• TORSTAINA 7. LOKAKUUTA 2021 ? NRO 18 Itä-Savosta löytyy kuusikko, jonka puuston määräksi mitattiin 1 181 kuutiota hehtaarilla. Sivut 24–25 SUOMEN PUISIN METSÄ? PERJANTAINA 17. HELMIKUUTA 2023 ? NRO 3 ? PERUSTETTU VUONNA 1933 9861_.indd 1 9861_.indd 1 11.2.2023 11.02 11.2.2023 11.02
• AJASSA / UUTISET 17.2.2023 2 Metsälehti.fi UUTISET Voiko puu riittää lisähakkuisiin ja lisäsuojeluun? ›› 10–13 Kesäkohteita kysytään jo ›› 14–15 METSÄSTÄ Näin varmistat harvennusjäljen ›› 20–21 Mistä löytää työntekijöitä metsäalalle? ›› 28 Hakkuuaukko kuhisee elämää ›› 30-31 PILKKEITÄ Lintulaskenta vie mukanaan ›› 32-33 Pääkaupungin kirjanpainajia jäljittämässä ›› 38 TÄSSÄ NUMEROSSA Metsälehti 91. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 31 415 (LT/21) Lukijoita 164 000 (KMT/22) Painopaikka Sanoma Manu, Tampere TORSTAINA 7. LOKAKUUTA 2021 ? NRO 18 Itä-Savosta löytyy kuusikko, jonka puuston määräksi mitattiin 1 181 kuutiota hehtaarilla. Sivut 24–25 SUOMEN PUISIN METSÄ? PERJANTAINA 17. HELMIKUUTA 2023 ? NRO 3 ? PERUSTETTU VUONNA 1933 Sami Karppinen Risto Höglund mittaa mahtikuusikkoa Savonrannassa. Kuva: Sami Karppinen. MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI SAMI KARPPINEN, KUVA SUOMEN metsäkeskuksen Keski-Suomessa tekemän selvityksen mukaan valtaosalla ensiharvennuksia jätettiin niin vähän puita, ettei metsää enää toistamiseen voida harventaa. Liian voimakkaiden harvennusten laskettiin aiheuttavan jopa 20 prosentin tuoton menetyksen. Asianajaja ja itsekin metsänomistaja Pekka Keloneva asianajotoimisto Magnussonilta pitää vahingonkorvausten hakemista oikeusteitse hankalana. ”Vahingon osoittaminen ja sen määrän laskeminen ovat keskeiset ongelmat. Kuka tekee arvion ja millä tavoin vahinko lasketaan?” Hän muistuttaa, että vahingon arviointikin maksaa. Esimerkiksi Suomen metsäkeskus ei riitatapauksissa tee vahinkoarvioita, vaan tarkastaa vain kohteita, joissa epäillään metsälakia rikotun. Vakuutus ei poista kuluriskiä Oikeudenkäynti käräjäoikeudessa voi sisältää metsänomistajalle kuluriskin, vaikka metsätai maatilavakuutus kattaisikin omat oikeudenkäyntikulut. ”Jos asia viedään käräjille ja hakija häviää, voivat vastapuolen oikeudenkäyntikulut voivat tulla maksettaviksi, ja niitä oikeusturvavakuutukset harvoin korvaavat”, Keloneva sanoo. Hän muistuttaa, että laskennallinen vahinko ensiharvennuksilla saattaa jäädä pieneksi, mikä osaltaan korottaa oikeudenkäyntiin lähtemisen kynnystä. Useimmiten metsäyhtiöt haluavat sopia vahingonkorvauksista metsänomistajan kanssa kahden kesken. Huono harvennus voi aiheuttaa korvausvelvollisuuden, vaikHARVENNUSKRIISI HAASTAA KORJUUN VALVONNAN Korvausten perääminen oikeusteitse liian voimakkaista ensiharvennuksista on metsänomistajalle riski. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon puunkorjuun asiantuntija Veli Pirskanen (oik.) valvoi Harvestian ensiharvennusleimikon korjuuta viime viikolla Karttulassa. Pirskanen sekä korjuuyrittäjä Hermanni Häyrinen olivat samoilla linjoilla siitä, että harvennusvoimakkuus kannattaa pitää maltillisena muun muassa lumituhojen ehkäisemiseksi. 9862_.indd 2 9862_.indd 2 11.2.2023 11.04 11.2.2023 11.04
• UUTISET 17.2.2023 Metsälehti.fi 3 HARVENNUSKRIISI HAASTAA KORJUUN VALVONNAN ”Ratkaisevaa on, mitä hakkuista on sovittu kauppasopimuksessa.” ka metsälakia ei olisikaan rikottu. ”Ratkaisevaa on, mitä hakkuista on sovittu puukauppasopimuksessa”, Keloneva sanoo. Puunkorjaajat valvovat itseään Kelonevan mielestä metsänomistajien edunvalvojiksi profiloituneiden metsänhoitoyhdistysten asema korjuun laatua koskevissa tilanteissa on ongelmallinen, koska ne sekä valvovat korjuuta että korjaavat puuta myös itse. ”Yhdistykset ovat kaksoisroolissa tässä asiassa. Voiko yhdistys olla puolueeton asiantuntija, jos sen oma korjuupalvelu tekee huonoa jälkeä ja yhdistyksen tulovirta riippuu korjuupalvelusta?” MTK:n metsälinjan kenttäpäällikön Pauli Rintalan mukaan metsänomistajien edunvalvonta toimii isoissa yhdistyksissä myös yhdistyksen oman korjuun valvonnassa. Hän huomauttaa, että muutkin toimijat valvovat oman korjuunsa laatua. ”Korjuupalvelu ja metsänomistajien palvelu on isoissa yhdistyksissä eriytetty. Valtakirjan metsänomistajalta saaneet toimihenkilöt valvovat yhtä lailla metsäyhtiöiden pystykauppojen ja yhdistyksen korjuun laatua. Huonosta korjuusta aiheutuneita vahinkoja on myös korvattu tällä perusteella.” Rintala myöntää, että pienimmissä metsänhoitoyhdistyksissä tilanne voi olla hankala, kun toimihenkilöt toiminnanjohtajaa myöten saattavat olla mukana toteuttamassa korjuuta ja valvomassa metsänomistajan etua. Viime kädessä metsänhoitoyhdistyksen toiminnasta vastaa hallitus. ”Viime aikoina kysymyksiä korjuun laadusta lähinnä pystykauppoja koskien on tullut sekä meille että metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöille ja myös luottamushenkilöille.” Päätoimisia laadunvalvojia Operaatiojohtaja Juha Huttunen kertoo, että Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savossa korjuun valvonta on annettu siihen päätoimisesti keskittyville toimihenkilöille. Valvonnan tarkkuus ja tasalaatuisuus paranevat huomattavasti, kun työ keskitetään siihen erikoistuneille toimihenkilöille. ”Laadukkaalla valvonnalla voimme vaikuttaa myös ensiharvennusten laatuun. Talvella kiivaimman korjuusesongin aikaan meillä on neljästä viiteen toimihenkilöä valvomassa korjuun laatua”, Huttunen kertoo. Hänen mukaansa yhdistys on joutunut puuttumaan havaitsemiinsa epäkohtiin 20–30 prosentilla valvomistaan valtakirjakauppaleimikoiden korjuukohteista. Pääosin huomautukset koskevat puiden katkontaa ja metsänomistajien erityistoiveita – harvemmin harvennusten laatua. ”Suurin ensiharvennuksiin liittyvä huoleni ovat hoitamattomat nuoret metsät ja rästissä olevat ensiharvennuskohteet, joita on paljon. Ne ovat niin metsänomistajalle kuin yhteiskunnallekin suuri taloudellinen tappio”, Huttunen sanoo. SUOMEN metsäkeskuksen metsäjohtajan Anna Rakemaan mukaan Metsäkeskuksen tarkastusasiantuntijat saivat viime viikolla käytyä uudelleen läpi Keski-Suomessa tehdyn ensiharvennusselvityksen aineistot. ”Keski-Suomen puunkorjuun laatu -esiselvityksen aineistojen osalta ei hankkeessa tehty normaaliin tarkastustoimintaan liittyvää laatuja loogisuustarkastusta, kuten teemme esimerkiksi vuotuisen korjuujäljen seurannan osalta.” Rakemaan mukaan aineistojen tarkastus ei ole tuonut esille merkittäviä muutoksia Keski-Suomen alkuperäiseen aineistoon. Metsäyhtiöiden väki on viime viikot kiertänyt tarkastamassa samoja kohteita kuin Metsäkeskus Keski-Suomi selvityksessään. Yhtiöt eivät todenneet ensiharvennuskorjuun laadussa samanlaisia ongelmia kuin Metsäkeskus. Rakemaa suhtautuu yhtiöiden viestiin vakavasti. ”Pyrimme selvittämään mistä erot yhtiöiden laadunarvioinnin ja meidän korjuujäljen tarkastusten osalta johtuvat. On tärkeää, että kaikilla on yhteinen ymmärrys siitä mistä tarkastustoiminnan tulos on muodostunut.” METSÄKESKUS TARKASTI HARVENNUSAINEISTOT UUDESTAAN Tästä nousi kohu Metsäkeskuksen selvitys ensiharvennusten korjuujäljestä Keski-Suomessa 9862_.indd 3 9862_.indd 3 11.2.2023 11.04 11.2.2023 11.04
• AJASSA 17.2.2023 4 Metsälehti.fi LYHYET MIKKO RIIKILÄ PUUVIRTA Suomeen on vahvistunut loppuvuoden aikana. Marraskuussa maahan tuotiin puuta 620 000 kuutiometriä. Se on suurin kuukausittainen tuontimäärä sitten viime vuoden tammikuun, kun Venäjän puuta vielä tulvi yli itärajan. Kaikkiaan viime vuoden tammi-marraskuussa puuta tuotiin Suomeen 4,5 miljoonaa kuutiometriä. Edellisvuoden vastaava luku oli vajaat 11 miljoonaa kuutiota, josta Venäjän osuus oli kahdeksan miljoonaa kuutiota. Venäjää korvaavia tuontilähteitä ei siis ole onnistuttu löytämään. Ulkomailta tuodusta raakapuusta on loppuvuodesta maksettu kovaa hintaa. Marraskuussa tuotujen puuerien keskihinta oli 95 euroa kuutiometriltä. Koivukuitupuun satamahinta oli tullin tilaston mukaan 109 euroa. Alkuvuodesta Venäjältä sai vielä puuta alle neljään kymppiin kuutiolta. Tuontipuu on valtaosin kuitupuuta ja haketta. Uruguaysta tuotu euka kalleinta Tammi-marraskuun tilastossa Tuontipuun hinta lähenteli satasta Tuontipuu maksoi marraskuussa 95 euroa kuutiolta. Hinta enemmän kuin tuplaantui viime vuoden tammikuusta. Viime vuoden viedyin puutavaralaji oli koivukuitu ja kohdemaa Ruotsi. Kuva Karhusaaren satamasta Kristiinankaupungissa. JO H A N N ES TE RV O Venäjä oli edelleen suurin yksittäinen tuontipuun lähdemaa, vaikka tuonti loppuikin maaliskuussa. Baltiasta tuli Suomeen yli kaksi miljoonaa kuutiota puuta Korkeinta hintaa on maksettu Uruguaysta Suomeen laivatuista eukalyptuseristä. Niitä oli yhteensä reilut 100 000 kuutiometriä ja hinta satamassa keskimäärin 157 euroa kuutiometriltä. Eukaa käytetään sellutehtailla koivukuidun korvaajana. Eikä Baltiastakaan ole puuta tuodun halvan hinnan innoittamana. Marraskuussa Virosta tuotiin Suomen puuta, jonka hinta satamassa oli 99 euroa, Latviasta tuodun puun hinta oli 88 euroa. Ruotsista puuta saatiin sopuisammalla 58 euron hinnalla. Kyse on valtaosin kuitupuusta. Koivukuitupuuta viedään halvalla Viime vuoden tammi-marraskuussa Suomesta vietiin puuta lähes 1,8 miljoonaa kuutiometriä. Tästä valtaosa (1,3 miljoonaa kuutiometriä) Ruotsiin. Vuonna 2021 raakapuuta vietiin yhteensä 1,4 miljoonaa kuutiometriä. Suomesta viedyn puun hinta lähtösatamassa oli tammi-marraskuussa keskimäärin 72 euroa. Se oli hieman parempi kuin tuontipuun keskihinta (69 euroa kuutiolta) samalla aikavälillä. Tilanne muuttui maaliskuun jälkeen, kun halvan itäpuun tuonti loppui. Huhti-marraskuussa tuontipuusta maksettiin keskimäärin 83 euroa. Vientipuun hinta ei huhtikuun jälkeen ole sanottavasti noussut. Merkittävin tuontija vientipuun hintaero on koivukuitupuulla. Esimerkiksi marraskuussa Suomesta lähtevän koivukuitupuun hinta vientisatamassa oli 60 euroa. Suomeen tuodun koivukuitupuun satamahinta oli 109 euroa. Viime marraskuussa koivukuitupuun tienvarsihinta Suomessa oli keskimäärin 40 euroa. Hirvisaalis kutistui Alkuvuodesta päättyneellä metsästyskaudella kaadettiin yhteensä runsaat 37 000 hirveä, mikä on 13 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna, Suomen riistakeskuksesta kerrotaan. Saaliit ovat olleet viime vuosina selvässä laskussa. Saaliit vähenivät lähes koko maassa, kasvua oli vain Kaakkois-Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Myönnetyistä hirvikuvista käytettiin 78 prosenttia. Yhteismetsiin liittyminen vilkastui Yhteismetsien ala kasvoi viime vuonna noin 750 000 hehtaariin, mikä on 16 000 hehtaaria enemmän kuin edellisvuonna. Kasvun taustalla on sekä uusien yhteismetsien perustaminen että metsien liittäminen olemassa oleviin yhteismetsiin, Maanmittauslaitoksesta kerrotaan. Yksityisiä metsätiloja yhteismetsiin liitettiin noin 9 500 hehtaarin verran. Se on liki puolet enemmän kuin edellisinä viitenä vuotena keskimäärin. Selvitys: Turvetuotantoa lisää Suomessa ei ole lähivuosina riittävästi tarjontaa energiapuusta ja turpeesta energiantuotannon tarpeisiin, konsulttiyhtiö Afryn selvityksessä todetaan. On mahdollista, että yhä enemmän metsäteollisuuden käyttöön soveltuvaa ainespuuta päätyy energiaksi. Mikäli metsäteollisuuden raaka-aineen saanti ja energian toimitusvarmuus kotimaisin energiajakein halutaan varmistaa, turpeen tuotantomahdollisuuksia ja metsähakkeen tarjontaa pitäisi selvityksen mukaan kasvattaa. Ruotsissa ja Suomessa suojellaan Ruotsissa on päätetty tunturimetsien suojelusta. Valtion maita hallinnoiva Sveaskog ja sikäläinen ympäristökeskus Naturvårdsverket ovat päässeet sopuun noin 100 000 hehtaarin suojelusta. Siitä lähes puolet on tuottavaa metsämaata. Suomessa hallitus on päättänyt noin 30 000 hehtaarin lisäsuojelusta. Valtion mailla sijaitsevat kohteet ovat tällä hetkellä rajoitetussa käytössä tai metsätalouskäytön ulkopuolelta. 20 40 60 80 100 120 Hakkuukertymä 1985 1990 2000 2005 2010 2015 2015 2020 Kasvut taittuneet Puuston hakkuukertymä, poistuma ja kasvu 1985-2022, milj. m 3 Tuonti romahti, vienti vetää Puun tuonti ja vienti Suomeen ja Suomesta, tammi-marraskuu 2015-2022 Kasvu Poistuma Lähde: Luke 2 4 6 8 10 12 Tuonti, milj.m 3 Vienti, milj.m 3 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Lä hd e: Lu ke 9863_.indd 4 9863_.indd 4 11.2.2023 11.06 11.2.2023 11.06
• AJASSA 17.2.2023 JUSSI COLLIN HAKKUUMÄÄRÄ jäi viime vuonna 75 miljoonaan kuutioon, Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennakkotieto kertoo. Se on kaksi prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Teollisuuden käyttöön ja metsänomistajan kotitarvesahaukseen puuta korjattiin 64 miljoonaa kuutiota, mikä on kolme prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Energiapuun kysyntä kasvoi, ja suoraan metsästä lämpöja voimalaitosten metsähakkeeksi tai pientalojen polttopuuksi korjatun runkopuun määrä kasvoi kolme prosenttia liki 11 miljoonaan kuutiometriin. ”Hakkuiden kokonaismäärä eli hakkuukertymä pieneni 75 miljoonaan kuutiometriin, joten edellisestä vuodesta tultiin alaspäin vajaat kaksi miljoonaa kuutiometriä. Siitä huolimatta määrä oli hivenen suurempi kuin edeltävän viisivuotisjakson aikana keskimäärin”, kertoo Luken yliaktuaari Jukka Torvelainen tiedotteessa. Poikkeuksellisen paljon kuusitukkia Tukkipuuta korjattiin teollisuuden käyttöön lähes 30 miljoonaa kuutiota, mikä on 500 000 kuutiota enemmän kuin edellisvuonna. Hakkuu painottuivat kuusitukkiin, jota kertyi 16 miljoonaa kuutiota, neljä prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Määrä on poikkeuksellisen suuri, LuHakkuumäärä kutistui viime vuonna Eniten hakattiin kuusitukkia. Energiapuuta korjattiin aiempaa enemmän, teollisuuspuuta vähemmän. kesta korostetaan. Myös mäntytukkia hakattiin ennätykselliset 12,5 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuuta hakattiin runsaat 34 miljoonaa kuutiota. Se on seitsemän prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Mäntykuitua kertyi 15,5 miljoonaa kuutiota, mikä on pienin määrä vuoden 2014 jälkeen. Kuusikuidun määrä laski kuusi prosenttia 10 miljoonaan kuutioon. ”Lehtikuitupuun hakkuumäärä ei odotuksista huolimatta kasvanut, vaan se jäi 8,7 miljoonaan kuutiometriin”, toteaa yliaktuaari Tiina Sauvula-Seppälä. Poistumakin pieneni Puuston poistuma laski kahdella prosentilla 89 miljoonaan kuutioon. Poistumassa on mukana hakkuukertymä (75 miljoonaa kuutiota), metsiin jääneet hakkuutähteet (8 miljoonaa kuutiota) ja lisäksi luontaisesti kuollutta puuta oli noin kuusi miljoonaa kuutiota. ”Uutta runkopuuta kasvoi 103 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, joten metsiemme elävän pystypuuston kokonaismäärä suureni noin 14 miljoonalla kuutiometrillä”, Torvelainen arvioi. 20 40 60 80 100 120 Hakkuukertymä 1985 1990 2000 2005 2010 2015 2015 2020 Kasvut taittuneet Puuston hakkuukertymä, poistuma ja kasvu 1985-2022, milj. m 3 Kasvu Poistuma Lähde: Luke ”Lehtikuitupuun hakkuumäärä ei kasvanut kuten oli odotettu.” Maan kattavin markkinapaikka. Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~ 9863_.indd 5 9863_.indd 5 11.2.2023 11.06 11.2.2023 11.06
• AJASSA 17.2.2023 TUTKIMUS PEKKA HELENIUS JUHO MÄNNISTÖ TIINA LAINE UUDISTETTAVA puulaji ja uudistamismenetelmä valitaan yleensä metsätyypin ja maalajitiedon perusteella. Metsänhoidon suosituksissa männyn kylvöön soveltuvia kivennäismaiden kohteita ovat kuivahkojen kankaiden karkeat ja keskikarkeat maat sekä kuivien kankaiden keskikarkeat maat. Metsätyyppiluokitus on kuitenkin subjektiivinen ja etenkin rajatapauksissa liian epätarkka menetelmä kylvölle soveltuvan kohteen tunnistamiseen. Luotettavaa tietoa maalajista ei myöskään ole aina saatavilla. Nämä tekijät yhdessä kylvön edullisuuden kanssa lisäävät riskiä sen käyttöön kylvölle sovelPuuston tilavuudesta työkalu kylvökohteen valintaan Tuoreen tutkimuksen mukaan kohde ei sovellu männyn kylvöön, jos puuston päätehakkuutilavuus ylittää 260 kuutiota hehtaarilla. Rousteen maasta nostama männyn taimi kylvöalalla. Rouste voi heikentää kylvötulosta merkittävästi jo kuivahkon kankaan moreenimaalla. seen ei voida kompensoida lisäämällä siemenmäärää tai muuttamalla maanmuokkausta. Päätehakkuutilavuudelle löytyi raja-arvo Uudistettavan kohteen ravinteisuudella ja sen myötä puuston saavutettavissa olevalla tilavuudella sekä toisaalta roustetuhoriskillä on yhteinen nimittäjä, joka on maaperän hienoaineksen osuus. Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin, voidaanko tämän yhteyden avulla tunnistaa luotettavasti kylvölle soveltumattomat kohteet. Tutkimusaineistona oli koneellisesti kylvettyjä, kolmevuotiaita männyn uudistusaloja, joilta mitattuja taimimääriä verrattiin tietokannasta saatuihin samojen alojen päätehakkuutilavuuksiin. Tulokset viittaavat siihen, ettei kohde sovellu männyn kylvöön, mikäli puuston päätehakkuutilavuus ylittää 260 kuutiota hehtaarilla. Arviota tukevat myös aiemmat havainnot puuston tilavuuden ja kylvön onnistumisen välisestä yhteydestä. Arviointimenetelmä on kuitenkin ”yksisuuntainen”, eli edellä mainitun tilavuusrajan alittuminen ei vastaavasti suoraan tarkoita kohteen soveltuvuutta kylvöön, koska se voi johtua myös puuston iästä ja/tai käsittelystä. Parhaaseen tulokseen kylvökohteen valinnassa päästään luonnollisesti käyttämällä kaikkia edellä mainittuja tunnuksia, eli metsätyyppiä, maalajia ja puuston tilavuutta. tumattomien, rousteherkkien maiden uudistamisessa. Vaikka roustetta pidetään lähtökohtaisesti viljavien maiden vitsauksena, se voi heikentää kylvötulosta merkittävästi jo kuivahkon kankaan moreenimaalla. Riskikohteiden tunnistaminen ja välttäminen on kylvön onnistumisen kannalta kriittistä, sillä rousteen vaikutusta kylvötulok20-21.4.2023 Lappia-talo, Rovaniemi Ilmoittaudu verkossa: www.lapinmetsatalouspaivat.com 63. LAPIN METSÄTALOUS PÄIVÄT Seuraa meitä @LapinMTP 9952_.indd 6 9952_.indd 6 11.2.2023 11.12 11.2.2023 11.12
• AJASSA Lisätietoja: yara.? /yarasuna yara.? /metsa Ota yhteyttä: yara.? /yhteystiedot YaraSuna ® tuhkapohjaiset kierrätyslannoitteet metsänlannoitukseen Laadukkaat kotimaiset YaraSuna ® tuhkapohjaiset kierrätyslannoitteet vastaavat tehokkaasti metsäsi ravinnetarpeisiin kasvun eri vaiheissa. Valikoimasta löydät tehokkaat ja ympäristölle turvalliset lannoitteet metsänkasvatukseen turveja kangasmaiden metsissä. YaraSuna BOREA on tarkoitettu kangasja turvemaiden metsien boorilannoitukseen. YaraSuna HORUS sopii turvemaiden metsien fosfori-, kaliumja boorilannoitukseen. Miksi valita YaraSuna-lannoite? • Orgaaniset YaraSuna-kierrätyslannoitteet ovat Yaran maailmanlaajuisten laatustandardien mukaisia. • Tutkitut, turvalliset ja laadukkaat raaka-aineet ja tiukat tuotantovaatimukset. • Tuote on helppo levittää tuotteen rakeistetun koostumuksen ansiosta joko helikopteritai maalevityksenä. • Asianmukaisesti varastoituna säilyy hyvin suursäkeissä. YaraSuna on uusi kierrätyslannoitteiden tuoteperhe, joka on kehitetty täydentämään metsänomistajille ja viljelijöille tarjottavaa lannoitevalikoimaa maaperän hyvinvoinnin tukemiseksi ja puiden ja viljelykasvien kasvun ja terveyden edistämiseksi. Kierrätettävä pakkaus Kierrätettävä pakkaus Turvalliset raaka-aineet Kierrätettävä Turvalliset raaka-aineet 9955_.indd 7 9955_.indd 7 11.2.2023 11.14 11.2.2023 11.14
• AJASSA / HAASTATTELU 17.2.2023 8 Metsälehti.fi LIINA KJELLBERG, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA ”KANNATTAA miettiä, mitä tekee mielellään.” Näin neuvoo Metsälehden uusi kolumnisti Tomi Salo niitä, jotka miettivät sopivia sijoituskohteita. Metsä kilpailee Salon mukaan sijoituskohteena samalla viivalla asuntosijoittamisen kanssa. Molemmista on mahdollista saada kolmen neljän prosentin tuotto, ja omalla työllä tuoton voi parhaimmillaan nostaa viiteen prosenttiin. ”Jos viihtyy ulkona, metsä on hyvä sijoituskohde. Jos taas mieluummin maalaa yksiön seiniä, on asuntosijoittaminen parempi vaihtoehto”, Salo sanoo. Nykyhinnoilla metsän ostaminen ei hänen mukaansa tosin kannata. Metsänhoidosta on tällä hetkellä mahdollista saada tuottoa lähinnä, jos metsää perii tai omistaa jo entuudestaan. Lisäksi on hyvä tiedostaa, että niitäkin sijoituskohteita on, joiden tuotto on metsätai asuntosijoittamista parempi. Yksi näistä ovat Salon mukaan pörssiosakkeet. Salolla itsellään on kokemusta niin pörssiosakkeista kuin metsänomistamisesta. Hän työskenteli vuosina 2007–2012 Suomen Osakesäästäjien toiminnanjohtajana ja sen jälkeen vuoteen 2020 asti yhdistyksen hallituksessa. Metsänomistaja hän on ollut kymmenen vuotta. ”Itse en näe metsää ainoana mahdollisena sijoituskohteena, vaan osana laajempaa sijoitusmaailmaa.” Laatu edellä Salon metsät sijaitsevat Kurussa Pirkanmaalla. Metsänomistukselleen Salo on asettanut kunnianhimoiset tavoitteet: hän haluaa, että hänen metsänsä kuuluvat Pirkanmaan metsien parhaaseen kymmeneen prosenttiin. Sitä varten TAVOITTEENA JATKUVUUS Metsälehden uusi kolumnisti Tomi Salo korostaa metsiensä hoidossa enemmän jatkuvuutta kuin nopeaa arvonnousua. ”Metsiin liittyy historiaa ja perinteitä, mutta myös velvollisuuksia.” ei riitä, että tekee tarvittavat metsänhoitotyöt ajallaan, vaan metsään on myös oltava helppo tulla niin hakkuukoneella kuin puutavara-autollakin. ”Haluan metsilleni sellaisen imagon, että siellä kasvaa laadukasta puuta. Sellaisesta metsästä, jossa hakkuu onnistuu helposti, ostetaan mielellään puuta. Silloin puulle pystyy ehkä neuvottelemaan paremman hinnankin.” Metsät ovat kulkeneet Salon suvussa vuodesta 1583. Salo omis9864_.indd 8 9864_.indd 8 11.2.2023 11.15 11.2.2023 11.15
• 17.2.2023 Metsälehti.fi 9 AJASSA KOLUMNI Tomi Salo KIRJOITTAJA ON METSÄNOMISTAJA JA SIJOITTAMISEN ASIANTUNTIJA. KUKA KUKA TOMI SALO Metsälehden uusi kolumnisti 64-vuotias Asuu Helsingissä, metsät Kurussa Diplomi-insinööri ja hammaslääketieteen lisensiaatti Työskennellyt sekä hammaslääketieteen parissa että rahoitusalalla, mm. Suomen Osakesäästäjissä, Vakuutusja rahoitusneuvonta Finessä ja kiinteistösijoitusyhtiö Helsinki Investment Trustissa Kirjoittanut kolumneja mm. Taloussanomiin ja Kauppalehteen Perheessä vaimo, kolme lasta ja koira Harrastaa metsänhoitoa ja liikuntaa taa alkuperäisestä 400 hehtaarista 50 hehtaaria. Puolet siitä hän osti sedältään vuonna 2013 ja peri toisen puolen isältään vuonna 2017. Metsissä oli paljon tekemättömiä hoitotöitä, joten Salo valtuutti paikallisen metsänhoitoyhdistyksen laittamaan metsät kuntoon. ”Ensimmäiseen viiteen vuoteen metsät eivät tuottaneet mitään. Jouduin päinvastoin muilla tuloilla rahoittamaan niitä töitä, joita metsässä olisi pitänyt tehdä viimeisten 20 vuoden aikana. Nyt metsä alkaa olla hyvässä kunnossa.” Viime vuosina Salo on alkanut tehdä metsänhoitotöitä myös itse, raivannut metsäautoteiden varsia ja tehnyt tuulenkaadoista polttopuita. Jatkossa tavoitteena on hoitaa metsiä yhä enemmän itse, ja sitä varten Salo opiskelee Tampereen seudun ammattiopistossa metsänomistajille suunnatussa koulutusohjelmassa metsuri-metsäpalvelujen tuottajaksi. ”Tarkoitus ei ainakaan tässä vaiheessa ole alkaa tarjota metsäpalveluita muille. Omassa metsässä riittää yhdelle henkilölle ihan riittävästi tekemistä.” Sukupolvelta toiselle Metsänhoidossa Salo korostaa jatkuvuutta, ei niinkään nopeaa arvonnousua ja mahdollisimman suuria tuloja. Hän pyrkii miettimään, mikä on metsänhoidon kannalta paras ratkaisu pitkällä aikavälillä. ”Lähden siitä, että metsä kasvaa hyvin ja tuottaa laadukkaita ja terveitä puita, joilla on hyvät mahdollisuudet kasvuun. Uskon, että tällä on myös taloudellista merkitystä siinä vaiheessa, kun metsässä tehdään harvennus tai päätehakkuu.” Metsänhoidon jatkuvuuden korostamisen taustalla on myös tietoisuus siitä, että metsät ovat kulkeneet suvussa 440 vuotta. ”Metsiin liittyy historiaa ja perinteitä mutta myös velvollisuuksia. Edelliset sukupolvet ovat tehneet oman osuutensa, ja minun tehtäväni on tehdä oma osuuteni ja antaa metsät sitten seuraavalle sukupolvelle”, Salo sanoo. Metsälehden kolumneissaan hän aikoo käsitellä metsään ja talouteen liittyviä aiheita, niin korkojen nousun ja inflaation vaikutusta metsäsijoituksiin kuin metsänomistajien ja metsäyhtiöiden välistä suhdetta. ”Jos viihtyy ulkona, metsä on hyvä sijoituskohde”, sanoo Metsälehden uusi kolumnisti Tomi Salo. TARKASTELEN SEURAAVASSA maailmantalouden nykytilanteen vaikutuksia metsänomistajaan; tämä kulma koskee toki myös palkansaajaa. USA:n inflaatio oli joulukuussa 2022 vuositasolla 6,5 prosenttia. Nykyään esitetään mieluummin niin sanottu ydininflaatio (core inflation) josta on poistettu energian ja elintarvikkeiden osuus – eli juuri kaikkein eniten nousseet osat. Kuitenkaan kuluttaja ei voi hankinnoissaan jättää ruokaa tai polttoaineita ostamatta. Ydininflaation avulla saadaan todellinen, kuluttajan kokema inflaatio näyttämään pienemmältä, niinpä tämä oli samaan aikaan 5,7 prosenttia. Nykyinen inflaatio eroaa tavanomaisesta siinä, että häiriöt tuotantoketjuissa ja komponenttien saatavuudessa ovat aiheuttaneet niukkuutta ja viivästyttäneet valmiiden tuotteiden tuotantoa. Yleisimmin inflaatio on seurausta talouden ylikuumenemisesta, ja silloin koronnostot ovat oikea keino hillitä kasvanutta kysyntää ja hintojen nousua. Nykytilanteessa koronnostot vain pysäyttävät talouskasvun. Lopulta hintojen nousukin pysähtyy kun kuluttajien mahdollisuudet ostaa tuotteita tai palveluja vähenevät ja kulutuksen pieneneminen jarruttaa talouskasvua entisestään. YHDYSVALTAIN KESKUSPANKKI FED on väläytellyt 12 kuukauden ohjauskorkonsa nostamista jopa kuuteen prosenttiin, jotta inflaatio saataisiin hidastumaan. Pitkän aikavälin tavoite on saada inflaatio hidastumaan keskimäärin kahteen prosenttiin, ja tämän saavuttamiseen on vielä pitkä matka. Euroopan keskuspankki EKP ei voi juurikaan jäädä jälkeen tässä koronnnostojen kisassa vaikka se on asettanut ohjauskorkonsa tavoitteeksi 3,25 prosenttia. Jos yksinkertaistettuna esimerkiksi kadun vastakkaisilla puolilla olevista kahdesta pankista toinen tarjoaa talletukselle kuuden prosentin ja toinen 3,25 prosentin korkoa, asiakkaat menevät parempaa korkoa tarjoavaan. Samalla tavoin pääoma virtaisi Euroopasta USA:han. Koronnostojen riskinä on talouskasvun hidastuminen tai jopa kääntyminen negatiiviseksi, ja vaikutus tuntuisi myös Suomessa. Taantuman riskin arvioinnissa käytetään usein USA:n 10 vuoden ja kolmen kuukauden koron välistä erotusta. Jos erotus menee negatiiviseksi, jolloin lyhyt korko on lukuarvoltaan suurempi kuin pitkä, korkokäyrän kuvaaja painuu nollalinjansa alapuolelle. Tätä pidetään ennakoivana merkkinä 6–12 kuukauden päässä olevasta taantumasta. Tämän ilmiön ennustearvo on hyvä, ja 40 vuoden aikana se on esiintynyt vuosina 1989, 2000, 2006, 2019 sekä nyt lokakuusta 2022 eteenpäin. Taantuma oli vuosina 1990, 2001, 2008, 2020 ja odotettavasti 2023–24. Tällä hetkellä korkokäyrä on alimmillaan vuoden 1982 jälkeen ja sitä pidetään huolestuttavana. Taantuman yhtenä merkkinä havaitaan jo nyt aiemmin voimakkaasti nousseen sahatavaran hinnan putoaminen mikä tulkitsee rakentamisen hidastumista. MITÄ TEKISIN ITSE, jos taantuma on odotettavissa? Jos puukaupparahat ovat tilillä, voisin ostaa moottorisahan mutta en uutta autoa. Tekisin ylimääräisen lyhennyksen lainoihin ja jättäisin osan puukaupparahoista huonompien aikojen varalle. Lisäksi ennakoivana metsänomistajana teen liiterin täyteen polttopuita. TAANTUMAA ODOTELLESSA 9864_.indd 9 9864_.indd 9 11.2.2023 11.15 11.2.2023 11.15
• 17.2.2023 10 Metsälehti.fi AJASSA MIKKO HÄYRYNEN M etsien kokonaiskasvu pysyy paikallaan tai supistuu vähän, investointien myötä teollisuuden puuntarve kasvaa oleellisesti, Venäjältä tuotu puu on korvattava ja kaiken yllä leijuu EU:sta mahdollisesti tuleva ja vielä määrittelemätön metsien käytön rajoittaminen. Tuontia on lisättävä muualta, mutta mahdollisuudet ovat rajalliset. Raakapuun viennin kääntäminen kotimaahan on rikka rokassa, sillä määrät ovat olleet pari prosenttia hakkuukertymästä. Yhtälö näyttää ratkaisemattomalta, sillä puuta ei yksinkertaisesti riitä kaikkeen ja viulun kieli on viritetty katkeamispisteeseen ilman hakkuurajoitteitakin. Toki helpotustakin on näköpiirissä, sillä Luonnonvarakeskuksen (Luke) laskema suurin ylläpidettävä hakkuukertymä nousee vuodesta 2026 alkavalla kymmenvuotisjaksolla oleellisesti. Silloin teollisuuden puuntarve ja Venäjän-puun korvaaminen voitaisiin juuri ja juuri hoitaa kotimaasta. Edellyttäen, että metsiin ei kohdistu dramaattisia käyttörajoituksia. Metsänomistajan kannalta hakkuumahdollisuuksien tiukentuminen lupaa parempaa. Kun jostakin on niukkuutta, siitä maksetaan enemmän, kuten nähLISÄÄ HAKKUITA JA SUOJELUA – MAHDOTON YHTÄLÖ? Puun tarpeen kasvu on ilmeinen ja metsien käyttörajoitteet mahdollisia, mutta niiden yhteensovittaminen on lähes toivotonta. Metsiin kohdistuu erisuuntaisia paineita. Investointien vuoksi hakkuumäärät ovat nousussa… KU VA T: SA M I KA RP PI N EN 9865_.indd 10 9865_.indd 10 11.2.2023 11.18 11.2.2023 11.18
• 17.2.2023 Metsälehti.fi 11 AJASSA LISÄÄ HAKKUITA JA SUOJELUA – MAHDOTON YHTÄLÖ? ty ja menossa oleva kuitupuun hinnannousu osoittaa. Vähän mahdottomalta näyttää ”Niin paljon metsistä pitäisi saada irti, ettei se oikein näytä mahdolliselta”, Luken tutkimuspäällikkö Matleena Kniivilä luonnehtii. ”Vaikka niukalta-tiukalta näyttää, niin asioiden kehittymisessä on monta kysymysmerkkiä.” Suurin ylläpidettävä hakkuukertymä voidaan ylittää yksitMatleena Kniivilä SE PP O SA M U LI täisinä vuosina, mutta jatkuva ylittäminen heikentää pitemmän aikavälin hakkuumahdollisuuksia. EU-aloitteet tähtäävät siihen, että metsien käyttö olisi pehmeämpää, mutta suojelu ei toteudu heti. ”Se mitä tapahtuu, tapahtuu asteittain. Rajoitukset eivät ole erityisiä aivan lähivuosina.” EU:n biodiversiteettistrategian mukaan maaja merialueista kymmenen prosenttia tulisi olla tiukasti suojeltuja ja 20 prosenttia rajoitetusti, mutta kukaan ei tiedä mitä ei-tiukka suojelu tarkoittaa. Ennallistamisasetus on vielä epämääräisempi. Toteutuessaan rajoitukset osuvat suurimman ylläpidettävän hakkuutason ns. kakkoskauteen eli vuodesta 2026 alkavaan kymmenvuotiskauteen, jolloin hakkuumahdollisuudet ovat kahdeksan miljoonaa kuutiota eli kymmenen prosenttia nykyistä suuremmat. ”Toivottavasti tilanne kannustaa siihen, että vähemmästä puumäärästä saadaan enemmän irti.” ›› …ja samanaikaisesti ilmastoja luontosyiden vuoksi metsien käyttöä tulisi rajoittaa. Vaikea yhtälö on ratkaistava, sillä metsätalous tarvitsee luontouskottavuutta ja suojelu tarvitsee ympärilleen toimivan talouden. 9865_.indd 11 9865_.indd 11 11.2.2023 11.18 11.2.2023 11.18
• AJASSA 17.2.2023 12 Metsälehti.fi ”EU-tasolla on saatava mukaan keskusteluun muutkin kuin viisi metsäistä maata.” Heikoin lenkki joustaa Lopulta heikoin lenkki joustaa, tai kaikki joustavat enemmän tai vähemmän. Kniivilä laittaa elementit järjestykseen: suojelu ei konkretisoidu heti, puuntuontia voidaan lisätä ja viime kädessä tuotanto joustaa jos puuta ei vain saa. ”Toivottavasti tilanne kannustaa siihen, että vähemmästä puumäärästä saadaan enemmän irti.” Suomi on kuitenkin niitä maita, joihin teollisuus uskaltaa investoida. Kyse on muustakin kuin raaka-aineesta – vakaasta ja ennustettavasta yhteiskunnasta, jossa on metsäklusteria kohtaan laaja ymmärrys, kaikesta eripurasta huolimatta. Uusinvestointien tila tiukilla Sami Pastila Afryn liikkeenjohdon konsultoinnista on seurannut lähes 20 vuotta sitä, mitä puumarkkinoilla tapahtuu tai voi tapahtua. ” Y l e e n s ä niukkuustilanteessa kapasiteettia poistuu sieltä, missä markkinanäkymät ovat pessimistisimmät.” SA M I KA RP PI N EN Sami Pastila PA U LA M A RJ A N EN Saman kehityksen voi odottaa jatkuvan, mutta Pastila ei halua nimetä tehtaita tai tuotantolinjoja, jotka ovat ns. liipasimella. ”Merkittäviä trendimuutoksia ei ole tapahtunut. Tietyillä paperilajeilla maailmanlaajuinen kysyntä on laskussa.” Vaikka metsänomistaja saa lyhyellä aikavälillä etua puumarkkinoiden niukkuudesta, niin Pastila muistuttaa, että pitkällä ajalla metsänomistajan paras kaveri on hyvin toimiva metsäteollisuus. ”Jos hakkuurajoitteissa mennään ääriskenaarioiden mukaisesti, niin Suomen kiinnostavuus investointikohteena laskee.” Pastila pitää melko selvänä, että jo nykytilanteessa isojen sellu-uusinvestointien puunhankinta olisi vahvasti kilpailtua, etenkin jos vanhaa kapasiteettia ei poistu. Ruotsista tuontipuuventtiili? Tuontipuu on venttiili, mutta Venäjän-venttiili on suljettu määräämättömäksi ajaksi. Toinen venttiili saattaa avautua Ruotsista, josta ainakin Metsä Group hankkii puuta Kemiin. ”Mahdollisesti Suomesta Ruotsiin viedyn puun suunta kääntyy ja lisätuontia tulee Pohjois-RuotStora Enso Oulu miljoona kuutiota kuitupuuta kartonkikone käynnistyy 2025, puunhankinta alkaa 2024 Junnikkala, Oulu 700 000 kuutiota tukkia käynnistyy 2024 alussa, puunhankinta alkaa 2023 Metsä Group Rauma 1,5 miljoonaa kuutiota tukkia käynnistynyt 2022 Metsä Group Kemi 4,5 miljoonaa kuutiota kuitupuuta käynnistyy syyskaudella, puunostot alkaneet Koskisen, Kärkölä 200 000 kuutiota tukkia käynnistyy kesällä 2023, puunhankinta alkanut Stora Enso Veitsiluoto paperitehdas syksy 2021 2 miljoonaa kuutiota kuitupuuta Metsä Group Kyrön saha, kesä 2022 450 000 kuutiota tukkia Jatkuuko vienti Ruotsiin? Tuonti Pohjois-Ruotsista kasvaa Tuonti Itämeren alueelta kasvaa, mutta rajallisesti Latvia, Viro Tuonti Venäjä ? Käynnistymiset Sulkemiset Raakapuun käytön, tuonnin ja viennin muutoksia Tämän hetken kysymys on, miten Venäjältä tuotu puu korvataan. Niukkuutta on etenkin koivukuidusta. 9865_.indd 12 9865_.indd 12 11.2.2023 11.18 11.2.2023 11.18
• AJASSA 17.2.2023 Metsälehti.fi 13 sista. Kruunun alentunut kurssi antaa sille nyt tukea.” Tuonti jostain Itämeren allasta kauempaa tuskin merkittävästi kasvaa. Koivukuitu on nyt niukin, mutta sitä osittain korvaavan eukalyptuksen tuonti ei ole oleellisesti kasvanut. Pohjois-Amerikasta käsittelemätöntä raakapuuta tai selluhaketta ei voi tuoda tuholaisriskin vuoksi eikä Pastila oikein usko pitkäkuitusellun tuontiinkaan. Kasvua kokonaiskasvuun Pastila pitää kaikille osapuolille parhaana, jos metsien kokonaiskasvu ja sitä myötä käyttöön ja suojeluun jaettava määrä kasvaisi, mutta pikaratkaisuksi se ei ehdi. ”Lyhyellä aikavälillä on turbulenssia etenkin Venäjän-tuonnin päättymisen vuoksi, ja se kohdistuu koivukuituun ja energiapuuhun. Etenkin energiapuuta pitää saada liikkeelle, se helpottaa myös kuitupuuhun vaihtoehtoisen energiakäytön suunnasta tulevaa painetta.” Pitkällä ajalla suurimman ylläpidettävän hakkuumäärän odotetaan toisaalta nousevan, toisaalta siihen kohdistuu suojeluun ja hiilensidontaan liittyviä paineita. ”Miten suojeluvaateet tuodaan käytäntöön, kohdistuvatko ne pelkästään valtion metsiin, se on hyvä kysymys.” Liiankin voimakkaita uhkakuvia Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi painottaa kolmea seikkaa: järjestö ei ennusta, tuotteiden menekki vaihtelee vuosittain ja siksikin tulevien hakkuiden arviointi on täysin mahdotonta. EU-aloitteiden tulva tekee tulevaisuusnäkymästä sumean. Yksittäinen aloite ei välttämättä kuulosta suurelta, mutta monien aloitteiden yhteisvaikutus pitäisi ymmärtää. ”Ja siihen ei kenelläkään ole vastausta.” Niemen mielestä luotettavan kokonaiskuvan puuttuminen on johtanut siihen, että metsien käytön yllä leijuvat uhkakuvat lähtevät kierroksille. ”Suomi ei ole sitoutunut mihinkään prosenttimääräiseen metsien suojeluun, vaan kyse on kansallisesta keskustelusta”, hän korostaa. ”En näe, että luontopaneelin kymmenen prosentin tiukka suojeluvaade kaikkiin maakuntiin olisi realistinen eikä se linkity EU-säädäntöön.” Julkisuuskohkausta ja mielen tyyneyttä Niemi painottaa, että hakkuurajoitteet ovat vahvasti politiikkaa ja EU-keskustelussa kotimaan päättäjillä on suuri vastuu. ”EU-tasolla on saatava mukaan keskusteluun muutkin kuin viisi metsäistä maata.” Hän peräänkuuluttaa myös, että metsien kokonaiskasvun nostaminen eli perinteinen metsätalouden edistäminen tulisi nostaa uuteen arvoon. Julkisuudessa asiat kohkaavat, mutta Niemi katsoo melskettä yllättävänkin tyynesti. ”En käy illalla kierroksilla enkä menetä yöuniani. Luotan siihen, että uusiutuva raaka-aine yhdistettynä monimuotoisuusja ilmastokysymykset huomioon ottavaan hyvään metsänhoitoon voittaa loppupelissä.” Karoliina Niemi SE PP O SA M U LI -20 20 40 60 80 100 120 Kokonaiskasvu (vuodet 2019-2021, VMI13) Suurin ylläpidettävissä (SY) oleva ainesja energiapuun hakkuukertymä, 2016-2025 SY, suojeluskenaario 1 (Kansallinen metsästrategia 2035 valmistelutyö) SY, suojeluskenaario 2 (Luontopaneelin esitys) Ainesja energiapuun hakkuukertymä 2019-2021 keskimäärin vuodet 2026-2035 vuodet 2036-2045 Milj. m 3 Käynnistyvät investoinnit 2022-2024, ainespuun käytön lisäys Raakapuun tuonti 2021 kaikkiaan tuontipuuta Venäjältä 2021 Raakapuun vienti 2021 x Tarve tarjontaa suurempi Kapasiteetin sulkemiset 2021-2022, suurimpina Kemin Veitsiluoto ja Kyrön saha -2,6 103,5 80,5 88,9 89,5 78,6 69,4 72,7 8,6 12,7 9,3 1,4 Metsien kasvu, hakkuut ja hakkuumahdollisuudet, puunkäyttö ja käytön muutokset Kaksi skenaariota Luke on vertaillut kahta lisäsuojelun ja hakkuumahdollisuuksien supistumisen skenaariota eli olettamuksiin perustuvaa ennustetta. Toisen mukaan suojelua voidaan lisätä ilman, että hakkuumahdollisuudet olennaisesti supistuvat, toinen skenaario taas supistaisi hakkuita merkittävästi. EU:sta tulevat suojeluvaateet ovat täsmentymättömiä ja aikatauluttamattomia, mutta kokonaisuudessaan ne todennäköisesti ovat lähempänä skenaariota 2. SKENAARIO 1 MALTILLINEN SUOJELU Kansallinen metsästrategia 2035:n valmistelussa laskettu ennustemalli. Puuntuotannon ulkopuolelle jäävää metsämaata lisätään 350 000 hehtaarilla, kituja joutomaalla 600 000 hehtaarilla. Lisäsuojelusta 45 prosenttia Etelä-Suomessa, 55 prosenttia Pohjois-Suomessa. Lisäsuojelu kohdistuu luonnontilaisen kaltaisiin metsiin, lehtoihin, kangasmailla vähintään 30 vuotta käsittelemättöminä olleisiin vanhoihin metsiin sekä turvemailla vähintään 30 vuotta käsittelemättöminä olleisiin ojittamattomiin korpiin ja rämeisiin. Vaikutukset hakkuumahdollisuuksiin melko pienet. Suurin ylläpidettävissä oleva runkopuun hakkuukertymä pienenee 1,2–1,9 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Ongelma, että suojelu painottuu pohjoiseen ja itään, mutta tarpeet ovat etelässä. SKENAARIO 2 VOIMAKAS SUOJELU Noudattaa Suomen Luontopaneelin eli laajapohjaisen tiedemaailman asiantuntijaelimen esityksiä. Tiukka lisäsuojelu kohdennetaan vanhoihin ja luonnontilaisiin metsiin sekä tämän jälkeen metsämaalla vanhimpiin ikäluokkiin siten, että yhteensä tiukkaa suojelua on maakunnittain metsämaan pinta-alasta vähintään 10 prosenttia. Lisäys metsämaalla 1,3 miljoonaa ja kitumaalla 0,1 miljoonaa hehtaaria. Lisäsuojelusta 62 prosenttia Etelä-Suomessa ja 38 prosenttia Pohjois-Suomessa. Merkittäviä vaikutuksia hakkuumahdollisuuksiin. Suurin ylläpidettävissä oleva runkopuun hakkuukertymä pienenee 7–11 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. KASVUN, suojeluvaateiden ja puunkäyttönäkymien yhtälö näyttää ratkaisemattomalta, mutta onko niukkuus hyvä vaiko huono asia? Yritysten taseisiin kertyy varallisuutta kuin painetta hydrauliletkuun, joka purkautuu sinne missä vastavoima on pienin – laajennustai jalostusinvestointeihin, osinkoihin, raaka-ainepohjan laajentamiseen. Ei siitä mitään haittaakaan ole jos rajallisesta määrästä pitää saada enemmän arvoa. Eikä siitäkään, jos uusi tuotanto korvaa vanhaa. Vanha kunnon metsätalouden edistäminen on itsessään palvelutuote, jolle on nyt kasvavaa kysyntää, eikä vertaus runsaiden luonnonvarojen kirouksesta oikein istu kehittyneeseen talouteen. MIKKO HÄYRYNEN YHTÄLÖN RATKAISU KOMMENTTI Lähde: Luken aineistot 9865_.indd 13 9865_.indd 13 11.2.2023 11.18 11.2.2023 11.18
• PUUKAUPPA & TALOUS 17.2.2023 14 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVA TÄNÄ talvena mediassa on vilahdellut uusi sana: ”energiasää”. Energiasää on ollut keskitalvellakin hyvä, mikä tarkoittaa puunkorjaajan painajaista, eli märkää, leutoa ja liukasta talvea. ”Korjuun suhteen on jouduttu kikkailemaan, kun välillä on vetistä ja välillä sataa paljon lunta. Routaa ei ole, joten esimerkiksi peltojen takaa ole juuri päästy korjaamaan puita”, tiivistää tilanteen korjuuesimies Markku Lammela Metsänhoitoyhdistys Uusimaasta. Metsätiet ovat kuitenkin toistaiseksi kestäneet korjuukaluston ja puuautojen liikkeet, joten korjuutyöt on voitu Etelä-Suomessakin pitää kohtuudella käynnissä. Pohjois-Pohjanmaalla tilanne on samansuuntainen kuin etelässä, metsäpohjat ovat ihan sulia, eikä luntakaan ole kaikin paikoin paljoa. ”Tammi-helmikuussa on yleensä korjattu puuta penkkaja peltoteiltä. Nyt jouduttiin korjaamaan kesäteiden varsille kohteita, jotka normaalisti olisi korjattu vasta lopputalvesta”, kuvailee Haapajärvellä pääpaikkaansa pitävän sahayhtiö Hasan metsäpäällikkö Timo Paananen. Kuidun hinta kipuaa Kainuussakin Kainuussa tammikuun leuto keli vesitti niin ikään haaveen huippuhyvistä korjuukeleistä. ”Marras-joulukuulla oli huippukelit ja maa roudassa. Näytti, että tulisi oikein vanhan ajan korjuukelit. Tammikuun lauha jakso kuitenkin sulatti roudan lumen alta. Nyt mennään lumipatjan varassa”, kuvailee korjuuvastaava Jaakko Malinen Metsänhoitoyhdistys Kainuusta. Lunta kuitenkin on Kainuussa puoli metriä ja puunkorjuu pyörii helmikuussa tavanomaiseen tapaan. Mhy Kainuulla on talvikaudella töissä kymmenkunta korjuuketjua, jotka hakkaavat pääasiassa harvennusleimikoita. ”Puuta on saatu alkuvuonna hyvin poikki, joten korjuupalvelullekin voi joku kohde vielä mahtua korjuuseen tälle talvelKISA KAPULOISTA KÄY KIIVAANA Talvileimikoita ei ole kaikkialla päästy korjaamaan normaaliin tapaan. Kesäkohteiden kysyntä on jo kovaa. ”Puusta tarjotaan nyt jopa parempia hintoja kuin viime kesänä.” Nollan tienoilla liikkunut lämpötila oli ihanteellinen koivujen ja leppien harventamiseen kuusikon päältä, kun yrittäjä Joonas Paananen korjasi energiapuuta Laanian työmaalla Hankasalmella viime viikolla. Puunkorjaajien toiveissa olisi kuitenkin pitkälle huhtikuulle jatkuvat pakkaskelit. 9866_.indd 14 9866_.indd 14 11.2.2023 11.20 11.2.2023 11.20
• AJASSA 17.2.2023 Metsälehti.fi 15 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 72,39 s 75,03 s 49,98 s 22,78 s 25,03 s 23,47 s 28,75 s 30,45 s Uudistushakkuu 74,24 s 76,11 s 52,04 s 23,78 s 26,25 s 25,40 s 32,05 s 32,14 s Harvennushakkuu 65,27 ? 66,64 ? 44,18 s 22,77 s 23,33 s 22,73 s 28,33 s 28,82 ? Ensiharvennus .. .. .. 16,90 ? 17,68 s 17,32 ? .. .. Hankintahinnat 73,05 s 74,04 ? 55,16 s 41,96 s 41,89 s 42,55 s .. .. s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 71,77 ? 74,25 s 46,43 s 23,27 s 24,99 s 24,05 s 28,78 s 30,89 s Uudistushakkuu 74,30 ? 75,40 s 48,48 s 24,64 s 26,29 s 25,74 s 32,55 s 32,49 s Harvennushakkuu 65,78 s 66,26 s 42,86 s 23,51 s 24,11 s 24,16 s 27,63 s 28,40 s Ensiharvennus .. .. .. 18,03 s 18,39 ? 17,78 s .. .. Hankintahinnat 74,15 ? 74,64 ? 54,76 s 43,97 s 42,62 ? 44,11 s .. .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 66,13 s 67,21 s 44,11 s 23,85 s 23,49 s 23,34 s 30,46 s 31,01 s Uudistushakkuu 69,82 s 70,33 s .. 26,16 s 25,41 ? 25,56 s 33,13 ? 33,49 ? Harvennushakkuu 58,85 s 57,97 ? .. 23,19 s 21,54 s 21,90 s 28,59 s 28,13 ? Ensiharvennus .. .. .. 19,04 ? .. 16,99 s .. .. Hankintahinnat 68,88 s 69,22 ? .. 43,50 s .. 43,76 s .. .. s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 62,72 s 63,08 s .. 20,78 s 21,09 ? 19,97 s 26,98 s 27,06 s Uudistushakkuu 66,39 s 65,87 s .. 22,88 s 23,46 ? 21,81 s 30,18 s 28,87 ? Harvennushakkuu 56,67 ? 57,16 ? .. 20,40 s 20,26 ? 19,67 ? 26,16 s 25,48 s Ensiharvennus .. .. .. 16,24 s .. 14,14 s .. .. Hankintahinnat 62,96 s 61,96 s .. 41,41 s 38,96 s 42,20 s .. .. s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 58,85 ? 57,74 s .. 19,89 ? 18,92 s 17,70 ? 26,17 ? 26,14 s Uudistushakkuu 62,35 s 61,27 s .. 22,68 s 22,01 s 20,39 s 28,68 s .. Harvennushakkuu 54,40 ? 52,82 ? .. 19,63 ? 17,05 ? 17,95 ? 25,31 ? .. Ensiharvennus 46,24 s 42,23 s .. 16,13 s 14,95 ? 13,98 s .. .. Hankintahinnat .. .. .. .. .. .. .. .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 68,42 s 70,16 s 40,65 s 22,92 s .. 23,08 ? 29,56 s 30,54 s Uudistushakkuu 70,56 s 71,58 s 41,50 s 24,43 s .. 24,50 s 32,46 ? 31,81 s Harvennushakkuu 57,44 ? 57,86 ? .. 22,12 s .. 22,09 ? 26,85 s 26,91 s Ensiharvennus .. .. .. .. .. .. .. .. Hankintahinnat 70,77 s 67,77 s .. 42,52 s .. 42,82 s .. .. ET EL Ä-P OH JA NM AA s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 69,11 s 72,69 s 50,65 s 22,67 s 24,12 s 23,06 s 29,00 s 30,36 s Uudistushakkuu 71,87 s 74,28 s 53,18 s 24,39 s 25,64 s 24,96 ? 32,03 ? 32,14 s Harvennushakkuu 61,72 s 63,48 ? 45,26 ? 22,43 s 23,09 s 22,73 s 27,60 s 28,13 s Ensiharvennus 47,09 ? 45,20 ? 35,11 s 17,41 ? 17,93 ? 17,24 s .. .. Hankintahinnat 71,05 s 71,85 s 56,90 s 42,67 s 42,63 s 43,46 s 47,11 s 47,97 s KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 2-5 keskiarvo s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 67,62 ? 69,83 s 51,48 ? 23,39 s 23,27 s 23,87 ? 29,74 s 29,76 ? Uudistushakkuu 70,89 ? 71,97 s 54,94 ? 25,02 s 24,41 s 25,73 s 32,16 ? 31,53 ? Harvennushakkuu 61,48 ? 61,58 ? 46,05 ? 23,26 s 23,36 ? 23,85 ? 29,04 s 28,64 ? Ensiharvennus 43,33 ? 43,41 s .. 16,87 s 18,17 ? 18,18 s .. .. Hankintahinnat 69,33 s 69,88 s 55,30 s 42,59 s 42,86 s 43,55 s .. .. s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 72,24 s 73,92 s 54,20 ? 23,53 s 24,60 s 23,76 s 30,28 s 32,17 s Uudistushakkuu 74,31 s 75,15 s 56,96 ? 24,80 s 25,93 s 25,38 s 32,95 ? 33,47 ? Harvennushakkuu 65,98 ? 65,99 ? 47,36 ? 23,84 s 23,85 s 24,08 s 29,38 s 29,86 s Ensiharvennus 47,40 s 49,69 s .. 18,72 ? 18,93 ? 18,72 ? .. .. Hankintahinnat 73,03 s 73,05 s 60,56 s 43,42 s 43,12 s 44,41 s .. .. KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA ›› METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Milj.m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 .. .. .. 2021 2023 2022 .. .. .. .. 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Nimelliskantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Lähde: Luke €/m 3 2003 2011 2015 2019 2023 2007 10 20 30 40 50 60 70 80 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 813 952 Puukauppamäärä vko 5 le”, Malinen sanoo. Kainuun puumarkkinoille tuontipuuvirtojen tyrehtyminen on tuonut poikkeuksellisen piristysruiskeen. Ostajat ovat vahvistaneet maakunnassa organisaatioitaan ja puun hinta on pysynyt hyvällä tasolla jopa keskitalvella. Kainuu-Koillismaan alueella mäntykuitupuusta maksettiin helmikuun ensimmäisellä viikolla Luonnonvarakeskuksen hintatilaston mukaan harvennushakkuulla keskimäärin 20,40 euroa kuutiolta, joka on yli 30 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. ”Kuitupuiden hinnan kehitys vuoden takaiseen on ollut voimakkaan positiivista. Tukkipuulla talvelle tyypillistä monen euron hinnan laskua ei ole nyt tullut. Hyvästä avohakkuuleimikosta tukille voi saada jopa lähelle 70 euroja hintoja.” Etelässä katse kesäkohteissa Etelämmässä ostajat varautuvat jo väistämättä lyhyeksi jäävän talvikorjuukauden jälkeiseen aikaan. ”Puumarkkinatilanne näyttää jatkuvan vilkkaana. Kesäleimikoita kysytään ja tuntuma on, että puusta tarjotaan nyt jopa parempia hintoja kuin viime kesänä”, Markku Lammela toteaa. Leuto talvi ei ole vesittänyt edes energiapuumarkkinaa. ”Kaikki energiapuu menee, mitä pystymme toimittamaan. Myös klapintekijöiltä tulee puukyselyjä edelleen viikoittain.” Puumarkkinoilla kysyntä ylittääkin tällä hetkellä tarjonnan. Mikäli metsäteollisuustuotteiden kysyntä maailmalla jatkuu nykytasolla, eikä ulkomailta löydetä Venäjän puuta korvaavia puuvirtoja, voi osalle ostajista olla kohta tarjolla ei-oota. 9866_.indd 15 9866_.indd 15 11.2.2023 11.20 11.2.2023 11.20
• 17.2.2023 16 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS Metsänhoitoyhdistys pyysi tammikuussa tarjouksia Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevaan päätehakkuuleimikkoon. Tarjouskilpailussa leimikosta saatiin kolme tarjousta, joista yksi tuli integraatilta ja kaksi sahayhtiöiltä. Kohde on korjattavissa vain talvikelillä, joka saattoi rajoittaa tarjouksen tehneiden ostajien määrää. Parhaan tarjouksen teki integraatti, joka käytti runkohinnoittelua. Pääpuulajille männylle maksetaan 51 euron kuutiohinta. Toiseksi tullut sahayhtiö tarjosi mäntytukista 69, pikkutukista 30 ja mäntykuidusta 25 euroa kuutiolta. Integraatin tarjous oli yli tuhat euroa parempi kuin toiseksi tulleen sahayhtiön. Lisäksi runkohinnoittelun vuoksi riskiä siitä, että tulos heikentyisi katkonnan takia, ei ollut. Tämä helpotti tarjousvertailua. Kaupat kohteesta solmittiin helmikuun alussa. Toiveissa on, että leimikko tulisi korjuuseen vielä tänä talvena. Leimikko: 3,2 hehtaarin päätehakkuumännikkö Sijainti: Pohjois-Pohjanmaa Ostaja: Integraatti Arvioitu hakkuukertymä: 583 kuutiota P uutavaralaji määrä m 3 hinta €/m 3 yhteensä euroa Mäntyainespuu 457 51 23 307,00 Kuusiainespuu 63 46,50 2 929,50 Koivukuitupuu 55 25 1 375,00 Haapakuitupuu 8 10 80,00 Yhteensä 583 27 691,50 TUORE PUUKAUPPA OIKAISU MIKKO HÄYRYNEN UPM:N pääjohtaja Jussi Pesonen säteili tulosinfossa tyytyväisyyttään ennätystulokseen ja tulevaisuuden näkymiin. Muuttuvat kustannukset ovat nousseet, mutta kustannusten nousu kyettiin viemään hintoihin kaikissa liiketoiminnoissa. Monien kustannusten kääntöpiste on Pesosen mukaan nähty ja tästä vuodesta odotetaan vahvaa. Viimeisten viiden vuoden aikana yhtiö on investoinut kasvuhankkeisiin lähes viisi miljardia euroa, josta suuri osa ei vielä näy tuloksessa. Uruguayn toinen sellutehdas käynnistyy maaliskuussa, ja yhtiön sellukapasiteetti kasvaa puolella. UPM:n iso investointisykli on päättymässä ja Pesonen on ilmoittanut jäävänsä eläkkeelle ensi vuoden aikana. Seuraavalle investointikierrokselle mennään seuraavan pääjohtajan vetämänä. Ennen sitä on mahdollista tehdä investointeja omaan yhtiöön eli ostaa omia osakkeita, millä on pörssikurssia nostava vaikutus. Kaksi isoa yhtä isoja Tulosnumeroiden valossa Stora Enso on yhtä hyvä kuin UPM, mutta tätä vuotta koskeva tunnelma on vaisumpi, sillä kustannusten kanssa on kipuilua ja taloudessa yleistä epävarmuutta. Stora Ensoakaan ei voi ainakaan moittia yrityksen puutteesta. Yhtiö on sanonut ostajaa vaille jäänyttä Anjalan-tehdasta lukuun ottamatta hyvästit paperille, antanut Oulun miljardisatsauksella vauhtia kartongille ja kehittänyt ennakkoluulottomasti sellunkeiton sivutuotteesta ligniinistä akkumateriaalia. Päätöstä teollisen mitan akkuligniinituotannosta odotetaan. Tuotetta on pidetty esillä niin, että perääntyä tuskin voi. Jos akkumateriaalin valmistus lunastaa odotukset, voi vain ihmetellä, miksi kilpailevia hankkeita ei ole ilmaantunut. Ruotsin-tuonti tuplaantuu Myös Metsä Group saattoi hehkuttaa nykyrakenteisen yhtiön ennätystuloksia, jotka tehtiin erityisesti korkeilla selluhinnoilla. Kustannusinflaatio on nostanut Kemin biotuotetehtaan kustannusarviota 1,6 miljardista hiukan yli kahteen miljardiin euroon. Syyskaudella käynnistyvän tehtaan puunhankinnan valmistelu on aloitettu. Kaikkiaan 7,5 miljoonan kuutiometrin puuntarpeesta miljoona kuutiota pyritään hankkimaan Ruotsista. Toteutuessaan miljoona kuutiota merkitsee Ruotsista Suomeen tuodun puumäärän kaksinkertaistumista. Tuoreimmassa, vuoden 2021 tilastossa kokonaistuonti oli 0,49 miljoonaa kuutiota. Metsä Group latasi tämänvuotisen tuloskimaran ainoan investointiuutisen. Ruotsissa sijaitsevan pehmopaperitehtaan tuotanto kaksinkertaistetaan 370 miljoonan euron satsauksella. Metsäyhtiöiltä ennätystuloksia Odotettavissa on investointeja, investointien puntarointia ja Ruotsin-puun tuonnin merkittävää kasvua. Talviaukko irtosi runkohinnalla JUSSI COLLIN Viime vuonna tehtiin 4 520 pelkästään metsää sisältävää tilakauppaa, Maanmittauslaitoksesta kerrotaan. Määrä väheni edellisvuodesta 13 prosenttia. Eniten kauppoja tehtiin edellisvuosien tapaan Pohjois-Pohjanmaalla, yhteensä 640 kappaletta. Kauppamäärät laskivat sielläkin, peräti 16 prosenttia. Manner-Suomessa vähiten tilakauppoja tehtiin Kanta-Hämeessä, yhteensä 80 kappaletta eli saman verran kuin edellisvuonna. Manner-Suomessa kauppamäärät lisääntyivät vain Keski-Suomessa (kasvua 17 prosenttia) ja Pohjois-Karjalassa (kasvua kaksi prosenttia). Voimakkain lasku nähtiin Keski-Pohjanmaalla, 29 prosenttia. Kauppojen mediaanihinta oli noin 3 600 euroa hehtaarilta. Keskihinta nousi 14 prosenttia edellisvuodesta. ”Osa keskihinnan noususta selittyy Suomen eteläosan korkeammilla hinnoilla, sillä etelän osuus koko maan kauppamäärästä nousi edellisvuoden 35 prosentista 42 prosenttiin. Noin puolet hinnan noususta johtunee kauppojen alueellisen jakauman vaihtelusta”, sanoo johtava asiantuntija Esa Ärölä Maanmittauslaitoksesta tiedotteessa. Metsämaa oli kalleinta Uudellamaalla, jossa mediaanihinta nousi 6 500 euroon hehtaarilta. Hinta kohosi edellisvuodesta kolmanneksella. Edullisinta metsä oli Lapissa, 1 300 euroa hehtaarilta. Metsätilakaupoissa pudotus viime vuonna Hyvän kasvun ja vahvojen tulosten vuosi Metsäyhtiöiden tärkeimmät tunnusluvut Stora Enso UPM Metsä Group Metsä Board 2022 2021 2022 2021 2022 2021 2022 2021 Liikevaihto, milj. € 11680 10164 11720 9814 6980 6017 2480 2084 Liiketulos, milj. € 2009 1568 1974 1562 1302 874 532 376 Tulos, milj. € 1536 1268 1556 1307 999 657 461 314 Tulosprosentti 13,1 12,4 13,2 13,3 14,3 10,9 19 15 Omavaraisuus, % 59,7 56 57,9 62,8 60,6 61,1 66 63 Henkilöstö 21790 23071 17236 16966 9155 9533 2248 2389 TAMMIKUUSSA ilmestyneessä Metsäverokirjassa 2023 on yrittäjävähennystä koskeva virhe. Sivulla 37 kerrotaan, että verottaja tekee automaattisen yrittäjävähennyksen, jonka suuruus on 1,5 prosenttia. Todellisuudessa yrittäjävähennys on 5 prosenttia. Yrittäjävähennystä käsitellään tarkemmin Metsäverokirjan sivulla 67, jossa myös sen suuruus on ilmoitettu oikein. Metsäverokirjassa väärä vähennysprosentti Tule mukaan: www.mmsaatio.fi/lahjoita Nostetaan yhdessä METSÄSSÄ TEHTÄVÄ HYVÄ TYÖ NÄKYVÄKSI 9866_.indd 16 9866_.indd 16 11.2.2023 11.20 11.2.2023 11.20
• Tule mukaan: www.mmsaatio.fi/lahjoita Nostetaan yhdessä METSÄSSÄ TEHTÄVÄ HYVÄ TYÖ NÄKYVÄKSI 9866_.indd 17 9866_.indd 17 11.2.2023 11.20 11.2.2023 11.20
• 17.2.2023 18 Metsälehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. SE PP O SA M U LI YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE ”OVATKO HE MENETTÄNEET järkensä? ” aloitti metsänomistaja puhelun tammikuussa. ”Siis ketkä?” kysyin. ”No kaikki – poliitikot, media, tieteilijät – Rysselissä ja Suomessa”, vastasi metsänomistaja. PUHELUN ALKU KUVAA hyvin metsänomistajien tuntoja tällä hetkellä. Epäusko ilmassa oleviin väitteisiin ja vaatimuksiin on suurta. Metsä herättää tunteita. Jokaisella on metsään oma suhteensa, joka määrittelee myös sen, miltä metsien käyttö tuntuu ja miten siihen reagoi. Näkökulma on usein ymmärrettävästi kapea. Kun mukaan liitetään vielä voimakas, ideologinen asioita avaimenreistä tarkasteleva ympäristövyörytys, lisääntyy hämmennys entisestään. Yhteiskunnan kiire tuntuu olevan niin suuri, ettei asioihin ehditä perehtyä. Tai kenties halu kommentoida asioita nopeasti nostaa esille ”sammakoita”. Monimutkaisiin metsäkysymyksiin tarjotaan liian yksinkertaisia ratkaisuja. KADONNEEN MAALAISJÄRJEN METSÄSTYSTÄ Hiilikauppa voi Marko Mäki-Hakolan mukaan auttaa metsänomistajaa investoimaan lannoitukseen. SA M I KA RP PI N EN Todelliset ilmastoja luontoteot tehdään päivittäin 600 000 suomalaisen metsässä, kirjoittaa MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola . ”Hyvin on säilynyt taukotupa ajan saatossa. Tekijä on jo edesmennyt.” HIIHTONIILO METSÄKESKUS TARKISTI UUDELLEEN kohua herättäneen korjuujälkiselvityksensä, eikä tulos siitä paremmaksi muuttunut. Ensiharvennusten laadussa oli huomautettavaa kaikissa tarkastetuissa kohteissa, kuten vuoden lopulla julkaistu raportti kertoi. Puita hakataan metsistä liikaa. Erityisselvitys on tehty vain Keski-Suomessa ja leimikoita mitattiin vain 86, mutta tulos on linjassa aiempien korjuujälkiselvitysten kanssa. Metsäkeskus tarkastaa vuosittain harvennushakkuiden korjuujälkeä noin 300 kohteella. Jo muutama vuosi sitten tuloksissa näkyi selvä käänne huonompaan suuntaan. ENSIHARVENNUSTEN LAATU on otettu vakavasti. Korjuuyritykset ja puunostajat ovat tarkastelleet omaa toimintaansa, ja maaja metsätalousministeriön johtama puunmarkkinatyöryhmä on vaatinut koko alalle ryhtiliikettä. Liian harvoista metsistä koituu tappioita metsänomistajille, mutta sen lisäksi vajausta koko Suomen hiilinieluun. Metsätalouden arvostelijat ovat saaneet uutta pontta moitteilleen: metsiä hakataan liikaa ja vielä lainvastaisesti liian harvaksi. Metsänomistajat epäröivät päästää koneita metsäänsä. Keskustelu koneiden sopivasta koosta käy kuumana. NYT TARVITAAN LISÄÄ TIETOA siitä, miten laajalle levinneestä ongelmasta harvennusten laadussa on kyse ja mistä ongelma johtuu. Tutkimusten tuloksia odotellessa kaikkien toimijoiden on tarkistettava oma laadunseurantansa kuntoon. Myös metsänomistajille riittää tehtävää taimikoiden ja nuorten metsien hoidossa. Metsäkoneenkuljettajien viesti ensiharvennuksilta on selvä: työ on muuttunut entistä vaikeammaksi. Vaatimukset kasvavat ja edellytykset hyvään työnjälkeen heikkenevät. Harvennuspuun kova kysyntä on purkanut markkinoille myös paljon puhuttuja ensiharvennusrästejä. Yhä useammin harvennettavaksi tulee riukuuntunut tiheikkö, joka olisi pitänyt hoitaa jo vuosia sitten. Moottorin käynnistäessään kuljettaja tietää, että lopputulos on heikko – olipa sitten pienen tai ison koneen puikoissa. ELIISA KALLIONIEMI PÄÄTOIMITTAJA eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PS. Juttu hukassa? Metsälehden digitaalisesta arkistosta löytyvät kaikki numerot vuodesta 2012 lähtien. Sivulla 35 näet ohjeet, joiden avulla pääset kirjautumaan verkkosivuille. RÄSTITAIMIKOT HARVENNUSIÄSSÄ 9867_.indd 18 9867_.indd 18 11.2.2023 11.23 11.2.2023 11.23
• 17.2.2023 Metsälehti.fi 19 TUONTIPUUN virta Suomeen pieneni viime vuonna alle puoleen edellisvuosista. Rahaa kuluu silti miltei entiseen malliin, koska tuontipuun hinta liki tuplaantui. Mieleen muistuvat katkeroituneiden suomalaismetsänomistajien puheet takavuosilta, kuinka tuontipuusta maksetaan jopa yli 40 euroa. Nyt sen verran saa jo kotimaisestakin kuitupuusta tienvarressa. Loppusyksystä Baltiasta tuodun kuitupuun hinta kiipesi sadan euron kieppeille. Ehkäpä Suomi-puun hinnoissakin on vielä nousuvaraa. Vientija tuontihintojen vertailu lupaa houkuttelevia ansaintamahdollisuuksia. Marraskuussa Suomesta viedystä puusta sai reilut 70 euroa kuutiolta ja tuodusta maksettiin 95 euroa, molemmat pääosin kuitupuuta. Luulisi bisnesmiesten nyt kiertävän maakuntaa ostamassa kuitupuuta, joka sitten rahdattaisiin lähimpään satamaan. Sitten ei kun soitto ison firman metsäpäällikölle, että täällä sitä nyt olisi, kaatotuoretta tuontipuuta sellutehtaan tuuttiin – eikä maksa senttiäkään yli 95 euroa motilta. Joka kuutiolta tulisi 25 euroa voittoa. Vieläpä ilmastoviisaasti – ei tarvitsisi puutavaralaivojen seilata edes takaisin Itämerellä ja puskea piipuistaan hiilidioksidin katkua. AJANKOHTAINEN / UUTISET WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP SA M I KA RP PI N EN MIKKO RIIKILÄ Uusi kysymys: Haetko tänä vuonna kemeratukea? Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. i Tuleeko vuodesta 2023 hyvä metsävuosi? Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 kyllä 69% ei 31% Meidän kaikkien on pystyttävä parempaan. Etujärjestöjen tulee nähdä kokonaisuudet, median tulee panostaa taustoitukseen, tutkijoiden on nähtävä laajasti ja päättäjien ymmärrettävä päätöstensä sekä esitystensä vaikutukset. RADIKAALEJA ESITYKSIÄ vaikkapa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ajavat ovat oikealla asialla ja uskovat vahvasti viestiinsä. Kokonaisuuksien ymmärtäminen vaatii kuitenkin laajaa tietoa ja kykyä soveltaa sitä käytäntöön. Hurjia keskusteluita käydään monella rintamalla. Yksi kiivaimmista teemoista käsittelee ilmastonmuutosta, hiilinieluja, hakkuita sekä metsänhoitoa. Tähän teemaan MTK esitteli rautalankamallinsa tammikuussa. Siitä löytyvät niin päättäjille kuin mediallekin ymmärrettävässä muodossa perustiedot. Ilmaston pelastamiseksi fossiilisista raaka-ainesta tulee päästä eroon. Hakkuiden vähentäminen ei ole perusteltua, sekä pääteettä harvennushakkuiden rajoittamisella olisi ilmastolle haittoja. Hiilinieluja voidaan parantaa metsien kasvua kiihdyttämällä, samalla monimuotoisuuden tilaa parantaen. Metsänhoito tarjoaa tähän hyvät menetelmät, kunhan metsänhoidon laatu samalla varmistetaan. Rajoituksilla ei kannusteta metsänomistajaa parantamaan toimintaa. Mahdollisuuksia löytyy esimerkiksi markkinoilta. Hiilikauppa voi auttaa metsänomistajaa investoimaan lannoitukseen tai pidentämään kiertoaikaa, markkinarahoituksen avulla. EDESSÄ OVAT TÄRKEÄT VAALIT huhtikuussa. Metsäasioissa mielipiteet hakkuumäärissä eroavat merkittävästi. Tulevien päättäjien on pystyttävä entistä vahvemmin määrittämään Suomen kanta metsäasioihin: Linjaa on uskallettava sekä haluttava puolustaa. Ehdokkaita kannattaa vaatia vaalikentillä ajattelemaan metsiä laajasti. Tulevan eduskunnan aikana käydään myös EU vaalit. Uuden komission metsälinjan on muututtava, ilmastonmuutoksen vastainen taistelu ei kestä toista vastaavaa kautta. Suomen on uskallettava olla ylpeä tekemästään monimuotoisuustyöstä. Käyttämämme keinot tepsivät ja niitä edelleen kehittämällä luontomme voi entistä paremmin. Metsänomistajien kannattaa seurata tarkasti millaista retoriikkaa luonnontilasta käytetään. Kuka kiittää metsänomistajia tehdystä työstä ja kannustaa jatkamaan. Kuka puolestaan tarjoaa raippaa ja uhkakuvia. PALAAN ALUN METSÄNOMISTAJAN puheluun. Kerroin metsänomistajalle, että kaikki eivät ole menettäneet järkeään. He uskovat asiaansa ja luultavasti toivovat olevansa oikeassa. Maalaisjärki ja käytännön kokemus kuitenkin puuttuu monelta. On houkuttelevaa istua Helsingissä vaatimassa jotain samaan aikaan, kun todelliset ilmastoja luontoteot tehdään päivittäin 600 000 suomalaisen metsässä. Puhelu päättyi sanoihin: ”Kiitos, kyllä järki vielä voittaa.” MARKO MÄKI-HAKOLA KIRJOITTAJA ON MTK:N METSÄJOHTAJA. SE PP O SA M U LI Aavistushakkuu-sana taisi tulla suomenkieleen 80-luvun lopulla, kun valkoselkätikan suojelualuerajauksia alettiin piirtää punaisella tussilla karttoihin. Sittemmin tulivat liito-oravat, rantojensuojeluohjelmat jne. Nyttemmin tapetilla ovat olleet hiilinielut, taksonomiat ja ennallistamiset. Kuinka suurta osaa aavistushakkuut ovat näytelleet palstalaisten metsänhoidossa? Visakallio ”Nämä edellä luetellut asiat ovat vauhdittaneet hakkuupäätösten tekoa, voihan sitä aavistushakkuuksi mieltää. Jäykät puut kapisteltu, joten jatkossa hiilinielujen kasvattamiseen paremmat edellytykset.” Metsäkupsa ”Ainakin rantojensuojeluohjelmaan kaavaillut saaret harvennettiin. Siihen aikaan saarihakkuita tehtiin ehkä yleisemmin kuin nykyään.” A.Jalkanen ”Vajaa kilometri rantaa meni aukoksi viime ek-vaalien aikoihin, kun vihreät nousi hallitukseen. Olisi pitänyt hakata loputkin ennen näitä suojavyöhykemuutoksia.” Nuakka ”Melkein kaikki turvepohjaiset on nyt hakattu aukoksi. Hakkuut tehtiin nykyisen julkisen keskustelun vuoksi. Myös yksi 140v-männikkö vedettiin äkkiä sileäksi.” Nuori isäntä ”Kyllähän tuolla tapaa on toimittu jo kotvan. Turvealat edellä ja uudistus aukon kautta. Mukavasti uudet männyn taimet sieltä nyt ponnistavat. Kesällä vielä yksi vanha kuusikko nurin ja hiukan vähemmän vanhoja ja vanhoja mäntyjä myös. Sitten alkaa huokaista jo aika turvallisella mielellä.” Jees h-valta ”Noin puoli kilometriä kaistalehakkuutta rannan suuntaisesti ja turvemaalla yläharvennusta muutama hehtaari. 30–60 metrin rantavyöhykekaavailut saivat aikaan kaistaleen teon.” Puuki ”Liekö ollut aavistushakkuusta kyse, kun mittasimme tuohon saaristoon 1973 eräälle maakunnan metsäpuolen johtavalle henkilölle 4 500 kuution pystymittaleimikon. Vähän ihmettelin leimikon kokoa, mutta sitten alkoi kuulua pikkuhiljaa tietoja saaristoa koskevasta kansallispuistohankkeesta. Olisiko metsänomistajalla ollut vihiä asiasta meitä tavankansalaisia aiemmin.” Salonpoika ”Itse en ole aavistellut mitään. Ainakin yksi osittain turvemaalla oleva varttunut kuusikko soveltuisi aavistushakkuuseen. Puuta on kuitenkin vasta vähän yli 200m3/ha ja joka vuosi kasvaa lisää, pääasiassa tukkia kovaan tahtiin. Toistaiseksi en ole viitsinyt keskenkasvuisia hakata aavistellen.” Panu Verkkokeskustelu: Aavistushakkuut Bisnesidea puutavarajobbareille 9867_.indd 19 9867_.indd 19 11.2.2023 11.23 11.2.2023 11.23
• METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 17.2.2023 20 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ TOISTAISEKSI on epäselvää, kuinka todellisen kuvan ensiharvennusten laadusta Metsäkeskuksen Keski-Suomessa tekemä erityistarkastus antaa (Metsälehti 1/2023). Näyttää kuitenkin siltä, että harvennuskorjuun laadussa on ongelmia. Tässä jutussa pohditaan, mitä metsänomistaja voisi tehdä varmistaakseen ensiharvennusten onnistumisen. Ensimmäinen huomioon otettava asia on harvennusten suunnittelussa käytettävien tietolähteiden tarkkuus. Suomen metsäkeskuksen laserkeilaustiedon perusteella muodostettu metsävaratieto (Metsään.fi) automaattisesti luotuine toimenpide-ehdotuksineen saattaa ohjata ensiharvennuksia liian nuoriin metsiin. Silloin harvennus johtaa herkästi vajaapuustoisuuteen. Kiistatonta näyttöä tästä ei ole, mutta harvennusten tarve on aina syytä todeta maastossa. Sama koskee myös päätehakkuita. Metsäkeskuksen johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes neuvoo metsänomistajia kiinnittämään huomiota myös harvennettavien kuvioiden rajaukseen. Kannattaa pyrkiä selkeärajaisiin harvennuspalstoihin. PELISÄÄNNÖT ETUKÄTEEN SELVIKSI Harvennuksen periaatteet ja laadunvalvonnan raportointi on syytä sopia jo puukauppaa tehtäessä. Ensiharvennusten korjuujälki on noussut keskustelunaiheeksi. Paljon auttaa jo se, että harvennuksen yksityiskohdat, kuten jätettävien puiden määrä, sovitaan ajoissa. SA M I KA RP PI N EN ”Jos harvennettava ala on rajoiltaan kovin syheröinen, ajouria joudutaan usein tekemään runsaasti, ja silloin kasvatettavan puuston määrä alenee helposti liikaa.” Seuraa suosituksia Hyvän metsänhoidon suositusten ohjeet ensiharvennusten ajoittamisesta takaavat hyvän lähtökohdan ensiharvennusten onnistumiselle. Tarkinta ajoitus on nopeakasvuisissa rauduskoivikoissa. Jo muutaman vuoden viivästys johtaa latvusten supistumiseen ja tukkipuun tuotoksen viivästymiseen. Huonolaatuisissa, siis Kevyille harvennuskoneille riittää reilu kolmen metrin ajoura. Lisäksi ne voivat liikkua varsinaisten ajourien välillä niin sanotuilla haamu-urilla. M IK KO RI IK IL Ä 9868_.indd 20 9868_.indd 20 11.2.2023 11.24 11.2.2023 11.24
• METSÄSTÄ 17.2.2023 Metsälehti.fi 21 vahvaoksaisissa männiköissä harvennukset kannattaa tehdä jo 10– 12 metrin valtapituudessa, jotta oksikkaat susipuut eivät ehdi liiaksi varjostaa hento-oksaisempia puita. Tällöin puhutaan laatuharvennuksesta. Niiden tarve tosin saattaa olla vähenemään päin. ”Laatuharvennusten tarve on vähentynyt, kun harvennettavaksi on tullut pottitaimin istutettuja männiköitä. Niistä kehittyy parempilaatuisia metsiä kuin aikanaan paljasjuuritaimilla istutetuista”, kertoo metsäasiantuntija Kari Laiho Metsänhoitoyhdistys Lounametsästä. Hoidettu nuori metsä helpompi harventaa Parhaat edellytykset ensiharvennuksille on, kun nuori metsä on hoidettu taimikkona, neuvoo Metsäkeskuksen johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes. ”Silloin ensiharvennukselle ei jouduta lähtemään turhan varhaisessa vaiheessa.” Varhaisperkauksen ja myöhemmin tehtävän, riittävän voimakkaan taimikon harvennuksen yhdistelmä varmistaa puiden järeytymisen, siis kasvamisen riittävän isoiksi. Tällöin ensiharvennus voidaan tehdä kannattavasti ja riski metsän harventamisesta vajaapuustoiseksi vähenee. Myöskään ennakkoraivauksesta ei pidä tinkiä. Jos alikasvospusikko haittaa näkyvyyttä, hakkuu käy hankalaksi ja kuljettajan työmotivaatiokin voi horjahdella. Ylitiheänä kasvaneet harvennettava varoen Hoitamattomuutensa vuoksi ylitiheinä kasvaneet nuoret metsät ovat hankalimpia harventaa. Pieniä, kalliisti korjattavia puita on paljon, mutta kasvuvoimaisia valtapuita vähän. Harvennettaessa puita pitää jättää noin 20 prosenttia enemmän kuin taimikkona hoidetuissa. Näin puiden kasvuolosuhteet eivät muutu liiaksi, raju harvennus voisi heikentää puiden kuntoa. Myös lumituhojen vaara on pienempi kuin voimakkaan harvennuksen jälkeen Tiheikkökohteet kannattaa ennakkoraivata puolenkymmentä vuotta ennen aiottua ensiharvennusta ja kaataa kuitupuun mittoja täyttämättömät puut nurin. Täl”Kyllä ohjeet ja omat toiveet pitää esittää puukauppaa tehtäessä.” HOIDA nuori metsä taimikkovaiheessa. JOS nuori metsä kasvaa tiheikkönä, harvenna ja ennakkoraivaa se noin viisi vuotta ennen ensiharvennusta. VARMISTU ensiharvennuksen tarpeellisuudesta maastossa – älä luota pelkästään verkon metsävaratietoon. ENSIHARVENNA metsä, kun puusto 10–15 metriä pitkää. SUOSITUSTEN tavoiterunkoluvuissa otettu huomioon ajourien vaikutus. AJOURIEN välille on jätettävä 100–300 puuta/hehtaari tavoitetta enemmän. Metsäyhtiöt ja koneyrittäjät vakuuttavat, että myös isoilla koneilla saadaan aikaiseksi laadukasta jälkeä ensiharvennuksilla. SA M I KA RP PI N EN löin puusto ehtii järeytyä ja tottua väljenevään kasvutilaan ja myöhemmin tehtävän ensiharvennuksen edellytykset paranevat. Sovi harvennustapa puukaupan yhteydessä Puukaupan ehdoissa on määriteltävä harvennustapa, yleensä riittää maininta, että harvennus tehdään Tapion metsänhoidon suositusten mukaisesti. ”Lisäksi kannattaa selvittää kauppaa tehtäessä, miten ostaja valvoo korjuun laatua ja mitä tietoja puun myyjä saa korjuun laadusta”, kehitysjohtaja Juho Rantala Metsä Groupista neuvoo. Hän ei varauksetta suosittele, että metsänomistajat lähtevät omatoimisesti valvomaan ja neuvomaan hakkuukoneen kuljettajaa metsään. ”Kyllä ohjeet ja omat toiveet pitää esittää puukauppaa tehtäessä, ei vasta metsässä. Jos metMetsänomistajat toivovat ensiharvennuksille nykyistä pienempiä koneita. Kuvan Rottne-hakkuukone on 2,2 metriä leveä ja painaa noin kymmenen tonnia. M IK KO RI IK IL Ä VALTAOSA ensiharvennuksista tehdään jatkossakin nykyisillä koneilla, koska pieniä koneita on harvassa. Silti kannattaa kysyä ja vaatiakin, jos haluaa pienen koneen metsäänsä. Kuitupuun vahva kysyntä vahvistaa puun myyjien neuvotteluasemia. Hankintahakkuilla kannattaa suosia pienillä koneilla toimivia yrittäjiä. Arvattavasti moni on valmis maksamaan noin viisi euroa ekstraa korjuusta, jos nuori metsä jää hyvään kasvukuntoon. Pienillä koneilla tarkoitetaan tässä yhteydessä 5–10 tonnin koneita – siis Sampoja, Malwoja, Vimekkejä ja Terrejä, joille riittää noin kolmen metrin ajoura ja jotka tuovat viidestä kymmenen kuution puukuormia metsästä. Nyt ei siis puhuta mistään mönkijöistä. MIKKO RIIKILÄ VAATIKAA PIENIÄ KONEITA, JOS SELLAISIA HALUATTE sään mielii mennä, kannattaa kuljettajalle soittaa etukäteen ja pukeutua huomiovaatetukseen.” Pieni vai iso kone ensiharvennukselle? Maaseudun Tulevaisuuden parin viikon takainen kysely osoitti, että useimmat metsänomistajat eivät ole tyytyväisiä nykyiseen korjuukalustoon, vaan 76 prosenttia haluaisi nykyistä pienempiä metsäkoneita. Metsäyhtiöt ja koneyrittäjät eivät tästä innostu, vaan ne vakuuttavat, että ensiharvennukset voidaan korjata nykyisillä metsäkoneilla laadukkaasti. ”Ensiharvennuksen ajourat on järkevä suunnitella niin, että ne palvelevat myös myöhempiä harvennuksia. Tavoite tulisi olla runsaan 20 metrin uraväli, jolloin koneen on oltava vakaa, puomin pitkälle ulottuva ja kuljettajan taitava”, kiteyttää Rantala. VINKIT ENSIHARVENNUKSEEN KOMMENTTI 9868_.indd 21 9868_.indd 21 11.2.2023 11.24 11.2.2023 11.24
• METSÄSTÄ 17.2.2023 22 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA, TEKSTI MARJAANA MALKAMÄKI, KUVAT PANNUKAHVI on tulilla ja retkituoli taiteltu auki tulisijan viereen. Tomi Karjaluoto kohentaa välillä tulta. Liekit humisevat. 50-vuotias Karjaluoto elää unelmaansa. Hän irtisanoutui leipätyöstään reilu vuosi sitten ja tietojärjestelmät ja liikkeenjohdon konsultointi vaihtuivat metsätöihin. ”Olen pitänyt sapattivuotta ja tehnyt oikeastaan pelkästään metsähommia, ensiharvennuksia, taimikonhoitoa ja istutuksia. Melkein päivittäin olen saanut selän märäksi”, Karjaluoto kertoo. Karjaluoto osti ensimmäiset metsätilansa Hämeenkyröstä läheltä kotiaan kaksi vuotta sitten. Näiden metsien hoito on nyt täyttänyt tuoreen metsänomistajan päivät ja haaveet. Hän halusi konsultoinnin vastapainoksi työn, jossa saa työskennellä omassa rauhassa ulkoilmassa, oppii uutta ja tulee hiki. Euroja ja henkistä hyvinvointia Karjaluodon isällä on metsää Pyhäjoella Pohjois-Pohjamaalla. Raivausja moottorisahan huudattaminen ovat siten jo entuudestaan tuttua puuhaa. Mies halusi kuitenkin oppia pois itse opituista huonoista tavoista ja aloitti metsätalouden perusteiden opinnot Kurun metsäoppilaitoksessa. Haaveena on perustaa yritys, joka tekee paitsi konsultointia myös metsätöitä. ”Olen ajatellut, että yrityksellä on kaksi tasetiliä: toisessa on eurot ja toisessa hyvinvointi ja päänupin vointi”, Karjaluoto summaa. Tällä hetkellä häntä kiinnostavat erityisesti maisematyökohteet sekä pienet tilat ja kuviot, joiden korjuu metsäkoneella ei kannata. Moottorisahatyönä ja pienkoneella ajettuna tällaisenkin metsän saa siistittyä ja jälkeen jää pienemmät korjuujäljet. Esimerkiksi Ylöjärvellä kodin nurkilla olisi umpeen kasvanut puolen hehtaarin metsä aivan asutukHIKEÄ, VAPAUTTA JA ULKOILMAA Sapattivuotta viettävä Tomi Karjaluoto hakee metsätöistä vastapainoa leipätyölleen. sen liepeillä. Siitä saisi virkistysja puuhametsän siistittyä. Juuri tällaisia kohteita Karjaluoto haluaisi urakoida. Vain parhaita kasvupohjia Metsänomistaja kertoo seuraavansa jatkuvasti metsätilamarkkinoita ja toivoo korkojen nousun hillitsevän rahastojen metsien ostohalukkuutta. Metsätilojen hinnat ovat pitkään olleet lähellä kipurajaa. Karjaluoto etsii uusia metsäpalstoja pääasiassa läheltä kotiaan. Alle puolen tunnin ajomatka Tampereen keskustasta näkyy metsätilojen pyyntihinnoissa. Lisäksi haussa ovat tuoreiden ja lehtomaisten kankaiden HÄMEENKYRÖ Tomi Karjaluoto harrastaa metsästystä ja vie mönkijällä ruokaa maillaan sijaitsevalle ruokintapaikalle. 9870_.indd 22 9870_.indd 22 11.2.2023 11.26 11.2.2023 11.26
• METSÄSTÄ 17.2.2023 Metsälehti.fi 23 ”Yrityksellä on kaksi tasetiliä: toisessa eurot ja toisessa päänupin vointi.” PALSTALLA Matti Kärkkäinen KIRJOITTAJA ON PROFESSORI JA PUUNTUOTTAJA. kasvuisat metsät. Karjaluodosta on tullut metsänomistaja poikkeuksellisena aikana. Metsien käyttö, luontokato ja hiilensidonta ylittävät uutiskynnyksen liki päivittäin. On pakko kysyä, mikä sai sijoittamaan metsään juuri nyt. ”Uskon, että metsät eivät kannattavana omaisuuseränä tule häviämään”, Karjaluoto pohtii. Kiihkotonta faktoihin perustuvaa keskustelua eri osapuolten välille mies sen sijaan kaipaisi. Myös metsänomistajat saisi ottaa neuvottelupöytiin aktiivisemmin osallisiksi. ”Minut saa pyytää mukaan ja tuon mukana itseäni viisaampia ihmisiä”, Karjaluoto toteaa. Sata säkkiä klapeja Kahvi alkaa olla valmista. Höyryävän kupin äärellä on hyvä luoda tarkempi silmäys Karjaluodon pari vuotta sitten hankkimaan tilaan. Ensimmäinen hehtaari tilasta pihapiireineen on peltoa ja sen takana aukeavat metsät. Niiden halki kotiin on matkaa vaivaiset kymmenen kilometriä. Karjaluoto on perustanut tilan pihamaalle tukikohdan, josta on hyvä lähteä niin metsätöihin kuin metsälle. Tarvittaessa yöpyminenkin onnistuu, sillä metsänomistaja on remontoinut tilan purkukuntoisina myydyt rakennukset. Pihamaalla on myös sopivasti tilaa klapin tekoon ja kuivatukseen. Karjaluoto osti runsas vuosi sitten klapikoneen ja urakoi viime vuonna sata kuutiota rankaa koivuklapeiksi. Metsänomistaja korjasi tilan takametsästä talteen koivukuidut ennen päätehakkuuta sekä osti lisäksi nupillisen koivurankaa. Niistä pilkotut klapit vietiin käsistä. ”Kun ajoin kotitaloon puita perässä, ihmiset pysäyttivät ja kysyivät, onko minulla polttopuita myydä. Sillä tavalla ne menevät.” Parantumaton halkoholisti Rankojen ajoa omasta metsästä helpottaa pihassa seisova maastoliikennemönkijä sekä tukkikärry. Kärryyn mahtuu kerralla puolitoista kuutiota rankaa. Klapisäkkien nostamiseen Karjaluoto on hitsannut säkinkuljetuskärryn. Tänä vuonna sata säkkiä klapia saattavat jäädä haaveeksi, sillä metsänhoitoyhdistyksiltä ei tällä hetkellä saa ostettua polttorankaa. Myös puunhinta ja polttoainekustannukset ovat nousseet. Omista metsistä polttorankaa vielä löytyy. Niistä syntyy klapeja viime vuoden asiakkaille sekä oman tuvan tarpeisiin. Karjaluoto laskeskelee, että koivukuidusta saa tällä hetkellä tienvarressa noin 40–45 euroa kuutiolta. Samasta määrästä syntyy klapeja 120 euron edestä, mutta työtunteja palaa ja rukkasenjälkiä tulee. Niitä halkoholistiksi itseään tituleeraava Karjaluoto ei kuitenkaan yksin tuijota. ”Ei tällainen pikku-urakointi ole tuottoisaa. Teen, jotta pääsee touhuamaan. Se on todella mukavaa hommaa ja kivaa tehdä.” Karjaluoto keittää monesti metsätöiden lomassa pannukahvit. Metsänomistaja hitsasi klapisäkkien nostamiseen nosturin, joka helpottaa säkkien siirtelyä. JOS ILMAVIRRAN NOPEUS on suuri, mikään tukkipuukokoinen puu ei kestä pystyssä tai ehyenä puulajista riippumatta. Tämän ovat osoittaneet suurmyrskyt Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Kiusallisimpia tuulenkaatoja syntyy satunnaisesti sinne ja tänne. Tämän vuoksi puuntuottajia kiinnostaa, voisiko sekapuustoisuudella vähentää tuulituhoja. Moni uskoo, että huomattava koivusekoitus kuusikossa vähentää tuulituhoja. Ensimmäiseksi on kysyttävä, milloin tukkipuukokoinen koivu kaatuu tuulen vuoksi. Pohjoismaissa on tehty vino pino tuulenkaatotutkimuksia, mutta ei taida olla yhtään, josta selviäisi edes vuodenajan tarkkuudella, milloin koivu on tuulessa kaatunut. On siis tyydyttävä vajavaiseen pohjoissavolaiseen aineistoon. Sen mukaan kaatuneissa tukkipuukokoisissa koivuissa on yleensä täysikokoiset lehdet. Koivut eivät ole siis kaatuneet talvella tai varhain keväällä, jolloin kaatuneisiin puihin syntyy juuriyhteyden ansiosta pienet lehdet. Talvella tuulen vuoksi kaatuneet puut ovat todella harvinaisia. Syy on selvä. Lehtien puuttumisen vuoksi latvuksen purjepinta-ala on pieni. Koivu kaatuu siis lehdellisenä puuna. Luultavasti kriittisin vuodenaika on alkusyksy, jolloin koivussa on vielä kellastuneet tiukasti kiinni olevat lehdet, mutta silloin tällöin esiintyy voimakasta tuulta ja räntäsadetta, joka tarttuu koivun latvukseen. KUUSI ON TOISTA MAATA. Suurin osa pohjoissavolaisen aineiston tuulikaadoista on syntynyt talvella. Vuodenajan voi päätellä kaatuneista puista oksien pituuskasvun ja neulasten perusteella. Aniharvoin löytää tuulenkaadon, jossa olisi keskenkasvuisia oksia tai keskenkasvuinen latvakasvain. Syy on selvä. Tuulen vaikutusta tehostaa lumikuorma, ja sellainen syntyy vain talvella. Koivu siis kaatuu kasvukauden aikana ja kuusi talvella. Mitä tapahtuu, jos tukkipuukokoisessa puustossa on puolet koivua ja puolet kuusta? Yllättävä vastaus on, että näin mittava koivusekoitus lisää kuusen todennäköisyyttä kaatua tuulessa. Lehdettömät koivut hidastavat kuuseen verrattuna tuulen nopeutta vain vähän. Puhdas kuusikko ehkä selviäisi tuulesta paremmin kuin koivu-kuusi-sekapuusto. Lehdettömät koivut kyllä selviävät talvituulissa, mutta normaalitiheyteen verrattuna harvassa olevat kuuset eivät. Tutkijoilla on vielä paljon selvitettävää ennen varmoja päätelmiä. VÄHENTÄÄKÖ KOIVUSEKOITUS TUULITUHOJA? 9870_.indd 23 9870_.indd 23 11.2.2023 11.26 11.2.2023 11.26
• 17.2.2023 24 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI SAMI KARPPINEN, KUVAT METSÄNOMISTAJA Matti Laamanen opastaa meidät kuusikkoonsa Savonrannalla. Näky on vaikuttava. Reilusti yli 30-metrisiä puita on yhtä taajassa kuin tavallisesti ensiharvennuksen jälkeen. Puurivit ovat yhä näkyvissä, vaikka istutuksesta on jo yli 90 vuotta. Kivirauniot kertovat, että kasvualusta on vanhaa peltomaata. Puuston mittaajiksi olemme kutsuneet Etelä-Savon Metsäurheilijoiden aktiivit: Suomen metsäkeskuksessa projektipäällikkönä työskentelevän Henna Höglundin sekä eläkkeelle siirtyneet metsäammattilaiset RisOnko tämä Suomen puustoisin metsä? Tätä metsää on vaikea nähdä puilta, koska niitä on niin paljon. Mutta kuinka paljon, siitä otimme selvää savonlinnalaisten metsätaitokisailijoiden avustuksella. SAVONRANNAN KUUSIKKO Pinta-ala 0,4 hehtaaria Runkoluku 800 runkoa/ha Puuvaranto 1 181 m3 / ha Runkojen keskiläpimitta rinnan tasalta 37 cm Puuston keskipituus 33 metriä Puuston pohjapinta-ala 78 m2 / ha Metsänomistaja Matti Laamanen (vas.) esitteli mahtikuusikkoaan Risto Höglundille, Henna Höglundille ja Kauko Piiroselle. Katso video osoitteessa metsalehti.fi Metsäkeskuksessa työskentelevällä Henna Höglundilla on tarkka silmä puumäärän arviointiin. SAVONRANTA METSÄSTÄ 9869_.indd 24 9869_.indd 24 11.2.2023 11.28 11.2.2023 11.28
• 17.2.2023 Metsälehti.fi 25 METSÄSTÄ ”En ole pitkän metsämiesurani aikana nähnyt tällaista kuusikkoa.” to Höglundin ja Kauko Piirosen. He mittasivat puuston samalla tavalla kuin metsätaitokilpailuiden tehtäviä laadittaessa. Kymmenen aarin koealaruutu rajattiin niin, etteivät metsikkökuvion tavallista isommiksi kasvaneet reunapuut vääristäneet tulosta. Ruudulta mitattiin runkojen rinnankorkeusläpimitat. Puiden pituus todettiin pienoislennokin korkeusmittarilla – pisimpien kuusten latvat ulottuivat 38 metriin. Tulokset laskettiin Suomen Metsäurheiluliiton ohjelmistolla, mutta ennen sitä mittaajat saivat esittää omat arvionsa puumäärästä. Ja niin kävi, että nuoruus voitti kokemuksen. Henna Höglundin arvio, 1 100 kuutiometriä hehtaarilla, jäi 81 vain kuutiota vajaaksi mitatusta puumäärästä. ”En ole pitkän metsämiesurani aikana nähnyt tällaista kuusikkoa”, ihasteli Piironen. Mutta onko Savonrannan kuusikko Suomen runsaspuustoisin? Voi hyvinkin olla, tosin virallista tilastoa ei ole. Luonnonvarakeskuksen (Luke) suurten puiden erikoisasiantuntijan, metsätalous insinööri Esko Oksan mukaan Punkaharjulla kasvavissa lehtikuusikoissa on parhailla paikoilla noin 1 100 kuutiometriä puuta hehtaarilla. Sitä runsaampia puustoja ei tunneta. Itse kasvatetuilla taimilla istutettu Kauko Piironen kertoo, että 1930-luvulla metsänomistajat kasvattivat puuntaimet itse. Kuuset istuttaneella innokkaalla metsien kasvattajalla Janne Luostarisellakin on varmasti ollut oma taimitarha. Ennen vanhaan kuuset istutettiin riveihin 1,8 metrin välein, joten hehtaarille tuli kolmetuhatta puuta. Piironen veikkaa, että peltomaalla on istutuksen jälkeen laidunnettu karjaa, joka on pitänyt heinikon kurissa. Tietoa kuusikon hoidosta ei ole, mutta puusto on varmastikin harvennettu pariinkin kertaan. Kuusilla on ollut otolliset kasvuedellytykset. Peltomaa on ravinteikasta, ja maasto on loivasti viettävää. Lisäksi alue on suurten järvialtaiden keskellä, joten ilmastokin on suotuisa. Laamanen on lannoittanut metsikön kahdesti, mutta sillä ei liene ollut merkittävää vaikutusta puuston kasvuun, koska kertalannoitus tuottaa lisäpuuta 15–20 kuutiometriä hehtaarille. Tämä kuusikko on vuosikymmenet kasvanut vähintään saman verran joka vuosi. Kuusten korkealle karsiutuneet suorat rungot muodostavat vaikuttavan pylväikön. AINO ÄSSÄMÄKI ILMASTONMUUTOKSEN myötä lisääntyvät äärevät säät näkyvät pienissä taimikoissa. Kuivuus kesällä sekä ahava lumettomina talvina voivat aiheuttaa vakavia tuhoja. Taimien käsittelyllä ennen istutusta on yllättävän suuri merkitys molempien tuhojen todennäköisyyteen. ”Kesällä ja syksyllä istutettaville taimille sopiva välivarastointiaika on vain pari päivää” painotti erikoistutkija Jaana Luoranen Metsänhoitoklubin Kuusen kasvu -seminaarissa Suonenjoella. Seminaarin osallistujista moni arvioi, että käytännön metsätaloudessa pakkasvarastosta otettuja taimia pidetään suositusten vastaisesti suljetuissa pahvilaatikoissa ”aivan järkyttäviä aikoja”. Tuhoriskit ja taimien käsittelyn merkitys ovat sitä suuremmat, mitä pidemmälle syksyyn istutus lykkääntyy. Kesäkuussa istutetuissa taimissa esimerkiksi ahavatuhojen lisääntyminen havaittiin tutkimuksissa vasta, kun välivarastointi oli kestänyt yli kaksi viikkoa. Ahava vaivaa lumettomana talvena Myös taimien pakkaustavalla on merkitystä. Ahavatuhoja esiintyy enemmän taimilla, jotka on pakattu laatikoihin tai pusseihin kuin avoalustoille pakatuilla taimilla. Ahavaja kuivuustuhojen erottaminen jälkikäteen voi olla vaikeaa. Ahavatuhot syntyvät talvella, kun aurinko pääsee lämmittämään taimia ja ne pyrkivät haihduttamaan vettä saamatta sitä lisää jäisestä maasta. Taimien selviytymiseen vaikuttavat myös maanmuokkauksen onnistuminen ja istutussyvyys. Ylipäätään metsätalouden toimien huolellinen toteutus korostuu tulevina vuosina. ”Kaikki toimenpiteet vaikuttavat seuraaviin. Jokainen toimenpide vaikuttaa vuosikymmeniä eteenpäin” totesi erikoistutkija Saija Huuskonen. Kuusi saavuttaa koivun kasvunopeuden 20 vuodessa Moniin näköpiirissa oleviin ongelmiin tarjotaan ratkaisuksi sekametsää. Syy siihen on melko yksinkertainen: eri puulajit ovat eri tavalla alttiita tuhoille eikä sekametsässä hävitys ole täydellinen, vaikka esimerkiksi kirjanpainaja napsisi metsiköstä kaikki kuuset. Sekametsän perustaminen ei kuitenkaan nykymenetelmin ole aivan yksinkertaista. Kuusivaltaisessa taimikossa lehtipuusto neuvotaan usein poistamaan varhaisperkauksessa, kun kuuset ovat noin metrin mittaisia. Perusteena tälle on koivujen nopeampi pituuskasvu, jonka arvioidaan haittaavan istutettuja kuusia. Puulajivalikoimaa pyritään monipuolistamaan vasta varsinaisen taimikonhoidon vaiheessa jättämällä korkeintaan kuusien kanssa samanpituisia koivuja. Uusimman tutkimuksen mukaan kannattaisi kuitenkin toimia toisin. ”Peli voi olla menetetty, jos kaikki koivut poistetaan varhaisperkauksessa”, sanoo Huuskonen. Kuusi-koivusekametsän kehittymistä tutkittaessa on havaittu, että ensiharvennusikäisessä sekametsässä istutuskuuset ja luontaiset koivut ovat suunnilleen samanikäisiä. Vaikka kuusi kasvaa koivua hitaammin taimikkovaiheessa, se saavuttaa koivun pituuskasvunopeuden suunnilleen kahdenkymmenen vuoden iässä. Moni taimi menetetään jo ennen istutusta Metsän uudistamisessa välivarastointi on ratkaiseva vaihe, joka usein mokataan. Taimet eivät kestä laatikossa ikuisuuksia. SA M I KA RP PI N EN 9869_.indd 25 9869_.indd 25 11.2.2023 11.28 11.2.2023 11.28
• METSÄSTÄ 17.2.2023 VIHREÄN SAAREN METSÄT Metsälehden juhlavuoden lukijamatka tehdään kesäkuussa Irlantiin. SUNNUNTAI 4.6. Lento Helsingistä Dubliniin lähtee kello 8.15. Matka jatkuu pääkaupungista kohti etelää Wicklow’n vuoristoalueelle. Iltapäivän kohokohta on metsäkierros, josta osa kävellään puunlatvojen tasolla Beyond the Trees -puistossa. Illaksi saavumme pieneen Tipperaryn kaupunkiin, joka on tullut tutuksi sadan vuoden takaisesta laulusta ”It´s a long way to Tipperary”. MAANANTAI 5.6. Vierailu Coollattin Estaten metsäalueella, jossa perehdymme paitsi metsien hoitoon ja metsästykseen myös metsätuhoihin. Iltapäivällä ohjelmassa on tutustuminen John F. Kennedyn muistolle perustettuun puistoon ja arboretumiin, jossa kasvaa 4 500 puuta ja pensasta kaikkialta maailmasta. TIISTAI 6.6. Perinteikkäällä Glennon Brothers -sahalla näemme paikallista puunjalostusta. Iltapäivällä käymme elokuvista tutussa Cahirin linnassa ja Sap Nurseries -taimitarhalla, joka on yksi Euroopan suurimmista. KESKIVIIKKO 7.6. Paluumatkalla Dubliniin poikkeamme hedelmätarhalla ja maistelemme tilan tuotteita kuten omenamehua ja siideriä. Tutustuminen yli tuhat vuotta vanhaan Dubliniin alkaa kaupunkikierroksella. Päivän huipentaa yhteinen irlantilainen ilta hyvän ruuan ja musiikin parissa. TORSTAI 8.6. Ennen kotimatkaa ohjelmassa on vierailu viskitislaamolla sekä lounas Howthin kalastajakylässä. Lento Helsinkiin lähtee kello 18. HINTA JA ILMOITTAUTUMISET Matka maksaa 1 795 euroa kahden hengen huoneessa. Yhden hengen huoneen lisämaksu on 410 euroa. Hinta sisältää suomalaisen oppaan palvelut, lennot, kuljetukset, vierailut, hotellit sekä 3 lounasta ja 2 illallista ruokajuomineen. Vastuullinen matkanjärjestäjä on Oy Kon-Tiki Tours Ltd. Ilmoittautumiset: 31.3. mennessä www.kontiki.fi, ilmoittautumiset@kontiki.fi tai puhelimitse 09 466 300. Lisätietoa: www.kontiki. fi tai www.metsalehti.fi/ lukijamatka. Matka edellyttää normaalia kuntoa, sillä vierailukohteisiin tutustutaan jalkaisin. Reiteillä voi olla portaita ja korkeuseroja. MATKAOHJELMA Dublin Cork Galway Limerick Tipperary IRLANTI MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVAT METSÄLEHDEN kokeilema Husqvarna 562 XP on suositun Husqvarna 560 XP:n rinnakkaismalli, mutta siinä käytetään leveämpiä terälaippoja. Tämä mahdollistaa tavallista pidempien terälaippojen käytön. Pitkiä laippoja käytettäessä teräketju pysyy paremmin ketju-urassa leveällä terälaipalla. Leveiden terälaippojen kärkipyörän hammastus on 3/8-jaollisille ketjuille sopiva. Niiden terähampaat ovat karkeammat ja purevat rouheammin puuta kuin meillä tavalliset 325-jaolliset teräketjut. 3/8-jaollisia teräketjuja viilataan 5,2 millin pyöröviiloilla, 0,325-jaollisia 4,8 millin viiloilla. Viilojen ero kuvaa terähampaiden kokoeroa. Varsinaisiin metsätöihin järeäketjuisia sahoja tuskin kukaan meillä hankkisi, mutta pihaja puistopuita ammatikseen kaatavilla yrittäjillä on tarvetta pitkälaippaisille sahoille. Kaatosaha Ameriikan malliin Järeällä terälaitteella varustettu Husqvarna 562 lupaa pihapuun kaatajille tuulahduksen Atlantin takaista meininkiä. Husqvarna 562 XP on tekniikaltaan samanlainen kuin Suomessa suosittu Husqvarna 560 XP. KOKEILTUA 9953_.indd 26 9953_.indd 26 11.2.2023 11.30 11.2.2023 11.30
• METSÄSTÄ 17.2.2023 HUSQVARNA 562 XPG Sylinteritilavuus 59,8 cm 3 Teho 3,5 kW Paino ilman terävarustusta 6,3 kg Ketjujako 3/8 Terävarustus 15-28 tuumaa (38-70 cm) Suositushinta ilman terävarustusta 1249 euroa (sis. alv) Plussat ja miinukset + moottorin hyvä kiihtyvyys + hyvä käsiteltävyys – tehon puute pisimmillä terälaipoilla Voima koetuksella ylipitkillä laipoilla Kannattaisiko siis hankkia mieluummin leveällä ”ameriikan laipalla” varustettu 562 kuin meillä suosittu 560-malli. Käytännössä niitä ei juuri ole meillä myyty. Kokeilumme perusteella markkinavoimat ovat tässäkin kohtaa osuneet oikeaan. Valtaosan suomalaisista pihapuista kaatuu 18 tuumaa (45 cm) pitkällä terälaipalla, ja sellainen toimii ongelmitta 325-jaollisella ketjulla ja laipalla, jota siis käytetään 560-mallissa. Vaikka saha on moottoriteholtaan räyhäkkä, alkaa suorituskyvyn yläraja häämöttää pitkää, 28 tuuman terälaippaa ja 3/8 -teräketjua käytettäessä. Jos tavallista pidempiä laippoja tarvitsee vähääkään useammin, kannattanee hankkia pykälää puhdikkaampi saha, Husqvarnan mallistossa Husqvarna 572 XP tai 592 XP. Terälaipoilla on eroja Sahan ohella vertailimme Husqvarnan kevyttä X-though Lightja kärkipyörätöntä X-Tough-laippaa, joka oli meille tyystin ennen kokeilematon. Valmistusmateriaalien ero käy selväksi, kun kilauttaa laippoja vaikka tulpanavaimella. Light-laipasta lähtee vaimean pehmeäkö ääni, joka kertoo lamellirakenteesta. X-Tough-laippa kilahtaa kuin lattarauta. Myös painossa on eroa. 20 tuuHusqvarna 562 XP:ssä voidaan käyttää pisimmillään 70 sentin mittaisia terälaippoja. mainen Light-laippa painaa kilon ja saman mittainen X-Tough 1 400 grammaa. Laipalle sopivan ketjun paino on 350 grammaa. Kärkipyörättömällä laipalla sahattaessa teräketjuöljyn syöttö on syytä säätää mahdollisimman runsaaksi, muuten ketjun kitka kuumentaa laippaa liiaksi. Normaalikäyttöä varten kärkipyörätöntä laippaa ei ole järkeä hankkia, mutta esimerkiksi jään sahaamisessa sellainen puoltaa paikkaansa. MIKKO RIIKILÄ STIHL laajentaa mallistoaan kolmella uudistetulla akkusahamallilla. Maahantuojan mukaan uutuusmallit leikkaavat tehokkaammin ja ovat edeltäjiään helpompia käsitellä. Tarjolle tulevat uudet versiot Stihlin malleista MSA 160 C-B, MSA 200 C-B sekä MSA 220 C-B. Uutta on kaikissa kolmessa mallissa oleva uusi, ”moottorisahamainen” turvaliipaisin takakahvan yläpinnassa. Se helpottaa sahan käsittelyä erityisesti oksien karsinnassa. Rankametsään ja pienille hankintasavotoille kiinnostavin uutuuksista on isoin MSA 220 C-B -malli. Saha on varustettu akkusahoissa yleisesti käytettävällä 1,1 millin ketju-uraan sopivalla, PS3 PRO -ketjulla, joka on 3/8-jaollinen, neljän millimetrin viilalla teroitettava matalaprofiiliketju. Sahassa on uusi L04-terälaippa. Mallin ketjunopeus on 24 metriä sekunnissa. Stihl uudistaa akkusahamallistoaan METSÄNOMISTAJA MYY METSÄSI SUOMALAISELLE METSÄOSAAJALLE TAI VUOKRAA METSÄSI JA SAAT KUUKAUSITTAISTA VUOKRATUOTTOA OTA YHTEYTTÄ OMAN ALUEESI ASIANTUNTIJAAN KAJAANI KUOPIO JYVÄSKYLÄ JOENSUU LAPPEENRANTA MIKKELI OULU HEIKKI LEPPÄNEN, 050 406 9352 heikki.leppanen@tornator.? KARI PULLIAINEN, 040 727 1500 kari.pulliainen@tornator.? PASI KIISKINEN, 050 428 0799 pasi.kiiskinen@tornator.? JUHA TURUNEN, 040 822 8413 juha.turunen@tornator.? JARKKO HEIKKINEN, 044 589 2951 jarkko.heikkinen@tornator.? ALEKSI VANNINEN, 050 356 7002 aleksi.vanninen@tornator.? OKRAA METSÄSI JA KUUKAUSITTAISTA RATUOTTOA www.tornator.? 9953_.indd 27 9953_.indd 27 11.2.2023 11.30 11.2.2023 11.30
• METSÄSTÄ 17.2.2023 28 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA UUDET investoinnit edellyttävät, että puuta saadaan liikkeelle jatkossa nykyistä rivakammin ja enemmän. Pohjois-Suomessa työntekijöistä on jo nyt paikoin niukkuutta. ”Pula puutavara-auton ja metsäkoneen kuljettajista näkyy siinä, että urakoitsijoilla on vaikeuksia löytää työntekijöitä. Missä metsää on enemmän ja työntekijöiden tarve metsätöihin on suurempi, siellä ei välttämättä ole enää tekijöitä”, kertoo projektipäällikkö Juri Laurila Suomen metsäkeskuksesta. Metsuripuolella pula työntekijöistä on jo kova kautta maan. ”Se näkyy käyttämättömissä kemeravaroissa. Viime vuonna jäi 20 miljoonaa euroa käyttämättä taimikonhoitoihin sen takia, että ei ole tekijöitä”, Laurila jatkaa. Laurila vetää Lapissa Metsärekry hanketta. Hankkeessa selvitetään yhdessä metsäalan toimijoiden kanssa, miten metsäalalle saataisiin lisää ammattilaisia ja millä keinoin alalle valmistuneet ohjautuisivat ja pysyisivät koulutusta vastaavassa työssä. Puolet jäi alalle Metsäteho on seurannut ja tehnyt laskelmia metsäalan työvoiman tarpeesta jo pidemmän aikaa. Tämänhetkiset työvoimatarvelaskelmat ulottuvat vuoteen 2025. Ne osoittavat, että nykyiset valmistuneiden määrät eivät välttämättä riitä täyttämään työvoimatarpeita kaikilta osin. ”Eniten pulaa on metsäkonekuljettaja puolella ja puutavara-autokuljettaja puolella. Jossain määrin myös metsänhoitotöitä tekevistä henkilöistä”, arvioi tutkija Markus Strandström Metsäteholta. Esimerkiksi puutavara-auton kuljettajia valmistuu huomattavasti vähemmän kuin laskennallinen tarve edellyttäisi. Valmistuneita on noin 80 vuodessa, kun tarve olisi noin 300–340 kuljettajalle. Metsäkoneen kuljettajia puolestaan valmistuu tarvittava määrä, mutta ongelma on, etteivät kaikki jää alalle. Metsärekry-hankkeessa tehtiin kysely Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Redusta vuosina 2017–2021 valmistuneille metsäkoneen ja puutavara-auton kuljettajille. Heistä kaikki olivat töissä, mutta vain puolet metsäalan töissä. Laurilan mukaan syitä on monia. Vastavalmistuneen metsäkonekuljettajan voi olla vaikea päästä töihin kehittämään ammattitaitoaan, sillä työn tuottavuus ei heti yllä vuosia alalla olleen kuljettajan tasolle. Myös palkkaus voi toisessa työssä olla houkuttelevampi. Syynsä on kouluarvosanoja turhan paljon tuijottavassa yhteishaussakin. ”Sieltä jää pois sellaisia, joilla keskiarvot eivät ole kauhean hyviä, mutta jotka olisivat todella hyviä koneenkuljettajia. Toiveita herättää metsästrategian tuore kirjaus soveltuvuuskokeesta”, Laurila sanoo. Metsäyhtiö aktivoitui Myös metsäalalla on herätty työvoiman tarpeeseen ja käyty toimeen. Metsä Group lanseerasi viime syksynä yhdessä Pohjois-Suomen sopimusyrittäjiensä kanssa Tervetuloa metsään -rekrytointikampanjan. Tavoitteena on tukea sopimusyrittäjiä palkkaamaan yhteensä kolmesataa uuttaa metsäkoneen ja puutavara-auton kuljettajaa. Tarkoituksena on varmistaa, että Kemin uuden biotuotetehtaan käynnistyessä puuhuolto toimii saumattomasti. ”Hakijoita on satoja. Näyttäisi siltä, että tehtaan käynnistyessä alkusyksystä 2023 meillä on paketti koossa”, projektipäällikkö Ilkka Köntti Metsä Groupilta iloitsee. Rekrytointikampanjassa keskiössä ovat yhteistyökumppani Redu Edu Oy:n lyhytkoulutukset, valmennus sekä uusien kuljettajien työohjaus. Kampanjan kautta vastavalmistuneet voivat saada lisää varmuutta tekemiseen, muun alan koneenkuljettajat kouluttautua metsäkoneen puikkoihin ja alasta kiinnostuneet saada koulutusta. Nyt Metsä Groupilla mietitään, voisiko yhteistyötä työvoiman palkkaamisessa kehittää sopimusyrittäjien kanssa myös muualla Suomessa. Kilpailu tekijöistä kiristyy Jotta puu liikkuu jatkossakin, tarvitaan lisää metsäkoneen ja puutavara-auton kuljettajia. Metsäalan investoinnit edellyttävät, että puuta saadaan liikkumaan jatkossa nykyistä suurempia määriä. Tätä varten tarvitaan lisää puutavara-auton kuljettajia. TI IA PU U KI LA 9871_.indd 28 9871_.indd 28 11.2.2023 11.33 11.2.2023 11.33
• METSÄSTÄ 9871_.indd 29 9871_.indd 29 11.2.2023 11.33 11.2.2023 11.33
• 17.2.2023 30 Metsälehti.fi METSÄSTÄ SEPPO VUOKKO, TEKSTI JORMA PEIPONEN, KUVAT A VOHAKKUU on raju tapahtuma. Päätehakkuussa metsän kerroksellisuus tuhoutuu, mutta metsän pohjan lajisto säilyy hämmästyttävän hyvin. Sääolot vaikuttavat suuresti hakkuuaukkojen kasvipeitteen kehitykseen. Kaikille tarkkailukesille on sattunut pitkä kuiva jakso. Vuonna 2020 kuiva jakso oli keväällä, ja se katkesi juhannuksen sateisiin; muina vuosina keskikesä on ollut kuiva, 2022 äärimmäisen kuiva ja helteinen. Eniten kuivista kausista kärsivät yksivuotiset kasvit. Monivuotiset, jo kasvussa olevat kasvit – siis myös hakatusta metsästä säilyneet kloonit – selviävät kuivista jaksoista hyvin, mutta kuivuus vaikeuttaa siementen itämistä ja pienten siementaimien kehitystä. Kasvien puolustuskeino säiden oikuttelua vastaan on itämisen porrastus: kaikki siemenet eivät heti idä, vaikka olot olisivatkin hyvät. Näin kosteata ja lämmintä kevättä seuraava kuiva kausi ei tapa kaikkia itämistään odottavia siemeniä. Jotkut siemenet säilyttävät itämiskykynsä kymmeniä tai jopa satoja vuosia. Vatun ja horsman valtakunta Yleisesti hakkuuaukkoja pidetään läpitunkemattomina horsmikkoina ja vatukoina. Neljäntenä kesänä aukko vastaa hyvin tätä käsitystä. Vuonna 2022 vattu kukki runsaasti ja satoakin olisi ollut jo mukavasti, mutta liki 30 asteen helteet eivät innostaneet poimintaan ja kuivuuden vuoksi satokausi jäi lyhyeksi. Metsän uudistamisessa vattu, horsma ja kookkaat heinät koetaan riesana, joka tukahduttaa puiden taimet. Heinien osalta tämä pitääkin paikkansa. Lumen painamat kuloheinät tukahduttavat alleen jääneet taimet. Vattu ja horsma eivät lakoonnu, ja keväällä puiden taimet ovat kylläkin varjossa, mutta pystyssä. Myös metsän varpujen ja ruohojen kannalta vatut ja horsmat ovat heiniä parempia seuralaisia: ne suojaavat alakerran väkeä – mustikkaa, oravanmarjaa, kevätpiippoa, käenkaalia ja metsän sammalia – auringon polttavalta paahteelta. Vattuja maitohorsma muodostavat lähes yhtenäisen peitteen, josta koivut nousevat jo metrin verran korkeampina. Istutetut kuuset ovat jo saavuttaneet vatukon korkeuden, mutta eivät erotu vielä maisemassa. Kastikat ja sananjalat muodostavat pieniä laikkuja vattu-horsmapeitteeseen, mutta melkein kaikki muut kasvit jäävät aukkoa pikaisesti tutkailevalta piiloon. Metsälajit runsastuvat Kaikkiaan aukolla kasvaa toista sataa kasvilajia. Lähivuosina on odotettavissa lajimäärän supistuminen, kun valoa vaativat avomaan lajit väistyvät kookkaampien varjostuksen tieltä. Merkkejä muutoksesta näkyy jo tekemässäni väestönlaskennassa, joskaan yksittäistapauksissa kuivan kauden vaikutuksia ei voi erottaa luontaisesta sukkessiosta. Uuden puuston synty on jo turvattu. Koivun taimia on noin 20 000 hehtaarilla, kuusen taimia 8 000, niistä valtaosa luontaisesti syntyneitä. Männynkin taimia on tässä vaiheessa noin 4 000, mutta niistä osa kyllä tukahtuu muun kasvillisuuden varjostukseen. Metsän eläinten laidun Pensaiden, ruohojen ja varpujen muodostama kasvusto on paljon tiheämpi ja 3–5 kertaa korkeampi kuin se KAHDEN KERROKSEN VÄKEÄ Metsä on kerroksellinen ekosysteemi, jossa puut, ruohot ja varvut sekä sammalet muodostavat omat kerroksensa. Neljäntenä kesänä hakkuuaukolle on jo muodostunut kaksi ekologialtaan poikkeavaa kasvillisuuskerrosta: tuuhea pensaskerros, jonka alla varsinaiset metsäkasvit ovat suojassa paahteelta. HAKKUUAUKOLLAKO EI MIKÄÄN KASVA? Ruutuanalyysien kärkikymmenikkö. Esiintyminen prosentteina tutkituista ruuduista. 2020 2021 2022 vadelma 50 77 88 kevätpiippo 26 46 69 maitohorsma 10 46 68 mustikka 38 53 62 oravanmarja 27 22 50 metsälauha 9 24 48 puolukka 9 19 30 rauduskoivu 15 29 hieskoivu 15 23 metsämaitikka 3 13 20 Niukentuneet kasvit ovat yksivuotisia tai lyhytikäisiä: peltopillike 17 24 10 kalliovillakko 9 22 8 kalvaspiippo 16 6 4 Kesällä 2020 koivujen taimia oli 21 ruudulla. Aukon ensimmäisenä kesänä 2019 vattua oli vain joka viidennellä koeruudulla ja maitohorsmaa vain yhdellä 25:stä, vaikka ruudut olivat 16 kertaa suurempia kuin myöhempien kesien tutkimusruudut. Aidaskääpä koristaa kannon sahauspintaa; kantokäävän itiöemät muodostuvat tavallisesti kannon kupeeseen. Korean punainen samettipunkki saalistaa pienempiään karikkeen joukossa. Kannon juurella oli jo lupaus tulevien vuosien puolukkasadosta Sammalpeite elpyy hyvää vauhtia, mutta vielä joukossa on myös matalakasvuisia pioneereja: tässä valtalajeina pikkutumpurasammal ja varstasammal. 9872_.indd 30 9872_.indd 30 11.2.2023 11.37 11.2.2023 11.37
• 17.2.2023 Metsälehti.fi 31 METSÄSTÄ Metsäkirvisen pesä on metsän puolella, mutta se hakee ruokaa poikasilleen aukolta. Ampiaispesän lienee kaivanut esiin supikoira, koska pesä ei ole tuhoutunut. oli ennen hakkuuta varjostavien kuusten alla. Tämän tuoreen lehvästön määrä on tuhansia kiloja hehtaarilla, vaikka tarmoni ja aikani eivät riittäneetkään biomassatutkimuksiin. Aukon horsmaja vattukasvustot ruokkivat metsässä piileskeleviä jäniksiä, hirviä ja kauriita, jotka vierailevat aukolla öisin. Osansa kasvisravinnosta ottavat myös hiiret ja myyrät. Maitohorsmaa syödään erityisesti kesällä. Sen maittavuus vähenee jo elokuussa, kun siemenet kypsyvät ja versot alkavat lakastua. Vatun syönti jatkuu pitkälle syksyyn, ja kun lehdet alkavat syys-lokakuulla karista, useimmista vatun versoista on latva jo purtu pois, mutta piikit ovat suojanneet varren alaosan. Missä liikkuu kasvinsyöjiä, sinne tulevat pedotkin. Hiirihaukka, tuulihaukka ja nuolihaukka ovat olleet aukon säännöllisiä tarkastajia ja öiseen aikaan pöllöt. Huuhkajan olen nähnyt istumassa tekopökkelön latvassa, mutta varmasti viiruja varpuspöllö ovat myös väijyneet aukon hiiriä ja myyriä. Syksyllä, kun vattujenkin lehdet olivat jo varisseet, ilmaantui säästöhaapojen oksilta hiiriä ja päästäisiä tähyämään isolepinkäinen. Etelä-Karjalan Luumäellä olevaa uudistusalaa on seurattu kesästä 2019. Edelliset jaksot ovat ilmestyneet Metsälehden numeroissa 16/2019, 19/2020 ja 1/2022. Säästöpuina on komeita mäntyjä muuta aukkoa kuivemmalla kumpareella. 9872_.indd 31 9872_.indd 31 11.2.2023 11.37 11.2.2023 11.37
• PILKKEET 17.2.2023 32 Metsälehti.fi LUONNOSTA HEIKKI HAMUNEN, TEKSTI HARRI MÄENPÄÄ, KUVAT NO NYT! Vihdoin kuuluu linnun ääntä. Tällä kertaa kyseessä on korppi. Paikkaa vaihtava raakunta kantautuu ilman halki, mutta mustaa lintua ei metsän takaa näy. ”Vihkoon merkintä 1 f. Numero kertoo lukumäärän ja kirjain sen, että lintu oli tässä tapauksessa lennossa”, sanoo yli 50 vuotta lintujen talvikantoja laskenut Hannu Lehtoranta. Pohjois-Karjalan Juuassa asuva ja Metsäkeskuksen leivistä eläkkeelle jäänyt Lehtoranta on yksi noin tuhannesta suomalaisesta, jotka vuosittain keräävät vakioreiteiltään lintuhavaintoja Luonnontieteellisen museon talvilintulaskentoihin. Laskennoilla selvitetään talvilinnuston runsautta eri elinympäristöissä ja eri osissa maata. Laskennat tuottavat lisäksi tietoa esimerkiksi siitä, miten muuttolinnut jäävät talvehtimaan Suomeen. Lehtorannalla on kolme eri vakioreittiä, jotka hän kulkee kolme kertaa talven aikana. Pisin reiteistä on toistakymmentä kilometriä. ”Lintututkimuksen taso Suomessa on koko maailman mittakaavassa korkea. Pitkäaikaisseurannoista saadaan todellista faktatietoa kantojen kehittymisestä”, hän perustelee vapaaehtoistyötään. Innostukselle on toinenkin syy. ”Talvi on lintuharrastuksessa hiljainen kausi, eikä retkille tule muuten lähdettyä. Laskentavastuu pakottaa aika ajoin lähtemään kymmenen kilometrin linturetkelle”, yli 60 vuotta lintuja harrastanut mies sanoo. Lumi peittää äänet Viiden asteen pakkasessa ja tyyTIAISIA JA KORPPEJA YNNÄÄMÄSSÄ Sydäntalven retki yli 60 vuotta lintuja harrastaneen konkarin kanssa herkistää korvat ja silmät. ” Laskentavastuu pakottaa lähtemään kymmenen kilometrin linturetkelle.” Kiikari on hyödyllinen väline puusta puuhun etenevän tiaisparven tarkkailuun. Nopeasti katoavaa parvea varten kiikareita ei edes ennätä nostaa silmilleen. Erämaisimmilla reiteillä voi havaintoja kertyä päivän aikana vain muutamia, mutta taaja mien tuntumassa jo satoja. 9873_.indd 32 9873_.indd 32 11.2.2023 12.26 11.2.2023 12.26
• PILKKEET 17.2.2023 Metsälehti.fi 33 nessä säässä olosuhteet ovat linturetkelle lähes täydelliset. Ainoa haitta on jalkojen alla nariseva lumi. Optimioloissa lumi ei ääntele juuri lainkaan ja lintujen laskija kuulee ympäristön äänet omasta liikkeestään huolimatta. Rätisevän hangen aikaan pitää varta vasten pysähtyä kuuntelemaan. ”Se voi olla vain muutama hento piippaus, jotka kertovat, että tiaisparvi etenee jossakin lähistöllä”, Lehtoranta sanoo. Paikalleenkaan ei voi pitkäksi aikaa jäädä. ”Kun kymmenen kilometrin reitistä puolet on umpihankea, niin kyllä siinä talvipäivän valoisa aika voi kulua yhden reitin kulkemiseen.” Tuhansien harrastustuntien harjaannuttamilla silmillä Lehtoranta huomaa tikan hakkaaman reiän haavan rungossa. Meiltä muilta parinkymmenen metrin päässä ja kuuden metrin korkeudessa oleva tumma läikkä olisi jäänyt huomaamatta. Silti kokenutkin konkari voi olla vaikeuksissa. ”Jos tiaisparvi menee vauhdilla ohi, niin ei siitä mitään tarkkaa tietoa saa. Monesti tiaiset kuitenkin ruokailevat puusta puuhun etenemällä. Siinä niitä sekä tiaisten mukana liikkuvia hippiäisiä ja puukiipijöitä pystyy määrittämään.” Massoilla ei herkutella Lintutarkkailijan on hyvä varautua siihen, että päivän jälkeen tuloksena on laiha saalis. ”Erämaareitit ovat seurannan kannalta kaikkein arvokkaimpia, mutta siellä ei massoilla herkutella. Havainnot voivat rajautua vain muutamaan lajiin ja pariin yksilöön. Taajamissa ja ruokintojen läheltä löytyy lintuja suurempia määriä”, Lehtoranta sanoo. Ensimmäisessä talvilaskennassaan vuoden 1971 lopussa Lehtoranta havaitsi kotitilansa reitillä kahdeksan eri lajia ja liki 190 lintuyksilöä. Sen jälkeen osa lajeista on taantunut ja osa runsastunut hänen joulu-tammikuisessa laskennassaan. Suomalaisille tutuista linnuista talitintti on runsastunut etenkin ruokintojen lähellä. Varpunen on sen sijaan kadonnut kokonaan. ”Sinitiainen, viherpeippo ja harmaapäätikka ovat uusia tulokkaita. Hömötiainen, harakka ja punatulkku ovat vähentyneet. Hömötiaishavainnot ovat vähentyneet noin kymmenesosaan aiemmasta.” SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva TEKIJÄT OVAT PITKÄN LINJAN LUONTOAMMATTILAISIA. METSÄN KÄTKÖISSÄ MONET ELÄIMET OVAT valmiita uhraamaan osan elimistään, jos sillä konstilla selviää hyökkäyksestä hengissä. Luontofilmeistä moni on nähnyt, kuinka merimakkara työntää suolistonsa ahdistelijan saaliiksi, jotta säilyisi itse hengissä. Meidän luonnossamme sisilisko on ainoa selkärankainen, joka uhraa osan ruumiistaan välttääkseen joutumasta toisen ruoaksi. Sisilisko on itsekin peto. Vaaralliseksi sisiliskon elämän tekee se, että se tarvitsee lämpöä pysyäkseen ripeänä saalistajana. Kun se lämmittelee auringon paisteessa, se on itse alttiina erityisesti petolinnuille. Ja silloin, Tapio Rautavaaraa mukaillen, hengen pelastaa vain vaaran aavistus. Yllättävä varjo tai äkillinen liike saa sisiliskon katkaisemaan häntänsä. Itse olen havainnut sen monta kertaa, kun olen siirtänyt polttopuita liiteriin. Kun pinosta nostaa päällimmäisiä puita, kiemurtelee hyljätty häntä alemmilla puilla ja lisko itse on livahtanut piiloon. Häntä kasvaa uudelleen, mutta jää lyhyemmäksi. Alkukesästä hännän menetys ei ole kohtalokas. Mitä myöhemmin kesällä sisilisko häntänsä menettää, sitä vaarallisempaa se on. Liskoparka tarvitsisi itse hännän ravintovaraston talvehtimiseensa. Selkärangattomien eläinten joukossa jonkun elimen, tavallisesti raajan, uhraaminen hengen pelastamiseksi on yleisempää. Helpoimmin sen havaitsee pitkäraajaisilla lukeilla ja vaaksiaisilla, jotka helposti luovuttavat yhden raajoistaan saalistajalle ja samalla pudottautuvat ruohoston kätköön. Jos petolude puree hämähäkkiä jalkaan ja ruiskauttaa sinne samalla myrkkyänsä, joka liuottaisi saaliin sisäelimet pillillä nautittavaan muotoon, hämähäkki irrottaa itse raajansa ennen kuin myrkky ehtii ruumiiseen asti. Kuusitai kahdeksanraajaisilla eläimillä ei muutaman raajan menetys merkitse kuolemaa. LISKON HENGEN HINTA Häntänsä menettänyt sisilisko pitkospuilla. KAMALA LUONTO 9873_.indd 33 9873_.indd 33 11.2.2023 12.26 11.2.2023 12.26
• PILKKEET 17.2.2023 34 Metsälehti.fi METSÄLEHDEN 1/2023 ensiharvennusten laadusta kertoneen jutun kuvatekstissä heitettiin epäilys 11 metrin puoliympyrän runkolukuun perustuvista harvennusmalleista – johtavatko ne samaan harvennusvoimakkuuteen kuin pohjapinta-alaan perustuvat mallit. Koska runkolukumallit ovat alun perin minun laatimia, tässä kommenttini: Runkolukuun perustuvissa harvennusmalleissa käytetään 11 metrin säteisiä puoliympyröitä. Oikein käytettyinä mallit johtavat samaan pohjapinta-alaan kuin relaskoopilla mitattu koko metsikön pohjapinta-ala. Oikea käyttö tarkoittaa, että puoliympyrät mitataan ajouran keskeltä ja keskiläpimitta määritetään sille jätettävien toiseksi suuriman ja toiseksi pienimmän puun keskiarvona. Jos ajoura on liian leveä, niin sen ulkopuolelle on silloin automaattisesti jätettävä kasvamaan tiheämpi puusto. Mallit on laskettu 20 metrin ajouravälille. Jutussa selitetään myös droonikuvien ja puukartan käyttö metsäkeskuksen tarkastuksissa. Haluaisin vastauksen tarkastuksen tekijöiltä, miten ajouran keskilinjan ”lähimmät” reunapuut määriteltiin/valittiin. Sillä mitä enemmän reunapuita valitaan, sitä leveämmäksi saadaan ura. Epäkohtana on myös se, että metsänkasvatuksen näkökulmasta osa ajourasta kuuluu jo valmiiksi reunapuiden kasvutilaan, eli periaatteessa reunapuun ja uran keskilinjan etäisyydestä pitää vähentää puolikas puiden keskietäisyydestä jäävässä puustossa. Jos tavoitepuusto on 1 100 puuta hehtaarilla, niin keskietäisyys on noin 3 metriä. Reunapuiden keskipisteistä mitattu 7 metrin levyinen ura vastaa silloin 4 metrin levyistä ”lisäaukkoa” puustossa, ja 20 metrin uravälillä 20:tä prosenttia metsikön pinta-alasta. Harvennusmalleja täytyy käyttää oikein Toisella harvennuskerralla tavoite voi olla vaikkapa 600 puuta hehtaarilla, jolloin keskietäisyys on jo yli 4 metriä. Lopputulos riippuu kuitenkin siitä kuinka tiheästi reunapuita valitaan. Vaikka haluankin tarkennuksen ajouraleveyden määritykseen, olen samaa mieltä tarkastuksen kanssa, että ajourat ensiharvennuksessa ovat liian leveitä. Syynä ei ole niinkään hakkuukoneiden suuruus vaan ajokoneiden leveys. Ajokone on kriittinen niin kantavuuden kuin kuormakoon kannalta. Suuri kuormakoko on tehokkain tapa alentaa korjuukustannuksia, mutta ensiharvennuksessa sen ei saisi olla määräävä tekijä. Hyvään juttuun laatuharvennuksesta lisäisin vielä, ettei laatuharvennus ole vain laadultaan epäonnistuneiden kohteiden pelastamista, vaan normaalilaatuinenkin männikkö kannattaa laatuharventaa noin 12 metrin pituudessa. Ensiharvennuksen myöhentäminen johtaa siihen, että oksikkaat päävaltapuut syrjäyttävät laadukkaita lisävaltapuita, ja tukkien tuotos ja laatu kärsivät. Toki luonnostaankin oksikkaammat päävaltapuut voidaan poistaa myös varttuneen taimikon harvennuksessa, jolloin kaupallinen ensiharvennus voidaan tehdä myöhemmin ja kannattavammin. Varhaisempi taimikonharvennus olisi halvempaa, mutta voimakkaana se taas ehtii lisätä tyvitukin oksikkuutta. Riittävän varhainen energiapuuharvennus kunniaan, puun laatua korostaen ja soveltuvin konein. PENTTI NIEMISTÖ KIRJOITTAJA ON LUONNONVARAKESKUKSEN TUTKIJA. LUKIJALTA LUKIJAKYSYMYS Edellisen johdosta EMME epäilleet, etteikö puomin ulottumalla mitatulta puoliympyräkoealalta saataisi harhatonta arviota puuston runkoluvusta, vaan pohdiskelimme, onko Metsäkeskuksen tapa muuntaa pohjapinta-alat runkoluvuiksi virheetön. On totta, että osa ajourasta kuuluu reunapuiden kasvutilaan, joten näin ajatellen ajourien efektiivinen leveys ei ole yhtä iso kuin niiden mitattu leveys. Se ei kuitenkaan muuta sitä, että ajourille jäävä osuus harvennettavan metsän pinta-alasta alentaa koko painollaan harvennuksen jälkeistä runkolukua. Kun ajourien ala kasvaa, kuten Keski-Suomessa todettiin, käy helposti kuten juttumme esimerkkilaskelmassa: ajourien avaamisen jälkeen harvennusvara on miltei käytetty, jos halutaan pitäytyä metsänhoidon suositusten mukaisessa runkoluvussa tai pohjapinta-alassa. Tähän urien reunapuiden saama hyöty vapautuvasta kasvutilasta ei käsittääkseni vaikuta. Puita joko on tai niitä ei ole. Metsäkeskuksen Keski-Suomen selvityksessä todettu ensiharvennusten järkyttävä vajaapuustoisuus johtunee pitkälti ajourien suuresta määrästä. Tämä taas voi johtua siitä, että urien todellinen ala on droonikuvauksella saatu kartoitettua aiempaa tarkemmin tai sitten Metsäkeskus on määrittänyt sen väärin. Näin ne sen kertovat tehneensä: ”Myös ajourien kattavuus määriteltiin puukartoilta. Urien keskilinjat digitoitiin käsityönä ja niiden leveys määriteltiin uran lähimpien reunapuiden ja keskilinjan välisen etäisyyden perusteella. ” MIKKO RIIKILÄ Metsälehdessä 22/2022 oli kysymys ja vastaus metsänomistuksen vaikutuksesta opintotukeen. Nyt jatkokysymys: miten metsänomistus vaikuttaa opiskelijan asumistukeen? OPISKELIJAKSI AIKOVA OPISKELIJAN tukia ovat muun muassa yleinen asumistuki ja opintotuki, joihin vaikuttavat tulot ja varallisuus otetaan huomioon eri perustein. Metsänomistus vaikuttaa yleiseen asumistukeen samalla tavalla riippumatta siitä, onko tuensaaja esimerkiksi opiskelija, työtön tai työssäkäyvä. Yleisessä asumistuessa metsää omistavan henkilön tulona otetaan huomioon laskennallinen metsän tuotto. Metsän tuotto arvioidaan verohallinnon vuosittain vahvistaman metsän keskimääräisen vuotuisen hehtaarituoton rahamäärän perusteella. Tulon määrä lasketaan kertomalla keskimääräisen hehtaarituoton rahamäärä metsän pinta-alalla. Esimerkiksi tilanteessa, Metsänomistajaopiskelijan asumistuki jossa yleisen asumistuen hakija omistaa 20 hehtaaria metsää Hollolasta, lasketaan metsän tuotto vuonna 2023 seuraavasti: Verohallinnon vahvistama metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto Hollolassa vuonna 2023 on 202,45 euroa hehtaarilta. Asumistuessa huomioon otettava tulo vuonna 2023 on siis 20 ha x 202,45 e = 4049 euroa vuodessa. Kuukausituloksi jaettuna tämä tarkoittaa, että asumistuen hakijan metsätalouden tulona otettaisiin huomioon 337,42 euroa kuukaudessa. Metsänomistus vaikuttaa siis yleiseen asumistukeen riippumatta siitä, saako metsästä tuloa tai ei, mikä saattaa tulla yllätyksenä. Poikkeuksellisessa tilanteessa, jossa metsästä on tehty suojelusopimus eikä siitä siten voi saada tuottoa, metsän tuottoa ei oteta huomioon tulona. Mahdollinen säännöllisesti maksettava korvaus metsän suojelusta voi kuitenkin olla yleisessä asumistuessa huomioon otettavaa tuloa. Yleisen asumistuen määrään vaikuttavat ruokakunnan kokoonpano, ruokakunnan tulot, asumismenot ja asunnon sijaintikunta. Tukioikeutensa ja mahdollisen asumistuen määrän voi selvittää kela.fi-sivuilta löytyvällä laskurilla. RITA LÄÄKKÖLÄ JURISTI, KELA ”Metsänomistus vaikuttaa, tuli tuloa tai ei.” 9874_.indd 34 9874_.indd 34 11.2.2023 12.16 11.2.2023 12.16
• PILKKEET 17.2.2023 Metsälehti.fi 35 NÄIN LUOT TUNNUKSET Metsälehti Digiin 1 Jos olet Metsälehden kestotilaaja, pääset lukemaan Metsälehti Digiä luomalla itsellesi tunnukset osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy. 2 Täytä pyydetyt tiedot ja valitse itsellesi käyttäjänimi sekä salasana. Tarvitset myös asiakasnumerosi, joka löytyy paperilehden osoitekentästä tai laskusta. 3 Lähetämme sinulle sähköpostilla tunnuksen vahvistuspyynnön. Huomaa, että se voi mennä roskapostiisi. 4 Kun tunnusten luominen on valmis, kirjaudu Metsälehden verkkosivuille osoitteessa metsalehti.fi sähköpostiosoitteellasi ja salasanallasi. Jos et ole kestotilaaja, Metsälehti Digiä pääsee lukemaan kätevästi kuukausimaksulla 11,90 euroa. Mikäli palveluun rekisteröitymisessä on pulmia tai muita ongelmia ilmenee, Metsälehden asiakaspalvelu auttaa (puh. 09 315 49 840). Näin luet Metsälehti Digiä 1 Metsälehti Digi löytyy Metsälehden verkkosivuilta lehden logon alla olevalta navigaatioriviltä, kohdasta Lehti. Sitä klikkaamalla pääset sivulle, josta voit siirtyä joko uusimpaan lehteen, verkkolehden arkistoon, näköislehtiin ja maksullisiin sisältöihin. 2 Kun klikkaat Lue verkkolehti -painiketta, pääset uusimman lehden sisällysluetteloon. Sisällysluetteloa on jaoteltu lehdestä tuttuihin osastoihin. 3 Minkä tahansa jutun otsikkoa klikkaamalla pääset lukemaan kyseistä juttua, jos olet kirjautunut palveluun ja sinulla on aktiivinen lukuoikeus. Juttu avautuu uuteen näkymään. Täällä pääset siirtymään edelleen lehden muihin juttuihin helposti otsikon vieressä olevia nuolia klikkaamalla 4 Jos haluat siirtyä takaisin sisällysluetteloon tai katsoa muita numeroita, klikkaa oikeassa yläreunassa olevaa ”hampurilaista”. ? LUKIJALTA LUKIJALTA EUROOPAN unionin päättäjien toiminta muistuttaa vuosi vuodelta enemmän keskiajan kuninkaiden ja Neuvostoliiton johtajien käskyjä. Nämä koskivat usein koko valtakuntaa olosuhteista riippumatta. Kaikissa valtakunnan osissa tuli viljellä ja kasvattaa samoja lajikkeita, koska näin oli päätetty. Muistamme, miten suuria vaikeuksia tällainen aiheutti Neuvostoliiton maataloudelle. Olen koettanut pohtia, mitä ennallistaminen voisi tarkoittaa. Olen yrittänyt ottaa selvää, mutta kuten on tapana sanoa, ”en ole tullut hullua hurskaammaksi”. Kuvaan kolme vaihtoehtoa, joita punnitsen kahden maan, Suomen ja Hollannin näkökulmasta. Ennallistaminen voi tarkoittaa täydellistä koskemattomuutta. Muutaman vuoden aikana pelloista ja metsistä jätetään tuo 30 prosenttia aivan omaan rauhaansa (siihen voi sisällyttää jo suojellut alueet). Peltojen osalta tämä tuskin on mahdollista väestönkasvun ja luomuviljelyn lisääntymisen vuoksi eivätkä hollantilaiset siihen suostu, tuskin Suomikaan. Koskemattomuus koskisi siis vain metsiä, ja siten erityisesti Suomea. Valitaanko alueet satunnaisesti vai harkitusti? Joka tapauksessa puiden taimia ei enää istutettaisi eikä hoidettaisi. Tyydyttäisiin katsomaan, mitä tuleman pitäisi. Toinen vaihtoehto on peltojen ja metsän palauttaminen esimerkiksi sotien jälkeiseen aikaan. Suomessa se vaatisi salaojitettujen peltojen ojittamista ja ojien täyttämistä metsissä. Hirvet, peurat ja kauriit pitäisi saada murto-osaan siitä, mitä niitä on nykyisin. Myös laajat avohakkuut olisivat tarpeen, sillä niitä oli silloin Suomessa paljon. Hollannissa ei ehkä tarvitsisi tehdä paljoakaan. Ehkä osa pelloista tulisi palauttaa veden alle. Tämä on kaikkein absurdein vaihtoehto. Kolmas vaihtoehto perustuisi EU:n tai kotimaan asiantuntijoiden tekemään suojelualueiden valintaan. Sieltä täältä valittaisiin peltoja ja metsiä – todennäköisesti vain metsiä – jonkin suunnitelman mukaan. Ilmeisesti tärkeintä olisi alueiden monimuotoisuus. Suomessa näitä suojelualueita perustettaisiin lähinnä etelään, jossa niitä on tällä hetkellä vähiten. Kaikissa malleissa keskeinen kysymys on alueiden valinta. Missä tämä päätetään ja miten haltuunotto korvataan? Hollannissa on metsää 10 prosenttia pinta-alasta, Suomessa 72 prosenttia (Ruotsissa 66 prosenttia). Koska Suomi on Euroopan metsäisin maa, ennallistaminen koskee eniten Suomea. Peltojen viljelyyn tuskin on mahdollista kajota. Olipa ennallistaminen millaista tahansa, sen toteuttaminen jossakin edellä kuvatussa muodossa vaikuttaa merkittävästi Suomen talouteen. Sen sijaan peltovaltaisia maita se koskee vain vähän, saati kaupunkeja. MARKKU OJANEN PROFESSORI (EMERITUS) Arvoituksellinen ennallistaminen KURUSSA onkin sellaisia majavia, että kun patoa pitää tehdä niin aloitetaan kunnon kokoisella ylähirrellä. Vai olisiko ollut ensi kertaa asialla tämä ”matti”, kun ei tehnyt joen puolelle kunnon kaatokoloa tai kuunnellut säätiedotusta, joka lupasi kovaa tuulta. Haapa oli jäänyt noin 3,5 metrin korkeuteen joen pinnasta, joten iso olisi padosta tullut jos olisi alapuolen täyttänyt. Kesämökkimme on noin viiden metrin päässä haavasta, joten jos se olisi kaatunut toiseen suuntaan, olisi mökki ollut maan tasalla. HANNU MASTOSALO VANTAA Majavan epäonninen patoyritys 9874_.indd 35 9874_.indd 35 11.2.2023 12.16 11.2.2023 12.16
• 17.2.2023 36 Metsälehti.fi PILKKEET METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 029 432 6100 UIkoasu Anna Back p. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 029 432 6108 Eero Sala p. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. 029 432 6110 Tiia Puukila p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä (perhevapaalla) Aino Ässämäki (määräaikainen) p. 050 410 4239 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. 029 432 6111 Sami Karppinen p. 029 432 6114 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran p. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja p. 09 315 49 844 MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Jenny Rantanen p. 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 029 432 6117 ilmoitukset@ metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 91. vuosikerta. perustettu 1933 MYYDÄÄN www.metsalehti.fi/metsamaa OMAKOTITALO/RIVITALO, Kerimäki, Kumpurannantie 111 n. 195 m 2 , tontti 7350 m 2 . V. 1930 rak. ja v. 1987 peruskorjattu 3 huoneistoa käsittävä asuintalo, n. 12 km Kerimäeltä. Erinomainen paikka yrittäjän kodiksi, työtiloiksi, tai vaikka parin perheen asuttavaksi! Huoneistot: 1. oh + k + 3h + s + kph + wc n. 95 m 2 , 2. oh + k + 2h n. 70 m 2 ja 3. 1h + k n. 30 m 2 . Piharakennuksessa sauna ja varastotiloja, grillikatos. Ei e-tod. Hp. 62.000 €. OMAKOTITALO, Kesälahti, Murtoniementie 16 137 m 2 , tontti 6150 m 2 . V. 2000 rakennettu hirsitalo mäntykankaalla, Puruveden lounaisrantatontilla, rantaviivaa n. 60 m, näkymät upealle Hummonselälle! Talon alakerrassa tupa + avok + 2 mh (toisessa oma wc) + khh + sauna + ph + kph/wc, yläkerrassa oh+mh&wc, parveke. Rannalla turvekattoinen savusauna, jossa takkatupa+s. Ei e-tod. Hp. 280.000 €. OMAKOTITALO, PARIKKALA, Kukkulantie 54 80 k-m 2 , tontti 4830 m 2 . V. 1991 valm. hirsitalo, tupak + mh + avoin yläk. + parveke, pihasauna, tontilla myös 1900-luvun alulta peräisin oleva asuinrak. ja varastotilana toimiva navetta, Parikkalan keskustaan n. 5 km, 6-tielle 1,5 km. E-tod. tulossa. Hp. 49.000 €. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 050 464 6500 METSÄTILA, Porvoo, Sikilä 15,01 ha. Kasvatusmetsiä ja taimikoita, metsäarvion mukaan kokonaispuusto reilut 1600 m 3 . Maapohjat pääosin MT. Kiinteistölle ei mene valmista tietä, mutta tieoikeus on Sikiläntieltä. Etäisyydet Porvoosta n. 18 km, Kehä III:lta n. 55 km. Hp. 98.000 / tarjous viim. 5.2.2023 METSÄTILA, Mäntsälä, Sahakylä 37,06 ha. Hyvänkokoinen ja runsaspuustoinen metsätila. Kokonaispuusto metsäarvion mukaan n.6200m 3 . Välittömiä hakkuumahdollisuuksia runsaasti! Rajoittuu Suorannantiehen, joten saavutettavuus on hyvä. Etäisyydet Mäntsälästä n. 26 km, Lahdesta n. 47 km, Kehä III:lta n. 70 km. Hp. 345.000€ / tarjous viim. 12.2.2023 METSIEN KYSYNTÄ on jatkunut vahvana. Etsimme metsällesi parhaan ostajan, ota yhteyttä! Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 040 510 8085 VAPAA-AJAN ASUNTO, Savonlinna, Kerimäki Moderni ympärivuotiseen asumiseen soveltuva edustuskelpoinen huvila Paasniemellä omalla rantatontilla. Lämmitysmuotona taloudellinen ja ympäristöystävällinen maalämpö. Asuinrakennus valmistunut v. 2009 rinnetontin korkeimmalle kohdalle. Laadukkaista materiaaleista valmistettu huvila, jossa toiminnot (oh,k,2mh,kph/s) kolmessa eri tasossa. Runsaasti katettua terassipinta-alaa. Kaikki rakennukset ovat hyvässä kunnossa ja olleet vähäisellä käytöllä. Autokatoksessa kaksi varastohuonetta. Kiinteistö vapautuu kaupanteossa ostajan käyttöön. Kauppahintaan sisältyy esittelyhetkellä myyntikohteessa oleva irtaimisto. Tutustu kohteeseen ja toteuta unelmasi ripeästi! Mh. 187.000 €. VAPAA-AJAN ASUNTO, Savonlinna, Liistonsaari Osavuotiseen käyttöön soveltuva idyllinen vapaa-ajanasunto. Pyöröhirsinen mökki on valmistunut v. 1995 ja se on lähes uutta vastaavassa kunnossa, koska mökki ei ole ollut koskaan käytössä. Mökki lämpenee kaasulämmittimillä ja tuvassa on lisäksi avotakka. Rakennuksessa on tupa, makuusoppi, pukuhuone ja sauna. 1 ha:n tontilla on mukavasti tilaa. Kovapohjainen ja lapsiystävällinen ranta, rantaviivan pituus noin 130 m. Rakennuspaikka sijaitsee tasamaalla, rantapuuston ympäröimänä eikä näköyhteyttä naapureihin ole. Saareen on vedetty sähkölinja, joten varustelutasoa voi kohottaa kytkemällä halutessaan kiinteistön verkkosähköön. Oivallinen paikka veneilijän/saarimökkeilijän käyttöön. Mh. 65.000 €. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa PALVELUKSEEN HALUTAAN KUMEKO Group Oy on metsäja bioenergiapalveluita tuottava perheyritys. KORJUUJA KULJETUSESIHENKILÖ Metsäosastomme hakee kasvavaan joukkoomme korjuuja kuljetusesihenkilöä, vakituiseen työsuhteeseen Poriin tai Ylöjärvelle. Vaadimme aikaisempaa kokemusta metsäalalta. Tarjoamme monipuolisen työnkuvan lisäksi nuorekkaan ja iloisen työporukan. Konsernimme tarjoaa palveluita paremman tulevaisuuden ympärillä ja osana sitä tuemme työntekijöidemme hyvinvointia. Meillä on hyvä työterveys sekä liikuntaetu. Meillä on valoisat, modernit toimistotilat Porissa sekä Ylöjärvellä, jossa jommassakummassa työpisteesi tulee sijaitsemaan. Hakemukset voi lähettää sähköpostitse eveliina.passilahti @kumeko.fi. Lisätietoja antaa Mikko-Joonas Kuuminainen, 044 062 5802 mikko.kuuminainen@kumeko.fi Kumeko 2 x 90_85 8.2.2023 11.03 Sivu 1 KUMEKO Group Oy on metsäja bioenergiapalveluita tuottava perheyritys. HANKINTAESIHENKILÖ Etsimme kasvavaan joukkoomme metsäpalveluammattilaista puunhankintaesihenkilöksi, vakituiseen työsuhteeseen hoitamaan Porin aluetta. Työtehtäviisi kuuluu puun ostoa ja korjuun koordinointia. Hakijalta vaadimme aikaisempaa kokemusta metsäalalta sekä puukaupasta. Tarjoamme monipuolisen työnkuvan lisäksi nuorekkaan ja iloisen työporukan. Konsernimme tarjoaa palveluita paremman tulevaisuuden ympärillä ja osana sitä tuemme työntekijöidemme hyvinvointia. Meillä on hyvä työterveys sekä liikuntaetu. Hakemukset 5.3. mennessä osoitteeseen eveliina.passilahti @kumeko.fi. Käymme hakemuksia läpi jo hakuaikana, joten saatamme täyttää paikan sopivan henkilön löydyttyä. Lisätietoja tehtävästä antaa Jesse Kuuminainen, 040 752 2878, jesse.kuuminainen@kumeko.fi Kumeko 2 x 90 Hankintaesihenkilö_85 9.2.2023 10.57 Sivu 1 Metsätalousinsinöörin tehtävä Kaupungin työntekijänä voit luoda työlläsi merkityksellisiä hetkiä, jotka jättävät jäljen osaksi elämää. Tule luomaan niitä kanssamme. kuopio.fi/rekry 9875_.indd 36 9875_.indd 36 11.2.2023 12.20 11.2.2023 12.20
• 17.2.2023 Metsälehti.fi 37 PILKKEET METSÄRISTIKKO 3 METSÄKRYPTO 22, OIKEA RATKAISU I V J S V E N G I I S K S E I S O J A S O A D B K T C D O P I N G Ä T C I S S I K K A O G U E R J A E S M O K I T O N V Ä K S Y Y S I L A F M H I Ö V A K U U M I Y J P V E R U K E K B V Ö L G R N A V O P I H A A K F R O B I N A O I S C H I A G R I L L A T A R U L L A K O T H L A A S N E U V O A A S T E M M A B L U F F A U S T R A J A A J A V I I F D K A T J A A L T Ä Y T Ö T V A R I O I D A O T U T K I J A T T Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: ? Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk) ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. tai p. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. Vuoden 2023 alusta paperilaskuihin tulee 2,90 € laskutuslisä. Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@ metsalehti.fi). TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 3.3.2023 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 3”. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. PALKINNOT metsäkryptosta 22 on arvottu seuraaville kolmelle: Sakari Huovinen, Teuva, Reima Järvinen, Panelia, Leena Kauppila, Ala-Viirre. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sa naristikot.net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. 9875_.indd 37 9875_.indd 37 11.2.2023 12.21 11.2.2023 12.21
• 17.2.2023 38 Metsälehti.fi LIINA KJELLBERG, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA ”NÄYTTÄÄ siltä, että kirjanpainajan toinen sukupolvi ehti tehdä tuhoja viime vuonnakin”, toteaa Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Samuli Junttila ja katsoo lähellä olevaa kuusta. Helsingin keskuspuistossa kasvavan puun latvus on vielä vihreä, mutta rungon kaarna on jo alkanut irrota. Ympärillä näkyy runsaasti pystyyn kuolleita ja maahan kaadettuja kirjanpainajan kuivattamia kuusia. Junttila on seurannut keskuspuiston kirjanpainajatuhojen etenemistä vuodesta 2020. Helsingin kaupunki havahtui silloin laajeneviin tuhoihin ja pyysi Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoilta apua tuhojen hillitsemiseksi. Lähemmäs tuhannen hehtaarin alueelle ulottuvaan keskuspuistoon perustettiin alun perin neljä 20 hehtaarin suuruista tutkimusaluetta, joilla kirjanpainajan tuhojen etenemistä seurattiin droonikuvien avulla. Viime kesänä tutkimus laajennettiin koskemaan koko keskuspuistoa, ja tuhojen etenemistä alettiin kartoittaa satelliittikuvien avulla. ”Drooneilla saa tarkempaa tietoa, mutta niiden avulla on vaikea kattaa laajoja alueita. Satelliittikuvien avulla pystyimme ottamaan koko keskuspuiston haltuun”, Junttila sanoo. Kirjanpainajan tuhot keskittyvät hänen mukaansa keskuspuiston pohjoisosiin. Pahimmat tuhoalueet sijaitsevat noin 50 hehtaarin alueella. Tutkimusta ja yritystoimintaa Satelliittikuvien hyödyntäminen kirjanpainajatuhojen kartoittamisessa perustuu siihen, että kuolleet puut erottuvat satelliittikuvissa elävien puiden joukosta. Tiedon avulla voidaan arvioida, minne maastotarkastukset tulisi kohdentaa. Junttila muistuttaa, että pystyyn kuolleista kuusista ei ole metsälle enää haittaa. Uhkan aiheuttavat vielä elossa olevat kuuset, joiden kaarnan alle kirjanpainajat ovat iskeytyneet lisääntymään. Ne tunnistaa alkukesällä puun juurelle varisevasta ruskeasta purusta ja ne pitäisi saada mahdollisimman nopeasti pois metsästä. Satelliittikuvista sitä, mihin kuusiin kirjanpainajat ovat juuri iskeytyneet, ei ainakaan vielä näe. Satelliittikuviin perustuvan tutkimuksen ympärille on kehitetty myös yritystoimintaa. Junttila on mukana Koko Forest -nimisessä startup-yrityksessä, joka tarjoaa metsien terveyskartoitusta ja riskien mallinnusta. Pilottihankkeet ovat käynnissä UPM:n, Suomen metsäkeskuksen ja Tampereen kaupungin kanssa. Kaikkiaan Junttila toivoo, että kirjanpainajan tuhoihin suhtauduttaisiin vakavammin. ”Kirjanpainajapopulaatiot ovat kasvaneet kuivan ja kuuman kesän 2021 jälkeen, ja kuivuus ja kuumuus vain lisääntyvät. Se uhkaa pitkässä juoksussa niin hiilinieluja kuin puun saatavuuttakin.” PILKKEET AJANKOHTAINEN FAKTA Kirjanpainaja on muuttanut stadiin Kirjanpainajatuhojen etenemistä seurataan Helsingin keskuspuistossa satelliittikuvien avulla. Samuli Junttila on seurannut kirjanpainajatuhojen etenemistä Helsingin keskuspuistossa vuodesta 2020. KIRJANPAINAJA Varttuneiden kuusikoiden pahin tuhohyönteinen. Parveilee touko-kesäkuussa. Lisääntyy mm. heikentyneissä puissa, tuulenkaadoissa ja tuoreessa kuorellisessa puutavarassa, mutta voi runsastuttuaan iskeytyä myös elinvoimaisiin kuusiin. Kirjanpainajan valtaaman kuusen tunnistaa puun tyvelle alkukesällä varisevasta ruskeasta purusta. Jos kesä on lämmin, voi kirjanpainajia syntyä kaksi sukupolvea. 9876_.indd 38 9876_.indd 38 11.2.2023 12.22 11.2.2023 12.22
• 17.2.2023 PILKKEET NUORTEVA SITAATTI Seuraava Metsälehti ilmestyy 3.3.2023 HYVÄSTIT KEMERALLE METSÄLEHTI 90 VUOTTA Sarjassa seurataan Metsälehden ensimmäistä vuosikertaa vuonna 1933. TASAN 90 vuotta sitten ilmestyneessä Metsälehdessä kannettiin huolta – silloinkin – ojituksista. V a r s i n k a a n v a n h e m p i e n ojitusalueiden metsittyminen ei aina ollut toivotun hyvä. ”Milloin on alueelle jäänyt hakkaamatta vanha metsä, joka ei olekaan elpynyt, milloin on suoturve ollut siksi laihaa, ettei uudella taimistolla ole ollut mahdollisuutta kehittyä ja milloin on karja estänyt taimiston nousun.” Kun pelkkään luontoon ei varsinkaan aukeiden kuivatettujen soiden metsittymisessä voinut täysin luottaa, oli otettava muut konstit apuun. ”Soiden metsittämistä kylvämällä on meillä näihin saakka perin vähän suoritettu. Sen vuoksi onkin oikean menettelytavan Metsätieteellinen tutkimuslaitos ottanut ohjelmaansa, ja tultanee sieltä käsin vuosi vuodelta antamaan asiassa yhä selvempiä ja varmempia ohjeita” , Metsälehti ennakoi helmikuussa 1933. KYLVÖ AVUKSI METSITYKSEEN HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVA JO ENNEN hirmuliskojen aikakautta kehittyi eräs palmuja muistuttava kasviryhmä ensimmäisten maakasvien joukossa. Nykyään Tyynenmeren saaristoalueella kasvaa kyseiseen kasviheimoon kuuluva laji, joka on viljeltynä suosittu koristekasvi ympäri maailmaa. Tuoreena kasvi on ihmisille ja useille eläimille myrkyllistä, mutta kypsennettynä sillä on vankka suosio paikallisena elintarvikkeena. Lajin ”naaraspuolisen” kasviyksilön emikukinto muistuttaa ananasta ja ”koiraspuolisen” hedekukinto käpyä. Japaninkruunukävykki eli japaninkäpypalmu (Cycas revoluta ) on kotoisin Japanin eteläosien Riukiu-saarilta Tyyneltämereltä. Sen luontaisia kasvustoja esiintyy myös Kiinassa. Laji on hyvin hidaskasvuinen ja pitkäikäinen. Satavuotiaana tai vasta huomattavasti vanhempana japaninkäpypalmu voi parhaimmillaan saavuttaa muutaman metrin pituuden. Viuhkamaiset, suoraan rungosta kasvavat jopa puolitoistametriset lehdet muistuttavat palmun tai saniaiskasvien lehtiä. Heimon lajeja kutsutaan yleisesti kruunukävykeiksi tai käpypalmuiksi, joskin varsinaisille palmuille kasvit ovat saman verran sukua kuin vaikkapa kuusi tai mänty. Vaara viehättää ruokapöydässä Käpypalmut kuuluvat havupuiden ohella paljassiemenisiin siemenkasveihin ja on kasviheimona maailman vanhimpia yhdessä neidonhiuspuiden kanssa. Vaaralliset makunautinnot kiehtovat joitakin kansalaisia. Suomessa esimerkiksi korvasieni ja Japanissa pallokala ovat raakoina tappavan myrkyllisiä, mutta oikein valmistettuina paikoin suurta herkkua. Myös japaninkäpypalmun kaikki osat ovat myrkyllisiä, mutta hauduttamalla myrkyn pois Japanissa popsitaan ytimestä valmistettua saagojauhoa mielihalulla. Ennen kuin jauhoa voi turvallisesti syödä, on valmistukseen käytetyt osat huolella kuivattava, huuhdeltava ja keitettävä. Kolmisenttiset siemenet ovat kaikkein myrkyllisimpiä, ja niiden syönnin on epäilty aiheuttaneen maksavaurioiden lisäksi muun muassa Parkinsonin tautia ja dementiaa. Monille kodin lemmikkieläimille kasvi maistuu sellaisenaan, mutta syönti voi olla kohtalokasta. Pari-kolmesataa miljoonaa vuotta sitten käpypalmut olivat valtakasveja ensimmäisten maakasvien joukossa. Myöhemmin niiden valta-asema jäi kookkaampien puiden varjoon. Ei tiedetä varmuudella, onko juuri käpypalmujen myrkyllisyys auttanut niitä selviämään nälkäisten kasvissyöjähirmuliskojen tai muiden vegaanien valtakauden yli aina tähän päivään saakka. Nykyään käpypalmuja tunnetaan enää vajaat kolmisensataa lajia. Japaninkruunukävykki on näyttävyytensä vuoksi lajina toistaiseksi elinvoimainen, sillä sitä viljellään koristekasvina trooppisen ja subtrooppisen alueen puutarhoissa maailmanlaajuisesti. Suomessakin kasvi on suosittu huonekasvina. MUINAISKASVI JAPANISTA Japaninkäpypalmu on viljeltynä suosittu koristekasvi ympäri maailmaa. ”KUKA LUPASI metsien kasvun ja hiilensidonnan kansalliseen käyttöön? Kai se nyt sentään on metsänomistajan omaisuutta. Metsähallituksen osalta ymmärrän, mutten yksityisten metsänomistajien osalta.” Mhyp:n kehittämispäällikkö Harri Huupponen Twitterissä 8.2.2023 9876_.indd 39 9876_.indd 39 11.2.2023 12.22 11.2.2023 12.22
• MODULARBOX OY MODULARBOX OY MODULARBOX OY Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III MÖN KIJÄ CE NTE R MÖN KIJÄ CE NTE R MÖN KIJÄ CE NTE R Avoinna: Ark.10-17, La 10-13 Tilaukset ja tiedustelut puh. tai s-postilla: myynti@rally.fi 09 595 510 040 553 2428 tai netistä www.rally.fi sivuilta Meillä takuu, varaosat ja huolto pelaa varmasti! Suomessa yli 150 huoltopistettä. TILAA HETI OMASI! NOPEAT TOIMITUKSET RAHDILLA KOTIIN ASTI! TGB 550 EFI LED OHJAUSTEHOSTIMELLA MESSUTARJOUS! MESSUTARJOUS! MESSUTARJOUS! 590 ? NIVELAURA (norm. 1190?) Finman NYT NYT NYT KATSO KOKO VALIKOIMA www.rally.fi Täysautomaatti, pakki Autoissakin käytetyt HUIPPULithium LiFePO 100 Ah AKUT, teho 6,4 Kw, 64 V Max. ajomatka jopa 150 km latauksella! Pikalataus 2,5 h 16A sulake Lataus 10A sulake (normaali pistorasia) NYT KÄÄNTYVÄLLÄ KUSKIN ISTUIMELLA! (ennen 1985 syntyneet!) SÄHKÖMOPOJEN MERCEDES! Isoin kauppakassi jolla saa ajaa ilman ajokorttia! ISO UUTUUS! Rally USA 3000 sähkömopossa on markkinoiden isoimmat sisätilat kuskille ja matkustajalle sekä laajin toimintasäde 150 km / latauksella. 9990 ? +tk Rahoituksella alk. 179?/kk. Tehokas 3Kw moottori TAKUU 2 v. Max.nopeus: 45 km/h Rekisteröity: 2 hengelle Kantavuus: 190 kg Paino: 320 kg Värit: Metalli punainen ja sininen TILAA ESITE! Kattava vakiovarustelista nahkaverhoilun lisäksi radio, lämmityslaite, keskuslukko, sähköikkunat, peruutuskamera, automaattisesti syttyvät LED ajovalot edessä ja takana. Jousitus on pehmeä ja antaa mukavat kyydit myös päällystämättömillä teillä. Kaasukahva oikealla kädellä ja jarrut sarvien kahvoissa. Jaloilla ei ole mitään toimintoa! Lisävarusteena nastarenkaat alumiinivanteilla. Otamme vaihdossa autoja. Rahoituksella alk.159?/kk. ? +tk 6990 Rahoituksella alk.149?/kk. -50% -50% -50% ? +tk 7890 ? +tk 9990 Rahoituksella alk. 189?/kk. ? +tk 9490 Rahoituksella alk. 189?/kk. OHJAUSTEHOSTIMELLA TGB 550 EFI SPECIAL EDITION FULL LED-Ajovalot, Vetokyky yli 920kg, Ovh. 11490? +tk TGB 600 LTX EPS LED Erikoiserä! TRAKTORIMÖNKIJÄT 26? Maxxis Big Horn 2.0 renkaat, 14? Chrome design alumiinivanteet, TGB 3000lbs sähkövinssi sekä perävaunupistoke! KATSO KOKO VALIKOIMA www.rally.fi TGB 1000 V-TWIN LTX OHJAUSTEHOSTIMELLA UUTUUS! ? +tk 8890 Rahoituksella alk. 159?/kk. OHJAUSTEHOSTIMELLA 13990 ? +tk Ovh. 15990? +tk Otamme vaihdossa mönkijät, moottoripyörät, autot ym. 83 Hv. Vetokyky yli 1200 kg. Tasauspyörästö takana, 1x4 veto 4-veto + 100% lukko edessä. Pikasäädettävät iskuvaimentimet. MAXXIS 26" Renkaat + 14 Design vanteet. Markkinoiden hienoin 1000cc traktori työhön ja vapaa aikaan! PRO ABS 80 km/h Kaikki 2 henkilöä. Rahoituksella alk. 265?/kk. OHJAUSTEHOSTIMELLA EPS Finman NIVELAURA UUDEN MÖNKIJÄN OSTAJALLE ? +tk 7990 Rahoituksella alk. 159?/kk. 9877_.indd 40 9877_.indd 40 11.2.2023 12.24 11.2.2023 12.24