentaminen on Suomessa vähäistä. Tänä vuonna uusia asuntoja on valmistunut vajaat 600. Reponen on yksi harvoista rakennusliikkeistä, jotka jatkavat isompien kohteiden rakentamista puusta. ”Me olemme materiaalivapaita. Jos asiakkaat haluavat puurakennuksen, niin me teemme sen”, Airaksela sanoo. Reposen toiminta poikkeaa alan normista. Isot rakennusliikkeet eivät rakenna puukerrostaloja, koska ne eivät sitä ole aikaisemmin tehneet, sanoo apulaisprofessori Markku Karjalainen Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitokselta. Jatkuu seuraavalla aukeamalla Rakennusliike Reposen toimitusjohtaja Mika Airaksela luotsaa puukerrostalorakentamisen pioneeriyhtiötä. Ensimmäinen viisikerroksinen talo valmistui Heinolassa vuonna 2011.
• 10 22. JOULUKUUTA 2016 u NRO 24 AJASSA ”Valtion ja kuntien pitäisi näyttää kohteissaan esimerkkiä.” ”Isoilla rakennusliikkeillä pitäisi olla jokin hirveän hyvä syy, miksi ne ottaisivat betonirakentamisen rinnalle jonkin toisen rakennustavan.” Puurakentamisen liiketoiminnan professori Katja Lähtinen Vaasan yliopistosta komppaa Karjalaista. ”Suomessa on jämähdetty siihen, että ajatellaan vain puurakentamisen haasteita. Asia pitäisi kääntää ympäri: mitä mahdollisuuksia puu tuo. Puu on materiaalina kestävä, uusiutuva ja kotimainen ja puurakennus on viihtyisä asua”, Lähtinen sanoo. Hinta laimentaa suosiota Yksi puurakentamiskeskustelun kestoteema on hinta. Puukerrostalon asuinneliö maksaa helposti 100–200 euroa betonineliötä enemmän. Kustannuksia lisäävät erityisesti tiukat paloturvallisuusvaatimukset, kuten yli kaksikerroksisten puutalojen sprinklaus ja puurungolle vaadittava kipsisuojaverhous. ”Sprinklaus on hyvä asia, mutta muuten paloturvallisuusmääräykset ovat mielestäni ylimitoitettuja. Toisaalta kysyn, pitääkö puukerrostalojen tulla ihan samaan hintaan kuin betonitalojen”, Karjalainen sanoo. Airaksela ei näe ongelmia paloturvallisuusmääräysten kanssa. Hänen mukaansa kipsilevy on osa rakennetta, joka on suunniteltu mahdollisimman kustannustehokkaaksi. Reposella haetaankin koko ajan keinoja, joilla neliöhintaa saisi alemmaksi. Yksittäistä hokkuspokkus-temppua tähän ei ole, Airaksela sanoo. ”Kustannusten pienentäminen on kokoaikaista jumppaamista. Esimerkiksi Honkasuon hankkeessa meillä ei ole välipohjissa ollenkaan betonia vaan gyprocia. Se oli meille huomattavasti järkevämpi vaihtoehto.” Lähtisen mielestä neliöhinnan alentamisessa on kyse juuri tästä: kun rakennetaan puusta enemmän ja useammin, toimitusketjut hallitaan yhä paremmin ja tieto kulkee sujuvammin, jolloin kustannukset alkavat laskea. ”On ihan eri asia tehdä jotain ensimmäistä kertaa kuin sellaista, jota on tehty jo vuosikymmeniä”, Lähtinen muistuttaa. Lisää tontteja puutaloille Airakselan mukaan Reponen voisi rakentaa vielä enemmän puukerrostaloja, jos vain löytyisi sopivia tontteja. Tällä hetkellä yhtiö rakentaa myös Helsingin Kuninkaantammessa, mutta sen jälkeen uusista puutalokohteista ei ole tietoa. ”Emme ole saaneet tontteja puukerrostaloille, vaikka olemme niitä hakeneetkin”. Puukerrostalojen lisäksi Honkasuolle valmistuu kaksi rivitaloa. Rekennusliike Reponen voisi toimitusjohtajansa mukaan rakentaa selvästi nykyistä enemmän puukerrostaloja, jos sopivia tontteja vain löytyisi. 40 80 120 160 200 240 280 320 360 400 Lähde: Puuinfo Puukerrostalorakentaminen Suomessa 1996-2016 (puukerrostaloksi luokitellaan tässä ainakin osaltaan yli kaksikerroksinen asuinrakennus, jonka kantava runko ja julkisivut ovat pääosin puuta). Tästäkö se lähtee? Asuntoa 1996 -98 -99-00 -02 -03 -06 -11 -12 -13 -14 -15-2016 -97 580 aloitettu
• 11 22. JOULUKUUTA 2016 u NRO 24 AJASSA ”Kustannusten pienentäminen on kokoaikaista jumppaamista.” Katja Lähtinen perääkin rohkeutta päättäjiltä siinä vaiheessa, kun kunnissa aletaan tehdä kaavoituspäätöksiä. ”Kaavoitusta voitaisiin kannustaa siten, että kunnat brändäisivät itsensä kestävän asumisen ja hyvinvoinnin edelläkävijöiksi. Esimerkiksi Ruotsissa Växjö on hieno esimerkki puurakentamista suosivasta kaupungista.” Myös Markku Karjalainen suuntaa katseensa julkisiin toimijoihin. ”Valtion ja kuntien pitäisi näyttää kohteissaan esimerkkiä. Jos esimerkiksi kuntien vuokra-asuntoyhtiöt päättäisivät siirtyä puurakentamiseen, niin silloin tie on auki.” Suurimmat puurakentamisen kasvumahdollisuudet Karjalaisen mukaan ovat talojen lisäksi kouluissa, päiväkodeissa, senioritaloissa sekä infran rakentamisessa kuten silloissa ja meluaidoissa. ”Tämänvuotisen Puupalkinnon saanut Pudasjärven hirsinen koulukeskus on tunnustuksensa ansainnut”, Karjalainen sanoo. Uudisrakennusten lisäksi puuta voisi käyttää entistä enemmän myös korjausrakentamisessa. ”Suomessa talonrakentamisen arvosta yli puolet on korjausrakentamista ja suurin potentiaali on 1960–70-lukujen elementtikerrostaloissa. Niiden julkisivut ja parvekkeet ovat tulleet korjausikään. Nykyinen lainsäädäntö sallii myös yhden puisen lisäkerroksen rakentamisen lähiökerrostalon katolle”, Karjalainen vinkkaa. Lähtisen mukaan Suomessa ajatellaan liikaa, että rakennetaan joko betonista tai puusta. Hyvää ja käyttökelpoista jälkeä saataisiin yhdistelemällä oikealla tavalla erilaisia materiaaleja. ”Aika hienoja ovat sellaiset rakennukset, joissa on paljon puuta, mutta joissa on myös betonia tuomassa puun pehmeyttä esille”. ANNE HELENIUS PUURAKENTAMISELLA on oma tärkeä osansa ilmastonmuutoksen hidastamisessa, sillä sen avulla voidaan varastoida huomattavia määriä puuhun sitoutunutta hiilidioksidia. ”Rakennuksen jokainen puukuutio sitoo tonnin hiilidioksidia. Eniten sitä varastoituu pitkäikäisiin tuotteisiin, kuten sahatavaraan”, kertoo ympäristöjärjestö WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder . Puuta ei Rohwederin ja WWF:n raporttien mukaan voi kuitenkaan hakata kuinka paljon tahansa ilman, että se vaikuttaisi haitallisesti ilmastoon. ”Hallitusohjelman mukaiset 15 miljoonan kuution lisähakkuut puolittaisivat metsien hiilinielun ja aiheuttavat noin 15 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaavan haitallisen ilmastovaikutuksen”. Tästäkin huolimatta Rohweder on sitä mieltä, että Suomessa puurakentamista olisi syytä lisätä, sillä suurin osa kotimaisesta sahatavarasta menee tällä hetkellä vientiin ja siitä tehdään esimerkiksi käyttöiältään lyhyitä rakennustelineitä. Tällöin puun hiilivarasto vapautuu nopeasti takaisin ilmakehään. ”Parempi olisi jalostaa puu kotimaassa rakennuksiksi”, Rohweder sanoo. Markku Karjalainen muistuttaa, että kotimaisen puunkäytön kannalta rakentaminen on mitätön. ”Jos me tekisimme kaikki vuoden kerrostalot eli noin 15 000 asuntoa massiivipuu CLT:stä, jota menee noin 0,6 kuutiota kerrosneliötä kohti, niin meidän metsämme kasvavat tuon puumäärän vain 14 tunnissa”. Puurakentaminen taklaa ilmastonmuutosta Puu ei lopu kesken Jos kaikki vuoden aikana rakennettavat kerrostaloasunnot tehtäisiin CLT:stä, siihen riittäisi 14 tunnin metsänkasvu: Metsät kasvavat noin 104 miljoonaa kuutiota vuodessa, kasvupäiviä on noin sata. Vuosittain rakennetaan noin 15 000 kerrostaloasuntoa, joiden keskipintaala on 57 huoneistoneliömetriä. Huoneistoala kerrosalaksi muutettuna on 57 x 1,23 = 70 kerrosneliömetriä (k-m 2). CLT:tä kuluu 0,58 kuutiota kerrosneliötä kohti. Näin puuta kuluisi koko CLTpuukerrostalo-tuotantoon vuodessa 15 000 x 70,0 k-m 2 x 0,58 m 3 / k-m 2 =609 000 m 3. 609 000 m3 / 104 000 000 m 3 (metsän kasvu) x 100 vrk (kasvukausi) = 14 tuntia Lähde: Markku Karjalainen Honkasuon taloissa massiivipuuta on parvekkeissa ja porrashuoneissa, seinät ovat puurunkoisia suurelementtejä. Julkisivut ovat käytännössä kokonaan puuta. Ainostaan parvekkeen taustaseinien pitää olla palamattomia.
• AJASSA 12 22. JOULUKUUTA 2016 u NRO 24 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 47–50 keskiarvo KOKO MAA ? nousussa ? laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,59 ? 55,41 ? 41,1 ? 15,44 ? 16,8 ? 15,18 ? 21,97 ? 23,22 ? Uudistushakkuu 55,49 ? 56,62 ? 42,71 ? 17,52 ? 18,15 ? 17,12 ? 24,55 ? 24,64 ? Harvennushakkuu 46,84 ? 47,64 ? 35,93 ? 14,67 ? 15,14 ? 14,11 ? 20,08 ? 20,4 ? Ensiharvennus 37,21 ? 38,62 ? 32,47 ? 11,27 ? 10,75 ? 10,95 ? 17,85 ? Hankintahinnat 56,05 ? 55,36 ? 45,4 ? 27,43 ? 29,64 ? 27,37 ? 34,54 ? KYMI-SAVO ? nousussa ? laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,32 ? 56,61 ? 43,55 ? 16,06 ? 17,02 ? 15,07 ? 21,63 ? 22,94 ? Uudistushakkuu 57,8 ? 57,84 ? 45,02 ? 17,84 ? 18,39 ? 16,96 ? 23,14 ? 25,1 ? Harvennushakkuu 49,61 ? 48,48 ? 38,18 ? 15,59 ? 15,49 ? 14,5 ? 21,43 ? 21,06 ? Ensiharvennus 38,04 ? 39,74 ? 11,49 ? 10,77 ? 10,96 ? 19,25 ? Hankintahinnat 57,56 ? 55,62 ? 47,68 ? 28,79 ? 29,48 ? 28,85 ? ETELÄ-SUOMI ? nousussa ? laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,77 ? 56,86 ? 39,92 ? 15,62 ? 17,55 ? 15,41 ? 22,15 ? Uudistushakkuu 56,49 ? 58,03 ? 41,29 ? 16,83 ? 18,81 ? 17,12 ? 24,58 ? Harvennushakkuu 48,64 ? 49,58 ? 35,09 ? 15,39 ? 15,65 ? 14,6 ? 20,77 ? Ensiharvennus 12,03 ? 11,3 ? Hankintahinnat 58,39 ? 57,25 ? 44,45 ? 28,52 ? 31,32 ? 27,72 ? ETELÄ-POHJANMAA ? nousussa ? laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,99 ? 54,61 ? 35,71 ? 16,54 ? 16,37 ? 22,82 ? Uudistushakkuu Harvennushakkuu 45,9 ? 45,37 ? 15,08 ? 14,55 ? 20,08 ? Ensiharvennus Hankintahinnat 27,04 ? PUUKAUPPA MIKKO HÄYRYNEN, teksti SAMI KARPPINEN, kuva V uonna 2017 hakkuumäärät nousevat kolmanteen perättäiseen ennätykseen, ennustaa Pellervon taloustutkimus (PTT). Tutkimuslaitos ennakoi, että hakkuut saattavat yltää 62 miljoonaan kuutiometriin. Lisäksi kotitalouksien lämmitykseen ja omaan käyttöön korjataan vajaa kuusi miljoonaa kuutiometriä, mikä ei näy luvussa. Tänä vuonna teollisuusja energiapuun hakkuut ylittivät ensimmäisen kerran 60 miljoonan kuutiometrin rajan. Tilastot eivät vielä ole valmiit, mutta arvio on 61 miljoonaa. Hakkuisiin vauhtia loppuvuonna Hakkuumääriä nostaa ensi vuoden lopulla käynnistyvän Äänekosken biotuotetehtaan vaikutus. ”Vaikutus tuntuu puumarkkinoilla täydellä voimalla vasta vuonna 2018, mutta varautuminen alkaa jo ensi vuoden alussa”, tutkimusjohtaja Paula Horne sanoo. ”Se tarkoittaa, että pystyleimikoita ostetaan varastoon ja hakkuut alkavat ottaa vauhtia kesän jälkeen.” Etenkin kuituvaltaiset harvennusKohti kolmatta ennätysvuotta Luvassa on hinnallisesti tylsä mutta hakkuumäärässä ennätyksellinen puukauppavuosi. MIKKO HÄYRYNEN POHJOIS-SUOMESSA nuristaan ajoittain, että Metsähallituksen myynnit haittaavat yksityismetsien puun menekkiä. Metsähallituksen metsätalousyhtiön toimitusjohtaja Jussi Kumpula on pidättyväinen ensi vuoden myyntisuunnitelmista, mutta sanoo kysynnän olevan piristymään päin. ”Emme kerro tarkkoja ajatuksia julkisesti, vaan keskustelemme puukaupoista kahden kesken kunkin asiakkaan kanssa.” Metsävarojensa puolesta Metsähallitus pystyisi kasvattamaan hakkuitaan, mutta niin ei ensi vuonna välttämättä tehdä. ”Antaa hintojen vielä vahvistua.” Mäntytukilla on menekkivaikeuksia, mutta kuusitukin hyvään kysyntään Metsähallitus ei pysty vastaamaan. Metsähallituksen talousmetsät ovat kysyntään nähden vääränlaisia: enimmäkseen karuja mäntymaita. Metsähallituksella on tuloutustavoite valtiolle, mutta puunmyyntitulot vaikuttavat tavoitteen täyttymiseen viipeellä. Metsätalousyhtiö maksaa kuluvan vuoden voitosta osingot emo-Metsähallitukselle ensi vuonna, ja Metsähallitus maksaa tuloutustavoitteensa valtiolle sitä seuraavana vuotena. Metsähallitus odottaa hinnannousua 32 miljoonaa euroa Joulupuumyynnin vuosittainen bruttoarvo Lähde: Luke
• AJASSA 13 22. JOULUKUUTA 2016 u NRO 24 männiköt ovat haluttuja, ja kuitupuun kysyntä vauhdittaa myös tukkileimikoiden kauppaa. Mäntysahatavaran tilanne on kuitenkin kaksijakoinen. Vaikka Pohjois-Afrikan perinteisissä vientimaissa on kysyntää, niin esimerkiksi Egyptin taloustilanne on entistä epävarmempi. Maan valuutta on pantu kellumaan, mikä käytännössä tarkoittaa devalvoitumista ja heikompaa maksukykyä tuontitavaroista. ”Mäntysahatavaralle on vaikea löytää korvaavaa markkinaa. Kotimaan lievästi vilkastuva rakentaminen ei siihen riitä.” KESKI-SUOMI ? nousussa ? laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,29 ? 55,93 ? 38,97 ? 15,6 ? 17,33 ? 15,23 ? 21,4 ? Uudistushakkuu 56,46 ? 57,19 ? 40,96 ? 17,58 ? 18,7 ? 17,49 ? 23,93 ? Harvennushakkuu 47,05 ? 48,36 ? 33,92 ? 15,48 ? 15,68 ? 14,71 ? 20,71 ? Ensiharvennus 11,81 ? 10,75 ? 11,59 ? Hankintahinnat 55,89 ? 56,09 ? 44,3 ? 28,02 ? 29,51 ? 27,88 ? KAINUU-POHJANMAA ? nousussa ? laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 49,56 ? 50,16 ? 14,74 ? 15,61 ? 15,1 ? 22,06 ? 23,28 ? Uudistushakkuu 51,26 ? 51,35 ? 17,27 ? 16,53 ? 17,01 ? 24,37 ? 24,21 ? Harvennushakkuu 44,28 ? 42,86 ? 13,28 ? 12,73 ? 19,09 ? 18,89 ? Ensiharvennus 34,47 ? 10,16 ? 8,82 ? Hankintahinnat 53,37 ? 52,42 ? 25,94 ? 25,81 ? 26,12 ? SAVO-KARJALA ? nousussa ? laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 51,7 ? 53,1 ? 40,96 ? 14,74 ? 14,95 ? 14,56 ? 20,77 ? 22,7 ? Uudistushakkuu 54,31 ? 54,52 ? 42,72 ? 17,28 ? 16,67 ? 16,65 ? 23,29 ? Harvennushakkuu 45,01 ? 45,04 ? 35,88 ? 14,04 ? 14,1 ? 14 ? 19,92 ? 19,67 ? Ensiharvennus 36,85 ? 31,66 ? 10,69 ? 10,33 ? 10,81 ? Hankintahinnat 54,16 ? 54,18 ? 44,63 ? 27,83 ? 27,81 ? 27,64 ? 32,08 ? LAPPI ? nousussa ? laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 46,12 ? 47,1 ? 14,97 ? 14,91 ? 20,56 ? Uudistushakkuu 47,27 ? 47,9 ? 16,8 ? 16,55 ? 22,07 ? Harvennushakkuu 42,43 ? 40,74 ? 12,94 ? 12,37 ? 19,03 ? Ensiharvennus Hankintahinnat 53,17 ? Ostomäärät viikolla 50 metsäkeskuksittain Metsäkeskus Määrä m 3 Etelärannikko 21 568 Pohjanmaa 42 196 Lounais-Suomi 50 247 Häme-Uusimaa 73 799 Kaakkois-Suomi 65 895 Pirkanmaa 55 635 Etelä-Savo 79 519 Metsäkeskus Määrä m 3 Etelä-Pohjanmaa 38 241 Keski-Suomi 63 421 Pohjois-Savo 63 421 Pohjois-Karjala 49 177 Kainuu 20 590 Pohjois-Pohjanmaa 61 105 Lappi 13 358 697 913 m3 Puun ostomäärä koko maassa viikolla 50 Kantohintojen kehitys Etelä-Suomessa Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Euroa m³ viikot 1–50, 2016 2015 2014 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m³ 1-2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,3 0,6 0,9 1,2 1,5 2012 2013 2014 2015 2016 10 20 30 40 50 60 Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. ETELÄSUOMI KYMISAVO SAVOKARJALA KESKISUOMI ETELÄPOHJANMAA KAINUUPOHJANMAA LAPPI ”Hakkuut alkavat ottaa vauhtia kesän jälkeen.” Harvestereilla riittää ensi vuonnakin töitä, kun hakkuumäärät kipuavat yli 60 miljoonan kuution. Tässä ollaan Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun harvennusleimikolla Jyväskylän Jyskässä. Kuusitukin tilanne näyttää paremmalta Kiinan-kysynnän vuoksi, ja myös vienti Japaniin on vilkastunut. Hinnallisesti tylsää Hinnallisesti ensi vuodesta on tulossa tylsä. PTT ennustaa, että kantohinnat nousevat enintään kaksi prosenttia. Ennuste koskee kaikkia puutavaralajeja. Vakaa hintakehitys edistää tasaista kaupankäyntiä. Arvuuttelut hintamuutoksista tarkoittavat joko myyntien kiihdyttämistä tai panttausta, eli markkinahäiriöitä. Puukauppamäärät kasvavat ensi vuonna hakkuita enemmän, PTT:n arvion mukaan 4–8 prosentilla. Sahanterät soivat Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori ennakoi, että sahojen käyntiasteet pysyvät ensi vuonna korkeina ja tukit saadaan myytyä, mutta muistuttaa samalla alan heikosta kannattavuudesta. Hänen mukaansa mäntytukilla on laskupaineita eikä kuusellakaan ole nousunäkymiä. ”Kuusisahatavaran suotuisa markkinatilanne perustuu Kiinan kysyntään. Tilannetta varjostaa, että valuuttakurssien vuoksi Suomen kansainvälinen kilpailukyky on heikentynyt. Hintapaineet ovat kovat etenkin huonommissa laatuluokissa.” Pohjois-Afrikan mäntymarkkinoilla määrällinen kysyntä on pysynyt hyvänä, mutta maksukyvyn kanssa on heikkoa. Vientimäärät esimerkiksi Egyptiin ovat kasvaneet, vaikka maan talous on heikossa jamassa. ”Kysyntäpaineeseen vastaavat etenkin venäläiset ja ruotsalaiset, joilla on valuuttakurssietua.” Merivuoren mukaan sahoilla on ongelmia sivutuotteina tulevien purun ja kuoren kanssa, koska energian yleisen halpuuden vuoksi niiden menekki energiakäyttöön takkuaa. Ongelmat ovat vähäistä suurempia etenkin Itäja Pohjois-Suomessa, missä lämpölaitoksia on harvassa. Kuori ja puru ovat tuoneet lähes kymmenen prosenttia sahojen liikevaihdosta. Tilannetta vaikeuttaa, että ne ovat eräänlaista tuoretavaraa, joiden laatu heikkenee pitkässä varastoinnissa. Toisaalta, jos kuluva talvi osoittautuu kylmäksi, niin tilanne helpottuu.
• 22. JOULUKUUTA 2016 u NRO 24 M E T S Ä S T Ä 14 METSÄNHOITO VALTTERI SKYTTÄ L uonnonvarakeskus (Luke) on selvittänyt tänä vuonna, millä tavalla Suomen metsien kasvu voitaisiin nostaa vuotuisesta 100 miljoonasta kuutiosta jopa kohti 150 miljoonaa kuutiota. Selvityksen mukaan metsän kasvun ja puuntuotannon parantamiseen tepsivät parhaiten muutamat tutut peruskeinot. ”Metsänomistajan kannattaa ryhtyä miettimään metsän kasvun tehostamista miellyttävimmistä päästä eli tulopuolelta. Kun tulee hakkuutuloja, se motivoi investointeihin, joilla metsän tuottavuutta pidetään yllä pidemmällä tähtäimellä”, sanoo Luken professori Jari Hynynen . Metsien uudistaminen kannattaa aloittaa metsistä, joissa tuhoriski on suurin. Tällaisia ovat etenkin puuntuotannollisesti yli-ikäiset kuusikot. ”Vanhan kuusikon kohdalla kannattaa harkita hyvin tarkkaan, tekeekö harvennuksen vai laittaako puut nilkasta poikki. Tuhoriskien vuoksi päätehakkuu voi olla taloudellisesti kannattavin vaihtoehto”, Hynynen kertoo. Kun puhutaan taloudellisesti kannattavasta puuntuotannosta, metsän kiertoajat ovat niin lyhyitä, että hakkuissa kaadetaan vielä hyvin kasvavaa puustoa. ”Lehtomaisen kankaan kuusikon suosituspäätehakkuuikä on 60 vuotta Etelä-Suomessa, vaikka kuuset kasvaisivat tämän jälkeen vielä 20–30 vuotta. Tuotto on kuitenkin parhaimmillaan, kun puut laittaa 60-vuotiaana nurin”, Hynynen sanoo. Jalostettu siemen Kun päätehakkuu on tehty ja metPeruskeinoilla lisää puuta ja kasvua Metsän kasvu paranee tutuilla konsteilla, kuten jalostetulla siemenellä ja lannoituksella. ”Hakkuutulot motivoivat investointeihin, joilla metsän tuottavuutta pidetään yllä.” RAIVAA TAIMIKOT. Metsänhoitotöitä pitäisi tehdä Luonnonvarakeskuksen mukaan 42 prosenttia nykyistä suuremmalla pinta-alalla. maksaa rahaa, kun taimien ympäriltä joutuu myöhemmin poistamaan kilpailevaa kasvillisuutta. Hynynen muistuttaa, että jalostetusta siemenestä kasvavat taimet ovat nopeakasvuisempia ja laaduksän kasvu alkaa alusta, tehostamisvuorossa ovat metsänuudistustoimet. Mitä parempi kasvupaikka, sitä kiireemmin metsä tulee uudistaa, eli maa muokata ja kylvää siemenillä tai istuttaa taimilla. Viivyttely KÄYTÄ JALOSTETTUJA SIEMENIÄ. Sv-siemenen eli siemenviljelyssiemenen käyttö parantaa niin puuston kasvua kuin laatua verrattuna metsikkösiemeneen. Kuvassa jalostettua siementä männyn kylvöön. Va ltt er i Sk yt tä Va ltt er i Sk yt tä
• METSÄSTÄ 15 22. JOULUKUUTA 2016 u NRO 24 Metsän kasvu paranee tutuilla konsteilla, kuten jalostetulla siemenellä ja lannoituksella. Vinkit tehokkaaseen metsänkasvatukseen 1. Tee hakkuut ajallaan. Puita on usein mahdollista seisottaa pystyssä pitempään, mutta taloudellisesti se ei ole kannattavinta. 2. Varmista, että metsän uudistamisessa käytettävät taimet ja siemenet ovat jalostettua alkuperää. 3. Hoida taimikoita. Ja tee raivaustyöt ennemmin kuin myöhemmin, säästät kustannuksissa. 4. Lannoita ensimmäisen ja toisen harvennuksen välissä ja ennen päätehakkuuta. 5. Jos metsän kunto ja olosuhteet sallivat, tee yläharvennuksia. VALTTERI SKYTTÄ UPM:N metsänhoitopäällikön Jyri Schildtin mukaan kahdessa metsänhoitotoimenpiteessä on vielä selkeästi hyödyntämätöntä potentiaalia metsän kasvun kannalta. ”Jalostetun siemenen käyttöä metsänviljelyssä ja metsien lannoituksia on mahdollista lisätä.” Metsiä omistavat yhtiöt ja metsärahastot ovat tunnettuja tehokkaasta puun kasvatuksesta. Schildtin mukaan jalostetun siemenen käyttö voi tuoda metsän kiertoajassa jopa 40 prosenttia lisää kantorahatuloja metsänomistajalle. UPM myös lannoittaa metsiään monin paikoin ainakin kaksi kertaa kiertoajassa. Siementen osalta huolestuttavaa on se, että muun muassa huonojen siemenvuosien vuoksi jalostetun siemenen määrä jää tavoitellusta. Lisäksi metsänviljelyn osuus näyttää Schildtin mukaan laskevan yksityismetsien metsänuudistuksissa. ”Se ei lupaa hyvää tulevaisuuteen etenkään, jos tämä kohdistuu reheville kasvupaikoille.” Maanmuokkauksen laadulla on myös yksittäisenä työvaiheena merkittävä vaikutus uuden metsän tehokkaaseen syntyyn. ”Hyvällä maanmuokkauksella suuri osa taimista säilyy hengissä ja kasvu alkaa nopeasti”, Schildt sanoo. Lannoitus ainakin kahdesti kampia kuin metsikkösiemenestä kasvavat taimet. ”Uudistamistoimissa kannattaa vaatia metsäammattilaiselta tarkka tieto siitä, millaista taimialkuperää ja siementä maahan laitetaan.” Taimikonhoito Tehokkaassa puuntuotannossa taimia ei voi jättää oman onnensa nojaan istutuksen, kylvön tai siemennyksen jälkeen. Taimikko kannattaa varhaisperata ajoissa. ”Jos on päättänyt tuottaa puuta, taimikkoa on hoidettava. Ja yleensä taimikonhoito on sitä halvempaa, mitä aikaisemmin sinne menee”, Hynynen sanoo. Kuusentaimikossa ensimmäistä raivauskertaa eli varhaisperkausta ei kannata lykätä. Taimikko on perattava lehtipuista viimeistään, kun kuusentaimet ovat metrin korkuisia. ”Hoitoon kuluu rahaa, mutta tulevat harvennukset voidaan toteuttaa aikaisemmin, jos taimikko on hoidettu hyvin.” Lannoitus ja yläharvennus Puuston kasvua on tehokasta lisätä myös nuorten metsien harvennusvaiheessa. Lannoitukset parantavat metsän kasvua kuivahkojen kankaiden männiköissä ja tuoreen kankaan kuusikoissa. Kangasmailla lannoitukset kannattaa ajoittaa 10 vuotta ennen seuraavaa harvennusta. Lannoitus tehdään kasvatusvaiheen männikössä ensiharvennuksen ja toisen harvennuksen välissä. ”Kasvunlisäys on kova lannoituksen jälkeen. Jos näin saadaan toisessa harvennuksessa hakkuusiirtymää kuitukokoisesta tukkikokoiseen puuhun, investoinnista tulee hyvä tili”, Hynynen kertoo. Kuten männiköissä, hyvin hoidetuissa mustikkatyypin kuusikoissa np-lannoitus (typpi ja fosfori) antaa Hynysen mukaan hyvän tuloksen. ”Jos kakkosharvennus voidaan tehdä yläharvennuksena, kannattavuus paranee vielä.” Turvemailla tuhkan levitys on kannattava lannoituskeino. Oikeaan aikaan tehdyt kunnostusojitukset lisäävät myös turvemaiden puuston kasvua. Puulajivalinta ja lyhytkiertoviljely Jos aikaa on ja kiinnostusta, metsänomistajan kannattaa kokeilla männyn ja kuusen lisäksi muita tuottavia puulajivaihtoehtoja. Rauduskoivun kasvatus on kannattavaa, jos tuhoriski ei ole liian suuri. ”Hybridihaapa on selvästi Suomen nopeakasvuisin puu. Peltoistutuksissa kiertoaika on 25 vuotta”, Hynynen sanoo. Koivun tavoin haavan hyvän tuotoksen uhkana ovat hirvien puuntaimille aiheuttamat tuhot. Luken mukaan metsän kasvua voidaan lisätä myös ”uusilla kasvupaikoilla” hybridihaavan kaltaisella puuston lyhtykiertoviljelyllä. Yksi harkittava vaihtoehto voi olla esimerkiksi hieskoivun intensiivikasvatus turvesuopohjilla 15–25 vuoden kiertoajalla. LANNOITA METSÄÄ. Metsän lannoittaminen lisää kasvua ja arvokkaan tukkipuun osuutta. PUULAJIVALINNALLA LISÄKASVUA. Nopeakasvuisten puulajien, kuten hybridihaavan, lyhytkiertoviljely pelloilla ja muilla hankalilla kasvupaikoilla voi lisätä puuntuotosta, jos tuhoja ei tule. YLÄHARVENNUKSILLA LISÄÄ KANNATTAVUUTTA. Yläharvennuksessa hakkuutiliä paisuttaa se, että metsästä poistetaan isoja valtapuita. Metsään jää silti hyväkuntoista puustoa lihomaan seuraavaan hakkuuseen. A nn a B ac k M ik ko H äy ry ne n M ik ko R iik ilä Va ltt er i Sk yt tä
• 16 22. JOULUKUUTA 2016 u NRO 24 METSÄSTÄ KONSTAN JALANJÄLJILLÄ Kirjailija Huovisen toinen elämä oli metsässä. Hän kulki puutöissä, metsänhoitajana tai metsästysretkillä: tässä kenties samalla reissulla useammallakin asialla.
• 17 22. JOULUKUUTA 2016 u NRO 24 irjailija Veikko Huovisen (1927–2009) syntymästä tulee ensi vuonna kuluneeksi 90 vuotta. Huovinen tunnetaan ensisijaisesti humoristina ja vähemmälle huomiolle on jäänyt, miten värikkäästi ja asiantuntevasti hän kuvaa kainuulaista metsäluontoa ja siellä liikkuneita ihmisiä. Sotkamolainen Huovinen oli kouluikäisestä asti ajoittain mukana metsänhoitajaisänsä mukana työmaalla ja uitoissa. Kaksi talvea hän vietti harjoittelijana savotMETSÄSTÄ Veikko Huovinen kirjasi tarinoihinsa Kainuun metsien työmiehet sekä loivensi jännitettä herrojen ja työläisten välillä. ”Niillä on väkeviä koneita. Ne puskevat vaikka minkälaisen roveikon läpi ja vääntävät kannot tien raviin.” OUTI HYTÖNEN, teksti WSOY:N ARKISTO, kuvat takämpällä ja ylioppilaslakin saatuaan Huovinen päätti lähteä opiskelemaan maaja metsätieteelliseen tiedekuntaan Helsinkiin. Elämäkertateoksessaan Muina miehinä (2001) Huovinen arvioi savotalla vietettyjen kuukausien olleen elämänsä parasta aikaa. Paljon noiden jaksojen kokemuksesta on tallentunut kaunokirjallisessa muodossa hänen romaaneihinsa ja novelleihinsa. Jo Huovisen opiskeluaikana ilmestyneessä esikoisnovellikokoelmassa Hirri (1950) esiintyy useita metsänhakkaajia Kainuun korvissa. Valmistuttuaan metsänhoitajaksi 1952 Huovinen palasi kotiseudulleen ja sai viran Kuhmosta. Samana vuonna ilmestyi hänen klassikkoteoksensa Havukka-ahon ajattelija. Metsänhoitajan ja kirjailijan ammattien yhdistäminen osoittautui muutamassa vuodessa raskaaksi yhdistelmäksi ja Huovinen jättäytyi vapaaksi kirjailijaksi. Nuoruuden metsätöissä kohdatuista maisemista, sääilmiöistä, eläimistä ja Kainuun metsien persoonista hänelle jäi loputon inspiraation lähde kirjallisiin töihin. Viisas puunhakkaaja Puusavotalla nuorta Veikko Huovista jäi askarruttamaan ”herrojen” ja työläisten välinen jännite. Hän pohti, miten sitä voisi loiventaa. Tuloksena syntyi Konsta Pylkkänen, Huovisen tunnetuin henkilöhahmo. Havukka-ahon ajattelijan alussa Pylkkänen tienaa puunhakkaajana, mutta häneltä löytyy myös kirjatietoutta ja viisaita ajatuksia. Herrojen ja työläisten välinen juopa kapenee edelleen, kun Pylkkänen hakkuun loppuun suoritettuaan lähtee kesäapulaiseksi luontoa tutkiville maistereille ja ystävystyy heidän kanssaan. Sen jälkeen Pylkkästä ei enää nähdä kirveen kanssa heilumassa. 52 vuotta Havukka-ahon ajattelijan jälkeen ilmestyneessä pienoisromaanissa Konsta Pylkkänen etsii kortteeria (2007) selviää, että kesäapulaisen pestin jälkeen Pylkkänen toimi Lapin tutkimusasemalla apumiehenä. Vanhuuden päivinään hän palaa kotikulmille ja ihmettelee metsätalouden muuttuneita keinoja. Metsässä kuuluu moottorisahan ääni ja kämppä on muuttunut parakiksi: ”Niillä on väkeviä koneita. Ne puskevat vaikka minkälaisen roveikon läpi ja vääntävät kannot tien raviin. Ja rekat tulevat teille ja vievät puut suoraan tehtaille. Ei pölkkyjä ensi kummassa uiteta.” Kirjailija Huovinen osasi ihailla nuoren taimikon kauneutta siinä missä ikimetsän jylhyyttäkin. Hän näki metsän uusiutuvana luonnonvarana. Koneellistuvan ja voimallisen tehometsätalouden keinoja hänen oli kuitenkin vaikea hyväksyä ja siitä aiheesta syntyi kirjailijan ainoa ei-fiktiivinen teos Tapion tarhat (1967), pamflettiteos alaotsikolla ”metsäpoliittista tarkastelua”. Nostalgiaa ja huumoria ”Viilun päässä pannaan tupakaksi ja jutellaan meheviä ja mukavia, höystäen juttuja mahtavan hauskoilla murresanoilla. Laulellaan lurituksia, jotka panevat ihmettelemään, että on niitä tässä ihmiskunnassa hurjia runoseppoja ja eteviä sommittelijoita.” Näin Huovinen kuvasi työmaan tunnelmaa Metsälehdessä vuonna 1950 julkaistussa tekstissä ”Leimauksella Kainuun korvessa”. Huovisen kuvaama savottamiesten elämäntapa muuttui jo kirjailijan aikana historialliseksi. Siksi kämppäelämään liittyy usein nostalginen vivahde muistona huolettomista päivistä uljaissa männiköissä: ”Suurien, raskaiden lumihiutaleiden leijunta hämärtyvässä talvi-illassa, kellon raksutus, jäsenissä raukeutta takaltavassa lumessa hiihtämisen jälkeen, mielessä metsästysseikkailu teeriparvessa vanhoja käkkyräkoivuja kasvavalla aholla – siinä puitteet mielen täydelliselle levollisuudelle.” Puusavotalla työskennelleiden lisäksi Huovinen kuvasi muitakin metsästä eläviä ja metsässä työskenteleviä: maanmittaajia, tervansoutajia, Kainuun korvenraivaajia, tutkijoita ja erityisen mieluusti kanalintujen metsästäjiä. Kirjailijana työskennellessään Huovinen ei koskaan lopettanut metsällä kulkemista, sillä metsästys oli hänen intohimonsa. Monet Huovisen teksteistä alkavat tarkalla kuvauksella ympäristöstä, jossa kirvesmies tekee työtään, kunnes tapahtuu käänne ja juoni pääsee vauhtiin. Metsän ihmisten ohella Huovisen tuotannon kantava voima on luontokuvaus. Kauneimmillaan Huovinen maalaa sanoilla maisemaa kuin kuvataiteilija. Hänen metsänsä on monimuotoinen ja yllätyksellinen. Huovisen kuvaamilta metsänhoitajiltakin löytyy esteettistä silmää. Puiden näkökulmasta etenevässä Puukansan tarinassa (1984) leimausmies Adiel Sukeva herkistyy honkapylväikön kauneudesta ja Konsta Pylkkänen viehättyy vuosikymmentenkin jälkeen rosokaarnaisista ja naavaoksaisista kuusista ”ihmeellisellä tavalla”. Tuotantonsa päätteeksi Huovinen jättää Pylkkäsen kuuntelemaan haavanlehtien lipinää ja muistelemaan ”kaikkia päiviään Pohjolan saloilla”. Sotkamon Hallavaaraan on merkitty kirjailijan nimikkometsä Huovisnäreikkö. Veikko Huovinen tarkastelee puustoa vuonna 2007. Veikko Huovisen metsästyskokemukset siirtyivät kirjojen sivuille humoristisina ja nostalgisina kuvauksina. Te ijo M ää tt än en
• METSÄSTÄ 18 22. JOULUKUUTA 2016 u NRO 24 Kittilä METSÄNOMISTAJA ANNE HELENIUS, teksti TIMO VEIJALAINEN, kuvat V iimeinen joulukuun päivä, jolloin aurinko vielä kipuaa horisontin yli. Pakkasta on 25 astetta. Kittilän metsähoitoyhdistyksen puheenjohtaja ja ilmastoasioihin perehtynyt meteorologi Leena Neitiniemi-Upola istuu tuvan lämpimässä ja hyssyttelee vieraasta innostunutta Leevi -koiraa hiljaiseksi. Neitiniemi-Upola hallinnoi yhdessä miehensä Esko Upolan ja kahden aikuisen lapsensa kanssa kotitilaansa Ounasjoen varressa Kittilän Alakylässä. Metsäyhtymällä on joen molemmin puolin noin 350 hehtaaria metsää, joista suurin osa on nuorta kasvatusmetsää. Ei ihme, että uusien biotuotetehtaiden valmistuminen innostaa uudelleen Kittilän metsänhoitoyhdistyksen valtuustoon valittua metsänomistajien sanansaattajaa. ”Kuitupuun ostajien lisääntyminen on tietysti hieno asia.” Neitiniemi-Upola kertoo hymyssä suin olevansa hiukan vahingoniloinen siitä, etteivät taloustieteilijät osanneet vielä muutamia vuosia sitten ennustaa metsätalouden uutta nousua Suomessa. ”Meteorologina tiedän, ettei ennustaminen ole niin helppoa. Sään ennustamisessa on ollut tosi hyvät tulokset verrattuna näihin taloussyklien ennustamisiin.” Ilmasto lämpenee, metsä kasvaa Toinen Neitiniemi-Upolaa innostava asia on ilmastonmuutoksen myönteiset vaikutukset Lappiin. Maltillisemman skenaarion mukaan Lapista vähenee 50 vuorokautta termistä talvea ja tilalle tulee lisää kesäpäiviä sekä 35 vuorokautta lisää kasvukauteen. ”Olen myönteisesti yllättynyt noinkin valtavista mahdollisuuksista. Potentiaalinen metsän kasvu tulee pohjoisessa olemaan suurta. On tietenkin riskejä, kuten myrskyvahingot, rankkasateet, loiset ja taudit, tykkylumivahingot ja metsäpalot.” Neitiniemi-Upola näyttää kaaviota, joka kuvaa hiilen, tuon ilmaston lämpenemisen kannalta suurimman mörön, kiertokulkua luonnossa. Metsä kasvaa ja sitoo yhä enemmän hiilidioksidia. Kun puuta käytetään esimerkiksi energiaksi, hiili vapautuu ilmaan, mutta uusi kasvava metsä puolestaan on jo valmiina sieppaamaan ilmakehän hiilidioksidia. ”EU-päättäjät eivät välttämättä ymmärrä, ettei puun polttaminen ole sama asia kuin fossiilisten polttoaineiden käyttö. Tuolloin ilmaan vain vapautuu hiiltä, eikä kiertoa takaisin ole. Meillä metsät eivät kaa”Täällä on aina eletty puusta” Leena Neitiniemi-Upolaa kiinnostaa ilmaston lämpenemisen vaikutus Lapin metsänkasvuun. ”Sää on ennustettu hyvin verrattuna taloussyklien ennustamisiin.” Luonnon monotoniaa. Leena Neitiniemi-Upolan Lapin sodasta palamatta selvinneen kotimuseon puut ovat yli sata vuotta Ranskan vallankumousta vanhempia.
• METSÄSTÄ 19 22. JOULUKUUTA 2016 u NRO 24 tamalla häviä, sillä puu kasvaa koko ajan. Meidän varsinainen omaisuutemme onkin hyvin tuottavassa maaperässä.” Rääseiköt hiilensidontaalueiksi Neitiniemi-Upolalla on linjaus, jota noudattamalla niin pohjoisen asukkaat kuin EU-päättäjätkin voisivat olla tyytyväisiä. Osasta Lapin metsiä voisi tehdä hiilensidonta-alueita, joissa puuta kasvatetaan tiuhemmassa ja joiden harvennusväli on verkkaisempi kuin muiden talousmetsien. Näin metsä sitoo huomattavan tehokkaasti hiilidioksidia. Erityisen sopivia alueita olisivat soiset, vaikeasti taloudellisesti hyödynnettävät alueet sekä Metsähallituksen kalliiden teiden varassa olevat kaukaiset metsäpalstat. Ilmastotalkoisiin ei tarvitsisi osallistua ilman palkkiota, jos kemeratuki korvaisi esimerkiksi hiilensidonta-alueiden menetetyn tuoton. ”Tällä tavoin saisi huonosti kasvavat rääseikötkin edes jollain tavoin tuotannollisiksi.” Kotiseututyö sydäntä lähellä Kun Neitiniemi-Upola muutama vuosi sitten muutti takaisin kotitilalleen, hän päätti ensi töikseen siivota pihan komistuksen, perinteisellä punamullalla sivellyn aitan kuntoon ja järjestellä siellä olleet tavarat arvoiseensa järjestykseen. Samalla NeitiMATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. PALSTALLA paljon, jotta tukkipuuta saataisiin pian ja paljon. Saatetaan ajatella, että mitä harvempana metsä kasvaa, sen enemmän järeyskehitys nopeutuu. Rajansa kaikella. Vaikka unohdettaisiin tuhoriskit, erityisesti mäntypuusto voi reagoida yllättävällä tavalla. Mänty voi ymmärtää kasvattajansa aikeet väärin. Sen sijaan, että puu keskittyisi järeytymään mahdollisimman paljon, se voi tuhlata energiansa runsaaseen kukkimiseen ja siementuotantoon. Pituuskasvu voi heikentyä, ja kaiken muun lisäksi runsastuva alikasvos ottaa ravinteista ja vedestä omansa puun kasvun kustannuksella. Kokemuksen mukaan klassiset Tapion harvennusmallit ovat hyvä ratkaisu. Oma ongelmansa on puulajisuhteiden säätely. Erityisesti pitää miettiä, onko syytä kehittää metsää ensiharvennuksessa muodinmukaiseksi sekametsäksi vai pyrkiä siitä pois. Sekametsän kannattajat vetoavat olettamaansa tuhokestävyyden paranemiseen, josta ei kuitenkaan ole tutkimusnäyttöä. Sitä vastoin monimuotoisuus ihan oikeasti voi suosia sekametsän valintaa. Tämä on osa metsänkasvatuksen viehätystä. Ei ole yhtä oikeata ratkaisua, vaan se riippuu siitä, mitä halutaan. Pääasia, että puunkasvattaja saa päättää. Hyvin nuorena päätehakkuuasentoon hakattu metsä ei ole juuri kärsinyt tuhoista, mutta puuntuotanto on olennaisesti alentunut. Toimittaja Jyrki Iivosen selvityksen mukaan tämä alue on kaavoitettu teollisuusalueeksi, joten sitä eivät koske metsälain säädökset. Liian harvan metsän riskit Paikallisessa metsäneuvostossa eli kylän kuppilassa jos kysyy kokemuksia tyytyväisyydestä metsän harventamisen lopputulokseen, harvoin kukaan valittaa metsän jääneen liian tiheäksi. Useimmiten paheksutaan metsän menneen liian harvaksi. Toisen kahvikupillisen jälkeen joku voi tosin tulla tunnontuskiin liian kipakasta tuomiosta ja tunnustaa, että mielipiteen mukaan liian harvaksi tehty metsä vaikutti mukiinmenevältä jo parin vuoden kuluttua, ja kymmenen vuoden kuluttua harventaja jo saa kiitosta. Tiheiköstä harvennettu metsä on tunnetusti herkkä lumija tuulituhoille. Kokeneiden harventajien näkemys on, että taimikonhoidon ja nuoren metsän hoidon puutteista kärsivillä kohteilla ensiharvennus on tehtävä todella varovaisesti, jopa niin, että suunniteltu harvennus on jaettava kahteen osaan. Jos metsästä pitäisi harventaa 50 kuutiometriä hehtaarilta, ensin otetaan 25 ja viiden vuoden kuluttua saman verran. Hyöty on metsän paremmassa kestävyydessä tuhoja vastaan ja myös siinä, että toisella kerralla voidaan poistaa kaatuneet ja kallistuneet puut. Tämä lysti maksaa. Puuntuottajan on turha vaatia kaksiosaista harvennusta, jos hän ei ole valmis maksamaan siitä. Jos koneyrittäjälle tarjoaa kolme tai neljä euroa lisää vaivanpalkkaa kuutiometriä kohti, tarjous saattaa mennä läpi. Lopputulos epäilemättä riippuu yrittäjän työtilanteesta. Huono metsänhoito kostautuu. Olisi ollut halvempaa huolehtia metsänhoidosta aiemmin. Hakkuukone on liian kallis laite raippojen poistamiseen. Se, että myös tutkimusten mukaan ensimmäisessä harvennuksessa ja eritoten energiapuun poistossa metsä hakataan liian harvaksi, johtuu siitä, että hakkuutaksa on liian pieni koneen kuluttamaan aikaan nähden. Yrittäjä saattaa yrittää parantaa tilannetta poistamalla puuta liikaa. Myöhemmissä harvennuksissa riskit pienenevät. Perussyy on, että pituuskasvu vähenee suhteessa läpimitan kasvuun, jolloin puut tukevoituvat. Ensiharvennuksen ansiosta puiden lumenja tuulenkesto on jo parantunut. Tässä vaiheessa riskien jo pienennyttyä saattaa olla kiusaus nopeuttaa järeyskehitystä mahdollisimman ”Täällä on aina eletty puusta” niemi-Upolan esi-isän, kuuluisan veneentekijä Vene-Aapon 1870-luvulla rakentama aitta muuttui puusta elantonsa saaneen suvun kotimuseoksi. ”Täällä on aina eletty puusta: on tehty veneitä, tarve-esineitä ja puukauppaa, ja tarvittaessa valmistettu pettuleipää ja kuusenpihkasalvaa lääkkeeksi.” Hopeisen huurteen peitossa olevan, malkatuohikattoisen aitan hirret ovat peräisin puista, jotka Luonnonvarakeskuksen lustotutkimuksen mukaan ovat kasvaneet vuosina 1690–1720. Aitan sisältä löytyy kattava kokoelma suvun historiaan kuuluneita esineitä: 1800-luvun lohiverkkoja, veneenveistäjän tarvikkeita, poron länget, puisia astioita ja entisajan metsurin varusteita. Pettuleipääkin saa maistaa. ”En pystynyt samaan kuin Saarijärven Paavo, mutta on tässäkin 20 prosenttia pettujauhoa.” Kotimuseossa on maistettavana aitoa pettua ja siitä tehtyä leipää. Ilmaston lämpeneminen tulee nopeuttamaan tuntuvasti Lapin metsien kasvua.
• METSÄSTÄ 20 22. JOULUKUUTA 2016 u NRO 24 tävät muun muassa harvennustukkien osuuden lisääntyminen, puihin aiemmissa hakkuissa syntyneet korjuuvauriot ja ojitusalueilta korjatut puut. Lisäksi mäntyä on viljelty liian reheville paikoille. Ennen kaikkea merkit kertovat kuitenkin 1980-luvun tiheästä hirvikannasta. ”Tuon ajan taimikoiden harvennushakkuista kertyy nyt tukkia, joissa hirvien aiheuttamat viat ovat yleisiä”, sanoo Timber Teamin logistiikkapäällikkö Rauno Stranius . Jopa kolmannes vioittunut Viime vuosina pohjoisessa Keski-Suomessa on jälleen eletty tiheiden hirvikantojen aikaa. ”Meidän yhteislupa-alueella hirvet saatiin käytännössä marraskuun loppuun mennessä. Se kertoo, että hirviä on hyvin. Seuramme arvioi varovaisesti jääväksi talvikannaksi neljä hirveä tuhannelle hehtaarille”, Viitasaarella hirviä metsästävä Stranius kertoo. Todellinen hirvitiheys lienee monin paikoin vieläkin suurempi. Tavoitetiheys on 2,5–3,5 hirveä tuhatta hehtaaria kohden, jonka vuoksi Riistakeskus sekä riistanhoitoyhdistykset ovat Straniuksen mukaan patistelleet seuroja kaatamaan enemmän hirviä. Metsänomistajille ja sahateollisuudelle koituu ylisuuresta hirvikannasta lasku, jonka suuruutta ei kukaan tarkkaan tiedä. Suuntaa tuhojen laajuudesta antaa Metsätieteen aikakauskirjassa 2/2007 julkaistu Risto Heikkilän ja Sauli HärköSAMI KARPPINEN teksti ja kuvat L asku hirvien aiheuttamista taimikkotuhoista lankeaa metsänomistajalle yleensä vasta tulevaisuudessa, kun hän on myymässä puuta tai metsätilaa. Sahurille tyvitukissa piilevä vika sen sijaan muuttuu tappioksi välittömästi, kun pölkky on sahattu. Esimerkiksi Pihtiputaalla pääasiassa mäntytukkia sahaavalla Timber Teamin sahalla ongelma on merkittävä. ”On selvästi havaittavissa, että tukeissa piilevät viat ovat yleistyneet. Merkittävä osa vioista on hirvien aiheuttamia. Hirvi on voinut katkaista taimen tai kaluta puun runkoa hampailla ja sarvilla”, toteaa pian kaksikymmentä vuotta sahatavaran lajittelijana Timber Teamilla työskennellyt Markku Sorri . Hirvien lisäksi ongelmaa selitHirvituhot maksetaan sahalla Timber Teamin sahalla on havaittu, että yhä useammassa tyvitukissa piilee hirven aiheuttama vika. ”Röntgen on liian kallis investointi hyötyyn nähden.” Sahatavaran lajittelija Markku Sorri on havainnut, että hirvien hampaiden ja sarvien jättämiä jälkiä löytyy sahatavarasta yhä useammin. Timber Teamin logistiikkapäällikkö Rauno Stranius tarkastelee lajittelupöydällä raakattua tukkia, jossa näkyy todennäköisesti hirven taimivaiheessa aiheuttama vika.
• METSÄSTÄ 21 22. JOULUKUUTA 2016 u NRO 24 HANNU JAUHIAINEN, teksti JUHA OLLILA, kuvat LYNXIN uutuuskelkan Lynx 69 Yetin erottaa muista työkelkoista 60 sentin telamatto, kun työkelkkojen telamatolla on yleensä leveyttä kymmenen senttiä vähemmän. Kantavuutta ja pitoa on siten riittämiin vaativaankin työajoon. Lynx on silti kelpo ajettava rauhallisessa matka-ajossakin, vaikkei urheilukelkkojen kanssa olekaan samalle viivalle lähtemistä. Yetin, kuten kaikkien muidenkin lynxien, ACE-nelitahtimoottori on säädettävissä ajotavan mukaan. Sähkötoiminen kaasuvipu tuo mukanaan kolme eri ajotilaa: sport-asennon vauhdikkaaseen menoon, standardin ja econ rauhallisempaan ajoon. Jälkimmäiset sopivat erinomaisesti työkäyttöön. Eco-asennossa kelkan huippunopeus on rajattu 70 kilometriin tunnissa. Lynxin virta-avain on kumipallukka, joka laitetaan kelkassa olevaan anturiin. Kelkka käynnistyy käynnistysnappia painamalla. Vaihtoehtona on Learning Key -opetteluavain, jolla ajettaessa nopeus on rajattu 40 kilometriin tunnissa. Avain on käyttökelpoinen safarikelkoissa tai vaikkapa silloin, kun kelkkaa lainataan aloittelevalle kuljettajalle. KOKEILTUA Hirvituhot maksetaan sahalla lajittelupöydälle asti. Hirvikannan säätely ei ole toiminut, metsänomistaja olisi kenties voinut poistaa puun taimikonhoidossa tai motokuskilta on ehkä jäänyt vika havaitsematta.” Säteri, Sisso, Stranius ja Sorri uskovat, että ratkaisu ongelmaan on tiiviimpi yhteistyö. ”Kun metsänomistajat vuokraavat maat metsästykseen kattavasti, on metsästäjillä parhaat mahdollisuudet vaikuttaa kantaan”, miehet linjaavat. Heikompilaatuisella raskasta tappiota Tukin laadutuksen suhteen on Säterin mukaan tehtävä ryhtiliike. Sahojen talous ei kestä huonojen tukkien sahaamista. ”Hirven aiheuttama vika tyvitukissa tarkoittaa, että merkittävä osa siitä saatavasta sahatavarasta menee seksta-laatuun, jolla tehdään raskasta tappiota.” Yksistään Timber Teamilla tappiot huonolaatuisesta raaka-aineesta johtuen voivat olla kuukausitasolla pahimmillaan viisinumeroisia summia. ”Seksta-laadun sahatavarakuution hinta on sahan pihassa sama kuin kuoripäällisen tukkikuution. Se tarkoittaa kymmenien eurojen tappiota per kuutio.” Aiemmin Suomesta ja Pohjoismaista löytyi muun muassa huonekaluteollisuutta, joka pystyi hyödyntämään seksta-laadun sahatavaraa. Nyt näitä ostajia ei enää ole. Tänä vuonna voidaan Säterin mukaan puhua jo hinnan romahtamisesta. ”Pudotus on kymmeniä euroja sahatavarakuutiolta. Vaikeuksia lisäsi Egyptin punnan devalvointi 30 prosentilla.” Maailmanmarkkinoihin ei Pihtiputaalta voi vaikuttaa, mutta itsekin hirvestystä harrastava Säteri toivoo, että hirvikantaan voitaisiin vaikuttaa paikallisesti. ”Hirvikanta on saatava laskemaan paitsi sahateollisuuden, myös liikenneturvallisuuden vuoksi. Hiljattain istuin nelostiellä tyttäreni kyydissä, kun hirven turpa vilahti ohi vain senttien päästä autosta.” sen artikkeli. Siinä todetaan, että Keski-Suomessa tiheydeltään 2 000–4 000 männyn taimikossa sattuneen hirvituhon jälkeen noin kolmannekseen puista on arvioitu päätehakkuuvaiheessa jäävän sisäistä vikaa. Röntgen ei ole ratkaisu Timber Team käyttää tukkia vuosittain noin 130 000 kuutiometriä. Lajittelupöydällä mahdolliset vialliset tukit hyllytetään ja siirretään raakkikasaan. ”Piileviä vikoja ei kuitenkaan voi nähdä. Hirven aiheuttama vika jää puun järeytyessä usein tukin sisään piiloon”, kuvailee tukkeja lajitteleva Juha Sisso . Timber Teamin toimitusjohtajan Petri Säterin mukaan tukkien kuvaaminen röntgenillä ei ole järkevä ratkaisu ongelmaan. ”Röntgen on liian kallis investointi siitä saatavaan hyötyyn nähden. Se tuo esimerkiksi säteilyturvallisuuteen liittyviä kustannuksia.” Säteri muistuttaa, että moni asia on jo mennyt pieleen ennen kuin viallinen tukki on päätynyt Monipuolinen työjuhta Lynxin uutuus on nelitahtimoottorilla varustettu, tavallistakin leveätelaisempi työkelkka. Lynx 69 Yeti oli Metsälehden koeajettavana viime keväänä sekä pehmeällä soselumella että hankikelillä. Se osoittautui jämäkäksi työkaluksi hankintapuiden ajoon. Lynx 69 Yeti 900 ACE » Moottori: Rotax 900 ACE 4-tahti » Telamatto: 60 x 396 x 32 » Polttoainesäiliö: 40 l » Paino: 340 kg » Hinta: 16 240 € Lynxin peilit ovat hyvät ja tuulisuojaan kiinnitettyinä pysyvät ehjinä risukossakin. Lynxin sähkötoiminen kaasu on kätevä. Lynxin sähkötoiminen kaasu osoittautui puunajossa erittäin toimivaksi. Standardja eco-ajotiloissa kaasu reagoi painallukseen rauhallisesti, jolloin kelkalla on helppo ajaa niin kuorman kanssa kuin ilman. Nelitahtimoottorin ääni on mukavan hiljainen. Bensankulutuskin on kukkarolle sopiva, noin 10–13 litraa sadalla kilometrillä. Kulutus on alle puolet Lynxin perinteisen työkelkan, 5 900-mallin kulutuksesta. Mukava ajoasento Lynxin penkki on kavennetun telatunnelin ansiosta kapea ja mahdollistaa leveästä telamatosta huolimatta luonnollisen ajoasennon. Penkki on tarkoitettu yhdelle, mutta tarvittaessa lyhyitä matkoja voi ajaa istuen kaksikin. Saatavilla on myös lisäpenkki. Istuimen takana on pieni umpinainen säilytystila, johon mahtuu varahihna ja työkaluja. Perinteinen teleskooppijousitus on vahvarakenteinen sekä suojassa kivien ja kantojen iskuilta alkutalven pehmeässä lumessa ajettaessa. Kelkan pohja on jousitusrakenteen ansiosta leveä ja tasainen, mikä mukavoittaa umpilumessa liikkumista. Joustava jatkoperä puolestaan helpottaa peruuttamista pehmeässä lumessa. Ohjaustangon asentoa on helppo säätää itselle ja ajo-olosuhteille sopivaksi. Koeajettu Lynx oli varustettu 31 senttiä leveillä suksimuoveilla, jotka ovat saatavilla lisävarusteena. Muovit tuovat merkittävästi lisää kantavuutta pehmeällä lumikelillä. Toisaalta kääntyvyys kärsii aavistuksen ajourilla ja kovalla lumella. Lynx toimi kuitenkin hyvin puunajossa, eikä merkittävää puskemista ilmennyt käännöksissä. Yksi tällainen vika laudassa tekee siitä seksta-laatua, jolloin saha joutuu myymään tuotteen selvästi tappiollisesti.
• P I L K K E I T Ä 24 22. JOULUKUUTA 2016 u NRO 24 SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. METSÄN KÄTKÖISSÄ LUKIJAKYSYMYS LUKIJAKYSYMYS Metsälehti julkaisee enintään 3 000 merkin eli runsaan konekirjoitusliuskan mittaisia lukijoiden kirjoituksia. Suosimme napakoita, omalla nimellä julkaistavia mielipiteitä. Edellytämme, että kirjoitusta ei ole lähetetty muille tiedotusvälineille. Liitä mukaan postiosoitteesi sekä puhelinnumerosi ja/tai sähköpostiosoitteesi. Ne jäävät Metsälehden tietoon.Metsälehti otsikoi, käsittelee ja tarvittaessa lyhentää kirjoituksia sekä päättää niiden julkaisuajankohdat. Lähetä lukijakirjoituksesi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi tai perinteisellä postilla Metsälehti/Lukijoilta, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Näin laadit lukijakirjoituksen Terttuseljaa on viljelty Suomessa jo tuhatkunta vuotta, aluksi ehkä rohdoksena Auran rannoilla, sitten paremman väen puistojen koristeena. 1900-luku teki siitä paskamarjapensaan, joka voimakkaan hajunsa vuoksi sai peittää kompostin tai huussin. Pensaan koristearvon turmeli vuosisadan jälkipuolella maahamme levinnyt seljanhärmä, joka muuttaa loppukesästä lehdet ruman harmaiksi. Linnut kuljettivat pensaan siemeniä lähimaastoon, mutta villejä terttuseljoja tapasi vielä viisikymmentä vuotta sitten vain ihmisen muokkaamassa ympäristössä joutomailla ja maankaatopaikoilla. Vanhakantaisessa maataloudessa seljalle sopivat ravinteiset kasvupaikat olivat joko peltoina tai niittyinä, ja aina nälkäinen karja piti seljan niukkana samaan tapaan kuin tammen tai vaahteran taimet. Kun ihminen alkoi muokata metsämaatakin, pääsi terttuselja metsään. Vuosikymmenien ajan seljoissa ruokailleet rastaat, kertut ja punarinnat olivat ulostaneet siemeniä yöpymispuiden alle. Kun metsä hakattiin ja maa muokattiin, valo ja lämpötilan vaihtelut herättivät uinuvat siemenet. Uudistusalalla taimet kilpailevat vatun, pihlajan ja maitohorsman kanssa elintilasta, kukkivat metrisinä pensaina ja tuottavat runsaan marjasadon. Taas tulevat linnut syömään ja luovat maaperään uuden siemenpankin. Kun puusto varttuu, tukahtuvat seljat varjostukseen, mutta tuoreet siemenet odottavat rauhassa seuraavaa päätehakkuuta. Terttuselja menestyy ravinteisilla ja valoisilla paikoilla Oulu–Joensuu-linjan eteläpuolella. Pitkä taival kulttuurin seuralaisena näkyy seljan yleisyyttä kuvaavalla kasviatlaksen kartalla: se on runsaimmillaan Turun, Helsingin, Hämeenlinnan, Tampereen, Lahden ja Kuopion seuduilla. Uusi tutkimus kasvien keskinäisestä sukulaisuudesta on muuttanut seljankin asemaa. Heidet ja seljat ovat saaneet jättää kuusamien hienon seuran, ja ne on siirretty piskuisen tesmayrtin kanssa samaan heimoon. Huussin takaa metsään Terttuselja on kaunis jo ennen kukkien avautumistakin. Mitähän erityistä tässä syksyssä on, kun valkovuokko on innostunut kukkimaan uudelleen? Näin äskettäin myös kukkivan metsäkurjenpolven. Olen lukenut, että kevätkasvien syyskukinta on harvinaista. SILJA LEHTINEN Se on harvinaista, sillä tällainen erehtyminen kukinta-ajassa on kasville kohtalokasta. Siemeniä syyskukinta ei tuota, ja useimmiten lienee kasville kuolemaksi, kun se kohtaa talven pakkaset kasvutilassaan. Kyse on todella harvinaisesta ilmiöstä, jos sitä vertaa talvehtivien valkovuokon silmujen määrään – yksi miljardeista erehtyy. Niukasta valosta johtunee, etteivät kasvin lehdet ole kehittyneet normaaliin tapaan. Ehkä valkovuokon rytmin on sotkenut kuiva syksy ja sen jälkeen tulleet lämpimät sateet. Jotta kasvit ja eläimet selviäisivät vuodenaikojen vaihtelusta hengissä, niillä täytyy olla kyky seurata ajan kulumista ja kalenteri, jonka mukaan ne toimivat. Jotta lisääntyminen onnistuisi, täytyy kukkien kukkia ja hyönteisten aikuistua samaan aikaan kuin lajitoverinsa. Sisäisen kellon täytyy olla melko riippumaton lämMiksi vuokko kukkii syksyllä? Lukija ihmetteli marraskuussa valkovuokon harvinaista kukkimista. pötiloista, sillä vuodet eivät ole veljeksiä: joskus pakkaset alkavat lokakuussa ja jatkuvat yhtä soittoa maalis-huhtikuulle, toisina talvina lämpötila seilaa koko talven nollan kahta puolta. Lämpötilan muutokset eivät siis ole varmoja vuodenajan osoittajia, ja siksi kasvien ja eläinten on käytettävä monia erilaisia keinoja ajanlaskunsa tarkistamiseen. Kasveilla on soluissaan useita värejä aistivia rakenteita, kuten viherhiukkaset, kryptokromit ja fytokromit, jotka keräävät tietoa ympäristöstä ja auttavat ajankulun seuraamisessa. Vuodenaikaisrytmin säätelyssä yksittäinen valotai lämpöimpulssi ei ole merkittävä, vaan kasvi kerää ja summaa näitä tietoja, ja vasta tietyn kynnysarvon ylitettyään ne laukaisevat elintoiminnot. Sitä, miten tämä kerätty data siirtyy eteenpäin ”keskusyksikköön” ja miten päätökset kasvun, kukinnan tai talveutumisen aloittamisesta tehdään, ei vielä tiedetä. Valkovuokko talvehtii maan sisässä, joten se ei voi käyttää ajanmittaamiseen päivän pituuden muutoksia kuten puut. Valkovuokon täytyy turvautua muihin menetelmiin, ja silloin vuorokautiset lämmönvaihtelut ja niiden kehityssuunta ovat tärkeitä. SEPPO VUOKKO Meitä on kolme sisarusta ja olemme tekemässä isämme omistamalla maatilalla sukupolvenvaihdosta. Haluaisimme saada vastaukset seuraaviin kysymyksiin. Kelpaammeko sivutoimisiksi viljelijöiksi? Emme asu samassa kunnassa jossa maatila sijaitsee. Tarvitseeko meidän itse konkreettisesti viljellä mitään saadaksemme sukupolvenvaihdoshuojennuksen? Jos tarvitsee, niin mitä? Voimmeko siis vuokraamalla pellot saada edellä mainitut huojennukset ja tuet? Kauanko vähintään näin pitää tehdä? Jos kaikki tulot menevät yhtymälle, niin miten verotetaan? Kuka hakee EU-tuet? Kyllä kelpaatte. Asuinpaikalla ei ole merkitystä. Teidän ei tarvitse itse osallistua varsinaiseen viljelytyöhön, mutta viljelyn on tapahduttava teidän nimissänne. Voitte käyttää ulkopuolista työvoimaa. Ette saa 55 §:n huojennusta sukupolven vaihdokseen, jos pellot ovat vuokrattu. Teidän on viljeltävä peltoja vähintään viisi vuotta yhtymän nimissä. Teette yhteisen veroilmoituksen metsäja maataloustuloista. Verottaja jakaa tulot tai tappiot yhtymän osakkaille omistusosuuksien mukaan. Yhtymä hakee kaikki tuet. VÄINÖ SIKANEN Kolmen sisaren sukupolvenvaihdos Si lja Le ht in en
• PILKKEITÄ 25 22. JOULUKUUTA 2016 u NRO 24 Puolentoista hehtaarin tarhassa asustaa 48 kuusikasta. Ensi keväänä niistä osa on aikomus vapauttaa lähiluontoon. sen peuratarhaan kohdistui ulkopuolinen uhka. Villi villisika punki aidan läpi kuusipeurojen seuraksi tehden reiän puolentoista hehtaarin tarhaan. Sama toistui tänä syksynä. Sillä kertaa kuusipeurat värkkäsivät tosin itse pakoaukkonsa. ”Onneksi ne jäivät molemmilla kerroilla maleksimaan muutaman kilometrin päähän lähikulmille”, Kari Turunen kertaa koettelemuksia. Todellisuudessa tarhurit pääsivät vähällä. Ovelan juonen avulla karkulaiset houkuteltiin häkkiin vain parin viikon pakomatkan päätteeksi. Tänä syksynä niitä ei tarvinnut edes huijata, vaan ne marssivat talven tieltä tarhaan omatoimisesti. ”Kuusipeurat ovat persoja kauralle. Se on kuin huumetta niille. Voisivat syödä itsensä vaikka hengiltä”, Turunen tiesi ja asteli laumansa luokse. Metsässä hetken huhuiltuaan ja kaurasankoa kolisteltuaan hänen ympärille alkoi kerääntyä peuroja. Pian Turusen perässä marssi jono kuusipeuroja aivan kuin Grimmin veljesten sadussa Pillipiipari, jossa salaperäinen musiikkimaakari johdattaa rotat JERE MALINEN, teksti ja kuvat S uomessa kuusipeura on samalla kosmopoliitti ja kuriositeetti kummajainen. Alkuperältään aasialainen laji on levittäytynyt läpi maailman. Se viihtyy laumoissa ja kesyyntyy helposti, joten jo muinaiset roomalaiset laivasivat peuroja ympäri Eurooppaa. Ruotsissa kuusipeuroja on ollut vuosisatoja kuninkaallisten puistoissa. Suomeen ensimmäiset puistopeurat tuotiin vuonna 1890. Kuusipeuravapautuksia on tehty luontoomme useita. Onnistuneimpina ja tunnetuimpina 1935 Inkooseen, 1953–1954 Hyvinkäälle ja 1972–1973 Lounaissaaristoon. Uusia istutuksia on luvassa. Itä-Savoon Rantasalmelle ja Enonkoskelle on perustettu pari vuotta sitten yksityiset kuusipeuratarhat. ”Kaura kuin huumetta” Viime talvena enonkoskelaisten Kari Luostarisen ja Kari TuruVapaus koittaa kuusipeuroille Euroopan itäisimmät luonnonvaraiset kuusipeurat muuttavat keväällä tarhasta Enonkosken metsiin. ”Tarhalaiset ovat liian tottuneita ihmisiin.” Kuusipeuratarha sijaitsee Kari Luostarisen kotitilan kupeessa Enonkoskella. Vuosittain tuhansiin euroihin paisuva harrastus kustannettaan omistajien kukkaroista. RIISTA pois Hamelnin kaupungista. ”Kävelin suoraan tarhaan, ja kaveri laittoi jonon viimeisen peuran perässä portin kiinni.” Vain yksi peura jäi tarhan ulkopuolelle. ”Sekin seisoi seuraavana aamuna portin takana anoen sisäänpääsyä.” Metsästettävää riistaa Zoolandian kuusipeuroista perustettu peuratarha on ollut Enonkoskella lokakuusta 2013 lähtien. ”Hankimme tuolloin kymmenen eläintä. Nyt nuppiluku on 48”, Turunen kertoo lajin lisääntyvän erinomaisesti tarhassa. ”Vain yksi on kuollut.” Ilveksiä pyörii häkin ulkopuolella säännöllisesti, mutta toistaiseksi sähköpaimen on pitänyt ne aidan oikealla puolella. ”Ensi keväänä meillä on tarkoitus vapauttaa osa peuroista luontoon ja pyrkiä luomaan alueelle metsästettävä kanta.” Idea omasta peuratarhasta syntyi Luostarisen ja Turusen metsästysharrastuksesta. Paikallisten ihmisten kanssa on sovittu, että peurojen pyynti aloitetaan vasta kun luonnonvarainen kanta kestää sen. Metsästys vaatii pyyntiluvan, joten jahtiin ei pääse kuka vaan, missä vaan. ”Peurojen pitää olla luonnossa syntyneitä. Tarhalaiset ovat liian tottuneita ihmisiin.” Suomen kuusipeurakannaksi arvioidaan 500 eläintä. Periaatteessa harhailevia yksilöitä voi kohdata kaikkialla Etelä-Suomessa, mutta muutamat ainoat pysyväisporukat asustavat Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Tunnetuimmat luonnonlaumat elelevät Hyvinkään seudulla sekä Inkoon ja Tammisaaren saaristossa. Toimittaja ihmettelee Euroopan itäisintä kuusipeuroista varoittavaa liikennemerkkiä, joka piti pystyttää peurojen paettua aitauksesta.
• PILKKEITÄ 26 22. JOULUKUUTA 2016 u NRO 24 PALVELUKSEEN HALUTAAN Omistan laadukkaita ja ajanmukaisia luontokirjoja. Hakkuut, ja etenkin avosellaiset, kuvataan niissä kuitenkin varsin kielteiseen sävyyn. Hyviä puolia ei vaivauduta kertomaan, vaikka niitä löytyy runsaasti, kun asioita tarkastellaan rehellisesti. Ensinnäkin metsäluontomme monimuotoisuus on voimakkaasti kohentumassa. Vesakkomyrkytykset ovat menneisyyttä, ja lehtipuiden, etenkin koivujen, arvonnousu pysyvää. Suomi-neito verhoutuu kesäisin jo melko säädylliseen lehvästöhuntuun. Pitää muistaa perustotuus, Avohakkuiden hyviä puolia LUKIJALTA a i s i a li t t a m m a n a l a ä s t e M n a n n i k n a h n u u p . n ii v ä t h e t n ii s il o u p i n o m f o t s o m e h t e k a M t s e r o F ä s t e M ä s t e M a a t s a v e S . a s s e m o u S a s s a i g r e n e ä s t e m a j a s s a p u a k u u p a j a t h o j a n i k k r a m n o t s e r o F ä s t e M t a v a t t a k e ll i n e s ä j a j a t s i m o n a n n u k s u u s O o t ti il ä s t e M ö it h y o m e a a o jr a t a j a t s a n n i k n a h n u u p n i p u o r G n i o n u u l u u k n a a t n u k s u u s O o t ti il ä s t e M .t u l e v l a p n o d i o h n o n n o u l a j n ä s t e m ä k e s n a p u a k u u p . ä t s i s t e m s i y ti s k y n e m o u S t e l o u p s e h ä l ä s n e e t h y t a v a t s i m o a k t o j , a a j a t s i m o n ä s t e m 6 1 1 t y n e m m e a H a a ji t n u t n a i s a V P S a e m l o k n e j o li t ä s t e m e m m e t n e s ä j a j a t s i m o n a a m a a t s a v n e j o li t ä s t e m n e e t e it n a a m u u t s a v n a m o t a v u l u u k n ii v ä t h e t n a ji t n u t n a i s A . a t s i s k o d h i a v n e v l o p u k u s ä l e t E / n u u t u e s i k n u p u a k ä ä p t a v u t u a k a j t e e t e it n a a M . n a a s s e d u u s i a n o k o k t e s k o d h i a v n e v l o p u k u s . n e e m o u S s i o j h o P / ä tI ä k e s n e e m o u S -i s n ä L , n e e m o u S s ö y m e m m e a H a a ji t n u t n a i s a ä s t e m ä t s i n n y y m n e d i u l e v l a p ä s t e m a j a p p u a k u u p n a a m a a t s a v . a s o ä l e t e n a l a m a t s a S a j a s o s i o j h o p n e t s it ti u H , n u d i a l a k n u P a n e e u l a i m i o t e ll ir ii p a t n i k n a h n a m u a R : t e s k y t y ll e d E a j n e t s o d h i a v n e v l o p u k u s , a t s u t u l u o k a a v u tl e v o s n ä ä v ä t h e t a tl a ji t n u t n a i s a V P S e m m ä t y ll e d E ä k e s n ö h ö y t n e e s il l e s k o l u t a j n e e s i ä n e s ti ä y k y k , a j o ti a t s u t u k i a v o r o u v ä i v y h , a t s i m a a s o n e s k u t o r e v a j -i t n i o n i k k r a m a t s i v ii t k a a j a t s i m a a s o n a l a a a k k n a v e m m a t s o v r A . a t t u i m l a v s u t s u k t a m .i s k u d e n a a t e u l ä t s e s k y ti l ä v n ö t s i e t n ii k s u m e k o K . ä t t y y s i k n e h u l e v l a p a j o ti a t s u t u k i a v o r o u v ä i v y h , a t s u t u l u o k a a v u tl e v o s n ä ä v ä t h e t a tl a ji t n u t n a i s a ä s t e m e m m ä t y ll e d E a j a t s i m a a s o n a l a a a v u tl e v o s e m m a t s o v r A . n ö h ö y t n e e s il l e s k o l u t a j n e e s i ä n e s ti ä y k y k ä k e s n a a t o s t a k ä t s i v ä t h e t a t s i v a a t s a v s u m e k o k i p m e i A . ä t t y y s i k n e h u l e v l a p a j -i t n i o n i k k r a m a t s i v ii t k a .i s k u d e : a s s e e t t i o s o ä s s e n n e m 7 1 2 . 1 . 8 u k a h a j t o d e i t ä s i L m o c . p u o r g a s t e m ä s t e M , d r a o B ä s t e M , e u s s i T ä s t e M t a v o t e e u l a a t n i m i o t e k ii l n e S . ä ji v ä k ä ll e d e n e d u o l a t o i b n o p u o r G ä s t e M . 6 9 n i o n ä ö t s ö li k n e h a j a o r u e a i d r a jl i m 5 il o o t h i a v e k ii l 5 1 2 n e d o u V . t s e r o F ä s t e M ä k e s d o o W ä s t e M , e r b i F . a s s a a m 3 n i o n a a t n i m i o t n o a ll i n r e s n o K hykkeet ovat perhosbongareiden kätevimpiä saalistuskohteita. Lahopuun vähyyttä kirjat voivottelevat, mutta totuus on toinen. Luontoäiti tekee lahopuuta tasaiseen tahtiin, ja konehakattua puutavaraakin jää lumen kätköihin. Puilla on pienestä pitäen armoton tappelu elintilasta. Nyrkit heiluvat, kirjoukset ja tuskanhuudot kaikuvat. Puilla on myös vastuksinaan sienitautien, kääpien ja tuhohyönteisten armeijat, joiden monivahvuutta ihmisen ei pitäisi lisätä. Kyllä sitä riittää muutenkin. Metsiä on hyödynnettävä myös avohakkuin. Kypsät ja lahovikaiset kuusikot ovat ensisijainen kohde. Puuthan elävät vain aikansa, kuten me ihmisetkin. ASKO AHONEN Korkeakoski etteivät mänty, haapa, hiesja rauduskoivu voi uudistua sulkeutuneen metsän alla. Ne ovat pioneeripuita, joiden taimia ilmestyy runsaasti vasta paljastuneelle aukealle maalle. Rauduskoivu on omasta mielestäni Suomen kaunein puulaji. Sen vieno havina rantasaunan vieressä kuuluu juhannukseen. Haapaa ei myöskään kukaan voi sanoa rumaksi. Ikihaapaa syleilevän luonnonsuojelijan pitää muistaa, että haavan syntyminen edellytti aukkoa, sekä onnellista sattumaakin, ettei lapsukainen joutunut karjan kitaan tai ihmisen tappamaksi jo nuoruusiässä. Rehevät avohakkuualueet ovat liki kymmenen vuotta perhosten, kimalaisten ja kukkakärpästen kesäparatiiseja. Niille syntyy runsas kukkakasvien lajikirjo. Metsäautoteiden reunavyöMIKKO HÄYRYNEN Yritysten toisilleen lähettämien joulukorttien määrä on vähentynyt, mutta ei suinkaan loppunut. Kortti kertoo lähettäjästään ja organisaation toiselle lähettämä kortti on sidosryhmätyötä. Korttien viesti on tiivistetysti sama kuin asiakaslehden – kortti kertoo, että toimimme metsäalalla ja meillä menee hyvin. Etenkin isojen organisaatioiden joulukortit ovat pykälän tavallista prameampia. Kiiltäviä kohokuvioita, rei’ityksiä ja leikkauksia löytyy. Jouluperinteet ovat erilaisia, mutta kansainvälisesti toimivat yritykset noudattavat kulttuurineutraalia linjaa ja toivotustekstit saattavat olla tusinallakin eri kielellä. Kortit ovat lähes kaikki taitettavia, jotta ne voivat seisoa esillä joulunseudun päivät. 1. Versowoodin hauskassa kortissa on pantu tontut töihin. Lankkua konttiin ja kontti maailmalle. 2. Taimiyhtiö NFP-Taimen kortissa pukki on kurkottanut kuuseen. 3. Joulupukki on lähtenyt matkaan metsäkoneella. Kortti yhdistää pohjoisamerikkalaisen lentävän pukin sadun, lappilaisen maiseman ja ponsselaisen rempseän huumorin. 4. Tapiolan joulukortti on postikorttikilpailun satoa. Taide usein selittämättä paras. 5. Joulu on tullut Metlaan ja professorilla punainen nuttu. 6. Tapion joulukortit ovat perinteistä linjaa. 7. Metsälehden joulukortin on suunnitellut lehden ulkoasusta vastaava AD Anna Back. Metsäkortti kertoo lähettäjästään Metsälehteen on vuosien varrella tullut monenlaisia joulukortteja. 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7.
• UUSI POLKU OMAAN METSÄÄN. Nyt löydät helposti omat kiinnostuksesi kohteet metsalehti.fi-sivuilta. Jaoimme verkkopalvelumme teemoihin niin, että voit seurata halutessasi vain sinua kiinnostavaa aihealuetta. Jokaisen teeman alle on kerätty koko sivustolta juuri tuota aihetta käsittelevä sisältö. Metsalehti.fi Metsänhoito Metsänomistus Puukauppa Tekniikka Harrastukset Luonto
• PILKKEITÄ 28 22. JOULUKUUTA 2016 u NRO 24 PALVELUKSEEN HALUTAAN MYYDÄÄN Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa METSÄPALSTA, Savonlinna, Savonranta As.rak.paikka ja 2 rantarak.paikkaa n. 7 km:n päässä kylätaajamasta. 2 kiinteistöä, suurempi 12 ha pääosin metsämaata, kiinteistöllä vanha hirsirunkoinen, lautavuor. asuinrakennus, piharak. sekä varasto. Talossa tupak., kamari, yläkerrassa 2 h, valosähkö aurinkopaneelilla. As.rak.paikan kokonaisrakennusoikeus on 250 k-m 2 . Toinen kiinteistö on 7,56 ha, Vuokalanjärven rantaa n. 350 m, rantarak.paikkoja 2 kpl. Voidaan myydä erikseen, tarjouksia otetaan vastaan. Yhteishinta 160.000 €. ASUINKIINTEISTÖ, Parikkala, Särkisalmi 22,98 ha. V. 2012 valmistunut ok-talo kauniin peltomaiseman keskellä Savikummunsalossa, n. 15 km kuntakeskuksesta. Hyvin hoidetulla piha-alueella as.rakennuksen lisäksi hirsirunk. aitta, jonka päädyssä liiteri, työtiloja navetassa, traktoritalli ja 3 katospaikkaa, lato, maakell. Talossa oh, k, 4 mh, khh/ph, kh, s, varasto, kahdella sivulla terassi, käynti oh:sta, mh:sta sekä khh:sta. Hp. 275.000 €. METSÄPALSTA, Parikkala, Saari 19,822 ha. Kiinteistön pinta-alasta n. 19,1 ha metsämaata, loput talouskeskuksen aluetta. Päärak. on v. 1951 rakennettu 2-kerroksinen hirsitalo, pihapiirissä navetta, hirsirunkoinen aitta ja lato/varasto. Talon ikkunat ja katto on remontoitu 2000-luvun alussa. Alak. tupa, k, 2 kamaria ja wc, yläk. 2 mh ja vinttitiloja. Sauna ja pesutilat on rakennettu navettarakennukseen 1980-luvulla. 120.000 €. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 050 464 6500 METSÄTILA, Tervo 40,38 ha. Äskettäin peruskunnostettu metsäautotie kulkee tilan läpi. Tasaiset ja kasvavat maat. Puustoa n. 3585 m 3 . Hoidon taso hyvä. Hp. 126.000 € / tarjous viim. 31.12.2016 METSÄTILA, Ranua, Ylimaa 209,4 ha. Metsäautotie perille. Tieltä 78 matkaa tilalle vain n. 4 km. Rajoittuu Ylijokeen. 1.2.2012 päivätyn arvion mukaan kokonaispuumäärä n. 7627 m 3 . Vuonna 2010 tehty kunnostusojitusta 5,18 km. Tilalle menevän metsäautotie alussa lukittu puomi. Pyydä tarvittaessa avain ennen palstalle lähtöä. Myytävästä tilasta osa kuuluu Suhangon kaivoshakkeessa valtausalueeseen ja osin malminetsintälupahakemusalueeseen. Lisää Suhangon kaivoshankkeesta voi lukea osoitteesta www.suhanko. net. Hp. 110.000 € tarjous viim. 8.1.2017. METSÄTILA, Kiuruvesi 24,12 ha. Kasvatusmetsistä koostuva metsätila. Puustoa n. 2148 m 3 . Erinomainen saavutettavuus, tila rajoittuu n. 450 m matkalta Kiuruvesi-Pyhäntä -tiehen ja tilalla myös hyväkuntoinen metsäautotie. Tilalla sijaitsee Tihilänseudun Jahtimiehet ry:n kota. Hp. 63.000 € / tarjous METSÄPALSTA, Juuka 16,075 ha. Koivenvaaran metsäkiinteistö sijaitsee n. 25 km kaakkoon Juuan taajamasta. Kiinteistörekisterin muk. pa 16,075 ha, todellinen pa noin 20,6 ha. Maanmittauslaitos suorittaa pinta-alakorjauksen. Tuottavaa metsämaata n. 97 %. Kokonaispuusto n. 1.530 m³. Metsistä hieman yli 80 % nuoria kasvatusmetsiä, joissa puustoa tällä hetkellä n. 860 m³. Ylispuustoista taimikkoa n. 2,2 ha, uudistuskypsää metsää n. 1,5 ha. Tilalla pääsee nauttimaan nuoren, hyväkasvuisen metsän kasvun seuraamisesta tulevia harvennustuloja odotellessa. Kaavoittamatonta rantaviivaa n. 800 metriä. UPM Bonvesta-kohde, lisätiedot: www.bonvesta.fi. Hinta 47.500 € Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 040 510 8085 METSÄPALSTA, Kuhmo 33,5 ha. Helposti saavutettavissa oleva tienvarsipalsta Kuhmon pohjoisosassa sijaitsevassa Kuumun kylässä. Palstan metsämaan kokonaispuusto on n. 1 400 m³. Välittömiä harvennushakkuutarpeita usealla tienvarsikuviolla. Mäntyvaltainen metsäpalsta erinomaisten tieyhteyksien varrella! UPM Bonvesta -metsäpalsta. Mh. 36.200 € METSÄPALSTA, Vaala 87,1 ha. Hyvin saavutettavissa oleva määräala vain 5 km Vaalan kirkonkylältä kaakkoon. Monipuolinen kehitysluokkajakauma, tieyhteys palstalle. Mäntyvaltaisen puuston kokonaismäärä n. 5.800 m³. UPM Bonvesta -metsäpalsta. Mh. 118.500 €. METSÄPALSTA, Utajärvi 144 ha. Hyvään kehitysvaiheeseen päässyt määräala Utajärven ja Vaalan rajamailla. Metsämaasta suurin osa on varttunutta kasvatusmetsää. Metsämaan kokonaispuusto on 9040 m³. Kattava tieyhteys palstalle. UPM Bonvesta -metsäpalsta. Mh. 180.300 €. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv METSÄTILA, Salla, Kursu 197 ha. Monien mahdollisuuksien metsätila rakennuksineen. Talouskeskuksessa 1954 valmistunut puurakenteinen ok-kotitalo (rintamamiestalo), ent. navettarakennus ja pihasauna. Pihapiiri siistissä kunnossa. Kasvatusvaiheessa ja harvennustarpeessa olevaa metsää metsään.fi-palvelun tietojen mukaan n.10.000 m 3 . Metsäalueet pääosin hyvien tieyhteyksien läheisyydessä. Hp. 159.000 € MÄÄRÄALA, Rovaniemi, Suopajärvi 0,5 ha. Oiva kohde vapaa-ajan kohteeksi erämiehille/ naisille tai vain omaa rauhaa kaipaavalle. Kohteella vanha hirsirakenteinen as.rakennus, navetta sekä purkukunt. Rantasauna. Rakennukset vaativat kunnostusta. Pihapiiri vanhaa peltomaisemaa ja näkymä Suopajärvelle. V. 2013 kaivettua tienpohjaa pääsee kuivalla kelillä pihaan, vaatii sorastuksen jos tiellä enemmän käyttöä. Hyvät metsästys-, ulkoiluja marjastusmaastot. Myös kalastusmahdollisuus. Hp. 30 000 €. Voidaan myydä myös koko tila n. 130 ha, hp. 84.000 €. Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. 0400 391 054 METSÄTILA, Mynämäki, Kuljuntie 31,3 ha. Taimikkovaltainen metsätila hyvän tieyhteyden päässä. Taimikoista suurin osa hoidettu. Alueella runsas hirvikanta. MAATILA, Mynämäki (Mietoinen), Kuneistentie 35,2 ha. Avo-ojissa olevaa tukikelpoista peltoa 22,5 ha, taimikkovaltaista metsää n. 10 hehtaaria, vaatimaton vanha rakennuskanta. MÄÄRÄALAT, Mynämäki, Alhontie ym. 19.7 ha. Metsää ja viljeltyä peltoa kahtena määräalana, pellot tukioikeuskelpoisia. Yllämainitut kohteet myydään 18.11. klo 16 mennessä jätettyjen tarjousten perusteella. Kirjalliset (sähköposti) tarjoukset joko Turun Seudun OPKiinteistökeskus / Matti Sipilä Nummentie 3, 21270 Nousiainen tai matti.sipila@op.fi Kohdetta myy: Turun seudun OPKK, Matti Sipilä, puh. 050 368 8769 ENSI NUMEROSSA Lähde katsomaan ensi vuoden tärkeintä metsäalan messutapahtumaa Elmia Woodia Etelä-Ruotsiin! Reissu tehdään 7.6.–10.6. Messupäivän lisäksi se sisältää metsäretkeilyn. Lisätietoja matkasta löydät tammikuun Metsälehti Makasiinissa. ? Syksyn lukijamatka 16.–24.9. suuntautuu vanhoille suomalaisseuduille Amerikan länsirannikolle. Matkan ohjelma ilmestyy maaliskuun Metsälehti Makasiinissa. Metsälehden lukijamatkat 2017 KESKI-SAVO Metsänhoitoyhdistys Keski-Savo on jäsenmetsänomistajiensa edunvalvontaorganisaatio. Toimimme Heinäveden, Joroisten, Leppävirran kuntien ja Varkauden kaupungin alueella Keski-Savossa. Yksityismetsien pinta-ala on n. 180 000 ha ja metsänomistajia on noin 5000. Pyöritämme metsänhoitoyhdistyksen toimintaa 19 toimihenkilön, kolmen tiimin voimin. Organisoimme uudelleen toimintaamme ja haemme joukkoomme METSÄNHOITOESIMIESTÄ vastaamaan metsänhoitotöiden operatiivisesta työnjohdosta koko metsänhoitoyhdistyksen toimialueella. Toimenkuvaan kuuluu myös olennaisena osana tiimitoiminnan kehittäminen sekä myynnin tuki ja seuranta. Toimipaikkana joko Heinävesi tai Leppävirta. Edellytämme hakijalta metsätalousinsinöörin tai muuta tehtävään soveltuvaa koulutusta. Arvostamme hyvää metsällistä perusosaamista, kokemusta työnjohtoja esimiestehtävistä sekä myynnin ja markkinoinnin tehtävistä. Lisäksi hakijan tulee olla innostava tiimipeluri, joka hoitaa tehtävänsä jämäkästi, mutta huumorilla. Tehtävä tulee ottaa vastaan maaliskuun 2017 aikana tai sopimuksen mukaan. Palkkaus on YT/Meto työehtosopimuksen mukainen. Hakemukset liitteineen tulee jättää 13.1.2017 klo 16:00 mennessä osoitteella: Metsänhoitoyhdistys Keski-Savo, Kievarinkatu 1, 79100 Leppävirta tai sähköpostilla jussi. hirvonen@mhy.fi. Lisätietoja tehtävästä antavat toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen 040 8349986 tai hallituksen pj. Timo Kukkonen 0400 484442. metsänomistajat MHY Keski-savo 2x130_92mm 19.12.2016 10.26 Sivu 1 ? Asiantuntijan vinkit veroilmoituksen täyttämiseen ? Taimikonhoitokoulu alkaa ? Pikatestissä lämmitettävät sukat ? Miten syntyy bioklapi? Vuoden 2017 ensimmäinen Metsälehti Makasiini ilmestyy 19. tammikuuta.
• PILKKEITÄ 29 22. JOULUKUUTA 2016 u NRO 24 PALVELUKSEEN HALUTAAN METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumero Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 124 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 138 euroa / 12 kk Metsälehti Mobiili älylaitteille printtikeston ohessa 10 €/ kk kesto Metsälehti Mobiili älylaitteille kestotilauksena 87 € / 12 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 68 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 73 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 38 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315 49 840 Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun 2017 2017 UPM Puunhankinta ja metsätalous hakee vakituisiin työsuhteisiin Asiakaspalveluvastaavaa Metsäpalvelutoimistollemme Helsinkiin, Metsäasiakasvastaavaa Rauman metsäasiakasyksikköön Sastamalaan, sekä Metsäasiakasvastaavaa Pietarsaaren metsäasiakasyksikköön (sijaintina Keski-Pohjanmaa tai Pohjois-Pohjanmaan eteläosa). Tehtäviin kuuluu metsänomistaja-asiakkaiden palvelu sekä puukaupallisissa että metsäpalveluiden myyntiin liittyvissä tehtävissä. Odotamme sinulta soveltuvaa metsäalan koulutusta sekä hyviä viestintäja vuorovaikutustaitoja. JOIN THE BIOFORE COMPANY! UPM uudistaa bioja metsäteollisuutta. Tuotteemme valmistetaan uusiutuvista raaka-aineista ja ovat kierrätettäviä. Lisätietoja tehtävistä ja hakemus lomakkeen löydät osoitteesta www.upm.? /tyopaikat. Lähetäthän hakemuksesi viimeistään 8.1.2017. Yhtiössämme työskentelee globaalisti noin 19 600 henkilöä ja palvelemme asiakkaitamme maailmanlaajuisesti. Rakennamme kestävää tulevaisuutta kuudella liiketoiminta-alueella: UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM Specialty Papers, UPM Paper Europe and North America ja UPM Plywood. Vuosittainen liikevaihtomme on noin 10 miljardia UPM – The Biofore Company www.upm.fi METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 HELSINKI Puhelin 09 315 49 800 Faksi 09 315 49 879 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315 49 802, 040 516 4000 AD Anna Back p. 09 315 49 808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315 49 803 Eero Sala p. 09 315 49 804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 09 315 49 807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä p. 0400 818 078 Anne Helenius (ma) p. 050 30 99 717 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 315 49 805, 0400 973 457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. 09 315 49 845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 09 315 49 809, 040 752 9626 VERKKOJULKAISU METSÄUUTISET www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315 49 840 asiakaspalvelu@ metsakustannus.fi Asiakaspalvelusihteeri Helena Alatalo p. 09 315 49 842 Palvelupäällikkö Mari Lindström p. 09 315 49 844 Katja Raninen (perhevapaalla) MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. 09 315 49873, 050 389 0590 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki (perhevapaalla) Myyntipäällikkö Pasi Myllymaa p. 050 5114 525 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 050 436 9700 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. 09 315 49 848, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 84. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 30 378 (LT/15) Lukijoita 154 000 (KMT/15) Painopaikka Punamusta, Joensuu WWW.METSALEHTI.FI. Ilmoita Metsälehdessä! Soita Tuomo Vuoriselle p. 050 436 9700 ja pyydä tarjous!
• PILKKEITÄ 30 22. JOULUKUUTA 2016 u NRO 24 suomalaisen petunvalmistuksen tapaan, rullataan käsin pitkiksi ”pötkylöiksi”, kuivataan ja osa jauhetaan. Myös lehdistä uutetaan öljyä. Kanelia kupuun ja kainaloon Kanelin ainesosia käytetään sekä sisäisesti että ulkoisesti. Vanhan testamentin Mooses käytti hyväntuoksuista kanelia ilmestysmajan pyhässä öljyssä. Tutankhamonin hautakammio ja Kleopatran korulippaan sisältö tuoksuivat kanelille, ja muinaiset roomalaiset pulikoivat kanelikylvyissä. Kuorija lehtiuutteita käyttää myös nykyajan kosmetiikkateollisuus tuotteissaan. Suomalaiset Tatu ja Patu löysivät mausteelle taas täysin uuden käyttömuodon jouluisessa lastenelokuvassa ”Kanelia kainaloon”. Sisäisesti nautittuna kanelilla on raportoitu monia terveysvaikutuksia. Ihmisellä kanelin on todettu alentavan muun muassa veren paastosokeria ja haitallisia rasva-arvoja. Maailmalla kanelitutkimus on kiinnostunut myös diabeteksen, virusinfektioiden ja Alzheimerin taudin hoitomahdollisuuksista. Tuoreessa amerikkalaisessa Neuroscience-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa kuukauden kaneliuutekuuri paransi huomattavasti hiirten oppimiskykyä. Evira varoittelee ahmimasta liikaa kassiakanelia sen sisältämän maksalle vahingollisen kumariinin takia. Ceyloninkanelia pidetäänkin päivittäiskäytössä suositeltavampana vaihtoehtona, koska sen kumariinipitoisuus on vain murto-osa muihin kanelilaatuihin verrattuna. Terveysuhkaa kassian suhteen eivät kaikki silti pidä huolestuttavana, koska piparkakkuja tai kanelituotteita harvoin ylensyödään vuoden ympäri. ANSIOMITALIT LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. 60 VUOTTA 28.12. Auvo Gustafsson, Metsänhoitoyhdistys Keski-Savon talousneuvoja, Heinävesi 50 VUOTTA 27.12. Pekka Keto, Metsänhoitoyhdistys Lounametsän metsuri, Piikkiö 29.12. Tuomo Syrjänen, Metsänhoitoyhdistys Lounametsän valtuutettu, Mynämäki Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Palstan osoite: Metsälehti/ Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Sähköposti: paivi. laipio@metsalehti.fi. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. ??? Puurakentaminen ei stadissakaan saa tasa-arvoista kohtelua muiden materiaalien kanssa kaavoituksessa. Uimalaitos ja leffateatteri ovat statukseltaan väliaikaisia rakennuksia, joiden tarvitsemille tonteille kaupunki on myöntänyt vajaan kymmenen vuoden vuokra-ajan. Joskus väliaikaisuus voi venyä pitkäksikin, kuten Engelin suunnittelema Helsingin vanha kirkko. Se valmistui vuonna 1826 ja rakennettiin puusta, koska sen ajateltiin olevan väliaikainen. on rakennettu turisteja varten myös puinen elokuvateatteri, jossa esitetään Helsinkiä kolmiulotteisena. Leffateatteri palvelee tulevalla purjehduskaudella risteilyturisteja, jotka voivat kätevästi tutustua kaupunkiin virtuaalisesti kymmenessä minuutissa. ??? Puinen uima-allas ehti saavuttaa elokuisten avajaisten ja itsenäisyyspäivän välillä niin valtaisan suosion, että toiminta päätettiin keskeyttää talvikuukausiksi laajennustöitä varten. Turisteilla on ollut ihmettelemistä stadilaisten pulikoidessa sankoin joukoin jopa pakkaskelillä taivasalla presidentinlinnaa vastapäätä. Puurakentaminen Kolera-altaan tuntumassa oli vähällä saada jatkoa, kun Guggenheimin taidemuseota suunniteltiin. Arkkitehtuurikilpailun voitti ehdotus, joka olisi rakennettu hiilletystä puusta lahden toiselle rannalle. Helsingin kaupunginvaltuusto kuitenkin päätti jättää hankkeen rahoittamatta. Siihen aikaan, kun Aleksis Kivi kävi ukko Granbergin koulua Helsingin Katajanokalla, kaupunginosan rakennuksista valtaosa oli pelkkiä puuhökkeleitä, ja niiden joukossa myös kansalliskirjailijamme opinahjo. Muutama vuosikymmen myöhemmin tultaessa 1800-luvun loppupuolelle huonokuntoiset puurakennukset alkoivat väistyä kivitalojen tieltä. Nyt kuitenkin puurakentaminen tekee paluuta, vieläpä melko erikoisessa muodossa. Stora Enson marmoripalatsin naapuriin Kauppatorin kupeeseen on noussut puurakenteinen uimalaitos, joka muodostuu kahvila-, saunaja pukuhuonetiloista sekä suoraan mereen rakennetuista kolmesta altaasta, joista yhdessä on silkkaa merivettä, tosin moneen kertaan suodatettua. Altaan ja metsäjätin pääkonttorin väliin Puurakennuksia stadissa MERKKIPÄIVÄT RAKAS PÄIVÄKIRJA HEIKKI NUORTEVA teksti ja kuvat EKSOOTTISEN puun kuoresta tehty mauste kruunaa maullaan ja tuoksullaan monia jouluherkkuja. Kanelia ripotellaan jouluisen riisipuuron päälle ja sillä maustetaan piparkakkuja, pullia ja glögiä. Itävaltalaisten – kuten Arnold Schwarzeneggerin – suosikkipiiras on kanelin kyllästämä ”Apfelstrudel” ja samaa maustetta löytyy myös Arnoldin nimeä kantavasta proteiinipatukasta. Kanelilajeja on useita, mutta ceyloninkanelia (Cinnamomum Kanelipuun kaitsijat verum, pääkuvassa) pidetään perinteisesti kaneleista ”aidoimpana”. Irlantia pienempi saari Sri Lanka – entinen Ceylon – tuottaa nykyään 80–90 prosenttia maailman aitokanelista. Vuosisatoja aiemmin eurooppalaiset siirtomaaherrat Portugalista, Alankomaista ja Britanniasta valloittivat saarta kilvan peräjälkeen kanelinhimossaan. Myös Seychellin saaritasavallan viennille aitokaneli on merkityksellinen, joskin puun villiintyminen kotoperäisiä kasvilajeja syrjäyttäväksi vieraslajiksi on herättänyt paikoin närää. Meksiko, joka käyttää kanelia runsaasti suklaanvalmistukseen, on ceyloninkanelin suurin yksittäinen tuojamaa. Maustevalmistajat, elintarviketuottajat ja kuluttajat Euroopassa ja Amerikassa käyttävät ceyloninkanelin sijasta pääsääntöisesti edullisempaa kassiakanelia. Se on elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan ollut Suomeenkin tuotavan kanelin pääraaka-aine jo vuosikymmeniä. Ceyloninkaneli on ainavihanta lehtipuu, joka kasvaa parhaimmillaan lähes parikymmenenmetriseksi. Viljelmät pidetään tuottavina pitämällä puut pensasmaisina ”vesametsätalouden” keinoja käyttäen. Puu kaadetaan muutaman metrin mittaisena vesana, jonka pintakuori kaavitaan pois. Sen jälkeen sisäkuori irrotetaan Kaneli kuuluu oleellisesti suomalaiseen jouluun. METSÄMIESTEN SÄÄTIÖ Metsämiesten Säätiö on palkinnut kuusi metsäalan vaikuttajaa säätiön pronssisella ansiomitalilla. Mitalin saivat metsäopetuksen erityisasiantuntija Karl-Erik Hasa Savon ammattiopistosta, Metsälehden kolumnistinakin tunnettu johtaja Jyrki Ketola Taaleritehtaalta, yhteyspäällikkö Sirpa Kärkkäinen Suomen Metsäyhdistyksestä, kehitysja asiakkuuspäällikkö Eila Lautanen Työtehoseurasta, yliopettaja Pasi Pakkala Mikkelin ammattikorkeakoulusta ja professori Anne Toppinen Helsingin yliopistolta. Pronssinen ansiomitali on Metsämiesten Säätiön toiseksi korkein huomionosoitus. Ansiomitaliin liittyy 1 000 euron tunnustusapuraha.
• PILKKEITÄ 31 22. JOULUKUUTA 2016 u NRO 24 Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero Tämän suuren jouluristikon 2016 vastausten tulee olla perillä 19.1.2017 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Jouluristikko 2016”. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Palkinnot metsäristikosta 21 on arvottu seuraaville kolmelle: Pirkko Hakkila, Espoo, Reijo Laukkanen, Pariisi ja Teuvo Saharinen, Suomussalmi. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. METSÄRISTIKKO 24 METSÄRISTIKKO 21, RATKAISU
• Hyvää joulua & onnellista uutta vuotta