• TORSTAINA 7. LOKAKUUTA 2021 ? NRO 18 Pistimme kevyen keskisarjan moottorisahat koetukselle talvisissa olosuhteissa. Sivut 22–23 KYLMÄÄ KYYTIÄ PERJANTAINA 18. HELMIKUUTA 2021 ? NRO 3 ? PERUSTETTU VUONNA 1933 9151_.indd 1 9151_.indd 1 11.2.2022 17.36 11.2.2022 17.36
• AJANKOHTAINEN / UUTISET 18.2.2022 2 Metsälehti.fi UUTISET Veroasiantuntijan terveiset karhulle ›› 6–7 Millä mielellä ovat korjuuyrittäjät? ›› 8–11 METSÄSTÄ Tuhkalla on väliä lannoituksessa ›› 18–19 Teinistä tuli metsänomistaja ›› 20–21 Risupeto korjaa kuin puimuri ›› 24–25 Yhteisomistusten ilot ja surut ›› 25–26 PILKKEITÄ Kuka ruokkisi jäniksiä talvella? ›› 28–29 Punapuu olympiamaasta ›› 35 TÄSSÄ NUMEROSSA Metsälehti 90. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 31 764 (LT/20) Lukijoita 166 000 (KMT/21) Hannu Mykkänen otti tuntumaa kevyen keskisarjan sahoihin. Kuva: Sami Karppinen SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVA METSÄALAN opinnot kiinnostavat jälleen nuoria. Ammattikorkeakoulu ja yliopisto-opintojen hakijamäärät notkahtivat reilusti 2010-luvun alkupuolella, mutta nyt kehityssuunta vaikuttaa kääntyneen. ”Metsäalalla ehdittiin ehkä tottua siihen, että kouluihin löytyy aina tietty määrä metsäalasta kiinnostuneita hakijoita. Maaseudun rakennemuutoksen myötä näin ei enää kaikkialla tapahtunutkaan”, kuvailee Metsäkoulutus ry:n toiminnanjohtaja Ville Manner. Metsäalan uudet investoinnit, hyvä työllisyystilanne sekä koulutuksen eteen tehty vetovoimatyö ovat Mannerin mukaan syitä metsätalousinsinöörisekä metsänhoitajakoulutusten tilanteen kohenemiseen. ”Korkeakoulujen opiskelijamääriin vaikuttaa jossain määrin myös julkisuudessa aktiivisesti käytävä metsäkeskustelu. Moni nuori haluaa alalle, jossa on mahdollisuus vaikuttaa ympäristön tulevaisuuteen. Metsäalalla on ratkaisuja ilmastonmuutokseen ja fossiilisten raaka-aineiden korvaamiseen.” Etenkin amk-opiskelijat, eli metsätalousinsinöörit, työllistyvät valmistuttuaan koulutusta vastaaviin tehtäviin tällä hetkellä hyvin. Yliopisto-opiskelijoista metsäalalle työllistyy Työtehoseuran tuoreen selvityksen mukaan noin puolet valmistuneista ja alan ulkopuolelle noin kolmannes. Perustutkintoon kaivataan lisää hakijoita Metsäalan perustutkinnon osalta hakijamäärien kehitys ei ole ollut yhtä valoisaa kuin korkeakouluissa. Alan perustutkinnosta valmistutaan metsuri-metsäpalveluiden tuottajaksi, metsäkoneenkuljettajaksi, metsäkoneaMETSÄALAN KORKEAKOULUTUS VETÄÄ TAAS Hyvä työllisyystilanne houkuttelee hakijoita etenkin metsätalousinsinöörija metsänhoitajaopintoihin. Perustutkinto hakee lisää vetovoimaa joustavuudellaan. 9152_.indd 2 9152_.indd 2 11.2.2022 17.38 11.2.2022 17.38
• UUTISET 18.2.2022 Metsälehti.fi 3 METSÄALAN KORKEAKOULUTUS VETÄÄ TAAS ”Moni nuori haluaa alalle, jossa on mahdollisuus vaikuttaa ympäristön tulevaisuuteen.” Haapajärvellä sijaitsevan Jedun oppilaitoksen toisen vuosikurssin opiskelijat harjoittelivat pihapuun kaatoa aidossa ympäristössä. HAAPAJÄRVELLÄ Jedussa metsurimetsäpalveluiden tuottajaksi toista vuotta opiskelevalta Anton Tenhuselta tulee napakka vastaus siihen, miksi metsäala kiinnostaa. ”Työpaikka on ihan varma. Sekä metsureita että metsäkoneenkuljettajia tarvitaan jatkuvasti lisää.” Tenhunen on tykännyt metsäopintojen käytännönläheisyydestä ja joustavuudesta. Haastatteluun hän rientää kesken pihapuusavotan. Oppilaanohjaajan aikoinaan suosittelema lukio jäi nuorukaiselta kesken, mutta metsäopinnot ovat maistuneet. ”Ei ole ollut vaikeuksia herätä aamulla kouluun. Kaksi vuotta sitten en ollut sahaan koskenutkaan, mutta nyt homma sujuu. Viime viikolla aloitimme myös metsäkonetyöt maastossa.” Tenhunen arvelee, että tuleva työ voisi löytyä nimenomaan hakkuukoneen puikoista. ”Jos vaan oma motoriikka riittää siihen, niin töitä kyllä löytyy. Mitä metsille sitten pitäisi tehdä, jos ei niitä saa hyödyntää?”, Tenhunen kysyy viitaten tämän hetken metsäkeskusteluun. ”TYÖPAIKKA ON IHAN VARMA” sentajaksi tai puutavara-auton kuljettajaksi. ”Perustutkintoon on tarjolla noin 600 aloituspaikkaa. Näihin on viime vuosina nippa nappa löytynyt hakijat ensisijaisista hakijoista”, kertoo Manner. Tilannetta tuskin helpottaa se, että hallituksen vuoteen 2040 ulottuvassa koulutuspoliittisessa selonteossa on varauduttu oppilaitosverkoston karsimiseen. ”Etenkin yläkoulun jälkeen perustutkintoon hakeva nuori mielellään opiskelisi alaa kotiseudullaan.” Tällä hetkellä metsäalan perustutkintoa tarjoaa yhteensä 25 koulutuksenjärjestäjää ja 44 toimipaikkaa. ”Faktaa on, että etenkin Itä-Suomessa, Lapissa ja Kainuussa ikäluokat tulevat pienenemään paljon vuoteen 2040 mennessä. Jatkossa tarvitaan maakuntarajat ylittävää yhteistyötä oppilaitosten välillä”, Manner ennakoi. Jatkuva haku palvelee perustutkintoa Haapajärvellä Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Jedun toimipaikassa koulutetaan opiskelijoita metsurija metsäpalveluiden tuottajiksi. Pohjois-Pohjanmaa on tunnetusti vahvaa maaja metsätalousaluetta, joka tuo edelleen oppilaita luonnonvara-alalle. ”Meillä aloittaa vuosittain yhteishaun kautta 13– 15 nuorta metsäalan opiskelun. Aikuiset mukaan lukien meillä on talossa noin 60 metsäopiskelijaa tällä hetkellä”, kertoo Haapajärven yksikön koulutusjohtaja Timo Seppälä. Seppälän mukaan muutama vuosi sitten tehty uudistus, jonka ansiosta metsäalan perustutkintoon voi yhteishaun lisäksi hakea joustavasti jatkuvan hakumenettelyn kautta, on palvellut koulutusta hyvin. Etenkin aikuiset ja alanvaihtajat hakeutuvat opintoihin usein jatkuvan haun kautta. ”Metsäalan opinnot voidaan toteuttaa pienehköissä ryhmissä hyvin joustavasti, jolloin mukaan on helppo liittyä eri vaiheissa lukukautta.” Koulu elää opiskelijoista Seppälän mukaan metsäalan hyvä suhdanne heijastuu Pohjois-Pohjanmaalla myös nuorien kiinnostukseen alaa kohtaan. ”Olen luottavainen tulevaisuuden suhteen. Erityisesti metsäkonepuoli kiinnostaa nuoria ja koneopetuksen lisäämiseen on meilläkin selkeää painetta.” Metsäalan opiskelu on etenkin arvokkaiden metsäkoneiden vuoksi keskimääräistä kalliimpaa. Opintoihin kuuluu paljon työpaikoilla tapahtuvaa oppimista, mutta perusvalmiudet puolen miljoonan metsäkoneen ohjaimiin opetellaan koulussa. ”Koulutuksen järjestämisen kannalta merkittävä haaste on, että Opetusja kulttuuriministeriö leikkasi tämän vuoden alusta oppilaitosten luonnonvara-alan opiskelijaa kohti saamaa yksikköhintaa noin kymmenen prosenttia”, Seppälä huomauttaa. Hän ei koe, että luonnonvara-alan oppilaitosten keskinäinen kilpailu oppilaista olisi ongelma. ”Ennemmin ala kilpailee nuorten mielenkiinnosta muiden alojen kanssa. Totta kuitenkin on, että koulu elää opiskelijoista.” Kiinnostus kasvussa Yhteishaun ensijaisten hakijoiden määrä suhteessa aloituspaikkoihin metsätalousinsinööri, amk ja metsänhoitajaopinnoissa. Mukana ei ole täydennyshakuja, amk-monimuoto-opiskelun hakuja eikä kansainvälisiä maisteriohjelmia. 2017 2018 2019 2020 2021 Metsätalousinsinööri, amk 449/ 230 525/ 255 492/ 255 572/ 249 576/ 233 Metsänhoitaja, yliopisto 173/ 95 204/ 93 213/ 93 269/ 92 276/ 108 TI M O SE PP ÄL Ä 9152_.indd 3 9152_.indd 3 11.2.2022 17.38 11.2.2022 17.38
• AJASSA 18.2.2022 4 Metsälehti.fi LYHYET HIRVISAALIS KUTISTUI Viime kauden hirvisaalis jäi 42 500 eläimeen. Laskua edellisvuodesta kertyi 14 prosenttia, Suomen riistakeskuksesta kerrotaan. Saalis väheni lähes koko maassa, suhteellisesti eniten Pohjoisja Itä-Suomessa. Kasvua oli vain Kaakkois-Suomen ja Varsinais-Suomen riistakeskusalueilla. Eniten hirviä kaadettiin Lapissa, runsaat 7 000 eläintä. Eniten laskua tuli Pohjois-Karjalassa, runsas neljännes. KUUSITUKKI NOUSI YKKÖSEKSI Metsäteollisuuden käyttöön korjattiin viime vuonna Suomesta puuta 65 miljoonaa kuutiota. Se on 12 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna, Luonnonvarakeskuksesta kerrotaan. Tukin hakkuumäärä nousi viidenneksellä 30 miljoonaan kuutioon ja kuitupuun viisi prosenttia 35 miljoonaan kuutioon. Eniten hakattiin kuusitukkia – 16,3 miljoonaa kuutiota. Se on enemmän kuin koskaan aiemmin. STORA ENSO LISÄÄ MONIMUOTOISUUTTA Stora Enso käynnistää Suomessa ohjelman, jolla pyritään lisäämään talousmetsien monimuotoisuutta. Ohjelmaan kuuluu lahopuun lisäämistä, lehtipuuston säästämistä, pienvesien turvaamista ja henkilöstön koulutusta. ”Lähtökohta on, että kaikesta aina sovitaan metsänomistajien kanssa”, yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Stora Enson Suomen puunhankinnasta kertoo. HIRVIVAHINKOJA KORVATTIIN AIEMPAA VÄHEMMÄN Hirvituhoista maksettavien korvausten lasku jatkuu. Viime vuodelta vahinkoja korvataan liki 700 000 eurolla, 1 400 hehtaarin alalta. Korvaussumma lähes puolittui edellisvuodesta. Viimeisen viiden vuoden aikana eniten korvauksia maksettiin vuonna 2018, lähes 2 miljoonaa euroa. ”Hirvikanta on pienentynyt ja vahinkojen määrä näyttää sen vuoksi laskeneen. Ehkä myös metsänomistajien into hakea korvausta metsävahingoista on vähentynyt”, sanoo kehittämisasiantuntija Heikki Kuoppala Suomen metsäkeskuksesta. VALTTERI SKYTTÄ PUIDEN hiilivarasto kasvoi Pohjoismaissa keskimäärin 35 prosenttia ajanjaksolla 1990–2017, kertoo tuore kansainvälinen tutkimusraportti. Kanadassa ja Venäjällä metsien hiilivarastot eivät samaan aikaan juurikaan kasvaneet, ja Alaskassa ne jopa hieman pienentyivät. Metsä on hiilinielu, kun metsän hiilivarasto kasvaa. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Raisa Mäkipää: voiko tästä tutkimuksesta päätellä, että metsien hiilensidonnan kannalta pohjoismainen metsänhoito ja hakkuut ovat paras valinta? ”Ei voi. Pohjoismaisen tai suomalaisen metsänhoidon hyvä puoli on se, että hiilinielut ovat säilyneet, mutta tämä tutkimus ei ole osoitus siitä, että parempaan ei missään pystyttäisi.” Kansainvälisen tutkimuksen aineistona olivat pohjoisen havumetsävyöhykkeen maiden YK:n ilmastosopimukselle raportoimat tiedot. Pohjoismaissa metsiä hyödynnetään huomattavasti intensiivisemmin kuin muualla. Täällä metsät ovat myös keskimäärin nuorempia kuin Kanadassa ja Venäjällä. Kanadan ja Venäjän erämaamaisissa metsissä hiilihäviötä tuottavat laajat metsätuhot, kuten metsäpalot. ”Olisi aika yllättävää, jos pitkään vähällä käytöllä ollut eli lähellä luonnontilaa oleva metsäalue olisi valtava hiilinielu”, Mäkipää toteaa. Maaperätieto yhä ohutta Tutkimuksen tuloksia tarkastellessa tulee huomioida, että raportoinnissa käytettäviin lukuihin liittyy merkittäviä epävarmuuksia etenkin Kanadan ja Venäjän puustotietojen ja metsämaaperän osalta. Myös Suomessa kattavaa tutkimustietoa puuttuu yhä erityisesti turvemaametsien maaperän hiilenkierrosta. Suomessa on kaksi kohdetta, joissa on mitattu turvemaalla, millaisia päästöjä aiheutuu avohakkuun jälkeen. Kolmannelta kohteelta on saatu ensimmäiset mittaustiedot, Mäkipää kertoo. ”Tieto on aika vähäistä.” Suomessa turvemaametsien maaperän päästöt ovat kasvihuonekaasuinventaarion mukaan samaa suuruusluokkaa kuin kangasmetsien maaperän hiilinielu. ”Maaperän hiilivarasto pienenee avohakkuiden jälkeen sekä suoettä kivennäismaalla olevissa metsissä, mutta kivennäismailla varasto voi palautua ja lisääntyä puuston kehityksen myöhemmissä vaiheissa”, Mäkipää kertoo. Kanadan ja Venäjän hoitamattomien metsien metsäpaloista ja hiilivarastotuloksista ei voida päätellä, että Suomessa hoidettu metsä varastoisi enemmän hiiltä kuin hoitamaton. ”Jos meillä jätetään metsä hoitamatta, se ei ole samanlaisissa olosuhteissa kuin metsät Kanadassa ja Venäjällä tiettömien taipaleiden takana”, Mäkipää sanoo. Kun Suomessa on mallinnettu hoidetun talousmetsän ja hoitamattoman metsäalueen hiilivarastoja, hoitamattoman metsän hiilivarasto on pitkällä aikavälillä suurempi. Pohjolan hiilivarasto kasvanut Metsätuhot verottavat Kanadan ja Venäjän metsänieluja. Pohjoismaiden ulkopuolisissa metsämaissa kärsitään Pohjolaa enemmän metsäpaloista ja muista metsätuhoista. Kuva Albertan provinssista Kanadasta. AR TU R W ID AK MIKKO HÄYRYNEN LUNASTUSLAIN uudistus on saanut ristiriitaisen lausuntopalautteen. Varsinkin uutena elementtinä esitelty korotuskerroin epäilyttää. ”Neuvottelut yksityiskohdista ovat kesken. Tavoite on edelleen antaa lakiuudistus eduskunnalle tällä kevätkaudella, ja lain on määrä tulla voimaan kuuden kuukauden kuluttua vahvistamisesta”, lainsäädäntöneuvos Jari Salila oikeusministeriöstä toteaa. Uudistuksessa on keskeistä, että korvausperuste muuttuisi laskennallisesta käyvästä arvosta markkinahintaiseksi, jonka päälle tulisi vielä 15 prosentin korotuskerroin. Korotuskertoimen on tarkoitus varmistaa, että täyden korvauksen periaate toteutuu vaikeasti hinnoiteltavissakin kohteissa. Mutta juuri se on lausuntokierroksella jakanut eniten mielipiteitä. Kunnat pelkäävät, että kerroin ruokkii kaava-alueilla raakamaan hinnannousua. Kuntien maapolitiikan turvaaminen saa hallituksessa tukea etenkin sosiaalidemokraateilta. ”Ei korvaa haittoja” MTK:ssa ja hallituspuolue keskustassa nähdään, että täyden korvauksen periaatekaan ei ole riittävä korvaus metsälle ja metsätalouden harjoittamiselle aiheutuvista haitoista. MTK:n maankäyttöasioiden lakimies Leena Kristeri muistuttaa, että tuulivoimahankkeista seuraa kymmeniä uusia linjalunastuksia vuosittain seuraavan kymmenen vuoden aikana, ja samalla luontokadon pysäyttäminen edellyttää lisää suojeltavaa pinta-alaa. ”Suurin lasku näistä tulee maanomistajille ja siksi esitettyä suurempi korvauskerroin on perusteltu.” Voimansiirtolinjat ovat tiehankkeiden ohella yleisimmät syyt metsäalueiden lunastuksiin. ”Tuulivoima-alueiden johtoaukeiden toistuvaiskorvaukset eli vuokrat ovat valmistelussa tulleet useita kertoja esille, mutta lakiin ei ole tulossa niitä koskevia säännöksiä”, Salila sanoo. Lunastuslain uudistus hiertää 9153_.indd 4 9153_.indd 4 11.2.2022 17.39 11.2.2022 17.39
• AJASSA 18.2.2022 Metsälehti.fi 5 MIKKO RIIKILÄ TAALERI ilmoitti äskettäin rakentavansa biohiiltä tuottavan laitoksen Savon Voiman Iiksenvaaran voimalaitoksen kupeeseen. Joensuu Biocoal Oy:n laitoksen on budjetoitu saavuttavan täyden tuotantovauhtinsa ensi vuoden lopulla. Silloin sen on määrä tuottaa 60 000 tonnia biohiiltä vuosittain. Biohiili myydään teräsja sementtiteollisuuden raaka-aineeksi, mutta tuotteen sanotaan olevan kilpailukykyistä myös voimalaitoksissa kivihiilen korvaajana. Raaka-aineenaan tehdas käyttää sahoilta ostettavaa kuorta sekä nuorten metsien harvennuksilta ja ensiharvennuksilta korjattavaa rankapuuta. Kaikkiaan laitoksen vuotuinen puuraaka-aineen tarve on 250 000 kuutiometriä. Toistaiseksi ei ole tietoa, miten se jakautuu rankapuuhun ja kuoreen. Yksi ilouutinen johtaja J yrki Ketolalla on pohjoiskarjalaisille kerrottavanaan. ”Joensuun biohiililaitoksella ei tulla käyttämään mottiakaan Venäjältä tuotavaa puuta”, Ketola lupaa. Kaivattua lisäkysyntää Joensuu Biocoal Oy ja Savon Voima ovat perustaneet yhteisen puunhankintayhtiön Itä-Suomen Biomassa Oy:n. Sen tehtävänä on hankkia puuraaka-ainetta sekä Joensuun biohiiltämöön että Savon Voiman muille laitoksille. Kaikkiaan Itä-Suomen Biomassa Oy toimittaa ensi vuodesta alkaen puuta noin miljoonan kuution verran. Ketolan mukaan yhtiö ei aloita omaa puunkorjuuta vaan se hankkii puunsa metsänhoitoyhdistyksiltä ja alan muilta toimijoilta. ”Olemme käyneet alustavia keskusteluita, mutta mitään sopimuksia ei vielä ole tehty”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan johtaja Harri Välimäki. Hän jaksaa iloita pienestäkin lisäkysynnästä. ”Jokainen kymmenenkin tuhatta mottia uutta kysyntää ensiharvennusten ja nuorten metsien harvennuspuulle edistää Pohjois-Karjalan puumarkkinoita.” Joensuun biohiililaitokselle ei tuoda Venäjän puuta MIKKO RIIKILÄ SUOMALAISET klapikoneet ovat viime aikoina käyneet kaupaksi ennätystahtiin. Myös Yhdysvaltojen markkinat on toden teolla saatu avattua. Pilkemaster-koneista valmistavan Agromaster Oy:n Vesa Pitkäniemi kuvailee markkinatilannetta lähinnä ihmeelliseksi. Yleensä klapikoneiden kysyntä uinuu vielä tammikuun, mutta nyt tilauk sia on jonossa 600 koneen verran. Määrä on kuusinkertainen viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. ”Jo syksyllä meillä oli satoja tilauksia”, hän kertoo. Mikäli vanhat merkit pitävät kutinsa klapikonekaupan vauhti kiihtyy kevättä kohti, koska perinteisesti koneita on myyty runsaimmin helmi-maaliskuussa. Pilkemasterin valmistamista koneista noin puolet jää kotimaahan. Kylmät talvet lisänneet kysyntää Hakki-Pilkkeen myyntijohtaja Veijo Kontro vahvistaa kollegansa havainnot. Koneiden kysyntä on tuntuvasti kovempaa kuin vuosi sitten. Hän arvioi tilausten lisäykseksi 35 Klapikonekauppa käy ennätysvauhdilla Kysyntää ovat lisänneet kylmät talvet ja energian hinnan nousu. Klapikoneet tekevät niin hyvin kauppansa, että suositumpia malleja joutuu odottamaan. SA M I KA RP PI N EN prosenttia viime vuodesta. ”Suosituimpien konemallien toimitusajat ovat pidentyneet niin, että tiettyjä malleja pystymme toimittamaan vasta lokakuussa”, Kontro kertoo. Hänen mukaansa klapikoneiden kysyntää ovat vauhdittaneet kylmät talvet ja energian pilviin kohonnut hinta. Kysyntä on kasvanut voimakkaasti myös Pohjoismaiden markkinoilla. Japa-klapikoneiden vientikaupasta vastaava Lauri Kälviäinen arvioi, että yhtiöllä on kaksinkertainen määrä tilauksia viime vuoden keskitalveen verrattuna. Suomalaiset klapikoneet ovat perinteisesti hallinneet sekä kotimaan että Pohjoismaiden markkinoita. Uutta on, että Japan koneiden kysyntä on vahvistunut myös Yhdysvalloissa. ”Vientiä on pohjustettu vuosia. Suuri osa koneista myydään Yhdysvaltojen pohjoisosiin, erityisesti suurten järvien alueelle. Myyntimäärä kaksinkertaistui viime vuonna, ja nyt koneita menee niin paljon kuin vain saamme kuljetuskontteja.” Tervetuloa Etämetsänomistajien liiton ja Työtehoseuran yhteistyössä järjestämään Metsänomistaja -AKATEMIAAN Kaikille metsänomistamisen kannattavuuden parantamisesta kiinnostuneille suunnattu Metsänomistaja -AKATEMIA Hanketta on rahoittanut Metsämiesten Säätiö. Lahjoitukset ja säätiöfuusiot ovat tärkeä osa Säätiön yleishyödyllisen toiminnan vaikuttavuutta. Lisätietoa www.mmsaatio.fi Lauantaisin, 19.3.2022 ja 23.4.2022 Scandic Aulanko, Hämeenlinna Tavoitteellista, kannattavaa metsätaloutta • Ensimmäisenä päivänä kuullaan kattavat alustukset ja verkostoidutaan illallisella • Toinen päivä on varattu monipuoliselle maastopäivälle Metsänomistaja-AKATEMIA tarjoaa mahdollisuuden sekä kuulla alan johtavia asiantuntijoita että esittää kysymyksiä ja keskustella. Voit tutustua yksityiskohtaiseen ohjelmaan osoitteessa www.etamol.fi. Hinta ja ilmoittautuminen Hinta 250 € (sis. alv 24 %), sisältäen kaksi koulutuspäivää, laajan verkkomateriaalin, lounaat ja kahvit, kolmen ruokalajin illallisen sekä maastopäivän kuljetukset. Ilmoittautuminen sähköpostitse, henna.hurttala@tts.fi. Viestiin nimi, puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Voit tiedustella erikoishintaista majoitustarjousta suoraan Scandic Aulangosta. 9153_.indd 5 9153_.indd 5 11.2.2022 17.39 11.2.2022 17.39
• AJASSA / HAASTATTELU 18.2.2022 6 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA, TEKSTI JUHA OLLILA, KUVA ”KAIKKI tulot, joita metsästä tulee, pitäisi verottaa metsätalouden tulona.” Tätä mieltä on neljättä vuosikymmentä Metsälehden veroasiantuntijana toimiva Hannu Jauhiainen. Tällä hetkellä metsästä tulevat vuokratulot lukeutuvat maatalouden tuloksi. Näin ollen metsästään vuokratuloja saava maanomistaja joutuu tekemään metsäveroilmoituksen ohella maatalouden veroilmoituksen. Aikaisemmin vuokratuloja metsästä saattoi ansaita lähinnä metsästysmaiden vuokrista tai omaan metsään pystytetystä radiomastosta, mutta nykyään tuulivoima on merkittävä ja kasvava vuokratulojen lähde. Jos maanomistajalla on vain metsää, lukeutuvat esimerkiksi tuulivoimasta maksettavat vuokratulot maatalouden verotuksessa ansiotuloihin. Yhteismetsällä verotusta kevyemmäksi Tuulivoimasta maksetaan paitsi vuokraa maanomistajalle, jonka maalla tuulivoimala on, myös vyöhykekorvausta lähialueen maanomistajille. Vuokratulot tuulimyllystä voivat olla 20 000 euroa vuodessa. Kun vuokratulot tulevat palkan tai eläkkeen päälle, voivat ne nostaa hyvätai kesKAKSI TOIVETTA VEROTTAJALLE Metsälehden pitkäaikainen veroasiantuntija Hannu Jauhiainen löysi petrattavaa vuokratulojen verotuksesta sekä metsävähennysoikeudesta. kituloisen metsänomistajan veroäyrin uusiin sfääreihin. Lapin yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtajana toimivalla Jauhiaisella on vinkki, millä vuokratulojen verotusta voi keventää. Mikäli metsään on tulossa tuulivoimala, voi yhteismetsä olla vaihtoehto. Yhteismetsässä vuokratulot toki ovat samalla tavalla maatalouden tuloa, mutta veroprosentti on vain 26,5. ”Ehkä yhteismetsää ei pelkästään tuulivoiman takia kannata perustaa, mutta jos muutenkin harkitsee sitä, tuulivoimala on hyvä syy perustaa yhteismetsä” Alarajat pois Toinen Jauhiaisen metsäverotuksen kehittämisehdotus liittyy metsävähennykseen. Metsävähennys on verovähennys, joka pienentää metsätalouden verotettavaa tuloa. Käyttämällä metsävähennystä metsänomistaja pystyy vähentämään osan metsänsä hankintahinnasta verotuksessa. Metsävähennyksen käytössä on kuitenkin ehto: metsävähennyksen voi saada vain sellaisina vuosina, kun metsätalouden tulot ovat vähintään 2 500 euroa. ”Minusta tämä tulojen alaraja on täysin turha. Jos tekee harvemmin puukauppaa, voi mennä kymmeniä vuosia, ettei metsävähennystä pysty hyödyntämään”, Jauhiainen toteaa. Esimerkiksi taimikkovaltaisen tilan ostanut saattaa joutua vartomaan pitkään ennen kuin pää”Tulojen alaraja on täysin turha.” 9154_.indd 6 9154_.indd 6 11.2.2022 17.36 11.2.2022 17.36
• AJASSA KATRI HIMANEN KIRJOITTAJA ON LUONNONVARAKESKUKSEN ERIKOISTUTKIJA 18.2.2022 Metsälehti.fi 7 HANNU JAUHIAINEN ? Metsälehden veroasiantuntija ja pitkäaikainen toimittaja ? 65-vuotias ? Asuu Rovaniemellä ? Perheeseen kuuluu vaimo ja aikuinen tytär ? Omistaa metsää Pohjois-Savossa ja Lapissa ? Harrastaa metsänhoito, lintujen bongausta, hirvenmetsästystä sekä matkustamista JAUHIAISEN VINKIT VEROTUKSEEN Matkakulut voi laskea myös auton todellisten kustannusten mukaan. Tee puukauppatuloista menovaraus tulevia metsätalouden kuluja varten. Mikäli vaihdat mönkijän uudempaan, uutta ei automaattisesti hyväksytä metsätalouden vähennyksiin. ? Hyödynnä työhuonevähennys. ? Kuolinpesien ja yhtymien kannattaa tehdä veroilmoitus paperisena, sillä valtuuksien haku suomi.fi-palvelun kautta on työlästä. ? Täytä paperilomake selkeällä käsialalla ja postita ajoissa. ? Verohallinnon puhelinpalveluita kannattaa käyttää. see metsävähennykseen käsiksi. Jos alarajasta luovuttaisiin, kemeratuista ja hirvituhokorvauk sista voisi tehdä metsävähennyksen. Niistä harvemmin kertyy vaadittavaa 2 500 euroa vuodessa. Vuosikymmeniä veroneuvoja Jauhiainen kiinnostui metsäverotuksesta 1980-luvulla perittyään metsää. Tuolloin metsänhoitoyhdistyksistä ei saanut veroneuvontaa, kuten tänä päivänä. Siirtyminen pinta-alaverotuksesta nykyiseen myyntiverotukseen sai verohallinonkin päät pyörälle. Asioista piti ottaa itse selvää. Jauhiainen perehtyi metsäverotukseen Metsälehden toimittajana kolmenkymmenen vuoden ajan. Edelleen toimittajan hommista eläköityneen asiantuntijan kynästä syntyy Metsälehden lukijoille tuttu Metsäverokirja. Se ilmestyi tänä vuonna viidennentoista kerran. Viime vuosina metsäverotukseen on tullut muutoksia vain vähän. Tämän vuoden veroilmoituksen tekijöille ei ole uutta luvassa. Tuorein jo viime vuoden verotukseen tullut muutos koskee vuosipoiston suuruutta. Nykyään loppumenojäännöksestä saa poistaa kahdensadan euron sijaan kuusisataa euroa. Tämä uudistus oli tervetullut. ”Sekin tosin olisi saanut olla suurempi. Olisivat nostaneet sen tuhanteen euroon”, Jauhiainen arvioi. Poistoprosentitkin voisivat olla suurempia. Esimerkiksi kymppitonnin kunnostusojituskulun poistamiseen menee uusilla säädöksilläkin lähes 20 vuotta, kun vastaavan suuruisen lannoituskulun voi vähentää kerralla. KUKA? FAKTA Hannu Jauhiainen ahkeroi jo viidennentoista Metsäverokirjan. VELKAANTUVASSA SUOMESSA ei ole yllättävää, että aika ajoin tutkimuksen ja tieteen rahoitusta leikataan tai ainakin uhataan leikata. Viimeisimpänä on puhuttanut yliopistojen ja tutkimuslaitosten monenlaista tutkimusta rahoittavan Suomen Akatemian rahoituksen suunniteltu leikkaus. Akatemian valtiolta saamaa summaa ollaan pienentämässä kahdessa vuodessa kolmannes, 159 miljoonaa euroa. Pieniä puroja metsäntutkimukseenkin on kuivumassa. VUONNA 2015 KÄYNNISTYI Luonnonvarakeskuksen toiminta, jolloin Metsäntutkimuslaitos yhdistyi maatalouden ja riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksiin. Mullistus oli metsäntutkimuksen kannalta suuri. Fuusioon liittyi merkittävää kipuilua, ja samanaikaisesti vuotuisesta rahoituksesta putosi pois lähes 18 miljoonaa euroa, mikä oli 12 prosenttia edeltävien laitosten yhteisbudjetista. Väitän, että melko monta metsäalan tutkimusta jäi kokonaiselämyksen vuoksi syntymättä. Valtiovarainministeriö julkaisi 2021 raportin, jossa tarkasteltiin fuusioprosessia. Enimmäkseen positiivissävyisessä julkaisussa kerrotaan, että fuusioon kului 10 miljoonaa euroa ja 56 henkilötyövuotta. Isoihin muutoksiin kuluu isoja rahoja, mutta veronmaksajana harmittaa, että vasta aika näyttää, jääkö kulloinenkin mullistus taloudellisesti ja henkisesti plussalle. RAHOITUKSEN SUURUUDEN lisäksi, ja sen sijaan, on syytä miettiä rahojen jakamistapaa. Tutkimusta tehdään nykyisin paljolti hankkeissa, jolloin rahoitusta haetaan useista lähteistä. Aalto-yliopiston Tommi Tenkanen on laskenut, että pelkästään Suomen Akatemian monialaiseen syyshakuun kuluu hakemusten kirjoittajien työnantajilta vuosittain 10–12 miljoonaa euroa. Tämä raha ei siis suoraan tuota yhtäkään tutkimusta. Mitä sitten? Myös yrittäjillä palkkarahat ovat pieninä palasina maailmalla. Ongelmana on, että julkista rahaa ja henkistä pääomaa käytetään vallitsevassa mallissa tehottomasti. Syntyvä tutkimuksen määrä jää pienemmäksi kuin rahoituksen suuruudesta voisi päätellä. Se näkyy ajan kanssa alallamme puuttuvina tietoina metsien tilasta ja kehityksestä sekä uusien metsänhoitomallien synnyn hitautena. Tutkijoiden kilpailuttamisen ajatuksena on parantaa laatua, mutta tuottaako sitä huomion ohjaaminen työn ytimestä hankkeiden pyörittämiseen? HANKEMAAILMA SOPII erityisen huonosti metsäntutkimukseen siksi, että tutkittavat prosessit ovat tyypillisesti hitaita. Projektien tavanomainen kesto, 1–3 vuotta, on auttamatta lyhyt aika. Jos halutaan kehittää vaikkapa uusi taimilaji, pari vuotta menee taimien kasvattamiseen. Kun uuden paakkukoon vaikutuksia istutuksen jälkeiseen menestymiseen pitäisi testata, hanke onkin jo ohi. Projekteja voi ketjuttaa, mutta niinkin käy, että rahoitus katkeaa kesken kaiken, jolloin osa työstä valuu hukkaan. Lyhyet hankkeet rajaavat tutkimuskysymyksiä tarkastelun ulkopuolelle ja vähentävät kokeellista toimintaa, mikä on tahaton ohjausliike. Muutaman miljoonan haaste koko metsäntutkimusrahoituksen kentälle: varatkaa viidennes rahoituksesta vähintään viisivuotisiin hankkeisiin. PIKATIEDETTÄ KOLUMNI 9154_.indd 7 9154_.indd 7 11.2.2022 17.36 11.2.2022 17.36
• 18.2.2022 8 Metsälehti.fi AJASSA PUUNOSTAJAT SANELEVAT EHDOT METSÄKONEEN KOPPIIN Puunostajat määräävät Metsälehden kyselyn mukaan yksipuolisesti korjuupalveluiden hinnat ja ehdot. Joustamaton sopimuspolitiikka on uhka etenkin nyt, kun puunkorjuuyritysten kustannukset kohoavat nopeasti ja kannattavuus on koetuksella. Metsänomistajienkin on syytä olla huolissaan, sillä ahdinko metsäkoneiden kopeissa voi siirtyä korjuujälkeen metsissä. 9155_.indd 8 9155_.indd 8 11.2.2022 17.43 11.2.2022 17.43
• 18.2.2022 Metsälehti.fi 9 AJASSA VALTTERI SKYTTÄ, TEKSTI SAMI KARPPINEN, KUVAT S anelua, kiristystä, painostusta. Hinta on tämä. Ota tai jätä. Metsäkoneyrittäjien kertoma puunkorjuun sopimusneuvotteluista on karua luettavaa. Metsälehti teki tammikuussa kyselyn puunkorjuuta harjoittaville koneyrittäjille. Kaksi kolmesta kyselyyn vastanneesta puunkorjuuyrittäjästä kokee, etteivät he pysty aidosti vaikuttamaan puunkorjuun sopimusneuvotteluiden tulokseen. Suomessa puunkorjuu on ulkoistettu pienehköille metsäkoneyrityksille, joilta puunostajat – kuten suuret metsäyhtiöt, sahat ja metsänhoitoyhdistykset – ostavat puiden korjuupalvelun. Sanelupolitiikkaan perustuvat urakointineuvottelut tekevät parhaillaan erityisen hallaa, sillä puunkorjaajat ovat syvenevässä ahdingossa nopeasti nousseiden kustannusten kanssa. Tilanne voi myös näkyä yrittäjien vastauksissa tässä kyselyssä. Koneyrittäjät ry:n mukaan metsäkoneurakoinnin konekustannukset nousivat koronavuosina 2020–2021 yli 11 prosenttia. Nousseita kustannuksia ei olla onnistuttu siirtämään metsäkoneiden puomien takaa urakointihintoihin, ja puunkorjuuyritysten kannattavuus on heikkoa. ”On irvokas tilanne, että osa metsäyhtiöistä raportoi jopa parhaasta tuloksestaan ikinä, ja heidän alihankkijansa miettivät samaan aikaan, miten saisivat rahat riittämään”, kommentoi Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola. PUUNKORJUUN PYHÄ KOLMINAISUUS METSÄNOMISTAJA , puunostaja ja puunkorjuuyritys: metsänomistaja myy puut puunostajalle, puunostaja ostaa puiden korjuupalvelun korjuuyrittäjältä. Metsäkoneyritykset ovat ensisijaisessa työsuhteessa puunostajaan, mutta samalla heidän kädenjälkensä ratkaisee, miten tukkija kuitupuiden katkonta toteutuu ja millainen korjuujälki metsään jää. Molemmat asiat ovat erittäin olennaisia metsänomistajalle. ›› 9155_.indd 9 9155_.indd 9 11.2.2022 17.43 11.2.2022 17.43
• AJASSA 18.2.2022 10 Metsälehti.fi 50% Puolella korjuuyrittäjistä motivaatio korjuuyrittämiseen on tällä hetkellä vähäistä tai erittäin vähäistä. 69% Kaksi kolmesta puunkorjuuyrittäjästä kokee, että aidot mahdollisuudet vaikuttaa puunkorjuun sopimusneuvotteluihin ovat huonot. 49% Tuottavuuspaineet vaikuttavat joka toisen korjuuyrittäjän työn jälkeen. 57% Reilusti yli puolet korjuuyrittäjästä kokee, että metsänomistajan toiveet välittyvät koneen koppiin hyvin tai erittäin hyvin. METSÄLEHDEN KYSELY KONEYRITTÄJILLE METSÄLEHTI toteutti tammikuussa 2022 kyselyn Koneyrittäjät ry:hynkuuluville, puunkorjuun parissa työskenteleville yrittäjille. Liiton arvion mukaan heidän jäsentensä kautta kulkee noin 85 prosenttia Suomessa korjatusta puusta. Kyselyjä lähetettiin noin tuhat ja vastauksia saatiin 241. Valtaosa puunkorjuuyrityksistä on pieniä, muutaman korjuuketjun (kaatokone+ajokone) yrityksiä. Sopimusten reagoitava kustannusten nousuun Metsäkoneyrittäjien ahdinko on huolestuttavaa paitsi inhimilliseltä kannalta, myös metsänomistajien ja puunkorjuujäljen näkökulmasta. Koneyrittäjät eivät voi loputtomiin paikata nousevia kustannuksia tehostamalla koneiden työskentelyä metsissä. Itse asiassa se tie on jo kuljettu aika lailla loppuun, sillä puolet Metsälehden kyselyyn vastanneista korjuuyrittäjistä kokee, että tuottavuuspaineilla on jo selvästi vaikutusta korjuujälkeen metsissä. Puunkaatotyön laatu on metsäkoneyritysten ainoita valttikortteja, joten siitä joustaminen kertoo alan syvästä ahdingosta. Tämä on huolestuttava tieto myös metsänomistajan kannalta, sillä korjuujälki vaikuttaa suuresti metsän tulevaisuuden kuntoon. Korjuuketjujen taloudellinen kurimus on sitä luokkaa, että puolella korjuuyrittäjistä motivaatio puunkorjuuyrittämiseen on tällä hetkellä vähäistä tai erittäin vähäistä. Uhkana on, että osa turhautuneista korjuuyrittäjistä heittää hanskat tiskiin tilanteessa, jossa vastavalmistuneita metsäkoneenkuljettajia on jo valmiiksi ollut vaikea saada jäämään alalle töihin. Mikä sitten ratkaisuksi ahdinkoon? Koneyrittäjien mukaan yksi askel parempaan olisivat pidempiaikaiset urakointisopimukset, joissa kustannuskehitys tarkistetaan nykyistä huomattavasti useammin. ”Sopimuskauden pituus on ongelma. Nyt tehdään vain vuoden sopimuksia kerrallaan ja esimerkiksi uusien koneiden toimitusaika on yli vuosi. Aika mahdotonta on uusia kalustoa, kun ei tiedä, onko edes töitä enää, kun uusi kone saapuisi.” “(Urakointi)Hinta indeksin ”HUIPPULAADUKAS työ ja metsänomistajilta saatu pitkäaikainen myönteinen palaute ei näy millään tavalla hinnassa vaan ainoastaan raha ratkaisee, tai ainakin neuvottelumarginaali minimaalinen.” ”HINTATASO jää liian alhaiseksi, että se kestäisi mahdolliset lakot ja muut markkinahäiriöt sekä suhdannevaihtelut, mitä alalla aina tulee.” ”HYVÄSSÄ hengessä pääosin. Hinnan kanssa melkoista sanelua. Vaikea neuvotella aidosti raha-asioista.” ”OTA TAI JÄTÄ. Haalitaan (puunostajat) lisää koneita, vaikka hakkuut eivät lisäänny ja samalla vanhoilla tekijöillä tippuvat työmäärät. Saadaan epärehellinen kilpailuasetelma ja pakotetaan taksojen alennukseen.” mukaan, ja tarkastusväli maksimissaan 3 kuukautta. Nykyisellään vuoden sopimuksissa kustannukset ehtineet karata käsistä jo moneen kertaan.” ”Kolmivuotisessa sopimuksessa voisi käyttää kustannusindeksiä. Urakoinnin hinta elää sen mukaan, miten kustannukset muuttuvat”, Jaakkola toteaa. Indeksi on jo käytössä esimerkiksi Metsähallituksella, joskaan ei täysimääräisenä. Jaakkolan mukaan polttoaineen hinnanmuutosten huomiointi eli polttoaineklausuuli on hyvin yleinen puunkorjuun urakointisopimuksissa, mutta korona-aikana polttoainekulujen lisäksi ovat nousseet myös muut kustannukset. ”Niitä ei ole huomioitu käytännössä mitenkään. Se on ajanut puunkorjuuyrittämisen kriisiin. Polttoainetta menee myös koneiden siirtoihin ja työntekijöiden kulkemiseen, eivätkä nämä näy polttoaineklausuulissa.” ”HINNOITTELU on sanelupolitiikkaa ja ei perustu mihinkään. Taksoitus täytyisi olla sitä tasoa, jolla pystytään hoitamaan kaikki lain vaatimat velvoitteet, jotka yhtiöt itse vaativat. Ovat kyllä tietoisia siitä, että taksat eivät ole sitä tasoa, että yritykset pystyvät toimimaan lakien ja asetuksien mukaan.” 9155_.indd 10 9155_.indd 10 11.2.2022 17.43 11.2.2022 17.43
• AJASSA 18.2.2022 Metsälehti.fi 11 SAMI KARPPINEN VALTTERI SKYTTÄ METSÄYHTIÖT UPM, Stora Enso ja Metsä Group, eivät tunnista sanelupolitiikkaa omasta sopimustoiminnastaan, vaikka yhtiöille työskentelevät metsäkoneyrittäjät kuuluvat kyselyn tyytymättömimpien vastaajien joukkoon. Neljä viidestä yhtiöille työskentelevästä korjuuyrittäjästä kokee, että mahdollisuudet vaikuttaa aidosti sopimusneuvotteluihin tulokseen on melko huonot tai huonot. Stora Enson metsäjohtaja Janne Partanen kuvailee yhtiön ja urakoitsijoiden välisiä sopimusneuvotteluja ajoittain tiukoiksikin, mutta tasa-arvoisiksi. ”Minulla on tunne, että olemme käyneet yrittäjien kanssa aitoja neuvotteluja tasa-arvoisesti. On ikävä kuulla, jos osa yrittäjistä kokee vaikutusmahdollisuutensa sopimusneuvotteluissa huonoiksi. Otamme yrittäjien palautteen aina vakavasti.” ”Kustannuskehitys on tullut kaikille yllätyksenä, mutta olemme yhdessä yrittäneet löytää tilanteeseen ratkaisuja”, Partanen jatkaa. Metsä Group hiertää eniten Vastausten perusteella ankarin kritiikki kohdistuu Metsä Groupin sopimuskulttuuriin. Yhtiön korjuusopimuksissa ei ole Metsä Groupin tuotantojohtajan Hannu Alarautalahden mukaan tiettyä lukkoon lyötyä sapluunaa, ja korjuuyrittäjien kannattaa tuoda omat näkemyksensä julki. ”Taksatasoja on nostettu, jos siihen löytyy selkeät perusteet. En allekirjoita sanelua”, Alarautalahti sanoo. Hänen mukaansa kukaan ei ollut osannut varautua näin poikkeukselliseen hintojen nousuun. ”Huoli on yhteinen tästä karmeasta inflaatiosta (tavaroiden ja palveluiden laaja-alainen hintojen nousu). Jos yrittäjällä on akuutti hätä, meillä on valmiuksia aikaistaa (sopimus)neuvotteluja.” Inflaatio kurittaa, mutta koneketjujen työllisyystilanne on hyvä, Alarautalahti kertoo. Hänen mukaansa Metsä Groupin puunkorjuun asiakastyytyväisyys on kaikkien aikojen korkeimmalla tasolla, joten korjuujäljen pitäisi olla kunnossa, yrittäjien kustannusahdingosta huolimatta. UPM:n operaatiojohtaja Tero Nieminen näkee, että nykyiset sopimusmekanismit huomioivat korjuutoiminnan kustannuspaineet. ”Ymmärrän hetkellisen tilanteen, kun esimerkiksi polttoaineklausuulit reagoivat kustannuksiin viiveellä. Toisaalta sama mekanismi toimii toisinkin päin, kun polttoaineet halpenevat.” Niemisen mukaan UPM pyrkii useamman vuoden mittaisiin sopimuksiin korjuuyritysten kanssa. ”Nähdäkseni yrityksissä toiminnan laadun ja kannattavuuden välille voidaan usein vetää yhtäläisyysmerkki.” ”En allekirjoita sanelua” METSÄNOMISTAJILLA on korjuuyrittäjien ahdinkoon vähänlaisesta sananvaltaa, sillä korjuusopimukset ovat puunostajien ja metsäkoneyrittäjien välisiä. Ratkaisu on isojen metsäyhtiöiden ja muiden puunostajien käsissä. Heillä on valta päättää, millaisin ehdoin nykyajan puunkorjuutyötä metsissä tehdään. Tosin metsänomistajan kannattaa joka tapauksessa kirjata puunkauppasopimukseen, että hakkuutyömaalta soitetaan ennen puunkaadon aloitusta. Silloin pääsee keskustelemaan suoraan metsäkonekuskien kanssa. Kyllä puukaupparahojen päällä istuminen sentään velvoittaa kysymään kuulumisia. Valveutunut metsänomistaja ottaa korjuun laadun puheeksi puukauppaneuvotteluissa jopa pitää korjuusopimuksen oikeudenmukaisuutta yhtenä puukaupan ehtona. Vai irtoaisiko puunkorjuuketjun hyvinvoinnille ymmärrystä helpommin, jos kyseessä olisi yhä lentojätkä, justeerisaha ja hevonen -yhdistelmä? VALTTERI SKYTTÄ Kysy, mitä kuskeille kuuluu ”ALTAVASTAAJAN asemasta aina saa lähteä. Taksat varmasti ennalta päätetty, mutta hyvällä laadulla ja toiminnalla mahdollisuus pieneen neuvotteluun.” ”SE PALJON puhuttu vastuu ja vastuullisuus näillä kansainvälisilläkin toimijoilla pitää siirtyä taksataulukkoon.” ”YKSINKERTAISUUDESSAAN tämänhetkinen markkina ei toimi. Valtaosa puunkorjuuyrityksistä ei voi muuta kuin hyväksyä kaiken tilaajan esittämän, koska yritysten taloudet ovat niin heikkoja, että ei voi edes lopettaa ilman taloudellisia jälkiseuraamuksia.” ” Palkat, polttoaineet, varaosat, koneet kaikkien hinnat nousevat, mutta urakointihinnat eivät.” ” Taksat eivät tällä hetkellä pysy indeksin mukana. Esimerkiksi polttoöljy, varaosat, konehinnat jne. nousevat lujaa vauhtia.” ”Väitän, että yllättävän pienellä rahalla pystyttäisiin korjaamaan koneurakoinnin kannattavuutta”, Jaakkola toteaa. Puunkorjuun kokonaishinta on keskimäärin 11 euroa kuutiota kohden Suomessa. Isompia yrityksiä, leveämpiä hartioita? Jaakkola sanoo, että metsäkoneyrittäjien liiketoimintaosaamisessa sekä hinnoitteluja neuvottelutaidoissa on yhä parantamista. Siltä osin puunkorjuuyrityksissä on katsottava myös omaan peiliin. Jaakkolan mukaan koneyrittäjän puolta pitävän, ulkopuolisen asiantuntijan ottaminen mukaan urakointineuvotteluihin voisi auttaa joissakin tapauksissa. ”Heikkouteen kannattaa koittaa hankkia apua. Jos tietysti neuvottelun toinen osapuoli ei jousta yhtään, avusta ei ole hyötyä.” Koneyrittäjillä pitäisi olla valmiina myös vaihtoehtoinen suunnitelma sen varalta, jos urakointisopimusta ei synnykään. Se on helpommin sanottu kuin tehty. Koska kannattavuus on heikkoa, harvalla koneyrityksistä on varaa etsiä uutta urakanantajaa parin kuukauden ajan vanhan korjuusopimuksen päättyessä. Koneyrittäjien heikoksi kokema neuvotteluasema voi kertoa myös alan yritysten välisestä kilpailutilanteesta. Metsälehden kyselyn vastauksissa arvioitiin, että puunkorjuualalla tullaan näkemään jatkossa keskittymistä, kun osa pienemmistä korjuuyrityksistä lopettaa hommat. Kursiivilla merkityt ovat koneyrittäjien vastauksia Metsälehden kyselyyn. KOMMENTTI 9155_.indd 11 9155_.indd 11 11.2.2022 17.43 11.2.2022 17.43
• 18.2.2022 12 Metsälehti.fi AJASSA / PUUKAUPPA JA TALOUS MIKKO HÄYRYNEN POHJOIS-SUOMEN mh-yhdistysten omistama puukauppayhtiö Pohjois-Suomen Metsämarkkinat Oy (PSMM) on aloittanut vuoden tauon jälkeen koivukuitupuun vientikaupan laivalla Pohjois-Suomesta jonnekin Etelä-Ruotsiin. Rajakaupassa ei ole mitään uutta, mutta Pohjois-Suomen kannalta kannalta yhdistysten organisoimat, vuonna 2018 ensimmäisen kerran alkaneet aluskuljetukset ovat tuore asia. Työnjako menee, että metsänhoitoyhdistykset korjaavat puun tienvarteen ja PSMM jatkaa siitä eteenpäin. Laivaus tapahtuu Raahen ja Oulun satamista. Salamyhkäisyyttä ”Hinta on kilpailukykyinen ja useampi laivalasti on lähdössä”, Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan johtaja Maunu Kilpivaara to teaa. Hän istuu myös yhdistyksen hallituksessa. Laivakuljetus on pitkäaikaisen, maakuljetuksina hoidetun asiakassuhteen laajennus. Muuten vientiä verhoaa salamyhkäisyys, sillä laivojen määränpäätä, toimitusmääriä, ostajaa ja hintatasoa ei kerrota. Laivoja on erikokoisia, ja pienemmän pään aluksessakin menee helposti tuhat kuutiota, lähelle 20 rekkakuormaa. Raaka-aineen vienti aina herkkää Laivakuljetusten aloittaminen ja myös lopettaminen on helppoa. Kilpivaara uskoo, että laivakuljetukset saavat jatkoa, vaikkakin raakapuun vienti saattaa nostattaa tunteita, että raaka-aine pitää jalostaa kotimaassa. Hän korostaa, että nyt puretaan koivukuitupuun ylitarjontaa. KUITUA LAIVALLA RUOTSIIN Koivukuidun ylitarjontaa puretaan Pohjois-Suomesta nyt yli Pohjanlahden. Koivukuitua laivataan taas vuoden tauon jälkeen Oulun ja Raahen satamista tuntemattomaan määränpäähän, mutta Ruotsiin joka tapauksessa. Kuvat ovat kahden vuoden takaa. 2011 26 2012 3 2013 29 2014 17 2015 24 2016 14 2017 41 2018 228 2019 209 2020 51 Äärilaidasta toiseen Kuitupuumittaisen koivun vienti Suomesta Lähde: Luonnonvarakeskus, Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, Tulli 50 100 150 200 250 201 1 201 3 201 5 201 7 201 9 202 1000 m 3 Koivukuidusta on Pohjois-Suomessa ylitarjontaa Kemin paperitehtaan sulkemisen ja uuden biotuotetehtaan käynnistymisen välillä. KU VA T: JA N N E KA N GA S 9156_.indd 12 9156_.indd 12 11.2.2022 17.45 11.2.2022 17.45
• 18.2.2022 Metsälehti.fi 13 Veitsiluodon paperitehdas suljettiin lokakuussa, mikä teki koivukuidusta alueellisesti ongelmallisen puutavaralajin. Metsä Groupin Kemin tehdas käynnistyy vasta ensi vuoden lopulla eivätkä ostot sinne ole vielä kunnolla alkaneet. Puunmyyjän kannalta lopettavan ja aloittavan tehtaan välissä on kahden vuoden epäjatkuvuus eikä uusi tehdas paikkaa suljetun tehtaan puunkäyttöä koivukuidun osalta täysin. ”Talvileimikoiden korjuuaika on parhaimmillaan, mikä lisää ylitarjontaa. Viennin kautta saadaan määrää ja ylipäätään kil pailua, mikä nostaa yleistä hintasoa.” Kilpivaara muistuttaa, että kuitumittaisella koivulla on kysyntää myös energiakäyttöön niin nyt kuin seuraavalla lämmityskaudella, hiipuvan polttoturpeen korvaajana. Osa kuitupuupinoista jätetäänkin kuivumaan seuraavaa lämmityskautta varten. ”Jos nyt olisi kuivaa kuitupuuta pinossa jossakin, niin eiköhän siitä hyvän hinnan saisi.” Ei niin erikoinen tilanne Metsähallitus ja sen puukauppayhtiö Metsähallituksen Metsätalous Oy on historiansa aikana laivannut raakapuuta Japaniin saakka, mutta juuri nyt aluskuljetuksia ei ole Ruotsiinkaan. ”Vientikaupan osuus on pieni, mutta yhteyksiä pidetään yllä”, puunmyynneistä ja -korjuusta vastaava asiakkuusjohtaja Heikki Kääriäinen sanoo. Hän on katsonut puumarkkinoita Metsähallituksen näkökulmasta liki 40 vuotta. Siinä valossa Veitsiluodon paperitehtaan sulkeminen näyttäytyy tilapäisenä häiriönä, jonka vaikutus on tasaantumassa. ”Koivukuitua on Pohjois-Suomessa nyt kaikilla puukaupan toimijoilla riittävästi, mutta vuosikymmenien aikana olen nähnyt hankalampiakin tilanteita.” Koivukuitu on ylipäätään kuitupuulajeista se, jonka vaihtelu on jyrkintä. ”Silloin kun sitä menee, niin mikään ei tunnu riittävän, ja hiljaisena aikana tilanne on toisin päin.” Metsähallitus ei saa kemeratukia eikä ole energialeimikoiden korjuussa iso tekijä, joten kuitupuumittaista puuta menee energiaksi vain marginaalisia eriä. AJASSA ”Useampi laivalasti on lähdössä.” MIKKO HÄYRYNEN ISOJEN metsäyhtiöiden tulosjulkistuksissa tulosnumeroiden lisäksi mielenkiintoista on tunnelma, joka johtajista välittyy. Viime vuonna liiketoiminnassa palattiin koronashokin jälkeiseen, normaaliin tai vieläkin parempaan kannattavuuteen. Päällimmäinen vaikutelma oli, että Metsä Groupin Ilkka Hämälä ja Stora Enson Annica Bresky olivat nöyrästi iloisia ennätystuloksesta, kun taas UPM:n Jussi Pesonen paasasi lakosta paatoksella. Pesonen purki sappeaan Paperiliittoa kohtaan ja antoi kohteliaasti, mutta selvin sanoin ymmärtää, että investoinnit kotimaahan ovat vaarassa. Hän nosti esille, että Kaukaan ja Pietarsaaren sellutehtaat ovat tulossa tilanteeseen, jossa pitää päättää isoista uusimis investoinneista. ”Kaikki vahinko mitä tapahtuu asiakaspäässä vaikuttaa suunnitelmiin.” UPM:n biojalostamoinvestoinnista ei ole päätöstä, mutta se on menossa Kotkan sijasta Rotterdamiin, jonka puolesta puhuu moni muukin syy kuin työrauha. Paperi ei pääse karkuun kustannuksia Karu tosiasia on, että viime vuoden hinnannousukaan ei pelasta papereita. Kustannukset nousivat vielä enemmän, etenkin sellu ja energia. UPM teki painopapereillaan lähes sadan miljoonan ja Stora Enso yli sadan miljoonan euron tappion. UPM piti tappiostaan enemmän ääntä eikä yhtiön erikoispaperiyksikönkään tulos ollut kehuttava. Pesosen mukaan tilanne edellyttää kipeitä ja voimakkaita kustannussäästöjä. Yhtiö aloittaa painopapereita koskevan kustannussäästöohjelman valmistelun. Stora Ensolla on Suomessa yksi paperitehdas, UPM:llä on neljä, Metsä Groupilla ei yhtään. Miinukselle valahtaneisiin toimintoihin kuuluivat myös Metsä Groupin pehmoja keittiöpaperit. Hämälä laittoi syytä etenkin Euroopan energian hinnan nousulle, jota hän kutsui energiakriisiksi. Metsä Groupin puutuoteteollisuus kannatti vaivaisesti, mutta sellun ja sahatavaran hinnannousu ja kartongin hyvänä jatkunut veto siivittivät yhtymän kokonaisuudessaan ennätyksiin sekä liikevaihdossa että tuloksessa. Metsäyhtiöiden paluu tulevaisuuteen Koronakuoppaan ja kuopasta ylös METSÄYHTIÖIDEN TUNNUSLUKUJA Stora Enso UPM Metsä Group Metsä Board 2021 2020 2019 2021 2020 2019 2021 2020 2019 2021 2020 2019 Liikevaihto, milj. € 10164 8553 10055 9814 8580 10238 6017 5055 5473 2084 1890 1932 Liiketulos, milj. € 1568 922 1305 1562 761 1344 874 376 374 387 221 181 Tulos, milj. € 1268 617 856 1307 568 1073 657 262 239 314 170 145 Tulosprosentti 12,4 7,2 8,5 13,3 6,6 10,4 10,9 5,1 4,3 15 8,9 7,5 UUSI KESLA 326T-KUORMAIN Vahva ja ulottuva www.kesla.com MYYNTI, HUOLTO, VARAOSAT: www.agcosuomi.fi Keslalla yrittäjä on kuningas. Siksi olemmekin panostaneet kuormaintemme voimakkuuteen, kestävyyteen ja huollettavuuteen. Tutustu nyt uuteen KESLA 326T -kuormaimeen ja vaikutu! 9156_.indd 13 9156_.indd 13 11.2.2022 17.45 11.2.2022 17.45
• 18.2.2022 14 Metsälehti.fi Leimikko: Kolme hehtaaria päätehakkuuta pellon takana ja hehtaari poimintahakkuuta. Kohde sopi vielä tämän talven korjuuohjelmaan, joten hakkuu alkoi heti kaupanteon jälkeen. Sijainti: Varsinais-Suomi Ostaja: Yksityinen sahayritys Länsi-Suomessa Hakkuukertymä: 830 kuutiometriä Muuta: Korjuukelit ovat Varsinais-Suomessa olleet poikkeuksellisen hyvät, joten puutavara-autot ovat päässeet hakemaan puita peltovarastolta. Poimintahakkuussa puiden keskikoko oli 600 litraa, ja puut hinnoiteltiin päätehakkuun hinnoin. Puutavaralaji määrä / m 3 kantohinta €/m 3 myyntitulo € Mäntytukki 132 64 8448 Mäntypikkutukki 5 29 145 Mäntykuitupuu 39 21 819 Kuusitukki 468 66,50 31 122 Kuusipikkutukki 20 29 580 Kuusikuitupuu 119 21 2499 Lahokuusi 1 16 16 Koivutukki 31 42 1 342 Koivukuitupuu 15 18 270 Yhteensä 830 45 241 AJASSA s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 63,10 s 66,27 s 41,18 s 17,66 ? 20,12 ? 17,50 ? 24,81 ? 29,21 s Uudistushakkuu 65,04 ? 67,36 s 42,65 s 18,80 ? 21,39 ? 18,90 ? 27,61 ? 30,32 s Harvennushakkuu 56,03 s 58,07 ? 37,51 ? 17,27 ? 18,02 s 17,00 ? 24,01 ? 25,60 ? Ensiharvennus .. .. .. 13,44 s 13,96 s 13,23 ? .. .. Hankintahinnat 64,55 s 65,69 s 48,06 s 32,97 s 33,23 ? 32,58 ? .. .. s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 62,51 s 65,94 s 42,19 s 17,58 ? 19,43 s 17,46 s 25,25 s 26,91 s Uudistushakkuu 64,97 s 67,31 s 43,77 s 18,92 ? 20,78 ? 19,13 s 28,81 s 30,68 ? Harvennushakkuu 55,20 s 56,42 ? 37,56 ? 17,35 ? 17,18 s 16,97 ? 24,02 s 24,00 ? Ensiharvennus .. .. .. .. .. .. .. .. Hankintahinnat 63,74 ? 65,11 ? 45,91 ? 33,10 ? 33,50 ? .. .. .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 58,08 ? 59,49 s .. 18,51 ? 19,85 ? 17,52 ? 25,44 s 25,90 s Uudistushakkuu 60,74 ? 61,81 s .. 20,82 s 21,89 s 19,16 ? 28,19 ? 28,48 ? Harvennushakkuu 51,71 s 51,99 s .. 17,46 s 17,50 ? 16,26 ? 23,48 s 23,27 s Ensiharvennus .. .. .. 13,43 ? .. 12,58 ? .. .. Hankintahinnat 61,07 ? 61,29 ? .. 32,32 s .. 32,13 ? 38,52 s .. s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,01 ? 56,01 ? .. 16,27 ? 17,13 ? 15,02 s 24,58 s .. Uudistushakkuu 57,62 ? 57,92 ? .. 17,78 ? 18,95 s 17,49 ? 26,90 s .. Harvennushakkuu 48,72 ? 47,58 ? .. 15,35 ? .. 13,54 ? .. .. Ensiharvennus .. .. .. 12,32 s .. 11,22 s .. .. Hankintahinnat 59,45 s 60,73 s .. .. .. .. .. .. s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 52,85 s 54,01 s .. 16,60 s .. 14,78 s 22,03 s .. Uudistushakkuu 55,95 s 56,83 s .. 19,20 s .. 17,33 s 25,02 s .. Harvennushakkuu 48,39 s 49,07 s .. 15,68 s .. 13,10 s 20,83 s .. Ensiharvennus .. .. .. .. .. .. .. .. Hankintahinnat .. .. .. .. .. .. .. .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat .. .. .. .. .. .. .. .. Uudistushakkuu .. .. .. .. .. .. .. .. Harvennushakkuu .. .. .. .. .. .. .. .. Ensiharvennus .. .. .. .. .. .. .. .. Hankintahinnat .. .. .. .. .. .. .. .. ET EL Ä-P OH JA NM AA s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 61,16 ? 65,13 s 44,56 ? 17,57 ? 19,35 ? 17,23 ? 25,12 s 26,81 ? Uudistushakkuu 63,57 ? 66,48 s 46,73 ? 19,30 ? 20,88 ? 18,99 ? 28,18 ? 28,60 ? Harvennushakkuu 53,67 s 55,81 ? 39,02 ? 16,91 ? 17,44 ? 16,48 ? 23,29 s 23,89 s Ensiharvennus 40,01 ? 41,38 ? 31,13 s 13,42 s 13,56 s 13,05 ? 19,03 s 18,89 ? Hankintahinnat 61,66 ? 62,90 ? 48,34 ? 32,30 ? 32,70 ? 32,40 ? 38,59 s 38,81 ? KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 1-5 keskiarvo s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 59,58 s 63,52 ? 46,22 ? 17,33 s 17,85 s 16,94 s 24,21 s 25,54 s Uudistushakkuu 62,12 s 65,12 s 49,18 ? 19,46 s 19,43 s 18,93 s 27,97 s 27,43 s Harvennushakkuu 52,88 s 53,01 ? 39,60 ? 16,65 s 16,93 s 16,36 s 23,08 s 23,63 s Ensiharvennus 32,09 s 35,01 s 32,43 s 13,08 s 13,14 s 12,75 ? .. .. Hankintahinnat 59,04 ? 60,27 ? 47,33 ? 32,24 s 31,94 s 32,54 ? .. .. s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 63,69 ? 66,45 ? 48,35 s 18,61 s 20,21 ? 18,05 ? 25,39 s 28,30 ? Uudistushakkuu 65,69 ? 67,61 ? 51,03 s 20,81 s 22,08 ? 20,00 ? 28,31 s 30,21 ? Harvennushakkuu 56,95 ? 58,34 ? 41,28 ? 18,26 ? 18,60 ? 18,02 ? 24,65 s 25,96 ? Ensiharvennus .. .. .. 13,93 s 14,16 s 13,91 s .. .. Hankintahinnat 63,06 ? 63,65 ? 51,57 ? 33,40 ? 33,97 ? 33,09 ? .. .. KY M I-S AV O SA VO -K AR W JA LA Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi TUORE PUUKAUPPA OSTOT JA HINNAT Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Milj.m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 2020 2021 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 2022 Nimelliskantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Lähde: Luke €/m 3 2002 2006 2010 2014 2018 2022 10 20 30 40 50 60 70 80 Talviaukko hakattiin pikavauhdilla 9156_.indd 14 9156_.indd 14 11.2.2022 17.46 11.2.2022 17.46
• V I I S A U T TA M E T S Ä S TÄ Jaa vanhan konkarin viisaus eteenpäin tulevalle metsänomistajalle. Metsälehti Makasiini 8 numeroa 39 90 norm. 76 € Untuvikon on turha aloittaa umpimetsästä. Lukemalla hän saa tarvittavat perustiedot ja -taidot viisaaseen ja vastuulliseen metsänomistamiseen. Laita tieto liikkeelle ja tilaa Metsälehti Makasiini lahjaksi tulevalle metsänomistajalle. tilaametsa.fi/konkari 9156_.indd 15 9156_.indd 15 11.2.2022 17.46 11.2.2022 17.46
• AJASSA / MIELIPIDE 18.2.2022 16 Metsälehti.fi LEGENDAN MUKAAN GORDIONIN solmun avaajasta oli tuleva Aasian kuningas, mutta viisaatkaan miehet eivät osanneet sitä avata. Metsäverotus muistuttaa tarinan solmua. Suomea hallitsevat kuninkaiden sijaan kirjavat hallituskoalitiot, joiden käsitystä reilusta yhteiskunnasta voidaan edistää verosäännöksin. Poliittiset arvovalinnat eivät silti saa olla mielivaltaisia – poikkeuksille tulee olla hyväksyttävä ja järkevä syy. Verotuksen päätarkoitus on rahoittaa julkiset menot ottamalla siivuja taloudellisesta aktiivisuudesta, kuten metsätaloudesta. Lisäksi verotuksella ohjataan kansalaisten käytöstä – metsäverotuksessa kannustetaan esimerkiksi sukupolvenvaihdoksiin ja parempaan tilusrakenteeseen. Metsäverokeskustelu on usein omaisuuserälähtöistä, esimerkiksi: 1) Kohdellaanko eri omistajien ja toimintamuotojen metsiä reilusti? 2) Voidaanko verotuksella muuttaa metsätilarakennetta? 3) Ohjataanko verotuksella metsänhoitoa? Verojärjestelmä ja koko yhteiskunta on kuitenkin ihmisiä varten. Metsäverotus ei myöskään ole muusta yhteiskunnasta erillinen saari. Tulonhankintaa voidaan harjoittaa eri toimintamuodoissa, esimerkiksi metsätaloutta yksin henkilönä, yhtymissä muiden kanssa sekä välillisten rakenteiden (kuten yhtiöt, yhteismetsät ja rahastot) kautta. Osa verojärjestelmän säännöistä on luotu juuri toimintamuodoille, joten metsäverotuksen omat säännöt pitää sopeuttaa niihin kaikkiin. PUUN MYYNNIN VEROKOHTELU vaihteleekin toimintamuotokohtaisesti esimerkiksi verokantojen sekä metsäja yrittäjävähennyksen vuoksi. Esimerkiksi osakeyhtiöissä puukaupparahan siirtäminen yhtiön omistajalle osinkona johtaa vielä uusiin veroihin. Samalla metsätalouden tulojen laskentaan on mutkikkaat säännöt, joilla on yhtymäkohtia verovelvollisen muihin tuloihin ja niiden sääntöihin. Metsiä verotetaan myös luovutusvoittoina, arvonlisäveroin, perintöja lahjaveroin, METSÄVEROTUKSEN GORDIONIN SOLMU Metsäverotuksesta on kehittynyt monimutkainen kokonaisuus, jonka uudistaminen ei ole yksinkertaista, kirjoittaa verosäännösten ristivaikutuksista ja niiden hallinnasta väitellyt Kalle Isotalo. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS METSÄPILA SE PP O SA M U LI TI M O TO IV A N EN METSÄKONEENKULJETTAJAPULASTA on puhuttu jo vuosikausia, mutta ongelma näyttää vain pahenevan. Alan koulutuspaikat saadaan juuri ja juuri täytettyä. Kun nuoret aikanaan valmistuvat, melkein joka neljäs heistä ryhtyy muihin kuin metsäalan töihin. Metsäkoneenkuljettajaksi päätyy valmistuneista lopulta vain noin puolet. Työtehoseura selvitti muutama vuosi sitten, miksi kallis metsäkoneenkouluttajakoulutus tuottaa niin vähän kaivattuja uusia osaajia puunkorjuuseen. Syitä paljastui useita. Alanvalinta ei kaikilla ole osunut oikeaan. Työ metsässä on vaativaa ja yksinäistä, eikä se sovi kaikille. Taidoissa oli puutteita. Osa vastavalmistuneista ei koeajan jälkeen saanut vakituista työpaikkaa. Osa nuorista houkuteltiin muihin koneenkuljettajan töihin paremmilla palkoilla ja työllä, joka ei ole niin altis kausivaihteluille. Kiinnostava selvityksen tulos oli, että metsä kuitenkin vetää puoleensa. Valtaosa metsäkoneenkuljettajina työskennelleistä, mutta muualle siirtyneistä haluaisi palata metsätöihin. METSÄLEHDEN tekemässä kyselyssä koneurakoitsijoilla on selvä vastaus siihen, miten taitavat metsäkoneenkuljettajat saadaan pysymään alalla ja muualle karanneet takaisin koulutustaan vastaaviin töihin. Heille pitäisi pystyä maksamaan parempaa palkkaa. Yrittäjät ovat kuitenkin tiukoilla. Metsäteollisuus on taksaneuvotteluissa nuuka, jotta raaka-ainekustannukset pysyvät kurissa. Itse työ on entistä vaativampaa. Korjuukelit muuttuvat, leimikoilla huolehditaan myös metsäluonnosta ja uusia hakkuutapoja sovelletaan. Erityisen tukalaa on ollut viime aikoina, kun polttoaine on yllättäen kallistunut huikeasti ja lakko UPM:n tehtailla on seisottanut koneita. Tänäkin vuonna koneyritysten palkanmaksukyky on heikoilla. ON metsänomistajien etu, että puuta korjaa taitava kuljettaja. Ennen muuta se on kuitenkin tärkeää koneyrityksille ja metsäteollisuudelle. Näiden tahojen pitää yhdessä ratkaista, miten alalle saadaan hyviä työntekijöitä ja miten heidät saadaan pysymään. ELIISA KALLIONIEMI PÄÄTOIMITTAJA eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi JK: Metsälehden keskustelupalsta täyttää keväällä 25 vuotta, mutta jutunaiheita riittää. Kannattaa käydä katsomassa: metsalehti.fi RAHA AUTTAA KULJETTAJAPULAAN 9157_.indd 16 9157_.indd 16 11.2.2022 17.47 11.2.2022 17.47
• AJANKOHTAINEN / UUTISET WWW.METSALEHTI,FI 18.2.2022 Metsälehti.fi 17 Aleksanteri Suuri ratkaisee Gordionin solmun ongelman omalla tavallaan Jean-Simon Berthélemyn maalauksessa. varainsiirtoveroin ja valmisteveroin. Niissä metsiä koskevat samat perussäännöt kuin muutakin omaisuutta. Näihin sääntöihin toivotaan myös muiden toimialojen ja omaisuuserien vuoksi muutoksia, joilla toteutuessaan olisi isoja vaikutuksia metsien verotukseen. Metsätalouden osuus verokertymästä vaihtelee eri alueilla. Sote-uudistuksen isoja kysymyksiä on, millainen rahoitusjärjestelmä on alueellisesti reilu. Siksi metsäverojärjestelmän muutoksissa on huomioitava, kenelle mitkäkin verokertymät tilitetään ja ovatko ne mukana alueellisissa tasausjärjestelmissä. Verohallinnon pitäisi kerätä lakien mukaiset verot reilusti ja kohtuullisin kustannuksin. Silloin on tärkeää, perustuuko verotus keskitettyihin luotettaviin tietovirtoihin (kuten puunostajan ennakonpidätykset) vai tutkailevatko virkamiehet milloin mitäkin yksilöllisiä olosuhteita. Lisäksi kalliit tietojärjestelmät on rakennettu nykyiseen verojärjestelmään. Sääntöjä muutettaessa niitä pitää koodata uudelleen. Arvioitaessa hyötyjä ja haittoja pitäisi laskea tietojärjestelmäja hallintokulut, jotka eivät välttämättä korreloi muiden vaikutusten merkitykseen. MUUTTUJIA ON PALJON, ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Pienellä pohjatilanteen muutoksella jostakin näkökulmasta reilu idea muuttuu epäreiluksi. Mutkikkaassa järjestelmässä on vaikeaa hallita asioiden ristivaikutuksia. Kun hienojakoiset erityissäännöt ja elämäntilanteet kasautuvat, sattuma, verosuunnittelu ja tietämättömyys jakavat verotaakkaa. Uudistustoiveet saattavatkin osoittautua Gordionin solmuiksi, jossa lainsäätäjä on harakka tervatulla katolla. Verojärjestelmässä pitäisi tavoitella yksinkertaisia ratkaisuja, kuten Aleksanteri Suuri Gordionin legendassa valitsi. Hän sivalsi solmun miekallaan auki. Hyvä yksinkertainen metsäverotuskaan ei silti synny kapeasta näkökulmasta. Vähiten huonon ratkaisun etsiminen olisi viisas lähtökohta. KALLE ISOTALO Kirjoittaja työskentelee Verohallinnossa omaisuuserien verotuksen asiantuntijatehtävissä. LUKIJAKUVA Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. METSÄNOMISTAJILLA on metsään liittyvässä talousosaamisessa puutteita, PTT:n tutkimuksessa todetaan. Etenkin iäkkäämmillä metsänomistajilla näyttäisi olevan vaikeuksia ja myös haluttomuutta metsätalouden kannattavuuden arvioinnissa. Ylipäätään talousasiat eivät kaikkia kiinnostaneet. Tutkimuksen mukaan runsas kolmannes metsänomistajista ei arvioinut metsänomistuksensa kannattavuutta lainkaan. Määrä on kasvussa, sillä kymmenen vuotta sitten heitä oli 20 prosenttia. Tutkimuksessa pohdittiin keinoja tilanteen korjaamiseksi. Yksinkertainen ratkaisu olisi perustaa muusta arjen rahankäytöstä erillinen pankkitili, jolla seurattaisiin vain metsätilan rahaliikennettä. Se selkiyttäisi tulojen, menojen ja esimerkiksi lainanhoidon seurantaa, eikä varsinaista kirjanpito-ohjelmaa tarvittaisi. JUSSI COLLIN Metsälle oma pankkitili ”Aikaisempien hakkuiden seurauksena minulla on 34 ha taimikkoa T1 ja T2 noin 30 ha. Jos ajattelisin kasvattaa sitä jatkuvalla kasvatuksella, niin millä logiikalla nuorta puustoa pitäisi harvennuksissa käsitellä.” PHR ”Minusta ensimmäinen harvennus ihan normaalisti. Sitten kun toinen harvennus tulee, niin kannattaa katsoa, onko taimettumista tapahtunut ja kuinka erirakenteinen metsä on. Olisiko ainesta jk-metsäksi?” Metsuri motokuski ”Sekametsäisyys eli eri puulajien sekoitus edistää taimettumista, joten sitä kannattaa harvennuksissa suosia.” A.Jalkanen ”En kyllä ymmärrä yhtään, mitä järkeä on kasvattaa tavallista talousmetsää jatkuvalla kasvatuksella. Kasvu ja tulos ovat selvästi pienemmät. Korjuu on vaikeaa ja riskialtista jäävän puuston osalta. Ostajat pitävät selkeästä tyylistä ja ovat valmiit maksamaan siitä.” Timppa ”Hyvä taktiikka on, että kasvatat metsäsi ihan normaalisti jaksollisesti. Kun sitten joskus alat miettiä, olisiko kohta aika tehdä päätehakkuu, niin teetkin harsinnan, josta saat mukavasti puuta hiukan huonommalla hinnalla kuin päätehakkuusta.” Rane ”Itselläni on työn alla epäonnistunut koivikko, johon on tullut hyvin luontaista kuusta ja mäntyä. Kunnostuksen jälkeen tuo näyttää jk-metsältä, kun koivut ovat ylinnä, sitten männyt ja alimpana kuuset. Seuraava harvennus on yläharvennus, jolloin puusto tasoittuu kivasti.” Gla ”Sanoisin, että taimikonhoidossa kannattaa suosia erikokoisuutta ja puulajeista erityisesti mäntyä, jos sitä yhtään löytyy, ja koivua.” Jean S Verkkokeskustelu: Miten siirtyisin jatkuvaan kasvatukseen? TOIMITTAJALTA ”Piilokojun ruokintapaikalle saapui myös nuori kanahaukka.” ASSE KOKKO 9157_.indd 17 9157_.indd 17 11.2.2022 17.47 11.2.2022 17.47
• METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 18.2.2022 18 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI ANTTI J. LEINONEN, KUVAT ”EMME levitä tuhkaa, vaan ravinteita”, yksinomaan metsälannoituksiin keskittyvän Forest-Vital-yhtiön toimitusjohtaja Petri Jykylä kiteyttää. Turvemaa tarvitsee vähintään 40 kiloa fosforia ja 80 kiloa kaliumia hehtaarille, mutta levitettävä tuhkamäärä riippuu täysin ravinnepitoisuudesta. ”Paraslaatuisella tuhkalla riittää kolme tonnia, mutta sellaista tuhkaa on vähän. Tavallisen hyvällä tuhkalla määrät ovat lähellä neljää tai viittä tonnia hehtaarille.” Jos tuhka on laiharavinteista ja levitysmäärä lähestyy kymmentä tonnia, niin rajoitteeksi tulevat rahtija levityskustannukset. Ravinteisuuserot johtuvat lämpölaitoksessa poltetun turpeen osuudesta ja polttotekniikasta. Ravinnehäiriöt siirtyvät turpeesta tuhkaan ja vievät siitä tehon. Kivihiilen ja jätteiden poltosta syntyvää tuhkaa ei edes saa käyttää lannoitukseen. ”Ilman ravinneanalyysia en ottaisi käyttöön minkäänlaista tuhkaa, pelkkä tieto käytetyistä polttoaineista ei riitä”, Jykylä sanoo. Irtotuhkana ja rakeistettuna Tuhkaa saa sekä irtotuhkana että rakeistettuna. Helikopterilevityksessä käytetään raetuhkaa, maalevityksessä molempia. Rakeistuksen yhteydessä tuhkaan voidaan lisätä fosforin ja kaliumin lisäksi booria. Jykylä ei pidä raetuhkan käyttöä boorin vuoksi erityisen välttämättömänä, sillä tuhkassa on booria joka tapauksessa. ”Metsäkonelevityksessä en lähtisi kuljettamaan tuhkaa raTUHKASSA JA TUHKASSA ON EROA Huonolaatuista tuhkaa kuluu vähintään tuplasti. Tuhka itsessään ei ole lannoite, vaan ravinteiden siirtämisen välittäjäaine. Pitkälle maatunut turve on typpirikasta ja lannoitus antaa hyvän kasvuvasteen, Samuli Kallio korostaa. Harvennetun turvemaamännikön tuhkalannoitus aloitettiin Utajärvellä viime viikolla. Koneen ohjaimissa Pohjoisen Metsälannoituspalvelun yrittäjä Sampo Moilanen. 9162_.indd 18 9162_.indd 18 11.2.2022 17.52 11.2.2022 17.52
• METSÄSTÄ 18.2.2022 Metsälehti.fi 19 VINKIT TUHKALANNOITUKSEEN Tuhkaa vain turvemaille Käytä kokenutta metsäammattilaista apuna Selvitä tuhkan ravinnepitoisuus tuoteselosteesta Optimiajankohta kasvatushakkuun jälkeen keistamolle ja takaisin vain siksi, että siihen saisi lisättyä 200 grammaa booria tonnille.” Selvästä boorinpuutoksesta kärsivät kohteet, jotka useimmiten ovat vanhoja peltoja, ovat asia erikseen, ja niille boorivalmiste on parempi lääke. Tuhkaa etelästä pohjoiseen Jykylän mukaan on väärä mielikuva, että tuhkaa olisi yllinkyllin ja kohteita vähän. ”Meillä on tilanne, että lannoituskohteita on, mutta tuhkaa pitää etsiä.” Tuhkavirta kulkee etelästä pohjoiseen. Ravinteiltaan parhaat lannoitustuhkat syntyvät Etelä-Suomessa ja käyttökohteet eli turvemaametsät ovat Keskija Pohjois-Suomessa. Jykylä pitää tuhkalannoitusta sen verran mutkikkaana asiana, että työ kannattaa tilata kokeneen metsäammattilaisen kautta, jotta ei mene kokeilun puolelle. Forest-Vital ei juurikaan ota työtilauksia suoraan metsänomistajilta. Kemera kustantaa lähes kolmanneksen Turvemaiden terveyslannoituksen kemeratuki on 30 prosenttia kokonaiskustannuksista eikä kustannuksilla ole ylärajaa. Pohjois-Pohjanmaalla turvemaiden tuhkalannoituksen kustannukset ovat yleensä 450–500 eurossa hehtaarilla. Jos kustannukset ovat selvästi keskitasoa suuremmat, niin Metsäkeskus kysyy perusteluja ja saattaa edellyttää hankkeen kilpailutusta. Kasvupaikan tulee vastata vähintään kuivahkoa kangasta eli puolukkatyyppiä. ”Takavuosina oli erilaisia näkemyksiä ja hakemuksiakin, että tukea tulisi saada huonommille kasvupaikoille, huonokasvuisuutensa vuoksi”, rahoituksen ja tarkastuksen asiantuntija Ris”PARHAITA tuhkalannoituspaikkoja ei ole vielä löydetty, koska ne saattavat näyttää karukkokangasta vastaavalta suolta ja niiden ravinteisuuteen ei uskota.” Näin sanoo lannoituspalveluja ja hiilensidontakompensaatioita tarjoavan Havulatva Oy:n toimitusjohtaja Samuli Kallio. Hän jopa kärjistää, että metsäsuunnitelman maaperäluokitukseen ei pidä aina luottaa. ”Jos rämeen puusto on joskus kasvanut hyvin, niin silloin katse pitää kääntää turpeen maatuneisuuteen.” Kallion neuvo on, että maatuneisuus kannattaa todeta kaivamalla. ”Hyvin maatunut, kukkamultamainen turve on erittäin typpirikasta, ja turvemaan kasvukyky ylittää keskimääräisen kivennäismaan.” Parhaat paikat vielä löytämättä? to Koistinen Suomen metsäkeskuksesta sanoo. Hänen kauttaan menevät kaikki Pohjois-Pohjanmaan lannoitusja suometsänhoitohakemukset. Koistinen tuntee harvoja yksittäistapauksia, että turvemaassa olisi runsaan typen johdosta piilevää potentiaalia enemmän kuin kasvupaikkaluokitus osoittaa. Jos tukea ei olisi, niin se ei olisi tuhkalannoituksen loppu, mutta alat olisivat pienemmät. ”Kun liian karujen alueiden hakemuksia joudutaan hylkäämään, niin usein maanomistaja sanoo lannoittavansa ne omalla kustannuksellaan.” Kemeravarojen puolesta tuhkalannoitusta on vara lisätä reilustikin ja suomaakunnissa kohteita olisi kyllä. ”Metsäammattilaisen tekemä hakemus jouduttaa käsittelyä, esimerkiksi kohteen vesitalous ja vesiensuojelutoimet osataan kuvata oikein.” Etu elinaikana Stora Enson Oulun ja Oulun pohjoispuolen metsäasiantuntija Lauri Leinonen harmittelee, että tuhkalannoituksia tehdään niin vähän niiden hyötyyn nähden. ”Aktiiviset metsänomistajat osaavat kysyä tuhkalannoitusta, mutta suurin osa sopivien lannoituskohteiden omistajista ei ole asiaa edes ajatellut.” Tuhkalannoituksen etu ja erikoisuus on, että sijoittaja ehtii elinaikanaan saada panostuksesta tuoton, mikä ei ole ollenkaan pääsääntö pitkäjänteisessä metsätaloudessa. Kasvu lisääntyy vuositasolla kahdesta neljään kuutiota, harvennusten väli lyhenee noin 15 vuoteen ja päätehakkuu aikaistuu. ”Mutta tuhkakaan ei korjaa turvemaiden tyvimutkia. Tukin saanto ei yllä kivennäismaiden tasolle.” Harsuuntuneella suomännyllä on neulastupsuja vain oksien kärjissä, mikä osoittaa fosforinpuutosta. Turvemaamännyllä on ollut ojituksen jälkeinen paremman kasvun vaihe, sitten kasvu on taas taantunut. Se kertoo, että kasvupaikalla on typpeä, mutta fosfori ja kalium hiipuvat, Heli Hongisto ja Samuli Kallio näyttävät. FAKTA 9162_.indd 19 9162_.indd 19 11.2.2022 17.52 11.2.2022 17.52
• METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA 18.2.2022 20 Metsälehti.fi Taivalkoski LIINA KJELLBERG, TEKSTI LAURA VESA, KUVAT HARVA voi 28-vuotiaana sanoa olleensa kymmenen vuotta metsänomistaja. Anna Heickell voi. Tosin käytännössä hän kokee olleensa metsänomistaja koko ikänsä. ”Olen aina tiennyt, että tämä pesti on tulossa. Virallisesti minusta tuli metsänomistaja, kun täytin 18 vuotta. Silloin minut liitettiin sukumme yhteismetsän papereihin”, Heickell kertoo. Kuhmoisissa Pirkanmaalla sijaitseva yhteismetsä on kulkenut Heickellin äidin suvussa sukupolvien ajan. Yhteismetsäksi metsätilan muutti Heickellin isoisä sisaruksineen. Yhteismetsästä valtaosa on talousmetsää. Kuusi on valtapuulaji, mutta myös männiköitä ja koivikoita löytyy. Metsäalasta reilut sata hehtaaria on suojeltu pysyvästi Metso-ohjelman kautta. Suojelualueet ovat Heickellin mukaan pääasiassa vanhoja metsiä, mutta mukana on myös tervaleppäkorpi ja laajempi suoalue. Metsätilasta 15 hehtaaria on ainakin toistaiseksi varattu hiilensidontaan. Yhteismetsä on tehnyt hiilensidontasopimuksen METSÄNOMISTAJAKSI SYNTYNYT Anna Heickell omistaa metsää suvun yhteismetsän kautta. Metsässä hän samoilee, marjastaa ja tekee metsänhoitotöitä. ANNA HEICKELLIN VINKIT 1. OTA selvää asioista ja osallistu koulutuksiin. 2. USKALLA kysyä, jos et tiedä. 3. KÄY metsässäsi ja osallistu vaikka vain pienimuotoisiin metsätöihin. Paperilla kaikki voi tuntua kaukaiselta, mutta metsässä tapahtumat konkretisoituvat. hiilikompensaatiopalveluita tarjoavan Bluewhite Bioforest Oy:n kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yhtiö maksaa yhteismetsälle siitä, ettei se tee hakkuita sopimuksessa määritellyllä 15 hehtaarin alueella. Heickellin mukaan hiilensidontapalveluilla vaikuttaa olevan kysyntää. ”Ilmastonmuutoksesta puhutaan niin paljon, että hiilensidonta on nyt pinnalla.” Metsätöihin tarpeen mukaan Heickell asuu Tampereella mutta käy kotiseudullaan Kuhmoisissa vähintään kerran kuukaudessa, kesäisin useamminkin. Yleensä vierailun aikana tulee käytyä myös yhteismetsässä. ”Vietän metsässä paljon aikaa samoillen, kesäisin ja syksyisin myös marjastaen. Metsätöissä autan tarpeen mukaan. Olemme sopineet, että jokainen osallistuu metsänhoitotöihin omien aikataulujensa, kiinnostuksensa ja kykyjensä mukaan”, Heickell kertoo. Itse hän on ollut mukana muun muassa istuttamassa, raivaamassa taimikoita ja kulottamassa uudistusaloja. ”Varsinkin kulotuksissa tarviTAMPERE 9159_.indd 20 9159_.indd 20 11.2.2022 17.54 11.2.2022 17.54
• METSÄSTÄ Matti Kärkkäinen KIRJOITTAJA ON PROFESSORI JA PUUNTUOTTAJA. 18.2.2022 Metsälehti.fi 21 KANSALAISIIN VAIKUTTAVAT päättäjät ja vaikuttajat valtioneuvoston jäsenistä maakuntakaavojen suunnittelijoihin ovat ilmaisseet tahtonsa sisällyttämällä samoihin virkkeisiin sekä ilmastonmuutoksen torjunnan että monimuotoisuuden lisäämisen. KAHDEN TÄRKEÄN TAVOITTEEN yhdistäminen on huono ratkaisu niiden merkitystä ajatellen. Jos ilmastonmuutoksen torjunnassa epäonnistutaan perusteellisesti, merenpinta voi nousta 6–9 metriä mannerjäätiköiden osittaisen sulamisen vuoksi. Viimeksi näin tapahtui Eem-kaudella vain 125 000 vuotta sitten suhteellisen pienen ilmakehän lämpötilanousun vuoksi. Paljon pienemmästäkään merenpinnan noususta ihmiskunnan on vaikeaa selviytyä, kun ihmiselle sopivasta elintilasta taistellaan. Maailmanlaajuinen monimuotoisuus on todellisessa vaarassa, jos ilmastonmuutoksen torjunnassa epäonnistutaan. Selviytymisen strategiassa avainasia on lopettaa fossiilisten polttoaineiden tuottaman hiilidioksidin syytäminen yhteiseen ilmakehään. Tähän mennessä asiassa on epäonnistuttu pahoin. Toinen keino on vähentää hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen päästöjä muista kuin fossiilisista lähteistä. PUUNTUOTTAJAA KIINNOSTAA kolmas keino. Hiilidioksidia voidaan sitoa puustoon ja maaperään. Tuoreen kansainvälisen tutkimuksen mukaan pohjoisella pallonpuoliskolla on talousmetsätyyppinen hiilensidonta tehokkaampi strategia kuin pitää luonnonmetsien hiilivarasto mahdollisimman koskemattomana. Luonnonvarakeskuksen mukaan ”vuosina 1990–2017 puiden hiilivarasto Pohjoismaissa kasvoi keskimäärin 35 prosenttia. Vähemmän intensiivisen metsätalouden maissa muutokset olivat huomattavasti pienempiä, vain muutamia prosentteja suuntaan tai toiseen.” Monimuotoisuuden kannalta suurten alueiden pitäminen talouskäytön ulkopuolella houkuttelee. Mutta se on hiilensidonnan kannalta huono vaihtoehto. Samoilla keinoilla molemmat eivät voi toteutua. Kun Suomen metsät ovat vain 10 000 vuotta vanhoja, meille ei ole lyhyenä evoluutioaikana kehittynyt vain Suomeen rajoittuvia lajeja. Siksi puuntuottaja voi keskittyä hyvällä omallatunnolla tavoittelemaan tehokasta hiilensidontaa. Keinot tiedetään. Viljelymetsätalous, metsäpuiden rodunjalostuksen hyödyntäminen, taimikonhoidosta ja harvennuksista huolehtiminen ja kohtuullinen kiertoaika. TORJUAKO ILMASTONMUUTOSTA VAI LISÄTÄKÖ MONIMUOTOISUUTTA? PALSTALLA taan aina paljon apua. Olen ollut mukana sekä rajaamassa kulotettavaa aluetta että jälkivartioinnissa. Lapsena kiersin reppu selässä jakamassa tulenvartijoille juotavaa.” Metsänhoitotyöt Heickell kertoo oppineensa opettelemalla. Neuvoja hän on saanut varsinkin sedältään. Oppia metsätalouden päätöksentekoon Heickell on hakenut muun muassa Metsänomistajan talouskoulusta, joka on Työtehoseuran ja Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen järjestämä koulutuskokonaisuus. M e t s ä n hoitotöistä Heickell pitää eniten istutuksesta. ”Kulotuksessa pidän sen yhteisöllisyydestä. Raivaaminenkin on ihan hauskaa, mutta siinä aina jännittää, mitä puita kannattaa kaataa ja miten paljon harventaa. Istuttaessa näkee konkreettisesti, miten saa uusia puuntaimia maahan.” Jatkuva kasvatus kiinnostaa Tällä hetkellä yhteismetsässä on käynnissä pienimuotoisia harvennushakkuita. Suunnitelmissa on myös energiapuun myynti. Keväällä edessä on istutusta ja taimikonhoitoa. Yhteismetsän metsät ovat tasaikäisrakenteisia, mutta pohdinnassa on ollut, voisiko joillain kohteilla soveltaa jatkuvaa kasvatusta. Heickellin mukaan ensin täytyy kartoittaa, löytyykö sopivia kohteita. ”Ihan tuosta noin vain jatkuvaan kasvatukseen ei voi siirtyä.” Heickell pitää yhteismetsää hyvänä metsänomistusmuotona. Vastuu jakautuu ja kaikkea ei tarvitse tietää itse. Tällä hetkellä yhteismetsään kuuluu 13 osakasta. ”Yhteismetsämme ikäjakauma on suuri. Mitä enemmän ikää tulee mittariin, sitä enemmän metsäasiat alkavat kiinnostaa. Ymmärrän hyvin, että 18-vuotiaana mielessä ovat muut asiat kuin metsänhoito. Siksikin on hyvä, että metsäasioista ei tarvitse päättää yksin.” Heickelliä metsäasiat kiinnostavat niin paljon, että hän päätti toissa vuonna pyrkiä paikallisen metsänhoitoyhdistyksen valtuustoon. ”Oli puhetta, että joku yhteismetsän osakkaista voisi hakea valtuustoon, joten minä lupauduin. Pääsin varasijalle, mutta yllätyin myönteisesti saamastani äänimäärästä. Äänestämässä oli ollut muitakin kuin tuttuja.” Opittavaa riittää Parasta metsänomistajana olossa on Heickellin mukaan se, että metsää ja luontoa ylipäänsä on alkanut arvostaa uudella tavalla. ”Jos omistaa talousmetsää, sitä pitää myös hoitaa. Ei ole järkevää antaa metsän vain olla tai jättää hakkuualaa uudistamatta. Metsää tulee hoitaa niin, että seuraavatkin sukupolvet voivat nauttia siitä.” Haastavinta on sen sijaan tiedostaa oma rajallisuutensa. ”Täytyy vain muistaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Minulla ei ole metsäalan koulutusta, joten opittavaa on vielä paljon.” Koulutukseltaan Heickell on yhteisöpedagogi ja yhteiskuntatieteiden maisteri. Hän työskentelee erityisnuorisotyöntekijänä ja opiskelee töiden ohessa eräoppaaksi. Toiveissa on, että eräopaskoulutuksen oppeja voisi soveltaa myös nykyisessä työssä. ”Pidän opiskelusta. Voi olla, että alan jossain vaiheessa opiskella myös metsäalaa – sitten, kun toimistossa istuminen alkaa kyllästyttää.” ”18-vuotiaana mielessä ovat muut asiat kuin metsänhoito.” Anna Heickell asuu Tampereella ja omistaa metsää Kuhmoisissa. 9159_.indd 21 9159_.indd 21 11.2.2022 17.54 11.2.2022 17.54
• 18.2.2022 22 Metsälehti.fi METSÄSTÄ KOKEILTUA MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI SAMI KARPPINEN, KUVAT SYLINTERITILAVUUDELTAAN runsaan 40 kuutiosenttimetrin sahat ovat parhaimmillaan ensiharvennuksilla ja rankametsissä. Koesahasimme niistä kolmea suosittua jouluja tammikuussa. Halusimme nähdä, yllättääkö talvi testisahamme. Kaksi kolmesta koesahasta selvisi mainiosti, yksi ei. Malleista vanhin on Stihl MS 241. Silti se on joukon modernein elektronisella M-tronic-moottorinohjausjärjestelmällään, joka takaa käyntivarmuuden. Echo CS 4310 ensiesiteltiin viime vuonna, ja malli on Echon ensimmäisiä ilmahuuhtelumoottorilla varustettuja sahoja. Syksyn koesahauksessa Echo oli vakuuttava. Tutun oranssisista kuoristaan huolimatta Husqvarna 543 XP tulee Japanista, mikä myös näkyy sahan teknisissä ratkaisuissa. Ryyppyja virrankatkaisinvipu ovat erillisiä. Lisäksi etuja takakahvan välinen etäisyys on lyhyt, mikä vaikuttaa sahan käsiteltävyyteen. Malli vakuutti meidät vuonna 2013 kuusikon ensiharvennuksella. Silloin ennustimme sille menestystä sahamarkkinoilla. Talvitestimme antoi vihjeitä, miksi näin ei käynyt. Stihl joukon ykköseksi Stihl MS 241:n käsiteltävyys on mutkatonta. Moottori on tehokas ja rivakasti kiihtyvä. Saha toimi häiriöittä pölyävällä pakkaslumikelillä, vaikka käytössämme oli ilman kahvojen ja kaasuttimen lämmitystä oleva malli. Saatavilla on myös sähkölämmitteisillä kahvoilla ja kaasuttimella varustettu W-malli, jonka pitäisi olla vieläkin talvivarmempi. Stihlin bensaja öljytankin bajonettikiinnitteiset korkit ovat ainakin tottumattoman käytössä epämääräisen tuntuisia. Ryhmän muista sahoista poiketen Stihlissä on käynnistystä keventävä puolipuristinpainike. Stihl on varustettu 3/8 jaollisella matalaprofiilisella ketjulla, jota teroitetaan läpimitaltaan neljän millimetrin viilalla. Se leikkaa tehokkaasti, mutta on tarkka teroitettava. Echo hävisi monon mitalla Echo CS 4310 pärjäsi ongelmitta talvikelillä. Tosin pahimmilla pulverilumikeleillä sillä ei päästy kokeilemaan. Moottori on kierrosherkkä ja sahan käsiteltävyys erinomainen. Talvitestissä sijoitamme sen kakkoseksi kahvalämmitteisen mallin puutteen vuoksi. Tässä olisi Echolle kehittämiskohde. Esimerkiksi 50 kuution Echosta on saatavilla sähköisellä kahvojen lämmityksellä varustettu malli. Erityiskiitos Echon bensaja öljytankkien korkeista: niiden salpakiinnitys on helppo ja varmatoiminen. Ylös nostettavasta vivusta vääntäen korkit avautuvat aina ilman apuvälineitä. Vanhan liiton sahureita saattaa ilahduttaa se, että Echon kaasutinta voi säätää käsipelillä tuttujen Hja L-suuttimien avulla. Talvi ei yllättänyt Stihliä Annoimme talven haastaa kevyen keskisarjan ammattikäyttöön tarkoitetut moottorisahat. Parhaiten haasteeseen vastasi Stihl MS 241. Veimme sylinteritilavuudeltaan runsaan 40 kuutiosenttimetrin ammattisahat talvisavotalle. Stihlin voima riittää varttuneen istutuskoivikon harvennuksella. Pirteästi kiihtyvä Echo on parhaimmillaan karsinnassa. Katso video osoitteessa metsalehti.fi 9160_.indd 22 9160_.indd 22 11.2.2022 17.55 11.2.2022 17.55
• 18.2.2022 METSÄSTÄ Tukkoisuus vaivasi Husqvarnaa Husqvarnan 543 XP oli vaikeuksissa talvikelissä. Pakkaskelissä pölyävässä lumessa saha ei käynyt, joten veimme sen Husqvarna-huoltoon, jossa sahaan vaihdettiin kaasutin ja sytytystulppa. Huollon aikana sää kääntyi poudaksi, joten pölylumi ei enää vaivannut sahoja, mutta Huskin käynti oli edelleen kovin tukkoista. Bensaja öljytankin täyttöaukot ovat epätavallisen ahtaat. Kombikannun nokka mahtuu aukkoon nipin napin, mutta vapaalla kädellä tankkaaminen olisi hankalaa. Tämäkin koesahaus osoitti, että Husqvarna tarvitsisi ammattisahamallistonsa kevyeen päähän nykyistä kilpailukykyisempiä malleja. Stihlillä on tarjota ylivoimainen kevytsaha MS 201 sekä nyt kokeiltu MS 241. Ruotsalaismerkiltä ei löydy haastajaa niistä kummallekaan. Stihlillä paras leikkuuteho Vertasimme sahojen leikkuutehoa kiekkosahauksella, jossa katkottiin kertasahauksella päällekkäin sahapukkiin sidotut 15–25-senttiset pöllit ja vertailimme sahausaikoja. Sahat varustettiin uudella vakioketjulla, joten sahan leikkuutehon lisäksi myös ketjujen erot vaikuttavat aikoihin. Sahauskokeessa Stihl oli niukasti Echoa nopeampi. Muutenkin vaivalloisesti käynyt Husqvarna jäi kärkikaksikosta selvästi. Puntarilla verrattuna kevyimmäksi osoittautui Echo. Stihl ja Husqvarna ovat neljänneskilon painavampia. TESTIRYHMÄÄN KUULUIVAT MYÖS HANNU MYKKÄNEN JA RISTO MYKKÄNEN. Kokeilusahat numeroiden valossa sylinteritilavuus, cm 3 teho, kW paino, kg paino työkunnossa, kg Leikkuuteho, sekuntia* polttoainesäiliö, l terälaipan pituus, cm ketjun jako kahvalämmitys Teho/ paino, kW/kg Valmistusmaa hinta, euroa, sis alv muuta Echo CS4310 SX 42,9 2,3 4,3 5,5 21,9 0,4 32,5 0,325 ei saatavilla 0,54 Japani 680 Joukon kevein Husqvarna 543 XP 43,1 2,2 4,5 5,8 25,7 0,42 32,5 0,325 ei saatavilla 0,49 Japani 649 Stihl MS 241 C-M 42,6 2,3 4,5 5,8 20,3 0,39 35 3/8 PM saatavilla 0,51 Saksa 699/818 ** *) kolmen päällekkäin kiinnitetyn 10–25 cm pölkyn sahausaika **) Elektroninen M-tronic-ohjausjärjestelmä Husqvarna on mukava käsitellä, mutta takkuinen käynti haittasi koesahausta. Maan kattavin markkinapaikka. Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~ 9160_.indd 23 9160_.indd 23 11.2.2022 17.55 11.2.2022 17.55
• METSÄSTÄ 18.2.2022 24 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI SAMI KARPPINEN, KUVAT KULJETTAJA Lasse Nikkilä ohjastaa kaivinkoneeseen asennettua Risupeto-kouraa lehtipuuvaltaisessa tiheikössä. Puusto harvenee siististi, ja ajourien reunoille karttuu yhtäjaksoinen energiapuukarhi. Koura toimii kuin leikkuupuimuri. Kaksi syöttölavoin varustettua pystysuorassa pyörivää kelaa kahmivat puita kouran kitaan. Samalla kelojen alapään hammastetut pyöröterät katkovat runkoja jatkuvatoimisesti. Puut kasautuvat kimpuksi, jonka kone kääntää ajouran varteen kasaksi. Kaivinkoneen puomiin asennettavan jatkeen ansiosta hakkuu sujuu 20 metrin välein olevilta ajourilta. Puita voidaan kerätä myös jäävien puiden takaa, koska jatke on kääntyvä. ”Ennakkoraivausta ei koskaan tarvita”, kertoo Jani Karvanen Risupetoa kehittävästä ja valmistavasta Reformet Oy:stä. Tulosta ilman korjuutukea Luonnonvarakeskus (Luke) on tutkinut Risupedon tuottavuutta energiapuuharvennuksilla. Tutkija Juha Laitila kuvasi raportissaan koneen tuottavuutta epätutkijamaisesti ”hurjaksi”. Hän mittasi Risupedon ja ajokoneen tuotosta hoitamatta kasvaneella lehtipuuvaltaisella työmaalla. Puiden keskikoko vaihteli 15 litrasta 40 litraan. Harvennuksessa kerättiin 80–90 kuutiota karsimatonta rankaa hehtaarilta. Koetyömaalla Risupeto kaatoi ja kasasi yli kymmenen kiintokuutiota puuta käyttötunnissa, kun runkojen keskikoko oli 15 litraa. Tällainen puu on kuusi senttiä paksu ja seitsemän metriä pitkä. Laitilan mukaan Risupedon ja ajokoneen yhdistelmä voi suoriutua hoitamatta kasvaneen nuoren metsän raivauksesta ja harventamisesta kustannuksella, joka alittaa karsimattoman rangan tienvarsihinnan, 20–25 euroa kuutiolta. Työläimmät raivaussahatyömaat voisivat siis Laitilan mittaamien tuotoslukujen perusteella muuttua jopa pientä kantohintaa tuottaviksi. ”Korjuujäljestäkin tulee siisti raivaussahaukseen verrattuna, koska kaikki kaadetut puut korjataan metsästä”, muistuttaa Reformetin Eero Lintukangas. Koneen tuotos ei merkittävästi riippunut korjattavien runkojen koosta. Hakkuukertymän pieneneminen sen sijaan heikentää tuntituotosta. Sarjavalmistus alkamassa Reformetin väki esitteli Risupetoa Hirvensalmella koneyrittäjä Hannu Ripatille, joka Antti-veljensä kanssa on hankkimassa Risupedon. ”Toistaiseksi meillä ei ole sopiTEHOPUIMURI KORJAA RÄSTIPUSIKOT ENERGIAKSI Luonnonvarakeskuksen tutkija luonnehti Risupedon tuottavuutta ”hurjaksi”. RISUPETO ? Käsiteltävien runkojen läpimitta 0-30 cm ? Kouran paino 1250 kiloa ? Alustakone 15-20 tonnin kaivinkone ? Koneen ulottuvuus 10 metriä ? Hinta vajaat 50 000 euroa ? Valmistaja Reformet Oy Yrittäjä Jani Karvanen on kehittänyt Risupedon ja urakoinut koneen prototyypillä vuosia. FAKTA Katso video osoitteessa metsalehti.fi 9161_.indd 24 9161_.indd 24 11.2.2022 17.57 11.2.2022 17.57
• METSÄSTÄ 18.2.2022 Metsälehti.fi 25 Jatkuvatoiminen koura kerää rankoja kouran kitaan ja kasaa ne nipuiksi ajouran varteen. RAIVAUSSAHALLA tehtävä taimikonhoito törmää alati pahenevaan kustannuskriisiin, koska ihmistyö kallistuu eikä kenelläkään näytä olevan ideaa tuottavuuden parantamiseksi. Risupeto voi tarjota keinon kustannusjahtiin, jos se lunastaa lupauksensa. Puuntuotannon kannattavuuslaskelmat menisivät uusiksi, jos taimikonhoito viivästettäisiin liki kymmenen metrin pituusvaihetta ja se muuttuisi isosta menoerästä jopa aavistuksen tuloa tuottavaksi energiapuuharvennukseksi. Vain varhaisperkaus tehtäisiin ihmistyönä MIKKO RIIKILÄ VOITTAISIKO KAIVINKONE RAIVAUSSAHAN? musta kenenkään kanssa, mutta työmaita on tiedossa ja energiapuulla pitäisi täällä olla menekkiä.” Jani Karvasen yritys on urakoinut Risupedon prototyypillä energiapuumetsiä jo muutaman vuoden. Hirvensalmella esitelty oli niin sanottu nollasarjan kone. Nollasarjaa on valmisteilla neljä konetta. Ne Iitissä toimiva Reformet valmistaa itse. Jatkossa valmistukseen haetaan lisää rahkeita. KOMMENTTI METSÄVEROTUS VALTTERI SKYTTÄ KUN puhutaan metsänomistajien omatoimisista hakkuista eli hankintahakkuista, mainitaan usein ohimennen luku 125 kuutiota ja verovapaus. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että metsänomistaja voisi omatoimisella työllä myydä 125 kuutiota puuta täysin veroitta. Sen sijaan kyse on työn verovapaudesta: metsänomistaja voi vähentää puukaupan arvosta hankintatyönsä arvon 125 kuutioon asti. Itse tehty puun kaatoja kuljetustyö pienentävät näin puukaupan verotettavaa tuloa. Hankintatyön edellytys on, että korjattu puu menee myyntiin. Omien polttopuiden korjuusta metsänomistaja ei saa hankintatyön verohyötyä. Jos metsänomistaja kaataa puut itse mutta puun kuljetuksen tienvarren pinoon tekee joku muu, verovapaata on vain metsänomistajan tekemä hakkuutyö. Tai toisin päin: jos joku muu kaataa ja metsänomistaja kuljettaa puut metsästä, ajotyön osuus on verovapaata hankintatyötä. Verohallinnolla on ohjetaksat hankintatyön arvon laskemiseen. Laskelmien arvio perustuu tilanteeseen, jossa hakkuutyö tehdään moottorisahalla ja pöllien kuljetus maataloustraktorin vetämänä. Työn arvon voi myös laskea itse: se on summa, joka ulkopuoliselle olisi pitänyt maksaa työn tekemisestä. Pienkoneella, kuten moottorikelkalla tai mönkijällä, puunajoon kuluu usein enemmän aikaa kuin traktorilla, jolloin kuljetustyön arvon voi laskea puun tekoon käytetyn ajan perusteella. Lähteet: Veroasiantuntija Hannu Jauhiainen ja Metsäverokirja 2022. Näin lasketaan hankintahakkuun verohyöty Hankintatyön arvo on summa, joka ulkopuoliselle olisi pitänyt maksaa työn tekemisestä. Kun metsänomistaja korjaa itse myyntiin menevää puuta omassa metsässään, hän tekee hankintahakkuuta. HANNU JAUHIAINEN, VASTAUKSET Miten verottaja suhtautuu helikopterilla tehtyyn lannoitukseen? Lannoituskulut vähennetään kerralla muina vuosimenoina riippumatta kulun suuruudesta. Miten käsitellään verotuksessa asiakkaan maksama polttopuiden kuljetus? Kuljetusmaksu on osa polttopuiden myyntihintaa ja kirjataan siis metsätalouden pääomatuloksi. Jos polttopuut tehdään ostopuista, polttopuiden myyntitulo on kokonaisuudessaan maatalouden tuloa. Meillä on yhteinen metsätila ja lisäksi puolisoni omistaa yksi metsätilan. Veroilmoitukseen on merkitty omistussuhteiksi 80/20. Kun myimme puoliksi omistamaltamme metsätilalta puuta, verotetaanko sitä 50/50 vai tuon veroilmoituksen prosentin mukaan? Aviopuolisoita käsitellään metsäverotuksessa kuin yhtymää ja metsätalouden tulos jaetaan puolisoiden verotuksen veroilmoituksessa ilmoitettujen prosenttiosuuksin mukaan. Miten sähköyhtiön maksamaa korvausta sähkölinjasta verotetaan? Sähkölinjasta maksettu korvaus käsitellään luovutusvoittoverotuksessa ja hankintameno-olettama on 80 prosenttia. Jos verovelvollisen vuositasolla saamat luovutushinnat ovat enintään 1 000 euroa, korvaus on veroton. HELIKOPTERILANNOITUS JA MUITA KYSYMYKSIÄ METSÄVEROISTA Metsäverotukseen liittyvissä asioissa voit kysyä neuvoa Metsälehden veroneuvonnasta. Opastus on lehden tilaajille maksutonta normaalia puhelinmaksua lukuun ottamatta. Veroneuvoja voit kysellä Hannu Jauhiaiselta, puhelin 0400 150 910, maanantaina 21.2. kello 9–15 sekä 18–19. Metsälehden tilaajat voivat myös lähettää kysymyksensä sähköpostilla osoitteeseen hannutjauhiainen@gmail.com. Sähköpostikysymykset on hyvä lähettää viimeistään 21.2. Maaliskuussa veroilmoituksen jättävät voivat lähettää kysymyksiä myöhemminkin. SOITA JA KYSY Esimerkki hankintatyön verohyödystä Metsänomistaja tekee hankintahakkuuna 125 kuutiota mäntykuitupuuta. Hän hoitaa niin hakkuun kuin puiden kuljetuksen itse. Mäntykuitupuun kuutiohinta hankintahakkuussa: 32 euroa. Mäntykuitupuun hankintatyön (hakkuu+kuljetus) verovähennysarvo kuutiolta: 15,7 euroa (hakkuutyö 13,33e ja kuljetustyö 2,34e, Verohallinnon ohjetaksojen mukaisesti). Kun hankintatyön arvo vähennetään puukaupan arvosta, hankintakaupasta tulee verotettavaa tuloa kuutiolta 16,3 euroa. Kun verolle menee 32 euron sijaan 16,3 euroa, verotushyöty on kuutiolta noin 5 euroa. Hankintatyön arvon verotushyöty 125 kuutiota mäntykuitupuuta hakanneelle metsänomistajalle on kaikkineen 625 euroa. Hankintatyön arvo on verovapaata 125 kuutiometriin saakka. Hankintatyöllä tarkoitetaan niin hakkuutyötä kuin puun kuljetustyötä. 9161_.indd 25 9161_.indd 25 11.2.2022 17.57 11.2.2022 17.57
• 18.2.2022 26 Metsälehti.fi METSÄSTÄ PÄÄNSÄRKYÄ YHTEISOMISTUKSISTA Metsätilan mukana tulevat yhteisomistukset voivat olla arvottomia tai arvokkaita, mutta pieniin siivuihin jaettu omistus on järkevän käytön este. MIKKO HÄYRYNEN Yhteiset vesialueet, vesijättömaat, venevalkamat, sorakuopat, savenja mudanottopaikat, jopa yhteiset metsäalueet ja erikoisimpina kalastukseen liittyvät yhteiset etuudet ja regaalioikeudet. Niitä ja muita kiinteistörekisteriin merkittyjä yhteisomistuksia voi tulla tilakaupan mukana. ”Ne ovat aikoinaan olleet tärkeitä, mutta nyt historian jäänteitä, joiden omistus on enemmän kuin hajallaan. Maanmittareiden päänsärkyjä ja pahimmillaan painajaisia”, tuotantopäällikkö Ilkka Laakso Maanmittauslaitoksesta luonnehtii. Usein merkityksettömiä, joskus potentiaalisesti arvokkaita. Mutta pieniin siivuihin jaettu omistus on järkevän käytön este. ”Jos osakaskunta on järjestäytynyt, niin parhaassa tapauksessa yhteisalueet voivat merkittävästi vaikuttaa tilan arvoon.” Osakkuus voi antaa pääsyn kalastuskuntaan, tai osakaskunta voi saada jopa jaettavaa tuloa vesijättömaiden myynnistä tai jos soranottopaikalla on otettavaa soraa jäljellä. Yhteiset vesialueet tavallisimpia ”Tavallisimpia yhteisomistuksia ovat isossajaossa tilojen yhteisomistukseen jätetyt vesistöt”, Laakso kertoo. ”Sellaisia tapauksia on paljon, että pienellä järvellä on kaksi osakaskuntaa.” Myöhemmin tiloja on jaettu ja samalla vesialueosuuksia pinta-alan suhteessa. Sadan hehtaarin tilasta lohkottu tontti on voinut saada yhteisiin vesialueisiin osuuden, joka on kooltaan promillen osia. Kaikki osakaskuntien jäsenet tuskin edes tietävät osuuksistaan. Metsätilalla saattaa olla osuuksia lampiin ja järviin, vaikka rantaviivaa ei olisikaan. Pienenpienen osuuden edut ovat mitättömiä, mutta jotain kuitenkin. ”Jokamiehenoikeuden ylittävä kalastusoikeus on osakaskunnalla. Mutta jos osakaskunta ei ole järjestäytynyt, niin ei ole kalaveden hoitajaa, kalastuslupien myöntäjää eikä myöskään kalastuksenvalvojaa.” Lunastamattomia vesijättöjä Järjestäytymätön vesialueen osakaskunta voi olla piilevästi varakas, mutta pieniin siivuihin pirstottuna kenenkään osakastilan omistajalla ei ole riittävää intoa ryhtyä osakaskunnan asioiden hoitajaksi. Laakso näkee, että pienenkin osakaskunnan kannattaa järjestäytyä ainakin silloin, jos on rantarakentamiseen potentiaalisia vesijättömaita tai jos osakaskunnalle on kertynyt varallisuutta lunastustoimituksista. ”Lunastamattomia vesijättöjä on vielä runsaasti sisävesien rannoilla, aikoinaan tehtyjen järvenlaskujen seurauksena.” Luonnonsuojelullisesti vesijättömaiden levällään olevan omistuksen voi nähdä niinkin, että onhan se yksi tapa suojella arvokkaita kosteikkoja. Lunastuspykälän mahdollisuudet Yhteisten alueiden muuttaminen yksityisiksi käy helpoiten, jos on osakaskunta, joka myy ja yhteisalue lakkaa olemasta. Mutta jos järjestäytynyttä osakaskuntaa ei ole, niin ei ole myöskään myymiseen oikeutettua tahoa. Näitä tilanteita varten kiinteistönmuodostamislaissa on lunasTiluskartta sadan vuoden takaa on yksityiskohdissaan kuin taideteos. Tarkkakatseinen huomaa pienemmän kuvan keskeltä palstan merkinnällä ”Yht.”. Se on tilojen yhteinen hiekanottopaikka. Tänä päivänä tilojen yhteisomistusten kiinteistötunnukset selviävät kiinteistörekisteriotteesta ja sijainnit verkon Karttapaikasta, mutta tieto muista omistajista edellyttää yhteydenottoa Maanmittauslaitokseen. 9158_.indd 26 9158_.indd 26 11.2.2022 17.58 11.2.2022 17.58
• 18.2.2022 Metsälehti.fi 27 METSÄSTÄ ”Asiat ovat kehittyneet nykytilanteeseen vuosisatojen aikana.” tuspykälä, joka antaa käyttämättömään yhteisomistusalueeseen rajoittuvan tilan omistajalle lunastusoikeuden – jos lain asettamat ehdot täyttyvät. Maanmittauslaitoksen määräämä lunastussumma tulee osakaskunnalle. Jos osakaskunta ei ole järjestäytynyt, niin summa talletetaan aluehallintovirastoon kymmeneksi vuodeksi, jonka jälkeen rahat ovat valtion. ”Tyypillisin lunastus koskee rantatontin ja rantaviivan välistä kaistaletta tai loppuunkaivettua sorakuoppaa. Joskus kiinnostusta hillitsee, että lunastustoimituksen kustannus on suurempi kuin lunastettavan kohteen arvo.” Regaalioikeudet – niin mitkä? Laakso muistuttaa yhteisalueen ja rasitteen erosta. Venevalkama voi olla tilojen yhteisomistus, mutta se voi olla myös yhdelle tai useammalle tilalle perustettu rasite tieoikeuden tapaan. Yhteisalueita mutkikkaampia ovat erityiset etuudet, kuten koskitilat ja regaalioikeudet. ”Niilläkin voi olla monta osakasta ja miten ne poikkeavat yhteisalueesta on maanmittauksessa ns. akateeminen kysymys.” Regaalioikeudet ovat nimensä mukaisesti kuninkaan (rex) myöntämiä ja myös verottamia oikeuksia, kun kuningas kassakriisissään halusi osansa lohenkalastuksen tuotoista. Niiden selvittäminen saattaa olla maanmittarille painajaismaista. Kuka keksisi reformin? ”Yhteisomistusten nykytila on jonkinasteinen ongelma”, Laakso toteaa. ”Historiallisista syistä ja omistusoikeuden suoja on tätä.” Esimerkiksi Liminganlahden tuntumassa vajaan viiden hehtaarin palstalla on noin 2 700 (juuri niin, kaksituhattaseitsemänsataa) osakastilaa. Kiinteistörekisteri tarvitsisi suursiivouksen, jossa pöllytettäisiin arvottomat tai lähes arvottomat yhteisomistukset. Mutta kokonaisuutena asia on vähämerkityksinen, muuttaminen hankalaa ja poliittisestikin arkaluonteista. ”Asiat ovat kehittyneet nykytilanteeseen vuosisatojen aikana. On vaikea keksiä realistista uudistusta, mutta toisaalta ei sitä ole kunnolla mietittykään.” Laakso haastaakin, että ennakkoluulottomia ehdotuksia voi esittää. Osuudet vesistöihin ja vesijättömaahan ovat tavallisimpia metsätiloihin liittyviä yhteisomistuksia. Kalaveden hoito ja kalastuslupien myöntäminen edellyttävät järjestäytynyttä osakaskuntaa. VE SA M O IL A N EN / LE H TI KU VA M IN N A RA IT AV U O /L EH TI KU VA 9158_.indd 27 9158_.indd 27 11.2.2022 17.59 11.2.2022 17.59
• PILKKEET 18.2.2022 28 Metsälehti.fi RIISTA JERE MALINEN, TEKSTI JA KUVAT METSÄNOMISTAJA Rauno Mikkonen vetäisee moottorisahan käyntiin. Kotimetsässä on lunta puolisääreen. Ihminen uppoaa kerrostuneeseen pakkaslumeen pohjia myöten, mutta luonnon lumikenkä on kantanut hangen pintaa pitkin. ”Tulee jäniksille ruoka-apu tarpeeseen. On luvannut lisää lumisateita”, Mikkonen povaa Valtteri-myräkän kynnyksellä. Sukkelasti hän kaataa kolme nuorta haapaa ja nostelee rungot tyvipäistään koholle hangen pinnasta. ”Tämä alkaa olla katoavaa kansanperinnettä”, Mikkonen manaa jänisten talviruokinnan kiinnostavan nykyään harvoja metsästäjiä. ”Toista oli 1980-luvulla, jolloin lähes jokainen tuntemani ajokoiramies kaatoi jäniksille haapoja.” ”No, eipä ole enää ajokoiriakaan niin kuin ennen.” Sorkkariista syönyt suosiota Jänisten talviruokinta oli aikoinaan harrastetuinta riistanhoitoa. Sitten suurriista, peurat ja hirvi etunenässä, yleistyivät. Metsästäjien mielenkiinto ja työpanos siirtyi suurempaan lihaan. Jänisjahdit hiipuivat miljoonaa hipovasta saaliista kymmenesosaan ja suomenajokoiran suosio Suomen suosituimpana koirarotuna koki samalla inflaation. Viimeisimpien perinteisten jänismaakuntien joukossa sinnitteli Pohjois-Savo. Vielä vuosituhannen vaihteessa maakunnan jänistiheydet keikkuivat lumijälkilaskennoissa kolminkertaisena naapurimaakuntiin verrattuna. Sama suunta päti jänissaaliissa. Kun metsissä oli mitä pyytää, myös pyydettiin. Salaisuus piili metsästäjien aktiivisuudessa. Pohjois-Savossa järjestettiin tuolloin vuosittainen Päivä riistalle -tapahtuma, joka keskittyi riistanhoitoon. Sitä junaili silloinen riistanhoidonneuvoja Veijo Miettinen. Maakunnan metsästäjät olivat innolla mukana kampanjassa. Parhaissa pitäjissä yli puolet HARVA ENÄÄ KAATAA JÄNIKSILLE HAAPOJA Tärkeintä ruokinnassa on, että syömäpuita on tarjolla helmikuusta eteenpäin, Rauno Mikkonen sanoo. Jänisten talviruokinta on pudonnut suhdannekuoppaan. Kuivattu heinä on vanha ja hyväksi havaittu konsti jelpata jäniksiä. 9163_.indd 28 9163_.indd 28 11.2.2022 17.59 11.2.2022 17.59
• PILKKEET 18.2.2022 Metsälehti.fi 29 metsästäjistä otti osaa tapahtumaan. Vuosikymmenten takaisten tiedotteiden perusteella talvisia riistan ruokintapaikkoja ja -katoksia oli käytössä noin 10 000. Pääriista oli metsäjänis, peuroja ja kauriita ei silloin Savossa vielä isommin asustellut. Hyvän mielen riistanhoitoa Pohjois-Savon lihavat jänisvuodet todistavat kuinka kiitollinen talviruokittava metsäjänis yhä olisi. Viime vuosina vauhdilla leudontuneet talvet ovat leikanneet Eteläja Keski-Suomen jäniskantoja. Siinä samalla myös jänisten ruokinta on unohtunut, niin helppoa ja yksinkertaista kuin se onkin. Jäniksille haapojen kaataminen onnistuu periaatteessa jokaiselta, kunhan siihen on maanomistajan lupa. ”Se on sellaista jokaisen metsästäjän henkilökohtaista riistasta huolehtimista, jossa kädenjälki näkyy samantien”, Mikkonen kertoo luonnossa rymyämisen olevan hänelle parasta sielunja ruumiinhoitoa. Perinteisesti jäniksille on kaadettu muutama haaparöykkiö. Parempi vaihtoehto on kaataa muutama puu sinne tänne kuin paljon yhteen kasaan. Metsäjänis nimittäin valtaa helposti ruokintapaikan itselleen, eikä päästä lajitovereitaan samalle apajalle. Reviirikäyttäytyminen korostuu keväällä lisääntymisajan kynnykseellä, jolloin myös ruokinta on tärkeintä. ”Myös kuivattu ja suolattu heinä on herkkua jäniksille. Sen voi laittaa seipäälle, tarjoilla paalina tai levitellä maastoon puiden alaoksille”, Mikkonen vinkkaa. Matalaan kantoon laitettu suolakivi on jänisten suosikki. KAMALA LUONTO TAUTIEN oireet voivat olla hyvinkin näkyviä, mutta silti taudin syyn selvittely voi olla vaikeata. Vuosikymmeniä etsittiin omenaja viinisatoa turmelevan taudin aiheuttajaa. Kun mikroskoopilla ei mitään nähty, ajateltiin, että kasveja näivettää joku virus. Silti virustutkijatkaan eivät löytäneet mitään. Lopulta tutkijoiden uurastus toki palkittiin: taudin aiheutti kasvien johtojänteissä majaileva kuoreton bakteeri, fytoplasma. Bakteereja pienempi koko ja jäykän soluseinän puuttuminen tekivät siitä kovin vaikeasti havaittavan. Oikeastaan vasta tällä vuosituhannella on löytynyt keinot, joilla näitä pieniä kiusanhenkiä tutkitaan, mutta niiden kasvattaminen laboratoriossa ei kait onnistu vieläkään. Siksi niiden genomin selvittäminenkin on hankalaa. Kun kuorettomat bakteerit kiusaavat eläimiä, niitä kutsutaan mykoplasmoiksi. Eniten on tutkittu tietysti viljelykasvien tauteja. Luonnonkasveilla elävistä fytoplasmoista tiedetään perin vähän. Ne eivät tee lehden pinnalle itiöitä kuten loissienet. Fytoplasmat leviävät kasvin solukoista nestettä imevien hyönteisten, kuten kirvojen, kemppien, luteiden ja kaskaiden, avulla. Fytoplasmat heikentävät kasvin puolustusta mm. vähentämällä jasmonihapon tuotantoa. Siksi sairaat kasvit ovat kaskaille parempaa ruokaa kuin terveet. Fytoplasmat voivat elää pitkiä aikoja kaskaiden suuosissa, mistä ne päätyvät aina uuteen kasviin PIILESKELEVÄ KIUSANHENKI Tämän metsätähden on luultavasti turmellut kaskaan tuoma fytoplasma, kuoreton bakteeri, joka elää kasvin johtosolukoissa. kaskaan vaihtaessa ravintokasviaan. Ainakin jotkut fytoplasmat antavat lisää elinpäiviä kaskaille, jotta ne ehtisivät levittää loista laajemmalle! Kasvien johtosolukoista fytoplasmojen erittämät aineet kulkeutuvat kasvin kaikkiin solukoihin ja aiheuttavat muutoksia kasvin ulkoasussa. Ainakin osa fytoplasmoista voi sairastuttaa useita eri kasvilajeja, mutta eri lajeissa oireet voivat olla erilaisia. Mykerökukkaisilla fytoplasmat haittaavat kukinnon kehitystä. Partasutimaiset voikukatkin ovat aivan ilmeisesti fytoplasman aiheuttamia. SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva TEKIJÄT OVAT PITKÄN LINJAN LUONTOAMMATTILAISIA. METSÄN KÄTKÖISSÄ 9163_.indd 29 9163_.indd 29 11.2.2022 17.59 11.2.2022 17.59
• PILKKEET 18.2.2022 TUTKIJOILTA JUHA TUOMOLA MARIELA MARINOVATODOROVA SALLA HANNUNEN Pohjoisamerikkalainen Orgyia leucostigma -perhonen tunnistettiin pohjoismaisen kasvinterveyden riskinarviointiverkoston tutkimuksessa mahdolliseksi uhaksi pohjoismaisille havumetsille (Metsälehti 18/2020). Nyt Euroopan ja välimerenmaiden kasvinsuojelujärjestö (EPPO) on tehnyt lajista riskinarvion ja suosittelee sen perusteella lajin säätelemistä karanteenituhoojana. Orgyia leucostigma on villakkaisiin kuuluva perhoslaji, jonka toukat käyttävät ravintonaan yli 160 kasvilajia. Parhaiten toukille maistuvat lehtipuiden lehdet, mutta populaation kasvaessa ne syövät myös havupuiden neulasia. Kanadassa laji on aika ajoin tuhonnut suuria metsäalueita. Epidemiat kestävät tavallisesti 1–4 vuotta, ja ne talttuvat lajin luontaisten vihollisten, eli tautien, petoja loishyönteisten sekä lintujen toimesta. Toukat aiheutUusi karanteenituhooja Eurooppaan? Orgyia leucostigma -perhosen toukille kelpaavat ravinnoksi monien kasvien lehdet ja neulaset. Laji muistuttaa suuresti ANSEL OOMMEN, BUGWOOD.ORG Talven kirjauutuus Metsämieli Mielen ja kehon viikkopolut Sirpa Arvonen Luonnossa tehdyt harjoitukset rauhoittavat ja virkistävät mieltä sekä poistavat stressiä. Uutuuskirja sisältää vuoden jokaiselle viikolle suunnitellun harjoituksen, jonka avulla mielentaitoja ja luontoa yhdistämällä voi lisätä omaa hyvinvointiaan. Suosittu Metsämieli-menetelmä koostuu läsnäolo-, rentoutus-, virkistys-, voima varaja mielentaitoharjoituksista, joita voi suorittaa yksin tai porukassa omassa lähiluonnossa. Metsämieli-menetelmän kehittäjä Sirpa Arvonen on alan edelläkävijä Suomessa. Hinta 15,20 € (norm. 19 €). Tilaa nyt Metsämieli-kirja 20 % alennuksella koodilla EH3C2JUS verkkokaupastamme Metsäkauppa.? . Verkkokaupassa on esillä koko metsäja luontokirjojen ja digituotteiden valikoima. Tilaushintaan lisätään toimituskulut. Etu on voimassa 31.3.2022 saakka. Metsäkauppa.? 9164_.indd 30 9164_.indd 30 11.2.2022 18.06 11.2.2022 18.06
• PILKKEET 18.2.2022 Metsälehti.fi 31 LUKIJALTA METSÄTALOUDESTA saadun tulon verotus oli 1920-luvulta alkaen perustunut metsämaan arvioidun tuottokyvyn perusteella laskettuun kasvun verottamiseen eli pinta-alaverotukseen. Kun väistämättä veroluokitus oli harhainen, ei verotus voinut olla oikeudenmukainen. Ja toisaalta kun laskennallinen tulo lisättiin verovelvollisen muihin ansiotuloihin verotus saattoi muodostua kohtuuttomaksi. Suuri verouudistus vuonna 1993 siirsi puunmyynnin tuloverotuksen pääomatulon verottamiseksi 25 prosentin verokannalla. Metsänomistajan muut tulot eivät vaikuttaneet puunmyynnin tulojen verotukseen, Kun uudistus toteutettiin pitkällä siirtymäajalla niin, että metsänomistaja pystyi vaikuttamaan omalla valinnallaan, uudistuksen uskottiin olevan tasapuolinen. Tuloverolain valmisteluasiakirjoissa (HE 200/1992) arvioitiin puun myyntitulon verotuksen kevenevät 2,3 prosenttia. Metsäverotusta voi aiheellisesti verrata osakkeenomistajan osinkotuloverotukseen, mihin vaikuttaa pääomantuloveroprosentin lisäksi yritysverotuksen taso. Osakeyhtiön osingon kokonaisvero oli vuonna 1993 yhtiön jaetusta voitosta 43,75 prosenttia. Tänä vuonna pienempien puunnmyyntitulojen veroprosentti on 30 ja osakeyhtiön voitosta saadun osingon veroprosentti 44 eli jokseenkin sama kuin vuonna 1993. Puun myynnin veroprosentti on kasvanut 5 prosenttiyksikköä. Kun tarkastelemme rinnakkain osakeyhtiöiden osinkojen verotusta, voimme huomata, että valittu pääomaverotukseen kiinnittäminen oli epäonnistunut. Ei osattu ennakoida yhtäältä pääomaverotuksen kehitystä, kiristymistä ja toisaalta yritysverotukMetsäverotuksen väärä ankkuri tavat tuhoja myös joulupuiden tuotannossa. Saattaisi menestyä myös Suomessa Orgyia leucostigma voi päätyä Eurooppaan Pohjois-Amerikasta tuotavien elävien kasvien tai kuorellisean puutavaran mukana. Toukat muodostavat pitkän silkkirihman, jonka avulla ne leviävät uusille kasveille tuulten mukana. Laji pärjäisi todennäköisesti hyvin Eteläja Keski-Euroopan ilmastossa ja mahdollisesti myös Suomessa. Euroopassa O. leucostigma uhkaa erityisesti lehtija havupuumetsiä, sekä joulupuuja hedelmätuotantoa. Koska lajille kelpaavat monet eri kasvit, se saattaisi helposti löytää uusia sopivia ravintokasveja Euroopassa. Sen luontaisia vihollisia esiintyy myös Euroopassa, mutta on epävarmaa, pystyisivätkö ne hillitsemään lajin populaation kasvua ja taltuttamaan epidemioita. Karanteenituhoojat ovat merkittävää vahinkoa aiheuttavia kasvitauteja ja tuhoeläimiä, joiden leviämistä pyritään estämään kasvinterveyslainsäädännön avulla. Riskinarvioinnin perusteella EPPO suosittelee jäsenmaitaan säätelemään PALVELUKSEEN HALUTAAN O. leucostigma -lajia karanteenituhoojana. Päätös siitä, tuleeko O. leucostigma -lajista karanteentuhooja EU:ssa ja mitkä lainsäädännölliset keinot otetaan käyttöön sen leviämisen estämiseksi, tehdään komission työryhmissä ja pysyvässä kasvinterveyskomiteassa, jossa ovat mukana kaikki EU:n jäsenmaat. Kirjoittajat työskentelevät Ruokaviraston riskinarvioinnin yksikössä tutkijoina . sen muutoksia isossa kuvassa. Yritysverotuksessa tutkimuskirjallisuudessa optimaalinen veroprosentti olisi nolla. Tällöin sekä metsäverotus että osinkoverotus olisi yhtä kireää tai lievää. Nyt OECD ja ns suuret maat ovat sopineet verokilpailun estämiseksi yritysveroprosentille lattiaksi 15 prosenttia. Jos omistajan verotuksen halutaan pysyvän nykytasolla, pääomatulon veroprosentiksi tulisi 34,15, mikä puun myyntitulon verotuksena olisi aivan kohtuuton. Tämän johdosta puun myyntitulon verotuksen ankkurina pääomatulon verosta olisi luovuttava. Yksinkertaisinta olisi lisätä tuloverolain 124 pykälään sellaisena kuin se on laissa 1323/2016 uusi neljäs momentti, jonka mukaan saman lain 43 pykälän mukaista metsätalouden pääomatuloa verotetaan 25 prosentin mukaan. Näin oikeus ja kohtuus voisi toteutua. IIKKO B VOIPIO VALTUUSTON PUHEENJOHTAJA PEKKA KÄRKÄS HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA ETELÄ-KARJALAN METSÄNHOITOYHDISTYS FIN FORELIA OY on Suomen johtava ja suurin 100 % kotimainen metsäpuiden taimia kasvattava ja myyvä taimitarhayritys. ETSIMME NURMIJÄRVEN TAIMITARHALLE TUOTANTOESIMIESTÄ Haemme Fin Forelia Oy:n Nurmijärven taimitarhalle tuotantoesimiestä koordinoimaan ja kehittämään Nurmijärven taimitarhan tuotantoa yhteistyössä taimitarhapäällikön kanssa. Edellytämme alalle soveltuvaa korkeakoulututkintoa ja huolellista otetta työhön. Omaat hyvät henkilöjohtamisen taidot ja olet tuotantotyöntekijöidemme lähiesimies. On etu, mikäli sinulta löytyy käytännön kokemusta kasvien hoidosta ja kasvattamisesta kaupallisessa mittakaavassa. Arvostamme yhteistyökykyä, hyviä tietotekniikkataitoja ja edellytämme sujuvaa suomen kielen taitoa. Muu kielitaito katsotaan eduksi. Lähetä hakemuksesi ja ansioluettelosi palkkatoiveineen 28.2.2022 mennessä, katja.virtanen@finforelia.fi Lisätietoa tehtävästä: taimitarhapäällikkö Katja Virtanen p. 040-5094248 www.finforelia.fi FinForelia 2x90_92mm 9.2.2022 11.42 Sivu 1 Metsänhoitoyhdistys Lounais-Häme toimii Forssan, Tammelan ja Urjalan alueella. Vakinaisia toimihenkilöitä on palveluksessamme 9. Haemme Urjalaan METSÄASIANTUNTIJAA Työtehtäviisi kuuluu puukauppa-, metsänhoitoja asiantuntijapalveluiden markkinointi, suunnittelu ja toteutus sekä metsänomistajien neuvonta ja koulutus. Arvostamme työtehtävään soveltuvaa koulutusta sekä kykyä tulokselliseen työhön ja tarjoamme hyvät työsuhde-edut ja leppoisan työyhteisön tuen. Palkkaus YT/Meto työehtosopimuksen mukaan. Hakemukset ansioluetteloineen pyydämme toimittamaan 4.3.2022 mennessä sähköpostilla osoitteeseen kari.kannisto@mhy.fi. Lisätietoja antaa toiminnanjohtaja Kari Kannisto puh. 040 7070 459 MHY Lounais-Häme 2 x 120_95 8.2.2022 10.43 Sivu 1 Metsänhoitoyhdistys Auranmaa toimii Pöytyän, Auran ja Koski Tl:n alueella, jäseniä on noin 1100 ja heidän metsäpinta-alansa noin 29000 ha. Palveluksessamme on 4 toimihenkilöä Haemme vakituiseen työsuhteeseen METSÄASIANTUNTIJAA Pöytyän ja Auran alueelle. Edellytämme soveltuvaa metsäalan koulutusta. Arvostamme markkinointihenkisyyttä sekä kykyä sitoutua tulosvastuulliseen ja muuttuvaan mhy-toimintaympäristöön. Kokemus metsäsuunnittelusta sekä aiempi työkokemus mhy:ssä katsotaan eduksi. Työ alkaa kesäkuun alussa tai sopimuksen mukaan. Tarjoamme YT/Meto-sopimuksen mukaisen palkan ja monipuoliset työtehtävät sekä kannustavan työilmapiirin. Työ alkaa kesäkuun alussa. Hakemukset 15.3.2022 mennessä osoitteeseen veikko.kursi@mhy.fi Lisätietoja tehtävästä antaa toiminnanjohtaja Veikko Kursi p. 0400842582 MHY Auranmaa 2 x 120_95 9.2.2022 11.31 Sivu 1 9164_.indd 31 9164_.indd 31 11.2.2022 18.06 11.2.2022 18.06
• PILKKEET METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 029 432 6100 UIkoasu Anna Back p. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 029 432 6108 Eero Sala p. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. 029 432 6110 Tiia Puukila p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p. 029 432 6115 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. 029 432 6111 Sami Karppinen p. 029 432 a6114 Kauppak. 19 B, 40100 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Palvelupäällikkö Mari Pousi p. 09 315 49 845 Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran p. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja p. 09 315 49 844 MARKKINOINTI Verkkotuottaja Jenny Rantanen p. 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 029 432 6117 ilmoitukset@ metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 90. vuosikerta. perustettu 1933 18.2.2022 32 Metsälehti.fi PALVELUKSEEN HALUTAAN MYYDÄÄN Metsässä hyvä Mhy.fi/etelasavo Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie 5, 51900 Juva p. 015 357 4000 • etelasavo@mhy.fi Haemme Savonlinnaan ERITYISASIANTUNTIJAA Työtehtäviisi kuuluvat metsäkiinteistöjen välitys ja metsäarvioiden laadinta. Lisäksi toimenkuvaan sisältyy muita metsätilan omistusjärjestelyihin liittyviä tehtäviä. Tutustu tehtävään ja hae työpaikkaa 25.2.2022 mennessä osoitteessa: jobs.toitasuomesta.fi www.metsalehti.fi/metsamaa MAAJA METSÄTILA, Punkaharju, Enanniemi 30,65 ha. Metsämaata n. 26 ha, tukioikeuksien piirissä olevaa peltomaata n. 3,97 ha. Metsämaan kasvupohjat rehevät, ainespuuta n. 4 700 m3. Myyjä pidättää itselleen n. 2 000 m2:n määräalan. Myynnissä olevaan kokonaisuuteen ei kuulu rakennuksia. Hintanäkemys 191.000 €, tarjoukset 28.2.2022 klo 16 mennessä, veijo.laukkanen@metsat.fi tai Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju. Puh. 050 4646500. MAAJA METSÄTILA, Parikkala, Tarnala 13.018 ha. Idyllinen, erittäin hyvin hoidettu talouskeskus käsittää v. 1947 rakennetun 1,5-kerroksisen omakotitalon, kauniin 2-kerroksisen aittarakennuksen, pihasaunan ja ison navettarakennuksen, jossa mm. runsaasti varastotilaa. Päärakennuksen alakerrassa on 1 mh, tupa, keittiö, kh, yläkerrassa iso oleskelutila ja 2 h + avovintit. Lämmitys hoidetaan sähköllä ja tulisijoilla, joita on kaikenkaikkiaan 5 kpl. Päärakennuksessa on suoritettu kuntotarkastus ja homekoirakartoitus 2.8.2021, raportti saatavissa välittäjältä. 20 km Kesälahdelta, 6,5 km 6-tieltä. Pinta-alasta metsämaan osuus n. 8,7 ha, pääosin varttunutta kasvatusmetsää, puuston määrä n. 1500 m 3 , peltoa on n. 3,8 ha. Hp. 115.000 €. METSÄTILAT, Punkaharju, Turtianniemi 49,976 ha. Kahden rinnakkaisen metsätilan muodostama kokonaisuus. Soppi-kiinteistön pa. 38,11 ha, ainespuuta n. 6 700 m3, rehevät kasvupohjat, hintanäkemys 230.000 €. Rintala-kiinteistön pa. 8,886 ha, ainespuuta n. 1 300 m3, kasvupohjat tuoretta kangasta, hintanäkemys 45.000 €. Tarjouksia otetaan vastaan yhdessä ja erikseen 28.2.2022 klo 16 mennessä, veijo.laukkanen@metsat.fi tai Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju. Puh. 050 4646500. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 050 464 6500 RANTATONTTI, Hämeenlinna, Tuulos 8000 m 2 . Rantatontti (määräala) Tuuloksen Sorsamojärvellä Rantaviivaa n. 50 m. Kaunis rantaan loivasti laskeva tontti. Rakennusoikeus 120 m 2 ja sähköt vieressä. Etäisyys Helsingistä n. 125 km, Hämeenlinnasta n. 25 km, Lahdesta n. 50 km ja Tampereelta n. 85 km. Hp. 30.000 €. METSÄTILA, Inkoo 11,775 ha. Taimikkovaltainen metsätila, josta matkaa Inkoon keskustaan ja 51-tielle vain n. 3 km. Uusi metsäautotie palstan keskelle. Hieno palsta yhdistää metsänhoito ja metsälliset harrastukset. Hp. 28.000 € / tarjous viim. 13.2.2022. METSIEN KYSYNTÄ on jatkunut vahvana. Etsimme metsällesi parhaan ostajan, ota yhteyttä! Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 040 510 8085 ASUINRAKENNUS/METSÄPALSTA, Savonlinna, Punkaharju. 4,6 ha. Kokonaan v. 2012 jälkeen peruskorjattu rintamamies-tyyppinen talo Punkaharjun Hiukkajoella. Tilaa on isommallekin perheelle asua ja touhuta. Polttopuuta ja pientä harrastemetsää on omasta takaa. Entisessä navetassa autotalli, liiteri ja varastotilaa runsaasti. Talon irtaimisto sisältyy kauppahintaan. Vapautuu nopeasti uudelle omistajalle. Hp. 115.000 €. ASUINRAKENNUS/METSÄPALSTA, Savonlinna, Punkaharju. 3 ha. Omakotitalon maaseutuhenkinen talouskeskus metsäisellä, hyväpuustoisella tilalla kohtuullisen automatkan päässä Punkaharjun keskustasta. Talo on rakennettu 1953 ja sitä on laajennettu ja peruskorjattu vuonna 1994. Tilalla on lisäksi suurikokoinen navettarakennus, jossa on nykyisin puusepänja harrastetiloja. Konehalli 147 m 2 , jossa on lämmitettävääkin tilaa 30 m 2 . Kahden auton autotalli. Romanttinen pihasauna. Leikkimökki. Kesäkeittiö ym. puunsäilytysja varastotiloja. Hp. 79.000 €. VAPAA-AJAN ASUNTO, Savonlinna, Savonranta. 0,5 ha. Täydellistä luonnonrauhaa ilman lähinaapureita Savonrannalla, metsän keskellä hyvän autotien päässä! Hyvät marjaja sienimaastot aivan pihapiirin ympärillä. Myydään määräalalla 1950–1960 luvun vaihteessa rakennettu maatilan talouskeskuksen omakotitalo, vanha navettarakennus, talousrakennus ja pihasauna. Kaikki rakennukset myydään purkukuntoisina. Sähköliittymä siirtyy kaupassa. Kauppaan sisältyy veneen säilyttämisoikeus autotien päässä lähellä sijaitsevan Huuhinjärven rannalla. Hp. 15.000 €. Kohteita myy: Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy LKV, Seppo Kairikko, puh. 044 766 6877 Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo palvelee metsänomistajia 8 kunnan alueella. Päätoimistomme on Kuopiossa. Palveluksessamme on 31 toimihenkilöä. Haemme nyt joukkoomme vakituiseen työsuhteeseen METSÄASIANTUNTIJAA vastaamaan palveluidemme markkinoinnista sekä tuottamisesta Kuopion Maaningalla. Toimipaikkana Siilinjärven toimisto. Pääasiallisia työtehtäviä ovat yhteydenpito metsänomistajiin, puunmyyntisuunnitelmien laadinta, puun myynti valtakirjoilla sekä metsänhoitopalveluiden markkinointi ja sopimusten tekeminen. Valittavalta henkilöltä edellytämme vähintään metsätalousinsinöörin koulutusta. Oman aktiivisuuden lisäksi työssä menestyminen vaatii hyviä ammatillisia taitoja puukaupassa, sekä kustannustehokkaassa metsänhoidossa. Saatat olla etsimämme henkilö, jos olet myyntihenkinen metsäammattilainen, tunnet yksityismetsätalouden toimintaympäristön ja osaat toimia sekä yksin että ryhmässä. Tarjoamme YT/Meto TES:n mukaisen palkan, nykyaikaiset työvälineet, haasteellisen tehtävän kehittyvässä työyhteisössä sekä kannustavan palkkausjärjestelmän. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon hallitukselle osoitetut hakemukset liitteineen (CV, työtodistukset, tutkintotodistukset) tulee toimittaa viimeistään 23.2.2022 sähköpostilla osoitteella pekka.sahlman@mhy.fi. Sähköpostin aihekenttään ”Metsäasiantuntija Maaninka”. Tiedotamme valinnasta kotisivuillamme. Lisätietoja antaa johtaja Pekka Sahlman puh. 0400-378286. MHY Pohjois-Savo 2 x 160_95 28.1.2022 11.58 Sivu 1 9165_.indd 32 9165_.indd 32 11.2.2022 18.08 11.2.2022 18.08
• PILKKEET 18.2.2022 Metsälehti.fi 33 METSÄRISTIKKO 3 METSÄKRYPTO 1, OIKEA RATKAISU Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: ? Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk) ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 0000300003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. tai p. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). S A T A A C A T Y V Ä O I V Ä L I H R B N E V I I H D E O P J L S M J K C R U Z K D G I U F A L U N O O Z O F Ö C I E A H K I O L A N C I A T P I T U U S O M Ö L Y T Ö N T H O J E R E V A N T S O K K A Ö O A Y Ö J U H L A I A R I Z O N A O T O S H I B A V O E T A P U L I A A U R O R A S V V I S T U N T O I O L E I L U O I V I R O T A Y I A N T T I O R K U B I S M I Y Y E D I S O N R M A I S E M A E O N Ä Y T Ö S N T G R A C E N T I R R O T U S S L J E R I K O C L O T R A U S T T K Ö Y H Ä T Y N T Ö Y S Ä I R U F O L O G I T S Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 3.3.2022 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 3”. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. PALKINNOT metsäkryptosta 1 on arvottu seuraaville kolmelle: Meeri Haverinen, Salosaari, Liisa Stranden, Rääkkylä ja Tuula Öhman, Pietarsaari ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. METSÄRISTIKKO 3 9165_.indd 33 9165_.indd 33 11.2.2022 18.08 11.2.2022 18.08
• PILKKEET 18.2.2022 34 Metsälehti.fi AJANKOHTAINEN LIINA KJELLBERG, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA ”SE oli odotettavissa”, toteaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusinsinööri Kaija Puputti. Kourallinen ympäristöliike Elokapinan jäseniä on muutama päivä aiemmin jalkautunut pariksi tunniksi osoittamaan mieltään Luken Solbölen tutkimusmetsässä tehtäviä hakkuita vastaan. Luke tekee tutkimusmetsissään hakkuita ja muita metsänhoitotoimia vuosittain. Luonnonsuojelujärjestöjä hakkuut ovat Puputin mukaan alkaneet kiinnostaa sen jälkeen, kun tutkimusmetsät vuonna 2008 siirtyivät silloiselta Metsäntutkimuslaitokselta Metsähallitukselle. ”Metsähallituksen metsiin kohdistuu suojelupaineita. Kun tutkimusmetsät siirrettiin Metsähallituksen hallintaan, siirtyivät suojelupaineet myös tutkimusmetsiin.” Vaikka Metsähallitus hallinnoi tutkimusmetsiä, päättää Luke niiden hoidosta. Kaikki toimenpiteet, joita metsissä tehdään, tehdään tutkimuksen ehdoilla. Solbölen tutkimusmetsässä hakkuut ovat helmikuun alussa käynnissä douglaskuusta ja lehtikuusta kasvavalla koealueella. ”Koealue on Solbölen vanhimpia. Se on perustettu 1920ja 1930-lukujen vaihteessa. Nyt poistetaan huonokuntoisia puita ja jätetään parhaat kasvamaan”, Puputti kertoo. 1980-luvulla perustetulla jatkuvan kasvatuksen koealueella hakkuut on saatu jo valmiiksi. Alikasvoksen päältä on kaadettu vanhimpia puita. Edellisen kerran koealueella tehtiin Puputin mukaan hakkuita 1990-luvulla. Turvemaalle istutettu kontortamännikkö on sen sijaan tullut tiensä päähän. ”Puut alkavat kuolla pystyyn. Koealueella tehdään avohakkuu, ja tilalle istutetaan uusi metsä”, Puputti kertoo. Koealueita viidennes Pääosin Raaseporissa sijaitseva Solbölen tutkimusmetsä on noin 900 hehtaarin laajuinen. Koealueita on tällä hetkellä reilut 300, ja niillä tutkitaan jatkuvan kasvatuksen sekä douglaskuusen ja lehtikuusen kasvatuksen lisäksi muun muassa jalojen lehtipuiden kasvatusta ja juurikäävän torjuntaa. Lisäksi tutkimusmetsässä on Suomen ainoa tammen geenireservimetsä. Koealueet kattavat tutkimusmetsästä noin viidenneksen. Niiden ympärillä olevaa tutkimusmetsää hoidetaan Puputin mukaan tulevaisuuden tutkimustarpeita silmällä pitäen. Tavoitteena on mahdollisimman monipuolinen metsä. Tällä hetkellä koealueiden ulkopuolella on käynnissä niin ensiharvennuksia, myöhempiä harvennuksia kuin poimintahakkuitakin. ”Tutkimusmetsässä ei tehdä kaikkea ihan samalla tavalla kuin tavallisessa talousmetsässä. Harvennuksia saatetaan esimerkiksi viivästää. Tavoitteena on saada aikaan jotain erilaista”, Puputti sanoo. Hakkuita tutkimusmetsässä Luonnonvarakeskuksen Solbölen tutkimusmetsässä tehdään hakkuita muun muassa jatkuvan kasvatuksen koealueella. Luken tutkimusinsinööri Kaija Puputti katselee hakkuujälkeä jatkuvan kasvatuksen koealueella. LUKEN TUTKIMUSMETSÄT ? 13 eri puolilla Suomea ? Yhteispinta-ala 25 000 hehtaaria ? Ensimmäiset perustettu vuonna 1922 Padasjoelle ja Vilppulaan ? Eteläisin Solbölen tutkimusmetsä, pohjoisin Pallasjärven tutkimusmetsä ? Metsähallituksen hallinnassa, Luke päättää metsänhoidosta ja hakkuista ? Avoinna kaikille jokamiehenoikeuksin FAKTA 9166_.indd 34 9166_.indd 34 11.2.2022 18.11 11.2.2022 18.11
• PILKKEET 18.2.2022 Metsälehti.fi 35 NUORTEVA Seuraava Metsälehti ilmestyy 4. maaliskuuta. Ensiharvennuksilta puuttuu sopiva korjuukalusto. ENSI NUMEROSSA METSÄLEHTI 85 VUOTTA SITTEN Sarjassa kerrotaan, mitä tähän samaan aikaan tapahtui joskus ennen. Uusi kysymys: Onko metsässäsi lumituhoja? Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. i Sääteleekö EU liikaa metsänhoitoa? Ei 16 Kyllä 84% GALLUP SITAATTI HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVAT KIINASSA, Pekingin olympiamaisemista Helsinki–Rooma-etäisyyden verran lounaaseen, kasvaa joukko Kalifornian punapuita muistuttavia puuyksilöitä. Puut ovat pituudeltaan kaimaansa yli puolta pienempiä, mutta fossiililöytöjen perusteella sukuhistorialtaan miljoonia vuosia vanhempia. Jo jurakaudella kasvaneet puut ovat nähneet ajan, jolloin monet tutut jättihirmuliskot, aina tyrannosaurusta myöten, mellastivat silloisten puiden katveessa miljoonia vuosia ennen ihmistä. Kun ihmiset sittemmin saapuivat alueelle, onnistuivat puut pysymään vielä kasvitutkijoilta piilossa aina vuoteen 1941 saakka – vaikka muuta väkeä oli maassa jo puolisen miljardia. Kiinanpunapuu (Metasequoia glyptostroboides ) on sukunsa ainoa laji. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN luokitteli puun kymmenkunta vuotta sitten ”erittäin uhanalaiseksi”. Kiinassa arvioitiin kasvavan enää alle 5 400 luontaista kiinanpunapuuyksilöä. Maailman mittakaavassa puu ei kuitenkaan ole häviämässä. Vuosien varrella puista on kerätty kosolti siemeniä ja pistokkaita, joita on istutettu koristeja puistopuiksi sekä vanhalle että uudelle mantereelle. Luontaisella levinneisyysalueellaan Chongqingissa, Hubeissa ja Hunanissa lajia esiintyy etupäässä jokien ja purojen varsilla sekä kosteissa rotkoissa. Sitkeä puu ei kaihda tulvia ja vesoo helposti kannoista. Lounais-Kiinassa puuta on koemielessä istutettu myös puskurivyöhykkeeksi jokivarsiin, tavoitteena parantaa alueen ekologiaa, virkistyskäyttöä ja jokiveden puhtautta. Punapuun monet löytäjät Sukunimensä ”Metasequoia” – vapaasti käännettynä ”Sequoian kaltainen” – puu sai 1939 tehdystä ja pari vuotta myöhemmin julkaistusta fossiililöydöstä. Samoihin aikoihin kiinalainen metsäntutkija Gan Duo kiinnitti huomiota kookkaaseen ”vesisypressinä” pidettyyn puuhun erään joen varrella. Lehtinäytettä mies ei voinut ottaa, koska puussa ei talvella ollut lehtiä. Lähivuosina muut tutkijat pääsivät näytteenottoon ja puun kytkös aiemmin löydettyyn fossiilinäytteeseen varmistui. Päinvastoin kuin ympärivuoden vihreät Kalifornian jättiläispunapuut (Sequoia sempervirens ), kiinanpunapuu pudottaa syksyisin lehtensä. Punertavan syysvärityksensäkin perusteella lajia voi osuvasti kutsua ”punapuuksi”. Pakkasta puu kestää yli 30 astetta. Kiinanpunapuu on verraten nopeakasvuinen, ja runko voi saavuttaa yli 40 metrin pituuden ja parin metrin paksuuden. Vaikka kiinanpunapuu on lajina kestänyt aikojen saatossa monia luonnonmullistuksia, ei puu ole täysin turvassa biologisilta tuhotekijöiltä. Luonnontaimet ovat alttiita tietyille juuristopatogeeneille, ja runkoa pystyy järsimään Suomeenkin hiljattain hiipinyt hyönteisvieraslaji, aasianrunkojäärä. Fossiilipuu Kiinasta Kiinanpunapuita kasvoi jo silloin, kun hirmuliskot hallitsivat maailmaa. METSÄKÄMPPIEN varustustaso sai helmikuussa 1937 kehuja Metsälehden sivuilla. Uusissa kämpissä oli jo kaksinkertaiset ikkunat, kamiinat, tallit, rehusuojat, varastohuoneet ja makit, niin sanotuissa esikuntakämpissä jopa saunat. Ongelmana oli kuitenkin kämppien ylikansoitus: ”Ei tietenkään niitä sullota täyteen miehiä, mutta kuitenkin sen verran liikaa, että etenkin ruuanlaittohommissa joutuvat toiset jonottamaan hellan ääreen pääsyä iltamyöhäänkin.” Metsäkämpissä ruuhkaa ”TEKOPÖKKELÖ, MIKÄ IHANA SANA. Muutaman metrin korkeudelta katkaistut puunrungot tosiaankin lisäävät lahopuusta riippuvaisten lajien lajimäärää metsissä. Erityisesti ne auttavat harvinaisten lajien selviytymistä talousmetsissä.” METSÄTEOLLISUUS RY:N METSÄJOHTAJA KAROLIINA NIEMI TWITTERISSÄ 9.2.2022 9166_.indd 35 9166_.indd 35 11.2.2022 18.11 11.2.2022 18.11
• p o l k u o m a a n m e t s ä ä n Tunnelma metsässä sähköistyy. Kestotilaajan eDUT paranevat. Liitimme tilaukseeN uuden Metsälehti Digin ja saat käyttöösi kaikki nämä (etu 142,80 €) : • verkkolehti • näköislehti • maksulliset verkon sisällöt • lehtiarkisto Rekisteröidy ja ota palvelu käyttöön osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy (Rekisteröintiin tarvitset asiakasnumerosi lehden osoitekentästä). 9167_.indd 36 9167_.indd 36 11.2.2022 18.12 11.2.2022 18.12